<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

155 Käyttäjää paikalla! 0.0072810649871826

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1999_1 | A_1999_2 | A_1999_3 | A_1999_4 | B_1999_1 | B_1999_2 | C_1999_1 | C_1999_2 | D_1999 | E_1999_1 | E_1999_2 | F_1999_1 | F_1999_2 | F_1999_3 | F_1999_4 | F_1999_5 | Hak_1999 | PTK_1999_1 | PTK_1999_2 | PTK_1999_3 | PTK_1999_4 | 
1: Vuoden 1999
2:                            ••            ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset 421-622/1999 vp
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:     JSSN 0783-99IX
19: OY EDITA AB, HELSINKI 2000
20:             Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21: 
22: 
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       on jaettu eri osiin (A~F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
25: 
26: 
27: 
28:                                         ASIAKIRJAT A-F
29: 
30: A-osat:                                                    lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31:                                                            vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32:      hallituksen esitykset (HE)
33:                                                            hallituksen kirjelmät
34:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
36:      (VNP)                                            E-osat:
37:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja
38:      valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-             lakialoitteet (LA)
39:      jelmät VN)                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
40:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
41:                                                            talousarvioaloitteet (TAA)
42: B-osat:
43:                                                            lisätalousarvioaloitteet (LT A)
44:      eduskunnalle annetut kertomukset (K)
45:                                                       F-osat:
46: C-osat:
47:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
48:      valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi-         tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
49:      oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM)            keskustelualoitteet (KA)
50:      ja lausunnot (VL)                                     välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
51: 
52: 
53: D-osat:                                                  Valtiopäiväasiakirjasarjan A~F-osista ilmes-
54:       eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät         tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
55:       (EK)                                            kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
56:       valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-      reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
57:       annot (VNT)                                        A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
58:       puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)              kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
59:       puhemiesneuvoston      laatimat   luettelot     jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
60:       (PNL)                                           E- ja F-osiin.
61: 
62: 
63: 
64: 
65: 200661
66:                                           PÖYTÄKIRJAT
67: 
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll         sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
70: 
71: 
72: 
73:                                             HAKEMISTO
74: 
75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
76: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
77:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
78: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
79:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan-      jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
83: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
84:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
85: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun-         Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
86: 
87: 
88: 
89:                                              INTERNET
90: 
91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
95:                                   SISÄLLYSLUETTELO
96: 
97: 
98: Kirjalliset kysymykset                              KK 430/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
99: 421-622/1999 vp                                     Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut
100:                                                     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
101: KK 421/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.               Perho
102: Maahanmuuttajien työmarkkinatuen ja toimeen-        KK 431/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
103: tulotuen suhde kotoutumistukeen                     Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintotuki
104: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre             Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
105: KK 422/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk              KK 432/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
106: Kuntien arvonlisäveron palautus- ja takaisinpe-     Koululaisten terveystarkastukset
107: rintäjärjestelmän korjaaminen                       Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
108: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
109:                                                     KK 433/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
110: KK 423/1999 vp- Jari Leppä /kesk                    Harjoittelurahalla työskentelevän henkilön ase-
111: Tilaviini yrittäjien toimintaedellytykset           ma työtapaturman sattuessa
112: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
113: KK 424/1999 vp -Niilo Keränen /kesk                 Perho
114: Syrjäisyyskerroin kuntien sosiaali- ja terveyden-
115: huollon valtionosuuksien määräytymisessä            KK 434/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
116: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Lohikiintiön kasvattaminen Itämeren pääaltaalla
117:                                                     ja Pohjanlahdella
118: KK 42511999 vp - Irja Tuloneo /kok                  Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
119: Oikeudenkäyntikulujen tasapuolistaminen             Hemilä
120: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
121:                                                     KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
122: KK 426/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                  Maataloustukipolitiikan painottuminen ja oikeu-
123: Vammaisen asukkaan asema asunto-osakeyhtiös-        denmukaisuus
124: sä                                                  Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
125: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        Hemilä
126: KK 427/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk               KK 436/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
127: Biosfåärialueiden hallinnointi                      Ulkomailta adoptiolapsen hankkiville vanhem-
128: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi            mille aiheutuvien kustannusten korvaaminen
129: KK 42811999 vp- Anu Vehviläinen /kesk               Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
130: Koululaisten kerhotoiminta aamu- ja iltapäivä-
131: hoitona                                             KK 437/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
132: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Laitesukeltamisen salliminen suoja-alueilla
133:                                                     Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
134: KK 429/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
135: Lohien kassikasvatuksen lopettaminen Tenon-         KK 438/1999 vp- Reijo Laitinen /sd
136: vuonossa                                            Valtionyhtiöiden omistajaohjaus
137: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
138: Hemilä                                              Tuomioja
139: Sisällysluettelo
140: 
141: 
142: KK 439/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.             KK 449/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
143: Rajavartiolaitoksen toimintamenojen leikkaukset    Eläkkeenhakijoiden kohtelun erilaisuus kansalli-
144: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies       sen lainsäädännön ja ED-lainsäädännön välillä
145:                                                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
146: KK 440/1999 vp- Mikko Elo /sd                      Perho
147: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Repo-
148: saareen                                            KK 45011999 vp- Seppo Lahtela /kesk
149: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Kuusivuotiaiden esiopetuksessa toimivien henki-
150: nen                                                löiden opettajapätevyys
151:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
152: KK 441/1999 vp- Mikko Elo /sd
153: Satakunnan osuus alueellisista kehittämisrahois-
154:                                                    KK 45111999 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
155: ta
156:                                                    Paluumuuton edistäminen muuttotappioalueille
157: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
158:                                                    Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
159: nen
160:                                                    nen
161: KK 442/1999 vp- Mikko Elo /sd
162: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kielten-     KK 452/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
163: opetuksen taso                                     Pedofilian estäminen rikosrekisterin säännöksiä
164: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              muuttamalla
165:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
166: KK 443/1999 vp- Jari Leppä /kesk
167: Ansionmenetyksen korvaaminen sotilasvamma-         KK 45311999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
168: lain perusteella kuntoutettaville                  Merita-Nordbankenin fuusiohankkeet
169: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
170: Perho
171:                                                    KK 454/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
172: KK 444/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas              Hyväntekeväisyyteen ja humanitääriseen apuun
173: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ase-        kerättävien varojen todellinen kohdentuminen
174: man vahvistaminen                                  Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
175: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
176:                                                    KK 455/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
177: KK 44511999 vp - Klaus Bremer /r
178:                                                    Kilpailuviraston suhtautuminen puukauppaan
179: Ilmailuviranomaisen johtajan moraali ja pilotti-
180:                                                    Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
181: koulutuksen asiallisuus
182: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
183:                                                    KK 456/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
184: nen
185:                                                    Suomalaisten siviilipoliisien työsopimuksen
186: KK 446/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas              noudattaminen
187: Riitalanjoen virkistyskäytön mahdollistaminen      Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
188: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
189: Hemilä                                             KK 457/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
190:                                                    Pelihimon valtaan joutuneiden suojaaminen
191: KK 44711999 vp- Pekka Ravi /kok                    RAY:n rahapeleiltä
192: Saimaannorpan suojelun resurssien turvaaminen      Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
193: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
194:                                                    KK 45811999 vp- Lauri Oinonen /kesk
195: KK 448/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk             Sotaveteraani-invalidien ja heidän aviopuolisoi-
196: EU:n osarahoittamien tukien hakukielto             densa taloudellisen tilanteen parantaminen
197: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
198: Hemilä
199:                                                                                       Sisällysluettelo
200: 
201: 
202: KK 459/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 469/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
203: Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-        Ulkomaalaisten nuorisojengien aiheuttama tur-
204: nen                                                 vattomuus maassamme
205: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija      Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
206: Perho
207:                                                     KK 470/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
208: KK 460/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                 Presidentti-instituution arvon palauttaminen
209: Liikenneturvallisuutta parantavien toimien aloit-   Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
210: taminen Alajärven Hoiskossa
211: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-      KK 47111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
212: nen                                                 Turun käräjäoikeuden puukotustuomioiden suh-
213:                                                     de yleiseen kansalaisnäkemykseen
214: KK 46111999 vp - Raimo Vistbacka /ps
215:                                                     Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
216: Eläinten antibioottihoitoja koskevan käytännön
217: yhtenäistäminen                                     KK 472/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
218: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      Eläkeläisten sv-maksun alentaminen
219: Hemilä                                              Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
220:                                                     Perho
221: KK 462/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
222: Alaikäisten lasten alkoholinkäyttö ja väkivaltai-
223:                                                     KK 473/1999 vp - Mikko Kuoppa /vas
224: nen käyttäytyminen julkisilla paikoilla
225:                                                     Nokian Tottijärven sinileväkasvustojen torjumi-
226: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
227:                                                     nen
228: KK 463/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk            Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
229: Alaikäisten lasten valvonnan ja huoleDpidon te-
230: hostaminen iltapäivätoimintaa kehittämällä          KK 47411999 vp- Kari Uotila /vas ym.
231: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus
232:                                                     Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
233: KK 464/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd               Tuomioja
234: Lapsiperheiden kodinhoitoapu
235: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        KK 475/1999 vp- Esa Lahtela /sd
236:                                                     Suomalaisten kanssa naimisissa olevien ulko-
237: KK 465/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                maalaisten oleskeluluvan käsittelyn nopeuttami-
238: Arsenalin perintäsaatavien myyminen ulkomai-        nen
239: sille perintätoimistoille                           Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
240: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
241:                                                     SS 476/1999 rd- Margareta Pietikäinen /sv
242: KK 466/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
243:                                                     Bilskollärarutbildningen på svenska
244: Tuhoisiin pommi-iskuihin varautuminen
245:                                                     Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask
246: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
247:                                                     KK 476/1999 vp - Margareta Pietikäinen /r
248: KK 467/1999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
249:                                                     Ruotsinkielisen autokoulunopettajakoulutuksen
250: Hallituksen suhtautuminen alkoholin nauttimi-
251:                                                     järjestäminen
252: seen julkisella paikalla
253:                                                     Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
254: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
255: 
256: KK 468/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 477/1999 vp - Esko Helle /vas
257: Karhujen määrän rajoittaminen                       Kilpailuperiaatteet sokerijuurikkaan kuljetuksis-
258: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      sa
259: Hemilä                                              Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
260: Sisällysluettelo
261: 
262: 
263: 
264: KK 47811999 vp- Raimo Vistbacka /ps                 vien työntekijäin eläkelain muutoksien aiheut-
265: Euroopan neuvostossa esitettyjen perussuomalai-     tamat ongelmat suomalaisessa yhdistyselämässä
266: sia koskeneiden väitteiden alkuperä ja niiden oi-   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
267: kaiseminen                                          Perho
268: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
269:                                                     KK 488/1999 vp- Marja Tiura /kok
270:                                                     Henkilöautojen aiheuttaman liikenteen melun ra-
271: KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.
272:                                                     joittaminen
273: Nukketeatterin merkitys ja sen aseman kehittä-
274:                                                     Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
275: mmen
276: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden           KK 489/1999 vp- Marja Tiura /kok
277:                                                     Adoptioperheiden yhdenvertainen kohtelu
278: KK 48011999 vp - Hannu Takkula /kesk                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
279: Tenojoen luonnonlohikannan säilyttäminen
280: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      KK 490/1999 vp- Marja Tiura /kok
281: Hemilä                                              Esiopetuksen kustannusvaikutukset kunnille
282:                                                     Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
283: KK 48111999 vp- Pertti Turtiainen /vas
284: Pohjoismaista palaavan ja työttömäksi joutuvan      KK 49111999 vp- Klaus Bremer /r
285: avustaminen                                         Autoverolain syrjivä, EU:n perustamissopimuk-
286: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija      sen 95 artiklan vastainen ja liikenneturvallisuut-
287: Perho                                               ta vakavasti vaarantava 3 §
288:                                                     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
289: KK 482/1999 vp - Risto Kuisma /rem
290: Autovarkauksien vähentäminen                        SS 492/1999 rd- Nils-Anders Granvik /sv m.fl.
291: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        Snabbare behandling vid Utlänningsverket
292:                                                     Besvarats av: Inrikesminister Kari Häkämies
293: KK 48311999 vp- Reijo Kallio /sd
294: Työttömyyseläkkeelle pääsyyn liittyvien epä-        KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.
295: kohtien korjaaminen                                 Käsittelyaikojen lyhentäminen Ulkomaalaisvi-
296: Vastannut: Sosiaali- Ja terveysministeri Maija      rastossa
297: Perho                                               Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
298: 
299: KK 484/1999 vp - Matti Kangas /vas ym.              SS 493/1999 rd- Pehr Löv /sv m.fl.
300: Pakollisen ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto      Begravningsbidrag för barn
301: hormonilihan käytössä                               Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister
302: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      Maija Perho
303: Hemilä
304:                                                     KK 493/1999 vp - Pehr Löv /r ym.
305: KK 485/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk                Lasten hautausavustus
306: Valtion talousarvion laatimisperusteet              Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
307: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö     Perho
308: 
309: KK 486/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                 KK 494/1999 vp - Klaus Bremer /r
310: Arvonlisäveron poistaminen ensiasunnoilta           Suomen autoverolain räikeät ristiriitaisuudet
311: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes               EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmu-
312:                                                     kaistamistavoitteiden kanssa ja direktiivin
313: KK 48711999 vp- Jari Koskinen /kok                  83/ 183/ETY pimittäminen
314: Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuulu-     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
315:                                                                                     Sisällysluettelo
316: 
317: 
318: KK 495/1999 vp- Esko Kurvinen /kok                KK 50411999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
319: Perheyritysten sukupolvenvaihdosten esteiden      Uusien energiantuotantomenetelmien kehittämi-
320: poistaminen ja sukupolvenvaihdosten edistämi-     nen
321: nen                                               Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
322: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Tuomioja
323: 
324: KK 496/1999 vp - Antti Rantakangas /kesk          KK 505/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk
325: Tutkimus- ja tuotekehitysrahojen tasapuolisem-    Oluen alkoholiveron alentaminen
326: pi alueellinen kohdentuminen                      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
327: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
328:                                                   KK 506/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
329: Tuomioja
330:                                                   Huumausaineiden salakuljetuksen estäminen
331:                                                   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
332: KK 497/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
333: Tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain     KK 507/1999 vp - Mikko Kuoppa /vas
334: korvausperusteet                                  Ilmavoimien hävittäjien lentomelun vähentämi-
335: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    nen Tampere-Pirkkalan lentokentän lähistöllä
336: Perho                                             Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
337: 
338: KK 498/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk               KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd
339: Ruotsista Suomeen maksettavat eläkkeet            Tasausjärjestelmän luominen vammais- ja mie-
340: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    lenterveyspalveluihin sekä päihdehuoltoon
341: Perho                                             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
342: 
343: KK 499/1999 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa         KK 509/1999 vp - Sulo Aittaniemi /alk
344: /kesk ym.                                         Vankilapalvelujen ostaminen Venäjältä
345: Marjaniemen luotsiaseman toiminnan lakkautta-     Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
346: minen                                             KK 510/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
347: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
348:                                                   Venäjällä työskentelevien toimittajien ja kirjeen-
349: nen                                               vaihtajien verotus
350:                                                   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
351: KK 500/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
352: Sosiaalietuuksien moninkertainen omavastuutta-    KK 511/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
353: minen                                             Puolustuslaitoksen asuntojen hallintajärjestely-
354: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      jen ja niihin liittyvien henkilöjärjestelyjen ai-
355:                                                   heuttamat ongelmat
356: KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk               Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
357: Paluumuuttajien verotuksellinen kohtelu
358: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             KK 512/1999 vp - Pekka Ravi /kok ym.
359:                                                   Tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden tur-
360: KK 502/1999 vp- Tanja Karpela /kesk               vaaminen koko maassa
361: Esiopetusta autavien kelpoisuusehdot              Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
362: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask             nen
363: 
364: KK 503/1999 vp- Kirsi Piha /kok                   KK 513/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
365: Euroopan unionin ulkopuolelle vietävien elävien   Hätäliikenteen turvaaminen haja-asutusalueiden
366: eläinten vientituet                               puhelinverkoissa
367: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
368: Hemilä                                            nen
369: Sisällysluettelo
370: 
371: 
372: KK 514/1999 vp - Kirsi Piha /kok                   KK 524/1999 vp- Marja Tiura /kok
373: Valtion rooli rehuteollisuuden omistajaosapuole-   Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työkyvyt-
374: na                                                 tömyyskorvaus
375: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
376: Hemilä                                             Perho
377: 
378: KK 51511999 vp - Jari Leppä /kesk ym.              KK 52511999 vp- Susanna Rahkonen /sd
379: Tielaitoksen opastepolitiikka                      Leonia Pankki Oyj:n omistusjärjestelyt
380: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
381: nen
382:                                                    KK 526/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
383: KK 516/1999 vp- Esa Lahtela /sd
384:                                                    Euroopan unionin elintarvikeviraston sijoittami-
385: Siirtoautojen verotuskohtelu
386:                                                    nen Helsinkiin
387: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
388:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
389: KK 517/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk               Hemilä
390: Mielenterveydellisen avohuollon ongelmat
391: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 527/1999 vp- Jari Vilen /kok
392:                                                    Teollisuuslaitoksille myönnettävien jätevesien
393: KK 518/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk               johtamislupien ehdot
394: Ns. kodinturvajoukkojen oikeudellinen asema        Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
395: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
396:                                                    KK 528/1999 vp- Jari Vilen /kok
397: KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                Työttömyyskorvauksen ja palokuntakorvauksen
398: Kymenlaakson työllisyys                            välinen suhde
399: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre            Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
400:                                                    Perho
401: KK 520/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
402: Erään tieliikenteen turvaamista koskevan sään-
403:                                                    KK 529/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
404: nöksen sijainti lainsäädännössä
405:                                                    Porlammin alueen vesihuoltoinvestoinnit
406: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
407:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
408: nen
409:                                                    Hemilä
410: KK 521/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
411: Postin puhelinpalvelut                             KK 53011999 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
412: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Maakunnallisten kehittämisohjelmien toteutta-
413: nen                                                minen
414:                                                    Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
415: KK 52211999 vp- Annika Lapintie /vas               nen
416: Työtapaturmassa vammautuneen nuoren eläk-
417: keen määräytyminen                                 KK 53111999 vp - Mirja Ryynänen /kesk
418: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Hirvivahingot ja hirvikannan rajoittaminen
419: Perho                                              Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
420:                                                    Hemilä
421: KK 523/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym.
422: Norjan harjoittama tullipolitiikka poronlihan      KK 53211999 vp- Olli Nepponen /kok
423: tuonnissa                                          Työsuhteiden määräaikaistumisten ongelmat
424: Vastannut: Ulkomaankauppaministeri Kimmo           Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
425: Sasi
426:                                                                                   Sisällysluettelo
427: 
428: 
429: KK 533/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd                KK 542/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
430: Palvelusvuosipalkkioiden vaikutus työttömyys-     Junien pysähtyminen Lylyn asemalla
431: turvan saantiin                                   Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
432: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    nen
433: Perho
434:                                                   KK 543/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
435: KK 534/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.             Työtapaturman vuoksi maksettavan korvauksen
436: Työtapaturman vuoksi maksettavan korvauksen       määräytyminen
437: määräytyminen                                     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
438: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    Perho
439: Perho                                             KK 544/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
440: KK 535/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.             Nuorten elinolojen parantaminen ja nuorisotyö-
441: Suomen apteekkilaitoksen monopoliasema ja kil-    lain muuttaminen
442: pailu lääkkeiden myynnissä                        Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
443: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    KK 545/1999 vp- Leena Rauhala /skl
444: Perho                                             Terveydenhoitoalalla työskentelevien työturval-
445:                                                   lisuus
446: KK 536/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
447:                                                   Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
448: Vanhusten palveluasuminen ja kotipalvelu
449: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      KK 546/1999 vp- Leena Rauhala /skl
450:                                                   Ammatillisen lisäkoulutuksen turvaaminen
451: KK 537/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.            Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
452: Vammaisten henkilöiden puhelinnumeropalve-
453: lun helpottaminen                                 KK 547/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
454: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-    Kittilän sahan toiminnan jatkuminen
455: nen                                               Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
456:                                                   Tuomioja
457: KK 538/1999 vp- Juha Karpio /kok
458: Erityisopettajien eläkeiän karttuminen            KK 548/1999 vp- Sakari Smeds /skl
459: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Työkyvyttömyys- ja liikennetapaturmakorvauk-
460:                                                   set
461: KK 539/1999 vp- Klaus Bremer /r                   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
462: Autoverolailla toteutetun EU:n perustamissopi-    Perho
463: muksen vastainen syrjintä ja tavaroiden vapaan
464: liikkuvuuden periaatteen rikkominen               KK 549/1999 vp - Mikko Elo /sd ym.
465: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Euroopan unionin perusoikeuskirja
466:                                                   Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
467: KK 540/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
468: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus-   KK 550/1999 vp- Mikko Elo /sd
469: ten korjaamisen ottaminen arvonlisäveron alen-    Palkansaajien työsuhde- ja työaikaturva
470: tamiskokeilun piiriin                             Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
471: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
472:                                                   KK 55111999 vp- Hannes Manninen /kesk
473: KK 54111999 vp - Mikko Kuoppa /vas                Metsäalan työehtosopimuksen palkanmaksua
474: Kohtuuttomien vuokrankorotusten estäminen         koskeva muistutusaika
475: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
476: Sisällysluettelo
477: 
478: 
479: KK 552/1999 vp- Annika Lapintie /vas                 KK 562/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
480: Sairausajan palkka pätkätöissä                       Vankiloiden yksityistäminen Suomessa
481: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre              Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
482: 
483: KK 55311999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk             KK 563/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
484: Kävelykatuja koskevan lain aikaansaaminen            Presidenttiehdokkaalle annettu huomautus lii-
485: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi             kennerikkomuksesta
486:                                                      Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
487: KK 554/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
488: Yliopistojen työllistymispalvelut                    KK 564/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
489: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask                Moottoriajoneuvojen ajovalojen säätälaitteen pa-
490:                                                      kollisuus
491: KK 55511999 vp- Esa Lahtela /sd                      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
492: Posti- ja telelaitoksen ja Postipankin henkilöstön   nen
493: yhteisapukassan saatavien maksaminen valtion
494: varoista                                             KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
495: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       Tutkimusrahoituksen vähentäminen erityisval-
496: Perho                                                tionosuusmäärärahoja supistamalla
497:                                                      Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
498: KK 556/1999 vp- Esa Lahtela /sd
499: Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ylinopeus-       KK 56611999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
500: rangaistustilanteissa                                Oma-Tupa-nimisen rakennuksen kunnostaminen
501: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies         ja ostaminen valtiolle
502:                                                      Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
503: KK 557/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
504: Puolustushallinnon asuntojen luovuttaminen           KK 567/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
505: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam       Suomalaisten Viipurissa tekemät seksuaalirikok-
506:                                                      set
507: KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
508: Aravalainojen korkojen laskeminen                    Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
509: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
510:                                                      KK 568/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
511: SS 559/1999 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv                Talousveden tuottamisen turvaaminen Kotkan,
512: Stödet för hushållsarbete                            Haminan, Anjalankosken ja Vehkalahden kun-
513: Besvarats av: Arbetsminister Sinikka Mönkäre         nissa
514:                                                      Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
515: KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
516: Kotitaloustyön tuki                                  KK 569/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
517: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre              Poliitikkojen rooli urheiluliittojen johtajina
518:                                                      Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
519: KK 560/1999 vp- Pia Viitanen /sd
520: Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu nopeussak-       KK 570/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
521: kojen määräämisessä                                  Turvapaikanhakijoiden aiheuttamien vahinkojen
522: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies         korvausvastuu
523:                                                      Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
524: KK 56111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
525: Alkoholijuomien anniskeluvalvonnan vuosimak-         KK 57111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
526: sun laillisuus                                       Esiopetuksen vaikutukset 6-vuotiaiden kehityk-
527: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-     seen ja sielunelämään
528: nen                                                  Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
529:                                                                                     Sisällysluettelo
530: 
531: 
532: KK 572/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk              KK 582/1999 vp- Matti Kangas /vas
533: Lapseen kohdistuvaan rikokseen syyllistyneen      Sotainvalidien sairaskotien henkilökunnan työn
534: vapauttaminen                                     jatkuvuus
535: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen      Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
536: 
537: KK 573/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk          KK 583/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
538: Kansanäänestyksen järjestämistä koskeva aloite-   Luopuminen kansaneläkkeen pohjaosan vähentä-
539: oikeus kansalaisille                              misestä eräistä eläkkeistä
540: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
541:                                                   Perho
542: KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
543: Helsingin Kruununhaan postitoimipaikan uudel-     SS 584/1999 rd- Ola Rosendahl /sv
544: leen avaaminen                                    Underhållet av det lokala vägnätet
545: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-    Besvarats av: Arbetsminister Sinikka Mönkäre
546: nen
547:                                                   KK 584/1999 vp- Ola Rosendahl /r
548: KK 575/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl           Paikallistieverkon kunnossapito
549: Peliriippuvuuden huomioon ottaminen arpajais-     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
550: lakia uudistettaessa                              nen
551: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
552:                                                   KK 585/1999 vp- Kirsi Piha /kok
553: KK 576/1999 vp- Lasse Viren /kok                  Ympäristöturvallisuuden painoarvo Suomen EU-
554: Kuljetusalan ammattiliikenteen kannattavuuden     puheenjohtajuuskaudella
555: turvaaminen                                       Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
556: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
557: nen                                               KK 586/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
558:                                                   Keinottelu Saariselän tonttikaupoilla
559: KK 57711999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.           Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
560: Erikoispsykologin pätevyyksien myöntäminen        Hemilä
561: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
562:                                                   KK 587/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
563: KK 57811999 vp- Esa Lahtela /sd                   Luhangan kunnan Onkisalon saaressa vireillä
564: Etätyön mahdollisuuden selvittäminen Savo-        olevaan pakkolunastustoimitukseen puuttuminen
565: Karjalan tiepiirin henkilöstöjärjestelyissä       Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
566: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
567: nen                                               KK 58811999 vp- Marjaana Koskinen /sd
568:                                                   Eläkeläisiä syrjivät sovellukset liikennevahinko-
569: KK 579/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.              lain ohjeistuksessa
570: Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalveluiden     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
571: turvaaminen                                       Perho
572: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
573: nen                                               KK 589/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
574:                                                   Pankkipalvelujen säilyminen Leonian myynnin
575: KK 580/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas
576:                                                   jälkeen
577: Potilaiden inhimillinen kohtelu
578:                                                   Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
579: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
580: 
581: KK 58111999 vp- Mikko Kuoppa /vas                 KK 590/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
582: Posti-konsernin henkilöstöpolitiikka              Etätyövähennyksen käyttöönotto verotuksessa
583: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-    etätyön edistämiseksi
584: nen                                               Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
585: Sisällysluettelo
586: 
587: 
588: SS 591/1999 rd- Pehr Löv /sv                       KK 600/1999 vp - Anu Vehviläinen /kesk
589: Vården av fångar som begått sexualbrott mot        Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen
590: barn                                               Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
591: Besvarats av: Justitieminister Johannes Koskinen
592:                                                    KK 601/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
593: KK 591/1999 vp- Pehr Löv /r
594:                                                    Yrittäjän autokulujen korvaaminen
595: Lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia tehnei-
596:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
597: den vankien hoito
598: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
599:                                                    KK 60211999 vp - Mauri Salo /kesk ym.
600: KK 592/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /sk1            Yrittäjien työttömyysturva
601: Kalatalouden edistämiseen tarvittavien varojen     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
602: turvaaminen                                        Perho
603: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
604: Hemilä                                             KK 603/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
605:                                                    Alle 23-vuotiaan työntekijän eläkemaksut
606: KK 59311999 vp- Jari Vilen /kok                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
607: Ajokortin myöntämiseen tarvittava lääkärinto-      Perho
608: distus
609: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     KK 604/1999 vp- Jukka Gustafsson /sd
610: nen                                                Asunto-osakeyhtiöiden hallinnon päätöksenteon
611:                                                    avoimuuden lisääminen
612: KK 594/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
613:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
614: Yleisöpuhelimien säilyttäminen
615: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
616: nen                                                KK 60511999 vp- Matti Väistö /kesk
617:                                                    Puuenergian pienteknologian tutkimus- ja kehit-
618: KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas                   tämisohjelma
619: Tielaitoksen liikelaitostaminen                    Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
620: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Tuomioja
621: nen
622:                                                    KK 606/1999 vp- Olli Nepponen /kok
623: KK 596/1999 vp - Risto Kuisma /rem                 Rantarakentaminen
624: Karjalan kysymys                                   Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
625: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
626:                                                    SS 607/1999 rd- Pehr Löv /sv
627: KK 59711999 vp- Paula Lehtomäki /kesk
628:                                                    Renoveringsbidrag för skyddade byggnader
629: Kotimaisia energialähteitä hyödyntävien inves-
630:                                                    Besvarats av: Miljöminister Satu Hassi
631: tointien tukeminen
632: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
633:                                                    KK 607/1999 vp- Pehr Löv /r
634: Tuomioja
635:                                                    Suojeltujen rakennusten korjausavustukset
636: KK 59811999 vp - Paula Kokkonen /kok ym.           Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
637: Vankien terveydenhuollon voimavarat
638: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       KK 608/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
639:                                                    Yritystoimintaa harjoittavan henkilön täysi-ikäi-
640: KK 599/1999 vp - Päivi Räsänen /skl                sen perheenjäsenen oikeus saada työttömyystur-
641: Äidinmaidon myynnistä saatavan tulon vaikutus      vaa
642: toimeentulotukeen                                  Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
643: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Perho
644:                                                                                     Sisällysluettelo
645: 
646: 
647: KK 609/1999 vp- Esa Lahtela /sd                    KK 616/1999 vp- Esa Lahtela /sd
648: Vajaakuntoisten työllistämiskynnyksen madalta-     Työhön liittyvän kakkosasunnon kustannusten
649: minen verotuksenisin toimenpitein                  hyväksyminen tulonhankkimiskustannuksiksi
650: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
651: Perho
652:                                                    KK 61711999 vp- Raija Vahasalo /kok
653: KK 61 0/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk              Investointien rahoitus opetustoimessa
654: Postipalvelujen turvaaminen ja postin työpaikko-   Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
655: jen säilyttäminen
656: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     KK 618/1999 vp - Kari Kantalainen /kok ym.
657: nen                                                Maantiekuljetusten edellytyksien turvaaminen
658:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
659: KK 61111999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
660:                                                    nen
661: Espoon kaupungin päivähoidon järjestelyt
662: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
663:                                                    KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
664: KK 612/1999 vp - Paula Kokkonen /kok ym.           Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaami-
665: Yhteiskunnan vastaisen toiminnan tukeminen ve-     nen
666: rovaroin                                           Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
667: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
668:                                                    KK 620/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
669: KK 613/1999 vp - Ulla Anttila /vihr ym.            Autoveron porrastaminen
670: Itä-Timorin poliittinen vakaus, avustustoimet ja   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
671: pakolaisten asema
672: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen       KK 62111999 vp- Markku Laukkanen /kesk
673:                                                    ED-rahoituksen turvaaminen Kouvolan seutu-
674: KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr            kunnalle
675: Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen ke-   Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
676: hittämishankkeiden valtionosuuksien myöntä-        nen
677: miskriteerit
678: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              KK 622/1999 vp - Leea Hiltunen /skl
679:                                                    Kouluterveydenhuollon palvelut
680: KK 615/1999 vp- Esa Lahtela /sd
681:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
682: Värtsilän rajanylityspaikan vuorokautisen auki-
683: olonjatkaminen
684: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
685:                                                          KK 421/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
686: 
687: 
688: 
689: 
690:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 421/1999 vp
691: 
692:                                             Maahanmuuttajien työmarkkinatuen ja toi-
693:                                             meentulotuen suhde kotoutumistukeen
694: 
695: 
696: 
697: 
698: Eduskunnan puhemiehelle
699: 
700: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maa-     teuttaa hyväksyttyä kotoutumissuunnitelmaa,
701: hanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanha-      hän alle 25-vuotiaana ilman ammattitutkintoa
702: kijoiden vastaanotosta hallitus esittää verrattain   olevana tai ensi kertaa työmarkkinoille tulevana
703: yksiselitteisesti, että asianmukaisessa järjestyk-   joutuu odottamaan viisi kuukautta työmarkkina-
704: sessä hyväksyttyä kotoutumissuunnitelmaa to-         tukena maksettavaa kotouttamistukea. Tänä aika-
705: teuttavan maahanmuuttajan saama kotouttamis-         na kuntajoutuu maksamaan hänelle vastaavaa tu-
706: tuki muodostuu työvoimaviranomaisen maksa-           kea toimeentulotukena. Työvoimatoimisto il-
707: masta työmarkkinatuesta ja kunnan maksamasta         moittaa saamaansa ohjeeseen nojautuen, että kun
708: toimeentulotuesta. Hallituksen esitykseen on         kotoutumistuki voidaan maksaa myös toimeen-
709: muun muassa kirjoitettu: "Kunnan järjestämiä         tulotukena, se maksatetaan toimeentulotukena
710: toimenpiteitä ja maahanmuuttajan omaehtoista         kaikissa niissä tapauksissa, joissa työmarkkina-
711: koulutusta voitaisiin tietyin edellytyksin rinnas-   tuen saamisen ehdot eivät viimeistä kirjainta
712: taa työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitet-    myöten täyty.
713: tuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin."           Tästä menettelystäjää vaikutelma, että ohjeis-
714:     Hallituksen esitys siis lähtee tulkintamme mu-   tuksella on tehty mahdolliseksi sellainen "kikkai-
715: kaan siitä, että työmarkkinatuki on kotoutumis-      lu" valtion ja kunnan kustannusvastuun välillä,
716: suunnitelmaa toteuttavan maahanmuuttajan ensi-       jota laissa ja sen esitöissä ei ehkä ole tarkoitettu.
717: sijainen toimeentulo, jota maahanmuuttajan olo-      Päinvastoin, työvoimaviranomaisen tulkinta vai-
718: suhteista riippuen täydennetään tarvittaessa kun-    kuttaa ainakin lain hengen vastaiselta.
719: nan maksamalla toimeentulotuella. Näin asia il-         Kuntien kustannuksia lisäävä lain yksipuoli-
720: maistiin muun muassa ennen lain voimaantuloa         nen tulkinta ei joka tapauksessa ole omiaan vä-
721: järjestetyissä koulutuksissa ja lain valmistelua     hentämään niitä kielteisiä asenteita, joita maa-
722: lähellä olleiden kanssa käydyissä keskusteluissa.    hanmuuttajia kohtaan tunnetusti tunnetaan ja
723: Tähän tulkintaan kunnat yleisesti varautuivat.       usein julkisesti esitetään.
724:     Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että lain tultua
725: voimaan työministeriön toimeenpano-osasto on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
726: ohjeistanut työvoimatoimistoja noudattamaan          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
727: työmarkkinatuesta annettuja säädöksiä ja ohjeita     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
728:  sellaisinaan. Käytännössä on toistuvasti tullut     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
729: esiin tilanteita, että vaikka maahanmuuHaja to-
730: 
731: 
732: 
733: 
734:                                                                                                 Versio 2.0
735: KK 421/1999 vp -Erkki Kanerva /sd ym.
736: 
737: 
738:       Onko hallitus tietoinen työvoimaviran-   västä kuvatun kaltaisesta lain tulkinnas-
739:       omaisen työmarkkinatukeen, toimeen-      ta, pitääkö se sitä oikeanajajos ei,
740:       tulotukeen ja kotoutumistukeen liitty-
741:                                                mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
742:                                                tyä oikean tulkinnan aikaansaamiseksi?
743: 
744: 
745: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
746: 
747:     Erkki Kanerva 1sd
748:     Lauri Kähkönen /sd
749: 
750: 
751: 
752: 
753: 2
754: Ministerin vastaus                                      KK 421/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
755: 
756: 
757: 
758: 
759: Eduskunnan puhemiehelle
760: 
761: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       voidaan rinnastaa työmarkkinatuesta annetussa
762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        laissa tarkoitettuihin työvoimapoliittisiin toi-
763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      menpiteisiin
764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Ka-          Toimenpiteiden rinnastamisen         keskeisin
765: nervan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       oikeusvaikutus liittyy työmarkkinatuen maksa-
766: myksen KK 42111999 vp:                               miseen kotoutumistukena. Työmarkkinatukea
767:                                                      kotoutumistukena maksetaan kotoutumissuunni-
768:       Onko hallitus tietoinen työvoimaviran-         telman tekemisen jälkeen myös odotusajan
769:       omaisten työmarkkinatukeen, toimeen-           kuluessa maahanmuuttajalle, joka on työvoima-
770:       tulotukeenja kotoutumistukeen liittyväs-       poliittisissa toimenpiteissä tai työvoimapoliitti-
771:       tä kuvatun kaltaisesta lain tulkinnasta,       siin toimenpiteisiin rinnastettavissa toimenpi-
772:       pitääkö se sitä oikeanajajos ei,               teissä. Samansisältöisesti työmarkkinatuesta an-
773:                                                      netussa laissa tarkoitetussa koulutuksessa, työ-
774:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      harjoittelussa, työkokeilussa taikka työhallinnon
775:       tyä oikean tulkinnan aikaansaamiseksi?        järjestämässä kuntoutuksessa olevalle henkilölle
776: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          maksetaan työmarkkinatukea sen estämättä, mitä
777: seuraavaa:                                           16 §:ssä odotusajasta säädetään, eli näissä ta-
778:                                                      pauksissa odotusaika väistyy.
779: Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapai-           Tästä säädetään työmarkkinatuesta annetun
780: kanhakijoiden vastaanotosta annetun lain             lain 21 §:ssä, jonka mukaan työmarkkinatukea
781: (493/1999) mukaan kotoutumistuki on maahan-         maksetaan siltä ajalta, jona henkilö odotus-, mää-
782: muuttajalle kotoutumissuunnitelman aikaisen          rä- tai omavastuuaikana on 2 luvussa tarkoitetus-
783: toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki, jon-    sa koulutuksessa, työharjoittelussa, työkokeilus-
784: ka avulla edistetään ja parannetaan tuen saajan     sa tai kuntoutuksessa.
785: työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen            Sen sijaan kotouttamislaissa ei ole viittaus-
786: edellytyksiä sekä mahdollisuuksia toimia suoma-     säännöstä, jolla olisi poikettu työmarkkinatuesta
787: laisessa yhteiskunnassa. Kotoutumistuki muo-        annetun lain mukaisesta viiden kuukauden odo-
788: dostetaan työmarkkinatuesta annetun lain mukai-     tusajasta silloin, kun maahanmuuHaja on työtön
789: sesta työmarkkinatuesta (1542/1993) ja toimeen-     työnhakija ja hän ei ole työvoimapoliittisissa toi-
790: tulotuesta annetun lain (1412/ 1997) mukaisesta     menpiteissä tai niihin rinnastettavissa toimenpi-
791: toimeentulotuesta. MaahanmuuHajalla on oikeus       teissä. Tämän mukaisesti työministeriö on oh-
792: työmarkkinatukeen ensimmäisten kolmen vuo-          jeistanut (0/4/99 TM), että kotoutumistukena
793: den aikana vain tässä laissa tarkoitettuna kotou-   myönnettävää työmarkkinatukea voidaan näissä
794: tumistukena.                                        tapauksissa maksaa vasta henkilön oltua viisi
795:    Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turva-       kuukautta (omavastuuaika) työttömänä työnhaki-
796: paikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain mu-     jana työvoimatoimistossa. Rajoitusta ei sovelle-
797: kaan kunnan tai maahanmuuttajan omatoimisesti       ta henkilöön, joka on tullut työmarkkinoille val-
798: järjestämiä kotouttamista edistäviä toimenpiteitä   mistuttuaan ammattiin oppilaitoksesta tai suorit-
799: 
800: 
801:                                                                                                      3
802: KK 421/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.                                                     Ministerin vastaus
803: 
804: 
805: tanut ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkin-            tarkoitetuissa toimenpiteissä olevan maahan-
806: non. Lähtömaassa tehty työ kelpaa lyhentämään              muuttajan kotoutumistuki on toimeentulotukea,
807: odotusaikaa tai poistamaan sen, jos tästä työstä           kunnes hän on ollut viisi kuukautta työttömänä
808: esitetään selvitys.                                        työnhakijana työvoimatoimistossa tai muutoin
809:     Hallitus on esityksessään varautunut siihen,           täyttää työmarkkinatuen alkamisella säädetyt
810: että käytettävissä olevien voimavarojen puitteis-          edellytykset, niin kuin edellä on jo todettu.
811: sa kaikille työmarkkinoille pyrkiville maahan-                Hallituksen käsityksen mukaan työministeriö
812: muuttajille ei ole mahdollista järjestää yhtäjak-          ja työvoimatoimistot ovat tulkinneet lakia oi-
813: soisesti kolmen vuoden ajaksi työvoimapoliitti-            kein. Työministeriö on jo kuitenkin asettanut
814: sia ja niihin rinnastettavia toimenpiteitä. Tämän          projektin, jossa valmistellaan kotouttamispolitii-
815: vuoksi, jos työvoimapoliittisia ja niihin rinnastet-       kan vaikuttavuuden seuranta- ja arviointijärjes-
816: tavia toimenpiteitä ei ole käytettävissä, maahan-          telmä. Tässä projektissa selvitetään kotoutumis-
817: muuttajalle järjestetään muita kotoutumista edis-          tukena myönnettävän työmarkkinatuen odotusai-
818: täviä toimenpiteitä, joissa viikoittainen työmää-          kaa koskevat muutostarpeet ja -mahdollisuudet.
819: rä voi vaihdella 5-20 tuntiin viikossa. Konk-              Samoin projektissa selvitetään tähän liittyvä val-
820: reettisesti nämä toimenpiteet voivat esimerkiksi           tion ja kuntien kustannusten jako maahanmuutta-
821: olla suomen tai ruotsin kielen opiskelua kansa-            jien toimeentulon turvaamisen osalta.
822: laisopistoissa, kansainvälisissä kohtaamispai-                Todettakoon, että myös eduskunta edellytti
823: koissa ja vapaaehtoistyön toimintakeskuksissa.             hallituksen tarkkaan seuraavan uudistuksen ta-
824: Samoin nämä toimenpiteet voivat olla vähäistä              voitteiden toteutumista ja lain toimivuutta sekä
825: harjoittelua, kansalaisjärjestötyötä, informaatio-         antavan kolmen vuoden kuluessa lain voimaantu-
826: tilaisuuksiin osallistumista, yhteiskuntatietout-          losta uudistusta koskevan selonteon. Selonteossa
827: ta,urheilu- ja liikuntaharrastuksia ja muita näihin        tulee ottaa huomioon muun muassa edellä maini-
828: rinnastettavia yksilöllisesti osoitettuja kohtuulli-       tut seikat sekä uudistuskokonaisuuteen liittyvät
829: sia toimenpiteitä. Maahanmuuttajan kotouttami-             eri näkökohdat mukaan lukien ainakin suoritetut
830: sesta on tarkoitus rakentaa polku, jossa maahan-           toimenpiteet, saavutetut tulokset, tarpeelliset ke-
831: muuHaja kolmen vuoden aikana voi hankkia Suo-              hittämistoimenpiteet ja kotouttamisesta aiheutu-
832: messa tarvittavia tietoja ja taitoja jatkuvaluontei-       neet erilaiset kustannukset ja niiden jakautumi-
833: sesti niin, että jo opitut tiedot ja taidot, erityisesti   nen valtiooja kuntien kesken.
834: kielitaito, eivät pääse välillä unohtumaan. Edellä
835: 
836: 
837: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
838: 
839:      Työministeri Sinikka Mönkäre
840: 
841: 
842: 
843: 
844: 4
845: Ministems svar                                           KK 421/1999 vp -Erkki Kanerva /sd ym.
846: 
847: 
848: 
849: 
850: Tili riksdagens talman
851: 
852: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      eller invandraren sjäivmant ordnar jämställas
853: har Ni, Fru taiman, till vederbörande mediem av       med de arbetskraftspoiitiska åtgärder som avses i
854: statsrådet översänt föijande av riksdagsman           Iagen om arbetsmarknadsstöd.
855: Erkki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga         Den viktigaste rättsverkan som föijer av åtgär-
856: spörsmåi SS 421/1999 rd:                              demas jämställande hänför sig till utbetainingen
857:                                                       av arbetsmarknadsstöd i form av integrations-
858:       Ar regeringen medveten om en sådan              stöd. Arbetsmarknadsstöd i form av integrations-
859:       tolkning som arbetskrqftsmyndigheter-           stöd utbetaias efter uppgjord integrationspian
860:       na gjort av lagen som hänför sig tili ar-       också under väntetiden till en invandrare som
861:       betsmarknadsstöd, utkomststöd och in-           omfattas av arbetskraftspoiitiska åtgärder eller av
862:       tegrationsstöd som den som beskrivits,          åtgärder som jämställs med arbetskraftspoiitiska
863:       anser regeringen denna tolkning riktig          åtgärder. På samma sätt betaias arbetsmarknads-
864:       och om inte,                                   stöd till en person som deltagit i sådan utbiid-
865:                                                      ning, arbetspraktik, arbetsprövning eller av ar-
866:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          betsförvaltningen ordnad rehabiiitering som av-
867:       för att få tili stånd en rätt tolkning?        ses i Iagen om arbetsmarknadsstöd utan hinder av
868: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-      vad som bestäms i I6 § om väntetid. Med andra
869: föra föijande:                                       ord viker väntetiden i dessa fall.
870:                                                          Bestämmeiser om detta ingår i 2I § Iagen om
871: Eniigt Iagen om främjande av invandrares inte-       arbetsmarknadsstöd, eniigt viiken arbetsmark-
872: gration samt mottagande av asyisökande               nadsstöd betaias för sådan tid då personen i fråga
873: ( 49311999) är integrationsstödet ett stöd som är    under väntetid, avbrottstid eller sjäivrisktid har
874: avsett att trygga invandrarens försörjning under     deltagit i sådan utbiidning, arbetspraktik, arbets-
875: den tid integrationspianen är i kraft och med vars   prövning eller rehabiiitering som avses i 2 kap.
876: hjäip förutsättningama för att stödtagaren skall         1 integrationsiagen däremot ingår ingen hänvi-
877: inträda i arbetsiivet och söka till vidareutbiid-    sande bestämmeise genom viiken man skulle ha
878: ning främjas och förbättras, Iiksom stödtagarens     avvikit från den fem månaders väntetid som av-
879: möjiigheter att vara verksam i det finiändska        ses i Iagen om arbetsmarknadsstöd i de fall då in-
880: samhället. lntegrationsstödet består av arbets-      vandraren är arbetsiös arbetssökande och inte
881: marknadsstöd eniigt Iagen om arbetsmarknads-         omfattas av arbetskraftspoiitiska åtgärder eller av
882: stöd (1542/1993) och av utkomststöd eniigt Ia-       därmed jämställda åtgärder. 1 eniighet med detta
883: gen om utkomststöd (I4I2/I997). lnvandraren          har arbetsministeriet gett anvisningar (A/4/99
884: har under de tre första åren rätt till arbetsmark-   AM) om att arbetsmarknadsstöd som beviijas i
885: nadsstöd endast i form av integrationsstöd eniigt    form av integrationsstöd i dessa fall kan betaias
886: denna Iag.                                           först sedan personen i fråga varit arbetsiös ar-
887:     Eniigt Iagen om främjande av invandrares in-     betssökande vid arbetskraftsbyrån i fem måna-
888: tegration samt mottagande av asyisökande kan de      der (sjäivrisktid). Begränsningen tillämpas inte
889: integrationsfrämjande åtgärder som kommunen          på en person som inträtt på arbetsmarknaden ef-
890: 
891: 
892:                                                                                                       5
893: KK 421/1999 vp- Erkki Kanerva /sd ym.                                                       Ministerns svar
894: 
895: 
896: ter att ha utexaminerats från en yrkesläroanstalt        däremellan. lntegrationsstödet för en invandrare
897: eller avlagt sådan examen som avses i lagen om           som omfattas av ovan avsedda åtgärder är in-
898: yrkesexamen. Arbete som utförts i utvandrings-           komststöd tills han eller hon i fem månader varit
899: landet duger till att förkorta väntetiden eller till     arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsbyrån el-
900: att eliminera den, ifall en utredning av arbetet         ler annars uppfyller de förutsättningar som fast-
901: framförs.                                                ställts för beviljandet av arbetsmarknadsstöd så
902:     Regeringen har i sin proposition berett sig på       som ovan redan konstaterats.
903: att det inom ramen för tillgängliga resurser inte            Enligt regeringens uppfattning har arbetsmi-
904: är möjligt att för alla invandrare som söker inträ-      nisteriet och arbetskraftsbyråerna tolkat lagen på
905: de på arbetsmarknaden ordna arbetskraftspolitis-         rätt sätt. Arbetsministeriet har emellertid redan
906: ka och med demjämställda åtgärder för tre måna-          tillsatt ett projekt där man bereder ett system för
907: der i ett sträck. lfall inga arbetskraftspolitiska el-   uppföljning och bedömning av integrationspoliti-
908: ler med dem jämställda åtgärder är tillgängliga,         kens effektivitet. 1 detta projekt utreds de änd-
909: ordnas för invandrare av denna anledning andra           ringsbehov och ändringsmöjligheter som gäller
910: integrationsfrämjande åtgärder, där arbetsmäng-          väntetiden för arbetsmarknadsstöd som beviljas i
911: den per vecka kan variera mellan 5-20 timmar.            form av integrationsstöd. 1 detta projekt utreds li-
912: Konkret sett kan dessa åtgärder vara t.ex. studier       kaså den härtill anslutna fördelningen mellan
913: i finska eller svenska vid medborgarinstitut, på         statliga och korumunala kostnader då det gäller
914: internationella mötesplatser och vid verksam-            tryggandet av invandrarnas utkomst.
915: hetscentrer för frivilligarbete. Likaså kan dessa            Det må konstateras att även riksdagen förut-
916: åtgärder innebära en aning praktik, arbete inom          satte att regeringen noggrant följer med uppnåen-
917: medborgarorganisationer, deltagande i informa-           det av reformens mål och lagens funktionsdug-
918: tionsmöten, samhällskunskap, idrotts- och mo-            lighet och inom tre år efter det lagen trätt i kraft
919: tionsintressen och andra med dessa jämställda,           ger en redogörelse för reformen. 1 redogörelsen
920: rimliga åtgärder som anvisats individuellt. Me-          bör man beakta bl.a. ovan nämnda detaljer samt
921: ningen är att av invandrarens integration bygga          olika synpunkter som hänför sig till reformhelhe-
922: en stig längs viiken invandraren under tre års tid       ten, inklusive åtminstone genomförda åtgärder,
923: kontinuerligt kan skaffa sig sådana kunskaper            uppnådda resultat, nödvändiga utvecklingsåtgär-
924: och fårdigheter som behövs i Finland. Detta bör          der, olika kostnader som förorsakats av integra-
925: sker så, att redan inlärda kunskaper och fårdighe-       tionen samt deras fördelning mellan staten och
926: ter, i synnerhet språkkunskaper, inte glöms              kommunerna.
927: 
928: 
929: 
930: Helsingfors den 6 oktober 1999
931: 
932:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
933: 
934: 
935: 
936: 
937: 6
938:                                                          KK 422/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
939: 
940: 
941: 
942: 
943:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 422/1999 vp
944: 
945:                                              Kuntien arvonlisäveron palautus- ja takaisin-
946:                                              perintäjärjestelmän korjaaminen
947: 
948: 
949: 
950: 
951: Eduskunnan puhemiehelle
952: 
953: Kunnat saavat arvonlisäveroUoman toimintansa          kuntayhtymätkin saavat arvonlisäveron palau-
954: ostopanoksiin sisältyvän arvonlisäveron takai-        tuksia mutta eivät maksa lainkaan takaisinperin-
955: sin. Arvonlisäverotonta toimintaa on pääosa kun-      tämaksuja.
956: nan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoi-        Kuntien saarnat palautukset suhteessa niiden
957: men palveluista niihin liittyvä rakentaminen mu-      maksamaan takaisinperintään vaihtelevat erit-
958: kaan lukien.                                          täin suuresti. Hallitusohjelmassakin selvityksen-
959:    Kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa ase-       alaiseksi otettu ongelma tulee korjata pikaisesti.
960: massa riippuen siitä, kuinka paljon ne käyttävät
961: arvonlisäverollisia palveluja. Tämä johtuu siitä,     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
962: että valtio perii joka tapauksessa noin 4,5 miljar-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
963: din markan suuruisen palautuksen takaisin kai-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
964: kilta kunnilta samansuuruisena asukasta kohden        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
965: laskettuna eränä. Kuntien saama palautus suh-
966: teessa kunnan maksamaan takaisinperintään                   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
967: vaihtelee jopa 6:n ja 190,3 prosentin välillä.              tyä kuntien arvonlisäveron palautus- ja
968:    Nykyinen järjestelmä asettaa myös kunnat ja              takaisinperintäjärjestelmän uudistami-
969: kuntayhtymät hyvin erilaiseen asemaan, koska                seksi siten, että se kohtelisi kuntia yh-
970:                                                             denvertaisesti?
971: 
972: 
973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
974: 
975:     Pekka Nousiainen /kesk
976: 
977: 
978: 
979: 
980:                                                                                                Versio 2.0
981: KK 422/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                Ministerin vastaus
982: 
983: 
984: 
985: 
986: Eduskunnan puhemiehelle
987: 
988: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tamuodon valintaan. Kunnille maksettavat palau-
989: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tukset peritään erillislain nojalla niiltä yhteisesti
990: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      takaisin. Palautusoikeus ei siten ole kuntasekto-
991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-      rille etu, vaan arvonlisävero muodostuu siitä
992: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     huolimatta kunnille kustannukseksi.
993: sen KK 42211999 vp:                                      Kirjallisessa kysymyksessä on todettu palau-
994:                                                      tusjärjestelmän asettavan kunnat keskenään eri-
995:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     laiseen asemaan, koska arvonlisäveron palautuk-
996:        tyä kuntien arvonlisäveron palautus- ja       set ja asukaslukuun perustuvat takaisinperinnät
997:        takaisinperintäjärjestelmän uudistami-        poikkeavat toisistaan. Lisäksi on todettu järjes-
998:        seksi siten, että se kohtelisi kuntia yh-     telmän asettavan kunnat ja kuntayhtymät hyvin
999:        denvertaisesti?                               erilaiseen asemaan, koska kuntayhtymät saavat
1000:                                                      arvonlisäveron palautuksia, mutta eivät maksa
1001: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lainkaan takaisinperintämaksuja.
1002: ti seuraavaa:                                           Takaisin perittävä määrä lasketaan palautettu-
1003: Kunnat ja kuntayhtymät ovat arvonlisäverovel-        jen arvonlisäverojen vuosittaisen yhteismäärän
1004: vollisia ainoastaan liiketoiminnan muodossa har-     perusteella. Käytettävä jakosuhde vahvistetaan
1005: joittamastaan tavaroiden ja palvelujen myynnis-      vuosittain kuntien asukasmäärän perusteella.
1006: tä. Kuten muutkin arvonlisäverovelvolliset, kun-     Hankintaneutraalisuus edellyttää, ettei yksittäi-
1007: nat ja kuntayhtymät saavat vähentää verollista       seltä kunnalta takaisinperittävään määrään vai-
1008: toimintaansa varten hankkimiensa tavaroiden tai      kuta kunnan hankintojen vuosittainen määrä ei-
1009: palveluiden ostohintaan sisältyvän arvonlisäve-      vätkä sen vaihtelut. Samasta syystä yksittäiseltä
1010: ron. Jos ostetut tavarat tai palvelut sen sijaan     kunnalta takaisinperittävä määrä ei voi olla sa-
1011: käytetään verottomassa toiminnassa, esimerkik-       mansuuruinen kuin sille palautettava määrä.
1012: si terveydenhoito- tai peruskoulutoiminnassa,        Asukasmäärä jakosuhteen perusteena on hallin-
1013: hintaan sisältyvää veroa ei saa yleisten säännös-    nollisesti yksinkertainen ja selkeä kriteeri.
1014: ten mukaan vähentää.                                    Arvonlisäveron palautusten kuntakohtaista
1015:     Palautus- ja takaisinperintämenettelyssä val-    kohtaautoa ja mahdollisuuksia palautusten takai-
1016: tio palauttaa kunnille ja kuntayhtymille kaikki      sinperinnän uudistamiseksi on aikaisemmin sel-
1017: verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoi-      vittänyt 10.5.1994 asetettu Arvonlisäveron takai-
1018: hin sisältyvät verot, mutta perii ne takaisin kun-   sinperintätyöryhmä (Arvonlisäveron palautusten
1019: nilta asiakasluvun perusteella. Menettelyn tar-      takaisinperintä, Valtiovarainministeriön työryh-
1020: koituksena on siis toteuttaa hankintaneutraali-      mämuistioita 1995:23). Palautuksia koskevan
1021: suus kuntien itse tuottamien ja ostettujen verol-    kuntakohtaisen vaihtelun on havaittu suurimmal-
1022: listen hankintojen välillä. Palautusoikeuden joh-    ta osalta selittyneen kuntien investointitoimin-
1023: dosta ostettujen tavaroiden ja palvelujen hintaan    nan määrällä. Investointien ajoittuminen on vai-
1024: sisältyvä vero ei muodostu hankintahetkellä kun-     kuttanut myös palautusten vuosittaiseen koko-
1025: nalle kustannukseksi, joten se ei vaikuta hankin-    naismäärään. Toisaalta yksittäisen kunnan saa-
1026: 
1027: 
1028: 2
1029: Ministerin vastaus                                      KK 422/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
1030: 
1031: 
1032: man palautuksen määrä on voinut olla vähäinen         mukaan takaisinperintä tuli kohdistaa vain kun-
1033: sen vuoksi, että kunta käyttää keskimääräistä         tiin, jotta takaisinperintäjärjestelmä olisi hallin-
1034: enemmän verottomia ostopalveluja.                     nollisesti yksinkertainen. Takaisinperittävän
1035:    Edellä mainittu työryhmä tutki vaihtoehtoisia      määrän osittaminen myös kuntayhtymille esi-
1036: malleja takaisinperintäjärjestelmälle ja vertaili     merkiksi jäsenkuntaosuuksien tai laskennallisen
1037: nykyistä asukaslukuperusteista takaisinperintä-       väestöpohjan mukaan olisi mutkistanut olennai-
1038: järjestelmää järjestelmiin, joissa takaisinperintä    sesti takaisinperintää. Lisäksi palautus- ja takai-
1039: perustuisi kuntien laskelmallisiin verotuloihin tai   sinperintäjärjestelmän suunnittelun eräänä lähtö-
1040: niiden ja käyttötalouden valtionosuuksien yhteis-     kohtana oli, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat
1041: määrään. Vertailu ei osoittanut, että vaihtoehtoi-    keskinäisissä taloudellisissa suhteissaan huo-
1042: set mallit johtaisivat nykyjärjestelmää parem-        mioon takaisinperintäjärjestelmän kohdistumi-
1043: paan kohtaantoon.                                     sen vain kuntiin.
1044:    Kunnan tuottamien palvelujen verotusneutra-            Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-
1045: liteetin toteuttamista arvonlisäverotukseen siir-     koituksena on edelleen selvittää kuntien arvonli-
1046: ryttäessä selvitti 21.10.1992 asetettu työryhmä       säveronpalautusjärjestelmään mahdollisesti liit-
1047: (Kunnat ja arvonlisäverotus, Valtiovarainminis-       tyviä epäkohtia.
1048: teriön työryhmämuistiaita 1993:5). Työryhmän
1049: 
1050: 
1051: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
1052: 
1053:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
1054: 
1055: 
1056: 
1057: 
1058:                                                                                                         3
1059: KK 422/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                     Ministerns svar
1060: 
1061: 
1062: 
1063: 
1064: Tili riksdagens talman
1065: 
1066: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ningen, och därför inverkar den inte på va1et av
1067: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        upphandlingsform. Återbäringar som skall beta-
1068: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-       las till kommunerna återkrävs gemensamt av dem
1069: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga           med stöd av en separat lag. Rätten till återbäring
1070: spörsmål SS 422/1999 rd:                               är således inte en förmån för den kommunala sek-
1071:                                                        torn, utan mervärdesskatten b1ir trots den en
1072:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          kostnad för kommunerna.
1073:        för att systemet med återbäring och                 1 det skriftliga spörsmålet konstateras att åter-
1074:        återkrav av mervärdesskatt skall revide-        bäringssystemet försätter kommunerna i olika
1075:        ras så att det behandlar alla kommuner          ställning, eftersom den mervärdesskatt som åter-
1076:        jämlikt?                                        bärs och det återkrävda beloppet som baserar sig
1077:                                                        på invånaranta1et, avviker från varandra. Därtill
1078: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        konstateras att systemet försätter kommunerna
1079: föra följande:                                         och samkommunerna i en ytterst o1ika ställning,
1080: Kommuner och samkommuner är mervärdes-                 eftersom samkommunerna får återbäring av mer-
1081: skattskyldiga endast när de bedriver rörelsemäs-       värdesskatt, medan de däremot inte beta1ar
1082: sig försäljning av varor och tjänster. Kommuner-       återkravsavgifter.
1083: na och samkommunema får på samma sätt som                  Det be1opp som skall återkrävas beräknas ut-
1084: andra mervärdesskattskyldiga dra av den mervär-        gående från det årliga sammanlagda beloppet av
1085: desskatt som ingår i priset på de varor eller tjäns-   mervärdesskatter som återburits. Det fördel-
1086: ter som de har skaffat för sin skattepliktiga verk-    ningsförhållande som skall användas fastställs
1087: samhet. Om de köpta varorna eller tjänsterna där-      årligen en1igt kommunens invånarantal. Anskaff-
1088: emot används i skattefri verksamhet, t.ex. i häl-      ningsneutraliteten förutsätter att det belopp som
1089: sovårds- eller grundskolverksamhet, får den i pri-     återkrävs av en enskild kommun inte påverkas av
1090: set ingående skatten enligt de allmänna bestäm-        det årliga beloppet av kommunens anskaffningar
1091: melserna inte dras av.                                 och variationer i det. Av samma orsak kan det be-
1092:    lnom ramen för förfarandet med återbäringar         lopp som återkrävs av en enskild kommun inte
1093: och återkrav återbär staten alla skatter på sådant     vara av samma storlek som det belopp som åter-
1094: som anskaffats för skattefri verksamhet till kom-      bärs till kommunen. lnvånarantalet som grund
1095: muner och samkommuner, men återkräver dem              för förde1ningsförhållandet är administrativt sett
1096: av kommunerna på grundval av invånarantalet.           ett enkelt och k1art kriterium.
1097: Syftet med förfarandet är således att åstadkom-           Den kommunvisa incidensen i fråga om mer-
1098: ma anskaffningsneutra1itet mellan sådana an-           värdesskatteåterbäringar och möjlighetema att
1099: skaffningar som kommunerna själva har produ-           revidera återkravet av återbäringar har tidigare
1100: cerat och skattep1iktiga köpta anskaffningar. På       utretts av arbetsgruppen för återkrav av mervär-
1101: grund av rätten till återbäring blir inte skatt som    desskatt (Arvon1isäveron pa1autusten takaisinpe-
1102: ingår i priset på köpta varor och tjänster en kost-    rintä, Finansministeriets arbetsgruppspromemo-
1103: nad för kommunen vid tidpunkten för anskaff-           rior 1995:23), viiken tillsattes den 10 maj 1994.
1104: 
1105: 
1106: 4
1107: Ministems svar                                          KK 422/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
1108: 
1109: 
1110: Variationen bland kommunema när det gälier            genomföras vid en övergång tili mervärdesbe-
1111: återbäringar har tili största delen konstaterats ha   skattning (Kunnat ja arvonlisäverotus, Finansmi-
1112: sin förklaring i omfattningen av kommunemas           nisteriets arbetsgruppspromemorior 1993:5). En-
1113: investeringsverksamhet. Tidläggningen av inves-       ligt arbetsgruppen borde återkrav riktas enbart
1114: teringama har också påverkat det årliga totala        tili kommunerna, för att återkravssystemet admi-
1115: återbäringsbeloppet. Å andra sidan har det åter-      nistrativt sett skulie vara enkelt. Att även dela
1116: bäringsbelopp som en enskild kommun fått kun-         upp det belopp som skali återkrävas på samkom-
1117: nat vara litet för att kommunen använder mera         munema t.ex. enligt medlemskommunsandelar
1118: skattefria köpta tjänster än genomsnittet.            elier kalkylerat befolkningsunderlag skulie i vä-
1119:    Den ovan nämnda arbetsgruppen undersökte           sentlig utsträckning ha försvårat återkravet.
1120: alternativa modelier för ett återkravssystem och      Dessutom var en av utgångspunkterna för plane-
1121: jämförde det nuvarande återkravssystemet, som         ringen av återbärings- och återkravssystemet att
1122: baserar sig på invånarantalet, med system där         kommunema och samkommunerna i sina inbör-
1123: återkravet baserar sig på kommunemas beräkna-         des ekonomiska relationer beaktar det faktum att
1124: de skatteintäkter elier på det sammanlagda be-        återkravssystemet riktar sig enbart tili kommu-
1125: loppet av dessa och driftshushåliningens statsan-     nema.
1126: delar. Jämförelsen påvisade inte att de altemati-         1 enlighet med regeringsprogrammet har rege-
1127: va modelierna skulie leda tili en bättre incidens     ringen för avsikt att ytterligare utreda eventuelia
1128: än det nuvarande systemet.                            olägenheter som förekommer i anslutning tili
1129:    En arbetsgrupp, tillsatt den 21 oktober 1992,      systemet med återbäring av mervärdesskatt tili
1130: utredde huruvida beskattningsneutralitet i fråga      kommunema.
1131:  om tjänster som produceras av en kommun kan
1132: 
1133: 
1134: 
1135: Helsingfors den 6 oktober 1999
1136: 
1137:     Minister Suvi-Anne Siimes
1138: 
1139: 
1140: 
1141: 
1142:                                                                                                        5
1143:                                                               KK 423/1999 vp -Jari Leppä /kesk
1144: 
1145: 
1146: 
1147: 
1148:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 423/1999 vp
1149: 
1150:                                            Tilaviiniyrittäjien toimintaedellytykset
1151: 
1152: 
1153: 
1154: 
1155: Eduskunnan puhemiehelle
1156: 
1157: Eduskunta sääti tilaviinien ja sahdin vähittäis-    dulla lomaillessaan etenkin viikonloppuisin ja
1158: myyntioikeuden alkoholilakiin elinkeinopoliitti-    pyhinä. Tilaviiniyrittäjät eivät kuitenkaan saa
1159: sin perustein. Eduskunta teki kuitenkin sosiaali-   myydä tuotteitaan esim. pääsiäislauantaina ja ju-
1160: ja terveyspoliittisen rajauksen sallimalla vähit-   hannuspäivänä (juhannusaattona vain klo
1161: täismyyntioikeuden vain käymisteitse valmiste-      13.00:een saakka), jolloin asiakaskunta liikkuu
1162: tuille miedoille, korkeintaan 13-tilavuusprosent-   ja on paras sesonkiaika.
1163: tisille alkoholijuomille.                              Tilaviiniyrittäjien tuotevalikoiman laajenta-
1164:     Ensimmäiset tilaviiniyrittäjät ovat toimineet   minen ja aukioloaikojen helpottaminen paranta-
1165: neljä vuotta. Tilaviinien osuus alkoholijuomien     vat tilaviiniyrittäjien toimintaedellytyksiä ja li-
1166: kokonaiskulutuksessa on hyvin pieni, eikä niitä     säävät tilaviinielinkeinon mahdollisuuksia pitää
1167: korkean hintansa vuoksi juuri käytetä päihtymis-    maaseutu elävänä ja kehittyvänä.
1168: tarkoituksessa. Tilaviiniyritystoiminta on kehit-
1169: tynyt osaksi maaseutumatkailua; asiakkaiden hu-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1170: malahakuisuutta ei tämän toiminnan alueella ole.    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1171:    Vaikka tilaviinien kanssa samoilla markki-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1172: noilla kilpailee sekä kotimaisia että ulkomaisia    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1173: alkoholijuomia, nykyinen tilaviinien vähittäis-
1174: myyntijärjestelmä perustuu voimakkaasti maa-              Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
1175: seudun elinkeinoelämän turvaamiseen ja matkai-            ta alkoholilain 14 §:n 2 momenttia muu-
1176: lun kehittämiseen maaseudun sivuelinkeinona.              tetaan ja mietojen, korkeintaan 22 tila-
1177: Tilaviiniyrittäjien kannalta tuotevalikoiman laa-         vuusprosenttia etyylialkoholia sisältä-
1178: jentaminen on tärkeää ja kiireellistä.                    vien alkoholijuomien myynti sallitaan
1179:    Tilaviiniyrittäjien toiminnan kannalta myös            näitä tuotteita valmistaville tilaviiniyrit-
1180: säädetyt aukioloajat ovat ongelmallisia. Tilavii-         täjille ja
1181: nimyymälöiden tulee edelleen noudattaa samoja
1182: aukioloaikoja kuin alkoholiyhtiölle on säädetty.          miten hallitus aikoo muuttaa tilaviini-
1183: Tilaviiniyrittäjien asiakkaat liikkuvat maaseu-           yrittäjien aukioloaikoja yrittäjäystäväl-
1184:                                                           lisemmiksi?
1185: 
1186: 
1187: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
1188: 
1189:     Jari Leppä /kesk
1190: 
1191: 
1192:                                                                                               Versio 2.0
1193: KK 423/1999 vp- Jari Leppä /kesk                                                      Ministerin vastaus
1194: 
1195: 
1196: 
1197: 
1198: Eduskunnan puhemiehelle
1199: 
1200: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        kaavoitetulla alueella, alkoholijuomista ja väki-
1201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         viinasta annetun asetuksen 15 §: ää muutettiin
1202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       (470/1999) 15.4.1999 alkaen niin, että tilavii-
1203: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Jari             nien, enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialko-
1204: Lepän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        holia sisältäviä alkoholijuomia saa myydä sun-
1205: sen KK 423/1999 vp:                                   nuntaisin vähittäismyyntipaikassa, joka sijaitsee
1206:                                                       valmistuspaikan välittömässä läheisyydessä,
1207:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-      myös asema- tai rakennuskaavalla vahvistetun
1208:        ta alkoholilain 14 §:n 2 momenttia muu-        asutuskeskuksen ulkopuolella. Sunnuntaimyyn-
1209:        tetaan ja mietojen, korkeintaan 22 tila-       nin salliminen on ollut merkittävä muutos ennen
1210:        vuusprosenttia etyylialkoholia sisältä-        kaikkea matkailun kannalta. Varsinkin kesäai-
1211:        vien alkoholijuomien myynti sallitaan          kaan matkailijoiden liikkuessa usein myös vii-
1212:        näitä tuotteita valmistaville tilaviiniyrit-   konloppuisin vähittäismyymälän suljettuna pitä-
1213:        täjille ja                                     minen koettiin ongelmaksi. On syytä korostaa,
1214:                                                       että maaseudun ja maaseutumatkailun erityisase-
1215:        miten hallitus aikoo muuttaa tilaviini-        ma vaikutti tilaviinimyymälöiden sunnuntai-
1216:        yrittäjien aukioloaikoja yrittäjäystäväl-      myynnin sallimiseen.
1217:        lisemmiksi?                                        Niin kutsuttuja tilaviinilupia oli vuoden 1998
1218: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         keväällä noin 30, joista 22:lla oli myös vähittäis-
1219: ti seuraavaa:                                         myyntilupa. Vuosittainen kokonaismyynti oli
1220:                                                       noin 180 000 litraa, joka oli alle prosentin vii-
1221: Tilaviiniyrittäjät saavat myydä vähittäin niin kut-   nien kokonaismyynnistä Suomessa. Viimeisten
1222: sutuissa tilaviinimyymälöissään käymisteitse          tietojen mukaan tilaviinilupia oli 43, joista 36:lla
1223: valmistettuja korkeintaan 13-tilavuusprosentti-       oli myös vähittäismyyntilupa. Näistä 32 valmisti
1224: sia marja- ja hedelmäviinejä. He ovat saaneet täl-    myös liköörejä ja muita juomia, joihin he eivät
1225: tä osin alkoholijärjestelmässämme erityisase-         tällä hetkellä voi saada vähittäismyyntilupaa.
1226: man: vain heillä on oikeus tuotteidensa rajoitet-     Vuoden 1998 koko tilaviinituotanto oli 320 000
1227: tuun vähittäismyyntiin sosiaali- ja terveysminis-     litraa, josta 285 000 litraa oli hedelmäviinejä ja
1228: teriön päätöksen mukaisin ehdoin. Tilaviiniyrit-      loput liköörejäja muita juomia. Kuluvan vuoden
1229: täminen on poikkeus maassamme vallitsevaan al-        osalta on odotettavissa kaSVIJ..t. Tärkeää on huo-
1230: koholimonopoliin. Tilaviiniyrittäjä saa myydä         mata, että tilaviinien myynti on vieläkin vähäistä
1231: vähittäin myyntiluvassaan tarkoitettuja alkoholi-     alkoholijuomien kokonaismyyntiin nähden.
1232: juomia sunnuntaisin kello yhdeksän ja kahdek-             Yrittäjän kannalta vähittäismyynnissä olevan
1233: santoista välisenä aikana. Alkuaan 1. 7.1998 al-      tuotevalikoiman laajentaminen olisi merkittävää
1234: kaen myyntipaikan tuli olla asema- tai rakennus-      ja siirtäisi kysyntää hedelmäviineistä muihin al-
1235: kaavalla vahvistetun asutuskeskuksen ulkopuo-         koholituotteisiin ja lisäisi todennäköisesti myy-
1236: lella (asetus 423/1998). Koska eräät tilaviinin       mälän kokonaismyyntiä. Nykyinen tilaviinien
1237: valmistuspaikat sijaitsivat asema- tai rakennus-      vähittäismyyntijärjestelmä perustuu voimak-
1238: 
1239: 
1240: 2
1241: Ministerin vastaus                                                KK 423/1999 vp- Jari Leppä /kesk
1242: 
1243: 
1244: kaasti maaseudun elinkeinoelämän turvaamiseen           koholielinkeinossa toimivien yrittäjien yhden-
1245: ja matkailun kehittämiseen maaseudulla. Kun ti-         vertaisuuteen.
1246: laviiniyrittäjän erityisasemaa on rajoitettu maa-          Alkoholilainsäädännössä on nähty hyväksi ra-
1247: seudun toimintaympäristöön, tilaviinien nykyis-         joittaa alkoholijuomien saatavuutta sunnuntai-
1248: tä vähittäismyyntioikeutta voidaan pitää perus-         sin, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivä-
1249: teltuna.                                                nä, vapunpäivänä sekä jouluaattona ja pääsiäis-
1250:      Samoista lähtökohdista voidaan arvioida myös       päivän aattona. Juhannusaattona vähittäismyyn-
1251: tilaviiniyrittäjien toimintaedellytysten paranta-       tiä ei ole saanut harjoittaa kello kolmentoista jäl-
1252: mismahdollisuuksia. Mitä enemmän esitetyt toi-          keen. Tilaviinimyymälöiden aukioloaika onkin
1253: menpidevaihtoehdot liittyvät erityisesti tilaviini-     ollut sidottuna alkoholiliikkeen aukioloaikoihin.
1254: elinkeinon mahdollisuuksiin maaseutua elävöit-             Maaseudun ja maaseutumatkailun erityisase-
1255: tävänä elinkeinona, sitä paremmin niitä voidaan         ma on vaikuttanut tilaviinimyymälöiden sunnun-
1256: yleisestikin pitää hyväksyttävinä. Nykyistä mo-         taimyynnin sallimiseen. Myynti keskittyy varsin-
1257: nipuolisempi myyntivalikoima, johon kuuluisi-           kin kesäaikaan ja silloin merkittävä osa yrityk-
1258: vat myös väkevät viinit sekä miedot alle 22-pro-        sen myynnistä tapahtuu sunnuntaisin. Tilaviini-
1259: senttiset liköörit voisi olla tällainen yleisesti hy-   myymälöiden nykyiset aukioloajat ja jäljellä ole-
1260: väksyttävä toiminnan edellytysten parantamis-           vat rajoitukset ovat kuitenkin alkoholipoliittises-
1261:  keino ja hallitus ryhtyykin selvittämään sitä oli-     ti perusteltuja eikä tarvetta aukioloaikojen laa-
1262:  siko tällainen toiminta tietyin erityisehdoin mah-     jennukseen enää ole.
1263: dollista. Tarkoituksenmukaisin erityisehdoin ja            Tilaviiniyritysten erityisasema voimassa ole-
1264:  myyntipaikkojen omavalvontaa kehittämällä voi-         vassa lainsäädännössä perustuu niihin mahdolli-
1265:  taisiin varmistaa, että myynnillä ei sinänsä olisi     suuksiin, joita toiminnalla on maaseudun sivu-
1266:  merkittäviä vaikutuksia alkoholin kulutukseen          elinkeinona. Erityisaseman perusteella voidaan
1267:  liittyvien ongelmien kannalta, mutta myyntijär-        tätä yritystoimintaa edelleen kehittää ja antaa sil-
1268: jestelmien laajentamista on toki selvitettävä           le jatkossakin alkoholilainsäädännössä erityis-
1269:  myös siltä osin kuin toimenpiteillä on vaikutusta      asema kuitenkin ottaen huomioon alkoholipoliit-
1270:  monopolijärjestelmän perusteisiin ja muiden al-        tisen järjestelmämme kokonaisuus ja peruslinja.
1271: 
1272: 
1273: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
1274: 
1275:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1276: 
1277: 
1278: 
1279: 
1280:                                                                                                           3
1281: KK 423/1999 vp- Jari Leppä /kesk                                                           Ministems svar
1282: 
1283: 
1284: 
1285: 
1286: Tili riksdagens talman
1287: 
1288: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         byggnadsplaneområden, ändrades 15 § förord-
1289: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          ningen om alkoholdrycker och sprit 15.4.1999
1290: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari         (470/1999) så att alkoholdrycker som innehåller
1291: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål           högst 13 volymprocent etylalkohol får säljas på
1292: SS 423/1999 rd:                                          söndagar på försäljningsställen som ligger i ome-
1293:                                                          de1bar närhet av tillverkningsstället, även utan-
1294:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            för ett i stads- eller byggnadsplan fastställt bo-
1295:        Jör ändring av 14 § 2 mom. alkoholla-             sättningscentrum. Tillåtandet av försäljning på
1296:        gen och för att försäljning av svaga al-         söndagar har varit en betydande förändring fram-
1297:        koholdrycker med högst 22 volympro-              för allt med tanke på turismen. Det uppfattades
1298:        cent etylalkohol skall bli tillåten för          som ett problem särskilt på sommaren när turis-
1299:        gårdsvinsföretagare som framställer              tema ofta är i rörelse även under veckosluten att
1300:        dessa produkter och                              detaljhandeln var stängd. Det är skäl att framhä-
1301:                                                         va att landsbygdens och landsbygdsturismens
1302:        hur ämnar regeringen göra öppettider-            särställning medverkade till att det blev tillåtet
1303:        na för gårdsvinsföretagare mer företa-           för gårdsvinsbutikema att idka försäljning på
1304:        garvänliga?                                      söndagar.
1305: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Våren 1998 var antalet s.k. gårdsvinstillstånd
1306: föra följande:                                          ca 30, varav 22 även var detaljhandelstillstånd.
1307:                                                         Den årliga tota1försäljningen var ca 180 000 1i-
1308: Gårdsvinsföretagare får i s.k. gårdsvinsbutiker         ter, vilket motsvarade mindre än en procent av
1309: bedriva detaljhandel med bär- och fruktviner som        den totala vinförsäljningen i Finland. Enligt de
1310: framställts genom jäsning och som innehåller            senaste uppgiftema har 43 tillstånd för gårdsvi-
1311: högst 13 volymprocent alkohol. 1 detta avseende         ner beviljats, varav 36 även gällde försäljnings-
1312: har dessa företagare fått en särställning i vårt al-    tillstånd. Av dessa tillverkade 32 även likör och
1313: koholsystem: endast de har rätt att bedriva en          andra drycker, för vilka de inte för närvarande
1314: begränsad detaljhandel med sina produkter i en-         kan få detaljhandelstillstånd. År 1998 var hela
1315: lighet med villkoren i social- och hälsovårdsmi-        gårdsvinsproduktionen 320 000 liter, varav
1316: nisteriets beslut. Gårdsvinsföretagen är ett un-        285 000 liter var fruktviner och resten likörer
1317: dantag från det alkoholmonopol som råder i vårt         och andra drycker. En ökning är att vänta för i år.
1318: land. En gårdsvinsföretagare får bedriva detalj-        Det är viktigt att märka att försäljningen av
1319: handel med alkoholdrycker som avses i detalj-           gårdsviner ännu är obetydlig i förhållande till to-
1320: handelstillståndet på söndagar mellan kloekan           talförsäljningen av alkoholdrycker.
1321: nio och aderton. Ursprungligen från 1.7.1998                Ur företagarens synvinkel vore en utvidgning
1322: skulle försäljningsstället ligga utanför ett i stads-   av produktsortimentet inom detaljhandeln an-
1323: eller byggnadsplan fastställt bosättningscentrum        märkningsvärd och skulle förskjuta efterfrågan
1324: (förordning 423/1998). Eftersom vissa ställen där       från fruktviner till andra alkoholprodukter och
1325: gårdsviner framställdes låg inom stads- eller           skulle sannolikt öka butikens totalförsäljning.
1326: 
1327: 
1328: 4
1329: Ministems svar                                                 KK 423/1999 vp- Jari Leppä /kesk
1330: 
1331: 
1332: Det nuvarande detaljhandelssystemet för              ten beträffande de företagare som verkar inom al-
1333: gårdsviner baserar sig starkt på behoven att tryg-   koholnäringen.
1334: ga näringslivet på landsbygden och utveckla             1 alkohollagstiftningen har det ansetts ända-
1335: landsbygdsturismen. Eftersom gårdsvinsföreta-        målsenligt att begränsa tillgången på alkohol-
1336: gamas särställning är begränsad tili landsbygs-      drycker på söndagar, kyrkliga högtidsdagar,
1337: miljön, kan den nuvarande rätten att bedriva de-     självständighetsdagen, första maj, julaftonen och
1338: taljhandel med gårdsviner anses vara motiverad.      påskaftonen. På midsommaraftonen har detalj-
1339:    Från samma utgångspunkter kan man även be-        handel inte fått bedrivas efter kloekan tretton.
1340: döma möjlighetema att förbättra gårdsvinsföreta-     Gårdsvinsbutikemas öppettider har varit bundna
1341: gamas verksamhetsbetingelser. Ju mer de före-        av alkoholbutikemas öppettider.
1342: slagna åtgärdsaltemativen har samband särskilt          Landsbygdens och landsbygdsturismens sär-
1343: med gårdsvinsnäringens möjligheter som en            stälining har medverkat tili att gårdsvinsbutiker-
1344: landsbygdsstimulerande näring, desto mer kan         na tillåtits bedriva söndagshandel. Försäljningen
1345: åtgärdema även anses vara alimänt godtagbara.        koncentrerar sig särskilt tili sommaren, och då
1346: Ett mångsidigare sortiment än det nuvarande med      sker en betydande del av företagets försäljning på
1347: även starka viner samt svaga under 22-procenti-      söndagar. Gårdsvinsbutikernas nuvarande öppet-
1348: ga likörer kunde vara en alimänt godtagbar me-       tider och de återstående begränsningarna är dock
1349: tod för att förbättra verksamhetsförutsättningar-    alkoholpolitiskt motiverade och det finns inget
1350: na och regeringen kommer därför att utreda om        behov att ytterligare utvidga öppettiderna.
1351: en sådan verksamhet med vissa specialvilikor            Gårdsvinsföretagens särstälining i den gälian-
1352: kunde vara möjlig. Med ändamålsenliga special-       de lagstiftningen baserar sig på de möjligheter
1353: vilikor och genom att utveckla försäljningsstäl-     som verksamheten har som binäring på landsbyg-
1354: lenas egenkontroli kunde man säkerstäJla att för-    den. Utgående från särstäliningen kan denna fö-
1355: säljningen inte i sig har stor inverkan på proble-   retagsverksamhet vidareutecklas och kan den
1356: men i anslutning tili alkoholkonsumtion, men en      även framdeles i alkoholiagstiftningen ges en
1357: utvidgning av försäljningssystemet borde dock        särstälining, dock med beaktande av vårt alko-
1358: utredas även tili den del åtgärdema inverkar på      holpolitiska system som helhet och grundlinjen i
1359: grundema för monopolsystemet och likstälidhe-        detta.
1360: 
1361: 
1362: Helsingfors den 6 oktober 1999
1363: 
1364:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369: 2 200661
1370:                                                                                                      5
1371:                                                             KK 424/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
1372: 
1373: 
1374: 
1375: 
1376:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 424/1999 vp
1377: 
1378:                                             Syrjäisyyskerroin kuntien sosiaali- ja tervey-
1379:                                             denhuollon valtionosuuksien määräytymisessä
1380: 
1381: 
1382: 
1383: 
1384: Eduskunnan puhemiehelle
1385: 
1386: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-      sijaan syrjäisyyskertoimessa tunnetaan vain ker-
1387: tannusten valtionosuudet määritetään SVOL:n           toimet 1,05, 1,10 ja 1,15. Tämä tarkoittaa, että
1388: (laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta    väestön, sairastavuuden, työttömyyden jne. mää-
1389: ja valtionosuuksista, 733/1992) mukaan lasken-        rittämää laskennallista kustannusta korotetaan
1390: nallisten kustannusten perusteella. Laskennalli-      eräissä syrjäseutu- ja saaristokunnissa 5 %:lla,
1391: sista kustannuksista määräosuus katsotaan kun-        10 %:lla tai 15 o/o:lla. Valtioneuvosto on päättä-
1392: nan omavastuuosuudeksi ja loppuosa maksetaan          nyt, mitkä kunnat kuuluvat mihinkin syrjäisyys-
1393: valtionosuutena.                                      luokkaan (valtioneuvoston päätös 30.12.1996).
1394:     Lain 11 §:n mukaan laskennalliset käyttökus-          Jos kahden syrjäseudulla olevan naapurikun-
1395: tannukset määräytyvät kunnan väestömäärän ja         nan laskennalliset sosiaali- ja terveydenhuollon
1396: ikäluokkien koon perusteella erikseen sosiaali-      käyttökustannukset ilman syrjäisyyskerrointa
1397: huollossa ja erikseen terveydenhuollossa. Lain       ovat molemmissa kunnissa 100 milj. mk, syrjäi-
1398:  12-17 §:ssä määritetään ne muut tekijät, joita      syyskerroin korottaa toisen laskennalliset kus-
1399: käytetään laskennallisia käyttökustannuksia          tannukset 105 milj. markkaan ja toisen 115 milj.
1400: määritettäessä. Näitä ovat palvelu- ja jalostus-     markkaan. Kun otetaan huomioon kunnan oma-
1401: aloilla toimivien osuus työllisestä työvoimasta,     vastuu, jälkimmäinen näistä kunnista saa valtion-
1402: työttömyys, sairastavuus sekä kunnan syrjäi-         osuutta noin 7,5 milj. mk toista enemmän, vaik-
1403: syys. Laissa on määritelty, miten näitä tekijöitä    ka sairastavuus, työllisyys ja muut tekijät kunnis-
1404: kuvaavat kertoimet lasketaan. Kertoimia käyte-       sa olisivat täsmälleen samat. Tällaiset tilanteet
1405: tään lain tarkemmin määrittelemällä tavalla erik-    ovat todellisia pohjoisessa Suomessa, jossa syr-
1406: seen sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia    jäisiksi luokitellut kunnat ovat. Aivan syrjäisek-
1407: kustannuksia laskettaessa niin, että kertoimella     si luokitellun kunnan naapurina voi myös olla
1408: kerrotaan ikäluokkien perusteella laskettu asu-      kunta, jota ei ole lainkaan luokiteltu syrjäiseksi.
1409: kaskohtainen käyttökustannus.                            Syrjäisyyskerroin on syrjäisten kuntien so-
1410:     Työttömyyskerroin, työssäkäyntikerroin ja        siaali- ja terveydenhuollon kannalta ehdottoman
1411: sairastavuuskerroin ilmaistaan luvulla, joka on      välttämätön, mutta syrjäisyyskertoimien liian
1412: ykköstä pienempi tai suurempi, ja luku ilmoite-      karkea luokitus asettaa kunnat syrjäseuduilla
1413:  taan sadasosan, jopa kymmenestuhannesosan           kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Liian kar-
1414:  tarkkuudella. Tällöin samantyyppisten kuntien       kea syrjäisyyskerroinjaottelu romuttaa syrjäseu-
1415: kertoimet poikkeavat toisistaan vain vähän ja ai-    tukunnissa käytännössä kokonaan esim. sairasta-
1416:  heuttavat korkeintaan muutaman prosentin eroja      vuuden tai työllisyyden vaikutuksen sosiaali- ja
1417:  laskennallisiin kustannuksiin; kertoimet toimi-     terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin
1418:  vat siis pääpiirteittäin oikeudenmukaisesti. Sen    ja siten valtionosuuden suuruuteen.
1419: 
1420:                                                                                                Versio 2.0
1421: KK 424/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
1422: 
1423: 
1424: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   tuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kus-
1425: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    tannukset otettaisiin huomioon nykyistä
1426: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         oikeudenmukaisemmin valtionosuuksia
1427: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  määritettäessä?
1428: 
1429:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1430:       tyä, jotta kunnille syrjäisyydestä aiheu-
1431: 
1432: 
1433: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
1434: 
1435:     Niilo Keränen /kesk
1436: 
1437: 
1438: 
1439: 
1440: 2
1441: Ministerin vastaus                                          KK 424/1999 vp- Niilo Keränen /kesk
1442: 
1443: 
1444: 
1445: 
1446: Eduskunnan puhemiehelle
1447: 
1448: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Valtioneuvoston 30.12.1996 tekemän päätök-
1449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sen nojalla syrjäisyyskerrointa sovelletaan yh-
1450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teensä 39 kunnan valtionosuuden laskennassa.
1451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niilo Kerä-      Näistä 11 kunnan syrjäisyyskerroin on 1,15 ja 22
1452: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kunnan kerroin 1,05. Kuudelle saaristokunnalle
1453: KK 424/1999 vp:                                       on lisäksi vahvistettu kerroin 1,10. Koska kunnat
1454:                                                       ovat asukasmäärältään pieniä, on syrjäisyysker-
1455:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       toimen taloudellinen vaikutus valtakunnallisella
1456:       tyä, jotta kunnille syrjäisyydestä aiheu-       tasolla vähäinen. Kuntatasolla syrjäisyystekijän
1457:       tuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kus-        osuus on 3-12 prosenttia koko sosiaali- ja ter-
1458:       tannukset otettaisiin huomioon nykyistä         veydenhuollon valtionosuudesta, joten yksittäi-
1459:       oikeudenmukaisemmin valtionosuuksia             sissä kunnissa syrjäisyyskertoimella voi olla
1460:       määritettäessä?                                 huomattava merkitys. Samalla on kuitenkin syy-
1461:                                                       tä muistaa, että syrjäseudullakin sijaitsevien kun-
1462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tien palvelujen järjestämisessä ja asukasraken-
1463: ti seuraavaa:                                        teessa on usein suuria eroja, jotka vaikuttavat so-
1464: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien        siaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin sekä
1465: laskennassa sovellettavasta syrjäisyyskertoimes-     valtionosuuteen.
1466: ta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suun-         Syrjäisyyskertoimella pyritään ottamaan huo-
1467: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain          mioon palveluiden tuottamisen korkeammat kus-
1468: 16 §:ssä. Syrjäisyyskerroin on joko 1,05 tai 1,15    tannukset syrjäisillä alueilla. Kertoimen määrit-
1469: siitä riippuen, kuinka suuren osuuden kunnan         tely perustuu syrjäisten kuntien henkil6stön kor-
1470: vuonna 1994 maksamat syljäseutulisät olivat          keampiin palkkakustannuksiin sekä saaristokun-
1471: kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-      tien vaikeisiin kulkuyhteyksiin. Voimassa ole-
1472: tannuksista ja mitkä olivat kunnallisen virkaehto-   vissa virkaehtosopimuksissa ja kuntien henkilös-
1473: sopimuksen mukaiset kunnan syrjäseutupisteet         tölle maksettavan syrjäseutulisän soveltamisessa
1474: Saaristokuntien syrjäisyyskerroin on kuitenkin       on tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 1994
1475: l,lO,jos asukkaista vähintään puolet asui toimin-    tilanteeseen, johon voimassa oleva säännös pe-
1476: tavuotta edeltävän vuoden alussa ilman kiinteää      rustuu. Näin ollen syrjäisyyskertoimen määritte-
1477: tieyhteyttä mantereeseen. Syrjäisyyskerroin ko-      lyn peruste on vähitellen vanhenemassa ja sään-
1478: rottaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon las-     nöstä on tarpeen muuttaa. Kuntien valtionosuus-
1479: kennallisia kustannuksia, jotka ovat lähtökohta-     järjestelmää tarkistetaan vuoteen 2002 mennes-
1480: na laskettaessa valtionosuuden suuruutta.            sä. Syrjäisyyskertoimen määrittelyn tarkistami-
1481:                                                      nen on tarkoituksenmukaista valmistella tässä
1482:                                                      yhteydessä.
1483: 
1484: 
1485: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
1486: 
1487:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1488: 
1489:                                                                                                        3
1490: KK 424/1999 vp- Niilo Keränen /kesk                                                       Ministerns svar
1491: 
1492: 
1493: 
1494: 
1495: Tili riksdagens talman
1496: 
1497: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       kommuner. Av dessa har 11 kommuner fjärrorts-
1498: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        koefficienten 1,15 och 22 kommuner fjärrorts-
1499: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Nii-       koefficienten 1,05. F ör sex skärgårdskommuner
1500: lo Keränen /cent undertecknade skriftliga spörs-       har man dessutom fastställt koefficienten 1,1 0.
1501: mål SS 424/1999 rd:                                    Eftersom kommunerna har lågt invånarantal, är
1502:                                                        de ekonomiska verkningarna av fjärrortskoeffi-
1503:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          cienten små på riksnivå. På kommunnivå står
1504:        för att de social- och hälsovårdskostna-        fjärrortskoefficienten för 3-12 % av hela stats-
1505:        der som orsakas kommunerna av avsi-             andelen för social- och hälsovården, således kan
1506:        des läge skall beaktas på ett rättvisare        fjärrortskoefficienten vara av stor betydelse i de
1507:        sätt än för närvarande vid bestämman-           enskilda kommunerna. Samtidigt är det dock skäl
1508:        det av statsandelar?                            att komma ihåg att det ofta också i avsides be-
1509:                                                        lägna kommuner finns stora skillnader när det
1510: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        gäller ordnandet av tjänster och invånarstruktu-
1511: föra följande:                                         ren. Dessa skillnader inverkar på social- och häl-
1512: 1 16 § lagen om planering av och statsandel för        sovårdskostnaderna samt på statsandelen.
1513: social- och hä1sovården bestäms om den fjärr-              Genom fjärrortskoefficienten försöker man
1514: ortskoefficient som skall tillämpas vid beräk-         beakta de högre kostnader som det medför att
1515: ningen av statsandelen för social- och hälsovår-       producera tjänster i glesbygdsområden. Defini-
1516: den. Fjärrortskoefficienten är antingen 1,05 eller     tionen av koefficienten baserar sig på de högre
1517:  1, 15 beroende på hur mycket en kommun 1994           lönekostnaderna för personai inom avsides be-
1518: betalade i fjärrortstillägg av driftskostnaderna för   lägna kommuner samt på svåra kommunikatio-
1519: kommunens social- och hälsovård och vilka              ner i skärgårdskommuner. Jämfört med situatio-
1520: kommunens fjärrortspoäng var enligt det koru-          nen 1994, som den gällande bestämmelsen base-
1521: munala tjänstekollektivavtalet. Fjärrortskoeffi-       rar sig på, har det skett förändringar i de gällande
1522: cienten för skärgårdskommuner är dock 1, 10 om         tjänstekollektivavtalen och i tillämpningen av det
1523: minst hälften av invånarna i början av det år som      fjärrortstillägg som betalas kommunernas an-
1524: föregick verksamhetsåret bodde utan fast vägför-       ställda. Grunden för definitionen av fjärrorts-
1525: bindelse tili fastlandet. Fjärrortskoefficienten hö-   koefficienten håller således på att föråldras och
1526: jer kommunens kalkylerade social- och hälso-           det är nödvändigt att ändra bestämmelsen. Syste-
1527: vårdskostnader, som är utgångspunkten vid be-          met med statsandelar till kommunerna kommer
1528: räkningen av statsandelen.                             att ses över före utgången av 2002. Det är ända-
1529:     Med stöd av ett statsrådsbeslut av den 30 de-      målsenligt att i samband med detta bereda en
1530: cember 1996 tillämpas fj ärrortskoefficienten vid      ändring av definitionen av fjärrortskoefficienten.
1531: beräkningen av statsandelen för sammanlagt 39
1532: 
1533: 
1534: 
1535: Helsingfors den 6 oktober 1999
1536: 
1537:      Omsorgsminister Eva Biaudet
1538: 
1539: 4
1540:                                                                 KK 425/1999 vp- Irja Tuloneo /kok
1541: 
1542: 
1543: 
1544: 
1545:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 425/1999 vp
1546: 
1547:                                               Oikeudenkäyntikulujen tasapuolistaminen
1548: 
1549: 
1550: 
1551: 
1552: Eduskunnan puhemiehelle
1553: 
1554: Kansalaisten mahdollisuus saada oikeutta ei ole        hes mahdotonta. Asianajokulut saattavat nousta
1555: tasapuolinen. Kansalaisten oikeusturva on hei-         jopa 2 500 markkaan tunnilta.
1556: kentynyt oikeudenkäyntikulujen kalleuden vuok-
1557: si. Maksuttomien oikeudenkäyntien voimaantu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1558: lo ei korjannut sitä epäkohtaa, että etenkään ns.      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1559: keskituloisilla ei ole mahdollisuutta saada            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1560: oikeutta kohtuuhintaan.                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1561:     Tuomioistuimet eivät ole ottaneet käytännök-
1562: seen oikeudenkäyntikulutoimikunnan mietinnön                 Onko oikeusministeriössä suunnitteilla
1563: mukaista ehdotusta osittain maksuttomasta                    lainsäädäntöä, jossa taattaisiin kansa-
1564: oikeudenkäynnistä. Riita-asioiden oikeuden-                  laisille mahdollisuus saada oikeutta ta-
1565: käyntikulujen kasvun hillitsemiseksi ehdotettiin,            sapuolisesti,
1566: että hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaa-
1567: maan vain vastapuolen tarpeellisista toimenpi-               millaisia toimia ministeriössä on käsit-
1568: teistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäynti-
1569:                                                              telyssä nimenomaan keskituloisten mah-
1570: kulut. Tällöin taloudellista riskiä asianosaisten            dollisuuksien parantamiseksi nostaa oi-
1571: kesken tasattaisiin. Samalla ehdotettiin lisättä-
1572:                                                              keuden käsittelyyn heitä koskevia asioi-
1573: väksi tuomioistuimen harkintavaltaa kohtuullis-              ta ja
1574: taa tai muuten alentaa vaadittuja oikeudenkäynti-            mikä on esteenä yhtenäisen oikeusapu-
1575: kuluja.                                                      järjestelmän luomiselle nykyisten ylei-
1576:     Kokonaan maksuttomien oikeudenkäyntien                   sen oikeusavun ja maksuttoman oikeu-
1577:  piiriin on kuulunut monia henkilöitä, joilla olisi          denkäynnin järjestelmien tilalle sekä
1578:  ollut taloudelliset mahdollisuudet maksaa oikeu-
1579:  denkäyntikulunsa. Nämä oikeudenkäynnit mak-                 onko ministeriöllä keinoja puuttua kor-
1580:  savat veronmaksajille suuria summia. Samanai-               keisiin, jopa 2 500 markkaan tunnilta yl-
1581:  kaisesti keskituloisille suomalaisille oikeuden-            täviin asianajokuluihin?
1582:  käynti on suurten taloudellisten riskien vuoksi lä-
1583: 
1584: 
1585: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
1586: 
1587:     Irja Tulonen /kok
1588: 
1589: 
1590: 
1591:                                                                                                 Versio 2.0
1592: KK 425/1999 vp- Irja Tuloneo /kok                                                   Ministerin vastaus
1593: 
1594: 
1595: 
1596: 
1597: Eduskunnan puhemiehelle
1598: 
1599: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa omaksuttiin niin sanottu julkisen puolustajan
1600: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      järjestelmä useimmissa muissa Euroopan val-
1601: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tioissa noudatettavien esikuvien mukaisesti. Jul-
1602: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-     kisen puolustajan järjestelmä merkitsee sitä, että
1603: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rikoksesta epäilty on eräissä laissa tarkemmin
1604: KK 425/1999 vp:                                    määritellyissä tilanteissa oikeutettu valtion va-
1605:                                                    roin kustannettavaan puolustajaan riippumatta
1606:       Onko oikeusministeriössä suunnitteilla       taloudellisesta asemastaan. Rikokseen syyllisek-
1607:       lainsäädäntöä, jossa taattaisiin kansa-       si todettu on kuitenkin velvollinen maksamaan
1608:       laisille mahdollisuus saada oikeutta ta-      taloudellisen asemansa mukaisesti määräytyvän
1609:       sapuolisesti,                                osan puolustuskustannuksistaan takaisin valtiol-
1610:                                                     le.
1611:       millaisia toimia ministeriössä on käsit-          Yleistä oikeusapua tai maksutonta oikeuden-
1612:       telyssä nimenomaan keskituloisten mah-       käyntiä hakevan on nykyisinkin esitettävä ase-
1613:       dollisuuksien parantamiseksi nostaa oi-      tuksessa tarkemmin mainittu selvitys taloudelli-
1614:       keuden käsittelyyn heitä koskevia asioi-     sista olosuhteistaan, ja oikeusapu myönnetään
1615:       ta ja                                        korvauksetta tai osittaista korvausta vastaan tuon
1616:       mikä on esteenä yhtenäisen oikeusapu-         selvityksen perusteella. Henkilölle, joka ei täytä
1617:       järjestelmän luomiselle nykyisten ylei-      korvauksettomalle oikeusavulle asetettavia vaa-
1618:       sen oikeusavun ja maksuttoman oikeu-         timuksia, ei yleistä oikeusapua tai maksutonta oi-
1619:       denkäynnin järjestelmien tilalle sekä        keudenkäyntiä voida korvauksetta myöntää.
1620:                                                         Jo toteutettuja maksutonta oikeudenkäyntiä ja
1621:       onko ministeriöllä keinoja puuttua kor-      yleistä oikeusapua koskevia uudistuksia ei kui-
1622:       keisiin, jopa 2 500 markkaan tunnilta yl-    tenkaan ole pidettävä riittävinä. Uudistuksen jäl-
1623:       täviin asianajokuluihin?                     keenkin voimaan jäi kaksi erillistä julkisin va-
1624:                                                    roin kustannettavaa yleistä oikeusapujärjestel-
1625: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti     mää, eli maksuton oikeudenkäynti ja yleinen oi-
1626: seuraavaa:                                         keusapu. Koska järjestelmät ovat olennaisilta
1627:                                                    osiltaan päällekkäiset ja tuottavat oikeusavun
1628: Kesäkuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleilla laeil-
1629:                                                    saajalle samat etuudet samoin edellytyksin, mah-
1630: la nykyisiä julkisia oikeusapujärjestelmiämme,
1631:                                                    dollisuuksia niiden yhdistämiseksi yhtenäiseksi
1632: yleistä oikeusapua ja maksutonta oikeudenkäyn-
1633:                                                    järjestelmäksi on selvitettävä. Maksuttomaan oi-
1634: tiä, uudistettiin sisällöltään vastaamaan aikai-
1635:                                                    keudenkäyntiin ja yleiseen oikeusapuun oikeut-
1636: sempaa enemmän toisiaan. Lakeja muutettiin täl-
1637:                                                    tavat enimmäistulorajat ovat lisäksi edelleenkin
1638: löin myös siten, että oikeus julkiseen oikeus-
1639:                                                    niin alhaisella tasolla, että julkisin varoin kustan-
1640: apuun mahdollistettiin aikaisempaa hieman pa-
1641:                                                    nettavaan oikeusapuun oikeutettuja ovat vain
1642: remmassa taloudellisessa asemassa oleville kan-
1643:                                                    verraten vähävaraiset huolimatta siitä, että oikeu-
1644: salaisille osittaista korvausta vastaan. Samassa
1645:                                                    denkäyntikustannukset erityisesti riita-asioissa
1646: yhteydessä lakiin oikeudenkäynnistä rikosasiois-
1647: 
1648: 2
1649: Ministerin vastaus                                            KK 425/1999 vp- Irja Tuloneo /kok
1650: 
1651: 
1652: ovat nousseet. Tämän seurauksena on kysymyk-         kio määritellään erilaisten tehtäväkokonaisuuk-
1653: sessä esitetyin tavoin yleisemminkin katsottu,       sien mukaan, ja ajankäytön perusteella maksetta-
1654: että varsinkin niin sanottujen keskituloisten kyn-   va tuntipalkkio on 500 markkaa tunnilta. Sitä
1655: nys ryhtyä oikeudenkäyntiin on noussut niin, että    vastoin yksityisen asianajajan toimeksiannon
1656: heidän tosiasialliset mahdollisuutensa viedä         hoitamisesta laskuttaman määrän tulee perustua
1657: asiaansa tuomioistuimeen ovat huonontuneet.          asianajajan ja hänen asiakkaansa väliseen kussa-
1658:    Juuri julkisen oikeusapujärjestelmän tehtävä-     kin yksittäistapauksessa tekemään sopimukseen.
1659: nä on osaltaan taata kansalaisten taloudellisesta    Tähän yksityiseen sopimukseen ja sen ehtoihin
1660: asemasta riippumaton yhdenvertainen oikeus pä-       julkisella vallalla ei ole nykyisin mahdollisuuk-
1661: tevään oikeusapuun. Hallitusohjelmassa onkin         sia puuttua. Sen sijaan 1.6.1999 voimaan tullei-
1662: sovittu siitä, että keskituloisten mahdollisuuksia   den uusien oikeudenkäyntikuluja koskevien lain-
1663: saada valtion tarjoamaa oikeusapua parannetaan       säännösten mukaan tuomioistuimen harkintaa
1664: rahoitusmahdollisuuksien rajoissa ja oikeusapu-      kohtuullistaa tai muuten alentaa vastapuolen
1665: järjestelmät yhtenäistetään. Oikeusministeriön       maksettavaksi tuomittavien kulujen määrää lisät-
1666: asettama toimikunta selvittää, miten voidaan tur-    tiin. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske-
1667: vata, että yhteiskunnan tarjoama oikeusaputoi-       vien säännösten muuttamisella pyrittiin myös vä-
1668: minta voisi olla myös keskituloisten käytettävis-    lilliseen vaikutukseen siten, että se estäisi ylisuu-
1669: sä. Lisäksi toimikunnan on harkittava, voidaan-      rien asiamiespalkkioiden laskutuksen sekä ohjai-
1670: ko yhteiskunnan tarjoamaa oikeusapua koskevat        si sitä alenevaan suuntaan. Oikeusministeriössä
1671: järjestelmät tarkoituksenmukaisella tavalla yhte-    on ryhdytty toimenpiteisiin myös sen selvittämi-
1672: näistää. Toimikunnan on määrä saada työnsä           seksi, miten nykyisessä riita-asioiden menette-
1673: päätökseen lokakuun loppuun mennessä kuluva-         lyssä havaitut epäkohdat voitaisiin poistaa sitä
1674: na vuonna. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa     silmällä pitäen, että oikeudenkäynnit muodostui-
1675: ensi vuonna.                                         sivat yleisesti ottaen nykyistä ha1vemmiksi. Asi-
1676:    Julkisista varoista kustannettavalle oikeus-      aa pohtivan työryhmän on määrä antaa ehdotuk-
1677: avustajalle suoritettavat palkkiot on määritelty     sensa säännösten tarkistamisesta kuluvan vuo-
1678: niitä koskevassa asetuksessa. Sen mukaan palk-       den loppuun mennessä.
1679: 
1680: 
1681: 
1682: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
1683: 
1684:      Oikeusministeri Johannes Koskinen
1685: 
1686: 
1687: 
1688: 
1689:                                                                                                         3
1690: KK 425/1999 vp- Irja Tolonen /kok                                                           Ministems svar
1691: 
1692: 
1693: 
1694: 
1695: Tili riksdagens talman
1696: 
1697: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ka statema. Systemet med offentliga försvarare
1698: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          innebär att den som är misstänkt för brott i vissa
1699: statsrådet översänt följande av riksdagsman Irja         situationer som anges närmare i lagen har rätt till
1700: Tulonen /saml undertecknade skriftliga spörsmål          en med statliga medel bekostad försvarare, obe-
1701: SS 425/1999 rd:                                          roende av sin ekonomiska ställning. Den som
1702:                                                          konstateras vara skyldig till ett brott måste dock
1703:        Finns det vid justitieministeriet planer          tili staten återbetala en del av kostnadema för sitt
1704:        på lagstiftning som skulle garantera              försvar. Denna andel bestäms enligt personens
1705:        medborgarna lika möjligheter att få               ekonomiska ställning.
1706:        rättsskydd,                                           Den som ansöker om allmän rättshjälp eller fri
1707:                                                          rättegång skall också i dag lägga fram en sådan
1708:        vilka åtgärder är aktuella vid ministe-           utredning om sina ekonomiska förhållanden som
1709:        riet för att förbättra uttryckligen medel-        anges närmare i förordning, och rättshjälp bevil-
1710:        inkomsttagarnas möjligheter att få ären-          jas på basis av denna utredning kostnadsfritt el-
1711:        den som gäller dem prövade av domstol,            ler mot partiell ersättning. En person som inte
1712:        och                                               uppfyller kraven för kostnadsfri rättshjälp kan
1713:         vad är det som hindrar att ett enhetligt         inte kostnadsfritt beviljas allmän rättshjälp eller
1714:         rättshjälpssystem skapas i stället för de        fri rättegång.
1715:        nuvarande systemen med rättshjälp och                 De reformer av systemen med fri rättegång
1716:        fri rättegång, samt                               och allmän rättshjälp som redan har genomförts
1717:                                                          kan dock inte anses vara tiliräckliga. Också efter
1718:        kan ministeriet göra något åt de höga             reformen finns det fortfarande två separata sys-
1719:        advokatkostnaderna, som kan uppgå tili            tem för allmän rättshjälp som bekostas med of-
1720:        t.o.m. 2 500 mk per timme?                        fentliga medel, dvs. fri rättegång och allmän
1721:                                                          rättshjälp. Eftersom systemen till väsentliga de-
1722: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          lar överlappar varandra och ger mottagare av
1723: föra följande:                                           rättshjälp samma förmåner på samma vilikor, bör
1724:                                                          möjlighetema att sammanföra dem till ett enda
1725: Genom de lagar som trädde i kraft den 1 juni
1726:                                                          enhetligt system utredas. De övre inkomstgrän-
1727: 1998 reformerades våra nuvarande system för of-
1728:                                                          sema när det gäller rätt tili fri rättegång och all-
1729: fentlig rättshjälp, allmän rättshjälp och fri rätte-
1730:                                                          män rättshjälp är dessutom fortfarande på en så
1731: gång, tili sitt innehåll så att de i högre grad än ti-
1732:                                                          låg nivå att det endast är de relativt medellösa
1733: digare motsvarar varandra. Samtidigt ändrades
1734:                                                          som är berättigade tili rättshjälp som bekostas
1735: lagama också så att medborgare med en något
1736:                                                          med offentliga medel, trots att rättegångskostna-
1737: bättre ekonomisk ställning än förut har rätt att få
1738:                                                          dema har stigit i synnerhet när det gäller tviste-
1739: offentlig rättshjälp mot en partiell ersättning. 1
1740:                                                          mål. Som en följd av detta har det också mera all-
1741: samma sammanhang togs i lagen om rättegång i
1742:                                                          mänt, på samma sätt som i spörsmålet, ansetts att
1743: brottmål in ett system med s.k. offentliga försva-
1744:                                                          tröskeln för i synnerhet de s.k. medelinkomstta-
1745: rare, enligt förebild från de flesta andra europeis-
1746: 
1747: 4
1748: Ministems svar                                                  KK 425/1999 vp -      Irja Tulonen /kok
1749: 
1750: 
1751: gama att inleda en process har stigit så att deras     ter, och det timarvode som betalas utgående från
1752: reella möjligheter att föra sin sak till domstol har   tidsåtgången är 500 mk per timme. Däremot skall
1753: försämrats.                                            det belopp som en privat advokat uppbär för
1754:    Det offentliga rättshjälpssystemet skall ut-        skötseln av ett uppdrag grunda sig på ett avtal
1755: tryckligen för sin del garantera medborgama lika       som advokaten och hans eller hennes klient gör
1756: rätt till kompetent rättshjälp, oberoende av deras     upp i varje enskilt fall. Myndighetema har i dag
1757: ekonomiska ställning. 1 regeringsprogrammet har        inga möjligheter att påverka dessa privata avtal
1758: man också kommit överens om att medelin-               eller villkoren i dem. Däremot fick domstolama,
1759: komsttagamas möjligheter att få statlig rätts-         enligt de nya bestämmelser om rättegångskostna-
1760: hjälp skall förbättras inom ramen för de till buds     derna som trädde i kraft den 1 juni 1999, ökad rätt
1761: stående finansieringsmöjlighetema, och att rätts-      till prövning när det gäller att jämka eller annars
1762: hjälpssystemen skall förenhetligas.En av justitie-     sänka beloppet av de kostnader som motparten
1763: ministeriet tillsatt kommission utreder hur det        döms att betala. Genom ändringen av bestämmel-
1764: skall kunna garanteras att den samhälleliga rätts-     sema om ersättning av rättegångskostnader strä-
1765: hjälpsverksamheten kan utnyttjas också av me-          vade man också efter att indirekt påverka arvode-
1766: delinkomsttagama. Dessutom skall kommissio-            na för ombud så att överdrivet stora arvoden inte
1767: nen utreda om systemen för samhällelig rätts-          skall uppbäras och att utvecklingen i det här hän-
1768: hjälp kan förenhetligas på ett ändamålsenligt sätt.    seendet skall gå i rimligare riktning. Vid justitie-
1769: Det är meningen att kommissionen skall ha sitt         ministeriet har man också vidtagit åtgärder för att
1770: arbete klart före utgången av oktober innevaran-       utreda hur de missförhållanden som man varse-
1771: de år. Regeringens proposition kommer att avlå-        blivit i det nuvarande förfarandet vid tvistemål
1772: tas nästa år.                                          kunde avhjälpas, med tanke på att rättegångama
1773:    De arvoden som betalas till ett rättsbiträde        allmänt taget skall bli billigare. Avsikten är att
1774:  som bekostas med statliga medel fastställs i den      den arbetsgrupp som utreder saken skall lägga
1775: förordning som gäller dem. Enligt förordningen         fram sitt förslag till revidering av bestämmelser-
1776: fastställs arvodet på basis av olika uppgiftshelhe-    na före utgången av detta år.
1777: 
1778: 
1779: Helsingfors den 1 oktober 1999
1780: 
1781:     Justitieminister Johannes Koskinen
1782: 
1783: 
1784: 
1785: 
1786:                                                                                                          5
1787:                                                              KK 426/1999 vp -Päivi Räsänen /skl
1788: 
1789: 
1790: 
1791: 
1792:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 426/1999 vp
1793: 
1794:                                             Vammaisen asukkaan asema asunto-osake-
1795:                                             yhtiössä
1796: 
1797: 
1798: 
1799: 
1800: Eduskunnan puhemiehelle
1801: 
1802: Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-     erityisjärjestelyistä aiheutuvat kulut asunto-osa-
1803: luista ja tukitoimista määräävän lain tarkoitukse-   keyhtiölle, yhtiön hallitus voi päättää kieltäytyä
1804: na on "edistää vammaisen henkilön edellytyksiä       koko hankkeesta. Tässä tapauksessa se voi vedo-
1805: elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena         ta esimerkiksi tasavertaisuuteen, mikäli talo-
1806: yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa       yhtiössä asuu useita vammaisia.
1807: vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä"
1808: ( 1 §).                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1809:     Lain 6 §:ssä määrätään sosiaalilautakunta ja     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1810: kunnan muut viranomaiset edistämään ja seuraa-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1811: maan vammaisten henkilöiden elinoloja. Niiden        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1812: on pyrittävä ehkäisemään epäkohtien syntymistä
1813: ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammai-          Eikö vammaisten oikeuksia koskeva laki
1814: sen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallis-           koske asunto-osakeyhtiöiden toimintaa
1815: tumista.                                                   ja
1816:     Kunnille asetetut velvoitteet eivät kuitenkaan
1817: pysty turvaamaan vammaisen asemaa asunto-                  aikooko hallitus puuttua asunto-osake-
1818: osakeyhtiössä. Asunto-osakeyhtiöllä ei ole ny-             yhtiölakiin niin, että asunto-osake-
1819: kyisen lainsäädännön perusteella velvoitteita              yhtiöiden on vastaisuudessa asunto-osa-
1820: vammaista asukasta kohtaan. Vaikka kunta sitou-            keyhtiölain velvoittamana otettava pää-
1821: tuisi korvaamaan esimerkiksi inva-autopaikan               töksenteossaan huomioon vammaisten
1822:                                                            asukkaiden erityistarpeet?
1823: 
1824: 
1825: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
1826: 
1827:     Päivi Räsänen /skl
1828: 
1829: 
1830: 
1831: 
1832:                                                                                               Versio 2.0
1833: KK 426/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                      Ministerin vastaus
1834: 
1835: 
1836: 
1837: 
1838: Eduskunnan puhemiehelle
1839: 
1840: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Jonkin osakasryhmän asettaminen oikeudellises-
1841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           ti muita osakkaita parempaan asemaan edellyttäi-
1842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         si useiden vaikeiden ratkaisujen tekemistä. Muil-
1843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-        lakin osakasryhmillä on nimittäin erilaisia perus-
1844: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           teltuja erityistarpeita, joiden huomioon ottamista
1845: KK 426/1999 vp:                                         he voisivat vaatia. Yhden osakasryhmän asetta-
1846:                                                         minen laissa muita parempaan asemaan poik-
1847:        Eikö vammaisten oikeuksia koskeva laki           keaisi nykyisistä yhtiöoikeuden periaatteista niin
1848:        koske asunto-osakeyhtiöiden toimintaa            ratkaisevalla tavalla, että se ei ole mahdollista
1849:        ja                                               luopumatta asunto-osakeyhtiöiden tarjoamista
1850:                                                         eduista asumisen järjestämisessä.
1851:        aikooko hallitus puuttua asunto-osake-              Vammaisten erityistarpeiden tyydyttämisestä
1852:        yhtiölakiin niin, että asunto-osakeyh-           aiheutuvien välittömien kustannusten suorittami-
1853:        tiöiden on vastaisuudessa asunto-osake-         nen vammaisen henkilön omista tai julkisista va-
1854:        yhtiölain velvoittamana otettava pää-            roista ei poistaisi kysymyksessä tavoitellun sään-
1855:        töksenteossaan huomioon vammaisten              telyn ongelmia. Maksajan pitäisi kiinteistön
1856:        asukkaiden erityistarpeet?                      muutostöistä aiheutuvien kustannusten lisäksi si-
1857: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            toutua muutoksiin kohdistuviin kunnossapito- ja
1858: seuraavaa:                                             perusparannuskustannuksiin sekä purkamiskus-
1859:                                                        tannuksiin.
1860: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä             Erityissääntely voi myös vaikuttaa osakkai-
1861: palveluista ja tukitoimista (380/1987) koskee lä-      den välisiin suhteisiin. Velvollisuus tehdä vam-
1862: hinnä kuntien vammaisille henkilöille tarjoamia        maisen erityistarpeita palvelevia muutostöitä
1863: palveluja. Laissa ei aseteta yksityisille henkilöil-   muiden osakkaiden vastustuksesta huolimatta il-
1864: le eikä yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille      meisesti vaikeuttaisi osakkaiden kanssakäymistä
1865: vammaisiin henkilöihin kohdistuvia velvoitteita.       muissa asioissa. Vammaisten- tai jonkin muun
1866: Laki ei siten koske asunto-osakeyhtiöitä.              erityisryhmän - asettaminen erityisasemaan
1867:    Asunto-osakeyhtiölailla asetetaan puitteet yk-      voisi valitettavasti myös merkitä sitä, että tällais-
1868: sityisten henkilöiden asumisen järjestämiseen          ten erityisryhmien tuleminen asunto-osakeyh-
1869: tähtäävälle yhteistoiminnalle. Lailla säännellään      tiöön pyrittäisiin estämään.
1870: osakkaiden välisiä yksityisoikeudellisia suhtei-           Voidaan arvioida, että asunto-osakeyhtiölain
1871: ta. Asunto-osakeyhtiölailla ei ole muita, esimer-      päätöksentekosäännösten muuttaminen vammai-
1872: kiksi sosiaalisia päämääriä. Asunto-osakeyhtiö-        sia henkilöitä suosiviksi olisi siten ongelmallista
1873: lain lähtökohtina ovat osakkaiden oikeus itsenäi-      ja merkitsisi ainakin osittain sitä, että vammais-
1874: sesti päättää asumisen järjestämisestä ja osakkai-     ten henkilöiden erityistarpeet katettaisiin tietty-
1875: den oikeudellinen yhdenvertaisuus. Tällä hetkel-       jen, samaan asunto-osakeyhtiöön kuuluvien yksi-
1876: lä asunto-osakeyhtiölaissa ei aseteta mitään osa-      tyishenkilöiden kustannuksella. Oikeusministe-
1877: kasryhmää toisia osakkaita parempaan asemaan.          riö pitää parempana ratkaisuna sitä, että vam-
1878: 
1879: 
1880: 2
1881: Ministerin vastaus                                            KK 426/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
1882: 
1883: 
1884: maisten henkilöiden asemaa pyritään edelleen          tyisesti pyritty suosimaan sellaisia perusparan-
1885: parantamaan julkisen vallan toimenpitein. Ny-         nuksia, jotka lisäävät huoneistojen ja kiinteistö-
1886: kyisin on käytössä useita erilaisia tukimuotoja,      jen monikäyttöisyyttä. Tällainen perusparannus
1887: jotka tähtäävät erityisesti vammaisten asumisen       on esimerkiksi hissin asentaminen rakennuk-
1888: helpottamiseen. Huoneistojen mukautuksiin voi         seen. Vammaisten asemaa voidaan parantaa
1889: saada tukea muun muassa vammaisuuden perus-           myös rakennusmääräysten avulla sekä rakennut-
1890: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista   tamalla nimenomaan vammaisille sopivia asun-
1891: annetun lain perusteella. Kiinteistöjen peruspa-      toja.
1892: rannusavustusten myöntämisperiaatteissa on eri-
1893: 
1894: 
1895: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
1896: 
1897:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
1898: 
1899: 
1900: 
1901: 
1902:                                                                                                       3
1903: KK 426/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                         Ministems svar
1904: 
1905: 
1906: 
1907: 
1908: Tili riksdagens talman
1909: 
1910: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        dra. Att ge en grupp av aktieägare en bättre juri-
1911: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          disk ställning än de andra skulle förutsätta att
1912: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-        man löser en hel del svåra problem. Också de an-
1913: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-         dra gruppema av aktieägare har nämligen olika
1914: mål SS 426/1999 rd:                                     välgrundade särskilda behov som de kunde krä-
1915:                                                         va att man beaktar. Att i lag bestämma att en viss
1916:        Gäller lagen om service och stöd på              grupp aktieägare skall ha en bättre ställning än de
1917:        grund av handikapp inte bostadsaktie-            andra skulle avvika från gällande bolagsrättsliga
1918:        bolagens verksamhet och                          principer på ett så avgörande sätt att det inte vore
1919:                                                         möjligt utan att samtidigt avstå från de fördelar i
1920:         ämnar regeringen vidta några åtgärder           fråga om organiserande av boende som bo-
1921:         i fråga om lagen om bostadsaktiebolag           stadsaktiebolagen erbjuder.
1922:        så att den i framtiden skulle förplikta              Att täcka de direkta kostnader som förorsakas
1923:        bostadsaktiebolagen att i sitt besluts-          av att man uppfyller handikappade aktieägares
1924:        fattande beakta i dem boende handikap-           särskilda krav med den handikappades egna med
1925:        pade personers särskilda behov?                  eller med offentliga medel skulle inte helt undan-
1926: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         röja problemen med den reglering som eftersträ-
1927: föra följande:                                          vas i spörsmålet. Förutom de kostnader som
1928:                                                         förorsakas av själva ändringsarbetena i fastighe-
1929: Lagen om service och stöd på grund av handi-            ten skulle betalaren vara tvungen att förbinda sig
1930: kapp (380/1987) gäller närmast de tjänster som          att betala också de underhålls-, ombyggnads- och
1931: kommunema tillhandahåller för handikappade              rivningskostnader som hänför sig till ändringar-
1932: personer. 1 lagen uppställs inte några förpliktel-      na.
1933: ser i fråga om handikappade personer vare sig för          Specialreglering skulle också kunna påverka
1934: privatpersoner eller privaträttsliga juridiska per-     förhållandet mellan aktieägama. Plikt att företa
1935: soner. F ölj aktligen gäller lagen inte bostadsaktie-   ändringsarbeten i syfte att tillgodose en handi-
1936: bolag.                                                  kappad aktieägares behov mot de övriga aktie-
1937:    Med lagen om bostadsaktiebolag avser man             ägamas vilja skulle tydligen försvåra umgänget
1938: ställa upp ramar för den gemensamma verksam-            mellan aktieägama i andra ärenden. Om man ger
1939: het som syftar till att organisera boende för pri-      handikappade - eller någon annan särskild
1940: vatpersoner. 1 lagen regleras de privaträttsliga        grupp - en särställning, kunde följden också
1941: förhållandena mellan aktieägama. Lagen om bo-           vara att man försöker hindra personer som repre-
1942: stadsaktiebolag har inte andra, t.ex. samhälleliga      senterar sådana grupper från att komma in i bo-
1943: målsättningar. 1 lagen utgår man från att aktie-        stadsaktiebolag.
1944: ägama har självständig rätt att besluta om hur             Slutsatsen är att en ändring av bestämmelsen
1945: boendet organiseras och att aktieägama är rätts-        om beslutsfattande i lagen om bostadsaktiebolag
1946: ligt jämlika. Lagen ger för närvarande inte någon       så att den skulle gynna handikappade personer
1947: grupp av aktieägare en bättre ställning än de an-       vore på så sätt problematisk och skulle åtminsto-
1948: 
1949: 
1950: 4
1951: Ministems svar                                                KK 426/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
1952: 
1953: 
1954: ne delvis innebära att handikappade personers         ter bl.a. med stöd av lagen om service och stöd på
1955: särskilda behov skulle tillgodoses på vissa tili      grund av handikapp. 1 principema för beviljande
1956: samma bostadaktiebolag hörande privatperso-           av bidrag för ombyggnad har man särskilt för-
1957: ners bekostnad. Justitieministeriet anser detvara     sökt gynna ombyggnad som ökar användbarhe-
1958: en bättre lösning att man strävar efter att för-      ten av lägenheter och fastigheter. Sådan ombygg-
1959: bättra de handikappades ställning genom offent-       nad är t.ex. att man installerar hiss i byggnader.
1960: liga åtgärder också i fortsättningen. Nuförtiden      De handikappades ställning kan förbättras också
1961: finns många stödformer som särskilt syftar tili att   genom byggbestämmelsema och genom att låta
1962: underlätta handikappade personers boende. Man         bygga bostäder som lämpar sig uttryckligen för
1963: kan få understöd för att göra ändringar i lägenhe-    handikappade.
1964: 
1965: 
1966: 
1967: Helsingfors den 7 oktober 1999
1968: 
1969:     Justitieminister Johannes Koskinen
1970: 
1971: 
1972: 
1973: 
1974:                                                                                                       5
1975:                                                          KK 427/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
1976: 
1977: 
1978: 
1979: 
1980:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 427/1999 vp
1981: 
1982:                                             Biosfäärialueiden hallinnointi
1983: 
1984: 
1985: 
1986: 
1987: Eduskunnan puhemiehelle
1988: 
1989: Unescon alainen biosfåärialueiden ohjelma            tiedottaminen sekä paikallisen väestön, elinkei-
1990: käynnistettiin vuonna 1971. Ohjelma oli ensim-       noelämän, hallinnon sekä tutkimuslaitosten va-
1991: mäisiä maailmanlaajuisia hankkeita, joissa pyrit-    paaehtoinen yhteistyö. Toiminnan osia ovat tut-
1992: tiin luonnonvarojen kestävään käyttöön tutki-        kimus, alueelliset kehitysprojektit ja eri toimijoi-
1993: mustietoa hyödyntämällä. Vuonna 1992 ohjelma         den välisten yhteistyömuotojen kehittäminen.
1994: hyväksyttiin Suomessa. Suomesta ohjelmassa on           Biosfåärialuetoiminnan ongelmana on sen
1995: mukana kaksi aluetta: Ilomantsin-Lieksan bio-        heikko hallinnollinen asema ja koostuminen lu-
1996: sfåärialue sekä alue Turun saaristosta.              kuisista projekteista. Toiminta on hallinnollises-
1997:     Biosfåärialuetoiminnan tavoitteena on edistää    ti sijoitettu vuodesta 1995 alkaen ympäristömi-
1998: kestävää kehitystä. Toiminnan lähtökohtana on        nisteriön hallinnonalalle.
1999: paikallisen väestön hyvinvoinnin turvaaminen
2000: luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Luon-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2001: non ja ihmisen tasapainoinen suhde edellyttää ih-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2002: misen taloudellisen toiminnan yhteensovittamis-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2003: ta luonnonvarojen kanssa. Biosfåärialueilla suu-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2004: ri osa ympäristönsuojelu- ja kehitystoimista koh-
2005: distetaan ihmisen rakentamaan ympäristöön sekä             Miten hallitus aikoo jatkossa järjestää
2006: ihmisen taloudellisiin ja sosiaalisiin elinmahdol-         Unescon ohjelmaan kuuluvien biosfää-
2007: lisuuksiin. Toiminnan edellytyksiä ovat avoin              rialueiden hallinnon, jotta toiminnalle
2008:                                                            asetetut tavoitteet saavutettaisiin?
2009: 
2010: 
2011: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
2012: 
2013:     Anu Vehviläinen /kesk
2014: 
2015: 
2016: 
2017: 
2018:                                                                                                 Versio 2.0
2019: KK 427/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                  Ministerin vastaus
2020: 
2021: 
2022: 
2023: 
2024: Eduskunnan puhemiehelle
2025: 
2026: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mennessä rahoitettu pääasiassa ympäristöhallin-
2027: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nolta, mutta myös muualta saadulla tutkimus- ja
2028: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       projektirahoituksella. Kun ympäristöhallinnon
2029: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       budjettikehykset eivät ole kasvaneet siinä suh-
2030: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       teessa kuin tehtävät ovat lisääntyneet, on lakisää-
2031: sen KK 427/1999 vp:                                   teisten tehtävien hoidolta jäänyt yhä vähemmän
2032:                                                       muiden, ei-lakisääteisten toimintojen rahoittami-
2033:        Miten hallitus aikoo jatkossa järjestää        seen.
2034:        Unescon ohjelmaan kuuluvien biosfää-               Biosfåäriyhteistyö perustuu vapaaehtoisiin
2035:        rialueiden hallinnon, jotta toiminnalle        päätöksiin sekä laajaan kansainväliseen ja pai-
2036:        asetetut tavoitteet saavutettaisiin?           kallistason yhteistyöhön tutkijoiden sekä hallin-
2037:                                                       non ja paikallisten asukkaiden kesken. Erilaisia
2038: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         toimijoita on tämän mukaisesti biosfåärialueilla
2039: ti seuraavaa:                                         useita. Eri tahojen yhteistyöelimenä toimivat
2040: Biosfåärialueet ovat keskeinen osa Unescon alai-      neuvottelukunnat, joiden asettamisesta ja kustan-
2041: sen Man and the Biosphere (MaB) -tiedeohjel-          nuksista vastaa tällä hetkellä ympäristöministe-
2042: man toimintaa. Biosfåärialueet muodostavat            riö.
2043: maailmanlaajuisen kestävän kehityksen ja ympä-            Niukoista resursseista huolimatta biosfåäri-
2044: ristötutkimuksen mallialueverkoston, joka laaje-      alueiden toiminta on ollut erittäin tuloksellista
2045: nee koko ajan. Vuonna 1989 verkostoon kuului          mitä tehtyihin tutkimushankkeisiin, julkaisutoi~
2046: 276 aluetta 71 eri maasta. Tällä hetkellä maail-      mintaan ja kuntatasolla tapahtuviin kestävää ke-
2047: massa on jo 358 biosfåärialuetta 90 maassa. Suo-      hitystä edistäviin käytännön sovelluksiin ja -ko-
2048: meen on muodostettu biosfåärialueet Pohjois-          keiluihin tulee. Biosfåärialueilla on pystytty tuot-
2049: Karjalaan ja Saaristomerelle vuosina 1992 ja          tamaan erityisalueiltaan - saaristo/meriluonto
2050: 1994.                                                 Saaristomerellä ja metsät Pohjois-Karjalassa -
2051:    Suomen biosfåärialueiden hallinnon järjestä-       sellaista tietoa, joka edesauttaa näistä riippuvais-
2052: minen on ollut ongelmallinen monestakin syys-         ten elinkeinojen kehittämistä sekä kansallisella
2053: tä. Perimmäinen syy tähän on se, että Suomen          että kansainvälisellä tasolla yhä kestävämpäänja
2054: lainsäädäntö ei tunne biosfåärialuetta käsitteenä     ympäristöarvot huomioon ottavaan suuntaan.
2055: eikä hallinnollisena yksikkönä. Toisaalta bio-           Biosfåärialueet ovat osoittautuneet tarpeelli-
2056: sfåärialueiden tavoitteiden ja toimintakentän         siksi ja tuloksellisiksi, mutta liiallinen riippuvai-
2057: kannalta keskeisiä ministeriöitä on useita, ennen     suus hanke- ja projektikohtaisesta rahoituksesta
2058: muita opetusministeriö, maa- ja metsätalousmi-        tekee toiminnasta erittäin haavoittuvan. Tästä
2059: nisteriö sekä ympäristöministeriö. Vuodesta           tietoisena ympäristöministeriö on omalta osal-
2060: 1995 lähtien biosfåärialueiden hallinnointi ja tut-   taan valmis yhteistyössä muiden toimijoiden
2061: kimushankkeiden koordinointi on käytännössä           kanssa kehittämään sellaisia hallinto- ja rahoitus-
2062: tapahtunut Lounais-Suomen ja Pohjois-Karjalan         malleja, jotka turvaavat biosfåärialueiden perus-
2063: ympäristökeskuksista käsin. Toiminta on tähän         toiminnot silloinkin, kun niihin ei ole kohdennet-
2064: 
2065: 
2066: 2
2067: Ministerin vastaus                                     KK 427/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
2068: 
2069: 
2070: tavissa hanke- ja projektikohtaista rahoitusta.     tällä tavoin voidaan biosfåärialueiden luottamus
2071: Ympäristöministeriön ensivaiheen tavoite on         paikallistasolla ja muiden toimijoiden keskuu-
2072: saattaa biosfåärialuekoordinaattorien asema ym-     dessa palauttaa. Toisaalta tämän myötä biosfåä-
2073: päristöhallinnon sisällä nykyistä vakaammalle,      rialuetoiminnalle syntyy sellaista pysyvyyttä ja
2074: hankerahoituksesta riippumattomalle pohjalle.       pitkäjänteisyyttä, että myös muut toimijat uskal-
2075: Ympäristöministeriö on tietoinen siitä, että vain   tavat siihen panostaa.
2076: 
2077: 
2078: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
2079: 
2080:     Ympäristöministeri Satu Hassi
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 
2085:                                                                                                    3
2086: KK 427/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                   Ministems svar
2087: 
2088: 
2089: 
2090: 
2091: Tili riksdagens talman
2092: 
2093: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      tilis har verksamheten huvudsakligen finan-
2094: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av      sierats genom miljöförvaltningen, men också
2095: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      genom forsknings- och projektfinansiering från
2096: Anu Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga       andra källor. Eftersom budgetramama för miljö-
2097: spörsmål SS 427/1999 rd:                             förvaltningen inte har vuxit i relation till de öka-
2098:                                                      de uppgiftema, har skötseln av de lagstadgade
2099:       På vilket sätt ämnar regeringen fram-          uppgiftema lämnat alit mindre medel över för fi-
2100:       gent lägga upp förvaltningen av de bio-        nansiering av andra, icke lagstadgade aktiviteter.
2101:       sfärområden som ingår i UNESCO:s                   Samarbetet kring biosfårområdena bygger på
2102:       program så att de mål som ställts upp          frivilliga åtaganden och på ett omfattande inter-
2103:       för verksamheten kan nås?                      nationelit och lokalt samarbete melian forskama
2104:                                                      samt förvaltningen och lokalbefolkningen. 1 en-
2105: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      lighet härmed är antalet aktörer i biosfårområde-
2106: föra följande:                                       na stort. Som samarbetsorgan fungerar delegatio-
2107:  Biosfårområdena är en viktig del av verksamhe-      nema, vilka för närvarande tilisätts av miljömi-
2108:  ten under vetenskapsprogrammet Man and the          nisteriet, som också svarar för kostnadema.
2109:  Biosphere (MaB), som lyder under UNESCO.                Trots de njugga resursema har verksamheten i
2110:  Biosfårområdena är ett globalt nät av modeli-       biosfårområdena varit mycket resultatrik i fråga
2111:  områden för hålibar utveckling och miljöforsk-      om forskningsprojekt, publikationer och praktis-
2112: ning, som hela tiden utvecklas. År 1989 omfatta-     ka tillämpningar och försök på kommunnivå som
2113: de detta nätverk 27 6 områden i 71 länder. 1 detta   främjar en hålibar utveckling. 1 biosfårområdena
2114: nu finns det redan 358 biosfårområden i 90 Iän-      kan sådan specialinformation om dessa specielia
2115: der. 1 Finland inrättades biosfårområden i norra     områden - skärgårds- och havsnaturen i Skär-
2116: Karelen och Skärgårdshavet år 1992 respektive        gårdshavet och skogama i norra Karelen - tas
2117:  1994.                                               fram som underlättar utvecklingen av därav bero-
2118:     Det har av många anledningar varit svårt att     ende näringar både nationelit och intemationellt i
2119: organisera förvaltningen av biosfårområdena i        en riktning som är alit mer hålibar och beaktar
2120: Finland. Den grundläggande orsaken tili detta är     miljövärdena.
2121: att biosfårområden som begrepp är okända i lag-          Biosfårområdena har visat sig behövliga och
2122: stiftningen och som förvaltningsenheter. Å andra     resultatgivande, men ett alitför stort beroende av
2123: sidan finns det flera ministerier som är viktiga i   projektfinansieringen gör att verksamheten är
2124: relation tili deras målsättning och verksamhets-     mycket sårbar. Miljöministeriet är i vetskap om
2125: område, framför alit undervisningsministeriet,       detta redo att i samråd med övriga aktörer ta fram
2126: jord- och skogsbruksministeriet och miljöminis-      sådana modelier för förvaltningen och finansie-
2127: teriet. Sedan 1995 har förvaltningen av biosfår-     ringen som säkrar basfunktionema i biosfårområ-
2128: områdena och koordineringen av forskningspro-        dena också då ingen projektinriktad finansiering
2129: jekten i praktiken skötts vid miljöcentralema för    kan kanaliseras till dem. Miljöministeriets mål i
2130: sydvästra Finland respektive norra Karelen. Hit-     första skedet är att biosfårområdenas koordinato-
2131: 
2132: 
2133: 4
2134: Ministems svar                                           KK 427/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
2135: 
2136: 
2137: rer inom miljöförvaltningen skall få en allt mer      aktörer. Å andra sidan kommer verksamheten i
2138: stabil position som inte är avhängig av projektfi-    biosfårområdena härigenom att få en sådan kon-
2139: nansiering. Miljöministeriet är medvetet om att       tinuitet och långsiktighet som gör att också andra
2140: detta är enda sättet att återställa förtroendet för   aktörer vågar satsa på den.
2141: biosfarområdena på lokalplanet och bland andra
2142: 
2143: 
2144: Helsingfors den 11 oktober 1999
2145: 
2146:     Miljöminister Satu Hassi
2147: 
2148: 
2149: 
2150: 
2151:                                                                                                       5
2152:                                                           KK 428/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
2153: 
2154: 
2155: 
2156: 
2157:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 428/1999 vp
2158: 
2159:                                              Koululaisten kerhotoiminta aamu- ja iltapäivå-
2160:                                              hoitona
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 
2165: Eduskunnan puhemiehelle
2166: 
2167: Koulujen avattua jälleen ovensa on noussut esil-         Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa
2168: le ongelma pienten koululaisten aamu- ja iltapäi-     1991 päätöslauselman lastenhoidosta ja sen yhtä-
2169: vähoidon järjestämisestä. Useissa perheissä van-      läisistä mahdollisuuksista. Siinä vaaditaan ke-
2170: hemmat joutuvat lähtemään töihin aikaisin aa-         hysdirektiiviä lastenhoitopalveluista takaamaan
2171: mulla, ja toisaalta paluu töistä venyy samalla ta-    lapsille julkisista varoista maksettavat, yleisesti
2172: valla. Näin ollen lapset joutuvat viettämään huo-     saatavilla olevat ja korkealaatuiset lastenhoito-
2173: mattavan pitkiä aikoja yksin ennen koulun alkua       palvelut vähintään kymmeneen ikävuoteen asti.
2174: ja sen päättymisen jälkeen.                              Ruotsissa koululaisten iltapäivähoito on ollut
2175:     Tällä hetkellä aamu- ja iltapäivätoiminnanjär-    lakisääteistä jo vuodesta 1975 alkaen. Vuonna
2176: jestämisessä on paljon kuntakohtaisia eroja. Jär-     1995 lakia on tarkennettu siten, että kaikille
2177: jestöt, seurakunnat, vanhemmat sekä osa kunnis-       6-12-vuotiaille, joiden huoltajat ovat töissä tai
2178: ta ovat ryhtyneet aktiivisesti parantamaan iltapäi-   opiskelemassa iltapäivisin, on järjestetty turvalli-
2179: vätoimintaa, ja näin on pystytty luomaan toista       nen ja virikkeellinen iltapäivä aikuisen ohjauk-
2180: tuhatta kerhopaikkaa. Paikkoja on tänä syksynä        sessa.
2181: huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Kään-
2182: töpuolella ovat kunnat, joissa kerhotoimintaa ei      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2183: ole lainkaan tai se on järjestetty epäsäännöllises-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2184: ti sekä puuttuvin resurssein. Lasten kannalta oli-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2185: si välttämätöntä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2186: olisi 1-3-1uokka1aisille tarjolla päivittäin ja vä-
2187:  lipalan kanssa.                                             Millä tavalla hallitus aikoo toteuttaa
2188:     Lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ke-           hallitusohjelman tavoitteen pienten kou-
2189: hityksen näkökulmasta on valitettavaa, että halli-           lulaisten aamu- ja iltapäivähoidon ke-
2190:  tus edellyttää käytännössä kolmannen sektorin               hittämisestä ja
2191:  huolehtivan lasten aamu- ja iltapäivistä toisin
2192:  kuin muissa Pohjoismaissa.                                  miten hallitus aikoo jatkossa koordinoi-
2193:                                                              da koululaisten aamu- ja iltapäivähoi-
2194:                                                              don järjestämisen?
2195: 
2196: 
2197: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
2198: 
2199:     Anu Vehviläinen /kesk
2200: 
2201:                                                                                                  Versio 2.0
2202: KK 428/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                 Ministerin vastaus
2203: 
2204: 
2205: 
2206: 
2207: Eduskunnan puhemiehelle
2208: 
2209: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       saada lapselle kunnanjärjestämän päivähoitopai-
2210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden pää-
2211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyttyä ja että lapsi voi olla päivähoidossa siihen
2212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       saakka kunnes siirtyy oppivelvollisena peruskou-
2213: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       luun. Kunnan järjestämän päivähoitopaikan va-
2214: sen KK 428/1999 vp:                                   lintana ei pidetä sitä, että lapsi osallistuu yhden
2215:                                                       toimintavuoden ajan välittömästi ennen oppivel-
2216:        Millä tavalla hallitus aikoo toteuttaa         vollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kou-
2217:        hallitusohjelman tavoitteen pienten kou-       luun siirtymistään kunnanjärjestämänä päivähoi-
2218:        lulaisten aamu- ja iltapäivähoidon ke-         tona toteutettavaan osapäiväiseen esiopetuk-
2219:        hittämisestä ja                                seen. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan
2220:                                                       järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huol-
2221:        miten hallitus aikoo jatkossa koordinoi-       tajien toivomassa muodossa.
2222:        da koululaisten aamu- ja iltapäivähoi-            Vaikka päivähoidon lainsäädäntö edellyttää
2223:        don järjestämisen?                             lapsen hoidon järjestämistä myös pienten koulu-
2224: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         laisten aamu- ja iltapäivähoidon kohdalla, niin
2225: ti seuraavaa:                                         subjektiivinen oikeus ei ulotu koskemaan näiden
2226:                                                       lasten hoidon tarvetta.
2227: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)              Opetusministeriön Kerhotyöryhmä (OPM työ-
2228: 2 §:n mukaan lasten päivähoitoa voivat saada          ryhmämuistiaita 3/98) esitti sivistyspoliittiseksi
2229: lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäi-   tavoitteeksi, että jokaisella peruskoululaisella
2230: siä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat   olisi mahdollisuus koulutyön jälkeen osallistua
2231: eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös       ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoi-
2232: sitä vanhemmat lapset. Lasten päivähoito on py-       mintaan koulupäivinä. Sosiaali- ja terveysminis-
2233: rittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen    teriön Varhaiskasvatustyöryhmä (STM työryh-
2234: hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja      mämuistiaita 4/99) kannatti tätä esitystä ja esitti,
2235: jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona         että kunnat veivoitetaan huolehtimaan iltapäivä-
2236: sitä tarvitaan.                                       toiminnan järjestämisestä alkuopetuksen piirissä
2237:     Lain 11 §:n 1 momentin mukaan kunnan on           oleville lapsille. Velvoitteen tulee koskea myös
2238: huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on       pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia
2239: saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana          lapsia.
2240: siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin           Opetusministeriö on linjannut lasten iltapäivä-
2241: kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.             toiminnan ja koulujen kerhotoiminnan edistämis-
2242:     Subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon sää-     tä koskevat strategiset tavoitteet. Näiden tavoit-
2243: detään edellä mainitun lain 11 a §:n 1 momen-         teiden mukaisesti opetushallitus käynnisti vuo-
2244: tissa ( 63011991 ). Sen mukaan kunnan on huoleh-      den 1999 alussa kolmivuotisen peruskoulun ker-
2245: dittava sen lisäksi mitä 11 §:ssä säädetään siitä,    hotoiminnan kehittämishankkeen. Hankkeen tar-
2246: että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat       koituksena on kehittää erilaisissa kunnissa rat-
2247: 
2248: 
2249: 2
2250: Ministerin vastaus                                         KK 428/1999 vp -Anu Vehviläinen /kesk
2251: 
2252: 
2253: kaisumalleja koulun kerhotoiminnan järjestämi-              Ohjelman valmistelussa on mukaan otettu ta-
2254: seksi yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien,          voite, jonka mukaan pienten koululaisten aamu-
2255: koulujen, kotien, eri yhteisöjen, järjestöjen ja yri-   ja iltapäivätoiminta tullaan järjestämään katta-
2256: tysten välillä. Ohjausryhmätahoina toimivat vi-         vasti ja perheiden tarpeita vastaavasti kaikissa
2257: ranomaisten ohella mm. opettajajärjestöt, van-          kunnissa. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kun-
2258: hempien järjestöt, kerhokeskus, kirkko, eri tai-        nissa lisätään pienten koululaisten aamu- ja ilta-
2259: teenalojen liitot, nuorisojärjestöt ja Suomen Pu-       päivätoimintaa. Toiminnassa käytetään hyväksi
2260: nainen risti sekä Mannerheimin Lastensuojelu-           koulutoimen, sosiaalitoimen, liikuntatoimen ja
2261: liitto. Hankkeesta saadut ratkaisumallit ovat           nuorisotyön lisäksi järjestöjen, seurakuntien,
2262: kaikkien kuntien hyödynnettävissä toimintaa ke-         vanhempien, omaistoiminnan ja työnantajien
2263: hitettäessä.                                            mahdollisuuksia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan
2264:     Kerho- ja iltapäivätoiminnasta on kehitteillä       järjestämistä tuetaan opetushallituksen kokeilu-
2265: tietopankki. Sitä on tarkoituksena kehittää tieto-      hankkeen avulla. Lääninhallitukset järjestävät
2266: verkkona, josta kunnat, koulut ja kerhot voivat         koulutusta ja tekevät tunnetuiksi hyviä toiminta-
2267: hakea kokemusperäistä tietoa toteutuneista hank-        käytäntöjä.
2268: keista. Lisäksi seminaarit ja muut tilaisuudet toi-         Edelleen ohjelmaluonnoksessa todetaan, että
2269: mivat foorumeina, joissa esitellään uusia ideoita       sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteis-
2270: ja saatuja kokemuksia sekä pohditaan kehittämis-        työtahojen kanssa kevään 2000 aikana esityksen
2271: mahdollisuuksia.                                        siitä, miten pienten koululaisten vanhempia kos-
2272:     Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon       keva osittaisen hoitovapaan ja osittaisen hoitora-
2273: kehittäminen on otettu pääministeri Paavo Lip-          han tyyppinen järjestelmä on otettavissa käyt-
2274: posen II hallituksen ohjelmassa yhdeksi perhepo-        töön.
2275: litiikan painopistealueeksi. Sosiaali- ja terveys-          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee siten yh-
2276: ministeriö, valmistellessaan valtioneuvoston hy-        dessä opetusministeriön kanssa eri tavoin tuke-
2277: väksyttäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon ta-         maan ja koordinoimaan pienten koululaisten
2278: voite- ja toimintaohjelmaa vuosille 2000-2003,          aamu- ja iltapäivähoidon toteutumista kunnissa.
2279: on sisällyttänyt ohjelmaan pienten koululaisten
2280: aamu- ja iltapäivähoidon kehittämisen.
2281: 
2282: 
2283: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
2284: 
2285:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
2286: 
2287: 
2288: 
2289: 
2290:                                                                                                         3
2291: KK 428/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                     Ministerns svar
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 
2296: Tili riksdagens talman
2297: 
2298: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        anordnad dagvårdsp1ats för barnet och att barnet
2299: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        kan få dagvård tills det såsom läropliktigt börjar i
2300: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu        grundskolan. Såsom val av dagvårdsplats som
2301: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-      ordnas av kommunen anses inte det att barnet un-
2302: mål SS 42811999 rd:                                    der ett verksamhetsår omedelbart innan det
2303:                                                        såsom läropliktigt börjar i grundskolan eller
2304:        Hur avser regeringen uppnå regerings-           motsvarande skola deltar i av kommunen ordnad
2305:        programmets mål att utveckla morgon-            förskoleundervisning under en del av dagen.
2306:        och eftermiddagsvården för små skol-            Dagvården skall om möjligt anordnas i den form
2307:        barn och                                       som barnets föräldrar eller andra vårdnadshavare
2308:                                                       önskar.
2309:        hur avser regeringen att i fortsättning-           Trots att barndagvårdslagstiftningen förutsät-
2310:        en koordinera ordnandet av morgon-             ter att vård anordnas för barn också när det gäller
2311:        och eftermiddagsvårdför skolbarnen?            morgon- och eftermiddagsvården för små skol-
2312: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       barn, omfattar den subjektiva rätten inte dessa
2313: föra följande:                                        barns behov av vård.
2314:                                                           Undervisningsministeriets Klubbarbetsgrupp
2315: Enligt 2 § lagen om barndagvård (36/1973) kan         (UVM:s arbetsgrupps-PM 3/98) föreslog som
2316: sådana barn som ännu inte nått läropliktsåldern,      bildningspolitiskt mål att varje elev i grundsko-
2317: samt, om särskilda omständigheter det påkallar,       lan skall ha möjlighet till handledd och tillräck-
2318: även äldre barn för vilka vård inte ordnats på an-    ligt mångsidig klubbverksamhet efter skoldagen.
2319: nat sätt komma i åtnjutande av barndagvård.           Social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp
2320: Barndagvården skall såvitt möjligt ordnas så att      för småbarnsfostran (SHM:s arbetsgrupps-PM
2321: den erbjuder en för barnets vård och fostran          4/99) understödde detta förslag och föreslog att
2322: lämplig vårdplats och fortgående vård under den       kommunerna skall förpliktas att sköta ordnandet
2323: tid av dygnet då sådan vård behövs.                   av eftermiddagsverksamhet för de barn som om-
2324:    Enligt lagens 11 § 1 mom. skall kommunen           fattas av primärundervisningen. Förpliktigandet
2325: sörja för att av kommunen anordnad eller överva-      skall gälla också barn som omfattas av förlängd
2326: kad barndagvård står till buds i den omfattning       läroplikt.
2327: och med sådana verksamhetsformer som behovet             Undervisningsministeriet har ställt upp de
2328: därav inom kommunen förutsätter.                      strategiska målen för eftermiddagsverksamheten
2329:    Om subjektiv rätt till dagvård bestäms i ovan      för barn och främjandet av skolornas klubbverk-
2330: nämnda lags 11 a § 1 mom. (630/1991). Enligt          samhet. 1 enlighet med dessa mål inledde utbild-
2331: lagrummet skall kommunen, utöver vad som be-          ningsstyrelsen vid ingången av 1999 ett treårigt
2332: stäms i 11 §, sörja för att barnets föräldrar eller   utvecklingsprojekt för klubbverksamhet i
2333: andra vårdnadshavare, efter utgången av den tid       grundskolan. Syftet med projektet är att i o1ika
2334: för viiken moderskaps-, faderskaps- eller föräld-     kommuner utveckla modeller för hur klubbverk-
2335: rapenning får betalas, kan få en av kommunen          samheten kan ordnas i samarbete med de kom-
2336: 
2337: 
2338: 4
2339: Ministems svar                                           KK 428/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
2340: 
2341: 
2342: munala förvaltningama, hemmen, olika sam-                Vid beredningen av programmet har som ett
2343: manslutningar, organisationer och företag.            mål uppställts att morgon- och eftermiddagsverk-
2344: Instanser för styrgruppen är förutom myndighe-        samheten för små skolbam skall ordnas hel-
2345: tema bl.a. lärarorganisationema, föräldraorgani-      täckande och med beaktande av familjemas be-
2346: sationema, klubbcentralen, kyrkan, förbunden          hov i alla kommuner. Kommunema skall se tili
2347: för de olika konstartema, ungdomsorganisatio-         att morgon- och eftermiddagsverksamheten för
2348: nema och Finlands Röda Kors samt Manner-              små skolbam utökas i kommunema. 1 verksam-
2349: heims Bamskyddsförbund. De modeller som ut-           heten utnyttjas förutom möjlighetema i skolverk-
2350: vecklas i projektet står tili alla kommuners förfo-   samheten, socialverksamheten, motionsverksam-
2351: gande vid utveckling av verksamheten.                 heten och ungdomsarbetet också organisationer-
2352:     En databas om klubb- och eftermiddagsverk-        nas, församlingamas, föräldramas, anhörigverk-
2353: samhet är under arbete. Avsikten är att databasen     samhetens och arbetsgivamas möjligheter. Ord-
2354: utvecklas som ett nätverk där kommunema, sko-         nandet av morgon- och eftermiddagsverksamhet
2355: loma och klubbama kan hämta empirisk informa-         stöds med hjälp av utbildningsstyrelsens försöks-
2356: tion om projekt som genomförts. Dessutom              projekt. Länsstyrelsema ordnar utbildning och
2357: fungerar seminarier och andra tillställningar som     informerar om goda verksamhetsformer.
2358: forum där nya ideer och erfarenheter presenteras         Ytterligare konstateras i utkastet tili program-
2359: samt utvecklingsmöjligheter diskuteras.               met att social- och hälsovårdsministeriet tillsam-
2360:     Utvecklingen av morgon- och eftermiddags-         mans med samarbetsparter under våren 2000 för-
2361: vården för små skolbam är ett av familjepoliti-       bereder en proposition om hur ett system med
2362: kens prioritetsområden i programmet för statsmi-      t.ex. partiell vårdledighet och partiell vårdpen-
2363: nister Paavo Lipponens II regering. Social- och       ning för föräldrama tili små skolbam kan tas i
2364: hälsovårdsministeriet har vid beredningen av          bruk.
2365: mål- och verksamhetsprogrammet för social- och           Social- och hälsovårdsministeriet skall såle-
2366: hälsovården 2000-2003 för godkännande av              des tillsammans med undervisningsministeriet på
2367:  statsrådet inkluderat utvecklingen av morgon-        olika sätt stöda och koordinera genomförandet av
2368:  och eftermiddagsvården för små skolbam i pro-        morgon- och eftermiddagsvård för små skolbam i
2369:  grammet.                                             kommunema.
2370: 
2371: 
2372: Helsingfors den 5 oktober 1999
2373: 
2374:     Omsorgsminister Eva Biaudet
2375: 
2376: 
2377: 
2378: 
2379:                                                                                                        5
2380:                                                        KK 429/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
2381: 
2382: 
2383: 
2384: 
2385:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 429/1999 vp
2386: 
2387:                                              Lohien kassikasvatuksen lopettaminen Tenon-
2388:                                              vuonossa
2389: 
2390: 
2391: 
2392: 
2393: Eduskunnan puhemiehelle
2394: 
2395: Tenojoki ja myös Näätämäjoki ovat pohjoisen           Tenon arvokkaan luonnonlohen toimillaan vaa-
2396: tunnettuja lohijokia. Ne antavat punaista kalaa       rantava Norja on vietävä kansainväliseen tuo-
2397: paikallisille asukkaille ja myös useille tuhansille   mioistuimeen.
2398: kalaturisteille vuosittain. Huolta aiheuttaa se,
2399: että alueilla, joissa joet laskevat mereen Norjan     Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
2400: puolella, harjoitetaan ns. lohien kassikasvatusta.    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2401: Tästä aiheutuu mahdollisuus kalatautien leviämi-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2402: seen jokiin. Kasseista karkaavat ja jokiin nouse-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2403: vat lohet voivat myös sekoittaa luonnonlohien
2404: geeniperimän. Norja onkin pakotettava teke-                 Mihin päättäväisiin, tarvittaessa jyrk-
2405: mään nopeasti päätöksiä siitä, että lohien ns. kas-         kiinkin toimiin Suomen hallitus Norjan
2406: sikasvatus Tenonvuonossa lopetetaan välittö-                osalta ryhtyy lohien ns. kassikasvatuk-
2407: mästi ja pysyvästi. Jollei muuta keinoa löydy,              sen lopettamiseksi Tenonvuonossa?
2408: 
2409: 
2410: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
2411: 
2412:     Esko-Juhani Tennilä /vas
2413: 
2414: 
2415: 
2416: 
2417:                                                                                               Versio 2.0
2418: KK 429/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                            Ministerin vastaus
2419: 
2420: 
2421: 
2422: 
2423: Eduskunnan puhemiehelle
2424: 
2425: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      Näissä tällä hetkellä meneillään olevissa neuvot-
2426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       teluissa Suomi on nostanut esille myös Tenon-
2427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuonossa harjoitettavan kalankasvatustoimin-
2428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-     nan. Erityisesti on korostettu niitä uhkatekijöitä,
2429: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-    joita puheena olevasta kasvatuksesta saattaa ai-
2430: myksen KK 429/1999 vp:                              heutua Tenojoen luonnonlohikannoille. Suomen
2431:                                                     taholta pyritäänkin siihen, että Norja harkitsisi
2432:       Mihin päättäväisiin, tarvittaessa jyrk-       laitosten sijoittamiskysymystä tässä valossa. Ky-
2433:       kiinkin toimiin Suomen hallitus Norjan        symys on toistaiseksi ratkaisematta.
2434:       osalta ryhtyy lohien ns. kassikasvatuk-          Lisäksi lokakuussa 1998 Norjan kalastusmi-
2435:       sen lopettamiseksi Tenonvuonossa?             nisteriö asetti erillisen norjalais-suomalaisen
2436:                                                     asiantuntijatyöryhmän arvioimaan, ovatko ny-
2437: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kyiset varotoimenpiteet ja rutiinit, jotka koske-
2438: ti seuraavaa:                                       vat Hopsfjordissa harjoitettavaa kalankasvatus-
2439: Tenonvuonon sivuvuonossa Hopsfjordissa, noin        ta, tarpeelliset ja riittävät täyttämään Norjan vel-
2440: 100 kilometrin päässä Suomen rajasta, sijaitse-     vollisuudet Tenojoen lohen suojelemiseksi sekä
2441: vat kalankasvatuslaitokset on nähty yhdeksi uh-     harkitsemaan, tulisiko joitakin määräyksiä muut-
2442: kaksi Tenojoen lohikantojen säilymiselle tervei-    taa ja tarvitaanko mahdollisesti joitakin lisämää-
2443: nä, elinvoimaisinaja monimuotoisina.                räyksiä.
2444:    Suomen ja Norjan välillä käynnistettiin kesäl-      Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
2445: lä 1998 neuvottelut Tenojoen ja Näätämöjoen ka-     mys ei anna aihetta ainakaan tässä vaiheessa hal-
2446: lastussopimusten ja -sääntöjen uusimiseksi.         lituksen taholta lisätoimenpiteisiin.
2447: 
2448: 
2449: 
2450: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
2451: 
2452:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2453: 
2454: 
2455: 
2456: 
2457: 2
2458: Ministerns svar                                      KK 429/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
2459: 
2460: 
2461: 
2462: 
2463: Tili riksdagens talman
2464: 
2465: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     pågår för tillfållet, har Finland också tagit upp
2466: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     den fiskodlingsverksamhet som bedrivs i Ta-
2467: statsrådet översänt följande av riksdagsman         nafjorden. Man har särskilt betonat de hot som
2468: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-    nämnda odling kan innebära för stammarna av
2469: liga spörsmål SS 429/1999 rd:                       naturlax i Tana älv. Finlands strävan är att Norge
2470:                                                     skall ta dessa aspekter i betraktande när place-
2471:       Vilka bestämda, vid behov stränga åt-         ringen av anstalterna övervägs. Frågan är tills vi-
2472:       gärder ämnar Finlands regering vidta          dare olöst.
2473:       gentemot Norge för att få ett slut på od-        1 oktober 1998 tillsatte det norska fiskeride-
2474:       lingen av lax i s.k. nätkassar i Tanajjor-    partementet dessutom en särskild norsk-finsk ar-
2475:       den?                                          betsgrupp bestående av sakkunniga med uppgift
2476:                                                     att bedöma om de nuvarande försiktighetsåtgär-
2477: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     derna och rutinerna som berör fiskodlingen i
2478: föra följande:                                      Hopsfjorden är nödvändiga och tillräckliga för
2479: De fiskodlingsanstalter som finns i Hopsfjorden,    att Norge skall kunna fullgöra sina skyldigheter
2480: en fjordarm till Tanafjorden, ca 100 km från fin-   beträffande skyddandet av Iaxen i Tana älv.
2481: ska gränsen har uppfattats som ett hot mot Tana     Dessutom skall arbetsgruppen överväga om det
2482: älvs friska och livskraftiga laxstammar som präg-   är skäl att revidera bestämmelserna och om det
2483: las av rik biologisk variation.                     eventuellt behövs kompletterande bestämmelser.
2484:    Sommaren 1998 inledde Finland och Norge             Med anledning av det ovan sagda konstaterar
2485: förhandlingar om en reform av fiskeriöverens-       jag att spörsmålet åtminstone inte i detta skede
2486: kommelserna och -stadgorna för Tana älv och         ger anledning tili ytterligare åtgärder från rege-
2487: Näätämöjoki. Under dessa förhandlingar, som         ringens sida.
2488: 
2489: 
2490: 
2491: Helsingfors den 29 september 1999
2492: 
2493:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2494: 
2495: 
2496: 
2497: 
2498: 3 200661
2499:                                                                                                      3
2500:                                                             KK 430/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
2501: 
2502: 
2503: 
2504: 
2505:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 430/1999 vp
2506: 
2507:                                              Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut
2508: 
2509: 
2510: 
2511: 
2512: Eduskunnan puhemiehelle
2513: 
2514: Yrittäjät ja maatalousyrittäjät hankkivat eläke-          Kohtuullista olisi tietenkin se, että pienyrittä-
2515: turvansa maksamalla saamastaan tulosta eläke-         jien ja maatalousyrittäjien itse maksamat eläke-
2516: vakuutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvis-     maksut olisivat keskenään samalla tasolla.
2517: taa maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen pe-        Maatalousyrittäjien saamiin eläkemaksujen hel-
2518: rusprosentin ja yrittäjien eläkelain mukaisen         potuksiin ei voida kajota, sillä vähenevä viljelijä-
2519: maksuprosentin määrän. Tällä hetkellä maa-            väestö joutuu ottamaan vastuulleen yhä useam-
2520: talousyrittäjien perusprosentti ja yrittäjien mak-    man eläkkeelle siirtyneen maatalousyrittäjän
2521: suprosentti ovat yhtä suuria. Maatalousyrittäjien     eläkkeen kustantamisen. Maatalousyrittäjiltä pe-
2522: eläkelain 10 §:n mukaan vähän ansaitsevien maa-       rittävät eläkemaksut uhkaavat jopa kasvaa tule-
2523: talousyrittäjien eläkevakuutusmaksuja kuitenkin       vaisuudessa eläkkeelle siirtyneiden viljelijöiden
2524: helpotetaan. Vastaavaa helpotusta ei ole yrit-        määrän noustessa.
2525: täjien eläkelaissa. Helpotuksen takia maatalous-          Pk-yrittäjän kannalta nykyinen tilanne on kui-
2526: yrittäjien vakuutusmaksu on käytännössä vain          tenkin kestämätön. Pienen yrityksen työnantajal-
2527: noin puolet 100 000 markan työtuloon asti verrat-     le kohdistuvat työvoimakustannukset ovat kol-
2528: tuna yrittäjien maksuun.                              mikantamenettelyn vuoksi niitä velvoitteita ja
2529:     Maatalouden säilyminen on luonnollisesti hy-      jopa rasitteita, joihin työnantaja itse ei voi vai-
2530: vin tärkeää. Maatalousyrittäjiä ja muita pienyrit-    kuttaa. Taloudellisten tositilanteiden edessä yrit-
2531: täjiä on kuitenkin kohdeltava keskenään yhden-        täjän oma eläketurva on se, joka aina joustaa. Ti-
2532: vertaisesti. Käytännössä pienyrittäjä, jonka vuo-     lanteessa, jossa yrittäjästä jostakin syystä tulee
2533: siansio on noin 50 000 markkaa, joutuu eläke-         työkyvytön, eläketurvan puute käy kestämättö-
2534: maksujensa takia taloudellisiin vaikeuksiin. Yrit-    mäksi niin yrittäjän kuin lähiomaistenkin kannal-
2535: täjän eläkemaksut muodostavat ehdottomasti            ta. Tällaisessa tilanteessa maatalousyrittäjien
2536: kohtuuttoman suuren osan yrittäjän työtulosta.        helpotukset näyttävät kohtuuttomilta pienyrittä-
2537: On mahdollista, että vähän ansaitseva yrittäjä        jän näkökulmasta. Yrittäjien kannustuksenja tu-
2538: joutuu luopumaan yrittäjyydestään eläkemaksu-         kemisen kannalta ainoa oikea ratkaisu olisi saat-
2539: jen takia ja siirtymään kortistoon työttömäksi        taa maatalousyrittäjien ja pk-sektorin alle 10
2540:  työnhakijaksi. Yrittäjyyden pitäisi olla aina kan-   henkilöä työllistävien yrittäjien maksamat osuu-
2541:  nattavampaa kuin työttömyyskorvauksen nosta-         det eläkevakuutuksista lähentymään toisiaan ta-
2542:  minen. Ihmisille, jotka mieluummin työllistävät      voitteena sama omakustannusosuuden taso mo-
2543:  itse itsensä ja tienaavat sillä vain vähän, tulisi   lemmilla osapuolilla.
2544: joka tapauksessa suoda mahdollisuus oman toi-
2545:  meentulonsa hankkimiseen eikä tehdä sitä eläke-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2546:  maksujen takia mahdottomaksi.                        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2547: 
2548: 
2549: 
2550:                                                                                                  Versio 2.0
2551: KK 430/1999 vp -Riitta Korhonen /kok
2552: 
2553: 
2554: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       maksamien eläkemaksujen saattamisek-
2555: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                si käytännössä samalle tasolle?
2556: 
2557:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
2558:       pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien itse
2559: 
2560: 
2561: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1999
2562: 
2563:     Riitta Korhonen /kok
2564: 
2565: 
2566: 
2567: 
2568: 2
2569: Ministerin vastaus                                           KK 430/1999 vp -Riitta Korhonen /kok
2570: 
2571: 
2572: 
2573: 
2574: Eduskunnan puhemiehelle
2575: 
2576: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              kan suuruiselta työtulon osalta. Alennettu vakuu-
2577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            tusmaksuprosentti on 49 prosenttia perusprosen-
2578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tista eli 10,29 prosenttia. Väliprosentin mukaista
2579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-         maksua peritään 99 563 markan ylittävältä työ-
2580: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            tulon osalta 156 457 markan suuruiseen työtu-
2581: sen KK 430/1999 vp:                                      loon asti. Väliprosentin suuruus kasvaa työtulon
2582:                                                          kasvaessa. Edellä mainitut markka- ja prosentti-
2583:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin           määrät ovat vuoden 1999 tasossa.
2584:        pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien itse            Vuodelle 1998 vahvistetusta 21, 1 prosentin
2585:        maksamien eläkemakszijen saattamisek-             suuruisesta perusprosentista huolimatta keski-
2586:        si käytännössä samalle tasolle?                   määräinen maksettu MYEL-vakuutusmaksu oli
2587:                                                          mainittuna vuonna noin 10,5 prosenttia työtulos-
2588: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               ta. Kuluvana vuonna keskimääräinen MYEL-va-
2589: vasti seuraavaa:                                         kuutusmaksu tulee olemaan likimain saman suu-
2590: Pienyrittäjien eläkkeistä säädetään yrittäjien elä-      ruinen.
2591: kelaissa (YEL) ja maatalousyrittäjien eläkkeistä            Myös YEL-järjestelmässä vakuutusmaksu on
2592: maatalousyrittäjien eläkelaissa (MYEL). Sosiaa-          aikaisemmin ollut työtulon mukaan porrastettu.
2593: li- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain           Porrastettu maksujärjestelmä korvattiin vuoden
2594: YEL-vakuutusmaksuprosentin samoin kuin                   1993 alusta voimaan tulleella aloittavan yrittäjän
2595: MYEL-perusmaksuprosentin suuruuden. Maksu-              vakuutusmaksun alennusjärjestelmällä. Uudis-
2596: prosentit vahvistetaan yhtä suuriksi kuin keski-        tuksen jälkeen vakuutusmaksu on ollut YEL-
2597: määräisen vakuutusmaksun arvioidaan tulevan             maksuprosentin suuruinen työtulon suuruudesta
2598: olemaan työtekijäin eläkelain vähimmäisehtojen          riippumatta. Alle 43-vuotias aloittava yrittäjä saa
2599: mukaisessa vakuutuksessa. Vuodelle 1999 vah-            kuitenkin 50 prosentin alennuksen vakuutusmak-
2600: vistetut YEL:n ja MYEL:n perusmaksuprosentit            suunsa yritystoiminnan aloittamisvuotenaja kah-
2601: ovat 21 ,0 prosenttia yrittäjän työtulos ta. Puhtaas-   tena seuraavana kalenterivuotena. Vuonna 1998
2602: ti vakuutusperiaatteella määriteltyinä yrittäjä-        keskimääräinen maksettu YEL-vakuutusmaksu
2603: eläkkeiden vakuutusmaksut muodostuisivat suu-           oli noin 18 prosenttia työtulosta, kun otetaan
2604: remmiksi.                                               huomioon myös alkavaa yrittäjätoimintaa koske-
2605:     MYEL-järjestelmässä vakuutusmaksuprosent-           va alennus.
2606: ti on työtulon suuruuden mukaan porrastettu. Pe-            YEL- ja MYEL-järjestelmän mukaisia yrittä-
2607: rusmaksuprosentin mukaista maksua peritään              jien eläkkeitä ei rahastoida. Kumpikin eläkejär-
2608: vain 156 456 markan ylittävältä työtulon osalta.        jestelmä toimii pääsääntöisesti jakojärjestelmä-
2609: Enintään mainittuun markkamäärään nousevan              nä, eli kunkin vuoden tulot käytetään saman vuo-
2610: työtulon osan perusteella peritään alennettua,          den menojen kattamiseen. Valtio vastaa sekä
2611: joko niin sanotun alennetun prosentin tai välipro-      YEL- että MYEL-järjestelmän rahoituksesta sil-
2612: sentin mukaista maksua. Alennetun prosentin             tä osin kuin eläkemenoja ei saada katettua vakuu-
2613: mukaista maksua peritään enintään 99 563 mar-           tusmaksutuotoilla. Vuonna 1998 valtion rahoi-
2614: 
2615: 
2616:                                                                                                          3
2617: KK 430/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                    Ministerin vastaus
2618: 
2619: 
2620: tusosuus yrittäjien eläkemenoista oli noin 8 pro-      tana pidettiin sitä, että sivutoimiset yrittäjät saat-
2621: senttia ja maatalousyrittäjien eläkemenoista noin      toivat kartuttaa lisää eläkettä suhteellisen edulli-
2622: 75 prosenttia. Valtion rahoitusosuudella turva-        sesti, mikä lisäsi valtion osuutta YEL-eläkkei-
2623: taan se, että vakuutusmaksut eivät nouse koh-          den rahoituksessa.
2624: tuuttoman korkeiksi. Vuonna 2000 valtion rahoi-           Jos pienyrittäjien vakuutusmaksu alennettai-
2625: tusosuus maatalousyrittäjien eläkemenoista ar-         siin vastaavalle tasolle kuin maatalousyrittäjien
2626: vioidaan 2 160 miljoonaksi markaksi. Vastaava          keskimääräinen maksu, pienyrittäjien keskimää-
2627: valtion rahoitusosuus yrittäjien eläkemenoista on      räiset eläkemaksut muodostuisivat merkittävästi
2628: vuonna 2000 arvioitu 345 miljoonaksi markaksi.         alemmiksi kuin työntekijöiden eläkkeiden rahoit-
2629:     Jos maksut yhtenäistettäisiin maatalousyrittä-     tamiseksi perittävät työnantaja- ja työntekijä-
2630: jien maksuja korottamalla, tulisi samalla selvit-      maksut. Alennus vaarantaisi yrittäjyydenja palk-
2631: tää, mitä se vaikuttaisi Suomen maatalouden toi-       katyön välistä samoin kuin pienyrittäjien ja suu-
2632: mintaedellytyksiin EU:n yhteisillä sisämarkki-         rempien yrittäjien välistä kilpailuneutraliteettia.
2633: noilla.     Maatalousyrittäjien     sosiaaliturvaan    Merkittävin este maksualennuksen ulottamiseen
2634: EU:sta johtuvia muutostarpeita on viimeksi sel-        kaikkiin pienyrittäjiin olisi kuitenkin se, että val-
2635: vittänyt niin sanottu EMELY-työryhmä. Työryh-          tion rahoitusosuus yrittäjien eläkemenoista kas-
2636: mä totesi, että MYEL- ja YEL-järjestelmien eri-        vaisi.
2637: lainen maksutaso voi olla kilpailua vääristävä te-        On myös huomattava, että aloittavan yrittäjän
2638: kijä erityisesti maatalouden liitännäiselinkei-        maksualennus jo osaltaan alentaa myös pienyrit-
2639: noissa. Työryhmä ei kuitenkaan tehnyt maata-           täjien vakuutusmaksurasitusta. Pääsääntöisesti
2640: lousyrittäjien sosiaaliturvajärjestelmään muutos-      yritystoiminta aloitetaan suhteellisen pienimuo-
2641: ehdotuksia, koska Suomen liittymisestä EU:njä-         toisena. Siten aloittavan yrittäjän maksualennus
2642: seneksi on kulunut vasta neljä vuotta ja siihen        kohdistuu nimenomaan kysyjän tarkoittamiin
2643: liittyvä siirtymäkausi jatkuu vuoden 1999 lop-         pienyrittäjiin, joskin määräaikaisena.
2644: puun.                                                     Yrittäjäeläkejärjestelmän kehittämistä selvite-
2645:     Pienyrittäjien eläkemaksun alentaminen maa-        tään Eläketurvakeskuksessa toimivassa niin sa-
2646: talousyrittäjien maksutasolle merkitsisi käytän-       notussa YEL-kehittämisryhmässä. Selvitettävä-
2647: nössä paluuta vastaavanlaiseen alennusjärjestel-       nä asiana on muun muassa YEL-järjestelmän va-
2648: mään, jota sovellettiin ennen vuotta 1993. Siinä       kuutusmaksualennusta koskeva säännös. Yhtenä
2649: YEL-vakuutusmaksu oli porrastettu työtulon             vaihtoehtona on ollut, että aloittavan yrittäjän
2650: suuruuden mukaan. Maksualennus ei koskenut             maksualennusaikaa tultaisiin pidentämään. Tämä
2651: kaikkia pienyrittäjiä, alennuksen saivat pienitu-      keventäisi myös pienyrittäjien maksurasitusta.
2652: loisimmat yrittäjät. Porrastetusta maksusta kui-       Selvitystyö on edelleen kesken, ja sen valmistut-
2653: tenkin luovuttiin, koska se houkutteli yrittäjiä va-   tua työryhmä tulee tekemään sosiaali- ja terveys-
2654: kuuttamaan YEL-toimintansa todellista työpa-           ministeriölle ehdotuksensa yrittäjäeläkejärjestel-
2655: nostaan pienemmällä työtulolla. Lisäksi epäkoh-        män kehittämisestä.
2656: 
2657: 
2658: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
2659: 
2660:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
2661: 
2662: 
2663: 
2664: 
2665: 4
2666: Ministerns svar                                             KK 430/1999 vp -Riitta Korhonen /kok
2667: 
2668: 
2669: 
2670: 
2671: Tili riksdagens talman
2672: 
2673: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         centsats uppbärs till den del arbetsinkomsten är
2674: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         högst 99 563 mk. Den nedsatta försäkringspre-
2675: statsrådet översänt följande av riksdagsman             mieprocenten är 49 % av basprocentsatsen, dvs.
2676: Riitta Korhonen /saml undertecknade skriftliga          10,29 %. En premie enligt mellanprocentsatsen
2677: spörsmål SS 430/1999 rd:                                uppbärs till den del arbetsinkomsten överstiger
2678:                                                         99 563 mk, men understiger 156 457 mk. Mel-
2679:       Amnar regeringen vidta åtgärder för att           lanprocentsatsen stiger i takt med arbetsin-
2680:       få de pensionspremier som småföretaga-            komsten. Ovan nämnda mark- och procentbe-
2681:       re och lantbruksföretagare betalar själ-          1opp gäller 1999.
2682:       va att ligga på samma nivå?                          Trots att basprocentsatsen för 1998 fastställts
2683:                                                         til121,1% var den genomsnittliga LFöPL-försäk-
2684: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ringspremie som betalades nämnda år ca 10,5 %
2685: föra följande:                                          av arbetsinkomsten. Under innevarande år kom-
2686: Bestämmelser om pensionema för småföretaga-             mer den genomsnittliga LFöPL-försäkringspre-
2687: re ingår i lagen om pension för företagare (FöPL)       mi~? att uppgå till ungeHir samma belopp.
2688: och bestämmelser om pensionema för lantbruks-              Aven i FöPL-systemet har försäkringspremi-
2689: företagare i lagen om pension för lantbruksföre-       en tidigare varit graderad enligt arbetsin-
2690: tagare (LFöPL). Social- och hälsovårdsministe-         komsten. Det graderade premiesystemet ersattes
2691: riet fastställer årligen storleken på FöPL-försäk-     vid ingången av 1993 av ett system med nedsatt
2692: ringspremieprocenten och LF öPL-basprocentsat-         premie för företagare som inleder verksamhet.
2693: sen. Premieprocentema fastställs till samma tal        Efter reformen har försäkringspremien varit lika
2694: som det procenttal som kan beräknas motsvara           stor som FöPL-premieprocenten oberoende av
2695: den genomsnittliga försäkringspremien för försä-       arbetsinkomsten. En företagare under 43 år som
2696: kring enligt minimivillkoren i lagen om pension        inleder verksamhet får dock 50 % rabatt på sin
2697: för arbetstagare. De basprocentsatser enligt FöPL      försäkringspremie det år då företagsverksamhe-
2698: och LFöPL som fastställts för 1999 är 21,0% av         ten inleds och under de två följande kalender-
2699: företagarens arbetsinkomst. Om försäkringspre-         åren. År 1998 uppgick den genomsnittliga FöPL-
2700: miema för företagarpensioner skulle fastställas        försäkringspremie som betalades till ca 18 % av
2701: helt enligt försäkringsprincipen skulle premiema       arbetsinkomsten då även den nedsättning som be-
2702: bli större.                                            viljas företagsverksamhet i inledningsskedet
2703:    1 LFöPL-systemet har försäkringspremiepro-          beaktas.
2704: centen graderats enligt arbetsinkomsten. En pre-           Pensioner för företagare enligt FöPL- och
2705: mie enligt basprocentsatsen uppbärs endast till        LFöPL-systemet fonderas inte. Båda pensions-
2706: den del arbetsinkomsten överstiger 156 456 mk.         systemen fungerar i regel som ett fördelningssys-
2707: Till den del arbetsinkomsten understiger ovan          tem, dvs. varje års inkomster används till att
2708: nämnda summa uppbärs en sänkt premie, an-              täcka utgiftema under samma år. Staten svarar
2709: tingen enligt en nedsatt procentsats eller enligt en   för finansieringen av både FöPL- och LFöPL-
2710: mellanprocentsats. Premie enligt en nedsatt pro-       systemet till den del som pensionsutgiftema inte
2711: 
2712: 
2713:                                                                                                        5
2714: KK 430/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                     Ministerns svar
2715: 
2716: 
2717: kan täckas med intäktema av försäkringspremier-        annat missförhållande var att företagare med
2718: na. År 1998 var statens finansieringsandel av fö-      verksamheten som bisyssla kunde intjäna mera
2719: retagamas pensionsutgifter ca 8 % och av lant-         pension relativt förmånligt, vilket ökade statens
2720: bruksföretagamas pensionsutgifter ca 75 %.             andel av finansieringen av FöPL-pensioner.
2721: Genom den finansieringsande1 som staten beta-              Om småföretagamas försäkringspremie sänks
2722: lar säkerställer man att försäkringspremiema inte      till motsvarande nivå som lantbruksföretagarnas
2723: blir oskäligt höga. År 2000 beräknas statens fi-       genomsnittliga premie skulle småföretagamas
2724: nansieringsande1 av utgiftema för 1antbruksföre-       genomsnittliga pensionspremier bli avsevärt
2725: tagarpensionema uppgå till 2 160 milj. mk. Sta-        lägre än de premier och avgifter som uppbärs av
2726: tens motsvarande finansieringsande1 av utgifter-       arbetsgivare och arbetstagare för att finansiera
2727: na för företagarpensionema har 2000 beräknats          arbetstagamas pensioner. Nedsättningen skulle
2728: uppgå till 345 milj. mk.                               äventyra konkurrensneutraliteten mellan företa-
2729:     Om premierna förenhetligas genom en höj-           gande och avlönat arbete samt mellan små före-
2730: ning av lantbruksföretagarnas premier borde man        tagare och större företagare. Det största hindret
2731: samtidigt utreda vilka verkningar höjningen har        för att utvidga premienedsättningen till alla små-
2732: för det finska lantbrukets verksamhetsförutsätt-       företagare är dock att statens finansieringsandel
2733: ningar på EU:s gemensamma inre marknad. De             av utgifterna för företagarpensionema skulle sti-
2734: behov av ändringar som EU förorsakat i 1ant-           ga.
2735: bruksföretagarnas socia1skydd har senast utretts           Det bör också noteras att premienedsättningen
2736: av den s.k. EMELY-arbetsgruppen. Arbetsgrup-           för företagare som inleder verksamhet redan för
2737: pen konstaterade att en skillnad i premienivåerna      sin del minskar den belastning som försäkrings-
2738: mellan LFöPL- och FöPL-systemen kan snedvri-           premiema medför för småföretagama. 1 regel in-
2739: da konkurrensen speciellt i binäringar inom lant-      leds företagsverksamhet i relativt liten skala.
2740: bruket. Arbetsgruppen framlade dock inte några         Därmed riktar sig premienedsättningen för före-
2741: förslag till ändringar av lantbruksföretagamas         tagare som inleder verksamhet uttryckligen till
2742: socialskyddssystem eftersom det gått endast fyra       de småföretagare som spörsmålsställaren avser,
2743: år sedan Fin1ands ans1utning till EU och efter-        om än endast för en viss tid.
2744: som övergångsperioden fortgår till utgången av             Utvecklandet av företagarpensionssystemet
2745: 1999.                                                  utreds i en FöPL-utvecklingsgrupp vid Pen-
2746:     En sänkning av pensionspremierna för små fö-       sionsskyddscentralen. Bl.a. utreds bestämmel-
2747: retagare till samma nivå som lantbruksföretagare       sen om nedsättning av försäkringspremien inom
2748: skulle i praktiken innebära att man återgår till ett   FöPL-systemet. Ett alternativ har varit en för-
2749: motsvarande nedsättningssystem som det som             längning av tiden för premienedsättning för före-
2750: tillämpades före 1993. Då var FöPL-försäkrings-        tagare som inleder verksamhet. Detta minskar
2751: premien graderad enligt arbetsinkomsten. Pre-          även den belastning som premierna medför för
2752: mienedsättningen gällde inte alla småföretagare        småföretagare. Utredningsarbetet pågår ännu och
2753: utan de företagare som hade minst inkomster fick       då det är klart kommer arbetsgruppen att för so-
2754: nedsättningen. Man frångick dock den graderade         cial - och hälsovårdsministeriet lägga fram för-
2755: premien eftersom den lockade företagarna att           slag för hur företagarpensionssystemet skall ut-
2756: försäkra sin FöPL-verksamhet med en lägre ar-          vecklas.
2757: betsinkomst än den verkliga arbetsinsatsen. Ett
2758: 
2759: 
2760: Helsingfors den 6 oktober 1999
2761: 
2762:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2763: 
2764: 
2765: 6
2766:                                                              KK 43111999 vp- Riitta Korhonen /kok
2767: 
2768: 
2769: 
2770: 
2771:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 43111999 vp
2772: 
2773:                                                Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintotuki
2774: 
2775: 
2776: 
2777: 
2778: Eduskunnan puhemiehelle
2779: 
2780: Valtio tukee opiskelijoiden opintoja maksamalla          totukea voidaan teoriassa perustella sillä, että
2781: opintotukea ja asumislisää sekä takaamaila opin-        vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu periaat-
2782: tolainan. Opintotuen määrä on porrastettu kol-          teessa täysi-ikäiseksi asti. Mikäli vanhemmat
2783: mella eri tavalla. Ensinnäkin korkeakouluopiske-         ovat erittäin pienituloisia, eli heid~n yhteenlas-
2784: lija saa enemmän opintotukea kuin toisen asteen         kettu vuosiansionsa on alle 155 000 markkaa
2785: opiskelija. Toinen porrastus koskee sitä, asuuko        vuodessa, voidaan opintotukea korottaa.
2786: opiskelija vielä vanhempiensa luona vai onko                Tilastokeskuksen mukaan pienituloisiksi kat-
2787: hän jo muuttanut pois kotoa ja asuu itsenäisesti.       sotaan henkilöt, jotka ansaitsevat alle 9 000
2788: Kolmas porrastus on tehty opiskelijan iän mu-           markkaa kuukaudessa. Jos opiskelevan nuoren
2789: kaan.                                                   molemmat vanhemmat ansaitsevat esimerkiksi
2790:     Opintotuen määrän porrastaminen sen mu-             8 500 markkaa kuukaudessa, saa kodin ulkopuo-
2791: kaan, asuuko opiskelija vanhempiensa luona vai          lella asuva 17 -vuotias toisen asteen opiskelija
2792: itsenäisesti, on erittäin oikeutettua, sillä yleisen    opintotukea vain 200 markkaa kuukaudessa. Ve-
2793: elämänkokemuksen perusteella opintonsa aloit-           ronmaksajien keskusliiton tekemän laskelman
2794: tanut, kotona asuva nuori ei käytännössä maksa          mukaan kyseisen tulotason nelihenkisessä per-
2795: vanhemmilleen ruoastaan ja asunnostaan, vaan            heessä rahaa vuokran ja verojenjälkeenjää käyt-
2796: vanhemmat edelleen kustantavat ns. perustoi-            töön n. 8 000 markkaa kuukaudessa. Sillä ei ole
2797: meentulon. Tilanne on toinen niiden opiskelijoi-        kovin helppoa elättää yhtä perheenjäsentä toises-
2798: den kohdalla, jotka eivät enää asu kotonaan. Alle       sa kaupungissa.
2799: 18-vuotias korkeakouluopiskelija saa opintotu-              Toisen asteen itsenäisesti asuvista opiskeli-
2800: kea 750 markkaa kuukaudessa, kun täysi-ikäisen          joista vielä 18-19-vuotiaille maksettavaan
2801: opiskelijan tuki on 1 540 markkaa kuukaudessa.          opintotukeen vanhempien tulot vaikuttavat siten,
2802: Toisen asteen opiskelijan tilanne on vielä huo-         että jos vanhemmat ovat ns. suurituloisia, voi-
2803: nompi. Itsenäisesti asuva toisen asteen opiskelija      daan heidän opintotukensa määrää alentaa van-
2804: saa 1 270 markkaa kuukaudessa, kun alle 18-vuo-         hempien tulojen takia. Tässä ikäryhmässä tulo-
2805: tiaalle maksetaan vain 500 markkaa kuukaudes-           rajat ovat 162 000 markkaaja 242 000 markkaa.
2806: sa.                                                     Mikäli vanhemmat siis ansaitsevat alle 162 000
2807:     Opintotuen myöntäminen on mahdollista vas-          markkaa vuodessa, voidaan opintotukea korot-
2808: ta sitten, kun lapsi ei enää saa lapsilisää. Näin ol-   taa.
2809: len opintotukea voidaan maksaa 17 vuotta täyttä-            Tilastokeskuksen mukaan keskiansio maas-
2810: neelle. Tämän ikäiselle nuorelle maksettava huo-        samme on tällä hetkellä 11 100 markkaa kuukau-
2811: mattavan pieni opintotuki lienee ikään kuin por-        dessa. Jos molemmat vanhemmat ovat Tilasto-
2812: rastusta lapsilisästä normaaliin opintotukeen.          keskuksen mukaan keskituloisia, ei heidän toi-
2813: Alle 18-vuotiaalle maksettavaa pienempää opin-          sen asteen opiskelijalleen myönnetä enää lain-
2814: 
2815:                                                                                                   Versio 2.0
2816: KK 43111999 vp- Riitta Korhonen /kok
2817: 
2818: 
2819: kaan opintotukea, sillä mikäli vanhempien yh-           son. Mikäli perheessä on useita lapsia, heidän
2820: teen lasketut ansiot ylittävät 242 000 markkaa          elättämisensä käy vanhemmille kohtuuttoman
2821: vuodessa, opintotuki evätään kokonaan. Tällai-          raskaaksi. On huomattavasti halvempaa ruokkia
2822: sessa tapauksessa vanhemmat joutuvat täysin             monta suuta saman pöydän ääressä kuin ruokkia
2823: elättämään täysi-ikäistä itsenäisesti asuvaa toi-       jokainen suu eri paikkaan. Kun vanhemmat eivät
2824: sen asteen opiskelijaa 20-vuotiaaksi saakka! Mi-        halua lapsiensa kärsivän puutetta, joutuvat pieni-
2825: käli kotoaan pois muuttanut nuori ei opiskelisi         tuloiset vanhemmat helposti tinkimään omasta
2826: vaan kävisi ansiotyössä, eivät vanhemmat joutui-        muutenkin niukasta elintasostaan.
2827: si enää elättämään häntä.                                  Tasapuolista ja kaikkien kannalta oikeuden-
2828:     Alle 18-vuotiaan itsenäisesti asuvan toisen as-     mukaista olisi tukea kaikkia itsenäisesti asuvia
2829: teen oppilaitoksessa opiskelevan nuoren opinto-         nuoria opiskelupaikasta riippuen keskenään sa-
2830: tuki on määrältään aivan liian pieni, jotta hän ky-     malla summalla sen jälkeen, kun he eivät ole
2831: kenisi oikeasti tulemaan sillä toimeen. Kukaan          enää lapsilisään oikeutettuja lapsia. Ruoka ja
2832: meistä ei voi käytännössä elää vain 500 markalla        asunto maksavat yhtä paljon vieraalla paikkakun-
2833: tai jopa pienemmällä summalla kuukaudessa.              nalla riippumatta siitä, onko ikää 17, 18 vai 20
2834: Tuen vähäisyyden tai peräti kokonaan eväämi-            vuotta. Ei ole nuoren opiskeluun kannustamisen
2835: sen vuoksi vanhemmat pakotetaan elättämään it-          kannalta oikein, että hänen vanhempiensa tulot
2836: senäisesti omassa taloudessaan asuvaa nuortaan.         vaikuttavat hänen saamaansa opintotukeen, jos
2837: Nuoren itsenäistymisen, oman elämän hallinnan           hän ei enää asu samassa taloudessa vanhempien-
2838: ja taloudelliseen riippumattomuuteen tottumisen         sa kanssa, vaan huolehtii omasta rahataloudes-
2839: kannalta olisi olennaista, että nuoren saama opin-      taan itse.
2840: totuki olisi sen suuruinen, että sillä oikeasti voisi
2841: tulla toimeen. Mikäli nuori tottuu ensimmäisenä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2842: opiskeluvuotenaan siihen, että vanhemmat kui-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2843: tenkin kustantavat hänen entistä suuremmat me-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2844: nonsa, johtaa tilanne helposti siihen, että hän lä-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2845: hettää laskujaan vanhempiensa maksettavaksi
2846: vielä pitkälti yli 20-vuotiaanakin.                           Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
2847:     Kotoa muualle muuttaneen nuoren elättämi-                 kaikkien itsenäisesti asuvien keskias-
2848: nen kodin ulkopuolella voi muodostua vanhem-                  teen opiskelijoiden opintolukien saatta-
2849: mille kohtuuttomaksi taloudelliseksi rasituksek-              miseksi keskenään samansuuruisiksi
2850: si. Vanhemmat, jotka ansaitsevat yhdessä vain                 sekä kaikkien itsenäisesti asuvien kor-
2851: hieman yli tulorajan, joutuvat helposti taloudelli-           keakouluopiskelijoiden      opintolukien
2852: seen ahdinkoon yrittäessään tarjota kotoa pois                saattamiseksi keskenään samansuurui-
2853: muuttaneelle nuorelleen edes jonkinlaisen elinta-             siksi?
2854: 
2855: 
2856: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1999
2857: 
2858:     Riitta Korhonen /kok
2859: 
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 2
2864: Ministerin vastaus                                      KK 431/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
2865: 
2866: 
2867: 
2868: 
2869: Eduskunnan puhemiehelle
2870: 
2871: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     pien tulot otetaan taloudellisen tuen tarvetta har-
2872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      kittaessa huomioon.
2873: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Opintolainan valtiontakaus myönnetään pää-
2874: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-   sääntöisesti opiskelijalle, joka saa opintorahaa.
2875: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      Opintolainan valtiontakaus voidaa myöntää
2876: sen KK 43111999 vp:                                lisäksi muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa
2877:                                                    opiskelevalle lapsilisään oikeutetulle opiskelijal-
2878:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      le, jos hän asuu muualla kuin vanhempiensa luo-
2879:       kaikkien itsenäisesti asuvien keskias-       na. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva
2880:       teen opiskelijoiden opintolukien saatta-      18-19-vuotias opiskelija voi myös itsenäisesti
2881:       miseksi keskenään samansuuruisiksi           asuessaan saada opintolainan valtiontakauksen,
2882:       sekä kaikkien itsenäisesti asuvien kor-      vaikka hän ei vanhempiensa tulojen perusteella
2883:       keakouluopiskelijoiden      opintolukien     olisi oikeutettu opintorahaan. Opintolainan val-
2884:       saattamiseksi keskenään samansuurui-         tiontakauksen määrä tukikuukautta kohden on 18
2885:       siksi?                                       vuotta täyttäneellä pääsääntöisesti 1 300 mark-
2886:                                                    kaaja alle 18-vuotiaalla 900 markkaa.
2887: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Nykyinen opintorahapainotteinen opintotuki-
2888: ti seuraavaa:                                      järjestelmä toteutettiin vuosina 1992 ja 1994.
2889: Opintorahan määrä muualla kuin vanhempien          Valtiontaloudellisista syistä tuen määrää porras-
2890: luona asuvalle alle 18-vuotiaalle korkeakoulu-     tettiin iän perusteella. Opintotukijärjestelmää on
2891: opiskelijalle on 750 markkaa kuukaudessa, 18       kuitenkin 1990-luvulla pyritty uudistamaan tasa-
2892: vuotta täyttäneelle 1 540 markkaa kuukaudessa.     puolisemmaksi opiskelijoiden kesken alentamal-
2893: Muussa oppilaitoksessa opiskelevan itsenäisesti    la suurempaan opintorahaan oikeuttavaa ikärajaa
2894: asuvan opiskelijan opintoraha on 18 ikävuoteen     20 vuodesta 18 vuoteen.
2895: saakka 500 markkaa kuukaudessa, 18 vuotta täyt-       Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuen
2896: täneelle 750 markkaa kuukaudessa. Muussa op-       alhaisempaa tasoa sekä vanhempien tuloihin pe-
2897: pilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelevalla    rustuvaa tarveharkintaa opintorahassa voidaan
2898: vanhempien tulot otetaan taloudellisen tuen tar-   pitää perusteltuna vanhempien elatusvelvollisuu-
2899: vetta harkittaessa huomiooon siihen saakka kun-    den vuoksi. Vanhempien tuloihin perustuvan tar-
2900: nes opiskelija täyttää 20 vuotta.                  veharkinnan poistaminen muualla kuin korkea-
2901:    Asumislisä määräytyy 18 vuotta täyttäneillä     koulussa opiske1evilta 18 vuotta täyttäneiltä
2902: opiskelijoilla yhtenäisin perustein opiskelupai-   opiskelijoilta lisäisi valtion menoja arviolta noin
2903: kasta riippumatta. Alle 18-vuotiaalla vanhem-      115 miljoonalla markalla. Tässä vaiheessa muu-
2904:                                                    tokseen ei ole valtiontaloudellisia edellytyksiä.
2905: 
2906: 
2907: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
2908: 
2909:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
2910: 
2911: 
2912: 
2913:                                                                                                     3
2914: KK 431/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                    Ministems svar
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 
2919: Tili riksdagens talman
2920: 
2921: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Statsborgen för studielån beviljas i regel stu-
2922: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      derande som får studiepenning. Statsborgen för
2923: statsrådet översänt följande av riksdagsman Riit-    studielån kan dessutom beviljas sådana studeran-
2924: ta Korhonen /saml undertecknade skriftliga           de som är berättigade tili bambidrag och som stu-
2925: spörsmål SS 431/1999 rd:                             derar vid någon annan läroanstalt än gymnasium
2926:                                                      och inte bor med föräldrama. En 18-19-årig stu-
2927:        Avser regeringen vidta åtgärder för att       derande som inte bor med föräldrama och som
2928:        åstadkomma lika stora studiestöd för          studerar vid en yrkesläroanstalt kan få statsbor-
2929:        alla studerande på mellanstadiet som          gen för studielån även om han eller hon på basis
2930:        bor självständigt samt å andra sidan för      av föräldramas inkomster inte har rätt tili studie-
2931:        alla högskolestuderande som bor själv-        penning. Beloppet av statsborgen för studielån är
2932:        ständigt?                                      i regel 1 300 mark per stödmånad för den som har
2933:                                                      fyllt 18 år och 900 mark för den som är yngre än
2934: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       18 år.
2935: föra följande:                                            Det nuvarande studiestödssystemet med hu-
2936: Studiepenningen för en högskolestuderande som        vudvikten lagd på studiepenningen infördes 1992
2937: bor någon annanstans än hos föräldrama är 7 50       och 1994. Av statsekonomiska skäl graderades
2938: mark i månaden om den studerande är under 18 år      stödbeloppet på basis av ålder. Under 1990-talet
2939: och 1 540 mark i månaden om den studerande           har man dock försökt reformera studiestödssyste-
2940: har fyllt 18 år. Studiepenningen för en studeran-    met i enjämlikare riktning genom att den ålders-
2941: de som bor på egen hand och studerar vid någon       gräns som berättigar tili större studiepenning
2942: annan läroanstalt är 500 mark i månaden tills stu-   sänkts från 20 till 18 år.
2943: deranden fyller 18 år och därefter 750 mark i må-         En lägre nivå på studiestödet för studerande
2944: naden. När behovet av ekonomiskt stöd bedöms         under 18 år och behovsprövning som baserar sig
2945: beaktas föräldramas inkomster ända tills den stu-    på föräldramas inkomster när det gäller studie-
2946: derande fyller 20 år om den studerande studerar      penningen kan anses motiverat på grund av för-
2947: vid någon annan läroanstalt än vid högskola.         äldramas underhållsskyldighet. Att slopa be-
2948:    Bostadstillägget till studerande som har fylit    hovsprövning som baserar sig på föräldramas in-
2949: 18 år bestäms på lika grunder oberoende av stu-      komster för 18-åriga som studerar någon annan-
2950: dieplatsen. 1 fråga om studerande under 18 år        stans än vid högskola skulle medföra en ökning
2951: beaktas föräldramas inkomster när behovet av         av statens utgifter med uppskattningsvis 115 mil-
2952: ekonomiskt stöd bedöms.                              joner mark. 1 detta skede finns det inga statseko-
2953:                                                      nomiska förutsättningar för en sådan ändring.
2954: 
2955: 
2956: Helsingfors den 6 oktober 1999
2957: 
2958:     Kulturminister Suvi Linden
2959: 
2960: 4
2961:                                                          KK 432/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
2962: 
2963: 
2964: 
2965: 
2966:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 432/1999 vp
2967: 
2968:                                              Koululaisten terveystarkastukset
2969: 
2970: 
2971: 
2972: 
2973: Eduskunnan puhemiehelle
2974: 
2975: Kunnat ovat talousahdingossaan joutuneet sääs-        hoitajia siirretään toisiin tehtäviin. Kuntien vä-
2976: töjä miettiessään leikkaamaan juustohöylämäi-         henevät terveydenhuollon voimavarat näkyvät
2977: sesti palveluitaan. Eivät ainoastaan terveyden-       entistä harvempina tarkastuksinaja ovat uhka tu-
2978: huollon parissa työskentelevät henkilöt vaan          levan nuorison terveydelle ja sitä kautta koko
2979: myös terveydenhuollon asiakkaat ovat joutuneet        kansanterveydelle.
2980: tiukoille. Erityisen huolestuttavia viestejä on al-
2981: kanut kuulua koululaisten terveystarkastusten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2982: puutteellfsuudesta ja riittämättömyydestä. On         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2983: jopa mahdollista, että oppilas pääsee peruskou-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2984: lun läpi ilman terveystarkastusta.                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2985:    Terveystarkastusten puutteellisuudesta kerto-
2986: vat turkulaisen lastenlääkärin Outi Hollon tutki-           Onko hallitus tietoinen koululaisten ter-
2987: mustulokset 10-vuotiaista koululaisista. Havait-            veystarkastuksiin liittyvästä ongelmasta
2988: sematta jääneitä oireita oli runsaasti huonosta             ja
2989: näöstä aina erilaisiin tartuntatauteihin asti.
2990:    Kolmasosa maan kunnista muuttaa terveystar-              mitä hallitus aikoo tehdä koululaisten
2991: kastusten määrää tai laatua. Joissakin kunnissa             terveydenhoidon laadukkaan tason tur-
2992: tarkastuksia vähennetään siksi, että terveyden-             vaamiseksi ja kuntien resurssien lisää-
2993:                                                             miseksi?
2994: 
2995: 
2996: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1999
2997: 
2998:     Jouko Jääskeläinen /skl
2999: 
3000: 
3001: 
3002: 
3003:                                                                                                Versio 2.0
3004:  KK 432/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                              Ministerin vastaus
3005: 
3006: 
3007: 
3008: 
3009: Eduskunnan puhemiehelle
3010: 
3011: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        denhuoltoon riittävät voimavarat. Koulutervey-
3012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           denhuollon asiantuntijat toimivat siten, että las-
3013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen otetaan
3014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-        huomioon kouluyhteisön koko toiminnassa,
3015: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        myös opetussuunnitelmissa ja arvioinnissa."
3016: sen KK 432/1999 vp:                                         Ohjelmakauden aikana valmistellaan kuntien
3017:                                                         laadunhallintatyön tueksi yhteistyössä valtion ja
3018:        Onko hallitus tietoinen koululaisten ter-        kuntien kanssa laatusuositukset, jotka sisältävät
3019:        veystarkastuksiin liittyvästä ongelmasta         myös suositukset henkilöstön mitoitusperusteis-
3020:        ja                                               ta. Kouluterveydenhuolto on yksi noista tavoite-
3021:                                                        ja toimintaohjelman nimeämistä alueista.
3022:        mitä hallitus aikoo tehdä koululaisten              Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi
3023:        terveydenhoidon laadukkaan tason tur-            tavoite- ja toimintaohjelman toteutumista vuosit-
3024:        vaamiseksi ja kuntien resurssien lisää-         tain. Seurannassa käytetään hyväksi hallinnon-
3025:        miseksi?                                        alanja muiden organisaatioiden ylläpitämiä, ole-
3026: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          massa olevia tilasto-, tieto- ja seurantajärjestel-
3027: ti seuraavaa:                                          miä. Edellisten lisäksi tavoitteena on kehittää ta-
3028:                                                        voite- ja toimintaohjelman seurantaa ja arvioin-
3029:  Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-       tia varten keskeiset osoittimet ja menetelmät, joi-
3030:  haillaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon       den avulla saadaan vuosittain kuva kunkin esite-
3031:  tavoite- ja toimintaohjelmaa vuosille 2000-           tyn toimenpiteen käynnistymisestä ja toteutumi-
3032:  2003. Ohjelma hyväksytään lokakuussa. Valtio-         sesta sekä mahdollisuuksien mukaan vaikutuk-
3033:  neuvosto määrittelee ohjelmassa sosiaali- ja ter-     sista. Ohjelman toteutumista arvioidaan myös
3034:  veydenhuollon kehittämistavoitteet, tarvittavat      joka toinen vuosi eduskunnalle annettavan so-
3035: toimenpiteet ja toteuttajat. Ohjelmaa seurataan ja     siaali- ja terveyskertomuksen yhteydessä sekä
3036:  arvioidaan koko hallituksen nelivuotiskauden          sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuisessa hallin-
3037: ajan. Toimenpide-esitykset perustuvat pääminis-        nonalakertomuksessa.
3038: teri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan               Tavoite- ja toimintaohjelmassa mainittua kou-
3039: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden         luterveydenhuollon suositusta on jo alettu val-
3040: seurannassa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin.   mistella yhteistyössä Stakesin kanssa. Koululais-
3041:     Ohjelman yhtenä tavoitteena on lasten ja nuor-    ten terveystarkastukset tulevat olemaan olennai-
3042: ten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syr-     nen osa suosituksen sisältöä. Koulumaailmassa
3043: jäytymisen ehkäisy. Tavoite sisältää viisi sitä tu-   ja -yhteisössä on tapahtunut suuria muutoksia
3044: kevaa toimenpidettä. Toimenpiteistä yksi on seu-      edellisen oppaan tekemisen jälkeen. Edellinen
3045: raava: "Koulujen opetussuunnitelmiin ja arvioin-      opas on vuodelta 1993. Työn alla oleva kouluter-
3046: teihin sisällytetään hyvinvointitavoitteita. Ope-     veydenhuollon suositus on tarkoitettu koulun ja
3047: tussuunnitelmat pyritään valmistamaan laajassa        kouluterveydenhuollon henkilöstön käyttöön oh-
3048: yhteistyössä. Kunnat varmistavat koulutervey-         jaamaan ja helpottamaan jokapäiväistä työtä
3049: 
3050: 
3051: 2
3052: Ministerin vastaus                                       KK 432/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3053: 
3054: 
3055: lasten ja nuorten terveyden edistämisessä. Suosi-         Valtioneuvoston asettama kansanterveyden
3056: tuksen tavoitteena on antaa yleinen koulutervey-       neuvottelukunta valmistelee TK21-ohjelmaa (=
3057: denhuollon linjaus, toimia uuden tutkitun tiedon       terveyttä kaikille 21. vuosisadalla -ohjelma), jos-
3058: välittäjänä ajankohtaisista asioista sekä antaa tu-    sa nuorten osalta on oma osionsa sekä elämän-
3059: kea ja varmuutta kentälle.                             kulku-osiossa että toiminnan kentissä. Toimin-
3060:     Kouluterveydenhuollon alueella on ollut            nan kenttä käsittelee nuorten terveyttä ja hyvin-
3061: 1990-1uvulla monia valtakunnallisia, alueellisia       vointia koulumaailmassa. TK21-ohjelma valmis-
3062: ja paikallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita.       tuu ensi vuoden alkupuolella.
3063: Kehittämishankkeiden tuloksena on ilmennyt,               Suomen Kuntaliitto valmistelee parhaillaan
3064: että yhteistyö vanhempien kanssa ja myös van-          uusia kouluterveydenhuollon lomakkeita, jotka
3065: hempien läsnäolo terveystarkastuksissa erityises-      ohjaavat toimintaa ja myös terveystarkastuksia
3066: ti ala-asteella ja myös yläasteella on edellytys tu-   nykyisten ja tulevien haasteiden mukaisesti. Lo-
3067: loksellisuudelle. Edelleen yhteistyö opettajan ja      makkeet uudistavat omalta osaltaan koulutervey-
3068: koulun sekä koulun oppilashuollon kanssa on            denhuollon sisältöä, toimintamalleja ja seuranta-
3069: välttämättömyys. Kouluterveydenhuollon ja sa-          järjestelmiä.
3070: malla terveystarkastusten uudistumisen edelly-            Kunnat saavat valtionosuuslainsäädännön
3071: tys on, että koululaista mahdollisine ongelmi-         mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-
3072: neen ei irroteta koulu- tai kotiympäristöstään.        jen järjestämistä varten valtionosuutta, johon
3073: Lapsen tarvitsema apu ja tuki tulee tuoda sinne,       kansanterveyslain edellyttämä kouluterveyden-
3074: missä lapsi elää elämäänsä, kotiin ja kouluun.         huolto sisältyy. Kouluterveydenhuolto on kes-
3075: Kaiken toiminnan täytyy tapahtua tasaveroisessa        keisessä asemassa lasten ja nuorten terveyden ja
3076: vuorovaikutuksessa vanhempien ja koulun kans-          hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä.
3077:  sa.
3078: 
3079: 
3080: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
3081: 
3082:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
3083: 
3084: 
3085: 
3086: 
3087:                                                                                                         3
3088: KK 43211999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                Ministems svar
3089: 
3090: 
3091: 
3092: 
3093: Tili riksdagens talman
3094: 
3095: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     räckliga resurser för skolhälsovården. Skolhälso-
3096: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av      vårdens experter arbetar för att främja beaktan-
3097: statsrådet översänt följande av riksdagsman          det av bamens och ungdomamas välbefinnande i
3098: Jouko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga     skolsamhäliets hela verksamhet, även i läropla-
3099: spörsmål SS 432/1999 rd:                             nema och i utvärderingen.
3100:                                                         Under programperioden utarbetar staten och
3101:        ir regeringen medveten om prob/emen           kommunema tillsammans kvalitetsrekommen-
3102:        som hänför sig tili skolelevers hälsokon-     dationer tili stöd för den kommunala kvalitetsled-
3103:        troller och                                   ningen. Rekommendationema innefattar också
3104:                                                      anvisningar för antalet anstälida. Skolhälsovår-
3105:        vad ämnar regeringen göra för att tryg-      den är ett av de områden som rekommendationer-
3106:        ga den goda kvaliteten på skolelevers        na skali gälia.
3107:        hälsovård och för att öka kommunernas            Social- och hälsovårdsministeriet följer upp
3108:        resurser?                                    och utvärderar årligen hur mål- och verksamhets-
3109: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     programmet utfalier. 1 uppföljningsarbetet ut-
3110: föra följande:                                      nyttjar ministeriet förvaltningsområdets och an-
3111:                                                     dra organisationers statistik-, data- och uppfölj-
3112: Social- och hälsovårdsministeriet bereder som       ningssystem. Ett ytterligare mål är att ta fram
3113: bäst ett mål- och verksamhetsprogram för kom-       centrala indikatorer och metoder för uppföljning-
3114: munemas social- och hälsovård för 2000-2003.        en och utvärderingen av mål- och verksamhets-
3115: Programmet godkänns i oktober. 1 programmet         programmet, med hjälp av vilka man varje år får
3116: lägger statsrådet fast målen för utvecklandet av    en bild av hur varje åtgärd kommit i gång och ge-
3117: social- och hälsovården, nödvändiga åtgärder        nomförts och i mån av möjlighet också en upp-
3118: och genomförandeaktörer. Programmet kommer          fattning om effektema. Fuliföljandet av program-
3119: att följas upp och utvärderas under regeringens     met utvärderas även i samband med social- och
3120: hela fyraårsperiod. Förslagen tili åtgärder grun-   hälsovårds-berättelsen, som lämnas tili riksda-
3121: dar sig på programmet för statsminister Paavo       gen vartannat år, samt i den årliga berättelsen
3122: Lipponens II regering samt på de utvecklings-       gäliande social- och hälsovårdens förvaltnings-
3123: behov som kommit fram vid uppföljningen av          område.
3124: social- och hälsovården.                               Den rekommendation för skolhälsovården
3125:    Ett av programmets mål är att främja bams och    som nämns i mål- och verksamhetsprogrammet
3126: ungas hälsa och välbefinnade och förebygga so-      bereds redan i samarbete med Stakes. Hälsokon-
3127: cial utslagning. Programmet innehålier fem åt-      trolier för skolelevema kommer att utgöra en be-
3128: gärder som stöder detta mål. En av åtgärdema går    tydande del av rekommendationens innehåli. 1
3129: ut på att mål som ökar välbefinnandet tas upp i     skolvärlden och skolsamfundet har det skett sto-
3130: skolomas läroplaner och utvärderingar. Strävan      ra förändringar efter det att den föregående hand-
3131: är att göra upp läroplanema i samarbete på bred     boken utarbetades. Den förra handboken är från
3132: bas. Kommunema säkerstälier att det finns tili-     1993. Den rekommendation för skolhälsovården
3133: 
3134: 
3135: 4
3136: Ministems svar                                           KK 432/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3137: 
3138: 
3139: som är under arbete är avsedd att användas av              Den av statsrådet tillsatta folkhälsodelegatio-
3140: skolomas och skolhälsovårdens personai och den         nen förbereder TK21-programmet (= terveyttä
3141: skall styra och underlätta deras dagliga arbete        kaikille 21. vuosisadalla - hälsa för alla under 21
3142: med att främja bams och ungas hälsa. Målet med         århundradet), som innehåller en egen del för ung-
3143: rekommendationen är att ge allmänna riktlinjer         domama såväl i delen om levnadsloppet som i
3144: för skolhälsovården, att förmedla nya forsknings-      verksamhetsfålten. Ett verksamhetsfålt behand-
3145: resultat om aktuella frågor samt att ge stöd och       lar ungdomars hälsa och välbefinnande i skol-
3146: säkerhet åt arbetet på fåltet.                         världen. TK21-programmet blir fårdigt i början
3147:    Inom skolhälsovården har många nationella,          av nästa år.
3148: regionala och lokala forsknings- och utveck-              Finlands Kommunförbund bereder som bäst
3149: lingsprojekt genomförts på 1900-talet. Som ett         nya blanketter för skolhälsovården som skall sty-
3150: resultat av utvecklingsprojekten har det framgått      ra verksamheten och även hälsokontrollerna så
3151: att samarbetet med föräldrama och föräldramas          att de motsvarar nuvarande och framtida utma-
3152: närvaro vid hälsoundersökningarna har varit en         ningar. Blanketterna förnyar för sin del skolhäl-
3153: förutsättning för goda resultat speciellt på lågsta-   sovårdens innehåll, verksamhetsmodellema och
3154: diet men även på högstadiet. Samarbete mellan          systemen för uppföljning av den.
3155: lärama, skolan och skolans elevvård är fortfaran-         Kommunema får statsandelar för ordnande av
3156: de en nödvändighet. Ett villkor vid reformering-       social- och hälsovårdstjänster enligt den lagstift-
3157: en av skolhälsovården och samtidigt av hälso-          ning som gäller statsandelama. Den skolhälso-
3158: kontrollema är att skolelever med eventuella pro-      vård som folkhälsolagen förutsätter utgör en del
3159: blem inte lösgörs från sin skol- eller hemmiljö.       av dessa tjänster. Skolhälsovården spelar en cen-
3160: Den hjälp och det stöd som barnet behöver skall        tral roll när det gäller att främja och upprätthålla
3161: finnas tili hands där bamet lever sitt liv; i hem-     barns och ungdomars hälsa och välbefinnande.
3162: met och i skolan. Ali verksamhet skall ske i jäm-
3163: lik växelverkan mellan föräldrama och skolan.
3164: 
3165: 
3166: 
3167: Helsingfors den 7 oktober 1999
3168: 
3169:     Omsorgsminister Eva Biaudet
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174:                                                                                                          5
3175:                                                               KK 433/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
3176: 
3177: 
3178: 
3179: 
3180:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 433/1999 vp
3181: 
3182:                                               Harjoittelurahalla työskentelevän                henkilön
3183:                                               asema työtapaturman sattuessa
3184: 
3185: 
3186: 
3187: 
3188: Eduskunnan puhemiehelle
3189: 
3190: Nykyisen tilanteen mukaan harjoittelurahalla           ta, koska sairausvakuutuslain 18 a §:ssä ei ole
3191: työskentelevän sosiaaliturvassa näyttää olevan         mainintaa siitä, että harjoitteluraha laskettaisiin
3192: pahoja aukkoja. Seuraavassa yksi esimerkki täs-        ansioksi samalla tavoin kuin esim. työttömyys-
3193: tä. Henkilö oli harjoittelurahalla palkattuna kau-     turva.
3194: pungin liikennepuistossa, jossa hän antoi lapsille        Jos sen sijaan henkilö olisi ollut työharjoitte-
3195: liikenneopetusta. Tässä työssä henkilölle sattui       lussa työmarkkinatukilain tai työllisyyslain alai-
3196: työtapaturma hänen antaessaan polkupyörällä            sessa työssä, hän olisi saanut Valtiokonttorin
3197: opetusta: eräs lapsi ajoi toisella polkupyörällä si-   kautta tapaturmalain mukaisen korvauksen.
3198: vusuunnasta hänen etupyöräänsä, jolloin hän               Nykyinen menettely tuntuu kovin ihmeellisel-
3199: kaatui asvaltille ja loukkaantui vielä suhteellisen    tä ja eriarvoistavalta. Esimerkkitapauksessa ole-
3200: vaikeasti. Tästä alkoivat sitten korvausten haku-      van henkilön aktiivisuudesta ikään kuin rangais-
3201: koukerot.                                              taan. Ei voi olla oikein, että työtapaturman sat-
3202:     Harjoittelurahalla oleva ei ole työsuhteessa       tuessa tällainen henkilö putoaa 53 markan päivä-
3203: kuntaan, vaan hän on ikään kuin työhallinnon           rahalle. Jos hänelle ei olisi sattunut tapaturmaa,
3204: palkkalistoilla. Tapaturmavakuutuksen hoitaa           hän olisi saanut 212,40 markkaa päivässä heinä-
3205: työhallinto riippuen siitä, minkä lain mukaisessa      kuun loppuun saakka, jonkajälkeen hän olisi siir-
3206: työharjoittelussa henkilö sattuu olemaan.              tynyt kouluavustajan tehtäviin.
3207:    Ko. henkilön harjoittelutuen suuruus oli               Lisäksi tämän henkilön sairausloma tulee jat-
3208: 212,40 mk/pv. Kun hänelle tuli korvauspäätös           kumaan. Hän on joutunut vielä uuteen leikkauk-
3209: vakuutusyhtiö Pohjolasta, hänen tapaturmapäi-          seen, joten hän ei voi saada edes työttömyystur-
3210: värahansa määräksi ilmoitettiin 53 mk/pv. Kor-         van kautta päivärahaa ollessaan työkyvytön. Tä-
3211: vauksen suuruus perustuu työministeriön vakuu-         män kirjallisen kysymyksen tekohetkellä kysei-
3212: tusyhtiö Pohjolasta ottamaan vakuutukseen, joka        sen henkilön sairausloma on jatkunut lähes neljä
3213: on tehty työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksis-     kuukautta. Oikealta ja kohtuulliselta tuntuisi, että
3214: ta annetun asetuksen 20 §:ään perustuen.               em. kaltaisessa tapauksessa tapaturmasta aiheu-
3215:    Työministeriöstä puhelimitse saamani tiedon         tuneen sairasloman ajalta maksettaisiin työtapa-
3216: mukaan kyseisellä henkilöllä on em. 53 markan          turmista säädetyn lain mukaista korvausta.
3217: päiväkorvauksen lisäksi mahdollisuus anoa Ke-
3218: lalta täydennystä päiväkorvaukseen. Kuitenkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3219: ko. henkilö oli ollut ns. aktiivinen työtön: hän oli   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
3220: hakenut vuorotellen tuki työtä, koulutusta ja har-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3221: joittelua aina vuodesta 1994 lähtien. Kelan mu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3222: kaan hänelle ei voida maksaa täydennyskorvaus-
3223: 
3224:                                                                                                   Versio 2.0
3225: KK 433/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
3226: 
3227: 
3228: 
3229:       Onko hallitus ollut tietoinen harjoittelu-   vien, työtapaturman takia sairauslomal-
3230:       rahalla olevan henkilön heikosta ase-        la olleiden henkilöiden korvauskäytän-
3231:       masta työtapaturman sattuessa ja             nön yhdenmukaiseksi työtapaturmista
3232:                                                    annetun lain mukaisten korvausten
3233:       aikooko hallitus pikaisesti ja vielä ta-     kanssa?
3234:       kautuvasti korjata harjoittelurahaa saa-
3235: 
3236: 
3237: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1999
3238: 
3239:     Esa Lahtela /sd
3240:     Valto Koski /sd
3241:     Susanna Huovinen /sd
3242: 
3243: 
3244: 
3245: 
3246: 2
3247: Ministerin vastaus                                         KK 433/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
3248: 
3249: 
3250: 
3251: 
3252: Eduskunnan puhemiehelle
3253: 
3254: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          turmavakuutus, josta maksettavat etuudet määri-
3255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tellään vakuutuksenottajanja vakuutusyhtiön vä-
3256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lisessä vakuutussopimuksessa. Vakuutuksen pe-
3257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     rusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat va-
3258: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kuutetulle hänen osallistuessaan työhallinnon
3259: sen KK 433/1999 vp:                                 toimesta järjestettäviin työkokeiluihin työpai-
3260:                                                     koilla, koulutuskokeiluihin sekä tutustumiskäyn-
3261:       Onko hallitus ollut tietoinen harjoittelu-    neille oppilaitoksiin. Korvaus kattaa myös välit-
3262:       rahalla olevan henkilön heikosta ase-         tömät matkat asunnosta työkokeilupaikkaan ja
3263:       masta työtapaturman sattuessa ja              päinvastoin. Korvausta ei suoriteta, mikäli tapa-
3264:                                                     turma korvataan liikennevakuutuslain nojalla tai
3265:       aikooko hallitus pikaisesti ja vielä ta-      sitä on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukai-
3266:       kautuvasti korjata harjoittelurahaa saa-      sena työtapaturmana. Vakuutuksesta maksetaan
3267:       vien, työtapaturman takia sairauslomal-       vamman hoito 50 000 markkaan saakka, 53 mar-
3268:       la olleiden henkilöiden korvauskäytän-        kan suuruinen päiväkorvaus ja enimmäismääräl-
3269:       nön yhdenmukaiseksi työtapaturmista           tään 200 000 markan suuruinen kertakorvaus py-
3270:       annetun lain mukaisten korvausten             syvästä haitasta. Kuoleman johdosta maksetaan
3271:       kanssa?                                       korvausta omaisille 100 000 markkaa.
3272: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Tämän tyyppinen vakuutusturva on ollut voi-
3273: ti seuraavaa:                                       massa vuodesta 1966lähtien. Ongelmana vakuu-
3274:                                                     tuksessa on ollut se, että sen päiväkorvaus on sel-
3275: Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista anne-    västi työ- ja koulutuskokeilun ajalta toimeentu-
3276: tun asetuksen (1253/1993) 20 §:n mukaan työ-        lon turvaamiseksi maksettua päivärahaa pienem-
3277: ministeriö      järjestää     työvoimapalvelulain   pi. Vakuutetulla ei ole näissä tapauksissa oikeut-
3278: (1005/1993) tarkoittamassa työkokeilussa työ-       ta myöskään sairausvakuutuslain (364/1963)
3279: paikoilla, koulutuskokeiluissa ja tutustumiskäyn-   18 a §:n 1 momentin mukaiseen sairauspäivära-
3280: neillä oppilaitoksissa oleville työvoimatoimisto-   han vähimmäismäärään, joka on 86 prosenttia
3281: jen asiakkaille tapaturmavakuutuksen. Tapatur-      työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen tai kou-
3282: mavakuutuksesta, joka on voimassa työkokeilun       lutustuen määrästä.
3283: aikana työpaikalla, on merkintä sopijaosapuol-          Työvoimapalveluun liittyvistä etuuksista an-
3284: ten kesken tehtävässä työkokeilusopimuksessa.       netun asetuksen mukainen vakuutusturva poik-
3285: Asetuksessa ei ole määräyksiä vakuutusturvan        keaa työllisyyslain (275/1987) 17 §:n ja työ-
3286: tasosta. Vuonna 1998 tämän vakuutusturvan pii-      markkinatuesta annetun lain (1542/1993) 9 §:n
3287: riin kuului 8 200 henkilöä. Vakuutuksen kustan-     perusteella työharjoittelussa olevien vakuutus-
3288: nukset on maksettu työvoimapalvelujen erityis-      turvasta. Viimeksi mainittua samoin kuin myös
3289: menot -momentilta.                                  työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen sisälty-
3290:    Kysymyksessä ei ole tapaturmavakuutuslain        vää palkatonta työharjoittelua koskee tapaturma-
3291: ( 608/1948) mukainen vakuutus, vaan ryhmätapa-      vakuutuslain mukainen vakuutusturva. Sen anta-
3292: 
3293: 
3294:                                                                                                      3
3295: KK 433/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerin vastaus
3296: 
3297: 
3298: man turvan taso on ryhmätapaturmavakuutusta          Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsää-
3299: korkeampi.                                           dännön kehittämistyöryhmässä (STM0585:
3300:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen eri   00/15/0111998), jonka määräaika päättyy tämän
3301: perustein tapahtuvan palkattoman harjoittelun ta-    vuoden lopussa. Työryhmän työn valmistuttua
3302: paturmaturvaan liittyvistä eroavaisuuksista. Tä-     sosiaali- ja terveysministeriö tulee harkitsemaan
3303: män vuoksi mahdollisuuksia vakuutusturvan yh-        yhdessä työministeriön kanssa mahdolliset lain-
3304: tenäistämiseen selvitetään parhaillaan sosiaali-     säädännön kehittämistarpeet.
3305: ja terveysministeriön 14.10.1998 asettamassa
3306: 
3307: 
3308: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
3309: 
3310:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3311: 
3312: 
3313: 
3314: 
3315: 4
3316: Ministems svar                                                KK 433/1999 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
3317: 
3318: 
3319: 
3320: 
3321: Tili riksdagens talman
3322: 
3323: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        betalts från momentet särskilda utgifter för ar-
3324: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        betskraftsservicen.
3325: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa           Det är inte fråga om en försäkring enligt lagen
3326: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      om olycksfalisförsäkring (608/1948), utan en
3327: mål SS 433/1999 rd:                                    gruppolycksfalisförsäkring, och de förmåner
3328:                                                        som betalas från den faststälis i det försäkrings-
3329:       Har regeringen varit medveten om den             avtal som ingås melian försäkringstagaren och
3330:       dåliga ställning som en person som får           försäkringsbolaget. På grundval av försäkringen
3331:       praktikantpenning hamnar i när det in-           ersätts de olycksfali som drabbar den försäkrade
3332:       träffar olycksfall i arbetet, och                när han deltar i av arbetsförvaltningen ordnad ar-
3333:                                                       betsprövning på arbetsplatser, utbi1dningspröv-
3334:       ämnar regeringen i brådskande ordning            ning och studiebesök i yrkesläroanstalter. Ersätt-
3335:       och dessutom retroaktivt korrigera den          ningen täcker även de direkta resorna från bosta-
3336:       praxis som gäller i fråga om ersättning-         den tili prövningsplatsen och tvärtom. Ersättning
3337:       ar tili personer som får praktikantpen-          betalas inte om o1ycksfallet ersätts med stöd av
3338:       ning och som tili följd av olycksfall i ar-      trafikförsäkringslagen elier om det anses vara ett
3339:       betet har varit sjuklediga, så att ersätt-      olycksfali i arbetet enligt lagen om olycksfalis-
3340:       ningspraxisen blir enhetlig med de er-          försäkring. Från försäkringen betalas vård av
3341:       sättningar som betalas enligt lagen om          skada upp tili 50 000 mk, en dagsersättning på 53
3342:       olycksfall i arbetet?                           mk och en engångsersättning på högst 200 000
3343: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mk för bestående men. För dödsfali betalas
3344: föra följande:                                        100 000 mk i ersättning till de anhöriga.
3345:                                                           Ett försäkringsskydd av denna typ har varit i
3346: Enligt 20 § förordningen om förmåner i sam-           kraft sedan 1966. Problemet med försäkringen
3347: band med arbetskraftsservice (1253/1993) ord-         har varit att dess dagsersättning är k1art mindre
3348: nar arbetsministeriet olycksfalisförsäkring för de    än den dagpenning som betalas för arbets- och ut-
3349: kunder vid arbetskraftsbyråema som deltar i ar-       bildningsprövning för tryggande av utkomsten.
3350: betsprövning på arbetsplatser enligt lagen om ar-     Den försäkrade har inte helier i dessa fali rätt tili
3351: betskraftsservice (1 005/1993 ), i utbildningspröv-   sjukdagpenningens minimibelopp enligt 18 a §
3352: ning och i studiebesök i yrkesläroanstalter. 1 det    1 mom. sjukförsäkrings1agen (364/1963), vilket
3353: arbetsprövningsavtal som uppgörs melian avtals-       är 86 % av be1oppet av arbetslöshetsdagpenning-
3354: parterna ingår en anteckning om den olycksfalis-      en, arbetsmarknadsstödet elier utbildningsstödet.
3355: försäkring som gälier på arbetsplatsen under ar-          Försäkringsskyddet en1igt förordningen om
3356: betsprövningen. 1 förordningen ingår inte några       förmåner i samband med arbetskraftsservice av-
3357: bestämmelser om nivån på försäkringsskyddet.          viker på grundval av 17 § sysselsättningslagen
3358: År 1998 omfattades 8 200 personer av detta för-       (27 511987) och 9 § lagen om arbetsmarknads-
3359: säkringsskydd. Kostnaderna för försäkringen har       stöd (1542/1993) från det försäkringsskydd som
3360:                                                       gälier för personer i arbetspraktik. 1 fråga om den
3361: 
3362: 
3363:                                                                                                         5
3364: KK 433/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                     Ministerns svar
3365: 
3366: 
3367: sistnämnda såsom även i fråga om den oavlöna-        ringsskyddet utreds därför som bäst av en arbets-
3368: de arbetspraktik som ingår i den arbetskraftspoli-   grupp, tillsatt av social- och hälsovårdsministe-
3369: tiska vuxenutbildningen gäller ett försäkrings-      riet den 14 oktober 1998 med uppgift att utveck-
3370: skydd enligt lagen om olycksfallsförsäkring. Ni-     1a olycksfalls- och yrkessjukdomslagstiftningen
3371: vån på det skydd som den ger är högre än grupp-      (STM0585:00/15/0l/1998). Tidsfristen för ar-
3372: olycksfallsförsäkringen.                             betsgruppen går ut vid utgången av detta år. När
3373:    Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet     dess arbete har blivit fårdigt kommer socia1- och
3374: om de skillnader som förekommer i olycksfalls-       hälsovårdsministeriet tillsammans med arbetsmi-
3375: skyddet för oavlönad praktik som sker på olika       nisteriet att bedöma ett eventuellt behov av att ut-
3376: grunder. Möjligheterna att förenhetliga försäk-      veckla lagstiftningen.
3377: 
3378: 
3379: 
3380: Helsingfors den 7 oktober 1999
3381: 
3382:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3383: 
3384: 
3385: 
3386: 
3387: 6
3388:                                                          KK 434/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 
3393:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 434/1999 vp
3394: 
3395:                                             Lohikiintiön kasvattaminen             Itämeren       pää-
3396:                                             altaalla ja Pohjanlahdella
3397: 
3398: 
3399: 
3400: 
3401: Eduskunnan puhemiehelle
3402: 
3403: Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio on          muiden valtioiden kalastajien pyydettäväksi tar-
3404: päättänyt kasvattaa lohikiintiötä 9 prosentilla      koitetut lohet synnyttävät väärän kuvan lohikan-
3405: Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Suomi        tojen todellisesta tilanteesta Itämeren alueella.
3406: vastusti kiintiön korottamista. Mielestäni Suo-
3407: men linja oli oikea.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3408:    Komission tekemä päätös on ristiriidassa nii-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3409: den tavoitteiden kanssa, joita luonnonlohen suo-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3410: jelemiseksi on tehty. Päätös tulee vaikeuttamaan     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3411: myös EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamis-
3412: ta luonnonlohen poikasten määrässä luonnonva-              Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus
3413: raisissa lohijoissamme.                                    aikoo ryhtyä Itämeren kansainvälisen
3414:    Kun enin osa Itämeren kalastuskomission jä-             kalastuskomission nostettua lohikiin-
3415: senmaista suhtautuu näin välinpitämättömästi               tiöitä Itämeren pääaltaalla ja Pohjan-
3416: luonnonlohen suojeluun, on syytä kysyä: onko               lahdella sekä
3417: perusteltua, että Suomi harjoittaa niin laajaa lo-
3418: henpoikasten istutustoimintaa kuin nykyisin ta-            pitääkö hallitus perusteltuna niin laa-
3419: pahtuu? Näyttää siltä, että Suomen istuttamat              jaa lohenpoikasten istutustoimintaa
3420:                                                            kuin nykyisin tapahtuu?
3421: 
3422: 
3423: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
3424: 
3425:     Ossi Korteniemi /kesk
3426: 
3427: 
3428: 
3429: 
3430:                                                                                               Versio 2.0
3431: KK 434/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk                                             Ministerin vastaus
3432: 
3433: 
3434: 
3435: 
3436: Eduskunnan puhemiehelle
3437: 
3438: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa    johdolla neuvotellut valtuuskunta päätyi myös
3439: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      lohikiintiön noston kannalle. Suomi ja Saksa vas-
3440: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tustivat kiintiön nostoa. IBSFC on ratkaisunsa
3441: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte-   tehnyt eikä tässä suhteessa Suomella ole enää
3442: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    vaikutusvaltaa asiassa.
3443: sen KK 434/1999 vp:                                   Lohi-istutusten tuloksellisuudessa on viime
3444:                                                    vuosina ollut ongelmia. Istutusten takaisinsaanti
3445:       Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus        saaliina ei ole vastannut odotuksia. Lohi-istutus-
3446:       aikoo ryhtyä Itämeren kansainvälisen         ten kannattavuutta selvitetäänkin parhaillaan.
3447:       kalastuskomission nostettua lohikiin-        Erityisen suuri merkitys lohisaaliiden laskuun
3448:       tiöitä Itämeren pääaltaalla ja Pohjan-       viime vuosina on ollut vuosina 1993-1996 lo-
3449:       lahdella sekä                                henpoikasten voimakkaasti kasvaneella pienpoi-
3450:                                                    kaskuolleisuudella. Tämä on vaikuttanut kuiten-
3451:       pitääkö hallitus perusteltuna niin laa-      kin vain luonnonpoikasiin. Itämerenjatkuvasti ja
3452:       jaa lohenpoikasten istutustoimintaa          nopeasti lisääntyvä hyljekanta sen sijaan aiheut-
3453:       kuin nykyisin tapahtuu?                      taa koko lohisaaliin laskua.
3454: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Toisaalta lohi-istutukset perustuvat suurim-
3455: ti seuraavaa.:                                     maksi osaksi sekä vesituomioistuinten velvoite-
3456:                                                    päätöksiin (noin 1,3 miljoonaa smolttia vuodes-
3457: Kansainvälinen     Itämeren    kalastuskomissio    sa) että kansainväliseen lohen elvytysohjelmaan,
3458: (IBSFC) päätyi syksyn 1999 istunnossaan suosit-    SAP (noin 250 000 smolttia ja noin miljoona yk-
3459: tamaan Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden vuo-     sivuotista poikasta vuodessa). Tästä syystä halli-
3460: den 2000 lohikiintiön nostoa 9 prosentilla eli     tus ei voi välittömästi olennaisesti muuttaa istu-
3461: 410 000 lohesta 450 000 loheen. Istunnossa EU:n    tusmääriä.
3462: puhevaltaa käyttää EU:n komissio. Komission
3463: 
3464: 
3465: 
3466: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1999
3467: 
3468:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3469: 
3470: 
3471: 
3472: 
3473: 2
3474: Ministems svar                                           KK 434/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
3475: 
3476: 
3477: 
3478: 
3479: Tili riksdagens talman
3480: 
3481: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      saken stannade också för att laxkvoten skall hö-
3482: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      jas. Finland och Tyskland motsatte sig en höj-
3483: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi     ning av kvoten. IBSFC har fattat sitt beslut och i
3484: Korteniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-     detta avseendet har Finland inte längre någon
3485: mål SS 434/1999 rd:                                  möjlighet att påverka saken.
3486:                                                         Resultaten av laxplanteringen har under de se-
3487:       Vilka åtgärder ämnar Finlands reger-           naste åren varit förenade med problem. Fångster-
3488:       ing vidta efter det att Internationella fis-   na, genom vilka man borde få tilihaka det som
3489:       kerikommissionen för Östersjön höjde           planterats ut, har inte motsvarat förväntningarna.
3490:       laxkvoterna i Östersjöns huvudbassäng          Man utreder som bäst lönsamheten hos utplante-
3491:       och Bottniska viken samt                       ringen av lax. 1 synnerhet yngeldödligheten
3492:                                                      bland laxyngel, som ökade kraftigt 1993-1996,
3493:       anser regeringen det vara motiverat att        har bidragit tili nedgången i laxfångsterna under
3494:       utplanteringen av laxyngel är så omfat-        de senaste åren. Den har likväl endast påverkat
3495:       tande som den numera är?                       yngel från naturproduktionen. Sälstammen, som
3496: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ökar kontinuerligt och snabbt i Östersjön, gör dä-
3497: föra följande.:                                      remot så att hela laxfångsten minskar.
3498:                                                         Å andra sidan grundar sig laxplanteringen tili
3499: lnternationella fiskerikommissionen för Öster-       största delen på såväl vattendomstolarnas för-
3500: sjön (IBSFC) beslöt vid ett sammanträde hösten       pliktande beslut (ca 1,3 milj. smolt/år) som det
3501: 1999 att rekommendera att laxkvoten för år 2000      intemationelia programmet för återuppbyggan-
3502: i Östersjöns huvudbassäng och Bottniska viken        det av laxstammen, SAP (ca 250 000 smolt och
3503: höjs med 9 %, dvs. från 410 000 laxar tili           ca l milj. ettåriga yngel per år). Av denna anled-
3504: 450 000 laxar. Vid sammanträdena för Europeis-       ning kan regeringen inte omedelbart i någon vä-
3505: ka kommissionen EU:s talan. Den delegation           sentlig mån ändra på utplanteringsmängden.
3506: som under kommissionens ledning förhandlat om
3507: 
3508: 
3509: 
3510: Helsingforsden 4 oktober 1999
3511: 
3512:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3513: 
3514: 
3515: 
3516: 
3517:                                                                                                      3
3518:                                                           KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
3519: 
3520: 
3521: 
3522: 
3523:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 435/1999 vp
3524: 
3525:                                              Maataloustukipolitiikan            painottuminen           ja
3526:                                              oikeudenmukaisuus
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531: Eduskunnan puhemiehelle
3532: 
3533: Maa- ja metsätalousministeriön menot ovat yh-         eri tuotantosuuntien ja -alueiden osalta siten, että
3534: teensä 13,2 miljardia markkaa eli 6,6 prosenttia      arvostetaan myös päätoimisen perheviljelyn
3535: talousarvion loppusummasta. Kansallinen rahoi-        edellytyksiä. Näitä ratkaisuja ei ole saatettu
3536: tus on 8,4 miljardia markkaa. On erittäin arvo-       eduskunnan käsittelyyn, vaan nämä ratkaisut on
3537: kasta, että suomalaisen elintarviketalouden ja sii-   tehty maa- ja metsätalousministeriön sisällä il-
3538: hen liittyvän osaamisen pohjalta luodaan monin        meisen vahvassa vuorovaikutuksessa maatalous-
3539: toimin edellytyksiä Suomen maatalouden toimin-        tuottajien keskusjärjestön (MTK:n) kanssa. Näin
3540: taedellytysten varmistamiselle. Maatalouspolitii-     ollen maatalouspolitiikan eräs keskeinen ja vai-
3541: kan sisällön osalta keskeisin maatalouspoliitti-      kuttavin osa on poliittisen päätöksenteon ja vas-
3542: nen kysymys on terveen ja maaseuturakennetta          tuun ulkopuolella.
3543: tukevan monimuotoisen, alueellisesti ja eri tuo-          Suomen maataloudelle ei myöskään ole onnel-
3544: tantosuuntien osalta oikeudenmukaisen terveen         lista, mikäli tässä tilanteessa syntyy epäilyksiä
3545: maatalouden toteuttaminen. Aikaisemmin oli sel-       siitä, että Suomen neuvottelemat mahdollisuudet
3546: keästi havaittavissa, että maataloustuloa neuvo-      ja oikeudet laajentaa kansallista maataloustukea
3547: teltiin maatalouden työtuntien mukaan, mutta          johtaisivatkin siihen, että eräillä tuotantosuunnil-
3548: maataloustulo jaettiin maatalouden sisällä kui-       la viljelijöille ylikompensoitaisiin hintojen nou-
3549: tenkin muutoin kuin tehtyjen työtuntien mukaan.       sua. Tällöin aiheutettaisiin arvaamatonta vahin-
3550: Tämä on rasittanut erityisesti työvaltaista koti-     koa maatalouden pitkän tähtäimen toimintaedel-
3551: eläintuotantoa ja sen toimintaedellytyksiä sekä       lytysten kannalta. Investointituet saattaisivat
3552: luonut eriarvoisuutta, jota kuvaa myös sinänsä        myös johtaa yli-investointeihin tai ylikalliisiin
3553: investointitukien erilaisuusA-ja B- sekä toisaal-     investointiratkaisuihin, mikäli ei myös tukien
3554: ta C-alueella. Tältä osin on tärkeää pyrkiä yhte-     vaikuttavuuden ja läpivalaistavuuden osalta har-
3555: näistämään investointituet koko maassa. Tosi-         rasteta riittävää kriittisyyttä ja tarkoituksenmu-
3556: asia on kuitenkin, että maassa on ollut tuotanto-     kaisuuden arviointia.
3557: edellytyksiä vääristävä erilainen investointituki-
3558: käytäntö. On syytä myös arvioida millaisia vai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3559: kutuksia sillä on.                                    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
3560:    Maatalouspolitiikan sisällön kannalta keskei-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3561: nen kysymys on juuri oikeudenmukaisuuden ja           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3562: tasavertaisten toimintaedellytysten turvaaminen
3563: 
3564: 
3565: 
3566: 
3567:                                                                                                  Versio 2.0
3568: KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
3569: 
3570: 
3571: 
3572:       Miten maatalouden tukipolitiikka ja vii-     ottavatko ne riittävästi huomioon
3573:       me aikojen tukiratkaisut myös kansalli-      maamme harvan asutuksen ja työvaltai-
3574:       sen tuen käytössä kohdistuvat eri tuo-       sen kotieläintuotannon toimintaedelly-
3575:       tantosuunnilla ja eri alueilla ja            tykset?
3576: 
3577: 
3578: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
3579: 
3580:     Kari Rajamäki /sd                            Erkki Pulliainen /vihr
3581:     Tapio Karjalainen /sd                        Matti Kangas /vas
3582:     Esa Lahtela /sd                              Unto Valpas /vas
3583:     Lauri Kähkönen /sd
3584: 
3585: 
3586: 
3587: 
3588: 2
3589: Ministerin vastaus                                          KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594: Eduskunnan puhemiehelle
3595: 
3596: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              sesta tuesta on noin 35 % ja C-tukialueiden
3597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            65 %.
3598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Agenda 2000 -ratkaisun yhteydessä maalis-
3599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-          kuussa 1999 päästiin ratkaisun, jossa EU kom-
3600: mäen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          pensoi Suomen maataloudelle täysimääräisesti
3601: sen KK 435/1999 vp:                                      hintojen alenemisen vaikutukset. Yhteisen maa-
3602:                                                          talouspolitiikan mukaisten palkkioiden korotuk-
3603:        Miten maatalouden tukipolitiikka ja vii-          set ja uudet tukimuodot sekä Suomen erityisolot
3604:        meaikojen tukiratkaisut myös kansalli-            huomioon ottavat ratkaisut (viljan ja öljykasvien
3605:        sen tuen käytössä kohdistuvat eri tuo-            kuivaustuki sekä nurmisäilörehun tuki) kattavat
3606:        tantosuunnilla ja eri alueilla ja                 ne leikkaukset, joita maidon, naudanlihan ja vil-
3607:                                                          jojen hintoihin tullaan toteuttamaan.
3608:        ottavatko ne riittävästi huomioon                    Valtioneuvosto hyväksyi elokuun 1999 alussa
3609:        maamme harvan asutuksen ja työvaltai-             Suomen esityksen EU:n ns. maaseudun kehittä-
3610:        sen kotieläintuotannon toimintaedelly-            misasetuksen mukaiseksi horisontaaliseksi maa-
3611:        tykset?                                           seudun kehittämissuunnitelmaksi ohjelmakau-
3612: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               delle 2000-2006. Esitys jätettiin komission kä-
3613: vasti seuraavaa:                                         sittelyyn syyskuun puolivälissä. Suunnitelma si-
3614:                                                          sältää esitettävät uudet luonnonhaittakorvaus- ja
3615: Maatalouden tukien merkitys maataloustuotan-             maatalouden ympäristötukijärjestelmät, joita on
3616: non toimintaedellytysten turvaamisessa on kes-           valmisteltu laajapohjaisissa työryhmissä. Val-
3617: keinen. Tukijärjestelmä koostuu EU:n kokonaan            mistelun yhteydessä toteutettiin laajat lausunto-
3618: rahoittamista CAP-tuista, osarahoitteisista luon-       ja kommenttikierrokset
3619: nonhaittakorvauksesta ja ympäristötuesta sekä               Esityksen mukaan LF A-alue laajenee koko
3620: näitä täydentävästä kansallisesta tuesta. Pääosa        maahan ja tukitaso nousee koko maan tasolla
3621: ED-tuesta kohdistuu kasvintuotantoon, kun taas          keskimäärin 194 euroon/hehtaari. Maaseudun
3622: kansallinen tuki on suurelta osin kotieläintalou-       kehittämissuunnitelman vaatiman lisärahoitus-
3623: den tukea. Vuoden 1999 tuotannolle maksetta-            tarpeen vuoksi siihen ei ollut mahdollista sisäl-
3624: vasta kansallisesta tuesta yli 70% on kotieläinta-      lyttää uusia varhaiseläke- eikä pellonmetsitysjär-
3625: louden tukea. Maidon osuus kansallisen tuen             jestelmiä. Maatalouden ympäristöohjelmaa on
3626: määrästä on jo yksin kolmannes. Sika- ja siipi-         tarkoitus jatkaa EU-liittymissopimuksen mukai-
3627: karjataloudessa yleisesti hyväksyttynä lähtökoh-        sessa laajuudessa.
3628: tana on ollut, että kansalliset tuet ovat keskeisillä       Siirtymäkauden päättyessä siirtymäkauden
3629: tuotantoalueilla samantasoiset Nautakarjatalou-         tuet loppuvat koko maassa. C-alueen pohjoinen
3630: den tukien osalta tukien alueellinen porrastus on       tuki jatkuu. Suomen lähtökohta on ollut, että
3631: pitkälti määräytynyt komission päätösten maksi-         myös kasvinviljelyn kansallinen tuki jatkuu
3632: mitasojen perusteella. Alueellisesti tarkasteltuna      koko maassa. Kansallisten tukien osalta tukioh-
3633: tukialueiden Aja B osuus vuoden 1999 kansalli-          jelmat viimeistellään alkusyksyn aikana. Kansal-
3634: 
3635: 
3636:                                                                                                         3
3637: KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.                                                Ministerin vastaus
3638: 
3639: 
3640: linen tuki tulee jatkossakin toimimaan tasapai-       raan liittyvien tukien taso olisi sama koko maas-
3641: nottavana tukimuotona, jolla eri alueiden ja tuo-     sa. Kotieläintuotannon ja kasvihuoneiden osalta
3642: tantosuuntien tuet pyritään saamaan mahdolli-         Suomen korkeat investointikustannukset ovat
3643: simman tasapainoisiksi ja oikeudenmukaisiksi.         yksi peruste pysyvälle kansalliselle tuelle myös
3644: Tukiohjelmaa suunniteltaessa on otettu huo-           Etelä-Suomessa.
3645: mioon EU-tuissa tapahtuvat muutokset maan eri            Maatalouden investointiedellytyksiin ja kan-
3646: osissa.                                               nattavuuteen vaikutetaan viime kädessä vuosit-
3647:    Merkittävä avoin kysymys Suomen ja EU:n            tain tehtävillä ratkaisuilla, jotka koskevat inves-
3648: komission välillä on kuitenkin kansallisen tuen       tointituen ja kansallisen tuen käyttöä. Näiden
3649: jatkuminen Etelä-Suomenkotieläin-ja puutarha-         päätösten valmistelussa otetaan huomioon sekä
3650: tuotannolle. Hallituksen tavoitteena on saada ko-     tieto aiemmasta kehityksestä että käytettävissä
3651: tieläin- ja puutarhatalouden tukeen mahdollisim-      olevat arviot tulevasta kehityksestä ja tuen tar-
3652: man pitkäaikainen ratkaisu, joka turvaa maata-        peesta.
3653: louden kannattavuusedellytykset ja jatkuvuu-             Maa- ja metsätalousministeriö laatii vuosit-
3654: den. Komission kanssa käydään syksyn aikana           tain eduskunnalle sen hallituksen esitykseen HE
3655: keskustelut tukijärjestelmän muodosta ja laajuu-      221/1996 vp liittämän lausuman perusteella sel-
3656: desta.                                                vityksen Suomen maataloustuotannon kustan-
3657:    Investointituet tulevat olemaan yksi osa Suo-      nus- ja tuloskehityksestä. Selvityksessä tarkas-
3658: men liittymissopimuksen 141-artiklaa koskevaa         tellaan myös kustannus- ja tuloskehityksen tuote-
3659: esitystä. Tavoitteena on, että investointeihin suo-   kohtaisiaja alueellisia eroavaisuuksia.
3660: 
3661: 
3662: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
3663: 
3664:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3665: 
3666: 
3667: 
3668: 
3669: 4
3670: Ministems svar                                             KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
3671: 
3672: 
3673: 
3674: 
3675: Tili riksdagens talman
3676: 
3677: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          sis av maximinivåema i kommissionens beslut.
3678: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          Vid en regional granskning kan det konstateras
3679: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari         att A- och B- stödområdenas andel av det natio-
3680: Rajamäki /sd m.fl. undertecknade skriftliga              nella stödet år 1999 var ca 35 % och C-stödom-
3681: spörsmål SS 435/1999 rd:                                 rådenas andel 65 %.
3682:                                                             1 samband med Agenda 2000 kom man i mars
3683:        Hur hänför sig lantbrukets stödpolitik            1999 fram till en lösning där EU ger full kompen-
3684:        och den senaste tidens stödlösningar              sation för de verkningar som prisnedsättningama
3685:        även i fråga om användning av natio-              har på jordbruket i Finland. Höjningen av pre-
3686:        nellt stöd tili olika produktionsinrikt-         miema och de nya stödformema enligt den ge-
3687:        ningar och till olika regioner och               mensamma jordbrukspolitiken samt de lösningar
3688:                                                          som beaktar Finlands särförhållanden (torknings-
3689:        beaktar de i tillräcklig mån den glesa           ersättningen för spannmål och oljeväxter samt
3690:        bebyggelsen i vårt land och verksam-              stödet för vallensilage) täcker de nedskämingar
3691:        hetsbetingelserna för den arbetsintensi-         som kommer att göras i prisema på mjölk, nöt-
3692:        va husdjursproduktionen?                         kött och spannmål.
3693: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Statsrådet godkände i början av augusti 1999
3694: föra följande:                                          Finlands förslag till en horisontell utvecklings-
3695:                                                         plan för landsbygden för programperioden 2000-
3696: Jordbruksstöden har en central roll när det gäller      2006 enligt EU:s förordning om utvecklande av
3697: att trygga jordbruksproduktionens verksamhets-          landsbygden. Förslaget lämnades in för behand-
3698: betingelser. Stödsystemet består av CAP-stöd,           ling i kommissionen i mitten av september. Pla-
3699: som helt finansieras av EU, av delfinansierade          nen innehåller de nya kompensationsbidrag och
3700: kompensationsbidrag och miljöstöd fOr jordbru-          det miljöstödssystem för jordbruket som har be-
3701: ket och av nationella stöd som kompletterar             retts i arbetsgrupper med bred bas. 1 samband
3702: dessa. Den största delen av EU-stödet riktas till       med beredningen skaffades utlåtanden och kom-
3703: växtproduktionen, medan det nationella stödet           mentarer från många instanser.
3704: till största delen stöder husdjurshushållningen.            Enligt förslaget definieras hela landet som ett
3705: Mer än 70 % av det nationella stödet för produk-        mindre gynnat område och stödnivån höjs i hela
3706: tioneo år 1999 utgörs av stöd för husdjurshus-          landet tilli medeltall94 euro/hektar. På grund av
3707: hållningen. Stödet för mjölkproduktionen utgör          det behov av tilläggsfinansiering som planen för
3708: bara det en tredjedel av det nationella stödet.         utvecklande av landsbygden kräver, har det inte
3709: lnom svinhushållningen och fjäderfåhushållning-         varit möjligt att ta med nya förtidspensionssys-
3710: en har den allmänt godkända utgångspunkten va-          tem eller system för beskogning av åkrar i pla-
3711: rit att det nationella stödet för de centrala produk-   nen. Avsikten är att miljöprogrammet för jord-
3712: tionsområdena skall vara på samma nivå. För             bruket skall fortsätta i den omfattning som anges
3713: nötboskapshushållningens del har stödens regio-         i anslutningsfördraget.
3714: nala nivåstrukturering i hög grad bestämts på ba-
3715: 
3716: 4 200661
3717:                                                                                                          5
3718: KK 435/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.                                                  Ministerns svar
3719: 
3720: 
3721:    När övergångsperioden är slut upphör stöden       stödsystemets form och omfattning med kommis-
3722: under övergångsperioden i hela landet. Det nord-     sionen.
3723: liga stödet för område C kommer att finnas kvar.        Investeringsstöden kommer att utgöra en del
3724: Finlands utgångspunkt har varit den att även det     av förslaget gällande artikel 141 i anslutningsför-
3725: nationella stödet för växtodling skall finnas kvar   draget. Målet är att nivån på stöd som direkt hän-
3726: i hela landet. För de nationella stödens vidkom-     för sig tili investeringar skall vara den samma i
3727: mande finslipas stödprogrammen under början          hela landet. För husdjursproduktionens och växt-
3728: av hösten. Det nationella stödet kommer även i       husens del är de höga investeringskostnaderna i
3729: fortsättningen att fungera som en stabiliserande     Finland en motivering för att de nationella stö-
3730: stödform med hjälp av viiken eftersträvas att stö-   den skall finnas kvar även i södra Finland.
3731: den för olika områden och produktionsinrikt-            På j ordbrukets investeringsförutsättningar och
3732: ningar skall bli så balanserade och rättvisa som     lönsamhet inverkar i sista hand de beslut som fat-
3733: möjligt. I planeringen av stödprogrammet har be-     tas årligen och som gäller användningen av in-
3734: aktats förändringarna i EU-stöden gällande lan-      vesteringsstödet och det nationella stödet. När
3735: dets olika delar.                                    dessa beslut bereds beaktas både uppgifterna om
3736:    En viktig öppen fråga mellan Finland och EU-      den tidigare utvecklingen och tillgängliga upp-
3737: kommissionen är ändå fortsättningen för det na-      skattningar om den framtida utvecklingen och
3738: tionella stödet för husdjurproduktionen och träd-    behovet av stöd.
3739: gårdsproduktionen i södra Finland. Regeringens          Jord- och skogsbruksministeriet gör årligen en
3740: mål är att få tili stånd en så bestående lösning     utredning för riksdagen om jorbruksproduktio-
3741: som möjligt för stödet för husdjurshushållningen     nens kostnads- och resultatutveckling på basis av
3742: och trädgårdsodlingen. Denna lösning skall tryg-     det uttalande som fogats till regeringens proposi-
3743: ga jordbrukets förutsättningar i fråga om lönsam-    tion RP 22111996 rd. I utredningen granskas även
3744: het och kontinuitet. 1 höst diskuteras frågan om     skillnaderna i kostnads- och resultatutveckling-
3745:                                                      en mellan olika produkter och regioner.
3746: 
3747: 
3748: 
3749: Helsingfors den 11 oktober 1999
3750: 
3751:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3752: 
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 6
3757:                                                              KK 436/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
3758: 
3759: 
3760: 
3761: 
3762:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 436/1999 vp
3763: 
3764:                                             Ulkomailta adoptiolapsen hankkiville vanhem-
3765:                                             mille aiheutuvien kustannusten korvaaminen
3766: 
3767: 
3768: 
3769: 
3770: Eduskunnan puhemiehelle
3771: 
3772: Lapsettomuus on kipeä ongelma monille aviopa-        kunnan varoista, eikä jättää kokonaiskustannuk-
3773: reille. Suomessa lasta adoption kautta haluavat      sia vain heidän vastuulleen.
3774: joutuvat pitkään jonoon. Siksi moni pariskunta          Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien
3775: hakee adoptiolapsen ulkomailta, jolloin kulut        sopimuksen, jonka mukaan lapsen syntyperä ei
3776: nousevat varsin korkeiksi. Vuosittain ulkomailta     saa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa. Adoptio on
3777: adoptoidaan Suomeen noin 200 lasta. Kansainvä-       Suomessa juridisesti hyväksytty tapa muodostaa
3778: listä adoptiotoimintaa harjoittavan Interpedian      perhe. Siksi yhteiskunnan tulee turvata Iapsetto-
3779: mukaan kustannukset ovat yleensä noin                mille perheille parhaat mahdolliset edellytykset
3780: 35 000-75 000 markkaa. Kokonaiskustannuk-            hankkia adoptiolapsi ja hoitaa tehtäväänsä sekä
3781: siin on laskettu mukaan matka- ja adoptiokustan-     kohdella heitä tasavertaisesti biologisten perhei-
3782: nukset, esimerkiksi asiakirjojen käännättämiset      den kanssa.
3783: ja laillistukset, asianajajan ja yhteyshenkilön         Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa adoptiovan-
3784: palkkiot sekä hoito- ja hallintomaksut Lisäksi       hempia tuetaan adoptioavustuksella. Avustuksen
3785: kustannuksiin sisältyvät Interpedian hallinto-       suuruus on Tanskassa 33 000 kr, Ruotsissa
3786: maksut. Toiset maat edellyttävät myös adoptio-       24 000 kr ja Norjassa 15 000 kr. Suomessa avus-
3787: vanhempien olevan paikan päällä sen ajan, jol-       tusjärjestelmä ei ole vieläkään toteutunut. Koh-
3788:  loin adoptiota käsitellään tuomioistuimessa,        tuullinen    avustussumman        suuruus    olisi
3789: mikä voi kestää 4-8 viikkoa. Tällöin suurin osa      20 000 mk/lapsi.
3790: kustannuksista muodostuu matkasta ja oleskelus-
3791: ta.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3792:     Monimutkaisen prosessin lisäksi nämä kustan-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3793: nukset voivat tulla esteeksi lapsen adoptoinnille.   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3794:  Tämä asettaa lasta haluavat eriarvoiseen ase-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3795:  maan. Biologisen lapsen hankkimista tuetaan
3796:  monien palveluiden ja tukien kautta. Lapsetto-            Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
3797:  muudesta kärsiviä ja sen vuoksi adoptiolapsen             lapsenhankkimiskustannusten tasaami-
3798:  hankkivia vanhempia tulee myös tukea yhteis-              seksi ulkomailta adoptiolapsen hankki-
3799:                                                            vien vanhempien kohdalla?
3800: 
3801: 
3802: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
3803: 
3804:     Leea Hiltunen /skl
3805: 
3806:                                                                                               Versio 2.0
3807: KK 436/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                   Ministerin vastaus
3808: 
3809: 
3810: 
3811: 
3812: Eduskunnan puhemiehelle
3813: 
3814: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             asioiden lautakunta käsitteli 230 hakemusta ja
3815: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vuonna 1998 hakemuksia oli 168. Maahamme
3816: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         saapui 192 ulkomaista adoptiolasta vuonna 1997,
3817: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu-       ja vuonna 1998 heitä oli 181. Tänä vuonna lauta-
3818: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kunta on käsitellyt jo 192 hakemusta.
3819: KK 436/1999 vp:                                            Sosiaali- ja terveysministeriössä on pyritty
3820:                                                        viemään eteenpäin uudistuksia, jotka parantaisi-
3821:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         vat ottovanhempien asemaa siten, ettei se merkit-
3822:        lapsenhankkimiskustannusten tasaami-            tävästi poikkeaisi biologisen vanhemman ase-
3823:        seksi ulkomailta adoptiolapsen hankki-          masta. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella sai-
3824:        vien vanhempien kohdalla?                       rausvakuutuslain muutoksella toteutettiin otto-
3825:                                                        vanhempien asemaa koskevia parannuksia, muun
3826: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          muassa pidennettiin ottovanhemman vanhem-
3827: ti seuraavaa:                                          painrahakauden vähimmäisaikaa. Vanhempain-
3828: Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu perheelle         rahaa maksetaan ottovanhemmalle jokaiselta ar-
3829: kustannuksia, jotka koostuvat muun muassa asia-        kipäivältä siihen saakka, kunnes lapsen synty-
3830: kirjojen käännöksistä ja legalisoinneista, sekä        mästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vä-
3831: kansainvälisen lapseksiottamispalvelunantaj an         hintään 180 arkipäivältä. Ottoisällä on oikeus
3832: perimistä palvelumaksuista. Suurin yksittäinen         isyysrahaan kuudelta arkipäivältä vanhempainra-
3833: menoerä kansainvälisessä adoptiossa on lapsen          hakauden aikana. Jos perheeseen tulee samalla
3834: noutomatka ja ulkomailla oleskelu tarvittavien         kertaa useampi adoptiolapsi, pitenee vanhem-
3835: hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpiteiden       painrahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä
3836: hoitamiseksi. Vanhempien mahdollinen palka-            useampaa adoptiolasta kohti. Ulkomailta adop-
3837: ton virkavapaus, vanhempainloman pidentämi-            toidut lapset ovat harvoin aivan pieniä vauvoja,
3838: seksi "tavallisen" suuruiseksi, on lisäksi suuri ta-   joten useimmiten heidän ottovanhemmilleen
3839: loudellinen rasite adoption yhteydessä.                maksetaan vanhempainrahaa 180 arkipäivältä.
3840:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sel-     Tämä aika on hieman pidempi kuin biologisen
3841: vityksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Tähän       vanhemman vanhempainrahakausi, joka on
3842: saakka valtiontalouden tiukka tilanne ei ole anta-     enimmillään 158 arkipäivää. Se on kuitenkin vie-
3843: nut mahdollisuuksia adoptioperheiden taloudelli-       läkin huomattavasti lyhyempi kuin biologisten
3844: seen tukemiseen erityisellä adoptioavustuksella.       vanhempien vanhemmuuteen liittyvät perheva-
3845: Asiaa selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveys-    paat yhteensä. Alle yksivuotiaan lapsen ottovan-
3846: ministeriössä.                                         hemmalla on myös oikeus äitiysavustukseen.
3847:    Suomeen on vuoden 1985 lain lapseksiottami-            Ministeriössä on keväällä selvitetty muun
3848: sesta voimaantulon jälkeen adoptoitu noin 1 250        muassa mahdollisuuksia pidentää ottovanhem-
3849: lasta ulkomailta. Kansainvälisten adoptioiden          man vanhempainrahakautta vastaamaan biologi-
3850: määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvulla.               sen vanhemman äitiys- ja vanhempainrahakaut-
3851: Vuonna 1997 Suomen kansainvälisten adoptio-            ta. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia luoda
3852: 
3853: 
3854: 2
3855: Ministerin vastaus                                     KK 436/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
3856: 
3857: 
3858: järjestelmä, joka takaisi kaikille isille, sekä bio-
3859: logisille että ottoisille, oikeuden omaan kuukau-
3860: den kestävään vanhempainlomaan.
3861: 
3862: 
3863: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
3864: 
3865:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
3866: 
3867: 
3868: 
3869: 
3870:                                                                                        3
3871: KK 436/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                      Ministems svar
3872: 
3873: 
3874: 
3875: 
3876: Tili riksdagens talman
3877: 
3878: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       nämnden för internationelia adoptionsärenden i
3879: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       Finland 230 ansökningar och år 1998 var antalet
3880: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea      ansökningar 168. Antalet barn som adopterats tili
3881: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål       Finland var 192 år 1997 och 181 år 1998. I år har
3882: SS 436/1999 rd:                                       nämnden redan behandlat 192 ansökningar.
3883:                                                          Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
3884:        imnar regeringen vidta åtgärderför att         försökt driva igenom reformer i syfte att förbätt-
3885:        utjämna kostnaderna för skaffande av           ra adoptivföräldrarnas stälining så att den inte
3886:        barn när det gäller föräldrar som adop-        nämnvärt avviker från biologiska föräldrars stäli-
3887:        terar barnfrån utlandet?                       ning. Adoptivföräldrarnas stälining förbättrades
3888:                                                       genom en ändring av sjukförsäkringslagen som
3889: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       trädde i kraft vid ingången av 1997, bl.a. förläng-
3890: föra följande:                                        des minimitiden för adoptivförälderns föräldra-
3891: En internationeli adoption medför kostnader för       penningsperiod. Föräldrapenning betalas tili
3892: familjen. Kostnaderna består bl.a. av översätt-       adoptivföräldern för varje vardag fram tili dess
3893: ning av dokument och legaliseringar samt betjä-       att 234 vardagar har förflutit från barnet födelse
3894: ningsavgifter som tas ut av de organ som sköter       dock för minst 180 vardagar. Adoptivfadern ha;
3895: internationeli adoptionstjänst. Den största ut-       rätt tili faderskapspenning för sex vardagar un-
3896: giftsposten vid internationeli adoption utgörs av     der föräldrapenningsperioden. Om familjen sam-
3897: resan för att hämta barnet och vistelsen utom-        tidigt adopterar flera barn förlängs föräldrapen-
3898: lands under den tid som det tar att vidta de nöd-     ningsperioden med 60 vardagar för varje bam ut-
3899: vändiga administrativa och juridiska åtgärderna.      över ett. Barn som adopteras från utlandet är säl-
3900: Möjligheten för föräldrarna att ta ut tjänstledig-    lan nyfödda, varför föräldrapenning vanligen be-
3901: het utan lön, dvs. att förlänga föräldraledigheten    talas tili deras adoptivföräldrar för 180 vardagar.
3902: tili "normal" längd, är också en stor ekonomisk       Perioden är något längre än biologiska föräldrars
3903: belastning i samband med adoption.                    föräldrapenningsperiod, som maximalt är 158
3904:     Social- och hälsovårdsministeriet har gjort ut-   vardagar. Perioden är dock fortfarande betydligt
3905: redningar och beräkningar med tanke på ett adop-      kortare än biologiska föräldrars familjeledighe-
3906: tionsbidrag. Tilis vidare har det tili följd av den   ter sammanlagt. Adoptivföräldrar tili bam under
3907: strama statsekonomiska situationen inte varit         ett år har också rätt tili moderskapsunderstöd.
3908: möjligt att ekonomiskt understöda adoptivfamil-          Vid ministeriet har under våren utretts möjlig-
3909: jer genom ett särskilt adoptionsbidrag. Ärendet       heterna att förlänga adoptivföräldrars föräldra-
3910: utreds som bäst vid social- och hälsovårdsminis-      penningsperiod så att den motsvarar biologiska
3911: teriet.                                               föräldrars moderskapspenningsperiod och för-
3912:     Sedan adoptionslagen trädde i kraft 1985 har      äldrapenningsperiod. Dessutom har man utrett
3913: ca 1 250 barn adopterats från utlandet till Fin-      möjligheterna att skapa ett system som garante-
3914: land. Under 1990-talet har antalet internationelia    rar alla fader, såväl biologiska fader som adop-
3915: adoptioner i Finland ökat. År 1997 behandlade
3916: 
3917: 4
3918: Ministems svar                                       KK 436/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
3919: 
3920: 
3921: tivfåder, rätt till en egen föräldraledighet på en
3922: månad.
3923: 
3924: 
3925: Helsingfors den 7 oktober 1999
3926: 
3927:     Omsorgsminister Eva Biaudet
3928: 
3929: 
3930: 
3931: 
3932:                                                                                      5
3933:                                                          KK 437/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
3934: 
3935: 
3936: 
3937: 
3938:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 437/1999 vp
3939: 
3940:                                              Laitesukeltamisen salliminen suoja-alueilla
3941: 
3942: 
3943: 
3944: 
3945: Eduskunnan puhemiehelle
3946: 
3947: Suomen alueellisen koskemattomuuden valvon-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3948: taa ja turvaamista koskevaa lainsäädäntöä ollaan      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3949: uudistamassa (esim. Aluevalvontatoimikunnan           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3950: mietintö vuodelta 1998). Mietinnössä esitetään        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3951: rajoituksia suoja-alueiden toimintaan, esimerkik-
3952: si laitesukeltaminen säädettäisiin luvanvaraisek-           Aikooko hallitus valvoa, että valmisteil-
3953: si. Kiellon tarkoituksena on estää valvontalaittei-         la oleva uusi käytäntö, jossa esitetään
3954: den paljastuminen ja vahingoittuminen.                      suoja-alueilla tapahtuvaan laitesukelta-
3955:     Laitesukeltajat ovat huolissaan harrastukses-           miseen lupakäytäntöä, ei muodostu liian
3956: taan ja pelkäävät uuden systeemin muuttuvan                 monimutkaiseksi tai byrokraattiseksi ja
3957: liian byrokraattiseksi, jos aina on haettava lupa
3958: joukko-osaston esikunnalta. Laitesukeltajat ovat            eikö nykykäytäntöä voisi jatkaa?
3959: ihmeissään suoja-alueille haettavasta lupakäy-
3960: tännöstä, koska nykykäytäntö on toiminut hyvin.
3961: 
3962: 
3963: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
3964: 
3965:     Marjaana Koskinen /sd
3966: 
3967: 
3968: 
3969: 
3970:                                                                                                Versio 2.0
3971: KK 437/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd                                               Ministerin vastaus
3972: 
3973: 
3974: 
3975: 
3976: Eduskunnan puhemiehelle
3977: 
3978: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       ta ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoit-
3979: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         teista.
3980: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Toimikunta on muun muassa ehdottanut ny-
3981: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         kyisen suoja-aluejärjestelmän säilyttämistä. Eh-
3982: Koskisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       dotuksen mukaan valtakunnan turvallisuuden ja
3983: sen KK 437/1999 vp:                                   aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä ra-
3984:                                                      joiltaan tarkkaan määritettyjä aluevesien osia
3985:        Aikooko hallitus valvoa, että valmisteil-      voitaisiin nykyiseen tapaan säätää erityisiksi
3986:        la oleva uusi käytäntö, jossa esitetään        suoja-alueiksi. Suoja-alueet olisivat pääsääntöi-
3987:        suoja-alueilla tapahtuvaan laitesukelta-       sesti kuitenkin nykyisiä suoja-alueita suppeam-
3988:        miseen lupakäytäntöä, ei muodostu liian       pia. Laissa erikseen säädettävät toimenpiteet, ku-
3989:        monimutkaiseksi tai byrokraattiseksi ja        ten laitesukellus, olisivat toimikunnan ehdotuk-
3990:                                                      sen mukaan suoja-alueella luvanvaraisia.
3991:         eikö nykykäytäntöä voisi jatkaa?                 Toisin kuin nykyisten säännösten mukaan, ra-
3992: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        joitukset koskisivat kansalaisuuteen katsomatta
3993: ti seuraavaa:                                        kaikkia maahan tulevia ja maassa oleskelevia.
3994:                                                      Perusteena on se, että sellaisia rajoitussäännök-
3995: Puolustusministeriö asetti 18.12.1997 toimikun-      siä, jotka koskevat vain ulkomaalaisia yleisesti,
3996: nan, jonka tehtävänä oli selvittää aluevalvonta-     voidaan pitää yhteisöoikeuden periaatteiden vas-
3997: lainsäädännön nykytila ja siinä esiintyvät muu-      taisina.
3998: tos- ja kehittämistarpeet sekä laatia selvityksen        Toimikunnan mietintö on aluevalvontasään-
3999: perusteella hallituksen esityksen muotoon ehdo-      nöstön uudistamista koskeva esityö. Asian val-
4000: tus tarvittavista lainsäädäntötoimenpiteistä. Toi-   mistelua jatketaan muun muassa mietinnöstä eri
4001: mikunta luovutti mietintönsä (Komiteanmietintö       viranomaisilta ja yhteisöiltä saatujen lausunto-
4002:  1999:4) puolustusministeriölle 18.6.1999.           jen pohjalta. Jatkovalmistelussa · lausunnoissa
4003:    Toimikunnan mietintöön sisältyy ehdotus hal-      esitetyt keskenään ristiriitaisetkin muutos- ja
4004: lituksen esitykseksi aluevalvontalaiksi. Kysy-       muut ehdotukset tulevat yksityiskohtaisen tar-
4005: myksessä on aluevalvontalainsäädännön koko-          kastelun alaisiksi.
4006: naisuudistus. Aluevalvontalakiin ehdotetaan si-          Kun kyseessä on Suomen alueellisen koske-
4007: sällytettäviksi keskeiset säännökset Suomen alu-     mattomuuden valvonta ja turvaaminen, liikku-
4008: eellisen koskemattomuuden valvonnasta ja tur-        mista ja eräitä toimintoja on välttämätöntä tie-
4009: vaamisesta eli aluevalvonnasta. Esityksen pääta-     tyillä alueilla jossain määrin rajoittaa. Kaikista
4010: voitteena on saattaa nykyinen, pääosin asetuksen     rajoituksista tullaan säätämään lain tasolla. Tar-
4011: tasoinen sääntely lain tasolle ja tehdä siihen sa-   koituksena on kirjoittaa säännökset siten, että ne
4012: malla tarkistuksia, jotka aiheutuvat perusoikeus-    eivät rajoita toimintoja enempää kuin alueval-
4013: uudistuksesta, muista lainsäädännön muutoksis-       vonnan kannalta on ehdottoman välttämätöntä.
4014: 
4015: 
4016: 
4017: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
4018: 
4019:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
4020: 2
4021: Ministems svar                                            KK 43711999 vp- Marjaana Koskinen /sd
4022: 
4023: 
4024: 
4025: 
4026: Tili riksdagens talman
4027: 
4028: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ar av bestämmelsema som följer av grundlagsre-
4029: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         formen, andra ändringar av lagstiftningen och så-
4030: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-        dana intemationella förpliktelser som är bindan-
4031: jaana Koskinen /sd undertecknade skriftliga             de för Finland.
4032: spörsmål SS 437/1999 rd:                                   Kommissionen har bl.a. föreslagit att det nu-
4033:                                                         varande skyddsområdesarrangemanget skall bi-
4034:        imnar regeringen hålla uppsikt över att          behållas. Enligt förslaget är det möjligt att på
4035:        den nya praxis viiken som bäst är under          samma sätt som för närvarande bestämma, att så-
4036:        beredning och enligt viiken tillstånd be-        dana delar av territorialvattnet som är viktiga
4037:        hövs för dykning med dykautrustning på           med hänsyn till rikets säkerhet och organisering-
4038:        skyddsområden inte blir alltför kompli-          en av territorialövervakningen och vad gränser-
4039:        cerad eller byråkratisk, och                    na beträffar noga utstakade skall utgöra särskilda
4040:                                                         skyddsområden. Skyddsområdena skulle dock i
4041:         kan nuvarande praxis inte fortgå?              regel vara mera begränsade än de nuvarande.
4042: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        Vissa aktiviteter om vilka särskilt bestäms i lag,
4043: föra följande:                                          såsom dykning med dykarutrustning, är enligt
4044:                                                        kommissionens förslag beroende av tillstånd på
4045: Försvarsministeriet tilisatte 18.12.1997 en kom-       skyddsområdet.
4046: mission med uppgift att utreda nuläget beträffan-          Med avvikelse från de nuvarande bestämmel-
4047: de lagstiftningen om territorialövervakningen          sema skulle begränsningama oberoende av med-
4048: och behovet av ändring och utveckling av lag-          borgarskap gälla alla som ankommer till och vis-
4049: stiftningen samt att på grundval av utredningen        tas i landet. Motiveringen är att sådana begrän-
4050: utarbeta ett förslag till behövliga lagstiftningsåt-   sande bestämmelser som gäller endast utlänning-
4051: gärder. Kommissionen överlämnade sitt betän-           ar i allmänhet kan anses strida mot gemenskaps-
4052: kande (Kommittebetänkande 1999:4) till för-            rättens principer.
4053: svarsministeriet 18. 6.1999.                               Kommissionens betänkande utgör ett förarbe-
4054:     1 kommissionens betänkande ingår ett utkast        te för reformen av territorialövervakningen. Be-
4055: till regeringens proposition med förs1ag till terri-   redningen av ärendet fortsätter bl.a. utgående
4056: torialövervakningslag. Det är fråga om en total-       från de utlåtanden om betänkandet som har erhål-
4057: revidering av lagstiftningen om territorialöver-       lits från olika myndigheter och samfund. Vid den
4058: vakning. Enligt förslaget intas i territorialöver-     fortsatta beredningen granskas i detalj de änd-
4059: vakningslagen de centrala bestämmelsema om             rings- och andra förslag som framförs i utlåtan-
4060: övervakningen och tryggandet av Finlands terri-        dena, också de som står i inbördes konflikt med
4061: toriella integritet, dvs. om territorialövervak-       varandra.
4062: ningen. Den främsta avsikten med propositionen             När det är fråga om övervakningen och tryg-
4063: är att överföra den nuvarande regleringen som tili     gandet av Finlands territoriella integritet är det
4064: huvuddelen befinner sig på förordningsnivå tili        nödvändigt att i någon mån begränsa rätten att
4065: lagnivå och att samtidigt företa sådana justering-     röra sig och bedriva vissa aktiviteter. Beträffan-
4066: 
4067: 
4068:                                                                                                        3
4069: KK 437/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd                                              Ministerns svar
4070: 
4071: 
4072: de alla begränsningar kommer att bestämmas på      vad som är absolut nödvändigt med tanke på ter-
4073: lagnivå. Avsikten är att formulera bestämmelser-   ritorialövervakningen.
4074: na så att de inte begränsar aktiviteterna mer än
4075: 
4076: 
4077: 
4078: Helsingforsden 12 oktober 1999
4079: 
4080:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
4081: 
4082: 
4083: 
4084: 
4085: 4
4086:                                                                   KK 438/1999 vp -Reijo Laitinen /sd
4087: 
4088: 
4089: 
4090: 
4091:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 438/1999 vp
4092: 
4093:                                                 Valtionyhtiöiden omistajaohjaus
4094: 
4095: 
4096: 
4097: 
4098: Eduskunnan puhemiehelle
4099: 
4100: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi           ka pätevöittävät heidät toimimaan suurten yritys-
4101: 7.9.1999 uuden valtionyhtiöiden omistajapoli-            ten hallituksissa? Varmasti ns. ammattitaitoisia
4102: tiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jonka sisäl-         ja päteviä asiantuntijajäseniä löytyisi yhtiön ja
4103: tö on pitkälti samansuuntainen kuin vuonna 1994          ministeriöidenkin ulkopuolelta, jolloin jääviys ei
4104: hyväksytyssä periaatepäätöksessä. Suuri muutos           muodostuisi rajoittavaksi tekijäksi.
4105: koskee kuitenkin valtion omistajaohjauksen kan-
4106: nalta keskeisten hallintoelinten miehitystä. Uusi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4107: periaatepäätös lähtee siitä, että omistajaohjausta       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4108: tulee vahvistaa ja erityisesti vastuuministeriöllä       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4109: tulee yleensä olla suora edustus yhtiön hallinnos-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4110: sa eli lähinnä hallituksessa. Tämä tuntuu oudol-
4111: ta, kun ottaa huomioon sen, että virkamiehiä si-               Katsooko hallitus, että tällä uudella
4112: tovat samat salassapitovelvollisuudet yhtiön                   valtionyhtiöiden omistajaohjausperiaat-
4113: asioista kuin muitakin jäseniä. Näin ollen yhtiön              teella kyetään omistajapolitiikkaa to-
4114: asioiden käsittely ministeriössä tai ministeriön               teuttamaan yhtiön ja omistajan kannal-
4115: näkemysten toteutuminen yhtiössä voi kaatua sa-                ta parhaalla tavalla ja että eduskunnan
4116: lassapitovelvollisuuteen. Tietysti toinen vaihto-              asettamat omistajapolitiikan ehdot to-
4117: ehto on se, että lakeja ja asetuksia tältä osin riko-          teutuvat niin, että ne eivät ole ristirii-
4118: taan. Jääviyden lisäksi voi aina kysyä, onko vir-              dassa vallitsevien lakien ja asetusten
4119: kamiehillä joitakin erityisiä tietoja ja taitoja, jot-         kanssa?
4120: 
4121: 
4122: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
4123: 
4124:     Reijo Laitinen /sd
4125: 
4126: 
4127: 
4128: 
4129:                                                                                                   Versio 2.0
4130: KK 438/1999 vp- Reijo Laitinen /sd                                                  Ministerin vastaus
4131: 
4132: 
4133: 
4134: 
4135: Eduskunnan puhemiehelle
4136: 
4137: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     niin sanotun strategisen johtamisen alueella. Yh-
4138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tiöiden toimintaympäristö muuttuu nykyisellään
4139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      niin nopeasti, että valtion omistajaintressien tar-
4140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Laiti-    koituksenmukainen huomioon ottaminen yhtiön
4141: sen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      strategiassa yleensä edellyttää välitöntä osallis-
4142: 438/1999 vp:                                         tumista hallitustyöskentelyyn. Passiivinen yh-
4143:                                                      tiöiden toiminnan seuraaminen on riittämätöntä
4144:        Katsooko hallitus, että tällä uudella         erityisesti tilanteissa, joissa tulee harkittavaksi
4145:        valtionyhtiöiden omistajaohjausperiaat-       erilaiset omistusjärjestelyvaihtoehdot ja joihin
4146:        teella kyetään omistajapolitiikkaa to-        saattaa liittyä myös toimialajärjestelyjä. Yhtiön
4147:        teuttamaan yhtiön ja omistajan kannal-        strategisen kehittämisen kannalta ei valtion py-
4148:        ta parhaalla tavalla ja että eduskunnan       syttäytyminen yhtiön liiketoimintastrategiasta
4149:        asettamat omistajapolitiikan ehdot to-        vastuussa olevan päätöksentekoelimen ulkopuo-
4150:        teutuvat niin, että ne eivät ole ristirii-    lella voi olla tarkoituksenmukaista silloin, kun
4151:        dassa vallitsevien lakien ja asetusten        valtio on yhtiössä pääomistajana tai muuten huo-
4152:        kanssa?                                       mattavan osuuden haltijana. Strategisen johtami-
4153:                                                      sen tulee niveltyä johdonmukaisesti toimivaan
4154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        omistajaohjaukseen, johon olennaisena osana
4155: ti seuraavaa:                                        kuuluvat mm. omistusjärjestelyt Liiketoiminta-
4156: Valtioneuvosto teki 16.9.1999 valtion omistaja-      strategian kehittäminen ei voi siten perustua ta-
4157: politiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jolla ku-    voitteisiin, jotka ovat ristiriidassa yhtiön omis-
4158: mottiin vuonna 1994 tehty vastaava periaatepää-      tukseen liittyvien pääomistajan tavoitteiden
4159: tös. Uuden päätöksen valmistelu nähtiin tarpeel-     kanssa.
4160: liseksi erityisesti yhtiöiden toimintaympäristös-       Valtionyhtiöiden hallituksiin valittavien ulko-
4161: sä tapahtuneiden, osin huomattavienkin, muutos-      puolisten asiantuntijoiden sen paremmin kuin
4162: ten johdosta. Päätökseen sisältyy aikaisempaan       vastuuministeriöiden edustajienkaan pätevyyden
4163: verrattuna useita tarkistuksia, joista yhden kes-    määrittelyä ei periaatepäätökseen ole kirjattu,
4164: keisistä muodostaa valtionyhtiöiden hallinnon        vaan se jää arvioitavaksi tapauskohtaisesti. Mi-
4165: kehittämiseen liittyvät päälinjaukset. Tässä         nisteriöedustajan valinnassa pyritään arvioimaan
4166: yhteydessä on omistajaohjauksen kannalta             asianomaisen sopivuus tehtävään kokemuksen,
4167: valtionyhtiöissä todettu keskeiseksi elimeksi hal-   ammattitaidon ja osaamisen osalta siten, että ne
4168: litus, johonjäseniksi päätöksen mukaan pääsään-      tukevat yhtiön johtamista edellä mainituilla
4169: töisesti valitaan yhtiön ulkopuolisia asiantunti-    alueilla. Niissä tapauksissa, joissa ministeriöllä
4170: joita. Päätöksessä edellytetään myös yhtiöstä        ei ole osoittaa tehtävään sen vaatimuksiin sovel-
4171: vastuussa olevalla ministeriöllä yleensä olevan      tuvaa ehdokasta, käytetään toissijaisesti ulko-
4172: suora edustus valtionyhtiön hallituksessa.           puolista asiantuntijaa. Valinnassa pyritään myös
4173:    Mainitulla suoralla edustuksella pyritään         jo ennakolta ehkäisemään mahdollisten epätoi-
4174: omistajaohjauksen vahvistamiseen erityisesti         vottavien jääviystilanteiden syntyminen.
4175: 
4176: 
4177: 2
4178: Ministerin vastaus                                            KK 438/1999 vp- Reijo Laitinen /sd
4179: 
4180: 
4181:    Valtionyhtiöiden hallituksiin valittavat virka-   tovelvoitteiden ja sisäpiirisäännösten rajaamissa
4182: miehet eivät mainitussa tehtävässään toimi virka-    puitteissa. Myös ministeriön näkemysten välitty-
4183: miehinä vaan omistajan edustajina. Kuten kysy-       misessä yhtiöön on lähtökohtana, että sen edusta-
4184: myksessä todetaan, heitä koskevat samat salassa-     jalla on perusteellinen tuntemus asiaan vaikutta-
4185: pitovelvollisuudet yhtiön asioissa kuin muitakin     vista ministeriön politiikkalinjauksista ja niiden
4186: hallituksen jäseniä. Toisin kuin kysymyksessä        perustana olevista näkemyksistä, sekä riittävä
4187: arvellaan, eivät sen paremmin yhtiön asioiden        kokemus näiden seikkojen arvioimiseen päätösti-
4188: käsittely ministeriössä kuin ministeriön näke-       lanteissa. Tässä yhteydessä on vielä syytä koros-
4189: mysten toteutuminen yhtiössä kaadu salassapito-      taa, että periaatepäätöksessä ei omistajaohjauk-
4190: velvollisuuteen. Edustajat toimivat tässä suhtees-   sena pyritä asettamaan valtio-omistajaa eriarvoi-
4191: sa samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin          seen asemaan muihin hallituksen jäseniin näh-
4192: muutkin hallituksen jäsenet. He voivat siten sa-     den, vaan huolehtimaan siitä, että valtiolla on
4193: moin edellytyksin kuin muutkin hallituksen jä-       omistajaohjauksen kannalta asianmukainen
4194: senet informoida taustayhteisöään ja muita osak-     edustus niissä yhtiöissä, joissa sillä on huomatta-
4195: kaita, voimassa olevassa laissa olevien salassapi-   va osakeomistus.
4196: 
4197: 
4198: 
4199: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
4200: 
4201:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
4202: 
4203: 
4204: 
4205: 
4206:                                                                                                       3
4207: KK 438/1999 vp- Reijo Laitinen /sd                                                          Ministems svar
4208: 
4209: 
4210: 
4211: 
4212: Tili riksdagens talman
4213: 
4214: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gens verksamhetsmiljö ändras nuförtiden så
4215: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        snabbt att för att statens ägarintressen på ett än-
4216: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-       damålsenligt sätt skall kunna beaktas i bolagets
4217: jo Laitinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål      strategi krävs i allmänhet direkt deltagande i sty-
4218: SS 438/1999 rd:                                        relsearbetet. Att passivt fö1ja bo1agens verksam-
4219:                                                        het är otillräckligt särskilt i sådana situationer där
4220:        Anser regeringen att man genom den              man bör bedöma olika altemativ för ägararrange-
4221:        nya principen om statsbolagens ägar-            mang som även kan vara förenade med bransch-
4222:        styrning är kapabel att verkställa ägar-        arrangemang. Med tanke på det strategiska ut-
4223:        politiken på ett ur ägarens synvinkel           veck1andet av bolaget kan det inte vara ända-
4224:        bästa möjliga sätt och att de villkor som       målsenligt att staten, som är bolagets huvudäga-
4225:        riksdagen ställt på ägarpolitiken upp-          re eller i övrigt innehar en betydande andel i bo-
4226:        fylls så att de inte står i strid med gäl-      laget, håller sig utanför det beslutsfattande organ
4227:        lande lagar och författningar?                  som har ansvaret för bolagets affårsstrategi. Den
4228:                                                        strategiska ledningen skall på ett 1ogiskt sätt an-
4229: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        knyta tili den operativa ägarstymingen varav
4230: föra följande:                                         bl.a. ägararrangemangen utgör en väsentlig del.
4231: Den 16 september 1999 fattade statsrådet ett           Utvecklandet av affårsstrategi kan sålunda inte
4232: principbeslut om statens ägarpolitik genom vil-        grunda sig på mål som står i strid med de mål för
4233: ket det föregående principbeslutet av 1994 upp-        ägarskapet som huvudägarens har satt.
4234: hävdes. Ett nytt principbeslut ansågs nödvändigt          Inga definitioner som gäller kompetensen hos
4235: särskilt med tanke på att det skett en del betydan-    de utomstående sakkunniga som väljs till med-
4236: de ändringar i bolagens verksamhetsmiljö. Jäm-         lemmar av statsbolagens styrelser eller hos repre-
4237: fört med det tidigare principbeslutet innehåller       sentanter för de ansvariga ministerieroa har inta-
4238: det nya principbeslutet flera preciseringar. En av     gits i principbeslutet utan detta skall bedömas
4239: de viktigaste preciseringar gäller riktlinjema för     från fall till fall. Vid valet av ministeriemas re-
4240: utvecklandet av statsbolagens förvaltning. 1 det-      presentanter är målet att bedöma ifrågavarande
4241: ta sammanhang har det konstaterats att det ur          personers lämplighet för uppdraget ur erfarenhe-
4242: ägarstymingens synvinkel viktigaste organet är         tens, yrkeskunnighetens och kunnandets synvin-
4243: bolagets styrelse. Enligt principbeslutet skall till   kel så att de stöder bolagets ledning på de ovan
4244: medlemmar av styrelsen väljas huvudsakligen            nämnda områdena. 1 de fall där ett ministerium
4245: utomstående sakkunniga. Enligt principbeslutet         inte kan utnämna någon kandidat som skulle upp-
4246: skall också det ministerium som har ansvaret för       fylla de uppställda kriteriema för att bli medlem
4247: statsbolaget i fråga i regel vara direkt represente-   av styrelsen används en utomstående expert som
4248: rat i bolagets styrelse.                               andrahandsaltemativ. Redan vid valet av en så-
4249:    Genom den direkta representationen strävar          dan försöker man också på förhand förhindra
4250: man efter att förstärka ägarstryningen speciellt       uppkomsten av eventuella oönskade situationer
4251: på den s.k. strategiska ledningens område. Bola-       där personen i fråga skulle behöva åberopa jäv.
4252: 
4253: 
4254: 4
4255: Ministems svar                                                KK 438/1999 vp- Reijo Laitinen /sd
4256: 
4257: 
4258:    De tjänstemän som väljs tili medlemmar av         sekretess och insiderinformation som anges i den
4259: statsbolagens styrelser fungerar inte som tjänste-   gällande lagen. Vid förmedlingen av ministeriets
4260: män i detta uppdrag utan som ägarens represen-       synpunkter tili bolaget utgår man dessutom ock-
4261: tanter. Som det konstateras i spörsmålet omfattas    så ifrån att dess representant har en grundlig kän-
4262: de av samma sekretessplikt beträffande bolagets      nedom om ministeriets policylinjer som är av be-
4263: angelägenheter som de övriga styrelsemedlem-         tydelse i det aktuella fallet och de synpunkter
4264: mama. 1 motsats tili vad som antas i spörsmålet      som dessa bygger på samt tiliräcklig erfarenhet
4265: faller varken behandlingen av bolagets ärenden       när det gäller att bedöma dylika omständigheter
4266: vid ministeriet eller beaktandet av ministeriets     vid beslutssituationer. 1 detta sammanhang bör
4267: synpunkter vid bolaget inte på sekretessen. Mi-      man ännu framhäva att avsikten med principbe-
4268: nisteriemas representanter har i detta hänseende     slutet inte är att genom ägarstyrning ställa staten-
4269: samma rättigheter och skyldigheter som de övri-      ägaren i en ojämlik ställning jämfört med de öv-
4270: ga styrelsemedlemmama. De kan sålunda på             riga styrelsemedlemmarna utan att se tili att sta-
4271: samma grunder som övriga styrelsemedlemmar           ten har en ur ägarstymigens synvinkel ändamåls-
4272: informera den sammanslutning som står bakom          enlig representation vid de bolag i vilka den äger
4273: dem och de övriga aktieägarna inom de ramar för      en betydande andel av aktierna.
4274: 
4275: 
4276: Helsingfors den 8 oktober 1999
4277: 
4278:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
4279: 
4280: 
4281: 
4282: 
4283:                                                                                                        5
4284:                                                       KK 439/1999 vp -     Lauri Kähkönen /sd ym.
4285: 
4286: 
4287: 
4288: 
4289:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 439/1999 vp
4290: 
4291:                                            Rajavartiolaitoksen toimintamenojen leikkauk-
4292:                                            set
4293: 
4294: 
4295: 
4296: 
4297: Eduskunnan puhemiehelle
4298: 
4299: Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle            Rajanylityspaikoilla tarkastetaan nykyisin
4300: 2000 rajavartiolaitoksen toimintamenoja on lei-     myös lähtevä matkustajaliikenne. Itärajalla tämä
4301: kattu 10 mmk:lla sisäasiainministeriön ehdotta-     menettely toimii molemmin puolin rajaa. Saa-
4302: masta realistisesta kehystasosta. Rajatarkastuk-    miemme tietojen mukaan tällä Suomen ja
4303: sen siirtäminen poliisilta rajavartiolaitokselle,   Venäjän kesken sovitulla menettelyllä ovat
4304: mikä vastaa 900-1 000 henkilötyövuotta, on          Venäjän rajaviranomaiset estäneet useiden sato-
4305: johtanut Suomen rajojen rajavalvonnan vähentä-      jen, ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja
4306: miseen, koska rajavartiolaitoksen resursseja ei     matkustavien kolmansien maiden kansalaisten
4307: ole vastaavasti lisätty. Henkilöstömäärät ovat      pyrkimisen Suomeen. Rajavartiolaitoksen toi-
4308: erityisesti vähentyneet Lapin, Kainuun ja Poh-      mintamenojen leikkaus tullee aiheuttamaan sen,
4309: jois-Karjalan rajavartiostoista yhteensä 547 hen-   että Helsinki-Vantaan lentokentän lähtevän lii-
4310: kilötyövuodella. Rajavalvonnan tason laskua ei      kenteen tarkastukset joudutaan lopettamaan.
4311: ole voitu täysin korvata teknisellä valvonnalla.
4312:    Suomen liittyessä Schengenin sopimukseen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4313: sitouduttiin sisärajoilla tapahtuvan henkilölii-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
4314: kenteen rajatarkastuksista luopumisen vastapai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4315: noksi huolehtimaan tehokkaasti ulkorajan val-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4316: vonnasta. Rajavartiolaitoksen henkilöstö ja hen-
4317: kilöstöjärjestöt ovat vastanneet omalta osaltaan          Aikooko hallitus omalta osaltaan ryhtyä
4318: aiempiin rajavartiolaitoksen toimintamenojen              toimenpiteisiin, jotta rajavartiolaitok-
4319: leikkauksiin sopimaila työaikajoustoista. Tasoi-          sen resurssit säilyvät sellaisina, että ra-
4320: tusvapaajärjestelmällä on voitu lisätä kesäkau-           javartiointi voidaan säilyttää Schenge-
4321: den rajavartiointia merkittävästi, kun henkilöstö         nin sopimuksen ulkorajan vartioinnin
4322: on sitoutunut tekemään normaalia enemmän töi-             edellyttämällä tasolla ja
4323: tä kesäkautena ja pitämään vastaavasti tasoitus-
4324: vapaata talvikaudella.
4325: 
4326: 
4327: 
4328: 
4329:                                                                                              Versio 2.0
4330: KK 439/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
4331: 
4332: 
4333: 
4334:       onko mahdollista, että rajavartiolai-    teutuessaan vaarantavat sisäistä turval-
4335:       toksen toimintamenojen leikkaukset to-   lisuutta?
4336: 
4337: 
4338: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
4339: 
4340:     Lauri Kähkönen /sd
4341:     Pekka Ravi /kok
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 
4346: 2
4347: Ministerin vastaus                                    KK 439/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
4348: 
4349: 
4350: 
4351: 
4352: Eduskunnan puhemiehelle
4353: 
4354: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         le 2000 pyrkinyt pitämään valtion menot vuoden
4355: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        1999 varsinaisen talousarvion tasolla.
4356: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Vuoden 2000 talousarvioesitystä varten raja-
4357: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-     vartiolaitos ehdotti toimintamenoihinsa 951 mil-
4358: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       joonaa markkaa. Eduskunnalle annetussa valtion
4359: myksen KK 439/1999 vp:                              talousarvioesityksessä esitetään rajavartiolaitok-
4360:                                                     sen toimintamenoihin myönnettäväksi 941 mil-
4361:       Aikooko hallitus omalta osaltaan ryhtyä       joonaa markkaa, joka on 10 miljoonaa markkaa
4362:        toimenpiteisiin, jotta rajavartiolaitok-     vähemmän kuin vuoden 1999 määräraha. Raja-
4363:       sen resurssit säilyvät sellaisina, että ra-   vartiolaitos kykenee kuitenkin huolehtimaan teh-
4364:       javartiointi voidaan säilyttää Schenge-       tävistään tästä kertaluonteisesta määrärahavä-
4365:       nin sopimuksen ulkorajan vartioinnin          hennyksestä huolimatta aikaisemmilta vuosilta
4366:       edellyttämällä tasolla ja                     kertyneiden säästöjensä turvin. Suunnitellun
4367:                                                     määrärahaleikkauksen johdosta rajavartiolaitos
4368:       onko mahdollista, että rajavartiolaitok-      on jo kuluvana vuonna lisännyt auki pidettävien
4369:       sen toimintamenojen leikkaukset toteu-        virkojen määrää.
4370:       tuessaan vaarantavat sisäistä turvalli-           Valtioneuvosto on 4.5.1999 antanut vuosille
4371:       suutta?                                       2000-2003 kehyspäätöksen, jonka mukaan raja-
4372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vartiolaitoksen määrärahakehys pienenee. Ke-
4373: seuraavaa:                                          hyssupistusta on vaikea toteuttaa ilman, että se
4374:                                                     johtaisi henkilöstömäärän vähentämiseen. Täl-
4375: Hallitus on ohjelmansa mukaisesti eduskunnalle      löin on mahdollista, ettei rajavartiolaitos voi
4376: annetussa valtion talousarvioesityksessä vuodel-    huolehtia täysimääräisesti kaikista sille kuuluvis-
4377:                                                     ta tehtävistä.
4378: 
4379: 
4380: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
4381: 
4382:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
4383: 
4384: 
4385: 
4386: 
4387:                                                                                                      3
4388: KK 439/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                                  Ministems svar
4389: 
4390: 
4391: 
4392: 
4393: Tili riksdagens talman
4394: 
4395: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Med tanke på budgetpropositionen för 2000
4396: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       föreslog gränsbevakningsväsendet att 951 miljo-
4397: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-      ner mark skulle anslås till dess verksamhetsutgif-
4398: ri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga        ter. 1 budgetpropositionen som förelagts riksda-
4399: spörsmål SS 439/1999 rd:                              gen framför man däremot att 941 miljoner mark
4400:                                                       skall beviljas gränsbevakningsväsendet för dess
4401:       imnar regeringen för sin del vidta åt-          verksamhetsutgifter, vilket följaktligen är 10
4402:       gärder i syfte att gränsbevakningsväsen-        miljoner mark mindre än anslaget för 1999. Oav-
4403:        dets resurser kvarstår sålunda att be-         sett denna engångsartade reduktion av anslaget
4404:        vakningen av gränserna kan bibehållas          förmår gränsbevakningsväsendet dock sköta de
4405:       på den nivå som enligt Schengenavtalet          uppgifter som ankommer på gränsbevakningsvä-
4406:       förutsätts gälla vid den yttre gränsen          sendet med tillhjälp av egna besparingar som
4407:        och                                            gjorts under tidigare år. Med anledning av den
4408:                                                       planerade nedskärningen av anslaget har gräns-
4409:        är det vidare möjligt att genomförandet        bevakningsväsendet redan under innevarande år
4410:        av nedskärningar i gränsbevalazingsvä-         ökat antalet obesatta tjänster.
4411:        sendets verksamhetsutgifter äventyrar             Statsrådet har den 4 maj 1999 givit ett rambe-
4412:        den inre säkerheten i riket?                   slut för 2000-2003 enligt vilket anslagsramar-
4413: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       na för gränsbevakningsväsendet reduceras. Re-
4414: föra följande:                                        duceringen av anslagsramarna är svår att genom-
4415:                                                       föra utan att det leder till en nedskärning av per-
4416: 1 budgetpropositionen för 2000, som regeringen i      sonalen. Det är härvid möjligt att gränsbevak-
4417: enlighet med sitt program har avlåtit till riksda-    ningsväsendet inte till fullo kan sörja för samt-
4418: gen, har regeringen haft som mål att hålla statsut-   liga uppgifter som ankommer på detsamma.
4419: gifterna i nivå med den egentliga budgeten för
4420: 1999.
4421: 
4422: 
4423: Helsingfors den 11 oktober 1999
4424: 
4425:     lnrikesminister Kari Häkämies
4426: 
4427: 
4428: 
4429: 
4430: 4
4431:                                                                     KK 440/1999 vp- Mikko Elo /sd
4432: 
4433: 
4434: 
4435: 
4436:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 440/1999 vp
4437: 
4438:                                              Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Repo-
4439:                                              saareen
4440: 
4441: 
4442: 
4443: 
4444: Eduskunnan puhemiehelle
4445: 
4446: Autoliikenteen lisääntyessä kevyen liikenteen         tärkein on ehkä joitakin vuosia sitten valmistu-
4447: väylien merkitys kasvaa jatkuvasti. Niinpä ke-        nut Tahkoluodon hiilivoimala. Väylän rakenta-
4448: vyen liikenteen väyliä tarvittaisiin nopeasti lisää   minen on mahdollista joko tiepiirin rahoilla tai
4449: niin, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ase-    työvoimapiiriitä saatavilla varoilla, mutta joka
4450: ma voitaisiin nykyistä paremmin turvata. Esim.        tapauksessa Turun tiepiirin on tehtävä asiasta
4451: Satakunnassa on useita kevyen liikenteen hank-        aloite. Tiettävästi Turun tiepiiri on esittänyt han-
4452: keita, jotka vaatisivat mitä pikaisinta toteutusta.   ketta aikaisempien vuosien työllisyystyöohjel-
4453:    Eräs tällainen kiireinen hanke on Porin Repo-      miin, mutta Reposaaren kevyen liikenteen väy-
4454: saareen suunniteltu kevyen liikenteen väylä           lää ei kuitenkaan ole päätetty rakentaa.
4455: (Levon-Reposaaren maantie 2654). Työllisyys-
4456: varoin on jo vuonna 1994 laadittu suunnitelmat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4457: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi välille       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4458: Reposaari-Tahkoluoto. Kevyen liikenteen väy-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4459: lä on pituudeltaan noin 2,6 kilometriä ja sen ar-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4460: vioidut kustannukset ovat 1,5 miljoonaa mark-
4461: kaa.                                                        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4462:    Reposaari on Porissa merkittävä turistikohde,            tyä kevyen liikenteen väylän rakentami-
4463: jonka merkitys on edelleen kasvamassa. Repo-                seksi Reposaareen olemassa olevan
4464: saareen on tullut myös uusia toimintoja, joista             suunnitelman mukaisesti?
4465: 
4466: 
4467: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
4468: 
4469:     Mikko Elo /sd
4470: 
4471: 
4472: 
4473: 
4474:                                                                                                  Versio 2.0
4475: KK 440/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                    Ministerin vastaus
4476: 
4477: 
4478: 
4479: 
4480: Eduskunnan puhemiehelle
4481: 
4482: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Reposaaren tietä käyttää keskimäärin 1 500
4483: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      autoa/vrk. Kevyttä liikennettä on runsaat 100
4484: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    henkilöälvrk. Viimeisten viiden vuoden aikana ei
4485: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko         ole sattunut henkilövahinko-onnettomuuksia.
4486: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Tiellä on 60 km/h nopeusrajoitus.
4487: KK 440/1999 vp:                                        Kevyen liikenteen väylä parantaisi Reposaa-
4488:                                                    ren tietä kulkevien jalankulkijoiden ja pyöräili-
4489:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    jöiden asemaa. Hanke on ollut esillä mm. Sata-
4490:       tyä kevyen liikenteen väylän rakentami-      kunnan aluetta koskevaa tieverkon kehittämis-
4491:       seksi Reposaareen olemassa olevan            suunnitelmaa laadittaessa. Toteuttamistaan odot-
4492:       suunnitelman mukaisesti?                     tavia kevyen liikenteen hankkeita on paljon, ja
4493:                                                    valitettavasti niukat tienpidon määrärahat eivät
4494: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      riitä niiden kaikkien toteuttamiseen lähivuosina.
4495: ti seuraavaa:                                      Turun tiepiiri on aiempina vuosina esittänyt han-
4496: Kysymys koskee kevyen liikenteen väylän ra-        ketta työllisyysohjelmiin ja tulee uusimaan esi-
4497: kentamista maantielle 269 Porin Reposaaren taa-    tyksensä jälleen ensi vuonna. Hankkeelle on ole-
4498: jama-alueen reunasta Tahkoluodon tienhaaraan.      massa valmis suunnitelma ja se on aloitettavissa
4499: Tienvarsiasutus on vähäistä ja kevyen liikenteen   nopeasti, jos työllisyysrahoitus myönnetään.
4500: väylä tarvitaan lähinnä kauttakulkuliikenteen      Työllisyysmäärärahojen käytöstä vastaavat työ-
4501: käyttöön.                                          ministeriö ja sen alainen piirihallinto.
4502: 
4503: 
4504: 
4505: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
4506: 
4507:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4508: 
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 2
4513: Ministems svar                                                      KK 440/1999 vp- Mikko Elo /sd
4514: 
4515: 
4516: 
4517: 
4518: Tili riksdagens talman
4519: 
4520: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      har ingen olycka som lett till personskador inträf-
4521: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       fat. Vägen har en hastighetsbegränsning om 60
4522: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-      km/h.
4523: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS           Leden för lätt trafik skulle förbättra ställning-
4524: 440/ 1999 rd:                                         en för de fotgängare och cyklister som rör sig på
4525:                                                       vägen. Projektet har varit aktuellt bl.a. när pla-
4526:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          nen för utvecklande av vägnätet i fråga om Sata-
4527:       för att bygga en led för lätt trafik tili       kuntaområdet gjorts upp. Det finns ett stort antal
4528:       Räfsö enligt den existerande planen?            projekt för den lätta trafiken som väntar på att bli
4529:                                                       genomförda och tyvärr räcker inte de knappa an-
4530: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       slagen för väghållningen tili för att genomföra
4531: föra följande:                                        dem alla under de närmaste åren. Åbo vägdistrikt
4532: Spörsmålet gäller byggandet av en led för lätt tra-   har tidigare föreslagit att projektet tas med i sys-
4533: fik på landsväg 269 från utkanten av tätorten         selsättningsarbetsprogrammen och distriktet
4534: Räfsö i Björneborg till Tahkoluoto vägskäl. Bo-       kommer att föreslå detta även för nästa år. För
4535: sättningen vid vägen är ringa, och leden för lätt     projektet finnsen fårdig plan och det kan påbör-
4536: trafik behövs främst för genomfartstrafiken.          jas snabbt, om sysselsättningsfinansiering bevil-
4537:    Trafikvolymen på Räfsövägen är i medeltal          jas. Arbetsministeriet och distriktsförvaltning
4538: 1 500 bilar/dygn. Mängden lätt trafik är drygt        som lyder under det ansvarar för användningen
4539: 100 personer/dygn. Under de senaste fem åren          av sysselsättningsanslagen.
4540: 
4541: 
4542: 
4543: Helsingfors den 8 oktober 1999
4544: 
4545:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4546: 
4547: 
4548: 
4549: 
4550:                                                                                                          3
4551:                                                                      KK 44111999 vp- Mikko Elo /sd
4552: 
4553: 
4554: 
4555: 
4556:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 44111999 vp
4557: 
4558:                                               Satakunnan        osuus     alueellisista     kehittämis-
4559:                                               rahoista
4560: 
4561: 
4562: 
4563: 
4564: Eduskunnan puhemiehelle
4565: 
4566: Sisäasiainministeriö on teettänyt selvityksen,         saanut asukaslukuunsa nähden valtion rahoitusta
4567: jossa tarkastellaan valtion talousarvion määrära-      1,1 miljardia markkaa. Tämä on 3,0 prosenttia
4568: hoja alueellisen kehittämisen rahoitukseen. Sel-       kaikista alueellisista kehittämismäärärahoista,
4569: vitys on jatkoa Mika Pikkaraisen Sisäasiainmi-         vaikka Satakunnan asukasluku on 4, 7 prosenttia
4570: nisteriölie tekemään selvitykseen "Aluekehitys-        valtakunnan koko asukasmäärästä. Sisäasiainmi-
4571: rahat ja additionaaliteetti alueellisessa kehittämi-   nisteriön selvitys osoittaa, että Satakunta saa eri-
4572: sessä".                                                tyisen vähän rahaa opetusministeriön hallinnon-
4573:    Nyt kyseessä olevassa selvityksessä alueelli-       alalta. Tämä on Satakunnan kehityksen kannalta
4574: sen kehittämisen määrärahatiedot kerättiin Päi-        erityisen arveluttavaa, sillä kysymys on nimen-
4575: jät-Hämeen ja Satakunnan maakuntien osalta             omaan valtion rahoituksesta osaamiseen, tekno-
4576: vuosilta 1995-1997. Maakunnittainen rahoitus-          logiaan ja näiden kehittämiseen.
4577: tarkastelu tehtiin vuoden 1996 talousarvion tilin-
4578: päätösaineiston pohjalta. Satakunta ja Päijät-Hä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4579: mehän ovat maakuntia, jotka ovat vuodesta toi-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4580: seen saaneet vähiten valtion rahoitusta alueelli-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4581: seen kehittämiseen.                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4582:    Vuonna 1997 valtion talousarviossa oli, lisä-
4583: talousarvio mukaan lukien, alueellisen kehittä-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4584: misen rahoitusta 100 momentilla yhteensä 35,2                tyä, jotta Satakunta saisi oikeudenmu-
4585: miljardia markkaa. Tästä summasta Satakunta on               kaisen osuuden alueellisista kehittämis-
4586:                                                              rahoista?
4587: 
4588: 
4589: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
4590: 
4591:     Mikko Elo /sd
4592: 
4593: 
4594: 
4595: 
4596:                                                                                                  Versio 2.0
4597: KK 441/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                          Ministerin vastaus
4598: 
4599: 
4600: 
4601: 
4602: Eduskunnan puhemiehelle
4603: 
4604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kuntien valtionosuusjärjestelmä sekä asuntopoli-
4605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tiikkaa ja maatalouspolitiikkaa tukevat määrära-
4606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hat, vaikka niiden merkitys alueellisen kehityk-
4607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            sen kannalta onkin merkittävä.
4608: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Valtion alueellisen kehittämisrahoituksen
4609: KK 44111999 vp:                                       alueellista ja sisällöllistä jakoa on voitu selvittää
4610:                                                       vuodelta 1996 talousarvion tilinpäätöstietojen
4611:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      perusteella. Maakuntien väestöosuuksiin verrat-
4612:        tyä, jotta Satakunta saisi oikeudenmu-         tuna rahoitusta suuntautui eniten Lappiin ja Uu-
4613:        kaisen osuuden alueellisista kehittämis-       dellemaalle. Myös Pohjois-Karjalan ja Kainuun
4614:        rahoista?                                      osuus alueellisen kehittämisen rahoituksesta oli
4615:                                                       selvästi suurempi kuin niiden väestöosuus. Näin
4616: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vertailtuna vähiten rahoitusta suuntautui Itä-Uu-
4617: ti seuraavaa:                                         dellemaalle, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle.
4618: Aluekehityslain 6 §:n perusteella on valtion ta-         On totta, että varsinkin osaamiseen, teknolo-
4619: lousarviossa jo vuodesta 1994 nimetty ne määrä-       giaan ja niiden kehittämiseen käytetty rahoitus
4620: rahat, joilla voidaan edistää alueellisten kehittä-   on Satakunnan mutta myös esim. Etelä-Pohjan-
4621: mistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laadit-     maan osalta väestöosuutta selvästi pienempi.
4622: tavien aluekehittämisohj elmien toteuttamista.        Myös muuttotappio on näissä maakunnissa ollut
4623: Vuoden 2000 budjettiesityksessä näitä on 33 mo-       vuosina 1995-1998 selvästi keskimääräistä suu-
4624: mentilla yhteensä 5,8 miljardia markkaa. Todel-       rempaa.
4625: lisuudessa alueelliseen kehittämiseen ja EU:n ta-        Alueellisen kehityksen kannalta on oppilaitos-
4626: voiteohjelmien toteuttamiseen käytetään rahoi-        ten, korkeakoulujen sekä teknologia- ja osaamis-
4627: tusta huomattavasti enemmän ja useammalta mo-         keskittymien rooli tullut hyvin keskeiseksi. Tä-
4628: mentilta kuin aluekehitysrahoiksi on määritelty.      hän liittyvät tietysti myös ihmiset muuttajina,
4629:    Sisäasiainministeriö on viime vuosina pyrki-       opiskelijoina, innovaattoreina ja perheen perus-
4630: nyt laajentamaan alueelliseen kehittämiseen käy-      tavina kuntalaisina.
4631: tettävän valtionrahoituksen tarkastelua ja selvit-       EU:n alue- ja rakennepolitiikan myötä myös
4632: tänyt tämän rahoituksen suuntautumista eri maa-       Satakuntaan on tullut lisäresursseja. Edellä mai-
4633: kuntiin. Ministeriössä valmistuneen selvityksen       nitun selvityksen mukaan vuonna 1996 Satakun-
4634: mukaan alueelliseen kehittämiseen käytettävää         ta pystyi hyödyntämään tavoite 2 ja 5b -ohjel-
4635: rahoitusta vuonna 1997 oli 100 momentilla 32 5        mien ED-rahoitusta erinomaisesti, selvästi yli
4636: miljardia markkaa. Vuonna 1998 vastaava rah~i­        väestöosuutensa. Erityisesti Porin korkeakoulu-
4637: tus oli 34,0 ja vuonna 1999 vastaavasti 30,7 mil-     yksikön toiminnan laajentamiseen on panostettu
4638: jardia markkaa. Vuoden 2000 talousarvioesityk-        EU:n ja valtion rahoitusta yli 30 milj. markkaa.
4639: sessä alueellisen kehittämisen rahoitusta on 95       Se tuo ja pitää osaltaan kaivattuja osaajia. Sa-
4640: momentilla, joiden loppusumma on 32,9 miljar-         moin kaupunkikeskustojen elävöittämiseen niin
4641: dia markkaa. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty      Porissa kuin Raumallakin on käytetty EU:n, val-
4642: 
4643: 
4644: 2
4645: Ministerin vastaus                                                  KK 441/1999 vp- Mikko Elo /sd
4646: 
4647: 
4648: tion ja kunnallista rahoitusta. Porin Jazz ry:n toi-      Yksi mahdollisuus on lisätä tämänkaltaista
4649: mitilojen siirtymistä lähes tyhjillään olleisiin,      tarkastelua valtion talousarvioesityksen yleispe-
4650: vanhan puuvillatehtaan tiloihin osarahoitettiin        rusteluihin ja joidenkin pääluokkien selvitys-
4651: EU-varoin. Samalla vauhditettiin maakunnan lii-        osiin. Toinen, juuri käsillä oleva tilaisuus, on ke-
4652: ton, TE-keskuksen ja Porin korkeakouluyksikön          hittää EU:n uuden ohjelmakauden 2000-2006
4653: sijoittumista saman katon alle.                        rahoitusseurantaa niin, että ED-ohjelmien toteut-
4654:    Siihen, miten paljon alueellisen kehittämisen       tamiseen välittömästi liittyvän rahoituksen lisäk-
4655: käytettävää valtionrahoitusta ohjautuu eri maa-        si seurattaisiin laajemmin maakuntiin ja niiden
4656: kuntiin, ei voida vaikuttaa millään "hallituksen       yhteistyöalueilla suuntautuvaa vajaan sadan mo-
4657: mahtikäskyllä". Rahoituksen määrät ja jakaumat         mentin rahoitusta alueelliseen kehittämiseen.
4658: muodostuvat lukuisista yksittäisistä päätöksistä,      Myös EU:n tavoitealueisiin kuulumattomien val-
4659: joita valtaosa tehdään maakunnissa valtion alue-       koisten alueiden rahoitus tulisi ottaa mukaan tar-
4660: hallinnossa. Olennaista on kuitenkin se, että tätä     kasteluun. EU:n tavoitealueet hyötyvät myös val-
4661: rahoitusta tarkastellaan ja sen suuntautumista         koisten alueiden kehittämisestä ja päinvastoin.
4662: maakuntiin arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
4663: 
4664: 
4665: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
4666: 
4667:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
4668: 
4669: 
4670: 
4671: 
4672:                                                                                                          3
4673: KK 44111999 vp- Mikko Elo /sd                                                            Ministems svar
4674: 
4675: 
4676: 
4677: 
4678: Tili riksdagens talman
4679: 
4680: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       nemas statsandelssystem samt de anslag som stö-
4681: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       der bostadspolitiken och lantbrukspolitiken, även
4682: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-      om de har stor betydelse för den regionala ut-
4683: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       vecklingen.)
4684: 441/1999 rd:                                              Den regionala och innehållsliga indelningen
4685:                                                       av statens finansiering av regionutvecklingen har
4686:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         kunnat utredas på basis av bokslutsuppgiftema
4687:        för att Satakunta skall få en rättvis del      gällande budgeten för 1996. I förhållande till
4688:        av regionutvecklingspengarna?                  landskapens befolkningsandelar riktades mest fi-
4689:                                                       nansiering till Lappland och Nyland. Även Norra
4690: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Karelens och Kajanalands andel av regionut-
4691: föra följande:                                        vecklingsfinansieringen var betydligt större än
4692: Enligt 6 § lagen om regional utveckling anges i       deras befolkningsandel. Enligt en sådan jämfö-
4693: budgeten sedan 1994 de anslag som kan använ-          relse riktades minst finansiering till Östra Ny-
4694: das till att främja uppnåendet av de regionala ut-    land, Satakunta och Södra Österbotten.
4695: vecklingsmålen och fullföljandet av de regionut-          Det är sant att särskilt finansieringen för kun-
4696: vecklingsprogram som görs upp för att dessa mål       skap, teknologi och utvecklingen av dessa är
4697: skall nås. I budgetpropositionen för år 2000 finns    klart mindre än befolkningsandelen i Satakunta
4698: sådana anslag under 33 moment, sammanlagt             men därtill även t.ex. i Södra Österbotten. Även
4699: 5,8 mrd. mk. I själva verket används betydligt        utflyttningsöverskottet har i dessa landskap varit
4700: mera pengar för finansieringen av den regionala       betydligt över medeltalet 1995-1998.
4701: utvecklingen och fullföljandet av EU:s målpro-            Läroanstaltema, högskoloma samt teknologi-
4702: gram. Anslagen finns under många olika mo-            och kunskapskoncentrationerna har blivit myck-
4703: ment och de har inte alltid definierats som           et viktiga för den regionala utvecklingen. Tili
4704: regionutvecklingspengar.                              detta hör så klart även människoma i egenskap av
4705:    Inrikesministeriet har under de senaste åren       in- och utflyttare, studerande, innovatörer och
4706: strävat efter att mera noggrant granska hur stats-    kommuninvånare som bildar familj.
4707: finansieringen för regional utveckling används            I samband med EU:s regional- och strukturpo-
4708: och utrett hur denna finansiering riktas till olika   litik har även Satakunta fått ökade resurser. En-
4709: landskap. Enligt en utredning som fårdigställts i     ligt den närnnda utredningen kunde Satakunta
4710: ministeriet fanns 1997 finansiering för utveck-       1996 på ett utmärkt sätt utnyttja EU-finansiering-
4711: lingen av regioner under 100 moment. Det sam-         en för målprogrammen 2 och 5b, klart över sin
4712: manlagda beloppet uppgick till 32,5 mrd. mk. År       befolkningsandel. Särskilt på utvidgningen av
4713: 1998 var motsvarande finansiering 34,0 och            verksamheten i högskoleenheten i Björneborg
4714: 1999 30,7 mrd. mk. I budgetpropositionen för          har satsats mer än 30 mrd. mk i finansiering från
4715: 2000 finns finansiering för regional utveckling       EU och staten. Detta för med sig och håller kvar
4716: under 95 moment och slutsumman är 32,9 mrd.           sakkunniga. Likaså har såväl i Björneborg som i
4717: mk. (Utanför granskningen har lämnats kommu-          Raumo använts finansiering från EU, staten och
4718: 
4719: 
4720: 4
4721: Ministems svar                                                      KK 44111999 vp- Mikko Elo /sd
4722: 
4723: 
4724: 
4725: kommunema för att ge Iiv år stadscentren. När              En möjlighet är att ta med en sådan gransk-
4726: Pori Jazz ry:s lokaliteter flyttade tili utrymmena i   ning i budgetens alimänna motivering och i för-
4727: en gamma! bomulisfabrik som stått nästan tom           klaringama tili vissa huvudtitlar. Ett annat, aktu-
4728: delfinansierades detta med EU-medel. Samtidigt         elit tilWille är att utveckla uppföljningen av fi-
4729: påskyndades förbundets på landskapsnivå, ar-           nansieringen under EU:s nya programperiod
4730: betskrafts- och näringscentralens och högskole-        (2000-2006) så att inte bara den finansiering
4731: enhetens i Bjömeborg placering under samma             följs upp som direkt hör ihop med fuliföljandet
4732: tak.                                                   av EU-program utan även den finansiering för re-
4733:    Regeringen kan inte med "diktat" inverka på         gional utveckling (under knappt hundra mo-
4734: hur mycket av statsfinansieringen för regional ut-     ment) som mera alimänt riktas ut tili landskapen
4735: veckling som riktas till olika landskap. Finansie-     och tili deras samarbetsområden. Även de områ-
4736: ringens omfattning och fördelning är ett resultat      den som inte hör till EU:s målområden borde tas
4737: av många enskilda beslut som tili största delen        med i granskningen. EU:s målområden gynnas
4738: fattas i landskapens statliga regionalförvaltning.     även när dessa områden utvecklas, och vice ver-
4739: Det väsentliga är dock att denna finansiering          sa.
4740: granskas och dess inriktning till landskapen be-
4741: döms som en helhet.
4742: 
4743: 
4744: Helsingfors den 5 oktober 1999
4745: 
4746:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
4747: 
4748: 
4749: 
4750: 
4751:                                                                                                         5
4752:                                                                     KK 442/1999 vp- Mikko Elo /sd
4753: 
4754: 
4755: 
4756: 
4757:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 442/1999 vp
4758: 
4759:                                              Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kielten-
4760:                                              opetuksen taso
4761: 
4762: 
4763: 
4764: 
4765: Eduskunnan puhemiehelle
4766: 
4767: Vuosi sitten esitin asianomaisen ministerin vas-      suomalaisten opettajien kielitaito on niin heikko,
4768: tattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tieduste-    että opetuksesta kärsii sekä varsinainen opetetta-
4769: lin hallituksen toimenpiteitä vieraiden kielten       va aine että opiskelijoiden kielitaito. Siksi on eh-
4770: opetusta autavien opettajien riittävän kielitaidon    dottoman tarkeää, että englanninkielistä opetus-
4771: varmistamiseksi. Vastauksessaan silloinen ope-        ta autavien suomalaisten opettajien kielitaidolle
4772: tusministeri Olli-Pekka Heinonen huomautti            asetetaan korkeat vaatimukset. Muutoin hyvässä
4773: mm., että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen       tarkoituksessa annettava opetus menettää koko-
4774: vieraiden kielten opetus sekä opetusta autavien       naan mielekkyytensä erityisesti opiskelijoiden
4775: kielitaidon taso ovat parhaillaan valtakunnalli-      näkökulmasta katsottuna.
4776: sen arvioinnin kohteena. Heinosen mukaan ar-
4777: viointi valmistui vuoden 1998 loppuun mennes-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4778: sä. Opetusministeri Heinonen lupasi myös, että        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4779: opetusministeriö ryhtyy välittömästi tarvittaviin     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4780: toimenpiteisiin arvioinnin tulosten perusteella.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4781:    Nyt olisi mielenkiintoista tietää, millaisia tu-
4782: loksia edellä mainittu arviointi on antanut vieras-         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4783: kielistä opetusta autavien opettajien omasta                tyä ammattikorkeakouluissa ja yliopis-
4784: kielitaidosta ja mihin toimenpiteisiin opetus-              toissa vieraiden kielten opetusta anta-
4785: ministeriö on ryhtynyt kyseisen arvioinnin                  vien opettajien riittävän kielitaidon var-
4786: pohjalta?                                                   mistamiseksi?
4787:     Joka tapauksessa edelleen tulee valituksia sii-
4788: tä, että esim. englanninkielistä opetusta autavien
4789: 
4790: 
4791: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
4792: 
4793:     Mikko Elo /sd
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 
4798: 5 200661
4799:                                                                                                  Versio 2.0
4800: KK 442/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                     Ministerin vastaus
4801: 
4802: 
4803: 
4804: 
4805: Eduskunnan puhemiehelle
4806: 
4807: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     nin tuloksista voidaan todeta, että vieraskielisen
4808: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      opetuksen taso ei kaikin osin ole korkeakouluis-
4809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    samme tyydyttävä. Arviointiryhmä kiinnitti huo-
4810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko         miota mm. vieraskielistä opetusta antavien opet-
4811: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tajien kielitaidon kirjavuuteen.
4812: KK 44211999 vp:                                       Ammattikorkeakouluopinnoista           annetussa
4813:                                                    asetuksessa säädetään, että opettajan on hallitta-
4814:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    va korkeakoulun opetuskieli tai se kieli, jolla hä-
4815:       tyä ammattikorkeakouluissa ja yliopis-       net on määrätty opetusta antamaan. Vastaavan-
4816:       toissa vieraiden kielten opetusta antavi-    laista säädöstä yliopistojen osalta ei ole.
4817:       en opettajien riittävän kielitaidon var-        Hallitus katsoo, että vieraskielisen opetuksen
4818:       mistamiseksi?                                edelleen kehittäminen on avainasemassa koulu-
4819:                                                    tuksen kansainvälistämisessä. Korkean tason tur-
4820: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vaamiseksi ja menettelyjen yhtenäistämiseksi
4821: ti seuraavaa:                                      korkeakouluissa opetusministeriö antaa korkea-
4822: Arviointi korkeakoulujen vieraskielisestä ope-     kouluille vielä kuluvan vuoden aikana suosituk-
4823: tuksesta valmistui tämän vuoden alussa. Arvioin-   sen tavoista todeta opetuskielen hallinta.
4824: 
4825: 
4826: 
4827: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
4828: 
4829:     Opetusministeri Maija Rask
4830: 
4831: 
4832: 
4833: 
4834: 2
4835: Ministems svar                                                     KK 442/1999 vp- Mikko Elo /sd
4836: 
4837: 
4838: 
4839: 
4840: Tili riksdagens talman
4841: 
4842: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      de i våra högskolor. Utvärderingsgruppen fåste
4843: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       uppmärksamhet bl.a. vid att de lärare som med-
4844: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-      delar undervisning på främmande språk uppvisar
4845: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       mycket varierande språkkunskaper.
4846: 442/1999 rd:                                             Enligt förordningen om yrkeshögskolestudier
4847:                                                       skall lärarna ha kunskaper i undervisningssprå-
4848:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          ket vid högskolan eller i det språk på vilket de
4849:       för att säkerställa tillräckliga språkkun-      förordnats att undervisa. Motsvarande bestäm-
4850:       skaper hos de lärare som undervisar i           melse saknas för universitetens del.
4851:       främmande språk i yrkeshögskolorna                 Regeringen anser att vidareutvecklingen av
4852:       och universiteten?                              undervisningen på främmande språk intar en
4853:                                                       nyckelställning när utbildningen internationali-
4854: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       seras. För att trygga en hög nivå och förenhetliga
4855: föra följande:                                        praxis i högskolorna kommer undervisningsmi-
4856: En utvärdering av undervisningen på främmande         nisteriet under detta år att utfårda en rekommen-
4857: språk i högskoloma blev fårdig i början av detta      dation tili högskolorna när det gäller sätt på vilka
4858: år. Beträffande utvärderingsresultaten kan kon-       kunskaperna i undervisningsspråket kan konsta-
4859: stateras att nivån på undervisningen på främman-      teras.
4860: de språk inte i alla avseenden är tillfredsställan-
4861: 
4862: 
4863: 
4864: Helsingfors den 6 oktober 1999
4865: 
4866:     Undervisningsminister Maija Rask
4867: 
4868: 
4869: 
4870: 
4871:                                                                                                         3
4872:                            j
4873:                           j
4874:                          j
4875:                         j
4876:                        j
4877:                       j
4878:                      j
4879:                     j
4880:                    j
4881:                   j
4882:                  j
4883:                 j
4884:                j
4885:               j
4886:              j
4887:             j
4888:            j
4889:           j
4890:          j
4891:         j
4892:        j
4893:       j
4894:      j
4895:     j
4896:    j
4897:   j
4898:  j
4899: j
4900:                                                                KK 443/1999 vp- Jari Leppä /kesk
4901: 
4902: 
4903: 
4904: 
4905:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 443/1999 vp
4906: 
4907:                                             Ansionmenetyksen korvaaminen sotilasvamma-
4908:                                             lain perusteella kuntootettaville
4909: 
4910: 
4911: 
4912: 
4913: Eduskunnan puhemiehelle
4914: 
4915: Rauhan aikana vammautuneita, sotilasvamma-           kuntoutusrahalain (611191) 5 §, joka sisältää
4916: lain korvausten piiriin kuuluvia on noin 12 000,     kuntoutusrahan antamisperusteet, eikä sotilas-
4917: joista hyvin monella on sotilasvammalakiin pe-       vammalain mukainen kuntoutus kuulu niihin.
4918: rustuva oikeus vuosittaiseen kuntoutukseen.
4919: Työssä käyvien ongelmaksi muodostuu se, kuka         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4920: korvaa kuntoutusajan palkanmenetyksen joko           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4921: työntekijälle tai työnantajalle tämän maksaessa      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4922: kuntoutusajalta palkan. Sotilasvammalaki ei kor-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4923: vaa kuntoutusajan ansionmenetystä.
4924:     Kireän työllisyystilanteen vuoksi kuntoutuk-           Miten hallitus aikoo tarkistaa kuntou-
4925: sessa käyminen jää, kun työnantaja ei ole valmis           tusrahan myöntämisperusteita siten,
4926: maksamaan kahta kuukauden lomaa työntekijäl-               että myös sotilasvammalain mukaan
4927: le. Myös kesäloman uhraus kuntoutuksessa käyn-             kuntoutettavilla on oikeus päivärahaan
4928: tiin tuntuu perheellisen kohdalla järjettömältä.           kuntoutusajalta?
4929:     Kelassa todetaan, että kuntoutusrahaan ei täl-
4930: laisissa tapauksissa ole oikeutta. Perusteena on
4931: 
4932: 
4933: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
4934: 
4935:     Jari Leppä /kesk
4936: 
4937: 
4938: 
4939: 
4940:                                                                                               Versio2.0
4941: KK 443/1999 vp - Jari Leppä /kesk                                                  Ministerin vastaus
4942: 
4943: 
4944: 
4945: 
4946: Eduskunnan puhemiehelle
4947: 
4948: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      pitkin väliajoin. Elinkorkoa maksetaan myös
4949: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kuntoutuksen ajalta.
4950: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin ovat
4951: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän     oikeutettuja lähinnä sodassa vammautuneet sekä
4952: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       ne asevelvolliset, joiden sotilastapaturma on sat-
4953: 443/1999 vp:                                        tunut ennen vuotta 1991.
4954:                                                         Mikäli sotilastapaturma on sattunut 1 päivänä
4955:       Miten hallitus aikoo tarkistaa kuntou-        tammikuuta 1991 tai myöhemmin, korvausta
4956:       tusrahan myöntämi.sperusteita siten,          suoritetaan sotilastapaturmalain mukaan. Soti-
4957:       että myös sotilasvammalain mukaan             lastapaturmalain mukaisissa korvauksissa nouda-
4958:       kuntoutettavilla on oikeus päivärahaan        tetaan soveltuvin osin tapaturmavakuutuslain
4959:       kuntoutusajalta?                              säännöksiä. Vahingoittuneella on oikeus kuntou-
4960:                                                     tukseen tapaturmavakuutuksen perusteella kor-
4961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla.
4962: ti seuraavaa:                                       Kuntoutuksen ajalta kuntoutujana on oikeus saa-
4963: Sotilasvammalain mukaan korvataan työ- tai toi-     da ansionmenetyskorvauksena päivärahaa, tapa-
4964: mintakyvyn palauttamista ja säilyttämistä tar-      turmaeläkettä tai elinkorkoa. Kuntoutus voi olla
4965: koittava kuntouttaminen sen mukaan kuin ase-        joko ammatillista tai lääkinnällistä.
4966: tuksella säädetään. Sotilasvammalain mukaan             Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-
4967: korvataan vain lääkinnällinen kuntoutus. Kun-       tuksesta annetun lain (KKL) mukaan Kelajärjes-
4968: toutuksen ajalta ei makseta päivärahaa eikä muu-    tää ja korvaa vakuutetulle ammatillista tai lääkin-
4969: takaan korvausta ansionmenetyksestä. Kuntoutu-      nällistä kuntoutusta, jollei vakuutetulla ole oi-
4970: jalle korvataan vain kuntoutuksesta aiheutuneet     keutta tarvitsemaansa kuntoutukseen tai kor-
4971: kustannukset ja matkakulut.                         vaukseen sotilasvammalain tai sotilastapaturma-
4972:    Sotilasvammalain eräiden säännösten sovelta-     lain nojalla. Sotilasvammalain mukainen lääkin-
4973: mista koskevan asetuksen 1 §:ssä säädetään, että    nällinen kuntoutus sekä sotilastapaturmalain mu-
4974: sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saavalle       kainen kuntoutus ovat siten ensisijaisia Kelan
4975: korvataan edellä mainitun kaltainen kuntoutus.      kuntoutukseen nähden. Sotilasvammalain sovel-
4976: Elinkorkoa annetaan jos vahingoittuneen tai sai-    tamispiiriin kuuluvalla on oikeus Kelan järjestä-
4977: rastuneen työkyvyttömyysaste on vähintään           mään ja korvaamaan ammatilliseen kuntoutuk-
4978: kymmenen sadalta. Elinkorko on korvausta soti-      seen, jos KKL:n mukaisen kuntoutuksen kritee-
4979: lasvammalain mukaan korvattavan vahingoittu-        rit täyttyvät. Kuntoutuksen tarkoituksena tulee
4980: misen tai sairastumisen aiheuttamasta jatkuvasta    olla kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelä-
4981: vajavuudesta tai haitasta. Elinkorko maksetaan      mään palaaminen tai sinne tulo. Tällöin hänellä
4982: lähtökohtaisesti ennakolta neljästi vuodessa yhtä   on myös oikeus kuntoutusrahaan.
4983: 
4984: 
4985: 
4986: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
4987: 
4988:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4989: 
4990: 2
4991: Ministems svar                                                  KK 443/1999 vp- Jari Leppä /kesk
4992: 
4993: 
4994: 
4995: 
4996: Tili riksdagens talman
4997: 
4998: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       gelbundet fyra gånger om året. Livränta utbeta-
4999: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        las också under rehabiliteringstiden.
5000: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari          Rätt till ersättningar som beviljas med stöd av
5001: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål          lagen om skada, ådragen i militärtjänst betalas
5002: SS 443/1999 rd:                                       närmast till personer som skadats i krig samt så-
5003:                                                        dana vämpliktiga som råkat ut för ett olycksfall i
5004:       Hur ämnar regeringen korrigera grun-            militärtjänst före år 1991.
5005:       derna för beviljande av rehabiliterings-            Om olycksfallet har inträffat den 1 januari
5006:       penning så att också rehabiliteringskli-         1991 eller senare, betalas ersättning med stöd av
5007:       enter som beviljas rehabilitering med           1agen om o1ycksfall i mi1itärtjänst. I fråga om er-
5008:       stöd av lagen om skada, ådragen i mili-         sättningar enligt lagen om olycksfall i militär-
5009:       tärtjänst har rätt tili dagpenning under        tjänst tillämpas i tillämpliga delar lagen om
5010:       rehabiliteringstiden?                           olycksfallsförsäkring. Den skadade har rätt till
5011:                                                       rehabilitering med stöd av lagen om rehabilite-
5012: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ring som ersätts enligt lagen om olycksfallsför-
5013: föra följande:                                        säkring. Under rehabiliteringstiden har rehabili-
5014: Enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst er-    teringsklienten rätt till ersättning för inkomst-
5015: sätts rehabilitering som avser återställande eller    bortfall i form av dagpenning, olycksfallspen-
5016: bevarande av arbets- eller funktionsförmågan på       sion eller livränta. Rehabiliteringen kan vara an-
5017: det sätt som bestäms genom förordning. Enligt         tingen yrkesinriktad eller medicinsk.
5018: lagen om skada, ådragen i militärtjänst ersätts en-       Enligt lagen om rehabilitering som ordnas av
5019: dast medicinsk rehabilitering. Under rehabilite-      folkpensionsanstalten ordnar och ersätter Fpa yr-
5020: ringstiden betalas varken dagpenning eller annan      kesinriktad och medicinsk rehabilitering för för-
5021: ersättning för förlorad arbetsinkomst. Rehabilite-    säkrade, om den försäkrade inte har rätt till den
5022: ringsklienten ersätts endast för de kostnader och     rehabilitering som han behöver eller ersättning
5023: resekostnader som rehabiliteringen ger upphov         med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-
5024:                                                       tjänst eller lagen om olycksfall i militärtjänst.
5025: till.
5026:     I 1 § förordningen om tillämpningen av vissa      Medicinsk rehabilitering med stöd av lagen om
5027: stadganden i lagen om skada, ådragen i militär-       skada, ådragen i militärtjänst eller rehabilitering
5028: tjänst bestäms att sådan rehabilitering som avses     med stöd av lagen om olycksfall i militärtjänst är
5029: ovan ersätts om klienten erhåller livränta enligt     alltså primära i förhållande till rehabilitering som
5030: lagen om skada, ådragen i militärtjänst. Livränta     ordnas av Fpa. Personer som omfattas av lagen
5031: beviljas när den skadades eller insjuknades inva-     om skada, ådragen i militärtjänst har rätt till yr-
5032: liditetsgrad är minst tio procent. Livränta är er-    kesinriktad rehabilitering som ordnas och ersätts
5033: sättning enligt lagen om skada, ådragen i miltär-     av Fpa, om villkoren för rehabilitering enligt la-
5034: tjänst för sådan fortgående vanförhet eller sådant    gen om rehabilitering som ordnas av folkpen-
5035: fortgående men som orsakas av skadan eller in-        sionsanstalten är uppfyllda. Syftet med rehabili-
5036: sjuknandet. Livränta betalas i regel i förskott re-   teringen skall vara att få rehabiliteringsklienten
5037: 
5038: 
5039:                                                                                                         3
5040: KK 443/1999 vp- Jari Leppä /kesk                         Ministems svar
5041: 
5042: 
5043: att stanna kvar i arbetslivet, återgå till arbetslivet
5044: eller att få ett arbete. 1 så fall har han också rätt
5045: till rehabiliteringspenning.
5046: 
5047: 
5048: Helsingfors den 7 oktober 1999
5049: 
5050:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
5051: 
5052: 
5053: 
5054: 
5055: 4
5056:                                                            KK 444/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5057: 
5058: 
5059: 
5060: 
5061:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 444/1999 vp
5062: 
5063:                                             Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ase-
5064:                                             man vahvistaminen
5065: 
5066: 
5067: 
5068: 
5069: Eduskunnan puhemiehelle
5070: 
5071: Hallitusohjelmassa korostetaan osaamista ja tie-     opistokoulutuksesta on 3,3 prosenttia, mikä pie-
5072: toa, joka hyödyntää maan kaikkia alueita tasa-       nenisi ministeriön suunnitelmien mukaan 3,1
5073: puolisesti. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota         prosenttiin.
5074: alueellisesti tasapainoiseen väestörakenteeseen         Opetusministeriö vaatii siis yliopistolaitoksel-
5075: ja osaamisen vahvistamiseen alueilla. Alueelli-      ta tutkintojen määrän kasvattamista ilman takui-
5076: sia eroja kavennetaan käyttämällä tietoyhteis-       ta rahoituksen lisäämisestä. Ministeriön suunni-
5077: kunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Elinvoimais-       telmien mukaan LTTK:sta valmistuisi 350 diplo-
5078: ten maakunta- ja seudullisten keskusten kilpailu-    mi-insinööriä ja 80 kauppatieteen maisteria.
5079: kykyä parannetaan.
5080:     Osaamisen ja tiedon levittäminen maakuntiin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5081: on osa uutta aluepolitiikkaa. Korkeakoulujen         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5082: rooli on hyvin merkittävä alueen kehittämisessä      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5083: osaamisen ja tiedon tuottajana ja levittäjänä.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5084:    Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on
5085: itäisen Suomen ainoa teknillisten ja kauppatie-             Aikooko hallitus pitää kiinni hallitusoh-
5086: teellisten alojen yliopisto. L TTK:n asemaa tulisi         jelmastaan vahvistamalla osaamista
5087: vahvistaa ja kehittää, jotta se voisi toimia Kaak-         alueilla ja
5088: kois- ja Itä-Suomen osaamiskeskittymänä ja si-
5089: ten kasvun veturina.                                       aikooko hallitus täten vahvistaa Lap-
5090:    Kuitenkin opetusministeriön ehdotuksessa yli-           peenrannan teknillisen korkeakoulun
5091: opistojen toimintamenobudjetoinniksi vuosille              asemaa?
5092: 2001-2003 Lappeenrannan teknillisen korkea-
5093: koulun osuutta koko maan yliopistokoulutukses-
5094: ta aiotaan pienentää tutkintotavoitteilla mitattu-
5095: na. Nyt LTTK:n suhteellinen osuus Suomen yli-
5096: 
5097: 
5098: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
5099: 
5100:     Pentti Tiusanen /vas
5101: 
5102: 
5103: 
5104: 
5105:                                                                                                Versio 2.0
5106: KK 444/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                 Ministerin vastaus
5107: 
5108: 
5109: 
5110: 
5111: Eduskunnan puhemiehelle
5112: 
5113: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       suusohjelmassa. Samoin opetusministeriö on
5114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         suhtautunut myönteisesti käynnissä olevaan Itä-
5115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Suomen yliopistojen yhteistyön tiivistämiseen.
5116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-          Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
5117: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       osuus suoritetuista ylemmän kandidaattiasteen
5118: KK 444/1999 vp:                                       tutkinnoista vuosina 1996-98 oli keskimäärin
5119:                                                       2,8 prosenttia. Tutkintoja suoritettiin kyseisenä
5120:        Aikooko hallitus pitää kiinni hallitusoh-      ajanjaksona keskimäärin 304 vuodessa. Vuosien
5121:        jelmastaan vahvistamalla osaamista             1998-2000 tutkintotavoitteeksi sovittiin keski-
5122:        alueilla ja                                    määrin 357 tutkintoa vuodessa, mikä merkitsee
5123:                                                       3,3 prosentin valtakunnallista osuutta. Opetusmi-
5124:        aikooko hallitus täten vahvistaa Lap-          nisteriö lähetti viime keväänä yliopistoille kom-
5125:        peenrannan teknillisen korkeakoulun            mentoitavaksi tutkintotavoite-ehdotuksen vuo-
5126:        asemaa?                                        sille 2001-2003. Lappeenrannan teknillisen
5127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         korkeakoulun tutkintotavoitteeksi esitettiin kes-
5128: ti seuraavaa:                                         kimäärin 390 tutkintoa vuodessa. Tämä vastaa
5129:                                                      valtakunnallisesti 3,1 prosentin tavoiteosuutta.
5130: Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu              Tohtorin tutkintoja Lappeenrannan teknilli-
5131: duaalimalliin, jossa yliopistojen toiminta pohjau-   sessä korkeakoulussa suoritettiin vuosina 1996--
5132: tuu tieteeseen. Yliopistot vastaavat tutkijakun-     98 keskimäärin 30, mikä vastaa 3,3 prosenttia
5133: nan ja korkeimmin koulutetun työvoiman saata-        suoritetuista     tohtorintutkinnoista.     Vuosien
5134: vuudesta sekä innovaatioiden pohjana olevan tie-      1998-2000 tutkintotavoitteeksi sovittiin 42 toh-
5135: teellisen tiedon tuottamisesta Yliopistot näh-       torintutkintoa, mikä vastaa 4,3 prosentin valta-
5136: däänkin luonteeltaan ensisijaisesti valtakunnalli-   kunnallista osuutta. Vuosien 2001-2003 tohto-
5137: sina laitoksina, vaikka niiden rooli alueellisessa   ritavoitteeksi esitettiin 53 tohtorintutkintoa, mikä
5138: kehittämistyössä onkin merkittävä. Alueellisiin      valtakunnallisesti vastaa 4,3 prosentin osuutta.
5139: kehittämistarpeisiin on viime vuosina vastattu           Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoilta
5140: kehittämällä ammattikorkeakoululaitosta. Am-         kommentit tutkintotavoite-esityksestä 20.9. men-
5141: mattikorkeakoulut ovat vahvistaneet työelämä-        nessä. Saadun palautteen pohjalta keskustelua
5142: yhteyksiään palvelemaan entistä paremmin             yliopistojen kanssa jatketaan niin, että tutkintota-
5143: alueellista kehitystä ja pk-sektorin tarpeita.       voitteet saadaan sovituksi ensi kevään tulosneu-
5144:    Hallitusohjelmassa alueellista kehitystä pyri-    votteluissa. Lappeenrannan teknillisen korkea-
5145: tään tukemaan osaamista vahvistamalla. Näin ta-      koulun tavoitteita on pyritty selkeästi lisäämään.
5146: pahtuu myös Lappeenrannan teknillisen korkea-        Tietoteollisuusohjelman painotukset kohdistui-
5147: koulun osalta. Opetusministeriö on tukenut usei-     vat kuitenkin pääosin Teknilliseen korkeakou-
5148: na vuosina hankerahoituksella yliopiston paino-      luun, Tampereen teknilliseen korkeakouluun ja
5149: pistealueita. Yliopisto on myös merkittävällä pa-    Oulun yliopistoon, mikä osaltaan heijastuu Lap-
5150: noksella mukana valtakunnallisessa tietoteolli-      peenrannan teknillisen korkeakoulun suhteelli-
5151: 
5152: 
5153: 2
5154: Ministerin vastaus                                         KK 444/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5155: 
5156: 
5157: seen osuuteen. Lappeenrannan teknillisen kor-        han on kuitenkin oltava, että opiskelijat myös
5158: keakoulun osuus vuoden 1998 tutkijankoulutus-        valmistuvat.
5159: paikoista oli vain 1,9 prosenttia, mikä taas osal-      Yliopistojen määrärahojen taso on turvattu
5160: taan heijastuu tohtoritavoitteisiin.                 lainsäädännöllä aina vuodesta 1967 lähtien. Yli-
5161:    Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tren-      opistojen määrärahat kokivat vuosina 1993 ja
5162: di on edellä esitetyn tarkastelun valossa kasvuha-   1994 reaalisesti noin 800 milj. markan eli noin 16
5163: kuinen. Opetusministeriön näkökulmasta olisi         prosentin reaaliset leikkaukset. Tällöin voimava-
5164: tärkeää, että yliopiston profiili tutkimuksen ja     rojen resurssisuojasta eduskunnan päätöksellä ti-
5165: jatkokoulutuksen alueella edelleen vahvistuisi.      lapäisesti luovuttiin. Tämän jälkeen yliopistojen
5166: Tässä kehityksessä yliopiston on aktiivisesti hyö-   määrärahat ovat kehittyneet suotuisasti. Erittäin
5167: dynnettävä myös ulkopuolista rahoitusta, erityi-     merkityksellinen rahoituskehityksen kannalta on
5168: sesti Euroopan unionin rakennerahastojen tar-        ollut tutkimuksen lisärahoitusohjelman toteutta-
5169: joamia mahdollisuuksia. Yliopistossa parhail-        minen vuosina 1997-99, joka merkitsi yliopis-
5170: laan tehtävä strategiatyö on sen vuoksi äärimmäi-    toihin 250 milj. markan määrärahalisäystä.
5171: sen tärkeää.                                            Yliopistojen määrärahojen lainsäädännölli-
5172:    Opetusministeriön esittämästä yliopistojen        nen resurssisuoja päättyy vuoden 2000 lopussa.
5173: tutkintomäärien kasvusta noin puolet aiheutuu si-    Hallitusohjelmassa edellytetään kuitenkin, että
5174: säänottomäärien toteutuneesta kasvusta. Toinen       yliopistojen määrärahat turvataan lainsäädännöl-
5175: puoli aiheutuu opintojen tehostumisesta. Tehos-      lä tämän jälkeenkin. Opetusministeriö asetti äs-
5176: taruistavoitetta ei voitane pitää kohtuuttomana,     kettäin laajapohjaisen työryhmän selvittämään,
5177: mikäli laskennallinen läpäisy viiden vuoden tar-     miten tämä voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työ-
5178: kastelujaksolla nousee 67 prosentista 71 prosent-    ryhmän työ valmistuu kuluvan vuoden loppuun
5179: tiin, varsinkin kun pidemmän aikavälin läpäi-        mennessä. Yliopistojen tuleva määrärahakehitys
5180: sytavoitteena on 75 prosenttia viidessä vuodes-      ratkaistaan pitkälti tämän työn tuloksena. Ensi
5181: sa. Sisällä jo olevien opiskelijoiden valmistumi-    vuoden kuluessa ehdotukset ovat myös eduskun-
5182: nen tuskin aiheuttaa yliopistoille kovin merkittä-   nan käsiteltävinä.
5183: viä lisäkustannuksia. Sisäänoton lähtökohtana-
5184: 
5185: 
5186: 
5187: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
5188: 
5189:     Opetusministeri Maija Rask
5190: 
5191: 
5192: 
5193: 
5194:                                                                                                      3
5195: KK 444/1999 vp -      Pentti Tiusanen /vas                                                 Ministems svar
5196: 
5197: 
5198: 
5199: 
5200: Tili riksdagens talman
5201: 
5202: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        riksomfattande         informationsindustriprogram-
5203: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        met. Likaså har undervisningsministeriet förhål-
5204: statsrådet översänt följande av riksdagsman            lit sig positivt tili en intensifiering av det pågåen-
5205: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga        de samarbetet mellan universiteten i östra Fin-
5206: spörsmål SS 444/1999 rd:                               land.
5207:                                                            Villmanstrands tekniska högskolas andel av
5208:        Avser regeringen hålla fast vid reger-          alla avlagda examina på högre kandidatnivå åren
5209:        ingsprogrammet och stärka kompeten-             1996-98 var i genomsnitt 2,8 procent. 1 genom-
5210:        sen i regionema, och                            snitt avlades 304 examina om året under denna
5211:                                                       period. Det avtalade examensmålet för 1998-
5212:        avser regeringen därmed stärka Vill-           2000 är 357 examina per år, vilket innebär en na-
5213:        manstrands tekniska högskolas ställ-            tionell andel på 3,3 procent. Undervisningsmi-
5214:        ning?                                          nisteriet skickade senaste vår ett förslag tili exa-
5215: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mensmål för 2001-2003 tili universiteten för
5216: föra följande:                                        kommentarer. För Villmanstrands tekniska hög-
5217:                                                       skola var det föreslagna examensmålet i genom-
5218: Det finländska högskolesystemet bygger på en          snitt 390 examina om året. På riksnivå motsvarar
5219: dualmodell, där universitetens verksamhet är ve-      det en andel på 3, 1 procent.
5220: tenskapligt förankrad. Universiteten svarar för            Antalet avlagda doktorsexamina i Villman-
5221: tiligången på en forskarkår och den högst utbil-      strands tekniska högskola 1996-98 var i genom-
5222: dade arbetskraften samt för produktionen av den       snitt 30, vilket motsvarar 3,3 procent av alla av-
5223: vetenskapliga kunskapen, grunden för innovatio-       lagda doktorsexamina. Det avtalade målet för
5224: ner. Universiteten ses i första hand som riksom-       1998-2000 är 42 doktorsexamina, vilket mot-
5225: fattande inrättningar, även om deras roll i det re-   svarar en nationell andel på 4,3 procent. För
5226: gionala utvecklingsarbetet är betydande. De se-       2001-2003 föreslogs målet 53 doktorsexamina,
5227: naste åren har man mött de regionala utveck-          vilket på riksnivå motsvarar en 4,3 procents an-
5228: lingsbehoven genom att utveckla yrkeshögskole-        del.
5229: väsendet. Y rkeshögskolorna har stärkt sina ar-           Undervisningsministeriet bad om universite-
5230: betslivskontakter för att ännu bättre betjäna den     tens kommentarer senast 20.9. Utgående från de
5231: regionala utvecklingen och de små och medelsto-       inkomna kommentarerna fortsätter diskussionen
5232: ra företagens behov.                                  med universiteten så att en överenskommelse om
5233:    1 regeringsprogrammet strävar man efter att        examensmålen nås i vårens resultatförhandling-
5234: stödja den regionala utveckling genom att stärka      ar. Ministeriet har tydligt försökt höja målen för
5235: kompetensen. Så sker också i fråga om Villman-        Villmanstrands tekniska högskola. Prioritering-
5236: strands tekniska högskola. Undervisningsminis-        arna i informationsindustriprogrammet gäller
5237: teriet har med projektfinansiering understött uni-    dock i huvudsak Tekniska högskolan, Tammer-
5238: versitetets insatsområden i flera år. Universitetet   fors tekniska högskola och Uleåborgs universi-
5239: medverkar också med en betydande insats i det         tet, vilket för sin del återverkar på Villman-
5240: 
5241: 
5242: 4
5243: Ministems svar                                                  KK 444/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5244: 
5245: 
5246: strands tekniska högskolas relativa andel. Hög-           stora tilläggskostnader. En utgångspunkt för an-
5247: skolans andel av forskarutbildningsplatsema               tagningen bör dock vara att studerandena också
5248: 1998 var bara 1,9 procent, vilket igen för sin del        blir fårdiga.
5249: återverkar på målet beträffande doktorer.                    Anslagsnivån för universiteten hartryggats i
5250:    Trenden för Villmanstrands tekniska högsko-            lagstiftningen allt sedan 1967. Anslagen skars
5251: la visar i skenet av denna granskning på tillväxt.        1993 och 1994 de facto reellt ned med ca 800
5252: Ur undervisningsministeriets synvinkel vore det           milj. mk, dvs. ca 16 procent. Då frångicks på
5253: viktigt att universitetets profil på forskningens         riksdagens beslut tillfålligt resursskyddet. Efter
5254: och vidareutbildningens område ytterligare                detta har anslagen för universiteten utvecklats
5255: stärks. I denna utveckling bör universitetet aktivt       gynnsamt. Särskilt betydande med tanke på fi-
5256: utnyttja också utomstående finansiering, i syn-           nansieringsutvecklingen var genomförandet av
5257: nerhet de möjligheter som Europeiska unionens             programmet för ökad forskningsfinansiering åren
5258: strukturfonder erbjuder. Det strategiarbete som           1997-99. Programmet innebar 250 milj. mk i
5259: för tillfållet bedrivs i universitetet är därför av yt-   extra anslag för universiteten.
5260: tersta vikt.                                                 Det lagstadgade resursskyddet för universite-
5261:    Den ökning av antalet universitetsexamina              tens anslag upphör vid utgången av 2000. 1 reger-
5262: som undervisningsministeriet föreslår beror tili          ingsprogrammet förutsätts likväl att anslagen för
5263: hälften på den ökning som skett i antalet intagna.        universiteten tryggas genom lagstiftning även
5264: Den andra hälften beror på att studiema skall bli         efter detta. Undervisningsministeriet tillsatte ny-
5265: effektivare. Effektivitetsmålet torde inte kunna          1igen en arbetsgrupp på bred bas för att utreda hur
5266: anses oskäligt, om den kalkylerade utexamine-             detta bäst kan genomföras. Arbetsgruppen skall
5267: ringen under en femårsperiod stiger från 67 tili          bli klar med sitt arbete före utgången av detta år.
5268: 71 procent. 1 synnerhet som utexamineringsmå-             Hur universitetens anslag utvecklas i framtiden
5269: let på längre sikt är 75 procent på fem år. Utexa-        avgörs i hög grad som ett resultat av detta arbete.
5270: mineringen av de studerande som redan finns vid           lnom nästa år kommer förslagen också att be-
5271: universiteten föranleder dem knappast speciellt           handlas i riksdagen.
5272: 
5273: 
5274: 
5275: Helsingfors den 5 oktober 1999
5276: 
5277:     Undervisningsminister Maija Rask
5278: 
5279: 
5280: 
5281: 
5282:                                                                                                            5
5283:                                                                  KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5284: 
5285: 
5286: 
5287: 
5288:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 445/1999 vp
5289: 
5290:                                              Ilmailuviranomaisen johtajan moraali ja pilot-
5291:                                              tikoulutuksen asiallisuus
5292: 
5293: 
5294: 
5295: 
5296: Eduskunnan puhemiehelle
5297: 
5298: Kansliapäällikkö Juhani Korpelan koolle kutsu-        huomautus työn jatkuessa oli kuitenkin se, että
5299: massa keskustelutilaisuudessa lentolupakirjojen       PLL-koulutuksen (yksityislentäjän peruslupakir-
5300: teoriakokeiden asiallisuudesta liikenneminis-         ja) opetusaineistossa oli suuria puutteita ja van-
5301: teriössä (LM) 7. 7.1999 Suomen Ilmailuliiton pu-      hentuneisuutta. Aineisto ei tarjoa lainkaan vas-
5302: heenjohtaja Antti Piippo vaati kahdesti pöytäkir-     tauksia ILL:n tenttikysymysten vaatimaan tie-
5303: jaan merkittäväksi, että Ilmailulaitoksen (ILL)       toon. Koska tämä suorastaan "fataali aukko"
5304: apulaisjohtaja, korkeinta ilmailuviranomais-          ILL:n valvoman PPL-koulutuksen opetusaineis-
5305: valtaa käyttävä lentoturvallisuusosaston johtaja      ton ja ILL:n esittämien tenttikysymysten välillä
5306: Kim Salonen valehtelee selitellessään ILL:n hal-      ei kuulunut arviointiryhmälle annettuun tehtä-
5307: linnoiman pilottikoulutuksen heikkouksia (sisäl-      vään, sitä ei kirjattu loppuraporttiin ollenkaan.
5308: tyy em. 7.7.1999 pidetystä kokouksesta laadit-            ILL:n tapa julkistaa arviointityöryhmän lop-
5309: tuun kokousmuistioon).                                puraportti puolitotuuden muodossa vapautta-
5310:     ILL:n 30.6.1998 itselleen ottamien lupakirja-     vana todisteena ilmailuviranomaiseen kohdiste-
5311: teoriakokeiden on havaittu sisältävän täysin epä-     tuista syytöksistä on oireeilinen ja tyypillinen
5312: asiallisia kysymyksiä ja, mikä pahinta, täysin        osoitus ILL:n johdonmukaisesta ja jatketusta
5313: kartoittamaton, mutta valtavaksi tiedetty määrä       henkisestä epärehellisyydestä.
5314: kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia lainkaan          Edellä selostetusta syystä reputusprosentti on
5315: vastaavasta ILL:n valvomasta ja hyväksymästä          ollut suunnattoman suuri - paljon suurempi
5316: koulutusaineistosta.                                  kuin ILL harkitun totuudenvastaisesti antaa
5317:     ILL:n teoriakokeiden asiattomuuden synnyttä-      ymmärtää       vastauksissaan     kansanedustajan
5318: mien vastalauseiden ja kohun vuoksi asetettiin        kirjallisiin kysymyksiin KK 71311998 vp, KK
5319: heinäkuussa 1999 ulkopuolinen arviointiryhmä,         72311998 vp ja KK 1372/1998 vp, jotka hallitus
5320: joka jätti lausuntonsa 30.8.1999. Arviointiryh-       ja liikenneministeri Aura nimellään on harhau-
5321:  mälle ei kerrottu, kuinka monta asiatonta tentti-    tettu vakuuttamaan oikeiksi. Esimerkiksi vas-
5322:  kysymystä ILL oli itse poistanut jo siihen men-      tauksessaan 23.12.1998 kirjalliseen kysymyk-
5323:  nessä. Silti arviointiryhmä korjasi jo tutustumis-   seen KK 137211998 vp hallitus vastaa, että "suuri
5324:  vaiheessa lukemattomia erehdyttäviksi tulkittuja     osa oppilaista läpäisee kokeen ensimmäisellä
5325:  tenttikysymysten sanamuotoja. Niitä ei koskaan       kerralla, lentokonelentäjät hieman useammin
5326:  laskettu mukaan työn lopputulokseen, johon silti     kuin helikopterilentäjät" ja että "uusintakokeissa
5327:  kirjattiin vielä liki 10 % kaikista kysymyksistä     vastauksista on useinkin ollut yli 85 % oikein".
5328:  "mahdollisimman pikaista korjaamista vaativik-          Totuus on ihan toisenlainen: 18.1.1999 men-
5329:  si kysymyksiksi" (esim. PPL-leko 23/254). Ar-        nessä esimerkiksi Finnairin lentokerhon 9 oppi-
5330:  viointiryhmän kaikkein keskeisin havainto ja         laasta 8 oli hylätty, Finnairin Ilmailuopiston 14
5331: 
5332:                                                                                                Versio 2.0
5333: KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5334: 
5335: 
5336: oppilaasta 12 oli hylätty; samoin BF-lennon            ns. keskustelufoorumissa keväällä 1999, jonka
5337: 6:sta, Heli Toursin 4:stä, Copter Actionin 10:stä,     mukaan "leppäkerttukysymys, kuten myös venä-
5338: RL-Tradingin 1:stä, First Investin 2:staja Tam-        läisen kuorma-auton kysymys, on epäasiallisina
5339: pereen Air Wingsin 10 oppilaasta kaikki oli hy-        poistettu". Leppäkerttukysymys esitettiin kuiten-
5340: lätty... Tuolloin tiedettiin puolen vuoden koke-       kin ILL:n lupakirjatentissä vielä syyskuussa
5341: muksella ILL:n tenttikysymyksistä, että vain           1999, ja kuorma-auton renkaan täyttäminen oli
5342: kourallinen lentokonelentäjiä oli läpäissyt eikä       vain muutettu koskemaan ranskalaisen pienko-
5343: ainuttakaan(!) helikopterilentäjää ollut läpäissyt     neen renkaan täyttämistä. Tavallinen rivisuoma-
5344: ILL:n PPL-tenttiä ja että toisellakin yrityskerral-    lainen nimittää tällaista valehtelemiseksi.
5345: la arviolta alle kolmannes lentokonelupakirjan            Todettakoon, että peruslupakirjatentin kysy-
5346: hakijoista oli läpäissyt tentin.                      mys isogonista on osoittautunut tuntemattomak-
5347:    Kesäkuussa 1999, puoli vuotta vastauksesta         si 12liikennelentäjällekin 12:sta, alempiarvoisis-
5348: kirjalliseen kysymykseen KK 1372/1999 vp ja            ta ansiolentäjistä puhumattakaan. Matkustajan
5349: liki vuoden päästä ILL-tenttien alkamisesta, ILL      vatsavaivojen ratkomista 8 000 ft:n korkeudessa
5350: joutui julkisesti myöntämään, että siihenkin men-     on vaikea nähdä kynnyskysymyksenä peruslen-
5351: nessä vain 19 % PPL-lisenssiä hakeneista lento-       toluvan saamiseksi, ukkossateen läpi ei saisi yli-
5352: konepiloteista ja 7 % helikopteripiloteista oli lä-   päätään lentää, jos horisonttia ei näy; mikä on
5353: päissyt ensimmäisellä kerralla. Tämäkään määrä         "jyrkkä" ylämäki ja miksi tällainen kysymys, kun
5354: ei suomalaisen oikeustajun mukaan lainkaan vas-        Suomessa sellaisia kiitoratoja ei ole eikä asiaa
5355: taa hallituksen puoli vuotta aikaisemmin vastaa-      edes käsitellä missään oppikirjassa; tuulimittari
5356: maa, että "suuri osa oppilaista läpäisee ensim-       sijaitsee 29 suurimmalla kentällä Suomessa mitä
5357: mäisellä kerralla ... ".                              erilaisimmissa ja mielikuvituksellisimmissa pai-
5358:    Tuolloin oli kaikkein epäasiallisimpia kysy-       koissa ...
5359: myksiä jo siivottu tenttikysymyksistä ILL:n               ILL:n kehittämään tenttikäytäntöön kuuluu,
5360: omasta aloitteesta. ILL:n osaamista ja moraalia       että hakijan selvitettyä seitsemän osion kysymys-
5361: todistaa kuitenkin se, että mukana oli vieläkin       sarjoista jokaisen 75-prosenttisesti oikein hän ei
5362: sellaisia kysymyksiä kuten:                           saa koesuoritustaan takaisin eikä hänelle liioin
5363:    "Lentokoneen mittarit muuttuvat pöydällä kä-       kerrota, missä vastaus oli väärin- eli jää ikui-
5364: veleviksi leppäkertuiksi, paitsi yksi joka on kam-    seksi arvoitukseksi, mikä vastauksista oli oikein
5365: pa. Mikä mittari on kampa, jolla saat leppäkertut     ja missä hän tiesi väärin lähtiessään lupakirja tas-
5366: pysymään pöydällä?"                                   kussa lentämään. Jos osio ei mennyt läpi, eli oi-
5367:    Samantasoisia kysymyksiä ovat myös seuraa-         keiden vastausten määrä alitti 75 %, kerrotaan
5368: vat:                                                  kysymykset, joihin vastaus oli väärä mutta ei oi-
5369:    "Miten täytät venäläisen kuorma-auton ren-         keita vastauksia. Tenttijä ei kuitenkaan saa kir-
5370: kaan?'', "Mitä tarkoittaa isogoninen?", "Mitä sa-     joittaa kysymyksiä muistiin, joten tentistä pois-
5371: not matkustajallesi 8 000 ft:n korkeudessa hänen      tuessaan hän ei voi muistaa montaakaan kysy-
5372: vatsavaivoistaan?", "Miksi lennät ukkossatee-         mystä. Ja mistä sitten edes etsisi vastauksia, kun
5373: seen, vaikka olet menettänyt horisonttiviivan nä-     niitä ei todennäköisesti löydy opetusmateriaalis-
5374: kyvistä?", "Mitä harha-aistimuksia saat, kun las-     ta laisinkaan!
5375: keudut jyrkästi ylämäkeen kulkevalle kiitoradal-          Autokouluopetusta pidetään Suomessa kallii-
5376: le?", "Missä sijaitsee tuulen nopeusmittari kent-     na. Sen vuoksi autokouluilta samoin kuin niiden
5377: tää lähestyessäsi?" jne.                              käyttämäitä opetusmateriaaliha vaaditaan kor-
5378:    Korkein ilmailuviranomaisemme, apulaisjoh-         keaa laatua. Vastaava peruslentokoulutus mak-
5379: taja Kim Salonen paljastaa tuomittavan moraa-         saa kolme neljä kertaa enemmän kuin autokoulu-
5380: linsa- joka toistuu läpikäyvästi koko hänenjoh-       kurssi, ja lupakirjan saaneelle pilotille asetetaan
5381: tamassaan organisaatiossa - vakuutuksenaan            paljon suurempia turvallisuusvaatimuksia kuin
5382: peräti kahdessakin ILL:n ja alan etujärjestöjen       autonajokortin saaneelle. On siis oikeus vaatia
5383: 
5384: 
5385: 2
5386:                                                                  KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5387: 
5388: 
5389: vastaavasti monin verroin enemmän laatua sekä           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5390: lentokouluilta että niiden käyttämäitä opetusma-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5391: teriaalilta.
5392:     Riittävä pilottikoulutus on yksiselitteisesti             Missä vaiheessa pääministeri Lipponen
5393: ILL:n vastuulla ja sen tehtävänä. Tulos ILL:n                ja liikenneministeri Heinonen heräävät
5394: koulutuskyvyttömyydestä on luettavissa muun                  huomaamaan ilmailuviranomaisemme
5395: muassa elokuun 25. päivän Helsingin Sanomista.               kyvyttömyyden ja epärehellisyyden suo-
5396: Lehti kirjoittaa kuuden palstan otsikolla, että: "Il-        malaisen pilottikoulutuksen avain-
5397: mavoimat on menettänyt jo noin 70 ohjaajaa si-               asioissa,
5398: viili-ilmailulle" ja lisäksi "Finnairin uusimmalle
5399: ohjaajakurssille on hakeutunut runsaat 50 ilma-              milloin hallitus lakkaa ministerin alle-
5400: voimien ohjaajaa ja kadettia", ja "lentokadetti-             kirjoituksella vahvistamasta ilmailu-
5401: kurssille hakeutuneista 25 lentäjästä vain kolme             viranomaisemme totuudenvastaiset vas-
5402: suostui allekirjoittamaan ilmavoimien sitoumuk-              taukset kansanedustajan tekemiin ja jo
5403: sen 16:njättäessä samalla hakemuksensa Finnai-               kaiken kansan tajuamiin ilmailuelinkei-
5404: rin ohjaajakurssille".                                       nomme vinoutumia koskeviin kirjallisiin
5405:     Samanaikaisesti ovat ilmakuljetusteollisuu-              kysymyksiin ja
5406: temme kaikki tunnusluvut vajonneetjyrkkää ala-
5407:                                                              milloin hallitus vaatii ilmailuviranomai-
5408: mäkeä: PPL:n haltijoiden määrä, josta nousevat
5409:                                                              semme vastuuseen veronmaksajille jo
5410: liikenne- ja sotilasilmailumme ammattipilotit
5411:                                                              mahtavan lisälaskun aiheuttaneen pilot-
5412: sekä lennonjohtajien ja mekaanikkojen ydinjouk-              tikoulutuksemme puutteista sekä
5413: ko, lentokonekanta, lentotoiminnan määrä, jne.
5414: Kaiken kaikkiaan on ilmailuviranomaisemme                    aikooko hallitus millään tavalla vaatia
5415: toiminta tällä saralla tuottanut suunnattomia tap-           ilmailuviranomaistamme välittömästi ja
5416: pioita sekä sotilas- että siviili-ilmailullemme, sa-         kiireellä varmistamaan, että oikeat vas-
5417: malla kun se on päätynyt vaarantamaan ilmakul-               taukset sen PPL-tenttikysymyssarjoihin
5418: jetuksista riippuvaisen teollisuutemme, etenkin              löytyvät sen hyväksymästä PPL-opetus-
5419: high techin, kansainvälistä kilpailukykyä.                   materiaalista?
5420: 
5421: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5422: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5423: 
5424: 
5425: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
5426: 
5427:     Klaus Bremer /r
5428: 
5429: 
5430: 
5431: 
5432:                                                                                                     3
5433: KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                  Ministerin vastaus
5434: 
5435: 
5436: 
5437: 
5438: Eduskunnan puhemiehelle
5439: 
5440: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       Kansanedustaja Bremer perustaa kysymyk-
5441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     sensä näkemyksiin ja väittämiin, jotka hän on
5442: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   esittänyt kysymyksen perusteluissa. Sen vuoksi
5443: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-   on tarpeen lähemmin tarkastella perusteluissa
5444: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     esitettyjä seikkoja.
5445: KK 445/1999 vp:
5446:                                                   Lentolupakirjan teoriakokeen kysymysten ar-
5447:       Missä vaiheessa pääministeri Lipponen       viointi ja kysymysten asiallisuus
5448:       ja liikenneministeri Heinonen heräävät      Kansanedustaja Bremer on kysymyksen peruste-
5449:       huomaamaan ilmailuviranomaisemme            luissa laajasti käsitellyt lentolupakirjan teoria-
5450:       kyvyttömyyden ja epärehellisyyden suo-      koekysymysten arviointiryhmän työtä sekä tar-
5451:       malaisen pilottikoulutuksen avain-          kastettuja koekysymyksiä. Monelta osin kysy-
5452:       asioissa,                                   myksen perusteluissa on tulkintoja tai käsityk-
5453:                                                   siä, joita on vaikea ymmärtää arviointityöryh-
5454:       milloin hallitus lakkaa ministerin alle-
5455:                                                   män raportissa esitettyjen seikkojen valossa.
5456:       kirjoituksella vahvistamasta ilmailu-
5457:                                                       Ilmailualan järjestöjen eli Suomen Ilmailuliit-
5458:       viranomaisemme totuudenvastaiset vas-
5459:                                                   to ry:n, Suomen Ansiolentäjät ry:n ja Suomen
5460:       taukset kansanedustajan tekemiin ja jo
5461:                                                   Lentotoimenharjoittajien Liitto ry:n yhteinen
5462:       kaiken kansan tajuamiin ilmailuelinkei-
5463:                                                   työryhmä on Ilmailulaitoksen pyynnöstä arvioi-
5464:       nomme vinoutumia koskeviin kirjallisiin
5465:                                                   nut viranomaisen järjestämän yksityislentäjän
5466:       kysymyksiin ja
5467:                                                   lentolupakirjan teoriakokeen ja sen monivalinta-
5468:       milloin hallitus vaatii ilmailuviranomai-   kysymykset Järjestöt asettivat arviointiryhmän
5469:       semme vastuuseen veronmaksajille jo         jäseniksi arvostamiaan kokeneita lennonopetta-
5470:       mahtavan lisälaskun aiheuttaneen pilot-     jia ja tarkastuslentäjiä. Arviointiryhmä toteaa ra-
5471:       tikoulutuksemme puutteista sekä             portissaan muun muassa seuraavaa:
5472:                                                      "Arviointiryhmä kävi läpi Lentoturvallisuus-
5473:       aikooko hallitus millään tavalla vaatia     hallinnon teoriakokeen helikopteri- ja lentokone-
5474:       ilmailuviranomaistamme välittömästi ja      yksityislentäjän lupakirjan kaikki käytössä ole-
5475:       kiireellä varmistamaan, että oikeat vas-    vat kysymykset sekä tutustui aiemmin poistettui-
5476:       taukset sen PPL-tenttikysymyssarjoihin      hin kysymyksiin. .. . Kysymyksien edellyttämä
5477:       löytyvät sen hyväksymästä PPL-opetus-       tiedon taso vastaa yksityislentäjäitä vaadittavaa
5478:       materiaalista?                              osaamista .... "
5479:                                                      Toisin kuin kansanedustaja Bremer kysymyk-
5480: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sen perusteluissa antaa ymmärtää, arviointiryh-
5481: ti seuraavaa:                                     mä tutustui myös jo poistettuihin kysymyksiin.
5482: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen           "Koekysymyksistä ryhmä arvioi, että (lento-
5483: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen Lentotur-   kone/helikopteri)
5484: vallisuushallinnolta.
5485: 
5486: 4
5487: Ministerin vastaus                                                KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5488: 
5489: 
5490:     - 511 kysymyksen osalta oli useita oikeita         joukossa ja yksi on jo aiemmin poistettujen kuu-
5491: vastausvaihtoehtoja                                     den joukossa. Ainoa kysymys jota arviointiryh-
5492:     - 411 kysymyksen osalta kysymyksenasette-          mä ei ole tarkastanut, ei liity kyseessä olevaan
5493: lu oli vaikeaselkoinen                                 yksityislentäjän lupakirjan teoriakokeeseen vaan
5494:     - 1/0 kysymyksen osalta kysymys oli tyylil-         ansiolentäjän lupakirjaan. Ryhmän esittämät
5495: lisesti sopimaton                                      muutokset sen löytämiin em. puutteellisiin tai
5496:     - 2/2 kysymyksen osalta ei kuulu oppisisäl-        korjausta vaativiin kysymyksiin on toteutettu.
5497: töön                                                       Ns. leppäkerttukysymyksen esiintyminen vie-
5498:     - 3/1 kysymystä katsottiin liian vaikeaksi"        lä kesän 1999 jälkeen järjestetyssä teoriakokees-
5499:     Eli yhteensä 20 kysymystä 302 kysymyksestä         sa oli valitettava virhe, josta tosin kokeeseen
5500: oli sellaisia, joihin oppilaalla voi olla vaikeuksia   osallistuneille ei aiheutunut haittaa, koska edellä
5501: löytää oikea vastaus.                                  mainittu hyvitysjärjestelmä täysin kompensoi
5502:     "Arviointiryhmän tekemän tarkastuksen pe-          mahdollisen virheellisen vastauksen. Virhe joh-
5503: rusteella puutteelliset kysymykset jakaantuvat         tui siitä, että kysymys oli keväällä 1999 poistettu
5504: eri aineisiin suhteellisen tasaisesti. Muista osako-   helikopterilentäjille tarkoitetusta kysymyssarjas-
5505: keista poikkeavan huonoa yksittäistä osakoetta ei      ta, mutta tuolloin ei huomioitu sitä, että sama ky-
5506: teoriakokeeseen sisältynyt.                            symys esiintyi myös lentokonelentäjien kysy-
5507:     Lentoturvallisuushallinto on kuitenkin käyttä-     myssarjassa.
5508: nyt arvostelussaan hyvitysmenettelyä, ...                  Bremer esittää kysymyksen perusteluissa
5509:     Arviointiryhmän mukaan käytetty hyvitysme-         myös, että arviointityöryhmä olisi lisäksi havain-
5510: nettely on täysin kompensoinut puutteelliset ky-       nut lukemattomia erehdyttäviksi tutkittuja tentti-
5511: symykset vaikka oppilas olisi vastannut niihin         kysymysten sanamuotoja, mutta että tätä ei olisi
5512: kaikkiin väärin, mikä ei kuitenkaan ole todennä-       huomioitu raportissa. Edellä mainitun, 20 kysy-
5513: köistä. Arviointiryhmä katsoo näin ollen, että ar-     mykseen kohdistuneen kritiikin lisäksi arviointi-
5514: vostelu on tapahtunut oppilaan hyväksi."               ryhmä esitti useita kymmeniä kehittämisehdo-
5515:     Arviointiryhmän raportissa viitattuun hyvitys-     tuksia muihin kysymyksiin. Tässä ei kuitenkaan
5516: menettelyyn liittyen koearvostelussa on oppi-          ollut kyse erehdyttävien tai epäonnistuneiden
5517: laan eduksi hyvitetty eri oppiaineissa yhdestä         kysymysten korjaamisesta vaan jo ennestään täy-
5518: kahteen kysymystä. Hyvityksen hyöty arvoste-           sin asianmukaisten, lupakirjavaatimuksia oikein
5519: lussa on ollut siten oppilaalle suurempi kuin ryh-     mittaavieoja oppilaiden kannalta täysin vastatta-
5520: män arvioimien puutteellisten kysymysten mää-          vissa olevien kysymysten kehittämisestä entistä-
5521: rä.                                                    kin paremmiksi.
5522:     Arviointiryhmän loppuraporttiin on kirjattu           Edellä olevan valossa Bremerin kritiikki teo-
5523: yhteenvedoksi ne asiat, jotka ilmailuatao etujär-      riakoekysymyksiä kohtaan on ylimitoitettua.
5524: jestöjen edustajat ovat ryhmän työskentelystä ja
5525: loppupäätelmistä sopineet ja hyväksyneet yh-           Lentokoulujen oppimateriaalista ja koekysy-
5526: teenvedoksi kirjattavan.                               mysten vastaavuudesta
5527:     Kansanedustaja Bremer on kysymyksen pe-            Lentoturvallisuushallinto on ilmailumääräyksel-
5528: rusteluissa tuonut esille seitsemän hänen mieles-      lä PEL M 2-2 määritellyt vaatimukset yksityis-
5529: tään epäasiallista teoriakoekysymystä. Kansan-         lentäjän lupakirjan myöntämiselle. Määräyksen
5530: edustaja Bremerin antaman kuvauksen perusteel-         liitteessä on annettu tarkemmat vaatimukset niis-
5531: la kysymykset on pystytty yhtä lukuun ottamatta        tä aiheista (opetusohjelma), joiden on sisällyttä-
5532: yksilöimään teoriakysymysten joukosta. Seitse-         vä yksityislentäjän lupakirjakurssiin ja joiden
5533: mästä kansanedustaja Bremerin esimerkkikysy-           piiristä on laadittava koekysymykset yksityislen-
5534: myksestä arviointiryhmä on tarkastanut viisi.          täjän lupakirjan myöntämistä varten.
5535: Kolme todettiin tarkastuksessa asianmukaiseksi,            Lentoturvallisuushallinnon pi tämien teoriako-
5536: yksi on muutettaviksi esitettyjen 20 kysymyksen        keiden koekysymysten tietotaso on sovitettu ta-
5537: 
5538: 
5539:                                                                                                         5
5540: KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                        Ministerin vastaus
5541: 
5542: 
5543:  solle, jonka lupakirjanhaltijan tulee hallita, ku-    asettaa kokeessa vaadittuja tietoja tai muuttaa
5544:  ten edellä mainittu arviointiryhmäkin on toden-       kokeiden arvostelua sen pohjalta, että kokeen lä-
5545:  nut. Arviointiryhmä katsoi, että yli kolmen sa-       pimenoprosenttien tulisi olla jollain tietyllä ta-
5546:  dan kysymyksen joukosta neljä ei kuulunut vaa-        solla. Koska teoriakoekysymysten on arvioitu
5547: dittavaan oppisisältöön. Lisäksi neljää kysymys-       olevan oikealla tasolla, voidaan päätellä, että op-
5548:  tä pidettiin liian vaikeana.                          pilaiden tietotaso ei vastaa vaadittua tasoa, mikä-
5549:     Lentokoulut ja niiden opettajat ovat alansa        li he eivät pysty suorittamaan koetta hyväksytys-
5550: ammattilaisia, joiden on osattava antaa oppilaille     ti.
5551: sellaista opetusta, että oppilaat suoriutuvat teo-         Lisäksi eri lentokoulujen oppilaat menestyvät
5552:  riakokeesta. Ilmailuviranomaisen valvonnan pii-       kokeissa hyvin eri tavoin. Tämä vahvistaa sitä
5553: riin ei ole kuulunut koulujen oppimateriaalin (op-     näkökantaa, että lentokoulujen opetuksen taso
5554: pikirjojen, luentomonisteiden yms.) hyväksymi-         vaihtelee. Lentoturvallisuushallinto joutuu tältä
5555: nen tai sen sisällön tarkastaminen. Sama tilanne       osin tehostamaan valvontaansa sen varmistami-
5556: tulee jatkumaan vuodenvaihteessa käyttöön otet-        seksi, että kaikkien koulujen opetuksen taso on
5557: tavien yhteiseurooppalaisten lupakirjamääräys-         riittävä. Tämä oli eräs syy, miksi viranomaiselle
5558: ten kohdalla. Liikenneministeriö pitää käytäntöä       keskitetty teoriakoe nähtiin reilu vuosi sitten
5559: Lentoturvallisuushallinnon resursseihin nähden         välttämättömäksi.
5560: hyväksyttävänä. Käytetyn materiaalin kuten                 Yksityislentäjän lentolupakirjan teoriakoeko-
5561: koko opetuksen asianmukaisuudesta ovat vastan-         konaisuus muodostuu seitsemän eri oppiaineen
5562: neet lentokoulut, joilla on vapaus käyttää laati-      osakokeesta. Ilmailumääräyksen mukaan hyväk-
5563: miaan tai hyväksi havaitsemiaan oppimateriaa-         sytty koesuoritus edellyttää, että vähintään 75 %
5564: leja, kunhan oppisisältövaatimukset täyttyvät.        jokaisen eri oppiaineen kokeen kysymyksistä on
5565:     Kansanedustaja Bremer viittaa kysymyksensä        vastattu oikein. Hylätyt osakokeet on mahdolli-
5566: perusteluissa liikenneministeriön kansliapäälli-       suus kahdesti uusia.
5567: kön johdolla tapahtuneeseen keskustelutilaisuu-            Lentoturvallisuushallinto on tilastoinut eri op-
5568: teen ja siitä laadittuun kokousmuistioon, johon       piaineiden kokeet ja läpimenoprosentit ja anta-
5569: Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Antti Piippo       nut niistä tietoa julkisuuteen. Koska ilmailijoi-
5570: vaati merkittäväksi ylijohtaja Kim Salosen va-        den piirissä ilmeni kiinnostusta saada tietoa siitä,
5571: lehtelevan. Puheenjohtaja Piipon käsityksen mu-       miten suuri osa oppilaista selvittää kaikki osako-
5572: kaan lentokoulut eivät saa poiketa Ilmailulaitok-     keet ensimmäisellä kerralla, eikä tätä tietoa ollut
5573: sen tarkastamasta materiaalista ilman Ilmailulai-     käytetystä atk-ohjelmasta suoraan saatavissa, ke-
5574: toksen kirjallista lupaa. Ylijohtaja Salosen kes-     räsi Lentoturvallisuushallinto tiedot käymällä
5575: kustelutilaisuudessa esittämä toteamus, että op-      kaikki kokeet läpi jälkikäteen keväällä 1999. Tä-
5576: pimateriaali ei edellytä ilmailuviranomaisen tar-     män jälkeen luvut ko. läpimenoprosenteista ker-
5577: kastusta, oli puheenjohtaja Piipon mielestä va-       rottiin myös julkisuuteen.
5578: lehtelua. Kysymys oli siten lähinnä normin sisäl-          Kansanedustaja Bremer esittää, että lupakirja-
5579: töä ja soveltamista koskevasta näkemyserosta          kokeiden ns. reputusprosentti on ollut paljon suu-
5580: eikä valehtelusta ainakaan sen yleiskielisessä        rempi kuin Lentoturvallisuushallinto on vastauk-
5581: merkityksessä.                                        sissaan aiempiin kysymyksiin ja erityisesti kir-
5582:                                                       jalliseen kysymykseen KK 1372/1998 vp anta-
5583: Lupakirjan teoriakokeen läpimenoprosenteis-           nut ymmärtää ja että näin se olisi toiminut harki-
5584: ta ja kysymysten julkisuudesta                        tun totuudenvastaisesti ja harhauttanut hallitusta
5585: Lentoturvallisuushallinnolla on ilmailuviran-         ja silloista liikenneministeriMattiAuraa vakuut-
5586: omaisena velvollisuus huolehtia ilmailun kor-         tamaan antamiaan tietoja oikeiksi.
5587: keasta turvallisuudesta ja siitä, että lupakirjan-         Lentoturvallisuushallinnon virkamiehet anta-
5588: haltijat täyttävät lentämisessä edellytettävät tie-   vat virkavastuullaan liikenneministeriölle totuu-
5589: dot ja taidot. Lentoturvallisuushallinto ei voi       denmukaisen lausunnon eduskuntakysymyksiin
5590: 
5591: 
5592: 6
5593: Ministerin vastaus                                               KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5594: 
5595: 
5596: sisältyvissä toimialaansa kuuluvissa asioissa.         kisuutta ja kokeen arvostelun tarkastusmahdolli-
5597: Kansanedustaja Bremerin väittämässä tapaukses-         suutta on vastattu ja käytäntöä perusteltu useaan
5598: sa Lentoturvallisuushallinnon vastauksessa lii-        otteeseen kansanedustaja Bremerin aikaisempiin
5599: kenneministeriölle on todettu muun muassa:             samoista aiheista tehtyihin kirjallisiin kysy-
5600:    "Lentoturvallisuushallinto liittää oheen tilas-     myksiin KK 713/1998 vp, KK 723/1998 vp ja,
5601: ton, joka on yhteenveto kaikkien lentokoulujen         KK 1372/1998 vp liittyen.
5602: oppilaiden teoriakoesuoritusten läpimenoprosen-
5603: teista eri oppiaineissa ensimmäisellä suoritusker-     Lentäjäkoulutuksen järjestämisestä Suomessa
5604: ralla. Tilasto osoittaa, että tietyissä helikopteri-   Kansanedustaja Bremerin kysymyksen osaa, joka
5605: puolta ja kiinteäsiipisiä ilma-aluksia koskevissa      koskee pilottikoulutuksen järjestämistä Suomes-
5606: yhteisissä oppiaineissa helikopteripuolen oppi-        sa, on käsitelty aiemmissa vastauksissa kansan-
5607: laiden läpimenoprosentit ovat jääneet huomatta-        edustaja Bremerin kysymyksiin KK 708/1998 vp
5608: vasti alhaisemmaksi kuin kiinteäsiipisten puolel-      ja KK 896/1998 vp. Niissä todetun lisäksi liiken-
5609: la."                                                   neministeriö haluaa tuoda esiin seuraavaa:
5610:    Em. tilastossa yksityislentäjän lupakirjan teo-        Lentoturvallisuushallinto vastaa Suomen len-
5611: riakokeen läpimenoprosentit eri oppiaineissa           toturvallisuusviranomaisena siitä, että lentokou-
5612: vaihtelivat kiinteäsiipisten osalta 41-89 %:n ja       luilla on riittävän korkeat ja yhdenmukaiset vaa-
5613: helikoptereiden osalta 21-88 %:n välillä. Len-         timukset ja että ne noudattavat ilmailumääräyk-
5614: toturvallisuushallinto katsoo, että se on antanut      sissä toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Koulu-
5615: liikenneministeriölle totuudenmukaisen ja seik-        tusmäärät tai yhteiskunnan tuki lentokoulutuk-
5616: kaperäisen kuvan läpimenoprosenteista ja pitää         selle eivät kuitenkaan ole Lentoturvallisuushal-
5617: kansanedustaja Bremerin esittämiä syytöksiä pe-        linnon päätettävissä, toisin kuin kansanedustaja
5618: rusteettomina ja muutoinkin hyvän tavan vastai-        Bremer kysymyksen perusteluissa näyttää otetta-
5619: sina.                                                  van.
5620:     Vastauksessaan ministeri Aura totesi edellä           Lentäjien ammatillisen koulutuksen järjestä-
5621: esitetyn perusteella, että tilastot osoittavat, että   mistä on viimeksi tarkasteltu 12.5.1999 valmis-
5622: suuri osa oppilaista läpäisee kokeen ensimmäi-         tuneessa työryhmän mietinnössä (Liikenneminis-
5623: sellä kerralla, lentokonelentäjät hieman useam-        teriön julkaisuja 19/99). Asian jatkovalmistelus-
5624: min kuin helikopterilentäjät                           ta huolehtii opetusministeriö.
5625:    Kansanedustaja Bremerin kysymyksen osaan
5626: koskien lupakirjan teoriakokeen kysymysten jul-
5627: 
5628: 
5629: 
5630: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
5631: 
5632:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
5633: 
5634: 
5635: 
5636: 
5637:                                                                                                       7
5638: KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                         Ministems svar
5639: 
5640: 
5641: 
5642: 
5643: Tili riksdagens talman
5644: 
5645: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
5646: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       föra följande:
5647: statsrådet översänt följande av riksdagsman
5648: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs-      Med anledning av spörsmålet har trafikministe-
5649: mål SS 445/1999 rd:                                   riet utverkat en utredning av Luftfartsinspektio-
5650:                                                       nen vid Luftfartsverket.
5651:        I vilket skede kommer statsminister Lip-          Riksdagsman Bremer grundar sina frågor på
5652:        ponen och trafikminister Heinonen att          ståndpunkter och påståenden som han presente-
5653:        vakna upp och märka hur o.förmögen             rat i motiveringama till spörsmålet. Därför är det
5654:        och oärlig vår lu.ft.fartsmyndighet är i       nödvändigt att närmare granska de synpunkter
5655:       .fråga om nyckel.frågor kring pilotutbild-      som presenterats i motiveringama .
5656:        ningen,
5657:                                                       Bedö111ningen av .frågorna i teoriprovet .för
5658:       när ko111mer regeringen att upphöra med         jlygcert(fikat och .frågornas saklighet
5659:       att med 111inisterns underskrift styrka vår      I motiveringama till sitt spörsmål har riksdags-
5660:       lu.ft.fartsmyndighets    sanningsstridiga       man Bremer ingående behandlat det arbete som
5661:       svar på de skriftliga spörsmål som riks-         den bedömningsgrupp som granskat frågoma i
5662:       dagsl11an ställt 0111 snedvridningen av          teoriprovet för flygcertifikat gjort samt de gran-
5663:       vår lu.ft.fartsnäring och so111 hela .folket     skade provfrågoma. I motiveringarna till spörs-
5664:       redan begripit att existerar och                målet finns det i många fall tolkningar eller upp-
5665:                                                        fattningar, som är svåra att förstå i skenet av de
5666:       när ko111mer regeringen att ställa vår
5667:                                                        förhållanden som bedömningsgruppen presente-
5668:       lu.ft.fartsmyndighet till svars .för brister-
5669:                                                       rat.
5670:       na i vår pilotutbildning, som redan
5671:                                                           En arbetsgrupp som består av luftfartsväsen-
5672:       åsamkat skattebetalarna en enorm mer-
5673:                                                       dets organisationer, det vill säga Finlands Flyg-
5674:      .faktura samt
5675:                                                        förbund rf, Suomen Ansiolentäjät ry och Suo-
5676:       har regeringen .för avsikt att på något         men Lentotoimenharjoittajien Liitto ry, har på
5677:       sätt kräva att vår lu.ftfartsmyndighet          begäran av Luftfartsverket gjort en bedömning
5678:       omedelbart och snabbt .förvissar sig 0111       av det teoriprov för flygcertifikat för privatpilo-
5679:       att de rätta svaren tili serierna med           ter som myndigheten arrangerar samt flervalsfrå-
5680:       PPL-tentfrågor finns i det PPL-under-           goma i provet. Som medlemmar tillsatte organi-
5681:       visningsl11aterial so111 111yndigheten god-     sationema sådana erfarna flyglärare och flygin-
5682:       känt?                                           spektörer som de hyser respekt för. I sin rapport
5683:                                                       konstaterar bedömningsgruppen bland annat föl-
5684:                                                       jande:
5685: 
5686: 
5687: 
5688: 
5689: 8
5690: Ministems svar                                                     KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5691: 
5692: 
5693:     "Bedömningsgruppen gick igenom alla de frå-          luftfartsväsendets intresseorganisationer avtalat
5694: gor som används i Luftfartsinspektionens teori-         om och godkänt att medtas i sammandraget.
5695: prov för flygcertifikat för helikopter- och privat-         1 sina motiveringar tili spörsmålet har riks-
5696: flygplanspiloter och bekantade sig med de frågor        dagsman Bremer tagit fram sju teorifrågor som
5697: som tidigare avlägsnats .... Nivån på de kunska-        enligt honom är osakliga. På basis av den be-
5698: per som frågoma kräver motsvarar de kunskaper           skrivning som riksdagsman Bremer givit har man
5699: som krävs av en privatpilot."                           lyckats identifiera alla utom en av frågorna bland
5700:     1 strid med vad riksdagsman Bremer låter för-       teorifrågoma. Av riksdagsman Bremers sju ex-
5701: stå i sina motiveringar bekantade sig bedöm-            empelfrågor har bedömningsgruppen granskat
5702: ningsgruppen även med de frågor som redan stru-         fem. Vid granskningen konstaterade man att tre
5703: kits.                                                   av dessa var korrekta, en finns bland de 20 frågor
5704:     "För provfrågornas del bedömde gruppen att          som man föreslagit ändringar i och en bland de
5705: ( flygplan/helikopter)                                  sex frågor som redan tidigare strukits. Den enda
5706:     - 5/1 frågor hade flera olika korrekta svarsal-     fråga som bedömningsgruppen inte granskat an-
5707: ternativ                                                knyter inte tili teoriprovet för flygcertifikat för
5708:     - 4/1 frågor var ställda på ett svårfattligt sätt   privatpiloter utan tili flygcertifikatet för yrkespi-
5709:     - 110 frågor var ställda i en olämplig stil         loter. De förslag tili ändringar som gruppen kom-
5710:     - 212 frågor inte ingår i utbildningsfordring-      mit med för sådana bristfålliga frågor elier frå-
5711: arna                                                    gor som kräver korrigering som man funnit har
5712:     - 311 frågor ansågs vara för svåra"                 realiserats.
5713:      Det vill säga totalt 20 frågor av 302 frågor var       Det var ett beklagligt fel att den s.k. nyckelpi-
5714: sådana att eleverna kunde ha svårt att finna det        gefrågan fortfarande förekom i det prov som ar-
5715: rätta svaret.                                           rangerades efter sommaren 1999. Frågan medför-
5716:      "Enligt den granskning som bedömningsgrup-         de dock ingen olägenhet för dem som deltog i
5717: pen gjorde fördelar sig de bristfåliiga frågorna re-    provet eftersom det ovan nämnda systemet med
5718: lativt jämnt på de olika ämnesområdena. 1 teori-        gottgörelse helt kompenserade ett eventuelit in-
5719: provet ingick inte någon enskild del som skulie         korrekt svar. Felet berodde på att frågan avlägs-
5720: ha varit avvikande dålig.                               nats ur frågeserien för helikopterpiloter våren
5721:      Trots detta har Luftfartsinspektionen använt       1999, men att man inte då beaktat att samma frå-
5722: ett system med gottgörelse i sin bedömning, ...         ga även fanns i frågeserien för flygplanspiloter.
5723:      Enligt bedömningsgruppen har systemet med              1 motiveringarna tili sitt spörsmål anger Bre-
5724:  gottgörelse helt kompenserat de bristfålliga frå-      mer dessutom att bedömningsgruppen skulle ha
5725:  gorna även om eleven hade besvarat dem alla fel,       upptäckt ett stort antal formuleringar som kan
5726:  vilket dock är osannolikt. Enligt bedömnings-          toikas på fel sätt i tentfrågorna, men att detta inte
5727:  gruppen har bedömningen av provet därför skett         beaktats i rapporten. Utöver kritiken mot de ovan
5728:  tili fördel för eleven."                               nämnda 20 frågorna presenterade bedömnings-
5729:      Enligt det system med gottgörelse som be-          gruppen tiotals förslag tili utveckling av andra
5730:  dömningsgruppen hänvisar till har man vid be-          frågor. Här var det dock inte fråga om vilseledan-
5731:  dömningen av proven gottgjort en tili två frågor i     de eller misslyckade frågor utan om ytterligare
5732:  de olika ämnena. Därmed har den nytta för ele-         förbättring av sådana frågor som redan från tidi-
5733:  ven som gottgörelsen givit varit större än antalet     gare är helt korrekta, mäter flygcertifikatkraven
5734:  frågor som gruppen ansett vara bristfålliga.           på rätt sätt och som eleverna tili fullo kan besva-
5735:      1 bedömningsgruppens slutrapport har ett sam-      ra.
5736:  mandrag gjorts över de frågor om arbetet i grup-           1 skenet av det ovan nämnda är Bremers kritik
5737:  pen och de slutsatser som representanterna för         mot frågorna i teoriprovet överdimensionerad.
5738: 
5739: 
5740: 
5741: 
5742:                                                                                                            9
5743: KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                             Ministerns svar
5744: 
5745: 
5746: 
5747: Korrelationen mellan jlygskolornas studiema-            rande om att kursmaterialet inte förutsätter luft-
5748: terial och provfrågorna                                 fartsmyndighetens granskning som överdirektör
5749:  Luftfartsinspektionen har fastställt de krav som       Salonen kom med under diskussionen vara lögn.
5750:  gäller för beviljandet av flygcertifikat för privat-   Därmed var det närmast fråga om innehållet i
5751:  piloter i luftfartsbestämmelsen PEL M 2-2.             normen och skillnaderna i synsättet och åtmins-
5752:  Mera detaljerade krav på de ärnnen (undervis-          tone inte om lögn i dess allmänspråkliga betydel-
5753:  ningsprogram) som skall ingå i kursen för flyg-        se.
5754:  certifikat för privatpiloter och inom ramen för
5755:  vilka provfrågoma för beviljande av flygcertifi-       Andelen godkända i teoriprovet för jlygcertifi-
5756:  kat för privatpiloter skall utarbetas finns i en bi-   kat och frågornas offentlighet
5757:  laga till den här bestämmelsen.                        Som luftfartsmyndighet är Luftfartsinspektionen
5758:     Såsom den ovan nämnda bedörnningsgruppen            skyldig att sörja för att säkerheten inom luftfar-
5759:  konstaterat har kunskapsnivån i provfrågoma i          ten är hög och att de som innehar flygcertifikat
5760:  det teoriprov som Luftfartsinspektionen arrange-       har de kunskaper och fårdigheter som krävs vid
5761:  rar anpassats till den nivå som innehavaren av         flygning. Luftfartsinspektionen kan inte justera
5762: flygcertifikat skall behärska. Enligt bedömnings-       de kunskaper som krävs i provet eller någon an-
5763: gruppen fanns det bland de över tre hundra frå-         nan bedörnning av provet på basis av att andelen
5764: goma fyra frågor som inte ingick i kursfordring-        godkända skall ligga på en viss nivå. Eftersom
5765: ama. Dessutom ansåg man fyra frågor vara för            man bedömt att teorifrågorna ligger på rätt nivå
5766: svåra.                                                  kan man dra den slutsatsen att elevernas kunska-
5767:     Flygskoloma och lärama vid dessa är proffs          per inte ligger på den nivå som krävs, om de inte
5768: inom branschen och skall kunna ge elevema så-           klarar av att skriva godkänt i provet.
5769: dan undervisning att elevema klarar av teoripro-           Dessutom klarar sig elever från olika flygsko-
5770: vet. Luftfartsmyndighetema har inte svarat för          lor mycket olika i proven. Det här bestyrker den
5771: godkännandet av skolomas kursmaterial (läro-            ståndpunkten att nivån på undervisningen i de
5772: böcker, kompendier e.dyl.) eller granskning av          olika flygskolorna varierar. Till den här delen
5773: innehållet i materialet. Även då de sameuro-            blir Luftfartsinspektionen tvungen att effektivi-
5774: peiska flygcertifikatbestämmelserna tas i bruk          sera sin övervakning för att säkra att nivån på un-
5775: vid årsskiftet kommer samma situation att råda.         dervisningen är tillräckligt hög i alla skolor. Det
5776: Med tanke på de resurser Luftfartsinspektionen          här är en orsak till att man för ett drygt år sedan
5777: har anser trafikministeriet den här praxisen vara       ansåg det vara nödvändigt med ett teoriprov som
5778: godtagbar. Flygskolorna, som fritt får använda          koncentrerats till myndigheten.
5779: kursmaterial som de själva sammanställt eller              Teoriprovshelheten för flygcertifikat för pri-
5780: konstaterat vara bra så länge kravet i kursford-        vatpiloter består av delprov i sju olika ämnen.
5781: ringarna uppfylls, har svarat för det materia! som      Enligt luftfartsbestämmelsen krävs det att minst
5782: används liksom även för att hela undervisningen         75 % av frågorna i provet för respektive ämne be-
5783: är ändamålsenlig.                                       svarats korrekt för att provet skall vara godkänt.
5784:     1 sitt spörsmål hänvisar riksdagsman Bremer         Man har möjlighet att ta om de delprov som man
5785: till en diskussion som leddes av trafikministe-         fått underkänt i två gånger.
5786: riets kanslichef och till den promemoria som               Luftfartsinspektionen har fört statistik över
5787: skrevs om mötet, där Finlands flygförbunds ord-         proven i de olika ämnena och andelen godkända
5788: förande Antti Piippo krävde en anteckning om att        samt publicerat dessa i offentligheten. Eftersom
5789: överdirektör Kim Salonen ljög. Enligt den upp-          det bland dem som sysslar med flygning visade
5790: fattning ordförande Piippo hade får flygskolorna        sig finnas ett intresse för hur stor andel av elever-
5791: inte avvika från det materia! som Luftfartsstyrel-      na som klarade av alla delprov med första försö-
5792: sen granskat utan skriftligt tillstånd av Luftfarts-    ket och sådan information inte direkt gick att få
5793: styrelsen. Ordförande Piippo ansåg det konstate-        fram ur det adb-program som använts samlade
5794: 
5795: 
5796: 10
5797: Ministems svar                                                   KK 445/1999 vp- Klaus Bremer /r
5798: 
5799: 
5800: Luftfartsinspektionen in uppgiftema genom att i        Bremers beskyllningar vara ogrundade och även
5801: efterskott gå igenom samtliga prov våren 1999.         i övrigt strida mot god sed.
5802: Därefter publicerade man även dessa siffror om            Med de ovan närnnda uppgiftema som grund
5803: andelen godkända i offentligheten.                     konstaterade minister Aura i sitt svar att statisti-
5804:    Riksdagsman Bremer framför att den s.k.             ken visar att en stor del av elevema godkänns i
5805: kuggningsprocenten vid proven för flygcertifi-         provet vid första försöket. Flygplanspilotema nå-
5806: kat varit betydligt högre än vad Luftfartsinspek-      got oftare än helikopterpilotema.
5807: tionen låtit förstå i sina tidigare svar på spörsmål      Riksdagsman Bremers fråga om frågomas
5808: och speciellt i sitt svar på riksdagsspörsmålet        offentlighet i flygcertifikatets teoridel och
5809: 13 72/1998 rd och att Luftfartsinspektionen på det     möjligheten att granska bedömningen av provet
5810: här sättet skulle ha agerat på ett överlagt san-       har besvarats och gällande praxis motiverats vid
5811: ningsstridigt sätt och vilselett den dåvarande tra-    flera tillfållen i anknytning tili de skriftliga
5812: fikministem, Matti Aura, att bestyrka att den in-      spörsmål om samma ämne 713/1998 rd,
5813: formation han gav var korrekt.                         723/1998 rd och 1372/1998 rd som riksdagsman
5814:    Tjänstemännen vid Luftfartsinspektionen ger         Bremer tidigare gjort.
5815: med sitt tjänstemannaansvar ett sanningsenligt
5816: utlåtande på de frågor i riksdagsspörsmål som be-      Arrangerandet av pilotutbildning i Finland
5817: rör deras kompetensområde tili trafikministeriet.      Den del i riksdagsman Bremers spörsmål som
5818: 1 det fall som riksdagsman Bremer yttrar sig om        berör arrangerandet av pilotutbildning i Finland
5819: har Luftfartsinspektionen i sitt svar tili trafikmi-   har behandlats i de tidigare svaren på riksdags-
5820: nisteriet bland annat konstaterat följande:            man Bremers spörsmål 708/1998 rd och
5821:    "Luftfartsinspektionen bifogar en statistik,        896/1998 rd. Utöver det som konstaterats i dessa
5822: som är ett sammandrag av andelen godkända pre-         svar vill trafikministeriet framföra följande:
5823: stationer i teoriprovet för elevema vid samtliga          1 Finland svarar Luftfartsinspektionen i egen-
5824: flygskolor vid deras första försök att avlägga pro-    skap av luftfartssäkerhetsmyndighet för att flyg-
5825: vet. Statistiken visar att andelen godkända elever     skoloma har tillräckligt höga och enhetliga krav
5826: på helikoptersidan varit klart lägre än andelen        och att de följer de krav som luftfartsbestämmel-
5827: godkända på sidan för luftfarkoster med fast           sema ställer på verksamheten. 1 strid med vad
5828: vinge i vissa ärnnen som är gemensamma för he-         riksdagsman Bremer verkar utgå från i sina moti-
5829: likoptersidan och luftfarkoster med fast vinge."       veringar tili spörsmålet kan Luftfartsinspektio-
5830:    1 ovan nämnda statistik varierade andelen god-      nen dock inte fatta beslut om mängden utbild-
5831: kända i teoriprovet för flygcertifikat för privat-     ning eller samhällets stöd för flygutbildningen.
5832: piloter för luftfarkoster med fast vinge mellan           Arrangerandet av yrkesmässig utbildning för
5833: 41-89 % och för helikoptramas del mellan 21-           piloter har senast granskats i det arbetsgruppsbe-
5834: 88 %. Luftfartsinspektionen anser att man givit        tänkande som blev klart 12.5.1999 (Trafikminis-
5835: trafikministeriet en sanningsenlig och detaljerad      teriets publikationer 19/99). Undervisningsmi-
5836: bild av andelen godkända och anser riksdagsman         nisteriet svarar för den fortsatta beredningen av
5837:                                                        ärendet.
5838: 
5839: 
5840: 
5841: Helsingfors den II oktober 1999
5842: 
5843:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5844: 
5845: 
5846: 
5847: 
5848:                                                                                                        11
5849:                                                            KK 446/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5850: 
5851: 
5852: 
5853: 
5854:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 446/1999 vp
5855: 
5856:                                             Hiitolanj oen virkistyskäytön mahdollistaminen
5857: 
5858: 
5859: 
5860: 
5861: Eduskunnan puhemiehelle
5862: 
5863: Maamme kaakkoisrajan yli virtaavaa Hiitolan-         kosket vapauttaa. Tällöin Hiitolanjoen kehittämi-
5864: jokea ollaan kehittämässä merkittäväksi kalas-       nen mahdollistuisi ja tukisi Simpeleen alueen
5865: tusmatkailukohteeksi. Joki on yksi tärkeimmistä      matkailun kehittämistä.
5866: Laatokan kutujoista. Siihen nousee kesäisin noin        Arvioiden mukaan Hiitolanjoki voisi tuottaa
5867: 2 000-3 000 järvilohta. Joessa elää myös luon-       kalastuslupatuloina 200 000 markkaa vuodessa.
5868: nonvarainen taimen- ja toutainkanta.                 Lisäksi matkailijoiden käyttämät palvelut toisi-
5869:    Venäjän puolella kalojen nousemisen esteenä       vat alueelle moninkertaisen rahamäärän.
5870: on esteaita. Aidan poistaminen tai sen harventa-
5871: minen on välttämätöntä vaelluskalojen esteettö-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5872: mälle vaeltamiselle.                                 sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5873:    Suomen puolella kalojen kulun estävät kolme       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5874: vesivoimalaa, joiden merkitys energiantuot-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5875: tajina on mitätön. Välttämättömät investoinnit
5876: voimaJoihin maksavat parikymmentä miljoonaa                Aikooko hallitus tukea alueen kehittä-
5877: markkaa, ja voimaloiden yhteyteen olisi raken-              mistä vaikuttamalla Hiitolanjoen Venä-
5878: nettava kalatiet, jotta kalojen kulku kyettäisiin          jän puoleisen esteaidan poistamiseen ja
5879: ohjaamaan voimalaitosten ohi.
5880:    Helpoin ja huokein ratkaisu olisi lunastaa voi-         aikooko hallitus lunastaa voimalaitok-
5881: malat valtiolle, jolloin ne voitaisiin purkaa ja           set, jotta joen kehittäminen virkistys-
5882:                                                            käyttöön mahdollistuisi?
5883: 
5884: 
5885: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1999
5886: 
5887:     Pentti Tiusanen /vas
5888: 
5889: 
5890: 
5891: 
5892:                                                                                               Versio 2.0
5893: KK 446/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                               Ministerin vastaus
5894: 
5895: 
5896: 
5897: 
5898: Eduskunnan puhemiehelle
5899: 
5900: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dun tiedon mukaan yhteensä 2,67 MW. Nimellis-
5901: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tehosta saadaan tällä hetkellä hyödynnettyä noin
5902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      30% eli noin 0,8 MW. Voimalaitokset omistaa
5903: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     Hiitolan Voima Oy, jonka tarkoituksena tiettä-
5904: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      västi on modernisoida voimalaitokset. Seneristä
5905: KK 446/1999 vp:                                      saadun tiedon mukaan uudistettujen voimalaitos-
5906:                                                      ten teho olisi noin 60 % nykyisestä nimelliste-
5907:       Aikooko hallitus tukea alueen kehittä-         hosta eli noin l ,6 MW. Tämä vastaa sähkön vuo-
5908:       mistä vaikuttamalla Hiitolanjoen Venä-         situotantona noin 9,0 GWh. Investointikustan-
5909:       jän puoleisen esteaidan poistamiseen ja        nusten on arvioitu olevan noin 20 milj .mk.
5910:                                                         Vesivoima on uusiutuvaja saasteeton energia-
5911:        aikooko hallitus lunastaa voimalaitok-        lähde, jonka rakentaminen on katsottu olevan
5912:        set, jotta joen kehittäminen virkistys-       Suomen energiapoliittisten ja ympäristöpoliittis-
5913:        käyttöön mahdollistuisi?                      ten tavoitteiden mukaista. Myös pienvesivoiman
5914: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          rakentamisella katsotaan olevan energiataloudel-
5915: seuraavaa:                                           lista merkitystä, joten Hiitolanjoen voimalaitos-
5916:                                                      ten purkaminen ja joen varaaminen yksinomaan
5917: Suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttöko-        matkailu- ja virkistyskäyttöön ei näytä perustel-
5918: missio on jo pidemmän aikaa työskennellyt kalo-      lulta.
5919: jen liikkumista haittaavien esteiden poistamisek-       Kesällä 1999 myönnettiin Imatran Seudun Ke-
5920: si rajavesistöistä. Hiitolanjoen venäläisten val-    hitysyhtiö Oy:lle rahoitus Kaakkois-Suomen In-
5921: vontasillan yhteyteen rakennetun esteaidan pois-     terreg llA -ohjelmasta Hiitolanjoen kalastusmat-
5922: taminen on esillä komission seuraavassa syksyl-      kailun suunnitteluun ja kehittämiseen. Hankkeen
5923: lä 1999 pidettävässä kokouksessa.                    tavoitteena on mm. laatia yksityiskohtaiset suun-
5924:    Hiitolanjoessa Suomen puolella kalojen kulun      nitelmat kalojen nousuesteiden ohittamisesta
5925: estävän kolmen pienvesivoimalaitoksen nimel-         Suomen puolella.
5926: listehot ovat Sähköenergialiitto ry Seneristä saa-
5927: 
5928: 
5929: 
5930: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
5931: 
5932:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5933: 
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 2
5938: Ministems svar                                           KK 446/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
5939: 
5940: 
5941: 
5942: 
5943: Tili riksdagens talman
5944: 
5945: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     finska sidan av Hiitolanjoki vilka förhindrar fis-
5946: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     kens framkomlighet. För tillfållet kan ca 30% av
5947: statsrådet översänt följande av riksdagsman         den nominella effekten utnyttjas, dvs. ca 0,8
5948: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga    MW. Kraftverken ägs av Hiitolan Voima Oy som
5949: spörsmål SS 446/1999 rd:                            veterligen har för avsikt att modemisera dem.
5950:                                                    Enligt uppgift från Sener kommer de modemise-
5951:       Å.mnar regeringen stöda den regionala         rade kraftverkenas effekt att vara ca 60 % av den
5952:       utvecklingen genom att arbeta för att        nuvarande nominella effekten, dvs. ca 1,6 MW.
5953:       hindret på Rysslands sida av Hiitolanjo-     Det här motsvarar en årlig elproduktion på ca 9,0
5954:       ki skall avlägsnas och                       GWh. Investeringskostnadema har beräknats
5955:                                                    uppgå till ca 20 milj. mk.
5956:       ämnar regeringen lösa in kraftverken             Vattenkraft är en fömyelsebar energikälla som
5957:       för att främja utveckling av älven för re-   inte smutsar ner. Utbyggnad av vattenkraften har
5958:       kreation?                                    ansetts vara förenligt med Finlands energi- och
5959: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    mi1jöpolitiska må1sättningar. Utbyggnad av vat-
5960: föra följande:                                     tenkraft från små vattendrag anses också ha ener-
5961:                                                    giekonomisk betydelse och följaktligen är det
5962: Den gemensamma finsk-ryska kommissionen för        inte motiverat att riva kraftverkena i Hiitolanjoki
5963: utnyttjandet av gränsvattendragen har redan un-    och reservera älven enbart för turism och rekrea-
5964: der en längre tid försökt röja undan sådana hin-   tion.
5965: der som stör fiskens rörlighet i gränsvattendra-       Sommaren 1999 beviljades Imatran Seudun
5966: gen. Avlägsnandet av det hinder som byggts i an-   Kehitysyhtiö Oy finansiering från Interreg IIA-
5967: slutning till den ryska övervakningsbron över      programmet för Sydöstra Finland för planering
5968: Hiitolanjoki kommer att tas upp på kommissio-      och utveckling av fisketurismen i Hiitolanjoki.
5969: nens följande möte hösten 1999.                    Avsikten med projektet är bl.a. att göra upp de-
5970:     Enligt uppgift från Finska elenergiförbundet   taljerade planer för hur fisken skall kunna kom-
5971: rf., Sener, är den sammanlagda nominella effek-    ma förbi hindren på finska sidan.
5972: ten 2,67 MW för de tre små vattenkraftverken på
5973: 
5974: 
5975: Helsingfors den 6 oktober 1999
5976: 
5977:    Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5978: 
5979: 
5980: 
5981: 
5982:                                                                                                     3
5983:                                                                 KK 447/1999 vp- Pekka Ravi /kok
5984: 
5985: 
5986: 
5987: 
5988:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 447/1999 vp
5989: 
5990:                                             Saimaannorpan suojelun resurssien turvaami-
5991:                                             nen
5992: 
5993: 
5994: 
5995: 
5996: Eduskunnan puhemiehelle
5997: 
5998: Saimaanorppakanta oli alimmillaan 1980-luvul-        vuonna 2025, niin vuosipanostuksen tulisi olla
5999: la, n. 180 yksilöä. 1990-luvun alussa norppien       noin kaksi miljoonaa markkaa.
6000: kanta saatiin elvytettyä 200-220 yksilöön. Nyt          Tällaisella panostuksella voitaisiin estää Py-
6001: kannan kasvu on lähes kokonaan pysähtynyt.           häselkä-ilmiön leviäminen. Pyhäselällä syntyi
6002: Saimaannorpan luonnollinen lisääntymiskerroin        vielä 1980-luvun alussa 4-5 poikasta vuosit-
6003: on 1,005-1,02. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kan-      tain, mutta nyt norpat ovat lähes tyystin hävin-
6004: taa saada kasvamaan muilla keinoin kuin pienen-      neet Pyhäselältä.
6005: tämällä kuolleisuutta.                                  Saimaannorpan suojelu on otettu huomioon
6006:     Tärkein kuolinsyy on kalanpyydyksiin hukku-      mm. rantojensuojeluohjelmassa, Natura 2000 oh-
6007: minen ja pesähäiriöt Kalanpyydyksiin hukkumi-        jelmassa, kalastuslaissa ja Saimaan juoksu-
6008: set on saatu vähenemään kalastuskuntien kanssa       tuslainsäädännössä. Näillä toimenpiteillä on luo-
6009: tehdyillä sopimusrauhoituksilla. Tämä on tar-        tu puitteet norpan elintilan säilymiselle osassa
6010: koittanut käytännössä vesien vuokraamista mää-       Saimaata. Kuitenkin saimaannorppakannan el-
6011: räajaksi. Tämän menetelmän käyttäminen on lä-        vyttäminen tarvitsee lisää resursseja, jotta vesi-
6012: hes mahdotonta vallitsevan resurssipulan vuok-       alueiden sopimusrauhoituksia kalastuskuntien
6013: si. Pesähäiriöitä pystytään vähentämään vain li-     kanssa voidaan lisätä. Näin saadaan kanta elpy-
6014: säämällä tiedotusta ja alueellista valvontaa, jot-   mään ilman, että siitä on haittaa kalastukselle.
6015: ka nielevät myös paljon voimavaroja.
6016:     Hallitusohjelmassa mainitaan, että saimaan-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6017: norpan suojelua tullaan tehostamaan. Saimaan-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6018: norpan suojelun rahoitustilanne on polkenut pai-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6019: kallaan jo kymmenen vuotta. Vuosittain norp-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6020: pien suojeluun on käytetty noin miljoona mark-
6021: kaa. Mikäli pyritään saavuttamaan suotuisa suo-            Mitä hallitus aikoo tehdä. jotta sai-
6022: jelun taso norpan suojelustrategian mukaisesti             maannorpan suojeluun tarvittavat re-
6023:                                                            surssit turvattaisiin?
6024: 
6025: 
6026: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1999
6027: 
6028:     Pekka Ravi /kok
6029: 
6030: 
6031: 
6032:                                                                                               Versio 2.0
6033: KK 447/1999 vp- Pekka Ravi /kok                                                         Ministerin vastaus
6034: 
6035: 
6036: 
6037: 
6038: Eduskunnan puhemiehelle
6039: 
6040: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             150 020 hehtaaria. Alueet koostuvat jo peruste-
6041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tuista suojelualueista ja valtakunnallisen ranto-
6042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jensuojeluohjelman kohteista. Valtioneuvoston
6043: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ra-         rantojensuojeluohjelmasta tekemään periaate-
6044: vin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          päätökseen sisältyi lisäksi tavoite, jonka mukaan
6045: KK 447/1999 vp:                                        rantojensuojeluohjelman ulkopuolisille saimaan-
6046:                                                        norpan pesimäalueille perustettaisiin luonnon-
6047:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sai-           suojelualueita. Nämä on huomioitu saimaannorp-
6048:        maannorpan suojeluun tarvittavat re-            pa-alueita rajattaessa. Lisäksi Saimaan alueen
6049:        surssit turvattaisiin?                          osayleiskaavat ja kaavaluonnokset tarkistettiin ja
6050:                                                        valintakriteerit täyttäneet alueet sisällytettiin ra-
6051: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          jauksiin soveltuvin osin.
6052: ti seuraavaa:                                              Saimaannorppa-alueiden suojelu on tarkoitus
6053: Saimaannorppa rauhoitettiin 4.3.1955 tuolloin          toteuttaa siten, että niiden tärkeimmät lisäänty-
6054: voimassa olleen metsästyslain (226/1937)               misalueet rauhoitetaan luonnonsuojelulailla
6055: 22 §:n nojalla annetulla asetuksella (110/1955).       luonnonsuojelualueiksi. Näihin voi liittyä aluei-
6056: Kun uusi metsästyslaki (615/1993) tuli 1.8.1993        ta, joiden luonnonsuojelulain mukaisesta suoje-
6057: voimaan, siirtyi saimaannorppa luonnonsuojelu-         lusta tulee hankkia ympäristökeskuksen lausunto
6058: lailla rauhoitetuksi lajiksi. Luonnonsuojelulain       alueiden suunnittelun ja hankkeiden valmistelun
6059: (1096/1996) 47 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen          yhteydessä.
6060: (160/1997) 22 §:n mukaan saimaannorppa on                 Luonnonsuojelualueisiin voi liittyä alueita,
6061: uhanalainen ja erityistä suojelua vaativa laji, jon-   joilla pääasiallinen toimintatapa on rakentami-
6062: ka häviämisuhka on ilmeinen.                           sen oikea sijoittaminen. Kaavoja hyväksyttäessä
6063:    Saimaannorppa kuuluu luontotyyppien sekä            ja myönnettäessä rakennuslain mukaisia poik-
6064: luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suoje-         keuslupia ja rakennuslupia on otettava huo-
6065: lusta annetun Euroopan yhteisön direktiivin            mioon saimaannorpan elinmahdollisuuksien säi-
6066: (92/43/ETY) liitteessä II mainittuihin lajeihin.       lyminen alueella.
6067: Näille lajeille tulee osoittaa suojelualueita. Li-        Maastoliikennelain keinoin jääliikenne ohja-
6068: säksi se on ensisijaisesti suojeltava laji, jonka      taan saimaannorpan kannalta haitattomille rei-
6069: suojelusta yhteisöllä on erityisvastuu. Saimaan-       teille ja rajoitetaan liikennettä siellä, missä se
6070: norppa kuuluu direktiivin liitteen IV lajeihin, jot-   tuottaa haittaa. Luonnonarvojen niin vaatiessa
6071: ka vaativat tiukkaa suojelua.                          voidaan myös määrätä vesiliikennelain mukaisia
6072:    Valtioneuvosto on 20.8.1998 tehnyt päätök-          rajoituksia ja kieltoja.
6073: sen Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston              Maa- ja metsätalousministeriö voi rajoittaa
6074: Suomen ehdotuksen hyväksymisestä. Siihen si-           saimaannorpalle vaarallisten pyydystyyppien
6075: sältyy yhdeksän Saimaan vesistön osaa, joilla          käyttöä. Tätä on tarkoitus käyttää toteutuskei-
6076: saimaannorpan suojelu pyritään turvaamaan.             nona eri saimaannorppa-alueita yhdistävillä
6077: Näiden alueiden kokonaispinta-ala on noin              vesireiteillä norppien turvallisen siirtymisen
6078: 
6079: 
6080: 2
6081: Ministerin vastaus                                              KK 447/1999 vp- Pekka Ravi /kok
6082: 
6083: 
6084: takaamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön               Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalvelus-
6085: päätös eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla         ta saadun tiedon mukaan noin 360 000 markkaa
6086: (214/ 1999) kieltää eräiden pyydysten ja kalastus-     käytetään vuosittain vapaaehtoisten kalastusra-
6087: tapojen käytön saimaannorpan elinolosuhteiden         joitussopimusten tekemiseen. Näitä on tehty noin
6088: ja lisääntymisen turvaamiseksi sen keskeisillä         80 kalastuskunnan kanssa ja ne koskevat noin 50
6089: elinalueilla. Päätös on voimassa 30. huhtikuuta        prosenttia tavoitealasta, joka on noin 50 000 heh-
6090: 2004 asti.                                             taaria.
6091:    Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on             Kannan seurantaan käytetään vuosittain noin
6092: laadittu Saimaan juoksutusstrategia, jolla pyri-       515 000 markkaa ja asiantuntijatoimiin noin
6093: tään ehkäisemään myös luontaiset nopeat talvi-         300 000 markkaa. Muu rahoitus, muun muassa
6094: set vedenpinnan alenemat järven juoksutussään-         apurahoja erilaisiin tutkimuksiin, Maailman
6095: nön mukaisella vedenkorkeuden keskivyöhyk-             Luonnon Säätiön Suomen Rahaston omarahoitus
6096: keellä. Ne ovat aiheuttaneet pesien romahtami-        ja Suomen Akatemian tutkimusrahoitus, on vuo-
6097: Sla.                                                   sittain ollut noin 500 000 markkaa.
6098:    Kaikilla saimaannorppa-alueilla ja niiden eri          Itä-Suomen luontopalvelut on saanut viime
6099: tavoin toteutettavilla osa-alueilla pyritään jatka-   vuosina noin 8,2 miljoonaa markkaa luonnonsuo-
6100: maan vapaaehtoisten kalastusrajoitussopimusten        jelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon ~soite­
6101: tekemistä kalastuskuntien kanssa. Näillä rajoite-      tuista määrärahoista. Luontopalveluiden saarnat
6102: taan saimaannorpan poikasille haitallista verkko-     osuudet ovat vaihdelleet toiminnan painopistei-
6103: kalastusta 15.4.-30.6.                                den mukaisesti. Määrärahan jakoa luontopalve-
6104:    Rantojensuojeluohjelman kohteiden hankin-           luiden kesken voidaan painottaa ja muuttaa sen
6105: taan Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella          mukaan kuin jossakin saadaan laajempia hoito-
6106: käytettiin vuonna 1998 noin 7,3 miljoonaa mark-       ja kunnostustoimia valmiiksi eikä niistä aiheudu
6107: kaa. Lisäksi Metsähallituksen maanmyyntitulois-       muita kuin ylläpito- ja seurantakustannuksia. Itä-
6108: ta hankintaan käytettiin noin 4,1 miljoonaa mark-     Suomen luontopalveluiden alueella hoidon ja
6109: kaa. Yksityisten suojelualueiden perustamisesta       kunnostuksen painopisteet tulevat myös muuttu-
6110: aiheutuneita korvauksia maksettiin vuonna 1998        maan ja kustannusrakenteen muutokset voidaan
6111: noin 4 miljoonaa markkaa. Käytännössä tämä            käyttää saimaannorpansuojelun tehostamiseen,
6112: kaikki on mennyt rantojensuojeluohjelmaan sai-        erityisesti vapaaehtoisten kalastusrajoitussopi-
6113: maannorpan suojelun vuoksi kuuluvien alueiden         musten tekemiseen.
6114: toteuttamiseen.                                           Ympäristöministeriö tekee vuosittain Metsä-
6115:    Ympäristöministeriön talousarviossa luon-          hallituksen kanssa tulossopimuksen, jonka mu-
6116: nonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon          kaan se vastaa muun muassa saimaannorpan suo-
6117: osoitetusta määrärahasta on vuosittain käytetty       jelusta. Ympäristöministeriö tähdentää tulevissa
6118: miljoona markkaa saimaannorpan suojeluun ja           tulossopimusneuvotteluissa saimaannorpan suo-
6119: norppakannan hoitoon sekä norppien aiheutta-          jeluaja sen resursointia toiminnan painopisteenä.
6120: mien vahinkojen korvaamiseen.
6121: 
6122: 
6123: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
6124: 
6125:        Ympäristöministeri Satu Hassi
6126: 
6127: 
6128: 
6129: 
6130: 6   200661
6131:                                                                                                        3
6132: KK 447/1999 vp- Pekka Ravi /kok                                                         Ministems svar
6133: 
6134: 
6135: 
6136: 
6137: Tili riksdagens talman
6138: 
6139: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      dets principbeslut om strandskyddsprogrammet
6140: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       ingick därutöver ett mål enligt vilket natur-
6141: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       skyddsområden skulle inrättas på saimenvika-
6142: Pekka Ravi /saml undertecknade skriftliga spörs-      rens boplatser i sådana områden som inte ingår i
6143: mål SS 447/1999 rd:                                   strandskyddsprogrammet. Detta har beaktats i
6144:                                                       avgränsningen av de områden där saimenvikaren
6145:        Vad ämnar regeringen göra för att sä-          förekommer. Dessutom har delgeneralplanema
6146:        kerställa de resurser som behövs för att       och planeutkasten i Saimenområdet setts över
6147:        skydda saimenvikaren?                          och lämpliga delar av de områden som uppfylld~
6148:                                                       k~iteriema för uttagning togs med inom avgräns-
6149: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       nmgen.
6150: föra följande:                                           Skyddet av områdena med saimenvikare kom-
6151: Saimenvikaren fridlystes 4.3.1955 genom en för-       mer att genomföras så att de viktigaste fortplan-
6152: ordning (11011955), som byggde på 22 § i den          tingsområdena fredas med stöd av naturvårdsla-
6153: ikraftvarande jaktlagen (226/1937). Då den nya        gen och inrättas som naturskyddsområden. 1 an-
6154: jaktlagen (615/1993) trädde i kraft 1.8.1993, blev    slutning till dessa kan det finnas sådana områden
6155: saimenvikaren en art som fridlystes med stöd av       om vars skydd enligt naturvårdslagen miljöcen-
6156: lagen om naturskydd. Enligt 22 § naturvårdsför-       tralens utlåtande bör införskaffas i samband med
6157: ordningen ( 160/ 1997), som bygger på natur-          områdesplaneringen och förberedelsen av pro-
6158: vårdslagens (1096/1996) 47 §, är den hotade sai-      jekt.
6159: menvikaren en särskilt skyddad art som uppen-            Naturskyddsområdena kan gränsa tili sådana
6160: bart hotas av utrotning.                              områden där placeringen av byggandet är det hu-
6161:     Saimenvikaren hör till de arter som räknas upp    vudsakliga sättet för skydd. Då planer godkänns,
6162: i bilaga II till Europeiska gemenskapens direktiv     och då undantagslov eller byggnadslov enligt
6163: 92/43/EEG om bevarande av livsmiljöer samt            byggnadslagen beviljas skali man se tili att sai-
6164: vilda djur och växter. För dessa arter skall          menvikaren fortsättningsvis har möjlighet att
6165: skyddsområden anvisas. Den är dessutom en pri-        leva i området.
6166: märt skyddad art för vars skydd gemenskapen har          Med de medel som terrängtrafiklagen erbju-
6167: ett särskilt ansvar. Saimenvikaren hör tili artema    der kan trafiken över isen styras till rutter som
6168: i direktivets bilaga IV, vilka kräver strikt skydd.   inte stör saimenvikaren, och där trafiken kan bli
6169:    Statsrådet fattade 20.8.1999 beslut om att god-    störande tillämpas begränsningar. Då naturvär-
6170: känna Finlands förslag till Europeiska gemenska-      dena förutsätter det kan också begränsningar och
6171: pens nätverk Natura 2000, och där ingår nio om-       förbud utfårdas enligt sjötrafik1agen.
6172: råden i Saimenvattnen i vilka saimenvikaren              Jord- och skogsbruksministeriet kan begränsa
6173: skall skyddas. Dessa områden omfattar totalt ca       användningen av fångstredskap av sådan typ som
6174: 150 020 hektar. De omfattar skyddsområden som         är farlig för saimenvikaren. Avsikten är att till-
6175: redan inrättats och områden som ingår i det riks-     lämpa detta medel i de vattenleder som förbinder
6176: omfattande strandskyddsprogrammet. 1 statsrå-         saimenvikarområdena med varandra för att sä-
6177: 
6178: 
6179: 4
6180: Ministems svar                                                   KK 447/1999 vp- Pekka Ravi lkok
6181: 
6182: 
6183: kerställa att vikama tryggt kan förflytta sig mel-         Enligt uppgifter från Forststyrelsens natur-
6184: lan olika områden. Jord- och skogsbruksministe-        tjänst för Östra Finland används ca 360 000 mark
6185: riets beslut om vissa inskränkningar av fisket i       årligen för överenskommelser om frivilliga be-
6186: Saimen (214/1999) förbjuder användningen av            gränsningar i fisket. Sådana har ingåtts med ett
6187: vissa fångstredskap och fiskesätt i syfte att tryg-    åttiotal fiskelag, och de täcker ca 50 procent av
6188: ga saimenvikarens levnadsförhållanden och för-         den eftersträvade skyddsarealen, som är ca
6189: ökning inom de viktigaste utbredningsområdena.         50 000 hektar.
6190: Förbudet är i kraft fram tili den 30 april 2004.           Årligen används ca 515 000 mark för övervak-
6191:     Under ledning av jord- och skogsbruksminis-        ning av beståndet och ca 300 000 mark för sak-
6192: teriet har en avtappningsstadga för Saimenvatt-        kunnigåtgärder. Årligen har annan finansiering
6193: nen utarbetats. Avsikten är att förhindra att vat-     tili ett belopp av ca 500 000 mark, bl.a. stipendi-
6194: tenståndet hastigt sjunker under vintem, inklusi-      er för olika slag av forskning stått tili buds, t.ex.
6195: ve naturliga sänkningar, så att avtappningsstad-       Världsnaturfondens Finlands fonds egenfinansie-
6196: gan bidrar till att vattenståndet hålls inom vissa     ring och forskning finansierad av Finlands Aka-
6197: genomsnittliga gränser. Hastiga sänkningar av          demi.
6198: vattennivån har lett tili att boplatsema raserats.         Östra Finlands naturtjänst har under de senas-
6199:     I alla områden där saimenvikaren förekom-          te åren fått ca 8,2 miljoner mark av de anslag som
6200: mer, och i de delområden som skyddas på olika          anvisats för vård och underhåll av naturskydds-
6201: sätt, går man in för fortsatta överenskommelser        områden. De andelar som naturtjänstema i olika
6202: med fiskelagen om frivilliga begränsningar i fis-     delar av landet har fått varierar beroende på hur
6203: ket. Genom dessa begränsas under tiden 15.4 -         verksamheten viktats. Fördelningen av anslag på
6204: 30.6 fisket med nät, som är skadligt för kutama.      olika naturtjänstenheter kan viktas och ändras
6205:     I Södra Savolax miljöcentrals område använ-       allt eftersom vissa enheter fårdigställt mer omfat-
6206: des år 1998 ca 7,3 miljoner mark för anskaffning      tande åtgärder för vård och iståndsättning, och
6207: av områden som ingår i strandskyddsprogram-           därefter uppstår inga andra kostnader än vad un-
6208: met. Dessutom användes för ändamålet ca 4,1           derhållet och övervakningen orsakar. I Östra Fin-
6209: miljoner mark av Forststyrelsen intäkter från         lands naturtjänsts område kommer prioriteringen
6210: markförsäljning. År 1998 betalades ca 4 miljo-        av vård och underhåll att ändras, och den ändra-
6211: ner mark i ersättning för att privata naturskydds-    de kostnadsstrukturen gör att ruedel kan använ-
6212:  ornråden inrättades. I praktiken har alla dessa      das tili att effektivera skyddet av saimenvikaren,
6213: ruedel använts för att skydda ornråden som tagits     särskilt tili frivilliga överenskommelser om be-
6214:  med i strandskyddsprogrammet för att skydda          gränsningar i fisket.
6215:  saimenvikaren.                                            Miljöministeriet ingår årligen resultatavtal
6216:     Av de ruedel som miljöministeriet i budgeten      med Forststyrelsen enligt vilka den senare bland
6217:  anvisats för vård och underhåll av naturskydds-      annat svarar för skyddet av saimenvikaren. Mil-
6218:  områden har 1 milj. mark årligen använts för att     jöministeriet kommer att i de förestående avtals-
6219:  skydda saimenvikaren, sköta vikarbeståndet och       förhandlingama betona skyddet av saimenvika-
6220:  betala ersättningar för skador som vikaren åsam-     ren och tillförseln av resurser för ändamålet som
6221:  kat.                                                 ett prioriterat uppgiftsområde.
6222: 
6223: 
6224: 
6225: Helsingfors den 14 oktober 1999
6226: 
6227:     Miljöminister Satu Hassi
6228: 
6229: 
6230: 
6231: 
6232:                                                                                                           5
6233:                                                        KK 448/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
6234: 
6235: 
6236: 
6237: 
6238:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 448/1999 vp
6239: 
6240:                                            EU :n osarahoittamien tuki en hakukielto
6241: 
6242: 
6243: 
6244: 
6245: Eduskunnan puhemiehelle
6246: 
6247: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut EU:n     ole välttämättä voineet varautua toimimaan nyt
6248: osarahoittamia tukia hakukieltoon. Nuorten vil-     päätetyllä aikataululla. Kysymys on joka tapauk-
6249: jelijöiden käynnistystuen ja tuottajaryhmien sekä   sessa maataloudesta toimeentulonsa saavien kan-
6250: niiden liittojen käynnistämistä koskevan tuen ha-   nalta olennaisista asioista.
6251: kukielto on alkamassa 22.9.1999. Investointitu-
6252: kia ja kirjanpidon aloittamistukia koskeva haku-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6253: kielto on alkamassa marraskuun alusta. Maa- ja      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6254: metsätalousministeriö perustelee kieltoa sillä,     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6255: että näitä tukia koskevat päätökset on saatava      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6256: tehtyä ajoissa. Määräaika on menossa umpeen
6257: varsinaisesti vasta vuoden lopussa. Ministeriö ei         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6258: ole siis osannut varautua käsittelemään hake-             tyä, jotta maa- ja metsätalousministeriö
6259: muksia riittävällä teholla. Kaikki hakijat eivät          kykenisi suoriutumaan velvollisuuksis-
6260:                                                           taan ilman keinotekoisia hakurajoja?
6261: 
6262: 
6263: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
6264: 
6265:     Pekka Nousiainen /kesk
6266: 
6267: 
6268: 
6269: 
6270:                                                                                              Versio 2.0
6271: KK 448/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                               Ministerin vastaus
6272: 
6273: 
6274: 
6275: 
6276: Eduskunnan puhemiehelle
6277: 
6278: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tui paljon päätöksenteon kannalta olennaisia liit-
6279: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          teitä. Tämän seurauksena oli ennakoitavissa, että
6280: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tukihakemuksia joudutaan täydennyttämään tu-
6281: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-       kea hakeneilla viljelijöillä, monesti vielä useaan
6282: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      otteeseen. Monen TE-keskuksen alueella on li-
6283: sen KK 448/1999 vp:                                   säksi ollut ongelmana se, että rakennussuunnitel-
6284:                                                       mien laatiminen on ruuhkautunut, koska maata-
6285:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-      lousrakennusten suunnittelijat ovat olleet ylityöl-
6286:        tyä, jotta maa- ja metsätalousminist~riö       listettyjä. Hakemusten saaminen päätöksenteon
6287:        kykenisi suoriutumaan velvollisuuksis-         vaatimiksi on siis monessa tapauksessa sekä TE-
6288:        taan ilman keinotekoisia hakurajoja?           keskuksesta että viljelijästä riippumatonta ja vie
6289:                                                       arvaamattoman ajan. Tältä osin TE-keskuksissa
6290: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         on jo joustettu vaatimuksesta liittää tarkastetut
6291: ti seuraavaa:                                         rakennussuunnitelmat jo hakuvaiheessa tukiha-
6292: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut EU:n       kemukseen.
6293: osarahoittamat rakennetuet hakukieltoon. EU:n             Päätöksenteon edellyttämien määrärahojen
6294: osarahoittamia investointitukia ja tukea kirjanpi-    järjestäminen on hoidettava maa- ja metsätalous-
6295: don aloittamiseen ei ole enää saanut hakea            ministeriössä hyvissä ajoin, jotta päätöksiä
6296: 22.9.1999 tai sen jälkeen. Nuorten viljelijöiden      yleensä voidaan tehdä. Tämän vuoksi oli tarpeen
6297: käynnistystukea ja maatalouden tuottajaryhmien        saada kokonaiskuva hakutilanteesta, jolloin voi-
6298: tunnustamista ei saa hakea 1.11.1999 tai sen jäl-     daan arvioida määrärahojen lopullinen tarve.
6299: keen.                                                 Tällä hetkellä maatilatalouden kehittämisrahas-
6300:    Hakukiellon taustalla on maatalouden raken-        tosta EU:n osarahoittamiin investointitukiin vah-
6301: teiden tehokkuuden parantamisesta annetun neu-        vistetut määrärahat eivät riitä kaikkiin haettuihin
6302: voston asetuksen (EY) N:o 950/97 kumoaminen.          tukiin. Rahaston käyttösuunnitelmaa on muutet-
6303: Kyseisen asetuksen nojalla voidaan EU:n osara-        tava, jotta päätöksentekoa voitaisiin jatkaa.
6304: hoittamia tukia myöntää vain 31.12.1999 saak-             Viljelijöillä on mahdollisuus valittaa saamis-
6305: ka. Hakukielto asetettiin, jotta työvoima- ja elin-   taan tukipäätöksistä maaseutuelinkeinojen vali-
6306: keinokeskukset ehtisivät käsitellä kaikki vireille    tuslautakuntaan. Tällä hetkellä on varmaa, että
6307: tulleet kyseisiä tukia koskevat hakemukset mää-       niissä EU:n osarahoittamaa rakennetukea koske-
6308: räaikaan mennessä.                                    vissa tapauksissa, joissa valituslautakunta pää-
6309:    Oli monia syitä kiirehtiä hakemusten vireille-     töksessään on palauttanut hakemuksen TE-kes-
6310: tuloa. Oli tiedossa, että hakemuksia, erityisesti     kukseen uudelleen käsiteltäväksi, ei ole mahdol-
6311: EU:n osarahoittamaa investointitukea koskevia,        lista myöntää ainakaan EU:n osarahoittamaa tu-
6312: oli tulossa runsaasti vireille. Hakemuksia oli tul-   kea enää ensi vuonna. Koska vanhasta rakennera-
6313: lut TE-keskusten maaseutuosastoille merkittäviä       hastokaudesta uuteen siirtymiseksi annettavat
6314: määriä jo loppukesän ja alkusyksyn aikana.            siirtymäsäännökset ovat vielä luonnosvaiheessa
6315: Yleispiirteenä hakemuksissa oli, että niistä puut-    on epävarmaa sekin, voidaanko tällaisissa ta-'
6316: 
6317: 
6318: 2
6319: Ministerin vastaus                                      KK 448/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
6320: 
6321: 
6322: pauksissa myöntää edes kokonaan kansallisesti         työvoima- ja elinkeinokeskusten riittämättömät
6323: rahoitettavaa tukea. Viljelijöiden oikeusturvan       henkilöstöresurssit tukipäätökset ehditään tehdä
6324: kannalta on suotavaa, että tukipäätökset saatai-      ajoissa asettamalla työtehtävät tärkeysjärjestyk-
6325: siin tehtyä niin ajoissa, että myös mahdolliset va-   seen. Olennaista tässä tilanteessa on viestiä vilje-
6326: litukset ehdittäisiin käsitellä vielä tämän vuoden    lijöille, että hakemista on kiirehdittävä, jotta ha-
6327: puolella.                                             kemukset, liitteet ja tarkat rakennussuunnitelmat
6328:    Hallitus katsoo, että maa- ja metsätalousmi-       saataisiin mahdollisimman pian TE-keskuksiin,
6329: nisteriön oli edellä mainituista syistä välttämä-     jolloin tukipäätösten teko kaikkien hakemusten
6330: töntä asettaa EU:n osarahoittamille rakennetuille     osalta on mahdollista aloittaa.
6331: hakukielto. Hakukiellon syynä eivät ole olleet
6332: 
6333: 
6334: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
6335: 
6336:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6337: 
6338: 
6339: 
6340: 
6341:                                                                                                         3
6342: KK 448/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                    Ministems svar
6343: 
6344: 
6345: 
6346: 
6347: Tili riksdagens talman
6348: 
6349: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        avdelningar redan i slutet av sommaren och i bör-
6350: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        jan av hösten. Kännetecknande för ansökningar-
6351: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-       na var att de saknade ett stort antal bilagor som är
6352: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga           väsentliga med tanke på beslutsfattandet. Till
6353: spörsmål SS 448/1999 rd:                               följd av detta kunde det förutspås att de jordbru-
6354:                                                        kare som har ansökt om stöd måste komplettera
6355:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          stödansökningama, och detta dessutom ofta i fle-
6356:        för att jord- och skogsbruksministeriet         ra repriser. På många TE-centralers område har
6357:        skall klara av att uppfYlla sina plikter        problemet dessutom varit att utarbetandet av
6358:        utan konstgjorda ansökningsgränser?             byggnadsplaner har kört ihop sig, eftersom de
6359:                                                        som planerar jordbruksbyggnader har varit över-
6360: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        hopade med arbete. Att få ansökningama i sådan
6361: föra följande:                                         form som beslutsfattandet kräver är alltså i
6362: Jord- och skogsbruksministeriet har utfårdat an-       många fall oberoende av TE-centralen och jord-
6363: sökningsförbud i fråga om de strukturstöd som          brukaren och det tar en hei del tid. Beträffande
6364: EU delfinansierar. Den 22 september 1999 eller         detta har TE-centralema redan varit flexibla i frå-
6365: därefter har det inte längre varit möjligt att ansö-   ga om kravet på att de granskade byggnadspla-
6366: ka om av EU delfinansierade investeringsstöd           nema redan i ansökningsskedet skall fogas tili
6367: och stöd för införande av bokföring. Startstöd för     ansökan om stöd.
6368: unga jordbrukare och för erkännande av produ-             Jord- och skogsbruksministeriet skall i god tid
6369: centorganisationer inom jordbruket får inte sö-        ordna de anslag som behövs för beslutsfattandet
6370: kas den 1 november 1999 eller därefter.                för att beslut överhuvudtaget skall kunna fattas:
6371:    Orsaken tili förbudet mot ansökan om stöd står      Därför var det nödvändigt att få en helhetsbild av
6372: att finna i upphävandet av rådets förordning (EG)      ansökningssituationen, så att man kan bedöma
6373: nr 950/97 om förbättring av jordbruksstruktu-          det slutliga behovet av anslag. För närvarande
6374: rens effektivitet. Med stöd av förordningen i frå-     räcker inte de anslag som fastställts för av EU
6375: ga kan stöd som EU delfinansierar beviljas en-         delfinansierade investeringsstöd ur gårdsbrukets
6376: dast fram tili den 31 december 1999. F örbudet         utvecklingsfond för alla de sökta stöden. Fon-
6377: mot ansökan om stöd utfårdades för att arbets-         dens dispositionsplan måste ändras för att be-
6378: krafts- och näringscentralema skulle få tid att be-    slutsfattandet skall kunna fortsätta.
6379: handla alla inlämnade ansökningar om de aktuel-           Jordbrukama kan hos landsbygdsnäringamas
6380: la stöden inom utsatt tid.                             besvärsnämnd anföra besvär över de stödbeslut
6381:    Det fanns många orsaker att påskynda inläm-         som de har fått. För närvarande är det säkert att i
6382: nandet av ansökningama. Man visste att ett stort       de fall som gäller strukturstöd som delfinansie-
6383: antal ansökningar, i synnerhet sådana som gäller       ras av EU och där besvärsnämnden i sitt beslut
6384: av EU delfinansierat investeringsstöd, skulle          har retumerat ansökan tili TE-centralen för ny
6385: lämnas in. Ett mycket stort antal ansökningar          behandling är det åtminstone inte längre nästa år
6386: hade lämnats in tili TE-centralemas landsbygds-        möjligt att bevilja stöd som delfinansieras av EU.
6387: 
6388: 
6389: 4
6390: Ministems svar                                          KK 448/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
6391: 
6392: 
6393: Eftersom de övergångsbestämmelser som skall           delfinansierade av EU. Orsaken till förbudet har
6394: utfårdas för övergången från den gamla struktur-      inte varit arbetskrafts- och näringscentralemas
6395: fondsperioden till en ny fortfarande är på skissta-   otillräckliga personalresurser; besluten om stöd
6396: diet, är det också oklart om man i dylika fall ens    kan fattas i tid genom att arbetsuppgiftema ange-
6397: kan bevilja stöd som helt och hållet finansieras      lägenhetsgraderas. Det väsentliga i denna situa-
6398: nationellt. Med tanke på jordbrukamas rätts-          tion är att signalera till jordbrukama att det är
6399: skydd är det önskvärt att besluten om stöd kan        skyndsamt med ansökandet för att ansökningar-
6400: fattas i så god tid att även eventuella klagomål      na, bilagoma och de noggranna byggnadsplaner-
6401: kan behandlas ännu på detta års sida.                 na så fort som möjligt skall kunna överlämnas till
6402:    Regeringen anser att jord- och skogsbruksmi-       TE-centralema, varvid det blir möjligt att fatta
6403: nisteriet av ovan nämnda skäl var tvunget att ut-     beslut om stöden för alla ansökningars del.
6404: fårda ansökningsförbud i fråga om strukturstöd
6405: 
6406: 
6407: 
6408: Helsingfors den 13 oktober 1999
6409: 
6410:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6411: 
6412: 
6413: 
6414: 
6415:                                                                                                       5
6416:                                                          KK 449/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
6417: 
6418: 
6419: 
6420: 
6421:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 449/1999 vp
6422: 
6423:                                              Eläkkeenhakijoiden kohtelun erilaisuus kansal-
6424:                                              lisen lainsäädännön ja ED-lainsäädännön välil-
6425:                                              lä
6426: 
6427: 
6428: 
6429: 
6430: Eduskunnan puhemiehelle
6431: 
6432: EU-asetus 1408 ja kansallinen eläkelainsäädäntö       mukaan tällaisessa tapauksessa yksi eläkehake-
6433: törmäävät yhteen tietyissä tapauksissa. Tämä yh-      mus saattaa hakemukset käsittelyyn kaikissa
6434: teentörmäys eriarvoistaa eläkkeenhakijat ja voi       maissa, joissa hakija on asunut tai työskennellyt.
6435: pahimmillaan johtaa monelle epäedulliseen ja
6436: kohtuuttomaankin eläkeratkaisuun. Kun eläk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6437: keenhakija kuuluu ainoastaan kansallisen lain-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6438: säädännön piiriin, hän voi valita, mistä laitoksis-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6439: ta eläkettä hakee. Tällöin hän voi jättää esimer-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6440: kiksi hakematta kansaneläkettä, jos se vaikuttaa
6441: eläkkeen lopulliseen määrään heikentävästi. Jos             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6442: eläkkeenhakija kuuluu ED-lainsäädännön pii-                 tyä ratkaistaakseen perusteluissa esite-
6443: riin, eli hän on työskennellyt ulkomailla, hän ei           tyn epäkohdan kansallisen lainsäädän-
6444: voi itse valita, mistä maista tai laitoksista eläk-         nön ja EU-asetuksen 1408/71 välillä ja
6445: keensä haluaa maksuun. Vallitsevan käytännön                saattaakseen kaikki eläkkeenhakijat
6446:                                                             tasa-arvoiseen asemaan?
6447: 
6448: 
6449: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
6450: 
6451:     Pekka Nousiainen /kesk
6452: 
6453: 
6454: 
6455: 
6456:                                                                                                Versio 2.0
6457: KK 449/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                Ministerin vastaus
6458: 
6459: 
6460: 
6461: 
6462: Eduskunnan puhemiehelle
6463: 
6464: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      vanhuuden perusteella maksettavien eläkkeiden
6465: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         myöntämistä ja laskemista koskevat säännökset.
6466: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Asetuksessa 1408/71 ja sen täytäntöönpano-
6467: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-       asetuksessa on yksityiskohtaiset säännökset työ-
6468: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen myöntämises-
6469: sen KK 449/1999 vp:                                   tä ja laskemisesta niitä tapauksia varten, joissa
6470:                                                       eläkettä on karttunut useammassa jäsenvaltiossa
6471:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tai ETA-valtiossa. Eläketapahtuman sattuessa
6472:        tyä ratkaistakseen perusteluissa esite-        eläke lasketaan ja myönnetään kaikissa näissäjä-
6473:        tyn epäkohdan kansallisen lainsäädän-          senvaltioissa täyttyneiden työskentely- tai va-
6474:        nön ja EU-asetuksen 1408171 välillä ja         kuutuskausien perusteella. Kuten kysymyksen
6475:        saattaakseen kaikki eläkkeenhakijat           perusteluissa on asiantuntevasti todettu, yhdessä
6476:        tasa-arvoiseen asemaan?                       jäsenvaltiossa tehty eläkehakemus tulee saman-
6477:                                                       aikaisesti vireille kaikissa niissä jäsenvaltioissa,
6478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        joissa eläkettä on voinut karttua. Tästä on nimen-
6479: ti seuraavaa:                                        omainen säännös asetuksen 44 artiklan 2 alakoh-
6480: Suomen kansaneläke- ja työeläkelainsäädännön         dassa. Mainitun säännöksen mukaan eläkkeenha-
6481: mukaan eläke myönnetään vain hakemuksesta.           kija voi kuitenkin vanhuuseläkkeen kohdalla ni-
6482: Laeissa ei ole säännöksiä eläkehakemuksen pe-        menomaisesti pyytää eläkkeen myöntämisen siir-
6483: ruuttamisesta eikä eläkkeestä luopumisesta. So-      tämistä, vaikka hänellä siihen olisi oikeus jonkin
6484: veltamiskäytännössä on kuitenkin katsottu mah-       valtion lainsäädännön mukaan. Muissa tapauk-
6485: dolliseksi peruuttaa eläkehakemus, ennen kuin        sissa sen sijaan eläkehakemuksen peruuttaminen
6486: annettu eläkepäätös on saanut lainvoiman eli toi-    yhdessä valtiossa vaikuttaa samalla tavoin kai-
6487: sin sanoen ennen kuin valitusaika on kulunut um-     kissa jäsenvaltioissa.
6488: peen. Sen sijaan lainvoimaisella päätöksellä             Eläkehakemuksen samanaikainen vireilletulo
6489: myönnetystä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläk-         kaikissa kysymykseen tulevissa valtioissa palve-
6490: keestä ei periaatteessa voi luopua.                  lee eläkkeenhakijan etua, kun hän yhdellä hake-
6491:    Siinä tapauksessa, että eläkkeenhakija on ol-     muksella ilman muita toimenpiteitä saa asiansa
6492: lut työssä ja vakuutettuna myös jossain jäsenval-    vireille myös kaikissa sellaisissa jäsenvaltioissa,
6493: tiossa tai ETA-valtiossa, tulee sovellettavaksi      joissa oikeus eläkkeeseen mahdollisesti on syn-
6494: kysymyksessä mainittu neuvoston asetus (ETY)         tynyt. Tavoitteena on nopeuttaa oikean suurui-
6495: 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamises-     sen kokonaiseläkkeen myöntämistä. Kysymys on
6496: ta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työn-   myös sen varmistamisesta, että eläkettä asetuk-
6497: tekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja    sen säännösten mukaan laskettaessa kunkin jä-
6498: heidän perheenjäseniinsä. Kysymyksessä on            senvaltion vastuu eläketurvasta on oikeassa suh-
6499: kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja ETA-valtioita yh-     teessa senjärjestelmässä täyttyneeseen vakuutus-
6500: täläisesti sitova lainsäädäntö. Asetuksen keskei-    aikaan. Samalla estetään esimerkiksi myös sellai-
6501: simpiä säännöksiä ovat työkyvyttömyyden ja           set tilanteet, joissa täyden työkyvyttömyyden pe-
6502: 
6503: 
6504: 2
6505: Ministerin vastaus                                    KK 449/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
6506: 
6507: 
6508: rusteella eläkettä saava henkilö voisi asuinval-    nenemiseen. Tätä käsitystä tukevat myös kansan-
6509: tiossa hakeutua työttömyysturvan piiriin ja saada   eläkelaitokselta saadut tiedot. Tässä yhteydessä
6510: näin perusteettomasti päällekkäistä etuutta.        tulee huomata myös se, että eläkettä asetuksen
6511:    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on mai-     mukaan laskettaessa ulkomailta ansaittua työelä-
6512: nittu, että tämä asetuksen mukainen eläkehake-      kettä ei oteta huomioon kansaneläkettä vähentä-
6513: muksen samanaikainen vireilletulo voisi johtaa      vänä.
6514: epäedulliseen tai kohtuuttomaankin eläkeratkai-        Komissio on antanut neuvostolle ehdotuksen
6515: suun. Tässä yhteydessä on viitattu kansaneläk-      asetuksen 1408/71 kokonaisuudistukseksi. So-
6516: keen hakemiseen ongelmaa tarkemmin kuvaa-           siaali- ja terveysministeriö pitää ehdotusta mer-
6517: maHa. Tarkempien tietojen puuttuessa sosiaali-      kittävänä ja pyrkii luonnollisesti puuttumaan
6518: ja terveysministeriö voi vain todeta käsitykse-     kaikkiin niihin epäkohtiin, jotka ovat tulleet ase-
6519: nään, että Suomen kansaneläkkeen hakeminen ei       tuksen soveltamistilanteissa esille.
6520: johda eläkkeenhakijan kokonaiseläkkeen pie-
6521: 
6522: 
6523: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
6524: 
6525:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
6526: 
6527: 
6528: 
6529: 
6530:                                                                                                      3
6531: KK 449/1999 vp -      Pekka Nousiainen /kesk                                              Ministems svar
6532: 
6533: 
6534: 
6535: 
6536: Tili riksdagens talman
6537: 
6538: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       räkning av pensioner som betalas på grund av in-
6539: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       validitet och ålderdom.
6540: statsrådet översänt följande av riksdagsman              1 förordning 1408/71 och dess tillämpnings-
6541: Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga       förordning finns detaljerade bestämmelser för
6542: spörsmål SS 449/1999 rd:                              beviljande och beräknande av invalid- och ål-
6543:                                                       derspension i sådana fall, när pension har intjä-
6544:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         nats i flera medlemsstater eller EES-stater. Vid
6545:        för att råda bot på de i motiveringen          pensionsfall beräknas och beviljas pensionen i
6546:         nämnda bristerna mellan den nationella        alla dessa medlemsstater enligt fullgjorda an-
6547:         lagstiftningen  och     EU-förordning         ställnings- eller försäkringsperioder. Som det i
6548:         1408/71 och för att alla personer som         spörsmålets motivering så sakkunnigt konstate-
6549:        ansöker om pension skall behandlas             ras, anhängiggörs pensionsansökan samtidigt i
6550:        jämlikt?                                       alla de medlemsstater där pension har kunnat in-
6551:                                                       tjänas. Om detta finns en uttrycklig bestämmelse
6552: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       i artikel 44, punkt 2 i förordningen. Enligt den
6553: föra följande:                                        nämnda bestämmelsen kan den som ansöker om
6554:  Enligt finsk folkpensionslagstiftning och arbets-    pension ändå för ålderspensionens del uttryckli-
6555: pensionslagstiftning beviljas pension endast på       gen begära att beviljandet av de förmåner vid ål-
6556: basis av ansökan. 1 lagama finns inga bestämmel-      derdom som han har rätt tili enligt lagstiftningen
6557: ser om återtagande av pensionsansökan eller om        i någon medlemsstat skjuts upp. 1 andra fall där-
6558: avstående från pension. 1 tillämpningspraxis har      emot inverkar återtagandet av pensionsansökan i
6559: det ändå ansetts vara möjligt att återta en pen-      en stat likadant i alla medlemsstater.
6560: sionsansökan innan det fattade pensionsbeslutet          Det faktum att pensionsansökan anhängiggörs
6561: har vunnit laga kraft, dvs. innan besvärstiden har    samtidigt i alla aktuella stater är en fördel för den
6562: gått ut. Däremot kan man i princip inte avstå från    som ansöker om pension, eftersom han med en
6563: invalidpension eller ålderspension som beviljats      enda ansökan utan andra åtgärder får sitt ärende
6564: genom ett beslut som vunnit laga kraft.               anhängiggjort i alla sådana medlemsstater där
6565:    1 det fall att den som ansöker om pension har      han eventuellt har rätt tili pension. Målet är att en
6566: arbetat och varit försäkrad även i någon annan        rätt dimensionerad helhetspension skall beviljas
6567: medlemsstat eller EES-stat, tillämpas den i           snabbare. Det är även fråga om att säkerställa att
6568: spörsmålet nämnda rådets förordning (EEG)             alla medlemsstater har ett rätt dimensionerat an-
6569: 1408/71 om tillämpningen av systemen för soci-        svar för pensionsskyddet i förhållande tili den
6570: al trygghet när anställda, egenföretagare eller de-   försäkringsperiod som fullgjorts inom landets
6571: ras familjemedlemmar flyttar inom gemenska-           system när pensionen räknas enligt bestämmel-
6572: pen. Det är fråga om en lagstiftning som binder       sema i förordningen. Samtidigt förhindras tili ex-
6573: såväl alla EU-medlemsstater som alla EES-sta-         empel sådana situationer att en person som får
6574: ter. De mest centrala bestämmelsema i förord-         pension på grund av full arbetsoförmåga kunde
6575: ningen är bestämmelsema om beviljande och be-         ansöka om utkomstskydd för arbetslösa i den stat
6576: 
6577: 
6578: 4
6579: Ministems svar                                           KK 449/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
6580: 
6581: 
6582: där han är bosatt och på så sätt utan grunder få två   formation som folkpensionsanstalten gett stöder
6583: olika förmåner samtidigt.                              denna uppfattning. I detta sammanhang bör även
6584:    1 motiveringen tili spörsmålet nämns att ett        beaktas att när pensionen beräknas enligt förord-
6585: samtidigt anhängiggörande enligt förordningen          ningen beaktas den arbetspension som intjänats
6586: kan leda tili en ogynnsam eller orimlig lösning i      utomlands inte som en faktor som reducerar folk-
6587: fråga om pensionen. 1 detta sammanhang hänvi-          pensionen.
6588: sar spörsmålsställaren tili problemet med ansö-           Kommissionen har lämnat rådet ett förslag tili
6589: kan om folkpension men beskriver inte proble-          en totalreform av förordning 1408/71. Social-
6590: met närmare. 1 brist på närmare information kan        och hälsovårdsministeriet anser att förslaget är
6591: social- och hälsovårdsministeriet endast konsta-       viktigt och strävar naturligtvis efter att ingripa i
6592: tera som sin uppfattning att en ansökan om folk-       alla de missförhållanden som har kommit fram
6593: pension i Finland inte leder tili en ~inskning av      vid tillämpningen av förordningen.
6594: pensionssökandens totala pension. Aven den in-
6595: 
6596: 
6597: 
6598: Helsingfors den 12 oktober 1999
6599: 
6600:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
6601: 
6602: 
6603: 
6604: 
6605:                                                                                                          5
6606:                                                             KK 450/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
6607: 
6608: 
6609: 
6610: 
6611:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 450/1999 vp
6612: 
6613:                                              Kuusivuotiaiden esiopetuksessa toimivien hen-
6614:                                              kilöiden opettajapätevyys
6615: 
6616: 
6617: 
6618: 
6619: Eduskunnan puhemiehelle
6620: 
6621: Kuusivuotiaiden esiopetuksen 1.8.2000 toteutuk-       män opintoviikkoja. Tuleekin mieleen, voidaan-
6622: sen yhteydessä tulee päivähoidon piiristä vapau-      ko henkilöt siis vastaisuudessa katsoa päteviksi
6623: tumaan todennäköisesti opettajan työhön sellais-      huolehtimaan pienten lasten esiopetuksesta pel-
6624: ta pätevää väkeä, joka on nykyisinkin toiminut        kästään saamansa koulutuksen mukaan, todelli-
6625: esiopetuksen parissa. Myös mm. sosiaalikasvat-        sista kyvyistä välittämättä.
6626: tajilla on lasten ja nuorten kanssa hankittu vank-
6627: ka työkokemus. Tämän alan pitkä ja perusteelli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6628: nen koulutus on myös antanut heille vahvan ko-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6629: kemuksen ja ammattitaitoa opetustyöstä: usein         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6630: koulutus perustuu pitkään kokemukseen aikuis-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6631: iällä suoritetusta monivaiheisesta lisäopiskelus-
6632: ta ja jatkuvasta kouluttautumisesta.                        Kuinka hallitus aikoo turvata sosiaali-
6633:    Nyt näyttää kuitenkin jostain muodostuneen               kasvattajien/sosionomien (amk) aseman
6634: käsitys, että selvästi opistotasoista koulutuspäte-         tulevassa pienten lasten koulutusuudis-
6635: vyyttä voidaan väheksyä vain sillä perusteella,             tuksessa    esiopetuksen    toteutuessa
6636: että tämänmuotoista koulutusta ei enää järjeste-            1.8.2000ja
6637: tä. Sosiaalikasvattajat on myös yleisesti rinnas-
6638: tettu lastentarhanopettajiin, vaikka ensin mainit-          rinnastetaanko sosiaalikasvattajienlso-
6639: tujen tutkintoon edellytetään esimerkiksi enem-             sionomien (amk) työkokemus suoraan
6640:                                                             lastentarhanopettajien pätevyyteen?
6641: 
6642: 
6643: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
6644: 
6645:     Seppo Lahtela /kesk
6646: 
6647: 
6648: 
6649: 
6650:                                                                                                Versio 2.0
6651: KK 450/1999 vp -     Seppo Lahtela /kesk                                           Ministerin vastaus
6652: 
6653: 
6654: 
6655: 
6656: Eduskunnan puhemiehelle
6657: 
6658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          säksi hallituksen tarkoituksena on esittää, että
6659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        päivähoidon tehtävissä lain voimaan tullessa toi-
6660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mivat tai kolmen vuoden ajan ennen lain voi-
6661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-      maantuloa vähintään vuoden ajan toimineet so-
6662: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       siaalikasvattajan ja ammattikorkeakoulussa so-
6663: sen KK 45011999 vp:                                  sionomin tutkinnon suorittaneet henkilöt olisivat
6664:                                                      kelpoisia toimimaan opettajina kahden vuoden
6665:       Kuinka hallitus aikoo turvata sosiaali-        ajan lain voimaantulosta eli heinäkuun 2002 lop-
6666:       kasvattajien/sosionomien (amk) aseman          puun. Tarkoituksena on järjestää noin 15 opinto-
6667:       tulevassa pienten lasten koulutusuudis-        viikon laajuista esiopetukseen perehdyttävää täy-
6668:       tuksessa    esiopetuksen    toteutuessa        dennyskoulutusta, jonka suorittamalla mainitut
6669:       1.8.2000ja                                     sosiaalikasvattajan tai sosionomin koulutuksen
6670:                                                      suorittaneet henkilöt saisivat yleisen pätevyyden
6671:       rinnastetaanko sosiaalikasvattajien/so-        esiopetuksen opettajan tehtäviin. Pätevyyden
6672:       sionomien (amk) työkokemus suoraan             tuottavaan täydennyskoulutukseen voitaisiin ot-
6673:       lastentarhanopettajien pätevyyteen?            taa myös ennen vuotta 2000 ammattikorkeakou-
6674: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        luun sosionomin tutkintoa suorittamaan valittu
6675:                                                      henkilö. Myös jo aikaisemmin suoritetut esiope-
6676: ti seuraavaa:
6677:                                                      tukseen suuntautuvat erilliset opinnot voitaisiin
6678: Hallitus on antanut 1.10.1999 eduskunnalle esi-      hyväksyä kelpoisuuden tuottaviksi opinnoiksi.
6679: tyksen esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi           Säännökset esiopetusta antavan opettajan kel-
6680: (HE 9111999 vp). Uudistus merkitsee maksutto-        poisuusvaatimuksista on tarkoitus ottaa opetus-
6681: man esiopetuksen järjestämistä kuusivuotiaiden       toimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista an-
6682: ikäluokalle. Uudistus on tarkoitus käynnistää        nettuun asetukseen (986/1998). Asetusta muute-
6683: 1.8.2000. Oikeus esiopetukseen ja kattava järjes-    taan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt
6684: tämisvelvollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 al-    esiopetusuudistusta koskevat lait. Asetuksessa
6685: kaen. Esiopetusta tulee antaa vähintään 700 tun-     on tarkoitus säätää vain varsinaisen opettajan
6686: tia. Kunnat voivat järjestää esiopetuksen kouluis-   kelpoisuusvaatimuksista. Sen sijaan asetuksella
6687: sa tai päivähoidon yhteydessä päiväkodeissa tai      ei säädettäisi muun esiopetukseen osallistuvan
6688: muissa esiopetuksen järjestämiseen soveltuvissa      tai opetuksessa avustavan henkilöstön pätevyy-
6689: paikoissa.                                           destä, vaan muulta henkilöstöitä vaadittavasta
6690:     Hallituksen esityksen mukaan kelpoisia toimi-    koulutuksesta ja muusta pätevyydestä päättäisi
6691: maan esiopetuksen opettajan tehtävissä olisivat      asianomainen kunta tai muu opetuksen järjestä-
6692: luokanopettajan koulutuksen suorittaneet henki-      jä. Jos esiopetusta annettaisiin päivähoidon yh-
6693: löt. Erillisessä opetusryhmässä esiopetusta voisi-   teydessä, muulta henkilöstöitä kuin opettajalta
6694: vat antaa myös lastentarhanopettajan koulutuk-       vaadittavasta kelpoisuudesta olisi kuitenkin voi-
6695: sen suorittaneet henkilöt. Luokanopettajan jalas-    massa, mitä sosiaalihuollon ammatillisen henki-
6696: tentarhanopettajan koulutuksen suorittaneiden Ii-    löstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa
6697: 
6698: 
6699: 2
6700: Ministerin vastaus                                             KK 450/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
6701: 
6702: 
6703: (804/1992) säädetään. Mainitun asetuksen 4 §:n           valmiudet edellä todettuihin tehtäviin. Sosiaali-
6704: mukaan muun ohella sosiaalikasvattajat voisivat          kasvattajan tutkinto ja ammattikorkeakoulujen
6705: osallistua vastaisuudessakin ilman täydennys-            sosionomikoulutus ovat luonteeltaan ja raken-
6706: koulutusta esiopetukseen erilaisissa varsinaisen         teeltaan laaja-alaisia, sosiaalityön koko kentälle
6707: opettajan työtä tukevissa opetus- ja kasvatusteh-        valmentavia. Esiopetuksen sisältöjen kannalta
6708: tävissä.                                                 merkityksellisten monialaisten opintojen sekä
6709:    Esiopetusta varten hyväksytään valtakunnal-           ikäkausi-ja ainedidaktisten opintojen määrä on
6710: listen perusteiden mukaan paikalliset opetus-            näissä tutkinnoissa melko vähäinen.
6711: suunnitelmat, joita noudatetaan opetuksessa. Esi-            Hallituksen tarkoituksena on siis edellä tode-
6712: opetuksessa ei ole oppiainejakoa, mutta esiope-          tulla tavalla turvata päivähoidon tehtävissä toi-
6713: tus sisältää seuraavat sisältöalueet kieli ja kom-       mivien sosiaalikasvattajienja sosionomien (amk)
6714: munikaatio, matemaattiset käsitteet, luonto- ja          asema esiopetusuudistuksen yhteydessä. Jotta
6715: ympäristötieto, uskonto, etiikka, liikunta, ter-         sosiaalikasvattajat ja sosionomit (amk) voisivat
6716: veys sekä eri taidemuodot Esiopetuksessa ta-             siirtymäkauden jälkeenkin toimia opettajan teh-
6717: voitteena on luoda eheytettyjä, kokonaisuuksiin          tävissä, heiltä edellytetään kuitenkin täydennys-
6718: rakentuvia oppimistilanteita, joissa ilmiöitä tar-       koulutuksen suorittamista. Ilman täydennyskou-
6719: kastellaan ja selitetään luontevasti eri teemojen        lutustakin sosiaalikasvattajat ja sosionomit
6720: ja projektitöiden avulla. Oppimistilanteessa pyri-       (amk) voivat osallistua varsinaisen opettajan tu-
6721: tään toimimaan ongelmakeskeisesti vapaasti tut-          kena ja apuna esiopetuksen eri tehtäviin. Esiope-
6722: kien ja kokeillen.                                       tusuudistus koskee kuusivuotiaille lapsille annet-
6723:     Laadukkaan esiopetuksen takaamiseksi on tär-         tavaa vähintään 700 tunnin laajuista opetusta.
6724: keää, että opettajalla on riittävät valmiudet ope-       Esiopetusuudistus ei muilta osin vaikuta sosiaali-
6725: tussuunnitelmapohjaiseen työskentelyyn ja ope-           kasvattajien, sosionomien (amk) ja muun päivä-
6726: tussuunnitelmien laatimiseen ja kehittämiseen            hoidon henkilöstön asemaan, tehtäviin ja kelpoi-
6727: sekä arviointiin. Lisäksi opettajalla tulee olla riit-   suuksiin. Lasten päivähoidosta annetussa laissa
6728: tävä sisällöllinen sekä ikäkausi- ja ainedidakti-        säädetty subjektiivinen oikeus päivähoitoon säi-
6729: nen tietämys inhimillisen tiedon perusmuodois-           lyy edelleenkin perusopetuksen alkamiseen saak-
6730: ta. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan             ka.
6731: koulutus antavat hallituksen mielestä parhaat
6732: 
6733: 
6734: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
6735: 
6736:     Opetusministeri Maija Rask
6737: 
6738: 
6739: 
6740: 
6741:                                                                                                          3
6742: KK 450/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                       Ministems svar
6743: 
6744: 
6745: 
6746: 
6747: Tili riksdagens talman
6748: 
6749: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      trädgårdslärarutbildning. Utöver dem som ge-
6750: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       nomgått klasslärar- eller bamträdgårdslärarut-
6751: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Sep·      bildning har regeringen för avsikt att föreslå att
6752: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      också personer som har avlagt socialpedagog-
6753: må1 SS 450/1999 rd:                                   examen eller socionomexamen vid yrkeshögsko-
6754:                                                       1a och som arbetar i dagvårdsuppgifter när lagen
6755:        Hur ämnar regeringen trygga socialpe-          träder i kraft eller som under tre år före ikraftträ-
6756:        dagogernas/socionomernas (yh) ställ-           dandet har arbetat minst ett år i dagvårdsuppgif-
6757:        ning i den kommande utbildningsrefor-          ter skall vara behöriga att arbeta som lärare un-
6758:        men för små barn när förskoleundervis-        der två år efter ikraftträdandet, dsv. till utgången
6759:        ningen införs 1.8.2000 och                     av juli 2002. Avsikten är att ordna fortbildning
6760:                                                      om ca 15 studieveckor som ger fördjupade insik-
6761:       kommer socialpedagogernas/sociono-              ter i förskoleundervisningen. Genom att slutföra
6762:       mernas (yh) arbetserfarenhet att direkt        den kan nämnda personer med socialpedagog-
6763:       jämställas med barnträdgårdslärares            eller socionomutbildning få allmän behörighet
6764:       behörighet?                                    för uppgifter som lärare inom förskoleundervis-
6765: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ningen. Också en person som före 2000 antagits
6766: föra följande:                                       till yrkeshögskola för att avlägga socionomexa-
6767:                                                      men kan antas till behörighetsgivande fortbild-
6768: Regeringen avlät 1.10.1999 en proposition till       ning. Också tidigare separata studier med inrikt-
6769: riksdagen med förslag till lagstiftning om för-      ning på förskoleundervisning skall godkännas
6770: sko1eundervisning (RP 91/1999 rd). Reformen          som behörighetsgivande studier.
6771: innebär att det ordnas avgiftsfri förskoleunder-         Avsikten är att bestämmelser om behörighets-
6772: visning för sexåringama. Reformen skall inledas      villkoren för lärare som meddelar förskoleunder-
6773: 1.8.2000. Rätten till förskoleundervisning och en    visning skall tas in i förordningen om behörig-
6774: heltäckande skyldighet för kommunema att ord-        hetsvillkoren förpersonal inom undervisningsvä-
6775: na den träder i kraft 1. 8.2001. Försko1eundervis-   sendet (986/1998). Förordningen ändras efter det
6776: ning skall ges under minst 700 timmar. Kommu-        att riksdagen har antagit de lagar som gäller för-
6777: nerna kan ordna förskoleundervisning i skolor el-    skoleundervisningen. Avsikten är att i förord-
6778: ler i samband med dagvården i daghem eller på        ningen bestämma endast om behörighetsvillko-
6779: andra platser som lämpar sig för förskoleunder-      ren för egentliga lärare. Genom förordning skall
6780: visning.                                             däremot inte bestämmas om behörigheten för an-
6781:    En1igt propositionen skall personer som ge-       nan personai som deltar i eller bistår vid för-
6782: nomgått klasslärarutbildning vara behöriga att       skoleundervisningen, utan kommunen i fråga el-
6783: arbeta i läraruppgifter inom förskoleundervis-       ler någon annan utbildningsanordnare skall fatta
6784: ningen. När det gäller förskoleundervisning som      beslut om utbildning och annan behörighet som
6785: ges i en särski1d undervisningsgrupp kan under-      fordras av den övriga personalen. Om förskole-
6786: visningen också meddelas av personer med bam-        undervisning ges i samband med dagvården gäl-
6787: 
6788: 
6789: 4
6790: Ministerns svar                                             KK 450/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
6791: 
6792: 
6793: ler dock om behörigheten för annan personai än        lig kunskap. Klasslärar- och barnträdgårdslärar-
6794: lärare vad som bestäms i förordningen om behö-        utbildningen ger enligt regeringens uppfattning
6795: righetsvillkoren för yrkesutbildad personai inom      de bästa förutsättningarna för ovan nämnda upp-
6796: socialvården (804/1992). Enligt nämnda förord-        gifter. Socialpedagogexamen och socionomut-
6797: nings 4 § kan bl.a. socialpedagoger även i fram-      bildningen vid yrkeshögskolorna är tili sin natur
6798: tiden utan fortbildning delta i förskoleundervis-     och uppbyggnad omfattande och förbereder för
6799: ningen i olika undervisnings- och fostringsupp-       hela socialsektorn. Omfattningen av de tvärsek-
6800: gifter som stöder den egentliga lärarens arbete.      torielia, åldersrelaterade och ämnesdidaktiska
6801:    Utgående från de riksomfattande grunderna          studier som är av betydelse för innehåliet i för-
6802: godkänns lokala läroplaner för förskoleundervis-      skoleundervisningen är rätt ringa i dessa exami-
6803: ningen vilka iakttas i undervisningen. 1 förskole-    na.
6804: undervisningen förekommer ingen ämnesindel-              Regeringen har således för avsikt att på ovan
6805: ning, men följande ämnesområden skali ingå i          relaterat sätt i samband med förskoleundervis-
6806: den: språk och kommunikation, matematisk be-          ningsreformen trygga stäliningen för de socialpe-
6807: greppsorientering, natur- och miljökunskap, reli-     dagoger och socionomer (yh) som arbetar i dag-
6808: gion, etik, gyrnnastik, hälsa samt olika konstfor-    vårdsuppgifter. För att socialpedagogerna och
6809: mer. Målet i förskoleundervisningen är att skapa      socionomerna (yh) också efter övergångsperio-
6810: en inlärningssituation som är baserad på helheter     den skali kunna arbeta i läraruppgifter måste de
6811: där fenomen granskas och förklaras naturligt          dock genomgå fortbildning. Även utan fortbild-
6812: med hjälp av tema- och projektarbeten. 1 inlär-       ning kan socialpedagogerna och socionomerna
6813: ningssituationen står en problemorienterande in-      (yh) delta i olika uppgifter inom förskoleunder-
6814: riktning med fria undersökningar och experi-          visningen som den egentliga lärarens hjälp och
6815: ment i förgrunden.                                    stöd. Förskoleundervisningsreformen gälier un-
6816:    För att garantera en kvalitativ förskoleunder-     dervisning om minst 700 timmar som ges sexåri-
6817: visning är det viktigt att läraren har tillräckliga   ga barn. Tili andra delar påverkar reformen inte
6818: fårdigheter att arbeta utgående från en läroplan      socialpedagogernas, socionomernas (yh) elier
6819: och förmåga att utarbeta, utveckla och utvärdera      den övriga dagvårdspersonalens stälining, upp-
6820: läroplaner. Dessutom skaliläraren ha tiliräckliga     gifter och behörighet. Den subjektiva rätt tili
6821: innehålisliga kunskaper, kännedom om olika ål-        dagvård som föreskrivs i lagen om barndagvård
6822: dersskeden samt ämnesdidaktisk kompetens när          kvarstår fortfarande tills barnet inleder den
6823: det gälier de grundläggande formerna för mänsk-       grundläggande utbildningen.
6824: 
6825: 
6826: 
6827: Helsingfors den 6 oktober 1999
6828: 
6829:     Undervisningsminister Maija Rask
6830: 
6831: 
6832: 
6833: 
6834:                                                                                                      5
6835:                                                        KK 45111999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
6836: 
6837: 
6838: 
6839: 
6840:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 45111999 vp
6841: 
6842:                                            Paluumuuton edistäminen muuttotappioalueil-
6843:                                            le
6844: 
6845: 
6846: 
6847: 
6848: Eduskunnan puhemiehelle
6849: 
6850: Ennätyksiin yltynyt muuttoliike ja keskittymi-      vät välineet. Keinovalikoimaan, joilla voidaan
6851: nen koskettavat jokaista suomalaista. Pohjois-,     edistää ihmisten hakeutumista muuttotappio-
6852: Keski- ja Itä-Suomen pahoilla muuttotappio-         alueille, voi kuulua esimerkiksi työmatkakulu-
6853: alueilla väestö vanhenee, syntyvyys laskee ja       jen laajennetun verovähennysoikeuden sallimi-
6854: vanhusten osuus kasvaa nuoren, koulutetun väes-     nen, alueellisen syrjäseutuvähennyksen mahdol-
6855: tönosan muuttaessa erityisesti pääkaupunkiseu-      listaminen ja opintolainojen vapauttaminen ko-
6856: dulle ja muutamaan kasvukeskukseen.                 roista määräajaksi edellyttäen, että henkilö sijoit-
6857:    Väestörakenteen vinoutumisella on kohtalok-      tuu väestön poismuuton alueelle. Paluumuutta-
6858: kaita vaikutuksia muuttotappioalueiden kuntien      jien myötä kuntien ja kylien toimeliaisuus virkis-
6859: palvelurakenteeseen. Keskittymiskehitys aiheut-     tyy, verotulot lisääntyvät, uutta yritystoimintaa
6860: taa ongelmia ja paineita enenevästi väestöä vas-    käynnistyy ja jo rakennettu palveluverkosto voi-
6861: taanottavissa kunnissa. Muuttoliikkeen seurauk-     daan kunnissa säilyttää.
6862: set näkyvät muun muassaasuntopulanaja heik-
6863: kenevinä koulu- ja terveyspalveluina. Myös          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6864: uuden      yhdyskuntatekniikan       rakentaminen   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6865: aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia.                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6866:    Tasapainoisemman aluekehityksen aikaansaa-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6867: minen edellyttää uutta ajattelua ja uusia avauk-
6868: sia. Yrittämisen ja osaamisen tasapainoisemman            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6869: kehittämisen ohella Suomessakin tulee ottaa               tyä edistääkseen paluumuuttoa Itä- ja
6870: käyttöön myös yksilöön kohdistuvat erilaiset              Pohjois-Suomen muuttotappioalueille ja
6871: aluepoliittiset toimenpiteet. Ne tulee hahmotella
6872: erityisessä paluumuutto-ohjelmassa, jossa sekä             onko hallitukselta tulossa tähän tähtää-
6873: kartoitetaan erilaiset paluumuuton taloudellisen           viä konkreettisia esityksiä tai toimenpi-
6874: tukemisen muodot että osoitetaan siihen tähtää-            teitä?
6875: 
6876: 
6877: 
6878: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
6879: 
6880:     Seppo Kääriäinen /kesk
6881: 
6882: 
6883: 
6884: 
6885:                                                                                                Versio 2.0
6886: KK 45111999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                    Ministerin vastaus
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 
6891: Eduskunnan puhemiehelle
6892: 
6893: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               EU:n rakennerahastoista ja toinen puoli kansalli-
6894: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             sena julkisena osarahoituksena. Tämän rahoituk-
6895: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           sen keskeisenä tavoitteena on näiden alueiden
6896: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-           kokeman muuttotappion hidastaminen ja se, että
6897: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          alueet tehdään houkuttelevimmiksi sijoittumis-
6898: sen KK 45111999 vp:                                       paikoiksi niin ihmisille kuin yrityksillekin.
6899:                                                              EU:n tavoite 1 -ohjelmien valmistelu on pe-
6900:         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-         rustunut aluekehityslakiin, jonka mukaan maa-
6901:         tyä edistääkseen paluumuuttoa Itä- ja             kunnan liitot huolehtivat alueellaan yleisestä
6902:         Pohjois-Suomen muuttotappioalueille ja            aluepoliittisesta suunnittelusta sekä aluekehittä-
6903:                                                           misohjelmien valmistelusta ja niiden toteutumi-
6904:         onko hallitukselta tulossa tähän tähtää-          sen seurannasta sekä aluekehitystoimenpiteiden
6905:         viä konkreettisia esityksiä tai toimenpi-         yhteensovittamisesta. Uuden rakennerahastokau-
6906:         teitä?                                            den ohjelmavalmistelussa onkin kiinnitetty eri-
6907: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             tyistä huomiota siihen, että valmistelu on alue-
6908: ti seuraavaa:                                             lähtöistä ja tapahtuu mahdollisimman pitkälle
6909:                                                           maakunnan liittojen johdolla. Tähän tähtää myös
6910:  Muuttoliike on voimistunut viime vuosina ja se          se, että sekä tavoite 1 -ohjelmia että tavoite 2 -oh-
6911:  vaikuttaa myös kielteisesti alueiden tasapainoi-        jelmia laaditaan kaksi (Itä- ja Pohjois-Suomen
6912:  seen kehitykseen. Erityisen huolestuttavaa on           ohjelmat sekä Länsi- ja Etelä-Suomen ohjelmat)
6913:  muuttovoiton kohdistuminen vain muutamaan               yhden laajemman ohjelman sijasta. Nykyisellä
6914:  keskukseen samalla, kun haja-asutusalueiden li-         kaudella kutakin alueellista tavoitetta varten on
6915:  säksi useimpien maakuntakeskuksienkin netto-            vain yksi ohjelma.
6916:  muutto on kääntynyt tappiolliseksi. Hallitus kat-           Muuttotappioalueille tärkeä maaseudun kehit-
6917:  soo, että alueiden kehittämisen tulee perustua          täminen on keskeinen toimintalinja EU:n
6918:  alueiden omiin tarpeisiin, voimavarojen hyödyn-         tavoite 1 -ohjelmaesityksissä. Muilla alueilla
6919:  tämiseen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Näiden          maaseutua kehitetään maaseutuohjelmien kaut-
6920: pohjalta luodaan alueiden strategiat, ja hallituk-       ta. Hallinnon ja aluekehittämisen ministerivalio-
6921: sen tavoitteena on tukea näiden strategioiden to-        kunta on tehnyt päätöksen, että maakunnan yh-
6922: teuttamista EU:n rakennerahastojen ja kansallis-         teistyöryhmä käsittelee myös tähän ohjelmaan
6923: ten toimenpiteiden avulla.                               kuuluvat asiat. Näin varmistetaan maaseutuoh-
6924:     Korkeimman muuttotappion alueet Itä- ja Poh-         jelmien ja alueellisten ohjelmien kytkennät ja
6925: jois-Suomessa ovat vuoden 2000 alusta aina vuo-          vaikuttavuus. Lisäksi maaseutupolitiikan yh-
6926: den 2006 loppuun EU:n korkeimman aluetuen                teistyöryhmän toimikautta on jatkettu toukokuul-
6927: piirissä eli ns. tavoite 1 -alueita. Tavoite 1 -ohjel-   le 2002. Sen tehtävänä on yhteensovittaa maa-
6928: mien kautta näille alueille kanavoituu seitsemän         seudun kehittämistoimia ja edistää maaseudulle
6929: vuoden aikana yhteensä 11,3 miljardia markkaa            kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä.
6930: julkista kehittämisrahoitusta, josta puolet tulee        On kuitenkin huomattava, että muuttotappio-
6931: 
6932: 
6933: 2
6934: Ministerin vastaus                                      KK 45111999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
6935: 
6936: 
6937: alueille suuntautuva paluumuutto kohdistuu en-         tasoinen osaaminen ja hyvät tietoliikenneyhtey-
6938: nen kaikkea maakunta- ja maaseutukeskuksiin            det. Omaleimainen kulttuuritarjonta, hyvät har-
6939: eikä enää syrjäisimmille maaseutualueille.             rastusmahdollisuudet ja perheiden elintilantee-
6940:    Aluepolitiikan lähtökohdat ovat muuttuneet,         seen sopivat palvelut sekä luonnoltaan puhdas
6941: mikä johtuu mm. siitä, että nykyisen tietoyhteis-     ympäristö ovat työntekijöiden kannalta tärkeitä,
6942: kunnan kehitys on ollut luonteeltaan hajanaisem-      ja sitä kautta ne vaikuttavat sekä ihmisten että
6943: pi kuin sitä edeltäneet teollistamiskausi ja hyvin-   yritysten sijoittumiseen.
6944: vointiyhteiskunnan rakentaminen. Tämä hajanai-            Aluepoliittisessa keskustelussa on useasti nos-
6945: suus näkyy sekä toimintatapojen etsimisessä että      tettu esille vaatimus yksilöön kohdistettavista
6946: kehitykseen vaikuttavien tahojen runsaudessa.         toimista, joilla vaikutettaisiin muuttokäyttäyty-
6947: Uuden yhteiskunnallisen kehitysvaiheen seu-           miseen. Tällaisiin toimiin liittyy kuitenkin vaka-
6948: rauksena myös aluepolitiikan toteuttajat ovat         via, kansalaisten yhdenvertaiseen asemaan liitty-
6949: vaihtuneet. Teollistamisvaiheessa ja hyvinvointi-     viä ongelmia. Tällaisten toimien seurausvaiku-
6950: yhteiskunnan rakentamisessa julkinen valta            tuksista ja tehokkuudesta tehtyjen arvioiden ja
6951: yleensä ja valtion keskushallinto erityisesti oli-    kokemusten perusteella ei ole saatu pitävää näyt-
6952: vat avainasemassa. Alueellista kehitystä voitiin      töä siitä, että yksilöön kohdistettavilla toimilla
6953: ohjata investoimalla tasapuolisesti maan eri osiin    voitaisiin saada aikaan kustannus/hyöty-suhteil-
6954: ottamalla huomioon kehittyneisyyden erot.             taan hyväksyttävissä rajoissa olevia, merkittäviä
6955:    Tietoyhteiskuntavaiheessa alueellinen kehi-        ja luonteeltaan pysyviä aluepoliittisia vaikutuk-
6956: tys on muuttunut monisyiseksi. Menestyminen           sia. Hallituksen mielestä aluepoliittiset toimenpi-
6957: tai kehittämisvaikeudet vaihtelevat kunnittain tai    teet tulee ensisijaisesti kohdistaa sellaisiin toi-
6958: seutukunnittain ja vierekkäisistä seutukunnista       menpiteisiin, jotka parantavat mahdollisuuksia
6959: toinen voi olla kasvavalla kehitysuralla, kun sa-     työpaikan saantiin ja parantavat väestön toi-
6960: manaikaisesti toinen taantuu. Kehitystä ohjaa-        meentuloa. Tämän tavoitteen saavuttaminen
6961: vien monien tekijöiden takia on myös kehityk-         edellyttää osaamisen ja yritystoiminnan kehitty-
6962: seen vaikuttavia toimijoita paljon. Julkisen sek-     misen turvaamista maan eri osissa sijaitsevissa
6963: torin, valtion ja kuntien perinteinen rooli on        erikokoisissa keskuksissa.
6964: muuttunut niin, että ne ovat yhtenä osapuolena            Kokoava hallituksen aluepoliittinen linjaus
6965: muiden joukossa. Tilalle on tullut yhteistyön         tehdään aluekehityslain mukaisen kansallisen ta-
6966: vaatimus, jossa mukana ovat alueen kunnat, yk-        voiteohjelman yhteydessä. Aluepoliittinen tavoi-
6967: sityinen elinkeinoelämä ja kansalaiset. Alueiden      teohjelma valmistellaan loppusyksyn ja alkutal-
6968: kokonaisvaltainen kehittäminen on ennen kaik-         ven aikana, ja siinä painopiste tulee olemaan ra-
6969: kea alueen omien toimijoiden varassa.                 kennerahasto-ohjelmia täydentävissä kansallisis-
6970:    Tietoyhteiskunnassa paikallisuus on keskei-        sa toimenpiteissä. Tässä yhteydessä tarkastelun
6971: nen tekijä. Tulevaisuutta ohjaavien valintojen ala    ja arvioinnin kohteeksi tullaan ottamaan myös
6972: on suuri ja se kasvaa koko ajan. Elinkeinotoimin-     yksilöön kohdistuvia toimenpiteitä.
6973: nan sijoittumista määräävät ensisijaisesti korkea-
6974: 
6975: 
6976: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
6977: 
6978:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
6979: 
6980: 
6981: 
6982: 
6983:                                                                                                        3
6984: KK 45111999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                  Ministerns svar
6985: 
6986: 
6987: 
6988: 
6989: Tili riksdagens talman
6990: 
6991: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       form av nationell offentlig delfinansiering. Det
6992: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       centrala målet för denna finansiering är att göra
6993: statsrådet översänt följande av riksdagsman           flyttningsförlusten i dessa områden långsamma-
6994: Seppo Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga       re och att göra områdena mera lockande för både
6995: spörsmål SS 451/1999 rd:                              människor och företag.
6996:                                                           Beredningen av EU:s mål 1-program har base-
6997:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         rat sig på lagen om regional utveckling enligt vii-
6998:        för att främja återflyttningen tili områ-      ken förbunden på landskapsnivå inom sitt verk-
6999:        den med jlyttningsförlust i Östra och          samhetsområde sköter den allmänna regionalpo-
7000:        norra Finland och                              litiska planeringen, beredningen av regionut-
7001:                                                       vecklingsprogrammen och uppföljningen av full-
7002:        planerar regeringen konkretaförslag el-        följandet av dem samt samordningen av de
7003:        ler åtgärder ifrågan?                          regionala utvecklingsåtgärderna. Vid beredning-
7004: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      en av programmen för den nya programperioden
7005: föra följande:                                       har särskild vikt lagts vid att beredningen utgår
7006:                                                       från områdena och i så stor utsträckning som
7007: Flyttningsrörelsen har blivit kraftigare under de    möjligt sker under ledning av förbunden på land-
7008: senaste åren och detta har en negativ effekt på      skapsnivå. Till detta syftar också det faktum att
7009: den balanserade utvecklingen av områdena. Spe-       det utarbetas två program när det gäller både mål
7010: ciellt oroväckande är det att flyttningsvinsten       1- och mål 2-programmen (program för östra och
7011: koncentrerar sig till endast några få centrum sam-   norra Finland och program för västra och södra
7012: tidigt som nettoflyttningen förutom i glesbygden     Finland) i stället för ett enda, mera omfattande
7013: också i de flesta landskapscentrumen är negativ.     program. Under den innevarande perioden finns
7014: Regeringen anser att utvecklingen av områdena        bara ett program för varje regionalt mål.
7015: skall utgå från områdenas egna behov, utnyttjan-         Utveckling av landsbygden, vilket är viktigt
7016: de av resurserna och identifierande av de starka     för områden med flyttningsförlust, är den centra-
7017: sidorna. Utgående från dessa skapas strategier       la linjen i EU:s förslag tili mål 1-program. I an-
7018: för områdena, och regeringen har som mål att         dra områden utvecklas landsbygden genom
7019: stöda genomförandet av dessa strategier med          landsbygdsprogram. Ministerarbetsgruppen för
7020: hjälp av åtgärder inom ramen för EU:s struktur-      förvaltning och regional utveckling har beslutat
7021: fonder och nationella åtgärder.                      att landskapens samarbetsgrupper också skall
7022:    Områdena med den största flyttningsförlusten      sköta ärenden som hör till detta program. På så
7023: i Östra och norra Finland omfattas från och med      sätt säkerställs kopplingarna mellan och effekter-
7024: ingången av 2000 till utgången av 2006 av EU:s       na av landsbygdsprogrammen och de regionala
7025: största regionalstöd och är s.k. mål 1-områden.      programmen. Mandatperioden för landsbygdspo-
7026: Genom mål 1-programmen kanaliseras till dessa        litikens samarbetsgrupp har dessutom förlängts
7027: områden under sju år sammanlagt 11,3 mrd. mk i       till maj 2002. Samarbetsgruppen har till uppgift
7028: offentlig utvecklingsfinansiering, varav hälften     att samordna utvecklingsåtgärderna för lands-
7029: kommer från EU:s strukturfonder och hälften i        bygden och främja en effektiv användning av de
7030: 
7031: 4
7032: Ministems svar                                             KK 45111999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
7033: 
7034: 
7035: resurser som riktas tili landsbygden. Det bör                I informationssamhället är det lokala en cen-
7036: dock noteras att återflyttningen tili områden med        tral faktor. Omfattningen av de vai som styr
7037: flyttningsförlust framför alit koncentrerar sig tili      framtiden är stor och den växer hela tiden. Eta-
7038: landskapscentrumen och landsbygdscentrumen               bleringen av näringsverksamhet styrs i främsta
7039: och inte längre till de mest glesbebyggda områ-          hand av ett högklassigt kunnande och god data-
7040: dena på landsbygden.                                     kommunikation. Ett särpräglat kulturutbud, goda
7041:     Utgångspunktema för regionalpolitiken har            möjligheter tili fritidssysselsättning och tjänster
7042: ändrats, vilket bl.a. beror på att utvecklingen av       som passar familjemas livssituation samt en mil-
7043: det nuvarande informationssamhäliet har varit            jö med ren natur är viktiga för arbetstagama och
7044: mera splittrad till sin karaktär än de tidigare          påverkar därigenom både människomas vai av
7045: periodema av industrialisering och byggande av           boningsort och etableringen av företag.
7046: välfårdssamhället. Denna splittring syns både i              I den regionalpolitiska diskussionen har man
7047: sökandet efter tilivägagångssätt och i den mång-         ofta lyft fram ett krav på åtgärder som inriktas på
7048: fald av instanser som påverkar utvecklingen.             individen och genom vilka flyttningsbeteendet
7049: Som en följd av den nya fasen av samhällelig ut-         kan påverkas. Sådana åtgärder är dock förknippa-
7050: veckling har också aktörema inom regionalpoli-           de med allvarliga problem när det gäller jämlik-
7051: tiken bytts ut. I industrialiseringsfasen och vid        het för medborgama. Utgående från bedömning-
7052: byggandet av välfårdssamhäliet var den offentli-         ar och erfarenheter av följdema och effektivite-
7053: ga makten i allmänhet och särskilt statens cen-          ten av sådana åtgärder har man inte fått hållbara
7054: tralförvaltning i en nyckelposition. Den regiona-        bevis för att man med hjälp av åtgärder som in-
7055: la utvecklingen kunde styras med rättvist förde-         riktas på individen kan få tili stånd betydande re-
7056: lade investeringar som gjordes i olika delar av          gionalpolitiska effekter som ligger inom accepta-
7057: landet med beaktande av skillnadema i utveck-            bla gränser för kostnad och nytta och som är av
7058: lingsgrad.                                               bestående karaktär. Enligt regeringen skall regio-
7059:     I den fas som präglas av informationssamhäl-         nalpolitiska åtgärder i första hand inriktas på så-
7060:  let har den regionala utvecklingen blivit mångfa-       dana åtgärder som underlättar möjlighetema att
7061: setterad. Framgångama eller svårighetema i ut-           få arbete och förbättrar befolkningens utkomst.
7062: vecklingen varierar beroende på korumun elier            Förutsättningen för att detta mål skall uppnås är
7063: ekonomisk region och av ekonomiska regioner              att utvecklingen av kunnandet och företagsverk-
7064:  som finns intill varandra kan den ena uppvisa en        samheten tryggas i centrum avolika storlek i oli-
7065:  stigande trend i utvecklingen medan den andra           ka delar av landet.
7066:  samtidigt uppvisar en tillbakagång. På grund av             Regeringens övergripande regionalpolitiska
7067:  många faktorer som styr utvecklingen finns det          linjedragning görs i samband med det nationelia
7068:  också många aktörer som påverkar utvecklingen.          målprogrammet enligt lagen om regional utveck-
7069:  Den offentliga sektoms, statens och kommuner-           ling. Det regionalpolitiska målprogrammet be-
7070:  nas traditionella roli har ändrats så att det de del-   reds under senhösten och början av vintem och i
7071:  tar som en part bland många. I stäliet har det upp-     det kommer tyngdpunkten att ligga på nationelia
7072:  stått ett krav på samarbete där kommunema i om-         åtgärder som kompletterar strukturfondspro-
7073:  rådet, det privata närlingslivet och medborgama         grammen. I detta samband kommer även åtgär-
7074:  deltar. En helhetsinriktad utveckling av område-        der som inriktas på individen att granskas och be-
7075:  na beror framför allt på områdets egna aktörer.         dömas.
7076: 
7077: 
7078: 
7079: Helsingfors den 14 oktober 1999
7080: 
7081:      Region- och kommunminister Martti Korhonen
7082: 
7083: 
7084:                                                                                                           5
7085:                                                             KK 452/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
7086: 
7087: 
7088: 
7089: 
7090:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 452/1999 vp
7091: 
7092:                                             Pedofilian estäminen rikosrekisterin säännök-
7093:                                             siä muuttamalla
7094: 
7095: 
7096: 
7097: 
7098: Eduskunnan puhemiehelle
7099: 
7100: Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on puhutta-        asiassa odottaa iät ja ajat, vaikka asia mielestäni
7101: nut niin Suomen kuin monen muunkin maan vi-          voitaisiin varsin nopeasti toteuttaa lailla, joka
7102: ranomaisia ja lainsäätäjiä viime vuosien aikana.     saisi viranomaistoimien selvennykseksi asetuk-
7103: Monissa maissa on ryhdytty merkittäviin ponnis-      sen sekä muita ohjeita.
7104: tuksiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön estä-
7105: miseksi. Yksi sellainen toimenpide on ennaltaeh-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7106: käisevä, eli pedofiliaan syyllistyneet pyritään      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7107: karsimaan sellaisista tehtävistä, joissa he joutu-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7108: vat tekemisiin lapsen kanssa. Tämä tapahtuu si-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7109: ten, että tehtävään valittaessa henkilön mennei-
7110: syys tarkistetaan rikosrekisterimerkintöjen avul-          Aikooko hallitus nopeassa tahdissa an-
7111: la.                                                         taa eduskunnalle lakiehdotuksen siitä,
7112:     Myös Suomessa on kaavailtu tällaista lainsää-          että työssään lasten kanssa tekemisiin
7113: däntöä ja eduskunnassa on asiasta tehty lakialoi-          jouluvien henkilöiden menneisyys voi-
7114: te, jonka on allekirjoittanut yli sata kansanedus-         taisiin tarkistaa mahdollisten lapsen
7115: tajaa. Näyttää kuitenkin siltä, että lainvalmiste-         seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien
7116: lun hitauden vuoksi saadaan hallituksen esitystä           rikosten osalta ennen tällaiseen työhön
7117:                                                            ottamista?
7118: 
7119: 
7120: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
7121: 
7122:     Sulo Aittoniemi /alk
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 
7127:                                                                                               Versio 2.0
7128: KK 452/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
7129: 
7130: 
7131: 
7132: 
7133: Eduskunnan puhemiehelle
7134: 
7135: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         Iisten suhteitten luomista, jotka voivat johtaa lap-
7136: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Lainsäädän-
7137: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nön muuttaminen niin, että työntekijäksi hakeu-
7138: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       tuvan henkilön syyllistyruisestä rikoksiin voi-
7139: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         daan hankkia tietoja, vaatii perusteellista valmis-
7140: sen KK 452/1999 vp:                                    telutyötä. Valmistelussa selvitettäviä kysymyk-
7141:                                                        siä on eritelty myös lakivaliokunnan mietinnössä
7142:        Aikooko hallitus nopeassa tahdissa an-          (LaVM 4/1999 vp).
7143:        taa eduskunnalle lakiehdotuksen siitä,              Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7.1.1999
7144:        että työssään lasten kanssa tekemisiin          työryhmän valmistelemaan lasten kaupallisen
7145:        jouluvien henkilöiden menneisyys voi-           seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyohjelmaa.
7146:        taisiin tarkistaa mahdollisten lapsen           Työryhmän on tarkoitus yhtenä kysymyksenä
7147:        seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien        tarkastella myös sitä, onko tarvetta selvittää
7148:        rikosten osalta ennen tällaiseen työhön         työnhakijoiden taustoja esimerkiksi kirjallisessa
7149:        ottamista?                                      kysymyksessä ja edellä mainitussa lakialoittees-
7150:                                                        sa tarkoitetulla tavalla. Työryhmän toimikausi
7151: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            päättyy 31.12.1999.
7152: seuraavaa:                                                Työryhmän työn valmistuttua työnhakijoiden
7153: Kysymyksen perusteluissa viitataan lakialoittee-       luotettavuuden selvittämiseen liittyvät kysymyk-
7154: seen LA 75/1999 vp. Aloitteessa ehdotetaan, että       set tulevat laajalti arvioitaviksi. Todennäköistä
7155: rikosrekisterilakiin lisättäisiin säännös, jonka no-   on, että työhönottomenettelyn kehittäminen
7156: jalla työnantajalle voitaisiin luovuttaa tiedot lap-   työntekijöiden luotettavuuden varmistamiseksi
7157: siin kohdistuneista rikoksista langetetuista tuo-      vaatii myös muun kuin rikosrekisterilainsäädän-
7158: mioista lasten kanssa työskentelyä sisältäviin         nön tarkistaruistarpeiden arviointia. Kun lausun-
7159: työtehtäviin hakevan luotettavuuden arviointia         topalaute on vuodenvaihteen jälkeen saatu, tulee
7160: varten. Eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävä-        harkittavaksi se, millä ministeriöllä on ensisijai-
7161: nä on ollut hallituksen esitys HE 8/1999 vp laiksi     nen vastuu mahdollisten lainsäädäntömuutosten
7162: rikosrekisterilain muuttamisesta ja lakivaliokun-      valmistelusta. Eduskunnan lakivaliokunta on la-
7163: ta käsitteli lakialoitteen yhdessä, esityksen kans-    kialoitetta koskevassa lau:~.,) maehdotuksessaan
7164: sa. Oikeusministeriö antoi valiokunnalle sen           edellyttänyt, että lainsäädäntöä täydennetään
7165: pyytämän lausunnon lakialoitteesta.                    vuoden 2000 aikana säännöksillä, joilla voidaan
7166:    Hallitus pitää tarpeellisena, kuten oikeusmi-       selvittää lasten ja nuorten kanssa työskentele-
7167: nisteriön lausunnossa todetaan, selvittää eri me-      mään hakeutuvien henkilöiden tausta niin, ettei
7168: nettelytapoja sen turvaamiseksi, että lapseen          tällaisiin tehtäviin oteta henkilöitä, jotka on tuo-
7169: kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomittu hen-       mittu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksist~.
7170: kilö ei voisi lasten tai nuorten koulutukseen tai      Hallituksen esitys on tarkoitus antaa valiokun-
7171: kasvatukseen liittyvillä aloilla työskentelemällä      nan edellyttämässä aikataulussa.
7172: edesauttaa sellaisten tilanteiden tai luottamuksel-
7173: 
7174: 2
7175: Ministerin vastaus                      KK 452/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7176: 
7177: 
7178: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
7179: 
7180:    Oikeusministeri Johannes Koskinen
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185:                                                                           3
7186: KK 452/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                        Ministems svar
7187: 
7188: 
7189: 
7190: 
7191: Tili riksdagens talman
7192: 
7193: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tioner eller förtro1iga relationer som kan leda till
7194: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         att bam utnyttjas sexuellt. En ändring av lagstift-
7195: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        ningen så att man kan få uppgifter om en person
7196: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         som söker arbete har gjort sig skyldig till brott
7197: mål SS 45211999 rd:                                     kräver grundlig beredning. De frågor som bör ut-
7198:                                                         redas vid beredningen anges närmare också i lag-
7199:        H ar regeringen för avsikt att i brådskan-       utskottets betänkande (LaUB 4/1999 rd).
7200:        de ordning tili riksdagen avlåta en pro-             Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
7201:        position som gör det möjligt att kontrol-        7 januari 1999 en arbetsgrupp för att bereda ett
7202:         lera en persons förflutna innan han an-         program som skall förebygga att bam utnyttjas
7203:        ställs i ett arbete där han kommer i kon-        sexuellt i kommersiellt syfte. Arbetsgruppen har
7204:         takt med barn, med tanke på eventuella          också för avsikt att undersöka om det finns be-
7205:        brott som hänför sig tili sexuellt utnytt-       hov av att utreda arbetssökande personers bak-
7206:        jande av barn?                                   grund t.ex. på det sätt som föreslås i det skriftliga
7207:                                                         spörsmålet och i den ovan nämnda lagmotionen.
7208: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Arbetsgruppens mandattid går ut den 31 decem-
7209: föra följande:                                          ber 1999.
7210: I motiveringen till spörsmålet hänvisas till lag-           Efter att arbetsgruppen har fått sitt arbete klart
7211: motion LM 75/1999 rd. 1 motionen föreslås att           kommer de frågor som gäller utredningen av ar-
7212: till straffregisterlagen skall fogas en bestämmel-      betssökande personers tillförlitlighet att bli före-
7213: se enligt viiken en arbetsgivare, för att kunna be-     mål för en bedömning på bred bas. För att anställ-
7214: döma tillförlitligheten hos en person som söker         ningsförfarandet skall kunna utvecklas så att det
7215: sig till uppgifter som omfattar arbete med bam,         är möjligt att förvissa sig om arbetstagares till-
7216: skall kunna få uppgifter om personen har dömts          förlitlighet krävs det sannolikt att behovet av
7217: för brott som riktat sig mot barn. Riksdagens           översyn av också annan lagstiftning än straffre-
7218: lagutskott har behandlat regeringens proposition        gisterlagstiftningen utreds. När utlåtandena efter
7219: RP 8/1999 rd med förslag till lag om ändring av         årsskiftet har erhållits kommer man att ta ställ-
7220: straffregisterlagen, och lagutskottet behandlade        ning till vilket ministerium som i första hand
7221: lagmotionen tillsammans med propositionen.              skall ansvara för beredningen av eventuella 1ag-
7222: Justitieministeriet gav i enlighet med utskottets       ändringar. Riksdagens lagutskott har i det för-
7223: begäran ett utlåtande om lagmotionen.                   slag till uttalande som gäller lagmotionen förut-
7224:     Såsom också konstateras i justitieministeriets      satt att lagstiftningen under 2000 kompletteras
7225: utlåtande, anser regeringen att det är nödvändigt       med bestämmelser som gör det möjligt att utreda
7226: att få till stånd förfaranden för att säkerställa att   sådana personers bakgrund som söker sig till ar-
7227: personer som har dömts för sexualbrott mot bam          bete bland bam och ungdomar, så att personer
7228: inte genom att arbeta inom områden som hänför           som har dömts för sexualbrott mot bam inte väljs
7229: sig till utbildning eller fostran av bam eller ung-     till sådana uppgifter. Avsikten är att en reger-
7230: domar kan medverka till att skapa sådana situa-
7231: 
7232: 4
7233: Ministems svar                                   KK 452/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7234: 
7235: 
7236: ingsproposition avlåtas inom den tidtabell som
7237: utskottet har förutsatt.
7238: 
7239: 
7240: Helsingfors den 13 oktober 1999
7241: 
7242:    Justitieminister Johannes Koskinen
7243: 
7244: 
7245: 
7246: 
7247: 7 200661
7248:                                                                                    5
7249:                                                              KK 453/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 453/1999 vp
7255: 
7256:                                              Merita-Nordbankenin fuusiohankkeet
7257: 
7258: 
7259: 
7260: 
7261: Eduskunnan puhemiehelle
7262: 
7263: Kansallisesti hallittu pankkijärjestelmä on tär-      me Ruotsi ja Norja sekä heidän pankkipiirinsä.
7264: keä yhteiskunnan toimintojen ja rahavirtojen sää-     Yhteisissä tiedotustilaisuuksissa Vesa Vainio
7265: telyn kannalta. Asia on tosin jossain määrin me-      siirtynee vallan sivupöytään. Meillä suomalaisil-
7266: nettänyt merkitystään Euroopan keskuspankin           la ei ole pian enää mitään muuta kuin Kilpailuvi-
7267: otettua Suomen Pankilta oikeudet keskuspankki-        rasto, jos sitäkään.
7268: toimintaan.
7269:    Kun suomalaisen pankkijärjestelmän lippulai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7270: va, Yhdyspankista ja Kansallispankista koostu-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7271: nut Merita Pankki, aikanaan fuusioitui ruotsalai-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7272: sen Nordhankenin kanssa, suomalaisia lohdutel-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7273: tiin sillä, että ohjakset pysyvät käsissä, vaikka
7274: johtaja Vesa Vainio istuikin sivutuolilla eräänlai-          Tunteeko hallitus minkäänlaista huolta
7275: sen aseenkantajan osassa.                                   siitä, että suomalainen pankkijärjestel-
7276:    Nyt olemassa olevat suunnitelmat fuusiosta               mä on, kuten muukin kansallisomai-
7277: norjalaisen suurpankin kanssa merkitsevät ot-               suus, pikku hiljaa siirtymässä ulkomai-
7278: teen lopullista kirpoamista Merita Pankin suun-             seen omistukseen, kuten nyt on lopulli-
7279: taan, ja jälleen kerran määrääjiksi siirtyvät ulko-         sesti käymässä Merita Pankin toiminto-
7280: maiset tahot, nyt rakkaat pohjoismaiset ystäväm-            jen osalta?
7281: 
7282: 
7283: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
7284: 
7285:     Sulo Aittaniemi /alk
7286: 
7287: 
7288: 
7289: 
7290:                                                                                                Versio 2.0
7291: KK 453/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
7292: 
7293: 
7294: 
7295: 
7296: Eduskunnan puhemiehelle
7297: 
7298: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        vastaavat mahdollisuudet hankkia omistukseen-
7299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sa ulkomaisten yritysten osakkeita.
7300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hallitus ei pidä myöskään tarkoituksenmukai-
7301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      sena pyrkiä varmistamaan suomalaisten yritys-
7302: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ten säilymistä suomalaisessa omistuksessa lisää-
7303: sen KK 453/1999 vp:                                   mällä valtion suoraa osakeomistusta yrityksissä.
7304:                                                          Hallitus katsoo, että pääomien vapaa liikku-
7305:        Tunteeko hallitus minkäänlaista huolta         vuus edistää Suomen elinkeinoelämän kannalta
7306:       siitä, että suomalainen pankkijärjestel-        välttämätöntä pääomien, erityisesti riskipää-
7307:       mä on, kuten muukin kansallisomai-              oman saatavuutta, sekä tehostaa yritysten omista-
7308:       suus, pikku hiljaa siirtymässä ulkomai-         jaohjausta. Riskipääoman saatavuus ja tehokas
7309:       seen omistukseen, kuten nyt on lopulli-         omistajaohjaus luovat osaltaan edellytyksiä Suo-
7310:       sesti käymässä Merita Pankin toiminto-          men talouden kilpailukyvyn lisäämiselle.
7311:       jen osalta?                                        Hallitus toteaa myös, että se, mitä palveluja
7312:                                                       pankit tai muut yritykset Suomessa tarjoavat ja
7313: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         minkälaisin ehdoin, määräytyy ensisijaisesti toi-
7314: ti seuraavaa:                                         mialaa koskevan lainsäädännön ja yritystoimin-
7315: Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi           nan yleisten edellytysten eikä omistusrakenteen
7316: Suomi ei voi enää rajoittaa pääomien vapaata          perusteella. Ulkomaisen omistuksen lisääntymi-
7317: liikkuvuutta esimerkiksi kieltämällä ulkomaalai-      nen sinänsä ei siten hallituksen käsityksen mu-
7318: sia ostamasta suomalaisten yritysten osakkeita.       kaan vaikuta myöskään Merita Pankin toimin-
7319: Suomalaisilla yrityksillä ja yksityishenkilöillä on   taan Suomessa.
7320: 
7321: 
7322: 
7323: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
7324: 
7325:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
7326: 
7327: 
7328: 
7329: 
7330: 2
7331: Ministerns svar                                             KK 453/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7332: 
7333: 
7334: 
7335: 
7336: Tili riksdagens talman
7337: 
7338: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Regeringen anser det inte heller vara ända-
7339: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       målsenligt att försöka försäkra sig om att finska
7340: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      företag förblir i finsk ägo genom att öka statens
7341: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       direkta aktieinnehav i företagen.
7342: mål SS 453/1999 rd:                                      Regeringen anser att kapitalströmmarnas fria
7343:                                                       rörlighet främjar tillgången på ur det finska nä-
7344:        Hyser regeringen någon som helst oro           ringslivets synvinkel nödvändigt kapital, i syn-
7345:        över att det finska banksystemet, liksom       nerhet riskkapital, samt gör ägarstyrningen av fö-
7346:        annan nationell egendom, småningom             retagen effektivare. Tillgången på riskkapital och
7347:        håller på att övergå i utländsk ägo, så-       en effektiv ägarstyrning skapar för sin del förut-
7348:        som det nu slutgiltigt håller på att gå        sättningar för en ökning av den finska ekono-
7349:        med Merita Banks verksamhet?                   mins konkurrenskraft.
7350:                                                          Regeringen konstaterar också att de tjänster
7351: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       som banker och andra företag i Finland erbjuder
7352: föra följande:                                        och på vilka villkor detta sker i första hand av-
7353: Efter att Finland har blivit medlem av Europeis-      görs av den lagstiftning som gäller branschen och
7354: ka Unionen, kan vårt land inte längre begränsa        av de allmänna förutsättningarna för företags-
7355: kapitalets fria rörlighet genom att t.ex. förbjuda    verksamheten, inte av ägarstrukturen. Det fak-
7356: utlänningar att köpa aktier i finska företag. Fin-    tum att det utländska ägandet ökar inverkar en-
7357: ska företag och privatpersoner har motsvarande        ligt regeringens uppfattning därmed inte i sig på
7358: möjligheter att skaffa sig aktier i utländska före-   Merita Banks verksamhet i Finland.
7359: tag.
7360: 
7361: 
7362: Helsingfors den 19 oktober 1999
7363: 
7364:     Minister Suvi-Anne Siimes
7365: 
7366: 
7367: 
7368: 
7369:                                                                                                       3
7370:                                                             KK 454/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 
7375:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 454/1999 vp
7376: 
7377:                                             Hyväntekeväisyyteen    ja   humanitääriseen
7378:                                             apuun kerättävien varojen todellinen kohden-
7379:                                             tomineo
7380: 
7381: 
7382: 
7383: 
7384: Eduskunnan puhemiehelle
7385: 
7386: Yhteiskunnassa kerätään satoja miljoonia mark-       käytännön hyötyä. Pari tällaista kohdetta voi-
7387: koja erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.       daan mainita. Toinen oli aikoinaan Vietnamin te-
7388: Milloin kerää Punainen Risti, milloin sydänsai-      lakat ja toinen fosfaattikaivos Tansaniassa. Vii-
7389: raat lapset, milloin Lastenklinikan Tuki, milloin    meksi mainitussa kehitysrahoja käytettiin toista-
7390: Aseman Lapset ja milloin taas joku heiJuttelee       sataa miljoonaa, mutta kun olisi vielä tarvittu
7391: menneisyyden siipiä keräämällä varoja sotiem-        miljoona kaivoshissin ovien saranoiden voite-
7392: me veteraaneille kunniavelan maksuun. Erityis-       luun, niin summaa ei löytynyt ja tehdas suljet-
7393: ten keräysten kohteena ovat viime vuosina olleet     tiin. Kehitysyhteistyökirjanpidossa kyllä näkyy
7394: itäisen naapurimme tarpeet, kuten lastensairaa-      komeasti, että on avustettu Tansanian maatalout-
7395: lan rakentaminen Komsomolskiin tai iskukykyis-       ta rahoittamana fosfaatin valmistukseen liitty-
7396: ten jalostussonnien lahjoittaminen Karjalan neu-     vää kaivosprojektia 113 miljoonalla markalla.
7397: vostotasavallan maanviljelijöille. Kaiken tämän
7398: lisäksi on sitten yhteiskunnan maksama kansain-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7399: välinen kehitysapu, joka on miljardien luokkaa.      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7400:    Kerättyjen varojen kohtalo on seuraava: En-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7401: sinnäkin suuri osa menee kotimaisten rosvojen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7402: tai puolirosvojen taskuun jo suoraan keräykses-
7403: tä. Seuraava hävikki tapahtuu itse avustuskoh-             Milloin valtiovalta alkaa valvoa maas-
7404: teessa, jossa avustussummaan syntyy mittava                sa kansalaisten hyväuskoisuuteen ja hy-
7405: lovi niin sanotuista vastaanottajan väärinkäytök-          väntahtoisuuteen perustuvia rahanke-
7406: sistä. Tämä koskee niin keräysvaroja kuin kehi-            räyksiä, niiden tilityksiä ja varojen käyt-
7407: tysyhteistyöhön käytettyjä markkojakin. Kolmas             töä sekä sitä, että miljardien kehitys-
7408: ja viimeinen onnettomuus on siinä, että ne vähät           avusta edes suurin osa menee muualle
7409: varat, jotka lopulta tulevat avustus- tai kehitys-         kuin kansainvälisten rosvojen taskuun ja
7410: kohteeseen, käytetään tehottomasti ilman mitään            tehottomaan nimelliseen kehitystoimin-
7411:                                                            taan?
7412: 
7413: 
7414: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
7415: 
7416:     Sulo Aittoniemi /alk
7417: 
7418: 
7419:                                                                                               Versio 2.0
7420: KK 454/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
7421: 
7422: 
7423: 
7424: 
7425: Eduskunnan puhemiehelle
7426: 
7427: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hankeräysrikoksia tai -rikkomuksia. Lainvastai-
7428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        set rahankeräykset voidaan periaatteellisesti ja-
7429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaa neljään ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muo-
7430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     dostavat keräykset, jotka on toimeenpannut yh-
7431: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       distys, joka olisi saanut luvan, mutta ei ole lupaa
7432: sen KK 454/1999 vp:                                  hakenut. Toisen ryhmän muodostavat yksityis-
7433:                                                      ten henkilöiden tai yritysten toimeenpanemat, si-
7434:        Milloin valtiovalta alkaa valvoa maas-        nänsä hyväksyttävää tarkoitusta varten toimeen-
7435:        sa kansalaisten hyväuskoisuu teen ja hy-      panemat keräykset, mutta jotka eivät ole sallit-
7436:        väntahtoisuuteen perustuvia rahanke-          tuja siksi, ettei yksityishenkilöille tai liikeyrityk-
7437:        räyksiä, niiden tilityksiä ja varojen käyt-   sille voida antaa lupaa. Kolmannen ryhmän muo-
7438:        töä sekä sitä, että miljardien kehitys-       dostavat liikeyritysten toimeenpanemat rahanke-
7439:        avusta edes suurin osa menee muualle          räykset, jotka on naamioitu tavarakaupaksi ja
7440:        kuin kansainvälisten rosvojen taskuun ja      neljännen ryhmän ketjukirjeen avulla tai siihen
7441:        tehottomaan nimelliseen kehitystoimin-        verrattavalla tavalla toimeenpannut rahankeräyk-
7442:        taan?                                         set.
7443:                                                         Rahankeräyslainsäädäntö on ollut pääosin toi-
7444: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mivaa. Lainsäädäntöä olisi kuitenkin tarkistetta-
7445: ti seuraavaa:                                        va erityisesti kerättyjen varojen käytön valvon-
7446: Rahankeräystoiminta on luvanvaraista. Rahanke-       nan ja rangaistussäännösten osalta. Hallituksen
7447: räyslain (590/1980) 6 §:n mukaan rahankeräys-        tarkoituksena on vuoden 2000 jälkipuolella
7448: toiminnan yleinen valvonta on sisäasiainministe-     käynnistää rahankeräyslain uudistamista koske-
7449: riön tehtävänä. Lain 7 §:n mukaan luvan saajan       va hanke.
7450: on laadittava rahankeräyksestä tilitys, joka on         Valtion tilintarkastajat ja tarkastusvirasto tar-
7451: toimitettava luvan myöntäjälle. Myös sisäasiain-     kastavat säännöllisesti kehitysyhteistyövarojen
7452: ministeriön yhteydessä toimivalla rahankeräys-       käyttöä. Hallitus pyrkii määrätietoisesti siihen,
7453: ja tavara-arpajaislautakunnalla on oikeus saada      että kehitysyhteistyövarojen käyttö olisi sekä te-
7454: jäljennös tilityksestä. Rahankeräyslaissa ja sen     hokasta että tuloksellista, jotta Suomen kehitys-
7455: nojalla     annetussa     rahankeräysasetuksessa     yhteistyöstä olisi mahdollisimman suurta hyötyä
7456: (609/1980) on eräitä tarkentavia valvontaa, tili-    yhteistyökumppaneillemme. Kehitysyhteistyö-
7457: tystä ja kerättyjen varojen tai niillä hankitun      hankkeiden toteutusta edeltää pitkä ja monipuoli-
7458: omaisuuden käyttötarkoituksen muuttamista kos-       nen suunnitteluvaihe yhteistyössä vastaanottaja-
7459: kevia säännöksiä.                                    maiden kanssa. Hankkeiden toteutukseen ja val-
7460:    Sisäasiainministeriö ja lupaviranomaiset val-     vontaan osallistuu suomalaisia asiantuntijoita
7461: vovat rahankeräysten toimeenpanoa. Vuosittain        sekä asianomaisessa maassa toimiva Suomen
7462: maassamme toimeenpannaan 700-800 rahanke-            suurlähetystö.
7463: räystä, joiden nettotuotto on yli 300 miljoonaa         Kansanedustaja Aittoniemi viittaa kysymyk-
7464: markkaa. Vuosittain tulee ilmi vain muutamia ra-     sessään kahteen jo aikoja sitten päättyneeseen
7465: 
7466: 
7467: 2
7468: Ministerin vastaus                                        KK 454/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7469: 
7470: 
7471: kehitysyhteistyöhankkeeseen. Minjingun fos-         min telakasta on, hankkeen alkuvaikeuksien jäl-
7472: faattihanke lopetettiin, koska lannoitteiden hal-   keen, kehittynyt malliyritys ja markkinatalouden
7473: patuonti vei Tansanian silloisen lannoitetehtaan    edelläkävijä maan pohjoisosassa.
7474: menestymisen edellytykset. Sen sijaan Vietna-
7475: 
7476: 
7477: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
7478: 
7479:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
7480: 
7481: 
7482: 
7483: 
7484:                                                                                                   3
7485: KK 454/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministems svar
7486: 
7487: 
7488: 
7489: 
7490: Tili riksdagens talman
7491: 
7492: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ar. Årligen anordnas i landet 700-800 penning-
7493: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         insamlingar, och nettoavkastningen av dem över-
7494: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        stiger 300 milj. mk. Varje år uppdagas bara ett få-
7495: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        tal penninginsamlingsbrott eller penninginsam-
7496: mål SS 454/1999 rd:                                     lingsförseelser. De lagstridiga penninginsam-
7497:                                                         lingama kan i princip delas upp i fyra kategorier.
7498:        När börjar statsmakten utöva tillsyn            Den första kategorin utgörs av insamlingar an-
7499:        över de penninginsamlingar som base-            ordnade av en förening som skulle ha beviljats
7500:        rar sig på medborgarnas godtrogenhet            tillstånd men som inte ansökt om tillstånd. Den
7501:        och välvilja samt över redovisningarna          andra kategorin utgörs av insamlingar anordnade
7502:        och användningen av medlen samt se tili         av enskilda personer eller av företag för ett i sig
7503:        att av utvecklingsbistånden på flera mil-       godtagbart ändamål, men som inte är tillåtna på
7504:        jarder åtminstone den största de/en             grund av att enskilda personer och affårsföretag
7505:        hamnar någon annanstans än i interna-           inte kan beviljas tillstånd. Den tredje kategorin
7506:        tionella rövares ficka och inom ineffek-        utgörs av penninginsamlingar anordnade av af-
7507:        tiv nominell utvecklingsverksamhet?             fårsföretag och kamouflerade till varuförsäljning
7508:                                                        samt den fjärde kategorin av penninginsamlingar
7509: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        anordnade med hjälp av kedjebrev eller på något
7510: föra följande:                                         annat liknande sätt.
7511: Penninginsamlingsverksamhet är tillståndsplik-             Lagstiftningen om penninginsamlingar har i
7512: tig. Enligt 6 § lagen om penninginsamlingar            huvudsak fungerat. Lagstiftningen bör dock ses
7513: (590/1980) ankommer den allmänna tillsynen             över särskilt i fråga om tillsynen över använd-
7514: över penninginsamlingsverksamheten på inrikes-         ningen av de insamlade medlen och i fråga om
7515: ministeriet. Enligt 7 § skall tillståndshavaren        straffbestämmelsema. Regeringen har för avsikt
7516: uppgöra redovisning över en penninginsamling           att under den senare delen av 2000 inleda ett pro-
7517: och tillställa redovisningen tillståndsgivaren.        jekt för revidering av lagen om penninginsam-
7518: Ä ven den i samband med inrikesministeriet verk-       lingar.
7519: samma penninginsamlings- och varulotterinämn-              Statsrevisorerna och revisionsverket granskar
7520: den har rätt att få en kopia av redovisningen. 1 la-   regelbundet användningen av utvecklingssamar-
7521: gen om penninginsamlingar och den med stöd av          betsmedlen. Regeringen strävar målmedvetet ef-
7522: lagen givna förordningen om penninginsamling-          ter att användningen av utvecklingssamarbets-
7523: ar (60911980) finns det vissa preciserande be-         medlen skall vara effektiv och resultatrik, så att
7524: stämmelser om tillsynen och redovisningen samt         Finlands utvecklingssamarbete skall vara till så
7525: om ändring av användningsändamålet för de in-          stor nytta som möjligt för våra samarbetspartner.
7526: samlade medlen eller sådan egendom som an-             Genomförandet av utvecklingssamarbetsprojekt
7527: skaffats med medlen.                                   föregås av ett långvarigt och mångsidigt plane-
7528:    lnrikesministeriet och tillståndsmyndigheter-       ringsskede i samarbete med mottagarländerna.
7529: na övervakar anordnandet av penninginsamling-          Finländska experter och Finlands ambassad i lan-
7530: 
7531: 
7532: 4
7533: Ministems svar                                           KK 454/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7534: 
7535: 
7536: det i fråga deltar i genomförandet och övervak-    gödselmedel fråntog den dåvarande gödsel-
7537: ningen av projekten.                               medelsfabriken i Tanzania förutsättningama för
7538:    Riksdagsman Aittoniemi hänvisar i sitt spörs-   framgång. Skeppsvarvet i Vietnam har däremot,
7539: mål till två utvecklingssamarbetsprojekt som av-   efter de initialsvårigheter som projektet hade, ut-
7540: slutats redan för länge sedan. Fosfatprojektet i   vecklats tili ett mönsterföretag och en banbrytare
7541: Minjingu lades ned, eftersom lågprisimporten av    inom marknadsekonomin i landets norra del.
7542: 
7543: 
7544: 
7545: Helsingfors den 15 oktober 1999
7546: 
7547:     Inrikesminister Kari Häkämies
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552:                                                                                                     5
7553:                                                             KK 455/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7554: 
7555: 
7556: 
7557: 
7558:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 455/1999 vp
7559: 
7560:                                              Kilpailuviraston suhtautuminen puukauppaan
7561: 
7562: 
7563: 
7564: 
7565: Eduskunnan puhemiehelle
7566: 
7567: Syksyn puukaupat ovat pahasti jumissa ja siitä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7568: kärsivät niin puunmyyjä, metsäteollisuus kuin         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7569: kansantalouskin. Syynä on Kilpailuviraston häm-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7570: mästyttävä näkemys ja ED-sääntöjen tulkinta sii-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7571: tä, että puuntuottajat ja metsäteollisuus eivät voi
7572: sopia puun hinnan raameista sillä perusteella, ku-          Aikooko hallitus kansantalouden nimis-
7573: ten aikaisemmin on aina menestyksekkäästi teh-              sä millään tavoin puuttua Kilpailuviras-
7574: ty, että se rajoittaa kilpailua. Kilpailuvirasto ei         ton tulkintoihin, jotka kieltävät metsä-
7575: tulkinnoissaan näytä lainkaan muistavan sitä,               teollisuutta ja metsänomistajia sopimas-
7576: että Suomessa on sopimusvapaus, jota tässä ta-              ta raakapuun hinnoista, ja jos ei,
7577: pauksessa metsänomistajien taholta käyttää täy-
7578: sin valtuuksin heidän etujärjestönsä. Jos maassa            aiotaanko toimia niin, että myös tupa-
7579: jatketaan tätä mallia, on kiellettävä myös tupo-            sopimukset kielletään ja työvoimaa kos-
7580: sopimukset kilpailua rajoittavina ja mentävä sii-           kee vain hintakilpailu, eli kuka halvim-
7581: hen, kuka halvimmalla istuu sorvin ääressä.                 malla työn tekee?
7582: 
7583: 
7584: 
7585: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
7586: 
7587:     Sulo Aittoniemi /alk
7588: 
7589: 
7590: 
7591: 
7592:                                                                                                Versio 2.0
7593: KK 455/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
7594: 
7595: 
7596: 
7597: 
7598: Eduskunnan puhemiehelle
7599: 
7600: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          raston antaman väliaikaisen kiellon tai velvoit-
7601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           teen vastainen, ei saa soveltaa tai panna täytän-
7602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         töön. Kilpailunrajoituslaki saattaa siis tässä suh-
7603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-        teessa rajoittaa elinkeinonharjoittajien sopimus-
7604: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          vapautta.
7605: sen KK 455/1999 vp:                                         Kilpailuvirasto voi antaa kilpailunrajoituslain
7606:                                                         6 §:n kiellosta poikkeuksen, mikäli lain 19 §:ssä
7607:        Aikooko hallitus kansantalouden nimis-           todetut edellytykset täyttyvät. Säännöksen mu-
7608:        sä millään tavoin puuttua Kilpailuviras-         kaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan
7609:        ton tulkintoihin, jotka kieltävät metsä-         tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hake-
7610:        teollisuuttaja metsänomistajia sopimas-          muksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöksiä so-
7611:        ta raakapuun hinnoista, ja jos ei,               velleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan te-
7612:                                                         hostaa tuotantoa tai hyödykkeidenjakelua taikka
7613:        aiotaanko toimia niin, että myös tupa-           edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos
7614:        sopimukset kielletään ja työvoimaa kos-         hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajil-
7615:        kee vain hintakilpailu, eli kuka halvim-         le.
7616:        malla työn tekee?                                    Kilpailuvirasto antoi 6.8.1999 päätöksen Maa-
7617: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:n bake-
7618: ti seuraavaa:                                          rnalle poikkeusluvalle metsänomistajien yhteis-
7619:                                                        työksi raakapuukaupassa. Kilpailuviraston kan-
7620: Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan samalla tuo-        nan mukaan metsänomistajat ovat kilpailunrajoi-
7621: tanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonhar-     tuslain 3 §:ssä tarkoitettuja elinkeinonharjoitta-
7622: joittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopi-   jia. Kilpailuvirasto katsoi ratkaisussaan, etteivät
7623: muksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavana       kilpailunrajoituslain 19 §:n edellytykset poik-
7624: menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoi-       keusluvan myöntämiselle täyttyneet ja hylkäsi
7625: minnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai        poikkeuslupahakemuksen.
7626: vastikkeita taikka rajoittaa tuotantoa, jakaa               Suomessa kilpailunrajoitusasioita käsittelevät
7627: markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole      lääninhallitukset, Kilpailuvirasto, kilpailuneu-
7628: välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat        vosto sekä korkein hallinto-oikeus. Kilpailuvi-
7629: tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai    raston poikkeuslupa-asioissa tekemistä päätök-
7630: taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee     sistä ja niihin liittyvistä tulkinnoista voidaan va-
7631: asiakkaille tai kuluttajille.                          littaa kilpailuneuvostoon ja kilpailuneuvoston
7632:    Kilpailunrajoituslain 18 §:n mukaan sopi-           päätöksistä edelleen korkeimpaan hallinto-oi-
7633: mukseen, sääntömääräykseen, päätökseen tai             keuteen.
7634: muuhun oikeustoimeen tai järjestelyyn sisälty-              Kirjallisessa kysymyksessä mainitusta ja edel-
7635: vää ehtoa, joka on esimerkiksi kilpailunrajoitus-      lä todetusta Kilpailuviraston ratkaisusta on vali-
7636: lain 6 §:n tai kilpailuneuvoston antaman mää-          tettu kilpailuneuvostoon, jossa asian käsittely nyt
7637: räyksen, kiellon tai velvoitteen taikka kilpailuvi-    jatkuu. Hallituksen ei tässä tapauksessa, kuten ei
7638: 
7639: 
7640: 2
7641: Ministerin vastaus                                         KK 455/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7642: 
7643: 
7644: yleensäkään, kuulu puuttua kilpailuviran-            kevat työmarkkinoita. Mikäli kuitenkin työehto-
7645: omaisten yksittäisissä kilpailunrajoitusasioissa     sopimuksiin sisältyy esimerkiksi määräyksiä,
7646: tekemiin ratkaisuihin.                               jotka eivät koske työsuhteen ehtoja vaan esimer-
7647:    Kirjallisessa kysymyksessä viitataan myös         kiksi työnantajan asiakassuhteiden rajoittamista,
7648: työmarkkinoita koskeviin järjestelyihin. Kilpai-     on viimeksi mainitussa tapauksessa kyse kilpai-
7649: lunrajoituslain 2 §:ssä todetaan, ettei lakia so-    lunrajoituslain soveltamisalaan kuuluvasta tilan-
7650: velleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka kos-   teesta.
7651: 
7652: 
7653: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
7654: 
7655:     Ministeri Kimmo Sasi
7656: 
7657: 
7658: 
7659: 
7660:                                                                                                     3
7661: KK 455/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                        Ministems svar
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666: Tili riksdagens talman
7667: 
7668: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           lagen om konkurrensbegränsningar eller mot för-
7669: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           ordnande, förbud eller åläggande som medde1ats
7670: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo          av konkurrensrådet eller mot interimistiskt för-
7671: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-           bud eller åläggande som meddelats av konkur-
7672: mål SS 455/1999 rd:                                       rensverket, inte tillämpas eller verkställas. La-
7673:                                                           gen om konkurrensbegränsningar kan således i
7674:        Har regeringen för avsikt att i samhälls-          detta hänseende begränsa näringsidkamas avtals-
7675:        ekonomins namn på något sätt ingripa i             frihet.
7676:        Konkurrensverkets tolkningar som för-                 Konkurrensverket kan bevilja undantag från
7677:        bjuder skogsindustrin och skogsägarna              förbudet i 6 § lagen om konkurrensbegränsning-
7678:        att avtala om priserna på råvirke och om           ar, ifall de förutsättningar som har konstaterats i
7679:        inte                                               19 § uppfylls. Enligt bestämmelsen kan Konkur-
7680:                                                           rensverket på ansökan av en näringsidkare eller
7681:        har man för avsikt att agera så att också          en sammanslutning av näringsidkare bestämma
7682:        inpo-avtalen förbjuds och för arbets-              att 6 § inte skall tillämpas på en konkurrensbe-
7683:        kraften gäller endast priskonkurrens,             gränsning, om denna bidrar till en effektivare
7684:        dvs. vem gör arbetet billigast?                   produktion eller distribution av nyttigheter eller
7685: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           främjar den tekniska eller ekonomiska utveck-
7686: föra följande:                                            lingen och om nyttan huvudsakligen kommer
7687:                                                          kundema eller konsumenterna till godo.
7688: Enligt 6 § lagen om konkurrensbegränsningar                  Konkurrensverket fattade 6.8.1999 ett avgö-
7689: får i ett och samma produktions- eller distribu-         rande på en ansökan om undantag gällande
7690: tionsled verksamma näringsidkare eller samman-           skogsägarnas samarbete i handeln med råvirke
7691: slutningar av sådana inte genom avtal, beslut el-        som Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
7692: ler därmed jämförbart förfarande bestämma eller          ry hade lämnat in. Enligt Konkurrensverkets
7693: rekommendera priser eller vederlag som skall             ståndpunkt är skogsägama sådana näringsidkare
7694: uppbäras eller betalas i samband med närings-            som avses i 3 § lagen om konkurrensbegräns-
7695: verksamhet, eller begränsa produktionen, dela            ningar. Konkurrensverket ansåg i sitt avgörande
7696: upp marknaden eller leveranskälloma, om dessa            att förutsättningarna enligt 19 § lagen om kon-
7697: åtgärder inte är nödvändiga för arrangemang som          kurrensbegränsningar att bevilja undantag inte
7698: effektiverar produktionen eller distributionen el-       uppfylldes och avslog ansökan om undantag.
7699: ler främjar den tekniska eller ekonomiska ut-                1 Finland behandlas ärenden som gäller Kon-
7700: vecklingen varvid nyttan huvudsakligen kom-              kurrensbegränsningar av länsstyrelsema, kon-
7701: mer kundema eller konsumentema till godo.                kurrensverket, konkurrensrådet samt högsta för-
7702:    Enligt 18 § lagen om konkurrensbegränsning-           valtningsdomstolen. Avgöranden som konkur-
7703: ar får ett villkor, som tagits in i avtal, stadgar el-   rensverket har fattat i ärenden som gäller undan-
7704: ler beslut eller som fogats till andra rättshand-        tag och tolkningar med anknytning till dem kan
7705: lingar eller regleringar och som strider mot 6 § i       överklagas hos konkurrensrådet och konkurrens-
7706: 
7707: 
7708: 4
7709: Ministems svar                                               KK 455/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7710: 
7711: 
7712: rådets avgöranden i sin tur hos högsta förvalt-           1 det skriftliga spörsmålet hänvisas också tili
7713: ningsdomstolen.                                        de arrangemang som gäller arbetsmarknaden. 1
7714:     Det avgörande av Konkurrensverket som              2 § i lagen om konkurrensbegränsningar konsta-
7715: nämns i det skriftliga spörsmålet och refereras        teras att lagen inte tillämpas på avtal eller
7716: ovan har överklagats hos konkurrensrådet, där          arrangemang som gäller arbetsmarknaden. lfall
7717: behandlingen av ärendet nu pågår. Det ankom-           det emellertid i kollektivavtal ingår t.ex. bestäm-
7718: mer inte på regeringen i detta fall, och inte heller   melser som inte gäller villkoren i ett arbetsförhål-
7719: i allmänhet, att ingripa i avgöranden som konkur-      lande utan t.ex. begränsning av arbetsgivarens
7720: rensmyndigheterna har fattat i enskilda ärenden        kundrelationer är det i ett sådant fall fråga om en
7721: som gäller konkurrensbegränsningar.                    situation som hör tili tillämpningsområdet för la-
7722:                                                        gen om konkurrensbegränsningar.
7723: 
7724: 
7725: 
7726: Helsingfors den 7 oktober 1999
7727: 
7728:     Minister Kimmo Sasi
7729: 
7730: 
7731: 
7732: 
7733:                                                                                                         5
7734:                                                                KK 456/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7735: 
7736: 
7737: 
7738: 
7739:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 456/1999 vp
7740: 
7741:                                                Suomalaisten siviilipoliisien           työsopimuksen
7742:                                                noudattaminen
7743: 
7744: 
7745: 
7746: 
7747: Eduskunnan puhemiehelle
7748: 
7749: Suomessa on koulutettu noin 150 siviilipoliisia         ilmeisesti ulkoasiainministeriön ja sisäasiainmi-
7750: kansainvälisiin tehtäviin. Heidän kanssaan teh-         nisteriöin välisestä kissanhännänvedosta.
7751: tiin aikanaan sopimus työn ja palkkauksen eh-
7752: doista. Näillä ehdoilla siviilipoliisit sitten toimi-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7753: vat muun muassa Bosnia Herzegovinassa ja                sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7754: muualla Balkanin alueella.                              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7755:     Siviilipoliisin koulutuksen saaneet ovat kui-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7756: tenkin pikku hiljaa luopuneet uusista tehtävistä
7757: siitä syystä, että valtio ei enää noudata tehtyjä so-         Miten hallitus selittää sen, että heiken-
7758: pimuksia, vaan se on luopunut muun muassa                      tämällä sovittuja ehtoja koulutetut suo-
7759: maksamasta sovittua päivärahaa, joka tekee noin               malaiset siviilipoliisit ovat pakotettuja
7760: 5 000 markkaa kuukaudessa. Suomalaisia siviili-               luopumaan kansainvälisistä tehtävis-
7761: poliiseja on tehtävissä enää kymmenkunta, jos si-             tään, kun samalla on ryhdytty koulutta-
7762: täkään, vaikka esimerkiksi Kosovossa on suuri                 maan uusia siviilipoliiseja samoihin
7763: tarve siviilipoliiseista.                                     tehtäviin heikennetyil/ä palveluehdoilla
7764:    Nyt on kuulunut huhuja siitä, että valtio pyrki-           ja palkkauksella ja
7765: si pestaamaan uusia koulutettavia niillä heiken-
7766: netyillä ehdoilla, jotka aiemmin koulutetut sivii-            mitä 150 siviilipoliisin koulutus tässä
7767: lipoliisit ovat hylänneet alkuperäisen sopimuk-               tapauksessa "tyhjää varten" on tullut
7768: sen vastaisina. Totean samalla, että kysymys on               maksamaan?
7769: 
7770: 
7771: 
7772: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
7773: 
7774:     Sulo Aittaniemi /alk
7775: 
7776: 
7777: 
7778: 
7779:                                                                                                  Versio 2.0
7780: KK 456/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk                                           Ministerin vastaus
7781: 
7782: 
7783: 
7784: 
7785: Eduskunnan puhemiehelle
7786: 
7787: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Menettely poikkeaa nam useimpien maiden
7788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kansainvälisistä siviilipoliisijärjestelyistä, joissa
7789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tehtävissä toimivat ovat asianomaisen maan po-
7790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-    liisihallinnosta vastaavan ministeriön tai sen
7791: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      alaisen yksikön palveluksessa.
7792: sen KK 456/1999 vp:                                     Edellä mainittua järjestelyä on noudatettu aina
7793:                                                     vuodesta 1994 alkaen, jolloin ensimmäiset suo-
7794:       Miten hallitus selittää sen, että heiken-     malaiset siviilipoliisit rekrytoitiin ja koulutettiin
7795:       tämällä sovittuja ehtoja koulutetut suo-      sekä lähetettiin YK:n operaatioihin Mosambi-
7796:       malaiset siviilipoliisit ovat pakotettuja     kiin ja entisen Jugoslavian alueelle. Vuodesta
7797:       luopumaan kansainvälisistä tehtävis-          1994 alkaen on kansainvälisiin siviilipoliisitehtä-
7798:       tään, kun samalla on ryhdytty koulutta-       viin koulutettu yhteensä 188 henkilöä ja heistä
7799:       maan uusia siviilipoliiseja samoihin           109 on jo ollut tehtävissä, osa useammankin ker-
7800:       tehtäviin heikennetyillä palveluehdoilla      ran. Tällä hetkellä toimii eri operaatioissa 13
7801:       ja palkkauksella ja                           henkilöä. Koulutuksen saaneita, jotka eivät vielä
7802:                                                     ole olleet tehtävissä, on 66. Heistä kymmenkun-
7803:       mitä 150 siviilipoliisin koulutus tässä       nalla on ollut henkilökohtaisia esteitä lähtemi-
7804:       tapauksessa "tyhjää varten" on tullut         seen ja muutama on siirtynyt pois poliisihallin-
7805:       maksamaan?                                    non palveluksesta.
7806: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Poliisihallinnon vuoden 2000 koulutusohjel-
7807: ti seuraavaa:                                       maan sisältyy yksi 24 osanottajan kansainväli-
7808:                                                     nen siviilipoliisikurssi, jolle ilmoittautumisaika
7809: Ulkoasiainministeriön ja sisäasiainministeriön      on meneillään. Kurssista on muodostunut vakiin-
7810: poliisiosaston välisen työnjaon mukaan ulko-        tunut osa poliisin kansainvälistymiskoulutusta ja
7811: asiainministeriö ottaa poliisiosaston rekrytoi-     sen suorittaminen antaa myös valmiuksia haet-
7812: mat, valitsemat, kouluttamat ja varustamat polii-   taessa muihinkin kuin kansainvälisiin siviilipo-
7813: sihenkilöt poliisiosaston esittämässä järjestyk-    liisitehtäviin. Kurssin suorittanut ei sitoudu eikä
7814: sessä erityisasiantuntijan määräaikaiseen virka-    ole pakotettu lähtemään tehtäviin, sillä hänen
7815: suhteeseen. Ulkoasiainministeriö määrää heidät      omat henkilökohtaiset mahdollisuutensa sekä
7816: edelleen virkamatkalle kansainvälisen järjestön     työyhteisönsä henkilöstöresurssit ratkaisevat vii-
7817: (YK, ETYJ, WEU) operaatioon siviilipoliisiteh-      me kädessä lähtöajankohdan.
7818: täviin. Henkilöt ovat palkattomalla virkavapaal-        Edellä mainittujen 188 henkilön kouluttami-
7819: la omasta varsinaisesta poliisiyksiköstään sekä     sen kokonaiskustannukset ovat olleet noin
7820: -tehtävästään ja siirtyvät kansainvälisen tehtä-    690 000 markkaa. Operaatioihin osallistumatto-
7821: vän ajaksi ulkoasiainministeriön palvelukseen.      mien osalta on siis vielä hyödyntämättä nom
7822: Työnjaon mukaan ulkoasiainministeriö vastaa         236 000 markan koulutuskustannukset
7823: kaikista palvelussuhteen ehtoihin liittyvistä
7824: asioista.
7825: 
7826: 
7827: 2
7828: Ministerin vastaus                      KK 456/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
7829: 
7830: 
7831: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
7832: 
7833:    Sisäasiainministeri Kari Häkämies
7834: 
7835: 
7836: 
7837: 
7838:                                                                           3
7839: KK 456/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                     Ministerns svar
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844: Tili riksdagens talman
7845: 
7846: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Förfarandet avviker således från de internatio-
7847: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       nella civilpolisarrangemangen i de flesta Iänder
7848: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      där de som utför uppdrag är i tjänst hos det minis-
7849: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       terium som svarar för polisförvaltningen eller en
7850: mål SS 456/1999 rd:                                   enhet som är underställd detta ministerium i lan-
7851:                                                       det i fråga.
7852:        Hur förklarar regeringen det faktum att           Ovan nämnda arrangemang har tillämpats allt-
7853:        utbildade finländska civilpoliser är           sedan 1994 då de första finska civilpoliserna re-
7854:        tvungna att avstå från sina internatio-        kryterades och utbildades samt sändes tili FN:s
7855:        nella uppdrag på grund av en försäm-           operationer i Mo~ambique och det forna Jugosla-
7856:        ring av överenskomna villkor, då nya ci-       viens område. Alitsedan 1994 har sammanlagt
7857:        vilpoliser samtidigt har utbildats för          188 personer utbildats för internationella civilpo-
7858:        samma uppgifter med försämrade                 lisuppdrag och av dessa har 109 deltagit i upp-
7859:        tjänstgöringsvillkor och löner och             drag tidigare, en del flera gånger. För tillfållet
7860:                                                       deltar 13 personer i olika operationer. Antalet
7861:        vad har den i detta fall bortkastade ut-       personer som har fått utbildning men som ännu
7862:        bildningen för 150 civilpoliser kommit         inte verkat i uppgifter är 66 st. För ett tiotal av
7863:        att kosta?                                     dessa har personliga angelägenheter hindrat dem
7864: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       att resa och några har avgått från polisförvalt-
7865: föra följande:                                        ningens tjänst.
7866:                                                          1 utbildningsprogrammet för år 2000 inom po-
7867: Enligt arbetsfördelningen mellan utrikesministe-      lisförvaltningen ingår en internationell civilpo-
7868: riet och imikesministeriets polisavdelning an-        liskurs med 24 deltagare där anmälningstiden
7869: ställer utrikesministeriet de personer som polis-     inte har löpt ut. Kursen har blivit en etablerad del
7870: avdelningen har rekryterat, utvalt, utbildat och      av utbildningen i internationalism och den ger
7871: utrustat i den ordningsföljd som polisavdelning-      också fårdigheter när det gäller att söka andra än
7872: en presenterar i tidsbundet tjänsteförhållande        internationella civilpolisuppdrag. Den som ge-
7873: som specialsakkunniga. Därefter förordnar utri-       nomgått kursen förbinder sig inte och är inte
7874: kesministeriet dem vidare på tjänsteresa för civil-   tvungen att åka i väg på uppdrag, för i sista hand
7875: polisuppgifter för någon internationell organisa-     är det hans personliga möjligheter samt personal-
7876: tions (FN, OSSE, WEU) operation. Personerna           resurserna inom arbetsgemenskapen som avgör
7877: har oavlönad tjänstledighet från sin egen egentli-    tidpunkten för resan.
7878: ga polisenhet samt sina polisuppgifter där och           De sammanlagda kostnaderna för utbildning-
7879: övergår i utrikesministeriets tjänst under tiden      en av ovan nämnda 188 personer har varit ca
7880: för det internationella uppdraget. Enligt arbets-     690 000 mk. För de som inte deltagit i operatio-
7881: fördelningen svarar utrikesministeriet för alla       ner är således utbildningskostnader om ca
7882: omständigheter som berör anställningsvillkoren.       236 000 mk ännu outnyttjade.
7883: 
7884: 
7885: 
7886: Helsingfors den 13 oktober 1999
7887: 
7888: 4   Imikesminister Kari Häkämies
7889:                                                             KK 457/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7890: 
7891: 
7892: 
7893: 
7894:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 457/1999 vp
7895: 
7896:                                             Pelihimon valtaan joutuneiden suojaaminen
7897:                                             RAY:n rahapeleiltä
7898: 
7899: 
7900: 
7901: 
7902: Eduskunnan puhemiehelle
7903: 
7904: Erään Raha-automaattiyhdistyksen peliauto-           samme, laajuudessaan lähellä alkoholi- tai mitä
7905: maatteihin omaisuutensa menettäneen kirje:           tahansa riippuvuutta. RAY:sta saa neuvontaa.
7906:    "Olen juuri eläkkeelle siirtynyt 30-vuotisesta    Mutta ainakin omassa tapauksessani osana toipu-
7907: kuntainliiton palveluksesta. Vähäisestä palkasta-    mista olisi myös rahallinen tuki pahimmassa krii-
7908: ui säästin asunnon eläkepäivikseni.                  sitilanteessa, ei joutuisi niin pahoin kaikesta syr-
7909:    Sitten tapahtui jotain kohtalokasta: astuin si-   jäytymään. Toinen asia on mihin toivoisi paran-
7910: sään RAY:n pelipaikkaan. Aluksi käytin pikku         nusta, että pelipaikkojen henkilökunta voisi
7911: panoksia mutta vähitellen ne suureuivat seu-         puuttua tilanteeseen kun on ilmeistä että henkilö
7912: rauksella että muutamassa vuodessa olin menet-       on jäämässä koukkuun.
7913: tänyt kaiken: niin omaisuuteni, ystäväni, sosiaa-       Pelataan 'Kansanterveydelle', paradoksaalista
7914: liset kontaktit kuin ihmisarvonikin. Jäljellä ovat   kyllä, joillekin se merkitsee kansansairautta."
7915: vain pelivelat; jokapäiväiseen elämiseenjäännös
7916: n. 1 000 mk. Anonymous Gamblings -ryhmässä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7917: kuulen toinen toistaan riipaisevampia elämän-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7918: kohtaloita joihin pelihimo on syössyt. Lisäksi       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7919: olen joutunut turvautumaan psykiatriseen hoi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7920: toon, tarvitsen lääkitystä masennukseen ja unet-
7921: tomuuteen. Kerron tästä siksi että ongelman                Mitä hallitus aikoo tehdä, että sairaal-
7922: omakohtaisesti kohdanneena olen vakuuttunut                 loisen pelihimon valtaan joutuneille ih-
7923: sen vakavuudesta tämän päivän yhteiskunnas-                misille ei kävisi kuten kirjeen kirjoitta-
7924:                                                            jalle?
7925: 
7926: 
7927: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
7928: 
7929:     Sulo Aittoniemi /alk
7930: 
7931: 
7932: 
7933: 
7934:                                                                                                 Versio 2.0
7935: KK 457/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
7936: 
7937: 
7938: 
7939: 
7940: Eduskunnan puhemiehelle
7941: 
7942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Aikuisen henkilön pelikäyttäytymisen valvon-
7943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ta ja siihen puuttuminen on sangen vaikeaa. Peli-
7944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ongelmaisen pelaajan tunnistaminenkin on pul-
7945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       mallista. Ei ole olemassa mitään erityisiä mitta-
7946: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         reita tai määritelmiä, joiden avulla voitaisiin
7947: sen KK 457/1999 vp:                                   ulospäin havaittavien seikkojen nojalla päätellä,
7948:                                                        onko pelaaminen jollekin henkilölle sosiaalisia
7949:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että sairaal-        haittoja aiheuttava ongelma. Tämän arvioiminen
7950:        loisen pelihimon valtaan joutuneille ih-        on pääasiallisesti pelaajan itsensä tai hänen lä-
7951:        misille ei kävisi kuten kirjeen kirjoitta-      heistensä tehtävä. Ei ole olemassa myöskään mi-
7952:        jalle?                                          tään oikeuskeinoja, joilla pelien tarjoaja tai ulko-
7953:                                                       puoliset voisivat estää peliongelmaista pelaamas-
7954: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta pelikasinon ulkopuolella.
7955: vasti seuraavaa:                                          Maassamme arvioidaan olevan 2 000-3 000
7956: Raha-automaattiyhdistyksellä on noin 16 000           peliongelmista kärsivää henkilöä. Nykyisin on-
7957: automaattia sijoitettuina huoltoasemille, kahvi-      gelmaan on saatavissa apua sosiaali- ja tervey-
7958: loihin, kauppoihin, ravintoloihin ja nykyisin         denhuollon toimintapisteissä, A-klinikoilla ja
7959: myös erityisiin pelihalleihin ja Helsingissä ole-     eräissä vertaisryhmissä kuten GA (Gamblers
7960: vaan pelikasinoon.                                    Anonymous). Peliongelmansa tiedostava henki-
7961:    Raha-automaattiasetuksen (676/1967) 3 §:n 1        lö voi myös tehdä pelikasinon kanssa sopimuk-
7962: momentin mukaan raha-automaattia saa pitää            sen siitä, ettei pelikasino päästä häntä määräaika-
7963: vain paikassa, jossa sen käyttöä voidaan valvoa.      na kasinoon pelaamaan. Tämä järjestely ei kui-
7964: Alle 15 vuoden ikäinen saa raha-automaattiase-        tenkaan voi tulla kysymykseen raha-automaat-
7965: tuksen 3 §:n 2 momentin mukaan käyttää raha-          tien hajasijoitukseen perustuvassa toiminnassa.
7966: automaattia vain samaan perheeseen kuuluvan               Valmisteltavana olevaan arpajaislakiin ehdo-
7967: täysi-ikäisen henkilön läsnäollessa. Arpajaislain     tetaan otettavaksi säännös, jonka nojalla sosiaa-
7968: (49111965) 5 §:n 2 momentin mukaan pelikasi-          li- ja terveysministeriön tulisi seurata ja tutkia
7969: noon ei saa päästää henkilöä, joka on ilmeisesti      pelien toimeenpanosta aiheutuvia ongelmia.
7970: alle 18-vuotias. Pelikasinolla on myös oikeus         Näin viranomaiset saisivat käyttöönsä tietoa on-
7971: kieltää henkilöltä pelaaminen, jos se on ilmeises-    gelmapelaajien määrästä ja ongelmapelaamiseen
7972: ti aiheuttanut tai aiheuttamassa pelaajalle talou-    johtavista syistä. Näiden tietojen nojalla olisi
7973: dellisesta tai terveydellisestä syystä johtuvaa so-   mahdollista arvioida, millaisin keinoin pelaami-
7974: siaalista haittaa.                                    sen kehittymistä ongelmapelaamiseksi voitaisiin
7975:    Nykyistä sääntelyä ei voida pitää täysin onnis-    ennalta estää ja toisaalta miten ongelmapelaa-
7976: tuneena sen takia, että käytännön valvontatilan-      mista voitaisiin rajoittaa. Raha-automaattiyhdis-
7977: teissa on usein varsin hankalaa selvittää, kuulu-     tys olisi myös velvollinen osaltaan maksamaan
7978: vatko alaikäisen pelaajan seurassa olevat täysi-      ongelmapelaamisen seurannasta ja tutkimukses-
7979: ikäiset henkilöt hänen perheeseensä.                  ta aiheutuvat kustannukset.
7980: 
7981: 
7982: 2
7983: Ministerin vastaus                                            KK 457/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7984: 
7985: 
7986:    Lakiehdotuksessa korostetaan myös Raha-au-           sä valvontasopimuksissa nykyistä täsmällisem-
7987: tomaattiyhdistyksen vastuuta ongelmapelaami-            min korostettaisiin valvontavelvollisuuden sisäl-
7988: sen torjumisessa. Lakiehdotuksen mukaan Raha-           töä ja laiminlyönneistä johtuvia sanktioita. Vel-
7989: automaattiyhdistys ei saisi pitää raha-automaat-        voitteen täyttäminen merkitsisi Rahaautomaatti-
7990: teja yleisön käytettävänä siten, että alle 15-vuo-      yhdistykselle nykyistä laajempaa velvollisuutta
7991: tiaat voisivat niillä pelata. Tämä edellyttäisi sitä,   kouluttaa henkilökuntaansa ja sopimuskumppa-
7992: että raha-automaattien sijoittamisessa otettaisiin      neitaan valvontatehtäviin ja antaa valistusta pe-
7993: entistä enemmän huomioon valvonnalliset näkö-           laajille pelaamiseen liittyvistä ongelmista. Laki-
7994: kohdat. Se merkitsisi myös sitä, että raha-auto-        ehdotukseen sisältyy myös nykyistä vastaava pe-
7995: maattien sijoituspaikkasopimuksissa tai erityisis-      likasinon sisäänpääsykieltoa koskeva säännös.
7996: 
7997: 
7998: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
7999: 
8000:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
8001: 
8002: 
8003: 
8004: 
8005:                                                                                                         3
8006: KK 457/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                       Ministerns svar
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011: Tili riksdagens talman
8012: 
8013: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        redan problematiskt att känna igen en spelare
8014: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        med spelproblem. Det finns inte några särskilda
8015: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       mätare eller definitioner, med vars hjälp man ut-
8016: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        gående från omständigheter som är synliga utåt
8017: mål SS 45711999 rd:                                    kan förmoda att spelandet för en viss person är ett
8018:                                                        problem som medför sociala olägenheter. Det är i
8019:        Vad ämnar regeringen göra för att per-          regel spelaren själv eller hans närstående som
8020:        soner som drabbats av sjuklig spelmani          skall bedöma detta. Det finns inte heller några
8021:        inte skall råka utför samma öde som den         rättsliga medel som den som erbjuder spelen el-
8022:        som skrivit brevet?                             1er utomstående kan tillgripa för att förhindra att
8023:                                                        en person med spelmani spelar utanför kasinot.
8024: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            1 vårt land finns uppskattningsvis 2 000-
8025: föra följande:                                         3 000 personer som lider av spelmissbruk. Nu-
8026: Penningautomatföreningen har ca 16 000 pen-            mera är det möj1igt att få hjälp på social- och häl-
8027: ningautomater placerade på servicestationer, ca-       sovårdens verksamhetsställen, på A-k1inikerna
8028: feer, affårer, restauranger och numera även i sär-     och i vissa grupper av likställda såsom GA ( Gam-
8029: skilda spe1hallar och i kasinot i Helsingfors.         blers Anonymous- Anonyma Spelare). En per-
8030:    Enligt 3 § 1 mom. penningautomatförord-             son som är medveten om sitt spelberoende kan
8031: ningen (67611967) får en spelautomat hållas en-        tillsammans med kasinot ingå ett avtal om att inte
8032: dast på en plats, där tillsyn över dess användning     bli insläppt på kasinot under en viss tid. Detta ar-
8033: kan utövas. Enligt 3 § 2 mom. penningautomat-          rangemang kan dock inte komma på fråga när det
8034: förordningen får den som icke fyllt 15 år använ-       gäller verksamhet som grundar sig på penningau-
8035: da en penningautomat endast i närvaro av en full-      tomater som finns utspridda på många olika stäl-
8036: vuxen person av samma familj. Enligt 5 §               len.
8037: 2 mom. lotterilagen (49111965) får den som upp-            Det föreslås att i 1otterilagen, som är under be-
8038: enbart är yngre än 18 år inte ges tillträde till ett   redning, tas in en bestämme1se om att social- och
8039: kasino. Kasinot har också rätt att förbjuda en per-    hä1sovårdsministeriet skall följa och undersöka
8040: son att spela, om spelandet uppenbarligen har          de problem som anordnandet av spel vållar. På
8041: vållat eller håller på att vålla honom sociala men     detta sätt får myndigheterna information om an-
8042: av ekonomiska orsaker eller hälsoskäl.                 talet spelare med problem samt om de orsaker
8043:    Den nuvarande regleringen kan inte anses vara       som leder till spelmissbruk. Med stöd av dessa
8044: helt lyckad eftersom det i sådana situationer när      uppgifter blir det möjligt att bedöma hur man
8045: spelandet skall övervakas ofta är rätt svårt att       skall kunna förebygga det fakturn att spelandet
8046: klarlägga huruvida de fullvuxna personeroa i en        utvecklas till ett missbruk och å andra sidan hur
8047: minderårig spelares sällskap verkligen hör till        man skall kunna begränsa spelmissbruket. Pen-
8048: dennes familj.                                         ningautomatföreningen skall också för sin del
8049:    Det är relativt svårt att övervaka en fullvuxen     vara skyldig att beta1a de kostnader som uppfölj-
8050: persons spelbeteende och att ingripa i det. Det är
8051: 
8052: 4
8053: Ministems svar                                            KK 457/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
8054: 
8055: 
8056: ningen av och forskningen i spelmissbruk med-       hävs noggrannare än vad som nu är fallet i avta-
8057: för.                                                len om penningautomatemas placeringsställen
8058:     1 lagförslaget framhävs också Penningauto-      eller i särskilda övervakningsavtal. För Penning-
8059: matföreningens ansvar när spelmissbruket skall      automatföreningen innebär uppfyllandet av för-
8060: bekämpas. Enligt lagförslaget skall Penningauto-    pliktelsen en mera omfattande skyldighet att ut-
8061: matföreningen inte få ställa penningautomater       bilda sin personai och sina avtalsparter för över-
8062: tili allmänhetens förfogande så att bam under 15    vakningsuppgifter och att upplysa spelama om
8063: år kan spela på dem. Detta kräver att övervak-      problem som är förenade med spelandet. 1 lagför-
8064: ningssynpunkter beaktas i större utsträckning vid   slaget ingår också en sådan bestämmelse om för-
8065: placeringen av penningautomatema. Det innebär       bud mot tillträde tili kasinon som motsvarar det
8066: också att innehållet i övervakningsskyldigheten     nuvarande förbudet.
8067: och sanktionema tili följd av försummelser fram-
8068: 
8069: 
8070: Helsingfors den 12 oktober 1999
8071: 
8072:     lnrikesminister Kari Häkämies
8073: 
8074: 
8075: 
8076: 
8077:                                                                                                     5
8078:                                                             KK 458/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
8079: 
8080: 
8081: 
8082: 
8083:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 458/1999 vp
8084: 
8085:                                              Sotaveteraani-invalidien ja heidän aviopuoli-
8086:                                              soidensa taloudellisen tilanteen parantaminen
8087: 
8088: 
8089: 
8090: 
8091: Eduskunnan puhemiehelle
8092: 
8093: Sotaveteraaneista, jotka sodasta selviytyivät il-     gossa. Uhkana monilla on kovalla uurastuksella
8094: man fyysisiä sotavammoja, ovat monet ikään-           hankitun oman asunnon menettäminen. He ja hei-
8095: tyessään, kovien sotakokemusten ja raskaan jäl-       dän veteraanimiehensä ovat tämän päivän Suo-
8096: leenrakentamisajan rasitusten kokemina sairastu-      messa väliinputoajia. Useat heistä jaksavat kui-
8097: neet parantumattomiin sairauksiin, kuten demen-       tenkin pitkienkin matkojen päästä käydä päivit-
8098: tiaan, Alzheimerin tautiin ja vastaaviin muihin       täin hoitamassa veteraanimiehiään hoitolaitok-
8099: jatkuvaa laitoshoitoa vaativiin sairauksiin. Osa      sissa omista sairauksistaan huolimatta. Tervey-
8100: näistä sotaveteraaneista on täysin vuoteisiinsa si-   denhoidon säästöjen takia osa hoidosta onkin
8101: dottuja ilman fyysistä ja henkistä toimintakykyä.     siirtynyt heidän vastuulleen. Näiden veteraanien
8102:    Nämä sotaveteraanit eivät ole vuosikausiin tai     vaimojen katkeruuden ymmärtää, sillä ovathan
8103: eräät jopa vuosikymmeniin pystyneet käyttä-           useat heistä olleet nuoruutensa parhaina päivinä
8104: mään heille tarkoitettujen kuntoutus- ym. palve-      lottina tai kotirintaman töissä puolustamassa
8105: lujen etuja. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta aiheu-    maamme itsenäisyyttä, ja sodan jälkeen heidän
8106: tuu jatkuvat kustannukset, jotka saattavat näiden     vastuullaan on ollut Suomen uudelleenrakenta-
8107: sotaveteraanien perheet, lähinnä vaimot, talou-       minen. Nyt hyvinvointiyhteiskunta on unohtanut
8108: delliseen ahdinkoon.                                  heidät ja heidän Suomen hyväksi tekemänsä uh-
8109:    Varsinkin maaseudulla sodan jälkeen sotave-        raukset täysin.
8110: teraanien vaimot olivat lasten kasvattajina jako-
8111: dinhoitajina, jolloin heille ei ulkopuolisen työ-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8112: suhteen puuttumisen vuoksi kertynyt omaa työ-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8113: eläkettä. Nyt laitoshoidon kustannuksiin saattaa      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8114: mennä sotaveteraanin työeläke lähes kokonaan,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8115: ja sotaveteraanin kodin ylläpitoon ja vaimon elä-
8116: miseen jää vain vaimon "leikattu" kansaneläk-               Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai~
8117: keen perusosa. Nämä sotaveteraanien vaimot                  koo ryhtyä näiden sotaveteraani-inva-
8118: ovat taloudellisesti ja henkisesti suuressa ahdin-          lidien ja heidän aviopuolisoidensa ta-
8119:                                                             loudellisen tilanteen parantamiseksi?
8120: 
8121: 
8122: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
8123: 
8124:     Lauri Oinonen /kesk
8125: 
8126: 
8127:                                                                                                Versio 2.0
8128: KK 458/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk                                             Ministerin vastaus
8129: 
8130: 
8131: 
8132: 
8133: Eduskunnan puhemiehelle
8134: 
8135: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            mättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön ela-
8136: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai
8137: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen
8138: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-       on syytä. Tällaisia laissa tarkoitettuja tekijöitä
8139: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ovat muun muassa puolisoiden sekä vanhempien
8140: KK 458/1999 vp:                                        ja lasten välinen elatusvastuu. Sosiaali- ja ter-
8141:                                                        veysministeriön keväällä 1997 tekemän selvityk-
8142:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-        sen mukaan maksujen alentamista olikin kyselyä
8143:        koo ryhtyä näiden sotaveteraani-invali-         edeltäneen puolen vuoden aikana soveltanut 83
8144:        dien ja heidän aviopuolisoidensa talou-         prosenttia kunnista. Kotiin jäävän puolison ase-
8145:        dellisen tilanteen parantamiseksi?              maa voidaan turvata niin ikään laatimalla avio-
8146:                                                        liittolain mukainen puolisoiden välinen elatusso-
8147: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          pimus. Tällöin maksetut elatusavut otetaan huo-
8148: ti seuraavaa:                                          mioon hoitomaksun perusteena olevan tulon vä-
8149: Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen mak-       hennyksenä.
8150: sut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon              Voimassa olevat säännökset antavat siten läh-
8151: asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen pe-         tökohtaisesti hyvät mahdollisuudet kotiin jäävän
8152: rusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksu        puolison aseman kohtuulliseen turvaamiseen.
8153: on pääsäännön mukaan 80 prosenttia nettotulois-        Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisuutta sekä hoi-
8154: ta. Hoidossa olevalle jää näin käyttövaroiksi 20       toon joutuneelta että kotiin jääneeitä puolisoita.
8155: prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 450      Jos hoitomaksun alentamista ei osata vaatia tai
8156: markkaa kuukaudessa.                                   elatussopimusta ei tehdä, voi kotiinjäävän puoli-
8157:    Tilanne, jossa toinen puolisoista joutuu laitos-    son asema muodostua taloudellisesti kohtuutto-
8158: hoitoon, merkitsee usein kotiin jäävän puolison        maksi. Myös käytäntö eri kunnissa vaihtelee ja
8159: käytettävissä olevien tulojen merkittävää pie-         kaikissa kunnissa asiaa ei ole hoidettu tyydyttä-
8160: nenemistä. Tämä voi vaikuttaa huomattavasti            vällä tavalla.
8161: puolison toimeentuloedellytyksiin. Näin on eri-            Epäkohdan korjaamiseksi sosiaali- ja tervey-
8162: tyisesti veteraanien ja muiden iäkkäiden ihmis-        denhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen
8163: ten kohdalla, joiden vaimot useinkaan eivät ole        15 §:ää on muutettu lisäämällä siihen uusi 5 mo-
8164: olleet töissä kodin ulkopuolella ja ovat siten vail-   mentti, jossa säädetään maksun määräämiseen
8165: la omaa työeläkettä.                                   liittyvästä menettelystä. Sen mukaan henkilön
8166:    Siltä osin kuin perheen elatus on ollut pääosin     tullessa laitoshoitoon maksun määräämisen edel-
8167: riippuvainen laitoshoitoon joutuneen tuloista, tu-     lytyksenä on, että hoitoon joutuneen kanssa elä-
8168: lee tämä ottaa huomioon maksun suuruutta mää-          neen avio- tai avopuolison ja alaikäisten lasten
8169: rättäessä. Tätä koskeva säännös on sosiaali- ja        taloudellinen tilanne tulee selvittää. Selvityksen
8170: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain         perusteella maksusäännösten mukaista maksua
8171: 11 §:ssä. Lainkohdan mukaan sosiaali- ja ter-          tulee alentaa siten, että puolison ja alaikäisten
8172: veydenhuollon palvelumaksu voidaanjättää peri-         lasten taloudellinen asema on turvattu. Asetuk-
8173: 
8174: 
8175: 2
8176: Ministerin vastaus                              KK 458/1999 vp -   Lauri Oinonen /kesk
8177: 
8178: 
8179: sen muutos tuli voimaan     päivänä lokakuuta
8180: 1999.
8181: 
8182: 
8183: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
8184: 
8185:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
8186: 
8187: 
8188: 
8189: 
8190:                                                                                     3
8191: KK 458/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                     Ministerns svar
8192: 
8193: 
8194: 
8195: 
8196: Tili riksdagens talman
8197: 
8198: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter. Såda-
8199: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       na skäl som avses i 1agen är bl.a. försörjningsan-
8200: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-     svar mellan makar samt mellan föräldrar och
8201: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-     barn. Enligt en utredning som social- och hälso-
8202: mål SS 458/1999 rd:                                  vårdsministeriet gjorde våren 1997 hade 83 % av
8203:                                                      kommunerna tillämpat sänkta avgifter under det
8204:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta         halvår som föregick enkäten. Situationen för den
8205:       för att förbättra den ekonomiska situa-        av makarna som bor kvar hemma kan tryggas
8206:        tionen för dessa krigsinvalider och de-       också genom att makarna ingår ett avtal om un-
8207:       ras makar?                                     derhållsbidrag enligt äktenskapslagen. De under-
8208:                                                      hållsbidrag som då betalas beaktas som avdrag
8209: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      från den inkomst som ligger som grund för vård-
8210: föra fö1jande:                                       avgiften.
8211: Avgifterna för de kommunala social- och hä1so-           De gällande bestämmelserna ger således goda
8212: vårdstjänsterna bestäms enligt lagen och förord-     grundförutsättningar för att på ett tillbörligt sätt
8213: ningen om klientavgifter inom social- och hälso-     trygga ställningen för den make som blir kvar
8214: vården. 1 långvarig anstaltsvård är avgiften i re-   hemma. Detta förutsätter dock initiativkraft hos
8215: gel 80 % av nettoinkomsterna. Den som får vård       både den make som tas in för vård och den som är
8216: har således kvar 20 % av nettoinkomsterna till       hemma. Om man inte förstår att kräva en sänk-
8217: sitt förfogande, dock minst 450 mk i månaden.        ning av vårdavgiften eller om ett avtal om under-
8218:    När den ena av makarna tas in för långvarig       hållsbidrag inte ingås, kan den ekonomiska
8219: anstaltsvård medför det ofta att de inkomster som     situationen för den hemmavarande maken bli
8220: den hemmavarande maken har till sitt förfogan-       oskälig. Praxisen varierar också i de olika kom-
8221: de minskar betydligt. Detta kan på ett anmärk-       munerna, och i alla kommuner har ärendet inte
8222: ningsvärt sett påverka makens utkomstförutsätt-      skötts på ett tillfredsställande sätt.
8223: ningar. Detta är fallet i synnerhet när det gäller       1 syfte att avhjälpa missförhållandet har 15 §
8224: veteraner och andra äldre personer vars makar        förordningen om klientavgifter inom social- och
8225: ofta inte har haft något arbete utanför hemmet       hälsovården ändrats genom att till paragrafen har
8226: och därför inte har någon egen arbetspension.        fogats ett nytt 5 mom. om förfarandet vid bestäm-
8227:    Till den del familjen har fått sin försörjning    mandet av avgiften. När en person tas in för an-
8228: huvudsakligen från inkomsterna hos den som ta-       staltsvård är förutsättningen enligt bestämmel-
8229: gits in för vård, skall detta beaktas när avgiften   sen att den ekonomiska situationen skall utredas
8230: fastställs. En bestämmelse om detta ingår i 11 §     för den som tillsammans med personen i fråga
8231: lagen om klientavgifter inom social- och hälso-      har levt i äktenskap eller i äktenskapsliknande
8232: vården. Enligt lagrummet kan en avgift för soci-     förhållande och för minderåriga bam. På basis av
8233: al- och hälsovårdsservice efterskänkas eller ned-    utredningen skall den avgift som fastställts en-
8234: sättas om det finns skäl därtill med beaktande av    ligt avgiftsbestämmelserna sänkas så att den
8235: den betalningsskyldiges försörjningsplikt eller      ekonomiska ställningen för maken och de min-
8236: 
8237: 
8238: 4
8239: Ministems svar                                 KK 458/1999 vp -   Lauri Oinonen /kesk
8240: 
8241: 
8242: deråriga bamen tryggas. Ändringen av förord-
8243: ningen trädde i kraft den 1 oktober 1999.
8244: 
8245: 
8246: 
8247: Helsingfors den 7 oktober 1999
8248: 
8249:     Omsorgsminister Eva Biaudet
8250: 
8251: 
8252: 
8253: 
8254: 8 200661
8255:                                                                                    5
8256:                                                                KK 459/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
8257: 
8258: 
8259: 
8260: 
8261:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 459/1999 vp
8262: 
8263:                                                Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-
8264:                                                nen
8265: 
8266: 
8267: 
8268: 
8269: Eduskunnan puhemiehelle
8270: 
8271: Laman aikana eläkeläisten sairausvakuutusmak-           lee lohtua tupo-pöydässä. Mitä asia siellä tekee,
8272: sua korotettiin 4,20 penniin äyriltä. Maksua lu-        kun siellä ei ole eläkeläisten edustajiakaan?
8273: vattiin alentaa heti, kun se on taloudellisista syis-
8274: tä mahdollista. Sairausvakuutusmaksua alennet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8275: tiinkin viime vaalikauden aikana 0,30 pennillä,         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8276: mutta se on edelleen 2,40 penniä korkeampi kuin         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8277: palkansaajilla.                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8278:    Viime vaalikampanjan aikana ehdokkaat, alle-
8279: kirjoittanutta lukuun ottamatta, tarjosivat eläke-            Milloin ja missä aikataulussa hallitus
8280: läisille kahvikupposia ja keskusteluja ilmoittaen             aikoo pitää kiinni lupauksestaan pois-
8281: pitävänsä huolen ylimääräisen sv-maksun poista-               taa eläkeläisten ylimääräinen sairaus-
8282: misesta. Niin kävi kuin epäiltiin. Vaalienjälkeen             vakuutusmaksu ja
8283: eläkeläiset saivat istua paljaalla takapuolella lu-
8284: mihankeen. Hallituksen budjettiesitys ei sisällä              millä perusteella asia on mukana ns.
8285: sv-maksun alennusta. On lupailtu, että asiaan tu-             tupa-pöydässä?
8286: 
8287: 
8288: 
8289: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
8290: 
8291:     Sulo Aittaniemi /alk
8292: 
8293: 
8294: 
8295: 
8296:                                                                                                  Versio 2.0
8297: KK 459/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
8298: 
8299: 
8300: 
8301: 
8302: Eduskunnan puhemiehelle
8303: 
8304: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       poistettiin kokonaan vuonna 1999. Eläkkeensaa-
8305: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jilta perittävää korotettua sairausvakuutusmak-
8306: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sua on alennettu 0,3 pennillä veroäyriltä vuosina
8307: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      1998 ja 1999. Eläkkeensaajilta peritty korotettu
8308: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       maksu on siten tällä hetkellä 2,4 penniä veroäy-
8309: sen KK 459/1999 vp:                                  riltä.
8310:                                                          Pääministeri Lipposen II hallituksen hallitus-
8311:        Milloin ja missä aikataulussa hallitus        ohjelman mukaan hallitus varautuu vaalikauden
8312:        aikoo pitää kiinni lupauksestaan pois-        aikana 10-11 miljardin markan suuruisiin tulo-
8313:        taa eläkeläisten ylimääräinen sairaus-        vero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden ke-
8314:        vakuutusmaksu ja                              vennyksiin, mikä edellyttää talouskasvun jatku-
8315:                                                      mista vakaana, maltillisia tulopoliittisia ratkaisu-
8316:        millä perusteella asia on mukana ns.          ja ja verorakenteen kehittämistä. Lisäksi hallitus-
8317:        tupa-pöydässä?                                ohjelmassa todetaan, että eläkeläisten ylimääräi-
8318: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sen sairausvakuutusmaksun alentamista jatke-
8319: ti seuraavaa:                                        taan.
8320:                                                          Eduskunnalle on annettu budjettilakiaikatau-
8321: Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia          lun mukaisesti hallituksen esitys vuodelta 2000
8322: eläkkeensaajilta alettiin vuonna 1993 periä koro-    suoritettavaa vakuutetun sairausvakuutusmak-
8323: tettua sairausvakuutusmaksua. Korotetun mak-         sua ja työnantajan sosiaaliturvamaksua koske-
8324: sun määrä oli vuonna 1993 kaksi penniä veroäy-       vaksi lainsäädännöksi (HE 63/1999 vp). Kuten
8325: riltä ja vuosina 1994-1997 kolme penniä vero-        kyseessä olevan esityksen perusteluissa on todet-
8326: äyriltä. Vuonna 1993 eläkkeensaajilta alettiin li-   tu, hallitus varautui tulopoliittisen kokonaisrat-
8327: säksi periä yhdellä pennillä veroäyriltä korotet-    kaisun syntymiseen. Hallitus pyrkii veroratkai-
8328: tua kansaneläkevakuutusmaksua.                       sumaan taloudellisen kasvun ja työllisyyden ko-
8329:     Vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun pe-         henemisen edellytysten parantamiseen.
8330: rimisestä luovuttiin vuoden 1996 alusta. Tällöin        Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu ei ole
8331: päättyi myös eläkkeensaajien korotetun kansan-       mukana niin sanotussa tupo-pöydässä, toisin sa-
8332: eläkevakuutusmaksun periminen. Myös eläk-            noen siitä ei päätetä tulopoliittisissa neuvotte-
8333: keensaajia koskenutta sairausvakuutusmaksun          luissa, vaan hallitus voi tehdä päätöksen sairaus-
8334: porrastusta 80 000 äyrin ylittävien tulojen osal-    vakuutusmaksun määrästä erikseen myöhemmin
8335: ta lievennettiin vuosina 1996 ja 1997 ja porrastus   syksyllä. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä päätetty.
8336: 
8337: 
8338: 
8339: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
8340: 
8341:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
8342: 
8343: 
8344: 2
8345: Ministems svar                                              KK 459/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
8346: 
8347: 
8348: 
8349: 
8350: Tili riksdagens talman
8351: 
8352: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sionstagama har sänkts med 0,3 penni per skatte-
8353: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       öre 1998 och 1999. För närvarande är den förhöj-
8354: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     da premie som uppbärs av pensionärema därmed
8355: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      2,4 penni per skatteöre.
8356: mål SS 459/199 rd:                                       Enligt regeringsprogrammet för statsminister
8357:                                                      Lipponens II regering bereder regeringen sig un-
8358:       När och enligt viiken tidtabell ämnar re-      der valperioden på lättnader på 10-11 mrd. mk
8359:       geringen uppfylla sitt löfte om att slopa      när det gälier grundema för inkomstskatten och
8360:       den extra sjuliförsäkringspremien för          socialförsäkringsavgiftema. Detta förutsätter att
8361:       pensionärer och                                den ekonomiska tiliväxten är fortsatt hög, att de
8362:                                                      inkomstpolitiska lösningama är moderata och att
8363:       på vilka grunder är ärendet uppe tili be-      skattestrukturen utvecklas. Dessutom konstate-
8364:       handling i samband med de inkomstpoli-         ras det i regeringsprogrammet att den extra sjuk-
8365:       tiska förhandlingarna?                         försäkringspremien för pensionärer skali sänkas
8366: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ytterligare.
8367: föra följande:                                           Regeringen har inom ramen för tidtabelien för
8368:                                                      budgetlagama avlåtit en proposition tili riksda-
8369: Som en del av de åtgärder som syftar tili att ba-    gen med förslag tililagstiftning om den försäkra-
8370: lansera statsekonomin började man 1993 uppbä-        des sjukförsäkringspremie och arbetsgivares so-
8371: ra förhöjd sjukförsäkringspremie av pensionsta-      cialskyddsavgift för 2000 (RP 63/1999 rd). Så-
8372: gama. Den förhöjda premien uppgick tili två pen-     som konstateras i motiveringen tili propositio-
8373: ni per skatteöre år 1993 och tre penni per skatte-   nen har regeringen berett sig på en kommande in-
8374: öre 1994-1997. År 1993 började man dessutom          komstpolitisk helhetslösning. Regeringen strä-
8375: av pensionstagama uppbära folkpensionspremie         var i sina skatteuppgörelser efter att förbättra för-
8376: som förhöjts med en penni per skatteöre.             utsättningama för ekonomisk tiliväxt och ökad
8377:    Den försäkrades folkpensionspremie slopades       sysselsättning.
8378: från ingången av 1996. Härvid slopades också            Frågan om pensionstagamas sjukförsäkrings-
8379: uppbörden av pensionstagamas förhöjda folk-          premier är inte med bland de ärenden som be-
8380: pensionspremie. Differentieringen av även pen-       handlas vid de inkomstpolitiska förhandlingar-
8381: sionstagamas förhöjda sjukförsäkringspremie i        na, och avgörs därrned inte helier i samband med
8382: fråga om inkomster som överstiger 80 000 skat-       dessa, utan regeringen fattar ett särskilt beslut om
8383: teören har lindrats under 1996 och 1997, och         sjukförsäkringspremiens belopp i samband med
8384: 1999 slopades differentieringen hel t. Den förhöj-   skatteuppgörelserna senare denna höst. Den ex-
8385: da sjukförsäkringspremien som uppbärs av pen-        akta tidtabelien har ännu inte faststälits.
8386: 
8387: 
8388: 
8389: Helsingfors den 12 oktober 1999
8390: 
8391:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
8392: 
8393: 
8394:                                                                                                        3
8395:                                                               KK 460/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
8396: 
8397: 
8398: 
8399: 
8400:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 460/1999 vp
8401: 
8402:                                               Liikenneturvallisuutta parantavien                    toimien
8403:                                               aloittaminen Alajärven Hoiskossa
8404: 
8405: 
8406: 
8407: 
8408: Eduskunnan puhemiehelle
8409: 
8410: Valtatien 16 ja kantatien 68 risteys Alajärven         täisiin, tulisi asia selvittää ja ryhtyä pikaisesti lii-
8411: Hoiskossa on vilkasliikenteinen ja risteysalueel-      kenneturvallisuuden parantamiseksi tarpeellisiin
8412: la sijaitsee mm. huoltoasema ja grilli. Risteys        toimiin.
8413: näyttää ulkoapäin katsottaessa avaralta ja näkö-
8414: esteettömältä, mutta risteyksessä on tapahtunut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8415: lukuisia liikenneonnettomuuksia, joista osa on         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8416: jäänyt tilastoimattakin. Mikä vakavinta, onnetto-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8417: muuksissa on myös menetetty ihmishenkiä -              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8418: viimeksi tänä vuonna. Tästä ei ole pääteltävissä
8419: muuta kuin se, että Kyyjärven suunnasta on jon-               Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
8420: kinlainen "sokea piste", jolloin risteystä ylittävät          litus aikoo ryhtyä liiikenneturvallisuu-
8421: eivät havaitse lähestyvää ajoneuvoa ajoissa on-               den parantamiseksi valtatien 16 ja kan-
8422: nettomuuden välttämiseksi. Jotta lisäonnetto-                 tatien 68 risteyksessä Alajärven Hois-
8423: muuksilta ja ihmishenkien menetyksiltä vältyt-                kossa?
8424: 
8425: 
8426: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
8427: 
8428:     Raimo Vistbacka /ps
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 
8433:                                                                                                      Versio 2.0
8434: KK 460/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
8435: 
8436: 
8437: 
8438: 
8439: Eduskunnan puhemiehelle
8440: 
8441: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Liittymässä on viisivuotiskautena 1994-
8442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          1998 sattunut yhteensä 6 poliisin tietoon tullutta
8443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       onnettomuutta, joista yksi on vuonna 1997 kuo-
8444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            lemaan johtanut ja muut aineellisiin vahinkoihin
8445: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        johtaneita. Lisäksi on liittymässä vuonna 1999
8446: myksen KK 460/1999 vp:                                sattunut yksi kuolemaanjohtanut onnettomuus ja
8447:                                                       kaksi aineellisiin vahinkoihin johtanutta onnetto-
8448:        Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-       muutta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia
8449:        litus aikoo ryhtyä liikenneturvallisuu-        tutkittaessa on onnettomuuden pääaiheuttajiksi
8450:        den parantamiseksi valtatien 16 ja kan-        arvioitu havaintovirheitä. Vaikka liittymässä on
8451:        tatien 68 risteyksessä Alajärven Hois-         sattunut viime aikoina kaksi vakavaa liikenneon-
8452:        kossa?                                         nettomuutta, ei liittymä tiepiirin käsityksen mu-
8453:                                                       kaan ole kaikkein vaarallisimpien liittymien jou-
8454: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kossa.
8455: ti seuraavaa:                                             Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa
8456: Hoiskon liittymä edustaa liikennemääriltään kes-       1999-2003 ei ole esitetty nimettyä hanketta liit-
8457: kitasoa. Valtatien 16 liikennemäärät ovat Hois-       tymän turvallisuuden parantamiseksi. Liittymän
8458: kon liittymän länsipuolella noin 4 000 ajoneu-        ongelmien poistamiseksi tulisi risteävät liikenne-
8459: voa vuorokaudessa ja itäpuolella noin 2 200 ajo-      virrat saada eri tasoon. Tämä edellyttäisi erita-
8460: neuvoa vuorokaudessa. Kantatiellä 68 on vastaa-       soliittymän rakentamista, johon Tielaitoksella ei
8461: vasti valtatien eteläpuolella noin 800 ajoneuvoa      ole lähiaikoina perustienpidon rahoituksella
8462: vuorokaudessa ja pohjoispuolella 1 900 ajoneu-        mahdollisuuksia muiden kiireellisempien hank-
8463: voa vuorokaudessa. Tiet on valaistu liittymän         keiden vuoksi. Liittymän kanavointi ja kevyen
8464: kohdalla ja valtatien varressa on kevyen liiken-      liikenteen alikulun rakentaminen olisi mahdollis-
8465: teen väylä. Valtatie on kantatiehen nähden etu-       ta toteuttaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella,
8466: ajo-oikeutettu ja liittymässä on kantatieltä tule-    mutta toisaalta niiden toimenpiteiden turvalli-
8467: villa pakollinen pysähtyminen. Liittymässä on 80      suutta parantava vaikutus on merkittävästi erita-
8468: km/h nopeusrajoitus kaikilta muilta suunnilta         soliittymällä saavutettavia turvallisuusvaikutuk-
8469:                                                         . .        .
8470: paitsi kantatieltä 68 pohjoisesta tulevilla, joilla   sta ptenempt.
8471: on nopeusrajoitus 60 km/h. Liittymän näkemät             Liikenneministeriö ja Tielaitos seuraavat liit-
8472: täyttävät liikenneministeriön päätöksen mukai-        tymän onnettomuuskehitystä ja tutkivat, voiko
8473: sen näkemän vähimmäispituuden.                        liikenneturvallisuuden tasoa parantaa joillakin
8474:                                                       edullisilla parantamistoimilla tai hoitotason
8475:                                                       muutoksilla.
8476: 
8477: 
8478: 
8479: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
8480: 
8481:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
8482: 
8483: 2
8484: Ministerns svar                                             KK 460/1999 vp -      Raimo Vistbacka /ps
8485: 
8486: 
8487: 
8488: 
8489: Tili riksdagens talman
8490: 
8491: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Under femårsperioden 1994-1998 har poli-
8492: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        sen fått kännedom om sammanlagt sex olyckor
8493: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-       som inträffat i anslutningen. Av dem orsakade en
8494: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga             olycka 1997 ett dödsfall och de övriga olyckoma
8495: spörsmål SS 460/1999 rd:                               materiella skador. I anslutningen inträffade 1999
8496:                                                        dessutom en dödsolycka samt två olyckor som
8497:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta,          föranledde materiella skador. När dödsolyckor-
8498:       och inom viiken tidtabell,för attförbätt-        na undersökts har man bedömt att de huvudsakli-
8499:       ra trafiksäkerheten i korsningen av riks-        gen berott på observationsfel. Trots att det under
8500:       väg 16 och stamväg 68 i Hoisko i Ala-            den senaste tiden inträffat två allvarliga trafik-
8501:       järvi?                                           olyckor i anslutningen, hör anslutningen enligt
8502:                                                       vägdistriktet inte tili de allra farligaste.
8503: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           I vägdistriktets verksamhets- och ekonomi-
8504: föra följande:                                        pian för 1999-2003 ingår inte något narnngivet
8505: Anslutningen i Hoisko företräder genomsnittet         projekt för att förbättra säkerheten i anslutning-
8506: när det gäller trafikmängdema. Trafikmängden          en. 1 syfte att avhjälpa problemen när det gäller
8507: på riksväg 16 är på västra sidan av anslutningen i    anslutningen bör de korsande trafikflödena vara
8508: Hoisko ca 4 000 fordon per dygn och på östra si-      på skilda pian. Detta skulle förutsätta att en plan-
8509: dan ca 2 200 fordon per dygn. Motsvarande tra-        skild anslutning byggdes, för vilket Vägverket
8510: fikflöde på stamväg 68 är ca 800 fordon per dygn      med beaktande av finansieringen för basväghåll-
8511: på södra sidan av riksvägen och 1 900 fordon per      ningen inte inom den närmsta framtiden har någ-
8512: dygn på norra sidan. Vid anslutningen är vägama       ra möjligheter tili följd av andra mer brådskande
8513: belysta och intill riksvägen finns det en led för     projekt. Det skulle vara möjligt att förverkliga en
8514: 1ätt trafik. Riksvägen har i förhållande tili stam-   kanalisering av anslutningen och bygga en un-
8515: vägen förkörsrätt, och i anslutningen är det          derfart för den lätta trafiken nästa årtionde, men
8516: stopplikt för dem som fårdas på stamvägen. 1 an-      de verkningar som dessa åtgärder har när det gäl-
8517: slutningen är hastighetsbegränsningen 80 km/h i       ler att förbättra säkerheten är betydligt mindre än
8518: alla andra riktningar förutom norrifrån på stam-      verkningama av en planskild anslutning.
8519: väg 68, där hastighetsbegränsningen är 60 krn/h.         Trafikministeriet och Vägverket följer utveck-
8520: Siktsträckan i anslutningen uppfyller kraven på       lingen när det gäller olyckor och undersöker om
8521: minimisiktsträcka enligt trafikministeriets be-       nivån på trafiksäkerheten kan höjas genom lön-
8522: slut.                                                 samma förbättringsåtgärder eller ändringar av
8523:                                                       servicenivån.
8524: 
8525: 
8526: 
8527: Helsingfors den 14 oktober 1999
8528: 
8529:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
8530: 
8531:                                                                                                        3
8532:                                                              KK 46111999 vp- Raimo Vistbacka /ps
8533: 
8534: 
8535: 
8536: 
8537:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 46111999 vp
8538: 
8539:                                               Eläinten antibioottihoitoja koskevan käytän-
8540:                                               nön yhtenäistäminen
8541: 
8542: 
8543: 
8544: 
8545: Eduskunnan puhemiehelle
8546: 
8547: Eri puolilta Suomea on kotieläintaloutta harjoit-      ta tutun eläinlääkärin kanssa samaa käytäntöä
8548: tavilta maatalousyrittäj iltä tullut viestejä siitä,   noudattavaa lääkäriä vai muuttaako väliaikaises-
8549: että eläinlääkärit suhtautuvat hyvin kirjavasti ja     ti totuttua käytäntöä. Järkevämpää olisi, että
8550: jopa keskenään ristiriitaisesti antibioottien mää-     eläinlääkärikunnalle annetut ohjeet olisivat yhte-
8551: räämiseen kotieläimille. Osa lääkäreistä on lo-        nevät ja riittävän sitovat, jottei kohtuutonta kirja-
8552: pettanut kokonaan kyseisten lääkeaineiden mää-         vuutta antibioottihoidon käytössä ilmenisi.
8553: räämisen osassa eläintauteja. Syyksi näin mene-
8554: telleet eläinlääkärit ovat esittäneet suosituksen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8555: eläinten antibioottihoitojen vähentämisestä il-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8556: moittaen, että he ovat lopettaneet kokonaan esi-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8557: merkiksi ripulin hoitoon käytetyn Orimycin             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8558: 50 mg/9 VET:n määräämisen. Toisaalta ilmei-
8559: sesti useimmat lääkärit noudattavat edelleen väl-            Onko hallitus tietoinen siitä, että eläin-
8560: jempää käytäntöä ja määräävät lääkettä kaikkiin              lääkärit noudattavat keskenäänjopa ris-
8561: niihin eläinten sairauksiin, joihin tähänkin asti.           tiriitaista käytäntöä antibioottihoitojen
8562: Vallitseva kirjava käytäntö on jo sinänsä ongel-             rajoittamissuosituksen suhteen ja että
8563: mallinen ja epävarmuutta lietsova, mutta kaik-               tästä aiheutuu epävarmuutta ja ongel-
8564: kein ongelmallisimmaksi se muodostuu silloin,                matilanteita karjankasvatlajille esimer-
8565: kun jonkin päivystysalueen lääkettä määräävän                kiksi lääkärien lomitus- ja päivystysti-
8566: lääkärin lomansijaisuutta hoitava lääkäri noudat-            lanteissa sekä
8567: taakin toisenlaista käytäntöä antibioottihoidos-
8568: sa. Karjankasvattajat joutuvat pahaan välikäteen             mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kir-
8569: ja epävarmuuden tilaan siitä, etsiäkö lähiseudul-            javuuden poistamiseksi asiassa?
8570: 
8571: 
8572: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
8573: 
8574:     Raimo Vistbacka /ps
8575: 
8576: 
8577: 
8578: 
8579:                                                                                                   Versio 2.0
8580: KK 46111999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 
8585: Eduskunnan puhemiehelle
8586: 
8587: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Eläinlääkkeiden määräämisestä ja luovuttami-
8588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sesta säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja met-
8589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sätalousministeriön päätöksessä lääkkeiden käy-
8590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            töstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlää-
8591: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kinnässä (16/EE0/1996). Tämän päätöksen mu-
8592: myksen KK 461/1999 vp:                                kaan eläinlääkäri voi tutkimiensa eläinten hoitoa
8593:                                                       ja jatkohoitoa varten määrätä lääkkeitä joko re-
8594:        Onko hallitus tietoinen siitä, että eläin-     septillä apteekkiin tai sitten luovuttaa (myydä)
8595:        lääkärit noudattavat keskenäänjopa ris-        lääkkeitä suoraan eläimen omistajalle tai haltijal-
8596:        tiriitaista käytäntöä antibioottihoitojen      le.
8597:        rajoittamissuosituksen suhteen ja että             Lisäksi kyseisen päätöksen mukaan eläinlää-
8598:        tästä aiheutuu epävarmuutta ja ongel-          käri, joka pääasiassa vastaa tuotantotilan eläin-
8599:        matilanteita karjankasvattajille esimer-       lääkäriavun antamisesta, voi tietyin ehdoin mää-
8600:        kiksi lääkärien lomitus- ja päivystysti-       rätä tai luovuttaa lääkkeitä tälle tuotantotilalle
8601:        lanteissa sekä                                 siinä tarkoituksessa, että niitä käytetään tulevien
8602:                                                       sairastapausten hoitoon tilalla. Tyypillisesti täl-
8603:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kir-        laisia varalle jätettäviä lääkkeitä ovat muun
8604:       javuuden poistamiseksi asiassa?                 muassa oksitosiini-hormoni sekä eräät loislääk-
8605: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitetta-          keetja kipulääkkeet Kuitenkin nykyisen päätök-
8606: vasti seuraavaa:                                      sen mukaan antibiooteista saa vain penisilliiniä
8607:                                                       määrätä tuotantotilalle tulevien sairastapausten
8608: Eläinlääkäreiden suorittamaa eläinlääkkeiden          varalle ja silloinkin ainoastaan yksittäisten siko-
8609: määräämistä ja luovuttamista säädellään tarkasti      jen niveltulehdusten hoitoon.
8610: lainsäädännössä. Tämä johtuu tarpeesta varmis-            Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä
8611: taa toisaalta lääketurvallisuus ja toisaalta eläi-    on asetettu ehtoja lääkkeiden määräämiselle ja
8612: mistä saatavien elintarvikkeiden laatu ja turvalli-   luovuttamiselle tulevien sairastapausten varalle.
8613: suus. Lääkkeen annosta eläimelle ei saa aiheutua      Päätöksen mukaan eläinlääkärin on käytävä vä-
8614: merkittävää haittaa lääkittävälle eläimelle eikä      hintään kaksi kertaa vuodessa kyseessä olevalla
8615: lääkettä antavalle ihmiselle. Toisaalta lääke on      turkistarhalla ja muulla tuotantotilalla vähintään
8616: annettava eläimelle siten, että eläimistä saataviin   neljä kertaa vuodessa. Kyseessä olevalla tuotan-
8617: elintarvikkeisiin ei joudu haitallisia lääkejäämiä.   totilalla on oltava lääkkeiden säilytykseen sovel-
8618: Tämä varmistetaan lääkkeen varoaikoja noudat-         tuvat tilat. Tuotantotilan on pidettävä kirjaa saa-
8619: tamalla ja muun muassa lääkkeen pistopaikan va-       mistaan ja käyttämistään lääkkeistä ja eläinlääkä-
8620: linnalla. Lisäksi eläinlääkärin on nykyisin otetta-   rin on säännöllisesti tarkistettava tämä kirjanpi-
8621: va huomioon antibioottilääkkeitä määrätessään         to. Lisäksi eläinten omistajalla tai haltijalla on
8622: ja luovuttaessaan myös lisääntyvään lääkeresis-       oltava riittävät tiedot ja kyvyt eläinten sairauk-
8623: tenssiin (-vastustuskykyyn) liittyvät tekijät.        sien toteamiseen ja lääkitsemiseen.
8624: 
8625: 
8626: 
8627: 2
8628: Ministerin vastaus                                              KK 461/1999 vp -       Raimo Vistbacka /ps
8629: 
8630: 
8631:     Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen             misten sairauksien hoidossa säilyy. Eläimissä
8632: mukaan lääkkeiden määräämisessä ja luovutta-               syntyvät resistenssit bakteerit voivat siirtyä eläi-
8633: misessa eläinlääkärin hoitamien eläinten jatko-           mistä ihmisiin ja eläinten lääkinnässä käytetään
8634: hoitoa varten ei ole suuria eroja eläinlääkärien           pääosin samoja antibiootteja kuin ihmisten lää-
8635: kesken. Sen sijaan enemmän vaihteluja anti-               kinnässä. Antibioottien tehon säilyttäminen on
8636: bioottien määräämisessä ja luovuttamisessa tuo-            tärkeää myös eläinlääkinnän kannalta, koska
8637: tantotiloille esiintyy silloin, kun antibiootti on         eläinten tulehdustaudit on tulevaisuudessakin
8638: tarkoitettu käytettäväksi sairauksia ennalta eh-          pystyttävä hoitamaan. Uusimpien antibioottien
8639: käisevässä tarkoituksessa. Maa- ja metsä-                 käyttö on kallista, jos sellaisia edes on saatavilla.
8640: talousministeriön työryhmän antamien suositus-                Ministeriön suositusten mukaan kaiken anti-
8641: ten mukaan antibioottien käyttöä eläinten sai-            bioottien käytön eläimille on oltava hyvin perus-
8642: rauksien ennalta ehkäisyssä olisi vältettävä. En-         teltua. Antibiootteja ei pääsääntöisesti pitäisi
8643: nalta ehkäiseviä antibioottikuureja tulisi käyttää        käyttää ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa.
8644: vain erityistapauksissa, jolloin eläinlääkäri joko        Eläinlääkärin on varmistuttava ennen antibiootti-
8645: sairastapauksen vakavuuden tai tuotantotilan tau-         hoidon määräämistä siitä, että kyseessä on bak-
8646: titilanteen takia näkee kyseisen hoidon välttä-           teeritulehdus, jonka käyttöön antibioottien käyt-
8647: mättömäksi. Lähinnä antibiootteja käytetään en-           tö on perusteltua. Lisäksi eläinlääkärin on erityi-
8648: nalta ehkäisevässä tarkoituksessa silloin, kun            sesti kiinnitettävä huomiota käytettävän anti-
8649: tuotantotilan tautitilannetta ei muulla tavalla saa-      biootin valintaan. Ensisijaisesti tulisi käyttää ka-
8650: da hallittua. On luonnollista, että tällaisissa ta-       peakirjoisia antibiootteja sekä antibiootteja, jot-
8651: pauksissa päätöksen ennalta ehkäisevän anti-              ka mahdollisimman vähän edistävät resistenssin
8652: bioottihoidon tarpeesta pystyy tekemään vain              kehittymistä. Mm. kysymyksessä mainittu Ori-
8653: eläinlääkäri, joka pääasiassa vastaa kyseessä ole-        mycin-lääkevalmiste sisältää tetrasykliiniä, joka
8654: van tilan eläinten eläinlääkinnällisestä hoidosta         on laajakirjoinen, myös ihmisille käytettävä anti-
8655: ja jolla tätä kautta on tarvittava tieto tilan taution-   biootti.
8656: gelmista pidemmältä ajalta. Lyhytaikaista sijai-              Ministeriö on tietoinen siitä, että edellä kuva-
8657: suutta tekevällä eläinlääkärillä ei tällaista tietoa      tuista syistä antibioottien määräämis- ja luovu-
8658: voi olla, ja siitä syystä heidän on oltava varovai-       tuskäytännöissä on eroja eri eläinlääkärien kes-
8659: sempia ennalta ehkäisevien antibioottikuurien             ken. Lainsäädännön ja antibiootti en käyttöä kos-
8660: määräämisessä. Päivystystä tekevän eläinlääkä-            kevien suositusten takia lyhytaikaista sijaisuutta
8661: rin tehtävänä on hoitaa äkilliset sairastapaukset         tekevä eläinlääkäri ja päivystäjänä toimiva eläin-
8662: Päivystävä eläinlääkäri ei voi eikä hänen myös-           lääkäri eivät voi määrätä ja luovuttaa antibiootte-
8663: kään pidä määrätä tuotantotilan tautitilanteen            ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tulevien tauti-
8664: hallitsemiseksi ennalta ehkäiseviä lääkekuureja.          tapausten varalle samalla tavalla kuin tuotantoti-
8665: Tällaisista kuureista päättäminen kuuluu aina             lan eläinlääkinnässä pääasiassa vastaava eläin-
8666: tuotantotilan eläinten hoidosta vastaavalle eläin-        lääkäri. Tämä käytäntö on tarpeen riittävän lää-
8667: lääkärille.                                               keturvallisuuden ja eläimistä saatavien elintar-
8668:     Tämän lisäksi eläinlääkintä- ja elintarvike-          vikkeiden turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi
8669: osasto on tietoinen siitä, että kaikki eläinlääkärit      eri eläinlääkärien välillä on luonnollisesti eroja
8670: eivät täysin sikaloiden kohdalla noudata anti-            siinä, miten he noudattavat antibioottien käyttöä
8671: bioottien varalle jättöä koskevia säädöksiä.              koskevia suosituksia siitä huolimatta, että suosi-
8672:     Maa- ja metsätalousministeriön omaksuman              tuksista on tiedotettu ja koulutettu jo kolmen
8673: antibioottien käyttöä koskevan linjan mukaan an-          vuoden ajan.
8674: tibiootteja on eläimille käytettävä siten, että este-         Ministeriön on parhaillaan uusimassa lääkkei-
8675: tään ja hidastetaan antibioottiresistenssin muo-          den käyttöä, luovutusta ja määräämistä eläinlää-
8676: dostumista. Tämä on tärkeää siksi, että ihmisten          kinnässä koskevaa päätöstään. Päätöstä on tar-
8677: lääkinnässä käytettävien antibioottien teho ih-           koitus muuttaa siten, että antibioottien varalle
8678: 
8679: 
8680:                                                                                                              3
8681: KK 46111999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministerin vastaus
8682: 
8683: 
8684: jättöä sikaloihin helpotettaisiin. Eläinlääkäri sai-   tusta ja koulutusta sekä eläinlääkäreille että tuot-
8685: si luovuttaa tuotantotilalle antibiootteja porsai-     tajille.
8686: den ja lihasikojen tulevien sairastapausten varal-        Ministeriö osallistuu myös antibioottien käyt-
8687: le silloin, kun kyseessä olevan eläinlääkärin ja       tösuositusten uudistamiseen, jota työtä Suomen
8688: tuotantotilan välillä olisi solmittu terveydenhuol-    Eläinlääkäriliitto vetää. Myös uusituista suosi-
8689: tosopimus ja tila aina ilmoittaisi eläinlääkärille     tuksista on tarkoitus tiedottaa ja kouluttaa tehok-
8690: uusien lääkitysten aloittamisesta. Tämän muu-          kaasti ja tätä kautta saada ne kaikkien eläinlääkä-
8691: toksen uskotaan ratkaisevan sikaloiden lääkityk-       rien ja tuottajien tietoon. Ministeriö myös seuraa
8692: sissä esiintyneitä käytännön ongelmia. Ministe-        eläinlääkärien antibioottikäyttöä muun muassa
8693: riön on tarkoitus saada uusittu päätös voimaan         lääkemyyntitilastojen ja valitusten kautta ja
8694: viimeistään vuoden vaihteessa, jonka jälkeen           puuttuu tarvittaessa mahdollisiin väärinkäytök-
8695: uusista säädöksistä on aikomus järjestää tiedo-        siin.
8696: 
8697: 
8698: 
8699: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
8700: 
8701:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8702: 
8703: 
8704: 
8705: 
8706: 4
8707: Ministems svar                                             KK 461/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
8708: 
8709: 
8710: 
8711: 
8712: Till riksdagens talman
8713: 
8714: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       anslutning till den allt vanligare läkemedelsresis-
8715: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      tensen (bakteriemas okänslighet för läkemedel)
8716: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     vid förskrivning och överlåtelse av antibiotika.
8717: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga               Detaljerade bestämmelser om förskrivning
8718: spörsmål SS 461/1999 rd:                              och överlåtelse av läkemedel för behandling av
8719:                                                      djur ingår i jord- och skogsbruksministeriets be-
8720:       Å.r regeringen medveten om att veterinä-       slut om användning, överlåtelse och förskriv-
8721:       rerna sinsemellan tillämpar t.o.m. mot-        ning av läkemedel för behandling av djur
8722:       stridig praxis i fråga om rekommenda-          (16/VLA/96). Enligt detta beslut har en veterinär
8723:       tionerna som gäller begränsningar vid          rätt att för vård och fortsatt vård av ett djur han
8724:       antibiotikabehandlingar och att detta          undersökt förskriva läkemedel, antingen genom
8725:       leder till osäkerhet och problemsituatio-      ett recept tili apoteket elier genom överlåtelse
8726:       ner för boskapsuppfödare t.ex. när vika-       (försäljning) av läkemedlet direkt tili djurets äga-
8727:       rierande eller jourhavande veterinärer         re eller innehavare.
8728:       anlitas, samt                                      Därutöver kan enligt beslutet den veterinär
8729:                                                      som är huvudansvarig för undersökning eller be-
8730:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          handling av djur på en produktionsenhet på vissa
8731:       för att råda bot på denna varierande           villkor förskriva elier överlåta läkemedel tili den-
8732:       praxis?                                        na produktionsenhet på vilikor att läkemedlen
8733: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      används för kommande sjukdomsfali på enheten.
8734: föra följande:                                       Typiska läkemedel som skrivs ut för kommande
8735:                                                      situationer är hormonet oxytocin samt vissa läke-
8736: Veterinäremas förskrivning och överlåtelse av        medel mot parasiter och smärtstillande medel.
8737: läkemedel för behandling av djur regleras nog-       Enligt det gäliande beslutet är det dock endast pe-
8738: grant i lagstiftningen. Detta beror på behovet av    nicillin bland antibiotika som får förskrivas tili
8739: att garantera dels läkemedelssäkerheten, dels        produktionsenheterna med tanke på kommande
8740: kvaliteten och säkerheten då det gälier animalis-    sjukdomsfall och då endast för vård av ledinflam-
8741: ka livsmedel. Den läkemedelsdos som förskrivs        mation hos ett enskilt svin.
8742: för behandling av djur får inte ge upphov tili be-      Jord- och skogsbruksministeriets beslut inne-
8743: tydande olägenheter för det djur som behandlas       hålier villkor för förskrivning och överlåtelse av
8744: med läkemedlet elier den person som sköter be-       läkemedel med tanke på kommande sjukdoms-
8745: handlingen. Å andra sidan skali djuret få läkeme-    fall. Om det är fråga om pälsdjursfarmer skall ve-
8746: del på ett sådant sätt att de animaliska livsmedel   terinären enligt beslutet besöka dessa minst 2
8747: som fås från dem inte innehålier skadliga läke-      gånger om året och andra produktionsenheter
8748: medelsrester. Detta säkerstälis genom att karens-    minst 4 gånger om året. På de ifrågavarande pro-
8749: tidema iakttas och genom bl.a. valet av injice-      duktionsenheterna det skall finnas lämpliga ut-
8750: ringsstälie vid läkemedelsinjicering. Därutöver      rymmen för förvaring av läkemedlen. Produk-
8751: skali veterinären numera ta hänsyn tili faktorer i   tionsenheterna skali dessutom föra bok över de
8752: 
8753: 
8754:                                                                                                        5
8755: KK 46111999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministems svar
8756: 
8757: 
8758: 
8759: mottagna och använda läkemedlen och veterinä-          om utlämning av antibiotika för kommande bruk
8760: ren skall regelbundet kontrollera denna bokfö-         i fråga om svingårdar.
8761: ring. Dessutom skall djurens ägare eller inneha-           Enligt den linje för användningen av antibioti-
8762: vare ha tillräckliga kunskaper och fårdigheter för     ka som jord- och skogsbruksministeriet följer
8763: att kunna diagnosticera och behandla de sjukdo-        skall antibiotika ges tili djur så att uppkomsten av
8764: mar det gäller.                                        resistens mot antibiotika förhindras och fördröjs.
8765:    Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-        Detta är viktigt för att antibiotika som används
8766: fattning råder det inte några större skillnader        inom humanmedicinen också i fortsättningen
8767: mellan de olika veterinäremas förskrivning och         skall vara effektiv när de används för att bota
8768: överlåtelse av läkemedel för den fortsatta be-         sjukdomar som drabbar människor. Resistenta
8769: handlingen av djur. Däremot uppträder större va-       bakterier som uppträder hos djur kan överföras
8770: riation i förskrivningen och överlåtelsen av anti-     tili människor och det är ungefår samma slag av
8771: biotika tili produktionsenheter då det är fråga om     antibiotika som används vid behandlingen av
8772: antibiotika som skall användas i förebyggande          djur som vid behandlingen av människor. Det är
8773: syfte. Enligt de rekommendationer somjord- och         också viktigt ur veterinärmedicinsk synpunkt att
8774: skogsbruksministeriets arbetsgrupp har gett bor-       antibiotikan bibehåller sin effekt, eftersom infek-
8775: de användningen av antibiotika i syfte att före-       tionssjukdomar hos djur måste kunna skötas
8776: bygga djursjukdomar undvikas. Förebyggande             också i framtiden. Användning av de nyaste anti-
8777: antibiotikabehandlingar borde utnyttjas endast i       biotika, om det ens går att få tag i dem.
8778: sådana specialfall när veterinären anser en sådan          Enligt ministeriets rekommendationer skall all
8779: behandling nödvändig, antingen på grund av             användning av antibiotika när det gäller djur vara
8780: sjukdomsfallets allvarliga art eller på grund av       mycket väl motiverad. Antibiotika skall i regel
8781: sjukdomssituationen på produktionsenheten.             inte användas i förebyggande syfte. Veterinären
8782: Antibiotika i förebyggande syfte används när-          skall före förskrivning av en antibiotikabehand-
8783: mast i sådana fall då produktionsenhetens sjuk-        ling försäkra sig om att det är fråga om en bakte-
8784: domssituation inte kan fås under kontroll på an-       rieinfektion mot viiken det är motiverat att an-
8785: nat sätt. Det är naturligt att ett beslut om att be-   vända antibiotika. Dessutom skall veterinären
8786: hov av förebyggande antibiotikabehandling före-        fåsta särskild uppmärksarnhet vid valet av anti-
8787: ligger kan fattas endast av den veterinär som i hu-    biotika. 1 första hand borde antibiotika med smalt
8788: vudsak svarar för veterinärvården på enheten i         spektrum samt antibiotika som i så begränsad
8789: fråga och som därigenom har de uppgifter som           usträckning som möjligt främjar utvecklandet av
8790: behövs om sjukdomsproblemen på enheten över            resistens användas. Bl.a. det i spörsmålet närnn-
8791: en längre tid. En veterinär som sköter ett korttids-   da läkemedelspreparatet Orimycin innehåller te-
8792: vikariat kan inte ha sådan information, och bör        tracyklin, och tillhör de antibiotika med brett
8793: därför vara försiktigare vid förskrivningen av         spektrum som också används för att bota männis-
8794: antibiotika i förebyggande syfte. Enjourhavande        kor.
8795: veterinär har tili uppgift att sköta akuta sjuk-           På ministeriet är man medveten om att för-
8796: domsfall. En jourhavande veterinär kan och skall       skrivnings- och överlåtelsepraxis varierar veteri-
8797: inte förskriva läkemedel i förebyggande syfte för      närema emellan av ovan beskrivna orsaker. På
8798: att kontrollera sjukdomssituationen på en pro-         grund av lagstiftningen och rekommendationer-
8799: duktionsenhet. Det åligger alltid den veterinär        na om antibiotikaanvändningen kan en veterinär
8800: som är ansvarig för produktionsenhetens djurbe-        som sköter ett korttidsvikariat eller har jour inte
8801: sättning att fatta beslut om sådana läkemedelsku-      föreskriva och överlåta antibiotika för förebyg-
8802: rer.                                                   gande av sjukdomar och för framtida sjukdoms-
8803:    Veterinär- och livsmedelsavdelningen är dess-       fall i samma utsträckning som en veterinär som
8804: utom medveten om att alla veterinärer inte full-       är huvudansvarig för veterinärfunktionen på en
8805: ständigt följer de författningar som föreskriver       produktionsenhet. Denna praxis är nödvändig för
8806: 
8807: 
8808: 6
8809: Ministems svar                                              KK 461/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
8810: 
8811: 
8812: att garantera en tillräcklig läkemedelssäkerhet        delsbehandling inleds. Genom denna ändring
8813: och en tillräcklig säkerhet beträffande animalis-      hoppas man att de praktiska problem som har rått
8814: ka livsmedel. Det finns dessutom naturligtvis          i fråga om behandlingen av svinbesättningar
8815: skillnader mellan olika veterinärer i deras sätt att   skall vara lösta. Ministeriet avser att bringa det
8816: följa rekommendationerna om användningen av            reviderade beslutet i kraft senast vid årsskiftet,
8817: antibiotika, trots att information och utbildning      varefter information och utbildning som gäller de
8818: gällande dessa rekommendationer vid det här la-        nya bestämmelsema skall arrangeras för såväl
8819: get redan har tillhandahållits i 3 års tid.            veterinärer som producenter.
8820:    Ministeriet reviderar för närvarande sitt beslut       Ministeriet deltar också i revideringen av
8821: om användning, överlåtelse och förskrivning av         bruksrekommendationerna för antibiotika, ett ar-
8822: läkemedel för behandling av djur. Man har för          bete som leds av Finlands Veterinärförbund.
8823: avsikt att ändra beslutet så, att överlåtelsen av      Också då det gäller de reviderade rekommenda-
8824: extra antibiotika till svinbesättningar skall under-   tionema har man för avsikt att informera och ut-
8825: lättas. En veterinär skall kunna överlåta antibio-     bilda på ett effektivt sätt och på så vis göra alla
8826: tika tili produktionsenheter med tanke på kom-         veterinärer och producenter medvetna om dem.
8827: mande sjukdomsfall bland griskultingar och             Ministeriet följer också med veterinärernas för-
8828: köttsvin i sådana fall, då det finns ett hälsovårds-   skrivning av antibiotika genom bl.a. läkemedels-
8829: avtal mellan veterinären och produktionsenheten        försäljningsstatistiken och inlärnnade besvär, och
8830: och enheten alltid meddelar när en ny läkeme-          ingriper vid behov i eventuellt missbruk.
8831: 
8832: 
8833: 
8834: Helsingfors den 12 oktober 1999
8835: 
8836:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8837: 
8838: 
8839: 
8840: 
8841:                                                                                                         7
8842:                                                         KK 462/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 462/1999 vp
8848: 
8849:                                               Alaikäisten lasten alkoholinkäyttö ja väkival-
8850:                                               tainen käyttäytyminen julkisilla paikoilla
8851: 
8852: 
8853: 
8854: 
8855: Eduskunnan puhemiehelle
8856: 
8857: Alkoholinkäyttö julkisilla paikoilla ja siihen liit-   neet lapset selviytymään johonkin selviytymis-
8858: tyvät järjestyssäännöt ovat nousseet viime aikoi-      keskukseen pelastaa kyllä lapset senhetkisiltä
8859: na yhdeksi suosituimmista puheenaiheista. Aihe         päihdetilaanja sen seurauksiin liittyviltä hengen-
8860: on ajankohtainen, ja julkisilla paikoilla tapahtu-     vaaroilta, mutta todelliseen ongelmaan ei näin
8861: van alkoholinkäytön mukanaan tuomat useat on-          kyetä puuttumaan.
8862: gelmat vaativat nopeaa ratkaisua.                         Tämän vuoksi lapsia ei tulisi päästää pois sel-
8863:    Käydyssä keskustelussa on kuitenkin kiinni-         viytymiskeskuksista ennen kuin vanhempia on
8864: tetty aivan liian vähän huomiota nimenomaan            informoitu asiasta. Näin vanhemmat saisivat tie-
8865: alaikäisten lasten alkoholinkäyttöön ja väkival-       don lastensa alkoholinkäytöstä, ja samalla van-
8866: taiseen käyttäytymiseen julkisilla paikoilla.          hempien valvontavastuu korostuisi viranomais-
8867:    Lasten vanhemmat ovat lain mukaan velvoi-           ten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.
8868: tettuja huolehtimaan lastensa ikäkauteen sopi-
8869: vasta huolenpidosta ja valvonnasta. Tämä näyt-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8870: tää unohtuneen lähes kokonaan alaikäisten las-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8871: ten alkoholinkäyttöön liittyvien ongelmien käsit-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8872: telyssä. Kun lainsäädännöllä puututaan käyttäy-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8873: tymiseen julkisilla paikoilla, tulisi samalla van-
8874: hempien vastuuta omien lastensa käyttäytymi-                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8875: sestä korostaa.                                              tyä edellä kuvaamieni alaikäisten lasten
8876:    Tämän ohella tulisi lasten käyttäytymistä ja              julkisilla paikoilla tapahtuvan alkoho-
8877: erityisesti alkoholinkäyttöä julkisilla paikoilla            linkäytön ja väkivaltaisen käyttäytymi-
8878: valvoa tarkemmin. Nykyinen tapa viedä päihty-                sen rajoittamiseen tähtäävien tavoittei-
8879:                                                              den toteuttamiseksi?
8880: 
8881: 
8882: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
8883: 
8884:     Petri Neittaanmäki /kesk
8885: 
8886: 
8887: 
8888: 
8889:                                                                                                 Versio 2.0
8890: KK 462/1999 vp- Petri Neittaanmäki lkesk                                              Ministerin vastaus
8891: 
8892: 
8893: 
8894: 
8895: Eduskunnan puhemiehelle
8896: 
8897: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        mainittuja tietoja tai antaa niistä todennäköisesti
8898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         virheellisen tiedon.
8899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tavatessaan alaikäisen päihtyneen henkilön
8900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit-      poliisi toimittaa tämän kotiin ja jollei se ole mah-
8901: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        dollista, sosiaaliviranomaisten huostaan. Siellä,
8902: myksen KK 462/1999 vp:                                missä sosiaaliviranomaisilla ei ole osoittaa säi-
8903:                                                       lössäpitotiloja tai valmiuksia ottaa lapsi vastaan,
8904:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      poliisin on ollut otettava henkilö omiin selviä-
8905:        tyä edellä kuvaamieni alaikäisten lasten       mistiloihinsa. Näistä tapauksista poliisi toimittaa
8906:        julkisilla paikoilla tapahtuvan alkoho-        tiedon sosiaalitoimen viranomaisille.
8907:        linkäytön ja väkivaltaisen käyttäytymi-           Koska alaikäinen lapsi alkoholia nauttimaila
8908:        sen rajoittamiseen tähtäävien tavoittei-       vaarantaa terveyttään tai kehitystään, asia kuu-
8909:        den toteuttamiseksi?                           luu tältä osin lastensuojelulain piiriin. Edellä
8910:                                                       mainitun lain perustella sosiaali- ja terveyden-
8911: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            huollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seura-
8912: vasti seuraavaa:                                      kunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa
8913: Alkoholilain säännösten perusteella alaikäiselle      olevan henkilön, joka virkaa tai tointa hoitaes-
8914: ei saa myydä muuta kuin alkoholittomiajuomia,         saan on saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilö-
8915: jotka sisältävät enintään 2,8 tilavuusprosenttia      kohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lap-
8916: etyylialkoholia. Jos alaikäisellä on hallussaan       sesta, on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaali-
8917: edellä mainittua vahvempaa alkoholijuomaa, se         lautakunnalle. Myös muu henkilö voi tehdä edel-
8918: on aina laittomasti hänen hallussaan minkä lisäk-     lä mainitun ilmoituksen. Sosiaalitoimen viran-
8919: si se on myös laittomasti välitettyä.                 omaiset päättävät toimenpiteistä, joihin heille il-
8920:    Alaikäisten alkoholin käyttöä ei säädösten pe-     moitettu tapaus antaa aihetta. Eräs toimenpide on
8921: rusteella pitäisi lainkaan olla. Alkoholilain sään-   yhteydenotto lapsen huoltajiin.
8922: nösten valvominen tältä osin kuuluu poliisille.          Erityisen vaikeaksi yhteydenoton ja yhteis-
8923: Ongelmalliseksi valvonnan tekee se, ettei Suo-        työn tekevät tapaukset, joissa lapsen vanhemmat
8924: messa ole säädetty yleistä henkilökorttipakkoa,       ovat hankkineet tälle alkoholia. Ilman vanhem-
8925: jolloin yksiselitteisesti voitaisiin todeta, onko     pien kanssa saavutettua yhteistä näkemystä lap-
8926: henkilöllä oikeutta pitää hallussaan alkoholijuo-     sen edusta ei päihteiden käyttöön puuttuminen
8927: maa.                                                  tuota tulosta. Sosiaalitoimen keinotkin ovat eräil-
8928:    Poliisilain l 0 §:n perusteella poliisimiehellä    tä osin rajallisia, sillä äärimmäisiä keinoja, kuten
8929: on yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus        lapsen huostaanotto, pyritään tietoisesti välttä-
8930: saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilö-       mään.
8931: tunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja          Edellä mainittu koskee myös lapsen väkival-
8932: kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on ta-      taista käyttäytymistä. Alle 15-vuotias ei ole ri-
8933: voitettavissa. Poliisimiehellä on oikeus ottaa        kosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Poliisi
8934: kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta edellä      tutkii kysymyksessä tarkoitetut pahoinpitelyt ja
8935: 
8936: 
8937: 2
8938: Ministerin vastaus                                      KK 462/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
8939: 
8940: 
8941: muut väkivaltaa sisältävät rikokset, mutta niiden      valtaista käyttäytymistä saada poistetuksi. Kysy-
8942: jatkohoito jää sosiaaliviranomaisille. Tutkinnan       mys vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja
8943: aikana poliisi ottaa yhteyden lapsen huoltajiin,       erityisesti huoltajien vastuuta. Ensisijainen vas-
8944: mutta tässä ei välttämättä aina onnistuta lyhyen       tuu lapsen kasvatuksesta kuuluu vanhemmille.
8945: kiinniottoajan puitteissa. Sosiaalitoimen edusta-      Vastuuta ei tältä osin voida sälyttää yksinomaan
8946: jalle varataan tilaisuus olla läsnä kuulustelutilai-   viranomaisille ja kouluille. Lainsäädäntömme on
8947: suudessa.                                              pääosin kunnossa, mutta lapsen ja perheen asen-
8948:    Pelkästään lainsäädännöllisin tai viranomais-       teisiin vaikuttaminen vaatii pitkäaikaista työtä ja
8949: toimenpitein ei lasten alkoholinkäyttöä ja väki-       laajaa arvokeskustelua.
8950: 
8951: 
8952: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
8953: 
8954:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
8955: 
8956: 
8957: 
8958: 
8959:                                                                                                         3
8960: KK 462/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                                  Ministerns svar
8961: 
8962: 
8963: 
8964: 
8965: Tili riksdagens talman
8966: 
8967: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      dessa uppgifter elier som lämnar sannolikt falska
8968: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       uppgifter om de nämnda omständigheterna.
8969: statsrådet översänt följande av riksdagsman Petri         Om polisen påträffar en berusad minderårig
8970: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga           kan polisen köra hem honom, och om detta inte är
8971: spörsmål SS 462/1999 rd:                              möjligt, överlämna honom tili socialmyndighe-
8972:                                                       terna. Om socialmyndigheterna inte kan anvisa
8973:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          någon forvaringsplats elier om de inte har bered-
8974:       för att förverkliga de mål som s;ftar tili      skap att ta emot barnet, skali polisen föra perso-
8975:       att begränsa ovan beskrivna minderåri-          nen tili någon av polisens tilinyktringsstationer. 1
8976:       ga barns användning av alkohoi och              sådana fall underrättar polisen socialväsendets
8977:       våldsamma beteende på allmänna plat-            myndigheter om detta.
8978:       ser?                                                Eftersom ett barn genom att förtära alkohoi
8979:                                                       äventyrar sin hälsa elier utveckling, omfattas
8980: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ärendet tili dessa delar av barnskyddslagen. Med
8981: föra följande:                                        stöd av den nämnda lagen skall den som är an-
8982: Tili minderåriga får enligt alkohollagen säljas       stälid elier innehar ett förtroendeuppdrag inom
8983: endast sådana alkoholfria drycker som innehål-        social- och hälsovården, skolväsendet, polisvä-
8984: ler högst 2,8 volymprocent etylalkohol. Om en         sendet elier en församling, om han vid handha-
8985: minderårig person innehar alkoholdrycker som är       vandet av sin tjänst eller befattning elier sitt upp-
8986: starkare än så, är det alltid fråga om ett olagligt   drag fått vetskap om att ett barn är i uppenbart be-
8987: innehav, och alkoholdryckerna har också för-          hov av familje- och individinriktat barnskydd,
8988: medlats illegalt tili honom.                          utan dröjsmål anmäla detta tili socialnämnden.
8989:    Med stöd av bestämmelserna borde det över          Ä ven någon annan kan göra en sådan anmälan.
8990: huvud taget inte förekomma att minderåriga an-        Socialväsendets myndigheter beslutar om de åt-
8991: vänder alkohol. Det är polisens uppgift att över-     gärder som anmälan föranleder. En åtgärd är att
8992: vaka att alkoholiagens bestämmelser iakttas tili      kontakta barnets vårdnadshavare.
8993: dessa delar. Det som är problematiskt när det gäl-        1 de fali när det är barnets föräldrar som har
8994: ler övervakningen är att det i Finland inte existe-   skaffat alkohoi tili barnet är det särskilt svårt att
8995: rar någon alimän plikt att ha identitetskort. Med     ta kontakt och samarbeta. Om man med barnets
8996: hjälp av ett identitetskort kunde man enkelt kon-     föräldrar inte når en gemensam syn på vad som är
8997: statera om personen i fråga har rätt att inneha al-   tili fördel för barnet, är det inte någon mening att
8998: koholdrycker.                                         ingripa i barnets rusmedelsbruk. Också socialvä-
8999:    Med stöd av 10 § polislagen har en polisman        sendets metoder är tili vissa delar begränsade ef-
9000: för utförande av ett visst uppdrag rätt att av var    tersom man medvetet försöker undvika extrema
9001: och en få veta hans namn, personbeteckning, el-       åtgärder, t.ex. ornhändertagande av barn.
9002: ler om sådan saknas, födelsedatum och medbor-             Det ovan nämnda gälier även barns våldsam-
9003: garskap samt var han kan anträffas. En polisman       ma beteende. En person under 15 år är inte straff-
9004: har rätt att gripa en person som vägrar lämna         rättsligt ansvarig för sina handlingar. Polisen un-
9005: 
9006: 
9007: 4
9008: Ministerns svar                                         KK 462/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
9009: 
9010: 
9011: dersöker sådana fall av misshandel och andra           ma beteende. Frågan kräver att en omfattande
9012: våldsbrott som avses i spörsmålet, men social-         sarnhällelig diskussion förs och i synnerhet att
9013: myndigheterna sköter den fortsatta behandling-         vårdnadshavama tar sitt ansvar. Det är i första
9014: en. 1 samband med utredningen kontaktar poli-          hand förä1dramas ansvar att uppfostra bamen.
9015: sen barnets vårdnadshavare, men det lyckas nöd-        Tili dessa delar kan ansvaret inte vältras över en-
9016: vändigtvis inte alltid tili följd av den korta tiden   bart på myndighetema och skoloma. Vår lagstift-
9017: för gripandet. En representant för socialväsendet      ning är i huvudsak i sin ordning, men för att man
9018: bereds tillfålle att vara närvarande vid förhöret.     skall kunna påverka bamens och familjemas atti-
9019:    Det är inte möjligt att enbart genom lagstift-      tyder krävs arbete på lång sikt och en omfattande
9020: ningsåtgärder eller myndighetsåtgärder avhjälpa        värdediskussion.
9021: problemet med barns alkoholbruk och våldsam-
9022: 
9023: 
9024: Helsingfors den 12 oktober 1999
9025: 
9026:     Inrikesminister Kari Häkämies
9027: 
9028: 
9029: 
9030: 
9031:                                                                                                         5
9032:                                                       KK 463/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
9033: 
9034: 
9035: 
9036: 
9037:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 463/1999 vp
9038: 
9039:                                             Alaikäisten lasten valvonnan ja huolenpidon te-
9040:                                             hostaminen iltapäivätoimintaa kehittämällä
9041: 
9042: 
9043: 
9044: 
9045: Eduskunnan puhemiehelle
9046: 
9047: Suomessa jätetään valitettavan usein alaikäisiä      tuulle. Valvottu iltapäivätoiminta voitaisiin par-
9048: lapsia ilman asianmukaista huolenpitoa ja val-       haiten toteuttaa opettajien, vanhempien ja mui-
9049: vontaa. Maassamme ei myöskään aseteta van-           den vapaaehtoisten yhteistyönä erilaisten harras-
9050: hempia selkeästi vastuuseen omista lapsistaan.       tusten ja kerhojen muodossa.
9051: Vaikka laissa vanhemmat veivoitetaan antamaan            Laki iltapäivätoiminnan järjestämisestä vaati-
9052: lapsilleen ikäkauteen sopivaa huolenpitoa ja val-    si ennen kaikkea muuttamaan asennoitumista
9053: vontaa, lain noudattamista ei valvota muutoin        lapsiin. Nyt lapsilta odotetaan ikäkauteen sopi-
9054: kuin äärimmäisissä tapauksissa huostaanottojen       mattomalla tavalla itsenäisyyttä ja kypsyyttä.
9055: yhteydessä.                                          Sen sijaan vanhempien vastuuta ja syyllistämistä
9056:     Lasten huolenpidon ja valvonnan laiminlyön-      kaihdetaan. Iltapäivätoiminnankaan tarkoitukse-
9057: nit tulevat Suomessa esille muun muassa lasten       na ei ole syyllistää vanhempia, vaan tuoda julki
9058: iltapäivätoiminnan puutteellisena järjestämise-      vanhemmuuteen liittyviä odotuksia ja velvolli-
9059: nä. Useiden muiden maiden käytännäistä poike-        suuksia. Vanhempien velvollisuudet lapsiaan
9060: ten Suomessa ei ole sellaista lainsäädäntöä, joka    kohtaan on nostettava lain avulla selvemmin esil-
9061: veivoittaisi vanhemmat tai yhteiskunnan ylipää-      le.
9062: tään järjestämään alle 12-vuotiaille koululaisille
9063: valvottua iltapäivätoimintaa.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9064:    Iltapäivätoiminnassa on kysymys ennen muu-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9065: ta lasten turvallisuudesta. Lasten iltapäivätoi-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9066: minta tulisi toteuttaa koulujen ja vanhempien yh-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9067: teistyönä. Tähän liittyisi opettajien kokopäivä-
9068: työ ja koulupäivien säännöllinen kesto. Opetta-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9069: jien velvollisuutena olisi ottaa oppilaansa vas-           tyä edellä kuvaamani alaikäisten lasten
9070: taan aamulla kello 8.00 ja huolehtia oppilaidensa          valvonnan ja huolenpidon tehostami-
9071: valvonnasta kello 16.00:een asti, jolloin opetta-          seen tähtäävän iltapäivätoiminnan ke-
9072: jat luovuttaisivat oppilaansa vanhempien vas-              hittämiseksi?
9073: 
9074: 
9075: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
9076: 
9077:     Petri Neittaanmäki /kesk
9078: 
9079: 
9080: 
9081:                                                                                               Versio 2.0
9082: KK 463/1999 vp- Petri Neittaanmäki lkesk                                                 Ministerin vastaus
9083: 
9084: 
9085: 
9086: 
9087: Eduskunnan puhemiehelle
9088: 
9089: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          sen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuu-
9090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           teen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.
9091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Vanhemmille asetetaan siten selkeästi ensisi-
9092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit-        jainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lasten hy-
9093: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-          vinvoinnista. Usein kuitenkin syntyy tilanteita,
9094: myksen KK 463/1999 vp:                                  joissa huoltajat tarvitsevat ulkopuolista tukea ja
9095:                                                         apua lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Tarve on
9096:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        useimmiten sitä suurempi, mitä pienemmästä
9097:        tyä edellä kuvaamani alaikäisten lasten          lapsesta on kysymys. Eniten yhteiskunnan kasva-
9098:        valvonnan ja huolenpidon tehostami-              tus- ja hoitopalveluja lapselle kohdentuu ennen
9099:        seen tähtäävän iltapäivätoiminnan ke-            koulun aloittamista. Niiden tarve kuitenkin jat-
9100:        hittämiseksi?                                    kuu erityisesti pienten koululaisten kohdalla,
9101:                                                         joille tuleekin osoittaa riittävästi ohjattua, virik-
9102: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           keellistä ja turvallista aamu- ja iltapäivätoimin-
9103: ti seuraavaa:                                           taa.
9104: Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun              Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)
9105: lain (361/1983) 3 pykälässä todetaan, että lapsen       2 §:n mukaan lasten päivähoitoa voivat saada
9106: huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt,          lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäi-
9107: joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huoltajan       siä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat
9108: on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten       eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös
9109: kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa            sitä vanhemmat lapset. Lasten päivähoito on py-
9110: huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta,          rittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen
9111: kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henki-         hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja
9112: lökohtaisista asioista.                                 jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona
9113:     Lain 1 §:n mukaan lapsen huollon tarkoituk-         sitä tarvitaan.
9114: sena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja             Lain 11 §:n 1 momentin mukaan kunnan on
9115: hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toi-      huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on
9116: vomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata              saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana
9117: myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti         siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin
9118: lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle          kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
9119: tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen            Subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon sää-
9120: ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen val-         detään edellä mainitun lain 11 a §:n 1 momen-
9121: vonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä anta-        tissa (630/1991). Sen mukaan kunnan on huoleh-
9122: maan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympä-        dittava sen lisäksi mitä 11 §:ssä säädetään siitä,
9123: ristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vas-       että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat
9124: taava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että       saada lapselle kunnan järjestämän päivähoitopai-
9125: lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hel-         kan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden pää-
9126: lyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti   tyttyä ja että lapsi voi olla päivähoidossa siihen
9127: eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lap-          saakka, kunnes siirtyy oppivelvollisella perus-
9128:                                                         kouluun. Kunnan järjestämän päivähoitopaikan
9129:                                                         valintana ei pidetä sitä, että lapsi osallistuu yh-
9130: 
9131: 2
9132: Ministerin vastaus                                        KK 463/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
9133: 
9134: 
9135: den toimintavuoden ajan välittömästi ennen op-               Kerho- ja iltapäivätoiminnasta on kehitteillä
9136: pivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan          tietopankki. Sitä on tarkoituksena kehittää tieto-
9137: kouluun siirtymistään kunnan järjestämänä päi-           verkkona, josta kunnat, koulut ja kerhot voivat
9138: vähoitona toteutettavaan osapäiväiseen esiope-           hakea kokemusperäistä tietoa toteutuneista hank-
9139: tukseen. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mu-             keista. Lisäksi seminaarit ja muut tilaisuudet toi-
9140: kaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden          mivat foorumeina, joissa esitellään uusia ideoita
9141: huoltajien toivomassa muodossa.                          ja saatuja kokemuksia sekä pohditaan kehittämis-
9142:     Vaikka päivähoidon lainsäädäntö edellyttää           mahdollisuuksia.
9143: lapsen hoidon järjestämistä myös pienten koulu-              Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon
9144: laisten aamu- ja iltapäivähoidon kohdalla, niin          kehittäminen on otettu pääministeri Paavo Lip-
9145: subjektiivinen oikeus ei ulotu koskemaan näiden          posen II hallituksen ohjelmassa yhdeksi perhe-
9146: lasten hoidon tarvetta.                                  politiikan painopistealueeksi. Sosiaali- ja ter-
9147:     Opetusministeriön Kerhotyöryhmä (OPM työ-            veysministeriö, valmistellessaan valtioneuvos-
9148: ryhmämuistiaita 3/98) esitti sivistyspoliittiseksi       ton hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveydenhuol-
9149: tavoitteeksi, että jokaiselle peruskoululaiselle         lon tavoite- ja toimintaohjelmaa vuosille 2000-
9150: olisi mahdollisuus koulutyön jälkeen osallistua          2003, on sisällyttänyt ohjelmaan pienten koulu-
9151: ohjattuun ja riittävän monipuoliseen kerhotoi-           laisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisen.
9152: mintaan koulupäivinä. Sosiaali- ja terveysminis-             Ohjelman valmistelussa on mukaan otettu ta-
9153: teriön Varhaiskasvatustyöryhmä (STM työryh-              voite, jonka mukaan pienten koululaisten aamu-
9154: mämuistiaita 4/99) kannatti tätä esitystä ja esitti,     ja iltapäivätoiminta tullaan järjestämään katta-
9155: että kunnat veivoitetaan huolehtimaan iltapäivä-         vasti ja perheiden tarpeita vastaavasti kaikissa
9156: toiminnan järjestämisestä alkuopetuksen piirissä         kunnissa. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kun-
9157:  oleville lapsille. Velvoitteen tulee koskea myös        nissa lisätään pienten koululaisten aamu- ja ilta-
9158:  pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia           päivätoimintaa. Toiminnassa käytetään hyväksi
9159:  lapsia.                                                 koulutoimen, sosiaalitoimen, liikuntatoimen ja
9160:     Opetusministeriö on linjannut lasten iltapäivä-      nuorisotyön lisäksi järjestöjen, seurakuntien,
9161:  toiminnanja koulujen kerhotoiminnan edistämis-          vanhempien, omaistoiminnan ja työnantajien
9162:  tä koskevat strategiset tavoitteet. Näiden tavoit-      mahdollisuuksia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan
9163:  teiden mukaisesti Opetushallitus käynnisti vuo-         järjestämistä tuetaan Opetushallituksen kokeilu-
9164:  den 1999 alussa kolmevuotisen peruskoulun ker-          hankkeen avulla. Lääninhallitukset järjestävät
9165:  hotoiminnan kehittämishankkeen. Hankkeen tar-           koulutusta ja tekevät tunnetuiksi hyviä toiminta-
9166:  koituksena on kehittää kunnissa ratkaisumalleja         käytäntöjä.
9167:  koulun kerhotoiminnan järjestämiseksi yhteis-               Edelleen ohjelmaluonnoksessa todetaan, että
9168:  työssä kunnan eri hallintokuntien, koulujen ko-         sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteis-
9169:  tien, eri yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten välil-   työtahojen kanssa kevään 2000 aikana esityksen
9170:  lä. Ohjausryhmätahoina toimivat viranomaisten           siitä, miten pienten koululaisten vanhempia kos-
9171:  ohella mm. opettajajärjestöt, vanhempien järjes-        keva osittaisen hoitovapaan ja osittaisen hoitora-
9172:  töt, kerhokeskus, kirkko, eri taiteenalojen liitot,     han tyyppinen järjestelmä on otettavissa käyt-
9173:  nuorisojärjestöt ja Suomen Punainen Risti sekä          töön.
9174:  Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Hankkeesta                Sosiaali- ja terveysministeriö tulee siten yh-
9175:  saadut ratkaisumallit ovat kaikkien kuntien hyö-        dessä opetusministeriön kanssa eri tavoin tuke-
9176:  dynnettävissä toimintaa kehitettäessä.                  maan ja koordinoimaan pienten koululaisten
9177:                                                          aamu- ja iltapäivähoidon toteutumista kunnissa.
9178: 
9179: 
9180: 
9181: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
9182: 
9183:      Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9184:                                                                                                           3
9185: KK 463/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                                 Ministerns svar
9186: 
9187: 
9188: 
9189: 
9190: Tili riksdagens talman
9191: 
9192: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Förä1drama tillkommer således en tydlig pri-
9193: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       mär rätt och skyldighet att sörja för barnets väl-
9194: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Petri     befinnande. Ofta uppstår ändå situationer i vi1ka
9195: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga           vårdnadshavarna behöver utomstående stöd och
9196: spörsmå1 SS 463/1999 rd:                              hjälp med att vårda och uppfostra bamet. Ju min-
9197:                                                       dre bamet i fråga är desto större är oftast beho-
9198:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          vet. Uppfostrings- och vårdtjänster riktas mest
9199:       för att utveckla eflermiddagsverksamhe-         till barn under sko1å1dern. Ett fortsatt behov av
9200:       ten, vars mål som jag beskrev är att ef-        dessa tjänster finns speciellt för små sko1elevers
9201:       fektivera övervakningen av och omsor-           del. De behöver få tillräckligt med styrd, stimu-
9202:       gen om barn?                                    lerande och trygg morgon- och eftermiddags-
9203:                                                       verksamhet.
9204: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-           Enligt 2 § lagen om barndagvård (3611973)
9205: föra fö1jande:                                        kan sådana barn som ännu inte nått läropliktsål-
9206: 1 3 § lagen angående vårdnad om bam och um-           dem, samt, om särskilda omständigheter det på-
9207: gängesrätt (361/1983) konstateras att vårdnads-       kallar, även äldre bam för vi1ka vård inte ordnats
9208: havare är bamets förä1drar eller de som anför-        på annat sätt komma i åtnjutande av barndag-
9209: trotts vårdnaden om bamet. Vårdnadshavaren            vård. Barndagvården skall såvitt möjligt ordnas
9210: skall trygga bamets utveckling och välfård på det     så att den erbjuder en för bamets vård och fost-
9211: sätt som bestäms i 1 §. Vårdnadshavaren har i         ran lämplig vårdplats och fortgående vård under
9212: detta syfte rätt att bestämma om bamets vård          den tid av dygnet då sådan vård behövs.
9213: uppfostran och boningsort samt i övriga person~           Enligt lagens 11 § 1 mom. skall kommunen
9214: 1iga angelägenheter.                                  sörja för att av kommunen anordnad eller överva-
9215:    En1igt lagens 1 § är syftet med vårdnaden om       kad barndagvård står till buds i den omfattning
9216: bam att trygga en ba1anserad utveck1ing och vä1-      och med sådana verksamhetsformer som behovet
9217: fård för bamet en1igt dess individuella behov och     därav inom kommunen förutsätter.
9218: önskemål. Vårdnaden bör trygga positiva och               Om subjektiv rätt tili dagvård bestäms i ovan
9219: nära människokontakter i synnerhet mellan bar-        närnnda lags 11 a § 1 mom. (630/1991). Enligt
9220: net och föräldrama. Bam skall ges en god vård         lagrummet skall kommunen, utöver vad som
9221: och uppfostran samt ägnas en med hänsyn till          stadgas i 11 §, sörja för att barnets föräldrar e1-
9222: barnets ålder och utveckling behöv1ig tillsyn och     ler andra vårdnadshavare, efter utgången av den
9223: omsorg. Barnet bör såvitt möjligt ges en trygg        tid för viiken moderskaps-, faderskaps- eller för-
9224: och stimulerande uppväxtmi1jö samt en utbild-         ä1drapenning får betalas, kan få en av kommunen
9225: ning som motsvarar dess anlag och önskemål.           anordnad dagvårdsp1ats för barnet och att barnet
9226: Barn bör uppfostras så att det får förståe1se,        kan få dagvård tills det såsom 1äropliktigt bötjar i
9227: trygghet och ömhet. Barnet får inte undertryck-       grundsko1an. Såsom va1 av dagvårdsp1ats som
9228: as, agas eller utsättas för annan kränkande be-       ordnas av kommunen anses inte det att barnet un-
9229: handling. Bamet bör stödas och uppmuntras i sin       der ett verksamhetsår omedelbart innan det så-
9230: utveckling till självständighet, ansvarsfullhet och   som lärop1iktigt börjar i grundskolan eller mot-
9231: vuxenhet.                                             svarande skola deltar i av kommunen ordnad
9232:                                                       förskoleundervisning under en del av dagen.
9233: 
9234: 4
9235: Ministems svar                                        KK 463/1999 vp- Petri Neittaanmäki lkesk
9236: 
9237: 
9238: Dagvården skall om möjligt anordnas i den form        loma och klubbama kan hämta empirisk informa-
9239: som bamets föräldrar eller andra vårdnadshavare       tion om projekt som genomförts. Dessutom
9240: önskar.                                               fungerar seminarier och andra tillställningar som
9241:    Trots att bamdagvårdslagstiftningen förutsät-      forum där nya ideer och erfarenheter presenteras
9242: ter att vård anordnas för bam också när det gäller    samt utvecklingsmöjligheter diskuteras.
9243: morgon- och eftermiddagsvården för små skol-             Utvecklingen av morgon- och eftermiddags-
9244: bam, omfattar den subjektiva rätten inte dessa       vården för små skolbam är ett av familjepoliti-
9245: bams behov av vård.                                  kens prioritetsområden i programmet för statsmi-
9246:    Undervisningsministeriets Klubbarbetsgrupp        nister Paavo Lipponens II regering. Social- och
9247: (UVM:s arbetsgrupps-PM 3/98) föreslog som            hälsovårdsministeriet har vid beredningen av
9248: bildningspolitiskt mål att varje elev i grundsko-    mål- och verksamhetsprogrammet för social- och
9249: lan skall ha möjlighet till handledd och tillräck-   hälsovården 2000-2003 för godkännande av
9250: ligt mångsidig klubbverksamhet efter skoldagen.      statsrådet inkluderat utvecklingen av morgon-
9251: Social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp       och eftermiddagsvården för små skolbarn i pro-
9252: för småbamsfostran (SHM:s arbetsgrupps-PM            grammet.
9253: 4/99) understödde detta förslag och föreslog att         Vid beredningen av programmet har som ett
9254: kommunema skall förpliktas att sköta ordnandet       mål uppställts att morgon- och eftermiddagsverk-
9255: av eftermiddagsverksamhet för de bam som om-         samheten för små skolbam skall ordnas heltäck-
9256: fattas av primärundervisningen. Förpliktigandet      ande och med beaktande av familjemas behov i
9257: skall gälla också bam som omfattas av förlängd       alla kommuner. Kommunema skall se till att
9258: läroplikt.                                           morgon- och eftermiddagsverksamheten för små
9259:    Undervisningsministeriet har ställt upp de        skolbam utökas i kommunerna. I verksamheten
9260: strategiska målen för eftermiddagsverksamheten       utnyttjas förutom möjligheterna i skolverksam-
9261: för bam och främjandet av skolomas klubbverk-        heten, socialverksamheten, motionsverksamhe-
9262: samhet. I enlighet med dessa mål inledde Utbild-     ten och ungdomsarbetet också organisationer-
9263: ningsstyrelsen vid ingången av 1999 ett treårigt     nas, församlingamas, föräldrarnas, anhörigverk-
9264: utvecklingsprojekt för klubbverksamhet i grund-      samhetens och arbetsgivamas möjligheter. Ord-
9265: skolan. Syftet med projektet är att i olika kommu-   nandet av morgon- och eftermiddagsverksamhet
9266: ner utveckla modeller för hur klubbverksamhe-        stöds med hjälp av Utbildningsstyrelsens för-
9267: ten kan ordnas i samarbete med de korumunala         söksprojekt. Länsstyrelserna ordnar utbildning
9268: förvaltningama, hemmen, olika sammanslut-            och informerar om goda verksamhetsformer.
9269: ningar, organisationer och företag. Instanser för        Ytterligare konstateras i utkastet till program-
9270: styrgruppen är förutom myndighetema bl.a. lä-        met att social- och hälsovårdsministeriet tillsam-
9271: rarorganisationema, föräldraorganisationema,         mans med samarbetsparter under våren 2000 för-
9272: klubbcentralen, kyrkan, förbunden för de olika       bereder en proposition om hur ett system med
9273: konstartema, ungdomsorganisationema och Fin-         t.ex. partiell vårdledighet och partiell vårdpen-
9274: lands Röda Kors samt Mannerheims Bamskydds-          ning för föräldrama till små skolbam kan tas i
9275: förbund. De modeller som utvecklas i projektet       bruk.
9276: står till alla kommuners förfogande vid utveck-          Social- och hälsovårdsministeriet skall såle-
9277: ling av verksamheten.                                des tillsammans med undervisningsministeriet på
9278:    En databas om klubb- och eftermiddagsverk-        olika sätt stöda och koordinera genomförandet av
9279: samhet är under arbete. Avsikten är att databasen    morgon- och eftermiddagsvård för små skolbarn i
9280: utvecklas som ett nätverk där kommunema, sko-        kommunema.
9281: 
9282: 
9283: 
9284: Helsingfors den 13 oktober 1999
9285: 
9286:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9287:                                                                                                        5
9288:                                                            KK 464/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
9289: 
9290: 
9291: 
9292: 
9293:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 464/1999 vp
9294: 
9295:                                               Lapsiperheiden kodinhoitoapu
9296: 
9297: 
9298: 
9299: 
9300: Eduskunnan puhemiehelle
9301: 
9302: Kunnallinen kodinhoitoapu on ollut lapsiperheil-          Nyt näyttää siltä, että monet kunnat ovat sääs-
9303: le merkittävä tuki ja apu etenkin silloin, kun tar-    tösyistä jopa kokonaan lakkauttaneet kunnalli-
9304: jolla ei ole ollut sukulaisten verkostoa. Kodinhoi-    sen kodinhoitoavun lapsiperheille. Kysyttäessä
9305: tajien tärkeänä tehtävänä on mm. ollut auttaa vas-     apua perheille vastataan, että "hakekaa apua kol-
9306: tasynnyttäneitä äitejä kotiutumaan uuden lapsen        mannelta sektorilta". Vajetta on myös tehostetus-
9307: kanssa. Vanhempainvapaat ovat lisääntyneet,            sa perhetyössä, vaikka samanaikaisesti tiedetään
9308: minkä vuoksi isillä on ollut mahdollisuus ottaa        lastensuojelun tarpeen kasvavan.
9309: aiempaa suurempaa vastuuta tukemisesta ja aut-
9310: tamisesta tässä vaiheessa. Tämä ei suinkaan ole        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9311: poistanut kodinhoitoavun tarvetta esim. monilap-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9312: sisissa perheissä tai asuttaessa vieraalla paikka-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9313: kunnalla.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9314:    Työssä käyvät vanhemmat ovat voineet vasta-
9315: ta sairaan lapsensa hoidosta aikaisempaa parem-              Onko hallitus tietoinen siitä, ettei kun-
9316: min itse sitä mukaa, kun työelämä hyväksyy sai-              nallista kodinhoitoapua enää ole riittä-
9317: raan lapsen hoidosta johtuvia poissaoloja. Työti-            vässä määrin lapsiperheiden saatavilla
9318: lanteet kuitenkin vaihtelevat, eivätkä vanhem-               ja
9319: mat voi aina irtautua työelämästä hoitamaan sai-
9320: rasta lastaan. Kun vieraalla paikkakunnalla ei ole           millaisiin lainsäädännöllisiin toimiin
9321: sukulaisia, luotettavia tuttavia tai ystäviä, koros-         hallitus aikoo ryhtyä tämän lapsiper-
9322: tuu kunnallisen kodinhoitoavun tarve lapsiper-               heille kuuluvan peruspalvelun turvaa-
9323: heille edelleen.                                             miseksi?
9324: 
9325: 
9326: 
9327: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
9328: 
9329:     Marjatta Vehkaoja /sd
9330: 
9331: 
9332: 
9333: 
9334:                                                                                                 Versio 2.0
9335: KK 464/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                               Ministerin vastaus
9336: 
9337: 
9338: 
9339: 
9340: Eduskunnan puhemiehelle
9341: 
9342: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa ko-
9343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         dissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua,
9344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       henkilökohtaista huolenpitoaja tukemista. Pykä-
9345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         län 2 momentissa luetellaan eri tukipalvelun
9346: Vehkaojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-        muotoja.
9347: myksen KK 464/1999 vp:                                   Kotipalvelun suurimmat käyttäjäryhmät ovat
9348:                                                      vanhuskotitaloudet sekä lapsiperheet. Lapsiper-
9349:       Onko hallitus tietoinen siitä, ettei kun-      heille kohdennetuilla kotipalveluilla on monella
9350:       nallista kodinhoitoapua enää ole riittä-       tavoin voitu tukea perheiden selviytymistä elä-
9351:       vässä määrin lapsiperheiden saatavilla         män arjesta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi
9352:       ja                                             lapsen syntymän yhteydessä tai lapsen äkillisesti
9353:                                                      sairastuessa tarvittava lapsen tilapäinen hoito.
9354:        millaisiin lainsäädännöllisiin toimiin        Erityinen merkitys kotipalveluille on muodostu-
9355:        hallitus aikoo ryhtyä tämän lapsiper-         nut lastensuojelun tukitoimenpiteenä vaikeissa
9356:        heille kuuluvan peruspalvelun turvaa-         elämäntilanteissa oleville lastensuojelun asiakas-
9357:        miseksi?                                      perheille. Kotipalvelujen kautta ohjattua tukea
9358: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        on voitu käyttää sekä perheiden ongelmien en-
9359: ti seuraavaa:                                        naltaehkäisyyn että perheiden kuntoutukseen.
9360:                                                      Lastensuojelun tukitoimenpiteenä annettu koti-
9361: Kodinhoitoapu osana sosiaalihuoltolain mukais-       palvelu on viime vuosina ollut voimakkaan laa-
9362: ta sosiaalipalvelua, on määritelty kunnan lakisää-   dullisen kehittämisen kohteena niin kuntien
9363: teiseksi velvollisuudeksi. Sosiaalihuoltolain        oman toimintana kuin kuntien ja järjestöjen yh-
9364: (710/1982) 13 §:n 1 ja 2 momentin mukaan so-         teistyönäkin. Esimerkkinä voidaan mainita mm.
9365: siaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on         Ensi- ja Turvakotien liiton kuntien kanssa yh-
9366: huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä     teistyössä toteuttama Alvari-kehittämisprojekti.
9367: asukkailleen sen sisältöisinä ja siinä laajuudessa   Projektissa on rakennettu mallia uusista tavoista,
9368: kuin kulloinkin säädetään. Sosiaalipalvelut mää-     joilla perhetyöntekijät tukevat perheitä arkielä-
9369: ritellään saman lain 17 §:ssä. Sen 1 momentin        män hallinnassa, kriisien selvittämisessä, elin-
9370: mukaan kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin         olojen parantamisessa ja omien voimavarojen
9371: huolehdittava seuraavien sosiaalipalvelujen jär-     vahvistamisessa.
9372: jestämisestä: sosiaalityö, kasvatus- ja perheneu-        Vuonna 1990 kotipalvelua saaneita lapsiper-
9373: vonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuol-     heitä oli vuoden aikana 51 000 ja vuonna 1998
9374: to, perhehoito sekä omaishoidon tuki. Pykälän        noin puolet vähemmän eli 25 000. Samaan ai-
9375: 2 momentissa luetellaan muut, erityislaeilla sää-    kaan kaikkien kodinhoitoapua saaneiden kotita-
9376: detyt sosiaalipalvelut                               louksien määrä oli vähentynyt noin kolmannek-
9377:    Kotipalvelun muodoista säädetään sosiaali-        sella. Kunnissa on jouduttu niukkojen voimava-
9378: huoltoasetuksen (60711983) 9 §:ssä, jonka 1 mo-      rojen johdosta siirtämään kotipalveluja pois lap-
9379: mentissa todetaan, että kotipalveluina järjeste-     siperheiden käytöstä. Kunnan sosiaaliviranomai-
9380: 
9381: 
9382: 2
9383: Ministerin vastaus                                     KK 464/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
9384: 
9385: 
9386: set joutuvat päivittäin arvioimaan käytössä ole-    2000-2003. Sen lähtökohtina ovat hallituksen
9387: vat resurssit suhteessa esiintyvään tarpeeseen      ohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimi-
9388: sekä priorisoimaan kotipalvelun resurssien koh-     vuuden seurannassa esille tulleet kehittämistar-
9389: dentumista ongelmallisimpiin tilanteisiin. Viime    peet. Ohjelmaluonnoksen yhtenä linjauksena esi-
9390: vuosina kotipalvelut ovat kohdentuneet yhä          tetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
9391: enemmän vanhusten mahdollisimman pitkään            suuntaamista erityisesti syrjäytymisen torjumi-
9392: kotona asumisen tukemiseen. Niiden kodinhoito-      seen ja heikossa asemassa olevien asiakasryh-
9393: apua saaneiden kotitalouksien määrä, joissa asui    mien tilanteen parantamiseen. Edelleen ohjelma-
9394: yli SS-vuotiaita vanhuksia, oli lisääntynyt vuo-    luonnoksessa todetaan, että kunnallisen palvelu-
9395: desta 1990 vuoteen 1998 noin 5 000: lla.            jätjestelmän valmiuksia vanhemmuuden tukemi-
9396:     Hallitus ei valmistele kotipalvelutoimintaa     seksi kehitetään ja kuntien ja kansalaisjärjestö-
9397: koskevien säädösten muuttamista. Asiaan tul-        jen yhteistyötä lisätään. Ohjelmaa seurataan ja
9398: laan kiinnittämään huomiota hallitusohjelman        arvioidaan koko nelivuotiskauden ajan.
9399: pohjalta lähtevissä palvelujärjestelmän kehittä-       Hallitus tulee myös jatkamaan kotitalouksien
9400: mishankkeissa.                                      teettämän työn tukikokeilua ja kokeilun perus-
9401:     Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen      teella tekemään ratkaisun toimivan mallin toteut-
9402: ohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen      tamiseksi koko maassa. Kotitaloustyön tuen
9403: laatuja saatavuus turvataan koko maassa. Sosiaa-    avulla voidaan tukea myös lapsiperheitä heidän
9404: li- ja terveysministeriö on valmistelemassa val-    hankkiessaan tarvitsemaansa ulkopuolista apua
9405: tioneuvoston hyväksyttäväksi sosiaali- ja tervey-   kodin arkipäivän tilanteisiin.
9406: denhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa vuosille
9407: 
9408: 
9409: 
9410: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
9411: 
9412:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9413: 
9414: 
9415: 
9416: 
9417: 9 200661
9418:                                                                                                    3
9419: KK 464/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                     Ministerns svar
9420: 
9421: 
9422: 
9423: 
9424: Tili riksdagens talman
9425: 
9426: 1 det syfte 3 7 § l mom. riksdagsordningen anger      och stöd, viiken ges av hemvårdare eller hem-
9427: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       hjälpare till enskilda eller familjer. 1 paragrafens
9428: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-      2 mom. räknas olika former av stödservice upp.
9429: jatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga              De största användargrupperna när det gäller
9430: spörsmål SS 46411999 rd:                              hemservice är åldringshushåll och barnfamiljer.
9431:                                                       Genom hemservice riktad till barnfamiljer har
9432:        ir regeringen medveten om att det inte         man på många sätt kunnat hjälpa familjerna att
9433:        finns tillräckligt med kommunal hem-           klara av vardagen. Sådana situationer är tillfålli-
9434:        vårdshjälp att tillgå för barnfamiljer         ga behov av vård för barnet t.ex. då ett bam föds
9435:        och                                            eller plötsligt blir sjukt. En särskild betydelse har
9436:                                                       hemservicen fått som en stödåtgärd inom barn-
9437:        vilka lagstiftningsåtgärder ämnar re-          skyddet för familjer i svåra livssituationer som
9438:        geringen vidta för att trygga denna bas-       hör till barnskyddets kunder. Stöd som kanalise-
9439:        service som barnfamiljer har rätt tili?        rats via hemservicen har kunnat användas både
9440: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       för förebyggande av problem i familjen och för
9441: föra följande:                                        rehabilitering. Hemservice som ges som en stöd-
9442:                                                      åtgärd inom barnskyddet har under de senaste
9443:  Hemvårdshjälpen som en del av socialservicen        åren varit föremål för en intensiv kvalitetsut-
9444:  har enligt socialvårdslagen fastställts som         veckling såväl i kommunema som i samarbete
9445:  kommunens lagstadgade skyldighet. Enligt 13 §       mellan kommuner och organisationer. Som ett
9446:  l och 2 mom. socialvårdslagen (71 0/1982) skall     exempel kan nämnas Ensi- ja turvakotien liittos
9447: kommunen såsom till socialvården hörande skyl-       utvecklingsprojekt Alvari som genomfördes i
9448: digheter av sådant innehåll och sådan om-            samarbete med kommunema. 1 projektet har en
9449: fattnsom i varje enskilt fall bestäms ombesörja      modell utvecklats för nya sätt med hjälp av vilka
9450: att socialservice anordnas för kommunens invå-       personema inom familjearbetet kan stöda famil-
9451: nare. Socialservicen fastställs i samma lags 17 §.   jerna när det gäller att klara av vardagen, reda ut
9452: Enligt dess 1 mom. skall kommunen enligt vad         kriser, förbättra levnadsförhållandena och stärka
9453: som bestäms nedan ombesörja anordnandet av           de egna resursema.
9454: följande former av socialservice: socialarbete,          Antalet bamfamiljer som fick hemservice
9455: rådgivning i uppfostrings- och familjefrågor,        uppgick 1990 till 51 000 och 1998 till ungefår
9456: hemservice, boendeservice, anstaltsvård, famil-      hälften fårre, dvs. 25 000. Samtidigt hade det to-
9457: jevård och stöd för närståendevård. 1 paragrafens    tala antalet hushåll som fhemservice minskat
9458: 2 mom. uppräknas andra former av socialservice       med ca en tredjedel. Kommunema har på grund
9459: som det bestämts om genom speciallagar.              av de knappa resursema varit tvungna att omför-
9460:    Om formerna för hemservice bestäms i 9 § so-      dela hemservicen på så sätt att bamfamiljer mera
9461: cialvårdsförordningen (60711983), i vars l mom.      sällan får del av den. Kommunernas socialmyn-
9462: det konstateras att hemservice ordnas i form av      digheter måste varje dag bedöma de till buds stå-
9463: hjälp i hemmet med arbete, personlig omvårdnad       ende resursema i förhållande till behovet, och
9464: 
9465: 
9466: 4
9467: Ministerns svar                                          KK 464/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
9468: 
9469: 
9470: prioritera att resursema inom hemservicen kon-        vecklingsbehov som kommit fram under uppfölj-
9471: centreras till de mest problematiska fallen. Un-      ningen av hur social- och hälsovården fungerar.
9472: der de senaste åren har hemservicen allt mer in-      Som en linjedragning i utkastet till program före-
9473: riktats på att stöda åldringars möjlighet att bo      slås att socialoch hälsovårdens tjänster speciellt
9474: hemma så länge som möjligt. Antalet hushåll           inriktas på förebyggande av utslagning och för-
9475: med över 85 år gamla åldringar som fick hemser-       bättring av situationen för de kundgrupper som är
9476: vice ökade från 1990 till1998 med ca 5 000.           i en svag ställning. Ytterligare konstateras i ut-
9477:    Regeringen förbereder inga ändringar i de för-     kastet till program att det korumunala servicesy-
9478: fattningar som gäller hemserviceverksamheten.         stemets förutsättningar att stöda åldrande skall
9479: Frågan kommer att beaktas i utvecklingsprojekt        utvecklas och att samarbetet mellan kommuner-
9480: för servicesystemet med regeringsprogrammet           na och medborgarorganisationema skall utökas.
9481: som utgångspunkt.                                     Programmet följs och utvärderas under hela fyra-
9482:    En1igt programmet för statsminister Paavo          årsperioden.
9483: Lipponens II regering skall kva1iteten på och till-      Regeringen kommer även att förlänga försö-
9484: gången till socia1- och hä1sovårdstjänster tryggas    ket med stöd för hushållsarbete och på basis av
9485: i hela landet. Social- och hälsovårdsministeriet      försöket fatta beslut om genomförandet av en
9486: bereder för godkännande av statsrådet mål- och        fungerande modell i hela landet. Med hjälp av
9487: verksamhetsprogrammet för social! och hälso-          stödet för hushållsarbete kan man även stöda
9488: vården 2000-2003. Utgångspunktema för pro-            bamfamiljer då de behöver utomstående hjälp för
9489: grammet är regeringsprogrammet samt de ut-            hemmets vardagsrutiner.
9490: 
9491: 
9492: 
9493: Helsingfors den 14 oktober 1999
9494: 
9495:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9496: 
9497: 
9498: 
9499: 
9500:                                                                                                       5
9501:                                                              KK 465/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9502: 
9503: 
9504: 
9505: 
9506:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 465/1999 vp
9507: 
9508:                                              Arsenalin perintäsaatavien myyminen ulkomai-
9509:                                              sille perintätoimistoille
9510: 
9511: 
9512: 
9513: 
9514: Eduskunnan puhemiehelle
9515: 
9516: Lehtitietojen mukaan Omaisuudenhoitoyhtiö Ar-         paa", joka merkitsee sitä, että velallista kiriste-
9517: senal on myymässä 15 miljardin markan saatavia        tään - jopa pahoinpidellään - kunnes rahat
9518: perittäväksi ulkomaisten perintäyhtiöiden toi-        ovat löytyneet.
9519: mesta. Osa on sellaisia, joiden perimiseen nor-
9520: maalilla tavalla on realistisia mahdollisuuksia.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9521: Osa taas on takauksia ja muita sellaisia perintä-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9522: eriä, joiden osalta perinnän onnistuminen on          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9523: "korkeemman käres", niin kuin sanotaan.               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9524:    Saatavien periminen on normaalia toimintaa.
9525: On kuitenkin mahdollista, että ulkomaisten, il-             Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että
9526: meisesti myös virolaistyyppisten perintätoimis-             Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ulko-
9527: tojen pyrkiessä maksimoimaan ostoksensa tuo-                maisille perintätoimistoille myymien
9528: ton, niin perinnässä saattaa ilmetä mitä erilaisim-         saatavien perinnässä noudatetaan hy-
9529: pia muotoja. Siis myös ns. "virolaista perimista-           vää perimistapaa virolaisen perimista-
9530:                                                             van sijasta?
9531: 
9532: 
9533: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
9534: 
9535:     Sulo Aittoniemi /alk
9536: 
9537: 
9538: 
9539: 
9540:                                                                                                 Versio 2.0
9541: KK 465/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
9542: 
9543: 
9544: 
9545: 
9546: Eduskunnan puhemiehelle
9547: 
9548: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      suudenhoitoyhtiönä päättyvät vuoden 1999 lop-
9549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       puun mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyt-
9550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tää Arsenalin jäljellä olevien liiketoimintojen
9551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    myymistä ulkopuolisille ostajatahoille.
9552: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Arsenalin perittävistä ja jälkiperittävistä koos-
9553: sen KK 465/1999 vp:                                 tuvaa saatavakantaa on tarjottu varteenotettavil-
9554:                                                     le koti- ja ulkomaisille perintätoiminnasta riittä-
9555:       Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että      vää kokemusta omaaville tahoille. Tarjoukset on
9556:       Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ulko-          pyydetty lokakuun puoliväliin mennessä.
9557:       maisille perintätoimistoille myymien             Valtiovarainministeriön tarkoituksena on var-
9558:       saatavien perinnässä noudatetaan hy-          mistaa paitsi suoritettavien kauppojen taloudel-
9559:       vää perimistapaa virolaisen perimista-        listen perusedellytysten täyttyminen myös se,
9560:       van sijasta?                                  että saatavakantoja ostavat tahot noudattavat hy-
9561:                                                     vää perimistapaa ja Suomen perintätoimintaa
9562: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       koskevaa lainsäädäntöä. Syyskuun 1 päivänä
9563: ti seuraavaa:                                       1999 on tullut voimaan perintätoimen luvanva-
9564: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivalio-   raisuutta koskeva laki, jonka mukaista lupaa
9565: kunta asetti 26.1.1999 Omaisuudenhoitoyhtiö         edellytetään myös Arsenalin saatavakannan osta-
9566: Arsenal Oyj :n alasajolle uudet tavoiteaikataulut   jalta/ostajilta.
9567: Suunnitelman mukaan yhtiön tehtävät ns. omai-
9568: 
9569: 
9570: 
9571: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
9572: 
9573:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 2
9579: Ministerns svar                                           KK 465/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9580: 
9581: 
9582: 
9583: 
9584: Tili riksdagens talman
9585: 
9586: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     uppgifter som s.k. egendomsförvaltningsbolag
9587: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     före utgången av 1999. F ör att målet skali nås
9588: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    förutsätts att Arsenals återstående affårsverk-
9589: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     samhet säljs tili utomstånde köpare.
9590: mål SS 465/1999 rd:                                    Arsenals fordringar, som består av inkasso och
9591:                                                     efterinkasso, har delvis erbjudits beaktansvärda
9592:       Hur ämnar regeringen säkerställa att          inhemska och utländska kretsar med tiliräcklig
9593:       man vid indrivningen av fordringar som        erfarenhet av indrivningsverksamhet. Anbuden
9594:       Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal           har begärts före mitten av oktober.
9595:       sålt tili utländska inkassoföretag iakttar       Finansministeriet har för avsikt inte bara att
9596:       god indrivningssed i stället för estnisk      säkerstälia att de grundläggande ekonomiska för-
9597:       indrivningssed?                               utsättningarna föreligger utan också att de som
9598:                                                     köper fordringar iakttar god indrivningssed och
9599: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     finsk lagstiftning gäliande indrivningsverksam-
9600: föra följande:                                      het. Den 1 september 1999 trädde en lag om tili-
9601: Statsrådets finanspolitiska ministerutskott fast-   ståndsplikt för indrivningsverksamhet i kraft.
9602: stälide den 26 januari 1999 nya tidtabelier som     Tilistånd som avses i den krävs även av den elier
9603: mål för nedkörningen av Egendomsförvaltnings-       dem som köper Arsenals fordringar.
9604: bolaget Arsenal. Enligt planen upphör bolagets
9605: 
9606: 
9607: 
9608: Helsingfors den 7 oktober 1999
9609: 
9610:     Minister Suvi-Anne Siimes
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615:                                                                                                    3
9616:                                                             KK 466/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9617: 
9618: 
9619: 
9620: 
9621:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 466/1999 vp
9622: 
9623:                                              Tuhoisiin pommi-iskuihin varautuminen
9624: 
9625: 
9626: 
9627: 
9628: Eduskunnan puhemiehelle
9629: 
9630: Ennen Helsingin verovirastoon ja Pasilan poliisi-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9631: taloon kohdistettuja tuhoisia pommi-iskuja va-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9632: roitin tällaisista mahdollisuuksista, ja jos oikein   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9633: muistan, niin jopa eduskuntapuheissani. Puheet        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9634: ovat puheita, mutta on jälleen menossa aikakau-
9635: si, joka saattaa herkistää terroristin toimintaan           Millä tavoin hallitus on varautunut
9636: myös Suomessa: heikosti vartioiduista räjähdys-             asuintaloihin kohdistuvan räjähdeterro-
9637: ainevarastoista on kadonnut ainetta yllin kyllin,           rin mahdolliseen kulkeutumiseen Suo-
9638: ja vapaa kulku maasta toiseen EU-ihanuutena                 meenja
9639: mahdollistaa räjähdysaineiden kuljetukset myös
9640: Suomeen.                                                    mitä hallitus on tehnyt huonosti var-
9641:                                                             tioitujen räjähdysainevarastojen murto-
9642:                                                             turvallisuuden lisäämiseksi Suomessa?
9643: 
9644: 
9645: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
9646: 
9647:     Sulo Aittoniemi /alk
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:                                                                                                Versio 2.0
9653: KK 466/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk                                            Ministerin vastaus
9654: 
9655: 
9656: 
9657: 
9658: Eduskunnan puhemiehelle
9659: 
9660: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         tä maassamme ja puuttuvat niihin tarvittaessa.
9661: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Tällä hetkellä turvallisuusviranomaisten tiedos-
9662: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa ei ole asuintaloihin tai muihinkaan kohteisiin
9663: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       kohdistuvia räjäytysuhkia. Suomen poliisilla on
9664: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sekä henkilöstölliset että kalustolliset valmiudet
9665: sen KK 46611999 vp:                                    räjähderikollisuuden torjuntaan, mikäli tarvetta
9666:                                                       siihen ilmenee. Pommiterrorin ennaltaehkäisys-
9667:        Millä tavoin hallitus on varautunut             sä paras keino on kuitenkin yhteiskuntarauhan
9668:        asuintaloihin kohdistuvan räjähdeterro-         säilyminen. Kun ihmisillä on perusturvaa, työtä
9669:        rin mahdolliseen kulkeutumiseen Suo-           ja toimeentulo, epätoivoisiin tekoihin ei ryhdytä.
9670:        meenja                                             On totta, että rikollisten haltuun on joutunut
9671:                                                       muun muassa murtojen yhteydessä erilaisia rä-
9672:        mitä hallitus on tehnyt huonosti var-          jähteitä. Niillä toteutettuja rikoksia on kuitenkin
9673:        tioitujen räjähdysainevarastojen murto-        ilmennyt hyvin vähän. Yleisen turvallisuuden
9674:        turvallisuuden lisäämiseksi Suomessa?          kannalta on tärkeää, että poliisi onnistuu selvittä-
9675: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mään nämä rikokset tehokkaasti ja saamaan rä-
9676: ti seuraavaa:                                         jähteet rikollisilta pois. Tärkeintä on kuitenkin
9677:                                                       se, että räjähdysaineiden säilytysvarmuutta te-
9678: Poliisin valtakunnallisista tilastoista ilmenee,      hostetaan eri keinoin ja valvotaan niin, että rikol-
9679: että vuonna 1998 pommiuhkauksia tehtiin Suo-          listen toiminta aineiden saamiseksi vaikeutuu ää-
9680: messa 186 kappaletta ja kuluvana vuonna elo-          rimmilleen.
9681: kuun loppuun mennessä 108 kappaletta. Lähes               Räjähdeasiat kuuluvat Suomessa kauppa- ja
9682: poikkeuksetta uhkaukset ovat olleet ilkivaltaisia.    teollisuusministeriön hallinnonalalle. Käytän-
9683: Kostomielessä niillä on haluttu yleensä pelotella     nössä asioista vastaa sen alainen Turvatekniikan
9684: yksittäistä uhkauksen kohdetta, mutta ei tosi-        Keskus. Lainsäädännöllisesti tilanne on kunnos-
9685: asiallisesti kuitenkaan aiheuttaa laajempaa va-       sa. Räjähdeasetuksessa, jota viimeksi tarkistet-
9686: hinkoa. Poikkeuksena ovat olleet keskusrikospo-       tiin helmikuussa 1999, on tarkat määräykset
9687: liisin uudisrakennuksen ja Pasilan poliisitalon rä-   muun muassa räjähteiden kaupasta, luovuttami-
9688: jäytykset ja eräät muut laajasti julkisuutta saa-     sesta, pysyvästä ja tilapäisestä varastoinnista
9689: neet räjäytykset. Niidenkään motiivina ei kuiten-     sekä säilyttämisestä. Poliisiviranomaisten tulee
9690: kaan ollut laajempi yhteiskuntarauhan järkyttä-       tarvittaessa antaa apua räjähdelainsäädännön
9691: miseen suunnattu pommiterrori, vaan yksittäis-        noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa.
9692: ten rikollisten kosto poliisille ja veroviranomai-    Käytännössä näin onkin tapahtunut ja tapahtuu
9693: sille.                                                muun muassa eri valvontaviranomaisten toteutta-
9694:     Suomen tilannetta ei voida verrata Venäjän ti-    missa räjähdysaineiden säilytykseenja varastoin-
9695: lanteeseen. Valtakunnan poliisiyksiköt seuraa-        tiin liittyvissä valvontaoperaatioissa.
9696: vat tarkasti erilaisten rikosilmiöiden kehittymis-
9697: 
9698: 
9699: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
9700: 
9701: 2   Sisäasiainministeri Kari Häkämies
9702: Ministems svar                                                KK 466/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9703: 
9704: 
9705: 
9706: 
9707: Tili riksdagens talman
9708: 
9709: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        bombhot skulle ha riktats mot bostadshus eller
9710: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         andra mål. Polisen i Finland har god beredskap i
9711: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        fråga om såväl personai som materiel att vid be-
9712: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         hov avvärja brottslighet som har att göra med ex-
9713: mål SS 466/1999 rd:                                     plosiva varor. Det bästa sättet att förebygga bom-
9714:                                                         bterror är att uppehålla samhällsfriden. Männis-
9715:        På vi!ket sätt har regeringen förberett          kor som har en grundtrygghet, arbete och inkom-
9716:        sig på att bombterrorn mot bostadshus            ster tar inte till desperata gämingar.
9717:        eventuellt sprider sig tili Finland och             Det är sant att förbrytare bl.a. i samband med
9718:                                                         inbrott har fått tillgång tili olika slag av explosi-
9719:        vad har regeringen gjort för att förbätt-        va varor. Det har ändå förekommit väldigt få fall
9720:        ra säkerheten mot inbrott i de i Finland         där stulna explosiva varor har använts i brottsligt
9721:        brisifälligt övervakade sprängämnes-             syfte. För den allmänna säkerhetens skull är det
9722:        lagren?                                         viktigt att polisen lyckas reda ut dessa brott på ett
9723: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        effektivt sätt och lyckas ta de explosiva varoma
9724: föra följande:                                         ifrån brottslingama. Det viktigaste är ändå att
9725:                                                         förvaringen av sprängämnen görs säkrare på oli-
9726: Av polisens nationella statistik framgår att det       ka sätt och att övervakningen är sådan att det blir
9727: 1998 framfördes 186 bombhot i Finland och att          så svårt som möjligt för förbrytare att få tag på
9728: det i år i slutet av augusti hade framförts 108        dessa ämnen.
9729: bombhot. I nästan alla dessa fall var det fråga om         Ärenden som gäller explosiva varor hör i Fin-
9730: ofog. Avsikten med hoten har i de flesta fall varit    land tili handels- och industriministeriets förvalt-
9731: att skrämma ett enskilt objekt, men ändå inte att i    ningsområde. I praktiken svarar säkerhetsteknik-
9732: verkligheten orsaka någon större skada. Bomb-          centralen, som är underställd handels- och indu-
9733: attentaten mot centralkriminalpolisens nybygge         striministeriet, för dessa ärenden. Läget är under
9734: och polishuset i Böle och några andra bombatten-       kontroll i lagstiftningshänseende. I förordningen
9735: tat som fått stor offentlighet utgör undantag. Mo-     om explosiva varor, som senast sågs över i febru-
9736: tiven för dessa var heller inte att rubba samhälls-    ari 1999, finns noggranna bestämmelser om bl.a.
9737: friden i större utsträckning, utan det var fråga om    handel, överlåtelse, permanent och tillfållig upp-
9738: enskilda brottslingars hämnd mot polisen och           lagring samt förvaring av explosiva varor. Polis-
9739: skattemyndigheten.                                     myndigheten skall vid behov bistå vid övervak-
9740:    Situationen i Finland kan inte jämföras med         ningen av att lagstiftningen som gäller explosiva
9741: den i Ryssland. Polisenhetema i Finland följer         varor följs. Så fungerar det även i praktiken bl.a. i
9742: noga med hur olika brottsliga fenomen utvecklas        operationer som gäller övervakning av förvaring
9743: i vårt land och vidtar åtgärder vid behov. För till-   och upplagring av sprängämnen och som olika
9744: fållet vet säkerhetsmyndigheten inte om att            tillsynsmyndigheter utför.
9745: 
9746: 
9747: 
9748: Helsingfors den 12 oktober 1999
9749: 
9750:     Inrikesminister Kari Häkämies
9751:                                                                                                           3
9752:                                                             KK 467/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9753: 
9754: 
9755: 
9756: 
9757:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 467/1999 vp
9758: 
9759:                                             Hallituksen suhtautuminen alkoholin nauttimi-
9760:                                             seen julkisella paikalla
9761: 
9762: 
9763: 
9764: 
9765: Eduskunnan puhemiehelle
9766: 
9767: Eduskunta sääti aikanaan sekavissa tunnelmissa       lanne on kuin ennen vanhaan villissä lännessä.
9768: uuden alkoholilain. Omantunnonkysymysten             Piti kysyä osavaltiosta toiseen siirryttäessä, saa-
9769: kyllästämässä ilmapiirissä tehtiin äänestyspää-      ko toisessa valtiossa kantaa asetta vai ei.
9770: töksiä, joiden sisällöstä ei oikein kukaan ollut        Käytäntö pitäisi siis saada koko valtakunnas-
9771: selvillä. Ei allekirjoittanutkaan, kuten olen mon-   sa yhtäläiseksi.
9772: ta kertaa myöntänyt. Näin on muun muassa sen
9773: kohdan suhteen, jossa sallittiin vapaa alkoholin     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9774: nautiskelu julkisella paikalla.                      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9775:    Virheistä voi aina oppia ja niin myös tässä       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9776: asiassa. Eräät kunnat ja kaupungit, kuten viimek-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9777: si Tampere ja Helsinki, ovat heränneet asiassa ja
9778: kieltäneet julkisen juopottelun. Asiassa pitäisi           Milloin hallitus aikoo antaa esityksen
9779: herätä myös hallituksen ja eduskunnan tekemäl-             alkoholilain muuttamiseksi niin, että
9780: lä laki, joka palauttaa asian entiselle mallilleen         säännökset alkoholin nauttimisesta jul-
9781: niin kuin silloin hyvään aikaan. Erilaiset sään-           kisella paikalla ovat yhtenevät ja siis
9782: nökset eri kunnissa on kohtuuton vaatimus. Ti-             kielteiset koko maassa?
9783: 
9784: 
9785: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
9786: 
9787:     Sulo Aittaniemi /alk
9788: 
9789: 
9790: 
9791: 
9792:                                                                                                Versio 2.0
9793: KK 467/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
9794: 
9795: 
9796: 
9797: 
9798: Eduskunnan puhemiehelle
9799: 
9800: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Sisäasiainministeriö on asettanut 26.5.1998
9801: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        työryhmän, joka valmistelee järjestyslakiesitys-
9802: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tä, joka on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuo-
9803: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     den loppupuolella. Järjestyslakiehdotukseen
9804: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kootaan pääosa turvallisuutta yleisellä paikalla
9805: sen KK 467/1999 vp:                                  vaarantavista ja häiritsevää käyttäytymistä edus-
9806:                                                      tavista teoista.
9807:       Milloin hallitus aikoo antaa esityksen            Työryhmän työskentelyn yhteydessä selvite-
9808:       alkoholilain muuttamiseksi niin, että          tään muun muassa, onko tarpeen rajoittaa ja mis-
9809:       säännökset alkoholin nauttimisesta jul-        sä määrin päihdyttävien aineiden nauttimista
9810:       kisella paikalla ovat yhtenevät ja siis        yleisellä paikalla.
9811:       kielteiset koko maassa?                           Järjestyslakityöryhmässä on kuultu ja kuul-
9812:                                                      laan vielä useita asiantuntijoita. Ehdotuksen val-
9813: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mistuttua on vielä järjestettävä laaja lausunto-
9814: ti seuraavaa:                                        kierros. Hallituksen esitys voidaan antaa aikai-
9815: Alkoholilailla, joka on sosiaali- ja terveysminis-   sintaan ensi vuoden keväänä.
9816: teriön hallinnonalan säädös, ei säännellä alkoho-
9817: lin nauttimista yleisellä paikalla.
9818: 
9819: 
9820: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
9821: 
9822:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
9823: 
9824: 
9825: 
9826: 
9827: 2
9828: Ministems svar                                           KK 467/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9829: 
9830: 
9831: 
9832: 
9833: Tili riksdagens talman
9834: 
9835: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       lnrikesministeriet har den 26 maj 1998 tillsatt
9836: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av    en arbetsgrupp som bereder en proposition med
9837: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   förslag till ordningslag. Avsikten är att proposi-
9838: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    tionen skall bli klar i slutet av innevarande år. 1
9839: mål SS 467/1999 rd:                                förslaget till ordningslag inkluderas majoriteten
9840:                                                    av sådana handlingar som äventyrar säkerheten
9841:       När ämnar regeringen avlåta en propo-        på allmänna platser och som representerar ett stö-
9842:       sition med förslag tili en sådan ändring     rande beteende.
9843:       av alkohollagen att bestämmelserna om           Arbetsgruppen kommer att föreslå bl.a. be-
9844:       förtäring av alkohoi på allmän plats är      stämmelser som förbjuder förtäringen av berus-
9845:       samstämmiga och således nekande i            ningsmedel på riskplatser, som t.ex. trafikstatio-
9846:       hela landet?                                 ner, lekparker för bam, köpcentrum och gågator.
9847:                                                    Dessutom kommer arbetsgruppen troligtvis att
9848: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    föreslå ett förbud mot störande förtäring av be-
9849: föra följande:                                     rusningsmedel på allmänna platser.
9850: Alkohollagen, som är en författning inom social-      Arbetsgruppen har hört och kommer ytterliga-
9851: och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde,     re att höra flera experter. När förslaget är klart
9852: reglerar inte förtäringen av alkohoi på allmän     sänds det dessutom för utlåtande tili ett flertal re-
9853:                                                    missinstanser. Regeringens proposition kan avlå-
9854: plats.
9855:                                                    tas tidigast på våren inkommande år.
9856: 
9857: 
9858: 
9859: Helsingfors den 14 oktober 1999
9860: 
9861:     lnrikesminister Kari Häkämies
9862: 
9863: 
9864: 
9865: 
9866:                                                                                                       3
9867:                                                               KK 468/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9868: 
9869: 
9870: 
9871: 
9872:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 468/1999 vp
9873: 
9874:                                                Karhujen määrän rajoittaminen
9875: 
9876: 
9877: 
9878: 
9879: Eduskunnan puhemiehelle
9880: 
9881: Marja- ja sieniaika on parhaimmillaan, osin jo          petojen valtaan. Mitään kompromissiahan tässä
9882: ohimennyttä. Marjojen ja sienien poiminta Suo-          asiassa ei ole koskaan saavutettu.
9883: messa jäänee puoleen siitä, mitä se oli kymmen-
9884: kunta tai jopa vain viisi vuotta sitten. Menetys on     On syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
9885: valtava ottaen huomioon sen, mitä marjastus ja          1 momentin nojalla Lipposen karhumaiselta hal-
9886: sienestys merkitsevät ihmiselle jo liikkumisena         litukselta, jonka ministerit liikkuvat metsällä
9887: luonnossa puhumattakaan siitä, että luonnon an-         vain henkivartijoiden kanssa:
9888: timet saadaan kerättyä kellariin talvea varten.
9889:    Marjat ja sienet jäävät metsiin siitä syystä, että         Milloin hallitus aikoo palauttaa luon-
9890: ihmiset eivät uskalla mennä metsään karhujen                  non sekä marjastuksen ja sienestyksen
9891: pelossa. Osa pelkoa on julkisen sanan luomaa,                 oikeudet karhuilta tavallisille Suomen
9892: mutta osa todellista. On miten on ja kenen syytä,             kansalaisille sallimalla karhujen mää-
9893: niin metsät ja luonto näyttävät jäävän taas kerran            rän rajoittamisen metsästyksen avulla?
9894: 
9895: 
9896: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
9897: 
9898:     Sulo Aittoniemi /alk
9899: 
9900: 
9901: 
9902: 
9903:                                                                                               Versio 2.0
9904: KK 468/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
9905: 
9906: 
9907: 
9908: 
9909: Eduskunnan puhemiehelle
9910: 
9911: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sainvälisten sopimusten velvoitteet. Kuluvan
9912: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      vuoden metsästyksessä maa- ja metsätalous-
9913: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ministeriö on sallinut tapettavaksi yhteensä enin-
9914: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   tään 108 karhua. Tämä määrä vastaa Riista- ja
9915: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioimaa nykyi-
9916: sen KK 468/1999 vp:                                sen karhukannan kestävää metsästysmäärää ja
9917:                                                    täyttää siten mm. EU:n luontodirektiivin tiukasti
9918:       Milloin hallitus aikoo palauttaa luon-       suojelluille lajeille määräämän suotuisan suoje-
9919:       non sekä marjastuksen ja sienestyksen        lutason. Kansainvälisten velvoitteiden johdosta
9920:       oikeudet karhuilta tavallisille Suomen       suurempaa metsästysmäärää ei ole pidetty mah-
9921:       kansalaisille sallimalla karhujen mää-       dollisena. Kuluvan vuoden metsästyskausi on
9922:       rän rajoittamisen metsästyksen avulla?       edelleen kesken, eikä metsästyksen tulos vielä
9923:                                                    ole tiedossa. Seuraavan kerran karhun metsästyk-
9924: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen mitoitus tulee harkittavaksi ensi kesänä tule-
9925: vasti seuraavaa:                                   vaa metsästysvuotta varten silloin käytettävissä
9926: Suurten petoeläinten kantojen säätelyssä Suo-      olevien kantatietojen pohjalta.
9927: mea sitovat kansallisten säännösten ohella kan-
9928: 
9929: 
9930: 
9931: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
9932: 
9933:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9934: 
9935: 
9936: 
9937: 
9938: 2
9939: Ministems svar                                            KK 468/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
9940: 
9941: 
9942: 
9943: 
9944: Tili riksdagens talman
9945: 
9946: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     telser Finland ålagt sig genom intemationella
9947: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     konventioner. För jakten innevarande år har jord-
9948: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    och skogsbruksministeriet gett tillstånd tili dö-
9949: Aittaniemi /alk undertecknade spörsmål SS           dande av sammanlagt högst 108 björnar. Antalet
9950: 468/1999 rd:                                        motsvarar Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets
9951:                                                     bedömning av en hållbar beskattning av den nu-
9952:       När har regeringen för avsikt att återge      varande björnstammen och fyller sålunda bl.a.
9953:       medborgarna i vårt land den rätt tili na-     den gynnsamma bevarandestatus EU:s habitatdi-
9954:       turen, bärplockning och svampplock-           rektiv fastställt för djurarter som kräver noggrant
9955:       ning som björnarna tillskansat sig, ge-       skydd. På grund av de internationella förpliktel-
9956:       nom att tillåta att antalet björnar be-       sema har inte en större avskjutning ansetts vara
9957:       gränsas genom jakt?                           möjlig. Innevarande jaktsäsong är ännu inte tili
9958:                                                     ända och därför finns det inte ännu tillgång tili
9959: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppgifter om jaktens resultat. Dimensioneringen
9960: anföra följande:                                    av björnjakten tas följande gång upp tili pröv-
9961: Regleringen av stammarna av stora rovdjur i vårt    ning nästa sommar inför det kommande jaktåret
9962: land är, utöver att den är bunden vid våra natio-   och utgår från då tillgängliga uppgifter om stam-
9963: nella bestämmelser, även bunden vid de förplik-     mens storlek.
9964: 
9965: 
9966: 
9967: Helsingfors den 7 oktober 1999
9968: 
9969:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9970: 
9971: 
9972: 
9973: 
9974:                                                                                                      3
9975:                                                               KK 469/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
9976: 
9977: 
9978: 
9979: 
9980:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 469/1999 vp
9981: 
9982:                                               Ulkomaalaisten nuorisojengien aiheuttama tur-
9983:                                               vattomuus maassamme
9984: 
9985: 
9986: 
9987: 
9988: Eduskunnan puhemiehelle
9989: 
9990: Somalien ns. toinen ikäryhmä, 12-15-vuotiaat           sin ja muiden virkamiesten avuttomuuteen, saat-
9991: somalit, ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta,      taa edessä olla todellinen rasismin aalto.
9992: josta tulee maallemme vielä suuri ongelma. He
9993: ovat toimettomuuteen kasvatettu ryhmä, jonka           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9994: toiminnan ainoa aktivoiva tekijä on rikollisuus,       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9995: pahoinpitelyt ja ryöstöt, joista viimeksi mainitut     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9996: kohdistuvat etupäässä puolustuskyvyttömiin sa-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9997: manikäisiin suomalaislapsiin.
9998:    Somalien ohella samanlainen ongelma on syn-               Miten hallitus aikoo suojella yhteiskun-
9999: tynyt samanikäisistä venäläisistä, jotka toimivat            taa erityisesti 12-15-vuotiaiden soma-
10000: samalla tavoin somalien kanssa. Suomalainen                  tien sekä samanikäisten venäläisnuor-
10001: poliisi ja yhteiskunta seisovat vain suu auki ja le-         ten rikollisuudelta suomalaista yhteis-
10002: vittelevät käsiään. Kun kansakunta herää polii-              kuntaa, erityisesti samanikäisiä nuoria
10003:                                                              kohtaan?
10004: 
10005: 
10006: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10007: 
10008:     Sulo Aittaniemi /alk
10009: 
10010: 
10011: 
10012: 
10013:                                                                                                 Versio 2.0
10014: KK 469/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
10015: 
10016: 
10017: 
10018: 
10019: Eduskunnan puhemiehelle
10020: 
10021: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Valitettavana voidaan myös pitää monien pa-
10022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          luumuuttajien syyllistymistä varkausrikoksiin,
10023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joissa on yleensä haettu helposti myytävää elekt-
10024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-        roniikkaa. Moni heistä on syvässä huumeriippu-
10025: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vuudessa, jota ammattirikolliset käyttävät hyväk-
10026: sen KK 469/1999 vp:                                    seen. Iältään nämä ovat hieman vanhempia ja
10027:                                                        heitä on vangittu kymmenittäin viimeisen vuo-
10028:        Miten hallitus aikoo suojella yhteiskun-        den aikana, mutta se ei ole ratkaissut heidän huu-
10029:        taa erityisesti 12-15-vuotiaiden soma-          meongelmaansa.
10030:        lien sekä samanikäisten venäläisnuor-               Poliisin rikostilastoissa alle 15-vuotiaat eivät
10031:        ten rikollisuudelta suomalaista yhteis-         näyttele Helsingissä kovin merkittävää osaa.
10032:        kuntaa, erityisesti samanikäisiä nuoria         Vuonna 1998 oli vuonna 1983 tai sen jälkeen
10033:        kohtaan?                                        syntyneitä suomalaisia rikoksesta epäiltyjä 954,
10034:                                                        somaleja 57, venäläisiä 18 ja virolaisia 24. Tänä
10035: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vuonna syyskuun loppuun mennessä vastaavasti
10036: ti seuraavaa:                                          vuonna 1984 tai senjälkeen syntyneitä suomalai-
10037: Suomalaista yhteiskuntaa ei uhkaa mikään yksit-        sia oli 631, somaleja 50, venäläisiä 18 ja virolai-
10038: täinen suomalaisten tai ulkomaalaisten muodos-         sia 11. Edellä mainituista luvuista voidaan pää-
10039: tama nuorisoryhmä. Helsingin keskusta on perin-        tellä, että somalien ja venäläisten osuus on hie-
10040: teisesti ollut erityisen suosittu nuorison kokoon-     man nousussa ja virolaisten lasten osuus laskus-
10041: tumispaikka. Aikaisempina vuosina Helsingin            sa.
10042: rautatieaseman ympäristö oli suomalaisnuorten              Monien Helsingin keskustan rikosten kohdal-
10043: ajanviettoaluetta. Viimeisten vuosien aikana kes-      la ulkomaalaisten epäiltyjen osuus on kohtuutto-
10044: kustan katukuvaan ovat tulleet maahan muutta-          man korkea. Alle 15-vuotiaiden osalta, olivatpa
10045: neet nuoret. Nuoret ovat aina suurinajoukkoina         he suomalaisia tai ulkomaalaisia, poliisin mah-
10046: esiintyessään aiheuttaneet häiriöitä ja syyllisty-     dollisuudet vaikuttaa rikollisuustilanteeseen ovat
10047: neet rikoksiin.                                        kovin rajalliset, koska he eivät ole rikosoikeudel-
10048:     Nyt myös ulkomaalaisnuoret ovat tulleet sa-        listen keinojen ulottuvissa. Heidän osaltaan po-
10049: moille nuorison suosimille paikoille. He ovat          liisin mahdollisuudet ovat lähinnä järjestyksen-
10050: jengiytyneetja monet ovat ottaneet harrastuksek-       pidollisia. Poliisi myös tiedottaa ongelmista so-
10051: seen rikosten tekemisen. Tyypillisiä ulkomaa-          siaaliviranomaisille.
10052: laisten nuorten rikoksia ovat jenginä tehdyt ryös-         Ulkomaalaisten asioiden selvittäminen vaatii
10053: töt, jotka yleensä kohdistuvat toisiin nuoriin. Va-    monella tavalla enemmän aikaaja resursseja kuin
10054: litettavan monet maahanmuuttajanuoret ovat             suomalaisten aikuisten aiheuttamat ongelmat.
10055: syyllistyneet rikoksiin, joissa kadulla kulkijoilta,   Nykyisillä voimavaroilla poliisi tekee sen mihin
10056: yleensä toisilta nuorilta, on varastettu esimerkik-    pystyy ja mikä poliisille kuuluu eli pitää ulkona
10057: si matkapuhelimia.                                     yllä järjestystä ja tutkii rikoksia. Poliisi noudat-
10058:                                                        taa esitutkintalakia ja muita määräyksiä, joilla
10059: 
10060: 
10061: 2
10062: Ministerin vastaus                                           KK 469/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10063: 
10064: 
10065: nuorten rikollisuuden torjuntaan sidotaan mu-          laan oman yhteisönsä kasvatuksesta ja kontrollis-
10066: kaan sekä sosiaaliviranomaiset että lasten huolta-     ta, jolloin he ovat ajautuneet rikosten tielle.
10067: jat.                                                       Poliisi on koko ajan pyrkinyt omalta osaltaan
10068:     Helsingin poliisilaitoksessa jokaisesta nuores-    vaikuttamaan eri nuorisojengien toimintaan niin
10069: ta lähetetään rikosilmoitus sosiaaliviranomaisil-      Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Edellä
10070: le. Järjestelmä on varmistettu vielä kuukausittain     kuvattujen keinojen lisäksi monella paikkakun-
10071: tehtävällä raportilla. Tämä koskee sekä alle 15-       nalla poliisi on sisällyttänyt paikallistasen rikos-
10072: vuotiaita että 15-17-vuotiaita rikoksesta epäil-       torjuntaohjelmiin etnisten kysymysten huomioi-
10073: tyjä.                                                  misen. Poliisi ei voi yksin saada kovin suuria
10074:     Rikosoikeudellisen vastuuikärajan ylittänei-       muutoksia aikaan, vaan parhaat tulokset on saa-
10075: den kohdalla eri maiden kansalaiset saavat sa-         vutettu ja tullaan jatkossakin saavuttamaan yh-
10076: man lakien mukaisen kohtelun. Kaikkiin nykyi-          teistyössä eri viranomaisten ja kansalaisjärjestö-
10077: set keinot eivät vaikuta toivotulla tavalla, vaan he   jen kanssa.
10078: jatkavat rikollista toimintaansa. Joidenkin koh-          Äskettäin hyväksytty kotouttamislaki tulee
10079: dalla syynä on vakava huumeongelma, toisten            myös tulevaisuudessa vaikuttamaan myönteises-
10080:  kohdalla ympärillä oleva helposti otettava omai-      ti maahanmuuttajien kotoutumiseen, kun paikal-
10081:  suus ja makean elämän tavoittelu. Jotkut hakevat      listasolla tehdään omat kotouttamissuunnitel-
10082: jännitystä ja seikkailua. Monet ovat täysin irral-     mat, joissa otetaan huomioon myös maahan-
10083:                                                        muuttajanuorten vaikea tilanne.
10084: 
10085: 
10086: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
10087: 
10088:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
10089: 
10090: 
10091: 
10092: 
10093:                                                                                                          3
10094: KK 469/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                        Ministems svar
10095: 
10096: 
10097: 
10098: 
10099: Tili riksdagens talman
10100: 
10101: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           av narkotika, och detta beroende utnyttjas av yr-
10102: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           kesbrottslingar. Dessa ungdomar är något äldre
10103: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo          och under det senaste året har flera tiotal av dem
10104: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-           fångslats, men det har inte avhjälpt deras drog-
10105: mål SS 469/1999 rd:                                       problem.
10106:                                                               1 polisens brottsstatistik över Helsingfors har
10107:        Hur ämnar regeringen skydda samhäl-                personer under 15 år ingen stor roll. År 1998 var
10108:        let från brott som 12-15-åriga soma-               954 finländare födda 1983 eller senare misstänk-
10109:        lier och ryska ungdomar i samma ålder              ta för brott, motsvarande antal somalier var 57
10110:        begår, särskilt från brott som riktas mot          ryssar 18 och ester 24. Motsvarande antal fra~
10111:        andra ungdomar i samma ålder?                      till slutet av september detta år var 631 finlända-
10112:                                                           re, 50 somalier, 18 ryssar och 11 ester. På basis
10113: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           av dessa tal kan man dra den slutsatsen att soma-
10114: föra följande:                                            liemas och ryssamas andel håller på att stiga nå-
10115:  Det finska samhället hotas inte av någon enskild         got och de estniska bamens andel håller på att
10116: ungdomsgrupp som består av finländare eller ut-           sjunka.
10117:  länningar. Helsingfors centrum har traditionellt             Av personer som misstänks för brott som be-
10118: varit en speciellt populär mötesplats bland ung-          gåtts i centrum av Helsingfors är andelen utlän-
10119: domar. Under tidigare år var Helsingfors jäm-             ningar orimligt stor. Polisens möjligheter att råda
10120: vägsstation en plats där finska ungdomar till-            bot på brottsligheten hos dem som är under 15 år
10121: bringade sin tid. Under de senaste åren har in-           är mycket begränsade, oberoende av om ungdo-
10122: vandrarungdomar börjat synas i gatubilden i cen-          mama är finska eller utländska, eftersom de
10123: trum. Ungdomar har alltid förorsakat stömingar            straffrättsliga metodema inte når dem. 1 fråga om
10124: och gjort sig skyldiga till brott när de rör sig i sto-   dessa ungdomar kan polisen närmast bara upp-
10125: ra grupper.                                               rätthålla ordningen. Polisen meddelar även soci-
10126:     Nu har även de utländska ungdomama upp-               a1myndighetema om de problem som uppstår.
10127: täckt dessa ungdomamas favoritställen. De har                 Utredningen av ärenden som gäller utlänning-
10128: bildat gäng och många av dem har börjat begå              ar kräver på många sätt mera tid och resurser än
10129: brott. Typiska brott som begås av utländska ung-          utredningen av prob1em som finländska vuxna
10130: domar är rån i gäng. Oftast är offren andra ung-          orsakar. Med sina nuvarande resurser gör poli-
10131: domar. Beklagligt många invandrarungdomar har             sen vad den kan och vad som hör till polisen, dvs.
10132: gjort sig skyldiga till brott där människor på ga-        upprätthåller ordningen ute och undersöker brott.
10133: tan, oftast andra ungdomar, har blivit stulna på          Polisen följer förundersökningslagen och andra
10134: till exempel mobiltelefoner.                              bestämmelser med hjälp av vilka de sociala myn-
10135:     Det kan också anses beklagligt att många åter-        dighetema och bamens vårdnadshavare engage-
10136: flyttare har gjort sig skyldiga till stöldbrott där de    ras i brottsbekämpningen.
10137: oftast har letat efter elektronik som är lätt att säl-        Helsingfors polisinrättning sänder en straff-
10138: ja. Många av dessa ungdomar är djupt beroende             uppgift till socialmyndigheten om varje ton-
10139: 
10140: 
10141: 4
10142: Ministems svar                                                   KK 469/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10143: 
10144: 
10145: åring. Systemet har dessutom säkrats med en må-           Helsingfors och i det övriga Finland. Förutom de
10146: natlig rapport. Detta gäller både personer under          metoder som beskrivits har polisen på många or-
10147: 15 år och personer mellan 15 och 17 år som är             ter börjat beakta etniska frågor i sina program för
10148: misstänkta för brott.                                     förhindrande av brott på lokal nivå. Ensam kan
10149:    Alla de som är över åldersgränsen för straff-          polisen inte få till stånd särskilt stora förändring-
10150: rättsligt ansvar behandlas på samma sätt enligt           ar, utan de bästa resultaten har nåtts och kommer
10151: lag, oberoende av sin nationalitet. Alla metoder          även i fortsättningen att nås genom att olika myn-
10152: som nu används får inte önskad verkan, utan per-          digheter och medborgarorganisationer samarbe-
10153: soneroa fortsätter att bedriva brottslig verksam-         tar.
10154: het. För vissa personers del är allvarliga drogpro-          Lagen om främjande av invandrares integra-
10155: blem orsaken till detta, andra lockas av lättill-         tion samt mottagande av asylsökande, som nyli-
10156: gänglig egendom omkring dem eller vill föra ett           gen antagits, kommer även i fortsättningen att in-
10157: utsvävande Iiv. En del är ute efter spänning och          verka gynnsamt på invandrares integration, när
10158: äventyr. Många har tappat kontakten med det               det på lokal nivå görs upp egna integrationsfräm-
10159: egna samhällets uppfostran och kontroll och där-          jande program som beaktar även invandrarung-
10160: för hamnat in på brottets bana.                           domamas svåra situation.
10161:    Polisen har alltid strävat till att för sin egen del
10162: inverka på olika ungdomsgängs verksamhet i
10163: 
10164: 
10165: Helsingfors den 14 oktober 1999
10166: 
10167:     Inrikesminister Kari Häkämies
10168: 
10169: 
10170: 
10171: 
10172:                                                                                                              5
10173:                                                               KK 470/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10174: 
10175: 
10176: 
10177: 
10178:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 470/1999 vp
10179: 
10180:                                                Presidentti-instituution arvon palauttaminen
10181: 
10182: 
10183: 
10184: 
10185: Eduskunnan puhemiehelle
10186: 
10187: Ennen vanhaan hyvään aikaan presidentti-insti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10188: tuutio oli arvostettu. Presidentiksi päässyt oli toi-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10189: nen jumalan jälkeen. Hänen käsissään oli kansa-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10190: kunnan kohtalo ja häneen luotettiin. Vaan kuin-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10191: kas on tänä päivänä? Presidentin valtaoikeuksien
10192: murentaminen on johtanut siihen, että presiden-               Aikooko hallitus antaa nopeasti esityk-
10193: tin asemaa ja virkaa ei viitsi enää kukaan lähteä             sen perustuslain muuttamiseksi niin,
10194: tosissaan tavoittelemaan. Vain politiikan sivurai-            että tasavallan presidentin valtaoikeu-
10195: teelle ajautuneet ja juuri pintaan pulpahtaneet               det palautetaan entiselleen niin kuin al-
10196: päiväperhot ovat kiinnostuneita presidentin teh-              lekirjoittanut ja kansanedustaja Vist-
10197: tävistä ja komeasta Mäntyniemen omakotitalos-                 backa ovat perustuslain käsittelyn yh-
10198: ta.                                                           teydessä vaatineet?
10199:     Asialle tarttis tehrä jotakin.
10200: 
10201: 
10202: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10203: 
10204:     Sulo Aittoniemi /alk
10205: 
10206: 
10207: 
10208: 
10209:                                                                                                  Versio 2.0
10210: KK 470/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215: Eduskunnan puhemiehelle
10216: 
10217: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomessa hallitusvaltaa. Tämän mukaisesti pre-
10218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sidentillä on vastaisuudessakin merkittäviä val-
10219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tiollisia toimivaltuuksia muun muassa ulkopoli-
10220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-    tiikassa, lainsäädäntömenettelyssä, ennenaikais-
10221: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ten vaalien määräämisessä ja virkanimityksissä
10222: sen KK 47011999 vp:                                 sekä puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presiden-
10223:                                                     tin sisäpoliittiset toimivaltuudet korostavat presi-
10224:       Aikooko hallitus antaa nopeasti esityk-       dentin asemaa ennen muuta poliittisen järjestel-
10225:       sen perustuslain muuttamiseksi niin,          män kriisi- ja häiriötilanteiden ratkaisemisessa
10226:       että tasavallan presidentin valtaoikeu-       tarvittavana voimavarana. Presidentin tehtäviä ei
10227:       det palautetaan entiselleen niin kuin al-     kuitenkaan luetella tyhjentävästi uudessakaan
10228:       lekirjoittanut ja kansanedustaja Vist-        perustuslaissa, vaan hänen tehtävänsä voivat pe-
10229:       backa ovat perustuslain käsittelyn yh-        rustua myös muihin eduskunnan säätämiin lakei-
10230:       teydessä vaatineet?                           hin.
10231:                                                         Hallituksen mielestä kirjallisessa kysymyk-
10232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sessä esitettyä arviota tasavallan presidentin val-
10233: seuraavaa:                                          taoikeuksien murentamisesta ja tarpeesta palaut-
10234: Uusi Suomen perustuslaki tulee voimaan 1 päivä-     taa presidentti-instituution arvo ei edellä esite-
10235: nä maaliskuuta 2000.                                tyn perusteella voida pitää oikeaan osuneena.
10236:    Perustuslakiuudistuksen keskeisenä sisällölli-   Hallitus ei aio antaa esitystä perustuslain muutta-
10237: senä tavoitteena on ollut Suomen hallitusjärjes-    miseksi kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetulla
10238: telmän parlamentaaristen piirteiden vahvistami-     tavalla tilanteessa, jossa tasavallan presidentti on
10239: nen kuitenkin siten, että tasavallan presidentti    viime kesäkuussa vahvistanut pitkään valmistel-
10240: säilyy edelleen merkittävänä valtioelimenä ja       lun ja eduskunnan suurella äänten enemmistöllä
10241: valtion päänä. Tasavallan presidentin keskeisistä   hyväksymän uuden perustuslain. Sen sijaan hal-
10242: tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään vastai-   litus keskittyy uuden perustuslain täytäntöön pa-
10243: suudessakin perustuslaissa. Uuden perustuslain      nemiseksi tarvittaviin toimiin.
10244: mukaan presidentti ja valtioneuvosto käyttävät
10245: 
10246: 
10247: 
10248: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
10249: 
10250:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
10251: 
10252: 
10253: 
10254: 
10255: 2
10256: Ministems svar                                            KK 470/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261: Tili riksdagens talman
10262: 
10263: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     det. 1 enlighet med detta har presidenten också
10264: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     framöver betydande konstitutionella befogenhe-
10265: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    ter bl.a. i fråga om utrikespolitiken, lagstiftnings-
10266: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     förfarandet, förordnandet om förtida val och
10267: mål SS 470/1999 rd:                                 tjänsteutnämningar samt i egenskap av överbe-
10268:                                                     fålhavare för försvarsmakten. Presidentens inri-
10269:       Har regeringen för avsikt att med det         kespolitiska befogenheter betonar presidentens
10270:       snaraste avlåta en proposition om änd-        ställning som en resurs som behövs framför allt
10271:       ring av grundlagen, så att republikens        vid lösandet av kriser och stömingar i det politis-
10272:       presidents tidigare maktbefogenheter          ka systemet. lnte heller i den nya grundlagen
10273:       återställs på det sätt som undertecknad       finns det dock någon uttömmande uppräkning av
10274:       och riksdagsman Vistbacka har krävt i         presidentens uppgifter, utan de kan också grunda
10275:       samband med behandlingen av nämnda            sig på andra lagar som riksdagen stiftar.
10276:       lag?                                              Enligt regeringen kan den bedömning som
10277:                                                     görs i spörsmålet, dvs. att presidentens maktbefo-
10278: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     genheter har urholkats och att det finns ett behov
10279: föra följande:                                      av att återge presidentinstitutionen dess foma
10280: Finlands nya grundlag träder i kraft den 1 mars     värde, på basis av vad som sagts ovan inte anses
10281: 2000.                                               vara riktig. Regeringen har inte för avsikt att av-
10282:    Det centrala innehållsmässiga målet med          låta någon proposition om ändring av grundla-
10283: grundlagsreformen har varit att förstärka de par-   gen på det sätt som avses i spörsmålet i en situa-
10284: lamentariska dragen i Finlands styrelseskick,       tion där presidenten så sent som i juni har stad-
10285: dock så att republikens president fortfarande är    fåst den nya grundlagen, som har beretts länge
10286: ett betydande statsorgan och statsöverhuvud. Om     och som riksdagen har antagit med stor majori-
10287: republikens presidents viktigaste uppgifter och     tet. Däremot kommer regeringen att koncentrera
10288: befogenheter föreskrivs också framöver i grund-     sig på åtgärder för att verkställa den nya grundla-
10289: lagen. Enligt den nya grundlagen utövas reger-      gen.
10290: ingsmakten i Finland av presidenten och statsrå-
10291: 
10292: 
10293: 
10294: Helsingfors den 7 oktober 1999
10295: 
10296:     Justitieminister Johannes Koskinen
10297: 
10298: 
10299: 
10300: 
10301:                                                                                                        3
10302:                                                             KK 471/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 
10307:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 47111999 vp
10308: 
10309:                                              Turun käräjäoikeuden puukotustuomioiden
10310:                                              suhde yleiseen kansalaisnäkemykseen
10311: 
10312: 
10313: 
10314: 
10315: Eduskunnan puhemiehelle
10316: 
10317: Viime kesänä Suomen Turussa puukotettiin                 Tuomioistuin on riippumaton instituutio (lu-
10318: erään kansanjuhlan yhteydessä toistakymmentä          kuun ottamatta EU:n tuomioistuimen kasvavaa
10319: ihmistä. Heistä yksi kuoli ja moni loukkaantui        määräysvaltaa). Siitä huolimatta sen on otettava
10320: hengenvaarallisesti. Asialle oli nuorisojoukon        huomioon lainsäätäjän ja kansalaisten näkemyk-
10321: toimesta lähdetty vain huvin vuoksi puukottami-       set. Maan hallituksella täytyy olla tähän asiaan
10322: sen tarkoituksessa. Asiasta uutisoitiin voimak-       keinot.
10323: kaasti, joten kaikilla Suomen kansalaisilla oli
10324: mahdollisuus muodostaa siitä oma näkemyksen-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10325: sä.                                                   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10326:     Nyt tuomiot on luettu: yksi mielentilatuki-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10327: mukseen ja muut nuorisorangaistuksiin. Teon te-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10328: kijät nauroivat ivallisesti tuomioistuimelle ja yh-
10329: teiskunnalle. Mihin olet mennyt, suomalainen                Mitä hallitus aikoo Turun käräjäoikeu-
10330: yhteiskunta, ja mihin ovat lahonneet sen riippu-            den päätösten pohjalta tehdä, että kan-
10331: mattomien tuomioistuinten jäsenten aivot? Tuo-              salaisten luottamus tuomioistuinten toi-
10332: mioistuinkäsittely oli yhteiskunnallinen farssi,            mintakykyyn voidaan palauttaa?
10333: jota ei voi hyväksyä kukaan.
10334: 
10335: 
10336: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10337: 
10338:     Sulo Aittoniemi /alk
10339: 
10340: 
10341: 
10342: 
10343:                                                                                                Versio 2.0
10344: KK 471/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
10345: 
10346: 
10347: 
10348: 
10349: Eduskunnan puhemiehelle
10350: 
10351: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sairaana tai satunnaisessa mielenhäiriössä teh-
10352: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          dystä teosta rangaista, vaan sairautta tulee hoitaa.
10353: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tuomioiden herättämää yleistä arvostelua voi-
10354: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       daan pitää ymmärrettävänä rikosten vakavuuden
10355: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ja silmittömyyden takia. Rikosuutisten perusteel-
10356: sen KK 47111999 vp:                                    la käsityksensä muodostavilla ei ole kuitenkaan
10357:                                                        kokonaan käytössään se tosiasia-aineisto, johon
10358:        Mitä hallitus aikoo Turun käräjäoikeu-         tuomioistuin on perustanut tuomionsa.
10359:        den päätösten pohjalta tehdä, että kan-            Kaksi syytetyistä tuomittiin käräjäoikeudessa
10360:        salaisten luottamus tuomioistuinten toi-       nuorisorangaistuksiin, kolme ehdollisiin van-
10361:        mintakykyyn voidaan palauttaa?                 keusrangaistuksiinja kaksi sakkoon. Nuorisoran-
10362:                                                        gaistukseen ei edes voida tuomita muita kuin
10363: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         henkilöitä, jotka rikoksen tekohetkellä ovat ol-
10364: ti seuraavaa:                                         leet alle 18-vuotiaita. Nyt tuomitut olivat teko-
10365: Kysymyksen taustalla ovat Turussa tämän vuo-          hetkellä olleet 15- ja 16-vuotiaita. Nuorisoran-
10366: den vappuna tapahtuneet ja suurta huomiota he-        gaistuksen tavoitteena on, paitsi toimia ojentava-
10367: rättäneet puukotustapaukset Tapausten oikeus-         na seuraamuksena, myös tukea nuorta hänen elä-
10368: käsittely on kahdella tapaa kesken. Ensinnäkään       mäntilanteessaan ja auttaa häntä sopeutumaan
10369: pääsyytetylle ei vielä ole voitu antaa tuomiota,      yhteiskuntaan. Näiden tavoitteiden saavuttami-
10370: koska hänestä ollaan vasta tekemässä mielentila-      sessa nuorisorangaistuksen mahdollisuudet ovat
10371: tutkimusta. Muiden syytettyjen tuomioista puo-        paremmat kuin ehdollisen tai ehdottoman van-
10372: lestaan on kokonaisuudessaan ilmoitettu tyyty-        keusrangaistuksen, joka sekin joissakin tapauk-
10373: mättömyyttä, joten asia tultaneen käsittelemään       sissa on nuorisorangaistuksen vaihtoehto. On
10374: vielä ainakin hovioikeudessa.                         myös muistettava, että toimet Turussa tuomittu-
10375:    Ei ole pidetty sopivana sitä, että oikeusminis-    jen nuorten elämäntilanteen muuttamiseksi oli-
10376: teri ottaisi kantaa riippumattomissa tuomiois-        vat käynnistyneet jo ennen käräjäoikeuden käsit-
10377: tuimissa parhaillaan käsiteltävinä oleviin oikeus-    telyä. Toinen nuorisorangaistukseen tuomittu
10378: tapauksiin. Turun käräjäoikeuden puukotusasias-       henkilö oli jo ennen tuomiota otettu lastensuoje-
10379: sa tekemiä päätöksiä ei siten ole tässä vaiheessa     lulain nojalla huostaan ja sijoitettu lastensuo-
10380: mahdollista ryhtyä arvioimaan. Eräät yleisluon-       jelulaitokseen.
10381: teiset huomiot saattavat silti olla paikallaan.           Varsinainen kysymys koskee kansalaisten
10382:    Mielikuvia käräjäoikeuden antamien rangais-        luottamuksen palauttamista oikeuslaitokseen.
10383: tusten ankaruudesta on saattanut ohjata se, ettei     Yhdestä, olennaisilta osiltaan keskeneräisestä oi-
10384: henkirikoksesta epäiltyä pääsyytettyä tuomittu        keustapauksesta ja sen aiheuttamista reaktioista
10385: käräjäoikeudessa rangaistukseen, vaan hänet           ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä kansalaisten
10386: määrättiin mielentilatutkimukseen. Tätä ratkai-       luottamuksen suhteen. Kansalaisten luottamuk-
10387: sua ei sinänsä ole arvosteltu. Yleisesti hyväksy-     sesta oikeuslaitokseen on käytettävissä varsin
10388: tään se rikoslakiin kirjattu periaate, ettei mieli-   tuoretta tutkimustietoa. Oikeuspoliittisen tutki-
10389: 
10390: 
10391: 2
10392: Ministerin vastaus                                          KK 47111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10393: 
10394: 
10395: 
10396: muslaitoksen toukokuussa 1999 julkaiseman tut-        sa luottamus oikeuslaitokseen on myös euroop-
10397: kimuksen mukaan kaksi kolmannesta suomalai-           palaisen keskiarvon yläpuolella.
10398: sista luotti marraskuussa 1998 oikeuslaitokseen          Luottamuksen palautuminen vielä korkeam-
10399: hyvin paljon tai melko paljon. Luottamus on py-       piin, ennen 1980-luvun loppua mitattuihin lukui-
10400: synyt viimeiset kymmenen vuotta hyvin vakaa-          hin, on toivottavaa ja mahdollista. Hallitus osal-
10401: na. Instituutioista ainoastaan poliisiin ja puolus-   taan pyrkii kehittämään riippumattomien tuo-
10402: tusvoimiin luotetaan selvästi enemmän. Suomes-        mioistuinten toimintaedellytyksiä ja siten myös
10403:                                                       niiden työn laadun ja luotettavuuden perustaa.
10404: 
10405: 
10406: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
10407: 
10408:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
10409: 
10410: 
10411: 
10412: 
10413: 10 200661
10414:                                                                                                       3
10415: KK 47111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministerns svar
10416: 
10417: 
10418: 
10419: 
10420: Tili riksdagens talman
10421: 
10422: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gåtts av en person som är psykiskt sjuk eller som
10423: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        har råkat i tillfållig sinnesförvirring inte bestraf-
10424: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       fas, utan att personen skall få vård.
10425: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-            Den allmänna kritik som domarna har väckt är
10426: mål SS 471/1999 rd:                                    förståelig på grund av brottens allvarliga och be-
10427:                                                        sinningslösa karaktär. De som bildar sig en upp-
10428:        Vad ämnar regeringen göra för att åter-         fattning på basis av brottsnotiser har dock inte
10429:        ställa medborgarnas förtroende för att          tillgång till hela det faktamaterial på vilket dom-
10430:        domstolarnajungerar, utgående från de           stolen har grundat sin dom.
10431:        beslut som Abo tingsrätt har fattat?                Två av de åtalade dömdes i tingsrätten tili ung-
10432:                                                        domsstraff, tre tili villkorliga fångelsestraff och
10433: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        två tili böter. Tili ungdomsstraff kan endast per-
10434: föra följande:                                         soner som vid tidpunkten för brottet har varit
10435: Bakgrunden till spörsmålet är de fall av kniv-         yngre än 18 år dömas. De som nu dömdes var 15
10436: huggning som inträffade under valborgsmässo-           och 16 år gamla vid tidpunkten för brottet. Syftet
10437: helgen i år och som har väckt stor uppmärksam-         med ungdomsstraffet är att straffet, förutom att
10438: het. Behandlingen av fallen i rätten har ännu inte     fungera som en tillrättavisande påföljd, skall stö-
10439: slutförts i två avseenden. För det första har den      da den unga i hans livssituation och främja hans
10440: huvudåtalade ännu inte kunnat dömas, eftersom          anpassning i samhället. Ungdomsstraffet ger
10441: personen skall undergå sinnesundersökning. Be-         bättre möjligheter att nå dessa mål än villkorligt
10442: träffande de övriga åtalades domar har missnöje        eller ovillkorligt fångelsestraff, som också i en
10443: anmälts med domarna i deras helhet, varför sa-         del fall utgör ett altemativ till ungdomsstraff.
10444: ken ännu torde behandlas åtminstone i hovrätten.       Man bör också komma ihåg att åtgärder för att
10445:     Det har inte ansetts lämpligt att justitieminis-   förändra l!vssituationen för de ungdomar som
10446: tern tar ställning till rättsfall vilkas behandling    dömdes i Abo hade börjat vidtas redan innan be-
10447: pågår i en oberoende domstol. Det är således inte      handlingen i tingsrätten inleddes. Den ena av de
10448: möjligt att i detta nu ta ställning tili Åbo tings-    ungdomar som dömdes till ungdomsstraff hade
10449: rätts beslut i knivhuggningsmålet. Det kan emel-       redan före domen omhändertagits med stöd av
10450: lertid vara på sin plats med några kommentarer         barnskyddslagen och placerats på barnskyddsan-
10451: av allmän natur.                                       stalt.
10452:     Det är möjligt att uppfattningarna om att tings-       Den egentliga frågan gäller hur medborgarnas
10453: rätten inte har dömt ut tillräckligt stränga straff    förtroende för rättsväsendet skall kunna återstäl-
10454: har påverkats av att den huvudåtalade, som miss-       las. Det är inte skäl att på basis av ett till väsent-
10455: stänks för brott mot liv, inte dömdes till straff i    liga delar ännu oavgjort rättsfall och de reaktio-
10456: tingsrätten utan det bestämdes att han skulle un-      ner det har gett upphov tili dra några slutsatser
10457: dergå sinnesundersökning. Detta beslut har i sig       om detta. Det finns fårska utredningar att tillgå
10458: inte kritiserats. I allmänhet godkänns den princip     om medborgarnas förtroende för rättsväsendet.
10459: i strafflagen enligt viiken en gärning som har be-     Enligt en undersökning som rättspolitiska forsk-
10460: 
10461: 
10462: 4
10463: Ministems svar                                             KK 471/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10464: 
10465: 
10466: 
10467: ningsinstitutet publicerade i maj 1999 litade två        Det är önskvärt, och också möjligt, att återstäl-
10468: tredjedelar av finländama i november 1998 i          la förtroendet tili de ännu högre siffror som upp-
10469: mycket eller relativt hög grad på rättsväsendet.     mättes före slutet av 1980-talet. Regeringen strä-
10470: Förtroendet har hållits på en mycket stabil nivå     var för sin del efter att utveckla de oberoende
10471: under de senaste tio åren. Av institutionerna åt-    domstolamas verksamhetsbetingelser och där-
10472: njuter endast polisen och försvarsmakten ett klart   med också grunden för kvaliteten på och tillför-
10473: större förtroende. Förtroendet för rättsväsendet     litligheten hos det arbete de utför.
10474: är också på en högre nivå i Finland än i Europa i
10475: genomsnitt.
10476: 
10477: 
10478: 
10479: Helsingfors den 13 oktober 1999
10480: 
10481:     Justitieminister Johannes Koskinen
10482: 
10483: 
10484: 
10485: 
10486:                                                                                                         5
10487:                                                               KK 472/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10488: 
10489: 
10490: 
10491: 
10492:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 472/1999 vp
10493: 
10494:                                                Eläkeläisten sv-maksun alentaminen
10495: 
10496: 
10497: 
10498: 
10499: Eduskunnan puhemiehelle
10500: 
10501: Laman aikana eläkeläisten sairausvakuutusmak-           Iee lohtua tupo-pöydässä. Mitä asia siellä tekee,
10502: sua korotettiin 4,20 penniin äyriltä. Maksua lu-        kun siellä ei ole eläkeläisten edustajiakaan.
10503: vattiin alentaa heti, kun se on taloudellisista syis-
10504: tä mahdollista. Sairausvakuutusmaksua alennet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10505: tiinkin viime vaalikauden aikana 0,30 pennillä,         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10506: mutta se on edelleen 2,40 penniä korkeampi kuin         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10507: palkansaajilla.                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10508:    Viime vaalikampanjan aikana ehdokkaat alle-
10509: kirjoittanutta lukuun ottamatta tarjosivat eläke-             Milloin ja missä aikataulussa hallitus
10510: läisille kahvikupposia ja keskusteluja ilmoittaen             aikoo pitää kiinni lupauksestaan pois-
10511: pitävänsä huolen ylimääräisen sv-maksun poista-               taa eläkeläisten ylimääräinen sairaus-
10512: misesta. Niin kävi kuin epäiltiin. Vaalienjälkeen             vakuutusmaksu ja
10513: eläkeläiset saivat istua paljaalla takapuolella lu-
10514: mihankeen. Hallituksen budjettiesitys ei sisällä              millä perusteilla asia on mukana ns.
10515: sv-maksun alennusta. On lupailtu, että asiaan tu-             tupa-pöydässä?
10516: 
10517: 
10518: 
10519: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10520: 
10521:     Sulo Aittoniemi /alk
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526:                                                                                                  Versio 2.0
10527: KK 472/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                Ministerin vastaus
10528: 
10529: 
10530: 
10531: 
10532: Eduskunnan puhemiehelle
10533: 
10534: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tus poistettiin kokonaan vuonna 1999. Eläkkeen-
10535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        saajilta perittävää korotettua sairausvakuutus-
10536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maksua on alennettu 0,3 pennillä veroäyriltä
10537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     vuosina 1998 ja 1999. Eläkkeensaajilta peritty
10538: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       korotettu maksu on siten tällä hetkellä 2,4 penniä
10539: sen KK 47211999 vp:                                  veroäyriltä.
10540:                                                         Pääministeri Lipposen II hallituksen hallitus-
10541:        Milloin ja missä aikataulussa hallitus        ohjelman mukaan hallitus varautuu vaalikauden
10542:        aikoo pitää kiinni lupauksestaan pois-        aikana 10-11 miljardin markan suuruisiin tulo-
10543:        taa eläkeläisten ylimääräinen sairaus-        vero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden ke-
10544:        vakuutusmaksu ja                              vennyksiin, mikä edellyttää talouskasvun jatku-
10545:                                                      mista vakaana, maltillisia tulopoliittisia ratkai-
10546:        millä perusteilla asia on mukana ns.          suja ja verorakenteen kehittämistä. Lisäksi halli-
10547:        tupa-pöydässä?                                tusohjelmassa todetaan, että eläkeläisten ylimää-
10548: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        räisen sairausvakuutusmaksun alentamista jatke-
10549: ti seuraavaa:                                        taan.
10550:                                                         Eduskunnalle on annettu budjettilakiaikatau-
10551: Osana valtiontalouden tasapainottamisto1mra          lun mukaisesti hallituksen esitys vuodelta 2000
10552: eläkkeensaajilta alettiin vuonna 1993 periä koro-    suoritettavaa vakuutetun sairausvakuutusmak-
10553: tettua sairausvakuutusmaksua. Korotetun mak-         sua ja työnantajan sosiaaliturvamaksua koske-
10554: sun määrä oli vuonna 1993 kaksi penniä veroäy-       vaksi lainsäädännöksi (HE 63/1999 vp ). Kuten
10555: riltä ja vuosina 1994-1997 kolme penniä vero-        kyseessä olevan esityksen perusteluissa on todet-
10556: äyriltä. Vuonna 1993 eläkkeensaajilta alettiin li-   tu, hallitus on varautunut tulopoliittisen koko-
10557: säksi periä yhdellä pennillä veroäyriltä korotet-    naisratkaisun syntymiseen. Hallitus pyrkii vero-
10558: tua kansaneläkevakuutusmaksua.                       ratkaisuillaan taloudellisen kasvun ja työllisyy-
10559:     Vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun pe-         den kohenemisen edellytysten parantamiseen.
10560: rimisestä luovuttiin vuoden 1996 alusta. Tällöin        Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu ei ole
10561: päättyi myös eläkkeensaajien korotetun kansan-       mukana niin sanotussa tupo-pöydässä, toisin sa-
10562: eläkevakuutusmaksun periminen. Myös eläk-            noen siitä ei päätetä tulopoliittisissa neuvotte-
10563: keensaajia koskeuutta sairausvakuutusmaksun          luissa, vaan hallitus voi tehdä päätöksen sairaus-
10564: porrastusta 80 000 äyrin ylittävien tulojen osal-    vakuutusmaksun määrästä erikseen myöhemmin
10565: ta lievennettiin vuosina 1996 ja 1997, ja porras-    syksyllä. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä päätetty.
10566: 
10567: 
10568: 
10569: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
10570: 
10571:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10572: 
10573: 
10574: 2
10575: Ministems svar                                              KK 472/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10576: 
10577: 
10578: 
10579: 
10580: Tili riksdagens talman
10581: 
10582: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      sionstagarna har sänkts med 0,3 penni per skatte-
10583: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      öre åren 1998 och 1999. För närvarande är den
10584: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     förhöjda premie som uppbärs av pensionärerna
10585: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      därmed 2,4 penni per skatteöre.
10586: mål SS 472/1999 rd:                                     Enligt regeringsprogrammet för statsminister
10587:                                                      Lipponens II regering bereder regeringen sig un-
10588:       När och enligt viiken tidtabell ämnar re-      der va1perioden på lättnader på 10-11 mrd. mk
10589:       geringen uppfylla sitt löfte om att slopa      när det gäller grunderna för inkomstskatten och
10590:       den extra sjuliförsäkringspremien för          socialförsäkringsavgifterna. Detta förutsätter att
10591:       pensionärer och                                den ekonomiska tillväxten är fortsatt hög, att de
10592:                                                      inkomstpolitiska lösningarna är moderata och att
10593:       på vilka grunder är ärendet uppe tili be-      skattestrukturen utvecklas. Dessutom konstate-
10594:       handling i samband med de inkomstpoli-         ras det i regeringsprogrammet att den extra sjuk-
10595:       tis ka förhandlingarna?                        försäkringspremien för pensionärer skall sänkas
10596: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ytterligare.
10597:                                                         Regeringen har inom ramen för tidtabellen för
10598: föra följande:
10599:                                                      budgetlagarna avlåtit en proposition till riksda-
10600: Som en del av de åtgärder som syftar tili att ba-    gen med förslag tilllagstiftning om den försäkra-
10601: lansera statsekonomin började man 1993 uppbä-        des sjukförsäkringspremie och arbetsgivares so-
10602: ra förhöjd sjukförsäkringspremie av pensionsta-      cialskyddsavgift för 2000 (RP 63/1999 rd). Så-
10603: garna. Den förhöjda premien uppgick till två pen-    som konstateras i motiveringen tili propositio-
10604: ni per skatteöre 1993 och tre penni per skatteöre    nen har regeringen berett sig på en kommande in-
10605: 1994-1997. År 1993 började man dessutom av           komstpolitisk helhetslösning. Regeringen strä-
10606: pensionstagarna uppbära folkpensionspremie           var i sina skatteuppgörelser efter att förbättra för-
10607: som förhöjts med en penni per skatteöre.             utsättningarna för ekonomisk tillväxt och ökad
10608:    Den försäkrades folkpensionspremie slopades       sysselsättning.
10609: från ingången av 1996. Härvid slopades också            Frågan om pensionstagarnas sjukförsäkrings-
10610: uppbörden av pensionstagarnas förhöjda folk-         premier är inte med bland de ärenden som be-
10611: pensionspremie. Differentieringen av även pen-       handlas vid de inkomstpolitiska förhandlingar-
10612: sionstagarnas förhöjda sjukförsäkringspremie i       na, och avgörs därmed inte heller i samband med
10613: fråga om inkomster som överstiger 80 000 skat-       dessa, utan regeringen fattar ett särskilt beslut om
10614: teören har lindrats under 1996 och 1997, och         sjukförsäkringspremiens belopp i samband med
10615:  1999 slopades differentieringen helt. Den förhöj-   skatteuppgörelserna senare denna höst. Den ex-
10616: da sjukförsäkringspremien som uppbärs av pen-        akta tidtabellen har ännu inte fastställts.
10617: 
10618: 
10619: 
10620: Helsingfors den 12 oktober 1999
10621: 
10622:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
10623: 
10624: 
10625:                                                                                                         3
10626:                                                               KK 473/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
10627: 
10628: 
10629: 
10630: 
10631:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 473/1999 vp
10632: 
10633:                                               Nokian Tottijärven sinileväkasvustojen torju-
10634:                                               minen
10635: 
10636: 
10637: 
10638: 
10639: Eduskunnan puhemiehelle
10640: 
10641: Nokian Tottijärvessä on esiintynyt sinilevää           saastuttamiajärviä. Menetelmiä sinilevän lisään-
10642: useina kesinä. Erityisen runsaasti leväesiintymiä      tymisen estämiseksi ja poistamiseksi taloudelli-
10643: on ollut kuluneena kesänä. Sinilevien runsas           sesti ei vielä tunneta riittävästi, jonka vuoksi tut-
10644: esiintyminen estää järven virkistys- ja talouskäy-     kimusta ja erilaisten menetelmien kehittämistä
10645: tön lähes kokonaan. Tottijärvi on suhteellisen         tulee kokeilla saastuneissa järvissä.
10646: matala, eikä järveen laske sellaisia vesistöjä,
10647: joista tulisi runsaasti uutta puhdasta vettä. Järven   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10648: valuma-alue on tiheästi asuttua aluetta. Järven        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10649: veden laatua on pyritty parantamaan poistamalla        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10650: järvestä roskakalaa. Ravinteita järvenpohjassa on      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10651: runsaasti ja ilman tehokkaita kunnostustoimia si-
10652: nilevien esiintyminen uusiutuu tulevina kesinä,              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10653: mikä rajoittaa edelleen järven virkistys- ja ta-             tyä tutkimuksen ja kokeilutoiminnan li-
10654: louskäyttöä. Nokian Tottijärvi ja Kangasalan                 säämiseksi, että esimerkiksi sinilevän
10655: Kirkkojärvi ovat Pirkanmaalla pahiten sinilevän              saastuttama Nokian Tottijärvi voitaisiin
10656:                                                              puhdistaa !evästä?
10657: 
10658: 
10659: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10660: 
10661:     Mikko Kuoppa /vas
10662: 
10663: 
10664: 
10665: 
10666:                                                                                                   Versio 2.0
10667: KK 473/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                      Ministerin vastaus
10668: 
10669: 
10670: 
10671: 
10672: Eduskunnan puhemiehelle
10673: 
10674: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Yhdistys järjestää kuluvan lokakuun viimeise-
10675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nä lauantaina koulutus- ja tiedotuspäivän, jossa
10676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asukkaille tiedotetaan toteutetuista ja suunnitel-
10677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             luista toimenpiteistä. Päivän ohjelmaan osallistu-
10678: Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vat järviyhdistyksen lisäksi Nokian kaupunki ja
10679: sen KK 473/1999 vp:                                   Pirkanmaan ympäristökeskus.
10680:                                                           Ympäristöministeriössä on tiedostettu vesistö-
10681:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      jen kasvanut kunnostustarve. Valtioneuvoston
10682:        tyä tutkimuksen ja kokeilutoiminnan li-        periaatepäätöksessä vesien suojelun tavoitteista
10683:        säämiseksi, että esimerkiksi sinilevän         vuoteen 2005 vesien hoito ja kunnostus on oma-
10684:        saastuttama Nokian Tottijärvi voitaisiin       na pääkohtanaan. Suomi on tukenut EU:n valmis-
10685:        puhdistaa /evästä?                             teilla olevaa direktiiviä vesipolitiikan puitteista,
10686:                                                       jossa pitkän tähtäimen tavoitteena on kaikkien
10687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vesistönosien hyvä tila. Hallitus on antanut edus-
10688: ti seuraavaa:                                         kunnalle esityksen ympäristönsuojelu- ja vesi-
10689: Tottijärvi on rehevä ja pääosin peltojen ympä-        lainsäädännön uudistamiseksi. Uudistuksessa ke-
10690: röimä järvi, jonka rannoilla on haja-asutusta ja      hitetään säädöksiä, jotka auttavat vähentämään
10691: myös loma-asutusta. Peltojen ja haja-asutuksen        mm. viemäröimättömän asutuksen aiheuttamaa
10692: lisäksi järveen tulee ravinteita noin 20 taloudelle   hajakuormitusta. Lakiesityksessä (19 §) on
10693: mitoitetusta jätevesipuhdistamosta. Järven pinta-     myös annettu kunnille mahdollisuus antaa ympä-
10694: ala on vain 70 hehtaaria ja sen keskisyvyys on 2,8    ristönsuojelumääräyksiä, jotka koskevat alueita
10695: metriä. Järveen tulee vesiä pieneltä valuma-          tai vyöhykkeitä, joilla rajoitetaan jätevesien joh-
10696: alueelta ja sen vuoksi veden vaihtuminen on huo-      tamista tai tietyillä ehdoilla lannan tai lannoittei-
10697: noa. Huono tilanne kärjistyy pitkänä kuivana          den käyttöä maataloudessa.
10698: kautena kuten viime kesänä. Tottijärven kunnos-           Ympäristöklusterin tutkimusohjelmassa on
10699: tamisesta on tehty aloitteita alueelliselle ympä-     osoitettu hajakuormituksen ja rehevöitymisen
10700: ristökeskukselle.                                     torjuntaa kehittäviin hankkeisiin ympäristömi-
10701:    Tottijärvelle on keväällä 1999 perustettu järvi-   nisteriön ja Teknologian kehittämiskeskuksen
10702: yhdistys, joka suunnittelee ja kehittää järven pa-    varoja yli kolme miljoonaa markkaa kahden vii-
10703: rantamista. Järviyhdistyksen toimesta on aloitet-     me vuoden aikana. Riista- ja kalatalouden tutki-
10704: tu hoitokalastus, jota jatketaan ensi vuonna. Jär-    muslaitoksella ja kalatalous- ja ympäristöhallin-
10705: viyhdistys on myös mukana Tampereen yliopis-          nolla on käynnissä hoitokalastuksesta yhteinen
10706: ton sosiaalipolitiikan laitoksen haastattelututki-    laaja tutkimushanke, joka valmistuu vuonna
10707: muksissa, joissa selvitetään asukkaiden mielipi-      2001.
10708: teitä järvestä ja sen käytöstä sekä asukkaiden val-       Vuoden 1999 loppuun mennessä valmistuvas-
10709: miudesta osallistua ja panostaa läheiseen vesi-       sa Suomen ympäristökeskuksen tekemässä selvi-
10710: luontoon.                                             tyksessä on tullut esille noin 1 300 kunnostetta-
10711:                                                       vaa järveä ja 400 jokikohdetta. Tottijärvi on yksi
10712: 
10713: 
10714: 2
10715: Ministerin vastaus                                         KK 473/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
10716: 
10717: 
10718: näistä kohteista. Rehevien järvien kunnostami-       kempi suunnittelu ja toteuttaminen on harkittava
10719: seen tarvitaan useita toisiaan täydentäviä toimen-   aina paikallisten olosuhteiden mukaan.
10720: piteitä. Järveen tulevan kuormituksen vähentä-          Ympäris töminis teri ö pitää tärkeänä alueen
10721: minen on onnistuneen kunnostuksen edellytys.         asukkaiden omatoimisuutta järvien kunnostami-
10722: Lisäksi tarvitaan hoitokalastusta, kasvillisuuden    sessa. Ministeriö tukee asukkaiden, kuntien ja
10723: niittoa, syvänteen hapetustaja mahdollisesti poh-    ympäristökeskusten yhteistyössä toteuttamia jär-
10724: jasedimentin kunnostusta. Toimenpiteiden tar-        vien kunnostaruishankkeita vahvistettavien ta-
10725:                                                      lousarvioesitysten mukaisesti.
10726: 
10727: 
10728: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
10729: 
10730:     Ympäristöministeri Satu Hassi
10731: 
10732: 
10733: 
10734: 
10735:                                                                                                    3
10736: KK 473/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                        Ministems svar
10737: 
10738: 
10739: 
10740: 
10741: Tili riksdagens talman
10742: 
10743: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Nu, sista lördagen i oktober, ordnar förening-
10744: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         en en utbildnings- och informationsdag där de
10745: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        boende informeras om vad som har gjorts och vil-
10746: Mikko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga           ka planer som finns. I programmet deltar utöver
10747: spörsmål SS 473/1999 rd:                                föreningen Nokia stad och Birkalands miljöcen-
10748:                                                        tral.
10749:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              Miljöministeriet är medvetet om att behovet
10750:        för att öka forslmings- och försöksverk-        att sätta i stånd insjövattnen ökar. Statsrådets
10751:        samheten så att t.ex. sjön Tottijärvi i No-     principbeslut om målen för vattenvården fram tili
10752:        kia, som är förorenad av blågröna al-           år 2005 innehålier mål som gäller vård och
10753:        ger, skall kunna rensas från alger?             iståndsättning av vattnen. Finland har stött EU:s
10754:                                                        ramdirektiv för vattenpolitiken, som är under be-
10755: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        redning, och vars långsiktsmål är att tillståndet
10756: föra följande:                                          skall vara gott i alla delar av vattendragen. Re-
10757: Tottijärvi är en eutrofierad sjö som huvudsakli-       geringen har förelagt riksdagen en proposition
10758: gen är omgiven av åkrar, men utmed strändema           med förslag om revidering av miljöskydds- och
10759: finns också glesbebyggelse och viss fritidsbosätt-     vattenlagstiftningen. I denna reform ingår be-
10760: ning. I tiliägg tili näringsutsläppen från åkrama      stämmelser som bidrar tili att minska den diffusa
10761: och den spridda bosättningen tar sjön emot när-        belastningen bl.a. från bebyggelse som saknar
10762: salter från ett vattenreningsverk dimensionerat        avlopp. I lagpropositionen (19 §) ingår också
10763: för ca 20 hushåli. Sjöns areal är bara 70 hektar       möjlighet för kommunema att utfårda miljö-
10764: och medeldjupet 2,8 m. Tilirinningsområdet är li-      skyddsbestämmelser för vissa områden eller zo-
10765: tet, och vattenutbytet därmed begränsat. Den då-       ner där man begränsar avledningen av avlopps-
10766: liga situationen accentureras under långa torrpe-      vatten eller, under vissa villkor, användningen av
10767: rioder såsom i somras. Initiativ om iståndsätt-        gödsel eller gödselmedel i jordbruket.
10768: ning av Tottijärvi har tagits hos den regionala            Under de två senaste åren har över tre miljo-
10769: milj öcentralen.                                       ner mark av miljöministeriets och Teknologiska
10770:    Våren 1999 grundades en förening kring sjön         utvecklingscentralens medel inom ramen för mil-
10771: Tottijärvi, som lägger upp planer för och arbetar      jöklustrets forskningsprogram anvisats för pro-
10772: på att förbättra sjöns tilistånd. Föreningen har in-   jekt som gäller bekämpning av den diffusa be-
10773: lett vårdfiske, som fortsätter nästa år. Förening-     lastningen och eutrofieringen samt iståndsätt-
10774: en är också med i en intervjubaserad undersök-         ning av vattnen. Vilt- och fiskeriforskningsinsti-
10775: ning som görs av Tammerfors universitets insti-        tutet har tillsammans med fiskeri- och miljöför-
10776: tution för socialpolitik och går ut på att klarlägga   valtningama har ett stort gemensamt forsknings-
10777: ortbefolkningens åsikter om sjön och använd-           projekt som gäller vårdfiske och slutförs 2001.
10778: ningen av den samt deras beredskap att vara med           Finlands miljöcentral håller på med en under-
10779: om att satsa på sjön med omgivningar.                  sökning som blir klar före årsskiftet och visar att
10780:                                                        det finns omkring 1 300 sjöar och 400 åar eller
10781: 
10782: 
10783: 4
10784: Ministems svar                                               KK 473/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
10785: 
10786: 
10787: älvar som borde sättas i stånd. Tottijärvi hör till    ringen och genomförandet av åtgärdema måste
10788: dem. Iståndsättningen av eutrofa sjöar kräver oli-     alltid prövas på basis av de lokala förhållandena.
10789: ka åtgärder som kompletterar varandra. För att en         Miljöministeriet anser det viktigt att de som
10790: sådan iståndsättning skall lyckas krävs ett antal      bor i området själva engagerar sig i iståndsätt-
10791: åtgärder som kompletterar varandra. En förut-          ningen av sjön. Ministeriet har med medel som i
10792: sättning för att iståndsättningen skalllyckas är att   statsbudgeten reserverats för miljöarbeten stött
10793: belastningen på sjön minskas. Dessutom behövs          iståndsättningsprojekt som genomförs av lokal-
10794: vårdfiske, slåtter av växtligheten, syrsättning av     befolkningen, kommunema och miljöcentraler-
10795: djupa ställen och eventuellt också iståndsättning      na i samråd med varandra och ser fram emot att
10796: av bottensedimenten. Den mer detaljerade plane-        sådan finansiering kan ordnas också under kom-
10797:                                                        mande år.
10798: 
10799: 
10800: Helsingfors den 15 oktober 1999
10801: 
10802:     Miljöminister Satu Hassi
10803: 
10804: 
10805: 
10806: 
10807:                                                                                                        5
10808:                                                             KK 474/1999 vp- Kari Uotila /vas ym.
10809: 
10810: 
10811: 
10812: 
10813:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 474/1999 vp
10814: 
10815:                                              Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus
10816: 
10817: 
10818: 
10819: 
10820: Eduskunnan puhemiehelle
10821: 
10822: Telakkateollisuus Suomessa työllistää suoraan ja      si mahdollisimman suurelta osin suomalaisessa
10823: välillisesti noin 30 000 suomalaista. Työvoima-       omistuksessa.
10824: valtainen ala tuottaa miljardiluokan vero- ja mak-
10825: sutulot kunnille ja valtiolle. Telakoiden sijainti-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10826: paikkakuntien ohella alan työllisyysvaikutukset       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10827: ulottuvat laajan alihankintatoiminnan kautta ym-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10828: päri maata.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10829:    Valtaosan telakkateollisuudesta muodostavat
10830: Masa-Yardsin telakat. Norjalaisen K vaernerin               Mitä hallitus aikoo tehdä suomalaisen
10831: päätettyä luopua telakkateollisuudestaan on                 telakkateollisuuden turvaamiseksi ja py-
10832: myös Masa-Yards myynnissä. Spekulaatiot mah-                symiseksi pääosin suomalaisessa omis-
10833: dollisista uusista omistajista ja heidän pyrkimyk-          tuksessa ja
10834: sistään huolestuttavat telakoiden henkilöstöä.
10835: Erityisen huolissaan henkilöstö on mahdollisuu-             aikooko hallitus tämän turvaamiseksi
10836: desta, että kaikki ulkolaiset ostajakandidaatit ei-         toimia siten, että tarvittaessa myös val-
10837: vät olisi liikkeellä tavoitteenaan telakoiden toi-          tio tulisi osaomistajaksi sekä
10838: minnan jatkaminen ja kehittäminen. Telakoiden               aikooko hallitus turvata uusien laivati-
10839: henkilöstö toivoo myös valtiovallalta konkreetti-           lausten rakennusaikaisen täysimääräi-
10840: sia toimia Masa-Yardsin telakoiden toiminnan ja             sen rahoituk5en esimerkiksi Finnveran
10841: työpaikkojen turvaamiseksi ja niiden pysymisek-             antamien takausten avulla?
10842: 
10843: 
10844: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10845: 
10846:     Kari Uotila /vas
10847:     Mikko Immonen /vas
10848: 
10849: 
10850: 
10851: 
10852:                                                                                                Versio 2.0
10853: KK 474/1999 vp- Kari Uotila /vas ym.                                                 Ministerin vastaus
10854: 
10855: 
10856: 
10857: 
10858: Eduskunnan puhemiehelle
10859: 
10860: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallitus ja erityisesti kauppa- ja teollisuusmi-
10861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       nisteriö on saanut viime keväästä lähtien tilan-
10862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teen kehittymisestä säännöllisesti informaatiota
10863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Uoti-     ostajakonsortiolta, jossa suomalaisten rahoitta-
10864: lan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     jien osuus on merkittävä.
10865: sen KK 474/1999 vp:                                    Parhaana mahdollisena ratkaisuna hallitus pi-
10866:                                                     tää lopputulemaa, jossa Helsingin ja Turun tela-
10867:       Mitä hallitus aikoo tehdä suomalaisen         kat joutuvat muodostettavalle yhtiölle, jossa pää-
10868:       telakkateollisuuden turvaamiseksi ja py-      osin on suomalaisomistusta ja joka turvaa telak-
10869:       symiseksi pääosin suomalaisessa omis-         kateollisuuden jatkumisen ja kilpailukykyisen
10870:       tuksessa ja                                   osaamisen perinteisillä suomalaisilla telakka-
10871:                                                     paikkakunnilla. Käydyissä neuvotteluissa ja kes-
10872:       aikooko hallitus tämän turvaamiseksi          kusteluissa kauppa- ja teollisuusministeriö on an-
10873:       toimia siten, että tarvittaessa myös val-     tanut tukensa tällaiselle ratkaisulle.
10874:       tio tulisi osaomistajaksi sekä                   Toistaiseksi hallitus on lähtenyt ja lähtee siitä,
10875:       aikooko hallitus turvata uusien laivati-      ettei valtio suoranaisesti tule mahdollisesti muo-
10876:       lausten rakennusaikaisen täysimääräi-         dostettavan laivanrakennusta Helsingissä ja Tu-
10877:       sen rahoituksen esimerkiksi Finnveran         russa jatkavan telakkayrityksen omistajaksi. Val-
10878:       antamien takausten avulla?                    tion panoksesta tulevaan telakkayritykseen ja toi-
10879:                                                     mintaan tulevat huolehtimaan mahdollisuuksien-
10880: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sa mukaan ja yleisten toimintaperiaatteiden puit-
10881: ti seuraavaa:                                       teissa itsenäiset valtion omistamat osakeyhtiöt,
10882:                                                     Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Finnvera Oyj
10883: Norjalainen Kvaerner-yhtymä on päättänyt tä-        tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.
10884: män vuoden keväällä luopua laivanrakennusteol-      Teollisuussijoituksen osalta saattaa tulla kysy-
10885: lisuudestaan ja myydä omistamansa telakat niin      mykseen pääomasijoitus ja Finnvera Oyj:n osal-
10886: Norjassa kuin muuallakin maailmassa. Näin ol-       ta käyttöpääoman takaaminen on mahdollinen.
10887: len, kuten hyvin tiedämme, ovat Suomessa toimi-        Tässä vaiheessa telakoiden myyntineuvotte-
10888: vat Kvaerner Masa-Yards OY:n telakat Helsin-        luiden ollessa meneillään ja lopulliset ratkaisut
10889: gissä ja Turussa myös myynnissä.                    avoinna hallituksen taholta ei ole muuta esitettä-
10890:                                                     vää.
10891: 
10892: 
10893: 
10894: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
10895: 
10896:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
10897: 
10898: 
10899: 
10900: 
10901: 2
10902: Ministems svar                                              KK 474/1999 vp- Kari Uotila /vas ym.
10903: 
10904: 
10905: 
10906: 
10907: Tili riksdagens talman
10908: 
10909: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      information om hur situationen utvecklar sig av
10910: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      ett köparkonsortium, där finländska finansiärers
10911: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari     andel är betydande.
10912: Uotila /vänst m.fl. undertecknade skriftliga             Den bästa möjliga lösningen enligt regeringen
10913: spörsmål SS 474/1999 rd:                             är ett slutresultat där varven i Helsingfors och
10914:                                                      Åbo tas om hand av ett bolag som skall bildas,
10915:        Vad har regeringen för avsikt att göra        som huvudsakligen är i finländsk ägo och som
10916:       för att trygga den finländska varvsindu-       tryggar fortgången av varvsindustrin och ett kon-
10917:       strin och få den att huvudsakligen kvar-       kurrenskraftigt kunnande på de traditionella fin-
10918:       stå i jinländsk ägo och                        ländska varvsortema. Vid de förhandlingar och
10919:                                                      diskussioner som har förts har handels- och indu-
10920:       har regeringen för avsikt att för att tryg-    striministeriet gett sitt stöd till en dylik lösning.
10921:       ga detta agera så att staten vid behov             Hittills har regeringen utgått och utgår den
10922:       också kan bli delägare samt                    ifrån att staten inte direkt blir ägare i det varvsfö-
10923:       har regeringen för avsikt att trygga fi-       retag som eventuellt bildas för att fortsätta med
10924:       nansieringen av nya fartygsbeställning-        skeppsbyggnaden i Helsingfors och Åbo. Statens
10925:       ar tili fullt belopp under byggnadstiden       insats i det kommande varvsföretaget och i verk-
10926:       t. ex. med hjälp av garantier som Finnve-      samheten kommer de självständiga aktiebolag
10927:       ra ger?                                        som staten äger, Finlands lndustriinvestering Ab
10928:                                                      och Finnvera Abp, att sörja för enligt sina möjlig-
10929: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      heter och inom ramen för allmänna verksamhets-
10930: föra följande:                                       principer på det sätt som de anser är ändamålsen-
10931:                                                      ligt. För lndustriinvesterings del kan det bli frå-
10932: Den norska koncemen Kvaemer beslöt i våras att       ga om kapitalplacering och för Finnvera Abp:s
10933: avstå från sin skeppsbyggnadsindustri och sälja      del är det möjligt att bolaget garanterar driftska-
10934: de varv koncemen äger både i Norge och på an-        pitalet.
10935: nat håll i världen. Således är också Kvaemer             1 detta skede, när förhandlingama om en för-
10936: Masa-Yards Ab:s finländska varv i Helsingfors        säljning av varven pågår och de slutliga lösning-
10937: och Åbo tili salu, något som vi är väl medvetna      ama är öppna, har regeringen inget mera att anfö-
10938: om.                                                  ra.
10939:    Regeringen och i synnerhet handels- och indu-
10940: striministeriet har sedan i våras regelbundet fått
10941: 
10942: 
10943: 
10944: Helsingfors den 11 oktober 1999
10945: 
10946:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
10947: 
10948: 
10949: 
10950:                                                                                                          3
10951:                                                                  KK 475/1999 vp- Esa Lahtela /sd
10952: 
10953: 
10954: 
10955: 
10956:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 475/1999 vp
10957: 
10958:                                             Suomalaisten kanssa naimisissa olevien ulko-
10959:                                             maalaisten oleskeluluvan käsittelyn nopeutta-
10960:                                             minen
10961: 
10962: 
10963: 
10964: 
10965: Eduskunnan puhemiehelle
10966: 
10967: Tämänhetkisen tilanteen mukaan Ulkomaalaisvi-        nen tilanne kuin ensimmäisessä esimerkissä,
10968: rastolla on noin puolen vuoden mittainen oleske-     mutta lisäksi hän odottaa lasta.
10969: lulupien käsittelyjono. Tästä onkin syntynyt mo-        Koska nämä henkilöt ovat menneet naimisiin
10970: nia hankaluuksia, jopa kohtuuttomia ongelmia         Suomen kansalaisen kanssa ja heidän tarkoituk-
10971: sellaisten henkilöiden osalta, jotka ovat menneet    senaan on aloittaa yhteinen elämä, tuntuu koh-
10972: naimisiin Suomessa Suomen kansalaisen kanssa.        tuuttomalta, ettei edellä mainitun kaltaisia
10973: Tästä kaksi esimerkkiä. Venäläinen nainen meni       tapauksia voisi oleskelulupajonossa käsitellä
10974: naimisiin suomalaisen miehen kanssa 8. 8.1999.       suoraan nopeutetussa järjestyksessä ilman tar-
10975: Hän muutti ennen avioitumistaan kesäkuussa           peetonta viivytystä ja kustannuksia välttäen.
10976: Suomeen, jolloin oleskelulupa anottiin. Hänellä
10977: on puolen vuoden viisumi, jossa oleskelupäiviä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10978: on 90. Päivät loppuvat syyskuun lopussa. Viisu-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10979: mi on voimassa marraskuulle asti. Nainen onko-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10980: toisin Pohjois-Venäjältä, jossa asuessaan hänellä    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10981: oli oppilasasunto. Nyt hänellä ei enää ole asun-
10982: toa tai paikkaa mihin mennä. Suomessa ovat                 Onko hallitus tietoinen siitä, miten pit-
10983: mies, koti ja tarjolla työpaikka. Koska viisumi on         kät käsittelyajat oleskelulupaa Suomes-
10984: vielä voimassa, on Suomessa olo riippuvainen               ta hakevilla ulkomaalaisilla on siinäkin
10985: oleskeluluvasta. Tämänhetkisen janotusajan                 tapauksessa, että he ovat menneet nai-
10986: puitteissa teoreettinen oleskeluluvan saanti olisi         misiin Suomen kansalaisen kanssa ja
10987: aikaisintaanjoulukuussa 1999. Normaalia kautta
10988: haettava viisumi lienee mahdollista saada ilman            aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
10989: katkoksia.                                                 em. tapauksissa oleskelulupa myönnet-
10990:    Toinen esimerkki: Henkilö on mennyt naimi-              täisiin ilman pitkiä jonotusaikoja?
10991: siin 9.7.1999. Kyseessä on muuten samantyyppi-
10992: 
10993: 
10994: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
10995: 
10996:     Esa Lahtela /sd
10997: 
10998: 
10999: 
11000:                                                                                               Versio 2.0
11001: KK 475/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                   Ministerin vastaus
11002: 
11003: 
11004: 
11005: 
11006: Eduskunnan puhemiehelle
11007: 
11008: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti
11009: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      seuraavaa:
11010: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
11011: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    Oleskelulupahakemusten käsittelyaikoja Ulko-
11012: lan /sd kirjallisen kysymyksen KK 475/1999 vp:     maalaisvirastossa on pyritty viime vuosina jatku-
11013:                                                    vasti nopeuttamaan. Tämä koskee myös Suomen
11014:       Onko hallitus tietoinen siitä, miten pit-    kansalaisten kanssa avioituneita henkilöitä. Oles-
11015:       kät käsittelyajat oleskelulupaa Suomes-      kelulupa-asiat eivät hallinnollisina hakemus-
11016:       ta hakevilla ulkomaalaisilla on siinäkin     asioina poikkea muista viranomaisille tehtävistä
11017:       tapauksessa, että he ovat menneet nai-       hakemuksista siltä osin, että viranomaisten käsit-
11018:       misiin Suomen kansalaisen kanssa ja          telyresurssit ovat tässäkin yhteydessä rajalliset.
11019:                                                    Samanaikaisesti oleskeluluvan hakijoiden määrä
11020:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla      on tasaisesti kasvanut. Oleskelulupahakemusten
11021:       em. tapauksissa oleskelulupa myönnet-        määrän Ulkomaalaisvirastossa ennakoidaan kas-
11022:       täisiin ilman pitkiä jonotusaikoja?          vavan yli 40 % viime vuoteen verrattuna. Viime
11023:                                                    aikoina Ulkomaalaisvirastossa on erityisesti py-
11024: sekä kansanedustaja Nils-Anders Granvikin /r       ritty nopeuttamaan kansalaisuushakemusten kä-
11025: ym. kirjallisen kysymyksen KK 492/1999 vp:         sittelyä, joka on pahimmillaan saattanut kestää
11026:                                                    useita vuosia. Myös turvapaikkahakemusten
11027:       Kuinka pitkää oleskeluluvan odotusai-        määrän arvioidaan kasvavan edellisvuodesta yli
11028:       kaa voidaan pitää kohtuullisena Suo-         60%.
11029:       men kansalaisen kanssa avioliiton sol-           Oleskelulupahakemusten keskimääräinen kä-
11030:       mineelle ulkomaan kansalaiselle              sittelyaika Ulkomaalaisvirastossa on tällä hetkel-
11031:                                                    lä noin viisi kuukautta. Esimerkiksi Suomen kan-
11032:       onko tähän ryhmään kuuluvien ulko-           salaisen kanssa avioituneen henkilön kohdalla
11033:       maalaisten oleskeluluvan saanti Suo-         tällaistä käsittelyaikaa voidaan pitää liian pitkä-
11034:       meen vaikeutunut                             nä, mikäli asiassa ei ole mitään epäselvyyksiä.
11035:       onko sisäasiainministeriö kehottanut         On selvää, että hakemuksia voidaan ja tulee tie-
11036:       käsittelyjärjestyksen priorisointiin Ul-     tyin edellytyksin kiirehtiä, kunhan yhdenvertai-
11037:       komaalaisvirastossa,jossa Suomen kan-        suusperiaatetta ei loukata. Tämä koskee myös
11038:       salaisen aviopuolison oleskelulupaa          Suomen kansalaisen kanssa avioituneen ulko-
11039:       koskevalle asialle annettaisiin etusija ja   maalaisen oleskelulupahakemusta. Pääperiaat-
11040:                                                    teena on kuitenkin edelleen se, että hakemukset
11041:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    käsitellään saapumisjärjestyksessä. Näin ollen
11042:       tyä hakemusten pitkän käsittelyajan          käsittelyn nopeuttaminen tapahtuu ennen kaik-
11043:       yleiseen lyhentämiseen Ulkomaalais-          kea työtapoja tehostamalla ja lisähenkilöstöä
11044:       virastossa?                                  palkkaamalla.
11045:                                                       Viimeisin ulkomaalaislain muutos tuli voi-
11046:                                                    maan 1.5.1999. Tämän muutoksenjälkeen kaik-
11047: 
11048: 2
11049: Ministerin vastaus                                              KK 475/1999 vp- Esa Lahtela /sd
11050: 
11051: 
11052: ki ensimmäiset perhesiteen perusteella myönnet-      nitetään jatkossa edelleen erityistä huomiota
11053: tävät oleskeluluvat ratkaistaan Ulkomaalaisvi-       mahdollisuuteen kiirehtiä hakemusten käsittelyä
11054: rastossa ja päätökseen voi aina hakea muutosta       silloin, kun siihen on painavia syitä. Näitä syitä
11055: valittamalla lääninoikeuteen. Aikaisemmin edus-      on usein juuri perhesiteisiin perustuvien oleske-
11056: tustojen oli mahdollista myöntää ensimmäinen         lulupahakemusten kohdalla. Käsittelyaikojen ly-
11057: oleskelulupa myös perheenjäsenelle. Lainmuu-         hentäminen on jatkossakin keskeisimpiä Ulko-
11058: tos ymmärrettävästi pidensi käsittelyaikoja per-     maalaisviraston tulostavoitteita. Ulkomaalais-
11059: hesiteen perusteella myönnettävien oleskelulu-       lain kokonaisuudistuksen yhteydessä tullaan
11060: pien osalta erityisesti lain voimaantulon alkuvai-   pohtimaan päätöksentekomenettelyjen yksinker-
11061: heessa.                                              taistamista myös oleskelulupa-asioiden osalta.
11062:    Ulkomaalaisvirasto on saamassa lisäresurs-
11063: seja hakemusten käsittelyyn. Tämän ohella kiin-
11064: 
11065: 
11066: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
11067: 
11068:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
11069: 
11070: 
11071: 
11072: 
11073:                                                                                                      3
11074: KK 475/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministems svar
11075: 
11076: 
11077: 
11078: 
11079: Tili riksdagens talman
11080: 
11081: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
11082: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
11083: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa
11084: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS   Under de senaste åren har man vid Utlännings-
11085: 475/1999 rd:                                       verket konstant försökt förkorta behandlingsti-
11086:                                                    dema för ansökningar om uppehållstillstånd.
11087:       ir regeringen medveten om hur lång           Detta gäller även ansökningar av de personer
11088:       väntetid utländska medborgare har när        som ingått äktenskap med finländska medborga-
11089:       de ansöker om uppehållstillstånd i Fin-      re. Som administrativa ansökningsärenden avvi-
11090:       land även om de har ingått äktenskap         ker uppehållstillståndsärenden inte från övriga
11091:       med finländsk medborgare och                 ansökningar som lämnas in till myndigheter i det
11092:                                                    avseendet att myndighetemas resurser för be-
11093:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att      handlingen av ärenden är begränsade även i detta
11094:       uppehållstillstånd i ovan nämnda fall        sammanhang. Samtidigt har antalet personer som
11095:       skall beviljas utan långa väntetider?        ansöker om uppehållstillstånd ständigt ökat. Vid
11096:                                                    Utlännigsverket uppskattas antalet ansökningar
11097: samt följande av riksdagsman Nils-Anders Gran-     om uppehållstillstånd öka med över 40 % jäm-
11098: vik /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål    fört med förra året. Under de senaste tidema har
11099: SS 492/1999 rd:                                    man vid utlänningsverket i synnerhet försökt på-
11100:                                                    skynda behandlingen av medborgarskapsansök-
11101:       Hur lång väntetid på uppehållstillstånd      ningar, eftersom behandlingen av dessa i värsta
11102:       kan anses vara skälig för utländska          fall har kunnat ta flera år. Antalet asylansökning-
11103:       medborgare som har ingått äktenskap          ar antas också öka med över 60 % från förra året.
11104:       medfinländsk medborgare,                        Den genomsnittliga behandlingstiden för an-
11105:                                                    sökningar om uppehållstillstånd vid Utlännings-
11106:       har det blivit svårare för denna kategori    verket är för tillfållet cirka fem månader. Vad
11107:       av utlänningar att få uppehållstillstånd i   gäller en person som ingått äktenskap med fin-
11108:       Finland,                                     ländsk medborgare kan denna behandlingstid an-
11109:       har inrikesministeriet uppmanat tili en      ses vara för lång, om det inte finns några oklarhe-
11110:       prioritetsordning av behandlingsord-         ter i ärendet. Det är klart att man under vissa för-
11111:       ningen vid Utlänningsverket, där ären-       utsättningar kan och skall påskynda behandling-
11112:       den som gäller uppehållstillstånd för        en av ansökningar bara man inte bryter mot lik-
11113:       makalmake tili finländsk medborgare          ställdshetsprincipen. Detta gäller också uppe-
11114:       skulle prioriteras och                       hållstillstånd av de utlänningar som ingått äkten-
11115:                                                    skap med finländsk medborgare. Huvudprinci-
11116:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        pen är ändå fortfarande den att ansökningama be-
11117:       för att generellt förkorta den långa be-     handlas i den ordning de lämnas in. Sålunda görs
11118:       handlingstiden av ansökningar som            behandlingen snabbare framför allt genom att ef-
11119:       handhas av Utlänningsverket?
11120: 
11121: 4
11122: Ministems svar                                                    KK 475/1999 vp- Esa Lahtela /sd
11123: 
11124: 
11125: fektivera arbetsmetoder och anställa mer perso-           Utlänningsverket skall få ökade resurser för
11126: nai.                                                   behandlingen av ansökningar. Dessutom skall
11127:    Den senaste ändringen av utlänningslagen            man i fortsättningen fåsta särskild uppmärksam-
11128: trädde i kraft den 1 maj 1999. Efter denna änd-        het vid möjligheten att påskynda behandlingen
11129: ring skall alla första uppehållstillstånd som bevi1-   av ansökningar i sådana fall där det finns vägan-
11130: jas på grund av fami1jeband avgöras vid Utlän-         de skäl för detta. Sådana skäl förekommer sär-
11131: ningsverket och ändring i beslutet får alltid sö-      skilt vid behandlingen av ansökningar om uppe-
11132: kas hos länsrätten genom besvär. Tidigare fick         hållstillstånd på grund av familjeband. Förkorta-
11133: beskickningama bevilja även familjemedlem-             de behandlingstider är även i fortsättningen ett av
11134: mama första uppehållstillstånd. Det är klart att       Utlänningsverkets viktigaste resultatmål. I sam-
11135: behandlingstidema för uppehållstillstånd som           band med totalreformen av utlänningslagen skall
11136: beviljas på grund av familjeband blev längre till      man överväga hur beslutsförfaranden kan förenk-
11137: följd av lagändringen, särskilt omedelbart efter       las även med tanke på uppehållstillståndsären-
11138: att ändringen hade trätt i kraft.                      den.
11139: 
11140: 
11141: Helsingfors den 15 oktober 1999
11142: 
11143:     Inrikesminister Kari Häkämies
11144: 
11145: 
11146: 
11147: 
11148:                                                                                                         5
11149:                                                       KK 476/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r
11150: 
11151: 
11152: 
11153: 
11154:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 476/1999 rd
11155: 
11156:                                             Bilskollärarutbildningen på svenska
11157: 
11158: 
11159: 
11160: 
11161: Tili riksdagens talman
11162: 
11163: 1 vårt land ordnas det inte för närvarande någon     att välja en bilskollärare som talar deras moders-
11164: bilskollärarutbildning på svenska. Den senaste       mål.
11165: utbildningen har ordnats 1983-1984 i regi av
11166: dåvarande Ammattikoulujen Hämeenlinnan               Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
11167: Opettajaopisto via ett samarbetsavtal med peda-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11168: gogiska fakulteten vid Åbo Akademi. Utbild-          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
11169: ningen pågick i ett och ett halvt år av vilket ett   följande spörsmål:
11170: halvår anordnades i Vasa (den pedagogiska de-
11171: len och körövningar). Tio studerande deltog i ut-          Hurdana planer finns det för bilskol-
11172: bildningen.                                                lärarutbildningen på svenska?
11173:    Bilskollärarna fostrar till trafiksäkerhet och
11174: hur man handskar ett fordon. Eleverna bör ha rätt
11175: 
11176: 
11177: Helsingfors den 22 september 1999
11178: 
11179:     Margareta Pietikäinen /sv
11180: 
11181: 
11182: 
11183: 
11184:                                                                                               Versio 2.0
11185: Suomennos                                            KK 476/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r
11186: 
11187: 
11188: 
11189: 
11190:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 476/1999 vp
11191: 
11192:                                            Ruotsinkielisen autokoulunopettajakoulutuk-
11193:                                            sen järjestäminen
11194: 
11195: 
11196: 
11197: 
11198: Eduskunnan puhemiehelle
11199: 
11200: Maassamme ei järjestetä nykyisin ruotsinkielistä Oppilailla tulee olla oikeus valita heidän äidin-
11201: autokoulunopettajakoulutusta. Viimeksi koulu- kieltään puhuva autokoulunopettaja.
11202: tuksen on järjestänyt silloinen Ammattikoulujen
11203: Hämeenlinnan Opettajaopisto yhteistyössä Åbo Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11204: Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11205: kanssa vuosina 1983-1984. Koulutus kesti puo- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11206: litoista vuotta, josta puoli vuotta Vaasassa (peda- . vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11207: goginen osuus ja ajoharjoitukset). Koulutukseen
11208: osallistui kymmenen opiskelijaa.                             Millaisia suunnitelmia on ruotsinkieli-
11209:    Autokoulunopettajat kasvattavat liikennetur-              sen autokoulunopettajakoulutuksen jär-
11210: vallisuuteen ja opettavat ajoneuvon käsittelyä.              jestämiseksi?
11211: 
11212: 
11213: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
11214: 
11215:     Margareta Pietikäinen lr
11216: 
11217: 
11218: 
11219: 
11220: 2
11221: Ministerin vastaus                                   KK 476/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r
11222: 
11223: 
11224: 
11225: 
11226: Eduskunnan puhemiehelle
11227: 
11228: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n         momentissa   ruotsinkielisen koulutuksen järjestämistä Suo-
11229: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       men Autokoululiiton tekemän koulutustarvesel-
11230: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vityksen pohjalta helmikuussa. Koulutustarve-
11231: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta      selvityksen mukaan vain viisi autokoulua ilmoit-
11232: Pietikäisen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-   ti tarvitsevansa ruotsinkielisen liikenneopettajan
11233: sen KK 47611999 vp:                                 palveluja ja ainoastaan yksi kokopäivätoimiseen
11234:                                                     työsuhteeseen.
11235:       Millaisia suunnitelmia on ruotsinkieli-           Opettajakorkeakoulun selvityksen mukaan ky-
11236:       sen autokoulunopettajakoulutuksen jär-        symyksessäkin mainitun lukuvuonna 1983-
11237:       jestämiseksi?                                  1984 järjestetyn viimeisen ruotsinkielisen liiken-
11238:                                                     neopettajakoulutuksen jälkeen ruotsin kieltä äi-
11239: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       dinkielenään puhuvat liikenneopettajaopiskelijat
11240: ti seuraavaa:                                       ovat opiskelleet integroituna suomenkieliseen
11241: Liikenneopettajakoulutuksesta annetun asetuk-       opetukseen. Kuluvalla vuosikymmenellä on val-
11242: sen (456/1996) 1 §:n mukaan liikenneopettaja-       mistunut kuusi ruotsinkielistä liikenneopettajaa.
11243: koulutus järjestetään Hämeen ammattikorkea-             Opetusministeriön tarkoituksena on ottaa
11244: koulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa         ruotsinkielisen liikenneopettajakoulutuksen jär-
11245: opettajakorkeakoulussa. Saman säännöksen mu-        jestäminen esille neuvoteltaessa ensi vuoden
11246: kaan ruotsinkielinen opettajankoulutus järjeste-    maalis-huhtikuussa opetusministeriön ja Hä-
11247: tään Åbo Akademi -nimisen yliopiston kasvatus-      meen ammattikorkeakoulun tavoite- ja tulossopi-
11248: tieteiden tiedekunnan kanssa.                       muksesta vuosille 2001-2003. Ministeriön läh-
11249:    Hämeen opettajakorkeakoulun antaman selvi-       tökohtana on liikenneopettajapalvelujen turvaa-
11250: tyksen mukaan opettajakorkeakoulun liikenne-        minen ruotsinkielisille heidän äidinkielellään.
11251: opettajakoulutuksen johtoryhmässä on käsitelty
11252: 
11253: 
11254: 
11255: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
11256: 
11257:     Opetusministeri Maija Rask
11258: 
11259: 
11260: 
11261: 
11262:                                                                                                      3
11263:  KK 476/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r                                                Ministems svar
11264: 
11265: 
11266: 
11267: 
11268:  Tili riksdagens talman
11269: 
11270:  1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       behovet som gjorts av Suomen Autokoululiitto i
11271:  har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       februari. Enligt utredningen uppgav bara fem bil-
11272:  statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-      skolor att de behövde tjänster av en svensksprå-
11273:  gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga       kig trafiklärare och endast en för ett heltids ar-
11274:  spörsmål SS 476/1999 rd:                              betsförhållande.
11275:                                                           Enligt lärarhögskolans utredning har trafiklä-
11276:         Hurdana planer jinns det för bilskol-          rarstuderande med svenska som modersmål efter
11277:         lärarutbildningen på svenska?                  den senast ordnade trafiklärarutbildningen på
11278:                                                        svenska läsåret 1983-1984, som också nämn-
11279:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       des i spörsmålet, studerat integrerat i den finsk-
11280:  föra följande:                                        språkiga undervisningen. Innevarande decen-
11281:   Enligt 1 § i förordningen om trafiklärarutbild-      nium har sex svenskspråkiga trafiklärare utexa-
11282:   ning ( 456/ 1996) crdnas trafiklärarutbildning vid   minerats.
11283:   den yrkespedagogiska lärarhögskolan som finns i         Det är undervisningsministeriets avsikt att ta
11284:   samband med yrkeshögskolan Hämeen ammatti-           upp frågan om hur den svenskspråkiga trafiklä-
11285:   korkeakoulu. Enligt samma bestämmelse ordnas         rarutbildningen skall ordnas i förhandlingama i
11286:   trafiklärarutbildning på svenska i samarbete med     mars-april nästa år om mål- och resultatavtalet
11287:   pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi.              för åren 2001-2003 mellan undervisningsminis-
11288:      Enligt en utredning av lärarhögskolan i Tavas-    teriet och Hämeen ammattikorkeakoulu. Ministe-
11289:   tehus har man i ledningsgruppen för lärarhögsko-     riets utgångspunkt är att trafiklärartjänstema
11290: . lans trafiklärarutbildning behandlat frågan om       skall tryggas för svenskspråkiga på deras mo-
11291:   hur den svenskspråkiga utbildningen skall ord-       dersmål.
11292:   nas utgående från en utredning om utbildnings-
11293: 
11294: 
11295: 
11296: Helsingfors den 6 oktober 1999
11297: 
11298:      Undervisningsminister Maija Rask
11299: 
11300: 
11301: 
11302: 
11303: 4
11304:                                                                    KK 477/1999 vp- Esko Helle /vas
11305: 
11306: 
11307: 
11308: 
11309:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 477/1999 vp
11310: 
11311:                                               Kilpailuperiaatteet sokerijuurikkaan kuljetuk-
11312:                                               sissa
11313: 
11314: 
11315: 
11316: 
11317: Eduskunnan puhemiehelle
11318: 
11319: Cultor-konsernin Sucros Oy lopetti vuoden vaih-        muksen mukaan ole mistään asiasta mitään vas-
11320: teessa maamme parhaiten toimivan sokeriteh-            tuuta, kuljetusyrittäjällä sen sijaan on. Movere
11321: taan, Turengin sokeritehtaan. Yksityiset yrityk-       rahastaa muutaman paperin tekemisestä "kunnon
11322: sethän toimivat markkinataloudessa aina järke-         provision".
11323: västi ja kaikkien parhaaksi.                              On huomattavaa, että varsinaiset "juurikasosa-
11324:     Turengin sokeritehtaan alueen juurikkaanvil-       puolet", Sucros Oy ja viljelijä, näyttävät olevan
11325: jelijöiden kuljetusmatkat kasvoivat huomattavas-       aivan ulkopuolisia. Viljelijät ovatkin valitelleet,
11326: ti. Yhtiö on luvannut kolmen vuoden ajan sub-          että tieto kuljetusjärjestelyistä on viipymistään
11327: ventoida viljelijöiden kuljetuskustannuksia.           viipynyt aivan korjuukauden kynnykselle asti.
11328:     Kuljetusjärjestelyt sen sijaan tuntuvat oudoil-
11329: ta. Sucros on antanut kuljetusten järjestämisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11330: Movere Oy -nimiselle yritykselle siten, ettei vil-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11331: jelijä itse saa kuljettaa tai kuljetuttaa juurikkai-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11332: taan tehtaalle, vaikka viljelijä saa maksunjuurik-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11333: kaistaan tehtaalle toimitettuna. Sucroksella on il-
11334: meisesti asianomainen valtuutus jokaiselta vilje-             Ovatko kilpailuviranomaiset hyväksy-
11335: lijältä.                                                     neet kysymyksen perusteluissa kuvatun
11336:     Movere Oy ei aikaisemmin ole ollut tekemi-               kaltaisen ns. välistävetäjien junaileman
11337: sissä juurikaskuljetusten kanssa. Se ei ole osoit-           kuljetus toiminnan, jossa ei toimita lain-
11338: tanut neuvotteluhalukkuutta vaan on omalta osal-             kaan vapaan kilpailun periaatteiden
11339: taan tarjonnut kuljetusyrittäjille valmista kolmi-           mukaisesti ja jossa viljelijä ei itse saa
11340: vuotista sopimuspaperia, jossa hintoja myöten                järjestää omienjuurikkaidensa kuljetuk-
11341: kaikki on Moveren sanelemaa. Moverella ei sopi-              sia?
11342: 
11343: 
11344: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
11345: 
11346:     Esko Helle /vas
11347: 
11348: 
11349: 
11350: 
11351:                                                                                                  Versio 2.0
11352: KK 477/1999 vp- Esko Helle /vas                                                       Ministerin vastaus
11353: 
11354: 
11355: 
11356: 
11357: Eduskunnan puhemiehelle
11358: 
11359: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa            Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt
11360: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          Kilpailuvirastolta lausuntoa kansanedustaja Hel-
11361: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teen kirjallisesta kysymyksestä. Kilpailuvirasto
11362: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-         toteaa lausunnossaan, etteivät sokerijuurikkai-
11363: teen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         den kuljetusjärjestelyt ja -sopimukset ole olleet
11364: KK 477/1999 vp:                                        käsiteltävänä kilpailuvirastossa. Viraston käsitel-
11365:                                                        tävänä olevanrehu-ja lannoitekuljetuksia koske-
11366:         Ovatko kilpailuviranomaiset hyväksy-           van tutkimuspyynnön seurauksena kilpailuviras-
11367:        neet kysymyksen perusteluissa kuvatun           to kuitenkin tuntee kysymyksessä mainitun Mo-
11368:        kaltaisen ns. välistävetäjien junaileman        vera Oy:n liiketoimintaa.
11369:         kuljetustoiminnan, jossa ei toimita lain-          Kilpailuviraston mukaan sillä ole huomautet-
11370:        kaan vapaan kilpailun periaatteiden             tavaa siitä, että Sucros Oy on siirtänyt maksa-
11371:        mukaisesti ja jossa viljelijä ei itse saa       mansa kuljetuspalvelut Movera Oy:n hoidetta-
11372:        järjestää omienjuurikkaidensa kulj"etuk-        vaksi. Kilpailuvirasto toteaa lisäksi, että Movera
11373:        sia?                                            Oy:n markkinaosuus on alle prosentin koko maan
11374:                                                        autokuljetuksista ja että yhtiön alhaisen markki-
11375: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          naosuuden johdosta sen menettelytavoilla voi
11376: ti seuraavaa:                                          olla vain vähäinen vaikutus kilpailun toimivuu-
11377: Kirjallinen kysymys koskee kilpailuviranomais-         teen kuljetusmarkkinoilla. Tällä perusteella kil-
11378: ten suhtautumista sokerijuurikkaiden kuljetusjär-      pailuvirasto ei lausunnon mukaan katso aiheelli-
11379: jestelyihin ja -sopimuksiin. Suomessa kilpailun-       seksi ryhtyä selvittämään Movera Oy:n ostopoli-
11380: rajoitusasioita käsittelevät lääninhallitukset, Kil-   tiikkaa kuljetusyrityksiin nähden.
11381: pailuvirasto, kilpailuneuvosto sekä korkein hal-          Sen sijaan viljelijöiden ja Sucros Oy:n väliset
11382: linto-oikeus. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei       sopimukset voidaan saattaa kilpailuviraston kä-
11383: osallistu yksittäisten kilpailunrajoitustapausten      sittelyyn sille osoitetulla tutkimuspyynnöllä,
11384: käsittelemiseen.                                       minkä jälkeen virasto voi käsitellä asian toimi-
11385:                                                        valtansa mukaisesti.
11386: 
11387: 
11388: 
11389: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
11390: 
11391:     Ministeri Kimmo Sasi
11392: 
11393: 
11394: 
11395: 
11396: 2
11397: Ministems svar                                                   KK 477/1999 vp- Esko Helle /vas
11398: 
11399: 
11400: 
11401: 
11402: Tili riksdagens talman
11403: 
11404: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     konstaterar i sitt utlåtande att transportarrange-
11405: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      mangen och transportavtalen i fråga om socker-
11406: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esko     betor inte har varit uppe tili behandling i konkur-
11407: Helle /vänst undertecknade skriftliga spörsmål       rensverket. Som en följd av en begäran om un-
11408: SS 47711999 rd:                                      dersökning som gäller foder- och gödseltranspor-
11409:                                                      ter, som ämbetsverket behandlar som bäst, kän-
11410:       Har konkurrensmyndigheterna godkänt            ner konkurrensverket emellertid till det i spörs-
11411:       i spörsmålets motivering nämnda trans-         målet nämnda bolaget Movera Oy:s affårsverk-
11412:       portverksamhet, som s.k. profitörer har        samhet.
11413:       åstadkommit och där man inte alls age-            Enligt konkurrensverket har det inget att an-
11414:       rar enligt principerna om fri konkur-          märka på att Sucros Oy har gett Movera Oy i upp-
11415:       rens och där odlaren inte själv får ar-        drag att sköta de transporttjänster som Sucros be-
11416:       rangera transporten av sina betor?             talar för. Konkurrensverket konstaterar dess-
11417:                                                      utom att Movera Oy har en marknadsandel på
11418: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      mindre än en procent av biltransporterna i hela
11419: föra följande:                                       landet och att bolagets förfaringssätt tili följd av
11420: Detta skriftliga spörsmål gäller konkurrensmyn-      dess Iilla marknadsandel endast har ringa effekt
11421: dighetemas sätt att förhålla sig till transportar-   på konkurrensen på transportmarknaden. Utgå-
11422: rangemang för och transportavtal om sockerbe-        ende från detta anser konkurrensverket enligt sitt
11423: tor. 1 Finland behandlas ärenden som gäller kon-     utlåtande det inte skäligt att börja utreda Movera
11424: kurrensbegränsningar av länsstyrelserna, Kon-        Oy:s inköpspolitik vad gäller transportföretagen.
11425: kurrensverket, konkurrensrådet samt högsta för-         Däremot kan avtalen mellan odlarna och Suc-
11426: valtningsdomstolen. Handels- och industriminis-      ros Oy föras till konkurrensverket för behand-
11427: teriet deltar inte i behandlingen av enskilda fall   ling genom en begäran om undersökning som rik-
11428: av konkurrensbegränsningar.                          tas till konkurrensverket. Efter detta kan konkur-
11429:    Handels- och industriministeriet har bett Kon-    rensverket behandla ärendet i enlighet med sin
11430: kurrensverket om ett utlåtande på riksdagsman        behörighet.
11431: Helles skriftliga spörsmål. Konkurrensverket
11432: 
11433: 
11434: 
11435: Helsingfors den 7 oktober 1999
11436: 
11437:     Minister Kimmo Sasi
11438: 
11439: 
11440: 
11441: 
11442:                                                                                                        3
11443:                                                              KK 478/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
11444: 
11445: 
11446: 
11447: 
11448:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 478/1999 vp
11449: 
11450:                                               Euroopan neuvostossa esitettyjen perussuoma-
11451:                                               laisia koskeneiden väitteiden alkuperä ja nii-
11452:                                               den oikaiseminen
11453: 
11454: 
11455: 
11456: 
11457: Eduskunnan puhemiehelle
11458: 
11459: Suomalaisissa tiedotusvälineissä uutisoitiin vii-      ohjelmaan kirjattujen samansuuntaisten periaat-
11460: kolla 37 laajasti Euroopan neuvoston poliittisen       teiden vuoksi Euroopan neuvostossa esitetyt
11461: komitean jäsenen, tanskalaisen Henning Gjelle-         väitteet ovat täysin käsittämättömiä.
11462: roodin laatimaa raporttia Euroopan demokratiaa            Perussuomalaiset ovat esittäneet Euroopan
11463: uhkaavista äärilaidan poliittisista liikkeistä. Täs-   neuvoston pääsihteerille tiukan vaatimuksen
11464: sä periaatteessa salaisessa, mutta laajalti julki-     väitteiden julkisesta oikaisemisesta. Asiaan liit-
11465: suuteen vuotaneessa raportissa perussuomalaiset        tyy kuitenkin myös suomalainen ulottuvuus.
11466: luokitellaan "ultrakonservatiiviseksi maaseudun        Tanskalainen Gjellerood on tuskin voinut keksiä
11467: protestipuolueeksi", jonka juuret ovat fasistises-     esittämiään väitteitä "omasta päästään". Tiedoil-
11468: sa Lapuan liikkeessä. Nämä väitteet ovat herättä-      la on oltavajokin alkulähde todennäköisesti Suo-
11469: neet perussuomalaisten ja kansalaisten keskuu-         messa. Tämän takia ihmetyttääkin se, ettei näistä
11470: dessa laajemmaltikin ihmetystä ja tyrmistystä.         asioista vastaavien suomalaisten virkamiesten
11471: Puolueen julkisuuskuvaan on tullut ilman omaa          toimesta ole puututtu asiaan ja oikaistu tietoja jo
11472: syytään vakava kielteinen leima, joka saattaa          ennen niiden päätymistä ko. raporttiin. Tiedot to-
11473: hankaloittaa toimintaa pitkään.                        dettiin tosin vääriksi Euroopan neuvoston suo-
11474:    Perussuomalaiset ovat olleet niin puolueen          malaisten jäsenten taholta, mutta vasta sen jäl-
11475: kuin sen eduskuntaryhmänkin osalta koko ajan           keen, kun ne olivat vuotaneet julkisuuteen ja va-
11476: mukana laadittaessa sopimusta Euroopan unio-           hingoittaneet näin Perussuomalaiset rp:n julki-
11477: nin "poliittisissa puolueissa noudatettavista hy-      suuskuvaa. Kenelle kuuluu vastuu tapahtuneesta
11478: vistä toimintatavoista ja syrjimättömyyden peri-       ja mikä taho on laiminlyönyt tehtävänsä, kun
11479: aatteista". Molemmat ovat myös allekirjoittaneet       edellä kuvattu on päässyt tapahtumaan?
11480: tämän sopimuksen. Voidaan vielä todeta, että Pe-
11481: russuomalaiset rp oli maaliskuun eduskuntavaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11482: leissa ainoa poliittinen puolue, joka käytännössä      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11483: toteutti sopimusta estämällä rasistisesta toimin-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11484: nasta tuolloin vasta syytetyn henkilön pääsemi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11485: sen ehdokaslistalleen. Kaikesta tästä ja puolueen
11486: 
11487: 
11488: 
11489: 
11490: II   200661
11491:                                                                                                  Versio 2.0
11492: KK 478/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
11493: 
11494: 
11495: 
11496:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja jos    väitteiden alkuperä selvitetään ja julkis-
11497:       aikoo, niin mihin toimiin, jotta Euroo-   tetaan ja
11498:       pan neuvoston kysymyksessä mainitussa
11499:       raportissa esitettyjen perussuomalaisia   kuinka hallitus aikoo jatkossa estää vas-
11500:       koskeneiden täysin totuudenvastaisten     taavanlaisten provokaatioiden toistumi-
11501:                                                 sen?
11502: 
11503: 
11504: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
11505: 
11506:     Raimo Vistbacka /ps
11507: 
11508: 
11509: 
11510: 
11511: 2
11512: Ministerin vastaus                                            KK 478/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
11513: 
11514: 
11515: 
11516: 
11517: Eduskunnan puhemiehelle
11518: 
11519: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           kuitenkin raportista käydyn keskustelun yhtey-
11520: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           dessä eriävien mielipiteiden jättämisen liitteestä.
11521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Poliittisen komitean suomalaisjäsenet Tarja
11522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Kautto ja Jaakko Laakso jättivät kirjallisesti eriä-
11523: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-           vän mielipiteen Suomea ja myös Perussuomalai-
11524: myksen KK 478/1999 vp:                                  set rp:tä koskevaan osuuteen. Itse raportti ei si-
11525:                                                         sällä Perussuomalaiset rp:tä koskevaa kohtaa.
11526:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja jos ai-           Parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunto
11527:        koo, niin mihin toimiin, jotta Euroopan          päätti 24.9.1999 palauttaa raportin takaisin po-
11528:        neuvoston kysymyksessä mainitussa ra-            liittiseen komiteaan. Palauttamista esitti itävalta-
11529:        portissa esitettyjen perussuomalaisia            lainen edustaja König (Kristillisdemokraattinen
11530:        koskeneiden täysin totuudenvastaisten            ryhmä) Jaakko Laakson tukemana. Syynä rapor-
11531:        väitteiden alkuperä selvitetään ja julkis-       tin palauttamiselle oli nimenomaan sen liite, jon-
11532:        tetaan ja                                        ka todettiin ilmaisevan ainoastaan yhden henki-
11533:                                                         lön kannan eikä yleiskokouksen siksi tulisi sitä
11534:        kuinka hallitus aikoo jatkossa estää vas-        hyväksyä. Lisäksi liite ei ole muutettavissa. Ai-
11535:        taavanlaisten provokaatioiden toistumi-          noa tapa, jolla liitteen voisi poistaa, olisi pyytää
11536:        sen?                                             komiteaa käsittelemään raportti uudelleen.
11537: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Asiaa on tähän saakka käsitelty ainoastaan
11538: vasti seuraavaa:                                        EN:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa, joka
11539:                                                         koostuu jäsenmaiden kansanedustuslaitosten
11540: Kuten kansanedustaja Vistbacka toteaa kirjalli-         edustajista. Raportit ja suositukset siirtyvät par-
11541: sessa kysymyksessään, on kyseessä Euroopan              lamentaarisen yleiskokouksen hyväksymisenjäl-
11542: neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa           keen ministerikomitealle, joka käsittelee ne ja
11543: esillä oleva raportti Euroopan demokratiaa uh-          ryhtyy niiden pohjalta mahdollisiin toimenpitei-
11544: kaavista äärilaidan poliittisista liikkeistä. Sen ra-   siin sekä antaa kirjallisen vastauksen yleisko-
11545: portöörinä on tanskalainen Henning Gjellerod            koukselle kulloinkin esillä olevasta asiasta. Mi-
11546: (Sosialistiryhmä). Kysymys ja Perussuomalaiset          nisterikomitea kokoontuu kahdesti vuodessa ul-
11547: rp:sta todetut väitteet liittyvät kuitenkin erityi-     koministeritasolla. Näiden kahden kokouksen
11548: sesti tämän raportin liitteeseen, jonka on laatinut     välillä kokoontuvat ulkoministerien sijaisina
11549: Jean-Yves Camus European Centre for Research            suurlähettiläät ja heidän avustajansa ns. sijaista-
11550: and Action against Racism and Anti-Semitism             son kokouksiin. Suomen suurlähettiläs EN:ssa on
11551: -nimisestä tutkimuslaitoksesta Pariisissa. Camus        ministerikomitean sijaistason 29.9.1999 kokouk-
11552: laati tutkimuksen poliittisen komitean toimek-          sessa tiedustellut parlamentaarisen yleiskokouk-
11553: siannosta. Tutkimuksen alkuun sisällytetyssä            sen pääsihteeriitä raportin ja liitteen taustaa sekä
11554: alaviitteessä todetaan, että analyysi kuvaa aino-       suunnitteilla olevaa menettelytapaa ja saanut
11555: astaan laatijan näkemyksiä. Parlamentaarisen            vastaukseksi edellä kirjoitetun.
11556: yleiskokouksen poliittinen komitea hyväksyi
11557: 
11558: 
11559:                                                                                                           3
11560: KK 478/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministerin vastaus
11561: 
11562: 
11563:    Hallitus seuraa tarkkaan EN:n toimintaa, mut-           Raportin ja erityisesti sen liitteen käsittely jat-
11564: ta sillä ei luonnollisestikaan ole suoraa mahdolli-    kuu yleiskokouksen poliittisessa komiteassa. Mi-
11565: suutta vaikuttaa parlamentaarisen yleiskokouk-         käli parlamentaarinen yleiskokous ei saa omassa
11566: sen päätöksentekoon. Se ei voi vaikuttaa yksit-        käsittelyssään asiaa oikaistua, ja liite hyväksyt-
11567: täistenja itsenäisesti toimivien edustajien eikä it-   täisiin nykyisessä muodossaan, hallituksen edus-
11568: senäisten tutkimuslaitosten toimintaan. Hallitus       tajat tulevat ministerikomiteassa toimimaan ak-
11569: on kuitenkin epävirallisissa keskusteluissa ensi       tiivisesti virheellisyyksien korjaamiseksi. Lisäk-
11570: sijassa Suomen yleiskokousvaltuuskunnan kans-          si ministerikomitea voi pyytää yleiskokousta laa-
11571: sa viestittänyt kantojaan jo ennen kuin asia tulee     timaan lehdistötiedotteen virheellisten väittei-
11572: ministerikomitean käsittelyyn.                         den oikaisemiseksi.
11573: 
11574: 
11575: 
11576: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
11577: 
11578:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583: 4
11584: Ministems svar                                              KK 478/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
11585: 
11586: 
11587: 
11588: 
11589: Tili riksdagens talman
11590: 
11591: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       kande mening om avsnittet om Finland och Sann-
11592: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        finländarna r.p. Själva rapporten innehåller inte
11593: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      någon punkt om Sannfinländarna r.p.
11594: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                Under plenarsessionen 24.9.1999 beslutade
11595: spörsmål SS 478/1999 rd:                              parlamentariska församlingen att sända rappor-
11596:                                                       ten tillbaka till politiska utskottet på föreslag av
11597:        Tänker regeringen vidta åtgärder och i         den österrikiske representanten König (kristde-
11598:        så fall vilka för att utreda och offentlig-    mokratiska gruppen) som understöddes av Jaak-
11599:        göra ursprunget tili de totalt sannings-       ko Laakso. Rapporten sändes i retur uttryckligen
11600:        vidriga påståendena om sannfinländar-          på grund av bilagan. Det konstaterades att den
11601:        na som anförts i den rapport från Euro-        innehöll endast en persons åsikt och att den där-
11602:        parådet som avses i spörsmålet, och            för inte borde antas av församlingen. Dessutom
11603:                                                       kunde bilagan inte ändras. Enda möjligheten att
11604:       hur tänker regeringenförhindra att mot-         få bort bilagan var att be utskottet behandla rap-
11605:       svarande provokationer upprepas i               porten på nytt.
11606:       framtiden?                                          Tills vidare har ärendet behandlats endast i
11607: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Europarådets parlamentariska församling som
11608: föra följande:                                        består av representanter för medlemsländernas
11609:                                                       parlament. Efter godkännandet i parlamentariska
11610: Som riksdagsman Vistbacka påpekar i sitt skrift-      församlingen läggs rapporterna och rekommen-
11611: liga spörsmål är det fråga om en i Europarådets       dationerna fram i ministerkommitten för behand-
11612: parlamentariska församling aktuell rapport om         ling varefter ministerkommitten vidtar eventuel-
11613: extrema politiska rörelser som hotar demokratin i     la åtgärder på basis av dem och avger ett skrift-
11614: Europa. Rapportör är dansken Henning Gjel-            ligt svar till församlingen. Ministerkommitten
11615: lerod (socialistgruppen). Spörsmålet och påstå-       sammanträder på utrikesministernivå två gånger
11616: endena om Sannfinländarna r.p. gäller dock            per år. Mellan dessa två möten sammanträder ut-
11617: främst rapportens bilaga, som har utarbetats av       rikesministrarnas ställföreträdare, dvs. ambassa-
11618: Jean-Yves Camus vid forskningsinstitutet Euro-        dörerna, och dessas medhjälpare till möten på
11619: pean Centre for Research and Action against Ra-       s.k. ställföreträdarnivå. Finlands ambassadör vid
11620: cism and Anti-Semitism i Paris. Camus arbetade        Europarådet har 29.9.1999 vid ministerkommit-
11621: på uppdrag av politiska utskottet. 1 en första fot-   tens möte på ställföreträdarnivå hos generalsek-
11622: not till undersökningen konstateras att analysen      reteraren förhört sig om bakgrunden tili rappor-
11623: uteslutande uttrycker författarens åsikter. Parla-    ten och bilagan och om planerade åtgärder. Sva-
11624: mentariska församlingen godkände dock att de          ret har beskrivits ovan.
11625: avvikande meningar antecknades som fördes                 Regeringen följer verksamheten i Europarå-
11626: fram om bilagan under debatten. Finlands repre-       det ingående, men regeringen har självfallet inte
11627: sentanter i politiska utskottet, Tarja Kautto och     någon direkt möjlighet att påverka besluten i par-
11628: Jaakko Laakso, inlämnade skriftligen en avvi-         lamentariska församlingen. Regeringen kan inte
11629: 
11630: 
11631:                                                                                                         5
11632: KK 478/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministerns svar
11633: 
11634: 
11635: påverka vare sig de självständigt arbetande en-     skott. Om parlamentariska församlingen inte kan
11636: skilda representanterna eller verksamheten i        korrigera saken och om bilagan eventuellt antas i
11637: självständiga forskningsinstitut, men regeringen    sin nuvarande form, kommer regeringens repre-
11638: har fört fram sina ståndpunkter i informella sam-   sentanter att arbeta aktivt för att rätta till felaktig-
11639: tai, främst med den finska delegationen i försam-   heterna i ministerkommitten. Dessutom kan mi-
11640: lingen, redan innan frågan tas upp i ministerkom-   nisterkommitten be församlingen skriva ett
11641: mitten.                                             pressmeddelande för att korrigera de oriktiga på-
11642:    Behandlingen av rapporten och särskilt dess      ståendena.
11643: bilaga fortsätter i församlingens politiska ut-
11644: 
11645: 
11646: Helsingforsden 12 oktober 1999
11647: 
11648:     Utrikesminister Tarja Halonen
11649: 
11650: 
11651: 
11652: 
11653: 6
11654:                                                                KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.
11655: 
11656: 
11657: 
11658: 
11659:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 479/1999 vp
11660: 
11661:                                                Nukketeatterin merkitys ja sen aseman kehittä-
11662:                                                minen
11663: 
11664: 
11665: 
11666: 
11667: Eduskunnan puhemiehelle
11668: 
11669: Suomalainen ammattinukketeatteri on yli 20               hoitus vuonna 1998 oli noin 20 miljoonaa mark-
11670: vuoden aikana kehittynyt tärkeäksi osaksi Suo-           kaa, josta neljän nukketeatterin rahoituksen
11671: men teatteriperhettä. Valtakunnallinen Nukke-            osuus on noin 26 prosenttia. Suhteutettuna näy-
11672: teatterivuosi 1999 esittelee kaikki neljä suoma-         tösten ja katsojien määrään rahoitus ei anna nuk-
11673: laista ammattinukketeatteria sekä alan runsasta          keteattereille mahdollisuutta kehittyä nykyisestä
11674: muuta toimintaa. Teatteri- ja orkesterilain piiriin      tilanteesta eteenpäin: noin 56 prosenttia lasten- ja
11675: kuuluvat ammattinukketeatterit pitävät vuosit-           nuorten esityksistä on nukketeatteria, yleisömää-
11676: tain noin 1 300 esitystä esiintyen kotinäyttämöil-       ristä nukketeatterin osuus on noin 49 prosenttia.
11677: lään ja kiertäen läpi koko maan sekä ulkomailla.         Taiteellisen työskentelyn ja mahdollisuuksien
11678: Katsojia käy vuosittain noin 130 000.                    kehittäminen tarvitsee lisärahoitus ta, joka turvaa
11679:     Suomessa nukketeatteri on erityisesti lasten-        lastenkulttuurin elävän monimuotoisuuden ja
11680: kulttuuria, joka kasvattaa uusia teatterikatsojia ja     laajentaa suomalaista teatteriperhettä keski-eu-
11681: rakentaa lapsen kulttuurista minäkuvaa. Teatteri-       rooppalaiseen nukketeatteritraditioon.
11682: esityksessä on myös ainutlaatuinen vuorovaiku-              . Ensimmäiset nukketeatterialalle koulutetut
11683: tuksen mahdollisuus, kun esitys syntyy katsojien        ammattilaiset ovat valmistuneet Turun taide-
11684: ja esiintyjien yhteistyönä. Nukketeatterin erityis-     akatemiasta vuonna 1998. Seuraavien nelivuoti-
11685: piirre syntyy nukkien ja esineiden herätessä            nen koulutusohjelma on alkanut tänä syksynä.
11686: eloon - tapahtuma on lapselle leikeistä tuttu.          Nykyisessä tilanteessa taito hajautuu useaan
11687: Vastaavaa vuorovaikutusta ja eläytymistä eivät          suuntaan, koska ammattinukketeattereilla, saati
11688: synnytä televisio, tietokoneet tai virtuaalitodelli-    sooloesiintyjillä, ei ole mahdollisuutta työllistää
11689: suus. Erityisesti lastenkulttuuri elää sisällöstä, ei   uusia tekijöitä tulorahoituksen turvin. Toistai-
11690: välineistä: virikkeet kehittävät lapsesta koko-         seksi ammattinukketeatterit tekevät teatteria ja
11691: naisvaltaisen kokijan ja vähentävät syrjäytymis-        kasvatustyötä äärimmäisen niukoin resurssein.
11692: tä.                                                     Keväällä 1999 Tampereella järjestetty Kansain-
11693:     Suomen nukketeatteriyleisö, kolmivuotiaista         välinen nukketeatterifestivaali järjestettiin pal-
11694:  lapsista aikuisiin, elää osana eurooppalaista teat-    jolti tamperelaisen Teatteri Mukamaksen omalla
11695:  terikokemusta, joka ei ole vieläkään tuttu suurel-     riskillä. Yli viiden tuhannen kävijän yleisö osoit-
11696:  le yleisölle. Kuitenkaan sen merkitystä ei voi vä-     taa, että kiinnostusta sekä lasten että aikuisten
11697:  hätellä kulttuurisen perustan rakentajana ja kehit-    nukketeatteriin on.
11698:  täjänä. Nukketeatterin asema on toistaiseksi jää-           Mielestämme olisi perusteltua asettaa työryh-
11699:  nyt varjoonjulkisuudessa ja rahoituksessa. Teat-       mä selvittämään, miten nukketeatterin taiteelli-
11700:  teri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien yhdeksän      nen kehitys ja asema suomalaisen kulttuurin
11701:  lasten- ja nuorten teatterin valtion ja kuntien ra-    juurruttajana voidaan parhaiten turvata.
11702: 
11703:                                                                                                     Versio 2.0
11704: KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.
11705: 
11706: 
11707: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   teatterikulttuuria ja syrjäytymistä eh-
11708: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-       käisevänä kasvatusmuotona ja
11709: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11710: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              aikooko hallitus asettaa työryhmän sel-
11711:                                                      vittämään nukketeatterin aseman kehit-
11712:       Miten hallitus aikoo huomioida nukke-          tämistä?
11713:       teatterin merkityksen ja aseman osana
11714: 
11715: 
11716: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
11717: 
11718:     Pia Viitanen /sd
11719:     Marja Tiura /kok
11720: 
11721: 
11722: 
11723: 
11724: 2
11725: Ministerin vastaus                                            KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.
11726: 
11727: 
11728: 
11729: 
11730: Eduskunnan puhemiehelle
11731: 
11732: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          piirissä on 57 teatteria, joista neljä on nukketeat-
11733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tereita. Valtionosuutta edellä mainitut nukketeat-
11734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         terit saavat yhteensä noin 2 500 000 markkaa ja
11735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-         kunnan tukea noin 2 600 000 markkaa.
11736: sen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Kaikkiaan nukketeatteria tuottaa enemmän tai
11737: sen KK 479/1999 vp:                                     vähemmän ammattimaisesti noin 15 lasten- ja
11738:                                                         nuortenteatteria. Kuluvana vuonna näyttämötai-
11739:        Miten hallitus aikoo huomioida nukke-            teen edistämiseen on varattu lakisääteisen tuen
11740:        teatterin merkityksen ja aseman osana            lisäksi 7 300 000 markkaa, josta on myönnetty
11741:        teatterikulttuuria ja syrjäytymistä eh-          harkinnanvaraista tukea lain ulkopuolisille am-
11742:        käisevänä kasvatusmuotona ja                     mattiteattereille mukaan lukien nukketeatterit.
11743:                                                         Vuonna 2000 jaettavan harkinnanvaraisen tuen
11744:        aikooko hallitus asettaa työryhmän sel-          määrä tulee olemaan 1 000 000 markkaa suurem-
11745:        vittämään nukketeatterin aseman kehit-           pi verrattuna tähän vuoteen. Harkinnanvaraisen
11746:        tämistä?                                         valtion tuen lisäksi Valtion näyttämötaidetoimi-
11747: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kunta ja Taiteen keskustoimikunta tukevat teatte-
11748: ti seuraavaa:                                           reita vuosittain erilaisten apurahojen muodossa.
11749:                                                             Vuodesta 1998 valtion tuki pienteattereiden
11750: Vuonna 1993 voimaan tullut lainsäädäntö, jonka          osalta, johon nukketeatteritkin kuuluvat, on kas-
11751: perusteella teattereille, museoille ja orkestereille    vanut noin 10 %:lla. Samaan aikaan kuitenkin
11752: voitiin osoittaa lakisääteinen valtionosuus, oli        kuntien tuki ja nukketeattereiden tilausesitysten
11753: myös teatteritaiteen toimintaedellytysten turvaa-       määrä on vähentynyt. Nukketeattereiden esityk-
11754: misen ja tulevaisuuden näköalojen parantamisen          sistä noin puolet on tilausesityksiä ja samoin kuin
11755: kannalta ratkaiseva uudistus. Lakisääteisen tuen        muidenkin lasten- ja nuortenteattereiden kohdal-
11756: mitoitus perustuu kyseisissä laitoksissa tehtävi-       la, esityksistä 40-60 % perustuu kiertuetoimin-
11757: en henkilötyövuosien määrään. Ongelmana on              taan. Kiertuetoiminnallaan nukketeatterit teke-
11758: ollut, että teattereille ei ole voitu maksaa valtion-   vät tärkeää kasvatustyötä päiväkodeissa ja kou-
11759: osuuksia niin paljon kuin todelliset henkilötyö-        luissa. Erityisesti työpajatoiminta, jossa lapsilla
11760: vuosimäärät edellyttäisivät. Edellisinä vuosina ei      on mahdollisuus osallistua nukketeatteriesityk-
11761: myöskään ole ollut mahdollista tehdä täysimää-          sen tuottamiseen, on tärkeää syrjäytymistä ennal-
11762: räistä indeksikorotusta. Tulevaisuudessa tilan-         ta ehkäisevää toimintaa. Opetusministeriö osoit-
11763: netta hieman helpottaa vuoden 2000 talousar-            taa vuosittain teattereille ja orkestereille varatus-
11764: viossa oleva henkilötyövuosihinnan korotus.             ta 8 000 000 markan harkinnanvaraisesta lisä-
11765: Tästä huolimatta teatteri- ja orkesterilaki on          määrärahasta erityistä tukea lastenteattereille ja
11766: mahdollistanut tanssi-, lasten-, nukke- ja muiden       kiertuetoimintaan. Tästä rahasta nukketeatterit
11767: teattereiden kehittymisen, ja erityisesti lakisää-      saivat vuonna 1999 450 000 markkaa. Jotta nuk-
11768: teistä tukea saavien pienten teattereiden kehitty-      keteattereiden tekemä arvokas työ lasten ja nuor-
11769: minen on ollut voimakasta. Tällä hetkellä lain          ten parissa olisi mahdollista tulevaisuudessakin,
11770: 
11771: 
11772:                                                                                                            3
11773: KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
11774: 
11775: 
11776: olisi kuntien varattava päiväkodeille ja kouluille     mällisen koulutuksen kehittäminen on käynnisty-
11777: riittävästi resursseja, jotka mahdollistaisivat nuk-   nyt Suomessa vasta viime vuosina. Turun taide-
11778: keteattereiden palveluiden käytön.                     akatemiasta valmistuvat nukketeatterin ammatti-
11779:     Tämä vuosi on nukketeatterin teemavuosi ja         laiset vahvistavat alan osaamista teatterikentässä
11780: nukketeatteri elää hyvin kiinnostavaa kehitysvai-      entisestään nyt ja tulevaisuudessa.
11781: hetta. Kiinnostus nukketeatteria kohtaan on kas-          Suomessa nukketeatteri on suunnattu pää-
11782: vanut, mikä näkyy esityskertojen ja myytyjen           asiassa lapsille ja nuorille. Tästä johtuen on ope-
11783: lippujen määrän kasvuna. Keväällä 1999 Tampe-          tusministeriö päättänyt antaa Taiteen keskustoi-
11784: reella pidetty Kansainvälinen nukketeatterifesti-      mikunnan lastenkulttuurijaostolle tehtäväksi teh-
11785: vaali keräsi runsaat 5 000 kävijää. Alanjärjestel-     dä esitys nukketeatterin aseman kehittämiseksi.
11786: 
11787: 
11788: 
11789: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
11790: 
11791:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
11792: 
11793: 
11794: 
11795: 
11796: 4
11797: Ministems svar                                                KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.
11798: 
11799: 
11800: 
11801: 
11802: Tili riksdagens talman
11803: 
11804: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        sammanlagt ca 2 500 000 mark i statsandel och
11805: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ca 2 600 000 mark i kommunalt stöd.
11806: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pia            Dockteater produceras av totalt ca 15 bam-
11807: Viitanen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      och ungdomsteatrar på mer eller mindre profes-
11808: mål SS 479/1999 rd:                                     sionell basis. Utöver det lagstadgade stödet har
11809:                                                         det under innevarande år reserverats 7 300 000
11810:        Hur avser regeringen beakta docktea-             mark för främjandet av scenkonsten. Av denna
11811:        terns betydelse och status som en del av         summa har det beviljats stöd enligt prövning till
11812:        teaterkulturen och som enfostringsform           professionella teatrar som inte omfattas av la-
11813:        som motverkar utslagning och                     gen, inklusive dockteatrar. År 2000 kommer det
11814:                                                         stöd som beviljas enligt prövning att vara
11815:        avser regeringen tillsätta en arbets-            1 000 000 mark högre än i år. Utöver det statliga
11816:        grupp för att utreda utvecklingen av             stöd som beviljas enligt prövning får teatrarna år-
11817:        dockteaterns status?                            ligen understöd av Statens dramatiska kommis-
11818: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         sion och Centralkommissionen för konst i form
11819: föra följande:                                         av olika stipendier.
11820:                                                            Sedan 1998 har statens stöd till de små teatrar-
11821: Den lagstiftning som trädde i kraft 1993, och på       na, till vilka också dockteatrama hör, vuxit med
11822: basis av vilken teatrar, museer och orkestrar kun-     ca 10 %. Samtidigt har dock kommunernas stöd
11823: de anvisas lagstadgad statsandel, var en avgöran-      och antalet beställda dockteaterföreställningar
11824: de reform också med tanke på tryggande av verk-        minskat. Ca hälften av dockteatrarnas föreställ-
11825: samhetsbetingelsema och förbättrande av fram-          ningar är beställda och i likhet med andra barn-
11826: tidsvyema för teaterkonsten. Dimensioneringen          och ungdomsteatrar bygger 40-60 % av före-
11827: av det lagstadgade stödet baserar sig på antalet       ställningama på tumeverksamhet. Under turneer-
11828: årsverken i nämnda inrättningar. Problemet har         na utför dockteatrarna ett viktigt fostringsarbete i
11829: varit att det inte varit möjligt att betala teatrama   dagheru och skolor. I synnerhet verkstadsverk-
11830: så mycket i statsandel som de verkliga årsver-         samheten, där barnen har möjlighet att delta i
11831: kena skulle förutsätta. Under tidigare år har det      produktionen av en dockteaterföreställning, är ett
11832: inte heller varit möjligt att göra en indexhöjning     viktigt led i arbetet för att förhindra utslagning.
11833: till fullt belopp. I framtiden kommer situationen      Undervisningsministeriet anvisar årligen barn-
11834: något att underlättas på grund av den höjning av       teatrarna och turneverksamheten ett särskilt un-
11835: priset per årsverke som finns i budgeten för 2000.     derstöd av det tilläggsanslag på 8 000 000 mark
11836: Trots detta har teater- och orkesterlagen gjort det    som reserverats för utdelning enligt prövning till
11837: möjligt för dans-, barn-, dock- och andra teatrar      teatrar och orkestrar. Av dessa pengar fick dock-
11838: att utvecklas. I synnerhet vid de små teatrar som      teatrarna 450 000 mark år 1999. För att det vär-
11839: får lagstadgat stöd har utvecklingen varit kraftig.    defulla arbete som dockteatrarna gör bland barn
11840: För närvarande omfattas 57 teatrar av lagen. Av        och unga skall få en fortsättning i framtiden bor-
11841: dem är fyra dockteatrar. Nämnda dockteatrar får        de kommunerna reservera tillräckligt med resur-
11842: 
11843: 
11844:                                                                                                          5
11845: KK 479/1999 vp- Pia Viitanen /sd ym.                                                     Ministems svar
11846: 
11847: 
11848: ser för daghemmen och skoloma att utnyttja             genomgår yrkesutbildning för dockteaterbran-
11849: dockteatramas tjänster.                                schen vid Åbo konstakademi förstärker detta
11850:    1 år är det dockteatems temaår och docktea-         kunnande inom teatersektom ytterligare både nu
11851: tem upplever ett mycket intressant utvecklings-        och i framtiden.
11852: stadium. lntresset för dockteater har ökat, vilket        1 Finland har dockteatem främst riktat sig tili
11853: syns i ett ökat antal föreställningar och sålda bil-   bam och unga. Av denna anledning har undervis-
11854: jetter. lntemationella dockteaterfestivalen, som       ningsministeriet beslutat ge barnkulturssektio-
11855: ägde rum i Tammerfors våren 1999, lockade              nen vid Centralkommissionen för konst i uppgift
11856: drygt 5 000 deltagare. Det är först under de se-       att lägga fram ett förslag tili utveckling av dock-
11857: naste åren som man börjat utveckla en systema-         teatems status.
11858: tisk utbildning inom branschen. De personer som
11859: 
11860: 
11861: Helsingfors den 15 oktober 1999
11862: 
11863:     Kulturminister Suvi Linden
11864: 
11865: 
11866: 
11867: 
11868: 6
11869:                                                              KK 480/1999 vp- Hannu Takkula /kesk
11870: 
11871: 
11872: 
11873: 
11874:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 480/1999 vp
11875: 
11876:                                                Tenojoen luonnonlohikannan säilyttäminen
11877: 
11878: 
11879: 
11880: 
11881: Eduskunnan puhemiehelle
11882: 
11883: Tenojoki on Suomen kuuluisin lohijoki. Viime            ti. Norjalaisten kanssa on käyty neuvotteluja
11884: vuosina Tenojoen lohta ovat uhanneet lohiloiset,        verkkoallaskasvatuksesta ja sen rajoittamisesta,
11885: Tenonvuonon lisääntynyt hyljekanta sekä voima-          mutta neuvottelut ovat tällä hetkellä keskeytyk-
11886: kas luonnonkalastus. Myös koskelot ovat lisään-         sissä. Luonnonlohikannan säilymisen kannalta
11887: tyneet voimakkaasti Tenojoen alueella. Yksi kos-        verkkoallaskasvatus tulisi kieltää Tenonvuonos-
11888: kelo saattaa syödä päivässä jopa 60 lohenpoikas-        sa. Kun kysymyksessä on joki, joka virtaa kah-
11889: ta. Osittain luonnonsuojelutoimenpiteiden vuok-         den maan, Norjan ja Suomen alueella, olisi kii-
11890: si koskelolla ei ole luontaista vihollista, joka sää-   reellisesti jatkettava neuvotteluja luonnonlohi-
11891: telisi sen kantaa. Näin ollen koskelo on muodos-        kannan säilyttämiseksi Tenojoella.
11892: tunut myös todelliseksi uhkaksi Tenojoen luon-
11893: nonlohelle.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11894:    Tenonvuonon verkkoallaskasvatus eli ns. kas-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11895: silohikasvatus on kuitenkin suurin uhka luonnon-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11896: lohelle. Massiivisissa verkkoaltaissa olevat kalat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11897: aiheuttavat kalasairauksia ja uhkaavat tätä kautta
11898: luonnonlohta. Myös altaiden ympäristöpäästöt                  Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nor-
11899: ovat omiaan rehevöittämään Tenonvuonoa ja                     jalaisen osapuolen kanssa säilyttääk-
11900: vaikutukset ulottuvat aina Tenon jokiuomaan as-               seen luonnolohikannan ja vahvistaak-
11901:                                                               seen sitä Tenojoella?
11902: 
11903: 
11904: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
11905: 
11906:     Hannu Takkula /kesk
11907: 
11908: 
11909: 
11910: 
11911:                                                                                                  Versio 2.0
11912: KK 480/1999 vp- Hannu Takkula lkesk                                                Ministerin vastaus
11913: 
11914: 
11915: 
11916: 
11917: Eduskunnan puhemiehelle
11918: 
11919: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     ten viranomaisten yhteistyötä edellä mainittujen
11920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      tavoitteiden saavuttamiseksi.
11921: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Näissä tällä hetkellä parhaillaan käytävissä
11922: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         neuvotteluissa Suomi on nostanut esille myös
11923: Takkulan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     Tenonvuonossa harjoitettavan kalankasvatustoi-
11924: myksen KK 480/1999 vp:                             minnan muiden ympäristöuhkien lisäksi. Tenon-
11925:                                                    vuonon sivuvuonossa Hopsfjordissa, noin 100
11926:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nor-     kilometrin päässä Suomen rajasta sijaitsevat ka-
11927:       jalaisen osapuolen kanssa säilyttääk-        lankasvatuslaitokset on nähty yhdeksi uhkaksi
11928:       seen luonnonlohikannan ja vahvistaak-        Tenojoen lohikantojen säilymiselle terveinä,
11929:       seen sitä Tenojoella?                        elinvoimaisinaja monimuotoisina. Erityisesti on
11930:                                                    korostettu niitä uhkatekijöitä (kalasairaudet ja
11931: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         karkulaiset), joita puheena olevasta kasvatukses-
11932: vasti seuraavaa:                                   ta saattaa aiheutua Tenojoen luonnonlohikan-
11933: Suomen ja Norjan välillä käynnistettiin kesällä    noille. Suomen taholta pyritäänkin siihen, että
11934: 1998 neuvottelut Tenojoen ja Näätämöjoen ka-       Norja harkitsisi laitosten sijoittamiskysymystä
11935: lastussopimustenja -sääntöjen uusimiseksi. Neu-    tässä valossa. Kysymys on toistaiseksi ratkaise-
11936: vottelujen yleiseksi tavoitteeksi on määritelty    matta. Lisäksi lokakuussa 1998 Norjan kalastus-
11937: Teno- ja Näätämöjokien luonnontilaisten lohi-      ministeriö asetti erillisen norjalais-suomalaisen
11938: kantojen suojelu ja ylläpito siten, että luonnon   asiantuntijatyöryhmän arvioimaan, ovatko ny-
11939: monimuotoisuus säilytetään. Mainittujen tavoit-    kyiset varotoimenpiteet ja rutiinit, jotka koske-
11940: teiden saavuttamiseksi norjalaisen osapuolen       vat Hopsfjordissa harjoitettavaa kalankasvatus-
11941: kanssa neuvotellaan mm. Norjan vuonoissa ta-       ta, tarpeelliset ja riittävät täyttämään Norjan vel-
11942: pahtuvan lohenkalastuksen säätelystä sekä lohi-    vollisuudet Tenojoen lohen suojelemiseksi sekä
11943: kantoihin kohdistuvien uhkien minimoimisesta       harkitsemaan, tulisiko joitakin määräyksiä muut-
11944: molempien maiden alueella. Samalla tarkoituk-      taaja lisätä.
11945: sena on tiivistää Suomen ja Norjan toimivaltais-      Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
11946:                                                    mys ei tässä vaiheessa anna aihetta hallituksen
11947:                                                    taholta lisätoimenpiteisiin.
11948: 
11949: 
11950: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1999
11951: 
11952:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11953: 
11954: 
11955: 
11956: 
11957: 2
11958: Ministerns svar                                         KK 480/1999 vp -      Hannu Takkula /kesk
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 
11963: Tili riksdagens talman
11964: 
11965: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Under dessa förhandlingar, som pågår för till-
11966: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     fållet, har Finland också, vid sidan av andra mil-
11967: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-    jöhot, tagit upp den fiskodlingsverksamhet som
11968: nu Takkula /cent undertecknade skriftliga spörs-    bedrivs i Tanafjorden. De fiskodlingsanstalter
11969: mål SS 480/1999 rd:                                 som finns i Hopsfjorden, en fjordarm till Tana-
11970:                                                     fjorden, ca 100 km från finska gränsen har upp-
11971:       Vilka åtgärder ämnar regering vidta           fattats som ett hot mot Tana älvs friska och livs-
11972:       tillsammans med den norska kontrahen-         kraftiga laxstammar som präglas av rik biologisk
11973:       ten för att bevara och stärka naturlaxs-      variation. Man har särskilt betonat de hot (fisk-
11974:       tammen i Tana älv?                            sjukdomar och rymningar) som nämnda odling
11975:                                                     kan innebära för stammarna av naturlax i Tana
11976: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     älv. Finlands strävan är att Norge skall ta dessa
11977: föra följande:                                      aspekter i betraktande när placeringen av anstal-
11978: Sommaren 1998 inledde Finland och Norge för-        terna övervägs. Frågan är tills vidare olöst. 1 ok-
11979: handlingar om en reform av fiskeriöverenskom-       tober 1998 tillsatte det norska fiskeridepartemen-
11980: melserna och -stadgorna för Tana älv och Näätä-     tet dessutom en särskild norsk-finsk arbetsgrupp
11981: möjoki. Det allmänna målet för förhandlingarna      bestående av sakkunniga med uppgift att bedö-
11982: är att skydda och upprätthålla naturlaxstammar-     ma om de nuvarande försiktighetsåtgärderna och
11983: na i Tana älv och Näätämäjoki så att den biolo-     rutinerna som berör fiskodlingen i Hopsfjorden
11984: giska mångfalden bevaras. För att dessa mål skall   är nödvändiga och tillräckliga för att Norge skall
11985: uppnås diskuterar länderna bl.a. en reglering av    kunna fullgöra sina skyldigheter beträffande
11986: laxfisket i de norska fjordarna samt en minime-     skyddandet av laxen i Tana älv. Dessutom skall
11987: ring av hoten mot laxstammarna på bägge länder-     arbetsgruppen överväga om det är skäl att revide-
11988: nas områden. Samtidigt är målet att intensifiera    ra och komplettera bestämmelserna.
11989: samarbetet mellan behöriga myndigheter i Fin-          Med anledning av cet ovan sagda konstaterar
11990: land och Norge så att ovan nämnda mål kan upp-      jag att spörsmålet inte i detta skede ger anled-
11991:                                                     ning till ytterligare åtgärder från regeringens si-
11992: nås.
11993:                                                     da.
11994: 
11995: 
11996: Helsingfors den 4 oktober 1999
11997: 
11998:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003:                                                                                                      3
12004:                                                            KK 48111999 vp -     Pertti Turtiainen /vas
12005: 
12006: 
12007: 
12008: 
12009:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 481/1999 vp
12010: 
12011:                                              Pohjoismaista palaavan ja työttömäksi joutu-
12012:                                              van avustaminen
12013: 
12014: 
12015: 
12016: 
12017: Eduskunnan puhemiehelle
12018: 
12019: Hyvin useat suomalaiset työskentelevät Pohjois-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12020: maissa erilaisissa asennustyömaakohteissa ja          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12021: teollisuuden palveluksessa tilapäistyövoimana.        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12022: Työn päättyessä he yleensä palaavat Suomeen,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12023: jossa heille ei kuitenkaan ole töitä tarjolla. Poh-
12024: joismaista Suomeen palaava työttömäksi joutu-               Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-
12025: nut henkilö tarvitsee lähtömaasta siirtotodistuk-           veysministeriö ryhtyy, että Suomeen
12026: sen ammattiliitostaan, josta selviää, onko jäse-            työttömäksi palaava henkilö saa työvoi-
12027: nyys ammattiliittoon ollut kunnossa. Lisäksi hän            matoimistoista palvelun, jolla ko. lo-
12028: tarvitsee työvoimatoimistosta lomakkeen E 301,              makkeet hankitaan kielitaidottomille
12029: johon tarvitaan tietoja myös siltä työnantajalta,           työttömille ja
12030: jonka palveluksessa on ollut. Useinkaan Suo-
12031: meen pataavalla henkilöllä ei näitä papereita ole,          onko työvoimatoimistoissa riittäviä kie-
12032: ja ilman niitä hän ei saa työttömyyspäivärahaa              litaidollisia resursseja hoitaa näitä
12033: Suomesta. Esimerkiksi Metalliliitossa hankitaan             Pohjoismaista työttömiksi palaavien
12034: kyllä siirtotodistus, mutta ei työvoimatoimiston            henkilöiden asioita ja jos ei ole,
12035: lomaketta E 301. Lomaketta ei hanki myöskään                onko mahdollista käyttää ulkopuolisia
12036: työvoimatoimisto eikä ainakaan virkansa puoles-             kielipalveluita ongelman poistamiseksi?
12037: ta Kela. Suomeen pataavalla työntekijällä oma
12038: kielitaito ei useissa tapauksissa riitä lomakkei-
12039: den hankkimiseen.
12040: 
12041: 
12042: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
12043: 
12044:     Pertti Turtiainen /vas
12045: 
12046: 
12047: 
12048: 
12049:                                                                                                Versio 2.0
12050: KK 481/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas                                            Ministerin vastaus
12051: 
12052: 
12053: 
12054: 
12055: Eduskunnan puhemiehelle
12056: 
12057: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     antaa Ruotsissa ja Tanskassa se työttömyys-
12058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kassa, jonka jäsenenä henkilö on ollut sekä
12059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Norjassa työskentelypaikkakunnan työvoimatoi-
12060: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Tur-   misto. Suomessa todistuksen antaa työttömyys-
12061: tiaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     kassajäsenilleen ja Kansaneläkelaitoksen paikal-
12062: sen KK 48111999 vp:                                 listoimisto kassoihin kuulumattomille. Todistuk-
12063:                                                     sena E 301 ilmoitetaan paitsi vakuutus- ja työs-
12064:       Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-       kentelykaudet myös mahdollisesti maksetut työt-
12065:       veysministeriö ryhtyy, että Suomeen          tömyyspäivärahapäivät ja viimeksi päättyneen
12066:       työttömäksi palaava henkilö saa työvoi-      työsuhteen päättymisen syy.
12067:       matoimistoista palvelun, jolla ko. lo-           Henkilö on pääsääntöisesti itse velvollinen
12068:       makkeet hankitaan kielitaidottomille         hankkimaan E 30 1-muuttotodistuksen työskente-
12069:       työttömille ja                                lymaan toimivaltaiselta laitokselta. Mikäli henki-
12070:                                                    löllä ei kuitenkaan ole muuttotodistusta, on työt-
12071:       onko työvoimatoimistoissa riittäviä kie-     tömyyskassoilla ja kansaneläkelaitoksen toimis-
12072:       litaidollisia resursseja hoitaa näitä        toilla yhteystiedot, joiden perusteella todistus
12073:       Pohjoismaista työttömiksi palaavien          voidaan tarvittaessa pyytää työskentelymaasta.
12074:       henkilöiden asioita ja jos ei ole,           Todistuksen pyytämistä varten henkilön tulee
12075:       onko mahdollista käyttää ulkopuolisia        kuitenkin toimittaa kassalleen tai kansaneläkelai-
12076:       kielipalveluita ongelman poistamiseksi?      tokselle tiedot työsuhteestaan toisessa maassa.
12077:                                                        Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto an-
12078: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      taa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliitti-
12079: ti seuraavaa:                                      sista edellytyksistä kansaneläkelaitosta tai työt-
12080:                                                    tömyyskassaa sitovan lausunnon. Lausunnon an-
12081: Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä        tamista varten työttömäksi työnhakijaksi ilmoit-
12082: olevaan 43 viikon työssäoloehtoon luetaan sekä     tautuvan henkilön on esitettävä työvoimatoimis-
12083: peruspäivärahan että ansioon suhteutetun päivä-    tossa työnantajan antama todistus viimeisestä
12084: rahan osalta Suomessa tehty työ, lähetettynä       työsuhteesta, josta ilmenee muun muassa työsuh-
12085: työntekijänä tehty työ sekä EU/ETA-maassa tai      teen päättymisen syy. Pohjoismaista muutettaes-
12086: muussa sopimusmaassa tehty työ. Ansioon suh-       sa työvoimatoimistossa on esitettävä Pohjoismai-
12087: teutetun päivärahan saanti edellyttää lisäksi 10   sen työnantajan työtodistus, josta ilmenee työ-
12088: kuukaudenjäsenyyttä työttömyyskassassa.            suhteen päättymisen syy. Vastaava tieto on
12089:    Vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan siir-    yleensä saatavissa E 301 -todistuksesta, minkä
12090: tää sopimusmaasta Suomeen ainoastaan työsken-      johdosta työvoimatoimisto voi saada työsuhteen
12091: telymaan asianomaisen toimivaltaisen laitoksen     päättymisestä tiedon kyseisestä todistuksesta.
12092: antamalla todistuksena. Neuvoston asetuksen            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
12093: ETY 1408/71 mukaisesti todistus annetaan lo-       kaan työttömyysturvaan liittyvä ilmoitusmenet-
12094: makkeella E 301 siirryttäessä Pohjoismaista tai    tely Pohjoismaiden välillä toimii hyvin ja työvoi-
12095: muusta EU/ETA- maasta Suomeen. Todistuksen
12096: 
12097: 2
12098: Ministerin vastaus                                    KK 48111999 vp- Pertti Turtiainen /vas
12099: 
12100: 
12101: 
12102: matoimisto voi tarvittaessa pyytää kansaneläke-   turvan osalta esitteen "Suomalaisen työttömyys-
12103: laitokselta tai työttömyyskassaha apua työsuh-    turva EY/ETA- maissa", jota on saatavissa työ-
12104: teen päättymisen syyn selvittämisessä.            voimatoimistoista, kansaneläkelaitoksen toimis-
12105:    Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut   toista sekä työttömyyskassoista. Vastaavan sisäl-
12106: asetuksen 1408/1971 soveltamisesta työttömyys-    töinen esite on julkaistu kaikissa Pohjoismaissa.
12107: 
12108: 
12109: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
12110: 
12111:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12112: 
12113: 
12114: 
12115: 
12116:                                                                                                  3
12117: KK 48111999 vp- Pertti Turtiainen /vas                                                     Ministems svar
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122: Tili riksdagens talman
12123: 
12124: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       behöriga inrättning i det land där personen har ar-
12125: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        betat. Enligt rådets förordning EEG 1408/71 ges
12126: statsrådet översänt följande av riksdagsman            intyget genom blankett E 301 vid flyttning till
12127: Pertti Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga      Finland från ett nordiskt 1and eller ett EU/EES-
12128: spörsmå1 SS 481/1999 rd:                               1and. 1 Sverige och Danmark utfårdas intyget av
12129:                                                        den arbetslöshetskassa där personen i fråga varit
12130:        Vilka åtgärder ämnar social- och hälso-         medlem samt i N orge av arbetskraftsbyrån på den
12131:        vårdsministeriet vidta för att en person        ort där personen arbetat. 1 Finland utfårdar ar-
12132:        som återvänder tili Finland och blir ar-        bets1öshetkassorna intyget till sina med1emmar
12133:        betslös skall vid arbetskraftsbyråerna          och folkpensionsanstaltens loka1byrå utfårdar in-
12134:        tillhandahållas sådan service genom vii-        tyg till de personer som inte hör till någon kassa.
12135:        ken blanketterna ifråga skaffas åt de ar-       1 intyg E 301 uppges förutom försäkrings- och
12136:        betslösa som inte kan språket, och              sysselsättningsperioderna även eventuella ar-
12137:                                                        betslöshetsdagpenningar som betalts och orsa-
12138:        har arbetskraftsbyråerna tillräckliga re-       ken till att det senaste arbetsförhållandet upphört.
12139:        surser för att sköta de arbetslösa perso-           Personen i fråga skall själv skaffa flyttningsin-
12140:        ners ärenden som återvänder från an-            tyg E 301 av den behöriga inrättningen i det land
12141:        dra nordiska länder, och om inte                han arbetat. Om personen dock inte har något
12142:        är det möjligt att använda externa              flyttningsintyg har arbetslöshetskassorna och
12143:        språktjänster för att avhjälpa proble-          folkpensionsanstaltens byråer kontaktuppgifter
12144:                                                        på basis av vi1ka intyget vid behov kan begäras
12145:        met?
12146:                                                        från det land där arbetet har utförts. För att ett in-
12147: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        tyg skall kunna begäras skall personen dock till-
12148: föra följande:                                         ställa arbets1öshetskassan eller folkpensionsan-
12149:                                                        stalten uppgifterna om sitt arbetsavta1 i det andra
12150: Till det arbetsvillkor om 43 veckor som är förut-      landet.
12151: sättningen för arbetslöshetsdagpenningen räk-              Arbetskraftskommissionen eller arbetskrafts-
12152: nas, både när det gäller grunddagpenningen och         byrån ger ett utlåtande som är bindande för folk-
12153: dagpenningen avvägd enligt förtjänsten, sådant         pensionsanstalten eller arbetslöshetskassan om
12154: arbete som har utförts i Finland, arbete som en        de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för er-
12155: person utfört som utsänd arbetstagare samt arbe-       hållandet av utkomstskyddet för arbetslösa. För
12156: te som utförts i något EU/EES-land eller i något       att ett utlåtande skall kunna ges skall den person
12157: annat avtalsslutande land. För att en person ska få    som anmäler sig som arbetslös arbetssökande
12158: dagpenning avvägd enligt förtjänsten förutsätts        uppvisa i arbetskraftsbyrån ett intyg, som utfår-
12159: dessutom att han i 10 månader har varit medlem i       dats av arbetsgivaren, över det senaste arbetsför-
12160: en arbetslöshetskassa.                                 hållandet. Av intyget skall framgå bl.a. orsaken
12161:    Försäkrings- och sysselsättningsperiodema           till att det senaste arbetsförhållandet upphört. Om
12162: kan överföras från ett avtalsslutande land till Fin-   en person flyttar från ett nordiskt land skall han
12163: land enbart genom ett intyg som utfardas av den
12164: 
12165: 4
12166: Ministems svar                                             KK 48111999 vp- Pertti Turtiainen /vas
12167: 
12168: 
12169: för arbetskraftsbyrån uppvisa ett arbetsintyg som     anstalten eller arbetslöshetskassan för att reda ut
12170: utfårdats av den nordiska arbetsgivaren och av        orsaken till att arbetsförhållandet upphörde.
12171: vilket framgår orsaken till att arbetsförhållandet       Social- och hälsovårdsministeriet har när det
12172: upphört. Motsvarande information finns i all-         gäller tillämpningen av förordning 1408/1971 i
12173: mänhet på E 301-intyget. Således kan arbets-          fråga om utkomstskyddet för arbetslösa publice-
12174: kraftsbyrån genom intyget få uppgifter om ar-         rat broschyren "Utkomstskydd för arbetslösa fin-
12175: betsförhållandets upphörande. Enligt social- och      ländare i EU/EES-länder", som kan fås av arbets-
12176: hälsovårdsministeriet fungerar intygsförfarandet      kraftsbyråema, folkpensionsanstaltens byråer
12177: i anslutning till utkomstskyddet för arbetslösa väl   samt arbetslöshetskassoma. Broschyrer med
12178: mellan de nordiska ländema, och arbetskraftsby-       motsvarande innehåll har publicerats i alla de
12179: rån kan vid behov begära hjälp av folkpensions-       nordiska länderna.
12180: 
12181: 
12182: Helsingfors den 14 oktober 1999
12183: 
12184:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
12185: 
12186: 
12187: 
12188: 
12189:                                                                                                        5
12190:                                                                KK 482/1999 vp- Risto Kuisma /rem
12191: 
12192: 
12193: 
12194: 
12195:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 482/1999 vp
12196: 
12197:                                               Autovarkauksien vähentäminen
12198: 
12199: 
12200: 
12201: 
12202: Eduskunnan puhemiehelle
12203: 
12204: Kansalaisia huolestuttavat yhä yleisemmäksi tu-        mi ennalta estävästi. Kun lisäksi kiinnijoutumis-
12205: levat autovarkaudet Vaikka kyseessä ovat var-          riski on pieni, on autojen anastuksista muodostu-
12206: kaudet, niitä ei lainsäädännössä kutsuta varkauk-      nut liian yleinen tietyn nuorisoporukan hupi ja
12207: siksi, vaan yleisimmin ne määritellään lainsää-        harrastus.
12208: dännössä luvattomiksi käyttöönotoiksi ja muiksi
12209: kansan oikeustajua vastaamattomiksi lievemmik-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12210: si teoiksi.                                            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12211:     Lievän rikosoikeudellisen säätelyn vuoksi po-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12212: liisi ei juuri käytä voimavaroja autovarkauksien       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12213: ja muiden vastaavien rikollisten tekojen selvitte-
12214: lyyn. Autojen anastukset koskettavat suurta kan-             Mitä hallitus aikoo tehdä autovarkauk-
12215: salaisjoukkoa. Taloudelliset seuraukset kohdis-              sienja muiden vastaavien autoihin koh-
12216: tuvat lisäksi koko autoilijoiden joukkoon kohon-             distuvien tekojen vähentämiseksi,
12217: neina vakuutusmaksuina.
12218:     Lievät rikosoikeudelliset seuraamukset johta-            aikooko hallitus tehdä esityksen rikosni-
12219: vat osaltaan selkeästi laittomien tekojen suureen            mikkeiden ja rangaistuksien koventami-
12220: määrään. Autovarkaiden vastuuton ajelu muo-                  sesta ja
12221: dostaa myös selkeän liikenneturvallisuutta vaa-              aikooko hallitus ryhtyä joihinkin toi-
12222: rantavan tekijän. Erityisesti pääkaupunkiseudun              miin, jotta autoihin kohdistuneet laitto-
12223: lähitienoot ovat autovarkaiden suosittua ajo-                mat teot tulisivat nykyistä paremmin sel-
12224: aluetta.                                                     vitetyiksi?
12225:     Kansalaisten oikeustajua vastaamaton liian
12226: lievä rikosoikeudellinen säätely ei riittävästi toi-
12227: 
12228: 
12229: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
12230: 
12231:     Risto Kuisma /rem
12232: 
12233: 
12234: 
12235: 
12236:                                                                                                 Versio 2.0
12237: KK 482/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                    Ministerin vastaus
12238: 
12239: 
12240: 
12241: 
12242: Eduskunnan puhemiehelle
12243: 
12244: Valtiopäiväjärjestyksen 37, §:n 1 momentissa         lisääntyneet noin kolmanneksen (32 %) vuodes-
12245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ta 1991 (18 780 rikosta) ja noin neljänneksen
12246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      (24 %) edellisestä vuodesta (v. 1997, 20 133 ri-
12247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-     kosta). Vuosikymmenen alkupuolen tilanteeseen
12248: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        verrattuna moottoriajoneuvojen luvattomien
12249: KK 482/1999 vp:                                      käyttöjen kokonaismäärä on selvästi lisääntynyt
12250:                                                      kahden viime vuoden aikana (1997 ja 1998).
12251:        Mitä hallitus aikoo tehdä autovarkauk-           Ajoneuvorikollisuuden määrän kasvu liitty-
12252:        sien ja muiden vastaavien autoihin koh-       nee lamavuosien jälkeiseen yleiseen rikollisuu-
12253:        distuvien tekojen vähentämiseksi,             den lisääntymiseen. Ajoneuvojen luvattomilla
12254:                                                      käytöillä on yhteys muun muassa lisääntynee-
12255:        aikooko hallitus tehdä esityksen rikosni-     seen huumausainerikollisuuteen. Moottoriajo-
12256:        mikkeiden ja rangaistuksien koventami-        neuvojen luvattomat käytöt ovat suurelta osin
12257:        sesta ja                                      nuorisorikollisuutta, mutta myös ammatti- ja ta-
12258:                                                      parikolliset ottavat ajoneuvoja luvatta käyttöön-
12259:        aikooko hallitus ryhtyä joihinkin toi-
12260:                                                      sä muiden omaisuusrikosten tekoa varten. Lisäk-
12261:        miin, jotta autoihin kohdistuneet laitto-
12262:        mat teot tulisivat nykyistä paremmin sel-     si ajoneuvorikollisuuden määrään vaikuttanee se,
12263:        vitetyiksi?                                   että autot ovat parantuneista suojaamiskeinoista
12264:                                                      huolimatta edelleen varsin suojaamattomia ri-
12265: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koksentekokohteita ja -välineitä.
12266: ti seuraavaa:                                           Arvioitaessa luvattomasta käytöstä seuraavia
12267:                                                      rangaistuksia on tärkeää muistaa, että luvatto-
12268: Rikoslaissa varkautta (28 luvun 1-3 §)ja luva-       maan käyttöön liittyy yleensä myös muita rikok-
12269: tonta käyttöä (28 luvun 7-9 §) koskevat omat         sia. Tyypillisesti samalla kertaa tuomitaan ran-
12270: tunnusmerkistöt. Erottelu perustuu siihen, että      gaistus myös varkaudesta, koska luvattoman käy-
12271: varkaus edellyttää tarkoitusta omaisuuden pitä-      tön yhteydessä autosta usein anastetaan irtainta
12272: misestä itsellä eli anastamistarkoitusta. Autovar-   omaisuutta, esimerkiksi radio. Myös esimerkiksi
12273: kauksien osalta tämä tarkoittaa käytännössä py-      rattijuopumus ja ajokortitta ajo liittyvät usein lu-
12274: syvämpää käyttöönottoa eli tarkoitusta lopulli-      vattomaan käyttöön. Kun samalla kertaa tuomi-
12275: sesti erottaa auto omistajan määräämisvallasta.      taan luvattoman käytön lisäksi rangaistus useista
12276: Autoihin kohdistuvassa luvattomassa käytössä         muista rikoksista, myös kokonaisrangaistukset
12277: tarkoituksena on sen sijaan käyttää toisen omai-     kohoavat.
12278: suutta ainoastaan rajoitetun ajan ja sen jälkeen        Tuomioistuintilastojen mukaan esimerkiksi
12279: hylätä ajoneuvo.                                     vuonna 1997 sellaisissa useita rikoksia koskevis-
12280:    Vuonna 1998 poliisin tietoon tuli 26 404          sa tuomioissa, joihin sisältyi myös rangaistus lu-
12281: moottoriajoneuvon varkautta (RL 28 luvun 1-          vattomasta käytöstä (rikoslain 28 luvun 7 §:n 1
12282: 3 §)ja luvatonta käyttöä (RL 28 luvun 7-9 §).        momentti) tuomittiin nuorelle seuraamukseksi
12283: Näistä luvattomia käyttöjä oli valtaosa (94 %,       yli puolessa eli 54 prosentissa jutuista ehdoton
12284: 24 880 rikosta). Moottoriajoneuvoihin kohdistu-      vankeusrangaistus (näistä vajaat 20 prosenttia oli
12285: neet luvattomat käytöt ovat vuonna 1998              yhdyskuntapalvelutuomioita), 28 prosentissa eh-
12286: 
12287: 2
12288: Ministerin vastaus                                            KK 482/1999 vp- Risto Kuisma /rem
12289: 
12290: 
12291: dollinen rangaistus ja 16 prosentissa sakkoran-           Poliisi on tehostanut rikosten analyysitoimin-
12292: gaistus. Lisäksi tuomittiin joitakin nuorisoran-       taa paikallistasolla, jotta autoihin kohdistuvat ri-
12293: gaistuksia tai nuori jätettiin seuraamusluontei-      kokset tulisivat nykyistä paremmin selvitetyiksi.
12294: sesti rangaistukseen tuomitsematta (2 prosent-        Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksella ja Etelä-
12295: tia).                                                  Suomen läänissä on ajoneuvoihin kohdistunei-
12296:     Pelkästään auton luvattomasta käytöstä tuo-       den rikosten esitutkintaa suunnattu entistä enem-
12297: mittujen rangaistusten taso koetaan yleisesti al-     män tekijäkeskeiseksi ja samalla on suoritettu
12298: haiseksi rikoksista aiheutuvien vaarojen ja vahin-    analyysejä muun muassa rikosten maantieteelli-
12299: kojen ennalta ehkäisemisen kannalta. Ensisijai-       sestä jakautumisesta, rikoskasautumista ja aktii-
12300: sesti näitä rikoksia on estettävä kiinnijäämisris-    visista tekijöistä. Ajoneuvorikollisuus on myös
12301: kiä lisäämällä, mutta myös tuomioistuinten ran-       huomioitu entistä enemmän huumausainerikos-
12302: gaistuskäytännöllä on merkitystä. Jos ongelmaa        ten tutkinnassa, ja esimerkiksi Helsingissä tämä
12303: ei saada muutoin hallintaan, on rangaistusasteik-     on nostanut ajoneuvoihin kohdistuneiden rikos-
12304: kojen tarkistaminen tarpeen.                          ten selvitysprosentteja.
12305:     Autojen luvaton käyttö on tyypillisesti rikos-        Koska moottoriajoneuvojen luvattomat käytöt
12306: kierteeseenjoutuneiden nuorten toimintaa. Osas-       liittyvät hyvin usein huumeiden käyttöön, olisi
12307: sa Suomea kokeiltavana olevalla nuorisorangais-       tärkeää turvata riittävät hoitomahdollisuudet
12308: tuksella pyritään kontrollin ja tuen avulla puuttu-   huumeongelmista kärsiville. Valtioneuvoston
12309: maan nuoren elämäntilanteeseen juuri rikoskier-       huumausainepolitiikkaa koskeva periaatepäätös
12310: teen katkaisemiseksi. Nuorisorangaistukseen           koskee muun muassa toimenpiteitä huumeiden
12311: kuuluu yhdyskuntapalvelun tyyppistä työtä, mui-       kysynnän ehkäisemiseksi, varhaiseksi puuttumi-
12312: ta yhteiskuntaan sopeuttamista edistäviä ohjel-       seksi huumeiden käyttöön ja käytön lopettami-
12313: mia sekä tehokas valvonta. Eduskunnan käsitel-        seen sekä huumausaineriippuvaisten hoidon saat-
12314: tävänä on hallituksen esitys (HE 35/1999 vp),         tamiseksi paremmin vastaamaan nykyistä tarvet-
12315: jossa nuorisorangaistuskokeilua ehdotetaan jat-       ta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti ke-
12316:  kettavaksi kahdella vuodella.                        väällä 1999 toimikunnan laatimaan ehdotuksia ja
12317:     Sisäasiainministeriöstä saatujen tietojen mu-     selvityksiä nuorten huumeiden käytön ehkäise-
12318:  kaan moottoriajoneuvoihin kohdistuneet rikok-        miseksi. Toimikunnan määräaika päättyy vuo-
12319:  set muodostavat yhden suurimmista poliisin ri-       den 2000 elokuussa.
12320:  kostorjunnan tehtäväalueista erityisesti isoim-          Valtioneuvoston keväällä 1999 tekemässä pe-
12321:  missa asutuskeskuksissa. Rikostorjunnassa on         riaatepäätöksessä kansalliseksi rikoksentorjunta-
12322:  panostettu sekä tiedotukseen että analyysi toimin-   ohjelmaksi painopisteenä on paikallinen rikok-
12323:  taan. Poliisi on muun muassa kohdennetuilla tie-     sentorjunta. Tavoitteena on muun muassa, että
12324:  dotuskampanjoilla lähestynyt sellaisia ajoneu-       jokaiseen kuntaan laaditaan oma rikoksentorjun-
12325:  von omistajia, joiden autot esimerkiksi ikänsä       taohjelma. Nuorisorikollisuuden - joka hyvin
12326:  vuoksi tulevat muita autoja helpommin varaste-       usein on juuri ajoneuvoihin liittyvää rikollisuut-
12327:  tuiksi. Myös lähipoliisitoiminnassa ja nuorisopo-    ta - torjumiseksi kunnille suositellaan koulun,
12328:  lisiitoiminnassa yhtenä painopisteenä on ennalta     nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin yhteis-
12329:  ehkäisevä työ ajoneuvorikollisuuden estämisek-       työtä. Tällaisesta tiiviistä yhteistyöstä rikoksen-
12330:  si ja vähentämiseksi.                                torjunnassa on jo muutamissa kunnissa hyviä ko-
12331:                                                       kemuksia.
12332: 
12333: 
12334: 
12335: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1999
12336: 
12337:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
12338: 
12339: 
12340:                                                                                                          3
12341: KK 482/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                          Ministems svar
12342: 
12343: 
12344: 
12345: 
12346: Tili riksdagens talman
12347: 
12348: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         1998 ökat med ca en tredjedel (32 %) jämfört
12349: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         med 1991 (18 780 brott) och med ca en fjärdedel
12350: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-        (24 %) jämfört med föregående år (1997, 20 133
12351: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål        brott). Jämfört med situationen under årtiondets
12352: SS 482/1999 rd:                                         första hälft har det totala antalet fall av olovligt
12353:                                                         brukande av motorfordon ökat klart under de två
12354:        Vad ämnar regeringen göraför att mins-           senaste åren (1997 och 1998).
12355:        ka antalet bilstölder och andra motsva-             Den ökade fordonskriminaliteten torde ha
12356:        rande gärningar som riktar sig mot bi-           samband med den allmänna ökningen av brotts-
12357:        lar,                                             1igheten efter depressionsåren. Fallen av olovligt
12358:                                                         brukande av fordon har samband med bl.a. den
12359:        har regeringen för avsikt att föreslå en         ökade narkotikabrottsligheten. Det olovliga bru-
12360:        skärpning av brottsrubriceringarna och           kandet av motorfordon är till stor del ungdoms-
12361:        straffen, och                                    brottslighet, men också yrkes- och vaneförbryta-
12362:        har regeringenför avsikt att vidta åtgär-        re tar o1ov1igen fordon i bruk för att begå andra
12363:        der för att olagliga gärningar som rik-          egendomsbrott. Dessutom torde anta1et fordons-
12364:                                                         brott påverkas av att bilama trots förbättrade
12365:        tar sig mot bilar skall kunna utredas i
12366:                                                         skyddsmetoder fortfarande utgör förhållandevis
12367:        högre grad än i dag?
12368:                                                         oskyddade föremål för brott och hjälpmedel vid
12369: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         brott.
12370: föra följande:                                             När man bedömer straffen för olovligt brukan-
12371:                                                         de är det viktigt att komma ihåg att o1ovligt bru-
12372: I strafflagen gäller särskilda rekvisit för stöld (28   kande i allmänhet också är förknippat med andra
12373: kap. 1-3 §) och olovligt brukande (28 kap. 7-9          brott. Det typiska är att en person samtidigt ock-
12374: §). Särskiljningen grundar sig på att stöld             så döms till straff för stöld, eftersom lös egen-
12375: förutsätter att en person själv ämnar behålla           dom, t.ex. en radio, ofta stjä1s från bilen i sam-
12376: egendomen, dvs. ett tillgreppssyfte. När det gäl-       band med det olov1iga brukandet. Det olovliga
12377: ler bilstölder betyder detta i praktiken ett mera       brukandet är ofta också förknippat med t.ex. ratt-
12378: permanent ibruktagande, dvs. att syftet är att slut-    fylleri och köming utan körrätt. När en person ut-
12379: giltigt frånta ägaren bestämmanderätten över bi-        över att dömas till straff för o1ovligt brukande
12380: len. Vid olovligt brukande av en bil är syftet dä-      samtidigt också döms till straff för flera andra
12381: remot att använda någon annans egendom endast           brott, ökar även de totala straffen.
12382: en begränsad tid och därefter överge fordonet.             När det gäller påfö1jdema dömdes en1igt dom-
12383:    År 1998 kom till polisens kännedom 26 404            stolsstatistiken t.ex. 1997, i fråga om sådana do-
12384: fall av stöld (28 kap. 1-3 § strafflagen) och           mar som gällde flera brott och som också om-
12385: o1ovligt brukande (28 kap. 7-9 § strafflagen) av        fattade straffför o1ovligt brukande (28 kap. 7 § 1
12386: motorfordon. Av dessa utgj ordes merparten av           mom. strafflagen), en ung person till ovillkorligt
12387: olov1igt brukande (94 %, 24 880 brott). Anta1et         fånge1sestraff i mer än hä1ften, dvs. 54 %, av
12388: fall av olovligt brukande av motorfordon har
12389: 
12390: 4
12391: Ministems svar                                                   KK 482/1999 vp- Risto Kuisma /rem
12392: 
12393: 
12394: målen (av dessa var knappt 20% samhällstjänst-            skall kunna utredas i högre grad än i dag. T.ex.
12395: domar), till villkorligt straffi 28% av målen och         vid polisinrättningen i Helsingfors och i Södra
12396: till bötesstraff i 16 % av målen. 1 några fall döm-       Finlands Iän koncentrerar man sig vid förunder-
12397: des dessutom ungdomsstraff ut, eller användes            sökningen av fordonsbrott i allt högre grad på
12398: åtalseftergift som påföljd (2 %).                         gärningsmännen, och samtidigt har man analyse-
12399:     Nivån på de straff som döms ut för enbart            rat bl.a. den geografiska fördelningen av brotten,
12400: olovligt brukande av en bil upplevs allmänt som          brottsanhopningen och de aktiva gärningsmän-
12401: låg med tanke på förebyggandet av de faror och           nen. Fordonsbrottsligheten har också i allt högre
12402: skador som brotten medför. 1 första hand skall           grad beaktats vid utredningen av narkotikabrott,
12403: dessa brott förhindras genom att man ökar risken         och t.ex. i Helsingfors har detta lett till en höj-
12404: för att gämingsmannen blir fast, men också dom-          ning av utredningsprocenterna när det gäller for-
12405: stolamas straffpraxis har betydelse. Om man inte         donsbrotten.
12406: kan få problemet under kontroll på något annat               Eftersom olovligt brukande av motorfordon
12407: sätt, är det nödvändigt att se över straffskalorna.      mycket ofta har anknytning tili narkotikamiss-
12408:     Olovligt brukande av bilar är en verksamhet          bruk är det viktigt att garantera tillräckliga möj-
12409: som är typisk för ungdomar som befinner sig i en         ligheter tili vård för personer med narkotikapro-
12410: brottsspiral. Syftet med det försök med ungdoms-         blem. Statsrådets principbeslut om narkotikapo-
12411: straff som pågår i en del av landet är att med hjälp     litiken omfattar bl.a. åtgärder för att stävja efter-
12412: av kontroll och stöd ingripa i de ungas livssitua-       frågan på narkotika och för att på ett tidigt stadi-
12413: tion uttryckligen för att bryta denna brottsspiral.      um ingripa i narkotikamissbruk och hjälpa miss-
12414: Till ungdomsstraffet hör arbete av typen sam-            brukare att sluta, samt åtgärder som syftar till att
12415: hällstjänst, andra program vilkas syfte är att           vården av personer som är beroende av narkotika
12416:  främja en anpassning till samhället samt effektiv       bättre skall fås att motsvara det nuvarande beho-
12417:  övervakning. Riksdagen håller på att behandla en        vet. Dessutom tillsatte social- och hälsovårdsmi-
12418:  regeringsproposition (RP 35/1999 rd) där det fö-        nisteriet våren 1999 en kommission för att utar-
12419:  reslås att försöksverksamheten med ungdoms-             beta förslag och göra utredningar i syfte att före-
12420:  straff skall fortsätta i ytterligare två år.            bygga narkotikamissbruk bland ungdomar. Kom-
12421:     Enligt uppgifter från inrikesministeriet utgör       missionen skall ha sitt arbete klart i augusti 2000.
12422:  brotten mot motorfordon ett av de mest omfattan-            1 det principbeslut om ett nationellt brottsföre-
12423:  de arbetsfålten vid polisens brottsbekämpning, i        byggande program som statsrådet fattade våren
12424:  synnerhet i de största bosättningscentra. Vid           1999 har tyngdpunkten lagts på förebyggande av
12425:  brottsbekämpningen har man satsat på såväl in-          brott på det lokala planet. Målet är bl.a. att varje
12426:  formation som analysverksamhet. Polisen har             korumun skall ha ett eget brottsförebyggande
12427:  bl.a. genom särskilt inriktade informationskam-         program. För förebyggande av ungdomsbrotts-
12428:  panjer närmat sig sådana fordonsägare vilkas bi-        lighet - som mycket ofta hänför sig uttryckli-
12429:  lar t.ex. på grund av sin ålder stjäls lättare än an-   gen till fordon- rekommenderas för kommuner-
12430:  dra bilar. Också inom närpolisverksamheten och          na samarbete mellan skolan, ungdomsväsendet,
12431:  ungdomspolisverksamheten har tyngdpunkten               socialväsendet och polisen. 1 några kommuner
12432:  lagts på bl.a. förebyggande arbete för att förhin-      har man redan goda erfarenheter av ett sådant
12433:  dra och minska fordonsbrottsligheten.                   nära samarbete vid förebyggandet av brott.
12434:      Polisen har effektiverat brottsanalysverksam-
12435:  heten på den lokala nivån så att brotten mot bilar
12436: 
12437: 
12438: 
12439: Helsingfors den 18 oktober 1999
12440: 
12441:      Justitieminister Johannes Koskinen
12442: 
12443:                                                                                                             5
12444:                                                                  KK 483/1999 vp- Reijo Kallio /sd
12445: 
12446: 
12447: 
12448: 
12449:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 483/1999 vp
12450: 
12451:                                              Työttömyyseläkkeelle pääsyyn liittyvien epä-
12452:                                              kohtien korjaaminen
12453: 
12454: 
12455: 
12456: 
12457: Eduskunnan puhemiehelle
12458: 
12459: Työttömyyseläkkeelle pääsyn edellytykset muut-        tai aikovat hakea työttömyyseläkettä. Eläkkeen
12460: tuivat 1.1.1994 alkaen. Aiemmin eläke voitiin         saamisen piti olla itsestäänselvyys. Näinhän irti-
12461: myöntää ilman tulevan ajan oikeutta vapaakirja-       sanottaessa vakuuteltiin.
12462: na. Vuoden 1994 alusta lukien on edellytetty elä-         Kun hyvässä uskossa työttömyyseläkettä
12463: ketapahtumaa edeltävien 15 vuoden aikana vä-          odottavalle ihmiselle sitten tuleekin hylkäävä
12464: hintään 5 vuotta ansiotyötä ja sitä, että tulevan     päätös, niin huoli ja murhe on suuri. Hänhän on
12465: ajan oikeus on voimassa.                              seuraavat viisi vuotta eli ikävuodet 60:sta 65:een
12466:     Tulevan ajan oikeuden edellytys työttömyys-       täysin tyhjän päällä. Ymmärrän, että tällaisessa
12467: eläkkeessä aiheutti väliinputoamisongelman.           tilanteessa ihminen kokee tulleensa petetyksi.
12468: Kun jälkikarenssiaika on kulunut umpeen ennen             Vuoden 1997 joulukuussa solmitun tulopoliit-
12469: eläketapahtumaa ja oikeutta tulevan ajan eläk-        tisen kokonaisratkaisun mukaisesti työmarkkina-
12470: keeseen ei ole, niin henkilö ei voi saada työttö-     järjestöt ovat selvitelleet varhaiseläkemuotojen,
12471: myyseläkettä, vaikka muut edellytykset täyttyisi-     siis myös työttömyyseläkkeen käyttöön liittyviä
12472: vät.                                                  kysymyksiä ja lainmuutos tarpeita.
12473:     Työttömyyseläkkeen saantiin liittyy monia             Työmarkkinajärjestöjen tämän vuoden heinä-
12474: muitakin käytännön ongelmia. TES:n mukainen           kuun alussa sopimat työeläkemuutokset ovat siir-
12475: irtisanomisajan palkka saatetaan tulkita kultai-      tyneet lainvalmisteluun. Tässä yhteydessä pitäisi
12476: seksi kädenpuristukseksi. Työllistämistöitä, jois-    korjata myös työttömyyseläkkeen väliinputoa-
12477: ta on maksettu asianmukaiset työnantaja- ja elä-      misongelma ja muut työttömyyseläkkeelle pää-
12478: kemaksut, saatetaan jättää hyväksymättä tulevaa       syyn liittyvät epäkohdat.
12479: aikaa kerryttäviksi työsuhteiksi. Sama koskee ly-
12480: hyitä, muutamien päivien työsuhteita. Jollekin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12481: taas on saattanut kertyä muutama työssäolopäivä       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12482: liikaa, mikä on ollut riittävä syy eläkkeen hylkää-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12483: miseen.                                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12484:     Monet aikoinaan irtisanotut ihmiset ovat tul-
12485: leet tai tulossa 60 vuoden ikään ja ovat hakeneet
12486: 
12487: 
12488: 
12489: 
12490:                                                                                                Versio 2.0
12491: KK 483/1999 vp- Reijo Kallio /sd
12492: 
12493: 
12494:       Onko hallitus tietoinen työttömyyseläk-     millä tavalla niitä aiotaan korjata?
12495:       keelle pääsyyn liittyvistä epäkohdista ja
12496: 
12497: 
12498: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1999
12499: 
12500:     Reijo Kallio /sd
12501: 
12502: 
12503: 
12504: 
12505: 2
12506: Ministerin vastaus                                             KK 483/1999 vp- Reijo Kallio /sd
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511: Eduskunnan puhemiehelle
12512: 
12513: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     tyksen eläkkeelle siirtymistä myöhentävistä ja
12514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      työssä jaksamista edistävistä muutoksista eläke-
12515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    lainsäädäntöön (HE 9311999 vp ).
12516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       Edellä mainitussa hallituksen esityksessä eh-
12517: lion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      dotetaan muun muassa, että työttömyyseläkkeen
12518: KK 483/1999 vp:                                    saamisen edellytyksistä poistettaisiin tulevan
12519:                                                    ajan oikeuden vaatimus. Näin työttömyyseläk-
12520:       Onko hallitus tietoinen työttömyyseläk-      keelle pääseminen helpottuisi huomattavasti ny-
12521:       keelle pääsyyn liittyvistä epäkohdista ja    kyisestään. Samalla esitetään, että ehdotettu
12522:                                                    muutos koskisi myös sellaisia henkilöitä, jotka
12523:       millä tavalla niitä aiotaan korjata?         eivät nykyisin voimassa olevien säännöksien mu-
12524: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kaan ole päässeet työttömyyseläkkeelle tulevan
12525: ti seuraavaa:                                      ajan oikeuden puuttumisen vuoksi. Tällä korjat-
12526:                                                    taisiin näiden väliinputoajien, joita on noin
12527: Hallitusohjelman mukaan työeläkelaisäädäntöä       3 000, tilanne. Tarkoituksena on, että eläkejärjes-
12528: kehitetään kiinteässä yhteistyössä työmarkkina-    telmät pyrkisivät tavoittamaan nämä väliinpu-
12529: järjestöjen kanssa. Niin sanotussa Puron työryh-   toajat, jotta heille voitaisiin myöntää heti vuoden
12530: mässä työmarkkinajärjestöt sopivat 2 päivänä       2000 alusta alkaen uusi työttömyyseläke. Tässä
12531: heinäkuuta 1999 siitä, kuinka työeläkejärjestel-   tarkoituksessa eläkejärjestelmät aloittavat myös
12532: mää muutetaan vuoden 2000 alusta lukien. Tä-       laajan tiedotuskampanjan työttömyyseläkehake-
12533: män sopimuksen pohjalta hallitus on tämän kuun     musten saamiseksi eläkelaitoksiin mahdollisim-
12534: 1 päivänä antanut eduskunnalle hallituksen esi-    man pian.
12535: 
12536: 
12537: 
12538: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
12539: 
12540:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12541: 
12542: 
12543: 
12544: 
12545:                                                                                                     3
12546: KK 483/1999 vp- Reijo Kallio /sd                                                      Ministerns svar
12547: 
12548: 
12549: 
12550: 
12551: Tili riksdagens talman
12552: 
12553: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    pensionslagstiftningen i syfte att senarelägga
12554: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av    pensionering och främja fortsatt medverkan i ar-
12555: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-   betslivet (RP 9311999 rd).
12556: jo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål       1 ovan nämnda proposition föreslås bl.a. att
12557: SS 48311999 rd:                                    kravet på rätt till återstående tid slopas i villko-
12558:                                                    ren för erhållande av arbetslöshetspension. På
12559:       Ar regeringen medveten om de olägen-         detta sätt skulle möjligheten att bli beviljad ar-
12560:       heter som är förknippade med möjlighe-       betslöshetspension förbättras avsevärt i j ämförel-
12561:       ten att bli beviljad arbetslöshetspension    se med vad som nu är fallet. På samma gång fö-
12562:       och                                          reslås att den föreslagna ändringen också skall
12563:                                                    gälla sådana personer som inte till följd av de gäl-
12564:       på vilket sätt kommer de att korrigeras?     lande bestämmelsema har fått arbetslöshetspen-
12565: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    sion eftersom de har saknat rätt till återstående
12566: föra följande:                                     tid. Denna åtgärd korrigerar situationen för dessa
12567:                                                    ca 3 000 personer som har blivit lidande. Avsik-
12568: Enligt regeringsprogrammet utvecklas arbets-       ten är att pensionssystemen skall försöka nå
12569: pensionslagstiftningen i nära samarbete med ar-    dessa personer som blir lidande, för att de genast
12570: betsmarknadsorganisationema. 1 den s.k. Puro-      fr.o.m. ingången av 2000 skall konna beviljas ny
12571: arbetsgruppen kom arbetsmarknadsorganisatio-       arbetslöshetspension. 1 detta syfte inleder pen-
12572: nema den 2 juli 1999 överens om på vilket sätt     sionssystemen också en omfattande informa-
12573: arbetspensionssystemet skall ändras fr.o.m. in-    tionskampanj för att pensionsanstaltema så
12574: gången av 2000. Utgående från detta avtal avlät    snabbt som möjligt skall få in ansökningama om
12575: regeringen den 1 oktober regeringens proposi-      arbetslöshetspension.
12576: tion till riksdagen med förslag till ändringar i
12577: 
12578: 
12579: 
12580: Helsingforsden 13 oktober 1999
12581: 
12582:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
12583: 
12584: 
12585: 
12586: 
12587: 4
12588:                                                           KK 484/1999 vp -      Matti Kangas /vas ym.
12589: 
12590: 
12591: 
12592: 
12593:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 484/1999 vp
12594: 
12595:                                              Pakollisen ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto
12596:                                              hormonilihan käytössä
12597: 
12598: 
12599: 
12600: 
12601: Eduskunnan puhemiehelle
12602: 
12603: Eurooppalainen kuluttaja edellyttää jatkuvasti           Sellaisista maista, jotka eivät valvo hormo-
12604: elintarvikkeilta enemmän hygieenistä turvalli-        nien käyttöä, ei pitäisi tuoda elintarvikkeita lain-
12605: suutta, ravitsevuutta, laatua ja tuoreutta. Suoma-    kaan Suomeen. ED-alueelta tuotavan, mahdolli-
12606: lainen elintarviketeollisuus pystyy vastaamaan        sesti hormoneilla tuotetun lihan osalta tuotteen
12607: laatutietoisen kuluttajan vaatimuksiin verrattain     alkuperän merkitseminen selvästi on kuluttajien
12608: hyvin. Kuitenkin uhkia ruokamme puhtauteen            oikeus. Kaikesta lihasta on käytävä ilmi, missä ja
12609: kohdistuu rajojemme ulkopuolelta.                     milloin se on tuotettu ja onko kyseessä hormoni-
12610:     Huolta aiheuttavat geenimanipuloitujen elin-      vai luomutuote. Vastuu ruoan puhtaudesta on
12611: tarvikkeiden mahdolliset terveyshaitat, koska ku-     tuottajana, mutta kokemus on osoittanut, että li-
12612: kaan ei ole toistaiseksi pystynyt varmuudella sa-     han alkuperän toteaminen on usein vaikeaa suo-
12613: nomaan, ettei hormonilihalla olisi ihmisten ter-      raan lihatiskillä. Kuluttajien luottamus ruoan
12614: veydelle haitallisia vaikutuksia. ED:n ja DSA:n       puhtauteen kyetään ylläpitämään ainoastaan val-
12615: välille kehittyi mehevä kiista hormonilihan vien-     vomalla tuotteita sekä jäsenmaiden että koko
12616: nistä, ja hullunlehmäntauti rassaa yhä eurokulut-     unionin tasolla. Valvontaan pitää yhdistää toimi-
12617: tajien hermoja. ED:n tiedemiesryhmän mielestä         va sanktiojärjestelmä.
12618: hormoniliha on selvästi terveysriski kuluttajille.       Joskus kuluttajan terveys pääsee yrittäjältä
12619:     DSA:ssa ei valvota hormonien käyttöä, ja          unohtumaan, mutta tähän pystytään vastaamaan
12620: Suomeenkin on tuotu hormonittomaksi väitettyä         lainsäädännöllä. Esimerkiksi Britanniassa on
12621: naudanlihaa. Eurooppaan tuodusta amerikkalai-         voimassa laki, joka sakkorangaistuksen uhalla
12622: sesta naudanlihasta on löydetty laitonta stilbest-    velvoittaa ravintolat, pitopalvelut ja pubit kerto-
12623: rol-hormonia, joka aiheuttaa kiistatta syöpää.        maan asiakkailleen ruoassa olevista geneettisesti
12624: Samoin kansainvälisten tutkijoiden mielestä           muunnelluista ainesosista. Vastuu kuluttajien
12625:  17 beta oestradiol -hormoni on selvästi karsino-     terveydestä ja suomalaisen maatalouden uskotta-
12626: geeni eli syöpää aiheuttava aine. Kesäkuussa          vuus edellyttävät ilmoitusvelvollisuuden kehittä-
12627:  1999 ED:n komissio päätti rajoittaa belgialaisen     mistä hormonilihan käytön osalta.
12628:  naudan- ja sianlihan sekä maitotuotteiden myyn-
12629:  tiä ED-maissa, koska eläimiä oli ruokittu dioksii-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12630:  nia sisältäväHä rehulla useiden kuukausien ajan,     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
12631: ja raja-arvot ylittyivät roimasti.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12632:                                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12633: 
12634: 
12635: 
12636: 
12637: 12 200661                                                                                        Versio 2.0
12638: KK 484/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
12639: 
12640: 
12641:       Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo     myynnin osalta kuluttajien terveyden ja
12642:       ryhtyä pakollisen ilmoitusvelvollisuu-        ruoan turvallisuuden takaamiseksi?
12643:       den käyttöönottamiseksi hormonilihan
12644: 
12645: 
12646: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
12647: 
12648:     Matti Kangas /vas                             Unto Valpas /vas
12649:     Kari Rajamäki /sd                             Pertti Turtiainen /vas
12650:     Veijo Puhjo /vas                              Matti Huutola /vas
12651:     Pekka Vilkuna /kesk                           Mikko Immonen /vas
12652:     Tapio Karjalainen /sd                         Katja Syvärinen /vas
12653:     Timo Kalli /kesk                              Esa Lahtela /sd
12654: 
12655: 
12656: 
12657: 
12658: 2
12659: Ministerin vastaus                                         KK 484/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
12660: 
12661: 
12662: 
12663: 
12664: Eduskunnan puhemiehelle
12665: 
12666: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            hyväksytyt tuontikieltoa koskevat paneelinja va-
12667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           lituselimen raporttien suositukset. Toimintavaih-
12668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toehtoina oli tuolloin joko kompensaatioiden
12669: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-        maksaminen, tuontikiellon muuttaminen väliai-
12670: kaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kaiseksi tai tuontikiellon poistaminen sillä edel-
12671: myksen KK 484/1999 vp:                                  lytyksellä, että hormoneilla tuotettu liha merkit-
12672:                                                        täisiin. EU päätyi tuolloin siihen, että puuttuvaa
12673:        Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo       tieteellistä aineistoa hankitaan ja että tuontikiel-
12674:        ryhtyä pakollisen ilmoitusvelvollisuu-          toa ylläpidetään ainakin siihen asti, kunnes ai-
12675:        den käyttöönottamiseksi hormonilihan            neiston perusteella laadittu riskinarvio valmis-
12676:        myynnin osalta kuluttajien terveyden ja         tuu.
12677:        ruoan turvallisuuden takaamiseksi?                  Hormoniriskinarviointi on tällä hetkellä käyn-
12678:                                                        nissä Euroopan komission koordinoimana ja kä-
12679: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sittää 17 tutkimushanketta, joiden tulokset on tar-
12680: vasti seuraavaa:                                       koitus kerätä valituselimen tarkoittamaksi riskin-
12681: Euroopan unioni (EU) on kieltänyt hormonien            arvioinniksi vuoden 2000 alkupuolella. Tutki-
12682: käytön lihan tuotannossa ja samalla on kielletty       muksia tehdään kansainvälisesti, myös Yhdys-
12683: myös niiden avulla tuotetun lihan tuonti yhtei-        valloissa.
12684: söön vuodesta 1988 lähtien (neuvoston direktii-            EU:n kansanterveyskysymyksiä käsittelevä
12685: vit 88/146/ETY, 96/22/EY).                             tieteellinen eläinlääkintäkomitea julkaisi ensim-
12686:    Yhdysvallat ja Kanada ovat kuitenkin pitäneet       mäisen näistä 17 tutkimushankkeesta 30.4.1999.
12687: tuontikieltoa Maailman kauppajärjestön (WTO)           Tämä raportti totesi yksiselitteisesti, että yksi
12688: terveys- ja kasvisuojelutoimia koskevan sopi-          kuudesta kiistan kohteena olleesta harmonista
12689: muksen (SPS-sopimus) vastaisena, ja nämä maat          (estrogeeni) on syöpävaarallinen ja perimää
12690: veivät asian WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän        muuttava aine. Muiden viiden osalta tutkijat tote-
12691: ratkaistavaksi. WTO asetti paneelit tutkimaan          sivat, että aineisto ei ole riittävä turvallisuusar-
12692: valituksia, ja ne antoivat 30.6.1997 ratkaisunsa,      viointia varten ja että viitteitä syöpävaarallisuu-
12693: missä todettiin tuontikiellon olevan SPS-sopi-         desta ja perimää muuttavasta ominaisuudesta ei
12694: muksen vastaisen.                                      voida sulkea pois. Raportin esittämiin uusiin tie-
12695:    EU puolestaan vetosi riitojenratkaisujärjestel-     teellisiin tuloksiin kuuluu se, että lapset, jotka ei-
12696: män valituselimeen, joka antoi asiassa päätök-         vät ole vielä saavuttaneet murrosikää, ovat sata
12697: sensä 16.1.1998. Valituselin katsoi, että tuonti-      kertaa aiempaa arviota herkempiä näiden ainei-
12698: kielto on SPS-sopimuksen vastainen, sillä EU:lta       den vaikutuksille, eli aiempien kansainvälisten
12699: puuttuu SPS-sopimuksen mukainen riskinar-              arvioiden turvamarginaa1issa on mahdollisesti
12700: viointi eli EU ei ollut toimittanut riittävästi tie-   satakertainen virhe.
12701: teellisiä todisteita tuontikieltonsa tueksi.               Edelleen tämä ensimmäinen raportti totesi,
12702:    EU:lle annettiin 15 kuukautta aikaa panna toi-      että hormonivaikutus ja perimää muuttava vaiku-
12703: meen riitojenratkaisujärjestelmässä 13.2.1998          tus eivät ole enää yhdistettävissä, ts. perimää
12704: 
12705: 
12706:                                                                                                            3
12707: KK 484/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                Ministerin vastaus
12708: 
12709: 
12710: muuttava vaikutus jatkuu, vaikka aineen pitoi-           Non-hormone Treated Cattle -ohjelman mu-
12711: suudet ihmisessä tai eläimissä olisivat niin alhai-   kaisesti tuotua lihaa valvotaan erityisen tarkasti,
12712: set, että hormonivaikutusta ei enää voida osoit-      sitä saa muun muassa tuoda vain tietyiltä, erik-
12713: taa.                                                  seen hyväksytyiltä tiloilta ja teurastamoista.
12714:    Huomionarvoista on myös se, että kuudesta ai-      USA valvoo tämän ohjelman toteutumista ja EU
12715: neesta vain viittä on arvioitu kansainvälisesti;      on tehnyt 20.-31.7.1998 tarkastuskäynnin
12716: yksi aine (melengestroli) on vain ja ainoastaan       USA:han. Tarkastuskäynnillä löydettiin joitain
12717: Yhdysvaltojen Elintarvike- ja Lääkeviraston           epätyydyttäviä kohtia USA:n jäämävalvonnasta,
12718: (FDA) arvioima. Tämä arviointi on salainen.           mutta USA on tehnyt ohjelmaan parannuksia
12719:    Kompensaatioista ei päästy neuvotteluratkai-       käynnin jälkeen ja sitä pidetään nyt riittävän hy-
12720: suun, joten Yhdysvallat ja Kanada olivat WTO-         vänä.
12721: järjestelmän sääntöjen mukaisesti oikeutettuja           USA:sta tuotava liha joutuu lisäksi EU:n
12722: perimään rangaistustulleja. Rangaistustullien         alueelle saapuessaan rajavalvonnan piiriin. Täs-
12723: korkeimmaksi sallituksi arvoksi määritettiin          sä valvonnassa tuotavalta lihalta vaaditaan mm.
12724: WTO-sääntöjen puitteissa 116,8 milj. dollaria         alkuperätodistukset ja sille tehdään pistokoe-
12725: Yhdysvalloille ja 11,3 milj. Kanadan dollaria Ka-     luonteisesti myös laboratoriokokeita mahdollis-
12726: nadalle. Rangaistustullit tulivat voimaan             ten hormonijäämien löytämiseksi. Lisäksi suo-
12727: 29.7.1999. Suomen osalta rangaistustullien ar-        raan USA:sta EU:hun tuotavissa lihapakkauksis-
12728: voksi arvioitiin 0,88 milj. dollaria, ja ne kohdis-   sa on oltava merkittyinä alkuperämaa ja -laitos.
12729: tuvat sianlihan, korppujen ja keksien sekä hedel-        Hormoneilla tuotettua lihaa ei saa tuoda tällä
12730: mämehujen vientiin Yhdysvaltoihin.                    hetkellä millään ehdoin yhteisön alueelle. Tuon-
12731:    USA:sta saa tällä hetkellä tuoda naudanlihaa       tikieltoa ei haluta kumota, ennen kuin kiistan
12732: ns. "Naudat, joita ei ole käsitelty hormoneilla       kohteena olevia hormoneja koskeva riskinar-
12733: (Non-hormone Treated Cattle)" -ohjelman [ai-          viointi on valmis. Hormoniliha ei siis uhkaa suo-
12734: kaisemmin Hormonivapaa karja (Hormone Free            malaista kuluttajaa edes tuontilihan muodossa.
12735: Cattle) -ohjelma] mukaisesti. Tämän ohjelman             Pakollinen ilmoitusvelvollisuus hormonilihal-
12736: mukaisesti tuotettu liha on kasvatettu siis ilman     le ei ole tällä hetkellä ajankohtainen kysymys.
12737: hormoneja ja täyttää siten EU:n vaatimukset.          Merkintämääräysten antaminen on harkittavissa
12738:    USA valvoo hormonien käyttöä ja jäämien            vain, mikäli nyt valmisteltavana oleva riskinar-
12739: esiintymistä lihoissa kansallisen vierasaineval-      vio osoittaa, että kiistan kohteena olevien kuu-
12740: vontaohjelman avulla. EU ja USA ovat käyneet          den hormonin kasvunedistämiskäyttö onkin en-
12741: keskusteluja siitä, onko ko. ohjelma riittävä, ja     simmäisen julkaistun raportin tuloksista poike-
12742: USA onkin parantanut ohjelmaansa EU:n vaati-          ten turvallista.
12743: maan suuntaan.
12744: 
12745: 
12746: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1999
12747: 
12748:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12749: 
12750: 
12751: 
12752: 
12753: 4
12754: Ministerns svar                                          KK 484/1999 vp -Matti Kangas /vas ym.
12755: 
12756: 
12757: 
12758: 
12759: Tili riksdagens talman
12760: 
12761: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      hade getts i panelens och besvärsinstansens rap-
12762: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      porter och som hade godkänts av systemet för av-
12763: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mat-     görande av tvister den 13 februari 1998. Alterna-
12764: ti Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga      tiven var då att beta1a kompensationer, ändra im-
12765: spörsmå1 SS 484/1999 rd:                             portförbudet till ett temporärt förbud eller av-
12766:                                                      skaffa importförbudet under förutsättning att
12767:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         hormonbehand1at kött försågs med märkningar.
12768:       för att obligatorisk anmälningsplikt för       EU bes1öt då att det vetenskap1iga materia1 som
12769:       försäljning av hormonkött införs i syfte       saknas skall skaffas och att importförbudet kvar-
12770:       att garantera konsumenternas hälsa och         står åtminstone tills en riskbedömning fårdig-
12771:       matens säkerhet?                               ställts på basis av materia1et.
12772:                                                         Europeiska gemenskapernas kommission
12773: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      samordnar som bäst en hormonriskbedömning
12774: föra fö1jande:                                       som omfattar 17 forskningsprojekt. A vsikten är
12775: Europeiska unionen (EU) har allt sedan 1988 för-     att under första ha1våret av 2000 sammanställa
12776: bjudit användningen av hormoner inom köttpro-        resultaten till den riskbedömning som besvärsin-
12777: duktionen och samtidigt förbjudit import av hor-     stansen avsåg. Undersökningarna utförs interna-
12778: monbehand1at kött till gemenskapen (rådets di-       tionellt, även i Förenta staterna.
12779: rektiv 88/ 146/EEG, 96/22/EG).                          EU:s vetenskapliga veterinärmedicinska kom-
12780:    Förenta staterna och Kanada har dock ansett       mitte, som behand1ar fo1khä1sofrågor pub1icera-
12781: att importförbudet strider mot Världshande1sor-      de den första rapporten från de 17 forskningspro-
12782: ganisationens (WTO:s) avta1 om tillämpning av        jekten den 30 apri11999. 1 rapporten konstatera-
12783: sanitära och fytosanitära åtgärder (SPS-avta1et)     des enhälligt att en av de sex omtvistade hormo-
12784: och 1änderna hänsköt ärendet till WTO:s system       nerna (östrogen) är ett carcinogent och mutagent
12785: för avgörande av tvister. WTO tillsatte pane1er      ämne. 1 fråga om de fem andra konstaterade fors-
12786: för att undersöka besvären. 1 det avgörande som      karna att materia1et inte räcker till för att bedöma
12787: medde1ades den 30 juni 1997 konstaterades att        säkerheten och att fingervisningar om carcinoge-
12788: importförbudet strider mot SPS-avta1et.              na och mutagena egenskaper inte kan utes1utas.
12789:    EU vädjade i sin tur till besvärsinstansen inom   B1and de nya vetenskap1iga rönen i rapporten kan
12790: systemet för avgörande av tvister, som medde1a-      nämnas att barn som inte har nått puberteten är
12791: de sitt bes1ut den 16 januari 1998. Besvärsinstan-   100 gånger käns1igare för ämnena än vad som be-
12792: sen ansåg att importförbudet strider mot SPS-av-     dömts tidigare. Säkerhetsmargina1en en1igt tidi-
12793: ta1et, därför att EU saknar en sådan riskbedöm-      gare internationella bedömningar kan alltså inne-
12794: ning som avses i SPS-avta1et. EU har alltså inte     hålla ett hundrafa1digt fel.
12795: 1ämnat tillräck1iga vetenskap1iga bevis till stöd       1 den första rapporten konstaterades vidare att
12796: för importförbudet.                                  hormonell och mutagen verkan inte 1ängre kan
12797:    EU fick 15 månader på sig att verkställa de re-   sammankopp1as, m.a.o. den mutagena verkan
12798: kommendationer som gäller importförbudet som         fortgår även om koncentrationerna av ämnet är så
12799: 
12800: 
12801:                                                                                                        5
12802: KK 484/1999 vp -      Matti Kangas /vas ym.                                               Ministerns svar
12803: 
12804: 
12805: 
12806: låga i människor elier djur att hormoneli verkan           Kött som importerats enligt programmet Non-
12807: inte längre kan påvisas.                               hormone Treated Cattle övervakas specielit no-
12808:    Det är också beaktansvärt att endast fem av de      ga. Det får bl.a. importeras bara från vissa, sär-
12809: sex ämnena har bedömts internationelit. Ett ämne       skilt godkända gårdar och slakterier. USA över-
12810: (melengestrol) har bedömts enbart av USA:s             vakar genomförandet av programmet och EU
12811: Food and Drug Administration (FDA). Rappor-            gjorde ett inspektionsbesök tili USA den 20-31
12812: ten är hemlig.                                         juli 1998. Då upptäcktes några otilifredsstälian-
12813:    Det nåddes inte någon förhandlingslösning i         de punkter i USA:s kontroli av restsubstanser,
12814: fråga om kompensationerna, och enligt WTO-             men USA har förbättrat programmet efter besö-
12815: systemets regler hade Förenta staterna och Kana-       ket och nu anses det vara tiliräckligt bra.
12816: da då rätt att uppbära strafftuliar. Inom WTO-             När kött som importeras från USA anländer
12817: reglernas gränser faststälides det högsta tiliåtna     tili EU genomgår det också en gränskontroli, där
12818: värdet på strafftuliarna tili 116,8 milj. doliar för   det krävs bl.a. ett ursprungscertifikat. För upp-
12819: Förenta staterna och 11,3 milj. kanadensiska dol-      täckt av eventuelia hormonelia restsubstanser tas
12820: lar för Kanada. Strafftuliarna trädde i kraft den      dessutom stickprov för laboratorieundersökning-
12821: 29 juli 1999. För Finlands del uppskattades vär-       ar. Köttförpackningar som importeras direkt från
12822: det av strafftuliarna tili 0,88 milj. doliar och de    USA tili EU skali dessutom vara försedda med
12823: gälide export av svinkött, skorpor och kex samt        anteckningar om ursprungsland och ursprungsan-
12824: fruktsaft tili Förenta staterna.                       läggning.
12825:    Från USA får för närvarande importeras nöt-             För närvarande får hormonelit behandlat kött
12826: kött enligt programmet för icke hormonelit be-         inte på några vilikor införas tili gemenskapen.
12827: handlade nötkreatur (Non-hormone Treated Catt-         Det finns inte någon vilja att upphäva importför-
12828: le) [tidigare Hormonfria nötkreatur (Hormone           budet förrän riskbedömningen i fråga om de om-
12829: Free Cattle)]. Kött som producerats enligt pro-        tvistade hormonerna är klar. Konsumenterna i
12830: grammet har alitså uppfötts utan hormoner och          Finland hotas alitså inte av hormonkött ens i form
12831: uppfylier därmed EU:s krav.                            av importkött.
12832:    USA övervakar användningen av hormoner                  Frågan om obligatorisk anmälningsplikt för
12833: och förekomsten av restsubstanser i kött med           hormonkött är inte aktueli just nu. Eventuella fö-
12834: hjälp av ett nationelit program för kontroli av        reskrifter om märkning kan övervägas endast om
12835: främmande ämnen. EU och USA har fört diskus-           den riskbedömning som nu utförs visar att det är
12836: sioner om huruvida programmet är tiliräckligt          tryggt att använda de sex omtvistade hormoner-
12837: och USA har förbättrat programmet i den rikt-          na i tillväxtfrämjande syfte, vilket strider mot re-
12838: ning som EU har krävt.                                 sultaten i den tidigare publicerade rapporten.
12839: 
12840: 
12841: 
12842: Helsingfors den 18 oktober 1999
12843: 
12844:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12845: 
12846: 
12847: 
12848: 
12849: 6
12850:                                                                 KK 485/1999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
12851: 
12852: 
12853: 
12854: 
12855:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 485/1999 vp
12856: 
12857:                                                 Valtion talousarvion laatiruisperusteet
12858: 
12859: 
12860: 
12861: 
12862: Eduskunnan puhemiehelle
12863: 
12864: Eduskunta on menettänyt mielenkiintonsa val-             nöyränä lakki kourassa tiepiirin toimistossa esit-
12865: tion talousarvion eli ns. keltaisen kirjan sisäl-        telemässä näkemyksiään.
12866: töön. Sen käsittelyssä käytetään kyllä runsaasti            Budjettiin pitäisi saada sisältöä niin kuin oli
12867: puheenvuoroja etupäässä tavan vuoksi ja osin sii-        ennen 1980-luvulla, jotta kansanedustaja näkisi,
12868: tä syystä, että budjettikeskustelussa saa kahlata        mitä suunnitellaan ja mihin rahaa tarvitaan.
12869: perinteisesti yhteiskunnan asiat laidasta laitaan.
12870:    Vähäinen mielenkiinto johtuu siitä jo moneen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12871: kertaan esillä olleesta asiasta, että budjetti on vir-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12872: kamiesten viesti virkamiehille, jonka eduskunta          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12873: muodollisesti siunaa. Ministeriöiden virkamie-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12874: het määräävät könttäsummat, joiden puitteissa
12875: virastot, keskusvirastot ja toimialueet toimivat.              Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
12876: Kun budjetti on ohittanut eduskunnan keskusvi-                 budjettivallan palauttamiseksi virka-
12877: rastot, mm. Tielaitos piireineen määrää suveree-               miehiltä ja virastoilta eduskunnalle
12878: nisti, mitä teitä rakennetaan ja kunnostetaan, eikä            niin, että kansanedustajat tietävät
12879: kansanedustajalla ole asiassa minkäänlaista sa-                asioista päättäessään muutakin kuin
12880: nansijaa. Ei muuta sanansijaa kuin että hän on                 mitä könttäsummat budjetissa kertovat?
12881: 
12882: 
12883: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
12884: 
12885:     Sulo Aittoniemi /alk
12886: 
12887: 
12888: 
12889: 
12890:                                                                                                   Versio 2.0
12891: KK 485/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministerin vastaus
12892: 
12893: 
12894: 
12895: 
12896: Eduskunnan puhemiehelle
12897: 
12898: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         suunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laa-
12899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          dinnasta. Tavoitteena oli erityisesti kehittää ta-
12900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lousarvioesityksen perusteluita vastaamaan
12901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       eduskunnankin esittämiä toivomuksia. Pääluok-
12902: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kaperusteluiden selvitysosat uudistettiin koko-
12903: sen KK 48511999 vp:                                    naisuudessaan siten, että niissä kuvataan hallin-
12904:                                                        nonalojen keskeiset tulostavoitteet ja määräraho-
12905:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         jen kohdentuminen keskeisille tehtäväalueille.
12906:        budjettivallan palauttamiseksi virka-           Luku- ja momenttiperustelujen selvitysosia py-
12907:        miehiltä ja virastoilta eduskunnalle            rittiin uudistamaan siten, että niistä entistä katta-
12908:        niin, että kansanedustajat tietävät             vammin kävisivät ilmi virastojen tulostavoitteet
12909:        asioista päättäessään muutakin kuin             Momenttiperusteluiden päätösosia, joissa on
12910:        mitä könttäsummat budjetissa kertovat?          määrärahojen käyttötarkoitukset eli se, mihin tar-
12911:                                                        koitukseen määrärahaa saadaan käyttää, pyrittiin
12912: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            selkiinnyttämään. Myös momenttiperusteluiden
12913: seuraavaa:                                             selvitysosien informaatiosisältöä pyrittiin täy-
12914: Hallitusmuodon (1077/1991) 66 §:n mukaan               dentämään siten, että niistä kävisivät ilmi määrä-
12915: eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerral-          rahojen mitoitusperusteet sekä erityisesti niissä
12916: laan valtion talousarvion, joka julkaistaan sää-       tapahtuneet muutokset.
12917: döskokoelmassa. Hallitusmuodon 67 §:n mu-                  Viimeisimmän muutoksen yhteydessä uudis-
12918: kaan valtion talousarvioon otetaan arviot vuotui-      tettiin myös hallituksen kertomus valtiovarain
12919: sista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin       hoidosta ja tilasta. Nykyisin kertomukseen sisäl-
12920: sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut ta-       tyy katsaus hallinnonalojen tuloksellisuuden to-
12921: lousarvion perustelut. Vastaavat säännökset si-        teutumiseen. Ministeriöt laativat lisäksi hallin-
12922: sältyvät uuteen vuonna 2000 voimaan tulevaan           nonalaansa koskevat toimintakertomukset, jotka
12923: perustuslakiin (731/1999). Menojen ja tulojen          toimitetaan eduskunnalle sen budjettikäsittelyä
12924: ryhmittelystä sekä tulo- ja menoarvion peruste-        silmällä pitäen. Kertomusuudistusten vuoksi
12925: luista on säädetty talousarviolaissa ( 165/ 1992) ja   poistettiin talousarvioesityksen perusteluista sel-
12926: talousarvioasetuksessa ( 1243/ 1992). Talousar-        laista historiatietoa, joka sisältyy mainittuihin
12927: vioasetuksen nojalla valtiovarainministeriö on         kertomuksiin.
12928: antanut 18.3.1998 määräyksen TM 9804 toimin-              Tulosbudjetointiin siirryttäessä talousarvion
12929: ta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdo-       momentteja yhdistettiin siten, että virastojen toi-
12930: tusten laadinnasta.                                    mintamenot koottiin pääsääntöisesti yhdelle toi-
12931:    Valtion talousarviota on kehitetty eri yhteyk-      mintamenomomentille, joka sisältää palkat, ku-
12932: sissä 1990-luvulla. Vuonna 1995 kaikki virastot        lutusmenot ja pienet investoinnit. Samanaikai-
12933: siirtyivät tulosbudjetointiin. Viimeisin muutos        sesti valtion kirjanpitoa uudistettiin siten, että
12934: tehtiin vuonna 1998, jolloin valtiovarainministe-      vastaavat tiedot saadaan kirjanpidosta. Merkittä-
12935: riö antoi uudistetut ohjeet toiminta- ja talous-       vimmät investoinnit, kuten suuret hankinnat,
12936: 
12937: 
12938: 2
12939: Ministerin vastaus                                        KK 485/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
12940: 
12941: 
12942: talonrakennukset sekä tie- ja vesirakennukset,      kunnan päätöksentekoa. Parhaillaan valtiova-
12943: säilytettiin kuitenkin omilla investointimenomo-    rainministeriö on asettamassa työryhmää, jonka
12944: menteilla, joilla usein on hankkeittainen käyttö-   tehtävänä olisi budjetin laadintaohjeiden uudista-
12945: suunnitelma momentin selvitysosassa.                minen budjettivalmistelussa käytettävän tietoai-
12946:    Talousarvion sisällön kehittämiseen on jatku-    neiston käytön tehostamiseksi sekä budjetin pe-
12947: vasti kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on ollut    rustelujen parantamiseksi. Tässä yhteydessä
12948: erityisesti eduskunnalle menevän informaation       myös kysymyksessä tarkoitetut asiat tullevat kä-
12949: kehittäminen sellaiseksi, että se palvelee edus-    si tellyiksi.
12950: 
12951: 
12952: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
12953: 
12954:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
12955: 
12956: 
12957: 
12958: 
12959:                                                                                                     3
12960: KK 485/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministems svar
12961: 
12962: 
12963: 
12964: 
12965: Tili riksdagens talman
12966: 
12967: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     och ekonomip1aner samt budgetförs1ag. Avsik-
12968: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av     ten var särskilt att utveck1a motiveringen i bud-
12969: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    getpropositionen en1igt riksdagens önskemål.
12970: Aittoniemi /a1k undertecknade skriftliga spörs-     Förk1aringsde1ama i motiveringen tili huvudtit-
12971: mål SS 485/1999 rd:                                 1ama reviderades i sin he1het så att i dem anges de
12972:                                                     viktigaste resultatmå1en inom förva1tningsområ-
12973:       Å'mnar regeringen vidta åtgärder för att      dena och ans1agens förde1ning på de mest centra-
12974:       budgetmakten återbördas från tjänste-         1a uppgiftsområdena. Förk1aringsde1ama i kapi-
12975:       män och ämbetsverk tili riksdagen så att      te1- och momentmotiveringen försökte man revi-
12976:       riksdagsmännen när de fattar beslut           dera så att ämbetsverkens resultatmå1 skulle
12977:       också känner tili andra fakta än vad          framgå mera utför1igt än vad de gör i dag. Man
12978:       klumpsummorna i budgeten berättar?            försökte förtyd1iga bes1utsde1ama i momentmoti-
12979:                                                     veringen, i vi1ka anges ändamå1en för ans1agen,
12980: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-     dvs. till vi1ka ändamå1 ans1aget får användas.
12981: föra fö1jande:                                      Också det informativa innehållet i förk1aringsde-
12982: En1igt 66 § regeringsformen (1077/1991) bes1u-      1ama i momentmotiveringen försökte man kom-
12983: tar riksdagen för ett finansår i sänder om stats-   p1ettera så att av dem skulle framgå dimensione-
12984: budgeten, som pub1iceras i författningssam1ing-     ringsgrundema för ans1agen samt särskilt de änd-
12985: en. En1igt 67 § regeringsformen skall i statsbud-   ringar som skett i dem.
12986: geten tas in uppskattningar av de årliga inkom-         1 samband med den senaste ändringen revide-
12987: stema och ans1ag för de årliga utgiftema, anges     rades också regeringens re1ation angående stats-
12988: ändamå1en för ans1agen och tas in övriga budget-    verkets förva1tning och tillstånd. Numera ingår i
12989: motiveringar. Motsvarande bestämme1ser ingår i      berätte1sen en översikt av hur resultaten inom de
12990: den nya grund1agen (73111999), som träder i         o1ika förvaltningsområdena har uppnåtts. Minis-
12991: kraft år 2000. Bestämme1ser om grupperingen av      terieroa skriver dessutom verksamhetsberätte1-
12992: utgifter och inkomster samt om motiveringen i       ser om sitt förvaltningsområde och dessa sänds
12993: budgeten finns i 1agen om statsbudgeten             till riksdagen med tanke på budgetbehand1ingen.
12994: (165/1992) och i förordningen om statsbudgeten      Revideringen av berätte1sen 1edde till att sådana
12995: (1243/1992). Med stöd av förordningen om stats-     historiska uppgifter som ingår i de nämnda berät-
12996: budgeten har finansministeriet den 18 mars 1998     te1sema ströks i motiveringen till budgetförs1a-
12997: medde1at föreskrift TM 9804 om uppgörande av        get.
12998: verksamhets- och ekonomip1aner samt budget-             Vid övergången till resultatbudgetering sam-
12999: förs1ag.                                            mans1ogs momenten i statsbudgeten så att äm-
13000:    Statsbudgeten har utveck1ats i o1ika samman-     betsverkens omkostnader i rege1 sam1ades under
13001: hang under 1990-ta1et. År 1995 övergick alla äm-    ett omkostnadsmoment som innefattar 1öner,
13002: betsverk tili resultatbudgetering. Den senaste      konsumtionsutgifter och små investeringar. Sam-
13003: ändringen gjordes 1998 då finansministeriet gav     tidigt reviderades statens bokföring så att mot-
13004: nya anvisningar om uppgörande av verksamhets-       svarande uppgifter kan fås ur bokföringen. De
13005: 
13006: 
13007: 4
13008: Ministems svar                                              KK 485/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13009: 
13010: 
13011: mest betydande investeringama, såsom stora för-       finansministeriet på att tillsätta en arbetsgrupp
13012: värv, husbyggen samt väg- och vattenbyggen, be-       vars uppgift är att revidera anvisningama för
13013: varades likväl under egna investeringsutgiftsmo-      uppgörande av budgeten för att användningen av
13014: ment, som ofta har en dispositionsplan för de en-     det kunskapsstoff som används i budgetbered-
13015: skilda projekten i momentens förklaringsdel.          ningen skall bli effektivare samt motiveringen i
13016:    Man har ständigt försökt utveckla innehållet i     budgeten skall bli bättre. 1 det här sammanhanget
13017: budgeten. Målet har varit att särskilt utveckla den   kommer också de frågor som avses i spörsmålet
13018: information som går till riksdagen så att den tjä-    att komma upp till behandling.
13019: nar riksdagens beslutsfattande. Som bäst håller
13020: 
13021: 
13022: Helsingfors den 14 oktober 1999
13023: 
13024:     Finansminister Sauli Niinistö
13025: 
13026: 
13027: 
13028: 
13029:                                                                                                      5
13030:                                                            KK 486/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
13031: 
13032: 
13033: 
13034: 
13035:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 486/1999 vp
13036: 
13037:                                             Arvonlisäveron poistaminen ensiasunnoilta
13038: 
13039: 
13040: 
13041: 
13042: Eduskunnan puhemiehelle
13043: 
13044: Tehtyjen selvitysten mukaan asuntoja verotetaan      ennen kuin hän pääsee lyhentämään varsinaisen
13045: Suomessa toiseksi rankimmin heti liikennepolt-       asunnon arvon hintaa. Kun toisaalta yhteiskunta
13046: toaineiden jälkeen. On arvioitu, että uusien asun-   tukee eri tavoin varsinkin ensiasunnon ostajia,
13047: tojen neliöhinnasta on yhteiskunnalle menevien       merkitsee tämä saman rahan siirtämistä "taskus-
13048: erilaisten maksujen ja verojen osuus noin 70 %.      ta toiseen". Lisäksi tulevat toimenpiteestä niin
13049: Kun kunnollinen asunto on Suomen ilmasto-            asunnon ostajalle kuin yhteiskunnallekin aiheu-
13050: oloissa välttämättömyys, on yhteiskunnan vero-       tuvat kustannukset. Helpoin tapa tukea ensiasun-
13051: ja maksupolitiikka käytännössä kansalaisten          non ostajia ja oman asunnon hankintaa olisi pois-
13052: välttämättömän tarpeen avulla tapahtuvaa veron-      taa arvonlisävero ensiasunnoilta, jolloin niiden
13053: kiskontaa. Eräs asuntojen hintojen korotukseen       hintataso alenisi vähintään 22 %:lla, todennäköi-
13054: merkittävästi vaikuttava vero on 22 %:n verokan-     sesti enemmänkin.
13055: nalla perittävä arvonlisävero. Kun asutuskeskuk-
13056: sissa uusien asuntojen hintataso on yleisesti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13057: 10 000 markkaa neliöltä, merkitsee se sitä, että     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13058: keskikokoisen asunnon hinnasta yhteiskunta ve-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13059: tää "välistä" 150 000-200 000 markkaa. Ensi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13060: asunnon ostajalle varovastikin arvioiden noin
13061: 100 000 markan suuruusluokkaa oleva vero-                  Aikooko hallitus ryhtyä toimiin arvonli-
13062: osuus asunnon hinnasta merkitsee lainan maksu-             säveron poistamiseksi ensiasunnoilta
13063: ajassa monien vuosien "taksvärkkiä" valtiolle,             asuntojen hintatason kohtuullistamisek-
13064:                                                            si?
13065: 
13066: 
13067: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
13068: 
13069:     Raimo Vistbacka /ps
13070: 
13071: 
13072: 
13073: 
13074:                                                                                               Versio 2.0
13075: KK 48611999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
13076: 
13077: 
13078: 
13079: 
13080: Eduskunnan puhemiehelle
13081: 
13082: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropoh-
13083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          jan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Euroo-
13084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pan yhteisöjen kuudennessa arvonlisäverodirek-
13085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tiivissä (77 /388/ETY). Kuudennen arvonlisäve-
13086: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-         rodirektiivin mukaan rakentamispalveluista on
13087: myksen KK 486/1999 vp:                                 suoritettava veroa. Direktiivin H liitteen 9 koh-
13088:                                                        dan nojalla jäsenvaltiot voivat kuitenkin sovel-
13089:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin arvonli-        taa alennettua verokantaa sosiaalipolitiikan mu-
13090:        säveron poistamiseksi ensiasunnoilta            kaiseen asuntojen luovutukseen, rakennukseen,
13091:        asuntojen hintatason kohtuullistamisek-         korjaukseen ja muuttamiseen. Suomella ei ole
13092:        si?                                             kansallisin päätöksin oikeutta supistaa direktii-
13093:                                                        vin mukaista veropohjaa ja säätää rakentamispal-
13094: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             veluja verottomiksi. Myöskään kaikkiin ensi-
13095: vasti seuraavaa:                                       asuntoihin sovellettava alennettu verokanta ei di-
13096:  Arvonlisäverolain mukaan asumiskäyttöön tar-          rektiivin mukaan ole mahdollista. Tämä edellyt-
13097:  koitetun kiinteistön myynti on arvonlisäveroton-      täisi direktiivin muutosta, joka vaatii Euroopan
13098:  ta. Verottomiin kiinteistön luovutuksiin rinnaste-    yhteisöjen komission esitystä ja kaikkien jäsen-
13099:  taan myös sellaisten osakkeiden myynti, jotka         valtioiden yksimielisyyttä.
13100:  tuottavat oikeuden hallita määrättyä huoneistoa          Arvonlisäverottomuuden soveltaminen ensi-
13101:  tai kiinteistöä tai kiinteistön osaa. Asunto-osak-    asuntojen rakentamispalveluihin ei myöskään
13102: keiden myyntihintaan ei siten sisälly avointa ar-      olisi tarkoituksenmukaista, koska se aiheuttaisi
13103: vonlisäveroa.                                          käytännössä hankalia määrittely- ja rajanvetoti-
13104:     Rakentamispalvelujen myynti on sen sijaan          lanteita ja vaikeuttaisi siten järjestelmän hallin-
13105: yleisten säännösten mukaisesti arvonlisäverollis-      noitavuutta sekä yritysten että verohallinnon
13106: ta. Rakennusalalla toimivat yritykset ovat velvol-     kannalta. Ensiasuntojen rakentamispalvelujen ar-
13107: lisia suorittamaan arvonlisäveroa myymistään ra-       vonlisäverottomuus edellyttäisi, että rakenteilla
13108: kentamispalveluista, joten esimerkiksi omakoti-        olevan asuintalon tai siinä sijaitsevan huoneiston
13109: talon rakentajan sekä asunto-osakeyhtiöiden os-        ensimmäiset omistajat identifioitaisiin ensiasun-
13110: tamien rakentamispalvelujen hintaan sisältyy           non ostajiksi. Asunto-osakeyhtiön omistaman ra-
13111: normaali arvonlisävero. Uudisrakennuksen pe-           kennuksen osalta verottomuus toteutettaisiin to-
13112: rustajarakentamistoiminta verotetaan rakennus-         dennäköisesti vasta jälkikäteen oikaisemalla ra-
13113: palvelun omaan käyttöön ottamisena, koska se           kennusyrityksen rakentamispalvelusta suoritta-
13114: muodostuu verottomasta kiinteistönluovutukses-         maa veroa ja poistamalla ensiasunnon rakentami-
13115: ta ja huoneistojen hallintaan oikeuttavien osak-       seen kohdistuvista hankinnoista tehdyt vähen-
13116: keiden luovutuksesta.                                  nykset. Verottomuudesta mahdollisesti syntyvän
13117:     Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty, että ar-   edun siirtäminen ensiasunnon ostajille tarkoittai-
13118: vonlisävero poistettaisiin ensiasunnoilta asunto-      si asuintalon taikka asunto-osakeyhtiön osakkei-
13119: jen hintatason kohtuullistamiseksi.                    den myyntihinnan määrittämistä uudelleen.
13120: 
13121: 
13122: 2
13123: Ministerin vastaus                                        KK 486/1999 vp -      Raimo Vistbacka /ps
13124: 
13125: 
13126:    Lisäksi on huomattava, että verovapaudesta            Edellä esitetyin perustein ensiasuntojen osta-
13127: mahdollisesti aiheutuva hyöty kohdistuisi ensi-      jille suunnattavaa tukea ei siten ole tarkoituksen-
13128: asunnon ostajiin sattumanvaraisesti, sillä se kos-   mukaista antaa arvonlisäverojärjestelmän kaut-
13129: kisi vain uudisrakennuksessa sijaitsevan ensi-       ta, vaan mahdollinen tuki on tehokkaammin ka-
13130: asunnon ostajia vanhoista rakennuksista ensi-        navoitavissa suorien tukijärjestelmien avulla. Ar-
13131: asuntonsa ostavien jäädessä kokonaan tämän           vonlisävero lain muuttaminen ensiasuntojen osal-
13132: tuen ulkopuolelle.                                   ta ei siten ole perusteltua.
13133: 
13134: 
13135: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
13136: 
13137:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
13138: 
13139: 
13140: 
13141: 
13142:                                                                                                       3
13143: KK 486/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                        Ministerns svar
13144: 
13145: 
13146: 
13147: 
13148: Tili riksdagens talman
13149: 
13150: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             (77 /388/EEG). Enligt det sjätte mervärdesskatte-
13151: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-        direktivet skall skatt betalas på byggtjänster.
13152: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Med stöd av punkt 9 i bilaga H kan medlemssta-
13153: man Raimo Vistbacka /saf undertecknade spörs-          terna dock tillämpa reducerade skattesatser på
13154: mål SS 486/1999 rd:                                    tillhandahållande, byggande, renovering och
13155:                                                        ändring av bostäder såsom ett led i socialpoliti-
13156:        imnar regeringen vidta åtgärder för att         ken. Finland har inte rätt att genom nationella be-
13157:        avskaffa mervärdesskatten påförsta bo-          slut inskränka den skattebas om viiken bestäms i
13158:        städer för att priserna skall bli skäliga-      direktivet och bestämma att byggtjänster skall
13159:        re?                                             vara skattefria. Enligt direktivet är det inte heller
13160:                                                        möjligt att tillämpa ,en reducerad skattesats på
13161: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        alla första bostäder. Det förutsätter att direktivet
13162: föra följande:                                         ändras, vilket kräver att Europeiska gemenska-
13163: Enligt mervärdesskattelagen betalas mervärdes-         pernas kommission lägger fram ett förslag och att
13164: skatt inte på försäljning av fastigheter som är av-    alla medlemsstater är eniga i frågan.
13165: sedda för boende. Med skattefri fastighetsöverlå-          Att befria byggtjänster i samband med första
13166: telse jämställs också försäljning av aktier som        bostäder från mervärdesskatt är inte heller ända-
13167: berättigar tili besittning av en viss lägenhet eller   målsenligt, eftersom det i praktiken skulle ge
13168: fastighet eller del av fastighet. Således ingår öp-    upphov tili besvärliga situationer vad gäller defi-
13169: pen mervärdesskatt inte i priset på bostadsaktier.     nitioner och gränsdragningar och göra systemet
13170:     På försäljning av byggtjänster betalas där-        svårare för både företag och skatteförvaltningen.
13171: emot mervärdesskatt i enlighet med de allmänna         Mervärdesskattefrihet för byggtjänster i sam-
13172: bestämmelserna. Företag i byggbranschen är             band med första bostäder skulle förutsätta att de
13173: skyldiga att betala mervärdesskatt för sina bygg-      första ägarna tili ett bostadshus under byggnad
13174: tjänster, och därför ingår normal mervärdesskatt i     eller en lägenhet i ett sådant hus kan identifieras
13175: priset på de byggtjänster egnahemsbyggare och          som köpare av en första bostad. Vad gäller bygg-
13176: bostadsaktiebolag köper. Grynder byggande be-          nader som ägs av bostadsaktiebolag skulle skat-
13177: skattas som eget bruk av byggtjänster, eftersom        tefriheten sannolikt realiseras först i efterhand
13178: det består av skattefri överlåtelse av fastigheter     genom att den skatt som byggföretag betalar för
13179: och aktier som berättigar tili besittning av lägen-    byggtjänsterna ändras och avdragen för anskaff-
13180: heter.                                                 ningar vid byggande av första bostäder stryks. En
13181:    1 det skriftliga spörsmålet föreslås att mervär-    överföring av den förmån som eventuellt uppstår
13182: desskatten på första bostäder skall avskaffas för      av skattefriheten på den som köper sin första bo-
13183: att priserna skall bli skäligare.                      stad innebär att priset på bostadshuset eller ak-
13184:    Omfattningen av den skattebas som skall till-       tierna i bostadsaktiebolaget måste sättas på nytt.
13185: lämpas inom mervärdesbeskattningen bestäms på             Dessutom måste beaktas att den nytta som
13186: ett för Finland bindande sätt i Europeiska gemen-      eventuellt skulle följa av skattefriheten bara om-
13187: skapernas        sjätte    mervärdesskattedirektiv     fattar en del av dem som köper sin första bostad,
13188: 
13189: 
13190: 4
13191: Ministems svar                                           KK 486/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
13192: 
13193: 
13194: eftersom skattefriheten endast skulle gälla dem    första bostad via mervärdesskattesystemet, utan
13195: som köper sin första bostad i en nybyggnad med-    det är effektivare att kanalisera ett eventuellt stöd
13196: an de som köper sin första bostad i en gammal      genom direkta stödsystem. Således är det inte
13197: byggnad inte alls skulle omfattas av detta stöd.   motiverat att ändra mervärdesskattelagen med
13198:    Med stöd av de ovan anförda grunderna är det    avseende på första bostäder.
13199: inte ändamålsenligt att stöda dem som köper sin
13200: 
13201: 
13202: Helsingfors den 19 oktober 1999
13203: 
13204:     Minister Suvi-Anne Siimes
13205: 
13206: 
13207: 
13208: 
13209:                                                                                                      5
13210:                                                               KK 487/1999 vp- Jari Koskinen /kok
13211: 
13212: 
13213: 
13214: 
13215:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 487/1999 vp
13216: 
13217:                                              Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuulu-
13218:                                              vien työntekijäin eläkelain muutoksien aiheut-
13219:                                              tamat ongelmat suomalaisessa yhdistyselämäs-
13220:                                              sä
13221: 
13222: 
13223: 
13224: 
13225: Eduskunnan puhemiehelle
13226: 
13227: Työntekijöiden työsuhde- ja sosiaaliturva on vii-     3 736 mk. Eläkettä alkaa kertyä vasta silloin, kun
13228: me vuosina parantunut huomattavasti erityisesti       työntekijä täyttää 23 vuotta.
13229: niin sanottujen pätkätöiden osalta. Kehitystyön           Eläkemaksuvelvoite syntyi, kun taiteilijoiden
13230: seurauksena myös eri yhdistysten vapaaehtoiset        ja eräisiin erityisryhmiin kuuluvien työntekijöi-
13231: toimitsijat on sisällytetty sosiaaliturvan piiriin,   den eläkelakia (TaEL) laajennettiin koskemaan
13232: mikäli heille on maksettu joitain korvauksia.         kaikkia maksettuja palkkioita vuoden 1998 alus-
13233: Harrastustoiminnan kulukorvausluonteiset palk-        ta. Urheilijat suljettiin heti alussa ulos lain sovel-
13234: kiot on rinnastettu ansiotyöstä maksettavaan          tamisalasta. Muut yhdistysten harrastusluontei-
13235: palkkaan, jolloin yhdistys joutuu huolehtimaan        set tehtävät siirrettiin lain piiriin.
13236: kaikista lakisääteisistä työnantajamaksuista, ku-         Eläke- ja muut työnantajamaksut kasvattavat
13237: ten eläkevakuutuksista, työtapaturmavakuutuk-         yhdistysten kustannuksia. Maksutapahtumien
13238: sista, työttömyysvakuutuksista ja ryhmähenkiva-       määrän kasvu lisää hallintobyrokratiaa sekä yh-
13239: kuutuksista. Palkkiosta on pidätettävä työnteki-      distyksissä että viranomaisissa. Palkkion saajat
13240: jäneläkevakuutus-ja työttömyysvakuutusosuus.          eli vapaaehtoispohjalla toimivat yhdistysaktivis-
13241:     Yksin urheiluseuroissa on 500 000 vapaaeh-        tit eivät kuitenkaan asiasta hyödy, koska makse-
13242: toista toimitsijaa, joista osa toimii täysin ilman    tut palkkiot eivät useimmiten esimerkiksi ylitä
13243: korvauksia, osa saa matkakulukorvauksia ja osa        TaEL:ssa määriteltyä rajaa tai sitten saajat ovat
13244: saa palkkiota, joiden yhtenä tarkoituksena on         liian nuoria.
13245: kattaa toiminnan aiheuttamat kustannukset.                Valtion viranomaiset ovat ilmaisseet huolestu-
13246: Alustavan selvityksen mukaan urheiluseurat            misensa siitä, että harrastustoiminnan maksulli-
13247: maksoivat vuonna 1998 noin 10 000 henkilön            suus erityisesti liikunnassa luo eriarvoisuutta
13248: "pätkätöiden" edellyttämät eläkemaksut Keski-         harrastajien kesken. Samanaikaisesti yhdistyksil-
13249: ansio oli 700 markkaa vuodessa ja eläkemaksu-         le annetaan uusia velvoitteita, jotka nostavat kus-
13250: kertymä 112 mk henkilöä kohden. Vaikka työn-          tannuksia entisestään.
13251: antaja eli palkkion maksaja on velvollinen mak-
13252: samaan vakuutusmaksun kaikista palkoista ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13253: palkkioista, työntekijän eläkeoikeus syntyy vas-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13254: ta, kun TaEL-ansiot ovat suuremmat kuin vuo-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13255:  sittain määritelty raja, joka vuonna 1999 on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13256: 
13257: 
13258: 
13259:                                                                                                   Versio 2.0
13260: KK 487/1999 vp- Jari Koskinen /kok
13261: 
13262: 
13263:       Onko hallitus tietoinen taiteilijoiden ja   mitä hallitus aikoo tehdä turhien maksu-
13264:       eräiden erityisryhmiin kuuluvien työnte-    velvoitteiden (työnantajavelvoitteiden)
13265:       kijäin eläkelain (TaEL) muutoksen ai-       poistamiseksi sellaisista harrastusluon-
13266:       heuttamista ongelmista suomalaisessa        teisista tehtävistä, joita ei hoideta an-
13267:       yhdistyselämässä ja                         siotarkoituksessa?
13268: 
13269: 
13270: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
13271: 
13272:     Jari Koskinen /kok
13273: 
13274: 
13275: 
13276: 
13277: 2
13278: Ministerin vastaus                                            KK 487/1999 vp- Jari Koskinen /kok
13279: 
13280: 
13281: 
13282: 
13283: Eduskunnan puhemiehelle
13284: 
13285: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         myötä saatettu lakisääteisen sosiaaliturvan pii-
13286: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          riin rinnastamalla heidän harrastustoiminnan ku-
13287: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lukorvausluonteiset palkkionsa ansiotyöstä mak-
13288: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-       settavaan palkkaan. Näin yhdistys joutuu suorit-
13289: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tamaan näiden henkilöiden kaikista palkkioista
13290: KK 487/1999 vp:                                        lakisääteiset työnantajien sosiaalivakuutusmak-
13291:                                                        sut ja siten yhdistysten kustannukset kasvavat.
13292:        Onko hallitus tietoinen taiteilijoiden ja       Kysyjää askarruttaa myös se, että maksetuista va-
13293:        eräiden erityisryhmiin kuuluvien työnte-        kuutusmaksuista huolimatta TaEL-eläketurva al-
13294:        kijäin eläkelain (TaEL) muutoksen ai-           kaa karttua vasta 23-vuotiaanaja silloinkin vain,
13295:        heuttamista ongelmista suomalaisessa           jos tulot ylittävät TaEL-vähimmäistulorajan.
13296:        yhdistyselämässä ja                                TaEL:n vakuuttamisvelvollisuuden purnn
13297:                                                        kuuluu ainoastaan sellainen työ, joka tehdään
13298:       mitä hallitus aikoo tehdä turhien maksu-        työsopimuslain 1 §:n mukaiset työsuhteen tun-
13299:       velvoitteiden (työnantajavelvoitteiden)         nusmerkit täyttävässä työsuhteessa. Siten harras-
13300:       poistamiseksi sellaisista harrastusluon-         tustoimintana tehty työ ja tällaisesta työstä mak-
13301:       teisista tehtävistä, joita ei hoideta an-       setut palkkiot ja kulukorvaukset jäävät TaEL:n
13302:       siotarkoituksessa?                              soveltamisalan ulkopuolelle. Voimassa olevien
13303: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            säännösten mukaan TaEL-vakuutusmaksu tulee
13304: vasti seuraavaa:                                      periä ainoastaan sellaisesta työsuhteesta johtu-
13305:                                                       vasta veron ennakkopidätyksen alaisesta raha- tai
13306: Vuoden 1998 alusta muun muassa alle yhden             muusta suorituksesta, joka on tarkoitettu vastik-
13307: kuukauden kestävät ja alle TEL-vähimmäistulo-         keeksi työstä. Työstä työntekijälle aiheutunei-
13308: rajan jäävät TEL-työsuhteet saatettiin lainmuu-       den kulujen korvaukset eivät siten kuulu TaEL-
13309: taksin TaEL-vakuuttamisvelvollisuuden piiriin.        vakuutusmaksun piiriin.
13310: Tätä ennen nämä työsuhteet jäivät lakisääteisen           Kun vuoden 1998 lainmuutosta valmisteltiin,
13311: työeläkevakuuttamisvelvollisuuden ja eläketur-        esillä oli myös kysymys siitä, tulisiko TaEL-vä-
13312: van ulkopuolelle. Samalla TaEL-vähimmäistulo-         himmäistulorajasta luopua kokonaan. Silloin
13313: raja alennettiin lähes puoleen entisestä rajasta.     päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, jonka perusteel-
13314: Muutoksilla pyrittiin siihen, että kaikki yksityis-   la aikaisempaa vähimmäistulorajaa alennettiin
13315: ten alojen työsuhteet tulevat lakisääteisen eläke-    lähes puoleen määrään. Tämän vuoden indeksita-
13316: vakuutuksen piiriin ja jokaisesta palkkamarkasta      sossa TaEL-vähimmäistuloraja on 3 736 mark-
13317: maksetaan työeläkevakuutusmaksu. Muutoksilla          kaa kalenterivuodessa. Hallituksen esityksessä
13318: pyrittiin myös työeläkejärjestelmän hallinnon ja      valittua tulorajaa perusteltiin sillä, että näin este-
13319: hallinnollisten kustannusten kannalta tarkoituk-      tään hallinnollisesti kalliiden mutta eläkkeensaa-
13320: senmukaiseen lopputulokseen.                          jan kannalta merkityksettömien eläkkeen osien
13321:    Kysyjän mukaan eri yhdistysten vapaaehtoi-         muodostuminen. TaEL:n piiriin kuuluvat erilli-
13322: set toimitsijat on edellä mainittujen muutosten       set työsuhteet saattavat olla hyvinkin lyhyitä ja
13323: 
13324: 
13325:                                                                                                           3
13326: KK 487/1999 vp- Jari Koskinen !kok                                                    Ministerin vastaus
13327: 
13328: 
13329: niistä saatavat ansiot saattavat yksittäisinä suori-   esillä, kun eläkejärjestelmän kehittämistä on
13330: tuksina jäädä kovin pieniksi. Tällaisen työsuh-        pohdittu. Tähän mennessä ikärajaa ei ole kuiten-
13331: teen päättyessä ei useinkaan voida tietää, ansait-     kaan katsottu aiheelliseksi muuttaa. On huomat-
13332: seeko työntekijä myöhemmin samana kalenteri-           tava, ettei nykyisin myöskään alle 23 vuoden iäs-
13333: vuoden aikana lain piiriin kuuluvaa palkkaa niin       sä olleista työsuhteista saatuja palkkatuloja oteta
13334: paljon, että vähimmäistuloraja yhteenlaskettuna        mukaan määriteltäessä eläkkeen perusteena ole-
13335: täyttyy. Toisaalta eläkemaksun periminen jälki-        vaa palkkaa. Jos alle 23-vuotiaan työsuhteet otet-
13336: käteen vasta sitten, kun työntekijän ansiot ovat       taisiin eläkettä kartuttavana aikana huomioon,
13337: yhteensä samalta kalenterivuodelta nousseet elä-       niin myös niistä saadut ansiot, jotka usein ovat
13338: keoikeuteen edellyttävään rajamäärään, olisi hal-      alhaisemmat kuin myöhemmin saadut palkkatu-
13339: linnollisesti hankalaa.                                lot, tulisi johdonmukaisuuden vuoksi ottaa huo-
13340:    TaEL:ssa, kuten muissakin yksityisten alojen        mioon eläketurvassa. Tämä saattaisi useissa ta-
13341: työeläkelaeissa, vanhuuseläketurva alkaa karttua       pauksissa myös heikentää eläketurvaa nykyises-
13342: työntekijän täytettyä 23 vuotta. Työntekijä kuu-       tään.
13343: luu vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuitenkin           Hallitusohjelman mukaan selvitetään muun
13344: jo 14 vuoden iästä. Jos eläkevakuutettu työnteki-      muassa alle 23-vuotiaiden työeläkekarttumaa.
13345: jä tulee työkyvyttömäksi tai kuolee ennen 23           Tämän selvitystyön perusteella työeläkelakien
13346: vuoden ikää, hänellä on oikeus saada työkyvyttö-       kehittäminen tapahtuu hallituksen ja työmarkki-
13347: myyseläke ja kuolemantapauksessa hänen puoli-          najärjestöjen kiinteässä yhteistyössä. Yhteistyön
13348: sonaan ja lapsillaan perhe-eläke.                      pohjalta hallitus valmistelee tarpeelliset lainsää-
13349:    Kysymys vanhuuseläkettä kartuttavasta 23            däntöuudistukset
13350: vuoden alaikärajasta on ollut useamman kerran
13351: 
13352: 
13353: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
13354: 
13355:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
13356: 
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 4
13361: Ministems svar                                               KK 487/1999 vp- Jari Koskinen /kok
13362: 
13363: 
13364: 
13365: 
13366: Tili riksdagens talman
13367: 
13368: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Enligt spörsmålsställaren har frivilliga aktiva
13369: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       inom olika föreningar i och med de ovan nämnda
13370: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari      ändringama börjat omfattas av det lagstadgade
13371: Koskinen /saml undertecknade skriftliga spörs-        socialskyddet genom att de arvoden av kostnads-
13372: mål SS 487/1999 rd:                                   ersättningskaraktär som de fått för hobbyverk-
13373:                                                       sarnheten har jämställts med lön för förvärvsar-
13374:        Å·r regeringen medveten om de problem          bete. Föreningarna tvingas då betala lagstadgade
13375:        som ändringen av lagen om pension för          arbetsgivares socialförsäkringsavgifter för alla
13376:        konstnärer och särskilda grupper av ar-        arvoden till dessa personer och därmed ökar för-
13377:        betstagare (KoPL) medför för för-              eningarnas kostnader. Spörsmålsställaren funde-
13378:        eningslivet i Finland, och                     rar också över att trots erlagda pensionspremier
13379:                                                      börjar KoPL-pensionsskyddet tillväxa först när
13380:       vad ämnar regeringen göraför att slopa          arbetstagaren fyller 23 år, och då endast om in-
13381:       onödiga betalningsförpliktelser (för-          komsterna överstiger den nedre inkomstgränsen
13382:       pliktelser för arbetsgivaren) i fråga om       enligt KoPL.
13383:       sådana hobbyliknande uppgifter som                 Försäkringsskyldigheten enligt KoPL omfat-
13384:       inte sköts iförvärvssyfte?                     tar endast sådana arbeten som utförs i ett arbets-
13385: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      förhållande som uppfyller kriterierna på ett ar-
13386: föra följande:                                       betsförhållande enligt 1 § lagen om arbetsavtal.
13387:                                                      Ett arbete som utförts som hobbyverksarnhet
13388: Genom en lagändring började försäkringsskyl-         samt arvoden och kostnadsersättningar för ett så-
13389: digheten enligt KoPL vid ingången av 1998 om-        dant arbete faller således inte inom tillämpnings-
13390: fatta bl.a. APL-arbetsförhållanden som varar         området för KoPL. Enligt gällande bestämmel-
13391: kortare tid än en månad och där den nedre in-        ser skall KoPL-försäkringspremie uppbäras
13392: komstgränsen enligt APL underskrids. Före det        endast för sådana betalningar i pengar eller andra
13393: föll dessa arbetsförhållanden utanför den lagstad-   prestationer på vilka verkställs förskottsinnehåll-
13394: gade skyldigheten att teckna arbetspensionsför-      ning av skatt och vilka är avsedda som vederlag
13395: säkring och pensionsskyddet. Samtidigt sänktes       för arbete. Ersättning för de utgifter som arbetet
13396: den nedre inkomstgränsen enligt KoPL till näs-       åsamkat arbetstagaren omfattas således inte av
13397: tan hälften av den tidigare gränsen. Ändringama      KoPL-försäkringspremien.
13398: syftade till att alla arbetsförhållanden inom den       När 1998 års lagändring bereddes behandla-
13399: privata sektorn skulle börja omfattas av den lag-    des också frågan om huruvida den nedre in-
13400: stadgade pensionsförsäkringen och att pensions-      komstgränsen enligt KoPL borde slopas helt. Be-
13401: försäkringspremie skulle betalas för varje mark      slutet utföll då så att den nedre inkomstgränsen
13402: som betalats i lön. Ändringarna syftade också till   sänktes till nästan hälften av det tidigare belop-
13403: att nå ett ändamålsenligt slutresultat i fråga om    pet. Enligt indexnivån för i år är den nedre in-
13404: administrationen av arbetspensionssystemet och       komstgränsen enligt KoPL 3 736 mk per kalen-
13405: de administrativa kostnaderna.                       derår. I regeringens proposition motiverades den
13406: 
13407: 
13408:                                                                                                      5
13409: KK 487/1999 vp- Jari Koskinen lkok                                                        Ministems svar
13410: 
13411: 
13412: valda inkomstgränsen med att på så sätt förhin-            Frågan om 23 år som den nedre åldersgränsen
13413: dras uppkomsten av sådana pensionsdelar som är          för när ålderspension börjar intjänas har flera
13414: administrativt dyra men som saknar betydelse för        gånger tagits upp när utvecklingen av pensions-
13415: pensionstagaren. Separata arbetsförhållanden            systemet har begrundats. Än så länge har det
13416: som omfattas av KoPL kan vara mycket korta och          dock inte ansetts befogat att ändra åldersgrän-
13417: som enskilda prestationer kan förtjänsterna av          sen. Det är skäl att notera att när den pensions-
13418: dem bli mycket små. När arbetsförhållandena             grundande lönen fastställs beaktas inte heller för
13419: upphör är det ofta omöjligt att veta om arbetsta-       närvarande löneinkomstema av de arbetsförhål-
13420: garen senare under samma kalenderår kommer              landen som en person har haft innan han fyllde 23
13421: att förtjäna så pass mycket lön som omfattas av         år. Om arbetsförhållandena för dem som är un-
13422: samma lag att lönerna sammanlagt når upp till           der 23 år skulle beaktas som till pension berätti-
13423: den nedre inkomstgränsen. Å andra sidan är det          gande tid, borde även förtjänsterna av dem, vilka
13424: administrativt svårt att uppbära pensionspremien        ofta är lägre än de senare löneinkomsterna, för
13425: i efterhand först när arbetstagarens inkomster un-      konsekvensens skull beaktas i pensionsskyddet.
13426: der samma kalenderår har stigit till det gränsbe-       Detta kan i flera fall också försämra pensions-
13427: lopp som berättigar till pension.                       skyddet jämfört med nuläget.
13428:    1 KoPL, liksom i andra arbetspensionslagar för          1 enlighet med regeringsprogrammet utreds
13429: den privata sektorn, börjar ålderspensionsskyd-         bl.a. arbetspensionstillväxten för personer under
13430: det tillväxa när arbetstagaren har fyllt 23 år. Ar-     23 år. Utgående från utredningsarbetet utvecklas
13431: betstagaren omfattas dock av försäkringsskyldig-        arbetspensionslagarna genom ett intensivt samar-
13432: heten redan fr.o.m. 14 års ålder. Om en pensions-       bete mellan regeringen och arbetsmarknadsorga-
13433: försäkrad arbetstagare blir arbetsoförmögen el-         nisationerna. På basis av samarbetet bereder re-
13434: ler dör innan han har fyllt 23 år, harhan rätt att få   geringen de lagstiftningsreformer som behövs.
13435: invalidpension och vid dödsfall. har maken och
13436: barnen rätt att få familjepension.
13437: 
13438: 
13439: Helsingfors den 13 oktober 1999
13440: 
13441:      Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
13442: 
13443: 
13444: 
13445: 
13446: 6
13447:                                                                 KK 488/1999 vp -      Marja Tiura /kok
13448: 
13449: 
13450: 
13451: 
13452:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 488/1999 vp
13453: 
13454:                                              Henkilöautojen aiheuttaman liikenteen melun
13455:                                              rajoittaminen
13456: 
13457: 
13458: 
13459: 
13460: Eduskunnan puhemiehelle
13461: 
13462: Melulla tarkoitetaan ääntä, joka aiheuttaa tervey-    määräyksiä. Taajamissa liikkuu ajoneuvoja, joi-
13463: dellistä haittaa, esimerkiksi kuulokyvyn heikke-      den pakoputkistoa on jopa muutettu lisäämään
13464: nemistä ja stressiä. Meluntorjuntatoimikunnan         autosta kuuluvaa moottorin melua. Usein tällai-
13465: mukaan melu on yksilön ja ympäristön kannalta         set autot ovat niitä, jotka liikkuvat erityisesti il-
13466: epämiellyttävä ja häiritsevä ääni, joka rasittaa ja   taisin ja öisin ja joilla tehdään nopeasti kiihdyt-
13467: vahingoittaa elimistöä fyysisesti tai psyykkises-     täen toistuvia, lyhyitä matkoja. Henkilöautoille
13468: ti. Melu on merkittävä stressitekijä. Stressiä ai-    asetettua 80 desibelin rajoitusta rikotaan näin ol-
13469: heuttavat mm. korkea äänitaso ja sen suuret vaih-     len jatkuvasti.
13470: telut, äänen alkamisen äkillisyys ja äänen yllä-
13471: tyksellisyys.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13472:     Tieliikennelakiin 989/1992 on sisällytetty ym-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13473: päristönsuojelua edistävä päätös, jonka mukaan        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13474: ajoneuvoa käytettäessä moottorista tulevien           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13475: päästöjen eli kaasujen hiukkasten ja melun tulee
13476: olla mahdollisimman vähäiset. Lisäksi ajoneuvo-              Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta henkilö-
13477: asetuksen 233/1982 mukaan ajoneuvoissa tulee                 autojen meluhaittoja saataisiin alene-
13478: olla mm. tehokkaat äänenvaimentimet.                         maan tasolle, joka vähentäisi niin ympä-
13479:     Em. määräyksistä huolimatta jokaisesta taaja-            ristöhaittoja kuin me/ustressiä?
13480: masta löytyy ajoneuvoja, jotka rikkovat kyseisiä
13481: 
13482: 
13483: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
13484: 
13485:     Marja Tiura /kok
13486: 
13487: 
13488: 
13489: 
13490:                                                                                                  Versio 2.0
13491: KK 488/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                       Ministerin vastaus
13492: 
13493: 
13494: 
13495: 
13496: Eduskunnan puhemiehelle
13497: 
13498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Valistuksella, tiedottamisella ja valvonnalla
13499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           pyritään ohjaamaan ajoneuvojen kuljettajia käyt-
13500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tämään ajoneuvojaan oikein. Ajoneuvojen kat-
13501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja              sastusjärjestelmällä pyritään minimoimaan ajo-
13502: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          neuvoteknisiä vikoja.
13503: sen KK 488/1999 vp:                                        Eräänä keskeisimpänä poliisin liikenneturval-
13504:                                                         lisuustyön muotona on nopeusvalvonta. Valvon-
13505:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta henkilö-        taa suunnataan erityisesti taajamiin, koska taaja-
13506:        autojen meluhaittoja saataisiin alene-           missa eri tienkäyttäjäryhmien samanaikainen
13507:        maan tasolle, joka vähentäisi niin ympä-         liikkuminen asettaa erityisiä vaatimuksia tielii-
13508:        ristöhaittoja kuin melustressiä?                 kenteen ennalta-arvattavuudelle. Nopeus- ja ajo-
13509:                                                         tapavalvonta on tehokas tapa vaikuttaa positiivi-
13510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              sesti liikenne- ja asumisympäristöön. Tavoittee-
13511: vasti seuraavaa:                                        na on liikenneturvallisuuden edistäminen, mutta
13512: Henkilöautoista kuten muistakin moottoriajoneu-         samalla vaikutetaan myös asumisviihtyvyyteen
13513: voista syntyvä melu aiheutuu moottorista, pako-         ja -terveellisyyteen. Poliisi pyrkii käytettävissä
13514: kaasujärjestelmästä sekä renkaista. Ajoneuvo-           olevat resurssit huomioon ottaen lisäämään lii-
13515: kohtaiseen melutasoon vaikuttaa olennaisesti            kenneturvallisuustyön määrää.
13516: ajoneuvon tekninen rakenne ja kunto sekä ennen             Rengasmelun osalta voidaan todeta, että val-
13517: kaikkea ajoneuvon käyttäminen. Voidaan todeta,          misteilla on ns. rengasmeludirektiivi, jolla pyri-
13518: että liikennemäärien kasvaessa myös liikentees-         tään rajoittamaan ajoneuvojen renkaista aiheutu-
13519: tä aiheutuva kokonaismelutaso uhkaa kasvaa.             vaa melua. Direktiivillä pystytään tehokkaasti
13520: Moottoriajoneuvon käyttämisestä syntyvä melu            vaikuttamaan kaikkien moottoriajoneuvojen ren-
13521: on pääsääntöisesti sitä suurempaa, mitä suurem-         gasmelutasoon.
13522: pi on ajoneuvon nopeus. Nopeuden melua aiheut-             Vuoden 2002 alusta tullee voimaan ns. tien-
13523: tava merkitys korostuu voimakkaissa kiihdytyk-          varsitarkastusdirektiivi, jolla tullaan asettamaan
13524: sissä, jotka ovat tyypillisiä erityisesti taajamalii-   uusia vaatimuksia raskaan liikenteen päästöjen
13525: kenteelle. Vaikuttamalla nopeustasoon vaikute-          kuriin saamiselle.
13526: taan myös melutasoon.                                      Hallitus seuraa tarkoin asioiden valmistelua ja
13527:                                                         vaikuttaa siihen, että liikenteen meluhaitat tule-
13528:                                                         vat riittävästi huomioon otetuiksi.
13529: 
13530: 
13531: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
13532: 
13533:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
13534: 
13535: 
13536: 
13537: 2
13538: Ministems svar                                                  KK 488/1999 vp -       Marja Tiura /kok
13539: 
13540: 
13541: 
13542: 
13543: Tili riksdagens talman
13544: 
13545: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         na så att de använder sina fordon på ett ändamåls-
13546: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         enligt sätt. Genom systemet för fordonsbesikt-
13547: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mar-       ning försöker man minimera de fordonstekniska
13548: ja Tiura /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1        felen.
13549: SS 488/1999 rd:                                            En av de viktigaste formema i fråga om poli-
13550:                                                         sens trafiksäkerhetsarbete är hastighetsövervak-
13551:        Vad ämnar regeringen göra för att olä-          ningen. Övervakningen inriktas särskilt på tätor-
13552:        genheterna i form av buller från person-        terna, eftersom det faktum att olika vägtrafikant-
13553:        bilar skall reduceras tili en sådan nivå        grupper samtidigt är i rörelse i tätorterna ställer
13554:        som minskar både miljöolägenheterna             särskilda krav på vägtrafikens förutsägbarhet.
13555:        och den stress som buller förorsakar?           Att övervaka hastigheter och körsätt är ett effek-
13556:                                                        tivt och positivt sätt att inverka på trafik- och bo-
13557: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        endemiljön. Målet är att främja trafiksäkerheten,
13558: föra fö1jande:                                         men samtidigt påverkas även trivseln och sund-
13559: Det buller som personbi1ar liksom också andra          heten när det gäller boendet. Polisen försöker
13560: motorfordon förorsakar kommer från motorn, av-         med beaktande av de tili buds stående resurserna
13561: gassystemet och däcken. På varje fordons buller-       öka mängden trafiksäkerhetsarbete.
13562: nivå inverkar i väsentlig grad fordonets tekniska          När det gäller det buller som däcken orsakar
13563: konstruktion och skick samt framför allt på vi1-       kan man konstatera att ett direktiv om däckbuller
13564: ket sätt fordonet används. Man kan konstatera att      är under beredning. Syftet med direktivet är att
13565: det finns risk för att den totala bullernivån höjs i   begränsa bullret från fordonens däck. Genom di-
13566: och med att trafikmängderna ökar. Det buller           rektivet är det möjligt att effektivt påverka däck-
13567: som uppstår när ett motorfordon används är i re-       ljudsnivån när det gäller alla motorfordon.
13568: gel desto högre ju högre hastighet fordonet har.           Vid ingången av 2002 träder troligtvis ett s.k.
13569: Den betydelse hastigheten har när det gäller bul-      vägkontrolldirektiv i kraft, med vilket syftet är
13570: ler framhävs vid kraftiga accelerationer, som är       att ställa nya och skärpta krav på utsläppen från
13571: typiska i synnerhet i tätortstrafiken. Genom att       den tunga trafiken.
13572: påverka hastighetsnivån påverkar man också bul-            Regeringen följer noggrant beredningen av
13573: 1ernivån.                                              ärendena och medverkar till att olägenheterna av
13574:    Genom upplysning, information och övervak-          trafikbullret beaktas i tillräcklig omfattning.
13575: ning strävar man efter att påverka fordonsförar-
13576: 
13577: 
13578: 
13579: Helsingfors den 13 oktober 1999
13580: 
13581:     Inrikesminister Kari Häkämies
13582: 
13583: 
13584: 
13585:                                                                                                           3
13586:                                                                KK 489/1999 vp- Marja Tiura /kok
13587: 
13588: 
13589: 
13590: 
13591:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 489/1999 vp
13592: 
13593:                                              Adoptioperheiden yhdenvertainen kohtelu
13594: 
13595: 
13596: 
13597: 
13598: Eduskunnan puhemiehelle
13599: 
13600: Suomeen adoptoidaan ulkomailta noin 200 lasta         ulkomailta adoptoiville myönnetään verovaroin
13601: vuodessa. Ulkomailta adoptointi maksaa uusille        rahoitettu adoptioavustus, joka Tanskassa on
13602: vanhemmille 31 000-85 000 markkaa. Suurin             33 000 kruunua ja Ruotsissa 24 000 kruunua.
13603: kustannuserä ovat lapsen hakemiseen liittyvät             Kansalaisten tulisi olla yhdenvertaisia lain
13604: matka- ja oleskelukustannukset Tämän lisäksi          edessä. Suomi on ratifioinutYK:nlapsen oikeuk-
13605: kustannuksia syntyy asiakirjojen hankkimisesta,       sien sopimuksen, jonka mukaan lapsen syntype-
13606: kääntämisestä, laillistamisesta ja erilaisista        rä ei saa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa. Adoptio-
13607: oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä.   perheille tulisikin turvata parhaat mahdolliset
13608:     Yhteiskunnan taloudellisen tuen puuttuessa        edellytykset hoitaa tehtävänsä ja heitä tulee koh-
13609: em. kustannuksiin hakuprosessista karsiutuvat         della tasavertaisesti biologisten perheiden kans-
13610: vanhemmat, joilla muutoin olisi erinomaiset           sa.
13611: edellytykset ottaa vastaan adoptiolapsi ulkomail-
13612: ta. Ulkomailta adoptoitujen lasten lukumäärä on-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13613: kin Suomessa Pohjoismaiden pienin.                    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13614:     Lisäksi Suomessa adoptioperheiden oikeudet        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13615: ovat lapsensa itse synnyttäneiden oikeuksia huo-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13616: mattavasti heikommat: vanhempainloma on ly-
13617: hyempi ja vanhemmat joutuvat rahoittamaan                   Miten hallitus aikoo parantaa ulkomail-
13618: kaikki adoptiokustannuksensa itse. Muissa Poh-              ta adoptoivien perheiden asemaa saat-
13619: joismaissa adoptiovanhempien ja biologisten                 taakseen heidät tasa-arvoisiksi muiden
13620: vanhempien vanhempainloma on yhtä pitkä, ja                 lapsiperheiden kanssa?
13621: 
13622: 
13623: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
13624: 
13625:     Marja Tiura /kok
13626: 
13627: 
13628: 
13629: 
13630:                                                                                                Versio 2.0
13631: KK 489/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                     Ministerin vastaus
13632: 
13633: 
13634: 
13635: 
13636: Eduskunnan puhemiehelle
13637: 
13638: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sel-
13639: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vityksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Tähän
13640: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mennessä valtiontalouden tiukka tilanne ei ole
13641: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            antanut mahdollisuuksia adoptioperheiden tuke-
13642: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        miseen erityisellä adoptioavustuksella. Asiaa sel-
13643: seen KK 489/1999 vp:                                  vitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysmini-
13644:                                                        riössä.
13645:        Miten hallitus aikoo parantaa ulkomail-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on pyritty
13646:        ta adoptoivien perheiden asemaa saat-          viemään eteenpäin uudistuksia, jotka parantaisi-
13647:        taakseen heidät tasa-arvoisiksi muiden         vat ottovanhempien asemaa siten, ettei se merkit-
13648:        lapsiperheiden kanssa?                         tävästi poikkeaisi biologisen vanhemman ase-
13649:                                                       masta. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella sai-
13650: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            rausvakuutuslain muutoksella toteutettiin otto-
13651: vasti seuraavaa:                                      vanhempien asemaa koskevia parannuksia, muun
13652: Suomeen on vuoden 1985 lain lapseksiottamises-        muassa pidennettiin ottovanhemman vanhem-
13653: ta voimaantulon jälkeen adoptoitu noin 1 300          painrahakauden vähimmäisaikaa. Vanhempain-
13654: lasta ulkomailta. Kansainvälisten adoptioiden         rahaa maksetaan ottovanhemmalle jokaiselta ar-
13655: määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvulla.              kipäivältä siihen saakka, kunnes lapsen synty-
13656: Vuonna 1997 Suomen kansainvälisten lapsek-            mästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vä-
13657: siottamisasioiden lautakunta käsitteli 230 hake-      hintään 180 arkipäivältä. Ottoisällä on oikeus
13658: musta luvan saamiseksi kansainväliseen adop-          isyysrahaan kuudelta arkipäivältä vanhempainra-
13659: tioon ja vuonna 1998 hakemuksia oli 168. Tänä         hakauden aikana. Jos perheeseen tulee samalla
13660: vuonna lautakunta on käsitellyt jo yli 190 hake-      kertaa useampi adoptiolapsi, pitenee vanhem-
13661: musta. Vuonna 1998 Suomeen tuli ulkomailta            painrahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä
13662: 181 ottolasta, joista 59 tuli Venäjältä, 30 Kolum-    useampaa adoptiolasta kohti. Ulkomailta adop-
13663: biasta ja 27 Thaimaasta.                              toidut lapset ovat harvoin aivan pieniä vauvoja,
13664:     Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu perheel-     joten useimmiten heidän ottovanhemmilleen
13665: le kustannuksia, jotka muodostuvat muun muas-         maksetaan vanhempainrahaa 180 arkipäivältä eli
13666: sa asiakirjojen käännöksistä ja legalisoinneista      noin seitsemän kuukauden 1_ian. Ajanjakso on
13667: sekä kansainvälisen lapseksiottamispalvelun an-       hieman pidempi kuin biologisen vanhemman
13668: tajan perimistä palvelumaksuista. Suurin yksit-       vanhempainrahakausi, joka on enimmillään 15 8
13669: täinen menoerä kansainvälisessä adoptiossa on         arkipäivää. Se on kuitenkin vieläkin huomatta-
13670: lapsen noutomatka ja ulkomailla oleskelu tarvit-      vasti lyhyempi kuin biologisten vanhempien van-
13671: tavien hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpi-    hemmuuteen liittyvät perhevapaat yhteensä. Alle
13672: teiden hoitamiseksi. Vanhempien mahdollinen           yksivuotiaan lapsen ottovanhemmilla on myös
13673: palkaton virkavapaus, vanhempainloman piden-          oikeus äitiysavustukseen.
13674: tämiseksi "tavallisen" suuruiseksi, on lisäksi suu-       Sosiaali- ja terveysministeriössä on keväällä
13675: ri taloudellinen rasite adoption yhteydessä.          selvitetty muun muassa mahdollisuuksia piden-
13676: 
13677: 
13678: 2
13679: Ministerin vastaus                                           KK 489/1999 vp- Marja Tiura /kok
13680: 
13681: 
13682: tää ottovanhemman vanhempainrahakautta vas-         kille isille, sekä biologisille että ottoisille, oikeu-
13683: taamaan biologisen vanhemman äitiys- ja van-        den omaan, kuukauden kestävään vanhempain-
13684: hempainrahakautta. Lisäksi on selvitetty mah-       lomaan.
13685: dollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaisi kai-
13686: 
13687: 
13688: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
13689: 
13690:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13691: 
13692: 
13693: 
13694: 
13695:                                                                                                          3
13696: KK 489/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                         Ministerns svar
13697: 
13698: 
13699: 
13700: 
13701: Tili riksdagens talman
13702: 
13703: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Social- och hälsovårdsministeriet har gjort ut-
13704: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       redningar och beräkningar med tanke på ett adop-
13705: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           tionsbidrag. Tills vidare har det till följd av den
13706: Marja Tiura /sam1 undertecknade skriftliga            strama statsekonomiska situationen inte varit
13707: spörsmå1 SS 489/1999 rd:                              möjligt att ekonomiskt genom ett särskilt adop-
13708:                                                       tionsbidrag understöda adoptivfamiljer. Ärendet
13709:        På vilket sätt ämnar regeringen förbätt-       utreds som bäst vid social- och hälsovårdsminis-
13710:        ra en sådan familjs ställning som adop-        teriet.
13711:        terar barn från utlandet, så att dessa fa-        Vid social- och hä1sovårdsministeriet har man
13712:        miljer skall bli likvärdiga med andra          försökt driva igenom reformer i syfte att förbätt-
13713:        barnfamiljer?                                  ra adoptivföräldrarnas ställning så att den inte
13714:                                                       nämnvärt avviker från biologiska föräldrars ställ-
13715: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       ning. Adoptivföräldrarnas ställning förbättrades
13716: föra följande:                                        genom en ändring av sjukförsäkringslagen som
13717: Sedan adoptionslagen trädde i kraft 1985 har ca       trädde i kraft vid ingången av 1997, bl.a. förläng-
13718:  1 300 barn adopterats från utlandet. Under 1990-     des minimitiden för adoptivförälderns föräldra-
13719: talet har an!alet internationella adoptioner i Fin-   penningsperiod. Föräldrapenning beta1as till
13720: land ökat. Ar 1997 behandlade nämnden för in-         adoptivföräldern för varje vardag fram till dess
13721: ternationella adoptionsärenden i Finland 230 an-      att 234 vardagar har förflutit från barnets födel-
13722: sökningar om tillstånd till internationell adop-      se, dock för minst 180 vardagar. Adoptivfadern
13723: tion och år 1998 var anta1et ansökningar 168. 1 år    har rätt till faderskapspenning för sex vardagar
13724: har nämnden redan behandlat mer än 190 ansök-         under föräldrapenningsperioden. Om familjen
13725: ningar. År 1998 adopterades 181 barn från utlan-      samtidigt adopterar flera barn förlängs föräldra-
13726: det till Finland, av vilka 59 kom från Ryssland,      penningsperioden med 60 vardagar för varje barn
13727: 30 från Colombia och 27 från Thailand.                utöver ett. Barn som adopteras från utlandet är
13728:     En internationell adoption medför kostnader       sällan nyfödda, varför föräldrapenning oftast be-
13729: för familjen. Kostnaderna består bl.a. av över-       talas till deras adoptivföräldrar för 180 vardagar,
13730: sättning av dokument och legaliseringar samt be-      dvs. för ca sju månader. Perioden är något längre
13731: tjäningsavgifter som tas ut av de organ som skö-      än biologiska föräldrars föräldrapenningsperiod,
13732: ter internationell adoptionstjänst. Den största ut-   som maximalt är 158 vardagar. Perioden är dock
13733: giftsposten vid internationell adoption utgörs av     fortfarande betydligt kortare än biologiska för-
13734: resan för att hämta barnet och vistelsen utom-        äldrars familje1edigheter sammanlagt. Adoptiv-
13735: lands under den tid som det tar att vidta de nöd-     föräldrar till barn under ett år har också rätt till
13736: vändiga administrativa och juridiska åtgärderna.      moderskapsunderstöd.
13737: Möjligheten för föräldrarna att ta ut tjänstledig-       Vid social- och hälsovårdsministeriet har un-
13738: het utan lön, dvs. att förlänga föräldraledigheten    der våren bl.a. utretts möjligheterna att förlänga
13739: till "normal" 1ängd, är också en stor ekonomisk       adoptivföräldrars föräldrapenningsperiod så att
13740: be1astning i samband med adoption.                    den motsvarar bio1ogiska föräldrars moderskaps-
13741: 
13742: 
13743: 4
13744: Ministems svar                                                KK 489/1999 vp -      Marja Tiura /kok
13745: 
13746: 
13747: penningsperiod och föräldrapenningsperiod.           giska fåder som adoptivfåder, rätt till en egen för-
13748: Dessutom har man utrett möjligheterna att skapa      ä1draledighet på en månad.
13749: ett system som garanterar alla fåder, såväl biolo-
13750: 
13751: 
13752: 
13753: Helsingfors den 14 oktober 1999
13754: 
13755:     Omsorgsminister Eva Biaudet
13756: 
13757: 
13758: 
13759: 
13760: 13 200661
13761:                                                                                                        5
13762:                                                                 KK 490/1999 vp- Marja Tiura /kok
13763: 
13764: 
13765: 
13766: 
13767:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 490/1999 vp
13768: 
13769:                                               Esiopetuksen kustannusvaikutukset kunnille
13770: 
13771: 
13772: 
13773: 
13774: Eduskunnan puhemiehelle
13775: 
13776: Esiopetustyöryhmän ehdotus ( 15.7 .1999) opetus-       maan uudistuksen mukaan noin 17 000 markkaa.
13777: ministeriölle sisältää seuraavan ehdotuksen ope-       Jos kunnassa olisi myös yläaste, olisi yksikkö-
13778: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain     hinta noin 22 000 markkaa. Muodostuvaan 5 000
13779: muuttamiseksi: " ... esiopetuksessa yksikköhinta       markan eroon ei ole mitään perusteita, sillä
13780: on 85 prosenttia asianomaiselle Opetuksenjärjes-       uudistuksen toteuttaminen maksaa kunnille lä-
13781: täjälie oppilasta kohden määrätystä yksikköhin-        hes yhtä paljon riippumatta siitä, miten yläasteen
13782: nasta." Käytännössä laki johtaa kuntien eriarvoi-      opetus on järjestetty.
13783: seen kohteluun riippuen siitä, miten kouluasiat
13784: on kunnassa järjestetty. Jos kunta ylläpitää vain      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13785: ala-asteita ja hankkii yläasteen palvelut naapuri-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13786: kunnasta, mikä usein on kansantaloudellisesti ja       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13787: kuntien yhteistyön kannalta perusteltua, kunnan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13788: esiopetukseen saama valtionosuus on oleellisesti
13789: pienempi. Koska vain ala-asteita ylläpitävät kun-            Miten hallitus aikoo turvata kuntien
13790: nat ovat pieniä kuntia, ei laki kohtele kuntia tasa-         tasa-arvoisen kohtelun esiopetuksen
13791: arvoisesti.                                                  kustannusten osalta?
13792:    Esimerkkikunnassa, Vilj akkalassa, esiopetuk-
13793: sen oppilaskohtainen yksikköhinta tulee ole-
13794: 
13795: 
13796: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
13797: 
13798:     Marja Tiura /kok
13799: 
13800: 
13801: 
13802: 
13803:                                                                                                 Versio 2.0
13804: KK 490/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                     Ministerin vastaus
13805: 
13806: 
13807: 
13808: 
13809: Eduskunnan puhemiehelle
13810: 
13811: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sen kunnan perusopetuksen yksikköhinnasta. Pi-
13812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         dennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien op-
13813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pilaiden osalta rahoitusperusteet olisivat samat
13814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            kuin perusopetusta saavien oppilaiden osalta.
13815: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Hallituksen esityksen mukaan esiopetuksen yk-
13816: sen KK 49011999 vp:                                   sikköhinta olisi perusopetuksen hintaa alempi,
13817:                                                       koska oikeus esiopetukseen ei sisältäisi oikeutta
13818:        Miten hallitus aikoo turvata kuntien           maksuttomaan kuljetukseen tai majoitukseen ja
13819:        tasa-arvoisen kohtelun esiopetuksen            koska opetuksen määrä olisi pienempi kuin pe-
13820:        kustannusten osalta?                           rusopetuksessa keskimäärin. Perusopetuksessa
13821:                                                       tunteja on keskimäärin 19-30 viikossa vuosi-
13822: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         luokasta riippuen, kun taas esiopetuksen tunti-
13823: ti seuraavaa:                                         määrä, yhteensä 700 tuntia, olisi koulun työvii-
13824: Hallitus on antanut 1.10.1999 eduskunnalle esi-       koille jaettuna noin 18 tuntia viikossa. Esiopetus
13825: tyksen esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi         voitaisiin järjestää kuntien päätösten mukaan
13826: (HE 91/1999 vp). Uudistus merkitsee maksuuo-          koulussa, päiväkodissa taikka muussa esiopetuk-
13827: man esiopetuksen järjestämistä kuusivuotiaiden        seen soveltuvassa paikassa, eikä opetuksen jär-
13828: ikäluokalle. Uudistus on tarkoitus käynnistää         jestämistä ole sidottu perusopetuksen työaikoi-
13829:  1.8.2000. Oikeus esiopetukseenja kattavajätjes-      hin. Koulussa opetus voitaisiin järjestää edel-
13830: tämisvelvollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 al-     leenkin yhdysluokassa, jossa on esiopetusta saa-
13831: kaen. Esiopetusta tulee antaa vähintään 700 tun-      vien oppilaiden lisäksi perusopetusta saavia op-
13832: tia. Kunnat voivatjärjestää esiopetuksen kouluis-     pilaita. Kun rahoitus myönnettäisiin kokonaisuu-
13833: sa tai päivähoidon yhteydessä päiväkodeissa tai       dessaan opetustoimen rahoitusjärjestelmän kaut-
13834: muissa esiopetuksen järjestämiseen soveltuvissa       ta, vähennettäisiin sosiaalipuolen asukaskohtais-
13835: paikoissa. Hallituksen esitys pohjautuu pitkälti      ten valtionosuuksien määrää.
13836: 15.7.1999 muistionsa jättäneen opetusministe-             Opetustoimessa siirryttiin menoperusteisesta
13837: riön työryhmän ehdotuksiin.                           valtionosuusjärjestelmästä nykyiseen laskennal-
13838:     Hallituksen esityksen mukaan esiopetusta var-     liseen järjestelmään vuoden 1993 alussa osana
13839: ten myönnettäisiin valtionosuutta osana opetus-       laajaa kuntien valtionosuusuudistusta. Valtion-
13840: ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää. Tar-     osuusjärjestelmän yksityiskohtia on sittemmin
13841: vittavat säännökset otettaisiin opetus- ja kulttuu-   vuosien mittaan muutettu useaan otteeseen. Ope-
13842: ritoimen     rahoituksesta     annettuun     lakiin   tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
13843: ( 635/1998). Valtionosuutta myönnettäisiin esi-       mukaan perusopetuksessa valtionosuuden mää-
13844: opetukseen osallistuvien oppilaiden määrän mu-        rään vaikuttavat kunnan oppilaitoksissa olevien
13845: kaan ja valtionosuuden perusteena oleva yksik-        oppilaiden määrä sekä eräät kunnan olosuhteita
13846: köhinta olisi, pidennetyn oppivelvollisuuden pii-     kuvaavat tunnusluvut ja kertoimet. Valtionosuu-
13847: rissä olevia vaikeasti vammaisia tai sairaita oppi-   den määrään vaikuttavat muun muassa kunnan
13848: laita lukuun ottamatta, 85 prosenttia asianomai-      asukastiheys, kouluverkon rakenne, erityisope-
13849: 
13850: 
13851: 2
13852: Ministerin vastaus                                            KK 490/1999 vp- Marja Tiura /kok
13853: 
13854: 
13855: tusta saavien oppilaiden lukumäärä, opetuksen         rusopetuksen ja esiopetuksen kokonaiskustan-
13856: järjestäminen ruotsin kielellä sekä saaristoisuus.    nuksia valtionosuuden perusteena olevien yksik-
13857: Edellä todetuista tekijöistä merkittävin vaikutus     köhintojen mukaan lasketun valtionosuuden ko-
13858: yksikköhintaan on kunnan asukastiheydellä.            konaismäärään eikä tarkastella pelkästään tietyn
13859: Kouluverkon rakennetta kuvaavan tunnusluvun          oppilasryhmän, kuten esiopetusta saavien oppi-
13860: laskemisessa otetaan opetus- ja kulttuuritoimen       laiden, laskennallista osuutta rahoituksessa. Se,
13861: rahoituksesta annetun asetuksen (806/ 1998)           että kunnassa on ainoastaan vuosiluokkien 1-6
13862: 3 §:n mukaan huomioon korotettavina tekijöinä        oppilaita, vaikuttaa osaltaan kouluverkon raken-
13863: huomioon muun ohella pienet alle 80 oppilaan          netta kuvaavaan tunnuslukuun. Vuosiluokkien
13864: koulut, joissa järjestetään esiopetusta ja perus-    7-9 oppilaista tuleva korotus lasketaan kuiten-
13865: opetusta 1-6 vuosiluokan oppilaille, alle 180        kin oppilaskohtaisesti ja korotuksen vaikutus
13866: oppilaan koulut, joissa järjestetään perusopetus-     kunnan tunnuslukuun riiippuu siitä, kuinka pal-
13867: ta 7-9 vuosiluokan oppilaille, sekä perusopetus-     jon kunnassa on vuosiluokkien 7-9 oppilaita
13868: lain 17 §:ssä tarkoitettua erityisopetusta saavien   suhteessa perusopetuksen kokonaisoppilasmää-
13869: oppilaiden määrä. Saman pykälän mukaan koulu-        rään. Kunnan, jossa on vuosiluokkien 7-9 oppi-
13870: verkon rakennetta kuvaavaa kunnan tunnuslukua         laita, yksikköhinta ei ole näin ollen kysymyksen
13871: laskettaessa käytettävä oppilaskohtainen luku on     perusteluissa esitetyllä tavalla 5 000 markkaa
13872: opetusta 1-6 vuosiluokilla saavien oppilaiden        suurempi kuin saman kunnan yksikköhinta olisi,
13873: osalta 80 ja opetusta 7-9 vuosiluokilla saavien      jos siellä ei ole vuosiluokilla 7-9 olevia oppilai-
13874: oppilaiden osalta 140. Viimeksi mainittu oppilas-    ta. Suurin vaikutus kunnan yksikköhintaan on
13875: kohtaisten lukujen ero perustuu siihen, että vuo-    kunnan asukastiheyskertoimella, jonka suuruu-
13876: siluokkien 1-6 oppilaille annettavan opetuksen       teen ei kunnan järjestämän perusopetuksen pii-
13877: järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat         rissä olevien oppilaiden ikä vaikuta. Lisäksi kun-
13878:  selvästi alemmat kuin vuosiluokkien 7-9 oppi-       nassa, jossa ei ole vuosiluokkien 7-9 oppilaita,
13879:  laille annettavasta opetuksesta aiheutuvat kus-     esimerkiksi pienistä kouluista laskettava korotus
13880: tannukset. Kustannuksia nostavat vuosiluokilla       tunnuslukuun saattaa korottaa kunnan yksikkö-
13881:  7-9 muun muassa oppituntien suurempi määrä          hinnan suuremmaksi kuin sellaisessa kunnassa,
13882: ja aineenopettajien korkeammat palkat.               jossa on vuosiluokkien 7-9 oppilaita.
13883:     Hallituksen esitykseen sisältyvä rahoitusmalli       Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
13884: on nykyisen rahoitusjärjestelmän yleisten peri-      tun lain 17 §:n mukaan opetusministeriö voi eri-
13885: aatteiden mukaan laskennallinen. Laskennalli-        tyisestä syystä kunnan tai muun opetuksenjärjes-
13886: sessa järjestelmässä voidaan ottaa huomioon vain     täjän hakemuksen perusteella korottaa valtion-
13887: merkittävimmät kunnan olosuhteista ja opetuk-        osuuden perusteena olevaa kunnan yksikköhin-
13888: sen järjestäruistavasta johtuvat kustannuksiin       taa. Viime vuosien aikana opetusministeriö on
13889: vaikuttavat tekijät. Rahoitusperusteet on laadittu   vuosittain korottanut hakemuksesta noin 30 pe-
13890: siten, että niiden mukaan kunnille myönnettävän      rusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa. Yksik-
13891: valtionosuuden määrä vastaisi mahdollisimman         köhinnan korotusta harkittaessa voidaan perus-
13892: monen kunnan osalta toiminnan järjestämisestä        opetuksen järjestämisestä aiheutuvien kustan-
13893: aiheutuvia todellisia kustannuksia. Kaiken kaik-     nusten lisäksi ottaa huomioon myös esiopetuk-
13894: kiaan rahoitusperusteiden oikeudenmukaisuutta        sen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
13895: harkittaessa tulee verrata kunnanjärjestämän pe-
13896: 
13897: 
13898: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
13899: 
13900:     Opetusministeri Maija Rask
13901: 
13902: 
13903:                                                                                                       3
13904: KK 490/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                          Ministems svar
13905: 
13906: 
13907: 
13908: 
13909: Tili riksdagens talman
13910: 
13911: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       vara 85 procent av priset per enhet för grundläg-
13912: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        gande utbildning i kommunen. F ör elever med
13913: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-       förlängd läroplikt skall finansieringsgrundema
13914: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål      vara desamma som för elever som får grundläg-
13915: SS 490/1999 rd:                                        gande utbildning. Enligt propositionen skall pri-
13916:                                                        set per enhet för förskoleundervisning vara lägre
13917:       Hur avser regeringen säkerställa en             än för grundläggande utbildning, eftersom rätten
13918:       jämlik behandling av kommunerna när             till förskoleundervisning inte skall inbegripa rätt
13919:       det gäller kostnaderna för förskoleun-           till avgiftsfri transport eller inkvartering och ef-
13920:       dervisningen?                                   tersom undervisningen är mindre till omfattning-
13921:                                                       en än inom den grundläggande utbildningen i ge-
13922: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       nomsnitt. lnom den grundläggande utbildningen
13923: föra följande:                                        är antalet timmar i genomsnitt 19-30 timmar i
13924: Regeringen avlät 1.10.1999 en proposition till        veckan beroende på årskursen, medan timantalet
13925: riksdagen med förslag till lagstiftning om för-       i förskoleundervisningen, sammanlagt 700 tim-
13926: skoleundervisning (RP 9111999 rd). Reformen           mar, fördelat på skolans arbetsveckor utgör ca 18
13927: innebär att det ordnas avgiftsfri förskoleunder-      tim_mar i veckan. Förskoleundervisningen skall,
13928: visning för sexåringama. Reformen skall inledas       enhgt vad kommunema beslutar, kunna ordnas i
13929: 1.8.2000. Rätten till förskoleundervisning och en     skolan, i daghem eller på någon annan plats som
13930: heltäckande skyldighet för kommunema att ord-         lämpar sig för förskoleundervisning. Undervis-
13931: na den träder i kraft 1.8.2001. Förskoleundervis-     ningsarrangemangen är inte bundna av den
13932: ning skall ges under minst 700 timmar. Kommu-         grundläggande utbildningens arbetstider. 1 sko-
13933: nema kan ordna förskoleundervisning i skolor el-      lan kan förskoleundervisningen även i fortsätt-
13934: ler i samband med dagvården i daghem eller på         ningen ordnas i sammansatt klass, där det utöver
13935: andra platser som lämpar sig för förskoleunder-       elever som får förskoleundervisning också finns
13936: visning. Propositionen bygger i stor utsträckning     elever som får grundläggande utbildning. 1 och
13937: på de förslag som en arbetsgrupp vid undervis-        med att finansieringen i sin helhet beviljas via
13938: ningsministeriet framförde i sin promemoria           u~dervisningsväsendets          finansieringssystem,
13939: 15.7.1999.                                            mmskas statsandelama per invånare inom social-
13940:    Enligt propositionen skall förskoleundervis-       sektorn.
13941: ningen beviljas statsandel inom ramen för stats-           Som ett led i den omfattande statsandelsrefor-
13942: andelssystemet för undervisnings- och kultur-         men i kommunema övergick man i början av
13943: verksamheten. De bestämmelser som behövs              1993 inom undervisningsväsendet från ett ut-
13944: skall tas in i lagen om finansiering av undervis-     giftsbaserat statsandelssystem till det nuvarande
13945: nings- och kulturverksamhet (635/1998). Stats-        kalkylmässiga systemet. Detaljerna i statsandels-
13946: andelen skall beviljas enligt antalet elever som      systemet har sedermera ändrats ett flertal gånger
13947: deltar i förskoleundervisningen och det pris per      under årens lopp. Enligt lagen om finansiering av
13948: enhet som ligger till grund för statsandelen skall,   undervisnings- och kulturverksamhet påverkas
13949: med undantag för de gravt handikappade eller          statsandelen för grundläggande utbildning av an-
13950: sjuka elever som omfattas av förlängd läroplikt,      talet elever i kommunens läroanstalter samt av
13951:                                                       vissa nyckeltal och koefficienter som beskriver
13952: 
13953: 4
13954: Ministems svar                                                 KK 490/1999 vp- Marja Tiura /kok
13955: 
13956: 
13957: förhållandena i kommunen. På beloppet inverkar        manjämföra totalkostnaderoa för den av kommu-
13958: bl.a. befolkningstätheten i kommunen, struktu-        nen ordnade grundläggande utbildningen och
13959: ren på skolnätet, antalet elever som får specialun-   förskoleundervisningen med den totala statsan-
13960: dervisning, huruvida undervisning ordnas på           delen, som beräknats enligt de priser per enhet
13961: svenska och huruvida kommunen är skärgårds-           som ligger tili grund för statsandelen, och inte
13962: kommun. Av nämnda faktorer är det befolkning-         enbart granska den kalkylmässiga andelen av fi-
13963: stätheten i kommunen som har den största effek-       nansieringen för en viss elevgrupp, såsom de
13964: ten på priset per enhet. Vid beräkning av det         elever som får förskoleundervisning. Det faktum
13965: nyckeltal som beskriver skolnätets struktur beak-     att kommunen endast har elever i årskurs 1-6
13966: tas enligt 3 § förordningen om finansiering av        inverkar för sin del på det nyckeltal som beskri-
13967: undervisnings- och kulturverksamhet (806/ 1998)       ver strukturen på skolnätet. Den höjning som ges
13968: som höjande faktorer bl.a. skolor med mindre än       för eleveri årskurs 7-9 beräknas dock per elev
13969: 80 elever där det ordnas förskoleundervisning         och det sätt på vilket höjningen inverkar på kom-
13970: och grundläggande utbildning för elever i års-        munens nyckeltal beror på hur många elever
13971: kurs 1-6, skolor med mindre än 180 elever där         kommunen har i årskurs 7-9 i förhållande tili
13972: det ordnas grundläggande utbildning för elever i      det totala antalet elever inom den grundläggande
13973: årskurs 7-9, samt antalet elever som får sådan        utbildningen. 1 motsats tili vad som sägs i moti-
13974: specialundervisning som avses i 17 § lagen om         veringen tili spörsmålet är priset per enhet för en
13975: grundläggande utbildning. Enligt samma para-          kommun där det finns eleveri årskurs 7-9 inte
13976: graf är det tai per elev som används vid be-          5 000 mark högre än om kommunen inte hade
13977: räkning av nyckeltalet som beskriver strukturen       elever i årskurs 7-9. Den största effekten på
13978: på kommunens skolnät 80 i fråga om de elever          kommunens pris per enhet har dock befolknings-
13979:  som får undervisning i årskurs 1-6 och 140 i         täthetskoefficienten för kommunen. Den påver-
13980:  fråga om de elever som får undervisning i årskurs    kas inte av åldero på de elever som får grundläg-
13981:  7-9. Den sistnämnda skilinaden i talen per elev      gande utbildning i kommunen. 1 en kommun som
13982:  grundar sig på att kostnadema för att ordna den      inte har eleveri årskurs 7-9 kan dessutom den
13983:  undervisning som ges eleveroa i årskurs 1-6 är       höjning av nyckeltalet som beräknas t.ex. för små
13984:  betydligt lägre än kostnaderoa för undervisning-     skolor dock göra kommunens pris per enhet
13985:  en för eleveroa i årskurs 7-9. 1 årskurseroa 7-9     högre än i en sådan kommun där det finns eleveri
13986:  stiger kostnaderoa bl.a. på grund av ett högre an-   årskurs 7-9.
13987:  tal timmar och högre löner för timläraroa.              Enligt 17 § lagen om finansiering av under-
13988:     Den finansieringsmodeli som ingår i regering-     visnings- och kulturverksamhet kan undervis-
13989:  ens proposition är i enlighet med de allmänna        ningsministeriet av särskilda skäl på ansökan av
13990:  principeroa för det nuvarande finansieringssyste-    kommunen elier någon annan utbildningsanord-
13991:  met kalkylmässig. 1 ett kalkylmässigt system kan     nare höja det pris per enhet för kommunen som
13992:  man bara beakta de viktigaste av de faktorer som     ligger tili grund för statsandelen. Under de senas-
13993:  inverkar på kostnaderoa och som beror på förhål-     te åren har undervisningsministeriet årligen på
13994:  landena i kommunen och sättet att ordna under-       ansökan höjt priset per enhet för omkring 30 an-
13995:  visningen. Finansieringsgrunderoa har utformats      ordnare av grundläggande utbildning. När man
13996:  så att den statsandel som beviljas kommuneroa        överväger en höjning av priset per enhet kan man
13997:  enligt dem skall motsvara de verkliga kostnader-     utöver de kostnader som föranleds av ordnandet
13998:  na för ordnandet av verksamheten i så många          av grundläggande utbildning också beakta kost-
13999:  kommuner som möjligt. När man tar ställning tili     naderoa för förskoleundervisningen.
14000:  det rättvisa i finansieringsgrunderoa över lag bör
14001: 
14002: 
14003: 
14004: Helsingfors den 6 oktober 1999
14005: 
14006:      Undervisningsminister Maija Rask                                                                  5
14007:                                                                  KK 491/1999 vp- Klaus Bremer /r
14008: 
14009: 
14010: 
14011: 
14012:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 491/1999 vp
14013: 
14014:                                              Autoverolain syrjivä, EU :n perustamissopi-
14015:                                              muksen 95 artiklan vastainen ja liikenneturval-
14016:                                              lisuutta vakavasti vaarantava 3 §
14017: 
14018: 
14019: 
14020: 
14021: Eduskunnan puhemiehelle
14022: 
14023: Autoverolain 3 §:ssä säädetään:                       muun syyn perusteella enemmän kuin 33 %,
14024:    "Ajoneuvosta josta on aikaisemmin kannettu         maksetaan autovero uudelleen. Jos taas auto on
14025: vero uutena, on suoritettava uudelleen vero ensi      ensirekisteröity Suomessa, on auton osia mah-
14026: kertaa käyttöön otettavana tai rekisteröitävänä       dollisuus vaihtaa 50 % ennen uudelleen verotta-
14027: ajoneuvona, jos sitä käytetään sen jälkeen, kun       mista.
14028: 50 % tai enemmän ajoneuvon osista on vaihdet-             Syrjintä ilmenee yksiselitteisesti suoraan lain
14029: tu. Ajoneuvoa josta on peritty vero ulkomailla        säädöksestä!
14030: käyttöön otettuna tai käytettynä tuotuna ajoneu-          Kyseinen menettely on yhtä selkeästi ristirii-
14031: vona, verotetaan uudelleen, jos 33 % tai enem-        dassa perustamissopimuksen 95 artiklan mää-
14032: män sen osista vaihdetaan. Jos ajoneuvon ensim-       räysten kanssa.
14033: mäiseen verotukseen on sovellettu 6 §:n 2 mo-             Ajoneuvohallintokeskus (AHK), joka on lii-
14034: mentissa tai 8 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vä-     kenneturvallisuutemme päävastuun kantaja, val-
14035: hintään 25 vuoden ikäisiä ajoneuvoja koskevia         voo uuden autoveron kannon uhalla laissa sää-
14036: säädöksiä, ajoneuvo verotetaan uudelleen vasta,       dettyjä osien vaihdon 33 ja 50 %:n rajoja. On ri-
14037: kun 50 % tai enemmän ajoneuvon osista vaihde-         voa, että se rajojen ylityksen ja uuden autoveron
14038: taan. Ao. ministeriö määrää, miten edellä tarkoi-     määräämisen uhalla käytännössä pakottaa autoi-
14039: tettu prosenttiosuus lasketaan. (V: 15.1.1999,        lijat pysäyttämään ajoneuvonsa turvallisuuden
14040: A:30.12.1998, SK: 1160/1998).                         varmistamisen jättämällä esimerkiksi jarrujärjes-
14041:    Edellä l momentissa tarkoitettu osuus laske-       telmän korjaamatta, ajo-ominaisuuksia paranta-
14042: taan siitä ajoneuvosta, joka on ensi kertaa otettu    matta (iskunvaimentimien ja jousien uusiminen
14043: käyttöön tai rekisteröity Suomessa (kanta-ajo-        ym.), korin ruostevaurioita korjaamatta jne. pe-
14044: neuvo) ottamatta huomioon ajoneuvoon myö-             losta, että ylitetään mainitut prosenttirajat ja jou-
14045: hemmin tehtyjä muutoksia. Vakuutuksen perus-          dutaan suorittamaan autovero ja vastaava arvon-
14046: teella lunastettua, tuhoutuneena rekisteristä pois-   lisävero uudestaan. AHK paimentaa turvallisuu-
14047: tetuksi ilmoitettua ajoneuvoa ei kuitenkaan voi-      teen ajokorttikokeilla ja katsastusjärjestelmällä
14048: da pitää kanta-ajoneuvona, jos se otetaan uudel-      ja kylvää turvauomia ajoneuvoja liikenteen se-
14049: leen käyttöön tai merkitään rekisteriin."             kaan uuden autoveron rajojen valvojana. Tätä on
14050:    Edellä olevasta lainkohdasta ilmenee, että jos     hallituksen ajama liikennepolitiikka.
14051: Suomeen tuodaan toisesta jäsenvaltiosta siellä
14052: ensi kertaa rekisteröity ajoneuvo (esimerkiksi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14053: käytetty auto), johtaa se siihen, että jos ajoneu-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14054: von osia joudutaan vaihtamaan kolaroinnin tai
14055: 
14056:                                                                                                   Versio 2.0
14057: KK 49111999 vp- Klaus Bremer /r
14058: 
14059: 
14060: 
14061: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    via ajoneuvoja muun liikenteen sekaan
14062: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             ja
14063: 
14064:       Mitä hallitus aikoo tehdä autoverolain    millä tavalla hallitus varmistaa, ettei
14065:       muuttamiseksi niin, että se noudattaa     sen vastaus tähän kirjalliseen kysymyk-
14066:       Euroopan unionin syrjintäkieltoa ja pe-   seen ole yhtä ala-arvoista soopaa kuin
14067:       rustamissopimuksen 95 artiklan mää-       vastaus    kirjalliseen     kysymykseen
14068:       räyksiä sekä lakkaa sysäämästä tela1i-    KK 185/1999 vp, jota ei sen allekirjoit-
14069:       seltä kunnoltaan ajomiinoihin verratta-   tanut ministerikään ole osannut selit-
14070:                                                 tää?
14071: 
14072: 
14073: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
14074: 
14075:     Klaus Bremer /r
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080: 2
14081: Ministerin vastaus                                            KK 49111999 vp- Klaus Bremer /r
14082: 
14083: 
14084: 
14085: 
14086: Eduskunnan puhemiehelle
14087: 
14088: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      mitä jäsenmaassa kannetaan sen omilla markki-
14089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       noilla jo olevista vastaavista hyödykkeistä.
14090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Autoverolain 3 §koskee ainoastaan maassa jo
14091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     olevien ajoneuvojen uudelleen verotusta, jos ajo-
14092: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       neuvoon tehdään ensimmäisen verotuksen jäl-
14093: KK 491/1999 vp:                                     keen muutoksia. Tuon ajankohdan jälkeen kysy-
14094:                                                     mys on Suomessa olevista hyödykkeistä. Näin
14095:       Mitä hallitus aikoo tehdä autoverolain        ollen eri jäsenmaista olevia hyödykkeitä koske-
14096:       muuttamiseksi niin, että se noudattaa         va verotuksen syrjintäkieltosäännöstö ei tule so-
14097:       Euroopan unionin syrjintäkieltoa ja pe-       vellettavaksi tähän tilanteeseen. Kysymys ei ole
14098:       rustamissopimuksen 95 artiklan mää-           muutoinkaan perustaruissopimuksen vastaisesta
14099:       räyksiä sekä lakkaa sysäämästä tekni-         muiden tuotteiden välillisestä suojelusta maan si-
14100:       sellä kunnoltaan ajomiinoihin verratta-       säisessä verotuksessa.
14101:       via ajoneuvoja muun liikenteen sekaan            Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin liiken-
14102:       ja                                            neturvallisuusnäkökohtiin, ajoneuvon korjaami-
14103:                                                     nen siten, että se säilyy liikenneturvallisuuden
14104:       millä tavalla hallitus varmistaa, ettei       edellyttämässä kunnossa, on käytännössä mah-
14105:       sen vastaus tähän kirjalliseen kysymyk-       dollista riippumatta autoverolain 3 §:ssä sääde-
14106:       seen ole yhtä lailla ala-arvoista soopaa      tyistä prosenttiarvoista. Kysymyksen peruste-
14107:       kuin vastaus kirjalliseen kysymykseen         luissa mainitaan sellaisina toimenpiteinä, joita ei
14108:       KK 18511999 vp, jota ei sen allekirjoit-      verosäännösten estämättä voitaisi tehdä, ajoneu-
14109:       tanut ministerikään ole osannut selit-        vojen jarrujen korjaaminen, iskunvaimentimien
14110:       tää?                                          ja jousien uusiminen sekä korin ruostevaurioi-
14111: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den korjaaminen. Mikään näistä toimenpiteistä ei
14112: ti seuraavaa:                                       vaurioituneen ajoneuvon korjaamisesta ja ajo-
14113:                                                     neuvon kokoamisesta osista annetun liikennemi-
14114: Perustaruissopimuksen 90 artiklassa (entinen 95     nisteriön päätöksen ( 16711997) mukaan johda
14115: artikla) oleva verotusta koskeva syrjintäkielto     sellaisenaan tai yhdessäkään autoverolaissa mai-
14116: tarkoittaa sitä, ettei jäsenmaa saa kantaa toisen   nittujen prosenttirajojen ylittymiseen.
14117: jäsenmaan tuotteelta korkeampaa veroa kuin
14118: 
14119: 
14120: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
14121: 
14122:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14123: 
14124: 
14125: 
14126: 
14127:                                                                                                      3
14128: KK 491/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                         Ministems svar
14129: 
14130: 
14131: 
14132: 
14133: Tili riksdagens talman
14134: 
14135: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            inhemska nyttigheter som redan finns på den
14136: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-      egna marknaden.
14137: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Bilskattelagens 3 § gäller endast ny beskatt-
14138: man Klaus Bremer /sv undertecknade spörsmål           ning av fordon som redan finns i landet, om änd-
14139: SS 491/1999 rd:                                       ringar görs på fordonet efter den första beskatt-
14140:                                                       ningen. Efter denna tidpunkt är det fråga om nyt-
14141:        Vad ämnar regeringen göraför att änd-          tigheter som finns i Finland. Bestämmelsema om
14142:       ra bilskattelagen så att den följer Euro-       diskrimineringsförbud i beskattningen i fråga om
14143:       peiska unionens diskrimineringsförbud           nyttigheter från olika medlemsstater skall såle-
14144:       och bestämmelserna i artike/95 i grund-         des inte tillämpas på denna situation. Det är inte
14145:       fördraget samt upphör med att skicka ut         heller i övrigt fråga om indirekt skydd av andra
14146:       sådana motorfordon bland den övriga             varor i landets intema beskattning, vilket skulle
14147:       trafiken som i fråga om sitt tekniska           strida mot grundfördraget.
14148:       skick kan jämföras med drivminor, och              Vad beträffar de synpunkter på trafiksäkerhe-
14149:                                                       ten som nämns i spörsmålet är det i praktiken
14150:       på vilket sätt ämnar regeringen försäk-         möjligt att, oberoende av de procenttal som
14151:       ra sig om att dess svar på detta skriftli-      nämns i 3 § bilskattelagen, reparera ett fordon så
14152:       ga spörsmål inte är Iikadan undermålig          att det bibehålls i ett sådant skick som trafiksä-
14153:       smörja som svaret på det skriftliga             kerheten förutsätter. 1 motiveringen till spörsmå-
14154:       spörsmålet SS 185/1999 rd, som inte ens         let nämns sådana åtgärder som reparation av for-
14155:       den minister som undertecknat det har           donets bromsar, nya stötdämpare och ny fjädring
14156:       kunnat förklara?                                samt reparation av rostskador på karossen, som
14157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       inte skulle kunna utföras utan hinder av skattebe-
14158: föra följande:                                        stämmelsema. lngen av dessa åtgärder leder en-
14159:                                                       ligt trafikministeriets beslut om iståndsättning av
14160: Det i artikel 90 (f.d. artikel 95) i grundfördraget   skadade fordon och hopmontering av fordon av
14161: ingående diskrimineringsförbudet som gäller be-       komponenter ( 167 /1997) separat eller ens till-
14162: skattningen innebär att ingen medlemsstat får         sammans till att procentgränsema i bilskattela-
14163: uppbära högre skatt på varor från andra med-          gen överskrids.
14164: lemsstater än vad som uppbärs på motsvarande
14165: 
14166: 
14167: 
14168: Helsingfors den 19 oktober 1999
14169: 
14170:     Minister Suvi-Anne Siimes
14171: 
14172: 
14173: 
14174: 
14175: 4
14176:                                                        KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /sv m.fl.
14177: 
14178: 
14179: 
14180: 
14181:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 492/1999 rd
14182: 
14183:                                               Snabbare behandling vid Utlänningsverket
14184: 
14185: 
14186: 
14187: 
14188: Tili riksdagens talman
14189: 
14190: Det är ett faktum att behandlingstiden för asyl-               medborgare som har ingått äktenskap
14191: och uppehållstillståndsärenden i Finland är tids-              med finländsk medborgare,
14192: krävande och påför en lång väntan för berörda
14193: parter. 1 en del av de fall där uppehållstillstånd             har det blivit svårare för denna kategori
14194: ansöks är det fråga om make/maka till finländska               av utlänningar att få uppehållstillstånd i
14195: medborgare. För dessa personer som har ingått                  Finland,
14196: äktenskap kan den långa väntetiden på uppehålls-
14197:                                                                har inrikesministeriet uppmanat tili en
14198: tillstånd upplevas som frustrerande och oskälig.
14199:                                                                prioritetsordning av behandlingsord-
14200: Ett annat faktum är att byråkratin kring uppe-
14201:                                                                ningen vid Utlänningsverket, där ären-
14202: hållstillståndsärenden är betydande och att man i
14203:                                                                den som gäl/er uppehållstillstånd för
14204: processen möter på stora svårigheter att nå fram
14205:                                                                maka/make tili jinländsk medborgare
14206: till rätt tjänsteman vid Utlänningsverket, t.ex. per
14207:                                                                skulle prioriteras och
14208: telefon.
14209:                                                                vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
14210: Hänvisande till det ovan anförda får viiden ord-               för att generel/t förkorta den långa be-
14211: ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver                 handlingstiden av ansökningar som
14212: till vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-             handhas av Utlänningsverket?
14213: jande spörsmål:
14214: 
14215:        Hur lång väntetid på uppehållstillstånd
14216:        kan anses vara skälig för utländska
14217: 
14218: 
14219: Helsingfors den 22 september 1999
14220: 
14221:     Nils-Anders Granvik /sv
14222:     Pehr Löv /sv
14223: 
14224: 
14225: 
14226: 
14227:                                                                                                 Versio 2.0
14228: Suomennos                                            KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.
14229: 
14230: 
14231: 
14232: 
14233:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 492/1999 vp
14234: 
14235:                                             Käsittelyaikojen lyhentäminen Ulkomaalais-
14236:                                             virastossa
14237: 
14238: 
14239: 
14240: 
14241: Eduskunnan puhemiehelle
14242: 
14243: Turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden käsittely            men kansalaisen kanssa avioliiton sol-
14244: vie Suomessa pitkän ajan, mikä merkitsee pitkää            mineelle ulkomaan kansalaiselle
14245: odotusta asianomaisille. Osassa oleskelulupa-
14246: hakemuksista kyse on Suomen kansalaisen avio-              onko tähän ryhmään kuuluvien ulko-
14247: puolisosta. Nämä avioliiton solmineet henkilöt             maalaisten oleskeluluvan saanti Suo-
14248: voivat kokea oleskeluluvan pitkän odotusajan               meen vaikeutunut
14249: turhauttavaksi ja kohtuuttomaksi. Lisäksi oleske-
14250:                                                            onko sisäasiainministeriö kehottanut
14251: lulupa-asioihin liittyvä byrokratia on melkoinen
14252:                                                            käsittelyjärjestyksen priorisointiin Ul-
14253: ja tässä prosessissa on suuria vaikeuksia saada
14254:                                                            komaalaisvirastossa, jossa Suomen kan-
14255: Ulkomaalaisviraston asiaa hoitavaa virkamiestä
14256:                                                            salaisen aviopuolison oleskelulupaa
14257: kiinni esim. puhelimitse.
14258:                                                            koskevalle asialle annettaisiin etusija,
14259:                                                            ja
14260: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14261: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
14262: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            tyä hakemusten pitkän käsittelyajan
14263: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    yleiseen ~vhentämiseen Ulkomaalais-
14264:                                                            virastossa?
14265:       Kuinka pitkää oleskeluluvan odotusai-
14266:       kaa voidaan pitää kohtuullisena Suo-
14267: 
14268: 
14269: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1999
14270: 
14271:     Nils-Anders Granvik /r
14272:     Pehr Löv /r
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 
14277: 2
14278: Ministerin vastaus                                 KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.
14279: 
14280: 
14281: 
14282: 
14283: Eduskunnan puhemiehelle
14284: 
14285: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti
14286: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       seuraavaa:
14287: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
14288: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     Oleskelulupahakemusten käsittelyaikoja Ulko-
14289: lan /sd kirjallisen kysymyksen KK 475/1999 vp:      maalaisvirastossa on pyritty viime vuosina jatku-
14290:                                                     vasti nopeuttamaan. Tämä koskee myös Suomen
14291:       Onko hallitus tietoinen siitä, miten pit-     kansalaisten kanssa avioituneita henkilöitä. Oles-
14292:       kät käsittelyajat oleskelulupaa Suomes-       kelulupa-asiat eivät hallinnollisina hakemus-
14293:       ta hakevilla ulkomaalaisilla on siinäkin      asioina poikkea muista viranomaisille tehtävistä
14294:       tapauksessa, että he ovat menneet nai-        hakemuksista siltä osin, että viranomaisten käsit-
14295:       misiin Suomen kansalaisen kanssa ja           telyresurssit ovat tässäkin yhteydessä rajalliset.
14296:                                                     Samanaikaisesti oleskeluluvan hakijoiden määrä
14297:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla       on tasaisesti kasvanut. Oleskelulupahakemusten
14298:       em. tapauksissa oleskelulupa myönnet-         määrän Ulkomaalaisvirastossa ennakoidaan kas-
14299:       täisiin ilman pitkiä jonotusaikoja?           vavan yli 40 % viime vuoteen verrattuna. Viime
14300:                                                     aikoina Ulkomaalaisvirastossa on erityisesti py-
14301: sekä kansanedustaja Nils-Anders Granvikin /r        ritty nopeuttamaan kansalaisuushakemusten kä-
14302: ym. kirjallisen kysymyksen KK 492/1999 vp:          sittelyä, joka on pahimmillaan saattanut kestää
14303:                                                     useita vuosia. Myös turvapaikkahakemusten
14304:       Kuinka pitkää oleskeluluvan odotusai-         määrän arvioidaan kasvavan edellisvuodesta yli
14305:       kaa voidaan pitää kohtuullisena Suo-          60%.
14306:       men kansalaisen kanssa avioliiton sol-            Oleskelulupahakemusten keskimääräinen kä-
14307:       mineelle ulkomaan kansalaiselle               sittelyaika Ulkomaalaisvirastossa on tällä hetkel-
14308:                                                     lä noin viisi kuukautta. Esimerkiksi Suomen kan-
14309:       onko tähän ryhmään kuuluvien ulko-            salaisen kanssa avioituneen henkilön kohdalla
14310:       maalaisten oleskeluluvan saanti Suo-          tällaistä käsittelyaikaa voidaan pitää liian pitkä-
14311:       meen vaikeutunut                              nä, mikäli asiassa ei ole mitään epäselvyyksiä.
14312:       onko sisäasiainministeriö kehottanut          On selvää, että hakemuksia voidaan ja tulee tie-
14313:       käsittelyjärjestyksen priorisointiin Ul-      tyin edellytyksin kiirehtiä, kunhan yhdenvertai-
14314:       komaalaisvirastossa, jossa Suomen kan-        suusperiaatetta ei loukata. Tämä koskee myös
14315:       salaisen aviopuolison oleskelulupaa           Suomen kansalaisen kanssa avioituneen ulko-
14316:       koskevalle asialle annettaisiin etusija ja    maalaisen oleskelulupahakemusta. Pääperiaat-
14317:                                                     teena on kuitenkin edelleen se, että hakemukset
14318:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     käsitellään saapumisjärjestyksessä. Näin ollen
14319:       tyä hakemusten pitkän käsittelyajan           käsittelyn nopeuttaminen tapahtuu ennen kaik-
14320:       yleiseen lyhentämiseen Ulkomaalais-           kea työtapoja tehostamalla ja lisähenkilöstöä
14321:       virastossa?                                   palkkaamalla.
14322:                                                        Viimeisin ulkomaalaislain muutos tuli voi-
14323:                                                     maan 1.5.1999. Tämän muutoksen jälkeen kaik-
14324: 
14325:                                                                                                      3
14326: KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.                                          Ministerin vastaus
14327: 
14328: 
14329: ki ensimmäiset perhesiteen perusteella myönnet-      nitetään jatkossa edelleen erityistä huomiota
14330: tävät oleskeluluvat ratkaistaan Ulkomaalaisvi-       mahdollisuuteen kiirehtiä hakemusten käsittelyä
14331: rastossa ja päätökseen voi aina hakea muutosta       silloin, kun siihen on painavia syitä. Näitä syitä
14332: valittamalla lääninoikeuteen. Aikaisemmin edus-      on usein juuri perhesiteisiin perustuvien oleske-
14333: tustojen oli mahdollista myöntää ensimmäinen         lulupahakemusten kohdalla. Käsittelyaikojen ly-
14334: oleskelulupa myös perheenjäsenelle. Lainmuu-         hentäminen on jatkossakin keskeisimpiä ulko-
14335: tos ymmärrettävästi pidensi käsittelyaikoja per-     maalaisviraston tulostavoitteita. Ulkomaalais-
14336: hesiteen perusteella myönnettävien oleskelulu-       lain kokonaisuudistuksen yhteydessä tullaan
14337: pien osalta erityisesti lain voimaantulon alkuvai-   pohtimaan päätöksentekomenettelyjen yksinker-
14338: heessa.                                              taistamista myös oleskelulupa-asioiden osalta.
14339:    Ulkomaalaisvirasto on saamassa lisäresurs-
14340: seja hakemusten käsittelyyn. Tämän ohella kiin-
14341: 
14342: 
14343: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
14344: 
14345:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
14346: 
14347: 
14348: 
14349: 
14350: 4
14351: Ministerns svar                                    KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.
14352: 
14353: 
14354: 
14355: 
14356: Tili riksdagens talman
14357: 
14358: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt an-
14359: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     föra följande:
14360: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa
14361: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS    Under de senaste åren har man vid Utlännings-
14362: 475/1999 rd:                                        verket konstant försökt förkorta behandlingsti-
14363:                                                     derna för ansökningar om uppehållstillstånd.
14364:       Ar regeringen medveten om hur lång            Detta gäller även ansökningar av de personer
14365:       väntetid utländska medborgare har när         som ingått äktenskap med finländska medborga-
14366:       de ansöker om uppehållstillstånd i Fin-       re. Som administrativa ansökningsärenden avvi-
14367:       land även om de har ingått äktenskap          ker uppehållstillståndsärenden inte från övriga
14368:       medfinländsk medborgare och                   ansökningar som lämnas in till myndigheter i det
14369:                                                     avseendet att myndigheternas resurser för be-
14370:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att       handlingen av ärenden är begränsade även i detta
14371:       uppehållstillstånd i ovan nämnda Ja!!         sammanhang. Samtidigt har antalet personer som
14372:       skall beviljas utan långa väntetider?         ansöker om uppehållstillstånd ständigt ökat. Vid
14373:                                                     Utlännigsverket uppskattas antalet ansökningar
14374: samt följande av riksdagsman Nils-Anders Gran-      om uppehållstillstånd öka med över 40 % jäm-
14375: vik /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål     fört med förra året. Under de senaste tiderna har
14376: SS 492/1999 rd:                                     man vid utlänningsverket i synnerhet försökt på-
14377:                                                     skynda behandlingen av medborgarskapsansök-
14378:       Hur lång väntetid på uppehållstillstånd       ningar, eftersom behandlingen av dessa i värsta
14379:       kan anses vara skälig för utländska           fall har kunnat ta flera år. Antalet asylansökning-
14380:       medborgare som har ingått äktenskap           ar antas också öka med över 60 % från förra året.
14381:       med finländsk medborgare,                        Den genomsnittliga behandlingstiden för an-
14382:                                                     sökningar om uppehållstillstånd vid Utlännings-
14383:       har det blivit svårare Jör denna kategori     verket är för tillfållet cirka fem månader. Vad
14384:       av utlänningar attfå uppehållstillstånd i     gäller en person som ingått äktenskap med fin-
14385:       Finland,                                      ländsk medborgare kan denna behandlingstid an-
14386:       har inrikesministeriet uppmanat tili en       ses vara för lång, om det inte finns några oklarhe-
14387:       prioritetsordning av behandlingsord-          ter i ärendet. Det är klart att man under vissa för-
14388:       ningen vid Utlänningsverket, där ären-        utsättningar kan och skall påskynda behandling-
14389:       den som gäller uppehållstillstånd för         en av ansökningar bara man inte bryter mot lik-
14390:       makalmake tili finländsk medborgare           ställdshetsprincipen. Detta gäller också uppe-
14391:       skulle prioriteras och                        hållstillstånd av de utlänningar som ingått äkten-
14392:                                                     skap med finländsk medborgare. Huvudprinci-
14393:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         pen är ändå fortfarande den att ansökningarna be-
14394:       för att generellt förkorta den långa be-      handlas i den ordning de lämnas in. Sålunda görs
14395:       handlingstiden av ansökningar som             behandlingen snabbare framför allt genom att ef-
14396:       handhas av Utlänningsverket?
14397: 
14398:                                                                                                       5
14399: KK 492/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r ym.                                               Ministerns svar
14400: 
14401: 
14402: fektivera arbetsmetoder och anställa mer perso-           Utlänningsverket skall få ökade resurser för
14403: nai.                                                   behandlingen av ansökningar. Dessutom skall
14404:    Den senaste ändringen av utlänningslagen            man i fortsättningen fåsta särskild uppmärksam-
14405: trädde i kraft den 1 maj 1999. Efter denna änd-        het vid möjligheten att påskynda behandlingen
14406: ring skall alla första uppehållstillstånd som bevil-   av ansökningar i sådana fall där det finns vägan-
14407: jas på grund av familjeband avgöras vid Utlän-         de skäl för detta. Sådana skäl förekommer sär-
14408: ningsverket och ändring i beslutet får alltid sö-      skilt vid behandlingen av ansökningar om uppe-
14409: kas hos länsrätten genom besvär. Tidigare fick         hållstillstånd på grund av familjeband. Förkorta-
14410: beskickningarna bevilja även familjemedlem-            de behandlingstider är även i fortsättningen ett av
14411: marna första uppehållstillstånd. Det är klart att      Utlänningsverkets viktigaste resultatmål. I sam-
14412: behandlingstiderna för uppehållstillstånd som          band med totalreformen av utlänningslagen skall
14413: beviljas på grund av familjeband blev längre tili      man överväga hur beslutsförfaranden kan förenk-
14414: följd av lagändringen, särskilt omedelbart efter       las även med tanke på uppehållstillståndsären-
14415: att ändringen hade trätt i kraft.                      den.
14416: 
14417: 
14418: Helsingfors den 15 oktober 1999
14419: 
14420:     Inrikesminister Kari Häkämies
14421: 
14422: 
14423: 
14424: 
14425: 6
14426:                                                              KK 493/1999 vp- Pehr Löv /sv m.fl.
14427: 
14428: 
14429: 
14430: 
14431:                                            SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 493/1999 rd
14432: 
14433:                                            Begravningsbidrag för barn
14434: 
14435: 
14436: 
14437: 
14438: Tili riksdagens talman
14439: 
14440: Det egna bamets bortgång är en oväntad och          det inte funnits ekonomisk hjälp att tillgå ens vid
14441: fasansfull tragedi för en familj. Sorgearbetet är   barnets död, i en situation då stöd från samhället
14442: långt och fyllt av ångest och osäkerhet inför den   är viktig. Stora begravningsutgifter skall inte få
14443: nya tillvaron utan det egna barnet. För många är    läggas som sten på bördan mitt i en familjs dju-
14444: detta en kris som de aldrig kommer ur. Till detta   paste sorg.
14445: kommer en stressfaktor till som föräldrama
14446: givetvis inte kunnat förutse - kostnadema för       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
14447: begravningen som kan vara mycket betungande.        ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
14448:    Fram till 1996 kunde man i vissa fall få be-     till vederbörande medlem av statsrådet ställa föl-
14449: gravningsbidrag      av    folkpensionsanstalten.   jande spörsmål:
14450: Främst var det personer som inte var pensio-
14451: nerade som var berättigade till bidraget. Ar 1995         Har regeringen för avsikt att återinföra
14452: var de totala utgifterna för denna förmån 25,8            begravningsstöd riktade tili barn och
14453: miljoner mark. Ungefår 2,6 miljoner mark (ut-
14454: räkningar 1989) av dessa pengar användes till be-          vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
14455: gravningar av under 16-åringar. Sedan 1996 har            för att stöda familjer i djup sorg efter
14456:                                                           barnets bortgång?
14457: 
14458: 
14459: Helsingfors den 23 september 1999
14460: 
14461:     Pehr Löv /sv
14462:     Nils-Anders Granvik /sv
14463: 
14464: 
14465: 
14466: 
14467:                                                                                              Versio 2.0
14468: Suomennos                                                        KK 493/1999 vp -Pehr Löv /r ym.
14469: 
14470: 
14471: 
14472: 
14473:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 493/1999 vp
14474: 
14475:                                              Lasten hautausavustus
14476: 
14477: 
14478: 
14479: 
14480: Eduskunnan puhemiehelle
14481: 
14482: Oman lapsen poismeno on odottamaton ja järkyt-        desta 1996 lähtien taloudellista apua ei ole ollut
14483: tävä tragedia perheelle. Surutyö vie pitkään, ja se   käytettävissä edes lapsen kuollessa, jolloin yh-
14484: on tuskan ja epävarmuuden täyttämä uudessa ti-        teiskunnan tuki on tärkeää. Suuria hautausme-
14485: lanteessa ilman omaa lasta. Monien kohdalla           noja ei pidä laittaa lisätaakaksi keskellä perheen
14486: kyse on kriisistä, josta he eivät koskaan selviä.     syvintä surua.
14487: Tämän lisäksi tulee stressitekijä, jota vanhem-
14488: mat eivät tietenkään ole voineet ennakoida -          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14489: mahdollisesti hyvin raskaat hautauskustannuk-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14490: set.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14491:    Vuoteen 1996 saakka Kansaneläkelaitokselta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14492: voi tietyissä tapauksissa saada hautausavustusta.
14493: Avustukseen oikeutettuja olivat ensisijaisesti              Aikooko hallitus palauttaa          lapsille
14494: henkilöt, jotka eivät olleet eläkkeellä. Vuonna             suunnatun hautaustuen ja
14495: 1995 tämän etuuden kokonaismenot olivat 25,8
14496: miljoonaa markkaa. Näistä rahoista käytettiin               mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
14497: noin 2,6 miljoonaa markkaa (vuoden 1989 las-                tyä perheiden tukemiseksi syvässä su-
14498: kelma) alle 16-vuotiaiden hautaamiseen. Vuo-                russa lapsen poismenon jälkeen?
14499: 
14500: 
14501: 
14502: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
14503: 
14504:     Pehr Löv /r
14505:     Nils-Anders Granvik /r
14506: 
14507: 
14508: 
14509: 
14510: 2
14511: Ministerin vastaus                                                KK 493/1999 vp- Pehr Löv /r ym.
14512: 
14513: 
14514: 
14515: 
14516: Eduskunnan puhemiehelle
14517: 
14518: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         tiin myös kansaneläkevakuutusmaksu. Vuoden
14519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           1996 alusta kansaneläke- ja työeläkejärjestel-
14520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         män kokonaisuudistuksen yhteydessä lainsää-
14521: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr               däntöä muutettiin siten, ettei työntekijöiltä eikä
14522: Lövin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         eläkkeensaajilta peritty enää kansaneläkevakuu-
14523: sen KK 493/1999 vp:                                     tusmaksua. Samalla luovuttiin kansaneläkkeen
14524:                                                         pohjaosajärjestelmästä uusien eläkkeensaajien
14525:        Aikooko hallitus palauttaa           lapsille    osalta kokonaan, ja viiden vuoden siirtymävai-
14526:        suunnatun hautaustuen ja                         heen kuluessa siitä luovutaan asteittain myös sel-
14527:                                                         laisten eläkkeensaajien kohdalla, joille pohja-
14528:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        osaa oli alettu maksaa ennen vuotta 1996. Samal-
14529:        tyä perheiden tukemiseksi syvässä su-            la kansaneläke tehtiin kokonaisuudessaan ansio-
14530:        russa lapsen poismenon jälkeen?                  eläke- ja eräistä muista tuloista riippuvaiseksi.
14531: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Tietyn tulotason ylittyessä henkilöllä ei ole enää
14532: ti seuraavaa:                                           oikeutta kansaneläkkeeseen. Tässä yhteydessä
14533:                                                         luovuttiin myös kansaneläkelaissa säädetystä
14534: Kansaneläkelain perusteella maksettiin alun pe-        hautausavustuksesta.
14535: rin hautausavustusta 16 vuotta täyttäneen vakuu-           Hautausavustus nähtiin kansaneläkejärjestel-
14536: tetun kuoltua. Alle 16-vuotiaan lapsen kuoltua         mässä etuutena, jolla vakuutetun maksamat kan-
14537: hautausavustusta alettiin maksaa 1. 7.1990. En-        saneläkemaksut palautettiin ainakin osittain niis-
14538: nen vuoden 1996 uudistusta hautausavustusta            sä tapauksissa, joissa vakuutettu oli kuollut en-
14539: maksettiin enimmillään 4 435 markkaa. Ha-              nen kuin hän oli saanut kansaneläkelaissa tarkoi-
14540: tausavustusta maksettiin leskelle tai kuolinpesäl-     tettuja etuja.
14541: le niissä tapauksissa, joissa kuollut henkilö ei ol-       Voimassa olevista hautausavustusjärjestel-
14542: lut saanut lainkaan kansaneläkettä tai sitä vastaa-    mistä lakisääteinen hautausavustus sisältyy so-
14543: vaa muuta kansaneläkelaitoksen rahoittamaa             siaalivakuutuksessa lähinnä tapaturmavakuutus-
14544: etuutta tai henkilö oli saanut niitä vähemmän          järjestelmään ja merimieseläkejärjestelmään. Li-
14545: kuin vuoden ajan välittömästi ennen kuolemaan-         säksi hautausavustus sisältyy työeläkelain mu-
14546: sa. Jos henkilö oli saanut kansaneläkettä tai sitä     kaiseen lisäeläkejärjestelmään.
14547: vastaavaa muuta kansaneläkelaitoksen rahoitta-             Kun lähiomainen kuolee, merkitsee se huo-
14548: maa etuutta vähintään vuoden ajalta välittömästi       mattavia muutoksia muiden perheenjäsenten elä-
14549: ennen kuolemaansa, hautausavustusta ei makset-         mään. Tilanne syntyy usein myös äkillisesti eikä
14550: tu.                                                    siihen ole voinut silloin riittävästi varautua. Jo-
14551:     Ennen vuotta 1996 voimassa olleen lainsää-         kapäiväinen toimeentulo sekä kuoleman aiheut-
14552: dännön mukaan maksettiin kaikille eläkkeensaa-         tamat välittömät järjestelyt ovat usein raskaita
14553: jille riippumatta ansioeläkkeen suuruudesta vä-        asioita henkisen tuskan ja surun keskellä. Lapsen
14554: hintään kansaneläkelain mukaista pohjaosaa.            kuolema on aina suuri tragedia perheelle.
14555: Kaikilta työntekijöiltä ja eläkkeensaajilta perit-
14556: 
14557: 
14558:                                                                                                         3
14559: KK 493/1999 vp- Pehr Löv /r ym.                                                    Ministerin vastaus
14560: 
14561: 
14562:    Lakisääteisten perhe-eläkej ärj esteimien sekä   keen, joille ei jonkin muun lakisääteisen vakuu-
14563: työntekijäin ryhmähenkivakuutusten tarkoituk-       tusjärjestelmän kautta tule maksettavaksi hau-
14564: sena on turvata lähiomaisten toimeentulo per-       tausavustusta. Tällöin tulisi kuitenkin kustannus-
14565: heenjäsenen kuolemantapauksessa.                    syistä pohdittavaksi myös se, kuinka kansanelä-
14566:    Jos hautausavustus palautettaisiin kansanelä-    kejärjestelmän mukainen hautausavustus rahoi-
14567: kejärjestelmään, olisi tasapuolisuuden vuoksi pe-   tettaisiin. Aikaisempaa hautausavustusjärjestel-
14568: rusteltua, että omaiset voisivat saada hautaus-     maa vastaavan järjestelmän palauttaminen
14569: avustuksen kuolleen henkilön iästä riippumatta      aiheuttaisi vuositasolla noin 25 miljoonan mar-
14570: kaikkien sellaisten henkilöiden kuoleman jäi-       kan kustannukset.
14571: 
14572: 
14573: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
14574: 
14575:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
14576: 
14577: 
14578: 
14579: 
14580: 4
14581: Ministems svar                                                    KK 493/1999 vp -      Pehr Löv /r ym.
14582: 
14583: 
14584: 
14585: 
14586: Tili riksdagens talman
14587: 
14588: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        lagstiftningen vid ingången av 1996 så att arbets-
14589: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        tagama och pensionstagarna inte längre behövde
14590: statsrådet översänt följande av riksdagsman Per        betala någon folkpensionspremie. Samtidigt slo-
14591: Löv /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål        pades systemet med fo1kpensionsbasde1 i fråga
14592: SS 493/1999 rd:                                        om nya pensionstagare he1t, och efter ett över-
14593:                                                        gångsskede på fem år kommer det att slopas steg-
14594:        Har regeringen för avsikt att återinföra        vis även i fråga om sådana pensionstagare som
14595:        begravningsstöd riktade till barn, och          har börjat få basdel före 1996. Samtidigt blev
14596:                                                        fo1kpensionen i sin he1het beroende av förvärvs-
14597:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            pension och vissa andra inkomster. Då en person
14598:       för att stöda familjer i djup sorg efter         överskrider en viss inkomstnivå har han inte
14599:       barnets bortgång?                                längre rätt tili fo1kpension. 1 detta sammanhang
14600: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        avskaffades även det begravningsbidrag som in-
14601: föra följande:                                         gick i folkpensionslagen.
14602:                                                           Begravningsbidraget betraktades inom folk-
14603: Med stöd av folkpensionslagen betalades ur-            pensionssystemet som en förmån med hjälp av
14604: sprungligen begravningsbidrag när en försäkrad         viiken de folkpensionspremier som den försäkra-
14605: som fyllt 16 år dog. Betalningsbidrag för barn         de hade betalt åtminstone de1vis återbetalades i
14606: som dog innan de fyllde 16 år började betalas den      det fall att den försäkrade hade av1idit innan han
14607: 1 juli 1990. Före reformen 1996 kunde begrav-          hade fått de förmåner som avses i folkpensions-
14608: ningsbidrag betalas till ett maximibelopp av           1agen.
14609: 4 435 mk. Begravningsbidrag beta1ades till den            Av de gällande begravningsbidragssystemen
14610: efterlevande eller dödsboet i sådana fall att den      ingår lagstadgat begravningsbidrag inom social-
14611: av1idne inte alls hade fått fo1kpension eller mot-     försäkringen närmast i o1ycksfallsförsäkrings-
14612: svarande annan förmån finansierad av fo1kpen-          systemet och sjömanspensionssystemet. Dess-
14613: sionsanstalten eller den av1idne hade fått dem un-     utom ingår begravningsbidrag i vissa tilläggs-
14614: der en kortare tid än ett år strax innan han avled.    pensionssystem en1igt arbetspensions1agarna.
14615: Om en person hade fått folkpension eller motsva-          En nära anhörigs bortgång innebär stora för-
14616: rande annan förmån av folkpensionsanstalten un-        ändringar i de övriga familjemedlemmarnas Iiv.
14617: der minst ett år strax före sin död, beta1ades inget   Situationen uppstår också ofta plötsligt, och den
14618: begravningsbidrag.                                     har då inte kunnat förberedas tillräckligt väl. Den
14619:    En1igt den lagstiftning som gällde före 1996        dagliga utkomsten samt de direkta arrangemang-
14620: beta1ades alla pensionstagare åtminstone en bas-       en tili fö1jd av dödsfallet känns ofta betungande
14621: de1 enligt folkpensionslagen oberoende av för-         mitt i den psykiska nöden och sorgen. Det är all-
14622: värvspensionens storlek. Fo1kpensionspremie            tid en stor tragedi för fami1jen när ett barn dör.
14623: uppbars också hos alla arbetstagare och pen-              De lagstadgade familjepensionssystemen samt
14624: sionstagare. 1 samband med totalreformen av            arbetstagarnas grupplivförsäkringar syftar till att
14625: pensions- och arbetspensionssystemet ändrades
14626: 
14627: 
14628:                                                                                                         5
14629: KK 493/1999 vp- Pehr Löv /r ym.                                                      Ministerns svar
14630: 
14631: 
14632: trygga de närmaste anhörigas utkomst när en fa-      drag med stöd av något annat lagstadgat försäk-
14633: miljemedlem dör.                                     ringssystem. Härvid måste man dock av kost-
14634:    Om begravningsbidraget återinförs i folkpen-      nadsskäl också begrunda hur ett begravningsbi-
14635: sionssystemet, är det med tanke på rättvisan mo-     drag enligt folkpensionssystemet skall finansie-
14636: tiverat att de anhöriga får begravningsbidrag obe-   ras. Återinförandet av ett system som motsvarar
14637: roende av den avlidna personens ålder efter alla     det tidigare begravningsbidragssystemet medför
14638: sådana personer som inte betalas begravningsbi-      kostnader på ca 25 milj. mk per år.
14639: 
14640: 
14641: Helsingforsden 19 oktober 1999
14642: 
14643:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
14644: 
14645: 
14646: 
14647: 
14648: 6
14649:                                                                   KK 494/1999 vp- Klaus Bremer /r
14650: 
14651: 
14652: 
14653: 
14654:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 494/1999 vp
14655: 
14656:                                               Suomen autoverolain räikeät ristiriitaisuudet
14657:                                               EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmu-
14658:                                               kaistamistavoitteiden kanssa ja direktiivin
14659:                                               83/183/ETY pimittäminen
14660: 
14661: 
14662: 
14663: 
14664: Eduskunnan puhemiehelle
14665: 
14666: Autoverolaissa on saatettu lähtökohtaisesti di-            3. Autoverolaissa säädetään (25 §), että ajo-
14667: rektiivin 83/182/ETY (väliaikaisen maahantuon-          neuvo on tuotava muuton yhteydessä.
14668: nin verovapaus) artiklat osaksi kansallista                Direktiivin 7 artiklan 2 kohdassa todetaan, että
14669: oikeusjärjestystä. Direktiivin 83/ 183/ETY (lo-        viimeinen maahantuonti on suoritettava 12 kuu-
14670: pullisen maahantuonnin verovapaus) artikloita ei       kauden kuluessa pysyvän asuinpaikan muutosta.
14671: kuitenkaan ole kansallisessa lainsäädännössä               Artiklasta todetaan riidattomasti, että vaati-
14672: otettu huomioon.                                       mus "muuton yhteydessä" ei vastaa merkityksel-
14673:    1. Autoverolaissa säädetään (25 §), että pysy-      tään 12 kuukautta.
14674: västi toisesta jäsenvaltiosta Suomeen muuttava             4. Autoverolaissa säädetään (25 §:n 1 kohta)
14675: on vapautettu autoverosta enintään 80 000 mar-         verovapautuksen yhdeksi edellytykseksi, että
14676: kan määrään asti.                                      muuttaja on välittömästi ennen muuttoaan ollut
14677:    Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan mukaan "jä-         ulkomailla yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuo-
14678: senvaltioiden on jäljempänä tarkoitetuin edelly-       den ajan.
14679: tyksin ja jäljempänä tarkoitetuissa tapauksissa            Ottaen huomioon, mitä direktiivin 6 artiklan
14680: myönnettävä vapautus luonnollisen henkilön              1 kohdassa todetaan, riittävänä aikana on pidet-
14681: henkilökohtaisen omaisuuden lopullisessa maa-          tävä 185 vuorokautta, jos muut artiklan tarkoitta-
14682: hantuonnissa toisesta jäsenvaltiosta tavanomai-        mat edellytykset täyttyvät.
14683: sesti kannettavista liikevaihtoveroista, valmiste-         5. Autoverolaissa säädetään (25 §:n 3 kohta),
14684: veroista ja muista kulutukseen kohdistuvista ve-       ettei verovapautta myönnetä, jos muuttaja on
14685: roista."                                               aikaisemmin tuonut maahan verotta ajoneuvon,
14686:    Artiklasta ilmenee riidattomasti, ettei kansalli-   eikä sen verottomalle luovutukselle säädetty tai
14687: sella säädöksellä voida asettaa verovapaudelle         määrätty määräaika ole päättynyt ennen muuttoa
14688: markkamäärää.                                          Suomeen. Autoverolaissa (27 §) säädetään, että
14689:    2. Autoverolaissa säädetään (25 §),että henki-      omistamisen määräaika on vähintään 3 vuotta,
14690: lö voi tuoda vain yhden muuttoauton, jolle vero-       josta yksi vuosi Suomessa.
14691: vapaus myönnetään.                                         Ottaen huomioon direktiivin 4 artiklassa to-
14692:    Direktiivin artiklat eivät rajoita kappalemää-      dettu 12 kuukauden määräaika sekä direktiivin
14693: rää. Ks. myös asia C-389/95 29.5.1997 Klattner         2 artiklan 2 kohdan b kohdassa todettu 6 kuu-
14694: vs Elliniko Dimosio (Kreikan valtio); julkisasia-      kautta, on vaatimus 3 vuoden (36 kuukautta)
14695: miehen ehdotus 20.3.1997 kohta 27 ja tuomion           omistamisesta liiallinen.
14696: kohta 26.
14697: 
14698:                                                                                                   Versio 2.0
14699: KK 494/1999 vp- Klaus Bremer /r
14700: 
14701: 
14702:    6. Autoverolaissa säädetään (25 §:n 2 mom.),      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14703: ettei verovapautta myönnetä muuton ajankohta-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14704: na alle 18 vuoden ikäiselle henkilölle eikä Suo-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14705: messa aiemmin asuneelle henkilölle, joka on          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14706: oleskellut ulkomailla pääasiassa opiskelun joh-
14707: dosta.                                                     Mitä hallitus aikoo tehdä autovero-
14708:    Ottaen huomioon direktiivin artiklat, ei vero-          lakimme yhdenmukaistamiseksi Euroo-
14709: vapautta voida rajoittaa henkilön iän perusteella          pan unionin vastaavan lainsäädännön
14710: sekä ottaen huomioon 6 artiklan 1 kohdan viimei-           kanssa ja tässä kyselyssä osoitettujen
14711: nen lause ja autoverolain 26 §:n 2 momentissa to-          räikeiden ristiriitaisuuksien oikaisemi-
14712: dettu, ainoastaan päätoiminen opiskelu poistaa             seksi,
14713: verovapauden.
14714:    7. Autoverolaissa ei ole lainkaan otettu huo-           mitä hallitus aikoo tehdä direktiivin
14715: mioon direktiivin 9 ja 10 artikloiden sisältöä.            83/183/ETY määräysten toteuttamiseksi
14716:    8. Autoverolaissa ei oteta huomioon direktii-           ja
14717: vin 2 artiklan 2 kohdan ehdotonta määräystä sii-           sopiiko hallituksen vastata tähän kirjal-
14718: tä, että autoverolain 25 §:ssä todetun enintään            liseen kysymykseen siten, että - tavois-
14719: 80 000 markan vähetmyksen edellytyksenä ei                 taan autoveroasioissa ja esimerkiksi
14720: ole, että ajoneuvo olisi hankittu alun perin ylei-         vastauksestaan kirjalliseen kysymyk-
14721: sin veroedellytyksin.                                      seen KK 18511999 vp poiketen- taval-
14722:    Viittaan vielä seuraaviin tuomioistuimen rat-           linen rivikansalainen ja autonomistaja-
14723: kaisuihin; C-9/92, C-124/86, C-125/86, C-                  kin selkeästi ymmärtää, mitä hallitus
14724: 262/91, C-52/90, C-297/89 ja C-31/89.                      tarkoittaa?
14725: 
14726: 
14727: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1999
14728: 
14729:     Klaus Bremer /r
14730: 
14731: 
14732: 
14733: 
14734: 2
14735: Ministerin vastaus                                           KK 494/1999 vp- Klaus Bremer /r
14736: 
14737: 
14738: 
14739: 
14740: Eduskunnan puhemiehelle
14741: 
14742: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
14743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
14744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
14745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-    Kysymyksessä mainittu direktiivi luonnollisten
14746: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden lopul-
14747: KK 494/1999 vp:                                    lisessa maahantuonnissa jäsenvaltiosta sovellet-
14748:                                                    tavista verovapauksista (83/183/ETY) ei koske
14749:       Mitä hallitus aikoo tehdä autoverola-        jäsenmaassa ennen ajoneuvon käyttöönottoa kan-
14750:       kimme yhdenmukaistamiseksi Euroopan          nettavia autoveroja. Komissio toteaa tämän pe-
14751:       unionin vastaavan lainsäädännön kans-        rustelumuistiossaan, joka sisältyy komission eh-
14752:       sa ja tässä kysymyksessä osoitettujen        dotukseen neuvoston direktiiviksi asuinpaikan
14753:       räikeiden ristiriitaisuuksien oikaisemi-     muutoksen yhteydessä lopullisesti toiseen jäsen-
14754:       seksi,                                       valtioon siirrettyjen tai väliaikaisesti muussa
14755:                                                    kuin niiden rekisteröintijäsenvaltiossa käytettä-
14756:       mitä hallitus aikoo tehdä direktiivin        vien yksityisten moottoriajoneuvojen verokohte-
14757:       831183/ETY määräysten toteuttamiseksi        lusta (KOM (1998) 30 lopullinen). Samaan tul-
14758:       ja                                           kintaan päädytään myös siitä, ettei komissio ole
14759:                                                    ryhtynyt perustamissopimuksen edellyttämiin
14760:        sopiiko hallituksen vastata tähän kirjal-   toimenpiteisiin niitä jäsenmaita kohtaan, joiden
14761:        liseen kysymykseen siten, että - tavois-    autoverotusta ei ole mukautettu mainittuun di-
14762:        taan autoveroasioissa ja esimerkiksi        rektiiviin.
14763:        vastauksessaan kirjalliseen kysymyk-           Autoverotus ei kuulu yhteisössä niin sanotun
14764:        seen KK 185/1999 vp poiketen- tavalli-      yhtenäistetyn verotuksen piiriin. Yllä olevan pe-
14765:        sen rivikansalainen ja autonomistajakin     rusteella ei ole tarvetta autoverolain muuttami-
14766:        selkeästi ymmärtää, mitä hallitus tar-      seen.
14767:        koittaa?
14768: 
14769: 
14770: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
14771: 
14772:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14773: 
14774: 
14775: 
14776: 
14777:                                                                                                   3
14778: KK 494/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                      Ministerns svar
14779: 
14780: 
14781: 
14782: 
14783: Tili riksdagens talman
14784: 
14785: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
14786: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem   föra följande:
14787: av statsrådet översänt följande av riksdagsman
14788: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs-   Det i spörsmålet nämnda direktivet om skattebe-
14789: mål SS 494/1999 rd:                                frielse på permanent införsel från en medlems-
14790:                                                    stat av personlig egendom (83/183/EEG) i fråga
14791:        Vad ämnar regeringen göra för att har-      om fysiska personer gäller inte bilskatter som
14792:       monisera vår bilskattelag med Euro-          uppbärs i medlemsstaten innan fordonet tas i
14793:       peiska unionens motsvarande lagstift-        bruk. Kommissionen frarnhåller dettaisin moti-
14794:       ning och för att rätta tili de grälla kon-   veringspromemoria som ingår i kommissionen
14795:       jlikter som påvisas i detta spörsmål,        förslag till rådets direktiv om skattebehandling
14796:                                                    av privata motorfordon vid permanent införsel
14797:       vad ämnar regeringen göra för att ge-        till en annan medlemsstat i samband med byte av
14798:       nomföra bestämmelserna i direktiv            hemvist eller vid tillfålligt bruk i en annan med-
14799:       83/183/EEG, och                              lemsstat än den där de är registrerade (KOM
14800:                                                    ( 1998) 30 slutlig). Man kommer också fram till
14801:       passar det att regeringen - avvikande        samma tolkning till följd av det faktum att kom-
14802:       från sina vanor ifråga om bilskatteären-     missionen inte har vidtagit de åtgärder som
14803:       den och avvikande från t. ex. sitt svar på   grundfördraget förutsätter i fråga om de med-
14804:       det skriftliga spörsmålet SS 185/1999 rd     lemsstater vars bilbeskattning inte har anpassats
14805:       - svarar på detta skriftliga spörsmål så     till nämnda direktiv.
14806:       att en vanlig medborgare och även bil-           Bilbeskattningen omfattas inte inom gemen-
14807:       ägare klart och tydligt förstår vad re-      skapen av den s.k. samordnade beskattningen. På
14808:       geringen avser?                              grundval av det ovan anförda finns det inget be-
14809:                                                    hov av att ändra bilbeskattningen.
14810: 
14811: 
14812: 
14813: Helsingfors den 19 oktober 1999
14814: 
14815:     Minister Suvi-Anne Siimes
14816: 
14817: 
14818: 
14819: 
14820: 4
14821:                                                            KK 495/1999 vp- Esko Kurvinen /kok
14822: 
14823: 
14824: 
14825: 
14826:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 495/1999 vp
14827: 
14828:                                             Perheyritysten sukupolvenvaihdosten esteiden
14829:                                             poistaminen ja sukupolvenvaihdosten edistä-
14830:                                             minen
14831: 
14832: 
14833: 
14834: 
14835: Eduskunnan puhemiehelle
14836: 
14837: Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kir-       kokonaan tai ulkopuoliselle tapahtuvan myynnin
14838: jattu yrittäjyyshankkeen yhteyteen maininta          vaikutuksesta. Perheyritykset ovat työllistäjiä,
14839: perheyritysten sukupolvenvaihdosten edistämi-        eikä perheyrittäjälle saisi muodostua epätasapuo-
14840: sestä. Perheyritysten ja maatilojen sukupolven-      lisia ja kohtuuttomia rasituksia yhteiskuntaan
14841: vaihdokset tulisi saada nykyistä joustavammiksi      nähden kannattavasta toiminnasta. Perintövero-
14842: ja veroseuraamuksiltaan sellaisiksi, ettei suku-     lain säännösten soveltamisalaa tulisi tältä osin
14843: polvenvaihdos aiheuta kohtuutonta rasitetta yri-     laajentaa ja määritellä uudelleen maksuunpane-
14844: tyksen jatkamiselle eikä yrittäjälle. Perheyritys-   matta jätettävän veron laskenta sekä tarkistaa ve-
14845: ten määrän säilyminen ja lisäys on hyvin tärkeää     ron maksuaikaa.
14846: jo niiden työllistävyyden ja joustavuuden vuok-
14847: si. Nykyisin perheyritystoiminnassa sukupolven-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14848: vaihdosten esteenä on 20 prosentin vähimmäis-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14849: omistusvaatimus, joka on käytännössä osoittau-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14850: tunut liian korkeaksi. Monen perheyrityksen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14851: omistus on sukupolvien vaihtumisen mukana
14852: pirstoutunut siten, ettei perintö- ja lahjaosuus           Onko hallitus tietoinen perheyritysten
14853: yllä 20 prosenttiin. Samanaikaisesti sukupolven-           sukupolvenvaihdosten esteistä ja
14854: vaihdosten verorasitus on kasvanut varojen ar-
14855: vostamisen kiristymisen myötä. Nämä seikat vai-            mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen
14856: keuttavat perheyritysten toiminnan jatkamista ja           nämä esteetja edistääkseenperheyritys-
14857: aiheuttavat perheyritysten lakkauttamista, joko            ten sukupolvenvaihdoksia?
14858: 
14859: 
14860: 
14861: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
14862: 
14863:     Esko Kurvinen /kok
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868:                                                                                               Versio 2.0
14869: KK 495/1999 vp- Esko Kurvinen /kok                                                  Ministerin vastaus
14870: 
14871: 
14872: 
14873: 
14874: Eduskunnan puhemiehelle
14875: 
14876: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      kupolvenvaihdostilanteissa maksuunpanematta,
14877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jos vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käy-
14878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      västä arvosta.
14879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kur-           Hallitusohjelman mukaan sukupolvenvaih-
14880: visen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      doksia pyritään edistämään, mutta ohjelmassa ei
14881: KK 495/1999 vp:                                      ole mainittu, että sukupolvenvaihdosten edistä-
14882:                                                      minen tapahtuisi nimenomaan perintö- ja lahja-
14883:        Onko hallitus tietoinen perheyritysten        verotusta muuttamalla. Hallituksen tarkoitukse-
14884:        sukupolvenvaihdosten esteistä ja              na on vielä syysistuntokaudella antaa eduskun-
14885:                                                      nan käsiteltäväksi hallituksen esitys laiksi perin-
14886:        mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen        tökaaren 7luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta, jonka
14887:        nämä esteet ja edistääkseen perheyritys-      tarkoituksena on edistää perheyritysten sukupol-
14888:        ten sukupolvenvaihdoksia?                     venvaihdoksia. Hallitusohjelmassa mainittu yrit-
14889: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        täjyyshanke on valmisteilla kauppa- ja teolli-
14890: ti seuraavaa:                                        suusministeriössä. Siinä yhteydessä selvitetään
14891:                                                      myös mahdollisuudet edistää perheyritysten su-
14892: Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdos-        kupolvenvaihdoksia.
14893: tilanteissa perintö- ja lahjaverosta voidaan tie-        Verotuksen neutraalisuussyyt edellyttävät,
14894: tyin edellytyksin jättää osa maksuunpanematta.       että perintö- ja lahjavero kohdistuu samansuurui-
14895: Veron maksuaikaa voidaan myös pidentää, jos          sena kaikenlaiseen omaisuuteen. Verotuksen ta-
14896: veron määrä on vähintään 10 000 markkaa. V ero       sapuolisuuden ja yritystoimintaa jatkavien ase-
14897: kannetaan yhtä suurina, vähintään 5 000 markan       man helpottamista koskevien näkökohtien välil-
14898: suuruisina erinä enintään viiden vuoden aikana.      lä on oltava tasapaino myös sukupolvenvaihdos-
14899: Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa. Vuo-      tilanteissa. Perintö- ja lahjaverolain sukupolven-
14900: den 1995 alusta perintö- ja lahjaverolakiin lisät-   vaihdossäännöksiin ei tällä hetkellä ole valmis-
14901: tiin säännös, jonka mukaan lahjavero jätetään su-    teilla muutosehdotuksia.
14902: 
14903: 
14904: 
14905: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
14906: 
14907:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14908: 
14909: 
14910: 
14911: 
14912: 2
14913: Ministems svar                                            KK 495/1999 vp- Esko Kurvinen /kok
14914: 
14915: 
14916: 
14917: 
14918: Tili riksdagens talman
14919: 
14920: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     lämnas odebiterad vid generationsväxling om
14921: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     vederlaget överstiger 50 % av det gängse värdet.
14922: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esko       Enligt regeringsprogrammet strävar man efter
14923: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs-      att främja generationsväxlingar, men i program-
14924: mål SS 495/1999 rd:                                 met nämns inte att främjandet av generationsväx-
14925:                                                     lingar skulle ske uttryckligen genom en ändring
14926:       Å·r regeringen medveten om hindren för        av arvs- och gåvobeskattningen. Regeringens av-
14927:       generationsväxlingar i familjeföretag         sikt är att ännu under höstsessionen för behand-
14928:       och                                           ling i riksdagen avlåta en proposition med för-
14929:                                                     slag till lag om ändring av 7 kap. 3 och 5 § ärv-
14930:       vad ämnar regeringen göra för att av-         dabalken. Syftet med ändringen är att främja ge-
14931:       lägsna dessa hinder och underlätta ge-        nerationsväxlingar i familjeföretag. Det före-
14932:       nerationsväxlingar i familj eföretag?         tagarprojekt som nämns i regeringsprogrammet
14933: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     bereds som bäst vid handels- och industriministe-
14934:                                                     riet. I det sammanhanget utreds också möjlighe-
14935: föra följande:
14936:                                                     tema att underslätta generationsväxlingar i famil-
14937: Vid generationsväxling på gårdsbruksenheter         jeföretag.
14938: och i andra företag kan en del av arvs- och gåvo-      Neutralitetsskäl i beskattningen förutsätter att
14939: skatten under vissa förutsättningar lämnas ode-     arvs- och gåvoskatten är i samma storleksklass i
14940: biterad. Betalningstiden för skatten kan också      fråga om egendom av alla slag. Mellan synpunk-
14941: förlängas, om skattebeloppet är minst 10 000        tema dels gällande en rättvis beskattning, dels
14942: mk. Skatten uppbärs i lika stora rater om minst     gällande det faktum att ställningen för dem som
14943: 5 000 mk under högst fem år. För den förlängda      tar över företagsverksamhet skall underlättas
14944: betalningstiden uppbärs inte ränta. Vid ingången    måste finnas en balans också i generationsväx-
14945: av 1995 fogades tili lagen om skatt på arv och      lingssituationer. För närvarande bereds inte någ-
14946: gåva en bestämmelse enligt viiken gåvoskatten       ra förslag tili ändringar i generationsväxlingsbe-
14947:                                                     stämmelsema i lagen om skatt på arv och gåva.
14948: 
14949: 
14950: 
14951: Helsingfors den 14 oktober 1999
14952: 
14953:     Minister Suvi-Anne Siimes
14954: 
14955: 
14956: 
14957: 
14958:                                                                                                      3
14959:                                                      KK 496/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
14960: 
14961: 
14962: 
14963: 
14964:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 496/1999 vp
14965: 
14966:                                            Tutkimus- ja tuotekehitysrahojen tasapuoli-
14967:                                            sempi alueellinen kohdentomineo
14968: 
14969: 
14970: 
14971: 
14972: Eduskunnan puhemiehelle
14973: 
14974: Viime vuosina teknologian kehittämisrahat ovat      kusten teknologiayksiköiden henkilöstöä ja koh-
14975: voimakkaasti kasvaneet valtion budjetissa. Sen      dentamalla osa varoista erillisen aluekiintiön
14976: sijaan perinteinen kauppa- ja teollisuusministe-    pohjalta maakuntien parhaille kärkihankkeille.
14977: riön investointituki on käytännössä ajettu lähes    Myös päätösvaltaa tulisi siirtää aluetasolle. Joka
14978: alas. Ensi vuonna sitä on vain 80 miljoonaa         tapauksessa tällä hetkellä suurin osa kehittyvistä-
14979: markkaa, kun tutkimus- ja tuotekehitysrahoja        kin yrityksistä jää rahoituksen ulkopuolelle. Ra-
14980: puolestaan lisätään 2,7 miljardiin markkaan. Te-    hoituksen kohdentuminen vain muutamaan kes-
14981: kesin varat ovat kohdentuneet alueellisesti hyvin   kukseen lisää myös muuttoliikettä ja sitä kautta
14982: epätasaisesti. Pääkaupunkiseudulle ja Turku-        yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.
14983: Tampere-akselille niitä on kohdentunut noin
14984: 80 prosenttia ja muualle maahan vain reilu vii-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14985: dennes. Hallituksen ohjelmassa esitetään tavoit-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14986: teeksi teknologiavarojen tasapainoisempi alueel-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14987: linen kohdentuminen. Erityisesti mainitaan hei-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14988: koimmin kehittyneiden alueiden mukaanpääsy
14989: rahoituksen piiriin. Ensi vuoden budjetin perus-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
14990: teluissa kyseistä hallitusohjelman kohtaa ei enää         tyä toteuttaakseen hallitusohjelman ta-
14991: mainita. Merkitseekö tämä sitä, että tasapuoli-           voitteen tutkimus- ja tuotekehitysraho-
14992: suustavoitteesta ollaan luopumassa?                       jen tasapainoisemmasta alueellisesta
14993:    Tekesin varojen parempaa alueellista kohden-           kohdenlumisesta?
14994: tumista voitaisiin edistää mm. lisäämällä TE-kes-
14995: 
14996: 
14997: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
14998: 
14999:     Antti Rantakangas /kesk
15000: 
15001: 
15002: 
15003: 
15004: 14 200661
15005:                                                                                               Versio 2.0
15006: KK 49611999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                            Ministerin vastaus
15007: 
15008: 
15009: 
15010: 
15011: Eduskunnan puhemiehelle
15012: 
15013: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      oman tuotekehityksen osuus näillä alueilla oli
15014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       67,2 %:sta yrityksissä tehtävästä t&k-työstä
15015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuonna 1997.
15016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-         EU:n rakennerahastojen avulla rahoitettavat
15017: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     teknologiahankkeet vahvistavat kestävää alueel-
15018: myksen KK 496/1999 vp;                              lista kehitystä. Tekesin EU-rakennerahastohank-
15019:                                                     keisiin tekemät rahoituspäätökset kohdistuivat
15020:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     pääosin pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslai-
15021:       tyä toteuttaakseen hallitusohjelman ta-       tosten hankkeisiin, joissa tavoitteena on osaami-
15022:       voitteen tutkimus- ja tuotekehitysraho-       sen vahvistaminen, teknologian siirto, verkottu-
15023:       jen tasapainoisemmasta alueellisesta          minen ja teknologia yhteistyö.
15024:       kohdentumises ta?                                 Maakuntien parhaiden kärkihankkeiden voi-
15025:                                                     daan olettaa olevan vähintään kansallisesti kil-
15026: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         pailukykyisiä ja siten rahoituskelpoisia nykyis-
15027: seuraavaa:                                          ten rahoitusinstrumenttien puitteissa. Valtakun-
15028: Sekä valtion että yksityisen sektorin panostus      nallinen rahoitusjärjestelmä mahdollistaa rahoi-
15029: tutkimus- ja kehitystoimintaan on kasvanut voi-     tuksen lisäksi osaamisen siirtymisen ja sopivien
15030: makkaasti viime vuosina. Osa valtion yhtiöiden      yhteistyötahojen löytymisen myös aluerajojen
15031: omistuspohjan laajentamisesta saaduista tuloista    ulkopuolelta. Tiedon ja osaamisen mahdollisim-
15032: on investoitu t&k-toimintaan. Suoria investointi-   man tehokkaaksi hyödyntämiseksi on tärkeää
15033: tukia on samanaikaisesti vähennetty. Perinteis-     löytää uusia keinoja teknologian siirron tehosta-
15034: ten tukien rinnalle ovat tulleet EU:n rakennera-    miseksi ja koko innovaatioympäristön edelleen
15035: hasto-ohjelmien kautta ohjautuvat tuet.             kehittämiseksi.
15036:    Merkittävä osa t&k-toiminnan rahoituksesta           Hallitusohjelman mukaan hallitus toimii si-
15037: kanavoidaan Tekesin kautta. Sen tehtävänä on        ten, että ensi vuosituhannen alkuvuosina osaami-
15038: edistää elinkeinoelämän teknologista kilpailuky-    seen ja tietoon nojaava kehitys hyödyttää maan
15039: kyä. Toiminnan tulee kasvattaa ja monipuolistaa     kaikkia osia tasapuolisesti. Tutkimus- ja kehitys-
15040: tuotantoa ja vientiä sekä lisätä yhteiskunnan hy-   hankkeiden rahoituspäätöksissä otetaan huo-
15041: vinvointia. Rahoitusta myönnetään kilpailuky-       mioon hankkeen ja kehitettävän teknologian
15042: kyisille hankkeille riippumatta siitä, missä päin   merkitys erityisesti harvaan asuttujen alueiden
15043: Suomea hankkeet toteutetaan. Tekesin rahoitus-      yritysten kilpailukyvylle. Hallitus pyrkii eri ta-
15044: valtuudet olivat vuonna 1998 2 075 miljardia        voin aktivoimaan tuotekehitys- ja tutkimustyötä
15045: markkaa, josta yrityksille myönnettävien tukien     myös heikoimmin kehittyneillä alueilla. Eri poli-
15046: osuus oli 1,26 miljardia markkaa (vuonna            tiikan lohkoilla varmistetaan yhteiskunnassa tie-
15047: 1999 2,32 miljardia markkaa/1,144 miljardia         don saatavuus, osaamisen kehittyminen, inno-
15048: markkaa). Tekesin tuotekehitysrahoituksesta         vaatiojärjestelmän toimivuus, yritystoiminnan
15049: kohdentui vuonna 1998 Uudellemaalle, Varsi-         edellytykset ja kilpailu ja alueellinen tasapaino.
15050: nais-Suomeen ja Pirkanmaalle 62,4 %. Yritysten      Suomeen jo syntynyttä monipuolista tiedon ja
15051: 
15052: 
15053: 2
15054: Ministerin vastaus                                    KK 496/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
15055: 
15056: 
15057: osaamisen yhteistyöverkostoa vahvistetaan luo-       kia alueita. Teknologian kehitys sisällytetään
15058: malla kattava innovaatioverkosto. Erityisesti pai-   osaksi alueiden kehitystä, toiminta perustuu ver-
15059: notetaan teknologia- ja osaamiskeskusten sekä        kottumiseen ja teknologian siirtoon. Teknologia
15060: Tekesin toimintaa koko maan kehitysedellytyk-        on alueen kilpailukyvyn kehittämisen tärkeimpiä
15061: siä tukien.                                          keinoja. Hankkeen toteuttamiseksi kauppa- ja
15062:    Hallitusohjelman toimeenpanon kannalta kes-       teollisuusministeriö on asettanut eri hallinnon-
15063: keisimmät hankkeet on koottu hallituksen hanke-      aloja edustavan työryhmän.
15064: salkkuun. Valtioneuvoston kanslia seuraa salk-           TE-keskusten teknologiayksiköt palvelevat
15065: kuun sisältyvien hankkeiden toimeenpanoa. Alu-       yrityksiä eri puolilla Suomea ja tuovat Tekesin
15066: eiden kehittäminen teknologian keinoin -hank-        palvelut lähelle yrityksiä. Teknologiapainotuk-
15067: keen (hankesalkku 9.2a) tavoitteen mukaisesti        set otetaan huomioon TE-keskusten eri toimenpi-
15068: tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia          teissä. TE-keskusten teknologiayksiköiden tulos-
15069: käytetään tehokkaasti hyväksi alueiden kehittä-      tavoitteita vuodelle 2000 samoin kuin niihin liit-
15070: misessä. Tavoitteena on tiedon ja osaamisen          tyviä resursseja käsitellään TE-keskusten tulos-
15071: mahdollisimman laaja ja monipuolinen hyödyn-         ohjausneuvotteluissa vielä kuluvan syksyn aika-
15072: täminen siten, että kehitys hyödyttää maan kaik-     na.
15073: 
15074: 
15075: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
15076: 
15077:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
15078: 
15079: 
15080: 
15081: 
15082:                                                                                                      3
15083: KK 496/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                 Ministems svar
15084: 
15085: 
15086: 
15087: 
15088: Tili riksdagens talman
15089: 
15090: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       områden utgjorde 67,2% av det FoU-arbete som
15091: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       gjordes i företag 1997.
15092: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-         De teknologiprojekt som finansieras med
15093: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga         hjälp av EU:s strukturfonder stärker en hållbar
15094: spörsmål SS 496/1999 rd:                              regional utveckling. De finansieringsbeslut som
15095:                                                       Tekes fattade i fråga om EU:s strukturfondspro-
15096:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       jekt gällde huvudsakligen små och medelstora
15097:        att vidta för att realisera målet i reger-     företags, universitets och forskningsinstituts pro-
15098:        ingsprogrammet om en mera balanse-             jekt, där målet är en förstärkning av kunnandet,
15099:        rad regional allokering av forsknings-         teknologiöverföring, nätverksbildning och tek-
15100:        och produktutvecklingspengarna?                nologisamarbete.
15101:                                                          De bästa spetsprojekten i landskapen kan an-
15102: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tas vara konkurrenskraftiga åtminstone på natio-
15103: föra följande:                                        nell nivå och därmed finansieringsdugliga inom
15104: Både statens och den privata sektoms satsning på      ramen för nuvarande finansieringsinstrument.
15105: forskning och utveckling har ökat kraftigt under      Det riksomfattande finansieringssystemet möj-
15106: de senaste åren. En del av de inkomster som har       liggör förutom finansiering också överföring av
15107: erhållits när statsbolagens ägarbas har breddats      kunnande och att lämpliga samarbetsparter kan
15108: har investerats i FoU-verksamheten. De direkta        hittas även utanför de regionala gränsema. För
15109: investeringsstöden har samtidigt minskats. Jäm-       att kunskapema och kunnandet skall kunna ut-
15110: sides med de traditionella stöden har man fått        nyttjas så effektivt som möjligt är det viktigt att
15111: stöd som styrs via EU:s strukturfondsprogram.         nya metoder kan hittas för att teknologiöverfö-
15112:     En betydande del av FoU-finansieringen kana-      ringen skall kunna effektiveras och hela den
15113: liseras via Tekes. Centralen har till uppgift att     innovativa omgivningen vidareutvecklas.
15114: främja näringslivets teknologiska konkurrens-            Enligt regeringsprogrammet skall regeringen
15115: kraft. Verksamheten skall öka produktionen och        verka så att under de första åren efter millennie-
15116: exporten och göra den mångsidigare samt öka           skiftet gagnar en utveckling som baserar sig på
15117: samhällets välfård. Finansiering beviljas för kon-    kunnande och kunskap landets alla ornråden lika.
15118: kurrenskraftiga projekt, oberoende av var i Fin-      1 de beslut som gäller finansiering av forsknings-
15119: land dessa genomförs. Tekes hade 1998 finansie-       och utvecklingsprojekt beaktas projektets och
15120: ringsfullmakter på 2 075 miljarder mark, av vil-      den nya teknikens betydelse i synnerhet med tan-
15121: ka andelen stöd som beviljades till företag utgjor-   ke på konkurrenskraften för företag i glest be-
15122: de 1,26 mi1jarder mark (1999 2,32 miljarder           byggda ornråden. Regeringen strävar efter att på
15123: mark/1,144 miljarder mark). Av Tekes produkt-         olika sätt aktivera produktutvecklingsarbetet och
15124: utvecklingsfinansiering beviljades 1998 62,4 %        forskningen också i de minst utvecklade område-
15125: till Nyland, Egentliga Finland och Birkaland. Fö-     na. lnom de olika nischema av politiken säker-
15126: retagens egen andel för produktutveckling i dessa     ställs samhällets tillgång på information, utveck-
15127:                                                       lande av kunnande, ett fungerande innovations-
15128: 
15129: 
15130: 4
15131: Ministems svar                                        KK 496/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
15132: 
15133: 
15134: system, företagsverksamhetens förutsättningar        information och kunnande så att utvecklingen
15135: och konkurrens och en regional balans. Det re-       gagnar alla regioner i landet. Utvecklingen av
15136: dan befintliga mångsidiga samarbetsnätverket         tekoologin inbegrips som en del i utvecklandet av
15137: för information och kunnande befåsts genom att       regionema, verksarnheten grundar sig på nätbild-
15138: ett omfattande innovationsnätverk inrättas. 1 syn-   ning och tekoologiöverföring. Tekoologin utgör
15139: nerhet verksarnheten vid tekoologi- och kun-         ett av de viktigaste med1en när det gäller att ut-
15140: skapscentren samt Tekes betonas genom att hela       veckla en regions konkurrenskraft. För genom-
15141: landets utvecklingsförutsättningar stöds.            förande av projektet har handels- och industrimi-
15142:    De projekt som är viktigast med tanke på          nisteriet tillsatt en arbetsgrupp med representan-
15143: realiserandet av regeringsprogrammet har sam-        ter för de olika förvaltningsgrenama.
15144: lats i regeringens projektportfölj. Statsrådets         TE-centralemas tekoologienheter betjänar fö-
15145: kansli följer med hur de projekt som ingår i port-   retag på olika håll i Finland och för Tekes tjäns-
15146: följen genomförs. 1 enlighet med målet för pro-      ter närmare företagen. Betoningama av tekoolo-
15147: jektet Utvecklandet av regionema med hjälp av        gin beaktas i TE-centralemas olika åtgärder. Re-
15148: tekoologin (9.2a i projektportföljen) utnyttjas de   sultatmålen för år 2000 för TE-centralemas tek-
15149: möjligheter som informationssamhället erbjuder       no1ogienheter samt de resurser som samman-
15150: effektivt när regionema utvecklas. Målet är att så   hänger med dessa behandlas vid TE-centralemas
15151: vidsträckt och mångsidigt som möjligt utnyttja       resultatstymingsförhandlingar ännu i höst.
15152: 
15153: 
15154: Helsingfors den 11 oktober 1999
15155: 
15156:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
15157: 
15158: 
15159: 
15160: 
15161:                                                                                                      5
15162:                                                             KK 497/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15163: 
15164: 
15165: 
15166: 
15167:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 497/1999 vp
15168: 
15169:                                             Tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutus-
15170:                                             lain korvausperusteet
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 
15175: Eduskunnan puhemiehelle
15176: 
15177: Kansalainen on lähettänyt seuraavan sisältöisen      100 % ansiotasosta, ottaen huomioon myös vam-
15178: kirjeen:                                             mautuneen henkilön todennäköinen ura- ja ansio-
15179:    "Jos työntekijä vammautuu työtapaturmassa,        kehitys.
15180: hänen ansiotasonsa on ensimmäisenä työkyvyttö-          Työtapaturmia sattuu aina, vaikka työturvalli-
15181: myysvuotena 100 % palkasta, sen jälkeen se pu-       suutta parannetaan ja lisätään turvamääräyksiä.
15182: toaa 85 %:iin. Korvauksen perusteena on ennen        Otollisin uhri on nuori kokematon työntekijä.
15183: onnettomuutta ollut ansiotaso ja eläkkeeseen tu-     Tällaisella henkilöllä on elämä vielä edessä, mut-
15184: levat vain vuosittaiset indeksikorotukset            ta työkyvyn puuttuessa mahdollisuudet tyydyttä-
15185:    Liikennevakuutuslain perusteella ansion-          vään elämään viedään."
15186: menetyskorvaus on koko eliniän täysimääräinen
15187: eli 100 %:n mukainen. Korvaus nousee sen mu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15188: kaisesti, mikä olisi ollut henkilön oletettava an-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15189: siotaso, jos hän olisi pystynyt jatkamaan työelä-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15190: mässä. Nuorella henkilöllä otetaan huomioon          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15191: urakehitys, joten korvauksen taso nousee vuo-
15192: sien mittaan samaan tahtiin kuin ko. ammatissa             Onko tapaturmavakuutuslain ja liiken-
15193: työskentelevien henkilöiden ansiotaso.                     nevakuutuslain korvauskäytäntö suh-
15194:    Oikeudenmukaista olisi, että työtapaturmassa            teessa toisiinsa oikeudenmukainen ja ta-
15195: vammautuneita kohdeltaisiin samalla tavalla                sapuolinen, ja jos ei
15196: kuin liikenneonnettomuudessa vammautuneita.
15197: Tällöin työkyvyttömyyskorvauksen tulisi olla               mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
15198:                                                            miseksi?
15199: 
15200: 
15201: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
15202: 
15203:     Sulo Aittoniemi /alk
15204: 
15205: 
15206: 
15207: 
15208:                                                                                               Versio 2.0
15209: KK 497/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
15210: 
15211: 
15212: 
15213: 
15214: Eduskunnan puhemiehelle
15215: 
15216: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         riaattein hänen tapaturman sattuessa tekemänsä
15217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          työn yleisen ansiotason mukaan.
15218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tapaturmavakuutuksen        ansionmenetyskor-
15219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       vaus maksetaan tapaturmaa seuraavan vuoden
15220: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
15221: sen KK 497/1999 vp:                                    keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
15222:                                                        on 100% ja tapaturmaeläkkeen 85 % vuosityöan-
15223:        Onko tapaturmavakuutuslain ja liiken-           siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
15224:        nevakuutuslain korvauskäytäntö suh-             enimmäistaso laskee 70 prosenttiin. Mikäli tapa-
15225:        teessa toisiinsa oikeudenmukainen ja ta-        turman tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
15226:        sapuolinen, ja jos ei                           myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
15227:                                                        sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
15228:        mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-        osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
15229:        miseksi?                                       paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
15230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         jäin eläkelain (395/1961) 9 §:n mukaisen työelä-
15231: ti seuraavaa:                                         keindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa siten
15232:                                                       yleistä ansiokehitystä.
15233: Työtapaturmavakuutuksen           ansiomenetyskor-        Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
15234: vauksen perusteena on työntekijän tapaturman          mat etuudet ja niiden taso poikkeavat toisistaan.
15235: sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishet-        Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä katta-
15236: ken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai ammatti-      vien etuuksien taso on työeläke-ja kansaneläke-
15237: taudistajohtuva työkyvyn alentuma. Vuosityöan-        järjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa lii-
15238: sio tulee määrätä siten, että se vastaa työntekijän   kennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuudet
15239: tapaturmahetken tietojen perusteella arvioitua        ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas kor-
15240: vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja harjoit-     keammat. Erot johtuvat muun muassa järjestel-
15241: telijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyvästi työ-   mien toisistaan poikkeavasta luonteesta, niiden
15242: elämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan määrätä       kattamien riskien laadusta ja osin myös järjestel-
15243: hänen omien, usein hyvinkin alhaisten työansioi-      mien erilaisista rahoitusperiaatteista.
15244: densa perusteella. Sen sijaan vuosityöansiona             Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä so-
15245: käytetään sitä yleistä ansiota, jonka tällainen       siaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien ottamal-
15246: henkilö olisi todennäköisesti saanut koulutus-        la pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän tar-
15247: taan vastaavassa työssä muutaman vuoden työ-          koituksena on antaa työnantajan mahdollisesta
15248: kokemuksen jälkeen. Samaa periaatetta sovelle-        vahingonkorvausvelvollisuudesta         riippumatta
15249: taan vielä kohtuullisen ajan opiskelun tai harjoit-   työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
15250: telun päätyttyäkin, mikäli henkilö ei työllisty       turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
15251: koulutuksensa mukaiseen työhön. Muun nuoren           Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-
15252: henkilön vuosityöansio määrätään vastaavin pe-        lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-
15253:                                                       mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-
15254: 
15255: 
15256: 2
15257: Ministerin vastaus                                          KK 497/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
15258: 
15259: 
15260: vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-             Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät
15261: nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-      seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
15262: mäksi.                                                maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
15263:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-       sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
15264: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-      tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
15265: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-      turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
15266: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin ai-         menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
15267: heuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapatur-       sen vanhuuseläkeiän täyttäneiden tapaturmaeläk-
15268: maeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän tavoit-      keen enimmäistaso 70 %:iin. Koska tapaturma-
15269: teisiin nähden kohtuullisena ottaen huomioon          vakuutus on osa työmarkkinoiden rahoittamaa
15270: myös sen, että eläkkeelle siirryttäessä henkilön      sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työmark-
15271: menot yleensä jossain määrin pienenevät työssä-       kinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot eivät
15272: käyntiin liittyvien kustannusten jäätyä pois. Riit-   ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet esiin
15273: tävänä on pidetty myös tapaturmahetken olosuh-        tarvetta eläketason nostamiseen tai sen määräy-
15274: teiden perusteella määräytyvän korvauksen sito-       tymisperiaatteiden muuttamiseen. Myöskään mi-
15275: mista yleiseen ansiokehitykseen ilman, että kor-      nisteriö ei näe muutoksiin tässä vaiheessa erityis-
15276: vaus määriteltäisiin palkkausjärjestelmissä ta-       tä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin valmis selvit-
15277: pahtuvien muutosten vuoksi vaikeasti arvioita-        tämään asiaa, mikäli työmarkkinaosapuolet pitä-
15278: vaan yksilölliseen tulokehitykseen.                   vät sitä tarpeellisena.
15279: 
15280: 
15281: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
15282: 
15283:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15284: 
15285: 
15286: 
15287: 
15288:                                                                                                        3
15289: KK 497/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministems svar
15290: 
15291: 
15292: 
15293: 
15294: Tili riksdagens talman
15295: 
15296: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i
15297: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-
15298: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        bildning. För andra unga personer bestäms årsar-
15299: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
15300: mål SS 497/1999 rd:                                    principer på basis av den allmänna inkomstnivå
15301:                                                        som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
15302:        Å.r den ersättningspraxis som gäller en-        förde när olycksfallet inträffade.
15303:        ligt lagen om olycksfallsförsäkring                 Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
15304:        rättvis och opartisk i förhållande tili er-     las från olycksfallsförsäkringen betalas under det
15305:        sättningspraxis enligt trafiliförsäkrings-      år som följer efter olycksfallet i form av dagpen-
15306:        lagen, och, om detta inte är fallet,            ning och därefter i form av olycksfallspension.
15307:                                                        På årsnivå är dagpenningens maximibelopp
15308:        vad ämnar regeringen göra för att kor-           100 % av årsarbetsinkomsten och olycksfalls-
15309:        rigera denna omständighet?                      pensionens maximibelopp 85 % av årsarbetsin-
15310: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        komsten. När personen i fråga fyller 65 år-
15311: föra följande:                                         sjunker pensionens maximinivå tili 70 %. Om
15312:                                                        den arbetsoförmåga som olycksfallet eller yrkes-
15313: Grunden för den inkomstbortfallsersättning som         sjukdomen orsakar är endast partiell, uträknas på
15314: betalas från försäkring för olycksfall i arbetet är    basis av det fulla pensionsbeloppet storleken av
15315: den årsarbetsinkomst som en arbetstagare har vid       inkomstbortfallsersättningen i proportion till den
15316: den tidpunkt då olycksfallet inträffar eller yrkes-    andel som svarar mot nedgången i arbetsförmå-
15317: sjukdomen yppar sig samt den nedgång i arbets-         gan. Olycksfallspensionen höjs årligen med det
15318: förmågan som är en följd av olycksfallet eller yr-     arbetspensionsindex som anges i 9 § lagen om
15319: kessjukdomen. Årsarbetsinkomsten skall be-             pension för arbetstagare (395/ 1961 ). Ersättnings-
15320: stämmas så att den motsvarar den stabiliserade         nivån följer sålunda den allmänna inkomstut-
15321: inkomstnivå som arbetstagaren bedöms ha på ba-         vecklingen.
15322: sis av de uppgifter som gäller vid tidpunkten för          Förmånema och förmånsnivåema är inte de-
15323: olycksfallet. 1 fråga om studerande och prakti-        samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
15324: kanter, som ännu inte etablerat sig permanent i        Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
15325: arbetslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock           säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
15326: inte på basis av deras egna och i många fall ex-       nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
15327: tremt låga arbetsinkomster. För dessa personers        pensionssystemet. Å andra sidan är olycksfalls-
15328: del betraktas såsom årsarbetsinkomst däremot           försäkringsförmånema i förhållande tili trafik-
15329: den allmänna inkomst som personen i fråga efter        försäkringen tili vissa delar något lägre och tili
15330: några års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett   vissa delar högre. Skillnadema beror bl.a. på att
15331: arbete motsvarande hans eller hennes utbildning.       de olika systemen är av olika karaktär, att de ris-
15332: Samma princip tillämpas likaså under en rimlig         ker som täcks är av olika art och delvis också på
15333: tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-
15334: 
15335: 
15336: 4
15337: Ministems svar                                                 KK 497/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15338: 
15339: 
15340: att de olika systemen finansieras enligt olika          att den ersättning som bestäms på basis av om-
15341: principer.                                              ständigheterna vid tidpunkten för olycksfallet
15342:    Försäkringen för olycksfall i arbetet är ett ele-    binds vid den allmänna inkomstutvecklingen -
15343: ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-        att definiera ersättningen i relation till den indivi-
15344: sieras genom en för arbetsgivarna obligatorisk          duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
15345: försäkring. Avsikten med systemet är att arbets-        lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
15346: tagarna, oberoende av arbetsgivarnas eventuella         ras.
15347: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha         De omständigheter som hänför sig till nivån på
15348: rätt till en skälig trygghet för den händelse att ar-   ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
15349: betstagarna drabbas av ett olycksfall i arbetet el-     i samband med de ändringar i lagstiftningen som
15350: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
15351: fall i arbetet har karaktären av socialförsäkring       ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
15352: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
15353: fattar en minimiersättning i samband med in-            skulle motsvara det faktiska bortfall som olycks-
15354: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
15355: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
15356: system.                                                 olycksfallspensionen till 70 % i fråga om de per-
15357:    Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-         soner som uppnått den allmänna pensionsåldern.
15358: fall i arbetet har man försökt skapa ett system         Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
15359: som i samband med förluster till följd av olycks-       socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
15360: fall eller yrkessjukdomar ger ett skydd som be-         utvecklas denna försäkring i samråd med arbets-
15361: finner sig på en rimlig nivå och som bestäms på         marknadsparterna. Dessa parter har inte efter
15362: jämlika grunder. Nivån på den nuvarande olycks-         ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
15363: fallspensionen har mot bakgrunden av systemets          sionsnivån höjs eller att principerna för faststäl-
15364: målsättning ansetts rimlig, i all synnerhet om          landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
15365: man beaktar att pensioneringen i regel innebär att      heller i detta skede något särskilt behov av änd-
15366: de personliga utgifterna minskar något i och med        ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
15367: att de till förvärvsarbetet relaterade kostnaderna      att reda ut ärendet om arbetsmarknadsparterna
15368: faller bort. Det har likaså ansetts vara tillräckligt   anser det vara nödvändigt.
15369: 
15370: 
15371: Helsingfors den 12 oktober 1999
15372: 
15373:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15374: 
15375: 
15376: 
15377: 
15378:                                                                                                             5
15379:                                                             KK 498/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15380: 
15381: 
15382: 
15383: 
15384:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 498/1999 vp
15385: 
15386:                                            Ruotsista Suomeen maksettavat eläkkeet
15387: 
15388: 
15389: 
15390: 
15391: Eduskunnan puhemiehelle
15392: 
15393: Monet suomalaiset ja Suomen eläkejärjestel-         tulisi olla selkeää. Esimerkiksi eläkkeen lähde-
15394: mien piirissä olevat ovat työskennelleet Ruotsis-   verotuskäytännössä on ilmennyt epäselvyyksiä.
15395: sa. Heidän siirtyessään eläkkeelle Suomen viran-
15396: omaiset tarvitsevat tietoja ulkomailla tapahtu-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15397: neesta työskentelystä. Tällöin eläkepäätöksen       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15398: saaminen on kestänyt joissakin tapauksissa koh-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15399: tuuttoman kauan, jopa lähes kaksi vuotta. Pitkät    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15400: käsittelyajat ovat ongelma sekä työeläkkeiden
15401: että työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla.                   Onko mahdollista nopeuttaa Ruotsista
15402:    Kahdessa tai useammassa maassa eläke-                  Suomeen maksettavien eläkkeiden käsit-
15403: turvaansa kartuttaneen henkilön verotuskohtelun           telyä ja selkiyttää näiden eläkkeiden ve-
15404:                                                           rokohtelua?
15405: 
15406: 
15407: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
15408: 
15409:     Liisa Hyssälä /kesk
15410: 
15411: 
15412: 
15413: 
15414:                                                                                              Versio 2.0
15415: KK 498/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                  Ministerin vastaus
15416: 
15417: 
15418: 
15419: 
15420: Eduskunnan puhemiehelle
15421: 
15422: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja Kansaneläkelaitoksen roolia näiden eläkeha-
15423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kemusten käsittelyssä. Eläketurvakeskus on kä-
15424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sittelevä laitos kaikissa Suomessa asuvien eläke-
15425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      hakemuksissa, joihin sisältyy eläkehakemus
15426: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       myös toisesta ED-maasta. Kansaneläkelaitos
15427: sen KK 498/1999 vp:                                  puolestaan on yhdyslaitos, kun ulkomailla asu-
15428:                                                      van eläkehakemus tulee Suomeen.
15429:        Onko mahdollista nopeuttaa Ruotsista             Jotta Suomessa pystyttäisiin laskemaan eläke
15430:        Suomeen maksettavien eläkkeiden käsit-        Ruotsissa osan aikaa työskennelleelle henkilöl-
15431:        telyä ja selkiyttää näiden eläkkeiden ve-     le, tarvitaan tiedot vakuutuskausista Ruotsissa.
15432:        rokohtelua?                                   Vakuutuskausien saamiseen liittyvät viivästyk-
15433:                                                      set on ratkaistu siten, että eläkelaitos antaa väli-
15434: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        aikaisen päätöksen, jossa toisen työskentely-
15435: ti seuraavaa:                                        maan vakuutuskaudet arvioidaan eläkehakemuk-
15436: Ruotsissa työskennelleen henkilön työeläke las-      sen perusteella. Kun tiedot toisen maan vakuu-
15437: ketaan Suomessa EY:n sosiaaliturva-asetuksen         tuskausista on saatu, eläkelaitos antaa lopullisen
15438:  1408/71 perusteella kahdella tavalla. Ensin mää-    päätöksen. Näin hakijalle aiheutuu käsittelyn vii-
15439: rätään sosiaaliturva-asetuksen mukainen kansal-      västymisestä mahdollisimman vähän haittaa.
15440: linen eläke eli Suomen työeläkelakien mukaisiin         Ruotsista Suomeen maksettavien eläkkeiden
15441: vakuutuskausiin perustuva eläke. Toiseksi eläke      ongelmana on ollut työkyvyttömyyseläkehake-
15442: lasketaan sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti         musten pitkä, keskimäärin yli vuoden käsittelyai-
15443: suhteutettuna eli pro rata -eläkkeenä, jossa mui-    ka. Käsittelyaikaa on kuitenkin Ruotsissa saatu
15444: den EU- ja Eta-maiden vakuutusajat rinnastetaan      lyhennettyä niin, että tämän vuoden keväänä kes-
15445: Suomen vakuutusaikoihin. Eläkkeensaajalle            kimääräinen työkyvyttömyyseläkkeiden käsitte-
15446: maksetaan näistä kahdesta vaihtoehtoisesta eläk-     lyaika oli 8-10 kuukautta.
15447: keestä suurempi.                                        Ruotsista Suomeen maksettavasta eläkkeestä
15448:    Tällaisen EU-eläkehakemuksen käsittelyaika        maksetaan 25 prosentin suuruinen lähdevero
15449: saattoi heti ETA-sopimuksen voimaantulon jäl-        Ruotsiin. Suomessa ei veroteta Ruotsista makset-
15450: keen olla hyvinkin pitkä siksi, että hakemusten      tavaa eläkettä, mutta Ruotsista maksettava eläke
15451: käsittelymenettelyt eivät olleet silloin selkiyty-   vaikuttaa Suomesta saadun eläketulon verotuk-
15452: neet. Käsittelyajat ovat kuitenkin vuoden 1994       seen. Suomesta saatu eläketulo ja muu ansiotulo
15453: jälkeen lyhentyneet huomattavasti. Eläketurva-       lasketaan yhteen Ruotsista saatavan eläketulon
15454: keskuksen rekisteriuudistuksen vuoksi sieltä ei      kanssa, ja tämän yhteenlasketun tulon perusteel-
15455: ole tällä hetkellä saatavissa tilastotietoja hake-   la lasketaan kokonaisveron määrä. Tästä koko-
15456: musten käsittelyajoista.                             naisveron määrästä jätetään maksuunpanematta
15457:    EU-eläkehakemusprosessia on pyritty nopeut-       ulkomaantulosta aiheutuva osa.
15458: tamaan muun muassa siten, että vuoden 1998              Menettely perustuu pohjoismaiseen verosopi-
15459: alusta lukien selkiytettiin Eläketurvakeskuksen      mukseen ja sillä estetään saman eläketulon kak-
15460: 
15461: 
15462: 2
15463: Ministerin vastaus                                          KK 498/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15464: 
15465: 
15466: sinkertainen verotus. Ruotsista saatu eläketulo      alempi kuin Ruotsin veroaste. Ongelman poista-
15467: vaikuttaa Suomessa saadun ansiotulon veroprog-       miseksi tuloverolakia muutettiin vuoden 1997
15468: ressioon, mutta Ruotsin eläkettä ei veroteta toi-    alusta siten, että Suomi luopuu tällaisissa tilan-
15469: seen kertaan Suomessa. Tällä niin sanotulla          teissa osasta omaa veroaan.
15470: progressioehtoisella vapautusmenettelyllä pyri-         Olennaista on, että Ruotsista palaava eläk-
15471: tään siihen, että henkilö maksaa Suomesta saa-       keensaaja saa riittävän ajoissa tietoja Suomessa
15472: mastaan tulosta Suomen veroa yhtä suuren osan        noudatettavasta verotuskäytännöstä, jotta sen
15473: kuin veroa menisi sellaiselta, jolla on vastaavan-   vaikutukset eivät tule yllätyksenä ja johda Suo-
15474: suuruiset kokonaistulot pelkästään Suomesta.         messa tarpeettomasti jäännösveroihin. Asiasta
15475:    Ennen vuotta 1997 oli mahdollista, että pieni-    tiedottaminen kuuluu viime kädessä veroviran-
15476: tuloisen paluumuuttajan kokonaisverorasitus          omaisille, mutta myös eläkelaitosten, Eläketur-
15477: muodostui eräissä tilanteissa suuremmaksi kuin       vakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tehtävänä
15478: henkilöllä, jolla oli sama kokonaistulo Suomes-      on antaa verotustietoja eläkeneuvonnan yhtey-
15479: ta. Tällainen tilanne muodostui, kun kokonaistu-     dessä.
15480: lon perusteella määräytyvä Suomen veroaste oli
15481: 
15482: 
15483: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
15484: 
15485:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15486: 
15487: 
15488: 
15489: 
15490:                                                                                                      3
15491: KK 498/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                          Ministems svar
15492: 
15493: 
15494: 
15495: 
15496: Tili riksdagens talman
15497: 
15498: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Man har försökt påskynda processen med EU-
15499: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         pensionsansökan bland annat genom att Pen-
15500: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-        sionsskyddscentralens och Folkpensionsanstal-
15501: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-        tens roll vid handläggningen av dessa pensions-
15502: mål SS 498/1999 rd:                                     ansökningar har gjorts klarare från och med in-
15503:                                                         gången av 1998. Pensionsskyddscentralen är den
15504:        ir det möjligt att påskynda handlägg-            instans som handlägger pensionsansökningama
15505:        ningen av pensioner som belalas från             för alla som bor i Finland i de fall då pensionsan-
15506:        Sverige tili Finland och klarlägga skat-         sökan också innehåller en pensionsansökan från
15507:        tebehandlingen i fråga om dessa pensio-          ett annat EU-land. Folkpensionsanstalten för sin
15508:        ner?                                             del är förbindelseorgan då pensionsansökningar
15509:                                                         från personer som bor utomlands kommer tili
15510: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Finland.
15511: föra följande:                                             För att man i Finland skall kunna beräkna pen-
15512: Arbetspensionen för en person som arbetat i             sionen för en person som en del av tiden arbetat i
15513: Sverige beräknas i Finland på basis av EG:s för-        Sverige, behövs uppgifter om försäkringsperio-
15514: ordning om social trygghet 1408/71 på två sätt.         dema i Sverige. Förseningar i samband med in-
15515: Först bestäms den nationella pensionen enligt           hämtandet av uppgifter om försäkringsperioder-
15516: förordningen om social trygghet, dvs. den pen-          na har lösts så att pensionsanstalten ger ett tillfål-
15517: sion som baserar sig på försäkringsperiodema            ligt beslut där försäkringsperiodema i det andra
15518: enligt Finlands arbetspensionslagar. Därefter be-       land där personen arbetat uppskattas utgående
15519: räknas pensionen proportionellt i enlighet med          från pensionsansökan. När uppgifter om det and-
15520: förordningen om social trygghet, dvs. som pro           ra landets försäkringsperioder finns att tillgå ger
15521: rata-pension, där försäkringstidema i andra EU-         pensionsanstalten sitt slutgiltiga beslut. På så sätt
15522: och EES-länder jämställs med försäkringstider-          förorsakas sökanden minsta möjliga besvär på
15523: na i Finland. Till pensionstagaren betalas den          grund av förseningar i handläggningen.
15524: större av dessa två altemativa pensioner.                  Problemet med pensioner som betalas från
15525:    Handläggningstiden för en sådan EU-pen-              Sverige tili Finland har varit den långa, i genom-
15526: sionsansökan kunde genast efter att EES-avtalet         snitt över ett år långa handläggningstiden för an-
15527: trätt i kraft vara t.o.m. mycket lång eftersom          sökningar om invalidpension. Man har dock kun-
15528: handläggningsförfarandet för ansökningama då            nat förkorta handläggningstiden i Sverige så att
15529: ännu inte hunnit utformas. Handläggningstider-          den genomsnittliga handläggningstiden för inva-
15530: na har dock blivit avsevärt kortare efter 1994. På      lidpension i våras var 8-10 månader.
15531: grund av fömyelsen av Pensionsskyddscentra-                På pensioner som betalas från Sverige tili Fin-
15532: lens register kan centralen för tillfållet inte till-   land betalas en källskatt på 25 % tili Sverige.
15533: handahålla några statistiska uppgifter om hand-         Pensioner som betalas från Sverige beskattas inte
15534: läggningstidema för ansökningar.                        i Finland, men pensioner som betalas från
15535:                                                         Sverige påverkar beskattningen av pensionsin-
15536: 
15537: 
15538: 4
15539: Ministems svar                                                KK 498/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15540: 
15541: 
15542: komster som fås i Finland. Den pensionsinkomst             Före 1997 var det möjligt att den totala skatte-
15543: och annan inkomst som fås i Finland slås ihop          bördan för återflyttare med små inkomster i vissa
15544: med den den pensionsinkomst som fås från               fall blev större än för en person med samma to-
15545: Sverige, och den totala skatten beräknas utgåen-       talinkomst i Finland. Denna situation uppstod då
15546: de från denna totalinkomst. Av denna totala skatt      den på totalinkomsten baserade skattegraden i
15547: debiteras inte den andel som beror på inkomsten        Finland var lägre än skattegraden i Sverige. För
15548: från utlandet.                                         att avlägsna problemet ändrades inkomstskattela-
15549:    Förfarandet baserar sig på det nordiska skatte-     gen från och med ingången av 1997 så att Fin-
15550: avtalet och genom förfarandet förhindras dubbel        land i dylika fall avstår från en del av den egna
15551: beskattning av samma pensionsinkomst. Pen-             skatten.
15552: sionsinkomster från Sverige påverkar skattepro-           Väsentligt är att pensionstagare som återvän-
15553: gressionen för förvärvsinkomst som fås i Fin-          der från Sverige i tillräckligt god tid får informa-
15554: land, men den pension som betalas från Sverige         tion om beskattningsförfarandet i Finland, så att
15555: beskattas inte en andra gång i Finland. Genom          följderna inte komrner som en överraskning och i
15556: denna s.k. undantagandemetod med progres-              onödan leder till restskatt i Finland. Informatio-
15557: sionsförbehåll eftersträvar man att en person          nen om saken hör i sista hand till skattemyndig-
15558: skall betala lika mycket skatt i Finland för den in-   heterna, men också pensionsanstalterna, Pen-
15559: komst han eller hon fått i Finland som en person       sionsskyddscentralen och folkpensionsanstalten
15560: som förvärvat motsvarande totalinkomst endast i        har till uppgift att ge information om beskatt-
15561: Finland.                                               ningen i samband med pensionsrådgivningen.
15562: 
15563: 
15564: 
15565: Helsingfors den 12 oktober 1999
15566: 
15567:     Social- och hä1sovårdsminister Maija Perho
15568: 
15569: 
15570: 
15571: 
15572:                                                                                                          5
15573:                                            KK 499/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
15574: 
15575: 
15576: 
15577: 
15578:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 499/1999 vp
15579: 
15580:                                               Marjaniemen luotsiaseman toiminnan lakkaut-
15581:                                               taminen
15582: 
15583: 
15584: 
15585: 
15586: Eduskunnan puhemiehelle
15587: 
15588: Pohjanlahden Merenkulkupiiri on tehnyt suunni-         keinen tehtävä myös alueen meriturvallisuuden
15589: telman, jonka mukaan Perämeren luotsaustoi-            ylläpitäjänä, vaikkakaan meripelastus ei suora-
15590: mintoja kehitettäisiin Iakkauttamalla Marjanie-        naisesti laitoksen toimintaan kuulu.
15591: men luotsiasema Hailuodon kunnassa. Tilalle                Sekä Marjaniemen että Ajoksen asemien hen-
15592: esitetään luotsauksen keskittämistä Raahen ja          kilökunta vastustavat tehtyä esitystä lähes yksi-
15593: Ajoksen asemille.                                      mielisesti. Samoin sitä vastaan on Hailuodon
15594:    Merenkulkulaitoksella on luonnollisesti kus-        kunta, sillä esityksen toteutuminen merkitsisi sil-
15595: tannuspaineista johtuvia toimintojen tehostamis-       le merkittävää PR-arvon menetystä niin matkai-
15596: tarpeita. Kustannuspaineita on pyritty purka-          lun kuin yritystoiminnankin osalta. Lisäksi Mar-
15597: maan tekniikkaa kehittämällä ja toimintoja kes-        janiemen tilat ovat uudet ja hyväkuntoiset; niihin
15598: kittämällä, toisaalta on haettu lisää tuottokerty-     on viime vuosien aikana investoitu yli 15 miljoo-
15599: mää maksukorotuksilla. Perämeren alueella tämä         naa markkaa. Olisi saaristolain hengen vastaista
15600: on tarkoittanut muun muassa Marjaniemen ja             jättää ne suunnitellun käyttönsä ulkopuolelle.
15601: Ajoksen luotsiasemien yhdistämistä Perämeren
15602: luotsiasemaksi Marjaniemen toimiessa pääase-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15603: mana.                                                  sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15604:    Siksi on yllättävää, että lakkautettavaksi esite-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15605: tään nyt juuri Marjaniemeä. Sen sijainti edellyt-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15606: täisi pikemminkin päinvastaisia toimia eli että
15607: aseman logistista sijaintia ulkona lähellä luotsat-          Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo ryh-
15608: tavia väyliä käytettäisiin hyväksi keskittämällä             tyä Marjaniemen luotsiaseman toimin-
15609: toimintoja voimakkaasti juuri sinne. Lisäksi si-             nan turvaamiseksi?
15610: jainti vaikuttaa siihen, että Marjaniemellä on kes-
15611: 
15612: 
15613: 
15614: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
15615: 
15616:     Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
15617:     Esko Kurvinen /kok
15618:     Liisa Jaakonsaari /sd
15619: 
15620: 
15621: 
15622:                                                                                                  Versio 2.0
15623: KK 499/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.                                     Ministerin vastaus
15624: 
15625: 
15626: 
15627: 
15628: Eduskunnan puhemiehelle
15629: 
15630: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             - tukiasema Oulussa ja
15631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           - Marjaniemessä odotus- ja tekniset tilat;
15632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sekä
15633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-         3. Raahe-Marjaniemi-toimintamalli
15634: hookana-Asunmaan /kesk ym. näin kuuluvan kir-           - luotsiasemat Raahessa ja Marjaniemessä ja
15635: jallisen kysymyksen KK 499/1999 vp:                     - tukiasemat Ajoksessa ja Oulussa.
15636:                                                         Teettämänsä tutkimuksen perusteella Pohjan-
15637:        Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo ryh-       lahden merenkulkupiiri on todennut, että toimin-
15638:        tyä Marjaniemen luotsiaseman toimin-          nallisesti tehokkain mainituista vaihtoehdoista
15639:        nan turvaamiseksi?                            on Raahe-Ajos-toimintamalli, koska siinä voi-
15640:                                                      daan parhaiten hyödyntää paluuluotsauksia ja
15641: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        näin vähentää matkustamista asemien välillä. Se
15642: ti seuraavaa:                                        on myös kustannuksiltaan edullisin. Ylläpidet-
15643: Pohjanlahden merenkulkupiiri on tehostanut           tävien kiinteistöjen ja kaluston määrä on Raahe-
15644: pohjoisen Perämeren luotsaustoimintaa yhdistä-       Ajos-mallissa pienempi kuin nykytilanteessa.
15645: mällä Ajoksen ja Marjaniemen luotsiasemat yh-        Tämän vuoksi myös investointitarve olisi jatkos-
15646: deksi asemaksi. Tämä on mahdollistanut henki-        sa pienempi.
15647: löstön tehokkaamman käytön Oulun, Kemin ja              Hailuodon Marjaniemi sijaitsee saarella, jon-
15648: Tornion satamien luotsauksissa. Raahe toimii ny-     ne liikennöi aikataulujen mukaan maantielautta.
15649: kyisin vielä omana yksikkönä. Piirin tavoitteena     Etäisyys Oulun satamiin on maanteitse 55 km ja
15650: on edelleen tehostaa alueen luotsaustoimintaa ja     matka-aika 1,5-2 tuntia. Maantielautta liiken-
15651: se on katsonut, että luonnollisena jatkona toimin-   nöi ympäri vuorokauden vain kesäaikaan ja mui-
15652: nan tehostamiselle olisi Raahen luotsiaseman yh-     na aikoina täytyy varautua ennakolta yöseisok-
15653: distäminen nykyiseen Perämeren luotsiasemaan.        kiin. Luotsauspalvelu toimii kuitenkin ympäri
15654:    Merenkulkupiiri teetti vuoden 1999 keväällä       vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Sen
15655: erillisen luotsaustoiminnan simulointitutkimuk-      vuoksi hankalasti saavutettavissa oleva Marja-
15656: sen, jossa tarkasteltiin Raahen, Oulun, Kemin ja     niemen luotsiasema asettaa rajoituksia luotsaus-
15657: Tornion satamien luotsauspalvelua. Raahen ja         toiminnan tehostamiselle ja henkilöstön tehok-
15658: Perämeren luotsiasemien henkilökunta oli muka-       kaalle käytölle.
15659: na simulointitutkimuksen toteuttaneessa työryh-         Marjaniemi on keskellä pohjoista Perämerta,
15660: mässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea eri        mutta luotsaustoiminnan logistiikan kannalta tär-
15661: vaihtoehtoa:                                         keää on liikennevirran suunta. Alusliikenne Raa-
15662:    l. Nykyinen toimintamalli                         hen, Oulun, Kemin ja Tornion satamiin tulee 90-
15663:    - luotsiasemat Raahessa, Marjaniemessä ja         prosenttisesti etelästä ja tästä syystä olisi luon-
15664: Ajoksessa                                            nollista, että luotsin otto- ja jättöpaikat sijaitsisi-
15665:    - tukiasema Oulussa;                              vat luotsattavien väylien etelä- ja pohjoispäässä
15666:    2. Raahe-Ajos-toimintamalli                       eikä alueen keskellä.
15667:    - luotsiasemat Raahessa ja Ajoksessa,
15668: 
15669: 2
15670: Ministerin vastaus                       KK 499/1999 vp- Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.
15671: 
15672: 
15673:     Merenkulkupiirin ilmoituksen mukaan suori-        olleet yhteensä noin viisi miljoonaa markkaa.
15674: tettu tutkimus osoitti selkeästi Raahe-Ajos-toi-      Kalastusta, veneilyä sekä matkailua palvelevat
15675: mintamallin olevan henkilöstön käytön kannalta        Merenkulkulaitoksen toteuttamat investoinnit
15676: sekä toiminnan kustannusten kannalta tehokkain        ovat noin l 0 miljoonaa markkaa. Pohjanlahden
15677: ja järkevin toimintamalli. Henkilöstön matkusta-      merenkulkupiirin mukaan Marjaniemen luotsi-
15678: minen luotsipaikkojen välillä pystyttäisiin mini-     asemakiinteistön käyttö on nykyisin erittäin vä-
15679: moimaan ja luotsipalvelu voitaisiin hoitaa tehok-     häistä. Piiri onkin todennut, että yhdessä Hailuo-
15680: kaasti luonnollisten liikennevirtojen mukaisesti      don kunnan kanssa tulisi pohtia kiinteistön hyö-
15681: eikä alusliikenteelle aiheutuisi viiveitä tai lisä-   dyntämistä paremmin esimerkiksi matkailukäyt-
15682: kustannuksia.                                         töön.
15683:     Raahe-Ajos-toimintamallin kustannussäästöt           Pohjanlahden merenkulkupiirin ilmoituksen
15684: tulisivat toiminnan tehostumisen kautta ja olisi-     mukaan Ajoksen, Marjaniemen ja Raahen luotsi-
15685: vat vuositasolla noin miljoona markkaa muihin         asemien henkilökunta on ollut mukana eri työ-
15686: malleihin verrattuna. Kiinteistö- ja kalustoinves-    ryhmissä laatimassa kehitysselvityksiä. Henki-
15687: tointien säästöt olisivat arviolta neljä miljoonaa    löstön edustajat eivät ole jättäneet selvityksiin
15688: markkaa seuraavien kahden-kolmen vuoden ai-           eriävää mielipidettä. Piirin mukaan henkilökunta
15689: kana. Aluksille ja satamille ei tässä toimintamal-    on muutamaa Hailuodossa asuvaa luotsiaja kut-
15690: lissa aiheutuisi lisäkustannuksia, mikä on erit-      terinhoitajaa lukuun ottamatta hyväksynyt tehty-
15691: täin tärkeää varustamoelinkeinon ja teollisuuden      jen selvitysten tulokset.
15692: kannalta.                                                Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
15693:    Meripelastuksesta vastaa Rajavartiolaitos me-      Merenkulkulaitoksen tehtävänä on muun muassa
15694: ripelastuspalvelusta annetussa laissa säädetyllä      jatkuvasti kehittää luotsaustoimintaa ja luotsaus-
15695: tavalla. Lain mukaan Merenkulkulaitos on vel-         henkilöstön tehokasta käyttöä lähtökohtana tä-
15696: vollinen antamaan Rajavartiolaitokselle virka-        män toiminnan keskeinen merkitys merenkulun
15697: apua. Pohjanlahdella meripelastuspalvelusta vas-      turvallisuudelle. Pohjanlahden merenkulkupiirin
15698: taa Pohjanlahden merivartiosto. Pohjoisen Perä-       teettämät selvitykset näyttävät selvästi puolta-
15699: meren alueella merivartioasemat sijaitsevat Tor-      van Raahe-Ajos-toimintamallin toteuttamista.
15700: nion Röyttässä, Oulun pohjoispuolella Virpinie-       Päätös asiassa on tarkoitus tehdä sen jälkeen, kun
15701: messä ja Raahessa.                                    siitä on vielä neuvoteltu eri osapuolten kanssa.
15702:    Luotsaustoimintaa palvelevat investoinnit
15703: Marjaniemessä ovat viimeisen l 0 vuoden aikana
15704: 
15705: 
15706: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
15707: 
15708:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
15709: 
15710: 
15711: 
15712: 
15713:                                                                                                       3
15714: KK 499/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.                                        Ministems svar
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 
15719: Tili riksdagens talman
15720: 
15721: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           - möjligheter att vänta och vidta tekniska åt-
15722: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        gärder i Marjaniemi, samt
15723: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tyt-        . 3 .. Verksarnhetsmodellen Brahestad-Marja-
15724: ti Isohookana-Asunmaa /cent m.fl. underteckna-         meml
15725: de skriftliga spörsmål SS 499/1999 rd:                    - lotsstationer i Brahestad och Marjaniemi
15726:                                                           - stödstationer i Ajos och Uleåborg.
15727:         Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta             Utgående från utredningen har Bottniska vi-
15728:        för att trygga verksamheten vid Marja-         kens sjöfartsdistrikt konstaterat att det funktio-
15729:        niemi lotsstation?                             nellt effektivaste altemativet är verksamhetsmo-
15730:                                                       dellen Brahestad-Ajos, eftersom den gör det
15731: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       möj1igt att utnyttja returlotsningar på bästa sätt
15732: föra följande:                                        och således minska resoma mellan stationema.
15733: Bottniska vikens sjöfartsdistrikt har gjort lots-     Den är också förmånligast med tanke på kostna-
15734: verksamheten i Bottenviken effektivare genom          dema. Mängden fastigheter och materiel som
15735: en sammans1agning av Ajos lotsstation och Mar-        skall underhållas i verksamhetsmodellen Bra-
15736: janiemi lotsstation. Sammanslagningen gör det         hestad- Ajos är mindre än den nuvarande mäng-
15737: möjligt att använda personalen på ett effektivare     den. Därför vore behovet av investeringar också
15738: sätt vid lotsningar till och från hamnama i Uleå-     mindre i fortsättningen.
15739: borg, Kemi och Tomeå. Brahestad har ännu en               Marjaniemi i Karlö kommun ligger på en ö, till
15740: egen verksam enhet. Distriktet har som mål att        viiken det enligt tidtabellema går en fårja. Av-
15741: göra lotsverksamheten på området ännu effekti-        ståndet till hamnama i Uleåborg är 55 km och
15742: vare och anser att en naturlig fortsättning på den-   restiden 1,5-2 timmar. Färjan är i trafik dygnet
15743: na effektivering är att sammanslå Brahestads          runt endast på sommaren. Under de övriga årsti-
15744: 1otsstation med Bottenvikens lotsstation.             dema måste man räkna med uppehåll på natten.
15745:    Våren 1999 lät sjöfartsdistriktet utföra en se-    Lotsningstjänstema är dock tillgängliga dygnet
15746: parat utredning, där lotsningstjänstema i hamnar-     runt varje dag. Den svårtillgängliga Marjaniemi
15747: na i Brahestad, U1eåborg, Kemi och Tomeå gran-        lotsstation begränsar därför möjligheten att ef-
15748: skades genom simu1ering. Personalen vid Bra-          fektivera lotsverksamheten och använda perso-
15749: hestads lotsstation och Bottenvikens lotsstation      nalen på ett effektivt sätt.
15750: var representerad i den arbetsgrupp som gjorde            Marjaniemi ligger i mitten av norra Bottenvi-
15751: utredningen. Tre olika altemativ granskades:          ken, men för lotsverksarnhetens del är det logis-
15752:    1. Den nuvarande verksamhetsmodellen               tiskt sett trafikens riktning som är viktig. Nittio
15753:    - 1otsstationer i Brahestad, Marjaniemi och        procent av fartygstrafiken till Brahestad, Uleå-
15754: Ajos                                                  borg, Kemi och Tomeå kommer söderifrån och
15755:    - en stödstation i Uleåborg,                       därför är det naturligt att de ställen där lotsen går
15756:    2. Verksarnhetsmodellen Brahestad-Ajos             ombord på fartyget och lämnar fartyget ligger i
15757:    - lotsstationer i Brahestad och Ajos               södra respektive norra ändan av lotsledema och
15758:    - en stödstation i U1eåborg                        inte i mitten av dessa områden.
15759: 
15760: 
15761: 4
15762: Ministerns svar                           KK 499/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
15763: 
15764: 
15765:    Enligt uppgift från sjöfartsdistriktet visade ut-   sammanlagt ca 5 mi1j. mk. Sjöfartsverkets inves-
15766: redningen klart att verksamhetsmodelien Bra-           teringar tili förmån för fisket, båtlivet samt turis-
15767: hestad-Ajos är effektivast och vettigast med tan-      men uppgår tili ca 10 milj. mk. Enligt Bottniska
15768: ke på användningen av personalen och kostna-           vikens sjöfartsdistrikt används Marjaniemi lots-
15769: derna för verksamheten. Personalens resor mel-         stations fastighet i dag i synner1igen begränsad
15770: lan lotsstäliena kan minimeras, lotsningstjänster-     utsträckning. Distriktet har också konstaterat att
15771: na kan skötas på ett effektivt sätt som beaktar tra-   det tilisammans med Karlö kommun borde disku-
15772: fiken och fartygstrafiken orsakas inte försening-      tera hur man på ett bättre sätt kunde utnyttja fas-
15773: ar elier extra kostnader.                              tigheten t.ex. för turism.
15774:    Kostnadsinbesparingarna i verksamhetsmo-               Enligt uppgift från Bottniska vikens sjöfarts-
15775: delien Brahestad-Ajos uppstår på grund av att          distrikt har personalen vid Ajos, Marjaniemi och
15776: verksamheten blir effektivare och uppgår tili' ca      Brahestads lotsstationer varit representerad i de
15777: en miljon mark på årsnivå jämfört med de andra         olika arbetsgrupper som utfört utveck1ingsutred-
15778: modellema. Inbesparingama när det gäller fas-          ningarna. Representantema för personalen har
15779: tighets- och materielinvesteringar är uppskatt-        inte meddelat några avvikande meningar angåen-
15780: ningsvis 4 milj. mk. under de följande två tili tre    de utredningama. Enligt distriktet har hela perso-
15781: åren. Fartyg och hamnar orsakas inga extra kost-       nalen förutom några 1otsar och kutterskötare i
15782: nader enligt denna verksamhetsmodeli, vilket är        Karlö godkänt resultaten av utredningama.
15783: synnerligen viktigt med tanke på rederinäringen           Med stöd av det ovan anförda konstaterar re-
15784: och industrin.                                         geringen att det är Sjöfartsverkets uppgift att
15785:    För sjöräddningen svarar Gränsbevakningsvä-         bl.a. kontinuerligt utveckla lotsverksamheten och
15786: sendet på det sätt som anges i lagen om sjörädd-       en effektiv användning av lotspersonalen utgåen-
15787: ningstjänst. Enligt lagen är Sjöfartsverket skyl-      de från den centrala betydelse som denna verk-
15788: digt att ge Gränsbevakningsväsendet handräck-          samhet har för säkerheten inom sjöfarten. De ut-
15789: ning. För sjöräddningstjänsten i Bottniska viken       redningar som Bottniska vikens sjöfartsdistrikt
15790: svarar Bottniska vikens sjöbevakningssektion.          har låtit utföra verkar klart stöda ett genomföran-
15791: Sjöbevakningsstationerna i norra Bottenviken           de av verksamhetsmodelien Brahestad - Ajos.
15792: ligger i Röyttä i Tomeå, i Virpiniemi norr om          Avsikten är att beslut i frågan fattas efter att den
15793: Uleåborg och i Brahestad.                              har dryftats med de olika partema.
15794:    Investeringama i lotsverksamheten i Marja-
15795: niemi har under de senaste tio åren uppgått tili
15796: 
15797: 
15798: 
15799: Helsingfors den 14 oktober 1999
15800: 
15801:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
15802: 
15803: 
15804: 
15805: 
15806:                                                                                                           5
15807:                                                       KK 500/1999 vp -Lauri Kähkönen /sd ym.
15808: 
15809: 
15810: 
15811: 
15812:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 500/1999 vp
15813: 
15814:                                            Sosiaalietuoksien moninkertainen omavastuut-
15815:                                            taminen
15816: 
15817: 
15818: 
15819: 
15820: Eduskunnan puhemiehelle
15821: 
15822: Erillinen laki toimeentulotuesta tuli voimaan       kausten kumulatiivisiin vaikutuksiin. Esimerkik-
15823: 1.3.1998. Lain säätämisen jälkeen toimeentulo-      si yleisen asumistuen taso on 80 prosenttia hy-
15824: tuen saajien lukumäärä on supistunut kaikissa       väksyttävistä asumiskustannuksista vähennetty-
15825: maakunnissa. Vuonna 1998 toimeentulotukea           nä vielä perusomavastuuosuudella. Samanaikai-
15826: saavien kotitalouksien määrä supistui eniten        sesti toimeentulotukeen sisältyy myös asumisen
15827: Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Myös      7 prosentin omavastuuosuus eli tuen saajantulee
15828: toimeentulotuen menot supistuivat em. alueilla      kattaa osa asumismenoistaan toimeentulotuen
15829: nopeimmin vuonna 1998. Tässä kehityksessä           perusosalla. Käytännössä tilanne voi muodostua
15830: maksajina ovat olleet todella pienituloiset.        kestämättömäksi esim. yksin asuvilla. Seuraava
15831:    Toimeentulotukijärjestelmä lähtee perus-         esimerkki valaisee asiaa:
15832: oikeusajattelusta, kaikille ihmisarvoisen asumi-       Yksinäisen henkilön toimeentulotuen määrä
15833: sen ja toimeentulon turvaamisesta. Hallitusmuo-     toisessa    kuntaryhmässä     on    1 959    mk
15834: don 15 a §:n 1 momentinmukaanjokaisella,joka        (65,30 mk/pv). Yleisen asumistuen omavastuu-
15835: ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän           osuuden ja toimeentulotukeen sisältyvän asumi-
15836: edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään      sen perusomavastuun jälkeen henkilölle jää asu-
15837: toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki      miskustannuksista riippuen kuukaudessa ku-
15838: on siis keskeinen tätä perusoikeutta turvaava ta-   lutukseen (ruoka, terveydenhoitomenot, lehti,
15839: loudellinen tukimuoto.                              tv-lupa, virkistys ym.) nom 1 600 mk
15840:    Kuluneella vuosikymmenellä entistä useam-        (53,33 mk/pv).
15841: mat ovat jossakin elämänsä vaiheessa taloudelli-
15842: sen laman, työttömyyden ja ylivelkaantumisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15843: seurauksena joutuneet turvautumaan toimeen-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15844: tulotukeen. Tuen saajista yksin asuvien määrä on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15845: suun.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15846:    Toimeentulotukilain säätämisen jälkeen entis-
15847: tä suuremmaksi ongelmaksi on muodostunut toi-             Pitääkö hallitus oikeana kaikkein köy-
15848: meentulotuen alhainen taso etenkin yksin asu-             himpien ihmisten sosiaaliturvaetuuk-
15849: villa. Tämä liittyy sosiaaliturvaetuuksien leik-          sien moninkertaista omavastuuttamista
15850:                                                           ja
15851: 
15852: 
15853: 
15854: 
15855:                                                                                              Versio 2.0
15856: KK 500/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
15857: 
15858: 
15859:       miten eri sosiaaliturvaetuuksiin kytkey-
15860:       tyvien omavastuuosuuksien kehittymis-
15861:       tä aiotaan seurata jatkossa?
15862: 
15863: 
15864: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
15865: 
15866:     Lauri Kähkönen /sd
15867:     Erkki Kanerva /sd
15868: 
15869: 
15870: 
15871: 
15872: 2
15873: Ministerin vastaus                                     KK 500/1999 vp -      Lauri Kähkönen /sd ym.
15874: 
15875: 
15876: 
15877: 
15878: Eduskunnan puhemiehelle
15879: 
15880: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        toimeentulotukeen. Toimeentulotukea koske-
15881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vien tilastojen ja uudistuksen seurantatutkimus-
15882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ten alustavien tulosten mukaan niin myös tapah-
15883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-       tui vähintään siinä laajuudessa kuin lakiuudistus-
15884: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         ta koskevan hallituksen esityksen (HE 217/1997
15885: myksen KK 500/1999 vp:                                vp) perusteluissa ennakoitiin. Uudistuksen vai-
15886:                                                       kutuksia kotitalouksille selvitettiin lakiesityksen
15887:       Pitääkö hallitus oikeana kaikkein köy-          perusteluissa seuraavasti: "Osalle toimeentulotu-
15888:       himpien ihmisten sosiaaliturvaetuuk-            kiasiakkaista näiden ensisijaisten etuuksien pa-
15889:       sien moninkertaista omavastuuttamista           rantaminen aiheuttaa heidän tulotasonsa kohoa-
15890:       ja                                              misen siinä määrin, että heillä ei enää ole tarvet-
15891:                                                       ta turvautua toimeentulotukeen. Toisaalta toi-
15892:        miten eri sosiaaliturvaetuuksiin kytkey-       meentulotuen perusasaa koskevat muutokset
15893:        tyvien omavastuuosuuksien kehittymis-          merkitsevät valtaosalle toimeentulotuen saajista
15894:        tä aiotaan seurata jatkossa?                   tuen tason alenemista. Eri etuuksista yhteensä
15895: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         koostuvan tuen taso alenee niissä kotitalouksis-
15896: ti seuraavaa:                                         sa, jotka ensisijaisten etuuksien kohoamisen jäl-
15897:                                                      keenkin ovat edelleen toimeentulotuen piirissä."
15898: Kysymyksessä viitataan 1.3.1998 voimaan tul-             Merkittävin muutos asumismenojen huo-
15899: leeseen lakiin toimeentulotuesta ( 1412/1997) ja     mioon ottamisessa toimeentulotuessa oli se, että
15900: vuoden 1998 aikana toteutettuun asumistuen ja        toimeentulotuen perusasalla tuli 1.3.1998 lukien
15901: toimeentulotuen aikaisempaa parempaan yhteen-        kattaa 7 prosenttia asumistukilain 6 §:ssä tarkoi-
15902: sovittamiseen. Kysymykseen sisältyy esimerkki,       tetuista asumismenoista (asumismenojen oma-
15903: jonka mukaan toimeentulotuen saajan asumisme-        vastuu). Aikaisemmin kohtuulliset asumismenot
15904: nojen omavastuuksi muodostuisi yhteensä 359          otettiin huomioon toimeentulotuessa kokonai-
15905: markkaa kuukaudessa.                                 suudessaan. Asumismenojen omavastuun käyt-
15906:    Edellä mainittu toimeentulotukea koskeva          töönotolla pyrittiin siihen, että toimeentulotuen
15907: uudistus liittyi laajempaan perusturvaa koske-       saajilla olisi kiinnostusta asumiskustannuksiinsa
15908: vaan uudelleenjärjestelyyn, missä painopistettä      ja niiden saattamiseen kohtuulliselle tasolle. Kun
15909: pyrittiin siirtämään viimesijaisesta turvasta eli    perusosan taso säilyi uudistuksen yhteydessä en-
15910: toimeentulotuesta ensisijaisten etuuksien suun-      nallaan, merkitsi tämä tosiasiallisesti toimeentu-
15911: taan. Uudistuksen yhteydessä asumistukea pa-         lotuen tason alenemista, jota edellä oleva ote hal-
15912: rannettiin huomattavasti erityisesti pienitulois-    lituksen esityksestä kuvasi.
15913: ten kohdalla, työttömyysturvan peruspäivärahan           Siten, jos toimeentulotuen saajan asumistuki-
15914: tasoa korotettiin sekä 18-vuotiaiden opintotukea     lain 6 §:n mukaiset asumismenot (vuokra tms.)
15915: parannettiin.                                        ovat l 500 rnk/kk, toimeentulotuen taso aleni hä-
15916:    Ensisijaisten etuuksien parantamisen pääasial-    nen kohdallaan l 05 rnk/kk (7 prosenttia l 500
15917: lisena tavoitteena oli vähentää tarvetta turvautua   mk:sta). Jotta asumismenojen omavastuun sovel-
15918: 
15919: 
15920:                                                                                                       3
15921: KK 500/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                               Ministerin vastaus
15922: 
15923: 
15924: taminen ei johtaisi tuen saajan kannalta kohtuut-     tarpeellista suuruutta. Ministeriö korostaa, että
15925: tomiin tilanteisiin, sisältyy toimeentulotuesta an-   toimeentulotuessa tämä kohtuullisuusharkinta on
15926: nettuun asetukseen (66/ 1998) säännös, jonka mu-      perinteisesti tuen luonteesta johtuen väljempi
15927: kaan toimeentulotuen lisäosassa voidaan poik-         kuin asumismenojen kohtuullisuusnormit asu-
15928: keuksellisesti ottaa huomioon myös perusosalla        mistuessa. Pääsääntö on, että asumismenojen pe-
15929: katettavia asumismenoja eli käytännössä alentaa       rusosaan sisältyvä osuus sekä lisäosassa huo-
15930: tai poistaa kokonaan tämä 7 prosentin omavas-         mioon otettava osuus lasketaan henkilön tai per-
15931: tuu.                                                  heen todellisista asumismenoista kohtuullisuus-
15932:     Mitään eri etuusjärjestelmien omavastuiden        harkintaa noudattaen." Ministeriöllä ei ole tois-
15933: moninkertaistumista tai päällekkäisyyttä uudis-       taiseksi yksityiskohtaista tietoa siitä, miten kun-
15934: tuksen yhteydessä ei tapahtunut. Kysymyksen           nat ovat tätä ministeriön suositusta noudattaneet
15935: esimerkkiin sisältyvä 359 markan omavastuu toi-       eikä myöskään tarkempaa tietoa siitä, onko asu-
15936: meentulotukea saavan henkilön asumismenoissa          mismenojen kohtuullisuusharkinta kiristynyt vai
15937: saattaa johtua siitä, että kunta ei ole katsonut      väljentynyt kunnissa.
15938: kaikkia tuen saajan asumismenoja kohtuullisik-           Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin seu-
15939: si, vaan on tämän vuoksi hyväksynyt vain osan         raa toimeentulotukilain soveltamista ja siihen
15940: asumismenoista toimeentulotuen piiriin.               kuuluvaa asumismenojen huomioon ottamista
15941:     Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt      kunnissa. Kaksi erillistä seurantaselvitystä on
15942: kuntiin oppaan toimeentulotuesta (STM Oppaita         viimeistelyvaiheessa Stakesissa ja Suomen Kun-
15943: 1998:2). Asumismenojen kohtuullisuusharkin-           taliitossa ja ne valmistunevat kuluvan vuoden ai-
15944: nan osalta oppaaseen sisältyy seuraava kannanot-      kana. Ministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-.
15945: to: "Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen         siin seurantatutkimusten valmistuttua.
15946: 
15947: 
15948: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
15949: 
15950:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
15951: 
15952: 
15953: 
15954: 
15955: 4
15956: Ministerns svar                                        KK 500/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
15957: 
15958: 
15959: 
15960: 
15961: Tili riksdagens talman
15962: 
15963: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ningen av reformen skedde även detta åtminsto-
15964: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av       ne i den utsträckning som man förutsåg i motive-
15965: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Lau-      ringsde1en till regeringens proposition med an-
15966: ri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga       1edning av revideringen av lagen (RP 21711997
15967: spörsmå1 SS 500/1999 rd:                             rd). 1 propositionens motiveringsdel utreddes re-
15968:                                                       formens verkningar för hushållen enligt följan-
15969:       Anser regeringen att det är rätt att de        de: "För en del av k1ienterna inom utkomststödet
15970:       socialaförmånernaför de allrafattigas-         medför förbättringarna av dessa primära förmå-
15971:       te människorna påförs en mångdubbel            ner att deras inkomstnivå stiger så mycket att de
15972:       självrisk och                                  inte 1ängre behöver ty sig tili utkomststöd. Å an-
15973:                                                      dra sidan innebär ändringarna i utkomststödets
15974:       hur tänker man ifortsättningenfölja upp        grunddel att stödnivån sjunker för största delen
15975:       hur självriskandelen i samband med oli-        av mottagarna av utkomststöd. Det stöd som be-
15976:       ka sociala förmåner utvecklas?                 står av flera o1ika förmåner tillsammans sjunker
15977: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      för de hushåll som får utkomststöd även efter
15978: föra fö1jande:                                       höjningen av de primära förmånerna."
15979:                                                          Den största ändringen beträffande beaktandet
15980: 1 spörsmå1et hänvisas till 1agen om utkomststöd      av boendeutgifter i utkomststödet var att från och
15981: (1412/1997) som trädde i kraft 1.3.1998 och till     med 1.3.1998 skall 7 % av det nödvändiga be1op-
15982: den bättre samordningen av bostadsbidrag och         pet av boendeutgifterna enligt 6 § lagen om bo-
15983: utkomststöd som genomfördes under år 1998. 1         stadsbidrag (självrisk för boendeutgifter) täckas
15984: spörsmå1et ingår ett exempe1 där sjä1vrisken för     med utkomststödets grunddel. Tidigare beakta-
15985: boendeutgifterna för en person som får utkomst-      des skäliga boendeutgifter i sin helhet i utkomst-
15986: stöd är samman1agt 359marki månaden.                 stödet. Syftet med att ta i bruk sjä1vrisken för bo-
15987:    Den ovan närnnda utkomststödsreformen hän-        endeutgifter var att få mottagarna av utkomst-
15988: förde sig till en mera omfattande omorganisering     stöd intresserade av sina boendeutgifter och av
15989: av bastryggheten, där man strävade efter att flyt-   att hålla dem på en skälig nivå. Då nivån på
15990: ta tyngdpunkten från stöd som beviljas i sista       grunddelen förblev oförändrad efter reformen be-
15991: hand, dvs. utkomststödet, till primära förmåner. 1   tydde detta att nivån på utkomststödet i själva
15992: samband med reformen förbättrades bostadsbi-         verket sjönk, vilket det ovan närnnda utdraget ur
15993: draget avsevärt särskilt för 1åginkomsttagare,       regeringens proposition beskrev.
15994: dessutom höjdes nivån på grunddagpenningen               Om boendeutgifterna enligt 6 § lagen om bo-
15995: en1igt utkomstskydd för arbets1ösa och studie-       stadsbidrag (hyra o.dyl.) är 1 500 mk/mån. för
15996: penningen för 18-åringar.                            en person som får utkomststöd, sjönk alltså ut-
15997:    Det huvudsak1iga syftet med att förbättra de      komststödet för denna persons del med 105
15998: primära förmånerna var att minska behovet avut-      mk/mån (7 procent av 1 500 mk). För att tillämp-
15999: komststöd. En1igt statistiken över utkomststödet     ningen av sjä1vrisken för boendeutgifterna inte
16000: och en1igt de j)teliminära resultaten av uppfö1j-    skallleda till en orimlig situation för mottagaren
16001: 
16002: 
16003:                                                                                                        5
16004: KK 500/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                                Ministems svar
16005: 
16006: 
16007: av stödet, ingår i förordningen om utkomststöd       na. Ministeriet betonar att skälighetsprövningen
16008: (66/1998) en bestämmelse enligt viiken man i ut-     vid utkomststödet är på grund av stödets natur
16009: komststödets tilläggsdel undantagsvis kan beak-      enligt tradition stramare än vad skälighetsnor-
16010: ta även boendeutgifter som täcks med grundde-        mema för boendeutgiftema i bostadsbidraget är.
16011: len, dvs. i praktiken sänka eller slopa helt denna   Huvudregeln är att den del som ingår i boendeut-
16012: självrisk om 7 procent.                              giftemas grunddel samt dendel som skall beak-
16013:    Självrisken för olika förmåner har inte mång-     tas i tilläggsdelen räknas på basis av personens
16014: faldigats i samband med reformen, någon över-        eller familjens faktiska boendeutgifter med beak-
16015: lappning av självrisken har inte heller skett. Den   tande av skälighetsprövning." Ministeri et har
16016: självrisk om 359 mark för boendeutgiftema för        tills vidare inga detaljerade uppgifter om hur
16017: en person som får utkomststöd, som ingår i spörs-    kommunema följt denna rekommendation eller
16018: målets exempel, kan bero på att kommunen inte        noggranna uppgifter om huruvida skälighets-
16019: ansett att utkomststödstagarens alla boendeutgif-    prövningen beträffande boendeutgiftema har bli-
16020: ter är skäliga och att kommunen därför har god-      vit stramare eller lindrigare i kommunema.
16021: känt att endast en del av boendeutgiftema omfat-         Social- och hälsovårdsministeriet följer dock
16022: tas av utkomststödet.                                med hur lagen om utkomststöd tillämpas och hur
16023:    Social- och hälsovårdsministeriet har sänt        boendeutgiftema i anslutning till den beaktas i
16024: kommunema en handbok om utkomststöd (Soci-           kommunema. Två skilda uppföljningsutredning-
16025: al- och hälsovårdsministeriets handböcker            ar slutförs som bäst vid Stakes och Finlands
16026: 1998:3). Beträffande skälighetsprövningen för        Kommunförbund och de torde bli klara i år. Mi-
16027: boendeutgiftema ingår i handboken följande           nisteriet vidtar nödvändiga åtgärder efter att
16028: ställningstagande: "Kommunema har rätt att prö-      dessa utredningar blivit klara.
16029: va den nödvändiga storleken på boendeutgifter-
16030: 
16031: 
16032: Helsingforsden 15 oktober 1999
16033: 
16034:     Omsorgsminister Eva Biaudet
16035: 
16036: 
16037: 
16038: 
16039: 6
16040:                                                             KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk
16041: 
16042: 
16043: 
16044: 
16045:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 50111999 vp
16046: 
16047:                                              Paluumuuttajien verotuksellinen kohtelu
16048: 
16049: 
16050: 
16051: 
16052: Eduskunnan puhemiehelle
16053: 
16054: Kansanedustajat ovat vuosien ajan esittäneet ky-      kestää jopa vuosia ja kun eläke sitten tulee myös
16055: symyksiä hallitukselle paluumuuttajien verotus-       odotusajalta, siitä joutuu maksamaan kohtuutto-
16056: kohtelusta, mutta epäkohtia ei ole korjattu. Kär-     man kerta veron. Paluumuuttajat ovat useasti esit-
16057: jekkäimmät ongelmat liittyvät toisesta maasta         täneet toivomuksen, että kahdesta eri maasta saa-
16058: saatavien eläkkeiden verottamiseen. Pienituloi-       dut tulot erotettaisiin toisistaan, jolloin Ruotsista
16059: nen eläkeläinen joutuu ensin maksamaan Ruot-          saatavasta eläkkeestä maksettaisiin verot sinne ja
16060: sista saamastaan eläkkeestä tiettävästi Ruotsille     Suomesta saatavasta eläkkeestä Suomeen.
16061: 25 o/o:n veron ja lisäksi Suomelle erillisellä pro-
16062: sentilla Suomesta saamastaan eläkkeestä. Vero-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16063: prosentiksi muodostuu helposti korkeampi pro-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16064: sentti kuin Suomen tuloveroasteikko määräisi.         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16065: Lisäksi ongelmaksi koetaan se, että paluumuutta-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16066: ja joutuu maksamaan Suomelle sairausvakuutus-
16067: maksua Ruotsista saatavasta eläkkeestä, josta on            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16068: jo maksettu verot ja sairausvakuutusmaksu Ruot-             tyä saattaakseen paluumuuttajien edel-
16069: sille. Lisäksi ongelmatilanteita syntyy mm. sil-            lä esitetyt verotukselliset ongelmat lo-
16070: loin, kun eläkepäätöksen saaminen Ruotsista                 pultakin oikeudenmukaiseen ratkai-
16071:                                                             suun?
16072: 
16073: 
16074: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
16075: 
16076:     Tanja Karpela /kesk
16077: 
16078: 
16079: 
16080: 
16081:                                                                                                  Versio 2.0
16082: KK 501/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                               Ministerin vastaus
16083: 
16084: 
16085: 
16086: 
16087: Eduskunnan puhemiehelle
16088: 
16089: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     hän saa Suomesta työeläkettä ja/tai kansaneläket-
16090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      tä. Kun Suomessa verotetaan paluumuuttajan
16091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Suomesta saamaa eläketuloa, otetaan huomioon,
16092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-    että hänellä on tuloa myös Ruotsista. Tämä pe-
16093: pelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     rustuu verosopimuksen 25 artiklan määräykseen,
16094: sen KK 501/1999 vp:                                jota jäljempänä käsitellään tarkemmin.
16095:                                                       Edellä tarkoitettu "huomioon ottaminen" ta-
16096:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    pahtuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke)
16097:       tyä saattaakseen paluumuuttajien edel-       aluksi lasketaan yhteen Suomen tulon kanssa.
16098:       lä esitetyt verotukselliset ongelmat lo-     Verovelvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään
16099:       pultakin oikeudenmukaiseen ratkai-           tästä yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko
16100:       suun?                                        Suomen tuloverot olisivat yhteissummasta vä-
16101:                                                    hennysten tekemisen jälkeen. Kaksinkertainen
16102: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verotus syntyisi, jos nämä verot määrättäisiin ve-
16103: vasti seuraavaa:                                   rovelvolliselle. Näin ei kuitenkaan tehdä.
16104:                                                       Seuraavaksi em. Suomen tuloverot jaetaan
16105: Ruotsista saadusta eläkkeestä ei makseta tulo-     kahteen osaan, Suomesta saadun ja Ruotsista saa-
16106: veroja Suomessa                                    dun tulon suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vas-
16107: Suomessa asuvan henkilön Ruotsista saamasta        taava osa vähennetään em. tuloveroista, ja vero-
16108: eläkkeestä peritään Ruotsissa veroa lopullisena    velvollinen maksaa vain erotuksen. Kun valtion-
16109: lähdeverona 25 %:n verokannan mukaan. Tästä        verotus on progressiivista, kuten asiallisesti
16110: eläkkeestä ei Suomessa makseta tuloveroja. Poh-    myös kunnallisverotus silloin, kun tulosta teh-
16111: joismainen verosopimus vuodelta 1996 (SopS         dään eläketulovähennys ja/tai perusvähennys,
16112: 26/ 1997) antaa yksinomaisen verotusoikeuden       verovelvollinen tietenkin tällöin maksaa Suo-
16113: Ruotsille ja kieltää verottamisen Suomessa. Kun    mesta saadusta tulosta enemmän veroa kuin siinä
16114: paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä       tapauksessa, että tämä tulo olisi hänen ainoa tu-
16115: maksetaan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa, hän      lonsa. Toisaalta hänet kuitenkin vain asetetaan
16116: ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi.     samalle viivalle muiden Suomessa asuvien kans-
16117:    Pohjoismainen verosopimus ei estä vakuute-      sa, koska näin hän maksaa Suomesta saamastaan
16118: tun sairausvakuutusmaksun perimistä Ruotsin        tulosta Suomen veroa yhtä suuren osan kuin me-
16119: eläkkeestä, koska sopimus ei koske sairausva-      nisi veroa sellaiselta verovelvolliselta, jolla on
16120: kuutusmaksua eikä se siten vaikuta sairausva-      vastaavansuuruiset kokonaistulot pelkästään
16121: kuutusmaksun suorittamisvelvollisuuteen.           Suomesta.
16122:                                                       On totta, että Ruotsin tulo vaikuttaa Suomen
16123: Ruotsista saadun eläkkeen vaikutus Suomesta        tulosta menevään veroon. Samalla tavalla kuiten-
16124: saadusta tulosta menevään veroon                   kin vaikuttaa kaikki verovelvollisen saama lisä-
16125: Tilanteet, joissa paluumuuttajalla ei olisi Suo-   tulo. Jos esimerkiksi työelämässä vielä oleva saa
16126: mesta ansiotuloa, ovat harvinaisia. Tavallisesti   päätoimen lisäksi sivutuloja, hän maksaa myös
16127: 
16128: 
16129: 2
16130: Ministerin vastaus                                          KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk
16131: 
16132: 
16133: päätoimesta saadusta tulosta lopullisessa vero-       ovat suorittaneet sairausvakuutusmaksua. Kak-
16134: tuksessa veron suuremman prosentin mukaan,            sinkertaisen sairausvakuutusmaksun periminen
16135: kuin mitä hän maksaisi, jos lisätuloja ei olisi ol-   ei kuitenkaan ole mahdollista. Ensinnäkin sai-
16136: lut. Ennakkoperinnässä saatetaan käyttää kahta        rausvakuutusmaksua alettiin Ruotsissa periä siel-
16137: eri prosenttia, mutta lopullisessa verotuksessa tu-   lä asuviita luonnollisilta henkilöiitä vuonna 1993
16138: lot lasketaan yhteen ja vero määrätään yhteis-        - viitisentoista vuotta sen jälkeen kun tästä
16139: summasta. Jos lisätulo on ollut huomattava, pää-      maksusta oli jo kertaalleen luovuttu 1970-luvul-
16140: toimesta saadun tulon veroprosentti voi alkuti-       la. Henkilöiltä, jotka eivät asu Ruotsissa, ei siel-
16141: lanteesta riippuen nousta oleellisesti: kaksinker-    lä kuitenkaan peritä sairausvakuutusmaksua, jo-
16142: taiseksi ja suuremmaksikin. Tässäkään ei ole          ten Suomeen muuttaneilta eläkkeensaajilta ei pe-
16143: kyse kaksinkertaisesta verotuksesta, vaan pelkäs-     ritä Ruotsin sairausvakuutusmaksua. Toiseksi
16144: tään siitä, että veroprosentti on sitä korkeampi,     Suomessa asuvat henkilöt suorittavat- 1960-lu-
16145: mitä suuremmat tulot ovat.                            vulta alkaen - sairausvakuutusetuuksiin oikeu-
16146:                                                       tettuina vakuutetun sairausvakuutusmaksua.
16147: Eläketulovähennys ja perusvähennys                    Kummassakin maassa vakuutetun sairausvakuu-
16148: Verovelvolliset kiinnittävät progressiovaikutuk-      tusmaksut ovat veronluonteisia maksuja, jotka
16149: seen huomiota erityisesti tilanteissa, joissa Suo-    eivät työeläkemaksujen tapaan ole tulevaisuu-
16150: men tulo on niin pieni, että pelkästään sen perus-    teen säästettyä etuutta. Suomessa asuva eläk-
16151: teella verovelvollinen saisi eläketulovähennyk-       keensaaja saa täältä sairaanhoitopalvelut ja sai-
16152: sen/suuremman eläketulovähennyksen ja/tai pe-         rausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Nämä
16153: rusvähennyksenlsuuremman perusvähennyksen.            etuudet rahoitetaan osittain verovaroin, osittain
16154:    Eläketulovähennys ja perusvähennys myönne-         erikseen perittävin sairausvakuutusmaksuin.
16155: tään vain henkilöille, joilla on pienehköt tulot.         Sairausvakuutusmaksunkaan osalta ei tapah-
16156: Vähennykset ovat siten luonteeltaan sosiaalisia       du kaksinkertaista maksamista, koska paluu-
16157: ja henkilön taloudellisesta tilanteesta riippuvai-    muuttajalta ei kanneta tällaista maksua Ruotsis-
16158: sia. Henkilön taloudelliseen tilanteeseen ei vai-     sa.
16159: kuta se, mistä maasta hän saa tulonsa, vaan se,
16160: paljonko hän niitä saa. Tästä johtuu, että ulko-      Poikkeustapauksia        koskeva      tuloverolain
16161: maantulo vaikuttaa näiden vähennysten myöntä-         136 §:n muutos
16162: miseen ja määrään samalla tavalla kuin kotimai-       Ennen vuotta 1997 oli eräissä tilanteissa mahdol-
16163: nenkin tulo.                                          lista, että paluumuuttajan kokonaisverorasitus
16164:                                                       muodostui suuremmaksi kuin henkilöllä, jolla oli
16165: Ruotsista saadun eläkkeen perusteella makse-          sama kokonaistulo Suomesta.
16166: taan Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-                Tuloverolain         136 §:n         muutoksen
16167: maksu                                                 (24.7.1997/707) jälkeen Suomi luopuu osasta
16168: Vaikka ruotsalaisesta eläkkeestä ei Suomessa          omaa veroaan tilanteessa, jossa pienituloisen pa-
16169: mene tuloveroja, eläkkeen perusteella määrätään       luumuuttajan kokonaisverorasitus muodostuu
16170: kuitenkin Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-        suuremmaksi kuin saman tulon pelkästään Suo-
16171: maksu samoin kuin Suomesta saadun ansiotulon          mesta saavan kokonaisverorasitus. Tämä on kat-
16172: perusteella. Edellä on jo todettu, että verosopi-     sottava kohtuulliseksi, vaikka tilanne johtuukin
16173: mukset eivät koske tätä maksua, eivätkä siten voi     Ruotsin verotuksen korkeammasta tasosta. Muu-
16174: estää sen perimistä.                                  tosta sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta
16175:    Ruotsista Suomeen muuttaneiden eläkeläispa-        1997 toimitetussa verotuksessa.
16176: luumuuttajien keskuudessa on herännyt - to-              Lainmuutoksen jälkeen on esiintynyt yksittäi-
16177: sin perusteettomasti - epäilyjä siitä, että heiltä    siä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläke-
16178: perittäisiin kaksinkertaisesti sairausvakuutus-       tuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen
16179: maksua, koska he Ruotsissa työssäoloaikanaan          osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän
16180: 
16181:  15   200661
16182:                                                                                                         3
16183: KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                   Ministerin vastaus
16184: 
16185: 
16186: olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään        vältä vuodelta, jaksotetaan tulo kolmelle vuodel-
16187: Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut          le.
16188: kysymyksessä henkilö, jolle tuloverolain                   Jos jaksottaminen ei ole edullinen verovelvol-
16189: 136 §:n mukaisen alennuksen jälkeen ei mak-            liselle, saattaa tulontasaus lieventää kertatulosta
16190: suunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin          johtuvaa verorasitusta. Tulontasauksella lieven-
16191: kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtu-         netään valtion tuloveron progressiivisuutta
16192: nut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta.
16193: Tätä Ruotsin verotusta Suomi ei ole enää voinut        Syy vapautusmenetelmässä olevaan progres-
16194: lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella       sioehtoon
16195: on verotuksen kohtuullistamiseksi.                     Kun ansiotulojen verotus Suomessa on progres-
16196:                                                        siivista, sellainen Suomessa asuva henkilö, joka
16197: Jaksottaminen ja tulontasaus                           saa osan tulostaan muualta kuin Suomesta, mak-
16198: Ruotsista saatuihin eläkkeisiin, jotka maksetaan       saisi veroa yhteensä vähemmän kuin sellainen,
16199: kertasuorituksena usealta vuodelta, voidaan eläk-      joka saa samat tulot pelkästään Suomesta, jollei
16200: keen saajan vaatimuksesta soveltaa tuloverolais-       Suomi ottaisi vieraissa valtioissa verotettua tu-
16201: sa olevia eläkkeidenjaksottamista (112 §)tai tu-       loa lainkaan huomioon. Ei voida pitää toivottava-
16202: lontasausta (128 ja 129 §) koskevia säännöksiä         na ilmiönä sitä, että ulkomaista tuloa ei millään
16203: samoin kuin vastaaviin Suomesta saatuihin eläk-        tavoin otettaisi Suomessa huomioon. Verosopi-
16204: keisiin.                                               muksissaan Suomi soveltaakin edellä kuvailtua
16205:    Verotuksessa jaksottaminen toimitetaan niin,        progressioehtoa.
16206: että verojen määrä mahdollisimman hyvin vastai-
16207: si sitä verojen määrää, joka olisi ollut suoritetta-   Lopuksi
16208: va, jos kukin eläke-erä olisi maksettu ajallaan.       Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä
16209: Jos jaksotettava eläke on maksettu pitemmältä          ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja
16210: ajalta kuin verovuodelta ja kahdelta sitä edeltä-      Karpelan tarkoittamassa asiassa.
16211: 
16212: 
16213: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
16214: 
16215:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
16216: 
16217: 
16218: 
16219: 
16220: 4
16221: Ministems svar                                              KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk
16222: 
16223: 
16224: 
16225: 
16226: Tili riksdagens talman
16227: 
16228: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             folkpension i Finland. När den pensionsinkomst
16229: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-      som en återflyttare får i Finland beskattas i Fin-
16230: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      land beaktas inkomstema från Sverige. Detta
16231: man Tanja Karpela /cent undertecknade spörs-          grundar sig på en bestämmelse i artikel 25 i skat-
16232: mål SS 50111999 rd:                                   teavtalet som behandlas utförligare nedan.
16233:                                                           Det "beaktande" som avses ovan sker så att ut-
16234:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          landsinkomsten (pensionen från Sverige) först
16235:       för att de beskattningsproblem för åter-        räknas samman med den inkomst som fås i Fin-
16236:       jlyttare som relateras ovan äntligen            land. Från denna summa görs de avdrag som den
16237:       skallfå en rättvis lösning?                     skattskyldige har rätt till. Sedan räknas det ut hur
16238:                                                       stor inkomstskatten i Finland skulle vara efter av-
16239: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       dragen. Dubbelbeskattning skulle uppkomma om
16240: föra följande:                                        dessa skatter påfördes den skattskyldige. Så sker
16241:                                                       dock inte.
16242: 1 Finland belalas inte inkomstskatt på pensio-           1 nästa steg delas den finska inkomstskatten in
16243: ner från Sverige                                      i två delar i proportion till den inkomst som fås i
16244: På pension som en person som är bosatt i Finland      Finland och inkomsten från Sverige. Den del som
16245: får från Sverige tas i Sverige ut skatt i form av     motsvarar inkomsten från Sverige avräknas från
16246: slutlig källskatt enligt en skattesats om 25 %. In-   den ovan nämnda inkomstskatten, och den skatt-
16247: komstskatt på pensionen i fråga betalas inte i Fin-   skyldige betalar bara differensen. Eftersom stats-
16248: land. Det nordiska skatteavtalet från 1996            beskattningen är progressiv, vilket också kom-
16249: (FördrS 26/ 1997) ger Sverige ensamrätt till be-      munalbeskattningen sakligt sett är när pensions-
16250: skattning och förbjuder beskattning i Finland.        inkomstavdrag och/eller grundavdrag görs från
16251: Eftersom inkomstskatt på pension som en åter-         inkomsten, betalar den skattskyldige givetvis då
16252: flyttare får från Sverige betalas enbart i Sverige    större skatt på den inkomst som han eller hon får i
16253: råkar pensionstagaren inte ut för dubbelbeskatt-      Finland än i det fall att denna inkomst skulle vara
16254: ning.                                                 den skattskyldiges enda inkomst. Å andra sidan
16255:    Det nordiska skatteavtalet förhindrar inte att     försätts den skattskyldige bara i samma utgångs-
16256: den försäkrades sjukförsäkringspremie tas ut på       läge som alla andra som är bosatta i Finland, ef-
16257: pension från Sverige, eftersom avtalet inte gäller    tersom han eller hon då på inkomst som fås i Fin-
16258: sjukförsäkringspremier och därmed inte inverkar       land i finsk skatt betalar en lika stor andel som
16259: på skyldigheten att betala sjukförsäkringspremie.     skulle gå till skatt för en sådan skattskyldig som
16260:                                                       får motsvarande sammanlagda inkomster enbart i
16261: Hur pension som fås från Sverige inverkar på          Finland.
16262: skatten på inkomst som fås i Finland                     Det är sant att inkomster från Sverige inverkar
16263: Sådana situationer där återflyttaren inte har nå-     på den skatt som måste betalas på inkomster som
16264: gon förvärvsinkomst i Finland är sällsynta. Van-      fås i Finland. På samma sätt inverkar emellertid
16265: ligtvis får återflyttaren arbetspension och/eller     alla extra inkomster som den skattskyldige får.
16266: 
16267: 
16268:                                                                                                         5
16269: KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                       Ministems svar
16270: 
16271: 
16272: Om exempelvis någon som fortfarande är aktiv i         fog - väckts misstankar om att dubbel sjukför-
16273: arbetslivet utöver sin huvudsyssla får biinkom-        säkringspremie tas ut av dem, eftersom de har be-
16274: ster betalar han eller hon också på sina inkomster     talt sjukförsäkringspremie (i Sverige kallad sjuk-
16275: av huvudsyssla skatt vid den slutliga beskattning-     försäkringsavgift) under den tid då de arbetade i
16276: en enligt en högre procentsats än om inga extra        Sverige. Det är dock inte möjligt att ta ut dubbel
16277: inkomster hade funnits. Vid förskottsuppbörden         sjukförsäkringspremie. För det första började
16278: är det möjligt att använda två olika procentsat-       man i Sverige 1993 ta ut sjukförsäkringsavgift av
16279: ser, men vid den slutliga beskattningen räknas in-     fysiska personer som är bosatta i landet, dvs. om-
16280: komstema samman och skatten bestäms utifrån            kring 15 år efter det att avgiften redan hade slo-
16281: summan. Om extrainkomsten har varit betydan-           pats på 1970-talet. Sjukförsäkringsavgift tas
16282: de kan skattesatsen för inkomsten av huvudsyss-        emellertid inte ut av personer som inte är bosatta
16283: lan beroende på begynnelsesituationen stiga            i Sverige, så den tas inte ut av pensionstagare
16284: kraftigt, till den dubbla och mer än så. Inte heller   som flyttat till Finland. För det andra betalar per-
16285: här är det fråga om dubbelbeskattning utan en-         soner som är bosatta i Finland den försäkrades
16286: bart om att skattesatsen är desto högre ju större      sjukförsäkringspremie, eftersom de är berättiga-
16287: inkomstema är.                                         de till sjukförsäkringsförmåner, och denna pre-
16288:                                                        mie har tagits ut ända sedan 1960-talet. 1 vartde-
16289: Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag                  ra landet är den försäkrades sjukförsäkringspre-
16290: De skattskyldiga fåster vikt vid progressionsver-      mier avgifter av skattenatur som inte i likhet med
16291: kan i synnerhet i sådana situationer där den in-       arbetspensionsavgifter är förmåner som sparas
16292: komst de får i Finland är så liten att den skatt-      för framtiden. En pensionstagare som är bosatt i
16293: skyldige enbart utifrån den skulle få pensions-        Finland får här sjukvårdstjänster och ersättning-
16294: inkomstavdrag/större       pensionsinkomstavdrag       ar enligt sjukförsäkringslagen. Dessa förmåner
16295: och/eller grundavdrag/större grundavdrag.              finansieras delvis med skattemedel, delvis ge-
16296:    Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag be-           nom sjukförsäkringspremier som tas ut separat.
16297: viljas endast personer som har tämligen låga in-          Inte heller sjukförsäkringspremien betalas
16298: komster. Avdragen är därför av social natur och        dubbelt, eftersom ingen sådan avgift tas ut i
16299: beroende av personens ekonomiska ställning. En         Sverige av återflyttare.
16300: persons ekonomiska ställning påverkas inte av
16301: från vilket land han eller hon får sin inkomst utan    Å.ndring av 136 § inkomstskattelagen (undan-
16302: av hur stor inkomsten är. Detta är orsaken till att    tagsfall)
16303: utlandsinkomster påverkar beviljandet och be-          Före 1997 var det i vissa situationer möjligt att
16304: loppet av dessa avdrag på samma sätt som inhem-        den sammanlagda skattebördan blev större för en
16305: ska inkomster.                                         återflyttare än för en person som fick samma to-
16306:                                                        talinkomst i Finland.
16307: Den försäkrades sjuliförsäkringspremie i Fin-             Efter en ändring av 136 § inkomstskattelagen
16308: land belalas på basis av pension från Sverige          (24.7.1997/707) avstår Finland från en del av sin
16309: Trots att finsk inkomstskatt inte betalas på           egen skatt i situationer där den sammanräknade
16310: svensk pension påförs dock den försäkrades sjuk-       skattebördan för en återflyttare med små inkom-
16311: försäkringspremie i Finland utgående från pensi-       ster blir större än den sammanräknade skattebör-
16312: onen på samma sätt som när det gäller förvärvs-        dan för en person som får samma inkomst enbart i
16313: inkomst som fås i Finland. Ovan har det redan          Finland. Detta bör anses vara rimligt, trots att si-
16314: konstaterats att skatteavtalen inte gäller denna       tuationen beror på att beskattningen är strängare i
16315: premie och att de därmed inte kan förhindra utta-      Sverige. Ändringen tillämpades första gången
16316: get av den.                                            vid beskattningen för 1997.
16317:    Bland pensionärer som flyttat tillbaka till Fin-       Efter lagändringen har det förekommit enskil-
16318: land från Sverige har det - visserligen utan           da fall där en person som får pensionsinkomst
16319: 
16320: 6
16321: Ministems svar                                               KK 50111999 vp- Tanja Karpela /kesk
16322: 
16323: 
16324: från både Sverige och Finland har råkat i en min-      året och de två åren före det, periodiseras in-
16325: dre fördelaktig ställning i fråga om den samman-       komsten för tre år.
16326: lagda skattebördan än om han eller hon hade fått          Om periodiseringen inte är fördelaktig för den
16327: motsvarande sammamäknade inkomst bara i Fin-           skattskyldige, kan inkomstutjämning lindra den
16328: land. 1 dessa fall har det i allmänhet varit fråga     skattebörda som följer av engångsinkomsten.
16329: om en person hos viiken finsk inkomstskatt inte        Med hjälp av inkomstutjämningen lindras den
16330: alls debiteras efter den nedsättning som avses i       statliga inkomstskattens progressivitet.
16331: 136 § inkomstskattelagen, varvid den samman-
16332: lagda skattebördans ofördelaktighet har berott         Skälet tili progressionsvillkoret i befrie/seme-
16333: enbart på den höga svenska skattesatsen. Denna         toden
16334: svenska beskattning har Finland inte längre kun-       Eftersom förvärvsinkomstbeskattningen i Fin-
16335: nat lindra med hjälp av de medel för att göra be-      land är progressiv skulle en person som är bosatt
16336: skattningen skäligare som Finland förfogar över.       i Finland och som får en del av sina inkomster
16337:                                                        från något annat land än Finland i sammamäk-
16338: Periodisering och inkomstuijämning                     nad skatt betala mindre än en person som får
16339: På pensioner från Sverige som betalas i ett för allt   samma inkomster enbart i Finland, om Finland
16340: för en tid av flera år kan på yrkande av pensions-     inte alls beaktade inkomster som beskattas i
16341: tagaren tillämpas periodisering av pensionsin-         främmande stater. Det kan inte betraktas som ett
16342: komst enligt 112 § inkomstskattelagen eller in-        önskvärt fenomen att utländska inkomster inte
16343: komstutjämning enligt 128 och 129 § inkomst-           alls skulle beaktas i Finland. 1 sina skatteavtal
16344: skattelagen, alldeles som på motsvarande pensio-       tillämpar Finland därför det ovan relaterade
16345: ner som fås i Finland.                                 progressionvillkoret.
16346:    Vid beskattningen sker periodiseringen så att
16347: skattebeloppet så väl som möjligt motsvarar det        Tili sist
16348: skattebelopp som skulle ba bort betalas om varje       Med stöd av vad som anförts ovan ser regeringen
16349: pensionsrat hade betalats i tid. Om periodiserad       ingen anledning att vidta ytterligare åtgärder i
16350: pension har betalats för en längre tid än skatte-      den angelägenhet som riksdagsman Karpela av-
16351:                                                        ser.
16352: 
16353: 
16354: 
16355: Helsingfors den 19 oktober 1999
16356: 
16357:     Minister Suvi-Anne Siimes
16358: 
16359: 
16360: 
16361: 
16362:                                                                                                       7
16363:                                                            KK 502/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
16364: 
16365: 
16366: 
16367: 
16368:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 502/1999 vp
16369: 
16370:                                             Esiopetusta antavien kelpoisuusehdot
16371: 
16372: 
16373: 
16374: 
16375: Eduskunnan puhemiehelle
16376: 
16377: Esiopetuksesta on tulossa lakisääteistä toimin-      kasvattajatutkinnon suorittanutta ammattilaista.
16378: taa. Hallitus on parhaillaan ratkaisemassa sitä,     He ovat vuosien mittaan saaneet myös työn kaut-
16379: mitkä kelpoisuusehdot asetetaan esiopetusta an-      ta vankan osaamisen päiväkodeissa tapahtuvaan
16380: taville. Nykyisin päiväkodin opettajan kelpoi-       opetus toimeen.
16381: suudet määritellään asetuksessa sosiaalihuollon
16382: työntekijöiden kelpoisuuksista. Siinä sosiaali-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16383: kasvattaja- ja lastentarhanopettajatutkinnot ovat    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16384: kelpoisuudeltaan täysin rinnasteisia. Nyt kelpoi-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16385: suudet aiotaan tiettävästi määritellä koululain-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16386: säädännön puolella, ja siellä taas koulua koske-
16387: vien säädösten mukaan esiopetuskelpoisuus on               Miten hallitus turvaa sen, että lastentar-
16388: lastentarhanopettajilla ja luokanopettaj illa.             hanopettajina jo toimineet ja sosionomi-
16389:    Suomessa toimii tiettävästi lastentarhanopet-           tutkinnon (AMK) suorittavat saavat oi-
16390: tajina tai päiväkotienjohtajina noin 1 400 sosiaa-         keuden antaa esiopetusta päiväkodeis-
16391: lialan ammattikorkeakoulututkinnon ja sosiaali-            sa?
16392: 
16393: 
16394: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
16395: 
16396:     Tanja Karpela /kesk
16397: 
16398: 
16399: 
16400: 
16401:                                                                                               Versio 2.0
16402: KK 502/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                 Ministerin vastaus
16403: 
16404: 
16405: 
16406: 
16407: Eduskunnan puhemiehelle
16408: 
16409: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siaalikasvattajan ja ammattikorkeakoulussa so-
16410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sionomin tutkinnon suorittaneet henkilöt olisivat
16411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kelpoisia toimimaan opettajina kahden vuoden
16412: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-       ajan lain voimaantulosta eli heinäkuun 2002 lop-
16413: pelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        puun. Tarkoituksena on järjestää noin 15 opinto-
16414: sen KK 502/1999 vp:                                   viikon laajuista esiopetukseen perehdyttävää täy-
16415:                                                       dennyskoulutusta, jonka suorittamalla mainitut
16416:        Miten hallitus turvaa sen, että lastentar-     sosiaalikasvattajan tai sosionomin koulutuksen
16417:        hanopettajina jo toimineet ja sosionomi-       suorittaneet henkilöt saisivat yleisen pätevyyden
16418:        tutkinnon (AMK) suorittavat saavat oi-         esiopetuksen opettajan tehtäviin. Pätevyyden
16419:        keuden antaa esiopetusta päiväkodeis-         tuottavaan täydennyskoulutukseen voitaisiin ot-
16420:        sa?                                            taa myös ennen vuotta 2000 ammattikorkeakou-
16421:                                                       luun sosionomin tutkintoa suorittamaan valittu
16422: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        henkilö. Myös jo aikaisemmin suoritetut esiope-
16423: ti seuraavaa:                                        tukseen suuntautuvat erilliset opinnot voitaisiin
16424: Hallitus on antanut 1.10.1999 eduskunnalle esi-      hyväksyä kelpoisuuden tuottaviksi opinnoiksi.
16425: tyksen esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi            Säännökset esiopetusta antavan opettajan kel-
16426: (HE 91/1999 vp). Uudistus merkitsee maksuuo-         poisuusvaatimuksista on tarkoitus ottaa opetus-
16427: man esiopetuksen järjestämistä kuusivuotiaiden       toimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista an-
16428: ikäluokalle. Uudistus on tarkoitus käynnistää        nettuun asetukseen (986/1998). Asetusta muute-
16429: 1.8.2000. Oikeus esiopetukseenja kattava järjes-     taan sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt
16430: tämisvelvollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 al-    esiopetusuudistusta koskevat lait. Asetuksessa
16431: kaen. Esiopetusta tulee antaa vähintään 700 tun-     on tarkoitus säätää vain varsinaisen opettajan
16432: tia. Kunnat voivatjärjestää esiopetuksen kouluis-    kelpoisuusvaatimuksista. Sen sijaan asetuksella
16433: sa tai päivähoidon yhteydessä päiväkodeissa tai      ei säädettäisi muun esiopetukseen osallistuvan
16434: muissa esiopetuksen järjestämiseen soveltuvissa      tai opetuksessa avustavan henkilöstön pätevyy-
16435: paikoissa.                                           destä, vaan muulta henkilöstöitä vaadittavasta
16436:     Hallituksen esityksen mukaan kelpoisia toimi-    koulutuksesta ja muusta pätevyydestä päättäisi
16437: maan esiopetuksen opettajan tehtävissä olisivat      asianomainen kunta tai muu opetuksen järjestä-
16438: luokanopettajan koulutuksen suorittaneet henki-      jä. Jos esiopetusta annettaisiin päivähoidon yh-
16439: löt. Erillisessä opetusryhmässä esiopetusta voisi-   teydessä, muulta henkilöstöitä kuin opettajalta
16440: vat antaa myös lastentarhanopettajan koulutuk-       vaadittavasta kelpoisuudesta olisi kuitenkin voi-
16441: sen suorittaneet henkilöt. Luokanopettajan jalas-    massa, mitä sosiaalihuollon ammatillisen henki-
16442: tentarhanopettajan koulutuksen suorittaneiden li-    löstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa
16443: säksi hallituksen tarkoituksena on esittää, että     (804/1992) säädetään. Mainitun asetuksen 4 §:n
16444: päivähoidon tehtävissä lain voimaan tullessa toi-    mukaan muun ohella sosiaalikasvattajat voisivat
16445: mivat tai kolmen vuoden ajan ennen lain voi-         osallistua vastaisuudessakin ilman täydennys-
16446: maantuloa vähintään vuoden ajan toimineet so-        koulutusta esiopetukseen erilaisissa varsinaisen
16447: 
16448: 
16449: 2
16450: Ministerin vastaus                                            KK 502/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
16451: 
16452: 
16453: opettajan työtä tukevissa opetus- ja kasvatusteh-        sosionomikoulutus ovat luonteeltaan ja raken-
16454: tävissä.                                                 teeltaan laaja-alaisia, sosiaalityön koko kentälle
16455:     Esiopetusta varten hyväksytään valtakunnal-          valmentavia. Esiopetuksen sisältöjen kannalta
16456: listen perusteiden mukaan paikalliset opetus-            merkityksellisten monialaisten opintojen sekä
16457: suunnitelmat, joita noudatetaan opetuksessa. Esi-        ikäkausi-ja ainedidaktisten opintojen määrä on
16458: opetuksessa ei ole oppiainejakoa, mutta esiope-          näissä tutkinnoissa melko vähäinen.
16459: tus sisältää seuraavat sisältöalueet kieli ja kom-           Hallituksen tarkoituksena on siis edellä tode-
16460: munikaatio, matemaattiset käsitteet, luonto- ja          tulla tavalla turvata päivähoidon tehtävissä toi-
16461: ympäristötieto, uskonto, etiikka, liikunta, ter-         mivien sosiaalikasvattajienja sosionomien (amk)
16462: veys sekä eri taidemuodot Esiopetuksessa ta-             asema esiopetusuudistuksen yhteydessä. Jotta
16463: voitteena on luoda eheytettyjä, kokonaisuuksiin          sosiaalikasvattajat ja sosionomit (amk) voisivat
16464: rakentuvia oppimistilanteita, joissa ilmiöitä tar-       siirtymäkauden jälkeenkin toimia opettajan teh-
16465: kastellaan ja selitetään luontevasti eri teemojen        tävissä, heiltä edellytetään kuitenkin täydennys-
16466: ja projektitöiden avulla. Oppimistilanteessa pyri-       koulutuksen suorittamista. Ilman täydennyskou-
16467: tään toimimaan ongelmakeskeisesti vapaasti tut-          lutustakin sosiaalikasvattajat ja sosionomit
16468: kien ja kokeillen.                                       (amk) voivat osallistua varsinaisen opettajan tu-
16469:     Laadukkaan esiopetuksen takaamiseksi on tär-         kena ja apuna esiopetuksen eri tehtäviin. Esiope-
16470: keää, että opettajalla on riittävät valmiudet ope-       tusuudistus koskee kuusivuotiaille lapsille annet-
16471: tussuunnitelmapohjaiseen työskentelyyn ja ope-           tavaa vähintään 700 tunnin laajuista opetusta.
16472: tussuunnitelmien laatimiseen ja kehittämiseen            Esiopetusuudistus ei muilta osin vaikuta sosiaali-
16473: sekä arviointiin. Lisäksi opettajalla tulee olla riit-   kasvattajien, sosionomien (amk) ja muun päivä-
16474: tävä sisällöllinen sekä ikäkausi- ja ainedidakti-        hoidon henkilöstön asemaan, tehtäviin ja kelpoi-
16475: nen tietämys inhimillisen tiedon perusmuodois-           suuksiin. Lasten päivähoidosta annetussa laissa
16476:  ta. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan            säädetty subjektiivinen oikeus päivähoitoon säi-
16477: koulutus antavat hallituksen mielestä parhaat            lyy edelleenkin perusopetuksen alkamiseen saak-
16478: valmiudet edellä todettuihin tehtäviin. Sosiaali-        ka.
16479:  kasvattajan tutkinto ja ammattikorkeakoulujen
16480: 
16481: 
16482: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
16483: 
16484:     Opetusministeri Maija Rask
16485: 
16486: 
16487: 
16488: 
16489:                                                                                                          3
16490: KK 502/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                      Ministerns svar
16491: 
16492: 
16493: 
16494: 
16495: Tili riksdagens talman
16496: 
16497: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       examen eller socionomexamen vid yrkeshögsko-
16498: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      Ia och som arbetar i dagvårdsuppgifter när 1agen
16499: statsrådet översänt föijande av riksdagsman          träder i kraft eller som under tre år före ikraftträ-
16500: Tanja Karpeia /cent undertecknade skriftliga         dandet har arbetat minst ett år i dagvårdsuppgif-
16501: spörsmåi SS 502/1999 rd:                             ter skall vara behöriga att arbeta som Iärare un-
16502:                                                      der två år efter ikraftträdandet, dsv. till utgången
16503:        Hur ämnar regeringen se tili att de per-      av juii 2002. Avsikten är att ordna fortbiidning
16504:        soner som redan har arbetat som barn-         om ca 15 studieveckor som ger fördjupade insik-
16505:        trädgårdslärare och som avlägger soci-        ter i förskoieundervisningen. Genom att siutföra
16506:        onomexamen (YH) skall få rätt att med-        den kan nämnda personer med sociaipedagog-
16507:        dela förskoleundervisning i daghem-           eller socionomutbiidning få allmän behörighet
16508:        men?                                          för uppgifter som Iärare inom förskoieundervis-
16509:                                                      ningen. Också en person som före år 2000 anta-
16510: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-      gits till yrkeshögskoia för att avlägga socionom-
16511: föra fö1jande:                                       examen kan antas till behörighetsgivande fort-
16512: Regeringen aviät 1.10.1999 en proposition till       biidning. Också tidigare separata studier med in-
16513: riksdagen med försiag till Iagstiftning om för-      riktning på förskoieundervisning skall godkän-
16514: skoieundervisning (RP 91/1999 rd). Reformen          nas som behörighetsgivande studier.
16515: innebär att det ordnas avgiftsfri förskoieunder-        Avsikten är att bestämmeiser om behörighets-
16516: visning för sexåringarna. Reformen skall in1edas     villkoren för Iärare som meddeiar förskoieunder-
16517: 1.8.2000. Rätten till förskoieundervisning och en    visning skall tas in i förordningen om behörig-
16518: heitäckande skyidighet för kommunerna att ord-       hetsvillkoren för personai inom undervisningsvä-
16519: na den träder i kraft 1.8.2001. Förskoieundervis-    sendet (986/1998). Förordningen ändras efter det
16520: ning skall ges under minst 700 timmar. Kommu-        att riksdagen har antagit de lagar som gäller för-
16521: nerna kan ordna förskoieundervisning i skoior ei-    skoieundervisningen. Avsikten är att i förord-
16522: Ier i samband med dagvården i daghem eller på        ningen bestämma endast om behörighetsvillko-
16523: andra piatser som Iämpar sig för förskoieunder-      ren för egentliga Iärare. Genom förordning skall
16524: visning.                                             däremot inte bestämmas om behörigheten för an-
16525:    Eniigt propositionen skall personer som ge-       nan personai som deltar i eller bistår vid förs-
16526: nomgått kiassiärarutbiidning vara behöriga att       koieundervisningen, utan kommunen i fråga ei-
16527: arbeta i Iäraruppgifter inom förskoieundervis-       Ier någon annan utbiidningsanordnare skall fatta
16528: ningen. När det gäller förskoieundervisning som      besiut om utbiidning och annan behörighet som
16529: ges i en särskiid undervisningsgrupp kan under-      fordras av den övriga personalen. Om förskoie-
16530: visningen också meddeias av personer med barn-       undervisning ges i samband med dagvården gäl-
16531: trädgårdsiärarutbiidning. Utöver dem som ge-         Ier dock om behörigheten för annan personai än
16532: nomgått kiassiärar- eller barnträdgårdsiärarut-      Iärare vad som bestäms i förordningen om behö-
16533: biidning har regeringen för avsikt att föresiå att   righetsvillkoren för yrkesutbiidad personai inom
16534: också personer som har aviagt sociaipedagog-         sociaivården (804/1992). Eniigt nämnda förord-
16535: 
16536: 
16537: 4
16538: Ministems svar                                              KK 502/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
16539: 
16540: 
16541: nings 4 § kan bl.a. socialpedagoger även i fram-       de bästa förutsättningama för ovan nämnda upp-
16542: tiden utan fortbildning delta i förskoleundervis-      gifter. Socialpedagogexamen och socionomut-
16543: ningen i olika undervisnings- och fostringsupp-        bildningen vid yrkeshögskoloma är till sin natur
16544: gifter som stöder den egentliga lärarens arbete.       och uppbyggnad omfattande och förbereder för
16545:     Utgående från de riksomfattande grundema           hela socialsektom. Omfattningen av de tvärsek-
16546: godkänns lokala läroplaner för förskoleundervis-       toriella, åldersrelaterade och ämnesdidaktiska
16547: ningen vilka iakttas i undervisningen. 1 förskole-     studier som är av betydelse för innehållet i för-
16548: undervisningen förekommer ingen ämnesindel-            skoleundervisningen är rätt ringa i dessa exami-
16549: ning, men följande ämnesområden skall ingå i           na.
16550: den: språk och kommunikation, matematisk be-              Regeringen har således för avsikt att på ovan
16551: greppsorientering, natur- och miljökunskap, reli-      relaterat sätt i samband med förskoleundervis-
16552: gion, etik, gymnastik, hälsa samt olika konstfor-      ningsreformen trygga ställningen för de socialpe-
16553: mer. Målet i förskoleundervisningen är att skapa       dagoger och socionomer (yh) som arbetar i dag-
16554: en inlämingssituation som är baserad på helheter       vårdsuppgifter. För att socialpedagogema och
16555: där fenomen granskas och förklaras naturligt           socionomema (yh) också efter övergångsperio-
16556: med hjälp av tema- och projektarbeten. 1 inlär-        den skall kunna arbeta i läraruppgifter måste de
16557: ningssituationen står en problemorienterande in-       dock genomgå fortbildning. Även utan fortbild-
16558: riktning med fria undersökningar och experi-           ning kan socialpedagogema och socionomema
16559: ment i förgrunden.                                     (yh) delta i olika uppgifter inom förskoleunder-
16560:     För att garantera en kvalitativ förskoleunder-     visningen som den egentliga lärarens hjälp och
16561:  visning är det viktigt att läraren har tillräckliga   stöd. Förskoleundervisningsreformen gäller un-
16562:  fårdigheter att arbeta utgående från en läroplan      dervisning om minst 700 timmar som ges sexåri-
16563:  och förmåga att utarbeta, utveckla och utvärdera      ga bam. Till andra delar påverkar reformen inte
16564:  läroplaner. Dessutom skallläraren ha tillräckliga     socialpedagogemas, socionomemas (yh) eller
16565:  innehållsliga kunskaper, kännedom om olika ål-        den övriga dagvårdspersonalens ställning, upp-
16566:  dersskeden samt ämnesdidaktisk kompetens när          gifter och behörighet. Den subjektiva rätt till
16567:  det gäller de grundläggande formema för mänsk-        dagvård som föreskrivs i lagen om bamdagvård
16568:  lig kunskap. Klasslärar- och bamträdgårdslärar-       kvarstår fortfarande tills bamet inleder den
16569:  utbildningen ger enligt regeringens uppfattning       grundläggande utbildningen.
16570: 
16571: 
16572: 
16573: Helsingfors den 6 oktober 1999
16574: 
16575:      Undervisningsminister Maija Rask
16576: 
16577: 
16578: 
16579: 
16580:                                                                                                       5
16581:                                                                   KK 503/1999 vp- Kirsi Piha /kok
16582: 
16583: 
16584: 
16585: 
16586:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 503/1999 vp
16587: 
16588:                                              Euroopan unionin ulkopuolelle vietävien elä-
16589:                                              vien eläinten vientituet
16590: 
16591: 
16592: 
16593: 
16594: Eduskunnan puhemiehelle
16595: 
16596: Sekä Suomessa että muualla ED-maissa ja mm.           vie eläviä eläimiä muualle teurastettavaksi, olisi
16597: Euroopan parlamentissa on oikeutetusti kiinnitet-     asian esilletuonti puheenjohtajamaana varsin
16598: ty lisääntyvää huomiota eläinten oikeuksiin ja        luonnollista.
16599: kohteluun. Erityistä huomiota on tällöin kiinni-
16600: tetty siihen, että eläviä eläimiä on kuljetettu       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16601: maasta toiseen varsin pitkiäkin matkoja. Tällai-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16602: nen elävien eläinten rahtaaminen huonoissa olo-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16603: suhteissa on julmaa ja tarpeetonta. EU kuitenkin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16604: myöntää elävien eläinten kuljetuksiin vientitu-
16605: kia.                                                        Kuinka Suomi aikoo puheenjohtajakau-
16606:    Vaikka Suomen lainsäädäntö ja toimintatapa               dellaan vaikuttaa elävien eläinten kulje-
16607: mahdollistavatkin maan koon vuoksi pitkähköt                tukseen tarkoitettujen vientilukien pois-
16608: kuljetusajat, on toimintatapa kuitenkin moraali-            tamiseksi ja
16609: sen tarkastelun kestävää. EU:n tasolla asia on
16610: vielä pahasti kesken ja jumissa eikä vähiten kul-           onko hallituksella tästä selkeää kantaa
16611: jetusten saamien tukien takia. Koska Suomi on               ja jos on, kuinka ja missä aikataulussa
16612: valitettavasti ainoa jäsenmaa, joka ei toistaiseksi         se aikoo asiaan vaikuttaa?
16613: 
16614: 
16615: 
16616: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
16617: 
16618:     Kirsi Piha /kok
16619: 
16620: 
16621: 
16622: 
16623:                                                                                                Versio 2.0
16624: KK 503/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                    Ministerin vastaus
16625: 
16626: 
16627: 
16628: 
16629: Eduskunnan puhemiehelle
16630: 
16631: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      tyksenä on, että eläinten hyvinvointia kuljetuk-
16632: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sen aikana koskevaa yhteisön lainsäädäntöä nou-
16633: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     datetaan. Eläinten suojelemisesta kuljetuksen ai-
16634: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi          kana annetun neuvoston direktiivin 911628/ETY
16635: Pihan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       noudattamista kolmansiin maihin tapahtuvassa
16636: sen KK 503/1999 vp:                                 viennissä valvotaan sekä yhteisön rajalla että
16637:                                                     määränpäässä tehtävien tarkastusten avulla.
16638:       Kuinka Suomi aikoo puheenjohtajakau-              Eläimet on vietävä yhteisön tullialueelta joko
16639:       della vaikuttaa elävien eläinten kulje-       rajatarkastusasemien tai jäsenvaltion osoitta-
16640:       tukseen tarkoitettujen vientilukien pois-     mien poisturuispaikkojen kautta. Molemmissa ta-
16641:       tamiseksi ja                                  pauksissa rajaeläinlääkäri tarkastaa eläinkulje-
16642:                                                     tuksen. Tarkastuksessa todetaan, että eläinkulje-
16643:       onko hallituksella tästä selkeää kantaa       tus kokonaisuudessaan täyttää direktiivissä ase-
16644:       ja jos on, kuinka ja missä aikataulussa       tetut vaatimukset eläinten suojelemisesta kulje-
16645:       se aikoo asiaan vaikuttaa?                    tuksen aikana. Myös kuljetuksen aikana eläinten
16646: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hoidosta on huolehdittava direktiivin edellyttä-
16647: ti seuraavaa:                                       mällä tavalla.
16648:                                                         Vientitukea ei makseta kuljetuksen aikana
16649: Suomen kantana on vuoden 1997 keväästä läh-         kuolleista eläimistä, eikä eläimistä, joiden osalta
16650: tien ollut Euroopan unionin eri toimielimissä,      toimivaltainen viranomainen arvioi, ettei eläin-
16651: että elävien eläinten vientitukien valvonnan on     ten suojelua kuljetuksen aikana koskevaa direk-
16652: oltava aukotonta ja ylijäävän tuotannon viemi-      tiiviä ole noudatettu.
16653: nen !ihana on asetettava elävien eläinten viennin      Elävien eläinten kuljetuksissa havaittujen epä-
16654: edelle. Markkinatilanne saattaa kuitenkin edel-     kohtien vuoksi valvontaan on Euroopan unionis-
16655: lyttää elävien eläinten vientiä. Suomen kantana     sa kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Hallitus tu-
16656: kuitenkin on, ettei vientitukea tule myöntää elä-   lee kuitenkin jatkuvasti seuraamaan asian kehit-
16657: vien teuraseläinten vientiin.                       tymistä.
16658:    Komission asetuksen N:o 615/98 mukaan elä-
16659: vien nautaeläinten vientituen saamisen edelly-
16660: 
16661: 
16662: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
16663: 
16664:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16665: 
16666: 
16667: 
16668: 
16669: 2
16670: Ministems svar                                                   KK 503/1999 vp- Kirsi Piha /kok
16671: 
16672: 
16673: 
16674: 
16675: Tili riksdagens talman
16676: 
16677: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Enligt kommissionens förordning nr 615/98 är
16678: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      villkoret för erhållande av exportbidrag för le-
16679: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-     vande nötkreatur att gemenskapens lagstiftning
16680: si Piha /sam1 undertecknade skriftliga spörsmål      om djurs välbefinnande vid transport efterlevs.
16681: SS 503/1999 rd:                                      Iakttagandet av rådets direktiv 91/628/EEG om
16682:                                                      skydd av djur vid transport i fråga om export till
16683:       På vilket sätt ämnar Finland under ord-        tredje land övervakas såväl vid gemenskapens
16684:       Jörandeskapsperioden agera för att de          gränser som med hjälp av kontroller på destina-
16685:       exportbidrag som är avsedda för trans-         tionsorten.
16686:       port av levande djur skall avskaffas, och         Djuren skall föras ut från gemenskapens tull-
16687:                                                      område antingen via gränskontrollstationer eller
16688:       har regeringen någon klar ståndpunkt           via särskilda utförselställen som medlemsstaten
16689:       om detta och, om den har, på vilket sätt       anvisar. 1 båda fallen inspekterar gränsveterinä-
16690:       och enligt viiken tidtabell ämnar den          ren djurtransporten. Vid kontrollen konstateras
16691:       agera i ärendet?                               att djurtransporten i sin helhet uppfyller de krav
16692: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      som direktivet uppställt i fråga om skydd av djur
16693: föra följande:                                       vid transport. Även under transporten skall dju-
16694:                                                      ren skötas på det sätt som direktivet förutsätter.
16695: Finlands ståndpunkt sedan våren 1997 har i olika        Exportbidrag betalas inte för djur som avlidit
16696: organ i Europeiska unionen varit att övervak-        under transporten, inte heller för djur, för vilkas
16697: ningen av exportbidrag för levande djur skall        del den behöriga myndigheten bedömer att direk-
16698: vara kontinuerlig och att export av överskottspro-   tivet om skydd av djur vid transport inte har iakt-
16699: duktionen i form av kött skall prioriteras framom    tagits.
16700: export av 1evande djur. Marknadssituationen kan         Tili följd av de olägenheter som har observe-
16701: likväl förutsätta export av levande djur. Finlands   rats vid transporter av Ie vande djur har allt mer
16702: ståndpunkt är emellertid att exportbidrag inte       uppmärksamhet fåsts vid övervakningen i Euro-
16703: skall beviljas för export av levande slaktdjur.      peiska unionen. Regeringen kommer dock oav-
16704:                                                      brutet att följa med hur saken utvecklas.
16705: 
16706: 
16707: 
16708: Helsingfors den 14 oktober 1999
16709: 
16710:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16711: 
16712: 
16713: 
16714: 
16715:                                                                                                       3
16716:                                                           KK 504/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
16717: 
16718: 
16719: 
16720: 
16721:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 504/1999 vp
16722: 
16723:                                            Uusien energiantuotantomenetelmien kehittä-
16724:                                            minen
16725: 
16726: 
16727: 
16728: 
16729: Eduskunnan puhemiehelle
16730: 
16731: Ilmaston muutos on tosiasia. Fossiilisten ainei-    tuulienergiaa pidetään Suomen kannalta merkit-
16732: den polttamiseen perustuvan energiantuotannon       tävimpänä. Energiastrategiassa sanotaan mm.:
16733: aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat suurin syy       - "Uusiutuvista energiantuotantomuodoista
16734: ns. kasvihuoneilmiöön. Tämä on ehkä merkittä-       erityisesti tuulen perusteknologia on pääpiirteis-
16735: vin uhka kestävälle kehitykselle.                   sään pitkälle kehittynyttä. Valtioneuvosto tulee
16736:    Viimeaikaisten kansainvälisten tutkimustulos-    painottamaan uusien energiantuotantomuotojen
16737: ten mukaan polttoprosesseista peräisin olevat       edistämisessä teknologian kaupallistamista ja
16738: pienikokoiset hiukkaset ovat yhdyskuntailman        markkinoillepääsyn tukemista. Lisäksi valtio-
16739: pahimmat terveyshaittojen aiheuttajat. Yhdys-       neuvosto selvittää tuulivoiman kaupallistumisen
16740: kuntailman hiukkasaltistumisen arvioidaan ai-       esteet ja ryhtyy toimenpiteisiin näiden esteiden
16741: heuttavan Suomessa n. 200--400 kuoleman-            poistamiseksi."
16742: tapausta vuosittain. Lisäksi kyseiset epäpuhtau-       - "Energiateknologian kehittäminen on eräs
16743: det aiheuttavat useita kymmeniätuhansia hengi-      energiapolitiikan kulmakivistä."
16744: tys tiesairaus tapauksia.                              Valtioneuvoston energiastrategiassa maini-
16745:    Kansainväliset ilmastosopimukset, joilla jae-    taan tuulienergian käyttöönoton yhteydessä kui-
16746: taan taakkaa eri maiden kesken päästöjen vähen-     tenkin, että se tapahtuu ylipitkällä aikavälillä:
16747: tämiseksi, on hyvä alku oikeaan suuntaan. On        "Tuulella voidaan arvioida tuotettavan Suomes-
16748: kuitenkin todettava, että sovitut päästövähennyk-   sa vuonna 2015 joitakin prosentteja sähköener-
16749: set ovat vain neuvottelutulos ja riittämättömiä     giasta." Tällainen arviointi perustuu sellaiseen
16750: kasvihuoneilmiön torjumiseksi.                      realismiin, jossa tuulivoiman teknistä kehitystä
16751:    Ongelman todellinen syy on taloudellisen ja      ei olisi lainkaan odotettavissa. Tuuleen sisälty-
16752: päästövapaan energiantuotantomenetelmän puut-       vien valtavien energialuonnonvarojen hyödyntä-
16753: tuminen. Ennen kuin nämä vaatimukset täyttävä       mistä tulisikin tarkastella myös mahdollisuuk-
16754: menetelmä saadaan kehitettyä, on kansainväli-       sien näkökulmasta.
16755: nen      ilmastonsuojelutoiminta     pikemminkin       Energiaongelman ratkaisemiseksi olisi siirryt-
16756: näennäistä ja valmistelevaa. Tällaisessa tilan-     tävä vetyyn perustuvaan energiatalouteen. Vety-
16757: teessa päästöistä vapaan energiantuotantomene-      tekniikka on valmista konventionaalista tekniik-
16758: telmän kehittämisessä ja käyttöönotossa ei olisi    kaa. Vety toimii energian varastona ja poltto-
16759: aihetta viivyttelyyn.                               aineena eikä aiheuta päästöjä. Vetyä voidaan val-
16760:     Asian tärkeys on ymmärretty ja se korostuu      mistaa sähkön avulla vedestä elektrolyysi-
16761: valtioneuvoston energiastrategiassa. Siinä on yli   menetelmällä. Tarvitaan edullisesti tuotettua
16762: 20 kohtaa, joissa esitetään uusiutuvien energia-    sähköenergiaa. Tuuleen sisältyy energiaa jopa
16763: lähteiden edistämistä. Näistä energialähteistä      runsaasti yli tarpeen. Kysymys on menetelmien
16764: 
16765:                                                                                              Versio 2.0
16766: KK 504/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
16767: 
16768: 
16769: kehittämisestä tämän käyttämättömän resurssin          kun Suomea teollistettiin. Silloin yhteiskunta in-
16770: hyödyntämiseksi.                                       vestoi energiantuotantoon eikä yksityisten odo-
16771:    Suomessa on tehty tuulivoimalaitosinnovaa-          tettu ottavan energiantuotantoon liittyviä riskejä.
16772: tio, jonka katsotaan edustavan uutta sukupolvea.       Käytännössä, vastoin kestävän kehityksen tavoit-
16773: Keksintösäätiö rahoitti kansainvälistä patentoin-      teita, taloudellisen ja päästöistä vapaan energian-
16774: tia 50 000 markalla. Kun innavaatiolle ei löyty-       tuotantomuodon kehittäminen ei näytä kuuluvan
16775: nyt muuta rahoittajaa, Keksintösäätiö keskeytti        kenellekään.
16776: rahoituksen. Patentointia ei saatu vietyä päätök-         Onko oikein, sopivaaja kohtuullista, että ener-
16777: seen, joten siinä menetettiin mahdollisesti arvo-      giantuotannon päästöongelma aiotaan energia-
16778: kas etulyöntiasema. Tutkimus- ja kehitystyön           strategian mukaisesti siirtää seuraavan sukupol-
16779: sekä demonstraatiolaitosten rakentamisen rahoit-       ven ratkaistavaksi? Mitä hallitus aikoo tehdä ti-
16780: tamiseen Keksintösäätiöllä ei ole mahdollisuuk-        lanteen korjaamiseksi siten, että kestävän kehi-
16781: sia.                                                   tyksen periaatteet toteutuisivat myös käytännös-
16782:    Tuulivoiman kehittäminen suurimittaisesti ei        sä? Näkeekö hallitus, että Suomi kehittyneenä
16783: ole energiayhtiöiden liikeidean mukaista. Niiden       teollisuusmaana voisi ottaa enemmän vastuuta
16784: mielenkiinto tuulivoimaa kohtaan rajoittuu sii-        taloudellisen ja päästöistä vapaan energiantuo-
16785: hen liittyvään PR-vaikutukseen. Toisaalta ener-        tantomenetelmän kehittämisessä?
16786: giayhtiöt ovat Suomessa sama asia kuin koti-
16787: markkinat, joten uusi innovaatio ei kiinnosta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16788: teollisuuttakaan, koska minkä tahansa uuden me-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16789: netelmän menestyminen edellyttää alkuvaihees-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16790: sa kotimarkkinoita. Yksityiset rahoittajat taas et-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16791: sivät nopeita voittoja ja pitävät tällaista hanketta
16792: näin alkuvaiheessa liian suurena riskinä. Valtion            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16793: tukijärjestelmässä periaatteena on n. 50 prosen-             tyä, jotta Suomi kehittyneenä teollisuus-
16794: tin omarahoitus. Tämä tarkoittaa, ettei hanke ete-           maana voisi ottaa enemmän vastuuta ta-
16795: ne, jos sopivaa intressiryhmää hankkeen edistä-              loudellisten ja päästöistä vapaiden
16796: miseen ei löydy.                                             energiantuotantomenetelmien kehittä-
16797:    Olisi nähtävä, että maailma on energiarefor-              misessä?
16798: min edessä. Tilanne on rinnastettavissa siihen,
16799: 
16800: 
16801: 
16802: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
16803: 
16804:     Kimmo Kiljunen /sd
16805: 
16806: 
16807: 
16808: 
16809: 2
16810: Ministerin vastaus                                         KK 504/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
16811: 
16812: 
16813: 
16814: 
16815: Eduskunnan puhemiehelle
16816: 
16817: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           1998 n. 23 %. EU:n strategia nojaa voimakkaasti
16818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kansallisiin toimenpiteisiin.
16819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          EU:n valkoinen kirja ja Suomen energiastrate-
16820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            gia lähtökohtina kauppa- ja teollisuusministeriö
16821: Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       on laajan työryhmän tukemana valmistellut halli-
16822: sen KK 504/1999 vp:                                   tuksen iltakoulussa käsitellyn uusiutuvien ener-
16823:                                                       gialähteiden edistämisohjelman, joka kattaa
16824:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kaikki Suomessa kyseeseen tulevat uusiutuvat
16825:       tyä, jotta Suomi kehittyneenä teollisuus-       energialähteet Ohjelma sisältää tavoitteet eri
16826:       maana voisi ottaa enemmän vastuuta ta-          lähteille vuosina 2010 ja 2025. Ohjelma tulee
16827:       loudellisten ja päästöistä vapaiden            olemaan EU:n valkoisen kirjan kansallinen toi-
16828:       energiantuotantomenetelmien kehittä-           mintaohjelma.
16829:       misessä?                                           Edistämisohjelman tavoitteisiin pyrittäessä
16830:                                                      tärkeimmät toimenpiteet ovat uuden teknologian
16831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tutki"_linen, kehittäminen ja kaupallistaminen,
16832: vasti seuraavaa:                                     energ1averotus ja investointien tukeminen. Li-
16833: Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen       säksi kehitetään vapaaehtoisia toimia sekä selvi-
16834: on yksi keskeinen toimenpide ilmastonmuutosta        tetään ja poistetaan uusien energialähteiden käyt-
16835: aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen vähentä-       töä haittaavia hallinnollisia esteitä. Tavoitteena
16836: miseksi. Tämä on tuotu selkeästi esille valtioneu-   on saada uusiutuvilla energialähteinä tuotettu
16837: voston vuonna 1997 hyväksymässä Suomen               energia kilpailukykyiseksi avoimilla markkinoil-
16838: energiastrategiassa. Energiastrategian linjaukset    la.
16839: vahvistettiin hallitusohjelmassa huhtikuussa             Edistämisohjelmassa tavoitellaan tuntuvaa li-
16840: 1999.                                                säystä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun ener-
16841:    Myös Euroopan komissio on korostanut uu-          gian määrään. Lyhyellä aikavälillä eli seuraavan
16842: siutuvien energialähteiden merkitystä ilmaston-      vuosikymmenen aikana lisäys tulee lähes täysin
16843: muutoksen ehkäisemisessä vuoden 1997 lopulla         biomassojen eli käytännössä puun ja kierrätys-
16844: julkaisemassaan Yhteisön strategiaa ja toiminta-     polttoaineiden käytön lisääntymisestä. Tuulivoi-
16845: suunnitelmaa koskevassa valkoisessa kirjassa         man käyttö kasvaa hyvin nopeasti, mutta määräl-
16846: "Tulevaisuuden energia; uusiutuvat energialäh-       lisesti sillä alkaa olla merkitystä energiataloudes-
16847: teet", josta neuvosto teki myönteisen julkilausu-    sa vasta keskipitkällä aikavälillä eli vuoteen
16848: man vuonna 1998. Tässä EU:n uusiutuvien ener-        2025 mennessä. Tuolloin tuulella tuotettu sähkö
16849: gialähteiden strategiassa asetetaan tavoitteeksi     voi kattaa sähkönkulutustarpeestamme useita
16850: nostaa näiden energialähteiden osuus EU:ssa          prosentteja. Biomassojen käyttöä edistetään eri-
16851: 6 %:sta 12 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Strate-      tyisesti teollisuuden ja yhdyskuntien lämmön
16852: gia ei sisällä maakohtaisia tavoitteita. Suomessa    tuotannossa ja yhdistetyssä lämmön ja sähkön
16853: uusiutuvien energialähteiden osuus energianku-       tuotannossa. Tällaisissa laitoksissa kyetään huo-
16854: lutuksesta on EU:n kolmanneksi suurin, vuonna        lehtimaan paremmin kuin puun pienpoltossa, että
16855: 
16856: 
16857:                                                                                                        3
16858: KK 504/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                   Ministerin vastaus
16859: 
16860: 
16861: pohtoprosessi on ympäristön ja terveyden kan-           Investointituen ja teknologian kehittämisen
16862: nalta mahdollisimman hyvä. Vesivoiman lisä-          ohella merkittävä uudehko tukitoimi on tuulivoi-
16863: käyttömahdollisuudet ovat maassamme rajalli-         malla tuotetulle sähkölle myönnettävä veronpa-
16864: set. Aurinkoenergian käyttö rajoittuu lähinnä eri-   lautus, joka on viime vuosina lähes kolminker-
16865: tyissovelluksiin ja sen merkitys energiatalouteen    taistunut l ,6 pennistä per kilowattitunti 4, l pen-
16866: on toistaiseksi pieni. Aurinkoenergian passiivi-     niin per kilowattitunti. Tuki on osaltaan lisännyt
16867: nen hyödyntäminen esimerkiksi rakennuksissa          kiinnostusta tuulivoimasähkön tuottamiseen. Sa-
16868: on mielenkiintoinen selvitettävä osa-alue.           moin ympäristömerkityn sähkön tuominen mark-
16869:    Tuulivoimasta todettakoon, että valtio tukee      kinoille on lisännyt kiinnostusta tuulivoimalla
16870: sen kehittymistä voimakkaasti jo nyt. Tukitoi-       tuotettuun sähköön. Taustalla on ollut kulutta-
16871: mien avulla tuulivoimakapasiteetti on yli nelin-     jien oman valinnan mahdollistuminen sähkö-
16872: kertaistunut vuodesta 1996 eli 8 MW:sta nykyi-       markkinoiden avauduttua. Heikon hintakilpailu-
16873: seen noin 35 MW:iin. Käytännössä kaikki tuuli-       kykyisyyden lisäksi tuulivoiman kehitystä hidas-
16874: voimahankkeet ovat saaneet valtiolta maksimis-       tavat myös useat hallinnolliset esteet. Näitä estei-
16875: saan 40 o/o:n ja vähimmillään noin 30 %:n inves-     tä on selvitetty uusiutuvien energialähteiden
16876: tointi tuen. Myös ensimmäinen tuulipuisto on         edistämisohjelmaa laadittaessa ja niiden poista-
16877: aloittanut toimintansa Suomessa.            '        minen tulee olemaan osa edistämisohjelman to-
16878:                                                      teuttamista.
16879: 
16880: 
16881: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
16882: 
16883:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
16884: 
16885: 
16886: 
16887: 
16888: 4
16889: Ministems svar                                             KK 504/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
16890: 
16891: 
16892: 
16893: 
16894: Tili riksdagens talman
16895: 
16896: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Med utgångspunkt i EU:s vitbok och den fin-
16897: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ska energistrategin har handels- och industrimi-
16898: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kim-      nisteriet med stöd av en omfattande arbetsgrupp
16899: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-      berett ett program för främjande av fömybara
16900: mål SS 504/1999 rd:                                  energikällor, som täcker alla fömybara energi-
16901:                                                      källor som kommer i fråga i Finland. Detta pro-
16902:       Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       gram har också behandlats i regeringens afton-
16903:       att vidtaför att Finland i egenskap av ett     skola. Programmet innehåller mål för de olika
16904:       utvecklat industriland ska/1 kunna ta ett      källoma för 2010 och 2025. Programmet kom-
16905:       större ansvar för utvecklandet av ener-        mer att utgöra ett nationellt handlingsprogram
16906:       giproduktionsmetoder som är ekonomis-          inom ramen för EU:s vitbok.
16907:       ka ochfriafrån utsläpp?                            När målen med programmet eftersträvas är de
16908:                                                      viktigaste åtgärdema att undersöka, utveckla och
16909: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kommersialisera ny teknologi, att få till stånd en-
16910: föra följande:                                       ergibeskattning och att understöda investeringar.
16911: En utökad användning av fömybara energikällor        Dessutom utvecklas frivilliga åtgärder samt ut-
16912: är en central åtgärd när det gäller att minska ut-   reds och undanröjs de administrativa hindren för
16913: släppen av växthusgaser som förorsakar en för-       användningen av fömybara energikällor. Målet
16914: ändring av klimatet. Detta har klart tagits upp i    är att få den energi som har producerats med för-
16915: den energistrategi för landet som statsrådet god-    nybara energikällor konkurrenskraftig på den
16916: kände 1997. Energistrategins linjer fastställdes i   öppna marknaden.
16917: regeringsprogrammet i april 1999.                        1 programmet för främjande av fömybara en-
16918:    Även Europeiska kommissionen har betonat          ergikällor eftersträvas en kännbar ökning av
16919: betydelsen av fömybara energikällor när det gäl-     mängden energi som produceras med fömybara
16920: ler att förhindra klimatförändringen. Detta gjor-    energikällor. På kort sikt, dvs. under nästa decen-
16921: des i vitboken "Energi för framtiden; fömybara       nium, kommer ökningen nästan helt och hållet
16922: energikällor" som gäller en gemenskapsstrategi       från en större användning av biomassa, dvs. i
16923: och handlingsplan och som publicerades vid slu-      praktiken ved och bränslen som kan återvinnas.
16924: tet av 1997. Rådet gav en positiv resolution till    Användningen av vindkraft ökar mycket snabbt,
16925: denna bok 1998. 1 denna EU:s strategi för fömy-      men kvantitativt börjar den vara av betydelse
16926: bara energikällor ställdes som mål att dessa ener-   inom energiekonomin först på medellång sikt,
16927: gikällors andel skall höjas från 6 % till 12 %       dvs. fram till 2025. Då kan el som har produce-
16928: inom EU fram till2010. Strategin innehåller inga     rats med vind täcka flera procent av vårt elför-
16929: landsvisa mål. 1 Finland står de fömybara energi-    brukningsbehov. Användningen av biomassa
16930: källoma för en andel av energiförbrukningen          främjas särskilt i värmeproduktionen och den
16931: som är den tredje största inom EU, 1998 uppgick      kombinerade produktionen av värme och el för
16932: andelen till ca 23 %. EU:s strategi stöder sig       industri och samhällen. 1 sådana inrättningar kan
16933: starkt på nationella åtgärder.                       man bättre än vid småskalig förbränning av ved
16934: 
16935: 
16936:                                                                                                       5
16937: KK 504/1999 vp -     Kimmo Kiljunen /sd                                                Ministems svar
16938: 
16939: 
16940: sörja för att förbränningsprocessen är så bra som    är den skatteåterbäring som skall bevilj as för el
16941: möjligt med tanke på miljön och hälsan. Möjlig-      som har producerats med vindkraft. Denna åter-
16942: hetema att öka användningen av vattenkraft är        bäring har under de senaste åren nästan tredubb-
16943: begränsade i vårt land. Användningen av solener-     lats från 1,6 penni per kilowattimme till 4,1 pen-
16944: gi begränsas främst till specialtillämpningar och    ni per kilowattimme. Stödet har för sin del ökat
16945: dess betydelse för energiekonomin är tills vidare    intresset för att producera ei med vindkraft. Ock-
16946: liten. Passivt utnyttjande av solenergi t.ex. i      så lanseringen av miljömärkt ei på marknaden
16947: byggnader är ett intressant delområde som bör ut-    har ökat intresset för ei som produceras med
16948: redas.                                               vindkraft. 1 bakgrunden finns konsumentemas
16949:     Om vindkraften kan det konstateras att staten    möjlighet att själva välja sin elform sedan el-
16950: redan nu kraftfullt stöder utvecklandet av den.      marknaden har öppnats. Utöver den svaga kon-
16951: Med hjälp av stödåtgärdema har vindkraftskapa-       kurrenskraften vad gäller priset fördröjer också
16952: citeten mera än fyrdubblats från 1996, dvs. från 8   flera administrativa hinder utvecklandet av vind-
16953: MW till nuvarande ca 35 MW. I praktiken har          kraften. Dessa hinder reddes ut i samband med att
16954: alla vindkraftsprojekt fått som mest 40 % och        programmet för främjande av fömybara energi-
16955: som minst ca 30 % i investeringsstöd av staten.      källor utarbetades, och undanröjandet av hindren
16956: En första vindpark har också inlett sin verksam-     kommer att utgöra en del av realiserandet av pro-
16957: het i Finland.                                       grammet.
16958:     En betydande, tämligen ny stödåtgärd utöver
16959: investeringsstöd och utvecklandet av teknologin
16960: 
16961: 
16962: 
16963: Helsingfors den 11 oktober 1999
16964: 
16965:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
16966: 
16967: 
16968: 
16969: 
16970: 6
16971:                                                             KK 505/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk
16972: 
16973: 
16974: 
16975: 
16976:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 505/1999 vp
16977: 
16978:                                               Oluen alkoholiveron alentaminen
16979: 
16980: 
16981: 
16982: 
16983: Eduskunnan puhemiehelle
16984: 
16985: Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain            Kysymys on myös kotimaisenjuomateollisuu-
16986: mukaan etyylialkoholia yli 2,8 tilavuusprosent-        den kilpailukyvystä. Alkoholin nykyinen vero-
16987: tia sisältävää olutta verotetaan 1, 70 markkaa jo-     tuskäytäntö suosii ulkomaisia viininvalmistajia
16988: kaiselta senttilitralta etyylialkoholia. Viinien ve-   kotimaisen panimoteollisuuden kustannuksella.
16989: rokohtelu on lievempää. Yli 8,0 tilavuusprosent-       Maamme panimo- ja virvoitusjuomateollisuus
16990: tia alkoholia sisältävien viinien vero on 14,00        työllistää pelkästään panimaissa ja maataloudes-
16991: markkaa litralta valmista alkoholijuomaa. Näin         sa lähes 10 000 henkilöä. Alan tulevaisuuden-
16992: esimerkiksi 12 tilavuusprosenttia alkoholia sisäl-     näkymiä on heikentänyt korkeasta alkoholivero-
16993: tävän viinin alkoholivero on 1, 17 markkaa tila-       tuksesta johtuva alkoholin tilastoimattoman ku-
16994: vuusprosenttia kohden, kun taas 4,5 tilavuuspro-       lutuksen voimakas kasvu viime vuosina. Etenkin
16995: senttia alkoholia sisältävän oluen vastaava vero       oluen yksityinen tuonti ulkomailta on moninker-
16996: on 1,70 markkaa. Tässä tapauksessa oluen alko-         taistunutjajohtanut oluen myynnin laskuun koti-
16997: holivero on siten 45 prosenttia korkeampi kuin         maassa. Porrastaessaan alkoholiveroa eri tuote-
16998: viinien.                                               ryhmiin valtion ei pitäisi entisestään hankaloit-
16999:    Alkoholipolitiikan perustavoitteena Suomes-         taa kotimaisen panimoteollisuuden kilpailuase-
17000: sa on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy.        maa.
17001: Tavoitetta tukee alkoholin kansainvälisesti kat-
17002: soen korkea verotus. Alkoholiveron kohdentami-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17003: sessa eri alkoholituotteisiin on periaatteena ollut    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17004: kulutuskysynnän ohjaaminen mietojen alkoholi-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17005: juomien suuntaan. Tämän laajalti hyväksytyn nä-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17006: kemyksen mukaista olisi, että alkoholivero olisi
17007: sitä alhaisempi, mitä vähemmän juomassa on al-               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17008: koholia. Nykyinen verotuskäytäntö toimii juuri               tyä oluen alkoholiveron alentamiseksi?
17009: päinvastoin oluen ja viinien osalta.
17010: 
17011: 
17012: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
17013: 
17014:     Juha Korkeaoja /kesk
17015: 
17016: 
17017: 
17018: 
17019:                                                                                                 Versio 2.0
17020: KK 505/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk                                                     Ministerin vastaus
17021: 
17022: 
17023: 
17024: 
17025: Eduskunnan puhemiehelle
17026: 
17027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           leen samanvahvuisen viinin vero on 11 markkaa
17028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            litralta. Suomessa myydään myös vahvoja ulko-
17029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         maisia oluita. Jos tällaisen oluen alkoholipitoi-
17030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-          suus on 12 tilavuusprosenttia, sen vero, 20,40
17031: keaojan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-           markkaa litralta, on selvästi vastaavanvahvuisen
17032: myksen KK 505/1999 vp:                                  viinin veroa, 14 markkaa, korkeampi. Kuitenkin
17033:                                                         on todettava, että vastaavanvahvuisten väkevien
17034:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        viinien vero on oluenkin veroa huomattavasti
17035:        tyä oluen alkoholiveron alentamiseksi?           korkeampi eli 25,50 markkaa litralta.
17036:                                                              Selkeintä olisikin, jos alkoholia voitaisiin ve-
17037: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              rottaa aina samalla tavalla alkoholina riippumat-
17038: vasti seuraavaa:                                        ta siitä, mistä juomasta on kysymys. Näin ei kui-
17039: Yli 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältä-     tenkaan voida tehdä, koska alkoholijuomavero
17040: vän oluen valmistevero on 1,70 markkaa jokai-           kuuluu yhteisön harmonoituun verotukseen, jos-
17041:  selta senttilitralta etyylialkoholia. Viinin valmis-   sa veron perusteet, vapautukset sekä vähimmäis-
17042: tevero määrätään puolestaan suoraan valmiin al-         veromäärät on tarkoin säädelty asianomaisissa
17043: koholijuomamäärän perusteella siten, että vero          verodirektiiveissä. Veron yleisen tason jäsenval-
17044: määräytyy portaittain riippuen viinin alkoholipi-       tiot saavat itse päättää, kunhan vähimmäisverota-
17045: toisuudesta. Vero nousee muun muassa silloin            so ylitetään. Suomi on alkoholijuomaverotusta
17046: kun viinin etyylialkoholipitoisuus ylittää 5,5 tai      koskevassa lainsäädännössään saattanut voi-
17047: 8,0 tilavuusprosentin rajan. Jos verrataan keske-       maan kaikki ne veronalennukset, joita jäsenval-
17048: nään esimerkiksi tavanomaisimmin käytettyä              tiot voivat tehdä. Näitä ovat olutveron osalta alle
17049: olutta eli 4,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältä-    2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien
17050: vää keskiolutta samanvahvuiseen viiniin, niin           tuotteiden muita oluita alempi vero ja pienpani-
17051: oluen vero on 7,65 markkaa litralta ja viinin vero      maille säädetty alennettu verotaso. Jos näiden li-
17052: on hieman korkeampi eli 8 markkaa litralta. Viisi       säksi olutveroon haluttaisiin muita alennuksia
17053: tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen           siitä olisi pyydettävä poikkeusta komissiolle teh~
17054: vero on puolestaan 8,50 markkaa litralta eli hie-       tävällä hakemuksella, jonka menestyminen on
17055: man korkeampi kuin vastaavanvahvuisen viinin            epävarmaa ja menettely erityisen raskas. Mieto-
17056: vero, mikä on 8 markkaa litralta. Suomalaisten          jen viinien verotasoja voidaan helpommin kuin
17057: juoma olut on nykyään yli 90-prosenttisesti kes-        oluiden veroja säädellä kansallisesti, koska
17058: kiolutta, joten oluen kuluttajaa ja samanvahvui-        asianomainen direktiivi antaa siihen mahdolli-
17059: sen viinin juojaa kohdellaan verotuksellisesti          suuden.
17060: käytännöllisesti katsoen samalla tavalla.                   Määrättäessä oluen ja viinien veroja on myös
17061:    Markkinoille on viime vuosina tullut myös            otettava huomioon perustamissopimuksen 90 ar-
17062: vahvoja erityisoluita. Vahvimpien suomalaisten          tiklan (ent. 95 artikla) säännökset siitä, että tuon-
17063: oluiden alkoholipitoisuus on 8 prosenttia, jolloin      tituotteita ei saa verotuksellisesti syrjiä koti-
17064: näiden vero on 13,60 markkaa litralta. Täsmäl-          maassa valmistettuihin tuotteisiin nähden. Kun
17065: 
17066: 
17067: 2
17068: Ministerin vastaus                                           KK 505/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk
17069: 
17070: 
17071: olut on Suomessa pääosin kotimaista valmistusta           ajankohdanjälkeen ei ole osoitettavissa merkittä-
17072: ja merkittävä osa viinistä tuodaan maahan, on ve-        vää kasvua yksityishenkilöiden tuonnissa.
17073: roja muutettaessa tähän seikkaan kiinnitettävä               Jos oluen valmisteveroa alennettaisiin esimer-
17074: erityistä huomiota. Komissio onkin juuri teke-           kiksi 10 prosenttia, se merkitsisi runsaan 300
17075: mässä selvityksiä tapauksista, joissa sen mieles-        miljoonan markan valmisteverotuottojen vähen-
17076: tä eräät jäsenvaltiot syrjivät tuontituotteita verot-    nystä. Kun samanaikaisesti vaaditaan muidenkin
17077: tamalla kotimaassa valmistettua olutta lievem-           verojen eli lähinnä autoveron sekä välittömien
17078: min kuin maahantuotavaa viiniä.                          verojen alennuksia, näiden kaikkien alennusten
17079:    Panimoteollisuuden lisäksi Suomessa on kat-           toimeenpaneminen vaatisi muiden verojen korot-
17080: tavaa muuta perinteistä alkoholijuomien sekä he-         tamista, uusien verojen säätämistä tai menojen
17081: delmä- ja marjaviinien teollista valmistusta, joi-       karsimista, mikä sinällään olisi erityisen hanka-
17082: den työllistävä vaikutus on myös merkittävää.            laa. Hallitus onkin hallitusohjelmassaan alkoho-
17083: Lisäksi maaseudulla on viime aikoina panostettu          lijuomaverotuksen osalta todennut, että EU:n si-
17084: viinitilojen työllistävään vaikutukseen. Alkoho-         sämarkkinaohjelman edellyttämää valmistevero-
17085: lijuomaverojen alennusten tulisikin tapahtua ta-         jen alentamista siirretään aikataulun takarajalle.
17086: sapuolisesti siten, että alennuksilla ei olisi vääris-   Kun matkustajatuomisia koskevat poikkeukset
17087: tävää vaikutusta tuotteisiin tai alan työllisyyteen.     toisesta jäsenvaltiosta päättyvät vuoden 2003 lo-
17088:     Mitä tulee kysymykseen alkoholin tilastoimat-        pussa, verojen alennusten osalta tämä tarkoittaa
17089: toman kulutuksen kasvusta matkustajatuonnin              sitä, että ainakin pääosa alennuksista tehdään
17090: osalta, niin voidaan todeta, että vuonna 1995            vasta tuolloin. Näin ollen hallituksen tarkoituk-
17091: matkustajien ulkomailta tuomien alkoholijuo-             sena ei ole vielä tässä vaiheessa alentaa alkoholi-
17092: mien määrä kasvoi selvästi. Kuitenkaan tämän             juomaveroja yleisesti eikä erityisesti minkään
17093:                                                          juomaryhmän osalta erikseen.
17094: 
17095: 
17096: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
17097: 
17098:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
17099: 
17100: 
17101: 
17102: 
17103:                                                                                                           3
17104: KK 505/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk                                                     Ministems svar
17105: 
17106: 
17107: 
17108: 
17109: Till riksdagens talman
17110: 
17111: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             är accisen på det 20,40 mk/liter, vilket är klart
17112: anger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-      högre än accisen på ett vin med motsvarande al-
17113: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      koholhalt, 14 mk/liter. Det bör ändå konstateras
17114: man Juha Korkeaoja /cent undertecknade spörs-         att accisen på starka viner med motsvarande al-
17115: mål SS 505/1999 rd:                                   koholhalt är betydligt högre än på ölet, dvs.
17116:                                                       25,50 mklliter.
17117:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              Det vore tydligast om all alkohoi alltid kunde
17118:       för att sänka accisen på alkohol?               beskattas likadant oberoende av viiken dryck det
17119:                                                       är fråga om. Detta kan dock inte genomföras, ef-
17120: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tersom accisen på alkoholdrycker ingår i gemen-
17121: föra följande:                                        skapens harmoniserade beskattning, och grun-
17122: Accisen på öl som innehåller mer än 2,8 volym-        dema för accisen, befrielsema samt minimiacci-
17123: procent etylalkohol är 1,70 mk/centiliter etylal-     sen har avgränsats noga i de ifrågavarande skat-
17124: kohol. Accisen på vin bestäms för sin del direkt      tedirektiven. Medlemsstatema får själva bestäm-
17125: på grundval av mängden fårdig alkoholdryck så         ma skattens allmänna nivå, förutsatt att den är
17126: att accisen bestäms stegvis beroende på vinets al-    högre än minimiaccisen. Finland har i sin lag-
17127: koholhalt. Accisen stiger bl.a. när vinets halt av    stiftning som gäller accis på alkoholdrycker satt i
17128: etylalkohol stiger över 5,5 eller 8,0 volympro-       kraft alla de skattenedsättningar som är möjliga i
17129: cent. När sådant öl som används mest, dvs. mel-       medlemsstatema. Skattenedsättningama innebär
17130: ~anöl som innehåller 4,5 volymprocent alkohol,
17131:                                                       för ölets del att på de produkter som innehåller
17132: jämförs med vin med lika många volymprocent           mindre än 2,8 volymprocent etylalkohol uppbärs
17133: är accisen på ölet 7,65 mk/liter och accisen på vi-   en mindre accis än på annat öl och att en sänkt
17134: rret något högre, 8 mk/liter. Accisen på öl som       skattenivå fastställts för små ölbryggerier. Om
17135: innehåller 5 volymprocent alkohoi är för sin del      man vill ha andra nedsättningar än dessa i acci-
17136: 8,50 mk/liter, dvs. något högre än på vin med         sen på öl, är man tvungen att anhålla om undan-
17137: samma volymprocent, för vars del accisen är           tag med en ansökan till kommissionen. Utgång-
17138: 8 mk/liter. Det öl som finländama dricker utgörs      en när det gäller dylika ansökningar är osäker och
17139: nu till mer än 90% av mellanöl, så i praktiken be-    förfarandet mycket tungt. Accisnivån på svaga
17140: handlas ölkonsumenter och de som konsumerar           viner kan lättare regleras nationellt än accisema
17141: vin med lika många volymprocent likvärdigt i be-      på öl, eftersom det ifrågavarande direktivet ger
17142: skattningshänseende.                                  en möjlighet till det.
17143:    Även olika sorter av starkt specialöl har kom-         När accisema på öl och viner bestäms skall
17144: mit ut på marknaden under de senaste åren. De         även bestämmelserna i artikel 90 (f.d. artikel 95)
17145: starkaste finska ölsortemas alkohoihait är 8 %,       i grundfördraget beaktas. Enligt dem får varor
17146: och accisen på dem är 13,60 mk/liter. Accisen på      från andra medlemsstater inte missgynnas i be-
17147: ett vin som är precis lika starkt är 11 mk/liter. 1   skattningshänseende i förhållande till inhemska
17148: Finland säljs även starka utländska ölsorter. Om      varor. Eftersom det öl som konsumeras i Finland
17149: alkoholhalten i ett sådant öl är 12 volymprocent      till största delen är tillverkat här och en betydan-
17150: 
17151: 
17152: 4
17153: Ministems svar                                            KK 505/1999 vp- Juha Korkeaoja /kesk
17154: 
17155: 
17156: de del av vinet importeras, skall särskild hänsyn        Om accisen på öl nedsätts t.ex. med 10 %,
17157: tas till detta när accisema ändras. Kommissionen      innebär det en minskning på drygt 300 milj. mk i
17158: håller som bäst på att utreda fall där olika med-     accisintäkter. När det samtidigt krävs att även an-
17159: lemsstater enligt kommissionen missgynnar im-         dra skatter, dvs. närmast bilskatten och direkta
17160: portvaror genom att ha en lägre accis på in-          skatter skall nedsättas, kräver ett verkställande
17161: hemskt öl än på vin som importeras.                   av alla dessa nedsättningar en höjning av andra
17162:    Förutom bryggeriindustri finns i Finland en        skatter, lagstiftning om nya skatter eller minsk-
17163: annan heltäckande traditionell industriell till-      ning av utgiftema, vilket i sig är mycket svårt.
17164: verkning av alkoholdrycker samt frukt- och bär-       Regeringen har i sitt program konstaterat för al-
17165: viner, där den sysselsättande effekten också är       koholdrycksaccisens del att den sänkning av ac-
17166: betydande. Därtill har på landsbygden under se-       ciser som EU:s program för den inre marknaden
17167: nare tid satsats på vingårdamas sysselsättande ef-    förutsätter senareläggs till den sista tidsgräns
17168: fekt. Sänkningar av accisema på alkoholdrycker        som tidtabellen tillåter. När undantagen som gäl-
17169: borde ske jämlikt så att de inte har en snedvridan-   ler införande av hemkomstgåvor från andra med-
17170: de effekt på produktema eller på sysselsättning-      lemsstater upphör i slutet av 2003, betyder detta
17171: en inom branschen.                                    för accisnedsättningamas del att åtminstone ma-
17172:    Vad gäller frågan om att resandes införsel av      joriteten av nedsättningama verkställs först då. I
17173: alkoholdrycker ökar sådan alkoholkonsumtion           och med detta ämnar regeringen ännu inte i detta
17174: som inte syns i statistiken kan det konstateras att   skede sänka accisema på alkoholdrycker allmänt
17175: mängden alkohoi som resenärer för in från utlan-      och allra minst i fråga om någon särskild grupp
17176: det steg märkbart 1995. Ändå kan man inte påvi-       av drycker.
17177: sa en märkbar tillväxt i privatpersoners införsel
17178: efter denna tidpunkt.
17179: 
17180: 
17181: 
17182: Helsingfors den 19 oktober 1999
17183: 
17184:     Minister Suvi-Anne Siimes
17185: 
17186: 
17187: 
17188: 
17189:                                                                                                       5
17190:                                                                   KK 506/1999 vp -Leea Hiltunen /skl
17191: 
17192: 
17193: 
17194: 
17195:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 506/1999 vp
17196: 
17197:                                                 Huumausaineiden salakuljetuksen estäminen
17198: 
17199: 
17200: 
17201: 
17202: Eduskunnan puhemiehelle
17203: 
17204: Huumausaineiden käyttö ja salakuljetus ovat vii-         huumeiden käyttäjiin vaan myös viranomaisiin.
17205: me vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Edellis-           Siksi poliisi tarvitsee lisävaltuuksia ja resursseja
17206: vuoteen verrattuna huumerikosten määrä on kas-           kamppailussa huumerikollisuutta vastaan. Polii-
17207: vanut 17 %. Julkisuudessa olleiden tietojen mu-          silain muutokset toivottavasti parantavat tilan-
17208: kaan Viron kautta salakuljetetaan merkittävä osa         netta.
17209: Suomeen tulevista huumeista. Vapaa kulku-                   Huumausaineet aiheuttavat valtavat taloudel-
17210: oikeus ja vilkas matkustajaliikenne helpottavat          liset kustannukset sekä inhimilliset kärsimykset
17211: huumekuriirien työtä. Kiinni jäämisen riski on           ja vähentävät yhteiskuntamme turvallisuutta.
17212: nykyään liian pieni verrattuna huumeista saata-          Huumeiden salakuljetuksen estämisellä voidaan
17213: viin voittoihin. Lisäksi halpojen huumeiden vir-         vaikuttaa huumausaineiden tarjontaan. Vaikeam-
17214: taaminen Viroon sen eteläisen ja itäisen rajan           pi saatavuus ja kovemmat hinnat vähentävät ko-
17215: kautta lisää tarjontaa ja kysyntää sekä alentaa          keilijoiden määrää.
17216: hintoja.
17217:    Tulli tarvitsisi lisää resursseja, jotta voitaisiin   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17218: turvata sekä tehokas rajavalvonta että sujuva            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17219: matkustajaliikenne. Huumekoirat ja tekniset apu-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17220: välineet, kuten läpivalaisulaitteet, helpottavat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17221: tullin työtä. Viranomaisyhteistyötä Baltian mai-
17222: den poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa tulisi li-           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä huu-
17223: sätä salakuljetuksen vähentämiseksi.                            mausaineiden salakuljetuksen estämi-
17224:    Huumekulttuuri on koventunut myös Suomes-                    seksi ja tullilaitoksen resurssien paran-
17225: sa. Kiristys ja uhkailu eivät kohdistu pelkästään               tamiseksi?
17226: 
17227: 
17228: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
17229: 
17230:     Leea Hiltunen /skl
17231: 
17232: 
17233: 
17234: 
17235:                                                                                                     Versio 2.0
17236: KK 506/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                       Ministerin vastaus
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 
17241: Eduskunnan puhemiehelle
17242: 
17243: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa               Tullilaitoksessa on pitkäjänteisen strategian
17244: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            avulla torjuttu huumausaineiden salakuljettamis-
17245: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ta. EU:n ja Schengenin sisärajojen valvontaon-
17246: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu-         gelmaan on kehitetty ns. toissijaiset valvontakei-
17247: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            not, joita ovat tehostettu tiedustelutoiminta, ris-
17248: KK 506/1999 vp:                                          kianalyysin hyödyntäminen, henkilöstön ja ka-
17249:                                                          luston kohdentaminen valvonnallisesti riskialttii-
17250:        Mihin toimiin hallitus aikoo rvhtvä huu-          siin paikkoihin sekä laaja-alainen valvontayh-
17251:        mausaineiden salakuljetuks~n -estämi-             teistyö. Vuoden 2000 alusta toteutuvan riskiana-
17252:        seksi ja tullilaitoksen resurssien paran-         lyysiorganisaation toimintaan panostetaan mer-
17253:        tamiseksi?                                        kittävästi. Toiminnalla ohjataan henkilöstöä ny-
17254:                                                          kyistäkin tehokkaammin valvontakohteisiin.
17255: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Erityisesti kaikkien naapurivaltioiden kanssa
17256: ti seuraavaa:                                            voimassa olevia tulliyhteistyösopimuksia hyö-
17257: Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään huu-             dynnetään sekä keskusvirasto- että aluetasolla.
17258: mausainepo Ii tiikas ta 22. 12.199 8 edellyttänyt tul-   Viron kanssa aluetasolle on perustettu kolme työ-
17259: lilaitoksen henkilöstövoimavarojen kehittämistä          ryhmää, joista yksi on keskittynyt huumausainei-
17260: ja kohdentamista erityisesti valtakunnan rajoilla        den ja muun rikollisuuden torjuntaan. Yhteistyö-
17261: ja tavarakuljetusten lastaus- ja purkupaikoilla ta-      tä on ollut virkamiesvaihdon muodossa ja huu-
17262: pahtuvaan huumausainevalvontaan sekä rikostie-           mausainekoiratoiminnassa. Valvonnallista yh-
17263: dusteluun kansallisten ja kansainvälisten velvoit-       teistyötä on ollut myös Venäjän kanssa. Näin py-
17264: teiden edellyttämällä tavalla. Päätöksen mukai-          ritään estämään huumausaineiden tulo Suomeen
17265: sesti hallitus edellyttää, että toimintaa tehoste-       jo naapurimaan puolella.
17266: taan myös hankkimalla lisää teknistä tarkastus- ja          Tullilaitoksella on Europolissa, Kööpenhami-
17267: tarkkailuvälineistöä. Tullilaitoksen toimintapoli-       nassa, Tallinnassa, Pietarissa ja Moskovassa yh-
17268: tiikka on jo vuosien ajan ollut pitkälti periaate-       dysmiehet, jotka välittävät tietoa eri maiden huu-
17269: päätöksen linjausten mukaista, ja tavoitteena on         mausaineviranomaisille. Pohjoismaiden poliisi-
17270: edelleen jatkaa ja tehostaa toimintaa.                   ja tulliyhteistyön puitteissa Suomen valvontavi-
17271:     Tulliviranomaisten paljastamien huumausai-           ranomaisilla on käytössään 36 yhdysmiehen ver-
17272: nerikosten lukumäärät ja takavarikkomäärät ovat          kosto, joka kattaa tärkeimmät huumausaineiden
17273: nousseet huomattavasti sen jälkeen, kun Suomi            lähdemaat ja laittoman liikenteen reitit.
17274: liittyi Euroopan unioniin. Oikeus vapaaseen liik-           Yhteistyö kotimaassa poliisihallinnon ja raja-
17275: kumiseen jäsenvaltioiden välillä vaikeutti tulli-        vartiolaitoksen kanssa on päivittäistä ja se tiivis-
17276: valvontaa nostamalla tarkastuskynnystä sisälii-          tyy vielä Schengenin sopimuksen tullessa voi-
17277: kenteessä pistokoetasolta "syytä epäillä" -tasol-        maan. Tullilaitos on solminut huumausaine- ja
17278: le. Lisäksi matkustamisen helpottuminen ja lii-          muun tullirikollisuuden vastustamiseksi myös
17279: kennemäärien kasvu Baltiasta sekä Venäjältä              yhteisymmärryssopimuksia kolmentoista eri lii-
17280: Suomeen on lisännyt salakuljetusta.
17281: 
17282: 2
17283: Ministerin vastaus                                            KK 506/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
17284: 
17285: 
17286: kenteenharjoittajan tai yhdistyksen kanssa. Sopi-        Hallitus on sekä viime vuosia että vuotta 2000
17287: mukset ovat tuottaneet tuloksia.                      koskevissa talousarvioehdotuksissaan todennut
17288:    Tulliviranomaiset, kuten poliisi- ja rajavartio-   tullilaitoksen toimintamäärärahojen eräiksi pe-
17289: viranomaisetkin, ovat osallistuneet Itämeren          rusteiksi laittoman tuonnin ja viennin torjunnan
17290: alueella järjestettyihin, ympäröivien valtioiden      sekä rikostutkinnan tehostamisen. Lisäksi tulli-
17291: yhteistyöfoorumin, ns. Baltic Sea Task Forcen,        laitoksen tulostavoitteisiin liittyen on tullival-
17292: sekä Europolin ja Schengen-sopimuksen mukai-          vonnan painopisteeksi määritelty koko unionin
17293: siin, huumausaine- ja muun rikollisuuden vastai-      jäsenyyden ajan maamme etelä- ja itärajan ylittä-
17294: siin operaatioihin ja tiedonvälitysjärjestelmiin.     vä liikenne. Tullilaitoksen toimintamäärärahoja
17295: Kaiken kaikkiaan Suomen viranomaiset ovat             on myös viime vuosina jatkuvasti korotettu.
17296: osallistuneet 12 vastaavaan kansainväliseen ope-      Määrärahojen mitoituksessa on otettu huomioon
17297: raatioon, joista suurin osa on ollut menestyksek-     tullivalvonnan tehostaminen ja tullirikosten eh-
17298: käitä.                                                käisy ja tutkinta, salakuljetuksen estäminen mu-
17299:    Tullilaitoksen valvontakalustoa on viime vuo-      kaan lukien.
17300: sina lisätty ja tehostettu. Vaalimaalla parhaillaan      Hallitus pitää huumausaineiden salakuljetusta
17301: valmistellaan suurten lastiyksiköiden läpivalai-      vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Sala-
17302: sulaitteen käyttöönottoa. Valvontakaluston edel-      kuljetuksen estämiseksi ja ongelman seurausten
17303: leen tehostamiseksi tulee lähitulevaisuudessa         lieventämiseksi hallitus seuraa tilannetta sekä tu-
17304: harkittavaksi tarve hankkia myös siirrettäviä         kee tullilaitoksen toimintaa muun muassa resurs-
17305: suuryksiköiden läpivalaisulaitteita tärkeimpiin       sien riittävällä mitoituksella.
17306: tuontisatamiin. Riittävien valvontatilojen saa-
17307: mista on myös tarkoitus selvittää ja tehostaa.
17308: 
17309: 
17310: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
17311: 
17312:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
17313: 
17314: 
17315: 
17316: 
17317:                                                                                                        3
17318: KK 506/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                         Ministerns svar
17319: 
17320: 
17321: 
17322: 
17323: Tili riksdagens talman
17324: 
17325: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              att det har b1ivit 1ättare att resa och att trafiken
17326: anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med-        från Baltikum och Ryssland till Finland har ökat.
17327: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Tullverket har bekämpat narkotikasmuggling-
17328: man Leea Hiltunen /fkf undertecknade spörsmål           en med hjälp av en långsiktig strategi. Med tanke
17329: SS 506/1999 rd:                                         på övervakningsproblemen inom gränserna för
17330:                                                         EU och Schengenområdet har man utvecklat s.k.
17331:        Vad ämnar regeringen göraför att stop-           sekundära övervakningsmetoder, som består av
17332:        pa narkotikasmugglingen och öka tull-            effektivare spaningsverksamhet, utnyttjande av
17333:        verkets resurser?                                riskanalyser, förläggning av personai och utrust-
17334:                                                         ning till ställen som är riskabla ur övervaknings-
17335: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         perspektiv samt ett omfattande samarbete i över-
17336: föra följande:                                          vakningsfrågor. Stora satsningar görs på den or-
17337: Statsrådet har i sitt principbeslut av den 22 de-       ganisation för riskanalys som inleder sin verk-
17338: cember 1998 om narkotikapolitiken förutsatt att         samhet vid ingången av 2000. Genom denna
17339: tullverkets personella resurser utvecklas och för-      verksamhet inriktas personai ännu effektivare än
17340: läggs främst till narkotikakontrollen vid rikets        nu på övervakningsobjekten.
17341: gränser samt vid lastnings- och lossningsställena          1 synnerhet utnyttjas de tullsamarbetsavtal
17342: för varutransporter samt till spaningsverksamhe-        som gäller med alla grannstater på både central-
17343: ten i samband med brott på ett sätt som de natio-       ämbetsverks- och regionalnivå. På den regionala
17344: nella och internationella förpliktelserna förutsät-     nivån har Finland tillsammans med Estland bil-
17345: ter. 1 enlighet med beslutet förutsätter regeringen     dat tre arbetsgrupper, av vilka en har koncentre-
17346: att verksamheten effektiveras också genom att           rat sig på bekämpning av narkotikabrott och öv-
17347: mera teknisk utrustning för inspektion och kon-         rig brottslighet. Samarbete har bedrivits genom
17348: troll anskaffas. Tullverkets verksamhetspolitik         tjänstemannautbyte samt inom verksamheten
17349: har redan i flera års tid i hög grad motsvarat rikt-    med narkotikahundar. lnom övervakningen har
17350: linjerna i principbeslutet, och målet är att fortsät-   Finland samarbetat också med Ryssland. På så
17351: ta med och ytterligare effektivera denna verk-          sätt försöker man redan i grannlandet hindra nar-
17352: samhet.                                                 kotikan från att komma till Finland.
17353:    Tullmyndigheterna har avslöjat betydligt fler           Tullverket har kontaktpersoner inom Europol
17354: narkotikabrott och gjort avsevärt mycket större         samt i Köpenhamn, Tallinn, S:t Petersburg och
17355: narkotikabeslag efter det att Finland gick med i        Moskva vilka förmedlar information till de olika
17356: Europeiska unionen. Rätten till fri rörlighet mel-      ländernas narkotikamyndigheter. lnom ramen för
17357: lan medlemsstaterna gjorde tullens övervakning          de nordiska ländernas polis- och tullsamarbete
17358: svårare i och med att gränsen för kontroller inom       förfogar de finländska tillsynsmyndigheterna
17359: unionens interna trafik höjdes från stickprov till      över ett nätverk på 36 kontaktpersoner. Detta nät-
17360: nivån "anledning att misstänka". Dessutom har           verk täcker narkotikans viktigaste ursprungslän-
17361: smugglingen också ökat till följd av det faktum         der och de huvudsakliga vägarna för den illegala
17362:                                                         trafiken.
17363: 
17364: 
17365: 4
17366: Ministems svar                                               KK 506/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
17367: 
17368: 
17369:     lnom Finland samarbetar tullverket dagligen      inom en nära framtid överväga att också skaffa
17370: med polisförvaltningen och gränsbevakningsvä-        flyttbara genomlysningsanordningar för stora en-
17371: sendet, och detta samarbete kommer att intensi-      heter till de viktigaste importhamnarna. Det är
17372: fieras ytterligare när Schengenavtalet träder i      också meningen att utreda hur man skall få till-
17373: kraft. 1 syfte att bekämpa narkotikabrottslighet     räckligt stora övervakningsutrymmen.
17374: och övrig tullbrottslighet har tullverket även in-      Regeringen har såväl i budgetpropositionerna
17375: gått samförståndsavtal med tretton affårsidkare      för de senaste åren som i den för 2000 bl.a. moti-
17376: och föreningar. Avtalen har också lett till resul-   verat tullverkets verksamhetsanslag med målet
17377: tat.                                                 att förhindra illegal in- och utförsel och att effek-
17378:     Tullmyndighetema, liksom också polis- och        tivera brottsutredningen. 1 anknytning till resul-
17379: gränsbevakningsmyndigheterna, har inom Öster-        tatmålen för tullverket har tyngdpunkten i tull-
17380: sjöområdet deltagit i operationer och i system för   övervakningen dessutom hela den tid Finland har
17381: informationsförmedling som motarbetar narkoti-       varit medlem i unionen legat på trafiken över
17382: kabrottslighet och annan brottslighet och som        Finlands södra och östra gräns. Tullverkets verk-
17383: följer principerna för Östersjöländernas samar-      samhetsanslag har kontinuerligt höjts under de
17384: betsformum, det s.k. Baltic Sea Task Force, Eu-      senaste åren. Vid dimensioneringen av anslagen
17385: ropol och Schengenavtalet. De finländska myn-        har man beaktat en effektivering av tullövervak-
17386: digheterna har deltagit i sammanlagt 12 motsva-      ningen samt förebyggande och utredning av tull-
17387: rande internationella operationer, av vilka stör-    brott, inklusive förhindrandet av smuggling.
17388: sta delen har varit lyckade.                            Regeringen finner att narkotikasmugglingen
17389:     Tullverket har under de senaste åren fått mer    är ett allvarligt samhälleligt problem. 1 syfte att
17390: och effektivare övervakningsutrustning. 1 Vaali-     hindra smugglingen och lindra följderna av detta
17391: maa förbereder man sig som bäst på att ta i bruk     problem ger regeringen akt på situationen och
17392: en genomlysningsanordning för stora lastenhe-        stöder tullverkets arbete bl.a. genom en tillräck-
17393:  ter. För att övervakningsutrustningen skall kun-    lig dimensionering av resurserna.
17394:  na göras ännu effektivare blir det aktuellt att
17395: 
17396: 
17397: 
17398: Helsingfors 19 oktober 1999
17399: 
17400:     Minister Suvi-Anne Siimes
17401: 
17402: 
17403: 
17404: 
17405:  16 200661
17406:                                                                                                         5
17407:                                                              KK 507/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
17408: 
17409: 
17410: 
17411: 
17412:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 507/1999 vp
17413: 
17414:                                              Ilmavoimien hävittäjien lentomelun vähentämi-
17415:                                              nen Tampere-Pirkkalan lentokentän lähistöllä
17416: 
17417: 
17418: 
17419: 
17420: Eduskunnan puhemiehelle
17421: 
17422: Tampere-Pirkkalan lentokentältä on noin 20 000        kähtämään aikuiset, lapset ja eläimet. Erilaisten
17423: nousua ja laskua vuodessa, joista reittiliikenteen    sotaharjoitusten aikana koneita lentää varsin ma-
17424: osuus on noin 4 000. Reitti- ja pienkoneliikenne      talalla, mikä pahentaa meluhaittoja entisestään.
17425: ei aiheuta juurikaan merkittäviä meluhaittoja lä-
17426: histön asuntoalueilla. Ilmavoimien suihkuhävit-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17427: täjät (Hornet, Hawk) tekevät vuodessa yhteensä        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17428: noin 7 000-9 000 nousua ja laskua. Kumpikin           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17429: konetyyppi pitää varsin voimakasta ääntä. Erityi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17430: sen voimakas ääni tullee Hornet-hävittäjästä. Hä-
17431: vittäjät lentävät lähes kaikkina vuorokauden ai-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17432: koina ja monista eri suunnista poiketen siviililii-         tyä, että hävittäjien aiheuttamia melu-
17433: kenteestä, joka käyttää pelkästään määrättyjä               haittoja todella vähennetään Tampere-
17434: reittejä. Erityisesti matalalla lentävät hävittäjä-         Pirkkalan lentokentän ympäristössä me-
17435: koneet saavat yllättävästi tulevalla äänellään säi-         lusta kärsivien asuntoalueiden yllä?
17436: 
17437: 
17438: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
17439: 
17440:     Mikko Kuoppa /vas
17441: 
17442: 
17443: 
17444: 
17445:                                                                                                Versio 2.0
17446: KK 507/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                     Ministerin vastaus
17447: 
17448: 
17449: 
17450: 
17451: Eduskunnan puhemiehelle
17452: 
17453: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           käyttöä. Matalalento- kuin myös yölentokoulu-
17454: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tus on välttämätön ja oleellinen osa kokonaiskou-
17455: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lutusta tuotettaessa tehtävään kykeneviä hävittä-
17456: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           jäohjaajia huomioiden myös sodan ajan vaati-
17457: Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mukset. Ohjaajien koulutus ja saavutettujen tai-
17458: sen KK 507/1999 vp:                                  tojen ylläpito on jatkuvaa, tarkasti ohjeistettua
17459:                                                       lentotoimintaa, josta valitettavasti aiheutuu myös
17460:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-      lentomelua.
17461:        tyä, että hävittäjien aiheuttamia m~lu­           Satakunnan Lennoston varsinainen harjoitus-
17462:        haittoja todella vähennetään Tampere-          lentotoiminta tapahtuu harjoitusalueilla, jotka si-
17463:        Pirkkalan lentokentän ympäristössä me-        jaitsevat noin 60 km:n päässä Tampere-Pirkka-
17464:        lusta kärsivien asuntoalueiden yllä?           lan lentokentästä.
17465:                                                          Tampereen kaupungin alueelle meluhaittaa
17466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        eniten aiheuttavat lentokoneiden lähdöt ja pa-
17467: ti seuraavaa:                                         luut. Tällöin lennot väistämättä kanavoituvat tie-
17468: Puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia Suo-         tyille lentokentän läheisyydessä oleville pisteil-
17469: men puolustusvalmiudesta ja alueellisesta koske-     le, joiden kautta lennettäessä päästään turvalli-
17470: mattomuudesta, missä ilmavoimilla on tärkeä          sesti laskuun. Tällöin ei voida välttää myöskään
17471: merkitys. Satakunnan lennosto toimii Tampere-        lentämistä matalalla. Myös säällä on vaikutusta
17472: Pirkkalan lentokentällä, jonka yhteyteen on kehi-    melun kanavoitumiseen. Huonon sään vallitessa
17473: tetty nykyaikainen varuskunta. Lennoston pää-        suurin osa lähestyvistä lennoista kohti kenttää ta-
17474: toimialue kattaa Läntisen maanpuolustusalueen,       pahtuu Kaukajärven, Hallilan ja Peltolammen
17475: jossa sijaitsevat Suomen suurimmat asutuskes-        yli.
17476: kukset Helsinki, Tampere ja Turku. Asutus on             Lennostossa on tehty seuraavia toimenpiteitä
17477: vuosikymmenien kuluessa kehittynyt lentoken-         meluhaittojen haittavaikutusten minimoimiseksi:
17478: tän ympärille.                                           - Koneiden ohjekirjat antavat yleisohjeet
17479:    Tampere-Pirkkalan lentokenttä on maanpuo-         melua vähentävästä lentämisestä.
17480: lustuksen ohella myös tärkeä siviili-ilmailun len-       - Ilmavoimien lentotoimintaa koskevissa
17481: toasema.                                             erityisohjeissa on lentämisestä taajamien yläpuo-
17482:    Sotilaslentotoiminta ajoittuu pääsääntöisesti     lella sekä matalalentojen suorittamisesta annettu
17483: arkipäiviin ja normaalille virka-ajalle. Mutta       ohjeet, joiden tarkoituksena on minimoida melu-
17484: maanpuolustuksellisista syistä esimerkiksi tun-      haitat.
17485: nistustehtävät on pystyttävä suorittamaan kaikis-        - Lentokoulutusohjelmat antavat erityisoh-
17486: sa olosuhteissa ja kaikkina vuorokaudenaikoina.      jeita tiettyihin lentoihin liittyen. Esimerkiksi tai-
17487: Tilastojen mukaan tunnistuslentoja on jouduttu       tolentosarjaa matalalla harjoiteltaessa tulee paik-
17488: lentämään yöaikana äärimmäisen harvoin.              ka valita siten, ettei aiheuteta tarpeetonta melu-
17489:    Ilmavoimien lentotoiminta edellyttää pitkälle     haittaa ja tarvittaessa annetun harjoitusalueen si-
17490: koulutettujen ja kokeneiden hävittäjäohjaajien       sällä on harjoituspaikkaa aika ajoin vaihdettava.
17491: 
17492: 
17493: 2
17494: Ministerin vastaus                                          KK 507/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
17495: 
17496: 
17497:    - Harjoitusalueille mentäessä, mikäli len-           - Lentoonlähdöt suoritetaan aina tuulen sal-
17498: nonjohdolliset ja säätekijät mahdollistavat, nous-   liessa kiitotietä 24 ja laskeutumiset kiitotielle 06.
17499: taan lentoonlähdössä niin nopeasti kuin mahdol-         - Mittarilähestymisissä liuku aloitetaan 800
17500: lista ainakin 1 000 m:iin tai niin korkealle kuin    m:n korkeudelta aina kun mahdollista.
17501: tehtävän suorittamisen kannalta on mielekästä ja        - Pimeäkoulutus pyritään lopettamaan vii-
17502: ylitetään kentän ja harjoitusalueen välillä olevat   meistään klo 22.00 aina kun mahdollista.
17503: asutuskeskukset niin korkealla kuin mahdollista.     Ilmavoimat pyrkii kaikessa lentotoiminnassaan
17504:    - Matalasuunnistuslennoille        lähdettäessä   minimoimaan meluhaittoja. Sotilasilmailun oh-
17505: pyritään lähialueilla käyttämään korkeutena 300      jeistus ja Ilmailulaitoksen tekemät meluselvityk-
17506: mja maksiminopeutena 800 km/h. Reitit suunni-        set luovat hyvän perustan toiminnalle. Lentotoi-
17507: tellaan mahdollisuuksien mukaan harvaan asut-        minnan meluvaikutuksia ei kuitenkaan tulevai-
17508: tujen alueiden ylle.                                 suudessakaan voida kokonaan eliminoida. Siksi
17509:    - Vähennetään lentoonlähdössä käytettävää         myös maankäytöstä vastaavien viranomaisten
17510: maksimitehoasetusta niin pian kuin se lentotur-      toivotaan edesauttavan maanpuolustuksen ja
17511: vallisuuden vaarantumatta on mahdollista, eli        myös siviililentoliikenteen kannalta tärkeän
17512: kun lentoturvallisuuden kannalta on saavutettu       Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaedelly-
17513: riittävän suuri nopeus ja korkeus.                   tyksiä ottamalla huomioon lentoliikenteen tur-
17514:    - Hyvän lentosään eli näkölento-olosuhtei-        vallisuuteen liittyvät tekijät ja lentomelun aiheut-
17515: den vallitessa lennonjohdollisten tekijöiden sal-    tamat rajoitukset. Esimerkiksi uutta asutusta tai
17516: liessa suunnitellaan lähestyminen ja laskuun tulo    muita melulle herkkiä toimintoja ei tulisi sijoit-
17517: välttäen asutuskeskusten yli lentämistä.             taa melualueille.
17518:    - Mittarilähestymisharjoituksia lennetään
17519: mahdollisuuksien mukaan myös muilla kentillä.
17520: 
17521: 
17522: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
17523: 
17524:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 
17529:                                                                                                         3
17530: KK 507/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                      Ministerns svar
17531: 
17532: 
17533: 
17534: 
17535: Tili riksdagens talman
17536: 
17537: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Flygvapnets flygverksamhet förutsätter att
17538: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      högt utbildade och erfarna jaktplanspiloter an-
17539: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-     vänds. Utbildning för flygning på låg höjd och li-
17540: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-     kaså för nattflygning är en nödvändig och väsent-
17541: mål SS 50711999 rd:                                  lig del av totalutbildningen när jaktplanspiloter-
17542:                                                      na tränas för uppgiften, med beaktande också av
17543:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         krigstida behov. Piloternas utbildning och upp-
17544:       för att bullerstörningarna från jaktpla-       rätthållandet av de inlärda fårdigheterna består
17545:       nen faktiskt skall minska i Tammerfors-        av fortgående och noga reglerad flygverksamhet,
17546:       Birka Ia flygfälts omgivning ovanför de        som tyvärr också medför flygbuller.
17547:       bostadsområden som utsätts för bullret?           Satakunta flygflottiljs egentliga övningsflyg-
17548:                                                      ningar företas på övningsområden som är beläg-
17549: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      na på ca 60 kilometers avstånd från Tammerfors-
17550: föra följande:                                       Birkala flygfålt.
17551: Försvarsmakten har till uppgift att sörja för Fin-      På Tammerfors stads område förekommer bul-
17552: lands forsvarsberedskap och territoriella integri-   lerstörningar främst när flygplanen lyfter och
17553: tet, och flygvapnet är av stor betydelse i detta     landar. Härvid är det oundvikligt att flygningar-
17554: sammanhang. Satakunta flygflottiljs verksamhet       na kanaliseras tili vissa sådana punkter i närhe-
17555: bedrivs med Tammerfors-Birkala flygfålt som          ten av flygfåltet via vilka landningen kan utföras
17556: utgångspunkt och i anslutning till flygfåltet har    tryggt. Härvid kan flygning på låg höjd inte hel-
17557: en modärn garnison byggts upp. Flygflottiljens       ler undvikas. Det sätt på vilket bullret kanalise-
17558: främsta verksamhetsområde täcker Västra för-         ras påverkas också av vädret. När det är dåligt vä-
17559: svarsområdet, där Finlands största bosättnings-      der företas största delen av de flygningar som
17560: centra Helsingfors, Tammerfors och Åbo är be-        görs i riktning mot flygfåltet över Kaukajärvi,
17561: lägna. Under årtiondenas förlopp har bosättning      Hallila och Peltolampi.
17562: uppstått kring flygfåltet.                              Vid flygflottiljen har följande åtgärder vidta-
17563:    Tammerfors-Birkala flygfålt är en viktig flyg-    gits i syfte att minimera de menliga verkningarna
17564: station förutom för försvaret också för den civila   av bullerstörningarna:
17565: luftfarten.                                             - Flygmaskinernas instruktionsböcker ger
17566:    Tidsmässigt försiggår den militära flygverk-      allmänna anvisningar för sådant sätt att flyga
17567: samheten i regel på vardagar och under normal        som minskar bullret.
17568: tjänstetid. Men av orsaker som gäller försvaret är      - 1 flygvapnets särskilda anvisningar för
17569: det nödvändigt att kunna utföra t.ex. identifie-     flygverksamheten finns anvisningar som gäller
17570: ringsuppgifter i alla förhållanden och under alla    flygning ovanför tätorter och flygning på låg
17571: tider av dygnet. Enligt statistiken har identifie-   höjd och vilkas syfte är att minimera bullerstör-
17572: ringsflygningar nattetid förekommit ytterligt säl-   mngarna.
17573: lan.                                                    - Flygutbildningsprogrammen ger särskil-
17574:                                                      da anvisningar för vissa slag av flygningar. T.ex.
17575: 
17576: 
17577: 4
17578: Ministerns svar                                              KK 507/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
17579: 
17580: 
17581: när konstflygningsserien på låg höjd övas skall           - Instrumentinflygningsövningarna          flygs
17582: platsen väljas så att onödigt buller inte uppstår      såvitt möjligt också med utnyttjande av andra
17583: och vid behov skall övningsplatsen emellanåt by-       flygfålt.
17584: tas inom det anvisade övningsområdet.                     - Om vindförhållandena tillåter det an-
17585:    - Vid avfården tili övningsområdena skall           vänds alltid startbana 24 när flygplanen lättar och
17586: uppstigningen vid starten när flyglednings- och        bana 06 när de landar.
17587: väderleksfaktorerna medger det ske så snabbt              - Vid instrumentinflygning påbörjas glid-
17588: som möjligt till åtminstone l 000 meters höjd el-      flygningen alltid när det är möjligt från 800 m
17589: ler så högt som det är ändamålsenligt med tanke        höjd.
17590: på uppgiften, och bosättningscentra mellan flyg-          - Mörkerskolningen avslutas såvitt möjligt
17591: fåltet och övningsområdet skall överflygas på så       alltid senast kl. 22.00.
17592: hög höjd som möjligt.                                  Flygvapnet försöker i all flygverksamhet mini-
17593:    - Vid avfården tili orienteringsflygningar på       mera bullerstömingama. Instruktionema för den
17594: låg höjd bör piloten försöka flyga på en höjd av       militära luftfarten och de bullerutredningar som
17595: 300 meter på närområdena och med en maximi-            Luftfartsverket har gjort utgör en god grund för
17596: hastighet av 800 km/h. Rutterna planeras såvitt        verksamheten. Verkningama av det buller som
17597: möjligt över glest bebodda områden.                    uppstår i samband med flygverksamheten kan
17598:    - Den maximala effektinställning som skall          dock inte heller i framtiden helt elimineras. För-
17599: användas när planet lättar minskas så snart det är     hoppningen är därför att de myndigheter som
17600: möjligt utan att äventyra flygsäkerheten, dvs. när     svarar för markanvändningen bidrar till att skapa
17601: en med tanke på flygsäkerheten tiliräcklig fart        goda verksamhetsförutsättningar för Tammer-
17602: och höjd har uppnåtts.                                 fors-Birkala flygstation, som är viktig både för
17603:    - När flygvädret är bra, dvs. vid förhållan-        försvaret och för den civila luftfarten, genom att
17604: den som möjliggör visuell flygning, planeras in-       beakta faktorer som hänför sig tili säkerheten i
17605: flygning och landning såvitt flygledningsfakto-        flygtrafiken och de begränsningar som flygbull-
17606: rerna tillåter det så att flygning över bosättnings-   ret ger upphov tili. Till exempel bör ny bosätt-
17607: centra undviks.                                        ning eller andra funktioner som är känsliga för
17608:                                                        buller inte placeras på bullerområdena.
17609: 
17610: 
17611: 
17612:  Helsingforsden 15 oktober 1999
17613: 
17614:      Försvarsminister Jan-Erik Enestam
17615: 
17616: 
17617: 
17618: 
17619:                                                                                                         5
17620:                                                                  KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd
17621: 
17622: 
17623: 
17624: 
17625:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 508/1999 vp
17626: 
17627:                                              Tasausjärjestelmän luominen vammais- ja mie-
17628:                                              lenterveyspalveluihin sekä päihdehuoltoon
17629: 
17630: 
17631: 
17632: 
17633: Eduskunnan puhemiehelle
17634: 
17635: Hallintovaliokunta toi esille vuonna 1996 mietin-      luettuja palveluja (esimerkiksi kuljetuspalveluja
17636: nössään (HaVM 24/1996 vp), että lastensuoje-           saattopalveluineen, tulkkipalveluja, asunnon
17637: lun, ulkomaalaisten ja erityisesti vaikeavam-         muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja
17638: maisten poikkeuksellisten suurten kustannusten        laitteita sekä palveluasumista). Monissa kunnis-
17639: hoitamiseksi olisi luotava tasausjärjestelmä. So-     sa ei ole myöskään varattu määrärahaa vammais-
17640: siaali- ja terveysministeriö oli omissa työryhmis-    palveluun kuuluvien harkinnanvaraisten etuuk-
17641: sään (mm. Sosiaalihuollon erityisosaamisen tur-        sien myöntämiseen. Kunnissa on myös tavatta-
17642: vaamistyöryhmä, STM 1997:4) selvitellyt tätä          vissa ilmiö, jossa kunnat "kokeilevat kepillä jää-
17643: mahdollisuutta muiden erityispalvelujen turvaa-       tä" eväämällä lainmukaisen palvelun ja ottamal-
17644: miskeinojen rinnalla. Kiireellisimpänä pidettiin      la sen riskin, että päätöksestä valitetaan. Valitus-
17645: lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmän        teitse haetun etuuden saaminen kestää jopa yli
17646: luomista. Lisäksi silloinen sosiaali- ja terveysmi-   vuoden. Tällaisella toiminnalla hankaloitetaan
17647: nisteri Terttu Huttu-Juntunen toi esille kansan-      vammaisen elämää tarpeettomasti. Palvelujen
17648: edustaja Per Lövin kirjalliseen kysymykseen           saamisessa on samankaltaisia ongelmia myös
17649: (KK 598/1997 vp) vastausta antaessaan, että ko-       mielenterveys-ja päihdehuollossa.
17650: kemuksia lastensuojelun tasausjärjestelmästä              Valtion tehtäviä kunnille hajautettaessa unoh-
17651: käytettäisiin hyväksi arvioitaessa tasausjärjestel-   tui kokonaan järjestää kuntien toiminnan valvo-
17652: män laajentamista muihin erityispalvelusektorei-      minen. Tasausjärjestelmä antaisi mahdollisuu-
17653: hin, kuten vammaispalveluun ja päihdehuoltoon.        den tällaiseen valvontaan ja samalla se takaisi
17654:    Lastensuojelun tasausjärjestelmä on käynnis-       vammais-, mielenterveys-ja päihdehuollon pal-
17655: tynyt tämän vuoden alkupuolella. Seuraava vai-        velujen asiakkaille mahdollisuudet tasavertaisiin
17656: he olisikin sen selvittäminen, miten tasausjärjes-    palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Tasaus-
17657: telmä laajennetaan koskemaan vammais- ja mie-         järjestelmä helpottaisi myös heikommassa talou-
17658: lenterveyspalveluita, päihdehuoltoa ja vanhus-        dellisessa tilanteessa olevien kuntien mahdolli-
17659: tenpalveluita.                                        suuksia järjestää palveluita.
17660:    Vammaispalvelujen osalta tasausjärjestelmä
17661: olisi tärkeä, sillä palvelujen saamisessa on mo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17662: nia ongelmia ja kunnat tulkitsevat vammaispal-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17663: velulakia eri tavoin. Kaikissa kunnissa vammai-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17664: set eivät saa edes ns. subjektiivisiksi oikeuksiksi   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17665: 
17666: 
17667: 
17668: 
17669:                                                                                                  Versio 2.0
17670: KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd
17671: 
17672: 
17673:       Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että   mais-, mielenterveys- ja päihdehuollon
17674:        erityispalveluiden kustannusten tasaus-    palveluita ja
17675:       järjestelmä saadaan lastensuojelun jär-
17676:       jestelmänjatkona koskemaan myös vam-        millä tavalla ja millä aikataululla halli-
17677:                                                   tus suunnittelee järjestävänsä tasausjär-
17678:                                                   jestelmän laajentamisen?
17679: 
17680: 
17681: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
17682: 
17683:     Arto Seppälä /sd
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688: 2
17689: Ministerin vastaus                                               KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd
17690: 
17691: 
17692: 
17693: 
17694: Eduskunnan puhemiehelle
17695: 
17696: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        kään ole sairaanhoitopiirien kaltaisia koko
17697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sosiaalihuollon toimintaa kattavia pakollisia
17698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kuntayhtymiä. Asiaa päädyttiinkin valtionosuus-
17699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep-         uudistuksen yhteydessä vain seuraamaan.
17700: pälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Suurimpia ongelmia pyrittiin hoitamaan
17701: KK 508/1999 vp:                                        kuntien valtionosuuslain mukaisella sisäasiain-
17702:                                                        ministeriön hallinnoimalla harkinnanvaraisella
17703:       Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että        avustuksella, jonka käytölle pyrittiin luomaan
17704:        erityispalveluiden kustannusten tasaus-         edellytykset yhdessä sisäasiainministeriön ja
17705:       järjestelmä saadaan lastensuojelun jär-          kuntien keskusjärjestöjen kanssa käytyjen neu-
17706:       jestelmänjatkona koskemaan myös vam-             vottelujen pohjalta. Asiaa koskevat maininnat si-
17707:       mais-, mielenterveys-ja päihdehuollon            sällytettiin myös useana vuonna sosiaali- ja
17708:       palveluita ja                                    terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitel-
17709:                                                        maan. Järjestelmän ei kuitenkaan käytännössä ar-
17710:       millä tavalla ja millä aikataululla halli-       vioitu juurikaan helpottaneen ongelmaa.
17711:        tus suunnittelee järjestävänsä tasausjär-          Ongelmien on todettu olevan suurimmat las-
17712:       jestelmän laajentamisen?                         tensuojelussa. Niinpä sosiaali- ja terveysministe-
17713: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          riö yritti useina perättäisinä vuosina hieman eri-
17714: ti seuraavaa:                                          laisin ratkaisumallein saada aikaan lastensuoje-
17715:                                                        lun suurten kustannusten tasausjärjestelmää val-
17716: Jo valmisteltaessa vuoden 1993 valtionosuus-           tion talousarvioesitysten valmistelun yhteydes-
17717: uudistusta eli siirtymistä laskennalliseen valtion-    sä. Valmisteluehdotukset eivät kuitenkaan saa-
17718: osuusjärjestelmään ennakoitiin, että pienimmis-       neet taakseen riittävää tukea hallitukselta, ja
17719: sä kunnissa asiakkaiden mahdollisuudet saada          niinpä lastensuojelun suurten kustannusten
17720: erityisesti kalliita sosiaali- ja terveydenhuollon    tasausjärjestelmä monien eri vaiheiden jälkeen
17721: erityispalveluita saattaisivat vaarantua.             tuli käyttöön 1.3.1999 eduskunnan lakialoitteen
17722:     Erikoissairaanhoidossa lakisääteinen velvoite     pohjalta.
17723: tasata yksittäisestä potilaasta aiheutuvat suuret         Pääministeri Lipposen II hallituksen ohjel-
17724: kustannukset sairaanhoitopiireittäin kuntien kes-     maan sisältyy kohta "selvitetään tarve luoda kus-
17725: kinäisen tasausrahaston avulla toteutettiinkin        tannusten tasausjärjestelmä erityisryhmien on-
17726: valtionosuusuudistuksen yhteydessä vuonna             gelmiin". Sosiaali- ja terveysministeriössä on
17727: 1993 kuitenkin niin, että järjestelmän tuli olla      hallitusohjelman pohjalta laadittavan Sosiaali- ja
17728: käytössä viimeistään vuoden 1995 alussa.              terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman
17729:     Sosiaalihuollon osalta järjestelmän luominen      valmistelussa ohjelmaluonnokseen sisällytetty
17730: todettiin monimutkaisemmaksi ja vaikeammak-           erityinen tavoite suurten kustannusten tasausjär-
17731: si. Sosiaalihuollon kustannusten rakenne ja teh-      jestelmän       kehittämisestä     sekä    toimen-
17732: tävien organisomh poikkeavat olennaisesti             pidesuositus, jonka mukaisesti "Sosiaali- ja
17733: terveydenhuollosta. Sosiaalihuollossa ei myös-        terveysministeriö selvittää vuosina 2000-2001
17734: 
17735: 
17736:                                                                                                        3
17737: KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd                                                    Ministerin vastaus
17738: 
17739: 
17740: erillisryhmien erityisen tuen tarpeen. Pikaisim-        Sosiaali- ja terveysministeriössä on edellä ku-
17741: min selvitetään taloudellisen tuen tarve tarkoi-     vatun mukaisesti tarkoitus selvittää ne eri kei-
17742: tuksenmukaisten palvelujen aikaansaamiseksi          not, joilla erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden
17743: erityisesti vaikea- tai monivammaisille henkilöil-   palvelut voidaan nykyistä paremmin turvata.
17744: le sekä mielenterveyspotilaille. Tässä yhteydes-     Eräänä keskeisenä kysymyksenä tässä selvitys-
17745: sä tarkastellaan myös kustannusten tasausjärjes-     työssä on lastensuojelun suurten kustannusten ta-
17746: telmiä. Selvitystyössä otetaan huomioon muun         sausjärjestelmän tapaisen järjestelmän käyttöön-
17747: muassa erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun        ottaminen myös muiden erityisryhmin palvelu-
17748: suurten kustannusten tasausjärjestelmien koke-       jen turvaamisessa.
17749: mukset".
17750: 
17751: 
17752: 
17753: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
17754: 
17755:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17756: 
17757: 
17758: 
17759: 
17760: 4
17761: Ministems svar                                                 KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd
17762: 
17763: 
17764: 
17765: 
17766: Tili riksdagens talman
17767: 
17768: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      striktsliknande obligatoriska samkommuner som
17769: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       omfattar hela socialvårdsverksamheten. 1 sam-
17770: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto      band med statsandelsreformen bestämdes att frå-
17771: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      gan enbart följs.
17772: 508/1999 rd:                                             Strävan var att sköta de största problemen ge-
17773:                                                       nom det understöd enligt prövning som före-
17774:        Vad ämnar regeringen göraför att som           skrevs i lagen om statsandelar till kommunema
17775:       en förlängning av systemet för barn-            och administrerades av inrikesministeriet. Avsik-
17776:       skyddet införa ett system för kostnadsut-       ten var att utgående från förhandlingar med inri-
17777:       jämning för specialtjänster, vilket även        kesministeriet och kommunemas centralorgani-
17778:       omfattar tjänster inom handikappvår-            sationer skapa förutsättningar för användningen
17779:       den, mentalvården och missbrukarvår-           av understödet. Detta omnärnndes också i flera
17780:       den, och                                        års tid i den riksomfattande planen för anordnan-
17781:                                                      de av social- och hälsovården. Det bedömdes
17782:       hur och enligt viiken tidtabell planerar       dock att systemet i praktiken knappast alls lind-
17783:       regeringen ordna utvidgningen av ut-           rade problemet.
17784:       jämningssystemet?                                  Det har konstaterats att problemen är störst
17785: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      inom bamskyddet. 1 samband med beredningen
17786: föra följande:                                       av budgetpropositionema försökte social- och
17787:                                                      hälsovårdsministeriet därför under flera efterföl-
17788: Redan vid beredningen av 1993 års statsandelsre-     jande år genom något olika lösningsmodeller
17789: form, övergången till ett system med kalkylerade     åstadkomma ett utjämningssystem för de stora
17790: statsandelar, förutspåddes att klientemas möjlig-    kostnadema för barnskyddet. Beredningsförsla-
17791: heter att få i synnerhet dyra specialtjänster inom   gen fick dock inte tillräckligt stöd av regeringen.
17792: social- och hälsovården kunde äventyras i de         Ett system för utjämning av de stora kostnaderna
17793: minsta kommunema.                                    för barnskyddet infördes därför efter flera ske-
17794:    1 samband med statsandelsreformen genom-          den den 1 mars 1999 på basis av en lagmotion.
17795: fördes inom den specialiserade sjukvården 1993           1 programmet för Paavo Lipponens II regering
17796: den lagstadgade förpliktelsen att med hjälp av en    sägs att "behoven av att skapa ett system för kost-
17797: inbördes utjämningsfond för kommunema utjäm-         nadsutjämning i fråga om specialgruppernas pro-
17798: na sjukvårdsdistriktens stora kostnader för en-      blem utreds". 1utkastet till det mål- och verksam-
17799: skilda patienter, dock så att systemet skulle vara   hetsprogram för social- och hälsovården som på
17800: infört senasti början av 1995.                       basis av regeringsprogrammet uppgörs vid soci-
17801:    Det konstaterades vara mera komplicerat och       al- och hälsovårdsministeriet ingår som ett sär-
17802: svårare att skapa ett system för socialvården, där   skilt mål att utveckla ett system för utjärnning av
17803: kostnadsstrukturen och organiseringen av upp-        de stora kostnaderna samt en åtgärdsrekommen-
17804: giftema avviker väsentligt från hälso- och sjuk-     dation, enligt viiken social- och hälsovårdsminis-
17805: vården. Socialvården saknar också sjukvårdsdi-       teriet 2000-2001 utreder behovet av särskild
17806: 
17807: 
17808:                                                                                                       5
17809: KK 508/1999 vp- Arto Seppälä /sd                                                       Ministerns svar
17810: 
17811: 
17812: service för särgrupper. 1 första hand utreds beho-      1 enlighet med vad som anförts ovan ämnar so-
17813: vet av ekonomiskt stöd för tillhandahållandet av     cial- och hälsovårdsministeriet utreda metoderna
17814: ändamålsenlig service för i synnerhet gravt han-     för att bättre än för närvarande garantera servi-
17815: dikappade eller multihandikappade personer           cen för dem som hör till specialgrupper. En vik-
17816: samt mentalvårdspatienter. 1 detta sammanhang        tig angelägenhet i utredningsarbetet gäller frå-
17817: granskas också systemet för utjämning av kost-       gan om att i syfte att garantera servicen även för
17818: nader. 1 utredningen beaktas bl.a. erfarenheterna    andra specialgrupper införa ett liknande system
17819: av utjämningssystemet för specialiserad sjuk-        som utjämningssystemet för de stora kostnader-
17820: vård och barnskydd i fråga om stora kostnader.       na för barnskyddet.
17821: 
17822: 
17823: 
17824: Helsingfors den 20 oktober 1999
17825: 
17826:     Omsorgsminister Eva Biaudet
17827: 
17828: 
17829: 
17830: 
17831: 6
17832:                                                               KK 509/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 509/1999 vp
17838: 
17839:                                               Vankilapalvelujen ostaminen Venäjältä
17840: 
17841: 
17842: 
17843: 
17844: Eduskunnan puhemiehelle
17845: 
17846: Suomalaisen vankilajärjestelmän uustmmen ja            tamisella Venäjältä olisi Suomessa selvästi rikol-
17847: uusien vankiloiden rakentaminen tulee maksa-           lisuutta alentava vaikutus.
17848: maan suunnattomasti. Samalla on todennäköistä,
17849: että vankien karkaamiset uusissa olosuhteissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17850: vain lisääntyvät, vaikka ne ovat jo nytkin esimer-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17851: kiksi Venäjään verrattuna huippuluokkaa.               tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17852:    Venäjällä on hyvin valvottu vankilajärjestel-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17853: mä ja karkaamiset ovat aniharvinaisia. Palvelui-
17854: den ostaminen on taas nykyaikana todellinen                  Katsoko hallitus mahdolliseksi, että suu-
17855: avainsana. Sitä voi soveltaa myös kansainväli-               ria summia maksavan vankilajärjestel-
17856: sestija taloudellisesti, kuten varmasti tässäkin ta-         män uusimisen ja uusien vankiloiden ra-
17857: pauksessa. Lisäksi voisi olla, että palveluiden os-          kentamisen sijaan meillä siirrytään van-
17858:                                                              kilapalveluiden ostamiseen Venäjältä?
17859: 
17860: 
17861: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
17862: 
17863:     Sulo Aittaniemi /alk
17864: 
17865: 
17866: 
17867: 
17868:                                                                                                 Versio 2.0
17869: KK 509/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
17870: 
17871: 
17872: 
17873: 
17874: Eduskunnan puhemiehelle
17875: 
17876: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tuli Suomessa voimaan 1.5.1987. Sopimus mah-
17877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         dollistaa ulkomaalaisen siirtämisen siihen val-
17878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tioon, jonka kansalainen tuomittu on. Muiden
17879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      edellytysten lisäksi siirtämiseen vaaditaan tuo-
17880: niemen /alk kirjallisen kysymyksen KK                 mitun suostumus. Venäjä ei ole allekirjoittanut
17881: 50911999 vp:                                          edellä mainittua yleissopimusta. Suomen ja Poh-
17882:                                                       joismaiden välillä on lisäksi vakiintunut täytän-
17883:        Katsooko hallitus mahdolliseksi, että          töönpanonsiirtoj ärj estelmä.
17884:        suuria summia maksavan vankilajärjes-             Suomen ja Venäjän (Sosialististen neuvostota-
17885:        telmän uusimisen ja uusien vankiloiden         savaltojen liiton) välillä on voimassa sopimus
17886:        rakentamisen sijaan meillä siirrytään          vankeusrangaistukseen tuomittujen keskinäises-
17887:        vankilapalveluiden ostamiseen Venäjäl-         tä siirtämisestä rangaistuksen suorittamista var-
17888:        tä?                                            ten (81/1993), joka on tullut voimaan
17889:                                                       28.11.1993. Sopimuksen mukaan sopimusval-
17890: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tion kansalainen, joka toisessa sopimusvaltiossa
17891: ti seuraavaa:                                         on tuomittu vankeusrangaistukseen (tuomioval-
17892: Suomen kansalaisen oikeus pysyä kaikissa              tio) voidaan siirtää suorittamaan rangaistustaan
17893: tapauksissa omassa maassaan on perustavanlaa-         siihen valtioon, jonka kansalainen hän on (täy-
17894: tuinen oikeus. Suomen hallitusmuodon toisen lu-       täntöönpanovaltio ). Sopimusvaltiossa kansalai-
17895: vun 7 §:n mukaan Suomen kansalaista ei saa es-        sen veroisena pidetään henkilöä, jolla on koti-
17896: tää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä          paikka tuossa valtiossa. Siirtämisen edellytykse-
17897: vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maa-   nä on sopimuksen mukaan, että tuomio on lain-
17898: han eikä ulkomaalaista saa karkottaa, luovuttaa       voimainen, tuomittu suostuu siirtämiseen ja että
17899: tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuo-      teko, josta henkilö on tuomittu, on rikos täytän-
17900: lemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa           töönpanovaltion lainsäädännön mukaisesti. Li-
17901: loukkaava kohtelu.                                    säksi edellytyksenä on, että sopimuspuolten vi-
17902:    Suomessa tuomitun vankeusrangaistuksen             ranomaiset ovat suostuneet siirtoon.
17903: täytäntöönpanosta vieraassa valtiossa koskevat           Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen voi-
17904: säännökset ovat laissa kansainvälisestä yhteistoi-    massaoloaikana ei ole suoritettu yhtään vankeus-
17905: minnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamus-       rangaistuksen täytäntöönpanon siirtämistä Suo-
17906: ten täytäntöönpanosta (21/1987). Lain 19 §:n          mesta Venäjälle. Venäjältä Suomeen on siirretty
17907: mukaan Suomessa tuomittu vankeusrangaistus            yksi Suomen kansalainen vankeusrangaistustaan
17908: voidaan jättää täytäntöönpantavaksi vieraassa         suorittamaan.
17909: valtiossa, jos tuomittu on asianomaisen vieraan          Vankeinhoitoasetuksen (878/1995) 12 §:n
17910: valtion kansalainen tai hänellä on kotipaikkansa      mukaan rangaistuslaitoksia rakennettaessa ja
17911: siinä valtiossa ja tuomittu on suostunut siihen.      korjattaessa varsinaiset asuintilat on varustetta-
17912: Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston tuomit-       va siten, että ne vastaavat yleisessä rakennuslain-
17913: tujen siirtämistä koskevan yleissopimuksen, joka      säädännössä asuintiloille asettuja vaatimuksia.
17914: 
17915: 
17916: 2
17917: Ministerin vastaus                                          KK 509/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17918: 
17919: 
17920:     Osa maamme viime vuosisadalla rakennetuis-        koksen vuoksi tapahtuvaa luovuttamista oikeu-
17921: ta keskus- ja lääninvankiloista ei vastaa länsimai-   denkäyntiä varten koskevat omat säännöksensä.
17922: sessa hyvinvointivaltiossa nykyaikaiselle van-           Oikeusjärjestelmän ylläpito ja vankeusran-
17923: keinhoidolle asetettavia vaatimuksia. Vankiloi-       gaistusten täytäntöönpano ovat sellaisia keskei-
17924: den korjaus- ja lisärakennusohjelmaa toteutetaan      siä valtion suvereniteettiin kuuluvia tehtäviä, joi-
17925: eduskunnan vahvistaman talousarvion mukaises-         den ostaminen toiselta valtiolta tai luovuttami-
17926: ti.                                                   nen toiselle valtiolle ei ole oikeusjärjestelmäm-
17927:     Lainsäädännön ja Suomea sitovien kansainvä-       me perusperiaatteiden mukaista.
17928: listen sopimusten mukaan Suomessa tuomitun               Edellä mainituista syistä kysymyksessä esitet-
17929: vankeusrangaistusten täytäntöönpano muussa            tyä vankeinhoidon palvelujen ostamista vieraal-
17930: valtiossa vaatii aina tuomitun suostumuksen. Ri-      ta valtiolta ei voida ottaa valmisteltavaksi.
17931: 
17932: 
17933: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
17934: 
17935:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
17936: 
17937: 
17938: 
17939: 
17940:                                                                                                         3
17941: KK 509/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministems svar
17942: 
17943: 
17944: 
17945: 
17946: Till riksdagens talman
17947: 
17948: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      han är. Vid sidan av övriga villkor kräver överfö-
17949: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      randet samtycke av den dömde. Ryss1and har inte
17950: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      undertecknat nämnda konvention. Mellan Fin-
17951: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       land och de övriga nordiska ländema finns dess-
17952: mål SS 50911999 rd:                                  utom ett etablerat system för överförande av
17953:                                                      verkställighet.
17954:       Anser regeringen det vara möjligt att i            Mellan Finland och Ryssland (Socia1istiska
17955:       stället för att med stora belopp förnya        sovjetrepub1ikemas union) gäller avta1et om öm-
17956:       fängelsesystemet och bygga nya fängel-         sesidigt överförande av dömda till fångelsestraff
17957:       ser hos oss övergå tili att köpafängelse-      för avtjänande av straffet (81/1993), avta1et träd-
17958:        tjänster av Ryssland?                         de i kraft den 28 november 1993. Enligt avta1et
17959:                                                      kan en medborgare i en avta1ss1utande stat som i
17960: Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt          den andra avta1sslutande staten har dömts tili
17961: följande:                                            fångelsestraff (staten för domen) överföras för
17962: En finsk medborgares rätt att under alla omstän-     avtjänande av straffet tili den stat vars medborga-
17963: digheter stannai det egna landet är en grundläg-     re han är (staten för verkställighet). I en avtals-
17964: gande rättighet. Enligt 2 kap. 7 § regeringsfor-     s1utande stat anses personer med hemvist i staten
17965: men för Finland får en finsk medborgare inte hin-    likvärdiga med medborgare. Villkor för överfö-
17966: dras att resa in i landet, landsförvisas eller mot   rande är enligt avtalet att domen är lagakraftvun-
17967: sin vilja utlämnas eller förflyttas till ett annat   nen, att den dömde samtycker tili överförande
17968: land, och en utlänning får inte utvisas, utlämnas    och att gämingen för viiken personeo dömts ut-
17969: eller sändas tilihaka om han på grund härav hotas    gör ett brott en1igt lagstftningen i den verkstä1-
17970: av dödsstraff, tortyr eller någon annan behand-      lande staten. Dessutom krävs att avtalspartemas
17971: ling som kränker människovärdet.                     myndigheter har samtyckt till överförande.
17972:    Bestämmelser om verkställighet av fångelse-           Under giltighetstiden för avtalet mellan Fin-
17973: straff som dömts ut i Finland i främmande stater     land och Ryssland har verkställighet av fångelse-
17974: ingår i lagen om intemationellt samarbete vid        straff aldrig överförts från Finland till Ryssland.
17975: verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder    En finsk medborgare har överförts för avtjänan-
17976: (21/1987). Enligt 19 § i lagen kan verkställighe-    de av fångelsestraff från Ryssland till Finland.
17977: ten av ett fångelsestraff som dömts ut i Finland        Enligt       12 §        fångvårdsförordningen
17978: anförtros en främmande stat om den dömde är          (878/ 1995) skall de egentliga bostadslokalema
17979: medborgare i den främmande staten eller har sin      vid byggande och reparation av straffanstalter ut-
17980: hemvist där och om den dömde har samtyckt till       rustas så att de motsvarar de krav den allmänna
17981: åtgärden. Finland har ratificerat Europarådets       byggnadslagstiftningen ställer på bostadsloka-
17982: konvention om överförande av dömda personer,         ler. Några av de central- och länsfångelser som
17983: konventionen trädde i kraft i Finland den 1 maj      byggdes under förra seklet motsvarar inte de krav
17984: 1987. Konventionen gör det möj1igt att överföra      som ställs på modem fångvård i en västerländsk
17985: en dömd utlänning till den stat vars medborgare      välfårdsstat. Programmet för reparation och till-
17986: 
17987: 
17988: 4
17989: Ministems svar                                             KK 509/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17990: 
17991: 
17992: byggnad av fångelser fullföljs i enlighet med den       Upprätthållandet av rättssystemet och verk-
17993: budget som fastställts av riksdagen.                 ställigheten av fångelsestraff är sådana viktiga
17994:    Enligt lagstiftningen och intemationella avtal    funktioner av statlig suveränitet som enligt de
17995: som är bindande för Finland är ett villkor för att   grundläggande principema i vårt rättssystem inte
17996: fångelsestraff som dömts ut i Finland skall kun-     kan köpas av andra stater eller överlämnas till
17997: na verkställas i andra stater alltid att den dömde   andra stater.
17998: samtycker till åtgärden. Utlämnande för rätte-          Av nämnda skäl kan spörsmålets tanke på köp
17999: gång på grund av brott berörs av särskilda be-       av fångvårdstjänster av en främrnande stat inte
18000: stämmelser.                                          tas till beredning.
18001: 
18002: 
18003: Helsingfors den 20 oktober 1999
18004: 
18005:     Justitieminister Johannes Koskinen
18006: 
18007: 
18008: 
18009: 
18010:                                                                                                    5
18011:                                                             KK 510/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18012: 
18013: 
18014: 
18015: 
18016:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 510/1999 vp
18017: 
18018:                                             Venäjällä työskentelevien toimittajien ja kir-
18019:                                             jeenvaihtajien verotus
18020: 
18021: 
18022: 
18023: 
18024: Eduskunnan puhemiehelle
18025: 
18026: Venäjällä toimivien suomalaisten tiedotusväli-       näjällä ole oikeutta verottaa lehtimiesten eikä
18027: neiden toimittajien ja kirjeenvaihtajien tulovero-   lehden, radion tai television kirjeenvaihtajan teh-
18028: tusta koskevat säädökset ovat sekavat ja aiheutta-   tävästä saadusta palkasta, mikäli oleskelu Venä-
18029: vat kirjeenvaihtajatyön järjestelyyn ongelmia.       jällä kestää alle 36 kuukautta neljän perättäisen
18030:    Tuloverolain ( 1535/ 1992) ulkomaantyötuloa       kalenterivuoden aikana. Sopimuksessa oleva
18031: koskevan 77 §:n mukaan ulkomailla tehdystä           määräys estää Venäjän verotusoikeuden, joten
18032: työstä saatu palkka (ulkomaantyötulo) ei ole ve-     Suomen valtio voi verottaa kyseisenä ajanjakso-
18033: ronalaista tuloa, jos verovelvollisen oleskelu ul-   na.
18034: komailla johtuu tästä työstä ja kestää yhdenjak-        Venäjällä työskentelevien verotuksen seka-
18035: soisesti vähintään kuusi kuukautta (ulkomaan-        vuus aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ensiksikin
18036: työskentely). Tämän ns. kuuden kuukauden sään-       säännösten monimutkaisuus johtaa verotuskäy-
18037: nön mukaan Suomen valtion verotusoikeus lak-         tännön erilaisuuteen eri puolilla Suomea. Joissa-
18038: kaa kuuden kuukauden ulkomaantyöskentelyn            kin tapauksissa henkilöä verotetaan sekä Suo-
18039: jälkeen. Kuitenkaan tuloverolain 77 §:n toisen       messa että Venäjällä. Jotkin verotoimistot puo-
18040: virkkeen mukaan ulkomaantyötulona ei pidetä          lestaan katsovat Venäjän verotusoikeuden estä-
18041: palkkaa, jota työskentelyvaltio (tässä tapaukses-    vän verotuksen Suomessa. Toiseksi Suomen
18042: sa Venäjä) Suomen ja tämän valtion välillä voi-      poikkeuksellisen laaja verotusoikeus vaikeuttaa
18043: massa olevan kaksinkertaisen verotuksen välttä-      ammattitaitoisten ja uusien työntekijöiden saa-
18044: miseksi tehdyn sopimuksen mukaan ei saa ensisi-      mista työskentelemään Venäjällä.
18045: jaisesti verottaa. Siten, mikäli työskentelyval-        Venäjän politiikan monimuotoisuus, maan
18046: tion verotusoikeus on estetty verosopimuksella,      laajuus ja sen merkitys maailmanpolitiikassa
18047: Suomen valtion verotusoikeus säilyy pääsääntö-       vaativat tasokasta tiedonvälitystä, mikä puoles-
18048: nä olevasta kuuden kuukauden aikarajasta huoli-      taan vaatii jatkuvaa työskentelyä ja oleskelua Ve-
18049: matta.                                               näjällä.
18050:    Suomen ja Venäjän välillä sovelletaan edel-
18051: leen Neuvostoliiton kanssa tehtyä tuloverosopi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18052: musta vuodelta 1987 (SopS 28/1988), vaikka           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18053: uusi verosopimus allekirjoitettiin jo 4.5.1996.      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18054: Vanhassa verosopimuksessa on sovittu, ettei Ve-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18055: 
18056: 
18057: 
18058: 
18059:                                                                                                Versio 2.0
18060: KK 510/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18061: 
18062: 
18063:       Milloin Suomen ja Venäjän välillä         taan soveltamasta lakkautetun Neuvos-
18064:       4. 5.1996 allekirjoitettu tuloverosopi-   toliiton kanssa jo vuodelta 1987 olevaa
18065:       mus saatetaan voimaan niin, että taka-    verosopimus ta?
18066: 
18067: 
18068: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
18069: 
18070:     Sulo Aittoniemi /alk
18071: 
18072: 
18073: 
18074: 
18075: 2
18076: Ministerin vastaus                                        KK 510/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18077: 
18078: 
18079: 
18080: 
18081: Eduskunnan puhemiehelle
18082: 
18083: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      va sopimus, on allekirjoitettu 4.5.1996, mutta ei
18084: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ole vielä voimassa. Allekirjoitettua sopimusta on
18085: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tarkoitus tarkistaa eräiden sopimusmääräysten
18086: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    osalta muutospöytäkirjalla ennen sopimuksen lo-
18087: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      pullista hyväksymistä. Muutospöytäkirjasta on
18088: sen KK 510/1999 vp:                                 päästy sopimukseen neuvotteluvaltuuskuntien
18089:                                                     välillä ja sen sisältö on hyväksytty Suomessa
18090:       Milloin Suomen ja Venäjän välillä             myös poliittisella tasolla. Pöytäkirja on tarkoitus
18091:       4. 5.1996 allekirjoitettu tuloverosopi-       allekirjoittaa mahdollisimman pian. Tämän jäl-
18092:       mus saatetaan voimaan niin, että laka-        keen sekä sopimus että muutospöytäkirja anne-
18093:       taan soveltamasta lakkautetun Neuvos-         taan eduskunnan hyväksyttäväksi ja tasavallan
18094:       toliiton kanssa jo vuodelta 1987 olevaa       presidentin vahvistettavaksi. Muutospöytäkirja
18095:       verosopimus ta?                               edellyttää myös Venäjällä duuman hyväksyntää
18096:                                                     ja presidentin vahvistusta. Sopimuksen ja muu-
18097: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tospöytäkirjan hyväksymisen arvioidaan näin ol-
18098: vasti seuraavaa:                                    len vievän sen verran aikaa, että uuden sopimuk-
18099: Suomen ja Venäjän välillä on voimassa Suomen        sen voimaantulo siirtynee ensi vuoden puolelle,
18100: ja entisen Neuvostoliiton välillä 6.10.1987 tehty   jolloin sopimus voi aikaisintaan tulla sovelletta-
18101: tuloverosopimus (SopS 28/1988). Uusi tulovero-      vaksi vuoden 2001 alusta lukien.
18102: sopimus, jolla on tarkoitus korvata voimassa ole-
18103: 
18104: 
18105: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
18106: 
18107:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
18108: 
18109: 
18110: 
18111: 
18112:                                                                                                      3
18113: KK 510/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                  Ministems svar
18114: 
18115: 
18116: 
18117: 
18118: Tili riksdagens talman
18119: 
18120: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         avses ersätta det gällande avtalet, har underteck-
18121: anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med-   nats den 4 maj 1996, men har ännu inte trätt i
18122: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   kraft. Avsikten är att genom ett ändringsproto-
18123: man Sulo Aittoniemi /alk undertecknade spörs-      koll ändra vissa bestämme1ser i det underteckna-
18124: mål SS 510/1999 rd:                                de avtalet innan det slutgiltigt godkänns. För-
18125:                                                    handlingsdelegationema har enats om ändrings-
18126:       När träder skatteavtalet av den 4 maj        protokollet och innehållet har också godkänts på
18127:        1996 mellan Finland och Ryssland i          politisk nivå i Finland. Avsikten är att protokol-
18128:       kraft så att 1987 års skatteavtal med det    let skall undertecknas så snart som möjligt. Där-
18129:       forna Sovjetunionen inte längre behö-        efter avlåts både avtalet och ändringsprotokollet
18130:       ver tillämpas?                               till riksdagen för godkännande och till presiden-
18131:                                                    ten för stadfåstelse. Ändringsprotokollet skall
18132: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    också godkännas av den ryska duman och stad-
18133: föra följande:                                     fåstas av presidenten. Godkännandet av avtalet
18134: Mellan Finland och Ryssland gäller det avtal be-   och ändringsprotokollet beräknas därför ta så
18135: träffande skatter på inkomst som ingicks mellan    pass lång tid att ikraftträdandet av det nya avtalet
18136: Finland och det foma Sovjetunionen den 6 okto-     torde bli uppskjutet till nästa år, och då kan det
18137: ber 1987 (FördrS 28/1998). Ett nytt avtal, som     börja tillämpas tidigast vid ingången av 2001.
18138: 
18139: 
18140: 
18141: Helsingfors den 19 oktober 1999
18142: 
18143:     Minister Suvi-Anne Siimes
18144: 
18145: 
18146: 
18147: 
18148: 4
18149:                                                              KK 511/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18150: 
18151: 
18152: 
18153: 
18154:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 511/1999 vp
18155: 
18156:                                              Puolustuslaitoksen asuntojen hallintajärjestely-
18157:                                              jen ja niihin liittyvien henkilöjärjestelyjen ai-
18158:                                              heuttamat ongelmat
18159: 
18160: 
18161: 
18162: 
18163: Eduskunnan puhemiehelle
18164: 
18165: Puolustushallinnon hallinnassa olevasta asunto-           Luovutettavien asuinrakennusten energiapal-
18166: kannasta noin 3 000 asuntoa on tarkoitus luovut-      velut tuotetaan tällä hetkellä (lämpö, vesi ja säh-
18167: taa puolustusministeriön toimesta Kapiteeli           kö) useissa tapauksissa varuskunnan toimesta.
18168: Oy/Kruunuasunnot Oy:lle.                              Kaavailujen mukaan luovutettavat asuinraken-
18169:     Puolustushallinnon asuntojen hallinnansiir-       nukset pääsääntöisesti erotettaisiin tulevaisuu-
18170: ron periaatteista ja menettelytavoista tehdyn so-     dessa puolustushallinnon omista verkostoista ja
18171: pimuksen mukaan asuntojen parissa työskentele-        niille jouduttaisiin rakentamaan korvaavat ver-
18172: vät isännöinti- sekä asuntoasioiden hoito- ja yllä-   kostot.
18173: pitohenkilöt, joita ei tarvita edelleen puolustus-       Mieltäni askarruttavat mm. seuraavat kysy-
18174: hallinnossa asuntojen vuokraus- ym. tilapalvelu-      mykset:
18175: tehtävissä tai muissa kiinteistöhallinnon tehtävis-      - Miten turvataan siirtyvän henkilöstön ase-
18176: sä, siirtyvät luovutettavien asuntojen mukana ns.     ma jatkossa ja kuinka hoidetaan ensisijainen si-
18177: vanhoina työntekijöinä.                               joitus- ja koulutusvelvollisuus?
18178:     Rakennuslaitoksella on kuitenkin lain ja sopi-       - Mitä konkreettista säästöä on laskettu saa-
18179: muksen mukaan ensisijainen sijoitus- ja koulu-        tavan "keskittämisestä", joka johtaa useisiin eri
18180: tusvelvollisuus.                                      toimijoihin ja jopa päällekkäisinvestointeihin
18181:     Kapiteeli Oy/Kruunuasunnot Oy ei sille sovit-     verkostojen osalta?
18182: tujen toimintaperiaatteiden mukaisesti tule itse         - Sitoutuuko uusi omistaja säilyttämään koh-
18183: huolehtimaan nyt luovutuksen kohteena olevien         tuullisen vuokratason, millä periaatteilla vuok-
18184: kiinteistöjen isännöintiin ja kiinteistönhoitoon      raa korotetaan ja miten turvataan riittävä asunto-
18185: liittyvistä toimista, vaan palvelut tullaan ulkois-   jen saanti jatkossa siirtovelvollisille?
18186: tamaan ja kiinteistöiden mukana siirtyvä henki-          - Onko asuntojen luovuttamista valmistel-
18187: löstö tullaan ottamaan kilpailuehtona tarjous-        leessa työryhmässä ollut mahdollista jääviyson-
18188: kyselyihin.                                           gelmaa Kapiteeli Oy/Kruunuasunnot Oy:n edus-
18189:     Asuntojen siirtoa Kapiteeli Oy/Kruunuasun-        tajien osalta? Tietojeni mukaan myös eduskun-
18190: not Oy:lle on perusteltu asuntojen keskittämisel-     nan oikeusasiamies selvittää parhaillaan asiaa.
18191: lä. Käytännössä kuitenkin tapahtuu monissa va-           -Miksi pitää perustaa erillinen yhtiö pelkäs-
18192: ruskunnissa selvä hajauttaminen, sillä osa asun-      tään hallinnoiroaan asuntoja, kun samaan aikaan
18193: noista jää edelleen puolustushallinnon hallintaan     valmistellaan valtion kiinteistöyksiköiden mää-
18194: ja osaa asunnoista hallinnoi Kapiteeli Oy/Kruu-       rän vähentämistä, ja mihin sitä yleensä tarvitaan,
18195: nuasunnot Oy, jako. kiinteistöjen ylläpitopalve-      kun asuntoasioiden hoito puolustushallinnossa
18196: lut hoidetaan ulkoistettuna.                          on jo nyt organisoitu erittäin toimivalla tavalla?
18197: 
18198:                                                                                                 Versio 2.0
18199: KK 511/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18200: 
18201: 
18202:    Puolustushallinnon rakennuslaitoksella nyky-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18203: muotoisena laitoksena ja vielä paremmin koko          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18204: puolustushallinnon yksimielisesti kannattamana        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18205: puolustushallinnon kiinteistölaitoksena olisi erit-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18206: täin hyvät edellytykset hoitaa myös jatkossa ny-
18207: kyiset hallinnon käytössä olevat asunnot kilpai-            Onko hallitus ennakoinut puolustusmi-
18208: lukykyisesti ottaen huomioon myös puolustus-                nisteriön hallinnassa olevan asuntokan-
18209: hallinnon erityispiirteet. Hajauttaminen ja useat           nan muutoksiin liittyvät edellä esitetyt
18210: eri toimijat johtavat vain sekaannukseen, vastui-           ongelmat ja
18211: den hämärtymiseen ja kustannusten nousuun.
18212:                                                             mitä se aikoo tehdä ongelmien eliminoi-
18213:                                                             miseksi?
18214: 
18215: 
18216: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
18217: 
18218:     Sulo Aittaniemi /alk
18219: 
18220: 
18221: 
18222: 
18223: 2
18224: Ministerin vastaus                                           KK 51111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18225: 
18226: 
18227: 
18228: 
18229: Eduskunnan puhemiehelle
18230: 
18231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa            Puolustusvoimat tarvitsee riittävän määrän so-
18232: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          pivia työsuhdeasuntoja osana henkilöstövoima-
18233: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        varojensa johtamista, minkä vuoksi asuntokan-
18234: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       nan hallinta- ja omistusjärjestelyjä kehitettäessä
18235: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sille on turvattava mahdollisuus tarjota työnteki-
18236: sen KK 511/1999 vp:                                   jöilleen riittävästi työsuhdeasuntoja. Järjestel-
18237:                                                        mällä mahdollistetaan puolustusvoimien kannal-
18238:        Onko hallitus ennakoinut puolustusmi-           ta välttämättömät palveluksessa olevien siirrot ja
18239:        nisteriön hallinnassa olevan asuntokan-         tuetaan henkilöstön rekrytointia. Puolustusvoi-
18240:        nan muutoksiin liittyvät edellä esitetyt        milla on ollut oikeus käyttää toimintamenomää-
18241:        ongelmat ja                                     rärahaa palvelussuhdeasuntojen liiketaloudelli-
18242:                                                        sin perustein määräytyvien vuokrien alentami-
18243:        mitä se aikoo tehdä ongelmien eliminoi-         seen, ja tämä mahdollisuus pyritään vastaisuu-
18244:        miseksi?                                        dessakin säilyttämään. Puolustusvoimilla on
18245: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          myös oltava mahdollisuus vaikuttaa sotilasalueil-
18246: ti seuraavaa:                                          la sijaitsevien asuntojen asukasvalintoihin.
18247:                                                           Puolustushallinnon asuntojen luovutusmenet-
18248: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Kruu-         tely noudattaa talouspoliittisen ministerivalio-
18249: nuasunnot Oy:n välillä tehdyn sopimuksen mu-          kunnan yleislinjausta, jonka mukaan virastojen ja
18250: kaan asuntojen hallinnansiirtoon liittyvissä hen-     laitosten ydintoimintaan kuulumaton kiinteistö-
18251: kilöjärjestelyissä noudatetaan liikkeen luovutus-     varallisuus siirretään Kapiteeli Oy:lle. Luovutet-
18252: ta koskevia periaatteita. Henkilöstö siirretään ns.   tava asuntokanta on pyritty määrittämään siten,
18253: vanhoina työntekijöinä entisin palvelusehdoin.        ettei varuskunnallisia kokonaisuuksia hajoteta
18254: Koska Kruunuasunnot Oy toiminta-ajatuksensa           epätarkoituksenmukaisella tavalla. Asuntojen
18255: mukaisesti hankkii kiinteistöpalvelut ulkopuoli-      uusi haltija on Kapiteeli Oy:n tytäryhtiö Kruunu-
18256: silta palveluntuottajilta, vastaa se palvelussuhde-   asunnot Oy. Kruunuasuntojen perustamisen yh-
18257: ehtojen sisällyttämisestä ns. kilpailuttamisehtoi-    teydessä sovittiin linjauksesta, jonka mukaan
18258: na kiinteistöpalveluja koskeviin tarjouskyselyi-      vuokrataso säilytetään hallinnansiirron yhteydes-
18259: hin.                                                  sä ennallaan siihen asti, kunnes asunnoissa teh-
18260:    Rakennuslaitos pyrkii henkilöjärjestelyissä ot-    dään peruskorjaus. Näin turvataan asukkaiden ta-
18261: tamaan huomioon myös eläke- yms. järjestely-          loudellinen asema siirtymävaiheessa. Vuokra-
18262: mahdollisuudet.                                       asuntojen saanti varmistetaan lisäksi Kruunu-
18263:                                                       asunnot Oy:ltä varattavan asuntokiintiön avulla.
18264: 
18265: 
18266: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
18267: 
18268:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
18269: 
18270:                                                                                                       3
18271: KK 511/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                    Ministems svar
18272: 
18273: 
18274: 
18275: 
18276: Tili riksdagens talman
18277: 
18278: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      en av personalresursema, och på grund av detta
18279: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      är det när besittnings- och ägararrangemangen
18280: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     utvecklas nödvändigt att trygga försvarsmaktens
18281: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      möjligheter att erbjuda sina arbetstagare ett till-
18282: mål SS 511/1999 rd:                                  räckligt antal tjänstebostäder. Genom detta ar-
18283:                                                      rangemang möjliggörs de ur försvarsmaktens
18284:        Har Regeringenförutsett de problemför         synpunkt nödvändiga förflyttningama av de an-
18285:        vilka ovan redogjorts och som hänför          ställda och stöds rekryteringen av personal. För-
18286:        sig tili förändringarna i det bostadsbe-      svarsförvaltningen har haft rätt att använda om-
18287:        stånd som är i försvarsministeriets be-       kostnadsanslag för sänkning av hyror som fast-
18288:        sittning, och                                 ställs enligt affårsekonomiska grunder och den-
18289:                                                      na möjlighet försöker man bibehålla också i
18290:        vad ämnar regeringen göra i syfte att         framtiden. Försvarsmakten bör också kunna in-
18291:        eliminera problemen?                          verka när det gäller valet av invånare i bostäder-
18292: Som svar på dett'l spörsmål får jag vördsamt an-     na på militärområdena.
18293: föra följande:                                          F örfarandet för överlåtelse av försvarsförvalt-
18294:                                                      ningens bostäder följer det finanspolitiska minis-
18295: Enligt det avtal som Försvarsförvaltningens          terutskottets allmänna linje, enligt viiken fastig-
18296: byggverk och Kruunuasunnot Oy träffat iakttas i      hetsförmögenhet som inte hör till ämbetsverkens
18297: fråga om personalarrangemangen när besittning-       och inrättningamas huvudsakliga verksamhet
18298: en av bostädema överlåts samma principer som         överförs till Kapiteeli Oy. Man har försökt fast-
18299: gäller överlåtelse av en rörelse. Personalen för-    ställa det bostadsbestånd som skall överlåtas på
18300: flyttas som s.k. gamla arbetstagare med iaktta-      så sätt att de helheter som gamisonema utgör inte
18301: gande av tidigare villkor i anställningsförhållan-   splittras på ett oändamålsenligt sätt. Bostädemas
18302: det. Eftersom Kruunuasunnot Oy i enlighet med        nya innehavare är Kapiteeli Oy:s dotterbolag
18303: sin verksamhetside skaffar fastighetstjänster från   Kruunuasunnot Oy. 1 samband med grundandet
18304: utomstående serviceproducenter svarar bolaget        av Kruunuasunnot avtalades om riktlinjer enligt
18305: för att villkoren i anställningsförhållandet inbe-   vilka hyresnivån vid överföringen av besittning-
18306: grips som s.k. konkurrensutsättningsvillkor i of-    en bibehålls sådan den varit ända tills bostädema
18307: fertförfrågningama som gäller fastighetstjänster.    saneras. På så sätt tryggas invånamas ekonomis-
18308:    Byggverket försöker vad personalarrange-          ka ställning i överföringsskedet. Tillgången till
18309: mangen beträffar beakta också pensionsmöjlig-        hyresbostäder säkras dessutom så att Kruunu-
18310: hetema och möjlighetema för andra dylika ar-         asunnot Oy reserverar en bostadskvot för ända-
18311: rangemang.                                           målet.
18312:    Försvarsmakten behöver en tillräcklig mängd
18313: lämpliga tjänstebostäder som en del av styming-
18314: 
18315: 
18316: 
18317: Helsingfors den 19 oktober 1999
18318: 
18319:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
18320: 4
18321:                                                            KK 512/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 512/1999 vp
18327: 
18328:                                             Tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden
18329:                                             turvaaminen koko maassa
18330: 
18331: 
18332: 
18333: 
18334: Eduskunnan puhemiehelle
18335: 
18336: Tienpidon valtakunnallisina päämäärinä ovat          joonaan markkaan. Varsinkin perustienpidon
18337: mm. liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta huo-      määrärahojen väheneminen Savo-Karjalan tiepii-
18338: lehtiminen ja tieverkon kunnon säilyttäminen.        rissä on johtanut alemman tieverkon kunnon
18339: Vuoden 2000 talousarviossa tienpidon hoitotoi-       heikkenemiseen.
18340: menpiteiden tavoitteena on tarjota teiden päivit-        Savo-Karjalan tiepiirin alueella kelirikon
18341: täinen liikennekelpoisuus kaikissa sääolosuhteis-    uhanalaisia sorateitä on noin 1 900 km, ja runko-
18342: sa ympäri vuoden. Tierakenteiden kunto pyri-         kelirikkoa esiintyy yli 200 km:n matkalla. On ar-
18343: tään säilyttämään ylläpitotoimin ja korvausinves-    vioitu, että Savo-Karjalan alueen huonokuntoi-
18344: toinnein.                                            set päällystetyt tiet lisääntyvät 40-100 km ja ke-
18345:     Hallitusohjelmassa luvataan tarjota maan eri     lirikkotiet 50-100 km vuosittain.
18346: osiin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä          Haja-asutusalueilla mm. Pohjois-Karjalan
18347: tukevat yhteydet ja liikennepalvelut Lisäksi lii-    maakunnassa alemman tieverkon osuus on mer-
18348: kenneverkon kunto ja arvo luvataan säilyttää ny-     kittävä. Huonoista teistä kärsivät mm. maa- ja
18349: kyisellä tasolla. Kuitenkin vuoden 2000 talousar-    metsätalouden kuljetukset, tuotantototmmta,
18350: vioesityksessä mainitaan, että vähäliikenteisellä    maa-aines- ja kiviteollisuus sekä matkailuliiken-
18351: tieverkolla teiden ylläpidosta ja korvausinves-      ne, joilla kaikilla on suuri merkitys työpaikkojen
18352: toinneista joudutaan tinkimään. Huonokuntois-        synnylle Pohjois-Karjalan maakunnassa.
18353: ten päällystettyjen teiden määrä kasvaa ja liiken-
18354: nerajoitusten määrä säilyy entisellään.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18355:    Perustienpidon määrärahat valtakunnallisesti      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
18356: ovat vähentymässä vuoden 1998 toteutuneesta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18357: 3 158 miljoonasta markasta vuoden 2000 talous-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18358: arvioesityksen 3 030 miljoonaan markkaan.
18359:    Esimerkiksi Savo-Karjalan tiepiirin perus-              Miten hallitus aikoo turvata alemman
18360: tienpidon rahoitus on jo pudonnut neljässä vuo-            tieverkon päivittäisen liikennekelpoi-
18361: dessa yli 400 miljoonan markan tasosta 300 mil-            suuden koko maassa myös jatkossa?
18362: 
18363: 
18364: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
18365: 
18366:     Pekka Ravi /kok
18367:     Lauri Kähkönen /sd
18368: 
18369: 
18370:                                                                                               Versio 2.0
18371: KK 512/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                 Ministerin vastaus
18372: 
18373: 
18374: 
18375: 
18376: Eduskunnan puhemiehelle
18377: 
18378: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perustienpidon rahoitusvajeen paikkaamiseksi.
18379: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       Hallitus ja eduskunta ovat olleet tietoisia perusti-
18380: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     enpidon rahoitustason vaikutuksista. Esim. vuo-
18381: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka          den 2000 talousarvioesityksessä todetaan, että
18382: Ravin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      "Vähäliikenteisellä tieverkolla teiden ylläpidos-
18383: myksen KK 512/1999 vp:                              ta ja korvausinvestoinneista joudutaan tinki-
18384:                                                     mään. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden
18385:       Miten hallitus aikoo turvata alemman          määrä kasvaa ja liikennerajoitusten määrä säilyy
18386:       tieverkon päivittäisen liikennekelpoi-        nykyisellään."
18387:       suuden koko maassa myös jatkossa?                Kysymyksessä puututaan myös Savo-Karja-
18388:                                                     lan tiepiirin tilanteeseen. Tielaitoksen keskushal-
18389: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       linto jakaa perustienpidon määrärahan tiepiireil-
18390: ti seuraavaa:                                       le pyrkien mahdollisimman suureen tasapuoli-
18391: Perustienpidon rahoitus on tällä vuosikym-          suuteen. Kunkin alueen erityispiirteet otetaan
18392: menellä vähentynyt noin 4 mrd. markan tasosta       määrärahojen jaossa huomioon. Savo-Karjalan
18393: noin 3 mrd. markkaan. Nykyrahoitus ei aivan rii-    osuus tiepiirien käyttöön osoitetusta perustienpi-
18394: tä alemman tieverkon kunnon säilyttämiseen.         don rahoituksesta on koko 1990-luvun ollut 11,5
18395: Edellisellä hallituskaudella toiminut liiken-       ja 12,0 %:n välillä. Savo-Karjalan voidaan kat-
18396: neinfrastruktuurin ministerityöryhmä arvioi lisä-   soa tulleen tasapuolisesti kohdelluksi määräraho-
18397: rahoitustarpeeksi 200 milj. markkaa vuodessa.       jen jaossa. Runkokelirikkokohteista 20 % on
18398: Tilapäisenä ilmiönä tienpidon tarvetta pienempi     Savo-Karjalan tiepiirissä, ja tämä on otettu ra-
18399: rahoitus ja siitä aiheutuva tiestön kunnon hidas    hanjakolaskelmassa huomioon. Päällystettyjen
18400: heikkeneminen ovat valtiontalouden tilan huomi-     teiden kuntotaso on Savo-Karjalassa pysynyt hie-
18401: oon ottaen hyväksyttävissä. Tämä kuitenkin          man valtakunnallista tavoitetasoa parempana.
18402: edellyttää tulevina vuosma lisärahoitusta
18403: 
18404: 
18405: 
18406: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
18407: 
18408:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
18409: 
18410: 
18411: 
18412: 
18413: 2
18414: Ministems svar                                              KK 512/1999 vp- Pekka Ravi /kok ym.
18415: 
18416: 
18417: 
18418: 
18419: Tili riksdagens talman
18420: 
18421: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ningen skall kunna kompenseras förutsätts dock
18422: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        att tilläggsfinansiering anvisas under de kom-
18423: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-       mande åren. Regeringen och riksdagen är med-
18424: ka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga           vetna om verkningarna av basväghållningens fi-
18425: spörsmål SS 512/1999 rd:                               nansieringsnivå. 1 budgetpropositionen för 2000
18426:                                                        t.ex. sägs: "1 fråga om det mindre trafikerade
18427:       På vilket sätt ämnar regeringen även i           vägnätet blir man tvungen att pruta på underhåll
18428:       fortsättningen trygga det sekundära              och reinvesteringar. Antalet asfalterade vägar
18429:       vägnätets dagliga trafikduglighet i hela         som är i dåligt skick ökar och trafikbegränsning-
18430:        landet?                                         ama bibehålls på sin nuvarande nivå."
18431:                                                           1 spörsmålet berörs även situationen inom Sa-
18432: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        volax-Karelens vägdistrikt. Vägverkets central-
18433: föra följande:                                         förvaltning fördelar basväghållningsanslaget till
18434: Finansieringen av basväghållningen har under           vägdistrikten så rättvist som möjligt. Vid fördel-
18435: det innevarande årtiondet minskat från ca 4 mrd.       ningen av ans1agen beaktas varje områdes sär-
18436: mk till ca 3 mrd. mk. Den nuvarande finansie-          drag. Savolax-Karelens andel av den finansie-
18437: ringen är inte helt tillräcklig för att upprätthålla   ring för basväghållningen som anvisats vägdi-
18438: det sekundära vägnätets skick. Den ministerar-         strikten har under hela 1990-talet varit mellan
18439: betsgrupp för trafikinfrastrukturen som var verk-      11,5 och 12,0 %. Savolax-Karelen kan anses ha
18440: sam under föregående regeringsperiod uppskat-          blivit rättvist behandlat vid fördelningen av an-
18441: tade tilläggsfinansieringsbehovet till 200 milj.       slagen. Av alla tjälskador i vägkroppen finns 20
18442: mk per år. Med beaktande av det statsekonomis-         % inom Savolax-Karelens vägdistrikt, vilket har
18443: ka läget kan det anses vara godtagbart som ett         tagits i beaktande när man räknat ut hur pengama
18444: tillfålligt fenomen att väghållningsfinansiering-      skall fördelas. 1 Savolax-Karelen är de asfaltera-
18445: en är mindre än behovet och att vägnätets skick        de vägamas skick på en något högre nivå än den
18446: till följd av detta långsamt försämras. För att det    nivå som satts som mål på riksplanet.
18447: ekonomiska underskottet i fråga om basväghåll-
18448: 
18449: 
18450: Helsingfors den 11 oktober 1999
18451: 
18452:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
18453: 
18454: 
18455: 
18456: 
18457:                                                                                                        3
18458:                                                              KK 513/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
18459: 
18460: 
18461: 
18462: 
18463:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 513/1999 vp
18464: 
18465:                                               Hätäliikenteen turvaaminen haja-asutusaluei-
18466:                                               den puhelinverkoissa
18467: 
18468: 
18469: 
18470: 
18471: Eduskunnan puhemiehelle
18472: 
18473: Hätänumeroihin soittaminen ei aina välttämättä         onnistuu ilman häiriöitä lankapuhelimesta tai
18474: onnistu. Maassamme on viime aikoina sattunut           matkapuhelimesta.
18475: useita tilanteita, joissa sekä kiinteä että matkapu-      Useissa puhelinyhtiöissä järjestelmät ovat jo
18476: helinverkko ovat mykistyneet. Tällainen tilanne        käytössä, mutta maaseudulla tällaisia laitteita pu-
18477: sattui esimerkiksi viime elokuun alussa: tuolloin      he1inkeskuksissa ei ole. Kustannuksiltaan lait-
18478: aluehälytyskeskus kyllä tiesi Imatran ja Lap-          teet ovat vain alle kymmenentuhatta markkaa pu-
18479: peenrannan alueilla olevista puhelinliikenteen         helinkeskukselta.
18480: ongelmista. Häiriöitä oli nimenomaan kiinteässä           Kuopiossa ja Lahdessa tehty selvitys aluehäly-
18481: verkossa, mutta myös Soneran matkapuhelinver-          tyskeskuksien liikenteestä osoitti, että noin puo-
18482: koissa. Vielä seuraavana aamuna 180 liittymää          let soitoista tehdään edelleen kiinteästä verkosta.
18483: oli poissa toiminnasta, vaikka Sonera oli ilmoit-      Maaseudulla tämä osuus on luultavasti vieläkin
18484: tanut vian korjaantuneen jo samana päivänä. Sa-        suurempt.
18485: malla myös viranomaisten oma koekäytössä ol-
18486: lut Virve-verkko oli mykistynyt. Tällaisessa ti-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18487: lanteessa ihmisten mahdollinen avunsaanti vaa-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18488: rantuu.                                                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18489:    Verkkojen mykistymisen varalle on kyllä ole-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18490: massa tekniikka. Yhdysjohdossa tai ylemmissä
18491: keskuksissa olevat ongelmat voidaan kiertää te-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
18492: kemällä jatkosiirto gsm-verkkoa pitkin. Järjestel-           tyä, jotta haja-asutusalueen asukkaiden
18493: mä käyttää aina parhaiten toimivaa gsm-verk-                 avunsaanti puhelimella voidaan turvata
18494: koa. Näin ihmisten hätäpuhelujen soittaminen                 nykyistä paremmin?
18495: 
18496: 
18497: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1999
18498: 
18499:      Jyrki Katainen /kok
18500: 
18501: 
18502: 
18503: 
18504: 17   200661
18505:                                                                                                  Versio 2.0
18506: KK 513/1999 vp- Jyrki Katainen /kok                                                    Ministerin vastaus
18507: 
18508: 
18509: 
18510: 
18511: Eduskunnan puhemiehelle
18512: 
18513: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              seurausta Sonera Oyj:n epäonnistuneesta siirto-
18514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           järjestelmän ohjelmiston päivityksestä. Uudella
18515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ohjelmistolla oli tarkoitus parantaa järjestelmän
18516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Katai-        toimintavarmuutta. Työn ei pitänyt aiheuttaa häi-
18517: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           riötä teleliikenteelle, mutta päivitys epäonnistui.
18518: KK 513/1999 vp:                                         Koska vian laajuudesta ei ollut selvää kuvaa
18519:                                                         myös sitä koskeva tiedottaminen oli puutteellis~
18520:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        ta.
18521:        tyä, jotta haja-asutusalueen asukkaiden              Sonera Oyj on tarkoin käynyt läpi epäonnistu-
18522:        avunsaanti puhelimella voidaan turvata           miseen johtaneet syyt. Se on ilmoittanut kehittä-
18523:        nykyistä paremmin?                               vänsä toimintojaan siten, että vastaavaa häiriötä
18524:                                                         ei enää pääse syntymään.
18525: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Teleyritysten nykyisissä toimintamalleissa te-
18526: ti seuraavaa:                                           leverkon ylläpito ja hallinta toteutetaan keskus-
18527:  Teletekniikan teknisiä ominaisuuksia säätelevät        ten kautta. Mikäli hätätilanteessa ohjaus haluttai-
18528:  Suomessa Telehallintokeskuksen tekniset mää-           siin toteuttaa eri lailla, johtaisi tämä huomatta-
18529:  räykset. Nämä määräykset perustuvat kansainvä-         viin lisäkustannuksiin. Verkon toimintavarmuus
18530:  lisesti sovittuihin standardeihin. Kirjallisessa ky-   saattaa myös alentua, koska verkon rakenteen
18531:  symyksessä viitataan verkkojen mykistymisen            monimutkaistaminen lisää häiriöalttiutta. Sonera
18532: varalle olevaan tekniikkaan. Tätä tekniikkaa ei         Oyj ei pidä kirjallisessa kysymyksessä mainittua
18533: kuitenkaan ole nykyisin valmistettavissa laitteis-      mallia tarpeellisena, koska hätäliikenteen turvaa-
18534: sa. Nykyisin käyttöön otettava tekniikka perus-         minen voidaan hoitaa tehokkaasti muilla keinoin.
18535: tuu Telehallintokeskuksen määräykseen THK 27                Kiinteän verkon häiriöissä hätäliikenne voi-
18536: B/1998 M. Tämän määräyksen 12 §:ssä tode-               daan haja-asutusalueilla turvata suhteellisen hy-
18537: taan: "Mikäli yhteys keskukselta tai keskittimel-       vin matkapuhelinta käyttäen. Suomessa on jo yli
18538: tä ylempään keskukseen katkeaa, hätäliikenne on         3,2 miljoonaa matkapuhelinta sekä neljä valta-
18539: ohjattava tähän tarkoitukseen määriteltyyn liitän-      kunnallista matkaviestinverkkoa, joista jokainen
18540: tään keskuksen tai keskittimen teknisten ratkai-        kattaa lähes koko valtakunnan alueen. Lisäksi
18541: sujen niin salliessa." Telehallintokeskuksen mää-       matkapuhelin toimii hätäliikenteen osalta myös
18542: räys puolestaan perustuu kansainvälisiin standar-       toisen teleyrityksen GSM-verkossa, kun käyttäjä
18543: deihin. Keskitinlaitteiden valmistajat rakentavat       poistaa puhelimestaan SIM-kortin. Tosin siirto-
18544: nykyisin vain em. standardien mukaisia laitteita        verkossa olevaa häiriötä ei voi kiertää edes GSM-
18545: joissa ei ole sellaista ominaisuutta, joka mahdol~      tekniikalla, koska matkaviestinnässäkin puhelui-
18546: listaa hätäliikenteen ohjaamisen muusta liiken-         den siirrossa hyödynnetään kiinteätä verkkoa.
18547: teestä poikkeavana tavalla, kun yhteys on poikki            Häiriötilanteiden minimoimiseksi siirtoverk-
18548: yläkeskukseen.                                          koja varmennetaan rakentamalla ne silmukan
18549:     Kirjallisessa kysymyksessä mainittu viime           muotoiseksi, jolloin teleliikenne ei katkea, vaik-
18550: elokuun alussa sattunut teleliikenteen häiriö oli
18551: 
18552: 2
18553: Ministerin vastaus                                       KK 513/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
18554: 
18555: 
18556: ka siirtoverkon yksi yhteys on poikki. Liikenne    useat valtakunnalliset televerkot takaavat sen,
18557: ohjautuu tällöin toista reittiä.                   että hätätapauksissa puhelinyhteydet ovat hyvin
18558:    Hallitus katsoo, että haja-asutusalueen asuk-   ja omalta osaltaan kansainvälisesti vertaillen
18559: kaiden avunsaanti puhelimella on hyvin turvattu.   jopa erittäin hyvin kansalaisten saavutettavissa.
18560: Tehdyt selvitykset osoittavat, että valtakunnan    Sonera Oyj on jo ilmoittanut parantavansa toi-
18561: eri osissa ei ole televiestintäyhteyksien toimi-   mintatapojaan, jotta mahdollisilta teleliikenteen
18562: vuudessa merkittäviä eroja. Kun matkapuhelin-      häiriöittä vältyttäisiin. Hallitus kuitenkin seuraa
18563: ten määrä kasvaa edelleen, myös kansalaisten       jatkuvasti telepalveluiden luotettavuutta ja ryh-
18564: avunsaantimahdollisuudet parantuvat. Suomessa      tyy toimenpiteisiin, jos tarvetta tähän on.
18565: 
18566: 
18567: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
18568: 
18569:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
18570: 
18571: 
18572: 
18573: 
18574:                                                                                                     3
18575: KK 513/1999 vp- Jyrki Katainen /kok                                                       Ministerns svar
18576: 
18577: 
18578: 
18579: 
18580: Tili riksdagens talman
18581: 
18582: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Den i spörsmålet nämnda störningen i teletra-
18583: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         fiken som inträffade i början av augusti var följ-
18584: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jyrki       den av att Sonera Abp fick problem vid en upp-
18585: Katainen /saml undertecknade skriftliga spörs-          datering av programvaran för sitt överföringssys-
18586: mål SS 513/1999 rd:                                    tem. Den nya programvaran var avsedd att för-
18587:                                                        bättra systemets driftssäkerhet. Det var mening-
18588:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          en att arbetet inte skulle förorsaka stömingar i te-
18589:        för att glesbygdsinvånarnas möjligheter         letrafiken, men uppdateringen misslyckades. Då
18590:        att tillkalla hjälp per telefon skall tryg-     man inte hade någon klar bild av felets omfatt-
18591:        gas bättre än för närvarande?                   ning, var också informationen om felet bristfål-
18592:                                                         lig.
18593: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Sonera Abp har noggrant analyserat orsakerna
18594: föra följande:                                         tili att uppdateringen misslyckades. Företaget har
18595: 1 Finland regleras teleteknikens tekniska egen-        meddelat att åtgärderna har utvecklats så att mot-
18596: skaper av de tekniska föreskrifter som meddelas        svarande störning inte kan uppstå i framtiden.
18597: av Te1eförvaltningscentralen. Dessa föreskrifter           Enligt de verksamhetsmodeller som teleföre-
18598: grundar sig på internationella standarder. 1 det       tagen tiliämpar för närvarande sköts underhållet
18599: skriftliga spörsmålet hänvisas tili teknik som ut-     och administrationen av telenätet via centraler-
18600: vecklats för att användas när telefonnäten inte        na. Om man önskade sköta styrningen på något
18601: fungerar. En sådan teknik utnyttjas dock inte i        annat sätt i nödsituationer, skulle detta leda tili
18602: den utrustning som tillverkas i dag. Den teknik        betydande merkostnader. Också nätets driftssä-
18603: som tillämpas för närvarande grundar sig på Te-        kerhet kunde sjunka, eftersom en mera komplice-
18604: leförvaltningscentralens föreskrift THK 27             rad nätstruktur ökar dess känslighet för störning-
18605: B/1998 M. 1 12 § i denna föreskrift konstateras        ar. Sonera Abp anser inte att den modell som av-
18606: att "Om förbindelsen från en central eller kon-        ses i spörsmålet behövs, eftersom nödtrafiken
18607: centrator till en övre central avbryts skall nödtra-   kan tryggas effektivt med andra medel.
18608: fiken styras tili den anslutning som specificerats         När det förekommer störningar i det fasta nä-
18609: för detta ändamål då det tekniska genomförandet        tet kan nödtrafiken tryggas rätt väl med hjälp av
18610: av centralen eller koncentratorn tillåter detta."      mobiltelefoner. Det finns redan över 3,2 milj.
18611: Teleförvaltningens föreskrift grundar sig isin tur     mobiltelefoner i vårt land och fyra riksomfattan-
18612: på internationella standarder. Tiliverkarna av         de mobiltelenät som alla har nära nog riksomfat-
18613: koncentratorer gör numera endast anläggningar          tande täckning. Dessutom fungerar mobiltelefo-
18614: som följer ovan nämnda standarder, och som inte        nerna då det gäller nödtrafik också i det GSM-nät
18615: har någon sådan egenskap som möjliggör styr-           som upprätthålls av ett annat teleföretag, om an-
18616: ning av nödtrafiken på ett sätt som avviker från       vändaren avlägsnar SIM-kortet i sin mobiltele-
18617: styrning av övrig trafik när förbindelsen med en       fon. Visserligen kan en störning i överföringsnä-
18618: övre central har avbrutits.                            tet inte kringgås ens med hjälp av GSM-tekni-
18619:                                                        ken, eftersom samtalsöverföringen utnyttjar det
18620: 
18621: 
18622: 4
18623: Ministems svar                                                 KK 513/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
18624: 
18625: 
18626: fasta nätet också vid överföring av mobiltelefon-        olika de1arna av 1andet. Då anta1et mobilte1efo-
18627: samtal.                                                  ner hela tiden ökar, förbättras också invånamas
18628:     För att kunna minimera stömingar säkerställs         möjligheter att tiUkalla hjälp. F1era riksomfattan-
18629: tillträdet till överföringsnäten genom att de            de telenät garanterar att medborgamas tillgång
18630: byggs i slingor; då bryts inte te1etrafiken även om      till te1efonförbindelser är vä1, i intemationellt
18631: en förbindelse i överföringsnätet har brutits. Tra-      perspektiv t.o.m. mycket väl, tillgodosedd. Son-
18632: fiken styrs i sådana situationer enligt en annan         era Abp har redan medde1at att företaget kommer
18633: rutt.                                                    att förbättra sitt sätt att arbeta för att eventuella
18634:     Regeringen anser att glesbygdsinvånamas              stömingar i teletrafiken skall kunna undvikas.
18635: möjlighet att tillkalla hjälp per telefon är väl tryg-   Regeringen följer dock fortgående tillförlitlighe-
18636: gad. De utredningar som gjorts visar att det inte        ten hos teletjänstema och vidtar åtgärder om det
18637: råder några betydande skillnader mellan tele-            finns anledning till det.
18638: kommunikationsförbindelsemas funktion i de
18639: 
18640: 
18641: Helsingfors den 19 oktober 1999
18642: 
18643:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
18644: 
18645: 
18646: 
18647: 
18648:                                                                                                             5
18649:                                                                KK 514/1999 vp- Kirsi Piha /kok
18650: 
18651: 
18652: 
18653: 
18654:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 514/1999 vp
18655: 
18656:                                           Valtion rooli rehnteollisuuden omistajaosapuo-
18657:                                           lena
18658: 
18659: 
18660: 
18661: 
18662: Eduskunnan puhemiehelle
18663: 
18664: Syyskuun 15 päivänä talouspoliittinen ministeri-   tion omistajuuden lisäämisestä alalla tuntuu hata-
18665: valiokunta on käsitellyt valtion omistaman Ave-    ralta.
18666: nan ostoaikeita koskien Suomen Rehua. Viralli-
18667: sesti asiaa ei ole kommentoitu. Jos Avena ostaa    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18668: Suomen Rehun, valtio nousee teollisten rehujen     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18669: merkittäväksi valmistajaksi. Sinänsä mielenkiin-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18670: toinen keskustelu valtion omistajan roolista on    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18671: saamassa Suomen Rehun ostoaikeiden myötä
18672: surkuhupaisan lisänsä. Se, että valtio myy Sone-         Onko valtio ostamassa Avenan kautta
18673: raaja ostaisi Suomen Rehun, osoittaa varsin huo-         Suomen Rehun ja sitä kautta siirtymäs-
18674: noa uusien kasvualojen tuntemusta ja verovaro-           sä rehubisneksen omistajaksijajos on,
18675: jen omituista käyttöä. Ainoa rationaalinen syy
18676: ostoon olisi tulevaisuudessa koko Avenan yksi-           onko syynä Avenan liiketoiminnan moni-
18677: tyistämisaikomus. Muutoin koko logiikka val-             puolistaminen tulevaa myyntiä varten
18678:                                                          vai puhdas valtion omistajuuden laajen-
18679:                                                          taminen uudelle alalle?
18680: 
18681: 
18682: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
18683: 
18684:     Kirsi Piha /kok
18685: 
18686: 
18687: 
18688: 
18689:                                                                                             Versio 2.0
18690: KK 514/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                   Ministerin vastaus
18691: 
18692: 
18693: 
18694: 
18695: Eduskunnan puhemiehelle
18696: 
18697: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     ta 1999 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut
18698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      Cultor Oyj :n rehuliiketoiminnan, josta pääosan
18699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    muodostaa Suomen Rehu Oy:n liiketoiminta.
18700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan       Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2000
18701: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          todetaan seuraavaa: "Nyt kun viisi vuotta on ku-
18702: KK 514/1999 vp:                                    lunut ja Agenda 2000 ratkaisut on Euroopan
18703:                                                    unionissa hyväksytty myös maatalousreformin
18704:       Onko valtio ostamassa Avenan kautta          osalta, voidaan ED-jäsenyyden ensivaiheen siir-
18705:       Suomen Rehun ja sitä kautta siirtymäs-       tymäjakson katsoa päättyneen. Tästä syystä ja
18706:       sä rehubisneksen omistajaksi ja jos on,      maataloussektorin uudelleenjärjestelytarpeeseen
18707:                                                    liittyen on pidettävä asianmukaisena, että valtion
18708:       onko syynä Avenan liiketoiminnan moni-       suoraa omistusosuutta Avena Oy: ssä voitaisiin
18709:       puolistaminen tulevaa myyntiä varten         alentaa ... "
18710:       vai puhdas valtion omistajuuden laajen-          Selvitettäessä Avenan yksityistäruisedellytyk-
18711:       taminen uudelle alalle?                      siä on todettu, että nykyinen liiketoimintaraken-
18712: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ne on liian kapea herättämään monipuolista osto-
18713: ti seuraavaa:                                      kiinnostusta. Maa- ja metsätalousministeriö kat-
18714:                                                    soo, että Avena Oy:n liiketoimintoja on tarpeen
18715: Avena Oy ja Kemira Agro ovat perustaneet Ave-      laajentaa ja tätä kautta sekä kasvattaa Avenan ar-
18716: na Feed Oy:n, jossa Avena Oy:llä on enemmistö-     voa että lisätä Avenan kiinnostavuutta sijoitus-
18717: omistus, Avena Feed Oy on 10 päivänä lokakuu-      kohteena.
18718: 
18719: 
18720: 
18721: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
18722: 
18723:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18724: 
18725: 
18726: 
18727: 
18728: 2
18729: Ministems svar                                                  KK 514/1999 vp- Kirsi Piha /kok
18730: 
18731: 
18732: 
18733: 
18734: Tili riksdagens talman
18735: 
18736: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    brev den 10 oktober 1999 köpt foderverksamhe-
18737: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     ten vid Cultor Abp, av vilket största delen utgörs
18738: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot     av Finska Foder Ab:s affårsverksamhet.
18739: Kirsi Piha /saml undertecknade spörsmål SS              1 propositionen tili statsbudget för 2000 kon-
18740: 514/1999 rd:                                        stateras följande: "Nu när fem år har gått och
18741:                                                     Agenda 2000-avgörandena har godkänts i Euro-
18742:       Har statenför avsikt att via Avena köpa       peiska unionen också för jordbruksreformens
18743:       upp Finska Foder och därmed bli ägare         vidkommande kan det anses att den inledande
18744:       inom affärsverksamheten för foder, och        övergångsperioden beträffande EU-medlemska-
18745:       om så är fallet,                              pet har avslutats. Därför och i anknytning tili be-
18746:                                                     hovet av att omorganisera jordbrukssektom mås-
18747:       är skälet tili att göra Avenas affärsverk-    te det anses adekvat att statens direkta ägarandel i
18748:       samhet mångsidigare med tanke på en           A vena Oy kan minskas ... "
18749:       framtida försäljning av verksamheten              Då förutsättningama för en privatisering av
18750:       eller endast att staten önskar utvidga sitt   A vena Ab har utretts, har man konstaterat att den
18751:       ägande tili en ny bransch?                    nuvarande affårsverksamhetsstrukturen är alltför
18752: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         begränsad för att kunna väcka ett mångsidigt
18753: framföra följande:                                  köpintresse. Jord- och skogsbruksministeriet an-
18754:                                                     ser att affårsfunktionerna vid Avena Ab bör ut-
18755: Avena Ab och Kemira Agro har grundat aktiebo-       vidgas och därmed såväl öka A venas värde som
18756: laget Avena Feed Ab, där Avena Ab är majori-        tillföra intresse för A vena som investeringsob-
18757: tetsägare. Avena Feed Ab har genom ett köpe-        jekt.
18758: 
18759: 
18760: 
18761: Helsingfors den 13 oktober 1999
18762: 
18763:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18764: 
18765: 
18766: 
18767: 
18768:                                                                                                       3
18769:                                                              KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
18770: 
18771: 
18772: 
18773: 
18774:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 515/1999 vp
18775: 
18776:                                               Tielaitoksen opastepolitiikka
18777: 
18778: 
18779: 
18780: 
18781: Eduskunnan puhemiehelle
18782: 
18783: Maaseutuyrittäjiä vaivaava ongelma Tielaitok-          myös työllisyyttä ja aluetaloutta. Y rittäjyyttä ha-
18784: sen opastepolitiikasta on saanut useat yrittäjät       lutaan edistää ja kannustaa päätöksillä, mutta
18785: kääntymään kansanedustajien puoleen. Yrittä-           opastepolitiikassa tämä näkökulma hämärtyy.
18786: jien mielestä tiehallinnossa on päätetty, että maa-       Liikenneturvallisuuden kannalta opastekäy-
18787: seudun yritystoiminta päättyy parin kilometrin         tännön muutos ei ole ongelma. Kansainvälisesti
18788: päähän valtateistä. Sitä kauempana sijaitseviin        verrattuna Suomea vaivaa sekä tiukkuus että
18789: yrityksiin ei viranomaisten mukaan voida opas-         niukkuus.
18790: teita laittaa.
18791:    Tilanne vaikuttaa hämmentäväitä ja ristiriitai-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18792: selta. On selvää, ettei opastintauluja voida pys-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
18793: tyttää jokaisen yrityksen kohdalle. Tielaitoksen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18794: nykyinen linja on kuitenkin liian tiukka. Tielai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18795: tokselta kaivataan tiukkojen säännösten sijaan
18796: terveen järjen käyttöä. Se palvelisi sekä yrittäjiä          Mitä hallitus aikoo tehdä, että Tielaitok-
18797: että tiellä liikkuvia ja tukisi sitä kautta vahvasti         sen opastekäytäntö muuttuisi yrittäjäys-
18798:                                                              tävällisempään suuntaan?
18799: 
18800: 
18801: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
18802: 
18803: 
18804: 
18805:     Jari Leppä /kesk                                      Marja-Leena Kemppainen /skl
18806:     Pauli Saapunki /kesk                                  Pekka Nousiainen /kesk
18807:     Seppo Lahtela /kesk                                   Markku Laukkanen /kesk
18808:     Antti Rantakangas /kesk                               Ismo Seivästö /skl
18809:     Pekka Vilkuna /kesk                                   Leea Hiltunen /skl
18810:     Osmo Puhakka /kesk                                    Kyösti Karjula /kesk
18811:     Lauri Oinonen /kesk                                   Johannes Leppänen /kesk
18812:     Mika Lintilä /kesk                                    Mirja Ryynänen /kesk
18813:     Juha Rehula /kesk                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk
18814:     Tanja Karpela /kesk                                   Kirsi Piha /kok
18815:     Inkeri Kerola /kesk                                   Maria Kaisa Aula /kesk
18816:     Mauri Salo /kesk                                      Sakari Smeds /skl
18817: 
18818:                                                                                                   Versio 2.0
18819: KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
18820: 
18821: 
18822:     Hannu Aho /kesk                    Anne Huotari /vas
18823:     Arto Seppälä /sd                   Kari Uotila /vas
18824:     Valto Koski /sd
18825: 
18826: 
18827: 
18828: 
18829: 2
18830: Ministerin vastaus                                           KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
18831: 
18832: 
18833: 
18834: 
18835: Eduskunnan puhemiehelle
18836: 
18837: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa              Kaikkien merkkien ja ratkaisujen osalta koros-
18838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tetaan alueellisen suunnittelun tärkeyttä. Alueel-
18839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lisen suunnittelun tavoitteena on löytää kullekin
18840: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Jari               alueelle sopiva viitoituskäytäntö myös viitoitus-
18841: Lepän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         etäisyyksien suhteen. Alueellinen palvelukohtei-
18842: myksen KK 515/1999 vp:                                  den viitoitussuunnitelma suositellaan tehtäväksi
18843:                                                         yhdessä eri intressipiirien kanssa. Suunnitelmas-
18844:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että Tielaitok-       sa osoitetaan viitoitusperiaatteet, joilla alueen
18845:        sen opastekäytäntö muuttuisi yrittäjäys-         palvelukohteiden viitoitus voidaan toteuttaa tien-
18846:        tävällisempään suuntaan?                         käyttäjien tarpeita tyydyttävällä tavalla ja yrittä-
18847:                                                         jien kannalta yhtenäisesti, tasapuolisesti ja joh-
18848: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              donmukaisesti. Alueellisia suunnitelmia on jo
18849: vasti seuraavaa:                                        laadittu useisiin tiepiireihin ja matkailualueille.
18850: Suomen yleisillä teillä sovellettava viitoitusjär-          Alueilla, joille opastusmerkkisuunnitelmaa ei
18851: jestelmä perustuu tieliikennelakiin, tieliikenne-       ole vielä laadittu, sovelletaan ohjeissa esitettyjä
18852: asetukseen, liikenneministeriön antamaan pää-           yleisiä periaatteita seuraavasti:
18853: tökseen liikenteen ohjauslaitteista sekä Tielai-            Tienviitan (merkki 641) käyttö määritellään
18854: toksen määräyksiin ja ohjeisiin. Säädöksissä ja         liikenteellisen tarpeen perusteella. Vaatimukse-
18855: ohjeissa on myös otettu huomioon tieliikennettä         na on yleensä, että suuri osa kyseisen tien liiken-
18856: koskevat kansainväliset sopimukset, joita Suomi         teestä aiheutuu kyseisestä yrityksestä. Tällaisia
18857: on sitoutunut noudattamaan.                             ovat lähinnä isot teollisuuslaitokset, liikelaitok-
18858:     Tielaitos soveltaa viitoituksessa edellä mainit-    set, oppilaitokset jne.
18859: tuja säädöksiä ja ohjeita, joilla turvataan mm.             Matkailijoiden opastusmerkkejä (merkit
18860: kohtuullinen liikenneturvallisuus, viitoituksen         710-745) käytetään yleensä maaseudulla. Taa-
18861: jatkuvuus, yhtenäinen käytäntö, tasapuolisuus           jamissa niiden käyttö on harvinaista taajamassa
18862: jne. Kohtuullisella liikenneturvallisuudella tar-       olevien kohteiden suuren määrän johdosta. Mer-
18863: koitetaan mm. sitä, ettei liian suurella määrällä       keillä viitoitetaan hotelleja, ravintoloita, kahvi-
18864: viittoja heikennetä autoilijan mahdollisuuksia          laita, leirintäalueita ja muita yleisesti matkoihin
18865: toimia turvallisesti ja toisaalta sitä, ettei viitoi-   liittyviä palveluja, jotka täyttävät niille erikseen
18866: tuksen puutteellisuudesta johtuvia yllättäviä pää-      asetetut palvelutaso- ja aukiolovaatimukset Yk-
18867:  töksentekotilanteita esiinny.                          sittäisratkaisuissa suositellaan, että näillä tun-
18868:     Maaseudulla toimivien yritysten viitoitukseen       nuksilla osoitetaan yleensä enintään 5-10 kilo-
18869:  on käytettävissä tienviittoja, matkailijoiden          metrin etäisyydellä päätieltä (valta- tai kantatie)
18870:  opastusmerkkejä, maaseutuyritysmerkkejä, osoi-         oleva kohde. Muulta tieltä vastaavat etäisyydet
18871:  teviittoja ja niiden ennakkomerkkejä, yleisötilai-     ovat 10-20 kilometriä.
18872:  suuksien viitoituksessa käytettäviä tilapäisiä             Maaseutuyritysmerkkiä (merkki 752) voidaan
18873:  opastusmerkkejä ja tilapäistä myyntipaikkaa            nimensä mukaisesti käyttää vain maaseudulla.
18874:  osoittavia merkkejä.                                   Merkkiä käytetään osoittamaan palveluja, joille
18875: 
18876: 
18877:                                                                                                           3
18878: KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.                                                   Ministerin vastaus
18879: 
18880: 
18881: tieliikenneasetuksessa ei ole vahvistettu omaa        löin on vielä otettava huomioon, että Suomessa
18882: tunnusta. Merkillä osoitetun palvelun laadun ar-      viitoitetaan paljon sellaisia kohteita, joita monis-
18883: vioimiseksi riittää kunnan suostumus. Muita vaa-      sa maissa ei viitoiteta lainkaan. Kansainvälinen
18884: timuksia ei ole asetettu. Tielaitoksen ohjeiden       käytäntö on vaihteleva, eikä Suomi edusta ääri-
18885: mukaan merkkiä ei käytetä moottori- ja mootto-        päätä ainakaan tiukkuudessa.
18886: riliikennetiellä. Muulla tiellä merkkiä käytetään         Samanaikaisesti ollaan eri tahoilla huolestu-
18887: lähiopastukseen osoiteviitan ennakkomerkkinä.         neita siitä, että opastus- ym. liikennemerkkejä on
18888: Tarvittaessa voidaan merkillä osoittaa yleensä        autoilijoiden havaintokapasiteettiin nähden
18889: enintään muutaman kilometrin etäisyydellä ties-       maastossa usein liikaa. Jo yli kymmenen vuotta
18890: tä sijaitseva kohde.                                  sitten pohjoismaiset parlamentaarikot olivat huo-
18891:     Osoiteviittaa (merkki 644) voidaan käyttää        lissaan tästä kehityksestä. Pohjoismaiden neu-
18892: yksityisen tien ja lähimmän yleisen tien liitty-      vosto kiinnitti kahdessa suosituksessaan vuonna
18893: mässä. Käytännössä ei liene olemassa maaseutu-         1987 huomiota ongelmaan ja kehotti Pohjoismai-
18894: yrityksiä, joille tämä ratkaisu ei olisi mahdolli-    den hallituksia työskentelemään yhdessä liiken-
18895: nen, ellei saman yksityisen tien varrella ole teol-   nemerkkijärjestelmien yksinkertaistamiseksi ja
18896: lisuusalue, joilla sijaitsee lukuisia yrityksiä.      harmonisoimiseksi sekä tutkimaan tienkäyttä-
18897:     Yleisötilaisuuksien viitoitukseen tarkoitettuja   jien kykyä ymmärtää liikennemerkkejä ja niillä
18898: merkkejä voidaan käyttää tilapäisesti, jos johon-     annettua informaatiota. Opastusmerkkien määrä
18899: kin kohteeseen on odotettavissa suhteellisen ly-      on viimeisen kymmenen vuoden aikana entises-
18900: hyen ajan sisällä runsaasti liikennettä paikkakun-    tään kasvanut.
18901: nan ulkopuolelta.                                        Tielaitoksen viitoitusjärjestelmää arvostel-
18902:     Tilapäistä myyntipaikkaa osoittavia merkkejä      laan julkisuudessa aika ajoin. Tämä on ymmär-
18903: käytetään tilanteissa, joissa Tielaitos ja yrittäjä   rettävää, koska järjestelmälle voidaan näkökul-
18904: ovat sopineet välittömästi tien varrella olevan       masta riippuen asettaa erilaisia ja osin ristiriitai-
18905: alueen käytöstä myyntitoimintaan. Myytävien           sia vaatimuksia. Kaukoliikenteellä ja paikallislii-
18906: tuotteiden on oltava tienkäyttäjiä palvelevia ja      kenteellä on erilaiset tarpeet ja odotukset viitoi-
18907: mieluiten paikkakunnalla tai lähiseudulla tuotet-     tuksen suhteen. Työmatkalla halutaan siirtyä no-
18908: tuja tai valmistettuja.                               peasti paikasta toiseen. Lomamatkailijalla on ai-
18909:     Matkailun edistämiskeskuksen vuonna 1990          kaa ja halua poiketa erilaisiin palvelukohteisiin.
18910: tekemän tienkäyttäjäselvityksen mukaan lähes             Matkailualan yrittäjät, alan järjestöt, tienkäyt-
18911: 80 % ulkomaalaisista matkailijoista piti suoma-       täjät ja muut, joita asia koskee, tekevät esityksiä
18912: laista viitoitusta erittäin hyvänä tai melko hyvä-    yksittäisen tienviitan tai matkailijoiden opastus-
18913: nä. Liikenneministeriön vuonna 1999 tekemän           merkin lisäämiseksi tiettyyn tienkohtaan. Hei-
18914: selvityksen mukaan venäläiset autoilijat kiitteli-    dän näkökulmastaan asia onkin yksinkertainen,
18915: vät erityisesti Suomen teiden hyvää ja monipuo-       eikä vaatine aina paljon varojakaan. Kaupungit,
18916: lista informaatiota.                                  kunnat, kylätoimikunnat, tehtaat, kaupat, matkai-
18917:    Vuonna 1995 Suomen Gallup teki tutkimuk-           luyritykset, sairaalat ym. haluaisivat kaikki mah-
18918: sen Tielaitoksen laitoskuvasta. Kotimaisten tien-     dollisimman laajat ja näkyvät viitoitukset. Opas-
18919: käyttäjien mielestä opastus- ja muihin liikenne-      tamisen ja mainonnan eriyttäminen on käytän-
18920: merkkiasioihin oltiin keskimäärin tyytyväisem-        nön ratkaisuissa usein erittäin vaikeata.
18921: piä kuin Tielaitoksen tehtäviin yleensä. Selvityk-       Ristiriita julkisen kritiikin ja tienkäyttäjätutki-
18922: sen mukaan yrittäjät olivat suurin piirtein yhtä      musten tulosten välillä johtunee eri osapuolten
18923: tyytyväisiä kuin muutkin tienkäyttäjät                erilaisista tarpeista: Tienkäyttäjän ja matkailu-
18924:    Tilastot tehdyistä lupapäätöksistä eivät kerro     yrittäjän tarpeet viitoituksessa eivät aina ole sa-
18925: erityisestä tiukkuudesta tai niukkuudesta. Myön-      mat. Tienkäyttäjän etujen mukaista on, että tien-
18926: teisiä lupapäätöksiä tehtiin vuosina 1995-1997        varrella on hyvätasoisia palveluja sopivin väli-
18927: keskimäärin 93,5 % kaikista hakemuksista. Täl-        matkoin. Sen sijaan tienkäyttäjän houkuttelemi-
18928: 
18929: 
18930: 4
18931: Ministerin vastaus                                       KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
18932: 
18933: 
18934: nen opastusmerkeillä reitiltään kauas sivuun ei        Tulevaisuudessa alueellinen vuorovaikuttei-
18935: ole välttämättä hänen etujensa mukaista, jos rei-   nen suunnittelu edelleen korostuu. Suositellaan
18936: tin suunnassa on vastaavia palveluja helpommin-     perustettavaksi tiepiirikohtaisia tukiryhmiä, jois-
18937: kin saatavissa. Matkailuyrittäjän kannalta taas     sa on mukana kuntien, matkailualan ja yrittäjä-
18938: palvelukohteen viitoitus on sitä parempi, mitä      järjestöjen edustajia, joita voidaan käyttää asian-
18939: laajempi se on. Viitoitusratkaisu on aina kompro-   tuntijoina viitoitusratkaisuissa.
18940: missi ristiriitaisten näkemysten välillä.
18941: 
18942: 
18943: 
18944: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
18945: 
18946:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
18947: 
18948: 
18949: 
18950: 
18951:                                                                                                      5
18952: KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.                                                     Ministerns svar
18953: 
18954: 
18955: 
18956: 
18957: Tili riksdagens talman
18958: 
18959: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           1 fråga om alla märken och lösningar under-
18960: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        stryks vikten av regional planering. Målet för den
18961: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari       regionala planeringen är att finna en för varje re-
18962: Leppä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      gion lämplig utmärkningspraxis också då det gäl-
18963: mål SS 515/1999 rd:                                    ler avstånden mellan vägvisarna. Det rekommen-
18964:                                                        deras att en utmärkningsplan som anger regiona-
18965:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          la servicepunkter görs upp i samarbete mellan
18966:        för att vägverkets praxis då det gäller         olika intressegrupper. 1 planen anges de utmärk-
18967:        vägvisare ändras i en mera företagsvän-         ningsprinciper med hjälp av vilka utmärkningen
18968:        lig riktning?                                   av regionens servicepunkter kan genomföras på
18969:                                                        ett sätt som tillfredsställer vägtrafikanterna och
18970: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        som är enhetlig, demokratisk och logisk med tan-
18971: föra följande:                                         ke på företagarna. Man har redan gjort upp re-
18972: Det utmärkningssystem som tillämpas på allmän-         gionala planer för flera vägdistrikt och turistom-
18973: na vägar i Finland baserar sig på vägtrafiklagen,      råden.
18974: vägtrafikförordningen, trafikministeriets beslut           1 regioner där man inte ännu har gjort upp nå-
18975: om trafikanordningar samt Vägverkets före-             gon vägmärkesplan tillämpas de allmänna princi-
18976: skrifter och anvisningar. 1 bestämmelserna och         per som anges i anvisningarna som följer:
18977: anvisningarna har också beaktats sådana interna-           Användningen av vägvisare (märke 641) be-
18978: tionella avtal som gäller vägtrafiken som Fin-         stäms enligt trafikbehovet. Kravet är i allmänhet
18979: land har förbundit sig att följa.                      att en stor del av trafiken på vägen i fråga föran-
18980:     Vid utmärkningen tillämpar Vägverket ovan          leds av ett visst företag. Sådana är i allmänhet
18981: nämnda bestämmelser och anvisningar med hjälp          stora industrianläggningar, affårsverk, läroan-
18982: av vilka bl.a. en skälig trafiksäkerhet, utmärk-       stalter osv.
18983: ningens kontinuitet, enhetlig praxis och jäm-              lnformationsmärken för turister (märkena
18984: ställdhet m.m. tryggas. Med skälig trafiksäker-        710-745) används i allmänhet på landsbygden.
18985: het avses bl.a. att man inte med ett för stort antal   Det är ovanligt att de används i tätorter då där
18986: vägmärken försämrar bilisternas möjlighet att          finns så mycket att informera om. Med dessa
18987: handla på ett säkert sätt och å andra sidan att det    märken anges hotell, restauranger, kafeer, cam-
18988: inte uppstår överraskande beslutssituationer på        pingområden och annan service som hänför sig
18989: grund av brister i utmärkningen.                       tili resande och som uppfyller de krav på service-
18990:     För utmärkning av landsbygdsföretag finns          nivå och öppethållning som särskilt ställs på
18991: vägskyltar, informationsmärken för turister, mär-      dem. Det rekommenderas att med dessa märken i
18992: ken som anger landsbygdsföretag, vägvisare som         enskilda fall anges mål som är högst 5-10 km
18993: anger adressen och märken som varslar om dem           från huvudvägen (riks- eller stamväg). Motsva-
18994: tillfålliga informationsmärken för utmärkande a~       rande avstånd tili andra vägar är 10-20 km.
18995: offentliga tillställningar och märken som anger            Märket för landsbygdsföretag (märke 752) kan
18996: tillfålliga försäljningsplatser.                       enligt benämningen användas endast på lands-
18997: 
18998: 
18999: 6
19000: Ministems svar                                              KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
19001: 
19002: 
19003: bygden. Märket används för att ange service för            Statistiken över de tillståndsbeslut som fattats
19004: viiken det inte har fastställts någon egen beteck-     ger inte vid handen att besluten skulle ha varit
19005: ning i vägtrafikförordningen. För bedömande av         särskilt stränga eller knappa. Av alla beslut gäl-
19006: kvaliteten på den service som märket anger räck-       lande ansökan om tillstånd som fattades 1995-
19007: er kommunens tillstånd. Några andra krav finns          1997 var 93,5 % positiva. Dessutom bör man be-
19008: inte. Enligt Vägverkets anvisningar används            akta att i Finland märks många sådana mål ut som
19009: märket inte på motorvägar eller motortrafikle-         i många länder inte alls märks ut. lntemationell
19010: der. På andra vägar används märket för lokal in-       praxis varierar och Finland är ingalunda repre-
19011: formation som ett märke som varslar om adress-         sentant för den strängaste linjen.
19012: vägvisare. Med märket kan vid behov anges ett              Samtidigt har man inom många instanser ut-
19013: mål som i allmänhet ligger högst några kilometer       tryckt oro för att det ofta finns för många infor-
19014: från vägen.                                            mations- och andra trafikmärken vid vägarna
19015:    Adressvägvisare (märke 644) kan användas i          med tanke på bilisternas varseblivningskapaci-
19016: korsningen mellan en enskild väg och närmaste          tet. Redan för tio år sedan uttryckte de nordiska
19017: allmänna väg. 1 praktiken torde det knappast fin-      parlamentarikerna sin oro över denna utveck-
19018: nas landsbygdsföretag för vilka denna lösning          ling. Nordiska rådet fåste i två rekommendatio-
19019: inte är möjlig om det inte vid samma enskild väg       ner 1987 uppmärksamhet vid problemet och upp-
19020: finns ett industriområde som omfattar flera före-      manade de nordiska regeringarna att samarbeta
19021: tag.                                                   för att förenkla och harmonisera systemet med
19022:    Märken som är avsedda som vägvisare till of-        trafikmärken samt undersöka vägtrafikanternas
19023: fentliga tillställningar kan användas tillfålligt om   förmåga att förstå trafikmärkena och den infor-
19024: det till något mål under en relativt kort tid väntas   mation de ger. Antalet informationsmärken har
19025: mycket trafik från andra orter.                        ökat ytterligare under de senaste tio åren.
19026:    Märken som anger en tillfållig försäljnings-            Vägverkets utmärkningssystem kritiseras då
19027: plats används i sådan situationer där Vägverket        och då i offentligheten. Detta är förståeligt efter-
19028: och företagaren har kommit överens om att ett          som man beroende på utgångspunkt kan ställa
19029: område som ligger precis vid vägen kan använ-          olika och delvis motstridiga krav på systemet.
19030: das för försäljningsverksamhet. De produkter           Fjärrtrafiken och lokaltrafiken har inte samma
19031: som säljs skall betjäna vägtrafikantema och helst      behov och förväntningar beträffande utmärk-
19032: vara producerade eller tillverkade på orten eller i    ningen. Den som reser till och från arbetet vill
19033: omnejden.                                              snabbt förflytta sig från ett ställe till ett annat.
19034:    Enligt den undersökning bland vägtrafikanter-       Den som är på semesterresa har igen tid och lust
19035: na som Centralen för turistfrämjande gjorde 1990       att avvika till olika servicepunkter.
19036: ansåg 80% av de utländska turistema att utmärk-           Företagare inom turistnäringen, turistorgani-
19037: ningen av vägarna i Finland var mycket eller gan-      sationer, vägtrafikanter och andra berörda parter
19038: ska bra. Enligt trafikministeriet utredning 1999       kommer ofta med förslag om enskilda vägvisare
19039: berömde de ryska trafikanterna särskilt den goda       eller informationsmärken för turister som de vill
19040: och mångsidiga informationen på vägarna i Fin-         att skall sättas ut. Ur deras synvinkel är saken en-
19041: land.                                                  kel och kräver inte heller mycket medel. Städer-
19042:    År 1995 gjorde Finska Gallup en undersök-           na, kommunerna, byaråd, fabriker, affårer, turist-
19043: ning om viiken bild allmänheten har av Vägver-         företag, sjukhus m.fl. vill för sin del alla ha så
19044: ket som företag. De inhemska vägtrafikantema           stora och synliga vägvisare som möjligt. 1 prakti-
19045: var i genomsnitt nöjdare i frågor som gällde väg-      ken är det ofta synnerligen svårt att bestämma var
19046: och andra trafikmärken än med vägverkets upp-          gränsen mellan information och reklam går.
19047: gifter i allmänhet. Enligt utredningen var företa-        Motstridigheterna mellan den offentliga kriti-
19048: garna i stort sett lika nöjda som övriga vägtrafi-     ken å ena sidan och resultaten från undersökning-
19049: kanter.                                                ar bland vägtrafikanterna å andra sidan torde
19050: 
19051: 
19052:                                                                                                          7
19053: KK 515/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.                                                     Ministems svar
19054: 
19055: 
19056: bero på partemas olika behov. Vägtrafikanten            bättre ju större den är. Lösningar som gäller ut-
19057: och turistföretagaren har inte alltid samma be-         märkningen är alltid en kompromiss mellan oli-
19058: hov då det gäller utmärkningen. För vägtrafikan-        ka åsikter.
19059: ten är det viktigt att det med lämpliga mellanrum          1 framtiden kommer den regionala interaktiva
19060: finns bra service längs med vägama. Däremot             planeringen att accentueras. Det rekommenderas
19061: ligger det inte nödvändigtvis i vägtrafikantens in-     att det bildas stödgrupper för vägdistrikten och
19062: tresse att med informationsmärken bli lockad            att i dem finns representanter för kommunema,
19063: långt från rutten, om motsvarande service lättare       turistnäringen och företagarorganisationema
19064: finns att tillgå längs med rutten. Enligt turistföre-   som kan användas som sakkunniga vid utmärk-
19065: tagaren igen är vägvisaren till servicepunkten          ningen av vägar.
19066: 
19067: 
19068: Helsingfors den 20 oktober 1999
19069: 
19070:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
19071: 
19072: 
19073: 
19074: 
19075: 8
19076:                                                                KK 516/1999 vp- Esa Lahtela /sd
19077: 
19078: 
19079: 
19080: 
19081:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 516/1999 vp
19082: 
19083:                                             Siirtoautojen verotuskohtelu
19084: 
19085: 
19086: 
19087: 
19088: Eduskunnan puhemiehelle
19089: 
19090: Koneyrittäjät tarvitsevat siirtäessään koneitaan     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19091: työmaalta toiselle erityisen siirtoauton, jota ei    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19092: voi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.
19093: Ongelmana vain on, että siirtoautolta peritään            Onko hallitus tietoinen siirtoautoihin
19094: sama dieselvero kuin muiltakin autoilta (noin             kohdistuvasta kohtuuttomasta diesel-
19095: 14 000 mk/vuosi).                                         verokohtelusta ja
19096:    Maassamme on noin 1 000-2 000 siirto-
19097: autoa. Tällainen verotuskohtelu tuntuu kohtuut-           onko hallituksella aikomus muuttaa näi-
19098: tomaltajaon huomattava lisäkustannus suhteelli-           hin siirtoautoihin kohdistuvaa diesel-
19099: sen vähäisen vuotuisen käyttöajan vuoksi.                 verokohtelua mahdollisesti siten, että
19100:                                                           vähäisen vuotuisen käytön vuoksi diesel-
19101: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-        veroa voitaisiin lieventää tai se voitai-
19102: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-         siin kokonaan poistaa?
19103: 
19104: 
19105: 
19106: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
19107: 
19108:     Esa Lahtela /sd
19109: 
19110: 
19111: 
19112: 
19113:                                                                                           Versio 2.0
19114: KK 516/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
19115: 
19116: 
19117: 
19118: 
19119: Eduskunnan puhemiehelle
19120: 
19121: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      määrän korkeaksi. Tiedossa on myös, että tämän-
19122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tyyppisten ajoneuvojen vuotuinen ajokilometri-
19123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      määrä jää usein pieneksi, vaikka siirtokuljetuk-
19124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      sia työmaalta toiselle olisi ehkä useinkin.
19125: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         Kysymyksessä tarkoitettuja autoja koskeva
19126: 516/1999 vp:                                         tarkempi määritelmä on liikenneministeriön pää-
19127:                                                      töksessä erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetus-
19128:        Onko hallitus tietoinen siirtoautoihin        ajoneuvoista (1715/1992). Päätöksen 4 §:n 1
19129:        kohdistuvasta kohtuuttomasta dieselve-        momentin (958/1998) a kohdan mukaan erikois-
19130:        rokohtelusta ja                               kuljetusajoneuvoksi luetaan jakamattomaksi esi-
19131:                                                      neeksi katsottavan työkoneen kuljetukseen ra-
19132:        onko hallituksella aikomus muuttaa näi-       kennettu, erityisellä kuljetusritilällä varustettu
19133:        hin siirtoautoihin kohdistuvaa dieselve-      N3-luokan ajoneuvo. Siirtoajoneuvo on siten tek-
19134:        rokohtelua mahdollisesti siten, että vä-      nisesti määritelty, mikä on sinänsä ensimmäinen
19135:        häisen vuotuisen käytön vuoksi dieselve-      edellytys sille, että moottoriajoneuvoverolaissa
19136:        roa voitaisiin lieventää tai se voitaisiin    edes periaatteessa voitaisiin ottaa erikseen huo-
19137:        kokonaan poistaa?                             mioon jokin ajoneuvoryhmä. Verotus nimittäin
19138: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimitetaan niiden tietojen perusteella, jotka ajo-
19139: vasti seuraavaa:                                     neuvoista on liikennetietojärjestelmässä. Kysei-
19140:                                                      siä ajoneuvoja ei ole ainakaan tällä hetkellä poi-
19141: Kysymyksessä tarkoitettu koneyrittäjien siirto-      mittavissa liikennetietojärjestelmästä erikseen
19142: auto on ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista       suoraan mainitun päätöksen perusteella, jota kos-
19143: annetun asetuksen (1256/1992) 3 §:n 5 momen-         kevaa kooditettua tietoa ei rekisteriin sisälly. Osa
19144: tin mukaan kuorma-autojen luokkaan kuuluva           ajoneuvoista voitaisiin erotella muista kuorma-
19145: ajoneuvo. Kun moottoriajoneuvoverolaissa on          autoista massaa tai leveyttä koskevien erikoiseh-
19146: lähtökohtana tieliikennesäännösten mukainen          tojen perusteella, mutta tämäkin tieto on ajoneu-
19147: ajoneuvojen luokittelu, koneyrittäjien siirtoau-     vorekisterissä siinä muodossa, että sitä ei voida
19148: toista on suoritettava varsinaista ajoneuvoveroa     suoraan hyödyntää liikennetietojärjestelmän ve-
19149: eli niin sanottua dieselveroa samojen perustei-      rotussovellutuksessa.     Poikkeuslupapäätöksiin
19150: den mukaan kuin muistakin kuorma-autoista.           perustuva menetelmä ei lisäksi olisi kattava.
19151: Vero määräytyy ajoneuvon kokonaismassan, ak-         Näistä syistä ei ainakaan tällä hetkellä ole tekni-
19152: seliluvun tai telirakenteen sekä perävaunun käyt-    sesti mahdollista ottaa moottoriajoneuvoverola-
19153: tömahdollisuuden mukaan.                             kiin erityisesti siirtoautoja koskevaa muista
19154:    Ainakin osa työkoneiden siirtoautoista on teli-   kuorma-autoista poikkeavaa veroperustetta.
19155: rakenteisia ajoneuvoja, joille on monissa tapauk-       Toisena kysymyksenä on, olisiko varsinaista
19156: sissa poikkeusluvin vahvistettu tavanomaista         ajoneuvoveroa muutoinkaan syytä ryhtyä kehit-
19157: suurempi sallittu kokonaismassa. Tämä on             tämään siihen suuntaan, että verotuksessa otettai-
19158: omiaan nostamaan varsinaisen ajoneuvoveron           siin huomioon eri ajoneuvoryhmien vuotuisessa
19159: 
19160: 
19161: 2
19162: Ministerin vastaus                                                  KK 516/1999 vp- Esa Lahtela /sd
19163: 
19164: 
19165: ajosuoritteessa olevia eroja. Kieltämättä vuotui-        na sen liiketoiminnan kustannuksiin, jota hän
19166: sen tai muulla perusteella aikaan sidotun vero-          ajoneuvonaan harjoittaa. Vasta siirtyminen ajan
19167: tuksen yhtenä ongelmana on, että tällainen vero-        perusteella määräytyvästä verosta, jollainen ny-
19168: tus ei ota huomion ajoneuvojen erilaisia ajosuo-        kyinen dieselverotus on, suoraan ajokilometrien
19169: ritteita. Asian tekee pulmalliseksi erityisesti, että    mukaan määräytyvään verotukseen ratkaisisi ky-
19170: myös saman ajoneuvoryhmän sisällä suoritteet            symyksessä tarkoitetun ongelman, joka siis on
19171: vaihtelevat. Työkoneiden siirtoon tarkoitettujen        yleisempi kuin vain siirtoautoja koskeva. EU:n
19172: ajoneuvojen osalta ajoneuvoryhmän sisäisten             piirissä liikenteen hinnoittelusta käydyssä kes-
19173: ajosuoritteiden eroavaisuuden voi päätellä esi-         kustelussa onkin ollut esillä sen suuntaisia aja-
19174: merkiksi siitä, että tähän tarkoitukseen varuste-        tuksia, että verotuksen tulisi nykyistä enemmän
19175: taan sekä uusina että käytettyinä hankittuja kuor-      olla suoriteperusteista, mutta näyttää siltä, että
19176: ma-autoja. On syytä olettaa, että hankintahinnal-       tällaisten suunnitelmien eteneminen mahdolli-
19177: taan kalliilla uudella ajoneuvolla varaudutaan          sesti toteutusasteelle kestää pitkään.
19178: sellaiseen kuljetustarpeeseen, jossa ajokilomet-            Kuten edellä on todettu, siirtoautojen verotta-
19179: rejä kertyy riittävän paljon hankintakustannuk-         minen tavanomaisesta kuorma-autosta poikkea-
19180: siin verrattuna. Myös eri tehtäviin varustettujen       vasti olisi tällä hetkellä teknisesti vaikeasti toteu-
19181: ajoneuvojen keskinäisten verojen suhteuttami-           tettavissa. Voidaan epäillä, olisiko ainakaan yhtä
19182: nen olisi vaikea tehtävä, jos vuotuisessa verotuk-      ryhmää koskevaan poikkeusmenettelyyn asialli-
19183: sessa pyrittäisiin ottamaan huomioon ajosuorite         sestikaan aihetta, vaikka myönnettäisiinkin, että
19184: edes ajoneuvoryhmittäin. Siirtoajoneuvot eivät          ryhmään kuuluu paljon myös sellaisia autoja, joi-
19185: olisi ainoa ryhmä, jolle tällöin tulisi vahvistaa       den ajosuorite jää vähäiseksi. Tämän tyyppisen
19186: yksilöllinen veroperuste. Esimerkkeinä muista           ongelman ratkaisu kuitenkin näyttäisi edellyttä-
19187: vastaavista voisi mainita vaikkapa eräät raskaat        vän kokonaan uudelle pohjalle rakentuvan vero-
19188: hinausautot, erilaiset kuorma-auton ja auton            tusjärjestelmän syntymistä. On luultavaa, että
19189:  alustalle rakennetun työkoneen välimailla olevat       silloin on kyse enemmänkin EU:n puitteissa ta-
19190: kuorma-autot ja niin edelleen. Yhden ryhmän             pahtuvasta kehityksestä kuin maakohtaisista so-
19191:  esille nostaminen toisi mukanaan tarpeen etsiä         vellutuksista. Hallitus ei näin ollen lupaa kysy-
19192: ratkaisuja myös näissä muissa tapauksissa.              jän tarkoittamia muutoksia moottoriajoneuvove-
19193:     Tämänhetkinen tilanne tarkoittaa sitä, että on      rotukseen ainakaan lyhyellä aikavälillä, mutta
19194:  enemmänkin ajoneuvon käyttäjän asia sisällyttää        seuraa alan kansainvälistä kehitystä.
19195:  myös vuotuinen verotus kiinteänä kustannukse-
19196: 
19197: 
19198: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
19199: 
19200:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 
19205:                                                                                                             3
19206: KK 516/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                            Ministems svar
19207: 
19208: 
19209: 
19210: 
19211: Tili riksdagens talman
19212: 
19213: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         körkilometrama för fordon av denna typ ofta blir
19214: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         få, även om transporter av maskiner från en ar-
19215: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         betsplats till en annan företas ofta.
19216: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS           Fordon som avses i spörsmålet beskrivs när-
19217: 516/1999 rd:                                            mare i trafikministeriets beslut om specialtrans-
19218:                                                        porter och specialtransportfordon (1715/ 1992).
19219:        :i'r regeringen medveten om att trans-           Enligt 4 § 1 mom. (958/1998) a punkten avses
19220:        portkombinationer för maskiner be-               med specialtransportfordon ett fordon i kategori
19221:        handlas orimligt i dieselbeskattnings-          N3, som är försett med ett särskilt transportgaller
19222:        hänseende och                                    eller motsvarande konstruktion och som byggts
19223:                                                         för transport av vissa arbetsmaskiner som anses
19224:        ämnar regeringen ändra dieselbeskatt-           vara ett odelat föremål. Transportfordonet är så-
19225:        ningen för dessa transportkombinatio-           ledes tekniskt definierat, vilket i sig är en första
19226:        ners del så att den eventuellt kan lind-        förutsättning för att lagen om skatt på motorfor-
19227:        ras eller helt avskaffas på grund av for-       don ens i princip skall kunna beakta en viss grupp
19228:        donens ringa årliga användning?                 av fordon särskilt. Beskattningen verkställs näm-
19229: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ligen enligt de uppgifter som finns om fordonen i
19230: föra följande:                                         trafikdatasystemet. Fordonen i fråga kan åt-
19231:                                                        minstone inte för tillfållet plockas särskilt ur tra-
19232: De i spörsmålet avsedda transportkombinationer-        fikdatasystemet på basis av nämnda beslut, efter-
19233: na som används av maskinentreprenörer klassifi-        som kodade uppgifter om det inte ingår i re-
19234: ceras som lastbilar enligt 3 § 5 mom. förordning-      gistret. En del fordon kan skiljas från andra last-
19235: en om fordons konstruktion och utrustning. Ef-         bilar på basis av specialvillkor som gäller massa
19236: tersom utgångspunkten för lagen om skatt på mo-        eller bredd, men även dessa uppgifter är i sådan
19237: torfordon är att fordon klassificeras enligt vägtra-   form i fordonsregistret att de inte kan utnyttjas
19238: fikbestämmelsema, skall för maskinentreprenö-          direkt i trafikdatasystemets beskattningstillämp-
19239: rers transportkombinationer betalas egentlig for-      ning. Ett system som baserar sig på beslut om un-
19240: donsskatt, dvs. så kallad dieselskatt enligt sam-      dantagslov skulle därtill inte vara heltäckande.
19241: ma grunder som för andra lastbilar. Skatten be-        Därför är det åtminstone inte för tillfållet tek-
19242: stäms enligt fordonets totala massa, axelantal el-     niskt möjligt att i lagen om skatt på motorfordon
19243: ler boggikonstruktion samt enligt släpvagnens          ta med särskilda beskattningsgrunder som gäller
19244: användningsmöj ligheter.                               transportkombinationer och som avviker från be-
19245:    Åtminstone en del av transportkombinationer-        skattningen av andra lastbilar.
19246: na för arbetsmaskiner är fordon med boggikon-              Den andra frågan gäller behovet att utveckla
19247: struktion som i många fall har en med undantags-       den egentliga fordonsskatten i den riktningen att i
19248: lov fastställd exceptionellt hög tillåten totalmas-    beskattningen skulle beaktas skillnader i olika
19249: sa. Detta i sin tur höjer den egentliga fordons-       fordonsgruppers fordonskilometrar. Onekligen
19250: skatten avsevärt. Det är även känt att de årliga       är ett problem med en årlig eller annars tidsbun-
19251: 
19252: 
19253: 4
19254: Ministems svar                                                   KK 516/1999 vp- Esa Lahtela /sd
19255: 
19256: 
19257: den beskattning att den inte beaktar skillnadema i    kostnad. Endast vid en övergång från en tidsbun-
19258: fordonskilometrama. Problemet är särskilt det att     den beskattning, som den nuvarande dieselbe-
19259: fordonskilometrama även växlar inom samma             skattningen, till en beskattning enligt
19260: fordonsgrupp. Skillnadema mellan fordonskilo-         körkilometrar löser problemet i spörsmålet som
19261: metrama för olika fordon som är avsedda för           alltså rör även andra fordon än transportkombi-
19262: flyttning av arbetsmaskiner kan man sluta sig till    nationer. 1 diskussioner inom EU om prissätt-
19263: t.ex. av att både nya och begagnade lastbilar ut-     ning av trafiken har det förts fram tankar om att
19264: rustas för detta ändamål. Man kan anta att den        beskattningen i större utsträckning än för närva-
19265: som skaffar ett nytt och dyrt fordon räknar med       rande borde vara kilometerbunden, men vägen
19266: att få tillräckligt med körkilometrar i förhållande   fram till ett eventuellt förverkligande av dessa
19267: till anskaffningskostnadema. Det är även svårt        planer tycks vara lång.
19268: att proportionera skattema för fordon som utrus-          Som ovan konstateras är det för tillfållet tek-
19269: tats för olika uppgifter, om strävan med den årli-    niskt sett svårt att beskatta transportkombinatio-
19270: ga skatten är att beakta fordonskilometrama ens       ner annorlunda än vanliga lastbilar. Antagligen
19271: inom de olika fordonsgruppema. Transportkom-          finns det inte ens ändamålsenliga orsaker att ut-
19272: binationema är inte den enda gruppen som i så         veckla ett undantagsförfarande som gäller en
19273: fall borde få en fastställd individuell beskatt-      enda grupp av fordon, även om det kan medges
19274: ningsgrund. Exempel på andra motsvarande for-         att till gruppen hör många sådana bilar vilkas for-
19275: donsgrupper är bl.a. vissa tunga bärgningsbilar,      donskilometrar blir få. Lösningen på ett dylikt
19276: olika lastbilar och mellanting mellan lastbilar       problem verkar dock förutsätta att ett beskatt-
19277: och arbetsmaskiner som byggts på ett bilunderre-      ningssystem utvecklas som bygger på helt nya
19278: de osv. Om en grupp lyfts fram för det med sig ett    grunder. Det är troligt att det då mera är fråga om
19279: behov av att söka lösningar även i dessa andra        en utveckling inom EU än om tillämpningar i ett
19280: fall.                                                 enskilt land. Regeringen lovar således inga änd-
19281:     Den aktuella situationen innebär att det i för-   ringar i skattema på motorfordon åtminstone
19282: sta hand är fordonsanvändarens sak att i den af-      inom en snar framtid, men följer den intematio-
19283: fårsverksamhet som han idkar med fordonet räk-        nella utvecklingen inom området.
19284: na med den årliga beskattningen som en fast
19285: 
19286: 
19287: Helsingfors den 19 oktober 1999
19288: 
19289:     Minister Suvi-Anne Siimes
19290: 
19291: 
19292: 
19293: 
19294:                                                                                                        5
19295:                                                                KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19296: 
19297: 
19298: 
19299: 
19300:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 517/1999 vp
19301: 
19302:                                                Mielenterveydellisen avohuollon ongelmat
19303: 
19304: 
19305: 
19306: 
19307: Eduskunnan puhemiehelle
19308: 
19309: Jo vuosi sitten suomalaisessa mielenterveyshoi-         vat jyrkkää nousua. Sairaalapaikkoja ja kokonai-
19310: dossa tehtiin perustavaa laatua oleva virhe muka-       sia sairaaloita suljetaan ja mielenterveyspotilaat
19311: mas taloudellisten syiden vuoksi. Mielisairaa-          työnnetään käytännöllisesti katsoen pakkaseen.
19312: loista työnnettiin ulos potilaita niin sanotusti pil-
19313: vin pimein. Puhuttiin hoidon jatkamisesta avo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19314: huollossa, mutta mitään sellaista ei ollut ulko-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19315: puolella odottamassa. Avuttomat ja turvattomat          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19316: mielenterveyspotilaat tekivät itsemurhia tai me-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19317: nehtyivät muuten uusissa olosuhteissa, joihin he
19318: olivat joutuneet totuttuaan jo sairaalan turvalli-            Mitä hallitus aikoo nopeasti tehdä mie-
19319: seen ilmapiiriin. Menettely oli niin raakaa, että              lenterveyshoidon synkän tilanteen kor-
19320: kun puhutaan sotarikoksista, niin tässä olisi mie-            jaamiseksi ja
19321: lestäni jo omien rajojen sisäpuolella syytä etsiä
19322: syylliset heitteillepanoonja kuolemantuottamuk-               pitäisikö hallituksen mielestä etsiä syyl-
19323: siin, toisin sanoen rikoksiin ihmisyyttä vastaan.             lisiä niiden satojen mielenterveyspoti-
19324:    Yhtään paremmin ei ole tänä päivänä, vaikka                laiden menehtymiseen, jota viime vuosi-
19325: yhteiskunnan taloudelliset tunnusluvut osoitta-               na on tapahtunut laiminlyödyn hoidon ja
19326:                                                               huolehtimisen seurauksena?
19327: 
19328: 
19329: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
19330: 
19331:     Sulo Aittoniemi /alk
19332: 
19333: 
19334: 
19335: 
19336:                                                                                                  Versio 2.0
19337: KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
19338: 
19339: 
19340: 
19341: 
19342: Eduskunnan puhemiehelle
19343: 
19344: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tön määrän kasvattaminen tarvetta vastaavaksi
19345: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         on pysähtynyt 1990-luvun alun tasolle. Samanai-
19346: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaisesti on paine avohuollon mielenterveyspal-
19347: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      veluihin kasvanut 1990-luvulla. Esimerkiksi
19348: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        depression osuus sekä myönnetyistä työkyvyttö-
19349: sen KK 517/1999 vp:                                   myyseläkkeistä että alkaneista sairausvakuutuk-
19350:                                                       sen päivärahajaksoista on jatkuvasti kasvussa.
19351:       Mitä hallitus aikoo nopeasti tehdä mie-         Tämä trendi näkyy myös lääketilastoissa; anti-
19352:        lenterveyshoidon synkän tilanteen kor-         depressiivojen osuus kasvaa sekä absoluuttisesti
19353:       jaamiseksi ja                                   että suhteellisena osuutena koko lääkemyynnis-
19354:                                                       sä.
19355:        pitäisikö hallituksen mielestä etsiä syyl-         Mielenterveyspalvelujen tarjonta on toisaalta
19356:        lisiä niiden satojen mielenterveyspoti-        lisääntynyt erikoistumisen kautta ja toisaalta ha-
19357:        laiden menehtymiseen, jota viime vuosi-       j aantunut moneen eri auttamispisteeseen sekä
19358:        na on tapahtunut laiminlyödyn hoidon ja       terveydenhuollossa että sosiaalitoimessa. Kasva-
19359:        huolehtimisen seurauksena?                     tus- ja perheneuvonta, päihdehuolto, sosiaalityö,
19360: Vastauksena kysymy~seen esitän kunnioitta-            lastensuojelu, ja kotipalvelu tarjoavat palveluja
19361: vasti seuraavaa:                                      omista lähtökohdistaan myös mielenterveyson-
19362:                                                      gelmista kärsiville. Samoin tekevät terveyden-
19363: Mielenterveyspalvelujen järjestämisestä sääde-       huollon yksiköt, lääkärin vastaanotot, neuvolat,
19364: tään kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoito-       mielenterveystoimistot ja psykiatriset sairaalat,
19365: laissa ja mielenterveys laissa. Hoidon järjestämi-   kukin omista viitekehyksistään käsin. Tällaisen
19366: nen on kuntien vastuulla. Kunnallinen erikoissai-    palvelutarjonnan sovittaminen integroiduksi ko-
19367: raanhoito toteutetaan pääasiassa sairaanhoitopii-    konaisuudeksi on ollut käytännössä hyvin vaati-
19368: rien toimesta.                                       vaa, vaikka yritystä ja hyvää tahtoa olisi riittänyt-
19369:    Vuonna 1980 maassamme oli noin 20 000             kin.
19370: psykiatrista sairaansijaa. Tämän vuosikymme-              1990-luvun alkupuolen lakimuutokset, eri-
19371: nen alussa näitä oli runsaat 10 000 ja nyt enää      koissairaanhoitolaki 1991 ja laki sosiaali- ja ter-
19372: noin 6 300. Vuosina 1980-1995 psykiatristen          veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes-
19373: avohoitokäyntien määrä vastaavasti kolminker-        ta vuonna 1993, muuttivat varsin laajasti palvelu-
19374: taistui. Sairaalapaikkojen vähentäminen kolman-      järjestelmän organisatorisia rakenteita ja myös
19375: nekseen viidessätoista vuodessa on tuonut aivan      rahoituskanavia. Vastuu mielenterveyspalvelu-
19376: uudenlaiset haasteet ja paineet avohuollossa teh-    jenjärjestämisestä on kunnilla. Kuntien päättäjil-
19377: tävälle mielenterveystyölle ja mielenterveyspal-     le ja päätöksenteon tueksi toimitti Stakes 1994
19378: veluille. Vaikkakin avohoidon henkilöstön mää-       oppaan Mielenterveystyö kunnan asialistalle.
19379: rä kaksinkertaistui vuosina 1982-1992, niin li-      Tässä oppaassa jo painotettiin mielenterveyspal-
19380: säys on sen jälkeen ollut vähäistä. Taloudellisten   veluitten kokonaisuuden hahmottamista sekä or-
19381: reunaehtojen puristuksessa avohuollon henkilös-      ganisaatioiden yhteistä suunnittelua paikallisten
19382: 
19383: 
19384: 2
19385: Ministerin vastaus                                           KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19386: 
19387: 
19388: tarpeitten pohjalta. Valitettavasti palvelujärjes-    litus edistää toimia, joilla mielenterveyden pai-
19389: telmän rakennemuutos jäi puolitiehen, kun psy-        noarvoa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa lisätään.
19390: kiatrineo avohuolto jäi vaille kaipaamiansa lisä-     Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi vuonna 2000
19391: resursseja. Myös avopalvelujen moninaisuus,           ministeriöiden yhteisen mielenterveystyön kehit-
19392: mm. tuettu asuminen, on jäänyt paljolti toteutu-      tämishankkeen (Mielekäs Elämä!) palvelukartoi-
19393: matta, vaikka hyviä toimivia esimerkkejä löytyy-      tuksen suositusten pohjalta tarvittavat jatkotoi-
19394: kin. Mittavan itsemurhien ehkäisyprojektin ope-       met Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kun-
19395: tukset siitä, että toiminnan kehittäminen on mah-     tien, sairaanhoitopiirien, Stakesin ja lääninhalli-
19396: dollista ilman henkilöresurssien lisäystä, opette-    tusten kanssa. Tavoite- ja toimintaohjelman mu-
19397: lemalla uusi tapa tehdä työtä, ovat myöskin tär-      kaan kuntien mielenterveyspalvelut on järjestet-
19398: keät.                                                 tävä vuonna 2001 saumattomasti ja monipuoli-
19399:     Omalta osaltaan myös Mielekäs Elämä! ja           sesti siten, että kuntakohtaiset tavoitteet ja työn-
19400: Pääsky -hankkeet tarjoavat valtakunnaista sekä        jako eri palvelujen tuottajien kesken on sovittu
19401: alueellista koulutusta, joiden tavoitteena on mie-    kattavasti.
19402: lenterveysosaamisen lisääminen peruspalveluis-            Laadunhallinnan osalta esitetään, että laatu-
19403: sa sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Miele-     suositukset, jotka tarvittaessa sisältävät myös
19404: käs Elämä! -hankkeen selvitysmiesten raporttien       suositukset henkilöstön mitoitusperusteista, an-
19405: pohjalta laaditaan parastaikaa konkreettisia suo-     netaan ainakin mielenterveyspalveluista.
19406:  situksia mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi          Suomessa ei ole tehty kattavaa tutkimusta psy-
19407:  Suomessa.                                            kiatristen potilaiden kuolleisuudesta. Muualla
19408:     Hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon ta-     maailmassa tehtyjen selvitysten mukaan psykiat-
19409:  voite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2000-          risten potilaiden kuolleisuus on runsaampaa kuin
19410:  2003 otetaan voimakkaasti kantaa väestön hyvin-      muun väestön. Vuonna 1997 julkaistussa tutki-
19411:  voinnin ja terveyden kehittämisen puolesta. Sii-     muksessa, jossa vuonna 1988 mielisairaaloista
19412:  nä todetaan muun ohella, että yhteiskunnan           poistettuj a potilaita seurattiin vuoden 1992 lop-
19413:  myönteisestä kehityksestä huolimatta on ongel-       puun asti, oli aineiston potilaiden vakioitu kuol-
19414:  mia. Näitä ovat muun ohella mielenterveysongel-      leisuussuhde koko väestöön verrattuna lähes ne-
19415:  mien runsaslukuisuus eläkkeelle hakeutumisen         linkertainen. Erityisen merkille pantavaa oli vä-
19416:  perusteena, lasten ja nuorten mielenterveyson-       kivaltaisten kuolemien osuus nuorissa ikäryh-
19417:  gelmien lisääntyminen sekä erityisesti työikäis-     missä ja etenkin nuorten naisten muuhun väes-
19418:  ten miesten itsemurhat, joiden lukumäärä on          töön nähden moninkertainen itsemurhakuollei-
19419:  edelleen kansainvälisessä vertailussa korkea.        suus. Runsaat kaksi kolmasosaa potilaista koki
19420:  Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveys-    luonnollisen kuoleman. Toisaalta tärkein yksit-
19421:  palveluja suunnataan erityisesti syrjäytymisen       täinen kuolinsyy potilailla oli itsemurha (17 %).
19422:  torjumiseen ja heikossa asemassa olevien asia-       Tutkimusten tulosten perusteella ei kuitenkaan
19423:  kasryhmien tilanteen parantamiseen. Tavoittee-       voi tehdä päätelmiä siitä, että psykiatristen poti-
19424:  na on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämi-       laiden kuolleisuus olisi lisääntynyt viimeisten 15
19425:  nen sekä syrjäytymisen ehkäisy, päihdeongel-         vuoden aikana toteutetun psykiatrian rakenne-
19426:  mien ehkäisy sekä sosiaalityön ja mielenterveys-     muutoksen aikana. Ainakin Norjassa, jossa vas-
19427:  palvelujen vahvistaminen.                            taavanlainen rakennemuutos toteutettiin kuin
19428:     Konkreettisena toimenpiteenä esitetään, että      Suomessa, tehty tutkimus viittaa päinvastaiseen
19429:  mielenterveyspotilaiden hoidossa on oltava riit-     kehitykseen. Tutkimuksen perusteella ei myös-
19430:  tävästi ammattitaitoista avo- ja laitoshoidon sekä   kään voi väittää, että potilaiden lisääntyneen
19431:  kuntoutuksen henkilöstöä. Avohoidon toimivuus        kuolleisuuden syynä olisi nimenomaan liian var-
19432:  edellyttää, että vuoteen 2004 mennessä maassa        hainen poistaminen sairaalasta.
19433:  on psykiatristen potilaiden palveluasuntoja mää-        Tutkimuksen tekijöiden varaukseton käsitys
19434:  rä, joka vastaa 0,2 promillea asukasluvusta. Hal-    on se, että toteutettu avohoitokeskeinen hoito-
19435: 
19436: 
19437:                                                                                                         3
19438: KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
19439: 
19440: 
19441: ideologia on sekä tarkoituksenmukainen että po-        teessa suhtauduttava varsin pidättyvästi ja että
19442: tilaiden kannalta inhimillinen vaihtoehto, eikä        ennen kaikkea avohoitomahdollisuuksia on ny-
19443: paluuta sairaalakeskeisyyteen ole missään olois-       kyisestä huomattavasti lisättävä. Tämä on myös
19444: sa syytä suositella. Samalla he esittävät, että sai-   maan hallituksen kanta, jota aiotaan toteuttaa
19445: raalapaikkojen lisävähentämiseen on nykytilan-         edellä mainittujen toimenpiteiden avulla.
19446: 
19447: 
19448: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
19449: 
19450:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
19451: 
19452: 
19453: 
19454: 
19455: 4
19456: Ministems svar                                              KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19457: 
19458: 
19459: 
19460: 
19461: Tili riksdagens talman
19462: 
19463: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       öppenvården har på grund av de stränga ekono-
19464: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       miska villkoren stannat av och ligger nu på sam-
19465: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      ma nivå som i början av 1990-talet. Samtidigt har
19466: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       trycket på mentalvårdstjänstema inom den öpp-
19467: må1 SS 517/1999 rd:                                   na vården ökat på 1990-talet. Exempelvis ökar
19468:                                                       depressionemas andel av såväl beviljade invalid-
19469:       Vilka snabba åtgärder ämnar regering-           pensioner som av inledda perioder med dagpen-
19470:       en vidta för att rätta tili det dystra läget    ning på basis av sjukförsäkring hela tiden. Denna
19471:       inom mentalvården, och                          trend märks också i läkemedelsstatistiken: an-
19472:                                                       vändningen av antidepressiva mede1 ökar både
19473:       anser regeringen att man bör ta reda på         absolut sett och i relation tili hela läkemedelsför-
19474:       vilka som är skyldiga till att hundratals       säljningen.
19475:       psykiatriska patienter under de senaste            Utbudet på mentalvårdstjänster har dels ökat i
19476:       åren har dött tili följd av att vården och      och med specialiseringen, dels splittrats upp på
19477:       omsorgen har försummats?                        många olika hjälpinstanser inom såväl hälso- och
19478: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       sjukvården som socialförvaltningen. Uppfost-
19479: föra följande:                                        rings- och familjerådgivningen, missbrukarvår-
19480:                                                       den, det sociala arbetet, bamskyddet samt hem-
19481: Bestämmelser om tillhandahållandet av mental-        tjänsten tilihandahåller service från sina egna ut-
19482: vårdstjänster finns i folkhälsolagen, lagen om       gångspunkter också tili personer med psykiska
19483: specialiserad sjukvård och mentalvårdslagen.         problem. Det gör också enhetema inom hälso-
19484: Det är kommunema som ansvarar för ordnandet          och sjukvården, läkarmottagningama, rådgiv-
19485: av vården. Den korumunala specialiserade sjuk-       ningsbyråema, mentalvårdsbyråema och de psy-
19486: vården handhas närmast av sjukvårdsdistrikten.       kiatriska sjukhusen, alla utgående från sina egna
19487:    År 1980 fanns det i vårt land ca 20 000 bädd-     referensramar. 1 praktiken har det varit mycket
19488: platser för psykiatriska patienter. 1 början av      krävande att samordna detta serviceutbud tili en
19489: 1990-talet var bäddplatsema drygt 10 000, och        integrerad helhet, trots att det inte har rått någon
19490: nu är de nere i ca 6 300. Under perioden 1980-       brist på försök och god vilja.
19491: 1995 har anta1et besök inom den öppna menta1-            Genom lagändringama i början av 1990-talet,
19492: vården på motsvarande sätt tredubblats. Det fak-     lagen om specialiserad sjukvård 1991 och lagen
19493: tum att antalet vårdplatser har minskat till en      om planering av och statsandel för social- och
19494: tredjedel på femton år har medfört helt nya slag     hälsovården 1993, ändrades servicesystemets or-
19495: av utmaningar och påfrestningar för den öppna        ganisationsstrukturer och också kanalema för fi-
19496: psykiska hälsovården och för mentalvårdstjäns-       nansieringen i rätt stor utsträckning. Det är kom-
19497: tema. Trots att antalet anställda inom den öppna     munema som ansvarar för tillhandahållandet av
19498: vården fördubblades mellan 1982 och 1992 har         mentalvårdstjänster. Med tanke på de kommuna-
19499: ökningen efter det varit obetydlig. Ökningen av      la beslutsfattama och tili stöd för beslutsfattan-
19500: antalet anstäl!da i enlighet med behoven inom        det sammanställde Stakes 1994 handboken Mie-
19501: 
19502: 
19503:                                                                                                        5
19504: KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
19505: 
19506: 
19507: 
19508: lenterveystyö kunnan asialistalle. Redan i denna       öppna vården skall fungera krävs det senast 2004
19509: handbok betonades att mentalvårdstjänstema bör         tillräckligt många servicebostäder för psykiatris-
19510: gestaltas som en helhet och att organisationemas       ka patienter i vårt land, uttryckt i siffror motsva-
19511: gemensamma planering skall utgå från lokala be-        rande 0,2 promille av invånarantalet. Regeringen
19512: hov. Tyvärr kom omstruktureringen av service-          kommer att vidta åtgärder för att mer lyfta fram
19513: systemet bara halvvägs eftersom den psykiatris-        och synliggöra den psykiatriska vården i vårt
19514: ka öppna vården inte fick de tilläggsresurser den      samhälle. Social- och hälsovårdsministeriet gör
19515: behövde. En stor del av de många olika altema-         2000 en utvärdering av vilka åtgärder rekommen-
19516: tiv som planerades för den öppna vården, bl.a.         dationema i serviceanalysen inom ramen för mi-
19517: stödboende, har inte heller blivit av, trots att det   nisteriemas gemensamma utvecklingsprojekt för
19518: också finns goda fungerande exempel. Erfaren-          mentalvården (Meningsfullt liv!) ytterligare ger
19519: hetema från det omfattande projektet för före-         anledning tili. Åtgärdema vidtas i samarbete med
19520: byggande av självmord, att verksamheten kan ut-        kommunema, sjukvårdsdistrikten, Stakes och
19521: vecklas även utan ökade personalresurser om            länsstyrelsema. Enligt mål- och verksamhetspro-
19522: man lär sig arbeta på ett nytt sätt, är också vikti-   grammet skall kommunema 200 l ha ordnat med
19523: ga.                                                    smidiga och diversifierade mentalvårdstjänster,
19524:     Projekten Meningsfullt Liv! (Mielekäs Elä-         vilket förutsätter att berörda parter har avtalat om
19525: mä!) och Pääsky erbjuder för sin del också både        de enskilda kommunemas mål och arbetsfördel-
19526: landsomfattande och regional utbildning i syfte        ningen mellan serviceproducenter.
19527: att öka de mentalhygieniska kunskapema inom                1 fråga om kvalitetsledningen föreslås att kva-
19528: basservicen och social- och hälsovårdsservicen.        litetsrekommendationer, som vid behov också
19529: Utgående från de rapporter som utredama inom           innefattar anvisningar för antalet anställda, utar-
19530: projektet Meningsfullt liv! har lämnat utarbetas       betas åtminstone för mentalvårdstjänstemas del.
19531: som bäst konkreta rekommendationer för hur                 1 Finland har ingen heltäckande undersökning
19532: mentalvårdstjänstema i Finland bör utvecklas.          gjorts av dödligheten bland psykiatriska patien-
19533:     lnom regeringens mål- och verksamhetspro-          ter. Enligt utredningar gjorda på andra håll i värl-
19534: gram för social- och hälsovården 2000-2003 tar         den är dödligheten bland psykiatriska patienter
19535: man starkt ställning för en utveckling av befolk-      högre än bland den övriga befolkningen. År 1997
19536: ningens hälsa och välfård. Där sägs bl.a. att det      publicerades en undersökning av hur patienter
19537: finns problem trots den gynnsamma samhällsut-          som 1988 skrivits ut från mentalsjukhus hade
19538: vecklingen. Sådana är bl.a. anhopningen av psy-        klarat sig tili slutet av 1992. Dödligheten bland
19539: kiska problem som grund för pensionering, de           patienterna i denna undersökning var nästan fyr-
19540: ökande psykiska problemen bland bam och unga           faldig i relation tili hela befolkningen. Särskilt
19541: och inte minst självmorden bland män i arbetsför       anmärkningsvärd var andelen våldsamma döds-
19542: ålder, som visserligen alltid varit många i en in-     fall i de lägre åldersgrupperna och i synnerhet
19543: temationell jämförelse. Enligt regeringspro-           unga kvinnors mångdubbla självmordsdödlighet
19544: grammet inriktas social- och hälsovårdsservicen        i jämförelse med den övriga befolkningen. Drygt
19545: i synnerhet på att bekämpa utslagning och för-         två tredjedelar av patienterm dog en naturlig
19546: bättra situationen för klientgrupper i svag ställ-     död. Å andra sidan var patienternas viktigaste en-
19547: ning. Målet är att öka bams och ungas välfård,         skilda dödsorsak självmord (17 %). Utifrån un-
19548: förebygga utslagning och missbruksproblem              dersökningsresultaten går det ändå inte att dra
19549: samt att stärka det sociala arbetet och mental-        den slutsatsen att dödligheten bland psykiatriska
19550: vårdstjänstema.                                        patienter skulle ha ökat under de 15 senaste årens
19551:     Som en konkret åtgärd föreslås att det måste       omstruktureringar inom psykiatrin. Åtminstone i
19552: finnas tillräckligt med kvalificerad personai          Norge, där det har gjorts en motsvarande om-
19553: inom öppen- och institutionsvården samt rehabi-        strukturering som den finländska, visar en under-
19554: literingen av psykiatriska patienter. För att den      sökning på en utveckling i motsatt riktning. Ut-
19555: 
19556: 
19557: 6
19558: Ministems svar                                               KK 517/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19559: 
19560: 
19561: 
19562: gående från undersökningen kan man helier inte         ständigheter är skäl att rekommendera en åter-
19563: hävda att orsaken tili en ökad dödlighet bland pa-     gång tili sjukhuscentrering. Samtidigt föreslog
19564: tientema uttryckligen är att de skrivs ut från sjuk-   de att man för närvarande bör vara synnerligen
19565: huset för tidigt.                                      försiktig med att ytterligare minska antalet bädd-
19566:    De som har utfört undersökningen är helt och        platser och att framför alit möjligheterna tili öp-
19567: håliet av den uppfattningen att den tiliämpade         penvård bör ökas avsevärt jämfört med nuläget.
19568: vårdideologin med inriktning på öppen vård är ett      Detta är också vår regerings ståndpunkt, och av-
19569: såväl ändamålsenligt som för patienternas del          sikten är att realisera den med hjälp av de ovan
19570: mänskligt alternativ, och att det under inga om-       nämnda åtgärderna.
19571: 
19572: 
19573: 
19574: Helsingfors den 20 oktober 1999
19575: 
19576:     Omsorgsminister Eva Biaudet
19577: 
19578: 
19579: 
19580: 
19581:                                                                                                         7
19582:                                                               KK 518/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19583: 
19584: 
19585: 
19586: 
19587:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 518/1999 vp
19588: 
19589:                                               Ns. kodinturvajoukkojen oikeudellinen asema
19590: 
19591: 
19592: 
19593: 
19594: Eduskunnan puhemiehelle
19595: 
19596: Useilla paikkakunnilla on virinnyt jo aikaisem-        niottotilanteessa sattuu kiinniotettavan nenänah-
19597: malta ajalta tuttu toimintamalli muodostaa par-        ka vähän hankautumaan, lopputulos käräjillä on,
19598: tioita tarkkailemaan paikkakunnan tapahtumia           että kiinniottaja tuomitaan ja kiinniotettava saa
19599: erityisesti yöaikaan. Ilmiölle on omat perusteen-      ruhtinaalliset korvaukset. Poliisin osalta tilanne
19600: sa siinä, että nykyisen ja edeltävän hallituksen ai-   on toisin, koska sen valtuudet perustuvat toimin-
19601: kana poliisien määrä on vähentynyt suhteessa           nalliseen lainsäädäntöön.
19602: tehtäviin niin, että ihmiset tuntevat omaisuuten-
19603: sa ja henkilökohtaisen turvallisuutensa uhatuksi.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19604: Sisäasiainministeri Häkämies on lehtitietojen          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19605: mukaan antanut varovaisen tukensa toiminnalle.         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19606:    Näiden turvapartioiden innostus on varmasti         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19607: kova, mutta oikeudellinen tausta heikko. Heidän
19608: tukenaan ovat vain jokamiehen kiinniotto-                    Pitäisikö hallituksen ja sen ministerei-
19609: oikeutta ja hätävarjeluoikeutta koskevat sään-               den vielä vähän harkita asiaa ennen
19610: nökset. Kun tiedetään tuomioistuimien kanta                  kuin ne lähtevät tukemaan ns. kodintur-
19611: asioihin, se on varsin vähän. Jos esimerkiksi kiin-          vajoukkojen toimintaa ottaen huomioon
19612:                                                              asioiden oikeudellisen taustan?
19613: 
19614: 
19615: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
19616: 
19617:      Sulo Aittoniemi /alk
19618: 
19619: 
19620: 
19621: 
19622: 18   200661
19623:                                                                                                 Versio 2.0
19624: KK 518/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
19625: 
19626: 
19627: 
19628: 
19629: Eduskunnan puhemiehelle
19630: 
19631: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luva-
19632: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           ton käyttö, lievä vahingonteko taikka lievä pe-
19633: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tos. Rikoslain 3 luvun 8 §:n 4 momentissa sääde-
19634: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-        tään yksityisen henkilön oikeudesta oikeasuh-
19635: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          teisten ja puolustettavien voimakeinojen käyt-
19636: sen KK 518/1999 vp:                                     töön, mikäli kiinnioton yhteydessä ilmenee vas-
19637:                                                         tarintaa. Rikoslain 3 luvun 6 §:ssä säädetään jo-
19638:        Pitäisikö hallituksen ja sen ministerei-         kaiselle kuuluvasta hätävarjeluoikeudesta suojel-
19639:        den vielä vähän harkita asiaa ennen              taessa itseään tai toista henkilöä taikka omaa tai
19640:        kuin ne lähtevät tukemaan ns. kodintur-         toisen omaisuutta jo aloitetuilta tai kohta päätä
19641:        vajoukkojen toimintaa ottaen huomioon           uhkaaviita oikeudettomilta hyökkäyksiltä. Hätä-
19642:        asioiden oikeudellisen taustan?                 varjeluoikeus on myös silloin, kun joku tekee
19643:                                                         vastarintaa sille, joka verekseltä tahtoo ottaa
19644: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          omansa takaisin.
19645: ti seuraavaa:                                              Varsinaisia kodinturvajoukkoja ei voida pitää
19646: Poliisin päätehtävänä on oikeus- ja yhteiskunta-       hyväksyttävinä. Kansalaisaloitteista turvalli-
19647: järjestyksen suojaaminen sekä yleisen järjestyk-       suustoimintaa sen sijaan ovat suorittaneet muun
19648: sen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Näin ollen        muassa liikkeenharjoittajat ja erilaisten veneker-
19649: poliisille kuuluu kaikkien yleistä järjestystä ja      hojen jäsenet osin tavoitteenaan varkausrikosten
19650: turvallisuutta uhkaavien vaarojen torjuminen           ennalta estäminen. Myös tiettyjen alueiden asuk-
19651: sekä rikosten ennalta estäminen ja selvittäminen.      kaat ovat partioineet kadulla tavoitteenaan pai-
19652: Nykyaikaisessa yhteiskunnassa turvallisuussek-         kallisten omaisuusrikosten vähentäminen. Mai-
19653: torin tehtäväkenttä on kuitenkin niin laaja, että      nitunlaisesta toiminnasta on saatu varsin hyviä
19654: alueella toimii myös muita viranomaisia, kuten         tuloksia. Muun muassa venevarkaudet ja auto-
19655: rajavartiolaitos ja tulliviranomaiset, siten kuin      varkaudet on saatu joillakin alueilla loppumaan.
19656: siitä on erikseen säädetty. Turvallisuus- ja tutkin-       Poliisin keskeiseksi toimintalinjaksi valitun
19657: tapalveluja voidaan tarjota myös yksityisen elin-      lähipoliisitoiminnan eräänä tavoitteena on kansa-
19658: keinotoiminnan muodossa.                               laisten aktivointi rikosten ennalta estämiseksi.
19659:    Vaikka julkisen vallan käyttö kuuluu poliisin       Myös tulevissa kunnallisissa turvallisuussuunni-
19660: tehtäväalueella pääsääntöisesti vain virkavas-         telmissa pyritään hyödyntämään yhteisön apua
19661: tuulla toimiville poliisimiehille, suo lainsäädän-     rikospreventiivisessä mielessä.
19662: tö myös yksityiselle henkilölle varsin laajoja toi-        Kansalaisten perusoikeusnäkökulmasta kat-
19663: mivaltuuksia rikosperusteiseen kiinniottoon ja         soen tulee kuitenkin pääsääntöisesti olla, että ai-
19664: kiinnioton yhteydessä mahdollisesti tarvittavaan       noastaan tehtävään koulutetut ja ammattitaitoi-
19665: voimankäyttöön. Pakkokeinolain 1 luvun 1 §:n           set viranomaiset ylläpitävät yleistä järjestystä ja
19666: mukaan jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai        turvallisuutta. Minkäänlaisia kodinturvajoukko-
19667: pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikok-        ja ei tähän tehtävään tule käyttää. Sen sijaan kan-
19668: sesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä     salaisten poliisille antama tuki rikosten ennalta
19669: 
19670: 
19671: 2
19672: Ministerin vastaus                                           KK 518/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19673: 
19674: 
19675: 
19676: estämisessä on yleisesti ottaen arvokasta. Tämän       tämiseksi. Tämän täytyy kuitenkin tapahtua po-
19677: vuoksi poliisi suhtautuu lähtökohtaisesti myön-        liisin ohjauksessa ja tiiviissä yhteistyössä polii-
19678: teisesti yhteisöjen ja kansalaisten aktiiviseen toi-   sin kanssa, eikä toiminta saa vaarantaa siihen
19679: mintaan erityisesti omaisuusrikosten ennalta es-       osallistuvien ihmisten omaa turvallisuutta.
19680: 
19681: 
19682: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
19683: 
19684:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
19685: 
19686: 
19687: 
19688: 
19689:                                                                                                         3
19690: KK 518/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
19691: 
19692: 
19693: 
19694: 
19695: Tili riksdagens talman
19696: 
19697: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       drägeri. 1 3 kap. 8 § 4 mom. strafflagen bestäms
19698: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       om den enskildes rätt att använda försvarbara och
19699: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      rimliga maktmedel om det förekommer mot-
19700: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       stånd vid gripandet. 1 3 kap. 6 § strafflagen be-
19701: mål SS 518/1999 rd:                                   stäms om den rätt till nödväm som var och en har
19702:                                                       som skyddar sig sjä1v eller någon annan person
19703:        Bör regeringen och muustrarna med              eller sin eller någon annan persons egendom mot
19704:        tanke på sakernas juridiska bakgrund           ett påbörjat eller omedelbart förestående orätt-
19705:        ytterligare tänka sig för en aning innan       mätigt angrepp. Rätt till nödväm föreligger ock-
19706:        de går in för att stödja s.k. hemvärns-        så när någon som blivit tagen på bar gäming sät-
19707:        verksamhet?                                    ter sig till motväm mot den som vill ta tillbaka
19708:                                                       sin egendom.
19709: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Hemvärnstrupper i egentlig mening kan inte
19710: föra följande:                                        anses acceptabla. Däremot har medborgarinitie-
19711: Polisens huvudsakliga uppgift är att skydda rätts-    rad verksamhet i syfte att öka säkerheten bedri-
19712: och samhällsordningen samt att upprätthålla all-      vits av bl.a. affårsidkare och medlemmar i båt-
19713: män ordning och säkerhet. Således ingår i poli-       klubbar, delvis för att förebygga stölder. Också
19714: sens uppgifter att avvärja alla hot mot allmän        de boende i vissa områden har gått vakt på gatan
19715: ordning och säkerhet samt att förebygga och ut-       för att få ner antalet egendomsbrott i området.
19716: reda brott. 1 det modema samhället är arbetsfål-      Resultaten av denna typ av verksamhet har varit
19717: tet inom säkerhetssektom ändå så stort att också      synnerligen goda; bl.a. har man i vissa områden
19718: andra myndigheter, t.ex. gränsbevakningsväsen-        fått stopp på båt- och bilstöldema.
19719: det och tullmyndighetema, verkar på detta områ-           Ett av må1en med den närpolisverksamhet som
19720: de enligt vad som särskilt bestäms. Säkerhets-        valts till en central riktlinje för polisens arbete är
19721: och utredningsservice kan tillhandahållas också i     att aktivera medborgama i brottsförebyggande
19722: form av privat näringsverksamhet.                     syfte. Också i de kommande säkerhetsplanema
19723:    Trots att myndighetsutövning inom polisens         for kommunerna är en strävan att ta allmänheten
19724: arbetsområde i regel bara hör till polismän som       till hjälp för att förebygga brott.
19725: arbetar under tjänsteansvar ger lagstiftningen            Med tanke på medborgarnas grundläggande
19726: också den enskilde rätt omfattande befogenheter       fri- och rättigheter skall ändå huvudregeln vara
19727: att gripa någon på grund av ett brott samt att vid    att endast yrkeskunniga myndigheter med utbild-
19728: behov ta till våld vid gripandet. Enligt 1 kap. 1 §   ning för uppgiften upprätthåller allmän ordning
19729: tvångsmedelslagen får den som har begått brott        och säkerhet. För denna uppgift skall inga hem-
19730: och som anträffas på bar gäming eller flyende fot     värnstrupper användas. Däremot är det stöd som
19731: gripas av vem som helst, om fångelse kan följa på     medborgarna ger polisen på det hela taget av stort
19732: brottet eller om brottet är lindrig misshandel,       värde när det gäller att förebygga brott. Därför
19733: snatteri, lindrig förskingring, lindrigt olovligt     ställer sig polisen i princip positiv till att sam-
19734: brukande, lindrig skadegörelse eller lindrigt be-     manslutningar och medborgare är aktiva, i syn-
19735: 
19736: 
19737: 4
19738: Ministems svar                                           KK 518/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
19739: 
19740: 
19741: nerhet när det gäller att förebygga egendoms-      i nära samarbete med polisen, och verksamheten
19742: brott. Detta måste ändå ske under ledning av och   får inte äventyra de deltagandes egen säkerhet.
19743: 
19744: 
19745: 
19746: Helsingfors den 20 oktober 1999
19747: 
19748:     Inrikesminister Kari Häkämies
19749: 
19750: 
19751: 
19752: 
19753:                                                                                                 5
19754:                                                            KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
19755: 
19756: 
19757: 
19758: 
19759:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 519/1999 vp
19760: 
19761:                                              Kymenlaakson työllisyys
19762: 
19763: 
19764: 
19765: 
19766: Eduskunnan puhemiehelle
19767: 
19768: Metso-konsernin tytäryhtiö Valmet ilmoitti jo-        vähän. Mikäli Valmetin toimintojen siirto toteu-
19769: kin aika sitten toimintojen järjestämisestä Ky-       tuu, vaikeutuu alueen työttömyystilanne entises-
19770: menlaakson alueella. Ensi vuoden loppuun men-         tään.
19771: nessä Valmet lopettaa perälaatikoiden valmistuk-
19772: sen Karhulassa. Lisäksi tehdään eräitä muita jär-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19773: jestelyitä, joiden seurauksena Karhulasta häviää      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19774: noin 300 työpaikkaa ensi vuoden loppuun men-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19775: nessä. Tämä merkitsee koko Kymenlaaksolle ja          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19776: Karhulalle sekä siellä toimivalle Valmetille suur-
19777: ta menetystä, koska yritys työllistää tällä hetkel-         Onko hallitus tietoinen Kymenlaakson
19778: lä Karhulassa 420 henkilöä.                                 ja erityisesti Karhulan työllisyysnäky-
19779:    Työttömyys ei ole viime aikoina laskenut mer-            mien heikkenemisestäjajos on, niin
19780: kittävästi Kymenlaakson alueella, ja joillakin
19781: alueilla työttömyys on jopa noussut. Uusia työ-             mihin toimiin hallitus ryhtyy alueen suo-
19782: paikkoja syntyy tarpeeseen nähden aivan liian               tuisan työllisyyskehityksen aikaansaa-
19783:                                                             miseksi koko Kymenlaakson alueella?
19784: 
19785: 
19786: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
19787: 
19788:     Antero Kekkonen /sd
19789: 
19790: 
19791: 
19792: 
19793:                                                                                                Versio 2.0
19794: KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen/sd                                                   Ministerin vastaus
19795: 
19796: 
19797: 
19798: 
19799: Eduskunnan puhemiehelle
19800: 
19801: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       hin. Iäkkäiden työttömien osuus on puolestaan li-
19802: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sääntynyt. Kesäkuun 1999 lopussa Kaakkois-
19803: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Suomen työttömistä oli 50 vuotta täyttäneitä
19804: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          31,6% (koko maassa 29,4 %). Pitkäaikaistyöttö-
19805: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-         myyttä on onnistuttu vähentämään Kaakkois-
19806: myksen KK 519/1999 vp:                               Suomessa hieman enemmän kuin maassa keski-
19807:                                                      määrin.
19808:       Onko hallitus tietoinen Kymenlaakson              Kaakkois-Suomen työllisyyden heikon lisään-
19809:       ja erityisesti Karhulan työllisyysnäky-        tymisen taustalla on mm. selvien kasvutoimialo-
19810:       mien heikkenemisestä ja jos on, niin           jen puuttuminen. Alueella ei ole mitään ylivoi-
19811:                                                      maista työpaikkalisääjää. Työpaikat ovat selvim-
19812:        mihin toimiin hallitus ryhtyy alueen suo-     min lisääntyneet talonrakentamisessa ja vähit-
19813:        tuisan työllisyyskehityksen aikaansaa-        täiskaupassa. Sosiaalipalvelujen osuus kasvoi
19814:        miseksi koko Kymenlaakson alueella?           vuonna 1998, mutta taittui alkuvuonna 1999. Sa-
19815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           moin kävi metsäteollisuudelle, jonka työpaikka-
19816: vasti seuraavaa:                                     määrät kääntyivät kuluvan vuoden alussa las-
19817:                                                      kuun. Maa- ja metsätalouden työpaikkoja oli
19818: Hallitus on tietoinen Kymenlaakson ja erityisesti    puolestaan alkuvuonna 1999 selvästi enemmän
19819: Karhulan työllisyysnäkymien heikkenemisestä.         kuin vuotta aiemmin.
19820: Kaakkois-Suomen väestö on vähentynyt tasaises-          Kaakkois-Suomi on viime aikojen kehitykses-
19821: ti ja muuttoliike on edelleen tappiollista. Kaak-    sä menettänyt asemiaan mm. metalliteollisuudes-
19822: kois-Suomi kuuluu matalan työllisyysasteen ja        sa, kuljetuksissa ja terveyspalveluissa, joissa las-
19823: hitaan työllisyysastekasvun alueisiin. Työttö-       ku tosin näyttää pysähtyneen alkuvuonna 1999.
19824: myys on laskenut Kaakkois-Suomessa hitaam-           Liike-elämän palveluiden työpaikkakasvu on
19825: min kuin maassa keskimäärin. Ero on korostunut       kääntynyt laskuun alkuvuonna 1999. Majoitus- ja
19826: tänä vuonna. Työvoimatoimistoissa uusien asiak-      ravitsemistoiminnassa       työpaikkavähennykset
19827: kaiden määrät ovat samalla pysyneet korkealla        ovat puolestaan kääntyneet kasvuun. Lisätyölli-
19828: tasolla tai jopa lisääntyneet, kun koko maan         syyttä on saavutettu aloilla, jotka ovat kotimai-
19829: asiakasvirrat ovat hieman pienentyneet. Tämä on      sen kysynnän varassa, kun taas teollisuuden ja
19830: merkinnyt työnhakija-asiakkaista syntyvää jat-       kuljetusten eli vientipainotteisten alojen kehitys
19831: kuvaa painetta työvoimatoimistojen asiakaspal-       on ollut työpaikkoja v~hentävää. Venäjän talou-
19832: velussa.                                             delliset ongelmat näkyvät selvimminjuuri Kaak-
19833:     Nuorten työttömyys on viime vuosina laske-       kois-Suomen kehityksessä.
19834: nut ripeää tahtia myös Kaakkois-Suomessa, mut-          Eduskuntakysymyksessä on käsitelty Valme-
19835: ta tämän vuoden puolella lasku on lähes pysähty-     tin tehtaalla Karhulassa perälaatikoiden valmis-
19836: nyt. Nuorten työttömyyden selkein ongelma on         tuksen lopettamisesta ja eräistä muista järjeste-
19837: ammatillisen koulutuksen jälkeinen työpaikan         lyistä johtuvaa yhteensä noin 300 työpaikan vä-
19838: saanti ja sijoittuminen koulutusta vastaaviin töi-   hennystä ensi vuoden loppuun mennessä. Asiaan
19839: 
19840: 
19841: 2
19842: Ministerin vastaus                                         KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
19843: 
19844: 
19845: liittyen pidettiin 20.8.1999 ensimmäinen yhteis-      Hanskinmaan teollisuusalueen rata- ja kunnallis-
19846: palaveri Valmetin paikallisen johdon, henkilös-       tekniikka (30 miljoonaa markkaa) ja Mussalon
19847: töryhmien, Kotkan kaupungin, Kotkan Portin ja         sataman porttialueen kunnallistekniikka (16 mil-
19848: TE-keskuksen välillä. Kokouksessa päätettiin          joonaa markkaa). Hankkeiden mittavuus edellyt-
19849: mm. perustaa työryhmä (Valmet, Kotkan Portti ja       tää uuden EU:n rakennepolitiikan ohjelmakau-
19850: työvoimaosasto ), jonka tehtävänä on käynnistää       den aluekehitysrahoitusta sekä valtakunnallista
19851: ja ohjata alkuselvitystyötä. Selvitystyön tavoit-     kansallista rahoitusta. Monet hankkeista liittyvät
19852: teena on ulkoistettavien töiden ja toimintojen täs-   Venäjän kauppaan. Näillä hankkeilla tuetaan pit-
19853: mentäminen, liiketoiminnallisten kokonaisuuk-         käjänteistä työllisyyden pohjustustyötä ja hank-
19854: sien hahmottaminen, potentiaalisten sijoittujien      keet perustuvat alueen vahvuuksiin (mm. sata-
19855: kartoitus ja alustavat keskustelut heidän kans-       mat ja niiden kehittäminen). Toisaalta hankkei-
19856: saan.                                                 den investointiavustuksilla luodaan mahdolli-
19857:     Tämän alkuvaiheen kartoituksen tekee kon-         suuksia uuden tuotantotoiminnan syntymiseen
19858: sulttitoimisto ja rahoitus hoidetaan Valmetin,        alueella (mm. maakaasuputki-investoinnit ja
19859: Kotkan kaupungin ja työvoimaosaston toimesta          muut infrastruktuurihankkeet).
19860: siten, että kukin osallistuu kustannuksiin yhtä          Euroopan sosiaalirahastorahoituksen tuella on
19861: suurin osuuksin. Työvoimaosasto on myöntänyt          nykyisen ohjelmakauden aikana Kymenlaaksos-
19862: selvitystyön toteuttamiseen työllisyyspoliittista     sa tuettu työllisyyden edistämistä työhallinnon
19863: projektitukea. Edelleen on sovittu työvoimatoi-       puolesta noin 143 miljoonalla markalla ja toi-
19864: miston erillistaimipisteen perustamisesta Valme-      menpiteissä on aloittanut noin 9 000 ihmistä.
19865: tin yhteyteen ja yrittäjyystilaisuuden järjestämi-       Kouvolan seudulla valmistellaan uutta kump-
19866: sestä Valmetin henkilöstölle. Lisäksi on sovittu      panuushanketta, joka kattaisi koko Pohjois-Ky-
19867: tutustumismatkasta Tampereelle, jossa on toteu-       menlaakson seitsemän kuntaa. Tavoitteena on,
19868: tettu samanlainen onnistunut projekti aikaisem-       että toiminta käynnistyisi ensi vuoden alussa.
19869: min. Matkaan osallistuu TE-keskuksesta myös           Kotkan-Haminan seudulla kumppanuushank-
19870: yritysosasto. TE-keskus on sitoutunut omalta          keeseen haetaan uutta toteutustapaa siten, että
19871: osaltaan tukemaan hankkeita, joilla estetään uu-      toimijat olisivat lähempänä työttömiä ja perus-
19872: sien työttömien tulemista Valmetilta.                 kuntia. Tänä syksynä on käynnistynyt Euroopan
19873:     Kymenlaaksossa on toteutettu ja toteutetaan       sosiaalirahaston tukemana erityinen metallioh-
19874: vuosina 1998-1999 yhteensä noin 123 miljoo-           jelma. Hanketta vetää Kouvolan seudun kuntayh-
19875: nan markan investointihankkeet, joihin työhal-        tymä ja sen tavoitteena on alueen metalliyritys-
19876: linto on myöntänyt investointiavustuksia noin         ten toiminnan kehittäminen ja siihen sisältyy Te-
19877: 35,6 miljoonaa markkaa. Näitä hankkeita ovat          kesin teknologiarahoitusta sekä henkilöstön ke-
19878: mm. investoinnit Kotkan ja Haminan satamiin,          hittämistä työhallinnon toimin.
19879: maakaasuverkoston rakentaminen Haminan,                  Kaakkois-Suomen hidas työllisyyden lisään-
19880: Vehkalahden ja Virolahden osuuksilla, Kouvo-          tyminen, korkealla pysyvä työttömyys ja työttö-
19881: lan logistiikkakeskuksen varastoterminaali, Kot-      mien keskimäärää ongelmallisempi ikärakenne
19882: kan-Haminan seudun Portti Oy:n yrityshauto-           luo paineita yksilölliseen asiakaspalveluun, jos-
19883: mon kiinteistösaneeraus sekä Kotkan kaupungin         sa korostuu työvoimatoimiston sisäinen ja mui-
19884: hanke konepajarakennusten muuttamiseksi Puu-          den toimijpiden yhteistyön merkitys, pitkäjän-
19885: venekeskuksen käyttöön.                               teisten, uutta toimintaa pohjustavien toimien tar-
19886:     Elinkeinotoiminnan ja työllisyysvaikutusten       peellisuus sekä huomion kiinnittäminen paitsi
19887: kannalta Kymenlaakson tiedossa olevat tulevat         työttömyyteen, myös työelämän sisäisiin mah-
19888: merkittävät investointihankkeet keskittyvät Kot-      dollisuuksiinja uhkiin. Työvoimatoimiston välit-
19889: kan satamien uudisrakentamiseen ja kunnossapi-        tömien työnantaja- ja työnhakija-asiakkaiden li-
19890: toon. Näitä ovat Kotkan kanttisataman Bulk-lai-       säksi joudutaan alueellisessa työvoimapolitiikas-
19891: turi (kustannusarvio 118 miljoonaa markkaa),          sa siten entistä selvemmin suuntautumaan sekä
19892: 
19893: 
19894:                                                                                                       3
19895: KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                 Ministerin vastaus
19896: 
19897: 
19898: työpaikoille että työllisyydestä kiinnostuneiden     kulmia markkinoidaan alueen yrityksille ja jul-
19899: muiden yhteistyötahojen puoleen. Työvoimapal-        kisyhteisöille mm. järjestämällä teematilaisuuk-
19900: velujen aktiivinen tarjoaminen niitä tarvitseville   sia ja konsultointia.
19901: on erityisen tärkeää joustavien työmarkkinoiden         Työvoimatoimistojen ja työvoimaosaston toi-
19902: aikaansaamiseksi. Työvoimatoimistot panosta-         minnassa tarvitaan monipuolista lähestymista-
19903: vat erityisesti toimivaan työnvälitykseen. Työlli-   paa ja monella taholla etenemistä, mutta samalla
19904: syyden hoidossa käytettäviä välineitä ovat myös      myös voimien keskittämistä olennaiseen. Työn
19905: työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työharjoitte-    painopisteiden selkeyttämiseksi ja esillenostami-
19906: lu ja oppisopimuskoulutus sekä tukityöllistämi-      seksi on työvoimaosaston ja työvoimatoimisto-
19907: nen. Työvoimatoimistojen ammatinvalinnanoh-          jen yhteistyönä laadittu kuluvana vuonna konk-
19908: jauspalvelut auttavat paitsi nuoria, myös muita,     reettiset toimintaohjelmat sekä työvoiman saata-
19909: sopivien ratkaisujen löytämisessä.                   vuuden turvaamiseen että pitkäaikaistyöttömyy-
19910:    Yksi apuväline työelämään suuntautuvassa          den ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
19911: yhteistyössä on Kansallisen Työelämän kehittä-          Työhallinnon toimenpidevalikoima antaa
19912: misohjelman tulosten hyväksikäyttö ja levittämi-     mahdollisuudet toimenpiteisiin, joiden avulla
19913: nen. Ohjelman kautta kyetään saamaan tukea           voidaan tehokkaasti saada aikaan positiivisia
19914: mm. ikääntyneiden työntekijöiden työnteon pa-        työllisyysvaikutuksia alue- ja paikallistasolla to-
19915: rempaan järjestämiseen. Samalla saadaan pontta       teutettavien hankkeiden avulla. Työhallinto seu-
19916: työllisyysasteen nosto- ja pitkäaikaistyöttömyy-     raa tarkoin alueen työllisyystilannetta ja pyrkii
19917: den ehkäisytavoitteille. TE-keskuksessa ohjel-       aktiivisesti käytössään olevilla toimenpiteillä yh-
19918: man hyödyntäminen otetaan huomioon kaikkien          teistyössä eri tahojen kanssa edistämään alueen
19919: osastojen toiminnassa. Ohjelman tuottamia näkö-      elinkeinoelämää ja työllisyyttä.
19920: 
19921: 
19922: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1999
19923: 
19924:     Työministeri Sinikka Mönkäre
19925: 
19926: 
19927: 
19928: 
19929: 4
19930: Ministems svar                                            KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
19931: 
19932: 
19933: 
19934: 
19935: Till riksdagens talman
19936: 
19937: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bildning och placera sig i uppgifter som motsva-
19938: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       rar utbildningen. Andelen äldre arbetslösa har i
19939: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-       stället ökat. 1 slutet av 1999 var 31,6 % av de ar-
19940: tero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga            betslösa i sydöstra Finland över 50-åringar (mot
19941: spörsmål SS 51911999 rd:                              29,4 % för hela landet). 1 sydöstra Finland har
19942:                                                       man lyckats dra ner långtidsarbetslösheten något
19943:       Å.r regeringen medveten om att syssel-          mer än i landet i genomsnitt.
19944:       sättningsutsikterna för Kymmenedalen                Den svaga sysselsättningsutvecklingen i syd-
19945:       och speciellt för Karhula har försäm-           östra Finland måste ses mot bakgrunden av bl.a.
19946:       rats, och om detta är fallet,                   att utpräglade tillväxtbranscher saknas. Regio-
19947:                                                       nen har inte någon suverän arbetsgivare som
19948:       vilka åtgärder kommer regeringen att            skulle skapa nya arbetstilWillen. Tydligast har
19949:       vidta för att få tili stånd en gynnsam sys-     arbetsplatsema ökat inom husbyggandet och de-
19950:       selsättningsutveckling för hela Kymme-          taljhandeln. Andelen sociala tjänster ökade un-
19951:       nedalen?                                       der 1998, men trenden bröts under första halv-
19952: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       året 1999. Detsamma gällde skogsindustrin, där
19953: föra följande:                                       antalet arbetsplatser började gå ner i början av
19954:                                                      det här året. Däremot var antalet arbetsplatser
19955: Regeringen är medveten om att sysselsättnings-       inomjord- och skogsbruk under första hälften av
19956: utsiktema för Kymmenedalen och speciellt för          1999 klart större än ett år tidigare.
19957: Karhula har försämrats. Befolkningen i sydöstra          1 de senaste tidemas utveckling har sydöstra
19958: Finland har minskat stadigt och flyttningsbalan-     Finland förlorat positioner bl.a. inom metallindu-
19959: sen uppvisar ett underskott. Sydöstra Finland hör    stri, transporter och hälsovårdstjänster, i vilka
19960: till regioner med en låg eller en långsamt växan-    nedgången dock ser ut att ha avstannat under för-
19961: de sysselsättningsgrad. Arbetslösheten i syd-        sta halvåret 1999. Arbetsplatsökningen inom fö-
19962: östra Finland har minskat långsammare än i det       retagstjänster har svängt neråt under början av
19963: övriga landet i genomsnitt. Skillnaden har accen-    1999. lnom hotell- och restaurangverksamheten i
19964: tuerats i år. Samtidigt har antalet nya kunder vid   sin tur har arbetsplatsminskningama ökat. Man
19965: arbetskraftsbyråema förblivit på en hög nivå         har kunnat uppnå ökad sysselsättning inom bran-
19966: eller rentav ökat, medan kundflödena för hela        scher, som är beroende av inhemsk efterfrågan,
19967: landets vidkommande visar en liten nedgång. Ar-      medan utvecklingen inom industri och transpor-
19968: betssökarkunder har gett upphov till fortsatt        ter, dvs. exportbetonade branscher har varit ar-
19969: press på arbetskraftsbyråemas kundbetjäning.         betsplatsminskande. De ekonomiska problemen i
19970:     De ungas arbetslöshet har på senare år sjunkit   Ryssland sätter de tydligaste spåren just på ut-
19971: snabbt också i sydöstra Finland, men under det       vecklingen i sydöstra Finland.
19972: här året har denna minskning så gott som avstan-         Spörsmålet har behandlat den minskning med
19973: nat. Det största problemet i fråga om de ungas ar-   sammanlagt 300 arbetsplatser före slutet av näs-
19974: betslöshet är hur de kan få arbete efter yrkesut-    ta år som beror på att tillverkningen av inloppslå-
19975: 
19976: 
19977:                                                                                                        5
19978: KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                       Ministerns svar
19979: 
19980: 
19981: 
19982:  dor upphör och vissa andra arrangemang vid Val-        ringsprojekten i Kymmenedalen gäller nybyg-
19983:  mets fabrik i Karhula. Det första samarbetsmötet       gande och underhåll av Kotka hamnar. Hit hör en
19984:  i anslutning till ärendet hölls 20.8.1999 mellan       Bulk-kaj för Kotka containerhamn (kostnadskal-
19985:  Valmets lokala ledning, personalgrupperna, Kot-        kylen 118 miljoner mark), ban- och kommunal-
19986:  ka stad, Kotkan Portti och T &E-centralen. Vid         tekniken för Hanskinmaa industriområde (30
19987:  mötet beslöt man bl.a. att tillsätta en arbetsgrupp    miljoner mark) och kommunaltekniken för Mus-
19988:  (Valmet, Kotkan Portti och arbetskraftsavdel-          salo hamnport ( 16 miljoner mark). Projektens
19989:  ningen) med uppgift att sätta i gång och leda ut-      omfattning förutsätter både regionutvecklings-
19990:  redningsarbetet. Utredningarna syftar till att pre-    pengar för den nya programperioden från EU:s
19991:  cisera vilka arbeten och funktioner som kan låta       strukturfond och nationell finansiering. Många
19992:  utföras av utomstående arbetskraft, skissera hel-      av projekten anknyter till handeln med Ryssland.
19993:  heter för affårsverksamheten, göra en kartlägg-        Dessa projekt stöder långsiktigt sysselsättnings-
19994:  ning av vilka personer som kan placeras och föra       främjande arbete och projekten baserar sig på re-
19995:  förberedande diskussioner med dem.                     gionens starka sidor (bl.a. hamnar och deras ut-
19996:     Denna inledande kartläggning görs av en kon-        veckling). Å andra sidan skapar de investerings-
19997: sultbyrå och finansieringen sköts genom försorg         understöd som beviljats för dessa projekt möjlig-
19998: av Valmet, Kotka stad och arbetskraftsbyrån så          heter till en ny produktionsverksamhet i regio-
19999: att var och en deltar med lika stora insatser i kost-   nen (t.ex. investeringar i naturgsledningar och
20000: naderna. Arbetskraftsavdelningen har beviljat           andra infrastrukturprojekt).
20001: sysselsättningspolitiskt projektstöd för genom-             Med finansieringen från EU:s strukturfond har
20002: förande av utredningarna. Man har också kom-            arbetsförvaltningen under den nuvarande pro-
20003: mit överens om att grunda en separat verksam-           gramperioden stött främjandet av sysselsättning-
20004: hetsenhet i anslutning till Valmet och att ordna        en i Kymmenedalen med cirka 143 miljoner mark
20005:  företagarinformation för Valmets personal. Vi-         och ungefår 9 000 personer har påbörjat dessa
20006: dare har man gjort upp om ett studiebesök till          åtgärder.
20007: Tammerfors där ett likadant projekt tidigare har            I Kouvolaregionen förbreds som bäst ett nytt
20008: genomförts med framgång. Också T&E-centra-              partnerskapsprojek som skulle omfatta de sju
20009: lens företagsavdelning deltar i resan. T&E-cen-         kommunerna i norra Kymmenedalen. Målet är att
20010: tralen har för egen del förbundit sig att stödja        sätta i gång verksamheten i början av nästa år. I
20011: projekt som syftar till att motverka nya arbetslö-      Kotka-Fredrikshamns-regionen prövar man ett
20012: sa hos Valmet.                                          nytt sätt att genomföra partnerskapsprojektet ge-
20013:     I Kymmenedalen har under 1998-1999 ge-              nom att föra aktörerna närmare arbetslösa och
20014: nomförts och genomförs sammanlagt ca 123 mil-           kommuner. I höst har man med stöd från Euro-
20015: joner marks investeringsprojekt för vilka arbets-       peiska socialfonden startat ett särskilt metall-
20016: förvaltningen har beviljat cirka 35,6 miljoner          program. Projektet som leds av samkommunen
20017: mark i investeringsunderstöd. Till dessa hör bl.a.      för Kouvolaregion har som mål att utveckla verk-
20018: investeringarna i Kotka och Fredrikshamns ham-          samheten i regionens metallföretag. Projektet får
20019: nar, byggande av ett naturgasnät på sträckan            teknologifinansiering från Tekes och gäller per-
20020: Fredrikshamn, Veckelax och Virolahti, en lager-         sonalutveckling med arbetsförvaltningens åtgär-
20021: terminal för logistikcentralen i Kouvola, en fas-       der.
20022: tighetssanering av företagskuvösen Kotkan-                 Den långsamma sysselsättningsökningen i
20023: Haminan seudun Portti Oy samt Kotka stads pro-          sydöstra Finland, fortsatt hög arbetslöshet och de
20024: jekt för omändringsarbeten för att förvandla            arbetslösas problematiska åldersstruktur jämfört
20025: verkstadsbyggnader till lokaler för Puuvenekes-         med andra ökar trycket på att skapa en individu-
20026: kus.                                                    ell kundservice som betonar vikten av samarbete
20027:     De med tanke på näringsverksamhet och sys-          såväl inom arbetskraftsbyrån som mellan den och
20028: selsättningseffekter mest betydande investe-            övriga aktörer, behovet av långsiktiga åtgärder
20029: 
20030: 
20031: 6
20032: Ministems svar                                               KK 519/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
20033: 
20034: 
20035: för en ny verksamhet samt att man fåster upp-           tar möjligheten att utnyttja programmet i alla av-
20036: märksamhet vid inte endast arbetslösheten utan          delningamas verksamhet. De synvinklar som
20037: även arbetslivets inneboende möjligheter och ris-       programmet ger marknadsförs för regionens fö-
20038: ker. Förutom på arbetskraftsbyråns omedelbara           retagare och offentliga samfund bl.a. genom att
20039: arbetsgivar- och arbetssökarkunder måste man i          ordna temadagar och konsultering.
20040: den regionala arbetskraftspolitiken allt tydligare         1 arbetskraftsbyråemas och arbetskraftsavdel-
20041: inrikta sig på både arbetsplatser och andra samar-      ningens verksamhet behövs en mångsidig
20042: betsparter som är intresserade av sysselsättning-       approach och arbete på många områden, men
20043: en. Att aktivt erbjuda arbetskraftsservice åt per-      samtidigt också kraftkoncentration på det väsent-
20044: soner som behöver den är synnerligen viktigt för        liga. För att tydligare lyfta fram prioriterade in-
20045: att åstadkomma en flexibel arbetsmarknad. Ar-           satser har man som samarbete mellan arbets-
20046: betskraftsbyråema satsar speciellt på en funge-         kraftsavdelningen och arbetskraftsbyråema un-
20047: rande arbetsförmedling. Som redskap för sköt-           der det här året utarbetat konkreta verksamhets-
20048: seln av sysselsättningen används också arbets-          program både för att trygga tillgången på arbets-
20049: kraftspolitisk vuxenutbildning, arbetsträning och       kraft och för att förebygga långtidsarbetslöshet
20050: läroavtalsutbildning samt stödsysselsättning. Ar-       och utslagning.
20051: betskraftsbyråemas        yrkesvägledningstj änster        Arbetsförvaltningens åtgärdsarsenal ger möj-
20052: hjälper såväl unga som andra att finna lämpliga         ligheter tili åtgärder genom vilka man på ett ef-
20053: lösningar.                                              fektivt sätt kan få tili stånd positiva sysselsätt-
20054:    Ett redskap i det arbetslivsrelaterade samarbe-      ningsverkningar med hjälp av projekt som ge-
20055: tet är att utnyttja och sprida resultat av det natio-   nomförs på regional- och lokalnivå. Arbetsför-
20056: nella programmet för utvecklande av arbetslivet.        valtningen följer noggrant sysselsättningsläget i
20057: Genom programmet kan man få stöd för att bl.a.          regionen och strävar efter att med de åtgärder den
20058: bättre kunna ordna arbetsmöjligheter för äldre ar-      har till sitt förfogande aktivt och i samarbete med
20059: betstagare. Detta ger samtidigt eftertryck för må-      olika instanser främja näringslivet och sysselsätt-
20060: len att höja sysselsättningsgraden och att motver-      ningen i regionen.
20061: ka långtidsarbetslöshet. T &E-centralema beak-
20062: 
20063: 
20064: 
20065: Helsingfors den 18 oktober 1999
20066: 
20067:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
20068: 
20069: 
20070: 
20071: 
20072:                                                                                                          7
20073:                                                            KK 520/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
20074: 
20075: 
20076: 
20077: 
20078:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 520/1999 vp
20079: 
20080:                                             Erään tieliikenteen turvaamista koskevan sään-
20081:                                             nöksen sijainti lainsäädännössä
20082: 
20083: 
20084: 
20085: 
20086: Eduskunnan puhemiehelle
20087: 
20088: Liikennettä koskeva lainsäädäntö on koottu           tiedetään miten kansanedustajan aloitteiden
20089: omaksi lainsäädäntökokonaisuudeksi, joka laki-       yleensä käy, kiinnitän kuitenkin huomiota asiaan
20090: kirjassa 1 on sijoitettu sivulta 1301 alkaen, en-    myös näin eduskuntakyselyllä.
20091: simmäisenä lakina tieliikennelaki. Yksi säännös,
20092: joka sisältönsä puolesta kuuluisi tieliikennelain    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20093: yhteyteen, hortoilee kuitenkin omilla teillään. Se   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20094: on 6 päivänä maaliskuuta 1970 annettu laki tielii-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20095: kenteen turvaamisesta liikennemerkein eräissä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20096: tapauksissa (18411970). Kaiken järjen mukaan
20097: säännösten pitäisi kuulua tieliikennelakiin, ja            Katsooko hallitus, että 6 päivänä maa-
20098: asiaan ovat kiinnittäneet huomiota myös Tielai-            liskuuta 1970 annettu laki tieliikenteen
20099: toksen virkamiehet, koska se liittyy heidän työ-           turvaamisesta liikennemerkein eräissä
20100: hönsä.                                                     tapauksissa (18411970) kuuluisi tielii-
20101:    Olen tehnyt asiassa lakialoitteen, jossa kysei-         kennelain säännösten yhteyteen ja
20102: nen irrallinen laki kumotaan ja sen säännökset
20103: otetaan soveltuvin osin tieliikennelakiin. Kun             mitä hallitus mahdollisesti aikoo tehdä
20104:                                                            asian korjaamiseksi?
20105: 
20106: 
20107: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
20108: 
20109:     Sulo Aittaniemi /alk
20110: 
20111: 
20112: 
20113: 
20114:                                                                                               Versio 2.0
20115: KK 520/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk                                             Ministerin vastaus
20116: 
20117: 
20118: 
20119: 
20120: Eduskunnan puhemiehelle
20121: 
20122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         väistämisvelvollisuuden osoittaminen liikenne-
20123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          merkein yksityisen ja yleisen tien liittymässä lii-
20124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kenneturvallisuuden vuoksi oli tarpeen, kyseiset
20125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       merkit asetettaisiin yleisen tien pitäjän toimesta.
20126: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Asiasta säädettiin erillinen laki, koska tielii-
20127: sen KK 520/1999 vp:                                    kennelaki tuolloin oli luonteeltaan puitelaki, kun
20128:                                                        taas liikennesäännöt ja liikennemerkkien käyttöä
20129:        Katsooko hallitus, että 6 päivänä maa-          koskevat periaatteet olivat tieliikenneasetukses-
20130:        liskuuta 1970 annettu laki tieliikenteen        sa.
20131:        turvaamisesta liikennemerkein eräissä               Vuoden 1982 tieliikennelain uudistuksen yh-
20132:        tapauksissa (184/1970) kuuluisi tielii-         teydessä liikennesäännöt ja liikennemerkkien
20133:        kennelain säännösten yhteyteen ja               asettamista koskevat yleiset periaatteet sisälly-
20134:                                                        tettiin lakiin. Lainsäädännön johdonmukaisuus-
20135:        mitä hallitus mahdollisesti aikoo tehdä         ja selkeysnäkökohdat puoltaisivat sitä, että myös
20136:        asian korjaamiseksi?                            kysymyksessä mainitun lain säännökset sisälly-
20137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tettäisiin tarpeellisin osin muuhun tieliikennettä
20138: ti seuraavaa:                                          koskevaan lainsäädäntöön. Siinä yhteydessä oli-
20139:                                                        si selvitettävä myös liikennemerkkien asettamis-
20140: Kysymyksessä tarkoitettu laki liittyy 1970-lu-         kustannusten jakoa yksityistieliittymien osalta.
20141: vun alussa esillä olleeseen liikennesääntöuudis-           Liikenneministeriön tarkoituksena on selvit-
20142: tukseen, jolla yksityiseltä tieltä tulevan ajoneu-     tää kysymyksessä tarkoitetun lain uudistustar-
20143: von velvollisuus väistää yleistä tietä ajavaa ku-      peet ja siinä yhteydessä myös kysymys näiden
20144: mottiin ja väistämisjärjestelyt perustettiin liiken-   säännösten tarkoituksenmukaisesta sijoittami-
20145: nemerkkien käyttöön. Yhdenmukaisen käytän-             sesta lainsäädäntöön.
20146: nön turvaamiseksi oli tarpeen säätää, että milloin
20147: 
20148: 
20149: 
20150: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
20151: 
20152:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
20153: 
20154: 
20155: 
20156: 
20157: 2
20158: Ministems svar                                               KK 520/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20159: 
20160: 
20161: 
20162: 
20163: Tili riksdagens talman
20164: 
20165: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       allmän väg där det med hänsyn till trafiksäkerhe-
20166: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       ten var nödvändigt att med vägmärken ange väj-
20167: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       ningsplikten skulle märkena uppställas av väg-
20168: Sulo Aittoniemi /cent undertecknade skriftliga        hållaren för den allmänna vägen.
20169: spörsmål SS 520/1999 rd:                                 En särskild lag stiftades om detta eftersom den
20170:                                                       dåvarande lagen om vägtrafik hade karaktären av
20171:        Anser regeringen att lagen den 6 mars          en ramlag medan trafikreglema och principema
20172:        1970 om vägtrafikens tryggande genom           för användning av trafikmärken ingick i förord-
20173:        vägmärken i vissa fall (184/1970) hör          ningen om vägtrafik.
20174:        tili bestämmelserna i vägtrafiklagen och          1 och med den nya lagen om vägtrafik 1982 in-
20175:                                                       skrevs trafikreglerna och de allmänna principer-
20176:        vad avser regeringen eventuellt göra för       na för uppställandet av vägmärken i lagen. Kon-
20177:        att rätta tili saken?                          sekvens och tydlighet i lagstiftningen talar för att
20178: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       även de lagregler som avses i spörsmålet in-
20179: föra följande:                                        skrivs i tillämpliga delar i den övriga lagstift-
20180:                                                       ningen om vägtrafik. 1 det sammanhanget bör
20181: Den i spörsmålet avsedda lagen hör tili en reform     också fördelningen av kostnaderna för utsättan-
20182: av trafiklagstiftningen som var aktuell i början av   det av trafikmärkena utredas i fråga om anslut-
20183: 1970-talet. Då upphävdes väjningsplikten för          ningama som gäller enskilda vägar.
20184: fordon som från en enskild väg kör ut på en all-         Trafikministeriet avser att utreda behovet av
20185: män väg. 1 stället ordnade man väjningsplikten        en revidering av den i spörsmålet avsedda lagen
20186: med hjälp av vägmärken. För att trygga en enhet-      och i detta sammanhang även frågan om en ända-
20187: lig praxis var det nödvändigt att föreskriva att i    målsenlig inskrivning av dessa bestämmelser i
20188: sådana korsningar mellan en enskild väg och en        lagstiftningen.
20189: 
20190: 
20191: 
20192: Helsingfors den 21 oktober 1999
20193: 
20194:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
20195: 
20196: 
20197: 
20198: 
20199:                                                                                                         3
20200:                                                               KK 52111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20201: 
20202: 
20203: 
20204: 
20205:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 52111999 vp
20206: 
20207:                                               Postin puhelinpalvelut
20208: 
20209: 
20210: 
20211: 
20212: Eduskunnan puhemiehelle
20213: 
20214: Nykyajan tekniikan pitäisi mahdollistaa se, että       se oli henkilökohtainen, ja pyysin yhdistämään
20215: yhteydet esimerkiksi puhelimitse hoituvat no-          uudelleen. Hän jatkoi tivaamista, mitä asiaa mi-
20216: peasti ja vaivattomasti suuntaan jos toiseen.          nulla on. Mieleeni tulivat Stasin ajat itäisessä
20217:     Tarkoitukseni oli 29.9.1999 olla puhelinyh-        Berliinissä. Löin puhelimen kiinnijajuoksin ves-
20218: teydessä Ikaalisten postiin ja näppäilin puhelin-      saan. Enkä yhtään liian aikaisin.
20219: luettelosta etsimäni numeron 0204511, joka on
20220: ilmeisesti postin valtakunnallinen vaihde. Mono-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20221: toninen automaattiääni kehotti minua odotta-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten- missään ta-
20222: maan ja tein niin. Muutaman minuutin kuuntelin         pauksessa arvostelematta miellyttävää, mutta
20223: klenk klenk -musiikkia ja välillä tuota toistuvaa      ehkä rutiinien jossain määrin vaivaamaa vaih-
20224: monotonista ääntä. Sitten esittäytyi vaihteenhoi-      teenhoitajaa - esitän kunnioittavasti valtioneu-
20225: taja rutinoidulla äänellä, ystävällisesti ja pitkin    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20226: sanankääntein. Esittelin itseni (valitettavasti) ja    raavan kysymyksen:
20227: pyysin saada ensin esittää kysymyksen. Totesin
20228: kysymyksenmuotoisesti, että jos Ikaalisiin olisi             Mihin valtion omistama postilaitos on
20229: oma suora numero, olisin jo ehtinyt esittää asiani           pyrkinyt keskittäessään kaikkien pos-
20230: ja tehdä paljon muutakin, ja että miksi näin ei ole.         tien puhelut vaihteeseen 0204511 kuun-
20231: Vaihteenhoitaja vastasi, että heidän täytyy luon-            telemaan klenk klenk -musiikkia ja
20232: nollisesti palvella siellä myös asiakkaitaan.
20233:     En ymmärtänyt, mitä vaihteenhoitaja tarkoit-             miksi johonkin postikonttoriin puhelua
20234: ti, mutta pyysin yhdistämään. Hän kysyi: "Mitä               pyytävän täytyy sanoa tuolle vaihteelle
20235: asiaa teillä on?" En voinut sanoa asiaani, koska             0204511, mitä asiaa hänellä on maini-
20236:                                                              tun postikonttorin jollekin henkilölle?
20237: 
20238: 
20239: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
20240: 
20241:     Sulo Aittoniemi /alk
20242: 
20243: 
20244: 
20245: 
20246:                                                                                                 Versio 2.0
20247: KK 52111999 vp- Sulo Aittonierni /alk                                               Ministerin vastaus
20248: 
20249: 
20250: 
20251: 
20252: Eduskunnan puhemiehelle
20253: 
20254: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Postin palvelukanavastrategian mukainen palve-
20255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        lumuoto.
20256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Postin vaihteen numero 0204511 on ohjeistet-
20257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-     tu kääntämään yksittäisiä toimipaikkoja koske-
20258: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vat kyselyt Postin maksuttomaan Puhelinpalve-
20259: sen KK 52111999 vp:                                  luun. Asiakkaan toivomuksen mukaan puhelu
20260:                                                      ohjataan joko suomenkieliseen tai ruotsinkieli-
20261:       Mihin valtion omistama postilaitos on          seen palvelunumeroon.
20262:       pyrkinyt keskittäessään kaikkien pos-             Postin Puhelinpalvelu on asiantuntijayksikkö,
20263:       tien puhelut vaihteeseen 0204511 kuun-         joka vastaa asiakkaiden postipalveluja koskeviin
20264:       telemaan klenk klenk -musiikkia ja             puheluihin sekä vapauttaa toimipaikkojen palve-
20265:                                                      lumyyjät toimipaikassa tapahtuvaan asiakaspal-
20266:       miksi johonkin postikonttoriin puhelua         veluun. Käytäntö on osoittanut, että jopa 80 %
20267:       pyytävän täytyy sanoa tuolle vaihteelle        puheluista on sellaisia, joissa Puhelinpalvelu
20268:       0204511, mitä asiaa hänellä on maini-          pystyy auttamaan soittajaa.
20269:       tun postikonttorin jollekin henkilölle?           Ohjeistuksen mukaan Puhelinpalvelu selvit-
20270: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tää ensin asiakkaan kanssa, pystyykö se autta-
20271: vasti seuraavaa:                                     maan asiakasta vai edellyttääkö asian ratkaisu
20272:                                                      puhelun siirtoa. Jos asiakas ilmoittaa, että hänel-
20273: Yritysten maksuttomat palvelunumerot ovat vii-       lä on toimipaikan työntekijälle henkilökohtaista
20274: me vuosina yleistyneet. Niistä on tullut perintei-   asiaa, asiakasneuvoja kääntää puhelun suoraan
20275: sen henkilökohtaisen asiakaspalvelun vaihtoeh-       toimipaikkaan kyselemättä asian luonnetta enää
20276: to. Puhelinpalvelujen vahvuutena ovat palvelu-       sen enempää.
20277: kanavan nopeus ja helppous sekä asiakkaan mah-          Kirjallisessa kysymyksessä viitatussa tapauk-
20278: dollisuus asioida henkilökohtaisesti asiakasneu-     sessa puheluun vastannut asiakasneuvoja ei vali-
20279: vojan kanssa, jolloin hänen ei itse tarvitse käydä   tettavasti ole toiminut Postin antaman ohjeistuk-
20280: palvelupisteessä. Puhelinpalvelu on myös eräs        sen mukaisesti. Suomen Posti Oy tulee korosta-
20281:                                                      maan asian tärkeyttä koulutustilaisuuksissaan.
20282: 
20283: 
20284: 
20285: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
20286: 
20287:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
20288: 
20289: 
20290: 
20291: 
20292: 2
20293: Ministems svar                                                   KK 521/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
20294: 
20295: 
20296: 
20297: 
20298: Tili riksdagens talman
20299: 
20300: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           också en serviceform som är i enlighet med Pos-
20301: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av           tens strategi när det gäller servicekana1er.
20302: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo             Postens växe1s nummer 0204511 har fått an-
20303: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-           visningama att förena förfrågningar om enski1da
20304: mål SS 52111999 rd:                                       postkontor tili Postens avgiftsfria Telefontjänst.
20305:                                                           Enligt klientens önskemål förenas samtalet an-
20306:        Vad har det statsägda postverket efler-            tingen till ett finskspråkigt eller till ett svensk-
20307:        strävat när det har koncentrerat telefon-          språkigt servicenummer.
20308:        samtalen tili alla postkontor tili växeln             Postens Te1efontjänst är en sakkunniggrupp
20309:        0204511 så att man där kan lyssna på               som svarar på klientemas telefonsamtal om post-
20310:        pling pling-musik, och                             servicen och som befriar postkontorens säljare av
20311:                                                           tjänster tili att sköta kundservicen på postkonto-
20312:        varför måste den som begär ett samtai              ren. Praktiken har visat att t.o.m. 80 % av telefon-
20313:        tili ett postkontor säga tili växeln               samtalen är sådana att Telefontjänsten kan hjäl-
20314:        0204511 vilket ärende han har tili en              pa dem som ringer.
20315:        person vid det nämnda postkontoret?                   Enligt anvisningama skall Telefontjänsten
20316: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-           först reda ut med klienten om Telefontjänsten
20317: föra följande:                                            kan vara till någon hjälp eller om ärendet kräver
20318:                                                           att samtalet kopplas vidare. Om klienten säger att
20319: Företagens avgiftsfria servicenummer har på se-           han har ett personligt ärende till en arbetstagare
20320: nare år blivit allt vanligare. De har blivit ett alter-   på ett postkontor, förenar kundrådgivaren samta-
20321: nativ tili den traditionella personliga kundservi-        let direkt vidare tili kontoret utan att ställa ytter-
20322: cen. Telefontjänstens styrka är att servicekana-          ligare frågor om ärendets natur.
20323: len är snabb och enkel att använda samt att klien-           1 det fall som avses i det skriftliga spörsmålet
20324: ten har möjlighet att personligen bli betjänad av         har den kundrådgivare som tagit emot samtalet
20325: en kundrådgivare, vilket betyder att klienten inte        tyvärr inte handlat i enlighet med Postens anvis-
20326: själv behöver besöka kontoret. Telefontjänsten är         ningar. Posten Finland Ab kommer att poängtera
20327:                                                           sakens relevans i sin utbildning.
20328: 
20329: 
20330: 
20331: Helsingfors den 20 oktober 1999
20332: 
20333:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
20334: 
20335: 
20336: 
20337: 
20338:                                                                                                               3
20339:                                                          KK 522/1999 vp - Annika Lapintie /vas
20340: 
20341: 
20342: 
20343: 
20344:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 522/1999 vp
20345: 
20346:                                           Työtapaturmassa vammautuneen nuoren eläk-
20347:                                           keen määräytyminen
20348: 
20349: 
20350: 
20351: 
20352: Eduskunnan puhemiehelle
20353: 
20354: Tapaturmavakuutuksien maksukäytäntö on epä-        miksi. Esimerkiksi juuri valmistuneen, kesätöis-
20355: oikeudenmukainen niitä ihmisiä kohtaan, jotka      sä vammautuneen insinöörin tapaturmaeläke las-
20356: ovat nuorina vammautuneet työtapaturmissa,         ketaan kesätöiden ansiotason perusteella.
20357: koska nykyään ei oteta huomioon vammautu-              Jos vastavalmistunut, kesätöissä ollut insinöö-
20358: neen ihmisen todennäköistä ura- ja ansiokehitys-   ri olisi vammautunut työkyvyttömäksi liikenne-
20359: tä.                                                onnettomuudessa, hänen ansionmenetyksensä
20360:     Työtapaturman sattuessa työntekijälle makse-   korvattaisiin työkyvyttömyyseläkkeellä tulojen
20361: taan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kor-       todellisen menetyksen mukaisesti. Huomioon
20362: vausta sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä    otettaisiin siis ammatin mukainen todennäköi-
20363: sekä vamman aiheuttamasta haitasta. Myös li-       nen tulojen nousu.
20364: sääntyneitä kodinhoitokustannuksia ja kuntou-          Tapaturmavakuutusten liiton tutkimuksessa
20365: tusta voidaan korvata.                             todettiin viime keväänä, että lyhytaikaisissa työ-
20366:     Ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta sekä        suhteissa olevalla on huomattavasti isompi riski
20367: pitkäaikaisen työkyvyttömyyden alkuvaiheessa       joutua työtapaturmaan kuin vakituisella työnteki-
20368: ansionmenetystä korvataan päivärahalla. Yli nel-   jällä. Metalliteollisuudessa tämä riski on jopa
20369: jä viikkoa jatkuneen päivärahan, tapaturmaeläk-    7 5 % suurempi.
20370: keen samoin kuin perhe-eläkkeen suuruus mää-          Juuri nuoret ihmiset tekevät määräaikaisia, ly-
20371: räytyy työntekijän vuosityöansion perusteella.     hyitä työsuhteita. Tapaturman riski on suurempi
20372: Vuosityöansio on työntekijän vakiintunut ansio-    uudessa työympäristössä ja uudessa työ tehtäväs-
20373: taso tapaturman sattuessa.                         sä. Tapaturma-alttiuden arvellaanjohtuvan muun
20374:     Täysin työkyvyttömälle työntekijälle makset-   muassa työkokemuksen ja perehdyttämisen puut-
20375: tava eläke on 85 % vuosityöansiosta. Tapaturma-    teesta, mutta myös työn organisoiunista löytyy
20376: vakuutuksen perusteella maksettavia korvauksia     syitä tapaturmiin.
20377: tarkistetaan vuosittain TEL-indeksillä. Huo-
20378: mioon ei siis oteta vammautuneen ihmisen to-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20379:  dennäköistä ura- ja ansiokehitystä.               sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20380:     Tällainen tilanne on epäoikeudenmukainen       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20381:  niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat vammautuneet    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20382:  nuorina työtapaturmissa pysyvästi työkyvyttö-
20383: 
20384: 
20385: 
20386: 
20387:                                                                                              Versio 2.0
20388: KK 522/1999 vp- Annika Lapintie /vas
20389: 
20390: 
20391:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta nuorina   sen mukaisesti, kuten liikennevahingois-
20392:       työtapaturmissa vammautuneiden eläke       sakin?
20393:       määräytyisi tulojen todellisen menetyk-
20394: 
20395: 
20396: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
20397: 
20398:     Annika Lapintie /vas
20399: 
20400: 
20401: 
20402: 
20403: 2
20404: Ministerin vastaus                                          KK 522/1999 vp- Annika Lapintie /vas
20405: 
20406: 
20407: 
20408: 
20409: Eduskunnan puhemiehelle
20410: 
20411: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Tapaturmavakuutuksen       ansionmenetyskor-
20412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vaus maksetaan tapaturmaa seuraavan vuoden
20413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
20414: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika La-       keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
20415: pintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       on 100% ja tapaturmaeläkkeen 85 % vuosityöan-
20416: sen KK 522/1999 vp:                                   siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
20417:                                                       enimmäistaso laskee 70 prosenttiin. Mikäli tapa-
20418:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta nuorina       turman tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
20419:        työtapaturmissa vammautuneiden eläke           myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
20420:        määräytyisi tulojen todellisen menetyk-        sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
20421:        sen mukaisesti, kuten liikennevahingois-       osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
20422:        sakin?                                         paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
20423:                                                       jäin eläkelain (39511961) 9 §:n mukaisen työelä-
20424: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         keindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa siten
20425: ti seuraavaa:                                         yleistä ansiokehitystä.
20426: Työtapaturmavakuutuksen ansionmenetyskor-                 Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
20427: vauksen perusteena on työntekijän tapaturman          mat etuudet ja niiden taso poikkeavat toisistaan.
20428: sattumishetken tai ammattitaudin ilmeneruishet-       Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä katta-
20429: ken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai ammatti-      vien etuuksien taso on työeläke-ja kansaneläke-
20430: taudista johtuva työkyvyn alentuma. Vuosityöan-       järjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa lii-
20431: sio tulee määrätä siten, että se vastaa työntekijän   kennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuudet
20432: tapaturmahetken tietojen perusteella arvioitua        ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas kor-
20433: vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja harjoit-     keammat. Erot johtuvat muun muassa järjestel-
20434: telijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyvästi työ-   mien toisistaan poikkeavasta luonteesta, niiden
20435: elämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan määrätä       kattamien riskien laadusta ja osin myös järjestel-
20436: hänen omien, usein hyvinkin alhaisten työan-          mien erilaisista rahoitusperiaatteista.
20437: sioittensa perusteella. Sen sijaan vuosityöansio-        Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä so-
20438: na käytetään sitä yleistä ansiota, jonka tällainen    siaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien ottamal-
20439: henkilö olisi todennäköisesti saanut koulutus-        la pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän tar-
20440: taan vastaavassa työssä muutaman vuoden työ-          koituksena on antaa työnantajan mahdollisesta
20441: kokemuksen jälkeen. Samaa periaatetta sovelle-        vahingonkorvausvelvollisuudesta         riippumatta
20442: taan vielä kohtuullisen ajan opiskelun tai harjoit-   työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
20443: telun päätyttyäkin, mikäli henkilö ei työllisty       turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
20444: koulutuksensa mukaiseen työhön. Muun nuoren           Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-
20445: henkilön vuosityöansio määrätään vastaavin pe-        lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-
20446: riaattein hänen tapaturman sattuessa tekemänsä        mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-
20447: työn yleisen ansiotason mukaan.                       vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-
20448: 
20449: 
20450: 
20451:                                                                                                        3
20452: KK 522/1999 vp- Annika Lapintie /vas                                                 Ministerin vastaus
20453: 
20454: 
20455: nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-          Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät
20456: mäksi.                                                seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
20457:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-       maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
20458: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-      sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
20459: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-      tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
20460: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin ai-         turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
20461: heuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapatur-       menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
20462: maeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän tavoit-      sen vanhuuseläkeiän täyttäneiden tapaturmaeläk-
20463: teisiin nähden kohtuullisena ottaen huomioon          keen enimmäistaso 70 %:iin. Koska tapaturma-
20464: myös sen, että eläkkeelle siirryttäessä henkilön      vakuutus on osa työmarkkinoiden rahoittamaa
20465: menot yleensä jossain määrin pienenevät työssä-       sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työmark-
20466: käyntiin liittyvien kustannusten jäätyä pois. Riit-   kinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot eivät
20467: tävänä on pidetty myös tapaturmahetken olosuh-        ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet esiin
20468: teiden perusteella määräytyvän korvauksen sito-       tarvetta eläketason nostamiseen tai sen määräy-
20469: mista yleiseen ansiokehitykseen ilman, että kor-      tymisperiaatteiden muuttamiseen. Myöskään mi-
20470: vaus määriteltäisiin palkkausjärjestelmissä ta-       nisteriö ei näe muutoksiin tässä vaiheessa erityis-
20471: pahtuvien muutosten vuoksi vaikeasti arvioita-        tä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin valmis selvit-
20472: vaan yksilölliseen tulokehitykseen.                   tämään asiaa, mikäli työmarkkinaosapuolet pitä-
20473:                                                       vät sitä tarpeellisena.
20474: 
20475: 
20476: 
20477: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
20478: 
20479:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20480: 
20481: 
20482: 
20483: 
20484: 4
20485: Ministems svar                                               KK 522/1999 vp- Annika Lapintie /vas
20486: 
20487: 
20488: 
20489: 
20490: Tili riksdagens talman
20491: 
20492: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        bildning. För andra unga personer bestäms årsar-
20493: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
20494: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-        principer på basis av den allmänna inkomstnivå
20495: nika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga          som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
20496: spörsmål SS 522/1999 rd:                               förde när olycksfallet inträffade.
20497:                                                            Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
20498:        Vad ämnar regeringen göraför att pen-            las från olycksfallsförsäkringen betalas under det
20499:        sionen för dem som vid unga år skadat           år som följer efter olycksfallet i form av dagpen-
20500:        sig i olycksfall i arbetet skulle bestäm-       ning och därefter i form av olycksfallspension.
20501:        mas i enlighet med det faktiska inkomst-        På årsnivå är dagpenningens maximibelopp
20502:        borfallet, dvs. på samma sätt som när            100% av årsarbetsinkomsten och olycksfallspen-
20503:        det gäller trafikskador?                        sionens maximibelopp 85 % av årsarbetsinkoms-
20504:                                                        ten. När personen i fråga fyller 65 år sjunker pen-
20505: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sionens maximinivå tili 70 %. Om den arbetso-
20506: föra följande:                                         förmåga som o1ycksfallet eller yrkessjukdomen
20507: Grunden för den inkomstbortfallsersättning som         orsakar är endast partiell, uträknas på basis av det
20508: betalas från försäkringen för olycksfall i arbetet     fulla pensionsbeloppet storleken av inkomstbort-
20509: är den årsarbetsinkomst som en arbetstagare har        fallsersättningen i proportion tili den andel som
20510: vid den tidpunkt då olycksfallet inträffar eller yr-   svarar mot nedgången i arbetsförmågan. Olycks-
20511: kessjukdomen yppar sig samt den nedgång i ar-          fallspensionen höjs årligen med det arbetspen-
20512: betsförmågan som är en följd av olycksfallet el-       sionsindex som anges i 9 § lagen om pension för
20513: ler yrkessjukdomen. Årsarbetsinkomsten skall           arbetstagare (395/ 1961 ). Ersättningsnivån följer
20514: bestämmas så, att den motsvarar den stabilisera-       sålunda den allmänna inkomstutvecklingen.
20515: de inkomstnivå som arbetstagaren bedöms ha på              Förmånema och förmånsnivåema är inte de-
20516: basis av de uppgifter som gäller vid tidpunkten        samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
20517: för olycksfallet. 1 fråga om studerande och prak-      Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
20518: tikanter, som ännu inte etablerat sig permanent i      säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
20519: arbetslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock           nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
20520: inte på basis av deras egna och i många fall ex-       pensionssystemet. Å andra sidan är olycksfalls-
20521: tremt låga arbetsinkomster. För dessa personers        försäkringsförmånema i förhållande tili trafik-
20522: del betraktas såsom årsarbetsinkomst däremot           försäkringen tili vissa delar något lägre och tili
20523: den allmänna inkomst som personen i fråga efter        vissa delar högre. Skillnadema beror bl.a. på att
20524: några års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett   de olika systemen är av olika karaktär, att de ris-
20525: arbete motsvarande hans eller hennes utbildning.       ker som täcks är av olika art och delvis också på
20526: Samma princip tillämpas likaså under en rimlig         att de olika systemen finansieras enligt olika
20527: tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-   principer.
20528: tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i      Försäkringen för olycksfall i arbetet är ett ele-
20529: ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-         ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-
20530: 
20531: 
20532:                                                                                                         5
20533: KK 522/1999 vp- Annika Lapintie /vas                                                        Ministerns svar
20534: 
20535: 
20536: sieras genom en för arbetsgivarna obligatorisk          binds vid den allmänna inkomstutvecklingen -
20537: försäkring. Avsikten med systemet är att arbets-        att definiera ersättningen i relation till den indivi-
20538: tagarna, oberoende av arbetsgivarnas eventuella         duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
20539: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha      lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
20540: rätt till en skälig trygghet för den händelse att ar-   ras.
20541: betstagarna drabbas av ett olycksfall i arbetet el-        De omständigheter som hänför sig till nivån på
20542: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
20543: fall i arbetet har karaktären av socialförsäkring       i samband med de ändringar i lagstiftningen som
20544: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
20545: fattar en minimiersättning i samband med in-            ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
20546: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
20547: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          skulle motsvara det faktiska bortfall som olycks-
20548: system.                                                 fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
20549:    Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-         gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
20550: fall i arbetet har man försökt skapa ett system         olycksfallspensionen till 70 % i fråga om de per-
20551: som i samband med förluster till följd av olycks-       soner som uppnått den allmänna pensionsåldern.
20552: fall eller yrkessjukdomar ger ett skydd som be-         Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
20553: finner sig på en rimlig nivå och som bestäms på         socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
20554: jämlika grunder. Nivån på den nuvarande olycks-         utvecklas denna försäkring i samråd med arbets-
20555: fallspensionen har mot bakgrunden av systemets          marknadsparterna. Dessa parter har inte efter
20556: målsättning ansetts rimlig, i all synnerhet om          ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
20557: man beaktar att pensioneringen i regel innebär att      sionsnivån höjs eller att principerna för faststäl-
20558: de personliga utgifterna minskar något i och med        landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
20559: att de till förvärvsarbetet relaterade kostnaderna      heller i detta skede något särskilt behov av änd-
20560: faller bort. Det har likaså ansetts vara tillräckligt   ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
20561: att den ersättning som bestäms på basis av om-          att reda ut ärendet om arbetsmarknadsparterna
20562: ständigheterna vid tidpunkten för olycksfallet          anser det vara nödvändigt.
20563: 
20564: 
20565: Helsingfors den 20 oktober 1999
20566: 
20567:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20568: 
20569: 
20570: 
20571: 
20572: 6
20573:                                                      KK 523/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym.
20574: 
20575: 
20576: 
20577: 
20578:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 523/1999 vp
20579: 
20580:                                             Norjan harjoittama tullipolitiikka poronlihan
20581:                                             tuonnissa
20582: 
20583: 
20584: 
20585: 
20586: Eduskunnan puhemiehelle
20587: 
20588: Norja pyrkii rajoittamaan poronlihan tuontia         maksuilla kuin norjalaiset vievät teuraat, myös
20589: Suomesta tuontiluvillaja tuontimaksuilla. Poron-     suomalaiset pystyisivät maksamaan Suomessa
20590: lihajalosteiden osalta tuontimaksut ovat 32,30-      korkeampia hintoja poronlihasta. Nyt kuitenkin
20591: 123 Norjan kruunua kilolta. Tähän on tehty poik-     Norjan harjoittama tullipolitiikka asettaa suoma-
20592: keus ajalle 15.9.1999-31.10.1999,jolloin tuon-       laiset jalostajat huonompaan asemaan. Onkin
20593: timaksu on poronruholta 2 kruunua kilolta. Elä-      aiheellista kysyä: Onko Norjan menettely kan-
20594: vältä porolta tuontimaksu on 1 kruunu kilolta.       sainvälisten sopimusten mukaista? Jos näin on,
20595:    Norjan harjoittama tullipolitiikka tähtää ilmi-   miten Suomi vastaa norjalaisten menettelyyn
20596: selvästi siihen, että ensin ostetaan raaka-aine      suojatakseen omassa maassaan toimivan poronli-
20597: Suomesta ja suljetaan senjälkeen Norjan markki-      hanjalostuksen tulevaisuuden ja alan työpaikat?
20598: nat suomalaisilta tuotteilta korkeilla tuontimak-
20599: suilla. Näin menetellen norjalaiset pystyvät mak-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20600: samaan teuraista Suomessa korkeampia hintoja         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
20601: kuin suomalaiset ostajat, koska he saavat tuot-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20602: teistaan Norjassa huomattavasti parempaa hintaa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20603: kuin kilpailijansa Suomessa ja Ruotsissa.
20604:     Jos suomalaiset poronlihanjalostajat saisivat          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20605: viedä tuotteitaan Norjaan samantasoisilla tuonti-          tyä Norjan poronlihakaupassa harjoit-
20606:                                                            taman tullipolitiikan takia?
20607: 
20608: 
20609: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
20610: 
20611:     Ossi Korteniemi /kesk                               Timo Kalli /kesk
20612:     Antti Rantakangas /kesk                             Markku Markkula /kok
20613:     Tero Mölsä /kesk                                    Matti Huutola /vas
20614:     Pauli Saapunki /kesk                                Tapio Karjalainen /sd
20615:     Seppo Kääriäinen /kesk
20616: 
20617: 
20618: 
20619: 
20620:                                                                                               Versio 2.0
20621: KK 523/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym.                                             Ministerin vastaus
20622: 
20623: 
20624: 
20625: 
20626: Eduskunnan puhemiehelle
20627: 
20628: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         periaatetta, että raaka-aineille säädetään alhaiset
20629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tullit, mutta jalostusasteen noustessa myös tuon-
20630: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        titullit nousevat. Norjan poronlihasta ja poron-
20631: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte-       lihatuotteista kantamat korkeat tullit ovat kuiten-
20632: niemen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kin täysin Norjan WTO-sitoumusten mukaisia.
20633: myksen KK 52311999 vp:                                 Luonnollisesti Norjalla on niin halutessaan oi-
20634:                                                        keus yksipuolisesti alentaa tullejaan, koska
20635:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       GATT -sidonnat ovat sallittuja tullien enimmäis-
20636:        tyä Norjan poronlihakaupassa harjoit-           määriä ("tullikattoja"), joiden alittaminen on sal-
20637:        taman tullipolitiikan takia?                    littua.
20638:                                                            Asianomainen kotimainen teollisuutemme
20639: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             katsoo kuitenkin Norjan tullipolitiikan olevan
20640: vasti seuraavaa:                                       merkittävä ongelma ja uhka suomalaisyritysten
20641:                                                        toiminnan jatkumiselle, koska Norjassa lihan
20642: Norjan harjoittama tullipolitiikka poronlihan          hintataso on korkeampi kuin Suomessa, minkä
20643: tuonnissa                                              vuoksi norjalaiset poronlihanjalostajat voivat
20644: Uruguayn kierroksen seurauksena kaikki maata-          myös maksaa suomalaisia kilpailijoitaan kor-
20645: loustuotteiden muuttuvat tuontimaksut, tuontili-       keampia hintoja. Näistä syistä Suomen ko. teolli-
20646: senssit yms. muutettiin ns. tariffikaation avulla      suus toivoo, että ongelman ratkaisemista ryhdyt-
20647: kiinteiksi tullimääriksi, joita sitouduttiin alenta-   täisiin selvittämään Suomen aloitteesta.
20648: maan keskimäärin 36 prosenttia, kuitenkin vä-
20649: hintään 15 prosenttia yksittäisten tuotteiden koh-     Miten Suomi vastaa Norjan menettelyyn?
20650: dalla.                                                 Ulkoasiainministeriön tarkoituksena onkin yh-
20651:    Tariffikaation seurauksena maataloustuottei-        dessä muiden ministeriöiden sekä teollisuuden ja
20652: den sidotuista tullimaksuista tuli korkeita mais-      poronhoitoelinkeinon edustajien kanssa selvittää
20653: sa, joissa maataloustuotteiden kotimarkkinahin-        tarkemmin nykytilanteen vaikutukset Suomessa
20654: nat olivat huomattavasti maailmanmarkkinahin-          ottaen huomioon myös kilpailu- ja kuluttajanäkö-
20655: tojen yläpuolella. Näin oli tilanne mm. Norjassa       kohdat Saatuaan kokonaiskuvan tilanteesta mi-
20656: ja Suomessa.                                           nisteriö harkitsee, onko syytii ryhtyä joihinkin
20657:    Suoritetuissa selvityksissä on myös ilmennyt,       jatkotoimenpiteisiin, kuten keskusteluihin Nor-
20658: että Norja noudattaa poronlihaa koskevassa tulli-      jan ja Euroopan komission kanssa.
20659: politiikassaan sitä melko yleisesti noudatettua
20660: 
20661: 
20662: 
20663: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
20664: 
20665:     Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
20666: 
20667: 
20668: 
20669: 2
20670: Ministems svar                                        KK 523/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym.
20671: 
20672: 
20673: 
20674: 
20675: Tili riksdagens talman
20676: 
20677: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       stigande förädlingsgrad. De höga tullar som Nor-
20678: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       ge uppbär för renkött och renköttsprodukter är
20679: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi      dock fullständigt förenliga med de norska WTO-
20680: Korteniemi /cent m.fl. undertecknade skriftliga       utfåstelserna. Norge får självfallet, om landet så
20681: spörsmål SS 523/1999 rd:                              önskar, sänka tullarna unilateralt, eftersom
20682:                                                       GATT -åtagandena gäller tillåtna maximibelopp
20683:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ("tulltak") som det är tillåtet att underskrida.
20684:        med anledning av den norska tullpoliti-           Vår inhemska industri på området anser dock
20685:        ken inom handeln med renkött?                  att den norska tullpolitiken utgör ett betydande
20686:                                                       problem och ett hot mot de finska företagens fort-
20687: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       bestånd. Prisnivån på kött är högre i Norge än i
20688: föra följande:                                        Finland och detta medför att de norska renkötts-
20689:                                                       förädlarna kan betala högre pris än deras finska
20690: Norsk tullpolitik vid import av renkött               konkurrenter. Därför hoppas den finska bransch-
20691: Till följd av Uruguayrondan ändrades alla rörli-      industrin att man skall börja utreda problemet på
20692: ga importavgifter, importlicenser m.m. för jord-      finskt initiativ för att hitta en lösning.
20693: bruksprodukter till fasta tullsatser genom s.k. ta-
20694: riffikation. Man förband sig att sänka tullsatser-    Vad är Finlands svar på Norges förfarande?
20695: na med i snitt 36 %, dock minst 15% för enskil-       Utrikesministeriet avser att närmare utreda nulä-
20696: da produkter.                                         gets konsekvenser i Finland tillsammans med an-
20697:    Tariffikationen ledde till att de bundna tullav-   dra ministerier och företrädare för industrin och
20698: gifterna på jordbruksprodukter blev höga i Iän-       rennäringen, varvid hänsyn också kommer att tas
20699: der där priserna på hemmamarknaden låg betyd-         till konkurrens- och konsumentsynpunkter. När
20700: ligt över världsmarknadspriserna. Detta var fal-      ministeriet har fått en helhetsbild av situationen
20701: let bl.a. i Norge och Finland.                        kommer man att göra en bedömning av behovet
20702:    Utredningarna har också visat att Norge i sin      av eventuella fortsatta åtgärder, t.ex. ett inledan-
20703: tullpolitik för renkött följer den rätt allmänt an-   de av samtai mellan Norge och EU-kommissio-
20704: vända principen enligt viiken man sätter låga tul-    nen.
20705: lar på råvaror medan importtullama växer med
20706: 
20707: 
20708: 
20709: Helsingfors den 19 oktober 1999
20710: 
20711:     Utrikeshandelsminister Kimmo Sasi
20712: 
20713: 
20714: 
20715: 
20716:                                                                                                         3
20717:                         1
20718:                         1
20719: 
20720: 
20721: 
20722:                     1
20723:                     1
20724: 
20725: 
20726: 
20727:                 1
20728:                 1
20729: 
20730: 
20731: 
20732: 
20733:             1
20734:             1
20735: 
20736: 
20737: 
20738:         1
20739:         1
20740: 
20741: 
20742: 
20743:     1
20744:     1
20745: 
20746: 
20747: 
20748: 1
20749:                                                                KK 524/1999 vp- Marja Tiura /kok
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 
20754:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 524/1999 vp
20755: 
20756:                                              Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työky-
20757:                                              vyttömyyskorvaus
20758: 
20759: 
20760: 
20761: 
20762: Eduskunnan puhemiehelle
20763: 
20764: Mikäli työntekijä vammautuu työtapaturmassa,          tään. Otollisin uhri on luonnollisesti nuori koke-
20765: hänen ansiotasonsa on 100 %palkasta ensimmäi-         maton henkilö, jolla olisi muuten vielä elämä
20766: senä työkyvyttömyysvuotena, jonka jälkeen hä-         edessä. Kuitenkin työtapaturmassa vammautu-
20767: nen ansiotasonsa putoaa 85 prosenttiin. Korvauk-      neita kohdellaan eri lailla korvaustason suhteen
20768: sen perusteena on ennen onnettomuutta ollut an-       kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuksien uhre-
20769: siotaso, oli tulonlähde sitten kesätyö tai muu uran   ja.
20770: alkuvaiheen "hanttihomma".
20771:    Liikennevakuutuslain perusteella ansionme-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20772: netyskorvaus on koko eliniän täysimääräinen eli       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20773: 100%. Korvaus nousee sen mukaisesti, mikä oli-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20774: si ollut henkilön oletettava ansiotaso, mikäli hän    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20775: olisi jatkanut työelämässä. Näin ollen nuorella
20776: henkilöllä otetaan huomioon urakehitys, joten               Aikooko hallitus ja millä aikataululla
20777: korvauksen taso nousee kuten samassa ammatis-               saattaa työtapaturmien ja liikennetapa-
20778: sa työskentelevien henkilöiden ansiotaso.                   turmien uhrit samanarvoiseen asemaan
20779:    Työtapaturmia tapahtuu aina, vaikka työtur-              korvausten suhteen?
20780: vallisuutta parannetaan ja turvamääräyksiä lisä-
20781: 
20782: 
20783: 
20784: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
20785: 
20786:     Marja Tiura /kok
20787: 
20788: 
20789: 
20790: 
20791: 19 200661
20792:                                                                                                Versio 2.0
20793: KK 524/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                     Ministerin vastaus
20794: 
20795: 
20796: 
20797: 
20798: Eduskunnan puhemiehelle
20799: 
20800: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
20801: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
20802: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on 100% ja tapaturmaeläkkeen 85 % vuosityöan-
20803: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
20804: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        enimmäistaso laskee 70 prosenttiin. Mikäli tapa-
20805: sen KK 524/1999 vp:                                   turman tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
20806:                                                       myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
20807:        Aikooko hallitus ja millä aikataululla         sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
20808:        saattaa työtapaturmien ja liikennetapa-        osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
20809:        turmien uhrit samanarvoiseen asemaan           paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
20810:        korvausten suhteen?                            jäin eläkelain (395/1961) 9 §:n mukaisen työelä-
20811:                                                       keindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa siten
20812: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            yleistä ansiokehitystä.
20813: vasti seuraavaa:                                          Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
20814: Työtapaturmavakuutuksen           ansiomenetyskor-    mat etuudet ja niiden taso poikkeavat toisistaan.
20815: vauksen perusteena on työntekijän tapaturman          Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä katta-
20816: sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishet-        vien etuuksien taso on työeläke-ja kansaneläke-
20817: ken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai ammatti-      järjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa lii-
20818: taudista johtuva työkyvyn alentuma. Vuosityöan-       kennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuudet
20819: sio tulee määrätä siten, että se vastaa työntekijän   ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas kor-
20820: tapaturmahetken tietojen perusteella arvioitua        keammat. Erot johtuvat muun muassa järjestel-
20821: vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja harjoit-     mien toisistaan poikkeavasta luonteesta, niiden
20822: telijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyvästi työ-   kattamien riskien laadusta ja osin myös järjestel-
20823: elämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan määrätä       mien erilaisista rahoitusperiaatteista.
20824: hänen omien, usein hyvinkin alhaisten työansioi-         Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä so-
20825: densa perusteella. Sen sijaan vuosityöansiona         siaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien ottamal-
20826: käytetään sitä yleistä ansiota, jonka tällainen       la pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän tar-
20827: henkilö olisi todennäköisesti saanut koulutus-        koituksena on antaa työnantajan mahdollisesta
20828: taan vastaavassa työssä muutaman vuoden työ-          vahingonkorvausvelvollisuudesta         riippumatta
20829: kokemuksen jälkeen. Samaa periaatetta sovelle-        työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
20830: taan vielä kohtuullisen ajan opiskelun tai harjoit-   turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
20831: telun päätyttyäkin, mikäli henkilö ei työllisty       Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-
20832: koulutuksensa mukaiseen työhön. Muun nuoren           lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-
20833: henkilön vuosityöansio määrätään vastaavin pe-        mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-
20834: riaattein hänen tapaturman sattuessa tekemänsä        vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-
20835: työn yleisen ansiotason mukaan.                       nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-
20836:    Tapaturmavakuutuksen         ansionmenetyskor-     mäksi.
20837: vaus maksetaan tapatormaa seuraavan vuoden
20838: 
20839: 2
20840: Ministerin vastaus                                             KK 524/1999 vp -      Marja Tiura /kok
20841: 
20842: 
20843:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-       maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
20844: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-      sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
20845: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-      tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
20846: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin ai-         turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
20847: heuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapatur-       menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
20848: maeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän tavoit-      sen vanhuuseläkeiän täyttäneiden tapaturmaeläk-
20849: teisiin nähden kohtuullisena ottaen huomioon          keen enimmäistaso 70 %:iin. Koska tapaturma-
20850: myös sen, että eläkkeelle siirryttäessä henkilön      vakuutus on osa työmarkkinoiden rahoittamaa
20851: menot yleensä jossain määrin pienenevät työssä-       sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työmark-
20852: käyntiin liittyvien kustannusten jäätyä pois. Riit-   kinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot eivät
20853: tävänä on pidetty myös tapaturmahetken olosuh-        ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet esiin
20854: teiden perusteella määräytyvän korvauksen sito-       tarvetta eläketason nostamiseen tai sen määräy-
20855: mista yleiseen ansiokehitykseen ilman, että kor-      tymisperiaatteiden muuttamiseen. Myöskään mi-
20856: vaus määriteltäisiin palkkausjärjestelmissä ta-       nisteriö ei näe muutoksiin tässä vaiheessa erityis-
20857: pahtuvien muutosten vuoksi vaikeasti arvioita-        tä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin valmis selvit-
20858: vaan yksilölliseen tulokehitykseen.                   tämään asiaa, mikäli työmarkkinaosapuolet pitä-
20859:     Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät          vät sitä tarpeellisena.
20860: seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
20861: 
20862: 
20863: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
20864: 
20865:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20866: 
20867: 
20868: 
20869: 
20870:                                                                                                        3
20871: KK 524/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                          Ministems svar
20872: 
20873: 
20874: 
20875: 
20876: Tili riksdagens talman
20877: 
20878: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
20879: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        principer på basis av den allmänna inkomstnivå
20880: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-       som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
20881: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål       förde när olycksfallet inträffade.
20882: SS 524/1999 rd:                                           Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
20883:                                                        las från olycksfallsförsäkringen betalas under det
20884:        imnar regeringen, och enligt viiken tid-        år som följer efter olycksfallet i form av dagpen-
20885:        tabell, sörjaför att offrenför olycksfall i     ning och därefter i form av olycksfallspension.
20886:        arbetet och offren för trafikolyckor lik-       På årsnivå är dagpenningens maximibelopp
20887:        ställs i fråga om de ersättningar som be-       100% av årsarbetsinkomsten och o1ycksfalls-
20888:        vilj"as?                                        pensionens maximibelopp 85 % av årsarbetsin-
20889:                                                        komsten. När personen i fråga fyller 65 år sjun-
20890: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ker pensionens maximinivå till 70 %. Om den ar-
20891: föra följande:                                         betsoförmåga som olycksfallet eller yrkessjukdo-
20892: Grunden för den inkomstbortfallsersättning som         men orsakar är endast partiell, uträknas på basis
20893: betalas från försäkringen för olycksfall i arbetet     av det fulla pensionsbeloppet storleken av in-
20894: är den årsarbetsinkomst som en arbetstagare har        komstbortfallsersättningen i proportion till den
20895: vid den tidpunkt då olycksfallet inträffar eller yr-   andel som svarar mot nedgången i arbetsförmå-
20896: kessjukdomen yppar sig samt den nedgång i ar-          gan. Olycksfallspensionen höjs årligen med det
20897: betsförmågan som är en följd av olycksfallet el-       arbetspensionsindex som anges i 9 § lagen om
20898: ler yrkessjukdomen. Årsarbetsinkomsten skall           pension för arbetstagare (395/1961). Ersättnings-
20899: bestämmas så att den motsvarar den stabiliserade       nivån följer sålunda den allmänna inkomstut-
20900: inkomstnivå som arbetstagaren bedöms ha på ba-         vecklingen.
20901: sis av de uppgifter som gäller vid tidpunkten för         Förmånema och förmånsnivåema är inte de-
20902: olycksfallet. 1 fråga om studerande och prakti-        samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
20903: kanter, som ännu inte etablerat sig permanent i        Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
20904: arbetslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock           säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
20905: inte på basis av deras egna och i många fall ex-       nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
20906: tremt låga arbetsinkomster. För dessa personers        pensionssystemet. Å andra sidan är olycksfalls-
20907: del betraktas såsom årsarbetsinkomst däremot           försäkringsförmånema i förhållande till trafik-
20908: den allmänna inkomst som personen i fråga efter        försäkringen till vissa delar något lägre och till
20909: några års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett   vissa delar högre. Skillnadema beror bl.a. på att
20910: arbete motsvarande hans eller hennes utbildning.       de olika systemen är av olika karaktär, att de ris-
20911: Samma princip tillämpas likaså under en rimlig         ker som täcks är av olika art och delvis också på
20912: tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-   att de olika systemen finansieras enligt olika
20913: tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i   principer.
20914: ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-            Försäkringen för olycksfall i arbetet är ett ele-
20915: bildning. För andra unga personer bestäms årsar-       ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-
20916: 
20917: 
20918: 4
20919: Ministerns svar                                                  KK 524/1999 vp- Marja Tiura /kok
20920: 
20921: 
20922: sieras genom en för arbetsgivarna obligatorisk          binds vid den allmänna inkomstutvecklingen -
20923: försäkring. Avsikten med systemet är att arbets-        att definiera ersättningen i relation till den indivi-
20924: tagarna, oberoende av arbetsgivarnas eventuella         duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
20925: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha      lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
20926: rätt till en skälig trygghet för den händelse att ar-   ras.
20927: betstagarna drabbas av ett olycksfall i arbetet el-        De omständigheter som hänför sig till nivån på
20928: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
20929: fall i arbetet har karaktären av socialförsäkring       i samband med de ändringar i lagstiftningen som
20930: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
20931: fattar en minimiersättning i samband med in-            ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
20932: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
20933: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          skulle motsvara det faktiska bortfall som olycks-
20934: system.                                                 fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
20935:    Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-         gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
20936: fall i arbetet har man försökt skapa ett system         olycksfallspensionen till 70 % i fråga om de per-
20937: som i samband med förluster till följd av olycks-       soner som uppnått den allmänna pensionsåldern.
20938: fall eller yrkessjukdomar ger ett skydd som be-         Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
20939: finner sig på en rimlig nivå och som bestäms på         socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
20940: jämlika grunder. Nivån på den nuvarande olycks-         utvecklas denna försäkring i samråd med arbets-
20941: fallspensionen har mot bakgrunden av systemets          marknadsparterna. Dessa parter har inte efter
20942: målsättning ansetts rimlig, i all synnerhet om          ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
20943: man beaktar att pensioneringen i regel innebär att      sionsnivån höjs eller att principerna för faststäl-
20944: de personliga utgifterna minskar något i och med        landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
20945: att de till förvärvsarbetet relaterade kostnaderna      heller i detta skede något särskilt behov av änd-
20946: faller bort. Det har likaså ansetts vara tillräckligt   ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
20947: att den ersättning som bestäms på basis av om-          att reda ut ärendet om arbetsmarknadsparterna
20948: ständigheterna vid tidpunkten för olycksfallet          anser det vara nödvändigt.
20949: 
20950: 
20951: Helsingfors den 20 oktober 1999
20952: 
20953:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20954: 
20955: 
20956: 
20957: 
20958:                                                                                                             5
20959:                                                           KK 525/1999 vp -     Susanna Rahkonen /sd
20960: 
20961: 
20962: 
20963: 
20964:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 525/1999 vp
20965: 
20966:                                              Leonia Pankki Oyj:n omistusjärjestelyt
20967: 
20968: 
20969: 
20970: 
20971: Eduskunnan puhemiehelle
20972: 
20973: Valtion täysin omistaman Leonia Oyj:n ja sen          tösvallan ulkopuolelle ruotsalaisten saadessa
20974: tyttären Leonia Pankki Oyj:n omistus- ja liittou-     päätösvallasta enemmistön. Suomalaiseen sini-
20975: tumisjärjestelyistä on keskusteltu julkisuudessa      valkoiseen pääomaan luottaneet lähes 300 000
20976: laajasti. Enimmäkseen on ollut esillä pankin          pienomistajaa kokevat tulleensa nenästä vede-
20977: myynti tai fuusio johonkin muuhun yhtiöön Suo-        tyiksi ja veron maksajiksi Ruotsiin.
20978: messa tai ulkomailla. Keskustelussa esitettyjä            Kansainvälisten vapaiden rahoitusmarkkinoi-
20979: erilaisia näkemyksiä ei ole omistajien taholta ol-    den oloissa on välttämätöntä, että säästöpank-
20980: lut ymmärrettävästi viisasta lähteä kumoamaan         kien ja osuuspankkien ohella säilyy voimakas
20981: tai korjaamaan, koska suurin osa niistä on perus-     suomalaisten omistama liikepankkikonsemi, jos-
20982: tunut vääriin huhuihin tai arvauksiin.                sa vähemmistönä voi olla myös ulkomaisia omis-
20983:    Keskustelusta on ollut myös haittaa Leonia         tajia.
20984: Pankin toiminnalle. Ilmeistä on, että spekulaa-
20985: tiot pankin kohtalosta ovat myös alentaneet pan-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20986: kin markkina-arvoa. Pelättävissä on, että tässä ti-   sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20987: lanteessa valtion saama myyntihinta tai fuusioar-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20988: vo olisi liian alhainen ja selvästi pankin pitkän     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20989: ajan markkina-arvoa alempi. Vaarassa onkin, että
20990: Leonia Pankin myynnistä tai fuusiosta valtio ja              Onko Leonia Pankki Oyj:n omistusjär-
20991: sitä kautta veronmaksajat saisivat liian vähän ra-          jestelyjen valmistelussa keskeisenä
20992: haa ja ostajat lahjoituksen veronmaksajilta.                 vaihtoehto, jossa Leonia Pankki Oyj,
20993:    Leonia Pankin omistusjärjestelyissä valtion              suomalainen päätösvalta turvaten, vie-
20994: tulee ottaa huomioon myös koko Suomen rahoi-                dään pörssiin ja kansalaisille tarjotaan
20995: tussektorin rakenne ja omistussuhteet Leonian               mahdollisuus osallistua merkittävällä
20996: omistusjärjestelyjen jälkeen. Tärkeä merkitys on            panoksella osakeantiin siten, että ensim-
20997: myös entisen KOP:n ja SYP:n fuusiosta synty-                mäisessä vaiheessa myytävänä olisi
20998: neen Merita Pankin siirtyminen Merita Nordhan-              noin 15-20 prosenttia osakkeista ja
20999: kenin syksyn 1999 järjestelyissä ruotsalaisen               mahdollisesti parin vuoden kuluttua toi-
21000: holding-yhtiön omistukseen ja suomalaisen pää-              nen vastaavan suuruinen omistusosuus?
21001: 
21002: 
21003: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
21004: 
21005:     Susanna Rahkonen /sd
21006: 
21007: 
21008:                                                                                                Versio 2.0
21009: KK 525/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                Ministerin vastaus
21010: 
21011: 
21012: 
21013: 
21014: Eduskunnan puhemiehelle
21015: 
21016: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      niin. Yhtiöt muodostavat yhdessä uuden pankki-,
21017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vakuutus- ja muita rahoituspalveluita tarjoavan
21018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      finanssikonsemin. Ratkaisun myötä tarjoutuu
21019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna         myös Vakuutusyhtiö Pohjolalle mahdollisuus
21020: Rahkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tulla osaksi uutta yhteenliittymää.
21021: sen KK 525/1999 vp:                                     Postipankista ja Suomen Vientiluotosta muo-
21022:                                                      dostetun Leonia-konsemin tulevaisuudesta on
21023:        Onko Leonia Pankki Oyj:n omistusjär-          käyty runsaasti keskusteluja viimeisen vuoden
21024:       jestelyjen valmistelussa keskeisenä            aikana. Kiinnostusta konsemia tai sen osia koh-
21025:       vaihtoehto, jossa Leonia Pankki Oy},           taan ovat osoittaneet useat koti- ja ulkomaiset ra-
21026:       suomalainen päätösvalta turvaten, vie-         hoitusalan yhtiöt. Yhtenä vaihtoehtona on ollut
21027:       dään pörssiin ja kansalaisille tarjotaan       myös Leonian yksityistäminen listautumisen
21028:       mahdollisuus osallistua merkittävällä          kautta.
21029:       panoksella osakeantiin siten, että ensim-         Koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden anta-
21030:       mäisessä vaiheessa myytävänä olisi             mien lausuntojen perusteella ja perusteellisen ja
21031:       noin 15-20 prosenttia osakkeista ja            poikkeuksellisen mittavan valmistelutyön kulu-
21032:       mahdollisesti parin vuoden kuluttua toi-       essa osoittautui, että valtio Leonian omistajana
21033:       nen vastaavan suuruinen omistusosuus?          saa parhaan mahdollisen lopputuloksen osallistu-
21034:                                                      malla uuden finanssikonsernin merkittävänä
21035: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           omistajana rahoitusalan kehittämiseen Suomes-
21036: vasti seuraavaa:                                     sa. Kirjallisessa kysymyksessä viitattu kansalais-
21037: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeri valio-   ten mahdollisuus osallistua Leoniaa koskeviin
21038: kunta hyväksyi 13.10.1999 neuvotteluratkaisun,       omistusjärjestelyihin toteutuu muodostettavan fi-
21039: jonka mukaan Leonia-konsemi sulautuu vuoden          nanssikonsemin julkisen noteerauksen kautta.
21040: vaihteeseen 2000/2001 mennessä Sampo-konser-
21041: 
21042: 
21043: 
21044: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
21045: 
21046:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
21047: 
21048: 
21049: 
21050: 
21051: 2
21052: Ministems svar                                        KK 525/1999 vp -      Susanna Rahkonen /sd
21053: 
21054: 
21055: 
21056: 
21057: Tili riksdagens talman
21058: 
21059: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Bolagen bildar tillsammans en ny finanskoncem
21060: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    som erbjuder banktjänster, försäkringstjänster
21061: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-    och andra finansiella tjänster. I samband med lös-
21062: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga        ningen erbjuds även försäkringsbolaget Pohjola
21063: spörsmål SS 525/1999 rd:                           möjlighet att bli en del av den nya sammanslut-
21064:                                                    mngen.
21065:       Beaktas vid beredningen av ägarar-              Under de senaste åren har den av Postbaoken
21066:       rangemangen beträffande Leonia Bank          och Finlands Exportkredit bildade Leoniakoncer-
21067:       Abp ett sådant alternativ som centralt       nens framtid diskuterats flitigt. Flera inhemska
21068:       enligt vilket Leonia Bank Abp, i syfte att   och utländska finansbolag har visat intresse för
21069:       trygga den finländska beslutanderätten,      koncernen eller delar av den. Ett alternativ har
21070:       introduceras på börsen och medborgar-        också varit att privatisera Leonia genom note-
21071:       na ges möjlighet att med en betydande        ring på börsen.
21072:       insats de/ta i aktieemissionen, så att i        Utgående från finländska och utländska exper-
21073:       det första skedet säljs ca 15-20 % av        ters utlåtanden och ett grundligt och exceptio-
21074:       aktierna och om eventuellt ett par år en     nellt omfattande beredningsarbete har det visat
21075:       ägarandel av motsvarande omfattning?         sig att staten som ägare till Leonia når bästa möj-
21076:                                                    liga slutresultat genom att i egenskap av betydan-
21077: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    de ägare i den nya finanskoncemen delta i ut-
21078: föra följande:                                     vecklandet av finansieringsbranschen i Finland.
21079: Statsrådets finanspolitiska ministerutskott god-   Den i det skriftliga spörsmålet nämnda möjlighe-
21080: kände den 13 oktober 1999 en förhandlingslös-      ten för medborgarna att påverka ägararrange-
21081: ning enligt viiken Leoniakoncemen fusioneras       mangen som gäller Leonia realiseras då finans-
21082: med Sampo-koncemen vid årsskiftet 2000/2001.       koncernen noteras officiellt.
21083: 
21084: 
21085: 
21086: Helsingfors den 19 oktober 1999
21087: 
21088:     Finansminister Sauli Niinistö
21089: 
21090: 
21091: 
21092: 
21093:                                                                                                     3
21094:                                                              KK 526/1999 vp - Tuula Haatainen /sd
21095: 
21096: 
21097: 
21098: 
21099:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 526/1999 vp
21100: 
21101:                                               Euroopan unionin elintarvikeviraston sijoitta-
21102:                                               minen Helsinkiin
21103: 
21104: 
21105: 
21106: 
21107: Eduskunnan puhemiehelle
21108: 
21109: Euroopan unionia ovat jälleen ravistelleet elin-       nen elintarvikevirasto päätetään perustaa, olisi
21110: tarvikekriisit, kuten Belgian dioksiiniskandaali.      Suomi ja Helsinki - myös EU-puheenjohtajuu-
21111: Tämän vuoksi on Euroopan unionissa ja sen jä-          temme huomioon ottaen -luonnollinen sijoitus-
21112: senmaissa ryhdytty pohtimaan keinoja elintarvi-        paikka uudelle virastolle. Helsingillä olisi tarjota
21113: keturvallisuuden parantamiseksi. Eräänä vaihto-        virastolle erinomainen alue vaikkapa Viikin bio-
21114: ehtona on esitetty uuden elintarvikeasioihin kes-      keskuksen yhteydessä.
21115: kittyvän erillisviraston perustamista. Tällaisia
21116: puheenvuoroja ovat viime aikoina käyttäneet            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21117: mm. tuleva komission puheenjohtaja Prodi sekä          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21118: Ranskan presidentti Chirac. Onkin oletettavaa,         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21119: että uuden viraston perustaminen nousee esille jo      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21120: kuluvana syksynä neuvostossa.
21121:    EU:ssa on perinteisesti joka jäsenmaahan si-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21122: joitettu ainakin yksi unionin erillisvirasto. Suo-           tyä Euroopan unionin elintarvikeviras-
21123: messa tällaista virastoa ei vielä ole. Mikäli kysei-         ton sijoittamiseksi Helsinkiin?
21124: 
21125: 
21126: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
21127: 
21128:     Tuula Haatainen /sd
21129: 
21130: 
21131: 
21132: 
21133:                                                                                                   Versio 2.0
21134: KK 526/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                 Ministerin vastaus
21135: 
21136: 
21137: 
21138: 
21139: Eduskunnan puhemiehelle
21140: 
21141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tamiseksi asiassa. Lopullinen kanta viraston pe-
21142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        rustamiseen muodostetaan, kun komission ehdo-
21143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tus asiasta on saatu. Asia on ollut esillä EU-asian
21144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-      komiteassa 8.9. ja 22.9. Ministeriöiden välisen
21145: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      koordinoinoin pohjalta valmisteltu perusmuistio
21146: KK 526/1999 vp:                                      käsiteltiin ED-asiain ministerivaliokunnassa
21147:                                                      24.9.1999. Asiaa on käsitelty myös maatalous-
21148:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     jaoston eläinlääkintäkysymyksiä käsittelevässä
21149:        tyä Euroopan unionin elintarvikeviras-        alajaostossa 21.9.1999.
21150:        ton sijoittamiseksi Helsinkiin?                  Perusmuistio toteaa, että mikäli Suomen kan-
21151:                                                      nattama Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto
21152: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           päätetään perustaa, Suomi on myös kiinnostunut
21153: vasti seuraavaa:                                     toimimaan viraston sijoituspaikkana. Suomi pys-
21154: Virastohankkeesta ei ole olemassa ehdotusta          tyisi tarjoamaan elintarvikealan korkeatasoisen
21155: minkä vuoksi asiaa on jouduttu käsittelemään uu~     koulutuksen ja tutkimuksen sekä hyvin toimivan
21156: denkomission esittelyn yhteydessä (mm. komis-        kansallisen elintarvikevalvonnan antamat edelly-
21157: sion uusi puheenjohtaja Prodi ottanut asian esille   tykset ko. viraston toiminnalle. Suomea sijoitus-
21158: puhuessaan Euroopan parlamentissa 21.7 .1999)        paikkana puoltaa se, että Suomeen ei ole toistai-
21159: esiin tulleiden kaavailujen sekä muiden jäsen-       seksi sijoitettu muita EU:n virastoja. Kaikkiin
21160: maiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteel-      muihin jäsenmaihin paitsi Ruotsiin on sijoitettu
21161: la. Asian käsittely on aloitettu varhaisessa vai-    vastaavantasoinen yhteisön toimielin. Suomea
21162: heessa sen vuoksi, että Suomella on mahdolli-        sijoituspaikkana voisivat edelleen puoltaa paitsi
21163: suus kilpailla viraston sijoituspaikasta. Hanke on   kokemuksemme turvallisten elintarvikkeiden
21164: siten vasta poliittisella tasolla.                   tuottajana myös hyvät liikenne- ja tietoliikenne-
21165:     Komission puheenjohtaja Romano Prodi             yhteytemme.
21166: esiintyi 5.10.1999 uudelleen Europarlamentissa.         Komissio, jonka toimivaltaan asia kuuluu ei
21167: Nyt Prodi esitti kaksi vaihtoehtoista mallia Eu-     ole toistaiseksi antanut viraston perustamista
21168: roopan elintarvike- ja eläinlääkintäviraston pe-     koskevaa päätösehdotusta. Komissio on kuiten-
21169: rustamistavasta. Ensimmäinen on Yhdysvaltain         kin ilmoittanut vaiottavansa hanketta 15.12.1999
21170: Elintarvike- ja Lääkeviraston (FDA) malli, jossa     neuvostolle ja Europarlamentille annettavaksi
21171: viraston tehtäviin kuuluu rajattu lainsäädäntöval-   suunnitellulla elintarviketurvallisuutta käsittele-
21172: ta. Toinen malli on Euroopan lääkearviointiviras-    väliä asiakirjalla (White Paper on Food Safety).
21173: ton (EMEA) malli, jossa virasto toimii tieteelli-       Koska juuri nyt ehdotusta ei kuitenkaan ole,
21174: senä neuvonantajana siten, että päätöksenteko ta-    olemattoman viraston mahdollisesta sijaintipai-
21175: pahtuu sen antamien suositusten perusteella.         kasta on vaikea kilpailla. Poliittinen keskustelu
21176:     Euroopan elintarvike- ja lääkeviraston perus-    viraston perustamiseen liittyvistä seikoista jatku-
21177: tamishanketta on käsitelty Suomen EU-päätök-         nee vilkkaana ja Suomen poliittiset toimijat
21178: sentekojärjestelmässä alustavan kannan muodos-       EU:ssa osallistuvat tähän keskusteluun. Viimek-
21179: 
21180: 
21181: 2
21182: Ministerin vastaus                                     KK 526/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
21183: 
21184: 
21185: si tähän keskusteluun osallistui ministeri Sasi   -seminaarissa, joka oli yksi Suomen puheenjoh-
21186: 23.9.1999 avauspuheessaan European F ood 2000     tajakauden tärkeistä tapahtumista.
21187: 
21188: 
21189: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1999
21190: 
21191:    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21192: 
21193: 
21194: 
21195: 
21196:                                                                                               3
21197: KK 526/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                        Ministems svar
21198: 
21199: 
21200: 
21201: 
21202: Tili riksdagens talman
21203: 
21204: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        beslutssystemet i Finland. Den slutliga stånd-
21205: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        punkten utformas när kommissionen har avgett
21206: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tuu-       sitt förslag. Frågan behandlades av kommitten
21207: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs-       för EU-ärenden den 8 och 22 september. En
21208: mål SS 526/1999 rd:                                    grundläggande promemoria som beretts utgåen-
21209:                                                        de från samordning mellan ministerieroa behand-
21210:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          lades a~ EU-ministerutskottet den 24 september
21211:        för att Europeiska unionens livsmedels-          1999. Arendet behandlades också av undersek-
21212:        verk skall förläggas tili Helsingfors?          tionen för veterinärfrågor vid sektionen Jord-
21213:                                                        bruks- och skogspolitik den 21 september 1999.
21214: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           1 promemorian konstateras att, om det beslu-
21215: föra följande:                                         tas att ett europeiskt organ för livsmedelssäker-
21216:  Eftersom det inte finns något fOrslag om projek-      het inrättas, vilket Finland bifaller, är vårt land
21217: tet för ett livsmedelverk har det gällt att behandla   också intresserat av att vara stationeringsort.
21218:  frågan på basis av de planer som framkommit i         Tack vara högklassig utbildning och forskning
21219: samband med presentationen av den nya kom-             inom livsmedelsområdet samt en välfungerande
21220: missionen (livsmedelsverket nämndes bl.a. av           nationell livsmedelstillsyn kan Finland erbjuda
21221: kommissionens nya ordförande Prodi i ett tai in-       goda verksamhetsbetingelser. Valet av Finland
21222:  för Europaparlamentet den 21 juli 1999) och på        som stationeringsort stöds av att än så länge har
21223: basis av diskussioner med andra medlemsländer.         inte några andra EU-verk förlagts tili Finland. 1
21224: Ärendet har tagits upp till behandling i ett tidigt    alla andra medlemsländer, med undantag för
21225: skede därför att Finland har chans att konkurrera      Sverige, har det inrättats någon gemenskapsinsti-
21226: om stationeringsorten för byrån i fråga. Projektet     tution på motsvarande nivå. Finlands erfarenhe-
21227: befinner sig alltså än så länge på politisk nivå.      ter som producent av säkra livsmedel samt våra
21228:     1 ett nytt tai inför Europaparlamentet den 5 ok-   goda trafikförbindelser och datakommunikatio-
21229: tober 1999 presenterade kommissionens ordfö-           ner är ytterligare omständigheter som stöder Fin-
21230: rande Romano Prodi två altemativa sätt att utfor-      land som stationeringsort.
21231: ma ett europeiskt organ för livsmedel och veteri-         Kommissionen, till vars kompetens frågan
21232: närfrågor. Den ena möjliga modellen är USA:s           hör, har ännu inte avgett sitt förslag tili beslut om
21233: Food and Drug Administration (FDA), där orga-          inrättandet. Kommissionen har dock meddelat att
21234: net har en avgränsad lagstiftningsmakt. Den an-        den kommer att kasta ljus över projektet inför rå-
21235: dra modellen är Europeiska läkemedelsmyndig-           det den 15 december 1999 och i ett dokument gäl-
21236: heten (EMEA), där myndigheten är vetenskaplig          lande livsmedelssäkerheten (White Paper on
21237: rådgivare på så sätt att beslutsfattandet bygger på    Food Safety) som enligt planema skall läggas
21238: dess rekommendationer.                                 fram inför Europaparlamentet.
21239:     1 syfte att nå en preliminär ståndpunkt har pro-      Eftersom det just nu inte finns något förslag är
21240: jektet för inrättandet av ett europeiskt livsme-       det svårt att konkurrera om stationeringen för en
21241: dels- och läkemedelsverk behandlats inom EU-           obefintlig byrå. Den livliga politiska debatten om
21242: 
21243: 
21244: 4
21245: Ministerns svar                                            KK 526/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
21246: 
21247: 
21248: omständigheter kring inrättandet torde fortsätta      23 september 1999. Seminariet var en av de vik-
21249: och de finländska politiska aktörerna i EU deltar i   tiga händelserna under Fin1ands ordförande-
21250: den. Senast deltog minister Sasi genom sitt öpp-      period.
21251: ningstal på seminariet European Food 2000 den
21252: 
21253: 
21254: 
21255: Helsingfors den 18 oktober 1999
21256: 
21257:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21258: 
21259: 
21260: 
21261: 
21262:                                                                                                    5
21263:                                                                  KK 527/1999 vp- Jari Vilen /kok
21264: 
21265: 
21266: 
21267: 
21268:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 527/1999 vp
21269: 
21270:                                             Teollisuuslaitoksille myönnettävien jätevesien
21271:                                             johtamislupien ehdot
21272: 
21273: 
21274: 
21275: 
21276: Eduskunnan puhemiehelle
21277: 
21278: Tällä hetkellä Suomessa teollisuuslaitoksille        listen vaikutusten määrittäminen eli se, että otet-
21279: myönnettävien jätevesien johtamislupien myön-        taisiin huomioon, mitä ympäristövaikutuksia jä-
21280: täminen ei tapahdu kovinkaan yhdenmukaisesti.        tekuormituksella on ja ovatko vaikutukset hyväk-
21281: Luvat myönnetään laitoskohtaisesti, eikä lupa-       syttäviä.
21282: viranomainenkaan ole eri alueilla sama. Tämä on         Esimerkkitapauksen perusteella järjestelmä ei
21283: johtanut siihen, että lupakäytännössä on eroja ja    toimi johdonmukaisesti. Näin suurilla raja-arvo-
21284: että esim. kahden eri teollisuuslaitoksen kohtele-   eroilla pitäisi olla selvät perusteet siitä, miten
21285: minen lupaehtojen perusteella on hyvinkin eri-       paljon enemmän haittaa em. tiukemmilla lupaeh-
21286: arvoista.                                            doilla toimiva tehdas aiheuttaa Tornion vesi-
21287:    Tilannetta kuvaa esimerkki, jossa suomalais-      ekosysteemiin verrattuna viisinkertaisella sink-
21288: ruotsalaisen rajajokikomission Outokummun            kikuormituksella Raahen edustan merialuetta
21289: Tornion tehtaille myöntämän jätevesien johta-        kuormittavaan tehtaaseen.
21290: misluvan sinkkikuormituksen raja-arvo on
21291: 5 kg/d. Vastaavasti Pohjois-Suomen vesioikeu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21292: den Rautaruukin Raahen terästehtaalle myöntä-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21293: mä johtamislupa salli jopa 25 kg:n sinkkipäästön     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21294: vuorokaudessa.                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21295:    Se, että kuormitustekijöiden mitattavia vaiku-
21296: tuksia on vaikea suoraan osoittaa, johtaa siihen,          Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta teolli-
21297: että ne jäävät usein pelkästään arvioiden varaan.          suuslaitoksille myönnettävien jäteve-
21298: Raja-arvoja määritettäessä pitäisi kuitenkin mie-          sien johtamislupien ehdot saadaan yh-
21299: lestäni olla ensiarvoisen tärkeää luonnontieteel-          denmukaisemmiksi?
21300: 
21301: 
21302: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
21303: 
21304:     Jari Vilen /kok
21305: 
21306: 
21307: 
21308: 
21309:                                                                                                Versio 2.0
21310: KK 527/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                     Ministerin vastaus
21311: 
21312: 
21313: 
21314: 
21315: Eduskunnan puhemiehelle
21316: 
21317: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mukaan myöntää, jos toimenpide vaarantaa yleis-
21318: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tä terveydentilaa tai aiheuttaa huomattavia vahin-
21319: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      gollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuh-
21320: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vile-      teissa tai vesiluonnossa taikka jos se suuresti
21321: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-
21322: KK 527/1999 vp:                                      oloja. Rajajokikomissio noudattaa samoja peri-
21323:                                                      aatteita jätevesilupia myöntäessään.
21324:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta teolli-         Teollisuuslaitoksia kohdellaan siis samanar-
21325:        suuslaitoksille myönnettävien jäteve-         voisesti ja samojen periaatteiden mukaisesti tar-
21326:        sien johtamislupien ehdot saadaan yh-         kasteltaessa vesilain luvan myöntämisedellytyk-
21327:        denmukaisemmiksi?                             siä, vaikka laitosten lupaehdot ja päästöraja-ar-
21328:                                                      vot samoille kuormitustekijöille olisivatkin eri-
21329: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laisia.
21330: ti seuraavaa:                                           Kansanedustaja Vilenin kysymyksessä esi-
21331: Vesioikeudet myöntävät teollisuudelle tällä het-     merkkitehtaina ovat Outokumpu Chrome Oy:n
21332: kellä vesilain mukaiset vesistön pilaantumista ai-   Tornion jaloterästehdas ja Rautaruukki Oy:n
21333: heuttavien jätevesien johtamisluvat. Poikkeukse-     Raahen rauta- ja terästehdas. Tehtaat poikkeavat
21334: na tästä ovat Tornionjoen ja Muonionjoen vesis-      merkittävästi toisistaan käytettävän raaka-ai-
21335: töalueet, joille vastaavan luvan myöntää rajajoki-   neen, tuotantotekniikan, päästöjen käsittelytek-
21336: komissio Suomen ja Ruotsin välisen rajajoki-         niikan, tuotteiden sekä jätevesien purkuvesistö-
21337: sopimuksen mukaisesti.                               jen tilan suhteen. Sinkkikuormituksen raja-arvo
21338:    Vesilaissa lähtökohtana on, että myönnettävät     on Tornionjaloterästehtaalla 5 kg päivässä. Raa-
21339: jätevesiluvat ovat yhtenäiseen oikeusharkintaan      hen rauta- ja terästehtaan on vesioikeuden pää-
21340: perustuvia ja tapauskohtaisesti sovellettuja. Pää-   töksen mukaan pitänyt alentaa sinkkikuormitus-
21341: tösten ehtojen ja päästöraja-arvojen erot johtuvat   ta aikaisemmasta raja-arvosta 25 kg päivässä
21342: yleensä paikallisista oloista ja ympäristövaiku-     vuoden 1996 alusta lukien pyrkien sinkkikuormi-
21343: tuksista ja esimerkiksi teollisuuden tuotanto-       tukseen 8 kg päivässä. Tehtaiden sinkkikuormi-
21344: suunnasta.                                           tuksen päästöarvot eivät siis enää edes poikkea
21345:    Teollisuudelle jätevesien päästöraja-arvot ase-   toisistaan kysymyksessä kuvatussa määrin.
21346: tetaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kysei-         Hallitus on antanut eduskunnalle 24.9.1999
21347: selle teollisuussektorille ominainen paras käyttö-   esityksensä ympäristönsuojelu- ja vesilainsää-
21348: kelpoinen tekniikka sekä tuotantoteknologian         dännön uudistamiseksi. Uudistuksen keskeinen
21349: että päästöjen käsittelytekniikan osalta. Myös       sisältö on yhtenäinen ympäristölupajärjestelmä.
21350: toimista aiheutuvat hyödyt ja jätevesipäästöistä     Lähtökohtana on ollut ympäristön pilaantumisen
21351: aiheutuvat haitat sekä mahdolliset korvaukset ar-    ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi
21352: vioidaan aina erikseen. Lupaa myönnettäessä ar-      annettu Euroopan yhteisön direktiivi. Direktii-
21353: vioidaan aina, ovatko oletettavat ympäristövai-      vin tarkoituksena on estää ja vähentää teollisuu-
21354: kutukset hyväksyttäviä. Lupaa ei saa vesilain        den päästöjen aiheuttamaa ympäristön pilaantu-
21355: 
21356: 
21357: 2
21358: Ministerin vastaus                                               KK 527/1999 vp- Jari Vilen /kok
21359: 
21360: 
21361: mista kokonaisuus huomioon ottaen. Lakia so-          mit tulevat entisestään yhdenmukaistamaan teol-
21362: velletaan maaperää, ilmaa ja vesiä pilaavaan toi-     lisuuden lupamääräyksiä. Ympäristönsuojelu-
21363: mintaan.                                              laissa on myös aikaisempaa yksityiskohtaisem-
21364:    Ympäristölupien myöntäminen muuttuu. Ve-           mat säännökset lupaharkinnasta, luvan myöntä-
21365: sioikeudet lakkautetaan. Uusina lupaviranomai-        misen edellytyksistä, lupamääräyksistä ja lupa-
21366: sina perustetaan kolme ympäristölupavirastoa.         päätöksistä.
21367: Ympäristölupavirastot tulevat pääsääntöisesti            Valtioneuvosto voisi asetuksilla antaa ympä-
21368: ratkaisemaan suurten teollisuuslaitosten jätevesi-    ristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentä-
21369: luvat Ympäristölupia käsitellään edelleen myös        miseksi yleisiä päästönormeja ja ympäristön laa-
21370: alueellisissa ympäristökeskuksissa. Suomen ja         tunormeja. Lupaharkinnassa valtioneuvoston
21371: Ruotsin välinen rajajokikomissio jatkaa vesilu-       asetuksen päästöjen raja-arvoja voitaisiin käyt-
21372: paviranomaisena toistaiseksi, mutta rajavesisopi-     tää lupamääräyksinä ja näiden raja-arvojen ylit-
21373: muksen uudistaminen on parhaillaan vireillä.          tymistä ehdottomana luvan myöntämisen estee-
21374:    Ympäristönsuojelulain lupajärjestelmä perus-       nä. Vesipäästöjä koskevat raja-arvot säilyisivät
21375: tuu edelleen tapauskohtaiseen lupaharkintaan ja       vähimmäisvaatimuksina.
21376: päästöraja-arvoihin yksittäisille teollisuuslaitok-      Ympäristönsuojelulain voimaansaattamisella
21377: sille. Kullekin teollisuussektorille ominaisen        odotetaan saatavan aikaan entistä kustannuste-
21378: parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamis-         hokkaampia ratkaisuja eri teollisuussektoreille.
21379: velvoite sekä ympäristön laatutavoitteet ja -nor-
21380: 
21381: 
21382: 
21383: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
21384: 
21385:     Ympäristöministeri Satu Hassi
21386: 
21387: 
21388: 
21389: 
21390:                                                                                                     3
21391: KK 527/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                          Ministems svar
21392: 
21393: 
21394: 
21395: 
21396: Tili riksdagens talman
21397: 
21398: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       beviljas görs alltid en bedömning av hur godtag-
21399: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av       bara de antagliga miljöverkningarna är. Enligt
21400: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari      vattenlagen får tillstånd inte beviljas, om åtgär-
21401: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål         den äventyrar det allmänna hälsotiliståndet eller
21402: SS 527/1999 rd:                                       orsakar avsevärda skadliga förändringar i natur-
21403:                                                       förhållandena i omgivningen eller i vattenmil-
21404:        Vad ämnar regeringen göra för att vill-        jön, eller om det i hög grad försvagar omständig-
21405:        koren för tillstånd tili utsläpp av av-        heterna för bebyggelsen på orten eller för näring-
21406:        loppsvatten från industrianläggningar          ama. Gränsälvskommissionen följer samma prin-
21407:        skall bli enhetliga?                           ciper då den beviljar tillstånd tili avledning av
21408:                                                       avloppsvatten.
21409: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           lndustrianläggningar får alltså en likvärdig be-
21410: föra följande:                                        handling enligt samma principer då förutsätt-
21411: 1 detta nu är det vattendomstolarna som beviljar      ningarna för att bevilja tillstånd enligt vattenla-
21412: industrin tillstånd enligt vattenlagen till avled-    gen prövas, även om tillståndsvillkoren och
21413: ning av avloppsvatten som orsakar förorening av       gränsvärdena för utsläppen för olika inrättningar
21414: vattendragen. Ett undantag från regeln är vatten-     kan varaolikai fråga om samma belastande fak-
21415: områdena kring Torne älv och Muonio älv, där          torer.
21416: motsvarande tillstånd beviljas av gränsälvskom-           1 riksdagsman Vilens spörsmål är exempelfal-
21417: missionen i enlighet med gränsälvsöverenskom-         len Outokumpu Chrome Oy:s ädelstålsfabrik i
21418: melsen mellan Finland och Sverige.                    Torneå och Rautaruukki Oy:s järn- och stålverk i
21419:    1 vattenlagen är utgångspunkten den att de till-   Brahestad. Dessa fabriker avviker avsevärt från
21420: stånd tili utsläpp av avloppsvatten som beviljas      varandra i fråga om råvaran, produktionstekni-
21421: bygger på enhetlig juridisk praxis och tillämning     ken, tekniken för behandling av utsläppen, pro-
21422: från fali tili fall. Olikheterna mellan villkoren i   dukterna samt tillståndet i avloppsvattnets reci-
21423: besluten och melian gränsvärdena för utsläppen        pientvatten. Gränsvärdet för zinkbelastningen
21424: beror i allmänhet på de lokala förhållandena och      från ädelstålsfabriken i Tomeå är 5 kg per dag.
21425: miljöverkningarna och t.ex. på produktionens in-      Järn- och stålverket i Brahestad har i enlighet
21426: riktning.                                             med vattendomstolens beslut varit tvunget att
21427:    Gränsvärdena för utsläpp av avloppsvatten          minska zinkbelastningen från det tidigare gräns-
21428: från industrianläggningar bestäms från fall till      värdet 25 kg per dag från början av år 1996 och
21429: fall med beaktande av viiken som är den bästa an-     gå in för en zinkbelastning på 8 kg per dag. Ut-
21430: vändbara tekniken inom ifrågavarande industri-        släppsvärdena för zinkbelastningen från fabriker-
21431: sektor både i fråga om produktionstekniken och        na avviker inte längre från varandra i den ut-
21432: tekniken för behandling av utsläppen. Också den       sträckning som beskrivs i spörsmålet.
21433: nytta som åtgärderna medför och olägenheterna            Regeringen har 24.9.1999 förelagt riksdagen
21434: av utsläppen av avloppsvatten jämte eventuella        ett förslag till förnyelse av miljöskydds- och vat-
21435: ersättningar bedöms alltid separat. Då tillståndet    tenlagstiftningen. Det centrala innehållet i denna
21436: 
21437: 
21438: 4
21439: Ministems svar                                                    KK 527/1999 vp- Jari Vilen /kok
21440: 
21441: 
21442: reform är ett enhetligt system för miljötillstånd     på gränsvärden för utsläppen från enskilda indus-
21443: (miljökoncessioner). Utgångspunkten har varit         trianläggningar. Det finns en förpliktelse att an-
21444: att miljöförorening skall förebyggas och mins-        vända bästa användbara teknik inom varje indus-
21445: kas i enlighet med Europeiska gemenskapens di-        trisektor och dessutom kvalitetsmål och kvali-
21446: rektiv om harmonisering härav. Direktivet syftar      tetsnormer för miljön, vilka ytterligare kommer
21447: till att förhindra och minska miljöförorening or-     att förenhetliga de tillståndsbestämmelser som
21448: sakad av industriutsläpp med beaktande av hel-        gäller industrin. 1 miljöskyddslagen ingår dess-
21449: heten. Lagen skall tillämpas på verksamhet som        utom detaljerade bestämmelser om tillstånds-
21450: förorenar markgrund, luft och vatten.                 prövningen, förutsättningarna för tillstånd, till-
21451:     Bevillningen av miljötillstånd kommer då att      ståndsbestämmelsema och tillståndsbesluten.
21452: läggas om. Vattendomstolama dras in. Tre miljö-          Statsrådet kan genom förordningar ställa upp
21453: tillståndsverk inrättas som nya tillståndsmyndig-     allmänna utsläppsnormer och kvalitetsnormer för
21454: heter. Miljötillståndsverken kommer i regel att       miljön för att förebygga och minska miljöförore-
21455: avgöra tillstånden för stora industrianläggningar     ningen. Vid tillståndsprövningen kan gränsvär-
21456: att släppa ut avloppsvatten. Miljötillstånden be-     dena för utsläpp enligt statsrådets förordning till-
21457: handlas alltjämt också i de regionala miljöcentra-    lämpas som tillståndsbestämmelser, och ett över-
21458: lema. Den finsk-svenska gränsälvskommissio-           skridande av dessa gränsvärden som ett absolut
21459: nen kommer tills vidare att kvarstå som till-         hinder för bevillning av tillstånd. De gränsvär-
21460: ståndsmyndighet i vattenärenden, men en revide-       den som gäller utsläpp i vatten kommer att bibe-
21461: ring av gränsälvsöverenskommelsen är som bäst         hållas som minimikrav.
21462: anhängig.                                                Då miljöskyddslagen träder i kraft emotses allt
21463:     Tillståndssystemet enligt miljötillståndslagen    mer kostnadseffektiva lösningar i olika industri-
21464: bygger alltjämt på prövning från fall till fall och   sektorer.
21465: 
21466: 
21467: Helsingfors den 22 oktober 1999
21468: 
21469:     Miljöminister Satu Hassi
21470: 
21471: 
21472: 
21473: 
21474:                                                                                                         5
21475:                                                                  KK 528/1999 vp- Jari Vilen /kok
21476: 
21477: 
21478: 
21479: 
21480:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 528/1999 vp
21481: 
21482:                                             Työttömyyskorvauksen ja palokuntakorvauk-
21483:                                             sen välinen suhde
21484: 
21485: 
21486: 
21487: 
21488: Eduskunnan puhemiehelle
21489: 
21490: Lapin lääni on jaettu kahdeksaan palo- ja pela~­     Korvaukset
21491: tustoimen yhteistoiminta-alueeseen.         Läänm    Lähes kaikki Lapin VPK:t maksavat hälytysosas-
21492: alueella toimii 71 palokuntaaja palokunnan eril-     tojen jäsenille hälytyskorvauksia ja päivystys-
21493: listä osastoa. Näistä 51 on VPK:ia tai VPK:n         korvauksia sekä korvauksia osallistumisesta hä-
21494: osastoja, 15 tehdas- tai laitospalokuntaa ja neljä   lytysosastojen harjoituksiin. Useimmissa kunnis-
21495: vakinaista palokuntaa.                               sa maksetaan myös päivystyskorvauksia hälytys-
21496:    Mainittujen palokuntien sammutussopimuk-          osaston henkilöstölle.
21497: sien mukaisessa jatkuvassa hälytysvalmiudessa            Keskimääräinen korvaus hälytystehtävästä ja
21498: olevan henkilöstön määrä Lapissa on 522. Sam-        harjoituksista vuonna 1998 oli 39,80 markkaa
21499: mutussopimuksien mukaan koko hälytysvalmiu-          tunnilta ja päivystyksestä 26,90 markkaa tunnil-
21500: dessa oleva henkilöstö on saatavissa kokoon pa-      ta. Maksettavista palokuntakorvauksista peri-
21501: loasemille 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.        tään normaalikäytännön mukaisesti ennakonpi-
21502:    Hälytysvalmiudessa olevasta henkilöstöstä         dätys sekä työeläke- ja sosiaaliturvamaksut.
21503: 72% (376) on vapaapalokuntien hälytysosasto-         Työliisilie henkilöille palokuntakorvaukset ovat
21504: jen jäseniä.                 .                  .    lisätuloa, josta peritään ennakonpidätys vastaa-
21505:    Lapin työttömyysaste oh vuonna 1998 keski-        van pidätysprosentin mukaan.
21506: määrin 22,5 %. Lapin vapaapalokuntien hälytys-
21507: osastojen jäsenistä vastaavasti 19,8 % on ollut      Epäkohta
21508: työttömänä vuonna 1998. Ensimmäisen ja tois.en
21509:                                                      Työttömyyskorvauksen piirissä olevat hälytys-
21510: lähdön vapaapalokuntien työttömyysvertailu
21511:                                                      osastojen jäsenet tekevät saamistaan palokunta-
21512: osoittaa, että hälytysosastojen jäsenistä 21 % on
21513:                                                      korvauksista kuukausittain ilmoituksen työttö-
21514: työttömiä, kun kaupunkikunnissa sijaitsevien toi-
21515:                                                      myyskorvauksen maksajalle. Ilmoitusten käsitte-
21516: sen lähdön palokuntien jäsenten työttömyysaste
21517:                                                      ly kestää Kelassa useita viikkoja, jopa kuukau-
21518: on vain 9%.
21519:                                                      sia. Työttömyyskorvauksen maksamista viivyte-
21520:    Vuonna 1997 Lapissa oli palokunnilla häly-
21521:                                                      tään, kunnes ilmoitus "ylimääräisestä tulosta" on
21522: tystehtäviä yhteensä 2 905. Näistä 1 758 eli 61 %
21523:                                                      käsitelty.
21524: sattui paikkakunnalla, jossa VPK on ensilähdön
21525:                                                         Työttömyyskorvauksen piiriin kuuluvien hen-
21526: palo kuntana.
21527:                                                      kilöiden saama palokuntakorvaus vähennetään
21528:    Lapissa palotoimen järjestäminen ilman va-
21529:                                                      työttömyyskorvauksen summasta, eikä heille
21530: paaehtoisia hälytysosastojen jäseniä on käytän-
21531:                                                      kerryrahallista hyötyä toiminnastaan kunnan pa-
21532: nössä mahdotonta.
21533:                                                      lo- ja pelastustoimen tehtävissä.
21534: 
21535: 
21536: 
21537:                                                                                              Versio 2.0
21538: KK 528/1999 vp- Jari Vilen /kok
21539: 
21540: 
21541: 
21542: Seuraus                                            vansa toimintansa palokunnan hälytysosastossa,
21543: Työttömyyskorvauksien jatkuvat viivästymiset       ellei työttömyyskorvausongelmaa saada ratkais-
21544: sekä se, että tehdystä työstä ei käytännössä saa   tuksi.
21545: lainkaan korvausta, ovat aiheuttaneet VPK:n hä-
21546: lytysosastojen henkilömäärän huolestuttavan vä-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21547: henemisen. Työttömät kokevat mainitut vaikeu-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21548: det uhkana ja kohtuuttomana haittana suhteessa     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21549: saatuihin korvauksiin ja toisaalta toiminnan yh-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21550: teiskunnalliseen merkittävyyteen.
21551:    Useassa Lapin kunnassa työttömät hälytys-             Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen
21552: osastojen jäsenet ovatkin ilmoittaneet lopetta-          työttömyyskorvauksen ja palokuntakor-
21553:                                                          vauksen välisen ongelmatiikan?
21554: 
21555: 
21556: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1999
21557: 
21558:     Jari Vilen /kok
21559: 
21560: 
21561: 
21562: 
21563: 2
21564: Ministerin vastaus                                               KK 528/1999 vp- Jari Vilen /kok
21565: 
21566: 
21567: 
21568: 
21569: Eduskunnan puhemiehelle
21570: 
21571: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           saitsemisen muodosta, sovitellaan samojen sään-
21572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        nösten mukaisesti. Yhdenvertaisuusnäkökulman
21573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kannalta ei ole perusteltua, että joitakin verotet-
21574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vile-      tavia tuloja jätettäisiin sovittelussa huomioon ot-
21575: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tamatta tehdyn työn laadun tai työn tekemisen
21576: KK 52811999 vp:                                      kohteen perusteella. Työttömyysaikana ansai-
21577:                                                      tuista tuloista puolet vähennetään työttömyyspäi-
21578:       Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen         värahasta, mikä varmistaa sen, että työstä saadut
21579:       työttömyyskorvauksen ja palokuntakor-          ansiot korottavat aina käytettävissä olevaa tuloa.
21580:       vauksen välisen ongelmatiikan?                     Soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan
21581:                                                      maksaa vasta sen jälkeen, kun hakujakson työs-
21582: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        säolosta ja ansioista on esitetty selvitys. Joustava
21583: ti seuraavaa:                                        sovitellun työttömyyspäivärahan maksatus var-
21584: Työttömyysturvalain (602/1984) viidennessä lu-       mistetaan sillä, että jo hakemuksen liitteenä esi-
21585: vussa säädetään sovitellusta työttömyyspäivära-      tetään selvitys työssäolosta ja ansioista. Esimer-
21586: hasta. Säädöksiä uudistettiin vuoden 1997 alusta     kiksi työttömyyskassojen käsittelyaikatilastojen
21587: lukien. Lainmuutoksen jälkeen sovittelusta on        mukaan sovitelluista työttömyyspäivärahahake-
21588: tehty useita kirjallisia kysymyksiä. Muun muas-      muksista kolmasosa käsitellään viikon kuluessa
21589: sa kysymyksiin 237 ja 565 vuodelta 1997, kysy-       hakemuksen saapumisesta ja kaksi kolmasosaa
21590: myksiin 347, 625 ja 809 vuodelta 1998 sekä ky-       kahden viikon kuluessa hakemuksen saapumises-
21591: symyksiin 61 ja 138 vuodelta 1999 esitetyt           ta. Käsittelyaikatilastossa ei erikseen tilastoida
21592: vastaukset selvittävät työttömyyspäivärahan ja       käsittelyn pitkittymisen syytä, mutta yleensä vii-
21593: ansiotulon yhteensovituksen lähtökohtia myös         västykset sovitellun työttömyyspäivärahan mak-
21594: esitetyn kysymyksen osalta.                          sussa johtuvat hakemuksen yhteydessä esitetystä
21595:    Nykyisillä sovitelluu työttömyyspäivärahan        riittämättömästä työssäolo- ja ansioselvitykses-
21596: säädöksillä on pyritty saattamaan erilaiset työstä   tä. Sosiaali- ja terveysministeriö on valvonnassa
21597: saatavat verotettavat tulot keskenään samanlai-      ja tiedotuksessa kiinnittänyt huomiota tekijöi-
21598: seen asemaan. Siten lähtökohtaisesti kaikki työ-     hin, jotka ovat aiheuttaneet maksatuksessa vii-
21599: tulot, riippumatta työn tekemisen tavasta ja an-     västymisiä.
21600: 
21601: 
21602: 
21603: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
21604: 
21605:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
21606: 
21607: 
21608: 
21609: 
21610:                                                                                                        3
21611: KK 528/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                          Ministems svar
21612: 
21613: 
21614: 
21615: 
21616: Tili riksdagens talman
21617: 
21618: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       de av arbetssättet eller förvärvsformen, jämkas
21619: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       enligt samma bestämmelser. Ur jämbördighets-
21620: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari      synvinkel är det inte motiverat att vissa beskatt-
21621: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål         ningsbara inkomster inte beaktas vid jämkning-
21622: SS 528/1999 rd:                                      en på grund av arbetets karaktär eller föremålet
21623:                                                      för arbetet. Av de inkomster som förvärvats un-
21624:        Vad ämnar regeringen göra för att av-         der arbetslösheten avdras hälften av arbetslös-
21625:        lägsna problematiken med arbetslös-           hetsdagpenningen, vilket säkerställer att arbets-
21626:        hetsersättning å ena sidan och ersätt-         inkomstema alltid höjer de tillgängliga inkomst-
21627:        ning för brandkårsarbete å andra si-          ema.
21628:        dan?                                              Jämkad arbetslöshetsdagpenning kan betalas
21629:                                                      först efter att en redogörelse för tiden i arbete och
21630: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      inkomstema under ansökningsperioden lämnats.
21631: föra följande:                                       En flexibel utbetalning av jämkad arbetslöshets-
21632: 1 5 kap. lagen om utkomstskydd för arbetslösa        dagpenning garanteras genom att redogörelsen
21633: (602/1984) bestäms om jämkad arbetslöshets-          om arbete och inkomster bifogas redan tili ansö-
21634: dagpenning. Författningama reviderades från          kan. Till exempel enligt arbetslöshetskassomas
21635: och med ingången av 1997. Efter lagändringen         statistik över handläggningstidema handläggs en
21636: har flera skriftliga spörsmål ställts om jämkning.   tredjedel av ansökningama omjämkad arbetslös-
21637: Bland annat i svaren på spörsmålen 237 och 565       hetsdagpenning inom en vecka efter att ansökan
21638: år 1997, spörsmålen 347, 625 och 809 år 1998         anlänt och två tredjedelar inom två veckor. 1 sta-
21639: och spörsmålen 61 och 138 år 1999 utreds de ut-      tistiken över handläggningstidema statistikförs
21640: gångspunkter för sammanjämkning av arbetslös-        orsakema tili fördröjningar inte särskilt, men
21641: hetsdagpenning och förvärvsinkomst som gäller        vanligen beror fördröjningama i utbetalningen av
21642: också för detta spörsmål.                            jämkad arbetslöshetsdagpenning på att den redo-
21643:    Genom de nuvarande författningama om jäm-         görelse om arbete och inkomster som bifogats
21644: kad arbetslöshetsdagpenning har man försökt sät-     ansökan inte är tillräcklig. Social- och hälso-
21645: ta olika beskattningsbara arbetsinkomster i en       vårdsministeriet har i övervakningen och infor-
21646: sinsemellan jämbördig ställning. Således är ut-      mationen beaktat faktorer som orsakat fördröj-
21647: gångspunkten att alla arbetsinkomster, oberoen-      ningar i utbetalningen.
21648: 
21649: 
21650: 
21651: Helsingfors den 21 oktober 1999
21652: 
21653:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
21654: 
21655: 
21656: 
21657: 
21658: 4
21659:                                                                 KK 529/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
21660: 
21661: 
21662: 
21663: 
21664:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 529/1999 vp
21665: 
21666:                                                Porlammin alueen vesihuoltoinvestoinnit
21667: 
21668: 
21669: 
21670: 
21671: Eduskunnan puhemiehelle
21672: 
21673: Puhtaan talousveden hankinta on paitsi taajamis-           Suunnitelmaan sisältyvän Porlammi-Lippo-
21674: sa myös maaseudulla tullut entistä vaikeammak-          vesijohdon investointikustannukset ovat noin 2,3
21675: Si.                                                     miljoonaa markkaa. Hankkeeseen on haettu val-
21676:    Viime kesänä Turun seudulla oli suuria vesi-         tionapua, mutta Uudenmaan ympäristökeskus ei
21677: huoltoon liittyviä ongelmia. Maaseudulla kaivot         ole voinut osoittaa määrärahaa tänä vuonna. La-
21678: kuivuivat ja elinkeinotoiminta sekä kotitaloudet        pinjärven kunta on varannut talousarvioonsa
21679: jäivät ilman vettä.                                     400 000 markkaa tähän hankkeeseen vuonna
21680:    Lapinjärven kunnassa sijaitsevan Porlammin           1999, ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2000 on
21681: alueella on jo kymmeniä talouksia ilman vettä.          varattu 500 000 markkaa.
21682: Vesi on loppunut jopa porakaivoista. Jollei voi-           Apua täytyisi nyt saada kiireellisesti Porlam-
21683: makkaita syyssateita saada, talvesta tulee erit-        min vesihuollon kohentamiseksi esimerkiksi li-
21684: täin kriittinen mm. karjatiloille. Alueella sijaitse-   sätalousarvion avulla.
21685: va Käkikosken Saha on tehnyt ison, noin 5,9 mil-
21686: joonaa markkaa maksaneen lämpökeskusinves-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21687: toinnin. Tämän lämpökeskuksen putkisto ei kes-          sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21688: tä rautapitoista vettä, jota alueella esiintyy, vaan    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21689: vettä joudutaan ajamaan sahalle säiliöautoilla.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21690: Lämpökeskusta ei nykyisessä tilanteessa voida
21691: myöskään ajaa täydellä teholla.                               Mitä hallitus aikoo tehdä, että Porlam-
21692:    Lapinjärven kunta on laatinut yhdessä Uuden-               min alueen vesihuolto-ongelmat ratkais-
21693: maan ympäristökeskuksen kanssa haja-asutus-                   taisiin ja seudun kehitysedellytykset tur-
21694: alueen vesihuollon yleissuunnitelman, joka on                 vattaisiin?
21695: hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1997.
21696: 
21697: 
21698: 
21699: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
21700: 
21701:       Klaus Heliberg /sd
21702: 
21703: 
21704: 
21705: 
21706:                                                                                                  Versio 2.0
21707: KK 529/1999 vp- Klaus Heliberg /sd                                                  Ministerin vastaus
21708: 
21709: 
21710: 
21711: 
21712: Eduskunnan puhemiehelle
21713: 
21714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suunnittelutyön yhteydessä todettu erityisen hei-
21715: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       koksi. Alueen omat pohjavesivarat eivät ole riit-
21716: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tävät, eikä kaivojen vesi myöskään täytä talous-
21717: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Hell-    vedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Suunnitteil-
21718: bergin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     la olevan vesihuoltohankkeen avulla luotaisiin
21719: KK 529/1999 vp:                                     edellytykset haja-asutuksen liittämiselle keskite-
21720:                                                     tyn vedenhankinnan piiriin, turvattaisiin karjata-
21721:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että Porlam-      louden toimintaedellytykset sekä mahdollistet-
21722:        min alueen vesihuolto-ongelmat ratkais-      taisiin uusien elinkeinotoimintojen sijoittuminen
21723:        taisiin ja seudun kehitysedellytykset tur-   alueelle.
21724:        vattaisiin?                                     Valtio osoittaa talousarviossa myönnettävien
21725:                                                     määrärahojen puitteissa rahoitustukea haja-asu-
21726: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tusalueiden vesihuoltohankkeille osallistumalla
21727: seuraavaa:                                          hankkeiden toteutukseen valtion vesihuoltotyö-
21728: Hallitus on hyvin tietoinen haja-asutusalueiden     nä tai myöntämällä hankkeille avustusta. Valtion
21729: vesihuollon ongelmista ja kehittämistarpeista.      mahdollisuudet vesihuollon tukemiseen ovat kui-
21730: Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon        tenkin varsin rajoitetut ottaen huomioon kyseis-
21731: kehittäminen onkin otettu hallituksen hankesal-     ten määrärahojen taso suhteessa tiedossa oleviin
21732: kun hankkeeksi. Valtio edistää vesihuollon kehit-   tarpeisiin. Mahdollisuudet tukea Porlammin
21733: tämistä antamalla asiantuntija-apua, kannusta-      alueen vesihuollon kehittämistä ja vaikuttaa si-
21734: malla kuntia ja asukkaita yhteistoimintaan sekä     ten osaltaan seudun kehitysedellytysten turvaa-
21735: myöntämällä harkinnanvaraista rahoitustukea         miseen riippuvat paitsi määrärahojen riittävyy-
21736: valtion talousarvioon otettujen määrärahojen ra-    destä myös eri alueilla ilmenneiden tarpeiden
21737: joissa. Vastuu vesihuollon järjestämisestä maas-    keskinäisestä kiireellisyydestä.
21738: samme kuuluu kuitenkin kunnille ja asukkaille it-      Kysymyksessä tarkoitettu hanke on tärkeä
21739: selleen. Vesihuoltoa edistävinä valtion aluehal-    Porlammin alueen vesihuollon kehittämiseksi.
21740: lintoviranomaisina toimivat alueelliset ympäris-    Se, voidaanko hanke toteuttaa kiireellisesti, rat-
21741: tökeskukset                                         kaistaan ministeriön ja ympäristökeskuksen kes-
21742:    Lapinjärven kunta ja Uudenmaan ympäristö-        ken ensi vuoden tavoitteista käytävän tulosneu-
21743: keskus ovat laatineet yhteistyössä Lapinjärven      vottelun perusteella.
21744: haja-asutusalueiden vedenhankintasuunnitelman          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
21745: osana laajaa Uudenmaan haja-asutusalueiden ve-      kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enem-
21746: sihuollon kehittämisprojektia. Lapinjärven Por-     piin toimenpiteisiin.
21747: lammin ja Lipon alueen vedenhankinnan tila on
21748: 
21749: 
21750: 
21751: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
21752: 
21753:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21754: 
21755: 
21756: 2
21757: Ministems svar                                                KK 529/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
21758: 
21759: 
21760: 
21761: 
21762: Tili riksdagens talman
21763: 
21764: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      po i Lappträsk konstaterats vara särdeles dålig.
21765: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       Regionens egna grundvattentiligångar är inte till-
21766: statsrådet översänt följande av riksdagsman           räckliga, och vattnet i brunnama uppfyller inte
21767: Klaus Hellberg /sd undertecknade skriftliga           heller de kvalitetskrav som ställs på hushållsvat-
21768: spörsmål SS 529/1999 rd:                              ten. Med hjälp av det planerade vattenförsörj-
21769:                                                       ningsprojektet skapas förutsättningar för att an-
21770:        Vad ämnar regeringen göra för att              sluta glesbebyggelsen tili en koncentrerad vat-
21771:        Porlomområdets vattenförsörjningspro-          tenförsörjning. Därtili tryggas verksamhetsbe-
21772:        blem skall lösas och regionens utveck-         tingelsema för kreaturshushållningen samt ska-
21773:        lingsförutsättningar skall tryggas?            pas möjligheter för nya näringsgrenar att etable-
21774:                                                       ra sig i området.
21775: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Staten anvisar inom ramen för de anslag som
21776: föra följande:                                        beviljas i budgeten finansieringsstöd för vatten-
21777: Regeringen är väl medveten om problemen med           försörjningsprojekt i glesbygden. Staten deltar i
21778: vattenförsörjningen i glesbygden och behovet av       genomförandet av projekten genom att de utförs
21779: att utveckla den. Utvecklandet av vattenförsörj-      som statens vatten- och avloppsarbeten eller ge-
21780: ningen på landsbygden och i glesbygden har ock-       nom att bevilja projekten understöd. Statens möj-
21781: så tagits med i statsrådets projektportfölj. Staten   ligheter att stöda vattenförsörjningen är likväl
21782: främjar utvecklandet av vattenförsörjningen ge-       rätt begränsade med beaktande av anslagsbelop-
21783: nom att ge sakkunnighjälp, genom att sporra           pen i fråga i relation till det existerande behovet.
21784: kommunema och invånama till samarbete samt            Möjlighetema att stöda utvecklandet av vatten-
21785: genom att bevilja finansieringsstöd enligt pröv-      försörjningen i Porlom och att på detta sätt påver-
21786: ning inom ramen för de anslag som reserverats i       ka säkerställandet av regionens utvecklingsbe-
21787: statsbudgeten. Ansvaret för ordnandet av vatten-      tingelser är, förutom av tiliräckliga anslag, också
21788: försörjningen i vårt land ligger likväl hos kom-      beroende av angelägenhetsordningen för beho-
21789: munema och invånama själva. De regionala mil-         ven inom de olika områdena.
21790: jöcentralema främjar vattenförsörjningen i egen-         Det projekt som avses i spörsmålet är viktigt
21791: skap av statliga regionalförvaltningsmyndighe-        med tanke på utvecklandet av vattenförsörjning-
21792: ter.                                                  en i Porlom. Huruvida projektet kan genomföras i
21793:    Lappträsk kommun och Nylands miljöcentral          brådskande ordning avgörs av ministeriet och
21794: har tillsammans utarbetat en vattenförsörjnings-      miljöcentralen på grundval av de resultatför-
21795: plan för Lappträsk glesbygdsområden som en del        handlingar som skall föras i fråga om nästa års
21796: av ett omfattande projekt för utvecklandet av vat-    målsättningar.
21797: tenförsörjningen inom Nylands glesbygder. 1              På grundval av det ovan anförda anser reger-
21798: samband med planeringsarbetet har situationen         ingen att spörsmålet inte i detta skede ger anled-
21799: vad gäller vattenförsörjningen i Porlom och Lip-      ning tili ytterligare åtgärder.
21800: 
21801: 
21802: 
21803: Helsingfors den 29 oktober 1999
21804: 
21805:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21806:                                                                                                         3
21807:                                                        KK 530/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
21808: 
21809: 
21810: 
21811: 
21812:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 530/1999 vp
21813: 
21814:                                            Maakunnallisten kehittämisohj elmien toteutta-
21815:                                            minen
21816: 
21817: 
21818: 
21819: 
21820: Eduskunnan puhemiehelle
21821: 
21822: Maakunnallisissa kehittämisohjelmissa on otettu     osuudet tulevat aikanaan tukemaan näitä kansal-
21823: huomioon kunkin alueen tarpeet ja vahvuudet.        Iisin voimavaroin käynnistettyjä hankkeita.
21824: Niiden perusteella on luotu elinkeinoelämän ke-     Tämä edellyttää hallitukselta ripeitä toimia sekä
21825: hittämisen painopisteet ja valittu mahdollisim-     omassa päätöksenteossa että EU:n komission
21826: man tehokkaat toimintalinjat Maakunnalliset ke-     suuntaan.
21827: hittämisohjelmat sisältävät monia uusia alueiden
21828: elinvoimaisuutta nostavia hankkeita. Ohjelmien      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21829: toteuttaminen ei saa viivästyä.                     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21830:    Kehittämisohjelmien käsittelyn nykyvaihe         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21831: viittaa siihen, että ohjelmien toteuttamiseen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21832: päästään vasta noin vuoden kuluttua. Näiden EU-
21833: osarahoitteisten hankkeiden toteuttamiseen tulee          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21834: ryhtyä välittömästi ensi vuoden alusta lukien              tyä, että maakunnallisia kehittämisoh-
21835: kansallisin voimavaroin. Vuosien 2000-2006                jelmia päästään toteuttamaan välittö-
21836: osalta EU:n rakennerahastoista saatavat rahoitus-         mästi vuoden 2000 alusta lukien?
21837: 
21838: 
21839: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
21840: 
21841:     Seppo Kääriäinen /kesk
21842: 
21843: 
21844: 
21845: 
21846:                                                                                              Versio 2.0
21847: KK 530/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                Ministerin vastaus
21848: 
21849: 
21850: 
21851: 
21852: Eduskunnan puhemiehelle
21853: 
21854: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa          Kansallisesti hankkeiden rahoituksen ensisi-
21855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          jainen edellytys on, että valtion talousarvio vuo-
21856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        delle 2000 on voimassa. Toisin sanoen uuden oh-
21857: jäsenen vastattavaksi kansaedustaja Seppo Kää-         jelmakauden hankkeista ei voida tehdä myöntö-
21858: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       päätöksiä, ennen kuin eduskunta on hyväksynyt
21859: sen KK 530/1999 vp:                                    vuoden 2000 talousarvion. Hallitus on lisännyt
21860:                                                        talousarvioon ohjelmien toteuttamisen kannalta
21861:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       keskeisten ministeriöiden pääluokkaan mainin-
21862:        tyä, että maakunnallisia kehittämisoh-          nan, että rakennerahasto-ohjelmien toteuttami-
21863:        jelmia päästään toteuttamaan välittö-           sen edellyttämiä myöntämisvaltuutta ja määrära-
21864:        mästi vuoden 2000 alusta lukien?                haa koskevia päätöksiä voidaan tehdä jo ennen
21865:                                                        ohjelmien lopullista hyväksymistä komissiossa.
21866: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Lisäksi hankkeiden toteuttamisen edellytykse-
21867: ti seuraavaa:                                          nä on pääsääntöisesti se, että rahoitushakemus on
21868: Valtioneuvosto päätti 7.10.1999 Suomen esityk-         jätetty viranomaiselle ja hankkeen rahoittaminen
21869: sistä Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmik-      perustuu komission hyväksymään tukijärjestel-
21870: si. Nämä ohjelmaesitykset toimitettiin komissiol-      mään.
21871: le 12.10.1999. Länsi- ja Etelä-Suomen tavoite 2           Rakennerahasto-ohjelmien hallinnon järjestä-
21872: -ohjelmia valmistellaan valtioneuvoston käsitte-       miseksi hallitus antaa marraskuun alussa edus-
21873: lyä varten niin, että ne olisivat esiteltävissä mah-   kunnalle lakiesityksen rakennerahasto-ohjel-
21874: dollisimman pian komission päätettyä aluejaos-         mien kansallisesta hallinnoinnista. Ehdotettu laki
21875: ta. Näin tavoite 2 -ohjelmat voitaisiin toimittaa      koskee ohjelmien toimeenpanoa sekä rakennera-
21876: komissiolle joulukuussa 1999. Komissio päättää         hastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitus-
21877: ohjelmista viiden kuukauden kuluessa niidenjät-        osuuden hallinnointia, valvontaa ja tarkastusta.
21878: tämisestä.                                             Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
21879:     EU:n rakennerahastosäädösten mukaan hank-          2000 alusta.
21880: keiden kustannukset ovat tukikelpoisia sen jäl-           Edellä sanotun mukaan hallitus on tehnyt tar-
21881: keen, kun ohjelmaesitykset on jätetty komis-           vittavat toimenpiteet, jotta rakennerahastokau-
21882: sioon. Näin kummankin alueellisen tavoiteohjel-        den 2000-2006 hankkeiden toteuttaminen voi-
21883: man toteuttaminen voidaan aloittaa komission           daan aloittaa mahdollisimman pian ohjelmakau-
21884: näkökulmasta jo ennen vuotta 2000.                     den alettua.
21885: 
21886: 
21887: 
21888: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
21889: 
21890:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
21891: 
21892: 
21893: 
21894: 2
21895: Ministerns svar                                      KK 530/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
21896: 
21897: 
21898: 
21899: 
21900: Tili riksdagens talman
21901: 
21902: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Nationellt är den primära förutsättningen för
21903: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     finansieringen av projekten att budgeten för år
21904: statsrådet översänt följande av riksdagsman         2000 är i kraft. Med andra ord kan inga positiva
21905: Seppo Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga     beslut om projekt för den nya programperioden
21906: spörsmål SS 530/1999 rd:                            fattas innan riksdagen har godkänt budgeten för
21907:                                                     år 2000. Regeringen har i budgeten under de mi-
21908:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       nisteriers huvudtitlar som är centrala för fullföl-
21909:       för att man skall kunna börjafullfölja de    jandet av programmen tillfogat ett omnämnande
21910:       regionala utvecklingsprogrammen ge-           om att beslut om bevillningsfullmakter och an-
21911:       nast från början av 2000?                     slag som fullföljandet av strukturfondsprogram-
21912:                                                    men förutsätter kan fattas redan innan program-
21913: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    men godkänts slutgiltigt i kommissionen.
21914: föra följande:                                         Dessutom är en förutsättning för att projekten
21915: Statsrådet beslutade 7.10.1999 om Finlands för-     skall förverkligas i regel att ansökan om finansie-
21916: slag tili må1 1-program för östra och norra Fin-   ring har lämnats in tili myndigheten och att finan-
21917: land. Dessa programförslag tillställdes kommis-     sieringen av projektet baserar sig på ett stödsys-
21918: sionen 12.10.1999. Mål2-programmen för väst-       tem som kommissionen godkänt.
21919: ra och södra Finland bereds för behandling i           För att ordna administrationen av struktur-
21920: statsrådet så att de skall kunna presenteras så    fondsprogrammen avlåter regeringen i början av
21921: snart som möjligt när kommissionen har beslutat    november till riksdagen en proposition med för-
21922: om områdesindelningen. Följaktligen kan mål 2      slag till lag om den nationella förvaltningen av
21923: -programmen tillställas kommissionen i decem-      programmen för strukturfonderna. Den föreslag-
21924: ber 1999. Kommissionen beslutar om program-        na lagen gäller verkställandet av programmen
21925: men inom fem månader från det att de har 1äm-      samt förvaltningen, tillsynen över och inspektio-
21926:                                                    nen av medlen i strukturfonderna och av den mot-
21927: nats in.
21928:    Enligt EU:s strukturfondsbestämmelser är        svarande nationella medfinansieringen. Lagen
21929: kostnaderna för projekten stödberättigade efter    avses träda i kraft vid ingången av 2000.
21930: att programförslagen har lämnats in till kommis-       Enligt det ovan framförda har regeringen vid-
21931: sionen. Från kommissionens synpunkt kan alltså     tagit sådana åtgärder som behövs för att fullföl-
21932: fullföljandet av de båda regionala målprogram-     jandet av programmen för strukturfondsperioden
21933: men inledas redan före år 2000.                    2000-2006 skall kunna påbörjas så snabbt som
21934:                                                    möjligt när programperioden har inletts.
21935: 
21936: 
21937: Helsingfors den 28 oktober 1999
21938: 
21939:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
21940: 
21941: 
21942: 20 200661
21943:                                                                                                      3
21944:                                                            KK 53111999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
21945: 
21946: 
21947: 
21948: 
21949:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 531/1999 vp
21950: 
21951:                                               Hirvivahingot ja hirvikannan rajoittaminen
21952: 
21953: 
21954: 
21955: 
21956: Eduskunnan puhemiehelle
21957: 
21958: Hirvivahingot maanteillä, pelloilla ja metsissä        aikana kaatolupien määrä näyttää seuranneen
21959: ovat käymässä kestämättömiksi. Suomessa sat-           hirvikannan kehitystä pienellä viiveellä. Vuosi-
21960: tuu vuosittain yli 3 000 hirvikolaria, joissa me-      kymmenen alkupuolella kanta aleni selkeästi,
21961: nettää henkensä kymmenkunta ihmistä ja useita          mikä johti verotuksen puolittamiseen. Tämän
21962: satoja loukkaantuu. Hirvivaara maantiellä on           seurauksena kanta nopeasti elpyi, kunnes tänä
21963: suurin syys-lokakuussa, jolloin käynnistyvä met-       vuonna päädyttiin jälleen nostamaan kaatolupien
21964: sästyskausi ja hirvien kiima -aika saa eläimet liik-   määrä vuosikymmenen takaiselle tasolle.
21965: keelle. Hirvet ovat liikenteen kannalta normaa-           Vastuun seurannasta ja kaatolupien määrästä
21966: liakin arvaamattomampia ja samaan aikaan syk-          tulisi olla selkeämmin maa- ja metsätalousminis-
21967: sysäät heikentävät näkyvyyttä pahimpaan liikku-        teriössä. Metsästäjäjärjestöjen ja maantieliiken-
21968: misaikaan aamu- ja iltahämärissä.                      teen edustajien näkemykset sopivasta hirvikan-
21969:    Myös maa- ja metsätaloudelle koituneet hirvi-       nasta ovat keskenään ristiriitaisia.
21970: vahingot ovat kohtuuttomia. Hirvet aiheuttavat
21971: tuhoa erityisesti metsissä, eikä hirvivahinkojen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21972: korvausjärjestelmä kata kuin murto-osan talou-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21973: dellisista menetyksistä. Metsäntutkimuslaitok-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21974: sen arvio pelkästään metsävahingoista on 50-60         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21975: miljoonaa markkaa vuodessa. Maa- ja metsäta-
21976: louden vahinkoja on viime vuosina korvattu 8-9                Onko tuleville vuosille määritelty sel-
21977: miljoonalla markalla. Useimmat vahingoista kär-               laista selkeää hirvikannan tavoitetasoa,
21978: sineet tilat eivät edes hae korvauksia, koska oma-           jossa riistaeläinten haitat ja hyödyt pun-
21979: vastuu ja arviointikulut ovat suuret.                        nitaan objektiivisesti ja
21980:    Suomen hirvikannan on arvioitu olevan noin
21981: 90 000-100 000 hirven luokkaa. Viime vuonna                  onko sen perusteella tulossa lähiaikoi-
21982: kaatolupia myönnettiin noin 22 000. Hirvikan-                na esityksiä, jotka merkitsevät hirvikan-
21983: nan supistamiseksi lupia on myönnetty tänä                   nan tuntuvaa pienentämistä ja edelleen
21984: vuonna noin 37 000. Tämän vuosikymmenen                      hirvivahinkojen vähentymistä?
21985: 
21986: 
21987: 
21988: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
21989: 
21990:     Mirja Ryynänen /kesk
21991: 
21992: 
21993: 
21994:                                                                                                 Versio 2.0
21995: KK 53111999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                  Ministerin vastaus
21996: 
21997: 
21998: 
21999: 
22000: Eduskunnan puhemiehelle
22001: 
22002: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tiheystavoitteet perustuvat hirvitutkijoiden käsi-
22003: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tykseen kannan perimän vaarantumisesta alle
22004: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       2 hirveä/1 000 ha tiheyksillä sekä toisaalta 1980-
22005: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mitja Ryy-        luvun suurista hirvitiheyksistä saatuihin koke-
22006: näsen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        muksiin vahinkomäärien selvästä kasvusta ja va-
22007: sen KK 531/1999 vp:                                   satuoton vähentymisestä yli 5 hirveä/1 000 ha ti-
22008:                                                       heyksillä. Nämä varsin väljät tavoitteet ovat kui-
22009:         Onko tuleville vuosille määritelty sel-       tenkin lähinnä suuntaa-antavia ja jättävät kulle-
22010:         laista selkeää hirvikannan tavoitetasoa,      kin alueelle sopivan hirvikannan tavoitetason
22011:        jossa riistaeläinten haitat ja hyödyt pun-     alueelliseksi ratkaistavaksi. Tarkoitus on, että
22012:        nitaan objektiivisesti ja                      riistanhoitopiirit vuosittain sopivat alueellaan pi-
22013:                                                       dettävän hirvikannan määrästä ja siedettävistä
22014:        onko sen perusteella tulossa lähiaikoi-        haitoista yhdessä vahingonkärsijöitä edustavien
22015:        na esityksiä, jotka merkitsevät hirvikan-      maatalouden, metsätalouden ja liikenteen sidos-
22016:        nan tuntuvaa pienentämistä ja edelleen         ryhmien kanssa. Myös näin on pääsääntöisesti ta-
22017:        hirvivahinkojen vähentämistä?                  pahtunut.
22018: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Vuoden 1998 hirvenmetsästystä varten riistan-
22019: ti seuraavaa:                                         hoitopiirit myönsivät koko maahan yhteensä
22020:                                                       22 490 hirvenpyyntilupaa. Luvilla ammuttiin
22021:  Hirvikantaa säädellään metsästäjien hakemuksis-       14 011 aikuista hirveä ja 15 859 hirven vasaa.
22022:  ta riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien       Kuluvan vuoden hirvenmetsästystä varten riis-
22023:  nojalla tapahtuvan metsästyksen avulla. Valtion      tanhoitopiirit ovat myöntäneet 38 134 hirven-
22024: viranomaisilla ei ole asiassa päätäntävaltaa lupa-    pyyntilupaa eli lähes 70 % edellisvuotta enem-
22025: päätöksiä koskevaa valitusmenettelyä lukuun ot-       män. Metsästys on parhaillaan kesken. Kuiten-
22026: tamatta. Maa- ja metsätalousministeriö on kui-        kin koko maassa kaadettavien hirvien kokonais-
22027:  tenkin riistanhoitopiirien toimintaa ohjaavassa      määrän odotetaan nousevan kannan arvioitua va-
22028: tulosohjauskirjeessä asettanut riistanhoitopiireil-   satuottoa suuremmaksi. Sen sijaan alueittain
22029: le tulostavoitteeksi hirvikannan pysyttämisen         metsästysmäärät vaihtelevat. Vahinkomäärien
22030: hirvitalousalueittain tasolla 2-5 (Keski- ja Poh-     voidaan odottaa vähentyvän ainakin maan itä- ja
22031: jois-Lapissa 0,5-3,0) hirveä/1 000 ha metsäs-         pohjoisosien alueilla, joilla pyyntilupamäärien
22032: tyksen jälkeen. Pääsääntöisesti näin myös on ta-      kasvu on suurin.
22033: pahtunut.                                                Pyyntilupamäärien oikeaa mitoittamista vai-
22034:     Hirvikannan haitoista ja hyödyistä on tehty       keuttaa edelleen luotettavien hirvikannan kanta-
22035: valtakunnallisia selvityksiä. Hirvikannan mää-        arvioiden puuttuminen. Riista- ja kalatalouden
22036: rällinen mitoittaminen tapahtuu kuitenkin vaihte-     tutkimuslaitos on viime vuosina kehittänyt met-
22037: levan alueellisen kantokyvyn perusteella, eivät-      sästäjien omista arvioista riippumatonta hirvi-
22038: kä valtakunnalliset laskelmat sovellu niiden poh-     kannan laskentamenetelmää samoin kuin selvit-
22039: jaksi. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat       tänyt hirvikannan alueellista liikkuvuutta. Näi-
22040: 
22041: 
22042: 2
22043: Ministerin vastaus                                   KK 53111999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
22044: 
22045: 
22046: 
22047: den odotetaan tulevaisuudessa antavan lisätie-    myös hirvikantaa ja sen vaikutuksia koskevia
22048: toja, paitsi metsästyksen oikeaa mitoittamista,   muita selvityksiä varten.
22049: 
22050: 
22051: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
22052: 
22053:    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22054: 
22055: 
22056: 
22057: 
22058:                                                                                             3
22059: KK 53111999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                    Ministerns svar
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 
22064: Tili riksdagens talman
22065: 
22066: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      gionalt varierande bärkraften. Kalkyler på riksni-
22067: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      vå lämpar sig inte som grund för den här avsedda
22068: statsrådet översänt följande av riksdagsman          dimensioneringen. De mål jord- och skogsbruks-
22069: Mirja Ryynänen /cent undertecknade spörsmål          ministeriet ställer för tätheten grundar sig på älg-
22070: SS 53111999 rd:                                       forskarnas uppfattning att stammens arvsmassa
22071:                                                      äventyras vid tätheter under 2 älgar/1 000 ha
22072:        Har det för de kommande åren fast-            samt å andra sidan på de erfarenheter som gjor-
22073:        ställts en klar målsatt nivå för älgstam-     des under perioden med höga älgtätheter på
22074:        mens storlek, där av viltet förorsakade        1980-talet. Då observerades delsen klar ökning
22075:        olägenheter objektivt avvägts mot nyt-        av skadornas omfattning, de1s en sjunkande kai v-
22076:        tan, och                                      produktion, vid tätheter som överskred 5 älga/
22077:                                                       1 000 ha. De givna, relativt fria målen är dock
22078:        kan man vänta sig att det inom närmaste       närmast riktgivande och ger respektive region
22079:       framtid presenteras åtgärder, som inne-        möjligheter att fastslå en målnivå för älgstam-
22080:        bär en kännbar minskning av älgstam-          men som passar just den regionen. Avsikten är att
22081:        men och därmed även en minskad om-            jaktvårdsdistrikten årligen i samråd med repre-
22082:       fattning på de skador älgarna förorsa-         sentanter för de skadelidande, d.v.s. för jordbru-
22083:       kar?                                           kets, skogsbrukets och trafikens intressen, kom-
22084: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mer överens om hur stor älgstam man vill hålla
22085: anföra fö1jande:                                     inom verksamhetsområdet och viiken omfatt-
22086:                                                      ning på skadorna man kan tolerera. Även detta
22087: Älgstammen regleras med hjä1p av jakt som be-        förfarande har i regel tillämpats.
22088: drivs med stöd av jaktlicenser som efter ansökan         För älgjakten år 1998 beviljade jaktvårdsdi-
22089: av jägarna beviljats av jaktvårdsdistrikten. Med     strikten sammanlagt för hela Jandet 22 490 licen-
22090: undantag för det besvärsförfarande som gäller        ser för älgjakt. Med stöd av licenserna nedlades
22091: besluten om jaktlicenser har statens myndigheter     14 011 vuxna älgar och 15 859 älgkalvar. För
22092: inte någon beslutanderätt i denna fråga. Jord- och   älgjakten innevarande år har jaktvårdsdistrikten
22093: skogsbruksministeriet har dock i ett brev som        bevi1jat 38 134 1icenser för älgjakt, vilket inne-
22094: gäller resultatstyrningen av jaktvårdsdistriktens    bär närmare 70% fler än året innan. Jakten pågår
22095: verksamhet ställt som mål för distrikten att älg-    som bäst. Det totala antalet ned1agda älgar i hela
22096: stammen inom respektive älghushållningsområ-         Jandet väntas dock överstiga den uppskattade
22097: de skall hållas på nivån 2-5 (i mellersta och nor-   kalvproduktionen. Däremot varierar antalet jakt-
22098: ra Lappland 0,5-3,0) älgar/1 000 hektar efter        licenser från region tili region. Skadornas omfatt-
22099: jakt. 1 regel har så även skett.                     ning väntas minska, åtminstone i landets Östra
22100:    Det har även utförts riksomfattande utredning-    och norra delar, där antalet jaktlicenser ökat
22101: ar av de olägenheter älgstammen förorsakar och       mest.
22102: den nytta älgarna ger. Dimensioneringen av älg-         Fortsättningsvis försvåras en riktig dimensio-
22103: stammens storlek sker dock utgående från den re-     nering av antalet jaktlicenser av avsaknaden av
22104: 
22105: 
22106: 4
22107: Ministerns svar                                       KK 531/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
22108: 
22109: 
22110: tillförlitliga uppskattningar av älgstammen. Un-   rett älgarnas regionala rörlighet. Resultaten av
22111: der de senaste åren har vilt- och fiskeriforsk-    dessa utredningar förväntas i framtiden ge ytter-
22112: ningsinstitutet utvecklat en metod för invente-    ligare information som stöder såvä1 en korrekt di-
22113: ring av älgstammen som är oberoende av jägar-      mensionering av jakten som andra utredningar
22114: nas egna uppskattningar. Institutet har även ut-   gällande älgstammen och dess verkningar.
22115: 
22116: 
22117: 
22118: Helsingfors den 13 oktober 1999
22119: 
22120:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22121: 
22122: 
22123: 
22124: 
22125:                                                                                                    5
22126:                                                               KK 532/1999 vp- Olli Nepponen /kok
22127: 
22128: 
22129: 
22130: 
22131:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 532/1999 vp
22132: 
22133:                                               Työsuhteiden määräaikaistumisten ongelmat
22134: 
22135: 
22136: 
22137: 
22138: Eduskunnan puhemiehelle
22139: 
22140: Suomessa koettu syvä lama merkitsi suuria so-          hetkellä sijaisuudet ovat jatkuvasti lyhentyneet,
22141: peutumispaineita työmarkkinoilla. Lama teki            mikä näyttää pätkätöiden osalta olevan yleinen
22142: työttömyydestä maamme vaikeimman yhteiskun-            yhteiskunnallinen trendi.
22143: nallisen ongelman, mikä samalla aiheutti muu-              Töiden pätkittäisyys muodostaa ongelman
22144: toksen työssäkäynnin muotoihin. Vakinaiset työ-        ammatillisen osaamisen suhteen, sillä lyhyet työ-
22145: suhteet ovat tehneet tilaa määräaikaisille ns. pät-    pätkät eivät anna työntekijälle sitä työssä tarvit-
22146: kätöille, joiden määrä on ollut kasvussa koko          tavaa osaamista, jonka pitkäaikaiset työsuhteet
22147: 1990-luvun.                                            työntekijälle tuovat. Tästä ollaan erityisen huo-
22148:     Lisääntyneet pätkätyöt koskettavat lähes kaik-     lissaan terveydenhuoltoalalla, jossa pätkätöiden
22149: kia työntekijäryhmiä. Erityisesti pätkätöistä jou-     katsotaan heikentävän hoidon laatua. Useimmi-
22150: tuvat kärsimään korkeasti koulutetut naiset ja ter-    ten huippuosaaminen syntyy vasta käytännössä
22151: veydenhuoltoala. Määräaikaisten työsuhteiden           hankitun tiedon ja taidon kautta ja vasta useam-
22152: osuus oli vuonna 1987 noin 11 % kaikista työ-          man vuoden yhtäjaksoisen työnteon jälkeen.
22153: suhteista, kun vuonna 1998 luku oli jo 17,5 %.         Tämä korostuu etenkin juuri terveydenhuollossa
22154: Selkeämmin määräaikaisten työsuhteiden mää-            sekä akateemista koulutusta vaativissa työtehtä-
22155: rän lisääntyminen näkyy uusien solmittujen työ-        vissä. Tällä hetkellä esim. yliopistoissa puolet
22156: suhteiden määrässä. 1980-luvun lopulla noin            henkilökunnasta on määräaikaisissa työsuhteis-
22157: 40 % uusista alle vuoden kestäneistä työsuhteis-       sa.
22158: ta oli määräaikaisia. Vuonna 1993 määräaikaisia            Pätkätyöntekijä joutuu kohtaamaan monenlai-
22159: uusien työsopimusten solmijoita oli jo runsaat         sia ongelmia arkielämän suunnittelussa, sillä
22160:  60 %. Viime vuoden lopullajulkaistun tutkimuk-        määräaikaisen riski joutua työttömäksi on mo-
22161: sen mukaan alle vuoden työsuhteessa olleista           ninkertainen vakinaisessa työsuhteessa olevaan
22162: 79 % työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa.        nähden. Lomia ei voi suunnitella etukäteen, vaan
22163:     Tilastokeskuksen vuoden 1997 työolotutki-          ne on pidettävä työpätkien välissä, mikäli niitä
22164: muksen mukaan kolme neljäsosaa naisista ja run-        on mahdollista edes pitää. Pätkätyöläisen on
22165:  sas puolet miehistä piti työsuhteensa määräaikai-     yleensä oltava koko ajan valmis tulemaan kutsut-
22166:  suutta kielteisenä. Pahimmissa tapauksissa mää-       taessa töihin, ettei joudu ulos töihin kutsuttavien
22167:  räaikaisiin työsuhteisiin joutunut ihminen on         listalta.
22168:  vaarassa joutua tekemään pätkätöitä koko työ-             Määräaikaistöiden tekeminen koskee erityi-
22169:  uransa. Eräässä itäsuomalaisessa tapauksessa          sesti nuoria työntekijöitä, joilla usein on myös
22170:  henkilöllä on ollut vuosina 1994-1998 yhteen-         pieniä lapsia. Pätkätöiden varjossa on hankala
22171:  sä 60 määräaikaista työsuhdetta terveydenhuol-        vakiinnuttaa perhe-elämää ja hankkia asuntoa,
22172:  toalalla, pääasiassa samassa sairaalassa. Pisin si-   sillä esim. lainojen saaminen hankaloituu ilman
22173:  jaisuus on ollut vuoden ja lyhyin päivän. Tällä       vakinaista työpaikkaa. Nuorten perheiden jatku-
22174: 
22175:                                                                                                  Versio 2.0
22176: KK 532/1999 vp- Olli Nepponen /kok
22177: 
22178: 
22179: va huoli töiden jatkumisesta ja epävarmuus tule-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22180: vaisuudesta ei voi olla vaikuttamatta perhe-elä-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22181: mään. Päiväkodeissa pätkätöiden lisääntyminen      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22182: näkyy levottomuutena, ja yhä useampi päiväkoti     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22183: on joutunut erityisjärjestelyihin vanhempien
22184: ailahtelevien työtilanteiden vuoksi. Töiden jat-         Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä li-
22185: kumisen epävarmuus sekä töiden usein projekti-           sääntyvien määräaikaisten työsuhtei-
22186: luonteisuus johtaa yhä useammassa tapauksessa            den saamiseksi lisääntyviksi vakinaisik-
22187: työntekijän joko itsensä tai työnantajan asetta-         si työpaikoiksi ja
22188: miin ylikorkeisiin tehokkuusvaatimuksiin ja sitä
22189: kautta stressipohjaisiin sairauksiin ja työuupu-         miten hallitus toimii vähentääkseen ja
22190: mukseen.                                                 ehkäistäkseen     ennalta pätkätöiden
22191:    Epävarmuus työn saannista on erityisen vahin-         aiheuttamia ongelmia työn laadun,
22192: gollista muuttotappiokunnille, joista vakinaista         työntekijöiden, työyhteisöjen ja työn pe-
22193: työtä on erityisen hankala saada. Tämä taas kii-         rässä muuttamisen suhteen?
22194: vastuttaa muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle,
22195: josta työtä löytyy enemmän kaikilta aloilta.
22196: 
22197: 
22198: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
22199: 
22200:     Olli Nepponen /kok
22201: 
22202: 
22203: 
22204: 
22205: 2
22206: Ministerin vastaus                                           KK 532/1999 vp- Olli Nepponen /kok
22207: 
22208: 
22209: 
22210: 
22211: Eduskunnan puhemiehelle
22212: 
22213: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        suus eri työsuhteen muotojen välillä: lainsäädän-
22214: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nöllä ei tule edistää työsuhteiden määräaikaista-
22215: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mista. Tällaisia uudistuksia ovat muun muassa
22216: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nep-        vuosilomalain lomakorvaussäännöksiä koskevat
22217: posen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         muutokset, työeläkkeen maksaminen kaikesta
22218: sen KK 532/1999 vp:                                   palkkatyöstä sekä sairausajan palkan maksami-
22219:                                                       sen ulottaminen alle kuukauden työsuhteisiin.
22220:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä li-         Lipposen II hallituksen ohjelman mukaan työ-
22221:       sääntyvien määräaikaisten työsuhtei-            lainsäädäntöä kehitetään siten, että työntekijöi-
22222:       den saamiseksi lisääntyviksi vakinaisik-        den turvallisuus ja yritysten toiminnassaan tar-
22223:       si työpaikoiksi ja                              vitsema joustavuus muodostavat tasapainoisen
22224:                                                       kokonaisuuden.
22225:        miten hallitus toimii vähentääkseen ja            Vakaa talouskehitys vaikuttaa kaikkein olen-
22226:        ehkäistäkseen ennalta pätkätöiden ai-          naisimmin siihen, miten työsuhteiden laatu kehit-
22227:        heuttamia ongelmia työn laadun työnte-         tyy. Tätä kuvastavat myös edellä esitetyt tilasto-
22228:        kijöiden, työyhteisöjen ja työn perässä        luvut. Hallituksen talouspolitiikka tähtääkin va-
22229:        muuttamisen suhteen?                           kaan talous- ja hintakehityksen ylläpitämiseen.
22230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Kolmikantainen, laajapohjainen työsopimus-
22231: ti seuraavaa:                                         lakimitea työskentelee parhaillaan ja sen määrä-
22232:                                                       aika päättyy 31.10.1999. Komitean tulee toimek-
22233: Tällä vuosikymmenellä määräaikaiset työsuh-           siantoosa mukaisesti tarkastella epätyypillisessä
22234: teet ensin lisääntyivät laman aikana, mutta nyt       työssä olevien asemaa ja lakisääteisiä työehtoja.
22235: niiden kasvu näyttää taittuneen lamasta selviyty-     Erityisesti komitean tehtäväksi on myös annettu
22236: misen myötä. Tilastokeskuksen mukaan 1998             vuokratyöntekijöiden palkkasääntelyyn kuulu-
22237: määräaikaisia työsuhteita oli 17,5 %, kun vuon-       vien kysymysten selvittäminen.
22238: na 1997 niiden määrä oli ollut 18,3 %. Uusista           Myös EU:n tasolla eurooppalaiset työmarkki-
22239: alle vuoden kestäneistä työsuhteista määräaikais-     najärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota epätyy-
22240: ten työsopimusten osuus oli 56,3 % vuonna             pillistä työtä tekevien asemaan. Määräaikaista
22241:  1998, kun taas vuonna 1997 se oli ollut 61 ,3 %.     työtä koskeva direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa
22242:    Suomessa määräaikaisten työsuhteiden mää-          1999. Direktiivi perustuu eurooppatasoisten työ-
22243: rää kasvattavat kohtuullisen pitkät lasten hoi-       markkinajärjestöjen sopimukseen. Direktiivi on
22244: toon ja syntymään liittyvät vapaat, vuorotteluva-     transponoitava kansalliseen lainsäädäntöön vii-
22245: paaoja osa-aikalisän käyttö erityisesti naisvaltai-   meistään heinäkuussa 2001. Direktiivi sisältää
22246: silla aloilla sekä pääasiassa kuntiin ja valtiolle    säännöksiä muun muassa syrjimättömyyden peri-
22247: määräajaksi palkatut tukityöllistetyt.                aatteesta, väärinkäytöksiä ehkäisevistä toimenpi-
22248:    Viime vuosina epätyypillistä työtä tekevien        teistä sekä tiedottamisesta ja työpaikan saanti-
22249: palkansaajien asemaa on monin tavoin parannet-        mahdollisuuksista.
22250: tu. Uudistusten tavoitteena on ollut yhdenvertai-
22251: 
22252: 
22253:                                                                                                       3
22254: KK 532/1999 vp- Olli Nepponen /kok                                                Ministerin vastaus
22255: 
22256: 
22257:    Hallituksen tavoitteena on myös parantaa työ-    vioesityksen valmistelun yhteydessä, että työttö-
22258: markkinoiden toimivuutta edistämällä lähiliikku-    myysturvalakia muutetaan työssäkäyntialueen
22259: vuutta, toisin sanoen työssäkäyntiä, joka on mah-   määrittelyn osalta. Asiaa koskeva hallituksen
22260: dollista asuinpaikkaa vaihtamatta. Tähän liittyen   esitys annetaan eduskunnalle vielä syysistunto-
22261: hallitus on sopinut valtion vuoden 2000 talousar-   kauden aikana.
22262: 
22263: 
22264: 
22265: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
22266: 
22267:     Työministeri Sinikka Mönkäre
22268: 
22269: 
22270: 
22271: 
22272: 4
22273: Ministems svar                                                 KK 532/1999 vp- Olli Nepponen /kok
22274: 
22275: 
22276: 
22277: 
22278: Tili riksdagens talman
22279: 
22280: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             På senare år har man på många sätt förbättrat
22281: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          situationen för löntagare i atypiska arbeten. Syf-
22282: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Olli         tet med dessa reformer har varit jämbördighet
22283: Nepponen /sam1 undertecknade skriftliga spörs-           mellan de o1ika anställningsformema: inte att ge-
22284: må1 SS 53211999 rd:                                     nom 1agstiftningen främja en utveckling i rikt-
22285:                                                          ning mot visstidsanställningar. Sådana reformer
22286:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            som avses är bland annat ändrade bestämmelser
22287:        för att omvandla det växande antalet             om semesterersättningar i semesterlagen, att ar-
22288:        visstidsanställningar tili ett växande an-       betspension intjänas för allt avlönat arbete samt
22289:        tal permanenta arbetsplatser, och                 att 1ön för sjukdomstiden också kommer att gälla
22290:                                                          arbetsförhållanden som varar under en månad.
22291:        hur tänker regeringen agera för att              Enligt programmet för Lipponens II regering ut-
22292:        minska och förebygga de problem som              veck1as arbets1agstiftningen så att arbetstagamas
22293:        kortjobb medför när det gäller arbetets          säkerhet och den flexibi1itet som företagen behö-
22294:        art, arbetstagare, arbetsgemenskaper             ver i sin verksamhet bildar en balanserad he1het.
22295:        och flyttande efter arbete?                          Stabiliteten i den ekonomiska utveck1ingen är
22296: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         den väsentligaste faktom som påverkar utveck-
22297: föra fö1jande:                                          1ingen av anställningsförhållandenas art. Också
22298:                                                         de ovan anförda statistiska talen belyser detta.
22299: 1 början av det här decenniet ökade anta1et viss-       Med sin ekonomiska politik strävar regeringen
22300: tidsanställningar först på grund av depressionen,       efter att upprätthålla en stabi1 ekonomisk utveck-
22301: men nu verkar denna ökning ha brutits när de-           1ing och prisutveckling.
22302: pressionen är överstånden. En1igt statistikcentra-          Den trepartssammansatta arbetsavtalskommit-
22303: 1en uppgick anta1et visstidsanställningar under         ten arbetar som bäst och dess mandat går ut
22304: 1998 ti1117,5% mot 18,3% under 1997. Av de              31.10.1999. 1 kommittens uppdrag ingår att gran-
22305: nya arbetsförhållnadena som varade en kortare           ska ställningen och de lagstadgade anställnings-
22306: tid än en månad var ande1en visstidsanställning-        villkoren för personer som utför atypiska arbe-
22307: ar år 1998 56,3 %, då den under 1997 hade varit         ten. Som ett speciellt uppdrag har kommitten
22308: 61,3 %.                                                 dessutom fått att utreda frågor som gäller 1öne-
22309:    Orsaker till att anta1et visstidsanställningar i     reg1eringen i fråga om hyrda arbetstagare.
22310: Finland är så stort är de re1ativt långa 1edigheter i       Också på EU-nivån har de europeiska arbets-
22311: samband med bamets födse1 och vården av bam,            marknadsorganisationema fåst uppmärksamhet
22312: användningen av altemerings1edighet och del-            vid situationen för dem som utför atypiska arbe-
22313: tidstillägg i synnerhet inom kvinnodominerade           ten. Direktivet om visstidsanställningar godkän-
22314: branscher samt antalet för viss tid stödsysse1satta     des i juni 1999. Direktivet bygger på en överens-
22315: personer, huvudsakligen hos kommunema och               kommelse mellan arbetsmarknadsorganisationer
22316: staten.                                                 på europanivå. Direktivet skall vara genomfört
22317: 
22318: 
22319: 
22320:                                                                                                          5
22321: KK 532/1999 vp- Olli Nepponen /kok                                                    Ministems svar
22322: 
22323: 
22324: genom nationelllagstiftning före utgången av juli   ligt för männsikor att ta emot ett arbete utan att
22325: 2001. Direktivet omfattar bland annat bestäm-       behöva byta boningsort. 1 anslutning tili detta har
22326: melser om principen om icke-diskriminering, åt-     regeringen i samband med beredningen av bud-
22327: gärder som motverkar missbruk samt om infor-        getpropositionen 2000 kommit överens om att la-
22328: mation och möjligheter att få arbete.               gen om utkomstskydd för arbetslösa ändras i frå-
22329:    Regeringen har också som mål att förbättra ar-   ga om definiering av begreppet pendlingsregion.
22330: betsmarknadens funktion genom att främja när-       En regeringsproposition om saken har denna höst
22331: rörlighet, med andra ord genom att göra det möj-    avlåtits till riksdagen.
22332: 
22333: 
22334: 
22335: Helsingfors den 28 oktober 1999
22336: 
22337:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342: 6
22343:                                                               KK 533/1999 vp -Pirkko Peltomo /sd
22344: 
22345: 
22346: 
22347: 
22348:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 533/1999 vp
22349: 
22350:                                              Palvelusvuosipalkkioiden vaikutus työttömyys-
22351:                                              turvan saantiin
22352: 
22353: 
22354: 
22355: 
22356: Eduskunnan puhemiehelle
22357: 
22358: Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13 koh-          oksi on määritelty palvelusvuosipalkkio, jota
22359: dan perusteella työttömällä ei ole oikeutta työttö-   työnantaja ei itse esittänyt irtisanomiseen liitty-
22360: myysturvaan siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus     väksi.
22361: saada työnantajaltaan sellaista jaksotettavissa
22362: olevaa taloudellista etuutta, joka vastaa irtisano-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22363: misajan palkkaa. Lain sisältämän rajauksen tar-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22364: koituksena on ollut selkeästi erottaa työsuhteen      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22365: mittaan maksettavaksi tulevat erilliset palkkiot      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22366: irtisanomiskorvauksista.
22367:     Kemira Pigments Oy:n kuluvan vuoden alussa              Otetaanko hallituksen mielestä työttö-
22368: irtisanomien työntekijöiden kohdalla työttö-                myysturvalain 5 §:n 1 momentin 13 koh-
22369: myysturvan maksatuksesta päätettäessä ja pää-               dan tulkinnassa riittävästi huomioon
22370: töksiä koskevia muutoksenhakuratkaisuja teh-                asianomaisten esittämä näyttö ja
22371: täessä on työttömyysturvalain 5 §:ää sovellettu
22372: tavalla, joka antaa aihetta kyseenalaistaa lain si-         onko kyseisen lainkohdan tulkinta lain
22373: sällön tai sen tulkinnan. Jaksotettavaksi palkki-           ja sen tarkoituksen mukaista?
22374: 
22375: 
22376: 
22377: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
22378: 
22379:     Pirkko Peltomo /sd
22380: 
22381: 
22382: 
22383: 
22384:                                                                                                 Versio 2.0
22385: KK 533/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd                                                       Ministerin vastaus
22386: 
22387: 
22388: 
22389: 
22390: Eduskunnan puhemiehelle
22391: 
22392: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa               Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 13
22393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            kohdan mukaisena irtisanomisajan palkkana tai
22394: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           sitä vastaavana korvauksena tai rahasuoritukse-
22395: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Pel-          na pidetään työnantajan työ-, toimi- tai virkasuh-
22396: tomon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            teen perusteella maksamia muita kuin vahingon-
22397: KK 533/1999 vp:                                          korvauksen luonteisia korvauksia. Työttömyys-
22398:                                                          päivärahaa ei saa maksaa siltä ajalta, jolle tällai-
22399:        Otetaanko hallituksen mielestä työttö-            nen muu kuin vahingonkorvauksen luonteinen
22400:        myysturvalain 5 §:n 1 momentin 13                 korvaus voidaan jaksottaa. Työsopimuslain 47 f
22401:        kohdan tulkinnassa riittävästi huomioon            §:ssä säädelty vahingonkorvaus ei vaikuta henki-
22402:        asianomaisten esittämä näyttö ja                  lön työttömyyspäivärahaoikeuteen.
22403:                                                              Tutkinta tapahtuu yksittäisen päivärahan haki-
22404:        onko kyseisen lainkohdan tulkinta lain            jan kohdalla pyytämällä luotettavaa selvitystä
22405:        ja sen tarkoituksen mukaista?                     asian ratkaisemiseksi, ellei päivärahaa hakeva
22406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            henkilö oma-aloitteisesti sitä ole jo esittänyt.
22407: ti seuraavaa:                                            Monissa tilanteissa asiaajoudutaan selvittämään
22408:                                                          myös yhteistyössä työnantajan tai hänen edusta-
22409: Työttömyysturvalain ( 602/1984) 5 §:n 1 mo-              jansa kanssa. Joissakin tilanteissa asian tutkimi-
22410: mentin 13 kohdan mukaan työttömyyspäivära-               nen ja luotettavan selvityksen saaminen on vai-
22411: haan ei ole oikeutta siltä ajalta, jolle ajalle henki-   keaa työnantajan ja työntekijän yhteisen intres-
22412: lön sopimuksen tai järjestelyn perusteella työn-         sin vuoksi.
22413: antajalta saamansa taloudellinen etuus, lukuun               Jos kysymys on nimenomaisesti ns. palvelus-
22414: ottamatta työnantajan järjestämää tai hankkimaa          vuosipalkkiosta, esimerkiksi 30 vuoden palve-
22415: koulutusta, voidaan jaksottaa henkilön vakiintu-         lusajan jälkeen, ei saatua erää jaksoteta lain
22416: neena pidettävän palkan perusteella. Mainitun            5 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaisesti. Vaikka
22417: säännöksen mukaisesti henkilölle ei makseta päi-         kysymys ei olisi jaksotettavasta erästä, erää ei
22418: värahaa myöskään siltä ajalta, jolta henkilöllä on       kuitenkaan voida pitää henkilön vakiintuneena
22419: oikeus saada työnantajalta irtisanomisajan palk-         pidettävänä palkkatulona. Kun päivärahan mak-
22420: kaa, esimerkiksi kuudelta kuukaudelta, tai irtisa-       saja tutkii, onko kysymyksessä erä, joka tulisi
22421: nomisajan palkkaa vastaavaa korvausta, vaikkei           jaksottaa, tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi
22422: työsuhde ole voimassa.                                   siihen, maksetaanko kyseisiä eriä pelkästään irti-
22423:     Työnantaja voi työsuhteen päättymiseen               sanottaville tai jo irtisanotuille henkilöille. Mak-
22424: liittyen maksaa työntekijälle eri nimisiä rahasuo-       settua erää tulee työttömyysturvalain säännösten
22425: rituksia lain tai työehtosopimuksen perusteella          soveltamisen kannalta arvioida sen todellisen
22426: taikka vapaaehtoisesti henkilöstöpoliittisista           luonteen mukaisesti. Työttömyyspäivärahan saa-
22427: syistä. Esimerkiksi korvaus perusteettomasta irti-       misen estää jaksotusajalta taloudellinen etuus sen
22428: sanomisesta perustuu lakiin.                             nimittämistavasta ja maksamisajankohdastakin
22429:                                                          riippumatta, jos etuuden saamisen voidaan pää-
22430: 
22431: 
22432: 2
22433: Ministerin vastaus                                            KK 533/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd
22434: 
22435: 
22436: tellä johtuvan työsuhteen päättymisestä. Päivära-      vitykseen tai arvioon asian todellisesta luontees-
22437: han hakijan ja hänen työnantajansa esittämää sel-      ta.
22438: vitystä tai kannanottoja ei aina voida pitää riittä-       Työttömyyspäivärahan maksaja antaa päivära-
22439: vänä asian ratkaisemiseksi, vaan työttömyys-           han hakijalle valituskelpoisen päätöksen. Muu-
22440: etuuden maksaja joutuu joissakin tilanteissa pe-       toksenhakuasteilla ovat työttömyysturvalauta-
22441: rustamaan päätöksensä muuhun luotettavaan sel-         kunta ja vakuutusoikeus. Sosiaali- ja terveysmi-
22442:                                                        nisteriö ei ota kantaa yksittäisiin päätöksiin.
22443: 
22444: 
22445: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
22446: 
22447:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
22448: 
22449: 
22450: 
22451: 
22452:                                                                                                        3
22453: KK 533/1999 vp -       Pirkko Peltomo /sd                                                 Ministems svar
22454: 
22455: 
22456: 
22457: 
22458: Tili riksdagens talman
22459: 
22460: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Förutom ersättningar som tili naturen är ska-
22461: har Ni, Fru taiman, till vederbörande mediem av         destånd, anses ersättningar som arbetsgivaren be-
22462: statsrådet översänt föijande av riksdagsman Pirk-       talar på grundval av arbets-, tjänstgörings- elier
22463: ko Peitomo /sd undertecknade skriftliga spörs-         tjänsteförhåliande vara lön elier motsvarande er-
22464: måi SS 533/1999 rd:                                     sättning under uppsägningstiden elier betalning
22465:                                                        enligt 5 § 1 mom. I3 punkten. Arbetslöshetsdag-
22466:        Anser regeringen att man vid tolkning-          penning får inte betalas för den tid på viiken en
22467:        en av 5 § 1 mom. 13 punkten lagen om             sådan ersåttning kan periodiseras. Den form av
22468:        utkomstskydd för arbetslösa tillräckligt        skadestånd som avses i 47 f § lagen om arbets-
22469:        beaktar det bevis som personerna i frå-         avtai påverkar inte rätten tili arbetslöshetsdag-
22470:        ga uppvisar och                                 penning.
22471:                                                            När det gälier enskilda sökande utreds rätten
22472:        överensstämmer tolkningen av det aktu-          till arbetslöshetsdagpenning så att den sökande
22473:        ella lagrummet med lagen och dess syf-          ombeds lämna in en pålitlig redogörelse, om inte
22474:        te?                                             han på eget initiativ redan uppvisat en sådan. 1
22475: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-        många fali måste också utredningen ske i samar-
22476: föra föijande:                                         bete med arbetsgivaren elier en representant för
22477:                                                        arbetsgivaren. 1 vissa situationer är det på grund
22478: Eniigt 5 § 1 mom. 13 punkten Iagen om utkomst-         av arbetstagarens och arbetsgivarens gemensam-
22479: skydd för arbetsiösa (602/1984) är en person inte      ma intresse svårt att genomföra en utredning och
22480: berättigad till arbetsiöshetsdagpenning för den        att få en pålitlig redogörelse.
22481: tid för viiken arbetsgivaren betaiar en ekono-             Om ärendet specifikt gälier ett s.k. tjänste-
22482: misk fördei på grundvai av ett avta1 elier arrange-    årsarvode, t.ex. efter 30 års tjänstgöring, periodi-
22483: mang och denna ekonomiska fördei kan periodi-          seras inte betalningen på det sätt som avses i 5 §
22484: seras på basis av den lön som kan anses vara den-       I mom. 13 punkten. Även om det inte är fråga om
22485: na persons stabiliserade lön. Enligt denna be-         en betalning som periodiseras, kan inte betal-
22486: stämmelse betalas dagpenning inte helier för den       ningen anses vara stabiliserad löneinkomst. När
22487: tid, för viiken en person har rätt att få Iön av ar-   den instans som utbetalar arbetsiöshetsdagpen-
22488: betsgivaren under uppsägningstiden, t.ex. i sex        ningen undersöker om betainingen kan periodise-
22489: månader, elier en ersättning som motsvarar lö-         ras, skali uppmärksamhet fåstas t.ex. vid om ifrå-
22490: nen under uppsägningstiden, även om det inte           gavarande betalningar endast betalas tili perso-
22491: finns ett gäliande arbetsförhåliande.                  ner som skali sägas upp elier som redan har sagts
22492:    Arbetsgivaren kan i ansiutning tili att ett ar-     upp. Med avseende på tiliämpningen av Iagen om
22493: betsförhåliande upphör betala arbetstagaren pen-       utkomstskydd för arbetslösa skali betalningen
22494: ningsummor med olika namn på basis av lag el-          bedömas utgående från sin faktiska natur. Obero-
22495: ler koliektivavtai elier frivilligt av personaipoii-   ende av vad en ekonomisk fördel kalias och även
22496: tiska skäl. Till exempel ersättningen för ogrun-       oberoende av tidpunkten för utbetalningen är det
22497: dad uppsägning grundar sig på lag.                     ett hinder för utbetalningen av arbetslöshetsdag-
22498: 
22499: 
22500: 4
22501: Ministems svar                                                KK 533/1999 vp- Pirkko Peltomo /sd
22502: 
22503: 
22504: penning, om utredningen visar att betalningen          grunda sitt beslut på någon annan pålitlig utred-
22505: har skett därför att arbetsförhållandet har upp-       ning eller bedömning.
22506: hört. De utredningar eller ställningstaganden som         Den som betalar arbetslöshetsdagpenning
22507: den som ansöker om dagpenning eller arbetsgiva-        meddelar den som ansöker om arbetslöshetsdag-
22508: ren står för kan inte alltid anses vara tillräckliga   penning ett beslut som kan överklagas. Besvärs-
22509: för att avgöra hur saken förhåller sig, utan den       instanser är arbetslöshetsnämnden och försäk-
22510: som betalar arbetslöshetsförmånen måste ibland         ringsdomstolen. Social- och hälsovårdsministe-
22511:                                                        riet tar inte ställning tili enskilda beslut.
22512: 
22513: 
22514: Helsingfors den 21 oktober 1999
22515: 
22516:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
22517: 
22518: 
22519: 
22520: 
22521:                                                                                                       5
22522:                                                        KK 534/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
22523: 
22524: 
22525: 
22526: 
22527:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 534/1999 vp
22528: 
22529:                                            Työtapaturman vuoksi              maksettavan         kor-
22530:                                            vauksen määräytyminen
22531: 
22532: 
22533: 
22534: 
22535: Eduskunnan puhemiehelle
22536: 
22537: Tapaturmavakuutuslain (608/ 1948) nojalla työn-     liikennevahingon korvaus määrätään vahingon-
22538: antaja on velvollinen vakuuttamaan työnanta-        korvauslain (412/197 4) säännöksiä noudattaen.
22539: jaan työsuhteessa olevat työntekijät työtapatur-       Käytännössä erilaiset korvausperusteet johta-
22540: man varalta. Lakisääteisellä työtapaturmavakuu-     vat siihen, että ilman omaa syytään tapaturmai-
22541: tuksella työntekijät ovat suojattuja heille työs-   sesti työkyvyttömäksi joutuvan henkilön saama
22542: sään sattuvien tapaturmien osalta.                  korvaus vaihtelee sen mukaan, missä tapaturma
22543:    Tapaturmavakuutuslain mukaan työntekijälle       tapahtuu.
22544: maksetaan työtapaturman sattuessa korvausta
22545: sairaanhoitokuluista sekä ansionmenetyksestä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22546: Ansionmenetys korvataan aluksi päivärahana ja       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22547: myöhemmin, jos työtapaturma aiheuttaa työky-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22548: vyttömyyttä, vielä päivärahakaudenjälkeen tapa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22549: turmaeläkkeenä. Tapaturmaeläke on vuodesta
22550:  1982 saakka ollut 85 prosenttia tapaturmaa edel-         Pitääkö hallitus edellä mainittua tapa-
22551: täneistä työtuloista.                                     turmavakuutuksen ja liikennevakuutuk-
22552:    Sen sijaan, jos vastaavan tyyppinen työkyvyt-          sen korvausten eroa ihmisten oikeuden-
22553: tömyyden aiheuttava työtapaturma sattuu muual-            mukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun
22554: la yhteiskunnassa, on pääsääntönä täyden kor-             mukaisena ja
22555: vauksen periaate. Esimerkiksi pakollisen liiken-
22556: nevakuutuksen puolella, joka myös on lakisäätei-          mihin toimiin hallitus asian vuoksi aikoo
22557: neo vakuutus, vastaavan tyyppisessä tilanteessa           ryhtyä?
22558: 
22559: 
22560: 
22561: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
22562: 
22563:     Kari Rajamäki /sd
22564:     Tapio Karjalainen /sd
22565:     Heli Paasio /sd
22566: 
22567: 
22568: 
22569: 
22570:                                                                                              Versio 2.0
22571: KK 534/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
22572: 
22573: 
22574: 
22575: 
22576: Eduskunnan puhemiehelle
22577: 
22578: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        riaattein hänen tapaturman sattuessa tekemänsä
22579: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          työn yleisen ansiotason mukaan.
22580: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tapaturmavakuutuksen        ansionmenetyskor-
22581: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        vaus maksetaan tapaturmaa seuraavan vuoden
22582: mäen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
22583: sen KK 534/1999 vp:                                    keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
22584:                                                       on 100% ja tapaturmaeläkkeen 85% vuosityöan-
22585:        Pitääkö hallitus edellä mainittua tapa-        siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
22586:        turmavakuutuksen ja liikennevakuutuk-           enimmäistaso laskee 70 prosenttiin. Mikäli tapa-
22587:        sen korvausten eroa ihmisten oikeuden-          turman tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
22588:        mukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun            myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
22589:        mukaisena ja                                   sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
22590:                                                       osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
22591:        mihin toimiin hallitus asian vuoksi ai-        paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
22592:        koo ryhtyä?                                    jäin eläkelain (39511961) 9 §:n mukaisen työelä-
22593: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         keindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa siten
22594: ti seuraavaa:                                         yleistä ansiokehitystä.
22595:                                                           Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
22596: Työtapaturmavakuutuksen ansionmenetyskor-             mat etuudet ja niiden taso poikkeavat toisistaan.
22597: vauksen perusteena on työntekijän tapaturman          Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä katta-
22598: sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishet-        vien etuuksien taso on työeläke-ja kansaneläke-
22599: ken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai ammatti-      järjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa lii-
22600: taudista johtuva työkyvyn alentuma. Vuosityöan-       kennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuudet
22601: sio tulee määrätä siten, että se vastaa työntekijän   ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas kor-
22602: tapaturmahetken tietojen perusteella arvioitua        keammat. Erot johtuvat muun muassa järjestel-
22603: vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja harjoit-     mien toisistaan poikkeavasta luonteesta, niiden
22604: telijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyvästi työ-   kattamien riskien laadusta ja osin myös järjestel-
22605: elämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan määrätä       mien erilaisista rahoitusperiaatteista.
22606: hänen omien, usein hyvinkin alhaisten työansioi-          Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä so-
22607: densa perusteella. Sen sijaan vuosityöansiona         siaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien ottamal-
22608: käytetään sitä yleistä ansiota, jonka tällainen       la pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän tar-
22609: henkilö olisi todennäköisesti saanut koulutus-        koituksena on antaa työnantajan mahdollisesta
22610: taan vastaavassa työssä muutaman vuoden työ-          vahingonkorvausvelvollisuudesta         riippumatta
22611: kokemuksen jälkeen. Samaa periaatetta sovelle-        työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
22612: taan vielä kohtuullisen ajan opiskelun tai hatjoit-   turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
22613: telun päätyttyäkin, mikäli henkilö ei työllisty       Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-
22614: koulutuksensa mukaiseen työhön. Muun nuoren           lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-
22615: henkilön vuosityöansio määrätään vastaavin pe-        mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-
22616: 
22617: 
22618: 2
22619: Ministerin vastaus                                       KK 534/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
22620: 
22621: 
22622: vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-             Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät
22623: nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-      seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
22624: mäksi.                                                maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
22625:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-       sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
22626: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-      tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
22627: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-      turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
22628: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin ai-         menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
22629: heuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapatur-       sen vanhuuseläkeiän täyttäneiden tapaturmaeläk-
22630: maeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän tavoit-      keen enimmäistaso 70 %:iin. Koska tapaturma-
22631: teisiin nähden kohtuullisena ottaen huomioon          vakuutus on osa työmarkkinoiden rahoittamaa
22632: myös se, että eläkkeelle siirryttäessä henkilön       sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työmark-
22633: menot yleensä jossain määrin pienenevät työssä-       kinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot eivät
22634: käyntiin liittyvien kustannusten jäätyä pois. Riit-   ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet esiin
22635: tävänä on pidetty myös tapaturmahetken olosuh-        tarvetta eläketason nostamiseen tai sen määräy-
22636: teiden perusteella määräytyvän korvauksen sito-       tymisperiaatteiden muuttamiseen. Myöskään mi-
22637: mista yleiseen ansiokehitykseen ilman, että kor-      nisteriö ei näe muutoksiin tässä vaiheessa erityis-
22638: vaus määriteltäisiin palkkausjärjestelmissä ta-       tä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin valmis selvit-
22639: pahtuvien muutosten vuoksi vaikeasti arvioita-        tämään asiaa, mikäli työmarkkinaosapuolet pitä-
22640: vaan yksilölliseen tulokehitykseen.                   vät sitä tarpeellisena.
22641: 
22642: 
22643: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
22644: 
22645:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
22646: 
22647: 
22648: 
22649: 
22650:                                                                                                        3
22651: KK 534/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.                                                     Ministems svar
22652: 
22653: 
22654: 
22655: 
22656: Tili riksdagens talman
22657: 
22658: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-
22659: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        bildning. För andra unga personer bestäms årsar-
22660: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari       betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
22661: Rajamäki /sd m. fl. undertecknade skriftliga           principer på basis av den allmänna inkomstnivå
22662: spörsmål SS 534/1999 rd:                               som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
22663:                                                        förde när olycksfallet inträffade.
22664:        Anser regeringen att ovan nämnda ski/1-            Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
22665:         nad i ersättningspraxis mellan olycks-         las från olycksfallsförsäkringen betalas under det
22666:        fallsförsäkringen och trafikförsäkring-         år som följer efter olycksfallet i form av dag-
22667:        en är rättvis och opartisk, och                 penning och därefter i form av olycksfallspen-
22668:                                                        sion. På årsnivå är dagpenningens maximibelopp
22669:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           100% av årsarbetsinkomsten och o1ycksfallspen-
22670:        med anledning härav?                            sionens maximibelopp 85 % av årsarbetsinkoms-
22671: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ten. När personen i fråga fyller 65 år sjunker pen-
22672: föra följande:                                         sionens maximinivå till 70 %. Om den arbets-
22673:                                                        oförmåga som olycksfallet eller yrkessjukdomen
22674: Grunden för den inkomstbortfallsersättning som         orsakar är endast partiell, uträknas på basis av det
22675: betalas från försäkring för olycksfall i arbetet är    fulla pensionsbeloppet storleken av inkomstbort-
22676: den årsarbetsinkomst som en arbetstagare har vid       fallsersättningen i proportion till den andel som
22677: den tidpunkt då olycksfallet inträffar eller yrkes-    svarar mot nedgången i arbetsförmågan. Olycks-
22678: sjukdomen yppar sig samt den nedgång i arbets-         fallspensionen höjs årligen med det arbetspen-
22679: förmågan som är en följd av olycksfallet eller yr-     sionsindex som anges i 9 § lagen om pension för
22680: kessjukdomen. årsarbetsinkomsten skall bestäm-         arbetstagare (395/1961 ). Ersättningsnivån följer
22681: mas så att den motsvarar den stabiliserade in-         sålunda den allmänna inkomstutvecklingen.
22682: komstnivå som arbetstagaren bedöms ha på basis            Förmånema och förmånsnivåema är inte de-
22683: av de uppgifter som gäller vid tidpunkten för          samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
22684: olycksfallet. 1 fråga om studerande och prakti-        Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
22685: kanter, som ännu inte etablerat sig permanent i        säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
22686: arbetslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock           nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
22687: inte på basis av deras egna och i många fall ex-       pensionssystemet. å andra sidan är olycksfalls-
22688: tremt låga arbetsinkomster. För dessa personers        försäkringsförmånema i förhållande till trafik-
22689: del betraktas såsom årsarbetsinkomst däremot           försäkringen tili vissa delar något lägre och till
22690: den allmänna inkomst som personen i fråga efter        vissa delar högre. Skillnadema beror bl.a. på att
22691: några års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett   de olika systemen är avolika karaktär, att de ris-
22692: arbete motsvarande hans eller hennes utbildning.       ker som täcks är av olika art och delvis också på
22693: Samma princip tillämpas likaså under en rimlig         att de olika systemen finansieras enligt olika
22694: tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-   principer.
22695: tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i
22696: 
22697: 
22698: 4
22699: Ministems svar                                             KK 534/1999 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
22700: 
22701: 
22702:    Försäkringen för olycksfall i arbetet är ett ele-    ständighetema vid tidpunkten för olycksfallet
22703: ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-        binds vid den allmänna inkomstutvecklingen -
22704: sieras genom en för arbetsgivama obligatorisk           att definiera ersättningen i relation tili den indivi-
22705: försäkring. Avsikten med systemet är att arbets-        duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
22706: tagama, oberoende av arbetsgivarnas eventuella          lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
22707: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha      ras.
22708: rätt tili en skälig trygghet för den händelse att ar-      De omständigheter som hänför sig tili nivån på
22709: betstagarna drabbas av ett olycksfall i arbetet el-     ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
22710: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       i samband med de ändringar i lagstiftningen som
22711: fall i arbetet har karaktären av socialförsäkring       trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
22712: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
22713: fattar en minimiersättning i samband med in-            säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
22714: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            skulle motsvara det faktiska bortfall som olycks-
22715: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
22716: system.                                                 gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
22717:    Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-         olycksfallspensionen tili 70 % i fråga om de per-
22718: fall i arbetet har man försökt skapa ett system         soner som uppnått den allmänna pensionsåldern.
22719: som i samband med förluster tili följd av olycks-       Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
22720: fall eller yrkessjukdomar ger ett skydd som be-         socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
22721: finner sig på en rimlig nivå och som bestäms på         utvecklas denna försäkring i samråd med arbets-
22722: jämlika grunder. Nivån på den nuvarande olycks-         marknadsparterna. Dessa parter har inte efter
22723: fallspensionen har mot bakgrunden av systemets          ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
22724: målsättning ansetts rimlig, i all synnerhet om          sionsnivån höjs eller att principema för faststäl-
22725: man beaktar att pensioneringen i regel innebär att      landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
22726: de personliga utgiftema minskar något i och med         heller i detta skede något särskilt behov av änd-
22727: att de till förvärvsarbetet relaterade kostnadema       ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
22728: faller bort. Det har likaså ansetts vara tiliräckligt   att reda ut ärendet om arbetsmarknadspartema
22729: att den ersättning som bestäms på basis av om-          anser det vara nödvändigt.
22730: 
22731: 
22732: 
22733: Helsingfors den 26 oktober 1999
22734: 
22735:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
22736: 
22737: 
22738: 
22739: 
22740:                                                                                                             5
22741:                                                          KK 535/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
22742: 
22743: 
22744: 
22745: 
22746:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 535/1999 vp
22747: 
22748:                                             Suomen apteekkilaitoksen monopoliasema ja
22749:                                             kilpailu lääkkeiden myynnissä
22750: 
22751: 
22752: 
22753: 
22754: Eduskunnan puhemiehelle
22755: 
22756: Nykyisellään lääkkeitä voi Suomessa ostaa vain          Kansalaisten turvallisuus ja terveydellinen etu
22757: apteekista. Suomen apteekkilaitos on säilyttänyt     ilman reseptiä myytävien lääkkeiden vapauttami-
22758: yksinoikeutensa myydä lääkkeitä 350 vuoden           sen osalta tuskin vaarantuvat. Lääkkeiden väärin-
22759: ajan. Apteekkilaitoksen perustamisen aikoihin        käyttäjät kykenevät jo nykyisellään hankkimaan
22760: yksinoikeudella oli kiistatta etunsa, mutta nyky-    tarvitsemansa lääkkeet asioimalla useassa aptee-
22761: yhteiskunnassa lääkkeiden myynnin vapauttami-        kissa. Lääkkeiden väärinkäyttö ei riitä perusteek-
22762: nen reseptittömien lääkkeiden osalta olisi perus-    si lääkkeiden monopolisaimiseksi edelleen ap-
22763: teltua. On kohtuutonta, että asiakkaan täytyy        teekkilaitokselle. Reseptilääkkeet on pidettävä
22764: asioida aina apteekissa, ostipa hän kuinka taval-    jatkossakin ammattilaisten käsissä ja kovien
22765: lisia ja rutiininomaisia lääkkeitä tahansa. Ap-      lääkkeiden osalta on pidettävä huolta, etteivät
22766: teekkeja on paljon vähemmän kuin muita kaup-         lääkkeet joudu huumeporukoiden käsiin.
22767: poja ja kioskeja. Helpomman saatavuuden takia
22768: lääkkeiden myynti voitaisiin sallia kaupoissa, ta-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22769: varataloissa ja kioskeissa. Lääkkeiden myynnin       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22770: vapauttaminen heijastuisi myös lääkkeiden hin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22771: toihin, jotka nykyisellään ovat Suomessa koh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22772: tuuttoman korkeat. Moni suomalainen kuluttaja
22773: joutuu taloudellisista syistä ostamaan lääkkeen-           Aikooko hallitus kaventaa Suomen ap-
22774: sä Virosta, Venäjältä tai etelän lomakohteista             teekkilaitoksen monopolia ja sallia il-
22775: jopa oman terveytensä uhalla. Lääkkeiden hinto-            man reseptiä hankiltavien lääkkeiden
22776: jen alentamiseksi Suomen apteekkilaitoksen mo-             myynnin kaupoissa ja kioskeissa kilpai-
22777: nopolin kaventaminen ja kilpailun lisääminen               lun lisäämiseksi ja lääkkeiden hintojen
22778: olisi järkevää.                                            alentamiseksi?
22779: 
22780: 
22781: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
22782: 
22783:     Matti Kangas /vas
22784:     Mikko Immonen /vas
22785: 
22786: 
22787: 
22788: 
22789:                                                                                               Versio 2.0
22790: KK 535/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                Ministerin vastaus
22791: 
22792: 
22793: 
22794: 
22795: Eduskunnan puhemiehelle
22796: 
22797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Ostaessaan lääkkeitä apteekista on asiakas
22798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         aina tekemisissä lääkealan korkeakoulututkin-
22799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       non suorittaneen henkilökunnan kanssa, jonka
22800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-        velvollisuus on huolehtia siitä, että asiakas on
22801: kaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         selvillä lääkkeen oikeasta käytöstä. Farmaseutti-
22802: myksen KK 535/1999 vp:                                sen tutkinnon suorittaneella on muun muassa am-
22803:                                                       matillinen valmius ohjata ilman reseptiä myytä-
22804:        Aikooko hallitus kaventaa Suomen ap-           viä lääkkeitä ostamaan tullut asiakas tarvittaessa
22805:        teekkilaitoksen monopolia ja sallia il-        lääkärin vastaanotolle. Apteekkien farmaseutti-
22806:        man reseptiä hankittavien lääkkeiden           sella henkilöstöllä on ammatillinen suhtautumi-
22807:        myynnin kaupoissa ja kioskeissa kilpai-        nen lääkkeiden myyntiin ja he kuuluvat tervey-
22808:        lun lisäämiseksi ja lääkkeiden hintojen        denhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsää-
22809:        alentamiseksi?                                 dännön piiriin. Apteekit toimivat myös täyden
22810:                                                       palvelun periaatteella, joka tarkoittaa sitä, että
22811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         apteekeista saa kattavasti kaikkia Suomessa
22812: ti seuraavaa:                                         myynnissä olevia lääkevalmisteita.
22813: Kirjallisessa kysymyksessä käsitellään lääkkei-          Reseptittömien lääkkeiden siirtäminen päivit-
22814: den myyntiä ja erityisesti ilman reseptiä myytä-      täistavarakauppoihin ja kioskeihin muuttaisi ti-
22815: vien lääkkeiden myyntipaikkaa. Kysymyksen pe-         lanteen täysin. Tarpeelliseksi koettu lääkeneu-
22816: rustelujen mukaan on kohtuutonta, että asiak-         vonta jäisi näiden lääkkeiden osalta pois. Kaupat
22817: kaan täytyy asioida aina apteekissa, ostipa hän       ja kioskit tuskin olisivat halukkaita ottamaan
22818: kuinka tavallisia ja rutiininomaisia lääkkeitä ta-    myyntiin kaikkia markkinoilla olevia reseptittö-
22819: hansa. Niinpä kysymyksessä katsotaan, että lääk-      miä lääkkeitä, vaan ne keskittyisivät mitä ilmei-
22820: keiden myynti voitaisiin sallia tavallisissa kau-     simmin parhaiten kaupaksi meneviin lääkkei-
22821: poissa, tavarataloissa ja kioskeissa. Lisäksi kysy-   siin. Mikäli reseptittömien lääkkeiden myynti
22822: myksessä katsotaan, että tämä heijastuisi lääk-       siirtyisi päivittäistavarakauppoihin ja kioskei-
22823: keiden hintoihin, jotka ovat Suomessa kohtuutto-      hin, olisi samalla ilmeistä, että niiden myynnissä
22824: man korkeita. Korkeat hinnat johtavat lääkkei-        pyrittäisiin kilpailuperiaatteen mukaisesti myyn-
22825: den ostoon ulkomailta.                                nin määrälliseen maksimointiin. Tämä ei olisi
22826:    Kysymyksessä esitettyjen näkemysten johdos-        terveyspoliittisesti mitenkään perusteltua.
22827: ta voidaan todeta, että Suomen lääkehuollon ta-          Eniten myytyjen reseptittömien lääkkeiden
22828: voitteena on varmistaa, että väestön saatavilla on    myynnin siirtyminen johtaisi myös apteekkien
22829: tehokkaita, turvallisia ja kohtuuhintaisia lääkkei-   kannattavuuden heikkenemiseen ja tätä kautta
22830: tä. Lääkkeiden vähittäisjakelua järjestettäessä       apteekkiverkon harvenemiseen. Tällöin resepti-
22831: lähtökohtana on ollut terveyspoliittinen näkökul-     lääkkeet ja vähän myytävät reseptittömät lääk-
22832: ma eikä sitä ole haluttujärjestää markkinoiden ja     keet jouduttaisiin ostamaan harvemmista ja usein
22833: kilpailun ehdoilla toimiviksi.                        nykyistä etäämpänä olevista apteekeista.
22834: 
22835: 
22836: 
22837: 2
22838: Ministerin vastaus                                      KK 535/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
22839: 
22840: 
22841:    Lääkkeiden hintojen osalta on todettu, että ne    kioskeja. Suomen apteekkiverkko on kuitenkin
22842: ovat Suomessa kohtuuttoman korkeat. Vertail-         Pohjoismaiden tihein ja se käsittää noin 800 toi-
22843: taessa lääkkeiden hintoja Euroopassa voidaan to-     mipistettä. Apteekkitoimipisteitä onkin maas-
22844: deta Suomen hintatason olevan tukkuhintojen          samme enemmän kuin esimerkiksi R-kioskeja.
22845: osalta alle eurooppalaisen keskitason. Vähittäis-       Kysymyksessä todetaan vielä, että lääkkeiden
22846: hintojen osalta lääkkeiden hinnat ovat sen sijaan    väärinkäyttö ei riitä perusteeksi lääkkeiden mo-
22847: hieman yli eurooppalaisen keskitason. Tämä joh-      nopolisoimiseksi edelleen apteekkilaitokselle.
22848: tuu ensi sijassa apteekkimaksujärjestelmästä, jol-   Samalla todetaan, että reseptilääkkeet on jatkos-
22849: la halutaan varmistaa kattava jakelujärjestelmä      sakin pidettävä ammattilaisten käsissä. Tältä osin
22850: myös harvaan asutuilla alueilla. Jos kaikki kil-     voi todeta, että reseptittömien lääkkeiden päihde-
22851: pailumahdollisuudet otettaisiin täysimääräisesti     käyttö sinänsä on vähäistä. Kuitenkin myös nii-
22852: käyttöön, saattaisi tämä johtaa siihen, että kes-    den väärinkäyttöä pystytään parhaiten ehkäise-
22853: keisimpien reseptittömien lääkkeiden hinnat voi-     mään apteekkien hoitaessa lääkemyynnin. Lääk-
22854: sivat alentua jonkin verran. Mutta kun samalla       keiden varsinaisen väärinkäytön sijasta merkittä-
22855: otetaan huomioon, että tämäjohtaisi muun muas-       vämpi ongelma voi olla lääkkeiden virheellinen
22856: sa apteekkiverkon harvenemiseen ja sitä kautta       käyttö ja siitä aiheutuvat terveydelliset haitat.
22857: reseptilääkkeiden saatavuuden vaikeutumiseen,        Tätä voidaan parhaiten ehkäistä silloin, kun lääk-
22858: ei tällaista kehitystä voi pitää tavoiteltavana.     keitä myyväHä henkilökunnalla on tarvittava am-
22859:    Kysymyksessä todetaan vielä, että apteekkeja      mattitaito opastaa lääkkeiden oikeaan käyttöön.
22860: on paljon vähemmän kuin muita kauppoja ja
22861: 
22862: 
22863: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
22864: 
22865:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
22866: 
22867: 
22868: 
22869: 
22870:                                                                                                      3
22871: KK 535/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                    Ministerns svar
22872: 
22873: 
22874: 
22875: 
22876: Tili riksdagens talman
22877: 
22878: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          När kunden köper läkemedel på apoteket, be-
22879: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        tjänas han alltid av personai som avlagt högsko-
22880: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       leexamen och som är skyldig att se tili att kunden
22881: ti Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga        vet hur läkemedlet används. En person som av-
22882: spörsmål SS 53511999 rd:                               lagt farmaceutexamen har bl.a. professionell be-
22883:                                                        redskap att vid behov dirigera en kund som kom-
22884:        A'mnar regeringen begränsa det finländ-         mit för att köpa receptfria läkemedel tili läkare.
22885:        ska apoteksväsendets monopol och, för           Apotekens farmaceutiska personai har en profes-
22886:        att öka konkurrensen och sänka priser-          sionell inställning tili försäljningen av läkeme-
22887:        na på läkemedel, tillåta att läkemedel          del och de omfattas av lagstiftningen om yrkes-
22888:        som inte är receptbelagda säljs i affärer       utbildade personer inom hälso- och sjukvården.
22889:        och kiosker?                                    Apoteken verkar också enligt principen om full
22890:                                                        service, vilket innebär att apoteken tillhandahål-
22891: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ler ett heltäckande urval av alla läkemedelsprepa-
22892: föra följande:                                         rat som finns i Finland.
22893: Det skriftliga spörsmålet behandlar försäljning-          Om försäljningen av receptfria läkemedel
22894: en av läkemedel och, särskilt när det gäller re-       skulle överföras tili dagligvaruaffårer och kios-
22895: ceptfria läkemedel, försäljningsstället. Enligt        ker skulle situationen förändras totalt. Läkeme-
22896: motiveringen tili spörsmålet är det orimligt att       delsrådgivningen, som anses vara nödvändig,
22897: kunden alltid måste köpa läkemedel på apotek,          skulle förvinna när det gäller dessa läkemedel.
22898: oberoende av hur vanliga och vardagliga läke-          Affårerna och kioskerna skulle knappast vara in-
22899: medlen är. Därför anser spörsmålsställarna att         tresserade av att saluföra alla receptfria läkeme-
22900: man borde tillåta försäljning av läkemedel i van-      del som finns på marknaden, utan de skulle san-
22901: liga affårer, varuhus och kiosker. Vidare anser de     nolikt koncentrera sig på de läkemedel som har
22902: att detta skulle avspegla sig i läkemedelspriser-      den bästa åtgången. Om försäljningen av recept-
22903: na, som är orimligt höga i Finland. De höga pri-       fria läkemedel överförs tili dagligvaruaffårer och
22904: serna leder tili att många köper läkemedel utom-       kiosker, är det också sannolikt att försäljarna i
22905: lands.                                                 enlighet med konkurrensprincipen skulle efter-
22906:     Med anledning av de åsikter som framförs i         sträva en kvantitativ maxirner·ing av försäljning-
22907: spörsmålet kan konstateras att målet för den fin-      en. En sådan situation är på intet sätt hälsopoli-
22908: ländska läkemedelsförsörjningen är att säkerstäl-      tiskt motiverad.
22909: la att befolkningen har tillgång tili effektiva och       En överföring av de mest sålda recpetfria läke-
22910: säkra läkemedel tili ett rimligt pris. Utgångs-        medlen skulle också leda tili att apotekens lön-
22911: punkten för organiseringen av minutdistributio-        samhet försämras och därigenom tili att nätet av
22912: nen av läkemedel har varit hälso- ch sjukvårspo-       apotek blir glesare. Då skulle man bli tvungen att
22913: litisk, och inte att distributionen skall fungera på   köpa receptbelagda läkemedel och receptfria lä-
22914: marknadens och konkurrensens villkor.                  kemedel med mindre åtgång från fårre apotek
22915: 
22916: 
22917: 
22918: 4
22919: Ministems svar                                              KK 535/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
22920: 
22921: 
22922: som skulle ligga längre ifrån varandra än för när-       Apoteksnätet i Finland är emellertid det tätaste i
22923: varande.                                                 Norden och det omfattar ca 800 försäljningsstäl-
22924:    Beträffande läkemedelsprisema konstateras             len. Det finns t.ex. fler apotek än R-kiosker.
22925: att de är orimligt höga i Finland. Vid en euro-             I spörsmålet konstateras dessutom att missbru-
22926: peiskjämförelse visar det sig att prisnivån i Fin-       ket av läkemedel inte är en tillräcklig grund för
22927: land när det gäller partiprisema är lägre än me-         att apoteksväsendet fortsättningsvis skall ha mo-
22928: delnivån. Däremot är läkemedelsprisema när det           nopol på försäljningen av läkemedel. Samtidigt
22929: gäller minutprisema något över den europeiska            konstateras att receptbelagda läkemedel också i
22930: medelnivån. Detta beror i första hand på syste-          fortsättningen skall hanteras av professionella.
22931: met med apoteksavgift, vars syfte är att säkerstäl-      Tili denna del kan man konstatera att missbruket
22932: la att det finns ett täckande distributionsnät ock-      av receptfria läkemedel i sig är obetydligt. Men
22933: så i glest bebyggda områden. Om alla konkur-             också ett missbruk av dessa läkemedel kan bäst
22934: rensmöjligheter utnyttjades fullt ut, kan det möj-       förebyggas genom att apoteken sköter läkeme-
22935: ligen leda till att prisema på de viktigaste recept-     delsförsäljningen. Ett större problem än det fak-
22936: fria läkemedlen sjunker något. Men om man sam-           tiska missbruket av läkemedel kan vara felaktig
22937: tidigt beaktar att detta bl.a. leder till att nätet av   användning av läkemedel och de skador det med-
22938: apotek blir glesare och att det samtidigt blir svå-      för för hälsan. Felanvändning kan säkrast förhin-
22939: rare att få tillgång till receptbelagda läkemedel,       dras genom att denpersonai som säljer läkeme-
22940: kan en sådan utveckling inte anses vara eftersträ-       del har den utbildning som behövs för att ge in-
22941: vansvärd.                                                struktioner om hur läkemedlen används på rätt
22942:    I spörsmålet konstateras vidare att det finns         sätt.
22943: mycket fårre apotek än andra affårer och kiosker.
22944: 
22945: 
22946: 
22947: Helsingfors den 27 oktober 1999
22948: 
22949:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
22950: 
22951: 
22952: 
22953: 
22954:                                                                                                          5
22955:                                                           KK 536/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
22956: 
22957: 
22958: 
22959: 
22960:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 536/1999 vp
22961: 
22962:                                              Vanhusten palveluasuminen ja kotipalvelu
22963: 
22964: 
22965: 
22966: 
22967: Eduskunnan puhemiehelle
22968: 
22969: Yhteiskunnan ikärakenteen vuoksi vanhusten            ten asuminen kotona kaipaa kuitenkin resursse-
22970: palveluasumiseen ja kodinhoitoon kohdistuu            ja, sillä kodinhoitoa on kehitettävä ja hoitohenki-
22971: kasvavia vaatimuksia. Vanhuksista huolehtimi-         löiden määrää lisättävä. Kotona asuvilla vanhuk-
22972: nen kuuluu yhteiskunnan keskeisimpiin tehtä-          silla ja palvelutaloissa asuvilla vanhuksilla pitää
22973: viin. Tästä syystä vanhusten asemaan liittyviin       olla yhtäläinen turva ympäri vuorokauden ja
22974: ongelmiin on kiinnitettävä aikaisempaa enem-          mahdollisuus saada palveluja silloin, kun he nii-
22975: män huomiota ja käytettävä ongelmien hoitami-         tä tarvitsevat.
22976: seen riittävästi varoja, jotta edes perustarpeisiin
22977: kyettäisiin vastaamaan.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22978:    Vanhusten palveluasuntoja ei kaikilla paikka-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22979: kunnilla ole riittävästi, ja palveluasuntoa tarvit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22980: seva vanhus voi joutua muuttamaan kauas pitkä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22981: aikaisilta kotisijoiltaan. Lisäksi monilla paikka-
22982: kunnilla vanhusten palveluasuntojen kunto on                Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
22983: korkeintaan tyydyttävä. Vanhojen palveluasun-               uusien vanhusten palveluasuntojen
22984: tojen kunnostamiseen ja uusien rakentamiseen                määrän lisäämiseksi ja vanhojen palve-
22985: olisi varattava lisää varoja.                               luasuntojen kunnon parantamiseksi ja
22986:    Monelle vanhukselle mahdollisuus asua lop-
22987: puun asti omassa kodissa on tärkeä asia. Myös               millaisia toimia hallituksella on käytet-
22988: yhteiskunnan kannalta tämä vaihtoehto tulee                 tävissään vanhusten kotona asumisen
22989: muita helpommaksi ja edullisemmaksi. Vanhus-                kehittämiseksi?
22990: 
22991: 
22992: 
22993: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
22994: 
22995:      Matti Kangas /vas
22996:      Mikko Immonen /vas
22997: 
22998: 
22999: 
23000: 
23001: 21   200661
23002:                                                                                                 Versio 2.0
23003: KK 536/1999 vp -Matti Kangas /vas ym.                                                  Ministerin vastaus
23004: 
23005: 
23006: 
23007: 
23008: Eduskunnan puhemiehelle
23009: 
23010: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          mikunta asetti tavoitteeksi, että 90 prosenttia yli
23011: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           75-vuotiaista asuisi tavallisissa asunnoissa ja 3-
23012: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         5 prosenttia asuisi palveluasunnoissa ja 5-7
23013: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-        prosenttiaasuisi vanhainkodeissa tai muissa lai-
23014: kaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           toksissa. Vuonna 1998 asui 88 prosenttia yli 75-
23015: myksen KK 536/1999 vp:                                  vuotiaista kotona, palveluasunnoissa neljä pro-
23016:                                                         senttia ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa kahdek-
23017:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin          san prosenttia. Samassa yhteydessä on kuitenkin
23018:        uusien vanhusten palveluasuntojen               korostettava, että edellä mainitut luvut ovat koko
23019:        määrän lisäämiseksi ja vanhojen palve-          maata koskevia, joten kuntakohtaisia eroja on.
23020:        luasuntojen kunnon parantamiseksi ja            Palvelurakenteen kehitys onkin ensisijaisesti
23021:                                                        kiinni kunnallisesta päätöksenteosta.
23022:        millaisia toimia hallituksella on käytet-           Ikärakenteen vanhentuessa asuminen muodos-
23023:        tävissään vanhusten kotona asumisen             taa keskeisen perustan, jonka varaan avohuollol-
23024:        kehittämiseksi?                                 liset toimenpiteet voidaan suunnitella ja toteut-
23025: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          taa. Tämän vuoksi seuraavaksi nelivuotiskaudek-
23026: ti seuraavaa:                                          si valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ta-
23027:                                                        voite- ja toimintasuunnitelma suosittelee:
23028:  Palveluasumista järjestetään palvelutaloissa, pal-       -yli 80-vuotiaiden luokse tehtäviä kotikäyn-
23029: veluasuntoryhmissä ja yksittäisissä palveluasun-       tejä, joiden yhteydessä arvioidaan mm. toiminta-
23030: noissa. 1990-luvulla on erityisesti Raha-auto-         kykyä ja asumisolosuhteita sekä
23031: maattiyhdistyksen tuella rakennettu runsaasti             - asuntojen kunnostusta ja sosiaaliteknolo-
23032:  uusia palveluasuntoja samalla, kun monia van-         gisten innovaatioiden käyttöönottoa.
23033: hustentaloja ja vanhainkoteja muutettiin palvelu-         Edellisten lisäksi on tarkoitus käynnistää han-
23034: asunnoiksi. Kymmenen vuotta sitten palvelu-            ke, jonka avulla vanhojen talojen hissien määrää
23035: asunnoissa asuvia oli noin 6 000 ja vuonna 1998        voitaisiin lisätä. On kuitenkin korostettava, että
23036: noin 18 800. Tämän johdosta palveluasuntokan-          paikallisessa liikenne-, kauppapaikka-ja muussa
23037: ta on verrattain uusi. Palveluasuminen on ollut        yhdyskuntasuunnittelussa samoin kuin asuntora-
23038: myös 1990-luvulla ainoa laajeneva palvelumuo-          kentamisessa ja peruskorjauksessa otettaisiin
23039: to. Edellisen lisäksi on mainittava, että vuosina      huomioon ikääntyvän väestön tarpeet siten, että
23040:  1990-1997 vanhusten asuntojen korjaustoimin-          kotona asuminen voitaisiin turvata.
23041: taan myönnettiin valtion korjausavustuksia noin           Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään eri-
23042: miljardi markkaa, joilla kunnostettiin noin            tyisesti tukemaan kotona asumista ja siirtämään
23043: 80 000 asuntoa.                                        mahdollista muuttotarvetta tuonnemmaksi, kun
23044:    Poikkileikkaustilanne vuoden 1998 lopulla           nykykäsityksen mukaan suurin osa ikäihmistä ei
23045: oli, että vanhusten palveluasumisen piirissä oli       tule tarvitsemaan palveluasumista tai laitoshoi-
23046: noin 9 000 vanhusta. Vuonna 1996 mietintönsä           toa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että
23047: jättänyt vanhuspoliittinen tavoite- ja strategiatoi-
23048: 
23049: 
23050: 2
23051: Ministerin vastaus                                     KK 536/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
23052: 
23053: 
23054: palveluasuminen ikäihmisten asumisvaihtoehto-       tamisratkaisuihin. Sen vuoksi olisikin ensiarvoi-
23055: na on merkittävä.                                   sen tärkeää, että ennen rakentamispäätöksiin ryh-
23056:    Yksittäisen kunnan kohdalla palveluasuntojen     tymistä arvioitaisiin laajasti myös muut tuetuo
23057: tai palvelukeskuksen rakentamispäätös on mer-       asumisen kehittämisvaihtoehdot. Tarkoituksen-
23058: kittävä ja kauaskantoinen, koska seuraavien vuo-    mukaista ei ole, että palveluasumisesta kehkey-
23059: sikymmenien vanhustenhuollon suunnittelu ja         tyy huomaamatta uusi laitosasumisen muoto.
23060: toteuttaminen on sidoksissa toteutettuihin raken-
23061: 
23062: 
23063: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
23064: 
23065:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23066: 
23067: 
23068: 
23069: 
23070:                                                                                                    3
23071: KK 536/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                   Ministerns svar
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 
23076: Tili riksdagens talman
23077: 
23078: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      att 90 % av dem som är äldre än 7 5 bor i vanliga
23079: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      bostäder medan 3-5 % bor i servicebostäder och
23080: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-      5-7 % på ålderdomshem eller på andra an-
23081: ti Kangas /vänst m. fl. undertecknade skriftliga      stalter. År 1998 bodde 88 % av dem som har fyllt
23082: spörsmål SS 536/1999 rd:                              75 år hemma, 4 % i servicebostäder och 8 % var
23083:                                                      i långtidsvård. 1 detta sammanhang bör dock
23084:        Å'mnar regeringen vidta åtgärder för att      poängteras att ovan nämnda siffror gäller hela
23085:        öka antalet nya servicebostäder för åld-      landet, vilket innebär att siffrorna inte anger
23086:        ringar ochförbättra standarden i gamla        skillnader mellan kommunerna. Utvecklandet av
23087:        servicebostäder och                           servicestrukturen beror i första hand på de beslut
23088:                                                      som kommunen fattar.
23089:        vilka åtgärder kan regeringen vidta för           Då befolkningens medelålder stiger utgör bo-
23090:        att förbättra åldringars möjligheter att      endet en central grund för planering och vidta-
23091:        bo hemma?                                     gande av åtgärder inom den öppna vården. Av
23092: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      den anledningen kommer man i den mål- och
23093: föra följande:                                       verksamhetsplan för social- och hälsovården som
23094:                                                      gäller nästa fyraårsperiod att rekommendera föl-
23095: Serviceboende ordnas i servicehus, servicebo-        jande:
23096: stadsgrupper och enskilda servicebostäder. Un-           1) hos personer som fyllt 80 år görs hembesök
23097: der 1990-talet har det särskilt med Penningauto-     och i samband med dessa bedöms bl.a. åldringar-
23098: matföreningens stöd byggts ett stort antal nya       nas funktionsförmåga och boendeförhållande
23099: servicebostäder samtidigt som många bostads-         samt
23100: hus för äldre och ålderdomshem ändrats till ser-         2) bostäderna repareras och socialtekniska
23101: vicebostäder. För tio år sedan fanns det ca 6 000    innovationer tas i bruk.
23102: boende i servicebostäder och 1998 ca 18 800. På          Förutom detta är avsikten att starta ett projekt
23103: grund härav är servicebostadsbeståndet relativt      inom vilket flera hissar installeras i gamla hus.
23104: nytt. Serviceboendet har också under 1990-talet      Det bör dock konstateras att man i den lokala pla-
23105: varit den enda serviceform som ökat. Dessutom        neringen av trafiken och affårers placering samt i
23106: kan konstateras att det under 1990-1997 bevil-       den övriga samhällsplaneringen liksom även vid
23107: jades ca en miljard mark i statliga reparationsun-   bostadsbyggande och grundliga renoveringar bör
23108: derstöd för reparation av bostäder för äldre och     beakta äldre personers behov så att deras möjlig-
23109: med denna summa reparerades ca 80 000 bostä-         het att bo hemma tryggas.
23110: der.                                                     Med hjälp av ovan nämnda åtgärder strävar
23111:    Den genomsnittliga situationen i slutet av        man särskilt efter att stöda boende hemma och
23112: 1998 var att ca 9 000 personer omfattades av sys-    senarelägga ett eventuellt flyttningsbehov då
23113: temet med serviceboende för åldringar. Kommis-       största delen av åldringarna enligt dagens upp-
23114: sionen för äldrepolitiska mål och strategier, som    fattning inte kommer att behöva serviceboende
23115: avgav sitt betänkande 1996, uppställde som mål       eller anstaltsvård. Man kan dock inte bortse från
23116: 
23117: 
23118: 4
23119: Ministerns svar                                        KK 536/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
23120: 
23121: 
23122: det faktum att serviceboende är ett viktigt boen-   byggnadsbeslut som har fattats. Därför vore det
23123: dealternativ för äldre.                             också särskilt viktigt att man innan byggnadsbe-
23124:    För den enskilda kommunen är beslutet att        slutet fattas ingående överväger även andra alter-
23125: bygga servicebostäder eller en servicecentral       nativa sätt att utveckla stödboendet för äldre. Det
23126: viktigt och har långtgående verkningar eftersom     är inte ändamålsenligt att serviceboendet obe-
23127: planeringen och genomförandet av åldringsvår-       märkt utvecklas tili en ny forrn av anstaltsboen-
23128: den under kommande decennier baserar sig på de      de.
23129: 
23130: 
23131: Helsingfors den 26 oktober 1999
23132: 
23133:     Omsorgsminister Eva Biaudet
23134: 
23135: 
23136: 
23137: 
23138:                                                                                                     5
23139:                                                            KK 537/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
23140: 
23141: 
23142: 
23143: 
23144:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 537/1999 vp
23145: 
23146:                                              Vammaisten henkilöiden puhelinnumeropalve-
23147:                                              lun helpottaminen
23148: 
23149: 
23150: 
23151: 
23152: Eduskunnan puhemiehelle
23153: 
23154: Monilla vammaisilla on vaikeuksia tavallisen pu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23155: helinluettelon käyttämisessä. Tähän ongelmaan         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
23156: ovat aiemmin olleet yhtenä ratkaisuna CD-rom-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23157: muotoiset puhelinluettelot Kyseisiä luetteloita ei    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23158: kuitenkaan enää ole saatavilla.
23159:    Yksittäiset puhelinoperaattorit eivät ole olleet         Mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten
23160: halukkaita järjestämään vammaisten tarvitsemia              henkilöiden puhelinpalveluiden paran-
23161: palveluja. EU-direktiivit kuitenkin edellyttävät,           tamiseksi ja
23162: että puhelimet ovat vammaisille soveltuvia. Ny-
23163: kyisessä tilanteessa vammaiselle henkilölle lä-             aikooko hallitus velvoittaa puhelinope-
23164: hes ainoaksi vaihtoehdoksi jää numerotieduste-              raattorit järjestämään sellaista puhelin-
23165: lun ( 118) käyttäminen. Tämän palvelun kautta               luettelo- ja numeropalvelua,joka on tek-
23166: soitetut puhelut ovat kuitenkin erittäin kalliita.          nisesti helppokäyttöinen vammaiselle
23167:                                                             henkilölle eikä maksa kohtuuttomasti?
23168: 
23169: 
23170: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
23171: 
23172:     Ulla Anttila /vihr                                   Pentti Tiusanen /vas
23173:     Kirsi Ojansuu /vihr                                  Marjatta Vehkaoja /sd
23174:     Osmo Soininvaara /vihr                               Outi Ojala /vas
23175:     Merikukka Forsius /vihr                              Raimo Vistbacka /ps
23176:     Irina Krohn /vihr                                    Anni Sinnemäki /vihr
23177:     Tuija Brax /vihr                                     Kaarina Dromberg /kok
23178:     Janina Andersson /vihr
23179: 
23180: 
23181: 
23182: 
23183:                                                                                                Versio 2.0
23184: KK 537/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                Ministerin vastaus
23185: 
23186: 
23187: 
23188: 
23189: Eduskunnan puhemiehelle
23190: 
23191: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       toimenpiteitä taatakseen kiinteiden yleisten !ele-
23192: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         palveluiden, mukaan lukien numeropalveluiden,
23193: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhtäläisen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden
23194: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-       vammaisille ja muille erityisryhmille.
23195: lan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Kilpailu ja kehittyvät tekniikat toimivat jatku-
23196: sen KK 537/1999 vp:                                   vasti myös erityisryhmien telepalveluiden hy-
23197:                                                       väksi. Teleyritykset ovat kehittäneet ja kehittä-
23198:        Mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten           vät erityisesti erityisryhmille tarkoitettuja !ele-
23199:        henkilöiden puhelinpalveluiden paran-          palveluita. Internetin kautta käytettävissä olevat
23200:        tamiseksi ja                                   valtakunnalliset numeropalvelut ovat jo selkeäs-
23201:                                                       ti perinteistä ns. 118-palvelua halvempia. Matka-
23202:        aikooko hallitus velvoittaa puhelinope-        viestinnän uudet tekniikat, muun muassa WAP,
23203:        raattorit järjestämään sellaista puhelin-      tuovat mukanaan uusia numero- ja luettelopalve-
23204:        luettelo- ja numeropalvelua,joka on tek-       luita. Eräänä muista uusista palveluista mainitta-
23205:        nisesti helppokäyttöinen vammaiselle           koon erityisryhmille suunnattu puheohjattava in-
23206:        henkilölle eikä maksa kohtuuttomasti?          ternet-liittymä.
23207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Liikenneministeriön teettämänä valmistui tä-
23208: ti seuraavaa:                                         män vuoden kesällä tutkimus erityisryhmien eli
23209:                                                       suurimpien vamrnaisryhmienja iäkkäiden yli 74-
23210:  Telemarkkinalainsäädännön lähtökohtana on            vuotiaiden telepalveluiden käytöstä, palveluiden
23211:  edistää telemarkkinoiden tehokkuutta eri tavoil-     ja tarvittavien lisälaitteiden saatavuudesta ja
23212:  la, esimerkiksi vapauttamaila telemarkkinoita        kohtuuhintaisuudesta. Tutkimuksen mukaan
23213:  entisestään ja asettamalla raskaampia velvolli-      näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisista noin puolet
23214:  suuksia markkinavoimaitaan huomattaville tele-       katsoo velvoitteiden täyttyvän omalta osaltaan,
23215: yrityksille. Näiden keinojen tarkoituksena on         vajaa kolmannes katsoo, ettei samanarvoisuus
23216: edelleen alentaa telepalveluiden hintoja, nostaa      täysin toteudu ja viidennes ei osaa ottaa kantaa
23217: niiden tasoa sekä parantaa palveluvalikoimaa,         asiaan. Iäkkäiden mielestä velvoitteet täyttyvät.
23218: mitkä seikat koituvat kaikkien käyttäjäryhmien            Tutkimuksen mukaan eriarvoisuutta lisää esi-
23219: eduksi.                                               merkiksi sopivien lisälaitteiden puuttuminen ja
23220:     Erityisesti vammaisille tarkoitettuja palvelui-   pitkät jonotusajat. Lisälaitteiden ja palveluiden
23221: ta on normaalin telemaksun ylittävältä osalta ra-     olemassaolosta ei tiedetä tai lisälaitteita ei myön-
23222: hoitettu Raha-automaattiyhdistyksen toimesta.         netä, niiden rahoitusta ei osata tai arkaillaan ha-
23223: Näitä palveluita ovat olleet muun muassa kuulo-       kea tai ne jätetään korkeiden kustannusten vuok-
23224: vammaisille tarkoitetut tekstipuhelinpalvelut,        si hankkimatta.
23225: joihin tarvittavien laitteiden hankintakustannuk-        Telehallintokeskuksen Ruman Factors -työ-
23226: sista on vastannut kunta tai Kansaneläkelaitos.       ryhmä on paneutunut telelaitteiden standardoin-
23227:     Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaan          nin alueella erityisryhmien tarpeiden esiin tuo-
23228: jäsenvaltion on tarvittaessa toteutettava erityis-    miin kysymyksiin. Liikenneministeriö on käyn-
23229: 
23230: 
23231: 2
23232: Ministerin vastaus                                      KK 537/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
23233: 
23234: 
23235: nistämässä edellä mainitun tutkimuksen jatkoksi       Hallitus katsoo tekemiensä selvitysten perus-
23236: työryhmätyötä, jossa mainittu Telehallintokes-     teella, että erityisryhmien telepalveluita on saata-
23237: kuksen työryhmä saa tehtäväkseen selvittää eri-    villa, mutta niiden käyttömahdollisuuksien pa-
23238: tyisryhmille suunnattujen valtakunnallisen nu-     rantamisessa ja laajentamisessa on kehittämisen
23239: mero- ja luettelopalveluiden kehittämistä edel-    tarvetta. Tätä kehitystyötä tehdään parhaillaan, ja
23240: leen kustannusten kohtuullisuus erityisesti huo-   hallitus seuraa palveluiden kehittymistä ja ryh-
23241: mioon ottaen.                                      tyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
23242: 
23243: 
23244: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
23245: 
23246:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
23247: 
23248: 
23249: 
23250: 
23251:                                                                                                      3
23252: KK 537/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                    Ministems svar
23253: 
23254: 
23255: 
23256: 
23257: Tili riksdagens talman
23258: 
23259: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Enligt Europeiska gemenskapens lagstiftning
23260: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av       skall en medlemsstat vid behov vidta särskilda
23261: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla      åtgärder för att garantera att de fasta allmänna te-
23262: Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftliga         letjänstema, nummerupplysningstjänstema in-
23263: spörsmål SS 537/1999 rd:                              kluderade, likvärdigt och till ett rimligt pris skall
23264:                                                       finnas tillgängliga för funktionshindrade och an-
23265:        Vad ämnar regeringen göra för att för-         dra grupper med särskilda behov.
23266:        bättra telefonitjänsterna för handikap-           Konkurrensen och de tekniker som är under
23267:        pade och                                       utveckling verkar också hela tiden till förmån för
23268:                                                       gruppema med särskilda behov. Teleföretagen
23269:        ämnar regeringen ålägga teleoperatö-           har utvecklat och utvecklar teletjänster som är
23270:        rerna att ordna sådana telefonkatalogs-        avsedda i synnerhet för dessa grupper. De riks-
23271:        och nummerupplysningstjänster som              omfattande nummerupplysningstjänster som
23272:        tekniskt sett är enkla att använda för         finns tillgängliga genom Internet är redan tydligt
23273:        handikappade och som inte är orimligt          förmånligare än den traditionella s.k. 118-tjäns-
23274:        dyra?                                          ten. De nya teknikema inom mobil telekommuni-
23275: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       kation, bl.a. WAP, för med sig nya nummerupp-
23276: föra följande:                                        lysnings- och katalogtjänster. Som en av de an-
23277:                                                       dra nya tjänstema kan närnnas den talstyrda In-
23278: Utgångspunkten i telemarknadslagstiftningen är        temetanslutningen, som riktar sig till grupper
23279: att telemarknadens effektivitet skall främjas på      med särskilda behov.
23280: olika sätt, t.ex. genom att telemarknaden frigörs        På sommaren innevarande år blev en under-
23281: ytterligare och genom att teleföretag med bety-       sökning klar som trafikministeriet låtit utföra om
23282: dande marknadsinflytande åläggs större skyldig-       grupper med särskilda behov, dvs. de största han-
23283: heter. Avsikten med dessa metoder är att ytterli-     dikappgruppema och äldre personer över 74 år,
23284: gare sänka priset på teletjänster, att höja deras     deras användning av teletjänster, tillgången på
23285: nivå och att förbättra serviceutbudet, vilket gyn-   tjänster och nödvändig tilläggsutrustning och
23286: nar alla användargrupper.                            rimlighet i fråga om prisnivån. Enligt undersök-
23287:    När det gäller tjänster som är avsedda särskilt   ningen anser ungefår hälften av de syn- och hör-
23288: för funktionshindrade har den andel som översti-     selskadade samt funktionshindrade att skyldighe-
23289: ger den normala teleavgiften finansierats genom      tema uppfylls för deras egen del, en knapp tred-
23290: Penningautomatföreningens försorg. Sådana            jedel anser att jämställdheten inte förverkligas
23291: tjänster är bl.a. texttelefontjänstema för hörsel-   fullt ut och en femtedel kan inte ta ställning till
23292: skadade. Kommunema eller Folkpensionsanstal-         saken. De äldre personemas uppfattning är att
23293: ten har stått för de kostnader som medförs av an-    skyldighetema uppfylls.
23294: skaffningen av den utrustning som behövs för             Enligt undersökningen ökas den bristande
23295: dessa tjänster.                                      jämställdheten av att det saknas lämplig tilläggs-
23296:                                                      utrustning och att väntetidema är långa. Man
23297: 
23298: 
23299: 4
23300: Ministems svar                                               KK 537/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
23301: 
23302: 
23303: känner inte till att det finns tilläggsutrustning och   gift att reda ut hur de riksomfattande nummer-
23304: tjänster, eller så beviljas inte tilläggsutrustning,    upplysnings- och katalogtjänsterna som riktar sig
23305: man vet inte hur man skall ansöka om eller man          till grupper med särskilda behov skall utvecklas
23306: drar sig för att ansöka om finansiering eller man       ytterligare, i synnerhet skall kostnadernas rimlig-
23307: skaffar inte utrustningen och tjänsterna eftersom       het tas i beaktande.
23308: de medför stora kostnader.                                  På basis av de utredningar som regeringen har
23309:    Teleförvaltningscentralens arbetsgrupp Hu-           gjort anser den att det finns ett utbud av teletjäns-
23310: man Factors har när det gäller standardiseringen        ter för grupper med särskilda behov, men att det
23311: av teleutrustning satt sig in i de frågor som väckts    finns behov av utveckling när det gäller att för-
23312: av kraven från grupperna med särskilda behov.           bättra och utvidga tjänsternas användningsmöj-
23313: Trafikministeriet håller på att inleda ett arbets-      ligheter. Detta utvecklingsarbete pågår som bäst
23314: gruppsarbete, som är en fortsättning på den             och regeringen följer hur tjänsterna utvecklas och
23315: nämnda undersökningen, i vilket den nämnda Te-          vidtar vid behov åtgärder.
23316: leförvaltningscentralens arbetsgrupp får till upp-
23317: 
23318: 
23319: 
23320: Helsingfors den 28 oktober 1999
23321: 
23322:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
23323: 
23324: 
23325: 
23326: 
23327:                                                                                                            5
23328:                                                              KK 538/1999 vp - Juha Karpio /kok
23329: 
23330: 
23331: 
23332: 
23333:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 538/1999 vp
23334: 
23335:                                            Erityisopettajien eläkeiän karttuminen
23336: 
23337: 
23338: 
23339: 
23340: Eduskunnan puhemiehelle
23341: 
23342: Hallitus puuttui opettajien eläkejärjestelmän yh-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23343: denmukaistamiseen lainmuutoksella, joka tuli        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23344: voimaan l.l.l999 (663/l998). Sen mukaan mm.         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23345: sairaalakoulujen opettajien työvuodet kartutta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23346: vaa eläkeikää. Sitä vastoin kehitysvammalaitok-
23347: sissa toimivat erityisopettajat on jätetty tämän          Aikooko hallitus yhdenmukaistaa kehi-
23348: lain ulkopuolelle, vaikka työ on täysin vastaavaa         tysvammalaitoksissa toimivien erityis-
23349: esimerkiksi sairaalakoulujen opettajien työnku-           opettajien aseman muiden opettajien
23350: van kanssa.                                               eläkejärjestelmän kanssa eläkevuosiksi
23351:                                                           kelpuutettavien työvuosien suhteen?
23352: 
23353: 
23354: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
23355: 
23356:     Juha Karpio /kok
23357: 
23358: 
23359: 
23360: 
23361:                                                                                              Versio 2.0
23362: KK 538/1999 vp- Juha Karpio /kok                                                      Ministerin vastaus
23363: 
23364: 
23365: 
23366: 
23367: Eduskunnan puhemiehelle
23368: 
23369: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukainen
23370: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          eläke siltä osin kuin se perustuu samaan palvelu-
23371: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saikaan. Säädöksen tarkoituksena on ollut eläke-
23372: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         turvan tason säilyttäminen eläkejärjestelmästä
23373: pion /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         toiseen siirtymisestä huolimatta.
23374: KK 538/1999 vp:                                           Mikäli henkilö siirtyy eläkejärjestelmästä toi-
23375:                                                        seen, voi eläketurva tietyissä tilanteissa heiketä.
23376:        Aikooko hallitus yhdenmukaistaa kehi-          Kun valtion ja kuntien eläketurva muutettiin vuo-
23377:        tysvammalaitoksissa toimivien erityis-          sien 1993 ja 1995 alusta voimaan tulleilla muu-
23378:        opettajien aseman muiden opettajien            toksilla samantasoisiksi kuin yksityisen alan elä-
23379:        eläkejärjestelmän kanssa eläkevuosiksi         keturva, säilyi muutosten voimaan tullessa jatku-
23380:        kelpuutettavien työvuosien suhteen?             vassa palveluksessa olleilla eli niin sanotuilla
23381:                                                       vanhoilla työntekijöillä tätä parempi eläketurva
23382: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           joko osaksi tai kokonaan. Tätä oikeutta ei kuiten-
23383: seuraavaa:                                            kaan ole, mikäli henkilö siirtyy toiseen eläkejär-
23384: Kysymyksessä viitataan vuoden 1999 alusta voi-        jestelmään.
23385: maan tulleeseen lakiin eräistä opetusalan eläke-          Kehitysvammaisten lasten opettajat kuuluvat
23386: järjestelyistä (662/1998) sekä siihen, että sairaa-   pääosin kunnallisen eläketurvan piiriin. Säädet-
23387: lakoulujen opettajien kunnallisella sektorilla pal-   täessä lakia eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä
23388: veltu aika luetaan eläkeaikana hyväksi valtion        ( 662/ 1998) oli periaatteena se, ettei kenenkään
23389: eläketurvan piiriin kuuluvassa palveluksessa.         eläketurva heikkenisi. Tämän johdosta otettiin
23390:     Sairaaloiden yhteydessä toimineet kansakou-       mainitun lain 1 §:n 2 momenttiin säännös, ettei
23391: lut ovat 1 päivänä elokuuta 1985 siirtyneet sijain-   laki koske sellaisia henkilöitä, joilla ei ole oi-
23392: tikunnan peruskoulujärjestelmään, ja tällöin          keutta valtion eläketurvaan. Ilman tätä säännöstä
23393: opettajat siirtyivät valtion eläkejärjestelmään.      kunnallisen eläketurvan piirissä olleet kehitys-
23394: Sitä ennen koulut yleensä kuuluivat kunnallisen       vammaisten lasten opettajat olisivat siirtyneet
23395: eläkejärjestelmän      purun.       Peruskoululain    valtion eläketurvan piiriin, jolloin heidän eläke-
23396: 102 §:n 4 momentin mukaan yksityisen kansa-           turvansa olisi heikentynyt. Siten kyseisten opet-
23397: koulun tai harjaantumiskoulun palveluksessa           tajien tilanne ei ole verrattavissa sairaalakoulu-
23398: ollut opettaja, joka on ollut oikeutettu kunnallis-   jen opettajien tilanteeseen. Kehitysvammalaitok-
23399: ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain          sissa toimivien erityisopettajien työvuodet kel-
23400: (202/ 1964) mukaiseen eläkkeeseen, sai tietyin        puutetaan eläkevuosiksi samoin perustein kuin
23401: edellytyksin lukea välittömästi siirtoa edeltä-       muidenkin opetusalalla työskentelevien työvuo-
23402: neen ajan valtion eläkejärjestelmän eläkkeeseen       det, ja siksi yhdenmukaistamisen tarvetta ei hal-
23403: oikeuttavaksi ajaksi. Tällöin valtion varoista suo-   lituksen käsityksen mukaan ole.
23404: ritettavasta eläkkeestä vähennetään kunnallisten
23405: 
23406: 
23407: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
23408: 
23409:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
23410: 2
23411: Ministems svar                                                KK 538/1999 vp- Juha Karpio /kok
23412: 
23413: 
23414: 
23415: 
23416: Tili riksdagens talman
23417: 
23418: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     kommunala tjänsteinnehavare och arbetstagare
23419: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      till den del den grundar sig på samma anställ-
23420: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juha     ningstid. Avsikten med bestämmelsen är att bibe-
23421: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål       hålla nivån på pensionsskyddet oberoende av att
23422: SS 538/1999 rd:                                      läraren överförs från ett pensionssystem till ett
23423:                                                      annat.
23424:       imnar regeringen förenhetliga pen-                 Ifall en person övergår från ett pensionssys-
23425:       sionssystemen för lärare som arbetar i         tem till ett annat kan pensionsskyddet i vissa si-
23426:       institutioner för utvecklingshämmade           tuationer försämras. När statens och kommuner-
23427:       och andra lärare i fråga om arbetsår           nas pensionsskydd reformerades genom ändring-
23428:       som berättigar tili pension?                   ar som trädde i kraft i början av 1993 och 1995 så
23429:                                                      att nivån blev densamma som inom den privata
23430: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sektorn, behöll personer som innehade fortlöpan-
23431: föra följande:                                       de anställning när ändringarna trädde i kraft, dvs.
23432: 1 frågan hänvisas till lagen om vissa pensionsar-    gamla arbetstagare, sitt tidigare pensionsskydd
23433: rangemang          inom      undervisningssektorn    antingen delvis eller helt, om det var bättre. Den-
23434: ( 662/1998) som trädde i kraft i början av 1999      na rätt finns dock inte om en person övergår till
23435: samt till att den tid som lärare i sjukhusskolor     ett annat pensionssystem.
23436: tj änstgj ort inom den kommunala sektorn räknas          De flesta lärare för utvecklingshämmade barn
23437: till godo som pensionstid i tjänstgöring som om-     omfattas av det kommunala pensionsskyddet.
23438: fattas av statens pensionsskydd.                     När lagen om vissa pensionsalTangemang inom
23439:     De folkskolor som funnits i samband med          undervisningssektorn (662/1998) stiftades var
23440: sjukhus överfördes den 1 augusti 1985 till för-      principen den att ingen skulle få ett försämrat
23441: läggningskommunens grundskolsystem och i             pensionsskydd. Därför i:J.togs i den nämnda la-
23442: samband med detta började lärama omfattas av         gens 1 § 2 mom. en bestämmelse om att lagen
23443: statens pensionssystem. Före det hörde skolorna      inte gäller sådana personer som inte har rätt till
23444: oftast till det kommunala pensionssystemet. En-      statligt pensionsskydd. Utan denna bestämmelse
23445: ligt 102 § 4 mom. grundskole1agen har en lärare      skulle de lärare för utvecklingshämmade barn
23446: som varit anställd vid privat folkskola eller trä-   som omfattats av det kommuna1a pensionsskyd-
23447: ningsskola och varit berättigad till pension i en-   det ha överförts till statens pensionsskydd och
23448: lighet med lagen om pension för kommunala            därmed hade deras pensionsskydd försämrats.
23449: tjänsteinnehavare och arbetstagare (20211964)        Alltså kan dessa lärares situation inte jämföras
23450: med vissa villkor fått räkna den tid i nämnda an-    med situationen för de lärare som arbetar i sjuk-
23451: ställningsförhållande som omedelbart föregått        husskolor. Arbetsåren för de speciallärare som
23452: förflyttningen såsom tid som berättigar till pen-    arbetar på institutioner för utvecklingshämmade
23453: sion av statens pensionssystem. 1 sådana fall av-    godkänns som pensionsår enligt samma grunder
23454: dras från den pension som betalas av statens         som arbetsåren för andra som arbetar inom un-
23455: medel pensionen enligt lagen om pension för          dervisningssektorn och därför finns enligt reger-
23456: 
23457: 
23458:                                                                                                       3
23459: KK 538/1999 vp- Juha Karpio /kok                  Ministems svar
23460: 
23461: 
23462: ingens uppfattning ingen orsak att förenhetliga
23463: pensionssystemen.
23464: 
23465: 
23466: Helsingfors den 26 oktober 1999
23467: 
23468:     Minister Suvi-Anne Siimes
23469: 
23470: 
23471: 
23472: 
23473: 4
23474:                                                                KK 539/1999 vp - Klaus Bremer /r
23475: 
23476: 
23477: 
23478: 
23479:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 539/1999 vp
23480: 
23481:                                             Autoverolailla toteutetun EU :n perustamissopi-
23482:                                             muksen vastainen syrjintä ja tavaroiden va-
23483:                                             paan liikkuvuuden periaatteen rikkominen
23484: 
23485: 
23486: 
23487: 
23488: Eduskunnan puhemiehelle
23489: 
23490: Autoverolaissa säädetään:                            ajoneuvon valmistajan ollessa verovelvollinen
23491:    "6 §: Autoveroa suoritetaan auton verotusar-      ajoneuvon valmistuskustannusten perusteella
23492: von määrä vähennettynä 4 600 markalla. Veron         määritettävä ajoneuvon hinta valmistuspaikalla.
23493: määrä on kuitenkin aina vähintään 50 prosenttia      Verotusarvoon ei kuitenkaan lueta ajoneuvon ta-
23494: auton verotusarvosta. Ulkomailla käyttöön ote-       vanomaisen myyntikunnostuksen arvoa eikä tä-
23495: tun, muun kuin 10 §:ssä tarkoitetun auton vero on    män yhteydessä ajoneuvoon lisättyjen enintään
23496: aina vähintään vastaavan uuden auton vero.           500 markan arvoisten varusteiden arvoa. Ajoneu-
23497: Autosta, jonka valmistusvuoden päättymisestä         von rekisteröintimaksua ja maksua rekisterikil-
23498: on autoveroilmoituksen tekemisen ajankohtana         vistä ei lueta verotusarvoon."
23499: kulunut 25 vuotta tai enemmän, suoritetaan ve-           Edellä olevasta ilmenee, että yhteisöstä Suo-
23500: roa 30 prosenttia auton verotusarvosta."             meen tuodun uuden ajoneuvon autoveron perus-
23501:    "11 §: Maahan tuodun ajoneuvon verotusar-         te on ensisijaisesti ajoneuvosta tosiasiallisesti
23502: von perustana on ajoneuvon hankinta-arvo vero-       maksettu kauppahinta (tullikoodeksin 29 artik-
23503: velvolliselle vähennettynä 16 §:ssä mainitulla       lan 1 kohta) rahteineen. Autoverolain mukaan
23504: määrällä. Maahan tuodun ajoneuvon hankinta-          verotusarvosta saadaan vähentää enintään
23505: arvo on:                                             4 900 markkaa (16 §:n 1 mom./400 mk ja 16 §:n
23506:     1) Euroopan yhteisön tullikoodeksin (Euroo-      2 mom./4 500 mk). Autovero saadaan vähentä-
23507: pan yhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o            mällä auton verotusarvosta 4 600 markkaa. Eli
23508: 2913/92) mukaan muuna kuin yhteisötavarana           siis: hankintahinta- enintään 4 900 mk= verotus-
23509: maahan tuodun ajoneuvon tullikoodeksissa ja          arvo, ja auton verotusarvo - 4 600 mk= autovero.
23510: Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksessa                1) Suomeen tuodaan vuosittain noin
23511: (ETY) N:o 2454/93 tullikoodeksin soveltamises-       100 000-130 000 uutta ajoneuvoa, joista vähin-
23512: ta tarkoitettu tullausarvo; sekä                     täänkin 90% tulee jäsenvaltioista. Tuonti tapah-
23513:    2) yhteisötavarana tuodun ajoneuvon arvo,         tuu lähes sataprosenttisesti 21-23 auton merkki-
23514: joka on määritelty noudattaen soveltuvin osin,       maahantuojana toimivan yrityksen kautta (ns.
23515: mitä 1 kohdassa säädetään. Verotusarvoon tulee       tukkuliike). Maahantuojat hankkivat ajoneuvot
23516: sisältyä ajoneuvosta verovelvolliselle välittö-      valmistajalta suoraan toisesta jäsenvaltiosta.
23517: mästi tai välillisesti ennen verotusta aiheutuneet   Maahantuojana toimivat yritykset myyvät ajo-
23518: kaikki kustannukset toimitettuna Suomeen tai ve-     neuvoja niihin sopimussuhteessa oleville jälleen-
23519: rovelvollisen ensimmäiseen varastoon Suomessa        myyjille (vähittäisliike), jotka edelleen myyvät
23520: sekä tulli, jos sitä on ajoneuvosta suoritettava.    ajoneuvot loppukäyttäjille (kuluttaja). Uutena
23521: Maassa valmistetun ajoneuvon verotusarvo on          Suomessa myytävien autojen vähittäishinnassa
23522: 
23523:                                                                                              Versio 2.0
23524: KK 539/1999 vp- Klaus Bremer /r
23525: 
23526: 
23527:  on autoveron osuus keskimäärin 28 %. Näin ol-        tajan tuodessa vastaavan auton toisesta jäsenval-
23528:  len Suomen markkinoilla kuluttajalle 192 000         tiosta:
23529: markkaa maksavan auton hinnasta autoveron
23530:  osuus on 54 000 markkaa.                                                  Renault
23531:     2) Kun kuluttaja ostaa itse ja tuo Suomeen uu-                        Megane 1.6     Audi A41.8
23532:  den vastaavan ajoneuvon toisesta jäsenvaltiosta,
23533: hän ostaa ajoneuvon hinnalla, joka ei sisällä ar-      Ostohinta           69 500 mk     105 400 mk
23534: vonlisäveroa. Se kannetaan määrämaaperiaat-            Autovero            60 000 mk      95 900 mk
23535:  teen mukaisesti Suomessa, jossa ajoneuvoa käy-        Autoveron
23536: tetään. Näin kuluttaja maksaa uudesta ajoneuvos-       arvonlisävero       13 200 mk      21 100 mk
23537: ta ns. tax-free-hinnan, joka pitää sisällään myyn-     Ostohinnan
23538: timaassa mahdollisesti perittävän kulutusveron         arvonlisävero      15 300 mk       23 100 mk
23539:  lukuun ottamatta arvonlisäveroa.                      Kokonaishinta     158 000 mk      245 500 mk
23540:     Kuluttajan tuoman uuden ajoneuvon koko-
23541: naishinta muodostuu seuraavan kaavan mukai-
23542: sesti:                                                 Tästä havaitaan ensinnäkin, että kuluttajan maa-
23543:     +Ostohinta                                         han tuoman ajoneuvon kokonaishinnassa on
23544:     + Autovero (ostohinta - enintään 4 900 mk =        autoveron osuus keskimäärin noin 40 %.
23545: auton verotusarvo - 4 600 mk)                             Toiseksi havaitaan, että vastaava uusi auto
23546:     + Autoverolle maksettava arvonlisävero/auto-       maksaa Suomessa ostettuna kuluttajalle, jos ky-
23547: verosta 22%                                            seessä on Renault Megane 1.6, 130 000 mark-
23548:     + Ostohinnan arvonlisävero /ostohinnasta           kaa, kun se toisesta jäsenvaltiosta tuotuna mak-
23549: 22%                                                    saa vähintään 158 000 markkaa, ja kun kyseessä
23550:     = kokonaishinta.                                   on Audi A4 1.8, on sen kuluttajahinta Suomessa
23551:     3) Kun kuluttajalle myydään Suomen markki-         192 400 markkaa ja toisesta jäsenvaltiosta tuotu-
23552: noilla ajoneuvo ilman, että hintaan sisältyy kulu-    na vähintään 245 500 markkaa.
23553: tusvero ja arvonlisävero tapauksissa, joissa ku-          Tästä havaitaan, että autoverolain verotusar-
23554: luttaja vie ajoneuvon muuttoautona joko toiseen       von tullikoodeksiin perustuva laskentamalli on
23555: jäsenvaltioon tai kolmansiin maihin, saadaan ns.      kaikessa tapauksessa syrjivä, koska se riidatto-
23556: tax-free-hinta, joka on verrannollinen hinta, jolla   masti suosii suomalaista merkkimaahantuojaa,
23557: ajoneuvoa myydään yhteisön alueella kuluttajal-       koska sen Suomessa tuoman ajoneuvon hankinta-
23558: le. Esimerkiksi:                                      hinta (tehdashinta) on aina edullisempi kuin ku-
23559:                                                       luttajan samasta tuotteesta toisessa jäsenvaltios-
23560:                                                       sa maksama hinta, koska kuluttajan samasta tuot-
23561:     Renault Megane 1.6     69 500 mk
23562:                                                       teesta maksama hinta sisältää kaikissa tapauksis-
23563:     Audi A4 1.8           105 400 mk                  sa toisen jäsenvaltion jälleenmyyjän perimän
23564:                                                       myyntipalkkion. Näin ollen verotuksellisesti on
23565: 4) Komissio on selvityksessään tutkinut ajoneu-       estetty - käyttämällä ajoneuvon hankintahintaa
23566: vojen hintoja eri jäsenmaissa. Näiden hintojen        verotusarvon pohjana- ettei toisessa jäsenval-
23567: perusteella havaitaan, että ostaessaan toisesta jä-   tiossa toimiva autojen jälleenmyyjä (vähittäislii-
23568: senvaltiosta uuden ajoneuvon suomalainen ku-          ke) voi tarjota uutta autoa Suomessa pysyvästi
23569: luttaja maksaa ajoneuvosta vähintäänkin ns. Suo-      asuvalle kuluttajalle. Menettely rajoittaa myös
23570: messa perittävän tax-free-hinnan.                     tavaran vapaata liikkuvuutta yhteisössä, koska
23571:    Näin ollen vastaava ajoneuvo, joka maksaa          järjestämällä estetään rinnakkaistuonti.
23572: Suomessa pysyvästi asuvalle kuluttajalle ostet-          Edellä selvitetyt tosiseikat ovat riidattomia.
23573: taessa Suomessa ajoneuvoa jälleenmyyjältä au-         Alan kauppiaiden järjestö on ilmoittanut autove-
23574: to- ja arvonlisäveroineen 130 000 markkaa (Re-        ron osuuden olevan uuden auton hinnasta keski-
23575: nault) ja 192 000 markkaa (Audi), maksaa kulut-       määrin 29% määrän sisältäessä 1 % keskimääräi-
23576: 
23577: 2
23578:                                                         KK 539/1999 vp- Klaus Bremer /r
23579: 
23580: 
23581: sen tullin. Viranomaiset ovat kertoneet osuuden      unionin kanssa solmittujen periaateso-
23582: olevan 26 %. Näin hallitus on perustellut virheel-   pimusten kanssa ja
23583: lisesti myös esityksiään autoverolaeiksi, jotka
23584: eduskunta on hyväksynyt.                              millä tavalla hallitus varmistaa, ettei
23585:                                                       sen vastaus tähänkin kirjalliseen kysy-
23586: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-    mykseen ole yhtä ala-arvoista asioiden
23587: sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-    sotkemista       hämäämistarkoituksessa
23588: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          kuin      sen    vastaus     kirjalliseen
23589: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  kysymykseen KK 18511999 vp, jota ei
23590:                                                      sen allekirjoittanut ministerikään ole
23591:        Mitä hallitus tekee Suomen autoverolla        osannut selittää, tai kuten vastaukset
23592:        toteutetun Euroopan unionin perusta-          kirjallisiin kysymyksiin KK 724/1998 vp
23593:        missopimuksen vastaisen syrjinnän ja          ja KK 338/1998 vp, joiden seurauksena
23594:        tavaroiden vapaan liikkuvuuden peri-          allekirjoittanut ministeri joutui jälkikä-
23595:        aatteen vastaisen toiminnan lopettami-        teen pyytämään useammattakin asian-
23596:        seksi ja sen mukauttamiseksi Euroopan         osaiselta kirjallisesti anteeksi vastauk-
23597:                                                      sissaan esitettyjä totuudenvastaisia sel-
23598:                                                      vityksiä?
23599: 
23600: 
23601: Helsingissä l päivänä lokakuuta 1999
23602: 
23603:     Klaus Bremer /r
23604: 
23605: 
23606: 
23607: 
23608:                                                                                              3
23609: KK 539/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                    Ministerin vastaus
23610: 
23611: 
23612: 
23613: 
23614: Eduskunnan puhemiehelle
23615: 
23616: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
23617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     ti seuraavaa:
23618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
23619: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-   Kuten kysymyksen perusteluosassa esitetään, au-
23620: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     toverotuksessa voi olla verotuksen pohjana sa-
23621: KK 53911999 vp:                                   manlaisestakin autosta eri verovelvollisille eri-
23622:                                                   laisia verotusarvoja. Tämä voi koskea yhtä hyvin
23623:       Mitä hallitus tekee Suomen autoverolla      uusien kuin käytettyjenkin ajoneuvojen verotus-
23624:       toteutetun Euroopan unionin perusta-        ta. Jos samanlaisen uuden auton ilmoittaisi vero-
23625:       missopimuksen vastaisen syrjinnän ja        tettavaksi vaikkapa kaksi tukkupartaalla toimi-
23626:       tavaroiden vapaan liikkuvuuden peri-        vaa verovelvollista, niin myös heidän välillään
23627:       aatteen vastaisen toiminnan lopettami-      voisi olla erilainen verotusarvo riippuen autove-
23628:       seksi ja sen mukauttamiseksi Euroopan       rolain 11 §:n nojalla verotusarvon määrittämi-
23629:       unionin kanssa solmittujen periaateso-      sessä käytettävien Euroopan yhteisön tullikoo-
23630:       pimusten kanssa ja                          deksin säännösten soveltamisesta ja heidän ajo-
23631:                                                   neuvosta maksamistaan hinnoista.
23632:       millä tavalla hallitus varmistaa, ettei        Tullikoodeksin yhtenä lähtökohtana on, että
23633:       sen vastaus tähänkin kirjalliseen           eri tilanteissa ja eri kaupan portailla voi esiintyä
23634:       kysymykseen ole yhtä ala-arvoista asioi-    erilaisia arvoja samanlaisestakin tavarasta. Tätä
23635:       den sotkemista hämäämistarkoitukses-        ei sellaisenaan ole pidetty vapaan kaupan estee-
23636:       sa kuin sen vastaus kirjalliseen kysy-      nä esimerkiksi sittemmin maailman kauppajär-
23637:       mykseen KK 185/1999 vp, jota ei sen         jestön WTO:n perustamissopimukseen sisällyte-
23638:       allekirjoittanut ministerikään ole osan-    tyn GAT-yleissopimuksen tarkoittamassa mie-
23639:       nut selittää, tai kuten vastaukset          lessä. Jos näiden säännösten soveltamisesta auto-
23640:       kirjallisiin kysymyksiin KK 72411998 vp     verotukseen katsottaisiin aiheutuvan perustamis-
23641:       ja KK 338/1998 vp,joiden seurauksena        sopimuksen vastaista syrjintää tai verotuksen
23642:       alekirjoittanut ministeri joutui jälkikä-   katsottaisiin johtavan tavalla tai toisella tavaroi-
23643:       teen pyytämään useammattakin asian-         den vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa risti-
23644:       osaiselta kirjallisesti anteeksi vastauk-   riidassa olevaan vaikutukseen, asia tulisi oikeu-
23645:       sissaan esitettyjä totuudenvastaisia sel-   dellisen tilanteen selvittämiseksi käsitellä viime
23646:       vityksiä?                                   kädessä Euroopan yhteisön tuomioistuimessa.
23647:                                                   Jos oikeudelliset ratkaisut sitä edellyttävät, halli-
23648:                                                   tus ryhtyy tarpeelliseksi katsottaviin toimenpitei-
23649:                                                   siin.
23650: 
23651: 
23652: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
23653: 
23654:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
23655: 
23656: 
23657: 4
23658: Ministerns svar                                                 KK 539/1999 vp- Klaus Bremer /r
23659: 
23660: 
23661: 
23662: 
23663: Tili riksdagens talman
23664: 
23665: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
23666: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      föra följande:
23667: statsrådet översänt följande av riksdagsman
23668: Klaus Bremer /r undertecknade skriftliga spörs-      1 enlighet med vad som framförs i motiveringen
23669: mål SS 539/1999 rd:                                  till spörsmålet kan för skattskyldiga vid bilbe-
23670:                                                      skattningen bestämmas helt olika beskattnings-
23671:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         värden som grund för beskattningen av t.o.m.
23672:       för att den diskriminering i strid med         samma slags bil. Detta gäller beskattningen av
23673:       fördraget om upprättande av Europeis-          såväl nya bilar som begagnade fordon. Om t.ex.
23674:       ka unionen och den verksamhet i strid          två skattskyldiga som verkar på partinivå tili be-
23675:       med principen om fri rörlighet för varor       skattning anmäler likadana nya bilar kan beskatt-
23676:       som Finland bedriver då det gäller bil-        ningsvärdet vara olika beroende på de bestäm-
23677:       skatten skall upphöra ochför att bilskat-      melser i Europeiska gemenskapens tullkodex
23678:        ten skall anpassas tili de principavtal       som tillämpas då beskattningsvärdet enligt 11 §
23679:       som ingåtts med Europeiska unionen             bilskattelagen bestäms och på det pris som de har
23680:       och                                            betalat för fordonet.
23681:                                                          En utgångspunkt för tullkodexen är att det i
23682:       på vilket sätt ämnar regeringen säker-         olika situationer och på olika handelsnivåer kan
23683:       ställa att svaret på detta skriftliga spörs-   förekomma olika värden på t.o.m. likadana va-
23684:        mål inte är lika usel såpa som svaret på      ror. Detta har inte beaktats som något hinder för
23685:        det skriftliga spörsmålet SS 185/1999         fri handel t.ex. i det hänseende som avses i
23686:        rd, som inte ens den minister som under-      GATT -avtalet, som numera ingår i fördraget för
23687:       tecknat spörsmålet kunde förklara, eller       upprättande av världshandelsorganisationen
23688:       som svaren på de skriftliga spörsmålen         WTO. Om tillämpningen av dessa bestämmelser
23689:       SS 724/1998 rd och SS 338/1998 rd tili         kunde anses leda till diskriminering i strid med
23690:       följd av vilka den minister som under-         fördraget om upprättande av Europeiska gemen-
23691:       tecknat spörsmålen blev tvungen att            skaperna eller om beskattningen på ett eller an-
23692:       skriftligen be om ursäkt av jlera berör-       nat sätt kunde anses leda tili en situation som stri-
23693:        da personer för att de förklaringar som       der mot principen om fri rörlighet för varor bör
23694:        han frarrifört i svaren varit felaktiga?      ärendet för utredande av den juridiska situatio-
23695:                                                      nen i sista hand behandlas i Europeiska gemen-
23696:                                                      skapernas domstol. Om domstolsbesluten så för-
23697:                                                      utsätter kommer regeringen att vidta behövliga
23698:                                                      åtgärder.
23699: 
23700: 
23701: 
23702: Helsingfors den 27 oktober 1999
23703: 
23704:    Minister Suvi-Anne Siimes
23705: 
23706: 
23707:                                                                                                         5
23708:                                                          KK 540/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
23709: 
23710: 
23711: 
23712: 
23713:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 540/1999 vp
23714: 
23715:                                               Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus-
23716:                                               ten korjaamisen ottaminen arvonlisäveron
23717:                                               alentamiskokeilun piiriin
23718: 
23719: 
23720: 
23721: 
23722: Eduskunnan puhemiehelle
23723: 
23724: Euroopan unionin komissio on 17.2.1999 anta-            8 % rakennuskannasta) on valtion kokonaisbud-
23725: nut ehdotuksen direktiivin 77/388/ETY muutta-          jetissa käytännössä vähäinen merkitys. Se, min-
23726: miseksi niin, että siihen sisällytettäisiin mahdol-     kä valtio menettää budjetissaan vähentyneinä ar-
23727: lisuus soveltaa kokeilunluonteisesti alennettua         vonlisäverotu1oina, korvautuu työllistyneiden
23728: arvonlisäverokantaa erityisen työvaltaisiin pal-        maksamina verotuloina sekä kasvavina kiinteis-
23729: veluihin. Kokeilua sovellettaisiin kolmen vuo-          töveroina.
23730: den ajanjaksolla 1.1.2000-31.12.2002. Jäsen-               Korjausrakentaminen on erityisen työva1tais-
23731: valtion, joka haluaa ottaa osaa kokeiluun, on il-      ta. Maaseudun vanha asuinrakennuskanta muo-
23732: moitettava siitä komissiolle mahdollisimman pi-        dostuu pääasiassa puurakenteisista pientaloista.
23733: an. Viimeinen ilmoittautumispäivämäärä kokei-          Näiden kunnossapidon edellyttämiä käden taito-
23734: luun on toistaiseksi määrittelemättä. Osallistu-       ja on maaseudulla vielä runsaasti. Korjausraken-
23735: misilmoituksen yhteydessä on annettava vero-           tamisen lisääntyminen olisi työllisyyden hoidon
23736: kannan alentamisen arvioinnin edellyttämät tie-        kannalta erittäin merkittävää, koska se tarjoaisi
23737: dot.                                                   työmahdollisuuksia juuri vanhemmalle ikäluo-
23738:    Komission ehdotuksen mukaan veronhuojen-            kalle, jolla on hallinnassaan perinteisten puura-
23739: nuksesta hyötyvien palvelujen on oltava työval-        kennusten korjaamisen vaatima korkea ammatti-
23740: taisia, palvelut on toimitettava suoraan loppu-        taito mutta jonka työllistyminen muille aloille on
23741: käyttäjälle, palvelujen on oltava paikallisia eivät-   osoittautunut vaikeaksi. Korjaustoiminnan li-
23742: kä ne saa vääristää kilpailua ja alennetun vero-       sääntyminen loisi seurausvaikutuksenaan työ-
23743: kannan soveltaminen ei saa vaarantaa sisämark-         mahdollisuuksia monien muiden alojen ammatti-
23744: kinoiden moitteetonta toimintaa. Esimerkkinä           laisille, esimerkiksi pienille puusepänliikkeille,
23745: palvelusta, joka täyttää edellä mainitut ehdot, ko-    maalausliikkeille ja sähköasennusliikkeille, vain
23746: missio mainitsee muiden ohessa vanhojen asuin-         joitakin yksittäisiä aloja mainitaksemme.
23747: rakennusten korjaus- ja saneerauspalvelut                 Arvonlisäverolain 114 §:n mukaan arvonlisä-
23748:    Suomen tulisi Euroopan unionin puheenjohta-         verotuksessa vähennystä ei saa tehdä mm. sil-
23749: jamaana osallistua kokeiluun ja ilmoittaa kokei-       loin, kun hankitaan verovelvollisen tai hänen
23750: lun soveltamisalaksi maaseudun ja kaupunkien           henkilökuntansa asuntona käytettävään kiinteis-
23751: ennen vuotta 1921 rakennettujen asuinrakennus-         töön tai sen käyttöön liittyviä tavaroita tai palve-
23752: ten korjaus- ja kunnossapitopalvelut Nämä pal-         luita. Asuinrakennuksen korjauspalvelun hin-
23753: velut täyttävät kaikki edellä mainitut ehdot. Ar-      taan sisältyvä arvonlisävero on siten vähennys-
23754: vonlisäverokevennyksen rajaamisella ennen              kelvoton, ja tällaisten palvelujen hankkija on ar-
23755: vuotta 1921 rakennettuun rakennuskantaan (n.           vonlisäverotuksessa loppukäyttäjän asemassa.
23756: 
23757:                                                                                                   Versio 2.0
23758: KK 540/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
23759: 
23760: 
23761:    Pienrakennusten korjaustyöhön liittyvät pal-       rusteltua, koska Suomessa kulttuurihistoriallises-
23762: velut olisivat nimenomaan paikallisia palveluita.     ti merkittävien rakennusten omistajat eivät saa
23763: Arvonlisäverokannan alennuksen aiheuttama             mitään tukimuotoja korjaus- ja kunnostusraken-
23764: palvelujen kysynnän lisääntyminen kohdistuisi         tamiseen, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Eng-
23765: siten nimenomaan paikallisiin yrittäjiin ja antaisi   lannissa, Belgiassa, Hollannissa ja Ranskassa.
23766: näille lisää työmahdollisuuksia. Lisäksi on huo-      Tukimuodoista huolimatta on edellä mainituissa
23767: mattava se, että kun asuinrakennusten korjaus-        valtioissa Ruotsia lukuun ottamatta arvonlisäve-
23768: palvelujen sisältämää arvonlisäveroa ei saa vä-       rotus huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa.
23769: hentää, merkittävä osa näistä palveluista hoide-         Arvonlisäveron keventäminen ei tuota Suo-
23770: taan nykyisin kaikkien virallisten järjestelmien      messa hallinnollisia ongelmia, koska kulttuuri-
23771: ulkopuolella ns. harmaan talouden alueella. Yh-       historiallisesti merkittävien rakennusten korjaus-
23772: teiskuntapoliittisesti olisi erittäin toivottavaa,    töiden osalta ei ole tarvetta luoda uutta organi-
23773: että korjausrakentamista saataisiin siirtymään        saatiota. Verouudistuksen toteuttamisessa hallin-
23774: mahdollisimman paljon virallisen järjestelmän         nollisena elimenä voidaan käyttää alueellisia ym-
23775: piiriin. Nykyinen tilanne, jossa osa työstä teh-      päristökeskuksia.
23776: dään näiden järjestelmien ulkopuolella, vääris-
23777: tää vakavasti alan kilpailutilannetta.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23778:    Vanhojen asuinrakennusten korjaustyön edis-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
23779: täminen olisi erittäin tärkeää maamme rakennus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23780: perinnön säilyttämiseksi. Viime vuosina raken-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23781: nusten kunnossapitoon ei ole suunnattu voimava-
23782: roja niin paljon kuin rakennusten kunnon ylläpi-            Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä
23783: to olisi edellyttänyt. Rakennuskanta onkin no-              kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra-
23784: peassa tahdissa rapistumassa. Arvonlisäveron                kennusten korjaamisen ottamiseksi ar-
23785: keventämisen käyttö yhtenä tukikeinona on pe-               vonlisäveron a/entamiskokeilun piiriin?
23786: 
23787: 
23788: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
23789: 
23790:     Kimmo Kiljunen /sd                                    Anni Sinnemäki /vihr
23791:     Leena Luhtanen /sd                                    Lauri Kähkönen /sd
23792:     Säde Tahvanainen /sd                                  Gunnar Jansson /r
23793:     Tarja Filatov /sd                                     Rainer Erlund /erl
23794:     Markku Markkula /kok                                  Arto Seppälä /sd
23795:     Toimi Kankaanniemi /skl                               Kari Uotila /vas
23796:     Matti Vanhanen /kesk                                  Harry Wallin /sd
23797:     Marjatta Vehkaoja /sd                                 Ilkka Kanerva /kok
23798:     Petri Neittaanmäki /kesk                              Ola Rosendahl /r
23799: 
23800: 
23801: 
23802: 
23803: 2
23804: Ministerin vastaus                                     KK 540/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
23805: 
23806: 
23807: 
23808: 
23809: Eduskunnan puhemiehelle
23810: 
23811: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        teisöjen komission esitystä ja kaikkien jäsenval-
23812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tioiden yksimielisyyttä.
23813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Komissio on antanut helmikuussa 1999 direk-
23814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            tiiviehdotuksen, joka mahdollistaa jäsenmaille
23815: Kiljusen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kokeilunluonteisesti alennetun verokannan so-
23816: myksen KK 540/1999 vp:                                veltamisen eräisiin työvaltaisiin palveluihin. Ko-
23817:                                                       keilun piiriin kuuluvien palvelujen luettelosta
23818:       Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä            päästiin sopimukseen Turussa 10-12 päivänä
23819:       kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra-       syyskuuta 1999 järjestetyssä epävirallisessa Eco-
23820:       kennusten korjaamisen ottamiseksi ar-           fin-kokouksessa ja direktiiviehdotuksen sisällös-
23821:       vonlisäveron alentamiskokeilun piiriin?         tä muilta osin Luxemburgissa 8 päivänä lokakuu-
23822:                                                       ta 1999 järjestetyssä Ecofin-kokouksessa.
23823: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty, että
23824: ti seuraavaa:                                         Suomen tulisi osallistua kokeiluun ja ilmoittaa
23825: Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisia ovat         kokeilun soveltamisalaksi kulttuurihistoriallises-
23826: kaikki verollisia tavaroita ja palveluja liiketoi-    ti arvokkaiden rakennusten korjaaminen, erityi-
23827: minnan muodossa myyvät yritykset ja ammatin-          sesti maaseudun ja kaupunkien ennen vuotta
23828: harjoittajat. Arvonlisäverolain soveltamisalaan       1921 rakennettujen asuinrakennusten korjaus- ja
23829: kuuluvat rakentamistoimintaan kuuluvien tava-        kunnossapitopalvelut
23830: roiden ja palvelujen myynnit. Toimintaan sovel-          Työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokokei-
23831: letaan yleistä 22 prosentin verokantaa riippumat-     lua koskevan direktiivin mukaan kokeilun sovel-
23832: ta siitä, onko kysymyksessä rakentamis-, kor-        tamisala on rajoitettu direktiivin liitteen K luette-
23833: jaus- vai kunnostustyö.                               loon, joka sisältää viisi eri palvelujen ryhmää.
23834:    Rakentamistoiminnan arvonlisäverotus on           Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuk-
23835: luonteeltaan neutraalia. Verovelvollisuuden tai      sesta antaa jäsenvaltiolle luvan soveltaa alennet-
23836: verokannan suhteen merkitystä ei ole sillä, min-     tua verokantaa enintään kolmen vuoden ajan kah-
23837: kälaiset rakennukset ovat työsuorituksen kohtei-     teen ryhmään sisältyviin palveluihin.
23838: na tai käytetäänkö toiminnassa vanhoja työmene-          Eräänä palvelujen ryhmänä luetteloon sisäl-
23839: telmiä.                                              tyy yksityisasuntojen uudistaminen ja korjaus.
23840:    Arvonlisäverolaissa sovellettavan veropohjan      Alennetun verokannan piiriin eivät kuitenkaan
23841: laajuus ja verokannat on säädelty Suomea sito-       kuuluisi tarvikkeet, jotka muodostavat merkittä-
23842: vasti Euroopan yhteisöjen kuudennessa arvon-         vän osan toimituksen arvosta. Kokeilua ei siten
23843: lisäverodirektiivissä (77 /388/ETY). Suomella ei     voida kohdistaa yleisesti kulttuurihistoriallisiin
23844: ole oikeutta kansallisin päätöksin supistaa direk-   rakennuksiin ja niiden kunnossapitopalveluihin,
23845: tiivin mukaista veropohjaa tai soveltaa alennettu-   vaan ainoastaan asuntojen uudistamis- ja kor-
23846: ja verokantoja muihin kuin direktiivissä mainit-     jauspalveluihin.
23847: tuihin tavaroihin ja palveluihin. Tämä edellyttäi-       Arvonlisäverotuen ohjaaminen kulttuurihisto-
23848: si direktiivin muutosta, joka vaatii Euroopan yh-    riallisesti arvokkaissa rakennuksissa sijaitsevien
23849: 
23850: 
23851:                                                                                                         3
23852: KK 540/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
23853: 
23854: 
23855: yksityisasuntojen korjaukseen ja uudistamiseen          rojärjestelmän hallinnoitavuutta sekä yritysten
23856: olisi ongelmallista, koska alennetusta verokan-         että verohallinnon kannalta.
23857: nasta aiheutuva hyöty kohdistuisi asunnon omis-            Suomessa on parhaillaan meneillään kaksi kil-
23858: tajiin sattumanvaraisesti. Verotuki koskisi vain        pailevaa väliaikaista kotitalouksissa suoritetta-
23859: ennen vuotta 1921 rakennettuja asuntoja muiden          van työn tukikokeilua. Yritystukimallia sovelle-
23860: asuntojen korjauspalvelujen jäädessä kokonaan           taan Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä ja kotitalous-
23861: tämän tuen ulkopuolelle. Tämä olisi vastoin di-         vähennysmallia Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Ko-
23862: rektiivissä säädettyä verotuksen neutraalisuuspe-       keilujen tavoitteena on edistää erityisesti pienyri-
23863: riaatetta.                                              tystoimintaa ja työllisyyttä luomalla tilaisuuksia
23864:    Työvaltaisten palvelujen alennetun arvonlisä-        kotitalouksille palveluja tarjoaville yrityksille.
23865: verokannan kokeilun toteuttaminen edellä maini-         Vuoden 2000 valtion talousarvioon liittyen halli-
23866: tulla tavalla ahtaasti rajattuna ei ole tarkoituksen-   tus on esittänyt kokeilujen jatkamista vielä vuo-
23867: mukaista. Työllisyysvaikutukset jäisivät rajauk-        della eli vuoden 2000 loppuun. Asuntojen kor-
23868: sesta johtuen varsin vähäisiksi ja kokeiluun tär-       jauspalvelujen arvonlisäveron alentamiskokeilu
23869: keänä osana liittyvä työllisyysvaikutusten ar-          olisi lisäksi päällekkäinen edellä mainittujen,
23870: viointi olisi erittäin vaikeaa. Tämä johtuu siitä,      meneillään olevien tukikokeilujen kanssa, mikä
23871: että puheena olevien palvelujen kysyntään vai-          vaikeuttaisi kokeilun seurantaa ja tulosten analy-
23872: kuttanevat veronalennusta enemmän arvonlisä-            sointia.
23873: verotuksesta riippumattomat näkökohdat. Myös               Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken-
23874: palvelujen tuottajien identifiointi olisi arvonlisä-    nusten korjausten tukeminen on lisäksi helpom-
23875: veron tietojärjestelmien puitteissa vaikeaa, mikä       min ja tehokkaammin toteutettavissa suorien tu-
23876: vaikeuttaisi kokeilun seurantaa.                        kijärjestelmien kuin arvonlisäverotuksen avulla.
23877:    Lisäksi alennetun verokannan kokeilun sovel-            Edellä mainituista syistä kulttuuripoliittista
23878: taminen maaseudun ja kaupunkien ennen vuotta            tukea ei hallituksen käsityksen mukaan ole tar-
23879: 1921 rakennettujen asuntojen korjaustöihin ai-          koituksenmukaista antaa arvonlisäverojärjestel-
23880: heuttaisi käytännössä hankalia määrittely- ja ra-       män avulla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
23881: janvetotilanteita ja vaikeuttaisi siten arvonlisäve-    rakennusten korjauspalvelujen ottaminen arvon-
23882:                                                         lisäverokokeilun piiriin ei siten ole perusteltua.
23883: 
23884: 
23885: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
23886: 
23887:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
23888: 
23889: 
23890: 
23891: 
23892: 4
23893: Ministems svar                                          KK 540/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
23894: 
23895: 
23896: 
23897: 
23898: Tili riksdagens talman
23899: 
23900: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        förutsätter att direktivet ändras, vilket kräver att
23901: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        Europeiska gemenskapemas kommission lägger
23902: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kim-       fram ett förslag och att alla medlemsstater är eni-
23903: mo Kiljunen /sd m.fl. undertecknade skriftliga         ga i frågan.
23904: spörsmål SS 540/1999 rd:                                  1 februari 1999 lade kommissionen fram ett
23905:                                                        förslag tili ett direktiv som gör det möjligt för
23906:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           medlemsländema att på försök tillämpa en redu-
23907:       för att reparationer av byggnader med            cerad skattesats på vissa arbetsintensiva tjänster.
23908:       kulturhistoriskt värde skall omfattas av         En överenskommelse om vilka tjänster som skall
23909:       försöket med reducerad mervärdes-                omfattas av försöket nåddes vid Ecofins inoffi-
23910:       skatt?                                           ciella möte i Åbo den 10-12 september 1999
23911:                                                        och om de övriga delama av innehållet i direktiv-
23912: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        förslaget vid Ecofins möte i Luxemburg den 8
23913: föra följande:                                         oktober 1999.
23914: Enligt mervärdesskattelagen är alla företag och           1 det skriftliga spörsmålet föreslås att Finland
23915: yrkesutövare som idkar rörelsemässig försälj-          borde deltai försöket och som tillämpningsområ-
23916: ning av varor och tjänster skattskyldiga. Tiliämp-     de för försöket föreslå reparation av byggnader
23917: ningsområdet för mervärdesskattelagen omfattar         med kulturhistoriskt värde, i synnerhet repara-
23918: försäljning av varor och tjänster i anslutning tili    tion och underhåll av före 1921 uppförda bo-
23919: byggverksamhet. På verksamheten tillämpas den          stadsbyggnader på landsbygden och i städer.
23920: allmänna skattesatsen på 22 % oberoende av om             Enligt direktivet som gäller ett försök med en
23921: det är fråga om byggande, reparation eller reno-       reducerad mervärdesskatt på arbetsintensiva
23922: venng.                                                 tjänster avgränsas tiliämpningsområdet för försö-
23923:    Mervärdesbeskattningen av byggverksamhet            ket tili fem olika grupper av tjänster. En förteck-
23924: är neutral tili sin natur. När det gäller skattskyl-   ning över dessa grupper finns i bilaga K tili di-
23925: digheten eller skattesatsen har det ingen betydel-     rektivet. På förslag av kommissionen kan rådet
23926: se hurdana de byggnader som är föremål för ar-         genom ett enhälligt beslut bemyndiga en med-
23927: betet är eller om gamla arbetsmetoder används i        lemsstat att under en tid av högst tre år tiliämpa
23928: verksamheten.                                          en reducerad skattesats på tjänster inom två grup-
23929:    Om omfattningen av och skattesatsema enligt         per.
23930: den skattebas som skall tillämpas enligt mervär-          En av grupperna i förteckningen är renovering
23931: desskattelagen bestäms på ett för Finland bindan-      och reparation av privatbostäder. Den reducera-
23932: de sätt i Europeiska gemenskapemas sjätte mer-         de skattesatsen gäller emellertid inte materialet,
23933: värdesskattedirektiv (77/388/EEG). Finland har         som utgör en stor del av arbetets värde. Sålunda
23934: inte rätt att genom nationella beslut inskränka        kan försöket inte allmänt omfatta byggnader med
23935: den skattebas om viiken bestäms i direktivet el-       kulturhistoriskt värde och underhållet av dem,
23936: ler tillämpa reducerade skattesatser på andra va-      utan endast renovering och reparation av bostä-
23937: ror och tjänster än de som nämns i direktivet. Det     der.
23938: 
23939: 
23940:                                                                                                          5
23941: KK 540/1999 vp -      Kimmo Kiljunen /sd ym.                                             Ministerns svar
23942: 
23943: 
23944:    Att styra detta mervärdesskattestöd så att det      mervärdesskattesystemet svårare för både före-
23945: gäller reparation och renovering av privatbostä-       tag och skatteförvaltningen.
23946: der i byggnader med kulturhistoriskt värde vore           1 Finland pågår som bäst två konkurrerande,
23947: problematiskt, eftersom den reducerade skatte-         temporära försök med stöd för arbete som utförs i
23948: satsen då skulle gagna bostadsägarna slumpmäs-         hushåll. En modell med stöd till företag tilläm-
23949: sigt. Skattestödet skulle endast gälla bostäder        pas i Östra och Västra Finlands län och en mo-
23950: som byggts före 1921, medan reparationer av an-        dell med hushållsavdrag i södra och norra Fin-
23951: dra bostäder inte alls skulle omfattas av detta        land. Syftet med försöken är att främja i synner-
23952: stöd. Detta strider mot direktivets princip om         het småföretagsarnheten och sysselsättningen ge-
23953: neutralitet i beskattningen.                           nom att skapa möjligheter för hushållen att ut-
23954:    Det är inte ändamålsenligt att genomföra för-       nyttja de tjänster som företagen erbjuder. 1 sam-
23955: söket med en reducerad mervärdesskattesats för         band med statsbudgeten för 2000 har regeringen
23956: arbetsintensiva tjänster strikt begränsat på det       föreslagit att försöken skall fortsätta ytterligare
23957: ovan nämnda sättet. På grund av begränsningen          ett år, dvs. till utgången av 2000. Ett försök med
23958: blir effekterna på sysselsättningen synnerligen        en reducerad mervärdesskatt för bostadsrepara-
23959: små, och det är svårt att bedöma dem, vilket är en     tioner skulle dessutom överlappa de ovan närnn-
23960: viktig del av försöket. Detta beror på att efterfrå-   da, pågående stödförsöken, vilket gör det svårare
23961: gan på tjänsterna i fråga torde påverkas mer av        att följa upp försöket och analysera resultaten.
23962: faktorer som är oberoende av mervärdesbeskatt-            Det är dessutom lättare att understöda repara-
23963: ningen än av den reducerade skatten. Det vore          tioner av byggnader med kulturhistoriskt värde
23964: också svårt att i datasystemen för mervärdesskat-      på ett effektivt sätt genom direkta stödsystem än
23965: ten identifiera tjänsteproducenterna, vilket gör       genom mervärdesbeskattningen.
23966: det svårare att följa upp försöket.                       Av ovan anförda skäl anser regeringen att det
23967:    Att tillämpa försöket med en reducerad skatte-      inte är ändamålsenligt att ge kulturpo1itiskt stöd
23968: sats på reparationer av före 1921 uppförda bostä-      med hjälp av mervärdesskattesystemet. Det är så-
23969: der på landsbygden och i städer skulle i prakti-       ledes inte motiverat att låta reparationer av bygg-
23970: ken ge upphov till besvärliga situationer vad gäl-     nader med kulturhistoriskt värde omfattas av för-
23971: ler definitioner och gränsdragningar och göra          söket med reducerad mervärdesskatt.
23972: 
23973: 
23974: Helsingfors den 27 oktober 1999
23975: 
23976:     Finansminister Sauli Niinistö
23977: 
23978: 
23979: 
23980: 
23981: 6
23982:                                                              KK 541/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
23983: 
23984: 
23985: 
23986: 
23987:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 54111999 vp
23988: 
23989:                                              Kohtuuttomien vuokrankorotusten estäminen
23990: 
23991: 
23992: 
23993: 
23994: Eduskunnan puhemiehelle
23995: 
23996: Asuminen on jokaisen suomalaisen perusoikeus.         kään taloissa asuvan eläke, työttömyysturva tai
23997: Asumisen jatkuvasti kohoavat kustannukset, eri-       edes palkka nouse vuodenvaihteessa nettona
23998: tyisesti suuret vuokrankorotukset, tekevät asumi-     edellä laskettua summaa. Kyseiset talot ovat
23999: sen oikeudesta kuolleen kirjaimen. Vuonna 1998        1950-luvulla rakennettuja entisiä työsuhdeasun-
24000: valtioneuvosto antoi suosituksen asuinhuoneisto-      toja. Asukkaat ovat joutumassa hädänalaiseen
24001: jen vuokrien tarkistamistavoista, mutta ei anta-      asemaan, sillä vuokra-asunnoista on Tampereel-
24002: nut sitovia päätöksiä. Käytäntö on osoittanut, että   la ja ympäristökunnissa kova pula, mikä käytän-
24003: suositukset eivät riitä hillitsemään kasvupaikka-     nössä estää hakeutumisen edullisempaan asun-
24004: kunnilla toistuvia vuokrien korotuksia. Uudessa       toon.
24005: perustuslaissa sanotaan: "Julkisen vallan tehtävä-
24006: nä on edistääjokaisen oikeutta asuntoon ja tukea      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24007: asumisen omatoimista järjestämistä." Asuntojen        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24008: vuokrien suuret korotukset tekevät käytännössä        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24009: kuolleeksi kirjaimeksi perustuslain tarkoituksen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24010: jokaisen oikeudesta asuntoon.
24011:    Esimerkiksi Tampereella eräs sijoitusyhtiö,              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
24012: joka omistaa satoja vuokra-asuntoja, on                     tus aikoo ryhtyä kohtuuttomien vuokran-
24013: nostamassa jälleen huomattavasti vuokria. Ny-               korotusten estämiseksi ja perustuslain
24014: kyinen vuokra 38,85 mk/m2 on nousemassa                     hengen mukaisen asumisen oikeuden
24015: 45 mk/m2 /kk; 50 neliön kaksiossa vuokra nou-               turvaamiseksi myös käytännössä jokai-
24016: see peräti 307,50 mklkk. On selvää, ettei kenen-            selle suomalaiselle?
24017: 
24018: 
24019: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
24020: 
24021:     Mikko Kuoppa /vas
24022: 
24023: 
24024: 
24025: 
24026:                                                                                                Versio 2.0
24027: KK 54111999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                   Ministerin vastaus
24028: 
24029: 
24030: 
24031: 
24032: Eduskunnan puhemiehelle
24033: 
24034: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        hallintaan oikeuttavien sopimusten ehdot koh-
24035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tuullisina.
24036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ylikysyntäalueilla asuntotarjonnan lisäämi-
24037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            selle näyttää olevan yksi yhteinen este, rakennus-
24038: Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kelpoisen tonttimaan puute. Sitä ei ole kaupan, ei
24039: sen KK 54111999 vp:                                   ainakaan kohtuulliseen hintaan. Hallituksen ta-
24040:                                                       louspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli elo-
24041:        Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-     kuun lopulla 1999 eräitä asuntopoliittisia toimia,
24042:        tus aikoo ryhtyä kohtuuttomien vuokran-       joiden tarkoituksena on tonttimaan tarjonnan li-
24043:        korotusten estämiseksi ja perustuslain         sääminen ja asuntorakentamisen edistäminen.
24044:        hengen mukaisen asumisen oikeuden              Tässä tarkoituksessa hallitus on kuluvan kuun 14
24045:        turvaamiseksi myös käytännössä jokai-         päivänä antanut eduskunnalle esitykset kiinteis-
24046:        selle suomalaiselle?                           töveroprosentin alarajan nostamisesta ja kuntien
24047:                                                       oikeudesta määrätä vero rakentamattomalle ra-
24048: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kennuspaikalle sekä määräaikaisesta myyntivoi-
24049: ti seuraavaa:                                         ton tuloverovapaudesta luonnollisen henkilön
24050: Kuten kirjallisen kysymyksen perusteluissa on        myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle. Näillä
24051: todettu, hallitusmuodon 15 a §:n 4 momentin           ehdotuksilla on tarkoitus edistää kaavoitetun
24052: mukaan "julkisen vallan tehtävänä on edistää jo-      asuntorakennusmaan saamista asuntotuotannon
24053: kaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen oma-      käyttöön. Suomen Kuntaliiton arvion mukaan
24054: toimista järjestämistä". Vaikka tämän velvoit-       toimenpiteillä on mahdollista tuoda markkinoil-
24055: teen ei ole katsottu tarkoittavan asunnontarvitsi-   le useita tuhansia rakennuskelpoisia rakennus-
24056: jan subjektiivista oikeutta saada viranomaisen       paikkoja, mikäli kunnat myös käyttävät uusia
24057: järjestämä tai kustantama asunto, sen katsotaan      mahdollisuuksia hyväkseen. Verosäännösten tar-
24058: tunnustavan kohtuuhintaisen ja kohtuutasoisen        kistusten oletetaan tuovan kunnille myös lisää
24059: asumisen välttämättömyydeksi, jotta muut perus-      verotuloja ja siten vahvistavan kuntien tulopoh-
24060: oikeudet voisivat toteutua. Asianmukaista asun-      jaa ja mahdollisuuksia huolehtia myös kunnalli-
24061: toa voidaan siten pitää hyvinvoinnin välttämättö-    sista palveluista, kuten kaavoituksesta.
24062: mänä edellytyksenä. Näin myös hallitus näkee tä-         Hallitus on muutoinkin kiinnittänyt huomiota
24063: män asian.                                           asuinyhteisöjen tarvitseman maan saatavuus-
24064:     Hallitus lähtee asuntopoliittisessa toiminnas-   ongelmiin erityisesti pääkaupunkiseudulla ja
24065: saan siitä, että kohtuullinen asumistaso kohtuul-    kasvukeskuksissa sekä yhteistyön merkitykseen
24066: lisin kustannuksin ja tarvittaessa yhteiskunnan      tässä asiassa. Hallitus asetti viime syyskuussa
24067: tuella on välttämättömyyshyödyke, joka on saa-       ministerityöryhmän valmistelemaan asumista
24068: tava kaikkien tarvitsevien ulottuville. Keskeinen    sekä siihen liittyvää maapolitiikkaa ja liikennet-
24069: keino asumiskustannusten pitämiseski kurissa on      tä koskevia lähiajan toimia pääkaupunkiseudulla
24070: kysyntää vastaavan tarjonnan aikaansaaminen.         ja alueen kehyskunnissa. Työryhmässä ovat
24071: Tämä on myös tehokkain keino pitää asunnon           edustettuina myös pääkaupunkiseudun kaupun-
24072: 
24073: 
24074: 2
24075: Ministerin vastaus                                           KK 541/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
24076: 
24077: 
24078: kienja kehyskuntien johto. Työryhmän määräai-          keviin ehtoihin ja ehtojen muuttamistapoihin on
24079: ka päättyy ensi maaliskuun puoli välissä.              koko ajan seurattu. Vuokrataso on noussut. Näin
24080:     Myös uusi maankäyttö- ja rakennuslaki luo          on tapahtunut osittain sääntelyn purkamisen
24081: edellytyksiä nykyistä paremmalle kuntien väli-         vuoksi, kun vuokran määrästä ja määräytymises-
24082: selle yhteistyölle alueiden käytön suunnittelus-       tä voidaan sopia entistä vapaammin, mutta myös
24083: sa. Tällainen uusi väline on muun muassa mah-          muista syistä. Tarjolle on tullut myös laadullises-
24084: dollisuus kaupunkiseutujen yhteiseen yleiskaa-         ti parempia asuntoja, mikä luonnollisesti nostaa
24085: vaan. Toinen on maankäytön suunnittelu erityis-        vuoden keskivuokratasoja verrattaessa niitä edel-
24086: järjestelyin ja tietyn alueen nimeäminen kehittä-      lisvuoden vuokra-asuntokannan keskivuokriin.
24087: misalueeksi.                                           Sääntelyn päättymisen odotettiin jonkin verran
24088:     Talousarvioesityksessä vuodelle 2000 asunto-       nostavan vuokratasoa, kun aiemmin pitkään
24089: lainoitusvaltuuksia ehdotetaan nostettavaksi 100       säännellyt ja tarkistamattomat vuokratkin toden-
24090: miljoonalla markalla kuluvaan vuoteen verrattu-        näköisesti sovittaisiin vastaamaan huoneistojen
24091: na. Ensi vuonna arvioidaan aloitettavan koko           vuokra-arvoa ja paikkakunnalla vallitsevaa käy-
24092: maassa yhteensä noin 13 000 uuden arava- ja           pää vuokratasoa. Tilastokeskuksen vuokratilas-
24093: korkotukiasunnon rakentaminen. Tämä on noin            toissa tämä näkyy selvästi. Vuoden 1999 huhti-
24094: 2000 asuntoa enemmän kuin tänä vuonna. Näistä          kuun vuokratiedustelun mukaan vuokrien nousu
24095: asunnoista puolet on tarkoitus osoittaa vaikeim-       on hieman hidastunut edelliseen vuoteen näh-
24096: mille ylikysyntäalueille eli pääkaupunkiseudulle       den. Uusien huhtikuun 1998 ja maaliskuun 1999
24097: ja sen kehyskuntiin.                                   välisenä aikana vapailla markkinoilla syntynei-
24098:      Vuokrien kohtuullisena pysyminen edellyttää       den vuokrasuhteiden vuokrat olivat keskimäärin
24099: sitä, että paikkakunnalla on kysyntää vastaavaa       noin 4,3 prosenttia korkeammat kuin vuoden
24100: tarjontaa. Niinpä edellä mainituilla toimilla pyri-    1997 huhtikuun ja 1998 maaliskuun välisenä ai-
24101: tään vaikuttamaan sekä valtion tukeman että va-       kana syntyneiden vuokrasuhteiden vuokrat.
24102: paarahoitteisen vuokra-asuntokannan kasvuun           Edellisvuoteen verrattuna nousuvauhti oli hidas-
24103:  sekä kohtuuvuokraisen tuotannon lisäämiseen           tunut selvästi.
24104: vuokra-asuntokannassa. Aiemmin vallinneen                 On myönnettävä, että vapaarahoitteisen vuok-
24105: kaltaiseen vuokrasäännöstelyyn tai -sääntelyyn        ra-asuntokannan lisäys ei ole edes yhdessä val-
24106: palaaminen ei hallituksen näkemyksen mukaan           tion tukeman tuotannon kanssa riittänyt nosta-
24107:  auttaisi tämän tavoitteen saavuttamista. Suomes-     maan vuokra-asuntojen tarjontaa kysyntää vas-
24108: sa huoneenvuokrien säännöstely ja sitä seuran-        taavaksi. Kysyntä kasvaa nimenomaan pääkau-
24109: nut sääntely kohdistuivat vuokrien korotusten         punkiseudulla ja kasvukeskuksissa, koska niissä
24110:  sääntelyyn, mikä oli perusteltua siinä mielessä,     on tarjolla työtä ja toimeentuloa. Kysyntä koh-
24111: että asunnon jo saaneet vuokralaiset saattoivat       distuu nimenomaan pienasuntoihin, mikä näkyy
24112:  kokea vuokrien olleen asianmukaisia ja kohtuul-      myös keskivuokrien kehityksessä.
24113:  lisia. Mutta samalla tämä menettely esti uusien          Valtioneuvosto on antanut suosituksen eräistä
24114:  vuokra-asuntojen tuotantoa ja myös supisti ole-      asuinhuoneistojen vuokrien tarkistamistavoista
24115:  massa olevaa vuokra-asuntokantaa. Vuokra-            (409/1998). Tässä suosituksessa korostetaan so-
24116:  asuntojen poistuma oli siinä määrin huomatta-        pimusosapuolen tilanteen ottamista huomioon
24117:  vaa, että vuokra-asunnon saanti vaikeutui, mikä      muun muassa siten, että suurehkot vuokran tar-
24118:  edelleen nosti myös vuokria. Niinpä vuonna           kistukset - jos ne ovat välttämättömiä esimer-
24119:  1991 alkaneella vuokrien sääntelyn purkamisella      kiksi vuokranjälkeenjääneisyyden vuoksi- jak-
24120:  pyrittiin nimenomaan lisäämään asuntojen vuok-       sotettaisiin ja muutoin sovittaisiin toteutettavak-
24121:  ralle antamisen halukkuutta eli vuokra-asuntojen     si vuokralaisenkin olosuhteet huomioon ottaen ja
24122:  tarjontaa.                                           niin, että sopimussuhde voisi jatkua. Hyvään
24123:      Vuokrasääntelyn purkamisen vaikutuksia           vuokranantajatapaan ei kuulu, että sopimusehto-
24124:  vuokrien määrään ja niiden määräytymistä kos-        ja yritetään muuttaa kohtuuttamiksi uhkaamalla
24125: 
24126: 
24127:                                                                                                         3
24128: KK 54111999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                       Ministerin vastaus
24129: 
24130: 
24131: 
24132: irtisanoa sopimus tai muulla tavoin painostamai-       vuokrankorotusneuvotteluja oli kuitenkin koko
24133: la hyväksymään kohtuuttomia ehtoja. Sopimuk-           maassa vain 0,7 prosenttia.
24134: sen irtisanomista tilanteessa, jossa yritetään saa-        Kysely kohdistui noin 10 000 vuokra-asun-
24135: da vuokra korotetuksi tasolle, jolle tuomioistuin      toon, jossa asumistuen saajat eivät olleet muka-
24136: ei olisi sitä vuokranantajan ajamasta kanteesta        na. Osittain tästä syystä ja osin siksi, että selvitys
24137: hyväksynyt, on myös pidettävä hyvään vuokra-           tehtiin vuoden 1998 lopulla eli vain noin puoli
24138: nantajatapaan kuulumattomana menettelynä.              vuotta suosituksen antamisen jälkeen, selvityk-
24139:     Suositus eräistä asuinhuoneistojen vuokrien        sen tuloksia on pidettävä vain suuntaa antavina.
24140: tarkistamistavoista tuli voimaan kesäkuussa            Merkille pantavaa lienee se, että suosituksen vas-
24141: 1998. Ympäristöministeriö on yhdessä Tilasto-          taiset menettelyt olivat kuitenkin varsin harvinai-
24142: keskuksen kanssa selvittänyt suosituksen vaiku-        sia.
24143: tuksia vuokrankorotusmenettelyihin ja nimen-               Vuokrankorotuspaineen hillitsemiseksi ja
24144: omaan irtisanomisen esiintymistä tai sillä uhkaa-      vuokralaisten ja vuokranantajien tasavertaisen
24145: mista vuokrankorotusmenettelyn yhteydessä.             aseman parantamiseksi vuokramarkkinoilla voi-
24146: Selvitys osoitti, että vuokrien nousuvauhti ei ol-     daan tarvittaessa harkita sitä, että kohtuuttomat
24147: lut kiihtynyt ja että vuokranantajat olivat varhen-    vuokrien kertakorotukset -joihin kysymykses-
24148: taneet yhteydenottoaan vuokralaiseen silloin,          säkin viitataan - säädellään lailla kiellettäväksi
24149: kun oli ollut tarvetta keskustella vuokran tarkis-     ja sen sijaan edellytetään niiden toteuttamisen
24150: tamisesta. Suosituksen voimaantulon jälkeen            j aksottamista.
24151: vuokrien nousu neliömetriltä kuukaudessa muul-             Hallitus on kiinnittänyt huomiota myös
24152: la kuin ennalta sovitulla tavalla oli pääkaupunki-     vuokra-asuntojen tarjolle tulon mekanismeihin.
24153: seudulla keskimäärin 4,50 markkaa ja muualla           Vapaarahoitteisesta tuotannosta valtaosa tulee
24154: maassa keskimäärin 2,80 markkaa. Prosentteina          tarjolle välittäjien kautta. Niinpä välitystoimin-
24155: vastaavat luvut olivat 9,6ja 7,7. Korotustenjak-       nan pelisääntöjä ja säädöksiä myös uudistetaan.
24156: sottamista esiintyi myös. Vuokrien keskimääräi-        Oikeusministeriön asettama työryhmä on juuri
24157: set lähtötasot, joihin korotukset kohdistuivat, oli-   saanut asiaa koskevan työnsä päätökseen ja an-
24158: vat pääkaupunkiseudulla 46,87 markkaa ja muu-          taa em. asiaa koskevat säädösehdotukset lähiai-
24159: alla maassa 36,36 markkaa neliömetriltä kuukau-        koina.
24160: dessa. Irtisanomisella uhkaamista tai sopimuk-             Hallitus pyrkii omalla toiminnallaan kaikin
24161: sen irtisanomista esiintyi selvityksen mukaan vä-      puolin lisäämään erityisesti kohtuuhintaisten
24162: hän, ja se oli pääkaupunkiseudulla yleisempää          vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tarjontaa sekä
24163: kuin muualla maassa. Irtisanomiseen päättyneitä        asuntomarkkinoiden tasapainoista kehitystä.
24164: 
24165: 
24166: 
24167: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
24168: 
24169:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
24170: 
24171: 
24172: 
24173: 
24174: 4
24175: Ministems svar                                                   KK 54111999 vp- Mikko Kuoppa /vas
24176: 
24177: 
24178: 
24179: 
24180: Tili riksdagens talman
24181: 
24182: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger              1 områden med överstor efterfrågan verkar det
24183: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av           finnas ett allmänt hinder för ett ökat bostadsut-
24184: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mik-          bud, nämligen bristen på byggduglig tomtmark.
24185: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-          Sådan finns inte till salu, åtminstone inte till skä-
24186: må1 SS 541/1999 rd:                                       ligt pris. Regeringens ekonomisk-politiska mi-
24187:                                                           nisterutskott har i augusti 1999 behand1at vissa
24188:         Vilka brådskande åtgärder ämnar re-               bostadspolitiska åtgärder som syftar till att öka
24189:         geringen vidta för att förhindra oskäli-          utbudet på tomtmark och främja bostadsbyggan-
24190:         ga hyreshöjningar och för att i grundla-          det. 1 detta syfte har regeringen den 14 dennes fö-
24191:         gens anda f1)1gga varje finländare rätten         relagt riksdagen propositioner med förs1ag om
24192:         tili en bostad också i praktiken?                 höjning av nedre gränsen för skatteprocenten på
24193:                                                           fastigheter och om kommunernas rätt att belägga
24194: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-           obyggda byggplatser med skatt samt om visstids-
24195: föra fö1jande:                                            befrielse för naturliga personer från inkomst-
24196: Så som konstateras i motiveringen till det skrift-        skatt på försäljningsvinst, då fast egendom säljs
24197: liga spörsmå1et kall, enligt 15 a § 4 mom. reger-         till kommunen. Dessa förslag syftar till att plan-
24198: ingsformen, "det allmänna främja vars och ens             lagd mark för bostadsbyggande skall kunna tas i
24199: rätt till bostad och möjligheter att själv ordna sitt     bruk för bostadsproduktion. Finlands Kommun-
24200: boende". Ä ven om denna förpliktelse inte anses           förbund räknar med att dessa åtgärder gör det
24201: innebära att en bostadsbehövande har subjektiv            möjligt att flera tusen byggdugliga byggplatser
24202: rätt att få en av myndigheterna tillhandahållen el-       kommer ut på marknaden, om kommunema nytt-
24203: ler bekostad bostad, anses den erkänna att en bo-         jar dessa nya möjligheter. Revideringen av skat-
24204: stad till skäligt pris och på skälig nivå är en nöd-      tebestämmelsema antas också tillföra kommu-
24205: vändighet för att de övriga grundrättighetema             nerna mer skatteintäkter, vilket stärker kommu-
24206: skall kunna tillgodoses. En hygglig bostad kan            nernas inkomster och förbättrar deras möjlighe-
24207: alltså anses som en oundgänglig förutsättning för         ter att sköta sådana kommuna1a tjänster som
24208: välfård. Det är också så som regeringen ser på sa-        planläggning.
24209: ken.                                                          Regeringen har också i övrigt fåst uppmärk-
24210:    Regeringen utgår i sin bostadspolitiska verk-          samhet vid de problem som boendesamfunden
24211: samhet från att en skälig boendenivå till skäliga         har att få mark, särskilt i huvudstadsregionen och
24212: kostnader och vid behov med stöd av det allmän-           tillväxtcentra, och vid betydelsen av samarbete i
24213: na är en oundgänglig nyttighet som skall finnas           denna fråga. Regeringen tillsatte i september i
24214: inom räckhåll för alla behövande. Ett centralt            fjol en ministergrupp för att bereda åtgärder på
24215: medel när det gäller att hålla boendekostnadema           kortare sikt som gäller boendet och den därmed
24216: i styr är att få till stånd ett utbud som motsvarar       förknippade markpolitiken samt trafiken i huvud-
24217: efterfrågan. Detta är också det mest effektiva sät-       stadsregionen och kranskommunerna. Också led-
24218: tet att se till att villkoren i de avta1 som gäller be-   ningen för städerna i huvudstadsregionen och i
24219: sittning av bostäder hålls skäliga.                       kranskommunerna är representerade i arbets-
24220: 
24221: 22   200661
24222:                                                                                                              5
24223: KK 54111999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                             Ministerns svar
24224: 
24225: 
24226: gruppen. Dess mandat går ut i medlet av mars                 Vi har haft en kontinuerlig uppföljning av hur
24227: nästa år.                                                avvecklingen av hyresregleringen har inverkat på
24228:     Också den nya markanvändnings- och byggla-           hyresbeloppen och vilikoren för hyresbestäm-
24229: gen skapar förutsättningar för ett bättre samarbe-       ning samt sätten för ändring av dem. Hyresnivån
24230: te melian kommunerna i fråga om planeringen av           har stigit. Detta har skett delvis på grund av att
24231: områdesanvändningen. Ett sådant medel är bl.a.           regleringen avvecklades, eftersom det nu är möj-
24232: möjligheten tili en gemensam generalpian i urba-         ligt att friare än förr komma överens om hyrans
24233: na regioner. Ett annat är planering av markan-           belopp och hyresbestämningen, men det finns
24234: vändningen genom specialarrangemang och ge-              också andra skäl. Det finns nu kvalitativt mer
24235: nom att ett visst område utnämns tili utvecklings-       högtstående bostäder, vilket naturligtvis höjer
24236: område.                                                  årsmedelnivån för hyrorna, jämfört med medel-
24237:     1 budgetpropositionen för 2000 föreslås att be-      hyrorna för fjolårets bestånd av hyresbostäder.
24238: fogenheten att bevilja bostadslån skali höjas med        Man förutsåg att avvecklingen av hyresreglering-
24239: 100 miljoner mark jämfört med innevarande år.            en i viss mån skulie höja hyresnivån, eftersom de
24240: Man räknar med att sammanlagt ca 13 000 nya              hyror som länge varit reglerade och inte justerats
24241: arava- och räntestödsbostäder nästa år kommer            sannolikt då skulie ändras, så att de motsvarade
24242: att börja byggas i hela landet. Detta är ca 2000         lägenheternas hyresvärde och den gängse hyres-
24243: bostäder mer än i år. Av dessa bostäder kommer           nivån på orten. 1 Statistikcentralens hyresstatis-
24244: hälften att placeras i de områden där efterfrågan        tik kommer detta tydligt fram. Enligt hyresförfrå-
24245: är störst, dvs. huvudstadsregionen och kranskom-         gan i april 1999 var höjningen i hyrorna något
24246: munerna.                                                 långsammare än föregående år. Hyrorna i de nya
24247:     Tili förutsättningarna för att hyrorna skali hål-    hyresförhålianden som ingicks melian april 1998
24248: las skäliga hör också att det på orten finns ett ut-     och mars 1999 på den fria marknaden låg i ge-
24249: bud som motsvarar efterfrågan. Sålunda syftar de         nomsnitt ca 4,3 procent högre än hyrorna för de
24250: ovan nämnda åtgärderna också tili att bidra tili att     hyresförhålianden som ingåtts melian april 1997
24251: såväl det statsstödda som det fritt finansierade         och mars 1998. Jämfört med föregående år har
24252: beståndet av hyresbostäder ökar och att bostäder         takten på stegringen blivit klart långsammare.
24253: med skälig hyra ingår i beståndet av hyresbostä-            Det måste visserligen medges att ökningen i
24254: der. En återgång tili hyresreglementering elier          beståndet av fritt finansierade hyresbostäder inte
24255: hyresreglering av det slag som vi tidigare hade          ens tillsammans med den statsstödda produktio-
24256: skulie inte enligt regeringens uppfattning bidra         nen har varit tillräcklig för att öka utbudet tili ef-
24257: tili måluppfyllelsen. 1 Finland har hyresregle-          terfrågans nivå. Efterfrågan ökar uttryckligen i
24258: menteringen och den därpå följande hyresregle-           huvudstadsregionen och tillväxtcentra, eftersom
24259: ringen gälit reglering av hyreshöjningar, vilket         där finns arbete och utkomstmöjligheter. Efter-
24260: var motiverat såtilivida, att de hyresgäster som         frågan gälier uttryckligen små bostäder, vilket
24261: redan har fått en bostad kunde uppleva att hyror-        kommer tili synes i hur medelhyrorna i dessa om-
24262: na var sakliga och skäliga. Men samtidigt mot-           råden har utvecklats.
24263: verkade förfarandet produktionen av nya hyres-              Statsrådet har gett en rekommendation om hur
24264: bostäder och minskade också det befintliga be-           hyrorna för bostadslägenheter bör justeras
24265: ståndet av hyresbostäder. Avgången av hyresbo-           (409/1998). 1 denna rekommendation framhålis
24266: städer var tili den grad stor att det blev svårare att   att avtalsparternas situation bör beaktas bl.a. så
24267: få en hyresbostad, vilket ytterligare höjde hyror-       att större justeringar av hyran - om sådana är
24268: na. Därför avsåg avvecklingen av hyresreglering-         nödvändiga t.ex. för att hyran släpat efter- skali
24269: en, som inleddes 1991, uttryckligen att också öka        periodläggas och i övrigt genomföras så att man
24270: villigheten att hyra ut bostäder, dvs. att öka utbu-     också beaktar hyresgästens situation och så att
24271: det av hyresbostäder.                                    hyresförhåliandet kan fortsätta. Det ingår inte i
24272:                                                          god hyresvärdssed att man försöker göra avtals-
24273: 
24274: 
24275: 6
24276: Ministerns svar                                                KK 54111999 vp- Mikko Kuoppa /vas
24277: 
24278: 
24279: 
24280: villkoren oskäliga genom att hota med uppsäg-           des i landet. Men i hela landet var procenten så-
24281: ning av avtalet eller på annat sätt utöva påtryck-      dana underhandlingar om hyresförhöjningar som
24282: ning för att tvinga fram ett godkännande av oskä-       slutade i uppsägning av avtalet bara 0,7.
24283: liga villkor. Att avtalet sägs upp i en situation där       Förfrågan gällde ca 10 000 hyresbostäder, där
24284: man försöker få hyran höjd tili en nivå som en          bostadsbidragstagarna inte var med. Delvis av
24285: domstol inte skulle ha godkänt på hyresvärdens          denna anledning och delvis på grund av att un-
24286: talan måste också anses som ett förfarande som          dersökningen gjordes i slutet av 1998, då rekom-
24287: inte hör till god hyresvärdssed.                        mendationen bara varit i kraft omkring ett halvt
24288:     Rekommendationen om vissa sätt att justera          år, måste resultaten anses som bara riktgivande.
24289: hyrorna för bostadslägenheter trädde i kraft i juni     Men det torde vara skäl att lägga märke till att
24290: 1998. Miljöministeriet har i samråd med statis-         förfaranden som stred mot rekommendationen
24291: tikcentralen undersökt vilka verkningar rekom-          var mycket sällsynta.
24292: mendationen haft på förfarandet vid hyresförhöj-            För att stävja trycket på hyreshöjning och för
24293: ningar, och uttryckligen om uppsägning eller hot        att hyresgäster och hyresvärdar skall komma i en
24294: om uppsägning förekommit i samband med hy-              mer jämlik ställning på hyresmarknaden kan man
24295: reshöjningsförfarandet. Undersökningen visade           vid behov överväga möjligheten att oskäliga en-
24296: att takten på hyreshöjningen inte hade ökat och         gångshöjningar av hyran - - som det hänvisas
24297: att hyresvärdarna hade börjat ta kontakt med hy-        tili i spörsmålet -     förbjuds i lag, och i stället
24298: resgästerna i ett tidigare skede, då det fanns be-      förutsätts att de genomförs etappvis.
24299: hov av att diskutera en justering av hyran. Efter           Regeringen har också fåst uppmärksamhet vid
24300: att rekommendationen trätt i kraft uppgick hyres-       de mekanismer som påverkar uppdykandet av hy-
24301: höjningen per kvadratmeter i månaden, på andra          resbostäder på marknaden. Största delen av den
24302: än på förhand överenskomna sätt, i huvudstadsre-        fritt finansierade produktionen kommer ut på
24303: gionen i genomsnitt till 4,50 mark och annorstä-        marknaden via förmedlare. Därför kommer ock-
24304: des i landet tili 2,80 mark. Motsvarande tai i pro-     så spelreglerna och bestämmelserna för förmed-
24305:  cent är 9,6 och 7,7. Det förekom också period-         lingsverksamheten att ses över. En av justitiemi-
24306:  läggning av förhöjningarna. De genomsnittliga          nisteriet tillsatt arbetsgrupp har nyligen slutfört
24307:  utgångsnivåerna för de hyror som höjdes var i          sitt arbete och lägger under den närmaste tiden
24308:  huvudstadsregionen 46,87 mark och annorstädes          fram sina förslag om lagstiftning.
24309:  i landet 36,36 mark per kvadratmeter per månad.            Regeringen strävar efter att på alla sätt öka
24310:  Det förekom enligt undersökningen föga hot om          särskilt utbudet av hyresbostäder och bostads-
24311:  uppsägning eller uppsägning av avtalen, och det        rättsbostäder till skäligt pris och tili att främja en
24312:  var vanligare i huvudstadsregionen än annorstä-        balanserad utveckling på bostadsmarknaden.
24313: 
24314: 
24315: 
24316: Helsingfors den 26 oktober 1999
24317: 
24318:     Minister Suvi-Anne Siimes
24319: 
24320: 
24321: 
24322: 
24323:                                                                                                             7
24324:                         j
24325:                         j
24326:                     j
24327:                     j
24328:                 j
24329:                 j
24330:             j
24331:             j
24332:         j
24333:         j
24334:     j
24335:     j
24336: j
24337: j
24338:                                                           KK 542/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24339: 
24340: 
24341: 
24342: 
24343:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 542/1999 vp
24344: 
24345:                                            Junien pysähtyminen Lylyn asemalla
24346: 
24347: 
24348: 
24349: 
24350: Eduskunnan puhemiehelle
24351: 
24352: Lyly on vireä paikkakunta Pirkanmaalla Juupa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24353: joen kunnassa. Lylyssä on muun muassa puolus-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24354: tusvoimien viestivarikko, jonka suhteen puolus-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24355: tusvoimilla on olemassa pitkälliset kehityssuun-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24356: nitelmat Lylyn kehittämisyhdistys ry on toimi-
24357: nut ansiokkaasti oman asuinpaikkansa kehittämi-           Onko hallituksen mielestä mahdollista
24358: seksi. Kehittämistoimintaa on toteutettu POMO-            vauhdittaa Lylyn kyläyhteisön ja ase-
24359: ja LEADER-rahoituksen turvin, ja se jatkuu aina-          manseudun kehitystä saamalla VR:n ju-
24360: kin vuoteen 2000. Yksi hankeryhmä on Lylyn                nien pysähdyspaikka Lylyn asemalle,
24361: asemanseudun kehittäminen ESR-rahoitteisessa              koska se edesauttaa myös työpaikkalii-
24362: kehitysprojektissa.                                       kenteen kehitystä ainakin Tampereen
24363:    Suuri toive Lylyssä on saadajunien pysähdys-           suuntaan?
24364: paikka Lylyn asemalle. Tätä on esitetty Valtion-
24365: rautateille, ja asiaa on yritetty vauhdittaa myös
24366: Pirkanmaan liiton kautta.
24367: 
24368: 
24369: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
24370: 
24371:     Sulo Aittaniemi /alk
24372: 
24373: 
24374: 
24375: 
24376:                                                                                              Versio 2.0
24377: KK 542/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
24378: 
24379: 
24380: 
24381: 
24382: Eduskunnan puhemiehelle
24383: 
24384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     missa päissä pääratojen kaukojunien aikataului-
24385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      hin. Jotta nämä jatkoyhteydet voidaan varmistaa,
24386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    aikatauluja ei VR:nmukaan voida hidastaa uusil-
24387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   la pysähdyksillä.
24388: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Edellä mainittu rataosa kuuluu niihin rata-
24389: sen KK 542/1999 vp:                                osiin, joiden liikennettä on suunniteltu hoidetta-
24390:                                                    vaksi tulevaisuudessa nykyistä kalustoa kevyem-
24391:       Onko hallituksen mielestä mahdollista        mällä ja taloudellisemmalla kiskobussikalustol-
24392:       vauhdittaa Lylyn kyläyhteisön ja ase-        la. VR Osakeyhtiö on parhaillaan harkitsemassa
24393:       manseudun kehitystä saamalla VR:n ju-        tällaisen kaluston hankintaa. Mahdollisen han-
24394:       nien pysähdyspaikka Lylyn asemalle,          kintapäätöksen jälkeen kestänee vielä noin kaksi
24395:       koska se edesauttaa myös työpaikkalii-       vuotta, ennen kuin kiskobussikalusto on vakiolii-
24396:       kenteen kehitystä ainakin Tampereen          kenteessä.
24397:       suuntaan?                                       Tampere-Haapamäki -rataosan henkilöjuna-
24398:                                                    liikenteen tarjonnan parannuksia, muun muassa
24399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pysähdyspaikkojen lisäämistä, harkitaan myö-
24400: vasti seuraavaa:                                   hemmässä vaiheessa, kun kiskobussiliikenteen
24401: Tampere-Haapamäki-välinjunien aikataulut on        kehittymisestä, kaluston toimintavarmuudesta ja
24402: liityntäyhteyksien luomiseksi sovitettu molem-     kulkuominaisuuksista on saatu kokemuksia.
24403: 
24404: 
24405: 
24406: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
24407: 
24408:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24409: 
24410: 
24411: 
24412: 
24413: 2
24414: Ministerns svar                                            KK 542/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
24415: 
24416: 
24417: 
24418: 
24419: Tili riksdagens talman
24420: 
24421: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      skapa anslutningsförbindelser. För att dessa an-
24422: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      slutningar skall kunna garanteras, kan tidtabel-
24423: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     lema enligt VR inte tänjas genom nya uppehåll.
24424: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         Det ovan nämnda banavsnittet hör tili de ban-
24425: mål SS 542/1999 rd:                                  avsnitt som enligt p1anema i framtiden skall tra-
24426:                                                      fikeras med rälsbussmateriel, som är lättare och
24427:       Å.r det enligt regeringen möjligt att          mer ekonomisk än nuvarande materiel. VR Ak-
24428:       sporra utvecklingen av bygemenskapen           tiebolag överväger för närvarande anskaffningen
24429:       och stationsområdet i Lyly genom en            av rälsbussmateriel. Efter ett eventuellt beslut om
24430:       haltpunkt i Lyly för VR:s tåg, eftersom        anskaffning dröjer det troligtvis ännu ungefår två
24431:       detta ävenfrämjar utvecklingen av trafi-       år innan rälsbussmaterielen går i regelbunden tra-
24432:       ken tili arbetsplatserna, åtminstone i         fik.
24433:       Tammerforsriktningen?                             Förbättringar av utbudet när det gäller person-
24434:                                                      tågstrafiken på banavsnittet Tammerfors-Haa-
24435: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      pamäki, bland annat utökning av ha1tpunkter,
24436: föra följande:                                       övervägs i ett senare skede när det finns erfaren-
24437: På sträckan Tammerfors-Haapamäki har tå-             het av rälsbusstrafikens utveckling samt av mate-
24438: gens tidtabeller i båda ändarna anpassats tili       rielens driftssäkerhet och trafikegenskaper.
24439: fjärrtågens tidtabeller på huvudbanoma i syfte att
24440: 
24441: 
24442: 
24443: Helsingfors den 26 oktober 1999
24444: 
24445:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
24446: 
24447: 
24448: 
24449: 
24450:                                                                                                       3
24451:                                                         KK 543/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
24452: 
24453: 
24454: 
24455: 
24456:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 543/1999 vp
24457: 
24458:                                            Työtapaturman vuoksi              maksettavan         kor-
24459:                                            vauksen määräytyminen
24460: 
24461: 
24462: 
24463: 
24464: Eduskunnan puhemiehelle
24465: 
24466: Tapaturmavakuutuslain (608/1948) nojalla työn-      teessa liikennevahingonkorvaus määrätään va-
24467: antaja on velvollinen vakuuttamaan työnanta-        hingonkorvauslain (412/197 4) säännöksiä nou-
24468: jaan työsuhteessa olevat työntekijät työtapatur-    dattaen.
24469: man varalta. Lakisääteisellä työtapaturmavakuu-        Käytännössä erilaiset korvausperusteet johta-
24470: tuksella työntekijät ovat suojattuja heille työs-   vat siihen, että ilman omaa syytään tapaturmai-
24471: sään sattuvien tapaturmien osalta.                  sesti työkyvyttömäksi joutuvan henkilön saama
24472:    Tapaturmavakuutuslain mukaan työntekijälle       korvaus vaihtelee sen mukaan, missä tapaturma
24473: maksetaan työtapaturman sattuessa korvausta         tapahtuu.
24474: sairaanhoitokuluista sekä ansionmenetyksestä.
24475: Ansionmenetys korvataan aluksi päivärahana ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24476: myöhemmin tapaturmaeläkkeenä, jos työtapatur-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24477: ma aiheuttaa työkyvyttömyyttä vielä päiväraha-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24478: kauden jälkeen. Tapaturmaeläke on vuodesta          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24479: 1982 saakka ollut 85 prosenttia tapaturmaa edel-
24480: täneistä työtuloista.                                     Pitääkö hallitus edellä mainittua tapa-
24481:    Sen sijaan, jos vastaavan tyyppinen työkyvyt-          turmavakuutuksen ja liikennevakuutuk-
24482: tömyyden aiheuttava työtapaturma sattuu muual-            sen korvausten eroa ihmisten oikeuden-
24483: la yhteiskunnassa, on pääsääntönä täyden kor-             mukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun
24484: vauksen periaate. Esimerkiksi pakollisen liiken-          mukaisena ja
24485: nevakuutuksen puolella- joka myös on lakisää-
24486: teinen vakuutus - vastaavan tyyppisessä tilan-            mihin toimiin hallitus asian vuoksi aikoo
24487:                                                           ryhtyä?
24488: 
24489: 
24490: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999
24491: 
24492:     Marjatta Vehkaoja /sd
24493: 
24494: 
24495: 
24496: 
24497:                                                                                              Versio 2.0
24498: KK 543/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                Ministerin vastaus
24499: 
24500: 
24501: 
24502: 
24503: Eduskunnan puhemiehelle
24504: 
24505: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            riaattein hänen tapaturman sattuessa tekemänsä
24506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          työn yleisen ansiotason mukaan.
24507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tapaturmavakuutuksen       ansionmenetyskor-
24508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          vaus maksetaan tapaturmaa seuraavan vuoden
24509: Vehkaojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-         ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
24510: myksen KK 543/1999 vp:                                keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
24511:                                                        on 100 %ja tapaturmaeläkkeen 85 % vuosityöan-
24512:        Pitääkö hallitus edellä mainittua tapa-         siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
24513:        turmavakuutuksen ja liikennevakuutuk-          enimmäistaso laskee 70 prosenttiin. Mikäli tapa-
24514:        sen korvausten eroa ihmisten oikeuden-         turman tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
24515:        mukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun            myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
24516:        mukaisena ja                                   sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
24517:                                                       osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
24518:        mihin toimiin hallitus asian vuoksi aikoo      paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
24519:        ryhtyä?                                        jäin eläkelain (395/1961) 9 §:n mukaisen työelä-
24520: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            keindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa siten
24521: vasti seuraavaa:                                      yleistä ansiokehitystä.
24522:                                                           Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
24523: Työtapaturmavakuutuksen ansionmenetyskor-             mat etuudet ja niiden taso poikkeavat toisistaan.
24524: vauksen perusteena on työntekijän tapaturman          Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä katta-
24525: sattumishetken tai ammattitaudin ilmeneruishet-       vien etuuksien taso on työeläke-ja kansaneläke-
24526: ken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai ammatti-      järjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa lii-
24527: taudista johtuva työkyvyn alentuma. Vuosityöan-       kennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuudet
24528: sio tulee määrätä siten, että se vastaa työntekijän   ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas kor-
24529: tapaturmahetken tietojen perusteella arvioitua        keammat. Erot johtuvat muun muassa järjestel-
24530: vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja harjoit-     mien toisistaan poikkeavasta luonteesta, niiden
24531: telijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyvästi työ-   kattamien riskien laadusta ja osin myös järjestel-
24532: elämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan määrätä       mien erilaisista rahoitusperiaatteista.
24533: hänen omien, usein hyvinkin alhaisten työan-              Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä so-
24534: sioittensa perusteella. Sen sijaan vuosityöansio-     siaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien ottamal-
24535: na käytetään sitä yleistä ansiota, jonka tällainen    la pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän tar-
24536: henkilö olisi todennäköisesti saanut koulutus-        koituksena on antaa työnantajan mahdollisesta
24537: taan vastaavassa työssä muutaman vuoden työ-          vahingonkorvausvelvollisuudesta         riippumatta
24538: kokemuksen jälkeen. Samaa periaatetta sovelle-        työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
24539: taan vielä kohtuullisen ajan opiskelun tai harjoit-   turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
24540: telun päätyttyäkin, mikäli henkilö ei työllisty       Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-
24541: koulutuksensa mukaiseen työhön. Muun nuoren           lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-
24542: henkilön vuosityöansio määrätään vastaavin pe-        mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-
24543: 
24544: 
24545: 2
24546: Ministerin vastaus                                       KK 543/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
24547: 
24548: 
24549: vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-             Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät
24550: nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-      seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
24551: mäksi.                                                maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
24552:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-       sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
24553: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-      tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
24554: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-      turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
24555: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin ai-         menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
24556: heuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapatur-       sen vanhuuseläkeiän täyttäneiden tapaturmaeläk-
24557: maeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän tavoit-      keen enimmäistaso 70 %:iin. Koska tapaturma-
24558: teisiin nähden kohtuullisena ottaen huomioon          vakuutus on osa työmarkkinoiden rahoittamaa
24559: myös sen, että eläkkeelle siirryttäessä henkilön      sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työmark-
24560: menot yleensä jossain määrin pienenevät työssä-       kinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot eivät
24561: käyntiin liittyvien kustannusten jäätyä pois. Riit-   ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet esiin
24562: tävänä on pidetty myös tapaturmahetken olosuh-        tarvetta eläketason nostamiseen tai sen määräy-
24563: teiden perusteella määräytyvän korvauksen sito-       tymisperiaatteiden muuttamiseen. Myöskään mi-
24564: mista yleiseen ansiokehitykseen ilman, että kor-      nisteriö ei näe muutoksiin tässä vaiheessa erityis-
24565: vaus määriteltäisiin palkkausjärjestelmissä ta-       tä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin valmis selvit-
24566: pahtuvien muutosten vuoksi vaikeasti arvioita-        tämään asiaa, mikäli työmarkkinaosapuolet pitä-
24567: vaan yksilölliseen tulokehitykseen.                   vät sitä tarpeellisena.
24568: 
24569: 
24570: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
24571: 
24572:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
24573: 
24574: 
24575: 
24576: 
24577:                                                                                                        3
24578: KK 543/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                     Ministems svar
24579: 
24580: 
24581: 
24582: 
24583: Tili riksdagens talman
24584: 
24585: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-
24586: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av        bildning. För andra unga personer bestäms årsar-
24587: statsrådet översänt följande av riksdagsman            betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
24588: Marjatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga         principer på basis av den allmänna inkomstnivå
24589: spörsmål SS 543/1999 rd:                               som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
24590:                                                        förde när olycksfallet inträffade.
24591:        Anser regeringen att ovan nämnda ski/1-            Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
24592:         nad i ersättningspraxis mellan olycks-         las från olycksfallsförsäkringen betalas under det
24593:        fallsförsäkringen och trafiliförsäkring-        år som följer efter olycksfallet i form av dagpen-
24594:        en är rättvis och opartisk, och                 ning och därefter i form av olycksfallspension.
24595:                                                        På årsnivå är dagpenningens maximibelopp
24596:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           100 % av årsarbetsinkomsten och olycksfalls-
24597:        med anledning härav?                            pensionens maximibelopp 85 % av årsarbetsin-
24598: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        komsten. När personen i fråga fyller 65 år sjun-
24599: föra följande:                                         ker pensionens maximinivå till 70 %. Om den ar-
24600:                                                        betsoförmåga som olycksfallet eller yrkessjukdo-
24601: Grunden för den inkomstbortfallsersättning som         men orsakar är endast partiell, uträknas på basis
24602: betalas från försäkring för olycksfall i arbetet är    av det fulla pensionsbeloppet storleken av in-
24603: den årsarbetsinkomst som en arbetstagare har vid       komstbortfallsersättningen i proportion till den
24604: den tidpunkt då olycksfallet inträffar eller yrkes-    andel som svarar mot nedgången i arbetsförmå-
24605: sjukdomen yppar sig samt den nedgång i arbets-         gan. Olycksfallspensionen höjs årligen med det
24606: förmågan som är en följd av olycksfallet eller yr-     arbetspensionsindex som anges i 9 § lagen om
24607: kessjukdomen. Årsarbetsinkomsten skall be-             pension för arbetstagare (395/ 1961 ). Ersättnings-
24608: stämmas så att den motsvarar den stabiliserade         nivån följer sålunda den allmänna inkomstut-
24609: inkomstnivå som arbetstagaren bedöms ha på ba-         vecklingen.
24610: sis av de uppgifter som gäller vid tidpunkten för         Förmånema och förmånsnivåema är inte de-
24611: olycksfallet. 1 fråga om studerande och prakti-        samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
24612: kanter som ännu inte etablerat sig permanent i ar-     Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
24613: betslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock inte        säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
24614: på basis av deras egna och i många fall extremt        nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
24615: låga arbetsinkomster. För dessa personers del be-      pensionssystemet. Å andra sidan är olycksfalls-
24616: traktas såsom årsarbetsinkomst däremot den all-        försäkringsförmånema i förhållande tili trafik-
24617: männa inkomst som personen i fråga efter några         försäkringen tili vissa delar något lägre och till
24618: års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett arbe-   vissa delar högre. Skillnadema beror bl.a. på att
24619: te motsvarande hans eller hennes utbildning.           de olika systemen är av olika karaktär, att de ris-
24620: Samma princip tillämpas likaså under en rimlig         ker som täcks är av olika art och delvis också på
24621: tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-   att de olika systemen finansieras enligt olika
24622: tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i   principer.
24623: 
24624: 
24625: 4
24626: Ministems svar                                              KK 543/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
24627: 
24628: 
24629:    Försäkringen för olycksfall i arbetet är ett ele-    ständighetema vid tidpunkten för olycksfallet
24630: ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-        binds vid den allmänna inkomstutvecklingen -
24631: sieras genom en för arbetsgivama obligatorisk           att definiera ersättningen i relation tili den indivi-
24632: försäkring. A vsikten med systemet är att arbets-       duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
24633: tagama, oberoende av arbetsgivamas eventuella           lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
24634: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha      ras.
24635: rätt till en skälig trygghet för den händelse att ar-      De omständigheter som hänför sig till nivån på
24636: betstagama drabbas av ett olycksfall i arbetet el-      ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
24637: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       i samband med de ändringar i lagstiftningen som
24638: fall i arbetet har karaktären av socialförsäkring       trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
24639: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
24640: fattar en minimiersättning i samband med in-            säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
24641: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            skulle motsvara det faktiska bortfall som olycks-
24642: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
24643: system.                                                 gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
24644:    Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-         olycksfallspensionen tili 70 % i fråga om de per-
24645: fall i arbetet har man försökt skapa ett system         soner som uppnått den allmänna pensionsåldem.
24646: som i samband med förluster till följd av olycks-       Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
24647: fall eller yrkessjukdomar ger ett skydd som be-         socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
24648: finner sig på en rimlig nivå och som bestäms på         utvecklas denna försäkring i sarnråd med arbets-
24649: jämlika grunder. Nivån på den nuvarande olycks-         marknadspartema. Dessa parter har inte efter
24650: fallspensionen har mot bakgrunden av systemets          ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
24651: målsättning ansetts rimlig, i all synnerhet om          sionsnivån höjs eller att principema för faststäl-
24652: man beaktar att pensioneringen i regel innebär att      landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
24653: de personliga utgiftema minskar något i och med         heller i detta skede något särskilt behov av änd-
24654: att de till förvärvsarbetet relaterade kostnadema       ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
24655: faller bort. Det har likaså ansetts vara tillräckligt   att reda ut ärendet om arbetsmarknadspartema
24656: att den ersättning som bestäms på basis av om-          anser det vara nödvändigt.
24657: 
24658: 
24659: 
24660: Helsingfors den 26 oktober 1999
24661: 
24662:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
24663: 
24664: 
24665: 
24666: 
24667:                                                                                                             5
24668:                                                            KK 544/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
24669: 
24670: 
24671: 
24672: 
24673:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 544/1999 vp
24674: 
24675:                                            Nuorten elinolojen parantaminen ja nuoriso-
24676:                                            työlain muuttaminen
24677: 
24678: 
24679: 
24680: 
24681: Eduskunnalle
24682: 
24683: Nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mukaan tarkoi-      tien asialistalle. Vain muutama kunta on profiloi-
24684: tuksena on parantaa nuorten elinoloja ja luoda      tunut nuorten asioiden hoitajana. Tämä kävi ilmi
24685: edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Nuo-     Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksestä
24686: risotyölaissa ei kuitenkaan yksilöidä nuorten       vuodelta 1998. Suurta joukkoa nuoria uhkaa to-
24687: elinolojen parantamista, eikä sitä anneta mille-    dellinen syrjäytyminen. Näiden ongelmien rat-
24688: kään kunnalliselle hallintokunnalle tehtäväksi.     kaisemiseksi tarvitaan määrätietoista valtiollista
24689: Nuorisotyö vain kuuluu kunnan toimialaan. Näin      ja kunnallista politiikkaa.
24690: yleisluonteinen nuorten elinolotehtävän mainit-
24691: seminen nuorisotyölaissa ei ole velvoittanut kun-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24692: tia toimintaan nuorten elinolojen parantamisek-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24693: si. Kuntien toiminta tässä kysymyksessä ei vas-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24694: taa nuoren sukupolven tarpeita ja ongelmia. Pa-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24695: himmillaan nuoret ovat jäämässä kunnissa ikään
24696: kuin "heitteille". Samoin kuntien henkilöstön             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
24697: keski-ikä lähenee 50:tä vuotta.                           tyä nuorisotyölain (235/1995) muutta-
24698:     Nuorilla ei ole myöskään kunnallisessa val-           miseksi siten, että laki veivoittaisi kun-
24699: mistelussa ja päätöksenteossa puolestapuhujia.            nat toimenpiteisiin nuorten elinolojen
24700: Näin ollen nuorten elinoloasiat eivät nouse kun-          parantamiseksi?
24701: 
24702: 
24703: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
24704: 
24705:     Kari Urpilainen /sd
24706: 
24707: 
24708: 
24709: 
24710:                                                                                              Versio 2.0
24711: KK 544/1999 vp- Kari Urpilainen /sd                                                   Ministerin vastaus
24712: 
24713: 
24714: 
24715: 
24716: Eduskunnan puhemiehelle
24717: 
24718: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       normiohjauksen purkamiseen liittyi kunnissa ta-
24719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         loudellisia säästötarpeita, jotka kohdistuivat
24720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myös nuorisotoimeen.
24721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-           Kuntien toimenpiteitä ja reagointia nuorten
24722: laisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       elinoloihin ja niiden parantamiseen voidaan tar-
24723: KK 544/1999 vp:                                       kastella 1990-luvun nuorten vaikean työttömyy-
24724:                                                       den kautta. Nuorisotyöttömyys arvioitiin yleises-
24725:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ti ja myös kunnissa vaikeimmaksi nuorten elin-
24726:        tyä nuorisotyölain (235/1995) muutta-          oloihin liittyväksi ongelmaksi. Vuosina 1993-
24727:        miseksi siten, että laki veivoittaisi kun-      1994 oli työttömänä lähes 100 000 nuorta. Kun-
24728:        nat toimenpiteisiin nuorten elinolojen         nat suuntautuivat voimakkaasti nuorten työpaja-
24729:        parantamiseksi?                                toiminnan kehittämiseen. Kun vuonna 1993 kun-
24730:                                                       nissa oli 88 työttömille nuorille tarkoitettua työ-
24731: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         pajaa, niin pajojen määrä kasvoi nopeasti
24732: ti seuraavaa:                                          1995 250 pajaan ja edelleen noin 350 pajaan.
24733: Nykyisen nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mu-          Valtaosa pajoista, noin 95 %, on kuntien omista-
24734: kaan lain tarkoituksena on "parantaa nuorten          mia ja kun pajat ovat osa nykyistä nuorisotyöjär-
24735: elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalais-    jestelmää, niin voidaan perustellusti todeta, että
24736: toiminnalle." Laki tuli voimaan 1.3.1995. Lain        kuntien nuorisotyössä on vastattu nuorten elin-
24737: 2 §:ssä nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jol-   olojen keskeiseen ongelmaan. Syyskuussa 1999
24738: la parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edel-     nuorisotyöttömiä oli koko maassa 40 341.
24739: lytyksiä nuorisotoiminnalle. Lain 4 §:ssä sääde-          Kuntaliiton tilastojen mukaan kunnat ovat
24740: tään, että nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat      käyttäneet määrärahoja nuorisotoimen käyttöme-
24741: ensisijaisesti valtio, kunnat sekä nuorisojärjestöt   noihin seuraavasti:
24742: ja että kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö.
24743: Nuorisotyölakia muutettiin vuoden 1997 alusta          1991             619 milj. mk
24744: siten, että nuorten määrään kunnassa sidoksissa        1994             579 milj. mk
24745: oleva laskennallinen valtionosuus (vuonna              1996             792 milj. mk
24746:  1999 73 mk/alle 29-vuotias asukas) tulee koh-
24747:                                                        1998             850 milj. mk (arvio)
24748: dentaa kunnan nuorisotyömenoihin. Lainmuu-
24749: toksella lisättiin valtionosuuden sitovuutta nuo-      1999             900 milj. mk (arvio)
24750: risotyötoimenpiteisiin.
24751:    Valtionosuuksien kehittämisessä on ollut           Kuntien nuorisotyöhön käyttämät määrärahat
24752:  1990-luvulla yleisenä linjana tiukan normioh-        ovat lamavuosien notkahduksen jälkeen kasva-
24753: jauksen purkaminen ja siirtyminen innovatiivi-        neet merkittävästi. Siten näyttäisi siltä, että kun-
24754: seen informaatio-ohjaukseen. Tämä kuntien val-        nat ovat kohdistaneet määrärahoja aiempaa
24755: tionosuusjärjestelmän muutos vuoden 1993 alus-        enemmän nuorisotyöhön.
24756: sa ajoittui taloudellisen laman oloihin, ja siten
24757: 
24758: 2
24759: Ministerin vastaus                                           KK 544/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
24760: 
24761: 
24762:    Ongelmana on kuitenkin se, että kuntien nuo-       soasiainneuvostojen tehtävänä on arvioida nuor-
24763: risotyön taso vaihtelee kuntakohtaisesti. Kaikki      ten elinolosuhteita ja tehdä niitä koskevia aloit-
24764: kunnat eivät ole pystyneet tai osanneet vastata       teita. Osa indikaattorijärjestelmästä tavoittaa
24765: nuorisotyön haasteisiin. Edustaja Urpilaisen kir-     kuntatason.
24766: jallista kysymystä tulee tarkastella myös tästä nä-       Vuoden 1993 valtionosuusuudistus merkitsi
24767: kökulmasta. Muun muassa voimakas nuorten              silloisen nuorisolautakuntajärjestelmän alasajoa
24768: muuttoliike kasvukeskuksiin on heikentänyt            kunnissa. Nuorilla ja nuorisojärjestöjen edusta-
24769: muuttotappiokuntien mahdollisuuksia huolehtia         jilla ei ollut enää selkeää asemaa kunnallisessa
24770: kunnallisista palveluksista ja sen ohella nuoriso-    päätöksenteossa. Nykyään itsenäinen nuorisolau-
24771: työstä.                                               takunta on vain 10 kunnassa. Nuoret ovat viime
24772:    Tähän ongelmaan on pyritty vastaamaan si-          vuosina aktivoituneet kunnallisessa nuorisotyös-
24773: ten, että informaatio-ohjauksen keinoin sekä ko-      sä. Noin 50 kuntaan on perustettu ns. nuorisoval-
24774: keilu- ja kehittämishankkeiden hyviä kokemuk-         tuusto, joista eräillä on suora esitysoikeus kun-
24775: sia yleistämällä on pyritty tukemaan kuntien nuo-     nanhallitukselle.
24776: ristyöpalvelujen verkottamista. Parhaiten tämä            Opetusministeriössä ei nähdä tarpeelliseksi
24777: on onnistunut työpajojen osalla. Esimerkiksi seu-     palata nuorisotyölainsäädännössä aikaisempaan
24778: tukunnittain verkostoitumalla on mahdollista          normiohjaukseen. Nuorten elinoloja voidaan ke-
24779: luoda toimintamalleja, joissa pientenkin kuntien      hittää parhaiten informaatio-ohjauksena ja hy-
24780: nuorten ongelmat voidaan ottaa kokonaisvaltai-        vällä yhteistyöllä kuntien, Kuntaliiton, lääninhal-
24781: seen käsittelyyn tavalla, jossa ongelmanratkai-       litusten ja maakunnanliittojen, liikunta- ja so-
24782: sun edellyttämät välineet ovat käytössä.              siaalitoimen, poliisitoimen sekä työvoimahallin-
24783:    Opetusministeriö on luonut yhteistyössä Ti-        non kesken. Kuitenkin joidenkin nuorisotyön
24784: lastokeskuksen kanssa nuorten elinoloja kuvaa-        valtakunnallisten kehittämishankkeiden, kuten
24785: van noin 160 indikaattoria sisältävän järjestel-      nuorten työpajatoiminnan tai koululaisten ilta-
24786: män. Tämän järjestelmän alueellistamisella on         päivätoiminnan, osalta voidaan käyttää myös tar-
24787: mahdollista tarkastella ja vertailla nuorten elin-    kasti kohdennettuja kunnille myönnettäviä val-
24788: oloja alueittain. Valtakunnallisesti nuorisoasiain    tionapuja.
24789: neuvottelukunnan ja alueellisesti läänien nuori-
24790: 
24791: 
24792: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
24793: 
24794:     Opetusministeri Maija Rask
24795: 
24796: 
24797: 
24798: 
24799:                                                                                                        3
24800: KK 544/1999 vp- Kari Urpilainen /sd                                                    Ministems svar
24801: 
24802: 
24803: 
24804: 
24805: Tili riksdagens talman
24806: 
24807: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      vativ informationsstyming. Denna ändring i sys-
24808: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      temet med statsandelar tili kommunema i början
24809: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari     av 1993 sammanföll med förhållandena under
24810: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål     den ekonomiska recessionen och sålunda kom
24811: SS 544/1999 rd:                                      det tili avskaffningen av normstymingen i kom-
24812:                                                      munema att ansluta sig ekonomiska inbespa-
24813:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta i       ringsbehov som riktade sig också mot ungdoms-
24814:        syfte att ändra lagen om ungdomsarbete        verksamheten.
24815:        (235/1995) så att lagen ålägger kommu-            Kommunemas åtgärder och reaktion beträf-
24816:        nerna skyldighet att vidta åtgärder för       fande de ungas levnadsförhållanden och möjlig-
24817:        att förbättra de ungas levnadsförhållan-      hetema att förbättra dem kan granskas utifrån
24818:        den?                                          den svåra arbetslösheten bland unga på 1990-ta-
24819:                                                      let. Ungdomsarbetslösheten bedömdes allmänt
24820: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      och även i kommunema som det svåraste proble-
24821: föra följande:                                       met i samband med de ungas levnadsförhållan-
24822: Enligt 1 § lagen om ungdomsarbete (235/1995)         den. Nästan 100 000 unga var utan arbete
24823: är syftet med lagen att "förbättra de ungas lev-     1993-1994. Kommunema satsade stort på att
24824: nadsförhållanden och skapa förutsättningar för       utveckla verksamheten med ungdomsverkstäder.
24825: medborgarverksamhet bland ungdomen". Lagen           Medan det 1993 i kommunema fanns 88 verkstä-
24826: trädde i kraft den 1 mars 1995. Med ungdomsar-       der för arbetslösa unga, så ökade antalet snabbt
24827: bete avses enligt lagens 2 § sådant arbete med       1995 tili 250 och numera uppgår de tili ca 350.
24828: vars hjälp man förbättrar de ungas levnadsförhål-    Merparten av verkstädema, dvs. ca 95 % ägs av
24829: landen och skapar förutsättningar för ungdoms-       kommunema, och då verkstädema är en del av
24830: verksamhet. 1 lagens 4 § föreskrivs att det i för-   dagens ungdomsarbetssystem kan man med fog
24831: sta hand är staten, kommunema och ungdomsor-         konstatera att man i kommunemas ungdomsarbe-
24832: ganisationema som skall svara för genomföran-        te har reagerat på det centrala problemet i de ung-
24833: det av ungdomsarbetet och att ungdomsarbetet         as levnadsförhålianden. I september 1999 varan-
24834: hör tili kommunens verksamhetsområde. Lagen          talet unga arbetslösa i hela landet 40 341.
24835: om ungdomsarbete ändrades från ingången av              Enligt Kommunförbundets statistik har drifts-
24836: 1997 så att den kalkylmässiga statsandelen (år       utgiftema för ungdomsverksamheten i kommu-
24837: 1999 73 mk/invånare under 29 år), som är bun-        nerna utvecklats enligt följande:
24838: den tili antalet unga i kommunen, skali gå tili
24839: kommunens utgifter för ungdomsarbete. Genom           1991            619 milj. mk
24840: lagändringen ökades statsandelens bindning tili       1994            579 milj. mk
24841: åtgärder för ungdomsarbetet.                          1996            792 milj. mk
24842:    Vid utvecklandet av statsandelama har den
24843:                                                       1998            850 milj. mk (uppskattn.)
24844: alimänna linjen på 1990-talet varit att avskaffa
24845: den stränga normstymingen och övergå tili inno-       1999            900 milj. mk (uppskattn.)
24846: 
24847: 
24848: 4
24849: Ministems svar                                              KK 544/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
24850: 
24851: 
24852: De anslag som kommunema använt för ung-              de ungas levnadsförhållanden regionvis. Natio-
24853: domsarbete har efter recessionsårens svacka ökat     nellt har delegationen för ungdomsärenden och
24854: märkbart. Det förefaller således som om kommu-       regionalt länens ungdomsråd till uppgift att bedö-
24855: nema har tilldelat ungdomsarbetet mer och mer        ma de ungas levnadsförhållanden och ta initiativ
24856: anslag.                                              som gäller dem. En del av indikatorsystemet
24857:    Problemet är dock att nivån på kommunemas         sträcker sig till kommunnivå.
24858: ungdomsarbete varierar från kommun till kom-            Statsandelsreformen från 1993 innebar att det
24859: mun. Alla kommuner har inte lyckats eller kun-       dåtida systemet med ungdomsnämnder i kommu-
24860: nat svara på utmaningama i ungdomsarbetet.           nerna slopades. De unga och företrädarna för
24861: Riksdagsman Urpiainens spörsmål bör granskas         ungdomsorganisationerna hade inte längre nå-
24862: även ur den synvinkeln. Bland annat de ungas         gon klar ställning i det kommunala beslutsfattan-
24863: kraftiga migration till tillväxtcentra har försva-   det. I dag är det bara 10 kommuner som har en
24864: gat möjlighetema för kommuner som lidit en           självständig ungdomsnämnd. Ungdomarna har
24865: migrationsförlust att sörja för de kommunala         de senaste åren blivit aktivare i det kommunala
24866: tjänstema och däribland ungsdomsarbetet.             ungdomsarbetet. I ca 50 kommuner har man in-
24867:    Man har försökt angripa problemet så att man      rättat s.k. ungdomsfullmäktige och vissa av dem
24868: med informationsstyrmedel och genom att sprida       har rätt att göra framställningar direkt till kom-
24869: de goda erfarenhetema från försöks- och utveck-      munstyrelsen.
24870: lingsprojekt har strävat efter att stödja nätbild-      Man ser det inte på undervisningsministeriet
24871: ning mellan kommunemas ungdomsarbetstjäns-           nödvändigt att lagstiftningen om ungdomsarbete
24872: ter. Bäst har detta lyckats i fråga om verkstäder-   återgår till den tidigare normstyrningen. De ung-
24873: na. Till exempel genom nätbildning inom de eko-      as levnadförhållanden kan bäst utvecklas med in-
24874: nomiska regionema är det möjligt att skapa verk-     formationsstyrning och gott samarbete mellan
24875: samhetsmodeller där också de små kommuner-           kommunerna, Kommunförbundet, länsstyrelser-
24876: nas ungdomsproblem kan hanteras övergripande         na och landskapsförbunden, idrotts- och social-
24877: på ett sådant sätt att de verktyg som problemlös-    väsendet, polisväsendet samt arbetskraftsförvalt-
24878: ningen förutsätter används.                          ningen. I fråga om vissa riksomfattande utveck-
24879:    Undervisningsministeriet har i samråd med         lingsprojekt inom ungdomsarbetet, som exem-
24880: Statistikcentralen skapat ett system med ca 160      pelvis verkstadsverksamheten för unga eller ef-
24881: indikatorer som beskriver de ungas levnadsför-       termiddagsverksarnheten för skolelever, kan man
24882: hållanden. Genom att införa regionala variabler i    dock använda även exakt inriktade statsbidrag till
24883: systemet är det möjligt att granska och jämföra      kommunerna.
24884: 
24885: 
24886: 
24887: Helsingfors den 26 oktober 1999
24888: 
24889:     Undervisningsminister Maija Rask
24890: 
24891: 
24892: 
24893: 
24894:                                                                                                      5
24895:                                                             KK 545/1999 vp- Leena Rauhala /skl
24896: 
24897: 
24898: 
24899: 
24900:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 545/1999 vp
24901: 
24902:                                            Terveydenhoitoalalla työskentelevien työtur-
24903:                                            vallisuus
24904: 
24905: 
24906: 
24907: 
24908: Eduskunnan puhemiehelle
24909: 
24910: Terveydenhoitoalalla työskentelevät joutuvat            Säästötoimien myötä hoitohenkilöstö työsken-
24911: yhä useammin potilaiden taholta tulevan väkival-    telee yhä enemmän yksin, mikä on omiaan lisää-
24912: lan kohteeksi. Tutkimuksen mukaan mm. joka          mään työturvallisuuden heikkenemistä erityises-
24913: kolmas terveyskeskuksen hoitaja on joutunut         ti juuri kotisairaanhoidossa ja päivystysklinikoil-
24914: työssään fyysisen väkivallan kohteeksi ja yhtä      la työskentelevien keskuudessa.
24915: useasti sanallisen väkivallan kohteeksi. Kuntien
24916: säästötoimilla on supistettu mm. A-klinikoidenja    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24917: katkaisuasemien aukioloja, mikä näkyy peruster-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24918: veydenhuollossa 1isääntyneenä hoitohenkilöstön      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24919: työturvallisuuden heikkenemisenä. Lisäksi mie-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24920: lenterveyspotilaiden siirtäminen avohoitoon on
24921: ollut omiaan lisäämään väkivaltaa niin terveys-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
24922: keskuksissa kuin ensiapuklinikoillakin. Koulu-            tyä terveydenhoitoalalla työskentele-
24923: terveydenhuollossa työskentelevät eivät ole työs-         vien työturvallisuuden parantamiseksi?
24924: sä tapahtuvan väkivallan suhteen yhtään turva-
24925: tummassa asemassa.
24926: 
24927: 
24928: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
24929: 
24930:     Leena Rauhala /skl
24931: 
24932: 
24933: 
24934: 
24935:                                                                                               Versio 2.0
24936: KK 545/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                     Ministerin vastaus
24937: 
24938: 
24939: 
24940: 
24941: Eduskunnan puhemiehelle
24942: 
24943: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa            Ilmiö on noussut tällä vuosikymmenellä ja
24944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           etenkin viime vuosina esille terveydenhuollon
24945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         yksiköissä. Asiakkaat ja potilaat käyttäytyvät en-
24946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-         tistä aggressiivisemmin etenkin avohuollon pal-
24947: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         veluita tarvitessaan ja hakiessaan. Ongelma on
24948: KK 545/1999 vp:                                         yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
24949:                                                            Ongelma ei ole niinkään se, että mielenter-
24950:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-        veys-ja päihdehuollon palveluja on siirretty pe-
24951:        tyä terveydenhoitoalalla työskent~le­            rusterveydenhuollon piiriin, vaan se, että asiak-
24952:        vien työturvallisuuden parantamiseksi?           kaiden tilanteet ja olosuhteet ovat entisestään
24953:                                                         vaikeutuneet. Asiakkaat turhautuvat saatavilla
24954: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              oleviin heidän mielestään riittämättömiin palve-
24955: vasti seuraavaa:                                        luihin.
24956: Työpaikkaväkivalta ja sen osana asiakasväkival-            Ratkaisua tilanteeseen on haettu ainakin kah-
24957: ta on havaittu vakavaksi työsuojeluongelmaksi          taalta. Ensinnäkin terveydenhuollon henkilöstön
24958: viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Jo aiem-          valmiuksia ko. tilanteisiin on parannettu. Eri
24959: min oli yksittäisiä tapauksia mm. Helsingin so-        puolilla maata on järjestetty kursseja, joissa val-
24960: siaali- ja terveydenhuollon alueella. Työpaikka-       mennetaan henkilöstöä väkivaltaisen potilaan ja
24961: väkivallasta on viime vuosina tehty alakohtaisia       asiakkaan kohtaamiseen. Näissä käydään läpi
24962: erillistutkimuksia, joiden perusteella asian laa-      vaikeat tilanteet. Tätä koulutusta ovat järjestä-
24963: juus ja merkitys on selvinnyt. Terveydenhuollon        neet terveydenhuollon yksiköt itse ja sen lisäksi
24964: lisäksi samoja ongelmia esiintyy myös mm. so-          erilaiset koulutusta järjestävät tahot, kuten yli-
24965: siaalivirastoissa, työvoimatoimistoissa, pankeis-      opistojen koulutusyksiköt Toisaalta on kehitetty
24966: sa, vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintola-alalla,   erilaisia hälytysjärjestelmiä.
24967: kuljetusalalla, kouluissa sekä poliisien ja varti-         Työsuojeluviranomaiset ovat työpaikoilla te-
24968: joiden työssä. Tutkimuksia on tehnyt sekä Oi-          kemissään tarkastuksissa kiinnittäneet työpaik-
24969: keuspoliittinen tutkimuslaitos että viime vuosina      kaväkivaltaan ja sen uhkaan runsaasti huomiota.
24970: mm. Työterveyslaitos.                                  Ongelman johdosta on annettu neuvoja ja yksi-
24971:    Kysymyksessä viitataan terveydenhoitoalalla         tyiskohtaisia ohjeita viime vuosien aikana yhä
24972: työpaikkaväkivallan syinä mm. kuntien supistuk-        enenevässä määrin. Työsuojeluhallinnossa on
24973: set A-klinikoidenja katkaisuasemien osalta sekä        laadittu asiasta ohjeita ja esitteitä.
24974: mielenterveyspotilaiden siirtäminen avohoitoon.            Työsuojeluhallinnossa on valtakunnallisesti
24975: Muina syinä voidaan tunnistaa väkivallan salli-        seuraavan kolmen vuoden painopistealueita hen-
24976: vien asenteiden ja mallien vahvistuminen, epä-         kinen hyvinvointi, tuki- ja liikuntaelinsairaudet
24977: varmuuden lisääntyminen yhteiskunnassa, huu-           ja tapaturmien torjunta. Henkisen hyvinvoinnin
24978: meongelma ja sen taustalla toimiva järjestäyty-        osa-alueella voimavaroja suunnataan väkivallan
24979: nyt rikollisuus.                                       uhan hallintaan kaikilla riskialoilla. Tämän lisäk-
24980:                                                        si asiakasaloitteisen palvelun kautta suoritetaan
24981: 
24982: 
24983: 2
24984: Ministerin vastaus                                              KK 545/1999 vp- Leena Rauhala /skl
24985: 
24986: 
24987: 
24988: tarkastuksia tarpeen mukaan ja vakavat väkival-          suojeluvalvonnan avulla voidaan lähinnä varau-
24989: tatilanteet tutkitaan myös työtapaturmina.               tua väkivaltatilanteisiin sekä minimoida työnte-
24990:    Eri riskialttiilla aloilla ovat myös työmarkki-       kijälle aiheutuvat terveyden ja hengen menettä-
24991: naosapuolet kiinnittäneet huomiota työpaikkavä-          misen vaarat. Ongelman olennaiseksi vähentämi-
24992: kivaltaaoja sen uhkaan laatimalla ohjeita ja anta-       seksi tarvitaan eri viranomaisten, työmarkkina-
24993: malla koulutusta henkilöstölle. Työnantajat ovat         järjestöjen ja terveydenhuollon eri työnantajien
24994: enenevässä määrin varautuneet väkivaltaan mm.            ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Koska on-
24995: erilaisilla teknisillä ja organisatorisilla keinoilla.   gelma riippuu paikallisista ja myös rakennustek~
24996: Esimerkiksi sosiaalihallinnossa ja työvoimahal-          nillisistä seikoista, on ratkaisuihin pyrittävä erik-
24997: linnossa on laadittu järjestelmiä ongelman vä-           seen kullakin työpaikalla. Tällöin on kartoitetta-
24998: hentämiseksi.                                            va tilanne, laadittava työntekijöille toimintaoh-
24999:    Työsuojeluhallinnon toimenpiteillä ei työ-            jeet sekä järjestettävä koulutusta, perehdyttämis-
25000: paikkaväkivaltaa voida kokonaan poistaa. Työ-            tä ja jälkihoitoa väkivaltatilanteiden jälkeen.
25001: 
25002: 
25003: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
25004: 
25005:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
25006: 
25007: 
25008: 
25009: 
25010:                                                                                                             3
25011: KK 545/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                       Ministerns svar
25012: 
25013: 
25014: 
25015: 
25016: Tili riksdagens talman
25017: 
25018: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       hället samt narkotikaproblemet och den organise-
25019: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       rade brottslighet som ligger bakom.
25020: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lee-         Företeelsen har framkommit inom hälsovårds-
25021: na Rauhala /fkf undertecknade skriftliga spörs-       enheterna under detta årtionde och särskilt under
25022: mål SS 545/1999 rd:                                   de senaste åren. Klienterna och patienterna upp-
25023:                                                       träder allt aggressivare särskilt då de behöver och
25024:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          söker service inom den öppna vården. Problemet
25025:       för att förbättra skyddet i arbete för dem      är gemen&amt för socialvården och hälsovården.
25026:       som arbetar inom hälsovården?                      Problemet är egentligen inte det att servicen
25027:                                                       inom mentalvården och missbrukarvården har
25028: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       överförts tili primärvården utan att klienternas si-
25029: föra följande:                                        tuation och förhållanden har blivit alit svårare.
25030: Våld på arbetsplatsen och som en del av det våld      Klienterna blir frustrerade över den enligt dem
25031: från klientemas sida har sedan slutet av föregåen-    otillräckliga servicen.
25032: de decennium utgjort ett svårt problem då det            Man har försökt lösa problemet åtminstone på
25033: gäller skyddet i arbete. Redan tidigare förekom       två sätt. För det första har hälsovårdspersonalens
25034: det enstaka fall bl.a. inom social- och hälsovår-     beredskap då det gäller våldssituationer förbätt-
25035: den i Helsingfors. Under de senast åren har det       rats. På olika håli i landet har ordnats kurser där
25036: gjorts flera separata undersökningar om våld på       personalen tränas för möten med våldsamma pa-
25037: arbetsplatsen inom olika branscher och på basis       tienter och klienter. På dessa kurser går man ige-
25038: av dem har man kunnat kartlägga problemets om-        nom svåra situationer. Utbildningen har ordnats
25039: fattning och innebörd. Samma problem förekom-         dels av hälsovårdsenheterna själva och dels av
25040: mer inte bara inom hälsovården utan också bl.a.       olika instanser som ordnar utbildning bl.a. uni-
25041: inom socialverken, på arbetskraftsbyråema, på         versitetens utbildningsenheter. För det andra har
25042: bankema, i minuthandeln, i hotell- och restau-        man utvecklat olika alarmsystem.
25043: rangbranschen, i transportbranschen, i skoloma           Arbetarskyddsmyndigheterna har vid de in-
25044: samt i polisens och väktamas arbete. Undersök-        spektioner som de förrättat på arbetsplatserna
25045: ningar har utförts av både Rättspolitiska forsk-      fåst stor uppmärksamhet vid våld och hot om
25046: ningsinstitutet och under de senaste åren bl.a. av    våld på arbetsplatsen. Under de senaste åren har
25047: lnstitutet för arbetshygien.                          man allt oftare gett råd och detaljerade anvis-
25048:     1 spörsmålet anges som orsak tili våld på ar-     ningar på grund av problemet. Anvisningar och
25049: betsplatsen inom hälsovården bl.a. kommuner-          broschyrer som behandlar frågan har utarbetats
25050: nas nedskämingar då det gälier A-klinikema och        inom arbetarskyddsförvaltningen.
25051: akutvårdsstationema samt det att mentalvårdspa-          De riksomfattande tyngdpunktsornrådena
25052: tienter har flyttats tili den öppna vården. Andra     inom arbetarskyddsförvaltningen under de tre
25053: orsaker som kan konstateras är att inställningen      följande åren är psykiskt välbefinnande, stöd-
25054: tili våld har blivit liberalare och att våldsmodel-   och rörelseorganens sjukdomar och förebyggan-
25055: lema har stärkts, att osäkerheten har ökat i sam-     de av olycksfali. Inom delornrådet för det psykis-
25056: 
25057: 
25058: 4
25059: Ministems svar                                               KK 545/1999 vp- Leena Rauhala /skl
25060: 
25061: 
25062: ka välbefinnandet kommer resurser att riktas tili        Våld på arbetsplatsen kan inte helt avhjälpas
25063: kontroll över hotet om våld inom alla riskområ-       med arbetarskyddsförvaltningens åtgärder. Med
25064: den. Dessutom kommer man vid behov att förrät-        hjälp av tillsyn över arbetarskyddet kan man en-
25065: ta inspektioner inom den service som kräver ini-      dast förbereda sig på våldssituationer samt mini-
25066: tiativ av kundema och allvarliga våldssituationer     mera hälsoriskema för arbetstagama och risken
25067: kommer att undersökas även som olycksfall i ar-       för att de mister livet. Det fordras samarbete mel-
25068: betet.                                                lan olika myndigheter, arbetsmarknadsorganisa-
25069:    Inom vissa riskfyllda branscher har även ar-       tioner och arbetsgivama och arbetstagama inom
25070: betsmarknadsorganisationema fåst uppmärksam-          hälsovården för att problemet skall kunna mins-
25071: het vid våldet och hotet om våld genom att utar-      kas på ett avgörande sätt. Eftersom problemet be-
25072: beta anvisningar och ge utbildning åt personai en.    ror på lokala och också byggnadstekniska fakto-
25073: Arbetsgivama har i allt större utsträckning förbe-    rer bör man finna egna lösningar för varje arbets-
25074: rett sig på våld, bl.a. med hjälp av olika tekniska   plats. Härvid bör man kartlägga situationen, göra
25075: och organisatoriska metoder. Inom t.ex. social-       upp handlingsprogram för arbetstagama samt
25076: förvaltningen och arbetskraftsförvaltningen har       ordna utbildning, introduktion och eftervård ef-
25077: man skapat system för att minska problemet.           ter våldssituationer.
25078: 
25079: 
25080: Helsingfors den 26 oktober 1999
25081: 
25082:     Omsorgsminister Eva Biaudet
25083: 
25084: 
25085: 
25086: 
25087:                                                                                                        5
25088:                                                              KK 546/1999 vp- Leena Rauhala /skl
25089: 
25090: 
25091: 
25092: 
25093:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 546/1999 vp
25094: 
25095:                                             Ammatillisen lisäkoulutuksen turvaaminen
25096: 
25097: 
25098: 
25099: 
25100: Eduskunnan puhemiehelle
25101: 
25102: Ammatillisen lisäkoulutuksen tarve ja kysyntä on        Aikooko hallitus säästötoimillaan ajaa alas tä-
25103: kasvanut huomattavasti viime vuosina. Lisäkou-       män tärkeän opiskelumahdollisuuden tuhansilta
25104: lutuksella on edistetty ammatti- ja erikoisammat-    sen tarpeessa olevilta lisäkoulutukseen haluk-
25105: titutkintojärjestelmän kehittämistä ja laajenta-     kailta?
25106: mista. Lähes puolet koulutuksesta on tähdännyt
25107: tutkinnon suorittamiseen.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25108:     Samaan aikaan, kun koulutuksen tarve on kas-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25109: vanut, siihen osoitetut määrärahat ovat vähenty-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25110: neet merkittävästi. Vuoden 2000 talousarvioesi-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25111: tyksessä omaehtoiseen ammatilliseen lisäkoulu-
25112: tukseen suunnattu määräraha riittää kattamaan              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25113: vain noin puolet nykyisestä koulutuksen määräs-            tyä ammatillisen lisäkoulutuksen mah-
25114: tä.                                                        dollisuuden turvaamiseksi jatkossa niin,
25115:     Maamme teollisuus sekä liike- ja palveluelin-          että tämän koulutuksen kautta ammatti-
25116: keinot tarvitsevat ammattitaitoisia työntekijöitä.         taitonsa lisäämistä ja parantamista ha-
25117: Yhtä hyvin työelämässä olevien kuinjatko-opin-             luavilla on siihen mahdollisuus myös tu-
25118: tojen myötä ammatillista pätevyyttä parantavien-           levaisuudessa?
25119: kin keskuudessa ammatillisen lisäkoulutuksen
25120: tarve on todellinen.
25121: 
25122: 
25123: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
25124: 
25125:     Leena Rauhala /skl
25126: 
25127: 
25128: 
25129: 
25130:                                                                                               Versio 2.0
25131: KK 546/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                    Ministerin vastaus
25132: 
25133: 
25134: 
25135: 
25136: Eduskunnan puhemiehelle
25137: 
25138: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      lutus, joka antaa työttömille mahdollisuuksia pa-
25139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         rantaa edellytyksiään työllistyä. Näiden kahden
25140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lisäksi tarvitaan koulutusmahdollisuuksia, joita
25141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-       kaikki kansalaiset voivat hyödyntää omien kehit-
25142: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tymistavoitteittensa mukaisesti. Tällaisia koulu-
25143: KK 546/1999 vp:                                       tusmahdollisuuksia tarjoaa opetusministeriön
25144:                                                       pääluokasta rahoitettu tai tuettu ammatillinen ai-
25145:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      kuiskoulutus. Siihen kuuluvat ammatillisten pe-
25146:        tyä ammatillisen lisäkoulutuksen mah-          rustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen
25147:        dollisuuden turvaamiseksi jatkossa niin,       aikuisille tarkoitetut opintolinjat, yliopistojen ja
25148:        että tämän koulutuksen kautta ammatti-         ammattikorkeakoulujen         erikoistumisopinnot,
25149:        taitonsa lisäämistä ja parantamista ha-        ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa järjestetty
25150:        luavilla on siihen mahdollisuus myös tu-       koulutus sekä lääninhallituksen hankintatoimin-
25151:        levaisuudessa?                                 tana kaikissa oppilaitosmuodoissa järjestetty
25152:                                                       muu ammatillinen lisäkoulutus.
25153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Lääninhallitusten hankintatoimintana järjes-
25154: ti seuraavaa:                                         tettävä ammatillinen lisäkoulutus käynnistyi ny-
25155: Työelämän ammattitaitovaatimusten jatkuva             kymuodossaan vuonna 1997, kun laki ammatilli-
25156: muuttuminen ja kansalaisten pyrkimys säilyttää        sen lisäkoulutuksen rahoituksesta (1138/1996)
25157: ja parantaa mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla         tuli voimaan. Vuoden 2000 talousarvioesitykses-
25158: edellyttävät, että kansalaisilla on käytettävissään   sä on momentille 29.69.33 Ammatillinen lisä-
25159: laaja ja monimuotoinen ammatillisen aikuiskou-        koulutus esitetty 500 775 000 mk. Vuoden 1999
25160: lutuksen tarjonta. Tarjolla tulee olla mahdolli-      talousarviossa määräraha on 666 600 000 mk.
25161: suuksia edetä seuraavalle tutkintotasolle, hank-          Momentin määrärahat ovat kaksivuotisia siir-
25162: kia muutoin uusia laajoja valmiuksia erilaisissa      tomäärärahoja. Kunakin vuonna on siis käytettä-
25163: pitkäkestoisissa opinnoissa sekä päivittää nykyi-     vissä kyseisen vuoden talousarvioon sisältyvän
25164: sissä työtehtävissä tarvittavaa osaamista lyhyt-      määrärahan lisäksi osa edellisen vuoden määrä-
25165: kestoisilla opintojaksoilla. Nykyiset ammatilli-      rahasta, mikäli sitä ei ole kokonaisuudessaan
25166: sen aikuiskoulutuksen tarjontamuodot voidaan          käytetty edellisenä vuonna. Vuonna 1998 amma-
25167: jakaa kolmeen ryhmään. Ensinnäkin yritysten ja        tillisen lisäkoulutuksen määrärahaa käytettiin
25168: julkisyhteisöjen henkilöstökoulutuksessa työnte-      850 milj. mk. Vuonna 1999 lääninhallitusten
25169: kijät voivat parantaa osaamistaan yrityksen tai       käytössä on määrärahoja yhteensä 1 300 milj.
25170: julkisyhteisön tavoitteiden mukaisesti työnanta-      mk, kun otetaan huomioon vuoden 1999 talousar-
25171: jan rahoittaessa koulutuksen. Vuosittain henki-       vion määräraha ja vuoden 1998 talousarvion
25172: löstökoulutukseen osallistuu hieman alle puolet       määrärahasta vuodelle 1999 siirtynyt osuus. Tä-
25173: palkansaajista. Koulutusjaksot ovat yleensä ly-       män hetken arvion mukaan ammatillisen lisäkou-
25174: hyitä. Toinen ammatillisen aikuiskoulutuksen          lutuksen määrärahan käyttö vuonna 1999 tulee
25175: tarjontamuoto on työvoimapoliittinen aikuiskou-       olemaan noin 900 milj. mk. Vuodelle 2000 on
25176: 
25177: 
25178: 2
25179: Ministerin vastaus                                          KK 546/1999 vp- Leena Rauhala /skl
25180: 
25181: 
25182: siis siirtymässä noin 400 milj. mk. Kun otetaan      män ja opiskelun yhteyksiä ammattitaitovaati-
25183: huomioon vuoden 2000 talousarvioesitykseen si-       musten muuttuessa ja työssäjaksamisen painei-
25184: sältyvä 500 milj. mk:n määräraha, kokonaisuute-      den lisääntyessä. Siksi hallitus painottaa aikuis-
25185: na ammatillisen lisäkoulutuksen hankintamäärä-       koulutusta uuden osaamisen ja ammatillisen liik-
25186: rahaa arvioidaan olevan vuonna 2000 käytettä-        kuvuuden turvaamiseksi. Tämän linjan mukai-
25187: vissä noin 900 milj. mk, mikäli eduskunta hyväk-     sesti hallituksen vuoden 2000 talousarvioesitys
25188: syy lisäkoulutuksen määrärahan hallituksen esit-     tarjoaa lääninhallituksille ammatillisen lisäkou-
25189: tämässä muodossa. Tämä on sama määrä kuin            lutuksen hankintaan määrärahan, joka turvaa am-
25190: määrärahan arvioitu käyttö vuonna 1999.              matilliselle lisäkoulutukselle vakaan jatkuvuu-
25191:     Hallitusohjelmansa koulutus- ja tiedepolitiik-   den.
25192: kaa koskevassa luvussa hallitus korostaa työelä-
25193: 
25194: 
25195: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
25196: 
25197:     Opetusministeri Maija Rask
25198: 
25199: 
25200: 
25201: 
25202:                                                                                                      3
25203: KK 546/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                          Ministems svar
25204: 
25205: 
25206: 
25207: 
25208: Tili riksdagens talman
25209: 
25210: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ningen, som ger arbetslösa möjligheter att för-
25211: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        bättra sina chanser i arbetslivet. Utöver dessa två
25212: statsrådet översänt följande av riksdagsman            behövs utbildningsmöjligheter somalla medbor-
25213: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga            gare kan utnyttja enligt sina egna utvecklings-
25214: spörsmål SS 546/1999 rd:                               mål. Sådana utbildningsmöjligheter erbjuder den
25215:                                                        yrkesinriktade vuxenutbildning som finansierats
25216:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta          eller understötts via undervisningsministeriets
25217:        för att tygga möjligheten tili yrkesinrik-      huvudtitel. Till den hör de studielinjer för grund-
25218:         tad tilläggsutbildning i fortsättningen så     examina och yrkeshögskoleexamina som är av-
25219:        att de som önskar öka och förbättra sin         sedda för vuxna, specialiseringsstudiema vid
25220:        yrkesskicklighet med hjälp av denna ut-         universitet och yrkeshögskolor, den utbildning
25221:         bildning skall ha möjlighet tili det även i    som ordnas i särskilda yrkesläroanstalter samt
25222:        framtiden?                                      den övriga yrkesinriktade tilläggsutbildning som
25223:                                                        länsstyrelsema ordnar som upphandlingsverk-
25224: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        samhet i alla läroanstaltsformer.
25225: föra följande:                                            Den yrkesinriktade tilläggsutbildning som
25226: De ständigt förändrade kraven på yrkesskicklig-        länsstyrelsema ordnar i form av upphandlings-
25227: het i arbetslivet och medborgamas strävan att bi-      verksamhet startade i sin nuvarande form 1997
25228: behålla och förbättra sina möjligheter på arbets-      när lagen om finansiering av yrkesinriktad till~
25229: marknaden förutsätter att medborgama har till-         läggsutbildning (113811996) trädde i kraft. 1 bud-
25230: gång till ett brett utbud av yrkesinriktad vuxenut-    getpropositionen för 2000 föreslås 500 775 000
25231: bildning i många olika former. Det skall finnas        mk under moment 29.69.33. Yrkesinriktad till-
25232: möjlighet att gå vidare till följande examensni-       läggsutbildning. 1 budgeten för 1999 är anslaget
25233: vå, annars skaffa sig nya, omfattande kunskaper        666 600 000 mk.
25234: och fårdigheter genom olika slag av långvariga            Anslagen under momentet är tvååriga reserva-
25235: studier samt uppdatera det kunnande som behövs         tionsanslag. Man kan således vartdera året ut-
25236: i de nuvarande arbetsuppgiftema genom kortva-          över det anslag som ingår i budgeten för året i
25237: riga studieavsnitt. De former av yrkesinriktad         fråga också använda en del av föregående års an-
25238: vuxenutbildning som erbjuds för närvarande kan         slag, förutsatt att det inte anvfints tili fullo under
25239: indelas i tre kategorier. För det första kan arbets-   föregående år. År 1998 användes 850 milj. mk av
25240: tagare vid företag och offentliga samfund inom         anslaget för yrkesinriktad tilläggsutbildning. När
25241: ramen för av arbetsgivaren finansierad personal-       man beaktar anslaget i budgeten för 1999 och den
25242: utbildning förbättra sitt kunnande i enlighet med      andel som förts över till 1999 av anslaget i bud-
25243: företagets eller samfundets mål. Årligen deltar        geten för 1998, har länsstyrelsema 1999 sam-
25244: något under hälften av löntagama i personalut-         manlagt 1 300 milj. mk till sitt förfogande. En-
25245: bildning. Utbildningsavsnitten är vanligen korta.      ligt dagens bedömning kommer anslagsanvänd-
25246: Den andra formen av yrkesinriktad vuxenutbild-         ningen för den yrkesinriktade tilläggsutbildning-
25247: ning är den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-         en 1999 att uppgå till ca 900 milj. mk. Det inne-
25248: 
25249: 
25250: 4
25251: Ministems svar                                              KK 546/1999 vp- Leena Rauhala /skl
25252: 
25253: 
25254: bär att ca 400 milj. mark förs över tili 2000. När   regeringen sambanden melian arbetslivet och
25255: man beaktar det anslag på 500 milj. mk som in-       studier då kraven på yrkesskicklighet ändras och
25256: går i budgetpropositionen för 2000, beräknas an-     trycket att orka på arbetsplatsen ökar. Därför be-
25257: slaget för upphandling av yrkesinriktad tiliäggs-    tonar regeringen vuxenutbildningen för att säker-
25258: utbildning 2000 uppgå tili totalt ca 900 milj. mk,   stälia ny kompetens och rörlighet melian yrken. 1
25259: förutsatt att riksdagen godkänner anslaget för       enlighet med denna linje erbjuder regeringens
25260: tiliäggsutbildning i den form riksdagen föresla-     budgetproposition för 2000 länsstyrelsema ett
25261: git. Detta är samma summa som den beräknade          anslag för upphandling av yrkesinriktad tiliäggs-
25262: anslagsanvändningen för 1999.                        utbildning som garanterar en stabil kontinuitet i
25263:     1 det kapitel i regeringsprogrammet som gäl-     denna utbildning.
25264: ler utbildnings- och vetenskapspolitiken betonar
25265: 
25266: 
25267: Helsingfors den 22 oktober 1999
25268: 
25269:     Undervisningsminister Maija Rask
25270: 
25271: 
25272: 
25273: 
25274:                                                                                                     5
25275:                                                        KK 547/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
25276: 
25277: 
25278: 
25279: 
25280:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 547/1999 vp
25281: 
25282:                                              Kittilän sahan toiminnan jatkuminen
25283: 
25284: 
25285: 
25286: 
25287: Eduskunnan puhemiehelle
25288: 
25289: Kittilässä pysähdyksissä olleen sahan toiminta        suhteen olisivat mahdollisimman hallittuja". Nyt
25290: aloitettiin Kittilä Wood Oy:n toimesta uudelleen      tästä "hallittavuudesta" ei ole ollut tietoakaan,
25291: 1. 7.1993. Pääosakkaaksi tuli silloinen valtionyh-    sillä StoraEnso on jättämässä sahaustoiminnan
25292: tiö Veitsiluoto Oy. Pohjoisen yhtiö fuusioitiin       Kittilässä ilman, että on syntynyt mitään var-
25293: myöhemmin Ensoon, joka sitten liitettiin osaksi       muutta sahauksen jatkumisesta ja kyseessä ole-
25294: StoraEnsoa.                                           vien kaikkiaan 49 työpaikan turvaamisesta muu-
25295:     Veitsiluodon toiminnan aikana Kittilän sahaa      toinkin vaikean työttömyyden kunnassa.
25296: kehitettiin, mutta Enson kaudella kehittäminen
25297: loppui. StoraEnson myynnin myötä kävi pian sel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25298: väksi, että suuryhtiö on irtoamassa Kittilän sa-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25299: hasta. Vielä syksyllä 1998 silloinen kauppa- ja       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25300: teollisuusministeri Antti Kalliomäki kuitenkin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25301: vakuutti vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni
25302: KK 1150/1998 vp, että koska Suomen valtio on                Mihin toimenpiteisiin hallitus omalta
25303: edelleen iso omistaja yhtiössä, "valtio pyrkii vai-         osaltaan välittömästi ryhtyy turvatak-
25304: kuttamaan yhtiön suunnitelmien toteuttamiseen               seen sahauksen jatkumisen ja työpaikat
25305: siten, että muutokset erityisesti työpaikkojen              Kittilän sahalla?
25306: 
25307: 
25308: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
25309: 
25310:     Esko-Juhani Tennilä /vas
25311: 
25312: 
25313: 
25314: 
25315: 23 200661
25316:                                                                                                Versio 2.0
25317: KK 547/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                           Ministerin vastaus
25318: 
25319: 
25320: 
25321: 
25322: Eduskunnan puhemiehelle
25323: 
25324: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      eivät yhtiön mukaan mahdollista sahan teknistä
25325: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kehittämistä suurtuotantofilosofian mukaiseksi.
25326: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     StoraEnso näkee Kittilän kaltaisten sahojen so-
25327: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-     veltuvan kaikkein parhaiten pk-yrittämiseen, jos-
25328: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-    sa korostuvat asiakaslähtöisyys, erikoistuminen
25329: myksen KK 547/1999 vp:                              ja keskittyminen.
25330:                                                         StoraEnso ilmoittaa hakeneensa mm. Kittilän
25331:       Mihin toimenpiteisiin hallitus omalta         sahan johdon, Kittilän kunnan ja Finnveran kans-
25332:       osaltaan välittömästi ryhtyy turvatak-        sa ratkaisua toiminnan jatkamiselle. Tehdyt sel-
25333:       seen sahauksen jatkumisen ja työpaikat        vitykset eivät ole kuitenkaan ainakaan toistaisek-
25334:       Kittilän sahalla?                             si johtaneet tulokseen. Yhtiö on käynnistänyt
25335:                                                     YT-neuvottelut. StoraEnson ilmoituksen mu-
25336: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kaan sahan koko henkilökunta lomautetaan vuo-
25337: ti seuraavaa:                                       den 2000 alusta toistaiseksi, ellei neuvottelujen
25338: Kittilä Wood Oy:n tuotannollinen toiminta alkoi     aikana löydetä vaihtoehtoa toiminnan jatkamisel-
25339:  1.7.1993. StoraEnson omistus yhtiöstä on 75 %.     le.
25340: Yhtiön palveluksessa on noin 30 henkilöä.               Suomen valtion suora ja hallituksen vaikutus-
25341: Yhtiön vuosituotantokapasiteetti on noin            vallassa oleva osuus StoraEnso Oyj:n äänivallas-
25342: 30 000 m3 • StoraEnsolta saadun selvityksen mu-     ta on tällä hetkellä 24 %. StoraEnso on siis val-
25343: kaan Kittilä Woodiin on vuodesta 1993 lähtien       tion osakkuusyhtiö, jossa muilla omistajilla on
25344: Enson ja Veitsiluodon toimesta panostettu kym-      enemmistö. StoraEnso on myös julkisesti notee-
25345: meniä miljoonia markkoja. Toimintaa ei yhtiön       rattu pörssiyhtiö. Valtio pyrkii vaikuttamaan
25346: mukaan ole panostuksista huolimatta saatu kan-      omistamiensa yhtiöiden suunnitelmien toteutta-
25347: nattavaksi. Kittilä Woodin toiminta on yhtiön il-   miseen siten, että muutokset erityisesti työpaik-
25348: moituksen mukaan tappiollista.                      kojen vähentämisen suhteen olisivat mahdolli-
25349:    StoraEnson mukaan yhtiön sahateollisuutta        simman hallittuja ja samalla yrityksen kilpailu-
25350: kehitetään osana kansainvälistyvää puunjalostus-    kyvyn kannalta perusteltuja. Valtio ei kuiten-
25351: konsernia. Sahateollisuuden omien lähtökohtien      kaan voi yksipuolisesti pyrkiä asettamaan pörssi-
25352: ohella avainasemassa ovat konsernin kokonais-       noteeratulle osakkuusyhtiölleen liiketaloudelli-
25353: strategia ja puunhankinnan turvaaminen. Konser-     sesti perustelemattomia tavoitteita. StoraEnson
25354: nin strategian tukemiseksi sahateollisuuden ke-     osakkeenomistajana valtio toivoo, että YT-neu-
25355: hittämiskonseptiksi on valittu tehokas suurtuo-     vottelujen aikana tai sen jälkeen löytyy sopiva
25356: tanto. Yhtiön mukaan tähän konseptiin Kittilä       kehittämisvaihtoehto sahan toiminnan jatkami-
25357: Woodin pienehkö ja sijainniltaan syrjäinen tuo-     seksi, mikä on myös viestitetty yhtiön johdolle.
25358: tanto sopii huonosti. Alueen rajalliset puuvarat
25359: 
25360: 
25361: 
25362: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
25363: 
25364:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
25365: 
25366: 2
25367: Ministems svar                                          KK 547/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
25368: 
25369: 
25370: 
25371: 
25372: Tili riksdagens talman
25373: 
25374: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         tekniskt utveckla sågen i enlighet med storpro-
25375: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         duktionsfilosofin. StoraEnso anser att sågar av
25376: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Kittiläs typ lämpar sig allra bäst för liten och
25377: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-       medelstor företagsverksamhet, där kundcentre-
25378: liga spörsmål SS 547/1999 rd:                          ring, specialisering och koncentrering betonas.
25379:                                                            StoraEnso meddelar att bolaget tillsammans
25380:       Vilka åtgärder kommer regeringen för             med bl.a. ledningen för Kittilä såg, Kittilä kom-
25381:       sin egen del att vidta omedelbart för att        mun och Finnvera har letat efter en lösning för att
25382:       trygga sågningens fortgång och arbets-           verksamheten skall kunna fortgå. De utredningar
25383:       platserna vid Kittilä såg?                       som har gjorts har dock åtminstone hittills inte
25384:                                                        lett till något resultat. Bolaget har inlett samar-
25385: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        betsförhandlingar. Enligt StoraEnsos meddelan-
25386: föra följande:                                         de kommer hela personalen vid sågen att permit-
25387: Produktionsverksamheten vid Kittilä Wood Oy            teras från ingången av 2000 tills vidare, om inte
25388: inleddes den 1 juli 1993. StoraEnso äger 75% av        ett altemativ för hur verksamheten kunde fortgå
25389: bolaget. 1 bolagets tjänst finns ca 30 personer.       kan hittas under förhandlingarnas gång.
25390: Bolagets årliga produktionskapacitet är ca                 Finska statens direkta andel och den andel som
25391: 30 000 m 3 • Enligt en utredning som har erhållits     regeringen har inflytande över av StoraEnso
25392: från StoraEnso har Enso och Veitsiluoto satsat ti-     Abp:s rösträtt uppgår i detta nu tili 24 %. Stora-
25393: otals miljoner mark i Kittilä Wood sedan 1993.         Enso är alltså ett statligt intressebolag, där de öv-
25394: Enligt bolaget har verksamheten trots satsningar-      riga ägarna har majoritet. Stora Enso är också ett
25395: na inte kunnat göras lönsam. Verksamheten vid          offentligt noterat börsbolag. Staten strävar efter
25396: Kittilä Wood är, enligt vad bolaget har meddelat,      att påverka genomförandet av planerna för de bo-
25397: förlustbringande.                                      lag som den äger så att ändringama, i synnerhet
25398:    Enligt StoraEnso utvecklas bolagets sågindu-        vad gäller minskandet av arbetsplatser, är så be-
25399: stri som en del av träförädlingskoncemen som           härskade som möjligt och samtidigt motiverade
25400: blir allt mera intemationell. Utöver sågindu-          med tanke på företagets konkurrenskraft. Staten
25401: strins egna utgångspunkter står koncemens hel-         kan dock inte ensidigt försöka ställa företagseko-
25402: hetsstrategi och tryggandet av virkesanskaffning-      nomiskt ogrundade mål för ett börsnoterat intres-
25403: en i nyckelställning. För att koncemens strategi       sebolag. 1 egenskap av aktieägare i StoraEnso
25404: skall kunna stödas har en effektiv storproduktion      önskar staten att det under samarbetsförhandling-
25405: valts som utvecklingskoncept för sågindustrin.         ama eller efter dem hittas ett lämpligt utveck-
25406: Enligt bolaget lämpar sig Kittilä Woods tämli-         lingsalternativ för att sågens verksamhet skall
25407: gen ringa och avsides belägna produktion dåligt        kunna fortgå, något som också har meddelats bo-
25408: för detta koncept. De begränsade virkesreserver-       lagets ledning.
25409: na i området gör enligt bolaget det inte möjligt att
25410: 
25411: 
25412: 
25413: Helsingfors den 26 oktober 1999
25414: 
25415:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
25416:                                                                                                           3
25417:                                                                KK 548/1999 vp- Sakari Smeds /skl
25418: 
25419: 
25420: 
25421: 
25422:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 548/1999 vp
25423: 
25424:                                              Työkyvyttömyys-         ja    liikennetapaturmakor-
25425:                                              vaukset
25426: 
25427: 
25428: 
25429: 
25430: Eduskunnan puhemiehelle
25431: 
25432: Tapaturmavakuutuslain mukaan tapaturmaelä-            mia sattui 265, joten kyse on melko pienen ryh-
25433: kettä maksetaan päivärahakauden jälkeen täysin        män etuisuuksista.
25434: työkyvyttömälle työntekijälle 85 % hänen vuosi-          Asiaa voi havainnollistaa nuorena työtapatur-
25435: työansiostaan 65 ikävuoteen asti. Sen jälkeen         massa vammautuneen miehen esimerkin avulla.
25436: korvaus on 70% hänen vuosityöansiostaan. Lii-         Hänelle sattui vastavalmistuneena insinöörinä
25437: kenneonnettomuudessa vammautuneelle, jolla on         kesätyössä työtapaturma, jossa hän sai betonille
25438: pysyvästä vammasta aiheutuva jatkuva tulojen          pudotessaan vaikean aivovamman. Hänen tapa-
25439: aleneminen, maksetaan liikennevakuutuslain            turmaeläkkeensä lasketaan tuon kesäansion pe-
25440: mukaan      työkyvyttömyyseläkettä       todellisen   rusteella, eikä se tule kohoamaan insinöörin
25441: ansionmenetyksen mukaisesti, ja eläkkeen las-         palkkaa vastaavalle tasolle. Jos hän olisi vam-
25442: kennassa otetaan huomioon nuoren henkilön ole-        mautunut vaikkapa työmatkalla liikenneonnetto-
25443: tettu tulojen nousu. Eläkkeen suuruuteen vaikut-      muudessa, hän saisi insinöörin palkkaa vastaa-
25444: tavat työkyvyttömyysaste ja ansiotulon alentumi-      vaa ansionmenetyskorvausta.
25445: sen määrä. Eläkeiässä eläke alenee vastaamaan
25446: 60 %:n vuosityöansiota.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25447:    Vaikka kyseessä on kaksi eri lakiaja vammau-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25448: tumistavat ovat erilaiset, on lopputulos kuitenkin    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25449: vaikeasti vammautuessa sama - eläkkeelle jou-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25450: tuminen ja työuran katkeaminen. Eläkkeiden
25451: määräytymisperusteiden erilaisuus johtaa hyvin-             Näkeekö hallitus ristiriitaa työkyvyttö-
25452: kin erilaisiin korvaussummiin. Nuorena vahin-               myyseläkelain ja liikennevakuutuslain
25453: gon kärsineelle työkyvyttömälle eläkepäätös vai-            mukaan määräytyvien eläkkeiden erois-
25454: kuttaa elinikäisiin tuloihin. Ymmärrettävästi               saja
25455: tuollaisessa tilanteessa ei tunnu kohtuulliselta,
25456: että vammautumistilanteen vuoksi eläke määräy-              mihin toimenpiteisiin hallitus katsoo pe-
25457: tyy eri tavoin ja loppusumma vaihtelee suuresti.            rustelluksi ryhtyä mahdollisten ristirii-
25458: Vuonna 1996 eläkkeeseen johtavia työtapatur-                tojen poistamiseksi?
25459: 
25460: 
25461: 
25462: Helsingissä l päivänä lokakuuta 1999
25463: 
25464:     Sakari Smeds /skl
25465: 
25466: 
25467:                                                                                                Versio 2.0
25468: KK 548/1999 vp- Sakari Smeds /skl                                                     Ministerin vastaus
25469: 
25470: 
25471: 
25472: 
25473: Eduskunnan puhemiehelle
25474: 
25475: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         sovelletaan vielä kohtuullisen ajan opiskelun tai
25476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           harjoittelun päätyttyäkin, mikäli henkilö ei työl-
25477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         listy koulutuksensa mukaiseen työhön. Muun
25478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari             nuoren henkilön vuosityöansio määrätään vas-
25479: Smedsin /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         taavin periaattein hänen tapaturman sattuessa te-
25480: sen KK 548/1999 vp:                                     kemänsä työn yleisen ansiotason mukaan.
25481:                                                            Tapaturmavakuutuksen        ansionmenetyskor-
25482:        Näkeekö hallitus ristiriitaa työkyvyttö-         vaus maksetaan tapaturmaa seuraavan vuoden
25483:        myyseläkelain ja liikennevakuutuslain            ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
25484:        mukaan määräytyvien eläkkeiden erois-            keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
25485:        saja                                             on 100% ja tapaturmaeläkkeen 85% vuosityöan-
25486:                                                         siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
25487:        mihin toimenpiteisiin hallitus katsoo pe-        enimmäistaso laskee 70 %:iin. Mikäli tapatur-
25488:        rustelluksi ryhtyä mahdollisten ristirii-        man tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
25489:        tojen poistamiseksi?                             myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
25490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
25491: ti seuraavaa:                                           osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
25492:                                                        paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
25493: Kysymyksen perusteluista päätellen työkyvyttö-         jäin eläkelain (395/1961) 9 §:n mukaisen
25494: myyseläkelailla tarkoitettaneen kysymyksessä           työeläkeindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa
25495: tapaturmavakuutuslakia, jonka perusteella kor-          siten yleistä ansiokehitystä.
25496: vaus määrätään työtapaturmasta ja ammattitau-              Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
25497: dista. Työtapaturmavakuutuksen ansionmenetys-          mat etuudet ja niiden taso poikkeavat toisistaan.
25498: korvauksen perusteena on työntekijän tapatur-          Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä kat-
25499: man sattumishetken tai ammattitaudin ilmene-           tavien etuuksien taso on työeläke-ja kansanelä-
25500: mishetken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai          kejärjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa
25501: ammattitaudista johtuva työkyvyn alentuma.             liikennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuu-
25502: Vuosityöansio tulee määrätä siten, että se vastaa      det ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas
25503: työntekijän tapaturmahetken tietojen perusteella       korkeammat. Erot johtuvat muun muassa järjes-
25504: arvioitua vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja     telmien toisistaan poikkeavasta luonteesta, nii-
25505: harjoittelijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyväs-   den kattamien riskien laadusta ja osin myös jär-
25506: ti työelämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan          jestelmien erilaisista rahoitusperiaatteista.
25507: määrätä hänen omien, usein hyvinkin alhaisten              Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä
25508: työansioidensa perusteella. Sen sijaan vuosi-          sosiaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien otta-
25509: työansiona käytetään sitä yleistä ansiota, jonka       malla pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän
25510: tällainen henkilö olisi todennäköisesti saanut         tarkoituksena on antaa työnantajan mahdollises-
25511: koulutustaan vastaavassa työssä muutaman vuo-          ta vahingonkorvausvelvollisuudesta riippumatta
25512: den työkokemuksen jälkeen. Samaa periaatetta           työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
25513: 
25514: 
25515: 2
25516: Ministerin vastaus                                           KK 548/1999 vp- Sakari Smeds /skl
25517: 
25518: 
25519: turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.      telmissä tapahtuvien muutosten vuoksi vaikeasti
25520: Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-        arvioitavaan yksilölliseen tulokehitykseen.
25521: lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-      Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät
25522: mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-         seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
25523: vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-       maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
25524: nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-    sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
25525: mäksi.                                              tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
25526:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-     turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
25527: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-    menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
25528: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-    sen vanhuuseläkeiän saavuttaneiden tapaturma-
25529: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin           eläkkeen enimmäistaso 70 %:iin. Koska tapatur-
25530: aiheuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapa-      mavakuutus on osa työmarkkinoiden rahoitta-
25531: turmaeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän ta-     maa sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työ-
25532: voitteisiin nähden kohtuullisena, kun otetaan       markkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot
25533: huomioon myös se, että eläkkeelle siirryttäessä     eivät ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet
25534: henkilön menot yleensä jossain määrin pienene-      esiin tarvetta eläketason nostamiseen tai sen
25535: vät työssäkäyntiin liittyvien kustannusten jäätyä   määräytymisperiaatteiden muuttamiseen. Myös-
25536: pois. Riittävänä on pidetty myös tapaturmahet-      kään ministeriö ei näe muutoksiin tässä vaihees-
25537: ken olosuhteiden perusteella määräytyvän korva-     sa erityistä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin val-
25538: uksen sitomista yleiseen ansiokehitykseen il-       mis selvittämään asiaa, mikäli työmarkkinaosa-
25539: man, että korvaus määriteltäisiin palkkausjärjes-   puolet pitävät sitä tarpeellisena.
25540: 
25541: 
25542: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
25543: 
25544:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
25545: 
25546: 
25547: 
25548: 
25549:                                                                                                      3
25550: KK 548/1999 vp -       Sakari Smeds /skl                                                   Ministems svar
25551: 
25552: 
25553: 
25554: 
25555: Tili riksdagens talman
25556: 
25557: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         den allmänna inkomst som personen i fråga efter
25558: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         några års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett
25559: statsrådet översänt följande av riksdagsman             arbete motsvarande hans eller hennes utbildning.
25560: Sakari Smeds /fkf undertecknade skriftliga              Samma princip tillämpas likaså under en rimlig
25561: spörsmål SS 548/1999 rd:                                tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-
25562:                                                         tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i
25563:        Ser regeringen någon motstridighet be-          ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-
25564:        träffande skil!naderna i de pensioner           bildning. För andra unga personer bestäms årsar-
25565:        som bestäms enligt invalidpensionsla-           betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
25566:        gen och trafiliförsäkringslagen, och            principer på basis av den allmänna inkomstnivå
25567:                                                        som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
25568:        vilka åtgärder anser regeringen vara            förde när olycksfallet inträffade.
25569:        motiverade för undanröjande av eventu-              Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
25570:        ella motstridigheter?                           las från olycksfallsförsäkringen betalas under det
25571: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        år som följer efter olycksfallet i form av dag-
25572: föra följande:                                         penning och därefter i form av olycksfalls-
25573:                                                        pension. På årsnivå är dagpenningens maximibe-
25574: Att döma av motiveringen till spörsmålet torde         lopp 100 % av årsarbetsinkomsten och olycks-
25575: med uttrycket invalidpensionslagen, som nämns i        fallspensionens maximibelopp 85 % av årsar-
25576: spörsmålet, avses lagen om olycksfallsförsäk-          betsinkomsten. När personen i fråga fyller 65 år
25577: ring, på grundval av viiken ersättning bestäms för     sjunker pensionens maximinivå till 70 %. Om
25578: olycksfall i arbetet och för yrkessjukdomar.           den arbetsoförmåga som olycksfallet eller yrkes-
25579: Grunden för den inkomstbortfallsersättning som         sjukdomen orsakar är endast partiell, uträknas på
25580: betalas från försäkringen för olycksfall i arbetet     basis av det fulla pensionsbeloppet storleken av
25581: är den årsarbetsinkomst som en arbetstagare har        inkomstbortfallsersättningen i proportion till den
25582: vid den tidpunkt då olycksfallet inträffar eller yr-   andel som svarar mot nedgången i arbetsförmå-
25583: kessjukdomen yppar sig samt den nedgång i ar-          gan. Olycksfallspensionen höjs årligen med det
25584: betsförmågan som är en följd av olycksfallet el-       arbetspensionsindex som anges i 9 § lagen om
25585: ler yrkessjukdomen. Årsarbetsinkomsten skall           pension för arbetstagare (395/1961). Ersättnings-
25586: bestämmas så att den motsvarar den stabiliserade       nivån följer sålunda den allmänna inkomstut-
25587: inkomstnivå som arbetstagaren bedöms ha på ba-         vecklingen.
25588: sis av de uppgifter som gäller vid tidpunkten för          Förmånema och förmånsnivåema är inte de-
25589: olycksfallet. 1 fråga om studerande och prakti-        samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
25590: kanter, som ännu inte etablerat sig permanent i        Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
25591: arbetslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock           säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
25592: inte på basis av deras egna och i många fall ex-       nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
25593: tremt låga arbetsinkomster. För dessa personers        pensionssystemet. Å andra sidan är olycksfalls-
25594: del betraktas såsom årsarbetsinkomst däremot           försäkringsförmånema i förhållande till trafik-
25595: 
25596: 
25597: 4
25598: Ministerns svar                                                  KK 548/1999 vp -       Sakari Smeds /skl
25599: 
25600: 
25601: försäkringen till vissa delar något lägre och till      att de till förvärvsarbetet relaterade kostnaderna
25602: vissa delar högre. Skillnaderna beror bl.a. på att      faller bort. Det har likaså ansetts vara tillräckligt
25603: de olika systemen är av olika karaktär, att de ris-     att den ersättning som bestäms på basis av om-
25604: ker som täcks är av olika art och delvis också på       ständigheterna vid tidpunkten för olycksfallet
25605: att de olika systemen finansieras enligt olika          binds vid den allmänna inkomstutvecklingen -
25606: principer.                                              att definiera ersättningen i relation till den indivi-
25607:     Försäkringen för olycksfall i arbetet är ett ele-   duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
25608: ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-        lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
25609: sieras genom en för arbetsgivarna obligatorisk          ras.
25610: försäkring. A vsikten med systemet är att arbets-          De omständigheter som hänför sig till nivån på
25611: tagarna, oberoende av arbetsgivarnas eventuella         ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
25612: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha      i samband med de ändringar i lagstiftningen som
25613: rätt till en skälig trygghet för den händelse att ar-   trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
25614: betstagarna drabbas av ett olycksfall i arbetet el-     ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
25615: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
25616: fall i arbetet har karaktären av socialförsäkring       skulle matsvara det faktiska bortfall som olycks-
25617: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
25618: fattar en minimiersättning i samband med in-            gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
25619: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            olycksfallspensionen till 70 % i fråga om de per-
25620: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          soner som uppnått den allmänna pensionsåldern.
25621: system.                                                 Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
25622:     Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-        socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
25623: fall i arbetet har man försökt skapa ett system         utvecklas denna försäkring i sarnråd med arbets-
25624:  som i samband med förluster till följd av olycks-      marknadsparterna. Dessa parter har inte efter
25625: fall eller yrkessjukdomar ger ett skydd som be-         ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
25626:  finner sig på en rimlig nivå och som bestäms på        sionsnivån höjs eller att principerna för faststäl-
25627: jämlika grunder. Nivån på den nuvarande olycks-         landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
25628:  fallspensionen har mot bakgrunden av systemets         heller i detta skede något särskilt behov av änd-
25629: målsättning ansetts rimlig, i all synnerhet om          ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
25630: man beaktar att pensioneringen i regel innebär att      att reda ut ärendet om arbetsmarknadsparterna
25631:  de personliga utgifterna minskar något i och med       anser det vara nödvändigt.
25632: 
25633: 
25634: 
25635: Helsingfors den 26 oktober 1999
25636: 
25637:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
25638: 
25639: 
25640: 
25641: 
25642:                                                                                                             5
25643:                                                               KK 549/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
25644: 
25645: 
25646: 
25647: 
25648:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 549/1999 vp
25649: 
25650:                                              Euroopan unionin perusoikeuskirja
25651: 
25652: 
25653: 
25654: 
25655: Eduskunnan puhemiehelle
25656: 
25657: Eurooppa-neuvosto on kokouksessaan 3. ja 4. ke-          Euroopan neuvostolla on tällä hetkellä pisim-
25658: säkuuta 1999 tehnyt päätöksen Euroopan unio-          mälle menevä ihmisoikeuksia ja vapauksia käsit-
25659: nin perusoikeuskirjan laatimisesta. Päätöksessä       televä suojelumekanismi, joka on toiminut vuo-
25660: todetaan, että Eurooppa-neuvoston mukaan pe-          desta 1954. Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat
25661: ruskirjassa olisi käsiteltävä vapautta ja tasa-ar-    ovat allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeussopi-
25662: voa koskevia perusoikeuksia sekä menettelyjä          muksen ja niiden kansalaiset ovat täten Euroo-
25663: koskevia perusoikeuksia sellaisina kuin ne taa-       pan ihmisoikeussopimuksen piirissä.
25664: taan mm. ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
25665: suojaamisesta tehdyssä Euroopan yleisssopimuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25666: sessa. Edelleen päätöksessä todetaan, että perus-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
25667: kirjaa laadittaessa on otettava huomioon talou-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25668: delliset ja sosiaaliset oikeudet sellaisina kuin ne   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25669: sisältyvät Euroopan neuvoston Euroopan sosiaa-
25670: liseen peruskirjaan.                                        Miten hallitus aikoo huolelehtia siitä,
25671:    Edelleen päätöksen mukaan ehdotus peruskir-              että Euroopan unionin peruskirjaa val-
25672: jaksi olisi tehtävä elimessä, joka muodostetaan             mistelevassa työryhmässä otetaan huo-
25673: valtioiden ja hallitusten päämiesten edustajista ja         mioon ja hyödynnetään Euroopan neu-
25674: Euroopan komission puheenjohtajasta sekä Eu-                voston ihmisoikeussuojelumekanismin
25675: roopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien            toimintaa ja täten vältetään päällekkäi-
25676: jäsenistä.                                                  siä toimintoja, jotka voisivat lisätä eri-
25677:    Suomen hallitusta on Euroopan unionin pu-                arvoisuutta Euroopassa, ja että EU:n
25678: heenjohtajamaana pyydetty luomaan edellytyk-                peruskirjaa valmistelevassa työryhmäs-
25679: set päätöksen täytäntöönpanemiseksi Eurooppa-               sä olisi riittävä edustus kansallisista
25680: neuvoston Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999             parlamenteista sekä Euroopan neuvos-
25681: pidettävään erityisistuntoon mennessä.                      tosta?
25682: 
25683: 
25684: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
25685: 
25686:     Mikko Elo /sd                                        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
25687:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                            Gunnar Jansson /r
25688:     Jaakko Laakso /vas                                   Martti Tiuri /kok
25689:     Tarja Kautto /sd                                     Kaarina Dromberg /kok
25690:     Leena Luhtanen /sd
25691: 
25692:                                                                                                Versio 2.0
25693: KK 549/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.                                                    Ministerin vastaus
25694: 
25695: 
25696: 
25697: 
25698: Eduskunnan puhemiehelle
25699: 
25700: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     parlamentille ja komissiolle, että ne yhdessä neu-
25701: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       voston kanssa julistaisivat Euroopan unionin pe-
25702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rusoikeuksia koskevan peruskirjan.
25703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              Kölnin Eurooppa-neuvosto katsoi kesäkuussa
25704: Elon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      1999, että Euroopan unionin nykyisessä kehitys-
25705: sen KK 549/1999 vp:                                 vaiheessa unionin tasolla voimassaolevat perus-
25706:                                                     oikeudet olisi koottava peruskirjaksi ja siten tuo-
25707:       Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että    tava näkyvämmin esille. Tämä merkitsee sitä,
25708:       Euroopan unionin peruskirjaa valmiste-        että valmisteluelimen toimivaltaan kuuluu vain
25709:       levassa työryhmässä otetaan huomioon          nykyisin hajallaan olevan perusoikeusnormiston
25710:       ja hyödynnetään Euroopan neuvoston            kokoaminen. Käytännössä kokoamisen tekee vai-
25711:       ihmisoikeussuojelumekanismin toimin-          keaksi se, että EU:n tasolla voimassaolevia pe-
25712:       taa ja täten vältetään päällekkäisiä toi-     rusoikeuksia voidaan johtaa sekä kansainvälisis-
25713:       mintoja, jotka voisivat lisätä eriarvoi-      tä ihmisoikeussopimuksista, jäsenvaltioiden yh-
25714:       suutta Euroopassa, ja että EU:n perus-        teisestä valtiosääntöperinteestä että yhteisön
25715:       kirjaa valmistelevassa työryhmässä oli-       omista perussopimuksista. Perusoikeuksia kos-
25716:       si riittävä edustus kansallisista parla-      keva peruskirja tulee olemaan luonteeltaan po-
25717:       menteista sekä Euroopan neuvostosta?          liittinen perusoikeuksien julistus, jolla ei ole suo-
25718:                                                     raa oikeudellista sitovuutta. Sen tosiasiallinen
25719: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       merkitys saattaa kuitenkin valmistelun laajapoh-
25720: ti seuraavaa:                                       jaisuuden vuoksi muodostua tavanomaista poliit-
25721:  Eurooppa-neuvosto hyväksyi erityisistunnos-        tista julistusta huomattavammaksi. Lisäksi on
25722:  saan Tampereella 15-16.10.1999 EU:n perusoi-       otettava huomioon, että peruskirjan julistamisen
25723: keuksia koskevaa peruskirjaa valmistelemaan         jälkeen tulee harkita, pitäisikö se sisällyttää pe-
25724:  asetettavan elimen kokoonpanoa, menet-             russopimuksiin. Mikäli näin päätettäisiin mene-
25725:  telytapoja ja käytännön järjestelyjä koskevan      tellä, kysymystä tulisi valmistella hallitusten vä-
25726: asiakirjan. Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn         lisessä konferenssissa.
25727: asiakirjan mukaisesti valmisteluelimeen kuuluu          Suomen hallitus korosti Amsterdamin sopi-
25728:  15 EU:n jäsenvaltioiden hallitusten ja päämies-    musta edeltäneessä hallitusten välisessä konfe-
25729: ten edustajaa (1/jäsenvaltio), komission puheen-    renssissa tarvetta vahvistaa perusoikeuksien suo-
25730: johtajan edustaja, 16 Euroopan parlamentin          jaa unionissa. Tällöin ensisijaisena tavoitteena
25731: edustajaa sekä 30 jäsenvaltioiden kansallisten      pidettiin Euroopan yhteisön liittymistä Euroo-
25732: parlamenttien edustajaa (2/parlamentti). Valmis-    pan ihmisoikeussopimukseen (VNS 111996 vp).
25733: teluelin valitsee keskuudestaan itselleen puheen-   Valtioneuvosto ei kuitenkaan sulkenut tuolloin
25734: johtajan.                                           pois mahdollisuutta eräiden perusoikeuksien si-
25735:     Peruskirja on tarkoitus saada valmiiksi ennen   sällyttämisestä perussopimuksiin tai unionin
25736: Eurooppa-neuvoston kokousta joulukuussa 2000,       oman perusoikeusluettelon luomisesta. Eduskun-
25737: jolloin Eurooppa-neuvosto esittäisi Euroopan        nan ulkoasiainvaliokunta, suuri valiokunta ja pe-
25738: 
25739: 
25740: 2
25741: Ministerin vastaus                                              KK 549/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
25742: 
25743: 
25744: rustuslakivaliokunta suhtautuivat kannanotois-         maan sitä, että peruskirjan luominen ei saa tule-
25745: saan kriittisesti yhteisön omaan perussopimuk-         vaisuudessajohtaa siihen, että Euroopan unionin
25746: siin sisällytettävään perusoikeusluetteloon ja         ja Euroopan neuvoston perus- ja ihmisoikeusjär-
25747: edellyttivät samalla, että Suomi asettaa ensisijai-    jestelmien välille tulisi sisällöllistä tai institutio-
25748: seksi tavoitteekseen yhteisön liittymisen Euroo-       naalista ristiriitaa.
25749: pan neuvoston ihmisoikeussopimukseen (Ua VM               Peruskirjaa valmistelevassa elimessä on kan-
25750: 7/1996 vp, SuVL 211996 vp, PeVL 6/1996 vp).            sallisille parlamenteille varattu 30 paikkaa. Käy-
25751: Valiokuntien kannanotoissa kiinnitetään huo-           tännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta jä-
25752: miota niihin ongelmiin, joita unionin oman pe-         senmaan kansallisesta parlamentista valmiste-
25753: rusoikeusjärjestelmän kehittämisestä voisi aiheu-      luelimeen valitaan kaksi edustajaa. Yhteensä
25754: tua. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on äs-          kansallisista parlamenteista valittujen edustajien
25755: kettäin käsitellyt Euroopan unionin perusoikeus-       ryhmä on suurin niistä neljästä ryhmästä, joista
25756: kirjahanketta (Pe VL 6/1999 vp ). Lausunnossaan        valmisteluelimessä on edustus. Kansallisten par-
25757: valiokunta tähdentää muun muassa sitä, että jo         lamentaarikkojen määrä on lähes puolet koko
25758: peruskirjahankkeen varhaisessa selvitysvaihees-        valmisteluelimen paikkojen lukumäärästä.
25759: sa täytyy kiinnittää vakavasti huomiota hank-             Euroopan neuvostolla on valmisteluelimessä
25760: keen tavoitteisiin, jotka tulee määritellä selvästi.   kaksi tarkkailijajäsentä, joista toinen on Euroo-
25761:    Suomen ensisijaisena tavoitteena on edelleen        pan ihmisoikeustuomioistuimesta. Näin Euroo-
25762: yhteisön liittyminen Euroopan ihmisoikeussopi-         pan neuvostolle on valmisteluelimessä varattu
25763: mukseen. Euroopan unionin poliittisluontoisen          samanlainen rooli kuin EY -tuomioistuimelle.
25764: perusoikeuksia koskevan peruskirjan luominen           Suomi osallistui neuvostossa aktiivisesti keskus-
25765: ei ole ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Suo-     teluun, jonka seurauksena Euroopan neuvoston
25766: men hallituksen edustaja muodostettavassa val-         tarkkailija-asema vahvistettiin lisäyksenä Eu-
25767: misteluelimessä tulee omalta osaltaan painotta-        rooppa-neuvoston Kölnin päätökseen.
25768: 
25769: 
25770: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
25771: 
25772:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
25773: 
25774: 
25775: 
25776: 
25777:                                                                                                             3
25778: KK 549/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.                                                     Ministems svar
25779: 
25780: 
25781: 
25782: 
25783: Tili riksdagens talman
25784: 
25785: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     dessa tilisammans med rådet skali proklamera
25786: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     stadgan för de grundläggande rättighetema inom
25787: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-    Europeiska unionen.
25788: ko Elo /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-        Europeiska rådet i Köln i juni 1999 ansåg att
25789: mål SS 549/1999 rd:                                 de grundläggande rättigheter som gälier på uni-
25790:                                                     onsplanet i EU:s nuvarande utvecklingsfas borde
25791:        Hur tänker regeringen se tili dels att       samlas i en stadga och därigenom tas fram på ett
25792:         hänsyn tas tili Europarådets mekanism       mera synligt sätt. Detta betyder att det förbere-
25793:        för skyddetför de mänskliga rättigheter-     dande organets kompetens endast gälier sam-
25794:        na och att denna utnyttjas i arbetet på en   manföring av de regler om de grundläggande
25795:        stadgaför Europeiska unionenför att på       rättighetema som för närvarande finns spridda på
25796:         detta sätt undvika överlappande funktio-    flera stälien. I praktiken försvåras arbetet av att
25797:         ner som kunde öka ojämlikheten i Euro-      de grundläggande rättigheter som gälier på EU-
25798:        pa, dels att det ingår en tillräcklig re-    planet kan härledas ur intemationelia konventio-
25799:        presentation från nationella parlament       ner om de mänskliga rättighetema, medlemssta-
25800:        och Europarådet i den arbetsgrupp som        temas gemensamma konstitutionstraditioner och
25801:        förbereder EU-stadgan?                       gemenskapens egna grundläggande fördrag.
25802:                                                     Stadgan för de grundläggande rättighetema kom-
25803: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     mer att få karaktären av en politisk förklaring om
25804: föra fö1jande:                                      de grundläggande rättighetema och som sådan är
25805: Under mötet i Tammerfors 15-16.10.1999 antog        den inte juridiskt bindande direkt. Dess faktiska
25806: Europeiska rådet ett dokument om sammansätt-        betydelse kan dock tili följd av den breda bered-
25807: ningen, proceduren och de praktiska arrange-        ningsbasen bli mera betydelsefuli än sedvanliga
25808: mangen för det organ som skali tilisättas för att   politiska förklaringar. Dessutom bör man beakta
25809: utarbeta en stadga för de grundläggande rättighe-   att man efter det att stadgan proklamerats bör be-
25810: tema inom EU. Enligt det dokument som Euro-         döma om den skali införlivas i grundfördragen.
25811: peiska rådet antog skall i det förberedande orga-   Om man stannar för detta bör frågan beredas av
25812: net ingå företrädare för de 15 EU-ländemas stats-   en regeringskonferens.
25813: och regeringschefer (l/medlemsstat), en företrä-       Under den regeringskonferens som föregick
25814: dare för kommissionens ordförande, 16 företrä-      Amsterdamfördraget betonade Finlands regering
25815: dare för Europaparlamentet och 30 företrädare       behovet av att stärka skyddet för de grundläggan-
25816: för de nationelia parlamenten (2/parlament). Det    de rättighetema i unionen. Härvid ansågs det
25817: förberedande organet väljer sin ordförande inom     främsta målet vara att den europeiska gemenska-
25818: Slg.
25819:                                                     pen skulie ansluta sig tili Europakonventionen
25820:    Meningen är att stadgan skali fårdigstälias      om de mänskliga rättighetema (SRR l/1996 rd).
25821: före Europeiska rådets möte i december 2000 då      Regeringen uteslöt dock varken möjligheten att
25822: det är meningen att Europeiska rådet skali före-    vissa grundläggande rättigheter skrivs in i grund-
25823: slå för Europaparlamentet och kommissionen att      fördragen elier att en separat förteckning över de
25824: 
25825: 
25826: 4
25827: Ministerns svar                                                 KK 549/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
25828: 
25829: 
25830: grundläggande rättigheterna görs upp för EU. 1          dande organ som skall tillsättas kommer för sin
25831: sina ställningstaganden förhöll sig riksdagens ut-      del att betona att stadgan inte i framtiden får leda
25832: rikesutskott, stora utskott och lagutskott kritiskt     tili att det uppstår innehållsmässig eller institu-
25833: tili en förteckning som införlivas med gemenska-        tioneli konflikt mellan EU-systemet och Europa-
25834: pens egna grundfördrag och förutsatte att Fin-          rådssystemet för de mänsk1iga och de grund1äg-
25835: land som sitt främsta mål uppställer att gemen-         gande rättigheterna.
25836: skapen ansluter sig tili Europarådets konvention            1 det förberedande organet för stadgan har tret-
25837: om de mänskliga rättigheterna (UtUB 7/1996 rd,          tio platser reserverats för de nationella parlamen-
25838: StoUB 2/1996 rd, GrUB 6/1996 rd). 1 sina ställ-         ten. 1 praktiken innebär detta att två företrädare
25839: ningstaganden uppmärksammade utskotten de               kommer att utses från varje med1emslands natio-
25840: problem som kunde uppstå om ett separat system          nella parlament. Tillsammans bildar gruppen av
25841: för grund1äggande rättigheter skulle utbyggas           företrädare från de nationella parlamenten den
25842: inom unionen. Riksdagens grund1agutskott har            största av de fyra grupper som är företrädda i det
25843: ny1igen behand1at projektet som avser stadgan           förberedande organet. Antalet nationella parla-
25844: för de grund1äggande rättigheterna inom EU              mentariker utgör nästan hälften av det totala an-
25845: (GrUU 6/1999 rd). 1 sitt utlåtande betonar utskot-      talet medlemmar i det förberedande organet.
25846: tet bl.a. att man redan i ett tidigt skede av projek-       Europarådet har två observatörer i det förbere-
25847: tet allvarligt måste överväga projektets må1 och        dande organet, av vilka den ena kommer från Eu-
25848: att dessa bör definieras k1art och tyd1igt.             ropeiska domstolen för de mänskliga rättigheter-
25849:     Fin1ands främsta må1 är fortsättningsvis att ge-    na. Detta betyder att Europarådet har getts sam-
25850: menskapen skall tillträda Europakonventionen            ma status i det förberedande organet som EG-
25851: om de mänsk1iga rättigheterna. Att en stadga av         domstolen har. 1 rådet deltog Finland aktivt i de-
25852: politisk karaktär för de grundläggande rättighe-        batten som ledde till att Europarådets observa-
25853: terna inom EU utarbetas strider inte mot detta          törsställning stärktes utöver vad som hade beslu-
25854: mål. Finska regeringens företrädare i det förbere-      tats av Europeiska rådet i Köln.
25855: 
25856: 
25857: 
25858: Helsingfors den 21 oktober 1999
25859: 
25860:     Utrikesminister Tarja Halonen
25861: 
25862: 
25863: 
25864: 
25865:                                                                                                           5
25866:                                                                        KK 550/1999 vp -      Mikko Elo /sd
25867: 
25868: 
25869: 
25870: 
25871:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 550/1999 vp
25872: 
25873:                                                 Palkansaajien työsuhde- ja työaikaturva
25874: 
25875: 
25876: 
25877: 
25878: Eduskunnan puhemiehelle
25879: 
25880: Suomen lainsäädäntö työsuhdeturvassa perustuu             va säännös ei aseta työnantajalle sosiaalista työl-
25881: työsopimuslakiin. Työsuhdeturva jakautuu yksi-           listämisvelvoitetta eikä ylipäätään mitään vas-
25882: lölliseen ja kollektiiviseen. Yksilöllinen työsuh-       tuuta työntekijöistä.
25883: deturva tarkoittaa sitä, että työntekijää ei saa irti-       Täysin kannattavakin yritys voi irtisanoa jalo-
25884: sanoa muutoin kuin erityisen painavasta syystä.          mauttaa työntekijöitä, mistä on esimerkkinä Va-
25885: Laissa on vielä erikseen mainittu syyt, jotka ei-        kuutusyhtiö Pohjolan irtisanomiset ja lomautuk-
25886: vät ainakaan oikeuta irtisanomiseen. Näitä ovat          set. Suomessa yrittäjävapaus ja mahdollisuus
25887: mm. työntekijän sairaus ja osallistuminen lailli-        käyttää työvoimaa vapaasti on omaksuttujäreim-
25888: seen työtaisteluun.                                      mässä, eli amerikkalaisessa muodossa. Esimer-
25889:    Oikeuden ennakkopäätökset osoittavat, että            kiksi työntekijöitä kutsutaan työhön ns. nolla-
25890: yksilöllinen työsuhdeturva on Suomessa kohta-            sopimuksilla. Työaika voi olla 0-20 tuntia vii-
25891: laisen hyvällä tasolla, joskaan laittomasti irtisa-      kossa. Samoin lainsäädäntö mahdollistaa työn-
25892: notulla työntekijällä ei ole oikeutta saada työ-         tekijän yksipuolisen lomautuksenja osa-aikaista-
25893: paikkaansa takaisin, toisin kuin esim. Ruotsissa.        misen, jolloin työttömyysturva voi jäädä varsin
25894: Kollektiivinen työsuhdeturva, eli se, milloin            kehnoksi.
25895: työntekijä voidaan irtisanoa taloudellisten tai              Epätyypillisten työsuhteiden yleistyttyä työn-
25896: tuotannollisten syiden vuoksi, tuli lakiin sään-         tekijöitä on useissa tapauksissa pudonnut pois
25897: nöksenä vasta vuonna 1988. Lain mukaan työn-             sekä työaikasuojan että työsuhdeturvan piiristä.
25898: antaja saa irtisanoa taloudellisista ja tuotannolli-     Työsopimusten solmimisessa on tullut käyttöön
25899: sista syistä työntekijän, jos kysymyksessä on            erilainen työntekijän vahingoksi - sekä talou-
25900: työn muu kuin tilapäinen vähyys, joka on vähäis-         den että turvallisuuden kannalta - tapahtuva
25901: tä suurempi eikä uudelleensijoitus- tai koulutus-        keinottelu.
25902: mahdollisuutta ole. Sanamuoto on vaikeaselkoi-               Työvoiman vuokrauksesta annettu asetus ku-
25903: nen. Monet työoikeuden asiantuntijat kritisoivat         mottiin vuonna 1993. Tämän seurauksena tilan-
25904: jo valmisteluvaiheessa lain sanamuotoa pitäen            ne on riistäytynyt työmarkkinoilla villiksi. Vuok-
25905: sitä vaikeana soveltaa käytännössä. Laki antaa           ratyövoimaa on esim. käytetty tilanteissa, joissa
25906: suuret mahdollisuudet tuomioistuinten tulkin-            yrityksen omille työntekijöille ei ole tarjottu
25907: noille. Erityisesti KKO on tulkinnut uutta lain-         täyttä työaikaa, vaan heidät on irtisanottu, osa-ai-
25908: säädäntöä varsin radikaalisti viime vuosina.             kaistettu tai 1omautettu ja heidän tilalleen on
25909:    Lainsäädäntö toteutettiin aikana, jolloin Suo-        otettu yrityksen ulkopuolista työvoimaa vuokra-
25910: messa meni taloudellisesti hyvin. Laman aikana           firman kautta. Työvoiman vuokrauksesta on ke-
25911: säännöksen toimivuutta jouduttiin monta kertaa           hittynyt kiertojärjestelmä työvoimakustannusten
25912: testaamaan. Lopputulos on lohduton. On joudut-           alentamiseksi yksinomaan työntekijän vahingok-
25913: tu havaitsemaan, että kollektiivista suojaa koske-       si. Osittain vuokratyövoima korvaa yrityksen va-
25914: 
25915:                                                                                                     Versio 2.0
25916: KK 550/1999 vp -Mikko Elo /sd
25917: 
25918: 
25919: kituista työvoimaa ja näin kierretään työsuhde-      tyisesti vanhempien työntekijöiden osalta. Tosi-
25920: turvaa. Esim. Ranskassa työvoiman vuokraus on        asiahan on, että jos tänä päivänä yli 45-vuotias
25921: lailla kielletty.                                    tulee irtisanotuksi, hänellä on suuri vaara joutua
25922:    Työsuhteiden katkominen erilaisten yritys-        olemaan työttömänä loppuikänsä. EU-maissa
25923: kauppojen, yritysjärjestelyjen, yhtiöittämisen,      työnantajien työllistämisvelvoite sekä sosiaali-
25924: alihankinnan yms. yhteydessä antaa työnantajal-      nen vastuu työntekijöistä on keskimäärin kor-
25925: le nykylainsäädännön mukaan etua, koska työ-         keampi kuin Suomessa.
25926: suhteeseen kuuluvien sosiaalisten loma-, palkka-
25927: ja muiden etujen laskeminen voidaan aloittaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25928: alusta, sillä monissa tapauksissa työsuhteet kat-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25929: keavat. Työsuhteen olennaisten ehtojen muutta-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25930: minen palkan ja työajan osalta on tullut työnanta-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25931: jien yksioikoisen toiminnan kohteeksi, jonka
25932: myös korkein oikeus on hyväksynyt. Suomen                  Mitä hallitus aikoo tehdä, että palkan-
25933: lainsäädäntö hyväksyy yksipuoliset palkan alen-            saajien työsuhde- ja työaikaturvaa voi-
25934: nukset ja työajan lyhennykset.                             daan edistää ja
25935:    Työsopimuslainsäädännöstä puuttuu esim.
25936: Ruotsissa käytössä oleva irtisanomisjärjestys eri-         miten se aikoo puuttua edellä esitettyjen
25937:                                                            ongelmien poistamiseen?
25938: 
25939: 
25940: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1999
25941: 
25942:     Mikko Elo /sd
25943: 
25944: 
25945: 
25946: 
25947: 2
25948: Ministerin vastaus                                                KK 550/1999 vp- Mikko Elo /sd
25949: 
25950: 
25951: 
25952: 
25953: Eduskunnan puhemiehelle
25954: 
25955: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           keen luovutukseen ja alihankintaan liittyvät ky-
25956: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         symykset ovat olleet perusteellisen selvityksen
25957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kohteena komiteassa.
25958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko               Säännönmukaisessa ansiotyössä olevia vuok-
25959: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ratyöntekijöitä arvioidaan olevan 1,5 prosenttia
25960: KK 550/1999 vp:                                       työvoimasta. Työministeriö selvitti vuokratyötä
25961:                                                       kolmikantaisessa neuvotteluryhmässä ("Selvitys
25962:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että palkan-         vuokratyöstä", työhallinnon julkaisu 21111998).
25963:       saajien työsuhde- ja työaikaturvaa voi-        Neuvotteluryhmän selvityksen perusteella työso-
25964:       daan edistää ja                                pimuslakikomitealle annettiin erikseen tehtäväk-
25965:                                                       si ottaa huomioon myös vuokratyöhön liittyvät
25966:        miten se aikoo puuttua edellä esitettyjen      erityispiirteet. Yleissitovuussääntelyyn liittyen
25967:        ongelmien poistamiseen?                        komitean tulee ottaa huomioon sellaiset työnte-
25968: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kotilanteet, joissa työntekijä tekee työtä käyttä-
25969: ti seuraavaa:                                        jäyritykselle, mutta joissa työsuhteista johtuvista
25970:                                                      velvoitteista on vastuussa vuokrausyritys. Erityi-
25971: Valtioneuvosto on 9.11.1995 asettanut työoikeu-       sesti tulisi ottaa huomioon, mitä työehtosopimus-
25972: den keskeisimmän lain, työsopimuslain, uudista-      määräyksiä yleissitovuuden perusteella on nou-
25973: mista selvittävän laajan kolmikantaisen komi-        datettava.
25974: tean. Komitean tehtävänä on selvittää mainitun           Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet täl-
25975: lain uudistamistarve ottaen huomioon yhteiskun-      lä vuosikymmenellä. Kuitenkin määräaikaisten
25976: nassa, työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lain-     työsopimusten kasvu näyttää nyt pysähtyneen.
25977: säädännössä tapahtunut kehitys. Komitean mää-        Viime vuosina on epätyypillistä työtä tekevien
25978: räaika päättyy 31.10.1999. Komitean tulee toi-       palkansaajien asemaa parannettu monin tavoin
25979: meksiautonsa mukaisesti kiinnittää huomiota          kolmikantaisen lainvalmistelun pohjalta. Pyrki-
25980: muun muassa                                          myksenä on ollut löytää tasapaino työelämän
25981:    - eri työnteon muotojen asemaan työoikeu-         joustojen ja palkansaajien turvallisuuden välillä.
25982: dellisessa sääntelyssä                               Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole valmisteltu
25983:    - työehtosopimusteitse tapahtuneeseen ke-         kysyjän tarkoittamaa minimityöaikasäännöstä
25984: hitykseen sekä                                       työssäolokertaa kohden.
25985:    - työntekijäin suojeluperiaatteeseen ja oi-           Työsopimuslakikomitean työn valmistuttua
25986: keusturvaan.                                         hallitus tulee antamaan eduskunnalle esityksen
25987: Myös työsuhteen ehtojen muuttaminen, työsuh-         uudeksi työsopimuslaiksi. Esitys pyritään anta-
25988: teen laillisen päättämisen edellytykset sekä liik-   maan kevätistuntokaudella vuonna 2000.
25989: 
25990: 
25991: 
25992: Helsinki 28 päivänä lokakuuta 1999
25993: 
25994:     Työministeri Sinikka Mönkäre
25995: 
25996:                                                                                                        3
25997: KK 550/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                            Ministerns svar
25998: 
25999: 
26000: 
26001: 
26002: Tili riksdagens talman
26003: 
26004: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Det beräknas att de hyrda arbetstagarna i nor-
26005: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        malt förvärvsarbete utgör 1,5 procent av arbets-
26006: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-       kraften. Arbetsministeriet utredde hyrt arbete
26007: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        inom en trepartsbaserad förhandlingsgrupp ("Ut-
26008: 550/1999 rd:                                           redning om hyrt arbete", arbetsförvaltningens
26009:                                                        publikation 21111998). På basis av förhandlings-
26010:        Vad ämnar regeringen göra för att lön-          gruppens utredning gavs kommitten för lagen om
26011:        tagarnas anställnings- och arbets-              arbetsavtal i särskilt uppdrag att beakta också de
26012:        tidstrygghet skall kunna främjas och            särdrag som hänför sig till hyrt arbete. I anslut-
26013:                                                        ning tilllagstiftningen om allmänt bindande ver-
26014:        hur ämnar regeringen ingripaför att av-         kan bör kommitten beakta sådana arbetssituatio-
26015:        lägsna ovan anförda problem?                    ner där arbetstagaren utför arbete för ett använ-
26016: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        darföretag, men där det hyrande företaget är an-
26017: föra följande:                                         svarigt för de skyldigheter som föranleds av ar-
26018:                                                        betsförhållandena. Speciellt bör man beakta vil-
26019: Statsrådet har 9.11.1995 tillsatt en bred treparts-    ka kollektivavtalsbestämmelser som bör iakttas
26020: kommitte för att utreda en reform av arbetsrät-        på basis av allmängiltigheten.
26021: tens viktigaste lag, lagen om arbetsavtal. Kom-           De atypiska arbetsförhållandena har ökat un-
26022: mitten har i uppdrag att utreda behovet att förnya     der detta decennium. Emellertid ser det ut som
26023: nämnda lag med beaktande av den utveckling             om ökningen av antalet tidsbundna arbetsavtal nu
26024: som skett i samhället, arbetslivet, näringslivet       har avstannat. Under de senaste åren har ställ-
26025: och lagstiftningen. Kommittens mandat utgår            ningen för löntagare som utför atypiskt arbete
26026: 31.10.1999. I enlighet med sitt uppdrag bör kom-       förbättrats på många sätt utgående från den tre-
26027: mitten fasta uppmärksamhet bl.a. vid                   partsbaserade lagberedningen. Syftet har varit att
26028:    - olika arbetsformer i lagstiftningen om ar-        finna en balans mellan arbetslivsflexibiliteten
26029: betsrätt                                               och löntagarnas trygghet. I detta sammanhang
26030:    - den utveckling som skett via kollektiv-           har man dock inte berett den av spörsmålsställa-
26031: avtal samt                                             ren avsedda bestämmelsen om minimiarbetstid
26032:    - arbetstagarnas skyddsprincip och rätts-           per gång i arbete.
26033: skydd.                                                    Sedan arbetsavta1slagkommittens arbete slut-
26034: Också ändringen av anställningsvillkoren, ar-          förts kommer regeringen att ge riksdagen en pro-
26035: betsförhållandets lagliga upphörande samt frå-         position om ny lag om arbetsavtal. Avsikten är att
26036: gor i anslutning till affårsöverlåtelse och anskaff-   propositionen skall ges under vårsessionsperio-
26037: ning från underleverantör har varit föremål för en     den 2000.
26038: grund1ig utredning inom kommitten.
26039: 
26040: 
26041: 
26042: Helsingfors den 28 oktober 1999
26043: 
26044:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
26045: 4
26046:                                                          KK 55111999 vp -     Hannes Manninen /kesk
26047: 
26048: 
26049: 
26050: 
26051:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 55111999 vp
26052: 
26053:                                               Metsäalan työehtosopimuksen palkanmaksua
26054:                                               koskeva muistutusaika
26055: 
26056: 
26057: 
26058: 
26059: Eduskunnan puhemiehelle
26060: 
26061: Metsäalan työehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin           korkeampaa palkkaa kaikkien kolmen työsopi-
26062: mukaan "huomautukset palkanmaksuperustetta,            muksen ajalta.
26063: palkan laskemista ja rahamäärää vastaan on teh-
26064: tävä välittömästi, kuitenkin viimeistään kahden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26065: viikon kuluessa palkanmaksutositteen saamises-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26066: ta".                                                   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26067:    Metsäalan työehtosopimus on yleissitova työ-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26068: ehtosopimus. Työehtosopimusten tulkinnasta
26069: olevat ennakkotapaukset KKO 1987:6 ja KKO                    Mikä on hallituksen näkemys siitä kysy-
26070: 1992: 110 antavat sellaisen kuvan, että työehtoso-           myksestä, että voiko yleissitovan metsä-
26071: pimuksen palkanmaksua koskeva muistutusaika                  alan työehtosopimuksen 5 §:n 4 momen-
26072: ei sido järjestäytymätöntä työntekijää ollenkaan             tin määräaika olla sitova uhalla, että
26073: eikä järjestäytynyttä työntekijää silloin, jos työn-         työntekijä menettää oikeutensa lisäpalk-
26074: antaja on järjestäytymätön. Tästä muodostuu ku-              kaan seuraavissa tapauksissa:
26075: va, että järjestäytynyt työntekijä on huonommas-
26076: sa asemassa palkanmaksua koskevan muistutuk-                 a) työntekijä on järjestäytymätön ja sa-
26077: sen vanhenemisajan suhteen kuin järjestäytymä-               moin työnantaja,
26078: tön työntekijä.                                              b) työntekijä onjärjestäytymätön, mutta
26079:    Työsopimuslain 13 §:n mukaan työntekijällä                työnantaja on järjestäytynyt,
26080: on lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan. Tär-
26081: keää olisi tietää, onko työntekijä rikkonut lojali-          c) työntekijä on järjestäytynyt, mutta
26082: teettivelvoitetta, jos hän on uusinut jopa kaksi             työnantaja on järjestäytymätön,
26083: kertaa työsopimuksen samansisältöisenä ja kol-
26084: mannen sopimuksen päättymisen jälkeen vaatii                 d) työntekijä on järjestäytynyt ja sa-
26085:                                                              moin työnantaja ja
26086: 
26087: 
26088: 
26089: 
26090:                                                                                                 Versio 2.0
26091: KK 551/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
26092: 
26093: 
26094: 
26095:       jos määräys ei ole sitova, niin mikä on      nöstään jatkaa työsopimusta kaksi ker-
26096:       niissä tapauksissa huomautuksenteko-         taa samansisältöisenä ja vaatii lisäpalk-
26097:       aikaja vaikuttaako siihen lojaliteettivel-   kaa vasta kolmannen työsopimuksen
26098:       voitteen rikkominen ja voidaanko sellai-     päätyttyä?
26099:       seksi katsoa, jos työntekijä omasta pyyn-
26100: 
26101: 
26102: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
26103: 
26104:     Hannes Manninen /kesk
26105: 
26106: 
26107: 
26108: 
26109: 2
26110: Ministerin vastaus                                   KK 55111999 vp- Hannes Manninen /kesk
26111: 
26112: 
26113: 
26114: 
26115: Eduskunnan puhemiehelle
26116: 
26117: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        Työehtosopimuksen määräykset velvoittavat
26118: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      työnantajia ja työntekijöitä eri tavoin siitä riip-
26119: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    puen, millä perusteella työehtosopimusta sovel-
26120: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes        letaan. Työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi
26121: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     työehtosopimuslain tai työsopimuslain nojalla.
26122: myksen KK 55111999 vp:                             Silloin kun kyseessä on sekä järjestäytynyt työn-
26123:                                                    antaja että järjestäytynyt työntekijä, eli molem-
26124:       Mikä on hallituksen näkemys siitä kysy-      mat osapuolet ovat sidotut työehtosopimukseen,
26125:       myksestä, että voiko yleissitovan metsä-     tällaisten työnantajien ja työntekijöiden on työ-
26126:       alan työehtosopimuksen 5 §:n 4 mo-           ehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan
26127:       mentin määräaika olla sitova uhalla,         mukaan noudatettava toistensa kanssa tehtävissä
26128:       että työntekijä menettää oikeutensa lisä-    työsopimuksissa työehtosopimuksen määräyk-
26129:       palkkaan seuraavissa tapauksissa:            siä.
26130:                                                       Työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin mu-
26131:       a) työntekijä on järjestäytymätön ja sa-     kaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja on
26132:       moin työnantaja,                             velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen
26133:       b) työntekijä on järjestäytymätön, mutta     määräyksiä myös sellaisen työntekijän työsuh-
26134:                                                    teen ehtoina, joka ei ole itse ko. työehtosopimuk-
26135:       työnantaja on järjestäytynyt,
26136:                                                    seen sidottu. Tämä noudattamisvelvollisuus voi-
26137:       c) työntekijä on järjestäytynyt, mutta       daan poistaa rajoittamalla työehtosopimuksen si-
26138:       työnantaja on järjestäytymätön,              dottuisuuspiiri koskemaan vain jäseniä. Tällaista
26139:                                                    rajoitusta ei metsäalan työehtosopimuksessa ole.
26140:       d) työntekijä on järjestäytynyt ja sa-          Työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuut-
26141:       moin työnantaja ja                           ta ei synny toisinpäin eli järjestäytyneellekään
26142:                                                    työntekijälle ei synny velvollisuutta työehtosopi-
26143:       jos määräys ei ole sitova, niin mikä on
26144:                                                    muksen määräysten noudattamiseen tilanteessa,
26145:       niissä tapauksissa huomautuksentekoai-
26146:                                                    jossa työnantaja ei ole sidottu ko. työehtosopi-
26147:       ka ja vaikuttaako siihen lojaliteettivel-
26148:                                                    mukseen.
26149:       voitteen rikkominen ja voidaanko sellai-
26150:                                                       Paitsi työehtosopimuslain nojalla, työnantaja
26151:       seksi katsoa, jos työntekijä omasta pyyn-
26152:                                                    voi olla velvollinen noudattamaan työehtosopi-
26153:       nöstään jatkaa työsopimusta kaksi ker-       musta työsopimuslain ns. yleissitovuutta koske-
26154:        taa samansisältöisenä ja vaatii lisäpalk-   van säännöksen nojalla. Työsopimuslain y1eissi-
26155:       kaa vasta kolmannen sopimuksen pää-
26156:                                                    tovuutta koskevan 17 §:n mukaan työnantajan
26157:        tyttyä?                                     on aina noudatettava työsopimuksessa tai työsuh-
26158: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teessa muuten vähintään alan yleissitovan työeh-
26159: vasti seuraavaa:                                   tosopimuksen palkka- ja muita ehtoja. Jos työso-
26160:                                                    pimus on joiltakin osin ristiriidassa yleissitovan
26161:                                                    työehtosopimuksen kanssa, työsopimus on näiltä
26162: 
26163: 
26164:                                                                                                     3
26165: KK 55111999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                 Ministerin vastaus
26166: 
26167: 
26168: osin mitätön ja työsopimuksen sijasta tulevat         osalta on säädetty erityinen lyhyempi kahden
26169: noudatettaviksi työehtosopimuksen työntekijälle       vuoden vanhentumisaika.
26170: edullisemmat määräykset.                                 Työsopimuslain 17 §:n yleissitovuutta koske-
26171:     Työsopimuslain 17 §:n 1 momentti ei velvoi-       va säännös on pakottavaa oikeutta. Työsuhteessa
26172: ta työntekijää noudattamaan työehtosopimuksen         vähimmäisehtoina noudatettavan työehtosopi-
26173: ehtoja. Sen velvoitteet kohdistuvat yksipuolises-     muksen palkka- ja muista ehdoista ei voida poi-
26174: ti työnantajaan. Työntekijä voi siten hänen työso-    keta työntekijän vahingoksi. Tähän velvoittee-
26175: pimuksessaan sovellettavan yleissitovan työeh-        seen ei vaikuta lojaliteettivelvoitteen noudatta-
26176: tosopimuksen määräyksistä riippumatta soveltaa        minen tai rikkominen. Niinpä sillä kysymykses-
26177: hänen kannaltaan edullisempia lain säännöksiä.        sä esitetyllä seikalla, että työntekijä omasta
26178:     Vastauksena esitettyihin kysymyksiin siitä,       pyynnöstäänjatkaa työsopimusta kaksi kertaa sa-
26179: voiko työehtosopimuksen määräys palkan mak-           mansisältöisenä ja vaatii lisäpalkkaa vasta kol-
26180: superustetta, laskemista ja rahamäärää koskevan       mannen työsopimuksen päätyttyä, ei sinänsä ole
26181: huomautuksen tekemisestä lyhyessä ajassa olla         merkitystä työnantajan palkanmaksuvelvoitteen
26182: sitova sillä uhalla, että työntekijä menettää oi-     kannalta.
26183: keutensä lisäpalkkioon kysytyissä tapauksissa,           Ottamatta kantaa esillä olevan kysymyksen
26184: totean edellä selostetusta johtuvan seuraavaa:        taustalla olevaan yksittäistapaukseen voin ylei-
26185:     Kysymyksen kohdissa a), b) ja c) esitetyissä      sesti todeta, että siitä riippumatta, että työnanta-
26186: tilanteissa määräys lyhyestä huomautusajasta ei       jana on edellä kuvatussa tapauksessa velvolli-
26187: sido työntekijää. Hän voi vaatia saatavaansa tä-      suus maksaa työehtosopimuksen mukaista palk-
26188: män määräajan jälkeen. Kohdan d) mukaisessa           kaa, on se kokonaan eri asia, että työntekijän me-
26189: tilanteessa, jolloin sekä työnantaja että työnteki-   nettelyä saatetaan pitää moraalisesti kyseenalai-
26190: jä ovat järjestäytyneitä, määräys sitoo työnteki-     sena, mikäli sillä on pyritty johtamaan työnanta-
26191: jää. Hänen on esitettävä huomautuksensa työeh-        jaa harhaan. Kohtuusseikat saattaisivat puoltaa
26192: tosopimuksessa sovitun määräajan kuluessa.            sitäkin, että työnantajan vastuuta tapauksissa ra-
26193:     Niissä tapauksissa, jolloin työehtosopimuk-       joitettaisiin. Saatuaan työsopimuslakikomitean
26194: sen huomautusaika ei sido työntekijää, hän voi        ehdotukset käsiteltäväkseen hallitus tulee tarkas-
26195: vaatia työehtosopimuksen mukaista peruspalk-          ti puntaroimaan muun ohessa yleissitovuuden
26196: kaansa yleisen vanhentumisajan kymmenen vuo-          yksipuolisesta velvoittavuudesta johtuvia ongel-
26197: den kuluessa. Ylityön ja vuosilomakorvausten          mia.
26198: 
26199: 
26200: 
26201: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
26202: 
26203:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
26204: 
26205: 
26206: 
26207: 
26208: 4
26209: Ministems svar                                         KK 55111999 vp- Hannes Manninen /kesk
26210: 
26211: 
26212: 
26213: 
26214: Tili riksdagens talman
26215: 
26216: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      tivavtalet. Ett kollektivavtal kan tillämpas med
26217: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      stöd av lagen om kollektivavtal eller lagen om ar-
26218: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-     betsavtal. När det är fråga om organiserade ar-
26219: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga          betsgivare och organiserade arbetstagare, dvs.
26220: spörsmål SS 5 51 11999 rd:                           bägge parterna är bundna vid kollektivavtalet,
26221:                                                      skall dessa arbetsgivare och arbetstagare enligt
26222:       Viiken är regeringens syn på frågan om         4 § 1 mom. 3 punkten lagen om kollektivavtal
26223:       den tidsfrist som anges i 5 § 4 mom. i det     iaktta kollektivavtalets bestämmelser vid arbets-
26224:       allmänt bindande kol/ektivavtalet för          avtal som ingås dem emellan.
26225:       skogsbranschen kan vara bindande med              Enligt 4 § 2 mom. lagen om kollektivavtal är
26226:       hot om att arbetstagaren går miste om          de arbetsgivare som är bundna vid ett kollektiv-
26227:       sitt lönetillägg i följande fall:              avtal skyldiga att iaktta bestämmelserna i kollek-
26228:                                                      tivavtalet som villkor för arbetsförhållandet ock-
26229:       a) arbetstagaren är oorganiserad lik-          så i fråga om sådana arbetstagare som inte är
26230:       som arbetsgivaren,                             bundna vid kollektivavtalet. Denna skyldighet
26231:       b) arbetstagaren är oorganiserad men           kan slopas genom att omfattningen av kollektiv-
26232:       arbetsgivaren är organiserad,                  avtalets verkan begränsas enbart till medlemmar-
26233:                                                      na. En sådan begränsning finns inte i kollektivav-
26234:       c) arbetstagaren är organiserad men ar-        talet för skogsbranschen.
26235:       betsgivaren är oorganiserad,                      Skyldighet att iaktta kollektivavtalet uppkom-
26236:                                                      mer inte i motsatt riktning, dvs. inte ens för en or-
26237:       d) arbetstagaren är organiserad liksom         ganiserad arbetstagare uppkommer skyldighet att
26238:       arbetsgivaren och,                             iaktta bestämmelserna i kollektivavtalet i en si-
26239:                                                      tuation där arbetsgivaren inte är bunden vid kol-
26240:        om bestämmelsen inte är bindande, vii-
26241:                                                      lektivavtalet i fråga.
26242:        ken är anmärkningstiden i sådana fall
26243:                                                         Förutom med stöd av lagen om kollektivavtal
26244:       och påverkas den av brott mot lojalitets-
26245:                                                      kan arbetsgivaren vara skyldig att iaktta kollek-
26246:       förpliktelsen och kan det betraktas som
26247:                                                      tivavtalet med stöd av bestämmelsen om kollek-
26248:       ett sådant brott när arbetstagaren på
26249:                                                      tivavtals allmänt bindande karaktär i lagen om
26250:        egen begäran två gånger förlänger ar-
26251:                                                      arbetsavtal. Enligt bestämmelsen om den all-
26252:        betsavtalet med samma innehåll och
26253:                                                      mänt bindande karaktären i 17 § lagen om ar-
26254:        kräver lönetillägg först när det tredje
26255:                                                      betsavtal skall arbetsgivaren alltid i arbetsavtal
26256:       avtalet har gått ut?
26257:                                                      eller arbetsförhållande i övrigt iaktta åtminstone
26258: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      de lönevillkor och andra villkor som bestämts i
26259: föra följande:                                       ett kollektivavtal som bör anses vara allmänt i
26260:                                                      branschen. Om arbetsavtalet till någon del står i
26261: Bestämmelserna i ett kollektivavtal förpliktar ar-   strid med ett allmänt bindande kollektivavtal, är
26262: betsgivarna och arbetstagarna på olika sätt bero-    avtalet till denna del ogiltigt och i stället skall de
26263: ende på grunderna för tillämpningen av kollek-
26264: 
26265:                                                                                                          5
26266: KK 551/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                         Ministems svar
26267: 
26268: 
26269: 
26270: för arbetstagaren fördelaktigare bestämmelsema            föreskrivits en särskild kortare preskriptionstid
26271: i kollektivavtalet iakttas.                               på två år.
26272:     Bestämmelsen i 17 § 1 mom. lagen om arbets-               Bestämmelsen om kollektivavtals allmänt bin-
26273: avtal förp1iktar inte arbetstagaren att iaktta vill-      dande karaktär i 17 § lagen om arbetsavtal är
26274: koren i kollektivavtalet. Förpliktelsema riktas           tvingande rätt. Avvikelser till skada för arbetsta-
26275: ensidigt till arbetsgivaren. Arbetstagaren kan så-        garen får inte göras från de lönevillkor och andra
26276: ledes i sitt arbetsavtal, oavsett bestämmelsema i         villkor i kollektivavtalet som skall iakttas som
26277: ett allmänt bindande kollektivavtal, iaktta lagbe-        minimivillkor i arbetsförhållandet. Denna för-
26278: stämmelser som är fördelaktigare för honom.               pliktelse påverkas inte av om lojalitetsvillkoret
26279:     Som svar på frågoma om den bestämmelse i              iakttas eller bryts. Den omständighet som presen-
26280: kollektivavtalet som gäller framställning av an-          teras i spörsmålet och som gäller ett fall där ar-
26281: märkning inom en kort tid i fråga om grunden för          betstagaren på egen begäran två gånger förlänger
26282: lönebetalningen, löneberäkningen och lönebe-              arbetsavtalet med samma innehåll och kräver lö-
26283: loppet kan vara bindande med hot om att arbets-           netillägg först när det tredje arbetsavtalet gått ut
26284: tagaren förlorar sin rätt till tilläggsarvode i de fall   har alltså inte i sig någon betydelse för arbetsgi-
26285: som nämns i spörsmålet konstaterar jag att av det         varens skyldighet att betala lön.
26286: som anförts ovan följer:                                     Utan att ta ställning tili det enskilda fallet bak-
26287:     I de situationer som presenteras i punktema a),       om spörsmålet kan jag allmänt konstatera att
26288: b) och c) är bestämmelsen om en kort anmärk-              trots att arbetsgivaren i det fall som beskrivs
26289: ningstid inte bindande för arbetstagaren. Han kan         ovan är skyldig att betala lön enligt kollektivav-
26290: kräva att få sin fordran efter den föreskrivna ti-        talet är det en helt annan sak att arbetstagarens
26291: den. I en situation enligt d), där både arbetsgiva-       förfarande kan ses som moraliskt tvivelaktigt,
26292: ren och arbetstagaren är organiserade, är bestäm-         om avsikten har varit att vilseleda arbetsgivaren.
26293: melsen bindande för arbetstagaren. Han skall              Omständigheter som hänför sig till skäligheten
26294: framställa sin anmärkning inom den tid som                kan eventuellt stöda en inskränkning av arbetsgi-
26295: överenskommits i kollektivavtalet.                        varens ansvar i dylika fall. När regeringen har
26296:    I sådana fall där anmärkningstiden enligt kol-         fått förslagen av kommitten för revision av lagen
26297: lektivavtalet inte är bindande för arbetstagaren          om arbetsavtal kommer den att noggrant begrun-
26298: kan han kräva sin kollektivavtalsenliga grundlön          da bl.a. de problem som föranleds av den ensidi-
26299: inom den allmänna preskriptionstiden, som är tio          ga förpliktelsen i fråga om kollektivavtals all-
26300: år. För övertidsarbete och semesterersättning har         mänt bindande karaktär.
26301: 
26302: 
26303: 
26304: Helsingfors den 26 oktober 1999
26305: 
26306:     Omsorgsminister Eva Biaudet
26307: 
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 6
26312:                                                            KK 55211999 vp- Annika Lapintie /vas
26313: 
26314: 
26315: 
26316: 
26317:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 552/1999 vp
26318: 
26319:                                             Sairausajan palkka pätkätöissä
26320: 
26321: 
26322: 
26323: 
26324: Eduskunnan puhemiehelle
26325: 
26326: Työsopimuslakia on parannettu pätkätöiden osal-          Tänä vuonna voimaan tulleessa työsopimus-
26327: ta viime vuosina. Lakiin on kuitenkinjäänyt auk-      lain 28 §:n muutoksessa työntekijöiden oikeutta
26328: koja, jotka aiheuttavat sen, että esimerkiksi pät-   sairausajan palkkaan on edelleen rajoitettu lisää-
26329: kätöissä ensimmäisen kuukauden aikana sairas-        mällä työehtosopimusten joustoja järjestäyty-
26330: tuneet työntekijät saattavat jäädä ilman mitään      mättömille työnantajille. Valitettavan useinjuuri
26331: korvausta sairausajan ensimmäisen viikon ajalta.     järjestäytymättömät työnantajat pitävät sairaus-
26332: Työsopimuslain muutokset ovat synnyttäneet so-       ajan palkkaa sellaisena tekemättämän työn palk-
26333: siaaliturvan väliinputoajien ryhmän.                 kana, josta on päästävä eroon.
26334:    Pitkäaikaistyöttömän on edelleenkin taloudel-         Työsopimus ei ole kahden tasavertaisen osa-
26335: lisesti turvallisempaa olla työtön kuin ottaa vas-   puolen tekemä sopimus. Työntekijä on aina ala-
26336: taan pätkätyötä. Saamatta jäänyt korvaus sairaus-    kynnessä, koska kyse on hänen toimeentulos-
26337: ajan ensimmäiseltä viikolta ja Kelan sairauspäi-     taan, leivästään. Tämän vuoksi työlainsäädän-
26338: värahan maksuperusteet, jotka eivät myöskään         nön periaatteena pitää edelleenkin olla heikom-
26339: suosi työttömien pätkätöiden tekemistä, aiheutta-    man osapuolen suojaaminen. Työehtosopimus-
26340: vat pätkätyön ensimmäisen kuukauden aikana           ten yleissitovuus on tämän periaatteen kulma-
26341: sairastuneelle kohtuuttoman taloudellisen mene-      kivi. Työehtosopimustenjoustojen lisääminen on
26342: tyksen.                                              vienyt pohjan näiden sopimusten tärkeimmiltä
26343:    Kun lyhytaikaiset työsuhteet yleistyivät tällä    sosiaalimääräyksiltä.
26344: vuosikymmenellä, hallitus päätti parantaa pätkä-         Näin on myös synnytetty pätkätyötä tekevien
26345: työntekijöiden sosiaaliturvaa. Työsopimuslain        väliinputoajien ryhmä, joiden vaihtoehdoiksi voi
26346: 28 §:ään otettiin tuolloin säännös, että alle kuu-   jäädä työttömänä pysytteleminen, töissäolo va-
26347: kauden jatkuneissa työsuhteissa sairastuneelia       kavastikin sairaana tai putoaminen riittäväitä sai-
26348: työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan        rausajan sosiaaliturvalta.
26349: sairausajan ensimmäisen viikon aikana, joka on
26350: Kelan sairauspäivärahan omavastuuaika. Tätä oi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26351: keutta voidaan työsopimuslain mukaan rajoittaa       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26352:  työehtosopimuksella.                                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26353:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26354: 
26355: 
26356: 
26357: 
26358:                                                                                                Versio 2.0
26359: KK 552/1999 vp- Annika Lapintie /vas
26360: 
26361: 
26362:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että pätkä-     tajat huolehtivat omalta osaltaan työn-
26363:       työntekijöiden sosiaaliturva saadaan oi-   tekijöidensä toimeentulosta sairausajan
26364:       keudenmukaiselle tasolle ja että työnan-   aikana?
26365: 
26366: 
26367: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
26368: 
26369:     Annika Lapintie /vas
26370: 
26371: 
26372: 
26373: 
26374: 2
26375: Ministerin vastaus                                         KK 552/1999 vp- Annika Lapintie /vas
26376: 
26377: 
26378: 
26379: 
26380: Eduskunnan puhemiehelle
26381: 
26382: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           den yleistyessä tällainen sääntely kuitenkin on
26383: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         johtanut eriarvoisuuteen työelämässä.
26384: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tämän vuoksi hallitus antoi esityksen eräistä
26385: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika La-       epätyypillistä työtä koskeviksi lainmuutoksiksi,
26386: pintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       jotka johtivat siihen, että sairausajan palkkaa
26387: sen KK 552/1999 vp:                                   koskevaa sääntelyä täydennettiin vuonna 1997
26388:                                                       työsopimuslain 28 §:n muutoksella. Työnanta-
26389:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että pätkä-         jan palkkavastuu ulotettiin koskemaan myös alle
26390:        työntekijöiden sosiaaliturva saadaan oi-       kuukauden pituisia työsuhteita siten, että työnte-
26391:        keudenmukaiselle tasolle ja että työnan-       kijällä on oikeus saada palkastaan 50 prosenttia
26392:        tajat huolehtivat omalta osaltaan työn-        sairausajan ensimmäiseltä viikolta. Työntekijän
26393:        tekijöidensä toimeentulosta sairausajan        oikeuksia voidaan tosin rajoittaa työehtosopi-
26394:        aikana?                                        muksella. Tällaisia työehtosopimuksia on solmit-
26395:                                                       tu monilla aloilla. Niissä on silloin samalla lakia
26396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           huomattavasti paremmat sairausajan palkkaa
26397: seuraavaa:                                            koskevat määräykset pitempään työsuhteessa ol-
26398: Lyhyet, alle kuukauden pituiset työsuhteet eivät      leille.
26399: ole aiemmin olleet sairausajan palkkasuojan              Siltä osin kuin lainsäädännöllisiä puutteita
26400: osalta samassa asemassa kuin pidemmät työsuh-         kuitenkin edelleen on todettavissa, ne tulevat tar-
26401: teet Järjestelyä on aikoinaan perusteltu sillä, et-   kasteltaviksi valtioneuvoston asettamassa kolmi-
26402: tei lyhyissä työsuhteissa tällaista suojan tarvetta   kantaisessa työsopimuslakikomiteassa, jonka
26403: ole eikä sen vaatiminen olisi työnantajan kannal-     määräaika päättyy 31.10.1999. Komiteatyön
26404: ta edes kohtuullista, kun sairausvakuutuslainsää-     pohjalta hallitus tulee antamaan eduskunnalle eh-
26405: däntö joka tapauksessa takaa perusturvan kaikil-      dotuksen uudeksi työsopimuslaiksi.
26406: le työntekijöille. Toistuvien lyhyiden työsuhtei-
26407: 
26408: 
26409: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
26410: 
26411:     Työministeri Sinikka Mönkäre
26412: 
26413: 
26414: 
26415: 
26416:                                                                                                        3
26417: KK 552/1999 vp - Annika Lapintie /vas                                                  Ministems svar
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422: Tili riksdagens talman
26423: 
26424: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      gare har en sådan reg1ering dock gett upphov till
26425: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      ojämlikhet i arbets1ivet.
26426: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-         Av denna anledning före1ade regeringen riks-
26427: nika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga        dagen en proposition med förslag till vissa lag-
26428: spörsmål SS 552/1999 rd:                             ändringar som gäller atypiskt arbete, vilka resul-
26429:                                                      terade i att regleringen i fråga om 1ön för sjuk-
26430:        Vad ämnar regeringen göra för att de          domstid 1997 kompletterades med en ändring av
26431:        korttidsanställdas socialskydd fås på         28 § lagen om arbetsavtal. Arbetsgivarens löne-
26432:        rättvis nivå och för att arbetsgivarna för    ansvar kom att gälla också arbetsförhållanden
26433:        egen del skall sörjaför sina arbetstaga-      som har varat en kortare tid än en månad så att ar-
26434:        res utkomst under sjukdomstiden?              betstagaren har rätt att få 50 procent av sin lön
26435:                                                      under den första veckan av sjukdomstiden. Vis-
26436: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      serligen får arbetstagarens rättigheter begränsas
26437: föra följande:                                       genom kollektivavtal. Dylika kollektivavtal finns
26438: Korta arbetsförhållanden som varar under en må-      för många branscher. Dessa innebär då samti-
26439: nad har tidigare inte omfattats av samma löne-       digt, jämfört med lagen, betydligt bättre bestäm-
26440: skydd för sjukdomstid som gäller för längre ar-      melser om lön för sjukdomstid för arbetstagare i
26441: betsförhållanden. Arrangemanget har i tidema         längre anställningsförhållanden.
26442: motiverats med att det för kortvariga arbetsför-        I den mån det dock fortfarande konstateras
26443: hållanden inte finns behov av sådant skydd och       brister i lagstiftningshänseende, kommer de att
26444: att det, med tank:e på arbetsgivaren inte ens vore   tas upp för granskning i den arbetsavtalskommit-
26445: skäligt att kräva ett sådant, eftersom sjukförsäk-   te på trepartsbasis vars mandat går ut 31.10.1999.
26446: ringslagstiftningen i varje fall garanterar en       På basis av kommittens arbete kommer regering-
26447: grundläggande trygghet för alla arbetstagare. När    en att avlåta till riksdagen en proposition med
26448: upprepade korta arbetsförhållanden blivit vanli-     förslag till en ny lag om arbetsavtal.
26449: 
26450: 
26451: 
26452: Helsingfors den 21 oktober 1999
26453: 
26454:     Arbetsminister Sinikka Mönk:äre
26455: 
26456: 
26457: 
26458: 
26459: 4
26460:                                                          KK 553/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
26461: 
26462: 
26463: 
26464: 
26465:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 553/1999 vp
26466: 
26467:                                                Kävelykatuja koskevan lain aikaansaaminen
26468: 
26469: 
26470: 
26471: 
26472: Eduskunnan puhemiehelle
26473: 
26474: Kävelykatujen lisääntyminen maassamme on                turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi, mutta se-
26475: aiheuttanut ongelmia, sillä Suomen laki ei tunne        kään ei ole kaikissa tapauksissa auttanut. Kävely-
26476: käsitettä "kävelykatu". Ongelmia tulee aiheutu-         katu on merkitty pihakaduksi, jolloin sillä voi pe-
26477: maan myös jatkossa, ellei asiaan puututa pikai-         riaatteessa ajaa autolla, tosin vain 20 km/h.
26478: sesti lainsäädännöllisin keinoin.                          Jotta kävelykatujen toimivuus ja käyttäjien
26479:    Kävelykatuja on jo muun muassa Jyväskyläs-           turvallisuus voitaisiin kestävällä tavalla ja yhte-
26480: sä, Helsingissä, Oulussa, Kouvolassa, Porissa           näisin perustein taata koko maassamme, tulisi
26481: sekä Pietarsaaressa, ja niitä on suunnitteilla          valtioneuvoston mielestäni ryhtyä valmistele-
26482: useissa kaupungeissa. Kadut, joista on tehty kä-        maan Lex-kävelykatua vaikkapa tieliikennela-
26483: velykatuja, ovat useimmissa kaupungeissa toimi-         kien yhteyteen.
26484: neet aiemmin ns. pääkatuina. Tällöin katutila on           Tätä tarkoitusta varten voitaisiin asettaa työ-
26485: perinteisesti jaettu autoliikenteelle ja jalankulki-    ryhmä, jossa olisi mukana liikenneasiantuntijoi-
26486: joille. Uudistusten yhteydessä autoliikenne on          ta sekä poliisin, yrityselämän, nuorten, eläkeläis-
26487: poistettu ja jalankulkijoille on annettu lisää tilaa.   ten ja vammaisjärjestöjen edustajat. Myös mo-
26488: Useimmiten myös pyöräily on sallittua.                  nesta kaupungista löytyy käytännön kokemusta.
26489:    Kävelykadut ovat viihtymispaikkoja - olo-            Uskon, että esimerkiksi oma kotikaupunkini Jy-
26490: huoneita - kaikenikäisille käyttäjilleen moni-          väskylä olisi valmis antamaan oman panoksensa
26491: naisine tapahtumineen aina katusoittajista teatte-      tämän kaltaiseen ryhmään.
26492: riesityksiin. Tämän käyttäjien moninaisuuden
26493: vuoksi onkin erityisen tärkeää ottaa huomioon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26494: nimenomaan turvallisuuden ja toimivuuden kan-           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26495: nalta kävelykatujen huolto- ja asukasliikenne           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26496: sekä pyöräily ja jalankulku.                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26497:    Esimerkiksi Jyväskylän kokoisessa yli 76 000
26498: asukkaan kaupungissa on kävelykaduilla lasket-                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26499: tu kulkevan päivittäin yli 50 000 kävelijää ja noin           tyä edellä esittämäni Lex-kävelykadun
26500: 6 000 pyöräilijää. Tämän vuoksi kaupungissa on                valmistelemiseksi kävelykatujen toimi-
26501: jouduttu laatimaan useita erillisiä pelisääntöjä              vuuden ja niiden käyttäjien turvallisuu-
26502:                                                               den edistämiseksi maassamme?
26503: 
26504: 
26505: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
26506: 
26507:     Petri Neittaanmäki /kesk
26508: 
26509:                                                                                                   Versio 2.0
26510: KK 553/1999 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk                                             Ministerin vastaus
26511: 
26512: 
26513: 
26514: 
26515: Eduskunnan puhemiehelle
26516: 
26517: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            liikennetarpeista kyseisillä kaduilla. Myös käve-
26518: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          lykaduilla ilmenneet ongelmat vaihtelevat ta-
26519: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pauskohtaisesti. Huoltoajonjärjestelyt sekä luva-
26520: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit-      ton moottoriajoneuvoilla ajo ja pysäköinti on
26521: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        koettu ongelmaksi etenkin sellaisilla kävelyka-
26522: myksen KK 553/1999 vp;                                duilla, joiden lähellä on pulaa pysäköintipaikois-
26523:                                                       ta. Vilkkaimmilla kävelykaduilla on valitettu
26524:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      myös jalankulun ja pyöräilyn keskinäisistä vaa-
26525:        tyä edellä esittämäni Lex-kävelykadun          ratilanteista. Varsin monissa kaupungeissa kui-
26526:        valmistelemiseksi kävelykatujen toimi-         tenkin lähes ainoaksi ongelmaksi on koettu re-
26527:        vuuden ja niiden käyttäjien turvallisuu-       surssien puute, joka on lykännyt kävelykadun to-
26528:        den edistämiseksi maassamme?                   teuttamista.
26529:                                                           Kolmesta erityiskatutyypistä, kävely-, piha- ja
26530: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         hidaskadut, sisältyy Suomen lainsäädäntöön vain
26531: ti seuraavaa;                                         pihakatu. Sitä koskevat liikennesäännöt ja -mer-
26532: Suomen kaupunkien keskeisiä kauppakatuja on           kit sisällytettiin tieliikennelainsäädäntöön ke-
26533: rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä kävelykaduiksi       väällä 1982. Hidaskatujen ratkaisut on katsottu
26534:  1970-luvulta lähtien. Kehitys lähti Suomessa         niin voimakkaasti paikallisista oloista riippuvik-
26535: muuhun Eurooppaan ja pohjoismaihinkin verrat-         si, ettei niiden rakentamista koskevia säädöksiä
26536: tuna käyntiin varsin hitaasti ja varovaisin kokei-    (lakeja, asetuksia tai normeja) ole pidetty tar-
26537: luin. Koko ajan myönteisemmiksi muuttuneet            peellisina. Ympäristöministeriön mielestä myös-
26538: asenteet ovat kuitenkin saaneet aikaan sen, että      kään kävelykatujen rakentamistavoista ei paikal-
26539: nykyään useimmissa kaupungeissa on jo oma kä-         lisen omaleimaisuuden vaalimiseksi ole syytä
26540: velykatu tai ainakin suunnitelmia keskustan rau-      säätää laissa. Säädöksien sijaan ympäristöminis-
26541: hoittamiseksi.                                        teriö on laatinut hidas- ja kävelykatujen suunnit-
26542:     Vastuu kävelykatujen suunnittelusta ja raken-     telusta ohjeita ja suosituksia sekä kerännyt esi-
26543: tamisesta on kunnilla. Asemakaavassa kävelyka-        merkkejä hyvin toteutetuista kohteista. "Parempi
26544: tu voidaan merkitä tilanteen mukaanjalankululle       kaupunkikeskusta" -projektissa laadittiin kävely-
26545: tai jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi,    keskustojen kehittämisohjelma! seitsemään kau-
26546: jolla lisäksi voidaan sallia huoltoliikenne ja ton-   punkiin 1996---1997.
26547: tilleajo. Liikennettä voidaan rauhoittaa myös             Kävelykatujen liikennemerkkejä on liikenne-
26548: osoittamalla katu piha- tai hidaskaduksi. Uuteen      ministeriön mukaan pohdittu pohjoismaisessa
26549: maankäyttö-ja rakennuslakiin liittyen ympäris-        tieliikennelainsäädäntökomiteassa, missä on et-
26550: töministeriö on parhaillaan uudistamassa kaava-       sitty kaupunkikeskustaan sopivia, pihakadun ta-
26551: merkintäohjeita.                                      paisia ratkaisuja. Käytössä on kuitenkin niin
26552:     Kävelykatujen merkinnöissä, rakenteissa, lii-     monta (5.:_6) erityyppistä ratkaisua, että kaik-
26553: kennesäännöissä ja liikkumiskulttuurissa on ero-      kien niiden viemistä lainsäädäntöön ei ole pidet-
26554: ja, jotka riippuvat kaupunkien erityispiirteistä ja   ty perusteltuna liikennesääntöjen selkeyden eikä
26555: 
26556: 
26557: 2
26558: Ministerin vastaus                                      KK 553/1999 vp- Petri Neittaanmäki lkesk
26559: 
26560: 
26561: liikennemerkkien määrän puolesta. Myös YK:n            köintiä ja pysäyttämistä erillisillä liikennemer-
26562: alaisen Euroopan Talouskomission työryhmässä           keillä, mikä on johtanut merkintöjen selkeyttä ja
26563: on tultu kutakuinkin samaan johtopäätökseen ja         kaupunkikuvaa häiritsevään merkkien määrään.
26564: lisäksi todettu, että keskustoissa tulisi käyttää         Ympäristöministeriö on käynnistänyt hank-
26565: lainsäädännössä jo olevia ja yleisesti tunnettuja      keen, jossa laaditaan käsikirja liikenteen rauhoit-
26566: liikennemerkkej ä.                                     tamisesta taajamissa. Työ tehdään valtakunnalli-
26567:     Kävelykadut voidaan osoittaa liikennemerkil-       sen LYYLI-ohjelman (ympäristövaikutuksiltaan
26568: lä 311. "Ajoneuvolla ajo kielletty". Jos jalanku-      edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjes-
26569: lun lisäksi halutaan sallia polkupyöräily, käyte-      telmä) puitteissa, ja käsikirjan tausta-aineistoksi
26570: tään liikennemerkkiä 312. "Moottorikäyttöisellä        kootaan käytännön kokemuksia kunnista ja Tie-
26571: ajoneuvolla ajo kielletty". Poikkeukset, mm.           laitokselta. Kävelykatujen osalta tullaan selvittä-
26572: huoltoajon salliminen tiettyinä aikoina, osoite-       mään muun muassa, voidaanko lainsäädännön
26573: taan lisäkilvillä. Poliisin ja kunnallisen pysäköin-   avulla yhdenmukaistaa niiden kirjavia merkintä-
26574: oinvalvonnan työnjaon takia on lisäksi esimer-         tapoja ja samalla edesauttaa kävelykatujen toimi-
26575: kiksi Helsingissä jouduttu rajoittamaan pysä-          vuutta ja turvallisuutta.
26576: 
26577: 
26578: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
26579: 
26580:     Ympäristöministeri Satu Hassi
26581: 
26582: 
26583: 
26584: 
26585: 24 200661
26586:                                                                                                         3
26587: KK 553/1999 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk                                                 Ministerns svar
26588: 
26589: 
26590: 
26591: 
26592: Till riksdagens talman
26593: 
26594: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ristiska drag och behovet av trafik på ifrågava-
26595: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       rande gator. Också problemen på gågatorna va-
26596: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       rierar från fall tili fall. Arrangemangen för servi-
26597: Petri Neittaanmäki /cent undertecknade skriftli-      cetrafik har, liksom körning med och parkering
26598: ga spörsmål SS 553/1999 rd:                           av motordfordon utan tillstånd, upplevts som
26599:                                                       problematiska, särskilt på sådana gågator där om-
26600:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          givningen har brist på parkeringsplatser. På de
26601:       för att bereda den av migföreslagna Lex         livligaste gågatorna klagas det också över farosi-
26602:       gågata för att göra gågatorna bättre            tuationer som uppstår då fotgängare och cyklis-
26603:       fungerande och främja användarnas sä-           ter använder dem. Men i många städer är det så
26604:        kerhet?                                        gott som enda problemet ändå att det finns alltför
26605:                                                       lite resurser, vilket försinkat anläggningen av gå-
26606: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       gator.
26607: föra följande:                                            Av de tre specialtyperna av gator, gågator,
26608: Sedan 1970-talet har centralt be1ägna affårsgator     gårdsgator och lågfartsgator, talar lagstiftningen
26609: i Finland fredats för fordonstrafik och gjorts tili   i Finland enbart om gårdsgator. Trafikregler och
26610: gågator. Jämfört med det övriga Europa och lika-      -märken för sådana fördes våren 1982 in i vägtra-
26611: så med de andra nordiska länderna kom utveck-         fiklagstiftningen. Anläggningen av lågfartsgator
26612: lingen här i gång mycket långsamt och genom           har ansetts bero på de lokala förhållandena i så
26613: försiktiga försök. Att attityderna kontinuerligt      hög grad att bestämmelser (lagar, förordningar
26614: har b1ivit mer positiva har numera lett tili att de   eller normer) om anläggning av sådana inte har
26615: flesta städerna har en egen gågata, eller åtminsto-   ansetts nödvändiga. Enligt miljöministeriets upp-
26616: ne planer för hur centrumområdet skall göras lug-     fattning finns det inte heller skäl att genom lag
26617: nare.                                                 stadga om hur gågator skall anläggas, eftersom
26618:    Ansvaret för planeringen och anläggningen av       man så bäst kan värna om den lokala särprägeln. I
26619: gågatorna ligger hos kommunerna. En gågata kan        stället för bestämmelser har miljöministeriet ut-
26620: i stadsplanen, beroende på situationen, anges         arbetat anvisningar och rekommendationer om
26621: som en gata reserverad för fotgängare eller för       planeringen av lågfartsgator och gågator och
26622: fotgängare och cyklister, där servicetrafik och       samlat exempel på väl anlagda sådana. I projek-
26623: körning till tomterna kan vara tiliåten. Trafiken     tet "Parempi keskusta" (Bättre centrumområden)
26624: kan också lugnas ner genom att gator anvisas som      utarbetades 1996-1997 utvecklingsprogram för
26625: gårdsgator eller lågfartsgator. 1 anslutning tili     fotgängarcentra i sju städer.
26626: den nya markanvändnings- och bygglagen håller            Enligt trafikministeriet har gågatornas trafik-
26627: miljöministeriet som bäst att se över anvisningar-    märken diskuterats i den nordiska koe1mitten för
26628: na om planbeteckningar.                               vägtrafiklagstiftning, och man har försökt ta fram
26629:    Det finns olikheter i beteckningarna för gåga-     lösningar som lämpar sig för stadscentra och på-
26630: tor, i deras konstruktioner, trafikreglerna och ga-   minner om gårdsgatorna. Men det finns så många
26631: tukulturen, och dessa beror på städernas karakte-     olika slags lösningar (5-6), att det inte har an-
26632: 
26633: 
26634: 4
26635: Ministems svar                                         KK 553/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
26636: 
26637: 
26638: setts motiverat att ta in dem i lagstiftningen med    ningen har man t.ex. i Helsingfors varit tvungen
26639: tanke på att trafikreglema skall vara klara och på    att begränsa parkering och stannande av fordon
26640: mängden av trafikmärken. Också i en arbets-           med tillhjälp av särskilda trafimärken, vilket har
26641: grupp under FN:s ekonomiska kommission för            1ett tili att märkenas betyde1se blir oklar, och an-
26642: Europa har man kommit tili ungefår samma slut-        talet trafikmärken blir stort och stör stadsbilden.
26643: sats, och dessutom konstaterat att man i centrum-        Miljöministeriet har startat ett projekt för att
26644: områdena borde använda trafikmärken som re-           utarbeta en handbok om hur trafiken i tätortema
26645: dan ingår i lagstiftningen och som är allmänt kän-    skall bli lugnare. Arbetet sker inom ramen för det
26646: da.                                                   riksomfattande projektet LYYLI (samhällsstruk-
26647:    Gågator kan anges med trafikmärke 311, for-        tur och trafiksystem med gynnsamma mi1jöverk-
26648: donstrafik förbjuden. Om man utöver fotgängar-        ningar), och som bakgrundsmaterial insamlas
26649: trafik också vill tillåta cykeltrafik, används tra-   praktiska erfarenheter hos kommunema och
26650: fikmärke 312, som förbjuder användning av             Vägverket. 1 fråga om gågator undersöks bland
26651: motodrivna fordon. Undantag, som att servicetra-      annat om det går att förenhetliga de brokiga sät-
26652: fik är tillåten vissa tider, anges med en tilläggs-   ten att beteckna dem genom lagstiftning, och om
26653: skylt. På grund av arbetsfördelningen mellan po-      man samtidigt kan få gågatoma att fungera bättre
26654: lisen och den kommunala parkeringsövervak-            och bli säkrare.
26655: 
26656: 
26657: 
26658: Helsingfors den 27 oktober 1999
26659: 
26660:     Miljöminister Satu Hassi
26661: 
26662: 
26663: 
26664: 
26665:                                                                                                        5
26666:                                                           KK 554/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
26667: 
26668: 
26669: 
26670: 
26671:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 554/1999 vp
26672: 
26673:                                              Yliopistojen työllistymispalvelut
26674: 
26675: 
26676: 
26677: 
26678: Eduskunnan puhemiehelle
26679: 
26680: Viime vuosina työllistymiseen liittyvät kysy-         Vastikään yliopistoille opetusministeriöstä lähe-
26681: mykset ovat nousseet yhä enemmän esille myös          tetyt ohjeet, jotka koskevat vuosien 2001-2003
26682: yliopistoissa. Erityisesti on haluttu korostaa tut-   tulosneuvotteluihin valmistautumista, eivät sisäl-
26683: kimuksen ja opetuksen suhdetta työllistymiseen        lä mainintaa rekrytointipalvelutoiminnasta tai
26684: ja työelämän valmiuksiin. Näin on edistetty aka-      ylipäätään työllistymistä edistävästä toiminnasta.
26685: teemisen loppututkinnon saaneiden parempaa               Yliopistojen kannalta rekrytointipalveluiden
26686: siirtymistä työelämään sekä kyetty paremmin           rahoituksen ja toiminnan jatkuvuus on tärkeää.
26687: vastaamaan niihin toiveisiin, joita työelämä edel-    Pitkäjänteisellä kehitystyöllä luodaan opiskeli"
26688: lyttää.                                               joille mahdollisuus jo opintojen aikana muodos-
26689:    Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa viisi      taa kuva tulevaisuuden työmarkkinoiden asetta-
26690: vuotta sitten perustetut rekrytointipalveluyksi-      mista haasteista ja odotuksista.
26691: köt muodostavat yhdessä koko maan kattavan               Akateemisen työttömyyden kansantaloudellis-
26692: verkoston, joka tarjoaa palvelujaan opiskelijoil-     ta merkitystä ei tule vähätellä, sillä valtion opis-
26693: le, vastavalmistuneille sekä työnantajille. Jokai-    kelijoihin kohdistama taloudellinen satsaus on
26694: sessa rekrytointipalveluyksikössä pyritään vas-       huomattava. Urasuunnittelun ja työelämäkontak-
26695: taamaan nimenomaan paikallisiin ja alakohtai-         tien on tutkimuksissa todettu myös nopeuttavan
26696: siin työelämän haasteisiin.                           valmistumista. Myös rekrytointipalveluiden mer-
26697:    Rekrytointipalveluiden yhtenä tärkeänä tehtä-      kitys yliopistoille muutokseen ohjaavana voima-
26698: vänä on lisätä korkeakoulujen ja elinkeinoelä-        na on ollut keskeinen.
26699: män vuorovaikutusta. Tämän vuoksi rekrytointi-
26700: palvelut mm. keräävät tietoa tutkintojen ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26701: työelämän vaatimusten vastaavuudesta ja välittä-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26702: vät tietoa yrityksille korkeakoulujen tuottamasta     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26703: osaamisesta.                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26704:    Hallitus on budjettiesityksessään esittänyt
26705: eduskunnalle työllistymispalveluiden ja selvitys-           Miten hallitus aikoo turvata yliopisto-
26706: toiminnan supistamista 13 miljoonalla markalla.             jen rekrytointipalveluiden toiminnan
26707:                                                             jatkumisen?
26708: 
26709: 
26710: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1999
26711: 
26712:     Anu Vehviläinen /kesk
26713: 
26714: 
26715:                                                                                                  Versio 2.0
26716: KK 554/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                Ministerin vastaus
26717: 
26718: 
26719: 
26720: 
26721: Eduskunnan puhemiehelle
26722: 
26723: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Syntyneiden yksiköiden palveluiden rakenne
26724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vaihtelee yliopistotyypeittäin, mutta kaikissa
26725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päätoimintamuotoina ovat työnvälitys, työnha-
26726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-      kuun liittyvä koulutus ja uraneuvonta. Kaikkiin
26727: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      yliopistoihin samanaikaisesti synnytettyjen pal-
26728: sen KK 554/1999 vp:                                  veluiden verkosto on herättänyt myönteistä huo-
26729:                                                      miota niin Pohjoismaissa kuin EU:n piirissäkin.
26730:       Miten hallitus aikoo turvata yliopisto-            Uuden toiminnan pystyttäminen erillisprojek-
26731:       jen rekrytointipalveluiden toiminnan           tina oli perusteltua. Rahoitustavasta on kuitenkin
26732:       jatkumisen?                                    jo nyt syntynyt myös ongelmia. Rekrytointipal-
26733:                                                      veluita leimaa niiden suhteessa emoyliopistoan-
26734: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa tietty irrallisuus, erillisyys ja ulkopuolisuus.
26735: vasti seuraavaa:                                     Ne ovat toimineet näyttävästi ulospäin yliopis-
26736: Yliopistoista valmistuvien työllistymistä käsitte-   tosta ja olleet rakentamassa yliopistojen ulkoista
26737: levien uusien tutkimusten mukaan akateemisten        kuvaa mm. elinkeinoelämän suuntaan. Yliopisto-
26738: sijoittumiseen hyviin, koulutustasoa vastaaviin      jen sisällä kehitys ei ole ollut yhtä tuloksellista.
26739: työsuhteisiin vaikuttaa yksilötasolla erityisesti    Alussa kuvatun prosessin edellyttämää kiinteää,
26740: koko opintojen ajan kehittyvä työelämäorientaa-      aktiivista ja pitkäjänteistä yhteyttä oppiaineiden,
26741: tio. Siihen kuuluvat selkeä oman alan työmarkki-     ainelaitosten jne. opetuksen kehittämistyöhön ei
26742: noiden ja työllistymismahdollisuuksien tunte-        ole syntynyt kuin poikkeustapauksissa.
26743: mus, oman alan työkokemuksen karttuminen jo             Erillismääräraha on vaikuttanut siihen, että
26744: opiskeluaikana ja työllistymistavoitteen painot-     rekrytointipalvelutoimintaa ei ole useissa ta-
26745: tuminen opintoalan ja sivuaineiden valintakritee-    pauksissa käsitelty yliopistojen sisäisissä tulos-
26746: rinä. Tärkeitä ovat myös jäsentyneet urasuunni-      neuvotteluissa muiden toimintojen tapaan. Myös
26747: telmat, työnhakutaidot ja välttämättömät työelä-     opetusministeriön ja yliopistojen välisessä tulos-
26748: mätaidot (esim. atk). Nämä valmiudet ovat kui-       neuvotteluprosessissa erillisprojektina toteutet-
26749: tenkin edellisiä nopeammin hankittavissa.            tava toiminta jää ulkopuoliseksi. Erillisrahoitus
26750:    Vuonna 1994 alkanut ja vuosina 1995-1999          on tuonut toimintaan määräaikaisuuden luonteen.
26751: kehittämisprojektina läpiviety rekrytointipalve-        Opetusministeriön tavoitteena seuraavalla tu-
26752: luiden verkoston pystyttäminen kaikkiin Suo-         lossopimuskaudella on vahvistaa erityisesti työ-
26753: men yliopistoihin (Kuvataideakatemiaa lukuun         elämätietouden välittymistä yliopistojen perus-
26754: ottamatta) on tehty opetusministeriön erillisra-     apintojen "arkipäivään". Nyt toiminta on useim-
26755: hoituksella vuosittaisin päätöksin ja työministe-    miten kohdistunut aktiivisiin, jotka ovat hakeutu-
26756: riön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Ope-       neet työllistymistä edistävien palveluiden luok-
26757: tusministeriö on osoittanut toimintaan yhteensä      se. Perustietämyksen työelämästä, työnhakutai-
26758: 167 milj. markkaa. Määrärahat ovat olleet osa        tojen ja välttämättömien työelämävalmiuksien
26759: hallituksen työllisyyden hoitoon liittyviä ohjel-    tulisi kuitenkin olla luonnollinen osa kaikkien
26760: mia.                                                 yliopistoista valmistuvien osaamista riippumatta
26761: 
26762: 
26763: 2
26764: Ministerin vastaus                                         KK 554/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
26765: 
26766: 
26767: siitä, ovatko he osanneet näitä taitoja itsenäisesti   2001-2003 ja samalla valmistellaan seuraavaa
26768: tavoitella.                                            sopimuskautta varten menetelmiä, joilla yliopis-
26769:     Akateemiset työmarkkinat ovat pääosin valta-       tojen aktiivinen toiminta työllistymisen edistä-
26770: kunnalliset ja kasvavassa määrin myös kansain-         miseksi voitaisiin nykyistä paremmin mitata ja
26771: väliset. Samoin yliopistojen rekrytointipalvelui-      ottaa huomioon tuloksellisuutta arvioitaessa.
26772: den toiminnassa on useita yhteisiä elementtejä,           Yliopistojen rekrytointipalveluiden yhteisek-
26773: joista parhaiden sovellutusten tuominen kaik-          si resurssiksi kehitetään yliopistojen yhteistyönä
26774: kien yliopistoissa opiskelevien ja niistä valmistu-    ja osana virtuaaliyliopistohanketta valtakunnalli-
26775: vien käyttöön olisi pelkästään taloudellisista         nen Internet-palvelu. Palvelusivusta tarjoaa yli-
26776: syistä perusteltua. Tärkeää on myös palveluiden        opistojen yhtenäistetyn näkyvyyden työnantajil-
26777: tasavertainen saavutettavuus opiskelupaikkakun-        le sekä harjoittelu- ja projektitöiden tarjoajille ja
26778: nan ulkopuolella ja esim. ulkomailla opiskelun         samalla tasavertaisen käyttömahdollisuuden kai-
26779: aikana.                                                kille työllistymistä edistäviä palveluita tarvitse-
26780:     Opetusministeriön suunnitelman mukaan yli-         ville akateemisille. Palvelun kautta voidaan tar-
26781: opistokohtaiset rekrytointipalvelut ovat vuodes-       jota laadukkaita verkkokursseja, urasuunnittelu-
26782: ta 2001 lähtien yliopistojen normaalia toimintaa       ja itsearviointiharjoituksia jne. Verkon käyttö
26783: ja rahoitetaan toimintamenoilla. Vuosi 2000 on         harjaannuttaa myös suuntautumaan syvällisem-
26784:  siirtymävaihe, jota varten opetusministeriö osoit-    min www-osaamiseen, mikä on työllistymisen
26785:  taa yliopistoille erillisen osarahoituksen.           kannalta varsin hyödyllistä.
26786:     Työllistymistä yliopistojen tu1oksellisuuden
26787:  mittarina vahvistetaan tulossopimuskaudella
26788: 
26789: 
26790: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
26791: 
26792:     Opetusministeri Maija Rask
26793: 
26794: 
26795: 
26796: 
26797:                                                                                                           3
26798: KK 554/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                     Ministems svar
26799: 
26800: 
26801: 
26802: 
26803: Tili riksdagens talman
26804: 
26805: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Servicestrukturen i rekryteringsenhetema va-
26806: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       rierar enligt typen av universitet, men de huvud-
26807: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu       sakliga verksarnhetsformerna i alla är arbetsför-
26808: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-     med1ing, utbi1dning som ansluter till arbetssö-
26809: mål SS 554/1999 rd:                                   kandet och karriärrådgivning. Servicenätet somt
26810:                                                       uppstod samtidig i alla universitet har väckt posi-
26811:        Hur avser regeringen trygga fortsätt-          tiv uppmärksarnhet såväl i Norden som i EU-
26812:        ningen på rekryteringsservicen vid uni-        kretsar.
26813:        versiteten?                                        Det var motiverat att införa den nya verksam-
26814:                                                       heten som ett separat projekt. Finansieringssättet
26815: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       har emellertid redan nu också vållat problem. Re-
26816: föra följande:                                        kryteringstjänstema präglas av att de i viss mån
26817: Nya undersökningar om sysselsättningsläget när        är lösryckta, fristående och externa i förhållande
26818: det gäller utexaminerade från universiteten visar     till moderuniversitetet. De har på ett representa-
26819: att akademikemas möj1ighet att p1acera sig i bra      tivt sätt fungerat utanför universitetet och byggt
26820: anställningar som motsvarar utbildningsnivån på       upp universitetens bild utåt bl.a. i riktning mot
26821: individnivå särskilt påverkas av den arbetslivs-      näringslivet. Inom själva universitetet har ut-
26822: orientering som utvecklas under hela studieti-        vecklingen inte varit lika framgångsrik. Den fas-
26823: den. Hit hör en klar bild av arbetsmarknaden och      ta, aktiva och långsiktiga kontakt till arbetet med
26824: sysselsättningsmöjlighetema på det egna områ-         att utveckla undervisningen i läroämnen, i äm-
26825: det, arbetserfarenhet på området redan under stu-     nesinstitutionema osv. som den i början beskriv-
26826: dietiden och prioritering av sysselsättningsmålet     na processen förutsätter, har uppstått bara i un-
26827: som kriterium när studieområde och biämnen            dantagsfall.
26828: väljs. Viktiga är även strukturerade yrkesplaner,         De separata ans1agen har bidragit till att rekry-
26829: fårdighet att söka arbete och nödvändiga arbets-      teringsverksarnheten i många fall inte, såsom an-
26830: livsfårdigheter (t.ex. adb). Dessa fårdigheter kan    dra funktioner, har behand1ats i universitetens in-
26831: dock inhämtas snabbare än de andra.                   terna resultatförhandlingar. Också i resultatför-
26832:    Nätet av rekryteringsservice inrättades vid alla   handlingsprocessen mellan undervisningsminis-
26833: finländska universitet (Bi1dkonstakademin un-         teriet och universiteten faller verksamhet som ge-
26834: dantagen) med början 1994 och fortsättning i          nomförs som separata projekt utanför ramarna.
26835: form av utvecklingsprojekt 1995-1999 med              Särfinansieringen har gett verksarnheten tempo-
26836: hjälp av särfinansiering från undervisningsminis-     rära drag.
26837: teriet genom årliga beslut och enligt ett avtal med       Undervisningsministeriets mål under nästa re-
26838: arbetsministeriet. Undervisningsministeriet har       sultatavta1speriod är särskilt att arbetslivskun-
26839: anvisat sammanlagt 167 mmk för verksamheten.          skap i högre grad skall förmedlas till universite-
26840: Ans1agen har varit ett led i regeringens olika pro-   tens grundstudier som ett normalt inslag. Nu har
26841: gram för skötseln av sysselsättningsfrågan.           verksamheten oftast riktat sig till aktiva personer
26842:                                                       som har sökt upp sysselsättningsfrämjande tjäns-
26843: 
26844: 
26845: 4
26846: Ministems svar                                            KK 554/1999 vp -Anu Vehviläinen /kesk
26847: 
26848: 
26849: ter. Baskännedomen om arbetslivet, fårdigheter-          Sysselsättning fastställs som ett mått på hur
26850: na att söka arbete och de nödvändiga arbetslivs-      resultatrika universiteten har varit under resultat-
26851: fårdighetema bör likväl vara en naturlig del av       avtalsperioden 200 l-2003 och samtidigt förbe-
26852: kunnandet hos alla som utexamineras från ett          reds sådana metoder för nästa avtalsperiod med
26853: universitet oberoende av om de självständigt har      vilka universitetens aktiva sysselsättningsfräm-
26854: kunnat sträva efter dessa fårdigheter.                jande verksamhet kan mätas bättre än nu och be-
26855:    Den akademiska arbetsmarknaden är i huvud-         aktas i bedömningen av resultaten.
26856: sak riksomfattande och i stigande grad också in-         Som en gemensam resurs för universitetens re-
26857: temationell. Likaså finns det i universitetens re-    kryteringsservice utvecklas i samverkan mellan
26858: kryteringsservice många gemensamma element,           universiteten och som ett led i det virtuella uni-
26859: av vilka de bästa tillämpningama enbart av eko-       versitetsprojektet en nationell Intemettjänst. In-
26860: nomiska skäl borde komma alla som studerar vid        temetsidoma erbjuder arbetsgivare och andra
26861: universiteten eller utexamineras från dem till del.   som kan tillhandahålla praktik- och projektarbe-
26862: Det är också viktigt att tjänstema är jämlikt till-   ten en översikt där alla universitet är synliga. Si-
26863: gängliga utanför studieorten och t.ex. under en       doma ger samtidigt alla akademiker i behov av
26864: studieperiod utomlands.                               sysselsättningsfrämjande service en jämlik an-
26865:    Enligt undervisningsministeriets planer skall      vändningsmöjlighet. Via denna service kan man
26866: rekryteringsservicen i de enskilda universiteten      erbjuda kvalitativa nätkurser, övningar i karriär-
26867: från och med 2001 höra till universitetens norma-     planering och självutvärdering osv. Användning-
26868: la verksarnhet och finansieras som omkostnader.       en av nätet ger också träning i att inrikta sig på ett
26869: Året 2000 är en övergångsperiod som undervis-         djupare webbkunnande, vilket är synnerligen
26870: ningsministeriet anvisar partiell särfinansiering     nyttigt med tanke på att bli sysselsatt.
26871: för åt universiteten.
26872: 
26873: 
26874: 
26875: Helsingfors den 26 oktober 1999
26876: 
26877:     Undervisningsminister Maija Rask
26878: 
26879: 
26880: 
26881: 
26882:                                                                                                          5
26883:                                                                     KK 555/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26884: 
26885: 
26886: 
26887: 
26888:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 555/1999 vp
26889: 
26890:                                                Posti- ja telelaitoksen ja Postipankin henkilös-
26891:                                                tön yhteisapukassan saatavien maksaminen val-
26892:                                                tion varoista
26893: 
26894: 
26895: 
26896: 
26897: Eduskunnan puhemiehelle
26898: 
26899: Posti- ja telelaitoksen ja Postipankin avustuskas-         Asiaa tulisi tarkastella myös monia muita
26900: sa Yhteisapu ajautui vuonna 1990 konkurssiin.            1990-luvun alkupuoliskon tapahtumia (esim.
26901: Kassan toiminnan valvonta kuului sosiaali- ja           pankkituki, ylivelkaantuneiden ongelman synty-
26902: terveysministeriölle. Ministeriön valvontavas-          minen ym.) peilaten.
26903: tuukysymyksestäja siitä, onko ministeriöllä kor-           Jos em. tapauksissa olisi pelkästään tuijotettu
26904: vausvastuu ko. asiassa, käytiin korkeinta oikeut-       juridiikkaan, Suomi olisi ollut joillekin todella
26905: ta myöten käsittely. Päätökseksi tuli, ettei val-       kylmä ja kova maa. Onneksi kuitenkin haluttiin
26906: tiolla ole korvausvastuuta.            Vaikka oi-       ottaa käyttöön inhimillisyys ja terve järki. Niin
26907: keuskäsittely päätyikin em. lopputulokseen, niin        pitäisi tehdä myös Avustuskassa Yhteisavun jä-
26908: siitä huolimatta päätös tuntuu yhä oikeustajun          senten saatavien osalta ja hoitaa asia kuntoon
26909: vastaiselta, sillä sosiaali- ja terveysministeriöllä    valtion varoista.
26910: oli kassanjäsenten osalta kuitenkin valvontavas-
26911: tuu. Kysymys oli myös ikään kuin pakkojäsenyy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26912: destä: vaikka kassa olisi kuinka ollut vapaaehtoi-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26913: sella pohjalla, niin kaikilta perittiin kuitenkin jä-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26914: senmaksua. On kysymys myös valtionyhtiöistä ja          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26915: sitä kautta ikään kuin valtion työntekijöistä ja siis
26916: myös valtion henkilöstöpolitiikasta.                          Onko hallitus missään vaiheessa pohti-
26917:    Vaikka juridisesti oikeusasteet katsoivatkin,              nut sitä menettelyä, että konkurssiin
26918: ettei korvausvastuuta ole, niin moraalisesti val-             menneen Posti- ja lennätinlaitoksen ja
26919: tion olisi kuitenkin tullut kantaa vastuu saamatto-           Postipankin henkilöstön Avustuskassa
26920: mien korvausten osalta.                                       Yhteisavun jäsenten saatavat tultaisiin
26921:                                                               korvaamaan valtion varoista?
26922: 
26923: 
26924: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
26925: 
26926:     Esa Lahtela /sd
26927: 
26928: 
26929: 
26930: 
26931:                                                                                                  Versio 2.0
26932: KK 555/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
26933: 
26934: 
26935: 
26936: 
26937: Eduskunnan puhemiehelle
26938: 
26939: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siirryttyään eläkkeelle, jolloin kassa maksoi hä-
26940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nelle eroavustuksen (7 000 mk). Korvaukset ra-
26941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hoitettiin keräämällä muilta jäseniltä tapausmak-
26942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       sua korvaukseen oikeuttavan tapahtuman jäl-
26943: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       keen. Avustukset maksettiin kassan hallituksen
26944: 555/1999 vp:                                          toimesta.
26945:                                                           Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät
26946:        Onko hallitus missään vaiheessa pohti-         kassan toiminnan jatkamisen sijasta yksimieli-
26947:        nut sitä menettelyä, että konkurssiin          sesti kassan toiminnan vapaaehtoisesta lopetta-
26948:        menneen Posti- ja lennätinlaitoksen ja         misesta varsinaisessa kassankokouksessaan
26949:        Postipankin henkilöstön Avustuskassa           29.3.1990. Kyseessä ei siis ollut ajautuminen
26950:        Yhteisavun jäsenten saatavat tultaisiin        konkurssiin. Jäseniä kassassa oli noin 18 000
26951:        korvaamaan valtion varoista?                   kassan lopettaessa toimintansa.
26952:                                                           Korvaukset rahoitettiin yhteisvastuullisesti ja
26953: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jälkikäteen keräämällä jäseniltä tapausmaksua
26954: vasti seuraavaa:                                      sen verran kuin kunkin vuoden hautaus- ja ero-
26955: Kysymyksessä viitataan Posti- ja telelaitoksen ja     avustuskorvausmenoihin tarvittiin. Jäsenen suo-
26956: Postipankin henkilökunnan Avustuskassa Yh-            rittama maksu meni siis aina toisen jäsenen kor-
26957: teisavun toiminnan lopettamiseen sekä korkeim-        vauksen rahoittamiseen eikä maksu sisältänyt
26958: man oikeuden tuomioon, jossa hylättiin Avustus-      mitään henkilökohtaista säästöosaajäsenen omaa
26959: kassa Yhteisavunjäsenen vahingonkorvausvaati-        tulevaa korvausta varten. Tämän rahoitusjärjes-
26960: mus valtiota vastaan. Kysymyksessä viitataan         telmän vuoksi mitään jäsenten omia rahasto-
26961: myös siihen, olisiko valtioneuvostossa vireillä      osuuksia ei kassaa purettaessa ollutjaettavana.
26962: hanketta, jonka avulla Avustuskassa Yhteistuen           Avustusten saanti jakoperusteisessa ja rengas-
26963: jäsenet voisivat saada korvauksia valtion varois-    tyyppisessä järjestelyssä perustuu toiminnan jat-
26964: ta riippumatta aiheuttamisperiaatteesta.             kumiseen. Kun Avustuskassa Yhteisavunjäsenet
26965:    Avustuskassa Yhteisapu oli jäsentensä kes-        päättivät lopettaa kassan toiminnan, ei sen jäl-
26966: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa         keen jäseninä olleilla ollut oikeutta saada kassan
26967: harjoittava, avustuskassalain (471/1942) alainen     sääntöjen tarkoittamia avustuksia muualtakaan.
26968: kassa. Sen perustamisesta, toiminnan jatkamises-         Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingon-
26969: ta ja lopettamisesta päättivät jäsenet itse. Kassa   korvausvaatimus valtiota vastaan oli perustunut
26970: oli perustettu vuonna 1946 sulauttamaHa posti- ja    siihen, että hän ei ollut saanut avustusta puretus-
26971: lennätinlaitoksen henkilöstön piirissä toimineet     ta kassasta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen kai-
26972: hautausapurenkaat ja -kassat. Uusi kassa jatkoi      kilta osin ja vapautti valtion kaikesta korvausvel-
26973: aiempaa toimintaa rengastyyppisenä jakoperus-        vollisuudesta.
26974: teisena järjestelynä. Korvauksiin oikeutettuja           Korkein oikeus katsoi, ettei kassan toiminnan
26975: olivat jäsenen kuoltua omaiset, joille maksettiin    jatkamiselle enää ollut edellytyksiä 1980-luvun
26976: hautausavustus (2 000 mk) sekä jäsen itse hänen      lopussa, mikä korkeimman oikeuden mukaan oli
26977: 
26978: 
26979: 2
26980: Ministerin vastaus                                                KK 555/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26981: 
26982: 
26983: pääosaltaan johtunut tekijöistä, joihin ei ministe-   san toimintaa niin kauan kuin jäsenet päättivät
26984: riön toimenpitein ollut mahdollista vaikuttaa,        suorittaa sääntöjen mukaistajäsenmaksua kassal-
26985: joskin pakkojäsenyyden poistamisen hyväksymi-         le kassan avustusten maksamista varten.
26986: nen oli jouduttanut kielteistä kehitystä. Korkeim-        Korkeimman oikeuden mukaan valtio vapau-
26987: man oikeuden mukaan ministeriön olisi kassan          tettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. Mitä tu-
26988: jäsenten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi        lee kysymykseen siitä, onko valtioneuvoston pii-
26989: tullut lopettaa kassan toiminta jo ennen kuin kas-    rissä vireillä hanketta, jonka avulla kyseisen kas-
26990: sa päätettiin asettaa suoritustilaan kassankokouk-    san jäsenet voisivat saada korvauksia valtion va-
26991: sessa 29. 3 .1990. Korkein oikeus ei kuitenkaan       roista, vaikkei valtiolla ole korvausvelvollisuut-
26992: lausunut tuomiossaan siitä, että ministeriöllä ei     ta, totean, että tällaista hanketta ei ole vireillä.
26993: ollut lakiin perustuvaa oikeutta lakkauttaa kas-
26994: 
26995: 
26996: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
26997: 
26998:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
26999: 
27000: 
27001: 
27002: 
27003:                                                                                                         3
27004: KK 555/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                         Ministerns svar
27005: 
27006: 
27007: 
27008: 
27009: Tili riksdagens talman
27010: 
27011: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sonal. Dennya kassan fortsatte att tillämpa ett fi-
27012: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       nansieringssystem enligt tidigare fördelnings-
27013: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       grunder. Berättigade till understöd var de anhöri-
27014: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      ga, till vilka betalades begravningsbidrag (2 000
27015: 555/1999 rd:                                          mk) efter en medlems död, och medlemmen själv
27016:                                                       när han gick i pension varvid kassan betalade av-
27017:        Har regeringen i något skede övervägt          gångsbidrag (7 000 mk). Ersättningama finansie-
27018:        möjligheten att med statliga medel er-         rades genom insamling bland övriga medlemmar
27019:        sätta de fordringar som innehas av med-        i efterskott för täckande av utgiftema för varje
27020:        lemmarna i den konkursdrabbade Avus-           begravning och avgång som berättigade till un-
27021:        tuskassa Yhteisapu, understödskassaför         derstöd. Kassans styrelse skötte om utbetalning-
27022:        Post- och televerkets samt Postbankens         en av understöden.
27023:        perso nai?                                         Avustuskassa Yhteisapus medlemmar beslöt
27024:                                                       enhälligt vid det ordinarie kassamöte som hölls
27025: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       den 29 mars 1990 att frivilligt upphöra med verk-
27026: föra följande:                                        samheten. Det var alltså inte fråga om någon kon-
27027: 1 spörsmålet hänvisas till avslutandet av den         kurs. När kassan upphörde med sin verksamhet
27028: verksamhet som bedrivits av Avustuskassa Yh-          hade den ca 18 000 medlemmar.
27029: teisapu, understödskassa för Post- och telever-           De understöd som betalades ut finansierades
27030: kets samt Postbankens personal, samt högsta           kollektivt genom insamling bland medlemmarna
27031: domstolens dom genom viiken det skadestånds-          i efterskott för täckande av de sammanlagda ut-
27032: yrkande en medlem i Avustuskassa Yhteisapu            gifter varje begravning och avgång som inträffat
27033: har framställt gentemot staten förkastats. 1 spörs-   under året gett upphov till. 1 avgiften ingick inte
27034: målet ställs också frågan om något sådant pro-        någon personlig reserv för kommande understöd
27035: jekt är aktuellt inom statsrådet som skulle ge        till medlemmen själv, utan med avgiften finan-
27036: medlemmarna i Avustuskassa Yhteistuki ersätt-         sierades alltid understöd till någon annan med-
27037: ning av statliga medel oberoende av orsaksprin-       lem eller en avliden medlems anhöriga. På grund
27038: Clpen.                                                av det här finansieringssystemet fanns det inte
27039:    Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-          några fondandelar att dela ut till medlemmama
27040: kassa som omfattades av lagen om understöds-          då kassan upplöstes.
27041: kassor (4 71/1942) och bedrev frivillig under-            Erhållandet av understöd enligt fördelnings-
27042: stödskasseverksamhet bland sina medlemmar.            systemet grundar sig på att verksamheten fort-
27043: Medlemmarna bestämde själva över dess grun-           går. När medlemmarna i Avustuskassa Yhteis-
27044: dande, dess fortsatta verksamhet och dess upphö-      apu beslöt avsluta kassans verksamhet hade de
27045: rande. Kassan hade grundats 1946 genom en             som varit medlemmar inte längre rätt att någon
27046: sammanslagning av de grupper och kassor för ut-       annanstans få de understöd som avsågs i kassans
27047: betalning av begravningsbidrag som bedrev             stadgar.
27048: verksamhet bland post- och telegrafverkets per-
27049: 
27050: 4
27051: Ministems svar                                                    KK 555/1999 vp- Esa Lahtela /sd
27052: 
27053: 
27054:    Det skadeståndsyrkande som en medlem i             lemmar ha avslutat kassans verksamhet redan
27055: Avustuskassa Yhteisapu framställde gentemot           innan beslut om att försätta kassan i likvidation
27056: staten grundade sig på det faktum att han inte fått   fattades vid kassamötet den 29 mars 1990. Hög-
27057: ut något understöd från den upplösta kassan.          sta domstolen yttrade sig i sin dom dock inte där-
27058: Högsta domstolen förkastade talan till alla delar     om att ministeriet inte hade någon på lag grun-
27059: och befriade staten från all skadeståndsskyldig-      dad rätt att inställa kassans verksarnhet så länge
27060: het.                                                  medlemmama beslutade fortsätta att erlägga sina
27061:    Högsta domstolen ansåg att det i slutet av         medlemsavgifter till kassan för utbetalning av
27062: 1980-talet inte längre fanns några förutsättning-     understöd.
27063: ar för kassans fortsatta verksamhet, vilket enligt       Enligt högsta domstolen har staten befriats
27064: Högsta domstolen till största delen berodde på        från all skadeståndsskyldighet. Vad gäller frågan
27065: faktorer som inte kunde påverkas av de åtgärder       om något sådant projekt är aktuellt inom statsrå-
27066: ministeriet hade möjlighet att vidta, även om den     det som skulle ge kassamedlemmama ersättning-
27067: negativa utvecklingen hade påskyndats av att slo-     ar av statliga medel, trots att staten inte är ersätt-
27068: pandet av obligatoriskt medlemskap godkänts.          ningsskyldig, konstaterar jag att något sådant
27069: Enligt Högsta domstolen borde ministeriet för att     projekt inte är aktuellt.
27070: säkerställa en rättvis behandling av kassans med-
27071: 
27072: 
27073: Helsingfors den 27 oktober 1999
27074: 
27075:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27076: 
27077: 
27078: 
27079: 
27080:                                                                                                           5
27081:                                                                  KK 556/1999 vp- Esa Lahtela /sd
27082: 
27083: 
27084: 
27085: 
27086:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 556/1999 vp
27087: 
27088:                                               Kansalaisten yhdenvertainen            kohtelu      yli-
27089:                                               nopeusrangaistustilanteissa
27090: 
27091: 
27092: 
27093: 
27094: Eduskunnan puhemiehelle
27095: 
27096: Radiosta 5.10.1999 kuulemani uutisen perusteel-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27097: la presidenttiehdokas Elisabeth Rehn oli kärähtä-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27098: nyt ylinopeudesta ajamalla 80 kilometrin nopeus-
27099: rajoitusalueella 101 km/h. Uutisen perusteella              Katsooko hallitus, että poliisi on mene-
27100: hän sai rikkomuksesta huomautuksen. Samana                  tellyt ja käyttänyt harkintavaltaansa oi-
27101: päivänä pohjoiskarjalainen henkilö rikkoi ylino-            kein Elisabeth Rehnin liikennerikkomus-
27102: peussäännöksiä ylittäen ajoneuvokohtaista no-               tapauksen rangaistuksen osalta, ja jos
27103: peutta vähäliikenteisellä tiellä. Nopeuden ylitys           katsoo
27104: oli 18 kilometriä tunnissa. Hän sai yli 600 mar-
27105: kan ylinopeussakon.                                         onko tapauksella ennakkotapauksen
27106:    Edellä mainitut tapaukset herättävätkin välit-           luonne, jolloin muutkin vastaavassa ti-
27107: tömästi kysymyksen, ovatko kaikki suomalaiset               lanteessa pääsevät samalla rangaistuk-
27108: tasavertaisia lain edessä ja kuinka poliiseille voi-        sella, ja taas jos ei katso
27109: taisiin saada yhdenmukaiset tulkintaohjeet, jotta           mihin toimenpiteisiin hallitus asian tii-
27110: samanlaisesta liikennerikkomuksesta tulisi myös             moilta aikoo ryhtyä sekä
27111: samantasoinen rangaistus.
27112:                                                             miten hallitus aikoo turvata kansalais-
27113: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-          ten tasapuolisen kohtelun liikennerikko-
27114: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-           muksissa henkilön asemaan tai titteliin
27115:                                                             katsomatta?
27116: 
27117: 
27118: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
27119: 
27120:     Esa Lahtela /sd
27121: 
27122: 
27123: 
27124: 
27125:                                                                                              Versio 2.0
27126: KK 556/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
27127: 
27128: 
27129: 
27130: 
27131: Eduskunnan puhemiehelle
27132: 
27133: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          perusteella päätetään oikeasta seuraamuksesta
27134: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ohjeistus huomioon ottaen. Seuraamusharkinta
27135: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      etenee kulloisenkin rikkomuksen edellyttämällä
27136: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lah-        tavalla alkaen lievimmästä seuraamuksesta (huo-
27137: telan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mautus). Harkintavalta huomautuksen käyttämi-
27138: KK 556/1999 vp:                                      selle perustuu lakiin.
27139:                                                         Poliisin tietoon tulee vuosittain satojatuhansia
27140:        Katsooko hallitus, että poliisi on mene-      tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännös-
27141:        tellyt ja käyttänyt harkintavaltaansa oi-     ten rikkomistapauksia. Rikkomusolosuhteet, tun-
27142:        kein Elisabeth Rehnin liikennerikkomus-       nusmerkistötekijät sekä yksittäiset syytekijät
27143:        tapauksen rangaistuksen osalta, ja jos        voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Edellä lausu-
27144:        katsoo                                        tun ja voimassa olevan lainsäädännön perusteel-
27145:                                                      la ei voida asettaa yksiselitteistä ja ehdotonta ra-
27146:        onko tapauksella ennakkotapauksen             jaa, joka rajoittaisi huomautuksen käyttömahdol-
27147:        luonne, jolloin muutkin vastaavassa ti-       lisuutta olosuhteet huomioon ottaen vähäisten
27148:        lanteessa pääsevät samalla rangaistuk-        rikkomusten osalta.
27149:        sella, ja taas jos ei katso                      Liikennemäärien alueelliset eroavuudet ja
27150:        mihin toimenpiteisiin hallitus asian tii-     määrien yleinen kasvu suhteessa poliisin valvon-
27151:        moilta aikoo ryhtyä sekä                      taresursseihin vaikuttavat puuttumiskynnyk-
27152:                                                      seen. Liikennettä on valvottava sekä vilkkailla
27153:        miten hallitus aikoo turvata kansalais-       että myös hiljaisemmilla teillä.
27154:        ten tasapuolisen kohtelun liikennerikko-         Sisäasiainministeriö on antanut tieliikenne-
27155:        muksissa henkilön asemaan tai titteliin       lain 108 a §:n perusteella ohjeita ja määräyksiä
27156:        katsomatta?                                   tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännös-
27157:                                                      ten mukaan poliisille kuuluvien toimenpiteiden
27158: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        suorittamisesta. Ohjeistus on laadittu osittain yh-
27159: ti seuraavaa:                                        teistyössä eräiden muiden viranomaisten kanssa.
27160:                                                      Ohjeistuksella yhdenmukaistetaan lainsäädän-
27161: Poliisin liikennevalvonnassa toteamista liikenne-
27162:                                                      nön valvontaviranomaisille jättämän harkinta-
27163: rikoksista ja muista rikkomuksista voi seuraa-
27164:                                                      vallan käyttöä.
27165: muksina olla huomautus, kirjallinen huomautus,
27166:                                                         Poliisi noudattaa yhtenäistä käytäntöä, josta
27167: rikesakko tai rangaistusvaatimus sekä rikosil-
27168:                                                      poikkeaminen on edellytysten täyttyessä mah-
27169: moitus, joka johtaa esitutkintaan. Seuraamukset
27170:                                                      dollista. Käytännöstä poikkeamiselle on esitettä-
27171: ja niiden käyttämisen edellytykset on säännelty
27172:                                                      vä objektiiviset perustelut. Elisabeth Rehnin ta-
27173: huomautusten osalta tieliikennelaissa ja esitut-
27174:                                                      pauksessa poliisi poikkesi yleisestä käytännös-
27175: kintalaissa sekä muiden kuin huomautusten osal-
27176:                                                      tään - ei Elisabeth Rehnin henkilöön tai ase-
27177: ta rikoslaissa.
27178:                                                      maan liittyvien seikkojen vuoksi - vaan siksi,
27179:    Rikkomuksen havaitsemisen jälkeen suorite-
27180:                                                      että vastaavantasoisesta samoissa olosuhteissa
27181: taan pääsääntöisesti ns. suppea esitutkinta, jonka
27182: 
27183: 2
27184: Ministerin vastaus                                               KK 556/1999 vp- Esa Lahtela /sd
27185: 
27186: 
27187: lähes samanaikaisesti todetusta ylinopeudesta oli    kohtelua henkilöönsä liittyvien seikkojen vuok-
27188: asiaan liittyneiden perusteiden vallitessa annettu   si, mutta toisaalta noudatettu linja ei ole poliisin
27189: kirjallinen huomautus. Rehn ei ole saanut erityis-   yleinen käytäntö.
27190: 
27191: 
27192: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
27193: 
27194:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
27195: 
27196: 
27197: 
27198: 
27199:                                                                                                        3
27200: KK 556/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministems svar
27201: 
27202: 
27203: 
27204: 
27205: Tili riksdagens talman
27206: 
27207: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ifrån den fattas, med beaktande av givna anvis-
27208: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av     ningar, bes1ut om den rätta påföljden. Påföljds-
27209: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa     prövningen framskrider på det sätt som varje en-
27210: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS    skild förseelse förutsätter med utgångspunkt i
27211: 556/1999 rd:                                        den lindrigaste påföljden (anmärkning). Pröv-
27212:                                                     ningsrätten i fråga om bruket av anmärkning
27213:       Anser regeringen att polisen har förfa-       grundar sig på lag.
27214:       rit och använt sin prövningsrätt på rätt         Till polisens kännedom kommer årligen hund-
27215:       sätt när det gäller straffet för Elisabeth    ratusentals fall av överträdelse av vägtrafiklagen
27216:       Rehns trafiliförseelse, och om den anser      eller de bestämmelser som utfårdats med stöd av
27217:       det,                                          lagen. Omständighetema när förseelsen ägde
27218:                                                     rum, rekvisitet samt de enskilda orsaksfaktorer-
27219:       är fallet att betrakta som ett prejudikat     na kan variera från fall till fall. Med beaktande av
27220:       så att också andra i en motsvarande si-       det som anförts ovan och gällande lagstiftning är
27221:       tuation kommer undan med samma                det omöjligt att fasts1å någon entydig och absolut
27222:       straff, och om regeringen inte anser det,     regel som skulle begränsa möjligheten att tillde-
27223:                                                     la anmärkning för med beaktande av omständig-
27224:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i
27225:       frågan samt                                   hetema små företeelser.
27226:                                                        De regionala skillnadema i trafikmängdema
27227:       hur ämnar regeringen trygga en jämlik         och den allmänna ökningen av trafikmängdema i
27228:       behandling av medborgarna vid trafik-         relation till polisens övervakningsresurser påver-
27229:       förseelser utan hänsyn tili personens         kar tröskeln för polisens ingripande. Trafiken
27230:       ställning eller titel?                        måste övervakas på såväl livligt trafikerade som
27231:                                                     också på lugnare vägar.
27232: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        lnrikesministeriet har på grundval av 108 a §
27233: föra följande:                                      vägtrafiklagen meddelat anvisningar och före-
27234:                                                     skrifter om de åtgärder som enligt vägtrafiklagen
27235: Påföljdema för trafikbrott och andra förseelser
27236:                                                     eller med stöd av den utfårdade bestämmelser
27237: som polisen konstaterar i samband med trafik-
27238:                                                     skall vidtas av polisen. Anvisningama har utar-
27239: övervakningen kan utgöras av anmärkning,
27240:                                                     betats delvis i samarbete med vissa andra myn-
27241: skriftlig anmärkning, ordningsbot eller straffyr-
27242:                                                     digheter. Anvisningama avser att förenhetliga
27243: kande samt anmälan om brott, vilken leder till
27244:                                                     bruket av den prövningsrätt som lagstiftningen
27245: förundersökning. Bestämmelser om påföljdema
27246:                                                     ger tillsynsmyndighetema.
27247: och när de skall brukas finns vad anmärkningar-
27248:                                                        Polisen följer en enhetlig praxis som det är
27249: na beträffar i vägtrafiklagen och förundersök-
27250:                                                     möjligt att avvika från när vissa villkor uppfylls.
27251: ningslagen samt vad de övriga påföljdema be-
27252:                                                     För avvikelser från praxis skall objektiva skäl
27253: träffar i strafflagen.
27254:                                                     anges. 1 fallet med Elisabeth Rehn avvek polisen
27255:    När en förseelse uppdagats gör polisen i regel
27256:                                                     från gängse praxis- inte på grund av omstän-
27257: en s.k. summarisk förundersökning och utgående
27258: 
27259: 4
27260: Ministems svar                                                 KK 556/1999 vp- Esa Lahtela /sd
27261: 
27262: 
27263: digheter som hänför sig tili Elisabeth Rehns per-    Rehn har inte blivit särbehandlad på grund av
27264: son eller ställning - utan för att polisen med be-   omständigheter som har att göra med hennes per-
27265: aktande av omständighetema hade gett en skrift-      son, men å andra sidan följer den linje som man
27266: lig anmärkning för en motsvarande fortköming         tillämpade inte polisens gängse praxis.
27267: under samma förhållanden och nästan samtidigt.
27268: 
27269: 
27270: 
27271: Helsingfors den 28 oktober 1999
27272: 
27273:     Inrikesminister Kari Häkämies
27274: 
27275: 
27276: 
27277: 
27278:                                                                                                   5
27279:                                                          KK 557/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27280: 
27281: 
27282: 
27283: 
27284:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 557/1999 vp
27285: 
27286:                                             Puolustushallinnon asuntojen luovuttaminen
27287: 
27288: 
27289: 
27290: 
27291: Eduskunnan puhemiehelle
27292: 
27293: Puolustushallinnon asuntokannasta noin 30 000          kuinka hoidetaan ensisijainen sijoitus-
27294: asuntoa on tarkoitus luovuttaa puolustusministe-       ja koulutusvelvollisuus ja
27295: riön toimesta Kapitel Oy/Kruunuasunnot Oy:lle.
27296: Puolustushallinnon asunnot ovat varuskuntien lä-       onko valtiovarainministeriön markki-
27297: heisyydessä. Asuntojen isännöinti ja hoito on ny-      noima tavoite tehdä mahdollisimman
27298: kyisellään toimivaa, eikä ole mitään erityistä pe-     paljon rahaa omistajalle perusteltua,
27299: rustelua rakentaa päällekkäistä organisaatiota,        kun kyseessä on myös yhteiskuntapoliit-
27300: jolloin kustannuksetkin nousevat. Asuntojen hal-       tinen ja kansantaloudellinen näkökulma
27301: linnoinnin siirto Kapitel Oy/Kruunuasunnot             sekä myös puolustushallintoon liittyvä
27302: Oy:lle merkinnee sitä, että ne vievät parhaat          vuorovaikutus asumisen ja varuskun-
27303: asunnot päältä ja puolustushallinnon rakennus-         tien välillä ja
27304: laitokselle jäävät huonoimmat asunnot. Puolus-
27305:                                                        mitkä ovat ne erityisperustelut, joiden
27306: tushallinnon rakennuslaitoksen tilalle kaavailtu
27307:                                                        takia puolustushallinnon oma kiinteistö-
27308: puolustushallinnon kiinteistölaitos pystyy hoita-
27309:                                                        laitosvaihtoehto syrjäytettäisiin, koska
27310: maan ja hallinnaimaan kaikki kiinteistöt ilman
27311:                                                        näyttää myös siltä, että työsuhdeturva
27312: mitään lisäorganisaatiota ja lisäkustannuksia.
27313:                                                        muodostunee samanlaiseksi kuin raken-
27314:                                                        nushallituksen palveluiden yksityistämi-
27315: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27316:                                                        sen yhteydessä, eli suurin osa ihmisistä
27317: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27318:                                                        saa kenkää ja
27319: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27320: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    millä erityisesti varmistetaan tässä ti-
27321:                                                        lanteessa työntekijöiden asema?
27322:       Miten turvataan puolustushallinnon
27323:       siirtyvän henkilöstön asema jatkossa ja
27324: 
27325: 
27326: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
27327: 
27328:     Kari Rajamäki /sd
27329: 
27330: 
27331: 
27332: 
27333:                                                                                        Versio 2.0
27334: KK 557/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                    Ministerin vastaus
27335: 
27336: 
27337: 
27338: 
27339: Eduskunnan puhemiehelle
27340: 
27341: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     dollisuus tarjota työntekijöilleen riittävästi työ-
27342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      suhdeasuntoja. Asuntojen tarjonnalla mahdollis-
27343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tetaan puolustusvoimien kannalta välttämättö-
27344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-    mät palveluksessa olevien siirrot ja tuetaan hen-
27345: mäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kilöstön rekrytointia. Puolustusvoimilla on ollut
27346: KK 557/1999 vp:                                    oikeus käyttää toimintamenomäärärahaa palvelu-
27347:                                                    suhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein mää-
27348:       Miten turvataan puolustushallinnon           räytyvien vuokrien alentamiseen. Tämä mahdol-
27349:       siirtyvän henkilöstön asema jatkossa ja      lisuus olisi säilytettävä, ettei erityisesti siirtovel-
27350:       kuinka hoidetaan ensisijainen sijoitus-      vollisille ja rekrytoidulle henkilöstölle muodos-
27351:       ja koulutusvelvollisuus ja                   tuisi kohtuuttomia taloudellisia rasituksia asu-
27352:                                                    miskustannuksista. Puolustusvoimille tulee myös
27353:       onko valtiovarainministeriön markki-         olla mahdollisuus vaikuttaa sotilasalueilla sijait-
27354:       noima tavoite tehdä mahdollisimman           sevien asuntojen asukasvalintoihin.
27355:       paljon rahaa omistajalle perusteltua,            Puolustuslaitoksen rakennuslaitoksen ja Kruu-
27356:       kun kyseessä on myös yhteiskuntapoliit-      nuasunnot Oy:n välillä tehdyn sopimuksen mu-
27357:       tinen ja kansantaloudellinen näkökulma       kaan asuntojen hallinnansiirtoon liittyvissä hen-
27358:       sekä myös puolustushallintoon liittyvä       kilöstöjärjestelyissä noudatetaan liikkeen luovu-
27359:       vuorovaikutus asumisen ja varuskun-          tusta koskevia periaatteita. Henkilöstö siirretään
27360:       tien välillä ja                              ns. vanhoina työntekijöinä entisin palvelussuh-
27361:       mitkä ovat ne erityisperustelut, joiden      de-ehdoin. Koska Kruunuasunnot Oy toiminta-
27362:       takia puolustushallinnon oma kiinteistö-     ajatuksensa mukaisesti hankkii kiinteistöpalve-
27363:       laitosvaihtoehto syrjäytettäisiin, koska     lut ulkopuolisilta palveluntuottajilta, vastaa se
27364:       näyttää myös siltä, että työsuhdeturva       palvelussuhde-ehtojen sisällyttämisestä ns. kil-
27365:       muodostunee samanlaiseksi kuin raken-        pailuttamisehtoina kiinteistöpalveluja koskeviin
27366:       nushallituksen yksityistämisen yhteydes-     tarj ouskyselyihin.
27367:       sä, eli suurin osa ihmisistä saa kenkää ja       Rakennuslaitos pyrkii henkilöjärjestelyissä ot-
27368:                                                    tamaan huomioon myös eläke- yms. järjestely-
27369:       millä erityisesti varmistetaan tässä ti-     mahdollisuudet.
27370:       lanteessa työntekijöiden etu?                    Puolustushallinnon asuntojen luovutusmenet-
27371:                                                    telyssä on tässä yhteydessä noudatettu talouspo-
27372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      liittisen ministerivaliokunnan yleislinjausta, jon-
27373: ti seuraavaa:                                      ka mukaan virastojen ja laitosten ydintoimintaan
27374:                                                    kuulumaton kiinteistövarallisuus siirretään Kapi-
27375: Puolustusvoimat tarvitsee riittävän määrän koh-
27376:                                                    teeli Oy:lle. Nyt luovutettava asuntokanta on py-
27377: tuuhintaisia työsuhdeasuntoja osana henkilöstö-
27378:                                                    ritty määrittämään siten, ettei varuskunnallisia
27379: voimavarojensa johtamista. Puolustushallinnon
27380:                                                    kokonaisuuksia hajoteta epätarkoituksenmukai-
27381: asuntokannan hallinta- ja omistusjärjestelyä ke-
27382:                                                    sella tavalla. Jäljelle jäävä asuntokanta samoin
27383: hitettäessä puolustusvoimille on turvattava mah-
27384: 
27385: 2
27386: Ministerin vastaus                                KK 557/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27387: 
27388: 
27389: kuin koko muu kiinteistövarallisuus jää puolus-
27390: tushallinnon vastuulle.
27391: 
27392: 
27393: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
27394: 
27395:    Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
27396: 
27397: 
27398: 
27399: 
27400:                                                                                  3
27401: KK 557/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                     Ministerns svar
27402: 
27403: 
27404: 
27405: 
27406: Tili riksdagens talman
27407: 
27408: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    nings- och ägararrangemang som gäller försvars-
27409: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    förvaltningens bostadsbestånd utvecklas bör för-
27410: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari   svarsmaktens möjlighet att erbjuda sina arbetsta-
27411: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål     gare ett tillräckligt antal tjänstebostäder tryggas.
27412: SS 557/1999 rd:                                    Genom tillgången till bostäder möjliggörs de ur
27413:                                                    försvarsmaktens synpunkt nödvändiga förflytt-
27414:       Hur tryggas i fortsättningen ställningen     ningarna av de anställda och stöds rekryteringen
27415:       för denpersonai vid försvarsmakten som       av personal. Försvarsmakten har haft rätt att an-
27416:       förflyttas och hur sköts den primära pla-    vända omkostnadsanslag för sänkning av hyror
27417:       cerings- och utbildningsskyldigheten         som fastställs enligt affårsekonomiska grunder.
27418:        och                                         Denna möjlighet bör bibehållas för att de som är
27419:                                                    förpliktade att flytta och den rekryterade perso-
27420:       är det av finansministeriet marknadsför-     nalen inte skall drabbas av oskälig ekonomisk be-
27421:       da syftet att ägaren skall förtjäna så       lastning på grund av boendekostnaderna. Det bör
27422:       mycket pengar som möjligt motiverat,         också vara möjligt för försvarsmakten att inver-
27423:       när det är fråga också om en samhälls-       ka när det gäller valet av invånare i bostäderna på
27424:       politisk och nationalekonomisk syn-          militärområdena.
27425:       punkt samt även om en sådan växelver-           Enligt det avtal som Försvarsförvaltningens
27426:       kan mellan boendet och garnisonerna          byggverk och Kruunuasunnot Oy träffat iakttas i
27427:       som gäller försvarsförvaltningen och         fråga om personalarrangemangen när besittning-
27428:       vilka är de särskilda grunder enligt vil-    en av bostäderna överlåts samma principer som
27429:       ka det alternativ som försvarsförvalt-       gäller överlåtelse av en rörelse. Personalen för-
27430:       ningens eget fastighetsverk erbjuder         flyttas som s.k. gamla arbetstagare med iaktta-
27431:       åsidosätts, eftersom det också förefaller    gande av tidigare villkor i anställningsförhållan-
27432:       som om anställningstryggheten kommer         det. Eftersom Kruunuasunnot Oy i enlighet med
27433:       att utformas så att den blir den samma       sin verksamhetside skaffar fastighetstjänster från
27434:       som i samband med privatiseringen av         utomstående serviceproducenter svarar bolaget
27435:       byggnadsstyrelsen, dvs. största delen av     för att villkoren i anställningsförhållandet inbe-
27436:       de anställda avskedas och                    grips som s.k. konkurrensutsättningsvillkor i of-
27437:                                                    fertförfrågningarna som gäller fastighetstjänster.
27438:       hur tryggas i denna situation särskilt ar-      Byggverket försöker vad personalarrange-
27439:       betstagarnas intresse?                       mangen beträffar beakta också sådana som gäller
27440:                                                    pensionsmöjligheterna och andra dylika arrange-
27441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    mang.
27442: föra följande:                                        När det gäller förfarandet för överlåtelse av
27443:                                                    försvarsförvaltningens bostäder har man i detta
27444: Försvarsmakten behöver en tillräcklig mängd
27445:                                                    sammanhang följt det finanspolitiska ministerut-
27446: tjänstebostäder till rimligt pris som en del av
27447:                                                    skottets allmänna linje, enligt viiken fastighets-
27448: styrningen av personalresurserna. När de besitt-
27449: 
27450: 4
27451: Ministems svar                                              KK 557/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27452: 
27453: 
27454: förrnögenhet som inte hör tili ämbetsverkens och     på ett oändamålsenligt sätt. För det återstående
27455: inrättningamas huvudsakliga verksamhet över-         bostadsbeståndet liksom också för hela den övri-
27456: förs till Kapiteeli Oy. Man har försökt fastställa   ga fastighetsförmögenheten svarar försvarsför-
27457: det bostadsbestånd som nu skall överlåtas så att     valtningen.
27458: de helheter som gamisonema utgör inte splittras
27459: 
27460: 
27461: 
27462: Helsingfors den 27 oktober 1999
27463: 
27464:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
27465: 
27466: 
27467: 
27468: 
27469:                                                                                                    5
27470:                                                                KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27471: 
27472: 
27473: 
27474: 
27475:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 558/1999 vp
27476: 
27477:                                              Aravalainojen korkojen laskeminen
27478: 
27479: 
27480: 
27481: 
27482: Eduskunnan puhemiehelle
27483: 
27484: Valtion asuntorahasto on valtion talousarvion ul-     tänä aikana laskenut. Tällä hetkellä vanhoista
27485: kopuolinen rahasto, joka vastaa valtion tukeman       aravalainoista saatavat korot ja kuoletukset muo-
27486: asuntotuotannon toimeenpanosta. Rahastolla on         dostavat merkittävän osan asuntorahaston va-
27487: ollut suuri rooli sosiaalisessa asuntotuotannossa.    rainhankinnasta. Näin ollen tuntuu oudolta, että
27488: Lisäksi ennen rahoitusmarkkinoiden vapautu-           keskeistä varainhankinnan lähdettä halutaan näin
27489: mista aravajärjestelmä oli usealle asunnonhank-       voimakkaasti supistaa. Lyhyellä aikavälillä kas-
27490: kijalle lähes ainoa kanava rahoittaa hankkimaan-      savirta on tuntuva, mutta pitkällä aikavälillä ara-
27491: sa omistusasuntoa. Kun säännöstely rahoitus-          valainojen vaihtaminen pankkilainoihin ei ole
27492: markkinoilta purettiin, markkinaehtoisen asunto-      järkevää toimintaa, jos asuntorahaston olemassa-
27493: rahoituksen saatavuus lisääntyi. Korkojen las-        olosta halutaan pitää kiinni. Mikään pankki tai
27494: kun myötä markkinaehtoisesta asuntorahoituk-          muu rahoituslaitos ei toimisi näin lyhytnäköises-
27495: sesta tuli selvä kilpailija aravajärjestelmälle.      ti. Mikäli erääntyneet luotot on käytetty uuteen
27496:     Harjoitetun talouspolitiikan seurauksena ko-      luotonantoon, asia on asuntorahaston pitkän ai-
27497: rot ja niihin sidotut markkinaehtoiset asuntolai-     kavälin toiminnan kannalta kunnossa. Aravalai-
27498: nojen korot ovat laskeneet viime vuosina selväs-      nojen vaihtaminen markkinaehtoisiin luottoihin
27499: ti. Tämän vuoden aikana myönnettyjen uusien           on osaltaan lisännyt asuntoluottojen kasvua ja
27500: asuntoluottojen korko on ollut 4,5 prosentin tun-     kuumentanut markkinoita. Tämä lienee hallituk-
27501: tumassa ja koko asuntoluottokannan keskikorko         sen talouspolitiikan tavoitteiden vastaista. Jat-
27502: runsaat 5 prosenttia. Vaikka sekä uusien että van-    kon kannalta olisi erityisen tärkeää, että aravalai-
27503: hojen aravalainojen korkoja on viime vuosina          nojen korkoa lasketaan vähintään kahdella pro-
27504: laskettu, korot ovat jääneet markkinaehtoisia         senttiyksiköllä, jotta korkoero vapailla markki-
27505: asuntolainojen korkoja huomattavasti korkeam-         noilla myönnettäviin lainoihin kaventuu riittä-
27506: malle. Aravalainojen korko on tällä hetkellä 7,5      västi. Vasta tällöin voidaan myös aravalainoja ot-
27507: prosenttia, johon se laskettiin vuonna 1997. Ai-      taneiden aseman katsoa olevan yhteneväinen
27508: kanaan aravalainaa ottaneiden asuntovelallisten       muiden lainanottajien kanssa.
27509: asema on muodostunut kohtuuttomaksi korkei-
27510: den korkokulujen vuoksi.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27511:     Kun aravalainojen korot ovat jääneet näin kor-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27512: kealle, on luonnollista, että aravalainoja on vaih-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27513: dettu halvempiin pankkilainoihin. Tähän viittaa       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27514: se, että vuodesta 1996 asuntorahaston kassatulot
27515: aravalainojen koroista ja kuoletuksista ovat kas-            Onko hallitus tietoinen aravalainojen
27516: vaneet vuositasolla miljardilla markalla aiem-               korkeamman koron haitallisista vaiku-
27517: paan verrattunz., vaikka aravalainojen korko on              tuksista aravalainan ottaneiden kotita-
27518: 
27519:                                                                                                  Versio 2.0
27520: KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27521: 
27522: 
27523: 
27524:       louksien asemaan sekä asuntorahaston    mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
27525:       pidemmän aikavälin toimintaedellytyk-   miseksi?
27526:       siin ja jos on, niin
27527: 
27528: 
27529: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
27530: 
27531:     Kari Rajamäki /sd
27532: 
27533: 
27534: 
27535: 
27536: 2
27537: Ministerin vastaus                                           KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27538: 
27539: 
27540: 
27541: 
27542: Eduskunnan puhemiehelle
27543: 
27544: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        aravalainoja ei enää ole myönnetty kotitalouksil-
27545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         le.
27546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Pankkien myöntämien asuntoluottojen korko
27547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       vaihtelee sen mukaan, mihin korkoperusteeseen
27548: mäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         korko on sidottu. Pankkien kotitalouksille myön-
27549: KK 558/1999 vp:                                       tämien asuntoluottojen lainakannan korot vaihte-
27550:                                                       livat elokuussa korkosidonnaisuudesta riippuen
27551:       Onko hallitus tietoinen aravalainojen          4,25 prosentista 5,69 prosenttiin. Alimmat korot
27552:       korkeamman koron haitallisista vaiku-           olivat peruskorkoon sidottuja ja korkeimmat
27553:       tuksista aravalainan ottaneiden kotita-         kiinteitä korkoja. Viimeksi mainittuja asuntoluo-
27554:       louksien asemaan sekä asuntorahaston            ttoja on kuitenkin erittäin vähän koko asuntoluo-
27555:       pidemmän aikavälin toimintaedellytyk-           ttokannasta. Eniten luottokannassa on sellaisia
27556:       siin ja jos on, niin                            lainoja, joiden korot ovat euribor-korkoihin si-
27557:                                                      dottuja. Näiden luottojen keskikorko oli elokuus-
27558:        mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-       sa 4,77 %, mutta syyskuun lopulla alkanut euri-
27559:        miseksi?                                      bor-korkojen voimakas nousu oli lokakuun puo-
27560: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        liväliin mennessä nostanut euribor-korot noin 0,5
27561: ti seuraavaa:                                        prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin
27562:                                                      elokuussa. Euribor-sidonnaisessa lainassa korko
27563: Asunto-osakeyhtiö- ja omakotitalon rakentamis-       voi siis muuttua huomattavan nopeastikin, eivät-
27564: ta, laajentamista tai peruskorjausta tai asuinhuo-   kä euribor-sidonnaiset lainat siten ole vertailu-
27565: neiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hank-     kelpoisia omistusaravalainoihin verrattuna.
27566: kimista varten myönnettyjen aravalainojen sekä            Aravalainakannan korot ovat vastaavasti ai-
27567: luonnollisille henkilöille vuosina 1949-1990         kaisemmin laina-aikana olleet matalia verrattuna
27568: myönnettyjen aravalainojen korot ovat 7,5 %.         yleiseen korkotasoon. Valtio on sinä aikana mak-
27569: Syyskuun lopussa näitä lainoja oli jäljellä          sanut suurta tukea alempien korkojen muodossa
27570: 13 338 kappaletta ja niiden jäljellä oleva laina-    lainansaajille heidän asumiskustannustensa alen-
27571: pääoma oli 755 miljoonaa markkaa.                    tamiseksi. Tämä onkin ollut perusteltua, koska
27572:    Vuosina 1991-1992 myönnettyjen vuosi-             lainansaajat ovat yleensä silloin tarvinneet tukea.
27573: maksujärjestelmän mukaisten henkilökohtaisten             Kunnilla on yksittäistapauksissa mahdolli-
27574: omistusaravalainojen korot ovat 2,35-5,60% ja        suus alentaa yksityishenkilölle myönnetyn arava-
27575: vuosina 1993-1996 myönnettyjen lainojen ko-          lainan korkoa ja myöntää lykkäystä lyhennyksil-
27576: rot 3,40-6,60%. Korko määräytyy sen mukaan,          le, jos lainansaaja on taloudellisissa vaikeuksis-
27577: mikä on ollut ensimmäisen vuosimaksun taso           sa. Aravalain (1189/1993) 46 §:n 1 momentin
27578: aravalainaa myönnettäessä. Näistä lainoista          mukaan kunta voi lainansaajan hakemuksesta
27579: 5 524lainaa on niitä, joiden korko on 5 % tai yli,   myöntää ennen 1.1.1991 myönnetyn henkilökoh-
27580: ja niiden jäljellä oleva pääoma on yhteensä 643      taisen aravalainan korkojen ja lyhennysten mak-
27581: miljoonaa markkaa. Vuoden 1997 alusta alkaen         samiseen lykkäystä enintään 10 vuotta enim-
27582: 
27583: 
27584:                                                                                                       3
27585: KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                   Ministerin vastaus
27586: 
27587: 
27588: mäislaina-aikaa pidentämättä ja valtion talousar-    maksut käytetään joko uusien lainojen myöntä-
27589: viossa vuosittain vahvistetun enimmäisvaltuu-        miseen tai rahaston varainhankinnan korkokului-
27590: den rajoissa. Käytännössä lykkäyksen pituus          hin ja rahaston ottamien lainojen takaisinmak-
27591: vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Vuoden         suun.
27592: 1999 talousarviossa on varattu valtuutta tähän          Aravalainojen vaihtaminen markkinaehtoisiin
27593: tarkoitukseen 15 miljoonaa markkaa.                  luottoihin ei vaikuta asuntoluottojen kokonais-
27594:    Lisäksi lainansaajalla on aina oikeus maksaa      määrää». Lainan vaihtamisella ei myöskään ole
27595: aravalainansa pois. Valtiokonttori ei peri lainas-   vaikutusta asuntomarkkinoihin, sikäli kun lainan
27596: ta valtiolta saamatta jäävää korkohyötyä. Omis-      vaihtamiseen ei liity samalla myös asunnon vaih-
27597: tusaravalainoja saaneet kotitaloudet ovat viime      tamista.
27598: vuosina markkinakorkojen laskiessa käyttäneet           Yleinen korkotaso on ollut laskussa kuluvan
27599: tätä mahdollisuutta hyväkseen. Omistusaravalai-      vuoden toukokuuhun saakka, mutta kääntynyt
27600: nojen ennenaikaiset lyhennykset olivat viime         sen jälkeen nousuun. Tällä hetkellä omistusara-
27601: vuonna 1 789 miljoonaa markkaa.                      valainojen korot ovat kuitenkin yleiseen korkota-
27602:    Rahaston varoista myönnettyjen omistusara-        soon verrattuna siinä määrin korkeat, että niiden
27603: valainojen ennenaikainen takaisinmaksu ei ole        alentamista voidaan pitää perusteltuna. Tarkoi-
27604: rahaston pidemmän aikavälin toimintaedellytys-       tuksena on, että korkoja alennettaisiin vielä kulu-
27605: ten kannalta ongelma. Ennenaikaiset takaisin-        van syksyn aikana.
27606: 
27607: 
27608: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
27609: 
27610:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
27611: 
27612: 
27613: 
27614: 
27615: 4
27616: Ministerns svar                                               KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
27617: 
27618: 
27619: 
27620: 
27621: Tili riksdagens talman
27622: 
27623: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Räntan på de bostads1ån som bankerna bevil-
27624: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      jar varierar enligt den grund som räntan är bun-
27625: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       den till. Räntoma på de bostadslån som bankema
27626: Kari Rajamäki /sd undertecknade skriftliga            beviljat hushållen varierade i augusti mellan 4,25
27627: spörsmål SS 558/1999 rd:                              och 5,69 %, beroende på räntebindningen. De
27628:                                                       lägsta räntoma var sådana som var bundna till
27629:        Å.r regeringen medveten om de skadliga         grundräntan, de högsta var fasta räntor. Andelen
27630:        verkningar som den högre räntan på             sådana bostadslån av hela bostadslånebeståndet
27631:        aravalånen har på de hushåll som tagit         är dock mycket litet. De flesta lånen är sådana
27632:        aravalån och på de verksamhetsförut-          vars räntor bundits till euriborräntoma. Medel-
27633:        sättningar som statens bostadsfond har        räntan på dem var i augusti 4, 77 %, men den kraf-
27634:        på sikt, och om så är,                        tiga stegring i euriborräntoma som tog vid i slu-
27635:                                                      tet av september har fram till medlet av oktober
27636:         vad avser regeringen göra för att tillrät-   höjt euriborräntoma till en ca 0,5 procentenheter
27637:         talägga saliförhållandet?                    högre nivå än augustiräntan. Räntan på euribor-
27638: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      bundna lån kan alltså växla till och med mycket
27639: föra följande:                                       snabbt, vilket gör att de inte är jämförbara med
27640:                                                      ägararavalånen.
27641: Räntan på de aravalån som beviljats för byggan-          Räntoma på aravalånebeståndet har motsva-
27642: de, utvidgning eller grundlig reparation av bo-      rigt, tidigare under lånetiden, varit låga i relation
27643: stadsaktiebolagshus och egnahemshus, eller för       till den allmänna räntenivån. Staten har under
27644: anskaffning av aktier som berättigar till besitt-    denna tid betalat ett högt stöd i form av lägre rän-
27645: ning av en bostadslägenhet, samt på de aravalån      tor för låntagama i syfte att sänka deras boende-
27646: som åren 1949-1990 beviljats naturliga perso-        kostnader. Detta har också varit motiverat, efter-
27647: ner är 7,5 %. 1 slutet av september återstod         som låntagama då i allmänhet har behövt stöd.
27648: 13 338 sådana lån, och det resterande lånekapi-          Kommunema har i enskilda fall möjlighet att
27649: talet uppgick till 755 miljoner mark.                sänka räntan på ett aravalån som beviljats en pri-
27650:    Räntorna på de personliga ägararavalån med        vatperson och att bevilja uppskov med amorte-
27651: annuitet som beviljats 1991-1992 ligger på           ringen, om låntagaren befinner sig i ekonomiska
27652: 2,35-5,60 %, räntorna för de lån som beviljats       svårigheter. Enligt 46 § 1 mom. aravalagen
27653: 1993-1996 på 3,40-6,60 %. Räntan bestäms             ( 1189/1993) kan kommunen, inom ramen för de
27654: enligt nivån på den första årsavgiften då aravalå-   maximibefogenheter som årligen fastställs i
27655: net beviljades. Av dessa lån är 5 524 sådana att     statsbudgeten och utan att denmaximala låneti-
27656: räntan är 5 % eller mer, och det resterande kapi-    den förlängs, på ansökan av låntagaren bevilja
27657: talet uppgår sammanlagt till 643 miljoner mark.      högst 10 års anstånd med betalningen av räntor
27658: Från början av 1997 upphörde bevillningen av         och amorteringar på personliga aravalån som be-
27659: aravalån till hushållen.                             viljats före 1.1.1991. 1 praktiken varierar detta
27660:                                                      anstånd mellan fem och tio år. 1 statsbudgeten för
27661: 
27662: 25   200661
27663:                                                                                                        5
27664: KK 558/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                     Ministerns svar
27665: 
27666: 
27667: år 1999 har 15 mi1joner marks befogenheter re-      till nya lån eller till ränteutgifterna för fondens
27668: serverats för detta ändamål.                        medelanskaffning och som återbetalning på de
27669:    Låntagarna har dessutom alltid rätt att beta1a   1ån fonden tagit upp.
27670: bort sina arava1ån. Statskontoret kräver inte ut        Att arava1ånen byts mot lån på marknadsvill-
27671: den räntenytta som staten då går miste om. De       kor påverkar inte det totala anta1et bostadslån.
27672: hushåll som har ägararavalån har under de senas-    Bytet av lånetyp påverkar inte heller bostads-
27673: te åren, då marknadsräntorna sjunkit, dragit nyt-   marknaden, om inte bytet av lånet är förknippat
27674: ta av denna möjlighet. De förtida avkortningarna    med byte av bostad.
27675: eller amorteringarna på ägararavalånen uppgick i        Den allmänna räntenivån sjönk ända fram till
27676: fjol till 1 789 miljoner mark.                      maj i år men har därefter börjat stiga. Räntorna på
27677:    Den förtida återbetalningen av de ägararava-     ägararavalånen är dock så pass höga i relation till
27678: lån som beviljats av fondens medel utgör inte ett   den allmänna räntenivån att det kan anses moti-
27679: problem med tanke på fondens verksamhetsför-        verat att de sänks. Det är meningen att räntorna
27680: utsättningar på lång sikt. De medel som kommer      skall sänkas redan i höst.
27681: in genom förtida återbetalning används antingen
27682: 
27683: 
27684: 
27685: Helsingfors den 29 oktober 1999
27686: 
27687:     Minister Suvi-Anne Siimes
27688: 
27689: 
27690: 
27691: 
27692: 6
27693:                                                            KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /sv
27694: 
27695: 
27696: 
27697: 
27698:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 559/1999 rd
27699: 
27700:                                               Stödet för hushållsarbete
27701: 
27702: 
27703: 
27704: 
27705: Tili riksdagens talman
27706: 
27707: Det statliga stödet för hushålisarbete, som trädde     na gräns medför att personer med små inkomster
27708: i kraft i oktober 1997, har utvärderats i en under-    inte har samma möjiighet tili subventionerade
27709: sökning av Stakes. Undersökningen återges bl.a.        hushålistjänster.
27710: i skattebeta1arnas centraiförbunds tidning "Ta-           En exempeikaikyi hur nettosumman för sam-
27711: Ioustaito", nr 8/1999. 1 Stakes undersökning           ma hushålistjänst varierar p.g.a. oiikheterna i
27712: framkommer det att det existerar väsentliga net-       systemet föijer nedan:
27713: toprisskilinader i tjänsterna i de två systemen,
27714: som direkt har sin orsak i oiikheterna i de två oii-
27715: ka stödsystemen. Systemet med skattestöd tili
27716: hushålien, som har tiliämpats i Södra Finiands,           Renov~-         Företa2s-        ~katteav-
27717: Uieåborg och Lappiands Iän visar sig i Stakes un-       rin~:~arbete:       .ill1!J..i.      ~
27718: dersökning vara fördeiaktigare än systemet med                          (max 150          (40% av
27719: företagsstöd. Systemet med företagsstöd har tili-                       h/kalen-          arbetets
27720: Iämpats i Västra- och Östra Finiands Iän. Netto-                        derår; 40%        riktpris,
27721: prisvariationerna rör sig melian 29-45 %, tili                          av redan          ingen övre
27722: skattestödssystemets fördel. En utförd städtjänst                       rabatterat        gräns för
27723: i skatteavdragssystemet biir att kosta i medeltai                       pris, max 33      rabatt)
27724: 59 mark per timme efter subventionering. Sam-                           mk/h)
27725: ma tjänst i företagsstödssystemet biir i medeltai       Riktpris        200 mk/h          200 mk/h
27726: att kosta 76 mark per timme elier 29% mera.
27727:                                                         Rabatt:         33 mk             80mk
27728:     1 systemet med företagsstöd finns det en an-
27729: vändarbegränsning på 150 timmar per kaiender-           Nettopris
27730: år. 1 skattestödssystemet finns inte motsvarande        för hushål-
27731: begränsning utan ett tak på 5 000 mk per år. 1          let:            167 mk            120mk
27732: Västra- och Östra Finiands Iän är företagsstödet
27733: ytterligare begränsat tili maximalt 33 mk per tim-     Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27734: me. 1 skatteavdragssystemet existerar ingen övre       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27735:  gräns för erhålien rabatt utan avdraget är 40 % på    ver tili vederbörande mediem av statsrådet stälia
27736: hushålisarbetets riktpris. Att det existerar ett       föijande spörsmåi:
27737: maximalt stöd på 33 mk per timme medför att
27738:  fördeiarna och nyttan med subventioneringssys-              Å.r det rimligt att hålla fast vid de två
27739:  temet är större i Södra Finiands, Uieåborgs och             olika systemen trots de uppenbara för-
27740:  Lappiands Iän. 1 skatteavdragsmodelien tiliäm-              delarna med systemet för stödet för hus-
27741: pas vidare en inkomstgräns på 4 7 000 mark. Den-             hållsarbete med skatteavdrag eller kan
27742: 
27743:                                                                                                   Versio 2.0
27744: KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /sv
27745: 
27746: 
27747:       beräkningssättet för mode/len i Västra-     är det rimligt att i skatteavdragsmodel-
27748:       eller Östra Finlands Iän ändras i lag in-   len hålla fast vid en inkomstgräns på
27749:       för nästa års försök så att stödet räknas   47 000 mark och därmed utesluta t.ex.
27750:       på samma grunder som för made /Ien för      pensionärer med små inkomster, en
27751:       skatteavdrag och                            grupp som är i verkligt behov av hus-
27752:                                                   hå/lstjänster?
27753: 
27754: 
27755: Helsingfors den 6 oktober 1999
27756: 
27757:     Ulla-Maj Wideroos /sv
27758: 
27759: 
27760: 
27761: 
27762: 2
27763: Suomennos                                                 KK 559/1999 vp -Ulla-Maj Wideroos /r
27764: 
27765: 
27766: 
27767: 
27768:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 559/1999 vp
27769: 
27770:                                             Kotitaloustyön tuki
27771: 
27772: 
27773: 
27774: 
27775: Eduskunnan puhemiehelle
27776: 
27777: Lbkakuussa 1997 voimaan tullutta kotitalous-         löillä ei ole samoja mahdollisuuksia tuettuihin
27778: työn valtion tukea on arvioitu Stakesin tutkimuk-    kotitalouspalveluihin.
27779: sessa. Tutkimusta kuvataan mm. Veronmaksa-              Seuraavassa esimerkkilaskelma saman kotita-
27780: jain Keskusliiton Taloustaito-lehden numerossa       louspalvelun nettosumman vaihteluista järjestel-
27781: 8/1999. Stakesin tutkimuksesta ilmenee, että näi-    mäerojen vuoksi:
27782: den kahden eri järjestelmän palvelujen nettohin-
27783: noissa on huomattavat erot, jotka suoranaisesti
27784: johtuvat kahden eri tukijärjestelmän eroista. Ete-
27785: lä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä sovellettu                                         Vs:r21:älu:n-
27786: kotitalouksien verotukijärjestelmä osoittautui        K!!rinn~a!!:     Xria~tuki;          !W.i.
27787: Stakesin tutkimuksessa edullisemmaksi kuin yri-                       (enint. 150     (40 %työn
27788: tystukijärjestelmä. Yritystukea on sovellettu                         tuntia/kalen-   ohjehin-
27789: Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä. Nettohintavaih-                       terivuo-        nasta, ei
27790: telut ovat 29-45 % verotukijärjestelmän eduk-                         dessa; 40%      alennuksen
27791: si. Verotukijärjestelmän mukaisen siivouspalve-                       jo alenne-      ylärajaa)
27792: lun hinnaksi tulee keskimäärin 59 markkaa tunti                       tusta hin-
27793: subvention jälkeen. Sama palvelu yritystukijär-                       nasta, enint.
27794: jestelmässä maksaa keskimäärin 76 markkaa tun-                        33 mk/tunti)
27795: nilta eli 29 % enemmän.                               Ohjehinta       200 mk/tunti    200 mk/tunti
27796:     Yritystukijärjestelmässä on 150 tunnin kalen-
27797:                                                       Alennus:        33mk            80mk
27798:  terivuosikohtainen käyttäjärajoitus. Verotukijär-
27799: jestelmässä vastaavaa rajoitusta ei ole, vaan sii-    Nettohinta
27800:  nä on 5 000 markan vuosikatto. Länsi- ja Itä-Suo-    kotitalou-
27801:  men lääneissä yritystuki on lisäksi rajoitettu       delle:          167mk           120mk
27802:  enintään 33 markkaan tunnissa. Verotukijärjes-
27803:  telmässä ei ole saadun alennuksen ylärajaa, vaan    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27804:  40 %:n vähennys kotitaloustyön ohjehinnasta.        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27805:  Olemassa oleva 33 markan tuntikohtainen enim-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27806:  mäistuki aiheuttaa sen, että suvbentiojärjestel-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27807:  män edut ja hyöty ovat suuremmat Etelä-Suo-
27808:  men, Oulun ja Lapin lääneissä. Verovähennys-              Onko kohtuullista pitää kiinni kotitalo-
27809:  mallissa sovelletaan lisäksi 4 7 000 markan tulo-         ustyön tuen kahdesta eri järjestelmästä
27810:  rajaa. Tämän rajan vuoksi pienituloisilla henki-          verovähennysjärjestelmän      ilmeisistä
27811:                                                            hyödyistä huolimatta vai voidaanko
27812: 
27813:                                                                                                        3
27814: KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
27815: 
27816: 
27817: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     laskettaisiin samoin perustein kuin ve-
27818: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              rovähennysmallissa ja
27819: 
27820:       Onko kohtuullista pitää kiinni kotitalo-   onko kohtuullista pitää verovähennys-
27821:       ustyön tuen kahdesta eri järjestelmästä    mallissa kiinni 47 000 markan tulora-
27822:       verovähennysjärjestelmän      ilmeisistä   jasta ja siten sulkea ulkopuolelle esi-
27823:       hyödyistä huolimatta vai voidaanko         merkiksi pienituloiset eläkeläiset ryh-
27824:       Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä sovellet-   mänä, joka todella tarvitsee kotitalous-
27825:       tavan mallin maksutapaa muuttaa lailla     palveluja?
27826:       ensi vuoden kokeiluun siten, että tuki
27827: 
27828: 
27829: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
27830: 
27831:     Ulla-Maj Wideroos /r
27832: 
27833: 
27834: 
27835: 
27836: 4
27837: Ministerin vastaus                                         KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
27838: 
27839: 
27840: 
27841: 
27842: Eduskunnan puhemiehelle
27843: 
27844: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         tehdään valtion tuloverosta ja tehtävän vähen-
27845: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          nyksen enimmäismäärä on 5 000 markkaa vuo-
27846: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        dessa.
27847: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj             Vuoden 1997 lokakuussa käynnistyneen koti-
27848: Wideroosin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-          työn tukikokeilun avulla on tarkoitus saada tie-
27849: myksen KK 559/1999 vp:                                 toja kahden erilaisen tukimallin vaikutuksista
27850:                                                       palvelujen kysyntään, työllisyyteen, pienyritys-
27851:       Onko kohtuullista pitää kiinni kotita-           toiminnan edistämiseen ja harmaan talouden vä-
27852:       loustyön tuen kahdesta eri järjestelmäs-         hentämiseen. Koska tukimallit ovat rakenteelli-
27853:       tä verovähennysmallin ilmeisistä hyö-           sesti erilaisia, hintavertailu mallien välillä ei ole
27854:       dyistä huolimatta vai voidaanko Länsi-           ongelmatonta. Jos yritystukimallin palveluita os-
27855:       ja Itä-Suomen lääneissä sovellettavan            tetaan kalenterivuodessa sallittu enimmäismää-
27856:       mallin maksutapaa muuttaa lailla ensi           rä, mallien välinen palvelujen hintaero tasoittuu.
27857:       vuoden kokeiluun siten, että tuki lasket-       Tämä on myös todettu kysymyksen johdanto-
27858:       taisiin samoin perustein kuin verovä-           osassa viitatussa Stakesin tutkimuksessa "Koti-
27859:       hennysmallissa ja                               työn tukikokeilun alkuvaiheet Suomessa".
27860:                                                           Verotuksessa tehtävä kotitalousvähennys
27861:       onko kohtuullista pitää verovähennys-           myönnetään valtion tuloverosta. Valtion tulove-
27862:       mallissa kiinni 47 000 markan tulora-           roa ryhdytään ansiotulosta maksamaan silloin,
27863:       jasta ja siten sulkea ulkopuolelle esi-         kun verotettava ansiotulo on vähintään 4 7 000
27864:       merkiksi pienituloiset eläkeläiset ryh-         markkaa vuodessa. Henkilö ei voi saada hyväk-
27865:       mänä, joka todella tarvitsee kotitalous-        seen verosta tehtävää vähennystä, jos hän ei mak-
27866:       palveluja?                                      sa veroa. Tämä on eräs verotuksen kautta toteu-
27867: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tettavan tukijärjestelmän ongelma, joka on ollut
27868: ti seuraavaa:                                         tiedossa kotitaloustyöntukikokeilua käynnistet-
27869:                                                       täessä. Edellä mainittu vaikutti myös siihen, että
27870: Kuten kysymyksen johdanto-osassa on esitetty          kotitaloustyön tukikokeilua valmisteltaessa kat-
27871: ovat kotitaloustyön tukijärjestelmät rakenteelli-     sottiin tarkoituksenmukaiseksi samanaikaisesti
27872: sesti erilaisia. Länsi- ja Itä Suomen lääneissä so-   verovähennysmallin lisäksi kokeilla tukimallia,
27873: vellettavassa yritystukimallissa tuen määrälle on     jossa tuki maksetaan suoraan tuen piiriin kuulu-
27874: asetettu tuntimääräinen katto, eli yritykselle        van palvelun tehneelle yhteisölle.
27875: maksettavan tuen määrä on 40 prosenttia kotita-           Koska erityisesti verovähennysmallista ei ole
27876: louden työstä maksamasta palkkion määrästä            vielä saatavissa riittävästi tietoa, ei tukikokeilul-
27877: kuitenkin enintään 33 markkaa tunnilta. Kotita-       le asetettujen tavoitteiden ja vaikutusten toteutu-
27878: lous voi käyttää tuettuja palveluita yhteensä 150     mista ole voitu riittävästi arvioida eikä yritystu-
27879: tuntia kalenterivuodessa. Sen sijaan Etelä-Suo-       ki- ja verovähennysmallia ole voitu riittävästi
27880: men, Oulun ja Lapin lääneissä sovellettavassa         vertailla keskenään. Paavo Lipposen II hallituk-
27881: kotitalouksien verotukijärjestelmässä vähennys        sen hallitusohjelmassa on todettu, että kotita-
27882: 
27883: 
27884:                                                                                                          5
27885: KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r                                                Ministerin vastaus
27886: 
27887: 
27888: louksien teettämän työn tukikokeiluja jatketaan     la saadaan riittävästi tietoa siitä, tarvitaanko ko-
27889: ja tehdään päätös toimivan mallin ulottamisesta     titaloustyön tukemiseen erillistä tukijärjestelmää
27890: koko maahan. Hallitus onkin esittänyt eduskun-      ja minkälainen tukimallin tulee olla, jotta se to-
27891: nalle sekä yritystukimallin että verovähennys-      teuttaa kotitaloustyön tukemiselle asetetut tavoit-
27892: mallinjatkamista vielä vuoden 2000 ajan. Kokei-     teet niin yhteiskunnan kuin yksittäisen kotitalou-
27893: lunjatkamisella varmistetaan, että kokeilun avul-   denkin näkökulmasta.
27894: 
27895: 
27896: 
27897: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1999
27898: 
27899:     Työministeri Sinikka Mönkäre
27900: 
27901: 
27902: 
27903: 
27904: 6
27905: Ministems svar                                            KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
27906: 
27907: 
27908: 
27909: 
27910: Tili riksdagens talman
27911: 
27912: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      tili staten och avdraget kan maximalt uppgå tili
27913: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      5000 mark per år.
27914: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla-        Försöket med stödet för hushållsarbete som
27915: Maj Wideroos /sv undertecknade skriftliga spörs-     började i oktober 1997 går ut på att skaffa fram
27916: mål SS 559/1999 rd:                                  uppgifter om hur de två olika stödsystemen in-
27917:                                                      verkar på efterfrågan på tjänster, sysselsättning-
27918:       ir det rimligt att hålla fast vid de två       en, främjandet av småföretagsverksamheten och
27919:       olika systemen trots de uppenbara för-         motarbetandet av den grå ekonomin. Eftersom
27920:       delarna med systemet för stödet för hus-       det handlar om två strukturellt olika system är det
27921:       hållsarbete med skatteavdrag eller kan         inte lätt att göra prisjämförelser mellan modeller-
27922:       beräkningssättet för modellen i Västra-        na. Om tjänster enligt företagsstödsmodellen
27923:       eller Östra Finlands Iän ändras i lag in-      köps upp tili det tillåtna maximiantalet per år, ut-
27924:       för nästa års försök så att stödet räknas      jämnas prisskillnaden i tjänstema i de två model-
27925:       på samma grunder somför modellenför            lema. Det här har konstaterats också i den under-
27926:       skatteavdrag och                               sökning som States har gjort om försöket med
27927:                                                      stöd för hushållsarbete "Kotityön tukikokeilun
27928:       är det rimligt att i skatteavdragsmodel-       alkuvaiheet Suomessa" som hänvisas tili i spörs-
27929:       len hålla fast vid en inkomstgräns på          målets inledning.
27930:       47 000 mark och därmed utesluta t.ex.              Hushållsavdraget beviljas från inkomstskat-
27931:       pensionärer med små inkomster, en              ten tili staten. Inkomstskatt tili staten börjar man
27932:       grupp som är i verkligt behov av hus-          betala först när den skattepliktiga förvärvsin-
27933:       hållstjänster?                                 komsten är minst 4 7 000 mark per år. Man kan
27934: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      inte tillgodogöra sig ett avdrag som görs från
27935: föra följande:                                       skatten, om man inte betalar någon skatt. Detta
27936:                                                      problem med skatteavdragssystemet var man
27937: Såsom det i spörsmålets inledning har framförts      medveten om redan när försöket med stöd för
27938: är de två systemen med stödet för hushållsarbete     hushållsarbete sattes i gång. Ovan nämnda fak-
27939: strukturellt olika. 1 den företagsstödsmodell som    tum bidrog också tili att man vid beredning av
27940: tillämpas i Västra och Östra Finlands Iän ingår en   hushållsstödsförsöket ansåg det vara ändamåls-
27941: begränsning för antalet subventionerade timmar,      enligt att parallellt med skatteavdragsmodellen
27942: dvs. det stöd som betalas tili företaget utgör 40    också införa en stödmodell enligt viiken stödet
27943: procent av det arvode som hushållet betalar för      betalas direkt tili det stödberättigade företag som
27944: det utförda arbetet, dock högst 33 mark per tim-     utför tjänsten.
27945: me. Antalet subventionerade tjänster per hushåll        Eftersom det ännu inte finns tillräckligt med
27946: är begränsat tili maximalt 150 timmar per kalen-     uppgifter i synnerhet i fråga om skatteavdrags-
27947: derår. 1 systemet med skattestöd tili hushållen      modellen har man inte tillräckligt väl kunnat ut-
27948: som tiliämpas i Södra Finlands, Uleåborgs och        värdera om och hur de mål och verkningar som
27949: Lapplands Iän görs avdraget från inkomstskatten      uppställts för hushållsstödsförsöket har uppnåtts
27950: 
27951: 
27952:                                                                                                        7
27953: KK 559/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r                                                     Ministems svar
27954: 
27955: 
27956: och inte heller kunnat göra tillräckligt noggranna     tagsstödsmodellen och skatteavdragsmodellen
27957: jämförelser mellan företagsstöds- och skatteav-        också under år 2000. Genom att fortsätta försö-
27958: dragsmodellema. 1programmet för Paavo Lippo-           ket vill man säkerställa tillräckligt med uppgifter
27959: nens II regering konstateras att försöket med stöd     om huruvida det behövs ett särskilt stödsystem
27960: för arbete som privathushåll kan erbjuda fortsät-      för att stödja arbete som utförs i hushåll och, hu-
27961: ter och utgående från hur stödet utfaller fattas be-   rudan den modell i så fall bör vara för att uppfyl-
27962: slut om utsträckandet av en fungerande modell          la de kriterier som sarnhället och det enskilda
27963: till hela landet. Regeringen har därför framlagt       hushållet ställer på stödjande av hushållsarbete.
27964: riksdagen ett förslag om att fortsätta både före-
27965: 
27966: 
27967: Helsingfors den 1 november 1999
27968: 
27969:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
27970: 
27971: 
27972: 
27973: 
27974: 8
27975:                                                                   KK 560/1999 vp - Pia Viitanen /sd
27976: 
27977: 
27978: 
27979: 
27980:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 560/1999 vp
27981: 
27982:                                              Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu nopeus-
27983:                                              sakkojen määräämisessä
27984: 
27985: 
27986: 
27987: 
27988: Eduskunnan puhemiehelle
27989: 
27990: Poliisilla on oikeus harkintansa mukaan määrätä       toisaalla selviää huomautuksella. Myös järjestel-
27991: ylinopeutta ajaneelle henkilölle joko rikesakko,      män oikeutus ja uskottavuus kansalaisten silmis-
27992: tuloihin perustuva päiväsakko tai antaa asiasta       sä heikkenee, kun ihmisiä kohdellaan eriarvoi-
27993: huomautus. Harkintavalta perustuu poliisin sisäi-     sesti sen sisällä.
27994: siin ohjeisiin ja taulukoihin, joista voidaan edel-      Vaikka tapauskohtainen harkinta voi joissa-
27995: leen tapauskohtaisesti joustaa. Kaiken kaikkiaan      kin olosuhteissa olla perusteltua, tulee perus-
27996: poliisilla on asiassa laaja harkintavalta.            sääntöjen ja -ohjeiden olla selkeät ja yhtenäisesti
27997:    Uuden käytännön mukaan nopeuden ylitettyä          sovelletut. Niiden puitteissa on voitava varmis-
27998: 20 km/h suositellaan käytettäväksi päiväsakkoja       tua siitä, että kansalaiset tulevat yhdenvertaisesti
27999: ja siihen asti rikesakkoa tai huomautusta. Julki-     kohdelluiksi. Lisäksi on huolehdittava siitä, että
28000: suudessa yksittäistapauksen herättämä keskuste-       kansalaiset tietävät nämä pelisäännöt sekä oikeu-
28001: lu on kuitenkin osoittanut, että ohjetta tulkitaan    tensa eivätkä joudu epäilemään järjestelmän ta-
28002: varsin eri tavoin eri tilanteissa. Jopa täysin sa-    sapuolisuutta.
28003: mankaltaisissa olosuhteissa, samassa paikassa,
28004: lähes samaan aikaan ovat eri poliisimiehet olleet     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28005: lähellä päätymistä erilaisiin rangaistuksiin (Liik-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28006: kuvan poliisin apulaispäällikkö Väinölän haas-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28007: tattelu, AL 6.1 0).                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28008:    Kansalaisten yhdenvertaisuus joutuu tämän-
28009: kaltaisessa tilanteessa kovalle koetukselle. Mel-           Mitä hallitus aikoo tehdä kansalaisten
28010: ko huomattavasta ylinopeudesta joutuu toinen                yhdenvertaisuuden takaamiseksi liiken-
28011: maksamaan tuntuvat sakot, kun taas joku toinen              teessä nopeussakkoja määrättäessä?
28012: 
28013: 
28014: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28015: 
28016:     Pia Viitanen /sd
28017: 
28018: 
28019: 
28020: 
28021:                                                                                                  Versio 2.0
28022: KK 560/1999 vp- Pia Viitanen /sd                                                     Ministerin vastaus
28023: 
28024: 
28025: 
28026: 
28027: Eduskunnan puhemiehelle
28028: 
28029: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Sisäasiainministeriö on antanut tieliikenne-
28030: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        lain 108 a §:n perusteella ohjeita ja määräyksiä
28031: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännös-
28032: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-      ten mukaan poliisille kuuluvien toimenpiteiden
28033: sen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suorittamisesta. Ohjeistus on laadittu osittain yh-
28034: KK 560/1999 vp:                                      teistyössä eräiden muiden viranomaisten kanssa.
28035:                                                      Ohjeistuksella yhdenmukaistetaan lainsäädän-
28036:       Mitä hallitus aikoo tehdä kansalaisten         nön valvontaviranomaisille jättämän harkinta-
28037:       yhdenvertaisuuden takaamiseksi liiken-         vallan käyttöä.
28038:       teessä nopeussakkoja määrättäessä?                 Poliisin tietoon tulee vuosittain satojatuhansia
28039:                                                      tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännös-
28040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ten rikkomistapauksia. Rikkomusolosuhteet, tun-
28041: ti seuraavaa:                                        nusmerkistötekijät sekä yksittäiset syytekijät
28042: Poliisin liikennevalvonnassa toteamista liikenne-    voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Edellä lausu-
28043: rikoksista ja muista rikkomuksista voi seuraa-       tun ja voimassa olevan lainsäädänön perusteella
28044: muksina olla huomautus, kirjallinen huomautus,       ei voida asettaa yksiselitteistä ja ehdotonta rajaa,
28045: rikesakko tai rangaistusvaatimus sekä rikosil-       joka rajoittaisi huomautuksen käyttömahdolli-
28046: moitus, joka johtaa esitutkintaan. Seuraamukset      suutta olosuhteet huomioon ottaen vähäisten rik-
28047: ja niiden käyttämisen edellytykset on säännelty      komusten osalta.
28048: huomautusten osalta tieliikennelaissa ja esitut-        Liikennemäärien alueelliset eroavuudet ja
28049: kintalaissa sekä muiden kuin huomautusten osal-      yleinen kasvu suhteessa poliisin valvontaresurs-
28050: ta rikoslaissa.                                      seihin vaikuttavat puuttumiskynnykseen. Turval-
28051:    Rikkomuksen havaitsemisen jälkeen suorite-        lisuus pitää pystyä takaamaan liikennettä valvo-
28052: taan pääsääntöisesti ns. suppea esitutkinta, jonka   malla sekä vilkkailla että myös hiljaisemmilla
28053: perusteella päätetään oikeasta seuraamuksesta        teillä.
28054: ohjeistus huomioon ottaen. Seuraamusharkinta            Poliisi nouruittaa yhtenäistä käytäntöä, josta
28055: etenee kulloisenkin rikkomuksen edellyttämällä       poikkeaminen on edellytysten täyttyessä mah-
28056: tavalla alkaen lievimmästä seuraamuksesta (huo-      dollista. Yleisestä käytännöstä poikkeamiselle on
28057: mautus). Harkintavalta huomautuksen käyttämi-        aina esitettävä objektiiviset perustelut.
28058: selle perustuu lakiin.
28059: 
28060: 
28061: 
28062: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
28063: 
28064:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
28065: 
28066: 
28067: 
28068: 
28069: 2
28070: Ministems svar                                                 KK 560/1999 vp- Pia Viitanen /sd
28071: 
28072: 
28073: 
28074: 
28075: Tili riksdagens talman
28076: 
28077: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Inrikesministeriet har på grundval av 108 a §
28078: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     vägtrafiklagen meddelat anvisningar och före-
28079: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pia     skrifter om de åtgärder som enligt vägtrafiklagen
28080: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål      eller med stöd av den utfårdade bestämmelser
28081: SS 560/1999 rd:                                     skall vidtas av polisen. Anvisningama har utar-
28082:                                                     betats delvis i samarbete med vissa andra myn-
28083:        Vad ämnar regeringen göra för att ga-        digheter. Anvisningama avser att förenhetliga
28084:       rantera medborgarnas likställdhet när         bruket av den prövningsrätt som lagstiftningen
28085:       fortkörningsböter fastställs i trafiken?      ger tillsynsmyndighetema.
28086:                                                         Till polisens kännedom kommer årligen hund-
28087: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ratusentals fall av överträdelse av vägtrafiklagen
28088: föra följande:                                      eller de bestämmelser som utfårdats med stöd av
28089: Påföljdema för trafikbrott och andra förseelser     lagen. Omständighetema när förseelsen ägde
28090: som polisen konstaterar i samband med trafik-       rum, rekvisitet samt de enskilda orsaksfaktorer-
28091: övervakningen kan utgöras av anmärkning,            na kan variera från fall till fall. Med beaktande av
28092: skriftlig anmärkning, ordningsbot eller straffyr-   det som anförts ovan och i gällande lagstiftning
28093: kande samt anmälan om brott, viiken leder till      är det omöjligt att fastslå någon entydig och ab-
28094: förundersökning. Bestämmelser om påföljdema         solut regel som skulle begränsa möjligheten att
28095: och när de skall brukas finns vad anmärkningar-     tilldela anmärkning för med beaktande av om-
28096: na beträffar i vägtrafiklagen och förundersök-      ständighetema små företeelser.
28097: ningslagen samt vad de övriga påföljdema be-            De regionala skillnadema i trafikmängdema
28098: träffar i strafflagen.                              och den allmänna ökningen av trafikmängdema i
28099:    När en förseelse uppdagats gör polisen i regel   relation till polisens övervakningsresurser påver-
28100: en s.k. summarisk förundersökning och utgående      kar tröskeln för polisens ingripande. Säkerheten
28101: ifrån den fattas, med beaktande av givna anvis-     måste kunna garanteras genom övervakning av
28102: ningar, beslut om den rätta påföljden. Påföljds-    trafiken på såvällivligt trafikerade som också på
28103: prövningen framskrider på det sätt som varje en-    lugnare vägar.
28104: skild förseelse förutsätter med utgångspunkt i          Polisen följer en enhetlig praxis som det är
28105: den lindrigaste påföljden (anmärkning). Pröv-       möjligt att avvika från när vissa villkor uppfylls.
28106: ningsrätten i fråga om bruket av anmärkning         För avvikelser från gängse praxis skall objektiva
28107: grundar sig på lag.                                 skäl anges.
28108: 
28109: 
28110: 
28111: Helsingfors den 28 oktober 1999
28112: 
28113:    Inrikesminister Kari Häkämies
28114: 
28115: 
28116: 
28117:                                                                                                       3
28118:                                                             KK 56111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28119: 
28120: 
28121: 
28122: 
28123:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 561/1999 vp
28124: 
28125:                                             Alkoholijuomien anniskeluvalvonnan                 vuosi-
28126:                                             maksun laillisuus
28127: 
28128: 
28129: 
28130: 
28131: Eduskunnan puhemiehelle
28132: 
28133: Säännös, jonka mukaan alkoholijuomien annis-           Epäoikeudenmukaisuus pitäisi korjata.
28134: keluvalvonnan vuosimaksu korotettiin nelinker-
28135: taiseksi, tuli voimaan 11.6.1998. Esimerkiksi sel-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28136: laiselle ravitsemusliikkeelle, jossa tarjoillaan     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28137: keskiolutta 0-49 999litraa vuodessa, vuosimak-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28138: su nousi 250 markasta 1 000 markkaan. Ravinto-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28139: laitsijalle ei tästä ilmoitettu ennen kuin maksu
28140: esimerkiksi viime vuodelta tipahti postilaatikos-          Aikooko hallitus poistaa alkoholijuo-
28141: ta, samoin tältä vuodelta. Sellaiselle ruokabaarin         mien anniskeluvalvonnan vuosimak-
28142: pitäjälle, jonka baarissa kuluu keskiolutta vain           suun 11.6.1998 lähtien tulleet kohtuut-
28143: ruokailon yhteydessä, maksu on suurempi kuin               tomat korotukset ja palauttaa niin sano-
28144: hän saa voittona oluen myynnistä.                          tusti hyvän sään aikana kohtuuttomat
28145:                                                            maksukorotukset maksajille?
28146: 
28147: 
28148: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28149: 
28150:     Sulo Aittaniemi /alk
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155:                                                                                               Versio 2.0
28156: KK 561/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
28157: 
28158: 
28159: 
28160: 
28161: Eduskunnan puhemiehelle
28162: 
28163: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        voidaan arvioida vastaavan valtiolle siitä aiheu-
28164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tuvien kustannusten määrää. Maksuperustelain
28165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        6 §:n 2 momentin mukaan maksu voidaan mää-
28166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       rätä samansuuruisena silloinkin, kun suoritteen
28167: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tuottamisesta aiheutuvat kustannukset poikkea-
28168: sen KK 561/1999 vp:                                   vat toisistaan. Tuolloin kiinteä maksu määräytyy
28169:                                                       keskimääräisten kustannusten mukaan.
28170:        Aikooko hallitus poistaa alkoholijuomi-            Sisäasiainministeriön 1.1.1999 voimaan tul-
28171:        en anniskeluvalvonnan vuosimaksuun             leen maksupäätöksen ( 11 0611998) mukaisesti an-
28172:        11.6.1998 lähtien tulleet kohtuuttomat         niskelun valvontamaksu on porrastettu anniske-
28173:        korotukset ja palauttaa niin sanotusti         lun määrän mukaisesti, koska on katsottu, että
28174:        hyvän sään aikana kohtuuttomat maksu-          anniskelun valvonnan tarve lisääntyy alkoholin
28175:        korotukset maksajille?                         myyntimäärän lisääntyessä. Alkoholilain perus-
28176:                                                       teella määräytyvän anniskelun valvonnan vuosi-
28177: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         maksu määräytyy lääninhallitusten maksupää-
28178: ti seuraavaa:                                         töksessä tällä hetkellä alkoholin myynnin perus-
28179: Alkoholilain (1143/1994) 42 §:n mukaan läänin-        teella kolmessa ryhmässä 1 000-2 000 markan
28180: hallitus valvoo alueellaan alkoholijuomien vähit-     suuruiseksi. Maksupäätöstä uudistettaessa mak-
28181: täismyyntiä ja anniskelua sekä alkoholijuomien        suja jouduttiin korottamaan, koska aiemmin
28182: mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa           1.1.1995 voimaan tulleet maksut eivät enää kat-
28183: koskevien säännösten noudattamista.                   taneet valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Täl-
28184:     Alkoholilain 55 §:n mukaan lupaa edellyttä-       löin anniskelupaikkojen toimipaikkakohtaisia
28185: vän toiminnan valvonnasta peritään vuotuinen          maksuja jouduttiin tarkistamaan valvonnasta ai-
28186: maksu luvan haltijoilta. Alkoholielinkeinolta pe-     heutuvien todellisten kustannusten mukaisiksi.
28187: rittävien valvontamaksujen tarkoituksena on pe-       Sisäasiainministeriön päätös lääninhallitusten
28188: riä alkoholikaupan ja anniskelun valvontatehtä-       suoritteiden maksullisuudesta tuli voimaan
28189: vistä valtiolle syntyvät kustannukset niiltä, jotka    1.1.1999, ja lääninhallitukset ovat perineet mak-
28190: harjoittavat luvanvaraista ja valvottavaa toimin-     sut voimassa olevan päätöksen mukaisina.
28191: taa. Valvonnan eräänä tarkoituksena on huoleh-            Sisäasiainministeriö seuraa lääninhallituksel-
28192: tia alkoholista aiheutuvien haittojen ennaltaeh-      le maksupäätöksen mukaan perittävien maksu-
28193: käisystä myös anniskelun järjestämisen yhtey-         jen oikeellisuutta. Samassa yhteydessä selvite-
28194: dessä.                                                tään myös, ovatko lääninhallitusten suoritteista
28195:     Sisäasiainministeriön päätös lääninhallitusten    perittävät maksut edelleen omakustannusarvon
28196: suoritteiden maksullisuudesta on valmisteltu val-     mukaisia. Tässä yhteydessä tullaan myös arvioi-
28197: tion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n mukai-         maan alkoholin anniskelun vuosimaksun suu-
28198: sesti siten, että valvonnasta perittävän maksun       ruutta.
28199: 
28200: 
28201: 
28202: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
28203: 
28204:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
28205: 2
28206: Ministems svar                                              KK 561/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28207: 
28208: 
28209: 
28210: 
28211: Tili riksdagens talman
28212: 
28213: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      uppskattas motsvara beloppet av statens total-
28214: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      kostnader för prestationen. Enligt 6 § 2 mom. la-
28215: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     gen om grundema för avgifter till staten kan en
28216: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      lika stor avgift fastställas även om kostnadema
28217: mål SS 561/1999 rd:                                  för utförandet är olika. Då beaktas den genom-
28218:                                                      snittliga totalkostnaden för prestationen.
28219:       /lmnar regeringen slopa de orimliga                Enligt     inrikesministeriets      avgiftsbeslut
28220:       höjningar av årsavgiften för övervak-          (1106/1998), som trädde i kraft 1.1.1999, be-
28221:       ning av serveringen av alkoholdrycker          stäms tillsynsavgiften för serveringen enligt
28222:       som trädde i kraft 11.6.1998 och så att        mängden av serveringen, eftersom det anses att
28223:       säga medan tid är återbetala de orimli-        behovet av tillsyn över serveringen ökar i takt
28224:       ga avgifterna tili betalarna?                  med att mängden alkohoi som säljs ökar. Årsav-
28225:                                                      giften för den på alkohollagen baserade tillsynen
28226: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      över serveringen bestäms för närvarande i läns-
28227: föra följande:                                       styrelsens avgiftsbeslut på grundval av alkohol-
28228: Enligt 42 § alkohollagen (114311994) övervakar       försäljningen och delas in i tre grupper. Avgifter-
28229: länsstyrelsen inom sitt område detaljhandeln med     na i dessa är 1 000-2 000 mk. När avgiftsbeslu-
28230: och serveringen av alkoholdrycker samt efterlev-     tet reformerades var man tvungen att höja avgif-
28231: naden av bestämmelsema om reklam för alkohol-        tema, eftersom de tidigare avgiftema, som trätt i
28232: drycker och annan säljfrämjande verksamhet.          kraft 1.1.1995, inte längre täckte de kostnader
28233:    Enligt 55 § alkohollagen uppbärs en årlig av-     som föranleds av tillsynen. Serveringsställenas
28234: gift hos dem som har tillstånd till verksamhet       avgifter per verksamhetsställe måste alltså juste-
28235: som enligt lagen kräver tillstånd. Avsikten med      ras så att de motsvarar de reella kostnader som
28236: de tillsynsavgifter som uppbärs hos alkoholnä-       tillsynen för med sig. lnrikesministeriets beslut
28237: ringen är att uppbära de kostnader som staten för-   om när länsstyrelsens prestationer skall vara av-
28238: orsakas av övervakningen av handeln med och          giftsbelagda trädde i kraft 1.1.1999 och länssty-
28239: serveringen av alkohoi hos dem som idkar verk-       relsema har burit upp avgiftema enligt det gäl-
28240: samhet som kräver tillstånd och tillsyn. En av av-   lande beslutet.
28241: siktema med tilisynen är att sörja för förebyggan-       lnrikesministeriet följer riktigheten hos de av-
28242: det av skador som alkohoi orsakar även i sam-        gifter som uppbärs tili länsstyrelsen enligt av-
28243: band med ordnandet av servering.                     giftsbeslutet. Samtidigt utreds om avgiftema för
28244:    lnrikesministeriets beslut om när länsstyrel-     länsstyrelsemas prestationer fortfarande över-
28245: sens prestationer skall vara avgiftsbelagda har      ensstämmer med självkostnadsvärdet. 1 detta
28246: beretts enligt 6 § lagen om grundema för avgif-      sammanhang kommer även årsavgiften för serve-
28247: ter tili staten (150/1992) så att storleken på den   ring av alkohoi att bedömas.
28248: avgift som staten uppbär för övervakningen kan
28249: 
28250: 
28251: Helsingfors den 27 oktober 1999
28252: 
28253:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
28254:                                                                                                         3
28255:                                                            KK 562/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28256: 
28257: 
28258: 
28259: 
28260:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 562/1999 vp
28261: 
28262:                                             Vankiloiden yksityistäminen Suomessa
28263: 
28264: 
28265: 
28266: 
28267: Eduskunnan puhemiehelle
28268: 
28269: Nykyisyys on yksityistämisen ja ostopalvelujen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28270: aikaa. Kysyin hiljattain kirjallisella kysymyksel-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28271: lä, olisiko mahdollista ostaa Suomen vankipalve-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28272: lut ostopalveluina Venäjän vankeinhoitolaitok-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt, kun se
28273: selta. Perusteiin kysymystäni kustannussäästöil-     on vielä mahdollista:
28274: lä ja vankilaturvallisuudella. Kysymykseeni on
28275: tiettävästi suhtauduttu kauhunsekaisin tuntein.            Miten hallitus suhtautuu sellaiseen mah-
28276: Nyt kysyn vähän lievemmän mahdollisuuden                   dollisuuteen, että Suomessa vankilapal-
28277: muodossa. Kysymykseni koskee vankiloiden yk-               velut ostetaan eräiden maiden mallin
28278: sityistämistä sen mallin mukaisesti, jota ainakin          mukaisesti yksityiseltä sektorilta, toisin
28279: osaksi käytetään eräissä maissa, tietääkseni esi-          sanoen yksityisten bisnesmielessä pitä-
28280: merkiksi Englannissa.                                      mistä vankiloista?
28281: 
28282: 
28283: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28284: 
28285:     Sulo Aittoniemi /alk
28286: 
28287: 
28288: 
28289: 
28290:                                                                                               Versio 2.0
28291: KK 562/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
28292: 
28293: 
28294: 
28295: 
28296: Eduskunnan puhemiehelle
28297: 
28298: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyisiä vankiloita on ainakin Yhdysvalloissa,
28299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        Australiassa, Etelä-Afrikassa, Uudessa-Seelan-
28300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nissa ja Alankomaiden Antilleilla. Sekä Englan-
28301: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo            nissa että Yhdysvalloissa on yksityisten vankiloi-
28302: Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     den osuus vankipaikoista tiettävästi kymmenen
28303: myksen KK 562/1999 vp:                               prosentin luokkaa.Yksityisiä vankiloita on edel-
28304:                                                      lä mainituissa maissa perustettu lähinnä silloin,
28305:        Miten hallitus suhtautuu sellaiseen mah-      kun vankien määrän kasvun takia on tarvittu
28306:        dollisuuteen, että Suomessa vankilapal-       uusia vankipaikkoja. Sen sijaan olemassa olevia
28307:        velut ostetaan eräiden maiden mallin          vankiloita ei yleensä ole yksityistetty. Suomessa
28308:        mukaisesti yksityiseltä sektorilta, toisin    vangit ovat 1970-luvun loppupuolelta lähtien vä-
28309:        sanoen yksityisten bisnesmielessä pitä-       hentyneet, eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole
28310:        mistä vankiloista?                            odotettavissa vankimäärän huomattavaa kasvua.
28311:                                                      Ongelmana ovat lähinnä vanhojen laitosten heik-
28312: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kokuntoiset, puutteelliset ja toiminnan kannalta
28313: ti seuraavaa:                                        epätarkoituksenmukaiset tilat.
28314: Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2000 voimaan tu-           Monissa Yhdysvalloissa tehdyissä selvityksis-
28315: levan Suomen perustuslain 124 §:n mukaan mer-        sä on yksityisiä vankiloita pidetty käyttökustan-
28316: kittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtä-   nuksiltaan jonkin verran edullisempina kuin liit-
28317: viä voidaan antaa vain viranomaiselle. Eduskun-      tovaltion ja osavaltioiden vankiloita. Vertailujen
28318: nan perustuslakivaliokunta otti perustuslain kä-     tekemistä vaikeuttaa kuitenkin mm. se seikka,
28319: sittelyn yhteydessä kantaa myös tähän lainkoh-       että yksityisiin vankiloihin sijoitettavat ovat
28320: taan. Mietinnössään valiokunta piti tärkeänä ni-     useimmiten työkykyisempiä sekä vähemmän val-
28321: menomaan sen varmistamista, että tällaista val-      vontaa ja hoitoa tarvitsevia kuin muut vangit kes-
28322: taa käyttävät ovat virkamiehiä rikoslaissa tarkoi-   kimäärin. Vankien pieni kokonaismäärä sekä
28323: tetussa mielessä. Mainittu uuden perustuslain py-    päihdeongelmat ja työkyvyn rajoitukset huo-
28324: kälä koskee mitä suurimmassa määrin vankiloi-        mioon ottaen olisi Suomessa todennäköisesti vai-
28325: ta, joissa henkilökunnalla tulee olla itsenäiseen    kea tuottaavankilapalveluja yksityisesti niin, että
28326: harkintaan perustuva oikeus käyttää tarvittaessa     ne olisivat valtion kannalta edullisia, mutta toi-
28327: voimakeinoja ja joiden toiminnassa puututaan         minta olisi samalla liiketaloudellisesti kannatta-
28328: merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin.       vaa.
28329:    Euroopassa yksityisiä vankiloita on vain Eng-        Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole paina-
28330: lannissa ja Skotlannissa. Lisäksi monissa maissa     via perusteita yksityisten vankiloiden perustami-
28331: on varsin laajaa yhteistoimintaa yksityisten yri-    seen. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältä-
28332: tysten kanssa esimerkiksi vankien työllistämises-    vä vankeusrangaistusten täytäntöönpano on syy-
28333: sä ja vankiloiden taloushuollossa, vaikka vanki-     tä säilyttää valtion viranomaisten tehtävänä, mitä
28334: loiden hallinto- ja vartiointitehtävistä huolehti-   myös uusi perustuslaki edellyttää.
28335: vatkin virkamiehet. Euroopan ulkopuolella yksi-
28336: 
28337: 2
28338: Ministerin vastaus                                          KK 562/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28339: 
28340: 
28341:    Yhteistoimintaa yksityisten yritysten kanssa      rusteltua tehtävien hoitamiseksi tarkoituksenmu-
28342: vankiloiden toimintojen ja palvelujen järjestämi-    kaisesti ja taloudellisesti eikä ole ristiriidassa toi-
28343: sessä voidaan kehittää ja laajentaa, jos se on pe-   minnan periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.
28344: 
28345: 
28346: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
28347: 
28348:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
28349: 
28350: 
28351: 
28352: 
28353:                                                                                                           3
28354: KK 562/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministerns svar
28355: 
28356: 
28357: 
28358: 
28359: Tili riksdagens talman
28360: 
28361: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ser utanfor Europa finns åtminstone i Förenta sta-
28362: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        terna, Australien, Sydafrika, Nya Zeeland och på
28363: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       nederländska Antillerna. Både i England och
28364: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        Förenta staterna uppgår de privata fångelsernas
28365: mål SS 562/1999 rd:                                    andel av platserna i fångelserna veterligen till ca
28366:                                                        10 procent. Privata fångelser har i nämnda Iänder
28367:        Hur förhåller sig regeringen till en så-       inrättats främst då man har behövt nya platser i
28368:        dan möjlighet att man i Finland i enlig-        fångelserna på grund av det ökade antalet fångar.
28369:        het med modellen i några Iänder går in         Däremot har man i allmänhet inte privatiserat ex-
28370:        för att köpa fängelsetjänster av den pri-      isterande anstalter. I Finland har antalet fångar
28371:        vata sektorn, med andra ord av fängel-         sedan slutet av 1970-talet sjunkit och åtminstone
28372:        ser som drivs i vinsts)fte av privataföre-     i den närmaste framtiden kan man inte vänta sig
28373:        tagare?                                        någon betydande tillväxt. Problemet är främst
28374:                                                       undermåliga, bristfålliga och funktionellt oända-
28375: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       målsen1iga lokaler i gamla anstalter.
28376: föra följande:                                            I flera utredningar som genomförts i Förenta
28377: Enligt 124 § Finlands grundlag som träder i kraft     staterna har man ansett privata fångelser vara tili
28378: den 1 mars 2000 kan uppgifter som inbegriper          driftskostnaderna något mera förmånliga än för-
28379: avsevärt utövande av offentlig makt endast över-      bundsstatens och delstaternas fångelser. Jämfö-
28380: låtas till myndigheter. Riksdagens grundlagsut-       relsen försvåras emellertid av bl.a. den omstän-
28381: skott tog i samband med behandlingen av grund-        dighet att intagna i privata fångelser i allmänhet
28382: lagen ställning till också detta lagrum. I sitt be-   är mera arbetsföra och behöver mindre övervak-
28383: tänkande ansåg utskottet det viktigt att uttryckli-   ning och vård än de övriga fångarna i medeltal.
28384: gen säkerställa att utövaroa av dylik makt är         Med hänsyn till det låga antalet fångar samt fång-
28385: tjänstemän i den mening som avses i strafflagen.      arnas missbruksproblem och begränsade arbets-
28386: Den nämnda paragrafen i den nya grundlagen            formåga vore det antagligen svårt för Finland att
28387: gäller i högsta grad fångelser där personalen skall   producera privata fångelsetjänster så att de vore
28388: ha rätt att på basis av självständigt övervägande     förmånliga för staten, men verksamheten samti-
28389: vid behov vidta kraftåtgärder och där man i verk-     digt företagsekonomiskt lönsam.
28390: samheten avsevärt ingriper i individens grund-            I Finland finns det åtminstone i dagens läge
28391: läggande rättigheter.                                 inte vägande skäl till att inrätta privata fångelser.
28392:    Privata fångelser finns i Europa endast i Eng-     Det finns anledning att bevara verkställigheten
28393: land och Skottland. Dessutom pågår i många Iän-       av fångelsestraff, som innebär ett avsevärt utö-
28394: der ett synnerligen omfattande samarbete med          vande av offentlig makt, som en uppgift för stat-
28395: privata företag i t.ex. sysselsättningen av fångar    liga myndigheter, vilket även den nya grundla-
28396: och fångelsernas ekonomiunderhåll, även om            gen förutsätter.
28397: tjänstemän har hand om administrativa och över-           Samarbete med privata företag vid organise-
28398: vakningsuppgifter i fångelserna. Privata fånge1-      ring av verksamhet och tjänster i fångelserna kan
28399: 
28400: 
28401: 4
28402: Ministems svar                                          KK 562/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28403: 
28404: 
28405: utvecklas och utvidgas, om det är motiverat för   ligt och ekonomiskt och om det inte strider mot
28406: att uppgiftema skall kunna skötas ändamålsen-     principerna och målen för verksamheten.
28407: 
28408: 
28409: 
28410: Helsingfors den 26 oktober 1999
28411: 
28412:    Justitieminister Johannes Koskinen
28413: 
28414: 
28415: 
28416: 
28417:                                                                                                5
28418:                                                                KK 563/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28419: 
28420: 
28421: 
28422: 
28423:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 563/1999 vp
28424: 
28425:                                                 Presidenttiehdokkaalle annettu huomautus lii-
28426:                                                 kennerikkomuksesta
28427: 
28428: 
28429: 
28430: 
28431: Eduskunnan puhemiehelle
28432: 
28433: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan presi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28434: denttiehdokas Elisabeth Rehn pääsi kirjallisella         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28435: huomautuksella ajettuaan 80 km/h rajoitusalueel-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28436: la 101 kilometrin tuntinopeudella. Voimassa ole-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28437: van lain mukaan asiasta ei olisi pitänyt päästä
28438: edes rikemaksulla ylityksen suuruuden vuoksi,                  Katsooko hallitus, että poliisi on toimi-
28439: vaan rangaistukseksi olisi pitänyt antaa sakko.                nut tasapuolisesti sekä lakien ja sään-
28440:    Sakkolapun repiminen ja kirjallisen huomau-                 nösten mukaan repiessään presidentti-
28441: tuksen antaminen mainitussa tilanteessa on ky-                 ehdokas Elisabeth Rehnin sakkolapun
28442: seenalaista. Se, että olosuhteet nopeusrajoituk-               101 kilometrin nopeudesta 80 km/h
28443: sen suhteen tapahtumapaikalla muuttuivat juuri                 alueeliaja
28444: sillä kohdalla, ei ole selitys, vaan asiassa olisi pi-
28445: tänyt ottaa huomioon tekijän tahallisuus ja tätä               annetaanko vastaavat edut myös muille
28446: kautta arvioida päiväsakkojen määrä. Perusteena                ehdokkaille asian mahdollisesti käydes-
28447: ei voi olla se, että rouva Rehnillä on vaalikiirei-            sä ajankohtaiseksi?
28448: tä, koska varsinainen kampanja ei ole vielä alka-
28449: nutkaan ja hänellä on selkeä gallup-johto.
28450: 
28451: 
28452: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28453: 
28454:     Sulo Aittaniemi /alk
28455: 
28456: 
28457: 
28458: 
28459:                                                                                                   Versio 2.0
28460: KK 563/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
28461: 
28462: 
28463: 
28464: 
28465: Eduskunnan puhemiehelle
28466: 
28467: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rikkomuksen havaitsemisen jälkeen suorite-
28468: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       taan pääsääntöisesti ns. suppea esitutkinta, jonka
28469: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     perusteella päätetään oikeasta seuraamuksesta
28470: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    ohjeistus huomioon ottaen. Seuraamusharkinta
28471: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      etenee kulloisenkin rikkomuksen edellyttämällä
28472: sen KK 563/1999 vp:                                 tavalla alkaen lievimmästä seuraamuksesta (huo-
28473:                                                     mautus). Harkintavalta huomautuksen käyttämi-
28474:       Katsooko hallitus, että poliisi on toimi-     selle perustuu lakiin.
28475:       nut tasapuolisesti sekä lakien ja sään-           Poliisin tietoon tulee vuosittain satojatuhansia
28476:       nösten mukaan repiessään presidentti-         tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännös-
28477:       ehdokas Elisabeth Rehnin sakkolapun           ten rikkomistapauksia. Rikkomusolosuhteet, tun-
28478:       JOI kilometrin nopeudesta 80 km/h             nusmerkistötekijät sekä yksittäiset syytekijät
28479:       alueeliaja                                    voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Huomautuk-
28480:                                                     sen antaminen on ohjeistettu, ja päämääränä on
28481:        annetaanko vastaavat edut myös muille        mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus. Poliisi
28482:        ehdokkaille asian mahdollisesti käydes-      noudattaa yhtenäistä käytäntöä, josta poikkeami-
28483:        sä ajankohtaiseksi?                          nen on edellytysten täyttyessä mahdollista. Käy-
28484: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tännöstä poikkeamiselle on esitettävä objektiivi-
28485: ti seuraavaa:                                       set perustelut.
28486:                                                         Elisabeth Rehnin tapauksessa poliisi poikkesi
28487: Poliisin liikennevalvonnassa toteamista liikenne-   yleisestä käytännöstään - ei Elisabeth Rehnin
28488: rikoksista ja muista rikkomuksista voi seuraa-      henkilöön tai asemaan liittyvien seikkojen vuok-
28489: muksina olla huomautus, kirjallinen huomautus,      si - vaan siksi, että vastaavantasoisesta samois-
28490: rikesakko tai rangaistusvaatimus sekä rikosil-      sa olosuhteissa lähes samanaikaisesti todetusta
28491: moitus, joka johtaa esitutkintaan. Seuraamukset     ylinopeudesta oli asiaan liittyneiden seikkojen
28492: ja niiden käyttämisen edellytykset on säännelty     vallitessa annettu kirjallinen huomautus.
28493: huomautusten osalta tieliikennelaissa ja esitut-        Elisabeth Rehn ei ole saanut erityiskohtelua
28494: kintalaissa sekä muiden kuin huomautusten osal-     henkilöönsä liittyvien seikkojen vuoksi, mutta
28495: ta rikoslaissa.                                     toisaalta noudatettu linja ei ole poliisin yleinen
28496:                                                     käytäntö.
28497: 
28498: 
28499: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
28500: 
28501:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
28502: 
28503: 
28504: 
28505: 
28506: 2
28507: Ministems svar                                             KK 563/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512: Tili riksdagens talman
28513: 
28514: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ifrån den fattas, med beaktande av givna anvis-
28515: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      ningar, beslut om den rätta påföljden. Påföljds-
28516: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    prövningen framskrider på det sätt som varje en-
28517: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      skild förseelse förutsätter med utgångspunkt i
28518: mål SS 563/1999 rd:                                  den lindrigaste påföljden (anmärkning). Pröv-
28519:                                                     ningsrätten i fråga om bruket av anmärkning
28520:       Anser regeringen att polisen har hand-         grundar sig på lag.
28521:       latjämlikt samt enligt lagar och bestäm-          Tili polisens kännedom kommer årligen hund-
28522:       melser när man rev itu presidentkandi-        ratusentals fall av överträdelse av vägtrafiklagen
28523:       dat Elisabeth Rehns böteslapp för att         eller de bestämmelser som utfårdats med stöd av
28524:       hon kört med en hastighet av 101 kilo-        lagen. Omständighetema när förseelsen ägde
28525:       meter på ett område med 80 kmlh och           rum, rekvisitet samt de enskilda orsaksfaktorer-
28526:                                                     na kan variera från fall till fall. Det finns anvis-
28527:       ges motsvarande förmåner också tili de        ningar för när en anmärkning kan tilldelas och
28528:       andra kandidaterna om saken skulle bli        målet är ett så enhetligt förfarande från polisens
28529:       aktuell?                                      sida som möjligt. Polisen följer en enhetlig prax-
28530: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     is som det är möjligt att avvika från när vissa vill-
28531: föra följande:                                      kor uppfylls. För avvikelser från praxis skall ob-
28532:                                                     jektiva skäl anges.
28533: Påföljdema för trafikbrott och andra förseelser         1 fallet med Elisabeth Rehn avvek polisen från
28534: som polisen konstaterar i samband med trafik-       gängse praxis - inte på grund av omständighe-
28535: övervakningen kan utgöras av anmärkning,            ter som hänför sig till Elisabeth Rehns person el-
28536: skriftlig anmärkning, ordningsbot eller straffyr-   ler ställning - utan för att polisen med beaktan-
28537: kande samt anmälan om brott, viiken leder till      de av omständigheterna hade gett en skriftlig an-
28538: förundersökning. Bestämmelser om påföljdema         märkning för en motsvarande fortkörning under
28539: och när de skall brukas finns vad anmärkningar-     samma förhållanden och nästan samtidigt.
28540: na beträffar i vägtrafiklagen och förundersök-          Elisabeth Rehn har inte blivit särbehandlad på
28541: ningslagen samt vad de övriga påföljdema be-        grund av omständigheter som har att göra med
28542: träffar i strafflagen.                              hennes person, men å andra sidan följer den linje
28543:    När en förseelse uppdagats gör polisen i regel   som man tillämpade inte polisens gängse praxis.
28544: en s.k. summarisk förundersökning och utgående
28545: 
28546: 
28547: 
28548: Helsingfors den 28 oktober 1999
28549: 
28550:     Inrikesminister Kari Häkämies
28551: 
28552: 
28553: 
28554: 
28555:                                                                                                        3
28556:                                                              KK 564/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
28557: 
28558: 
28559: 
28560: 
28561:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 564/1999 vp
28562: 
28563:                                               Moottoriajoneuvojen ajovalojen säätölaitteen
28564:                                               pakollisuus
28565: 
28566: 
28567: 
28568: 
28569: Eduskunnan puhemiehelle
28570: 
28571: Moottoriajoneuvon ajovalot on pidettävä kytket-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28572: tyinä ajamisen aikana. Valtaosassa uusimmista          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28573: autoista niiden kytkeminen päälle ei ole ongel-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28574: ma, koska se tapahtuu automaattisesti virran kyt-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt, kun se
28575: keytyessä ja ajovalot sammuvat taas, kun virta         on vielä mahdollista:
28576: kytketään päältä. Esimerkiksi vanhoissa autois-
28577: sa, mutta myös eräissä uusissa automerkeissä va-             Aikooko hallitus esittää lainsäädäntöön
28578: lojen päälle kytkentä tapahtuu erillisenä toimen-            pykälää, jonka mukaan ainakin kaikissa
28579: piteenä kojelaudan nappulasta.                               autoissa, mutta mahdollisesti myös
28580:    Valojen päälläolo on liikenneturvallisuuden               muissa moottoriajoneuvoissa olisi pa-
28581: kannalta tärkeä asia, ja poliisi voipi sakottaa, jos         kollisena laite, joka kytkee ajovalot
28582: niin ei tapahdu. Tämän vuoksi olisi asiallista, jos          päälle kun auto käynnistetään virta-
28583: kaikissa moottoriajoneuvoissa vaadittaisiin kat-             avaimesta?
28584: sastuksen yhteydessä laite, joka kytkee valot au-
28585: tomaattisesti virran tultua kytketyksi. Laite mak-
28586: saa asennettuna vain runsaat 2 000 markkaa.
28587: 
28588: 
28589: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28590: 
28591:     Sulo Aittoniemi /alk
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 
28596:                                                                                                 Versio 2.0
28597: KK 564/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 
28602: Eduskunnan puhemiehelle
28603: 
28604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     noudattaa EY:n harmonisoivia direktiivejä sisäl-
28605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      lyttämällä ne kansalliseen lainsäädäntöön eikä
28606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Suomella ole oikeutta asettaa näitä direktiivejä
28607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   tiukempia vaatimuksia moottoriajoneuvojen ra-
28608: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     kenteelle tai varusteille. Sellaista laitetta, joka
28609: sen KK 564/1999 vp:                                kytkisi ajovalot päälle kun auto käynnistetään, ei
28610:                                                    moottoriajoneuvojen valoja koskeva direktiivi
28611:       Aikooko hallitus esittää lainsäädäntöön      nykyisin edellytä. EY -alueella tällaisen laitteen
28612:       pykälää, jonka mukaan ainakin kaikissa       määrääminen pakolliseksi varusteeksi autoon
28613:       autoissa, mutta mahdollisesti myös           olisi mahdollista vasta kun ajovaloja ja niiden
28614:       muissa moottoriajoneuvoissa olisi pa-        kytkentää koskevaa direktiiviä muutettaisiin täl-
28615:       kollisena laite, joka kytkee ajovalot        laisen laitteen vaativaksi. Tällaista valaisindirek-
28616:       päälle kun auto käynnistetään virta-         tiivin muutosta ei ole tällä hetkellä EY:ssä val-
28617:       avaimesta?                                   misteilla. Lyhyellä tähtäimellä tällaista direktii-
28618:                                                    vimuutosta ei pidetä todennäköisenä, sillä ajova-
28619: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lojen käyttöpakko päiväsaikaan ei ole, Pohjois-
28620: vasti seuraavaa:                                   maita lukuun ottamatta, kovinkaan yleinen käy-
28621: Moottoriajoneuvojen valoja koskevat säädökset,     täntö muissa EU-maissa.
28622: kuten pääosa muistakin moottoriajoneuvojen ra-        Edelliseen perustuen hallitus ei aio esittää ajo-
28623: kenteellisista määräyksistä, perustuvat nykyään    valoautomatiikan vaatimista pakollisena mootto-
28624: Suomen kuuluessa Euroopan Unioniin EY:n har-       riajoneuvoihin.
28625: monisoiviin direktiiveihin. Suomen on pakko
28626: 
28627: 
28628: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
28629: 
28630:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
28631: 
28632: 
28633: 
28634: 
28635: 2
28636: Ministems svar                                           KK 564/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28637: 
28638: 
28639: 
28640: 
28641: Tili riksdagens talman
28642: 
28643: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    genom att genomföra dem i den nationella lag-
28644: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av    stiftningen och Finland har inte rätt att tillämpa
28645: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   strängare krav på motorfordons konstruktion och
28646: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    utrustning än vad som bestäms i direktiven. En-
28647: mål SS 564/1999 rd:                                ligt det direktiv som gäller motorfordons belys-
28648:                                                    ning krävs inte nuförtiden någon sådan anord-
28649:       Å'mnar regeringen föreslå en paragraf i      ning som kopplar på körljusen då bilen startas.
28650:       lagstiftningen enligt viiken det åtminsto-   Att inom EG-området bestärnma att en dylik an-
28651:       ne i alla bilar, men eventuellt även i öv-   ordning skall vara obligatorisk utrustning i bilar
28652:       riga motorfordon skall vara obligato-        vore möjligt först då direktivet om körljus och
28653:       riskt med en anordning som kopplar på        kopplingen av dem ändras så att det i enlighet
28654:       körljusen då bilen startas med start-        därmed krävs en dylik anordning. För tillfållet är
28655:       nyckel?                                      ingen sådan ändring av belysningsdirektivet
28656:                                                    under beredning inom EG. Det anses inte sanno-
28657: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    likt att en ändring av direktivet på den här punk-
28658: föra följande:                                     ten skulle komma tili på kort sikt, eftersom det
28659: De författningar som gäller belysningen på mo-     inte är någon särskilt vanlig praxis med obligato-
28660: torfordon, liksom även största delen av övriga     riska körljus dagtid i övriga EU-länder, med un-
28661: bestämmelser om motorfordons konstruktion,         dantag för de nordiska ländema.
28662: grundar sig nu då Finland hör tili Europeiska         Med stöd av det som anförts ovan kommer re-
28663: unionen på EG:s harmoniserande direktiv. Fin-      geringen inte att föreslå någon obligatorisk kör-
28664: land måste följa EG:s harmoniserande direktiv      ljusautomatik i motorfordon.
28665: 
28666: 
28667: 
28668: Helsingfors den 12 oktober 1999
28669: 
28670:     Trafikrninister Olli-Pekka Heinonen
28671: 
28672: 
28673: 
28674: 
28675:                                                                                                    3
28676:                                                              KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28677: 
28678: 
28679: 
28680: 
28681:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 565/1999 vp
28682: 
28683:                                              Tutkimusrahoituksen vähentäminen erityisval-
28684:                                              tionosuusmäärärahoja supistamalla
28685: 
28686: 
28687: 
28688: 
28689: Eduskunnan puhemiehelle
28690: 
28691: Yliopistollisille keskussairaaloille on lakisäätei-       Budjettiesityksen sisältämä 17 o/o:n vähennys
28692: sesti vuodesta 1957 lukien maksettu valtion va-        lääketieteelliseen tutkimukseen tarkoitetusta eri-
28693: roista erillistä korvausta opetuksen ja tutkimuk-      tyisvaltionosuudesta ei voi olla vaarantamatta
28694: sen aiheuttamiin ylimääräisiin menoihin. Erityis-      suomalaisen korkeatasoisen lääketieteellisen tut-
28695: valtionosuusjärjestelmän uudistamista on val-          kimuksen tulevaisuutta. Tämä myös uhkaa jat-
28696: misteltu huolellisesti usean vuoden ajan 1990-lu-     kossa väestömme terveyttä. Tutkimustoimintaa
28697: vulla. Vuoden 1993 alusta valtionosuusjärjestel-       on tällöin mahdotonta jatkaa nykyisessä laajuu-
28698: mää muutettiin siten, että suorista valtionosuuk-     dessaan. Muista lähteistä eli sairaaloita ylläpitä-
28699: sista sairaaloille luovuttiin. Vuodesta 1994 kor-     viltä kunnilta tai potilaalta suoraan sitä ei voida
28700: vauksen jakoperusteet muutettiin laskennallisik-      rahoittaa.
28701: si siten, että korvaus määräytyy asianomaisessa           Tämä ns. tutkimus-EVO on lisännyt lääketie-
28702: yliopistossa suoritettujen lääkärintutkintojen ja     teellisen tutkimuksen määrää ja parantanut sen
28703: yliopistosairaaloiden yhteydessä tehtyjen ja jul-     laatua. Suomi onkin noteerattu kliinisen tutki-
28704: kaistujen väitöskirjojen ja tieteellisten artikke-    muksen alalla tieteenaloistamme lähimmäksi
28705: lien sekä niille laskettujen pisteiden perusteella.   kansainvälistä kärkeä.
28706:    Mistään uudesta rahoituksesta ei sinänsä ole           Nykyinen hallitus on samalla korostanut Suo-
28707: kysymys. Korvauksen piiriin on sittemmin liitet-      men tulevaisuuden olevan korkeatasoisen tutki-
28708: ty lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutus       muksenja koulutuksen varassa. Nyt esitetyt bud-
28709: sekä tutkimussektorilla myös muu terveystieteel-      jettileikkaukset ovat selvästi tämän periaatteen
28710: linen tutkimus. Rahoitusta on kohdennettu myös        vastaisia. Terveydenhuollon järjestämisvastuu
28711: yliopistosairaaloiden ulkopuolella tapahtuvaan        on kunnilla, mutta nyt valtiovalta on vetäytymäs-
28712: koulutukseen ja tutkimukseen. Vuonna 1999             sä vastuustaan kliinisen lääketieteen tutkimuk-
28713: tämä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon        sen rahoittamisessa.
28714: alainen EVO-raha oli nämäkin sektorit mukaan              Erityisvaltionosuutta koskevan lainsäädännön
28715: lukien kaiken kaikkiaan 750 milj. markkaa, josta      ja ohjeiston uudistamisen yhtenä lähtökohtana on
28716: 360 milj. markkaa oli kohdennettuna tutkimuk-         ollut halu varmistaa se, että raha kohdentuu tosi-
28717: seen ja 390 milj. markkaa lääkärinkoulutukseen.       asiallisesti tutkimukseen ja opetukseen. Tätä val-
28718: Ensi vuonna myös hammaslääkärinkoulutus aio-          voo sosiaali- ja terveysministeriö, ja se edellyt-
28719: taan liittää järjestelmän piiriin.                    tää selvityksiä rahan käytöstä.
28720:    Ensi vuoden valtion budjetissa esitetään taas          Kliininen tutkimustyö tukee myös lääkärin
28721: ilman mitään perusteluita tutkimusrahoituksen         erikoistumiskoulutusta, jonka lisäämiseen on vii-
28722: vähentämistä nyt yhteensä 60 miljoonalla mar-         me aikoina kiinnitetty huomiota. Tutkimustyön
28723: kalla.                                                kautta vapautuvien sijaisuuksien avulla voidaan
28724: 
28725: 26 200661                                                                                       Versio 2.0
28726: KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28727: 
28728: 
28729: lisätä erikoistuvien lääkärien määrää. Tutkimus-    korkeatasoisen kliinisen lääketieteen tutkimuk-
28730: työtä myös hyväksytään tietyssä määrin osaksi       semme tulevaisuuden.
28731: erikoistumista, ja tätä kautta valmistuvien eri-
28732: koislääkärien määrä kasvaa. Tutkimustyö myös        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28733: lisää erikoislääkärien valmiuksia oman työn         sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28734: kriittiseen arviointiin. Tutkimustyön tekeminen     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28735: muissa viroissa on nykyään hyvin vaikeaa.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt, kun se
28736:    Tutkimustyötä tukemalla myös erikoislääkä-       on vielä mahdollista:
28737: rinkoulutus tehostuu sitäkin kautta, että uuden
28738: erikoislääkärintutkintoasetuksen alettua yliopis-         Miten hallitus suhtautuu perusteluissa
28739: tosairaaloiden ulkopuolisissa koulutuspaikoissa           alan ammattilaisten taholta esitettyyn
28740: tarvitaan väiteHeitä erikoislääkärikouluttajia.           näkemykseen lääketieteelliseen tutki-
28741:    Yhteenvetona voidaan todeta, että budjettiin           mukseen osoitettujen määrärahojen
28742: sisältyvä EVO-rahoituksen leikkaus vaarantaa              merkittävän leikkauksen vaikutuksista?
28743: 
28744: 
28745: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28746: 
28747:     Sulo Aittaniemi /alk
28748: 
28749: 
28750: 
28751: 
28752: 2
28753: Ministerin vastaus                                              KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28754: 
28755: 
28756: 
28757: 
28758: Eduskunnan puhemiehelle
28759: 
28760: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            kärikoulutusta. Lisäksi yliopistosairaaloiden saa-
28761: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             man koulutuskorvauksen määräytymisperustetta
28762: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           tarkistettaisiin ja valtion korvausta yliopistota-
28763: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-          soisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnas-
28764: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            ta saisivat myös muut korvauksen piiriin kuulu-
28765: sen KK 565/1999 vp:                                       vat terveydenhuollon toimintayksiköt samoin pe-
28766:                                                           rustein kuin yliopistosairaalakuntayhtymät.
28767:        Miten hallitus suhtautuu perusteluissa                EVO-korvaus on luonteeltaan käyttötarkoi-
28768:        alan ammattilaisten taholta esitettyyn             tukseen sidottua kuntien valtionosuutta erikois-
28769:        näkemykseen lääketieteelliseen tutki-              sairaanhoitolaissa ja kansanterveyslaissa mainit-
28770:        mukseen osoitettujen määrärahojen                  tuihin lääkärikoulutuksesta ja yliopistotasoisesta
28771:        merkittävän leikkauksen vaikutuksista?             terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheu-
28772:                                                           tuneisiin kustannuksiin. Tarkoitus on, että näitä
28773: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               lisäkustannuksia ei sisällytetä kuntien ostamiin
28774: vasti seuraavaa:                                         hoitopalveluihin.
28775: Vuoteen 1991 saakka valtio suoritti suoraan yli-             Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle
28776: opistollisille keskussairaaloille korvausta lääkä-       2000 on lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
28777: rikoulutuksen ja yliopistotasoisen lääketieteelli-       varattu 425,2 miljoonaa markkaa. Summa on
28778: sen tutkimustoiminnan aiheuttamiin kustannuk-            35,2 miljoonaa markkaa suurempi kuin tänä
28779: siin. Korvauksen määrä oli l 0 % sairaalan me-           vuonna. Se koostuu opetusministeriön pääluo-
28780: noista. Erikoissairaanhoitolain voimaantulon jäl-        kasta siirretystä 26,8 miljoonasta markasta ham-
28781: keen vuosina 1991-1993 tämä niin sanottu                 maslääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuk-
28782: EVO-korvaus suoritettiin niille sairaanhoitopii-         seen, 2,1 miljoonasta markasta laillistetun ham-
28783: rien kuntayhtymille, joissa oli yliopistollinen sai-     maslääkärin käytännön palvelun suorittamiseen
28784: raala sekä Helsingin yliopistolliselle keskus-           ja 6,3 miljoonasta markasta lääkäri- ja erikoislää-
28785: sairaalalle. Korvauksen määrä oli 12 % yliopis-          käritutkintojen määrän lisääntymiseen.
28786: tollisen sairaalan käyttökustannuksista. Vuodes-             Yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutki-
28787: ta 1994 lähtien EVO-korvaukset on maksettu las-          mustoimintaan valtion talousarviossa vuodelle
28788: kennallisin perustein. Vuodesta 1997 alkaen kou-         2000 on varattu 293,2 miljoonaa markkaa. Mää-
28789: lutuskorvausta on maksettu myös muille kuntien           rärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huo-
28790: ja kuntayhtymien sairaaloille ja terveyskeskuk-          mioon 1,6 miljoonaa markkaa siirtona valtion
28791: sille, valtion mielisairaaloille ja muille sairaaloil-   mielisairaaloiden toimintamenoista, ja vähen-
28792: le, joita yliopisto käyttää lääkärikoulutukseen.         nyksenä 8,4 miljoonaa markkaa EVOn koulutus-
28793: Samalla EVOa laajennettiin koskemaan koko yli-           momentilta sekä 60 miljoonaa markkaa on jou-
28794: opistotasoista terveystieteellista tutkimustoimin-       duttu leikkaamaan valtiontalouden tasapainotta-
28795: taa. Ensi vuoden alusta EVO-lainsäädäntöä on             miseksi. 6,3 miljoonaa markkaa palautuu yliopis-
28796: tarkoitus muuttaa siten, että hammaslääkärikou-          tosairaaloille lisääntyneiden lääkäri- ja erikois-
28797: lutusta aletaan korvata samoin perustein kuin lää-       lääkäritutkintojen johdosta.
28798: 
28799: 
28800:                                                                                                           3
28801: KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                            Ministerin vastaus
28802: 
28803: 
28804:    Suomessa on paheneva lääkäripula julkisessa   erityisesti pyritty turvaamaan lääkäri- ja erikois-
28805: terveydenhuollossa. Talousarvioehdotuksessa on   lääkärikoulutuksen lisääminen.
28806: 
28807: 
28808: 
28809: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
28810: 
28811:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
28812: 
28813: 
28814: 
28815: 
28816: 4
28817: Ministems svar                                              KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28818: 
28819: 
28820: 
28821: 
28822: Tili riksdagens talman
28823: 
28824: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ma grunder som läkarutbildningen. Dessutom
28825: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       skall grundema för hur utbildningsersättningen
28826: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      till universitetssjukhusen faststälis ses över. Vi-
28827: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       dare föreslås att staten skall betala ersättning för
28828: mål SS 565/1999 rd:                                   hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå
28829:                                                       även tili andra verksamhetsenheter inom hälso-
28830:       Hur förhåller sig regeringen tili den i         och sjukvården vilka omfattas av ersättningssys-
28831:       motiveringen angivna åsikten somfram-           temet på lika grunder som de samkommuner som
28832:       förts av fackmänniskor på området ifrå-         har universitetssjukhus.
28833:       ga om effekterna av en betydande ned-               Ersättningen är en öronmärkt statsandel som
28834:        skärning av anslagen för medicinsk             betalas till kommunema för kostnader enligt la-
28835:       forskning?                                      gen om specialiserad sjukvård och folkhälsola-
28836:                                                       gen för läkarutbildning och hälsovetenskaplig
28837: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       forskning på universitetsnivå. Avsikten är att
28838: föra följande:                                        dessa merkostnader inte skall ingå i de vårdtjäns-
28839: Ända till år 1991 betalade staten direkt tili uni-    ter som kommunema köper.
28840: versitetscentralsjukhusen ersättning för kostna-          1 budgetpropositionen för 2000 har reserve-
28841: der på grund av läkarutbildning och medicinsk         rats 425,2 milj. mk för läkar- och tandläkarut-
28842: forskning på universitetsnivå. Ersättningen ut-       bildning. Summan är 35,2 milj. mk större än i år.
28843: gjorde 10% av sjukhusets driftskostnader. Efter       Den består av 26,8 milj. mk som överförts från
28844: att lagen om specialiserad sjukvård trädde i kraft    undervisningsministeriets huvudtitel tili tandlä-
28845: betalades åren 1991-1993 denna ersättning, en         kar- och specialtandläkarutbildning, 2,1 milj. mk
28846: särskild statsandel, till de samkommuner för          för legitimerade tandläkares praktiktjänstgöring
28847: sjukvårdsdistrikt där det fanns ett universitets-     och 6,3 milj. mk för ökning av antalet läkar- och
28848: sjukhus samt till Helsingfors universitetscentral-    specialiäkarexamina.
28849: sjukhus. Ersättningen utgjorde 12% av universi-           För hälsovetenskaplig forskning på universi-
28850: tetssjukhusets driftskostnader. Serlan 1994 har       tetsnivå har i statsbudgeten för 2000 reserverats
28851: ersättningama betalts på kalkylmässiga grunder.       293,2 milj. mk. Vid dimensioneringen av ansla-
28852: Sedan 1997 har utbildningsersättning även be-         get har såsom tillägg beaktats 1,6 milj. mk i över-
28853: talts till andra sjukhus och hälsovårdscentraler i    föring från omkostnadema för statens sinnes-
28854: kommunema och samkommunema, statens sin-              sjukhus och såsom avdrag 8,4 milj. mk från det
28855: nessjukhus och andra sjukhus som universitetet        utbildningsmoment under vilket ersättningen in-
28856: anlitar för läkarutbildning. Samtidigt utvidgades     går. Vidare har man varit tvungen att göra en
28857: systemet med ersättningen så, att det omfattar ali    nedskärning om 60 milj. mk för att balansera
28858: hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå.      statsekonomin. Tili universitetssjukhusen åter-
28859: A vsikten är att ändra lagstiftningen gäliande er-    bärs 6,3 milj. mk på grund av ett utökat antallä-
28860: sättningen räknat från ingången av nästa år så, att   kar- och specialläkarexamina.
28861: tandläkarutbildningen skall ersättas enligt sam-
28862: 
28863:                                                                                                         5
28864: KK 565/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministems svar
28865: 
28866: 
28867:    Läkarbristen håller på att förvärras inom den   sikten har varit att i budgetpropositionen särskilt
28868: offentliga hälso- och sjukvården i Finland. Av-    trygga läkar- och specialläkarutbildningen.
28869: 
28870: 
28871: Helsingforsden 27 oktober 1999
28872: 
28873:     Omsorgsminister Eva Biaudet
28874: 
28875: 
28876: 
28877: 
28878: 6
28879:                                                               KK 566/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28880: 
28881: 
28882: 
28883: 
28884:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 566/1999 vp
28885: 
28886:                                                Oma-Tupa-nimisen rakennuksen kunnostami-
28887:                                                nen ja ostaminen valtiolle
28888: 
28889: 
28890: 
28891: 
28892: Eduskunnan puhemiehelle
28893: 
28894: Oma-Tupa-niminen vanhan ajan monitoimikiin-             kunnalle, että hoitakaa nyt jotensakin asia vaik-
28895: teistö Ikaalisten keskustassa kuului aikanaan pai-      ka kaavoituksella.
28896: kalliselle manttaalikunnalle. Historiallisessa ta-         Valtio on synnyttänyt Ikaalisten vanhan kaup-
28897: lossa oli majoitushuoneita, kokoustiloja ja ravin-      palan keskustaan tämän häpeäläiskän ja se on
28898: tola. Rakentamisen hulluina vuosina talo ja tont-       velvollinen sen myös korjaamaan, toisin sanoen
28899: ti myytiin rakennusliikkeelle perustettavan yh-         lunastamaan tämän historiallisen kiinteistön ja
28900: tiön nimiin, ja tarkoitus oli rakentaa paikalle         entisöimään sen arvolle kuuluvaan kuntoon.
28901: asuintalo. Laman myötä asia mutkistui muuten-
28902: kin, mutta pahiten tilannetta vaikeutti se, että val-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28903: tio puuttui asiaan museoviraston toimesta ja talo       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28904: suojeltiin, toisin sanoen kiellettiin sen purkami-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28905: nen.                                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt, kun se
28906:    Nyt näköisällä paikalla Suomen kauneimmas-           on vielä mahdollista:
28907: sa kauppalassa oleva kiinteistö on rapistunut
28908: käyttökelvottomaan kuntoon, ja varikset lentele-              Aikooko hallitus huolehtia siitä, että se
28909: vät läpi sen ullakon rikkinäisistä ikkunoista. Ti-            korvaa Ikaalisten Oma-Tupa-nimiselle
28910: lanne on oiva esimerkki valtion touhuista. Ensin              kiinteistölle suojelulla aiheuttamansa
28911: kiinteistö suojeliaanjonkun idealistin päähänpis-             tappiot lunastamalla ja kunnostamalla
28912: ton perusteella, ja kun se on rapistunut melkein              kyseisen historialliseksi luokiteltavan
28913: korjauskelvottomaan kuntoon, niin ilmoitetaan                 kiinteistön?
28914: 
28915: 
28916: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
28917: 
28918:     Sulo Aittaniemi /alk
28919: 
28920: 
28921: 
28922: 
28923:                                                                                                  Versio 2.0
28924: KK 566/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
28925: 
28926: 
28927: 
28928: 
28929: Eduskunnan puhemiehelle
28930: 
28931: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Ikaalisten Luonto r.y. ja Kyrösjärvi-seura r.y.
28932: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         esittivät ympäristöministeriölle 16.11.1998, että
28933: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ministeriö veivoittaisi Ikaalisten kaupungin tar-
28934: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      kistamaan 22.3.1969 vahvistetun, vanhentuneek-
28935: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        si katsottavan, Oman Tuvan aluetta koskevan ra-
28936: sen KK 566/1999 vp:                                    kennuskaavan. Kaavan laatimiseksi annettu ra-
28937:                                                       kennuskielto alueella päättyi 31.12.1997. Raken-
28938:        Aikooko hallitus huolehtia siitä, että se      nuksen omistaja jätti 2.11.1998 kiinteistöä
28939:        korvaa Ikaalisten Oma-Tupa-nimiselle           koskevan purkuilmoituksen Ikaalisten kaupun-
28940:        kiinteistölle suojelulla aiheuttamansa         gille. Kaupungin ympäristölautakunta päätti
28941:        tappiot lunastamalla ja kunnostamalla           17.11.1998, ettei alueelle anneta rakennuskiel-
28942:        kyseisen historialliseksi luokiteltavan        toa asemakaavan laatimista varten. Ympäristö-
28943:        kiinteistön?                                   ministeriö määräsi 30.11.1998 Ikaalisten kau-
28944:                                                       pungin laatimaan aluetta koskevan asemakaa-
28945: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           van, jossa yhteydessä tulee selvittää ja ratkaista
28946: seuraavaa:                                            alueella olevat rakennus- ja kulttuurihistorialli-
28947: Ikaalisissa sijaitseva Oma Tupa -niminen raken-       set arvot ja niiden säilyminen. Asemakaava tuli
28948: nus suojeltiin Turun ja Porin lääninhallituksen       tehdä ja alistaa vahvistettavaksi 31.8.1999 men-
28949: päätöksellä 9 .1.1991. Suojelupäätös alistettiin      nessä. Kaupungin pyynnöstä ministeriö on piden-
28950: valtioneuvoston vahvistettavaksi. Ympäristömi-        tänyt määräaikaa kuluvan vuoden loppuun saak-
28951: nisteriö ratkaisi asian 30.5.1997 eikä vahvistanut    ka. Kaupunki totesi pyyntönsä perusteluissa, että
28952: suojelupäätöstä, vaan totesi, että rakennus sijait-   kaavoituksen aikataulun vähäinen pidentäminen
28953: see kaavan laatimista varten rakennuskiellossa        saattaisi olennaisesti vaikuttaa kaavan toteutta-
28954: olevalla alueella, joten sen säilyminen voidaan       mismahdollisuuksien ja taloudellisten seuraa-
28955: selvittää rakennuslain mukaisesti asemakaavan         musten selvittämiseen ja siten edesauttaa yhteis-
28956: muutoksen yhteydessä. Museovirasto totesi suo-        ymmärryksen syntymiseen kaavaratkaisuissa.
28957: jeluesityksen johdosta antamassaan lausunnos-            Maassamme rakennusten säilyttäminen ja suo-
28958: sa, että suojelu olisi normaalijärjestyksessä to-     jelu toteutetaan pääsääntöisesti rakennuslain kei-
28959: teutettava rakennuslain keinoin kaavamääräyk-         noin, jos rakennus sijaitsee kaava-alueella tai
28960: sellä. Rakennuksella on paikallishistoriallista       alueella, joka on rakennuskiellossa kaavan laati-
28961: merkitystä. Oma Tupa on merkitty Ikaalisten           mista varten. Tällä tavalla on pyritty myös ratkai-
28962: kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymäs-           semaan Oman Tuvan säilyttäminen, koska raken-
28963: sä keskeisen alueen osayleiskaavassa sr-merkin-       nussuojelulain käyttöön kaava-alueella ei ole
28964: nällä rakennustaiteellisesti, kulttuurihistorialli-   osoitettu erityisiä syitä. Rakennuksella ei myös-
28965: sesti tai rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ra-    kään ole sellaista erityistä merkitystä kansallisen
28966: kennukseksi, jota ei saa purkaa ilman rakennus-       kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, että Museovi-
28967: lautakunnan hyväksymää pakottavaa syytä.              rasto ottaisi sen hallintaansa ja kunnostettavaksi.
28968:                                                       Valtion tai kunnan mahdollisuudet lunastaa ra-
28969: 
28970: 
28971: 2
28972: Ministerin vastaus                                         KK 566/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28973: 
28974: 
28975: kennus rakennussuojelulain mukaisesti edellyt-       datettaisiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oi-
28976: tää yleisen tarpeen olemassaoloa, jota tässä tapa-   keuksien lunastuksesta annetun lain säännöksiä.
28977: uksessa ei ole. Mahdollisessa lunastuksessa nou-
28978: 
28979: 
28980: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
28981: 
28982:     Ympäristöministeri Satu Hassi
28983: 
28984: 
28985: 
28986: 
28987:                                                                                                      3
28988: KK 566/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                     Ministerns svar
28989: 
28990: 
28991: 
28992: 
28993: Tili riksdagens talman
28994: 
28995: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ministeriet att ministeriet skulle förplikta Ikalis
28996: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       stad att revidera den byggnadsplan som fast-
28997: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       ställts 22.3.1969 för det område där Oma Tupa
28998: Sulo Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga         ligger och som bör anses föråldrad. Det bygg-
28999: spörsmål SS 566/1999 rd:                              nadsförbud som utfårdades för att en plan skulle
29000:                                                       göras upp gick ut 31.12.1997. Byggnadens ägare
29001:        Å.mnar regeringen sköta om att den er-         lämnade 2.11.1998 till Ikalis stad in en anmälan
29002:        sätter fastigheten Oma-Tupa i Ikalis för       om att byggnaden skulle rivas. Stadens miljö-
29003:        de förluster den åsamkat fastigheten ge-       nämnd beslöt 17.11.1998 att området inte be-
29004:        nom att skydda den, så att ifrågavaran-        läggs med byggnadsförbud för uppgörande av en
29005:        de fastighet, som kan klassas som histo-       stadsplan. Miljöministeriet ålade 30.11.1998 Ika-
29006:        risk, blir inlöst och iståndsatt?              lis stad att utarbeta en stadsplan för området, och
29007:                                                       i detta sammanhang skulle de byggnads- och kul-
29008: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       turhistoriska värdena i området och bevarandet
29009: föra följande:                                        av dem utredas och avgöras. Stadsplanen skulle
29010: Byggnaden Oma Tupa i Ikalis skyddades                 läggas upp och underställas för fastställelse före
29011: 9.1.1991 genom ett beslut av länsstyrelsen i Åbo      31.8.1999. På begäran av staden har miljömini-
29012: och Björneborgs Iän. Skyddsbeslutet underställ-       steriet skjutit upp tidsgränsen till slutet av inne-
29013: des statsrådet för fastställelse. Miljöministeriet    varande år. Staden konstaterade i motiveringen
29014: avgjorde frågan 30.5.1997 och fastställde då inte     till sin begäran att denna smärre förlängning av
29015: skyddsbeslutet utan konstaterade att byggnaden        den utsatta tiden väsentligt kunde inverka på
29016: ligger i ett område som är belagt med byggnads-       möjligheterna att förverkliga planen och på ut-
29017: förbud för att en plan skall göras upp, och därför    redningen av de ekonomiska konsekvenserna och
29018: kan bevarandet undersökas enligt byggnadsla-          därigenom bidra till att det blev möjligt att nå
29019: gen i samband med att stadsplanen ändras.             samförstånd om planlösningarna.
29020: Museiverket konstaterade i sitt utlåtande med an-         1 Finland bevaras och skyddas byggnader i re-
29021: ledning av skyddsförslaget att skyddet i normal       gel med de medel som byggnadslagen innehål-
29022: ordning kunde genomföras med de medel som             ler, om byggnaden är belägen i ett planeområde
29023: byggnadslagen erbjuder, genom en planbestäm-          eller i ett område som är belagt med byggnads-
29024: melse. Byggnaden har lokalhistorisk betydelse.        förbud för att en plan skall utarbetas. Detta är
29025: Oma Tupa har i delgeneralplanen för det centrala      också det sätt på vilket frågan om bevarandet av
29026: området, som Ikalis stadsfullmäktige godkände         Oma Tupa har avsetts bli löst, eftersom det inte
29027: år 1992, försetts med beteckningen sr, som anger      har påvisats särskilda skäl för att byggnads-
29028: en arkitektoniskt, kulturhistoriskt eller bygg-       skyddslagen skulle tillämpas i detta planeområ-
29029: nadshistorisk byggnad som inte får rivas utan ett     de. Byggnaden har inte heller sådan särskild be-
29030: tvingande skäl som byggnadsnämnden godkänt.           tydelse med tanke på bevarandet av det nationel-
29031:    Föreningarna Ikaalisten Luonto r.y. och Ky-        la kulturarvet att Museiverket skulle ta den i be-
29032: rösjärvi -seura r.y. föreslog 16.11.1998 för miljö-   sittning och sätta den i stånd. Statens eller kom-
29033: 
29034: 
29035: 4
29036: Ministems svar                                          KK 566/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29037: 
29038: 
29039: munens möjligheter att lösa in byggnaden enligt    eventuell inlösning skulle bestämmelsema i la-
29040: byggnadsskyddslagen beror på om det finns ett      gen om inlösen av fast egendom och särskilda
29041: allmänt behov, vilket inte här är fallet. Vid en   rättigheter tillämpas.
29042: 
29043: 
29044: Helsingforsden 29 oktober 1999
29045: 
29046:     Miljöminister Satu Hassi
29047: 
29048: 
29049: 
29050: 
29051:                                                                                                5
29052:                                                      KK 567/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
29053: 
29054: 
29055: 
29056: 
29057:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 567/1999 vp
29058: 
29059:                                             Suomalaisten Viipurissa tekemät seksuaaliri-
29060:                                             kokset
29061: 
29062: 
29063: 
29064: 
29065: Eduskunnan puhemiehelle
29066: 
29067: Lokakuun 5 päivänä 1999 TV:n Ajankohtaisen           kokemus. Itsensä myyminen perustuu usein las-
29068: kakkosen lähetyksessä esiteltiin lapsiprostituu-     ten ja perheitten toivattorniin taloudellisiin ja so-
29069: tion tilannetta Viipurissa. Ohjelmassa todettiin,    siaalisiin olosuhteisiin, joiden korjaaminen on
29070: että Suomen kansalaiset käyttävät Viipurissa ala-    luonnollisesti ensisijaisesti ao. maan oma asia.
29071: ikäisiä seksuaalisesti hyväkseen ja ostavat sek-
29072: suaalipalveluja nuorilta. Lasten seksuaalinen hy-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29073: väksikäyttö on rikos myös ulkomailla tehtynä.        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
29074:     Ohjelmassa Suomen Pietarin konsulinviras-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29075: ton sosiaalinen neuvonantaja antoi sen käsityk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29076: sen, ettei Viipurin tilanteen seuraaminen kuulu
29077: lainkaan hänen toimenkuvaansa vaan että seksi-              Onko hallitus tietoinen suomalaisten
29078: palvelujen ostaminen lapsilta ja nuorilta on "po-           Viipurissa harjoittamasta laajamittai-
29079: liittinen kysymys". Silloin kun lasten ja nuorten           sesta lasten seksuaalisesta hyväksikäy-
29080: seksuaalisina hyväksikäyttäjinä ovat suomalai-              töstä ja nuorilta ostamista seksuaalipal-
29081: set miehet, asia kuuluu tai sen pitäisi kuulua              veluistaja
29082: myös Suomen intressiin. Jos Pietarin konsulaa-
29083: tin työntekijä ei siihen pysty, Suomen olisi lähe-         mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29084: tettävä Viipuriin oma työntekijä ehkäisemään ja            tyä, että Suomen edustajat Venäjällä
29085: torjumaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.              kiinnostuisivat asiasta ja pyrkisivät te-
29086:     Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö           kemään voitavansa ehkäistäkseen suo-
29087: on vakava ja seurauksiltaan heille raskauttava             malaisten rikollisen toiminnan lapsi-
29088:                                                            prostituution alalla?
29089: 
29090: 
29091: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
29092: 
29093:     Marjatta Vehkaoja /sd                               Tapio Karjalainen /sd
29094:     Erkki Pulliainen /vihr                              Pirkko Peltomo /sd
29095:     Kimmo Kiljunen /sd
29096: 
29097: 
29098: 
29099: 
29100:                                                                                                 Versio 2.0
29101: KK 567/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                             Ministerin vastaus
29102: 
29103: 
29104: 
29105: 
29106: Eduskunnan puhemiehelle
29107: 
29108: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        puitteissa mm. Viipurin rikollisuutta. Heillä on
29109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         hyvät, toimivat ja säännölliset yhteydet Viipurin
29110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       poliisihallintoon ja sen eri osastoihin. Yleisen ri-
29111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         kollisuusseurannan lisäksi heidän tehtävänään on
29112: Vehkaojan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       toimia suomalaisten turvallisuuden edistämisek-
29113: symyksen KK 567/1999 vp:                              si. Mahdollisiin rikoksiin liittyvää varsinaista
29114:                                                      toimivaltaa Viipurissa heillä ei kuitenkaan ole.
29115:        Onko hallitus tietoinen suomalaisten          Toimivalta tältä osin kuuluu Viipurin poliisihal-
29116:        Viipurissa harjoittamasta laajamittai-        linnolle.
29117:        sesta lasten seksuaalisesta hyväksikäy-           Pääkonsuli ja pääkonsulinviraston henkilö-
29118:        töstä ja nuorilta ostamista seksuaalipal-     kunta käyvät säännöllisesti Viipurissa ja ylläpitä-
29119:        veluistaja                                    vät monipuolisia, suoria suhteita kaupungin eri
29120:                                                      viranomaisiin, mukaan lukien poliisiviranomai-
29121:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     siin. Kyseisissä viranomaisyhteyksissä ei pää-
29122:        tyä, että Suomen edustajat Venäjällä          konsulinviraston tietoon kuitenkaan ole tullut
29123:        kiinnostuisivat asiasta ja pyrkisivät te-     Suomen kansalaisia koskevia yksilöityjä sek-
29124:        kemään voitavansa ehkäistäkseen suo-          suaalirikostapauksia. Pääkonsulin käydessä
29125:        malaisten rikollisen toiminnan lapsi-          13.9.1999 ohjelmassa mainitun katulapsikodin
29126:        prostituution alalla?                         johtajan luona ei keskusteluissa tullut ilmi erityi-
29127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sesti suomalaisten suorittamat seksuaalirikokset.
29128: ti seuraavaa:                                            Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on
29129:                                                      7.1.1999 asettanut työryhmän, jonka toimenku-
29130: Suomen Pietarin pääkonsulinvirasto seuraa toi-       vana on lasten kaupallisen seksuaalisuuden hy-
29131: mivaltansa puitteissa yleisesti Viipurin kaupun-     väksikäytön ehkäiseminen. Työryhmän raportti
29132: gin ja alueen tilannetta. Kyseiseen seurantavel-     valmistuu ennen vuodenvaihdetta. Raportissa kä-
29133: voitteeseen sisältyy myös suomalaisten suoritta-     sitellään mm. seksiturismia ja esitetään toimen-
29134: mien rikosten valvonta. Mikäli pääkonsulinviras-     piteitä sen ehkäisemiseksi.
29135: ton tietoon tulee yksilöityjä tietoja sen toimi-         Kirjallisessa kysymyksessä mainitun haastat-
29136: alueella tapahtuneesta lasten seksuaalisesta hy-     telun osalta todetaan, että haastateltu virkamies
29137: väksikäytöstä, pääkonsulinvirasto raportoi niistä    on sosiaali- ja terveysministeriön edustaja pää-
29138: Suomen asianomaisille viranomaisille. Vuoden         konsulinvirastossa eikä hänen toimenkuvaansa
29139: alusta voimaan tulleen rikoslain muutoksen pe-       kuulu suomalaisten Viipurissa suorittamat rikok-
29140: rusteella on mahdollista eräissä tapauksissa aset-   set. Kuten edellä on kuvattu, siitä vastaavat pää-
29141: taa Suomessa syytteeseen ulkomailla alaikäiseen      konsulinvirastossa toimivat poliisiviranomaiset.
29142: kohdistunut seksuaalirikos, vaikka se ei olisi ri-       Pidän tärkeänä, että lasten kaupallisen sek-
29143: kos ulkomailla.                                      suaalisuuden hyväksikäyttöön voidaan puuttua
29144:    Pääkonsulinvirastossa toimii kaksi poliisihal-    mahdollisimman tehokkaasti. Aihe oli esillä
29145: linnon edustajaa, jotka seuraavat toimivaltansa
29146: 
29147: 
29148: 2
29149: Ministerin vastaus                          KK 567/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
29150: 
29151: 
29152: myös EU:n Tampereenhuippukokouksessa 15.-
29153: 16.10.1999.
29154: 
29155: 
29156: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
29157: 
29158:    Ulkoasianministeri Tarja Halonen
29159: 
29160: 
29161: 
29162: 
29163:                                                                                    3
29164: KK 567/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                                   Ministems svar
29165: 
29166: 
29167: 
29168: 
29169: Tili riksdagens talman
29170: 
29171: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Viborg. De har goda, fungerande och regelbund-
29172: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           na kontakter med den lokala polisförvaltningen
29173: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-          och dess olika avdelningar. Utöver den allmänna
29174: jatta Vehkaoja /sd m.fl. undertecknade skriftliga         brottsbevakningen skall de också arbeta för ökad
29175: spörsmål SS 567/1999 rd:                                  säkerhet för finländama. Däremot har de inte nå-
29176:                                                           gon egentlig behörighet i fråga om eventuella
29177:        ir regeringen medveten om det sexuella             brott i Viborg. Denna behörighet finns hos Vi-
29178:        utnyttjande av barn och det köp av sexu-           borgs polisförvaltning.
29179:        ella tjänster av unga personer som fin-                 Generalkonsuln och personai från generalkon-
29180:        ländare gör sig skyldiga tili i stor skala i       sulatet besöker regelbundet Viborg och upprätt-
29181:        Viborgoch                                          håller mångsidiga, direkta kontakter med olika
29182:                                                           myndigheter i staden, inbegripet polismyndighe-
29183:         vilka åtgärder tänker regeringen vidta            tema. I samband med dessa kontakter har gene-
29184:        för att våra representanter i Ryss/and             ralkonsulatet dock inte fått uppgifter om specifi-
29185:        skall bli intresserade av problemet och            cerade sexualbrott med inblandade finska med-
29186:        försöka göra a/lt de kan för att för-              borgare. När generalkonsuln besökte förestånda-
29187:        hindra jinsk brottslighet inom barn-               ren för det i programmet nämnda hemmet för ga-
29188:        prostitutionen?                                    tubam 13.9.1999 diskuterades sexualbrott utför-
29189: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           da av finländare inte särskilt.
29190: föra följande:                                                Social- och hälsovårdsministeriet har även
29191:                                                           tillsatt en arbetsgrupp 7.1.1999 med uppgift att
29192: Inom ramen för sin behörighet följer det finska           forhindra att bam utnyttjas sexuellt i kommersi-
29193: generalkonsulatet i S:t Petersburg det allmänna           ellt syfte. Arbetsgruppen kommer att lämna sin
29194: läget i staden och området Viborg. I denna ar-           rapport före årsskiftet. Rapporten kommer bl.a.
29195: betsuppgift ingår också bevakningen av brott             att behandla s.k. sexturism och föreslå åtgärder
29196: som finländare gör sig skyldiga till. Om general-         för att förhindra den.
29197: konsulatet får kännedom om specificerade fall av              I fråga om den intervju som spörsmålet hänvi-
29198: sexuellt utnyttjande av bam som inträffat inom           sar till bör det påpekas att den intervjuade tjäns-
29199: konsulatsdistriktet, rapporteras detta till myndig-      temannen företräder social- och hälsovårdsmi-
29200: hetema i Finland. Med stöd av den ändring av             nisteriet vid generalkonsulatet och att brott som
29201: strafflagen som trädde i kraft vid ingången av           finländare gör sig skyldiga till i Viborg inte hör
29202: detta år har det blivit möjligt att i vissa fall väcka   till hans uppgifter. Som beskrivits ovan är det po-
29203: åtal i Finland för i utlandet begånget sexualbrott       lismyndighetema vid generalkonsulatet som sva-
29204: mot minderårig, även om handlingen inte är               rar för detta.
29205: straftbar i utlandet.                                        Jag anser det viktigt att man så effektivt som
29206:    Två representanter för polisförvaltningen ar-         möjligt kan ingripa i sexuellt utnyttjande av bam
29207: betar vid generalkonsulatet. Inom ramen för sin          i kommersiellt sytte. Frågan togs också upp vid
29208: behörighet bevakar dessa brottsligheten bl.a.            EU-toppmötet i Tammerfors 15.-16. 10.1999.
29209: 
29210: 
29211: 4
29212: Ministems svar                     KK 567/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
29213: 
29214: 
29215: Helsingfors den 26 oktober 1999
29216: 
29217:    Utrikesminister Tarja Halonen
29218: 
29219: 
29220: 
29221: 
29222:                                                                           5
29223:                                                              KK 568/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
29224: 
29225: 
29226: 
29227: 
29228:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 568/1999 vp
29229: 
29230:                                               Talousveden tuottamisen turvaaminen Kotkan,
29231:                                               Haminan, Anjalankosken ja Vehkalahden kun-
29232:                                               nissa
29233: 
29234: 
29235: 
29236: 
29237: Eduskunnan puhemiehelle
29238: 
29239: Itä-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen,               Ns. Valkealan reitti on tärkeä vedenhankinta-
29240: jossa se sallii Vapo Oy:n aloittaa Nokeissuon tur-     vesistö ja se on ympäristöministeriön nimeämä
29241: vetuotantoalueen vesien johtamisen Matalajär-          erityistä suojelua vaativa vesistö.
29242: veen Luumäellä. Matalajärvestä on yhteys Kot-
29243: kan, Haminan, Anjalankosken ja Vehkalahden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29244: omistamaan Kymenlaakson Vesi Oy:n raakavesi-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29245: lähteeseen Haukkajärveen.                              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29246:    Turvetuotannon aikana pöly tulee leviämään          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29247: lähialueille pilaten metsäojien vettä ja saattaa ai-
29248: heuttaa mm. raskasmetalliongelman. Samalla                   Onko ympäristöministeriö tietoinen, että
29249: Valkealan reitin veden laadun vähäinenkin heik-              Kotkan, Haminan, Anjalankosken ja
29250: keneminen voi olla kriittinen tekijä Valkealan               Vehkalahden kuntien talousveden tuot-
29251: Kuivalassa tuotettavan tekopohjaveden laadulle.              taminen saattaa olla uhattuna ja
29252:                                                              aikooko ministeriö puuttua suojelukses-
29253:                                                              saan olevan vesistön vaarantamiseen?
29254: 
29255: 
29256: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
29257: 
29258:     Pentti Tiusanen /vas
29259: 
29260: 
29261: 
29262: 
29263:                                                                                                 Versio 2.0
29264: KK 568/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                Ministerin vastaus
29265: 
29266: 
29267: 
29268: 
29269: Eduskunnan puhemiehelle
29270: 
29271: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuksen esityksestä turvetuotantoalueen jäteve-
29272: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sien käsittelyä on tehostettu alkuperäisen suunni-
29273: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      telman mukaisesta siten, että kaikki tuotanto-
29274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     alueen jätevedet käsitellään kemiallisesti, mikä
29275: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      on tehokkain käytettävissä oleva turvetuotantojä-
29276: KK 56811999 vp:                                      tevesien käsittelymenetelmä. Tällainen kemika-
29277:                                                      lointilaitos on toiminnassa koko maassa seitse-
29278:       Onko ympäristöministeriö tietoinen, että       mällä tuotantoalueella, minkä lisäksi suunnitteil-
29279:       Kotkan, Haminan, Anjalankosken ja              la on neljä, joista yksi rakennetaan Nokeissuolle.
29280:       Vehkalahden kuntien talousveden tuot-             Vesioikeus on tutkinut asian vesilain mukai-
29281:       taminen saattaa olla uhattuna ja               sesti ja katsonut, tietyin lupaehdoin, jotka koske-
29282:                                                      vat mm. jätevesien käsittelyä, että vesilain mu-
29283:       aikooko ministeriö puuttua suojelukses-        kaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat ol-
29284:       saan olevan vesistön vaarantamiseen?           leet olemassa. Lupaehtoja on mahdollisuus myö-
29285: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        hemmin tarkistaa, mikäli jäteveden johtamista ja
29286: ti seuraavaa:                                        vesistövaikutuksia koskevan velvoitetarkkailun
29287:                                                      tulokset antavat siihen aihetta.
29288: Turpeen nostaminen ja poiskuljetus ei kuulu             Nokeissuon turvetuotantoalueen etäisyys
29289: maa-aineslain piiriin, ja turpeennosto-oikeus        Haukkajärven raakavedenottamosta on noin 30
29290: kuuluu siten automaattisesti maanomistajalle.        kilometriä. Turvetuotantoalueen pinta-ala, 250
29291: Turpeentuotantohankkeissa luvanvaraista on          hehtaaria, on noin 0,2 prosenttia Haukkajärven
29292: pääsääntöisesti vain jätevesinä pidettävien kui-     valuma-alueesta, joka on n. 1 212 neliökilomet-
29293: vatusvesien johtaminen vesistöön.                   riä. Nokeissuon turvetuotantoalueen vaikutuksia
29294:    Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro        Haukkajärvessä asti ei ole mahdollista mittaa-
29295: 48/99/1 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Luumäen         malla todeta.
29296: kunnassa sijaitsevan Nokeissuon turvetuotanto-          Haukkajärven vesistön merkitys Kymijoki-
29297: alueen jätevesien johtamiseen vesistöön. Jäteve-    laakson vedenhankinnan raakavesilähteenä on
29298: det johdetaan laskeutusaltaista laskuojan kautta    yleisesti tiedossa. Edellä esitetyn perusteella ei
29299: Härkimenojaan ja edelleen Kuppaanojan kautta        kuitenkaan voida sanoa, että Kymijokilaakson
29300: Matalajärven Matlahteen ja siitä edelleen Tuoh-     vedensaanti olisi Nokeissuon turvetuotanto-
29301: tiaiseen.                                           alueen vuoksi uhattuna. Ympäristöhallinto seu-
29302:    Lupahakemuksen käsittelyssä Kaakkois-Suo-        raa kuitenkin tarkoin tilannetta ja tarvittaessa
29303: men alueellinen ympäristökeskus on toiminut ve-     ryhdytään toimenpiteisiin tuotantoalueen jäteve-
29304: silain tarkoittamana valvontaviranomaisena ja on    sikuormituksen pienentämiseksi tiukentamalla
29305: yleistä etua valvoessaan esittänyt mm. jätevesien   jätevesien johtamista koskevia lupaehtoja.
29306: käsittelyä koskevia vaatimuksia. Ympäristökes-
29307: 
29308: 
29309: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
29310: 
29311:     Ympäristöministeri Satu Hassi
29312: 2
29313: Ministems svar                                                KK 568/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
29314: 
29315: 
29316: 
29317: 
29318: Tili riksdagens talman
29319: 
29320: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         nen från torvproduktionsanläggningen effektivi-
29321: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         serats från vad den var i den ursprungliga pianen,
29322: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         så att alla avloppsvatten från produktionsområ-
29323: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga         det skall behandlas kemiskt, vilket är den mest
29324: spörsmål SS 568/1999 rd:                                effektiva existerande metoden för rening av av-
29325:                                                         loppsvattnen från torvproduktionsanläggningar.
29326:        Å.r miljöministeriet medvetet om att hus-        Sådana kemikaliseringsanläggningar fungerar i
29327:        hållsvattenförsörjningen tili Kotka,             sju torvproduktionsområden i olika delar av Jan-
29328:        Fredrikshamn, Anjalankoski och Vecke-            det, och därutöver planeras fyra, av vilka en
29329:        lax kommuner kan vara hotad, och                 byggs i Nokeissuo.
29330:                                                            Vattendomstolen har utrett ärendet i enlighet
29331:        ämnar ministeriet ingripa i att ett vat-        med vattenlagen och ansett att med vissa till-
29332:        tendrag som det skyddar äventyras?               ståndsvilikor, bl.a. gällande behandlingen av av-
29333: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         loppsvattnen, finns det förutsättningar enligt vat-
29334: föra fö1jande:                                         tenlagen att bevilja tillståndet. Det finns möjlig-
29335:                                                        het till ytterligare revidering av tiliståndsvillko-
29336: Torvtäkt och transport av torven faller inte inom      ren, om den obligatoriska kontrollen av ledning-
29337: ramen för marktäktslagen, och detta innebär att        en av avloppsvattnen och verkningama på reci-
29338: rätten till torvtäkt automatiskt tillkommer mark-      pientvattnen ger anledning till detta.
29339: ägaren. 1 torvtäktsprojekten är det i regel bara av-       Avståndet från Nokeissuo torvproduktionsom-
29340: ledningen av sådant torrläggningsvatten som bör        råde till Haukkajärvi råvattenstäkt är ca 30 km.
29341: anses som avloppsvatten som kräver tillstånd.          Torvtäktsområdets areal, 250 hektar, utgör ca 0,2
29342:    Östra Finlands vattendomstol har genom sitt         procent av avrinningsområdet till Haukkajärvi,
29343: beslut nr 48/99/1 beviljat Vapo Oy tillstånd att       som uppgår till ca 1212 kvadratkilometer. Det är
29344: leda avloppsvattnen från torvproduktionsanlägg-        inte möjligt att genom mätningar i Haukkajärvi
29345: ningen i Nokeissuo i Luumäki kommun tili vat-          fastställa de verkningar som torvtäktsområdet i
29346: tendraget. Avloppsvattnen leds från sedimente-         Nokeissuo har.
29347: ringsbassänger genom ett utfalisdike till Härki-           Den betydelse som Haukkajärvivattnen har
29348: menoja och vidare genom Kuppaanoja tili viken          som råvattenskälla för vattenförsörjningen i
29349: Matlahti i Matalajärvi och därifrån vidare tili        Kymmenedalen är allmänt känd. På basis av vad
29350: sjön Tuohtiainen.                                      som anförs ovan kan man dock inte säga att vat-
29351:    Under behandlingen av tillståndsansökan har         tenförsörjningen i Kymmenedalen skulle vara
29352: Sydöstra Finlands regionala miljöcentral funge-        hotad av Nokeissuo torvtäktsområde. Men miljö-
29353: rat som den övervakningsmyndighet som avses i          förva1tningen följer i alla fali noga med situatio-
29354: vattenlagen och har i samband med övervakning-         nen, och vid behov vidtas åtgärder för att minska
29355: en av det allmännas intressen bl.a. framfört krav      avloppsbelastningen från torvtäktsområdet ge-
29356: på behandlingen av avloppsvattnen. På miljöcen-        nom att villkoren för tillståndet till avledning av
29357: tralens förslag har behandlingen av avloppsvatt-       avloppsvattnen görs striktare.
29358: 
29359: 
29360: 
29361:                                                                                                          3
29362: KK 568/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas   Ministems svar
29363: 
29364: 
29365: Helsingfors den 29 oktober 1999
29366: 
29367:     Miljöminister Satu Hassi
29368: 
29369: 
29370: 
29371: 
29372: 4
29373:                                                             KK 569/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29374: 
29375: 
29376: 
29377: 
29378:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 569/1999 vp
29379: 
29380:                                             Poliitikkojen rooli urheiluliittojen johtajina
29381: 
29382: 
29383: 
29384: 
29385: Eduskunnan puhemiehelle
29386: 
29387: Suomella menee perinteisissä urheilulajeissa             Poliitikot on heitettävä pois urheilujohdosta ja
29388: huonosti. Erityisen huonosti menee yleisurhei-       tilalle valittava pyyteettömiä ammatti-ihmisiä,
29389: lussa ja painissa, eikä kovin hyvin mene myös-       ennen kuin eri lajeihin satsataan yhteiskunnan
29390: kään hiihdossa, jossa kaikki vastuu lepää yksi-      varoja.
29391: näisen karpaasin Mika Myllyiän harteilla. Myös-
29392: kään jääkiekossa ei ole enää päästy takavuosien      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29393: saavutuksiin.                                        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29394:    Merkittävä huomio on, että niissä urheilula-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29395: jeissa, joissa poliitikot ovat kahmineet vallan,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29396: menee koko ajan huonommin. Nimenomaan juu-
29397: ri yleisurheilussa, josta viime kesän Sevilla oli          Tulisiko hallituksen mielestä tehottomat
29398: oiva esimerkki, sekä hiihdossa mäkihyppy mu-               poliittiset urheilujohtajat potkia pois ur-
29399: kaan lukien. Kummankin urheilumuodonjohdos-                heiluliittojen johdosta ja hankkia kun-
29400: sa on poliitikko. Huonosta menestyksestä huoli-            non johtajat, ennen kuin valtion varoja
29401: matta poliittiset johtajat osaavat kisojen jälkeen         satsataan eri urheilumuotojen tukemi-
29402: selittää asiat parhain päin ja vaatia lisää rahaa.         seen?
29403: He putoavat aina jaloilleen ja käyttävät siekaile-
29404: matta hyväkseen asemansa tuomia etuja.
29405: 
29406: 
29407: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
29408: 
29409:     Sulo Aittoniemi /alk
29410: 
29411: 
29412: 
29413: 
29414:                                                                                                Versio 2.0
29415: KK 569/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
29416: 
29417: 
29418: 
29419: 
29420: Eduskunnan puhemiehelle
29421: 
29422: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        hyväksi käytännössä todettu työnjako toimii ehkä
29423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         parhaiten.
29424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vapaa kansalaistoiminta, jota myös liikunta
29425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      edustaa, toimii demokraattisesti ja itseohjautu-
29426: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vasti tehden omat luottamusmiesvalintansa omil-
29427: sen KK 569/1999 vp:                                   la jäsenistön tahtoon perustuvilla päätöksillä.
29428:                                                       Valtiolla ei ole halua eikä myöskään mahdolli-
29429:       Tulisiko hallituksen mielestä tehottomat        suutta sekaantua vapaiden kansalaisjärjestöjen
29430:       poliittiset urheilujohtajat potkia pois ur-     päätöksentekoon.
29431:       heiluliittojen johdosta ja hankkia kun-            Liikuntajärjestöjen valtionapuja arvioides-
29432:       non johtajat, ennen kuin valtion varoja         saan opetusministeriö käyttää tulosohjausjärjes-
29433:       satsataan eri urheilumuotojen tukemi-           telmää, jossa huippu-urheilun tulosalueen paino-
29434:       seen?                                           tus on 25 prosenttia. Mikäli lajiliitot eivät tällä
29435:                                                       tulosalueella menesty, on sillä valtionapuun
29436: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         alentava vaikutus tämän tulosalueen osalta.
29437: ti seuraavaa:                                            Opetusministeriöllä ei ole tarkoitusta sekaan-
29438: Liikuntalaki ( 105411998) määrittelee yhteiskun-      tua nyt eikä tulevaisuudessa asioihin, jotka liitto-
29439: nan ja liikuntajärjestöjen roolit liikunnan osalta.   jen sääntöjen mukaisesti hoidetaan liittojen omil-
29440: Valtion ja kuntien tehtävänä on luoda liikuntatoi-    la päätöksillä. Sen sijaan opetusministeriö jatku-
29441: minnalle olosuhteita, ja liikuntajärjestöjen vas-     vasti kehittää tulosohjausjärjestelmäänsä, josta
29442: tuulla on liikuntatoiminnan järjestäminen. Kysy-      on osoituksena lokakuussa 1999 perustettu uusi,
29443: myksessä viitatun huippu-urheilun osalta tämä         juuri järjestöjen tulosohjaukseen keskittyvä ope-
29444:                                                       tusministeriön työryhmä.
29445: 
29446: 
29447: 
29448: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
29449: 
29450:     Opetusministeri Maija Rask
29451: 
29452: 
29453: 
29454: 
29455: 2
29456: Ministems svar                                              KK 569/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29457: 
29458: 
29459: 
29460: 
29461: Tili riksdagens talman
29462: 
29463: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Den fria medborgarverksamheten, som också
29464: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       idrotten representerar, fungerar demokratiskt och
29465: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      självreglerande på så sätt att man där gör sina
29466: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       egna förtroendemannaval genom beslut som ba-
29467: mål SS 569/1999 rd:                                   serar sig på medlemskårens vilja. Staten har var-
29468:                                                       ken någon önskan eller möjlighet att blanda sig i
29469:        Anser regeringen att man borde sparka          de fria medborgarorganisationemas beslutsfat-
29470:        ineffektiva politiska idrottsledare från       tande.
29471:        idrottsförbundens ledning och i stället           Vid prövningen av statsbidragen till idrottsor-
29472:        skaffa ordentliga ledare innan statens         ganisationema utnyttjar undervisningsministe-
29473:        medel satsas på stödjande av olika for-        riet ett resultatstymingssystem, där resultatområ-
29474:        mer av idrott?                                 det elitidrott står för en 25 procents markering.
29475:                                                       Om grenförbunden inte har framgång på detta re-
29476: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       sultatområde, syns det som en sänkning av stats-
29477: föra följande:                                        bidraget för resultatområdet.
29478: Idrottslagen (1054/1998) anger samhällets och            Undervisningsministeriet har inte för avsikt
29479: idrottsorganisationemas roll i fråga om idrotten.     att vare sig nu eller i framtiden blanda sig i frå-
29480: Staten och kommunema skall skapa förutsätt-           gor som enligt förbundens stadgar sköts genom
29481: ningar för idrott medan det ankommer på idrotts-      förbundens intema beslut. Det undervisningsmi-
29482: organisationema att sköta idrottsverksamheten.        nisteriet däremot kan göra är att kontinuerligt ut-
29483: Denna arbetsfördelning, som i praktiken konsta-       veckla sitt resultatstyrningssystem. Ett uttryck
29484: terats utfalla väl, fungerar kanske bäst i fråga om   för detta är den nya arbetsgrupp som tillsattes vid
29485: den elitidrott som det hänvisas tili i spörsmålet.    undervisningsministeriet i oktober 1999 och som
29486:                                                       skall koncentrera sig just på resultatstyrningen av
29487:                                                       organisationerna.
29488: 
29489: 
29490: 
29491: Helsingfors den 26 oktober 1999
29492: 
29493:     Undervisningsminister Maija Rask
29494: 
29495: 
29496: 
29497: 
29498:                                                                                                        3
29499: 1
29500: 
29501: 1
29502: 
29503: 1
29504: 
29505:     1
29506: 
29507:     1
29508: 
29509:     1
29510: 
29511:         1
29512: 
29513:         1
29514: 
29515:         1
29516: 
29517:             1
29518: 
29519:             1
29520: 
29521:             1
29522: 
29523:                 1
29524: 
29525:                 1
29526: 
29527:                 1
29528: 
29529:                     1
29530: 
29531:                     1
29532: 
29533:                     1
29534:                                                             KK 570/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29535: 
29536: 
29537: 
29538: 
29539:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 570/1999 vp
29540: 
29541:                                             Turvapaikanhakijoiden aiheuttamien vahinko-
29542:                                             jen korvausvastuu
29543: 
29544: 
29545: 
29546: 
29547: Eduskunnan puhemiehelle
29548: 
29549: Suomesta taannoin turvapaikkaa hakevia romaa-            Tämäntyyppisiä asioita on Suomessa paljon.
29550: neja oli majoitettu muun muassa Kajaanissa enti-     Poliisi ei hoida ja viranomaiset kohauttelevat ol-
29551: seen Salmijärven psykiatriseen sairaalaan. Pako-     kapäitään vastuukysymykselle. Turvapaikanha-
29552: laiskeskuksen johtajana on toiminut Marja Läh-       kijoilta taas ei mitään saa. Tekijöitä saattaa ha-
29553: de -niminen henkilö. Kylällä kuljeskellut romaa-     vainnoista huolimatta olla jopa vaikea tunnistaa,
29554: niryhmä oli saamani tiedon mukaan aiheuttanut        koska eräissä pakolaisryhmissä kaikki ovat sa-
29555: vahinkoa lähistöllä sijaitsevan omakotitalon ton-    man näköisiä (mm. eräästä Afrikansarven maas-
29556: tilla rikkomalla pihakaivoon asennetun ilmas-        ta tulleet ryhmät).
29557: tointiputken kiinnityksen.
29558:     Omistajat kääntyivät asiassa ensin poliisin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29559: puoleen, josta annettiin neuvo sopia asiasta ky-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29560: seisen vastaanottokeskuksen kanssa. Vastaanot-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29561: tokeskuksesta oli ohjaaja käynyt toteamassa va-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen, kun se vie-
29562: hingon. Aiheutetun vahingon määrä ei ollut suu-      lä on mahdollista:
29563: ri, vain noin 100 markkaa.
29564:     Kun vastaanottokeskuksen taholta ei useista            Kenen hallitus katsoo olevan vastuussa
29565: huomautuksista huolimatta otettu yhteyttä, omis-           turvapaikanhakijoiden vastaanottokes-
29566: tajat ottivat yhteyttä kaupungin asianomaisiin vi-         kuksissa majailevien ns. turvapaikanha-
29567: ranomaisiin. Vastaus siellä oli, että korvausta ei         kijoiden ympäristössä aiheuttamista ta-
29568: tule, koska turvapaikkaa hakevat romaanit ovat             loudellisista vahingoista ja
29569: itse korvausvelvollisia. Saman vastauksen on an-
29570: tanut myös Kajaanissa joku ulkomaalaisvastaa-              miksi viranomaiset ovat Kajaanissa jät-
29571: va.                                                        täneet yksityiset ihmiset vaille apua
29572:                                                            oikeutensa etsimisessä?
29573: 
29574: 
29575: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
29576: 
29577:     Sulo Aittoniemi /alk
29578: 
29579: 
29580: 
29581: 
29582:                                                                                               Versio 2.0
29583: KK 570/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 
29588: Eduskunnan puhemiehelle
29589: 
29590: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
29591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
29592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
29593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   Ulkomaalaislain 30 §:ssä tarkoitettua turvapaik-
29594: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     kaa Suomessa hakeneille henkilöille järjestetään
29595: sen KK 570/1999 vp:                                majoitus, välttämättömät palvelut ja toimeentu-
29596:                                                    loturva vastaanottokeskuksissa. Vastaanottokes-
29597:       Kenen hallitus katsoo olevan vastuussa       kukset eivät ole vastuussa siellä majoittuvien tur-
29598:       turvapaikanhakijoiden vastaanottokes-        vapaikanhakijoiden käyttäytymisestä tai heidän
29599:       kuksissa majailevien ns. turvapaikanha-      tekemistään vahingoista, vaan vahingon aiheut-
29600:       kijoiden ympäristössä aiheuttamista ta-      taja on vastuussa vahingon korvaamisesta.
29601:       loudellisista vahingoista ja                 Asianomistajana on käytössään Suomen lainsää-
29602:                                                    dännön mukaiset oikeussuojakeinot
29603:       miksi viranomaiset ovat Kajaanissa jät-         Todettakoon vielä, että turvapaikanhakijat
29604:       täneet yksityiset ihmiset vaille apua oi-    ovat laillisesti maassa. He ovat vastuussa teois-
29605:       keutensa etsimisessä?                        taan samalla tavalla kuin Suomen kansalaiset.
29606: 
29607: 
29608: 
29609: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
29610: 
29611:     Työministeri Sinikka Mönkäre
29612: 
29613: 
29614: 
29615: 
29616: 2
29617: Ministems svar                                           KK 570/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29618: 
29619: 
29620: 
29621: 
29622: Tili riksdagens talman
29623: 
29624: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
29625: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av    föra följande:
29626: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo
29627: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    För personer som ansökt om sådan asyl i Finland
29628: mål SS 570/1999 rd:                                som avses i 30 § utlänningslagen ordnas inkvar-
29629:                                                    tering, nödvändig service och utkomstskydd i
29630:        Vem anser regeringen vara ansvarigför       mottagningscentralema. Mottagningscentraler-
29631:       de ekonomiska skador som de s.k. asyl-       na är inte ansvariga för de där inkvarterade asyl-
29632:       sökandena som är inkvarterade i mot-         sökandenas uppförande eller för de skador dessa
29633:        tagningscentralerna för asylsökande         förorsakat, utan den som förorsakat skadan är an-
29634:       förorsakat i omgivningen och                 svarig att ersätta den. Målsäganden har tili sitt
29635:                                                    förfogande sådana medel för erhållande av rätts-
29636:       varför har myndigheterna i Kajana läm-       skydd som avses i Finlands lagstiftning.
29637:       nat privata människor utan hjälp då de          Det må ännu konstateras att asylsökandena be-
29638:       sökt sin rätt?                               finner sig i landet på laglig väg. De är ansvariga
29639:                                                    för sina gärningar på samma sätt som de finländ-
29640:                                                    ska medborgama.
29641: 
29642: 
29643: 
29644: Helsingfors den 28 oktober 1999
29645: 
29646:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
29647: 
29648: 
29649: 
29650: 
29651:                                                                                                    3
29652:                                                           KK 57111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29653: 
29654: 
29655: 
29656: 
29657:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 57111999 vp
29658: 
29659:                                            Esiopetuksen vaikutukset 6-vuotiaiden kehityk-
29660:                                            seen ja sielunelämään
29661: 
29662: 
29663: 
29664: 
29665: Eduskunnan puhemiehelle
29666: 
29667: Eduskunta on hyväksymässä lakia lasten esiope-        Lapselta viedään siis lapsuus sen parhailta
29668: tuksesta koko maassa. Jopa niin kovalla kiireel-    kohdin. Tämä huomataan aikanaan, mutta ei ole
29669: lä, että kysymykset lasten koulumatkoista ja        enää korjattavissa.
29670: opettajien pätevyydestä ovat saaneet jäädä sivu-
29671: osaan. Yleisen näkemyksen mukaan ihmisen yksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29672: elämänvaihe on lapsuus. Herkimmillään se on         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29673: juuri 6-7 -vuotiaana, jolloin lapsi alkaa pystyä    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29674: itselliseen toimintaan niin leikeissään kuin ha-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29675: vainnoissaankin ympäristön ja itsensä suhteen.
29676: Nyt tuossa iässä lyödään koulureppu selkään ja            Onko hallitus ottanut huomioon lasten
29677: ajetaan kylmään maailmaan. Selitellään, että opi-         esiopetusta koskevaa esitystä valmistel-
29678: taan asioita leikinomaisesti. Kysymys on näke-            lessaan, että se tuhoaa erään ihmiselle
29679: mysvirheestä. Lapsi oppii kilpailuyhteiskunnan            tärkeän elämän osa-alueen eli lapsuu-
29680: lait ensimmäisestä koulupäivästä. Hän jännittää,          den pakottaessaan lapsen jo 6-vuotiaa-
29681: oppiiko ja menestyykö siten kuin vanhemmat                na keskinäiseen kilpailuun paremmuu-
29682: odottavat ja edellyttävät.                                desta ja osaamisesta?
29683: 
29684: 
29685: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
29686: 
29687:     Sulo Aittoniemi /alk
29688: 
29689: 
29690: 
29691: 
29692:                                                                                              Versio 2.0
29693: KK 571/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
29694: 
29695: 
29696: 
29697: 
29698: Eduskunnan puhemiehelle
29699: 
29700: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        ti lasten kouluvalmiuksissa olevien yksilöllisten
29701: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         erojen tasoittaminen ja erojen kasvun estäminen.
29702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Lapsi on syntymästään alkaen aktiivinen, hän
29703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      tutkii ympäristöään ja on valmis ratkaisemaan
29704: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ongelmia. Oppimaan oppimisen valmiuksien ke-
29705: sen KK 57111999 vp:                                   hittyminen edellyttää vapautta tutkia ja yrittää,
29706:                                                       erehtyä ja korjata erehdyksiä. Lapsi oppii koko
29707:        Onko hallitus ottanut huomioon lasten          ajan uutta. Esiopetus ei tuhoa lapsuutta, vaan an-
29708:        esiopetusta koskevaa esitystä val-mistel-      taa kaikille lapsille asuinpaikkakunnasta riippu-
29709:        lessaan, että se tuhoaa erään ihmiselle        matta yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää ja
29710:        tärkeän elämän osa-alueen eli lapsuu-          lisätä tietojaan ja taitojaan.
29711:        den pakottaessaan lapsen jo 6-vuotiaa-             Esiopetuskokeiluja Suomessa on ollut 1970-
29712:        na keskinäiseen kilpailuun paremmuu-           luvulta lähtien. Mm. Stakes on koonnut tietova-
29713:        desta ja osaamisesta?                          rantoja esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen eri
29714:                                                       kehittämis- ja tutkimushankkeista. Tärkeätä on
29715: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            myös parin viime vuosikymmenen aikana tapah-
29716: vasti seuraavaa:                                      tunut tutkimustoiminnan lisääntyminen siten,
29717: Eduskunnan kesäkuussa 1998 antamaan vastauk-          että noin 10 % kasvatustieteellisestä tutkimuk-
29718: seen hallituksen esitykseen Koulutusta koske-         sesta kohdistuu tänä päivänä varhaiskasvatuk-
29719: vaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) sisältyi        seen. Esiopetus tarkoittaa pehmeää siirtymistä
29720: lausuma "Eduskunta edellyttää hallituksen val-        päivähoidosta kouluopetukseen lapsen omien
29721: mistelevan perusopetuslain muutokset siten, että      edellytysten mukaan. Esiopetuksessa opetus ja
29722: lapsen oikeus oppivelvollisuutta edeltävään vuo-      kasvatus tukevat kodin ja päivähoidon kasvatus-
29723: den mittaiseen esiopetukseen voidaan saattaa          periaatteita. Voimassa olevien esiopetuksen ope-
29724: voimaan 1.8.2000 lukien taloudellisten voimava-       tussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetuk-
29725: rojen mukaisesti." Lipposen II hallituksen ohjel-     sessa ei ole erillisiä oppiaineita, vaan tutkittavi-
29726: massa todetaan huhtikuussa 1999, että "hallitus       na sisältöalueina ovat kieli ja kommunikaatio,
29727: toteuttaa maksuttoman esiopetuksen 6-vuotiai-         matemaattiset aineet, luonto- ja ympäristötieto,
29728: den     ikäluokalle.    Uudistus      käynnistetään   uskonto, etiikka, liikunta, terveys sekä eri taide-
29729: 1.8.2000. Tähän osoitetaan lisärahoitusta.            muodot. Esiopetuksella on yhteydet niin varhais-
29730: Oikeus esiopetukseen ja kattava järjestäruisvel-      kasvatukseen kuin alkuopetukseenkin, jolloin
29731: vollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 alkaen."        oppiruiskokemuksista muodostuu ehjä kokonai-
29732:    Esiopetuksen määrässä, laadussa ja sisällössä      suus. Esiopetus antaa myös perustan peruskou-
29733: on tällä hetkellä alueellisia ja paikkakuntakohtai-   lun opetus- ja kasvatustyölle myönteisestä ihmis-
29734: sia eroja. Tavoitteena on yhdenmukaistaa sisältö-     käsityksestä,jonka lähtökohtana on utelias, oppi-
29735: jä ja parantaa laatua sekä luoda kaikille lapsille    mishaluinen ja aktiivinen lapsi ja nuori.
29736: tasavertaiset edellytykset koulunkäynnin aloitta-        Opetusministeriön käsityksen mukaan halli-
29737: miseen. Esiopetuksen tarkoituksena on erityises-      tuksen esitystä eduskunnalle esiopetusta koske-
29738: 
29739: 
29740: 2
29741: Ministerin vastaus                                          KK 57111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29742: 
29743: 
29744: vaksi lainsäädännöksi valmisteltaessa sillä on ol-     keus järjestelmälliseen esiopetukseen ei tuhoa
29745: lut riittävästi tietoa lapsen oppimis- ja tiedonkä-    varhaislapsuutta.
29746: sityksistä ja siitä, että 6-vuotiaille annettava oi-
29747: 
29748: 
29749: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
29750: 
29751:     Opetusministeri Maija Rask
29752: 
29753: 
29754: 
29755: 
29756: 27 200661
29757:                                                                                                    3
29758: KK 57111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
29759: 
29760: 
29761: 
29762: 
29763: Tili riksdagens talman
29764: 
29765: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         teten samt skapajämlika möjligheter för alla bam
29766: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         att inleda skolgången. Avsikten med förskoleun-
29767: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        dervisningen är särskilt att utjärnna de individu-
29768: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         ella skillnader som finns i bams skolfårdigheter
29769: mål SS 57111999 rd:                                     och att förhindra att skillnaderna växer.
29770:                                                            Barn är aktiva ända från födseln, de undersö-
29771:        Har regeringen vid beredningen av pro-           ker sin miljö och är redo att lösa problem. För att
29772:        positionen om förskoleundervisning för           förmågan att lära sig lära sig skall kunna utveck-
29773:        barn tagit hänsyn tili att denna under-          las behövs frihet att undersöka och pröva på, göra
29774:        visning förstör en för människan viktig          misstag och rätta till misstagen. Ett barn lär sig
29775:        del av livet, dvs. barndomen, i och med          hela tiden nytt. Förskoleundervisningen förstör
29776:        att den tvingar barnet att redan som sex-        inte barndomen utan ger alla barn oberoende av
29777:        åring börja tävla om vem som är bäst            boningsort lika möjligheter att utveckla och ut-
29778:        och vem som kan mest?                            öka sina kunskaper och fårdigheter.
29779:                                                            Försök med förskoleundervisning har funnits i
29780: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Finland sedan 1970-talet. Bl.a. Stakes har samlat
29781: föra följande:                                          information om olika utvecklings- och forsk-
29782: I riksdagens svar i juni 1998 på regeringens pro-      ningsprojekt som gäller förskoleundervisning
29783: position med förslag till lagstiftning om utbild-       och småbarnsfostran. Av vikt är också den ök-
29784: ning (RP 8611997 rd) ingick ett uttalande enligt       ning i forskningsverksarnheten som skett under
29785: vilket riksdagen förutsätter att regeringen bere-      den två senaste årtiondena och som innebär att ca
29786: der ändringar av lagen om grundläggande utbild-         10% av den pedagogiska forskningen i dag rik-
29787: ning så att bamets rätt till ett år lång förskoleun-   tar sig till fostran av små bam. Förskoleundervis-
29788: dervisning året innan läroplikten uppkommer kan        ningen innebär en mjuk övergång från dagvården
29789: träda i kraft den 1 augusti 2000 utgående från de      till skolundervisningen utgående från bamets
29790: ekonomiska resursema. I regeringsprogrammet            egna förutsättningar. Undervisningen och fost-
29791: för Lipponens II regering konstateras i april 1999     ran i förskoleundervisningen stöder hemmets och
29792: att "regeringen genomför avgiftsfri förskoleun-        dagvårdens fostringsprinciper. Enligt gällande
29793: dervisning för åldersklassen 6-åringar. Refor-         grunder för förskoleundervisningens läroplan fö-
29794: men inleds den 1 augusti 2000. För detta ända-         rekommer ingen indelning i läroämnen i för-
29795: mål anvisas tilläggsfinansiering. Rätt till försko-    skoleundervisningen, utan i stället anges ämnes-
29796: leundervisning och ett heltäckande ansvar för          områden. Dessa är språk och kommunikation,
29797: kommunema att anordna förskoleundervisning             matematisk begreppsorientering, natur- och mil-
29798: införs från och med den 1 augusti 2001."               jökunskap, religion, etik, gymnastik, hälsa samt
29799:    För närvarande förekommer det regionala och         olika konstformer. Förskoleundervisningen har
29800: lokala skillnader i fråga om förskoleundervis-         anknytning till både småbamsfostran och nybör-
29801: ningens omfattning, kvalitet och innehåll. Syftet      jarundervisningen, varvid inlärningserfarenhe-
29802: är att förenhetliga innehållet och förbättra kvali-    terna bildar en sammanhängande helhet. För-
29803: 
29804: 
29805: 4
29806: Ministerns svar                                         KK 57111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29807: 
29808: 
29809: 
29810: skoleundervisningen skapar också grunden till     proposition med förslag tilllagstiftning om för-
29811: grundskolans undervisnings- och fostringsarbete   skoleundervisning haft tillräckliga insikter i
29812: för en positiv människosyn, där utgångspunkten    barns inlärnings- och kunskapsuppfattningar och
29813: är nyfikna, kunskapstörstande och aktiva barn     varit väl medveten om att rätten till systematisk
29814: och unga.                                         förskoleundervisning för sexåringarna inte för-
29815:    Enligt undervisningsministeriets uppfattning   stör den tidiga barndomen.
29816: har regeringen vid beredningen av regeringens
29817: 
29818: 
29819: 
29820: Helsingfors den 19 oktober 1999
29821: 
29822:     Undervisningsminister Maija Rask
29823: 
29824: 
29825: 
29826: 
29827:                                                                                                  5
29828:                                                             KK 572/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29829: 
29830: 
29831: 
29832: 
29833:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 572/1999 vp
29834: 
29835:                                              Lapseen kohdistuvaan rikokseen syyllistyneen
29836:                                              vapauttaminen
29837: 
29838: 
29839: 
29840: 
29841: Eduskunnan puhemiehelle
29842: 
29843: Jammu Siltavuori syyllistyi aikanaan- voidaan         Kun jotakin tapahtuu, kaikki levittelevät kä-
29844: sanoa - rikoksista raaimpaan eli surmasi kaksi        siään, eikä kukaan ota vastuuta. Koska olen use-
29845: pientä puolustuskyvytöntä lasta. Hänen jäljiltään     aan kertaan tuonut esille, että yhteiskunnan tulee
29846: asunnosta löytyi rakennelmia, jotka kertoivat,        suojata jäseniään raakoja rikollisia vastaan nii-
29847: että hän oli toiminut suunnitelmallisestijuuri lap-   den pysyvällä eristämisellä, esitän valtiopäivä-
29848: seen kohdistuvan rikoksen toteuttamiseksi. Yh-        järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kun-
29849: teiskunnan pitäisi suojella jäseniään raakalaisil-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29850: ta. Tämä annettiin viranomaisten ymmärtää nyt-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt,
29851: kin kansalaisten taholta tulevina viesteinä, mutta    kun se vielä on mahdollista:
29852: viranomaiset tekivät kaikkensa, että tuo raakalai-
29853: nen pääsisi vapaaksi. Hänen vapauttaan varten               Eikö yhteiskunnan tulisi luoda järjestel-
29854: luotiin suunnitelmat ja järjestelmät, jotka maksa-          mä, jossa yhteiskunnalle ja sen jäsenille
29855: vat suuria summia. Kukaan ei välittänyt mitään              vakavan uhkan luovat rikolliset eristet-
29856: siitä, että hän saattaa jälleen surmata jonkun lap-         täisiin yhteiskunnasta laitoshoitoon py-
29857: sen. Hänen läheisyydessään asuvat lapsiperheet              syvästi ja
29858: elävät tämänjälkeen päivästä päivään pelon val-
29859: lassa lapsiensa puolesta.                                   kuka vastaa siitä, jos Jammu Siltavuori
29860:                                                             uudelleen syyllistyy samanlaiseen - tai
29861:                                                             jos mahdollista - vielä raaempaan ri-
29862:                                                             kokseen vapaana ollessaan?
29863: 
29864: 
29865: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
29866: 
29867:     Sulo Aittoniemi /alk
29868: 
29869: 
29870: 
29871: 
29872:                                                                                                Versio 2.0
29873: KK 572/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
29874: 
29875: 
29876: 
29877: 
29878: Eduskunnan puhemiehelle
29879: 
29880: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            seikkojen tai muiden syiden perusteella olettaa
29881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          hänen vastaisuudessa elävän nuhteettomasti.
29882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Vangin ehdonalaiseen vapauteen päästämistä
29883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       koskeva kysymys voidaan ratkaista jo ennakolta
29884: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ja asettaa samalla ehtoja, jotka vangin on täytet-
29885: sen KK 572/1999 vp:                                    tävä päästäkseen ehdonalaiseen vapauteen.
29886:                                                           Tarkemmat määräykset ehdonalaiseen vapau-
29887:        Eikö yhteiskunnan tulisi luoda järjestel-       teen pääsyn edellytyksistä, käsittelystä ja ratkai-
29888:        mä, jossa yhteiskunnalle ja sen jäsenille       sijasta on annettu oikeusministeriön 26.4.1995
29889:        vakavan uhkan luovat rikolliset eristet-        antamassa päätöksessä ja vankeinhoito-osaston
29890:        täisiin yhteiskunnasta laitoshoitoon py-        vangin päästämistä ehdonalaiseen vapauteen
29891:        syvästi ja                                      koskevassa määräyksessä (26.4.1995, nro
29892:                                                        9/011/95).
29893:        kuka vastaa siitä, jos Jammu Siltavuori            Vankeinhoito-osaston määräyksen 2 §:n mu-
29894:        uudelleen syyllistyy samanlaiseen - tai         kaan vangin ehdonalaiseen vapauteen päästämis-
29895:        jos mahdollista - vielä raaempaan ri-           tä koskevan asian ratkaisee vankilan johtokunta.
29896:        kokseen vapaana ollessaan?                      Johtokunta voi lykätä määräyksessä erikseen
29897: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          mainituissa tapauksissa vangin ehdonalaista va-
29898: ti seuraavaa:                                         pauttamista enintään yhdellä kuukaudella perus-
29899:                                                        ajankohdasta. Jos perusajankohdasta poikkeama
29900: Kysymys koskee ehdonalaiseen vapauteen pääs-          on yli kuukauden tai lykkääruisperuste jokin muu
29901: tämistä koskevaa menettelyä yksittäisessä ta-         kuin määräyksessä mainittu, toimivalta asiassa
29902: pauksessa. Rangaistusten täytäntöönpanosta an-        kuuluu oikeusministeriön istunnolle. Tarkemmat
29903: netun lain 2 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan           säännökset oikeusministeriön istunnosta on an-
29904: määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava          nettu laissa eräiden asioiden ratkaisemisesta oi-
29905: vanki voi päästä ehdonalaiseen vapauteen, kun         keusministeriön istunnossa (324/ 1970). Oikeus-
29906: hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kol-       ministeriön istunnon puheenjohtajana toimii van-
29907: masosaa, tai milloin ehdonalaiseen vapauteen          keinhoitolaitoksen ylijohtaja ja muina jäseninä
29908: päästämiseen on erityisiä syitä, puolet siitä, kum-   toimivat vankeinhoidon ylitarkastaja ja esittelijä-
29909: massakin tapauksessa kuitenkin vähintään 14           jäsen.
29910: päivää.                                                   Edellä mainitun määräyksen 4 §:n mukaan
29911:    Harkittaessa kysymystä vangin päästäruisestä       voidaan vangin rangaistusaikalaskelman mukai-
29912: ehdonalaiseen vapauteen on otettava huomioon          sesta perusajankohdasta poiketa ja harkinnanva-
29913: hänen rikoksensa laatu ja syyt, hänen aikaisempi      raista ehdonalaista vapauttamista lykätä mää-
29914: elämänsä ja käyttäytymisensä rangaistuslaitok-        räyksessä erikseen mainituissa tapauksissa muun
29915: sessa sekä ne olosuhteet, joihin hän vapaudut-        muassa, jos täytäntöönpantavaksi on tulossa
29916: tuaan joutuu, sekä selvitys siitä, että hänellä on    uusia rangaistuksia tai, jos vanki haluaa perustel-
29917: rehellinen toimeentulo ja voidaanko mainittujen       lusta syystä vapautumisensa lykkäämistä. Erityi-
29918: 
29919: 
29920: 2
29921: Ministerin vastaus                                         KK 572/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29922: 
29923: 
29924: sistä syistä oikeusministeriön istunto voi lykätä     netun lain (317 /1953) mukaan eristetty pakko lai-
29925: ehdonalaista vapauttamista myös muilla kuin           tokseen, ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä
29926: edellä mainituilla perusteilla.                       on voimassa erityissäännökset. Pakkolaitokseen
29927:     Voimassa olevan lainsäädännön ja viime vuo-       eristetty voidaan mainitun lain 15 § :n mukaan
29928: sikymmenen aikana vakiintuneen käytännön pe-         päästää ehdonalaiseen vapauteen vasta, kun hän
29929: rusteella vangit on päästetty ehdonalaiseen va-       on kokonaan suorittanut rangaistuksensa. Rikok-
29930: pauteen säännönmukaisena perusajankohtana,           sentekijän pysyvä eristäminen laitoshoitoon ei
29931: joka on joko kaksikolmasosaa tai puolet koko-         ole nykyisen rikosoikeudellisen lainsäädäntöm-
29932: naisrangaistuksen ajasta. Ehdonalaisen vapautu-      me mukaan mahdollista.
29933: misen lykkääminen on ollut erittäin poikkeuksel-         Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, eh-
29934: lista. Kysymyksessä tarkoitetussa yksittäista-       donalaista vapautumista ja toistuvasti väkivalta-
29935: pauksessa nähtiin aiheelliseksi poiketa vakiintu-    rikoksiin syyllistyneitä koskeva lainsäädäntö on
29936: neesta käytännöstä lykkäämällä ehdonalaista va-      uudistamisen tarpeessa. Valtioneuvosto on
29937: pautumista kahteen kertaan. Uusiin rikoksiin         23.9.1999 perustanut komitean (vankeusrangais-
29938: syyllistymistä pyritään tässä tapauksessa ehkäi-     tuskomitea), jonka tehtävänä on valmistella van-
29939: semään vankilassa järjestetyllä toimintaohjel-       keusrangaistusten täytäntöönpanoa koskevan
29940: malla sekä tehostetulla valvonnalla. Päätöksen       lainsäädännön kokonaisuudistus. Komitean mää-
29941: mukaan ennen ehdonalaiseen vapauteen päästä-         räaika on 31.3.2001. Komitean nimenomaiseksi
29942: mistä vankilan on yhteistyössä Helsingin kau-        tehtäväksi on annettu ehdonalaista vapautumista
29943: pungin viranomaisten, valvonnasta vastaavan po-      ja pakkolaitosta koskevien säännösten uudista-
29944: liisin ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen kanssa var-    minen. Komitean työn yhteydessä nämä sään-
29945: mistauduttava, että kysymyksessä olevalla van-       nökset ja ehdonalaista vapauttamista koskeva
29946: gilla on asunto ja toimeentulo sekä asianmukai-      menettely tulevat perusteellisen ja kokonaisval-
29947: nen vapautumissuunnitelma ja valvontaohjelma.        taisen tarkastamisen kohteiksi. Lisäksi oikeusmi-
29948:  Lisäksi vapautumisen ehdoksi asetettiin, että ky-   nisteriössä on ryhdytty edellä mainitun ministe-
29949: symyksessä oleva vanki sitoutuu noudattamaan         riön päätöksen ja vankeinhoito-osaston määräyk-
29950: hänelle asumisesta ja valvonnasta annettuja oh-      sen muuttamiseen nykyisen lainsäädännön poh-
29951: jeita ja määräyksiä.                                 jalta siten, että tapauskohtaisen harkinnan mah-
29952:     Niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijä on     dollisuuksia lisätään ja perusteita arvioidaan
29953: vaarallisten rikoksenuusijoiden eristämisestä an-    uudelleen.
29954: 
29955: 
29956: 
29957: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
29958: 
29959:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
29960: 
29961: 
29962: 
29963: 
29964:                                                                                                       3
29965: KK 572/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministems svar
29966: 
29967: 
29968: 
29969: 
29970: Tili riksdagens talman
29971: 
29972: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        friges villkorligt kan avgöras redan på förhand,
29973: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         och samtidigt kan det uppställas villkor som
29974: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        fången skall uppfylla för att bli villkorligt frigi-
29975: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         ven.
29976: mål SS 572/1999 rd:                                        Närmare bestämmelser om förutsättningama
29977:                                                         för villkorlig frigivning och om behandlingen
29978:        Borde inte samhället skapa ett system            och avgörandet av dessa frågor har utfårdats i
29979:        där brottslingar som utgör ett allvarligt       justitieministeriets beslut av 26.4.1995 och i
29980:        hot mot samhället och samhällsmedbor-            fångvårdsavdelningens föreskrift om villkorlig
29981:        garna permanent isoleras från samhäl-            frigivning av fångar (26.4.1995, nr 9/0 11195).
29982:        let genom internering i en vårdanstalt,             Enligt 2 § i fångvårdsavdelningens föreskrift
29983:        och                                             fattar fångelsets direktion beslut om villkorlig
29984:                                                         frigivning av en fånge. Direktionen kan i de fall
29985:        vem bär ansvaret om Jammu Siltavuori            som nämns särskilt i föreskriften skjuta upp den
29986:        på nytt gör sig skyldig tili ett likadant el-   villkorliga frigivningen av en fånge med högst en
29987:        ler- om möj ligt- ännu råare brott ef-          månad i förhållande till bastidpunkten. Om avvi-
29988:        ter att hafrisläppts?                           kelsen från bastidpunkten överskrider en månad
29989: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        eller om frigivningen skjuts upp på någon annan
29990: föra följande:                                         grund än en sådan som nämns i föreskriften, har
29991:                                                        justitieministeriets sammanträde behörighet i
29992: Spörsmålet gäller förfarandet vid villkorlig fri-      frågan. Närmare bestämmelser om justitieminis-
29993: givning i ett enskilt fall. Enligt 2 kap. 13 § 1       teriets sammanträde finns i lagen om avgörande
29994: mom. lagen om verkställighet av straff kan en          av vissa ärenden vidjustitieministeriets samman-
29995: fånge som avtjänar fångelsestraff på viss tid fri-     träde (324/ 1970). Ordförande vid justitieministe-
29996: ges villkorligt då han av straffet har avtjänat två    riets sammanträde är överdirektören för fång-
29997: tredjedelar eller, om det finns synnerliga skäl till   vårdsväsendet, och övriga medlemmar är fång-
29998: hans frigivning, hälften, i vartdera fallet dock       vårdsöverinspektören och en föredragande leda-
29999: minst 14 dagar.                                        mot.
30000:     När det prövas om en fånge skall friges vill-          Enligt 4 § i den ovan nämnda föreskriften kan
30001: korligt skall man beakta arten av och orsakema         avvikelser göras från bastidpunkten enligt den
30002: till det brott som personen har begått, personens      beräknade strafftiden, och den av prövning bero-
30003: tidigare levnadssätt och uppförande i straffan-        ende tidpunkten för villkorlig frigivning av en
30004: stalten, de förhållanden som personen råkar i ef-      fånge kan skjutas upp i de fall som nämns sär-
30005: ter frigivningen samt en utredning om att perso-       skilt i föreskriften, bl.a. om nya domar är aktuel-
30006: nen kan försörja sig på ett hederligt sätt, och om     la för verkställighet eller om fången av godtagba-
30007: det på grund av nämnda omständigheter eller av         ra skäl vill att hans frigivning skall skjutas upp.
30008: andra skäl kan antas att personen kommer att leva      Av särskilda skäl kan justitieministeriets sam-
30009: klanderfritt i framtiden. Frågan om en fånge skall     manträde skjuta upp tidpunkten för villkorlig fri-
30010: 
30011: 
30012: 4
30013: Ministems svar                                                 KK 572/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30014: 
30015: 
30016: givning även på andra grunder än de som nämns           ring av farliga återfallsförbrytare (31711953) gäl-
30017: ovan.                                                   ler särskilda bestämmelser om villkorlig frigiv-
30018:     På basis av gällande lagstiftning och den prax-     ning. Den som har intemerats i tvångsinrättning
30019: is som blivit vedertagen under det senaste årtion-      kan enligt 15 § i nämnda lag försättas i villkor-
30020: det har fångar frigivits villkorligt vid en regel-      lig frihet först när personen till fullo har avtjänat
30021: mässig bastidpunkt, som är antingen två tredje-         sitt straff. Det är enligt vår gällande straffrättsli-
30022: delar eller hälften av den totala strafftiden. Den      ga lagstiftning inte möjligt att permanent interne-
30023: villkorliga frigivningen har skjutits upp endast i      ra någon i en vårdanstalt.
30024: mycket exceptionella fall. 1 det enskilda fall som         Den lagstiftning som gäller verkställighet av
30025: avses i spörsmålet har det ansetts befogat att av-      fångelsestraff, villkorlig frigivning och personer
30026: vika från vedertagen praxis genom att den vill-         som upprepade gånger gör sig skyldiga till vålds-
30027: korliga frigivningen har skjutits upp två gånger. 1     brott är i behov av revidering. Statsrådet tillsatte
30028: detta fall har man i fångelset gjort upp ett åt-        23.9.1999 en kommitte (fångelsestraffkommit-
30029: gärdsprogram och infört effektiverad övervak-           ten), som har till uppgift att bereda en totalre-
30030: ning för att förhindra att personen gör sig skyldig     form av lagstiftningen om verkställighet av fång-
30031: till nya brott. Enligt beslutet skall fångelset, inn-   elsestraff. Kommitten skall ha sitt arbete klart
30032: an fången friges villkorligt, i samarbete med           31.3.200 1. Kommitten har i uppgift att uttryckli-
30033: myndighetema i Helsingfors stad, den polis som          gen revidera bestämmelserna om villkorlig fri-
30034: ansvarar för övervakningen och Kriminalvårds-           givning och tvångsinrättningar. 1 samband med
30035: föreningen försäkra sig om att han har bostad och       kommittens arbete kommer dessa bestämmelser
30036: försörjning samt att en ändamålsenlig plan för          och förfarandet vid villkorlig frigivning att bli
30037: frigivningen och ett övervakningsprogram har            föremål för en grundlig och övergripande gransk-
30038: gjorts upp. Dessutom uppställdes som ett villkor        ning. Dessutom har man vid justitieministeriet
30039: för frigivningen att fången förbinder sig att följa     börjat bereda en ändring av ministeriets ovan
30040: de föreskrifter och anvisningar om boendet och          nämnda beslut och fångvårdsavdelningens före-
30041: övervakningen som meddelats honom.                      skrift utgående från den gällande lagstiftningen.
30042:     1 sådana fall då gämingsmannen har inteme-
30043: rats i tvångsinrättning enligt lagen om interne-
30044: 
30045: 
30046: 
30047: Helsingfors den 5 november 1999
30048: 
30049:     Justitieminister Johannes Koskinen
30050: 
30051: 
30052: 
30053: 
30054:                                                                                                             5
30055:                                                         KK 573/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
30056: 
30057: 
30058: 
30059: 
30060:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 573/1999 vp
30061: 
30062:                                               Kansanäänestyksen järjestämistä koskeva aloi-
30063:                                               teoikeus kansalaisille
30064: 
30065: 
30066: 
30067: 
30068: Eduskunnan puhemiehelle
30069: 
30070: Suomi on asettanut yhdeksi EU-puheenjohta-             samalla katteettomaksi ne lupaukset, joita kansa-
30071: juuskautensa tavoitteeksi unionin päätöksenteon        laisille annettiin ennen ED-kansanäänestystä.
30072: avoimuuden lisäämisen. Tämän tavoitteen toteu-         Tuolloinhan vakuutettiin, että Emuun liittymi-
30073: tuminen olisi tärkeää koko EU:lle, jonka uskotta-      nen on edessä vasta kaukana tulevaisuudessa ja
30074: vuus on rapistunut kansalaisten silmissä. Tästä        siitä järjestetään tarvittaessa erillinen kansanää-
30075: vahvimpana vakuutena voidaan pitää edellisten          nestys. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka
30076: eurovaalien alhaista äänestysprosenttia koko           laajat kansalaispiirit vetosivat valtioneuvostoon
30077: unionin alueella. Mutta EU:n toimintaperiaattei-       ja eduskuntaan. Tämä epädemokraattinen toi-
30078: den kehittämisen lisäksi meidän on pyrittävä pa-       mintatapa jätti syvät haavat suomalaisten demo-
30079: lauttamaan myös omien kansalaistemme luotta-           kratiakäsitykseen.
30080: mus oman päätöksentekomme avoimuuteen ja                  Vastaavien tapausten välttämiseksi on aivan
30081: kansanvaltaisuuteen.                                   välttämätöntä, että etenkin Suomen kansainvä-
30082:     Eduskunnan4.6.1999 hyväksymänja 1.3.2000           liseen asemaan ratkaisevasti vaikuttavat päätök-
30083: voimaan tulevan uuden hallitusmuodon 53 §:n            set tehdään jatkossa avoimesti ja kansanval-
30084: mukaan "Neuvoa-antavan kansanäänestyksen               taisesti. Näin varmistetaan se, että tärkeiden rat-
30085: järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettä-   kaisujen yhteydessä on mahdollista käydä avoin-
30086: vä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille jär-       ta ja laajaa keskustelua, jolloin kansalaisilla on
30087: jestettävistä vaihtoehdoista. Kansan äänestyksis-      mahdollisuus saada tietoja itseensä liittyvästä
30088: sä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla."     päätöksenteosta, ja valtioneuvostolla on vastaa-
30089:     Kansanäänestyksen järjestäminen jostakin           vasti velvollisuus antaa niitä.
30090:  asiasta edellyttää siis uudenkin hallitusmuodon          Tämä kaikki voidaan turvata parhaiten siten,
30091:  mukaan eduskunnan enemmistön tukea. Mutta             että kansalaiset saavat aloite-oikeuden kansanää-
30092:  kuten kokemuksesta tiedämme, eduskunnasta ei          nestyksen järjestämiseksi. Valtioneuvosto voitai-
30093:  löydy enemmistöä kansanäänestyksen toimeen-           siin velvoittaa tekemään esitys eduskunnalle
30094:  panemiseksi, jos valtioneuvosto ei tue sen järjes-    kansanäänestyksen toimeenpanemiseksi siten
30095:  tämistä. Tämä nähtiin konkreettisesti, kun Suo-       kuin sen toimeenpanosta on laissa säädetty, jos
30096:  men liittyminen talous- ja rahaliitto Emuun oli       vähintään 50 000 kansalaista vaatii allekirjoite-
30097:  käsillä. Suomen Keskustan tekemä lakialoite           tulla vetoomuksenaan sen järjestämistä kansa-
30098:  Emu-kansanäänestyksen järjestämiseksi ei pääs-        laismielipiteen selvittämiseksi jossakin asiassa.
30099:  syt edes täysistuntokäsittelyyn: se tyrmättiin jo
30100:  valiokunnassa.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30101:     Kun Suomen liittymisestä talous- ja rahaliit-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30102:  toon päätettiin ilman kansanäänestystä, tehtiin
30103: 
30104:                                                                                                  Versio 2.0
30105: KK 573/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
30106: 
30107: 
30108: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      voi vaatia valtioneuvostoa sitovasti te-
30109: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               kemään esityksen eduskunnalle kansan-
30110:                                                   äänestyksen toimeenpanemiseksi kansa-
30111:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   laismielipiteen selvittämiseksi jossakin
30112:       tyä, jotta vähintään 50 000 kansalaista     asiassa?
30113: 
30114: 
30115: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
30116: 
30117:     Petri Neittaanmäki /kesk
30118: 
30119: 
30120: 
30121: 
30122: 2
30123: Ministerin vastaus                                    KK 573/1999 vp- Petri Neittaanmäki lkesk
30124: 
30125: 
30126: 
30127: 
30128: Eduskunnan puhemiehelle
30129: 
30130: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Lainsäädäntöaloite voi perustuslain mukaan
30131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tulla hallituksen taholta hallituksen esityksenä tai
30132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eduskunnasta kansanedustajan lakialoitteena.
30133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit-      Hallituksen esityksen antamismenettelyä on
30134: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        vastikään jossakin määrin muutettu uudessa pe-
30135: myksen KK 573/1999 vp:                                rustuslaissa. Säännöstä siitä, että hallituksen tuli-
30136:                                                       si joidenkin edellytysten täyttyessä, esimerkiksi
30137:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      kansanaloitteen johdosta, antaa eduskunnalle
30138:        tyä, jotta vähintään 50 000 kansalaista        hallituksen esitys, perustuslakiin ei sisälly.
30139:        voi vaatia valtioneuvostoa sitovasti te-          Antaessaan eduskunnalle hallituksen esityk-
30140:        kemään esityksen eduskunnalle kansan-          sen uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi hallitus ei
30141:        äänestyksen toimeenpanemiseksi kansa-         nähnyt aiheelliseksi muuttaa voimassa olevan pe-
30142:        laismielipiteen selvittämiseksi jossakin       rustuslain mukaista neuvoa-antavaa kansanää-
30143:        asiassa?                                      nestystä koskevaa sääntelyä. Esityksessä todet-
30144:                                                      tiin, että vuodelta 1987 olevan neuvoa-antavaa
30145: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kansanäänestystä koskevan hallitusmuodon
30146: seuraavaa:                                            säännöksen valmistelun yhteydessä selvitettiin
30147: Suomen valtiollinen järjestelmä perustuu olen-       perusteellisesti erilaisia kansanäänestysmalleja
30148: naisilta osiltaan edustuksellisen demokratian va-    ja niiden soveltuvuutta suomalaiseen kansanval-
30149: raan. Edustuksellisen demokratian täydennyk-         taan. Esityksessä viitataan myös kansanäänestys-
30150: seksi on kuitenkin säädetty neuvoa-antavan kan-      komitean vuonna 1983 luovuttamaan mietintöön
30151: sanäänestyksen mahdollisuudesta.                     sisältyvään kattavaan selvitykseen.
30152:    Sekä voimassa oleva että ensi vuoden maalis-          Kansanäänestyskomitea käsitteli kysymystä
30153: kuun alusta lukien voimaan tuleva uusi perustus-     siitä, tulisiko kansanäänestykseen Suomessa liit-
30154: laki edellyttävät, että neuvoa-antavan kansanää-     tää mahdollisuus senjärjestämistä koskevan kan-
30155: nestyksen järjestämisestä päätetään aina lailla.     sanaloitteen tekemiseen. Erilaisia toteuttamis-
30156: Myös kansanäänestyksissä noudatettavasta me-         vaihtoehtoja punnittuaan komitea tuli siihen tu-
30157: nettelystä säädetään lailla. Menettelystä neuvoa-    lokseen, että kansanaloite ja kansanäänestys ei-
30158: antavissa kansanäänestyksissä annetun lain me-       vät ole välttämättä sidoksissa toisiinsa. Se ei pi-
30159: nettelysäännöksistä voidaan tarvittaessa poiketa     tänytkään aiheellisena liittää ehdottamaansa jär-
30160: yksittäisen kansanäänestyksen järjestämistä kos-     jestelmään sellaista lisäpiirrettä, jollaista kansan-
30161: kevassa laissa, kuten meneteltiin säädettäessä       aloite merkitsisi. Komitea totesi, että sen oli toi-
30162: laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suo-       meksiantonsakin mukaan pyrittävä ehdottamal-
30163: men liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi.        laan sääntelyllä täydentämään hallitusmuotoa.
30164: Tässä kansanäänestyksessä ei sovellettu yleisen      Lähtökohtana olivat siten hallitusmuodosta ilme-
30165: menettelylain säännöstä, jonka mukaan äänestä-       nevät valtiojärjestelmämme perusperiaatteet.
30166: jällä tulee aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei   Näihin kuuluu komitean kannan mukaan muun
30167: hän kannata mitään esitetyistä kannanotoista.        muassa edustuksellisen demokratian periaate.
30168: 
30169: 
30170:                                                                                                          3
30171: KK 57311999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                            Ministerin vastaus
30172: 
30173: 
30174:    Kansanäänestyskomitean mielestä ei myös-             Kysymyksessä tarkoitetun kansanaloitteen
30175: kään ollut nähtävissä erityisiä ongelmia kansa-      veivoittaessa hallituksen tekemään esityksen
30176: laisten mahdollisuuksissa saada mielipiteensä ja     eduskunnalle aloitteen käyttöön ottamisella olisi
30177: tahtonsa poliittisten päätöksentekijöiden tietoon.   vaikutuksia valtioelinten toimivaltaan ja niiden
30178: Komitean mielestä edustuksellisen järjestelmän       välisiin suhteisiin. Kun perustuslaki vastikään on
30179: toimivuutta voidaan parantaa muun muassa ke-         uusittu ja valtiojärjestelmämme perusperiaatteet
30180: hittämällä yksityisen kansanedustajan toiminta-      tässä yhteydessä uudelleen vahvistettu, hallitus
30181: edellytyksiä. Näin on viime vuosina myös tehty.      ei pidä asianmukaisena ryhtyä asiassa kysymyk-
30182: Hallitus katsoo voivansa yhtyä edellä todettuihin    sessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
30183: komitean näkemyksiin.
30184: 
30185: 
30186: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
30187: 
30188:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
30189: 
30190: 
30191: 
30192: 
30193: 4
30194: Ministerns svar                                        KK 573/1999 vp- Petri Neittaanmäki !kesk
30195: 
30196: 
30197: 
30198: 
30199: Tili riksdagens talman
30200: 
30201: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       uttryck för att han inte stöder något av de förelag-
30202: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       da alternativen.
30203: statsrådet översänt följande av riksdagsman Petri         Förslag tili stiftande av lag väcks enligt grund-
30204: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga           lagen antingen genom en regeringsproposition
30205: spörsmål SS 573/1999 rd:                              elieri riksdagen genom en riksdagsledamot lag-
30206:                                                       motion. Sättet att avlåta regeringspropositioner
30207:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          har i viss mån ändrats i den nya grundlagen. En
30208:       för att en grupp om minst 50 000 med-           sådan bestämmelse att regeringen under vissa
30209:       borgare på ett bindande sätt skall kunna        förutsättningar, t.ex. på grund av ett medborgar-
30210:       kräva att statsrådet lämnar en proposi-         initiativ, vore tvungen att avlåta en proposition
30211:       tion tili riksdagen angående genomför-          tili riksdagen ingår inte i grundlagen.
30212:       andet av en folkomröstning i syfte att              När regeringen avlät propositionen med för-
30213:       reda ut medborgarnas åsikt i en viss frå-       slag tili ny regeringsform för Finland till riksda-
30214:       ga?                                             gen ansåg den det inte vara motiverat att ändra
30215:                                                       den gällande grundlagens reglering angående
30216: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rådgivande folkomröstningar. 1 propositionen
30217: föra följande:                                        konstaterades att man i samband med beredning-
30218: Finlands statssystem grundar sig huvudsakligen        en av bestämmelsen i regeringsformen om rådgi-
30219: på representativ demokrati. Bestämmelserna tili-      vande folkomröstning som är från år 1987 grund-
30220: låter emeliertid att den representativa demokra-      ligt redde ut olika folkomröstningsmodeller och
30221: tin kompletteras med rådgivande folkomröst-           deras tillämplighet i den fins~ a demokratin. 1
30222: ningar.                                               propositionen hänvisar man också tili den omfat-
30223:    Både den gäliande grundlagen och den nya           tande utredning som ingår i det betänkande som
30224: grundlagen som träder i kraft från början av mars     folkomröstningskommitten lämnade år 1983.
30225: nästa år förutsätter att beslut om att ordna rådgi-       Folkomröstningsko.mni nen behandlade ock-
30226: vande folkomröstning alitid fattas genom lag.         så frågan om man borde bereda möjlighet för
30227: Också bestämmelserna om förfarandet vid folk-         medborgarna att ta initiativ tili folkomröstningar
30228: omröstning utfårdas genom lag. Från bestämmel-        i Finland. Efter att ha övervägt olika alternativ
30229: serna om förfarandet i lagen om förfarandet vid       för att förverkliga denna möjlighet kom kommit-
30230: rådgivande folkomröstningar kan man vid behov         ten till den slutsatsen att medborgarinitiativ och
30231: avvika, vilket skedde då lagen om en rådgivande       folkomröstningar inte nödvändigtvis är förbund-
30232: folkomröstning angående frågan om Finland             na med varandra. Den ansåg inte att det fanns
30233: skali bli medlem av Europeiska unionen stifta-        skäl att till det system den föreslog ansluta ett så-
30234: des. 1 denna folkomröstning tiliämpades inte den      dant tilläggsdrag som ett medborgarinitiativ
30235: bestämmelse i den alimänna lagen om förfaran-         innebär. Kommitten konstaterade att den enligt
30236: det vid rådgivande folkomröstningar som säger         sitt uppdrag skulie sträva efter att komplettera re-
30237: att den som röstar alitid skali ha möjlighet att ge   geringsformen genom föreslagen reglering. Ut-
30238:                                                       gångspunkten var således de grundläggande prin-
30239: 
30240: 
30241:                                                                                                          5
30242: KK 573/1999 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                              Ministerns svar
30243: 
30244: 
30245: ciperna för vårt statssystem vilka framgår av re-   åren. Regeringen anser att den kan förena sig
30246: geringsformen. Tili dessa hör enligt kommittens     med kommittens ovan beskrivna synsätt.
30247: ståndpunkt bland annat principen om den repre-         Ett i spörsmålet avsett medborgarinitiativ som
30248: sentativa demokratin.                               skulle förplikta regeringen att avlåta en proposi-
30249:    Enligt folkomröstningskommitten kunde man        tion tili riksdagen skulle ha verkningar på stats-
30250: inte heller se några särskilda problem i fråga om   organens behörighet och på förhållandet mellan
30251: medborgarnas möjligheter att få sina åsikter och    dem. Då vi alldeles nyss fått en ny grundlag och
30252: önskemål hörda av de politiska beslutsfattarna.     de grundläggande principerna i vårt statssystem i
30253: Enligt kommittens åsikt kan det representativa      samband med denna fastställts på nytt, anser re-
30254: systemet förbättras bland annat genom att ut-       geringen inte att det är ändamålsenligt att vidta i
30255: veckla enskilda rikdagsledamöters handlings-        spörsmålet avsedda åtgärder i denna fråga.
30256: möjligheter. Så har också skett under de senaste
30257: 
30258: 
30259: Helsingfors den 26 oktober 1999
30260: 
30261:     Justitieminister Johannes Koskinen
30262: 
30263: 
30264: 
30265: 
30266: 6
30267:                                                            KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
30268: 
30269: 
30270: 
30271: 
30272:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 574/1999 vp
30273: 
30274:                                              Helsingin   Kruununhaan               postitoimipaikan
30275:                                              uudelleen avaaminen
30276: 
30277: 
30278: 
30279: 
30280: Eduskunnan puhemiehelle
30281: 
30282: Suomen Posti Oy:n omalaatuisiin harrastuksiin             Kruununhaan postin lopettamishanke ei toteu-
30283: on kuulunut viime vuosina - postitoimintalain          ta postin pääjohtajan vaatimusta. Kun Helsingin
30284: velvoitteista vähät välittäen- postitoimipaikko-       hallintokaupunginosan kannattavasti toiminut
30285: jen lähes systemaattinen sulkeminen. Tämän lin-        postitoimisto siirretään kokonaan toiseen kau-
30286: jan mukaisesti Helsingin kaupunginhallituksen,         punginosaan, henkilökuntaa vähennetään, itse-
30287: postiasiakkaiden ja alueen asukkaiden vetoo-          palvelua lisätään ja pankkipalvelut lopetetaan eli
30288: muksista huolimatta postiosakeyhtiö lopetti 14.6.      täyden palvelun periaatteesta luovutaan, on kysy-
30289: tänä vuonna postipalvelut Helsingin Kruunun-           mys jostakin muusta kuin laadukkaasta postipal-
30290: haassa. Toimenpide kohdistui tällä kertaa posti-       velusta.
30291: historiallisesti merkittävään, itsekannattavasti          Suomessa posti on perinteisesti ollut kansal-
30292: toimivaan yksikköön, joka oli palvellut postitoi-     lista identiteettiä voimakkaasti tukeva palvelulai-
30293: mistona yli 150 vuotta. Lakkautushetkellä se pal-      tos. Postin toimintaedellytykset on luotu verova-
30294: veli 7 OOO:ta asukasta, 9 OOO:ta työssä käyvää, yli   roin. Keskellä pääkaupunkia Kruununhaassa asu-
30295: 500:aa yritysasiakasta, kaupunginhallintoa, val-      ville ihmisille täyden palvelun posti on tärkeä osa
30296: tionhallintoa ja koko maan tiedeyhteisöä. Lisäk-      kaupunginosaidentiteettiä ja oleellinen osa ni-
30297: si se oli siis taloudellisesti kannattava yksikkö.    menomaan pääkaupunkiin kuuluvaa peruspalve-
30298: Sen sulkemispäätökseen sisältyy edellä sanotun        lua. Sitä paitsi palvelutarjonta pääkaupungin kes-
30299: lisäksi postin johdon taholta sellaisia epäloogi-     kustassa vaikuttaa suoraan asumisen hintaan ja
30300: suuksia, joilla on merkitystä koko valtakunnan        toimitilavuokriin.
30301: kannalta. Niistä seuraavassa:                             Pääjohtaja Asko Saviaho on perustellut Kruu-
30302:    Suomen Posti Oy:n taholta on ilmoitettu, että      nunhaan postin lopettamista myös sillä, että voi-
30303: Kruununhaan postin lopettamishanke toteuttaa          massa olevan Leonia-pankin palvelusopimuksen
30304: omistajan tahtoa, mutta syy postin lopettamiseen      takia Suomen Posti Oy:n tulot mahdollisesti vä-
30305: ei ole taloudellinen. Pääjohtaja Asko Saviahon        hentyvät noin 100 miljoonaa markkaa viime vuo-
30306: mielestä postitoimipaikan ei tarvitse tuottaa voit-   teen verrattuna. Pääjohtajan mukaan Kruunun-
30307: toa, kunhan "tulee toimeen omillaan". Suomen          haan postin lopettaminen sekä siirtäminen osaksi
30308: Posti Oy:n ydinosaamista ovat kirjeiden, paket-       toisen kaupunginosan postia vähentää pääjohta-
30309: tien ja suoramainosten jakelu ja sitä tukevat pal-    jan arvion mukaan koko toimipaikkaverkon ku-
30310: veluratkaisut Pääjohtaja vaati viime vuoden toi-      luja kuitenkin vain 500 000 markkaa. Suomen
30311: mintakertomuksessa, että postiyhtiön on ennen         Posti Oy investoi viime vuonna 230 miljoonaa
30312: muuta panostettava ydinosaamiseensa taatak-           markkaa tavarankäsittelylaitokseen. Viime vuon-
30313: seen koko maan kattavat laadukkaat postipalve-        na postiyhtiön voitto 160 miljoonan markan ve-
30314: lut                                                   rojen jälkeen oli 250 miljoonaa markkaa.
30315: 
30316:                                                                                                 Versio 2.0
30317: KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
30318: 
30319: 
30320:    Tänä vuonna Suomen Posti Oy on kuitenkin            ty entistä etäämmälle asiakkaista. Suomen Posti
30321: käyttänyt miljoonia markkoja yhtiökuvansa ja           Oy on tosiasiassa siirtänyt peruspalvelun kustan-
30322: palveluidensa markkinointiin, vaikka todellista        nuksia omistaja-asiakkaidensa hoidettaviksi, kun
30323: kilpailua Suomessa postialalla ei ole. Suomen          asiointiaika postissa on moninkertaistunut.
30324: Posti Oy:llä on määräävä markkina-asema postin             Kun aiemmat hallitukset ajoivat ensin posti-
30325: jakelutoiminnassa eli kirjeiden ja pakettien jake-     toiminnan liikelaitostamista ja sitten yhtiöittä-
30326: lussa, koska yhtiöllä toimiluvan perusteella on        mistä, niin muun muassa ao. valtioneuvoston jä-
30327: ainoana yrityksenä rajoittamaton oikeus postitoi-      senet sekä liikenneministeriön kansliapäällikkö-
30328: minnan harjoittamiseen koko maassa.                    kin vakuuttivat, ettei yhtään postitoimipaikkaa
30329:    Pääjohtaja Asko Saviaho on väittänyt, että          tulla enää lakkauttamaan. Nämä hallinnolliset
30330: postiyhtiön voittoa ei voi käyttää toimipaikka-        järjestelyt olivat vain toiminnan joustavoittami-
30331: verkon ylläpitämiseen. Kilpailuviraston päätök-        seen tähtääviä toimia. Lupaukset eivät ole tunne-
30332: sen mukaan tällainen menettely ei kuitenkaan ole       tusti pitäneet; postitoimipaikkoja on suljettu sa-
30333: määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.               tamäärin. Helsingin Kruununhaan postitoimipai-
30334:    Kilpailuviraston mukaan postin palveluita           kan lakkauttaminen soveltuu hyvin kuvaamaan
30335: ovat postin keräily, kuljetus ja jakelu, asiakaspal-   sitä, ettei tässä lakkautusinnossa ole ollut järjelli-
30336: velu toimipaikoissa sekä postin linja- ja autolii-     siä perusteita, jotka olisivat kansalaisten hyväk-
30337: kenteen palvelut. Täyden palvelun posti voi hoi-       syttävissä. Kansalaiset kysyvät tässäkin tapauk-
30338: taa rahaliikennettä valtion, kuntien, yritysten ja     sessa, onko Suomen Posti Oy Kruununhaan pos-
30339: yhteisöjen toimeksiannosta, esimerkiksi tarjota        tia lakkauttaessaan toiminut voimassa olevien la-
30340: Leonian pankkipalveluita sekä myydä ja periii te-      kien kanssa sopusoinnussa, mukaan lukien kil-
30341: levisiolupamaksuja.                                    pailulaki ja EU:n postidirektiivi. On syytä muis-
30342:    Postin palveluita pidetään Euroopan sivistys-       taa, että pääosa asiakkaista on samalla postin
30343: maissa välttämättömyyspalveluina. "Palvelutuo-         omistajia.
30344: tannon yksityistäminen ja avaaminen kilpailulle            Tilanne voidaan korjata vain avaamalla Kruu-
30345: on tuonut uudenlaisia kansalaisten perusoikeuk-        nunhaan postitoimipaikka uudestaan ja ohjeista-
30346: siin liittyviä ongelmia", totesi Suomen oikeusmi-      malla Suomen Posti Oy toimimaan vastaavasti
30347: nisteri äskettäin. Suomessa postitoimintaa ei ole      kansalaisten edun mukaisella tavalla koko maas-
30348: yksityistetty eikä avattu kilpailulle, mutta tästä     sa.
30349: huolimatta valtion liikelaitos näyttää kykenevän
30350: tuottamaan omistaja-asiakkailleen mainitun kal-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30351: taisia perusoikeuksiin liittyviä ongelmia.             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30352:    Helmikuussa 1999 voimaan tulleen EU:n pos-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30353: tidirektiivin mukaan postilaitoksen perimien hin-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30354: tojen on oltava kohtuulliset sekä sellaiset, että
30355: palvelut ovat kaikkien toimiluvan mukaisten                   Minä päivänä hallitus tiedottaa kansa-
30356: käyttäjien saatavilla. Kruununhaan postin lopet-              laisille sen päivämäärän, jona Helsin-
30357: tamisen myötä peruspalvelun tarjonta on siirret-              gin Kruununhaan postitoimipaikka ava-
30358:                                                               taan uudestaan?
30359: 
30360: 
30361: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999
30362: 
30363:     Erkki Pulliainen /vihr
30364: 
30365: 
30366: 
30367: 
30368: 2
30369: Ministerin vastaus                                         KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
30370: 
30371: 
30372: 
30373: 
30374: Eduskunnan puhemiehelle
30375: 
30376: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             sijaitseva raitiovaunupysäkki raJOittaa omalta
30377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           osaltaan postiliikenteen toimivuutta.
30378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Suomen Posti Oy etsi kiinteistövälittäjän avul-
30379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         la pitkään Kruununhaasta postitoiminnalle sovel-
30380: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tuvaa uutta liiketilaa tällaista kuitenkaan löytä-
30381: sen KK 574/1999 vp:                                    mättä.
30382:                                                            Pankkipalvelujen lakkauttaminen Kruunun-
30383:        Minä päivänä hallitus tiedottaa kansa-          haan postitoimipaikasta ja toimipaikan yhdistä-
30384:        laisille sen päivämäärän, jona Helsin-          minen Katajanokan postitoimipaikkaan olivat
30385:        gin Kruununhaan postitoimipaikka ava-           kaksi erillistä, toisistaan riippumatonta ratkai-
30386:        taan uudestaan?                                 sua. Leonian pankkipalvelut muodostavat huo-
30387:                                                        mattavan osan Postin omissa toimipaikoissa teh-
30388: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tävästä työstä, joten Leonian pankkipalveluista
30389: ti seuraavaa:                                          saatavien tulojen vähentyessä Postin toimipaik-
30390: Postitoimintalaki edellyttää, että postia voi lähet-   kapalvelujen olisi oltava entistä tarkoituksenmu-
30391: tää ja vastaanottaa tasapuolisin ehdoin koko           kaisempia ja kannattavampia. Posti on ryhtynyt
30392: maassa. Lain mukaan postipalveluiden saata-            muun muassa tästä syystä purkamaan pankkipal-
30393: vuus ja kustannusten tasavertaisuus on turvatta-       velutarjontansa päällekkäisyyttä niillä alueilla,
30394: va erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Helsin-     joissa Leonian oma konttori sijaitsee kohtuulli-
30395: gin Kruununhaan tapauksessa postitoimipaikka           sen välimatkan päässä. Kruununhaan tapaukses-
30396: on muuttanut entiseltä alueeltaan vain noin kilo-      sa Leonian pankkipalvelut ovat saatavissa koh-
30397: metrin päähän hyvien kulkuyhteyksien varrelle.         tuullisen lähellä Unioninkadun ja Kaivokadun
30398:     Kruununhaan postitoimipaikka joutui muutta-        konttoreissa.
30399: maan kortteliin suunniteltujen rakennustöiden ta-          Mitä tulee kysymyksessä mainittuun kilpai-
30400: kia. Kortteliin suunnitteilla oleva lisärakennus       luun Postin toimialalla, todettakoon, että 60 pro-
30401: tulee sulkemaan pihan siten, että autojen liiken-      senttia Postin liikevaihdosta muodostuu aloilta
30402: nöinti takapihalle estyy. Täten Postin päivittäis-     joilla toimii myös kilpailevia yrityksiä. Tällaisi~
30403: ten postikuljetusten hoito ei olisi ollut mahdollis-   ovat esimerkiksi tavarankuljetuspalvelut sekä
30404: ta. Asianmukaiset lastaus- ja liikennöintimahdol-      suoramainos- ja lehtijakelut. Toimiluvan varai-
30405: lisuudet ovat kuitenkin välttämättömiä suuria          sen osoitteellisen kirjejakelun kilpailu muodos-
30406: postieriä toimittaville Postin asiakkaille ja Pos-     tuu sähköisen viestinvälityksen ratkaisuista.
30407: tin omalle kuljetusliikenteelle.                           Kirjallisessa kysymyksessä mainitusta totea-
30408:     Postitoimipaikan rakennuksen julkisivua ei         muksesta käyttää Postin voittoja toimipaikkaver-
30409: myöskään voi muuttaa rakennuksen kulttuurihis-         koston ylläpitämiseen todettakoon, että Posti
30410: toriallisen arvon takia. Julkisivun puolelle ei si-    käyttää järjestelmällisesti osan liiketoiminnan tu-
30411: ten voi rakentaa postiliikenteelle välttämättömiä      loksestaan palvelujensa jatkuvaan kehittämiseen
30412: luiskia ja lastauslaitureita. Rakennuksen edessä       ja kohdistaa siitä osan myös toimipaikkoihin.
30413:                                                        Posti haluaa tulevaisuudessakin turvata toimi-
30414: 
30415: 
30416:                                                                                                         3
30417: KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministerin vastaus
30418: 
30419: 
30420: paikkaverkoston, joka kattaa koko maan. Tällä             Toimipaikkaverkkoa koskevat ratkaisut teh-
30421: hetkellä verkostoon kuuluu noin l 600 toimipis-        dään aina ottaen huomioon toimivat postipalve-
30422: tettä. Tehdessään ratkaisuja siitä, miten palvelut     lut Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ajatus sii-
30423: tarjotaan ja missä asiointipaikat sijaitsevat, Posti   tä, että kirjeen hinnalla ylläpidettäisiin pankki-
30424: pitää lähtökohtanaan ensiluokkaisten postipalve-       toimintaa, on kuitenkin mahdoton toteuttaa, kos-
30425: luiden tarjoamista. Postin lähettämisen ja vas-        ka tällaista menettelyä pidettäisiin suorana tulon-
30426: taanottamisen on sen asiakkaille oltava mahdolli-      siirtona toiselle yritykselle.
30427: simman helppoa ja joustavaa.
30428: 
30429: 
30430: 
30431: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
30432: 
30433:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30434: 
30435: 
30436: 
30437: 
30438: 4
30439: Ministems svar                                             KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
30440: 
30441: 
30442: 
30443: 
30444: Tili riksdagens talman
30445: 
30446: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Posten Finland Ab sökte med hjälp av en fas-
30447: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        tighetsmäklare under en lång tid sådana nya af-
30448: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Erk-       fårslokaliteter i Kronohagen som skulle ha varit
30449: ki Pulliainen 1gröna undertecknade skriftliga          lämpliga med tanke på postverksamheten, dock
30450: spörsmå1 SS 574/1999 rd:                               utan framgång.
30451:                                                            Avvecklandet av banktjänstema i Kronoha-
30452:        Viiken dag ämnar regeringen informera           gens postanstalt och sammanslagningen av kon-
30453:        medborgarna om det datum när post-              toret med Skatuddens postanstalt var två skilda
30454:        kontoret i Kronohagen i Helsingfors             lösningar som var oberoende av varandra. Leo-
30455:        öppnar på nytt?                                 nias banktjänster är en betydande del av det arbe-
30456:                                                        te som utförs i Postens egna kontor, således bor-
30457: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        de tjänstema vid Postens kontor ha varit ännu än-
30458: föra följande:                                         damålsenligare och lönsammare än tidigare då
30459: Postlagen förutsätter att post kan sändas och tas      intäktema från Leonias banktjänster minskade.
30460: emot på rättvisa villkor i hela landet. Enligt la-     Bland annat av denna anledning har Posten bör-
30461: gen skall det särskilt ses tili att tillgången på      jat avveckla sitt utbud av överlappande bank-
30462: postservice i g1esbygden säkerställs och att kost-     tjänster inom de områden där Leonia har ett eget
30463: nadema där är rättvisa. 1 fallet Kronohagen i Hel-     kontor på ett rimligt avstånd. I Kronohagens fall
30464: singfors har postkontoret flyttat från sitt tidigare   finns Leonias banktjänster att tiligå på ett rimligt
30465: område endast ca en kilometer längre bort intill       avstånd vid kontoren på Unionsgatan och
30466: goda kommunikationer.                                  Brunnsgatan.
30467:     Kronohagens postkontor måste flytta tili följd         När det gäller den konkurrens inom postbran-
30468: av de byggnadsarbeten som planerades i kvarte-         schen som nämns i spörsmålet kan man konstate-
30469: ret. Den tilläggsbyggnad som planeras i kvarte-        ra att 60 % av Postens omsättning kommer från
30470: ret kommer att stänga tili gården så att biltrafi-     branscher där även konkurrerande företag är
30471: ken tili bakgården förhindras. Således skulle det      verksamma. Sådana är t.ex. varutransportservi-
30472: inte ha varit möjligt för Posten att sköta de dagli-   ce, direktreklam och tidningsutbäming. Konkur-
30473: ga postbefordringama. Ändamålsenliga last-             rensen när det gäller sådan utbäming av adress-
30474: nings- och trafikeringsmöjligheter är dock nöd-        försedda brev som förutsätter koncession bygger
30475: vändiga för Postens klienter och Postens egen          på lösningar inom den elektroniska informations-
30476: transporttrafik som levererar stora postpartier.       överföringen.
30477:     Det är inte heller möjligt att ändra fasaden på        När det gäller det konstaterandet i det skriftli-
30478: postkontorets byggnad till fö1jd av byggnadens         ga spörsmålet att Postens vinster kan användas
30479: kulturhistoriska värde. Därför kan man inte på fa-     tili att upprätthålla postkontorsnätet kan man
30480: sadsidan bygga de ramper och lastningskajer som        konstatera att Posten systematiskt använder en
30481: behövs för posttrafiken. Ä ven den spårvagnshåll-      del av resultatet av sin affårsverksamhet till att
30482: plats som är belägen framför byggnaden bidrar          kontinuerligt utveckla sina tjänster och anvisar
30483: tili att posttrafiken inte är så välfungerande.        även en del för postkontoren. Posten önskar även
30484: 
30485: 
30486:                                                                                                           5
30487: KK 574/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministems svar
30488: 
30489: 
30490: i framtiden säkerställa ett postkontorsnät som           Besluten som gäller postkontorsnätet fattas
30491: täcker hela landet. För närvarande omfattar nätet     alltid med beaktande av de redan fungerande
30492: ca 1 600 kontor. När beslut fattas om hur tjänster-   posttjänstema. Den tanke som framförs i det
30493: na skall erbjudas och var de ställen finns där man    skriftliga spörsmålet att bankverksamheten skall
30494: kan sköta sina ärenden, är Postens utgångspunkt       upprätthållas med intäkterna från priset på brev
30495: att kunna erbjuda förstklassiga posttjänster. Det     är dock omöjlig att förverkliga eftersom ett så-
30496: bör vara så lätt och smidigt som möjligt för Pos-     dant förfarande skulle betraktas som direkt in-
30497: tens klienter att sända och ta emot post.             komstöverföring tili ett annat företag.
30498: 
30499: 
30500: 
30501: Helsingfors den 28 oktober 1999
30502: 
30503:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30504: 
30505: 
30506: 
30507: 
30508: 6
30509:                                                      KK 575/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
30510: 
30511: 
30512: 
30513: 
30514:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 575/1999 vp
30515: 
30516:                                            Peliriippuvuuden huomioon ottaminen arpa-
30517:                                            jaislakia uudistettaessa
30518: 
30519: 
30520: 
30521: 
30522: Eduskunnan puhemiehelle
30523: 
30524: Peliautomaatteja on sijoitettu monenlaisiin paik-   puvuusongelma ja selkiyttää Raha-automaattiyh-
30525: koihin. Monille ihmisille erilaiset rahapelit       distyksen vastuuta tästä ongelmasta.
30526: aiheuttavat päihderiippuvuuteen verrattavissa
30527: olevan riippuvuuden. Sininauhaliitossa on tehty     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30528: selvitys tästä ongelmasta. Tarkkoja lukuja riip-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30529: puvaisiksi jääneiden ihmisten määrästä ei ole,      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30530: mutta määrä lienee melko suuri ja kasvaa edel-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30531: leen. Riippuvuus aiheuttaa yleensä taloudellisia
30532: vaikeuksia sekä pelaajalle itselleen että hänen           Aikooko hallitus ottaa arpajaislain val-
30533: perheenjäsenilleen. Toimeentulotukimenot kas-             mistelussa huomioon kasvavan peliriip-
30534: vavat ja pahimmillaan riippuvuus voi aiheuttaa            puvuusongelman ja
30535: vakavia perhekriisejä sekä mielenterveysongel-
30536: mia.                                                      mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30537:    Kun arpajaislakia ollaan uudistamassa, tulisi          tyä ongelman ehkäisemiseksi?
30538: tässä yhteydessä ottaa huomioon myös peliriip-
30539: 
30540: 
30541: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
30542: 
30543:     Toimi Kankaanniemi /skl
30544: 
30545: 
30546: 
30547: 
30548:                                                                                              Versio 2.0
30549: KK 575/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                 Ministerin vastaus
30550: 
30551: 
30552: 
30553: 
30554: Eduskunnan puhemiehelle
30555: 
30556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tää peliongelmaista pelaamasta pelikasinon ulko-
30557: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           puolella.
30558: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Pelaamisesta aiheutuvien ongelmien ehkäise-
30559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-         miseksi ja rajoittamiseksi on jo nykyisessä arpa-
30560: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy-        jaislainsäädännössä eräitä säännöksiä. Nämä
30561: myksen KK 575/1999 vp:                                  koskevat alle 15-vuotiaiden oikeutta pelata raha-
30562:                                                         automaateilla ja alle 18-vuotiaiden tai alkoholin
30563:        Aikooko hallitus ottaa arpajaislain val-         taikka huumaavan aineen vaikutuksen alaisena
30564:        mistelussa huomioon kasvavan peliriip-           olevan oikeutta päästä pelikasinoon. Pelikasino-
30565:        puvuusongelman ja                                toiminnan harjoittajalla on oikeus kieltää henki-
30566:                                                         löltä pelaaminen tai rajoittaa hänen pelaamis-
30567:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        taan, jos pelaaminen on aiheuttanut tai on ilmei-
30568:        tyä ongelman ehkäisemiseksi?                     sesti aiheuttamassa hänelle taloudellisesta tai ter-
30569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           veydellisestä syystä johtuvaa sosiaalista haittaa.
30570: ti seuraavaa:                                              Nykyisin ongelmaan on saatavissa apua so-
30571:                                                         siaali- ja terveydenhuollon toimintapisteissä, A-
30572:  Maassamme arvioidaan olevan 2 000-3 000 pe-           klinikoilla ja eräissä vertaisryhmissä kuten GA
30573:  liongelmasta kärsivää henkilöä. Sosiaaliset hai-      (Gamblers Anonymous). Peliongelmansa tiedos-
30574:  tat, joita pelaamisesta saattaa aiheutua, ovat mo-    tava henkilö voi myös tehdä pelikasinon kanssa
30575:  nenlaisia eikä ongelmaksi muodostunut pelaami-        sopimuksen siitä, ettei pelikasino päästä häntä
30576: nen liity yksinomaan raha-automaattipeleihin.          määräaikana kasinoon pelaamaan. Tämä järjeste-
30577:  Liiallisesta pelaamisesta aiheutuvia haitallisia      ly ei kuitenkaan voi tulla kysymykseen raha-au-
30578: seuraamuksia, jotka usein ilmenevät taloudellisi-      tomaattien hajasijoitukseen perustuvassa toimin-
30579: na, mielenterveydellisinä ja sosiaalisiin suhtei-      nassa.
30580: siin vaikuttavina ongelmina, esiintyy kaikenlais-          Valmisteltavana olevaan arpajaislakiin ehdo-
30581: ten rahapelien yhteydessä. Peliaddiktioita voi         tetaan otettavaksi säännös, jonka nojalla sosiaa-
30582: esiintyä myös bingopelin yhteydessä.                   li- ja terveysministeriön tulisi seurata ja tutkia
30583:     Pelikäyttäytymisen valvonta ja siihen puuttu-      pelien toimeenpanosta aiheutuvia ongelmia. Seu-
30584: minen on sangen vaikeaa. Peliongelmaisen pe-           ranta- ja tutkimustyö olisi jatkuvaa. Näin viran-
30585: laajan tunnistaminenkin on pulmallista. Ei ole         omaiset saisivat käyttöönsä tietoa ongelmapelaa-
30586: olemassa mitään erityisiä mittareita tai määritel-     jien määrästä ja ongelmapelaamiseen johtavista
30587: miä, joiden avulla voitaisiin ulospäin havaitta-       syistä. Näiden tietojen avulla olisi mahdollista
30588: vien seikkojen nojalla päätellä, onko pelaaminen       arvioida, millaisin keinoin pelaamisen kehitty-
30589: jollekin henkilölle sosiaalisia haittoja aiheuttava    mistä ongelmapelaamiseksi voitaisiin ennalta es-
30590: ongelma. Tämän arvioiminen on pääasiallisesti          tää, ja toisaalta, miten ongelmapelaamista voitai-
30591: pelaajan itsensä tai hänen läheistensä tehtävä. Ei     siin rajoittaa. Kaikki rahapeliyhteisöt olisivat
30592: ole olemassa myöskään mitään oikeuskeinoja,            osaltaan velvolliset korvaamaan valtiolle ongel-
30593: joilla pelien tarjoaja tai ulkopuoliset voisivat es-
30594: 
30595: 
30596: 2
30597: Ministerin vastaus                                      KK 575/1999 vp -       Toimi Kankaanniemi /skl
30598: 
30599: 
30600: mapelaamisen seurannasta ja tutkimuksesta ai-           maattien sijoituspaikkasopimuksissa tai erityisis-
30601: heutuvat kustannukset.                                  sä valvontasopimuksissa korostettaisiin nykyistä
30602:    Lakiehdotuksessa korostetaan myös Raha-au-           täsmällisemmin valvontavelvollisuuden sisältöä
30603: tomaattiyhdistyksen vastuuta ongelmapelaami-            ja laiminlyönneistä johtuvia sanktioita. Velvoit-
30604: sen torjumisessa. Lakiehdotuksen mukaan Raha-           teen täyttäminen merkitsisi RAY:lle nykyistä
30605: automaattiyhdistys ei saisi pitää raha-automaat-        laajempaa velvollisuutta kouluttaa henkilökun-
30606: teja yleisön käytettävänä siten, että alle 15-vuo-      taansa ja sopimuskumppaneitaan valvontatehtä-
30607: tiaat voisivat niillä pelata. Tämä edellyttäisi sitä,   viin ja antaa valistusta pelaajille pelaamiseen liit-
30608: että raha-automaattien sijoittamisessa otettaisiin      tyvistä ongelmista. Lakiehdotukseen sisältyy
30609: entistä enemmän huomioon valvonnalliset näkö-           myös nykyistä vastaava pelikasinon sisäänpääsy-
30610: kohdat. Se merkitsisi myös sitä, että raha-auto-        kieltoa koskeva säännös.
30611: 
30612: 
30613: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1999
30614: 
30615:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
30616: 
30617: 
30618: 
30619: 
30620:                                                                                                           3
30621: KK 575/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                   Ministerns svar
30622: 
30623: 
30624: 
30625: 
30626: Till riksdagens talman
30627: 
30628: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tillgripa för att förhindra att en person med spel-
30629: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        mani spelar utanför kasinot.
30630: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi-           I den gällande lotterilagstiftningen ingår ock-
30631: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga          så en del bestämmelser om förebyggande och be-
30632: spörsmål SS 575/1999 rd:                               gränsning av sådana problem som uppstår till
30633:                                                        följd av spelandet. Dessa gäller rätten att spela på
30634:        imnar regeringen vid beredningen av            penningautomater för barn som är under 15 år
30635:        lotterilagen beakta det tilltagande pro-        och rätten för personer under 18 år att under al-
30636:        blemet med spelberoende och                    koholpåverkan eller påverkan av något annat rus-
30637:                                                       medel komma in på ett kasino. Den som bedriver
30638:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          kasinoverksamhet har rätt att förbjuda en person
30639:        för attförebygga problemet?                     att spela eller begränsa spelandet, om spelandet
30640: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       har vållat eller uppenbarligen håller på att vålla
30641: föra följande:                                        honom sociala men av ekonomiska orsaker eller
30642:                                                       hälsoskäl.
30643: I vårt land finns uppskattningsvis 2 000-3 000             Numera är det möjligt att få hjälp på social-
30644: personer som lider av spelmissbruk. De sociala        och hälsovårdens verksamhetsställen, på A-klini-
30645: olägenheterna som spelandet kan vålla är av           kerna och i vissa grupper av likställda såsom GA
30646: många olika slag och sådant spelande som har          (Gamblers Anonymous - Anonyma Spelare).
30647: blivit ett problem hänför sig inte enbart till pen-   En person som är medveten om sitt spelberoende
30648: ningautomatspel. Skadliga påföljder av överdri-       kan tillsammans med kasinot ingå ett avtal om att
30649: vet spelande, vilka ofta tar sig uttryck i ekono-     inte bli insläppt på kasinot under en viss tid. Det-
30650: miska och mentalhygieniska problem samt pro-          ta arrangemang kan dock inte komma på fråga
30651: blem som inverkar på de sociala relationerna, fö-     när det gäller verksamhet som grundar sig på
30652: rekommer i samband med alla typer av penning-         penningautomater som finns utspridda på många
30653: spel. Speladdiktion kan också förekomma i sam-        olika ställen.
30654: band med bingospel.                                       Det föreslås att i lotterilagen, som är under be-
30655:    Det är relativt svårt att övervaka spelbeteende    redning, tas in en bestämmelse om att social- och
30656: och att ingripa i det. Det är redan problematiskt     hälsovårdsministeriet skall följa och undersöka
30657: att känna igen en spelare med spelproblem. Det        de problem som anordnandet av spel vållar. Upp-
30658: finns inte några särskilda mätare eller definitio-    följningen och forskningen föreslås vara fortgå-
30659: ner med vars hjälp man utgående från omständig-       ende. På detta sätt får myndigheterna informa-
30660: heter som är synliga utåt kan formoda att spelan-     tion om antalet spelare med problem samt om de
30661: det för en viss person är ett problem som medför      orsaker som leder till spelmissbruk. Med stöd av
30662: sociala olägenheter. Det är i regel spelaren själv    dessa uppgifter blir det möjligt att bedöma hur
30663: eller hans närstående som skall bedöma detta.         man skall kunna förebygga det faktum att spelan-
30664: Det finns inte heller några rättsliga medel som       det utvecklas till ett missbruk och å andra sidan
30665: den som erbjuder spelen eller utomstående kan         hur man skall kunna begränsa spelmissbruket.
30666: 
30667: 
30668: 4
30669: Ministems svar                                      KK 575/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
30670: 
30671: 
30672: Alla penningspelssammanslutningar skall också       och sanktionerna till följd av försummelser fram-
30673: för sin del vara skyldiga att betala de kostnader   hävs noggrannare än vad som nu är fallet i avta-
30674: som uppföljningen av och forskningen i spel-        len om penningautomatemas placeringsställen
30675: missbruk medför.                                    eller i särskilda övervakningsavtal. För Penning-
30676:     1 lagförslaget framhävs också Penningauto-      automatföreningen innebär uppfyllandet av för-
30677: matföreningens ansvar när spelmissbruket skall      pliktelsen en mera omfattande skyldighet att ut-
30678: bekämpas. Enligt lagförslaget skall Penningauto-    bilda sin personai och sina avtalsparter för över-
30679: matföreningen inte få ställa penningautomater       vakningsuppgifter och att upplysa spelama om
30680: till allmänhetens förfogande så att barn under 15   problem som är förenade med spelandet. 1 lagför-
30681: år kan spela på dem. Detta kräver att övervak-      slaget ingår också en sådan bestämmelse om för-
30682: ningssynpunkter beaktas i större utsträckning vid   bud mot tillträde tili kasinon som motsvarar det
30683: placeringen av penningautomatema. Det innebär       nuvarande förbudet.
30684: också att innehållet i övervakningsskyldigheten
30685: 
30686: 
30687: Helsingfors den 25 oktober 1999
30688: 
30689:     lnrikesminister Kari Häkämies
30690: 
30691: 
30692: 
30693: 
30694:                                                                                                    5
30695:                                                                KK 576/1999 vp- Lasse Viren /kok
30696: 
30697: 
30698: 
30699: 
30700:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 576/1999 vp
30701: 
30702:                                             Kuljetusalan ammattiliikenteen kannattavuu-
30703:                                             den turvaaminen
30704: 
30705: 
30706: 
30707: 
30708: Eduskunnan puhemiehelle
30709: 
30710: Kuljetusyritysten kannattavuutta on kuluvana         noiden kuin vienniukin osalta. Maantiekuljetuk-
30711: vuonna rasittanut polttoaineiden noin 20 %:n         set muodostavat noin 2/3 kaikista kuljetusmuo-
30712: hinnannousu, joka on lisännyt yritysten kustan-      doista Suomessa. Suomessa kuljetetaan tavaraa
30713: nuksia 5-6%. Polttoaineen hinnan osuus kulje-        maanteitse asukasta kohden 1,5-4 kertaa enem-
30714: tusmaksuista on enimmillään 30 % kokonaiskus-        män kuin yhdessäkään muussa ED-jäsenmaassa.
30715: tannuksista ajoneuvotyypistä riippuen.                  Tavarankuljetusalan konkurssit ovat kaksin-
30716:    Polttoainekustannusten nousu on vain harvas-      kertaistuneet viidessä vuodessa, kun kaikkien
30717: sa tapauksessa pystytty siirtämään kuljetusmak-      yritysten konkurssit ovat vastaavana aikana vä-
30718: suihin. Pienyritysvaltaisella toimialalla on vai-    hentyneet puolella. Suomalaisten kuljetusyritys-
30719: kea saada neuvottelemalla muutoksia kuljetus-        ten konkurssit ovat kasvusuunnassa, kun ne esi-
30720: maksuihin. Tavarankuljetuksissa ei ole valmista      merkiksi Ruotsissa ovat laskusuunnassa.
30721: neuvottelumekanismia siirtää kohonneita kustan-
30722: nuksia maksuihin toisin kuin esimerkiksi taksi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30723: sektorilla.                                          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30724:    Dieselöljyn verokanta on tällä hetkellä 178,5     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30725: penniä litralta. EU on säätänyt öljytuotteille di-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30726: rektiiviperusteisen, kutakin jäsenmaata velvoit-
30727: tavan verominimin. Tällä hetkellä suomalainen              Mitä hallitus aikoo tehdä dieselöljyn ve-
30728: kuljetuselinkeino maksaa dieselöljylitraa koh-             rokannan alentamiseksi lähemmäksi
30729: den 32,8 penniä perus- ja lisäveroa yli yhteisön           EU:n määrittelemää minimitasoaja
30730: minimitasovelvoitteen.
30731:    Hajallaan eri puolilla maata sijaitseva tuotan-         miten se turvaa kuljetusalan yritysten
30732: to on riippuvainen kuljetuksista niin kotimarkki-          toimintaedellytykset ja alan kannatta-
30733:                                                            vuuden jatkossa?
30734: 
30735: 
30736: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
30737: 
30738:     Lasse Viren /kok
30739: 
30740: 
30741: 
30742: 
30743:                                                                                               Versio 2.0
30744: KK 576/1999 vp- Lasse Viren /kok                                                          Ministerin vastaus
30745: 
30746: 
30747: 
30748: 
30749: Eduskunnan puhemiehelle
30750: 
30751: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa           tuksessa on noudatettu samalla lailla maltillista
30752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             linjaa. Esimerkiksi varsinaisen ajoneuvoveron
30753: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           määrät ovat edelleen samat kuin vuonna 1991.
30754: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lasse Vire-             Kansainvälisesti verrattuna dieselöljy ei ole
30755: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             sen kalliimpaa eikä korkeammin verotettua kuin
30756: KK 576/1999 vp:                                           useimmissa kilpailijamaissakaan. Öljy- ja Kaa-
30757:                                                           sualan Keskusliiton julkaisemien tilastotietojen
30758:        Mitä hallitus aikoo tehdä dieselöljyn ve-          mukaan 16 maasta lasketun dieselöljyn hinnan
30759:        rokannan alentamiseksi lähemmäksi                  keskiarvo oli 15.9.1999 4,30 markkaa litralta,
30760:        EU: n määrittelemää minimitasoa ja                kun hinta meillä oli 4,21 markkaa litralta. Vero-
30761:                                                          jen osuus mukaan lukien arvonlisävero oli keski-
30762:        miten se turvaa kuljetusalan toiminta-            määrin 2, 77 markkaa litralta. Suomessa verojen
30763:        edellytykset ja alan kannattavuuden jat-          osuus oli 2,57 markkaa litralta. Tämä osoittaa,
30764:        kossa?                                            että useimmissa maissa kannetaan dieselöljystä
30765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               enemmän veroja kuin EU:n polttoaineverodirek-
30766: vasti seuraavaa:                                         tiivin minimimäärä edellyttäisi.
30767:                                                              EU:ssa on lisäksi valmisteltavana energiave-
30768: Dieselöljyn hinta oli Öljy- ja Kaasualan Keskus-         rotuksen uudistaminen. Siinä yhteydessä on
30769: liiton hintaseurannan mukaan kuluvan vuoden              suunniteltu myös polttoaineiden vähittäisverota-
30770: tammikuun 15 päivänä 3,72 markkaa litralta. Vii-         sojen korottamista asteittain. Jos tämä toteutuisi,
30771: me syyskuun 15 päivänä hinta oli 4,21 markkaa            Suomenkin olisi korotettava dieselöljyn verotus-
30772: litralta. Nousua on ollut noin 13 prosenttia. Hin-       ta huomattavasti.
30773: nan muutos johtuu muista tekijöistä kuin vero-               Valtiontalouden kannalta dieselöljyn verota-
30774: tuksen muutoksesta. Dieselöljyn polttoaineveroa          son alentaminen runsaalla 30 pennillä litralta
30775: on korotettu pitkälläkin aikavälillä maltillisesti       merkitsisi polttoaineverotuoton alenemista noin
30776: pitäen silmällä sitä, että suuri osa dieselöljystä       600 miljoonalla markalla. Tällaista muutosta
30777: kulutetaan tavara- ja joukkoliikenteen ajoneu-           polttoaineveroon ei ole odotettavissa. Valtion
30778: voissa. Esimerkiksi vuodesta 1995 dieselöljyn            asiana ei pääsääntöisesti ole huolehtia kuorma-
30779: polttoainevero on noussut vain 15 pennillä litral-       autoyritysten kannattavuud ,~sta. Kuorma-auto-
30780: ta eli noin 9 prosentilla. Samaan aikaan reformu-        yritysten tulisi sisällyttää kuljetustoimintaan liit-
30781: loidun moottoribensiinin polttoaineveroa on tar-         tyvät verot ja maksut asiakkaalta perittävään hin-
30782: kistettu noin 64 pennillä litralta eli 24 prosentilla.   taan. Em. 600 miljoonan markan kustannusvai-
30783:     Edellä kuvattu kehitys osoittaa, että vaikka         kutus ei kohdistuisi yrittäjien vaan heidän asiak-
30784: muun muassa fiskaaliset tarpeet ovat voimak-             kaidensa eduksi.
30785: kaasti vaikuttaneet liikennepolttoaineiden vero-             Kuorma-autoliikenne on Suomen tärkein tava-
30786: tukseen, verotuotot on kuitenkin pyritty hake-           raliikenteen kuljetusmuoto. Sen tuottavuutta on
30787: maan muualta kuin raskaan liikenteen verotuk-            pyrittävä kehittämään käytettävissä olevin kei-
30788: sesta. Muussakin kuorma-autoliikenteen vero-             noin. Mm. logistiikan, tietojärjestelmien ja tele-
30789: 
30790: 
30791: 2
30792: Ministerin vastaus                                         KK 576/1999 vp- Lasse Viren /kok
30793: 
30794: 
30795: matiikan kehittämisellä voidaan ja on jo paran-   siä. Sen sijaan valtio ei voi puuttua kuljetusmak-
30796: nettukin maantiekuljetusalan toimintaedellytyk-   sutasoon, siitä päättävät markkinavoimat.
30797: 
30798: 
30799: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
30800: 
30801:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30802: 
30803: 
30804: 
30805: 
30806:                                                                                                   3
30807: KK 576/1999 vp- Lasse Viren /kok                                                             Ministerns svar
30808: 
30809: 
30810: 
30811: 
30812: Tili riksdagens talman
30813: 
30814: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         trafiken. Även när det gäller annan beskattning
30815: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          av lastbilstrafiken har likadeles en återhållsam
30816: statsrådet översänt följande av riksdagsman Las-         linje iakttagits. Exempelvis är beloppen när det
30817: se Viren /saml undertecknade skriftliga spörsmål         gäller den egentliga fordonsskatten fortfarande
30818: SS 576/1999 rd:                                          desamma som 1991.
30819:                                                              Vid en internationell jämförelse är dieseloljan
30820:        Vad ämnar regeringen göra Jör att sän-            varken dyrare eller högre beskattad i Finland än
30821:        ka skattesatsen så att den är närmare             vad den är i de flesta konkurrerande länderna.
30822:        den miniminivå som EU har fastställt,             Enligt statistik som Olje- och Gasbranschens
30823:        och                                               Centralförbund har publicerat var det genom-
30824:                                                          snittliga priset på dieselolja i 16 Iänder 4,30 mk
30825:        hur skall regeringen trygga transport-            per liter den 15 september 1999, medan priset hos
30826:        branschens verksamhetsförutsättningar             oss var 4,21 mk per liter. När accisernas andel
30827:        och branschens lönsamhet i fortsätt-              räknades med var mervärdesskatten i genomsnitt
30828:        ningen?                                           2, 77 mk per liter. 1 Finland var accisernas andel
30829: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          2,57 mk per liter. Det här visar att det i de flesta
30830: föra följande:                                           Iänder uppbärs mer skatt för dieselolja än vad mi-
30831:                                                          nimibeloppet enligt EU:s direktiv om bränsleac-
30832: Enligt en prisuppföljning som Olje- och Gas-             cis skulle förutsätta.
30833: branschens Centralförbund har gjort var priset på            lnom EU bereds även en revidering av energi-
30834: dieselolja 3,72 mk per liter den 15 januari inne-        beskattningen. 1 samband med den planeras även
30835: varande år. Den 15 september i fjol var priset           en gradvis höjning av bränslenas minimiaccisni-
30836: 4,21 mk per liter. Ökningen var ca 13 %. Prisänd-        våer. Om detta förverkligas bör även Finland
30837: ringen beror på andra faktorer än på att beskatt-        höja beskattningen av dieselolja betydligt.
30838: ningen har ändrats. Höjningen av bränsleaccisen              För statsekonomin skulle en sänkning av ac-
30839: för dieselolja har t.o.m. på lång sikt varit återhåll-   cisnivån för dieselolja med drygt 30 penni per li-
30840: sam med beaktande av att en stor del av dieselol-        ter innebära att bränsleaccisintäktema minskade
30841: jan används i gods- och kollektivtrafikens for-          med ca 600 milj. mk. En sådan ändring av bräns-
30842: don. Sedan 1995 har bränsleaccisen för dieselol-         leaccisen är inte att vänta. Det är i regel inte sta-
30843: ja t.ex. stigit med endast 15 penni per liter, dvs.      tens uppgift att se till att lastbilsföretagen är lön-
30844: ca 9 %. Under samma tid har bränsleaccisen för           samma. Lastbilsföretagen bör inkludera acciser-
30845: reformulerad motorbensin justerats med ca 64             na och avgifterna i anslutning till transportverk-
30846: penni per liter, dvs. 24 %.                              samheten i det pris som uppbärs hos kunderna.
30847:    Den utveckling som beskrivits ovan visar att          Den ovan nämnda inverkan på kostnaderna om
30848: även om bl.a. de fiskaliska behoven starkt har på-       600 milj. mk skulle inte gynna företagarna, utan
30849: verkat beskattningen av trafikbränslen, har strä-        deras klienter.
30850: van dock varit att skatteintäkterna skall fås från          Lastbilstrafiken är den viktigaste transportfor-
30851: något annat än från beskattningen av den tunga           mer inom godstrafiken i Finland. Målet bör vara
30852: 
30853: 
30854: 4
30855: Ministems svar                                              KK 576/1999 vp -     Lasse Viren /kok
30856: 
30857: 
30858: 
30859: att med de till buds stående metodema utveckla     branschen förbättras, och har redan förbättrats.
30860: dess lönsamhet. Bl.a. genom en utveckling av lo-   Däremot kan staten inte påverka transportav-
30861: gistiken, datasystemen och telematiken kan verk-   giftsnivån, den fastställs av marknadskraftema.
30862: samhetsförutsättningama för landsvägstransport-
30863: 
30864: 
30865: Helsingfors den 26 oktober 1999
30866: 
30867:      Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30868: 
30869: 
30870: 
30871: 
30872: 28   200661
30873:                                                                                                  5
30874:                                                       KK 577/1999 vp- Paula Kokkonen /kok yrn.
30875: 
30876: 
30877: 
30878: 
30879:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 577/1999 vp
30880: 
30881:                                             Erikoispsykologin pätevyyksien myöntäminen
30882: 
30883: 
30884: 
30885: 
30886: Eduskunnan puhemiehelle
30887: 
30888: 1. Erikoispsykologikoulutuksen ja erikoispäte-           "Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan psyko-
30889: vyyden säädöspohja                                    logian maisterin tutkinnon tai muun vastaavan
30890: Laki      terveydenhuollon     ammattihenkilöistä    tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyt-
30891: (559/1994) tuli voimaan 1.7.1994.                    tää erikoispsykologin koulutus seuraavilla eri-
30892:    Psykologien laillistaminen tapahtuu ko. lain      koisaloilla: kehitys- ja kasvatuspsykologia, neu-
30893: 5 §:n perusteella.                                   ropsykologia, psykoterapia, terveyspsykologia
30894:     Saman lain 6 §:ssä säädetään otsikolla "Eri-     sekä työn ja organisaatioiden psykologia.
30895: koispätevyys", että "erikoispätevyyden omaava        Opetusministeriö päättää kunkin yliopiston esi-
30896: laillistettu ammattihenkilö on sellainen Suomen      tyksestä sosiaali- ja terveysministeriötä kuul-
30897: kansalainen tai ulkomaalainen, joka on suoritta-     tuaan, minkä erikoisalojen koulutusta kussakin
30898: nut erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen       yliopistossa järjestetään.
30899: Suomessa, taikka Suomen tai jonkin muun ETA-             Erikoispsykologin koulutukseen sisältyy jär-
30900: valtion kansalainen, joka on suorittanut jossakin    jestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen sy-
30901: muussa ETA-valtiossa muun erikoispätevyyden          ventyminen johonkin 2 momentissa mainittuun
30902: kuin 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun erikoispäte-     erikoisalaan, tutkimus omalta erikoisalalta sekä
30903: vyyden edellyttämän koulutuksen tai Euroopan         erikoisalan ohjattu työ kokemus."
30904: talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa eri-
30905: koispätevyyden edellyttämän koulutuksen, jon-        2. Erikoispätevyyksien myöntämisen viivästy-
30906: ka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hake-       minen viidellä vuodella
30907: muksesta hyväksynyt. Lisäksi vaaditaan, että         Kun ensimmäiset erikoispsykologikoulutuksen
30908: asianomainen on osoittanut täyttävänsä asetuk-       suorittaneet psykologit anoivat Terveydenhuol-
30909: sella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaati-       lon oikeusturvakeskukselta erikoispätevyyttä
30910: mukset."                                             vuonna 1994, oikeusturvakeskuksesta vastattiin,
30911:    Psykologian alalla erikoispsykologikoulutus       että pätevyyksien myöntäminen aloitetaan, kun
30912: on ollut mahdollista suorittaa osana psykologian     terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaan
30913: lisensiaatin tutkintoa vuodesta 1993 lähtien, jol-   asetukseen (8 §) saadaan lisätyksi viittaus siihen
30914: loin psykologian tutkintoasetukseen lisättiin tätä   säädökseen (psykologian tutkintoasetus), jonka
30915: koskeva teksti. Vuonna 1996 asetus psykologian       perusteella erikoispätevyys voidaan todeta. Psy-
30916: tutkinnoista (318/1996) uusittiin kokonaan. Uu-      kologiliitolle ilmoitettiin useissa neuvotteluissa
30917: teen asetukseen sisältyy 14 § "Lisensiaatin tut-     vuosien 1995-1996 aikana, että psykologien
30918: kinto ja erikoispsykologin koulutus", jossa eri-     erikoispätevyyksien myöntäminen aloitetaan he-
30919: koispsykologin koulutuksesta säädetään seuraa-       ti, kun asetukseen terveydenhuollon ammattihen-
30920: vaa:                                                 kilöistä on lisätty psykologian erikoisaloja kos-
30921:                                                      keva teksti. Sama informaatio annettiin psykolo-
30922: 
30923:                                                                                               Versio 2.0
30924: KK 577/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
30925: 
30926: 
30927: gian ja psykoterapian alan edustajille valtioneu-     denhuollon oikeusturvakeskuksen virkamiehet
30928: voston alaisessa terveydenhuollon ammattihen-         ovat muuttaneet kantaansa. Asetusluonnoksessa
30929: kilöiden neuvottelukunnan erityisammattien            ei ollut huomioitu psykologian alaa, koska muita
30930: jaostossa. Yliopistojen psykologian laitosten tie-    erikoispätevyyksiä kuin lääkärien ja erikoislää-
30931: dustellessa oikeusturvakeskukselta asiaa vastaus      kärien pätevyyksiä ei ole tarkoituskaan myöntää.
30932: on myös ollut johdonmukaisesti sama: pätevyy-            Psykologian alan edustajat, yliopistojen psy-
30933: det myönnetään heti, kun tarvittavat säädösmuu-       kologian laitokset sekä opetusministeriö toivat
30934: tokset on tehty.                                      voimakkaasti esille psykologian erikoispäte-
30935:     Näin ollen yliopistojen psykologian laitokset     vyyksien myöntämisen tarpeen lausunnoissaan
30936: ovat vuodesta 1994 lähtien ilmoittaneet erikois-      asetusmuutoksesta. Tästä huolimatta asetusmuu-
30937: psykologikoulutuksessa oleville, että koulutuk-       tos tuli voimaan 28.7.1999 siten, että psykolo-
30938: sen tuloksena Terveydenhuollon oikeusturvakes-        gian alan erikoispätevyyksiä ei edes mainita.
30939: kus myöntää heille terveydenhuollon ammatti-          Uudessa asetustekstissä on otettu huomioon
30940: henkilölain 6 §:n tarkoittaman erikoispätevyy-        vuonna 1998 tapahtunut lääketieteellisiä tutkin-
30941: den. Psykologiliitto on myös tiedottanut asiasta      toja koskeva asetusmuutos, mutta ei lainkaan
30942: samalla tavoin. Niille noin kahdelle sadalle eri-     vuosina 1993 ja 1996 uudistettua psykologian
30943: koispsykologikoulutuksen jo suorittaneelle psy-       tutkintoasetus ta.
30944: kologille on tiedotettu, että erikoispätevyyksien        Tämän seurauksena Terveydenhuollon oi-
30945: myöntäminen on viivästynyt vain teknisistä syis-      keusturvakeskus ei edelleenkään myönnä eri-
30946: tä ja että pätevyyksien myöntäminen alkaa lähiai-     koispätevyyksiä     erikoispsykologikoulutuksen
30947: koina.                                                Suomessa suorittaneille psykologeille eikä
30948:     Toukokuussa vuonna 1999 asetus terveyden-         myöskään ulkomailla pätevöityneille.
30949: huollon ammattihenkilöistä muutettiinkin eri-
30950: koispätevyyksien myöntämistä koskevan pykä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30951: län (8 §)osalta. Sekä asetusmuutoksen valmiste-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
30952: lussa että asetustekstissä psykologian ala oli kui-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30953: tenkin sivuutettu: psykologian erikoispätevyyk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30954: siä ei uudessa asetustekstiluonnoksessa edes
30955: mainittu. Psykologian ja psykoterapian alan                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30956: edustajille ilmoitettiin terveydenhuollon ammat-            tyä erikoispätevyyden hankkineiden psy-
30957: tihenkilöiden neuvottelukunnan erityisammat-                kologien aseman vakiinnuttamiseksi ja
30958: tien jaoston kokouksessa 1.6.1999, että Tervey-             erikoispätevyyden myöntämiseksi?
30959: 
30960: 
30961: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
30962: 
30963:     Paula Kokkonen /kok                                  Irja Tulonen /kok
30964:     Jyrki Katainen /kok                                  Kirsi Piha /kok
30965:     Jari Vilen /kok                                      Kaarina Dromberg /kok
30966:     Sari Sarkomaa /kok                                   Pertti Hemmilä /kok
30967: 
30968: 
30969: 
30970: 
30971: 2
30972: Ministerin vastaus                                   KK 577/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
30973: 
30974: 
30975: 
30976: 
30977: Eduskunnan puhemiehelle
30978: 
30979: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       lölle kyseisen pätevyyden. Syynä tällaiseen sään-
30980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        nökseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä
30981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      annettua lakia säädettäessä oli hallinnon keventä-
30982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-      minen. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä
30983: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       HE 33/1994 vp mainittiin, ettei Terveydenhuol-
30984: myksen KK 577/1999 vp:                               lon oikeusturvakeskus enää myöntäisi erikoispä-
30985:                                                      tevyyksiä terveydenhuollon ammattihenkilöille.
30986:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on kat-
30987:       tyä erikoispätevyyden hankkineiden psy-        sonut, että ammattihenkilöiden erikoispätevyyt-
30988:       kologien aseman vakiinnuttamiseksi ja          tä koskevat tiedot eivät ole valvonnan kannalta
30989:       erikoispätevyyden myöntämiseksi?               välttämättömiä lukuun ottamatta lääkäreiden ja
30990:                                                      hammaslääkäreiden erikoispätevyyksiä koske-
30991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        via tietoja. Viimeksi mainitut erikoispätevyydet
30992: ti seuraavaa:                                        on lisäksi lueteltu lääkäreiden ja hammaslääkä-
30993: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun          reiden vapaata liikkumista ja heidän tutkintoto-
30994: lain (559/1994) 6 §:n mukaan erikoispätevyy-         distuksiensa tunnustamista koskevissa Euroopan
30995: den omaava laillistettu ammattihenkilö on sellai-    yhteisön direktiiveissä. Lääkäreiden ja hammas-
30996: nen Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, joka       lääkäreiden erikoispätevyyden hyväksyminen on
30997: on suorittanut erikoispätevyyden edellyttämän        myös mainittu eräiden terveydenhuoltoalan am-
30998: koulutuksen Suomessa taikka Suomen tai jonkin        mattien yhteispohjoismaisia työmarkkinoita kos-
30999: muun ETA-valtion kansalainen, joka on suoritta-      kevassa sopimuksessa. Tämänkin vuoksi rekiste-
31000: nut jossakin muussa ETA-valtiossa muun eri-          röiväHä viranomaisella tulee olla tiedot lääkärei-
31001: koispätevyyden kuin 9 §:n 3 momentissa tarkoi-       den ja hammaslääkäreiden erikoispätevyyksistä.
31002: tetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuk-           Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on teh-
31003: sen tai Euroopan talousalueeseen kuulumatto-         nyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen ter-
31004: massa valtiossa erikoispätevyyden edellyttämän       veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
31005: koulutuksen, jonka Terveydenhuollon oikeustur-       6 §:n muuttamisesta siten, että lääkäreiden ja
31006: vakeskus on hakemuksesta hyväksynyt. Lisäksi         hammaslääkäreiden erikoisoikeudet myönnettäi-
31007: vaaditaan, että asianomainen on osoittanut täyt-     siin selkeyden vuoksi hakemuksesta.
31008: tävänsä asetuksella säädetyt mahdolliset muut           Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on to-
31009: pätevyysvaatimukset. Terveydenhuollon ammat-         dennut, että erikoispätevyyttä koskevan asian
31010: tihenkilöitä koskevan asetuksen           8 §:ssä    teknisenä ongelmana on koulutuksella saavutet-
31011: (1824/1999) on mainittu lääketieteen ja hammas-      tujen erikoispätevyyksien merkitseminen tervey-
31012: lääketieteen erikoisalat.                            denhuollon ammattihenkilöiden keskusrekiste-
31013:    Edellä mainittu 6 § tarkoittaa pääsääntöisesti,   riin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta
31014: että erikoispätevyys syntyy suoritetusta erikois-    annetun lain (1074/1992) 3 §:n mukaan Tervey-
31015: koulutuksesta ilman, että Terveydenhuollon oi-       denhuollon oikeusturvakeskuksella voi sanotus-
31016: keusturvakeskus myöntää asianomaiselle henki-        sa laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitami-
31017: 
31018: 
31019:                                                                                                        3
31020: KK 577/1999 vp- Paula Kokkonen !kok ym.                                            Ministerin vastaus
31021: 
31022: 
31023: seksi olla terveydenhuollon ammattihenkilöiden      minkä erikoisalojen koulutusta kussakin yliopis-
31024: keskusrekisteri. Rekisterissä on tiedot noin        tossa järjestään.
31025: 280 OOO:sta terveydenhuollon ammattihenkilös-          Erikoispsykologin koulutukseen sisältyy jär-
31026: tä ammattien lukumäärän ollessa 38. Oikeustur-      jestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen sy-
31027: vakeskus on esittänyt myös keskusrekisteriä kos-    ventyminen johonkin 2 momentissa mainittuun
31028: kevia säännöksiä täsmennettäväksi terveyden-        erikoisalaan, tutkimus omalta erikoisalalta sekä
31029: huollon ammattihenkilöistä annetussa laissa.        erikoisalan ohjattu työkokemus."
31030:    Vuonna 1996 psykologian tutkinnoista anne-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
31031: tun asetuksen (318/1996) 14 §:ssä säädetään eri-    laan vireillä Terveydenhuollon ammattihenkilöi-
31032: koispsykologian koulutuksesta seuraavaa:            den keskusrekisterin tietosisältöä koskevan sel-
31033:    "Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan psyko-    vitystyön valmistelu. Tässä yhteydessä ministe-
31034: logian maisterin tutkinnon tai muun vastaavan       riö selvittää myös tarpeen muuttaa rekisterin tie-
31035: tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyt-    tosisältöä psykologien erikoispätevyyden osalta.
31036: tää erikoispsykologin koulutus seuraavilla eri-        Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että psy-
31037: koisaloilla: kehitys- ja kasvatuspsykologia, neu-   kologien erikoispätevyyden suorittaminen on
31038: ropsykologia, psykoterapia, terveyspsykologia       ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksen-
31039: sekä työn ja organisaatioiden psykologia. Ope-      mukaista ja tärkeää. Psykologit voivat tällä het-
31040: tusministeriö päättää kunkin yliopiston esityk-     kellä osoittaa erikoispätevyyden koulutuksesta
31041: sestä sosiaali- ja terveysministeriötä kuultuaan,   saamaliaan todistuksena.
31042: 
31043: 
31044: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
31045: 
31046:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
31047: 
31048: 
31049: 
31050: 
31051: 4
31052: Ministems svar                                       KK 577/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
31053: 
31054: 
31055: 
31056: 
31057: Tili riksdagens talman
31058: 
31059: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      lagen om yrkesutbildade personer inom social-
31060: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      och hälsovården stiftades eftersträvades en enk-
31061: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-      lare förvaltning. 1 regeringens proposition med
31062: la Kokkonen /saml m.fl. undertecknade skriftli-       förslag tili lagen (RP 33/1994 rd) nämndes att
31063: ga spörsmål SS 577/1999 rd:                          Rättsskyddscentralen inte längre skulle bevilja
31064:                                                      yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvår-
31065:        Vi/ka åtgärder ämnar regeringen vidta         den specialistkompetens.
31066:       för att befästa ställningen för de psyko-          Rättsskyddscentralen för hälsovården har an-
31067:        loger som skaffat sig specialistkompe-        sett att uppgifter om yrkesutbildade personers
31068:       tens och för att bevilja dem specialist-       specialistkompetens inte är nödvändiga för tilisy-
31069:       kompetens?                                     nen, med undantag av uppgiftema om läkares och
31070:                                                      tandläkares specialistkompetens, som dessutom
31071: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      har räknats upp i Europeiska gemenskapens di-
31072: föra följande:                                       rektiv om underlättande av läkares och tandläka-
31073: 1 6 § lagen om yrkesutbildade personer inom          res fria rörlighet och ömsesidigt erkännande av
31074: hälso- och sjukvården (559/1996) sägs att legiti-    deras utbildnings-, examens- och andra behörig-
31075: merad yrkesutbildad person med specialistkom-        hetsbevis. Godkännande av läkares och tandläka-
31076: petens är en finsk medborgare eller en utlänning     res specialistkompetens nämns också i överens-
31077: som i Finland har genomgått en utbildning som        kommelsen om gemensam nordisk arbetsmark-
31078: ger specialistkompetens eller en finsk medbor-       nad för viss hälso- och sjukvårdspersonal. Också
31079: gare eller en medborgare i någon annan stat inom     på grund av detta bör den registrerande myndig-
31080: EES som i någon annan stat inom EES har ge-          heten ha uppgifter om läkares och tandläkares
31081: nomgått sådan utbildning som ger annan specia-       specialistkompetens.
31082: listkompetens än den som nämns i 9 § 3 mom.              Rättsskyddscentralen för hälsovården har
31083: eller som i en stat utanför EES har genomgått en     föreslagit för social- och hälsovårdsministeriet
31084: utbildning som ger specialistkompetens, som          att 6 § lagen om yrkesutbildade personer inom
31085: Rättsskyddscentralen för hälsovården på ansö-        hälso- och sjukvården skulle ändras så att läkares
31086: kan har godkänt. Härtili krävs att personeo i frå-   och tandläkares specialrättigheter för tydlighe-
31087: ga har visat att han uppfyller eventuella andra i    tens skull skall beviljas på ansökan.
31088: förordning bestämda behörighetsvilikor. 1 8 §            Rättsskyddscentralen för hälsovården har kon-
31089: (824/ 1999) förordningen om yrkesutbildade per-      staterat att det innebär ett tekniskt problem att i
31090: soner inom hälso- och sjukvården nämns medi-         centralregistret över den yrkesutbildade hälso-
31091: cinska och odontologiska specialiteter.              vårdspersonalen införa specialistkompetens som
31092:     Bestämmelsen i 6 § innebär i regel att specia-   erhållits genom utbildning. Enligt 3 § lagen om
31093: listkompetens uppkommer när en specialutbild-        rättsskyddscentralen för hälsovården ( 107 4/
31094: ning har genomgåtts, utan att Rättsskyddscentra-     1992) kan Rättsskyddscentralen för hälsovården
31095: len för hälsovården beviljar personeo kompeten-      för de övervakningsuppgifter som avses i lagen
31096: sen i fråga. Orsaken tili bestämmelsen var att när   ha ett centralregister över den yrkesutbildade
31097: 
31098: 
31099:                                                                                                       5
31100: KK 577/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                               Ministems svar
31101: 
31102: 
31103: hälsovårdspersonalen. 1 registret finns uppgifter   bildning för specia1ornråden som skall ordnas vid
31104: om ca 280 000 yrkesutbildade personer inom          universiteten.
31105: hälso- och sjukvården, medan antalet yrken är 38.      1 specialpsykologutbildningen fördjupar sig
31106: Rättsskyddscentralen har också föreslagit att de    studeranden systematiskt såväl teoretiskt som
31107: bestämmelser i lagen om yrkesutbildade perso-       praktiskt i något av de specialornråden som
31108: ner inom hälso- och sjukvården som gäller cen-      närnns i 2 mom., gör en undersökning på sitt spe-
31109: tralregistret skall preciseras.                     cialområde samt skaffar sig handledd arbetserfa-
31110:    1 14 § förordningen om psykologiska exami-       renhet på specialområdet."
31111: na (318/ 1996) föreskrivs om specialpsykologut-        Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
31112: bildning som följer:                                som bäst ett utredningsarbete gällande innehållet
31113:    "När licentiatexamen avläggs med psykologie      i centralregistret över den yrkesutbildade hälso-
31114: magisterexamen eller någon annan motsvarande        vårdspersonalen. 1 samband med detta utreder
31115: examen som grund kan examen innehålla speci-        ministeriet också behovet av att ändra innehållet i
31116: alpsykologutbildning på följande specialområ-       registret i fråga om psykologers specialistkompe-
31117: den: utvecklingspsykologi och pedagogisk psy-       tens.
31118: kologi, neuropsyko1ogi, psykoterapi, hä1sopsy-         Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
31119: kologi samt arbets- och organisationspsykologi.     att det är ändamålsenligt och viktigt med tanke på
31120: Undervisningsministeriet beslutar på framställ-     yrkeskompetensen att psykologer skaffar sig spe-
31121: ning av vart och ett universitet och efter att ha   cialistkompetens. För närvarande kan psykolo-
31122: hört social- och hälsovårdsministeriet viiken ut-   gema påvisa sin specialistkompetens genom be-
31123:                                                     tyg från utbildningen.
31124: 
31125: 
31126: 
31127: Helsingfors den 28 oktober 1999
31128: 
31129:     Omsorgsminister Eva Biaudet
31130: 
31131: 
31132: 
31133: 
31134: 6
31135:                                                                     KK 578/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31136: 
31137: 
31138: 
31139: 
31140:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 578/1999 vp
31141: 
31142:                                                Etätyön mahdollisuuden selvittäminen Savo-
31143:                                                Karjalan tiepiirin henkilöstöjärjestelyissä
31144: 
31145: 
31146: 
31147: 
31148: Eduskunnan puhemiehelle
31149: 
31150: Savo-Karjalan tiepiiri on järjestelemässä henki-        kin arvo on laskettava myös henkilöstöön koh-
31151: löstövoimavarojen käyttöä uudelleen. Suunnitel-         distuville inhimillisille tekijöille. Siis miksi hei-
31152: maan kuuluu yhtenä kyseenalaisena elementtinä           dät pitäisi repiä juuriltaan, useimmilla kun on
31153: se, että piirin Joensuun toimisto lakkautetaan lä-      Joensuusta hankittu pysyvä asunto, puolisolla
31154: hes kokonaan ja henkilöstö He on esitetty mahdol-       työpaikka ja lapset käyvät koulua Joensuun kou-
31155: lisuutta siirtyä Kuopioon. Pohjois-Karjalan osal-       luissa.
31156: ta tehtävät hoidettaisiin osin Kuopiosta käsin.            Nykytekniikka mahdollistaa kaiken tarvitta-
31157:    Samantyyppinen valtionhallinnon työpaikko-           van, olipa kyse sitten tehtävien annosta tai vaik-
31158: jen vähentyminen Joensuussa ja koko Pohjois-            kapa neuvottelujen käynnistä. Ja mitä todennä-
31159: Karjalassa on ollut tyypillistä koko 1990-luvun         köisimmin etätyö vähentäisi myös ylimääräisiä
31160: ajan. Tämä Savo-Karjalan tiepiirin keskittämis-         ajokilometrejä, sillä kyllä Pohjois-Karjalankin
31161: suunnitelma näyttää olevan saman suuntauksen            työt tulee hoitaa. Jos sitten tarvittaisiin "nokak-
31162: jatketta. Nyt kuitenkin Lipposen toisen hallituk-       kain" neuvotteluja Kuopiossa, niin matka on yhtä
31163: sen hallitusohjelmassa on ikään kuin herätty huo-       pitkä Joensuusta Kuopioon kuin Kuopiosta Joen-
31164: maamaan tämä kehityssuunta ja hallitusohjel-            suuhun.
31165: massa on kirjauksia, jotka edellyttäisivät toisen-
31166: laistenkin ratkaisujen etsimistä.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31167:    Hallitusohjelman kirjaus alueiden tasapuoli-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31168: sesta kehittämisestä tukee ajatusta siitä, ettei esi-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31169: merkiksi Joensuuta tyhjennetä valtionhallinnon          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31170: työpaikoista. Ja erityisesti maininta etätyön mah-
31171: dollisuuksien selvittämisestä ja kehittämisestä                Onko hallitus tietoinen Savo-Karjalan
31172: suorastaan veivoittaisi mm. Savo-Karjalan tiepii-              tiepiirin suunnitelmista lakkauttaa
31173: rinkin tutkimaan etätyökäytön mahdollisuutta                   Joensuun toimisto lähes tyystin ja siir-
31174: hallintonsa kehittämisessä.                                    tää henkilöstö Kuopioon ja
31175:    Tiepiirin Joensuun toimistolla on jo nyt käy-
31176: tössään riittävät toimitilat ja tietotekniikka. Jo-
31177: 
31178: 
31179: 
31180: 
31181:                                                                                                    Versio 2.0
31182: KK 578/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31183: 
31184: 
31185:       näkeekö hallitus, että hallitusohjelman   tämisestä tulisi tutkia juuri tämäntyyp-
31186:       kirjaus elätyömahdollisuuksien hyödyn-    pisissä valtionhallinnon järjestelyissä?
31187: 
31188: 
31189: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
31190: 
31191:     Esa Lahtela /sd
31192: 
31193: 
31194: 
31195: 
31196: 2
31197: Ministerin vastaus                                                 KK 578/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31198: 
31199: 
31200: 
31201: 
31202: Eduskunnan puhemiehelle
31203: 
31204: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       taan piirikonttorin ulkopuolelle silloin, kun siitä
31205: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          on asiakkaille tai toiminnalle merkittävää hyö-
31206: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tyä. Koska valtaosa yhteydenotoista tapahtuu pu-
31207: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        helimitse, niin toimihenkilön sijoituspaikka ei
31208: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        ole asiakaspalvelun kannalta ratkaiseva.
31209: 578/1999 vp:                                              Joensuun toimipisteeseen on vuoden 2005 ti-
31210:                                                        lanteessa suunniteltu tiemestarin toimipiste, lu-
31211:        Onko hallitus tietoinen Savo-Karjalan          papalveluja ja teettämispalveluja tukitehtävi-
31212:        tiepiirin suunnitelmista lakkauttaa             neen. Joensuuhun sijoittuvilta henkilöiitä edelly-
31213:        Joensuun toimisto lähes tyystin ja siir-        tetään osaamista myös liikenneturvallisuuden ja
31214:        tää henkilöstö Kuopioon ja                      maankäytön alueilla. Vuoden 2005 henkilöstö-
31215:                                                       tarpeeksi on nykyisellä tehtävärakenteella ja ra-
31216:       näkeekö hallitus, että hallitusohjelman         hoitustasolla arvioitu 7-8. Henkilömäärä on nyt
31217:       kirjaus etätyömahdollisuuksien hyödyn-          28.
31218:       tämisestä tulisi tutkia juuri tämäntyyp-            Tiepiirillä on toimiva tietoliikennejärjestel-
31219:       pisissä valtionhallinnon järjestelyissä?        mä, joka mahdollistaa myös Joensuussa työsken-
31220: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         telyn (etätyön). Sitä käytetään tulevaisuudessa-
31221: ti seuraavaa:                                         kin erityisesti tehtävissä, joissa siitä on asiakkail-
31222:                                                       le tai toiminnalle selvää hyötyä. Muiden tehtä-
31223: Savo-Karjalan tiepiiri on muodostettu 1.1.1994        vien osalta tavoitteena on sijoittuminen piiri-
31224: yhdistämällä silloiset Kuopion ja Pohjois-Karja-      kenttorille mm. edellä mainitun tiimityön edelly-
31225: lan tiepiirit Tielaitoksen tiehallinto ja tuotanto    tysten ja taloudellisuuden parantamiseksi, riittä-
31226: on eriytetty toisistaan vuoden 1998 alussa. Näi-      vän osaamiskeskittymän aikaansaamiseksi ja
31227: den toimenpiteiden tavoitteena on ollut toimin-       työyhteisön tuen varmistamiseksi.
31228: nan tehostaminen ja kustannussäästöjen aikaan-            Toiminnan sopeuttamisessa noudatetaan Tie-
31229: saaminen. Tiepiirin kehittämistavoitteena on toi-     laitoksen hyväksyttyä henkilöstöpolitiikkaa.
31230: minnan kannalta tarkoituksenmukainen, tehok-          Henkilöstölle tarjotaan haastavia uusia tehtäviä
31231: kaasti toimiva alueellinen tieviranomainen.           ja siirtymistä tuetaan henkilöstöpolitiikan mah-
31232:    Savo-Karjalan tiepiirin osalta suunnitelma         dollistamilla tavoilla, mm. muuttokustannuksiin
31233: vuosiksi 1999-2005 on valmistumassa vielä ku-         osallistuen tai kohtuulliselta siirtymäkaudelta
31234: luvan syksyn aikana. Siinä organisoinnin lähtö-       korotettua palkkaa maksaen. Myös virkasiirrot
31235: kohtia ovat tehokkuus, osaamisen kehittymisen         muihin valtion laitoksiin helpottavat sopeutta-
31236: varmistaminen, tiimitoiminnan ja johtamisen tu-       mista. Tavoitteena on, että kaikille löydetään
31237: keminen, työyhteisön yhtenäisyys sekä erityises-      kohtuudella hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Näi-
31238: ti asiakassuuntautuneisuus. Palveluja tarjotaan       tä samoja asioita selvitetään myös Tielaitoksen
31239: Kuopion piirikonUorista ja Joensuun toimipis-         tuotannon liikelaitostamista koskevan valmiste-
31240: teestä. Samoin niitä tarjoavat eri puolilla aluetta   lutyön yhteydessä. Tässä vaiheessa tiepiirijako
31241: toimivat tiepiirin tiemestarit Tehtäviä sijoite-      säilyy nykyisenä.
31242: 
31243: 
31244:                                                                                                           3
31245: KK 578/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                    Ministerin vastaus
31246: 
31247: 
31248:    Todettakoon vielä, että niin koko Tielaitoksen   taa vasten kustannusten alentaminen on välttä-
31249: kuin Savo-Karjalan tiepiirinkin saama perustien-    mätöntä. Syntyvät säästöt käytetään tiestöllä teh-
31250: pidon rahoitus on pudonnut vuosikymmenen al-        täviin töihin.
31251: kupuolen tasosta noin neljänneksellä. Tätä taus-
31252: 
31253: 
31254: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
31255: 
31256:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
31257: 
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 4
31262: Ministems svar                                                   KK 578/1999 vp- Esa Lahtela /sd
31263: 
31264: 
31265: 
31266: 
31267: Tili riksdagens talman
31268: 
31269: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ka håll inom området. Uppgifter sköts utanför di-
31270: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       striktskontoret när det är till betydande nytta för
31271: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       kundema eller för verksamheten. Eftersom störs-
31272: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      ta delen av kontaktema sköts per telefon är tjäns-
31273: 578/1999 rd:                                          temannens placeringsställe inte avgörande ur
31274:                                                       kundbetjäningssynpunkt.
31275:        Å.r regeringen medveten om Savolax-               Enligt planema kommer verksamhetsstället i
31276:        Karelens vägdistrikts planer på att läg-       Joensuu att 2005 omfatta vägmästarens verksam-
31277:        ga ned kontoret i Joensuu nästan helt         hetsställe, tillståndsservice och upphandlings-
31278:        och flytta personalen tili Kuopio och         tjänst med därtill hörande stöduppgifter. Av de
31279:                                                      personer som stationeras i Joensuu förutsätts
31280:        anser regeringen att noteringen i reger-      kunskap även om trafiksäkerhet och markan-
31281:        ingsprogrammet om att utnyttja möjlig-        vändning. Behovet av personai 2005 har på basis
31282:        heter tili distansarbete borde undersö-       av den nuvarande uppgiftsstrukturen och finan-
31283:        kas i samband med just dylika arrange-        sieringsnivån uppskattats till 7-8 anställda. Per-
31284:        mang inom statsförvaltningen?                 sonalen består nu av 28 personer.
31285: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Vägdistriktet har ett fungerande datakommu-
31286: föra följande:                                       nikationssystem som även möjliggör att de an-
31287:                                                      ställda är stationerade i Joensuu (distansarbete).
31288: Savolax-Karelens vägdistrikt bildades 1.1.1994       Systemet används även i fortsättningen, speciellt
31289: genom att de dåvarande vägdistrikten för Kuopio      i uppgifter där det medför en klar fördel för kun-
31290: och Norra Karelen slogs samman. Vägverkets           den eller verksamheten. För andra uppgifters del
31291: vägförvaltning och produktion har skilts åt i bör-   är målet att placera personalen på distriktskonto-
31292: jan av 1998. Målet med dessa åtgärder var att ef-    ret, bl.a. för att förbättra de närnnda förutsätt-
31293: fektivera verksamheten och att åstadkomma            ningama för arbete i team och lönsamheten, för
31294: kostnadsinbesparingar. Vägdistriktets utveck-        att koncentrera kunskapen tillräckligt och för att
31295: lingsmål är att skapa en ändamålsenlig och effek-    säkerställa stödet från arbetsgemenskapen.
31296: tiv regional vägmyndighet.                               När verksamheten dimensioneras följs Väg-
31297:    Planen för Savolax-Karelens vägdistrikt för       verkets godkända personalpolitik. Personalen er-
31298: 1999-2005 blir klar under innevarande höst. Ut-      bjuds utmanande nya uppgifter och förflyttning-
31299: gångspunkten för organiseringen av arbetet är att    en stöds på de sätt som personalpolitiken ger
31300: främja effektiviteten, att säkerställa utveckling-   möjlighet till, bl.a. genom hjälp med flyttkostna-
31301: en av kunnandet, att stöda teamverksamheten och      derna eller genom att personen får högre lön un-
31302: ledningen, att svetsa samman arbetsgemenska-         der en rimlig övergångsperiod. Även tjänsteöver-
31303: pen samt särskilt att satsa mera på kundbetjä-       föring till andra statliga inrättningar förenklar
31304: ning. Service erbjuds vid distriktskontoret i Kuo-   anpassningen. Målet är att för alla hitta en lös-
31305: pio och verksamhetsstället i Joensuu. Dessutom       ning som rimligtvis kan godkännas. Dessa sam-
31306: erbjuder vägdistriktets vägmästare service på oli-   ma frågor utreds även i beredningsarbetet i sam-
31307: 
31308: 
31309:                                                                                                        5
31310: KK 578/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministems svar
31311: 
31312: 
31313: band med ombildningen av Vägverket tili ett af-      har minskat med ungefår en fjärdedel från nivån i
31314: fårsverk. 1 detta skede förblir indelningen i väg-   början av årtiondet. Sett mot denna bakgrund är
31315: distrikt oförändrad.                                 det nödvändigt att minska kostnadema. De inbe-
31316:    Det kan ytterligare konstateras att finansie-     sparingar som sker används för arbeten som ut-
31317: ringen av basväghållningen såväl inom hela Väg-      förs i vägnätet.
31318: verket som inom Savolax-Karelens vägdistrikt
31319: 
31320: 
31321: 
31322: Helsingfors den 27 oktober 1999
31323: 
31324:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
31325: 
31326: 
31327: 
31328: 
31329: 6
31330:                                                          KK 579/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
31331: 
31332: 
31333: 
31334: 
31335:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 579/1999 vp
31336: 
31337:                                             Haja-asutusalueiden           joukkoliikennepalvelui-
31338:                                             den turvaaminen
31339: 
31340: 
31341: 
31342: 
31343: Eduskunnan puhemiehelle
31344: 
31345: Toimiva joukkoliikenne on tärkeää haja-asutus-       laittaisi tuhansien joukkoliikenteen varassa ole-
31346: alueiden kannalta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta    vien ihmisten asioiden hoitamista.
31347: oman auton pitämiseen. Säännöllinen linja-auto-         Hallitusohjelmassaan hallitus sitoutuu turvaa-
31348: liikenne tarjoaa myös näille ihmisille mahdolli-     maan joukkoliikenteen sujuvuuden myös haja-
31349: suuden asioidensa hoitamiseen ja erilaisten pal-     asutusalueilla. Hallitusohjelmassa todetaan, että
31350: veluiden tavoittamiseen. Kaikki haja-asutus-         "maan osiin tarjotaan alue- ja yhdyskuntaraken-
31351: alueiden liikennevuorot eivät ole kannattavia        teen kehittämistä tukevat yhteydet ja liikennepa1-
31352: pelkillä lipputuloilla. Sen vuoksi valtion talous-   velut". Esitetty leikkaus on ristiriidassa hallitus-
31353: arvioon on vuosittain varattu määräraha, jolla       ohjelman kanssa.
31354: läänit voivat ostaa haja-asutusalueille liikenne-
31355: vuoroja, joiden rahoitukseen pelkät lipputulot ei-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31356: vät riittäisi.                                       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
31357:     Vuoden 2000 budjettiesityksessään hallitus on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31358: kuitenkin leikkaamassa näitä määrärahoja. Ensi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31359: vuoden määrärahaksi esitetään 220 miljoonaa
31360: markkaa, mikä on 15 miljoonaa markkaa vähem-               Millä tavalla hallitus aikoo turvata
31361: män kuin tänä vuonna. Jos esitys toteutuu, se              haja-asutusalueiden joukkoliikennepal-
31362: merkitsee satojen runko1iikennevuorojen lopetta-           veluiden saatavuuden, jos talousar-
31363: mista. Esitys vähentäisi maakunta- ja kuntakes-            vioon sisältyvä esitys joukkoliikenteen
31364: kusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja hanka-           palveluiden ostomäärärahan leikkauk-
31365:                                                            sesta hyväksytään?
31366: 
31367: 
31368: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
31369: 
31370:     Eero Lämsä /kesk                                    Niilo Keränen /kesk
31371:     Katri Komi /kesk                                    Hannes Manninen /kesk
31372: 
31373: 
31374: 
31375: 
31376:                                                                                                 Versio 2.0
31377: KK 579/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                 Ministerin vastaus
31378: 
31379: 
31380: 
31381: 
31382: Eduskunnan puhemiehelle
31383: 
31384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       alueellisen liikenteen ostojen tarve laskenut sel-
31385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        västi viime vuosina. Tämä on mahdollistanut sen,
31386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      että määrärahoja on eduskunnan tahdon mukai-
31387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-       sesti suunnattu ja pyritään edelleen suuntaamaan
31388: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        entistä enemmän matkustajien kannalta helppo-
31389: myksen KK 579/1999 vp:                               käyttöisiin ja edullisiin lippuihin sekä lääninhal-
31390:                                                      litusten alueellisiin ja paikallisiin sekä liikenne-
31391:       Millä tavalla hallitus aikoo turvata           ministeriön valtakunnallisiin joukkoliikenteen
31392:       haja-asutusalueiden joukkoliikennepal-         kehittämishankkeisiin. Kehittämis- ja kokeilutoi-
31393:       veluiden saatavuuden, jos talousar-            minnan kautta pyritään parantamaan joukkolii-
31394:       vioon sisältyvä esitys joukkoliikenteen        kenteen houkuttelevuutta sekä lisäämään mat-
31395:       palveluiden ostomäärärahan leikkauk-           kustajamääriä siten, että joukkoliikenteen toi-
31396:       sesta hyväksytään?                             mintaedellytykset paranevat.
31397:                                                          Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksessä
31398: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        alueellisen ja paikallisen liikenteen palveluihin
31399: ti seuraavaa:                                        osoitettua määrärahaa on vähennetty 15,7 mil-
31400: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksessä on        joonaa markkaa vuodesta 1999. Määrärahan pie-
31401: alueellisen ja paikallisen liikenteen palveluihin    nenemisestä huolimatta lääninhallitusten esittä-
31402: varattu 220 miljoonaa markkaa. Kyseistä määrä-       mät määrärahatarpeet pystytään turvaamaan esi-
31403: rahaa kiintiöidään lääninhallituksille käytettä-     tyksen mukaisen määrärahan ja tältä vuodelta
31404: väksi kaupunkien ja kuntien paikallisliikenteen      siirtyvän määrärahan turvin. Lääninhallitusten
31405: ostoihin sekä kaupunki- ja seutulippualennuk-        esittämien tuoreimpien arvioiden mukaan alueel-
31406: siin myönnettäviin valtionapuihin, alueellisten ja   lisen ja paikallisen liikenteen palvelujen määrä-
31407: paikallisten joukko liikenteen kehi ttämishankkei-   rahatarve on ensi vuonna noin 221 miljoonaa
31408: den avustamiseen sekä sellaisen tarpeelliseksi ar-   markkaa.
31409: vioidun maaseudun runkoliikenteen ostoon, jota          Näin ollen haja-asutusalueiden tarpeellisiksi
31410: ei voida ylläpitää pelkästään asiakastuloin.         arvioitujen joukkoliikennepalvelujen kattavuus
31411:    Kaupunki- ja seutulippuratkaisujen sekä mui-      ja laajuus pystytään vuonna 2000 säilyttämään ja
31412: den kehittämistoimien ja kilpailun lisääntymisen     samalla suuntaamaan voimavaroja joukkoliiken-
31413: kautta saavutetun tehostumisen ansiosta on           teen kehittämiseen.
31414: 
31415: 
31416: 
31417: Helsingissä l päivänä marraskuuta 1999
31418: 
31419:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
31420: 
31421: 
31422: 
31423: 
31424: 2
31425: Ministerns svar                                             KK 579/1999 vp -      Eero Lämsä /kesk ym.
31426: 
31427: 
31428: 
31429: 
31430: Tili riksdagens talman
31431: 
31432: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        naltrafik klart minskat på senare år. Detta har
31433: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         gjort det möjligt att anslagen har i enlighet med
31434: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero        riksdagens önskemål riktats och kommer även i
31435: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-       fortsättningen att i allt större utsträckning riktas
31436: mål SS 579/1999 rd:                                     till sådana biljetter som är förmånliga och enkla
31437:                                                         att använda för passagerarna samt tilllänsstyrel-
31438:        På vilket sätt ämnar regeringen trygga           sernas regionala och lokala samt trafikministeri-
31439:        tillgången på kollektivtrafiktjänster i          ets riksomfattande projekt för utveckling av kol-
31440:        glesbygder om det förslag som ingår i            lektivtrafiken. Syftet är att genom utvecklings-
31441:        budgeten om nedskärning av anslaget              och försöksverksamheten göra kollektivtrafiken
31442:        för köp av kollektivtrafiktjänster god-          mer lockande och att öka antalet passagerare så
31443:        känns?                                           att kollektivtrafikens verksamhetsförutsättning-
31444:                                                         ar förbättras.
31445: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             1 budgetpropositionen för 2000 har anslaget
31446: föra följande:                                          för regional- och lokaltrafikens tjänster minskats
31447: 1 budgetpropositionen för 2000 har 220 mi1j. mk         med 15,7 milj. mk jämfört med 1999. Trots att
31448: anvisats för regional- och lokaltrafikens tjänster.     anslaget har minskat kan de anslagsbehov som
31449: Av detta kvoteras tilllänsstyrelserna anslag, som       länsstyrelserna framfört tryggas genom anslaget i
31450: kan användas till statsbidrag för städernas och         enlighet med budgetpropositionen och genom det
31451: kommunernas lokaltrafikköp, till statsbidrag som        anslag som överförs från innevarande år. Enligt
31452: beviljas för rabatter när det gäller stadsbiljetter     länsstyrelsernas mest aktuella bedömningar upp-
31453: och regionbiljetter, till bidrag för regionala och      går anslagsbehovet när det gäller regional- och
31454: lokala projekt för utveckling av kollektivtrafiken      lokaltrafikens tjänster nästa år till ca 221 milj.
31455: samt till köp av sådan stamtrafik på 1andsbygden        mk.
31456: som bedöms vara nödvändig och som inte kan                  Således kan man 2000 bevara täckningen och
31457: upprätthållas enbart med passagerarinkomster.           omfattningen av de glesbygders kollektivtrafik-
31458:     Tack vare den effektivering som har uppnåtts        tjänster som bedömts vara nödvändiga och sam-
31459: till följd av lösningar när det gäller stads- och re-   tidigt rikta resurser för att utveck1a kollektivtra-
31460: gionbiljetterna samt andra utvecklingsåtgärder          fiken.
31461: och ökad konkurrens, har behovet att köpa regio-
31462: 
31463: 
31464: 
31465: Helsingfors den 1 november 1999
31466: 
31467:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
31468: 
31469: 
31470: 
31471: 
31472:                                                                                                           3
31473:                                                              KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
31474: 
31475: 
31476: 
31477: 
31478:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 580/1999 vp
31479: 
31480:                                               Potilaiden inhimillinen kohtelu
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485: Eduskunnan puhemiehelle
31486: 
31487: Sosiaali- ja terveydenhoidon säästöt ovat johta-       sä, sijaistyövoiman käytön kieltäminen, ylipai-
31488: neet potilaiden huonoon kohteluun. Tilanne on          kalla olevat potilaat ja jatkuvat "säästöpyrkimyk-
31489: pahentunut entisestään. Tehy ry:n suorittaman          set" johtavat toisaalta niin henkilökunnan lop-
31490: haastattelututkimuksen myötä julkisuuteen on           puunpalamiseen kuin myös entistä heikompaan
31491: noussut hoitohenkilöstön kommentteja siitä, että       hoitoon.
31492: "sairaaloissa on turruttu hoitamaan etenkin van-           Hoidon heikentymisestä ei tule syyttää pai-
31493: huksia kuin karjaa, koska liian harvat hoitajat ei-    neen alla työskentelevää hoitohenkilökuntaa. Po-
31494: vät ehdi antamaan ihmisarvoista hoitoa". Sitee-        liittisten päättäjien säästöpäätökset ovat ajaneet
31495: raus kertoo yksityisen hoitajan kommentista.           tilanteisiin, joissa väistämättä rikotaan potilaan
31496: Kuitenkin terveyden- ja sairaanhoidon parissa          loukkaamattomia ihmis- ja perusoikeuksia.
31497: työskentelevät ovat jo vuosia tienneet terveyden-
31498: ja sairaanhoidon tason laskusta.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31499:    Hoitohenkilöstön riittämätön määrä on kasvat-       sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31500: tanut työtaakkaa. Jokapäiväinen kiire, työsuhtei-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31501: den epävarmuus ja vaatimukset supertyönteki-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31502: jöistä ovat johtaneet työuupumukseen ja henki-
31503: löstön pahoinvointiin. Henkilöstön kantamaa                  Onko hallitus tietoinen terveyden- ja
31504: painetta lisää erityisesti se, että työnsä osaavilla         sairaanhoidon tason alenlumisesta
31505: ja vastuunsa tuntevilla hoitajilla ja lääkäreillä ei         maassamme ja
31506: ole resursseja joka tilanteessa antaa potilaalle in-
31507: himillistä hoitoa.                                           aikooko hallitus toimia niin, että hoito-
31508:    Sairaaloissamme ja terveyskeskuksissa teh-                henkilöstön määrä vastaisi lisääntynyt-
31509: dään päivittäin tärkeää, arvokasta ja myös laadul-           tä työmäärää, jotta henkilöstöllä olisi
31510: lisesti korkealuokkaista työtä. Kuitenkin lisäkou-           mahdollisuudet potilaiden asianmukai-
31511: lutuksen puute ratkaisevan tärkeissä työtehtävis-            seen ja heitä kunniailtavaan hoitoon?
31512: 
31513: 
31514: 
31515: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
31516: 
31517:     Pentti Tiusanen /vas
31518: 
31519: 
31520: 
31521: 
31522:                                                                                                 Versio 2.0
31523: KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                Ministerin vastaus
31524: 
31525: 
31526: 
31527: 
31528: Eduskunnan puhemiehelle
31529: 
31530: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          neet pysyvät entistä pitempään toimintakykyisi-
31531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        nä.
31532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kuntien velvollisuus on järjestää peruspalve-
31533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     lut. Sosiaali- ja terveystoimen menot muodosta-
31534: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      vat lähes puolet kuntien käyttömenoista. Varmis-
31535: KK 580/1999 vp:                                      taakseen kuntien mahdollisuudet vastata palve-
31536:                                                      luiden järjestämisvelvollisuudesta hallitus sisäl-
31537:        Onko hallitus tietoinen terveyden- ja         lytti täysimääräisen indeksikorotuksen valtion
31538:        sairaanhoidon tason alentumisesta             vuoden 2000 talousarvioesitykseen. Asukaskoh-
31539:        maassamme ja                                  taisten sosiaali- ja terveydenhuollon menojen
31540:                                                      vaihtelua kuntien välillä selittävät kuntien pää-
31541:        aikooko hallitus toimia niin, että hoito-     tettävissä olevat tekijät kuten toimintakäytännöt,
31542:        henkilöstön määrä vastaisi lisääntynyt-       palvelurakenne ja toimintayksiköiden välinen
31543:        tä työmäärää, jotta henkilöstöllä olisi      yhteistyö. Tarvittaessa on purettava päällekkäi-
31544:        mahdollisuudet potilaiden asianmukai-         syyksiä ja kohdennettava voimavaroja kunnan
31545:        seen ja heitä kunniailtavaan hoitoon?        kokonaisvastuu huomioon ottaen siten, että pal-
31546: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       veluiden saatavuus ja kustannukset pysyvät hal-
31547: ti seuraavaa:                                       linnassa.
31548:                                                         Hallitus määrittelee sosiaali- ja terveyspalve-
31549:  Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntasektorin työ-   luiden keskeiset kehittämistoimenpiteet kuluvan
31550: voima väheni 5% 1990-luvun alkupuolella, mut-       lokakuun aikana valmistuvassa sosiaali- ja ter-
31551: ta parin viime vuoden aikana määrä on kääntynyt     veydenhuollon tavoite- ja toi mintaohjelmassa.
31552: nousuun. Vuonna 1998 alan työllisen työvoiman       Siihen perustuen hallitus sitoutuu seuraavaksi
31553: määrä oli jälleen vuosikymmenen vaihteen tasol-     neljäksi vuodeksi sosiaali- ja terveydenhuollon
31554: la. Vuosiajatkunut työvoiman ylitarjonta on kui-    toimintaedellytysten kehittämiseen. Niistä tär-
31555: tenkin kääntymässä työvoimapulaksi henkilös-        keimpiin kuuluvat kirjallisessa kysymyksessä
31556: tön ikääntyessä ja sen myötä eläkepoistuman         esille nostetut henkilöstön riittävyyden ja osaa-
31557: kasvaessa. Vuosikymmenen alussa henkilöstön         misen turvaaminen sekä palveluiden laatutason
31558: keskimääräinen ikä oli 38,9 vuotta ja vuonna        varmistaminen. Kuntien laadunhallintatyön tuek-
31559:  1998 42,5 vuotta. Arvioiden mukaan seuraavien      si valmistellaan laatusuositukset sosiaali- ja ter-
31560: 10 vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollosta    veysministeriön, Stakesin, kuntien, Suomen
31561: jää eläkkeelle noin 55 000 työntekijää.             Kuntaliiton ja palvelunkäyttäjien yhteistyönä.
31562:    Toinen työvoimatarpeeseen keskeisesti vai-       Suositukset tulevat koskemaan ainakin vanhus-
31563: kuttava tekijä on väestön ikärakenteen muutok-      tenhuoltoa, mielenterveyspalveluja, kouluter-
31564: sen aiheuttama palvelutarpeen kasvu, jonka ar-      veydenhuoltoa, vammaisten asumispalveluja ja
31565: vioidaan jatkuvan ainakin 2020-luvulle. Palvelu-    päihdetyötä. Suositukset antavat aikaisempaa pa-
31566: tarve ei tutkimusten mukaan lisäänny yhtä no-       remmat mahdollisuudet vuosittain tapahtuvaan
31567: peasti kuin ikääntyneiden määrä, koska ikäänty-     palvelutason arviointiin.
31568: 
31569: 
31570: 2
31571: Ministerin vastaus                                         KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
31572: 
31573: 
31574:     Uuden tavoite- ja toimintaohjelman tavoittee-         Kirjallinen kysymys koskee myös henkilöstö-
31575: na on parantaa kuntien mahdollisuuksia vastata        mitoitukseen liittyviä puutteita. Sosiaali- ja ter-
31576: asukkaidensa kasvaviin palvelutarpeisiin. Hoi-        veydenhuollon henkilöstömitoituksen keskite-
31577: don tarpeen määrittely lähtee aina asiakkaan yk-      tystä ohjauksesta luovuttiin ja kuntien itsenäi-
31578: silöllisistä tarpeista. Asiakkaille annetaan mah-     syys sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämi-
31579: dollisuus laitoshoidon sijaan saada palveluja ko-     sessä lisääntyi vuoden 1993 valtionosuusjärjes-
31580: tiin silloin, kun se on hoidollisesti perusteltua.    telmän uudistuksen yhteydessä. Lähes kaikki
31581: Myös pitkäaikaisen laitoshoidon uusia malleja ja      kuntia sitoneet toiminnan laatua tai laajuutta
31582: työtapoja kehitetään. Tätä varten Stakes toteut-      määrittäneet säännökset on kumottu. Ainoat voi-
31583: taa yhdessä kuntien kanssa pitkäaikaista laitos-      massa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon henki-
31584: hoitoa tarvitsevien ikääntyneiden henkilöiden         löstömitoitusta koskevat normit ovat päivähoi-
31585: palveluiden kehittämisprojektin. Sen tavoitteena      don ryhmäkokosäännökset ja suositus sosiaali-
31586: on parantaa hoidon laatua ja monipuolistaa pal-       työntekijöiden määrästä. Nyt on kuitenkin pää-
31587: veluvalikoimaa. Samalla kiinnitetään huomiota         tetty arvioida asiaa uudestaan. Sosiaali- ja ter-
31588: henkilöstön osaamisen kehittämiseen erityisesti      veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan on-
31589: dementoituneiden potilaiden hoidossa.                kin kirjattu, että sosiaali- ja terveyspalveluita
31590:    Henkilöstön osaamisen, riittävyyden ja hyvin-     koskevat laatusuositukset sisältävät tarvittaessa
31591: voinnin varmistamiseksi käynnistetään lukuisia       myös suosituksia henkilöstön mitoitusperusteis-
31592: toimenpiteitä. Ne koskevat täydennyskoulutus-         ta.
31593: tarpeiden kartoitusta, täydennyskoulutustmjon-            Eräs palveluiden tasoon vaikuttava tekijä on
31594: taa sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön li-     sosiaali- ja terveydenhuollon työn kuormittavuu-
31595: säämistä. Dementiapotilaiden hoito on yksi täy-      den lisääntyminen kuluneen vuosikymmenen ai-
31596: dennyskoulutuksen painoalueista. Kuntia suosi-       kana. Kuormittavuuden nousu johtui henkilös-
31597: tetaan edelleen käyttämään hyväksi myös osa-         tön vähentämisestä vuosikymmenen alkupuolel-
31598: aikalisäjärjestelmän suomia mahdollisuuksia           la sekä työmäärän ja tehokkuusvaatimusten li-
31599: työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutusten         sääntymisestä. Jotta työn vaativuutta ei koettaisi
31600: hankkimisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon         ainoastaan rasituksena vaan ammattitaitoa ja työ-
31601: työvoimatarpeen määrällistä ennakointia varten       tapoja kohentavana, on kehitettävä osallistavaa
31602: ollaan asettamassa työryhmää. Sen tehtäväksi-        johtamis- ja toimintakulttuuria. Osallistuminen
31603: auto tulee koskemaan myös järjestelmää, jonka        toiminnan ja työtapojen kehittämiseen parantaa
31604: avulla voidaan seurata työvoimakehityksessä ja       työmotivaatiota ja valmiuksia sekä lisää yhteis-
31605: arvioida työvoimatarpeessa tapahtuvia muutok-        työtä.
31606: sta.                                                      Työn kuormittavuuteen on osaltaan vaikutta-
31607:    Henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä pal-   nut tilapäistyövoiman lisääntynyt käyttö. Työmi-
31608: veluiden laatua koskevia toimenpiteitä toteute-      nisteriönja sosiaali- ja terveysministeriön toteut-
31609: taan myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna     tamilla työaikakokeiluna on ollut työllistävä vai-
31610: 1997 Suomen Kuntaliiton kanssa käynnistämäs-         kutus. Kokeilukuntiin on palkattu nuorta ja am-
31611: sä kehittämisprojektissa "Terveydenhuolto 2000-      mattitaitoista lisätyövoimaa. Samalla vakituisen
31612: luvulle". Hankkeen meneillään oleva kolmivuo-        henkilöstön työuupumus sekä perheen ja työelä-
31613: tinen toimeenpanovaihe perustuu viiden alueelli-     män yhteensovittaminen ovat helpottuneet. Työl-
31614: sen yhteistyöryhmän laatimiin kehittämisohjel-       lisyysvaroin palkatun tilapäistyövoiman osaami-
31615: miin. Kaikki alueelliset kehittämisohjelmat sisäl-   nen ei aina kuitenkaan ole samalla tasolla kuin
31616: tävät terveyspalveluiden Iaadunhallintaanja hen-     pysyvällä henkilöstöllä. Vaikka kuntien työllistä-
31617: kilöstön osaamiseen liittyviä toimenpiteitä.         mistuen tarpeet selvitetään sosiaali- ja terveyden-
31618: Hankkeen tuloksia arvioidaan ja jatkotoimenpi-       huollon tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpa-
31619: de-ehdotukset tehdään vuonna 2002.                   non yhteydessä, on tavoitteeksi asetettava se, että
31620:                                                      työllistämisvaroilla ei palkata tilapäistyövoimaa
31621: 
31622: 
31623:                                                                                                        3
31624: KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                              Ministerin vastaus
31625: 
31626: 
31627: pysyväisluonteisiin tehtäviin. Niihin on palkatta-   mintaohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden to-
31628: va vakituista henkilökuntaa. Myös näihin asioi-      teuttamista joka toinen vuosi eduskunnalle an-
31629: hin kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveyden-    nettavassa sosiaali- ja terveyskertomuksessa ja
31630: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa sekä Ter-     vuosittain ohjelmaan liittyvän voimavarapäätök-
31631: veydenhuolto 2000-luvulle -hankkeessa.               sen yhteydessä. Arviointia varten kehitetään so-
31632:    Hallitus tulee seuraamaan terveyden- ja sai-      siaali- ja terveysministeriön koordinoimana ta-
31633: raanhoidon tasoa sekä henkilöstön riittävyyttä ai-   voite- ja toimintaohjelman toteutumista kuvaa-
31634: kaisempaa tarkemmin. Hallitus seuraa ja rapor-       vat mittarit ja menetelmät.
31635: toi sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
31636: 
31637: 
31638: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
31639: 
31640:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
31641: 
31642: 
31643: 
31644: 
31645: 4
31646: Ministems svar                                              KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
31647: 
31648: 
31649: 
31650: 
31651: Tili riksdagens talman
31652: 
31653: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       behovet av service lika snabbt som antalet äldre,
31654: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       eftersom äldre nuförtiden är verksamma längre
31655: statsrådet översänt följande av riksdagsman           än tidigare.
31656: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga           Det är kommunernas skyldighet att ordna bas-
31657: spörsmål SS 580/1999 rd:                              service. Utgifterna för social- och hälsovården
31658:                                                       utgör nästan hälften av kommunernas driftsutgif-
31659:       Ar regeringen medveten om att hälso-            ter. För att säkerställa kommunernas möjligheter
31660:       och sjukvårdens nivå har sjunkit i vårt         att svara för skyldigheten att ordna service tog re-
31661:       land och                                        geringen med en indexförhöjning till fullt belopp
31662:                                                       i budgetpropositionen för 2000. Det faktum att
31663:       ämnar regeringen vidta sådana åtgär-           social- och hälsovårdsutgifterna per invånare va-
31664:       der att antalet anställda inom vården           rierar beroende på kommun kan förklaras med
31665:       motsvarar den ökade arbetsmängden så            faktorer som verksamhetspraxis, servicestruktur
31666:       att vårdpersonalen har möjlighet att ge        och samarbete mellan verksamhetsenheterna.
31667:       patienterna en behörig vård som också          Vid behov bör överlappningar undanröjas och re-
31668:       respekterar patienten?                         surserna inriktas med beaktande av kommuner-
31669: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      nas helhetsansvar så att tillgången på service och
31670: föra följande:                                       kostnaderna är under kontroll.
31671:                                                          Regeringen kommer att fastställa de viktigas-
31672: Antalet anställda inom den korumunala social-        te åtgärderna för utvecklande av social- och häl-
31673: och hälsovården minskade med 5 % i början av         sovården i det mål- och verksamhetsprogram för
31674: 1990-talet, men under de allra senaste åren har      social- och hälsovården som fårdigställs under
31675: antalet ökat. År 1998 var antalet sysselsatta i      oktober. 1 enlighet med programmet förbinder sig
31676: branschen på samma nivå som vid ingången av          regeringen att under de följande fyra åren utveck-
31677: årtiondet. Under flera år har det rått ett överut-   la verksamhetsförutsättningarna för social- och
31678: bud på arbetskraft som dock håller på att ändras     hälsovården. Till de viktigaste av dem hör de frå-
31679: till brist på arbetskraft då personalen blir äldre   gor som tagits upp i det skriftliga spörsmålet,
31680: och pensionsavgången ökar. 1 början av decen-        dvs. tryggandet av tillräcklig och behörig perso-
31681: niet var personalens genomsnittliga ålder 38,9 år    nai samt säkerställande av servicens kvalitetsni-
31682: och år 1998 42,5 år. Enligt uppskattning kom-        vå. Som stöd för kommunernas kvalitetsledning
31683: mer ca 55 000 arbetstagare inom social- och häl-     utarbetas kvalitetsrekommendationer i samarbe-
31684: sovården att gå i pension under de närmaste 10       te mellan social- och hälsovårdsminsteriet, Sta-
31685: åren.                                                kes, kommunerna, Finlands Kommunförbund
31686:     En annan faktor som har stor inverkan på be-     och dem som använder servicen. Rekommenda-
31687: hovet av arbetskraft är det ökade servicebehov       tionerna kommer att gälla åtminstone åldrings-
31688: som föranleds av att befolkningens medelålder        vården, mentalvårdstjänsterna, skolhälsovården,
31689: stiger. Denna utveckling beräknas pågå åtminsto-     bostadsservicen för handikappade och missbru-
31690: ne till2020-talet. Enligt undersökningar ökar inte   karvården. Rekommendationerna skapar bättre
31691: 
31692: 
31693:                                                                                                         5
31694: KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                       Ministems svar
31695: 
31696: 
31697:  förutsättningar för den årliga utvärderingen av        fem regionala samarbetsgrupper. 1 alla regionala
31698:  servicenivån.                                          utvecklingsprogram ingår åtgärder som hänför
31699:     Syftet med det nya mål- och verksamhetspro-         sig till kvalitetsledning av hälsovårdsservicen
31700:  grammet är att förbättra kommunemas möjlighe-          och personalens kunnande. Resultaten av projek-
31701:  ter att uppfylla invånamas ökande behov av ser-        tet kommer att utvärderas och förslag tili fortsat-
31702:  vice. Behovet av vård bestäms alltid utgående          ta åtgärder att läggas fram år 2002.
31703:  från klientens individuella behov. Klienten ges           Det skriftliga spörsmålet gäller också brister
31704: möjlighet att i stället för anstaltvård få service i   som hänför sig tili dimensioneringen av persona-
31705:  hemmet när det är motiverat med tanke på vår-          len. 1 samband med revideringen av statsandels-
31706: den. Man kommer också att utveckla nya model-          systemet 1993 frångick man central styming av
31707:  ler och arbetsmetoder för långtidsvården. På          personaldimensioneringen inom social- och häl-
31708:  grund härav kommer Stakes i samarbete med             sovården, och kommunemas självständighet då
31709: kommunema att genomföra ett projekt för ut-             det gäller ordnandet av social- och hälsovårdsser-
31710:  vecklande av servicen för äldre som behöver           vicen ökade. Nästan alla för kommunema bin-
31711: långtidsvård. Målet för projektet är att förbättra     dande bestämmelser om verksamhetens kvalitet
31712: vårdkvaliteten och att skapa ett mångsidigare ser-     eller omfattning har upphävts. De enda normer
31713: viceutbud. Samtidigt fåsts uppmärksamhet vid           gällande personaldimensioneringen inom social-
31714: utvecklande av personalens kunnande särskilt då        och hälsovården som är i kraft gäller gruppstorle-
31715: det gäller vården av dementa.                          kama inom dagvården och det rekommenderade
31716:     För säkerställande av personalens kunnande         antalet socialarbetare. Nu har man dock beslutat
31717: och välmåga och att det finns tillräckligt med         att omvärdera situationen. Enligt mål- och verk-
31718: personai vidtas flera åtgärder. Åtgärdema omfat-       samhetsprogrammet för social- och hälsovården
31719: tar bl.a. kartläggning av behovet av fortbildning,     ingår i kvalitetsrekommendationema för social-
31720: utbudet av fortbildning samt ökat samarbete mel-       och hälsovårdsservicen vid behov även rekom-
31721: lan utbildning och arbetsliv. Vården av dementa        mendationer gällande dimensionering av perso-
31722: är ett av tyngdpunktsområdena inom fortbild-           nalen.
31723: ningen. Kommunema rekommenderas utnyttja                   En faktor som inverkar på servicens nivå är att
31724: också de möjligheter som systemet med deltids-         arbetet inom social- och hälsovården har blivit
31725: tillägg ger då det gäller anskaffning av tilläggsut-   tyngre under detta årtionde. Belastningen ökade i
31726: bildning och fortbildning för arbetstagama. Man        början av årtiondet då antalet anställda minskade
31727: kommer att tillsätta en arbetsgrupp för bedöm-         och arbetsmängden och effektivitetskraven öka-
31728: ning av det kvantitativa behovet av arbetskraft        de. För att ett krävande arbete inte skall upplevas
31729: inom social- och hälsovården. Arbetsgruppen            enbart som en belastning utan i stället som att det
31730: kommer bl.a. att utarbeta ett system med hjälp av      höjer yrkeskunskapen och förbättrar arbetssät-
31731: vilket man kan följa de förändringar som sker i        ten, bör en deltagande lednings- och verksamhet-
31732: fråga om arbetskraftsutvecklingen och bedöma           skultur skapas. Deltagande i utvecklandet av
31733: de förändringar som sker i fråga om behovet av         verksamheten och arbetssätten förbättrar arbets-
31734: arbetskraft.                                           motivationen och beredskapen samt ökar samar-
31735:     Åtgärder för att det skall finnas tillräckligt     betet.
31736: med personai och för upprätthållande av persona-           En faktor som inverkar på belastningen är att
31737: lens kunnande samt servicens kvalitet kommer           utnyttjandet av tillfållig arbetskraft ökar. De ar-
31738: att vidtas även inom utvecklings-projektet "Häl-       betstidsförsök som arbetsministeriet och social-
31739: so- och sjukvård för 2000-talet" som social- och       och hälsovårdsministeriet har genomfört har haft
31740: hälsovårdsministeriet startade tillsammans med         en sysselsättningsfrämjande effekt. Försökskom-
31741: Finlands Kommunförbund 1997. Det pågående              munema har anställt ung och yrkeskunnig till-
31742: treåriga verkställighetsskedet av projektet base-      läggsarbetskraft. Det har lett tili att den ordinarie
31743: rar sig på utvecklingsprogram som utarbetats av        personalen inte är lika trött som tidigare och att
31744: 
31745: 
31746: 6
31747: Ministems svar                                                KK 580/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
31748: 
31749: 
31750: det har varit lättare för personalen att koordinera     grammet för social- och hälsovården och projek-
31751: familj och arbetsliv. Den tillfålliga arbetskraft       tet Hälso- och sjukvård för 2000-talet.
31752: som anställs med sysselsättningsmedel har dock             Regeringen kommer noggrannare än tidigare
31753: inte alltid samma yrkeskunskap som den ordina-          att följa hälso- och sjukvårdens nivå samt att det
31754: rie personalen. Trots att kommunemas behov av           finns tillräckligt med personal. Regeringen följer
31755: sysselsättningsstöd kommer att klarläggas i sam-        med och rapporterar hur åtgärdema i mål- och
31756: band med verkställandet av mål- och verksam-            verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
31757: hetsprogrammet för social- och hälsovården bör          vården har genomförts vartannat år i den social-
31758: målet vara att sysselsättningsmedel inte används        och hälsovårdsberättelse som ges till riksdagen
31759: för att anställa tilläggsarbetskraft för uppgifter av   och årligen i samband med det beslut om resur-
31760: bestående natur. För sådana uppgifter bör anstäl-       sema som hänför sig tili programmet. För utvär-
31761: las ordinarie personal. Ä ven vid dessa faktorer        deringen utvecklas under social- och hälsovårds-
31762: fåsts uppmärksarnhet i mål- och verksamhetspro-         ministeriets koordinering mätare och metoder
31763:                                                         som beskriver mål- och verksamhetsprogrammet.
31764: 
31765: 
31766: 
31767: Helsingfors den 28 oktober 1999
31768: 
31769:     Omsorgsminister Eva Biaudet
31770: 
31771: 
31772: 
31773: 
31774:                                                                                                         7
31775: 1
31776: 
31777: 1
31778: 
31779: 
31780: 
31781: 
31782:     1
31783: 
31784:     1
31785: 
31786: 
31787: 
31788: 
31789:         1
31790: 
31791:         1
31792: 
31793: 
31794: 
31795: 
31796:             1
31797: 
31798:             1
31799: 
31800: 
31801: 
31802: 
31803:                 1
31804: 
31805:                 1
31806: 
31807: 
31808: 
31809: 
31810:                     1
31811:                                                              KK 581/1999 vp -      Mikko Kuoppa /vas
31812: 
31813: 
31814: 
31815: 
31816:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 581/1999 vp
31817: 
31818:                                              Posti-konsernin henkilöstöpolitiikka
31819: 
31820: 
31821: 
31822: 
31823: Eduskunnan puhemiehelle
31824: 
31825: Valtion omistama Suomen Posti Yhtymä Oy on            jöiden kohdalla olla useita tuhansia markkoja
31826: kuluvan vuoden aikana yhtiöittänyt ja karsinut         vuodessa.
31827: toimintojaan mm. myymällä linja-autoyhtiö Gold           Valtion yritysten tulisi noudattaa esimerkillis-
31828: Line Oy:n sekä perustamalla kuljetusyhtiöt Kel-       tä henkilöstöpolitiikkaa. Näyttää kuitenkin siltä,
31829: po Kuljetus Fi Oy:n ja Etelä-Suomen Kuljetus-         että toiminnan tehostaminen tulkitaan henkilös-
31830: palvelut Oy:n. Myös Postin siivouspalvelut on         tön aseman heikentämiseksi ja palkkatason alen-
31831: yhtiöitetty SPS Siivouspalvelut Oy -nimiseksi         tamiseksi eikä työn tuottavuuden lisäämiseksi.
31832: yhtiöksi. Yhtiöittäminen näyttää samalla merkit-      Yhtiöittämiset ja muut yritysjärjestelyt nähdään
31833: sevän postin toimintojen pilkkomista ja välivai-      sopivaksi keinoksi palkkojen alentamiseen ja
31834: hetta ennen joidenkin toimintojen yksityistämis-      henkilöstön hiostuksen lisäämiseen. Sen sijaan
31835: tä. Kuljetus- ja siivousalalla erilaiset yrityskau-   johtavassa asemassa olevien eduista huolehdi-
31836: pat ja toimialajärjestelyt ovat nykyisin arkipäi-     taan tarkkaan ja heille annetaan lisäetuja mm. op-
31837: vää, ja on pelättävissä, että näitä Postin toimin-    tiojärjestelyjen ja alihinnoiteltujen osakkeiden
31838: toja jatkossa myös yksityistetään.                    muodossa, kuten posti- ja telealan yhtiöjärjeste-
31839:    Tässä yhteydessä herättää arvostelua erityises-    lyissä on nähty. Kun valtion omaisuutta muute-
31840: ti Postin henkilöstöpolitiikka. Yhtiöittäminen        taan yksityiseksi omaisuudeksi, yksityisille si-
31841: näyttää olevan väline henkilöstön aseman hei-         joittajille avautuu merkittäviä rikastumismahdol-
31842: kentämiseen eikä kyse ole vain liiketoiminnan         lisuuksia, mistä Soneran osakemyynti vuonna
31843: normaalista kehittämisestä. Niinpä kuljetusalan       1998 on räikeimpiä esimerkkejä.
31844: yhtiöjärjestelyissä on tarkoitus siirtyä tammi-
31845: kuussa 2000 nykyistä huonompaan työehtosopi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31846: mukseen. Huononnukset koskevat peruspalk-             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31847: koja, tuntimatkarahoja, yötyön aikahyvitystä, yö-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31848: työ lisää, vuosilomia ja yölisää. Yötyön aikahyvi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31849: tyksen poistuminen merkitsee sitä, että yötyötä ei
31850: enää voi korvata vapaa-aikana, jolloin yötyön ra-           Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta henki-
31851: sittavuus lisääntyy ja myös kuljettajien tarve pie-         löstön asemaa ei heikennettäisi Suomen
31852: nenee. Menetykset voivat yksittäisten työnteki-             Posti Yhtymä Oy:n yhtiöittämisjärjeste-
31853:                                                             lyissä?
31854: 
31855: 
31856: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
31857: 
31858:     Mikko Kuoppa /vas
31859: 
31860:                                                                                                 Versio 2.0
31861: KK 58111999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                   Ministerin vastaus
31862: 
31863: 
31864: 
31865: 
31866: Eduskunnan puhemiehelle
31867: 
31868: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       ton kanssa. Postiliittohan edustaa Postissa van-
31869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       hastaan kuljettajia. Nämä uudet ehdot vastaavat
31870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     paljolti alan yleisiä ehtoja. Joitakin vanhoja työ-
31871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           ehtoja on kuitenkin vielä säilytetty mukana.
31872: Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Posti-konserniin myös kuuluvan kuljetusyh-
31873: sen KK 581/1999 vp:                                 tiön Etelä-Suomen Kuljetuspalvelut Oy:n työeh-
31874:                                                     dot ovat samat kuin Suomen Posti Oy:ssä. Tä-
31875:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta henki-       män kuljetusyrityksen työehtojen muuttamisesta
31876:       löstön asemaa ei heikennettäisi Suomen        vuoden 2000 tammikuussa ei ole ollut keskuste-
31877:       Posti Yhtymä Oy:n yhtiöittämisjärjeste-        lua.
31878:       lyissä?                                           Posti-konserni on pyrkinyt tekemään yhtiöit-
31879:                                                     tämiset ja muut yritysjärjestelyt työehtojen osal-
31880: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ta yhteisymmärryksessä henkilöstöjärjestöjen
31881: ti seuraavaa:                                       kanssa. Alan yleisiä työehtoja on luonnollisesti
31882: Posti-konsernissa henkilöstöllä on tärkeä asema     myös noudatettu.
31883: liiketoiminnan keskeisenä voimavarana. Suo-             Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit-
31884: men Posti Oy pyrkii työnantajana harjoittamaan      tuihin optioihin, alihinnoiteltuihin osakkeisiin tai
31885: hyvää henkilöstöpolitiikkaa myös erilaisissa yri-   yksityisten sijoittajien rikastumismahdollisuuk-
31886: tysjärjestelyissä.                                  siin, todettakoon, että tällaiset seikat eivät ole
31887:    Postin tytäryhtiössä Kelpo Kuljetus Fi Oy:ssä    missään vaiheessa vaikuttaneet Posti-konsernin
31888: siirrytään vuoden 2000 tammikuussa noudatta-        järjestelyihin.
31889: maan uusia työehtoja, joista on sovittu Postilii-
31890: 
31891: 
31892: 
31893: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
31894: 
31895:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
31896: 
31897: 
31898: 
31899: 
31900: 2
31901: Ministems svar                                              KK 58111999 vp -      Mikko Kuoppa /vas
31902: 
31903: 
31904: 
31905: 
31906: Tili riksdagens talman
31907: 
31908: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      liitto Postens chaufförer. De nya vilikoren mot-
31909: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      svarar till stor del de alimänna vilikoren inom
31910: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-     branschen. En del gamla arbetsvillkor har dock
31911: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-     tagits med.
31912: mål SS 581/1999 rd:                                      Arbetsvillkoren för transportbolaget Etelä-
31913:                                                      Suomen Kuljetuspalvelut Oy, som också hör tili
31914:       Vad ämnar regeringen göra för att per-         Postkoncernen, är desamma som för Posten Fin-
31915:       sona/ens ställning inte ska/1 försvagas        land Ab. Det har inte förts några förhandlingar
31916:       tili följd av Pasten Finland Gruppen           om att i januari 2000 ändra arbetsvillkoren för
31917:       Ab:s bolagiseringsarrangemang?                 detta transportföretag.
31918:                                                          När det gälier arbetsvilikoren har Postkoncer-
31919: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      nen strävat efter att genomföra bolagiseringar
31920: föra följande:                                       och andra företagsarrangemang i samförstånd
31921: Inom Postkoncemen har personalen en viktig           med personalorganisationerna. Även de alimän-
31922: stälining som affårsverksamhetens centrala re-       na arbetsvillkoren inom branschen har givetvis
31923: surs. Posten Finland Ab strävar som arbetsgivare     iakttagits.
31924: efter att bedriva god personalpolitik även i fråga       När det gälier i spörsmålet nämnda optioner,
31925: om o1ika företagsarrangemang.                        underprissatta aktier elier privata placerares möj-
31926:    Vid Postens dotterbolag Kelpo Kuljetus Fi Oy      ligheter att bli rika kan det konstateras att sådana
31927: kommer man i januari 2000 att övergå tili att        aspekter inte i något skede har inverkat på Post-
31928: iaktta nya arbetsvillkor, som man har avtalat om     koncernens arrangemang.
31929: med Postiliitto. Av gammalt företräder ju Posti-
31930: 
31931: 
31932: 
31933: Helsingfors den 28 oktober 1999
31934: 
31935:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
31936: 
31937: 
31938: 
31939: 
31940:                                                                                                        3
31941:                                                                KK 582/1999 vp- Matti Kangas /vas
31942: 
31943: 
31944: 
31945: 
31946:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 582/1999 vp
31947: 
31948:                                              Sotainvalidien sairaskotien henkilökunnan työn
31949:                                              jatkuvuus
31950: 
31951: 
31952: 
31953: 
31954: Eduskunnan puhemiehelle
31955: 
31956: Keskuudessamme elää edelleen noin 27 000 vii-         kuin ollaan yllättäen tilanteessa, että työntekijät
31957: me sodissa haavoittunutta sotainvalidia. Sota-        jäävät työttömiksi ja ongelma kaatuu syliin.
31958: invalidien keski-ikä on noin 80 vuotta. Osa so-
31959: tainvalideista asuu sairaskodeissa, joita on raken-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31960: nettu yhteiskunnan ja säätiöiden varoilla sotain-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31961: validien asunto- ja hoitomahdollisuuksien paran-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31962: tamiseksi.                                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31963:    Sairaskodeissa työskentelee huomattava mää-
31964: rä henkilökuntaa, joka on työsuhteessa sairas-              Mikä on sotainvalidien sairaskodeissa
31965: kotisäätiöihin. Näiden työntekijöiden tulevai-              työskentelevän henkilökunnan kohtalo
31966: suus työn jatkuvuuden osalta ei ole aivan selvä             sen jälkeen, kun sotainvalideja ei enää
31967: siinä vaiheessa, kun sotainvalideja ei enää ole ja          ole ja
31968: sotainvalidien asiaa varten perustetut säätiöt me-
31969: nettävät perinteisen tarkoituksensa. Tähän asiaan           millä tavalla hallitus aikoo varautua sii-
31970: olisi syytä kiinnittää huomiota ajoissa, ennen              hen, ettei suuria määriä sairaskotien
31971:                                                             henkilökuntaa jää kerralla työttömäksi?
31972: 
31973: 
31974: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
31975: 
31976:     Matti Kangas /vas
31977: 
31978: 
31979: 
31980: 
31981:                                                                                                 Versio 2.0
31982: KK 582/1999 vp - Matti Kangas /vas                                                      Ministerin vastaus
31983: 
31984: 
31985: 
31986: 
31987: Eduskunnan puhemiehelle
31988: 
31989: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            meiset aivan 1990-luvun alussa. Niiden rakenta-
31990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          misen rahoitus on tapahtunut pääosin Raha-auto-
31991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maattiyhdistyksen tuotosta myönnettyjen inves-
31992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-        tointiavustusten sekä valtion budjettirahoituksen
31993: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         turvin. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin
31994: KK 582/1999 vp:                                        liittyy 20 vuotta voimassa oleva palautusehto.
31995:                                                        Avustukset voidaan harkinnan mukaan periä ta-
31996:        Mikä on sotainvalidien sairaskodeissa           kaisin, jos toiminta esimerkiksi lopetetaan tai
31997:        työskentelevän henkilökunnan kohtalo            sairaskoti myydään.
31998:        sen jälkeen, kun sotainvalideja ei enää             Muiden paitsi Sotainvalidien Veljesliiton
31999:        ole ja                                          omistamien laitosten osalta on voimassa sotilas-
32000:                                                        vammalain mukaisena korvausviranomaisena
32001:        millä tavalla hallitus aikoo varautua sii-      toimivan Valtiokonttorin ja laitoksen omistaja-
32002:        hen, ettei suuria määriä sairaskotien           yhteisön välinen sopimus siitä, että jos säätiö tai
32003:        henkilökuntaa jää kerralla työttömäksi?         yhdistys luopuu sairaskodin ylläpitämisestä, se
32004: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sitoutuu luovuttamaan sairaskodin kunnalle tai
32005: ti seuraavaa:                                          kuntainliitolle käytettäväksi sosiaali- ja tervey-
32006:                                                        denhuollon tarpeisiin. Sijaintikunta on vähem-
32007: Sotainvalidien kuntoutusta ja laitoshoitoa anne-       mistöosuudella mukana näiden säätiöiden ja yh-
32008: taan tällä hetkellä muun muassa Kaunialan kun-         distystenhallinnossa. Järjestelmään on näin
32009: toutussairaalassa, Kyyhkylän kuntoutussairaa-          "sisäänkirjoitettu" näkemys, jonka mukaan sai-
32010: lassa, Kaskisaaren kuntoutuslaitoksessa sekä so-       ras- ja veljeskodit siirtyisivät osaksi kunnallista
32011: tainvalidien sairas- ja veljeskodeissa, joita on yh-   sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja vanhustenhuol-
32012: teensä 21. Kauniala, Kyyhkylä ja Kaskisaari ovat       toa sitten, kun niitä ei enää tarvittaisi sotainvali-
32013: Sotainvalidien Veljesliitto ry:n omistamia. Sai-       deja varten. Toisaalta kunnat eivät ole sitoutu-
32014: ras- ja veljeskodit ovat säätiöiden tai yhdistys-      neet laitosten vastaanottamiseen.
32015: ten omistamia, vain yksi on osakeyhtiöpohjai-              Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä
32016: nen. Tällä hetkellä ja pitkälle vuoden 2000 jäl-       1999 asettanut työryhmän selvittämään sotainva-
32017: keenkin laitosten käyttöaste on erittäin hyvä. As-     lidien laitosten tulevaa käyttöä, vaihtoehtoja ja
32018: teittaisen laskun nykyisessä asiakaskunnassa ar-       erilaisia käyttömahdollisuuksia sekä niiden
32019: vioidaan alkavan vuoden 2005 jälkeen.                  taloudellisia vaikutuksia. Työryhmän määräaika
32020:    Sairas- ja veljeskodeista ensimmäiset raken-        päättyy 30.9.2000.
32021: nettiin 1970-luvulla, valtaosa 1980-luvullaja vii-
32022: 
32023: 
32024: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
32025: 
32026:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
32027: 
32028: 2
32029: Ministerns svar                                               KK 582/1999 vp- Matti Kangas /vas
32030: 
32031: 
32032: 
32033: 
32034: Tili riksdagens talman
32035: 
32036: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       har i huvudsak finansierats med investeringsbi-
32037: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       drag beviljade av Penningautomatföreningens
32038: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-      avkastning samt via statsbudgeten. Tili Penning-
32039: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs-      automatforeningens bidrag hänför sig ett återbe-
32040: mål SS 582/1999 rd:                                   talningsvilikor som är i kraft 20 år. Enligt detta
32041:                                                       vilikor kan bidraget återkrävas efter prövning om
32042:        Hur kommer det att gå för personalen           verksamheten t.ex. upphör eller sjukhemmet
32043:        vid krigsinvalidernas sjukhem när det          säljs.
32044:        inte längre finns krigsinvalider och               För de inrättningar som inte ägs av Krigsvete-
32045:                                                       ranemas Brödraförbund gäller ett avtal mellan
32046:        på vilket sätt ämnar regeringen förbere-       statskontoret, som enligt 1agen om skada, ådra-
32047:        da sigför att inte ett stort antal anställ-    gen i militärtjänst verkar som ersättningsmyndig-
32048:        da vid sjukhemmen på en gång skall bli         het, och de sammanslutningar som äger sjukhem-
32049:        arbetslösa?                                    men, om att stiftelsen eller föreningen, om den
32050: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       avstår från att upprätthålla sjukhemmet, förbin-
32051: föra följande:                                        der sig att överlåta sjukhemmet tili kommunen
32052:                                                       eller kommunalförbundet så att det kan användas
32053: Rehabilitering och anstaltsvård för krigsinvali-      för social- och hälsovårdens behov. Kommunen
32054: der ordnas för närvarande bl.a. vid Kauniala re-      deltar med en minoritetsandel i styrelsen för
32055: habiliteringssjukhus, Kyyhkylä rehabiliterings-       dessa stiftelser och föreningar. 1 systemet finns
32056: sjukhus, Svedjeholmens rehabiliteringsanstalt         alltså "inskrivet" att sjuk- och brödrahemmen
32057: samt krigsinvalidernas sjuk- och brödrahem, som       skall överföras tili den kommunala social- och
32058: är 21 tili antalet. Kauniala, Kyyhkylä och Sved-      hälsovården och åldringsvården som en del där-
32059: jeholmen ägs av Krigsinvalidernas Brödraför-          av när de inte längre behövs för krigsinvalidema.
32060: bund rf. Sjuk- och brödrahemmen ägs av stiftel-       Å andra sidan har kommunema inte förbundit sig
32061: ser eller föreningar, endast ett av hemmen är ett     att överta inrättningama.
32062: aktiebolag. För närvarande och långt efter år            Social- och hälsovårdsministeriet har våren
32063: 2000 utnyttjas anstalternas kapacitet mycket väl.     1999 tillsatt en arbetsgrupp som har tili uppgift
32064: En successiv minskning av det nuvarande antalet       att utreda inrättningamas framtida användning,
32065: personer som vårdas på hemmen uppskattas bör-         altemativ och olika användningsmöjligheter
32066: ja först efter 2005.                                  samt de ekonomiska verkningama av dessa. Ar-
32067:    De första sjuk- och brödrahemmen byggdes på        betsgruppens arbete skall vara fårdigt före den 30
32068:  1970-talet, de flesta byggdes på 1980-talet och de   september 2000.
32069: sista aHdeies i början av 1990-talet. Byggandet
32070: 
32071: 
32072: Helsingfors den 28 oktober 1999
32073: 
32074:     Omsorgsminister Eva Biaudet
32075: 
32076: 29 200661
32077:                                                                                                       3
32078:                                                               KK 583/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
32079: 
32080: 
32081: 
32082: 
32083:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 583/1999 vp
32084: 
32085:                                              Luopuminen kansaneläkkeen pohjaosan vähen-
32086:                                              tämisestä eräistä eläkkeistä
32087: 
32088: 
32089: 
32090: 
32091: Eduskunnan puhemiehelle
32092: 
32093: Viime vuonna hyväksymässään mietinnössä               kisen alan työntekijöiden osalta kohtuuton tupla-
32094: (StVM 25/1998 vp) eduskunnan sosiaali- ja ter-        vääryystilanne.
32095: veysvaliokunta kiinnitti huomiota ns. kansan-
32096: eläkkeen pohjaosan kaksinkertaiseen leikkaami-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32097: seen eräiltä eläkkeensaajilta. Eduskuntakäsitte-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32098: lyn aikana ilmeni valiokunnan asiantuntijoiden        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32099: taholta, että tietoa siitä, kuinka montaa henkilöä    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32100: tällainen leikkaus koskee, ei ollut saatavissa. Tä-
32101: män sekä leikkauksesta luopumisen taloudellis-              Mihin toimenpiteisiin hallitus on edellä
32102: ten vaikutusten selvittämiseksi eduskunta hyväk-            käsitellyn lausunnon vuoksi ryhtynyt
32103: syi valiokunnan esittämän lausuman asiasta:                 selvittääkseen, kuinka montaa henkilöä
32104: "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan               työeläkkeen alentaminen kansaneläk-
32105: siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henkilöi-         keen pohjaosalla koskee ja
32106: den määrä, joiden työeläkettä on vähennetty poh-
32107: jaosan määrällä." Kyseessähän on erityisesti jul-           milloin hallitus esittää toimenpiteitä
32108:                                                             asian korjaamiseksi?
32109: 
32110: 
32111: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
32112: 
32113:     Kari Rajamäki /sd
32114: 
32115: 
32116: 
32117: 
32118:                                                                                                Versio 2.0
32119: KK 583/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                    Ministerin vastaus
32120: 
32121: 
32122: 
32123: 
32124: Eduskunnan puhemiehelle
32125: 
32126: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin
32127: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa
32128: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke
32129: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna
32130: mäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä
32131: KK 58311999 vp:                                       pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina
32132:                                                        1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-
32133:        Mihin toimenpiteisiin hallitus on edellä       keen entistä pohjaosaa alennettiin 17,3 prosent-
32134:        käsitellyn lausunnon vuoksi ryhtynyt           tia. Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuo-
32135:        selvittääkseen, kuinka montaa henkilöä         den 2002 alussa.
32136:        työeläkkeen alentaminen kansaneläk-                Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
32137:        keen pohjaosalla koskee ja                     että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
32138:                                                       linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pie-
32139:        milloin hallitus esittää toimenpiteitä         nentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta
32140:        asian korjaamiseksi?                           lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-
32141: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
32142: ti seuraavaa:                                            Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
32143:                                                       yhteensovitus, joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
32144: Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hyväk-          määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
32145: symässä hallituksen esityksessä laiksi kansanelä-     la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
32146: kelain muuttamiseksi (HE 119/1995 vp; laki            enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
32147:  149111995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin        naispalkasta.
32148: eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansan-             Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovi-
32149: eläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen          tus perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoi-
32150: yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta        naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ai-
32151: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin       nakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada
32152: kansaneläkkeeksi.                                     eläkettä useanjärjestelmän piiristä, lakisääteisel-
32153:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen työ-          le eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
32154: e1äkevähenteiseksi perustui valtiontalouden           toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
32155: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-       detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
32156: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri      senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka muo-
32157: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden     dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
32158: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai 4 732   ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin ta-
32159: markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä henkilöllä        soa työntekijän kaikista palkoista, piti työeläket-
32160: 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa kuntaryh-         tä vastaavasti alentaa.
32161: mästä riippuen, ei myönnetä kansaneläkettä enää          Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
32162: lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 tasossa).          kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
32163:                                                       eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
32164: 
32165: 
32166: 2
32167: Ministerin vastaus                                              KK 583/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
32168: 
32169: 
32170: ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain          1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin
32171: mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,          työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen
32172: joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen poh-         sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-
32173: jaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta eläkettä          senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet
32174: oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava mää-         muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-
32175: rä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen kan-         tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden
32176: saneläkkeen alkamiseen saakka.                          tasoa. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista
32177:     Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin              työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole tälläkään
32178: otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen            perusteella pidettävä kohtuuttomana.
32179: yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt                 Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista koske-
32180:  14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-          vassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkeme-
32181: eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Pohja-        nojen pienentämisestä valtiontaloudellisista syis-
32182: osa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kansan-       tä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta.
32183: eläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle           Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi
32184: 7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole             annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva
32185: otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja         korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa valtion
32186:  se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.         eläkemenojen kasvua eli todellisuudessa kansan-
32187:  Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-        eläkemenot olisivat tulleet maksuun eri nimellä
32188:  rajan työeläkettä vähentävänä on otettu huo-           julkisista varoista.
32189:  mioon 6 prosenttia ylitteestä.                             Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
32190:     Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden              pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
32191:  1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,        alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
32192:  eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta        van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
32193:  työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus-           löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
32194:  säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus-         pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
32195:  ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut työ-     että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen
32196:  eläkkeen yhteensovitusrajaan.                          salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
32197:     Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan vä-         keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
32198:  henemisen julkisen sektorin työeläkkeissä huo-            Eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja
32199:  mioon siten, että se lievensi valtion eläkelain täy-   terveysministeriö on käynnistänyt niiden henki-
32200:  dennysosan poistumaa. Täydennysosa poistuu             löiden lukumäärän selvittämisen, joiden työelä-
32201:  asteittain samalla tavoin kuin pohjaosa.               kettä on vähennetty pohjaosan määrällä. Selvi-
32202:      On myös muistettava, että julkisella sektorilla    tyksen oli määrä valmistua lokakuun loppuun
32203:  uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien          mennessä. Näin ollen muutostarpeiden arviointi
32204:  eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi      siirtyy vuoden 2000 alkuun.
32205: 
32206: 
32207: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1999
32208: 
32209:      Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
32210: 
32211: 
32212: 
32213: 
32214:                                                                                                           3
32215: KK 583/1999 vp- Kari Rajamäki /sd                                                       Ministems svar
32216: 
32217: 
32218: 
32219: 
32220: Tili riksdagens talman
32221: 
32222: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Ä ven folkpensioner som utbeta1ades ändrades
32223: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av      så att pensionen för dem som fick endast den ti-
32224: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kari     digare basde1en av folkpensionen minskades med
32225: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål       60 mk per månad 1996. Efter det har folkpensio-
32226: SS 583/1999 rd:                                      nens tidigare basdel minskats med 20 % 1997 och
32227:                                                      1998. Från ingången av 1999 minskades folkpen-
32228:        Vilka åtgärder har regeringen på grund        sionens tidigare basdel med 17,3 %. Den tidigare
32229:        av ovan behandlade uttalande vidtagit i       basdelen försvinner senast vid ingången av 2002.
32230:        syfte att utreda hur många personer som          Enligt nämnda regeringsproposition har bas-
32231:        berörs av att arbetspensionen minska-         delens proportionelia andel av totalpensionen
32232:        des med folkpensionens basdel och             ständigt minskat för pensionstagama. För dem
32233:                                                      som inte har rätt tili tilläggsdel har basdelens be-
32234:        när kommer regeringen att föreslå åt-         lopp också när det var som högst utgjort endast ca
32235:        gärder för att korrigera saken?               11 % av arbetspensionen.
32236: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         De olika pensionssystemen koordineras ge-
32237: föra följande:                                       nom en s.k. samordning, som sätter en högsta
32238:                                                      gräns för det totala beloppet av arbetspensio-
32239: 1 den regeringsproposition med förslag tili lag-     nema. Genom samordning av pensionema har
32240: stiftning om revidering av folkpensionssystemet     man säkerställt att totalpensionen kan vara högst
32241: (RP 119/1995 rd) som riksdagen godkände den          60-66 % av arbetstagarens totala lön.
32242:  18 december 1995 (1491/1995) blev folkpensio-          Samordningen av arbetspensionen och folk-
32243: nens basdel pensionsavhängig. Enligt detta in-      pensionen baserade sig på att man i tiden beslöt
32244: verkade folkpensionens basdel inte helier längre    att betala åtminstone folkpensionens basdel tili
32245: på arbetspensionen vid samordning med arbets-       alla pensionstagare. Eftersom en person kan få
32246: pensionen. Från ingången av 1997 slogs fo1kpen-     pension från flera system, har det inte satts något
32247: sionens basdel och tiliäggsdel ihop tili folkpen-   högsta markbe1opp för den lagstadgade pensio-
32248: sion.                                               nen, utan den högsta nivån faststälides i fråga om
32249:    Ändringen av folkpensionens basdel så att den    arbetspensionen tili 60 % av lönen och i fråga om
32250: blev arbetspensionsavhängig baserade sig på be-     den offentliga sektoms pensioner tili 66 % av lö-
32251: hovet av inbesparingar inom statsekonomin samt      nen. För att inte totalpensionen, som bestod av
32252: det oundvikliga behovet att göra de olika de1ar-    både folkpension och arbetspension skulie över-
32253: nas roli inom pensionssystemet tyd1igare. Nya       stiga nämnda nivå på 60-66% av en arbetstaga-
32254: pensionssökande, vilkas arbetspensionsinkoms-       res samtliga löner måste arbetspensionen i mot-
32255: ter i fråga om makar överstiger 4 541 elier 4 732   svarande mån sänkas.
32256: mk i månaden och i fråga om ensamstående per-           Då det gälier pensioner enligt lagen om sta-
32257: soner 5 155 elier 5 380 mk i månaden beroende       tens pensioner har pension kunnat betalas redan
32258: på kommungrupp, beviljas inte längre någon          från det att pensionstagaren har fyllt 63 år, dvs.
32259: folkpension (beloppen på 1999 års nivå).            före de 65 år som anges i folkpensionslagen. 1 så-
32260: 
32261: 
32262: 4
32263: Ministems svar                                                KK 583/1999 vp- Kari Rajamäki /sd
32264: 
32265: 
32266: dana fall har tili den pension som betalas enligt      1.1.1993, vilket motsvarar den må1satta nivån för
32267: lagen om statens pensioner lagts en komplette-        arbetspensionerna inom den privata sektorn. Före
32268: ringsdel, som på sätt och vis har motsvarat folk-     det var maximinivån för arbetspensionerna inom
32269: pensionens basdel. Om pensionen måste minskas         den offentliga sektorn 66 %. De ändringar som
32270: på grund av samordningen betalades som kom-           trädde i kraft vid ingången av 1996, som gäller
32271: pletteringsdel tili pensionen ett belopp som mot-     s.k. återstående tid och räknesättet för pensions-
32272: svarade minskningen tili dess att folkpensionen       lönen, sänker nivån för alla nya arbetspensioner.
32273: började.                                              Man kan inte heller av denna orsak anse slopan-
32274:     Folkpensionens basdel har tidigare beaktats       det av folkpensionens basdel vid samordning
32275: tili fullt belopp vid samordning med arbetspen-       med arbetspensionen oskäligt.
32276: sionen, då lönen har överstigit 14 348 mk i må-          1 den lagändring som gällde slopandet av folk-
32277: naden. Härvid minskades totalpensionen med            pensionens basdel var det fråga om att minska
32278: basdelens belopp. Basdelen betalades dock sär-        folkpensionsutgifterna av statsekonomiska orsa-
32279: skilt från folkpensionssystemet. Om lönen var         ker och inte att sänka den målsatta nivån för ar-
32280: mindre än 7 065 i månaden, beaktades inte bas-        betspensioner. Om de som gick i arbetspension
32281: delen alls vid samordningen, och den har således      före den 1 januari 1996 skulle ha beviljats en för-
32282: inte minskat arbetspensionens belopp. Då lönen        höjning på grund av minskningen av folkpensio-
32283: överskred ovan nämnda lägre inkomstgräns, har         nen skulle det närmast ha inneburit en ökning av
32284: arbetspensionen minskats med 6 % av den över-         statens pensionsutgifter, dvs. i verkligheten skul-
32285: skridande delen.                                      le folkpensionsutgifterna har betalats från offent-
32286:     Då folkpensionens basdel från och med 1996        liga medel under ett annat namn.
32287: inte längre har beviljats alla, föreskrev riksdagen      Då riksdagen godkände den lag genom viiken
32288: om ändring av samordningsbestämmelsen i fråga         minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
32289: om arbetspensionen och folkpensionen för nya          lades tili ingången av 1999 förutsatte den att re-
32290: pensionstagare. Således har folkpensionen från        geringen ser till att det med det snaraste utreds
32291: och med ingången av 1996 inte längre inverkat på      hur många personer som fått sin arbetspension
32292: gränsen för samordning med arbetspensionen.           minskad med ett belopp som motsvarar basde-
32293:     Riksdagen beaktade minskningen av folkpen-        len. Dessutom förutsatte riksdagen att regering-
32294: sionens basdel då det gällde arbetspensionema         en lägger fram en lagändring om stopp för ned-
32295: inom den offentliga sektom så att den lindrade        skärningar i folkpensionens basdel så snart det fi-
32296: slopandet av den kompletteringsdel som avses i        nansiella läget tillåter det.
32297: lagen om statens pensioner. Kompletteringsde-            1 enlighet med riksdagens uttalande har soci-
32298: len försvinner gradvis på samma sätt som folk-        al- och hälsovårdsministeriet börjat utreda hur
32299: pensionens basdel.                                    många personer som fått sin arbetspension mins-
32300:     Man bör också komma ihåg att den nivå som         kad med ett belopp som motsvarar basdelen. Me-
32301: sattes som mål för de pensioner som beviljas på       ningen var att utredningen skall bli klar före ut-
32302: basis av nya arbetsförhållanden inom den offent-      gången av oktober. Således skjuts bedömningen
32303: liga sektom sänktes tili 60 % räknat från             av ändringsbehoven fram tili början av 2000.
32304: 
32305: 
32306: 
32307: Helsingfors den 2 november 1999
32308: 
32309:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
32310: 
32311: 
32312: 
32313: 
32314:                                                                                                        5
32315:                                                                 KK 584/1999 vp- Ola Rosendahl /sv
32316: 
32317: 
32318: 
32319: 
32320:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 584/1999 rd
32321: 
32322:                                               Underhållet av det lokala vägnätet
32323: 
32324: 
32325: 
32326: 
32327: Till riksdagens talman
32328: 
32329: Det lokala vägnätet omfattar en tre gånger längre      na bör kunna fortgå utan halvårslånga viktbe-
32330: sträcka än riksvägnätet, men det håller på att för-    gränsningar för menföre såsom nu är fallet på
32331: falla i snabb takt på grund av brist på medel så att   många håll. Vägnätets skick är även avgörande
32332: mindre än 30 procent i detta nu är i gott skick.       för industrins konkurrenskraft.
32333: Finland satsar som bekant numera bara 0,8 pro-            Centraliseringen av servicecentra har förorsa-
32334: cent av BNP på trafiknätet mot 1,1 procent i EU i      kat ett allt längre avstånd mellan människan och
32335: genomsnitt. Även kommunemas satsning på väg-           hennes servicepunkt, vilket ytterligare ökar bety-
32336: nätet har minskat.                                     delsen av vägarnas skick. Bygdevägen är ju en
32337:    Bygdevägama i Nyland och i Östra Nyland har         viktig förenande länk i en levande landsbygd.
32338: i år försämrats på grund av torkan. Det är främst
32339: fråga om sprickbildningar, som genom tjälens in-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32340: verkan förvärrar vägamas skick under den kom-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32341: mande vintem.                                          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
32342:    Dessutom har den ständigt ökande trafiken i         följande spörsmål:
32343: huvudstadsregionen samt sommargästemas in-
32344: tensiva väganvändning försämrat situationen yt-              På vilket sätt avser regeringen förbätt-
32345: terligare. Här står vi inför ett problem som egent-          ra underhållet av det lokala vägnätet
32346: ligen förekommit under många år.                             och
32347:    Som politiker har vi här ett ansvar. Människor
32348: på landsbygden måste kunna röra sig bekvämt                  viiken är regeringens tidtabell för even-
32349: och säkert på dessa vägar och virkestransporter-             tuella åtgärder?
32350: 
32351: 
32352: 
32353: Helsingfors den 8 oktober 1999
32354: 
32355:     Ola Rosendahl /sv
32356: 
32357: 
32358: 
32359: 
32360:                                                                                                 Versio 2.0
32361: Suomennos                                                        KK 584/1999 vp- Ola Rosendahl /r
32362: 
32363: 
32364: 
32365: 
32366:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 584/1999 vp
32367: 
32368:                                               Paikallistieverkon kunnossapito
32369: 
32370: 
32371: 
32372: 
32373: Eduskunnan puhemiehelle
32374: 
32375: Paikallistieverkko on kolme kertaa pidempi kuin        on voitava jatkua ilman puolen vuoden mittaisia
32376: valtatieverkko. Paikallistieverkko on kuitenkin        painorajoituksia kelirikon vuoksi, kuten nyt on
32377: rapistumassa nopeasti varojen puutteessa siten,        asianlaita monella taholla. Tieverkon kunnolla
32378: että 30 % on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Ku-      on myös ratkaiseva merkitys teollisuuden kilpai-
32379: ten tunnettua, Suomi panostaa nykyään vain             lukyvylle.
32380: 0,8% BKT:sta liikenneverkkoon EU:n panos-                 Palvelukeskusten keskittäminen on pidentä-
32381: taessa keskimäärin 1,1 %. Myös kuntien panos-          nyt ihmisen välimatkaa palveluihin, mikä enti-
32382: tus tieverkkoon on vähentynyt.                         sestään korostaa teiden kunnon merkitystä. Pai-
32383:    Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan paikallistiet            kallistie on tärkeä yhdistävä lenkki elävällä maa-
32384: ovat heikentyneet tänä vuonna kuivuuden seu-           seudulla.
32385: rauksena. Kyse on lähinnä halkeamista, jotka
32386: roudan vaikutuksesta heikentävät teiden kuntoa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32387: tulevan talven aikana.                                 sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32388:    Lisäksi jatkuvasti lisääntyvä liikenne pääkau-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32389: punkiseudulla sekä kesävieraiden vilkas tien-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32390: käyttö ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
32391: Tässä onkin kyse ongelmasta, joka oikeastaan on              Miten hallitus aikoo parantaa paikallis-
32392: ollut olemassa monien vuosien ajan.                          tieverkon kunnossapitoaja
32393:    Poliitikkoina meillä on asiasta vastuu. Maa-
32394: seudulla ihmisten on voitava liikkua mukavasti ja            mikä on hallituksen aikataulu mahdolli-
32395: turvallisesti näillä teillä, ja puutavarakuljetusten         sille toimenpiteille?
32396: 
32397: 
32398: 
32399: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
32400: 
32401:     Ola Rosendahl /r
32402: 
32403: 
32404: 
32405: 
32406: 2
32407: Ministerin vastaus                                              KK 584/1999 vp- Ola Rosendahl /r
32408: 
32409: 
32410: 
32411: 
32412: Eduskunnan puhemiehelle
32413: 
32414: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            miellyttävää myös kuoppien ja tien pölyämisen
32415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vuoksi. Erityisesti kuluneen kesän kuivuus on
32416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaikeuttanut sorateiden hoitoa. Kuivuneita tien-
32417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Rosen-        pintoja ei ole voitu höylätä tarpeeksi tasaisiksi ja
32418: dahlin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tienpintaan on syntynyt tavallista enemmän "ni-
32419: KK 58411999 vp:                                        mismiehen kiharaa". Teiden runsas kastelu ja
32420:                                                        suolaaminen ei ole kohtuukustannuksin mahdol-
32421:        Miten hallitus aikoo parantaa paikallis-        lista ja aiheuttaisi myös ympäristöhaittoja.
32422:        tieverkon kunnossapitoaja                          Sorateiden, kuten myös päällystettyjen alem-
32423:                                                        piluokkaisten teiden, kunnossapito rahoitetaan
32424:        mikä on hallituksen aikataulu mahdolli-         perustienpidon määrärahoilla. Perustienpidon
32425:        sille toimenpiteille?                           vuosirahoitus on tällä vuosikymmenellä vähenty-
32426: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nyt noin 4 miljardin markan tasosta noin 3 miljar-
32427: ti seuraavaa:                                          diin markkaan. Nykyrahoitus ei riitä alemman
32428:                                                        tieverkon kunnon säilyttämiseen. Rahoituksen
32429: Kysymyksessä paikallisteillä tarkoitettaneen so-       vähentyessä juuri vähäliikenteisimpien teiden
32430: rapintaisia yleisiä teitä. Tielaitoksen hoitamasta    kunnossapidosta on valitettavasti jouduttu tinki-
32431: noin 78 000 kilometriä pitkästä yleisten teiden       mään, jotta liikenteen sujuvuus ja turvallisuus
32432: verkosta noin 28 000 kilometriä (36 %) on sora-       pääteillä on voitu turvata. Päällystettyjenkin tei-
32433: pintaisia. Soratien päällystäminen on Suomessa        den kunnossa on puutteita - huonokuntoisia
32434: kylmän ilmaston ja routivan maaperän vuoksi           päällystettyjä teitä on runsaat 6 000 kilometriä.
32435: kallista, sillä soratie on ennen päällystämistä pe-       Edellisellä hallituskaudella toiminut liiken-
32436: rusparannettava. Soratiet pyritään siksi pitämään     neinfrastruktuurin ministerityöryhmä arvioi pe-
32437: tyydyttävässä kunnossa muun muassa kelirikko-         rustienpidon lisärahoitustarpeeksi 200 miljoonaa
32438: kohtia korjaamalla, kulutuskerrosta lisäämällä ja     markkaa vuodessa. Valtiontalouden tila ei vali-
32439: ojia aukomalla.                                       tettavasti vielä ole antanut mahdollisuuksia lisä-
32440:    Sorateiden pahin vaiva on kelirikko, jonka         tä tienpidon rahoitusta. Tilapäisenä ilmiönä tien-
32441: seurauksena vuosittain noin 3 000-5 000 tieki-        pidon tarvetta pienempi rahoitus ja siitä aiheutu-
32442: lometrille joudutaan asettamaan painorajoituk-        va tiestön kunnon heikkeneminen ovat hyväksyt-
32443: sia. Uudellamaalla kelirikkohaitat ovat kuiten-       tävissä. Tämä kuitenkin edellyttää tulevina vuo-
32444: kin vähäisimmät ja painorajoituksilta on yleensä      sina lisärahoitusta perustienpidon rahoitusva-
32445: voitu välttyä. Soratiellä ajaminen voi olla epä-      jeen paikkaamiseksi.
32446: 
32447: 
32448: 
32449: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
32450: 
32451:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
32452: 
32453: 
32454:                                                                                                          3
32455: KK 584/1999 vp- Ola Rosendahl /r                                                           Ministems svar
32456: 
32457: 
32458: 
32459: 
32460: Tili riksdagens talman
32461: 
32462: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         torkan under den gångna sommaren har försvårat
32463: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        underhållet av grusvägarna. Man har inte kunnat
32464: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ola        hyvla de torkade vägytorna tillräckligtjärnna och
32465: Rosendahl /sv undertecknade skriftliga spörsmål        vägytan har mer än vanligt börja likna ett tvätt-
32466: SS 584/1999 rd:                                        bräde. En riklig bevattning och saltning av vägar-
32467:                                                        na är inte möjlig till rimliga kostnader och det
32468:        På vilket sätt avser regeringen förbätt-        skulle också medföra miljöolägenheter.
32469:        ra underhållet av det lokala vägnätet               Underhållet av grusvägar, liksom också av as-
32470:        och                                             falterade mindre viktiga vägar, finansieras med
32471:                                                        anslagen för basväghållning. De årliga medlen
32472:        viiken är regeringens tidtabell för even-       för basväghållning har under detta årtionde mins-
32473:        tuella åtgärder?                                kat från 4 mrd. mk till ca 3 mrd. mk. Den nuva-
32474: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        rande finansieringen är inte tillräcklig för att hål-
32475: föra följande:                                         la sidovägama i skick. När finansieringen tryter
32476:                                                        har man tyvärr blivit tvungen att pruta på under-
32477: Med lokala vägar, som nämns i spörsmålet, torde        hållet av mindre trafikerade vägar för att kunna
32478: avses allmänna vägar med grusbeläggning. Av            trygga en smidig och trygg trafik på huvudvägar-
32479: det 78 000 kilometer långa nät av allmänna vä-         na. Också de asfalterade vägarna uppvisar brister
32480: gar som Vägverket underhåller har ca 28 000 ki-        - det finns drygt 6 000 km asfalterad väg som är
32481: lometer (36 %) grusbeläggning. På grund av vårt        i dåligt skick.
32482: kalla klimat och tjälen i marken är det dyrt att as-       Den ministerarbetsgrupp som under förra re-
32483: faltera grusvägar i Finland, eftersom grusvägar-       geringsperioden arbetade med frågor som gäller
32484: na måste grundförbättras före asfaltering. Man         trafikinfrastruktur bedömde att det årliga beho-
32485: försöker därför hålla grusvägama i ett tillfreds-      vet av tilläggsfinansiering för basväghållning
32486: ställande skick bl.a. genom att reparera tjälskada-    uppgår till 200 milj. mk. Statens finanser har
32487: de ställen, öka på slitlagret och öppna diken.         dessvärre ännu inte gett möjligheter att öka an-
32488:    De största skadoma på grusvägar uppkommer           slagen för väghållning. Som ett tillfålligt feno-
32489: under menförestiden och årligen är man tvungen         men kan en finansiering som inte motsvarar väg-
32490: att införa viktbegränsningar på ca 3 000-5 000         hållningens behov och en försämring av vägnä-
32491: vägkilometer. 1 Nyland förorsakar menföret lik-        tets skick som en följd av detta accepteras. Det
32492: väl minst skador och man har i allmänhet inte be-      här förutsätter likväl tilläggsfinansiering under
32493: hövt införa viktbegränsningar. Att köra på grus-       de kommande åren för att täcka finansieringsun-
32494: väg kan vara oangenämt också på grund av gro-          derskottet i fråga om basväghållningen.
32495: parna i vägen och för att den dammar. Särskilt
32496: 
32497: 
32498: 
32499: Helsingfors den 27 oktober 1999
32500: 
32501:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
32502: 
32503: 4
32504:                                                                   KK 585/1999 vp- Kirsi Piha /kok
32505: 
32506: 
32507: 
32508: 
32509:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 585/1999 vp
32510: 
32511:                                              Ympäristöturvallisuuden painoarvo Suomen
32512:                                              EU-puheenjohtajuuskaudella
32513: 
32514: 
32515: 
32516: 
32517: Eduskunnan puhemiehelle
32518: 
32519: Suomen aloitteesta osaksi unionin politiikkaa on      luontevin yhteys ottaa myös ympäristöturvalli-
32520: tullut myös Pohjoinen ulottuvuus. Pohjoisen           suus yhdeksi kulmakiveksi. Kuitenkaan aina-
32521: ulottuvuuden käsitteessä oleellista oli paitsi poh-   kaan julkisessa keskustelussa tähän ei ole juuri
32522: JOisen     hyväksyminen       omaksi     politiikan   kiinnitetty huomiota.
32523: alueekseen erilaisine piirteineen, myös erityises-
32524: ti ulkopoliittinen painotus, esimerkiksi ympäris-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32525: töturvallisuus, ydinturvallisuuden sekä ympäris-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32526: tötuhojen yhteistoimin korjaaminen sekä ympä-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32527: ristöyhteistyön muodostaminen EU:n ja pohjoi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32528: sen ulottuvuuden erityisesti unioniin kuulumat-
32529: tomien maiden kanssa.                                       Kuinka hallitus aikoo painottaa ympä-
32530:    Suomen ollessa avainasemassa myös ympäris-               ristöturvallisuutta erityisesti pohjoisen
32531: töuhkien osalta olisi toivottavaa, että ympäristö-          ulottuvuuden osalta EU-puheenjohta-
32532: turvallisuudessa päästäisiin sanoista mm. niihin            juuskaudellaan ja erityisesti
32533: tekoihin, joita eri EU:n instanssit ovat raporteis-
32534: saan pohjoisesta ulottuvuudesta ehdottaneet.                mitä konkreettisia tähän liittyviä hank-
32535: Suomen puheenjohtajuuskaudella olisi mitä                   keita ollaan edistämässä tai aloittamas-
32536:                                                             sa Suomen puheenjohtajuuskaudella?
32537: 
32538: 
32539: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1999
32540: 
32541:     Kirsi Piha /kok
32542: 
32543: 
32544: 
32545: 
32546:                                                                                                Versio 2.0
32547: KK 585/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                     Ministerin vastaus
32548: 
32549: 
32550: 
32551: 
32552: Eduskunnan puhemiehelle
32553: 
32554: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rikonferenssin ja Helsingin Eurooppa-neuvoston
32555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jälkeen.
32556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Keskeinen tapahtuma EU:n pohjoisen ulottu-
32557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pi-        vuuden konkretisoimisen kannalta on ulkominis-
32558: han /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         terikonferenssi. Siihen osallistuvat EU:n komis-
32559: KK 585/1999 vp:                                       sion ja jäsenmaiden lisäksi pohjoisen ulottuvuu-
32560:                                                       den partnerimaat Ympäristönsuojelun kannalta
32561:       Kuinka hallitus aikoo painottaa ympä-           tilanne on suotuisa, sillä EU:n komissio (ympä-
32562:       ristöturvallisuutta erityisesti pohjoisen       ristön, ydinturvallisuuden ja väestönsuojelun
32563:        ulottuvuuden osalta EU-puheenjohta-           pääosasto) on vahvistanut ympäristönsuojelun
32564:       juuskaudellaan ja erityisesti                   asemaa laatimalla konkreettisen ja seikkaperäi-
32565:                                                       sen ehdotuksen pohjoisen ulottuvuuden ympäris-
32566:        mitä konkreettisia tähän liittyviä hank-       töstrategiaksi ("Environment in theNorthero Di-
32567:        keita ollaan edistämässä tai aloittamas-      mension"). Komission aktiivisuutta ja asiasta
32568:        sa Suomen puheenjohtajuuskaudella?            käytävää keskustelua on edistänyt Pohjoismai-
32569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        den aloitteellisuus ja Suomen toiminta EU:n pu-
32570: ti seuraavaa:                                        heenjohtajamaan ominaisuudessa.
32571:                                                          Komission asiakirjaa "Environment in the
32572: Haluan aluksi ilmaista tyytyväisyyteni siitä, että   Northero Dimension" käsiteltiin Brysselissä lo-
32573: pohjoisen ulottuvuuden ympäristösisältö herät-       kakuussa 1999 järjestetyssä pohjoisen ulottuvuu-
32574: tää kiinnostusta. Kysymys on tärkeä ja ajankoh-      den ympäristösisältöä koskeneessa seminaaris-
32575: tainen.                                              sa, jonka järjesti Islanti (Pohjoismaiden Ministe-
32576:     EU:n komission raportti (Interin Report) poh-    rineuvoston puheenjohtajana). Seminaari oli osin
32577: joisesta ulottuvuudesta hyväksyttiin Wienin Eu-      jatkoa Pietarissa kesäkuussa 1999 Venäjän aloit-
32578: rooppa-neuvostossa joulukuussa 1998. Raporttia       teesta järjestetylle tapaamiselle. Asiakirja sai
32579: täydentävät suuntaviivat (Guidelines) hyväksyt-      runsaasti tukea sekä EU:njäsenmaiden että part-
32580: tiin EU:n Yleisten asiain neuvostossa toukokuus-     nerimaiden taholta, ja tarkennusten jälkeen se on
32581: sa 1999, ja Kölnin Eurooppa-neuvosto (kesäkuu        tarkoitus liittää pohjoisen ulottuvuuden ulkomi-
32582: 1999) korosti päätelmissään tarvetta lisätä vuoro-   nisterikonferenssin aineistoon.
32583: puhelua pohjoisen ulottuvuuden partnerimaiden            Komission sitoutumisen ja jatkotyön kannalta
32584: (Venäjä, Baltian maat, Puola, Norja, Islanti)        tärkeitä asioita on kirjattu asiakirjan kohtiin ta-
32585: kanssa, sekä valmistautumista marraskuun 12          voitteet ja toimenpiteet. Konkreettisten ympäris-
32586: päivänä 1999 Helsingissä pidettävään pohjoisen       töhankkeiden ohella tuodaan esiin ympäristönä-
32587: ulottuvuuden ulkoministerikonferenssiin. Köl-        kökohtien integrointi ja kestävän kehityksen vaa-
32588: nin huippukokouksen päätelmiin kirjattiin myös       timus sekä tarve ympäristötietoisuuden ja kansa-
32589: pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman laati-       laisten osallistumisen vahvistamiseen. Asiakir-
32590: minen mahdollisena toimenpiteenä ulkoministe-        jassa esitetään uusia yhteistyömekanismeja, jot-
32591:                                                      ka liittyvät rahoitukseen, YVA-menettelyjen ke-
32592: 
32593: 
32594: 2
32595: Ministerin vastaus                                             KK 585/1999 vp- Kirsi Piha /kok
32596: 
32597: 
32598: hittämiseen sekä seurantaan ja normien harmoni-     teuttamista. Suuria ympäristöinvestointeja tulisi
32599: sointiin, ilmastonmuutoksen t01juntaan, ympä-       toteuttaa yhteisrahoituksella, joihin osallistuvat
32600: ristönsuojelun sektoristrategioiden laadintaan ja   partnerimaiden lisäksi kansainväliset rahoituslai-
32601: kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.          tokset, EU:n rahoitusohjelmat ja eri avunantaja-
32602:    EU:n komission aktiivisuus ja muu tähän men-     maat Konkreettisina hankkeina on syytä tuoda
32603: nessä käyty keskustelu tarjoavat hyvät edellytyk-   esnn
32604: set sille, että ympäristönsuojelu- yhdessä ydin-        - Pietarin vesisektorin kehittäminen,
32605: turvallisuuden kanssa- on myös jatkossa EU:n            - Luoteis-Venäjän juoma- ja jätevesihuollon
32606: pohjoisen ulottuvuuden keskeinen prioriteetti.      kehittäminen,
32607: Tämän lisäksi tavoitteeksi tulee asettaa se, että       -Pietarin ja Leningradin läänin yhdyskunta- ja
32608: ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaiken         ongelmajätehuolto,
32609: taloudellisen toiminnan yhteydessä, erityisesti         - Koillis-Viron ympäristöongelmien ratkaise-
32610: energia-, liikenne- ja metsäsektoreilla. Korkei-    minen,
32611: den ympäristövaatimusten (mm. ympäristövaiku-           - ED-jäsenyyden edellyttämät juoma- ja jäte-
32612: tusten arviointi/YV A), tulee olla edellytyksenä    vesihankkeet Baltian maissa ja
32613: investoinneille ja luonnonvarojen käytölle. Eri-        - Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja
32614: tyistä huomiota tulee kiinnittää                    biodiversiteetin suojelun kehittäminen.
32615:     - akuuttien ympäristöongelmien hoitamiseen          Edellä mainittujen lisäksi mm. yhdyskuntien
32616: Luoteis-Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa;      jätehuollon kehittäminen Baltian maissa, Kali-
32617:     - kestävän kehityksen turvaamiseen energia-     ningradin vesisektorin kehittäminen ja kasvihuo-
32618: ja liikennesektoreilla, maankäytön suunnittelus-    nekaasujen päästöjen vähentäminen Suomen lä-
32619: sa, metsätaloudessa ja kauppapolitiikassa;          hialueiden maissa ovat merkittäviä hankekoko-
32620:     - ympäristöhallinnon ja -instituutioiden vah-   naisuuksia.
32621: vistamiseen sekä ympäristötietoisuuden lisäämi-         Kahdenvälisen yhteistyön kautta on mahdol-
32622: seen.                                               lista vahvistaa tärkeimpiä hankkeita myös osana
32623:     Pohjoisen ulottuvuuden lähtökohtana on EU:n     pohjoista ulottuvuutta. Tärkeitä ajankohtaisia
32624:  osallistumisen vahvistaminen jo toimivissa orga-   esimerkkejä ovat Pietarin lounaisen jäteveden-
32625: nisaatioissa ja jo olemassa olevien yhteistyö- ja   puhdistamon loppuunrakentaminen (ml. Tacis-
32626:  rahoitusmekanismien puitteissa. Ympäristönsuo-     rahoituksen käyttö) ja Barentsin Euro-arktisen
32627: jelun kannalta tämä merkitsee huomion kiinnittä-    neuvoston metsäaloite, jonka puitteissa ediste-
32628:  mistä mahdollisuuksiin tehostaa Itämeren ja Ba-    tään kauan jatkunutta Suomen ja Venäjän kah-
32629:  rentsin alueiden ympäristönsuojeluohjelmien to-    denvälistä luonnonsuojeluyhteistyötä.
32630: 
32631: 
32632: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
32633: 
32634:     Ympäristöministeri Satu Hassi
32635: 
32636: 
32637: 
32638: 
32639:                                                                                                     3
32640: KK 585/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                           Ministems svar
32641: 
32642: 
32643: 
32644: 
32645: Tili riksdagens talman
32646: 
32647: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        utrikesministerkonferensen och Europarådet i
32648: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        Helsingfors.
32649: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot           Utrikesministerkonferensen är ett viktigt eve-
32650: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs-       nemang med tanke på konkretiseringen av EU:s
32651: mål SS 58511999 rd:                                    nordliga dimension. Där deltar, utöver EU-kom-
32652:                                                        missionen och medlemsländerna, partnerländer-
32653:        På vilket sätt ämnar regeringen betona          na i den nordliga dimensionen. Med tanke på mil-
32654:        miljösäkerheten särskilt i fråga om den        jövården är situationen gynnsam, eftersom EU-
32655:        nordliga dimensionen under sitt EU-             kommissionen (direktoratet för miljö, kärnsäker-
32656:        ordförandeskap och speciellt                    het och befolkningsskydd) har befåst miljövår-
32657:                                                        dens status genom att utarbeta ett konkret och de-
32658:        vilka konkreta projekt i anslutning tili        taljerat förslag till miljöstrategi för den nordliga
32659:        detta arbetar man för eller håller man          dimensionen ("Environment in the Northern Di-
32660:        på att inleda under Finlands ordföran-          mension"). Kommissionens aktivitet och debat-
32661:        deperiod?                                       ten kring ärendet har gått framåt på grund av de
32662: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nordiska ländernas initiativ och Finlands verk-
32663: föra följande:                                        samhet i egenskap av EU-ordförandeland.
32664:                                                           Kommissionens dokument "Environment in
32665: Till att börja med vill jag uttrycka min tillfreds-   the Northern Dimension" behandlades i Bryssel i
32666: ställelse över att miljöinnehållet i den nordliga      oktober 1999 vid ett seminarium kring miljöinne-
32667: dimensionen väcker intresse. Denna fråga är vik-      hållet i den nordliga dimensionen, arrangerat av
32668: tig och aktuell.                                      lsland (i egenskap av ordförande i Nordiska mi-
32669:    EU-kommissionens rapport (Interim Report)          nisterrådet). Seminariet utgjorde delvis en fort-
32670: om den nordliga dimensionen godkändes vid Eu-         sättning på mötet i S:t Petersburg i juni 1999,
32671: roparådets möte i Wien i december 1998. Riktlin-      som arrangerades på initiativ av Ryssland. Doku-
32672: jer (Guidelines) som kompletterar rapporten god-      mentet fick ett brett stöd både från EUs medlems-
32673: kändes av EUs råd för allmänna ärenden i maj          länder och från partnerländerna, och efter vissa
32674: 1999, och Europarådet i Köln (juni 1999) fram-        preciseringar kommer det att fogas till materia! et
32675: hävde i sina konklusioner behovet av ökad dia-        för utrikesministerkonferensen kring den nordli-
32676: log med partnerländema i den nordliga dimen-          ga dimensionen.
32677: sionen (Ryssland, de baltiska ländema, Polen,             Sådana ärenden som är viktiga med tanke på
32678: Norge, Island) samt förberedelsema för utrikes-       kommissionens engagemang och det fortsatta ar-
32679: ministerkonferensen kring den nordliga dimen-         betet har förts in i dokumentets avsnitt om mål
32680: sionen, som hålls i Helsingfors den 12 november       och åtgärder. Jämsides med konkreta miljöpro-
32681: 1999. 1 konklusionema från toppmötet i Köln           jekt tar dokumentet upp integreringen av miljö-
32682: skrevs också in att ett handlingsprogram för den      synpunkter, kravet på hållbar utveckling samt be-
32683: nordliga dimensionen var en möjlig åtgärd efter       hovet av ökad miljömedvetenhet och mer med-
32684:                                                       borgardeltagande. 1 dokumentet föreslås nya
32685: 
32686: 
32687: 4
32688: Ministerns svar                                                 KK 585/1999 vp- Kirsi Piha /kok
32689: 
32690: 
32691: samarbetsmekanismer i anslutning till finansie-      vesteringar borde få samfinansiering, där också
32692: ringen, utveckling av MKB-förfarandena, över-        intemationella finansierings-inrättningar, EU:s
32693: vakning och harmonisering av normer, bekämp-         finansieringsprogram och olika givarländer är
32694: ning av klimatförändringen, uppläggning av sek-      med, utöver partnerländema. Som konkreta pro-
32695: torala miljövårdsstrategier och stöd till medbor-    jekt borde följande tas upp:
32696: garorganisationernas verksamhet.                        - utveckling av vattensektom i S:t Petersburg,
32697:    EU-kommissionens aktivitet och den övriga            - utveckling av dricksvattenförsörjningen och
32698: debatten hittills ger goda förutsättningar för att   avloppsvattenhanteringen i nordvästra Ryssland,
32699: miljövård- tillsammans med kärnsäkerhet- ock-           - hanteringen av kommunalt avfall och pro-
32700: så framgent skall vara en central prioritet inom     blemavfall i S:t Petersburg och Leningrads Iän,
32701: EU:s nordliga dimension. Dessutom bör man               - lösning på miljöproblemen i nordöstra Est-
32702: som mål ställa upp att miljösynpunkterna beak-       land,
32703: tas i samband med all ekonomisk verksamhet,             - de dricksvattens- och avloppsvattensprojekt i
32704: särskilt i energi-, trafik- och skogssektorerna.     de baltiska ländema som krävs för EU-medlem-
32705: Höga miljökrav (bl.a. miljökonsekvensbedöm-          skap,och
32706: ning, MKB) bör vara en förutsättning för investe-       - utveckling av en hållbar skogshushållning
32707: ringar och för nyttjandet av naturtillgångarna.      och skydd av biodiversiteten i nordvästra Ryss-
32708: Särskild uppmärksamhet bör ägnas                     land.
32709:    - skötseln av de akuta miljöproblemen i nord-        Utöver de redan nämnda projekthelhetema är
32710: östra Ryssland, de baltiska länderna och Polen,      bl.a. utvecklingen av samhällenas avfallshante-
32711:    - säkrandet av en hållbar utveckling i energi-    ring i de baltiska ländema, utveckling av vatten-
32712: och trafiksektorema, i markanvändningen,             sektom i Kaliningrad och en minskning av ut-
32713: skogshushållningen och handelspolitiken,             släppen av växthusgaser i ländema i Finlands
32714:    - förstärkningen av miljöförvaltningen och -      närområden viktiga.
32715: institutionema samt ökningen av miljömedveten-          Genom bilateralt samarbete är det möjligt att
32716: heten.                                               stärka de viktigaste projekten också som en del
32717:    Utgångspunkten för den nordliga dimensio-         av den nordliga dimensionen. Viktiga aktuella
32718: nen är att EU-deltagandet skall öka i redan fun-     exempel är fårdigbyggandet av det sydvästra re-
32719: gerande organisationer och inom ramen för exis-      ningsverket för avloppsvatten i S:t Petersburg
32720: terande samarbets- och finansieringsmekanis-         (inklusive användningen av Tacisfinansiering)
32721: mer. Med tanke på miljövården betyder detta att      och skogsinitiativet från det euroarktiska Ba-
32722: man uppmärksammar möjlighetema att effekti-          rentsrådet, inom vars ram man främjar det bilate-
32723: vera förverkligandet av miljövårdsprogrammen         rala samarbetet mellan Finland och Ryssland,
32724: för Östersjön och Barentsområdet. Stora miljöin-     som redan pågått länge.
32725: 
32726: 
32727: Helsingfors den 5 november 1999
32728: 
32729:     Miljöminister Satu Hassi
32730: 
32731: 
32732: 
32733: 
32734:                                                                                                      5
32735:                                                          KK 586/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
32736: 
32737: 
32738: 
32739: 
32740:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 586/1999 vp
32741: 
32742:                                             Keinottelu Saariselän tonttikaupoilla
32743: 
32744: 
32745: 
32746: 
32747: Eduskunnan puhemiehelle
32748: 
32749: Maan ansiottoman arvonnousun hyödyntäminen              Jos mitään ei ole vielä päässyt tässä suhteessa
32750: on kovan luokan bisnestä, jossa voitot voivat olla   tapahtumaan, hyvä on, mutta valtiolla (maa- ja
32751: huippuluokkaa ja jolla voi olla myös suuri yhteis-   metsätalousministeriö mukaan lukien) täytyy
32752: kunnallinen merkitys, kuten eduskunnan parhail-      olla mekanismi, joka suorastaan estää tämänkal-
32753: laan käsiteltävänä oleva välikysymys osoittaa.       taisten toimien suunnittelun/valmistelun. Keinot-
32754: Tämä on erityisesti kasvukeskuksien ongelma ja       telu valtion omistamalla maalla tällä tavoin vir-
32755: samalla joidenkin mahdollisuus, mutta se voi olla    kamiesten myötävaikutuksella ei voi tulla kysy-
32756: niitä myös vapaa-ajanviettoalueilla. Niistä mer-     mykseen.
32757: kittävimpiin kuuluu Saariselkä, johon on vuonna
32758: 1993 vahvistetussa yleiskaavassa varattu raken-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32759: nusalaa noin 22 000 laskennalliselle vuodepai-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32760: kalle. Tästä on sittemmin toteutunut noin 9 000      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32761: vuodepaikkaa eli vajaa puolet.                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32762:    Vaikka yleiskaavoitettua potentiaalia on mer-
32763: kittävästi olemassa, on "bisnesmaailmasta" saa-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32764: tujen tietojen mukaan valtio-osapuolen edusta-             tyä maan ansiottomalla arvonnousulla
32765: jien kanssa neuvoteltu/keskusteltu tonttien myy-           keinottelun estämiseksi valtiolta myyn-
32766: misestä "lepäämään" ja lisäksi sellaisilta alueil-         tiin menevillä mailla (esimerkkinä suun-
32767: ta, jotka eivät ole detaljikaavoitettuja. Kumpikin         nitellut/neuvotellut Saariselän tontti-
32768: toteutuneena olisi merkinnyt/merkitsisi hyöty-             kaupat)?
32769: mistä maan ansiottomasta arvonnoususta.
32770: 
32771: 
32772: 
32773: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1999
32774: 
32775:     Erkki Pulliainen /vihr
32776: 
32777: 
32778: 
32779: 
32780:                                                                                               Versio 2.0
32781: KK 586/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                               Ministerin vastaus
32782: 
32783: 
32784: 
32785: 
32786: Eduskunnan puhemiehelle
32787: 
32788: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           laan rakennusoikeuden mukaan siten, että ydin-
32789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         alueella hinta on 1 100 mk/krsm 2 , uudemmilla
32790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaava-alueilla 1 000 mk/krsm2 ja ns. Luttorin-
32791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       teen alueella 800 mk/krsm 2 • Tällä perushinnalla
32792: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      hinnoitellaan ensimmäiset 200 neliötä. Neliöistä
32793: sen KK 586/1999 vp:                                   välillä 200-1 000 saa 25 prosentin ja yli 1 000
32794:                                                       neliön menevästä rakennusoikeudesta 50 prosen-
32795:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tin tukkualennuksen. Samaa hinnoittelua käyte-
32796:        tyä maan ansiottomalla arvonnousulla           tään sekä myyntitilanteessa että vuokrauksessa.
32797:        keinottelun estämiseksi valtiolta myyn-        Vuosivuokra on 6 prosenttia käyvästä hinnasta.
32798:        tiin menevillä mailla (esimerkkinä suun-           Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen
32799:        nitellut/neuvotellut Saariselän tontti-        kesken on sovittu, että vahvistetuilla kaava-
32800:        kaupat)?                                       alueilla kaikille vuokramiehille tarjotaan mah-
32801:                                                       dollisuus luonnonsuojelun rahoitusohjelman
32802: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         puitteissa ostaa vuokratonttiosa em. hinnoittelu-
32803: ti seuraavaa:                                         perustein. Sama päätös koskee kaikkia Metsähal-
32804: Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös         lituksen vuokratontteja niin matkailukeskuksissa
32805: luonnonsuojeluohjelmien rahoittamisesta vuo-          kuin muualla Suomessa.
32806: delta 1996 velvoitti Metsähallituksen ja muut             Kaava-alueiden ulkopuolelta myydään vain
32807: valtion laitokset osallistumaan rahoitukseen luo-     sellaisia vuokratontteja, joiden käyttö on vakiin-
32808: vuttamalla niille tarpeetonta omaisuutta tähän        tunut eikä näköpiirissä ole kaavoitustarvetta. Ra-
32809: tarkoitukseen joko· suoraan maanvaihdossa tai         kentamatonta kaavoitettavaksi kelpaavaa raaka-
32810: siirtämällä alueita Metsähallitukselle käytettä-      maata ei myydä.
32811: väksi tähän tarkoitukseen.                                Jos vuokramiehellä on vielä pitkään voimassa
32812:    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal-      oleva, nykyhintatasoon nähden halpa vuokraso-
32813: la sovittiin, että luonnonsuojeluohjelmien rahoi-     pimus, voidaan myyntihintaa sovitella kuitenkin
32814: tukseen käytetään myös Metsäntutkimuslaitok-          niin, että myyntihinnan tulee aina olla selvästi
32815: sen hallinnassa olevia Saariselän matkailukes-        korkeampi kuin vuokrasopimuksen kautta lasket-
32816: kuksen tontteja. Käytännössä on menetelty niin,       tava pääomitettu arvo. Uusien rakentamattomien
32817: että Metsähallitus käy neuvottelut ostajien kans-     tonttien osalta alennusta ei sovelleta.
32818: sa ja tontit siirretään Metsähallituksen hallintaan      Matkailukeskusten tonttialueiden ja laskette-
32819: ennen varsinaista kauppaa.                            lurinteiden vuokra- ja myyntihinnoittelu tutkit-
32820:    Tonttien myynnin pelisäännöistä ja hinnoitte-      tiin Kilpailuvirastossa vuonna 1997. Kilpailuvi-
32821: lusta on sovittu Metsäntutkimuslaitoksen ja Met-      rasto totesi valtion (Metsähallitus ja Metsäntutki-
32822: sähallituksen kesken. Tontit hinnoitellaan käy-       muslaitos) olevan maanomistuksensa takia mää-
32823: pään hintaan, joka perustuu mm. Maanmittaus-          räävässä markkina-asemassa Pohjois-Suomen
32824: laitokselta tilattuihin selvityksiin lomatonttien     matkailukeskuksissa. Siitä seuraa, että hinnoitte-
32825: hintatasosta. Saariselän alueella tontit hinnoitel-   lun on oltava kohtuullista, tasapuolista ja läpinä-
32826: 
32827: 
32828: 2
32829: Ministerin vastaus                                      KK 586/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
32830: 
32831: 
32832: kyvää. Tonttimaiden hinnoittelun, vuokrauksen ja    ratonttia lukuun ottamatta kaikki ovat rakennus-
32833: myynnin osalta Kilpailuvirastolla ei ollut huo-     kaavan mukaisia. Kaavoittamattomat tontit ovat
32834: mauttamista. Sen sijaan laskettelurinteiden vuok-   rakennettuja tontteja, joiden kaavoitus ei ole ol-
32835: rausperusteisiin Kilpailuvirasto esitti täsmen-     lut tarpeen.
32836: nyksiä, jotka on otettu maanvuokrauksessa huo-          Saariselän tonttimaiden arvon voidaan kar-
32837: mioon.                                              keasti arvioida olevan suuruusluokkaa 100 milj.
32838:    Metsähallitus myi Saariselältä tontteja ensi     markkaa, josta luonnonsuojeluohjelmien rahoi-
32839: kertaa vuonna 1997. Tonttikauppoja on tehty         tukseen on suunniteltu käytettäväksi 30 milj.
32840: seuraavasti:                                        markkaa.
32841:                                                         Yhteenvetona totean, että Metsähallitus myy
32842:  1997        31 kpl     7 394 340 mk                pääsääntöisesti vain kaavoitettuja tontteja. Kaa-
32843:              16 kpl                                 va-alueiden ulkopuolelta on myyty vain pitkään
32844:  1998                   3 414 575 mk
32845:                                                     käytössä olleita vuokratontteja. Rakentamatonta,
32846:  1999         9 kpl     2 171 500 mk                kaavoittamatonta raakamaata ei myydä. Hinnoit-
32847:                                                     telussa käytetään käypää hintatasoa. Kilpailuvi-
32848: Lisäksi on sovittu vaihdosta, jossa luovutetaan     rasto on hyväksynyt Metsähallituksen käyttämät
32849: kaksi tonttia arvoltaan 549 000 mk.                 hinnoitteluperiaatteet ja hintatason.
32850:   Yhteensä kauppoja ja vaihtoja on tehty tähän          Edellä esitetyn perusteella katson, ettei val-
32851: mennessä 58 kpl arvoltaan 13,6 milj. markkaa.       tion harjoittama tonttikauppa Saariselällä eikä
32852: Myynnit ovat kohdistuneet pääasiassa vanhoihin      muissakaan matkailukeskuksissa tee mahdolli-
32853: vuokratontteihin, ja uusia tontteja on myyty vain   seksi ansiottomalla arvonnousulla keinottelemis-
32854: kolme arvoltaan 300 000 markkaa. Kahta vuok-        ta.
32855: 
32856: 
32857: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1999
32858: 
32859:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32860: 
32861: 
32862: 
32863: 
32864:                                                                                                     3
32865: KK 586/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                 Ministems svar
32866: 
32867: 
32868: 
32869: 
32870: Tili riksdagens talman
32871: 
32872: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      att priset på det centrala området är 1 100
32873: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      mklm2 vy, på nyare planområden 1 000 mk/m 2 vy
32874: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-     och på det s.k. Lottorinne 800 mk/m 2vy. Med det-
32875: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga        ta grundpris prissätts de första 200 kvadrat-
32876: spörsmål SS 586/1999 rd:                             metrama. Mellan 200 och 1 000 kvadratmeter
32877:                                                      ges en partirabatt på 25 procent och för bygg-
32878:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         nadsrätter över 1 000 kvadratmeter är rabatten 50
32879:       för att hindra spekulation med oförtjänt       procent. Samma prissättning används både vid
32880:       värdestegring på mark som staten säljer        försäljning och utarrendering. Årsarrendet är 6
32881:       (t.ex. de tomtaffärer i Saariselkä som är      procent av det gängse priset.
32882:       under planeringlförhandling)?                     Skogsforskningsinstitutet och Forststyrelsen
32883:                                                      har kommit överens om att alla arrendatorer på
32884: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      de fastställda planområdena skall erbjudas en
32885: föra följande:                                       möjlighet att inom ramen för finansieringspro-
32886: Finanspolitiska ministerutskottets beslut från       grammet för naturskydd köpa sin arrendetomt på
32887:  1996 om finansieringen av naturskyddsprogram        ovan nämnda prissättningsgrunder. Samma be-
32888: förpliktade Forststyrelsen och andra statliga in-    slut gäller alla Forststyrelsens arrendetomter så-
32889: rättningar att delta i finansieringen genom att      väl i turistcentrum som annanstans i Finland.
32890: överlåta onödig egendom för detta ändamål, an-          Utanför planområdena säljs endast sådana ar-
32891: tingen direkt genom markbyte eller genom att         rendetomter vilkas användning är etablerad och
32892: ställa områden till Forststyrelsens förfogande för   för vilkas del inget behov av planläggning är i
32893: detta ändamål.                                       sikte. Obebyggd råmark som kan planläggas säljs
32894:    Inom jord- och skogsbruksministeriets för-        inte.
32895: valtningsområde kom man överens om att för fi-          Om arrendatom har ett arrendekontrakt som
32896: nansiering av naturskyddsprogram också använ-        gäller för lång tid och som i förhållande till den
32897: da tomter som hör till Saariselkä turistcentrum      nuvarande prisnivån är förmånligt, kan försälj-
32898: och som är i Skogsforskningsinstitutets besitt-      ningspriset dock anpassas så, att det alltid skall
32899: ning. I praktiken har man gått till väga så, att     vara avsevärt högre än det kapitaliserade värde
32900: Forststyrelsen förhandlar med köpama och tom-        som kalkylerats utgående från hyreskontraktet.
32901: tema överförs i Forststyrelsens besittning före      På nya, obebyggda tomter tillämpas rabatten inte.
32902: den egentliga affåren.                                  Prissättningen vid utarrendering och försälj-
32903:    Skogsforskningsinstitutet och Forststyrelsen      ning av turistcentrumens tomtområden och sla-
32904: har sinsemellan kommit överens om spelreglema        lombackar undersöktes vid Konkurrensverket
32905: och prissättningen vid försäljningen av tomter.      1997. Konkurrensverket konstaterade att staten
32906: Tomtema prissätts till gängse pris som baserar       (Forststyrelsen och Skogsforskningsinstitutet) i
32907: sig bl.a. på utredningar som beställts hos lantmä-   egenskap av markägare har en dominerande ställ-
32908: teriverket om prisnivån på fritidstomter. På Saa-    ning på marknaden när det gäller turistcentrum-
32909: riselkä prissätts tomtema enligt byggnadsrätt så,    en i norra Finland. Därav följer att prissättningen
32910: 
32911: 
32912: 4
32913: Ministerns svar                                            KK 586/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
32914: 
32915: 
32916: skall vara skälig, jämlik och genomskinlig. Vad        och endast tre nya tomter har sålts tili ett värde av
32917: beträffar prissättningen, utarrenderingen och för-     300 000 mk. Med undantag av två arrendetom-
32918: säljningen av tomtmark hade konkurrensverket           ter överensstämmer alla tomter med byggnads-
32919: inget att anmärka på. Däremot föreslog konkur-         planen. De oplanerade tomterna är bebyggda
32920: rensverket preciseringar i utarrenderingsgrunder-      tomter där planläggning inte har behövts.
32921: na för slalombackar, och dessa preciseringar har          Värdet av tomtmarken i Saariselkä kan grovt
32922: beaktats i jordlegan.                                  beräknas uppgå tili 100 milj. mk, varav 30 milj.
32923:    Forststyrelsen sålde första gången tomter           mk är avsedda att användas för finansieringen av
32924: Saariselkä 1997. Affårer har gjorts som följer         naturskyddsprogram.
32925:                                                           Sammanfattningsvis konstaterar jag att Forst-
32926:  1997      31 st.      7 394 340 mk                    styrelsen i rege1 säljer endast planlagda tomter.
32927:                        3 414 575 mk                    Utanför planområdena säljs endast arrendetom-
32928:  1998      16 st.
32929:                                                        ter som varit i bruk länge. Obebyggd råmark som
32930:  1999      9 st.       2 171 500 mk                    inte p1an1agts säljs inte. 1 prissättningen tilläm-
32931:                                                        pas den gängse prisnivån. Konkurrensverket har
32932: Dessutom har man kommit överens om ett byte            godkänt de prissättningsprinciper och den prisni-
32933: där två tomter överlåts tili ett värde av 549 000      vå som Forststyrelsen tillämpar.
32934: mk.                                                       Med stöd av vad som anförts ovan anser jag att
32935:    Hittills har sammanlagt 58 affårer och byten        varken den tomthandel som staten bedriver i Saa-
32936: gjorts till ett värde av 13,6 milj. mk. Försäljning-   riselkä eller i andra turistcentrum möjliggör spe-
32937: en har i första hand gällt gamla arrendetomter         kulation med oförtjänt värdestegring.
32938: 
32939: 
32940: 
32941: Helsingfors den 2 november 1999
32942: 
32943:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32944: 
32945: 
32946: 
32947: 
32948:                                                                                                           5
32949:                                                             KK 587/1999 vp -       Lauri Oinonen /kesk
32950: 
32951: 
32952: 
32953: 
32954:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 587/1999 vp
32955: 
32956:                                              Luhangan kunnan Onkisalon saaressa vireillä
32957:                                              olevaan pakkolunastustoimitukseen puuttumi-
32958:                                              nen
32959: 
32960: 
32961: 
32962: 
32963: Eduskunnan puhemiehelle
32964: 
32965: Valtioneuvosto antoi 19.6.1996 luvan lunastaa         rella asuvien ihmisten perustuslaillisia ja niitä oi-
32966: valtiolle Luhangan kunnan Onkisalon saaressa          keuksia, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan
32967: olevan Kiviniemen tilaan RN:o 1:137 kuuluvan          hyväksymissään ihmisoikeussopimuksissa.
32968: noin yhdeksän hehtaarin suuruisen määräalan ja           Onkisalossa vakinaisesti asuvat yhdeksän hen-
32969: tähän kohdistuvan, yksityistietoimituksessa N:o       kilöä ja Onkisalon tiekunta pyysivät valtioneu-
32970: 118965-8 perustetun tieoikeuden. Tämän tieoike-       vostolle 18.6.1999 osoittamassaan kirjeessä, että
32971: uden oli Pohjois-Suomen maaoikeus 31.8.1994           tämä lakiin perustumaton, heidän henkensä vaa-
32972: ja korkein oikeus 6.3.1996 antamillaan tuomioil-      rantava ja heille suuria kärsimyksiä ja haittoja
32973: ta vahvistanut.                                       tuottava lunastuslupa poistettaisiin tieoikeuden
32974:    Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi ym. tie-         osalta heti, jotta tieyhteyttä päästäisiin heti ra-
32975: dustelivat, mihin nimenomaisiin lain säädöksiin       kentamaan tai että heille ilmoitettaisiin peruste,
32976: hallitus on perustanut luvan antaa lunastaa tie-      joka oikeuttaa loukkaamaan heidän ihmis-
32977: oikeus valtiolle vastoin edellä mainittuja tuo-       oikeuksiaan.
32978: mioita.                                                  Ympäristöministeri Satu Hassin vastauksessa
32979:    Ympäristöministeri Pekka Haavisto esittää          24.9.1999 ei annettu vastausta heidän kumpaan-
32980: edellä mainittuun kysymykseen 2.11.1998 anta-         kaan pyyntöönsä.
32981: massaan vastauksessa muun ohella seuraavaa:
32982: "Tietoimitus Onkisaloon on aikanaan haettu pe-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32983: rusteella rakentaa alueelle metsätie. Muita perus-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32984: teita tiehankkeelle ei ollut."                        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32985:    Yleisesti tiedossa oleva tosiasia on, että tie-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32986: oikeuden epäämisellä ja tieyhteyden viivyttämi-
32987: sellä Onkisaloon vaaraunetaan ihmishenkiä, mis-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32988: tä todisteena on jo kahden henkilön hukkuminen               tyä, että perusteluissa kerrottu ilmeises-
32989: Päijänteeseen ja lukuisia vähältä piti -tilanteita.          ti lakiin perustumaton tieoikeuden pak-
32990: Näistä viimeinen oli joulupäivältä 25.12.1998,               kolunastuslupa heti kumottaisiin ja
32991: jolloin paikallinen taksiautoilija joutui pakkoti-           poistettaisiin, jotta Onkisalo saataisiin
32992: lanteessa vaarantaruaan oman sekä vakavasti sai-             heti tieyhteyteen ja sen asukkaille tällä
32993: raan potilaan hengen noutaessaan tämän Onkisa-               toimenpiteellä aiheutettu kärsimys ja
32994: lon saaresta heikkojen jäiden yli sairaalaan. Tie-           haitta saataisiin viipymättä loppumaan
32995: yhteyden tahallinen viivyttäminen loukkaa saa-               sekä
32996: 
32997: 
32998:                                                                                                   Versio 2.0
32999: KK 587/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
33000: 
33001: 
33002: 
33003:       miten hallitus aikoo korvata sen kärsi-   lähtien, jolloin tieyhteyden saaminen
33004:       myksen ja haitan, jonka se on tällä il-   Onkisalaan estettiin Keski-Suomen lää-
33005:       meisesti lakiin perustumattomalla toi-    ninhallituksen asettamalla toimenpide-
33006:       menpiteellään aikaansaanut 8. 9.1994      kiellolla?
33007: 
33008: 
33009: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
33010: 
33011:     Lauri Oinonen /kesk
33012: 
33013: 
33014: 
33015: 
33016: 2
33017: Ministerin vastaus                                       KK 587/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
33018: 
33019: 
33020: 
33021: 
33022: Eduskunnan puhemiehelle
33023: 
33024: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa    voston lunastuslupapäätöksen laillisuus on tut-
33025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      kittu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kor-
33026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kein hallinto-oikeus on 31.12.1997 antamassaan
33027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-   päätöksessä katsonut, että valtioneuvostolla oli
33028: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     oikeus antaa lunastuslupa edellä tarkoitetun mää-
33029: KK 58711999 vp:                                    räalan ja siihen kohdistuvan tieoikeuden hankki-
33030:                                                    miseksi valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.
33031:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo Tyh-    Valtioneuvoston päätös antaa sanottu lunastus-
33032:       tyä, että perusteluissa kerrottu ilmeises-   lupa ei siten miltään osin ole ollut lakiin perustu-
33033:       ti lakiin perustumaton tieoikeuden pak-      maton.
33034:       kolunastuslupa heti kumottaisiin ja             Tieyhteys Onkisalon saareen on kuitenkin pe-
33035:       poistettaisiin, jotta Onkisalo saataisiin    riaatteessa mahdollista rakentaa muuta kautta
33036:       heti tieyhteyteen ja sen asukkaille tällä    kuin Kiviniemen alueen halki kulkevana. Valtio
33037:       toimenpiteellä aiheutettu kärsimys ja        on myös aikanaan ollut valmis korvaamaan tien
33038:       haitta saataisiin viipymättä loppumaan       rakentamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. On-
33039:       sekä                                         kisalon tiekunta on kuitenkin edelleen katsonut,
33040:                                                    että tieyhteys tulisi rakentaa Kiviniemen kautta.
33041:       miten hallitus aikoo korvata sen kärsi-      Tiekunta ei myöskään ole hakenut maanmittaus-
33042:       myksen ja haitan, jonka se on tällä il-      toimitusta vaihtoehtoisen tielinjauksen määrittä-
33043:       meisesti lakiin perustumattomalla toi-       miseksi, minkä vuoksi Onkisalon saaren saatta-
33044:       menpiteellään aikaansaanut 8. 9.1994         minen tieyhteyden piiriin jotain muuta kautta ei
33045:       lähtien, jolloin tieyhteyden saaminen        ole tällä hetkellä edes vireillä.
33046:       Onkisalaan estettiin Keski-Suomen lää-          Kiviniemen alueen ja siihen kohdistuvan tie-
33047:       ninhallituksen asettamalla toimenpide-       oikeuden lunastamista koskeva, valtioneuvoston
33048:       kiellolla?                                   lainvoimaiseen päätökseen perustuva maanmit-
33049: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      taustoimitus on parhaillaan käynnissä. Alueen ja
33050: ti seuraavaa:                                      erityisen oikeuden lunastamisesta aiheutuvat,
33051:                                                    kaikki lakiin perustuvat haitat ja vahingot tullaan
33052: Onkisalon Kiviniemen aluetta ja siihen kohdistu-   määrittelemään ja korvaamaan asianosaisille lu-
33053: van tieoikeuden lunastusta koskevan valtioneu-     nastuslain edellyttämällä tavalla.
33054: 
33055: 
33056: 
33057: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
33058: 
33059:     Ympäristöministeri Satu Hassi
33060: 
33061: 
33062: 
33063: 
33064:                                                                                                      3
33065: KK 587/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                           Ministerns svar
33066: 
33067: 
33068: 
33069: 
33070: Tili riksdagens talman
33071: 
33072: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          ningsdomstolen har i sitt uts1ag 31.12.1997 an-
33073: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          sett att statsrådet hade rätt att ge lov till in1ösning
33074: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          av det ovan avsedda området och av den därtill
33075: Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga             hörande vägrätten tili staten för naturvårdsända-
33076: spörsmål SS 587/1999 rd:                                 mål. Statsrådets beslut att utfårda det omtalade
33077:                                                          inlösningstillståndet saknar alltså inte tili någon
33078:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            som helst del grund i 1ag.
33079:        för att det i motiveringen omtalade till-            Det föreligger i alla fall i princip möjlighet att
33080:        ståndet tili inlösning av vägrätt, som            bygga en vägförbindelse till ön Onkisalo över en
33081:        uppenbarligen inte grundar sig på lag,            annan 1ed än så att vägen går genom Kiviniemi-
33082:        genast skall upphävas och avföras, så             området. Staten har i tiden också varit redo att er-
33083:        att Onkisalo genast får en vägförbindel-          sätta de tilläggskostnader som anläggningen av
33084:        se, så att det lidande och de olägenheter         en sådan väg orsakar. Onkisalo väglag har dock
33085:        som de som bor där åsamkats ofördröj-             alltjämt ansett att vägförbindelsen skall byggas
33086:        ligen kan ta slut, och                            över Kiviniemi. Väg1aget har inte heller ansökt
33087:                                                          om en lantmäteriförrättning för att en alternativ
33088:        på vilket sätt ämnar regeringen ersätta           dragning av vägen skulle bestämmas, och därför
33089:        det lidande och de olägenheter som den            är åstadkommandet av en vägförbindelse tili ön
33090:        genom denna åtgärd, som uppenbarli-               Onkisalo på något annat sätt inte i detta nu ens
33091:        gen inte grundar sig på lag, har fått tili        anhängigt.
33092:        ståndfrån 8.9.1994, då uppkomsten av                 En lantmäteriförrättning som bygger på stats-
33093:        en vägförbindelse tili Onkisalo förhind-          rådets lagakraftvunna beslut om inlösning av
33094:        rades genom ett åtgärdsförbud av Mel-             Kiviniemiområdet och av den därtill hörande
33095:        lersta Finlands länsstyrelse?                     vägrätten pågår som bäst. Alla de på lagen byg-
33096: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          gande o1ägenheter och skador som orsakas av in-
33097: föra fö1jande:                                           lösningen av området och den särskilda rättighe-
33098:                                                          ten kommer att definieras och de berörda att
33099: Lagligheten i statsrådets beslut att ge tillstånd tili   kompenseras på det sätt som lagen om inlösen av
33100: inlösning av Kiviniemiområdet i Onkisalo och av          fast egendom och särski1da rättigheter bestäm-
33101: den därtill hörande vägrätten har undersökts i           mer.
33102: högsta förvaltningsdomstolen. Högsta förvalt-
33103: 
33104: 
33105: 
33106: Helsingfors den 5 november 1999
33107: 
33108:     Miljöminister Satu Hassi
33109: 
33110: 
33111: 
33112: 
33113: 4
33114:                                                          KK 588/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
33115: 
33116: 
33117: 
33118: 
33119:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 588/1999 vp
33120: 
33121:                                              Eläkeläisiä syrjivät sovellukset liikennevahin-
33122:                                              kolain ohjeistuksessa
33123: 
33124: 
33125: 
33126: 
33127: Eduskunnan puhemiehelle
33128: 
33129: Turkulainen eläkeläinenjoutui auto-onnettomuu-        ns. aktiiviväestön edustaja, mutta liikennevahin-
33130: teen. Vahingon aiheuttajana oli autovakuutus          kolautakunnan kiertokirjeen 1411990 perusteella
33131: Sammossa ja eläkeläisellä Turvassa. Molempien         hän olisi eriarvoisessa asemassa ollessaan eläke-
33132: autovakuutukset olivat kunnossa ja ongelmaksi         läinen.
33133: muodostui se, että eläkeläinen tarvitsi vuokra-
33134: auton siksi ajaksi, jolloin hänen autonsa oli kor-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33135: jattavana. Hän perusteli tarvettaan sillä, että hän   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33136: joutui osallistumaan useaan luottamustoimiko-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33137: koukseenja ettäjulkisen kulkuneuvon käyttö oli-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33138: si ollut pitkien välimatkojen takia mahdotonta.
33139: Hän olisi liikuntarajoitteisena joutunut kävele-            Aikooko hallitus täsmentää liikenneva-
33140: mään pelkästään linja-autopysäkille 12 kilomet-             hinkolautakunnan ohjeita ja poistaa
33141: riä. Vakuutuslaitos hylkäsi aluksi hänen anomuk-            epäkohdan, joka on Suomen Hallitus-
33142: sensa vuokra-auton käytöstä vedoten mm. sii-                muodossa säädetyn yhdenvertaisuuspe-
33143: hen, että hän on eläkeläinen. Perusteena oli, että          riaatteen vastainen eli taata sen, että lii-
33144: hän ei tarvitse auton jatkuvaa käyttöä ammatin              kuntarajoitteiset vanhukset/eläkeläiset
33145: harjoittamiseen eikä työn suorittamiseen. Häntä             saavat käyttöönsä vuokra-auton vastaa-
33146: kehotettiin käyttämään joukkoliikennevälineitä              vissa tilanteissa kuin muut, koska auto-
33147: liikuntarajoitteisuudestaan huolimatta.                     vakuutusmaksujen maksajinakin he ovat
33148:    Eläkeläinen hämmästeli sitä, että hän maksaa             yhdenvertaisessa asemassa aktiiviväes-
33149: liikennevakuutusmaksuina saman summan kuin                  töön nähden?
33150: 
33151: 
33152: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
33153: 
33154:     Marjaana Koskinen /sd
33155: 
33156: 
33157: 
33158: 
33159:                                                                                                Versio 2.0
33160: KK 588/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd                                                Ministerin vastaus
33161: 
33162: 
33163: 
33164: 
33165: Eduskunnan puhemiehelle
33166: 
33167: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       kunta antaa ohjeet itsenäisesti, eikä sosiaali- ja
33168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         terveysministeriö tai Vakuutusvalvontavirasto
33169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vahvista tai hyväksy niitä. Vakuutusvalvontavi-
33170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         rasto voi kuitenkin lautakunnan toiminnan valvo-
33171: Koskisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       jana edellyttää, että lautakunta ryhtyy toimiin
33172: sen KK 588/1999 vp:                                    sellaisten ohjeiden muuttamiseksi, joita virasto
33173:                                                       pitää lainvastaisina.
33174:        Aikooko hallitus täsmentää liikenneva-             Kustannuksia siltä ajalta, jonka ajoneuvo on
33175:        hinkolautakunnan ohjeita ja poistaa            korjattavana, voidaan liikennevakuutuksesta kor-
33176:        epäkohdan, joka on Suomen Hallitus-            vata seisonta-ajan korvauksena, maksamalla tak-
33177:        muodossa säädetyn yhdenvertaisuuspe-           sin käytöstä aiheutuvia kustannuksia tai maksa-
33178:        riaatteen vastainen eli taata sen, että lii-   malla sijaisauton vuokrauksesta aiheutuvia kus-
33179:        kuntarajoitteiset vanhukset/eläkeläiset        tannuksia. Korvauksen laatu arvioidaan tapaus-
33180:        saavat käyttöönsä vuokra-auton vastaa-         kohtaisesti, joten vahinkoa kärsineellä ei ole
33181:        vissa tilanteissa kuin muut, koska auto-       minkäänlaista automaattista oikeutta saada lii-
33182:        vakuutusmaksujen maksajinakin he ovat          kennevakuutuksesta korvausta sijaisauton vuok-
33183:        yhdenvertaisessa asemassa aktiiviväes-         rauksesta aiheutuvista kustannuksista.
33184:        töön nähden?                                       Kyseisen liikennevakuutuslautakunnan kierto-
33185:                                                       kirjeen mukaan edellytyksenä sijaisauton vuok-
33186: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         rakustannusten maksamiselle on, että vuokra-
33187: ti seuraavaa:                                         auton käyttö on riittävän perusteltu ja tarpeelli-
33188: Liikennevahinkolautakunta on liikennevakuutus-        nen. Yhtenä esimerkkinä mainitaan, että vuokra-
33189: laissa mainittu lautakunta, jonka jäsenet valtio-     kustannusten korvausta voidaan suorittaa "vahin-
33190: neuvosto määrää enintään kolmeksi vuodeksi            gonkärsineen ammatin harjoittamisen tai työn
33191: kerrallaan. Aikaisemmin lautakunnan toimintaa         suorittamisen edellyttäessä auton jatkuvaa käyt-
33192: valvoi sosiaali- ja terveysministeriö, mutta huhti-   töä tai autottomuuden aiheuttaessa hänelle muu-
33193: kuun 1999 alusta alkaen sen valvonta kuuluu Va-       toin huomattavaa taloudellista menetystä". Li-
33194: kuutusvalvontavirastolle, joka on sosiaali- ja ter-   säksi vuokrauksesta johtuvat kustannukset voi-
33195: veysministeriön alainen itsenäinen viranomai-         daan kuitenkin korvata myös, kun olosuhteet
33196: nen.                                                  ovat muutoin sellaiset, ettei vahingonkärsineen
33197:    Liikennevakuutuslain mukaan liikennevahin-         voida kohtuudella katsoa tulevan toimeen ilman
33198: kolautakunnan tehtävänä on korvaustoimen yhte-        henkilö- tai pakettiautoa. Ohjeen mukaan näin on
33199: näisyyden edistäminen. Tässä tarkoituksessa lau-      erityisesti, kun vahingonkärsineen työmatkaan
33200: takunta antaa liikennevakuutusyhtiöille liikenne-     käyttämä aika kohtuuttomasti pitenee joukkolii-
33201: vakuutuskorvaustoimintaa koskevia ohjeita. Täl-       kennevälineillä matkustettaessa tai joukkoliiken-
33202: lainen ohje on muun muassa sijaisauton kustan-        nevälineillä matkustaminen on muusta syystä
33203: nusten korvaamista koskeva ohje (liikennevahin-       poikkeuksellisen hankalaa, kun auton käyttö on
33204: kolautalautakunnan kiertokirje 14/ 1990). Lauta-      työvälineiden tai -tarvikkeiden kuljettamisen
33205: 
33206: 
33207: 2
33208: Ministerin vastaus                                    KK 588/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd
33209: 
33210: 
33211: vuoksi Vahingonkärsineelie välttämätöntä tai kun    tään, että vuokra-auton käyttö on riittävän perus-
33212: vahingonkärsineen henkilökohtaiset olosuhteet       teltu ja tarpeellinen.
33213: edellyttävät auton käyttämistä.                        Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
33214:    Liikennevahinkolautakunnan ohjeiden mu-          ministeriö ei pidä liikennevahinkolautakunnan
33215: kaan työssäkäyvälle ei siis välttämättä korvata     kiertokirjeessä 14/1990 mainittuja sijaisauton
33216: vuokra-auton kustannuksia. Edellä viimeksi mai-     vuokrakustannusten korvausperiaatteita kansa-
33217: nittu "kun vahingonkärsineen henkilökohtaiset       laisten yhdenvertaisuutta loukkaavina. Mikäli il-
33218: olosuhteet edellyttävät auton käyttämistä" tar-     menee, että liikennevakuutusyhtiöt eivät kor-
33219: koittaa puolestaan juuri esimerkiksi eläkeläisiä,   vaustoiminnassaan noudata liikennevahinkolau-
33220: työttömiä, kotityötä tekeviä ja lomalla olevia.     takunnan ohjeita tai ne soveltavat niitä selkeästi
33221: Heillä on siis yhtäläiset mahdollisuudet saada      väärin, Vakuutusvalvontavirasto tulee puuttu-
33222: korvausta sijaisauton vuokrakustannuksista kuin     maan asiaan.
33223: työssäkäyvillä. Kaikissa tapauksissa edellyte-
33224: 
33225: 
33226: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1999
33227: 
33228:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
33229: 
33230: 
33231: 
33232: 
33233:                                                                                                     3
33234: KK 588/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd                                                     Ministems svar
33235: 
33236: 
33237: 
33238: 
33239: Tili riksdagens talman
33240: 
33241: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        na fastställs eller godkänns av varken socia1- och
33242: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        hälsovårdsministeriet eller av Försäkringsin-
33243: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-       spektionen. Försäkringsinspektionen kan ändå i
33244: jaana Koskinen /sd undertecknade skriftliga            egenskap av övervakare av nämndens verksam-
33245: spörsmål SS 588/1999 rd:                               het förutsätta att nämnden vidtar åtgärder för att
33246:                                                        ändra sådana anvisningar som Försäkringsin-
33247:        imnar regeringen specificera trajikska-         spektionen anser strider mot lagen.
33248:        denämndens anvisningar och på det sät-             Kostnader för den tid under vilken fordonet re-
33249:        tet råda bot på de missförhållanden som         pareras kan från trafikförsäkringen ersättas som
33250:        strider emot likställighetsprincipen i Re-      ersättning för stilleståndstid eller genom att de
33251:        geringsformen för Finland, dvs. garan-          kostnader ersätts som föran1eds av användning
33252:        tera att rörelsehämmade åldringar/pen-          av taxi eller av hyming av en ersättningsbil. Er-
33253:        sionärer får en hyrbil tili sitt förfogande     sättningens natur uppskattas särskilt från fall till
33254:        i likadana situationer som andra, efter-        fall, så den skadelidande har ingen automatisk
33255:        som de i egenskap av personer som be-           rätt att få ersättning från trafikförsäkringen för
33256:        talar bilförsäkringspremier är likställ-        kostnader som föranleds av hyming av ersätt-
33257:        da med den yrkesverksamma befolkning-           ningsbil.
33258:        en?                                                Enligt cirkuläret i fråga från trafikförsäkrings-
33259:                                                        nämnden är en förutsättning för att kostnadema
33260: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        för hyming av en ersättningsbil skall ersättas att
33261: föra följande:                                         användningen av hyrbilen är tillräckligt motive-
33262: Trafikskadenämnden nämns i trafikförsäk-               rad och nödvändig. Som ett exempel nämns att
33263: ringslagen och dess medlemmar förordnas av             hyreskostnadema kan ersättas när den skadeli-
33264: statsrådet för högst tre år i sänder. Tidigare över-   dandes yrkesutövning eller utförande av arbete
33265: vakade social- och hälsovårdsministeriet nämn-         förutsätter fortgående tillgång till bil eller när
33266: dens verksamhet, men från bötj an av april 1999        han annars lider avsevärda ekonomiska förluster
33267: ankommer övervakningen på Försäkringsinspek-           på grund av att han inte har bil. Därtill kan kost-
33268: tionen, som är en självständig myndighet under-        nader som föranleds av hymingen ändå ersättas
33269: ställd social- och hälsovårdsministeriet.              även när förhållandena i övrigt är sådana att den
33270:    Enligt trafikförsäkringslagen är trafikskade-       skadelidande rimligen inte kan anses klara sig
33271: nämndens uppgift att främja enhetligheten i er-        utan person- eller paketbil. Enligt anvisningen är
33272: sättningsregleringen. 1 detta syfte ger nämnden        detta fallet speciellt när tiden som den skadeli-
33273: anvisningar till trafikförsäkringsbo1agen om be-       dande använder för sin arbetsresa blir orimligt
33274: talningen av ersättning från trafikförsäkringar.       mycket 1ängre om han använder ett kollektivt
33275: En sådan anvisning är bl.a. anvisningen om er-         fårdmedel eller när det av andra skäl är speciellt
33276: sättning av kostnader för ersättningsbil (trafik-      besvärligt att använda kollektiva fårdmedel, när
33277: skadenämndens cirkulär 14/1990). Nämnden ger           användning av bil är nödvändigt för den skadeli-
33278: dessa anvisningar självständigt, och anvisningar-      dande på grund av att han behöver transportera
33279: 
33280: 
33281: 4
33282: Ministems svar                                          KK 588/1999 vp -      Marjaana Koskinen /sd
33283: 
33284: 
33285: arbetsredskap eller -materia! eller när den ska-      tar. 1 samtliga fall förutsätts att användningen av
33286: delidandes personliga omständigheter förutsätter      hyrbilen är tillräckligt motiverad och nödvändig.
33287: användning av bil.                                       På basis av det ovan anförda anser social- och
33288:    Enligt trafikskadenämndens anvisningar er-         hälsovårdsministeriet inte att de grunder för er-
33289: sätts alltså inte nödvändigtvis en arbetande per-     sättning av kostnader för hyming av en ersätt-
33290: sons kostnader för användning av hyrbil. Med det      ningsbil som nämns i trafikskadenämndens cir-
33291: som nämndes sist ovan, att den skadelidandes          kulär 14/1990 bryter mot medborgamas likställd-
33292: personliga omständigheter förutsätter använd-         het. Om det framgår att trafikförsäkringsbolagen
33293: ning av bil, avses däremot just t.ex. pensionärer,    i sin ersättningsverksamhet inte följer trafikska-
33294: arbetslösa, dem som arbetar hemma eller dem           denämndens anvisningar eller tillämpar dessa di-
33295: som är på semester. De har alltså en lika stor möj-   rekt felaktigt, kommer Försäkringsinspektionen
33296: lighet att få ersättning för kostnadema för hyr-      att ingripa i saken.
33297: ning av en ersättningsbil som personer som arbe-
33298: 
33299: 
33300: 
33301: Helsingfors den 2 november 1999
33302: 
33303:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
33304: 
33305: 
33306: 
33307: 
33308: 30 200661
33309:                                                                                                        5
33310:                                                      KK 589/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
33311: 
33312: 
33313: 
33314: 
33315:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 589/1999 vp
33316: 
33317:                                            Pankkipalvelujen säilyminen Leonian myynnin
33318:                                            jälkeen
33319: 
33320: 
33321: 
33322: 
33323: Eduskunnan puhemiehelle
33324: 
33325: Valtioneuvosto on lähiaikoina tekemässä päätök-     ruspalvelujen saannin turvaaminen. Valtioneu-
33326: sen, joka merkitsee valtion omistaman Leonia-       voston tulisikin huolehtia siitä, että pankkipalve-
33327: pankin myyntiä. Myynti uhkaa jopa tuhansien ih-     lujen saatavuus ei heikkene Leonian mahdolli-
33328: misten työpaikkoja. Leonialla on laaja pankki-      sen myynnin jälkeen.
33329: palveluverkko sekä kaupungeissa että maaseutu-
33330: taajamissa. Erityisesti maaseudulla, mutta myös     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33331: monissa kaupunkilähiöissä on uhkana se, että        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33332: ainoat pankkipalvelut katoavat, jos Leonia myy-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33333: dään kaavaillulla tavalla. Ostajatahoa kiinnosta-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33334: nee ainoastaan taloudellisen tuloksen kasvatta-
33335: minen, mikä merkitsee yleensä toimintojen kes-            Aikooko hallitus varmistaa, että Leo-
33336: kittämistä ja palveluverkon harventamista.                nian myynnin jälkeenkin pankkipalvelut
33337: Eräillä paikkakunnilla Leonia on ainoa pankki.            säilyvät kattavasti sekä maaseututaaja-
33338: Valtion velvollisuutena on myös kansalaisten pe-          missa että kaupunkilähiöissä?
33339: 
33340: 
33341: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
33342: 
33343:     Toimi Kankaanniemi /skl
33344: 
33345: 
33346: 
33347: 
33348:                                                                                              Versio 2.0
33349: KK 589/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                            Ministerin vastaus
33350: 
33351: 
33352: 
33353: 
33354: Eduskunnan puhemiehelle
33355: 
33356: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     liittyvä täydennysverovaikutus mukaan lukien
33357: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       pääomapalautusta noin 3 miljardia markkaa. Tä-
33358: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     män jälkeen valtio omistaa uuden perustettavan
33359: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-     konsernin osakkeista ja äänivallasta 43 prosent-
33360: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy-     tia.
33361: myksen KK 589/1999 vp:                                  Sampo/Leonia-malliin päädyttiin perusteellis-
33362:                                                     ten ja monitahoisten neuvottelukierrosten jäl-
33363:       Aikooko hallitus varmistaa, että Leo-         keen. Hallituksen mielestä valittu ratkaisu on ta-
33364:       nian myynnin jälkeenkin pankkipalvelut        loudellisesti omistajalle paras ja turvaa myös
33365:       säilyvät kattavasti sekä maaseututaaja-       parhaiten pankkipalvelujen tarjonnan. Ratkaisu
33366:       missa että kaupunkilähiöissä?                 ei myöskään sinänsä johda muutoksiin pankki-
33367:                                                     palvelujen maantieteellisessä kattavuudessa. Sen
33368: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sijaan eräät vaihtoehtoiset ratkaisut, kuten esi-
33369: ti seuraavaa:                                       merkiksi Leonian myynti osuuspankkiryhmälle,
33370: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivalio-   olisivat väistämättä johtaneet määräävän markki-
33371: kunta hyväksyi 13.10.1999 valtiovarainministe-      na-aseman syntymiseen liki puoleen Suomen
33372: riön esityksen Leonian yhdistämiseksi vakuutus-     kunnista ja tuntuviin henkilöstö- ja konttorivä-
33373: yhtiö Sampoon. Järjestely ei tarkoittanut Leo-      hennyksiin. Leonian ja Sammon konttoriverkos-
33374: nian myyntiä, vaan rakenneratkaisua, jolla pyri-    tot täydentävät sopivasti toisiaan luoden tässä
33375: tään turvaamaan valtion omistuksen arvon kehit-     yhteydessä erilaisten verkkopalveluiden kanssa
33376: tymistä. Järjestelyn yhteydessä valtio saa asiaan   kattavan valtakunnallisen palvelupeiton.
33377: 
33378: 
33379: 
33380: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
33381: 
33382:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
33383: 
33384: 
33385: 
33386: 
33387: 2
33388: Ministerns svar                                       KK 589/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
33389: 
33390: 
33391: 
33392: 
33393: Tili riksdagens talman
33394: 
33395: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       av kompletteringsskatten inklusive ca 3 mrd. mk
33396: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       i kapitalåterbäring staten tili godo. Därefter äger
33397: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi-      staten 43 % av aktierna och rösträtten i den nya
33398: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga         koncemen.
33399: spörsmål SS 589/1999 rd:                                 Efter grundliga och omfattande förhandlings-
33400:                                                       rundor föll valet på Sampo/Leonia-modellen. Re-
33401:       Å.mnar regeringen säkerställa att till-         geringen anser att den valda modellen ekono-
33402:       gången tili banktjänster är heltäckande         miskt sett är bäst för ägaren och även på bästa sätt
33403:       både i bosättningscentrumen på lands-           tryggar utbudet på banktjänster. Lösningen i sig
33404:       bygden och förorterna i städerna även           leder inte heller tili några ändringar i utbudet av
33405:       efter försäljningen av Leonia?                  banktjänster i geografiskt hänseende. Däremot
33406:                                                       skulle vissa altemativa lösningar, t.ex. försälj-
33407: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ning av Leonia tili andelsbanksgruppen, ound-
33408: föra följande:                                        vikligen ha lett tili en dominerande ställning på
33409: Den 13 oktober 1999 godkände statsrådets fi-          marknaden i närmare hälften av Finlands kom-
33410: nanspolitiska ministerutskott finansministeriets      muner och en kraftig minskning av personalen
33411: förslag till en sammanslagning av Leonia med          och antalet kontor. Leonias och Sampos nätverk
33412: försäkringsbolaget Sampo. Arrangemanget inne-         av kontor kompletterar varandra på ett lämpligt
33413: bär inte en försäljning av Leonia, utan en struktu-   sätt och bildar tilisammans med olika tjänster
33414: relllösning, med vars hjälp man försöker trygga       som är tiligängliga på nätet ett riksomfattande
33415: utvecklingen av värdet på statens egendom. 1          servicenät.
33416: samband med arrangemanget kommer effekten
33417: 
33418: 
33419: 
33420: Helsingfors den 29 oktober 1999
33421: 
33422:     Finansminister Sauli Niinistö
33423: 
33424: 
33425: 
33426: 
33427:                                                                                                         3
33428:                         j
33429: 
33430:                         j
33431: 
33432:                     j
33433: 
33434:                     j
33435: 
33436:                 j
33437: 
33438:                 j
33439: 
33440:             j
33441: 
33442:             j
33443: 
33444:         j
33445: 
33446:         j
33447: 
33448:     j
33449: 
33450:     j
33451: 
33452: j
33453: 
33454: j
33455:                                                        KK 590/1999 vp - Toimi Kankaanniemi /skl
33456: 
33457: 
33458: 
33459: 
33460:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 590/1999 vp
33461: 
33462:                                              Etätyövähennyksen käyttöönotto verotuksessa
33463:                                              etätyön edistämiseksi
33464: 
33465: 
33466: 
33467: 
33468: Eduskunnan puhemiehelle
33469: 
33470: Maan sisäinen muuttoliike on kasvanut historial-         Etätyön tekemistä tulisi valtiovallan toimesta
33471: lisiin mittoihin. Ihmiset muuttavat työn perässä.     voimakkaasti edistää. Yksi keino olisi se, että ve-
33472: Muuttoliike aiheuttaa suuria kustannuksia sekä        rotuksessa voitaisiin etätyötä tekevälle antaa eri-
33473: luovuttaville että vastaanottaville kunnille ja       tyinen etätyövähennys, jolla kannustettaisiin etä-
33474: koko kansantaloudelle. Tehokkaalla aluepolitii-       työn tekemiseen. Tällaisen vähennyksen aiheut-
33475: kalla voidaan luoda ja ylläpitää työpaikkoja          tamat verotulomenetykset palautuisivat veron-
33476: myös maaseudulla. Veropolitiikalla voidaan vai-       saajille erilaisina säästöinä.
33477: kuttaa myönteisesti siihen, että työntekijät voi-
33478: vat asua etäällä työpaikastaan. Näin jo menetel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33479: läänkin, kun työmatkoista aiheutuvia kustannuk-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33480: sia voidaan rajoitetusti vähentää verotuksessa.       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33481:    Yhä useammat työntekijät voivat tehdä työtä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33482: myös kotonaan ns. etätyönä, koska tietotekniik-
33483: ka on jatkuvasti kehittynyt. Tämä on koko yhteis-           Aikooko hallitus valmistella elätyövä-
33484: kunnalle edullista. Etätyö hillitsee muuttoliiket-          hennyksen käyttöönottoa verotuksessa
33485: tä, vähentää liikennettä ja jakaa asutusta laajalle         ja näin edistää elätyön tekemistä sekä
33486: alueelle. Myönteiset vaikutukset ovat moninai-              hillitä eräiden ruuhka-alueiden ongel-
33487: set.                                                        mien kasautumista?
33488: 
33489: 
33490: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1999
33491: 
33492:     Toimi Kankaanniemi /skl
33493: 
33494: 
33495: 
33496: 
33497:                                                                                                 Versio 2.0
33498: KK 590/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                            Ministerin vastaus
33499: 
33500: 
33501: 
33502: 
33503: Eduskunnan puhemiehelle
33504: 
33505: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     noja ovat työhuoneen järjestämisestä aiheutu-
33506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       neet menot. Asianmukaiset ATK-laitteet ovat
33507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     etätyön tekijälle yleensä välttämättömät ja myös
33508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-     niistä aiheutuneet kustannukset ovat vähennettä-
33509: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy-     vissä, jos työnantaja ei näistä menoista huolehdi.
33510: myksen KK 590/1999 vp:                                  Erillinen etätyövähennys olisi ainoastaan uusi
33511:                                                     julkisen tuen muoto, joka ohjattaisiin verojärjes-
33512:       Aikooko hallitus valmistella elätyövä-        telmän kautta. Kysyä sopii, olisiko vähennyksen
33513:       hennyksen käyttöönottoa verotuksessa          myöntäminenjuuri työntekijälle edes paikallaan,
33514:       ja näin edistää etätyön tekemistä sekä        sillä työsuhteessa työnantaja viime kädessä päät-
33515:       hillitä eräiden ruuhka-alueiden ongel-        tää, voiko työntekijä tehdä työnsä kokonaan tai
33516:       mien kasautumista?                            osittain etätyönä.
33517:                                                         Etätyön edistämiseksi tuskin tarvitaan vero-
33518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tai muutakaanjulkista tukea. Kysymys on pitkäl-
33519: ti seuraavaa:                                       ti asenteista ja uuden ajattelutavan omaksumises-
33520: Etätyön edistäminen on tärkeää ja kannatettavaa.    ta. On kutakuinkin varmaa, että etätyö tulee tie-
33521: Erityisen etätyövähennyksen käyttöönottoon ei       toyhteiskunnan kehityksen myötä lisääntymään,
33522: kuitenkaan ole erityistä tarvetta. Kaikki ne etä-   saavutetaanhan sillä paitsi säästöjä toimitilame-
33523: työstä aiheutuvat kustannukset, joita työnantaja    noissa ja työmatkakuluissa myös työelämässä
33524: ei korvaa, ovat työntekijälle vähennyskelpoisia     kaivattua joustoa.
33525: tulonhankkimiskuluja. Tyypillisiä tällaisia me-
33526: 
33527: 
33528: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1999
33529: 
33530:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
33531: 
33532: 
33533: 
33534: 
33535: 2
33536: Ministerns svar                                       KK 590/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
33537: 
33538: 
33539: 
33540: 
33541: Tili riksdagens talman
33542: 
33543: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       betsrum. Den som arbetar på distans behöver i
33544: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       allmänhet lämplig ADB-utrustning och också
33545: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Toi-      kostnaderna för den kan dras av om arbetsgiva-
33546: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga         ren inte svarar för dem.
33547: spörsmål SS 590/1999 rd:                                  Ett särskilt avdrag för distansarbete vore en-
33548:                                                       dast en ny form av offentligt stöd som skulle sty-
33549:       Amnar regeringen bereda införandet av           ras via skattesystemet. Man kan fråga sig om det
33550:       ett avdragför distansarbete vid beskatt-        är rätt att just arbetstagaren beviljas avdrag då det
33551:       ningen och på så sätt främja distansar-         i ett arbetsförhållande i sista hand är arbetsgiva-
33552:       bete samt hejda anhopningen av pro-             ren som beslutar om en arbetstagare kan utföra
33553:       blem i vissa tättbefolkade områden?             sitt arbete helt eller delvis som distansarbete.
33554:                                                          Det behövs knappast något skatte- eller ens
33555: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       annat stöd för främjande av distansarbete. Det är
33556: föra följande:                                        rätt långt fråga om attityder och om att tillägna
33557: Det är både viktigt och lönsamt att främja dis-       sig ett nytt tänkesätt. Distansarbetet kommer
33558: tansarbete. Det finns dock inte något speciellt be-   dock ganska säkert att öka i samma takt som in-
33559: hov av ett särskilt avdrag för distansarbete. Alla    formationssamhället utvecklas och dessutom
33560: sådana kostnader för distansarbete som arbetsgi-      innebär det inte bara en inbesparing av utgifter
33561: varen inte ersätter kan arbetstagaren dra av som      för lokaler och arbetsresor utan också en sådan
33562: utgifter för inkomstens förvärvande. Typiska så-      flexibilitet som eftersträvas i arbetslivet.
33563: dana utgifter är utgifterna för ordnande av ett ar-
33564: 
33565: 
33566: Helsingfors den 2 november 1999
33567: 
33568:     Minister Suvi-Anne Siimes
33569: 
33570: 
33571: 
33572: 
33573:                                                                                                          3
33574:                                                                          KK 59111999 vp- Pehr Löv /r
33575: 
33576: 
33577: 
33578: 
33579:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 591/1999 rd
33580: 
33581:                                                Vården av fångar som begått sexualbrott mot
33582:                                                barn
33583: 
33584: 
33585: 
33586: 
33587: Tili riksdagens talman
33588: 
33589: Veikko "Jammu" Siltavuori släpps antagligen fri         borde övervakningssystemet av frisläppta fångar
33590: igen nästa januari efter att ha suttit tio år i fång-   i hernmen utvecklas betydligt. Det andra altema-
33591: else efter ett 15 -årigt fångelsestraff för våldtäkt    tivet är att stifta en separat lag för denna kategori
33592: av och mord på två flickebarn.                          av fångar. Skyddet av våra bam måste under alla
33593:    Siltavuori har fått psykoterapi endast under         omständigheter stå över i alla andra intressen i
33594: fångelsetidens sista sex månader och han lider          samhället.
33595: uppenbarligen fortfarande av grava personlig-
33596: hetsstörningar. Psykologer säger att svåra fall         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
33597: kräver minst tre till fem år av vård, dessutom att      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33598: patienten är mottaglig och öppen för diskussion.        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
33599: En annan berättigad fråga är om en person med           följande spörsmål:
33600: stora personlighetsstömingar alls kan tillfriskna.
33601: Pedofila våldsverkare blir i varje fall inte kvitt             Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
33602: sina böjelser och drifter efter några månaders te-            för att utveckla den rättspsykiatriska di-
33603: rapi. Den vård Jammu Siltavuori fått har solklart             agnostiken och vården av fångar som
33604: varit alldeles otillräcklig. Det är skrämmande att            begått sexuella våldsbrott på barn
33605: man utsätter små bam för ett potentiellt hot ge-
33606: nom att släppa mentalt störda personer på fri fot.            och har regeringen för avsikt att genom
33607: Måste man kategoriskt följa rättspraxis i alla fall           separat lag särbehandla denna kategori
33608:                                                               av fångar?
33609: 
33610: 
33611: Helsingfors den 13 oktober 1999
33612: 
33613:     Pehr Löv /sv
33614: 
33615: 
33616: 
33617: 
33618:                                                                                                    Versio 2.0
33619: Suomennos                                                              KK 591/1999 vp- Pehr Löv /r
33620: 
33621: 
33622: 
33623: 
33624:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 59111999 vp
33625: 
33626:                                               Lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia tehnei-
33627:                                               den vankien hoito
33628: 
33629: 
33630: 
33631: 
33632: Eduskunnan puhemiehelle
33633: 
33634: Veikko "Jammu" Siltavuori päästetään luultavas-        täntöä joudutaan kategorisesti noudattamaan, tu-
33635: ti jälleen vapaaksi ensi tammikuussa 10 vankila-       lisi vapautettujen vankien valvontajärjestelmää
33636: vuoden jälkeen hänen saatuaan 15 vuoden van-           kotioloissa kehittää huomattavasti. Toisena vaih-
33637: keusrangaistuksen kahden tyttölapsen raiskauk-         toehtona olisi erillisen lain säätäminen tätä van-
33638: sesta ja murhasta.                                     kiryhmää varten. Lastemme suojelemisen tulee
33639:     Siltavuori on saanut psykoterapiaa ainoastaan      kaikissa tapauksissa mennä muiden yhteiskun-
33640: vankeusaikansa viimeisenä kuutena kuukautena,          nallisten intressien edelle.
33641: ja hän kärsii ilmeisesti edelleen vakavista per-
33642: soonallisuuden häiriöistä. Psykologien mukaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33643: vaikeat tapaukset vaativat vähintään 3-5 vuotta        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33644: hoitoa ja lisäksi sitä, että potilas on suostuvainen   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33645: ja valmis keskusteluun. Toinen oikeutettu kysy-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33646: mys on, voiko vakavista persoonallisuuden häi-
33647: riöistä kärsivä henkilö ylipäätään tervehtyä. Lap-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33648: siin seksuaalisia väkivallantekoja kohdistavat               tyä oikeuspsykiatrian diagnostiikan ja
33649: henkilöt eivät kuitenkaan pääse eroon taipumuk-              lapsiin seksuaalisia väkivaltarikoksia
33650: sistaan ja vieteistään joidenkin kuukausien tera-            kohdistaneiden vankien hoidon kehittä-
33651: pian jälkeen. On päivänselvää, että Jammu Silta-             miseksi ja
33652: vuoren saama hoito on aivan riittämätön. On pe-
33653: lottavaa, että pienet lapset asetetaan potentiaali-          aikooko hallitus järjestää tämän vanki-
33654: sen uhan alaiseksi päästämällä henkisesti häiriin-           ryhmän erityiskohtelun erillisellä lail-
33655: tyneitä ihmisiä vapaalle jalalle. Jos oikeuskäy-             la?
33656: 
33657: 
33658: 
33659: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
33660: 
33661:     Pehr Löv /r
33662: 
33663: 
33664: 
33665: 
33666: 2
33667: Ministerin vastaus                                                   KK 591/1999 vp- Pehr Löv /r
33668: 
33669: 
33670: 
33671: 
33672: Eduskunnan puhemiehelle
33673: 
33674: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        lääketieteellistä tarvetta perusteellisempaan psy-
33675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kiatriseen tutkimukseen tai hoitoon ja vanki itse
33676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       haluaa, ne pyritään järjestämään. Tarvittaessa
33677: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr             voidaan myös turvautua mielenterveyslaissa sää-
33678: Lövin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         detyin edellytyksin potilaan tahdosta riippumat-
33679: KK 591/1999 vp:                                       tamaan sairaalahoitoon. Tämä on mahdollista
33680:                                                       vain, jos potilas on mielisairas ja muutkin laissa
33681:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      säädetyt edellytykset täyttyvät.
33682:        tyä oikeuspsykiatrian diagnostiikan ja            Vankien terveydenhuollossa lähtökohtina ovat
33683:        lapsiin seksuaalisia väkivaltarikoksia         potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja
33684:        kohdistaneiden vankien hoidon kehittä-         mielenterveyslain periaatteet: potilasta hoide-
33685:        miseksi ja                                     taan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan lääke-
33686:                                                       tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla, ja mielen-
33687:        aikooko hallitus järjestää tämän vanki-        terveyspalvelut järjestetään potilaan oma-aloit-
33688:        ryhmän erityiskohtelun erillisellä lail-       teista hoitoon hakeutumista tukemalla. Psykiatri-
33689:        la?                                            sen kokemuksen mukaan ei olisi perusteltua sää-
33690: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tää, että pelkästään henkilön suorittama rikos oi-
33691: ti seuraavaa:                                        keuttaisi poikkeamaan siitä, mitä terveydenhuol-
33692:                                                       toa koskevissa laeissa on säädetty.
33693: Rikoksesta syytetylle tehdään perusteellinen oi-         Viime vuosina on vankeinhoidon sisältöä py-
33694: keuspsykiatrinen tutkimus, jos tuomioistuin har-     ritty kehittämään ottamalla käyttöön toimintaoh-
33695: kitsee tarpeelliseksi määrätä hänet mielentilatut-   jelmia, joiden tarkoituksena on vähentää riskiä
33696: kimukseen. Mielentilatutkimuksessa määritel-         syyllistyä uudelleen rikoksiin. Kysymys on tois-
33697: lään paitsi henkilön syyntakeisuus, myös hänen       taiseksi lähinnä ulkomailla kehitetyistä ohjelmis-
33698: mahdollinen psykiatrisen hoidon tarpeensa. Ter-      ta, sillä Suomen vankeinhoidossa ei ole riittäväs-
33699: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen oikeuspsy-        ti voimavaroja toimintaohjelmien kehittämistyö-
33700: kiatristen asioiden lautakunta antaa tutkimuksen     hön. Toinen tällä hetkellä käytössä olevista uu-
33701: perusteella oikeudelle lausuntonsa tutkitun syyn-    sintarikollisuuteen vaikuttamaan pyrkivistä oh-
33702: takeisuudesta ja päättää, onko hän mielenter-        jelmista on seksuaalirikoksesta tuomituille tar-
33703: veyslain mukaisen tahdostaan riippumattoman          koitettu Englannissa käytössä oleva ohjelma,
33704: psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa.               joka on otettu käyttöön kuluvan vuoden alussa
33705:    Jos rikokseen syylliseksi todettu tuomitaan       Kuopion lääninvankilassa. Myöhemmin on tar-
33706: vankeusrangaistukseen, hänen terveydentilansa        koituksena täydentää perusohjelmaa jatko-ohjel-
33707: peruskartoitus tehdään aina, lukuun ottamatta        milla voimavarojen puitteissa. Koska ohjelman
33708: suoraan työsiirtoloihin sijoitettavia vankeja. Pe-   läpikäyneitä vankeja on vasta muutama, ohjel-
33709: rusteellista psykiatrista tutkimusta ei kuitenkaan   man tuloksellisuudesta Suomessa ei toistaiseksi
33710: ole mahdollista tehdä kaikille. Jos tulotarkastuk-   ole tutkimustietoa.
33711: sessa tai myöhemmin vankeuden aikana ilmenee
33712: 
33713: 
33714:                                                                                                       3
33715: KK 59111999 vp- Pehr Löv /r                                                     Ministerin vastaus
33716: 
33717: 
33718:    Kuopion lääninvankilassa käyttöön otettu oh-    täytymisen muuttamiseen kasvaa ja hän oppii
33719: jelma on kuuden kuukauden mittainen ja perus-      keinoja käyttäytymisensä kontrolloimiseen. Eri
33720: tuu kognitiivis-behavioraaliselle teorialle. Tä-   vankiloissa olevia seksuaalirikoksesta tuomittu-
33721: hän teoriaan perustuvat ohjelmat ovat ulkomais-    ja motivoidaan hakeutumaan Kuopion lääninvan-
33722: ten tutkimusten mukaan tuloksellisimpia. Ohjel-    kilaan osallistumaan toimintaohjelmaan.
33723: man tavoitteena on muun muassa se, että rikok-        Kysymyksen muiden kohtien osalta viittaan
33724: sentekijä oppii ottamaan vastuuta rikollisesta     edustaja Aittaniemen kirjalliseen kysymykseen
33725: käyttäytymisestään, hänen motivaationsa käyt-      KK 572/1999 vp annettuun vastaukseen.
33726: 
33727: 
33728: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
33729: 
33730:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
33731: 
33732: 
33733: 
33734: 
33735: 4
33736: Ministems svar                                                        KK 591/1999 vp -      Pehr Löv /r
33737: 
33738: 
33739: 
33740: 
33741: Tili riksdagens talman
33742: 
33743: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       senare under den tid personen sitter i fångelse vi-
33744: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       sar sig att det finns ett medicinskt behov av en
33745: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr     grundligare psykiatrisk undersökning eller av
33746: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS         vård och fången själv går med på detta, försöker
33747: 59111999 rd:                                         man ordna sådan undersökning eller vård. Vid
33748:                                                      behov kan man också, på de villkor som anges i
33749:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         mentalvårdslagen, besluta om sjukhusvård obe-
33750:       för att utveckla den rättspsykiatriska di-     roende av patientens vilja. Detta är möjligt en-
33751:       agnostiken och vården av fångar som            dast om patienten är sinnessjuk och om även de
33752:       begått sexuella våldsbrott på barn, och        övriga villkoren enligt lagen är uppfyllda.
33753:                                                          Hälso- och sjukvården för fångama grundar
33754:       har regeringen för avsikt att genom se-        sig på principema i lagen om patientens ställning
33755:       parat lag särbehandla denna kategori           och rättigheter och i mentalvårdslagen. Enligt
33756:       av fångar?                                     dessa principer skall vården och behandlingen av
33757: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      patienten ges i samförstånd med patienten på ett
33758: föra följande:                                       sätt som är godtagbart från medicinsk synpunkt,
33759:                                                      och mentalvårdstjänstema skall ordnas så att pa-
33760: Den som åtalas för brott genomgår en grundlig        tienter själva uppmuntras att söka vård. På basis
33761: rättspsykiatrisk undersökning, om domstolen an-      av erfarenhetema inom psykiatrin är det inte mo-
33762: ser att det är nödvändigt att personen skall sin-    tiverat att föreskriva att enbart det faktum att en
33763: nesundersökas. Vid sinnesundersökningen fast-        person har begått ett brott ger rätt att avvika från
33764: ställs om personen är tiliräknelig och dessutom      bestämmelsema i lagama om hälso- och sjuk-
33765: om han eventuellt är i behov av psykiatrisk vård.    vård.
33766: Nämnden för rättspsykiatriska ärenden vid rätts-        Under de senaste åren har man strävat efter att
33767: skyddscentralen för hälsovården ger på basis av      utveckla fångvårdens innehåll genom att införa
33768: undersökningen rätten ett utlåtande om den un-       åtgärdsprogram vilkas syfte är att minska risken
33769: dersökte är tiliräknelig och beslutar om personen    för återfallsbrottslighet. Det är tills vidare främst
33770: är i behov av sådan psykiatrisk sjukhusvård obe-     fråga om utländska program, eftersom fångvår-
33771: roende av patientens vilja som avses i mental-       den i Finland inte har tillräckliga resurser för att
33772: vårdslagen.                                          utarbeta dylika program. Det ena av de program
33773:     Om den som konstaterats vara skyldig till ett    som används för närvarande och som syftar till
33774: brott döms tili fångelsestraff, görs det alltid en   att påverka återfallsbrottsligheten är ett program
33775: grundläggande kartläggning av personens hälso-       som tillämpas i England och som är avsett för
33776: tilistånd, med undantag av fångar som förpassas      personer som har dömts för sexualbrott. Pro-
33777: direkt tili en arbetskoloni. Det är dock inte möj-   grammet togs i bruk i länsfångelset i Kuopio i
33778: ligt att utföra en grundlig psykiatrisk undersök-    början av detta år. Avsikten är att basprogram-
33779: ning av alla fångar. Om det vid den undersök-        met senare skall kompletteras med fortsättnings-
33780: ning som görs vid ankomsten till fångelset eller
33781: 
33782: 
33783:                                                                                                        5
33784: KK 591/1999 vp- Pehr Löv /r                                                               Ministerns svar
33785: 
33786: 
33787: program, inom ramen för de resurser som står tili      met har bl.a. som mål att gärningsmannen skali
33788: buds.                                                  lära sig att ta ansvar för sitt brottsliga beteende,
33789:    Eftersom endast ett fåtal fångar hittills har ge-   att personens motivation att ändra sitt beteende
33790: nomgått programmet, finns det tilis vidare inte i      skali öka och han skali lära sig metoder för att
33791: Finland några undersökningar om hurudana re-           kontrollera sitt beteende. De fångar som i olika
33792: sultat programmet ger.                                 fångelser avtjänar straff för sexualbrott motive-
33793:    Det program som har tagits i bruk i länsfång-       ras att söka sig till länsfångelset i Kuopio och
33794: elset i Kuopio varar i sex månader och grundar         delta i programmet.
33795: sig på en kognitiv-behavioristisk teori. Program          Beträffande de övriga punkterna i spörsmålet
33796: som grundar sig på denna teori ger enligt utländ-      hänvisar jag tili svaret på riksdagsman Aittonie-
33797: ska undersökningar de bästa resultaten. Program-       mis skriftliga spörsmål SS 572/1999 rd.
33798: 
33799: 
33800: Helsingfors den 10 november 1999
33801: 
33802:     Justitieminister Johannes Koskinen
33803: 
33804: 
33805: 
33806: 
33807: 6
33808:                                                      KK 592/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
33809: 
33810: 
33811: 
33812: 
33813:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 592/1999 vp
33814: 
33815:                                            Kalatalouden edistämiseen tarvittavien varo-
33816:                                            jen turvaaminen
33817: 
33818: 
33819: 
33820: 
33821: Eduskunnan puhemiehelle
33822: 
33823: Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2000           Määrärahan pitäminen vuonna 2000 kuluvan
33824: osoitetaan kalatalouden edistämiseen 37 513 000     vuoden tasolla edellyttäisi kalastuskortin hinnan
33825: markkaa. Määräraha on noin 5 miljoonaa mark-        korottamista 10 markalla 100 markkaan. Toinen
33826: kaa kuluvan vuoden määrärahaa pienempi. Ka-         vaihtoehto on osoittaa tarkoitukseen määräraho-
33827: lastuskorttien myynnin arvioidaan alenevan, ja      jen puuttuva osa valtion muista varoista.
33828: siksi kalatalouden edistämiseen käytettävissä
33829: oleva määräraha supistuu.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33830:    Kalatalouden edistämisestä vastuussa olevat      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33831: tahot, mm. kalatalouskeskukset ja kalastus-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33832: alueet, ovat huolissaan varojen supistumisesta.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33833: Eduskunta kantoi myös asiasta huolta jo kalas-
33834: tuslain muutoksen hyväksymisen yhteydessä.                Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
33835: Eduskunta edellytti lausumassaan, että kalatalou-         kalastuskortin hinnan korottamiseksi tai
33836: den edistämiseen tarkoitetut varat eivät saa vä-          muihin toimenpiteisiin kalatalouden
33837: hentyä.                                                   edistämisen varmistamiseksi eduskun-
33838:                                                           nan esittämän lausuman mukaisesti?
33839: 
33840: 
33841: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
33842: 
33843:     Toimi Kankaanniemi /skl
33844: 
33845: 
33846: 
33847: 
33848:                                                                                              Versio 2.0
33849: KK 592/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                  Ministerin vastaus
33850: 
33851: 
33852: 
33853: 
33854: Eduskunnan puhemiehelle
33855: 
33856: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa               Edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä kuiten-
33857: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             kaan kalastuksenhoitomaksukertymän aleneroan
33858: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kompensointiin jatkuvasti. Vähentymän kom-
33859: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-          pensoiminen jatkossa korottamalla maksun hin-
33860: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy-           taa ei ole vuoden 1999 kokemusten perusteella
33861: myksen KK 592/1999 vp:                                    laskennallisesti selvä asia, sillä maksun korotus
33862:                                                          voi vaikuttaa kansalaisten maksamiskynnyksen
33863:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin           nousemiseen edelleen. Toimenpide edellyttäisi
33864:        kalastuskortin hinnan korottamiseksi tai           lisäksi kalastuslain 88 §:n muuttamista.
33865:        muihin toimenpiteisiin kalatalouden                   Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousar-
33866:        edistämisen varmistamiseksi eduskun-              vioon otetaan kalatalouden valtakunnalliseen ja
33867:        nan esittämän lausuman mukaisesti?                alueelliseen edistämiseen vuosittain määräraha,
33868:                                                          joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen
33869: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
33870: vasti seuraavaa:                                         sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
33871: Hyväksyessään kalastuslain muuttamista koske-            lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksui-
33872: van lakiesityksen ( 1045/1996) eduskunta edellyt-        na kertyisi. Näin ollen aleneroa voitaisiin kom-
33873: ti, että kalastuslakia tarkistetaan siten, etteivät      pensoida myös lisäämällä momentin 30.41.45
33874: kalastuksenhoitomaksuista kalatalouden edistä-           määrärahaa kertymän aleneroaa vastaavasti.
33875: miseen valtion talousarviossa osoitettavat varat             Kalastuslain 91 §:n mukaan kalastuksenhoi-
33876: vähene. Tällöin oli tiedossa, että kalastuksenhoi-       tomaksuista kertyneet varat käytetään kalave-
33877: tomaksujen kokonaiskertymä tulee vähenemään,             sien omistajille kalavesien käytöstä maksetta-
33878: sillä tietyt kalastajaryhmät vapautettiin kalastuk-      viin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta ja ka-
33879: senhoitomaksun suorittamisesta kokonaan.                 lastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden
33880:     Lakimuutoksen jälkeen ministeriön toimesta           edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ai-
33881: ryhdyttiin toimenpiteisiin kalastuksenhoitomak-          heutuvien menojen maksamiseen. Määrärahat on
33882: sukertymän alenemisen minimoimiseksi. Tässä              jaettu siten, että valtiolle maksun kannosta aiheu-
33883: tarkoituksessa käynnistettiin mainoskamppanjoi-          tuvien kustannusten vähentämisen jälkeen mää-
33884: ta, lisättiin valistustoimintaa, aloitettiin kalastuk-   räraha on jaettu neljään keskenään yhtä suureen
33885: senhoitomaksurekisterin kokoaminen, monipuo-             osaan. Kalatalouden edistämiseen myönnetty
33886: listettiin maksujen suoritustapoja ja mahdollis-         neljännes on käytetty kalavesien hoitotoimin-
33887: tettiin maksujen suorittaminen asiamiesten väli-         taan ja sitä palvelevaan valistustoimintaan. Tä-
33888: tyksellä erityisesti alueilla, joilla ei ole enää ra-    hän edistämistoimintaan ohjattavan määrärahan
33889: halaitosten tai postin toimipistettä sekä aikoina,       tason säilyttäminen on hoidettavissa em. käyttö-
33890: jolloin nämä ovat suljettuina. Lisäksi kalastuk-         tarkoitusten painotuksia muuttamalla ilman lain-
33891: senhoitomaksua korotettiin 10 markalla vuoden            säädännöllisiä toimenpiteitä.
33892: 1999 alusta lukien.                                          Edellä esitetyn perusteella harkitaan, millä
33893:                                                          keinoin voidaan tarkoituksenmukaisesti varmis-
33894: 
33895: 
33896: 2
33897: Ministerin vastaus                                  KK 592/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
33898: 
33899: 
33900: taa kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoitettavan
33901: kalatalouden edistäruistoiminnan rahoitus jatkos-
33902: sa.
33903: 
33904: 
33905: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
33906: 
33907:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33908: 
33909: 
33910: 
33911: 
33912:                                                                                          3
33913: KK 592/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                   Ministems svar
33914: 
33915: 
33916: 
33917: 
33918: Tili riksdagens talman
33919: 
33920: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       kompensera minskningen genom att höja avgif-
33921: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ten är inte på basis av erfarenhetema från 1999 en
33922: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi-       numerisk självklarhet, eftersom en höjning av
33923: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga          avgiften kan leda tili att medborgamas tröskel för
33924: spörsmål SS 592/1999 rd:                                att betala avgiften stiger ytterligare. Åtgärden
33925:                                                         förutsätter dessutom en ändring av 88 § lagen
33926:        imnar regeringen vidta åtgärder för att         om fiske.
33927:        höja priset på fiskelwrt eller vidta an-            Enligt 90 § lagen om fiske skall i statsförsla-
33928:        dra åtgärder för att säkerställa att fiske-     get årligen för främjande av fiskerihushållningen
33929:        rihushållningen främjas enligt ett utta-        på riksnivå och regional nivå tas upp ett anslag
33930:        lande av riksdagen?                             som motsvarar minst det belopp som, beräknat
33931:                                                        enligt medelantalet personer som under de tre
33932: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        närmast föregående åren betalt fiskevårdsavgift,
33933: föra följande:                                         skulle inflyta i form av fiskevårdsavgifter. Såle-
33934: När riksdagen godkände förslaget till ändring av       des kunde alltså minskningen kompenseras även
33935: lagen om fiske (1 045/ 1996) förutsatte den att la-    genom att anslaget under moment 30.41.45 ökas
33936: gen om fiske ses över så att inte de inkomster av      så att det motsvarar minskningen.
33937: fiskevårdsavgiftema som anvisas till främjande             Enligt 91 § lagen om fiske tillkommer de i
33938: av fiskerihushållningen minskar i statsbudgeten.       form av fiskevårdsvgifter influtna medlen ägar-
33939: Då var det känt att de fiskevårdsavgifter som in-      na av vattenområden som ersättning för utnytt-
33940: flyter kommer att minska, eftersom vissa grup-         jandet av fiskevatten, för fiskeområdenas och or-
33941: per av fiskare befriades helt från att betala fiske-   ganisationememas i fiskebranschen verksamhet
33942: vårdsavgift.                                           för främjande av fiskerihushållningen samt sta~
33943:    Efter lagändringen vidtog ministeriet åtgärder      ten för betalning av de utgifter som föranleds av
33944: för att minimera minskningen av inkomstema av          avgiftens uppbörd. Anslagen har fördelats så att
33945: fiskevårdsavgifter. I detta syfte startades reklam-    efter att de utgifter som föranleds staten av avgif-
33946: kampanjer, ökades upplysningsverksamheten,             tens uppbörd har räknats bort har anslaget delats i
33947: inleddes uppförandet av ett register över fiske-       fyra lika stora delar. Den fjärdedel som beviljats
33948: vårdsavgiftema, gjordes sätten att betala avgif-       för främjande av fiskerihushållningen har an-
33949: tema mångsidigare och gjordes det möjligt att          vänts för vård av fiskevatten och för upplys-
33950: betala avgiften via ombud särskilt på områden          ningsverksarnhet som främjar detta. Bibehållan-
33951: där det inte längre finns bank- eller postkontor       det av nivån på det anslag som anvisas för denna
33952: samt under tider då dessa är stängda. Därtill höj-     upplysningsverksarnhet kan skötas t.ex. genom
33953: des fiskevårdsavgiften med 10 mk från ingången         att betoningen av nämnda användningsändamål
33954: av 1999.                                               ändras utan lagstiftningsåtgärder.
33955:    De nämnda åtgärdema räcker ändå inte till för           På basis av det ovan anförda övervägs hur man
33956: att fortsättningsvis kompensera minskningen av         i fortsättningen på ett ändamålsenligt sätt kan sä-
33957: influtna fiskevårdsavgifter. Att i fortsättningen      kerställa finansieringen av sådan verksamhet i
33958: 
33959: 
33960: 4
33961: Ministems svar                                     KK 592/1999 vp -   Toimi Kankaanniemi /skl
33962: 
33963: 
33964: syfte att främja fiskerihushållningen som finan-
33965: sieras med medel som inflyter i form av fiske-
33966: vårdsavgifter.
33967: 
33968: 
33969: Helsingfors den 26 oktober 1999
33970: 
33971:    Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33972: 
33973: 
33974: 
33975: 
33976:                                                                                            5
33977:                     j
33978:                     j
33979:                 j
33980:                 j
33981:             j
33982:             j
33983:         j
33984:         j
33985:     j
33986:     j
33987: j
33988: j
33989:                                                                  KK 593/1999 vp- Jari Vilen /kok
33990: 
33991: 
33992: 
33993: 
33994:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 593/1999 vp
33995: 
33996:                                             Ajokortin myöntämiseen tarvittava lääkärinto-
33997:                                             distus
33998: 
33999: 
34000: 
34001: 
34002: Eduskunnan puhemiehelle
34003: 
34004: Nykyisin voimassa olevien määräysten mukaan          rillä ei ole mahdollisuutta vaitiolovelvollisuuten-
34005: tulee ajokorttia hakevan tai sen voimassaolonjat-    sa vuoksi ilmoittaa tilanteesta, jossa ajokyvytön
34006: kamista haluavan henkilön toimittaa poliisiviran-    ihminen kieltää omien tietojensa luovuttamisen.
34007: omaiselle lääkärintodistus terveydentilastaan.       Tämä tilanne koskee erityisesti kaavakkella SLL
34008: Tämä todistus on annettava joko asianomaisella       l tapahtuvaa toimintaa.
34009: kaavakkeella (SLL l) tai vastaavalla ns. nuori-
34010: son terveystodistuskaavakkeella.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34011:    Tutkittavan terveystietojen luovuttamisessa       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34012: nykyinen säädöstö lähtee siitä, että tutkittavalla   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34013: on oikeus kieltää ajokykyään tai ajokyvyttömyyt-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34014: tään koskevien tietojen antaminen viranomaisil-
34015: le. Henkilö voi myös esteettömästi kääntyä toi-            Miten hallitus aikoo toimia, jotta voi-
34016: sen lääkärin puoleen halutessaan myönteisem-               daan huolehtia siitä, että lääkäri voi il-
34017: män lausunnon sen jälkeen, kun on saanut epä-              moittaa moottoriajoneuvon käyttöön ky-
34018: edullisen sellaisen edelliseltä lääkäriltä. Lääkä-         kenemättömästä henkilöstä asianomai-
34019:                                                            selle viranomaiselle?
34020: 
34021: 
34022: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
34023: 
34024:     Jari Vilen /kok
34025: 
34026: 
34027: 
34028: 
34029:                                                                                                Versio 2.0
34030: KK 593/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                        Ministerin vastaus
34031: 
34032: 
34033: 
34034: 
34035: Eduskunnan puhemiehelle
34036: 
34037: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            oikeuksista annetun lain mukaan terveyden- ja
34038: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sairaanhoitopalveluita käyttävää tai muuten nii-
34039: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        den kohteena olevaa henkilöä koskevat hänen
34040: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vile-        terveydentilaansa kuvaavat tai muita henkilökoh-
34041: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taisia asioita sisältävät tiedot ovat salassa pidet-
34042: KK 593/1999 vp:                                        täviä. Näitä potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja
34043:                                                        saa ilman potilaan suostumusta antaa vain tuo-
34044:        Miten hallitus aikoo toimia, jotta voi-         mioistuimelle sekä muulle viranomaiselle tai yh-
34045:        daan huolehtia siitä, että lääkäri voi il-      teisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty
34046:        moittaa moottoriajoneuvon käyttöön ky-          oikeus. Poliisilain mukaan poliisilla on perustel-
34047:        kenemättömästä henkilöstä asianomai-            lusta pyynnöstä ja yksilöidysti esimerkiksi ajo-
34048:        selle viranomaiselle?                           oikeusharkintaansa varten oikeus saada henkilön
34049:                                                        terveydentilaan, päihteiden käyttöön tai väkival-
34050: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          taiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja salassa-
34051: ti seuraavaa:                                          pitovelvollisuuden estämättä, jos on syytä epäil-
34052: Voimassa olevan ajokorttilainsäädännön mu-             lä, että henkilö ei enää täytä säädettyjä edellytyk-
34053: kaan ajokorttilupaa hakevan ja ajo-oikeuden hal-       siä.
34054: tijan terveydelliset edellytykset ajo-oikeuden            Nykyisen lainsäädännön mukaan tutkittavalla
34055: saamiseen ja sen voimassa pysyttämiseen osoite-        on siis oikeus kieltää ajokykyään koskevien tie-
34056: taan lääkärintarkastuksen perusteella annettaval-      tojen luovuttaminen viranomaisille, ellei laissa
34057: la lääkärintodistuksella. Ajo-oikeuden voimassa-       ole toisin säädetty. Käytännössä suostumus tieto-
34058: oloaikana terveydentilan pysyminen vaaditulla          jen luovutukseen yleensä saadaan, mihin vaikut-
34059: tasolla osoitetaan ikäkausitarkastuksista saatavil-    taa myös tapa, jolla lääkäri asian esittää ajokort-
34060: la lääkärintodistuksilla. Lisäksi poliisilla on tie-   titodistusta hakevalle henkilölle. Asianomainen
34061: liikennelain mukainen mahdollisuus vaatia esi-         voi myös kääntyä toisen lääkärin puoleen pyy-
34062: tettäväksi lääkärintodistus, mikäli on syytä epäil-    tääkseen uutta todistusta ajokorttia varten. Sama
34063: lä, ettei ajo-oikeuden haltija täytä enää ajokortti-   periaate pätee myös muuten terveydenhuollossa,
34064: luvan saamisen edellytyksenä olevia terveysvaa-        eli henkilöllä on aina oikeus hakeutua myös toi-
34065: timuksia. Ajokorttiluvasta ja ajo-oikeuden voi-        sen lääkärin tutkimukseen tai hoitoon. Mikäli
34066: massa pysyttämisestä päättävän viranomaisen            lääkärit toimivat asianmukaisesti ja huolellisesti,
34067: laissa säädetty oikeus tiedon saantiin ajo-oikeu-      ei toisten lääkärien luo hakeutuminen välttämät-
34068: den haltijan terveydentilassa ajokorttiluvan           tä muuta ajokyvystä tehtyä johtopäätöstä.
34069: myöntämisen jälkeen tapahtuneista muutoksista             Liikenneturvallisuuden kannalta on salassapi-
34070: perustuu tähän laissa säädettyyn lääkärintodis-        tosäännöksiä kuitenkin pidettävä ajo-oikeuden
34071: tusten esittämisvelvollisuuteen.                       haltijan terveydentilan valvonnan kannalta on-
34072:    Ajokorttilainsäädännössä ei ole säädetty            gelmallisina. On tilanteita, joissa ajokykyä kos-
34073: muusta terveydentilaa koskevasta ilmoitus- tai         kevien tietojen luovuttaminen lääkäriltä ajokort-
34074: tiedonsaantimenettelystä. Potilaan asemasta ja         tiviranomaiselle ilman tutkittavan suostumusta
34075: 
34076: 
34077: 2
34078: Ministerin vastaus                                               KK 593/1999 vp- Jari Vilen /kok
34079: 
34080: 
34081: olisi perusteltua ja tarpeen yleisen liikennetur-     kärin salassapitovelvollisuuden pitävyyteen ja
34082: vallisuuden vuoksi. Sosiaali- ja terveysministe-      henkilön yksityisyyden suojaan säilyy. Ilmoitus-
34083: riössä tullaan harkitsemaan, missä tilanteissa ja     oikeuden esteenä olevien salassapitovelvollisuu-
34084: millä edellytyksillä tietoja voitaisiin luovuttaa     teen liittyvien kysymysten selvittämisen jälkeen
34085: tutkittavan suostumuksesta riippumatta. Näiden        voidaan ajokorttilainsäädännön mahdolliset
34086: tilanteiden rajaamisen katsotaan edellyttävän eri-    muutostarpeet ottaa tarkasteltavaksi.
34087: tyistä huolellisuutta, jotta yleinen luottamus lää-
34088: 
34089: 
34090: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
34091: 
34092:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34093: 
34094: 
34095: 
34096: 
34097:                                                                                                     3
34098: KK 593/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                            Ministems svar
34099: 
34100: 
34101: 
34102: 
34103: Tili riksdagens talman
34104: 
34105: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ståndet. När det gäller personer som använder
34106: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       hälso- och sjukvårdstjänster eller som annars om-
34107: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari      fattas av dem skall, enligt lagen om patientens
34108: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS      ställning och rättigheter, sådana uppgifter som
34109: 593/1999 rd:                                          beskriver en persons hälsotillstånd eller som gäl-
34110:                                                       ler andra personliga angelägenheter hållas hemli-
34111:        Vad ämnar regeringen göra för att om-          ga. Dessa uppgifter som ingår i joumalhandling-
34112:        besörja att en läkare kan underrätta den       ama får utan patientens samtycke ges endast tili
34113:        myndighet som saken gäller om en per-          domstol samt till andra myndigheter eller sam-
34114:        sons oförmögenhet attföra ett motoifor-        manslutningar som har i lag bestämd rätt till in-
34115:        don?                                           formation. Utan hinder av tystnadsplikten har po-
34116:                                                       lisen enligt polislagen rätt att på motiverad begä-
34117: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ran och individuellt, t.ex. med avseende på pröv-
34118: föra följande:                                        ning av körrätten, få uppgifter om en persons häl-
34119: Enligt gällande körkortslagstiftning skall de för-    sotillstånd, bruk av rusmedel eller våldsamma
34120: utsättningar med hänsyn till hälsan för erhållan-     uppförande, om det finns skäl att befara att per-
34121: de och behållande av körrätten, när det gäller den    sonen i fråga inte längre motsvarar de föreskriv-
34122: som ansöker om körtillstånd och den som har           na förutsättningama.
34123: körrätt, bevisas genom ett läkarintyg som ges på         Enligt gällande lagstiftning har den som un-
34124: basis av en läkarundersökning. Att hälsotillstån-     dersöks alltså rätt att förbjuda att de uppgifter
34125: det hålls på den nivå som krävs den tid som kör-      som gäller hans körförmåga överlåts tili myndig-
34126: rätten är i kraft påvisas genom läkarintyg som fås    hetema, om inte något annat anges någon annan-
34127: genom regelbundna hälsokontroller för vissa ål-       stans i lag. I praktiken fås vanligtvis tillstånd till
34128: dersgrupper. Dessutom har polisen enligt vägtra-      överlåtelse av uppgifter, vilket även påverkas av
34129: fiklagen möjlighet att kräva att den som har kör-     det sätt på vilket läkaren framför saken tili den
34130: rätt skall uppvisa läkarintyg om det finns skäl att   som ansöker om intyg för körkort. En person kan
34131: misstänka att han inte längre uppfyller de hälso-     även vända sig till någon annan läkare för att få
34132: krav som är förutsättningen för körkortstillstån-     ett nytt intyg för körkort. Samma princip gäller
34133: det. Den i lag bestämda rätten för den myndighet      även inom hälsovården, dvs. en person har alltid
34134: som fattar beslut om körkortstillstånd och behål-     rätt att även konsultera en annan läkare för under-
34135: lande av körrätten att få information om de änd-      sökning eller vård. Om läkama handlar sakligt
34136: ringar i körrättsinnehavarens hälsotillstånd som      och samvetsgrant, blir det nödvändigtvis inte nå-
34137: har skett efter att körkortstillståndet beviljades    gon ändring i slutsatsen om körförmågan till
34138: baserar sig på skyldigheten enligt denna lag att      följd av att man konsulterar andra läkare.
34139: uppvisa läkarintyg.                                      Från trafikskyddssynpunkt bör sekretessbe-
34140:    Körkortslagstiftningen innehåller inte några       stämmelsema dock anses vara problematiska
34141: andra bestämmelser om förfarande i samband            med tanke på övervakningen av körrättsinneha-
34142: med att lämna eller få upplysningar om hälsotill-     vamas hälsotillstånd. Det finns tillfållen när det
34143: 
34144: 
34145: 4
34146: Ministerns svar                                                 KK 593/1999 vp- Jari Vilen /kok
34147: 
34148: 
34149: skulle vara motiverat och nödvändigt med tanke      En avgränsning av dessa situationer anses forut-
34150: på det allmänna trafikskyddet att en läkare kunde   sätta särskild noggrannhet så att den allmänna
34151: överlåta uppgifterna om körförmågan tili kör-       tilliten tiiliäkares tystnadsplikt och personers in-
34152: kortsmyndigheten utan medgivande av den som         tegritetsskydd bevaras. Sedan de frågor i anslut-
34153: undersöks. Vid social- och hälsovårdsministeriet    ning tili tystnadsplikten som är hinder för infor-
34154: kommer man att bedöma i vilka situationer och       mationsrätten har utretts kan de eventuella beho-
34155: under vilka förutsättningar uppgifterna kunde       ven av ändring av körkortslagstiftningen ses
34156: överlåtas utan samtycke av den som undersöks.       över.
34157: 
34158: 
34159: 
34160: Helsingfors den 4 november 1999
34161: 
34162:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34163: 
34164: 
34165: 
34166: 
34167:                                                                                                       5
34168:                                                                KK 594/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
34169: 
34170: 
34171: 
34172: 
34173:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 594/1999 vp
34174: 
34175:                                                 Yleisöpuhelimien säilyttäminen
34176: 
34177: 
34178: 
34179: 
34180: Eduskunnan puhemiehelle
34181: 
34182: Puhelinyhtiöt ovat poistamassa yleisöpuhelimia           tilanteen takia kunnilla ei juurikaan ole mahdol-
34183: varsinkin pieniltä paikkakunnilta. Yleisö-               lisuuksia tällaiseen toimintaan.
34184: puhelimien poistamista perustellaan taloudelli-
34185: silla syillä ja sillä, että jo noin 65 %:lla kansalai-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34186: sista on matkapuhelin. Kaikilla matkapuhelinta           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34187: ei kuitenkaan ole. Kansalaisten turvallisuuden ja        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34188: mm. matkailijoiden palvelun kannalta olisi ylei-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34189: söpuhelimet välttämättä säilytettävä.
34190:    Eräät puhelinyhtiöt ovat esittäneet toiminta-               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
34191: alueensa kunnille, että nämä maksaisivat kannat-               tyä kansalaisten turvallisuuden kannal-
34192: tamattomista yleisöpuhelimista vuosimaksua,                    ta välttämättömien yleisöpuhelimien
34193: jolloin puhelimet säilytettäisiin. Kireän talous-              säilyttämiseksi?
34194: 
34195: 
34196: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
34197: 
34198:     Lauri Oinonen /kesk
34199: 
34200: 
34201: 
34202: 
34203:                                                                                                   Versio 2.0
34204: KK 594/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk                                             Ministerin vastaus
34205: 
34206: 
34207: 
34208: 
34209: Eduskunnan puhemiehelle
34210: 
34211: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          puhelin toimii hätäliikenteen osalta ilman SIM-
34212: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        korttia ja myös toisen teleyrityksen vastaavassa
34213: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      matkaviestinverkossa.
34214: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-         Suomen telemarkkinalain 8 §:ssä niin sanottu
34215: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       palvelupakko mahdollistaa yleisöpuhelinpalve-
34216: KK 594/1999 vp:                                      lun avoimen tarjonnan, jolloin esimerkiksi kunta
34217:                                                      tai elinkeinonharjoittaja voi perustaa oman ylei-
34218:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     söpuhelimen. Vuoden 1998 lopussa Suomessa oli
34219:        tyä kansalaisten turvallisuuden kannal-       21 291 teleyritysten ylläpitämää yleisöpuhelinta
34220:        ta vält-tämättömien yleisöpuhelimien          eli 4,1 puhelinta tuhatta asukasta kohti. Perinteis-
34221:        säilyttämiseksi?                              ten yleisöpuhelimien ohella kioskien, kahviloi-
34222:                                                      den ja ravintoloiden yhteydessä yleisön käytössä
34223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        on kolikkopuhelimia. Kansainvälisen televiestin-
34224: ti seuraavaa:                                        täliiton ITU:n tilaston mukaan vuonna 1996 Sak-
34225: Yleisöpuhelinpalvelut ovat koko 1990-luvun           sassa yleisöpuhelimia oli 2,00 tuhatta asukasta
34226: loppupuolen toimineet vähenevän käyttäjäkun-         kohti, Ranskassa 3,61 ja Belgiassa 1,54.
34227: nan palveluna. Niiden käyttö näyttää profiloitu-         Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty
34228: van tiettyihin elämäntilanteisiin. Koulu ja opis-    yleispalvelua ottaen huomioon maamme viestin-
34229: kelu, armeija ja vankila ovat taantumassa yleisö-    tämarkkinoiden taso ja kilpailun vapaus. Euroo-
34230: puhelinten käytössä matkapuhelinten lisääntymi-      pan yhteisöjen lainsäädäntöä täytäntöönpantaes-
34231: sen myötä. Erilaisia kauttakulkukeskuksia kuten      sa Suomi on ilmoittanut komissiolle vallitsevan
34232: isoja liikekeskuksia ja asemia teleyritykset pitä-   tilanteen. Liikenneministeriön päätöksessä eräis-
34233: vät edelleenkin hyvänä markkina-alueena.             tä Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä tarkoite-
34234:    Teleyritykset eivät ole poistamassa yleisöpu-     tuista telemaksuista säädetään 4 §:ssä, että ylei-
34235: helinpalvelujaan kokonaan palveluvalikoimas-         seen hätänumeroon 112 ja poliisin hätänume-
34236: taan, mutta palvelun kustannusvastaavuutta etsi-     roon 10022 soitettavien puheluiden on oltava
34237: tään. Palvelun myönteinen PR-arvo tunnustetaan       maksuttomia.
34238: selkeästi.                                               Halhtus katsoo, että yleisöpuhelinten osalta ei
34239:    Suomessa matkapuhelinmaana suuntaus hen-          ole toistaiseksi syytä ryhtyä erityistoimenpitei-
34240: kilökohtaisen viestimen käyttöön on vallitseva.      siin, kun otetaan erityisesti huomioon korkea
34241: Samaan suuntaan ollaan menossa muissakin             matkaviestinpenetraatio ja usean valtakunnalli-
34242: maissa, joissa matkapuhelinten määrä on voi-         sen verkon käyttömahdollisuus sekä kansainväli-
34243: makkaassa kasvussa. Suomessa on jo yli 3,2 mil-      sestikin katsoen kattava ja korkeatasoinen yleisö-
34244: joonaa matkapuhelinta ja neljä valtakunnallista      puhelinverkko. Hallitus seuraa jatkuvasti telepal-
34245: matkaviestinverkkoa, joista jokainen kattaa lä-      veluiden kehitystä osana kansalaisten turvalli-
34246: hes koko valtakunnan alueen. Suomen matkapu-         suuden toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa toi-
34247: helinpenetraatio on 62 prosenttia, esimerkiksi       menpiteisiin.
34248: Saksassa vastaavasti 22 ja Ranskassa 26. Matka-
34249: 
34250: 2
34251: Ministerin vastaus                         KK 594/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
34252: 
34253: 
34254: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
34255: 
34256:    Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34257: 
34258: 
34259: 
34260: 
34261:                                                                              3
34262: KK 594/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                        Ministems svar
34263: 
34264: 
34265: 
34266: 
34267: Tili riksdagens talman
34268: 
34269: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         fungerar mobiltelefonema utan SIM-kort och
34270: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         även i ett annat teleföretags motsvarande mobil-
34271: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-        telenät.
34272: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-            Den s.k. serviceskyldigheten enligt 8 § i den
34273: mål SS 594/1999 rd:                                     finska telemarknadslagen möjliggör ett öppet ut-
34274:                                                         bud på publiktelefontjänster, vilket innebär att
34275:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           t.ex. en kommun eller en näringsidkare kan inrät-
34276:        för att bevara publiktelefonerna, som är         ta en egen publiktelefon. Vid utgången av 1998
34277:        nödvändiga med tanke på medborgar-               fanns det i Finland 21 291 pub1iktelefoner som
34278:        nas säkerhet?                                    upprätthölls av te1eföretag, dvs. 4,1 telefoner per
34279:                                                         tusen invånare. Utöver de traditionella publikte-
34280: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         lefonema finns det i anslutning till kiosker, ka-
34281: föra följande:                                          feer och restauranger mynttelefoner som står till
34282: Publiktelefontjänstema har under hela senare de-        allmänhetens förfogande. Enligt Intemationella
34283: len av 1990-talet varit en service för allt farre an-   te1eunionens (ITU) statistik var antalet publikte-
34284: vändare. Det verkar som att användningen av             lefoner 1996 i Tyskland 2,00 per tusen invånare, i
34285: publiktelefonema profileras till att gälla vissa si-    Frankrike var antalet 3,61 och i Belgien 1,54.
34286: tuationer i livet. 1 och med att mobiltelefonema           1 Finlands lagstiftning har den samhällsomfat-
34287: blir allt fler, används publiktelefonema i allt         tande servicen inte definierats med beaktande av
34288: mindre utsträckning i skolan, studielivet, armen        nivån på kommunikationsmarknaden och den fria
34289: och fangelsema. Enligt teleföretagen är olika ge-       konkurrensen i vårt land. 1 samband med verk-
34290: nomgångsställen, t.ex. stora affarscentrer och          ställandet av Europeiska gemenskapemas lag-
34291: stationer, fortfarande en god marknad.                  stiftning har Finland underrättat kommissionen
34292:    Teleföretagen har inte för avsikt att helt slopa     om det rådande läget. Enligt 4 § i trafikministe-
34293: publiktelefontjänstema ur sitt serviceutbud, men        riets beslut om vissa teleavgifter som avses i Eu-
34294: man försöker finna en kostnadsmotsvarighet hos          ropeiska gemenskapemas lagstiftning skall sam-
34295: servicen. Man erkänner klart det positiva PR-vär-       ta! till det allmänna nödnumret 112 och polisens
34296: de som servicen har.                                    nödnummer 10022 vara avgiftsfria.
34297:    Eftersom Finland är ett mobiltelefonland är             Regeringen anser att det tills vidare inte finns
34298: tendensen att ~nvända personliga teleapparater          något skäl att vidta särskilda åtgärder när det gäl-
34299: dominerande. Aven i andra länder där mobiltele-         ler publiktelefonema, med beaktande i synnerhet
34300: fonema växer kraftigt i antal är trenden densam-        av den höga penetrationen av mobiltelefoner och
34301: ma. 1 Finland finns det redan över 3,2 miljoner         möjligheten att använda flera riksomfattande nät
34302: mobiltelefoner och fyra riksomfattande mobilte-         samt att publiktelefonnätet också intemationellt
34303: lenät, somalla har nära nog riksomfattande täck-        sett är täckande och av hög klass. Regeringen föl-
34304: ning. Penetrationen när det gäller mobiltelefoner       jer kontinuerligt utvecklingen av teletjänstema
34305: är i Finland 62 %, t.ex. i Tyskland är motsvaran-       som en del av förverkligandet av medborgamas
34306: de procent 22 och i Frankrike 26. 1 nödtrafiken         säkerhet och vidtar vid behov åtgärder.
34307: 
34308: 
34309: 4
34310: Ministems svar                            KK 594/1999 vp -   Lauri Oinonen /kesk
34311: 
34312: 
34313: Helsingfors den 4 november 1999
34314: 
34315:      Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34316: 
34317: 
34318: 
34319: 
34320: 31   200661
34321:                                                                               5
34322:                                                                 KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas
34323: 
34324: 
34325: 
34326: 
34327:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 595/1999 vp
34328: 
34329:                                              Tielaitoksen liikelaitostaminen
34330: 
34331: 
34332: 
34333: 
34334: Eduskunnan puhemiehelle
34335: 
34336: Tielaitoksen tehtävänä on mm. vastata yleisistä       tä hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle
34337: teistä ja pitää tieverkkoa liikenteen edellyttämäs-   2000, jossa todetaan mm., että "vähäliikenteisel-
34338: sä kunnossa. Hallituksen talouspoliittinen minis-     lä tieverkolla teiden ylläpitämisestä ja korvausin-
34339: terivaliokunta päätti 20.5.1997 Tielaitoksen si-      vestoinneista joudutaan tinkimään". Liikennetur-
34340: säisestä jakamisesta tiehallintoon ja tuotantoon.     vallisuuden kannalta tämä olisi selvä liikennetur-
34341: Tämän päätöksen mukainen organisaatio on              vallisuusriski.
34342: käynnistynyt vuoden 1998 alussa. Keskeisenä ta-           Jatkuvan liikelaitostamisen seurauksia tulisi-
34343: voitteena on tuotannon tehokkuuden ja taloudel-       vat olemaan mm. tienhoitopalveluiden saatavuu-
34344: lisuuden sekä kilpailukyvyn parantaminen.             den huononeminen harvaan asutuilla alueilla,
34345:    Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen         elinkeinoelämän harjoittamisen vaikeutuminen
34346: ohjelmassa liikennepolitiikkaan on liitetty ajatus    etenkin vähäliikenteisen tieverkon seuduilla ja
34347: kilpailukyvyn parantamisesta, ja siinä kerrotaan      veronmaksajien epätasa-arvoinen kohtelu.
34348: edelleen, miten "hallitus varautuu liikenneverk-         Tehdyissä laskelmissa liikelaitostamisen vai-
34349: kohankkeiden rahoittamiseen erillisjärjestelyin".     kutuksista todetaan, että Tielaitoksen työpaikat
34350: Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2000 to-      vähenisivät koko maassa noin 1 500 työntekijäl-
34351: detaan, että Tielaitosta ollaan avaamassa avoi-       lä vuoden 2002 loppuun mennessä. Aluepolitii-
34352: meen kilpailuun, ja tämä on tarkoitus ulottaa mm.     kan näkökulmasta liikelaitostamisen seuraus oli-
34353: Tielaitoksen tuotantoon ja tienpitoon. Organisaa-     si myös se, että työpaikat keskittyisivät hyvien
34354: tiota ollaan talousarvioesityksessä kehittämässä      tieverkkojen ympärille ns. kasvukeskuksiin.
34355: "hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen". Käy-        Tämä sopii huonosti yhteen hallituksen ohjel-
34356: tännössä tämä tarkoittanee organisaation keven-       man liikennettä koskevaan ohjelmakohtaan alue-
34357: tämistä irtisanomisin. Tielaitoksen henkilökun-       politiikan näkökulmasta: "Kehittämällä tieto- ja
34358: taa on jatkuvasti vähennetty.                         fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta vai-
34359:    Nämä kaikki ovat selviä merkkejä siitä, että       kutetaan positiivisesti työllisyyden ja talouden
34360: Tielaitosta ollaan liikelaitostamassa. Pääte-         kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehityk-
34361: pisteenä näyttää olevan yhtiöittäminen ja vapaa       seen sekä ympäristön tilaan."
34362: kilpailu, jossa Tielaitos toimisi ainoastaan yh-
34363: tenä kilpailevana yrityksenä. Liikelaitostaminen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34364: sopii kuitenkin huonosti yhteen niiden tehtävien      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34365: kanssa, joita Tielaitokselle on perinteisesti kuu-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34366: lunut. Liikelaitostamisen seurauksia tulevat väis-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34367: tämättä olemaan mm. alemman tieverkon hoidon
34368: ja ylläpidon heikkeneminen. Tästäkin on viittei-            Miten hallitus näkee Tielaitoksen tule-
34369:                                                             vaisuuden pääministeri Paavo Lippa-
34370: 
34371:                                                                                                 Versio 2.0
34372: KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas
34373: 
34374: 
34375:       sen II hallituksen ohjelman ja valtion ta-   onko hallitus ottanut huomioon Tielai-
34376:       lousarvioesityksen 2000 pohjalta ja          toksen liikelaitostamisen seuraukset
34377:                                                    mm. alueellisen tasa-arvoisen kehityk-
34378:                                                    sen eriytymisen ja liikenneturvallisuus-
34379:                                                    riskien näkökulmasta?
34380: 
34381: 
34382: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
34383: 
34384:     Unto Valpas /vas
34385: 
34386: 
34387: 
34388: 
34389: 2
34390: Ministerin vastaus                                             KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas
34391: 
34392: 
34393: 
34394: 
34395: Eduskunnan puhemiehelle
34396: 
34397: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tielaitoksessa ja sen tuotannossa on edelleen-
34398: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kin tehostamisen ja kilpailukyvyn parantamisen
34399: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tarvetta ja mahdollisuuksia. Kilpailukyky koros-
34400: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Unto Valp-       tuu tuotannon toimiessa alalla, jolla myös yrityk-
34401: paan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        set tuottavat samoja suunnittelun, kunnossapi-
34402: KK 595/1999 vp:                                       donja rakentamisen palveluja. Tuotannon ongel-
34403:                                                       mia ovat sen virastomuoto ja asema tiehallinnon
34404:       Miten hallitus näkee Tielaitoksen tule-        eli tilaajaviranomaisen yhteydessä. Tämä vai-
34405:       vaisuuden pääministeri Paavo Lippo-            keuttaa tuotannon mahdollisuuksia hyödyntää
34406:       sen II hallituksen ohjelman ja valtion ta-     hyvää osaamistaan avautuvassa kilpailussa. Tuo-
34407:       lousarvioesityksen pohjalta ja                  tannon menestyminen riippuu kilpailukyvyn li-
34408:                                                      säksi myös organisaatiomuodosta. Virastomuo-
34409:       onko hallitus ottanut huomioon Tielai-         dossa jatkamisen ongelma on sulkeutuminen
34410:       toksen liikelaitostamisen seuraukset           avautuvasta kilpailusta eli tuotanto ei voisi osal-
34411:       mm. alueellisen tasa-arvoisen kehityk-         listua kuntien hankkeisiin eikä uusiin tiestön ke-
34412:       sen eriytymisen ja liikenneturvallisuus-       hittämishankkeisiin. Nykyisellä tavalla jatket-
34413:       riskien näkökulmasta?                          taessa seurauksena olisivat siis nykyistäkin suu-
34414: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        remmat henkilöstön vähentämisen tarpeet.
34415: ti seuraavaa:                                            Hallitusohjelman mukaisesti Tielaitoksen or-
34416:                                                      ganisaatiota kehitetään käynnissä olevien pilotti-
34417: Tienpidon rahoitus on alentunut tällä vuosikym-      kokeilujen pohjalta hyvää henkilöstöpolitiikkaa
34418: menellä olennaisesti, ja se on vaikuttanut tieten-   noudattaen. Vuosien 1998 ja 1999 kilpailuttamis-
34419: kin myös Tielaitoksen henkilöstön määrään.           kokeiluista laadituo raportin mukaan kilpailun
34420: Henkilöstö on vähentynyt luonnollisen poistu-        avaaminen tienpidossa on sekä mahdollista että
34421: man ja henkilöstösiirtojen kautta merkittävästi.     taloudellista. Tätä havaintoa tukevat myös Ruot-
34422: Tielaitoksen henkilöstön vähentyminen on ta-         sissa saadut pitkäaikaiset kokemukset. Siellä
34423: pahtunut henkilöstön kanssa sovittuja menettely-     yleisten teiden tienpidon kilpailu on kokonaan
34424: tapoja noudattaen. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa       avattu. Näistä kokemuksista on pääteltävissä,
34425: on tarkoitus jatkaa hallitusohjelmaan ja talousar-   että Tielaitoksen tuotannon mahdollisella liike-
34426: vioesitykseen sisältyvien mainintojen mukaises-      laitostamisella ja kilpailun avaamisella voidaan
34427: ti.                                                  toteuttaa tienpitoa olennaisesti nykyistä edulli-
34428:     Tienpidon rahoitustason aleneminen johtuu        semmin nykyiset laatuvaatimukset täyttäen, lii-
34429: valtiontalouden säästötarpeista eikä organisaa-      kenneturvallisuudesta ja ympäristöstä edelleen
34430: tion uudistamissuunnitelmista. Tielaitoksen or-      huolehtien ja näitä parantaen. Samalla voitaisiin
34431: ganisaation tehostuminen ja tuotantoteknologian      varmistaa myös pitemmälle tulevaisuuteen tuo-
34432: nopea kehitys ovat toistaiseksi mahdollistaneet      tannon osaamisen säilyminen ja hyödyntäminen,
34433: sen, ettei rahoitustason aleneminen näy täysi-       mikä on hyvän henkilöstöpolitiikan perusta.
34434: määräisesti tienpidon tason alenemisena.
34435: 
34436: 
34437:                                                                                                       3
34438: KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas                                                    Ministerin vastaus
34439: 
34440: 
34441:    Mahdollinen liikelaitostaminen koskisi vain       ta muutu. Tuotannon ohjaukseen puolestaan tu-
34442: Tielaitoksen tuotannollisten toimintojen järjestä-   lee uusia mahdollisuuksia palvelu- ja toimintata-
34443: mistä. Yleisten teiden tienpidosta ja sen kohden-    voitteiden kautta.
34444: tamisesta vastaisi tienpidon tilaajaviranomaise-        Liikenneministeriö pyrkii saamaan aikaan
34445: na edelleenkin tiehallinto eduskunnan ja valtio-     päätöksen Tielaitoksen organisoiunista seuraa-
34446: neuvoston määrittelemän liikenne- ja tiepolitii-     van puolen vuoden aikana. Tämän vuoksi minis-
34447: kan mukaisesti. Näin ollen Tielaitokselle kuulu-     teriössä on käyty keskusteluja henkilöstöjärjestö-
34448: vat viranomaistehtävät hoidetaanjoka tapaukses-      jen, toimialan edustajien ja kilpailuviranomais-
34449: sa virastomuodossa, eikä eduskunnan tai valtio-      ten kanssa.
34450: neuvoston ohjaus yleisten teiden tienpidon osal-
34451: 
34452: 
34453: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1999
34454: 
34455:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34456: 
34457: 
34458: 
34459: 
34460: 4
34461: Ministems svar                                                  KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas
34462: 
34463: 
34464: 
34465: 
34466: Tili riksdagens talman
34467: 
34468: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        vid Vägverket och i dess produktion. Konkur-
34469: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        renskraften är särskilt viktig i och med att pro-
34470: statsrådet översänt följande av riksdagsman Unto       duktionen sker på ett område där också företag
34471: Valpas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål        producerar samma planerings-, underhålls- och
34472: SS 595/1999 rd:                                        byggtjänster. Problemen i produktionen består i
34473:                                                        att Vägverket är ett ämbetsverk och i dess ställ-
34474:        Hur ser regeringen på Vägverkets fram-          ning i anslutning tili vägförvaltningen, dvs. den
34475:        tid utgående från programmet för Paa-          beställande myndigheten. Det här gör det svårare
34476:        vo Lipponens andra regering och bud-            för produktionen att utnyttja sitt gedigna kunnan-
34477:        getpropositionenför 2000 och                    de i ett läge där konkurrensen hårdnar. Fram-
34478:                                                        gångama i produktionen beror förutom på kon-
34479:        har regeringen beaktat följderna av en         kurrenskraften också på organisationsformen. En
34480:        ombildning av Vägverket tili ett affärs-        fortsatt verksamhet i form av ämbetsverk leder
34481:        verk bl.a. med hänsyn tili regional jäm-       tili att Vägverket utestänger sig från en allt mera
34482:        likhet och trafiksäkerhetsrisker?              öppen tävlan, dvs. produktionen skulle inte kun-
34483: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       na deltai kommunemas planer eller i nya utveck-
34484: föra följande:                                        lingsprojekt gällande vägnätet. Om man fortsät-
34485:                                                       ter i nuvarande form skulle följden således vara
34486: Anslagen för väghållning har minskat drastiskt        ännu större behov att minska på antalet anställda.
34487: under detta årtionde och detta har givetvis också         1 enlighet med regeringsprogrammet utveck-
34488: påverkat antalet anställda vid Vägverket. Perso-      las Vägverkets organisation utifrån pågående pi-
34489: nalen har minskat i betydande grad genom natur-       lotförsök med iakttagande av en god personalpo-
34490: lig avgång och personalförflyttningar. Personal-      litik. Enligt den rapport som skrevs om försöken
34491: minskningen vid Vägverket har skötts på de sätt       med konkurrensutsättning åren 1998 och 1999 är
34492: som man kommit överens om med de anställda.           det både möjligt och ekonomiskt att öppna väg-
34493: Avsikten är att fortsätta med en god personalpo-      hållningen för konkurrens. Också de långvariga
34494: litik enligt vad som nämns i regeringsprogram-        erfarenheter som man har i Sverige stöder denna
34495: met och budgetpropositionen.                          uppfattning. Där är konkurrensen i fråga om väg-
34496:     De minskade anslagen för väghållning beror        hållningen av allmänna vägar helt öppen nume-
34497: på sparbehoven inom statsekonomin och inte på         ra. Av dessa erfarenheter kan den slutsatsen dras
34498: pianeroa att reformera organisationen. Effektive-     att det genom att eventuellt ombilda Vägverkets
34499: ringen av Vägverkets organisation och den snab-       produktion tili ett affårsverk och genom att öpp-
34500: ba utvecklingen av produktionsteknologin har          na den för konkurrens kan fås tili stånd en väg-
34501: tills vidare gjort det möjligt att den minskade fi-   hållning som uppfyller de nuvarande kvalitets-
34502: nansieringen inte syns fullt ut i form av försäm-     kraven på ett betydligt billigare sätt än i dag och
34503: rad väghållning.                                      som också ser tili trafiksäkerheten och miljön
34504:     Det finns fortfarande behov och möjligheter       och försöker förbättra dessa. Samtidigt kunde
34505: att effektivera och förbättra konkurrenskraften       man trygga att kunnandet i produktionen finns
34506: 
34507: 
34508:                                                                                                       5
34509: KK 595/1999 vp- Unto Valpas /vas                                                        Ministems svar
34510: 
34511: 
34512: kvar och utnyttjas längre fram i tiden, vilket bil-   ämbetsverk och riksdagens eller statsrådets led-
34513: dar en grund för god personalpolitik.                 ning i fråga om väghållningen av allmänna vägar
34514:    En eventuell ombildning till affårsverk skulle     förändras inte. Nya möjligheter kommer å andra
34515: gälla endast organisationen av Vägverkets pro-        sidan in i stymingen av produktionen via servi-
34516: duktionsverksamhet. Väghållningen på allmän-          ce- och verksamhetsmålen.
34517: na vägar och fördelningen av resursema skall             Trafikministeriet försöker få till stånd ett be-
34518: också i fortsättningen handhas av vägförvalt-         slut om Vägverkets organisation under det kom-
34519: ningen i egenskap av beställande myndighet när        mande halvåret. Därför har man vid ministeriet
34520: det gäller väghållning enligt den trafik- och väg-    fört diskussioner med personalorganisationer, re-
34521: politik som riksdagen och statsrådet har fastsla-     presentanter för verksamhetsområdet och kon-
34522: git. Således sköts de myndighetsuppgifter som         kurrensmyndigheter.
34523: ankommer på Vägverket i varje fall i form av ett
34524: 
34525: 
34526: Helsingfors den 2 november 1999
34527: 
34528:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34529: 
34530: 
34531: 
34532: 
34533: 6
34534:                                                                 KK 596/1999 vp- Risto Kuisma /rem
34535: 
34536: 
34537: 
34538: 
34539:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 596/1999 vp
34540: 
34541:                                                Karjalan kysymys
34542: 
34543: 
34544: 
34545: 
34546: Eduskunnan puhemiehelle
34547: 
34548: Nyt jo entinen Neuvostoliitto anasti toisen maail-         Itärajan takana vallitsee rappio. Siellä asuvan
34549: mansodan tuloksena Suomelta Karjalan ja eräät           väestön vaikeudet ovat sellaisia, ettei Venäjällä
34550: muut alueet. Sadattuhannet suomalaiset menetti-         ole mahdollisuutta omien vaikeuksiensa keskellä
34551: vät kotinsa ja maansa. He joutuivat muuttamaan          niitä korjata. Tämä tilanne antaa mahdollisuuden
34552: pois kotiseudultaan. Neuvostoliitolla ei ollut          etsiä sellaista ratkaisua, joka toisaalta täyttää ko-
34553: anastukseen mitään muuta oikeutta kuin vahvem-          konaan tai osittain suomalaisten toiveet, on
34554: man oikeus. Tämä suuri vääryys ja epäoikeuden-          Venäjän hyväksyttävissä ja pelastaa Karjalan ja
34555: mukaisuus on edelleen korjaamatta.                      muut luovutettavat alueet ja niiden väestön ny-
34556:    Kuluvalla vuosikymmenellä maamme halli-              kyiseltä rappiolta.
34557: tukset eivät ole olleet aktiivisia etsimään ja tutki-
34558: maan keinoja Karjalan palauttamiseksi. Mennei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34559: nä vuosikymmeninä silloiset hallitukset onnistui-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34560: vat palauttamaan Porkkalan alueen ja pitivät esil-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34561: lä mahdollisuutta myös muiden alueiden palau-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34562: tukseen.
34563:    Neuvostoliiton hajottua tämän vuosikymme-                   Onko hallitus varautunut omalta osal-
34564: nen alussa olisi ollut hyvä mahdollisuus Karja-                taan mahdolliseen Karjalan ja muiden
34565: lan palautukseen. Tällöin Baltian maat saivat ta-              sodassa menetettyjen alueiden asioiden
34566: kaisin itsenäisyytensä oman aktiivisuutensa an-                esilleottoon ja
34567: siosta. Silloinkin Suomen johto oli täysin passii-
34568: vinen ja valmistautumaton avautuneeseen tilan-                onko hallituksella suunnitelmia, miten
34569: teeseen ja tilaisuuteen.                                      mahdollinen Karjalan ja muiden aluei-
34570:    Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kehitys on               den palauttaminen Suomeen voitaisiin
34571: jatkunut Venäjän federaation hajoamisella. Tämä               toteuttaa sekä
34572: Venäjän federaation hajoaminen saattaa antaa                  aikooko hallitus omalta osaltaan olla
34573: mahdollisuuden päästä tuloksiin Karjalan kysy-                aktiivinen nykyisen Karjalan rappion
34574: myksessä. Suomen on etsittävä aktiivisesti rat-               korjaamisessa?
34575: kaisua, joka on sekä Suomen että Venäjän etujen
34576: mukainen.
34577: 
34578: 
34579: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
34580: 
34581:     Risto Kuisma /rem
34582: 
34583:                                                                                                    Versio 2.0
34584: KK 596/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                     Ministerin vastaus
34585: 
34586: 
34587: 
34588: 
34589: Eduskunnan puhemiehelle
34590: 
34591: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          siten voida sulkea pois mahdollisuutta, että Neu-
34592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vostoliitolle luovutetuista alueista tai niiden käy-
34593: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      töstä voitaisiin neuvotella uudelta pohjalta, jos
34594: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-     Venäjällä on tähän valmius. Venäjä ei kuiten-
34595: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kaan ole halukas keskustelemaan rajojensa muut-
34596: KK 596/1999 vp:                                      tamisesta.
34597:                                                         Suomi on vuosina 1990-1999 ohjannut lähi-
34598:        Onko hallitus varautunut omalta osal-         alueyhteistyön puitteissa lähes 700 miljoonaa
34599:        taan mahdolliseen Karjalan ja muiden          markkaa kahden- ja monenvälisten hankkeiden
34600:        sodassa menetettyjen alueiden asioiden        toteuttamiseen Venäjällä. Tästä summasta Karja-
34601:        esilleottoon ja                               lan tasavallassa ja Leningradin alueella toteutet-
34602:                                                      taviin hankkeisiin on ohjattu yli 260 miljoonaa
34603:        onko hallituksella suunnitelmia, miten        markkaa. Lisäksi usealle Venäjän alueelle suun-
34604:        mahdollinen Karjalan ja muiden aluei-         nattuja hankkeita, joissa Karjalan tasavalta ja Le-
34605:        den palauttaminen Suomeen voitaisiin          ningradin alue ovat olleet mukana, on rahoitettu
34606:        toteuttaa sekä                                yli 200 miljoonalla markalla. Suomen perusta-
34607:        aikooko hallitus omalta osaltaan olla         voitteisiin lähialueyhteistyössä kuuluvat kohde-
34608:        aktiivinen nykyisen Karjalan rappion          maiden ja -alueiden demokratian ja tasa-arvon,
34609:        korjaamisessa?                                yleisen vakauden sekä turvallisuuden ja hyvin-
34610:                                                      voinnin edistäminen. Yhteistyöllä pyritään toi-
34611: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        saalta lievittämään Suomeen haitallisesti kohdis-
34612: ti seuraavaa:                                        tuvia ilmiöitä ja toisaalta luomaan pohjaa talou-
34613:                                                      delliselle yhteistyölle.
34614: Rajat Neuvostoliiton (Venäjän) kanssa on määri-         Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen
34615: telty Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.       kanssa tapahtuvan yhteistyön prioriteettialat ovat
34616: Suomen ja Venäjän vuoden 1992 suhteiden pe-          ympäristönsuojelu, ydinturvallisuus ja energia,
34617: russopimuksessa on sitouduttu säilyttämään yh-       raja-alueiden infrastruktuurin kehittäminen,
34618: teinen raja hyvän naapuruuden ja yhteistyön raja-    maa- ja metsätalous, terveydenhuolto- ja
34619: na ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti rajan          sosiaali ala, liikenne sekä alue- ja paikallishallin-
34620: loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista kos-     non kehittäminen.
34621: kemattomuutta kunnioittaen. Suomella ei ole             Suomi pitää lähialueyhteistyötä tärkeänä ja tu-
34622: aluevaatimuksia Venäjän suuntaan.                    lee jatkossakin ylläpitämään lähialueiden tuke-
34623:    Päätösasiakirjan mukaan rajoja voidaan muut-      misessa suunnilleen nykyisen tason.
34624: taa kansainvälisen oikeuden mukaisesti rauhan-
34625: omaisin keinoin ja sopimusteitse. Periaatteessa ei
34626: 
34627: 
34628: 
34629: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
34630: 
34631:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
34632: 
34633: 2
34634: Ministems svar                                                  KK 596/1999 vp - Risto Kuisma /rem
34635: 
34636: 
34637: 
34638: 
34639: Tili riksdagens talman
34640: 
34641: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        del och genom överenskommelse. Man kan så-
34642: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         lunda inte i princip utesluta möjligheten att ta
34643: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-        upp nya förhandlingar om de områden som av-
34644: to Kuisma /rem undertecknade skriftliga spörs-          träddes till Sovjetunionen eller om användning-
34645: mål SS 596/1999 rd:                                     en av dessa områden, om Ryssland är redo för
34646:                                                         detta. Ryssland är dock inte villigt att diskutera
34647:       Har regeringen för sin del förberett sig          någon ändring av sina gränser.
34648:       för att frågor som gäller Karelen och                Under åren 1990-1999 har Finland dirigerat
34649:       andra områden som gick förlorade i kri-           närmare 700 miljoner mark till bi- och multilate-
34650:       get eventuellt tas upp och                        rala projekt i Ryssland inom ramen för när-
34651:                                                         områdessamarbetet. Av denna summa har mer än
34652:        har regeringen planerat hur ett eventu-          260 miljoner mark riktats till projekt som genom-
34653:        ellt återlämnande av Karelen och andra           förs i republiken Karelen och Leningradom-
34654:        områden som gick förlorade i kriget              rådet. Dessutom har projekt som omfattar fler än
34655:        kunde genomföras samt                            ett ryskt område, däribland republiken Karelen
34656:        tänker regeringen för sin del agera ak-          och Leningradområdet, finansierats med mer än
34657:        tivt för att sätta i stånd det vanskötta Ka-     200 miljoner mark. Finlands grundläggande mål
34658:                                                         inom närområdessamarbetet avser att främja de-
34659:        relen?
34660:                                                         mokrati och jämlikhet, allmän stabilitet, säker-
34661: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         het och välfård i målländerna och målområdena.
34662: föra följande:                                          Genom samarbetet strävar man efter att dels
34663:                                                         mildra skadliga följdeffekter i Finland, dels läg-
34664: Gränsema med Sovjetunionen (Ryssland) har               ga grunden för ett ekonomiskt samarbete.
34665: fastställts i fredsfördraget i Paris 1947. 1 en över-      1 samarbetet med republiken Karelen och Le-
34666: enskommelse från 1992 mellan Finland och                ningradområdet prioriteras miljövård, kärnsäker-
34667: Ryssland om grundema för relationema mellan             het och energi, utvecklande av infrastrukturen i
34668: länderna har parterna förbundit sig att bevara den      gränsområdena, jord- och skogsbruk, hälsovård
34669: gemensamma gränsen som grannsämjans och                 och social trygghet, transporter samt utvecklan-
34670: samarbetets gräns och att i enlighet med KSSE-          de av den regionala och lokala förvaltningen.
34671: slutakten respektera dess okränkbarhet och var-            Finland anser att närområdessamarbetet är
34672: dera statens territoriella integritet. Finland har      viktigt och kommer även i fortsättningen att upp-
34673: inga territoriella anspråk på Ryssland.                 rätthålla i stort sett samma standard på stödet till
34674:    Enligt KSSE-slutakten kan gränser i enlighet         närområdet som för närvarande.
34675: med internationell rätt ändras med fredliga me-
34676: 
34677: 
34678: 
34679: Helsingfors den 29 oktober 1999
34680: 
34681:     Utrikesminister Tarja Halonen
34682: 
34683: 
34684:                                                                                                           3
34685:                                                           KK 597/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk
34686: 
34687: 
34688: 
34689: 
34690:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 597/1999 vp
34691: 
34692:                                               Kotimaisia energialähteitä hyödyntävien inves-
34693:                                               tointien tukeminen
34694: 
34695: 
34696: 
34697: 
34698: Eduskunnan puhemiehelle
34699: 
34700: Hallituksen energiapoliittinen selonteko, jossa        tukiprosenttia on laskettu 10 prosenttiyksiköllä
34701: määritellään Suomen energiastrategia, hyväksyt-        20 prosenttiin. Tämä ratkaisu on ristiriidassa voi-
34702: tiin eduskunnassa syksyllä 1997. Energiastrate-        massa olevan energiastrategian ja hallitusohjel-
34703: giaan kuuluu yhtenä osana bioenergian ja muun          man kanssa. Lisäksi tuen alentaminen vaikuttaa
34704: kotimaisen energian käytön edistäminen. Tämä           pahiten niillä taloudellisesti heikoimmilla alueil-
34705: on kirjattu myös hallitusohjelmaan.                    la, jotka ovat eniten riippuvaisia investointituis-
34706:     Energiastrategian tavoitteena on erityisesti li-   ta. Nämä alueet ovat usein myös niitä, joilla puun
34707: sätä puun käyttöä energian tuotannossa siten, että     energiakäyttö olisi luontaisesti kaikkein sopivin-
34708: siitä muodostuu merkittävä polttoaine alueläm-         ta.
34709: pökeskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa siel-
34710: lä, missä maakaasua ei ole saatavilla. Puun ener-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34711: giakäytön lisääminen edellyttää julkista tukea         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34712: vähintään nykyisessä laajuudessa. Lisäksi hy-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34713: väksytyssä strategiassa todetaan, että "bio-, tuu-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34714: li- ja muun uusiutuvan energian käyttöä ediste-
34715: tään panostamalla pitkäjänteiseen kehitystoimin-             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
34716: taan sekä rahoittamana uuden teknologian kau-                energiatukea voitaisiin entistä enem-
34717: pallistamishankkeita ja uusiutuvien energialäh-              män ja paremmin käyttää kotimaisten
34718: teiden investointihankkeita".                                energialähteiden hyödyntämisessä, ja
34719:     Kuitenkin tämän vuoden alussa kauppa- ja te-             näin toteutettaisiin Suomen energiastra-
34720: ollisuusministeriö on antanut TE-keskuksille uu-             tegian linjauksia?
34721: det ohjeet, joissa energiainvestointien maksimi-
34722: 
34723: 
34724: 
34725: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
34726: 
34727:     Paula Lehtomäki /kesk
34728: 
34729: 
34730: 
34731: 
34732:                                                                                                  Versio 2.0
34733: KK 597/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                               Ministerin vastaus
34734: 
34735: 
34736: 
34737: 
34738: Eduskunnan puhemiehelle
34739: 
34740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      vaikutukset hankkeella on nähty olevan teknolo-
34741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        gian käyttöönoton edistämiseen, sitä suurempi
34742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tukiprosentti on ollut. Vakiintuneen tekniikan
34743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Leh-      hankkeet käsitellään alueellisissa TE-keskuksis-
34744: tomäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      sa ja niiden tukiprosentti on ollut enimmäistasoa
34745: sen KK 597/1999 vp:                                  selvästi pienempi.
34746:                                                          Kunkin hankkeen tuen tarve harkitaan erik-
34747:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että     seen. Vain energiakatselmuksissa noudatetaan
34748:        energiatukea voitaisiin entistä enem-         kiinteää, ennalta määrättyä tukiprosenttia. Tuen
34749:        män ja paremmin käyttää kotimaisten           avulla pyritään saamaan energiapoliittisesti pe-
34750:        energialähteiden hyödyntämisessä, ja          rusteltu hanke käynnistymään, kuitenkin ylituke-
34751:        näin toteutettaisiin Suomen energiastra-      mista välttäen. Tavoitteena on saada energiatuki
34752:        tegian linjauksia?                            riittämään mahdollisimman monelle hankkeelle
34753:                                                      ja maksimoida siten tuen vaikuttavuus. Myönnet-
34754: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ty tukiprosentti on siis useimmiten enimmäista-
34755: ti seuraavaa:                                        soa matalampi.
34756: Puun ja muiden uusiutuvien kotimaisten energia-          Vuonna 1998 myönnettiin energiatukea run-
34757: lähteiden käytön lisääminen on olennainen osa        saat 130 miljoonaa markkaa. Myönnettyjen
34758: valtioneuvoston vuonna 1997 hyväksymää Suo-          tukien pääpaino oli bioenergia- ja tuulivoima-
34759: men energiastrategiaa. Energiainvestointien ja       hankkeissa. Puun energiakäyttöön liittyviä inves-
34760: selvityshankkeiden tukitoiminta on merkittävä        tointeja tuettiin noin 80 miljoonalla markalla.
34761: keino tätä kansallista energiastrategiaa toteutet-   Tästä noin 67 miljoonaa markkaa käytettiin läm-
34762: taessa. Energiatuki on harkinnanvarainen tuki-       pökeskusten ja lämmitysvoimalaitosten inves-
34763: muoto, jolla pyritään vaikuttamaan energiatalou-     tointeihin ja loput puupolttoaineen tuotantoon
34764: den kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi,          liittyviin hankkeisiin, kuten erilaisiin hakkurei-
34765: uuden energiateknologian käyttöönottoon sekä         hinja pellettien valmistukseen. Puun energiakäy-
34766: energiahuollon varmuuteen ja monipuolisuu-           tön selvityshankkeisiin myönnettiin tukea noin
34767: teen. Tukea voidaan myöntää yrityksille, yhtei-      1,5 miljoonaa markkaa. Tuulivoimainvestointeja
34768: söille ja kunnille.                                  tuettiin noin 30 miljoonalla markalla ja muihin
34769:    Valtioneuvoston päätöksen 29/1999 mukaan          uusiutuviin energialähteisiin, kuten pienvesivoi-
34770: hyväksyttävistä kustannuksista laskettavat inves-    maan, biokaasuun, maalämpöön ja kierrätyspoh-
34771: tointituen enimmäismäärät voivat olla 50 % sel-      toaineisiin liittyvien hankkeiden tukemiseen käy-
34772: vityshankkeiden, 40 % tuulivoimainvestointien        tettiin noin 11 miljoonaa markkaa. Kuluvana
34773: ja 25-30 % muiden investointien kohdalla.            vuonna kauppa- ja teollisuusministeriöllä on
34774: Kauppa- ja teollisuusministeriö soveltaa näitä       energiatukeen käytettävissä 130 miljoonaa mark-
34775: ylimpiä avustusprosentteja ensi sijassa uutta tek-   kaa kansallista määrärahaa ja noin 15 miljoonaa
34776: nologiaa edustaviin hankkeisiin. Mitä uudempaa       markkaa Euroopan aluekehitysrahaston määrära-
34777: teknologiaa hankkeessa on ja mitä suuremmat
34778: 
34779: 2
34780: Ministerin vastaus                                       KK 597/1999 vp- Paula Lehtomäki !kesk
34781: 
34782: 
34783: haa. Energiatuki painottuu edellisen vuoden ta-       nopeasti viime vuosina, mutta tuulivoiman ener-
34784: paan bioenergia- ja tuulivoimahankkeisiin.             giataloudellinen merkitys on kuitenkin lyhyellä
34785:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on laajan          aikavälillä vielä pieni. Pidemmällä aikavälillä
34786: asiantuntijataustaryhmän tuella valmistellut uu-      bioenergian lisäyspotentiaali on edelleen suurin,
34787: siutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa,         mutta tuulivoimankin merkitys kasvaa ja vuo-
34788: jonka lähtökohtina ovat Suomen energiastrategia       teen 2025 mennessä sen osuus voisi olla useita
34789: ja EY:n komission julkaisema Yhteisön strategi-       prosentteja sähkönkulutuksestamme.
34790: aa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen              Keskeisiä toimenpiteitä edistämisohjelman ta-
34791: kirja "Tulevaisuuden energia; uusiutuvat ener-        voitteisiin pyrittäessä ovat uuden teknologian ke-
34792: gialähteet". Ohjelma sisältää kaikki Suomessa         hittäminen ja kaupallistaminen, taloudelliset kei-
34793: kyseeseen tulevat uusiutuvat energialähteet ja li-    not, kuten energiaverotus ja investointituki ja li-
34794: säksi siinä tarkastellaan myös turvetta. Ohjel-       säksi hallinnolliset keinot. Investointituki painot-
34795: massa asetetaan tavoitteet uusiutuvien energia-       tuu edelleen uutta tekniikkaa käyttäviin inves-
34796: lähteiden määrälle vuosina 2010 ja 2025.              tointeihin, ja sen tavoitteena on nopeuttaa uuden
34797:    Edistämisohjelman tavoitteena on parantaa          tekniikan kaupallistumista ja siten parantaa uu-
34798: uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä suh-       siutuvien energialähteiden kilpailukykyä. Myös
34799: teessa muihin energialähteisiin ja lisätä näin nii-   vakiintuneen tekniikan hankkeita tuetaan edel-
34800: den käyttöä huomattavasti. Ohjelma korostaa eri-      leen. Ohjelmassa esitetään nykyisen energia-
34801: tyisesti puun ja kierrätyspolttoaineiden energia-     investointituen lisäksi uuden investointitukimuo-
34802: käytönja tuulivoiman lisäämistä. Lisäksi toimen-      don kehittämistä. Tämä tuki mahdollistaisi noin
34803: piteitä kohdistetaan pienvesivoimaan, peltobio-       joka kolmas vuosi suuren, luokkaa 100-200
34804: massaan, aurinkoenergiaan ja maalämpöön. Seu-         miljoonaa markkaa/kerta olevan demonstraa-
34805: raavien kymmenen vuoden aikana bioenergia             tioavustuksen myöntämisen uuden teknologian
34806: muodostaa lisäyksestä suurimman osan. Tuuli-          hankkeelle.
34807: voimaloiden määrä ja laitoskoko ovat kasvaneet
34808: 
34809: 
34810: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
34811: 
34812:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
34813: 
34814: 
34815: 
34816: 
34817:                                                                                                         3
34818: KK 597/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                   Ministerns svar
34819: 
34820: 
34821: 
34822: 
34823: Tili riksdagens talman
34824: 
34825: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ansetts ha vad gäller främjandet av ibruktagan-
34826: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       det av tekniken, desto större har stödprocenten
34827: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       varit. Projekt med etablerad teknik behandlas i de
34828: Paula Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga        regionala TE-centralerna och deras stödprocent
34829: spörsmål SS 597/1999 rd:                              har varit klart lägre än maximinivån.
34830:                                                           Varje projekts behov av stöd övervägs sär-
34831:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       skilt. Endast vid energikartläggningar följs en
34832:        att vidta för att energistödet i allt högre    fast stödprocent som bestäms på förhand. Med
34833:        grad och allt bättre skall kunna använ-        hjälp av stödet eftersträvar man att inleda ett
34834:        das för utnyttjandet av inhemska energi-       energipolitiskt motiverat projekt, dock med und-
34835:        källor ochför att de linjer som stakats ut     vikande av för mycket stöd. Målet är att få ener-
34836:        i denfinska energistrategin på detta sätt      gistödet att räcka till så många projekt som möj-
34837:        skall kunnaföljas?                             ligt och att därmed maximera stödets verkan. Den
34838:                                                       beviljade stödprocenten är således oftast lägre än
34839: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       maximinivån.
34840: föra följande:                                           År 1998 beviljades drygt 130 miljoner mark i
34841: En ökning av användningen av trä och andra för-       energistöd. Huvudvikten i fråga om de beviljade
34842: nybara inhemska energikällor utgör en väsentlig       stöden har legat på bioenergi- och vindkraftspro-
34843: del av den energistrategi för Finland som statsrå-    jekt. Investeringar med anknytning till använd-
34844: det godkände år 1997. Stödverksamhet med ener-        ningen av trä för energiproduktion understöddes
34845: giinvesteringar och utredningsprojekt är en vik-      med ca 80 miljoner mark. Av detta belopp använ-
34846: tig metod när denna nationella energistrategi ge-     des ca 67 miljoner mark för investeringar i vär-
34847: nomförs. Energistödet beviljas enligt prövning        mecentraler och kraftvärmeverk och det resteran-
34848: och genom det försöker man påverka utvecklan-         de beloppet för projekt med anknytning till pro-
34849: det av energiekonomin i en mera miljövänlig           duktion av träbränsle, såsom olika slag av flis-
34850: riktning, ibruktagandet av ny energiteknik samt       huggare och tiliverkning av pelletar. För utred-
34851: energiförsörjningens säkerhet och mångsidighet.       ningsprojekt som gällde användning av trä för
34852: Stödet kan beviljas företag, sammanslutningar         energiproduktion beviljades ca 1,5 miljoner mark
34853: och kommuner.                                         i stöd. Investeringar i vindkraft understöddes
34854:    Enligt statsrådets beslut 29/1999 kan investe-     med ca 30 miljoner mark och för understödandet
34855: ringsstödet maximalt uppgå tili 50 % av de            av projekt med anknytning till andra förnybara
34856: godtagbara kostnaderna i utredningsprojekt, tili      energikällor, såsom småskalig vattenkraft, bio-
34857: 40 % i fråga om vindkraftsinvesteringar och tili      gas, jordvärme och återvinningsbränsle använ-
34858: 25-30% i fråga om övriga investeringar. Han-          des ca 11 miljoner mark. Under detta år harhan-
34859: dels- och industriministeriet tillämpar dessa hö-     dels- och industriministeriet till sitt förfogande
34860: gre understödsprocenter i första hand i projekt       ett nationellt anslag på 130 miljoner mark som
34861: som representerar ny teknik. Ju nyare tekniken i      kan användas till energistöd och ca 15 miljoner
34862: ett projekt är och ju större effekter projektet har   mark i anslag från europeiska regionala utveck-
34863: 
34864: 
34865: 4
34866: Ministems svar                                            KK 597/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk
34867: 
34868: 
34869: lingsfonden. Merparten av energistödet går, lik-       verken har ökat snabbt under de senaste åren,
34870: som i fjol, tili bioenergi- och vindkraftsprojekt.     men vindkraftens energiekonomiska betydelse är
34871:    Handels- och industriministeriet har, med stöd      dock på kort sikt ännu liten. På längre sikt är po-
34872: av en omfattande bakgrundsgrupp bestående av           tentialen att öka bioenergin fortfarande stor, men
34873: sakkunniga, berett ett program för främjande av        också vindkraften tilltar i betydelse och fram tili
34874: fömybara energikällor. Utgångspunktema för             år 2025 kan dess andel utgöra flera procent av vår
34875: detta program är den finska energistrategin och        elförbrukning.
34876: en av EG-kommissionen publicerad Vitbok för               Viktiga åtgärder när målen med programmet
34877: en gemenskapsstrategi och handlingsplan "Ener-         eftersträvas är att utveckla och kommersialisera
34878: gi för framtiden; fömybara energikällor". Pro-         ny teknik, ekonomiska metoder, såsom energibe-
34879: grammet innehåller alla fömybara energikällor          skattning och investeringsstöd, och dessutom ad-
34880: som kommer i fråga i Finland och dessutom gran-        ministrativa metoder. Investeringsstödet beviljas
34881: skas också torven i det. 1 programmet ställs mål       fortsättningsvis mest för investeringar som an-
34882: för mängden fömybara energikällor för år 2010          vänder ny teknik med målet att få kommersialise-
34883: och 2025.                                              ringen av den nya tekniken att gå snabbare och
34884:    Målet med programmet är att förbättra de för-       därmed förbättra de fömybara energikällomas
34885: nybara energikällomas konkurrenskraft i förhål-        konkurrenskraft. Ä ven projekt som innehåller
34886: lande tili övriga energikällor och på detta sätt be-   etablerad teknik stöds fortsättningsvis. I pro-
34887: tydligt öka användningen av dem. Programmet            grammet presenteras förutom det nuvarande
34888: betonar särskilt en ökning av användningen av trä      energiinvesteringsstödet också utvecklandet av
34889: och återvinningsbränslen för energiproduktion          en ny form av investeringsstöd. Detta stöd gör det
34890: och vindkraft. Dessutom inriktas åtgärder på           möjligt att ungefar vart tredje år bevilja ett stort
34891: småskalig vattenkraft, åkerbiomassa, solenergi         demonstrationsunderstöd i klassen 100-200
34892: och jordvärme. Under de kommande decennier-            miljoner marklgång för ett projekt som innehål-
34893: na utgör bioenergin den största delen av ökning-       ler ny teknik.
34894: en. Antalet vindkraftverk och storleken på kraft-
34895: 
34896: 
34897: 
34898: Helsingfors den 29 oktober 1999
34899: 
34900:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
34901: 
34902: 
34903: 
34904: 
34905:                                                                                                          5
34906:                                                       KK 598/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
34907: 
34908: 
34909: 
34910: 
34911:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 598/1999 vp
34912: 
34913:                                              Vankien terveydenhuollon voimavarat
34914: 
34915: 
34916: 
34917: 
34918: Eduskunnan puhemiehelle
34919: 
34920: Vankeinhoitoa ja vankien terveydenhuoltoa lei-        kumppaninsa ja ruiskuhuumeiden käytön jat-
34921: maa entistä enemmän huumausaineiden ja erityi-        kuessa muut huumeidenkäyttäjät Seksin välityk-
34922: sesti ruiskuhuumeiden käyttäjien suuri määrä.         sellä tartunta voi levitä laajalti koko muuhun
34923: Viime keväänä tehdyn tutkimuksen mukaan lä-           väestöön. Mitä enemmän potilas- ja asiakaskun-
34924: hes puolet vangeista ilmoitti joskus käyttäneensä     nassa on veriteitse tarttuvia tauteja, sitä suurem-
34925: ruiskuhuumeita ja yli puolet heistä vieläjuuri en-    pi on myös esimerkiksi terveydenhuolto-, pelas-
34926: nen vankilaan tuloa.                                  tus-, poliisi- ja vankeinhoitohenkilökunnan tapa-
34927:     Suurelle osalle vankilaan tulevista huume-        turmaisen tartunnan vaara.
34928: ongelmaisista vankilan terveydenhuolto ja vanki-         Tartuntatautitilanne antaa aihetta entisestään
34929: lassa tarjolla olevat muut päihdehuollon tukitoi-     tehostaa huumeita käyttävien vankien neuvon-
34930: met ovat ensimmäinen ongelman selvittelyyn pa-        taa, testauksia ja hoitoon motivoimista kaikkien
34931: neutuva hoitokontakti. Vieroitus- ja katkaisuhoi-     terveydenhuoltokontaktien yhteydessä. Tämä
34932: dot, huumeiden käyttöön liittyvät mielisairaus-       toiminta kuormittaa vankiloiden terveydenhuol-
34933: tilat ja itsemurha vaara, lääkkeelliset korvaushoi-   toa vuosi vuodelta enemmän.
34934: dot tukihoitoineen ja erilaiset pitkäkestoiset           Vaikka vankilat ovat kehittäneet osaamistaan
34935: päihdehoidot vaativat vankien terveydenhuonol-        ja mahdollisuuksiaan tukea vankeja irtautumaan
34936: ta lisääntyvää panosta.                               päihteiden käytöstä, ne eivät voi kuitenkaan ke-
34937:     Eräiden tutkimusten mukaan ruiskuhuumei-          hittyä rinnakkaiseksi päihdehuollon järjestel-
34938: den käyttäjistäjopa 70-80% on saanut hepatiit-        mäksi. Vankienkin päihdehoidon järjestämisessä
34939: titartunnan. Tämä heijastuu myös vankiloihin.         tarvitaan kotikunnan asiantuntemusta ja panosta.
34940: Uutena ilmiönä on nyt ruiskuhuumeiden käyttä-            Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1998
34941: jien keskuudessa leviävä HIV-epidemia. Tänä           antaman päätöksen mukaan kokonaiskustannuk-
34942: vuonna uusia tartuntoja on vankiloissa tehdyissä      set vankien hoidosta vankilan ulkopuolisissa,
34943: testauksissa tähän mennessä todettu 25, noin          myös vangin kotikunnan julkisissa terveyden-
34944: puolet koko maan uusista tapauksista. Lisäksi         huoltoyksiköissä kuuluvat nykyisen lainsäädän-
34945: vankiloihin tulee jo ennestään HIV-positiivisek-      nön mukaan valtion maksettaviksi. Siten vanki-
34946: si todettuja henkilöitä. Tartuntojen todellinen       loiden tulee tartuntatautitilanteen vuoksi pystyä
34947: määrä arvioidaan todettuihin nähden moninker-         varautumaan huomattavasti kasvaviin ulkopuoli-
34948: taiseksi.                                             sen hoidon kustannuksiin.
34949:     Vankiloissa tartuntojen leviämisen vaara on
34950: huomattavan suuri. Viimeistään vangin vapau-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34951: duttua tartuntavaarassa ovat myös heidän seksi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
34952: 
34953: 
34954: 
34955: 
34956:                                                                                                 Versio 2.0
34957: KK 598/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
34958: 
34959: 
34960: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-     miten hallitus aikoo turvata riittävät
34961: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             voimavarat vankien terveydenhuollon
34962:                                                     toiminnalle vaikeutuneessa huume- ja
34963:       Onko hallitus tietoinen vankien tervey-       tartuntatautitilanteessa?
34964:       denhuollon tärkeydestä kansantervey-
34965:       den kannalta ja
34966: 
34967: 
34968: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
34969: 
34970:     Paula Kokkonen /kok                           Pehr Löv /r
34971:     Kari Kantalainen /kok                         Pekka Ravi /kok
34972:     Markku Markkula /kok                          Pertti Mäki-Hakola /kok
34973:     Margareta Pietikäinen /r                      Juha Karpio /kok
34974:     Tuija Nurmi /kok                              Olli Nepponen /kok
34975:     Klaus Bremer /r                               Jyri Häkämies /kok
34976:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                    Ola Rosendahl /r
34977: 
34978: 
34979: 
34980: 
34981: 2
34982: Ministerin vastaus                                     KK 598/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
34983: 
34984: 
34985: 
34986: 
34987: Eduskunnan puhemiehelle
34988: 
34989: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          tien ja psyykkisten sairauksien selvittäminen ja
34990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           hoitaminen sekä tartuntatautiepidemioiden hal-
34991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lintaan saamiseksi välttämätön terveysvalistus
34992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-         kuluttavat huomattavasti vankien terveydenhuol-
34993: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          lon voimavaroja. Monissa vankiloissa erityisesti
34994: myksen KK 598/1999 vp:                                  sairaanhoitajat työskentelevät äärirajoillaan.
34995:                                                         Myös Eurooppalainen kidutuksen ja muun epäin-
34996:        Onko hallitus tietoinen vankien tervey-          himillisen ja alentavan kohtelun ja rangaistuksen
34997:        denhuollon tärkeydestä kansantervey-             estämiseksi toimiva komitea (CPT) on molem-
34998:        den kannalta ja                                  milla käynneillään kiinnittänyt huomiota tervey-
34999:                                                         denhuoltotarpeisiin, joita vankeinhoidossa ny-
35000:        miten hallitus aikoo turvata riittävät           kyisin voimavaroin ei ole pystytty tyydyttämään.
35001:        voimavarat vankien terveydenhuollon                 Jokainen HIV-tartunnan saanut maksaa hoito-
35002:        toiminnalle vaikeutuneessa huume- ja             kustannuksina pitkälle yli miljoonan. Pelkästään
35003:        tartuntatautitilanteessa?                        lääkehoidon kustannukset ovat jo alkuvaiheessa
35004: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           noin 5 000 markkaa kuukaudessa. Riittävän ai-
35005: ti seuraavaa:                                           kaisin aloitettu elinikäinen usean lääkkeen yhdis-
35006:                                                         telmähoito pidentää sairastuneen ikää, minkä
35007: Vankiluvun vähennyttyä vankiloihin on tullut            vuoksi hoidossa olevien tartunnan saaneiden
35008: yhä enemmän monin tavoin syrjäytyneitä, vaka-           määrä ja sen myötä kustannukset tulevat entises-
35009: vasti alkoholi- ja huumeongelmaisia ja usein            tään kasvamaan. Myös kroonistumassa olevan
35010: psyykkisesti sairaita henkilöitä, joilla päihderiip-   hepatiitin pelkkä lääkehoito maksaa noin 8 000
35011: puvuuteensa ja muuhun taustaansa liittyen on           markkaa kuukaudessa, yhteensä 50 000-
35012: monenlaisia vammoja ja sairauksia sekä huomat-          100 000 markkaa potilasta kohti, ja myöhäis-
35013: tavia terveysriskejä. Keväällä 1999 tehty tutki-       komplikaatioihin - maksakirroosiin ja maksa-
35014: mus, johon vangit osallistuivat anonyymisti,           syöpään - etenevän hepatiitin hoitokustannuk-
35015: osoitti, että erityisesti ruiskuhuumeiden käyt-        set ovat HIV-infektion kanssa samaa suuruus-
35016: töön liittyvää C-hepatiittia on neljänneksellä kai-    luokkaa. Näihin valtion maksettaviksi koituviin
35017: kista vangeista. Se, että useimmat olivat tietoisia    kustannuksiin varautuminen on vankeinhoitolai-
35018: tartunnastaan, osoittaa tutkijoiden mukaan, että       toksen kaltaisessa pienessä yksikössä ja erityi-
35019: harjoitettu testauspolitiikka on oikea. Myös vii-      sesti pienissä vankiloissa vaikeaa, koska lääke-
35020: meisen vuoden aikana vankilassa todettujen             hoidossa olevien vankilaan tulevien ja vankeus-
35021: HIV-tartuntojen osuus kaikista uusista tartun-         aikana hoidon tarpeessa oleviksi todettavien hen-
35022: noista osoittaa, että vankien terveydenhuolto ta-      kilöiden määrää ei pystytä ennakoimaan.
35023: voittaa nämä muusta terveydenhuollosta usein               Perusterveydenhuoltoa varten jokaisessa van-
35024: syrjäytyneet.                                          kilassa on vähintään yksi kokopäivätoiminen sai-
35025:    Päihteitä käyttävän vangin motivoiminen hoi-        raanhoitaja ja vähintään osa-aikainen lääkäri,
35026: toon, huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatau-       jonka vastaanotto on l-3 kertaa viikossa. Kii-
35027: 
35028: 
35029:                                                                                                         3
35030: KK 598/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                              Ministerin vastaus
35031: 
35032: 
35033: reellisissä tapauksissa ja erikoislääkäritason hoi-   valtionapusäännösten yleisperiaatteiden mukai-
35034: toa tarvittaessa turvaudutaan yleensäjulkisen ter-    nen menettely, koska kunnan valtionavun mää-
35035: veydenhuollon tai yksityislääkärien palveluihin.      rää laskettaessa otetaan huomioon myös vanki-
35036: Viimeaikaiset valtion talouden tasapainottami-        lassa olevat kuntalaiset.
35037: seksi tehdyt virkasäästöt vankeinhoitolaitokses-         Edellä todettua valtion ja kuntien välistä kus-
35038: sa on kyetty toteuttamaan siten, ettei vankiloiden    tannustenjakoa koskevaa näkemyseroa selvittä-
35039: terveydenhuoltohenkilöstön määrä ole vähenty-         mään oikeusministeriö asetti tammikuussa 1999
35040: nyt. Vankeinhoitolaitoksen määrärahojen niuk-         työryhmän, joka sai työnsä päätökseen heinä-
35041: kuudenjatkuessa edelleen on vaarana, että supis-      kuussa 1999. Vankien vankilan ulkopuolisen ter-
35042: tamistoimet voivat lähivuosina kohdistua myös         veydenhuollon järjestämisen osalta työryhmä
35043: terveydenhuollon henkilöstöön.                        kuitenkin päätyi ehdottamaan kahta toisistaan
35044:    Eräs keskeinen ongelma vankien terveyden-          poikkeavaa ehdotusta:
35045: huollon järjestämisessä on ollut valtion ja kun-         1. valtio maksaa vankien terveydenhuollon
35046: tien välillä heinäkuusta 1995 lukien vallinnut        kustannukset kokonaisuudessaan ja
35047: sääntelemätön tilanne siitä, kumman tahon, van-          2. vangin kotikunta maksaa muun kuin van-
35048: keinhoitolaitoksen vai vangin kotikunnan, pitäi-      keinhoitolaitoksen terveydenhuoltohenkilökun-
35049: si maksaa vangin vankilan ulkopuolella saaman         nan antaman tai vankilan ja kunnan välisen sopi-
35050: terveydenhuollon kustannukset. Korkein hallin-        muksen perusteella terveyskeskuksessa annetta-
35051: to-oikeus päätti kesäkuussa 1998, että vankiloil-     van perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-
35052: ta on velvollisuus korvata vankipotilaiden vanki-     don kustannukset mukaan lukien osana kunnalli-
35053: lan ulkopuolisen erikoissairaanhoidon kustan-         sia terveyspalveluja annettavat yleisvaarallisen
35054: nukset. Korkein hallinto-oikeus perusteli päätös-     ja ilmoitettavan tartuntataudin hoitoon määrätyt
35055: tään sillä, että kansanterveyslain ja erikoissai-     lääkkeet.
35056: raanhoitolain säännöksiä ei voida tulkita siten,      Suomen Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysmi-
35057: että kunnat ja kuntayhtymät olisivat velvolliset      nisteriön edustajat työryhmässä kannattivat 1.
35058: kustantamaan myös vangeille järjestämänsä sai-        vaihtoehtoa. Jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla
35059: raanhoidon valtion sijasta.                           olivat oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
35060:    Vankeinhoitolaitoksen        maksuvelvollisuus     sekä valtiovarainministeriön edustajat.
35061: vaikuttaa vankilassa annettavan terveydenhuol-           Oikeusministeriö kiirehtii kestävän ratkaisun
35062: lon kustannuspaineisiin. Esimerkiksi pienten          löytämistä tähän ongelmaan.
35063: vankilayksiköiden terveydenhuollon määrärahat            Vankien terveydenhuollon toimintamahdolli-
35064: voivat kulua jokseenkin kokonaan HIV-tartun-          suuksien turvaaminen niin henkilöstön kuin toi-
35065: nan saaneen vangin hoidon järjestämiseen. Kun-        mintamäärärahojenkin osalta on koko kansanter-
35066: nan velvollisuus maksaa vangin vankilan ulko-         veyden kannalta välttämätöntä.
35067: puolisen terveydenhuollon kustannukset olisi
35068: 
35069: 
35070: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
35071: 
35072:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
35073: 
35074: 
35075: 
35076: 
35077: 4
35078: Ministems svar                                        KK 598/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
35079: 
35080: 
35081: 
35082: 
35083: Tili riksdagens talman
35084: 
35085: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        för sig tili narkotikamissbruk, och den hälsoupp-
35086: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        lysning som är nödvändig för att man skali få
35087: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        kontroli över sjukdomsepidemier, kräver en av-
35088: Paula Kokkonen /saml m.fl. undertecknade               sevärd del av fånghälsovårdens resurser. 1 många
35089: skriftliga spörsmå1 SS 598/1999 rd:                    fånge1ser är särskilt sjukskötarna tili det yttersta
35090:                                                        belastade med arbete. Ä ven Europakommitten
35091:        Å.r regeringen medveten om fånghälso-           mot tortyr och omänsk1ig behandling (CPT) har
35092:        vårdens betydelse för folkhälsan och            vid sina båda besök fåst uppmärksamhet vid häl-
35093:                                                        sovårdsbehov som fångvården inte kunnat tili-
35094:        hur tänker regeringen säkra tillräckliga        fredsställa med nuvarande resurser.
35095:        resurser för fånghälsovårdens verksam-             Varje HIV-infekterad kostar långt över en mi1-
35096:        het i den försvårade narkotika- och in-        jon i vårdkostnader. Enbart medicineringen kos-
35097:       fektionssituationen?                             tar redan i det inledande skedet ca 5 000 mark per
35098: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       månad. En livslång kombinationsbehandling med
35099: föra följande:                                         flera mediciner som inleds i ett tiliräckligt tidigt
35100:                                                       skede förlänger patientens livslängd, vilket bety-
35101: När antalet fångar har sjunkit har fångelsema i       der att antalet personer med infektion som står
35102: alit högre grad befolkats av personer som i flera     under behandling och därmed kostnaderna kom-
35103: avseenden är utslagna, har alivarliga alkohol-        mer att stiga i ännu högre grad. Enbart läkeme-
35104: och narkotikaproblem och ofta är psykiskt sju-        delsbehandlingen av hepatit som hålier på att bli
35105: ka, och som i samband med sitt rusmedelsberoen-       kronisk kostar ca 8 000 mark per månad, totalt
35106: de och sin bakgrund i övrigt bär på många slags       50 000-100 000 mark per patient, och vårdkost-
35107: skador och sjukdomar och avsevärda hä1soris-          naderna för hepatit som övergår i senkomp1ika-
35108: ker. En undersökning, som genomfördes våren           tioner - 1evercirrhos och levercancer - är av
35109: 1999 och i viiken fångama deltog anonymt, gav         samma storleksordning som kostnaderna för en
35110: vid handen att en fj ärdedel av samtliga fångar har   HIV-infektion. Att förbereda sig på dessa utgif-
35111: C-hepatit som specielit hänför sig tili bruk av       ter som skali bekostas av staten är i en liten enhet
35112: intravenösa droger. Det faktum att de flesta var      som fångvårdsväsendet och särskilt i små fångel-
35113: medvetna om sin infektion visar enligt forskama       ser svårt, eftersom man inte kan förutse anta1et
35114: att den valda politiken med testningar är riktig.     personer som står under behandling när de anlän-
35115: Även andelen HIV-fali av samtliga nya infektio-       der tili anstalten och antalet fångar som under
35116: ner som påträffats i fångelserna under det senas-     strafftiden konstateras behöva vård.
35117: te året visar att fånghälsovården verkligen når           För primärvården finns det i varje fånge1se åt-
35118: dessa personer som ofta isoleras från hälsovår-       minstone en heltidsanställd sjukskötare och åt-
35119: den i övrigt.                                         minstone en deltidsanställd läkare med mottag-
35120:    Arbetet med att motivera rusmedelsberoende         ning 1-3 gånger i veckan. 1 brådskande fali och
35121: fångar att uppsöka vård, utredningen och vården       när specialistvård behövs anlitas vanligen den
35122: av smittsamma och psykiska sjukdomar som hän-         alimänna hälsovården elier privatläkare. De aktu-
35123: 
35124: 
35125:                                                                                                         5
35126: KK 598/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                   Ministems svar
35127: 
35128: 
35129: elia nedskämingama av tjänster i fångvården i           beaktas när beloppet av statsbidrag till en kom-
35130: syfte att balansera statsekonomin har kunnat ge-        mun beräknas.
35131: nomföras så att antalet anställda i fånghälsovår-          För att utreda närnnda skillnad i synsätt mel-
35132: den inte reducerats. Om de knappa anslagen för          lan staten och kommunema i kostnadsfördel-
35133: fångvården fortsätter att stå på samma nivå som         ningsfrågan tillsatte justitieministeriet i januari
35134: tidigare, uppkommer risken att nedskämingama            1999 en arbetsgrupp som slutförde sitt arbete i
35135: under de närmaste åren kan beröra även hälso-           juli 1999. När det gällde ordnandet av hälsovår-
35136: vårdspersonalen.                                        den för fångar utanför fångelsema beslutade ar-
35137:    Ett viktigt problem i ordnandet av fånghälso-        betsgruppen emellertid att framlägga två inbör-
35138: vården har varit den oreglerade situationen som         des avvikande förslag:
35139: rått mellan stat och kommun sedan juli 1995 och            1. staten skall betala samtliga kostnader för
35140: som gäller frågan om vem, fångvården eller fång-        fånghälsovården eller
35141: amas hemkommuner, som skall betala kostnader-              2. fångamas hemkommuner skall bekosta
35142: na för fångamas hälsovård utanför fångelset.            annan vård än den primär- och specialistvård som
35143: Högsta förvaltningsdomstolen beslutade i juni           ges av fångvårdsväsendets hälsovårdspersonal
35144: 1998 att fångelsema är skyldiga att betala kostna-      eller som på basis av avtal mellan ett fångelse
35145: dema för specialiserad sjukvård av fångpatienter        och en kommun ges i en hälsocentral inklusive
35146: utanför anstaltema. Högsta förvaltningsdomsto-          läkemedel som ordineras för vård av allmänfarli-
35147: len motiverade beslutet med att bestämmelsema i         ga och smittsamma sjukdomar och som ges som
35148: folkhälsolagen och lagen om specialiserad sjuk-         en del av de kommunala hälsovårdstjänstema.
35149: vård inte kan toikas så att kommuner och sam-           Det första altemativet understöddes i arbetsgrup-
35150: kommuner vore skyldiga att i stället för staten be-     pen av representantema för Finlands Kommun-
35151: kosta den sjukvård de ordnar även för fångar.           förbund och social- och hälsovårdsministeriet.
35152:    Fångvårdsväsendets betalningsskyldighet på-          Det senare altemativet understöddes av represen-
35153: verkar kostnadstrycket inom hälsovården i fång-         tantema för justitieministeriets fångvårdsavdel-
35154: elsema. Hälsovårdsanslagen i t.ex. en liten an-         ning och finansministeriet.
35155: staltsenhet kan nästan helt gå åt till att organisera      Justitieministeriet går in för att så snabbt som
35156: vård av en HIV-infekterad fånge. Kommunemas             möjligt finna en varaktig lösning av detta pro-
35157: skyldighet att bekosta hälsovård för fångar utan-       blem.
35158: för fångelset vore i överensstämmelse med de all-          Att säkra verksamhetsbetingelsema för fång-
35159: männa principema för bestämmelsema om stats-            hälsovården när det gäller både personai och an-
35160: bidrag, eftersom också intagna kommuninvånare           slag för verksamheten är nödvändigt för folkhäl-
35161:                                                         san i dess helhet.
35162: 
35163: 
35164: Helsingfors den 10 november 1999
35165: 
35166:     Justitieminister Johannes Koskinen
35167: 
35168: 
35169: 
35170: 
35171: 6
35172:                                                               KK 599/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
35173: 
35174: 
35175: 
35176: 
35177:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 599/1999 vp
35178: 
35179:                                              Äidinmaidon myynnistä saatavan tulon vaiku-
35180:                                              tus toimeentulotukeen
35181: 
35182: 
35183: 
35184: 
35185: Eduskunnan puhemiehelle
35186: 
35187: Toimeentulotukilain 11 §:ssä todetaan, että toi-      säminen valmisteluineen, kuten laitteiden puh-
35188: meentulotukea laskettaessa tuloina ei oteta huo-      distuksineen ja kuljettamisineen, vie aikaa.
35189: mioon mm. vähäisiksi katsottavia avustuksia ja
35190: ansiotuloja.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35191:     Kukin kunta voi itse harkita, mitä tuloja se      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35192: mahdollisesti jättää ottamatta huomioon toi-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35193: meentulotukea maksaessaan. Yleensä kunnat ei-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35194: vät salli juurikaan tuloja, jotka eivät vaikuttaisi
35195: toimeentulotukeen.                                          Onko hallitus tietoinen, että äidinmai-
35196:    Jos toimeentulotukea saava äiti myy äidinmai-            don myynti sairaalaan saatetaan lasken-
35197: toa sairaalalle, häneltä saatetaan tämän vuoksi             nassa ottaa huomioon äidin kunnallista
35198: alentaa toimeentulotukea. Tämä johtaa siihen,               toimeentulotukea alentavanaja
35199: että hänen ei taloudelliselta kannalta katsoen
35200: kannata myydä äidinmaitoa, vaikka siitä on sai-             aikooko hallitus puuttua asiaan niin,
35201: raaloissa jatkuva tarve. Lisäksi äidinmaidon lyp-           että äidinmaidon myynti sairaalaan ei
35202:                                                             vastaisuudessa vaikuttaisi millään ta-
35203:                                                             valla äidin toimeentulotukeen?
35204: 
35205: 
35206: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
35207: 
35208:     Päivi Räsänen /skl
35209: 
35210: 
35211: 
35212: 
35213:                                                                                                Versio 2.0
35214: KK 599/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                   Ministerin vastaus
35215: 
35216: 
35217: 
35218: 
35219: Eduskunnan puhemiehelle
35220: 
35221: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          en hakijan tilannetta ja olosuhteita koskevat har-
35222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kintaa edellyttävät säännökset, jotka sisältyvät
35223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       11 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohtiin. Näiden sään-
35224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-     nösten mukaan tulona ei oteta huomioon vähäi-
35225: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        siksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja (kohta
35226: KK 599/1999 vp:                                       1) eikä kunnan harkitsemaa ... osaa ansio- tai
35227:                                                      yrittäjätuloista, joiden hankkimisen voidaan kat-
35228:        Onko hallitus tietoinen, että äidinmai-       soa edistävän tuen saajan omatoimista selviyty-
35229:        don myynti sairaalaan saatetaan lasken-       mistä (kohta 3). Lisäksi 11 §:n mukaan tulona ei
35230:        nassa ottaa huomioon äidin kunnallista        oteta huomioon lähinnä henkilön sairauden tai
35231:        toimeentulotukea alentavanaja                 vammaisuuden perusteella maksettavia kulukor-
35232:                                                      vauksen tyyppisiä etuuksia kuten eläkkeensaajan
35233:        aikooko hallitus puuttua asiaan niin,         hoitotukea, vammaistukea tai lapsen hoitotukea.
35234:        että äidinmaidon myynti sairaalaan ei         Koska äidinmaidon myynnistä saatua tuloa ei ole
35235:        vastaisuudessa vaikuttaisi millään ta-        mainittuniiden tulojenjoukossa,joita 11 §:nno-
35236:        valla äidin toimeentulotukeen?                jalla ei oteta huomioon toimeentulotukea määrät-
35237: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        täessä, sen periaatteessa voi katsoa olevan sellai-
35238: ti seuraavaa:                                        nen tulo, joka tulisi ottaa huomioon tukea myön-
35239:                                                      nettäessä.
35240: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva             Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
35241: viimesijainen taloudellinen tukimuoto. Toimeen-      kaan äidinmaito on tärkeää kaikille vastasynty-
35242: tulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaan jo-       neille lapsille. Keskoslapsille, jotka ovat usein
35243: kaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos       sairaampia kuin täysiaikaiset, äidinmaito on suo-
35244: hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentu-      rastaan välttämätöntä.
35245: loa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toi-          Kaikkein pienimpiä keskoslapsia hoidetaan
35246: meentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla,        yliopistollisissa keskussairaaloissa. Ministeriön
35247: muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden ela-   viidestä yo-keskussairaalasta saamien tietojen
35248: tusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla     mukaan äidinmaidon luovuttajia oli viime vuon-
35249: tavalla. Lain 6 §:n mukaan tuen määrä on toi-        na yhteensä vajaat 900. Yleensä äiti luovuttaa
35250: meentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä        maitoa sairaalalle 2-3 kuukautta. Luovutetusta
35251: käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.     maidosta on maksettu korvausta tavallisimmin
35252:    Toimeentulotuessa huomioon otettavista tu-        90 mk/kg. Luovutuksesta mahdollisesti aiheutu-
35253: loista säädetään lain 11 §:ssä. Tämän säännök-       vat kulut on yleensä korvattu luovuttajalle. Sai-
35254: sen mukaan toimeentulotuen suuruutta määrät-         raaloiden ilmoituksen mukaan kaikki hankittu äi-
35255: täessä tuloina otetaan huomioon henkilön tai per-    dinmaito on elintärkeää vastasyntyneiden kas-
35256: heen käytettävissä olevat tulot. Pykälä sisältää     vua ja tulevaa kehitystä ajatellen.
35257: myös säännökset siitä, mitä tuloja ei oteta huo-        Äidinmaidon luovutuksesta saatavat tulot
35258: mioon. Näitä ovat muun muassa toimeentulotu-         vaihtelevat luovuttajakohtaisesti suuresti. Nii-
35259: 
35260: 
35261: 2
35262: Ministerin vastaus                                          KK 599/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
35263: 
35264: 
35265: 
35266: den määräksi arvioidaan keskimäärin noin 1 000      1 kohdan nojalla tulona huomioon toimeentulo-
35267: mk/kk. Tämänsuuruista tuloa luovuttaja saa edel-    tukea määrättäessä. Ministeriö on parhaillaan
35268: lä esitetyn perusteella noin 2-3 kuukauden ajan.    laatimassa uutta opasta toimeentulotuesta. Kos-
35269: Äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa ei ve-     ka äidinmaito on välttämätön keskosten hoidos-
35270: roteta.                                             sa, on tärkeää, että kaikki mahdolliset äidinmai-
35271:    Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt     don luovuttajat sitä halullisesti luovuttaisivat.
35272: helmikuussa 1998 oppaan toimeentulotuesta           Luovuttamisesta saatavaa tuloa voidaan pitää vä-
35273: (STM, Oppaita 1998:2). Opas sisältää mm. toi-       häisenä erityisesti sillä perusteella, että tulon
35274: meentulotukilain soveltamista koskevia ministe-     saanti on yleensä hyvin lyhytaikaista. Tämän
35275: riön suosituksia.                                   vuoksi ministeriöllä on tarkoitus sisällyttää
35276:    Oppaaseen sisältyy toimeentulotuen hakijan       uuteen toimeentulotukioppaaseen suositus, että
35277: tuloja koskeva suositus, että esimerkiksi työvoi-   äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa ei otet-
35278: mapoliittiseen koulutukseen Osallistuvalle mak-     taisi toimeentulotukea määrättäessä tulona huo-
35279: settavaa ylläpitokorvausta, jonka määrä on keski-   mwon.
35280: määrin 645 mk/kk, ei otettaisi lain 11 §:n
35281: 
35282: 
35283: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1999
35284: 
35285:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
35286: 
35287: 
35288: 
35289: 
35290:                                                                                                    3
35291: KK 599/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                         Ministerns svar
35292: 
35293: 
35294: 
35295: 
35296: Tili riksdagens talman
35297: 
35298: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          bestämme1ser om vi1ka inkomster som inte skall
35299: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av          beaktas. Sådana bestämme1ser är b1and annat be-
35300: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Päi-         stämme1serna i 11 § 2 mom. 1 och 3 punkterna,
35301: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-          som kräver bedörnning och som gäller sökan-
35302: må1 SS 599/1999 rd:                                      dens situation och omständigheter. En1igt dessa
35303:                                                          bestämme1ser beaktas som inkomster inte under-
35304:        Å.r regeringen medveten om att försälj-           stöd och förvärvsinkomster som skall anses ringa
35305:        ning av modersmjölk tili sjukhus i kalky-         (punkt 1) eller en en1igt kommunens prövning
35306:        leringen kan beaktas så att den sänker            fastställd ... ande1 av förvärvs- eller företagar-
35307:        moderns kommunala utkomststöd och                 inkomster, vi1ka kan anses främja understödsta-
35308:                                                         garens möjligheter att k1ara sig på egen hand
35309:        har regeringen för avsikt att ingripa i          (punkt 3). Ytterligare skall en1igt 11 § som in-
35310:        saken, så att försäljning av moders-             komster inte beaktas förmåner av kostnadsersätt-
35311:        mjölk tili sjukhus i framtiden inte på nå-       ningstyp som beta1as främst på grund av perso-
35312:        got sätt inverkar på moderns utkomst-            nens sjukdom eller handikapp, t.ex. vårdbidrag
35313:        stöd?                                            tili pensionstagare, handikappbidrag eller vårdbi-
35314: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         drag för barn. Eftersom inkomster av försä1jning
35315: föra fö1jande:                                          av modersmjö1k inte nämns b1and de inkomster
35316:                                                         som en1igt 11 § inte skall beaktas då bes1ut om
35317: Utkomststödet är ett ekonomiskt stöd inom soci-         utkomststöd fattas, kan de i princip anses vara in-
35318: alvården som bevi1jas i sista hand. En1igt 1agen        komster av det s1ag som skall beaktas vid bevi1-
35319: om utkomststöd (1412/ 1997) har var och en som          jande av stöd.
35320: är i behov av stöd och inte kan få sin utkomst ge-          En1igt socia1- och hä1sovårdsministeriets upp-
35321: nom förvärvsarbete, verksamhet som företagare,          fattning är modersmjö1k viktig för alla nyfödda
35322: med hjä1p av andra förmåner som tryggar                 barn. För prematurer, som ofta är sjukare än full-
35323: utkomsten, genom andra inkomster eller tillgång-        gångna barn, är modersmjö1ken rentav nödvän-
35324: ar, genom omvårdnad från en sådan persons sida          dig.
35325: som är försörjningsp1iktig gentemot honom eller             De allra minsta prematurerna vårdas vid
35326: på något annat sätt rätt tili utkomststöd. En1igt 1a-   universitetscentra1sjukhusen. Enligt de uppgifter
35327: gens 6 § är utkomststödets be1opp skillnaden            ministeriet fått från de fem universitetscentra1-
35328: mellan de utgifter och de disponib1a inkomster          sjukhusen uppgick anta1et överlåtare av moders-
35329: och tillgångar som fastställs en1igt 1agen om ut-       mjö1k i fjo1 till knappt 900. Van1igen över1åter
35330: komststöd.                                              modern mjö1k till sjukhuset i 2-3 månaders tid.
35331:    Om de inkomster som skall beaktas vid ut-            Ersättningen för mjö1ken är i allmänhet 90
35332: komststöd bestäms i 1agens 11 §. En1igt denna           mk/kg. De kostnader som över1åtaren åsamkas av
35333: bestämme1se skall som inkomster beaktas ifråga-         över1åtandet har van1igen ersatts. En1igt sjukhu-
35334: varande persons och fami1jemed1emmarnas dis-            sens uppgift är all anskaffad modersmjö1k 1ivs-
35335: ponib1a inkomster. Paragrafen innehåller också
35336: 
35337: 
35338: 4
35339: Ministems svar                                                KK 599/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
35340: 
35341: 
35342: viktig med tanke på de nyföddas tillväxt och          arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och som i
35343: framtida utveckling.                                  genomsnitt uppgår till 645 mk/mån, med stöd av
35344:     Inkomstema av överlåtande av modersmjölk          lagens 11 § 1 punkt inte skall beaktas som in-
35345: varierar mycket beroende på överlåtaren. Den ge-      komst då utkomststöd beviljas. Vid ministeriet
35346: nomsnittliga inkomsten beräknas vara ca l 000         utarbetas som bäst en ny handbok om utkomst-
35347: mk/mån. Med stöd av vad som anförts ovan får          stödet. Eftersom modersmjölken är nödvändig
35348: överlåtaren inkomster av denna storlek i ca 2-3       vid vården av prematurer, är det viktigt att alla
35349: månaders tid. Inkomster av överlåtande av mo-         potentiella överlåtare av modersmjölk villigt
35350: dersmjölk beskattas inte.                             överlåter mjölk. Inkomstema av överlåtandet kan
35351:     Social- och hälsovårdsministeriet har i februa-   anses ringa framför allt med den motiveringen att
35352: ri 1998 skickat ut en handbok om utkomststöd          den period då överlåtaren har inkomster oftast är
35353: (SHM, Handböcker 1998:2). Handboken inne-             mycket kort. Därför har ministeri et för avsikt att i
35354: håller bl.a. ministeriets rekommendationer om         den nya handboken om utkomststöd inkludera en
35355: tillämpning av lagen om utkomststöd.                  rekommendation om att inkomster av överlåtan-
35356:     1 handboken rekommenderas i fråga om sö-          de av modersmjölk inte skall beaktas då utkomst-
35357: kandens inkomster att till exempel det understöd      stöd beviljas.
35358: för uppehälle som betalas tili den som deltar i en
35359: 
35360: 
35361: 
35362: Helsingfors den 3 november 1999
35363: 
35364:     Omsorgsminister Eva Biaudet
35365: 
35366: 
35367: 
35368: 
35369:                                                                                                         5
35370:                                                           KK 600/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
35371: 
35372: 
35373: 
35374: 
35375:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 600/1999 vp
35376: 
35377:                                              Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen
35378: 
35379: 
35380: 
35381: 
35382: Eduskunnan puhemiehelle
35383: 
35384: Opintojen keskeyttäminen lukiossa ja ammatilli-          Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-
35385: sessa koulutuksessa on kasvanut viime vuosina.        nitelmaluonnoksessa vuosille 1999-2004 luva-
35386: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-       taan toimenpiteitä, joilla toisen asteen koulutuk-
35387: maluonnoksen vuosille 1999-2004 mukaan lu-            sen keskeyttämistä vähennetään ja joilla tuetaan
35388: kion tai ammatillisen koulutuksen aloittaa 94 %       nuoria hakeutumaan koulutukseen ja viemään
35389: ikäluokasta, mutta koulutuksen keskeyttää peräti      opintonsa loppuun. Tämä tavoite on oikea. Toi-
35390: lähes joka viides opiskelija.                         menpiteitä on kuitenkin vaikea suunnitella, kun
35391:    Nuorten opintojen keskeyttämisen syyt ovat         keskeyttämisten määrää ja syitä ei ole tutkittu.
35392: monet. Osa kokee tulleensa valituksi väärälle
35393: alalle ja osalta puuttuu motivaatio. Viime vaali-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35394: kaudella tiukennettiin työmarkkinatuen saami-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35395: sen kriteereitä alle 25-vuotiaille. Tämän seurauk-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35396: sena toisen asteen koulutukseen meni paljon           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35397: opiskeluun motivoitumattomia nuoria. Varsinai-
35398: sia luotettavia ja yksityiskohtaisia tilastoja kes-         Aikooko hallitus selvittää toisen asteen
35399: keyttämisistä ei kuitenkaan ole olemassa, eikä              koulutuksen keskeyttämisen syitä ja
35400: hallituksen päättämien toimien vaikutusta ole
35401: tutkittu.
35402:                                                             mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
35403:                                                             keskeyttämisten vähentämiseksi?
35404: 
35405: 
35406: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
35407: 
35408:     Anu Vehviläinen /kesk
35409: 
35410: 
35411: 
35412: 
35413:                                                                                                Versio 2.0
35414: KK 600/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                Ministerin vastaus
35415: 
35416: 
35417: 
35418: 
35419: Eduskunnan puhemiehelle
35420: 
35421: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      ja, ohjattuja työnhaku-ja valmennuspalveluja ja
35422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         muita tukitoimenpiteitä.
35423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tuorein Tilastokeskuksen keräämä ammatil-
35424: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       lista koulutusta koskeva keskeyttämistilasto on
35425: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vuodelta 1995. Tuolloin toisen asteen ammatilli-
35426: sen KK 600/1999 vp:                                   sen peruskoulutuksen keskeyttämisprosentti oli
35427:                                                       9,3 (9 500 keskeyttäjää). Luvussa ovat mukana
35428:        Aikooko hallitus selvittää toisen asteen       opintonsa kokonaan keskeyttäneiden lisäksi
35429:        koulutuksen keskeyttämisen syitä ja            myös opintolinjaa vaihtaneet tai toiseen oppilai-
35430:                                                       tokseen siirtyneet (ns. "bruttokeskeyttäminen").
35431:        mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy         Tietoa keskeyttämisen syistä ei tuolloin kerätty.
35432:        keskeyttämisten vähentämiseksi?                   Tilastokeskus on jo usean vuoden ajan tuotta-
35433: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nut opiskelijavirtatilastoja olemassa olevia tie-
35434: ti seuraavaa:                                        donkeruuaineistoja hyödyntäen. Vuosien 1998 ja
35435:                                                       1999 aikana on kyseistä tilastotuotantoa kehitet-
35436: Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen          ty siten, että se tuottaa entistä paremmin koulu-
35437: edellytysten sekä koulutuksen laadun ja vaikutta-    tuspoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuran-
35438: vuuden parantaminen on asetettu lähivuosien          nassa tarvittavaa tietoa. Keskeyttämistä ja koulu-
35439: keskeiseksi painopistealueeksi. Tavoitteena on       tuksen läpäisyä kuvaavat tilastot kuuluvat tämän
35440: lähentää ammatillista koulutusta ja työelämää,       kehittelytyön piiriin. Tällä hetkellä käytettävissä
35441: parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja         on vuoden 1997 tilannetta kuvaava tilasto, jonka
35442: tukea koulutuksen suorittaneiden sijoittumista       mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen
35443: työelämään tai jatko-opintoihin. Niin ikään pyr-     keskeyttämisprosentti oli noin 13 (noin 14 000
35444: kimyksenä on syrjäytymisen ehkäisy kannusta-         keskeyttäjää). Vuoden 1998 vastaava tieto saa-
35445: malla vailla ammatillista koulutusta olevia kou-     daan kuluvan vuoden loppuun mennessä ja vuo-
35446: lutukseen ja lisäämällä toimia opintojen keskeyt-    den 1999 tieto loka-marraskuussa vuonna 2000.
35447: tämisen vähentämiseksi. Tavoitteisiin pyritään       Opiskelijavirta-aineiston pohjalta voidaan tuot-
35448: muun muassa kehittämällä työelämäläheisiä am-        taa vain koulutusastetta kokonaisuutena kuvaa-
35449: matillisen koulutuksen muotoja, kehittämällä         vaa karkean tason keskeyttämistietoa (keskeyttä-
35450: menetelmiä opiskelijoiden oppimisvaikeuksien         minen = koulutusasteelta poistuminen). Aineis-
35451: ja muiden ongelmien tunnistamiseksi sekä tarvit-     tosta ei ole mahdollista saada tarkemman tasois-
35452: tavien toimien suunnittelemiseksi ja vahvista-       ta, kuten esimerkiksi koulutusala- tai tutkinto-
35453: malla koulutuksesta työelämään siirtymisen tuki-     kohtaista tietoa eikä tietoa keskeyttämisen syistä.
35454: toimia. Erityisopetuksessa pyritään siihen, että         Koulutusjärjestelmälle asetettujen tavoittei-
35455: kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus työllisty-   den ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutumi-
35456: mistä tukevaan ammatilliseen koulutukseen.           sen seurantaa ja arviointia varten tarvitaan tar-
35457: Koulutusta ja pääsyä työelämään tuetaan yhdistä-     kempaa, monipuolisempaa ja yksityiskohtaisem-
35458: mällä koulutukseen elämänhallintaa ja työkykyä       paa tilastotietoa kuin opiskelijavirta-aineiston
35459: parantavia toimia kuten kuntoutusta, työkokeilu-     avulla on mahdollista tuottaa. Tämän vuoksi toi-
35460:                                                      sen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen ti-
35461: 
35462: 2
35463: Ministerin vastaus                                          KK 600/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
35464: 
35465: 
35466: lastointi ja tilastotuotanto on uudistettu syksystä     opiskelijatutor-toiminnan ja opiskelijahuolto-
35467: 1999 alkaen siten, että tiedot kerätään henkilö-        työn kehittämiseksi sekä yhteistyöverkostojen
35468: tunnuspohjaisina samalla periaatteella kuin kor-        rakentamiseksi. Projektit ovat toteuttamistavoil-
35469: keakouluopetuksessa. Uudistuksen seurauksena            taan erilaisia, mutta yhteistä niille on, että niissä
35470: on mahdollista seurata opiskelijoiden liikkumis-        olevat opiskelijat ovat oppilaitoksen opiskelijoi-
35471: ta koulutusjärjestelmän sisällä sekä työelämän ja       ta. Toiminnassa painottuvat opiskelijan henkilö-
35472: koulutuksen välillä. Uudistus mahdollistaa myös         kohtainen ohjaus ja opintosuunnitelman laatimi-
35473: keskeyttämisen syiden yksityiskohtaisen tilas-          nen. Työssä oppiminen on olennainen osa käy-
35474: toinuin (koulutusta, koulutusalaa tai ammatillis-       tännön toteutusta. Yleisimpiä syitä "innopaja-
35475: ta oppilaitosta vaihtaneet, lukioon, ammattikor-        koulutukseen" hakeutumiselle ovat runsaat pois-
35476: keakouluun tai yliopistoon siirtyneet, ulkomaille       saolot, opiskelumotivaation laskeminen, opinto-
35477: vaihto-ohjelmissa opiskelemaan siirtyneet, työ-         jen keskeyttämisaikeet tai jo keskeytyneet opin-
35478: hön tai työttömäksi siirtyneet, äitiyslomalle, hoi-     not, elämänhallintaongelmat ja oppiruisvaikeu-
35479: tovapaalle, vanhempainlomalle, sairauslomalle           det Pajoissa voi suorittaa loppuun rästiin jäänei-
35480: tai asevelvollisuutta suorittamaan siirtyneet           tä opintoja ja "normaaliopetukseen" voi palata
35481: jne.). Koska keskeyttämistieto saadaan vertaa-          joustavasti. Tavoitteena kaikilla pajoissa opiske-
35482: malla kahden peräkkäisen vuoden henkilötun-             leville on ammatillinen perustutkinto. Ensivai-
35483: nuspohjaisia aineistoja, ovat tiedot käytettävissä      heen kokemukset projektissa mukana olevissa
35484: noin 1 Yz vuoden viiveellä tilastointiajankohdas-       oppilaitoksissa ovat olleet myönteisiä: opiskeli-
35485: ta. Uuden tilastotuotannon mukainen vuotta 1999         joita on saatu ottamaan vastuuta opinnoistaan ja
35486: koskeva keskeyttämistilasto valmistuu vuonna            keskeyttämistä harkinneita on saatu jatkamaan
35487:  2001, ja tämän jälkeen vastaava keskeyttämistie-       opintojaan. Lopullisesti projektin tuloksia voi-
35488:  to tuotetaan vuosittain.                               daan arvioida vasta myöhemmin tarkastelemalla
35489:     Valtakunnallisen keskeyttämistilastoinnin Ii-       mukana olevien oppilaitosten keskeyttämistilas-
35490:  säksi tarvitaan myös syvällisempää selvitys-           tojen kehittymistä pidemmällä aikajänteellä.
35491:  tä/tutkimusta keskeyttämiseen johtavista syistä            Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on
35492:  (esim. opintojen kokeminen liian tietopuolisina,       otettu painoalueena huomioon myös uusien ra-
35493:  henkilökohtaisen opetuksen tai ohjauksen vähäi-        kennerahasto-ohjelmien valmistelussa. Tarkoi-
35494:  syys, kiinnostuksen puute opiskeltavia asioita         tuksena on, että rakennerahastokaudella 2000-
35495:  kohtaan, valikoituminen kokonaan väärälle alal-        2006 uuden tavoite 3- ohjelman toimenpidekoko-
35496:  le, erilaiset henkilökohtaiset syyt jne.). Tällaista   naisuutena on "Ammatilliseen koulutukseen akti-
35497:  tietoa tuotetaan lähivuosina muun muassa Euroo-        vointija koulutuksen keskeyttämisen vähentämi-
35498:  pan Sosiaalirahaston osarahoittaman ammatillis-        nen".
35499:  ten oppilaitosten innovatiivisen työpajaprojektin          Tässä kuvatun valtakunnallisen tilastotuotan-
35500:  yhteydessä.      Projekti    on     kolmivuotinen      non ja erilaisiin projekteihin/hankkeisiin kytke-
35501:  (1.8.1998-31.7.2001) ja siihen kuuluu 28 oppi-         tyn suppearuman selvitys/tutkimustyön tuloksia
35502:  laitosta eri puolilta Suomea. Tähän mennessä           on tarkoitus hyödyntää sekä toisen asteen amma-
35503:  työpajoissa on ollut mukana jo 400 opiskelijaa, ja     tillisen koulutuksen keskeyttämisilmiön selvittä-
35504:  tavoitteeksi koko kolmivuotiskaudelle on asetet-       misessä että kehittämissuunnitelman ja muun
35505:  tu yhteensä 700 opiskelijaa. Projektin tavoittee-      koulutuspoliittisen tavoitteenasettelun ja niin
35506:  na on löytää alueellisesti ja/tai oppilaitoskohtai-    ikään toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen
35507:   sesti toimivia käytäntöjä koulutuksen keskeyttä-      arvioinnissa.
35508:  misen ennalta ehkäisemiseksi, opinto-ohjauksen
35509: 
35510: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
35511: 
35512:     Opetusministeri Maija Rask
35513: 
35514: 32 200661
35515:                                                                                                            3
35516: KK 600/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                       Ministems svar
35517: 
35518: 
35519: 
35520: 
35521: Tili riksdagens talman
35522: 
35523: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         tioner så som rehabilitering, arbetsförsök, hand-
35524: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ledning i att söka arbete och i arbetsträning samt
35525: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu         andra stödåtgärder.
35526: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-          Statistikcentralens fårskaste statistik över stu-
35527: mål SS 600/1999 rd:                                     dieavbrott i yrkesutbildningen är från 1995. Pro-
35528:                                                         centen avbrott i den grundläggande yrkesutbild-
35529:        Avser regeringen utreda orsakerna tili           ningen på andra stadiet var då 9,3 (9 500 stude-
35530:        studieavbrott i utbildningen på andra            rande). Siffrorna omfattar förutom dem som helt
35531:        stadiet och                                      avbrutit studiema också dem som bytt studielin-
35532:                                                        je eller flyttat till en annan läroanstalt (s.k. "brut-
35533:        vilka åtgärder kommer regeringen att             toavbrott"). Uppgifter om orsakema till avbrot-
35534:        vidtaför att minska avbrotten?                   ten insamlades inte då.
35535: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Statistikcentralen har redan i flera år produce-
35536: föra följande:                                          rat statistik över genomströmningen av studeran-
35537:                                                         de med hjälp av befintligt material. Åren 1998
35538: Att förbättra förutsättningama för den grundläg-        och 1999 har denna statistikproduktionen utveck-
35539: gande yrkesutbildningen på andra stadiet och att        lats så att den bättre än tidigare producerar infor-
35540: höja utbildningens kvalitet och effekter har upp-      mation som behövs i kontrollen av hur de utbild-
35541: tagits som ett centralt insatsornråde för de när-      ningspolitiska målen har uppnåtts. Statistik som
35542: maste åren. Målet är att närma yrkesutbildningen       beskriver hur många som avbryter utbildningen
35543: och arbetslivet till varandra, förbättra utbildning-   och hur många som utexamineras hör till detta ut-
35544: ens motsvarighet till arbetslivets krav och stödja     vecklingsarbete. Nu finns statistiken över läget
35545: placeringen av utexaminerade i arbetslivet eller i      1997 tillgänglig och enligt den var avbrottspro-
35546: fortsatta studier. Likaså finns en strävan att före-   centen i yrkesutbildningen på andra stadiet cirka
35547: bygga utslagning genom att de som saknar yrkes-         13 (ca 14 000 studerande). Motsvarande uppgift
35548: utbildning skall uppmuntras till studier och fler      för 1998 fås före utgången av innevarande år och
35549: åtgärder för att minska mängden avbrutna stu-          för 1999 i oktober-november 2000. Utgående
35550: dier skall vidtas. Man försöker nå målen bl.a. ge-     från materialet om genomströmningen av stude-
35551: nom att utveckla yrkesutbildningsformer som            rande kan uppgifter om avbrott bara produceras i
35552: står arbetslivet nära, ta fram metoder för att kän-    grova drag för utbildningsstadiet som helhet (av-
35553: na igen inlämingssvårigheter och andra problem         brott = lämnat utbildningsstadiet). Materialet ger
35554: hos studerande samt för att planera behövliga åt-      varken möjlighet till en noggrannare indelning,
35555: gärder och genom att stärka stödåtgärdema vid          t.ex. i utbildningsornråden eller olika examina el-
35556: övergången från utbildning till arbetslivet. I spe-    ler till uppgifter om orsakema till avbrotten.
35557: cialundervisningen strävar man efter att alla stu-         För uppföljningen och utvärderingen av hur de
35558: derande skall ha möjlighet till sysselsättnings-       mål som ställts upp för utbildningssystemet har
35559: främjande yrkesutbildning. Utbildningen och in-        uppnåtts och de planerade åtgärdema vidtagits
35560: trädet i arbetslivet stöds genom att utbildningen      behövs mer exakt, mångsidig och detaljerad sta-
35561: kombineras med åtgärder som förbättrar arbets-         tistik än vad som kan produceras med hjälp av
35562: förmågan och förmågan att klara olika livssitua-       uppgiftema om genomströmningen av studeran-
35563: 
35564: 4
35565: Ministems svar                                               KK 600/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
35566: 
35567: 
35568: 
35569: deo Därför har statistikföringen och -produktio-         betet inom studiehandledningen samt bygga upp
35570: nen i fråga om andra stadiets yrkesutbildning och        samarbetsnät. Projekten genomförs på olika sätt,
35571: gyrnnasieutbildning fömyats från och med hös-            men gemensamt för dem alla är att de medver-
35572: ten 1999 Uppgiftema samlas nu in och ordnas
35573:           0                                              kande studerandena är studerande i en läroan-
35574: efter personbeteckning enligt samma princip som          stalt. 1 verksamheten understryks individuell
35575: i högskoleundervisningeno Till följd av reformen         handledning av studeranden och individuell ut-
35576: är det möjligt att följa studerandenas mobilitet         formning av läroplaneno lnlärning i arbetet är en
35577: inom utbildningssystemet samt mellan arbetsli-           väsentlig del av det praktiska genomförandet. De
35578: vet och utbildningeno Ändringen gör det också            vanligaste orsakerna till att söka till "innoverk-
35579: möjligt att exakt statistikföra orsakerna till stu-      stadsutbildningen" är hög frånvaro, sjunkande
35580: dieavbrott (bytt utbildning, utbildningsområde           studiemotivation, planer på att avbryta studierna
35581: eller yrkesläroanstalt, flyttat till gymnasium, yr-      eller redan avbrutna studier, problem att klara
35582: keshögskola eller universitet, flyttat utomlands         olika 1ivssituationer och inlärningssvårighetero 1
35583: för att studera inom utbytesprogram, börjat arbe-        verkstäderna kan de unga fullgöra studier som
35584: ta eller blivit arbetslös, blivit moderskapsledig,       blivit på hälft och en smidig återgång till "nor-
35585: vårdledig, föräldraledig eller sjukledig eller bör-      malundervisning" blir möjligo Målet för alla som
35586: jat avtjäna vämplikt osvo) Eftersom uppgiften om         studerar i verkstädema är en grundläggande yr-
35587: studieavbrott fås genom att uppgifterna för två på       kesexameno Erfarenheterna av den första tiden i
35588: varandra följande år jämförs på basis av person-         de läroanstalter som medverkat i projektet har
35589: beteckningen, är informationen tillgänglig cirka         varit positiva: man har fått de studerande att ta
35590:  1 Yz år efter statistiktidpunkteno Statistiken över     ansvar för sina studier och kunnat locka stude-
35591: studieavbrott för 1999 enligt den nya ruetoden           rande som övervägt att avbryta sina studier att
35592: blir klar 2001 och därefter produceras motsva-           fortsättao Den slutliga utvärderingen av resulta-
35593: rande statistik årligeno                                 ten av projektet kan göras först senare genom en
35594:     Förutom den nationella statistiken över studie-      granskning av hur avbrottsstatistiken i de med-
35595: avbrott behövs också en djupare undersökning av          verkande läroanstalterna har utvecklats över en
35596: orsakerna till att studierna avbryts (t.exo att studi-   längre tido
35597: erna upplevs alltför teoretiska, den individuella           Studieavbrotten inom yrkesutbildningen har
35598: undervisningen och handledningen är obetydlig,           angetts som ett prioriterat område också i bered-
35599:  inget intresse för studieinnehållet, kommit in på       ningen av de nya strukturfondsprogrammeno
35600: helt fel område, olika personliga skäl osvo)o Så-        A vsikten är att de samlade åtgärderna i det nya
35601:  dan information produceras de närmaste åren             mål 3-programmet under strukturfondsperioden
35602: bl.ao i samband med yrkesläroanstalternas inno-          2000-2006 skall "Sporra till yrkesutbildning
35603:  vativa verkstadsprojekt som delvis finansieras av       och minska studieavbrotten" 0
35604: 
35605: 
35606: 
35607: 
35608:  Europeiska socialfondeno Projektet pågår i tre år          Det är meningen att den här beskrivna natio-
35609:  (l.8o1998-31.7o2001) och det omfattar 28 läro-          nella statistikproduktionen och resultaten av den
35610:  anstalter runt om i landet. Hittills har redan 400      mer begränsade utredningen kring olika projekt
35611:  studerande deltagit i verkstädernao Målet för hela      skall utnyttjas både i klarläggandet av studieav-
35612:  treårsperioden är sammanlagt 700 studerandeo            brottsfenomenet i yrkesutbildningen på andra
35613:  Meningen med projektet är att hitta för regionen        stadiet och i utvärderingen av utvecklingsplanen
35614:  och/eller en läroanstalt fungerande praktiska till-     och andra utbildningspolitiska målsättningar lik-
35615:  lämpningar som skall motverka avbrott i studier-        som i bedömningen av hur de vidtagna åtgärder-
35616:  na, utveckla tutorverksamheten och elevvårdsar-         na har lyckatso
35617: 
35618: 
35619: 
35620: Helsingfors den 5 november 1999
35621: 
35622:      Undervisningsminister Maija Rask
35623:                                                                                                         5
35624:                                                          KK 60111999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
35625: 
35626: 
35627: 
35628: 
35629:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 60111999 vp
35630: 
35631:                                            Yrittäjän autokulujen korvaaminen
35632: 
35633: 
35634: 
35635: 
35636: Eduskunnan puhemiehelle
35637: 
35638: Yrittäjien autokulujen korvaamisessa on verotta-    molemmissa yritysmuodoissa auton käyttökulut
35639: jan toiminnassa kirjavuutta ja yhdenvertainen       ovat täsmälleen yhtä suuria.
35640: käytäntö puuttuu. Mikäli yrittäjällä on Oy- tai
35641: Ky-muotoinen yritys, yrittäjä saa laskuttaa omas-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35642: sa henkilökohtaisessa omistuksessaan olevalla       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
35643: autolla ajamistaan kilometreistä normaalin val-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35644: tion määräämän kilometrikorvauksen, 1,99            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35645: mk/km. Jos yrittäjän yritysmuoto on esim. T:mi
35646: (ammatinharjoittaja), yrittäjän omassa henkilö-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35647: kohtaisessa omistuksessa olevan auton kilometri-          tyä, jotta kaikki yrittäjät saisivat tasa-
35648: korvaus on vain 1,05 mk/km. Tällainen menette-            vertaisen ja yhdenmukaisen kohtelun ve-
35649: ly tuntuu epäoikeudenmukaiselta, koska kilomet-           rottaja/ta omalla autolla ajamistaan
35650: rikorvaus on auton käyttökulujen korvaamista ja           työajoista?
35651: 
35652: 
35653: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
35654: 
35655:     Mauri Salo /kesk                                   Markku Laukkanen /kesk
35656:     Mika Lintilä /kesk                                 Mirja Ryynänen /kesk
35657:     Antti Rantakangas /kesk                            Osmo Puhakka /kesk
35658:     Kyösti Karjula /kesk                               Johannes Leppänen /kesk
35659:     Pekka Kuosmanen /kok                               Juha Rehula /kesk
35660:     Jari Leppä /kesk                                   Ismo Seivästö /skl
35661:     Hannu Aho /kesk
35662: 
35663: 
35664: 
35665: 
35666:                                                                                              Versio 2.0
35667: KK 60111999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                Ministerin vastaus
35668: 
35669: 
35670: 
35671: 
35672: Eduskunnan puhemiehelle
35673: 
35674: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      keinotoimintaan kohdistuva osuus autosta aiheu-
35675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tuvista menoista on verotuksessa vähennyskel-
35676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       poista, verotusta toimitettaessa menoista vähen-
35677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-        netään yrittäjän yksityiskäytön osuus.
35678: lon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Jos auto on pääasiallisesti yrittäjän yksityis-
35679: sen KK 60111999 vp:                                  käytössä, auton käytöstä aiheutuneet kustannuk-
35680:                                                       set ovat vastaavasti vähennyskelpoisia siltä osin
35681:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     kuin ne liittyvät yrittäjän elinkeinotoimintaan ja
35682:        tyä, jotta kaikki yrittäjät saisivat tasa-    ne on merkitty yrityksen kirjanpitoon. Jos muuta
35683:        vertaisen ja yhdenmukaisen kohtelun ve-        selvitystä matkakustannuksista ei esitetä, sovel-
35684:        rottaja!ta omalla autolla ajamistaan           letaan käytännössä Verohallituksen päätöstä
35685:        työajoista?                                   matkakuluvähennysten määrästä. Vuodelta 1998
35686:                                                      toimitettavassa verotuksessa oman auton käytös-
35687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tä saatavan vähennyksen määrä on 1,05 mk/km.
35688: ti seuraavaa:                                            Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi näin ollen
35689: Työnantajan työntekijälle maksama korvaus on         aina vähentää työmatkasta aiheutuneet matka-
35690: työntekijälle verovapaata tuloa enintään Vero-       kustannukset todellisen suuruisina kirjanpitoon
35691: hallituksen määräämään summaan asti, kun työn-       merkittyjen menojen perusteella. Vähennettävä
35692: tekijä käyttää työajoihin itse omistamaansa au-      määrä voi olla selvityksen perusteella suurempi-
35693: toa. Tuloverolain 73 §:n mukaan Verohallitus         kin kuin kaavamaisesti sovellettava määrä, joka
35694: vahvistaa verovapaan kilometrikorvauksen mää-        tulee kyseeseen vain, jos vähennystä ei ole tehty
35695: rän valtion työmarkkinalaitoksen laskemaa kilo-      kirjanpidossa tai muutoin luotettavasti selvitetty.
35696: metrikorvauksen enimmäismäärää vastaavaksi.              Palkansaajan kiinteästi vahvistettu kilometri-
35697: Verovuonna 1999 määrä on 1,99 mk/km.                 korvaus palvelee ennen muuta yksinkertaistaruis-
35698:    Mahdollisuus matkakorvauksen saamiseen            tavoitteita niin verotuksen kuin työnantajan raha-
35699: edellä mainitulla tavalla on myös osakeyhtiön tai    liikenteen ja kirjanpidonkin näkökulmasta. Työ-
35700: henkilöyhtiön osakkaana, joka on työsuhteessa        markkinapoliittisista syistä siihen on kuitenkin
35701: yhtiöön. Yksityisliike ei sen sijaan ole erillinen   vanhastaan sisältynyt myös verotukea ylikom-
35702: oikeushenkilö eikä liikkeen- tai ammatinharjoit-     pensaation muodossa. Koska tästä on säädetty
35703: taja ole työsuhteessa yritykseen. Tätä heijastaa     eduskunnan tahdon mukaisesti laissa, veroviran-
35704: sekin, ettei yksityisen elinkeinonharjoittajan it-   omaisilla ei ole mahdollisuutta veroedun poista-
35705: selleen maksama palkka ole verotuksessa vähen-       miseen, vaan asiasta olisi säädettävä lailla. Liik-
35706: nyskelpoinen, toisin kuin henkilö- ja osakeyh-       keen- ja ammatinharjoittamiseen liittyy sekä ve-
35707: tiössä.                                              ro- että kirjanpitosäännösten edellyttämä laaja
35708:    Liikkeen- tai ammatinharjoittaja käyttää usein    tulojen ja menojen kirjaamisvelvollisuus. Ei oli-
35709: autoa pääasiallisesti elinkeinotoiminnassaan, jol-   si asianmukaista, että menojen vähentäminen sal-
35710: loin auto ja sen käytöstä aiheutuneet menot mer-     littaisiin elinkeinoverotuksessa tosittein esitet-
35711: kitään yrityksen kirjanpitoon. Koska vain elin-      tyä selvitystä laajemmin. Elinkeinoverotuksen
35712: 
35713: 
35714: 2
35715: Ministerin vastaus                                        KK 60111999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
35716: 
35717: 
35718: kehittämisen tavoitteisiin ei näin ollen kuulu kaa-   ten vähentämisen laajentamista tältä osin perus-
35719: vamaisten vähennysten laajentaminen yli todel-        teltuna.
35720: listen kulujen. Hallitus ei pidä matkakustannus-
35721: 
35722: 
35723: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
35724: 
35725:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
35726: 
35727: 
35728: 
35729: 
35730:                                                                                                     3
35731: KK 601/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                       Ministems svar
35732: 
35733: 
35734: 
35735: 
35736: Tili riksdagens talman
35737: 
35738: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bilen som beror på näringsverksamheten är av-
35739: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        dragsgill i beskattningen, avdras andelen för fö-
35740: statsrådet översänt följande av riksdagsman            retagarens privata bruk från utgifterna vid verk-
35741: Mauri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga        ställandet av beskattningen.
35742: spörsmål SS 601/1999 rd:                                  Om företagaren i huvudsak använder bilen för
35743:                                                       privatbruk, är kostnadema för användning av bi-
35744:        Vilka åtgärder har regeringenför avsikt         len på motsvarande sätt avdragsgilla tili den del
35745:        att vidta för att alla företagare skall få     de hänför sig tili företagarens näringsverksamhet
35746:        en jämlik och enhetlig behandling i skat-      och har antecknats i företagets bokföring. Om
35747:        tehänseende när det gäller arbetsresor          ingen särskild redogörelse för resekostnaderna
35748:        med egen bil?                                   finns att tillgå, tillämpas i praktiken Skattestyrel-
35749:                                                       sens beslut om storleken av resekostnadsavdrag.
35750: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       I beskattningen för 1998 är avdragets belopp för
35751: föra följande:                                        användning av egen bil 1,05 mk/km.
35752: Den ersättning arbetsgivaren betalar arbetstaga-          Rörelseidkare och yrkesutövare kan således
35753: ren är skattefri inkomst upp tili den gräns som       alltid avdra resekostnadema för arbetsresor tili
35754: faststälis av Skattestyrelsen, då arbetstagaren an-   det faktiska beloppet utgående från de utgifter
35755: vänder sin egen bil för arbetsresor. Enligt 73 §      som antecknats i bokföringen. Beloppet som
35756: inkomstskattelagen faststälier Skattestyrelsen i      skall avdras kan utgående från redogörelsen vara
35757: överensstämmelse med de maximikilometerer-            t.o.m. större än det schablonmässiga beloppet,
35758: sättningar som statens arbetsmarknadsverk har         som kommer i fråga endast om avdraget inte har
35759: räknat ut den skattefria kilometerersättningen.       antecknats i bokföringen eller utretts på något an-
35760: Skatteåret 1999 är ersättningen 1,99 mk/km.           nat tiliförlitligt sätt.
35761:    Möjlighet tili resekostnadsersättning enligt           Den fast bestämda kilometerersättningen för
35762: ovanstående har också delägare i aktie- elier per-    löntagare tjänar framför alit förenklingssyften så-
35763: sonbolag som är anställda vid bolaget. Privata rö-    väl vad gälier beskattningen som arbetsgivarens
35764: relser är dock inte separata juridiska personer,      penningrörelse och bokföring. Av arbetsmark-
35765: och rörelseidkare eller yrkesutövare är inte an-      nadspolitiska skäl innehåller den dock även se-
35766: stälida vid ett företag. Detta återspeglas också av   dan gammalt ett skattestöd i form av överkom-
35767: att lön som privata näringsidkare betalar åt sig      pensation. Eftersom bestämmelser om detta i en-
35768: själva inte är avdragsgili i beskattningen, tili      lighet med riksdagens vilja ingår i lagen, har
35769: skilinad från förhållandet i person- och aktiebo-     skattemyndigheterna inga möjligheter att slopa
35770: lag.                                                  skatteförmånen, utan saken måste bestämmas i
35771:    Rörelseidkare eller yrkesutövare använder          lag. Tili rörelse- och yrkesutövande hör enligt så-
35772: ofta bil huvudsakligen för sin näringsverksam-        väl skatte- som bokföringsbestämmelserna en
35773: het, varvid bilen och de utgifter som åsamkas av      omfattande skyldighet att bokföra inkomster och
35774: dess användning antecknas i företagets bokfö-         utgifter. Det är inte korrekt att avdrag för utgifter
35775: ring. Eftersom endast den andel av utgifterna för     tillåts i större omfattning än vad redogörelsen in-
35776: 
35777: 
35778: 4
35779: Ministems svar                                           KK 601/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
35780: 
35781: 
35782: klusive verifikat ger vid handen vid beskattning-   avdragen till att omfatta mer än de faktiska kost-
35783: en av näringsverksamhet. Till målen för utveck-     nadema. Regeringen anser inte att en utvidgning
35784: lingen av beskattningen av näringsverksamhet        av avdrag för resekostnader till denna del är mo-
35785: hör således inte att utvidga de schablonmässiga     tiverad.
35786: 
35787: 
35788: 
35789: Helsingfors den 9 november 1999
35790: 
35791:     Minister Suvi-Anne Siimes
35792: 
35793: 
35794: 
35795: 
35796:                                                                                                     5
35797: 1
35798: 
35799: 1
35800: 
35801: 1
35802: 
35803:     1
35804: 
35805:     1
35806: 
35807:     1
35808: 
35809:         1
35810: 
35811:         1
35812: 
35813:         1
35814: 
35815:             1
35816: 
35817:             1
35818: 
35819:             1
35820: 
35821:                 1
35822: 
35823:                 1
35824: 
35825:                 1
35826: 
35827:                     1
35828:                                                            KK 602/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
35829: 
35830: 
35831: 
35832: 
35833:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 602/1999 vp
35834: 
35835:                                              Yrittäjien työttömyysturva
35836: 
35837: 
35838: 
35839: 
35840: Eduskunnan puhemiehelle
35841: 
35842: Yritystoiminnan loppuessa yrittäjillä ei ole sa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35843: moja mahdollisuuksia päästä työttömyyskor-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
35844: vauksen piirin kuin palkansaajilla. Vaikka yritys-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35845: toiminta loppuu kokonaan, yrittäjälle tulee pal-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35846: kansaajaa pidempi karenssiaika ja työvoimavi-
35847: ranomaiset suhtautuvat useasti työnhakijaan                 Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
35848: edelleen yrittäjänä. Tällaisella menettelyllä työn-         jotta yrittäjällä olisi yritystoiminnan lo-
35849: hakijat ovat eriarvoisessa asemassa jouduttuaan             petettuaan samanlaiset mahdollisuudet
35850: työttömäksi. Kaikilla työtä vailla olevilla pitää           päästä työttömyyskorvauksen piiriin
35851: olla samanlainen kohtelu riippumatta aikaisem-              kuin työttömäksi jääneellä palkansaa-
35852: masta työstä. Karenssiaikojen tulee olla yhtä pit-          jalla?
35853: kiä riippumatta siitä, onko henkilö toiminut yrit-
35854: täjänä tai palkansaajana, kun työ on todistetta-
35855: vasti loppunut.
35856: 
35857: 
35858: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
35859: 
35860:     Mauri Salo /kesk                                     Kyösti Karjula /kesk
35861:     Mika Lintilä /kesk                                   Juha Rehula /kesk
35862:     Jukka Vihriälä /kesk                                 Markku Laukkanen /kesk
35863:     Antti Rantakangas /kesk                              Mirja Ryynänen /kesk
35864:     Johannes Leppänen /kesk                              Seppo Kääriäinen /kesk
35865:     Pekka Kuosmanen /kok                                 Osmo Puhakka /kesk
35866:     Jari Leppä /kesk                                     Ismo Seivästö /skl
35867:     Hannu Aho /kesk
35868: 
35869: 
35870: 
35871: 
35872:                                                                                                Versio 2.0
35873: KK 602/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                   Ministerin vastaus
35874: 
35875: 
35876: 
35877: 
35878: Eduskunnan puhemiehelle
35879: 
35880: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           pään tulokseen eikä tästä syystä työ- ja työttö-
35881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          myyskausia voida aina selvärajaisesti erottaa toi-
35882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sistaan, jos yritystoimintaa ei ole todisteellisesti
35883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-         lopetettu.
35884: lon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Pääsääntö laissa on, että oikeus työttömyys-
35885: sen KK 602/1999 vp:                                   turvaan alkaa välittömästi, jos yritystoiminta on
35886:                                                       todisteellisesti lopetettu. Tällaisena todisteellise-
35887:        Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,         na lopettamisena pidetään konkurssimenettelyn
35888:        jotta yrittäjällä olisi yritystoiminnan lo-    alkamista ja tilannetta, jossa henkilö ei yrittäjä-
35889:        petettuaan samanlaiset mahdollisuudet          riskiin kuulumattomasta syystä, esimerkiksi ter-
35890:        päästä työttömyyskorvauksen piiriin            veydellisistä syistä, voi jatkaa yritystoimintaa.
35891:        kuin työttömäksi jääneellä palkansaa-          Myös yrityksen vapaaehtoista purkamista tai
35892:        jalla?                                         myyntiä pidetään todisteellisena lopettamisena
35893:                                                       edellyttäen, että myös yrityksen käyttö- ja vaih-
35894: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           to-omaisuudesta on luovuttu.
35895: seuraavaa:                                                Eräissä tilanteissa on kuitenkin taloudellisesti
35896: Kysymyksen perusteluissa on katsottu, ettei yrit-     kohtuutonta erityisesti tulevien työllistymismah-
35897: täjillä yritystoiminnan loppuessa ole samoja          dollisuuksien kannalta edellyttää työttömyystur-
35898: mahdollisuuksia päästä työttömyyskorvauksen           van saamiseksi yrityksen täydellistä lopettamis-
35899: piiriin kuin palkansaajilla. Vaikka yritystoiminta    ta. Tämän johdosta yrittäjällä on oikeus työttö-
35900: loppuisi kokonaan, yrittäjille tulee kysymykses-      myysturvaan myös silloin, kun yritystoiminta on
35901: sä esitetyn mukaan palkansaajaa pidempi karens-       ollut todisteellisesti keskeytyneenä määräajan.
35902: siaika ja työvoimaviranomaiset suhtautuvat            Neljän kuukauden määräaikaa voidaan pitää pe-
35903: useasti työnhakijaan edelleen yrittäjänä.             rusteltuna, jotta keinottelu ja yritystoiminnan ris-
35904:    Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat sään-         kien siirtäminen työttömyysturvana katettavaksi
35905: nökset uudistettiin vuoden 1995 alusta lukien.        voitaisiin estää. Toisaalta tätä määräaikaa ei vaa-
35906: Tässä yhteydessä myös selkeytettiin säännöksiä,       dita, jos kysymyksessä palkansaajaan rinnastet-
35907: jotka koskevat yritystoiminnan lopettamisen tai       tava yrittäjä, kausiluonteinen yritystoiminta tai
35908: keskeytymisen vaikutusta työttömyysturvaan.           sivutoiminen, päätoimisen palkkatyön rinnalla
35909: Lähtökohtana uudistuksessa oli, että yrittäjillä      harjoitettu yritystoiminta.
35910: tuli olla samanlainen oikeus työttömyysturvaan           Eräänlainen "karenssiaika" voi olla seurauk-
35911: kuin muilla ansiotyöntekijöillä silloin, kun työ on   sena myös silloin, jos yritystoiminnan lopettami-
35912: selkeästi loppunut. Sen sijaan yritystoiminnan        sen yhteydessä yritysomaisuuden myynnistä on
35913: luonteesta johtuvaa yrittäjäriskiin liittyvää tila-   saatu myyntivoittoa. Henkilöllä ei voida katsoa
35914: päistä keskeytystä ei tule kattaa työttömyystur-      olevan työttömyysturvana maksettavan taloudel-
35915: valla. Yrittäjyyteen liittyy myös sellaista toimin-   lisen tuen tarvetta sinä aikana, jolle saatu myyn-
35916: taa, jolta ajalta yritys ei tuota välitöntä tuloa,    tivoitto voidaan jaksottaa vakiintuneena pidettä-
35917: muttajoka toiminta vaikuttaa yrityksen myöhem-        vän tulotason perusteella. Tätä myyntivoitonjak-
35918: 
35919: 
35920: 2
35921: Ministerin vastaus                                    KK 602/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
35922: 
35923: 
35924: sotusta koskevaa säännöstä koskeva muutoseh-      puolelle lyhytkestoiset ja vähäiset yritystoimin-
35925: dotus sisältyy eduskunnalle viikolla 43 annet-    nan harjoittamiset. Etenkin perusturvassa yksit-
35926: tuun hallituksen esitykseen työttömyysturvalain   täistapauksina ilmenneiden kohtuuttoman pitki-
35927: muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on mai-    nä pidettävien jaksotusten estämiseksi on jakso-
35928: nitun säännöksen soveltamiskäytännön yksinker-    tukselle lisäksi ehdotettu määriteltäväksi enim-
35929: taistamisen lisäksi rajata soveltamisalan ulko-   mäiskesto.
35930: 
35931: 
35932: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
35933: 
35934:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
35935: 
35936: 
35937: 
35938: 
35939:                                                                                                  3
35940: KK 602/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                      Ministems svar
35941: 
35942: 
35943: 
35944: 
35945: Tili riksdagens talman
35946: 
35947: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        hetsperioder då företaget inte producerar direkt
35948: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        vinst men som inverkar på företagets senare re-
35949: statsrådet översänt följande av riksdagsman            sultat och på grund härav kan man inte alltid dra
35950: Mauri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga        tydliga gränser melian arbets- och arbetslöshets-
35951: spörsmål SS 602/1999 rd:                               perioder om det inte finns bevis på att företags-
35952:                                                        verksamheten har avslutats.
35953:         Vilka åtgärder kommer regeringen att              Huvudregeln i lagen är att rätten tili utkomst-
35954:         vidtaför attföretagare som har avslutat        skydd för arbetslösa inträder omedelbart om fö-
35955:        företagsverksamheten skall ha samma             retagsverksamheten bevisligen har avslutats.
35956:         möjligheter att komma i åtnjutande av          Detta anses vara faliet när ett konkursförfarande
35957:        arbetslöshetsersättning som en löntaga-         har inletts och när en person inte kan fortsätta
35958:         re som blivit arbetslös?                       med företagsverksamheten av orsaker, t.ex. häl-
35959:                                                        soskäl, som inte har anknytning tili företagarris-
35960: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ken. Likaså anses frivillig upplösning eller för-
35961: föra följande:                                         säljning av företaget som bevisligen avslutad fö-
35962: I motiveringen tili spörsmålet har man ansett att      retagsverksamhet under förutsättning att man av-
35963: företagare vars företagsverksamhet inte upphör         stått från företagets anläggnings- och omsätt-
35964: har samma möjlighet att komma i åtnjutande av          ningstillgångar.
35965: arbetslöshetsersättning som en löntagare. Ä ven           I vissa situationer är det dock från ekonomisk
35966: om företagsverksamheten upphör helt och hållet         synpunkt oskäligt särskilt med tanke på komman-
35967: har företagaren enligt spörsmålet en längre ka-        de sysselsättningsmöjligheter att förutsätta att fö-
35968: renstid än löntagaren och arbetskraftsmyndighe-        retagsverksamheten avslutas helt och håliet för
35969: tema förhålier sig ofta till den arbetssökande som     att företagaren skali få utkomstskydd för arbets-
35970: om han fortfarande vore en företagare.                 lösa. På grund härav har en företagare rätt tili ut-
35971:    Bestämmelsema gällande utkomstskydd för             komstskydd för arbetslösa också när företags-
35972: arbetslösa för företagare reviderades från ingång-     verksamheten bevisligen har varit avbruten en
35973: en av 1995. I detta sammanhang gjordes också de        viss tid. En fyra månaders period kan anses vara
35974: bestämmelser som gälier viiken inverkan avslu-         motiverad för att förhindra spekulation och kom-
35975: tande elier avbrytande av företagsverksamheten         pensation av företagarrisken med hjälp av ut-
35976: har på utkomstskyddet för arbetslösa klarare. Ut-      komstskyddet för arbetslösa. Å andra sidan krävs
35977: gångspunkten vid revideringen var att företagare       inte denna paus om det är fråga om en företagare
35978: bör ha samma rätt tili utkomstskydd för arbetslö-      som kan jämställas med en löntagare, säsongbe-
35979: sa som andra förvärvsarbetande när det är klart        tonad företagsverksamhet elier företagsverksam-
35980: att arbetet har tagit slut. Däremot bör ett tilifål-   het som bedrivits som bisyssla vid sidan av löne-
35981: ligt avbrott som beror på företagsverksamhetens        arbete på heltid.
35982: karaktär och som hänför sig tili företagarrisken          En slags "karenstid" kan följa på avslutad fö-
35983: inte täckas med utkomstskydd för arbetslösa. Tili      retagsverksamhet om man i samband med avslu-
35984: företagsverksamhet hör också sådana verksam-           tandet har erhållit försäljningsvinst från försälj-
35985: 
35986: 
35987: 4
35988: Ministems svar                                           KK 602/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
35989: 
35990: 
35991: 
35992: ning av företagsegendomen. En person kan inte       gen i veckan 43. Syftet med förslaget är förutom
35993: anses vara i behov av ekonomiskt stöd i form av     att förenkla praxis då det gäller nämnda bestäm-
35994: utkomstskydd för arbetslösa under den tid över      melse dessutom att lämna företagsverksamhet
35995: viiken försäljningsvinsten kan periodiseras en-     som bedrivits endast kort tid eller i liten skala ut-
35996: ligt hans etablerade inkomstnivå. Förslag till      anför lagens tillämpningsområde. För att
35997: ändring av denna bestämmelse gällande periodi-      förhindra oskäligt långa periodiseringar som i
35998: sering av försäljningsvinsten ingick i den propo-   enskilda fall har förekommit särskilt inom grund-
35999: sition med förslag till ändring av lagen om ut-     skyddet har man dessutom föreslagit en maximi-
36000: komstskydd för arbetslösa som avläts till riksda-   tid för periodiseringen.
36001: 
36002: 
36003: 
36004: Helsingfors den 4 november 1999
36005: 
36006:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
36007: 
36008: 
36009: 
36010: 
36011:                                                                                                       5
36012:                                                           KK 603/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
36013: 
36014: 
36015: 
36016: 
36017:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 603/1999 vp
36018: 
36019:                                             Alle 23-vuotiaan työntekijän eläkemaksut
36020: 
36021: 
36022: 
36023: 
36024: Eduskunnan puhemiehelle
36025: 
36026: Alle 23-vuotiaan eläkemaksut eivät kartuta hen-      nisivät ja kynnys nuoren henkilön palkkaami-
36027: kilön eläkettä, joten tämän epäkohdan poistami-      seen madaltuisi.
36028: seksi tulisi nuoren työntekijän eläkemaksut jät-
36029: tää perimättä kokonaan. Mikäli alle 23-vuotiaan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36030: eläkemaksuja ei tarvitsisi maksaa, nuoren työllis-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
36031: täminen tulisi houkuttelevammaksi, ja tätä kaut-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36032: ta sillä olisi nuorisotyöttömyyttä vähentävä vai-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36033: kutus. Nuorisotyöttömyys on vakava ja yhteis-
36034: kunnallisesti kallis ongelma, jonka ratkaisemi-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36035: seksi tulisi käyttää kaikki olemassa olevat kei-           tyä, jotta eläkemaksujen perintä lopete-
36036: not. Nuoren paikkaaminen ensimmäiseen työ-                 taan alle 23-vuotiailta henkilöiitä ja
36037: paikkaan helpottuisi, koska työn sivukulut piene-          näin voidaan helpottaa nuorten henki-
36038:                                                            löiden työllistymistä ja työnsaantia?
36039: 
36040: 
36041: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1999
36042: 
36043:     Mauri Salo /kesk                                    Kyösti Karjula /kesk
36044:     Mika Lintilä /kesk                                  Hannu Aho /kesk
36045:     Jukka Vihriälä /kesk                                Markku Laukkanen /kesk
36046:     Antti Rantakangas /kesk                             Mirja Ryynänen /kesk
36047:     Johannes Leppänen /kesk                             Seppo Kääriäinen /kesk
36048:     Ismo Seivästö /skl                                  Osmo Puhakka /kesk
36049:     Jari Leppä /kesk                                    Juha Rehula /kesk
36050:     Pekka Kuosmanen /kok
36051: 
36052: 
36053: 
36054: 
36055:                                                                                               Versio 2.0
36056: KK 603/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                  Ministerin vastaus
36057: 
36058: 
36059: 
36060: 
36061: Eduskunnan puhemiehelle
36062: 
36063: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Toisaalta maksun muuttaminen kesken työ-
36064: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          uran ei liene mielekästä sen enempää itse työnte-
36065: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kijän kuin työnantajankaan kannalta. Kun nuori
36066: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-         työntekijä aikanaan täyttää 23 vuotta, olisi netto-
36067: lon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       palkan lasku melko jyrkkä, kun hän joutuisi yht-
36068: sen KK 603/1999 vp:                                    äkkiä maksamaan eläkevakuutusmaksua täysi-
36069:                                                        määräisenä. Jyrkkä maksun muutos tuskin hel-
36070:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      pottaisi rrtyöskään työnantajan toimintaa tai työl-
36071:        tyä, jotta eläkemaksujen perintä lopete-        lisyystilannetta. Jos oletetaan, että nuorten mak-
36072:        taan alle 23-vuotiailta henkilöiitä ja          sun poistaminen vaikuttaisi positiivisesti alle 23-
36073:        näin voidaan helpottaa nuorten henki-          vuotiaiden työllistymiseen, voisi maksun alkami-
36074:        löiden työllistymistäja työnsaantia?           nen 23-vuotiaana puolestaan heijastua kielteises-
36075:                                                       ti tässä iässä palkattavien henkilöiden työllisty-
36076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         miseen.
36077: ti seuraavaa:                                             Vuosina 1983-1991 oli käytössä alennettu
36078: Työntekijä on työeläkelakien piirissä sen vuoden      eläkemaksu alle 24-vuotiaille. Tämän alennetun
36079: alusta, jona hän täyttää 14 vuotta. Työeläkeva-       maksun arveltiin paremmin vastaavan sitä etuut-
36080: kuutusmaksut maksetaan myös kaikesta työstä           ta, jonka nuori eläkejärjestelmästä saa alle 24-
36081: edellä mainitusta ajankohdasta lähtien. Työelä-       vuotiaana. Maksualennuksen arveltiin aikanaan
36082: kejärjestelmän mukainen vanhuuseläketurva al-         myös parantavan nuorten työllistymistä. Alen-
36083: kaa karttua 23 vuoden iästä. Tätä ennen nuorella      nettu maksujärjestely poistettiin kuitenkin vuo-
36084: työntekijällä on kuitenkin oikeus työkyvyttö-         den 1992 alusta alkaen. Aleunetulla maksujärjes-
36085: myyseläkkeeseen tullessaan työkyvyttömäksi ja         telyllä ei todettu olleen vaikutusta nuorten henki-
36086: hänen perheenj äsenillään perhe-eläkkeeseen           löiden työllistymiseen, joten katsottiin, ettei ol-
36087: työntekijän kuollessa.                                lut mielekästä monirootkaistaa eläkejärjestelmää
36088:    Vaikka kysymyksessä ehdotettu eläkevakuu-          ylläpitämällä eri-ikäisille erilaista maksujärjeste-
36089: tusmaksun poistaminen alle 23-vuotiaiden osalta       lyä.
36090: saattaa nopeasti arvioituna vaikuttaa yksinkertai-        Työeläkejärjestelmälle erilaisesta maksujär-
36091: selta tavalta hoitaa nuorisotyöttömyyttä, tarkem-     jestelystä alle ja yli 23-vuotiaille muodostuisi on-
36092: pi arviointi osoittaa, että kysymyksessä ehdote-      gelmia, paitsi vakuutusmaksun asettamisen ja
36093: tusta menettelystä aiheutuisi huomattavia tekni-      seurannan osalta, myös eläkepalkan laskennan
36094: siä ja periaatteellisia ongelmia. Ensinnäkin nuor-    osalta. Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa las-
36095: ten vakuutusmaksun poistaminen aiheuttaisi noin       kettaessa vähennetään eläkepalkan laskentaan
36096: 0,25 prosenttiyksikön korotustarpeen muiden           mukaan otettavien vuosien palkoista työntekijän
36097: eläkevakuutusmaksuun. Tämä korotus jakautuisi         maksama osuus eläkevakuutusmaksusta. Erilai-
36098: puoliksi työnantajille ja yli 23-vuotiaille työnte-   sesta maksujärjestelystä aiheutuisi myös tekni-
36099: kijöille.                                             siä vaikeuksia työnantajien palkkajärjestelmille.
36100: 
36101: 
36102: 
36103: 2
36104: Ministerin vastaus                                        KK 603/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
36105: 
36106: 
36107: Työnantaja joutuisi erottelemaan alle ja yli 23-     ma-ja koulutuspoliittisin keinoin kuin työeläke-
36108: vuotiaiden palkkasummat toisistaan.                  järjestelmän kautta sitä entisestään mutkistamal-
36109:    Eräs yleinen pyrkimys yhteiskunnassamme on        la.
36110: ollut, että työn hinta muodostuisi samaksi saman-        On totta, että nykyisin alle 23-vuotiaiden
36111: laisesta työstä. Erilaiset maksut aiheuttavat epä-   työntekijöiden työeläkevakuutusmaksuja eläke-
36112: toivottavia vinoutumia työmarkkinoilla ja yritys-    etuudet eivät vastaa parhaalla mahdollisella ta-
36113: ten välisessä kilpailussa.                           valla toisiaan. Hallitusohjelmassa on yhdeksi ta-
36114:    Kysymys alle 23-vuotiaiden eläkevakuutus-         voitteeksi asetettu sosiaalivakuutuksen maksu-
36115: maksun poistamisesta on ollut aikaisemminkin         jen ja -etuuksien yhteyden parantaminen. Tähän
36116: harkittavana. Toimenpiteen toteuttamisesta on        liittyen hallitusohjelman mukaan selvitetään alle
36117: kuitenkin luovuttu, koska maksusta luopumises-       23-vuotiaiden eläkekarttumaa. Tämän selvitys-
36118: ta on arvioitu aiheutuvan enemmän haitallisia        työn valmistuttua arvioidaan tarpeelliset lain-
36119: kuin myönteisiä seuraamuksia. Nuorisotyöttö-         muutokset alle 23-vuotiaiden eläketurvaan.
36120: myyden helpottamisen tulisikin tapahtua työvoi-
36121: 
36122: 
36123: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
36124: 
36125:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
36126: 
36127: 
36128: 
36129: 
36130:                                                                                                     3
36131: KK 603/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                       Ministerns svar
36132: 
36133: 
36134: 
36135: 
36136: Tili riksdagens talman
36137: 
36138: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Å andra sidan är det knappast ändamålsenligt,
36139: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         varken för själva arbetstagaren eller för arbetsgi-
36140: statsrådet översänt följande av riksdagsman             varen, att ändra avgiften mitt under arbetskarriä-
36141: Mauri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga         ren. När en ung arbetstagare i sinom tid fyller 23
36142: spörsmål SS 603/1999 rd:                                 år skulle netto1önen sjunka ganska kraftigt i och
36143:                                                         med att han p1öts1igt skulle bli tvungen att beta1a
36144:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           pensionsförsäkringspremie till fullt be1opp. En
36145:        för att pensionsavgifter inte i framtiden        kraftig ändring av avgiftens storlek skulle knap-
36146:        skal/ uppbäras av personer under 23 och          past heller underlätta arbetsgivarens verksarnhet
36147:        för att man på så sätt kunde underlätta          eller sysselsättningsläget. Om man utgår ifrån att
36148:        ungdomarnas sysselsättning och arbets-           s1opandet av avgiften för unga skulle ha en posi-
36149:         möjligheter?                                    tiv effekt på sysselsättningen av personer under
36150:                                                         23 år, kunde det, om avgiften infördes vid 23 års
36151: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ålder, ha en negativ effekt på sysselsättningen av
36152: föra följande:                                          personer som anställs i denna ålder.
36153: En arbetstagare omfattas av arbetspensionslagar-            Under åren 1983-1991 var en sänkt pen-
36154: na från ingången av det år då han fyller 14. Ar-        sionsavgift i bruk för personer under 24. Denna
36155: betspensionsförsäkringspremier skall likaså be-         sänkta avgift antogs bättre svara mot den förmån
36156: talas för allt arbete som utförs efter nämnda tid-      som en ung får av pensionssystemet när han är
36157: punkt. Ett ålderspensionsskydd börjar i enlighet        under 24 år. Man antog på den tiden också att den
36158: med arbetspensionssystemet intjänas från och            sänkta avgiften skulle förbättra ungdomarnas
36159: med 23 års å1der. Före det har en ung arbetstaga-       sysse1sättning. Arrangemanget med sänkt avgift
36160: re 1ikvä1 rätt tili invalidpension ifall han b1ir ar-   s1opades 1ikvä1 vid ingången av 1992. Man märk-
36161: betsoförmögen och hans familjemed1emmar rätt            te inte att arrangemanget skulle ha haft någon
36162: till familjepension ifall att han skulle dö.            verkan på ungdomarnas sysselsättning och där-
36163:     Även om det i spörsmå1et föreslagna slopan-         för ansåg man att det inte var ändamålsenligt att
36164: det av pensionsförsäkringspremien för personer          komplicera pensionssystemet genom att upprätt-
36165: under 23 år vid en hastig bedömning kan synas           hålla olika avgiftsarrangemang för personeri oli-
36166: vara ett enkelt sätt att åtgärda ungdomsarbets1ös-      ka å1drar.
36167: heten visar en närmare granskning att det i spörs-          Olika avgiftsarrangemang för personer under
36168: målet föreslagna förfarandet skulle förorsaka be-       23 och personer över 23 år skulle, förutom när
36169: tydande tekniska och principiella problem. För          det gäller fastställande och övervakning av för-
36170: det första skulle ett s1opande av premien för ung-      säkringspremien, också skapa problem inom ar-
36171: domar leda till ett tryck att höja andra pensions-      betspensionssystemet vid uträkning av pensions-
36172: försäkringspremier med ca 0,25 procentenheter.          lönen. Vid uträkning av den lön som ligger till
36173: Denna höjning skulle till hälften drabba arbetsgi-      grund för pensionen avdras från 1önerna för de år
36174: varna och till hä1ften arbetstagare över 23 år.         som skall tas med i beräkningen av pensionslö-
36175:                                                         nen den andel av pensionsförsäkringspremien
36176: 
36177: 
36178: 4
36179: Ministems svar                                             KK 603/1999 vp -       Mauri Salo /kesk ym.
36180: 
36181: 
36182: som arbetstagaren betalat. Olika avgiftsarrange-      borde förbättras med arbetskrafts- och utbild-
36183: mang skulle också innebära tekniska svårigheter       ningspolitiska medel snarare än via arbetspen-
36184: för arbetsgivamas lönesystem. Arbetsgivaren           sionssystemet så att det blir än mera invecklat.
36185: skulle bli tvungen att hålla isär lönesummoma            Det är sant att situationen för närvarande är så-
36186: för personer över 23 år och personer under 23 år.     dan att arbetstagamas arbetspensionsförsäkrings-
36187:    En allmän strävan i samhället har varit att pri-   premie och pensionsförmåner inte på bästa möj-
36188: set på arbete skall bli detsamma för samma arbe-      liga sätt motsvafar varandra. Ett mål i regerings-
36189: te. Olika avgifter förorsakar icke-önskvärda          programmet är att sambandet mellan avgiftema
36190: snedvridningar på arbetsmarknaden och i kon-          och förmånema inom socialförsäkringen förbätt-
36191: kurrensen mellan företag.                             ras. I anslutning till detta utreds enligt regerings-
36192:    Frågan om att slopa pensionsförsäkringspre-        programmet pensionstillväxten för personer un-
36193: mien för personer under 23 har diskuterats också      der 23 år. När detta utredningsarbete har blivit
36194: tidigare. Man har likväl avstått från att genomfö-    klart görs en bedömning av vilka lagändringar
36195: ra åtgärden eftersom man har bedömt att slopan-       som behövs i pensionsskyddet för personer un-
36196: det av avgiften skulle ha fler negativa än positiva   der 23 år.
36197: konsekvenser. Sysselsättningen bland ungdomar
36198: 
36199: 
36200: 
36201: Helsingfors den 4 november 1999
36202: 
36203:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
36204: 
36205: 
36206: 
36207: 
36208:                                                                                                          5
36209:                                                            KK 604/1999 vp- Jukka Gustafsson /sd
36210: 
36211: 
36212: 
36213: 
36214:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 604/1999 vp
36215: 
36216:                                              Asunto-osakeyhtiöiden hallinnon päätöksen-
36217:                                              teon avoimuuden lisääminen
36218: 
36219: 
36220: 
36221: 
36222: Eduskunnan puhemiehelle
36223: 
36224: Viime vuosina Suomessa on alettu korostaa lähi-       on kohtuutonta, että asunto-osakeyhtiön hallituk-
36225: demokratian ja avoimuuden merkitystä kaikessa         sen ei tarvitse tehdä minkäänlaista rajanvetoa
36226: hallinnassa. On koettu hyväksi, että ihmistä kos-     hallituksen pöytäkirjojen julkisuuden osalta.
36227: kevat päätökset tehdään mahdollisimman lähellä        Mielestäni asunto-osakeyhtiön asukkaalla pitää
36228: häntä ja että hän itse pääsee vaikuttamaan niihin.    olla oikeus tietää oman lähiympäristönsä asiois-
36229: Tästä kehityksestä ovat hyvänä esimerkkinä eri-       ta. On vaikea keksiä yhtä läheistä asiaa ihmisen
36230: laiset osallisuushankkeet Kun ihminen pääsee          elämän alueesta kuin asuminen.
36231: osalliseksi häntä koskevaan päätöksentekoon, on          Kysymys asumisen demokratian avoimuudes-
36232: sitoutuminen niihin paljon syvällisempää. Toi-        ta on tärkeä. Asunto-osakeyhtiölakia tulisikin
36233: seksi avoimuudella voidaan poistaa ainakin osa        muuttaa siten, että se eroaisi enemmän osakeyh-
36234: edustukselliseen demokratiaan liittyvistä epäluu-     tiölaista, jonka merkitys on toinen. Julkisella hal-
36235: loista. Luottamus kansalaisten ja päättäjien välil-   linnolla on täysi syy puuttua tähän epäkohtaan.
36236: lä kasvaa, kun vuorovaikutus on aitoa ja rehellis-    Salamyhkäisyyden jatkaminen ei todellakaan pa-
36237: tä.                                                   ranna naapurusten välisiä suhteita tai luottamus-
36238:     Kuitenkin kaikilta osin avoimuus ei ole nyky-     ta taloyhtiönsä hallintoon.
36239: hetken vaatimusten tasolla. Yhteen tärkeään elä-
36240: män osa-alueeseen päätöksenteon julkisuus ei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36241: ulotu - asumista koskevaan päätöksentekoon.           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36242: Vaikka asunto-osakeyhtiölaissa yhtiökokouksen         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36243: rooli on keskeinen, on hallituksen toiminta edel-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36244: leen omistajien ja asukkaiden valvonnan ulottu-
36245: mattomissa. Hallituksen ei tarvitse informoida              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36246: asunto-osakeyhtiön omistajia ja asukkaita pää-              tyä asunto-osakeyhtiöiden päätöksen-
36247: töksistään eikä asettaa pöytäkirjoja julkisesti             teon julkisuusperiaatteiden kehittämi-
36248: nähtäville. On varsin ymmärrettävää, että jotkut            seksi siten, että avoimuus lisääntyy ja
36249: arkaluonteiset asiat halutaan pitää salassa, mutta          asukkaiden tiedonsaanti helpottuu?
36250: 
36251: 
36252: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
36253: 
36254:     Jukka Gustafsson /sd
36255: 
36256: 
36257: 
36258:                                                                                                  Versio 2.0
36259: KK 604/1999 vp- Jukka Gustafsson /sd                                                Ministerin vastaus
36260: 
36261: 
36262: 
36263: 
36264: Eduskunnan puhemiehelle
36265: 
36266: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         Vuonna 1997 toteutetussa osakeyhtiölain
36267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         muutoksessa, jolla pantiin täytäntöön ED-vaati-
36268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mukset, toteutettiin myös kansallisia muutostar-
36269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Gus-      peita, kuten osakkaiden tiedonsaannin paranta-
36270: tafssonin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     minen. Osakeyhtiölain muutoksen tavoitteena on
36271: sen KK 604/1999 vp:                                  varmistaa, että hallitus ei aiheettomasti kieltäy-
36272:                                                       dy tietojen antamisesta, sekä parantaa osakkai-
36273:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     den tiedonsaantia yhtiökokousten välillä. Uudis-
36274:        tyä asunto-osakeyhtiöiden päätöksen-          tuksen myötä osakeyhtiön hallituksen, joka kiel-
36275:        teon julkisuusperiaatteiden kehittämi-        täytyy vastaamasta yhtiökokouksessa esitettyyn
36276:        seksi siten, että avoimuus lisääntyy ja       kysymykseen, on kuitenkin annettava pyydetyt
36277:        asukkaiden tiedonsaanti helpottuu?            tiedot yhtiön tilintarkastajalle. Tilintarkastajan
36278:                                                      on puolestaan annettava asiasta yhtiölle lausun-
36279: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:            to, joka on toimitettava osakkaiden tietoon. Li-
36280: Asunto-osakeyhtiölailla asetetaan puitteet yksi-     säksi yhtiössä, jossa on enintään kymmenen osa-
36281: tyisten henkilöiden asumisen järjestämiseen täh-     kasta, jokaisella osakkaana on henkilökohtainen
36282: täävälle yhteistoiminnalle. Lailla säännellään       oikeus tutustua yhtiön kirjanpitoonja muihin yh-
36283: osakkaiden välisiä yksityisoikeudellisia suhtei-     tiön toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Hallitus
36284: ta. Asunto-osakeyhtiölailla ei ole muita, esimer-    voi rajoittaa tutustumisoikeutta, jos siitä aiheu-
36285: kiksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä    tuisi hallituksen käsityksen mukaan olennaista
36286: päämääriä. Asunto-osakeyhtiölain lähtökohtina        haittaa yhtiölle. Tällöinkin pyydetyt asiakirjat on
36287: ovat osakkaiden oikeus itsenäisesti päättää asu-     esitettävä yhtiön tilintarkastajalle, jonka on an-
36288: misen järjestämisestä ja osakkaiden oikeudelli-      nettava niistä lausunto. Yhtiön on saatettava lau-
36289: nen yhdenvertaisuus.                                 sunto osakkaiden tietoon.
36290:    Myös asunto-osakeyhtiön hallitukselle kuulu-         Asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa lä-
36291: vissa asioissa yhtiön etu, eli kaikkien osakkaiden   hes kahdeksan vuotta. Lakia on tähän mennessä
36292: yhteinen etu, edellyttää eriasteista luottamuksel-   muutettu vain muun lainsäädännön muutosten to-
36293: lisuutta ja avoimuutta. Asunto-osakeyhtiölain        teuttamiseksi. Oikeusministeriössä on tarkoitus
36294: säännökset osakkaiden tiedonsaannista perustu-       aloittaa vuoden 2000 alussa asunto-osakeyhtiö-
36295: vat aiemmin voimassa olleisiin osakeyhtiölain        lain muutostarpeen selvitystyö, joka sisältää
36296: säännöksiin. Asunto-osakeyhtiön osakkaiden tie-      myös osakkaiden tiedonsaannin yhtiön asioista.
36297: donsaantioikeus ei kaikilta osin vastaa viimeai-     Selvityksessä tullaan arvioimaan esimerkiksi, pi-
36298: kaista yhteisöoikeudellista kehitystä.               täisikö asunto-osakeyhtiön osakkaan tiedonsaan-
36299:                                                      tia kehittää samansuuntaisesti kuin vuoden 1997
36300:                                                      osakeyhtiölain uudistuksessa.
36301: 
36302: 
36303: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
36304: 
36305:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
36306: 
36307: 2
36308: Ministems svar                                             KK 604/1999 vp- Jukka Gustafsson /sd
36309: 
36310: 
36311: 
36312: 
36313: Tili riksdagens talman
36314: 
36315: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Genom den ändring av lagen om aktiebolag
36316: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        som gjordes 1997 i syfte att uppfylla EU-kraven
36317: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-       tiligodosågs också en del ändringsbehov på det
36318: ka Gustafsson /sd undertecknade skriftliga spörs-     nationella planet, så att t.ex. aktieägarnas möjlig-
36319: mål SS 604/1999 rd:                                   heter tili information förbättrades. Syftet med
36320:                                                       ändringen av lagen om aktiebolag är att säker-
36321:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ställa att styrelsen inte utan fog vägrar att lämna
36322:       för att utveckla principerna om offent-         upplysningar samt att förbättra aktieägarnas möj-
36323:       lighet vid beslutsfattandet inom bostads-       ligheter att få information mellan bolagsstäm-
36324:       aktiebolag i riktning mot ökad öppenhet         morna. 1 och med reformen måste ett aktiebolags
36325:       och information för de boende?                  styrelse, om den vägrar att svara på en fråga som
36326:                                                       ställts vid en bolagsstämma, ändå lämna bola-
36327: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       gets revisor de begärda upplysningarna. Revi-
36328: föra följande:                                        sorn skall för sin del ge bolaget ett utlåtande om
36329: Lagen om bostadsaktiebolag anger ramarna för          saken, och detta skall delges aktieägarna. 1 ett bo-
36330: det samarbete som syftar tili att ordna boendet för   lag med högst tio aktieägare har varje aktieägare
36331: enskilda. Lagen reglerar de privaträttsliga förhål-   dessutom personlig rätt att ta del av bolagets bok-
36332: landena mellan aktieägarna. Lagen om bostads-         föring och andra handlingar som hänför sig tili
36333: aktiebolag har inga andra syften som skulle gälla     bolagets verksamhet. Styrelsen kan begränsa
36334: t.ex. samhälleligt påverkande. Aktieägarnas rätt      denna rätt, om den anser att bolaget skulle åsam-
36335: att självständigt besluta om ordnandet av sitt bo-    kas väsentligt men av detta. Också i detta fall
36336: ende och aktieägarnas likställdhet i rättsligt hän-   skall handlingarna tillställas bolagets revisor,
36337: seende är centrala principer i lagen om bostads-      som skall ge ett utlåtande om dem. Bolaget skall
36338: aktiebolag.                                           delge aktieägarna utlåtandet.
36339:     Också när det gäller sådana frågor som hör tili        Lagen om bostadsaktiebolag har varit i kraft i
36340: ett bostadsaktiebolags styrelse förutsätter bola-     nästan åtta år. Lagen har hittills ändrats endast
36341: gets intresse, dvs. alla aktieägarnas gemensam-       för genomförande av ändringar i den övriga lag-
36342: ma intresse, olika grader av konfidentialitet och     stiftningen. Justitieministeriet har för avsikt att
36343: öppenhet. De bestämmelser i lagen om bostads-         vid ingången av 2000 starta en utredning om be-
36344: aktiebolag som gäller informationen tili aktieä-      hovet av ändring av lagen om bostadsaktiebolag.
36345: garna grundar sig på de tidigare bestämmelserna i     Utredningen kommer också att omfatta informa-
36346: lagen om aktiebolag. Rätten för aktieägare i bo-      tionen tili aktieägarna i frågor som gäller bola-
36347: stadsaktiebolag att få information motsvarar inte     get. Man kommer t.ex. att bedöma om informa-
36348: tili alla delar den utveckling som under den se-      tionen tili aktieägarna i ett bostadsaktiebolag
36349: naste tiden har ägt rum inom associationsrätten.      borde utvecklas i samma riktning som vid 1997
36350:                                                       års reform av lagen om aktiebolag.
36351: 
36352: 
36353: 
36354: Helsingfors den 9 november 1999
36355: 
36356:     Justitieminister Johannes Koskinen
36357:                                                                                                         3
36358:                                                               KK 605/1999 vp -      Matti Väistö /kesk
36359: 
36360: 
36361: 
36362: 
36363:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 605/1999 vp
36364: 
36365:                                             Puuenergian pienteknologian tutkimus- ja ke-
36366:                                             hittämisohjelma
36367: 
36368: 
36369: 
36370: 
36371: Eduskunnan puhemiehelle
36372: 
36373: Suomessa on noin miljoona polttopuuta käyttä-        sälly tänä vuonna hyväksyttyyn puuenergian tek-
36374: vää pientaloa. Nykyisellään monissa pientalois-      nologiaohjelmaan. Tämä laiminlyönti tulisi kor-
36375: sa puuenergian käyttö on kuitenkin vähäistä.         jata pikaisesti ja edistää näin puun pienimuotois-
36376: Niinpä onkin arvioitu, että yksin pientalojen        ta energiakäyttöä. Tätä puoltavat vahvasti niin ta-
36377: osalta polttopuun käytöä voitaisiin lisätä jopa      loudelliset, metsähoidolliset, ympäristöpoliitti-
36378: kahdella miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.        set kuin työllisyyteenkin liittyvät perustelut. Kai-
36379: Useimmiten öljyä tai sähköä korvaavan puuener-       ken lisäksi puun pienteknologiassa on myös huo-
36380: gian käytön lisäys pientaloissa on myös taloudel-    mattava vientipotentiaali.
36381: lisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.
36382:     Polttopuun pientuotanto tai energian hankkin-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36383: nan ohella myös kiinteistöjen lämmityksestä          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36384: huolehtiva lämpöyrittäjyys tuo maaseudulle ki-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36385: peästi tarvittavaa työtä ja toimeentuloa. Puuener-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36386: gian käytön lisäys edesauttaa samalla myös met-
36387: sien hoitoa.                                               Aikooko hallitus käynnistää ripeästi
36388:    Valitettavasti puuenergian pientuotantoa ja             puun energiakäyttöä edistävän poltto-
36389: -käyttöä koskeva tutkimus- ja kehittämistyö ei si-         puun pienteknologian tutkimus- ja kehit-
36390:                                                            tämisohjelman?
36391: 
36392: 
36393: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
36394: 
36395:     Matti Väistö /kesk
36396: 
36397: 
36398: 
36399: 
36400:                                                                                                Versio 2.0
36401: KK 605/1999 vp- Matti Väistö /kesk                                                    Ministerin vastaus
36402: 
36403: 
36404: 
36405: 
36406: Eduskunnan puhemiehelle
36407: 
36408: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lisääminen. Puun energiakäytössä nopeimmin
36409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kasvavaksi ja tässä mielessä tärkeimmäksi on ar-
36410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vioitu metsäpolttoaineet ja erityisesti uudistus- ja
36411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Väis-      päätehakkuista saatava hakkuutähdehake, joka
36412: tön /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        monin paikoin lähitulevaisuudessa alkaa olla lä-
36413: KK 605/1999 vp:                                       hes kilpailukykyinen polttoaine energiamarkki-
36414:                                                       noilla.
36415:       Aikooko hallitus käynnistää ripeästi               Sekä Suomen energiastrategiassa että valmis-
36416:       puun energiakäyttöä edistävän poltto-           tumisvaiheessa olevassa Uusiutuvien energialäh-
36417:       puun pienteknologian tutkimus- ja kehit-        teiden edistäruisohjelmassa on keskeisimmäksi
36418:       tämisohjelman?                                 pitkäjänteiseksi uusiutuvan energian edistäruis-
36419:                                                      keinoksi edelleen asetettu teknologian ja tuotan-
36420: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tomenetelmien tutkimus- ja kehitystyö ja siihen
36421: ti seuraavaa:                                        liittyvä uuden teknologian täyden mittakaavan
36422: Puun ja muiden uusiutuvien kotimaisten energia-      demonstraatiotoiminta, koska ne lisäävät kestä-
36423: lähteiden käytön lisääminen on valtioneuvoston       vällä tavalla uusiutuvien energialähteiden kilpai-
36424: ja eduskunnan vuonna 1997 hyväksymän Suo-            lukykyä. Tämä koskee myös puun energiakäytön
36425: men energiastrategian selkeä tavoite. Uusiutuvil-    edistämistä sekä pienessä että suuressa mittakaa-
36426: la energialähteillä on tärkeä merkitys sekä hiili-   vassa. Muita edistäruiskeinoja ovat mm. inves-
36427: dioksidipäästöjen rajoittamisen että energiata-      tointituet ja energiaverotus sekä puuenergian
36428: loutemme huoltovarmuuden kannalta. Puun ener-        osalta myös metsänhoitotuet.
36429: giakäyttöön liittyy myös mm. merkittäviä paikal-         Teknologian kehittämiskeskus Tekes on alan
36430: lisia työllisyysvaikutuksia.                         yritysten ohella myös energia-alalla tärkein tutki-
36431:    Suomen energiastrategian ja EY:n komission        mus- ja tuotekehitystyön rahoittajaorganisaatio
36432: uusiutuvia energialähteitä koskevan valkoisen        ja se toimii usealla eri tavalla. Hiljattain on päät-
36433: kirjan pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriö on   tynyt Tekesin laaja Bioenergian tutkimusohjel-
36434: laajapohjaisen työryhmän tuella valmistellut ku-     ma (1993-1998), kokonaisvolyymiltään eli yri-
36435: luvan vuoden aikana Uusiutuvien energialähtei-       tystenja valtion panos yhteensä noin 230 miljoo-
36436: den edistämisohjelman, joka oli syyskuun lopul-      naa markkaa. Ohjelman painoalueeksi muodos-
36437: la tarkasteltavana myös hallituksen iltakoulussa.    tui puuenergian tuotannon ja käytön kehittämi-
36438: Lopullisesti uusiutuvien energialähteiden edistä-    nen. Päättynyt Bioenergian tutkimusohjelma loi
36439: ruisohjelma valmistuu marraskuun 1999 aikana.        hyvän pohjan myös eri osa-alueidenjatkotyölle.
36440: Ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu lisätä uusiu-        Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa on
36441: tuvien energialähteiden vuotuista käyttöä vuo-       osoittautunut tehokkaaksi menettelyksi koota
36442: teen 2010 mennessä 50 %:lla verrattuna vuoden        suurista, kymmenien miljoonien markkojen han-
36443: 1995 tasoon. Valtaosa eli yli 90% tavoitteesta on    kekokonaisuuksista useampivuotisia ohjelmia ja
36444: arvioitu toteutettavan bioenergian käytön lisää-     hieman pienemmistä saman asiakokonaisuuden
36445: misellä ja avainasemassa on puun energiakäytön       teknologiahankkeista ns. hankeryppäitä. Yksit-
36446: 
36447: 
36448: 2
36449: Ministerin vastaus                                            KK 605/1999 vp- Matti Väistö /kesk
36450: 
36451: 
36452: täisiä yritysten kehityshankkeita Tekes ottaa vas-    erityisesti uudistushakkuualat Edelleen on käyn-
36453: taan ns. jatkuvana hakuna ympäri vuoden, ja           nissä myös Tekesin Tulisija -niminen puunpol-
36454: muutaman kerran vuodessa myös tutkimuslaitos-         ton teknologiaohjelma (1997-1999; kokonais-
36455: ten esittämiä hankkeita. Lisäksi Tekesillä on eri-    volyymi n. 30 milj. mk), joka koostuu eri laite-
36456: tyisesti pk-yrityksille soveltuvaa ns. rahoituskli-   valmistajien takka-, uuni- ja muista tulisijahank-
36457: nikkatoimintaa, esimerkiksi puuenergiaklinikka,       keista. Lisäksi pohdittavana on parhaillaan, onko
36458: jonka puitteissa yritykset voivat saada pieniin       muu energiapuun pienteknologian tutkimus- ja
36459: hankkeisiin tuotekehitysavustuksia nopeasti ja il-    kehittämistarve sen laatuista ja laajuista, että se
36460: man mainittavaa byrokratiaa.                          muodostaisi riittävän suuren ja yhtenäisen koko-
36461:    Pienimuotoisen Puuenergiaklinikka-toimin-          naisuuden teknologiaohjelmaksi taikka ns. han-
36462: nan lisäksi Tekes on käynnistänyt laajan Puu-         keryppääksi. Toisena vaihtoehtona on toteuttaa
36463: energian teknologiaohjelman (1999-2003; ko-           energiapuun pienteknologian kehitystyötä erilli-
36464: konaisvolyymi n. 250 milj. mk), jossa tarkoituk-      sinä hankkeina. Viimeksi mainittu mahdollisuus
36465: sella painotutaan energiapuun suurimittakaavai-       alan yrityksillä on jatkuvasti käytettävissään.
36466: sen tuotannon jatkokehittämiseen ja kohteena on
36467: 
36468: 
36469: 
36470: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
36471: 
36472:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
36473: 
36474: 
36475: 
36476: 
36477:                                                                                                       3
36478: KK 605/1999 vp- Matti Väistö /kesk                                                     Ministerns svar
36479: 
36480: 
36481: 
36482: 
36483: Tili riksdagens talman
36484: 
36485: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      nom att användningen av bioenergi utökas och i
36486: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      nyckelställning står då en ökad användning av trä
36487: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-     för energiproduktion. Det har uppskattats att den
36488: ti Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål    snabbast växande och i detta hänseende viktigas-
36489: SS 605/1999 rd:                                      te bränsleformen vid användningen av trä för
36490:                                                      energiproduktion är skogsbränslena och av dem
36491:       Har regeringen Jör avsikt att i snabb          särskilt det flis som fås av avverkningsavfall från
36492:       takt inleda ett forsknings- och utveck-        föryngrings- och slutavverkningar, vilket under
36493:       lingsprogram för småskalig teknologi           den närmaste framtiden på många platser börjar
36494:       för brännved som främjar användning-           vara ett i det närmaste konkurrenskraftigt bräns-
36495:       en av trä Jör energiproduktion?                le på energimarknaden.
36496:                                                         Både i den finska energistrategin och i det pro-
36497: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      gram som bereds som bäst för främjande av för-
36498: föra följande:                                       nybara energikällor har som mest central metod
36499: Utökandet av användningen av trä och andra för-      för främjande av förnybar energi på lång sikt
36500: nybara inhemska energikällor är ett klart mål i      fortsättningsvis ställts det forsknings- och ut-
36501: den finska energistrategi som statsrådet och riks-   vecklingsarbete som gäller teknologi och pro-
36502: dagen godkände år 1997. Förnybara energikällor       duktionsmetoder och med anknytning till detta
36503: är av stor betydelse med tanke på både en be-        arbete demonstration i full skala av den nya tek-
36504: gränsning av utsläppen av koldioxid och vår          nologin, eftersom dessa på ett hållbart sätt ökar
36505: energiekonomis försörjningssäkerhet. Med an-         de förnybara energikällornas konkurrenskraft.
36506: vändningen av trä för energiproduktion samman-       Detta gäller också främjandet av användningen
36507: hänger också bl.a. betydande lokala effekter på      av trä för energiproduktion både i liten och stor
36508: sysselsättningen.                                    skala. Andra främjande metoder är bl.a. investe-
36509:    Utgående från den finska energistrategin och      ringsstöd och energibeskattning samt för träener-
36510: EG-kommissionens vitbok om förnybara energi-         gins del också stöd för skogsskötsel.
36511: källor har handels- och industriministeriet med         Vid sidan av företagen i branschen är Tekno-
36512: stöd av en bredbasig arbetsgrupp under detta år      logiska utvecklingscentralen Tekes också på
36513: berett ett program för främjande av förnybara        energisektorn den viktigast~ uganisationen som
36514: energikällor, som vid utgången av september          finansierar forsknings- och utvecklingsarbete
36515: också var uppe till granskning i regeringens         och utvecklingscentralen är verksam på flera
36516: aftonskola. Slutligt klart blir programmet för       olika sätt. Nyligen har Tekes omfattande forsk-
36517: främjande av förnybara energikällor under no-        ningsprogram för bioenergi (1993-1998) av-
36518: vember 1999. 1 programmet har som mål ställts        slutats. 1 det uppgick den totala volymen, dvs.
36519: att den årliga användningen av förnybara energi-     företagens och statens satsning, till totalt ca 230
36520: källor skall öka så att den år 2010 är 50% högre     miljoner mark. Programmets prioriteringsområ-
36521: än nivån år 1995. Det har uppskattats att största    de utgjordes av utvecklandet av produktionen
36522: de1en, dvs. över 90 % av målet, kan uppnås ge-       och användningen av träenergi. Det avslutade
36523: 
36524: 
36525: 4
36526: Ministems svar                                                KK 605/1999 vp- Matti Väistö /kesk
36527: 
36528: 
36529: forskningsprogrammet för bioenergi skapade en         teknologiprogram för träenergi (1999-2003; to-
36530: god grund också för det fortsatta arbetet på de       talvolym ca 250 milj. mk) i vilket man avsiktligt
36531: olika delområdena.                                    betonar den fortsatta utvecklingen av produktio-
36532:    Inom forskningen och produktutvecklingen           neo av energived i stor skala och objekt för detta
36533: har det visat sig vara ett effektivt förfarande att   är särskilt områden med föryngringsavverkning.
36534: göra mångåriga program av stora projekthelheter       Vidare har Tekes också på gång ett teknologipro-
36535: på tiotals miljoner mark och s.k. projektkluster      gram för vedförbränning med namnet Tulisija
36536: av något mindre teknologiprojekt med samma            (1997-1999; totalvolym ca 30 milj. mk), som
36537: sakhelhet. Företags enskilda utvecklingsprojekt       består av olika apparaturtillverkares projekt med
36538: tar Tekes emot året runt som s.k. kontinuerliga       öppna spisar, ugnar och andra eldstäder. Dessut-
36539: ansökningar och några gånger per år också pro-        om dryftas som bäst om övriga behov att forska i
36540: jekt som forskningsinstituten har föreslagit.         och utveckla småskalig teknologi för energived
36541: Dessutom har Tekes verksamhet vid s.k. finan-         är av sådan art och omfattning att de utgör en till-
36542: sieringskliniker som lämpar sig särskilt för små      räckligt stor och enhetlig helhet för ett teknologi-
36543: och medelstora företag, t.ex. en träenergiklinik,     program eller ett s.k. projektkluster. Ett annat al-
36544: inom ramen för viiken företagen snabbt och utan       ternativ är att genomföra utvecklingsarbetet på
36545: nämnvärd byråkrati kan få understöd för pro-          småskalig teknologi för energived i form av sepa-
36546: duktutveckling för små projekt.                       rata projekt. Den sist nämnda möjligheten står
36547:    Utöver den småskaliga verksamheten vid Trä-        kontinuerligt till buds för företagen i branschen.
36548: energikliniken har Tekes inlett ett omfattande
36549: 
36550: 
36551: Helsingfors den 5 november 1999
36552: 
36553:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
36554: 
36555: 
36556: 
36557: 
36558:                                                                                                         5
36559:                                                           KK 606/1999 vp- Olli Nepponen /kok
36560: 
36561: 
36562: 
36563: 
36564:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 606/1999 vp
36565: 
36566:                                           Rantarakentaminen
36567: 
36568: 
36569: 
36570: 
36571: Eduskunnan puhemiehelle
36572: 
36573: Rantarakentamisen tarve on korostunut tietotek-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36574: niikan mahdollistaessa lisääntyvän etätyön. Sitä   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36575: tarvitaan myös omalta osaltaan estämään muutto-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36576: liikettä ja toisaalta edistämään paluumuuttoa.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36577: Kunnat ovat pyrkineet vaikuttamaan asiaan kaa-
36578: voituksen ja poikkeuslupamenettelyn keinoin              Miten hallitus aikoo edistää rantaraken-
36579: sekä uudisrakentamisella että vapaa-ajan asunto-         tamista sekä
36580: jen muuttamisella vakinaisiksi asunnoiksi.
36581:    Ongelmina ovat kuitenkin olleet ympäristö-            miten ja millä aikataululla yhtenäiste-
36582: hallinnon nihkeä suhtautuminen rantarakentami-           tään ympäristökeskusten erilaiset käy-
36583: seen ja epäyhtenäiset menettelytavat. Esimerkik-         tännöt rantarakentamisesta sekä loma-
36584: si eräät ympäristökeskukset eivät hyväksy lupia          asuntojen muuttamisesta pysyviksi
36585: lainkaan. Eräs ympäristökeskus asettaa mm. ra-           asunnoiksi osana elätyön edistämistä ja
36586: kennuksen koon ylärajaksi 125 neliötä, mikä ei           muuttoliikkeen saamista takaisin maa-
36587: täytä nykyajan asumisen vaatimustasoa.                   kuntiin?
36588: 
36589: 
36590: 
36591: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
36592: 
36593:      Olli Nepponen /kok
36594: 
36595: 
36596: 
36597: 
36598: 33   200661                                                                                 Versio2.0
36599: KK 606/1999 vp- Olli Nepponen /kok                                                     Ministerin vastaus
36600: 
36601: 
36602: 
36603: 
36604: Eduskunnan puhemiehelle
36605: 
36606: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             eri puolilla maata. Tämä myönteinen kehitys ei
36607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että vuosikym-
36608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         menten ajan reilut kaksi kolmasosaa maamme lo-
36609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nep-          marakennuksista on rakennettu suoraan raken-
36610: posen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           nus- tai poikkeusluvilla ilman laajempaa ympä-
36611: sen K.K 606/1999 vp:                                    ristöllistä tai muuta harkintaa.
36612:                                                             Yleiskaavoissa ja myös rantakaavoissa (uu-
36613:        Miten hallitus aikoo edistää rantaraken-         den maankäyttö-ja rakennuslain mukaan ranta-
36614:        tamista sekä                                     asemakaava) osoitettu rakentaminen on osoitettu
36615:                                                         pääasiassa loma-asuntoja varten. Pysyvää raken-
36616:        miten ja millä aikataululla yhtenäiste-          tamista niissä on osoitettu kyläalueille tai muu-
36617:        tään ympäristökeskusten erilaiset käy-           toin jo aiemmin pysyvään rakentamiseen käyte-
36618:        tännöt rantarakentamisesta sekä loma-            tyn ranta- tai muun alueen läheisyyteen. Ympä-
36619:        asuntojen    muuttamisesta pysyviksi             ristöministeriö pitää tätä kehitystä hyvänä, ja
36620:        asunnoiksi osana etätyön edistämistä ja          sillä voidaan tukea palvelujen säilymistä maa-
36621:        muuttoliikkeen saamista takaisin maa-            seudun kunnissa.
36622:        kuntiin?                                            Aiemmin loma-asuntojen pienehkö koko, al-
36623: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           hainen varustetaso ja rakentamistapa estivät käy-
36624: ti seuraavaa:                                           tännössä loma-asuntojen käyttämisen pysyvään
36625:                                                        asumiseen. Nykyisin tällaisia esteitä ei juuri ole,
36626: Ympäristöministeriön tavoitteena rantarakenta-         mutta mm. liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien
36627: misessa on rakentamisen suunnitelmallisuuden           rakentaminen, teiden ympärivuotinen kunnossa-
36628: edistäminen yksittäistapauksellisen poikkeuslu-        pito ja liikennöintikustannukset sekä jäte-, vesi-
36629: pamenettelyn sijasta. Ranta-asutuksen suunnitte-       ja jätevesihuollon järjestäminen, kuten myös ra-
36630: lu on tärkeää, paitsi rantojen luonto- ja virkistys-   kentamisen vaikutukset rantamaisemaan vaihte-
36631: arvojen vaalimisen, myös vesiensuojelun ja             levat kaikki varsin paljon sen mukaan, onko ky-
36632: maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökul-          symys pysyvän vaiko loma-asutuksen edellytys-
36633: masta.                                                 ten luomisesta.
36634:    Rantojen kaavoitus, pääasiassa yleiskaavoi-             Usein syrjäisten, aiemmin pelkästään loma-
36635: tus, onkin lisääntynyt niin, että voimassa on jo       asumiseen käytettyjen rantojen muuttaminen laa-
36636: noin 200 yleiskaavaa, jotka sisältävät useita          jamittaisesti pysyvään asuinkäyttöön saattaa
36637: kymmeniä tuhansia rakennuspaikkoja ranta-alu-          myös kuntien muuhun palvelukykyyn kohdistu-
36638: eilla. Paitsi rakennuspaikkojen määrän ja sijain-      vat vaatimukset uudelle tasolle. Uuden maan-
36639: nin, yleiskaavat ratkaisevat samalla yksittäisiä       käyttö- ja rakennuslain mukaan kuntien tulee
36640: lupia sitovarumin rakentamattomaksi jätettävät         maankäyttöratkaisuissaan pohtia myös eri väes-
36641: ranta-alueet, yhteiskäyttöön tarvittavat alueet ja     töryhmien palvelujen saatavuuteen liittyviä ky-
36642: suojelu- ja virkistysalueet rannoilla. Rantayleis-     symyksiä. Kyseeseen tulevat tällöin sekä kaupal-
36643: kaavoja on tälläkin hetkellä vireillä kymmeniä         listen lähipalvelujen että julkisten palvelujenjär-
36644: 
36645: 
36646: 2
36647: Ministerin vastaus                                          KK 606/1999 vp- Olli Nepponen /kok
36648: 
36649: 
36650: jestämistarpeet, kuten koulukyyditykset tai myö-        Mitä taas tulee ympäristökeskusten erilaisiin
36651: hemmin vanhustenhuolto.                              käytäntöihin lomarakennusten käyttötarkoituk-
36652:     Ympäristöministeriö katsoo, että tällaisiin      sen muuttamista pysyvään asumiseen koskevien
36653: haasteisiin voidaan parhaiten vastata pysyvän        poikkeuslupien yhteydessä, ministeriö tulee sel-
36654: ranta-asumisen kaavallisella suunnittelulla ja sen   vittämään asiaa ja ohjaamaan hallintokäytännön
36655: yhteydessä tehtävän perusteellisen viranomais-       kehittymistä uuden lain aikana. Maankäyttö- ja
36656: harkinnan ja kansalaisosallistumisen kautta. Tä-     rakennuslain lähtökohtana on, että kuntien itse-
36657: män vuoksi ministeriö pitää tärkeänä, että jo        näinen päätösvalta maankäytön suunnittelussa
36658: suunnitelmaa laadittaessa (tai poikkeamispäätök-     korostuu. Alueellisten ympäristökeskusten toi-
36659: siä tehtäessä) tiedetään, onko alue ja rakennus-     mivaltaan jää kuitenkin edelleen kaavoittamatto-
36660: hanke tarkoitettu pysyvän vai loma-asumisen          mien ranta-alueiden poikkeamispäätösharkinta ja
36661: käyttöön. Jälkikäteen, yksittäistä käyttötarkoi-     kuntien tukeminen kaavoituksen ennakko-
36662:  tuksen muutoslupaa käsiteltäessä ei laajempiin,     ojauksen ja muun yhteistyön kautta. Ministeriö
36663:  mm. yhdyskuntarakenteellisiin tekijöihin enää       pitää tärkeänä, että hallintokäytännöstä karsitaan
36664:  voida vaikuttaa.                                    sellaiset eroavuudet, jotka eivät perustu lakiin,
36665:     Etätyön yleistyminen on muutos parempaan         paikallisiin luonnonoloihin tai kuntien perustel-
36666:  suuntaan suomalaisessa työkulttuurissa. Raken-      tuihin kannanottoihin ranta-alueidensa maan-
36667:  nuksen käyttötarkoitus ei kuitenkaan aseta estei-   käytöstä. Ympäristöministeriö tulee ottamaan tä-
36668:  tä sen lisähyödyntämiselle, vaan etätyöskentely     män huomioon alueellisten ympäristökeskusten
36669:  on mahdollista myös vapaa-ajan asunnoita käsin.     toiminnan ohjauksessa ja hallinnonalan koulu-
36670:                                                      tuksessa.
36671: 
36672: 
36673: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1999
36674: 
36675:     Ympäristöministeri Satu Hassi
36676: 
36677: 
36678: 
36679: 
36680:                                                                                                      3
36681: KK 606/1999 vp- Olli Nepponen /kok                                                       Ministems svar
36682: 
36683: 
36684: 
36685: 
36686: Tili riksdagens talman
36687: 
36688: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        blir skyddsområden och rekreationsområden. 1
36689: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        detta nu är ett tiotal strandgeneralplaner anhäng-
36690: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        iga i olika delar av landet. Denna positiva utveck-
36691: Olli Nepponen /saml undertecknade skriftliga           ling ändrar dock inte på det faktum att man i tio-
36692: spörsmål SS 606/1999 rd:                               tals år uppfört drygt två tredjedelar av fritidshu-
36693:                                                        sen i landet direkt med byggnadslov eller undan-
36694:        På vilket sätt ämnar regeringen främja          tagslov, utan någon mer omfattande prövning i
36695:        strandbyggandet, och                            miljöhänseende eller annars.
36696:                                                           Det byggande som generalpianeroa och också
36697:        hur och med viiken tidtabell kommer             strandplaneroa (stranddetaljplan i den nya mark-
36698:        miljöcentralernas varierande praxis att         användnings- och bygglagen) anvisar gäller hu-
36699:        förenhetligas i fråga om strandbyggan-          vudsakligen fritidshus. Permanent byggande di-
36700:        de och ändring av fritidshus tili perma-        rigeras i pianeroa till byområden eller till områ-
36701:        nenta bostäder som en del av främjan-           den i närheten av bl.a. stränder där det redan
36702:        det av distansarbete och arbetet på att         finns permanent bosättning. Miljöministeriet an-
36703:        vända migrationsströmmen tilihaka tili          ser denna trend riktig, och den gör det lättare att
36704:        landskapen?                                     bidra till att tjänsteroa bevaras i landsbygdskom-
36705: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        muneroa.
36706: föra följande:                                            Tidigare gjorde fritidshusens ringa storlek,
36707:                                                        låga utrustningsnivå och byggnadssätt att de inte
36708: 1 strandbyggandet går miljöministeriets mål ut på      i praktiken kunde användas för permanent boen-
36709: att främja större planmässighet i byggandet i stäl-    de. Numera finns sådana hinder knappast, men
36710: let för att man i enskilda fall tillämpar undantags-   bl.a. anläggningen av trafik- och datatrafikför-
36711: lovsförfarande. Planering av bosättningen utmed        bindelser, underhållet av vägaroa året om och tra-
36712: stränderoa är inte enbart viktigt för att väroa om     fikkostnaderoa samt ordnandet av avfallshante-
36713: stränderoas naturvärde och deras värde för rekre-      ring, vatten och avlopp jämte de verkningar som
36714: ationen utan också med tanke på skyddet av vatt-       byggandet har på landskapet vid stränderoa va-
36715: nen och den jämlika behandlingen av markägar-          rierar alla mycket, beroende på om det är fråga
36716: na.                                                    om förutsättningar för permanent bosättning el-
36717:    Planläggningen av stränderoa, främst general-       ler semesterbosättning.
36718: planläggningen, har också ökat så att vi nu har ca        Ofta kan en ändring på avsides belägna strän-
36719: 200 ikraftvarande generalplaner som innehåller         der, som tidigare enbart användes för fritidsboen-
36720: flera tiotals tusen byggnadsplatser i strandområ-      de, så att där finns omfattande permanent bosätt-
36721: den. Generalpianeroa avgör inte bara hur många         ning, leda till att kraven på kommunemas servi-
36722: byggnadsplatseroa är och var de ligger utan ock-       ceförmåga i övrigt ställs på en helt annan nivå.
36723: så på ett mer bindande sätt än enstaka tillstånd       Enligt den nya markanvändnings- och bygglagen
36724: vilka strandområden som skalllämnas obyggda,           skall kommuneroa i sina beslut om markanvänd-
36725: vilka som behövs för allmänt bruk och vilka som        ningen också överväga frågor som har att göra
36726: 
36727: 
36728: 4
36729: Ministerns svar                                              KK 606/1999 vp- Olli Nepponen /kok
36730: 
36731: 
36732: med hur olika befolkningsgrupper har tillgång till       1 fråga om miljöcentralernas varierande prax-
36733: tjänster. Detta gäller både handelns närbutiker       is i fråga om undantagslov för ändring av bruks-
36734: och behovet att lägga upp offentliga tjänster så-     ändamålet för fritidshus så att de används för per-
36735: som skolskjuts eller, senare, åldringsvård.           manent boende kommer ministeriet att undersö-
36736:    Miljöministeriet anser att sådana utmaningar       ka ärendet och styra förvaltningspraxis under den
36737: bäst kan antas genom att den permanenta bosätt-       nya lagen. Utgångspunkten för markanvänd-
36738: ningen utmed stränderna planeras med en mark-         nings- och bygglagen är att kommunerna får allt
36739: användningsplan och att myndigheterna i sam-          större självständig beslutanderätt i planeringen
36740: band med detta grundligt överväger frågan, och        av markanvändningen. Men de regionala miljö-
36741: medborgarna deltar i detta. Därför anser ministe-     centralernas befogenheter kommer alltjämt att
36742: riet det viktigt att man redan då en plan görs upp    omfatta prövning av beslut om undantagslov för
36743: (eller beslut tas om undantagslov) är medveten        icke-planlagda strandområden samt stöd till
36744: om huruvida området och byggnadsprojektet är          kommunema genom förhandsstyming av plan-
36745: avsedda för permanent bosättning eller fritidsbo-     läggningen och övrigt samarbete. Ministeriet an-
36746: ende. 1 efterhand, då man behandlar enstaka an-       ser det viktigt att man från förvaltningspraxis
36747: sökningar om tillstånd till ändring av bruksända-     rensar bort sådana olikheter som inte bygger på
36748: målet, är det inte längre möjligt att påverka mer     lag, lokala naturförhållanden eller kommunernas
36749: övergripande faktorer, bl.a. i samhällsstrukturen.    motiverade ställningstaganden till markanvänd-
36750:    Att distansarbete blir vanligare är en föränd-     ningen i strandområdena. Miljöministeriet kom-
36751: ring i den finländska arbetskulturen som går i rätt   mer att beakta detta i stymingen av de regionala
36752: riktning. Byggnadernas bruksändamål ställer i         miljöcentralernas verksamhet och i utbildningen
36753: alla fall inga hinder för att man nyttjar dem mer,    inom sitt förvaltningsområde.
36754: utan distansarbete är möjligt också i ett fritids-
36755: hus.
36756: 
36757: 
36758: Helsingfors den 8 november 1999
36759: 
36760:     Miljöminister Satu Hassi
36761: 
36762: 
36763: 
36764: 
36765:                                                                                                       5
36766:                                                                       KK 607/1999 vp- Pehr Löv /r
36767: 
36768: 
36769: 
36770: 
36771:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 607/1999 rd
36772: 
36773:                                              Renoveringsbidrag för skyddade byggnader
36774: 
36775: 
36776: 
36777: 
36778: Tili riksdagens talman
36779: 
36780: En tomt i Nykarleby med fem objekt - apotek,          tresset att svalna ytterligare. Om man inte kan
36781: litet bostadshus, jordkällare o.s.v. - har enligt     restaurera byggnaderna på tomten till ett pris som
36782: statsrådets beslut skyddats. Ett av objekten, apo-    människor kan tänka sig att betala är alternativet
36783: teket, förstördes i brand, varpå byggnaden stru-      att allt får ruttna i stället.
36784: kits från listan över skyddade objekt. Branden            Vi vill bevara gamla historiska helheter, men
36785: lämnade givetvis efter sig ett hål i stadsbilden      tyvärr har skyddsbeslutet i Nykarleby, men ock-
36786: som staden med hjälp av ett aktiebolag som sta-       så på många andra orter, lett till inte bara högre
36787: den grundat nu försöker täppa till. Redan före        byggnadskostnader utan även till en planering
36788: branden var byggnaden i mycket dåligt skick, ef-      som håller köpintresset borta. De senaste åren har
36789: tersom den tidigare ägaren inte ville uppfylla        man i statsbudgeten anslagit fem miljoner mark
36790: skyddsbeslutet. Tanken är att det nerbrunna apo-      till understöd för vård av byggnadsarvet, en sum-
36791: teket skall återupprättas i gammal stil i form av     ma som inte är tillräcklig för att täcka utgifter
36792: bostadshus, samtidigt restaureras de övriga skyd-     som vården av skyddade byggnader kräver. Man
36793: dade objekten i enlighet med skyddsbeslutet och       kan fråga sig varför finansieringen av lagen inte
36794: museiverkets krav. För att finansiera restaure-       fyller lagens målsättning och syfte. 1 synnerhet
36795: ringen av byggnaderna och andra byggnationer          de extra kostnader som restaureringen av skydda-
36796: på tomten skall aktiebolaget sälja bostadsaktier.     de objekt medför borde täckas av miljöcentra-
36797: Problemet är att skyddsbeslutet innebär att man       lens finansiering. Om man t.ex. enligt skyddsbe-
36798: måste ty sig till sådana metoder och material som     slutet måste bevara gamla takkonstruktioner som
36799: höjer kvadratmeterpriset till en för Nykarleby        egentligen skulle vara betydligt billigare att er-
36800: alltför hög nivå. Om man i Nykarleby betalar just     sätta med nya vore det motiverat att sarnhället
36801: under 7 500 mark per kvadratmeter för en lägen-       står för extra kostnaderna.
36802: het i ett nybyggt hus så skulle en kvadratmeter i
36803: de restaurerade lägenheterna kosta cirka 9 420        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
36804: mark utan något stöd alls. De höga kostnaderna        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36805: har entydigt lett till att marknadsintresset för de   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
36806: restaurerade lägenheterna svalnat. Därtill har        följande spörsmål:
36807: man inte i den nygamla byggnaden, som skall
36808: komma på samma ställe som det nedbrunna apo-                Ainnar regeringen höja anslaget för re-
36809: teket, fått lov att bygga balkonger mot ån som              novering för skyddade byggnader eller
36810: rinner förbi utanför byggnaden. Detta har fått in-          medverka till att omotiverade skyddsbe-
36811:                                                             slut upprivs eller
36812: 
36813: 
36814: 
36815: 
36816:                                                                                                Versio 2.0
36817: KK 607/1999 vp- Pehr Löv /r
36818: 
36819: 
36820:       vilka andra åtgärder ämnar regeringen
36821:       vidta för att skyddade byggnadsobjekt
36822:       skall haen reell möjlighet att bevaras?
36823: 
36824: 
36825: Helsingfors den 14 oktober 1999
36826: 
36827:     Pehr Löv /sv
36828: 
36829: 
36830: 
36831: 
36832: 2
36833: Suomennos                                                               KK 607/1999 vp - Pehr Löv /r
36834: 
36835: 
36836: 
36837: 
36838:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 607/1999 vp
36839: 
36840:                                               Suojeltujen rakennusten korjausavustukset
36841: 
36842: 
36843: 
36844: 
36845: Eduskunnan puhemiehelle
36846: 
36847: Uudessakaarlepyyssä eräs tontti, jolla SIJaitsee       nut. Lisäksi uusvanhaan rakennukseen, joka tuli-
36848: viisi kohdetta - apteekki, pieni asuinrakennus,        si palaneen apteekin paikalle, ei saisi rakentaa
36849: maakellari jne. - on suojeltu valtioneuvoston          parvekkeita rakennuksen ohi virtaavalle joelle
36850: päätöksellä. Yksi kohteista, apteekki, tuhoutui        päin. Tämä on entisestään vähentänyt kiinnostus-
36851: palossa, minkä jälkeen rakennus poistettiin suo-       ta. Jos tontilla olevia rakennuksia ei voida enti-
36852: jelukohteiden luettelosta. Palo jätti tietenkin jäl-   söidä hintaan, jonka ihmiset katsoisivat voivansa
36853: keensä aukon kaupunkikuvaan, jonka kaupunki            maksaa, vaihtoehdoksi jää, että kaiken annetaan
36854: pyrkii nyt perustamansa osakeyhtiön avulla täyt-       lahota.
36855: tämään. Jo ennen paloa rakennus oli hyvin huo-             Haluamme säilyttää vanhat historialliset ko-
36856: nossa kunnossa, koska aikaisempi omistaja ei ha-       konaisuudet, mutta valitettavasti suojelupäätös ei
36857: lunnut toteuttaa suojelupäätöstä. Tarkoituksena        ole Uudessakaarlepyyssä, kuten monilla muilla-
36858: on palaneen apteekin rakentaminen uudelleen            kaan paikkakunnilla, johtanut pelkästään raken-
36859: asuinrakennukseksi. Samalla muut suojelukoh-           nuskustannusten nousuun vaan myös suunnitte-
36860: teet entisöidään suojelupäätöksen ja museoviras-       luun, joka pitää kiinnostuksen ostamiseen piene-
36861: ton vaatimusten mukaisesti. Rakennusten ja mui-        nä. Viime vuosina valtion talousarviossa on osoi-
36862: den tontin rakenneimien entisöinnin rahoittami-        tettu viisi miljoonaa markkaa avustuksena raken-
36863: seksi osakeyhtiön tulee myydä asunto-osakkeita.        nusperinnön hoitoon. Tämä summa ei ole riittävä
36864: Ongelmana on, että suojelupäätöksen vuoksijou-         kattamaan menoja, joita suojeltujen rakennusten
36865: dutaan turvautumaan menetelmiin ja rakennus-           hoito vaatii. Onkin kysyttävä, miksei lain rahoi-
36866: materiaaleihin, jotka nostavat neliöhinnan aivan       tus täytä laissa asetettua tavoitetta ja tarkoitusta.
36867: liian korkealle tasolle Uudessakaarlepyyssä. Jos       Erityisesti suojelukohteiden entisöinnin aiheutta-
36868: Uudessakaarlepyyssä maksetaan uudisrakennuk-           mat ylimääräiset kustannukset pitäisi kattaa ym-
36869: sessa olevasta huoneistosta hiukan alle 7 500          päristökeskuksen rahoituksella. Jos esim. suoje-
36870: markkaa neliöltä, entisöityjen huoneistojen ne-        lupäätöksen mukaanjoudutaan säilyttämään van-
36871: liöhinta olisi noin 9 420 markkaa ilmaan min-          hat kattorakennelmat, joiden korvaaminen uusil-
36872: käänlaista tukea. Suuret kustannukset ovat yksi-       la olisi oikeastaan huomattavasti halvempaa, oli-
36873: selitteisesti johtaneet siihen, että markkinoiden      si perusteltua, että yhteiskunta vastaisi ylimääräi-
36874: kiinnostus entisöityihin huoneistoihin on hiipu-       sistä kustannuksista.
36875: 
36876: 
36877: 
36878: 
36879:                                                                                                           3
36880: KK 607/1999 vp- Pehr Löv /r
36881: 
36882: 
36883: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   teetlomien suojelupäätösten peruuttami-
36884: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    seen ja
36885: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36886: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai-
36887:                                                      koo ryhtyä, jotta suojeltujen rakennus-
36888:       Aikooko hallitus nostaa suojeltujen ra-        kohteiden säilyttämiseen olisi todelli-
36889:       kennusten korjaamiseen tarkoitettua            nen mahdollisuus?
36890:       määrärahaa tai myötävaikuttaa perus-
36891: 
36892: 
36893: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
36894: 
36895:     Pehr Löv /r
36896: 
36897: 
36898: 
36899: 
36900: 4
36901: Ministerin vastaus                                                    KK 607/1999 vp -       Pehr Löv /r
36902: 
36903: 
36904: 
36905: 
36906: Eduskunnan puhemiehelle
36907: 
36908: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         sista. Avustusmääräraha on tarkoitettu korvaa-
36909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          maan omistajalle niitä kunnostuskustannuksia,
36910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jotka kenties muodostuvat suuremmiksi raken-
36911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin        nuksen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Sen
36912: /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             sijaan normaaliin ylläpitokunnostukseen avus-
36913: 607/1999 vp:                                           tusta ei ole tarkoitettu.
36914:                                                           Kysymyksessä esille tuotu Uudenkaarlepyyn
36915:        Aikooko hallitus nostaa suojeltujen ra-         entisen apteekin tontti ja sen rakennusten suoje-
36916:        kennusten korjaamiseen tarkoitettua             lupäätös tehtiin vuonna 1991. Tuolloin annettu-
36917:        määrärahaa tai myötävaikuttaa perus-           jen suojelumääräysten mukaan ainoastaan raken-
36918:        teetlomien suojelupäätösten peruuttami-         nusten julkisivut, maakellari ja puisella katoksel-
36919:        seen ja                                         la varustettu kaivo tulee säilyttää ennallaan. Var-
36920:                                                        sinaista apteekkirakennusta koski lisäksi mää-
36921:        mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai-       räys säilyttää alkuperäiseksi katsottava huoneja-
36922:        koo ryhtyä, jotta suojeltujen rakennus-        ko ja kiinteä sisustus. Kuten kysymyksessäkin
36923:        kohteiden säilyttämiseen olisi todelli-        todettiin, suojelupäätös on apteekkirakennuksen
36924:        nen mahdollisuus?                              osalta purettu, koska rakennus paloi. Tämän ra-
36925: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           kennuksen paikalle rakennettavan uudisraken-
36926: seuraavaa:                                            nuksen tulee rakennuslain mukaisesti sopeutua
36927:                                                       ympäristöönsä. Suojelupäätös ei edellytä kysy-
36928: Ympäristöministeriölle on valtion talousarviossa      myksessä mainittuja menetelmiä ja materiaaleja
36929: osoitettu rakennusperinnön hoidosta myönnettä-        kuin julkisivuissa. Yleensäkin suojelumääräyk-
36930: viä avustuksia varten viisi miljoonaa markkaa.        set ovat yleisluonteisia, yksityiskohtaiset mää-
36931: Määrärahan suuruus laski laman aikana tälle ta-       räykset koskevat vain erittäin harvoja, myös sisä-
36932: solle, eikä sitä ole ympäristöministeriön talousar-   osiltaan arvokkaita rakennuksia.
36933: vioesityksistä huolimatta valtion taloudellisen ti-       Suojelumääräykset pyritään laatimaan yhteis-
36934: lanteen vuoksi saatu nostetuksi aikaisemmalle,        työssä omistajan kanssa, minkä lisäksi Museovi-
36935: parhaimmillaan jopa 17 milj. markan tasolle.          rasto voi korjauksen aikana myöntää tarvittaessa
36936: Myös Museovirastolla on käytössään tänä vuon-         määräyksistä poikkeuksia. Tarkoituksena on saa-
36937: na 3,1 milj. markan suuruinen avustusmääräraha        da rakennus kunnostettua sellaiseen kuntoon, että
36938: mm. rakennussuojelulailla suojeltujen rakennus-       sitä voidaan käyttää kohtuullista hyötyä tuotta-
36939: ten kunnostamiseen. Ympäristöministeriö, kuten        vaan tarkoitukseen.
36940: opetusministeriö ja Museovirastokin, ovat pyrki-          Ympäristöministeriössä valmistellaan parhail-
36941: neet määrärahan lisäämiseen, mutta toistaiseksi       laan toimenpide-ehdotuksia rakennusperinnön
36942: tuloksetta. Avustuksia haetaan vuosittain noin        säilymisen edistämiseksi. Toimenpideohjelman
36943: 250 milj. markan edestä, joten avustusta voi saa-     on tarkoitus valmistua vuonna 200 l.
36944: da vain pieni osa kriteerit täyttävistä hakemuk-
36945: 
36946: 
36947: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
36948: 
36949:     Ympäristöministeri Satu Hassi                                                                      5
36950: KK 607/1999 vp- Pehr Löv /r                                                            Ministems svar
36951: 
36952: 
36953: 
36954: 
36955: Tili riksdagens talman
36956: 
36957: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      tionskostnader som eventuelit ökar på grund av
36958: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      byggnadens kulturhistoriska värde. Däremot är
36959: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      bidraget inte avsett för ordinarie underhåliskost-
36960: Pehr Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål       nader.
36961: SS 607/1999 rd:                                          1 spörsmålet talas om den tomt där Nykarleby
36962:                                                       tidigare apotek låg, och beslutet om att skydda
36963:        imnar regeringen höja anslaget för            byggnadema fattades år 1991. Enligt de skydds-
36964:        skyddade byggnader eller medverka tili        bestämmelser som då gavs är det bara byggnader-
36965:        att omotiverade skyddsbeslut upprivs el-      nas fasader, jordkäliaren och brunnen med trätak
36966:        ler                                           som skali bevaras som de är. 1 fråga om den
36967:                                                      egentliga apoteksbyggnaden gälide dessutom be-
36968:        vilka andra åtgärder ämnar regeringen         stämmelsen att den rumsindelning och fasta in-
36969:        vidta för att skyddade byggnadsobjekt         redning som var att betrakta som ursprungliga
36970:        skall haen reell möjlighet att bevaras?       skulie bevaras. Så som konstateras i spörsmålet
36971: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      har skyddsbeslutet hävts för apoteksbyggnaden,
36972: föra följande:                                       eftersom den brunnit ned. Den byggnad som upp-
36973:                                                      förs på dess plats skali enligt byggnadslagen an-
36974: Miljöministeriet har i statsbudgeten anvisats fem    passas tili omgivningen. 1 skyddsbeslutet förut-
36975: miljoner mark för bidrag och understöd tili vård     sätts inte de metoder och materia! som spörsmå-
36976: av byggnadsarvet. Anslaget sjönk under lågkon-       let omtalar annat än i fasadema. Också i alimän-
36977: junkturen tili denna nivå, och oavsett miljöminis-   het brukar skyddsbestämmelsema vara av mer
36978: teriets anslagsäskanden har det på grund av sta-     genereli art, och de detaljerade skyddsbestäm-
36979: tens ekonomiska situation inte kunnat höjas tili     melsema gälier enbart för mycket sällsynta bygg-
36980: den tidigare nivån, som bäst rentav 17 miljoner      nader vars interörer också är värdefulla.
36981: mark. Också Museiverket förfogar i år över ett           Myndighetema strävar efter att lägga upp
36982: 3,1 miljoner marks anslag för bidrag och under-      skyddsbestämmelsema i samråd med ägaren, och
36983: stöd bl.a. för iståndsättning av byggnader som       dessutom kan Museiverket under reparationsar-
36984: skyddats enligt byggnadsskyddslagen. Miljömi-        betet vid behov bevilja undantag från bestämmel-
36985: nisteriet har, på samma sätt som undervisnings-      sema. A vsikten är att byggnaden skali komma i
36986: ministeriet och Museiverket, strävat efter att få    ett sådant skick att den kan användas för ett än-
36987: anslaget höjt, men tilis vidare utan resultat. De    damål som medför skälig nytta.
36988: årliga bidragsansökningama uppgår tili ca 250            Vid miljöministeriet bereds som bäst förslag
36989: miljoner mark, vilket innebär att bidrag kan utbe-   tili åtgärder som bidrar tili att byggnadsarvet kan
36990: talas på basis av bara en bråkdel av de ansökning-   bevaras. A vsikten är att detta åtgärdsprogram
36991: ar som uppfylier kriteriema. Bidragsanslagen är      skali bli klart år 2001.
36992: avsedda för ersättning tili ägaren för de repara-
36993: 
36994: 
36995: 
36996: Helsingfors den 12 november 1999
36997: 
36998:     Miljöminister Satu Hassi
36999: 6
37000:                                                            KK 608/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
37001: 
37002: 
37003: 
37004: 
37005:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 608/1999 vp
37006: 
37007:                                             Yritystoimintaa harjoittavan henkilön täysi-
37008:                                             ikäisen perheenjäsenen oikeus saada työttö-
37009:                                             myysturvaa
37010: 
37011: 
37012: 
37013: 
37014: Eduskunnan puhemiehelle
37015: 
37016: Työttömyysturvalain 1 a §:ssä määritellään ket-      nuorimpana työntekijänä ensimmäisenä yhdessä
37017: kä kaikki tulkitaan työttömyysturvan suhteen yri-    toisen työntekijän kanssa.
37018: tystoimintaa harjoittaviksi henkilöiksi tai heihin       Henkilön hakiessa lomautuksen takia työttö-
37019: sellaisessa sukulaisuussuhteessa oleviksi, ettei-    myysturvaa kassastaan, hänen hakemuksensa hy-
37020: vät he ole oikeutettuja saamaan työttömyystur-       lättiin työvoimatoimiston antaman kielteisen lau-
37021: vaa. Mainitunlaisena korvauksen saamisen estä-       sunnon perusteella. Lausunnossa viitattiin työttö-
37022: vänä sukulaisuussuhteella pidetään sitä, että hen-   myysturvalain 1 a §:n määräyksiin, joista kysy-
37023: kilön perheenjäsenillä on vähintään puolet osa-      myksen alussa mainitaan. Siitä huolimatta, että
37024: kepääomasta tai osakkeiden tuottamasta ääni-         kyseinen henkilö asuu edelleen yhdessä vanhem-
37025: määrästä ja henkilö on kyseisen perheenjäsenen       piensa kanssa, hän on täysi-ikäinen ja maksaa li-
37026: puoliso tai sukua ylenevässä tai alenevassa pol-     säksi elatusmaksua lapsestaan eikä omista yh-
37027: vessa sekä asuu perheenjäsenen kanssa samassa        tään osaketta yrityksestä eikä toimi millään ta-
37028: taloudessa.                                          voin johtavassa asemassa. Kysymyksen tekee
37029:    Lain käytännön soveltamisessa on toistuvasti      vielä mielenkiintoisemmaksi se, olisivatko työ-
37030: tullut esiin tapauksia, jotka ovat johtaneet koh-    voimaviranomaiset tai ammattiliitto puuttuneet
37031: tuuttomuuksiin henkilön kannalta, jolta ko. lain-    asiaan siinä tapauksessa, että ko. omistajaparis-
37032: kohdan perusteella on evätty työttömyysturva.        kunnan pojan sijaan olisikin 1omautettu yrityk-
37033: Lähinnä nämä tapaukset koskevat henkilöitä, jot-     sen toiseksi ja kolmanneksi nuorimmat työnteki-
37034: ka ovat yrittäjänä toimivan henkilön tai yrittäjä-   jät. Onko oikein, että työntekijä joutuu kärsi-
37035: pariskunnan omistamassa yrityksessä työskente-       mään "sukurasitetta", kun pienellä paikkakunnal-
37036: leviä lapsia. Esimerkkinä tästä voidaan ottaa        la ei ole muita alan työpaikkoja edes tarjolla?
37037: esiin tapaus, jossa keskimäärin viisi henkilöä          Työttömyysturvalain säännökset ovat nyt esil-
37038: työllistävässä sähköalan yrityksessä jouduttiin      le otetun seikan osalta joko liian kireät tai muu-
37039: töiden projektiluonteisuuden takia 1omautta-         toin käytännön elämälle vieraat, sillä yritysten
37040: maan osa työntekijöistä. Yrityksen omistaa kol-      pienentyessä ja kuntienkin yksityistäessä toimin-
37041: me henkilöä, aviopari yhdessä 50 % ja kolmas         tojaan muodostuu koko ajan lisää pieniä perhe-
37042: henkilö toiset 50 %. Omistajapariskunnan täysi-      tai sukuyrityksiä, joissa myös omistajien lapset
37043: ikäinen (21-vuotias) poika on työskennellyt am-      ovat työntekijöinä. Ei voi olla oikein, että nykyi-
37044: matillisesti pätevänä työntekijänä kuuluen myös      senä "pätkätöiden aikakautena" estetään käytän-
37045: oman ammattiliittonsa työttömyyskassaan. Mai-        nössä käyttämästä tuttua ja nopeasti saatavaa
37046: nittu poika lomautettiin säännösten mukaisesti       omasta perheestä lähtöisin olevaa ammattitaitois-
37047: 
37048: 
37049:                                                                                                Versio 2.0
37050: KK 608/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
37051: 
37052: 
37053: ta työvoimaa niin, että lomautuksiin jouduttaes-     harjoittavan henkilön sukulaisia koske-
37054: sa heille ei anneta työttömyyskorvausta.             vat, työttömyysturvan epäämisen mah-
37055:                                                      dollistavat määräykset ovat kohtuutto-
37056: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   mat ja jopa vanhentuneet ja
37057: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37058: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         aikooko hallitus uudistaa määräyksiä
37059: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  näiltä osin?
37060: 
37061:       Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyi-
37062:       set työttömyysturvan yritystoimintaa
37063: 
37064: 
37065: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
37066: 
37067:     Raimo Vistbacka /ps
37068: 
37069: 
37070: 
37071: 
37072: 2
37073: Ministerin vastaus                                         KK 608/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
37074: 
37075: 
37076: 
37077: 
37078: Eduskunnan puhemiehelle
37079: 
37080: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tyisluonne. Yrittäjän oma vaikutus yritystoimin-
37081: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         taan ja sitä kautta omaan työllistymiseensä on
37082: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olennaisesti erilainen kuin palkansaajalla. Y rittä-
37083: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           jä kantaa itse vastuun ja riskin työnsä tulokselli-
37084: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        suudesta ja yrityksensä toiminnan jatkuvuudes-
37085: myksen KK 608/1999 vp:                                ta. Yrittäjätoimintaan kuuluu olennaisesti talou-
37086:                                                       dellisen riskin olemassaolo, jota ei tule kompen-
37087:        Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyi-     soida työttömyysturvalla.
37088:        set työttömyysturvan yritystoimintaa              Edellä todettu yritystoiminnan erityisluonne
37089:        harjoittavan henkilön sukulaisia koske-       on otettu huomioon myös yrittäjän määrittelyä
37090:        vat, työttömysturvan epäämisen mah-           koskevissa säännöksissä. Yrittäjäksi määrittely
37091:        dollistavat määräykset ovat kohtuutto-        edellyttää aina, että henkilö työskentelee yrityk-
37092:        mat ja jopa vanhentuneet ja                   sessä ja omaa siinä asemansa ja oman tai per-
37093:                                                      heenjäsentensä omistuksen kautta määräysval-
37094:        aikooko hallitus uudistaa määräyksiä          taa. Perheenjäsenten määrittely laissa on rajattu
37095:        näiltä osin?                                  suppeaksi: vain puolison tai lasten tai vanhem-
37096: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pien omistuksella on merkitystä. Lisäksi edelly-
37097: ti seuraavaa:                                        tetään, että perheenjäsenten tulee asua samassa
37098:                                                      taloudessa, millä korostetaan perheyrityksen
37099: Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat säännök-        kiinteän taloudellisen kokonaisuuden merkitystä.
37100: set uudistettiin vuoden 1995 alusta lukien. Lain-        Yrittäjillä on samanlainen oikeus työttömyys-
37101: muutoksilla laajennettiin työttömyyspäiväraha-       turvaan kuin muilla ansiotyöntekijöillä silloin,
37102: oikeus koskemaan myös yrittäjiä. Vakiintuueesti      kun työ on selkeästi loppunut. Yritystoiminnan
37103: yrittäjinä toimineille, työssäoloehdon täyttäneil-   luonteesta johtuvaa yrittäjäriskiin liittyvää tila-
37104: le yrittäjille tuli aikaisemman tarveharkintaisen    päistä keskeytystä ei sen sijaan tule kattaa työttö-
37105: työmarkkinatuen sijasta oikeus peruspäivära-         myysturvalla. Tämän vuoksi työajan lyhentämis-
37106: haan, joka ei ole tulovähenteinen ja, jos yrittäjä   tilanteet ja lomautukset on nimenomaisella sään-
37107: oli yrittäjien työttömyyskassan jäsen, oikeus an-    nöksellä suljettu työttömyysturvan ulkopuolelle.
37108: sioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan.           Tämä koskee myös samassa taloudessa asuvia
37109:    Yrittäjien työttömyysturvaa koskevissa sään-      yritystoiminnassa työskenteleviä perheenjäseniä.
37110: nöksissä on otettu huomioon yritystoiminnan eri-
37111: 
37112: 
37113: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
37114: 
37115:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
37116: 
37117: 
37118: 
37119: 
37120:                                                                                                         3
37121: KK 608/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                        Ministems svar
37122: 
37123: 
37124: 
37125: 
37126: Tili riksdagens talman
37127: 
37128: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         egen sysselsättning på ett helt annat sätt än lönta-
37129: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        garen. En företagare bär själv ansvaret och tar
37130: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-       risken för resultatet av sitt arbete och företagets
37131: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga              fortsatta verksamhet. Tili företagsverksamheten
37132: spörsmål SS 608/1999 rd:                               hör i väsentlig grad en ekonomisk risk som inte
37133:                                                        bör kompenseras med utkomstskydd för arbetslö-
37134:        Ar regeringen medveten om att gällande           sa.
37135:         bestämmelser som möjliggör avslag då                Den särskilda karaktär hos företagsverksam-
37136:        det gäller utkomstskydd för arbetslösa          heten som anges ovan har också beaktats i be-
37137:        för släktingar tili en person som bedri-        stämmelsema gäliande definitionen av en företa-
37138:        ver företagsverksamhet är oskäliga och          gare. En definitionen som företagare förutsätter
37139:        t.o.m.föråldrade och                            alitid att personen i fråga arbetar i ett företag och
37140:                                                        där äger bestämmanderätt genom sin ställning
37141:        ämnar regeringen revidera bestämmel-            samt eget elier sina familjemedlemmars innehav.
37142:        serna tili denna del?                           Definitionen av en familjemedlem har begrän-
37143: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sats i lagen, endast makans/makens elier bamens
37144: föra följande:                                         elier föräldramas innehav har betydelse. Dess-
37145:                                                        utom förutsätts att familjemedlemmarna bor i
37146: Bestämmelserna gäliande utkomstskydd för ar-           samma hushåll, genom vilket betydelsen av fa-
37147: betslösa företagare reviderades från ingången av       miljeföretaget som en fast ekonomisk enhet un-
37148:  1995. Genom lagändringen utvidgades rätten tili       derstryks.
37149: arbetslöshetsdagpenning tili att omfatta också fö-         Företagare har samma rätt till utkomstskydd
37150: retagare. En person som varit etablerad som före-      för arbetslösa som andra förvärvsarbetande när
37151: tagare och som uppfylier arbetsvilikoret fick i        det är klart att arbetet har tagit slut. Däremot bör
37152: stäliet för det behovsprövade arbetsmarknadsstö-       ett tilifålligt avbrott som beror på företagsverk-
37153: det rätt tili grunddagpenning, som inte minskas        samhetens karaktär och som hänför sig tili före-
37154: p.g.a. inkomsterna och, om företagaren var med-        tagarrisken inte täckas med utkomstskydd för ar-
37155: lem av arbetslöshetskassan för företagare, rätt tili   betslösa. På grund härav har förkortande av ar-
37156: arbetslöshetsdagpenning avvägd enligt förtjäns-        betstiden och permitteringar lämnats utanför ut-
37157: ten.                                                   komstskyddet för arbetslösa enligt en uttrycklig
37158:    1 bestämmelserna gäliande utkomstskydd för          bestämmelse. Detta gälier också familjemedlem-
37159: arbetslösa företagare har företagsverksamhetens        mar som bor i samma hushåll och deltar i före-
37160: särskilda karaktär beaktats. En företagare kan på-     tagsverksamheten.
37161: verka företagsverksamheten och genom den sin
37162: 
37163: 
37164: 
37165: Helsingfors den 4 november 1999
37166: 
37167:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
37168: 
37169: 4
37170:                                                                   KK 609/1999 vp- Esa Lahtela /sd
37171: 
37172: 
37173: 
37174: 
37175:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 609/1999 vp
37176: 
37177:                                              Vajaakuntoisten työllistämiskynnyksen madal-
37178:                                              taminen verotuksellisin toimenpitein
37179: 
37180: 
37181: 
37182: 
37183: Eduskunnan puhemiehelle
37184: 
37185: Yleinen suhteellisen hyvä talouskasvu näkyy           tus- ja sotumaksualennuksille olisi se, että vajaa-
37186: työmarkkinoilla työllisyyden paranemisena. Täs-       kuntoisen työllistymisen kautta yhteiskunnan ra-
37187: tä huolimatta on olemassa vajaakuntoisten ryh-        situs sosiaalipalveluiden käytön ja eri tukien
37188: mä, jonka työllisyystilanne ei talouskasvusta         kautta tulisi alenemaan.
37189: huolimatta ole parantunut. Vajaakuntoisia on yli
37190: 8 % kaikista työvoimatoimiston työnhakijoista.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37191:    Ilman yhteiskunnan mukanaoloa ja erityistoi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37192: mia on turha odottaa, että nämä henkilöt työllis-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37193: tyisivät markkinatalouden olosuhteissa vapaille       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37194: työmarkkinoille. Siksi tarvitaankin toimia, joilla
37195: tasoitetaan ja madalletaan niitä asenteellisia ja           Onko hallitus tietoinen siitä, ettei suh-
37196: taloudellisia kynnyksiä, jotka ovat vajaakuntois-           teellisen hyvä talouskasvu ole paranta-
37197: ten työllistämisen ja työllistymisen esteenä.               nut vajaakuntoisten vaikeaa työttömyys-
37198:    Joidenkin pk-yrittäjien toimesta on esitetty             tilannetta ja
37199: toive, että he voisivat työllistää vajaakuntoisia,
37200: jos yhteiskunta tulisi jollain tavoin verotukseni-          mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
37201: sin keinoin vastaan tukien tämäntyyppistä toi-              vajaakuntoisille luotaisiin parempia
37202: mintaa esimerkiksi siten, että yrittäjä voisi osit-         mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja
37203: tain tai kokonaan vähentää arvonlisäverosta va-             näkeekö hallitus mahdolliseksi luoda ve-
37204: jaakuntoisille maksettavan palkan. Lisäksi on               ropoliittisia porkkanoita vajaakuntois-
37205: esitetty toive, että toisena porkkanana voisi olla          ten työllistämisen edistämiseksi arvonli-
37206: vajaakuntoisten työllistämispalkan osalta alenne-           säveron tai muiden työn sivukulujen
37207: tut sosiaaliturvamaksut. Peruste tällaisille vero-          alentamisen kautta?
37208: 
37209: 
37210: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
37211: 
37212:     Esa Lahtela /sd
37213: 
37214: 
37215: 
37216: 
37217:                                                                                                 Versio 2.0
37218: KK 609/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                     Ministerin vastaus
37219: 
37220: 
37221: 
37222: 
37223: Eduskunnan puhemiehelle
37224: 
37225: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    siokyky on sairauden tai vamman vuoksi olennai-
37226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sesti alentunut ja jotka ovat tästä syystä syvenne-
37227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tyn ohjauksen tarpeessa. Tällainen nuori on eläk-
37228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     keen sijasta oikeutettu henkilökohtaiseen opiske-
37229: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     lu- ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaan kun-
37230: 609/1999 vp:                                        toutusrahaan. Kuntoutusraha on 2 100 markkaa
37231:                                                     kuukaudessa. Uudistuksen myötä myös kansan-
37232:       Onko hallitus tietoinen siitä, ettei suh-     eläkelakia muutettiin siten, että eläkettä saavalla
37233:       teellisen hyvä talouskasvu ole paranta-       henkilöllä on mahdollisuus jättää eläkkeensä le-
37234:       nut vajaakuntoisten vaikeaa työttömyys-       päämään vähintään 6 kuukauden ja enintään 24
37235:       tilannetta ja                                 kuukauden ajaksi, jos hän ryhtyy ansiotyöhön,
37236:                                                     josta hänen voidaan katsoa saavan kohtuullisen
37237:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että    toimeentulon. Eläkkeen lepäämisajalta makse-
37238:        vajaakuntoisille luotaisiin parempia         taan erityisvammaistuen suuruista vammaistu-
37239:        mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja      kea, joka vuonna 1999 on 1 820 markkaa kuu-
37240:       näkeekö hallitus mahdolliseksi luoda ve-      kaudessa.
37241:       ropoliittisia porkkanoita vajaakuntois-          Vammaistyöryhmä 96 käsitteli myös veron-
37242:       ten työllistämisen edistämiseksi arvon-       huojennuskysymyksiä. Koska kysymys verotuk-
37243:       lisäveron tai muiden työn sivukulujen         sen ja tukimuotojen uudelleenjärjestelystä on
37244:       alentamisen kautta?                           edelleen kesken, hallitus antoi eduskunnalle esi-
37245:                                                     tyksen laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myön-
37246: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nettävistä veronhuojennuksista annetun lain
37247: ti seuraavaa:                                       3 §:n muuttamisesta (HE 90/1999 vp). Esitykses-
37248:                                                     sä ehdotetaan nykyistä veronhuojennusta jatket-
37249: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Vam-       tavaksi vuoden 2000 loppuun. Menettely on tur-
37250: maistyöryhmä 96 (STM 1997:6) teki selvityksen       vannut työn ja yritystoiminnan mahdollisuuuden
37251: vammaispolitiikan voimavarojen suuntaamisek-        juuri vaikeimmin vammaisille ja yrittäjistä pieni-
37252: si henkilöiden toiminta- ja työkyvyn, kuntoutuk-    tuloisimmille. Oman perheen elatuksen lisäksi se
37253: sen ja omatoimisuuden tukemiseen laatimalla         on mahdollistanut myös perheenjäsenen ja yh-
37254: toimeentuloturvaa, palveluja ja verotusta koske-    den vieraan työllistämisen.
37255: van ehdotuskokonaisuuden. Osa Vammaistyö-              Sosiaali-     ja    terveysministeriö      asetti
37256: ryhmä 96:n ehdotuksista on toteutettu 1.8.1999      21.12.1998 aktiivisen sosiaalipolitiikan työryh-
37257: voimaan tulleiden vammaisten henkilöiden työl-      män selvittämään sosiaali- ja terveystoimen, so-
37258: listämistä ja koulutusta edistävien lainmuutosten   siaalivakuutuksen ja työvoimahallinnon yhteis-
37259: myötä (836-839/1999). Kuntoutusrahalain ja          ten asiakkaiden työllistämistä ja aktivointia edis-
37260: kansaneläkelain muutoksilla edistetään nuorten      täviä toimenpiteitä ensi sijassa sellaisten työttö-
37261: 16-18-vuotiaiden vammaisten ammatillista            mien osalta, joiden työllistämisedellytykset ovat
37262: kuntoutumista ja koulutuksen käynnistymistä.        puutteelliset ja joiden aseman parantaminen
37263: Uudistus koskee niitä nuoria, joiden työ- ja an-
37264: 
37265: 2
37266: Ministerin vastaus                                              KK 609/1999 vp- Esa Lahtela /sd
37267: 
37268: 
37269: edellyttää tehostettua viranomaisyhteistyötä ja      tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi.
37270: joiden toimeentulo nojautuu osittain tai koko-       Tarvittavat lainsäädännön muutokset valmistel-
37271: naan toimeentulotukeen. Työryhmän työlle ase-        laan vuoteen 2001 mennessä.
37272: tettu määräaika päättyy 31.12.1999.                     Tavoiteohjelman mukaan sosiaali- ja terveys-
37273:     Valtioneuvosto on 28.10.1999 antanut sosiaa-     ministeriö ja työministeriö valmistelevat myös
37274: li- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjel-   vuoden 2000 aikana yhteistyössä muiden minis-
37275: man vuosille 2000-2003. Ohjelman mukaan              teriöiden kanssa tarvittavat lainsäädäntömuutok-
37276: muun muassa vammaispolitiikan voimavaroja            set vammaisten henkilöiden työllistymisen estei-
37277: kohdeunetaan Vammaistyöryhmä 96:n ehdotus-           den purkamiseksi ja työllistymismahdollisuuk-
37278: ten suuntaisesti hallitusohjelmassa edellytetyin     sien luomiseksi.
37279: tavoin siten, että verotuksen kautta kanavoitua
37280: 
37281: 
37282: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
37283: 
37284:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
37285: 
37286: 
37287: 
37288: 
37289:                                                                                                    3
37290: KK 60911999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministems svar
37291: 
37292: 
37293: 
37294: 
37295: Tili riksdagens talman
37296: 
37297: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    ning och folkpensionslagen främjas yrkesinrik-
37298: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    tad rehabilitering och påbörjande av utbildning
37299: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa    för handikappade ungdomar mellan 16 och 18 år.
37300: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS   Reformen avser sådana ungdomar vilkas arbets-
37301: 609/1999 rd:                                       och förvärvsförmåga på grund av sjukdom eller
37302:                                                    handikapp är avsevärt nedsatt och som av denna
37303:         Å.r regeringen medveten om att en rela- anledning har behov av fördjupad handledning. 1
37304:         tivt god ekonomisk tillväxt inte har för- stället för pension är dessa ungdomar berättigade
37305:         bättrat det svåra sysselsättningsläget till rehabiliteringspenning, som grundar sig på en
37306:        för funktionshämmade och                    personlig studie- och rehabiliteringsplan. Reha-
37307:                                                    biliteringspenningen är 2 100 mk per månad. Tili
37308:         vilka åtgärder ämnar regeringen vidta följd av reformen ändrades också folkpensionsla-
37309:        för att skapa bättre möjligheter för en gen så att en person som får pension har möjlig-
37310:         integrering av funktionshämmade i ar- het att lämna sin pension vilande för en tid av
37311:         betslivet och                              minst 6 och högst 24 månader, om han börjar för-
37312:                                                    värvsarbeta och han genom detta arbete kan an-
37313:         anser regeringen att det är möjligt att
37314:         skapa skattepolitiska morötter för främ- ses få en skälig utkomst. För den tid pensionen är
37315:        jande av sysselsättningen för funktions- vilande betalas ett handikappbidrag som är lika
37316:         hämmade genom en sänkning av mer- stort som specialhandikappbidraget, som uppgår
37317:         värdesskatten eller andra bikostnader till 1 820 mk per månad år 1999.
37318:                                                       Handikapparbetsgruppen 96 behandlade även
37319:        för arbete?
37320:                                                    frågan om skattelättnader. Eftersom frågan om en
37321: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- omreglering av beskattningen och stödformema
37322: föra följande:                                     fortfarande är öppen, avlät regeringen till riksda-
37323:                                                    gen en proposition med förslag till lag om änd-
37324: Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta ring av 3 § lagen om skattelättnader för gravt
37325: Handikapparbetsgruppen 96 (SHM 1997:6) gjor- handikappade företagare (RP 90/1999 rd). Enligt
37326: de en utredning som gällde fördelningen av re- propositionen föreslås att skattelättnadema skall
37327: sursema för handikappolitiken till stödjande av bibehållas tili utgången av år 2000. Förfarandet
37328: personers funktions- och arbetsförmåga, rehabi- har tryggat möjligheten till arbete och företags-
37329: litering och självständighet genom att göra upp verksamhet särskilt för dem som har de svåraste
37330: ett förslag till en helhet som omfattar utkomst- handikappen och också de minsta inkomstema
37331: skydd, tjänster och beskattning. En del av de för- bland företagama. Förutom att uppehället har
37332: slag som framställts av Handikapparbetsgruppen · tryggats för den egna familjen har det blivit möj-
37333: 96 har förverkligats genom sådana lagändringar ligt att också sysselsätta en familjemedlem och
37334: som främjar handikappade personers sysselsätt- en utomstående arbetstagare.
37335: ning och utbildning (836-839/1999). Lagänd-           Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
37336: ringama trädde i kraft den 1 augusti 1999. Ge- 21 december 1998 en arbetsgrupp för att utreda
37337: nom ändringar av lagen om rehabiliteringspen-
37338: 
37339: 4
37340: Ministerns svar                                                 KK 609/1999 vp- Esa Lahtela /sd
37341: 
37342: 
37343: frågor som gäller en aktiv socialpolitik, dvs. åt-   kommer bl.a. handikappolitikens resurser att in-
37344: gärder som främjar sysselsättningen och aktive-      riktas i enlighet med de förslag som framställts
37345: ringen av klienter som är gemensamma för soci-       av Handikapparbetsgruppen 96 och såsom avses i
37346: al- och hälsovårdsväsendet, socialförsäkringen       regeringsprogrammet så att det stöd som kanali-
37347: och arbetskraftsförvaltningen, i första hand såda-   serats genom beskattningen ombildas tili direkt
37348: na arbetslösa, vilkas förutsättningar för syssel-    stöd och service. Nödvändiga lagstiftningsänd-
37349: sättning är bristfalliga och vilkas situation kan    ringar bereds tili år 2001.
37350: förbättras förutsatt att samarbetet mellan myn-         Enligt målprogrammet bereder social- och
37351: digheterna effektiveras och vilkas utkomst del-      hälsovårdsministeriet och arbetsministeriet även
37352: vis eller helt grundar sig på utkomststöd. Tids-     under år 2000 i samarbete med andra ministerier
37353: fristen för arbetsgruppen går ut den 31 december     nödvändiga lagstiftningsändringar för att elimi-
37354: 1999.                                                nera hinder för sysselsättning av handikappade
37355:    Den 28 oktober 1999 gav statsrådet mål- och       och för att skapa sysselsättningsmöjligheter för
37356: verksamhetsprogrammet för social- och hälso-         dem.
37357: vården för åren 2000-2003. Enligt programmet
37358: 
37359: 
37360: Helsingfors den 4 november 1999
37361: 
37362:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
37363: 
37364: 
37365: 
37366: 
37367:                                                                                                    5
37368:                                                            KK 610/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
37369: 
37370: 
37371: 
37372: 
37373:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 610/1999 vp
37374: 
37375:                                             Postipalvelujen turvaaminen ja postin työpaik-
37376:                                             kojen säilyttäminen
37377: 
37378: 
37379: 
37380: 
37381: Eduskunnan puhemiehelle
37382: 
37383: Postin harjoittama! säästötoimet ovat sulkeneet      vä. Postin palveluksesta mahdollisesti irtisanot-
37384: lukuisia kiinteitä postitoimipaikkoja, ja varsin-    tavien työntekijöiden sijoittuminen kotipaikka-
37385: kin maaseudulla postipalvelut ovat heikentyneet      kuntansa alueella uusiin työpaikkoihin on var-
37386: pitkien asiointimatkojen ja postin työvoiman vä-     masti vaikeaa, ja palvelutyöhön koulutuksen saa-
37387: hentämisen vuoksi. Eräillä alueilla postinjakelu-    neet ihmiset joutuisivat hakemaan työtä kasvu-
37388: kin on siirtynyt pitkälle iltapäivään. Vähentyvä     keskuksista. Tämä kiihdyttäisi entisestään maa-
37389: postin henkilökunta joutuu myös työskentele-         seudun autioitumista.
37390: mään entistä kiireisemmin, mikä seikka saattaa
37391: vaarantaa myös postinjakelun varmuuden.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37392:    Uutena uhkana varsinkin maaseudulla koe-          sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37393: taan Sampo-Leonia-yhteenliittymän tulevat vai-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37394: kutukset postin palveluihin.                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37395:    Postitoimi on niitä peruspalveluja, jonka toi-
37396: mivuus on valtiovallan toimenpiteillään turvatta-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37397: va. Kansalaisilla täytyy olla varmuus siitä, että          tyä postin palvelujen turvaamiseksi kai-
37398: jokaisessa kunnassa toimii ainakin yksi kiinteä            kille kansalaisille sekä postin palveluk-
37399: postitoimipaikka myös tulevaisuudessa.                     sessa olevien työntekijöiden työpaikko-
37400:    Postin työpaikat ovat myös niitä perustyöpaik-          jen turvaamiseksi?
37401: koja, jotka erityisesti maaseudulla on säilytettä-
37402: 
37403: 
37404: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
37405: 
37406:     Lauri Oinonen /kesk
37407: 
37408: 
37409: 
37410: 
37411:                                                                                               Versio 2.0
37412: KK 610/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                  Ministerin vastaus
37413: 
37414: 
37415: 
37416: 
37417: Eduskunnan puhemiehelle
37418: 
37419: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           postipalvelujen saatavuuteen. Postin palvelujen
37420: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tarjontaa jatketaan nykyisessä määrin koko
37421: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maassa.
37422: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-         Talouspoliittisen ministerivaliokunnan pää-
37423: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        töksen 2.11.1999 mukaan Postin toimipaikkaver-
37424: KK 610/1999 vp:                                       kon muutokset toteutetaan asteittain siten, että
37425:                                                       postipalvelut voidaan turvata hyvää henkilöstö-
37426:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       politiikkaa noudattaen.
37427:       tyä postin palvelujen turvaamiseksi kai-            Postin ja Leonian pankkipalveluihin liittyvän
37428:       kille kansalaisille sekä postin palveluk-       yhteistyön lakkaaminen vuoden 2000 lopussa
37429:       sessa olevien työntekijöiden työpaikko-         vaikuttaa siten, että Postin omien toimipaikkojen
37430:       jen turvaamiseksi?                              määrä vähenee 550:stä, mutta tilalle tulevat asia-
37431:                                                       miespostit, joista on saatu asiakkailta hyvää pa-
37432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lautetta. Postitoimipaikkojen määrä säilyy siten
37433: ti seuraavaa:                                         nykyisenä noin 1 500:na. Jokaisessa kunnassa tu-
37434: Postitoimintalaki määrittelee postitoiminnan          lee myös olemaan postitoimipaikka. Posti aikoo
37435: edellytykset, joiden tarkoituksena on turvata pos-    myös etsiä aktiivisesti mahdollisuuksia uuteen
37436: tin lähettämisen ja vastaanottamisen tasapuoliset     liiketoimintaan toimipaikoissa.
37437: ehdot koko maassa. Suomen Posti Oy on järjestä-          Talouspoliittisen ministarivaliokunnan pää-
37438: nyt toimilupansa edellyttämän säännöllisen pos-       töksen mukaan Posti voi käyttää 300 miljoonaa
37439: titoiminnan tukeutumalla omaan jakelu- ja toimi-      markkaa siirtymävaiheen kustannusten kattami-
37440: paikkaverkkoonsa sekä sitä täydentäviin asia-         seen henkilöstön kehittämisrahana, palkka-
37441: miesposteihin. Vuoden 1999 syyskuussa Suo-            kustannuksinaja toimipaikkaverkon kustannuk-
37442: men Posti Oy:n postipalveluja sai 1 571 palvelu-      sina. Toimipaikkaverkon muutos vaikuttaa noin
37443: pisteestä. Näistä palvelupisteistä Postin omia toi-   1 500-2 000 Postin työntekijän asemaan. Posti-
37444: mipaikkoja oli 571 ja yrittäjien ylläpitämiä asia-    konsernin sisällä toteutetaan laaja työntekijöi-
37445: miesposteja oli 1 000.                                den uudelleensijoitus. Posti tarjoaa niille, joille
37446:    Kirjallisessa kysymyksessä mainitusta tule-        yhtiöstä ei löydy uutta työtä, muun muassa elä-
37447: vasta Sampo-Leonia-yhteenliittymästä todetta-         ke- ja koulutusjärjestelyjä, erorahaa tai alkura-
37448: koon, että sen syntyminen ei vaikuta mitenkään        hoitusta oman yrityksen perustamiseen.
37449: 
37450: 
37451: 
37452: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
37453: 
37454:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
37455: 
37456: 
37457: 
37458: 
37459: 2
37460: Ministems svar                                              KK 610/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
37461: 
37462: 
37463: 
37464: 
37465: Tili riksdagens talman
37466: 
37467: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Utbudet på Postens tjänster fortsätter isin nuva-
37468: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       rande omfattning i hela landet.
37469: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-         Enligt finanspolitiska ministerutskottets be-
37470: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-      slut av den 2 november 1999 genomförs ändring-
37471: mål SS 610/1999 rd:                                    ama av postkontorsnätet gradvis så, att postservi-
37472:                                                       cen kan tryggas med iakttagande av god perso-
37473:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          nalpolitik.
37474:       för att trygga postens service för alla            När samarbetet mellan Posten och Leonia upp-
37475:       medborgare samt arbetsplatserna för             hör vid utgången av 2000 när det gäller bank-
37476:       postens arbetstagare?                           tjänster medför det att Postens egna postkontor
37477:                                                       minskar i antal från 550, men i deras ställe kom-
37478: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mer postombud. Man har fått god respons om
37479: föra följande:                                        dem av klientema. Antalet postkontor kommer
37480: 1 postlagen definieras postverksamhetens förut-       således också i fortsättningen att vara ca 1 500.
37481: sättningar, vars syfte är att trygga sändandet och    Även varje kommun kommer att ha ett postkon-
37482: mottagandet av post på rättvisa villkor i hela lan-   tor. Posten ämnar dessutom aktivt försöka finna
37483: det. Posten Finland Ab har ordnat den regelbund-      möjligheter för ny affårsverksamhet vid postkon-
37484: na postverksamhet som dess koncession förutsät-       toren.
37485: ter genom att stödja sig på ett eget utdelnings-         Enligt finanspolitiska ministerutskottets be-
37486: och postanstaltsnät samt postombud som kom-           slut kan Posten använda 300 milj. mk till att täcka
37487: pletterar nätet. 1 september 1999 kunde Posten        kostnader i övergångsskedet för utvecklings-
37488: Finland Ab:s posttjänster fås vid 1 571 service-      pengar i fråga om personalen, lönekostnader och
37489: ställen. Av dessa serviceställen var 571 Postens      kostnader för postkontorsnätet. Omändringen av
37490: egna postkontor och 1 000 var postombud som           postkontorsnätet gäller ca 1 500-2 000 av Pos-
37491: upprätthölls av företagare.                           tens arbetstagare. lnom Postkoncemen genom-
37492:    När det gäller den kommande alliansen mel-         förs en omfattande omplacering av arbetstagar-
37493: lan Sampo och Leonia, som nämns i spörsmålet,         na. Posten erbjuder de personer som det inte finns
37494: kan man konstatera att den inte på något sätt         något nytt arbete för inom bolaget bl.a. pensions-
37495: kommer att inverka på utbudet på posttjänster.        och utbildningsarrangemang, avgångsvederlag
37496:                                                       eller grundkapital för grundandet av egoa före-
37497:                                                       tag.
37498: 
37499: 
37500: 
37501: Helsingfors den 4 november 1999
37502: 
37503:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
37504: 
37505: 
37506: 
37507: 
37508:                                                                                                        3
37509:                                                        KK 611/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
37510: 
37511: 
37512: 
37513: 
37514:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 611/1999 vp
37515: 
37516:                                              Espoon kaupungin päivähoidon järjestelyt
37517: 
37518: 
37519: 
37520: 
37521: Eduskunnan puhemiehelle
37522: 
37523: 1.1.1996 voimaan tulleen lain mukaan kunnilla         tulevina vuosina rakennettaviksi aiottujen päivä-
37524: on velvollisuus järjestää päivähoitopaikka kaikil-    kotien rakennusaikataulua.
37525: le alle kouluikäisille lapsille. Viimeisimmän tie-         Kun sosiaali- ja terveysministeriö elokuussa
37526: don mukaan Espoo ja Lahti olivat ainoat kunnat,        ilmoitti ryhtyvänsä vasta harkitsemaan aikaista-
37527: joilla oli vajetta päivähoitopaikoissa. Espoon        misluvan myöntämistä, oli lääninhallitus jo
37528: osalta syyt tähän vajeeseen ovat varsin yksiselit-    puoltanut neljän kiistanalaisen päiväkodin raken-
37529: teiset. Espoo on Suomen nopeimmin kasvava             tamisaikataulun aikaistamista. Espoo aloitti jo
37530: kunta, ja vuosikymmenen alussa tehdyt kasvuen-        aiemmin päiväkotien rakennustyöt, jotta ne saa-
37531: nusteet ovat ylittyneet varsin reippaasti. Lisäksi    taisiin valmiiksi ennen perusturvalautakunnan
37532: Espoon väestön ikärakenne on valtakunnallisesti       asettaman takarajan umpeutumista. Sosiaali- ja
37533: verrattuna hyvinkin nuori, joten lapsiperheitä on     terveysministeriön mukaan näin ei olisi kuiten-
37534: varsin runsaasti. Eli vaikka kaupunki onkin vii-      kaan saanut menetellä, vaan Espoon olisi pitänyt
37535: me vuosina lisännyt päivähoitopaikkojen mää-          odotella mahdollisesti pitkälle syksyyn aikaista-
37536: rää, ei jatkuvasti kasvanutta tarvetta ole pystytty   mislupaa, jolloin rakentamiselle olisi jäänyt
37537: tyydyttämään. Sitä mukaa kun hoitopaikkoja on         aikaa enimmilläänkin vain noin kolme kuukaut-
37538: osoitettu, on tilalle jonoihin ilmestynyt joukko      ta. Espoo onkin nyt menettämässä asiaan kuulu-
37539: uusia alle peruskouluikäisiä lapsia.                  van valtionavun, jos se noudattaa perusturvalau-
37540:    Sosiaali- ja terveysministeriön perusturvalau-     takunnan asettamaa ehdotonta takarajaa. Toisaal-
37541: takunta, lääninhallitus ja eduskunnan oikeusasia-     ta, jos takaraja ylitetään, on seurauksena vähin-
37542: mies ovat vaatineet useaan otteeseen Espoota jär-     täänkin lääninhallituksen määräämä uhkasakko.
37543: jestämään päivähoitonsa lain edellyttämälle ta-            Kysyin 7.9.1999 kirjallisesti peruspalvelumi-
37544: solle. Edellä mainittujen syiden vuoksi ongel-        nisteri Eva Biaudetilta: "Miten hallitus aikoo tur-
37545: maa ei ole kuitenkaan pystytty korjaamaan. Pe-        vata sen, ettei yllä mainittu tilanne estä Espoota
37546: rusturvalautakunta onkin määrännyt Espoolie           täyttämästä lakisääteistä päivähoitovelvoitet-
37547: vuosituhannen vaihteen ehdottomaksi takara-           taan, ja aikooko hallitus evätä Espoon kaupungil-
37548: jaksi päivähoito-ongelmaa ratkaistaessa. Läänin-      ta asiaa koskevan valtionavun, jos kyseessä ole-
37549: hallitus määrää kaupungille uhkasakon, jos jou-       vat neljä sosiaali- ja terveysministeriön vaatimaa
37550: lukuussa suoritettavan tarkastuksen yhteydessä        päiväkotia rakennetaan vuoden loppuun mennes-
37551: vielä havaitaan hoitopaikkojen vajausta.                ··?"
37552:                                                       sa.
37553:    Tämän vuoden alun ennätysjonon ja peruspal-            Ministeri ei vastannut kysymykseeni, vaikka
37554: velulautakunnan asettaman ehdottoman takara-          totesikin mm. seuraavaa: "Lääninhallitus on
37555: jan vuoksi Espoossa ei ole nähty mitään muuta         puoltanut Espoon kaupungin hakemusta aikais-
37556: keinoa ongelman ratkaisemiseksi kuin aikaistaa        taa päiväkotihankkeita" ja "Sosiaali- ja terveys-
37557:                                                       ministeriöllä olisi lain mukaan mahdollisuus
37558: 
37559:                                                                                                 Versio 2.0
37560: KK 611/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
37561: 
37562: 
37563: myöntää Espoon kaupungille aikaistamislupa,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37564: jos erityisten syiden katsottaisiin täyttyvän".         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37565: Muutoin ministerin vastaus oli lähinnä katsaus          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37566: tapahtumiin, jotka ovat johtaneet nyt esillä ole-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37567: vaan tilanteeseen. Eli näyttäisi siltä, että teki Es-
37568: poo tässä tilanteessa mitä tahansa, olisi aina vas-           Miksi 29.9.1999 päivätyssä ministerin
37569: tassa umpikuja.                                               vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni
37570:    Ministeriöstä saapui 11.10.1999 Espoon kau-                ei mainittu, että edellisenä päivänä
37571: pungille tiedonanto, joka oli päivätty 28.9.1999              2 8. 9.1999 ministeriö oli jo tehnyt epää-
37572: eli päivää ennen kuin ministeri vastasi kirjalli-             vän päätöksen oheisessa Espoon päivä-
37573: seen kysymykseeni. Tiedonannossa todettiin,                   hoitoa koskevassa asiassa ja
37574: että    "esitetyn    perusteella     sosiaali-     ja
37575: terveysministeriö ei myönnä aikaistamislupaa                  miksi ministeriö ei vedonnut erityispe-
37576: Niipperinpuiston, Järvitorpan, Kurkihirren ja                 rustelumahdollisuuteen ja lääninhalli-
37577: Nokkalanpuiston tyyppipäiväkotihankkeiden to-                 tuksen kantaan yhtyen puoltanut Es-
37578: teuttamiseen". Päätös oli siis ministerin tiedossa            poon anomusta; lainsäädäntöhän ei oli-
37579: 29.9.1999, jolloin hän vastasi nimenomaiseen                  si estänyt myönteistä kannanottoa?
37580: kysymykseeni mainitsematta asiasta mitään.
37581: 
37582: 
37583: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
37584: 
37585:     Eero Akaan-Penttilä /kok
37586: 
37587: 
37588: 
37589: 
37590: 2
37591: Ministerin vastaus                                   KK 61111999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
37592: 
37593: 
37594: 
37595: 
37596: Eduskunnan puhemiehelle
37597: 
37598: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        räajat, luonnos vastaukseksi lähetettiin aiemmin
37599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kuin kaupunkia koskeva päätös valmistui. Es-
37600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      poon kaupunkia koskeva päätös on 28.9.1999
37601: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eero             lähtenyt esittelijäitä allekirjoitettavaksi. Kysy-
37602: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen       jän arvostelu on aiheellinen. Päätöksen päiväys
37603: kysymyksen KK 61111999 vp:                            olisi tullut muuttaa allekirjoituspäivän mukaan.
37604:                                                      Todellisuudessa vastaus on allekirjoitettu ennen
37605:        Miksi 29.9.1999 päivätyssä ministerin         päätöksen allekirjoittamista. Kaupunki on saanut
37606:        vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni        tiedon päätöksestä 11.10.1999.
37607:        ei mainittu, että edellisenä päivänä              Kuntien ja kuntayhtymien perustamishankkei-
37608:        2 8. 9.1999 ministeriö oli jo tehnyt epää-    den aikaistamislupahakemusten käsittely val-
37609:        vän päätöksen oheisessa Espoon päivä-         tionhallinnossa etenee siten, että kunta/kuntayh-
37610:        hoitoa koskevassa asiassa ja                  tymä osoittaa hakemuksensa sosiaali- ja terveys-
37611:                                                      ministeriölle, mutta toimittaa sen ensin asian-
37612:       miksi ministeriö ei vedonnut erityispe-        omaiseen lääninhallitukseen, joka toimittaa ha-
37613:       rustelumahdollisuuteen ja lääninhalli-         kemuksen ministeriöön lausuntonsa kera. Jos ha-
37614:       tuksen kantaan yhtyen puoltanut Es-            kemus tulee suoraan ministeriöön, se toimitetaan
37615:       poon anomusta; lainsäädäntöhän ei oli-         välittömästi asianomaiselle lääninhallitukselle
37616:       si estänyt myönteistä kannanottoa?             lausunnon antamista varten.
37617: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Kun hakemus saapuu ministeriöön, se toimite-
37618: ti seuraavaa:                                        taan aikaistamislupia käsittelevälle esittelijälle.
37619:                                                      Valmistellessaan päätöstä esittelijän tulee ottaa
37620: Kirjallisiin kysymyksiin annettaville vastaus-       huomioon muun muassa lääninhallituksen lau-
37621: luonnoksille on annettu valmiiksi vastausaika, 21    sunto, lääninhallitukselle asianomaiseksi vuo-
37622: päivää, mutta vastausluonnos toimitetaan aina        deksi kiintiöidyt hankemäärärahat sekä se, kuin-
37623: ministerille asiantuntijan valmistelun pohjalta jo   ka paljon näistä rahoista on mahdollisesti jo va-
37624: aiemmin. Kysyjän mainitsema kirjallinen kysy-        rattu aiemmissa kuntien/kuntayhtymien rakenta-
37625: mys KK 397/1999 vp saapui ministeriöön               mishankkeita koskevissa aikaistamislupapäätök-
37626: 15.9.1999, vastausluonnos toimitettiin ministe-      sissä. Ratkaiseva merkitys päätöksen kannalta on
37627: rille 23.9.1999 ja eduskuntaan se lähetettiin        tietenkin myös sillä, miksi hanke on niin kiireel-
37628: 29.9.1999. Kirjallisen kysymyksen vastaus val-       linen, että normaalista rakentamisaikataulusta on
37629: mistellaan useita päiviä ennen kuin se päivätään     syytä poiketa.
37630: ja allekirjoitetaan.                                     Espoon kaupunki on tehnyt 6.4.1999 Etelä-
37631:     Samaan aikaan kun kirjalliseen kysymykseen       Suomen lääninhallitukselle esityksen aientaa
37632: KK 397/1999 vp valmisteltiin vastausta, käsitel-     muun muassa vuodelle 2001 ohjeellisesti vahvis-
37633: tiin sosiaali- ja terveysministeriössä myös Es-      tettujen Niipperinpuiston, Järvitorpan, Kurkihir-
37634: poon kaupungin päivähoitoa koskevaa asiaa.           ren ja Nokkalanpuiston päiväkotien rakentami-
37635: Koska kirjal:i::i!1a kysymyksillä on sitovat mää-    nen vuodelle 1999. Etelä-Suomen lääninhallitus
37636: 
37637: 
37638:                                                                                                       3
37639: KK 611/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                               Ministerin vastaus
37640: 
37641: 
37642: antoi hakemuksesta puoltavan lausunnon, joka           riöön tuli tieto siitä, että rakentaminen oli jo al-
37643: saapui ministeriöön 21.6.1999 ja seuraavana päi-       kanut.
37644: vänä asianomaiselle esittelijälle. Sosiaali- ja ter-      Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ollut edel-
37645: veyspalveluosaston kanssa oli 21.6.1999 sovittu,       lytyksiä myöntää lupaa Espoon vuodelle 2001 si-
37646: että siihen mennessä tulleisiin vuotta 2000 kos-       joitettujen hankkeiden aikaistamiseen, koska päi-
37647: keviin aikaistamislupahakemuksiin annetaan             väkoteja jo rakennettiin. Sosiaali- ja terveyden-
37648: myönteiset päätökset. Näin ollen Espoon hake-          huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annet-
37649: mus ei ehtinyt näiden hankkeiden käsittelyyn.          tu laki on tältä osin ehdoton.
37650:    Espoon kaupungin hakemus koski edellä mai-             Rakentamisen voi aloittaa lääninhallituksen
37651: nittujen 4 päiväkodin lisäksi viiden vuodelle          vahvistettua hankkeen joko vahvistamisvuonna
37652: 2000 sitovan ennakkoratkaisun saaneen päiväko-         tai sitä seuraavana vuonna. Rakentamisen voi
37653: din rakentamisen aikaistamislupaa. Näille päivä-       aloittaa aiemmin vain siinä tapauksessa, että mi-
37654: kodeille myönnettiin aikaistamislupa 13.7.1999.        nisteriö erityisestä syystä antaa siihen luvan. Jos
37655: Vuodelle 2001 ohjeellisesti vahvistettujen päivä-      rakentaminen aloitetaan ennenaikaisesti ilman
37656: kotien osalta Espoon kaupungin edustajan kans-         ministeriön aikaistamislupaa, ei valtionosuutta
37657: sa sovittiin palattavan asiaan, kun kaupungin päi-     hankkeelle voida enää suorittaa. Ministeriö ei voi
37658: vähoidon asiantuntijat palaavat lomalta. Koska         lain mukaan myöntää aikaistamislupaa takautu-
37659: ohjeellisen vahvistuksen saaneille rakentamis-         vasti.
37660: hankkeille (koskee tänä vuonna vuoden 2001 ja             Vaikka Espoon tilanne on vaikea ja kaupungil-
37661: 2002 hankkeita) ei ministeriön vakiintuneen käy-       le on annettu useampiakin suosituksia saada päi-
37662: tännön mukaan ole myönnetty aikaistamislupaa,          vähoito kuntoon tämän vuoden loppuun mennes-
37663: valmistelussa tarvittiin kaupungilta lisäperuste-      sä, ei Espoon kohdalla voida tehdä vastoin lain
37664: luja. Näiden perustelujen yhteydessä ministe-          säännöstä. Kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä on
37665:                                                        päätöksenteossa kohdeltava samalla tavoin.
37666: 
37667: 
37668: 
37669: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
37670: 
37671:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
37672: 
37673: 
37674: 
37675: 
37676: 4
37677: Ministerns svar                                       KK 611/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
37678: 
37679: 
37680: 
37681: 
37682: Tili riksdagens talman
37683: 
37684: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       innan beslutet gäliande staden fattats. Beslutet
37685: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       gällande Esbo stad gick från föredraganden
37686: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero      28.9.1999 för undertecknande. Spörsmålsställa-
37687: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga         rens kritik är befogad. Beslutets datering borde
37688: spörsmål SS 611/1999 rd:                              ha ändrats i överensstämmelse med dagen för un-
37689:                                                       dertecknandet. I verkligheten har svaret under-
37690:        Varför nämns i ministerns svar                 tecknats innan beslutet undertecknades. Staden
37691:        29.9.1999 på mitt skriftliga spörsmål          fick del av beslutet 11.10.1999.
37692:        inte att ministeriet dagen innan,                 Behandlingen av ansökningar om tillstånd att
37693:        28.9.1999, redanfattat ett bes/ut om av-       tidigarelägga kommuners och samkommuners
37694:        slag i vidstående fråga om dagvården i         anläggningsprojekt framskrider på så sätt inom
37695:        Esbo och                                       statsförvaltningen att kommunen/samkommu-
37696:                                                       nen riktar sin ansökan tili social- och hälsovårds-
37697:       varför hänvisade ministeriet inte tili          ministeriet, men först skickar dentili den behöri-
37698:       möjligheten att anföra särskilda skäl           ga länsstyrelsen, som skickar ansökan tili minis-
37699:       och omfattade länsstyrelsens stånd-             teriet jämte sitt eget utlåtande. Om ansökan an-
37700:       punkt och tillstyrkte Esbo stads anhål-        länder direkt tili ministeriet, skickas den omgå-
37701:       lan; lagstiftningen hade ju inte hindrat       ende tili den behöriga länsstyrelsen för utlåtande.
37702:       ett positivt ställningstagande?                    När ansökan anländer tili ministeriet ges den
37703: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tili den föredragande som behandlar tilistånd att
37704: föra fö1jande:                                       tidigarelägga projekt. När föredraganden bere-
37705:                                                      der beslutet skali han beakta bland annat länssty-
37706: För utkasten tili de svar som ges på skriftliga      relsens utlåtande, de projektanslag som kvote-
37707: spörsmål har en svarstid på 21 dagar faststälits,    rats för länsstyrelsen för året i fråga samt hur stor
37708: men utkastet ges alitid redan tidigare tili minis-   del av dessa pengar som eventuellt redan reserve-
37709: tern på basis av experternas beredning. Det          rats genom tidigare beslut om tillstånd för kom-
37710: skriftliga spörsmål som spörsmålsställaren näm-      muner/samkommuner att tidigarelägga bygg-
37711: ner, SS 397/1999 rd, anlände tili ministeri et       nadsprojekt. Av avgörande betydelse för beslutet
37712: 15.9.1999, svarsutkastet gavs tili ministern         är naturligtvis också orsaken tili att projektet är
37713: 23.9.1999 och tili riksdagen skickades det           så brådskande att det är skäl att avvika från den
37714: 29.9.1999. Svaret på ett skriftligt spörsmål be-     norma1a byggtidtabellen.
37715: reds flera dagar innan det dateras och underteck-        Esbo stad har 6.4.1999 för länsstyrelsen i Scd-
37716: nas.                                                 ra Finlands Iän lagt fram ett förs1ag om att byg-
37717:    Samtidigt som svaret på det skriftliga spörs-     gandet av bl.a. daghemmen i Nipertparken,
37718: målet nr 397 bereddes, behandlades också frågan      Träskestorp, Kurkihirsi och Nokkalaparken skall
37719: om dagvården i Esbo stad vid social- och hälso-      tidigareläggas tili 1999. I länsstyrelsens riktgi-
37720: vårdsministeriet. Eftersom skriftliga spörsmål       vande avgörande är byggandet fastställt tili200 1.
37721: har bindande svarstider, skickades svarsutkastet     Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän förordade an-
37722: 
37723: 
37724:                                                                                                        5
37725: KK 611/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                                  Ministems svar
37726: 
37727: 
37728: sökan i ett utlåtande som anlände till ministeriet     tivering fick ministeriet veta att byggandet redan
37729: 21.6.1999 och följande dag till den behöriga fö-       inletts.
37730: redraganden. Med avdelningen för social- och               Social- och hälsovårdsministeriet hade inga
37731: hälsovårdstjänster hade man 21.6.1999 kommit           förutsättningar att bevilja Esbo stad tillstånd att
37732: överens om att fatta positiva beslut i fråga om de     tidigarelägga de projekt som förlagts till 2001,
37733: ansökningar om tillstånd att tidigarelägga pro-        eftersom daghemmen redan var under byggnad.
37734: jekt gällande 2000 som dittills anlänt. Således        Lagen om p1anering av och statsandel för social-
37735: hann Esbo stads ansökan inte med i behandling-         och hälsovården är ovillkorlig i detta avseende.
37736: en av dessa projekt.                                       Byggandet kan inledas sedan länsstyrelsen
37737:     Esbo stads ansökan gällde förutom de ovan          fastställt projektet antingen under fastställe1seår-
37738: nämnda fyra daghemmen tillstånd att tidigareläg-       et eller det följande året. Byggandet kan inledas
37739: ga byggandet av ytterligare fem daghem som fått        tidigare endast i det fallet att ministeriet av sär-
37740: bindande förhandsavgörande för 2000. Tillstånd         skilda skäl bevi1jar tillstånd till detta. Om byg-
37741: att tidigarelägga byggandet av dessa daghem be-        gandet påbörjas i förtid utan ministeriets till-
37742: viljades 13.7.1999. Vad gäller de daghem som           stånd, kan statsandel inte längre betalas för pro-
37743: riktgivande fastställts till 2001 kom man med en       jektet. Enligt lagen kan ministeriet inte bevilja
37744: representant för Esbo stad överens om att åter-        tillstånd till tidigareläggning retroaktivt.
37745: komma till saken då stadens dagvårdssakkunni-              Även om situationen i Esbo är svår och staden
37746: ga återvänder från semestem. Eftersom tillstånd        har getts upprepade rekommendationer om att
37747: att tidigarelägga byggnadsprojekt som fastställts      den bör få dagvården i ordning före utgången av
37748: i ett riktgivande avgörande (gäller i år projekt för   detta år, kan man inte för Esbos del gå mot lagen.
37749: 2001 och 2002) inte har beviljats enligt ministe-      Alla kommuner och samkommuner måste bemö-
37750: riets praxis, behövdes vid beredningen tilläggs-       tas på samma sätt i beslutsfattandet.
37751: motivering av staden. 1 samband med denna mo-
37752: 
37753: 
37754: 
37755: Helsingfors den 4 november 1999
37756: 
37757:     Omsorgsminister Eva Biaudet
37758: 
37759: 
37760: 
37761: 
37762: 6
37763:                                                       KK 612/1999 vp -Paula Kokkonen /kok ym.
37764: 
37765: 
37766: 
37767: 
37768:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 612/1999 vp
37769: 
37770:                                              Yhteiskunnan vastaisen toiminnan tukeminen
37771:                                              verovaroin
37772: 
37773: 
37774: 
37775: 
37776: Eduskunnan puhemiehelle
37777: 
37778: Eri ministeriötjakavat kansalaisjärjestöille hake-    jöitä häiriköimään. Joukossa oli tiettävästi val-
37779: muksesta tukea mitä erilaisimpiin tarkoituksiin.      tion tukea saaneen järjestön kellokkaita. On tur-
37780: Sama järjestö saattaa saada tukea useammasta          hauttavaa käydä suomalaisena neuvomassa rau-
37781: ministeriöstä samanaikaisesti. Järjestöjen toi-       hanomaisia toimintatapoja indonesialaisille ja
37782: mintatapoja ei jakaja välttämättä aina tunne. Mi-     paheksua heidän menettelyään, kun samanaikai-
37783: nisteriöt eivät myöskään näytä koordinoivan va-       sesti yhteiskunta kustantaa anarkistista toimin-
37784: rojen jakamista keskenään.                            taa omassa maassamme.
37785:    Valtaosa kansalaisjärjestöistä harjoittaa tavan-
37786: omaista, hyväksyttävää, rakentavaa ja kannustet-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37787: tavaa yhteiskunnallista toimintaa. Joukossa on        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
37788: kuitenkin järjestöjä, joiden hallituksen jäseninä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37789: tai paikallisyhdistysten johtajina on tai on ollut    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37790: henkilöitä, jotka ovat jääneet kiinni yhteiskun-
37791: nan vastaisesta toiminnasta ja joilla on yhteyksiä          Onko hallitus tietoinen siitä, että vero-
37792: ulkomaisiin anarkisteihin. Turkistarhaajat ovat             varojamme käytetään yhteiskunnan vas-
37793: olleet ja nähtävästi ovat tulevaisuudessakin näi-           taiseen toimintaan ja
37794: den järjestöjen keskeinen laittoman toiminnan
37795: kohde.                                                      mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37796:    Hiljakkoin on myös Indonesian Suomen suur-               tyä sen varmistamiseksi, ettei vastaisuu-
37797: lähetystöön tunkeutunut suomalaisia rähinöitsi-             dessa verovaroin tueta rikollista toimin-
37798:                                                             taa?
37799: 
37800: 
37801: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
37802: 
37803:     Paula Kokkonen /kok                                  Eero Akaan-Penttilä /kok
37804:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                      Ilkka Kanerva /kok
37805:     Irja Tulonen /kok                                    Pertti Mäki-Hakola /kok
37806:     Jyri Häkämies /kok                                   Pekka Ravi lkok
37807:     Pertti Hemmilä /kok                                  Kari Kantalainen /kok
37808:     Kaarina Dromberg /kok                                Pehr Löv /r
37809:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                           Tuija Nurmi /kok
37810: 
37811: 
37812: 34 200661                                                                                      Versio 2.0
37813: KK 612/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                              Ministerin vastaus
37814: 
37815: 
37816: 
37817: 
37818: Eduskunnan puhemiehelle
37819: 
37820: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        valtionavustusten myöntämisessä, käyttämisessä
37821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ja käytön valvonnassa valtioneuvoston päätöstä
37822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       valtionavustuksia koskevista yleismääräyksistä
37823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-       (490/1965). Valtioavustusta myöntävän viran-
37824: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        omaisen on asetettava kyseisen yleismääräyksiä
37825: myksen KK 612/1999 vp:                                koskevan päätöksen mukaiset säännökset myös
37826:                                                       valtionavustuksen saajaa velvoittaviksi, avustuk-
37827:        Onko hallitus tietoinen siitä, että vero-      sen käyttämistä koskeviksi ehdoiksi.
37828:        varojamme käytetään yhteiskunnan vas-             Valtion talousarviossa noudatetaan sääntöä,
37829:        taiseen toimintaan ja                          jonka mukaan samaan tarkoitukseen tarkoitetut
37830:                                                       määrärahat on otettava samalle talousarvion mo-
37831:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      mentille. Samaan tarkoitukseen tarkoitettuun
37832:        tyä sen varmistamiseksi, ettei vastaisuu-      valtionavustukseen ei saa olla eri momentteja.
37833:        dessa verovaroin tueta rikollista toimin-      Kansalaisjärjestöjen toimiala ei useinkaan nou-
37834:        taa?                                           data ministeriöiden välistä hallinnonala- ja pää-
37835: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         luokkajaottelua. Kansalaisjärjestöillä on siten
37836: ti seuraavaa:                                         mahdollisuus saada valtionavustusta useammas-
37837:                                                       ta pääluokasta, mikäli järjestön toimintatavat ja
37838: Valtion talousarviossa valtionavustuksiin vara-       -muodot sekä ehdottama valtionavustuksen käyt-
37839: tuista määrärahoista maksetaan valtionavustuk-        tötarkoitus ovat kyseisiä valtionavustuksia kos-
37840: sia eri kansalaisjärjestöille. Valtionavustusmää-     kevan lainsäädännön ja niitä koskevien talousar-
37841: rärahoja sisältyy useimpiin pääluokkiin. Kukin        viopäätösten mukaisia. Valtionavustuksia koske-
37842: ministeriö vastaa vastuullaan olevaa yhteiskunta-     vaan lainsäädäntöön ei sisälly yleistä kieltoa ha-
37843: politiikan sektoria koskevista hallitus- ja hallin-   kea ja saada valtionavustusta samalle organisaa-
37844: totehtävistä ja siten myös kyseiseen politiikkaan     tiolle eri pääluokista. Joissakin tapauksissa on
37845: liittyvistä hallinnonalan valtionavustuksista.        kuitenkin kieltoja saada samaan toimintoon tai
37846: Valtionavustusten käyttötarkoitukset perustuvat       projektiin julkista tukea avustusta koskevissa
37847: lakisääteisissä valtionavuissa asianomaiseen eri-     normeissa tai päätöksessä määriteltyä enemmän.
37848: tyislakiin ja -asetukseen sekä lain nojalla mah-      Harkinnanvaraisissa valtionavustuksissa on li-
37849: dollisesti annettuihin asianomaisen ministeriön       säksi otettava huomioon valtionavustuksia kos-
37850: määräyksiin. Harkinnanvaraisten valtionavustus-       kevista yleismääräyksistä annetun valtioneuvos-
37851: ten käytöstä voi olla yleisiä säännöksiä laissa ja    ton päätöksen lO §:n säännös, jonka mukaan
37852: asetuksessa, ja täsmällisemmät käyttötarkoitusta      avustamisen tarkoituksenmukaisuutta harkittaes-
37853: koskevat määräykset sisältyvät valtion talousar-      sa on otettava huomioon avustuksen suunniteltu
37854: vioon sekä sen toimeenpanoa koskeviin valtio-         käyttötarkoitus ja hakijan muista julkisista va-
37855: neuvoston ja asianomaisen ministeriön päätök-         roista saarnat avustukset sekä muualta saatavissa
37856: siin. Siltä osin kuin muussa lainsäädännössä ei       oleva tuki. Säännöksen noudattamisessa käytän-
37857: toisin säädetä, on viranomaisten noudatettava         nössä on keskeistä se, kuinka hyvin avustusta
37858: 
37859: 
37860: 2
37861: Ministerin vastaus                                    KK 612/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
37862: 
37863: 
37864: myöntävä viranomainen tuntee avustuksen suun-          nassa viranomaisella on käytettävissään kutakin
37865: nitellun käyttötarkoituksen sekä avustuksen ha-        lakisääteistä valtionavustusta koskevissa sään-
37866: kijan toiminnan yleensä sekä avustuksen hakijan        nöksissä määritellyt valvonta-, tarkastus- ja tieto-
37867: itsensä antamat tiedot. Valtionavustusten myön-        jensaantioikeudet Valtionavustuksia koskevista
37868: tämistä ei talousarvioesityksen käsittelyä konk-       yleismääräyksistä annetun valtioneuvoston pää-
37869: reettisemmalla tasolla koordinoida eri ministe-        töksen 24 §:n mukaan viranomaisen on lisäksi
37870: riöiden kesken, koska tarkoituksena on suunnata        avustuksen ehdoissa pidätettävä itselleen oikeus
37871: kunkin ministeriön määrärahat selkeästi sen hal-       tarkastaa avustuksen saajan varainkäyttöä sekä
37872: linnonalaan kuuluviin kohteisiin.                      vaatia esitettäväksi kaikki valvonnan kannalta
37873:     Valtionavustusta myöntävällä viranomaisella        tarpeelliset tili- ja muut asiakirjat. Käytännössä
37874: on velvollisuus valvoa, että valtionavustuksen         valvonnan menettelyt vaihtelevat tilanteesta riip-
37875: käytössä noudatetaan kyseistä avustusta koske-         puen. Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo
37876: vaa lainsäädäntöä ja talousarviopäätöksiä sekä         ulkoisena tarkastusviranomaisena valtionavus-
37877: valtionavustusta koskevaan päätökseen otettuja         tusten myöntämistä ja käyttöä sekä raportoi ha-
37878: ehtoja. Valtionavustuksia koskevista yleismää-         vainnoistaan. Valtionavustuksen käytön ehtoja ja
37879: räyksistä annetun valtioneuvoston päätöksen            valvontaa koskeva säännöstö on muilta osin haja-
37880: 22-31 §:ssä on yleisiä säännöksiä valtionavus-         nainen. Hallinnon sisäisesti ei ole toistaiseksijär-
37881: tusten valvonnasta. Selvää on, ettei valtionavus-     jestetty poikkihallinnollista valvonta- ja tarkas-
37882: tuksia ole lupa myöntää tai käyttää rikolliseen        tusjärjestelmää. Mahdollisuuksia selkiyttää val-
37883: toimintaan. Tämän varmistaminen on osa valti-          tionavustuksia koskevia yleisiä säännöksiä ja ke-
37884: onavustusta myöntävän viranomaisen tehtäviä.           hittää hallinnollisen valvonnanjärjestelmää pyri-
37885: Valtionavustusta myöntävän viranomaisen on             tään selvittämään.
37886: valtionavustuksia koskevista yleismääräyksistä            Valtionavustuksen myöntämistä ja sen käytön
37887:  annetun valtioneuvoston päätöksen 3-10 §:n            asianmukaisuutta arvioidaan asianomaisen jär-
37888:  mukaan selvitettävä muun muassa avustuksen           jestön toiminnan perusteella. Tällöin ei voida sa-
37889: käyttötarkoitus, hakijan edellytykset käyttää         maistaa järjestön ja sen mahdollisesti tunnettu-
37890:  avustus asianmukaisesti valtionavustusta koske-      jenkin aktiivien yksityishenkilöinä tekemiä toi-
37891:  vassa lainsäädännössä ja talousarviopäätöksissä      mia. Suomen oikeusjärjestyksen puitteissa val-
37892:  määriteltyyn käyttötarkoitukseen sekä yleensä        tionavustusviranomaisilla ei ole laillisia edelly-
37893:  saajana olevan kansalaisjärjestön toiminnan laa-     tyksiä asettaa valtionavustuspäätöksissä ehtoja
37894:  tu. Käytännössä tässä noudatettavat menettelyt       jonkin järjestön yksittäisten jäsenten toiminnalle
37895:  vaihtelevat eri ministeriöissä ja eri valtionavus-   yksityisinä henkilöinä. Jokainen vastaa myös itse
37896:  tusjärjestelmissä. Usein valtionavustuksissa ky-     tekemistään rikoksista. Eri asia on, jos valtion-
37897:  symys on jo useita vuosia jatkuneesta avustus-       avustusta saava järjestö käyttää tosiasiallisesti
37898:  suhteesta, jolloin valtionavustusviranomaiset        avustusta rikolliseen toimintaan tai toimii peite-
37899:  yleensä tuntevat avustuksen saajat varsin hyvin.     organisaationa rikolliselle toiminnalle. Valtion-
37900:  Valtionapujen asianmukaisen käytön varmista-         avustusten myöntämisessä ja niiden käytön val-
37901:  misen kannalta olisi kuitenkin yleensä tarkoituk-    vonnalla valtionavustusviranomaisten on pyrittä-
37902:  senmukaista määritellä selkeästi ja todennetta-      vä estämään tällaiset tilanteet. Selkeiden käyttö-
37903:  vissa olevalla tavalla avustuksen käyttötarkoitus    tarkoitusten sekä luotettavien, avustusjärjestel-
37904:  ja sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koskevat   män yhteiskunnallisten tavoitteiden valossa laa-
37905:  tavoitteet.                                          dittujen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seu-
37906:     Valtionavustusta myöntävän viranomaisen tu-       rantakriteereiden käytöllä voidaan tällaisia vää-
37907:  lee varmistua avustuksen käytön asianmukaisuu-       rinkäytöksiä ehkäistä ja niiden toistuminen estää.
37908:  desta avustuksen käyttöä koskevalla seurannalla          Hallituksen tiedossa ei ole yleisesti tapauksia,
37909:  ja tätä tukevalla hallinnollisella valvonnalla ja    joissa valtionavustuksia olisi laajamittaisemmin
37910:  tarkastuksella. Valtionavustusten käytön valvon-     käytetty selkeästi lainvastaiseen toimintaan. Hal-
37911: 
37912: 
37913:                                                                                                         3
37914: KK 612/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                             Ministerin vastaus
37915: 
37916: 
37917: litus seuraa tilannetta ja pyrkii raportointia, seu-   samalla kuitenkin huolehtimaan kannatettavan ja
37918: rantaa ja hallinnollista valvontaa kehittämällä es-    vireän yhteiskunnallisen toiminnan asianmukai-
37919: tämään valtionavustusten väärinkäytöksiä sekä          sesta tukemisesta.
37920: 
37921: 
37922: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
37923: 
37924:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
37925: 
37926: 
37927: 
37928: 
37929: 4
37930: Ministerns svar                                       KK 612/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
37931: 
37932: 
37933: 
37934: 
37935: Tili riksdagens talman
37936: 
37937: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        hetema vid beviljandet och användningen av
37938: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        statsunderstöden samt vid tillsynen över använd-
37939: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ningen iaktta statsrådets beslut om allmänna fö-
37940: Paula Kokkonen /saml m.fl. undertecknade               reskrifter angående statsbidrag och -understöd
37941: skriftliga spörsmål SS 61211999 rd:                    (490/1965). Den myndighet som beviljar statsun-
37942:                                                        derstöd skall uppställa bestämmelserna i beslutet
37943:        Å.r regeringen medveten om att våra             som förpliktande för bidragstagaren, som villkor
37944:        skattemedel används för samhällsskad-           för användningen av understödet.
37945:        lig verksamhet, och                                1 statsbudgeten iakttas regeln om att anslag för
37946:                                                        samma ändamål skall upptas under samma mo-
37947:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ment. Det får inte finnas olika moment för stats-
37948:       för att säkerställa att brottslig verksam-       understöd för samma ändamål. Medborgarorga-
37949:       het inte i fortsättningen stöds med skat-       nisationemas verksamhetsornråde stämmer säl-
37950:       temedel?                                        lan överens med fördelningen av förvaltningsom-
37951: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rådena och huvudtitlama mellan ministeriema.
37952: föra följande:                                        Medborgarorganisationema kan alltså få statsun-
37953:                                                       derstöd från flera huvudtitlar, om organisatio-
37954: Av de anslag som i statsbudgeten anvisats för         nens verksamhetssätt och verksamhetsformer
37955: statsunderstöd betalas statsunderstöd till olika      samt de föreslagna ändamålen är förenliga med
37956: medborgarorganisationer. Anslagen för statsun-        lagstiftningen och budgetbesluten om de aktuel-
37957: derstöd ingår under flera huvudtitlar. Varje mi-      la statsunderstöden. 1 lagstiftningen om statsun-
37958: nisterium svarar för de regerings- och förvalt-       derstöd ingår inte något allmänt förbud för sam-
37959: ningsuppgifter som gäller den samhällspolitiska       ma organisation att söka eller få understöd från
37960: sektor ministeriet ansvarar för och därmed även       olika huvudtitlar. 1 vissa fall finns det dock fler
37961: för de statsunderstöd för förvaltningsornrådet        förbud mot att få offentligt stöd för samma funk-
37962: som hänför sig till politikområdet i fråga. 1 fråga   tion eller projekt än vad som anges i de normer
37963: om lagstadgade statsbidrag grundar sig ändamå-        eller beslut som gäller bidraget. 1 fråga om stats-
37964: len med understöden på speciallagar och special-      understöd enligt prövning gäller det dessutom att
37965: förordningar samt på eventuella föreskrifter som      beakta 10 § statsrådets beslut om allmänna före-
37966: vederbörande ministerium meddelat med stöd av         skrifter angående statsbidrag och -understöd, en-
37967: lagarna. 1 lagar och förordningar kan det finnas      ligt vilken det vid prövningen av bidragets ända-
37968: allmänna bestämmelser om användningen av              målsenlighet gäller att beakta det planerade sät-
37969: statsunderstöd enligt prövning. Närmare och           tet för användningen av bidraget, de understöd
37970: noggrannare föreskrifter om ändamå1et ingår i         som sökanden får av andra offentliga medel samt
37971: statsbudgeten samt i statsrådets och vederböran-      stöd som kan fås på annat håll. När bestämmel-
37972: de ministeriuros beslut om verkställigheten av        sen iakttas i praktiken är det av central betydelse
37973: budgeten. Till dendel inte något annat föreskrivs     hur pass väl den myndighet som beviljar under-
37974: någon annanstans i lagstiftningen skall myndig-       stödet känner till den planerade användningen av
37975: 
37976: 
37977:                                                                                                        5
37978: KK 612/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                  Ministems svar
37979: 
37980: 
37981: 
37982: understödet och sökandens verksamhet i allmän-         för det aktuella statsunderstödet. En1igt 24 §
37983: het samt de uppgifter som sökanden har 1ämnat.         statsrådets bes1ut om allmänna föreskrifter angå-
37984: Bevi1jandet av statsunderstöd samordnas inte           ende statsbidrag och -understöd skall myndighe-
37985: mellan o1ika ministerier på något konkretare sätt      ten dessutom i villkoren för bidraget förbehålla
37986: än vad som anges i budgetpropositionen, efter-         sig rätten att granska bidragstagarens mede1sför-
37987: som avsikten är att tyd1igt rikta ans1agen för var-    valtning samt kräva att alla för tillsynen behöv1i-
37988: je ministerium tili objekt inom ministeriemas          ga räkenskapshand1ingar och andra hand1ingar
37989: förva1tningsområde.                                    företes. 1 praktiken varierar tillsynsförfarandena
37990:    Den myndighet som bevi1jar statsunderstödet         beroende på situationen. 1 egenskap av utomstå-
37991: skall övervaka att 1agstiftningen och budgetbe-        ende granskningsmyndighet övervakar statens
37992: s1uten om understödet i fråga samt de villkor som      revisionsverk bevi1jandet och användningen av
37993: intagits i statsunderstödsbes1utet iakttas. 1 22-      statsunderstöd samt rapporterar sina iakttage1-
37994: 31 § statsrådets bes1ut om allmänna föreskrifter       ser. 1 övrigt är reg1ema om villkoren för och till-
37995: angående statsbidrag och -understöd finns all-         synen över användningen av statsunderstöd
37996: männa bestämme1ser om tillsynen över använd-           spridda. lnom förvaltningen finns det ännu inte
37997: ningen av statsunderstöd. Det står k1art att stats-    något tväradministrativt system för tillsyn och
37998: understöd inte får bevi1jas eller användas för         granskning. Avsikten är att utreda möj1ighetema
37999: brotts1ig verksamhet. Det ingår i uppgiftema för       att förtyd1iga de allmänna bestämrne1sema om
38000: den myndighet som bevi1jar statsunderstöd att sä-      statsunderstöd och utveck1a ett system för admi-
38001: kerställa att så inte sker. En1igt 3-10 § statsrå-     nistrativ tillsyn.
38002: dets bes1ut om allmänna föreskrifter angående              Beviljandet av statsunderstöd och använd-
38003: statsbidrag och -understöd skall den myndighet         ningens tillbörlighet bedöms utgående från den
38004: som bevi1jar statsunderstöd utreda bl.a. ändamå-       aktuella organisationens verksamhet. Organisa-
38005: 1et med understödet, sökandens förutsättningar         tionens verksamhet kan då inte jämställas med de
38006: att på ett tillbörligt sätt använda bidraget för det   åtgärder som dess eventuellt t.o.m. kända aktiva
38007: ändamå1 som anges i 1agstiftningen och budget-         med1emmar vidtar som privatpersoner. lnom
38008: bes1uten om statsunderstödet samt i allmänhet ar-      gränsema för det finska rättssystemet har stats-
38009: ten av verksamheten i den medborgarorganisa-           understödsmyndighetema inte några 1ag1iga för-
38010: tion som är mottagare. De förfaranden som iakt-        utsättningar att i statsunderstödsbes1uten uppstä1-
38011: tas varierar i praktiken vid o1ika ministerier och     1a villkor för enski1da organisationsmed1emmars
38012: inom o1ika statsunderstödssystem. När statsun-         agerande som privatpersoner. Varochen svarar
38013: derstöd bevi1jas är det ofta fråga om ett bidrags-     också sjä1v för sina brott. Det är en annan sak, om
38014: förhållande som redan pågått i många år. Statsun-      en organisation som får statsunderstöd i sjä1va
38015: derstödsmyndighetema känner då bidragstagar-           verket använder understödet för brotts1ig verk-
38016: na täm1igen väl. För att säkerställa att statsbidra-   sarnhet eller är kamouflageorganisation för
38017: gen används korrekt vore det dock i allmänhet          brotts1ig verksarnhet. Vid bevi1jandet av statsun-
38018: ändamå1sen1igt att tyd1igt och på ett bevisbart sätt   derstöd och genom övervakning av användning-
38019: ange ändamå1et med understödet samt må1en i            en bör statsunderstödsmyndighetema sträva ef-
38020: fråga om resu1tat och effekter.                        ter att förhindra dy1ika situationer. Sådana oe-
38021:    Den myndighet som bevi1jar statsunderstöd           gentligheter och upprepade oegentligheter kan
38022: skall genom uppfö1jning av användningen samt           förhindras genom kriterier för uppfö1jning av re-
38023: genom administrativ tillsyn och granskning som         su1taten och effektema, vi1ka utformats i skenet
38024: stöder uppfö1jningen försäkra sig om att under-        av tyd1iga ändamå1 med understöden samt tillför-
38025: stödet används som sig bör. Vid tillsynen över         1itliga samhälle1iga må1 för understödssystemet.
38026: användningen förfogar myndigheten över de till-           Regeringen känner inte allmänt taget till fall
38027: syns- och granskningsrättigheter samt rättigheter      där statsunderstöd i större omfattning skulle ha
38028: att få information som anges i bestämme1sema           använts för k1art 1agstridig verksarnhet. Reger-
38029: 
38030: 
38031: 6
38032: Ministems svar                                        KK 612/1999 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
38033: 
38034: 
38035: ingen följer situationen och genom att utveckla       dock samtidigt efter att se tili att samhällsverk-
38036: rapporteringen, uppföljningen och den adminis-        samhet som det lönar sig att uppmuntra stöds på
38037: trativa tillsynen försöker den förhindra att stats-   ett ändamålsenligt sätt.
38038: understöden missbrukas. Regeringen strävar
38039: 
38040: 
38041: 
38042: Helsingfors den 4 november 1999
38043: 
38044:     Finansminister Sauli Niinistö
38045: 
38046: 
38047: 
38048: 
38049:                                                                                                       7
38050:                                                            KK 613/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
38051: 
38052: 
38053: 
38054: 
38055:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 613/1999 vp
38056: 
38057:                                              Itä- Timorin poliittinen vakaus, avustustoimet
38058:                                              ja pakolaisten asema
38059: 
38060: 
38061: 
38062: 
38063: Eduskunnan puhemiehelle
38064: 
38065: Itä-Timorin itsenäisyyttä koskeva kansanäänes-        pienimuotoista liiketoimintaa varten on saatava
38066: tys pidettiin 30.8.1999. Noin 78% väestöstä kan-      rahoitusta. Kansainvälisen yhteisön apua tarvi-
38067: natti itsenäisyyttä. Vaaleja seurasi kuitenkin        taan pakolaisten turvallisen paluun turvaamises-
38068: kaaos. Nyt tilanne Itä-Timorissa on ollut rauhoit-    sa, yhteiskunnan jälleenrakentamisessa ja tuhou-
38069: tumassa. Kriisin seurauksena kodeistaan on läh-       tuneen ympäristön elvyttämisessä. Erityisen tär-
38070: tenyt satojatuhansia itätimorilaisia. Kokonaisia      keää on luoda selkeä työnjakoYK:nalaisten jär-
38071: kymmenien tuhansien asukkaiden yhdyskuntia            jestöjen avustusoperaatioiden onnistumiselle.
38072: on tyhjentynyt tai tyhjennetty. Asukkaat ovat
38073: paenneet vuorille tai Itä-Timorin rajojen ulko-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38074: puolelle. Yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin nyt      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
38075: pakolaisten paikallistaminen ja turvallisen pa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38076: luun mahdollistaminen.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38077:     Osa itätimorilaisista asuu Indonesian alueella.
38078: Pakolaisia on mm. Länsi-Timorissa. Itätimorilai-            Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kotiin
38079: sia opiskelijoita asuu opiskelupaikkakunnanaan              palaavien itätimorilaisten sekä Indone-
38080: eri puolilla Indonesiaa. He ovat olleet eriasteisen         siassa oleskelevien pakolaisten ja opis-
38081: vainon kohteena.                                            kelijoiden asema turvattaisiin ja
38082:    YK:nalaisen Maailman ruokaohjelman tehtä-
38083: vänä on aloittaa ruoan toimittaminen Länsi-Ti-              miten hallitus aikoo toimia, jotta YK:n
38084: morissa oleville pakolaisille. Itätimorilaiset ovat         toimet Itä-Timorin poliittisen vakauden
38085: ilmoittaneet halunsa saada Itä-Timoriin omat po-            aikaansaamiseksi ja avustustoimien
38086: liisivoimat ja YK:njoukkojen valvonnan.                     kunnolliseksi organisoinniksi etenisivät
38087:     Jälleenrakennus on mittava työ. Itä-Timorin             ripeästi?
38088: talous on saatava kehittymään. Maataloutta ja
38089: 
38090: 
38091: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
38092: 
38093:     Ulla Anttila /vihr                                   Riitta Prusti /sd
38094:     Jari Vilen /kok                                      Tuija Brax /vihr
38095:     Pekka Ravi /kok                                      Bjarne Kallis /skl
38096:     Mari Kiviniemi /kesk                                 Jouko Jääskeläinen /skl
38097: 
38098: 
38099:                                                                                                Versio 2.0
38100: KK 613/1999 vp -   Ulla Anttila /vihr ym.
38101: 
38102: 
38103:     Ola Rosendahl /r                        Pehr Löv /r
38104:     Niilo Keränen /kesk                     Pentti Tiusanen /vas
38105:     Margareta Pietikäinen /r                Risto Kuisma /rem
38106:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas          Kalevi Olin /sd
38107:     Merikukka Forsius /vihr                 Paula Kokkonen /kok
38108:     Sakari Smeds /skl
38109: 
38110: 
38111: 
38112: 
38113: 2
38114: Ministerin vastaus                                        KK 613/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
38115: 
38116: 
38117: 
38118: 
38119: Eduskunnan puhemiehelle
38120: 
38121: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           EU:n humanitaarisen delegaation matkaa Itä- ja
38122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Länsi-Timorille 27.9.-1.10.1999 ja suurlähetti-
38123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       läs Hannu Himanen osallistui YK:n pakolais-
38124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      asiain päävaltuutettu Ogatan Länsi-Timorin mat-
38125: lan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kaan. Suomalaiset olivat näin ensimmäisten jou-
38126: sen KK 61311999 vp:                                   kossa tutustumassa ja valmistelemassa kansain-
38127:                                                       välisen yhteisön ponnisteluja Itä-Timorin avusta-
38128:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kotiin        miseksi heti Interfetin perustamisen jälkeen.
38129:       palaavien itätimorilaisten sekä Indone-            Itä-Timor on ollut yksi keskeisimmistä esille
38130:       siassa oleskelevien pakolaisten ja opis-        nousseista kysymyksistä Suomen EU-puheenjoh-
38131:       kelijoiden asema turvattaisiin ja               tajakaudella. EU:n neuvosto hyväksyi Suomen
38132:                                                      puheenjohtajakauden ensimmäisessä kokoukses-
38133:       miten hallitus aikoo toimia, jotta YK:n         saan Itä-Timoria koskevan yhteisen toiminnan,
38134:       toimet Itä- Timorin poliittisen vakauden       jonka puitteissa toteutettiin ED-osallistuminen
38135:       aikaansaamiseksi ja avustustoimien             Itä-Timorin kansanäänestyksen seurantaan. Ul-
38136:       kunnolliseksi organisoinniksi etenisivät       koasiainministeri Tarja Halonen nimesi EU:n
38137:       ripeästi?                                      neuvoston puheenjohtajana Irlannin ulkoministe-
38138: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ri David Andrewsin henkilökohtaiseksi edusta-
38139: ti seuraavaa:                                        jakseen seuraamaan Itä-Timorin kansanäänestys-
38140:                                                      tä. EU:lla oli suurin ryhmä seuraamassa Itä-Ti-
38141: Suomen ja EU:n politiikkana Itä-Timorin kysy-        morin äänestyksen toteuttamista. EU on suoritta-
38142: myksessä on ollut yhtäältä tukea YK:ta ja toisaal-   nut Suomen puheenjohtajakaudella Indonesiassa
38143: ta saada Indonesian hallitus ja ennen kaikkea sen    tähän mennessä jo kuusi demarshia, joista 5 on
38144: edustajat Itä- ja Länsi-Timorilla toimimaan yh-      koskenut Itä-Timoria, sekä antanut lukuisia lau-
38145: teistyössä YK:n kanssa. Suomi on omalta osal-        suntoja Itä-Timorin tilanteesta.
38146: taan tukenut tämän vuoden aikana Itä-Timoria             EU on pyrkinyt painostamaan Indonesian hal-
38147: YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta suun-     litusta toimimaan yhteistyössä YK:n kanssa en-
38148: natuilla avustuksilla yhteensä yli 8,6 miljoonalla   sin kansanäänestyksen järjestämisessä ja turval-
38149: markalla. Yli 3 miljoonaa markkaa tästä käytet-      lisuuden takaamisessa sekä sen jälkeen kansain-
38150: tiin Itä-Timorin kansanäänestyksen järjestämi-       välisen joukon pääsyn sallimisessa Itä-Timorilie
38151: sen ja vaalitarkkailun tukemiseen ja 5 miljoonaa     ja viime aikoina niin humanitaaristen kuin pako-
38152: Punaisen Ristin kansainvälisen komitean              laisongelmien ratkaisemiseksi sekä kansanäänes-
38153: ICRC:n, YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin           tyksen tuloksen täytäntöönpanemiseksi. EU on
38154: UNHCR:n, WFP (World Food Programme) ja               asettanut Indonesian sotatarvikkeiden ym. mate-
38155: OCHA (YK:n humanitaarisen avun toimisto) toi-        riaalin vientikieltoon neljän kuukauden määrä-
38156: minnan tukemiseen Itä- ja Länsi-Timorissa.           ajaksi. Lisäksi EU:lla oli johtava rooli YK:n ih-
38157:     Suomen ulkoasiainministeriön humanitaari-        misoikeuskomitean ylimääräisen Indonesia-is-
38158: sen avun yksikön päällikkö Lars Backströmjohti       tunnon julkilausuman valmistelussa. Istunnossa
38159: 
38160: 
38161:                                                                                                      3
38162: KK 613/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                             Ministerin vastaus
38163: 
38164: 
38165: päätettiin perustaa humanitaarisen kansainväli-      dessa komission tukevan YK:n väliaikaishallin-
38166:  sen oikeuden rikkomusten tutkimuskomissio,          toa 10 miljoonalla eurolla. EU tulee tekemään
38167: jonka toiminnalle EU on antanut täyden tukensa.     pian asiaa koskevia päätöksiä. Suomi suunnitte-
38168:    EU-maat ovat antaneet Itä- ja Länsi-Timorille     lee parhaillaan UNTAETin siviilikomponentin ja
38169: humanitaarista apua yhteensä yli 29 miljoonaa        Itä-Timorin jälleenrakennustoiminnan tukemista
38170: euroa eli enemmän kuin yksikään muu avunanta-        sekä pyrkii rekrytoimaan suomalaisia asiantunti-
38171: ja. Suomen johtama EU:n valtuuskunta saapui         joita YK:n väliaikaisen hallinnon palvelukseen
38172: ensimmäisten joukossa syys- ja lokakuun vaih-        Itä-Timorille.
38173: teessa ltä-Timorille arvioimaan humanitaarisen          UNT AETin perustamisen jälkeen alkaa kan-
38174: avun tarvetta. EU:n edustaja oli myös Suomen         sainvälinen operaatio edellytysten luomiseksi
38175: aloitteesta mukana YK:n pakolaiskomissaari          Itä-Timorin itsenäisen valtion syntymiselle. Niin
38176: Ogatan Länsi-Timorin matkalla. Lokakuun vii-        YK kuin Maailmanpankkikin ovat korostaneet
38177: meisellä viikolla EU:n edustajat olivat mukana      koordinaation tärkeyttä suunnittelun alkuvai-
38178: Maailmanpankin järjestämällä Itä-Timorin jäl-       heesta lähtien. Asian valmistelut ovat parhail-
38179: leenrakennusvaiheen avustustarvetta arvioivan        laan käynnissä. UNT AETin toiminta tullaan ra-
38180: ryhmän matkalla Itä-Timorilla. EU on saanut toi-    hoittamaan osittain YK:n budjetista (rauhantur-
38181: minnallaan näkyviä tuloksia aikaan. Monet tahot     vakomponentti) ja osittain YK:n sihteeristön pe-
38182: ovat kiittäneet Suomea sen aktiivisesta toimin-     rustamasta rahastosta, johon toivotaan jäsenmai-
38183: nasta EU:n puheenjohtajana Itä-Timorin kysy-        den avustuksia. Maailmanpankki, muut kansain-
38184: myksessä; mm. Portugali ja portugalinkielisten      väliset rahoituslaitokset ja bilateraaliset avunan-
38185: maiden yhteistyöelin ovat erikseen osoittaneet      tajat tulevat lisäksi omalta osaltaan rahoittamaan
38186: kiitoksensa Suomelle.                               eri hankkeita. Ensi vaiheessa kansainvälisen yh-
38187:    YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttyä pää-      teisön painopiste on ollut turvallisuuden takaa-
38188: töslauselmanaan 25.10.1999 YK:n väliaikaisen        minen ja humanitaaristen tarpeiden tyydyttämi-
38189: hallinnon perustamisen (UNTAET =United Na-          nen. Samanaikaisesti tämän kanssa alkaa työ te-
38190: tions Transitional Administration) alkaa Itä-Ti-    hokkaiden instituutioiden ja poliisivoimien ra-
38191: morin avustustoiminnan kolmas vaihe, samalla        kentamiseksi ja konfliktin aiheuttamien vaurioi-
38192: kun UNHCR, ICRC, lOM ja YK:n eri järjestöt          den korjaamiseksi ja talouden sekä yhteiskunnan
38193: jatkavat ponnistelujaan pakolais- ja humanitaa-     toimintojen elvyttämiseksi.
38194: risten ongelmien ratkaisemiseksi. YK:n väliai-          EU ja Suomi ovat aktiivisesti mukana näissä
38195: kaishallinnolla on kolme komponenttia: siviili-     valmisteluissa ja myötävaikuttavat omalla pa-
38196: hallinto, poliisitoimi ja rauhanturvajoukot.        noksellaan avunantajien välisen koordinaation
38197: Maailmanpankilla tulee olemaan jälleenraken-        onnistumiseen. Pidämme erittäin tärkeänä, että
38198: nusvaiheessa tärkeä koordinoiva rooli. Se val-      itätimorilaiset ovat alusta asti tiiviisti mukana
38199: mistelee yhdessä keskeisten avunantajien ja itä-    jälleenrakennus- ja avustustoiminnan suunnitte-
38200: timorilaisten kanssa raportin jälleenrakennusvai-   lussa, koska tavoite on siirtää kaikki toiminnot
38201: heen prioriteeteista avunantajien maksulupaus-      heidän itsensä hoidettavaksi niin pian kuin se on
38202: konferenssille.                                     mahdollista.
38203:    EU:n neuvosto on sitoutunut antamaan merkit-         UNHCR on arvioinut, että Länsi-Timorissa on
38204: tävää apua Itä-Timorilie jälleenrakennusvaihees-    noin 250 000 Itä-Timorin pakolaista, joista noin
38205: sa. Se on antanut EU:n komission tehtäväksi val-    150 OOO:n odotetaan haluavan palata takaisin ltä-
38206: mistella merkittävän tuen antamista YK:n väliai-    Timorille. Muualla Indonesiassa on muutamia tu-
38207: kaishallinnolle EU:n budjetista. EU:n komissio      hansia itätimorilaisia (ns. urban groups ml. opis-
38208: on ollut mukana mm. Maailmanpankin koordi-          kelijat ym.). Pakolaisten paluuseen on liittynyt
38209: noiman arviointimatkan valmisteluissa ja osallis-   tunnettuja ongelmia, mikä on viivästyttänyt pa-
38210: tunut itse matkalle. Ulkosuhteista vastaava ko-     luumuuttoa etenkin Länsi-Timorista. Myös Län-
38211: missaari Chris Patten on jo ilmoittanut julkisuu-   si-Timorin ulkopuolella Indonesiassa olleita itä-
38212: 
38213: 
38214: 4
38215: Ministerin vastaus                                     KK 613/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
38216: 
38217: 
38218: timorilaisia uhkailtiin lokakuun puoleen väliin    (Catholic Relief Service) sen järjestäessä itäti-
38219: saakka. Tämänjälkeen tilanne on UNHCR:n mu-        morilaisten välistä DARE II -sovintokokousta.
38220: kaan kuitenkin parantunut. Paluumuuton odote-         Tilanne on kehittynyt vähitellen parempaan
38221: taan lähiaikoina vilkastuvan. UNHCR:n ja           päin. Nyt on tärkeä luoda hyvä yhteistyösuhde
38222: IOM:n antamien tietojen mukaan 25.10.1999          avustajien ja itätimorilaisten välille. Tulevien
38223: mennessä oli Itä-Timorilie palannut yli 19 000     ponnistelujen onnistumiseksi on Indonesian
38224: itätimorilaista. Noin 2 600 heistä oli palannut    uuden hallituksen politiikka ja yhteistyöhalu
38225: UNHCR:n ja IOM:n lennoilla Länsi-Timorin ul-       YK:n väliaikaishallinnon ja itätimorilaisten
38226: kopuolisista Indonesian osista. Suomi tuki viime   kanssa tärkeää etenkin turvallisen paluumuuton
38227: kesäkuussa Indonesiassa olevien itätimorilaisten   onnistumisen kannalta.
38228: toimintaa avustamaHa 50 000 USD:lla CRS:ää
38229: 
38230: 
38231: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
38232: 
38233:    Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
38234: 
38235: 
38236: 
38237: 
38238:                                                                                                   5
38239: KK 613/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                   Ministems svar
38240: 
38241: 
38242: 
38243: 
38244: Tili riksdagens talman
38245: 
38246: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ledde en humanitär EU-delegation till Östra och
38247: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        västra Timor 27.9-1.10.1999 och ambassadör
38248: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        Hannu Himanen deltog i FN:s flyktingkommissa-
38249: Ulla Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftli-      rie Ogatas resa tili västra Timor. Finländama var
38250: ga spörsmål SS 613/1999 rd:                            alltså bland de första som reste tili området ge-
38251:                                                        nast efter det att Interfet hade upprättats för att
38252:        Vad tänker regeringen göra för att ställ-       förbereda det intemationella samfundets insatser
38253:        ningen skall tryggas för de återvändan-         för att hjälpa Östtimor.
38254:        de östtimorianerna och de jlyktingar               Östtimor har varit en av de centrala frågor som
38255:        och studenter som uppehåller sig i Indo-        blivit aktuella under Finlands tid som EU-ordfö-
38256:        nesien och                                      rande. Rådets första möte under finskt ordföran-
38257:                                                        deskap antog en gemensam åtgärd angående Öst-
38258:        hur tänker regeringen agera i syfte att få      timor genom viiken EU:s deltagande i övervak-
38259:        FN-insatserna för politisk stabilitet i         ningen av folkornröstningen i Östtimor bestäm-
38260:        Östtimor och en ordentlig organisering          des. Utrikesminister Tarja Halonen utsåg i egen-
38261:        av Jijälpinsatserna att framskrida              skap av ordförande i rådet Irlands utrikesminis-
38262:        snabbt?                                         ter David Andrew till sin personliga företrädare
38263: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        för att följa folkomröstningen i Östtimor. Den
38264: föra följande:                                         största gruppen som följde genomförandet av
38265:                                                        folkomröstningen i Östtimor kom från EU. Un-
38266: I fråga om Östtimor har Finlands och EU:s poli-        der den finska ordförandeperioden har EU redan
38267: tik varit att dels stödja FN, de1s få den indonesis-   gjort sex demarscher i Indonesien, av vilka fem
38268: ka regeringen och framför allt dess representan-       har gällt Östtimor, samt yttrat sig flera gånger om
38269: ter i västra och östra Timor att samverka med FN.      situationen i Östtimor.
38270: I år har Finland för sin del lämnat stöd till Öst-        EU har försökt få den indonesiska regeringen
38271: timor genom FN och intemationella organisatio-         att samarbeta med FN, först i samband med ar-
38272: ner, sammanlagt mer än 8,6 milj. mk. Mer än 3          rangemangen kring folkornröstningen och säker-
38273: milj. mk av denna summa användes för att ordna         heten, sedan för att ge den intemationella trup-
38274: folkomröstningen i Östtimor och för att stödja         pen tiliträde tili Östtimor och nu senast för att
38275: systemet med valobservatörer, och 5 milj. mk an-       lösa såväl de humanitära problemen som flyk-
38276: vändes för att stödja insatsema i västra och östra     tingfrågorna och genomföra resultatet av folkom-
38277: Timor av Intemationella Röda Korskommitten             röstningen. EU har förbjudit export av krigsma-
38278: (ICRC), FN:s flyktingkommissariat (UNHCR),             teriel m.m. till Indonesien under fyra månader.
38279: Intemationella livsmedelsprogrammet (WFP)              EU hade även en ledande roll vid utarbetandet av
38280: och FN-kontoret för samordning av humanitära           den resolution som FN-kommitten för de mänsk-
38281: frågor (OCHA).                                         liga rättighetema gav från sitt extra Indonesien-
38282:    Lars Backström, chef för enheten för humani-        möte som beslutade upprätta en kommission för
38283: tärt bistånd vid Finlands utrikesministerium,
38284: 
38285: 
38286: 6
38287: Ministems svar                                              KK 613/1999 vp -       Ulla Anttila /vihr ym.
38288: 
38289: 
38290: utredning av brott mot humanitär intemationell          kommer att fatta beslut i frågan snart. Finland har
38291: rätt. EU har gett kommissionen sitt fulla stöd.         som bäst planer på att stödja den civila kompo-
38292:     EU-ländema har gett östra och västra Timor         nenten i UNTAET och återuppbyggnaden i Östti-
38293: humanitär hjälp för mer än 29 milj. euro, dvs.          mor. Finland försöker också rekrytera finska ex-
38294: mer än någon annan givare. Den Finland-ledda           perter till FN:s övergångsmyndighet i Östtimor.
38295: EU-delegationen var bland de första som i må-              Efter inrättandet av UNTAET börjar en inter-
38296: nadsskiftet september-oktober anlände till Östti-      nationell operation för att skapa förutsättningar
38297: mor för att bedöma behovet av humanitärt bi-            för en självständig östtimoriansk stat. Såväl FN
38298: stånd. På finskt initiativ deltog också en EU-re-      som Världsbanken har betonat vikten av sam-
38299: presentant i FN -kommissarie Ogatas resa till          ordning ända sedan planeringsprocessen inled-
38300: västra Timor. Den sista veckan i oktober var           des. Beredningen av frågan pågår som bäst.
38301: EU:s representanter med på en resa som Världs-         UNTAET:s insatser kommer att finansieras del-
38302: banken ordnade till Östtimor för en grupp som          vis över FN-budgeten (den fredsbevarande kom-
38303: bedömde hjälpbehovet under uppbyggnadsske-             ponenten) och delvis ur en fond som FN-sekreta-
38304: det. EU har åstadkommit synliga resultat genom         riatet har upprättat och som man hoppas få bi-
38305: sin verksamhet. Flera instanser har tackat Fin-        drag till från medlemsländema. Världsbanken,
38306: land för dess aktiva agerande som EU-ordföran-         övriga intemationella finansinstitut och bilatera-
38307: de i den östtimorianska frågan, bl.a. Portugal och     la givare kommer dessutom att för sin del finan-
38308: samarbetsorganet för de portugisisktalande län-        siera olika projekt. 1 det första skedet har det in-
38309: dema har uttryckt sitt särskilda tack till Finland.    temationella samfundet fokuserat säkerheten och
38310:     FN:s säkerhetsråds resolution 25.10.1999 om        de humanitära behoven. Samtidigt inleds byg-
38311: upprättandet av FN:s övergångsmyndighet (UN-           gandet av effektiva institutioner och polisiära
38312: T AET = United Nations Transitional Adminis-           styrkor och man börjar reparera skador som följt
38313: tration) inledde det tredje skedet av biståndet till   av konflikten. Arbetet för att få igång ekonomin
38314: Östtimor samtidigt som UNHCR, ICRC, lOM                och samhällsfunktionema inleds likaså.
38315: och olika FN -organ fortsatte sina insatser för att        EU och Finland är aktivt med i dessa förbere-
38316: lösa flyktingproblemet och de humanitära pro-          delser och de medverkar genom sina egna insat-
38317: blemen. FN:s övergångsmyndighet har tre kom-           ser till att samordningen mellan givarna skall
38318: ponenter: den civila förvaltningen, polisiära åt-      lyckas. Vi anser det särskilt viktigt att östtimoria-
38319: gärder och fredsbevarande trupper. Världsban-          nema är med från första början redan då återupp-
38320: ken kommer att ha en viktig roll under återupp-        byggnaden och hjälpinsatsema planeras, efter-
38321: byggnadsskedet. Tillsammans med de viktigaste          som målet är att samtliga verksamheter skall flyt-
38322:  givama och östtimorianema utarbetar Världsban-        tas över på dem så snabbt som möjligt.
38323:  ken en rapport om återuppbyggnadsskedets prio-           UNHCR har gjort bedömningen att det finns
38324:  riteringar för bidragsgivamas konferens.              ca 250 000 östtimorianska flyktingar i västra Ti-
38325:     EU-rådet har förbundit sig att lämna betydan-      mor. Man antar att ca 150 000 av dess önskar
38326:  de hjälp till Östtimor under återuppbyggnadsske-      återvända tillbaka till Östtimor. 1 det övriga Indo-
38327:  det. Rådet har uppdragit åt kommissionen att be-      nesien finns några tusental östtimorianer (s.k. ur-
38328:  reda frågan om ansenliga bidrag tili FN:s över-       ban groups som inkluderar studenter m.m. ). Åter-
38329:  gångsmyndighet över EU-budgeten. EU-kom-              vändandet för flyktingama har varit förenat med
38330:  missionen har deltagit bl.a. i förberedelsema av      kända problem, vilket har försenat återflyttning-
38331:  den resa som Världsbanken hade samordningsan-         en, framför allt från västra Timor. Östtimorianer
38332:  svaret för och kommissionen deltog också i re-        på andra platser i Indonesien utanför västra Ti-
38333:  san. Kommissionsledamot Chris Pattem som              mor har också hotats ända fram till mitten av ok-
38334:  svarar för de yttre förbindelsema har redan med-      tober. Efter detta har situationen förbättrats en-
38335:  delat i offentligheten att kommissionen stöder        ligt UNHCR. Man antar att återflyttningen snart
38336:  övergångsmyndigheten med 10 milj. euro. EU            kommer att bli livligare. Enligt uppgifter från
38337: 
38338: 
38339:                                                                                                           7
38340: KK 613/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                    Ministems svar
38341: 
38342: 
38343: UNHCR och lOM hade mer än 19 000 östtimo-                Situationen har så småningom utvecklats till
38344: rianer återvänt till Östtimor fram till 25.10.1999.   det bättre. Det är nu viktigt att skapa ett gott sam-
38345: Av dessa hade ca 2 600 återvänt med UNHCR-            arbetsförhållande mellan biståndsgivama och
38346: och IOM-flyg från indonesiska områden utanför         östtimorianerna. För att de framtida insatserna
38347: västra Timor. 1juni understödde Finland östtimo-      skall lyckas är den nya indonesiska regeringens
38348: rianema i Indonesien genom att lämna 50 000           politik och vilja att samarbeta med FN:s över-
38349: USD till CRS (Catholic Relief Service) för ord-       gångsmyndighet och med östtimorianerna vikti-
38350: nadet av ett DARE II-förlikningsmöte för östti-       ga faktorer, framför allt med hänsyn till att en sä-
38351: morianema.                                            ker återflyttning skall bli möjlig att genomföra.
38352: 
38353: 
38354: 
38355: Helsingfors den 5 november 1999
38356: 
38357:     Utrikesminister Tarja Halonen
38358: 
38359: 
38360: 
38361: 
38362: 8
38363:                                                         KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
38364: 
38365: 
38366: 
38367: 
38368:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 614/1999 vp
38369: 
38370:                                              Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen
38371:                                              kehittämishankkeiden valtionosuuksien myön-
38372:                                              tämiskriteerit
38373: 
38374: 
38375: 
38376: 
38377: Eduskunnan puhemiehelle
38378: 
38379: Suunnitelmat sosiaali- ja terveystoimen sekä          sesta kaikissa osissa maata jää toteutumatta, kun
38380: opetustoimen valtionosuusjärjestelmän uudistuk-       taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat joutu-
38381: sista ovat käynnissä. Uudistusten jälkeen perus-      vat lykkäämään välttämättömiä koulurakenta-
38382: taruishankkeisiin ei tulla myöntämään valtion-        mishankkeitaan tulevaisuuteen.
38383: osuuksia vaan siirrytään kehittämishankkeiden            Myös sosiaali- ja terveystoimessa nämä perus-
38384: tukemiseen.                                           taruishankkeisiin myönnetyt valtionosuudet ovat
38385:      Ennen vanhasta järjestelmästä luopumista tu-     kunnille tärkeitä kansalaisten terveyspalvelujen
38386: lisi varmistua, että emme saata kuntia entistä ah-    turvaamisen kannalta. Perustaruishankkeeseen
38387: taammalle esimerkiksi perusopetuksen järjestä-        saadulla valtionosuudella kunnat ovat rahoitta-
38388: ruisvelvoitteen hoitamisessa. Tiedämme, että          neet tilojen rakentamista, hankintaa ja peruskor-
38389: pääkaupunkiseutu kuntineen kamppailee suurten         jausta.
38390: koulurakentamispaineiden alla ja määrärahat              Suunniteltu valtionosuusjärjestelmän uudis-
38391: koulurakentamiseen nykyisellään ovat riittämät-       tus siirtää valtion tuen painopisteen rakentami-
38392: tömät. Etelä-Suomen läänissä perustaruishank-         sen tukemisesta toiminnan kehittämiseen, tehos-
38393: keisiin vuosille 2000-2003 valtionosuutta on          tamiseen ja toimintatapojen uudistamista tuke-
38394: haettu yhteensä 282 koulurakentamishankkee-           vien hankkeiden toteuttamiseen. Epäselväksi jää,
38395: seen. Juuri hyväksytyssä opetusministeriön ra-        millä perusteella näitä kehittämishankevaltion-
38396: hoitussuunnitelmassa on kuitenkin vain 64 han-        osuuksia tullaan aikanaan myöntämään.
38397: ketta, joista 34 yleissivistävällä puolella, 21 am-
38398: matillisella puolella ja 9 aikuiskoulutuksessa.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38399: Vain 7 näistä 64 hankkeesta on kokonaan uusia.        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38400: Opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan otetut        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38401: hankkeet eivät kata Etelä-Suomen koulurakenta-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38402: mistarvetta kuin pieneltä osin. Hallitusohjelman
38403: kirjaus peruspalvelujen laadun ja tason turvaami-           Millä kriteereillä kehittämishankerahoi-
38404:                                                             tusta tullaan myöntämään ja
38405: 
38406: 
38407: 
38408: 
38409:                                                                                                Versio 2.0
38410: KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
38411: 
38412: 
38413:       kattavatko kehittämishankkeisiin aika-     sen tuen, vai jättääkö uudistus kunnat
38414:       naan myönnettävä! valtionosuudet kun-      yksin huolehtimaan esimerkiksi koulu-
38415:       tien lähivuosina välttämättömiin perus-    rakentamisesta pelkästään lainarahoi-
38416:       tamishankkeisiin tarvitseman taloudelli-   tuksen turvin?
38417: 
38418: 
38419: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
38420: 
38421:     Merikukka Forsius /vihr
38422: 
38423: 
38424: 
38425: 
38426: 2
38427: Ministerin vastaus                                     KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
38428: 
38429: 
38430: 
38431: 
38432: Eduskunnan puhemiehelle
38433: 
38434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        lousarvioesitykseen liittyen eduskunnalle annet-
38435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tu hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveyden-
38436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
38437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Merikukka        tun lain 27 §:n muuttamisesta. Opetus- ja kult-
38438: Forsiuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tuuritoimen osalta mainitun valtion talousarvio-
38439: myksen KK 614/1999 vp:                                esityksen momentin 29.40.34 (valtionosuus
38440:                                                       yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten
38441:       Millä kriteereillä kehittämisrahoitusta         sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustan-
38442:       tullaan myöntämään ja                           nuksiin) selvitysosaan sisältyy lausuma, jonka
38443:                                                      mukaan perustamiskustannusten erillisen val-
38444:       kattavatko kehittämishankkeisiin aika-          tionosuusjärjestelmän lopettaminen selvitetään
38445:       naan myönnettävät valtionosuudet kun-          helmikuun 2000 loppuun mennessä.
38446:       tien lähivuosina välttämättömiin perus-            Opetusministeriö on mainittuun lausumaan
38447:       tamishankkeisiin tarvitseman taloudelli-       liittyen asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
38448:       sen tuen, vai jättääkö uudistus kunnat         helmikuun 2000 loppuun mennessä selvittää, tu-
38449:       yksin huolehtimaan esimerkiksi koulu-          lisiko yleissivistävän ja ammatillisen koulutuk-
38450:       rakentamisesta pelkästään lainarahoi-          sen sekä ammattikorkeakouluopetuksen perusta-
38451:       tuksen turvin?                                 miskustannusten erillinen valtionosuusjärjestel-
38452: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mä lopettaa. Työryhmän tulee myös selvittää, pi-
38453: ti seuraavaa:                                        täisikö nykyinen järjestelmä uudistuksen toteu-
38454:                                                      tuessa kuitenkinjoltakin osin säilyttää. Tässä yh-
38455: P erustamishankkeiden valtionosuusj ärj es telmän    teydessä arvioidaan, onko tietyt koulutuspalve-
38456: uudistamisen lähtöhohdat ovat opetus- ja kult-       lut, kuten perusopetus, tarkoituksenmukaista ra-
38457: tuuritoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa      jata mahdollisesti toteutettavan uudistuksen ul-
38458: osittain toisistaan poikkeavat. Sosiaali- ja ter-    kopuolelle. Työryhmän tulee arvioida ehdotta-
38459: veystoimen perustamishankkeisiin nykyjärjestel-      miensa järjestelmämuutosten vaikutuksia oppi-
38460: mässä osoitetut määrärahat on tarkoitus asteit-      laitosten toimintatiloihin ja oppilaitosverkos-
38461: tain kohdentaa sosiaali- ja terveystoimen toimin-    toon sekä ehdotusten vaikutuksia aikuiskoulu-
38462: nallisiin kehittämishankkeisiin. Opetus- ja kult-    tuksen ja kirjastotoimen perustamiskustannusten
38463: tuuritoimessa on puolestaan tähän asti keskustel-    valtionosuusjärjestelmiin. Koska tämä työ on
38464: tu mahdollisuudesta liittää nykyinen perustamis-     vasta alussa, vielä ei ole mahdollista arvioida tar-
38465: hankkeiden valtionosuus osaksi opiskelijakohtai-     kemmin uudistuksen tarkoituksenmukaisuutta ja
38466: siin yksikköhintoihin perustuvaa käyttökustan-       toteuttamisen edellytyksiä.
38467: nusten rahoitusjärjestelmää, jolloin myös inves-         Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishan-
38468: tointeja rahoitettaisiin viimeksi mainitun järjes-   kejärjestelmä on tarkoitus uudistaa asteittain
38469: telmän kautta.                                       vuoden 2000 alusta. Uudistuksen ensimmäisessä
38470:    Sosiaali- ja terveystoimessa toteutettavaksi      vaiheessa hallitus on antanut syyskuussa 1999
38471: tarkoitetusta uudistuksesta on vuoden 2000 ta-       esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
38472: 
38473: 
38474:                                                                                                         3
38475: KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr                                             Ministerin vastaus
38476: 
38477: 
38478: telusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 §:n      tien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisia
38479: muuttamisesta siten, että perustamishankkeisiin      kehittämishankkeita, jotka tukevat valtioneuvos-
38480: suoritettava valtionosuus olisi vuonna 2000 ja       tossa lähiaikoina vuosiksi 2000-2003 hyväksyt-
38481: sen jälkeen vahvistettavissa hankkeissa 25 pro-      tävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja
38482: senttia kokonaiskustannuksista kuitenkin siten,      toimintaohjelman tavoitteita. Hankerahat tulevat
38483: että vuosina 2000-2001 vahvistettavien pienten       jatkossakin riippumaan valtion taloudellisesta ti-
38484: hankkeiden (2-25 miljoonan markan hankkeet)          lanteesta. Valtio kohdentaa määrärahoja hank-
38485: valtionosuus olisi edelleen 25-50 prosenttia ny-     keisiin valtioneuvoston vuosittain päättämien ke-
38486: kyisten säännösten mukaisesti.                       hysten puitteissa.
38487:     Toisessa vaiheessa perustamishankejärjestel-        Kriteerit, joilla kehittämishankerahoitusta
38488: mää on tarkoitus uudistaa siten, että nykyisin ra-   myönnetään, määritellään myöhemmin annetta-
38489: kentamishankkeisiin käytettäviä voimavaroja          vassa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
38490: suunnattaisiin kuntien ja kuntayhtymien sosiaa-      ta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamista
38491: li- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä ja    koskevassa hallituksen esityksessä. Nyt edus-
38492: tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista       kunnassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esi-
38493: tukeviin hankkeisiin. Tätä koskeva hallituksen       tyksessä todetaan hankkeista kuitenkin se, että
38494: esitys on tarkoitus antaa vuoden 2000 kevätistun-    rakentamishankkeita jatkossa tuettaisiin vain
38495: tokaudella. Uudistuksen valmistelu on käynnissä      poikkeuksellisesti silloin, kun rakentamishank-
38496: sosiaali- ja terveysministeriössä ja ministeriö      keella on yhteys kunnan sosiaali- ja terveyden-
38497: asettanee lähiaikoina työryhmän selvittämään         huollon toiminnalliseen kehittämiseen.
38498: asiaa. Uudistuksen tarkoituksena on tukea kun-
38499: 
38500: 
38501: 
38502: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
38503: 
38504:     Opetusministeri Maija Rask
38505: 
38506: 
38507: 
38508: 
38509: 4
38510: Ministems svar                                          KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr
38511: 
38512: 
38513: 
38514: 
38515: Tili riksdagens talman
38516: 
38517: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       nen för 2000. Proposition innehålier ett förslag
38518: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        tilllag om ändring av 27 § i lagen om planering
38519: statsrådet översänt följande av riksdagsman Me-        av och statsandel för social- och hälsovården. För
38520: rikukka Forsius /gröna undertecknade skriftliga        undervisnings- och kulturverksarnhetens del in-
38521: spörsmål SS 61411999 rd:                               går i förklaringen under moment 29.40.34 (stats-
38522:                                                        andel för de alimänbildande läroanstaltemas och
38523:        Enligt vilka kriterier kommer utveck-           yrkesläroanstaltemas samt yrkeshögskolomas
38524:        lingsfinansiering att beviljas och              anläggningskostnader) i den nämnda budgetpro-
38525:                                                       positionen ett konstaterande enligt vilket frågan
38526:       täcker de statsandelar som utvecklings-          om avvecklande av det särskilda statsande1ssys-
38527:       projekten i sinom tid beviljas det ekono-       temet för anläggningskostnader skali utredas före
38528:       miska stöd som kommunerna de närmas-            utgången av februari 2000.
38529:       te åren behöver för nödvändiga anlägg-              Undervisningsministeriet har i samband med
38530:       ningsprojekt, eller gör reformen att            det nämnda konstaterandet tillsatt en arbets-
38531:       kommunerna ensamma får sörja t. ex. för         grupp med uppgift att före utgången av februari
38532:       byggandet inom skolan enbart med hjä/p          2000 utreda huruvida det särskilda statsandels-
38533:       av lån?                                         systemet for anläggningskostnader för den all-
38534: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mänbildande utbildningen och yrkesutbildning-
38535: föra följande:                                        en samt yrkeshögskoleundervisningen bör slo-
38536:                                                       pas. Arbetsgruppen skali också utreda om det rå-
38537: Utgångspunktema för reformen av statsandels-          dande systemet tili någon del bör bevaras ifall re-
38538: systemet för anläggningsprojekt avviker delvis        formen genomförs. 1 samband med detta skall
38539: från varandra i undervisnings- och kulturverk-        man bedöma om det är ändamålsenligt att vissa
38540: samheten och i socia1- och hälsovårdsverksamhe-       utbildningstjänster, så som den grundläggande
38541: ten. De anslag som inom det rådande systemet          utbildningen, lämnas utanför den eventuella re-
38542: anvisas anläggningsprojekt inom social- och häl-      formen. Arbetsgruppen skall bedöma effektema
38543: sovården avses stegvis bli tilldelade projekt för     av de systemförändringar som den föreslår på lä-
38544: utveckling av social- och hälsovårdsverksamhet.       roanstaltemas verksamhetslokaler och läroan-
38545: Ioom undervisnings- och kulturverksarnheten har       staltsnätet samt förslagens verkningar på statsan-
38546: man för sin del hittills diskuterat möjligheten att   delssystemen för anläggningskostnader för vux-
38547: göra den nuvarande statsandelen för anlägg-           enutbildningen och biblioteksväsendet. Efter-
38548: ningsprojekt tili en del av finansieringssystemet     som detta arbete just har inletts, är det inte nu
38549: för driftskostnader som bygger på ett pris per en-    möjligt att närmare bedöma hur ändamålsenlig
38550: het per studerande, varvid också investeringar        reformen är och vilka förutsättningar det finns att
38551: kommer att finansieras via detta system.              genomföra den.
38552:     En regeringsproposition om den tilitänkta re-         Det är meningen att systemet för anläggnings-
38553: formen inom social- och hälsovården har avlåtits      projekt inom social- och hälsovården stegvis
38554: tili riksdagen i ans1utning tili budgetpropositio-    skall fömyas från ingången av år 2000. 1 den
38555: 
38556: 
38557:                                                                                                        5
38558: KK 614/1999 vp- Merikukka Forsius /vihr                                                 Ministerns svar
38559: 
38560: 
38561: första fasen av reformen har regeringen i septem-    ministeriet torde inom en snar framtid tillsätta en
38562: ber avlåtit en proposition tili riksdagen med för-   arbetsgrupp som skall utreda frågan. Syftet med
38563: slag om att 27 § i lagen om planering av och         reformen är att stödja sådana projekt för att ut-
38564: statsandel för social- och hälsovården ändras så     veckla social- och hälsovårdsverksamheten som
38565: att statsandelen för anläggningsprojekt är 25 pro-   stöder målen i det må1- och verksamhetsprogram
38566: cent av totalkostnaderna för de projekt som fast-    för social- och hälsovården som statsrådet i en
38567: ställs 2000 och därefter, dock så att statsandelen   nära framtid skall godkänna för 2000-2003.
38568: för små projekt (kostnaderna 2-25 milj. mk)          Projektpengarna kommer även framdeles att bero
38569: som fastställs 2000-2001 fortfarande är 25-50        på statens ekonomiska situation. Anslagen för
38570: procent i en1ighet med de gällande bestämme1-        projekt tillde1as av staten inom de ramar som
38571: serna.                                               statsrådet årligen fastställer.
38572:    1 den andra fasen av reformen är avsikten att        Kriterierna för att finansiering för utveck-
38573: förnya systemet för anläggningsprojekt så, att de    lingsprojekt skall kunna beviljas kommer att ang-
38574: resurser som för närvarande kan användas för         es i en senare regeringsproposition om ändring av
38575: byggnadsprojekt riktas tili projekt som stöder ut-   lagen om planering av och statsandel för social-
38576: vecklingen och effektiviseringen av kommuner-        och hälsovården. 1 den proposition som nu be-
38577: nas och samkommunernas social- och hä1so-            handlas i riksdagen konstateras likväl att man un-
38578: vårdsverksamhet samt nya arbetssätt. Avsikten är     dantagsvis fortfarande kunde stöda även bygg-
38579: att en regeringsproposition om detta skall avlåtas   nadsprojekt i de fall då projekten anknyter tili ut-
38580: under vårsessionen 2000. Reformen är under be-       veckling av social- och hälsovårdsverksamheten
38581: redning i social- och hä1sovårdsministeriet och      i kommunen.
38582: 
38583: 
38584: 
38585: Helsingfors den 5 november 1999
38586: 
38587:     Undervisningsminister Maija Rask
38588: 
38589: 
38590: 
38591: 
38592: 6
38593:                                                                  KK 615/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38594: 
38595: 
38596: 
38597: 
38598:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 615/1999 vp
38599: 
38600:                                             Värtsilän rajanylityspaikan              vuorokautisen
38601:                                             aukiolon jatkaminen
38602: 
38603: 
38604: 
38605: 
38606: Eduskunnan puhemiehelle
38607: 
38608: Värtsilän rajanylityspaikan ylitysmäärät ovat        tyssuunnat voisivat toteutua, Suomen vastuussa
38609: vuosittain jatkuvasti olleet kasvussa niin henki-    olevien viranomaisten tulee käydä venäläisten
38610: löiden kuin tavaroidenkin liikkumisen osalta.        kollegojen kanssa neuvotteluja, että Värsilän
38611: Koska näin on tapahtunut, näyttävätkin nykyiset      kunnassa sijaitsevan Niiralan rajanylityspaikan
38612: voimavarat ja tullin aukioloajat olevan riittämät-   päivittäistä aukioloa voitaisiin jatkaa ja tarpeen
38613: tömät. Käsittely on hidasta lähinnä Venäjän tul-     vaatiessa voitaisiin luoda valmiudetjopa ympäri-
38614: lin puolella. Viime kuukausina janotusajat ovat      vuorokautiseen aukioloon.
38615: pahimmillaan muodostuneet tuntien mittaiseksi.
38616: Monissa tapauksissa on käynyt niin, että myös        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38617: rajan takaa Suomeen palaaville on saattanut koit-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38618: taa ikävä yllätys, kun puomi on illalla klo 20.00    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38619: suljettu satojen metrien autojonon edestä ja edes-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38620: sä on ollut yösijan etsintä Venäjän Karjalasta.
38621:    Tällaiset kokemukset ovat ikäviä takaiskuja.            Onko hallitus tietoinen Värtsilän kun-
38622: Samoin tavaran kuljetuksissa ainakin elintarvik-           nassa sijaitsevan Niiralan rajanylitys-
38623: keiden osalta ylimääräinen, jopa yön yli sei-              paikan liikenteen määristä ja rajanyli-
38624: sottaminen on tehnyt omia ongelmiaan. Kuiten-              tykseen liittyvistä ongelmista ja
38625: kin rajan molemmin puolin uskotaan ja nähdään
38626: yhteistyön lisäävän tulevaisuudessa työtä ja ta-           aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
38627: loudellista toimeliaisuutta, joten nykyiseen suju-         rajanylityspaikan vuorokautista auki-
38628: mattomuuden tilaan ei tulisi jämähtää.                     oloa pyritään jatkamaan ja samalla luo-
38629:    Ennusteiden mukaan tavarakuljetusten määrä              maan valmiutta tarvittaessa jopa rajan
38630: sekä henkilöliikenne tulee myös jatkossa Niira-            aukaisemiseen ympärivuorokautiseen
38631: lassa lisääntymään. Jotta nämä myönteiset kehi-            käyttöön?
38632: 
38633: 
38634: 
38635: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
38636: 
38637:     Esa Lahtela /sd
38638: 
38639: 
38640: 
38641: 
38642:                                                                                               Versio 2.0
38643: KK 615/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                    Ministerin vastaus
38644: 
38645: 
38646: 
38647: 
38648: Eduskunnan puhemiehelle
38649: 
38650: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Henkilöautoliikenne on lisääntynyt yli 40%
38651: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       Niiralassa. Linja-autoliikenteen määrän kasvu on
38652: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ollut huomattavasti vähäisempää.
38653: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        Erityisesti henkilöautoliikenteen lisääntymi-
38654: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     nen on lisännyt tarkastustarvetta ja hidastanut sa-
38655: 615/1999 vp:                                        malla rajanylitystä erityisesti Venäjän puolella.
38656:                                                        Niiralan raja-asema on nykyisin auki arkisin
38657:       Onko hallitus tietoinen Värtsilän kun-        kello 6-20, viikonloppuisin kello 8-20. Itäisel-
38658:       nassa sijaitsevan Niiralan rajanylitys-       lä tullipiirillä ja Rajavartiolaitoksella ei ole
38659:       paikan liikenteen määristä ja rajanyli-       konkreettisia suunnitelmia aukioloajan pidentä-
38660:       tykseen liittyvistä ongelmista ja             misestä, ei siihen budjetoituja varoja eikä riittä-
38661:                                                     västi henkilökuntaa. Raja-asemien aukioloajois-
38662:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla       ta sovitaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien ra-
38663:       rajanylityspaikan Vuorokautista auki-         javaltuutettujen tapaamisten yhteydessä.
38664:       oloa pyritään jatkamaan ja samalla luo-          Kuten kansanedustaja Lahtela kysymyksensä
38665:       maan valmiutta tarvittaessa jopa rajan        perusteluissa toteaa, rajanylitys- ja tullauskäsit-
38666:       aukaisemiseen ympärivuorokautiseen            tely on hidasta lähinnä Venäjän puolella. Tämä
38667:       käyttöön?                                     johtunee pääasiassa Venäjän viranomaisten sisäi-
38668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sistä ongelmista, kuten raja-aseman rajoitetuista
38669: ti seuraavaa:                                       toimitiloista ja määräraharesursseista, henkilö-
38670:                                                     kunnan riittämättömyydestä, sekä myös lisäänty-
38671: Henkilöliikenne Niiralan rajanylityspaikalla on     neestä työmäärästä ja ennakoimattomasti kasva-
38672: vuoden 1998 syyskuun ja kuluvan vuoden syys-        neesta rajaliikenteen volyymista. Suomen viran-
38673: kuun välisenä aikana lisääntynyt kolmanneksel-      omaisten mahdollisuudet vaikuttaa Venäjän vi-
38674: la. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuu-        ranomaisten sisäisiin järjestelyihin ovat rajatut.
38675: kauden aikana rajanylitysten määrä Niiralassa oli   Venäjän Karjalan hallituksen puheenjohtajan
38676: 630 080.                                            asetuksella on vastikään perustettu raja- ja tulli-
38677:                                                     infrastruktuurin kehittämisasioita Karjalan tasa-
38678:                                                     vallassa hoitava komissio.
38679: 
38680: 
38681: 
38682: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
38683: 
38684:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
38685: 
38686: 
38687: 
38688: 
38689: 2
38690: Ministerns svar                                                 KK 615/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38691: 
38692: 
38693: 
38694: 
38695: Tili riksdagens talman
38696: 
38697: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     och den har lett tili att gränsövergången blivit
38698: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     långsammare, särskilt på den ryska sidan.
38699: statsrådet översänt foljande av riksdagsman Esa        Niirala gränsstation är för närvarande öppen
38700: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-   under vardagarna kl 6--20 och på veckosluten
38701: mål SS 615/1999 rd:                                 kl 8-20. Det Östra tulldistriktet och gränsbevak-
38702:                                                     ningsväsendet har inga konkreta planer på att för-
38703:       Å.r regeringen medveten om trafikvoly-        länga öppettiderna. Det finns inte heller vare sig
38704:       merna vid gränsövergångsstället Niira-        budgeterade medel eller tillräckligt med perso-
38705:       la i Värtsilä kommun och om problemen         nai för detta. Öppettiderna för gränsstationerna
38706:       i samband med gränsövergången, och            fastställs två gånger per år i samband med att
38707:                                                     gränsfullmäktige möts för överläggningar.
38708:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att          Som riksdagsman Lahtela konstaterar i moti-
38709:       försöka förlänga övergångsställets            veringen till sitt spörsmål är hanteringen av
38710:        öppettider per dygn och samtidigt upp-       gränsövergången och förtullningen långsam
38711:       rätta beredskap att hålla gränsen öppen       främst på den ryska sidan. Detta beror sannolikt i
38712:        t.o.m. dygnet runt om det behövs?            huvudsak på intema problem hos de ryska myn-
38713: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     dighetema, t.ex. på att gränsstationen har begrän-
38714: föra följande:                                      sade faciliteter och anslag, att det inte finns till-
38715:                                                     räckligt med personalen samt också på att arbets-
38716: Persontrafiken vid gränsövergångsstället Niirala    mängden har ökat och trafikvolymema vuxit på
38717: har ökat med en tredjedel under perioden septem-    ett sätt som inte har kunnat förutses. De finska
38718: ber 1998-september 1999. Under de nio första        myndighetemas möjligheter att påverka de ryska
38719: månaderna i år uppgick antalet gränsövergångar      myndighetemas intema arrangemang är begrän-
38720: vid Niirala tili 630 080.                           sade. Genom en förordning som utfårdats av ord-
38721:    Trafiken med personbilar har ökat med mer än     föranden för ryska Karelens regering har man ny-
38722: 40 % i Niirala. Busstrafiken har ökat betydligt     ligen tilisatt en kommission för att sköta utveck-
38723: mindre.                                             landet av sådan infrastruktur i republiken Kare-
38724:    Särskilt den ökade trafiken med personbilar      len som hör samman med gräns- och tullfrågor.
38725: har medfört ett behov av större kontrollkapacitet
38726: 
38727: 
38728: 
38729: Helsingfors den 5 november 1999
38730: 
38731:     Utrikesminister Tarja Halonen
38732: 
38733: 
38734: 
38735: 
38736:                                                                                                        3
38737:                                                                  KK 616/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38738: 
38739: 
38740: 
38741: 
38742:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 616/1999 vp
38743: 
38744:                                             Työhön liittyvän kakkosasunnon kustannusten
38745:                                             hyväksyminen tulonhankkimiskustannuksiksi
38746: 
38747: 
38748: 
38749: 
38750: Eduskunnan puhemiehelle
38751: 
38752: Työelämämme kehitys on johtanut ns. pätkätyö-        kentaa maamme yhteiskunnallista infraa kahteen
38753: yhteiskuntaan. Valtaosa uusista työsuhteista on      kertaan? Tämä tarve näyttää muuttoliikkeen joh-
38754: määräaikaisia. Tähän kehityssuuntaan kuuluu          dosta olevan syntymässä ja on jo osin syntynyt.
38755: myös se, että ihmisiltä odotetaan yhä laajempaa      Verokohtelu voi myös osaltaan olla tukemassa
38756: liikkuvuutta. Työpaikka ei välttämättä ole heti      siten koko maamme pitämistä asuttuna.
38757: asuinpaikan välittömässä läheisyydessä. Joissa-         Em. taustaa vasten yhtenä keinona olisi koh-
38758: kin tapauksissa jopa kakkosasunto on välttämä-       tuullista saada vähentää verotuksessa sellaisen
38759: tön toisella paikkakunnalla. Matkoista ja toisen     kakkosasunnon vuokrakustannukset, jotka ovat
38760: asunnon ylläpidosta syntyy kustannuksia. Matka-      syntyneet työnhankkimiskustannuksina. Verovä-
38761: kustannusten osalta menneiden vuosien verorat-       hennyksen enimmäismäärä voisi olla rajattu koh-
38762: kaisuissa onkin näitä matkakustannusten verovä-      tuuttomuuksien välttämiseksi ja kokemuksen
38763: hennysten enimmäisrajoja nostettu. Sen sijaan        kartuttamiseksi esim. siten, että vähennys olisi
38764: nykyiset verolakimme eivät hyväksy kakkos-           enimmillään 1 500 mk!kk, eli vuositasolla enim-
38765: asunnon vuokrakustannuksia tulonhankkimis-           millään 18 000 mk.
38766: kustannuksina, vaikka asumiskulut olisivatkin
38767: pelkästään työnhankkimiskustannuksia.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38768:    Jotta työelämän vaatimuksiin voitaisiin vasta-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38769: ta ja työn vastaanottaminen olisi aina kannatta-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38770: vaa, verolakiemme tulisi ottaa huomioon myös         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38771: muuttunut tilanne. Kysymys on myös maamme
38772: sisäisestä väestöpolitiikasta ja osin myös inhi-           Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
38773: millisestä näkökulmasta: Missä arvossa yhteis-             nyt tai aikoo ryhtyä, jotta kauempana-
38774: kunta pitää sitä, että perheet voivat asua juuril-         kin vakituisesta asunnosta tapahtuvaa
38775: Iaan ja tarvittaessa "leipä" voidaan käydä hankki-         työntekoa ja sen kannattavuutta paran-
38776: massa kauempaakin, jolloin ei synny tarvetta ra-           nettaisiin veropoliittisin keinoin ja
38777: 
38778: 
38779: 
38780: 
38781:                                                                                               Versio 2.0
38782: KK 616/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38783: 
38784: 
38785:       näkeekö hallitus mahdolliseksi, että yh-   käyttöön työhön liittyvän kakkosasun-
38786:       tenä keinona verotuksessa liikkuvuuden     non kustannusvähennys?
38787:       edistämiseksi olisi perusteltua ottaa
38788: 
38789: 
38790: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
38791: 
38792:     Esa Lahtela /sd
38793: 
38794: 
38795: 
38796: 
38797: 2
38798: Ministerin vastaus                                             KK 616/1999 vp- Esa Lahtela /sd
38799: 
38800: 
38801: 
38802: 
38803: Eduskunnan puhemiehelle
38804: 
38805: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    markan matkakustannukset lukuun ottamatta
38806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       omavastuuosuutta. Tällä tavoin on myös verotuk-
38807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     senisin keinoin kannustettu ihmisiä kulkemaan
38808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     kauempaakin töihin. Lisäksi matkakustannusten
38809: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     omavastuuosuutta on kuluvasta vuodesta alkaen
38810: 616/1999 vp:                                       muutettu siten, että se on pienempi sellaisella
38811:                                                     henkilöllä, joka verovuoden aikana on saanut
38812:       Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-      laissa lueteltua työttömyysetuutta vähintään 21,5
38813:       nyt tai aikoo ryhtyä, jotta kauempana-       päivältä. Myös tällä keinoin on verotuksessa
38814:       kin vakituisesta asunnosta tapahtuvaa         tuettu työhön hakeutumista.
38815:       työntekoa ja sen kannattavuutta paran-           Oikeuskäytännössä on eräissä tilanteissa kat-
38816:       nettaisiin veropoliittisin keinoin ja        sottu, että vieraalla paikkakunnalla olevasta
38817:                                                    asunnosta aiheutuneet menot ovat tulonhankki-
38818:       näkeekö hallitus mahdolliseksi, että yh-     misesta aiheutuneita menoja. Näin on katsottu
38819:       tenä keinona verotuksessa liikkuvuuden       KHO:n päätöksessä 1982 T 5531. Tapauksessa
38820:       edistämiseksi olisi perusteltua ottaa        verovelvollisella oli vakituinen työpaikka toisel-
38821:       käyttöön työhön liittyvän kakkosasun-        la paikkakunnalla, jossa oli myös hänen perheen-
38822:       non kustannusvähennys?                       sä vakituinen koti. Hänet oli määrätty toiselle
38823: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      paikkakunnalle hoitamaan viransijaisuutta mää-
38824: ti seuraavaa:                                      räajaksi. Näissä oloissa verovelvollinen sai vä-
38825:                                                    hentää viransijaisuuspaikkakunnalla sijaitsevas-
38826: Verotuksessa tulonhankkimisesta ja säilyttämi-     ta asunnosta aiheutuneet vuokramenot Muutoin
38827: sestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia.    oikeuskäytännössäkin on katsottu, että toisella
38828: Sitä vastoin elantomenot ovat vähennyskelvotto-    paikkakunnalla olevasta asunnosta aiheutuneet
38829: mia. Tyypillisiä elantomenoja ovat verovelvolli-   menot ovat vähennyskelvottomia elantomenoja.
38830: sen asumisesta johtuvat menot, kuten asunnon           On tärkeää säilyttää periaate, että elantome-
38831: vuokra. Siten yleensä toisella paikkakunnalla      noja ei vähennetä verotuksessa. Nykytilaa voi-
38832: olevasta asunnosta aiheutuvia menoja ei ole saa-   daan pitää kohtuullisen tyydyttävänä: asumisme-
38833: nut vähentää verotuksessa. Sitä vastoin asunnon    nojen laaja verovähennysoikeus saattaisi johtaa
38834: ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat vä-    myös huomattaviin verotulojen menetyksiin, sil-
38835: hennettävissä verotuksessa tietyin rajoituksin.    lä yksittäinen vähennys voisi olla varsin merkit-
38836: Asunnon ja työpaikan välisten matkojen ylärajaa    tävä. Hallitus katsoo, että elantomenojen ja tu-     "·
38837: on viime vuosina useaan kertaan korotettu. Ny-     lonhankkimismenojen välistä rajaa ei ole syytä
38838: kyisin voi vähentää verotuksessa jopa 26 000       muuttaa.
38839: 
38840: 
38841: 
38842: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
38843: 
38844:     Ministeri '3 1wi-Anne Siimes
38845: 
38846: 
38847:                                                                                                    3
38848: KK 616/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                             Ministerns svar
38849: 
38850: 
38851: 
38852: 
38853: Tili riksdagens talman
38854: 
38855: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      På detta sätt har människor med hjälp av beskatt-
38856: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      ningen sporrats att ta emot arbete även om resor-
38857: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      na b1ir långa. Därtill har självriskandelen i fråga
38858: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     om resekostnadema från ingången av detta år
38859: 616/1999 rd:                                         ändrats så att den är mindre för personer som un-
38860:                                                      der skatteåret har fått i lagen angiven arbetslös-
38861:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit        hetsförmån under minst 21 ,5 dagar. Även på det-
38862:        eller ämnar regeringen vidta för att ar-      ta sätt har man med hjälp av beskattningen gjort
38863:        bete långt borta från den stadigvarande       det lättare för människor att söka sig till ett arbe-
38864:        bostaden och lönsamheten hos sådant           te.
38865:        arbete skall förbättras med beskatt-              1 rättspraxis har det i vissa fall ansetts att utgif-
38866:        ningspolitiska medel och                      terna för en bostad på annan ort är utgifter som
38867:                                                      förorsakas av inkomstens förvärvande. Så är fal-
38868:        anser regeringen att det för att främja       let t.ex. i HFD:s beslut 1982 T 5531. 1 fallet hade
38869:        rörligheten skulle vara motiverat att i       den skattskyldige en stadigvarande arbetsplats på
38870:        beskattningen ta i bruk ett kostnadsav-       en annan ort, där hans familj även hade sitt sta-
38871:        dragför en andra bostad som behövs av         digvarande hem. Han hade förordnats till en an-
38872:        arbetsskäl?                                   nan ort för att sköta ett tidsbundet vikariat. Un-
38873: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      der dessa omständigheter fick den skattskyldige
38874: föra följande:                                       dra av hyresutgiftema för en bostad på den ort
38875:                                                      där han skötte vikariatet. Annars har det även i
38876: Utgiftema för inkomstens förvärvande och bibe-       rättspraxis ansetts att hyresutgifterna för en bo-
38877: hållande är avdragbara. Typiska levnadskostna-       stad på annan ort inte är avdragbara levnadskost-
38878: der är de utgifter som den skattskyldige har på      nader.
38879: grund av boende, t.ex. hyra för bostaden. Således        Det är viktigt att bevara principen om att lev-
38880: har utgifter som förorsakas av en bostad på an-      nadskostnader inte dras av i beskattningen. Nulä-
38881: nan ort i allmänhet inte kunnat dras av i beskatt-   get kan anses vara relativt tillfredsställande: en
38882: ningen. Däremot kan resekostnadema för resor-        omfattande rätt att dra av boendeutgifter kunde
38883: na mellan bostaden och arbetsplatsen dras av i       även leda till stora förluster i skatteinkomsterna,
38884: beskattningen, dock med vissa begränsningar.         eftersom ett enskilt avdrag kunde vara ansenligt.
38885: Den övre gränsen för avdragbara resor mellan         Regeringen anser att det inte finns anledning att
38886: bostaden och arbetsplatsen har under de senaste      ändra gränsen mellan levnadskostnader och kost-
38887: åren höjts flera gånger. Numera kan man i be-        nader för inkomstens förvärvande.
38888: skattningen dra av resekostnader för upp till
38889: 26 000 mk, med undantag för självriskandelen.
38890: 
38891: 
38892: 
38893: Helsingfors den 9 november 1999
38894: 
38895:     Minister Suvi-Anne Siimes
38896: 
38897: 4
38898:                                                             KK 617/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
38899: 
38900: 
38901: 
38902: 
38903:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 617/1999 vp
38904: 
38905:                                              Investointien rahoitus opetustoimessa
38906: 
38907: 
38908: 
38909: 
38910: Eduskunnan puhemiehelle
38911: 
38912: Valtion talousarviossa on vuodelle 2000 esitetty      hoja. Tukea tulisi suunnata joustavammin sinne,
38913: koulutuksen ja muiden sivistystoimen investoin-       missä sitä eniten tarvitaan.
38914: tien rahoitukseen yhteensä 430 miljoonaa mark-           Uudenmaan ja Helsingin alueella kouluraken-
38915: kaa. Rahoituskaudelle 2000-2003 on oppilai-           tamista joudutaan joka tapauksessa lisäämään,
38916: tosten rakennushankkeisiin varattu määrärahaa         koska oppilasmäärät eivät pienene, vaan päinvas-
38917: yhteensä reilut l, 1 miljardia markkaa. Koulu-        toin kasvavat tulevinakin vuosina. Esimerkiksi
38918: rakentamiseen varatut määrärahat ovat riittämät-      Espoon kaupunki on sijoittanut viimeisten vuo-
38919: tömät. Rakennushankkeiden valtionosuus vuosil-        sien aikana keskimäärin 80 miljoonaa markkaa
38920: le 2000-2003 on 740 miljoonaa markkaa, mikä           vuosittain koulujen rakentamiseen. Useimmat
38921: on 335,5 miljoonaa markkaa pienempi edellisen         hankkeet on toteutettu omalla kustannuksella il-
38922: vuoden rahoitussuunnitelmaan 1999-2002 ver-           man valtionosuutta.
38923: rattuna.                                                 Peruskorjausmäärärahojen tarve kasvaa koko
38924:     Suurin osa vuoden 2000 määrärahasta on jo si-     maassa, sillä koulurakennuskanta vanhenee ja
38925: dottu aiemmilla päätöksillä, ja edellisen rahoitus-   vanhanaikaistuu koko ajan. Kosteusvaurioiset
38926: kauden aikana alustavasti päätettyjä hankkeita        koulurakennukset,joissa usein on myös puutteel-
38927: joudutaan vielä kerran siirtämään. Määrärahoja        linen ilmanvaihto, eivät ole sopivia työtiloja op-
38928: on vähennetty viime vuosina tasaiseen tahtiin,        pilaille ja koulun henkilökunnalle. Toimiva kou-
38929: mikä näkyy hankkeiden kasaantumisena. Jonos-          lujärjestelmä on yksi sivistysvaltion tunnusmerk-
38930: sa vuoroaan odottaa useita kiireellisiä uudis-        ki. Tähän kuuluu itsestäänselvyytenä asian-
38931: rakennus- ja peruskorjaushankkeita, joita ei voi-     mukaiset opetustilat
38932: da siirtää vuodesta toiseen odottamaan vuoroaan.
38933:     Etelä-Suomen läänin osalta tilanne on lähes       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38934: sietämätön. On olemassa lukuisia välttämättö-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38935: miä rakennus hankkeita, jotka nyt kilpailevat kes-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38936: kenään vähäisistä pennosista. Etelä-Suomen ti-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38937: lannetta ei helpota myöskään se, että perinteisen
38938: aluepolitiikan mukaisesti muu Suomi saa paino-              Onko hallitus tietoinen koulurakentami-
38939:  arvoonsa nähden suhteessa liikaakin eteläisen              seen vuosille 2000-2003 varattujen
38940:  Suomen kasvukeskuksille tarpeellisia määrära-              määrärahojen riittämättömyydestä ja
38941: 
38942: 
38943: 
38944: 
38945:                                                                                                Versio 2.0
38946: KK 617/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
38947: 
38948: 
38949:       aikooko hallitus lisätä vuodelle 2000 in-   merkiksi eduskunnalle annettavan
38950:       vestointien rahoittamiseen opetustoi-       talousarvion yhteydessä?
38951:       messa tarkoitettuja määrärahoja esi-
38952: 
38953: 
38954: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
38955: 
38956:     Raija Vahasalo /kok
38957: 
38958: 
38959: 
38960: 
38961: 2
38962: Ministerin vastaus                                        KK 617/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
38963: 
38964: 
38965: 
38966: 
38967: Eduskunnan puhemiehelle
38968: 
38969: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      vuonna 1998 vuoden 1999 talousarvioesityksen
38970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tasoon lähtien siitä, että määrärahatason pysyes-
38971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sä vuoden 1999 tasolla, myöhempinä vuosina
38972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Va-       myönnettävien valtionosuuksien määrää voidaan
38973: hasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      korottaa vuoden 1999 tasoon verrattuna. Koska
38974: sen KK 617/1999 vp:                                  vuoden 2000 talousarvioesityksessä jouduttiin
38975:                                                      määrärahatasoa alentamaan ja valtionosuuksien
38976:       Onko hallitus tietoinen koulurakentami-        myöntämistä koskeva valtuus pysyi samana kuin
38977:       seen vuosille 2000-2003 varattujen             kuluvana vuonna, päätettiin rahoitussuunnitelma
38978:       määrärahojen riittämättömyydestä ja            vuosille 2000-2003 valmistella talousarvioesi-
38979:                                                      tyksessä olevan valtionosuuksien myöntämistä
38980:       aikooko hallitus lisätä vuodelle 2000 in-      koskevan valtuuden eli yleissivistävien ja amma-
38981:       vestointien rahoittamiseen opetustoi-          tillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulu-
38982:       messa tarkoitettuja määrärahoja esi-          jen osalta 270 000 000 markan vuotuiseen ta-
38983:       merkiksi annettavan lisätalousarvion           soon, jolloin koko suunnittelukaudella valtion-
38984:       yhteydessä?                                    osuuksia voitaisiin myöntää 1 080 000 000
38985: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       markkaa. Tästä syystä näiden oppilaitosten ra-
38986: ti seuraavaa:                                       hoitussuunnitelmaan otettujen perustamishank-
38987:                                                     keiden valtionosuuksien määrä koko suunnittelu-
38988: Valtion vuoden 1999 talousarvion momentille         kaudella on pienentynyt noin 214 600 000 mark-
38989: 29.40.34 myönnettiin 485 300 000 markan mää-        kaa edelliseen rahoitussuunnitelmaan verrattuna.
38990: räraha käytettäväksi yleissivistävien ja ammatil-        Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät esitti-
38991: listen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen     vät rahoitussuunnitelmaan 2000-2003 näiden
38992: perustamishankkeiden valtionosuuksien maksa-        oppilaitosten hankkeita siten, että esitysten mu-
38993: miseen. Saman momentin perusteella valtion-         kaiset hankkeiden valtionosuudet ovat yhteensä
38994: osuutta näiden oppilaitosten perustamishankkei-     noin 3 784 000 000 markkaa.
38995: siin voidaan myöntää enintään 270 000 000               Valtiontaloudellisista tekijöistä johtuen ei
38996: markkaa. Vastaavasti vuoden 2000 talousarvio-       myönnettävien valtionosuuksien määrää ole voi-
38997: esityksessä esitetään näiden oppilaitosten val-     tu vuoden 2000 talousarvioesityksessä korottaa
38998: tionosuuksiin myönnettäväksi 430 000 000 mar-       vuoden 1999 tasoon verrattuna, vaikka kuntien ja
38999: kan määräraha sekä valtionosuuksien myöntä-         muiden koulutuksen järjestäjien esitysten perus-
39000: mistä koskevaksi valtuudeksi 270 000 000 mark-      teella on ollut tiedossa, ettei talousarvioesityk-
39001: kaa. Myönnetystä määrärahasta pääosa käyte-         sen mukainen valtionosuuksien myöntämistä
39002: tään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtion-     koskeva valtuus tule riittämään kuin osaan tar-
39003: osuuksien maksamiseen ja vain osa samana            peellisista ja kiireellisistä hankkeista. Hallituk-
39004: vuonna myönnettyihin valtionosuuksiin.              sella ei tässä vaiheessa ole suunnitteilla oppilai-
39005:    Koulutuksen perustamishankkeiden rahoitus-       tosten perustamishankkeiden valtionosuusmää-
39006: suunnitelma vuosille 1999-2002 valmisteltiin        rärahojen eikä valtionosuuksien myöntämistä
39007: 
39008: 35 200661
39009:                                                                                                      3
39010: KK 617/1999 vp -    Raija Vahasalo /kok                                        Ministerin vastaus
39011: 
39012: 
39013: koskevien valtuuksien lisäämistä lisätalousar-     sääruismahdollisuudet selvitetään vuoden 2001
39014: vion yhteydessä. Määrärahojen ja valtuuksien Ii-   talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
39015: 
39016: 
39017: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
39018: 
39019:     Opetusministeri Maija Rask
39020: 
39021: 
39022: 
39023: 
39024: 4
39025: Ministems svar                                              KK 617/1999 vp- Raija Vahasalo /kok
39026: 
39027: 
39028: 
39029: 
39030: Tili riksdagens talman
39031: 
39032: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      vån hålls på 1999 års nivå kan beloppet av de
39033: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       statsandelar som beviljas under senare år höjas
39034: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     jämfört med nivån år 1999. Eftersom man i bud-
39035: ja Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs-    getpropositionen för 2000 var tvungen att sänka
39036: mål SS 61711999 rd:                                  anslagsnivån och den fullmakt som gäller bevil-
39037:                                                      jande av statsandelar förb1ev densamma som
39038:       Å.r regeringen medveten om hur otill-          innevarande år, fattades beslut om att bereda fi-
39039:       räckliga de anslag som reserverats för         nansieringsplanen för åren 2000-2003 enligt ni-
39040:       byggande av skolor åren 2000-2003 är           vån för bevillningsfullmakten i budgetproposi-
39041:       och                                            tionen, dvs. enligt en årlig nivå på 270 000 000
39042:                                                      mark för de allmänbildande läroanstaltema, yr-
39043:        avser regeringen, t.ex. i samband med         kesläroanstaltema och yrkeshögskoloma, varvid
39044:        tilläggsbudgeten, utöka de anslag som         statsandelama under hela planeringsperioden kan
39045:        är avsedda för finansiering av investe-       uppgå till 1 080 000 000 mark. Av denna anled-
39046:        ringar inom undervisningsväsendet år          ning har beloppet av statsandelama för de i finan-
39047:        2000?                                         sieringsplanen angivna anläggningsprojekten i
39048: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fråga om dessa läroanstalter minskat med ca
39049: föra följande:                                       214 600 000 mark under hela planeringsperio-
39050:                                                      den jämfört med föregående finansieringsplan.
39051: Under moment 29.40.34 i statsbudgeten för 1999           Kommunema och andra utbildningsanordnare
39052: beviljades ett anslag på 485 300 000 mark att an-    har för finansieringsplanen för 2000-2003 före-
39053: vändas till betalning av statsandelar tili anlägg-   slagit projekt vid dessa läroanstalter så, att stats-
39054: ningsprojekt vid allmänbildande läroanstalter        andelama för projekten enligt förslagen uppgår
39055: och yrkesläroanstalter samt yrkeshögskolor. På       till sammanlagt ca 3 784 000 000 mark.
39056: basis av samma moment får statsandel beviljas            På grund av statsekonomiska faktorer har be-
39057: för dessa läroanstalters anläggningsprojekt till     loppet av statsandelama i budgetpropositionen
39058: högst 270 000 000 mark. I budgetpropositionen        för 2000 inte kunnat höjas jämfört med 1999 års
39059: för 2000 föreslås ett anslag på 430 000 000 mark     nivå, även om man på basis av kommunemas och
39060: för dessa 1äroansta1ters statsande1ar och en full-   andra utbi1dningsanordnares framställningar har
39061: makt att bevilja statsandelar till 270 000 000       varit medveten om att fullmakten för beviljande
39062: mark. Största delen av det beviljade anslaget an-    av statsandelar i budgetpropositionen bara kom-
39063: vänds för betalning av statsandelar som beviljats    mer att räcka tili för en del nödvändiga och
39064: tidigare år och endast en del för statsandelar som   brådskande projekt. Regeringen planerar inte i
39065: bevi1jats samma år.                                  detta skede att höja statsandelsanslagen för läro-
39066:    Finansieringsplanen för anläggningsprojekten      anstaltemas anläggningsprojekt eller att öka full-
39067: inom utbildningssektom för åren 1999-2002            maktema för beviljande av statsandelar i sam-
39068: bereddes år 1998 enligt nivån i budgetpropositio-    band med tilläggsbudgeten. Möjlighetema att
39069: nen för 1999. Man utgick ifrån att om anslagsni-     höja anslagen och öka fullmaktema utreds i sam-
39070: 
39071: 
39072:                                                                                                         5
39073: KK 617/1999 vp- Raija Vahasalo /kok           Ministerns svar
39074: 
39075: 
39076: band med beredningen av budgetpropositionen
39077: för 2001.
39078: 
39079: 
39080: Helsingfors den 5 november 1999
39081: 
39082:     Undervisningsminister Maija Rask
39083: 
39084: 
39085: 
39086: 
39087: 6
39088:                                                       KK 618/1999 vp- Kari Kantalainen /kok ym.
39089: 
39090: 
39091: 
39092: 
39093:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 618/1999 vp
39094: 
39095:                                              Maantiekuljetusten edellytyksien turvaaminen
39096: 
39097: 
39098: 
39099: 
39100: Eduskunnan puhemiehelle
39101: 
39102: Ammattimaisessa kuorma-autoliikenteessä käy-          yhteiskunnan inflatorista hintakehitystä ja hei-
39103: tetyn dieselpolttoaineen hinta on vuoden 1999 ai-     kentävät kotimaista kilpailukykyä.
39104: kana noussut poikkeuksellisen rajusti. Tämän              Suomalaisen kuljetuselinkeinon kannattavuus
39105: vuoden aikana hintataso on noussut noin 19 pro-       on myös heikentynyt Suomesta Venäjälle vähen-
39106: senttia. Samanaikaisesti palkkakustannukset ovat      tyneiden kuljetuksien takia. Venäjän liikenteen
39107: arvioiden mukaan nousseet lähes neljä prosent-        kalusto on vähentynyt vuodessa kolmannekseen
39108: tia.                                                  ja oli vielä kesällä 1998 noin 1 500 ajoneuvoa.
39109:     Suomessa kuorma-autot ja pakettiautot kuljet-     Osa menetetyistä kuljetuksista on pystytty kor-
39110: tavat yli 90 % tavaratonneista, ja kuljetussuorit-    vaamaan muulla ulkomaanliikenteellä, mutta
39111: teesta niiden osuus on noin kaksi kolmasosaa.         valtaosalle kalustosta on yritetty hankkia kulje-
39112: Siksi äkillistä kustannusten nousua on pidettävä      tuksia kotimaanliikenteestä, minkä seurauksena
39113: merkittävänä haittana koko kuljetusalalle.            voimakas hintakilpailu on ajanut monta kuorma-
39114:     Dieselpolttoaineen hinnan nousu 10 pennillä       autoyritystä konkurssiin. Alan yritysten osalta
39115: lisää kuljetuskustannuksia noin 100 miljoonalla       konkurssien määrän ennakoidaan tänä vuonna yl-
39116: markalla. Nyt tapahtunut yli 60 pennin hinnanko-      tävänjopa 200-300 konkurssitapaukseen.
39117: rotus on aiheuttanut kuorma-autoliikenteen kul-           Suomessa käytetty dieselöljy on raskaasti ve-
39118: jetuskustannuksien nousun ja luonut arviolta          rotettu. Vuonna 1999 rikittömässä dieselöljyssä
39119: noin puolen miljardin markan hinnankorotuspai-        oli veroa 178,5 penniä litralta. Arvonlisävero
39120: neet Raskaimmilla ajoneuvoyhdistelmillä polt-         mukaan lukien diesel sisältää veroa noin
39121: toainekustannusten osuus on kuljetusten koko-         60-70 %. EU:ssa säädetyn direktiivin mukaan
39122: naiskustannuksista noin 30 % - eli ajoneuvoil-        kutakin jäsenmaata sitoo polttoaineveron mini-
39123: la, joilla hoidetaan pääosa kaikista kuljetuksista.   mitaso, joka tällä hetkellä on 145,7 penniä litral-
39124: Hinnan nousun takia alan kustannukset ovat kas-       ta. Näin ollen suomalainen kuljetuselinkeino
39125: vaneet lyhyessä ajassa yksistään yhden kustan-        maksaa dieselistä 32,8 penniä litralta enemmän
39126: nustekijän muutoksesta 5 %.                           veroa kuin mitä on EU:n minimitaso. Suomi on
39127:     Kuorma-autoliikenneyritysten kannattavuus         esimerkillisesti toteuttanut EU:n direktiivejä ver-
39128: on heikompi useisiin muihin toimialoihin verrat-      rattuna moniin vanhoihin jäsenvaltioihin. Voi-
39129: tuna. Keskeisen kustannustekijän muuttuessa           daankin perustellusti kysyä, miksi yrityksille ja
39130: näin rajusti alan yritysten on pakko tarkistaa hin-   yksityisille kansataisillekin hyödyllisestä direk-
39131: noittelua vastaamaan paremmin todellisia kus-         tiivistä ja sen soveltamismahdollisuuksista ei täl-
39132: tannuksia. Kustannuksien nousulla on koko yh-         tä osin haluta ottaa mallia?
39133: teiskunnalle epätoivottavia seuraamuksia, sillä
39134: siirtyessään kaupan ja teollisuuden tuotteiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39135: hintoihin kuljetusmaksukorotukset kiihdyttävät        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
39136: 
39137:                                                                                                 Versio 2.0
39138: KK 618/1999 vp- Kari Kantalainen /kok ym.
39139: 
39140: 
39141: 
39142: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-     miseksi ja kuorma-autoliikenteen toi-
39143: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             mintaedellytyksien ja työllisyyden tur-
39144:                                                     vaamiseksi?
39145:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39146:       tyä kuljetusalan kustannuksien alenta-
39147: 
39148: 
39149: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
39150: 
39151:     Kari Kantalainen /kok                         Petri Salo /kok
39152:     Paula Kokkonen /kok                           Kyösti Karjula /kesk
39153:     Riitta Korhonen /kok                          Hannu Takkula /kesk
39154:     Irja Tulonen /kok                             Raimo Mähönen /sd
39155:     Juhani Sjöblom /kok                           Ola Rosendahl /r
39156:     Esko Kurvinen /kok                            Kari Urpilainen /sd
39157:     Seppo Kanerva /kok
39158: 
39159: 
39160: 
39161: 
39162: 2
39163: Ministerin vastaus                                     KK 618/1999 vp- Kari Kantalainen /kok ym.
39164: 
39165: 
39166: 
39167: 
39168: Eduskunnan puhemiehelle
39169: 
39170: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             sualan Keskusliiton tilastojen mukaan 16 maasta
39171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           lasketun dieselöljyn hinnan keskiarvo oli
39172: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         15.9.1999 4,30 markkaa litralta, kun hinta meil-
39173: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Kanta-       lä oli 4,21 markkaa litralta. Verojen osuus arvon-
39174: laisen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         lisävero mukaan lukien oli keskimäärin 2, 77
39175: myksen KK 618/1999 vp:                                 markkaa litralta. Vastaava osuus meillä oli 2,57
39176:                                                        markkaa litralta. Useimmissa maissa kannetaan-
39177:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kin dieselöljystä enemmän veroja kuin EU:n
39178:        tyä kuljetusalan kustannuksien alenta-          polttoainedirektiivin alaraja vaatisi.
39179:        miseksi ja kuorma-autoliikenteen toi-               Todettakoon myös, että EU:ssa valmistellaan
39180:        mintaedellytyksien ja työllisyyden tur-         energiaverotuksen uudistamista, jonka yhteydes-
39181:        vaamiseksi?                                     sä on kaavailtu myös polttoaineiden vähimmäis-
39182:                                                        verotasojen korottamista asteittain. Uudistuksen
39183: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          toteutuessa Suomen olisi korotettava dieselöljyn
39184: ti seuraavaa:                                          verotusta huomattavasti.
39185: Dieselpolttoaineen kuluvan vuoden aikana ta-               Valtiontalouden kannalta dieselöljyn verota-
39186: pahtuneet hinnankorotukset ovatjohtuneet muis-         son alentaminen esim. runsaalla 30 pennillä lit-
39187: ta tekijöistä kuin verotuksen muutoksesta. Die-        ralta merkitsisi polttoaineverotuoton alenemista
39188: selöljyn polttoaineveroa on korotettu pitkäHäkin       noin 600 miljoonalla markalla. Tällaista muutos-
39189: aikavälillä maltillisesti pitäen silmällä sitä, että   ta ei ole odotettavissa. Epävarmaa olisi myös,
39190: suuri osa dieselöljystä kulutetaan tavara- ja jouk-    alentaisivatko öljy-yhtiöt dieselöljyn hintaa ja
39191: koliikenteen ajoneuvoissa. Vuodesta 1995 die-          miten kuljetusten suorittajat kykenisivät hyödyn-
39192: selöljyn polttoainevero on noussut vain 15 pen-        tämään alennuksen vai kilahtaisiko alennus kul-
39193: nillä litralta eli noin 9 prosentilla. Samalla aika-   jetusten ostajien pussiin.
39194: jaksolla reformuloidun moottoribensiinin poltto-           Kuorma-autoliikenteen tuottavuutta on luon-
39195: aineveroa on korotettu noin 64 pennillä eli 24         nollisesti pyrittävä kehittämään kaikin käytettä-
39196: prosentilla. Yleensäkin kuorma-autoliikenteen          vissä olevin keinoin, mutta valtion asiana ei ole
39197: verotuksessa on noudatettu varsin maltillista lin-     pääsääntöisesti huolehtia kuorma-autoyritysten
39198:                                                        kannattavuudesta. Valtio voi omalta osaltaan vai-
39199: Jaa.
39200:    Kansainvälisesti verrattuna dieselöljy ei ole       kuttaa alan kehitykseen mm. panostamalla logis-
39201: sen kalliimpaa eikä korkeammin verotettua kuin         tiikan, erilaisten tietojärjestelmien ja liikennete-
39202: useimmissa kilpailijamaissakaan. Öljy- ja Kaa-         lematiikan kehittämiseen.
39203: 
39204: 
39205: 
39206: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
39207: 
39208:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
39209: 
39210: 
39211:                                                                                                          3
39212: KK 618/1999 vp- Kari Kantalainen /kok ym.                                                  Ministems svar
39213: 
39214: 
39215: 
39216: 
39217: Tili riksdagens talman
39218: 
39219: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Centralförbund har publicerat var det genom-
39220: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       snittliga priset på dieselolja i 16 Iänder 4,30 mk
39221: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari      per liter den 15 september 1999, medan priset hos
39222: Kantalainen /saml m.fl. undertecknade skriftliga      oss var 4,21 mk per liter. När accisemas andel
39223: spörsmål SS 618/1999 rd:                              räknades med var mervärdesskatten i genomsnitt
39224:                                                       2,77 mk per liter. Motsvarande andel var hos oss
39225:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          2,57 mk per liter. 1 de flesta Iänder uppbärs mer
39226:       för att sänka transportbranschens kost-         skatt för dieselolja än vad den nedre gränsen en-
39227:       nader och trygga lastbilstrafikens verk-        ligt EU:s direktiv om bränslen skulle förutsätta.
39228:       samhetsförutsättningar och sysselsätt-              Det kan också konstateras att det inom EU be-
39229:       ningen?                                         reds en reform av energibeskattningen. 1 sam-
39230:                                                       band med den planeras även en gradvis höjning
39231: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       av bränslenas minimiaccisnivåer. Om reformen
39232: föra följande:                                        genomförs bör även Finland höja beskattningen
39233: De höjningama av priset på dieselbräns1e som          av dieselolja betydligt.
39234: har gjorts i år har berott på andra faktorer än på        För statsekonomin skulle en sänkning av ac-
39235: en ändring av beskattningen. Höjningen av             cisnivån för dieselolja med t.ex. drygt 30 penni
39236: bränsleaccisen för dieselolja har t.o.m. på lång      per liter innebära att bränsleaccisintäktema mins-
39237: sikt varit återhållsam med beaktande av att en        kade med ca 600 milj. mk. En sådan ändring är
39238: stor del av dieseloljan används i gods- och kol-      inte att vänta. Det är också osäkert om oljebola-
39239: lektivtrafikens fordon. Sedan 1995 har bränsleac-     gen skulle sänka priset på dieselolja och på vil-
39240: cisen för dieselolja stigit med endast 15 penni per   ket sätt de som utför transportema kunde utnyttja
39241: liter, dvs. ca 9 %. Under samma tid har bränsle-      rabatten, eller om rabatten skulle hamna i deras
39242: accisen för reformulerad motorbensin justerats        penningpung som köper transportema.
39243: med ca 64 penni per liter, dvs. 24 %. 1 beskatt-          Målet är givetvis att försöka främja lastbilstra-
39244: ningen av lastbilstrafiken har överlag iakttagits     fikens lönsamhet med alla tili buds stående med-
39245: en tämligen återhållsam linje.                        el, men det är i regel inte statens uppgift att se tili
39246:     Vid en intemationell jämförelse är dieseloljan    att lastbilsföretagen är lönsamma. Staten kan bi-
39247: varken dyrare eller högre beskattad i Finland än      dra tili branschens utveckling bl.a. genom att sat-
39248: vad den är i de flesta konkurrerande ländema.         sa på en utveckling av logistiken, olika datasys-
39249: Enligt statistik som Olje- och Gasbranschens          tem och trafiktelematiken.
39250: 
39251: 
39252: 
39253: Helsingfors den 5 november 1999
39254: 
39255:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
39256: 
39257: 
39258: 
39259: 4
39260:                                                             KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
39261: 
39262: 
39263: 
39264: 
39265:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 619/1999 vp
39266: 
39267:                                                Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaa-
39268:                                                minen
39269: 
39270: 
39271: 
39272: 
39273: Eduskunnan puhemiehelle
39274: 
39275: Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus "vahvistetaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39276: lasten psykiatrista tutkimusta ja hoitoa". Tilanne      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
39277: ei ole juurikaan parantunut lasten ja nuorten psy-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39278: kiatrisen hoidon saatavuudessa viime vuosien            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39279: yleisen taloudellisen tilanteen parantumisesta
39280: huolimatta. Osassa maata tilanne näyttää vain pa-             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
39281: henevan. Hoitoonpääsyn odotusaika on liian pit-               hallitusohjelmassa mainittu lause "las-
39282: kä, ja akuuttiin hoitoon on aivan liian vähän re-             ten ja nuorten psykiatrista tutkimusta ja
39283: sursseja. Lisäksi nuoria hoidetaan aikuisten osas-            hoitoa vahvistetaan" saisi konkreettisen
39284: toilla.                                                       muodon ja
39285:    Oikea-aikaisella hoidolla lapset ja nuoret voi-
39286: taisiin saattaa kriisivaiheen ohi tai yli, minkä jäl-         miten voidaan turvata lasten ja nuorten
39287: keen heillä on mahdollisuus elää useinkin tasa-               psykiatrisen hoidon saatavuus eri puo-
39288: painoista elämää. Jos oikea-aikaista hoitoa ei ole            lilla maata?
39289: tarjolla, se voi johtaa itsetuhokäyttäytymiseen tai
39290: muiden vahingoittamiseen.
39291: 
39292: 
39293: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
39294: 
39295:     Anne Huotari /vas                                      Toimi Kankaanniemi /skl
39296:     Matti Kangas /vas                                      Leea Hiltunen /skl
39297:     Matti Huutola /vas                                     Leena Rauhala /skl
39298:     Tapio Karjalainen /sd                                  Sari Sarkomaa /kok
39299:     Klaus Hellberg /sd                                     Jorma Huuhtanen /kesk
39300:     Kari Uotila /vas                                       Mikko Immonen /vas
39301:     Pentti Tiusanen /vas                                   Pertti Turtiainen /vas
39302:     Rakel Hiltunen /sd                                     Annika Lapintie /vas
39303:     Susanna Rahkonen /sd                                   Katja Syvärinen /vas
39304:     Sulo Aittaniemi /alk                                   Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
39305:     Lauri Oinonen /kesk                                    Merikukka Forsius /vihr
39306:     Lauri Kähkönen /sd                                     Mikko Kuoppa /vas
39307: 
39308: 
39309:                                                                                                  Versio 2.0
39310: KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
39311: 
39312: 
39313:     Esa Lahtela /sd                     Hannu Aho /kesk
39314:     Ulla Juurola /sd                    Juha Rehula /kesk
39315:     Tarja Filatov /sd                   Sakari Smeds /skl
39316:     Vaito Koski /sd                     Seppo Kanerva /kok
39317:     Tuija Brax /vihr                    Esko Kurvinen /kok
39318:     Niilo Keränen /kesk                 Eero Akaan-Penttilä /kok
39319:     Inkeri Kerola /kesk                 Petri Salo /kok
39320:     Tanja Karpela /kesk                 Pehr Löv /r
39321:     Paula Lehtomäki /kesk               Nils-Anders Granvik /r
39322:     Jari Leppä /kesk                    Irja Tulonen /kok
39323:     Seppo Lahtela /kesk                 Riitta Korhonen /kok
39324:     Ismo Seivästö /skl                  Paula Kokkonen /kok
39325:     Jari Vilen /kok                     Håkan Nordman /r
39326:     Marja Tiura /kok                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok
39327:     Marja-Leena Kemppainen /skl         Erkki Pulliainen /vihr
39328:     Osmo Puhakka /kesk                  Reijo Laitinen /sd
39329:     Jaana Ylä-Mononen /kesk             Raimo Mähönen /sd
39330:     Harry Wallin /sd                    Erkki Kanerva /sd
39331:     Susanna Huovinen /sd                Saara Karhu /sd
39332:     Tuula Haatainen /sd                 Heli Paasio /sd
39333:     Pekka Nousiainen /kesk
39334: 
39335: 
39336: 
39337: 
39338: 2
39339: Ministerin vastaus                                       KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
39340: 
39341: 
39342: 
39343: 
39344: Eduskunnan puhemiehelle
39345: 
39346: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ten mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve.
39347: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Vaikka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja
39348: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on viime aikoina lisätty, palvelujen tarve on suu-
39349: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne Huo-        rempi kuin kuntien niihin osoittamat voimava-
39350: tarin /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        rat. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyi-
39351: myksen KK 619/1999 vp:                                vät vuosina 1993-1997 yli 50% ja nuorisopsy-
39352:                                                       kiatrian käynnit vastaavana aikana yli 75 %. Eri-
39353:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että       koissairaanhoidon sairaansijojen lisäykset ovat
39354:       hallitusohjelmassa mainittu lause "las-         lähes yksinomaan kohdistuneet lasten- ja nuori-
39355:       ten ja nuorten psykiatrista tutkimusta ja       sopsykiatrian sairaansijoihin. Stakesin vuotta
39356:       hoitoa vahvistetaan" saisi konkreettisen         1998 koskevien ennakkotietojen mukaan lasten-
39357:       muodon ja                                       psykiatrian hoitojaksot lisääntyivät koko maassa
39358:                                                       viime vuonna edellisvuoteen verrattuna noin
39359:       miten voidaan turvata lasten ja nuorten         20 %. Tästä huolimatta lasten ja nuorten odotus-
39360:       psykiatrisen hoidon saatavuus eri puo-          aika psykiatriseen sairaalahoitoon on monissa
39361:       lilla maata?                                    sairaanhoitopiireissä pitkä.
39362: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mu-
39363: ti seuraavaa:                                         kaan Suomessa oli lasten ja nuorisopsykiatreja
39364:                                                       alle 20-vuotiaiden väestömäärään suhteutettuna
39365: Lasten ja nuoren mielenterveyden järjestäminen        Ruotsin ja Sveitsin jälkeen kolmanneksi eniten
39366: on kuntien vastuulla. Hoidonjärjestämisestä sää-      EU- ja EFTA-maissa. Lasten- ja nuorisopsykiat-
39367: detään kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoito-      reja valmistuu maassamme yli 10 vuosittain.
39368: laissa ja mielenterveyslaissa. Kunnallinen eri-       Kuitenkin sairaanhoitopiireissä oli toukokuussa
39369: koissairaanhoito toteutetaan pääasiassa sairaan-      1999 tehdyn kyselyn mukaan 20 lastenpsykiatrin
39370: hoitopiirien toimesta, mutta osa lasten ja nuorten   virkaa vailla pätevää hoitajaa ja lisäksi 10 virkaa
39371: mielenterveyspalveluista annetaan kasvatus- ja       vailla nuorisopsykiatria. Koulutus ei ole pysty-
39372: perheneuvoloissa.                                    nyt korjaamaan vajetta, kun lääkärit hakeutuvat
39373:    Kansanterveyslain ja mielenterveyslain mu-        raskaaksi kokemansa sairaalatyön sijasta muihin
39374: kaan kunnan tulee järjestää asukkaiden tarvitse-     tehtäviin kuten esimerkiksi kuntien sosiaalihuol-
39375: mat sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka ovat      lon alaisiin kasvatus- ja perheneuvoloihin.
39376: tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa.           Alan erikoislääkärikoulutusta on pyritty te-
39377: Kansanterveysasetuksen mukaan kunnan koulu-          hostamaan uudistamalla asetusta erikoislääkäri-
39378: terveydenhuollon tulee tarvittaessa järjestää op-    koulutuksesta. Asetuksessa on koulutuksen sisäl-
39379: pilaan psykiatrin ja psykologin tekemä tutkimus      löllisten uudistusten ohella säädetty erikoislääkä-
39380: mielenterveyden selvittämiseksi.                     rikoulutuksen alueellisista neuvottelukunnista,
39381:    Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä       joiden tehtävänä on lääketieteellisten tiedekun-
39382: mielenterveyspalveluja koskeneessa selvi-tyk-        tien apuna kartoittaa alueensa erikoislääkäritar-
39383: sessä eräs keskeinen havainto oli lasten ja nuor-    ve ja löytää keinot tarpeen tyydyttämiseksi.
39384: 
39385: 
39386:                                                                                                       3
39387: KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.                                               Ministerin vastaus
39388: 
39389: 
39390: Myös EVO-lainuudistus ensi vuoden alusta te-         vastuulliseen vanhemmuuteen voidaan vaikuttaa
39391: hostaa erikoislääkärikoulutusta ja auttaa osal-      esimerkiksi kehittämällä neuvolatoimintaa. Kou-
39392: taan erikoislääkärien hakeutumista yliopistosai-     lun ja kodin välistä suhdetta voidaan jatkuvasti
39393: raaloiden ulkopuolelle.                              parantaa ja kehittää.
39394:     Eräänä ongelmana on tullut esiin lapsille ja        Tavoite- ja toimintaohjelmassa eräänä tavoit-
39395: nuorille tarkoitetun oikeuspsykiatristen sekä vai-   teena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämi-
39396: keahoitoisten ja/tai vaarallisten hoitoon erikois-   nen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitetta tukevat
39397: tuneiden hoitopaikkojen puute. Tämän johdosta        toimenpidesuositukset tähtäävät vanhemmuuden
39398: sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-     ja perheiden tukemiseen sekä kodin ja koulun vä-
39399: ryhmän,jonka tulee 28.2.2000 mennessä selvit-        listen suhteiden kehittämiseen. Ohjelmassa ko-
39400: tää alaikäisten tahdosta riippumattoman psykiat-     rostetaan myös lasten ja nuorten erityispalvelu-
39401: risen hoidon järjestäminen kokonaisuudessaan ja      jen saatavuuden parantamista. Se edellyttää, että
39402: laatia ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksik-     nämä erityispalvelut tulee saattaa maassa lain
39403: st.                                                  edellyttämään kuntoon. Lääninhallitukset tehos-
39404:     Hallituksen tulevassa sosiaali- ja terveyden-    tavat erityispalvelujen toteutumisen valvontaa.
39405: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille      Kuntien edellytetään myös lisäävän alaikäisten
39406: 2000-2003 mielenterveyttä edistävät ja sairauk-      psykiatrisen hoidon voimavaroja. Sosiaali- ja ter-
39407: sia ehkäisevät toimenpiteet ovat erityisen huomi-    veysministeriö selvittää alaikäisten psykiatrisen
39408: on kohteena. Lasten ja nuorten ongelmat johtu-       erityistason hoidon järjestämisen vaihtoehdot
39409: vat usein perheiden ja varsinkin vanhempien vai-     edellä mainitun työryhmän esitysten pohjalta.
39410: keasta elämäntilanteesta. Perheiden ongelmiin ja
39411: 
39412: 
39413: 
39414: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
39415: 
39416:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
39417: 
39418: 
39419: 
39420: 
39421: 4
39422: Ministems svar                                          KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.
39423: 
39424: 
39425: 
39426: 
39427: Tili riksdagens talman
39428: 
39429: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         1 den utredning av menta1vårdstjänsterna som
39430: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av      socia1- och hä1sovårdsministeriet 1åtit utföra var
39431: statsrådet översänt följande av riksdagsman          en av de viktigaste iakttagelserna det faktum att
39432: Anne Huotari /vänst m.fl. undertecknade skriftli-    behovet av mentalvårdstjänster för barn och unga
39433: ga spörsmål SS 619/1999 rd:                          har vuxit. Trots att mentalvårdstjänsterna för
39434:                                                      bam och unga har utökats under den senaste ti-
39435:        Vi/ka åtgärder ämnar regeringen vidta         den, är behovet större än de resurser som kom-
39436:       för att den formulering i regeringspro-       munerna ställer till förfogande. Under 1993-
39437:       grammet enligt viiken "den psykiatriska        1997 ökade besöken inom öppenvården för bam-
39438:       undersökningen och vården av barn och         psykiatri med över 50 % och besöken inom ung-
39439:       unga förstärks" skall ges konkreta for-       domspsykiatrin under samma period med över
39440:       mer och                                       7 5 %. Ökningen av antalet bäddp1atser inom den
39441:                                                     specia1iserade sjukvården har nästan enbart gällt
39442:       hur kan tillgången tili psykiatrisk vård      bäddp1atser inom barn- och ungdomspsykiatrin.
39443:       för barn och unga i olika delar av landet     Enligt Stakes pre1iminära uppgifter för 1998 öka-
39444:       tryggas?                                      de vårdperiodema inom barnpsykiatrin med ca
39445: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-     20% i hela landet jämfört med föregående år.
39446: föra följande:                                      Trots detta är bams och ungas väntetid till psyki-
39447:                                                     atrisk sjukhusvård 1ång inom många sjukvårdsdi-
39448: Kommunema bär ansvaret för anordnandet av           strikt.
39449: mentalvård för bam och unga. Bestämme1ser om           Av EU- och EFTA-ländema hade Finland, ef-
39450: anordnande av vård ingår i folkhälsolagen, lagen    ter Sverige och Schweiz, det tredje största anta-
39451: om specialiserad sjukvård och mentalvårdsla-        1et barn- och ungdomspsykiatrer i relation till an-
39452: gen. Den kommunala specialiserade sjukvården        talet personer under 20 år enligt en utredning som
39453: tillhandahålls i huvudsak genom sjukvårdsdi-        gjordes för några år sedan. 1 vårt 1and utexamine-
39454: striktens försorg, men en del av mentalvårds-       ras årligen över 10 bam- och ungdomspsykia-
39455: tjänstema för bam och unga ges på rådgivnings-      trer. En1igt en förfrågan som gjordes i maj 1999
39456: byråerna för uppfostringsfrågor och familjeråd-     fanns det i sjukvårdsdistrikten emellertid 20
39457: givningsbyråerna.                                   barnpsykiatertjänster utan behörig innehavare
39458:     Enligt folkhälsolagen och mentalvårds1agen      och dessutom 10 ungdomspsykiatertjänster utan
39459: skall kommunen tillhandahålla sådana för kom-       innehavare. Utbi1dningen har inte förrnått avhjä1-
39460: muninvånama behöv1iga mentalvårdstjänster           pa underskottet, då läkarna inte söker sig tili
39461: som det är ändamålsenligt att anordna i hä1so-      sjukhusarbete, som upplevs som tungt, utan i
39462: vårdscentraler. En1igt folkhälsoförordningen        stället till andra uppgifter t.ex. vid rådgivnings-
39463: skall den kommuna1a skolhä1sovården för elever-     byråer för uppfostringsfrågor och fami1jerådgiv-
39464: na vid behov ordna undersökning av den mentala      ningsbyråer, vilka 1yder under socia1vården.
39465: hälsan som utförs av en psykiater och undersök-        Strävan har varit att effektivera utbildningen
39466: ning som utförs av en psyko1og.                     av specialläkare inom området genom en revide-
39467: 
39468: 
39469:                                                                                                      5
39470: KK 619/1999 vp- Anne Huotari /vas ym.                                                       Ministerns svar
39471: 
39472: 
39473: ring av förordningen om specialläkarexamen. 1            förebygger sjukdomar särskild uppmärksamhet.
39474: förordningen finns bestämmelser förutom om ut-           Barnens och ungdomarnas problem beror ofta på
39475: bildningens nya innehåll även om de regionala            familjernas och i synnerhet föräldrarnas svåra
39476: delegationerna för specialläkarutbildningen. De-         livssituation. Problemen i familjerna och ett an-
39477: legationerna har i uppgift att hjälpa de medicin-        svarsfullt föräldraskap kan påverkas t.ex. genom
39478: ska fakulteterna att kartlägga behovet av special-       att rådgivningsverksamheten utvecklas. Förhål-
39479: läkare inom sitt område och finna medel för att          landet mellan hem och skola kan ständigt förbätt-
39480: tilifredsställa behovet. Även de reviderade be-          ras och utvecklas.
39481: stämmelser som gäller specialstatsandelarna som             Ett av målen i mål- och verksamhetsprogram-
39482: träder i kraft vid ingången av nästa år effektive-       met är att främja barns och ungas välfård och fö-
39483: rar specialläkarutbildningen och bidrar för sin          rebygga utslagning. De rekommenderade åtgär-
39484: del tili att specialläkarna söker sig tili andra stäl-   der som stöder målet inriktas på stödjande av för-
39485: len än universitetssjukhusen.                            äldrar och familjer samt på utvecklande av för-
39486:     Ett av de problem som kommit fram är bristen         hållandet mellan hem och skola. 1 programmet
39487: på vårdplatser då det gäller rättspsykiatrisk vård       betonas också vikten av att tillgången tili special-
39488: för barn och unga samt specialiserad vård för            tjänster för barn och unga förbättras. Det förut-
39489: svårbehandlade och/eller farliga ungdomar. Där-          sätter att dessa specialtjänster tillhandahålls på
39490: för har social- och hälsovårdsministeriet tilisatt       det sätt som förutsätts i lag. Länsstyrelserna ef-
39491: en arbetsgrupp som före den 28 februari 2000             fektiverar tillsynen över tillhandahållandet av
39492: skall utreda hur psykiatrisk vård för minderåriga        specialtjänsterna. Av kommunerna förutsätts
39493: oberoende av deras vilja skall ordnas isin helhet        också ökade resurser för den psykiatriska vården
39494: och utarbeta förslag tili behövliga ändringar i för-     av minderåriga. Social- och hälsovårdsministe-
39495: fattningarna.                                            riet kommer att utifrån den ovan nämnda arbets-
39496:     1 regeringens mål- och verksamhetsprogram            gruppens förslag klarlägga vilka alternativ det
39497: för social- och hälsovården för 2000-2003 äg-            finns när det gäller att ordna högspecialiserad
39498: nas åtgärder som främjar den mentala hälsan och          psykiatrisk vård av minderåriga.
39499: 
39500: 
39501: Helsingfors den 4 november 1999
39502: 
39503:     Omsorgsminister Eva Biaudet
39504: 
39505: 
39506: 
39507: 
39508: 6
39509:                                                             KK 620/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
39510: 
39511: 
39512: 
39513: 
39514:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 620/1999 vp
39515: 
39516:                                               Autoveron porrastaminen
39517: 
39518: 
39519: 
39520: 
39521: Eduskunnan puhemiehelle
39522: 
39523: Helsingin Sanomissa ollut uutinen perjantaina          kannattavaa. Tämä onnistuu nykyaikana tehok-
39524: 15.10.1999 kertoo, että "kilpailuvirasto vaatii au-    kaimmin valitettavasti vain taajamissa.
39525: toverotusta selkeämmäksi. Veron osuus auton               Mikäli autovero porrastettaisiin niin, että uu-
39526: hinnasta halutaan asiakkaan näkyville." Artikke-       det, nykyaikaiset, ympäristöystävälliset ja turval-
39527: lissa todetaan, että "ministeriöstä kerrotaan, ettei   lisemmat autot olisivat kevyemmin verotettuja
39528: autoverotukseen ole paraikaa muutoksia valmis-         kuin enemmän saastuttavat vanhat autot (mm.
39529: teilla". Hallitusohjelmassa on sovittu, että auto-     suurempi polttoainekulutus ), voitaisiin yhteis-
39530: verotusta kevennetään tämän hallituksen aikana.        kuntaa kehittää tietoyhteiskunnan informaation
39531: Mikäli tämän oletettavan neljän vuoden aikana          pohjalta ympäristöystävällisemmäksi ja turvalli-
39532: halutaan hallittua muutosta, olisi autoverotuksen      semmaksi.
39533: suhteen ryhdyttävä valmisteluihin.
39534:    Autoteollisuus on kehittänyt uusia autoja, jot-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39535: ka kuluttavat entistä vähemmän polttoainetta.          sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
39536: Polttoaineenkin ominaisuuksia on kehitelty en-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39537: tistä ympäristöystävällisemmiksi. Uusiin autoi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39538: hin on kehitetty uusia turvavälineitä, muun
39539: muassa ns. airbag. Uudet autot ovat lyhyesti sa-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39540: nottuna entistä ympäristöystävällisempiä, turval-            tyä autoveron porrastamiseksi polttoai-
39541: lisempia ja taloudellisempia kuin vanhemmat                  neen kulutuksen (saastuttamisen) ja tur-
39542: mallit. Suurena maana Suomessa on syrjäseu-                  vallisuuden mukaan niin, että se suosisi
39543: duilla pakko turvautua yksityisautoiluun. Jouk-              vähemmän polttoainetta kuluttavia
39544: koliikennettä on suosittava siellä, missä se on              (saastuttavia) ja turval/isempia uusia
39545:                                                              autoja?
39546: 
39547: 
39548: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
39549: 
39550:     Tuija Nurmi /kok                                      Risto Kuisma /rem
39551:     Håkan Nordman /r                                      Päivi Räsänen /skl
39552:     Markku Markkula /kok                                  Jari Leppä /kesk
39553:     Pertti Mäki-Hakola /kok                               Osmo Soininvaara /vihr
39554:     Pekka Ravi /kok                                       Aulis Ranta-Muotio /kesk
39555:     Pehr Löv /r                                           Hannu Takkula /kesk
39556:     Klaus Bremer /r                                       Pentti Tiusanen /vas
39557: 
39558:                                                                                                  Versio 2.0
39559: KK 620/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
39560: 
39561: 
39562:     Kari Uotila /vas                   Reijo Laitinen /sd
39563:     Pirkko Peltomo /sd
39564: 
39565: 
39566: 
39567: 
39568: 2
39569: Ministerin vastaus                                      KK 620/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
39570: 
39571: 
39572: 
39573: 
39574: Eduskunnan puhemiehelle
39575: 
39576: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      kyistä painokkaammin huomioon ympäristövai-
39577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kutukset, erityisesti polttoaineen kulutus ja lii-
39578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kenneturvallisuustekijät Tavoitteen toteuttami-
39579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-     seksi on periaatteessa käytettävissä useita kei-
39580: men /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        noja. Niistä jotkut koskevat vuotuista ajoneuvo-
39581: myksen KK 620/1999 vp:                              veroa, jotkut auton hankinnan yhteydessä kan-
39582:                                                     nettavaa autoveroa, jotkut mahdollisesti näitä ve-
39583:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     roja yhdessä tai lisäksi myös polttoaineverotus-
39584:       tyä autoveron porrastamiseksi polttoai-       ta. Hallitusohjelman hyvä toteuttaminen edellyt-
39585:       neen kulutuksen (saastuttamisen) ja tur-      tää, että keinovalikoimasta valitaan mahdollisim-
39586:       vallisuuden mukaan niin, että se suosisi      man hyvin toimiva vaihtoehto. Tämä vaatii tie-
39587:       vähemmän polttoainetta kuluttavia             tysti riittävän selvitystyön tekemistä. Todetta-
39588:       (saastuttavia) ja turvallisempia uusia        koon, että hallitusohjelmaan ei sisälly lupausta
39589:       autoja?                                       minkään yksittäisen veron alentamisesta, vaan
39590:                                                     siinä asetetaan vain edellä mainittu tavoite auto-
39591: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kannan laadulliselle ja määrälliselle uudistumi-
39592: ti seuraavaa:                                       selle.
39593: Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on muut-           Hallituksen tarkoituksena on antaa aikanaan
39594: taa liikenneverotuksen rakennetta siten, että au-   esitykset, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi halli-
39595: tokannan uusiutumista nopeutettaisiin ottaen ny-    tusohjelman toteuttamiseksi.
39596: 
39597: 
39598: 
39599: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
39600: 
39601:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
39602: 
39603: 
39604: 
39605: 
39606:                                                                                                       3
39607: KK 620/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                      Ministerns svar
39608: 
39609: 
39610: 
39611: 
39612: Tili riksdagens talman
39613: 
39614: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       och trafiksäkerhetsfaktorerna, beaktas i större ut-
39615: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       sträckning än tidigare. Det finns i princip flera
39616: statsrådet översänt följande av riksdagsman           sätt att uppnå detta mål. En del av dem gäller den
39617: Tuija Nurmi /saml m.fl. undertecknade skriftliga      årliga fordonsskatten, några den bilskatt som
39618: spörsmål SS 620/1999 rd:                              uppbärs i samband med anskaffning av bilen,
39619:                                                       några eventuellt en kombination av dessa skatter
39620:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          eller också bränslebeskattningen. Genomföran-
39621:       för att differentiera bilskatten enligt         det av regeringsprogrammet på ett tillfredsstäl-
39622:       bränsleförbrukningen     (föroreningen)         lande sätt förutsätter att man av de olika sätten
39623:       och säkerheten så att den gynnar säkra-         väljer ett alternativ som fungerar så bra som möj-
39624:       re nya bilar med en lägre bränsleför-           ligt. Detta förutsätter naturligtvis ett tillräckligt
39625:       brukning (förorenande)?                         omfattande utredningsarbete. Man kan konstate-
39626:                                                       ra att det i regeringsprogrammet inte finns något
39627: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       löfte om att en specifik skatt skulle sänkas utan
39628: föra följande:                                        där uppställs endast ovan nämnda mål för kvali-
39629: Enligt regeringsprogrammet är målet att ändra         tativ och kvantitativ förnyelse av bilbeståndet.
39630: trafikbeskattningens struktur så, att förnyelsen av      Regeringen har för avsikt att i sinom tid avlåta
39631: bilbeståndet påskyndas genom att miljökon-            sådana propositioner som visar sig vara nödvän-
39632: sekvenserna, i synnerhet bränsleförbrukningen         diga för genomförande av regeringsprogrammet.
39633: 
39634: 
39635: 
39636: Helsingfors den 9 november 1999
39637: 
39638:     Minister Suvi-Anne Siimes
39639: 
39640: 
39641: 
39642: 
39643: 4
39644:                                                       KK 62111999 vp- Markku Laukkanen /kesk
39645: 
39646: 
39647: 
39648: 
39649:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 62111999 vp
39650: 
39651:                                              ED-rahoituksen turvaaminen Kouvolan seutu-
39652:                                              kunnalle
39653: 
39654: 
39655: 
39656: 
39657: Eduskunnan puhemiehelle
39658: 
39659: Euroopan aluekehitysohjelmien perusajatukset          ja muuttoliike on ollut jo usean vuoden ajan tap-
39660: lähtevät rakenteiden, toimintaympäristön ja val-      piollinen. Jotta tämä kehitys saataisiin pysäytet-
39661: miuksien kehittämisestä. Rakenteita ja toimin-        tyä, on Kouvolan seudulle saatava uusien työ-
39662: taympäristöä kehitetään lähinnä tavoite 2 -ohjel-     paikkojen luomiseksi ja entisten säilyttämiseksi
39663: massa, joka on alueisiin sidottu ohjelma. Halli-      uusia yrityksiä sekä lisää investointeja ja nykyi-
39664: tuksen aluetukipäätöksessä Kouvolan seutu jäi         siä yrityksiä on kehitettävä. Näiden pyrkimysten
39665: tavoite 2 -alueen ulkopuolelle, vaikka päätöksen-     toteuttamiseksi on käynnistetty useita hankkeita,
39666: teon kriteereiksi mainitut tunnusluvut pitkä-         mutta hallituksen tekemän aluetukipäätöksenjäl-
39667: aikaistyöttömyyden, teollisten työpaikkojen vä-       keen seutukunnan kyky hyödyntää ED-rahoitus-
39668: henemisen ja rakenneongelmien suhteen olisivat        ta on olennaisesti heikompaa kuin siihen rajoittu-
39669: puoltaneet yksiselitteisesti Kouvolan seudun ot-      villa 2- ja 1-alueen seutukunnilla.
39670: tamista mukaan ohjelma-alueeksi. Sen sijaan ta-           Hallituksen harjoittama kasvukeskuspolitirl<:-
39671: voite 2 -alueiksi valittiin alueita muun muassa       ka ohjaa perinteiset pk-yritystoiminnan rahat yhä
39672: Turusta, Tampereelta ja Oulusta, jotka osin olisi-    keskitetymmin kansallisiksi vastinrahoiksi muu-
39673: vat soveltuneet paremminkin tavoite 3 -ohjel-         tamalle kasvukeskusalueelle ja jättää Kouvolan
39674: maan. Onkin pelättävissä, että ko. alueilla ei kye-   seutukunnan kaltaiset valkoiset alueet vaille ke-
39675: tä täysimääräisesti hyödyntämään 2-alueen oh-         hi tysmäärärahoj a.
39676: jelmamahdollisuuksia.
39677:    Kouvolan seudun jääminen tavoite 2 -alueen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39678: ulkopuolelle vaikuttaa negatiivisesti alueen pyr-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39679: kimyksiin alentaa työttömyysastetta ja kääntää        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39680: muuttotappioluvut muuttovoittoisiksi. Alueen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39681: työttömyysaste on selvästi yli maan keskiarvon,
39682: 
39683: 
39684: 
39685: 
39686:                                                                                                Versio 2.0
39687: KK 621/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
39688: 
39689: 
39690: 
39691:       Millä perusteella Kouvolan seutu jätet-   toiminnan ja elinkeinoelämän kehittä-
39692:       tiin pois tavoite 2 -alueesta ja          miseksi sekä alueella olevien yritysten ja
39693:                                                 yhteisöjen EU-hankkeiden rahoituksen
39694:       mitä kompensoivia toimenpiteitä halli-    turvaamiseksi?
39695:       tus aikoo tehdä Kouvolan seudun yritys-
39696: 
39697: 
39698: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1999
39699: 
39700:     Markku Laukkanen /kesk
39701: 
39702: 
39703: 
39704: 
39705: 2
39706: Ministerin vastaus                                     KK 62111999 vp- Markku Laukkanen /kesk
39707: 
39708: 
39709: 
39710: 
39711: Eduskunnan puhemiehelle
39712: 
39713: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         Suomen ulkopuolelta aiemmin keväällä ehdo-
39714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tettiin kansallisen yritystuen alueiksi (tuki-
39715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        alueeksi 3), ehdotettiin myös tavoite 2 -alueiksi.
39716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            Näiden alueiden väestömäärä on 1 133 371 eli
39717: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        21,97 % koko maan väkiluvusta. Kouvolan seu-
39718: myksen KK 62111999 vp:                                 tukunta ei ole mukana talouspoliittisen ministeri-
39719:                                                        valiokunnan 2.3.1999 päättämässä Suomen eh-
39720:        Millä perusteella Kouvolan seutu jätet-         dotuksessa.
39721:        tiin pois tavoite 2 -alueesta ja                    Mahdollisia kansallisten tukialueiden ulko-
39722:                                                        puolisia seutukuntia tavoite 2 -alueiksi oli yh-
39723:        mitä kompensoivia toimenpiteitä halli-          teensä 30. Yhteensä 21 seutukunnan kehityksen
39724:        tus aikoo tehdä Kouvolan seudun yritys-         tunnuslukuja tarkasteltiin yleisasetuksen artik-
39725:        toiminnan ja elinkeinoelämän kehittä-           lan 4 mukaisesti. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan
39726:        miseksi sekä alueella olevien yritysten ja      seutukunnat (yhteensä 5) sekä Tampereen, Tu-
39727:        yhteisöjen EU-hankkeiden rahoituksen            runja Salon seutukunnat eivät olleet mukana tar-
39728:        turvaamiseksi?                                  kastelussa lähinnä kehittyneisyytensä tai suuren
39729: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          väestöosuutensa vuoksi. Lisäksi Ahvenanmaan
39730: ti seuraavaa:                                          maakuntahallitukselta pyydettiin erikseen sen
39731:                                                        ehdotus tavoite 2 -alueiksi.
39732: Tavoite 2 -alueiden valintakriteerit on määritelty         Potentiaalisista seutukunnista 11 täytti maa-
39733: Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999, sen          seutumaisuuskriteerin (artikla 4, kohta 6 a) eli al-
39734: artiklassa 4. Sen lisäksi komissio päätti 1. 7.1999,   kutuotannon ammateissa toimivan väestön osuus
39735: että tavoite 2 -alueiden enimmäisväestömäärä           on vähintään kaksinkertainen EU-keskiarvoon
39736: Suomessa on 1 582 000 asukasta eli 30,66 %             5,3% verrattuna eli vähintään 10,6% työvoimas-
39737: maan väestöstä (5 159 646 vuoden 1998 lopus-           ta. Kouvolan seutukunnan alkutuotannon amma-
39738: sa). Samassa yhteydessä varmistui Itä- ja Poh-         teissa toimivan väestön osuus oli 7,8 % ko. vuon-
39739: jois-Suomen kuuluminen tavoitealueeseen 1.             na 1996, joten seutukunnan tunnuslukuja vertail-
39740:    Suomen ehdotus tavoite 2 -alueiksi valmistel-       tiin yhdeksän muun tuotantorakenteeltaan teolli-
39741: tiin seutukuntatasolla, vaikka yleensä jäsenmais-      sen tai palveluvaltaisen seutukunnan kanssa. Ra-
39742: sa maakunta on pienin aluekehittämisen alueyk-         kennemuutoksen ongelmallisuutta arvioitiin seu-
39743: sikkö. Komissio on jäsenyysneuvotteluista läh-         raavilla kolmella tunnusluvulla:
39744: tien hyväksynyt sen, että Suomessa käytetään               1. kolmen vuoden (1995-1997 huhtikuut)
39745: seutukuntia. Kuitenkin varsinaiset saaristokun-        keskimääräinen työttömyysaste,
39746: nat ja kuntien saaristo-osat ehdotettiin seutukun-         2. teollisuuden ammateissa (eli kaivostoimin-
39747: taa pienempinä alueina, samoin edellä viitatun         nan, tehdasteollisuuden, energiahuollon ja raken-
39748: artiklan 4 kohdan 7 mukaiset ns. urban-alueet.         tamisen ammateissa) toimivien määrän maksimi-
39749:    Tavoite 2 -ehdotuksen yhtenä lähtökohtana oli       väheneminen vuodesta 1985 vuoteen 1996 (suu-
39750: se, että kaikki ne alueet, jotka Itä- ja Pohjois-      rimman ja viimeisen suhteellinen muutos), sekä
39751: 
39752: 
39753:                                                                                                          3
39754: KK 62111999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                               Ministerin vastaus
39755: 
39756: 
39757:     3. pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä       kuntiin. Ministeriössä valmistuneen selvityksen
39758:  (huhtikuussa 1999).                                 mukaan alueelliseen kehittämiseen käytettävää
39759:     Seutukuntien keskinäisen vertailun helpotta-     rahoitusta vuonna 1997 oli 100 momentilla 32,5
39760:  miseksi kullekin tunnusluvulle laskettiin indek-    miljardia markkaa. Vuonna 1998 vastaava rahoi-
39761:  sit niin, että kunkin tunnusluvun seutukuntien      tus oli 34,0 ja vuonna 1999 vastaavasti 30,7 mil-
39762:  keskiarvoa vastaa (normeeratun) indeksin 100 ja     jardia markkaa. Vuoden 2000 talousarvioesityk-
39763:  keskihajontaa 20. Samalla periaatteella muodos-     sessä alueellisen kehittämisen rahoitusta on 95
39764:  tettiin myös yksi vertailuindeksi tunnuslukuin-     momentilla, joiden loppusumma 32,9 miljardia
39765:  deksien keskiarvosta ja hajonnasta. Jos vertai-     markkaa. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty
39766:  luindeksi oli välillä 90-110 (puoli hajonnan        kuntien valtionosuusjärjestelmä sekä asuntopoli-
39767:  mittaa keskiarvonjommallakummalla puolella),        tiikkaa ja maatalouspolitiikkaa tukevat määrära-
39768:  ongelmallisuus on muihin tarkasteluryhmän seu-      hat, vaikka niiden merkitys alueellisen kehityk-
39769:  tukuntiin verrattuna keskimääräistä. Vasta kun      sen kannalta onkin merkittävä.
39770:  indeksi on yli 110, seutukuntaa voidaan pitää          Valtion alueellisen kehittämisrahoituksen
39771: muihin verrattuna ongelmallisempana ko. tun-         alueellista ja sisällöllistä jakoa selvitettiin vuo-
39772: nusluvulla tai vertailuindeksillä.                   delta 1996 talousarvion tilinpäätöstietojen perus-
39773:     Edellä mainituilla tunnusluvuilla tarkasteltu-   teella. Maakuntien väestöosuuksiin verrattuna
39774: na Kouvolan seutukunta oli vertailuseutukunnis-      rahoitusta suuntautui eniten Lappiin ja Uudelle-
39775: ta "keskimääräisen ongelmallinen" vertailuin-        maalle. Kymenlaaksoon suuntautui rahoitusta lä-
39776: deksillä 105, kun ko. kymmenen seutukunnan in-       hes tasan 1 miljardi markkaa (1 008 miljoonaa
39777: deksit olivat välillä 64-124 (mitä suurempi, sitä    markkaa) eli 2,8 % koko rahoituksesta, kun Ky-
39778: ongelmallisempi). Kouvolan seutukunnan suu-          menlaakson väestöosuus on 3,7 %. Erityisesti
39779: rimpana aluekehityksen ongelmana on ollut            osaamiseen, teknologiaan ja niiden kehittämi-
39780: muuttotappio, joka kuitenkaan ei ole tavoite 2       seen käytetty rahoitus oli Kymenlaaksossa väes-
39781: -kohdealuekriteeri eikä koko maan seutukuntiin       töosuutta selvästi pienempi. Sen sijaan ED-rahoi-
39782: verrattuna keskimääräistä suurempi.                  tusta oli hyödynnetty juuri väestöosuutta vastaa-
39783:     Tulevalla ohjelmakaudella (2000-2006)            va määrä: vaikka yritystukea on käytetty vähem-
39784: Kouvolan seutukunta ei kokonaan putoa EU:n ra-       män, niin esim. Interreg-yhteisöaloitetta on käy-
39785: kenne- ja aluepolitiikan ulkopuolelle. Seutukun-     tetty sitä enemmän.
39786: nassa toteutetaan parhaillaan valmisteltavana           Siihen, miten paljon alueelliseen kehittämi-
39787: olevaa Etelä-Suomen tavoite 2 -alueen ohjelmaa.      seen käytettävää valtiomahoitusta ohjautuu eri
39788: Siirtymäkauden tuki (vuosina 2000-2005) mer-         maakuntiin, ei voida vaikuttaa millään "hallituk-
39789: kitsee laskennallisesti noin 10,8 miljoonan mar-     sen mahtikäskyllä". Rahoituksen määrät ja j akau-
39790: kan suuntaamista seutukuntaan Euroopan Alue-         mat muodostuvat lukuisista yksittäisistä päätök-
39791: kehitysrahaston rahoituksena. Kun se on keski-       sistä, joista valtaosa tehdään maakunnissa, val-
39792: määrin noin 40 % koko käytettävästä julkisesta       tion aluehallinnossa. Olennaista on kuitenkin se,
39793: rahoituksesta, kaikkiaan seutukunnan kehittä-        että tätä rahoitusta tarkastellaan ja sen suuntautu-
39794: mishankkeisiin tulee käytettäväksi noin 27 mil-      mista maakuntiin arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
39795: joonaa markkaa EU:n, valtion ja kuntien rahoi-          Yksi mahdollisuus on lisätä tämänkaltaista
39796: tusta alueen kehittämiseen. Tämän lisäksi EU:n       tarkastelua valtion talousarvioesityksen yleispe-
39797: tavoite 3 -ohjelman mukainen tuki ja maaseutu-       rusteluihin ja joidenkin pääluokkien selvityso-
39798: suunnitelmien mukainen tuki on käytettävissä         siin. Toinen, juuri käsillä oleva tilaisuus, on ke-
39799: koko maassa.                                         hittää EU:n uuden ohjelmakauden (2000-2006)
39800:     Sisäasiainministeriö on viime vuosina pyrki-     rahoitusseurantaa niin, että ED-ohjelmien toteut-
39801: nyt laajentamaan alueelliseen kehittämiseen käy-     tamiseen välittömästi liittyvän rahoituksen lisäk-
39802: tettävän valtiomahoituksen tarkastelua ja selvit-    si seurattaisiin laajemmin maakuntiin ja niiden
39803: tänyt tämän rahoituksen suuntautumista eri maa-      yhteistyöalueille suuntautuvaa (vajaan sadan mo-
39804: 
39805: 
39806: 4
39807: Ministerin vastaus                                 KK 621/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
39808: 
39809: 
39810: mentin) rahoitusta alueelliseen kehittämiseen.     kasteluun. EU:n tavoitealueet hyötyvät myös näi-
39811: Myös EU:n tavoite 1- tai 2-alueisiin kuulumatto-   den alueiden kehittämisestä ja päiQvastoin.
39812: mien alueiden rahoitus tulisi ottaa mukaan tar-
39813: 
39814: 
39815: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
39816: 
39817:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
39818: 
39819: 
39820: 
39821: 
39822:                                                                                                  5
39823: KK 62111999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                    Ministems svar
39824: 
39825: 
39826: 
39827: 
39828: Tili riksdagens talman
39829: 
39830: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           En av utgångspunktema för mål 2-förs1aget
39831: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        var att alla de områden utanför Östra och Norra
39832: statsrådet översänt följande av riksdagsman            Finland som tidigare på våren föreslogs bli områ-
39833: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-         den för nationellt företagsstöd (stödområde 3),
39834: ga spörsmå1 SS 62111999 rd:                            även föreslogs bli må1 2-områden. Befo1knings-
39835:                                                        mängden inom dessa områden är 1 133 371, dvs.
39836:        På vilka grunder utelämnades Kouvola-           21,97 % av hela landets befolkning. Kouvola
39837:        regionenfrån må/2-programmet och                ekonomiska region ingår inte i Finlands förslag,
39838:                                                        som finanspolitiska ministerutskottet fattade be-
39839:        vilka kompenserande åtgärder ämnar              slut om 2.3.1999.
39840:        regeringen vidta för att utveckla före-            Det fanns samman1agt 30 ekonomiska regio-
39841:        tagsverksamheten och näringslivet i             ner utanför de nationella stödområdena som var
39842:        Kouvolaregionen samt för att trygga fi-         potentiella mål 2-områden. Indikatorer för ut-
39843:        nansieringen av företags och samman-            vecklingen i sammanlagt 21 ekonomiska regio-
39844:        slutningars EU-projekt på området?              ner granskades enligt artikel4 i den allmänna för-
39845: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ordningen. De ekonomiska regionema i Nyland
39846: föra följande:                                         och Östra Nyland (sammanlagt 5 st.) samt Tam-
39847:                                                        merfors, Åbo och Salo ekonomiska regioner var
39848: Urvalskriteriema för mål2-områdena definieras i        inte med i jämförelsen främst på grund av att de
39849: artikel4 i rådets förordning (EG) nr 1260/1999.        är högt utvecklade områden eller på grund av att
39850: Därtill beslutade kommissionen 1. 7.1999 att mål       de har en hög befolkningsandel. Därtili begärdes
39851: 2-områdenas maximibefolkning i Finland är              av Ålands lanskapsstyrelse ett särskilt förslag tili
39852: 1 582 000 invånare, dvs. 30,66 % av landets be-        mål 2-områden.
39853: folkning vid utgången av år 1998. Folkmängden             Av de potentiella ekonomiska regionema fyll-
39854: var då 5 159 646. 1 detta sammanhang blev det          de 11 kriteriema för landsbygdsornråden (artikel
39855: även klart att Östra och norra Finland hör tili mål-   4.6 a), dvs. den andel av befolkningen som är
39856: område 1.                                              sysselsatt inom primärproduktionen är minst två
39857:    Finlands förslag tili mål 2-områden bereddes        gånger så stor som genomsnittet i gemenskapen,
39858: utgående från ekonomiska regioner, även om den         som är 5,3 %, dvs. minst 10,6% av arbetskraf-
39859: minsta enheten för regionutveckling i medlems-         ten. Inom Kouvola ekonomiska region var den
39860: ländema i allmänhet är ett landskap. Kommissio-        andel av befolkningen som arbetar inom primär-
39861: nen har ända sedan medlemskapsförhandlingar-           produktionen 7,8 % år 1996, och därför jämför-
39862: na godkänt att den enhet som används i Finland         des den ekonomiska regionens indikatorer med
39863: är den ekonomiska regionen. Ändå föreslogs de          indikatorema för nio andra ekonomiska regioner
39864: egentliga skärgårdskommunema och kommuner-             med inriktning på industri eller service. Proble-
39865: nas skärgårdsområden fast de är mindre än de           men som strukturförändringama för med sig upp-
39866: ekonomiska regionema, likaså stadsområdena             skattades med hjälp av följande tre indikatorer:
39867: enligt nämnda artikel4.7.
39868: 
39869: 
39870: 6
39871: Ministerns svar                                      KK 62111999 vp- Markku Laukkanen /kesk
39872: 
39873: 
39874:    1. den genomsnittliga arbetslöshetsgraden un-      detta är i medeltal40% av hela den offentliga fi-
39875: der tre år (april1995-1997),                          nansieringen som finns tili förfogande blir för
39876:    2. den maximala minskningen av personer i          alla utvecklingsprojekt inom den ekonomiska re-
39877: yrken inom industrin ( dvs. i gruvindustrin, fa-      gionen ca 27 miljoner mark i finansiering från
39878: briksindustrin, energiförsörjningen och bygg-         EU, staten och kommunema disponibelt för ut-
39879: nadsverksamheten) från år 1985 tili 1996 ( den re-    veckling av regionen. Därtill finns i hela landet
39880: lativa skilinaden melian det största och det sista    stöd enligt EU:s mål 3-program och landsbygds-
39881: antalet), samt                                       planens stöd tili förfogande.
39882:    3. andelen långtidsarbetslösa av de arbetslösa        lmikesministeriet har under de senaste åren
39883: (april 1999).                                        strävat efter att mera noggrant granska hur stats-
39884:    För att förenkla jämförelsen melian de olika      finansieringen för regional utveckling används
39885: ekonomiska regionerna räknades för varje indi-       och utrett hur denna finansiering riktas tili olika
39886: kator ut ett index så att indikatorernas medeltal    landskap. Enligt en utredning som fårdigstälits i
39887: inom de ekonomiska regionerna matsvaras av           ministeriet fanns 1997 finansiering för utveck-
39888: (det normerade) indexet 100 och standardavvi-        lingen av regioner under 100 moment. Det sam-
39889: kelsen av 20. Med samma princip bildades även        manlagda beloppet uppgick tili 32,5 miljarder
39890: ett index för jämförelse av indikatorindexens        mk. År 1998 var motsvarande finansiering 34,0
39891: medeltal och avvikelse. Om jämförelseindexet         och 1999 30,7 miljarder mk. 1 budgetpropositio-
39892: var melian 90 och 110 ( ett halvt spridningsmått     nen för 2000 finns finansiering för regional ut-
39893: på någondera sidan av medeltalet) är problemen       veckling under 95 moment och slutsumman är
39894: jämförda med problemen inom andra ekonomis-          32,9 miljarder mk. Utanför granskningen har
39895: ka regioner i undersökningsgruppen ungefår           lämnats kommunemas statsandelssystem samt de
39896: kring medeltalet. Först när indexet är över 110      anslag som stöder bostadspolitiken och lant-
39897: kan den ekonomiska regionen anses ha mera pro-       brukspolitiken, även om de har stor betydelse för
39898: blem än andra i fråga om indikatorerna elier jäm-    den regionala utvecklingen.
39899: förelseindexen.                                          Den regionala och innehållsliga indelningen
39900:    Granskad med nämnda indikatorer placerade         av statens finansiering av regionutvecklingen ut-
39901: sig Kouvola ekonomiska region med sitt jämfö-        reddes på basis av bokslutsuppgiftema gäliande
39902: relseindex 105 bland de "medelmåttigt problema-      budgeten för 1996. 1 förhållande tililandskapens
39903: tiska" regioner som var med i jämförelsen, när       befolkningsandelar riktades mest finansiering tili
39904: dessa 10 ekonomiska regioners index låg mellan       Lappland och Nyland. Tili Kymmenedalen rikta-
39905: 64 och 124 (ju större index, desto mera pro-         des så gott som jämnt 1 miljard mark ( 1 008 mil-
39906: blem). Kouvola ekonomiska regions största pro-       joner mark), dvs. 2,8 % av hela finansieringen,
39907: blem har varit utflyttningsöverskottet, som ändå     eftersom Kymmenedalens befolkningsandel är
39908: varken är ett mål 2-områdeskriterium elier större    3,7 %. Särskilt finansieringen för kunskap, tek-
39909: än medeltalet i de ekonomiska regionerna i hela      nologi och utvecklingen av dessa var klart
39910: landet.                                              mindre än befolkningsandelen i Kymmenedalen.
39911:    Under den kommande programperioden                Däremot har EU-finansiering utnyttjats precis tili
39912: (2000-2006) falier inte Kouvola ekonomiska           ett belopp som motsvarar befolkningsandelen:
39913: region helt utanför EU:s struktur- och regional-     även om mindre företagsstöd har använts har
39914: politik. lnom den ekonomiska regionen fuliföljs      t.ex. gemenskapsinitiativet lnterreg använts de-
39915: som bäst programmet för Västra Finlands mål 2-       sto mera.
39916: område som är under beredning. Stödet under              Regeringen kan inte med "diktat" inverka på
39917: övergångsperioden (åren 2000-2005) innebär           hur mycket av statsfinansieringen för regional ut-
39918: enligt kalkylema att den ekonomiska regionen         veckling som riktas tili olika landskap. Finansie-
39919: får ca 10,8 miljoner mark finansiering från Euro-    ringens omfattning och fördelning är ett resultat
39920: peiska regionala utvecklingsfonden. Eftersom         av många enskilda beslut som tili största delen
39921: 
39922: 
39923:                                                                                                       7
39924: KK 621/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                 Ministerns svar
39925: 
39926: 
39927: fattas i landskapen, den statliga regionalförvalt-     följs upp som direkt hör ihop med fullföljandet
39928: ningen. Det väsentliga är dock att denna finansie-     av EU-program utan även den finansiering för re-
39929: ring granskas och dess inriktning till landskapen      gional utveckling (under knappt hundra mo-
39930: bedöms som en helhet.                                  ment) som mera allmänt riktas ut tilllandskapen
39931:    En möjlighet är att ta med en sådan gransk-         och till deras samarbetsområden. Även de områ-
39932: ning i budgetens allmänna motivering och i för-        den som inte hör till EU:s målområden borde tas
39933: klaringarna till vissa huvudtitlar. Ett annat, aktu-   med i granskningen. EU:s målområden gynnas
39934: ellt tillfålle är att utveckla uppföljningen av fi-    även när dessa mpråden utvecklas, och vice ver-
39935: nansieringen under EU:s nya programperiod              sa.
39936: (2000-2006) så att inte bara den finansiering
39937: 
39938: 
39939: Helsingfors den 4 november 1999
39940: 
39941:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
39942: 
39943: 
39944: 
39945: 
39946: 8
39947:                                                                KK 622/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
39948: 
39949: 
39950: 
39951: 
39952:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 622/1999 vp
39953: 
39954:                                               Kouluterveydenhuollon palvelut
39955: 
39956: 
39957: 
39958: 
39959: Eduskunnan puhemiehelle
39960: 
39961: Kansanterveyslain 14 §:n mukaan kansanter-             eivätkä he saa ajoissa tarvitsemaansa apua. Huo-
39962: veystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee yl-        maamatta ja hoidotta jääneet fyysiset vammat ja
39963: läpitää kouluterveydenhuoltoa, perusopetusta ja        psyykkiset oireet voivat aiheuttaa mm. oppimis-
39964: lukiokoulutusta antavien oppilaitosten terveydel-      vaikeuksia ja häiriökäyttäytymistä. Mielenter-
39965: listen olojen valvontaa, niiden oppilaiden tervey-     veysongelmat voivat johtaa päihteiden käyttöön
39966: denhuoltoa sekä terveydentilan toteamista var-         ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Lasten ja nuor-
39967: ten tarpeellista erikoistutkimusta. Tämä voidaan       ten masentuneisuus jää liian usein huomaamatta,
39968: sopimuksella suorittaa kunnan terveyskeskuksen         vaikka koulussa näiden ongelmien havaitsemi-
39969: toimesta. Lipposen hallituksen ohjelman mu-            seen olisi hyvät mahdollisuudet. Opettajien aika
39970: kaan väestön terveys ja sen edistäminen otetaan        ja voimavarat eivät myöskään aina riitä koulu-
39971: yhdeksi julkista ja yleistä päätöksentekoa ja toi-     kiusaamisen havaitsemiseen ja siihen puuttumi-
39972: mintaa ohjaavaksi sekä siihen vaikuttavaksi teki-      seen. Näidenkin ongelmien selvittelyssä koulu-
39973: jäksi.                                                 kuraattorit olisivat hyvin tarpeen. Koulukiusaa-
39974:     Lamavuosina terveydenhuollon palveluja on          minen voi jättää pahoja vammoja lapsen itsetun-
39975: karsittu, eikä kunnille anneta tarkkoja ohjeita ter-   toon, vuorovaikutustaitoihin ja käsitykseen itses-
39976: veystarkastuksista, jolloin käytännöt vaihtelevat      tä.
39977: kunnittain. Taloudellisten säästöjen vuoksi kou-           Selvittämättä jäänyt ongelma, sairaus tai vam-
39978: lulaisten lääkärintarkastusten sekä näön- ja ham-      ma vaikuttaa usein pitkäkestoisesti lapsen elä-
39979: mastarkastusten määriä on harvennettu. Koulu-          mään, jopa aikuisuuteen saakka. Asianmukaisil-
39980: terveydenhuollosta tehdyn väitöskirjan mukaan          la kouluterveydenhuollon palveluilla on merkit-
39981: lähes joka toiselta koulun terveystarkastuksen lä-     tävä kansanterveyttä edistävä vaikutus. Sairauk-
39982: pikäyneeltä löytyi huomaamatta jäänyt sairaus,         sien ennaltaehkäisyn ja terveydenhuollon lisäksi
39983: vamma tai vika, johon olisi tarvittu hoitoa. Var-      niiden avulla voitaisiin pienentää syrjäytymisris-
39984: sinkin jos tarkastusten väliin jää useita vuosia,      kiä ja vaikuttaa lapsen tai nuoren elämän suun-
39985: nämä huomaamatta jääneet sairaudet haittaavat          taan positiivisella tavalla.
39986:  lapsen kehitystä ja koulunkäyntiä, ja pitkittyes-
39987: sään niitä on vaikeampi korjata.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
39988:     Koulukuraattoripalveluiden puute on myös           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
39989: valitettava tosiasia. Sosiaalisista ja mielentervey-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39990:  den ongelmista kärsiviä lapsia ei aina huomata,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39991: 
39992: 
39993: 
39994: 
39995:                                                                                                 Versio 2.0
39996: KK 622/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
39997: 
39998: 
39999:       Miten hallitus aikoo edistää kansanter-   tulisiko kouluterveydenhuollon palvelu-
40000:       veyttä lastenja nuorten osaltaja          tason valvontaa lisätä riittävien ja tasa-
40001:                                                 vertaisten palveluiden takaamiseksi?
40002: 
40003: 
40004: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
40005: 
40006:     Leea Hiltunen /skl
40007: 
40008: 
40009: 
40010: 
40011: 2
40012: Ministerin vastaus                                             KK 622/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
40013: 
40014: 
40015: 
40016: 
40017: Eduskunnan puhemiehelle
40018: 
40019: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             veydenhuollon asiantuntijat toimivat siten, että
40020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ote-
40021: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         taan huomioon kouluyhteisön koko toiminnassa,
40022: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu-        myös opetussuunnitelmissa ja arvioinnissa."
40023: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Ohjelmassa korostetaan myös lasten ja nuor-
40024: KK 622/1999 vp:                                         ten erityispalveluiden saatavuutta. Tämä edellyt-
40025:                                                         tää psykiatrisen hoidon - myös lasten ja nuor-
40026:        Miten hallitus aikoo edistää kansanter-          ten psykiatrisen hoidon - voimavarojen lisää-
40027:        veyttä lasten ja nuorten osalta ja               mistä, työnjaon selkiyttämistä viime aikoina
40028:                                                         nopeasti muuttuneen kasvatus- ja perheneuvola-
40029:        tulisiko kouluterveydenhuollon palvelu-          toiminnan kanssa sekä yhteistyömuotojen paran-
40030:        tason valvontaa lisätä riittävien ja tasa-       tamista terveydenhuollon ja lastensuojelun sekä
40031:        vertaisten palveluiden takaamiseksi?             lastensuojelulaitosten kanssa. Lääninhallitusten
40032: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           edellytetään kiinnittävän valvonnassaan erityistä
40033: ti seuraavaa:                                           huomiota alai~äisten psykiatrisen hoidon toteu-
40034:                                                         tumiseen. Myös koulun tarjoamat oppilashuol-
40035: Valtioneuvosto on hyväksynyt 28.10.1999 so-             lon palvelut, kuten koulukuraattori- ja koulu-
40036: siaali- ja terveysministeriön valmisteleman             psykologitoiminta, on otettava huomioon lasten
40037: sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-      ja nuorten palveluissa.
40038: taohjelman vuosille 2000-2003. Ohjelmassa on               Edellisen lisäksi tavoite- ja toimintaohjelma
40039: määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kehittä-       sisältää laadunhallinnan ja oman toiminnan
40040: mistavoitteet, tarvittavat toimenpiteet ja toteutta-   arvioinnin. Laadunhallintatyön tueksi valmistel-
40041: jat. Ohjelmaa seurataan ja arvioidaan koko halli-      laan valtion ja kuntien kanssa laatusuositukset,
40042: tuksen nelivuotiskauden ajan. Ohjelman toimen-         jotka sisältävät myös suositukset henkilöstön mi-
40043: pide-ehdotukset perustuvat pääministeri Paavo          toitusperusteista. Kouluterveydenhuolto on yksi
40044: Lipposen II hallituksen ohjelmaan sekä sosiaali-       tavoite- ja toimintasuunnitelman painopiste-
40045: ja terveydenhuollon toimivuuden seurannassa            alueista, joista suositukset laaditaan.
40046: esille tulleisiin kehittämistarpeisiin.                    Kouluterveydenhuollon suositusta on alettu jo    ''
40047:     Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-     valmistella yhteistyössä Stakesin kanssa. Edelli-
40048: mintaohjelmassa esitetään kunnille vanhemmuu-          nen opas on vuodelta 1993. Koulumaailmassa on        .·,.,
40049:                                                        tapahtunut suuria muutoksia edellisen oppaan te-       ,.
40050: den ja perheiden tukemiseen toimenpiteitä sekä
40051: koulun ja kodin yhteistyöhön panostamista. Oh-         kemisen jälkeen. Työn alla oleva koulutervey-
40052: jelman yhtenä konkreettisena tavoitteena on las-       denhuollon suositus on tarkoitettu koulun ja kou-
40053: ten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistä-       luterveydenhuollon henkilöstön käyttöön ohjaa-
40054: minen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tavoite sisältää       maan ja helpottamaan jokapäiväistä työtä lasten
40055: viisi sitä tukevaa toimenpidettä. Toimenpiteistä       ja nuorten terveyden edistämisessä. Suosituksen
40056: yksi on seuraava: "Kunnat varmistavat kouluter-        tavoitteena on antaa yleinen kouluterveyden-
40057: veydenhuoltoon riittävät voimavarat. Kouluter-         huollon linjaus, toimia uuden tutkitun tiedon
40058: 
40059: 
40060:                                                                                                        3
40061: KK 622/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                   Ministerin vastaus
40062: 
40063: 
40064: välittäjänä ajankohtaisissa asioissa sekä antaa tu-   ikäryhmät. Useimmat terveystarkastuksista ovat
40065: kea ja varmuutta kentälle.                            terveydenhoitajien tekemiä. Lääkäri tarkastaa
40066:    Valtioneuvoston asettama kansanterveyden           ala-asteella keskimäärin 1-2 vuosiluokkaa ja
40067: neuvottelukunta valmistelee TK21 -ohjelmaa            yläasteella keskimäärin yhden vuosiluokan.
40068: (=terveyttä kaikille 21. vuosisadalla -ohjelma),          Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi
40069: jossa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia     tavoite- ja toimintaohjelman toteutumista vuosit-
40070: tarkastellaan elämänkulun kautta lapsuudessa ja       tain. Ministeriön koordinoimana toteutetaan ensi
40071: nuoruudessa. Ohjelma sisältää keskeisimmät on-        vuonna hanke, jonka tehtävänä on kehittää tavoi-
40072: gelmat ja haasteet, asetetut tavoitteet sekä toi-     te- ja toimintaohjelman seurantaa ja arviointia
40073: menpiteet ja vastuutahot Edellisen lisäksi ohjel-     varten keskeiset osoittimet ja menetelmät. Nii-
40074: massa tarkastellaan lasten ja nuorten terveyttä       den avulla hankitaan vuosittain kuva kunkin esi-
40075: kouluyhteisön kautta. Terveyden edistäminen ja        tetyn toimenpiteen käynnistymisestä ja toteutu-
40076: koulu -osio esittää myös keinoja terveyden edis-      misesta sekä mahdollisuuksien mukaan vaiku-
40077: tämistoimiksi kouluissa ja oppilaitoksissa. TK21      tuksista.
40078: -ohjelman on tarkoitus valmistua ensi keväänä.            Lääninhallitukset valvovat, seuraavat ja ar-
40079:    Suomen Kuntaliitto valmistelee parhaillaan         vioivat peruspalvelujen saatavuutta ja tasoa
40080: uusia kouluterveydenhuollon lomakkeita, jotka         alueellaan. Lääninhallitusten suorittama arvioin-
40081: ohjaavat toimintaa ja myös terveystarkastuksia        tityö tullaan kytkemään jatkossa kiinteärumin
40082: nykyisten ja tulevien haasteiden mukaisesti. Lo-      tavoite- ja toimenpideohjelmassa mainittujen
40083: makkeet uudistavat omalta osaltaan koulutervey-       painopistealuiden, joista yksi on lasten ja nuor-
40084: denhuollon sisältöä, toimintamalleja ja seuranta-     ten terveyden edistäminen ja syrjäytymisen eh-
40085: järjestelmiä.                                         käisy, sekä niihin liittyvien toimenpiteiden
40086:    Keväällä 1998 sosiaali- ja terveysministeriö       toteutumisen seurantaan.
40087: teki lääninhallitusten avulla valtakunnallisen sel-      Kunnat saavat valtionosuuslainsäädännön mu-
40088: vityksen seulonnoista ja terveystarkastuksista.       kaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
40089: Eräänä alueena olivat peruskoulun ala- ja yläas-      järjestämistä varten valtionosuutta, johon kan-
40090: teella tehdyt terveystarkastukset Ikäryhmäkoh-        santerveyslain edellyttämä kouluterveydenhuol-
40091: taisia terveystarkastuksia tehdään sekä ylä- että     to sisältyy. Kouluterveydenhuolto on keskeises-
40092: ala-asteella yleisesti. Terveyskeskusten väliset      sä asemassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvin-
40093: erot ovat kuitenkin huomattavia; vähimmillään         voinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä.
40094: tarkastettiin 3 ikäryhmää ja enimmillään kaikki
40095: 
40096: 
40097: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
40098: 
40099:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
40100: 
40101: 
40102: 
40103: 
40104: 4
40105: Ministems svar                                                KK 622/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
40106: 
40107: 
40108: 
40109: 
40110: Tili riksdagens talman
40111: 
40112: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        åtgärder som stöder detta mål. En av åtgärderna
40113: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        lyder: "Kommunerna skall se till att skolhälso-
40114: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea       vården och elevvården får adekvata resurser. Ex-
40115: Hiltunen /tkf undertecknade skriftliga spörsmål       perter inom skolhälsovård och elevvård skall ar-
40116: SS 622/1999 rd:                                       beta för att insatser för att främja barns och ung-
40117:                                                        as välbefinnande integreras i all skolverksamhet,
40118:       På vilket sätt ämnar regeringen främja          också i läroplanerna och bedömningen."
40119:       folkhälsan då det gäller barn och unga,             1 programmet betonas också vikten av barns
40120:        och                                            och ungas tillgång till särskilda tjänster. Detta
40121:                                                        förutsätter ökade resurser för psykiatrisk vård,
40122:       borde övervakningen av skolhälsovår-            också för psykiatrisk vård för barn och unga, kla-
40123:       dens servicenivå öka för att tillgången         rare arbetsfördelning i relation till den verksam-
40124:       på tjänster i tillräcklig mängd och på          het som bedrivs vid rådgivningarna för uppfost-
40125:       lika vil/kor skall kunna garanteras?            ringsfrågor och familjerådgivningarna, viiken på
40126: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       senare tid har undergått snabba förändringar,
40127: föra följande:                                        samt bättre metoder i samarbetet med barnskyd-
40128:                                                       det och barnskyddsanstalterna. Det förutsätts att
40129: Statsrådet har den 28 oktober 1999 godkänt mål-       länsstyrelsen i sin övervakning fåster särskild
40130: och verksamhetsprogrammet för social- och häl-        vikt vid hur den psykiatriska vården av minder-
40131: sovården för åren 2000-2003, som beretts vid          åriga genomförs. Även de elevvårds-tjänster som
40132: social- och hälsovårdsministeriet. 1 programmet       skolan erbjuder, såsom skolkurator- och skolpsy-
40133: fastställs målen för utvecklandet av social- och      kologverksamheten, skall beaktas i servicen för
40134: hälsovården, nödvändiga åtgärder och aktörer för      barn och unga.
40135: genomförandet. Programmet kommer att följas               Utöver det som närnns ovan tar mål- och verk-
40136: upp och utvärderas under regeringens hela fyra-       samhetsprogrammet också upp kvalitetsledning
40137: årsperiod. Förslagen till åtgärder grundar sig på     och självutvärdering. Tillsammans med stat och
40138: regeringsprogrammet för statsminister Paavo           kommun utarbetas till stöd för kvalitetslednings-
40139: Lipponens II regering samt på de utvecklingsbe-       arbetet kvalitetsrekommendationer, som även
40140: hov som kommit fram vid uppföljningen av soci-        innefattar rekommendationer för dimensione-
40141: al- och hälsovården.                                  ringen av personalen. Skolhälsovården är ett av
40142:    1 mål- och verksamhetsprogrammet för soci-         de tyngdpunktsområden i mål- och verksamhets-
40143: al- och hälsovården föreslås att kommunerna vid-      programmet för vilka rekommendationer utarbe-
40144: tar vissa åtgärder för att stöda både föräldrarna i   tas.
40145: deras föräldraroll och familjer samt satsar på            Beredningen av rekommendationerna för
40146: samarbetet mellan hem och skola. Ett av de kon-       skolhälsovården har redan inletts i samarbete
40147: kreta målen för programmet är att främja barns        med Stakes. Den förra handboken är från 1993.
40148: och ungas hälsa och välbefinnande och förebyg-        Det har skett stora förändringar i skolvärlden se-
40149: ga social utslagning. Programmet innehåller fem       dan den gjordes. Den rekommendation för skol-
40150: 
40151: 
40152:                                                                                                        5
40153: KK 622/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                      Ministerns svar
40154: 
40155: 
40156: hälsovården som nu är under arbete är avsedd att     högstadiet som i lågstadiet. Skillnaderna mellan
40157: användas av skolans och skolhälsovårdens perso-      olika hälsovårdscentraler är dock märkbara; som
40158: nai och den skall styra och underlätta deras dag-    minst undersöks 3 å1derskategorier och som mest
40159: liga arbete med att främja barns och ungas hälsa.    alla ålderskategorier. De flesta hälsoundersök-
40160: Målet för rekommendationen är att ge allmänna        ningar utförs av hä1sovårdare. 1 genomsnitt un-
40161: riktlinjer för skolhälsovården, förmedla nya         dersöks 1-2 ålderskategorier på lågstadiet och
40162: forskningsrön i aktuella frågor samt ge dem som      en ålderskategori på högstadiet av läkare.
40163: arbetar ute på fåltet stöd och tillförsikt.             Social- och hälsovårdsministeriet följer upp
40164:    Den av statsrådet tillsatta folkhälsodelegatio-   och utvärderar årligen genomförandet av mål-
40165: nen håller på att bereda TK21-programmet (= ter-     och verksamhetsprogrammet. Ministeriet koordi-
40166: veyttä kaikille 21. vuosisadalla - hälsa för alla    nerar under nästa år ett projekt med uppgift att ut-
40167: under 21 århundradet), där barns och ungas hälsa     veckla indikatorer och metoder som är centrala
40168: och välbefinnande granskas under loppet av de-       med tanke på uppföljningen och utvärderingen av
40169: ras barndom och ungdom. Programmet omfattar          mål- och verksamhetsprogrammet. Med hjälp av
40170: de viktigaste problemen och utmaningarna, upp-       dessa skaffar man sig varje år en uppfattning om i
40171: ställda må1 samt åtgärder och ansvariga instan-      viiken utsträckning åtgärderna har inletts och ge-
40172: ser. Därutöver granskas i programmet barns och       nomförts samt i mån av möjlighet om effekterna
40173: ungas hä1sa genom sko1samfundets ögon. Den           av åtgärderna.
40174: del av programmet som tar upp hälsofrämjande            Länsstyrelserna övervakar, följer upp och ut-
40175: och skola presenterar också metoder för att främ-    värderar tillgången och nivån på basservice inom
40176: ja hälsan i skolor och läroinrättningar. Avsikten    sina respektive ornråden. Länsstyrelsernas utvär-
40177: är att programmet skall bli fårdigt under våren.     deringsarbete kommer i fortsättningen att i större
40178:    Finlands Kommunförbund bereder som bäst           utsträckning än tidigare sammankopplas med de
40179: nya blanketter för skolhälsovården som skall sty-    tyngdpunktsområden som nämns i mål- och verk-
40180: ra verksamheten och även hälsokontrollerna så        samhetsprogrammet, varav ett är främjande av
40181: att de motsvarar nuvarande och framtida utma-        barns och ungas hälsa och förebyggande av soci-
40182: ningar. Blanketterna förnyar för sin del skolhä1-    al uts1agning, och uppföljning av åtgärder som
40183: sovårdens innehåll, verksamhetsmodellerna och        vidtas i anslutning härtill.
40184: systemen för uppföljning av dem.                        Kommunerna får en1igt statsande1slagstift-
40185:    Under våren 1998 gjorde social- och hä1so-        ningen statsande1 för att ordna social- och hälso-
40186: vårdsministeriet med hjälp av länsstyrelserna en     vårdstjänster. 1 dessa tjänster ingår också den
40187: riksomfattande utredning om mass- och hä1soun-       skolhä1sovård som förutsätts i fo1khälsolagen.
40188: dersökningar. Ett av de ornråden som berördes        Skolhä1sovården intar en central position då det
40189: var hälsoundersökningarna i grundskolans låg-        gäller främjandet och upprätthållandet av barns
40190: och högstadier. Hälsoundersökningar som omfat-       och ungas hälsa och välbefinnande.
40191: tar vissa ålderskategorier utförs allmänt såväl i
40192: 
40193: 
40194: 
40195: Helsingfors den 9 november 1999
40196: 
40197:     Omsorgsminister Eva Biaudet
40198: 
40199: 
40200: 
40201: 
40202: 6
40203:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025