Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1999_1 | A_1999_2 | A_1999_3 | A_1999_4 | B_1999_1 | B_1999_2 | C_1999_1 | C_1999_2 | D_1999 | E_1999_1 | E_1999_2 | F_1999_1 | F_1999_2 | F_1999_3 | F_1999_4 | F_1999_5 | Hak_1999 | PTK_1999_1 | PTK_1999_2 | PTK_1999_3 | PTK_1999_4 |

1: Vuoden 1999
2:                            ••            ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F4
10: Kirjalliset kysymykset 623-820/1999 vp
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:     ISSN 0783-99\X
19: OY EDITA AB, HELSINKI 2000
20:             Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21: 
22: 
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
25: 
26: 
27: 
28:                                         ASIAKIRJAT A-F
29: 
30: A-osat:                                                    lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31:                                                            vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32:      hallituksen esitykset (HE)
33:                                                            hallituksen kirjelmät
34:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
36:      (VNP)
37:                                                       E-osat:
38:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja
39:      valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-             lakialoitteet (LA)
40:      jelmät VN)                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
41:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
42:                                                            talousarvioaloitteet (TAA)
43: B-osat:                                                    lisätalousarvioaloitteet (LT A)
44:       eduskunnalle annetut kertomukset (K)
45:                                                       F-osat:
46: C-osat:
47:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
48:       valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi-        tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
49:       oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM)           keskustelualoitteet (KA)
50:       jalausunnot(VL)                                      välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
51: 
52: 
53: D-osat:                                                  Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
54:       eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät         tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
55:       (EK)                                            kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
56:       valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-      reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
57:       annot (VNT)                                        A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
58:       puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)              kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
59:       puhemiesneuvoston      laatimat   luettelot     jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
60:       (PNL)                                           E- ja F-osiin.
61: 
62: 
63: 
64: 
65: 200678
66:                                           PÖYTÄKIRJAT
67: 
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll i sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
70: 
71: 
72: 
73:                                             HAKEMISTO
74: 
75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
76: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
77:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden l)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
78: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
79:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan-      jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
83: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
84:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
85: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun-         Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
86: 
87: 
88: 
89:                                              INTERNET
90: 
91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
95:                                  SISÄLLYSLUETTELO
96: 
97: 
98: Kirjalliset kysymykset                             KK 631/1999 vp- Matti Vähänäkki /sd
99: 623-820/1999 vp                                    Pienituloisten sydän- ja verisuonitautipotilaiden
100:                                                    sairauskulujen vähentäminen
101:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
102: KK 623/1999 vp- Kari Kantalainen /kok
103: Kriisiavun antaminen kotimaisena materiaali-       SS 632/1999 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv
104: apuna                                              Installering av T -slinga i offentliga utrymmen
105: Vastannut: Ministeri Satu Hassi                    Besvarats av: Omsorgsminister Eva Biaudet
106: 
107: KK 624/1999 vp- Jyrki Katainen /kok                KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
108: Tieliikenteen määrärahojen kohdentaminen lii-      Induktiosilmukan asentaminen julkisiin tiloihin
109: kenteen sujuvuutta ja ilmanlaatua parantaviin      Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
110: kohteisiin
111: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
112: nen                                                Sairauspäivärahan myöntämisperusteet pääoma-
113:                                                    tulon osalta
114: KK 625/1999 vp- Annika Lapintie /vas               Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
115: Elintarviketurvallisuus                            Perho
116: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     KK 634/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
117: Hemilä                                             Virkatodistusten tietojen ajanmukaisuus
118:                                                    Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
119: KK 626/1999 vp - Risto Kuisma /rem
120:                                                    nen
121: Luottotietorekisterien kehittäminen
122: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
123:                                                    Öljykuljetusten lisääntyminen ja Suomenlahden
124: KK 627/1999 vp- Leena Rauhala /skl                 sekä Itämeren turvallisuus
125: Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva rikollisuus     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
126: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen sisäasiain-   nen
127: ministerin sijaisena
128:                                                    KK 63611999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
129: KK 628/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas           Lossin siirtäminen Tielaitoksen hallintaan Räisä-
130: Eurooppalaisten ylikansallisten puolueiden puo-    län kylässä Kemijärvellä
131: luetuki                                            Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
132: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen       nen
133: 
134:                                                    KK 63 711999 vp - Risto Kuisma /rem
135: KK 629/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
136:                                                    Pienyrittäjien ongelmat
137: Alkoholituotteiden suoramyynti viinitiloilta
138:                                                    Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
139: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
140:                                                    Tuomioja
141: 
142: KK 630/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas             KK 638/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
143: Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten        Korkeimpien oikeuksien jäsenten palkkauksen
144: tasa-arvoisuus                                     jälkeenjääneisyys
145: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
146: Sisällysluettelo
147: 
148: 
149: KK 63911999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 64911999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
150: Ulkomaalaisen oikeus työttömyysturvaan              Kotitalouksilta sähköverosta perittävän arvon-
151: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre             lisäveron poistaminen
152:                                                     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
153: KK 64011999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
154: Mustien autojen saattueajo kansainvälisten vie-     KK 650/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
155: railujen yhteydessä                                 Valtion omistusosuuden lisääntyminen ammatti-
156: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen        maisessa tavaraliikenteessä
157:                                                     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
158: KK 641/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                nen
159: Albanialaisen jalkapallojoukkueen palauttami-
160: nen kotimaahansa                                    KK 651/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
161: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies        Kunnan oman päätösvallan turvaaminen kun-
162:                                                     tayhtymissä
163: KK 642/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
164: Vuonna 1926 syntyneiden asepalvelukseen kut-        nen
165: suttujen sotilaiden rintamamiestunnus
166: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija      KK 652/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
167: Perho                                               Tullin suullisesti antamien ohjeiden sitovuus
168:                                                     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
169: KK 643/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
170: Ruotsin kautta tulleiden mustalaisten palauttami-   KK 653/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
171: nen                                                 Ikäsyrjinnän lopettaminen työelämässä
172: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies        Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
173: 
174: KK 64411999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
175: Tampereen korkeakoulujen rekrytointipalvelui-       Vaatetusalan ottaminen arvonlisäveron alenta-
176: den turvaaminen                                     miskokeiluun
177: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask               Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
178: 
179: KK 645/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 655/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
180: Jumesniemen tien kunnostaminen Hämeenkyrös-         Osakesijoittamisen verokohtelun selkeyttäminen
181: sä                                                  Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
182: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
183: nen                                                 KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
184:                                                     ym.
185: KK 646/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                Ydinvoimalaonnettomuuksista       tiedottaminen
186: Rikoksen uhrien saarnat korvaukset                  naapurimaiden viranomaisille
187: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
188: 
189: KK 647/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 657/1999 vp- Annika Lapintie /vas
190: Pankkien palvelutaso ja palvelumaksut               Alkoholin tarjoaminen lapsille
191: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes               Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
192: 
193: KK 648/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                KK 65811999 vp- Jussi Ranta /sd
194: Kuntalain tasa-arvoperiaatteen tulkinta             Kansallispuistojen rahoitus
195: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-    Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
196: nen
197:                                                                                     Sisällysluettelo
198: 
199: 
200: 
201: KK 659/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.              KK 669/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
202: Ympäristön tupakansavu syöpävaarallisena ai-       Helsinki-Lappeenranta-lentovuorojen supista-
203: neena                                              mmen
204: Vastannut: Peruspa1veluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
205:                                                    nen
206: KK 660/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
207: Karkkilan jätevedenpuhdistamon parantaminen        KK 670/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
208: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Sikojen häntien katkaisun salliminen
209:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
210: KK 66111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk               Hemilä
211: Lisääntyvät autovarkaudet
212: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     KK 671/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
213: nen                                                Vuosaaren satamahankkeen tilanne
214:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
215: KK 662/1999 vp - Toimi Kankaanniemi /skl           nen
216: ym.
217: Arsenal Oy:n saatavien siirto viranomaisperin-     KK 672/1999 vp - Matti Kangas /vas
218: tään                                               Rakennetyöttömyyden vähentäminen aluepoliit-
219: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              tisin keinoin
220:                                                    Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
221: KK 663/1999 vp- Susanna Huovinen /sd               nen
222: Järjestöjen sitouttaminen Sokrates II -koulutus-
223: ohjelman Grundtvig-toimintoon                      KK 673/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
224: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinko-
225:                                                    jen torjuminen ja korvaaminen
226: KK 664/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.           Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
227: Työharjoittelun palkkaus ja opintotuen tulohar-    Hemilä
228: kinta
229: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.
230:                                                    Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisesta
231: KK 665/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.               seuranneet ongelmat henkilöstöravintoloille
232: Perhehoitajille maksettavan korvauksen verotus     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
233: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
234:                                                    KK 67 511999 vp - Ossi Korteniemi /kesk
235: KK 666/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.               Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Ylitornion
236: Opetusalan eläkejärjestelyjen loppukarenssieh-     kunnan Nuotiorannalla
237: dot                                                Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
238: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              nen
239: 
240: KK 667/1999 vp- Ulla Juurola /sd                   KK 676/1999 vp - Marjukka Karttunen-Rais-
241: Kadun ja jalkakäytävän kunnossa- ja puhtaanapi-    kio /kok
242: tovelvoitteet                                      Huumeiden salakuljetus ja käyttö
243: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
244: 
245: KK 668/1999 vp - Pertti Hemmilä /kok               KK 67711999 vp - Lauri Oinonen /kesk
246: Päivähoidossa olevien lasten turvaaminen tartun-   Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hajautta-
247: noilta                                             mmen
248: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
249: Sisällysluettelo
250: 
251: 
252: 
253: KK 678/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.              KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
254: Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit sekä lää-   Lasten masennuksen hoito
255: käreiden jääviyden tulkinta                        Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
256: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
257: Perho                                              KK 689/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
258:                                                    Maantien 3231 Ihari-Pohjalahti peruskorjaami-
259: KK 679/1999 vp- Matti Saarinen /sd ym.             nen
260: Riittävien koulutilojen aikaansaaminen Etelä-      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
261: Suomen läänin oppilaille                           nen
262: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
263:                                                    KK 690/1999 vp- Marja Tiura /kok
264: KK 680/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.          Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tervey-
265: Huumeongelmaan vaikuttaminen                       denhuolto
266: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
267: 
268: KK 68111999 vp- Päivi Räsänen /skl                 KK 69111999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
269: Raskaana olevan päihderiippuvaisen tahdosta        ym.
270: riippumaton hoito                                  Suomen valtion tuki ulkomailla vangituille kan-
271: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       salaisilleen
272:                                                    Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
273: KK 682/1999 vp- Saara Karhu /sd
274:                                                    KK 692/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
275: Vanhuuseläkkeen karttuminen alle 23-vuotiaana
276:                                                    Alkoholijuomien tarjoilu alaikäisille
277: tehdystä työstä
278:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
279: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
280: Perho                                              KK 693/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
281:                                                    Delfiinien käytön kieltäminen sirkuseläiminä
282: KK 683/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk                Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
283: Soitto-oppilaskoulutukseen osallistuneiden tasa-   Hemilä
284: puolinen kohtelu
285: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam     KK 694/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
286:                                                    Poliisikoulutuksen suunnitelmallisuus
287: KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd                    Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
288: Rajavartiolaitoksen henkilöstön tulosopimus
289: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies       KK 695/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
290:                                                    Kriminaalihuollon toimintojen kehittäminen
291: KK 685/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl            Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
292: Freelancerin verotus ja YEL-maksut
293:                                                    KK 696/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
294: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
295:                                                    Ulosottomiesten jatkokoulutus
296:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
297: KK 686/1999 vp- Jari Vilen /kok
298: Ulkomailla asuvien suomalaisten oikeus äänes-      KK 697/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
299: tää Suomen vaaleissa                               Todistajanpalkkioiden korottaminen
300: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
301: 
302: KK 687/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.               KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
303: Rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyvä poik-     Kangasalan ammattioppilaitoksen oppilaspaik-
304: keuslupa                                           katilanne ja rakennushankkeen eteneminen
305: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
306:                                                                                    Sisällysluettelo
307: 
308: 
309: KK 699/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk              KK 709/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
310: Kansanedustajien tarpeita palvelevien virka-      Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen
311: miesten lisääminen ministeriöissä                 korvausten maksaminen pyhäpäiviltä
312: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
313:                                                   Perho
314: KK 700/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
315: Alioikeus-ja hovioikeusuudistuksen toimivuus      KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
316: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen      Rajavalvonnan riittävyys
317:                                                   Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
318: KK 70111999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
319: Joulukuusien ja grillihiilien maahantuonti        KK 71111999 vp - Sakari Smeds /skl
320: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                   Kehitysvammaisia haitavien omaishoitajien tuki-
321:                                                   palveluiden riittävyys
322: KK 702/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk              Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
323: Postin toimipaikkojen karsiminen
324: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-    KK 712/1999 vp - Paula Lehtomäki /kesk
325: nen                                               Virvoitusjuomien pakkaaminen
326:                                                   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
327: KK 703/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
328: Poliisin resurssipulasta johtuva rikostutkinnan   KK 713/1999 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk
329: laiminlyönti                                      Kansaneläkkeiden takaisinperintä
330: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
331:                                                   Perho
332: KK 70411999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
333: Vuokra-asuntojen välittäjän tutkinto ja toimin-   KK 714/1999 vp - Matti Väistö /kesk
334: nan valvominen                                    Riittävien   ennakkoäänestysmahdollisuuksien
335: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen      turvaaminen
336:                                                   Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
337: KK 70511999 vp- Lauri Oinonen /kesk
338: Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaus-      KK 715/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
339: vastuu                                            Ivalosta Nellimiin johtavan tien perusparantami-
340: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi    nen
341: Hemilä                                            Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
342:                                                   nen
343: SS 706/1999 rd- Rainer Erlund /erl
344: Bilskattelättnad för invalider                    KK 716/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
345: Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes           Kelan eläkkeiden takaisinperintä
346:                                                   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
347: KK 706/1999 vp- Rainer Erlund /eri                Perho
348: Invalidien autoveron huojennus
349: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             KK 717/1999 vp - Eero Lämsä /kesk
350:                                                   Kansaneläkkeiden takaisinperintä ja eläkkeen-
351: KK 70711999 vp- Leena Rauhala /skl                saajien oikeusturva
352: Opettajien valmiudet oppilaiden henkisen pää-     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
353: oman ja kommunikointikyvyn kehittämiseksi         Perho
354: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
355:                                                   KK 718/1999 vp- Matti Saarinen /sd
356: KK 70811999 vp- Arto Seppälä /sd                  Paluumuuttajien verotuksessa ja sv-maksuissa
357: Ammattikuljettajien oikeus lepoon                 esiintyvät ongelmat
358: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
359: Sisällysluettelo
360: 
361: 
362: KK 719/1999 vp- Saara Karhu /sd                   KK 727/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
363: Kiinteistöverolain soveltaminen yleishyödyllis-   Postin työpaikkojen turvaaminen Etelä-Pohjan-
364: ten yhteisöjen omistamiin rakennuksiin ja maa-    maalla
365: pohjaan                                           Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
366: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             nen
367: 
368: SS 72011999 rd- Rainer Erlund /erl                KK 72811999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
369: Utbildningen av hörselskadade och döva i          Eläinten aiheuttamat satovahingot
370: Svenskfinland                                     Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
371: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask    Hemilä
372: 
373: KK 720/1999 vp- Rainer Erlund /erl                KK 729/1999 vp - Mikko Elo /sd
374: Kuulovammaisten ja kuurojen koulutus Suomen       Aviopuolisoiden tekemien elatussopimusten si-
375: ruotsinkielisillä alueilla                        tovuus
376: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask             Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
377: 
378: SS 72111999 rd- Rainer Erlund /erl                KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas
379: Den ekonomiska situationen för arbetslösa han-    Köyhyyden poistaminen ja tuloerojen kasvami-
380: dikappade                                         sen hidastaminen
381: Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister      Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
382: Maija Perho
383:                                                   KK 73111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
384: KK 72111999 vp- Rainer Erlund /erl                Hovioikeusuudistuksen vaikutus oikeusturvaan
385: Työttömien vammaisten taloudellinen tilanne       Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
386: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
387: Perho                                             KK 732/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
388:                                                   Maailmanpankin rahoitus Tshadin-Kamerunin
389: KK 72211999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd       öljyputkihankkeelle
390: Eläkkeensaajien matkalippujen alennusoikeudet     Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
391: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
392: Perho                                             KK 733/1999 vp- Esa Lahtela /sd
393:                                                   Lapsen tapaamisoikeudesta aiheutuvat kustan-
394: KK 723/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas              nukset ja toimeentulotuki
395: Kansaneläkelaitoksen toiminnassa esille tulleet   Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
396: epäkohdat
397: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    KK 734/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
398: Perho                                             Vammaisten apuvälineet
399:                                                   Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
400: KK 724/1999 vp - Matti Kangas /vas
401: Vammaisten aseman parantaminen                    KK 735/1999 vp- Esa Lahtela /sd
402: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      Turvetuotannon alasajon estäminen Itä-Suomes-
403:                                                   sa
404: KK 725/1999 vp- Reijo Laitinen /sd                Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
405: Finanssitavaratalojen valvonta
406: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   KK 736/1999 vp- Pertti Hemmi1ä /kok
407:                                                   Polttoaineen hinnan alentaminen
408: KK 72611999 vp - Esa Lahtela /sd ym.              Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
409: Matkalippujen lapsialennusten yhdenmukaista-
410: minen juna- ja linja-autoliikenteessä             KK 737/1999 vp- Mauri Salo /kesk
411: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-    Päivärahan maksuvelvollisuus
412: nen                                               Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
413:                                                                                    Sisällysluettelo
414: 
415: 
416: SS 738/1999 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv              KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok
417: Frivilligheten i fråga om söndagsöppet             Vanhusväestön kuntoutus
418: Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes            Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
419: 
420: KK 738/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r               KK 748/1999 vp- Harry Wallin /sd
421: Sunnuntaiaukio1on vapaaehtoisuus                   Kuljetuspalveluiden turvaaminen vammaisille ja
422: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              vanhuksille
423:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
424: KK 73911999 vp- Kirsi Piha /kok                    nen
425: Adoptiovanhempien asema
426: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
427:                                                    Ekologinen rakentaminen
428: KK 740/1999 vp- Kirsi Piha /kok                    Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
429: Avena Oy:n yksityistäminen
430: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     KK 750/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
431: Hemilä                                             Erään lunastustoimituksen kohtuuton viivästymi-
432:                                                    nen
433: KK 741/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok                 Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
434: Kouluterveydenhuollon seuranta
435: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 75111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
436:                                                    Koulujen huumetestit
437: KK 742/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok                 Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
438: Vakinaisen henkilöstön lisääminen sosiaali- ja
439: terveydenhuollossa                                 KK 752/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
440: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Suomijärven kunnostuksen nykyvaihe Karvialla
441:                                                    Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
442: KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.
443: Koululaisten huumetestit                           KK 753/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
444: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   Kotiuttamisrahan maksaminen asevelvollisuu-
445: nen                                                tensa suorittaneille
446:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
447: SS 744/1999 rd- Bjarne Kallis /fkf
448: Möjlighet till deltidssjukskrivning                KK 754/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
449: Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister       Köyhien pankin perustaminen Postin yhteyteen
450: Maija Perho                                        Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
451: 
452: KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl                 KK 755/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
453: Mahdollisuus osa-aikasairauslomaan                 Työttömien peruspäivärahaan tehty korotus
454: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
455: Perho
456:                                                    KK 756/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
457: KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                Ihmisten nopea eriarvoistuminen
458: Haja-asutusalueiden metsätyövoiman työllistä-      Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
459: misen edistäminen
460: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              KK 757/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
461:                                                    Maaseudun kehitysmäärärahojen käytön valvon-
462: KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                   ta
463: Omaishoitajien oikeus vapaapäiviin                 Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
464: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Hemilä
465: Sisällysluettelo
466: 
467: 
468: KK 758/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk               KK 768/1999 vp- Marja Tiura /kok
469: Sota-arkiston toimintojen tehostaminen             Hirvieläinten kaatoluvat
470: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam     Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
471:                                                    Hemilä
472: KK 759/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
473: Kansaneläkelaitoksen toimintojen laillisuus Ja     KK 769/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
474: sen hallinnon uudistaminen                         Vanattaran paikallistien kevyen liikenteen järjes-
475: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     telyt Lempäälässä
476: Perho                                              Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
477:                                                    nen
478: KK 760/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
479: Ihmisten elintarvikkeena käyttämän lihan alku-     KK 77011999 vp - Sulo Aittoniemi /alk
480: perä                                               Uuden talouskuplan ja romahduksen aikataulu
481: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
482: Hemilä
483:                                                    KK 771/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
484: KK 761/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk               Tutkan nopeusnäytöt todisteluu kannalta
485: Itsenäisyyden myöntäminen Ahvenanmaan maa-         Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
486: kunnalle
487:                                                    KK 772/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
488: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
489:                                                    Euroopan unionin kehitys
490:                                                    Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
491: KK 762/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
492: Pakolaisten sijoittuminen Ahvenanmaalle ja         KK 773/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
493: muille ruotsinkielisille alueillemme               Pohjanmaan latomaiseman säilyttäminen
494: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre            Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
495: 
496: KK 763/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk               KK 774/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
497: Pelastusarmeijan tulevaisuus                       Sotaveteraanien vaimojen kuntoutus
498: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
499: 
500: KK 764/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                KK 77511999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
501: Kilpailuttamisen pelisäännöt                       Henkilöautojen dieselvero
502: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
503: nen
504:                                                    KK 776/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
505:                                                    Liikennesakkojen vaikutus vakuutusmaksuihin
506: KK 765/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
507:                                                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
508: Ajokorttiasetuksen 27 §:n aiheuttamat hankaluu-
509:                                                    Perho
510: det
511: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     KK 777/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
512: nen                                                Kansaneläkelaitoksen johdon toiminta ja eläk-
513:                                                    keiden takaisinperintä
514: KK 766/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas             Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
515: Perhehoitajien oikeus osa-aikalisään               Perho
516: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
517:                                                    KK 778/1999 vp- Matti Saarinen /sd
518: KK 76711999 vp- Marja Tiura /kok                   Valaistuksen ja hirviaidan rakentaminen valta-
519: Korkeimpien oikeuksien presidenttien ja jäsen-     tielle 1 välille Veikkola-Lohjanharju
520: ten palkkaus                                       Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
521: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              nen
522:                                                                                       Sisällysluettelo
523: 
524: 
525: KK 77911999 vp - Sulo Aittaniemi /alk               KK 789/1999 vp- Jussi Ranta /sd
526: Muistopatsaan pystyttäminen sota-ajan sanka-        Liikenneyhteydet Kaakkois-Suomessa
527: reille                                              Vastannut: Ulkomaankauppaministeri Kimmo
528: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        Sasi
529: KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas                   KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.
530: Asbestille altistuneiden terveydentilan jälkiseu-   Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa oikeu-
531: ranta ja asbestivaaran vähentäminen                 dellinen asema
532: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
533: 
534: KK 781/1999 vp- Matti Kangas /vas                   KK 79111999 vp- Esa Lahtela /sd
535: Euroarktisen yhteistyön kehittäminen                Avoimen ja rehdin tarjouskilpailun pelisäännöt
536: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen        Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
537: 
538: KK 782/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                 KK 792/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
539: Onnettomuuden uhrienjulkisuussuoja                  Maksusitoumukset terapiaeläinten hoitoon
540: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
541: 
542: KK 783/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk                KK 793/1999 vp- Leena Rauhala /skl
543: Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksen         Vanhustenhoidon laadun turvaaminen
544: toiminnan mahdolliset epäselvyydet                  Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
545: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
546:                                                     KK 794/1999 vp- Mikko Elo /sd
547: KK 78411999 vp- Raimo Vistbacka /ps                 Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemista ja syrj äy-
548: Kaksinkertainen verotus metsäverotuksessa           tymisen estämistä koskeva projekti Satakunnassa
549: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes               Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
550: 
551: SS 785/1999 rd- Margareta Pietikäinen /sv           KK 795/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.
552: Tryggande av talterapeuttjänster på svenska         Tuki taistelussa harmaata taloutta vastaan
553: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
554: 
555: KK 785/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r            KK 796/1999 vp- Rakel Hiltunen /sd
556: Ruotsinkielisten puheterapeuttipalvelujen tur-      Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiede-
557: vaaminen                                            kunnan kohtalo
558: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask               Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
559: 
560:                                                     KK 79711999 vp - Raimo Vistbacka /ps
561: KK 786/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk
562:                                                     Kansaneläkelaitoksen eläkeoikaisujen aiheutta-
563: Kevyen musiikin nostaminen kansainväliselle ta-
564:                                                     ma kaksinkertainen verotus
565: solle
566:                                                     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
567: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
568:                                                     KK 798/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
569: KK 787/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                Turpeen kilpailukyvyn parantaminen
570: Euroopan unionin Nuorisoasiain ministerineu-        Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
571: voston säilyttäminen
572: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen        KK 799/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
573:                                                     Kymi-Vainikkala-voimalinj an     rakentamisen
574: KK 788/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                 keskeyttäminen ja sen maanomistajille aiheutta-
575: Kauppaliikkeiden aukiolon poikkeuslupien            mat haitat
576: myöntäminen                                         Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
577: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                     Tuomioja
578: Sisällysluettelo
579: 
580: 
581: KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas             KK 809/1999 vp- Tarja Kautto /sd
582: Vanhojen tuomiosaatavien korkojen kohtuullis-      Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsittely-
583: taminen                                            ajan lyhentäminen
584: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
585:                                                    Perho
586: KK 801/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
587: MTV 3:n teksti-TV:ssä esitettävät aikuisviihde-    KK 810/1999 vp- Tarja Kautto /sd
588: palvelujen mainokset                               Yhdyskuntakehityksen Habitat-toimintaohjel-
589: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     man seurantaprosessi
590: nen                                                Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
591: 
592: KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk               KK 811/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
593: Yleishyödyllisten säätiöiden toiminnan turvaa-     Dementiaa sairastavien hoitoresurssien turvaa-
594: minen ja niiden valvonnan tehostaminen väärin-     minen kunnissa
595: käytösten estämiseksi                              Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
596: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
597: Tuomioja                                           SS 812/1999 rd- Håkan Nordman /sv
598:                                                    Inkomstgränser för avträdelsestöd
599: KK 803/1999 vp- Sari Sarkamaa /kok                 Besvarats av: Jord- och skogsbruksminister Ka-
600: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirto          levi Hemilä
601: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
602:                                                    KK 812/1999 vp- Håkan Nordman /r
603: KK 804/1999 vp- Sari Sarkamaa /kok                 Luopumistuen tulorajat
604: Apteekkien työvoimapula                            Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
605: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Hemilä
606: 
607: KK 805/1999 vp- Matti Saarinen /sd                 KK 813/1999 vp - Mikko Kuoppa /vas
608: Henkilöliikenneyhteyden puuttuminen rataosuu-      Ikäsyrjintä ja työnhakijoiden oikeusturva
609: della Karjaa-Hyvinkää                              Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
610: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
611: nen                                                KK 814/1999 vp- Tero Rönni /sd
612:                                                    Kuoreveden ja Jämsän kuntaliitoksesta järjestet-
613: KK 806/1999 vp - Pertti Hemmilä /kok               ty neuvoa-antava kansanäänestys
614: Yksityisteiden ylläpitäjien arvonlisäverokohtelu   Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
615: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              nen
616: 
617: KK 80711999 vp - Pertti Hemmilä /kok               KK 815/1999 vp- Esa Lahtela /sd
618: Pääteiden ulkopuolisen tieverkon ja yksityistei-   Vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin määräämät
619: den ylläpito ja parantaminen                       lääkärintutkimukset
620: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
621: nen                                                Perho
622: 
623: KK 808/1999 vp - Pertti Hemmilä /kok               KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
624: Konkurssien tosiasiallisten tarkoitusperien sel-   Polttoaineiden hinnankorotusten hillintä veroa
625: vittämisen tehostaminen                            alentamalla
626: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
627:                                                                                  Sisällysluettelo
628: 
629: 
630: KK 81711999 vp - Juha Karpio /kok                 KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
631: Rintamatunnuksen ja rintamapalvelustunnuksen      Selvitysmiehen asettaminen yliopistotasoisen
632: myöntämisperusteet                                koulutuksen laajentamiseksi Satakunnassa
633: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
634: Perho
635:                                                   KK 820/1999 vp - Hannu Aho /kesk
636: KK 818/1999 vp- Mikko Elo /sd                     Muiden kuin hirvi- ja petoeläinten aiheuttamat
637: Valtionvelan korkomenot                           satovahingot
638: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
639:                                                   Hemilä
640:                                                               KK 623/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
641: 
642: 
643: 
644: 
645:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 623/1999 vp
646: 
647:                                               Kriisiavun antaminen kotimaisena materiaali-
648:                                               apuna
649: 
650: 
651: 
652: 
653: Eduskunnan puhemiehelle
654: 
655: Turkin maanjäristyksen kaltaiset suurkatastrofit       set yritykset joutuvat kilpailemaan muiden mai-
656: ovat osoittaneet, että maailmalla tarvitaan jatku-     den yrityksien kanssa toimituksista.
657: vasti suuria määriä materiaaliapua. Suomen kal-            Mikäli Turkin maanjäristyksen kaltainen suur-
658: taisten pienten maiden on ollut vaikea toimittaa       katastrofi tapahtuisi uudelleen, ei Suomesta löy-
659: humanitaarista apua konkreettisena materiaali-         dy tarpeeksi suuria määriä esimerkiksi telttoja ja
660: na, koska tarvittavat määrät ovat liian suuria. Tä-    vesisuodattimia materiaalisen tarpeen tyydyttä-
661: hän asti Suomi onkin antanut avustukset lähinnä        miseen. Täten ostot tuskin suuntautuisivat Suo-
662: rahana. Näin maamme antama kriisiapu on käy-           meen.
663: tetty materiaalin hankintaan muista maista.                Maailmassa on käytössä monia eri järjestel-
664:    Suomen kehitysyhteistyön varat ovat kasva-          miä, joilla valtiot pitävät huolen ostojen suuntall-
665: neet maltillisesti l 515, l milj. markasta 2 223, 1    tumisesta kotimaahansa. Esimerkiksi Norjassa
666: milj. markkaan vuodesta 1994 vuoteen 1998, ol-         yrityksillä on sopimus valtion kanssa siitä, että
667: len noin 0,34 prosentin osuus BKT:sta. Tästä hu-       yritykset pitävät omissa varastoissaan omalla
668: manitaariseen apuun osoitettu määräraha on             kustannuksellaan suurta määrää materiaalia.
669: vaihdellut vuosittain ja on ollut alimmillaan          Kriisin sattuessa Norjan valtio on taannut osta-
670: 101,9 milj. markkaa vuonna 1993 ja 170 milj.           vansa yrityksiltä heidän valmiusvarastonsa. Krii-
671: markkaa vuonna 1998. Varsinaiset maksatukset           siavusta toimitetaan mahdollisimman suuri osa
672: olivat esimerkiksi vuonna 1998 yhteensä noin           materiaaliapuna eikä suinkaan vain rahana. Näin
673: 175,4 milj. markkaa. Tätä humanitaarista apua          avun tarvitsijat saavat konkreettisen avun heti
674: kanavoivat monien muiden järjestöjen lisäksi           norjalaisina tuotteina.
675: myös YK:njärjestöt, kuten UNHCR, UNICEF ja                 Tällainen järjestelmä ei ole valtiolle edes kal-
676: UNOCHA, jotka käyttivät suuren osan tuosta ra-         lis, sillä yritykset pitävät materiaalin omissa va-
677: hamäärästä ulkomaisten tarvikkeiden ostoon esi-        rastoissaan, kunnes tarvetta ilmenee. Tietenkään
678: merkiksi Bosniaan, Afganistaniin ja Kosovoon.          koko humanitaarista avustusta ei tule sitoa vain
679:    Suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja ha-       materiaaliavustukseksi, vaan osa tulee edelleen
680: lua olla tuottamassa materiaalia, jolla Suomi voi-     toimittaa myös rahana. Suomenkin valtio voisi
681: si antaa kriisiapua konkreettisena tavarana sitä       antaa huomattavan osan nimenomaan kriisiavus-
682: tarvitseville. Tällä hetkellä suomalaisilla yrityk-    ta kotimaisena materiaalina.
683: sillä ei ole mitään takeita siitä, että nimenomaan
684: heidän tuotteitaan ostettaisiin kriisiavuksi, eivät-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
685: kä yrityksemme tästä syystä uskalla pitää riittä-      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
686: vän suuria varastoja. Koska valtiomme on anta-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
687: nut järjestöille kriisiavun rahana, niin suomalai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
688: 
689:                                                                                                   Versio 2.0
690: KK 623/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
691: 
692: 
693:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   humanitaarisen avun antamista kotimai-
694:       tyä, että Suomeen saataisiin aikaan jär-    sina tuotteina apua tarvitseville?
695:       jestelmä, joka helpottaisi konkreettisen
696: 
697: 
698: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
699: 
700:     Jyrki Katainen /kok
701: 
702: 
703: 
704: 
705: 2
706: Ministerin vastaus                                         KK 623/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
707: 
708: 
709: 
710: 
711: Eduskunnan puhemiehelle
712: 
713: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      raatiot ja suomalaisen miinanraivauskapasiteetin
714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kehittäminen yhteistyössä puolustusministeriön
715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kanssa. Tällä tavalla välillisesti ulkoasiainminis-
716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Katai-    teriön humanitaarisen avun määrärahoista tehty-
717: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jen kotimaisten hankintojen loppusumma liik-
718: KK 623/1999 vp:                                      kuu vuosittain muutamassa kymmenessä miljoo-
719:                                                      nassa markassa.
720:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-         Vuosina 1996--1997 ulkoasiainministeriässä
721:        tyä, että Suomeen saataisiin aikaan jär-      tutkittiin kysymyksessä ehdotettua humanitaari-
722:       jestelmä, joka helpottaisi konkreettisen       sen avun tavaravalmiuksien kehittämistä. Täl-
723:       humanitaarisen avun antamista kotimai-         löin harkittiin myös humanitaarisen avun tuottei-
724:       sina tuotteina apua tarvitseville?             den valmiusvarastointijärjestelmän kokeilun-
725:                                                      luonteista perustamista. Tehtyjen selvitysten
726: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pohjalta päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, että
727: ti seuraavaa:                                        erillisen varastointijärjestelmän perustaminen ei
728: Vuonna 1997 hyväksytyn Suomen humanitaari-           ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Valtion
729: sen avun linjauksen mukaisesti Suomi antaa hu-       ylläpitämää humanitaarisen avun valmiusvaras-
730: manitaarista apua pääsääntöisesti kansainvälis-      toa ei ole esimerkiksi sellaisissa maissa kuten
731: tenja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjes-     Ruotsi, Tanska tai Saksa. Kysymyksessä ehdotet-
732: töjen kautta ja niiden tarvearvion perusteella.      tu sopimusvarastointijärjestely on tiettävästi käy-
733:    Viime kädessä siis avustusjärjestöistä riippuu,   tössä vain Norjassa.
734: kuinka paljon ne tekevät hankintoja Suomesta.           Ulkoasiainministeriö on jatkossakin valmis
735: Kotimaisista avustusjärjestöistä erityisesti Suo-    informoimaan suomalaisia tavarantoimittajia
736: men Punainen Risti tekee merkittäviä hankintoja      vientimahdollisuuksista, samoin kuin auttamaan
737: kotimaasta ulkoasiainministeriön myöntämillä         kansainvälisiä järjestöjä näiden etsiessä sopivia
738: varoilla. Suomen kehitysavulla rahoitetaan myös      Suomesta hankittavia tuotteita.
739: suomalaiset humanitaariset miinanraivausope-
740: 
741: 
742: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
743: 
744:     Ministeri Satu Hassi
745: 
746: 
747: 
748: 
749:                                                                                                       3
750: KK 623/1999 vp- Jyrki Katainen /kok                                                   Ministerns svar
751: 
752: 
753: 
754: 
755: Tili riksdagens talman
756: 
757: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     rationer. Dessutom utveck1as den finländska
758: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     minröjningskapaciteten i samarbete med för-
759: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jyrki   svarsministeriet. På detta sätt rör sig slutsumman
760: Katainen /saml undertecknade skriftliga spörs-      för inhemska anskaffningar gjorda med medel ur
761: mål SS 623/1999 rd:                                 utrikesministeriets anslag för humanitärt bistånd
762:                                                     kring ett tiotal miljoner mark årligen.
763:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           Under åren 1996-1997 undersöktes vid utri-
764:       för att åstadkomma ett system, som skul-      kesministeriet hur den humanitära hjälpens varu-
765:       le underlätta användandet av inhemska         beredskap kunde utvecklas. Härvid övervägde
766:       produkter då humanitärt bistånd ges?          man också att på försök inrätta ett beredskapsla-
767:                                                     gersystem för produkter som skickas som huma-
768: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     nitär hjälp. På basis av utredningar som hade
769: föra följande:                                      gjorts kom man dock till att det ur ekonomisk
770: Enligt den år 1997 godkända riktlinjen för Fin-     synvinkel inte är ändamålsenligt att grunda ett
771: lands humanitära bistånd ger Finland humanitär      särskilt lagersystem. Ett beredskapslager för hu-
772: hjälp huvudsakligen via internationella och in-     manitär hjälp som upprätthålls av staten finns
773: hemska humanitära hjälporganisationer och i en-     inte heller i Iänder som Sverige, Danmark och
774: lighet med deras bedömning av hjälpbehoven.         Tyskland. Angående i spörsmålet nämnda exem-
775:    Det beror alltså i sista hand på de humanitära   plet om Norge, som har ett beredskapslager som
776: hjälporganisationerna hur mycket anskaffningar      upprätthålls via en avtalsmekanism, kan konsta-
777: de gör i Finland. Av de inhemska humanitära         teras, att enligt ministeriets uppgifter är Norge
778: hjälporganisationerna gör i synnerhet Finlands      det enda land där ett dylikt system tillämpas.
779: Röda Kors betydande anskaffningar i Finland            Utrikesministeriet är beredd att även framle-
780: med medel som utrikesministeriet beviljat. Med      des informera finländska leverantörer om export-
781: Finlands anslag för utvecklingsbistånd finansie-    möjligheter samt bistå internationella organisa-
782: ras också finländska humanitära minröjningsope-     tioner då de söker lämpliga finländska produkter.
783: 
784: 
785: 
786: Helsingfors den 11 november 1999
787: 
788:     Minister Satu Hassi
789: 
790: 
791: 
792: 
793: 4
794:                                                               KK 624/1999 vp -Jyrki Katainen /kok
795: 
796: 
797: 
798: 
799:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 624/1999 vp
800: 
801:                                               Tieliikenteen määrärahojen kohdentaminen lii-
802:                                               kenteen sujuvuutta ja ilmanlaatua parantaviin
803:                                               kohteisiin
804: 
805: 
806: 
807: 
808: Eduskunnan puhemiehelle
809: 
810: Ilmanlaatu on Suomessa keskimäärin hyvä, ja            olisi hyötyä nimenomaan taajamissa, missä ihmi-
811: monien epäpuhtauksien pitoisuudet ovat laske-          set asuvat lähellä liikenneväyliä.
812: neet viime vuosina. Vilkasliikenteisimpien tei-            Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa saa kään-
813: den läheisyydessä pitoisuudet ovat kuitenkin vä-       tyä valo-ohjatussa risteyksessä oikealle suurta
814: lillä melko korkeita ja ylittävät ajoittain ilman-     varovaisuutta noudattaen, vaikka valo olisi pu-
815: laadulle annetut enimmäisohjearvot. Epäsuotui-         nainen. Tämän menettelyn salliminen myös Suo-
816: sissa sääoloissa paikalliset typpidioksidi- ja         messa olisi kaikkein halvin ratkaisu. Risteyslii-
817: hiukkaspitoisuudet voivat lyhytaikaisesti kohota       kenteen sujuvuutta voidaan parantaa myös muil-
818: hyvinkin korkeiksi. Yksi merkittävimmistä il-          la keinoin: esimerkiksi kaupunkiliikenteessä oi-
819: man epäpuhtauksien aiheuttajista on liikenne.          kealle kääntymistä voidaan nopeuttaa lisäämällä
820:     Monissa Suomen kaupungeissa on ongelmana           liikennevalojen viereen oikealle osoittava vihreä
821: liikenteen sujuvuus aamu- ja iltaruuhkien ai-          lisävalo, jonka palaessa autoilija saa ohittaa isos-
822: kaan. Suomalaisessa liikenteessä kuluu vuosit-         sa pylväässä palavan punaisen valon. Tällainen
823: tain noin 3 miljardia litraa polttoainetta. Jos huo-   järjestely on tietenkin turvallisempi kuin yhdys-
824: nosti suunniteltuja risteyksiä parannettaisiin ja      valtalainen käytäntö.
825: liikenteen ohjausta kehitettäisiin, voitaisiin yk-        Kuten hallitusohjelmassa mainitaan, hallitus
826: sin Suomessa säästää arviolta 50 miljoonaa litraa      pyrkii toimenpiteillään kehittämään tieto- ja fyy-
827: polttoainetta vuodessa. Samalla hiilidioksidi-         sisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta. Halli-
828: päästöt vähenisivät 117 miljoonaa kiloa.               tusohjelman liikennepolitiikan lähtökohtana on
829:     Pienillä geometrisilla muutoksilla ja nykyis-      kestävän kehityksen periaate. Parantamalla ris-
830: ten liikennevalojen toimintaa kehittämällä voi-        teysliikenteen sujuvuutta esimerkiksi mainituilla
831: taisiin saada kustannuksiin nähden suuria paran-       pienillä korjausinvestoinneilla voidaan saavut-
832: nuksia. Tätä tukevat viime aikoina julkisuuteen-       taa merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä ym-
833: kin tulleet tutkimustulokset. Hienosäätämällä lii-     päristöystävällisellä tavalla.
834: kennevaloja ja muuttamalla hiukan liittymien ra-
835: kennetta voidaan saada aikaan 25-35 prosentin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
836: säästöjä. Kustannukset yksittäistä risteystä koh-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
837: den olisivat ainoastaan noin 5 000-10 000              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
838: markkaa. Tällaiset toimenpiteet maksaisivat it-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
839: sensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Tästä
840: 
841: 
842: 
843:                                                                                                   Versio 2.0
844: KK 624/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
845: 
846: 
847:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   huomioon ottaen paranisi hallitusohjel-
848:       tyä, jotta liikenteen sujuvuus ympäristö    man mukaisesti?
849: 
850: 
851: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
852: 
853:     Jyrki Katainen /kok
854: 
855: 
856: 
857: 
858: 2
859: Ministerin vastaus                                          KK 624/1999 vp- Jyrki Katainen /kok
860: 
861: 
862: 
863: 
864: Eduskunnan puhemiehelle
865: 
866: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ten tasapainon etsimisestä sujuvuuden ja turvalli-
867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         suuden välillä.
868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Liikennevaloin ohjattuja liittymiä on Suomes-
869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Katai-     sa noin 1 500 kpl, näistä muutama sata yleisillä
870: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teillä. Yleisten teiden valo-ohjatuista liittymistä
871: KK 624/1999 vp:                                       pääosa on melko uusia ja niissä on hyödynnetty
872:                                                       viimeisintä saatavilla ollutta tekniikkaa. Esi-
873:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       merkkinä tästä ovat päällysteeseen upotetut tun-
874:       tyä, jotta liikenteen sujuvuus ympäristö        nistinsilmukat, jotka koko ajan rekisteröivät eri
875:       huomioon ottaen paranisi hallitusohjel-         liittymähaaroista tulevien autojen määrän ja au-
876:       man mukaisesti?                                 tomaattisesti säätävät valojen ajoituksen. Monet
877:                                                       liittymät on varustettu myös kirjallisessa kysy-
878: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         myksessä mainitulla nuoliopasteella, joka mah-
879: ti seuraavaa:                                         dollistaa kääntymisen oikealle, vaikka pääopas-
880: Suomessa säännöllisiä päivittäin toistuvia liiken-    tin näyttää punaista. Uudet valo-ohjatut liittymät
881: neruuhkia esiintyy lähinnä kaupunkialueiden si-       voidaan varustaa myös ns. vapaa oikea -järjeste-
882: säisessä katuverkossa tai suurten kaupunkialuei-      lyillä, jotka mahdollistavat oikealle kääntymisen
883: den sisääntulo- ja kehäteillä. Liikenteen kasvaes-    omaa erillistä kaistaa käyttäen, vaikka opastin
884: sa ruuhkien määrä lisääntyy nopeasti. Liikenteen      näyttää punaista. Tätä järjestelyä käytetään tur-
885: sujumisen kannalta keskeisiä solmukohtia ovat         vallisuussyistä kuitenkin vain, mikäli kevyt lii-
886: liittymät ja risteykset. Kirjallisessa kysymykses-    kenne ei risteä samassa tasossa autoliikenteen
887: sä tuodaan aivan oikein esille se, että liittymien    kanssa.
888: hyvällä suunnittelulla ja liikenteen ohjauksena           Tekninen kehitys liikennevalojen ohjauksessa
889: voidaan merkittävästi vaikuttaa ajoneuvojen           on tätä nykyä erittäin nopeaa ja markkinoille tu-
890: polttoaineen kulutukseen ja samalla syntyviin         lee koko ajan uusia systeemejä, joilla liikenneva-
891: pakokaasupäästöihin.                                  lojen toimivuutta voidaan entisestään parantaa.
892:     Tielaitoksen vastuulla olevien yleisten teiden    Niin Tielaitos kuin kunnatkin ottavat uutta tek-
893: liittymät on pääsääntöisesti suunniteltu sovel-       niikkaa käyttöön siinä tahdissa kuin suunnittelu-
894: taen melko väljää mitoitusta, joten niissä kaiken-    resurssit ja määrärahat antavat mahdollisuuden.
895: tyyppiset ajoneuvot pystyvät kohtuullisenjousta-          Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan myös
896: vasti liikennöimään. Sen sijaan kaupunkien katu-      USA:ssa sallittu oikealle kääntyminen liikenne-
897: verkossa on löydettävissä runsaasti risteyksiä,       valoissa punaisen vaiheen aikana. Suomessa sa-
898: jotka ovat ahtaita. Pääosa näistä on kymmeniä         man käytännön sallimista on useaan otteeseen
899: vuosia vanhoja, joten niitä ei ole alun perin suun-   selvitetty, mutta aina päädytty kielteiseen kan-
900: niteltu vastaamaan nykyisiä liikennemääriä. Liit-     taan. Liikenneministeriön mielestä tätä kantaa ei
901: tymä, jossa liikenteen sujuvuus on hyvä, ei vält-     ole syytä muuttaa.
902: tämättä ole samalla turvallinen. Kysymys on si-
903: 
904: 
905: 
906: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1999
907: 
908:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen                                                              3
909: KK 624/1999 vp- Jyrki Katainen /kok                                                      Ministerns svar
910: 
911: 
912: 
913: 
914: Tili riksdagens talman
915: 
916: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Därför gäller det att finna en balansgång mellan
917: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      smidighet och trafiksäkerhet.
918: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jyrki        Antalet anslutningar som styrs med trafikljus
919: Katainen /saml undertecknade skriftliga spörs-       uppgår i Finland tili ca 1 500 st, varav ett par
920: mål SS 624/1999 rd:                                  hundra finns på de allmänna vägama. Huvud-
921:                                                      delen av de signalreglerade anslutningama på
922:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         allmänna vägar är rätt nya och i dem har den se-
923:       för att trafikens smidighet med beaktan-       naste tekniken utnyttjats. Ett exempel på detta är
924:       de av miljöaspekternaförbättras i enlig-       sensorer som sänkts ner i vägbeläggningen och
925:       het med regeringsprogrammet?                   som hela tiden registrerar antalet bilar som när-
926:                                                      mar sig från olika anslutningskorsningar och au-
927: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tomatiskt reglerar trafikljusen. Många anslut-
928: föra följande:                                       ningar är också utrustade med i spörsmålet nämn-
929: 1 Finland förekommer regelbundna, dagligen           da s.k. pilsignalanordningar, som tillåter att
930: återkommande trafikstockningar främst inom de        fordonet svänger åt höger fastän primärsignalen
931: intema gatunäten i städema eller på infarts- och     visar rött. 1 nya signalreglerade anslutningar kan
932: ringvägama tili stora stadsområden. 1 takt med       även ett arrangemang med s.k. fri högersväng tas
933: att trafiken ökar, ökar också antalet trafikstock-   i bruk, vilket möjliggör att fordon viker av åt hö-
934: ningar snabbt. Med tanke på trafikens smidighet      ger längs en separat fi1 fastän ljussignalen visar
935: utgör anslutningama och korsningama de mest          rött. Av säkerhetsskäl tillämpas detta arrange-
936: centrala knutpunktema. 1 spörsmålet betonas all-     mang dock endast under förutsättning att den
937: deles riktigt att man med en lyckad planering av     lätta trafiken inte korsar biltrafiken i samma pian.
938: anslutningama och med en ändamålsenlig trafik-           Den tekniska utvecklingen i fråga om regle-
939: dirigering avsevärt kan påverka fordonens bräns-     ringen av trafikljus är för närvarande mycket
940: leförbrukning och därigenom även avgasutsläp-        snabb och nya system med förbättrade möjlighe-
941: pen.                                                 ter att reglera trafikljusens funktion kommer
942:    De anslutningar tili allmänna vägar som Väg-      ständigt ut på marknaden. Såväl Vägverket som
943: verket ansvarar för har i regel planerats enligt     kommunema tar i bruk ny teknik i den takt som
944: ganska vida dimensioner så att alla slags fordon     de resurser och anslag som anvisats för planering
945: smidigt skall kunna röra sig i dem. Däremot finns    ger möjlighet till.
946: det rikligt med trånga korsningar i städemas ga-         1 spörsmålet nämns också att det i USA är
947: tunät. Den största delen av dessa är tiotals år      ti111åtet att svänga åt höger fastän trafikljusen vi-
948: gamla och har därför ursprungligen inte plane-       sar rött. 1 Finland har man i flera omgångar utrett
949: rats att motsvara de krav som dagens trafik-         möjlighetema att tillåta detta, men varje gång fat-
950: mängd ställer. En anslutning, där trafiken löper     tat ett negativt beslut i saken. Trafikministeriet
951: smidigt, är nödvändigtvis inte samtidigt trygg.      anser att det inte är motiverat att ändra stånd-
952:                                                      punkt gällande detta.
953: 
954: 
955: 
956: Helsingfors den 8 november 1999
957: 
958: 4   Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
959:                                                             KK 625/1999 vp - Annika Lapintie /vas
960: 
961: 
962: 
963: 
964:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 625/1999 vp
965: 
966:                                               Elintarviketurvallisuus
967: 
968: 
969: 
970: 
971: Eduskunnan puhemiehelle
972: 
973: Elintarviketurvallisuudesta huolehtiminen, ter-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
974: veyshaittojen ehkäiseminen ja tartuntatautien le-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
975: viämisen estäminen ovat keskeisiä elintarvikehy-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
976: gieniaan liittyviä tehtäviä myös silloin, kun elin-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
977: tarvikkeita kuljetetaan tuotantolaitoksista kulut-
978: tajien saataville. Jauhelihan ja raakalihavalmis-            Pystytäänkö myös korkeamman lämpöti-
979: teiden kohdalla tarvitaan erityistä huolellisuutta.          lan sallivissa jauhelihan ja siitä tehty-
980: Nykyiset ohjeistukset sallivat kuitenkin erilaiset           jen raakalihavalmisteiden kuljetuksissa
981: kuljetuslämpötilat erilaisille yrityksille. Jauheli-         huolehtimaan riittävästi elintarviketur-
982: han ja siitä tehtyjen raakalihavalmisteiden kor-             vallisuudesta ja
983: kein pienimuotoisille laitoksille sallittu kuljetus-
984: lämpötila on +6 astetta silloin, kun kuljetus ei             mihin erilaisten lämpötilojen sallimi-
985: kestä yli tuntia. Muiden laitosten edellytetään              nen erilaisille yrityksille perustuu?
986: jäähdyttävän kuljetusautonsa +2 asteeseen.
987: 
988: 
989: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
990: 
991:     Annika Lapintie /vas
992: 
993: 
994: 
995: 
996:                                                                                                 Versio 2.0
997: KK 625/1999 vp- Annika Lapintie /vas                                                 Ministerin vastaus
998: 
999: 
1000: 
1001: 
1002: Eduskunnan puhemiehelle
1003: 
1004: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         Direktiivin (liite 1 luku IX kohta 2) mukaanjä-
1005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        senvaltiot voivat myöntää pienimuotoisille lai-
1006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toksille helpotuksia raakalihavalmisteiden kulje-
1007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika La-      tuslämpötilojen suhteen, kun kuljetusaika on alle
1008: pintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      yksi tunti. Maa- ja metsätalousministeriön pää-
1009: sen KK 625/1999 vp:                                  töksessä pienimuotoiseksi on määritelty laitos,
1010:                                                      jossa tuotetun jauhelihan ja raakalihavalmistei-
1011:       Pystytäänkö myös korkeamman lämpöti-           den yhteismäärä on enintään 5 000 kg viikossa.
1012:       lan sallivissa jauhelihan ja siitä tehty-         Päätöksen mukaan jauheliha ja siitä valmiste-
1013:       jen raakalihavalmisteiden kulJetuksissa        tut raakalihavalmisteet on j äähdytettävä mahdol-
1014:       huolehtimaan riittävästi elintarviketur-       lisimman nopeasti alle +2 °C:n lämpötilaan ja
1015:       vallisuudesta ja                               myös varastoitava ja kuljetettava tässä lämpöti-
1016:                                                      lassa. Pienimuotoisissa laitoksissa valmistettuja
1017:       mihin erilaisten lämpötilojen sallimi-         raakalihavalmisteita saadaan kuitenkin kuljettaa
1018:       nen erilaisille yrityksille perustuu?          tämän päätöksen vaatimuksia korkeammissa
1019: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lämpötiloissa vähittäismyyntipaikkoihin edellyt-
1020: seuraavaa:                                           täen, että kuljetusaika ei ylitä yhtä tuntia. Kulje-
1021:                                                      tusaikaa rajoittamalla on varmistettu, ettei kor-
1022: Jauhelihan ja raakavalmisteiden hygieniasta sää-     keampi lämpötila heikennä raakalihavalmistei-
1023: detään maa- ja metsätalousministeriön päätök-        den turvallisuutta tai elintarvikehygieenistä laa-
1024: sessä 20/EE0/1998 (muut. 17/EE0/1999), jonka         tua. Kaikkia laitoksia koskee kuitenkin säännös,
1025: luvussa 11 annetaan määräykset kyseisten tuot-       jonka mukaan kyseiset tuotteet on varastoitava ja
1026: teiden varastoinnista ja kuljetuksesta. Tällä pää-   kuljetettava siten, ettei niiden elintarvikehygiee-
1027: töksellä on toimeenpantu Neuvoston direktiivi        ninen laatu heikkene.
1028: 94/65/EY.
1029: 
1030: 
1031: 
1032: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1999
1033: 
1034:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1035: 
1036: 
1037: 
1038: 
1039: 2
1040: Ministems svar                                           KK 625/1999 vp- Annika Lapintie /vas
1041: 
1042: 
1043: 
1044: 
1045: Tili riksdagens talman
1046: 
1047: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Enligt direktivet (bilaga I kapitel IX punkt 2)
1048: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     får medlemsstater bevilja småskaliga anlägg-
1049: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-     ningar lättnader i fråga om den temperatur vid
1050: nika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga       viiken råa köttberedningar transporteras, då
1051: spörsmål SS 625/1999 rd:                            transporten inte varar i mer än en timme. I jord-
1052:                                                     och skogsbruksministeriets beslut definieras en
1053:       Kan man också vid transporter av malet        småskalig anläggning som en anläggning vars to-
1054:       kött och råa köttberedningar som till-        tala produktion malet kött och råa köttberedning-
1055:       verkats av malet kött där högre tempera-      ar inte överskrider 5 000 kg i veckan.
1056:       turer är tillåtna trygga en tillräcklig           Enligt beslutet skall malet kött och råa köttbe-
1057:       livsmedelssäkerhet och                        redningar som tillverkats av malet kött så snabbt
1058:                                                     som möjligt kylas tili en temperatur under +2 oc
1059:       på vad baserar sig det faktum att olika       och också lagras och transporteras vid denna
1060:       temperaturer är tillåtna för olika slags      temperatur. Råa köttberedningar som tillverkats i
1061:       företag?                                      småskaliga anläggningar får dock transporteras
1062: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     till detaljhandelsplatser vid högre temperaturer
1063:                                                     än de som krävs i detta beslut, på villkor att trans-
1064: föra följande:
1065:                                                     porttiden inte överstiger en timme. Genom att be-
1066: Om hygienen vid hantering av malet kött och råa     gränsa transporttiden har man säkerställt att en
1067: köttberedningar bestäms i jord- och skogsbruks-     högre temperatur inte försämrar de råa köttbered-
1068: ministeriets    beslut   20/VLA/ 1998      (ändr.   ningamas säkerhet eller livsmedelshygieniska
1069: 17/VLA/1999). I kap. 11 i beslutet meddelas fö-     kvalitet. Alla anläggningar omfattas dock av en
1070: reskrifter om lagring och transport av produkter-   bestämmelse enligt viiken produktema i fråga
1071: na i fråga. Genom detta beslut har Rådets direk-    skall lagras och transporteras så, att deras livs-
1072: tiv 94/65/EG genomförts.                            medelshygieniska kvalitet inte försämras.
1073: 
1074: 
1075: 
1076: Helsingfors den 3 november 1999
1077: 
1078:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 
1083:                                                                                                        3
1084:                                                               KK 626/1999 vp- Risto Kuisma /rem
1085: 
1086: 
1087: 
1088: 
1089:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 626/1999 vp
1090: 
1091:                                              Luottotietorekisterien kehittäminen
1092: 
1093: 
1094: 
1095: 
1096: Eduskunnan puhemiehelle
1097: 
1098: Sadattuhannet suomalaiset ovat saaneet maksu-         kansalaisia. Suuri osa näistä kansalaisista on
1099: häiriömerkinnän luottotietorekistereihin. Tällai-     edelleen listoilla häiriömerkinnöillä. Näiden kan-
1100: nen luottotietorekistereihin joutunut henkilö         salaisten elämä on muutenkin vaikeaa, mutta li-
1101: kohtaa merkinnän takia monia ongelmia. Nämä           säksi luottotietorekistereiden merkinnät ovat joh-
1102: ongelmat eivät välttämättä liity mitenkään luot-      taneet monet näistä henkilöistä umpikujaan.
1103: toihin tai muihin vastaaviin taloudellisiin kysy-
1104: myksiin.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1105:    Luottotietorekistereiden tietoja on ryhdytty       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1106: yleisesti käyttämään yhä laajemmin mitä erilai-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1107: simpiin tarkoituksiin. Aivan yleistä on, että ta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1108: vallisessa, normaalissa työhönottotilanteessa tar-
1109: kistetaan työnhakijan luottotiedot rekisteristä.            Onko hallitus tietoinen edellä peruste-
1110: Käytännössä rekistereistä saa tietoja lähes kuka            luissa kerroluista luottotietorekisterei-
1111: tahansa.                                                    hin liittyvistä epäkohdista ja ongelmis-
1112:    Luottotietorekistereitä pidetään yllä yksityis-          ta,
1113: ten toimesta ja kaupallisin perustein. Sen sijaan
1114: rikosrekisteriä ylläpitää julkinen viranomainen,            onko hallitus selvittänyt sitä, miten Suo-
1115: ja rekisterissä oleva tiedot ja niiden vanhentumi-          meen saataisiin uusi luotettava julkisen
1116: nen on tarkoin säädelty. Vaikka luottotietorekis-           vallan pitämä tai valvoma luottotietore-
1117: terin tiedoilla on tavallisten kansalaisten kannal-         kisteri, jonka sisältö ja käyttö olisi sää-
1118: ta paljon suurempi ja käytännöllisempi merkitys             delty samalla tavoin kuin rikosrekiste-
1119: kuin rikosrekisterillä, on luottotietorekistereitä          rin osalta on tehty ja
1120: säädelty ja valvottu hyvin vähän.                           aikooko hallitus korjata ja auttaa sitä
1121:    Nykyinen tilanne luottotietorekistereiden                suurta joukkoa kansalaisia, joka joutuu
1122: osalta uhkaa kansalaisten perusoikeuksia. Erityi-           laman seurauksena maksuhäiriörekiste-
1123: sen vaikea tilanne on sen vuoksi, että 1990-luvun           riin ja jonka elämä on nyt ja näillä nä-
1124: talouslama johti rekistereihin valtavan määrän              kymin myös eteenpäin umpikujassa?
1125: 
1126: 
1127: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
1128: 
1129:     Risto Kuisma /rem
1130: 
1131: 
1132: 
1133:                                                                                                Versio 2.0
1134: KK 626/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                      Ministerin vastaus
1135: 
1136: 
1137: 
1138: 
1139: Eduskunnan puhemiehelle
1140: 
1141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        esillä myös aikaisempien säännösten soveltamis-
1142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         käytännössä tietosuojavaltuutetun ja tietosuoja-
1143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lautakunnan työssä esiin nousseet kysymykset.
1144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-          Henkilötietolakiin sisältyvät säännökset siitä,
1145: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mitä maksuhäiriötietoja ja muita henkilöluotto-
1146: KK 626/1999 vp:                                       tietoja luottotietorekisteriin saa tallettaa ja mihin
1147:                                                       näitä tietoja saa luovuttaa. Luottotietorekisteriin
1148:      . Onko hallitus tietoinen edellä peruste-        talletettavat maksuhäiriötiedot ovat julkisia tai
1149:        luissa kerroluista luottotietorekisterei-      asianomaisen henkilön oikeaksi myöntämiä tie-
1150:        hin liittyvistä epäkohdista ja ongelmis-       toja. Laissa säädetään myös maksuhäiriötietojen
1151:        ta,                                            poistamisesta luottotietorekisteristä. Tätä voi-
1152:                                                       daan pitää rekisteröidyn kannalta parannuksena
1153:        onko hallitus selvittänyt sitä, miten Suo-     aikaisempaan tilanteeseen verrattuna.
1154:        meen saataisiin uusi luotettava julkisen           Rekisteröidyn aseman parantamiseksi luotto-
1155:        vallan pitämä tai valvoma luottotietore-       tietotoiminnassa luottotietorekisteriin saa henki-
1156:        kisteri, jonka sisältö ja käyttö olisi sää-    lötietolain mukaan tallettaa rekisteröidyn pyyn-
1157:        delty samalla tavoin kuin rikosrekiste-        nöstä myös tiedon maksuhäiriömerkinnän perus-
1158:        rin osalta on tehty ja                         teena olevan maksun suorittamisesta. Tiedolla
1159:        aikooko hallitus korjata ja auttaa sitä        maksun suorittamisesta on merkitystä, kun tuo-
1160:        suurta joukkoa kansalaisia, joka joutuu        tonantaja arvioi rekisteröidyn sitoumusten hoito-
1161:        laman seurauksena maksuhäiriörekiste-          kykyä ja maksuhalukkuutta.
1162:        riin ja jonka elämä on nyt ja näillä nä-           Rekisteröidyn oikeussuojan turvaamiseksi
1163:        kymin myös eteenpäin umpikujassa?              laissa säädetään myös luottotietorekisterin pitä-
1164:                                                       jän ja rekisteristä tietoja saaneen velvollisuudes-
1165: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ta informoida rekisteröityä samoin kuin rekiste-
1166: ti seuraavaa:                                         röidyn tarkastusoikeudesta ja oikeudesta vaatia
1167:                                                       rekisterissä olevan itseään koskevan virheellisen
1168: Henkilöluottotietojen käsittelystä ja luottotieto-    tai vanhentuneen tiedon korjaamista.
1169: rekistereistä      säädetään     henkilötietolaissa       Henkilöluottotietoja saa henkilötietolain mu-
1170: (523/l999),joka tuli voimaan 1.6.1999. Henkilö-       kaan luovuttaa ainoastaan luottotietotoimintaa
1171: tietolailla saatettiin henkilötietojen keräämistä,    harjoittavalle rekisterinpitäjälle sekä sille, joka
1172: tallettamista, käyttöä ja luovuttamista sekä muu-     tarvitsee tietoja luoton myöntämistä tai luoton
1173: ta käsittelyä koskeva yleislainsäädäntö vastaa-       valvontaa varten taikka muuhun tähän verratta-
1174: maan perusoikeusuudistuksen (HM 8 §,                  vaan tarkoitukseen. Henkilöluottotietojen luo-
1175: 969/1995)      ja     EY:n    tietosuojadirektiivin   vuttaminen työnantajalle on säännöksen nojalla
1176: (95/46/EY) asettamia velvoitteita. Aiemmin hen-       sallittua vain henkilöstä, joka aiotaan palkata sel-
1177: kilörekisteriasetukseen sisältyneet säännökset        laiseen tehtävään, jossa työntekijä on välittömäs-
1178: luottotietorekistereistä otettiin tarkistettuina      ti taloudellisessa vastuussa työnantajan omaisuu-
1179: uuteen lakiin. Säännösten valmistelussa olivat
1180: 
1181: 2
1182: Ministerin vastaus                                             KK 626/1999 vp- Risto Kuisma /rem
1183: 
1184: 
1185: desta tai kun työsuhde muutoin vaatii erityistä         rikosrekisteriin muun muassa sen vuoksi, ettei
1186: luottamusta.                                            luottotietorekisteri rikosrekisterin tavoin sisällä
1187:    Luottotietorekistereiden pidon lainmukaisuut-        tietosuojadirektiivin tarkoittamia ja henkilötieto-
1188: ta valvoo tietosuojavaltuutettu. Luottotietotoi-        lain 11 §:ssä säädettyjä arkaluonteisia tietoja.
1189: minnan harjoittajan on henkilötietolain mukaan             Henkilöluottotietojen käsittelyä koskevien
1190: tehtävä ilmoitus toiminnastaan tietosuojavaltuu-        henkilötietolain säännösten toimivuutta seura-
1191: tetulle. Tietosuojavaltuutettu voi myös tarkastaa       taan osana koko lain soveltamiskäytännön seu-
1192: luottotietorekistereitä.                                rantaa. Luottotietorekistereitä koskevien sään-
1193:    Henkilöluottotietojen käsittelyn sääntelyä           nösten välitöntä uudistusta ei tässä vaiheessa ole
1194: edellä selostetulla tavalla lailla on pidettävä riit-   vireillä.
1195: tävänä. Luottotietorekisteriä ei voida rinnastaa
1196: 
1197: 
1198: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
1199: 
1200:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
1201: 
1202: 
1203: 
1204: 
1205:                                                                                                          3
1206: KK 626/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                      Ministems svar
1207: 
1208: 
1209: 
1210: 
1211: Tili riksdagens talman
1212: 
1213: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     gick i personregisterförordningen infogades i
1214: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     justerad form i den nya lagen. När bestämmelser-
1215: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-    na utarbetades beaktade man också sådana frå-
1216: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål    gor som kommit fram i dataombudsmannens och
1217: SS 626/1999 rd:                                     datasekretessnämndens arbete när det gäller till-
1218:                                                     lämpningspraxis med avseende på de tidigare be-
1219:       Ar regeringen medveten om de i motive-        stämmelsema.
1220:       ringarna beskrivna missförhållanden              1 personuppgiftslagen ingår bestämme1ser om
1221:       och problem som ansluter sig tili kredit-     vilka betalningsstömingar och andra personkre-
1222:       upplysningsregistren,                         ditupplysningar som får registreras i kreditupp-
1223:                                                     lysningsregistret och för vilka ändamål sådana
1224:        har regeringen utrett om man i Finland       uppgifter får lämnas ut. De uppgifter om betal-
1225:        kunde ta i bruk ett nytt kreditupplys-       ningsstömingar som registreras är offentliga e1-
1226:        ningsregister som skulle föras eller         ler har erkänts av den registrerade. 1 lagen före-
1227:        övervakas av den offentliga makten och       skrivs också om utp1ånande av uppgifter ur kre-
1228:        vars innehåll och användning skulle          ditupplysningsregistret. För den registrerades del
1229:        vara reglerad på samma sätt som straff-      kan detta anses vara en förbättring i jämförelse
1230:        registret och                                med hur det var förut.
1231:       ämnar regeringen ersätta och hjälpa              1 syfte att förbättra den registrerades ställning
1232:        den stora grupp av medborgare som tili       i kreditupplysningsverksarnheten får man enligt
1233:       följd av lågkonjunkturen antecknats i re-     personuppgiftslagen på den registrerades begä-
1234:       gistret på grund av betalningsstörning-       ran i kreditupplysningsregistret registrera upp-
1235:       ar och som nu och sannolikt även i fram-      gift om att den betalning som utgjort grunden för
1236:       tiden befinner sig i en återvändsgränd ?      betalningsstömingen erlagts. Uppgiften om att
1237:                                                     betalningen erlagts är av betydelse när kreditgi-
1238: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     varen bedömer den registrerades förmåga av skö-
1239: föra följande:                                      ta sina förbindelser och dennes betalningsvilja.
1240:                                                        För att trygga den registrerades rättsskydd fö-
1241: Angående behandlingen av personkreditupplys-        reskrivs i lagen också att den registeransvarige
1242: ningar och kreditupplysningsregister föreskrivs i   och den som fått uppgifter ur ett kreditupplys-
1243: personuppgiftslagen ( 523/1999) som trädde i        ningsregister är skyldiga att underrätta den re-
1244: kraft 1.6.1999. Genom personuppgiftslagen ut-       gistrerade om de uppgifter som gäller denne samt
1245: formades den allmänna lagstiftningen om insam-      om den registrerades rätt till insyn och rätt att
1246: lande, registrering, användning och utlämnande      kräva att en felaktig eller foråldrad uppgift som
1247: så att den motsvarar de förpliktelser som upp-      gäller honom korrigeras.
1248: ställdes i och med reformen av de grundläggande        Personkreditupplysningar får enligt person-
1249: rättighetema (RF 8 §, 969/1995) och EG:s data-      uppgiftslagen lämnas ut endast till en registeran-
1250: skyddsdirektiv (95/46/EG). De tidigare bestäm-      svarig som bedriver kreditupplysningsverksam-
1251: melsema om kreditupplysningsregister vilka in-
1252: 
1253: 4
1254: Ministems svar                                                KK 626/1999 vp- Risto Kuisma /rem
1255: 
1256: 
1257: het samt till den som behöver information för be-         Ovan beskrivna reglering av behandlingen av
1258: viljande eller övervakning av kredit eller annat      personkreditupplysningar måste anses tillräck-
1259: därmed jämförbart syfte. Utlämnande av person-        1ig. Kreditupplysningsregistren kan inte jämstäl-
1260: kreditupplysningar till en arbetsgivare tillåts med   las med straffregistret bland annat för att ett kre-
1261: stöd av denna bestämmelse endast när det gäller       ditupplysningsregister i motsats tili straffregist-
1262: en person som skall anställas för att sköta sådana    ret inte innehåller i dataskyddsdirektivet och
1263: uppgifter där denne har direkt ekonomiskt an-         11 § personuppgifts1agen avsedda känsliga upp-
1264: svar för arbetsgivarens tillgångar eller när an-      gifter.
1265: ställningen i övrigt kräver särskilt förtroende.          1 det att man följer med tillämpningspraxis i
1266:    Dataombudsmannen övervakar att kreditupp-          fråga om personuppgiftslagen granskas också hur
1267: lysningsregistren förs i enlighet med lag. Den        tillämpningen av de bestämmelser som gäller be-
1268: som bedriver kreditupplysningsverksamhet är           handling av personkreditupplysningar utformar
1269: enligt personuppgiftslagen skyldig att göra en an-    sig. En direkt reform av bestämmelsema om kre-
1270: mälan om sin verksamhet till dataombudsman-           ditupplysningsregistren planeras inte för närva-
1271: nen. Dataombudsmannen kan också granska kre-          rande.
1272: ditupplysningsregistren.
1273: 
1274: 
1275: Helsingfors den l 0 november 1999
1276: 
1277:     Justitieminister Johannes Koskinen
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282: 2 200678
1283:                                                                                                         5
1284: 1
1285: 1
1286:  1
1287:   1
1288:   1
1289:    1
1290:    1
1291:     1
1292:     1
1293:      1
1294:       1
1295:       1
1296:        1
1297:        1
1298:         1
1299:         1
1300:          1
1301:           1
1302:           1
1303:            1
1304:            1
1305:             1
1306:             1
1307:                                                               KK 627/1999 vp -      Leena Rauhala /skl
1308: 
1309: 
1310: 
1311: 
1312:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 627/1999 vp
1313: 
1314:                                               Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva rikollisuus
1315: 
1316: 
1317: 
1318: 
1319: Eduskunnan puhemiehelle
1320: 
1321: Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskuste-            Kuten monista Euroopan maista tiedämme,
1322: lua etnisiin vähemmistöihin kuuluvien joutumi-         erilaiset ääriryhmät ovat saamassa huolestutta-
1323: sesta yhä useammin rikoksen kohteeksi. Viime           vassa määrin kannatusta ja sijaa myös Suomessa.
1324: vuonna maassamme tehtiin noin 300 rasistista ri-
1325: kosta, kun niitä vuotta aikaisemmin tilastoitiin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1326: 200. Rasistinen rikollisuus jakautuu alueellisesti     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1327: siten, että erot paikkakuntien välillä ovat osin hy-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1328: vinkin selviä. Rikoksen uhreina ovat useimmiten        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1329: olleet somalit ja romanit. Tutkimuksen mukaan
1330: tyypillinen rikos oli kadulla tapahtunut pahoinpi-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1331: tely, jonka tekijänä oli suomalainen nuori mies ja           tyä etnisiin vähemmistöryhmiin kohdis-
1332: uhri ulkomaalaista syntyperää oleva nuori mies.              tuvan rikollisuuden vähentämiseksi ja
1333: Valtaosa etnisiin vähemmistöryhmiin kohdistu-
1334: vista rikoksista on väkivaltarikoksia.                       miten hallitus pyrkii toimimaan, ettei
1335:                                                              maassamme kehity väkivaltaa lietsovia
1336:                                                              ääriryhmiä?
1337: 
1338: 
1339: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
1340: 
1341:     Leena Rauhala /skl
1342: 
1343: 
1344: 
1345: 
1346:                                                                                                 Versio 2.0
1347: KK 627/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                   Ministerin vastaus
1348: 
1349: 
1350: 
1351: 
1352: Eduskunnan puhemiehelle
1353: 
1354: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      voisessa demokraattisessa yhteiskunnassa kansa-
1355: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         laisten turvallisuudesta vastaavien viranomais-
1356: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ten täytyy kiinnittää erityistä huomiota heikom-
1357: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-       massa ja turvattomammassa asemassa olevien ih-
1358: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       misten tarpeisiin. Lasten, vanhusten ja vammais-
1359: KK 627/1999 vp:                                       ten turvallisuuteen on perinteisesti panostettu ta-
1360:                                                      vallista enemmän, jotta he voisivat elää turvassa
1361:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      heihin mahdollisesti kohdistuviita vaaroilta.
1362:        tyä etnisiin vähemmistöryhmiin kohdis-         Eräät maahanmuuttajat ja etnisiin vähemmistö-
1363:        tuvan rikollisuuden vähentämiseksi ja          ryhmiin kuuluvat saattavat myös joutua kohtaa-
1364:                                                      maan kantaväestölle harvinaisempia turvatto-
1365:        miten hallitus pyrkii toimimaan, ettei        muutta aiheuttavia tekijöitä. Heidän tarpeeseen-
1366:        maassamme kehity väkivaltaa lietsovia         sa saada viranomaisilta apua ja suojelua tulee
1367:        ääriryhmiä?                                   pystyä vastaamaan. Suomalainen poliisi mielle-
1368: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tään ammattitaitoiseksi, oikeudenmukaiseksi ja
1369: ti seuraavaa:                                        rehelliseksi. Näitä ominaisuuksia on kyettävä
1370:                                                      täysipainoisesti soveltamaan myös maahanmuut-
1371: Maahanmuuttajat ja etnisiin vähemmistöryhmiin        tajien ja etnisten vähemmistöryhmien edustajiin.
1372: kuuluvat edustavat Suomessa ryhmää, jossa työt-          Poliisin on yhdessä muiden viranomaisten ja
1373: tömyys on korkea ja jossa moni on jäänyt talou-      järjestöjen kanssa nopeasti ja tehokkaasti reagoi-
1374: dellisesti pysyvästi yhteiskunnasta riippuvaisek-    tava maahanmuuttajiin tai etnisten vähemmistö-
1375: si. Tähän on ollut vaikuttamassa mm. muu kuin        ryhmien edustajiin kohdistuneiden laittomien te-
1376: Suomen kansalaisuus, heikko suomen kielen tai-       kojen saattamiseksi oikeusviranomaisten ratkais-
1377: to, suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän huono        taviksi sekä panostettava ennalta estävään toi-
1378: tuntemus, koulupohjan erilaisuus sekä monet          mintaan sellaisten tekojen vähentämiseksi. Täl-
1379: henkilökohtaiseen elämänhallintaan liittyvät te-     laisia tavoitteita silmällä pitäen sisäasiainminis-
1380: kijät. Toisaalta suomalainen yhteiskunta ei kyke-    teriö on jo 30.6.1997 antanut ohjeet poliisihallin-
1381: ne helposti integroimaan muusta kulttuurista pe-     nolle. Toimenpiteiden päälinjat poliisihallinnos-
1382: räisin olevia henkilöitä. Sulkeutuneet työmarkki-    sa ovat olleet: 1) seurataan tiukasti organisoitu-
1383: nat, vieraan pelko ja joidenkin kohdalla muuka-      neita ja rasistisia toimintaryhmiä ja puututaan
1384: laisviha, sosiaalisten verkostojen ahtaus sekä       mahdollisiin rikkomuksiin välittömästi asianmu-
1385: suoranainen tietämättömyys toisten kulttuurien       kaisella tavalla, 2) madalletaan olennaisesti ra-
1386: tavoista ja historiasta ovat tekijöitä, jotka vai-   sistisiin tekoihin puuttumisen kynnystä, 3) kehi-
1387: keuttavat integroitumista suomalaiseen kulttuu-      tetään poliisihallinnon koulutusta niin, että entis-
1388: riin.                                                tä tehokkaammin kyetään puuttumaan syrjintäta-
1389:    Poliisin tehtäviin kuuluu oikeus- ja yhteiskun-   pauksiin kun sellaisia havaitaan, 4) käsitellään
1390: tajärjestyksen turvaaminen sekä yleisen järjes-      aikaisempaa enemmän etnisiä kysymyksiä polii-
1391: tyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Moniar-      sin ylijohdon ja sen alaisen poliisihallinnon jul-
1392: 
1393: 
1394: 2
1395: Ministerin vastaus                                             KK 627/1999 vp- Leena Rauhala /skl
1396: 
1397: 
1398: kaisuissa sekä 5) parannetaan maahanmuuttajien          siin vähemmistöryhmiin kuuluvien ilmoitusaktii-
1399: asemaan liittyvää tilastointia ja tutkimusta.           visuutta.
1400:    Sisäasiainministeriössä tehtyjen selvitysten            Poliisissa on myös kiinnitetty erityistä huo-
1401: mukaan poliisille on vuonna 1998 ilmoitettu             miota järjestöihin ja ryhmiin, joissa maahan-
1402: useammin rasistisia piirteitä sisältävistä rikoksis-    muuttajiin tai etnisiin vähemmistöryhmiin kuulu-
1403: ta kuin vuonna 1997. Poliisin tietoon tuli vuonna       viin suhtaudutaan kielteisesti. Kun tällaiseen
1404: 1998 yhteensä 319 tapausta, kun vastaava luku           ryhmään kuuluva henkilö on syyllistynyt rikok-
1405: vuonna 1997 oli 194. Ei voida kuitenkaan yksioi-        seen, on esitutkinnassa myös pyritty selvittä-
1406: koisesti esittää, että maahanmuuttajiin tai etni-       mään, onko henkilön toiminta ollut suunnitel-
1407: siin vähemmistöryhmiin kuuluviin olisi vuonna           mallista, sekä onko hän syyllistynyt rikokseen
1408: 1998 kohdistunut aikaisempaa enemmän rikok-             ryhmän jäsenenä, jolloin rikokseen liittyisi ran-
1409: sia. Voidaan myös perustellusti uskoa, että polii-      gaistuksen koventamisperusteita. Suomessa vä-
1410: sille ilmoitetaan aikaisempaa useammin rasisti-         kivaltaa lietsovia ääriryhmiä on erittäin vähän ja
1411: sia piirteitä sisältävistä rikoksista, koska viran-     niidenjäsenistöt on hajanaisia ja eripuraisia sekä
1412: omaiset ovat aikaisempaa enemmän painottaneet           ennen kaikkea vähälukuisia. Sisäasiainhallinnos-
1413: ilmoituksen tekemisen tärkeyttä. Useat rasistisia       sa halutaan jatkaa yhdessä muiden viranomais-
1414: piirteitä sisältävistä teoista langetetut rangaistuk-   ten ja järjestöjen kanssa tiivistä ennalta estävää
1415: set ovat saaneet melkoisesti julkisuutta, mikä pa-      yhteistyötä tällaisten kielteisten ilmiöiden vähen-
1416: rantaa omalta osaltaan maahanmuuttajien ja etni-        tämiseksi Suomessa.
1417: 
1418: 
1419: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
1420: 
1421:     Sisäasiainministerin sijaisena
1422:     Ministeri Martti Korhonen
1423: 
1424: 
1425: 
1426: 
1427:                                                                                                          3
1428: KK 627/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                         Ministems svar
1429: 
1430: 
1431: 
1432: 
1433: Tili riksdagens talman
1434: 
1435: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         särskild uppmärksamhet på de allra svagaste och
1436: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         mest utsatta människomas behov. Traditionellt
1437: statsrådet översänt följande av riksdagsman             har man gjort större satsningar på tryggheten i
1438: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga             fråga om barn, åldringar och handikappade så att
1439: spörsmål SS 627/1999 rd:                                de skall kunna leva tryggt med tanke på de even-
1440:                                                         tuella faror de utsätts för. En del av invandrama
1441:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           och de personer som hör till etniska minoriteter
1442:        för att minska den brottslighet som rik-         kan också bli utsatta för sådana osäkerhetsfram-
1443:        tas mot etniska minoriteter och                  kallande faktorer som är mer ovanliga i fråga om
1444:                                                        urbefo1kningen. Deras behov av hjälp och skydd
1445:        hur ämnar regeringen förfara för att det         från myndighetemas sida skall kunna tillgodo-
1446:        i vårt land inte skall uppstå sådana ex-         ses. Den finska polisen uppfattas som yrkeskun-
1447:        tremistgrupper som hetsar tili våld?            nig, rättvis och ärlig. Dessa egenskaper skall på
1448: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ett fullödigt sätt kunna tillämpas även på invand-
1449: föra följande:                                         rare och företrädare för etniska minoriteter.
1450:                                                            Polisen skall tillsammans med andra myndig-
1451: lnvandrarna och personer som hör till etniska mi-      heter och organisationer snabbt och effektivt rea-
1452: noriteter utgör i Finland en grupp med hög ar-         gera så att olagliga gärningar som riktar sig mot
1453: bets1öshet, där många varaktigt har blivit ekono-      invandrare eller etniska minoriteter förs till de ju-
1454: miskt beroende av samhället. Faktorer som inver-       diciella myndigheterna för avgörande. Polisen
1455: kat på detta är bl.a. annan än finsk nationalitet,     måste också satsa på förebyggande arbete för att
1456: svaga kunskaper i finska, dålig kännedom om det        förhindra dylika gärningar. Med beaktande av
1457: finska samhällssystemet, olikheter i utbildnings-      dessa mål har inrikesministeriet redan den 30
1458: grunden samt många faktorer som hänför sig till        juni 1997 meddelat anvisningar för polisförvalt-
1459: personens möjligheter att bemästra sitt liv. Å an-     ningen. Riktlinjerna för polisförvaltningens åt-
1460: dra sidan är det inte lätt att integrera personer      gärder har varit 1) att noggrant följa organisera-
1461: som kommer från andra kulturer i det finska sam-       de och rasistiska aktionsgrupper och omedelbart
1462: hället. Den slutna arbetsmarknaden, rädslan för        på behörigt sätt ingripa mot eventuella överträ-
1463: allt främmande och i vissa fall främlingshat, de       delser, 2) att avsevärt sänka tröske1n för att ingri-
1464: snäva sociala nätverken samt direkt okunnighet         pa mot rasistiska gärningar, 3) att utveckla ut-
1465: om andra kulturers traditioner och historia utgör      bildningen inom polisförvaltningen så, att man
1466: faktorer som försvårar integreringen i den finska      allt effektivare kan ingripa i diskrimineringsfall
1467: kulturen.                                              då sådana uppdagas, 4) att i allt större utsträck-
1468:    Till poliseos uppgifter hör att trygga rätts- och   ning behandla etniska frågor i publikationer för
1469: samhällsordningen samt att upprätthålla den all-       poliseos högsta ledning och den underlydande
1470: männa ordningen och säkerheten. 1 ett pluralis-        polisförva1tningen, samt 5) att förbättra den sta-
1471: tiskt demokratiskt samhälle måste de myndighe-         tistikföring och forskning som hänför sig till in-
1472: ter som ansvarar för medborgamas säkerhet fåsta        vandrarnas ställning.
1473: 
1474: 
1475: 4
1476: Ministems svar                                                KK 627/1999 vp- Leena Rauhala /skl
1477: 
1478: 
1479:     Enligt de undersökningar som gjorts vid inri-         Vid polisen har man också fåst särskild upp-
1480: kesministeriet har polisen 1998 tagit emot flera       märksamhet vid organisationer och grupperingar
1481: anmälningar med rasistiska förtecken än under          som förhålier sig negativt tili invandrare elier
1482: 1997. Tili polisens kännedom kom 1998 sam-             personer som hör tili etniska minoriteter. När en
1483: manlagt 319 fali medan motsvarande siffra 1997         person som hör tili en sådan gruppering har gjort
1484: var 194. Ändå kan man inte entydigt konstatera         sig skyldig tili ett brott, har man i förundersök-
1485: att antalet brott som 1998 riktats mot invandrare      ningen också försökt reda ut om det har varit frå-
1486: elier personer som hör tili etniska minoriteter        ga om planmässig verksamhet för personens vid-
1487: skulie ha ökat. Det finns också grundad anled-         kommande samt om personen har begått brottet i
1488: ning att anta att brott med rasistiska drag alit of-   egenskap av en medlem i gruppen, då brottet
1489: tare anmäls tili polisen, eftersom myndighetema        döms enligt strängare grunder. 1 Finland finns det
1490: i ökad omfattning har betonat vikten av att göra       mycket få extremistgrupper som underblåser
1491: polisanmälan. Många av de straff som dömts för         våld och deras medlemmar är splittrade och oeni-
1492: gärningar med rasistiska förtecken har fått stor       ga samt framför alit fåtaliga. lnom inrikesförvalt-
1493: publicitet, vilket för egen del ökar anmälningsak-     ningen är man viliig att tilisammans med andra
1494: tiviteten bland invandrare och personer som hör        myndigheter och organisationer fortsätta det in-
1495: tili etniska minoriteter.                              tensiva förebyggande samarbetet i syfte att mins-
1496:                                                        ka antalet dylika negativa företeelser i Finland.
1497: 
1498: 
1499: Helsingfors den 9 november 1999
1500: 
1501:     Ställföreträdare för inrikesministern
1502:     Minister Martti Korhonen
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 
1507:                                                                                                         5
1508:                                                       KK 628/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
1509: 
1510: 
1511: 
1512: 
1513:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 628/1999 vp
1514: 
1515:                                             Eurooppalaisten         ylikansallisten      puolueiden
1516:                                             puoluetuki
1517: 
1518: 
1519: 
1520: 
1521: Eduskunnan puhemiehelle
1522: 
1523: Euroopan unionia pyritään monien eri poliittis-      määräksi on tiettävästi suunniteltu yli 100 mil-
1524: ten voimien toimesta ja monin eri tavoin rakente-    joonaa Suomen markkaa.
1525: lemaan federaation, liittovaltion suuntaan. Eräs
1526: esimerkki tästä on Euroopan parlamentissa esille     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1527: otettu puoluetuki. Sitä on ajateltu maksettavaksi    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1528: EU:n puitteissa organisoiduille ylikansallisille     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1529: puolueille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että netto-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1530: maksajamaiden, kuten Suomen, maksamiajäsen-
1531: maksurahoja siirrettäisiin EU:n kautta puolueil-           Hyväksyykö Suomen hallitus EU:n par-
1532: le, joista useimpien tavoitteena on kaventaa jä-           lamentin suunnitteleman ylikansallisten
1533: senmaiden omaa päätäntävaltaa. Vuosittaiseksi              puolueiden puoluetuen käyttöönoton?
1534: 
1535: 
1536: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
1537: 
1538:     Esko-Juhani Tennilä /vas
1539: 
1540: 
1541: 
1542: 
1543:                                                                                               Versio 2.0
1544: KK 628/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                         Ministerin vastaus
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549: Eduskunnan puhemiehelle
1550: 
1551: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
1552: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     seuraavaa:
1553: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
1554: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-        Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2000
1555: Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen    budjettiinsa momentin ylikansallisten puoluei-
1556: kysymyksen KK 628/1999 vp:                        den puoluetuesta. Momentille ei toistaiseksi ole
1557:                                                   esitetty varoja. Komissio ei ole tehnyt asiassa
1558:       Hyväksyykö Suomen hallitus EU:n par-        aloitetta, eikä asiaa ole käsitelty neuvostossa.
1559:       lamentin suunnitteleman ylikansallisten     Asia ei siten ole tällä hetkellä ajankohtainen eikä
1560:       puolueiden puoluetuen käyttöönoton?         edellytä hallituksen välitöntä kannanottoa. Mikä-
1561:                                                   li asia tulee neuvoston käsittelyyn, tulee Suomen
1562:                                                   hallitus tällöin muodostamaan siihen kantansa
1563:                                                   asianmukaisessa järjestyksessä.
1564: 
1565: 
1566: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
1567: 
1568:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
1569: 
1570: 
1571: 
1572: 
1573: 2
1574: Ministerns svar                                    KK 628/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
1575: 
1576: 
1577: 
1578: 
1579: Tili riksdagens talman
1580: 
1581: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
1582: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
1583: statsrådet översänt följande av riksdagsman
1584: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-   Europaparlamentet godkände ett moment om
1585: liga spörsmål SS 628/1999 rd:                      partistöd till övernationella partier i sin budget
1586:                                                    för 2000. Tills vidare har inga anslag föreslagits
1587:       Godtar Finlands regering Europaparla-        under detta moment. Kommissionen har inte lagt
1588:       mentets pian att ta i bruk ett partistöd     fram något initiativ och frågan har inte behand-
1589:       tili övernationella partier?                 lats i rådet. Ärendet är sålunda inte aktuellt för
1590:                                                    tillfållet, och det kräver inte något omedelbart
1591:                                                    ställningstagande av regeringen. Om frågan tas
1592:                                                    upp i rådet, kommer Finlands regering att utfor-
1593:                                                    ma sin ståndpunkt i vederbörlig ordning.
1594: 
1595: 
1596: 
1597: Helsingfors den 5 november 1999
1598: 
1599:     Utrikesminister Tarja Halonen
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 
1604:                                                                                                    3
1605:                                                           KK 629/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
1606: 
1607: 
1608: 
1609: 
1610:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 629/1999 vp
1611: 
1612:                                              Alkoholituotteiden suoramyynti viinitiloilta
1613: 
1614: 
1615: 
1616: 
1617: Eduskunnan puhemiehelle
1618: 
1619: Tällä vuosikymmenellä on helpotettu lainsäädän-       kannattavuuden kannalta olisi järkevää, että tuo
1620: nöllisesti kotimaisia marjoja käyttävien viinitilo-    13 prosentin rajoitus poistettaisiin. Vahvempien
1621: jen toimintaa. Viinitilojen lukumäärän kehitys        tilaviinituotteiden suoramyynnin salliminen
1622: kertoo hyvin sen, miten tilaviiniyrittäjyys on        mahdollistaisi myös raaka-aineiden tehokkaam-
1623: otettu yhdeksi mahdollisuudeksi monipuolistaa         man käytön. Suoramyynnin tuotevalikoiman laa-
1624: maaaseudun elinkeinorakennetta. Vuonna 1995           jentaminen olisi perusteltua myös maaseudun
1625: tilaviiniyrityksiä oli koko maassa vain 14, mutta     yritystoiminnan kannalta.
1626: viime vuonna jo 33. Tilaviinituotteiden koko-
1627: naismyynti oli viime vuonna yli 320 000 litraa.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1628:     Tällä hetkellä tuotteiden myynti suoraan viini-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1629: titoilta on rajattu mietoihin, korkeintaan 13 tila-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1630: vuusprosentin alkoholijuomiin. Tilaviiniyrityk-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1631: sissä sääntely koetaan ongelmaksi, sillä esimer-
1632: kiksi ulkomaisten turistien on vaikea ymmärtää,             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
1633: miksi he eivät saa ostaa tilalta muita tuotteita            tilaviiniyritykset voisivat myydä suo-
1634: kuin alle 13 prosentin viinejä. Viinitilayritysten          raan tilalta myös yli 13 tilavuusprosen-
1635:                                                             tin alkoholituotteita?
1636: 
1637: 
1638: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
1639: 
1640:     Anu Vehviläinen /kesk
1641: 
1642: 
1643: 
1644: 
1645:                                                                                                Versio 2.0
1646: KK 629/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                 Ministerin vastaus
1647: 
1648: 
1649: 
1650: 
1651: Eduskunnan puhemiehelle
1652: 
1653: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       malla tilaviinimyymälän kokonaismyynti toden-
1654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         näköisesti lisääntyisi ja epäilemättä parantaisi
1655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       niinkutsuttujen tilaviiniyrittäjien toimintaedelly-
1656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       tyksiä. On kuitenkin otettava huomioon, että yh-
1657: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       den tuottajaryhmän poikkeuksellisia erioikeuk-
1658: sen KK 629/1999 vp:                                   sia ei liene mahdollista lisätä loukkaamatta mui-
1659:                                                       den alkoholielinkeinoissa toimivien elinkeinon-
1660:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että      harjoittajien keskinäistä yhdenvertaisuutta ja kil-
1661:        tilaviiniyritykset voisivat myydä suo-         pailuasemaa. Ennen kuin tilaviinimyymälän tuo-
1662:        raan tilalta myös yli 13 tilavuusprosen-       tevalikoimaa on mahdollista laajentaa nykyises-
1663:        tin alkoholituotteita?                         tään, on asiaa selvitettävä perusteellisesti erityi-
1664:                                                       sesti alkoholipoliittisten ja kilpailuoikeudellis-
1665: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ten näkökohtien pohjalta. Tarkoituksenmukaisin
1666: ti seuraavaa:                                         erityisehdoin ja myyntipaikkojen omavalvontaa
1667: Tilaviiniyrittäjät saavat myydä vähittäin niin kut-   kehittämällä on mahdollista varmistaa, että
1668: sutuissa tilaviinimyymälöissään käymisteitse          myynnillä ei sinänsä olisi merkittäviä vaikutuk-
1669: valmistettuja korkeintaan 13 tilavuusprosenttisia     sia alkoholin kulutukseen ja alkoholielinkeino-
1670: marja- ja hedelmäviinejä. He ovat saaneet tältä       jen keskinäiseen kilpailuun liittyvien ongelmien
1671: osin alkoholijärjestelmässämme erityisaseman,         kanssa, mutta myyntijärjestelmän laajentamista
1672: joka on poikkeus maassamme vallitsevaan alko-         on selvitettävä ennen kaikkea siltä osin kuin toi-
1673: holimonopoliin. Mietojen itse valmistettujen al-      menpiteillä on vaikutusta pääsääntöisen alkoho-
1674: koholijuomien vähittäismyynti valmistuspaikan         likaupan monopolijärjestelmän perusteisiin ja
1675: yhteydessä on alkoholilain esitöiden mukaan           muiden alkoholielinkeinossa toimivien yrittäjien
1676: nähty mahdollisenaja perusteltuna vain hyvin ra-      yhdenvertaisuuteen.
1677: jattuna maaseudun elinkeinon tukemiseksi ja ke-          Tilaviinien erityisasema Suomen alkoholielin-
1678: hittämiseksi.                                         keinojenjoukossa on Euroopan unionin (EU) pii-
1679:    Niinkutsutun tilaviiniyrittäjän kannalta vähit-    rissä esitetyn käsityksen mukaan ristiriidassa Eu-
1680: täismyynnissä olevan tuotevalikoiman laajenta-        roopan yhteisöjen (EY) syrjimättömyyssäännös-
1681: minen olisi merkittävää ja siirtäisi kysyntää he-     tön kanssa. Neuvottelut näistä kysymyksistä ovat
1682: delmäviineistä muihin alkoholituotteisiin. Sa-        parhaillaan vireillä komission ja Suomen välillä.
1683: 
1684: 
1685: 
1686: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
1687: 
1688:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1689: 
1690: 
1691: 
1692: 
1693: 2
1694: Ministems svar                                              KK 629/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk
1695: 
1696: 
1697: 
1698: 
1699: Tili riksdagens talman
1700: 
1701: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ning sannolikt öka och detta skulle utan tvivel
1702: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         förbättra s.k. gårdsvinföretagares verksamhets-
1703: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anu         betingelser. Man bör dock beakta att det inte tor-
1704: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-       de vara möjligt att utöka en producentgrupps spe-
1705: mål SS 629/1999 rd:                                     ciella privilegier utan att samtidigt göra intrång
1706:                                                         på jämlikheten mellan de övriga näringsidkama
1707:        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta           inom alkoholnäringen och deras konkurrensposi-
1708:       för att gårdsvinföretagen skall kunna             tion. Innan gårdsvinbutikemas urval kan utökas
1709:       sälja även alkoholprodukter med över              från det nuvarande borde frågan utredas grund-
1710:        13 volymprocent direkt från gården?              ligt särskilt utgående från alkoholpolitiska och
1711:                                                         konkurrensrättsliga synpunkter. Med ändamåls-
1712: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         enliga särvillkor och genom att utveckla försälj-
1713: föra följande:                                          ningsställenas egenkontroll kan man försäkra sig
1714: Gårdsvinföretagama får i sina sk. gårdsvinbuti-         om att försäljningen inte i sig skulle ha någon be-
1715: ker saluföra i detalj bär- och fruktviner som fram-     tydande inverkan på alkoholkonsumtionen och
1716: ställts genom jäsning och som innehåller högst          problem i anslutning tili konkurrensen mellan al-
1717: 13 volymprocent etylalkohol. De har till denna          koholnäringsidkama, men en utvidgning av för-
1718: del fått en särställning i vårt alkoholsystem och       säljningssystemet borde utredas framför allt tili
1719: utgör ett undantag till det alkoholmonopol som          den del som åtgärderna skulle inverka på grun-
1720: råder i vårt land. Detaljförsäljning av självtiliver-   dema för den huvudsakliga alkoholförsäljning-
1721: kade alkoholdrycker i omedelbar närhet tili pro-        ens monopolsystem och jämlikheten mellan de
1722: duktionsstället har enligt förarbetet till alkoholla-   övriga företagama inom alkoholnäringen.
1723: gen ansetts vara möjligt och motiverat endast i            Den särställning gårdsvinema har bland alko-
1724: mycket begränsad utsträckning för att stöda och         holnäringen i Finland strider enligt uppfattning-
1725: utveckla näringen på landsbygden.                       en inom Europeiska unionen (EU) mot Europeis-
1726:    Ur den s.k. gårdsvinföretagarens synvinkel           ka gemenskapens (EG) icke-diskriminieringsbe-
1727: skulle en utvidgning av detaljhandelsurvalet ha         stämmelser. Förhandlingama angående dessa
1728: stor betydelse och skulle även överflytta efterfrå-     frågor förs som bäst mellan kommissionen och
1729: gan från fruktviner till andra alkoholprodukter.        Finland.
1730: Samtidigt skulle gårdsvinbutikens totala försälj-
1731: 
1732: 
1733: 
1734: Helsingfors den 10 november 1999
1735: 
1736:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1737: 
1738: 
1739: 
1740: 
1741:                                                                                                          3
1742:                                                            KK 630/1999 vp -      Pertti Turtiainen /vas
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 630/1999 vp
1748: 
1749:                                              Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten
1750:                                              tasa-arvoisuus
1751: 
1752: 
1753: 
1754: 
1755: Eduskunnan puhemiehelle
1756: 
1757: Suomen lapsikuolleisuusaste on pienimpiä              lisen tarkan terveydentilan seurannan vuoksi yli-
1758: maailmassa. Yksi merkittävä tekijä tähän on           määräiset tarkistuskäynnit synnytyssairaalassa
1759: tarkka äidin ja sikiön terveydentilan seuranta jo     tulevat helposti tutuiksi. Kun käynteihin lisätään
1760: raskausaikana. Äitiysneuvolajärjestelmä tarjoaa       synnytyksen aikaiset hoitopäivämaksut ja muut
1761: ilmaisen raskaudenaikaisen seurannan, johon si-       mahdolliset raskaudesta johtuneet terveyskes-
1762: sältyy kolme lääkärintarkastusta ilman erillistä      kusmaksut, kasvavat terveydenhoitopalveluihin
1763: terveyskeskusmaksua. Useimmilla paikkakunnil-         käytetyt maksut helposti jo toiselle tuhannelle.
1764: la odottavalle äidille tarjotaan mahdollisuus            Vaikka avioparien osalta vastuu kustannuksis-
1765: myös seulontaultraäänitutkimukseen. Toimitus          ta kuuluu molemmille puolisoille, useissa ta-
1766: on usein rutiininluonteinen tarkastuskäynti, josta    pauksissa kustannustenjakajaa ei löydy. Siksi on
1767: monissa tapauksissa suoritetaan poliklinikka-         vaarana, että terveydenhuollon asiakasmaksujen
1768: maksu sairaalalle paikkakunnasta riippuen. Poli-      korotus aiheuttaa hyvin suuren kustannusten li-
1769: klinikkamaksuilla ei ole samanlaista maksukatto-      säyksen juuri raskaana oleville naisille.
1770: käytäntöä kuin esim. terveyskeskusmaksuilla,             Näiden maksujen lisäksi raskauden aikana
1771: joista kunnat voivat itsenäisesti päättää.            suositellaan usein ylimääräisiä vitamiini- ja hi-
1772:     Raskausaikana odottava äiti voi saada neuvo-      venainevalmisteita. Terveydenhuoltopalvelujen
1773: lasta lähetteen jatkotutkimuksiin äitiyspoliklini-    yhteinen maksukatto, joka sisältäisi myös mah-
1774: kalle erikoislääkärin vastaanotolle. Syitä käyn-      dolliset lääkekustannukset, voisi erityisesti odot-
1775: teihin voivat olla mm. alhainen hemoglobiini-         tavien äitien osalta parantaa miesten ja naisten
1776: taso, korkea verenpaine, raskausmyrkytyksen           välistä taloudellista tasa-arvoa.
1777: yksittäiset esioireet, turvotus, virtsan valkuai-
1778: nen, raskausdiabetes, sikiön kasvussa havaittu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1779: poikkeavuus, sikiön tarjonta, synnytyspelko tai       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1780: vaikkapa synnytystapa-arvio. Jokaisesta polikli-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1781: nikkakäynnistä maksetaan 100 markan polikli-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1782: nikkamaksu.
1783:     Usein vaikuttaakin siltä, etteivät neuvolan             Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta synnyt-
1784: asiantuntemus tai tutkimuslaitteisto riitä hoita-           tävät tai synnyttäneet äidit eivät joudu
1785: maan itsenäisesti äidin raskautta, vaan poikkeuk-           maksamaan suhteettomasti muita henki-
1786: sellisen usein tarvitaan erikoislääkärin konsul-            löl);hmiä enemmän korotettavia polikli-
1787:  tointia. Tämän esimerkillisen, joskus jopa kiusal-         nikkamaksuja ja
1788: 
1789: 
1790: 
1791:                                                                                                 Versio 2.0
1792: KK 630/1999 vp -     Pertti Turtiainen /vas
1793: 
1794: 
1795:       millä muilla keinoilla hallitus aikoo       loudelliset menetykset ovat olleet hidas-
1796:       edistää taloudellisen tasa-arvon toteu-     lamassa?
1797:       tumista, jota erityisesti raskausajan ta-
1798: 
1799: 
1800: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
1801: 
1802:     Pertti Turtiainen /vas
1803: 
1804: 
1805: 
1806: 
1807: 2
1808: Ministerin vastaus                                       KK 630/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas
1809: 
1810: 
1811: 
1812: 
1813: Eduskunnan puhemiehelle
1814: 
1815: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       kasmaksuista säädetään. Synnytysten hoidon
1816: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        porrastuksessa on pidetty erityisen tärkeänä ris-
1817: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kisynnyttäjien hoidon keskittämistä suuriin eri-
1818: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Tur-     koislääkärijohtoisiin yksikköihin. Kohonneen
1819: tiaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      riskin synnyttäjillä todetaan jokin riskitekijä ras-
1820: sen KK 630/1999 vp:                                  kauden aikana tai ennakoidaan synnytyksen ai-
1821:                                                      kainen riskitekijä. Näissä synnytyksissä vasta-
1822:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta synnyt-       syntyneiden perinataalikuolleisuus ja sairasta-
1823:       tävät tai synnyttäneet äidit eivät joudu       vuus ovat monikertaiset verrattuna muihin syn-
1824:       maksamaan suhteettomasti muita henki-          nytyksiin. Sairaaloiden merkitys on kasvanut
1825:       löryhmiä enemmän korotettavia polikli-         myös raskauden aikaisessa hoidossa. Naisista
1826:       nikkamaksuja ja                                noin 85 %kävi äitiyspoliklinikalla raskauden ai-
1827:                                                      kana vuonna 1996. Syitä tähän kehitykseen ovat
1828:       millä muilla keinoilla hallitus aikoo          olleet kaikukuvaseulonnan yleistyminen sekä ris-
1829:       edistää taloudellisen tasa-arvon toteu-        kiraskauksien seuraaminen.
1830:       tumista, jota eri~visesti raskausajan ta-         Kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi ja
1831:       loudelliset menetykset ovat olleet hidas-      kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin nou-
1832:       lamassa?                                       sun estämiseksi Paavo Lipposen II hallituksen
1833: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ohjelman tavoitteena on vahvistaa kuntien tulo-
1834: ti seuraavaa:                                        pohjaa vero- ja maksupoliittisin toimenpitein.
1835:                                                      Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen
1836: Äitiyshuollon palveluista vastaavat perustervey-     osalta tämä merkitsee asiakasmaksujen tarkista-
1837: denhuollossa äitiysneuvolat sekä erikoissairaan-    mista vuoden 2000 alussa niin, että niiden tuotto
1838: hoidossa äitiyspoliklinikat ja synnytysosastot      kasvaa merkittävästi. Maksukorotukset ovat esil-
1839: Äitiysneuvoloiden työmuotoina ovat terveystar-       lä myös valtioneuvoston juuri vahvistamassa so-
1840: kastukset seulontoineen, henkilökohtainen oh-        siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-
1841: jaus ja perhevalmennus. Äitiyshuollon palvelut      ohjelmassa vuosille 2000-2003. Tavoiteohjel-
1842: perusterveydenhuollossa ovat maksuttomia.           man 4 luvussa on käsitelty toiminnan edellytys-
1843: Neuvolatarkastusten vähimmäismääräksi suosi-        ten turvaamista. Lähtökohtana on, että asiakas-
1844: tetaan ensisynnyttäjillä 13-17 ja uudelleen syn-    maksut eivät saa estää palveluiden tarpeellista
1845: nyttäjillä 9-13 käyntiä. (Seulontatutkimuksetja     käyttöä. Tavoitetta tukevana toimenpidesuosi-
1846: yhteistyö äitiyshuollossa, suositukset 1999. Sta-   tuksena asiakasmaksuja esitetään tarkistettavak-
1847: kes Oppaita 34. Jyväskylä, 1999.)                   si vuoden 2000 alussa. Samalla edellytetään to-
1848:    Erikoissairaanhoito vastaa raskauden ja lapsi-   teutettavaksi maksukatto, jonka avulla pyritään
1849: vuodeajan ongelmien ja sairauksien tutkimukses-     estämään niiden henkilöiden maksurasituksen
1850: ta ja hoidoista sekä synnytysten hoidoista. Asia-   nouseminen kohtuuttomaksi, jotka käyttävät pal-
1851: kasmaksut koskevat näitä palveluja siten kuin       jon terveydenhuollon palveluja.
1852: asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asia-
1853: 
1854: 
1855:                                                                                                       3
1856: KK 630/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas                                                Ministerin vastaus
1857: 
1858: 
1859:    Maksukattoa koskeva hallituksen esitys on             Lääkkeitä ei ole suunniteltu otettavaksi mak-
1860: paraikaa eduskunnan käsiteltävänä. Siinä ehdote-      sukaton piiriin. Lääkekustannuksille on jo sää-
1861: taan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon      detty 3 283 markan vuotuinen (1999) omavas-
1862: asiakasmaksuista annettua lakia siten, että pave-     tuu, minkä jälkeen lääkekulut korvataan koko-
1863: lun käyttäjän suorittamille asiakasmaksuille sää-     naisuudessaan. Lääkekustannusten mahduttami-
1864: dettäisiin vuotuinen enimmäismäärä. Maksuka-          nen maksukattoon ei parantaisi odottavien äitien
1865: ton tasosta ja piiriin otettavista palveluista sää-   osalta miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, kos-
1866: dettäisiin asetuksella. Esitystä valmisteltaessa on   ka odottaville äideille ei yleisesti suositella yli-
1867: ollut tarkoituksena, että maksukatto olisi 3 500      määräisiä vitamiini- ja hivenainevalmisteita. Ai-
1868: markkaa 12 kuukauden jaksolla.                        noa yleinen suositus koskee rautaa, jota sitäkin
1869:    Maksukaton avulla voidaan lieventää kaik-          määrätään tarpeen mukaan.
1870: kein eniten palveluja käyttävien maksurasitusta          Suomalainen neuvolajärjestelmä seulontoi-
1871: merkittävästi. Maksukaton ylittymisen jälkeen         neen on osaltaan nostanut äitien ja pikkulasten
1872: palvelujen käyttö olisi maksutonta. Laitoshoi-        terveydentilan maailman parhaiden joukkoon.
1873: dosta voitaisiin kuitenkin periä alennettua hoito-    Neuvolajärjestelmä maksuttomine palveluineen
1874: päivämaksua. Kaavaillun maksukaton avulla             takaa vastaisuudessakin sen, että terveydenhuol-
1875: pystyttäisiin vaikuttamaan myös siihen, että pal-     lon maksut eivät muita henkilöryhmiä enemmän
1876: jon erikoissairaanhoidon palveluja käyttävien         rasita odottavia äitejä.
1877: odottavien äitien maksurasitus ei käy kohtuutto-
1878: maksi.
1879: 
1880: 
1881: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
1882: 
1883:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1884: 
1885: 
1886: 
1887: 
1888: 4
1889: Ministems svar                                            KK 630/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas
1890: 
1891: 
1892: 
1893: 
1894: Tili riksdagens talman
1895: 
1896: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      beläggs med klientavgifter på det sätt som anges i
1897: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      förordningen om k1ientavgifter inom social- och
1898: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Pert-    hä1sovården. Vid nivåstruktureringen av förloss-
1899: ti Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga        ningsvården har det ansetts ytterst viktigt att vår-
1900: spörsmå1 SS 630/1999 rd:                             den av föderskor som hör till en riskgrupp kon-
1901:                                                      centreras till stora specialistledda enheter. När
1902:       Vad ämnar Regeringen göra för att gra-         det gäller föderskor för vilka komplikationsris-
1903:       vida kvinnor och nyblivna mödrar inte          ken är större konstateras riskfaktorerna under
1904:       skall vara tvungna att betala oskäligt         graviditeten eller förutspås de riskfaktorer som
1905:       stora summor i poliklinikavgifter, vilka       kan inträffa under förlossningen. Vid sådana för-
1906:       kommer att höjas, jämfört med andra            lossningar är den perinata1a död1igheten och
1907:       befolkningsgrupper och                         sjukfrekvensen hos nyfödda mångfa1dig jämfört
1908:                                                      med vid andra förlossningar. Sjukhusens bety-
1909:       genom vilka andra åtgärder ämnar re-           delse har ökat även med tanke på den vård som
1910:       geringen främja ekonomisk jämställd-           ges under graviditeten. Under 1996 besökte ca
1911:       het, som i synnerhet de kostnader en           85 % av de gravida kvinnoma en moderskapspo-
1912:       graviditet medför har bromsat upp?             liklinik. Orsakerna till denna utveckling är att ul-
1913: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      traljudsscreening har blivit vanligare och att gra-
1914:                                                      viditeter med stor komplikationsrisk följs upp.
1915: föra fö1jande:
1916:                                                         Enligt programmet för Paavo Lipponens II re-
1917: Mödravårdstjänster tillhandahålls inom primär-       gering har regeringen som mål att kommunernas
1918: vården av mödrarådgivningama och inom den            inkomstbas skall fastställas genom skatte- och
1919: specialiserade sjukvården av moderskapspo1i-         avgiftspolitiska åtgärder för att basservicen i
1920: klinikema och förlossningsavde1ningarna. Möd-        kommunema skall kunna tryggas och en höjning
1921: rarådgivningarna har hand om hälsokontroller         av kommunemas genomsnittliga inkomstskatte-
1922: och screening-undersökningar, personlig 1ed-         procent förhindras. När det gäller klientavgifter-
1923: ning och fami1jeförberedelse. De mödravårds-         na inom social- och hälsovården innebär det att
1924: tjänster som primärvården tillhandahåller är av-     avgiftema ändras i början av år 2000 så att in-
1925: giftsfria. För förstföderskor rekommenderas åt-      komstema av avgiftema ökar betydligt. A vgifts-
1926: minstone 13-17 kontrollbesök på rådgivnings-         höjningama tas också upp i mål- och verksam-
1927: byråerna och för omföderskor 9-13. (Seulon-          hetsprogrammet för social- och hä1sovården
1928: tatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, suosi-   2000-2003, som nyligen har fastställts av statsrå-
1929: tukset 1999. Stakes Oppaita 34. Jyväskylä,           det. 1 kapitel 4 behandlas bättre förutsättningar
1930:  1999.)                                              för verksamheten.
1931:    Den specialiserade sjukvården svarar för un-         Utgångspunkten är att klientavgiftema inte får
1932: dersökning och vård i samband med problem och        hindra människor från att använda nödvändiga
1933: sjukdomar under graviditeten och barnsängsti-        tjänster. Som rekommenderade åtgärder som stö-
1934: den samt för förlossningsvården. Dessa tjänster      der målet föreslås att klientavgifterna ses över i
1935: 
1936: 
1937:                                                                                                        5
1938: KK 630/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas                                                   Ministems svar
1939: 
1940: 
1941: början av år 2000. Samtidigt föreslås att det in-      som avgiftema medför för gravida kvinnor som i
1942: förs ett avgiftstak, som skall förhindra att den be-   stor utsträckning använder den specialiserade
1943: lastning som avgiftema medför blir oskäligt stor       sjukvårdens tjänster inte oskäligt stor.
1944: för de personer som särskilt mycket använder sig           Läkemede1 skall inte omfattas av avgiftstaket.
1945: av hälso- och sjukvårdens tjänster.                    Vad gäller läkemedelskostnader finns redan en
1946:    En regeringsproposition gällande ett avgifts-       årlig självrisk på 3 283 mk ( 1999), varefter läke-
1947: tak behandlas som bäst i riksdagen. 1 propositio-      medelskostnadema ersätts fullt ut. Att läkeme-
1948: nen föreslås att lagen om klientavgifter inom so-      delskostnader omfattas av avgiftstaket skulle för
1949: cial- och hä1sovården ändras så att ett årligt max-    gravida kvinnors del inte förbättra jämställdhe-
1950: imibelopp bestäms i fråga om de k1ientavgifter         ten mellan kvinnor och män, eftersom extra vita-
1951: som en klient betalar. Avsikten är att genom för-      min- och spårämnespreparat inte rekommende-
1952: ordning bestämma om nivån för avgiftstaket och         ras gravida kvinnor i allmänhet. Den enda all-
1953: de tjänster som det skall omfatta. När propositio-     männa rekommendationen gäller jäm, och även
1954: nen bereddes var avsikten att avgiftstaket skulle      det föreskrivs enligt behov.
1955: vara 3 500 mk under en period på 12 månader.               Det finländska rådgivningssystemet med sina
1956:    Med ett avgiftstak kan den be1astning som av-       screeningundersökningar har för sin del bidragit
1957: giftema medför 1indras betyd1igt för dem soman-        till att hälsotillståndet hos mödrar och småbam i
1958: vänder tjänstema aUra mest. Det är meningen att        Finland är bland de bästa i världen. Rådgivnings-
1959: tjänstema skall vara avgiftsfria sedan avgiftsta-      systemet med sina avgiftsfria tjänster garanterar
1960: ket har nåtts. För anstaltsvård skall dock kunna       även i framtiden att avgiftema inom social- och
1961: uppbäras en nedsatt vårddagsavgift. Tack vare          hälsovården inte belastar gravida kvinnor mer än
1962: det p1anerade avgiftstaket b1ir den belastning         andra befolkningsgrupper.
1963: 
1964: 
1965: 
1966: Helsingfors den 10 november 1999
1967: 
1968:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1969: 
1970: 
1971: 
1972: 
1973: 6
1974:                                                               KK 63111999 vp- Matti Vähänäkki /sd
1975: 
1976: 
1977: 
1978: 
1979:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 63111999 vp
1980: 
1981:                                                Pienituloisten sydän- ja verisuonitautipotilai-
1982:                                                den sairauskulujen vähentäminen
1983: 
1984: 
1985: 
1986: 
1987: Eduskunnan puhemiehelle
1988: 
1989: Vakavimpia kansantautejamme ovat edelleenkin            iässä, mikä näkyy myös sairauskulujen kohden-
1990: sydän- ja verisuonitaudit. Näitä tauteja sairasta-      tumisessa eläkkeellä oleviin, joista monet ovat
1991: via pienituloisia ja vähävaraisia koettelevat ja        pienituloisia ja sairastavat useita sairauksia. Se-
1992: huolestuttavat erityisesti terveydenhoidon asia-        pelvaltimotautipotilaan hoitoon kuuluvat sään-
1993: kasmaksujen korotukset ja korotuspaineet ja se,         nölliset lääkärissäkäynnit ja terveydentilan seu-
1994: etteivät uudet, tehokkaammat lääkkeet ole Kelan         ranta. Niiden siirtäminen tai pois jättäminen ta-
1995: erityiskorvattavuuden piirissä. Sydäntautipotilai-      loudellisista syistä voi johtaa potilaan sairauden
1996: den keskuudessa toivotaan niin ikään, että mah-         pahenemiseen. Lisäkustannuksia potilaille ai-
1997: dollisesti säädettävään terveydenhoidon maksu-          heuttavat myös kolesterolilääkkeet ja uudet ve-
1998: kattoon sisällytettäisiin myös eräitä sosiaalitoi-      renpainelääkkeet. Nämä tehokkaiksi todetut
1999: men aiheuttamia maksuja. Sydäntautipotilaathan          lääkkeet eivät ole Kelan erityiskorvattavuuden
2000: joutuvat sairautensa vuoksi turvautumaan sosiaa-        piirissä. Terveydenhuollon asiakasmaksujen ko-
2001: litoimen erinäisiin palveluksiin.                       rotukset aiheuttavat suhteessa suurempia painei-
2002:     Suomessa sairastaa sydän- ja verisuonisai-          ta paljon terveyspalveluja käyttäville pienituloi-
2003: rauksia epidemiologisten tutkimusten perusteel-         sille ja saattavat näin ollen jopa estää hoitoon ha-
2004: la yli miljoona henkilöä. Erityiskorvattavia lääk-      keutumisen ajoissa. Haitamaton kohonnut veren-
2005: keitä näihin sairauksiin käytti viime vuonna            paine ei välttämättä anna havaittavia oireita, jol-
2006: 760 614 henkilöä. Pelkästään sepelvaltimo-              loin on vaarana, että hoitoon hakeutumista siirre-
2007: taudin vuoksi oli vuonna 1997 yli 500 000 hoito-        tään taloudellisista syistä. Haitamaton kohonnut
2008: päivää. Lääkärissäkäyntejä tehtiin 1,9 miljoonaa        verenpaine lisää myös riskiä sairastua aivohal-
2009: kertaa verenkiertoelinsairauksien takia.                vaukseen, jonka hoitokustannukset ovat yhteis-
2010:     Terveydenhuollon väestötutkimuksen (Sta-            kunnalle merkittävät. Työikäisten potilaiden
2011: kes, Kela ym., 1998) mukaan korkeimmat sai-             kohdalla ajoissa hoidetulla sydänsairaudella saa-
2012:  rauskulut eräistä suurimmista pitkäaikaissairai-       vutetaan merkittäviä säästöjä myös eläkemenois-
2013:  den ryhmistä olivat sydän- ja verisuonitautipoti-      sa.
2014:  lailla: 4 363 mk/kulutusyksikkö vuodessa ja sa-
2015:  malla 6,9 % nettotuloista, kun ne koko väestöllä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2016:  olivat keskimäärin 2 826 mk/vuosi ja 4,1 % net-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2017:  totuloista.                                            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2018:      Sydäntautipotilaiden kohdalla on jo pitkään        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2019:  tiedetty, että sairastavuus ja kuolleisuus ovat kor-
2020:  keimpia alimmissa tuloluokissa. Sepelvaltimo-                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2021:  tautiin sairastutaan nykyisin yleisimmin eläke-              tyä pienituloisten sydäntautipotilaiden
2022: 
2023:                                                                                                    Versio 2.0
2024: KK 631/1999 vp- Matti Vähänäkki /sd
2025: 
2026: 
2027: 
2028:       sairauskustannusten vähentämiseksi ni-    taminen pitkäaikaissairaiden kohdalla
2029:       menomaan seuraavissa asioissa: tehok-     sekä eräiden sosiaalitoimen maksujen
2030:       kaiden sydänlääkkeiden saaminen Ke-       sisällyttäminen kaavaillun maksukaton
2031:       lan erityiskorvattavuuden piiriin, ter-   sisälle pitkäaikaissairaiden kohdalla?
2032:       veydenhuollon maksukorotusten huojen-
2033: 
2034: 
2035: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
2036: 
2037:     Matti Vähänäkki 1sd
2038: 
2039: 
2040: 
2041: 
2042: 2
2043: Ministerin vastaus                                          KK 63111999 vp- Matti Vähänäkki /sd
2044: 
2045: 
2046: 
2047: 
2048: Eduskunnan puhemiehelle
2049: 
2050: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        nan hoito taikka vaikeahoitoisen kroonisen ve-
2051: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         renpainetaudin hoito. Päätös tulee tältä osin voi-
2052: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maan 1 päivänä huhtikuuta 2000.
2053: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-            Useilla rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavilla
2054: hänäkin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lääkeaineilla on osoitettu voitavan vähentää se-
2055: sen KK 63111999 vp:                                   pelvaltimotautia sairastavien sydänkuolemia, uu-
2056:                                                       sia sydäninfarkteja sekä sepelvaltimoihin kohdis-
2057:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tuvien toimenpiteiden sairaalahoidon tarvetta sil-
2058:        tyä pienituloisten sydäntautipotilaiden        loin, kun sepevaltimotautiin on liittynyt rasva-ai-
2059:        sairauskustannusten vähentämiseksi ni-         neenvaihdunnan häiriö. Valtioneuvoston päätök-
2060:        menomaan seuraavissa asioissa: tehok-          seen on lisätty myös uudeksi sairaudeksi krooni-
2061:        kaiden sydänlääkkeiden saaminen Ke-            seen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineen-
2062:        lan erityiskorvattavuuden piiriin, ter-        vaihdunnan häiriö. Erityiskorvattavuus myönnet-
2063:        veydenhuollon maksukorotusten huojen-          tiin eräille statiineille sekä eräille kolesteroli-
2064:        taminen pitkäaikaissairaiden kohdalla          lääkkeille. Krooniseen sepelvaltimotautiin liitty-
2065:        sekä eräiden sosiaalitoimien maksujen          vän rasva-aineenvaihdunnan häiriön ja sen hoi-
2066:        sisällyttäminen kaavaillun maksukaton          dossa käyttetävien lääkkeiden osalta päätöstä so-
2067:        sisälle pitkäaikaissairaiden kohdalla?         velletaan 1 päivästä heinäkuuta 2000 alkaen.
2068:                                                           Kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi ja
2069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin nou-
2070: ti seuraavaa:                                         sun estämiseksi Paavo Lipposen II hallituksen
2071: Valtioneuvosto päättää erityiskorvattavuuteen         ohjelman tavoitteena on vahvistaa kuntien tulo-
2072: oikeutetut sairaudet ja lääkkeet. Lääke voidaan       pohjaa vero- ja maksupoliittisin toimenpitein.
2073: määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen oltua pe-      Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen
2074: ruskorvattuna vähintään kaksi vuotta. Tästä kah-      osalta tämä merkitsee asiakasmaksujen tarkista-
2075: den vuoden määräajasta voidaan erityisestä syys-      mista vuoden 2000 alussa niin, että niiden tuotto
2076: tä poiketa. Valtioneuvosto on 23 päivänä syys-        kasvaa merkittävästi.
2077: kuuta 1999 muuttanut vaikeista ja pitkäaikaisista         Maksukorotukset ovat esillä myös valtioneu-
2078: sairauksista ja niiden hoidossa käytettävistä lääk-   voston vahvistamassa sosiaali- ja terveydenhuol-
2079: keistä annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2       lon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille
2080: momentit. Näistä sairauksista ja niiden hoidossa      2000-2003. Tavoiteohjelman 4 luvussa on käsi-
2081: käytettävistä lääkkeistä korvataan sairausvakuu-      telty toiminnan edellytysten turvaamista. Lähtö-
2082: tuslain mukaan 100 tai 75 prosenttia säädetyn         kohtana on, että asiakasmaksut eivät saa estää
2083: kiinteän omavastuun ylittävältä osalta. Päätök-       palveluiden tarpeellista käyttöä. Tavoitetta tuke-
2084: sen mukaan losartaani on sisällytetty lääkkeisiin,    vana toimenpidesuosituksena asiakasmaksuja
2085: jotka korvataan 75-prosenttisesti säädetyn oma-       esitetään tarkistettavaksi vuoden 2000 alussa.
2086: vastuuosuuden jälkeen, kun kysymyksessä on            Samalla edellytetään toteutettavaksi maksukat-
2087: vaikeahoitoisen kroonisen sydämen vajaatoimin-        to, jonka avulla pyritään estämään niiden henki-
2088: 
2089: 
2090:                                                                                                        3
2091: KK 631/1999 vp- Matti Vähänäkki /sd                                                  Ministerin vastaus
2092: 
2093: 
2094: löiden maksurasituksen nouseminen kohtuutto-         määräytyviä. Kun terveydenhuollon palveluja
2095: maksi, jotka käyttävät paljon terveydenhuollon       joudutaan käyttämään paljon, kokonaiskustan-
2096: palveluja.                                           nukset nousevat suuriksi. Tasasuuruisina nämä
2097:    Maksukattoa koskeva hallituksen esitys on         maksut aiheuttavat suurimman rasituksen pieni-
2098: paraikaa eduskunnan käsiteltävänä. Siinä ehdote-     tuloisille palvelujen käyttäjille. Maksukaton pii-
2099: taan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon     riin on kaavailtu sisällytettäväksi muun muassa
2100: asiakasmaksuista annettua lakia siten, että palve-   seuraavat terveydenhuollon tasamaksut käynti-
2101: lun käyttäjän suorittamille asiakasmaksuille sää-    maksu terveyskeskuslääkärissä, yksilökohtaisen
2102: dettäisiin vuotuinen enimmäismäärä. Maksuka-         fysioterapian maksu, sairaalan poliklinikkamak-
2103: ton tasosta ja sen piiriin otettavista palveluista   su, päiväkirurgian maksu, sarjahoidon maksu ja
2104: säädettäisiin asetuksella. Esitystä valmisteltaes-   lyhytaikaisen laitoshoidon maksu.
2105: sa on ollut tarkoituksena, että maksukatto olisi        Koska sosiaalihuollon palveluissa maksut
2106: 3 500 markkaa 12 kuukaudenjaksollla.                 määräytyvät pääsääntöisesti palvelujen käyttä-
2107:    Maksukaton avulla kaikkein eniten palveluja       jän tulojen perusteella, ei niitä ole tässä vaihees-
2108: käyttävien maksurasitusta voidaan lieventää          sa katsottu perustelluksi sisällyttää maksukat-
2109: merkittävästi. Maksukaton ylittymisen jälkeen        toon. Maksukaton laajentaminen sosiaalihuol-
2110: palvelujen käyttö olisi maksutonta. Laitoshoi-       toon vähentäisi myös merkittävästi kuntien mak-
2111: dosta voitaisiin kuitenkin periä alennettua hoito-   sukertymää, mikä puolestaan lisäisi asiakasmak-
2112: päivämaksua.                                         sujen korotuspainetta.
2113:    Asiakasmaksuista osa on kaikille palvelujen
2114: käyttäjille tasasuuruisia, osa taas tulojen mukaan
2115: 
2116: 
2117: Helsingissä l 0 päivänä marraskuuta 1999
2118: 
2119:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
2120: 
2121: 
2122: 
2123: 
2124: 4
2125: Ministems svar                                             KK 63111999 vp- Matti Vähänäkki /sd
2126: 
2127: 
2128: 
2129: 
2130: Tili riksdagens talman
2131: 
2132: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     handlad kronisk hypertoni. Beslutet träder till
2133: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      denna del i kraft den 1 april 2000.
2134: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-        Flera läkemedelssubstanser som påverkar fett-
2135: ti Vähänäkki /sd undertecknade skriftliga spörs-     metabolismen har visat sig kunna minska döds-
2136: mål SS 631/1999 rd:                                  fall till följd av koronarkärlsjukdom, minska ris-
2137:                                                      ken för nya hjärtinfarkter samt behovet av sjuk-
2138:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         husvård i samband med ingrepp som gäller koro-
2139:       för att minska sjukdomskostnaderna för         narartärema då rubbningar i fettmetabolismen
2140:        hjärtsjuka med små inkomster speciellt        ansluter sig till en koronarkärlsjukdom. Även
2141:       då det gäller följande frågor: att låta ef-    rubbningar i fettmetabolismen vid kronisk koro-
2142:       fektiva hjärtmediciner omfattas av Folk-       narkärlsjukdom har fogats till det ändrade stats-
2143:       pensionsanstaltens specialersättning,          rådsbeslutet som en ny sjukdom. Specialersätt-
2144:       att införa lättnader i avgiftshöjningarna      ning beviljades för vissa statiner samt vissa ko-
2145:        inom hälsovården då det gäller lång-          lesterolläkemedel. 1 fråga om rubbningar i fett-
2146:        tidssjuka samt att bibehålla vissa avgif-     metabolismen vid kronisk koronärkärlsjukdom
2147:        ter inom socialväsendet under det pla-        och de läkemedel som används vid behandling av
2148:        nerade avgiftstaket då det gäller lång-       dem tillämpas beslutet från den 1 juli 2000.
2149:        tidssjuka?                                       För att basservicen i kommunerna skall kunna
2150:                                                      tryggas och en höjning av kommunernas genom-
2151: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      snittliga inkomstskatteprocent förhindras, är ett
2152: föra följande:                                       av målen i regeringsprogrammet för Paavo Lip-
2153: Statsrådet fattar beslut om vilka sjukdomar och      ponens II regering att stärka kommunernas in-
2154: läkemedel som är specialersättningsgilla. Ett lä-    komstbas genom skatte- och avgiftspolitiska åt-
2155: kemedel kan definieras som specialersättnings-       gärder. Då det gäller klientavgifterna inom soci-
2156: gillt först sedan det har varit grundersättnings-    al- och hälsovården innebär detta att klientavgif-
2157: gillt i minst två år. Från denna tvåårsregel kan     terna från ingången av 2000 ändras så att avkast-
2158: man avvika av särskilda skäl. Statsrådet har den     ningen av avgifterna ökar märkbart.
2159: 23 september 1999 utfårdat ett beslut om ändring        Avgiftshöjningarna är aktuella också i mål-
2160: av 1 och 2 § statsrådets beslut om svåra och         och verksamhetsprogrammet för social- och häl-
2161: långvariga sjukdomar samt om läkemedel som           sovården för åren 2000-2003, som statsrådet
2162: används vid behandling av dessa och enligt sjuk-     har fastställt. 1 kapitel 4 i målprogrammet be-
2163: försäkringslagen ersätts med 100 eller 75 pro-       handlas frågan om hur förutsättningarna för verk-
2164: cent av det belopp som överstiger den stadgade       samheten skall tryggas. Utgångspunkten är att
2165: fasta självriskandelen. Enligt beslutet ingår lo-    klientavgifterna inte får hindra nödvändig an-
2166: sartan bland de läkemedel som ersätts med            vändning av servicen. Som en åtgärdsrekommen-
2167: 75 procent av det belopp som överstiger              dation som stöder detta mål föreslås en justering
2168: självriskandelen då det är fråga om svårbehand-      av klientavgifterna i början av år 2000. Samti-
2169: lade fall av kronisk hjärtinsuffiens eller svårbe-   digt förutsätts att ett avgiftstak införs med vars
2170: 
2171: 
2172:                                                                                                      5
2173: KK 63111999 vp- Matti Vähänäkki /sd                                                         Ministems svar
2174: 
2175: 
2176: hjälp man strävar efter att förhindra att den årliga    komstema. 1 de fall när det är nödvändigt att an-
2177: belastningen blir alltför påfrestande för dem som       lita hälsovårdstjänster i stor omfattning blir de
2178: använder häslovårdstjänstema allra mest.                totala kostnadema höga. Om sådana avgifter är
2179:    Regeringens proposition med förslag gällande         av det slag som är lika stora för alla ger de upp-
2180: detta avgiftstak är för närvarande under behand-        hov till den största belastningen för klienter med
2181: ling i riksdagen. 1 propositionen föreslås att la-      små inkomster. Bl.a. följande avgifter som är lika
2182: gen om klientavgifter inom social- och hälsovår-        stora för alla skall enligt planema omfattas av av-
2183: den ändras så att ett årligt maximibelopp be-           giftstaket: avgiften för besök hos läkare vid häl-
2184: stäms i fråga om de klientavgifter som en klient        sovårdscentral, avgiften för individuell fysiotera-
2185: betalar. Avgiftstakets nivå och de tjänster som         pi, sjukhusens po1iklinikavgifter, avgiften för
2186: det skall omfatta bestäms genom förordning. Vid         dagkirurgi, avgiften för vård i serie och avgiften
2187: beredningen av propositionen har avsikten varit         för kortvarig anstaltsvård.
2188: att avgiftstaket skulle uppgå till 3 500 mk för en          Eftersom avgiftema för socialvårdsservice i
2189: 12 månaders period.                                     regel fastställs på basis av klientens inkomster,
2190:    Med hjälp av ett avgiftstak kan belastningen         har det i detta skede inte ansetts vara nödvändigt
2191: på dem som använder tjänstema allra mest lind-          att inbegripa dem i de avgifter som omfattas av
2192: ras betydligt. Efter det att avgiftstaket nåtts skul-   avgiftstaket. Att låta avgiftstaket omfatta också
2193: le tjänstema vara avgiftsfria. För anstaltsvård         socialvården skulle också märkbart minska kom-
2194: kunde man dock uppbära en sänkt vårddagsav-             munemas sammanlagda avgiftsinkomster, vilket
2195: gift.                                                   i sin tur skulle öka trycket på att höja klientavgif-
2196:    Av klientavgiftema är en dellika stora för alla      tema.
2197: klienter, medan en del bestäms utgående från in-
2198: 
2199: 
2200: Helsingfors den 10 november 1999
2201: 
2202:     Omsorgsminister Eva Biaudet
2203: 
2204: 
2205: 
2206: 
2207: 6
2208:                                                              KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
2209: 
2210: 
2211: 
2212: 
2213:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 632/1999 rd
2214: 
2215:                                                lnstallering av T-slinga i offentliga utrymmen
2216: 
2217: 
2218: 
2219: 
2220: Tili riksdagens talman
2221: 
2222: Nästan var sjunde finländare hör dåligt. Vissa          ta är exempel ur undertecknads arbetsmiljö. Sä-
2223: serviceinrättningar har beaktat detta och installe-     kert finns det många andra offentliga utrymmen
2224: rat T-slinga, som gör att personer med nedsatt          som förorsakar liknande problem för personer
2225: hörsel kan höra bättre. Däremot finns T -slinga         som hör dåligt.
2226: sällan i offentliga utrymmen som används för
2227: möten, seminarier och presskonferenser. Här i           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
2228: riksdagen är vi mycket väl medvetna om den då-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
2229: liga akustiken i t.ex. stora utskottets rum, statsut-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
2230: skottets rum och auditoriet. För de riksdagsmän,        följande spörsmål:
2231: riksdagsanställda och politiska journalister som
2232: hör dåligt försvåras arbetet betydligt av detta.               Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
2233: Också i Ständerhuset, som ofta används för mö-                för att T-slinga skall installeras i offent-
2234: ten och presskonferenser, är akustiken dålig. Det-            liga utrymmen?
2235: 
2236: 
2237: Helsingfors den 20 oktober 1999
2238: 
2239:     Ulla-Maj Wideroos /sv
2240: 
2241: 
2242: 
2243: 
2244:                                                                                                  Versio 2.0
2245: Suomennos                                                  KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
2246: 
2247: 
2248: 
2249: 
2250:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 632/1999 vp
2251: 
2252:                                              Induktiosilmukan asentaminen julkisiin tiloihin
2253: 
2254: 
2255: 
2256: 
2257: Eduskunnan puhemiehelle
2258: 
2259: Lähes joka seitsemäs suomalainen kuulee huo-          siin ja lehdistötilaisuuksiin, on huono akustiik-
2260: nosti. Eräät palvelulaitokset ovat ottaneet tämän     ka. Nämä ovat esimerkkejä allekirjoittajan työ-
2261: huomioon asentamalla induktiosilmukan, jonka          ympäristöstä. Varmasti on monia muita julkisia
2262: avulla heikkokuuloiset henkilöt pystyvät kuule-       tiloja, jotka aiheuttavat vastaavia ongelmia heik-
2263: maan paremmin. Sen sijaan induktiosilmukkaa           kokuutoisille henkilöille.
2264: on harvoin julkisissa tiloissa, joita käytetään ko-
2265: kouksiin, seminaareihin ja lehdistötilaisuuksiin.     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2266: Täällä eduskunnassa olemme hyvin tietoisia            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2267: esim. suuren valiokunnan huoneen, valtiovarain-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2268: valiokunnan huoneen ja auditorion huonosta            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2269: akustiikasta. Tämä vaikeuttaa huomattavasti
2270: heikkokuuloisten kansanedustajien, eduskunnan               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2271: työntekijöiden ja poliittisten toimittajien työtä.          tyä induktiosilmukan asennuttamiseksi
2272: Myös säätytalossa, jota käytetään paljon kokouk-            julkisiin tiloihin?
2273: 
2274: 
2275: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
2276: 
2277:     Ulla-Maj Wideroos /r
2278: 
2279: 
2280: 
2281: 
2282: 2
2283: Ministerin vastaus                                         KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
2284: 
2285: 
2286: 
2287: 
2288: Eduskunnan puhemiehelle
2289: 
2290: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         mm. viranomaiset, rakentamisen asiantuntijat,
2291: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vammaisuuden asiantuntijat ja oppilaitokset.
2292: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Tietoisuuden levittäminen ohjaavan informaa-
2293: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj          tion avulla on jatkuva haaste kaikille asiaan liit-
2294: Wideroosin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tyville tahoille.
2295: myksen KK 632/1999 vp:                                    Suurten rakennuttajien ja rahoittajien tietoi-
2296:                                                       suus toimivista ratkaisuista auttaa osaltaan kohti
2297:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       entistä parempia ja toimivampia ympäristöjä.
2298:       tyä induktiosilmukan asennuttamiseksi           Raha-automaattiyhdistyksellä on ohjaava rooli
2299:       julkisiin tiloihin?                             sen tukiessa taloudellisesti vammaisten ja ikä-
2300:                                                        ihmisten käyttöön tulevien palvelukeskusten ja
2301: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          -asuntojen rakentamista. RAY ohjaa rakennutta-
2302: ti seuraavaa:                                         misohjeessaan irrottamaan kotona asumista tuke-
2303: Rakennusten saavutettavuudesta ja käyttömah-          van, turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta li-
2304: dollisuuksista on säädetty nykyisen rakennusase-      säävän sosiaalitekniikan kustannukset rakennus-
2305: tuksen 80 §:ssä (vuoden 2000 alusta maankäyt-         kustannuksista ja antaa sosiaalitekniikkaan kor-
2306: tö- ja rakennusasetuksen 53 §:ssä). Tarkempia         keamman (70 %) avustuksen. Induktiosilmukan
2307: säännöksiä on Suomen rakentamismääräysko-             asentaminen esim. ryhmäkotien juttunurkkauk-
2308: koelmassa, jonka F 1-osa käsittää määräykset ja       siin on osa sosiaalitekniikkaa. Tilaajan tietoisuu-
2309: ohjeet liikuntaesteettömästä rakentamisesta.          den tasosta riippuu, missä määrin induktiosilmu-
2310: Määräykset ja ohjeet koskevat julkisyhteisöjen        koita hankitaan palvelukeskuksiin F !-määräys-
2311: hallinto- ja palvelutiloja, joihin tasa-arvon näkö-   ten lisäksi.
2312: kulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä.          Koska rakennuslainsäädännön edellytykset ei-
2313: Määräysten ja ohjeiden kokoontumistiloja kos-         vät koske jo toimivia tiloja, kuulovammaisten
2314: kevassa luvussa todetaan seuraavaa: "Katsomoi-        henkilöiden huomioonottaminen tilojen käyttäji-
2315: den, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintola-     nä riippuu kiinteistöjen haltijoiden ja palvelujen
2316: salien, opetussalien ja -luokkien sekä vastaavien     tarjoajien valistuneisuudesta. Valtiolla ja kunnil-
2317: kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikku-       la on vastuu omien kiinteistöjensä saatavuudesta
2318: mis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloi-     ja toimivuudesta myös vammaisten kansalaisten
2319: hin asennetuissa äänentoistojärjestelmissä tulee      kannalta. Kuulovamman seuraukset, kuten vai-
2320: olla myös tele/induktiosilmukka tai muu äänen-        keudet seurata kokouksia tai muita yleisiä tilai-
2321: siirtojärjestelmä."                                   suuksia, jäävät helposti havaitsematta, elleivät
2322:    Rakennuslupaa edellyttävissä uudisrakenta-         henkilöt itse anna palautetta tilanteesta. Samoin
2323: mis- ja korjaustoimenpiteissä induktiosilmukan        tietoisuus toimivista ratkaisuista ongelmien pois-
2324: asentaminen on näin määräyksellä vahvistettu.         tamiseksi on puutteellista. Valistustyöhön tarvi-
2325: Rakentamismääräysten lisäksi on olemassa saa-         taanjatkossakin kuulovammaisten henkilöiden ja
2326:  vutettavaa ja toimivaa rakentamista koskevia         heidän järjestöjensä aktiivisuutta ja asiantunte-
2327:  suosituksia ja muuta informaatiota, jota tuottavat   musta.
2328: 
2329: 
2330:                                                                                                         3
2331: KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r                                                Ministerin vastaus
2332: 
2333: 
2334:     Olemassa olevien kokoontumistilojen induk-       voisi toimia myös kuulovammaisuuden huo-
2335: tiojärjestelmien kehittäminen on varmasti tar-       mioon ottamisessa. Kuulovammaisten järjestöt
2336: peen. Keskitettyä tapaa asian hoitamiseksi ei täl-   tai kunnalliset vammaisneuvostot, ehkä molem-
2337: lä hetkellä ole näkyvissä. Liikkumisesteiden         mat yhteistyössä, voisivat kartoittaa nykyisten ti-
2338: poistamisessa on osoittautunut hedelmälliseksi       lojen toimivuuden ja tehdä ehdotukset tilojen
2339: malli, jossa on paikallisesti kartoitettu ongelmat   haitijoille parannusten aikaansaamiseksi. Sosiaa-
2340: ja esitetty parannusehdotukset suoraan asianosai-    li- ja terveysministeriö muistuttaa asiasta sekä
2341: sille. Ongelmien ja ratkaisujen jäsentäminen on      valtion kiinteistölaitosta että eduskunnan kiin-
2342: myös vaikuttanut yleisen kiinnostuksen kasvuun       teistötoimistoa.
2343: ja näin tietoisuuden lisääntymiseen. Sama malli
2344: 
2345: 
2346: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
2347: 
2348:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
2349: 
2350: 
2351: 
2352: 
2353: 4
2354: Ministems svar                                              KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
2355: 
2356: 
2357: 
2358: 
2359: Tili riksdagens talman
2360: 
2361: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Sådan information produceras bl.a. av myndighe-
2362: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        ter, byggexperter, sakkunniga i handikappfrågor
2363: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla-      samt läroinrättningar. Att öka medvetenheten
2364: Maj Wideroos /sv undertecknade skriftliga spörs-       med hjälp av vägledande information är en kon-
2365: mål SS 632/1999 rd:                                    tinuerlig utmaning för alla involverade.
2366:                                                            Om stora byggherrar och finansiärer känner
2367:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           tili fungerande lösningar bidrar det tili bättre och
2368:       för att T-slinga skall installeras i offent-     mer ändamålsenliga miljöer. Penningautomatför-
2369:        liga utrymmen?                                  eningen har en vägledande roll eftersom den fi-
2370:                                                        nansiellt stöder byggandet av servicecentraler
2371: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        och servicebostäder för handikappade och äldre.
2372: föra följande:                                         Penningautomatföreningen ger i sina byggnads-
2373: Om byggnaders tillgänglighet och möjlighetema          anvisningar rådet att avskilja kostnadema för so-
2374: att utnyttja dem bestäms i 80 § i den nuvarande        cialteknik som stöder boende i eget hem samt
2375: byggnadsförordningen (från början av 2000 i            ökar säkerheten och trygghetskänslan från bygg-
2376: 53 § markanvändnings- och byggförordningen).           nadskostnadema, och den beviljar ett högre un-
2377: Närmare föreskrifter finns i Finlands byggbe-          derstöd (70 %) för socialteknik. lnstallationen av
2378: stämmelsesamling, vars F 1-del innehåller be-          teleslingor t.ex. i grupphemmens trivselhömor
2379: stämmelser och anvisningar för tillgänglighet.         utgör en del av socialtekniken. Beställarens med-
2380: Bestämmelsema och anvisningama gäller offent-          vetenhet om dessa problem är avgörande för i vii-
2381: liga samfunds förvaltnings- och servicelokaler,        ken utsträckning servicecentralema förses med
2382: som med tanke på jämlikheten skall vara till-          teleslingor, utöver det som krävs i F 1-bestäm-
2383: gängliga för alla. 1 det kapitel som gäller mötes-     melsema.
2384: rum sägs: "Åskådarläktare, auditorier, fest-, mö-          Eftersom kraven i byggnadslagstiftningen inte
2385: tes- och restaurangsalar, undervisningssalar,          gäller lokaler som redan är i användning, avgör
2386: klassrum och motsvarande lokaliteter skall ock-        upplysningsgraden hos fastighetsinnehavama
2387: så vara lämpliga för rörelse- och funktionshäm-        och dem som tillhandahåller service i viiken ut-
2388: made. Ljudåtergivningssystem som installeras i         sträckning behoven hos de hörselskadade som
2389: sådana lokaliteter skall också vara forsedda med       använder lokalema beaktas. Staten och kommu-
2390: tele/induktionsslingor eller motsvarande ljud-         nema är ansvariga att se tili att deras fastigheter
2391: överföringssystem."                                    är tillgängliga och ändamålsenliga också för han-
2392:     1 fråga om nybyggnader och reparationer som        dikappade medborgare. Det händer lätt att följ-
2393: kräver byggnadslov har det på detta sätt genom         dema av hörselskador, t.ex. svårigheter att följa
2394:                                                        ~ed på möten och andra allmänna tillställningar,
2395: en bestämmelse fastställts att teleslingor skall in-
2396: stalleras. Utöver byggbestämmelsema finns det          mte observeras om inte de berörda själva gör folk
2397: rekommendationer och annan information om              uppmärksamma på sin situation. Likaså är kun-
2398: hur man kan bygga tillgängligt och fungerande.         skapema om fungerande lösningar på problemen
2399: 
2400: 
2401: 3 200678
2402:                                                                                                          5
2403: KK 632/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r                                                    Ministems svar
2404: 
2405: 
2406: bristfålliga. Upplysningsarbetet kräver också i       ökat allmänt intresse och därigenom till större
2407: fortsättningen aktivitet och sakkunskap från de       medvetenhet. Samma modell kunde fungera ock-
2408: hörselskadade och deras organisationer.               så när det gäller att beakta hörselskador. De hör-
2409:    Induktionssystemen i de befintliga samlings-       se1skadades organisationer eller de kommunala
2410: lokalema behöver säkert utvecklas. För närva-         handikappråden, eller kanske båda tillsammans,
2411: rande är inga centraliserade metoder för skötseln     kunde kartlägga hur de nuvarande lokalema
2412: av denna fråga i sikte. När det gäller att åtgärda    fungerar och ge innehavama av lokalema förslag
2413: problemen för personer med rörelsehinder har en       till förbättringar. Social- och hälsovårdsministe-
2414: fruktbar modell visat sig vara att man på det lo-     riet kommer att påminna både statens fastighets-
2415: kala planet kartlägger problemen och direkt ut-       verk och riksdagens fastighetsbyrå om denna frå-
2416: manar de berörda att göra förbättringar. Analyse-     ga.
2417: ringen av problem och lösningar har också lett till
2418: 
2419: 
2420: Helsingfors den 10 november 1999
2421: 
2422:     Omsorgsminister Eva Biaudet
2423: 
2424: 
2425: 
2426: 
2427: 6
2428:                                                            KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2429: 
2430: 
2431: 
2432: 
2433:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 633/1999 vp
2434: 
2435:                                             Sairauspäivärahan myöntämisperusteet pää-
2436:                                             omatulon osalta
2437: 
2438: 
2439: 
2440: 
2441: Eduskunnan puhemiehelle
2442: 
2443: Sairausvakuutuslaissa määritellään sairauspäivä-     eväämispäätöstä edelsi Kelan paikallistoimiston
2444: rahan saannin ehdot ja se, miten päivärahan mää-     toinen, itse asiassa toisensuuntainen päätös. Sen
2445: rä lasketaan kunkin siihen oikeutetun kohdalla.      mukaan samalla yrittäjällä oli liian paljon pää-
2446: Pelkkää palkkatuloa saavan kohdalla asia on var-     omatuloa verrattuna palkkatuloihin, jotta hän oli-
2447: sin yksinkertainen, vaikka luonnollisesti joskus     si voinut saada sairauspäivärahaa. Tämä johtui
2448: syntyy ongelmallisia rajatapauksia, jolloin va-      siitä, että hänen yrityksensä pääomaan laskettiin
2449: kuutettu tuntee tulleensa väärin kohdelluksi. Yk-    mukaan varsinaisen yrityksen lisäksi metsä ja
2450: sityisyrittäjän ollessa kyseessä tilanne onkin jo    omakotitalo. Tällöin pääoma oli hieman yli
2451: huomattavasti monimutkaisempi ja mahdolli-           100 000 markkaa, ja siitä 18% veron mukaan
2452: suus kohtuuttomiin tulkintoihin on suurempi.         kuukausittaiseksi pääomatuloksi verotoimiston
2453: Saattaa jopa käydä niin, että päivärahaa hakeva      mukaan tuli 18 730 markkaa, mikä oli palkkatu-
2454: yrittäjä putoaa "tulkintojen väliseen kuiluun" ja    loa enemmän ja esti sairauspäivärahan saannin.
2455: jää kokonaan ilman sairauspäivärahaa työkyvyt-       Tulkinta pääomasta oli varsin outo, kun pää-
2456: tömyytensä ajalta.                                   omaan luettiin mukaan em. talo ja metsä, vaikka
2457:     Eräs tällainen edustava, mutta ei suinkaan       yrittäjän kirjanpitäjän antaman todistuksen mu-
2458: ainoa esimerkki on seuraavanlainen: Yrittäjäjou-     kaan yrityksestä saadut todelliset pääomatulot
2459: tui tapaturman vuoksi sairauslomalle kahdessa        bruttona olivat 2 038 markkaa kuukaudessa.
2460: välittömästi toisiaan seuranneessa jaksossa yh-         Esimerkki herättää periaatteellisen kysymyk-
2461: teensä 33 arkipäivän ajaksi. Hänen hakiessaan        sen siitä, ovatko yrittäjät ja lähinnä pienyrittäjät
2462: ensimmäiseltä kaksi korvaukseen oikeuttauutta        käytännössä vailla lain suomaa perusturvaa sai-
2463:  arkipäivää sisältäneeltä jaksolta sairauspäivära-   rastuessaan ja tarvitessaan kaikille kansalaisille
2464: haa hänelle periaatteessa myönnettiin päiväraha-     tarkoitettua sairaudenaikaista toimeentulotur-
2465: oikeus, mutta samalla hänelle ilmoitettiin, ettei    vaa. Mikäli esimerkin kaltainen kuilu eri sairaus-
2466: päivärahaa voida maksaa, koska hänen korvauk-        vakuutus/verolakien välillä on olemassa, se tulee
2467:  sen perusteena käytetty vuosityötulonsa jäi alle    tukkia pikaisesti, sillä esimerkkitapauksen kal-
2468:  5 300 markan. Samalla perusteella hän jäi ilman     taisia ja yrityskokonsa puolesta samansuuruisia
2469: päivärahaa myös toisen pidemmän jakson osalta.       yrittäjiä tulee maahamme päivä päivältä enem-
2470:  Tarveharkintaiseen päivärahaankaan hänellä ei       män varsinkin palvelualoille. Jos esille otetun
2471:  ollut mahdollisuuksia vaimon työtulojen takia.      kaltainen tulkinta yleistyy ja saa yhteiskunnan
2472:     Ongelmallisemmaksi henkilön kannalta asian       hyväksynnän, jää merkittävä joukko kansalaisia
2473:  teki kuitenkin se, että tätä mainittua korvauksen   vaille sairausajan perusturvaa.
2474: 
2475: 
2476: 
2477:                                                                                                 Versio 2.0
2478: KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2479: 
2480: 
2481: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   aukko, joka jättää osan yrittäjänä toimi-
2482: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    vista kansalaisista täysin ilman sairaus-
2483: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ajan perusturvaa ja
2484: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2485:                                                      aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin
2486:       Onko hallitus tietoinen, että sairausva-       tehdäkseen tarpeelliset laki- ja asetus-
2487:       kuutuslain ja verolain tulkinnassa yrit-       muutokset vallitsevan epäkohdan pois-
2488:       täjän sairauspäivärahaoikeudesta on            tamiseksi?
2489: 
2490: 
2491: 
2492: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
2493: 
2494:     Raimo Vistbacka /ps
2495: 
2496: 
2497: 
2498: 
2499: 2
2500: Ministerin vastaus                                          KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2501: 
2502: 
2503: 
2504: 
2505: Eduskunnan puhemiehelle
2506: 
2507: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            metsätalouden puhdasta tuottoa eikä osinkotu-
2508: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          loa. Mainitun asetuksen 3 momentin perusteella
2509: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        työtulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säi-
2510: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             lyttämisestä aiheutuneet kustannukset.
2511: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Sairausvakuutuslain tarkoittamaan verotuk-
2512: myksen KK 633/1999 vp:                                 sessa todettuun työtuloon luettavan elinkeinotoi-
2513:                                                        minnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden kan-
2514:        Onko hallitus tietoinen, että sairausva-        saneläkelaitos saa suoraan veroviranomaiselta.
2515:        kuutuslain ja verolain tulkinnassa yrit-        Tällöin työtuloon luettava elinkeinotoiminnan tai
2516:        täjän sairauspäivärahaoikeudesta on             maatalouden jaettavan yritystulon ansiotulo-
2517:        aukko, joka jättää osan yrittäjänä toimi-       osuus on sama kuin veroviranomaisen laskema ja
2518:        vista kansalaisista täysin ilman sairaus-       verottama ansiotulo-osuus. Mikäli päiväraha
2519:        ajan perusturvaa ja                             määrätään sairausvakuutuslain 17 §:n nojalla
2520:                                                        hakijan esittämien selvitysten perusteella, työtu-
2521:        aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin       loon luettavan ansiotulo-osuuden laskeminen ta-
2522:        tehdäkseen tarpeelliset laki- ja asetus-       pahtuu samojen verosäännösten perusteella, joi-
2523:        muutokset vallitsevan epäkohdan pois-           ta veroviranomainen soveltaa verotuksessa.
2524:        tamiseksi?                                         Elinkeinonharjoittajan sairausajan turvaan
2525: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vaikuttaa yritystulon jakaminen ansio- ja pää-
2526: ti seuraavaa:                                         omatuloksi. Tuloverolain 38 §:n mukaan elin-
2527:                                                       keinotoiminnan tai maatalouden tulos katsotaan
2528: Sairausvakuutuslain 16 §:n ja sairausvakuutus-        pääomatuloksi siltä osin kuin se vastaa verovuot-
2529: asetuksen 10 §:n mukaan sairauspäiväraha mää-         ta edeltäneen verovuoden päättyessä olleelle net-
2530: räytyy lähtökohtaisesti vakuutetun työkyvyttö-        tovarallisuudelle laskettua 18 %:n vuotuista tuot-
2531: myyden alkamista edeltäneenä vuonna toimite-          toa. Jaettavan yritystulon ja pääomatulo-osuu-
2532: tussa verotuksessa vahvistettujen työtulojen pe-      den erotus on ansiotulo-osuutta, joka luetaan sai-
2533: rusteella. Mikäli vakuutetun työtulot ovat olleet     rausvakuutuslain mukaiseen työtuloon. Tämän
2534: olennaisesti suuremmat välittömästi enJ;Ien työ-      ansiotulo-osuuden perusteella määräytyy myös
2535: kyvyttömyyden alkamista kuin verotuksessa to-         sairausvakuutusmaksu.
2536: detut, vakuutetun hakemuksesta voidaan sairaus-           Sairausvakuutuksen päivärahan tarkoituksena
2537: päiväraha määrätä sairausvakuutuslain 17 §:n ja       on niin palkansaajan kuin yrittäjänkin osalta
2538: sairausvakuutusasetuksen 10 §:n mukaisesti näi-       kompensoida sairaudesta aiheutuvaa ansionme-
2539: den työtulojen perusteella.                           netystä. Vakuutusperiaatteen mukaisesti tavoit-
2540:    Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n 2 momentin          teena on mahdollisimman hyvin korvata mene-
2541: mukaan vakuutetun elinkeinotoiminnan tai maa-         tettyä ansiota ja toisaalta etuuksien tulee perus-
2542: talouden tulos katsotaan työtuloksi siltä osin kuin   tua myös suoritettuihin maksuihin. Tämä ei ny-
2543: tulos tuloverolain mukaan on katsottava puhtaak-      kyään aina toteudu. Etuus- ja maksutaso on usein
2544: si ansiotuloksi. Työtuloksi ei kuitenkaan katsota     erityisesti yrittäjillä liian alhainen. Sairausva-
2545: 
2546: 
2547:                                                                                                        3
2548: KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
2549: 
2550: 
2551: kuutuksessa etuuden perustana oleva työtulo ei         siaaliturvaan      selvittäneessä    työryhmässä
2552: välttämättä vastaa myöskään yrittäjän todellista       (1997:30). Työryhmä ehdotti, että yrittäjille mää-
2553: työpanosta.                                            rättäisiin sosiaaliturvassa käytettävä yhtenäinen
2554:     Hallitus on tietoinen yrittäjien sosiaaliturvaan   tulokäsite, jonka perusteella yrittäjät maksaisi-
2555: liittyvistä ongelmista. Pääministeri Paavo Lippo-      vat sosiaaliturvamaksut ja saisivat vastaavasti la-
2556: sen II hallituksen hallitusohjelman mukaan pien-       kiin perustuvat sosiaaliturvaetuudet Työryhmän
2557: yrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaaliturvaa      ehdotuksen mukaan tämä sosiaaliturvan perusta-
2558: ja sen rahoitusta tullaan selvittämään.                na oleva työtulo olisi nykyinen MYEL- ja YEL-
2559:     Kysymyksessä esille otettua asiaa on selvi-        työtulo. Asian valmistelua jatketaan sosiaali- ja
2560: tetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa      terveysministeriössä hallitusohjelman ja maini-
2561: pääomatulojen ja varallisuuden vaikutuksia so-         tun työryhmän ehdotusten pohjalta.
2562: 
2563: 
2564: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
2565: 
2566:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
2567: 
2568: 
2569: 
2570: 
2571: 4
2572: Ministems svar                                             KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
2573: 
2574: 
2575: 
2576: 
2577: Tili riksdagens talman
2578: 
2579: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ligt inkomstskattelagen. Som arbetsinkomst an-
2580: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ses dock inte nettointäkt av skogsbruk elier divi-
2581: statsrådet översänt följande av riksdagsman          dendinkomst. Enligt 8 § 3 mom. avdras från in-
2582: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga        komsten kostnadema för dess förvärvande och
2583: spörsmål SS 633/1999 rd:                             bibehåliande.
2584:                                                          Folkpensionsanstalten får uppgifter om de för-
2585:       År regeringen medveten om att den tolk-        värvsinkomstandelar av näringsverksamhet elier
2586:       ning av sjuliförsäkringslagen och skatte-      jordbruk som betraktas såsom i beskattningen
2587:       lagen som gäller företagarnas rätt tili        konstaterad arbetsinkomst enligt sjukförsäk-
2588:       sjukdagpenning innehåller sådana bris-         ringslagen direkt av skattemyndighetema. Då är
2589:       ter att en del av de medborgare som är         den såsom arbetsinkomst betraktade förvärvsin-
2590:       verksamma somföretagare helt blir utan         komstandelen av företagsinkomst som skall för-
2591:       grundskydd för sjukdomstiden och               delas och som hänför sig till näringsverksamhet
2592:                                                      eller jordbruk densamma som den förvärvsin-
2593:       ämnar regeringen med det snaraste vid-         komstandel som skattemyndighetema räknar ut
2594:       ta åtgärder för att i lagar och förord-        och beskattar. Om dagpenningen med stöd av
2595:       ningar genomföra de ändringar som be-          17 § sjukförsäkringslagen faststälis på basis av
2596:       hövs för att råd bot på detta missförhål-      de utredningar som sökanden framstälier, räknas
2597:       lande?                                         den förvärvsinkomstandel som betraktas som ar-
2598: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      betsinkomst ut enligt samma skattebestämmelser
2599: föra följande:                                       som skattemyndighetema iakttar i beskattningen.
2600:                                                          En näringsidkares grundskydd för sjukdomsti-
2601: Enligt 16 § sjukförsäkringslagen och 10 § sjuk-      den påverkas av att företagsinkomsten delas upp i
2602: försäkringsförordningen fastställs den försäkra-     förvärvs- och kapitalinkomst. Enligt 38 § in-
2603: des sjukdagpenning i första hand på grundvalen       komstskattelagen betraktas resultatet av närings-
2604: av de arbetsinkomster som konstaterats vid be-       verksamhet elier jordbruk såsom kapitalinkomst
2605: skattningen året före arbetsoförmågans inträde.      tili den del den motsvarar en 18 procents årlig av-
2606: Om den försäkrades arbetsinkomster omedelbart        kastning på nettoförmögenheten vid utgången av
2607: innan arbetsoförmågan inträffade varit avsevärt      det föregående skatteåret. Förvärvsinkomstande-
2608: större än de som konstaterats i beskattningen, kan   len utgörs av skillnaden melian den företagsin-
2609: sjukdagpenningen med stöd av 17 § sjukförsäk-        komst som skali fördelas och kapitalinkomstan-
2610: ringslagen och 10 § sjukförsäkringsförordning-       delen och betraktas som arbetsinkomst enligt
2611: en på ansökan av den försäkrade faststälias en-      sjukförsäkringslagen. Även sjukförsäkringsav-
2612: ligt dessa arbetsinkomster.                          giften faststälis på basis av denna förvärvsin-
2613:    Enligt 8 § 2 mom. sjukförsäkringsförordning-      komstandel.
2614: en anses resultatet av en försäkrads näringsverk-        Syftet med sjukförsäkringens dagpenning är
2615: samhet elier jordbruk som arbetsinkomst tili den     att i fråga om både löntagare och företagare kom-
2616: del det skali anses som nettoförvärvsinkomst en-     pensera inkomstbortfall tili följd av sjukdom. En-
2617: 
2618: 
2619:                                                                                                       5
2620: KK 633/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministerns svar
2621: 
2622: 
2623: ligt försäkringsprincipen är målet att ersätta in-     betsgrupp, som hade som uppdrag att reda ut ka-
2624: komstbortfall i så hög grad som möjligt och där-       pitalinkomsternas och förmögenhetens inverkan
2625: till skall förmånerna basera sig på betalda avgif-     på socialskyddet (1997:30). Arbetsgruppen före-
2626: ter. För närvarande uppfylls detta mål inte alitid.    slog att för företagarna faststälis ett inom social-
2627: Förmåns- och avgiftsivån är ofta för låg särskilt i    skyddet tillämpligt enhetligt inkomstbegrepp på
2628: fråga om företagare. lnom sjukförsäkringen mot-        grundval av vilket företagarna betalar social-
2629: svarar den arbetsinkomst som utgör grund för           skyddsavgift och i gengäld har rätt tili de social-
2630: förmånen nödvändigtvis inte företagarens faktis-       skyddsförmåner som grundar sig på lag. Enligt
2631: ka arbetsinsats.                                       arbetsgruppens förslag skulie denna arbetsin-
2632:     Regeringen är medveten om de problem som           komst, som ligger tili grund för socialskyddet, ut-
2633: hänför sig tili företagarnas socialskydd. Enligt       göras av den nuvarande LFöPL- och FöPL-ar-
2634: programmet för statsminister Paavo Lipponens II        betsinkomsten. Beredningen av ärendet fortsät-
2635: regering kommer man att utreda småföretagares          ter vid social- och hälsovårdsministeriet utgåen-
2636: och självständiga yrkesutövares socialskydd och        de från de i regeringsprogrammet och av närnnda
2637: finansieringen av det.                                 arbetsgrupp framstälida förslagen.
2638:     Den sak som tas upp i spörsmålet har utretts av
2639: en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt ar-
2640: 
2641: 
2642: Helsingfors den 10 november 1999
2643: 
2644:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2645: 
2646: 
2647: 
2648: 
2649: 6
2650:                                                           KK 634/1999 vp - Ismo Seivästö /skl ym.
2651: 
2652: 
2653: 
2654: 
2655:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 634/1999 vp
2656: 
2657:                                              Virkatodistusten tietojen ajanmukaisuus
2658: 
2659: 
2660: 
2661: 
2662: Eduskunnan puhemiehelle
2663: 
2664: Kuluvana syksynä tapahtui uudistus Suomen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2665: väestökirjanpidossa. Väestökirjanpidon muutok-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2666: seen kuului myös väestötietojärjestelmän uudis-
2667: tus. Kirkonkirjoja ylläpitävillä seurakunnilla on           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2668: edelleen viranomaistehtäviä, joihin kuuluvat                tyä, että seurakunnat saavat jatkossakin
2669: mm. virkatodistusten antaminen sekä muiden                  täydellisesti päivitetyt perhesuhdetie-
2670: palveluiden välittäminen, mm. sukututkimuk-                 dot, henkilöhistoria mukaan lukien, sekä
2671: seen liittyvät tehtävät. Samalla maistraattien työ-         erityisesti sukuselvitykseen tarvittavan
2672: määrä on kasvussa ja niiden henkilökunnan työ-              väestörekisteritietojen muutosten luette-
2673: tahti kiihtyy. Kirkonkirjojen päivityksen pitämi-           lon, joka sisältää myös jäsenen kaikkien
2674: nen ajan tasalla on keskeisen tärkeää palvelujen            alaikäisten lasten tiedot sekä mahdolli-
2675: käyttäjän kannalta. Tämän yhteyden tulisi toimia            set huostaanottotiedot, jotta seurakunta
2676: kaikkina arkipäivinä moitteettomasti.                       voisi tiedottaa asianomaisille toimin-
2677:                                                             nastaan?
2678: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2679: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
2680: 
2681: 
2682: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
2683: 
2684:     Ismo Seivästö /skl                                   Lauri Oinonen /kesk
2685:     Osmo Puhakka /kesk                                   Kari Kärkkäinen /skl
2686: 
2687: 
2688: 
2689: 
2690:                                                                                             Versio 2.0
2691: KK 634/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.                                               Ministerin vastaus
2692: 
2693: 
2694: 
2695: 
2696: Eduskunnan puhemiehelle
2697: 
2698: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          to, avioliiton esteiden tutkinta sekä eräät nime-
2699: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        nautoon liittyvät tehtävät.
2700: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Väestötietolain (50711993) 26 a §:n mukaan
2701: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Sei-       evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle
2702: västön /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kirkkokunnalle ja rekisteröidyille uskonnollisil-
2703: myksen KK 634/1999 vp:                               le yhdyskunnille luovutetaan väestötietojärjes-
2704:                                                      telmästä jäsemekisterin tietojen päivittämisessä
2705:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     tarvittavat tiedot. Lisäksi niille luovutetaan väes-
2706:        tyä, että seurakunnat saavat jatkossakin      tötietojärjestelmästä niille säädettyjen tehtävien
2707:        täydellisesti päivitetyt perhesuhdetie-       hoitamiseksi tarvittavat tiedot.
2708:        dot, henkilöhistoria mukaan lukien, sekä          Uskontokuntien jäsemekistereistä annetun
2709:        erityisesti sukuselvitykseen tarvittavan      lain mukaan rekisteriin talletetaan uskontokun-
2710:        väestörekisteritietojen muutosten luette-     nan toiminnan ja hallinnon kannalta tarpeelliset
2711:        lon, joka sisältää myös jäsenen kaikkien      tiedot. Lain 4 ja 5 §:ssä on säädetty yksityiskoh-
2712:        alaikäisten lasten tiedot sekä mahdolli-      taisesti ja tyhjentävästi jäsemekisterin tietosisäl-
2713:        set huostaanottotiedot, jotta seurakunta      löstä.
2714:        voisi tiedottaa asianomaisille toimin-           Tietojen luovuttamisesta väestötietojärjestel-
2715:        nastaan?                                      mästä kirkoille päättää Väestörekisterikeskus.
2716:                                                      Väestötietojärjestelmästä luovutetaan konekieli-
2717: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sesti tietoja talletettavaksi seurakuntien jäseme-
2718: ti seuraavaa:                                        kistereihin. Niille seurakunnille, jotka päivittä-
2719: Lokakuun 1 päivänä 1999 voimaan tulleessa            vät jäsemekistereitään manuaalisesti, tiedot luo-
2720:  väestökirjanpidon uudistuksessa evankelis-lute-     vutetaan ns. muutostenluetteloilla. Evankelis-
2721: rilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan         luterilaisen kirkon edustajat ovat ilmoittaneet
2722: seurakuntien asema väestökirjanpidossa muut-         Väestörekisterikeskukselle, että kirkon tavoittee-
2723: tui. Seurakunnat eivät enää toimi ajantasaisessa     na on päästä mahdollisimman pikaisesti muutos-
2724: väestökirjanpidossa maistraattien rinnalla erilli-   tietojen konekieliseen välittämiseen kaikkien
2725: sinä rekisterinpitäjinä. Kirkollisten väestörekis-   seurakuntien osalta. Tavoitteen saavuttaminen
2726: terien ylläpito päättyi. Evankelis-luterilainen      saattaa viedä vielä jonkin aikaa, joten Väestöre-
2727: kirkko, ortodoksinen kirkkokunta ja rekiste-         kisterikeskus ja kirkkokuntien edustajat ovat so-
2728: röidyt uskonnolliset yhdyskunnat pitävätjäsenis-     pineet, että muutostenluetteloiden tietosisältöä ja
2729: tään uskontokuntien jäsemekistereistä annetussa      tietojen esittämistapaa niissä ryhdytään kehittä-
2730: laissa (614/ 1998) tarkoitettua jäsemekisteriä.      mään entistä toimivammaksi marraskuun aikana
2731: Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen        asetettavassa työryhmässä. Ennen työryhmän
2732: kirkkokunnan seurakunnilla on edelleen eräitä        työn aloittamista pyritään kuitenkin mahdolli-
2733: lainsäädännössä erikseen määriteltyjä väestökir-     simman pikaisesti lisäämään henkilön siviilisää-
2734: janpitoon liittyviä viranomaistehtäviä. Näitä teh-   tyä sekä kansalaisuutta koskevat tiedot entistä
2735: täviä ovat virkatodistusten ja sukuselvitysten an-   selkeämmin muutostenluetteloihin. Näiden toi-
2736: 
2737: 
2738: 2
2739: Ministerin vastaus                                            KK 634/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
2740: 
2741: 
2742: menpiteiden tarkoituksena on turvata, että seura-       lain käyttötarkoitussidonnaisuutta koskeva 7 §
2743: kunnat saisivat käyttöönsä mahdollisimman               ja väestötietolain 30 §:n 1 momentti, on todetta-
2744: ajantasaiset väestötiedot toimintaansa varten.          va, että väestötietojärjestelmästä seurakunnille
2745:     Luovutettaessa henkilötietoja väestötietojär-       luovutettavia tietoja voidaan käyttää vain siihen
2746: jestelmästä seurakuntien viranomaistehtäviin ja         tarkoitukseen, johon ne on voitu laillisesti luo-
2747: talletettavaksi uskontokuntien jäsenrekistereihin       vuttaa. Väestötietolain tietojen luovutusta koske-
2748: on väestötietolain säännösten lisäksi otettava          vien säännösten kannalta näitä laillisia käyttötar-
2749: huomioon henkilötietolain (523/1999) säännök-           koituksia voivat siis olla vain edellä mainitut vi-
2750: set, mutta myös se, että jäsenrekistereiden tieto-      ranomaistehtävät. Muiden seurakunnille kuulu-
2751: sisältö on tyhjentävästi säädelty uskontokuntien        vien tehtävien hoitoon voidaan Väestötietojärjes-
2752: jäsenrekisteristä annetussa laissa. Kaikki kysy-        telmästä luovuttaa jäsenrekisteriin talletettavak-
2753: myksessä mainitut henkilöhistoriaa ja lapsen            si vain jäsenrekisterilaissa tarkoitetut henkilötie-
2754: huostaanottoa koskevat tiedot eivät sisälly us-         dot
2755: kontokuntien jäsenrekistereistä annetun lain mu-            Väestökirjanpidon uudistusta ja uskontokun-
2756:  kaan jäsenrekisterin tietosisältöön.                   tien jäsenrekistereitä koskevaa lakia valmistel-
2757:      Lapsen huostaanottoa koskevat tiedot ovat ar-      tiin yhteistyössä evankelis-luterilaisen kirkon ja
2758:  kaluonteisia tietoja, joiden luovuttamista on          ortodoksisen kirkkokunnan kanssa. Valmistelus-
2759:  väestötietolain 25 §:n 3 momentin mukaan eri-          sa otettiin huomioon tietosuojadirektiivin
2760:  tyisesti rajoitettu. Tiedot voidaan säännöksen         (95/46/EY), hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin
2761:  mukaan luovuttaa vain asianomaisille viranomai-        henkilötietojen suojaa koskevan säännöksen ja
2762:  sille. Tietoja ei siten voida luovuttaa uskontokun-    samanaikaisesti vireillä olleen henkilötietolain-
2763:  tien jäsenrekisterinpitäjille.                         säädännön uudistuksen henkilötietojen käsitte-
2764:      Konekielisessä tietojenvälityksessä seurakun-      lylle asettamat vaatimukset. Seurakunnilla on oi-
2765:  nille tullaan luovuttamaan viranomaistehtävien         keus saada käyttöönsä väestötietojärjestelmästä
2766:  suorittamiseksi tarvittavat henkilöhistoriaa kos-      ne tiedot, jotka ovat tarpeen seurakunnille erik-
2767:  kevat tiedot. Näiden tietojen toimittaminen seu-       seen säädettyjen väestökirjanpitoon liittyvien
2768:  rakunnille muutostenluetteloilla tullaan selvittä-     tehtävien hoitamisessa. Lisäksi seurakunnilla on
2769:  mään ja toteuttamaan edellä mainitun työryhmän         oikeus saada väestötietojärjestelmästä jäsenre-
2770:  työn tulosten perusteella.                             kistereihinsä ne tiedot, jotka uskontokuntien jä-
2771:      Kysymyksessä on todettu, että edellä mainit-       senrekistereistä annetun lain mukaan voidaan tal-
2772:  tuja jäsenrekisterin tietosisällön ulkopuolisia tie-   lettaa uskontokunnan jäsenrekisteriin. Väestöre-
2773:  toja tultaisiin käyttämään myös muihin kuin vi-        kisterikeskus ja kirkot selvittävät yhteistyössä
2774:  ranomaistehtäviin, kuten seurakuntien tiedotus-        tietojenluovutukseen liittyviä teknisiä kysymyk-
2775:  tehtäviin. Kun otetaan huomioon henkilötieto-          siä.
2776: 
2777: 
2778: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
2779: 
2780:      Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
2781: 
2782: 
2783: 
2784: 
2785:                                                                                                           3
2786: KK 634/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.                                                  Ministems svar
2787: 
2788: 
2789: 
2790: 
2791: Tili riksdagens talman
2792: 
2793: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       i 1agstiftningen. Uppgiftema är utfårdande av
2794: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       ämbetsbetyg och s1äktutredningar, prövning av
2795: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ismo      hinder mot äktenskap samt vissa uppgifter som
2796: Seivästö /fkf m.fl. undertecknade skriftliga          hänför sig till namngivning.
2797: spörsmå1 SS 634/1999 rd:                                 I 26 a § befo1kningsdata1agen (507/1993)
2798:                                                       sägs att till den evange1isk-1utherska kyrkan, or-
2799:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          todoxa kyrkosamfundet och registrerade re1igi-
2800:       för att församlingen även i fortsättning-       onssamfund utlämnas de uppgifter ur befo1k-
2801:       en skall få fullständigt uppdaterade upp-       ningsdatasystemet som behövs för uppdatering
2802:       gifter om familjeförhållanden, person-          av uppgiftema i med1emsregistret. Dessutom ut-
2803:       historia inbegripet, samt den förteck-          1ämnas till dem ur befo1kningsdatasystemet de
2804:       ning över ändringar i uppgifterna i be-         uppgifter de behöver för att sköta de uppgifter
2805:       folkningsregistret som behövs i synner-         som å1agts dem.
2806:        het för släktutredningar och som också            En1igt 1agen om trossamfundens med1emsre-
2807:        innehåller uppgifter om medlemmens             gister införs i registret de uppgifter som behövs
2808:       alla minderåriga barn samt eventuella           för trossamfundets verksamhet och förvaltning. I
2809:        uppgifter om omhändertagande för att           4 och 5 § finns deta1jerade och uttömmande be-
2810:       församlingen skall kunna informera den          stämme1ser om uppgiftema i med1emsregistret.
2811:       som saken gäller om sin verksamhet?                Befo1kningsregistercentra1en bes1utar om ut-
2812:                                                       1ämnade av uppgifter ur befo1kningsdatasyste-
2813: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       met till kyrkoma. Ur befo1kningsdatasystemet ut-
2814: föra fö1jande:                                        1ämnas uppgifter i maskin1äsbar form för att re-
2815: I samband med den fo1kbokföringsreform som            gistreras i försam1ingamas med1emsregister. Till
2816: trädde i kraft den 1 oktober 1999 förändrades         de försam1ingar som uppdaterar sina med1emsre-
2817: ställningen inom fo1kbokföringen för försam-          gister manuellt utlämnas uppgiftema i s.k. för-
2818: 1ingama inom den evange1isk-1utherska kyrkan          ändringsförteckningar. Företrädare för den
2819: och ortodoxa kyrkosamfundet. Försam1ingama            evange1isk-1utherska kyrkan har medde1at Be-
2820: är inte 1ängre vid sidan av magistratema separata     fo1kningsregistercentra1en att kyrkan har för av-
2821: registerförare inom fo1kbokföringen. Förandet av      sikt att så snabbt som möj1igt få alla försam1ing-
2822: kyrk1iga befo1kningsregister upphörde. Den            ar att omfattas av förmed1ing av ändringsuppgif-
2823: evange1isk-1utherska kyrkan, ortodoxa kyrko-          tema i maskin1äsbar form. Detkanta en tid innan
2824: samfundet och registrerade re1igionssamfund för       må1et nås, och därför har Befo1kningsregister-
2825: med1emsregister över sina med1emmar i en1ighet        centra1en och företrädare för kyrkosamfunden
2826: med 1agen om trossamfundens med1emsregister           kommit överens om att en arbetsgrupp som till-
2827: (614/1998). Försam1ingama inom evange1isk-            sätts inom november skall börja utveck1a inne-
2828: 1utherska kyrkan och ortodoxa kyrkosamfundet          hållet i förändringsförteckningama och sättet att
2829: har fortfarande vissa myndighetsuppgifter i an-       ange uppgiftema så att de fungerar bättre än tidi-
2830: s1utning till fo1kbokföringen, vi1ka anges särskilt   gare. Innan arbetsgruppen in1eder sitt arbete
2831: 
2832: 
2833: 4
2834: Ministerns svar                                            KK 634/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
2835: 
2836: 
2837: kommer man dock att så snabbt som möjligt att          myndighetsbruk, t.ex. i församlingarnas informa-
2838: försöka ange uppgifterna om en persons civil-          tionsverksamhet. Med beaktande av 7 § om per-
2839: stånd och medborgarskap tydligare än tidigare i        sonuppgiftslagen och 30 § 1 mom. befolknings-
2840: förändringsförteckningarna. Syftet med dessa åt-       datalagen, vilka gäller ändamålsbundenhet, mås-
2841: gärder är att säkerställa att församlingarna får       te det konstateras att uppgifter som utlämnas ur
2842: tillgång till så aktuella befolkningsuppgifter som     befolkningsdatasystemet till församlingarna en-
2843: möjligt för sin verksamhet.                            bart får användas för det ändamål som de lagli-
2844:     När personuppgifter utlämnas ur befolknings-       gen har kunnat utlämnats för. Enligt bestämmel-
2845: datasystemet för församlingarnas myndighets-           serna i befolkningsdatalagen om utlämnande av
2846: uppgifter och för att införas i trossamfundens         uppgifter kan alltså sådana lagliga användnings-
2847: medlemsregister skall utöver befolkningsdatala-        ändamål endast vara ovan nämnda myndighets-
2848: gen också bestämmelserna i personuppgiftslagen         uppgifter. För skötseln av andra uppgifter som
2849: (523/1999) beaktas, liksom också det faktum att        hör till församlingarna kan ur befolkningsdata-
2850: innehållet i medlemsregistren regleras uttöm-          systemet utlämnas endast sådana personuppgif-
2851: mande i lagen om trossamfundens medlemsregis-          ter som avses i lagen om trossamfundens med-
2852: ter. Alla uppgifter om personhistoria och omhän-       lemsregister för att införas i medlemsregistren.
2853: dertagande av barn som nämns i spörsmålet är               Folkbokföringsreformen och lagen om tros-
2854: inte sådana uppgifter som enligt lagen om tros-        samfundens medlemsregister bereddes i samar-
2855: samfundens medlemsregister skall införas i med-        bete med den evangelisk-lutherska kyrkan och
2856: lemsregistret.                                         ortodoxa kyrkosamfundet. Vid beredningen be-
2857:     Uppgifter om omhändertagande av barn är            aktades de krav på behandlingen av personupp-
2858: känsliga uppgifter, vilkas utlämnande är särskilt      gifter som ställs i dataskyddsdirektivet
2859: begränsat enligt 25 § 3 mom. befolkningsdatala-        (95/46/EG), bestämmelsen i 8 § l mom. reger-
2860: gen. Uppgifterna kan enligt denna bestämmelse          ingsformen om skydd för personuppgifter och
2861: endast utlämnas till behöriga myndigheter. Upp-        den samtidigt aktuella reformen av personupp-
2862: gifterna kan alltså inte utlämnas till trossamfun-     giftslagstiftningen. Församlingarna har rätt att ur
2863: dens medlemsregister.                                  befolkningsdatasystemet få tillgång till de upp-
2864:     Vid elektronisk uppgiftsförmedling till för-       gifter som församlingarna behöver för skötseln
2865: samlingarna kommer man att utlämna de person-          av de uppgifter i anslutning till folkbokföringen
2866: historiska uppgifter som behövs för trossamfun-        som ålagts dem särskilt. Församlingarna har
2867: dens myndighetsuppgifter. Utlämnandet av dessa         dessutom rätt att ur befolkningsdatasystemet till
2868: uppgifter till församlingarna i förändringsför-        sina medlemsregister få de uppgifter som enligt
2869: teckningarna kommer att utredas och verkställas        lagen om trossamfundens medlemsregister kan
2870:  i enlighet med resultaten av den ovan nämnda ar-      införas i trossamfundens medlemsregister. Be-
2871: betsgruppens arbete.                                   folkningsregistercentralen och kyrkorna utreder
2872:     1 spörsmålet konstateras att ovan nämnda upp-      sinsemellan de tekniska frågor som ansluter sig
2873:  gifter, som inte hör till medlemsregistrets uppgif-   till utlämnandet av uppgifter.
2874:  ter, skall användas också för andra ändamål än
2875: 
2876: 
2877: 
2878: Helsingfors den 11 november 1999
2879: 
2880:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
2881: 
2882: 
2883: 
2884: 
2885:                                                                                                         5
2886:                                                             KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
2887: 
2888: 
2889: 
2890: 
2891:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 635/1999 vp
2892: 
2893:                                              Öljykuljetusten lisääntyminen ja Suomenlah-
2894:                                              den sekä Itämeren turvallisuus
2895: 
2896: 
2897: 
2898: 
2899: Eduskunnan puhemiehelle
2900: 
2901: Suomenlahden ja Itämeren läpi suuntautuvat ke-           Venäjällä toimivat ympäristö- ja luontojärjes-
2902: mikaali- ja öljytoimitukset ovat kasvussa. Onnet-     töt ovat ilmaisseet toistuvasti huolensa Primors-
2903: tomuuksia ja vähältä piti -tilanteita on ollut lu-    kista suunnitelluista öljy- ja kemikaalikuljetuk-
2904: kuisia. Lokakuussa Nevalla tapahtunut öljytur-        sista.
2905: ma on tuore muistutus koko Suomenlahden ja
2906: Itämeren haavoittuvuudesta.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2907:    Uusimmat tiedot kertovat Suomenlahden ran-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2908: nalle Primorskiin (Koivisto) valmistuvasta öljy-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2909: satamasta. Tarkoituksena on rakentaa Pietarin lä-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2910: histöllä sijaitsevasta Kirishin jalostamosta öljy-
2911: putki Primorskiin. Tarkoituksena on laivata Pri-            Aikooko Suomen hallitus tehdä omalta
2912: morskin kautta merkittävä määrä Siperian öljyä              osaltaan voitavansa minimoidakseen
2913: läntisille markkinoille.                                    Primorskin (Koivisto) öljysatamasta
2914:    Käytettävissä olevien tietojen mukaan Venä-              Suomenlahden ja Itämeren kautta län-
2915: jän energiaministeri Viktor Kaljuzhnyin arvioi              teen suuntautuvien öljy- ja kemikaali-
2916: 19. lokakuuta: "Putken rakentaminen aloitetaan              kuljetusten ympäristöriskit,
2917: ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja ensimmäi-
2918: nen tankkeri lähtee ehkä ensimmäisen vuosipuo-              onko Suomen hallitus käynyt Venäjän
2919: liskon aikana." (HS 20.10.)                                 kanssa asiasta kahdenkeskisiä neuvotte-
2920:    Toteutuessaan suunnitelma lisääkemikaali-ja              luja tai neuvotteluja Euroopan unionin
2921: öljytoimituksia huomattavasti Itämeren ja erityi-           puheenjohtajamaana ottaen huomioon
2922: sesti Suomenlahden kautta. Kapeiden väylien ja              myös sen, mitä HELCOM-sopimus edel-
2923: liikenteellisesti vaativan Suomenlahden ympä-               lyttää ja
2924: ristön turvallisuus tulee jälleen kerran uuteen ti-         mikäli neuvotteluja ei ole käyty, aikoo-
2925: lanteeseen. Yksikin laajamittainen öljyonnetto-             ko hallitus niihin ryhtyä?
2926: muus itäisellä Suomenlahdella vaikuttaa kohta-
2927: lokkaasti ja pysyvästi ympäröivään luontoon.
2928: 
2929: 
2930: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
2931: 
2932:     Pentti Tiusanen /vas
2933: 
2934: 
2935:                                                                                                Versio 2.0
2936: KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                               Ministerin vastaus
2937: 
2938: 
2939: 
2940: 
2941: Eduskunnan puhemiehelle
2942: 
2943: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         käyttää vain kaksoisrungolla varustettuja säiliö-
2944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       aluksia. Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumi-
2945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen ehkäisemisestä annetussa asetuksessa
2946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    (635/1993) kielletään Suomen sisävesialueella
2947: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     raskaan polttoöljyn kuljettaminen öljysäiliöaluk-
2948: KK 635/1999 vp:                                     sen lastisäiliöissä ja kaiken öljyn kuljettaminen
2949:                                                     aluksen pohjaan tai ulkolaitaan rajoittuvissa las-
2950:        Aikooko Suomen hallitus tehdä omalta         tisäiliöissä.
2951:        osaltaan voitavansa minimoidakseen              Alusten aiheuttaman vesien pilaantumisen eh-
2952:        Primorskin (Koivisto) öljysatamasta          käisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväli-
2953:        Suomenlahden ja Itämeren kautta län-          seen yleissopimukseen liittyvä vuoden 1978 pöy-
2954:        teen suuntautuvien öljy- ja kemikaali-       täkirja (MARPOL 73178 -yleisssopimus, SopS
2955:        kuljetusten ympäristöriskit,                  51/1983) edellyttää uusilta (vuonna 1993 tai sen
2956:                                                     jälkeen rakennetuilta) säiliöaluksilta, jotka ovat
2957:       onko Suomen hallitus käynyt Venäjän           kooltaan 5 000 dwt tai yli, kaksoisrunkoa. Van-
2958:       kanssa asiasta kahdenkeskisiä neuvotte-       hojen alusten osalta sopimus sisältää siirtymäai-
2959:       luja tai neuvotteluja Euroopan unionin        kamääräykset, joiden mukaan 25 vuoden iän saa-
2960:       puheenjohtajamaana ottaen huomioon            vuttaneet alukset tulee varustaa kaksoisrungolla.
2961:       myös sen, mitä HELCOM-sopimus edel-           Koska suuri osa käytössä olevista vanhoista aluk-
2962:       lyttää ja                                     sista on rakennettu 1970-luvun puolivälissä,
2963:        mikäli neuvotteluja ei ole käyty, aikoo-     määräyksen soveltamisala laajenee koko ajan
2964:        ko hallitus niihin ryhtyä?                   kiihtyvällä tahdilla. Vuotta 200 l voidaan pitää
2965:                                                     eräänlaisena käännekohtana, jolloin suuri osa
2966: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       säiliöaluksista on tullut/tulee määräyksen piiriin.
2967: ti seuraavaa:                                       Kaikkien liikenteessä olevien alusten voidaan ar-
2968:                                                     vioida olevan kaksoisrunkosäännön piirissä noin
2969: Vaarallisten aineiden merikuljetusten kasvupo-      vuoteen 2015 mennessä.
2970: tentiaali Suomenlahdella ja Itämerellä sisältää        Itämeren alueen merellisen ympäristön suoje-
2971: meriympäristön kannalta useita riskitekijöitä.      lukomissio (HELCOM) on hyväksynyt suosituk-
2972: Kasvavan meriliikenteen aiheuttamia riskejä on      sen, jonka mukaan kaksoispohjalla varustettujen
2973: arvioitu esimerkiksi ympäristöministeriön tilaa-    alusten käyttöä tulisi edistää taloudellisten oh-
2974: massa VTT:n meriliikennettä Suomenlahdella          jauskeinojen avulla (HELCOM-suositus 12/5,
2975: koskeneessa tutkimuksessa. Merenkulun yleisen       20.2.1991). Suomessa öljysuojarahastosta anne-
2976: turvallisuustason parantaminen on keino vähen-      tun lain (379/1974, muut. 1287/1989) mukaan öl-
2977: tää onnettomuus- ja ympäristöriskejä.               jysuojamaksu peritään kaksinkertaisena, jos öljy
2978:    Öljyn ja muiden vaarallisten aineiden merikul-   kuljetetaan säiliöaluksella, jota ei ole varustettu
2979: jetusten aiheuttamien ympäristöriskien vähentä-     koko lastisäiliöosan alueelta kaksoispohjalla.
2980: misessä eräs ensisijainen keino on määräysten       HELCOMin merenkulkukomiteassa käsiteltiin
2981: kehittäminen siten, että kuljetuksissa voitaisiin
2982: 
2983: 2
2984: Ministerin vastaus                                            KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
2985: 
2986: 
2987: syksyllä 1998 luonnosta uudeksi suositukseksi,           mässä alukset kommunikoisivat sekä toistensa
2988: jonka mukaan taloudellisten ohjauskeinojen               että maa-aseman kanssa. Suomen merenkulkuvi-
2989: avulla pyritään edistämään kaksoisrungolla va-           ranomaiset ovat pyrkineet edistämään AIS-jär-
2990: rustettujen säiliöalusten käyttöä. Suositusta ei        jestelmän käyttöönottoa. Asiaa käsitellään
2991: kuitenkaan vielä hyväksytty, vaan asia tulee             IMO:ssa parhaillaan.
2992: uudelleen esille merenkulkukomitean seuraavas-              HELCOM on hyväksynyt 24.3.1998 suosituk-
2993: sa kokouksessa 22.-24.11.1999.                           sen vaarallisia aineita kuljettavien alusten ilmoi-
2994:      Alusliikenteen ohjauspalvelu (Vessel Traffic        tusvelvollisuudesta (suositus 19115). Suosituk-
2995: Service, VTS) vaikuttaa osaltaan alusten tör-            sen mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia
2996: mäysten ennaltaehkäisemiseen ja siten meriym-            Itämeren alueen satamiin saapuvia tai satamista
2997: päristön suojeluun. Aluksille pakollisen ohjaus-         lähteviä aluksia. Itämeren alueen satamasta läh-
2998: palvelun voi rantavaltio perustaa koskemaan vain         tevä alus tekisi ennen lähtöään satamasta ilmoi-
2999: sellaisia aluksia, jotka purjehtivat sen sisäisillä      tuksen lähtösatamaan ja Itämeren alueen sata-
3000: aluevesillä, jotka käyvät sen satamissa tai jotka        maan matkalla oleva alus tulosatamaan ennen
3001: purjehtivat sen aluemerellä. Kansainvälisillä ve-        lastaussatamasta lähtöään. Suosituksena otetaan
3002:  sillä järjestelmä edellyttää Kansainvälisessä me-      käyttöön kaikissa Itämeren valtioissa ohjeet vaa-
3003:  renkulkujärjestössä IMO:ssa hyväksyttyä säänte-        rallisia aineita kuljettavien alusten vähimmäis-
3004:  lyä.                                                   vaatimuksiksi. Ohjeet sisältävät mm. rahtaajan
3005:      Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna        velvollisuudet, vaarallisten aineiden kuljettamis-
3006:  1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen             ta koskevan ilmoitusmenettelyn, onnettomuudes-
3007:  (SOLAS-yleissopimus, SopS 11/1981) 1. 7.1999           ta ilmoittamisen ja toimivaltaisen viranomaisen
3008:  voimaan tullut uusi sääntö sisältää VTS-järjestel-     tehtävät. Suosituksen tarkoituksena on, että on-
3009:  mää koskevat määräykset. Sopimuspuolten tulee          nettomuustapauksissa tieto aluksen mahdollisis-
3010:  järjestää VTS-järjestelmä alueille, joilla sitä hei-   ta vaarallisista !asteista saadaan pelastus- tai ym-
3011:  dän näkemyksensä mukaan tarvitaan liikenteen           päristövahinkojen torjuntaviranomaisten tietoon
3012:  volyymin tai riskien todennäköisyyden vuoksi.          mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vaikka
3013:  VTS-järjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huo-       itse alukseen ei saataisikaan yhteyttä. Suositus
3014:  mioon IMO:ssa hyväksytyt suuntaviivat (päätös-         tulisi panna täytäntöön 1.1.2001 mennessä.
3015:  lauselma A.857(20), Guidelines on Vessel Traf-             Ilmoitusvelvollisuudesta säädetään Suomessa
3016:  fic Services ). Sopimuspuolten tulisi pyrkiä ta-       vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskul-
3017:  kaamaan, että niiden lipun alla purjehtivat aluk-      jetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista an-
3018:  set noudattavat VTS-järjestelmää koskevia sään-        netulla asetuksella (869/1994). Asetus perustuu
3019:  töjä.                                                  neuvoston direktiiviin vaarallisia tai ympäristöä
3020:      Vesiliikennelain (463/ 1996) mukaan Meren-         pilaavia aineita kuljettavia aluksia koskevista vä-
3021:  kulkulaitos voi antaa tarkempia määräyksiä vesi-       himmäisvaatimuksista niiden ollessa matkalla
3022:  liikenteen ohjaamisesta ja siihen liittyvästä val-     yhteisön merisatamiin tai poistuessa sieltä
3023:  vonnasta. Merenkulkulaitos on vuonna 1997 an-          (93/75/EY).
3024:  tanut päätöksen alusliikenteen ohjaus- ja tukipal-         Suomen ja Venäjän välillä on voimassa Suo-
3025:   velusta (dnro 1/00/97, tiedotuslehti 9/1997). Suo-    men ja Neuvostoliiton välillä tehty sopimus yh-
3026:   messa VTS-asemia on toiminnassa muun muassa           teistyöstä torjuttaessa öljyn ja muiden haitallis-
3027:   Saaristomerellä, Helsingissä ja Kotkassa.             ten aineiden vahinkotapauksissa aiheuttamaa Itä-
3028:      Alusliikenteen turvallisuutta parantava järjes-    meren pilaantumista (SopS 54/1990). Sopimuk-
3029:   telmä on myös alusten automaattinen tunnistus-        sen periaatteena on, että sopimuspuolet sitoutu-
3030:  järjestelmä (Automatic Identification System,          vat ylläpitämään riittävää torjuntavalmiutta ja
3031:   AIS). AIS-järjestelmässä alukselle asennetaan         antamaan mahdollisuuksiensa mukaan torjunta-
3032:   tunnistuslaite ja aluksen paikkatieto saadaan sa-     apua toisen sopimuspuolen pyynnöstä.
3033:   telliittinavigointijärjestelmän avulla. Järjestel-
3034: 
3035: 
3036:                                                                                                           3
3037: KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                  Ministerin vastaus
3038: 
3039: 
3040:     Itämeren öljykuljetuksiin liittyvät ympäristö-     kin allekirjoittamien sopimusten hengen mukai-
3041: kysymykset, Primorskin (Koiviston) öljysatama-         sesti Suomea tulisi kuulla satamahankkeiden ym-
3042: hanke ja mahdollinen öljyputki Kirishin jalosta-       päristövaikutusten arvioinnista.
3043: mosta ovat olleet toistuvasti esillä Suomen ja Ve-        Merenkulun ympäristökysymyksiä käsiteltiin
3044: näjän hallitusten välillä. Asiaa on käsitelty kulu-    yksityiskohtaisesti myös Suomen ja Venäjän me-
3045: van vuoden aikana pääministeri Lipposen tapaa-         renkulun sekakomission kokouksessa syyskuus-
3046: misissa helmikuussa pääministeri Primakovin            sa 1999.
3047: kanssa, heinäkuussa pääministeri Stepasinin               Suomenlahden erityisolosuhteet huomioon ot-
3048: kanssa ja lokakuussa pääministeri Putinin kans-        taen vaarallisten aineiden kuljetusten turvallinen
3049: sa. Asiaa on lisäksi käsitelty allekirjoittaneen ta-   hoitaminen edellyttää myös mm. riittävää jään-
3050: paamisessa Venäjän liikenneministeri Frankin           murtokalustoa sekä jäävahvisteisia aluksia. Käy-
3051: kanssa syyskuussa 1999 sekä maiden ympäristö-          dyissä neuvotteluissa on kiinnitetty huomiota tar-
3052: ministerien tapaamisissa, maaliskuussa 1998 mi-        peeseen käyttää vähintään kaksoispohjalla varus-
3053: nisteri Haaviston ja Venäjän luonnonsuojelumi-         tettuja, jäävahvisteisia säiliöaluksia vaarallisten
3054: nisteri Oriovin tapaamisessa ja lokakuussa 1999        aineiden kuljetuksissa sekä VTS-järjestelmän ke-
3055: ministeri Hassin ja Venäjän ympäristönsuojelun         hittämiseen Suomenlahdella. Neuvotteluissa on
3056: valtionkomitean puheenjohtajan Danilov-Danil-          ollut esillä myös yhteistyö jäänmurtaja-avustus-
3057: jevin tapaamisessa.                                    toiminnassa.
3058:    Käydyissä keskusteluissa on Suomen taholta             Suomen ympäristöministeriö ja Merenkulku-
3059: esitetty, että hankkeet edellyttävät ympäristövai-     laitos järjestivät syyskuussa 1999 Hanasaaressa
3060: kutusten arviointia, ja toivottu, että suomalaiset     pidetyn Suomenlahden satamia ja meriympäris-
3061: pääsevät seuraamaan vaikutusarviointia. Venä-          töä käsitelleen seminaarin, johon osallistui laa-
3062: jällä on voimassa ympäristövaikutusten arvioin-        jasti viranomaisten edustajia ja muita asiantunti-
3063: tia koskevaa normistoa. Venäjä ei kuitenkaan ole       joita Suomenlahden rantavaltioista.
3064: ratifioinut yleissopimusta valtioiden rajat ylittä-       Hallitus pitää tärkeänä, että ympäristökysy-
3065: vien ympäristövaikutusten arvioinnista eli ns.         myksiin kiinnitetään ensisijaista huomiota kai-
3066: Espoon yleissopimusta (SopS 6711997). Vuoden           kissa rakenteilla ja suunnitteilla olevissa hank-
3067:  1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suo-       keissa ja aikoo edelleen ottaa hallitusten välisis-
3068: jelua koskeva yleissopimus sisältää kansainvälis-      sä neuvotteluissa esiin näitä kysymyksiä. Lisäksi
3069: tä ympäristövaikutusten arviointia koskevan            pyritään edelleen edistämään merenkulun turval-
3070: määräyksen, mutta sopimus ei ole vielä tullut          lisuuteen vaikuttavia hankkeita kansainvälisillä
3071: voimaan. Hallitus katsoo, että näiden Venäjän-         foorumeilla.
3072: 
3073: 
3074: 
3075: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
3076: 
3077:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3078: 
3079: 
3080: 
3081: 
3082: 4
3083: Ministerns svar                                              KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
3084: 
3085: 
3086: 
3087: 
3088: Tili riksdagens talman
3089: 
3090: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        setts med dubbelbotten kan användas för trans-
3091: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        portema. Förordningen om förhindrande av vat-
3092: statsrådet översänt följande av riksdagsman            tens förorening, förorsakad av fartyg (635/1993)
3093: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga        förbjuder transporter inom finskt vattenområde
3094: spörsmål SS 635/1999 rd:                               av tung brännolja i oljetankfartygs lasttankar och
3095:                                                        alla transporter av olja i lasttankar som gränsar
3096:       imnar Finlands regering göra det den             till fartygets botten eller bordläggning.
3097:       kan för att minimera de miljörisker som              Protokollet av år 1978 till 1973 års intematio-
3098:       medförs av olje- och kemikalietranspor-          nella konvention till förhindrande av förorening
3099:       ter från oljehamnen i Primorsk (Koivis-          från fartyg (MARPOL 73/78-konventionen,
3100:       to) via Finska viken och Östersjön väs-          F ördrS 5111983) förutsätter dubbelbotten när det
3101:       terut,                                           gäller nya tankfartyg (byggda 1993 eller senare)
3102:                                                        som till sin storlek är 5 000 dwt eller större. 1 frå-
3103:       har Finlands regering fört bilaterala            ga om gamla fartyg innehåller konventionen
3104:       förhandlingar med Ryssland i ärendet             övergångsbestämmelser, enligt vilka fartyg som
3105:        eller förhandlingar som Europeiska uni-         är 25 år gamla skall förses med dubbelbotten. Ef-
3106:        onens ordförandeland också med beak-            tersom en stor del av de gamla fartyg som an-
3107:        tande av vad somförutsätts i HELCOM-            vänds är byggda i mitten av 1970-talet, ökar hela
3108:       konventionen och                                 tiden med accelererande fart det antal fartyg som
3109:        om förhandlingar inte har förts, ämnar          omfattas av bestämmelsen. År 2001 kan anses
3110:                                                        vara något av en vändpunkt då en stor del av
3111:        regeringen inleda sådana?
3112:                                                        tankfartygen har omfattats/omfattas av bestäm-
3113: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        melsen. Enligt uppskattning kommer alla fartyg i
3114: föra följande:                                         trafik att omfattas av bestämmelsen om dubbel-
3115:                                                        botten 2015.
3116: Tillväxtpotentialen när det gäller havstranspor-           Kommissionen för skydd av Östersjöns mari-
3117: ter av farliga ämnen på Finska viken och Öster-        na miljö (HELCOM) har godkänt en rekommen-
3118: sjön medför flera riskfaktorer när det gäller den      dation enligt viiken användningen av fartyg som
3119: marina miljön. De ökade risker som den expan-          är försedda med dubbelbotten bör främjas ge-
3120: derande sjötrafiken innebär har bedömts t.ex. i        nom ekonomiska styrmedel (HELCOM-rekom-
3121: VTT:s undersökning, som miljöministeriet be-           mendationen 12/5, 20.2.1991). 1 Finland uppbärs
3122: ställt, om sjötrafik på Finska viken. Att höja den     enligt lagen om oljeskyddsfonden (379/1974,
3123: allmänna säkerhetsnivån när det gäller sjöfarten       ändr. 1287/1989) oljeskyddsavgiften till det
3124: är ett sätt att minska olycksfalls- och miljörisker-   dubbla beloppet om oljan transporteras med ett
3125: na.                                                    tankfartyg som inte har försetts med dubbelbot-
3126:    När det gäller att minska de miljörisker som        ten som omfattar heladendel av fartyget där last-
3127: havstransporter av olja och andra farliga ämnen        tankama är belägna. HELCOM:s sjöfartskom-
3128: innebär är en central metod att utveckla bestäm-       mitte behandlade hösten 1998 ett utkast till en ny
3129: melserna så, att endast tankfartyg som har för-
3130: 
3131:                                                                                                            5
3132: KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                      Ministems svar
3133: 
3134: 
3135:  rekommendation enligt viiken användningen av           att fartygen med hjälp av systemet skall kunna
3136: tankfartyg som har försetts med dubbelbotten            kommunicera både med varandra och med en
3137:  skall främjas genom ekonomiska styrmedel. Re-         jordstation. De finska sjöfartsmyndighetema har
3138:  kommendationen har dock ännu inte godkänts,            strävat efter att främja ibruktagandet av AIS-sys-
3139: utan ärendet kommer att tas upp på nytt vid sjö-       temet. Ärendet behandlas som bäst inom IMO.
3140:  fartskommittens nästa sammanträde den 22 -24              HELCOM godkände den 24 mars 1998 en re-
3141: november 1999.                                         kommendation om anmälningsskyldigheten för
3142:     Ett trafikinformationssystem (Vessel Traffic        fartyg som transporterar farliga ämnen (rekom-
3143: Service, VTS) medverkar till att förhindra sam-        mendation 19115). Enligt rekommendationen
3144: manstötningar mellan fartyg och skyddar således         gäller anmälningskyldigheten alla de fartyg som
3145: den marina miljön. En kuststat kan bestämma att         anlöper eller avgår från hamnar i Östersjöområ-
3146:  det för fartygen obligatoriska trafikinformations-     det. Ett fartyg som lämnar en hamn inom Öster-
3147: systemet gäller endast sådana fartyg som trafike-       sjöområdet skall före avresan från hamnen göra
3148: rar på dess ime territorialvatten, som besöker          en anmälan till avgångshamnen, och ett fartyg
3149: dess hamnar eller som seglar på dess territorial-      som är på väg till en hamn i Östersjöområdet
3150: hav. På intemationella vatten förutsätter syste-       skall före avresan från en lasthamn göra en anmä-
3151: met sådan reglering som godkänts av Intematio-          lan till destinationshamnen. Genom rekommen-
3152: nella sjöfartsorganisationen IMO.                      dationen tas anvisningar om minimikrav i bruk i
3153:     En ny bestämmelse som trädde i kraft den 1         alla Östersjöstatema när det gäller fartyg som
3154: juli 1999 i 1974 års intemationella konvention         transporterar farliga ämnen. Anvisningama gäl-
3155: om säkerheten för människoliv till sjöss               ler bl.a. befraktarens skyldigheter, anmälnings-
3156: (SOLAS-konventionen, FördrS 11/1981) inne-             förfarandet när det gäller transport av farliga äm-
3157: håller bestämmelser om VTS-systemet. De av-            nen, rapporterandet om olycksfall och den behö-
3158: talsslutande partema skall se till att VTS-syste-      riga myndighetens uppgifter. Avsikten med re-
3159: met fås till sådana områden där systemet enligt        kommendationen är att uppgiftema om fartygets
3160: dem behövs med tanke på trafikens volym eller          eventuella farliga last skall i händelse av ett
3161: sannolikheten för risker. 1 utvecklandet av VTS-       olycksfall meddelas räddningsmyndighetema el-
3162: systemet skall de riktlinjer som IMO godkänt be-       ler myndighetema för miljöskadebekämpning i
3163: aktas (resolution A.857(20), Guidelines on Ves-        ett så tidigt skede som möjligt, även om kontakt
3164: sel Traffic Services). Avtalspartemas strävan bör      inte fås med själva fartyget. Rekommendationen
3165: vara att garantera att de fartyg som seglar under      skall verkställas före den 1.1.2001.
3166: deras flagga iakttar de regler som gäller VTS-             1 Finland regleras anmälningsskyldigheten ge-
3167: systemet.                                              nom förordningen om anmälningsskyldighetema
3168:     Enligt sjötrafiklagen (463/1996) kan Sjöfarts-     för fartyg som transporterar farligt eller havsför-
3169: verket meddela närmare föreskrifter för ledning        orenande gods (869/1994). Förordningen baserar
3170: av sjötrafiken och för övervakning i anslutning        sig på rådets direktiv om minimikrav för fartyg
3171: därtill. Sjöfartsverket har 1997 utfårdat ett beslut   som anlöper eller avgår från gemenskapens ham-
3172: om trafikinformationssystem (informationsblad          nar med farligt eller förorenande gods
3173: 9/1997). 1 Finland är VTS-stationer i bruk bl.a. i     (93/75/EEG).
3174: Skärgårdshavet, Helsinfors och Kotka.                      Mellan Finland och Ryssland gäller överens-
3175:     Ett system genom vilket fartygstrafikens sä-       kommelsen med Sovjetunionen om samarbete
3176: kerhet också förbättras är det automatiska syste-      vid bekämpning av förorening av Östersjön som
3177: met för identifikation av fartyg (Automatic Iden-      till följd av olycksfall förorsakats av olja och an-
3178: tification System, AIS). När det gäller AIS-syste-     dra skadliga ämnen (FördrS 54/1990). Grundtan-
3179: met monteras en identifikationsanläggning på           ken med överenskommelsen är att de avtalsslu-
3180: fartyget, och fartygets positionsuppgifter fås ge-     tande partema förbinder sig att upprätthålla till-
3181: nom ett satellitnavigeringssystem. Avsikten är         räcklig bekämpningsberedskap och i enlighet
3182: 
3183: 
3184: 6
3185: Ministerns svar                                            KK 635/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
3186: 
3187: 
3188: med sina möj1igheter ge bekämpningsassistans          att Finland i enlighet med dessa konventioner
3189: på en annan avta1sparts begäran.                     som även Ryssland har undertecknat bör höras
3190:    Fin1ands och Ryss1ands regeringar har uppre-      om mi1jökonsekvensbedömningen när det gäller
3191: pade gånger förhand1at om mi1j~frågorna i an-        hamnprojekten.
3192: s1utning tili o1jetransporter på Ostersjön, o1je-        Mi1jöfrågorna i ans1utning till sjöfarten be-
3193: hamnsprojektet i Primorsk (Koivisto) och den         hand1ades i detalj även i september 1999 vid ett
3194: eventuella o1je1edningen från raffinaderiet i Ki-    sammanträde för den blandade sjöfartskommis-
3195: rishi. Ärendet har innevarande år behand1ats vid     sionen mellan Finland och Ryssland.
3196: statsminister Lipponens sammanträffanden i fe-           För att transporter av farliga ämnen skall kun-
3197: bruari med premiärminister Primakov, i ju1i med      na skötas tryggt och med beaktande av specia1-
3198: premiärminister Stepas.~in och i oktober med         förhållandena i Finska viken förutsätts även bl.a.
3199: premiärminister Putin. Arendet har dessutom be-      ett tillräck1igt isbrytarbestånd samt fartyg som är
3200: hand1ats vid undertecknades sammanträffanden i       isförstärkta. Vid förhandlingarna har man fåst
3201: september 1999 med Ryss1ands trafikminister          uppmärksamhet vid behovet att för transport av
3202: Frank samt i samband med ländernas mi1jömi-          farliga ämnen använda sådana tankfartyg som har
3203: nistrars möten, i mars 1998 mellan minister Haa-     åtminstone dubbelbotten och som är isförstärkta
3204: visto och Rysslands naturskyddsminister Orlov        samt vid utvecklandet av VTS-systemet för Fins-
3205: och i oktober 1999 mellan minister Hassi och         ka viken. Vid förhandlingarna har man även tagit
3206: ordföranden för Rysslands statliga miljöskydds-      upp samarbetet i fråga om isbrytarassistansen.
3207: kommitte, Danilov-Daniljev.                              Det finska mi1jöministeriet och Sjöfartsverket
3208:    När det gäller de förhandlingar som förts har     ordnade i september 1999 på Hanaholmen ett se-
3209: man från Finlands sida framfört att projekten för-   minarium som behand1ade Finska vikens hamnar
3210: utsätter miljökonsekvensbedömning och önskat         och den marina mi1jön. 1 seminariet deltog en
3211: att fin1ändarna skall få följa konsekvensbedöm-      bred representation för myndigheter och andra
3212: ningen. 1 Ryss1and är en uppsättning normer i        experter från Finska vikens kuststater.
3213: kraft som gäller mi1jökonsekvensbedömningen.             Enligt regeringen är det viktigt att miljöfrå-
3214: Ryss1and har dock inte ratificerat konventionen      gorna prioriteras i alla de projekt som strukture-
3215: om mi1jökonsekvensbeskrivningar i ett gräns-         ras och planeras, och regeringen ämnar även i
3216: överskridande sammanhang, dvs. den s.k. Es-          fortsättningen ta upp dessa frågor i förhandling-
3217: bokonventionen (FördrS 6711997). 1992 års kon-       arna med olika regeringar. Dessutom strävar man
3218: vention om skydd av Östersjöområdets marina          efter att i internationella forum fortsätta främja
3219: miljö innehåller en bestämmelse om internatio-       projekt som inverkar på säkerheten inom sjöfar-
3220: nell mi1jökonsekvensbedömning, men konven-           ten.
3221: tionen har inte trätt i kraft än. Regeringen anser
3222: 
3223: 
3224: 
3225: Helsingfors den 11 november 1999
3226: 
3227:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3228: 
3229: 
3230: 
3231: 
3232:                                                                                                       7
3233:                 1
3234: 
3235:                 1
3236: 
3237: 
3238: 
3239: 
3240:             1
3241: 
3242:             1
3243: 
3244: 
3245: 
3246: 
3247:         1
3248: 
3249:         1
3250: 
3251: 
3252: 
3253: 
3254:     1
3255: 
3256:     1
3257: 
3258: 
3259: 
3260: 
3261: 1
3262: 
3263: 1
3264:                                                         KK 636/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3265: 
3266: 
3267: 
3268: 
3269:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 636/1999 vp
3270: 
3271:                                               Lossin siirtäminen Tielaitoksen hallintaan Räi-
3272:                                               sälän kylässä Kemijärvellä
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 
3277: Eduskunnan puhemiehelle
3278: 
3279: Kemijärven Räisälän kylään kulkee Kemijärven           Tielaitos voisi osaltaan olla tukemassa matkailu-
3280: keskustasta tieyhteys ns. Räisälänsalmen kautta.       keskuksen kehitystä.
3281: Räisälänsalmessa on talvisin Tielaitoksen yllä-           Paikallisten asukkaiden yhteystarpeet kaupun-
3282: pitämä jäätie ja kesäisin yksityinen lossi, jota tä-   gin keskustaan pysyvät vähintään nykyisellä ta-
3283: hän saakka on ylläpitänyt Räisälän kyläläisten         solla, koska Räisälästä puuttuvat peruspalvelut
3284: muodostama Räisälän lossi Oy. Maantien 945 ja          elintarvikekauppaa lukuun ottamatta. Räisälän
3285: Räisälänsalmen välille on kunnostettu Soppelan         lossi Oy on ylläpitänyt lossia seitsemän vuoden
3286: ja Räisälän välinen metsätie, joka on vuonna           ajan. Ylityksiä on lossin kirjanpidon mukaan ol-
3287: 1994 muutettu yleiseksi tieksi (pt 19788 Räisä-        lut keskimäärin 5 000-6 000 kesäkaudessa. Los-
3288: 1än paikallistie).                                     si on ollut kesäisin toiminnassa neljä kuukautta
3289:     Räisälänsalmen kautta kulkeva yhteys lyhen-        seitsemänä päivänä viikossa. Lossitoiminnan yl-
3290: tää Räisälän ja Kemijärven keskustan välistä           läpito kyläläisten voimin on kuitenkin käynyt yli-
3291: matkaa 18,5 km verrattuna valtatien 5 kautta kul-      voimaiseksi.
3292: kevaan tieyhteyteen. Matkan 1yhenemisellä on              Räisälän kylän lossin toiminnan jatkaminen
3293: suuri merkitys erityisesti sen vuoksi, että Räisä-     on välttämätöntä. Lossin toiminnasta vastaami-
3294: län kylässä sijaitsee Suomun matkailukeskus.           nen tuleekin kesästä 2000 lähtien ottaa Tielaitok-
3295:     Suomun matkailukeskuksen toiminta on uu-           sen tehtäväksi.
3296: delleen alkanut, ja alueen yrittäjät panostavat
3297: myös kesäaikaan ja syksyyn, mikä lisää lossin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3298: käyttötarvetta. Liikenneyhteyden lyheneminen           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3299: parantaa Suomun matkailukeskuksen saavutetta-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3300: vuutta Kemijärven keskustan ja Rovaniemen              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3301: suunnasta (mm. yhteydet Rovaniemen lentoken-
3302:  tälle). Kemijärven kaupungin taholta on esitetty,           Onko liikenneministeriö valmis myötä-
3303: että Suomun matkailukeskuksen kasvu-uralla                   vaikuttamaan siihen, että Kemijärven
3304:  olevaa kehitystä tulisi tukea kaikin mahdollisin            kaupungissa Räisälän kylässä kyläläis-
3305: keinoin. Liikenneyhteyksien toimivuuden osalta               ten ylläpitämä Iassi siirtyy Tielaitoksen
3306:                                                              hallintaan ja hoidettavaksi?
3307: 
3308: 
3309: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
3310: 
3311:     Esko-Juhani Tennilä /vas
3312: 
3313:                                                                                                 Versio 2.0
3314: KK 636/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                            Ministerin vastaus
3315: 
3316: 
3317: 
3318: 
3319: Eduskunnan puhemiehelle
3320: 
3321: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       seen kirjalliseen kysymykseen KK 1612/1998 vp
3322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        on todettu, jäätien ylläpito on nykyisessä määrä-
3323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rahatilanteessa vielä mahdollista Tielaitoksen
3324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-      määrärahoilla. Tällä menettelyllä voidaan palvel-
3325: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-     la Suomutunturin huippusesonkia, joka ajoittuu
3326: myksen KK 636/1999 vp:                               kevättalveen. Tielaitoksen nykyisen suuruiset
3327:                                                      määrärahat eivät kuitenkaan riitä kesäaikaiseen
3328:        Onko liikenneministeriö valmis myötä-         lossin ylläpitoon.
3329:        vaikuttamaan siihen, että Kemijärven             Jäätien kustannukset ovat noin 85 000 mk
3330:        kaupungissa Räisälän kylässä kyläläis-        vuodessa. Jäätien ja lassilaitteiden ylläpitoa vai-
3331:        ten ylläpitämä Iassi siirtyy Tielaitoksen     keuttaa Kemijärven säännöstelystä johtuva ve-
3332:        hallintaan ja hoidettavaksi?                  denpinnan vaihtelu. Lassipaikan varustetason
3333:                                                      saattaminen yleisen tien vaatimuksia vastaavak-
3334: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        si maksaisi useita satoja tuhansia markkoja. Sa-
3335: ti seuraavaa:                                        moin myös lossin vuotuiset ylläpitokustannukset
3336: Kemijärven kaupunginhallitus on 25.1.1999 teh-       tulisivat olemaan useita satoja tuhansia markko-
3337: nyt tiealoitteen Räisälän lassitoiminnan siirtämi-   ja. Räisälänsalmen liikennemäärä lassiyhteyden
3338: seksi Tielaitokselle. Asian käsittely Tielaitoksen   aikana on ollut noin 50 autoa vuorokaudessa.
3339: keskushallinnossa on tällä hetkellä kesken. Kä-      Räisälän kylästä ja Suomun matkailukeskukses-
3340: sittelyn yhteydessä selvitellään erilaisia kohtuu-   ta on Kemijärvelle kohtuulliset liikenneyhteydet
3341: hintaisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat      valtatien 5 kautta.
3342: lossin ylläpitämisen Räisälänsalmessa. Koko-            Tiealoitteen käsittely Tielaitoksessa on kes-
3343: naistalouden kannalta edullisin ratkaisu saattaa     ken. Kaikenlaiset uudet mahdollisuudet lassiyh-
3344: olla esimerkiksi eri osapuolten yhteistyö tai ny-    teyden järjestämiseksi on tarkoitus selvittää sii-
3345: kyisen lassitoiminnan avustaminen. Lassiyhtey-       nä yhteydessä. Tässä selvitystyössä tervetulleita
3346: den ylläpito liittyy myös toiseen vireillä olevaan   ovat niin kyläläisten, kunnan, paikallisten yrittä-
3347: hankkeeseen eli Suomutunturin moninaiskäytön         jien, työvoimaviranomaisten ja muiden viran-
3348: selvittelyyn.                                        omaisten kuin Tielaitoksenkin yhteistyötarjouk-
3349:    Kuten helmikuun 12 päivänä 1999 annetussa         set ja aloitteellisuus.
3350: ministerin vastauksessa samaa asiaa koskenee-
3351: 
3352: 
3353: 
3354: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
3355: 
3356:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3357: 
3358: 
3359: 
3360: 
3361: 2
3362: Ministems svar                                        KK 636/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
3363: 
3364: 
3365: 
3366: 
3367: Tili riksdagens talman
3368: 
3369: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      12 februari 1999 i samma ärende, är det i den nu-
3370: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       varande anslagssituationen fortfarande möjligt
3371: statsrådet översänt följande av riksdagsman           att upprätthålla en isväg med Vägverkets anslag.
3372: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-      Genom detta förfarande kan Suomutunturis hög-
3373: liga spörsmål SS 636/1999 rd:                         säsong betjänas, som infaller på vårvintem. Väg-
3374:                                                       verkets nuvarande anslag räcker dock inte tili att
3375:       Å.r trafikministeriet redo att bidra tili att   upprätthålla en fårja sommartid.
3376:       kontrollen och skötseln av denfärja som            Kostnadema för isvägen är ca 85 000 mk per
3377:       upprätthålls av byborna i Räisälä by i          år. Underhållet av isvägen och fårjanläggningar-
3378:       Kemijärvi stad öveiförs tili Vägverket?         na försvåras av den stora variationen i vattenni-
3379:                                                       vån, vilket beror på vattenregleringen av sjön Ke-
3380: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mijärvi. Att höja utrustningsnivån när det gäller
3381: föra följande:                                        fårjläget så att den motsvarar kraven på en all-
3382: Kemijärvi stadsstyrelse har den 25 januari 1999       män väg skulle kosta flera hundratusen mark.
3383: tagit ett väginitiativ om överflyttande av fårj-      Ä ven de årliga kostnadema för underhållet av
3384: verksamheten i Räisälä tili Vägverket. För närva-     fårjan skulle stiga tili flera hundratusen mark.
3385: rande pågår behandlingen av ärendet inom Väg-         Trafikmängden i sundet Räisälänsalmi har under
3386: verkets centralförva1tning. 1 samband med ären-       fårjförbindelsen varit ca 50 bilar per dygn. Från
3387: dets behandling utreds olika altemativ som är         Räisälä by och Suomu turistcentrum finns skäli-
3388: rimliga tili priset och som möjliggör upprätthål-     ga trafikförbindelser tili Kemijärvi stad via riks-
3389: landet av fårjan i sundet Räisälänsalmi. Helhets-     väg 5.
3390: ekonomiskt kunde den förmånligaste lösningen             Vägverkets behandling av väginitiativet pågår
3391: vara t.ex. samarbete med de olika partema eller       som bäst. Avsikten är att i samband med behand-
3392: understödjande av den nuvarande fårjverksamhe-        lingen utreda alla nya möjligheter när det gäller
3393: ten. Upprätthållandet av fårjförbindelsen hör         ordnandet av fårjförbindelsen. 1 detta utrednings-
3394: även samman med ett annat aktuellt projekt,           arbete är bybomas, kommunens, de lokala företa-
3395: nämligen utredningen av en mångsidig använd-          gamas, arbetskraftsmyndighetemas och andra
3396: ning av berget Suomutunturi.                          myndigheters, t.ex. också Vägverkets, samar-
3397:    Såsom det har konstaterats i ministems svar på     betserbjudanden och initiativförmåga välkomna.
3398: det skriftliga spörsmålet SS 1612/1998 rd av den
3399: 
3400: 
3401: 
3402: Helsingfors den 9 november1999
3403: 
3404:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3405: 
3406: 
3407: 
3408: 
3409:                                                                                                        3
3410:                                                                KK 637/1999 vp- Risto Kuisma /rem
3411: 
3412: 
3413: 
3414: 
3415:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 637/1999 vp
3416: 
3417:                                               Pienyrittäjien ongelmat
3418: 
3419: 
3420: 
3421: 
3422: Eduskunnan puhemiehelle
3423: 
3424: Julkisen vallan yrittäjille asettamat taloudelliset    pienyrittäjien mahdollisuudet valvoa oikeustur-
3425: velvoitteet verojen ja muiden vastaavien maksu-        vaansa suhteessa viranomaisiin ja erityisesti ve-
3426: jen osalta sekä näihin maksuihin liittyvä hallinto     roviranomaisiin ovat käytännössä heikot.
3427: ja byrokratia ovat johtaneet erityisesti pienyrittä-      Pienyrittäjien edellä mainitut ongelmat ovat
3428: jät vaikeuksiin. Kun pienyrittäjää lisäksi sitovat     kärjistyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla ja
3429: yleissitovat työehtosopimukset ja niiden pien-         erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla. Yhä laa-
3430: yrittäjien kannalta monimutkaiset määräykset,          jemmin väitetään, että suuryritykset ja kiinteistö-
3431: on pienyrittäjien tilanne vaikea.                      jen omistajat käyttävät häikäilemättä tätä tilan-
3432:     Edellä mainitut rasitteet nostavat kustannuk-      netta hyväkseen. Keskusteluissa on esitetty, että
3433: set niin korkeiksi, etteivät yksityiset kansalaiset    nämä tahot tulisi asettaa osaltaan vastuuseen ti-
3434: voi ostaa tuotteita ja palveluita, vaan turvautuvat    lanteessa.
3435: itsepalveluun tai harrnaisiin markkinoihin. Sa-
3436: malla tavalla suuryritykset ja vastaavat ovat pai-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3437: naneet alihankkijoina toimivien pienyrittäjien         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3438: hintatason niin alas, että yrittäjät ovat käytännös-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3439:  sä täydellisessä umpikujassa, jos he noudattavat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3440: kaikkia heille asetettuja velvoitteita.
3441:     Mahdottomassa tilanteessa jotkut tahot ovat              Onko hallitus tietoinen niistä erityisesti
3442:  turhautuneet siihen, että palkat maksetaan pi-              pienyrittäjiin kohdistuvista vaikeista on-
3443:  meänä, koska muutoin on vaikeaa tai lähes mah-              gelmista, jotka johtuvat toisaalta julki-
3444:  dotonta saada työntekijöitä. Pimeisiin kauppoi-             sen vallan kohtuuttomista velvoitteista
3445: hin liittyy kuittikauppa. Lopputuloksena kaikes-             ja toisaalta epänormaalista kilpailuti-
3446:  ta tästä on umpikuja: laillisesti toimien ja kaik-          lanteesta ja
3447:  kia määräyksiä noudattaen yrityksellä ei ole
3448: mahdollisuutta menestyä hintakilpailussa, ja toi-            aikooko hallitus ja millä tavoin korjata
3449:  saalta yrittäjän tinkiessä velvoitteista hän joutuu         pienyrittäjien vaikeaa tilannetta ristirii-
3450:  vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Muutoinkin                taisten vaatimusten umpikujassa sekä
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455:                                                                                                  Versio 2.0
3456: KK 637/1999 vp- Risto Kuisma /rem
3457: 
3458: 
3459:       aikooko hallitus parantaa pienyrittäjien   kratiasta siten, että yrittäjien ja erityi-
3460:       mahdollisuuksia selvitä julkisista vel-    sesti pienyrittäjien oikeusturva ei vaa-
3461:       voitteista ja niiden aiheuttamasta byro-   rantuisi?
3462: 
3463: 
3464: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
3465: 
3466:     Risto Kuisma /rem
3467: 
3468: 
3469: 
3470: 
3471: 2
3472: Ministerin vastaus                                            KK 637/1999 vp- Risto Kuisma /rem
3473: 
3474: 
3475: 
3476: 
3477: Eduskunnan puhemiehelle
3478: 
3479: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           yritysten toimintaan kohdistuvia haittoja. Valtio-
3480: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         neuvosto teki 2.5.1996 periaatepäätöksen pk-yri-
3481: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyspoliittisen ohjelman toteuttamisesta. Ohjel-
3482: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-      man keskeisimpiä tavoitteita oli pk-yritysten toi-
3483: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mintaympäristön kehittäminen, työelämän pa-
3484: KK 63711999 vp:                                       rantaminen sekä pk-yritysten kasvua ja kilpailu-
3485:                                                       kykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen.
3486:       Onko hallitus tietoinen niistä erityisesti         Periaatepäätöstä tehdessään valtioneuvosto
3487:       pienyrittäjiin kohdistuvista vaikeista on-      edellytti, että kauppa- ja teollisuusministeriö yh-
3488:       gelmista, jotka johtuvat toisaalta julki-       dessä pk-yritystoiminnan neuvottelukunnan
3489:       sen vallan kohtuuttomista velvoitteista         kanssa valmistelee vuosittain selvityksen pk-yri-
3490:       ja toisaalta epänormaalista kilpailuti-         tyspoliittisen ohjelman toteutumisesta. Viimei-
3491:       lanteesta ja                                    sin tällainen selvitys on julkaistu tämän vuoden
3492:                                                       alussa.
3493:       aikooko hallitus ja millä tavoin korjata           Yrityspoliittisessa ohjelmassa painopisteenä
3494:       pienyrittäjien vaikeaa tilannetta ristirii-     oli mm. säädösten yritysvaikutusten arviointi
3495:       taisten vaatimusten umpikujassa sekä            sekä lupa- ja ilmoitusmenettelyn yksinkertaista-
3496:        aikooko hallitus parantaa pienyrittäjien       minen. Yritysvaikutusten arviointimenettelyn
3497:        mahdollisuuksia selvitä julkisista vel-        avulla voidaan ottaa huomioon uusien säädösten
3498:        voitteista ja niiden aiheuttamasta byro-       vaikutukset pienten yritysten toimintaan. Valtio-
3499:        kratiasta siten, että yrittäjien ja erityi-    neuvosto teki 14.1.1999 periaatepäätöksen sää-
3500:        sesti pienyrittäjien oikeusturva ei vaa-       dösehdotusten yritysvaikutusten arviointia kos-
3501:                                                       kevista ohjeista.
3502:        rantuisi?
3503:                                                          Lupa- ja ilmoitusmenettelyjen yksinkertaista-
3504: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mista ja karsimista varten kauppa- ja teollisuus-
3505: ti seuraavaa:                                         ministeriö asetti työryhmän. Työryhmän suosi-
3506:                                                       tuksista eräs merkittävimmistä on verohallinnon,
3507: Vaikka pienyrityksillä on pienen kokonsa vuoksi       Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Tilastokes-
3508: mahdollisuus sopeutua suhteellisen nopeasti eri-      kuksen tietojenkeruun ja tiedostojen yhtenäistä-
3509: laisiin toimintaympäristön muutoksiin, niin pie-      minen yleisesti käytettäviksi ja täydennettäviksi.
3510: nestä koosta aiheutuu myös erityisiä haittoja.        Uudessa yritystietojärjestelmässä yritykset voi-
3511: Pienyritysten kustannusrakenteessa rahoituk-          vat antaa yrityksen perustamista, muuttamista ja
3512: seen, hallintomenettelyihin ja työelämään liitty-     lopettamista koskevat tiedot yhdellä ilmoituksel-
3513: vät menot muodostavat niiden varsinaiseen liike-      la usealle viranomaiselle. Myös yritysten tunnuk-
3514: toimintaan verrattuna suhteellisesti varsin mer-      set yhtenäistetään: verohallinnossa käytettävä lii-
3515: kittävän osuuden.                                     ke- ja yhteisötunnus otetaan uudeksi yritystun-
3516:    Hallitus on systemaattisesti pyrkinyt ja pyrkii    nukseksi ja Patentti- ja rekisterihallitus luopuu
3517: edelleen niin edellisellä kuin nykyiselläkin halli-   kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisterinumeron
3518: tuskaudellaan lieventämään ja poistamaan pien-
3519: 
3520:                                                                                                        3
3521: KK 637/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                    Ministerin vastaus
3522: 
3523: 
3524: käyttämisestä. Yhteinen yritystunnus on edelly-      rotusmenettelyn yleisistä periaatteista, joita ovat
3525: tyksenä tiedostojen yhteiskäytölle ja parantaa       luottamusperiaate, verotuksen viivästysseuraa-
3526: myös koneellisen tiedonsiirron mahdollisuuksia.      musten kohtuullistaminen, määräajan asettami-
3527: Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden       nen verovelvollisilta vaadittaville selvityksille,
3528: 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskona.                  asian selvittämisvelvollisuus, näytön arviointi
3529:    Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on      sekä verotuspäätöksen perustelemisvelvollisuus.
3530: selvitetty mahdollisuutta tilinpäätöstietojen toi-   Arvioverotuksen toimittamisen lisäedellytyksek-
3531: mittamiseen Patentti- ja rekisterihallitukselle,     si asetettiin epäily tulojen salaamisesta. Lakiin li-
3532: verohallitukselle ja tilastokeskukselle yhteisellä   sättiin myös säännös pienten määrien jälkiverot-
3533: koneellisella ilmoituksella. Tätä varten asetettu    tamisesta sen verovuoden tulona, jolta toimitetta-
3534: työryhmä määritteli tilinpäätöstietojen toimitta-    va verotus ei ole päättynyt.
3535: misen standardit ja menettelytavat. Tätä seuran-        Myös tällä hallituskaudella pienyrittäjien on-
3536: nut työryhmä viimeisteli lomakkeiston sekä teki      gelmat ovat keskeisesti hallituksen työlistalla.
3537: ehdotuksen siitä, missä laajuudessa se tulisi ot-    Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus käyn-
3538: taa käyttöön eri viranomaisissa. Työryhmän ra-       nistää erityisen yrittäjyys-hankkeen, jonka tar-
3539: portti (KTM 9/1999) on parhaillaan lausuntokier-     koituksena on poistaa yritystoiminnan esteitä ja
3540: roksella.                                            kannustaa kaikkia hallinnonaloja uusien yritys-
3541:    Verotusmenettelystä annettua lakia ja ennak-      ten perustamista edistäviin toimenpiteisiin. Hal-
3542: koperintälakia muutettiin vuonna 1998. Tarkoi-       lituksen yrittäjyys-hankkeessa on keskeisellä si-
3543: tuksena oli poistaa verotusmenettelyssä esiinty-     jalla yrittäjyyden edistäminen ja erityisesti pien-
3544: viä epäkohtia ja parantaa verovelvollisen oikeus-    yritysten hallintomenettelyjen keventäminen.
3545: turvaa. Muutokset perustuivat pääosin valtiova-      Erikseen on selvitettävä pienyritysten sukupol-
3546: rainministeriön helmikuussa 1997 asettaman Ve-       venvaihdoksiin liittyvät vero- ja muutkin ongel-
3547: rotuksen oikeusturvatyöryhmän (VM 1997:36)           miksi koetut kysymykset.
3548: ehdotuksiin. Lakiin lisättiin uusia säännöksiä ve-
3549: 
3550: 
3551: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
3552: 
3553:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
3554: 
3555: 
3556: 
3557: 
3558: 4
3559: Ministems svar                                                KK 637/1999 vp -Risto Kuisma /rem
3560: 
3561: 
3562: 
3563: 
3564: Tili riksdagens talman
3565: 
3566: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        den att lindra och undanröja de nackdelar som in-
3567: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        riktar sig på små företags verksamhet. Statsrådet
3568: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-       fattade den 2 maj 1996 ett principbeslut om att
3569: to Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål       realisera ett program för den företagspolitik som
3570: SS 637/1999 rd:                                        gäller små och medelstora företag. Bland de cen-
3571:                                                        trala målen för programmet ingick att utveckla
3572:       Å.r regeringen medveten om de svåra              verksamhetsmiljön för små och medelstora före-
3573:       problem som särskilt drabbar småföre-            tag, förbättra arbetslivet samt att främja projekt
3574:       tagare och som beror å ena sidan på de           som förstärker små och medelstora företags till-
3575:       orimliga skyldigheter som det allmänna           växt och konkurrenskraft.
3576:       ställer och å andra sidan på det onorma-            När principbeslutet fattades förutsatte statsrå-
3577:       la konkurrensläget och                           det att handels- och industriministeriet tillsam-
3578:                                                        mans med delegationen for små och medelstora
3579:       har regeringen för avsikt att och på vil-        företags verksarnhet årligen bereder en utred-
3580:       ka sätt i så fall korrigera småföretagar-        ning av hur programmet för den företagspolitik
3581:       nas svåra situation där de står i en åter-       som gäller små och medelstora företag har reali-
3582:       vändsgränd av motstridiga krav samt              serats. Den senaste av dessa utredningar offent-
3583:                                                        liggjordes i början av detta år.
3584:        har regeringen för avsikt att förbättra
3585:                                                           1 det företagspolitiska programmet prioritera-
3586:        småföretagarnas möjligheter att klara
3587:                                                        des bl.a. en bedömning av vilka konsekvenser
3588:        av de offentliga skyldigheterna och den
3589:        byråkrati som de förorsakar, på så sätt         författningarna har för företagen samt en förenk-
3590:        att företagarnas och i synnerhet småfö-         ling av tillstånds- och anmälningsförfarandet.
3591:                                                        Med hjälp av förfarandet för bedörnning av kon-
3592:        retagarnas rättsskydd inte äventyras?
3593:                                                        sekvenserna för företagen kan effekterna av nya
3594: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        författningar på små företags verksamhet beak-
3595: föra följande:                                         tas. Statsrådet fattade den 14 januari 1999 ett
3596:                                                        principbeslut om att meddela anvisningar för be-
3597: Också om små företag tack vare sin litenhet har        dörnning av företagskonsekvenserna av föreslag-
3598: möjlighet att relativt snabbt anpassa sig tili olika   na författningar.
3599: ändringar i verksamhetsmiljön, medför litenhe-            För förenklande av och gallring i tillstånds-
3600: ten också särskilda nackdelar. 1 små företags          och anmälningsförfarandena tillsatte handels-
3601: kostnadsuppbyggnad utgör de utgifter som sam-          och industriministeriet en arbetsgrupp. En av de
3602: manhänger med finansieringen, förvaltningsför-         mest betydande av arbetsgruppens rekommenda-
3603: farandena och arbetslivet en relativt sett synner-     tioner är att den datainsamling som sker och de
3604: ligen betydande andel jämfört med deras egentli-       register som finns inom skatteförvaltningen, Pa-
3605: ga affårsverksamhet.                                   tent- och registerstyrelsen samt Statistikcentra-
3606:    Regeringen eftersträvade systematiskt under         len slås samman så att de kan användas och kom-
3607: den förra regeringsperioden och eftersträvar fort-     pletteras allmänt. 1 det nya systemet för företags-
3608: sättningsvis under den nuvarande regeringsperio-
3609: 
3610:                                                                                                         5
3611: KK 637/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                       Ministerns svar
3612: 
3613: 
3614: uppgifter kan företagen ge de uppgifter som gäl-     nansministeriet i februari 1997 tillsatta arbets-
3615: ler grundande, ändring och avveckling av företa-     gruppen för rättsskydd vid beskattning (FM
3616: get tili flera myndigheter med en anmälan. Ock-      1997:36) hade kommit med. Tili lagen fogades
3617: så företagens signum förenhetligas: det affårs-      nya bestämme1ser om de allmänna principerna
3618: och samfundssignum som används inom skatte-          vid beskattningsförfarandet, som är principen om
3619: förvaltningen tas som nytt företagssignum och        förtroende, järnkning av påföljderna vid dröjs-
3620: Patent- och registerstyrelsen avstår från att an-    må1 i beskattningen, ställandet av en tidsfrist för
3621: vända handels-, förenings- och stiftelseregister-    de utredningar som skall avkrävas den skattskyl-
3622: numret. Ett gemensamt företagssignum är en för-      dige, skyldigheten att utreda saken, bedörnning
3623: utsättning för att registren skall kunna samanvän-   av dokumentation samt sky1digheten att motive-
3624: das och det förbättrar också möjligheterna tili      ra ett beskattningsbeslut. Som en tili förutsätt-
3625: maskinell dataöverföring. Syftet är att systemet     ning för att verkställa beskattning enligt bedöm-
3626: skall tas i bruk under den första hälften av år      ning ställdes misstanke om att inkomster har
3627: 2000.                                                hemlighållits. Tili lagen fogades också en be-
3628:    På åtgärd av handels- och industriministeriet     stämmelse om efterbeskattning av små summor
3629: har man rett ut möjligheten att med en gemensam      som inkomst från det skatteår i fråga om vilket
3630: maskinell anmälan tillställa Patent- och register-   beskattningen ännu inte har avslutats.
3631: styrelsen, skattestyrelsen och Statistikcentralen        Också under denna regeringsperiod står små-
3632: bokslutsuppgifter. En arbetsgrupp som tillsattes     företagarnas problem högt på regeringens arbets-
3633: för detta definierade standarder och förfaringsätt   lista. 1 regeringsprogrammet har skrivits in att re-
3634: för sändandet av bokslutsuppgifter. En annan ar-     geringen inleder ett särskilt företagarprojekt.
3635: betsgrupp som följde på denna fårdigställde blan-    Syftet med det är att avlägsna hindren för före-
3636: ketter samt kom med ett förslag om i viiken om-      tagsverksamhet och att uppmuntra samtliga för-
3637: fattning dessa borde tas i bruk hos olika myndig-    valtningsområden tili åtgärder som främjar grun-
3638: heter. Arbetsgruppens rapport (HIM 9/1999) har       dandet av nya företag. 1 regeringens företagar-
3639: sänts på remiss.                                     projekt intar främjandet av företagandet och i
3640:    Lagen om beskattningsförfarande och lagen         synnerhet underlättandet av de små företagens
3641: om förskottsuppbörd ändrades år 1998. Syftet var     förvaltningsförfarande en central ställning. Sepa-
3642: att undanröja de olägenheter som förekommit i        rat skall de skattefrågor och andra frågor som har
3643: beskattningsförfarandet och att förbättra den        upp1evts som problem och som sammanhänger
3644: skattskyldiges rättsskydd. Ändringarna grunda-       med generationsväx1ingen i de små företagen re-
3645: de sig huvudsak1igen på de förslag som den av fi-    das ut.
3646: 
3647: 
3648: 
3649: Helsingfors den 10 november 1999
3650: 
3651:     Hande1s- och industriminister Erkki Tuomioja
3652: 
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 6
3657:                                                             KK 638/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
3658: 
3659: 
3660: 
3661: 
3662:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 638/1999 vp
3663: 
3664:                                             Korkeimpien oikeuksien jäsenten palkkauksen
3665:                                             jälkeenjääneisyys
3666: 
3667: 
3668: 
3669: 
3670: Eduskunnan puhemiehelle
3671: 
3672: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-          mitään ei ole tapahtunut. On jopa kuulunut väit-
3673: oikeuden presidentit ja jäsenet ovat jääneet palk-   teitä, että nykyinen valtiovarainministeri olisi
3674: kakuoppaan lain 19611991 vuoksi. Laki tuli voi-      palkankorotushanketta vastaan.
3675: maan 1.7.1991. Tämä kehitys on jatkunut senjäl-
3676: keen kahdeksan vuoden ajan, ja mainittujen           Tilanne on ongelmallinen, joten edellä olevan
3677: oikeuksien jäsenten palkkauksellinen jälkeenjää-     perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
3678: neisyys on yhä syventynyt. Tänä päivänä KKO:n        momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtio-
3679: tai KHO:n jäsenet saavat palkkaa vähemmän            neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3680: kuin ministeriöiden apulaisosastopäälliköt. Siitä    seuraavan kysymyksen:
3681: huolimatta yhteiskunnassa on esitetty aivan
3682: oikeutettuja vaatimuksia, että mamlttujen                  Milloin hallitus aikoo toteuttaa luvatut
3683: oikeuksien jäsenet eivät saisi hankkia sivutuloja          toimenpiteet korkeimman oikeuden ja
3684: toimimalla muun muassa välimiesoikeuksissa,                korkeimman hallinto-oikeuden presi-
3685: koska heidän puolueettomuutensa ja myös työte-             denttien ja jäsenten palkkojen korotta-
3686: honsa päätoimessa saattaa vaarantua.                       miseksi tehtävien edellyttämälle tasolle
3687:    Asiaan on luvattu ja edellytetty korjausta niin         ja poistaa kahdeksan vuoden aikana
3688: eduskunnan kuin hallituksenkin taholta, mutta              syntyneen jälkeenjääneisyyden?
3689: 
3690: 
3691: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
3692: 
3693:     Sulo Aittoniemi /alk
3694: 
3695: 
3696: 
3697: 
3698: 4 200678
3699:                                                                                               Versio 2.0
3700: KK 638/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                Ministerin vastaus
3701: 
3702: 
3703: 
3704: 
3705: Eduskunnan puhemiehelle
3706: 
3707: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       vastaavasti, joiden palkkauksista on tehty val-
3708: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tion virkamieslain 44 §:ssä tarkoitettu sopimus.
3709: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tällä hetkellä korkeimpien oikeuksien presi-
3710: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      denttien palkat ovat 41 790 markkaa ja jäsenten
3711: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       34 890 markkaa kuukaudessa. Nykyiset palkat
3712: sen KK 63811999 vp:                                  ovat noin prosentin korkeammat kuin ne olisivat
3713:                                                      edellä sanottujen palkkausluokkien A 34 ja A 32
3714:       Milloin hallitus aikoo toteuttaa luvatut       mukaan.
3715:       toimenpiteet korkeimman oikeuden ja                Korkeimpien oikeuksien tuomareiden palk-
3716:       korkeimman hallinto-oikeuden presi-            kauslain antamisajankohtana vuonna 1991 palk-
3717:       denttien ja jäsenten palkkojen korotta-        kausluokkaan A 34 tai sopimuspalkkaluokkaan
3718:       miseksi tehtävien edellyttämälle tasolle        S 34 kuuluivat valtiovarainministeriön valtiosih-
3719:       ja poistaa kahdeksan vuoden aikana             teerin, valtioneuvoston oikeuskanslerin, puolus-
3720:       syntyneen jälkeenjääneisyyden?                 tusvoimain komentajan ja eräiden pääjohtajien
3721:                                                      virat. Kolmen ensin mainitun viran sekä Tielai-
3722: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        toksen pääjohtajan viran palkkaukset irrotettiin
3723: ti seuraavaa:                                        palkkaustaulukaista 1.5.1991 lukien. Sittemmin
3724: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-          palkkausluokkaan A 34 siirrettiin apulaisoikeus-
3725: oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuh-      kanslerin, pääesikunnan päällikön, rajavartiolai-
3726: teen ehdoista on säädetty 1.7.1991 voimaan tul-      toksen päällikön ja maaherrojen silloiset virat.
3727: leella lailla (196/1991). Kyseessä olevat tuoma-     Nämä tarkistukset eivät vaikuttaneet jo laissa
3728: rit on siirretty palkkausluokista lakiin perustu-    vahvistettuihin korkeimpien oikeuksien palk-
3729: vaan markkamääräiseen palkkaukseen. Tuoma-           kaustasoihin. Eräiden ylimpien virkojen palk-
3730: reiden palkkaustaso vahvistettiin lain voimaantu-    kaus suhteessa korkeimpien oikeuksien tuoma-
3731: lovaiheessa siten, että presidenttien palkkaus       reiden palkkauksiin on siis jonkin verran paran-
3732: vastasi virkamiesten ylintä palkkausluokkaa          tunut.
3733: A 34 ja jäsenten palkkausluokkaa A 32. Näiden            Yleensä valtion virkamieslain 26 §:n piirissä
3734: tuomareiden palkkauskehitys on lain ja sen nojal-    olevista viroista ministeriöiden kansliapäälliköi-
3735: la annetun asetuksen (201/1991) mukaisesti mää-      den, osastopälliköiden ja vastaavan tasoisten
3736: räytynyt siten, että palkat ovat seuranneet sijoi-   muiden virkojen sekä virastojen pääjohtajien vir-
3737: tuspalkkausluokaltaan ylimpään kahdessadas-          kojen palkkausluokat ovat A 31-33. Heidän
3738: osaan kuuluvien valtion virkojen palkkojen muu-      palkkauksestaan on pääsääntöisesti sovittu virka-
3739: toksia. Tarkistusjärjestelmässä ilmeni epäkohtia,    mieslain 44 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella. Oi-
3740: joiden vuoksi lakia muutettiin 1.4.1999 lukien       keusministeriö tarkisti hovioikeuksien president-
3741: (35211999) siten, että kyseessä olevien tuomarei-    tien virkojen palkkausluokan vuonna 1996
3742: den palkat määräytyvät niiden valtion virkamies-     A 33:ksi. Erityisesti esille otetusta korkeimpien
3743: lain (750/1994) 26 §:ssä säädettyjen valtion         oikeuksien jäsenten ja ministeriöiden apulais-
3744: ylimpien virkamiesten palkkausten muutosta           osastopäälliköiden palkkausten suhteesta voi-
3745: 
3746: 
3747: 2
3748: Ministerin vastaus                                          KK 638/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
3749: 
3750: 
3751: daan todeta, että apulaisosastopäälliköiden vir-      Palkkatason muutos edellyttäisi lainmuutosta.
3752: kojen palkkausluokat ovat A 29-30 ja heille           Hallitus ei sisällyttänyt tarkistusjärjestelmän
3753: maksettu kuukausipalkka on keskimäärin 26 500         muutosta koskeneeseen lakiesitykseen näiden
3754: markkaa. Korkeimpien oikeuksien jäsenten kuu-         tuomareiden palkkatason tarkistusta. Tämän
3755: kausipalkka on siis 8 400 markkaa korkeampi           lainmuutoksen yhteydessä eduskunta edellytti
3756: kuin apulaisosastopäälliköiden.                       lausumassaan, että hallitus huolehtii kyseessä
3757:    Kyseisten tuomareiden ansiot ovat nousseet         olevien tuomareiden palkkausten korjaamisesta
3758: lain voimassa ollessa 10,3 %. Virkamieslain           tasolle, jolla se on aikanaan ollut suhteessa val-
3759: 26 §:n piiriin kuuluvien ylimpien virkamiesten        tionhallinnon ylimpien virkamiesten palkkauk-
3760: sopimuskorotuksia vastaavat palkankorotukset          seen. Nykyinen hallitus on kuluvana vuonna ke-
3761: ovat kyseisenä aikavälinä olleet 9,5 %, ja eräiden    hysneuvottelujen sekä ensimmäisen lisätalousar-
3762: ylimpien virkamiestehtävien ansioiden nousuksi        vioesityksen ja vuoden 2000 talousarvioesityk-
3763: arvioidaan 9, 1 %. Tuomareiden ansioiden kehi-        sen käsittelyjen yhteydessä ottanut kantaa kor-
3764: tys on siis ollut jokseenkin vastaava kuin muilla-    keimpien oikeuksien tuomareiden palkantarkis-
3765: kin valtion ylimmillä virkamiehillä. Edellä mai-      tusasiaan.
3766: nittu tarkistusjärjestelmän muutos takaa sen, että       Välimiesoikeuksissa toimimisesta todetta-
3767: ko. tuomareiden palkkakehitys entistä tarkem-         koon, että hallitus on 11.6.1999 antanut eduskun-
3768: min seuraa valtion ylimpien virkamiesten palk-        nalle esityksen laiksi valtion virkamieslain
3769: kausten kehitystä.                                    18 §:n muuttamisesta (HE 26/1999 vp). Esityk-
3770:    Tuomarit ovat koko lain Voimassaoloajan vaa-       sessä ehdotetaan, että tuomareiden ja tuomiois-
3771: tineet eri tahoilta palkkatason korottamista, mut-    tuimen esittelijäiden sivutoimet säädetään luvan-
3772: ta hallitus ei ole katsonut voivansa ryhtyä siihen.   varaisiksi.
3773: 
3774: 
3775: 
3776: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
3777: 
3778:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
3779: 
3780: 
3781: 
3782: 
3783:                                                                                                       3
3784: KK 638/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                     Ministerns svar
3785: 
3786: 
3787: 
3788: 
3789: Tili riksdagens talman
3790: 
3791: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      avsedda högsta statstjänstemän vars löner omfat-
3792: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       tas av avtal enligt 44 § statstjänstemannalagen.
3793: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo         För tillfållet är lönen för presidenterna i hög-
3794: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       sta domstolen 41 790 mk och för ledamöterna
3795: mål SS 638/1999 rd:                                   34 890 mk i månaden. De nuvarande lönerna är
3796:                                                       ca 1 % högre än vad de vore enligt de nämnda lö-
3797:        När ämnar regeringen vidta de utlovade         neklasserna A 34 och A 32.
3798:        åtgärderna för att höja lönerna för pre-          Vid den tidpunkt när lagen om anställnings-
3799:        sidenterna och ledamöterna i högsta            villkoren för domare i högsta domstolen gavs
3800:        domstolen och högstaförvaltningsdoms-          1991 hörde finansministeriets statssekreterare,
3801:        tolen tili en nivå som motsvarar uppgif-       justitiekanslern i statsrådet, kommendören för
3802:        terna och för att eliminera den efter-         försvarsmakten och vissa generaldirektörstjäns-
3803:        släpning i lönerna som kommit tili un-         ter tilllöneklass A 34 eller avtalslöneklass S 34.
3804:        der åtta år?                                   De tre förstnärnnda tjänsterna samt vägverkets
3805:                                                       generaldirektörstjänsten lösgjordes från avlö-
3806: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ningstabellerna från och med 1. 5.1991. Senare
3807: föra följande:                                        överfördes justitiekanslersadjointens, chefens för
3808: Om anställningsvillkoren för presidenterna och        huvudstaben, chefens för gränsbevakningsväsen-
3809: ledamöterna i högsta domstolen och högsta för-        det och landshövdingarnas dåvarande tjänster tili
3810: valtningsdomstolen bestäms i den lag ( 196/1991)      löneklass A 34. Dessa justeringar inverkade inte
3811: som trädde i kraft 1. 7.1991. Av löningen för dessa   på den lönenivå som redan var fastställd för de
3812: domare följer inte löneklasserna utan baserar sig     högre domstolarna. Avlöningen för vissa högre
3813: på lagen och fastställs i markbelopp. När lagen       tjänster har alltså i viss mån förbättrats i förhål-
3814: trädde i kraft bestämdes domarnas lönenivå så att     lande tili lönerna för domarna i de högsta dom-
3815: presidenternas avlöning motsvarade tjänstemän-        stolarna.
3816: nens högsta löneklass A 34 och ledamöternas lö-          För kanslichefer, avdelningschefer och andra
3817: neklass A 32. Dessa domares löneutveckling har i      tjänster på motsvarande nivå vid ministerierna
3818: enlighet med lagen och förordningen (201/1991)        samt generaldirektörerna vid ämbetsverken, vil-
3819: bestämts så att lönerna har fö1jt förändringarna i    ka faller inom tillämpningsområdet för 26 §
3820: lönerna för de tjänster som hör tili den högsta       statstjänstemannalagen, är löneklassen i allmän-
3821: tvåhundradedelen i fråga om inplaceringslöne-         het A 31-33. I regel har om deras lön ingåtts ett
3822: klass. I justeringssystemet upptäcktes missför-       sådant avtal som avses i 44 § statstjänstemanna-
3823: hållanden med anledning av vilka lagen ändra-         lagen. Justiteministeriet justerade löneklassen
3824: des från och med 1.4.1999 (352/1999) så att lö-       för hovrätternas presidenttjänster år 1996 så att
3825: nerna för domarna i de högsta domstolarna skall       den blev A 33. Beträffande förhållandet mellan
3826: justeras i motsvarighet till ändringen av lönerna     lönen för de högsta domstolarnas ledamöter och
3827: för de i (750/1994) 26 § statstjänstemannalagen       för ministeriernas biträdande avdelningschefers
3828:                                                       del kan man konstatera att de biträdande avdel-
3829: 
3830: 
3831: 4
3832: Ministems svar                                              KK 638/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
3833: 
3834: 
3835: ningscheferna är placerade i löneklassema             vån skali höjas, men regeringen har inte ansett
3836: A 29-30 och att deras månadslön är i medeltal         sådana höjningar vara möjliga. En ändring av lö-
3837: 26 500 mark. Ledamöterna i de högsta domsto-          nenivån förutsätter att lagen ändras. Regeringen
3838: lama har alitså en månadslön som är 8 400 mk          tog inte med en justering av dessa domares löne-
3839: högre än de biträdande avdelningschefemas lön.        nivå i det lagförslag som gälide ändring av juste-
3840:    De berörda domarnas inkomster har sedan la-        ringssystemet. 1 samband med detta lagförslag
3841: gen trädde i kraft stigit med 10,3 %. Under peri-     förutsatte riksdagen i sitt utlåtande att regering-
3842: oden i fråga uppgick de mot avtalsförhöjningen        en ser tili att avlöningen för domarna i fråga höjs
3843: svarande löneförhöjningama för de högsta tjäns-       tili den nivå den låg på tidigare i förhållande tili
3844: temän som omfattas av 26 § statstjänstemanna-         de högsta statstjänstemännens avlöning. Den nu-
3845: lagen tili 9,5 %, medan inkomstökningen under         varande regeringen har under innevarande år i
3846: motsvarande tidsperiod för vissa av de högsta         ramförhandlingama samt i behandlingarna av
3847: statstjänstemännen uppskattas till9,1 %. Domar-       den första tiliäggsbudgeten och budgeten för
3848: nas inkomster har alltså utvecklats på någorlun-      2000 tagit ställning tili justeringen av lönen för
3849: da motsvarande sätt som för andra högre stats-        domama i de högsta domstolarna.
3850: tjänstemän. Den ovan nämnda ändringen av jus-             Beträffande arbete i skiljenämnderna kan kon-
3851: teringssystemet garanterar att dessa domares lö-      stateras att regeringen 11.6.1999 tili riksdagen
3852: neutveckling mera noggrant än tidigare följer ut-     har överlåtit en proposition med förslag tili
3853: vecklingen av lönema för de högsta statstjänste-      lag om ändring av 18 § statstjänstemannalagen
3854: männen.                                               (RP 26/1999 rd). 1 propositionen föreslås att tili-
3855:    Domama har under hela den tid som lagen har        stånd skali krävas för de bisysslor som sköts av
3856: varit i kraft hos olika instanser krävt att löneni-   domare och föredragande vid domstolar.
3857: 
3858: 
3859: 
3860: Helsingfors den 10 november 1999
3861: 
3862:     Minister Suvi-Anne Siimes
3863: 
3864: 
3865: 
3866: 
3867:                                                                                                         5
3868:                                                           KK 639/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
3869: 
3870: 
3871: 
3872: 
3873:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 639/1999 vp
3874: 
3875:                                           Ulkomaalaisen oikeus työttömyysturvaan
3876: 
3877: 
3878: 
3879: 
3880: Eduskunnan puhemiehelle
3881: 
3882: Tällä hetkellä 22-vuotias Uuden-Seelannin kan-     nisteriön virkamiehiltä puhelimitse tai muuten,
3883: salainen muutti pari vuotta sitten Suomeen Sin-    sen selvittäminen vie vähintään vuoden ja voi
3884: gaporen kautta. Hän sai oleskeluluvan ja työpai-   olla kohtalokasta uusiseelantilaiselle.
3885: kan Tampereelta. Hän suoritti ja hänen puoles-
3886: taan suoritettiin asianmukaiset työttömyysva-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3887: kuutusmaksut sinä aikana, jonka hän ehti olla      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3888: työssä ennen joutumistaan työttömäksi työvoi-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3889: man vähentämisen vuoksi. Työssäoloaika oli 1       vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt, kun se
3890: vuosi ja 10 kuukautta.                             on vielä mahdollista:
3891:    Työvoimatoimistossa hänelle ilmoitettiin, et-
3892: tei häntä voida katsoa työttömäksi työnhakijaksi         Mitä mieltä kaikkitietävä Lipposen hal-
3893: eikä maksaa työttömyyskorvausta, koska hän on            litus on siitä, kuuluuko Suomessa B-sta-
3894: ns. B-statuksella. Työttömyysturvan maksami-             tuksella 1 vuoden ja 10 kuukautta työssä
3895: nen olisi vaatinut A-statuksen.                          olleelle uusiseelantilaiselle maksaa
3896:    Kyseisestä asiasta ollaan eri työvoimaviran-          työttömyyskorvausta vai ei, ja jos ei,
3897: omaisten kesken eri mieltä. Jos asiaa kysyy mi-          niin mitä sitten neuvoksi?
3898: 
3899: 
3900: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
3901: 
3902:     Sulo Aittoniemi /alk
3903: 
3904: 
3905: 
3906: 
3907:                                                                                             Versio 2.0
3908: KK 639/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
3909: 
3910: 
3911: 
3912: 
3913: Eduskunnan puhemiehelle
3914: 
3915: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          maassaolon jatkuvuuden ja työlupaan perustu-
3916: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        van työnteko-oikeuden perusteella. Työvoima-
3917: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     palveluasetuksen (1251/1993) 2 §:n mukaan
3918: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     työvoimapalvelujen antamisessa Suomen kansa-
3919: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       laiseen rinnastetaan ne, joilla oleskeluluvan tai
3920: sen KK 639/1999 vp:                                  oleskelu- ja työluvan perusteella on oikeus ottaa
3921:                                                      vastaan työtä rajoituksetta (2 mom. ). Määrätyn
3922:       Mitä mieltä kaikkitietävä Lipposen hal-        alan työtä työluvan perusteella vastaanottamaan
3923:       litus on siitä, kuuluuko Suomessa B-sta-       oikeutetut rinnastetaan työvoima-palvelujen an-
3924:       tuksella 1 vuoden ja 10 kuukautta työssä       tamisessa Suomen kansalaisiin edellyttäen, että
3925:       olleelle uusiseelantilaiselle maksaa           heille myönnetty oleskelu- ja työlupa on tarkoi-
3926:       työttömyyskorvausta vai ei, ja jos ei,         tettu jatkuvaan maassaoloon (3 mom. ).
3927:       niin mitä sitten neuvoksi?                        Ulkomaalaisasetuksen (142/1994) 14 §:n mu-
3928:                                                     kaan määräaikaisen oleskeluluvan myöntävä vi-
3929: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ranomainen tekee lupaan asetuksen liitteenä ole-
3930: ti seuraavaa:                                        van taulukon mukaisen merkinnän (kirjain- ja
3931: Työvoimapalvelulain (1005/1993) 2 §:n mu-           numeroyhdistelmä), joka kuvaa oleskelun tarkoi-
3932: kaan lakia sovelletaan Suomen kansalaisuutta        tuksen sekä luvan antamat oikeudet oleskeluunja
3933: vailla olevaan Suomea sitovien kansainvälisten      työntekoon. Kirjain- ja numeroyhdistelmää kut-
3934: sopimusten määräysten mukaisesti ja ottaen huo-     sutaan statukseksi. Lupaan merkitään myös,
3935: mioon, mitä tällaisen henkilön työnteosta erik-     onko työlupa myönnetty tietyn työnantajan työ-
3936: seen säädetään. Laissa tarkoitetut kansainväliset   hön, tietylle alalle, rajoituksetta tai mahdollinen
3937: sopimukset ovat sopimus Pohjoismaiden yhtei-        vapautus työlupavelvollisuudesta.
3938: sistä työmarkkinoista, sopimus Euroopan talous-         Edellä mainittujen säännösten perusteella työ-
3939: alueesta sekä Suomen liittymissopimus Euroo-        voimapalvelujen antamisessa Suomen kansalai-
3940: pan unioniin. Näiden sopimusten piiriin kuulu-      siin rinnastetaan ne kolmansien maiden kansalai-
3941: vien valtioiden eli Euroopan talousalueeseen        set, jotka kuuluvat A-statusryhmään, eli pysy-
3942: kuuluvien valtioiden kansalaisilla on oikeus saa-   väisluonteiseen maassa oleskeluun luvan saaneet
3943: pua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa vastaan         henkilöt eli ne, jotka ovat ulkomaalaislain 25 §:n
3944: työtä ilman työlupaa, ja heidät rinnastetaan työ-    1 momentin nojalla työlupavelvollisuudesta va-
3945: voimapalvelujen antamisessa Suomen kansalai-        pautettuja taikka joille on myönnetty työlupa ra-
3946: siin.                                               joituksitta tai määrätylle alalle. A-statusryhmään
3947:    Muiden kuin edellä mainittujen eli kolman-       kuuluvalle voidaan kahden vuoden yhtäjaksoi-
3948: sien valtioiden kansalaisten rinnastettavuus työ-   sen oleskelun jälkeen myöntää pysyvä oleskelu-
3949: voimapalvelujen antamisessa Suomen kansalai-        lupa, jonka jälkeen hän on työlupavelvollisuu-
3950: siin määräytyy ulkomaalaislain (378/1991) ja sen    desta vapautettu. Muut työlupavelvollisuudesta
3951: nojalla annettujen säännösten ja määräysten mu-     vapautetut ovat niitä, jotka ovat olleet tai joiden
3952: kaisesti myönnettyyn oleskelulupaan perustuvan      vanhemmista ainakin toinen on tai on ollut Suo-
3953: 
3954: 
3955: 2
3956: Ministerin vastaus                                        KK 639/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
3957: 
3958: 
3959: men kansalainen tai jotka ovat Suomen kansalai-     kansalaisen      oikeus     myös     työllisyyslain
3960: sen tai Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asu-     (27 5/1987) mukaiseen tuettuun työllistämiseen.
3961: van ulkomaalaisen aviopuolisoita, heidän kans-      Joskin lain tarkoituksena on järjestää Suomen
3962: saan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliiton-   kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä (1 §),
3963: omaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä tai alle   niin myös sellaiselle Suomessa asuvalle henki-
3964: 18-vuotiaita naimattomia lapsia. B-statusryh-       lölle, joka ei ole Suomen kansalainen, on järjes-
3965: mään kuuluvat määräaikaiseen ja tilapäiseen         tettävä mahdollisuus tehdä työtä siten kuin tässä
3966: oleskeluun luvan saaneet. Maassaolon tarkoituk-     laissa säädetään, ottaen kuitenkin huomioon hä-
3967: sen vuoksi henkilölle ei myönnetä pysyvää oles-     nen työntekoaan koskevat erikseen annetut sään-
3968: kelulupaa kahden vuoden yhtäjaksoisen B-luval-      nökset (26 §).
3969: la tapahtuneen maassa oleskelun jälkeen. Työlu-        Edellä selostettujen säännösten perusteella ky-
3970: vat myönnetään B-statusryhmään kuuluville pää-      symyksessä mainittua, B-statuksella 1 vuoden ja
3971: sääntöisesti työnantajakohtaisesti.                 10 kuukautta työssä ollutta uusiseelantilaista ei
3972:    Ulkomaalaisen rinnastaminen työvoimapalve-       ole otettu työvoimatoimiston työnhakijaksi eikä
3973: lujen antamisessa Suomen kansalaiseen merkit-       hän ole voinut hakea työttömyyspäivärahaa. Sii-
3974: see, että hänet voidaan ottaa työvoimatoimiston     hen, onko oleskelu- ja työlupa myönnetty hänel-
3975: työnhakijaksi, jolloin hän on oikeutettu kaikkiin   le asianmukaisesti hänen oleskeluosa tarkoitusta
3976: työvoimapalveluihin (työnvälitys, ammatinva-        ja perustetta vastaavasti, ei ole mahdollista ottaa
3977: linnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulu-      kantaa tapauksen yksityiskohtia tuntematta. Ul-
3978: tus, koulutus- ja ammattitietopalvelu, ammatilli-   komaalaislain 1. 5.1999 voimaan tulleen muutok-
3979: nen kuntoutus) ja niihin liittyviin etuuksiin mu-   sen jälkeen ulkomaalaisviraston ja poliisin teke-
3980: kaan lukien työttömyyspäivärahan hakeminen          mästä oleskelu- ja työlupapäätöksestä voidaan
3981: samoilla ehdoilla kuin Suomen kansalainen.          valittaa lääninoikeuteen sillä perusteella, että
3982:     Samoin kuin työvoimapalvelulaissa säädettyi-    päätös on lainvastainen (55 ja 57 §).
3983: hin työvoimapalveluihin, määräytyy ulkomaan
3984: 
3985: 
3986: 
3987: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
3988: 
3989:     Työministeri Sinikka Mönkäre
3990: 
3991: 
3992: 
3993: 
3994:                                                                                                      3
3995: KK 639/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerns svar
3996: 
3997: 
3998: 
3999: 
4000: Tili riksdagens talman
4001: 
4002: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ningslagen (378/1991) och de bestämmelser som
4003: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       givits på basis av denna. Likaså fastställs lik-
4004: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      ställdheten enligt den rätt till arbete som grundar
4005: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       sig på arbetstillstånd. Enligt 2 § förordningen
4006: mål SS 63911999 rd:                                   om arbetskraftsservice (125111993) jämställs an-
4007:                                                       dra arbetssökande som inte är finska medborgare
4008:        Vad anser Lipponens allvetande reger-          vid tillhandahållandet av arbetskraftsservice med
4009:        ing om detta: bör man åt en nyzeelända-        finska medborgare, om de med stöd av uppehålls-
4010:        re som under status B arbetat i Finland        tillstånd eller uppehålls- och arbetstillstånd har
4011:        1 år och 10 månader betala arbetslös-          rätt att utan begränsningar ta emot arbete (2
4012:        hetsersättning eller inte, och om inte,        mom.). De som på basis av arbetstillstånd är be-
4013:        vilket råd ger Ni då?                          rättigade att ta emot arbete inom en viss bransch
4014:                                                       likställs vid tillhandahållandet av arbetskrafts-
4015: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       service med finska medborgare förutsatt att det
4016: föra följande:                                        uppehålls- och arbetstillstånd som beviljats dem
4017: Enligt 2 § lagen om arbetskraftsservice               är avsett för fortsatt vistelse i landet (3 mom.).
4018: (100511993) tillämpas lagen på den som inte är            Enligt 14 § utlänningsförordningen (142/
4019: finsk medborgare enligt bestämmelserna i de in-       1994) gör den myndighet som beviljar tidsbe-
4020: ternationella avtal som binder Finland och med        gränsat uppehållstillstånd en anteckning (bok-
4021: beaktande av vad som särskilt stadgas om en så-       stavs- och sifferkombination) i tillståndet enligt
4022: dan persons arbete. De internationella avtal som      den tabell som fogats till förordningen. Anteck-
4023: avses i lagen är överenskommelsen om gemen-           ningen beskriver vistelsens syfte samt de rättig-
4024: sam nordisk arbetsmarknad, avtalet om Europe-         heter som tillståndet ger till vistelse och arbete.
4025: iskt ekonomiskt samarbetsområde och avtalet om        Bokstavs- och sifferkombinationen kallas för sta-
4026: Finlands anslutning till den Europeiska unionen.      tus. I tillståndet antecknas också ifall arbetstill-
4027: De medborgare i stater som omfattas av dessa av-      stånd beviljats för arbete för en viss arbetsgiva-
4028: tai, dvs. stater som hör till Europeiska ekonomis-    re, för en viss bransch, utan begränsningar eller
4029: ka samarbetsområdet, har rätt att komma till Fin-     eventuell befrielse från skyldigheten att ha ar-
4030: land för att söka arbete och ta emot arbete utan      betstillstånd.
4031: arbetstillstånd och i fråga om tillhandahållandet         På basis av ovan nämnda bestämmelser lik-
4032: av arbetskraftsservice likställs de med finska        ställs tredje länders medborgare vid tillhandahål-
4033: medborgare.                                           landet av arbetskraftsservice med finska medbor-
4034:     Likställdheten med finska medborgare då det       gare, om de hör till statusgrupp A, dvs. har fått
4035: gäller arbetskraftsservice för medborgarna i an-      tillstånd till permanent vistelse i landet, dvs. de
4036: dra stater än de ovan nämnda, dvs. i tredje stater,   vilka med stöd av 25 § 1 mom. utlänningslagen
4037: fastställs på basis av kontinuiteten av vistelsen i   befriats från skyldigheten att ha arbetstillstånd
4038: landet som i sin tur baserar sig på det uppehålls-    eller vilka beviljats arbetstillstånd utan begräns-
4039: tillstånd som beviljats i enlighet med utlän-         ningar eller för en viss bransch. Personer som hör
4040: 
4041: 
4042: 4
4043: Ministems svar                                                  KK 639/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4044: 
4045: 
4046: till statusgrupp Akan efter två års fortgående vis-      kan om arbetslöshetsdagpenning på samma vill-
4047: telse beviljas permanent uppehålistilistånd, var-        kor som finska medborgare.
4048: efter de är befriade från skyldigheten att ha ar-           På samma sätt som på den arbetskraftsservice
4049: betstilistånd. Andra personer som är befriade            som avses i lagen om arbetskraftsservice fast-
4050: från skyldigheten att ha arbetstillstånd är de som       ställs en utländsk medborgares rätt också på ba-
4051: varit elier av vilkas föräldrar åtminstone den ena       sis av stödd sysselsättning enligt sysselsätt-
4052: är elier har varit finsk medborgare eller som är         ningslagen (275/1987). Även om lagen syftar till
4053: makar tili finska medborgare eller till utlänning-       att för en finsk medborgare ordna möjlighet tili
4054: ar som bor i Finland med permanent uppehålls-            arbete (1 §), bör möjlighet till arbete också ord-
4055: tillstånd, personer som fortgående lever med dem         nas åt en person som bor i Finland men som inte
4056: i ett gemensamt hushåll under äktenskapsliknan-          är finsk medborgare så som bestäms i denna lag,
4057: de förhållanden eller ogifta bam under 18 år. Till       dock med beaktande av de skilt givna bestäm-
4058: statusgrupp B hör de personer som beviljats tids-        melser som gälier hans arbete (26 §).
4059: begränsat och tillfålligt uppehålistillstånd. På            På basis av ovan nämnda bestämmelser har
4060: grund av syftet med vistelsen i landet beviljas          den i spörsmålet nämnda nyzeeländaren, som ar-
4061: personen inte permanent uppehålistillstånd efter         betat under status B i 1 år och 10 månader, inte
4062: två års fortgående vistelse i landet med B-tili-         antagits som arbetssökande vid arbetskraftsby-
4063: stånd. Arbetstilistånden tili personer som hör tili      rån och har inte helier kunnat ansöka om arbets-
4064: statusgrupp B beviljas i regel per arbetsgivare.         löshetsdagpenning. Huruvida uppehålis- och ar-
4065:     Att vid tilihandahållandet av arbetskraftsser-       betstillståndet beviljats honom på behörigt sätt så
4066: vice jämstälia en utlänning med en finsk medbor-         att det motsvarar syftet med och grunden för hans
4067:  gare innebär att utlänningen kan bli arbetssökan-       vistelse är det inte möjligt att ta stälining tili då
4068:  de vid arbetskraftsbyrån, varvid han är berätti-        man inte känner tili detaljerna i fallet. Efter den
4069:  gad till alla former av arbetskraftsservice ( arbets-   ändring av utlänningslagen som trädde i kraft
4070:  förmedling, yrkesvägledning, arbetskraftspoli-          1.5.1999 kan beslut om uppehålis- och arbetstill-
4071:  tisk vuxenutbildning, utbildnings- och yrkesin-         stånd som getts av Utlänningsverket och polisen
4072:  formationsservice, yrkesinriktad rehabilitering)        överklagas hos länsrätten på den grunden att be-
4073:  och tili dessa anslutna förmåner inklusive ansö-        slutet är lagstridigt.
4074: 
4075: 
4076: 
4077: Helsingfors den 9 november 1999
4078: 
4079:      Arbetsminister Sinikka Mönkäre
4080: 
4081: 
4082: 
4083: 
4084:                                                                                                             5
4085:                                                               KK 640/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4086: 
4087: 
4088: 
4089: 
4090:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 640/1999 vp
4091: 
4092:                                                Mustien autojen saattueajo kansainvälisten vie-
4093:                                                railujen yhteydessä
4094: 
4095: 
4096: 
4097: 
4098: Eduskunnan puhemiehelle
4099: 
4100: Tampereella pidettiin menneenä viikonvaihtee-           nen olisi päässyt perille yhtä nopeasti ja muutkin
4101: na EU:n huippukokous. Tamperelaiset olivat tie-         olisivat päässeet liikkumaan? Mitä tulee turvalli-
4102: tysti asiasta otettuja, niin kuin on tapana sanoa, ja   suuteen, niin muiden joukossa liikkuvaan Prodi-
4103: yrittivät parhaansa. Oli kuitenkin muitakin il-         niin tuskin kukaan kiinnittäisi huomiota. Kun
4104: miöitä ja mielipiteitä.                                 asiasta tehdään näytelmä, oletettu terroristi tie-
4105:     Useassa paikassa kahden päivän aikana saivat        tää aina, missä isokenkäiset liikkuvat, ja voi to-
4106: tavalliset ihmiset kokea jokapäiväisen elämänsä         teuttaa katalat aikeensa.
4107: häiriintyneen. Tienristeyksissä vihreäliiviset po-
4108: liisit pysäyttivät liikenteen, joka oli jumissa usei-   Mutta mitäpä tässä enempää runoilemaan, vaan
4109: ta minuutteja, ja kiireisten ihmisten jonot kasvoi-     edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4110: vat. Kaikki eivät tienneet, mistä oli kysymys, ja       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4111: joku luuli, että siellä jossakin edessäpäin on paha     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4112: liikenneonnettomuus.                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4113:     Sitten asia selvisi. Ensin tuli poliisiauto hir-
4114: muista vauhtia valot vilkkuen, perässä yksi mus-              Miksi ulkomaisten valtiomiesten vierai-
4115: ta auto, jonka peräpenkillä istui joku hattupäinen            lujen yhteydessä heidän liikkumisestaan
4116: äijä, ja sitten taas tuli valot vilkkuen poliisiauto.         tehdään vilkkuvien poliisiautojen ja py-
4117: Kun nuo kolme olivat menneet, pääsivät taas                   säytetyn liikenteen näytelmä ja
4118: muutkinjatkamaan matkaansa.
4119:    Nämä tapahtumat herättivät ihmisissä ensin-                ketä palvelee ja kenen turvallisuutta li-
4120: näkin ärtymystä ja toisekseen aikamoista huvit-               sää se, kun vastapainona normaali elä-
4121: tuneisuutta. Miksi tuollainen näytelmä, kun nor-              mä häiriintyy ja ihmiset alkavat suhtau-
4122: maalisti liikenteen mukana liikkuen tuo hattupäi-             tua tapahtumaan kuin narrien näytel-
4123:                                                               mään?
4124: 
4125: 
4126: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
4127: 
4128:     Sulo Aittaniemi /alk
4129: 
4130: 
4131: 
4132: 
4133:                                                                                                  Versio 2.0
4134: KK 640/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
4135: 
4136: 
4137: 
4138: 
4139: Eduskunnan puhemiehelle
4140: 
4141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        vieraiden turvallisen liikkumisen. Suomen pu-
4142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         heenjohtajuuskauden aikana käytetään saattueita
4143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vain muutamassa, korkeimman turvallisuusluo-
4144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      kituksen omaavassa kokouksessa, kuten Tampe-
4145: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        reen ja Helsingin ns. huippukokouksissa.
4146: sen KK 640/1999 vp:                                       Myös aikataulutekijät vaikuttavat saattueiden
4147:                                                       käyttöön. Saattueiden avulla voidaan turvata jo-
4148:        Miksi ulkomaisten valtiomiesten vierai-        kaisen vieraan saapuminen oikeaan aikaan ja
4149:        lujen yhteydessä heidän liikkumisestaan        näin varmistaa kokousohjelman kulku aikatau-
4150:        tehdään vilkkuvien poliisiautojen ja py-       lun mukaisesti. Eräissä kokouksissa voidaan
4151:        säytetyn liikenteen näytelmä ja                saattueiden avulla lisäksi varmistaa vieraiden
4152:                                                       saapuminen tietyssä, tradition mukaisessa järjes-
4153:        ketä palvelee ja kenen turvallisuutta li-      tyksessä.
4154:        sää se, kun vastapainona normaali elä-            Yleinen tapa korkean tason ED-kokouksissa
4155:        mä häiriintyy ja ihmiset alkavat suhtau-       on autokaluston antaminen vieraiden käyttöön
4156:        tua tapahtumaan kuin narrien näytel-           kokousohjelman ajaksi. Tämä on normaalia vie-
4157:        mään?                                          raanvaraisuutta, jota kukin puheenjohtajamaa
4158: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vuorollaan noudattaa.
4159: ti seuraavaa:                                            Autojen käyttö ja saattueiden muodostaminen
4160:                                                       ei liity vain ED-kokouksiin, vaan myös normaa-
4161: Suomen EU-puheenjohtajuuskauden korkean ta-           liin kansainväliseen kanssakäymiseen. Vastaa-
4162: son kokouksissa, kuten Tampereella 15.-16.10.         vaa käytäntöä noudatetaan valtiovierailujen
4163: järjestetyssä Eurooppa-neuvoston erityisistun-        yhteydessä.
4164: nossa, on ollut tapana käyttää isäntämaan tarjoa-        Kokousjärjestelyissä pyritään siihen, että saat-
4165: maa henkilö-, tila- ja linja-autoista koostuvaa au-   tueet mahdollisimman vähän häiritsisivät muuta
4166: tokalustoa. Saattueiden käyttö perustuu ennen         liikennettä ja kansalaisten normaalia elämänkul-
4167: kaikkea turvallisuustekijöihin. Saattueita muo-       kua.
4168: dostamaila poliisi pystyy parhaiten turvaamaan
4169: 
4170: 
4171: 
4172: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
4173: 
4174:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
4175: 
4176: 
4177: 
4178: 
4179: 2
4180: Ministems svar                                              KK 640/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4181: 
4182: 
4183: 
4184: 
4185: Tili riksdagens talman
4186: 
4187: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       kan polisen bäst trygga säkerheten vid förflytt-
4188: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ningar från ett ställe till ett annat. Under Fin-
4189: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      lands tid som ordförande används bilkorteger en-
4190: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       dast under ett fåtal möten som fått högsta säker-
4191: mål SS 64011999 rd:                                   hetsklassificering, t.ex. under toppmötena i Tam-
4192:                                                       merfors och Helsingfors.
4193:       Vaiför gör man en uppvisning med po-               Ä ven faktorer som hör samman med mötets
4194:       lisbilar med blinkande blå/jus och stop-        tidsschema påverkar användningen av bilkorte-
4195:       pad trafik i samband med att utländska          ger. De gör det möjligt att se till att gästema an-
4196:       statsmän gästar vårt land och                   länder vid rätt tidpunkt och på detta sätt säkrar
4197:                                                       man att mötesprogrammet förlöper enligt tids-
4198:        vem är betjänt av och vems säkerhet            schemat. Vid vissa möten kan man på detta sätt
4199:        ökas av att det normala livet i stället        också säkerställa att gästema anländer i en be-
4200:        störs och människorna börjar förhålla          stämd konventionell ordning.
4201:        sig tili händelseförloppet som om det             Enligt gängse sed vid EU-möten på hög nivå
4202:        vore ett narrspel?                             ställs bilparken till gästemas förfogande under
4203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       alla mötesdagar. Detta är normal gästfrihet som
4204:                                                       de olika ordförandeländema iakttar i tur och ord-
4205: föra följande:
4206:                                                       ning.
4207: Under Finlands period som EU-ordförande har              Användningen av bilar och eskort hör inte en-
4208: det varit brukligt att vid möten på hög nivå, t.ex.   dast samman med EU-möten utan är också en del
4209: Europeiska rådets extra möte i Tammerfors             av det vanliga intemationella umgänget. Motsva-
4210: 15.-16.10., använda en bilpark av större och          rande praxis följs i samband med statsbesök.
4211: mindre personbilar och bussar som värdlandet             Då möten arrangeras strävar man efter att bil-
4212: står för. Användningen av bilkorteger baserar sig     kortegema skall störa den övriga trafiken och
4213: framför allt på säkerhetsfaktorer. På detta sätt      medborgamas dagliga Iiv så litet som möjligt.
4214: 
4215: 
4216: 
4217: Helsingfors den 5 november 1999
4218: 
4219:     Utrikesminister Tarja Halonen
4220: 
4221: 
4222: 
4223: 
4224:                                                                                                        3
4225:                                                           KK 641/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4226: 
4227: 
4228: 
4229: 
4230:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 641/1999 vp
4231: 
4232:                                            Albanialaisen jalkapallojoukkueen palauttami-
4233:                                            nen kotimaahansa
4234: 
4235: 
4236: 
4237: 
4238: Eduskunnan puhemiehelle
4239: 
4240: Albanialainen nuortenjalkapallojoukkue jäi Suo-     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
4241: meen muutamia vuosia sitten turnausmatkalla ja      kysymyksen:
4242: pyysi turvapaikkaa. Ilmeisesti heitä vainottiin
4243: kotimaassaan, kun maaleja ei oikein ottanut syn-          Onko täällä oleskellut albanialainen
4244: tyäkseen. Tuomioistuin antoi sittemmin päätök-            nuorten jalkapallojoukkue jo palautettu
4245: sen heidän palauttamisestaan kotimaahansa, kos-           tuomioistuimen päätöksen mukaisesti
4246: ka heidän ei katsottu omaavan pakolaisstatusta.           takaisin kotimaahansa,
4247:    Saattaa olla, että heidät on jo palautettu, en
4248: vain ole huomannut siihen liittyvä uutisointia.           milloin tämä on tapahtunut,
4249:                                                           minkä yhtiön koneella lento on tapahtu-
4250: Asian varmistamiseksi, edellä olevan perusteella
4251:                                                           nutsekä
4252: ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
4253: viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston          paljonko kustannuksia siitä aiheutui
4254:                                                          Suomen valtiolle?
4255: 
4256: 
4257: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
4258: 
4259:     Sulo Aittoniemi /alk
4260: 
4261: 
4262: 
4263: 
4264:                                                                                          Versio 2.0
4265: KK 64111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 
4270: Eduskunnan puhemiehelle
4271: 
4272: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     malliseen tilanteeseen. Suurin osa hakijoista oli
4273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      tuolloin alaikäisiä. Ulkomaalaisvirasto hylkäsi
4274: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    22.9.1998 turvapaikkaa ja suojelun tarpeen tai
4275: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   muulla perusteella myönnettävää oleskelulupaa
4276: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     koskevat hakemukset, päätti käännyttää heidät
4277: sen KK 641/1999 vp:                                kotimaahansa Albaniaan ja määräsi heidät kah-
4278:                                                    den vuoden maahantulokieltoon. Asianomaiset
4279:       Onko täällä oleskellut albanialainen         valittivat ulkomaalaisviraston tekemistä päätök-
4280:       nuorten jalkapallojoukkue jo palautettu      sistä    Uudenmaan      lääninoikeuteen,      joka
4281:       tuomioistuimen päätöksen mukaisesti          25.5.1999 tekemillään päätöksillä hylkäsi vali-
4282:       takaisin kotimaahansa,                       tukset.
4283:                                                       Asianomaiset hakivat edelleen valituslupaa
4284:       milloin tämä on tapahtunut,                  lääninoikeuden päätökseen korkeimmalta hal-
4285:       minkä yhtiön koneella lento on tapahtu-      linto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus on an-
4286:       nut sekä                                     tanut 28.10.1999 ratkaisun, jonka mukaan asian-
4287:                                                    omaisille ei myönnetä valituslupaa lääninoikeu-
4288:       paljonko kustannuksia siitä aiheutu Suo-     den tekemiin päätöksiin. Asianomaiset oleskele-
4289:       men valtiolle?                               vat edelleen Suomessa, sillä käännytyspäätöksiä
4290:                                                    ei ole voitu panna täytäntöön ennen niiden lain-
4291: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      voimaisiksi tuloa. Koska käännytyspäätösten
4292: ti seuraavaa:                                      täytäntöönpano ei ole vielä ollut ajankohtaista, ei
4293:                                                    voida esittää tietoja mahdollisen täytäntöönpa-
4294: Albanialainen Dajti-jalkapallojoukkue saapui
4295:                                                    non aiheuttamista kustannuksista.
4296: Suomeen 6.7.1998 lentoteitse reittiä Tirana-
4297:                                                       Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutu-
4298: Budapest-Helsinki. Joukkue tuli Suomeen osal-
4299:                                                    vina menoina albanialaiseen jalkapallojoukkuee-
4300: listuakseen Helsingissä vuosittain järjestettä-
4301:                                                    seen kuuluvista turvapaikanhakijoista on aiheu-
4302: vään Helsinki -Cup -j alkapallotumaukseen.
4303:                                                    tunut Suomen valtiolle kuluneiden 15 kuukau-
4304:    Joukkueen jäsenet ja valmentajat hakivat tur-
4305:                                                    den aikana noin 1 800 000 markan kustannukset.
4306: vapaikkaa 13.7.1998 vedoten Albanian ongel-
4307: 
4308: 
4309: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
4310: 
4311:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
4312: 
4313: 
4314: 
4315: 
4316: 2
4317: Ministems svar                                              KK 641/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4318: 
4319: 
4320: 
4321: 
4322: Tili riksdagens talman
4323: 
4324: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       matiska situationen i Albanien. Största delen av
4325: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       sökandena var då minderåriga. Den 22 septem-
4326: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      ber 1998 avslog utlänningsverket ansökningaroa
4327: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       om asyl och om uppehållstillstånd på grund av
4328: mål SS 641/1999 rd:                                   behov av skydd eller på någon annan grund, be-
4329:                                                       slutade att avvisa sökandena till deras hemland
4330:       Har det fotbollslag av albanska ungdo-          Albanien och meddelade dem två års inreseför-
4331:       mar som vistats här redan återsänts tili        bud. Personeroa i fråga överklagade utlännings-
4332:       ungdomarnas hemland enligt domsto-              verkets beslut hos Nylands länsrätt som genom
4333:       lens beslut,                                    sina beslut av den 25 maj 1999 förkastade besvä-
4334:                                                       ren.
4335:       när skedde detta,                                   Därefter ansökte personeroa i fråga om till-
4336:                                                       stånd att anföra besvär över länsrättens beslut hos
4337:       vilket flygbolags flygplan reste de med
4338:                                                       högsta förvaltningsdomstolen. Den 28 oktober
4339:       och
4340:                                                       1999 meddelade högsta förvaltningsdomstolen
4341:       hur stora kostnader medjörde detta för          sitt beslut enligt vilket personeroa i fråga inte be-
4342:       finska staten?                                  viljades tillstånd att överklaga länsrättens beslut.
4343:                                                       Personerna i fråga vistas fortfarande i Finland
4344: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       därför att beslut om avvisning inte kan verkstäl-
4345: föra följande:                                        las förrän de har vunnit laga kraft. Då verkställig-
4346:                                                       het av avvisningsbesluten ännu inte har varit ak-
4347: Det albanska Dajti-fotbollslaget kom till Finland
4348:                                                       tuell, kan man inte lärnna uppgifter om kostnader
4349: med flyg rutten Tirana-Budapest-Helsingfors
4350:                                                       som verkställigheten eventuellt medför.
4351: den 6 juli 1998. Fotbollslaget kom till Finland för
4352:                                                           Som utgifter för mottagning av asylsökande
4353: att delta i Helsinki-Cup -fotbollsturoering som
4354:                                                       har asylsökande som hör till det albanska fot-
4355: ordnas i Helsingfors varje år.
4356:                                                       bollslaget åsamkat finska staten cirka l 800 000
4357:    Lagets medlemmar och tränare ansökte om
4358:                                                       marks kostnader under de 15 månader som gått.
4359: asyl den 13 juli 1998 och åberopade den proble-
4360: 
4361: 
4362: Helsingfors den 4 november 1999
4363: 
4364:     Inrikesminister Kari Häkämies
4365: 
4366: 
4367: 
4368: 
4369:                                                                                                          3
4370:                                                               KK 642/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
4371: 
4372: 
4373: 
4374: 
4375:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 642/1999 vp
4376: 
4377:                                               Vuonna 1926 syntyneiden asepalvelukseen kut-
4378:                                               suttujen sotilaiden rintamamiestunnus
4379: 
4380: 
4381: 
4382: 
4383: Eduskunnan puhemiehelle
4384: 
4385: Miinanraivauksessa merialueillamme viime so-           tä vuodesta toiseen. Pian kirjallisten kysymysten
4386: dan loppuvaiheissa olleiden sotilaiden vaatimuk-       käsittelykustannuksetkin nousevat suuremmiksi
4387: set tasapuolisesta kohtelusta rintamamiesten           kuin rintamatunnuksen myöntämiseen liittyvät
4388: kanssa ovat johtamassa heidän osaltaan positiivi-      kustannukset.
4389: seen lopputulokseen. Viime sotien muistona
4390: maassamme on siis oikeastaan vain yksi onnetto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4391: mien ryhmä eli vuonna 1926 syntyneet, jotka so-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4392: dan loppuvaiheessa kutsuttiin aseelliseen palve-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4393: lukseen. Vain osa heistä astui jalallaan yli sota-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4394: toimialueen rajan ja sai rintamamiestunnuksen.
4395: Ulkopuolelle jääneissä on taatusti paljon sellai-            Voisiko Lipposen hyväksi itseään mai-
4396: sia, jotka todellisuudessa olivat sotatoimialueel-           noslava hallitus tehdä sen uroteon, että
4397: ia mutta eivät pysty sitä todistamaan.                       hoitaisi vuonna 1926 syntyneiden rinta-
4398:    Kaiken kaikkiaan noita vuonna 1926 syntynei-              mamiestunnusta koskevan asian säälli-
4399: tä on varsin vähän, ja tuntuu surulliselta, että ri-         sesti loppuun vielä meneillään olevien
4400: kas valtio vääntää tästä mitättömästä asiasta kät-           valtiopäivien aikana?
4401: 
4402: 
4403: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
4404: 
4405:     Sulo Aittaniemi /alk
4406: 
4407: 
4408: 
4409: 
4410:                                                                                                 Versio 2.0
4411: KK 642/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
4412: 
4413: 
4414: 
4415: 
4416: Eduskunnan puhemiehelle
4417: 
4418: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         lä mainitussa asetuksessa tarkoitettua rintama-
4419: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         palvelusta vai ei.
4420: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vuonna 1926 syntyneiden ikäluokasta rinta-
4421: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      masotilas- tai rintamatunnuksen ovat saaneet ne
4422: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tunnusta hakeneet miehet, joille se mainitun ase-
4423: sen KK 642/1999 vp:                                   tuksen mukaan on ollut perusteltua myöntää.
4424:                                                       Ratkaisevana tekijänä tunnuksia myönnettäessä
4425:        Voisiko Lipposen hyväksi itseään mai-          on ollut todistettava osallistuminen taisteluihin
4426:        noslava hallitus tehdä sen uroteon, että       tai muihin asetuksessa mainittuihin tehtäviin rin-
4427:        hoitaisi vuonna 1926 syntyneiden rinta-        tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukois-
4428:        mamiestunnusta koskevan asian säälli-          sa tai sotatoimialueella. Ne kyseiseen ikäluok-
4429:        sesti loppuun vielä meneillään olevien         kaan kuuluneet miehet, joille tunnusta ei ole
4430:        valtiopäivien aikana?                          myönnetty, palvelivat lähinnä kesän 1944 aikana
4431:                                                       asevelvollisina puolustusvoimien koulutuskes-
4432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuksissa.
4433: ti seuraavaa:                                             Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi vuoden
4434: Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen              1994 lopussa. Tunnusten myöntämiselle asetettu-
4435: (772/ 1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-         jen tavoitteiden katsottiin tulleen siihen mennes-
4436: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-          sä saavutetuksi niin, että sodissamme raskaim-
4437: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-        man taakan kantaneiden miesten ja naisten saat-
4438: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,       taminen rintamaveteraaneille tarkoitettujen
4439: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa         etuuksien piiriin oli toteutettu. Tästä syystä tun-
4440: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin       nusasetuksen muuttamiselle ja tunnusten haku-
4441: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistetta-   ajan jatkamiselle ei ole ministeriössä nähty pe-
4442: vasti on osallistunut taisteluihin rintamavastuus-    rusteita.
4443: sa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen              Uusien rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
4444: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukois-    sen ja rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuk-
4445: sa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoimien       sien saajien piirin laajentamisen sijasta ministe-
4446: lentoyksiköissä.                                      riössä on pidetty ensisijaisena kuntoutuksen jär-
4447:     Ratkaisuissaan sotilaspiirien esikunnat ovat      jestämistä eräille ilman tunnusta oleville henki-
4448: seuranneet esikunnan teettämää sotatieteen lai-       löryhmille. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki
4449: toksen laatimaa luetteloa niistä joukko-              eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
4450: osastoista, joissa palvelleet katsotaan edellä mai-   velleiden kuntoutuksesta (1 039/ 1997). Lain tar-
4451: nitun asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi.         koituksena on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen
4452: Henkilön syntymävuodella ei ole rintamavete-          järjestäminen niille eräissä vuosien 1939-1945
4453: raanitunnusten myöntämisen kannalta merkitys-         sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei
4454: tä. Ratkaisevaa on vain se, onko henkilöllä edel-     ole rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetus-
4455:                                                       sa laissa edellytettyjä rintamaveteraanitunnuk-
4456: 
4457: 
4458: 2
4459: Ministerin vastaus                                          KK 642/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4460: 
4461: 
4462: sia. Heille ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan     asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrätty-
4463: todistus laissa tarkoitettuun palvelukseen osallis-   nä. Ilman tunnusta olevat, vuoden 1926 ikäluok-
4464: tumisesta. Lain piiriin kuuluu muun muassa hen-       kaan kuuluvat miehet, ovat varsin aktiivisesti
4465: kilö, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on         käyttäneet hyväkseen tämän uuden järjestelmän
4466: palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa        heille tarjoamaa kuntoutusetuutta.
4467: 
4468: 
4469: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
4470: 
4471:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4472: 
4473: 
4474: 
4475: 
4476:                                                                                                     3
4477: KK 642/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                         Ministems svar
4478: 
4479: 
4480: 
4481: 
4482: Tili riksdagens talman
4483: 
4484: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             lnom den åldersklass som är född 1926 har
4485: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          frontmanna- eller frontteeken erhållits av de män
4486: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        som har ansökt om teeknet oeh till vilka det en-
4487: Aittaniemi /alk underteeknade skriftliga spörs-         ligt nämnda förordning har varit motiverat att he-
4488: mål SS 642/1999 rd:                                     vilja det. En avgörande faktor när teeken bevil-
4489:                                                         jats har varit att deltagandet i strider eller i andra
4490:        Kunde Lipponens regering, som enligt             i förordningen nämnda uppgifter inom trupper,
4491:        sin egen reklam är en bra regering, göra         hörande till en operativ enhet med frontansvar el-
4492:         ett stordåd och se tili att frågan om           ler på krigsoperationsområde kan bevisas. De
4493:        frontmannatecken för personer födda              män som hörde till nämnda åldersklass oeh som
4494:         1926 blir skött på ett anständigt sätt un-      inte har beviljats teeken tjänstgjorde i första hand
4495:        der nuvarande riksdag?                           sommaren 1944 som vämpliktiga vid försvars-
4496:                                                         maktens utbildningseentraler.
4497: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Ansökningstiden för alla teeken giek ut vid ut-
4498: föra följande:                                          gången av 1994. De mål som hade uppställts i
4499: Enligt förordningen om frontmannateeken                 fråga om beviljandet av teeken ansågs då ha upp-
4500: (772/1969) avses med frontman den som under             nåtts på ett sådant sätt att de män oeh kvinnor
4501: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-         som i våra krig hade burit den tyngsta bördan
4502: handlingama inom försvarsväsendets trupper så-          hade blivit delaktiga av de förmåner som är av-
4503: som reservist, lantvämsman eller frivillig eller i      sedda för frontveteraner. Därför har ministeriet
4504: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingama an-       inte funnit fog för att ändra förordningen om
4505: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i stri-   frontteeken eller förlänga ansökningstiden.
4506: der inom trupper, hörande till en operativ enhet            1 stället för att bevilja nya frontveteranteeken
4507: med frontansvar eller inom dess område eller i          oeh utvidga kretsen av dem som blivit delaktiga
4508: luftväms- eller kusttrupper, inom marinens far-         av de förmåner som är avsedda för frontvetera-
4509: tygsenheter eller inom luftvapnets flygenheter.         ner har ministeriet ansett det vara viktigast att
4510:     Stabema för militärdistrikten har i sina avgö-      ordna rehabilitering för vissa persongrupper som
4511: randen följt den av krigsvetenskapliga institutio-      saknar teeken. Vid ingången av 1998 trädde la-
4512: nen på begäran av staben uppgjorda förteekning-         gen om rehabilitering för personer som tjänst-
4513: en över de truppförband som anses vara sådana           gjort i vissa uppdrag under Finlands krig
4514: att de personer som tjänstgjort i dem är frontmän       (1039/1997) i kraft. Syftet med lagen är att göra
4515: på det sätt som avses i ovan nämnda förordning.         det möjligt att ordna rehabilitering för personer
4516: Med tanke på beviljandet av frontveteranteeken          som har tjänstgjort i vissa uppdrag i anslutning
4517: har sökandens födelseår ingen betydelse. Den av-        till krigen 1939-1945 oeh som inte har de front-
4518: görande faktom i detta sammanhang är huruvida           veteranteeken som förutsätts i lagen om rehabili-
4519: personen i fråga har tjänstgjort vid fronten på det     tering av frontveteraner. Dessa personer beviljas
4520: sätt som avses i nämnda förordning eller inte.          inte separata teeken, utan till dem utfårdas intyg
4521:                                                         över att de deltagit i sådan tjänstgöring som av-
4522: 
4523: 
4524: 4
4525: Ministems svar                                            KK 642/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4526: 
4527: 
4528: ses i lagen. Av lagen omfattas bl.a. personer som   dersklassen födda 1926 och som saknar teeken
4529: under krigen 1939-1945 tjänstgjorde vid för-        har relativt aktivt utnyttjat denna rehabi1iterings-
4530: svarsmaktens utbildningscentral med stöd av         förmån som det nya systemet erbjuder dem.
4531: vämpliktslagen (219/1932). Män som hör till ål-
4532: 
4533: 
4534: Helsingfors den 10 november 1999
4535: 
4536:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
4537: 
4538: 
4539: 
4540: 
4541:                                                                                                       5
4542:                                                           KK 643/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4543: 
4544: 
4545: 
4546: 
4547:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 643/1999 vp
4548: 
4549:                                            Ruotsin kautta tulleiden mustalaisten palautta-
4550:                                            minen
4551: 
4552: 
4553: 
4554: 
4555: Eduskunnan puhemiehelle
4556: 
4557: Suomeen tuli Ruotsista hiljattain useita kymme-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4558: niä entisistä Itä-Euroopan maista peräisin olevia   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4559: mustalaisia. Kaiken järjen mukaan heidät olisi      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4560: pitänyt heti palauttaa takaisin, koska Ruotsi on    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4561: tiettävästi turvallinen maa. Kansalaisten mieleen
4562: on taottu, että turvapaikkahakemuksen käsittelee          Miksi Ruotsista hiljattain tulleita musta-
4563: ensimmäinen turvalliseksi katsottava maa, johon           laisia ei heti palautettu takaisin Ruot-
4564: turvapaikkaa hakeva saapuu. Nyt mustalaisetjäi-           siin, joka on turvallinen maa, ja
4565: vät Suomeen, ja lisää on tulossa pilvin pimein.
4566: Kansalaiset alkavat ärtyä moiseen politiikkaan.           jos esteenä asiassa oli vanhentunut lain-
4567:                                                           säädäntö, niin milloin hallitus antaa esi-
4568:                                                           tyksen eduskunnalle asian korjaamisek-
4569:                                                           si?
4570: 
4571: 
4572: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
4573: 
4574:     Sulo Aittoniemi /alk
4575: 
4576: 
4577: 
4578: 
4579:                                                                                              Versio 2.0
4580: KK 643/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
4581: 
4582: 
4583: 
4584: 
4585: Eduskunnan puhemiehelle
4586: 
4587: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        viimeksi mainittu valtio on velvollinen käsittele-
4588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mään turvapaikkahakemuksen.
4589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Edellä mainitun säännöksen mukaan tämä
4590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      merkitsee Puolan romanien osalta käytännössä
4591: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        seuraavaa. Koska Puolan kansalaiset ovat viisu-
4592: sen KK 64311999 vp:                                   mivapaita sekä Suomeen että Ruotsiin, ja jos
4593:                                                       Puolan kansalainen tekee turvapaikkahakemuk-
4594:        Miksi Ruotsista hiljattain tulleita musta-     sen vasta Suomessa, vaikka hän olisi saapunut-
4595:        laisia ei heti palautettu takaisin Ruot-       kin Suomeen Ruotsin kautta, on Suomi Dublinin
4596:        siin, joka on turvallinen maa, ja              yleissopimuksen mukaan vastuussa tämän turva-
4597:                                                       paikkahakemuksen käsittelystä. Tämä merkitsee
4598:        jos esteenä asiassa oli vanhentunut lain-      myös, että ulkomaalaislain 34 §:n 4 kohdan no-
4599:        säädäntö, niin milloin hallitus antaa esi-     jalla tällaista turvapaikkahakemusta ei välttämät-
4600:        tyksen eduskunnalle asian korjaamisek-         tä voida pitää ilmeisen perusteettomana. Ruotsi
4601:        si?                                            olisi vastuussa asianomaisten Puolan kansalais-
4602: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ten turvapaikkahakemusten käsittelystä tilantees-
4603: ti seuraavaa:                                         sa, jossa se olisi ensimmäinen Euroopan unionin
4604:                                                       jäsenvaltio, jossa nämä henkilöt olisivat hake-
4605: Suomesta turvapaikkaa hakeneita Puolan roma-          neet turvapaikkaa.
4606: neja on saapunut Suomeen Ruotsin kautta yh-              Turvapaikkakuulustelupöytäkirjat ovat val-
4607: teensä 98. Hakijat ovat saapuneet seuraavasti:        mistuneet 16.9.1999 saapuneiden 28 Puolan ro-
4608:  16.9.1999 28 henkilöä, 29.9.1999 22 henkilöäja       manin osalta. Näistä henkilöistä ulkomaalaisvi-
4609:  12.10.1999 48 henkilöä. Puolan kansalaiset ovat      rasto on tehnyt Ruotsille Dublinin yleissopimuk-
4610: viisumivapaita sekä Suomeen että Ruotsiin.            sen 15 artiklan mukaisen pyynnön mahdollisten
4611:    Yleissopimuksen         Euroopan      yhteisöjen   tietojen saamiseksi näistä henkilöistä, muun
4612: jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen           muassa siitä, ovatko he hakeneet turvapaikkaa
4613: käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemi-     Ruotsissa. Ruotsin vastausta tietopyyntöön ei ole
4614: sesta, eli ns. Dublinin yleissopimuksen 7 artik-      vielä saatu. Muiden Puolasta saapuneiden roma-
4615: lan 1 kohdan mukaan vastuu turvapaikkahake-           nien hakemusten käsittelyä ulkomaalaisvirasto ei
4616: muksen käsittelystä on sillä jäsenvaltiolla, joka     ole vielä voinut aloittaa, koska näiden hakijoi-
4617: on velvollinen suorittamaan ulkomaalaisen maa-        den turvapaikkakuulustelupöytäkirjat eivät ole
4618: hantulotarkastuksen jäsenvaltioiden alueelle saa-     vielä käytettävissä.
4619: vuttaessa, paitsi jos ulkomaalainen saavuttuaan          Eräätpohjoismaat ja Saksa ovat sopineet kah-
4620: laillisesti jäsenvaltioon, jossa häntä koskeva vii-   denvälisesti turvapaikanhakijoiden ottamisesta
4621: sumipakko on poistettu, jättää turvapaikkahake-       takaisin kysymyksen tarkoittamissa tilanteissa
4622: muksensa toiseen jäsenvaltioon, jossa hänellä ei      Dublinin sopimuksen säännöistä poiketen. Suo-
4623: ole myöskään viisumipakkoa. Tässä tapauksessa         mi ei voi solmia tällaisia sopimuksia, koska Suo-
4624: 
4625: 
4626: 
4627: 2
4628: Ministerin vastaus                                 KK 643/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4629: 
4630: 
4631: mesta ei ole mahdollista käännyttää turvapaikan-
4632: hakijaa välittömästi takaisin, vaan menettelyyn
4633: kuluu kaikissa tapauksissa joitakin viikkoja.
4634: 
4635: 
4636: 
4637: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1999
4638: 
4639:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
4640: 
4641: 
4642: 
4643: 
4644:                                                                                      3
4645: KK 643/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650: Tili riksdagens talman
4651: 
4652: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ritoriet. 1 detta fali är den senare medlemsstaten
4653: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         ansvarig för prövningen av asylansökan.
4654: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo           Enligt den ovan nämnda bestämmelsen bety-
4655: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         der detta i fråga om polska zigenare i praktiken
4656: mål SS 643/1999 rd:                                     följande. Om en polsk medborgare lämnar in en
4657:                                                         ansökan om asyl först i Finland, även om han har
4658:        Vaiför återsände man inte de zigenare            kommit till Finlandvia Sverige, bär Finland en-
4659:        som nyligen kom från Sverige omedel-             ligt Dublinkonventionen ansvaret för behand-
4660:        bart tilihaka tili Sverige som är ett            lingen av denna asylansökan, eftersom polska
4661:        tryggt land och                                  medborgare är visumfria med både Finland och
4662:                                                         Sverige. Detta betyder också att sådana asylan-
4663:        om enföråldrad lagstiftning utgjorde ett         sökningar inte nödvändigtvis kan anses vara up-
4664:       förhinder för detta, när kommer reger-            penbart ogrundade med stöd av 34 § 4 punkten
4665:        ingen att förelägga riksdagen en propo-          utlänningslagen. Sverige skulie vara ansvarig för
4666:       sitionför att avhjälpa situationen?               behandlingen av ifrågavarande polska medborga-
4667:                                                         res asylansökningar ifali det var den första med-
4668: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
4669:                                                         lemsstaten i Europeiska unionen där dessa perso-
4670: föra följande:
4671:                                                         ner hade ansökt om asyl.
4672: Antalet polska zigenare som har kommit tili Fin-           1 fråga om de 28 polska zigenare som kom
4673: land via Sverige och ansökt om asyl här uppgår          16.9.1999 har asylförhörsprotokollen blivit får-
4674: tili 98 personer. Sökandena har anlänt på               diga. Utlänningsverket har i enlighet med artikel
4675: följande sätt: 16.9.1999 28 personer, 29.9.1999         15 i Dublinkonventionen begärt att Sverige över-
4676: 22 personer och 12.10.1999 48 personer. Polska          lämnar eventuell information om dessa personer,
4677: medborgare har visumfrihet med både Finland             bl.a. om de har ansökt om asyl i Sverige. Än så
4678: och Sverige.                                            länge har utlänningsverket inte fått Sveriges svar
4679:     Enligt artikel 7.1 i konventionen rörande be-       på begäran. Utlänningsverket har inte kunnat
4680: stämmandet av den ansvariga staten för prövning-        börja behandlingen av de ansökningar som läm-
4681: en av en ansökan om asyl som framstälits i en av        nats in av de andra zigenare som kommit från Po-
4682: medlemsstatema i de Europeiska gemenskaper-             len eftersom dessa personers asylförhörsproto-
4683: na, d.v.s. Dublinkonventionen, åligger ansvaret         koli ännu inte är tillgängliga.
4684: för prövning av en asylansökan den medlemsstat             Vissa nordiska Iänder och Tyskland har avvi-
4685: som ansvarar för kontrolien av utlänningens inre-       kit från Dublinkonventionens regler och ingått
4686: sa i medlemsstatemas territorium, utom om utlän-        bilaterala avtal om återtagning av asylsökande i
4687: ningen efter att lagligen ha rest in i en medlems-      situationer som avses ovan. Finland kan inte ingå
4688: stat i viiken han elier hon är viseringsfri gör sin     sådana avtal, eftersom det inte är möjligt att ome-
4689: asylansökan i en annan medlemsstat i viiken han         delbart avvisa en asylsökande från Finland, utan
4690: elier hon likatedes är viseringsfri för inresa i ter-   förfarandet tar i samtliga fali några veckor.
4691: 
4692: 
4693: 
4694: Helsingfors den 4 november 1999
4695: 
4696:     lnrikesminister Kari Häkämies
4697: 4
4698:                                                              KK 644/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
4699: 
4700: 
4701: 
4702: 
4703:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 644/1999 vp
4704: 
4705:                                              Tampereen korkeakoulujen rekrytointipalve-
4706:                                              luiden turvaaminen
4707: 
4708: 
4709: 
4710: 
4711: Eduskunnan puhemiehelle
4712: 
4713: Akateeminen koulutus ei nykyisessä työllisyys-        sesti tasapuolinen toiminta edellyttää, ettei nii-
4714: tilanteessa automaattisesti takaa koulutusta vas-     den rahoituksen painopistettä siirretä jatkossa-
4715: taavaa työllistymistä heti valmistumisen jälkeen.     kaan ulkopuolisen rahoituksen varaan.
4716: Viimeisten viiden vuoden aikana Suomen yli-              Koulutetun työvoiman keskittyminen yhä vah-
4717: opistoihin ja korkeakouluihin luodut rekrytointi-     vemmin pääkaupunkiseudulle on tunnustettu on-
4718: palvelut ovat vastanneet tähän haasteeseen vuosi      gelma. Rekrytointipalveluiden toiminnan vahva-
4719: vuodelta tehokkaammin. Rekrytointipalveluiden         na perosiinjana on paikallisen osaamisen ja tietä-
4720: merkitys yliopistojen ja korkeakoulujen työelä-       myksen hyödyntäminen. Samalla niiden merki-
4721: mäyhteyksien luojana ja ylläpitäjänä sekä aka-        tys on myös vahvasti valtakunnallinen, sillä pai-
4722: teemisen työttömyyden ennaltaehkäisijänä on           kallisina linkkeinä ne samalla edistävät työvoi-
4723: huomattava.                                           man liikkuvuutta koko maassa.
4724:     Rekrytointipalveluiden rahoitus on vuosina
4725: 1995-1999 perustunut opetusministeriöltä saa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4726: tuun erillisrahoitukseen sekä kehittämis- ja tutki-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4727: mustyöhön ohjattuun hankerahoitukseen. Val-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4728: tion vuoden 2000 budjetissa rekrytointipalvelui-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4729: den rahoitusta on kaavailtu leikattavaksi vuoden
4730: 1999 33 miljoonasta markasta 20 miljoonaan                  Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että
4731: markkaan. Opetusministeriön suunnitelmissa on               Tampereen yliopiston ja Tampereen tek-
4732: siirtää jo vuonna 2001 rekrytointipalveluiden ra-           nillisen korkeakoulun rekrytointipalve-
4733: hoitus osaksi yliopistojen perusrahoitusta. Esi-            luiden tulevaisuus turvataan ja asema
4734: merkiksi opetusministeriön Koulutuksen ja tutki-            vakiinnutetaan riittävin taloudellisin re-
4735: muksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa                  surssein siten, että kehitys ei jää pää-
4736: yliopistoille ei luvata lisäystä perusrahoitukseen.         kaupunkiseudun yliopisto- ja korkea-
4737: Rekrytointipalveluiden alueellisesti ja alakohtai-          koulukehityksen jalkoihin?
4738: 
4739: 
4740: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
4741: 
4742:     Sulo Aittoniemi /alk
4743: 
4744: 
4745: 
4746: 
4747:                                                                                                Versio 2.0
4748: KK 644/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
4749: 
4750: 
4751: 
4752: 
4753: Eduskunnan puhemiehelle
4754: 
4755: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       jo nyt syntynyt myös ongelmia. Rekrytointipal-
4756: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        veluita leimaa niiden suhteessa emoyliopistoon-
4757: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sa tietty irrallisuus, erillisyys ja ulkopuolisuus.
4758: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     Ne ovat toimineet näyttävästi ulospäin yliopis-
4759: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tosta ja olleet rakentamassa yliopistojen ulkoista
4760: sen KK 644/1999 vp:                                  kuvaa mm. elinkeinoelämän suuntaan. Yliopisto-
4761:                                                      jen sisällä kehitys ei ole ollut yhtä tuloksellista.
4762:        Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että    Kiinteää, aktiivista ja pitkäjänteistä yhteyttä op-
4763:        Tampereen yliopiston ja Tampereen tek-        piaineiden, ainelaitosten jne. opetuksen kehittä-
4764:        nillisen korkeakoulun rekrytointipalve-       mistyöhön ei ole syntynyt kuin poikkeustapauk-
4765:        luiden tulevaisuus turvataan ja asema         sissa.
4766:        vakiinnutetaan riittävin taloudellisin re-        Erillisrahoitus on tuonut toimintaan määräai-
4767:        surssein siten, että kehitys ei jää pää-      kaisuuden luonteen, ja useissa tapauksissa vas-
4768:        kaupunkiseudun yliopisto- ja korkea-          tuuhenkilöt ovat vaihtuneet vuosittain. Myös
4769:        koulukehityksen jalkoihin?                    opetusministeriön ja yliopistojen välisessä tulos-
4770:                                                      neuvotteluprosessissa erillisprojektina toteutet-
4771: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tava toiminta jää ulkopuoliseksi.
4772: ti seuraavaa:                                            Opetusministeriön tavoitteena seuraavalla tu-
4773: Vuonna 1994 alkanut ja vuosina 1995-1999 ke-         lossopimuskaudella on vahvistaa erityisesti työ-
4774: hittämisprojektina läpiviety rekrytointipalvelui-    elämätietouden välittymistä yliopistojen perus-
4775: den verkoston pystyttäminen kaikkiin Suomen          opintoihin. Nyt toiminta on useimmiten kohdis-
4776: yliopistoihin      (Kuvataideakatemiaa     lukuun    tunut aktiivisiin opiskelijoihin, jotka ovat hakeu-
4777: ottamatta) on tehty opetusministeriön erillisra-     tuneet työllistymistä edistävien palveluiden käyt-
4778: hoituksella vuosittaisin päätöksin ja työministe-    täjiksi. Perustietämyksen työelämästä, työnhaku-
4779: riön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Ope-       taitojen ja välttämättömien työelämävalmiuk-
4780: tusministeriö on osoittanut toimintaan yhteensä      sien tulisi kuitenkin olla luonnollinen osa kaik-
4781:  167 miljoonaa markkaa. Määrärahat ovat olleet       kien yliopistoista valmistuvien osaamista riippu-
4782: osa hallituksen työllisyyden hoitoon liittyviä oh-   matta siitä, ovatko he osanneet näitä taitoja itse-
4783: jelmia.                                              näisesti tavoitella.
4784:    Kaikissa em. rahoituksella syntyneissä yksi-         Yliopistojen rekrytointipalveluiden toimin-
4785: köissä päätoimintamuotoina ovat työnvälitys,         nassa on useita yhteisiä elementtejä, joista par-
4786: työnhakuun liittyvä koulutus ja uraneuvonta,         haiden sovellutusten tuominen kaikkien yliopis-
4787: mutta palveluiden rakenne vaihtelee yliopisto-       toissa opiskelevien ja niistä valmistuvien käyt-
4788: tyypeittäin. Esimerkiksi Tampereella toimivien       töön olisi pelkästään taloudellisista syistä perus-
4789: kahden yliopiston opinnot valmentavat hyvin eri-     teltua. Tärkeää on myös palveluiden tasavertai-
4790: laisille työmarkkinoille.                            nen saavutettavuus opiskelupaikkakunnan ulko-
4791:    Uuden toiminnan pystyttäminen erillisprojek-      puolella ja esim. ulkomailla opiskelun aikana.
4792: tina oli perusteltua. Rahoitustavasta on kuitenkin
4793: 
4794: 2
4795: Ministerin vastaus                                        KK 644/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
4796: 
4797: 
4798:    Opetusministeriön suunnitelman mukaan yli-       miseksi voitaisiin nykyistä paremmin mitata ja
4799: opistokohtaiset rekrytointipalvelut vakiinnute-     ottaa huomioon tuloksellisuutta arvioitaessa.
4800: taan vuodesta 2001 lähtien osaksi yliopistojen         Yliopistojen rekrytointipalveluiden yhteisek-
4801: normaalia toimintaa ja rahoitetaan toimintame-      si lisävoimavaraksi kehitetään yliopistojen yh-
4802: noilla. Vuosi 2000 on siirtymävaihe, jota varten    teistyönä ja osana virtuaaliyliopistohanketta val-
4803: opetusministeriö osoittaa yliopistoille erillisen   takunnallinen Internet-palvelu. Palvelusivusta
4804: osarahoitutuksen.                                   tarjoaa yliopistojen yhtenäistetyn näkyvyyden
4805:    Työllistymistä yliopistojen tuloksellisuuden     työnantajille sekä harjoittelu- ja projektitöiden
4806: mittarina vahvistetaan tulossopimuskaudella         tarjoajille ja samalla tasavertaisen käyttömahdol-
4807: 2001-2003. Samalla valmistellaan seuraavaa          lisuuden kaikille työllistymistä edistäviä palve-
4808: sopimuskautta varten menetelmiä, joilla yliopis-    luita tarvitseville akateemisille koko Suomen
4809: tojen aktiivinen toiminta työllistymisen edistä-    alueella.
4810: 
4811: 
4812: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
4813: 
4814:     Opetusministeri Maija Rask
4815: 
4816: 
4817: 
4818: 
4819: 5 200678
4820:                                                                                                     3
4821: KK 644/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                      Ministerns svar
4822: 
4823: 
4824: 
4825: 
4826: Tili riksdagens talman
4827: 
4828: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       har emellertid redan nu också vållat problem. Re-
4829: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       kryteringstjänsterna präglas av att de i viss mån
4830: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      är lösryckta, fristående och externa i förhållande
4831: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       till moderuniversitetet. De har på ett representa-
4832: mål SS 644/1999 rd:                                   tivt sätt fungerat utanför universitetet och byggt
4833:                                                       upp universitetens bild utåt, bl.a. i riktning mot
4834:       Hur avser regeringen sörja för att rekry-       näringslivet. Inom själva universitetet har ut-
4835:        teringsservicen vid Tammerfors univer-         vecklingen inte varit lika framgångsrik. En fast,
4836:       sitet och Tammerfors tekniska högskola          aktiv och långsiktig kontakt till arbetet med att
4837:       säkras i framtiden och dess ställning be-       utveckla undervisningen i läroämnena, i ämnes-
4838:       fästs genom tillräckliga ekonomiska re-         institutionerna osv. har uppstått bara i undantags-
4839:       surser så att utvecklingen inte körs över       fall.
4840:       av huvudstadsregionens universitets-                Särfinansieringen har gett verksamheten tem-
4841:        och högskoleutveckling?                        porära drag och i många fall har de ansvariga
4842:                                                       växlat från år till år. Också i resultatförhandlings-
4843: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       processen mellan undervisningsministeriet och
4844: föra följande:                                        universiteten faller verksamhet som genomförs
4845: Ett nät av rekryteringsservice inrättades vid alla    som separata projekt utanför ramarna.
4846: finländska universitet (Bildkonstakademin un-             Undervisningsministeriets mål under nästa re-
4847: dantagen) med början 1994 och fortsättning i          sultatavtalsperiod är att särskilt arbetslivskun-
4848: form av utvecklingsprojekt 1995-1999 med              skap i högre grad skall komma att ingå i univer-
4849: hjälp av särfinansiering från undervisningsminis-     sitetens grundstudier. Nu har verksamheten of-
4850: teriet genom årliga beslut och enligt ett avtal med   tast riktat sig till aktiva personer som har sökt
4851: arbetsministeriet. Undervisningsministeriet har       upp sysselsättningsfrämjande tjänster. Baskänne-
4852: anvisat sammanlagt 167 miljoner mark för verk-        domen om arbetslivet, fårdighetema att söka ar-
4853: samheten. Anslagen har varit ett led i regering-      bete och de nödvändiga arbetslivsfårdigheterna
4854: ens olika program för skötseln av sysselsätt-         bör likväl vara en naturlig del av kunnandet hos
4855: ningsfrågan.                                          alla som utexamineras från ett universitet obero-
4856:    De huvudsakliga verksamhetsformerna i alla         ende av om de självständigt har kunnat sträva ef-
4857: enheter som uppstått med hjälp av den ovan            ter dessa fårdigheter.
4858: nämnda finansieringen är arbetsförmedling, ut-            Det finns i universitetens rekryteringsservice
4859: bildning som ansluter till arbetssökandet och kar-    många gemensamma element, av vilka de bästa
4860: riärrådgivning, men servicestrukturen varierar        tillämpningarna enbart av ekonomiska skäl bor-
4861: enligt universitetstyp. Till exempel studierna vid    de komma alla som studerar vid universiteten el-
4862: de två universiteten i Tammerfors förbereder för      ler utexamineras från dem till del. Det är också
4863: mycket olika arbetsmarknader.                         viktigt att tjänsterna är jämlikt tillgängliga utan-
4864:    Det var motiverat att införa den nya verksam-      för studieorten och t.ex. under en studieperiod ut-
4865: heten som ett separat projekt. Finansieringssättet    omlands.
4866: 
4867: 
4868: 4
4869: Ministems svar                                               KK 644/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4870: 
4871: 
4872:    Enligt undervisningsministeriets planer skall       jande verksarnhet kan mätas bättre än nu och be-
4873: rekryteringsservicen i de enskilda universiteten       aktas i bedömningen av resultaten.
4874: från och med 2001 höra tili universitetens norma-         Som en gemensam extra resurs för universite-
4875: la verksarnhet och finansieras som omkostnader.        tens rekryteringsservice utvecklas i samverkan
4876: Året 2000 är en övergångsperiod som undervis-          mellan universiteten och som ett led i det virtuel-
4877: ningsministeriet anvisar partiell särfinansiering      la universitetsprojektet en nationell Internet-
4878: för åt universiteten.                                  tjänst. Internetsidorna erbjuder arbetsgivare och
4879:    Sysselsättning fastställs som ett mått på hur       andra som kan tillhandahålla praktik- och pro-
4880: resultatrika universiteten har varit under resultat-   jektarbeten en översikt där alla universitet är syn-
4881: avtalsperioden 2001-2003 och samtidigt förbe-          liga. Sidorna innebär samtidigt att alla akademi-
4882: reds sådana metoder för nästa avtalsperiod med         ker som är i behov av sysselsättningsfrämjande
4883: vilka universitetens aktiva sysselsättningsfräm-       service i hela landet har en jämlik möjlighet att
4884:                                                        använda tjänsterna.
4885: 
4886: 
4887: 
4888: Helsingfors den 11 november 1999
4889: 
4890:     Undervisningsminister Maija Rask
4891: 
4892: 
4893: 
4894: 
4895:                                                                                                          5
4896:                                                            KK 645/1999 vp- Sulo Aittouiemi /alk
4897: 
4898: 
4899: 
4900: 
4901:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 645/1999 vp
4902: 
4903:                                             Jumesniemen tien kunnostaminen Hämeen-
4904:                                             kyrössä
4905: 
4906: 
4907: 
4908: 
4909: Eduskunnan puhemiehelle
4910: 
4911: Hämeenkyrössä Sillanpään maisemissa Kierik-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4912: kalan kylästä Jumesniemen kautta Tampere-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4913: Pori-valtatielle kulkeva maantie on surkeassa        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4914: kunnossa. Surkeaa kuntoa vielä edesauttaa se,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4915: että tien pohja on suhteellisen mäkinenja helpos-
4916: ti routiva. Kiistämättä on todettava, että Tielai-         Onko Tielaitoksella suunnitelmia Hä-
4917: toksen Hämeen piiri on eräällä tavoin jättänyt             meenkyrössä Sillanpään maisemissa
4918: tien hoidon hunningolle. Ojien pohjat alkavat              Kierikkalan kylästä Jumesniemen kaut-
4919: paikoin olla korkeammalla kuin tien keskusta.              ta Tampere-Pori-valtatielie johtavan
4920: Tien vaikutuspiirissä olevien hätähuudot tiepii-           ns. Jumesniemen tien pitämiseksi liiken-
4921: rin suuntaan eivät ole johtaneet tulokseen.                nöitävässä kunnossa?
4922:     Tulokseen ei kyllä johda tämäkään kysely,
4923: vaan päinvastoin ehkä pahentaa tilannetta.
4924: 
4925: 
4926: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
4927: 
4928:     Sulo Aittoniemi /alk
4929: 
4930: 
4931: 
4932: 
4933:                                                                                               Versio 2.0
4934: KK 645/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                             Ministerin vastaus
4935: 
4936: 
4937: 
4938: 
4939: Eduskunnan puhemiehelle
4940: 
4941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     2622. Työn ensisijaisena tarkoituksena on selvit-
4942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      tää kelirikkokohtien parantamistoimenpiteet ja
4943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    pölyn sidontaan käytetyn kevyen päällysteen,
4944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   niin sanotun soratien pintauksen (SOP), soveltu-
4945: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     vuus kohteeseen. Lisäksi työssä tarkastellaan
4946: sen KK 645/1999 vp:                                tien nykyistä vaaka- ja pystygeometriaa ja niiden
4947:                                                    mahdollisia parantamistoimenpiteitä. Toimenpi-
4948:       Onko Tielaitoksella suunnitelmia Hä-         deselvitys valmistuu kuluvan vuoden marras-
4949:       meenkyrössä Sillanpään maisemissa            kuun puoleen väliin mennessä.
4950:       Kierikkalan kylästä Jumesniemen kaut-            Mauri-Heinijärvi-maantien 2622 parantami-
4951:       ta Tampere-Pori-valtatielie johtavan         nen on Hämeen tiepiirin toiminta- ja taloussuun-
4952:       ns. Jumesniemen tien pitämiseksi liiken-     nitelmaluonnoksessa 2000-2004 esitetty alka-
4953:       nöitävässä kunnossa?                         vaksi vuonna 2004.
4954:                                                        Vuonna 2000 Tielaitos kiinnittää erityistä
4955: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      huomiota tien kunnossapitoon keväällä. Tien
4956: ti seuraavaa:                                      poikkileikkausmuotoa parannetaan ja ongelmal-
4957: Hämeen tiepiiri tekee parhaillaan toimen-          lisia kohtia sorastetaan.
4958: pideselvitystä  Mauri-Heinijärvi-maantiestä
4959: 
4960: 
4961: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
4962: 
4963:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4964: 
4965: 
4966: 
4967: 
4968: 2
4969: Ministems svar                                           KK 645/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
4970: 
4971: 
4972: 
4973: 
4974: Tili riksdagens talman
4975: 
4976: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    med arbetet är att utreda vilka åtgärder som skall
4977: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    vidtas för att förbättra avsnitten med tjälskador
4978: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   och hur den lätta beläggning som har använts
4979: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    med tanke på dammbindning, s.k. ytbehandling
4980: mål SS 645/1999 rd:                                av grusväg, lämpar sig för objektet. 1 arbetet
4981:                                                    granskas dessutom vägens nuvarande horisontal-
4982:       Har Vägverket planer på att hålla i tra-     och vertikalgeometri och eventuella förbättrings-
4983:       fikabelt skick den s.k. Jumesniemivä-        åtgärder i anslutning härtill. Åtgärdsredogörel-
4984:       gen, som går från Kierikkala by i Sillan-    sen kommer att bli klar i mitten av november
4985:       pääs landskap i Tavastkyro via Jumes-        innevarande år.
4986:        niemi tili riksvägen mellan Tammerfors         1 Tavastlands vägdistrikts utkast till verksam-
4987:        och Björneborg?                             hets- och ekonomipian för 2000-2004 föreslås
4988:                                                    att förbättringen av landsväg 2622 mellan Mauri
4989: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    och Reinijärvi skall inledas 2004.
4990: föra följande:                                        År 2000 fåster Vägverket särskild uppmärk-
4991: Tavastlands vägdistrikt gör som bäst en åtgärds-   sarnhet vid vägens underhåll på våren. Formen på
4992: redogörelse när det gäller landsväg 2622 mellan    vägens tvärsektion förbättras och problematiska
4993: Mauri och Heinijärvi. Det huvudsakliga syftet      avsnitt grusas.
4994: 
4995: 
4996: 
4997: Helsingfors den 29 oktober 1999
4998: 
4999:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5000: 
5001: 
5002: 
5003: 
5004:                                                                                                    3
5005: 1
5006: 1
5007:  1
5008:  1
5009:   1
5010:   1
5011:    1
5012:    1
5013:     1
5014:     1
5015:      1
5016:      1
5017:       1
5018:       1
5019:        1
5020:        1
5021:         1
5022:         1
5023:          1
5024:          1
5025:           1
5026:           1
5027:            1
5028:            1
5029:                                                              KK 646/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5030: 
5031: 
5032: 
5033: 
5034:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 646/1999 vp
5035: 
5036:                                              Rikoksen uhrien saarnat korvaukset
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041: Eduskunnan puhemiehelle
5042: 
5043: Suomalaisessa yhteiskunnassa on puhuttu puhu-         nostetta, oikeutettiin paljon suurempiin korvauk-
5044: maan päästyäkin rikoksen uhriksi joutuneiden          snn.
5045: asemasta ja heille maksettavista korvauksista.
5046: Epäoikeudenmukaisuus kuitenkin vain syvenee           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5047: ja sitä syventämässä ovat myös eduskunnan pää-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5048: tökset, joita orjallisesti tehdään hallituksen esi-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5049: tysten mukaisesti. Viimeksi eduskunta sääti lain,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen nyt, kun se
5050: jonka mukaan Valtiokenttorilla on oikeus muo-         on vielä mahdollista:
5051: kata tuomioistuinten antamia korvauspäätöksiä.
5052:    Hiljattain Helsingin käräjäoikeuden antamilla            Aikooko hallitus puuttua jollakin ta-
5053: päätöksillä ns. Sillanpää-jutussa uhrit ja uhrien           voin, esimerkiksi lainsäädännön avulla,
5054: omaiset jätettiin korvausten osalta niin sanotusti          niihin vääristymiin, joita on tullut esille
5055: almunsaajan asemaan. Sen sijaan ns. Räsäsen do-             rikosten uhreja ja heidän omaisiaan
5056: ping-jutussa Urheiluliiton herrat, jotka muuten-            koskevassa korvauskäytännössä, joka
5057: kin saivat asiassa niin poliittista kuin muutakin           nykyisin ei ole johdonmukainen ja tasa-
5058:                                                             puolinen?
5059: 
5060: 
5061: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
5062: 
5063:     Sulo Aittaniemi /alk
5064: 
5065: 
5066: 
5067: 
5068:                                                                                                Versio 2.0
5069: KK 646/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk                                            Ministerin vastaus
5070: 
5071: 
5072: 
5073: 
5074: Eduskunnan puhemiehelle
5075: 
5076: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         myös valtioneuvoston asettaman liikennevahin-
5077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           kolautakunnan normeja ja ohjeita.
5078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Korvausratkaisusta on mahdollista valittaa ho-
5079: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-        vioikeuteen. Viime kädessä korkein oikeus päät-
5080: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tää yksittäistapauksessa kohtuullisena pidettä-
5081: sen KK 64611999 vp:                                    vän korvauksen määrästä. Aineettarnasta vahin-
5082:                                                        gosta suoritettavien korvausten tason jättäminen
5083:        Aikooko hallitus puuttua jollakin ta-           oikeuskäytännön määriteltäväksi on pääsääntöi-
5084:        voin, esimerkiksi lainsäädännön avulla,         sesti johtanut yleisesti hyväksyttäviin korvaus-
5085:        niihin vääristymiin, joita on tullut esille     ratkaisuihin. Tämän vuoksi ei ole ollut tarpeen
5086:        rikoksen uhreja ja heidän omaisiaan             harkita korvauskäytännön ohjaamista esimerkik-
5087:        koskevassa korvauskäytännössä, joka             si lainsäädännöllä, mikä olisikin tapausten moni-
5088:        nykyisin ei ole johdonmukainen ja tasa-         naisuuden vuoksi vaikeaa.
5089:        puolinen?                                           Vastattavana olevassa kysymyksessä viita-
5090:                                                        taan kahteen julkisuutta saaneeseen yksittäista-
5091: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            paukseen. Molempien tapausten käsittely on ali-
5092: seuraavaa:                                             oikeuden ratkaisuista tehtyjen valitusten johdos-
5093: Rikoksen uhrin oikeudesta korvaukseen kärsi-           ta tällä hetkellä vireillä hovioikeudessa. Ottamat-
5094: mästään vahingosta säädetään vahingonkorvaus-          ta kantaa lainvoimaa vailla oleviin korvausrat-
5095: laissa (412/1974). Korvauksen määrän laskemi-          kaisuihin voidaan yleisesti todeta, että keskuste-
5096: sen perusteena on täyden korvauksen periaate.          lua on herättänyt erityisesti rikoksen uhreille tai
5097: Korvauksen on oltava niin suuri, että vahinkoa         heidän omaisilleen kärsimyksestä tuomittujen
5098: kärsinyt korvauksen johdosta pääsee asemaan,           korvausten suuruus.
5099: jossa hän olisi, ellei vahinkotapahtumaa lain-             Harkittavana on ollut selvityksen laatiminen
5100: kaan olisi sattunut.                                   kärsimyksestä tuomittujen korvausten tasosta.
5101:     Täyden korvauksen arvioiminen on vaikeaa           Tällaisen selvityksen avulla voidaan arvioida eri-
5102: aineettomien vahinkojen, kuten kivun ja säryn tai      laisista teoista tuomittujen korvausten välistä
5103: kärsimyksen osalta, koska tällaisten vahinkojen        suhdetta sekä noudatetun korvauskäytännön joh-
5104: suuruutta ei voida objektiivisesti rahassa mitata.     donmukaisuutta luotettavammin kuin rinnasta-
5105: Asianosaisten näkemykset kohtuullisen korvauk-         maila toisiinsa yksittäistapauksia.
5106: sen suuruudesta poikkeavat usein merkittävästi             Oikeusministeriössä harkitaan parhaillaan va-
5107: toisistaan. Tuomioistuin arvioi kohtuullisen kor-      hingonkorvauslain muuttamista. Lain uudista-
5108: vauksen määrän yksittäistapauksessa ottaen huo-        mistarvetta koskevassa ministeriön teettämässä
5109: mioon muun muassa sen, miten suuria korvauk-           asiantuntijaselvityksessä ja siitä saadussa palaut-
5110: sia vastaavan tyyppisestä vahingosta on aikai-         teessa on puollettu muun muassa korvattavaa va-
5111: semmin tuomittu. Tuomitessaan korvausta kivus-         hinkoa koskevan sääntelyn uudistamista. Vallit-
5112: ta ja särystä tai viasta ja muusta pysyvästä haitas-   sevassa korvauskäytännössä ilmeneviä epäkoh-
5113: ta tuomioistuimet käyttävät yleisesti ohjeena          tia voidaan poistaa vahingonkorvauslain mahdol-
5114: 
5115: 
5116: 2
5117: Ministerin vastaus                                  KK 646/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5118: 
5119: 
5120: lisen uudistustyön yhteydessä, mutta oikaisua voi
5121: tuoda myös ylemmissä oikeuksissa kehittyvä oi-
5122: keuskäytäntö.
5123: 
5124: 
5125: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
5126: 
5127:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
5128: 
5129: 
5130: 
5131: 
5132:                                                                                       3
5133: KK 646/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministerns svar
5134: 
5135: 
5136: 
5137: 
5138: Tili riksdagens talman
5139: 
5140: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Besvär över ett ersättningsbeslut kan anföras
5141: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        vid hovrätten. 1 sista hand är det högsta domsto-
5142: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       len som tar ställning till beloppet av den ersätt-
5143: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        ning som skall anses vara skälig i enskilda fall.
5144: mål SS 646/1999 rd:                                    Att låta rättspraxis avgöra nivån på de ersättning-
5145:                                                        ar som betalas för immateriella skador har i regel
5146:        Åmnar regeringen vidta några åtgär-             lett till allmänt godtagbara ersättningsbeslut.
5147:        der, tili exempel med hjälp av lagstift-        Därför har det inte funnits behov av att styra er-
5148:        ning, för att råda bot på snedvridningen        sättningspraxis exempelvis med lagstiftning, vil-
5149:        i ersättningspraxis som för närvarande          ket också vore svårt med tanke på hur olika var-
5150:        inte är konsekvent och rättvis när det          andra fallen kan vara.
5151:        gäller brottsoffer och anhöriga tili dem?           1 spörsmålet hänvisas till två enskilda fall som
5152:                                                        fått publicitet. Behandlingen av bägge fallen fort-
5153: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sätter i hovrätten i och med att underrättens be-
5154: föra följande:                                         slut har överklagats. Utan att ta ställning till er-
5155: Angående brottsoffrens rätt till ersättning för den    sättningsbesluten som fortfarande saknar laga
5156: skada de lidit föreskrivs i skadeståndslagen           kraft kan man allmänt konstatera att särskilt stor-
5157: (412/1974). Grunden för beräknande av ersätt-          leken av de ersättningar som dömts till brottsoff-
5158: ningens belopp är principen om full ersättning.        ren och deras anhöriga för lidande har väckt de-
5159: Ersättningen skall vara så stor att den som lidit      batt.
5160: skada genom ersättningen uppnår den ställning              Man har övervägt att göra en utredning av på
5161: han hade befunnit sig i om skadefallet överhu-         viiken nivå de ersättningar som döms för lidande
5162: vudtaget inte hade inträffat.                          ligger. Med hjälp av en sådan utredning kunde
5163:    Att uppskatta viiken den fulla ersättningen         man bedöma förhållandet mellan de ersättningar
5164: skall vara är svårt när det gäller immateriella ska-   som döms för olika typer av gärningar och kon-
5165: dor såsom sveda och värk eller lidande, eftersom       sekvensen i ersättningspraxis på ett mera tillför-
5166: storleken av sådana skador inte kan mätas objek-       litligt sätt än genom att jämföra enskilda fall med
5167: tivt i pengar. Parternas uppfattningar om storle-      varandra.
5168: ken av en skälig ersättning skiljer sig ofta väsent-       Vid justitieministeriet övervägs för närvaran-
5169: ligt från varandra. 1 enskilda fall fastställer dom-   de en ändring av skadeståndslagen. Den sakkun-
5170: stolen beloppet av den skäliga ersättningen så att     nigutredning av behovet av att revidera lagen
5171: den beaktar bland annat hur stora de ersättningar      som ministeriet låtit göra och kommentarerna till
5172: varit som dömts tidigare för motsvarande ska-          den har förordat en reform av bland annat regle-
5173: dor. När domstolarna dömer ersättning för sveda        ringen om ersättningsbar skada. Missförhållan-
5174: och värk eller lyte och annat bestående men an-        dena i rådande ersättningspraxis kan avhjälpas
5175: vänder de sig allmänt också av de normer och in-       med lagstiftning i samband med en reform av
5176: struktioner som den av statsrådet tillsatta trafik-    skadeståndslagen, men rättas också till genom ut-
5177: skadenämnden utfårdat.                                 vecklingen av rättspraxis i de högre domstolarna.
5178: 
5179: 
5180: 4
5181: Ministems svar                          KK 646/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5182: 
5183: 
5184: Helsingfors den 10 november 1999
5185: 
5186:    Justitieminister Johannes Koskinen
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                                                                           5
5192:                                                             KK 647/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5193: 
5194: 
5195: 
5196: 
5197:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 647/1999 vp
5198: 
5199:                                              Pankkien palvelutaso ja palvelumaksut
5200: 
5201: 
5202: 
5203: 
5204: Eduskunnan puhemiehelle
5205: 
5206: Yhteiskunta eli veronmaksajat auttoivat rapakun-      täin olla niin, että petetty veronmaksaja ei seu-
5207: toon menneet pankit pystyyn 1990-luvulla ja se        raavan pankkikriisin aikana olekaan niin halukas
5208: tuli kalliiksi. Nyt kun pankit taas rehentelevät      osallistumaan talkoisiin.
5209: menestyksellään, ne ovat jättäneet auttajansa eli
5210: veronmaksajat lapsipuolen asemaan. Pankkien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5211: konttoreissa jonottaa parhaimmillaan jopa sata-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5212: kin asiakasta ja jonotusaika voi kestää tuntikau-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5213: sia. Siitä huolimatta palvelumaksut ovat nous-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5214: seet huimasti ja pienenkin laskun maksamisesta
5215: saa pulittaa 20 markkaa. Vaihtoehtoa keskiverto-            Onko hallituksella mahdollisuutta vai-
5216: asiakkaalla ei ole, sillä kädestä käteen ja oravan-         kuttaa siihen, että yhteiskunnan ja ve-
5217: nahoilla maksamisen ajat ovat ohi.                          ronmaksajien pankkikriisin syövereistä
5218:    Pankeilta edellytettiin kuitenkin pankki-                ylösnostamilla pankeilla olisi edes jon-
5219: tukiaisten ehtona nöyryyttä tulevina aikoina, ja            kinlainen velvollisuus palvella asiakkai-
5220: olisikin kohtuullista, että myös pankkia tarvitse-          taan jopa tuntikausien kassajonotuksen
5221: va asiakas otettaisiin huomioon. Saattaa nimit-             sijasta?
5222: 
5223: 
5224: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
5225: 
5226:     Sulo Aittoniemi /alk
5227: 
5228: 
5229: 
5230: 
5231:                                                                                                Versio 2.0
5232: KK 647/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
5233: 
5234: 
5235: 
5236: 
5237: Eduskunnan puhemiehelle
5238: 
5239: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         jen tarjonta on siirtymässä yhä enemmän tieto-
5240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          verkkoihin ja siten osittain sellaisten kansalais-
5241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten ulottumattomiin, joilla ei ole mahdollisuutta
5242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       käyttää hyväkseen tietotekniikkaa ja sähköisiä
5243: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         maksuvälineitä. Kansalaisten pankkien palvelus-
5244: sen KK 647/1999 vp:                                    sa kokemat ongelmat johtuvat hallituksen käsi-
5245:                                                        tyksen mukaan ensisijaisesti pankkien pyrkimyk-
5246:        Onko hallituksella mahdollisuutta vai-          sestä siirtyä nopeasti pankkipalvelujen elektroni-
5247:        kuttaa siihen, että yhteiskunnan ja ve-         seen tarjontaan perinteisen konttoreissa henkilö-
5248:        ronmaksajien pankkikriisin syövereistä          kohtaisesti tapahtuvan asiakaspalvelun sijasta.
5249:        ylösnostamilla pankeilla olisi edes jon-        Kehitys on luonnollista seurausta yhteiskunnan
5250:        kinlainen velvollisuus palvella asiakkai-       kehittymisestä tietoyhteiskunnan suuntaan. Tek-
5251:        taan jopa tuntikausien kassajonotuksen          nologian kehityksen ja kilpailutilanteen muutos-
5252:        sijasta?                                        ten vaikutukset tulee hallituksen mielestä kuiten-
5253:                                                        kin ottaa huomioon myös pankkien toiminnan
5254: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sääntelyssä.
5255: ti seuraavaa:                                             Valtiovarainministeriö on 9. 9.1999 asettanut
5256: Hallitus katsoo, että pankkien palvelutason ja         työryhmän arvioimaan talletusten vastaanotta-
5257: palveluiden hinnoittelun tulee määräytyä pää-          mista ja maksujenvälitystä koskevan lainsäädän-
5258: sääntöisesti yleisten kilpailuperiaatteiden mukai-     nön tarkistamista. Työryhmän määräaika päättyy
5259: sesti. Yksityisten yritysten palvelutasoon ei voi-     31.12.2000. Ministeriö on asettanut työryhmän
5260: da vaikuttaa välittömästi julkisin toimenpitein.       toimeksiannon yhdeksi lähtökohdaksi selvittää
5261: Hallitus toteaa myös, että nykyisin toimivat pan-      sitä, miten yksityishenkilöille välttämättömät ra-
5262: kit eivät ole saaneet julkista pankkitukea lukuun      hoitus- ja maksujenvälityspalvelut voidaan jat-
5263: ottamatta kaikille pankeille vuonna 1992 luotto-       kossakin säilyttää kaikkien saatavilla. Tässä
5264: laman torjumiseksi myönnettyä pääomatukea,             tarkoituksessa työryhmän tulee selvittää muun
5265: jonka pankit ovat maksaneet takaisin.                  muassa sitä, missä määrin yksityishenkilöille
5266:    Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että pank-   välttämättömien talletus- ja maksujenvälityspal-
5267: kiteknologian kehitys ja kilpailun kiristyminen        veluiden tarjonta tai jakelu voidaan tulevaisuu-
5268: ovat johtamassa siihen, että peruspankkipalvelu-       dessa sallia myös muille kuin talletuspankeille.
5269: 
5270: 
5271: 
5272: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
5273: 
5274:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
5275: 
5276: 
5277: 
5278: 
5279: 2
5280: Ministems svar                                                 KK 647/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5281: 
5282: 
5283: 
5284: 
5285: Tili riksdagens talman
5286: 
5287: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         dana medborgare som inte har möjlighet att ut-
5288: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         nyttja datateknik och elektroniska betalningsme-
5289: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        del. De problem som medborgarna ser i banker-
5290: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         nas service beror enligt regeringens uppfattning i
5291: mål SS 647/1999 rd:                                     första hand på bankernas strävan att snabbt över-
5292:                                                         gå tili att erbjuda sina tjänster i elektronisk form i
5293:        Har regeringen möjligheter att påverka           stället för att tilihandahålla traditionell personlig
5294:        bankerna, som samhället och skattebe-            kundservice på bankkontoren. Utvecklingen är
5295:        talarna lyft upp ur bankkrisen, så att de        en naturlig följd av samhällets utveckling i rikt-
5296:        skulle ha ens någon som helst skyldighet         ning mot ett informationssamhälle. Regeringen
5297:        att betjäna sina kunder i stället för att        anser att verkningarna av teknikens utveckling
5298:        erbjuda rentav timslånga kassaköer?              och förändringarna i konkurrenssituationen bör
5299:                                                         likväl beaktas också i regleringen av bankernas
5300: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         verksamhet.
5301: föra följande:                                             Finansministeriet tillsatte den 9 september
5302: Regeringen anser att bankemas servicenivå och           1999 en arbetsgrupp som har i uppgift att se över
5303: prissättningen av deras tjänster skall huvudsakli-      lagstiftningen om mottagning av insättningar och
5304: gen bestämmas enligt allmänna konkurrensprin-           betalningsförmedling. Arbetsgruppen skall vara
5305: ciper. Det är inte möjligt att direkt påverka servi-    fårdig med sitt arbete senast den 31 december
5306: cenivån vid privata företag med hjälp av offentli-      2000. Ministeriet har som en utgångspunkt för
5307: ga åtgärder. Regeringen konstaterar vidare att de       arbetsgruppens uppdrag bett arbetsgruppen utre-
5308: banker som nu är verksamma inte har fått offent-        da hur alla medborgare också i fortsättningen
5309: ligt bankstöd med undantag för det kapitalstöd          skall ha tillgång till de för privatpersoner nöd-
5310: som, för att avvärja en kreditkris, beviljades alla     vändiga finansierings- och betalningsförmed-
5311: banker år 1992. Bankema har betalat tilihaka ka-        lingstjänsterna. 1 detta syfte skall arbetsgruppen
5312:                                                         bl.a. utreda i viiken utsträckning utbudet eller
5313: pitalstödet.
5314:    Regeringen är likväl medveten om att utveck-         distributionen av de för privatpersoner nödvändi-
5315: lingen av banktekniken och den allt hårdare kon-        ga insättnings- och betalningsförmedlingstjäns-
5316: kurrensen håller på att leda tili att bankemas bas-     terna i framtiden kan tillåtas också för andra än
5317: service i allt högre grad flyttas över tili datanäten   deposi ti onsbanker.
5318: och således kommer delvis utom räckhåll för så-
5319: 
5320: 
5321: Helsingfors den 11 november 1999
5322: 
5323:     Minister Suvi-Anne Siimes
5324: 
5325: 
5326: 
5327:                                                                                                             3
5328:                                                             KK 648/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 648/1999 vp
5334: 
5335:                                              Kuntalain tasa-arvoperiaatteen tulkinta
5336: 
5337: 
5338: 
5339: 
5340: Eduskunnan puhemiehelle
5341: 
5342: Lainsäädännössä määrätään, että kuntien eri eli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5343: missä on oltava tasa-arvon nimissä tietty määrä       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5344: kumpaakin sukupuolta. Tämä tasa-arvohysteria          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5345: on aiheuttanut hämminkiä monessa kunnassa.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5346: Päteviä naisia on vaikeata löytää ja sellaiset har-
5347: vat, jotka ovat päteviä, eivät ole halukkaita.              Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
5348:    Usein valinnoissa onkin tapahtunut tietynlais-           kuntalain ns. tasa-arvoa koskevien py-
5349: ta keinottelua. Eräässä kunnassa - varmasti                 kälien muuttamiseksi niin, että tasa-
5350: useassakin- on tapahtunut niin, että naishenki-             arvovouhotuksessa syntyneet epäkoh-
5351: lö on pakon edessä valittu tiettyyn lautakuntaan            dat saadaan poistetuiksi ja eri lautakun-
5352: tai hallitukseen ja varalle on valittu hänen pätevä         nat ja toimielimet saadaan valittua par-
5353: ja halukas aviomiehensä tai joku muu mieshenki-             haista ja halukkaista päätöksentekijöis-
5354: lö. Valittu nainen ei ole käynyt kokouksissa lain-          tä sukupuoleen katsomatta normaalia
5355: kaan, vaan paikalla on ollut hänen varamiehensä.            valintamenettelyä noudattaen ilman lain
5356: Lopputuloksen kannalta asia on aivan oikein,                kiertämistä?
5357: mutta keinotekoisesti ja lakia kiertämällä synty-
5358: nyt.
5359: 
5360: 
5361: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
5362: 
5363:     Sulo Aittaniemi /alk
5364: 
5365: 
5366: 
5367: 
5368:                                                                                                Versio 2.0
5369: KK 648/1999 vp -      Sulo Aittouiemi /alk                                            Ministerin vastaus
5370: 
5371: 
5372: 
5373: 
5374: Eduskunnan puhemiehelle
5375: 
5376: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            kaan viranomaisten tulee edistää naisten ja mies-
5377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunni-
5378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        telmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuh-
5379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       teita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Sään-
5380: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         nöksen 2 momentin mukaan valtion komiteoissa,
5381: sen KK 648/1999 vp:                                    neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimi-
5382:                                                        elimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun
5383:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä nai-
5384:        kuntalain ns. tasa-arvoa koskevien py-          sia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosent-
5385:        kälien muuttamiseksi niin, että tasa-           tia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
5386:        arvovouhotuksessa syntyneet epäkoh-                 Tasa-arvolain säännös on vaikuttanut merkit-
5387:        dat saadaan poistetuiksi ja eri lautakun-       tävästi kunnallisten toimielinten sukupuolijakau-
5388:        nat ja toimielimet saadaan valittua par-        maan. Kun vuoden 1992 kunnallisvaalien j äl-
5389:        haista ja halukkaista päätöksentekijöis-        keen valituissa hallituksissa oli naisia keskimää-
5390:        tä sukupuoleen katsomatta normaalia             rin 24,5 %, niin heidän osuutensa on kasvanut
5391:        valintamenettelyä noudattaen ilman lain         44,9 %:iin. Vuoden 1992 kunnallisvaalien jäl-
5392:        kiertämistä?                                    keen naisten osuus lautakunnissa oli 35 %ja on
5393:                                                        nyt keskimäärin 47 %.
5394: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Tasa-arvolain säännöksillä on tavoitellulla ta-
5395: ti seuraavaa:                                          valla edistetty naisten ja miesten keskinäistä
5396: Kuntalain (365/1995) 13 §:n 2 momentin 7 koh-          tasa-arvoa ja korjattu aikaisemmin vallinnutta
5397: dan mukaan valtuusto valitsee jäsenet kunnan           naisten aliedustus ta. Näin kuntien päätöksenteos-
5398: toimi elimiin. Lain 16 §:n l momentin mukaan           sa tulevat esiin erilaiset näkökulmat ja mielipi-
5399: kunta itse päättää hallintonsa järjestämisestä ja      teet, jolloin kunnan toiminnoissa otetaan tasa-
5400: hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tar-      puolisemmin huomioon eri väestöryhmien ja yh-
5401: peelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan        teiskunnan eri tahojen tarpeet. Demokratian toi-
5402: eri viranomaisista. Lain 18 §:n 4 momentin mu-         mivuus on kunnallishallinnon kulmakiviä. Luot-
5403: kaan toimielimen jäsenille valitaan henkilökoh-        tamustehtävä lukuun ottamatta valtuutetun tehtä-
5404: taiset varajäsenet, ja pykälän 5 momentissa viita-     vää on myös kuntalaiselle pakollinen siten, että
5405: taan siihen, että naisten ja miesten välisestä tasa-   siitä voi kieltäytyä vain laissa mainitusta tai
5406: arvosta toimielimenjäseniä valittaessa on säädet-      muusta pätevästä syystä. Luottamustehtävässä on
5407: ty erikseen.                                           siis kysymys kansalaisvelvollisuudesta. Pätevä
5408:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-     syy kieltäytymiseen voi olla mikä tahansa luotta-
5409: tun lain (609/1986) tarkoituksena on estää suku-       mustehtävän hoitamista vaikeuttava seikka. Kiel-
5410: puoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja       täytyminen luottamustoimesta voi kohdistua vain
5411: miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituk-       toimeen kuuluvien kaikkien tehtävien hoitami-
5412: sessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelä-      seen.
5413: mässä. Lain 4 §:n (20611995) 1 momentin mu-
5414: 
5415: 2
5416: Ministerin vastaus                                         KK 648/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
5417: 
5418: 
5419:    Kun puolueet tai valtuustoryhmät asettavat eh-    sille, koska vain siten voidaan turvata kunnallis-
5420: dokkaat luottamustehtäviin, näillä on myös vas-      demokratian toimivuus. Edustuksellista demo-
5421: tuu asianmukaisesta menettelystä. Lailla ei pidä     kratiaa täydentävät lisäksi erilaiset kuntalaisten
5422: säätää kaikesta, vaan poliittisen moraalin tulisi    suoran osallistumisen muodot.
5423: toimia myös siihen suuntaan, ettei ongelmatilan-        Edellä olevan perusteella katson, että tasa-
5424: teita, esimerkiksi muodollista jäsenyyttä ja vara-   arvolaki täyttää tehtävänsä, eikä ole tarpeen ryh-
5425: jäsenen toimimista varsinaisen jäsenen sijasta,      tyä mihinkään toimenpiteisiin eri sukupuolten
5426: pääse syntymään. Luottamustehtävässä toimimi-        osuutta kunnallisissa toimielimissä koskevien
5427: nen tulee tehdä houkuttelevaksi kaikille kuntalai-   säännösten muuttamiseksi.
5428: 
5429: 
5430: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
5431: 
5432:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
5433: 
5434: 
5435: 
5436: 
5437:                                                                                                      3
5438: KK 648/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                     Ministerns svar
5439: 
5440: 
5441: 
5442: 
5443: Tili riksdagens talman
5444: 
5445: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        lan kvinnor och män på ett målinriktat och plan-
5446: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av        mässigt sätt i synnerhet genom att ändra de för-
5447: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       hålianden som hindrar att jämstälidhet genom-
5448: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        förs. Enligt paragrafens 2 mom. skali i statliga
5449: mål SS 648/1999 rd:                                    kommitteer, delegationer och andra motsvarande
5450:                                                        statliga organ samt i kommunala organ, med un-
5451:        imnar regeringen vidta åtgärder för att         dantag för kommunfulimäktige, kvinnor och män
5452:        de s.k. jämställdhetsparagraferna i kmn-        vara representerade till minst 40 % vardera, om
5453:        munallagen ändras så att de missförhål-         inte särskilda skäl talar för något annat.
5454:        landen som uppstått på grund av jäm-               Bestämrnelsen i jämstälidhetslagen har på ett
5455:        ställdhetstramset avhjälps och så att tili      avgörande sätt inverkat på könsfördelningen i de
5456:        olika nämnder och organ väljs personer          kommunala organen. Då kvinnornas andel i de
5457:        bland de bästa och villigaste beslutsfat-       valda styrelserna efter kommunalvalet 1992 var
5458:        tarna utan hänsyn tili kön, med iaktta-         24,5 % i genomsnitt har deras andel vuxit tili
5459:        gande av normalt urvalsförfarande och           44,9 % i dag. Efter kommunalvalet 1992 var
5460:        utan att lagen kringgås?                        kvinnornas andel i nämnderna 35 % och är nu i
5461:                                                        genomsnitt 47 %.
5462: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Genom bestämmelserna i jämstälidhetslagen
5463: föra följande:                                         har man på det sätt som avsetts främjat jämstälid-
5464: Enligt 13 § 2 mom. 7 punkten komrnunaliagen            heten melian kvinnor och män och rättat tili den
5465: (36511995) skali fulimäktige utse ledamöter i          underrepresentation av kvinnor som förekom ti-
5466: kommunens organ. Enligt 16 § 1 mom. fattar             digare. På det här sättet komrner olika synpunk-
5467: komrnunen själv beslut om hur dess förvaltning         ter och åsikter fram i beslutsfattandet i komrnu-
5468: skali organiseras och för organiseringen av för-       nerna, vilket innebär att kommunerna i sin verk-
5469: valtningen godkänner fulimäktige behövliga in-         samhet mera rättvist kan beakta behoven inom
5470: struktioner där det bestäms om kommunens oli-          olika befolkningsgrupper och olika instanser i
5471: ka myndigheter. Enligt 18 § 4 mom. i lagen ut-         samhället. En fungerande demokrati är den kom-
5472: ses personliga ersättare för organens ledamöter        munala förva1tningens hörnsten. Ett förtroende-
5473: och i paragrafens 5 mom. anges att omjämstälid-        uppdrag, med undantag av fulimäktigeuppdra-
5474: heten melian kvinnor och män vid valet av leda-        get, är obligatoriskt även för kommuninvånarna,
5475: möter i organen stadgas särskilt.                      dvs. man kan avsäga sig detta uppdrag endast av i
5476:    Ändamålet med lagen om jämställdhet mellan          lagen nämnt elier annars giltigt skäl. Det är såle-
5477: kvinnor och män (609/1986) är att hindra diskri-       des fråga om en medborgerlig plikt då det gälier
5478: minering på grund av kön och främja jämstälid-         förtroendeuppdrag. Ett giltigt skäl till avsägan-
5479: heten melian kvinnor och män samt att i detta          det kan vara vad som helst som försvårar sköt-
5480: syfte förbättra kvinnans stälining i synnerhet i ar-   seln av förtroendeuppdraget. En person kan avsä-
5481: betslivet. Enligt 4 § (206/1995) 1 mom. i lagen        ga sig ett förtroendeuppdrag endast så att han av-
5482: skali myndigheterna främja jämstälidheten mel-
5483: 
5484: 4
5485: Ministems svar                                               KK 648/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
5486: 
5487: 
5488: säger sig alla uppgifter som hör tili skötseln av     lockande för alla kommunmedlemmar eftersom
5489: uppdraget.                                            man endast på detta sätt kan trygga en fungeran-
5490:    Eftersom det är partiema eller fullmäktige-        de demokrati inom kommunema. Dessutom
5491: gruppema som utnämner kandidater till förtroen-       kompletterar kommunmedlemmamas många oli-
5492: deuppdrag ligger ansvaret för ett behörigt förfa-     ka möjligheter att del ta direkt i kommunens verk-
5493: rande också hos dem. Man skall inte bestämma          samhet den representiva demokratin.
5494: om allt i lag, utan den politiska moralen borde          Med stöd av vad som anförts ovan anser jag att
5495: fungera också så att det inte uppstår några pro-      jämställdhetslagen fyller sin uppgift och att det
5496: blemsituationer, t.ex. formellt medlemskap eller      inte finns skäl att vidta några åtgärder för att änd-
5497: att en ersättare verkar i stället för den ordinarie   ra bestämmelsema om könsfördelningen i koru-
5498: medlemmen. F örtroendeuppdragen borde göras           munala organ.
5499: 
5500: 
5501: 
5502: Helsingfors den 11 november 1999
5503: 
5504:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 
5509:                                                                                                          5
5510:                                                            KK 649/1999 vp - Mauri Salo /kesk ym.
5511: 
5512: 
5513: 
5514: 
5515:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 649/1999 vp
5516: 
5517:                                              Kotitalouksilta sähköverosta perittävän arvon-
5518:                                              lisäveron poistaminen
5519: 
5520: 
5521: 
5522: 
5523: Eduskunnan puhemiehelle
5524: 
5525: Sähkölaskun yhteydessä kotitalouksilta peritään       taa kaikkia sähkönkäyttäjiä tasapuolisesti kohte-
5526: sähköveroa 5,09 p/kwh, joka sisältää arvonlisä-       levaksi maksuksi valtiolle.
5527: veroa 0,91 p. Kotitalouksilla ei kuitenkaan ole
5528: mitään mahdollisuutta vähentää maksamaansa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5529: arvonlisäveroa toiminnassaan. Tämän epäkoh-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
5530: dan vuoksi kotitaloudet asetetaan eriarvoiseen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5531: asemaan teollisuuteen verrattuna. Tällainen jär-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5532: jestelmä, jossa arvonlisäveroa peritään sähkö-
5533: verosta, on epäoikeudenmukainen kotitalouksia               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5534: ja yksityisiä sähkönkuluttajia kohtaan. Veron pe-           tyä sähkönkäyttäjien tasapuolisen koh-
5535: rintä verosta on kaksinkertaista verotusta, mitä ei         telun toteuttamiseksi sähköverosta pe-
5536: pidä hyväksyä. Sähköveron perintä tulee muut-               rittävän arvonlisäveron osalta?
5537: 
5538: 
5539: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
5540: 
5541:     Mauri Salo /kesk
5542:     Juha Rehula /kesk
5543:     Seppo Kääriäinen /kesk
5544: 
5545: 
5546: 
5547: 
5548:                                                                                                Versio 2.0
5549: KK 649/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                  Ministerin vastaus
5550: 
5551: 
5552: 
5553: 
5554: Eduskunnan puhemiehelle
5555: 
5556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       keuksien seurauksena hyödykkeen kuluttajahin-
5557: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        taan sisältyy veroa vain verokannan osoittama
5558: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suhteellinen osuus hinnasta.
5559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri              Se seikka, että sähköverosta kannettava arvon-
5560: Salon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      lisävero ei rasita arvonlisäverollista teollista toi-
5561: myksen KK 649/1999 vp:                               mintaa, on seurausta arvonlisäverotuksen perus-
5562:                                                      periaatteista. Kysymyksessä esiin tuotu ongelma
5563:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     sähkönkäyttäjien eriarvoisesta kohtelusta voitai-
5564:        tyä sähkönkäyttäjien tasapuolisen koh-        siin korjata ainoastaan poistamalla vastaava ve-
5565:        telun toteuttamiseksi sähköverosta pe-        rorasitus yksityistalouksilta. Tämä edellyttäisi
5566:        rittävän arvonlisäveron osalta?               arvonlisäverolain veron perustetta koskevien
5567:                                                      säännösten muuttamista.
5568: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Suomessa sovellettava arvonlisäveron pe-
5569: ti seuraavaa:                                        ruste on määritelty Suomea sitovasti neuvoston
5570: Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan myyn-           kuudennessa               arvonlisäverodirektiivissä
5571: nistä suoritettavan veron peruste on vastike il-     (77/388/ETY). Direktiivin 11 artiklan A kohdan
5572: man arvonlisäveron osuutta. Vastikkeella tarkoi-     2 alakohdan mukaan veron perusteeseen on sisäl-
5573: tetaan myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen        lytettävä verot, tullit ja maksut lukuun ottamatta
5574: perustuvaa hintaa, joka sisältää kaikki hinnan li-   itse arvonlisäveroa. Kansallisen lainsäädännön
5575: sät. Vastike muodostuu siten siitä korvauksen        muuttaminen siten, että sähköveroa tai muita val-
5576: kokonaismäärästä, jonka ostaja joutuu hankki-        misteveroja ei luettaisi arvonlisäveron perustee-
5577: mastaan hyödykkeestä myyjälle maksamaan. Ve-         seen, edellyttäisi näin ollen direktiivin muutosta.
5578: ron perusteeseen lasketaan mukaan kaikki hyö-        Direktiivin muuttaminen on mahdollista vainjä-
5579: dykkeestä perittävät muut verot ja maksut. Täl-      senvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.
5580: laisia muita veroja ovat muun muassa valmiste-          Valmisteverojen sulkeminen arvonlisäveron
5581: verot. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-    perusteen ulkopuolelle olisi käytännössä erittäin
5582: verosta annetun lain (1260/1996) mukaisesti säh-     vaikea toteuttaa, koska ne kannetaan yleensä jo
5583: köstä perittävä valmistevero on siis luettava ar-    tuottajaportaassa. Näin ollen myyjä, joka myy
5584: vonlisäveron perusteeseen.                           hyödykkeen lopulliselle kuluttajalle, ei yleensä
5585:    Arvonlisävero on kulutusvero, joka on tarkoi-     voi tietää, kuinka paljon valmisteveroa kuluttaja-
5586: tettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksetta-     hintaan sisältyy. Useimpien valmisteverojen
5587: vaksi. Verovelvolliset yritykset toimivat arvon-     erottaminen arvonlisäveron perusteena olevasta
5588: lisäverojärjestelmässä ainoastaan veron kantaji-     hinnasta ei olisi mahdollista. Tämä ongelma kos-
5589: na tilittäen veroa arvonlisästään valtiolle. Veron   kee myös sähköstä perittävää valmisteveroa eten-
5590: kertaantumisen estämiseksi verovelvollisille yri-    kin sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa vero kanne-
5591: tyksille on myönnetty oikeus vähentää myynnis-       taan jo tuottajaportaassa tuotetun sähkön määrän
5592: tä suoritettavasta verosta tuotantopanosten han-     perusteella.
5593: kintoihin sisältyvä arvonlisävero. Vähennysoi-
5594: 
5595: 2
5596: Ministerin vastaus                                        KK 649/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
5597: 
5598: 
5599:    Lisäksi on vielä huomattava, että teollisuudes-   suusyritysten kilpailukykyä suhteessa ulkomai-
5600: sa käytettävästä sähköstä perittävä valmistevero     siin yrityksiin.
5601: on muutoinkin alhaisempi kuin muihin tarkoituk-         Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo,
5602: siin toimitettavaan sähköön sisältyvä valmisteve-    ettei arvonlisäveron perusteen määrittelyä ole
5603: ro. Tällä on haluttu turvata kotimaisten teolli-     syytä muuttaa siten, että sähköveroa ei luettaisi
5604:                                                      veron perusteeseen.
5605: 
5606: 
5607: Helsingissä ll päivänä marraskuuta 1999
5608: 
5609:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
5610: 
5611: 
5612: 
5613: 
5614:                                                                                                      3
5615: KK 649/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                   Ministerns svar
5616: 
5617: 
5618: 
5619: 
5620: Tili riksdagens talman
5621: 
5622: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     pris skatt endast till den relativa andel av priset
5623: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      som skattesatsen anger.
5624: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Det faktum att den mervärdesskatt som upp-
5625: Mauri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga      bärs för accis på elström inte belastar den mer-
5626: spörsmål SS 649/1999 rd:                             värdesskattepliktiga industriella verksamheten är
5627:                                                      en följd av grundprinciperna i mervärdesbeskatt-
5628:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         ningen. Det problem som lyfts upp i spörsmålet
5629:       för att elanvändarna skall bli jämlikt be-     angående en ojämlik behandling av elanvändare
5630:       handlade i fråga om uppbörden av mer-          kunde rättas till endast genom att slopa motsva-
5631:       värdesskattför accis på elström?               rande skattebelastning för privata hushåll. Det
5632:                                                      här skulle förutsätta en ändring av bestämmelser-
5633: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      na om skattegrund i mervärdesskattelagen.
5634: föra följande:                                          Grunden för den mervärdesskatt som tilläm-
5635: Enligt mervärdesskattelagen (150111993) är ve-       pas i Finland definieras i rådets sjätte mervärdes-
5636: derlaget utan mervärdesskattens andel grunden        skattedirektiv (77 /388/EEG) som är bindande för
5637: för skatt på försäljning. Med vederlag avses det     Finland. Enligt artikel 11 A punkt 2 i direktivet
5638: mellan säljaren och köparen avtalade priset in-      skall skatter, tullar, avgifter och övriga pålagor,
5639: klusive samtliga pristillägg. Vederlaget utgörs      med undantag för mervärdesskatten, inräknas i
5640: således av det totala beloppet av den ersättning     beskattningsunderlaget. En sådan ändring av den
5641: som köparen måste betala säljaren för den nyttig-    nationella lagstiftningen som skulle innebära att
5642: het som han förvärvat. 1 skattegrunden inklude-      accisen på elström eller andra acciser inte inräk-
5643: ras alla andra skatter och avgifter som uppbärs      nades i grunden för mervärdesskatten skulle såle-
5644: för nyttigheten. Sådana andra skatter är bl.a. ac-   des förutsätta en ändring av direktivet. En änd-
5645: ciserna. Enligt lagen om accis på elström och vis-   ring av direktivet är möjlig endast genom ett en-
5646: sa bränslen (1260/1996) skall alltså den accis       hälligt beslut av medlemsstaterna.
5647: som uppbärs för elström räknas in i grunden för         Det skulle i praktiken vara mycket svårt att
5648: mervärdesskatten.                                    utesluta acciserna från grunden för mervärdes-
5649:    Mervärdesskatten är en konsumtionsskatt som       skatten eftersom de i allmänhet uppbärs redan i
5650: är avsedd att bli betalad av den som slutligen       produktionsledet. Således kan försäljaren, som
5651: konsumerar nyttigheten. De skattskyldiga företa-     säljer nyttigheten till den slutliga konsumenten, i
5652: gen fungerar i mervärdesskattesystemet endast        allmänhet inte veta hur mycket accis som ingår i
5653: som skatteuppbärare så att de inlevererar skatt      konsumentpriset. Det skulle vara omöjligt att av-
5654: för sitt mervärde till staten. För undvikande av     skilja de flesta acciserna från det pris som utgör
5655: skattekumulation har de skattskyldiga företagen      grunden för mervärdesskatten. Det här proble-
5656: beviljats rätt att från den skatt som betalas för    met gäller också den accis som uppbärs för el-
5657: försäljningen avdra den mervärdesskatt som in-       ström särskilt i sådana medlemsstater där skatten
5658: går i anskaffningen av insatsvaror. Som en följd     uppbärs redan i produktionsledet på grundval av
5659: av avdragsrätten ingår i nyttighetens konsument-     den mängd el som produceras.
5660: 
5661: 
5662: 4
5663: Ministems svar                                            KK 649/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
5664: 
5665: 
5666:    Vidare skall beaktas att den accis som uppbärs       På ovan nämnda grunder anser regeringen att
5667: för elström som används inom industrin också i       det inte finns skäl att ändra på det sätt på vilket
5668: övrigt är lägre än den accis som är inbegripen i     grunden för mervärdesskatten fastställs så att ac-
5669: elström som levereras för andra ändamål. På det-     cisen på elström inte skulle räknas in i skatte-
5670: ta sätt har man velat trygga de inhemska industri-   grunden.
5671: företagens konkurrenskraft i förhållande tili ut-
5672: ländska företag.
5673: 
5674: 
5675: 
5676: Helsingfors den 11 november 1999
5677: 
5678:     Minister Suvi-Anne Siimes
5679: 
5680: 
5681: 
5682: 
5683:                                                                                                       5
5684:                             j
5685:                             j
5686:                         j
5687:                         j
5688:                     j
5689:                     j
5690:                 j
5691:                 j
5692:             j
5693:             j
5694:         j
5695:         j
5696:     j
5697:     j
5698: j
5699: j
5700:                                                             KK 650/1999 vp -      Mauri Salo /kesk ym.
5701: 
5702: 
5703: 
5704: 
5705:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 650/1999 vp
5706: 
5707:                                               Valtion omistusosuuden lisääntyminen ammat-
5708:                                               timaisessa tavaraliikenteessä
5709: 
5710: 
5711: 
5712: 
5713: Eduskunnan puhemiehelle
5714: 
5715: Suomen Rehu Oy:n rehutehtaat ja tuotanto ovat          runkona olevat pienyritykset ovat toistuvasti va-
5716: siirtymässä valtionyhtiö A venan ja Kemira Ag-         littaneet edellä mainittujen Combitrans Oy:n ja
5717: ron omistukseen. Tämä järjestely merkitsee myös        Movere Oy:n käyttävän häikäilemättömästi kil-
5718: valtiovallan vaikutusvallan kasvua ja omistuk-         pailuasemaansa hyväkseen kotimaanliikenteen
5719: sen lisääntymistä jo ennestään kilpailun ja kilpai-    kuljetushintojen ja kuljetusehtojen muodostami-
5720: luasetelmien vääristämillä kuljetusmarkkinoilla.       sessa.
5721:    Valtiovalta on jo vahvasti mukana tavaralii-            Yhtiöiden toiminta onkin ollut kilpailuviran-
5722: kenteessä Valtion Rautateiden omistaman Trans-         omaisten tutkittavana harjoitetun sopimuspolitii-
5723: point Oy:n sekä Postin omistamien kuljetusyh-          kan vuoksi.
5724: tiöiden Kelpo Kuljetus Oy:n sekä Etelä-Suomen
5725: Jakelupalvelut Oy:n välityksellä. Transpoint Oy        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5726: hankki lisäksi omistukseensa vuonna 1997 UPM-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
5727: Kymmene Oy:n ja Partec Paroc Oy:n pääosin              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5728: omistaman kuljetusvälitysyritys Combitrans             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5729: Oy:n. Nyt toteutettavalla Avenan ja Kemira Ag-
5730: ron kaupalla hallintaan tulee maatalouskuljetuk-             Onko hallitus tietoinen valtionyritysten
5731: sia välittävä Movere Oy, jonka perustivat muuta-             vaikutusvallan kasvun lisääntymisestä
5732: ma vuosi sitten Suomen Rehu Oy, Kemira Agro                  kotimaan tavaraliikenteessä ja
5733: ja Sonera Oy.
5734:    Järjestelyt merkitsevät valtion mukanaoloa                mitä hallitus aikoo tehdä kuljetusalan
5735: kotimaan tavaraliikenteessä yli 1 000 kuljetusyk-            pienyrittäjien aseman turvaamiseksi
5736: siköllä. Tällä järjestelyllä on jo merkittävä vaiku-         valtionyritysten laajentaessa toimin-
5737: tus kotimaan tavaraliikenteen kilpailuolosuhtei-             taansa entisestään kuljetusmarkkinoil-
5738: den muotoutumiseen. Maamme tavaraliikenteen                  la?
5739: 
5740: 
5741: 
5742: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
5743: 
5744:     Mauri Salo /kesk
5745:     Juha Rehula /kesk
5746:     Seppo Kääriäinen /kesk
5747: 
5748: 
5749: 
5750:                                                                                                 Versio 2.0
5751: KK 650/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                 Ministerin vastaus
5752: 
5753: 
5754: 
5755: 
5756: Eduskunnan puhemiehelle
5757: 
5758: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     loudellisten pelisääntöjen mukaisesti kuin vas-
5759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        taavat yksityiset organisaatiot, eikä niiden toi-
5760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mintaa rahoiteta julkisin varoin. Tänä päivänä ei
5761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-       ole perusteita väittää, että valtionyhtiöiden mu-
5762: lon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     kanaolo kuljetusmarkkinoilla vääristäisi kilpai-
5763: sen KK 65011999 vp:                                  luasetelmia kotimaan tavaraliikenteessä. Val-
5764:                                                      tionyhtiöt työllistävät myös runsaasti yksityisiä
5765:        Onko hallitus tietoinen valtionyritysten      kuorma-autoyrittäjiä.
5766:        vaikutusvallan kasvun lisääntymisestä             Kilpailu ammattimaisessa tavaraliikenteessä
5767:        kotimaan tavaraliikenteessä ja                on lisääntynyt, ja eräiden arvioiden mukaan alal-
5768:                                                      la tapahtuisi 200-300 konkurssiakuluvan vuo-
5769:       mitä hallitus aikoo tehdä kuljetusalan         den aikana. Kilpailun lisääntyminen on johtunut
5770:       pienyrittäjien aseman turvaamiseksi            mm. Venäjän liikenteen laskun aiheuttamasta
5771:       valtionyritysten laajentaessa toimin-          ylitarjonnasta kotimaan liikenteessä. Logististen
5772:       taansa entisestään kuljetusmarkkinoil-         järjestelmien kehittyminen on omalta osaltaan te-
5773:       la?                                            hostanut kuljetuksia ja jopa vähentänyt niitä.
5774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Pienyrittäjien ongelmana on heikko neuvottelu-
5775: ti seuraavaa:                                        asema suuren kuljetuksenostajan kanssa, mikä
5776:                                                      johtuu kilpailulainsäädännön asettamista rajoi-
5777: Ammattimaista tavaraliikennettä harjoitetaan         tuksista.
5778: Suomessa noin 23 000 kuorma-autolla. Arvio               Valtiovallalla ei juurikaan ole keinoja käytet-
5779: valtion mukanaolosta kotimaan tavaraliikentees-      tävissään kuljetusalan pienyrittäjien aseman tur-
5780: sä yli 1 000 kuljetusyksiköllä saattaa olla oikea,   vaamiseksi. Toisaalta ei ole näköpiirissä mitään
5781: mutta kokonaismäärästä osuus prosentteina on         sellaistakaan, joka antaisi aihetta olettaa valtion-
5782: vain runsaat viisi, joten mistään laajasta toimin-   yritysten aktiivisuuden kasvuun kuljetusmarkki-
5783: nasta ei ole kysymys.                                noilla. Valtiovalta pyrkii omalta osaltaan teke-
5784:    Valtionyhtiöiden mukanaolo kuljetustoimin-        mään voitavansa kuljetusalan toimintaedellytys-
5785: nassa on perustunut tarpeeseen, ja pitkälti kysy-    ten ylläpitämiseksi, kuten mm. panostamalla lo-
5786: mys on mm. emoyhtiöiden toiminnan turvaami-          gistiikkaan, liikennealan tutkimukseen ja telema-
5787: sesta ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä. Valtion-     tiikkaan.
5788: yhtiöt ja liikelaitokset toimivat samojen liiketa-
5789: 
5790: 
5791: 
5792: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
5793: 
5794:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
5795: 
5796: 
5797: 
5798: 2
5799: Ministems svar                                              KK 650/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
5800: 
5801: 
5802: 
5803: 
5804: Tili riksdagens talman
5805: 
5806: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tioner, och deras verksarnhet finansieras inte med
5807: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        allmänna medel. 1 dag finns det inte några grun-
5808: statsrådet översänt följande av riksdagsman            der för påståendet att de statliga bolagens med-
5809: Mauri Salo /cent m.fl undertecknade skriftliga         verkan på transportmarknaden skulle förvränga
5810: spörsmål SS 650/1999 rd:                               konkurrenskonstellationema i den inhemska
5811:                                                        godstrafiken. De statliga bolagen sysselsätter
5812:        .ir regeringen medveten om att de statli-       även ett stort antal privata lastbilsföretagare.
5813:        ga företagens injlytande har ökat inom              Konkurrensen inom den yrkesmässiga gods-
5814:        den inhemska godstrajiken, och                  trafiken har ökat och enligt vissa uppskattningar
5815:                                                        skulle antalet konkurser inom branschen uppgå
5816:        vad ämnar regeringen göra för att tryg-         till 200-300 innevarande år. Den ökade konkur-
5817:        ga ställningen för småföretagare inom           rensen har berott bl.a. på att Rysslandstrafiken
5818:        transportbranschen när de statligaföre-         minskat och således förorsakat ett överutbud när
5819:        tagen ytterligare expanderar sin verk-          det gäller den inhemska trafiken. Utvecklingen
5820:        samhet på transportmarknaden?                   av logistiska system har bidragit tili att transpor-
5821: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        teroa blivit effektivare och t.o.m. minskat i antal.
5822: föra följande:                                         Problemet för småföretagama är att de har en då-
5823:                                                        lig förhandlingsposition i jämförelse med en stor
5824: Yrkesmässig godstrafik idkas i Finland med ca          transportköpare. Detta beror på de begränsningar
5825: 23 000 lastbilar. Uppskattningen att staten skulle     som konkurrenslagstiftningen ställer.
5826: delta i den inhemska godstrafiken med över                 Statsmakten har just inte några metoder när
5827: l 000 transportenheter kan vara riktig, men av         det gäller att trygga ställningen för småföretaga-
5828: den totala mängden är andelen i procent endast         re inom transportbranschen. Å andra sidan finns
5829: drygt fem. Det är således inte fråga om någon          det inte heller inom synhåll något sådant som
5830: omfattande verksarnhet.                                skulle ge skäl att förmoda att de statliga företa-
5831:    Det faktum att statliga bolag deltar i transport-   gen kommer att delta mer aktivt i transportbran-
5832: verksamheten har baserat sig på ett behov och tili     schen. Statsmakten försöker för egen del göra det
5833: stor del är det fråga om att trygga bl.a. moderbo-     den kan för att upprätthålla transportbranschens
5834: lagens verksarnhet och upprätthålla konkurrens-        verksamhetsförutsättningar, t.ex. genom att sat-
5835: förmågan. De statliga bolagen och affårsverken         sa på logistik, undersökningar av trafikbran-
5836: följer samma företagsekonomiska spelregler i sin       schen och telematik.
5837: verksamhet som motsvarande privata organisa-
5838: 
5839: 
5840: Helsingfors den 5 november 1999
5841: 
5842:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5843: 
5844: 6 200678
5845:                                                                                                          3
5846:                                                               KK 65111999 vp- Leea Hiltunen /skl
5847: 
5848: 
5849: 
5850: 
5851:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 65111999 vp
5852: 
5853:                                              Kunnan oman päätösvallan turvaaminen kun-
5854:                                              tayhtymissä
5855: 
5856: 
5857: 
5858: 
5859: Eduskunnan puhemiehelle
5860: 
5861: Kuntayhtymien liian itsenäinen päätösvalta ka-        avun ja hoidon tarpeesta. On ryhdyttävä tarpeel-
5862: ventaa kuntatason luottamushenkilöiden valtaa ja      lisiin lainsäädännöllisiin uudistuksiin, jotta pe-
5863: vaikutusmahdollisuuksia. Tämä näkyy mm. ter-          ruskunnan ja sen vaaleilla valittujen luottamus-
5864: veydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelujen         henkilöiden ohjaus ja vaikutusvalta näkyisi kun-
5865: järjestämisessä, jossa valtuuston tahto ei aina sen   tayhtymien eri palvelualojen painopisteissä.
5866: haluamalla tavalla toteudu. On voitu havaita, että
5867: erikoissairaanhoitopiirien ja peruskuntien väli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5868: nen sopimusohjausjärjestelmä ei aina toimi kun-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5869: nanvaltuutettuja ja kuntalaisia tyydyttävällä ta-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5870: valla. Sopimusohjausjärjestelmässä itsessään on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5871: myös epäkohtia.
5872:    Kuntalaisten tasa-arvoisuus ja palvelutaso ei            Näkeekö hallitus tarvetta lainsäädän-
5873: saisi olla riippuvainen hallinnollisista päätöksis-         nölliseen muutokseen, jotta peruskun-
5874: tä, vaan kunnan eri palvelupisteissä todetusta              nan ohjaus ja vaikutusvalta kuntayhty-
5875:                                                             missä toteutuisi nykyistä paremmin?
5876: 
5877: 
5878: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
5879: 
5880:     Leea Hiltunen /skl
5881: 
5882: 
5883: 
5884: 
5885:                                                                                                Versio 2.0
5886: KK 651/1999 vp- Leea Hiltunen /skl                                                    Ministerin vastaus
5887: 
5888: 
5889: 
5890: 
5891: Eduskunnan puhemiehelle
5892: 
5893: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tamalla kuntien yhteistoiminnan sopimuspohjai-
5894: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         suutta.
5895: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kun kuntayhtymä on organisaatio, joka saa
5896: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu-      toiminnallisen valtuutuksensa usealta kunnalta,
5897: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen toiminnalla onko. kuntien intresseihin ja toi-
5898: KK 651/1999 vp:                                       mintapolitiikkoihin nähden kompromissiluonne.
5899:                                                       Kuntayhtymän toiminta ei voi, jos kuntien intres-
5900:        Näkeekö hallitus tarvetta lainsäädän-          sit ja toimintapolitiikat eroavat toisistaan, vasta-
5901:        nölliseen muutokseen, jotta peruskun-          ta täysin minkään jäsenkunnan tahtoa. Osasyynä
5902:        nan ohjaus ja vaikutusvalta kuntayhty-         siihen, että "erikoissairaanhoitopiirien ja perus-
5903:        mässä toteutuisi nykyistä paremmin?            kuntien välinen sopimusohjausjärjestelmä ei aina
5904:                                                       toimi kunnanvaltuutettuja ja kuntalaisia tyydyt-
5905: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tävällä tavalla", on tämä järjestelmän rakentei-
5906: ti seuraavaa:                                         siin liittyvä tekijä, jota ei voida poistaa korvaa-
5907: Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset uu-       matta itse järjestelmää toisenlaisella. Toinen osa-
5908: distettiin kunnallislain (953/1976) vuoden 1993       syy saattaa olla siinä, että säännöksillä toteutettu
5909: alussa voimaan tulleella osittaisuudistuksella, ja    kuntainliittojen muuttaminen kuntayhtymiksi oli
5910: tuolloin uudistetut säännökset siirtyivät pääasial-   verrattain laajavaikutteinen ja työtä vaatinut uu-
5911: liselta sisällöltään sellaisinaan uuteen kuntala-     distus, jonka vieminen parhaaseen mahdolliseen
5912: kiin (365/1995). Yhteistoimintaa koskevat perus-      lopputulokseen saakka voi vaatia tähän mennes-
5913: säännökset ovat kuntalain 1 luvun 2 §:n 3 mo-         sä kulunutta pitemmän ajan.
5914: mentissa ja 3 §:n 2 momentissa. Muilta osin yh-          Jos riittävien kokemusten jälkeen käy ilmi,
5915: teistoimintasäännökset ovat luvussa 10.               että peruskuntien mahdollisuuksissa kuntayhty-
5916:    Edellä tarkoitetun säännösuudistuksen tavoit-      mien ohjaamiseen on epäkohtia, jotka eivät kyt-
5917: teena oli erityisesti jäsenkuntien päätösvallan li-   keydy edellä todettuun järjestelmän perusraken-
5918: sääminen sekä mahdollisimman suuri joustavuus         teeseen mutta eivät ole poistettavissa vain käy-
5919: yhteistyön organisoinnissa. Kuntien päätösval-        täntöjä kehittämällä, parannuksia voidaan etsiä
5920: lan vahvistamiseen pyrittiin muun muassa koros-       myös lainsäädännön muutoksien kautta.
5921: 
5922: 
5923: 
5924: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
5925: 
5926:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
5927: 
5928: 
5929: 
5930: 
5931: 2
5932: Ministerns svar                                             KK 651/1999 vp- Leea Hiltunen /skl
5933: 
5934: 
5935: 
5936: 
5937: Tili riksdagens talman
5938: 
5939: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     beslutanderätt bl.a. genom att framhäva att sam-
5940: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     arbetet kommunema emellan baserar sig på avtal.
5941: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea        Eftersom samkommunen är en organisation
5942: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål     som får bemyndigandet för sin verksamhet av
5943: SS 65111999 rd:                                     många kommuner präglas dess verksamhet av
5944:                                                     kompromisser i förhållande till medlemskommu-
5945:       Anser regeringen att det finns ett behov      nemas intressen och verksamhetspolitik. Sam-
5946:       av att ändra /agstiftningen för att pri-      kommunens verksamhet kan inte helt svara emot
5947:       märkommunens styrning och injlytande i        någon särskild medlemskommuns vilja om kom-
5948:       samkommunen skall förverk/igas bättre         munema har olika intressen och verksamhetspo-
5949:       änför tillfället?                             litik. En delorsak till att "specialsjukvårdsdistrik-
5950:                                                     tens och primärkommunemas avtalsstymings-
5951: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     system inte alltid fungerar på ett sätt som till-
5952: föra följande:                                      fredsställer ledamötema av kommunfullmäktige
5953: De bestämme1ser som gäller samarbete mellan         och kommuninvånama" är en faktor som hänger
5954: korumuneroa reformerades genom att en partiell      samman med detta systems konstruktion och som
5955: revidering av kommunallagen (953/1976) trädde       inte kan elimineras utan att själva systemet er-
5956: i kraft vid ingången av 1993 och de då reviderade   sätts med ett annat system. En annan delorsak
5957: bestämmelsema överfördes i fråga om sitt hu-        kan vara att den ändring av kommunalförbunden
5958: vudsakliga innehåll oförändrade till den nya        till samkommuner som gjordes genom bestäm-
5959: kommunallagen (365/1995). De allmänna be-           melsema var en reform som hade rätt vidsträckta
5960: stämmelsema om samarbete finns i 1 kap. 2 § 3       verkningar och krävde mycket arbete. För att
5961: mom. och 3 § 2 mom. kommunallagen. Till öv-         bästa möjliga slutresultat skall uppnås krävs kan-
5962: riga delar finns bestämmelsema om samarbete i       ske en längre tid än den tid som hittills har gått.
5963:                                                         Om det efter tillräckliga erfarenheter står klart
5964:  10 kap.
5965:    A vsikten med den ovan avsedda revideringen      att det finns sådana brister i primärkommunemas
5966: av bestämmelsema var särskilt att öka medlems-      möjligheter att styra samkommunema som inte
5967: kommunemas beslutanderätt och att skapa en så       hör ihop med den ovan konstaterade grundstruk-
5968: stor flexibilitet som möjligt i organiseringen av   turen hos systemet, men som inte heller kan av-
5969: samarbetet. Strävan var att stärka kommunemas       lägsnas endast genom att utveckla praxis, kan
5970:                                                     förbättringar eftersträvas även genom ändringar i
5971:                                                     lagstiftningen.
5972: 
5973: 
5974: 
5975:  Helsingfors den 11 november 1999
5976: 
5977:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
5978: 
5979: 
5980:                                                                                                        3
5981:                                                            KK 652/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
5982: 
5983: 
5984: 
5985: 
5986:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 652/1999 vp
5987: 
5988:                                               Tullin suullisesti antamien ohjeiden sitovuus
5989: 
5990: 
5991: 
5992: 
5993: Eduskunnan puhemiehelle
5994: 
5995: Vihannesalan yrittäjä oli pyytänyt huolintaliiket-     hän oli toiminut. Asiasta tehty valitus on kumot-
5996: tä selvittämään tiettyjen maahantuotavien säk-         tu lääninoikeudessa, ja korkein hallinto-oikeus ei
5997: kien tullaustason. Hyvinkään piiritullikamari oli      antanut asiassa valituslupaa.
5998: kesällä 1996 nähnyt huolintaliikkeen esittelemät           Yrittäjän oikeusturvan kannalta olennaista on
5999: säkit. Tämän jälkeen huolitsija oli saanut tulli-      se, voiko hän luottaa viranomaiselta saamiinsa
6000: viranomaiselta puhelimitse tiedon säkin tulli-         ohjeisiin; tässä tapauksessa luottamus johti mer-
6001: nimikkeestä ja siitä, että niistä on kannettava        kittävään taloudelliseen tappioon. Valtion olisi-
6002: 7,2 %:n tulli. Huolitsija oli ilmoittanut tämän tie-   kin tullin toimintaa ohjatessaan huolehdittava
6003: don yrittäjälle, joka toimi näin saamiensa ohjei-      siitä, että tullin menettelytavat olisivat sellaiset,
6004: den mukaan.                                            että yrittäjät voivat tukeutua toiminnassaan siltä
6005:    Helsingin piiritullikamari teki asiassa kuiten-     saamiinsa ohjeisiin.
6006: kin jälkitullausta koskevan päätöksen 8.12.1997
6007: ja tariffoi säkit toisen tullinimikkeen mukaan.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6008: Sen mukaisesti piiritullikamari pani maksuun           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6009: sekä nimikkeeseen että alkuperämaahan kohdis-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6010: tuvan polkumyyntitullin. Piiritullikamari oli to-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6011: dennut, että sitä eivät sido suullisesti annetut oh-
6012: jeet.                                                        Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
6013:    Kaiken seurauksena yrittäjälle aiheutui lähes             jotta tullilaitoksen antamat ohjeet suul-
6014: 200 000 markan tappio hänen luotettuaan tuliilta             lisessa tai kirjallisessa muodossa olisi-
6015: saamaansa suulliseen ohjeeseen, jonka mukaan                 vat pitäviä?
6016: 
6017: 
6018: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
6019: 
6020:     Matti Vanhanen /kesk
6021: 
6022: 
6023: 
6024: 
6025:                                                                                                   Versio 2.0
6026: KK 652/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk                                                  Ministerin vastaus
6027: 
6028: 
6029: 
6030: 
6031: Eduskunnan puhemiehelle
6032: 
6033: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           söön hinnalla, joka alittaa kyseisen tavaran tuo-
6034: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tantokustannukset sen alkuperämaassa.
6035: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tietyn tavaran määrittäminen oikeaan tullita-
6036: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Van-      riffinimikkeeseen ei yleensä ole yksinkertaista
6037: hasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        eikä helppoa. Yhteisön kauppapoliittisten toi-
6038: sen 65211999 vp:                                     menpiteiden oikeaksi soveltamiseksi käyttötarif-
6039:                                                       fin 10 numeron tarkkuudella ilmaistavaan nimik-
6040:       Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,         keeseen voivat vaikuttaa tavaran valmistusainei-
6041:       jotta tullilaitoksen antamat ohjeet suul-      den ja -tavan lisäksi esimerkiksi tavaran alkupe-
6042:        lisessa tai kirjallisessa muodossa olisi-     rä tai tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttami-
6043:       vat pitäviä?                                    sen ajankohta. Nimikkeen määrittely voi edellyt-
6044:                                                      tää myös tavaraan kohdistettavaa fyysistä tai ke-
6045: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        miallista tutkimusta.
6046: ti seuraavaa:                                            Näistä syistä johtuen on määrätty, että yhtei-
6047: Kysymyksen taustaksi on kerrottu, että huolinta-     söä ja sen jäsenvaltioita sitova tariffi- tai alkupe-
6048: liike oli kesällä 1996 esitellyt Hyvinkään tulli-    rätieto voidaan antaa vain kirjallisesti. Yhteisön
6049: aseman tullimiehelle maahantuotavia säkkejä ja       tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen
6050: että tulliviranomainen oli sittemmin puhelimitse     (ETY) N:o 2913/92 artiklassa 12 säädetään että
6051: kertonut säkkien kuuluvan tiettyyn tullitariffini-   tulliviranomaisten on kirjallisesta hakemuk~esta
6052: mikkeeseen, jonka mukaisesti tavara olikin tul-      ja komiteamenettelyä noudattaen määritettyjen
6053: lattu. Helsingin piiritullikamarin sittemmin toi-    yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti annetta-
6054: mittamassa jälkitullauksessa tavaran todettiin       va sitovia tariffitietoja tai sitovia alkuperätieto-
6055: kuitenkin kuuluvan toiseen nimikkeeseen, josta       ja. Tämän mukaisesti annetut tariffi- tai alkupe-
6056: kannettiin muun muassa polkumyyntitullia. Ky-        rätiedot sitovat tulliviranomaisia tiedon saajaan
6057: syjän ilmoituksen mukaan maahantuoja kärsijäl-       nähden sanotussa artiklassa säädettyjen tarkem-
6058: kitullauksen seurauksena taloudellista vahinkoa      pien edellytysten täyttyessä tariffien osalta kuusi
6059: jonka syynä oli hänen tulliviranomaiselta saa~       vuotta ja alkuperän osalta kolme vuotta.
6060: mansa virheellinen tieto.                                Suomessa näitä sitovia tariffi- ja alkuperätie-
6061:    Kysymyksenjohdosta hallitus toteaa, että Eu-      toja voi antaa ainoastaan Tullihallitus. Tiedot an-
6062: roopan unionissa voimassa olevan integroidun         netaan hakijalle maksutta.
6063: käyttötariffin mukaan tavaroiden maahantuon-             Kysymyksen muilta osin hallitus toteaa, että
6064: nissa yhteisön ulkopuolisista ns. kolmansista        tullilaitos on Suomessa panostanut paljon maa-
6065: maista sovelletaan yli 16 000 tullitariffinimiket-   hantuojienja maastaviejien opastamiseksi. Tulli-
6066: tä. Käyttötariffin avulla muun muassa pannaan        hallituksen tiedotuksia -lehden (THT) ohella
6067: täytäntöön yhteisön kauppapoliittiset toimenpi-      Tullihallitus julkaisee ja pitää ajan tasalla lukui-
6068: teet. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat myös pol-      sia eri tullimääräyksiä koskevia tiedotteita. Myös
6069: kumyyntitullit, joita voidaan määrätä sovelletta-    käyttötariffi laajoine selitysosineen on saatavis-
6070: viksi silloin, kun tiettyä tavaraa tuodaan yhtei-    sa suomeksi. Tullilaitoksen valtakunnallisen ja
6071: 
6072: 
6073: 2
6074: Ministerin vastaus                                       KK 652/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
6075: 
6076: 
6077: laajasti käytetyn puhelinneuvonnan lisäksi Tulli-    yhteisöä ja sen jäsenvaltioita sitovia tietoja voi
6078: hallitus tiedottaa asioista myös Intemetissä koti-   siis kirjallisesta hakemuksesta antaa Suomessa
6079: sivuillaan. Samoin laajassa ja monipuolisessa        vain Tullihallitus. Kaikki tällä tavoin annetut si-
6080: tullihenkilöstön koulutuksessa painotetaan asia-     tovat tariffi- ja alkuperätiedot tallennetaan yhtei-
6081: kaspalvelun ja -neuvonnan tärkeyttä.                 sön yhteiseen tieto kantaan, josta kaikkien jäsen-
6082:    Edellä kuvatuista palveluista huolimatta tulli-   valtioiden tulliviranomaiset voivat tarkistaa an-
6083: tariffin nimikettä tai tavaran alkuperää koskevia    netut, voimassa olevat tiedot.
6084: 
6085: 
6086: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
6087: 
6088:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
6089: 
6090: 
6091: 
6092: 
6093:                                                                                                        3
6094: KK 652/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk                                                        Ministems svar
6095: 
6096: 
6097: 
6098: 
6099: Tili riksdagens talman
6100: 
6101: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Att placera en viss vara i rätt tulltariffposition
6102: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        är i allmänhet inte lätt. F ör att gemenskapens
6103: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       handelspolitiska åtgärder skall tiliämpas rätt kan
6104: ti Vanhanen /cent undertecknade skriftliga spörs-      en position som anges med 10 siffrors noggrann-
6105: mål SS 652/1999 rd:                                    het i brukstariffen påverkas förutom av varans
6106:                                                        tiliverkningsämnen och tillverkningssätt dessut-
6107:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          om av t.ex. varans ursprung eller tidpunkten då
6108:        för att tullverkets muntliga eller skriftli-    varan har övergått i fri omsättning. Faststäl-
6109:        ga anvisningar skall vara bindande?             landet av positionen kan också förutsätta att va-
6110:                                                        ran genomgår en fysisk eller kemisk undersök-
6111: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ning.
6112: föra följande:                                             Med anledning härav har det bestämts att ta-
6113: Som bakgrund tili spörsmålet har anförts att en        riff- eller ursprungsuppgifter som binder gemen-
6114: speditionsfirma sommaren 1996 visade upp säck-         skapen och dess medlemsstater endast kan ges
6115: ar som importeras för en tuUman vid tullstatio-        skriftligen. 1 artikel 12 i rådets förordning (EEG)
6116: nen i Hyvinge och att tullmyndigheten därefter         nr 2913/92 om inrättandet av en tullkodex för ge-
6117: per telefon hade berättat att säckama hänförs tili     menskapen bestäms att tullmyndighetema i en-
6118: en viss tulltariffposition, enligt viiken varan ock-   lighet med detaljerade bestämmelser på skriftlig
6119: så hade förtullats. Vid den efterförtullning som       begäran skall utfårda bindande tulltaxeupplys-
6120: Helsingfors distriktstullkammare sedan verk-           ningar och därvid handla i överensstämmelse
6121: ställde konstaterades att varan likväl hänför sig      med kommitteförfarandet. Tulltaxeupplysningar
6122: till en annan position, för viiken uppbars bl.a.       som utfårdats i enlighet härmed är bindande för
6123: antidumpingtull. Enligt spörsmålsställaren led         tullmyndighetema gentemot den som erhållit
6124: importören till följd av efterförtullningen ekono-     upplysningen i sex år i fråga om tariffer och i tre
6125: misk förlust, som orsakades av den felaktiga in-       år i fråga om ursprung i det fall att de noggranna-
6126: formation han hade fått av tullmyndigheten.            re villkor som anges i sagda artikel uppfylls.
6127:     Med anledning av spörsmålet framhåller re-            1 Finland kan dylika bindande tariff- och ur-
6128: geringen att enligt den integrerade brukstariff        sprungsuppgifter endast ges av Tullstyrelsen.
6129: som gäller inom Europeiska unionen tillämpas           Uppgiftema lärnnas kostnadsfritt till sökanden.
6130: över 16 000 tulltariffpositioner vid import av va-        Vad beträffar spörsmålets övriga delar konsta-
6131: ror från s.k. tredje Iänder utanför gemenskapen.       terar regeringen att tullverket i Finland har satsat
6132: Med hjälp av brukstariffen verkställs bl.a. ge-        mycket på rådgivning för importörer och expor-
6133: menskapens handelspolitiska åtgärder. Tili dessa       törer. Tullstyrelsen publicerar och uppdaterar
6134: åtgärder hör även antidumpingtullar som det är         förutom tidningen Tullstyrelsens meddelanden
6135: möjligt att tillämpa när en viss vara förs in i ge-    (TMD) också ett flertal olika meddelanden om
6136: menskapen till ett pris som underskrider produk-       tullbestämmelser. Också brukstariffenjämte om-
6137: tionskostnadema för varan i fråga i ursprungslan-      fattande förklaringar finns tiligänglig. Utöver
6138: det.                                                   tullverkets riksomfattande och frekvent anlitade
6139: 
6140: 
6141: 4
6142: Ministems svar                                         KK 652/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk
6143: 
6144: 
6145: telefonrådgivning informerar Tullstyrelsen också   sprung som är bindande för gemenskapen och
6146: om olika saker på sin internethemsida. Också i     dess medlemsstater endast ges av tullstyrelsen i
6147: den omfattande och mångsidiga utbildningen av      Finland på skriftlig ansökan. Alla bindande upp-
6148: tulipersonai betonas vikten av kundbetjäning och   gifter om tariffer och ursprung som på detta sätt
6149: kundrådgivning.                                    meddelats sparas i gemenskapens gemensamma
6150:    Trots de ovan beskrivna tjänsterna kan sådana   databas, i viiken tullmyndigheterna i alla med-
6151: uppgifter om tulltariffposition eller varans ur-   lemsstater kan kontrollera gällande uppgifter.
6152: 
6153: 
6154: 
6155: Helsingfors den 9 november 1999
6156: 
6157:     Minister Suvi-Anne Siimes
6158: 
6159: 
6160: 
6161: 
6162:                                                                                                   5
6163:                                                         KK 653/1999 vp -Ismo Seivästö /skl ym.
6164: 
6165: 
6166: 
6167: 
6168:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 653/1999 vp
6169: 
6170:                                            Ikäsyrjinnän lopettaminen työelämässä
6171: 
6172: 
6173: 
6174: 
6175: Eduskunnan puhemiehelle
6176: 
6177: Ikääntyvien asema työmarkkinoilla on jatkuvasti     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6178: huonontunut. Työelämässä on vallalla nuoruu-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
6179: den ihannointi. Yhteiskuntamme ei ole kauniista     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6180: puheista huolimatta sitoutunut kansalaistensa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6181: terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisää-
6182: miseen ja toimeentulon turvaamiseen.                      Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6183:    Yrityksille on edelleen edullisempaa pitää             tyä, jotta yrityksiä voitaisiin tukea pitä-
6184: henkilöstö mahdollisimman nuorena ja pyrkiä               mään henkilöstönsä ikärakenne tasapai-
6185: pääsemään eroon ikääntyvistä työntekijöistä.              noisena niin, että ikääntyvät työntekijät
6186:    Turvattu työn jatkuminen, ikääntyvien työn             voisivat vähitellen työkykynsä puitteis-
6187: keventäminen ja kuntoutus ovat niitä kannusti-            sa vähentää työntekoaan sekä siirtää
6188: mia, jotka auttavat työssä jaksamiseen eläke-             tietojaan ja taitojaan nuoremmalle su-
6189: ikään saakka.                                             kupolvelle?
6190: 
6191: 
6192: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
6193: 
6194:     Ismo Seivästö /skl
6195:     Leea Hiltunen /skl
6196: 
6197: 
6198: 
6199: 
6200:                                                                                              Versio 2.0
6201: KK 653/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.                                               Ministerin vastaus
6202: 
6203: 
6204: 
6205: 
6206: Eduskunnan puhemiehelle
6207: 
6208: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        ikääntyviä kohtaan. Ohjelman rahoituksella on
6209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tehty mm. selvitys ikäsyrjinnästä. Ikäohjelman
6210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhtenä punaisena lankana on ikääntyvien työky-
6211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Sei-        vyn ylläpitäminen ja parantaminen eli tyky-toi-
6212: västön /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       minta sekä yleensä ikääntymiseen liittyvän tutki-
6213: myksen KK 653/1999 vp:                                mus- ja muun tiedon lisääminen. Ikäohjelman
6214:                                                       puitteissa on valmisteilla opas työpaikoille
6215:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ikääntyvien työkyvyn edistämisestä työaikajär-
6216:        tyä, jotta yrityksiä voitaisiin tukea pitä-    jestelyin. Opas koskee mahdollisimman moni-
6217:        mään henkilöstönsä ikärakenne tasapai-         puolisesti erilaisia työaikaratkaisuja ja muitakin
6218:        noisena niin, että ikääntyvät työntekijät      työntekijäryhmiä kuin ikääntyviä. Oppaassa ovat
6219:        voisivat vähitellen työkykynsä puitteis-       esillä myös erilaiset työvuorottelun ja osa-aika-
6220:        sa vähentää työntekoaan sekä siirtää           työn mallit.
6221:        tietojaan ja taitojaan nuoremmalle su-            Työministeriön painopiste vuonna 1999 on
6222:        kupolvelle?                                    ikääntyvien koulutuksessa ja erilaisissa kehittä-
6223:                                                       mishankkeissa. Tavoitteena on nostaa yli 50-
6224: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vuotiaiden työttömien ja työttömyysuhan alais-
6225: ti seuraavaa:                                         ten määrää koulutuksessa. Myös työssä olevien
6226: Hallitus on kiinnittänyt runsaasti huomiota kysy-     mahdollisuuksia lisä- ja täydennyskoulutukseen
6227: myksessä esitettyihin näkökohtiin, kuten ikään-       ollaan kehittämässä mm. valtioneuvoston asetta-
6228: tyvien työsyrjintään ja heidänjaksamiseensa. Sa-      massa työryhmässä, joka valmistelee omaehtoi-
6229: malla hallitus kantaa huolta työvoiman saatavuu-      sen ammatillisen aikuiskoulutuksen toimeentulo-
6230: desta väestön ikärakenteessa tapahtuvien muu-         turvamalleja. Työssä olevien ikääntyvien tarpei-
6231: tostenkin aikana.                                     ta vastaavan koulutuksen ja muun kehittämis-
6232:    Ennen kaikkea on luotu osa-aikaeläkejärjes-        työn käynnistäminen on mahdollista myös ESR:n
6233: telmä, jossa 56-vuotiaana voi siirtyä osa-aika-       ohjelmien kautta. Ikäohjelman avulla kehitetään
6234: eläkkeelle siten, että työaika on 40-60 prosent-      myös ikäjohtamista.
6235: tia normaalista työajasta ja saada samalla osa-ai-       Edellä sanotun lisäksi hallituksen hankesalk-
6236: kaeläkettä ja palkkaa. Kun järjestelmän ikäraja       kuun kuuluvat ns. työelämäohjelmat, jotka muo-
6237: alennettiin 56 vuoteen, on osa-aikaeläkkeen suo-      dostuvat toisiaan täydentävistä ikä-, työelämän
6238: sio kasvanut huomattavasti. Lisäksi ikääntyvillä      kehittämis- ja tuottavuusohjelmista sekä työssä
6239: on käytössään vuorotteluvapaa ja osa-aikalisäjär-     jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmasta.
6240: jestelmä, jotka tarjoavat väliaikaisesti mahdolli-       Kansallinen työelämän kehittämisohjelma II
6241: suuden pitää vapaata työstä tietyillä korvauksilla.   (2000-2003) on jatkoa vuonna 1996 käynnisty-
6242:    Parhaillaan ollaan toteuttamassa Kansallista       neelle työelämän kehittämisohjelmalle. Tavoit-
6243: Ikäohjelmaa (1998-2002), joka on katsottu tar-        teena on parantaa tuottavuutta ja työelämän laa-
6244: peelliseksi erityisesti asenteiden muuttamisessa      tua suomalaisilla työpaikoilla. Vuoden 2000 pai-
6245: 
6246: 
6247: 
6248: 2
6249: Ministerin vastaus                                       KK 653/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
6250: 
6251: 
6252: nopistealueita ovat muun ohessa sellaiset hank-      daan selvittää työssä jaksamiseen vaikuttavia
6253: keet, jotka parantavat työyhteisöjen toimivuutta     syitä ja luoda uusia ratkaisuja, joilla voidaan
6254: erityisesti ikääntyvän työvoiman kannalta.           myös parantaa ikääntyvien jaksamista pitem-
6255:     Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideoh-     pään työelämässä.
6256: jelma käynnistyy vuoden 2000 alussa. Työssä              Työsopimus lakikomitean työssä on ollut selvi-
6257: jaksamisen ohjelman tavoitteena on parantaa          tettävänä muun muassa työntekijöiden työsuhde-
6258: työssä selviytymistä ihmisen elinkaaren ja työ-      turvaa koskevien säännösten uudistaminen. Kes-
6259: uran kaikissa vaiheissa. Työn tekemisen tulee        keisimmät työsuhdeturvaa koskevat säännökset
6260: olla osa hyvinvointia, jotta työssä jaksettaisiin    liittyvät työsuhteen tai -sopimuksen purkami-
6261: myös pidempään. Potkua annetaan mm. välittä-         seen, irtisanomiseen ja lomauttamiseen. Työso-
6262: mällä työyhteisöille ja yrityksille tietoa hyvistä   pimuslakikomitea on saanut lisämääräajan työn-
6263: käytännön toimintamalleista. Uuteen ohjelmaan        sä päättämiseksi 31.1.2000 saakka. Työsopimus-
6264:  on sisällytetty suuntaviivat nyt käynnistyville     lain lakiteksteistä on jo pitkälti yksimielisyys ja
6265:  toimenpiteille. Ohjelmassa ovat mukana työmi-       niissäkin on otettu huomioon työnantajan velvol-
6266:  nisteriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö,   lisuus selvittää työntekijän uudelleensijoitus- ja
6267:  opetusministeriö, työmarkkinajärjestöt sekä         koulutusmahdollisuuksia irtisanomisuhan alai-
6268:  muut yhteistyötahot                                 sissa tilanteissa samoin kuin velvollisuus kiinnit-
6269:     Tämän ohjelman puitteissa myös työssä jaksa-     tää huomiota työntekijän ammattitaidon ylläpi-
6270:  mista koskevaa tutkimusta lisätään ja tutkimustu-   toon.
6271:  losten hyödynnettävyyttä parannetaan. Näin voi-
6272: 
6273: 
6274: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
6275: 
6276:     Työministeri Sinikka Mönkäre
6277: 
6278: 
6279: 
6280: 
6281:                                                                                                       3
6282: KK 653/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.                                                  Ministerns svar
6283: 
6284: 
6285: 
6286: 
6287: Till riksdagens talman
6288: 
6289: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ansetts vara behövligt i synnerhet när det gälier
6290: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       att förändra attityder till äldre. Med finansiering
6291: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ismo      genom programmet har bl.a. gjorts en utredning
6292: Seivästö /fkf m.fl. undertecknade skriftliga          om åldersdiskriminering. Som en röd tråd i ål-
6293: spörsmål SS 653/1999 rd:                              dersprogrammet är att upprätthålia och förbättra
6294:                                                       äldre arbetstagares arbetsförmåga, dvs. s.k. tyky-
6295:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          verksamhet, samt att i alimänhet öka forsknings-
6296:       för att företag skall kunna uppmuntras          data och andra data kring åldrandet. Inom ramen
6297:       att hålla sin personals åldersstruktur i        för åldersprogrammet hålier man på att förbere-
6298:       balans så att äldre arbetstagare efter sin      da för arbetsplatsernas bruk en handbok om
6299:       arbetsförmåga stegvis skall kunna gå            främjande av äldre arbetstagares arbetsförmåga
6300:       ner i arbetet och överföra sina kunska-         genom arbetstidsarrangemang. Handboken be-
6301:       per och färdigheter tili den yngre gene-        handlar altemativa arbetstidsarrangemang så
6302:       rationen?                                       mångsidigt som möjligt och beaktar också andra
6303:                                                       åldersgrupper än äldre. 1 handboken tas också
6304: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       upp olika modelier för arbetsaltemering och del-
6305: föra följande:                                        tidsarbete.
6306: Regeringen har fåst mycket uppmärksamhet vid             För arbetsministeriets vidkommande ligger
6307: de synpunkter som framförts i spörsmålet, såsom       tyngdpunkten år 1999 vid utbildning för äldre ar-
6308: åldersdiskriminering av äldre arbetstagare och        betstagare och olika utvecklingsprojekt. Målet är
6309: deras orkande i arbetet. Samtidigt känner reger-      att öka antalet arbetslösa och arbetslöshetshota-
6310: ingen oro över hur tiligången på arbetskraft skali    de över 50-åringar som deltar i utbildning. Också
6311: kunna tryggas också när befolkningens ålders-         sysselsatta personers möjligheter tili tilläggsut-
6312: struktur förändras.                                   bildning och påbyggnadsutbildning hålier på att
6313:    Först och främst har man skapat ett deltidspen-    utvecklas bl.a. i en av statsrådet tillsatt arbets-
6314: sionssystem, enligt vilket arbetstagare som fylit     grupp, som bereder utkomstskyddsmodelier för
6315: 56 år kan gå i deltidspension med en arbetstid        den frivilliga yrkesinriktade vuxenutbildningen.
6316: som utgör 40-60 procent av den normala arbets-        Vidare erbjuder ESF-program chanser att införa
6317: tiden och få både deltidspension och lön. Sedan       utbildningsåtgärder och annat utvecklingsarbete
6318: åldersgränsen för detta system drogs ner tili 56 år   som motsvarar äldre arbetslösa personers behov.
6319: har deltidspensionen betydligt ökat i popularitet.    Inom ramen för åldersprogrammet utvecklas
6320: Äldre arbetstagare har vidare möjligheten att ut-     också åldersledarskap.
6321: nyttja alterneringsledighet och systemet med del-        Utöver det ovan nämnda omfattar regeringens
6322: tidstillägg vilka erbjuder dem möjlighet att till-    projektportfölj s.k. arbetslivsprogram som består
6323: fåliigt ta ledigt från arbetet och få vissa ersätt-   av åldersprogrammet, programmet för utvecklan-
6324: ningar.                                               de av arbetslivet och produktivitetsprogrammet,
6325:    Som bäst hålier man på att fulifölja det natio-    vilka kompletterar varandra, samt ett forsknings-
6326: nelia åldersprogrammet (1998-2002) som har
6327: 
6328: 4
6329: Ministems svar                                             KK 653/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
6330: 
6331: 
6332: och åtgärdsprogram gällande hur de anställda or-          lnom ramen för detta program utökas också
6333: kar i arbetet.                                         forskningen kring orkande i arbetslivet och man
6334:     Det nationella programmet för utvecklande av       förbättrar forskningsresultatens utnyttjbarhet. På
6335: arbetslivet II (2000-2003) är fortsättning på det      detta sätt kan kan man reda ut vi1ka orsaker som
6336: program för utvecklande av arbetslivet som in-         inverkar på att man orkar i arbetet och skapa nya
6337: fördes år 1996. Syftet är att förbättra produktivi-    lösningar som kan bidra till att äldre personer or-
6338: teten och arbetslivets kvalitet på finländska ar-      kar längre i arbetslivet.
6339: betsplatser. Tili insatsområdena för 2000 hör             Arbetsavtalskommittens arbete har gått ut på
6340: bland annat sådana projekt som syftar till att få      att utreda bland annat en revidering av bestäm-
6341: arbetsgemenskapema att fungera bättre särskilt         me1serna om arbetstagarnas anställningstrygg-
6342: med tanke på den äldre arbetskraften.                  het. De viktigaste bestämmelserna om anställ-
6343:     Ett forsknings- och åtgärdsprogram gällande        ningstrygghet gäller upphävande av ett arbetsför-
6344: orkande i arbetet startar i början av år 2000. Må-     hållande eller arbetsavtal, uppsägning och per-
6345: let med detta program är att ge människan bättre       mittering. Arbetsavtalskommitten har fått till-
6346: möjligheter att klara av arbetet i de olika levnads-   läggstid fram till 31.1.2000 för att slutföra sitt ar-
6347: situationema och i de olika skedena av yrkesba-        bete. Om lagtexterna i en ny lag om arbetsavta1
6348: nan. Arbetet bör vara en del av välfården för att      råder det redan en långtgående enighet. Också i
6349: man också skall orka längre i arbetslivet. lnspira-    dem har man beaktat arbetsgivarens skyldighet
6350: tion ges bland annat genom att för arbetsgemen-        att utreda möjligheterna tili arbetstagares ompla-
6351: skaper och företag förmedla erfarenheter av "best      cering och deras utbildningsmöj1igheter i situa-
6352: practices". 1 det nya programmet har intagits rikt-    tioner där de hotas av uppsägning liksom också
6353:  linjer för de åtgäder som kommer att inledas. 1       arbetsgivarens skyldighet att fåsta uppmärksam-
6354: programmet deltar förutom arbetsministeriet            het vid att upprätthålla arbetstagarens yrkeskun-
6355:  även social- och hälsovårdsministeriet, undervis-     nighet.
6356:  ningsministeriet, arbetsmarknadsorganisationer-
6357:  na och vissa andra samarbetspartner.
6358: 
6359: 
6360: 
6361: Helsingfors den 17 november 1999
6362: 
6363:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
6364: 
6365: 
6366: 
6367: 
6368:                                                                                                            5
6369:                                                           KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6370: 
6371: 
6372: 
6373: 
6374:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 654/1999 vp
6375: 
6376:                                               Vaatetusalan ottaminen arvonlisäveron alenta-
6377:                                               miskokeiluun
6378: 
6379: 
6380: 
6381: 
6382: Eduskunnan puhemiehelle
6383: 
6384: Suomi on EU:n puheenjohtajamaana valmistel-            sen selviytymisongelmat ovat suuremmat sekä
6385: lut komission talvella esittämää kokeilua työvoi-      vaativat enemmän työtä kuin tähän asti.
6386: mavaltaisten palvelualojen arvonlisäverojen                Ala on viime vuosina voimakkaasti pien-
6387: alentamisesta. Kansallisesti on päätettävissä,         yritysvaltaistunut Tekstiilejä valmistaa 1 400
6388: mille aloille kokeilua kussakin maassa sovelle-        toimipaikkaa, joista 1 200 on alle viiden hengen
6389: taan. Ranska on 15. syyskuuta alentanut kansalli-      työpaikkoja. Vaatteita valmistaa 1 600 toimi-
6390: sin päätöksin arvonlisäveron 5,5 prosenttiin 20        paikkaa, joista 1 400 on alle viiden hengen työ-
6391: prosentin sijaan yksityistalouksien korjaus- ja        paikkoja. Mikroyrityksissä ei ole eroa palvelu-
6392: kunnossapitotöissä. Kolmen vuoden koeajan jäl-         yrityksiin nähden. Ne ovat verrattavissa kahvi-
6393: keen selvitetään alentamisen vaikutus työllisyy-       loihin, partureihin, pieniin ruokaloihin, suutarin-
6394: teen. Asiaa puolustanut pk-yrityksiä edustava          liikkeisiin tai ateljeeompelimoihin. Meille esi-
6395: UEAPME on jo ennustanut menestystä alv:n               merkiksi tekstiili- ja vaatetusala on perinteisesti
6396: alentamiselle. Arvio on, että se synnyttää uusia       ollut tärkeä työllistäjä. Vaikka ala on kokenut ra-
6397: työpaikkoja.                                           jun rakennemuutoksen, se työllistäisi edelleen
6398:     Samansuuntaisia ennusteet ovat rakennussek-        tuhansia suomalaisia. Työvoimavaltaisen sekä
6399: torilla. Alv:n alentaminen 5,5 prosenttiin Rans-       avoimen ja kovan kilpailutilanteen puristuksessa
6400: kassa myötävaikuttaa 50 000 työpaikan syntymi-         oleva kotimainen teva-ala tarvitsisi juuri nyt avi-
6401: seen rakennusfirmoissa ja saman verran siihen          tusta valtiovallalta. Eräs vaihtoehto olisi niin sa-
6402: liittyvillä aloilla. Toisin sanoen se edistää talou-   nottu sotu-maksujen tehokkaampi porrastus tai
6403: den kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Näin en-        alv:n verokannan alentuminen kokeilun ajaksi.
6404: nustaa Euroopan rakennusalan konfederaatio                On perusteltua uskoa, että vaatetusalan otta-
6405: (ESB).                                                 minen mukaan alv:n alentamiskokeiluun toisi
6406:     Suomessa tekstiili- ja vaatetusalalla on edel-     alalle kauan kaivattuja työpaikkoja.
6407: leen muihin aloihin verrattuna maan huonoin
6408: työllisyystilanne: 23 prosenttia alan jäsenistä on     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6409: työttömänä. Pääomavaltaisella erikoistekstiilillä      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
6410: on vientiä ja palkanmaksukykyä, kun taas ompe-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6411:  lupuoli on jäänyt varjoon alan keskusteluissa, ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6412: 
6413: 
6414: 
6415: 
6416:                                                                                                   Versio 2.0
6417: KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6418: 
6419: 
6420: 
6421:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6422:       tyä vaatetusalan saamiseksi mukaan ar-
6423:       vonlisäveron alentamiskokeilun piiriin?
6424: 
6425: 
6426: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1999
6427: 
6428:     Kari Urpilainen /sd                           Pertti Turtiainen /vas
6429:     Arto Seppälä /sd                              Rakel Hiltunen /sd
6430: 
6431: 
6432: 
6433: 
6434: 2
6435: Ministerin vastaus                                       KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6436: 
6437: 
6438: 
6439: 
6440: Eduskunnan puhemiehelle
6441: 
6442: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         netun verokannan enintään kahteen liitteessä
6443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          mainittuun palveluryhmään kuuluviin palvelui-
6444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hin. Jäsenvaltion, joka haluaa osallistua
6445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-        kokeiluun, on ilmoitettava siitä komissiolle en-
6446: laisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nen 1 päivää marraskuuta 1999. Kokeilukauden
6447: myksen KK 654/1999 vp:                                  lopulla kokeiluun osallistuvan jäsenvaltion on
6448:                                                         laadittava yksityiskohtainen kertomus, johon
6449:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        sisältyy yleisarvio toimenpiteiden vaikuttavuu-
6450:        tyä vaatetusalan saamiseksi arvonlisä-          desta erityisesti uusien työpaikkojen luomisen ja
6451:        veron alentamiskokeilun piiriin?                tehokkuuden kannalta.
6452:                                                            Kirjallisessa kysymyksessä ehdotetaan, että
6453: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tekstiili- ja vaatetusala otettaisiin mukaan työval-
6454: ti seuraavaa:                                          taisten palvelujen alennettuja verokantoja koske-
6455: Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jota kan-        vaan kokeiluun.
6456: netaan kaikesta liiketoiminnan muodossa Suo-               Direktiivin mukaan jäsenvaltio ei voi ottaa
6457: messa harjoitetusta hyödykkeiden myynnistä.            alennettua verokantaa käyttöön tekstiili- ja vaate-
6458: Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan tekstiili-        tusalalla siltä osin kuin kysymyksessä on uusien
6459: ja vaatetusalalla myytyihin tavaroihin ja palve-       tekstiilien ja vaatteiden valmistaminen ja myyn-
6460: luihin sovelletaan yleistä 22 prosentin verokan-       ti. Työvaltaisia aloja koskevaa arvonlisäveroko-
6461: taa.                                                   keilua ei ole missään vaiheessa katsottu voitavan
6462:    Arvonlisäverolaissa sovellettava veropohja          ottaa käyttöön tavaroiden myynnin osalta, koska
6463: sekä verokantarakenne ja -taso on määritelty           tavarat voivat liikkua jäsenvaltioiden rajojen yli.
6464: Suomea sitovasti neuvoston kuudennessa arvon-          Alennetun verokannan soveltaminen yhdessä jä-
6465: lisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Suomella ei        senvaltiossa aiheuttaisi siten todennäköisesti kil-
6466: siten ole oikeutta kansallisilla päätöksillä sovel-    pailunvääristymiä yhteisön alueella. Kilpailu-
6467: taa alennettua verokantaa muihin kuin direktii-        neutraalisuussyistä alennettua verokantaa ei ole
6468: vin sallimiin hyödykkeisiin.                           myöskään katsottu voitavan ottaa käyttöön osta-
6469:    Neuvosto hyväksyi 22 päivänä lokakuuta 1999         jan toimittamasta raaka-aineesta tapahtuvaan uu-
6470: direktiivin 1999/85/EY kuudennen arvonlisäve-          sien tavaroiden valmistustyön myyntiin. Tästä
6471: rodirektiivin muuttamisesta siten, että siihen si-     syystä arvonlisäverokokeilun soveltamisala
6472: sällytetään mahdollisuus soveltaa kokeiluluon-         myös tekstiili- ja vaatetusalalla on rajoitettu
6473: toisesti alennettua arvonlisäverokantaa erityisen      direktiivin K liitteessä mainittuihin palveluihin.
6474: työvaltaisiin palveluihin. Direktiivin mukaan              Direktiivin liitteeseen K sisältyvät muun
6475: neuvosto voi myöntääjäsenvaltiolle luvan sovel-        muassa pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat
6476: taa 1 päivänä tammikuuta 2000 alkavan kolmi-           kenkiin ja nahkatavaroihin sekä vaatteisiin ja lii-
6477: vuotiskauden aikana alennettuja verokantoja di-        navaatteisiin. Jotta jäsenvaltio voi saada luvan
6478: rektiivin liitteessä K lueteltuihin palveluihin. Jä-   soveltaa alennettua verokantaa näihin palvelui-
6479: senvaltio voi pääsääntöisesti ottaa käyttöön alen-     hin, niiden on lisäksi täytettävä kyseisessä jäsen-
6480: 
6481: 
6482:                                                                                                          3
6483: KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
6484: 
6485: 
6486: valtiossa direktiivissä säädetyt tarkemmat edel-           Lisäksi on huomattava, että työllisyyden edis-
6487: lytykset: palvelujen on oltava työvaltaisia, niitä      tämiseksi on olemassa tehokkaampiakin keinoja
6488: on tarjottava laajalti lopulliselle kuluttajalle ja     kuin työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokan-
6489: niiden on oltava pääasiallisesti paikallisia,           nan alentaminen. Muun muassa sosiaaliturva-
6490: eivätkä ne saa todennäköisesti luoda kilpailun-         maksujen ja tuloverotuksen alentaminen on eräi-
6491: vääristymiä. Lisäksi verokannan alentamisesta           den selvitysten mukaan tehokkaampi verotuksel-
6492: aiheutuvan hinnanalennuksen sekä kysynnän ja            linen keino työllisyysvaikutusten aikaansaami-
6493: tarjonnan välillä on oltava kiinteä yhteys.             seksi kuin arvonlisäveron alentaminen.
6494:    Alennetun verokannan soveltamisella pieniin             Kokeiluna todennäköisesti saavutettavien
6495: korjauspalveluihin ei olisi tehtyjen selvitysten        työllisyysvaikutusten vähäisyyden takia talous-
6496: perusteella merkittävää työllistävää vaikutusta         poliittinen ministerivaliokunta päätti 26 päivänä
6497: Suomessa. Kenkien ja nahkatavaroiden sekä               lokakuuta 1999, että Suomi ei osallistu työval-
6498: vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus on taloudel-      taisten palvelualojen alennettuja verokantoja
6499: liselta merkitykseltään vähäistä ja työllisyyden        koskevaan kokeiluun direktiivin mahdollistamil-
6500: kannalta hyvin marginaalinen ala. Myös kokei-           la toimialoilla.
6501: lun seuranta direktiivin edellyttämällä tavalla            Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,
6502: olisi kyseisillä aloilla saattanut olla vaikeaa, kos-   että alennettuja verokantoja koskevan kokeilun
6503: ka nämä palvelut eivät muodosta yhtenäistä toi-         käyttöönotto tekstiili- ja vaatetusalalla ei ole ol-
6504: mialaa.                                                 lut perusteltua.
6505: 
6506: 
6507: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
6508: 
6509:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
6510: 
6511: 
6512: 
6513: 
6514: 4
6515: Ministems svar                                            KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6516: 
6517: 
6518: 
6519: 
6520: Tili riksdagens talman
6521: 
6522: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ter inom högst två av de kategorier som anges i
6523: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        bilaga K. En medlemsstat som vill delta i försö-
6524: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari        ket skall underrätta kommissionen om detta före
6525: Urpilainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga           den 1 november 1999. 1 s1utet av försöksperio-
6526: spörsmål SS 654/1999 rd:                                den skall en medlemsstat som deltar i försöket ut-
6527:                                                         arbeta en detaljerad rapport med en övergripande
6528:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            bedömning av åtgärdens effektivitet i synnerhet
6529:       för att beklädnadsbranschen skall om-             när det gäller skapandet av sysselsättning och
6530:       fattas av försöket med reducerad mer-            verkningsfullhet.
6531:        värdesskatt?                                        1 det skriftliga spörsmålet föres1ås att textil-
6532:                                                        och beklädnadsbranschen tas med i försöket med
6533: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        reducerade skattesatser för arbetsintensiva tjäns-
6534: föra följande:                                          ter.
6535: Mervärdesskatten är en allmän konsumtions-                 Enligt direktivet kan en medlemsstat inte ta
6536: skatt, som uppbärs på all rörelsemässig försälj-       den reducerade skattesatsen i bruk inom textil-
6537: ning av nyttigheter i Finland. Enligt mervärdes-       och beklädnadsbranschen tili den del som det är
6538: skattelagen (150111993) tillämpas den allmänna         fråga om framställning och försäljning av nya
6539: skattesatsen på 22 % på varor och tjänster som         textilier och kläder. Försöket med mervärdes-
6540: sålts inom textil- och beklädnadsbranschen.            skatt inom arbetsintensiva branscher har inte i
6541:    Den skattebas samt skattesatsstruktur och           något som helst skede ansetts kunna tas i bruk när
6542: skattesatsnivå som skall tillämpas enligt mervär-      det gäller försäljning av varor, eftersom varoma
6543: desskattelagen har bestämts på ett för Finland         kan föras över medlemsstatemas gränser. Om re-
6544: bindande sätt i rådets sjätte mervärdesskattedi-       ducerad skattesats tillämpas i en medlemsstat
6545: rektiv (77 /388/EEG). Finland har således inte rätt    medför detta troligtvis snedvridning av konkur-
6546: att genom nationella beslut tillämpa en reduce-        rensen på gemenskapens område. Av skäl som
6547: rad skattesats på an,~:lra nyttigheter än på dem som   hänför sig tili konkurrensneutralitet har en redu-
6548: direktivet tillåter.                                   cerad skattesats inte heller ansetts kunna tas i
6549:    Rådet godkände den 22 oktober 1999 direkti-         bruk i fråga om försäljning av tillverkningsarbe-
6550: vet 1999/85/EG om ändring av det sjätte mervär-        te som avser nya varor som framställs av råvaror
6551: desskattedirektivet. Enligt ändringen inkluderas i     som köparen har levererat. Av denna orsak har
6552: direktivet en möjlighet att på försök tillämpa en      tillämpningsområdet för försöket med mervär-
6553: reducerad mervärdesskattesats på speciellt ar-         desskatt också inom textil- och beklädnadsbran-
6554: betsintensiva tjänster. Enligt direktivet kan rådet    schen begränsats tili de tjänster som nämns i bi-
6555: bevilja en medlemsstat tillstånd att under en tre-     laga K till direktivet.
6556: årsperiod som börjar den 1 januari 2000 tillämpa           1 bilaga K tili direktivet ingår bl.a. små repara-
6557: reducerade skattesatser på tjänster som anges i        tionstjänster, som avser skor och lädervaror samt
6558: bilaga K till direktivet. En medlemsstat kan i re-     kläder och linne. För att en medlemsstat skall få
6559: gel tai bruk den reducerade skattesatsen på tjäns-     tillstånd att tillämpa en reducerad skattesats på
6560: 
6561: 
6562:                                                                                                            5
6563: KK 654/1999 vp- Kari Urpilainen /sd ym.                                                Ministerns svar
6564: 
6565: 
6566: dessa tjänster skall de dessutom i medlemsstaten     schema i fråga, eftersom dessa tjänster inte bil-
6567: i fråga uppfylla de noggrannare villkor som be-      dar någon enhetlig bransch.
6568: stäms i direktivet: de skall vara arbetsintensiva,      Därtill bör observeras att det finns effektivare
6569: de skall till stor del tillhandahållas slutkonsu-    sätt att främja sysselsättningen än en reducerad
6570: menten direkt och de skall i huvudsak vara loka-     mervärdesskattesats för arbetsintensiva tjänster.
6571: la och inte kunna leda till att konkurrensen sned-   Enligt vissa utredningar är bl.a. sänkta social-
6572: vrids. Dessutom måste det finnas ett nära sam-       skyddsavgifter och sänkt inkomstbeskattning ett
6573: band mellan de lägre priser som den reducerade       effektivare medel att åstadkomma en sysselsät-
6574: skattesatsen leder till och efterfrågan och utbu-    tande verkan än vad en sänkt mervärdesskatt är.
6575: det.                                                    Finanspolitiska ministerutskottet beslöt den
6576:    Tillämpningen av en reducerad skattesats på       26 oktober 1999, till följd av den obetydliga sys-
6577: små reparationstjänster skulle enligt gjorda ut-     selsättande verkan som försöket uppenbarligen
6578: redningar inte ha någon betydande sysselsättan-      skulle ha, att Finland inte deltar i försöket med
6579: de verkan i Finland. Reparation av skor och lä-      reducerade skattesatser inom arbetsintensiva ser-
6580: dervaror samt kläder och linne har ringa ekono-      vicebranscher inom de branscher som direktivet
6581: misk betydelse och med tanke på sysselsättning-      möjliggör.
6582: en är det en mycket marginell bransch. Också            På ovan anförda grunder anser regeringen att
6583: uppföljningen av försöket på det sätt som direk-     det inte är motiverat att tai bruk reducerade skat-
6584: tivet förutsätter kunde ha varit svår inom bran-     tesatser inom textil- och beklädnadsbranschen.
6585: 
6586: 
6587: Helsingforsden 12 november 1999
6588: 
6589:     Minister Suvi-Anne Siimes
6590: 
6591: 
6592: 
6593: 
6594: 6
6595:                                                        KK 655/1999 vp - Antti Rantakangas /kesk
6596: 
6597: 
6598: 
6599: 
6600:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 655/1999 vp
6601: 
6602:                                             Osakesijoittamisen verokohtelun selkeyttämi-
6603:                                             nen
6604: 
6605: 
6606: 
6607: 
6608: Eduskunnan puhemiehelle
6609: 
6610: Osakesäästämisen kannustaminen on keskeinen          vää. Ongelma on kärjistynyt uuden tietoteknii-
6611: keino luotaessa uutta työtä ja yrittäjyyttä sekä     kan myötä osakekaupan siirtyessä osin verkkoon
6612: kasvatettaessa kansallisvarallisuutta. Sitä voi-     ja käydessä aiempaa helpommaksi. Verottajan
6613: daan edistää merkittävästi myös selkeällä ja en-     arvopaperisijoittamista koskevat ohjeet sen si-
6614: nakoitavissa olevalla verotuksella.                  jaan ovat peräisin vuodelta 1988, joten aika ja
6615:    Pienten osakesäästäjien sijoituksistaan saa-      tekniikka ovat ajaneet niiden ohi.
6616: mia tuloja verotetaan nykyään pääsääntöisesti 28
6617: prosentin pääomatuloverokannalla. Verottaja on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6618: kuitenkin yhä useammin tulkinnut osakesijoitta-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6619: misen "toistuvaksi ja suunnitelmalliseksi" ja si-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6620: ten elinkeinotoiminnaksi. Tällöin myös verokoh-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6621: telu muuttuu siten, että osa osinkosijoituksista
6622: saatavasta tulosta verotetaan ansiotulona. Useis-          Aikooko hallitus selkeyttää osakesijoit-
6623: sa tapauksissa vero nousee jopa kaksinkertaisek-           tamisen verokohtelua siten, että raja
6624: Si.                                                        pääomatulona verotettavien tulojen ja
6625:    Rajankäynti tavallisen osakesäästämisen ja              elinkeinotoiminnan välillä tulee selväk-
6626: elinkeinotoiminnan välillä on nyt erittäin epäsel-         si ja ennakoi tavaksi?
6627: 
6628: 
6629: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
6630: 
6631:       Antti Rantakangas /kesk
6632: 
6633: 
6634: 
6635: 
6636:                                                                                               Versio 2.0
6637: KK 655/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                             Ministerin vastaus
6638: 
6639: 
6640: 
6641: 
6642: Eduskunnan puhemiehelle
6643: 
6644: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           täjän verotuksessa pääoma- ja ansiotulo-osuuk-
6645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         siin elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovaralli-
6646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suuden perusteella. Pääomatulo-osuudeksi katso-
6647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-       taan 18 prosenttia nettovarallisuudesta ja loppu-
6648: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       osa verotetaan ansiotulona. Jos elinkeinotoimin-
6649: myksen KK 655/1999 vp:                                taan kuuluu osakesijoituksista saatavia osinkoja
6650:                                                       tai luovutusvoittoja, nämä sisältyvät myös jaetta-
6651:        Aikooko hallitus selkeyttää osakesijoit-       vaan yritystuloon. Tuloverolain 38 §:n mukaan
6652:        tamisen verokohtelua siten, että raja         jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettova-
6653:        pääomatulona verotettavien tulojen ja          rallisuudesta riippumatta pääomatuloksi aina sii-
6654:        elinkeinotoiminnan välillä tulee selväk-      hen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen
6655:        si ja ennakoi tavaksi?                         omistamien elinkeinotoiminnan käyttöomaisuu-
6656:                                                       teen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden
6657: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         luovutusvoittoja.
6658: ti seuraavaa:                                            Elinkeinonharjoittajan ja yksityishenkilön
6659: Luonnollinen henkilö maksaa pääomatulona ve-         osakesijoittamisen verokohtelu poikkeaa lähinnä
6660: rotettavista tuloistaan veroa 28 prosenttia. Ve-     pörssiyhtiöiden osinkojen sekä muuhun kuin
6661: ronalaista pääomatuloa on tuloverolain 32 §:n        käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovu-
6662: mukaan muun muassa korkotulo, pörssiyhtiöstä         tusvoittojen osalta. Yksityishenkilölle nämä ovat
6663: saatu osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus ja luo-   pääomatuloa, kun taas elinkeinotoiminnan tulo-
6664: vutusvoitto. Lisäksi pääomatuloa on jaettavan        na ne jakautuvat pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin.
6665: yritystulon pääomatulo-osuus.                        Koska pääomatuloksi katsotaan kuitenkin 18
6666:    Osakesijoittamista harjoittavan luonnollisen      prosenttia elinkeinotoiminnan nettovarallisuu-
6667: henkilön luovutusvoitot sekä pörssiyhtiöstä saa-     desta, osinko saattaa tulla verotetuksi kokonaan
6668: rnat osinkotulot verotetaan siten kokonaan pää-      pääomatulonaja jopa elinkeinotoiminnan tulona.
6669: omatulona. Muista noteeratuista yhtiöistä saatu          Jos osakesijoittaminen on hyvin laajamittais-
6670: osinkotulo jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuu-        ta, verotuskäytännössä on saatettu katsoa, että
6671: teen. Pääomatulo-osuuden laskenta perustuu           kyseessä on elinkeinotoiminta. Tällaiset tapauk-
6672: osakkeen käypään arvoon osingon jakovuotta           set ovat kuitenkin olleet hyvin harvinaisia. Täs-
6673: edeltäneen verovuoden päättyessä. Käytännössä        mällisiä rajoja sille, milloin osakesäästäminen
6674: myös muista noteeratuista yhtiöistä saatu osinko-    muuttuu yksityishenkilön sijoitustoiminnasta
6675: tulo verotetaan yleensä kokonaan pääomatulona.       elinkeinotoiminnaksi, ei voida asettaa, koska ti-
6676: Muista yhtiöistä kuin noteeratuista yhtiöistä saa-   lanteet ovat vaihtelevia. Osakesijoittamisen
6677: tu osinkotulo jaetaan pääoma- ja ansiotulo-          luonne on myös muuttunut kaupankäynnin
6678: osuuksiin osakkeen matemaattisen arvon perus-        siirtyessä osittain tietoverkkoon. Sen vuoksi si-
6679: teella.                                              joittamisen verokohtelun arviointiin ei voitane
6680:    Yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeino-      suoraan käyttää niitäkään kriteereitä, joita sovel-
6681: toiminnan tulo Uaettava yritystulo) jaetaan yrit-    lettiin Verohallituksen arvopaperisijoittamisen
6682: 
6683: 
6684: 2
6685: Ministerin vastaus                                      KK 655/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
6686: 
6687: 
6688: verotuksesta vuonna 1988 antaman ohjeen mu-            netta on vaikea selkeyttää lainsäädäntötoimin.
6689: kaan. Verokohtelusta on kuitenkin mahdollista          Verotuskäytäntö muotoutuukin parhaiten oikeus-
6690: saada ennakkotieto verotuksen toimittavalta ve-        käytännön kautta. Osakesijoittamisen verokohte-
6691: rovirastolta. Tämä tosin edellyttää sitä, että vero-   lun ongelmat on tiedostettu myös Verohallituk-
6692: velvollinen pystyy arvioimaan sijoitustoimintan-       sessa, jonka on tarkoitus sisällyttää asia koulu-
6693: sa laajuuden etukäteen riittävällä tarkkuudella.       tusohjelmaansa ensi vuonna. Myös arvopaperisi-
6694:    Koska rajanveto elinkeinotoiminnan ja yksi-         joittamisen verokohtelua koskevan ohjeen tarkis-
6695: tyishenkilön sijoitustoiminnan välillä tapahtuu        taminen saattaa tulla jossain vaiheessa ajankoh-
6696: tapauksien kokonaisarvioinnin perusteella, tilan-      taiseksi.
6697: 
6698: 
6699: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
6700: 
6701:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
6702: 
6703: 
6704: 
6705: 
6706:                                                                                                       3
6707: KK 655/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                Ministems svar
6708: 
6709: 
6710: 
6711: 
6712: Tili riksdagens talman
6713: 
6714: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         En enskild näringsidkares inkomst av närings-
6715: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      verksamheten (företagsinkomst som skall förde-
6716: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-     las) fördelas vid beskattningen av företagaren i
6717: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga        form av kapital- och förvärvsinkomstandelar en-
6718: spörsmål SS 655/1999 rd:                             ligt den nettoförmögenhet som hör till närings-
6719:                                                      verksamheten. Såsom kapitalinkomstandel be-
6720:        imnar regeringen klarlägga den skatte-        traktas 18 % av nettoförmögenheten medan den
6721:        mässiga behandlingen av aktieinveste-         återstående delen beskattas som förvärvsin-
6722:        ringar så att gränsen mellan inkomster        komst. Om till näringsverksamheten hör dividen-
6723:        som beskattas som kapitalinkomster och        der eller överlåtelsevinster från aktieinvestering-
6724:        näringsverksamhet blir tydlig och förut-      ar ingår dessa också i den företagsinkomst som
6725:        sebar?                                        skall fördelas. Enligt 38 § inkomstskattelagen
6726:                                                      anses den företagsinkomst som skall fördelas
6727: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      oberoende av nettoförmögenheten såsom kapital-
6728: föra följande:                                       inkomst upp till ett belopp som motsvarar överlå-
6729: En fysisk person betalar 28 % i skatt på de in-      telsevinstema av sådana av den skattskyldige
6730: komster som beskattas som kapitalinkomst. Skat-      ägda fastigheter och värdepapper som ingår i nä-
6731: tepliktig kapitalinkomst är enligt 32 § inkomst-     ringsverksamhetens anläggningstillgångar.
6732: skattelagen bl.a. inkomster av ränta, dividendin-       Behandlingen i skattehänseende av näringsid-
6733: komst från börsbolag, hyresinkomst, vinstandel       kares och fysiska personers aktieinvesteringar
6734: och överlåtelsevinst. Dessutom betraktas kapital-    skiljer sig närmast i fråga om dividender från
6735: inkomstandelen av företagsinkomst som skall          börsbolag samt överlåtelsevinster från andra ak-
6736: fördelas såsom kapitalinkomst.                       tier än sådana som hör till anläggningstillgångar-
6737:    Överlåtelsevinstema från en fysisk persons        na. För fysiska personer är de kapitalinkomster,
6738: aktieinvesteringar samt dividendinkomstema           medan de som inkomster från näringsverksamhe-
6739: från börsbolag beskattas således i sin helhet som    ten fördelas i form av en kapital- och en förvärvs-
6740: kapitalinkomst. Dividendinkomst från andra no-       inkomstandel. Eftersom dock 18 % av närings-
6741: terade bolag fördelas i form av en kapital- och en   verksamhetens nettoförmögenhet betraktas som
6742: förvärvsinkomstandel. Beräkningen av kapitalin-      kapitalinkomst, kan en dividend bli beskattad
6743: komstandelen baserar sig på aktiens gängse vär-      helt som kapitalinkomst och även som inkomst
6744: de vid utgången av det skatteår som föregått divi-   av näringsverksamhet.
6745: dendutdelningen. 1 praktiken beskattas även i all-      Om aktieinvesteringama sker i stor skala har
6746: mänhet dividendinkomst från andra noterade bo-       man i beskattningspraxis kunnat anse att det är
6747: lag i sin helhet som kapitalinkomst. Dividendin-     fråga om näringsverksamhet. Sådana här fall har
6748: komster från andra bolag än noterade bolag för-      dock varit mycket ovanliga. Det är omöjligt att
6749: delas i form av en kapitalinkomst- och en för-       sätta någon exakt gräns för när aktiesparande
6750: värvsinkomstandel enligt aktiens matematiska         övergår från att vara en fysisk persons investe-
6751: värde.                                               ringsverksamhet till att utgöra näringsverksam-
6752: 
6753: 
6754: 4
6755: Ministerns svar                                       KK 655/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
6756: 
6757: 
6758: het eftersom situationen varierar. Aktieinveste-        Eftersom gränsdragningen mellan nanngs-
6759: ringens karaktär har också förändrats i och med      verksamhet och en fysisk persons investerings-
6760: att verksamheten delvis flyttats över tili datanä-   verksamhet sker enligt en helhetsbedömning av
6761: tet. Därför torde man inte heller på bedömningen     fallen är det svårt att göra förfarandet tydligare
6762: av den skattemässiga behandlingen direkt kunna       genom lagstiftningsåtgärder. Beskattningspraxis
6763: tillämpa de kriterier som närnns i Skattestyrel-     utformas bäst genom rättspraxis. Man har även
6764: sens anvisningar för beskattningen av värdepap-      vid Skattestyrelsen varseblivit de problem som
6765: persinvesteringar från år 1988. Det är dock möj-     hänför sig tili den skattemässiga behandlingen av
6766: ligt att få förhandsbesked om den skattemässiga      aktieinvesteringar och Skattestyrelsen ärnnar ta
6767: behandlingen från det skatteverk som verkställer     med frågan i sitt utbildningsprogram nästa år.
6768: beskattningen. Det förutsätter dock att den skatt-   Det kan också i något skede bli aktuellt att ändra
6769: skyldiga på förhand och tillräckligt exakt kan be-   anvisningarna gällande den skattemässiga be-
6770: döma omfattningen av sin investeringsverksam-        handlingen av värdepappersinvesteringar.
6771: het.
6772: 
6773: 
6774: Helsingforsden 12 november 1999
6775: 
6776:     Minister Suvi-Anne Siimes
6777: 
6778: 
6779: 
6780: 
6781:                                                                                                      5
6782:                                                KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
6783: 
6784: 
6785: 
6786: 
6787:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 656/1999 vp
6788: 
6789:                                               Ydinvoimalaonnettomuuksista              tiedottaminen
6790:                                               naapurimaiden viranomaisille
6791: 
6792: 
6793: 
6794: 
6795: Eduskunnan puhemiehelle
6796: 
6797: Loviisan ydinvoimalassa tapahtunut vetykaasu-          muuksien kohdalla tulisi saada nopeasti täsmäl-
6798: vuoto 5. lokakuuta aiheutti lehtitietojen mukaan       listä ja ytimekästä tietoa naapurimaihin, vakavis-
6799: pelkoa ja huolta rajan takana Pietarin alueella.       ta onnettomuuksista puhumattakaan.
6800: Sikäläiset tiedotusvälineet ehtivät välittää vir-
6801: heellistä tietoa asukkaille, ennen kuin Suomesta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6802: saatiin täsmällistä tietoa onnettomuuden vaka-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
6803: vuudesta. Virheellisten tietojen oikaisu ja ihmis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6804: ten rauhoittelu on työllistänyt paikallisia viran-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6805: omaisia.
6806:    Tapahtuneesta päätellen tiedonkulku Suomen                Miten Suomi tiedottaa omalla alueel-
6807: Säteilyturvakeskuksesta Venäjän viranomaisille               laan tapahtuneista ydinvoimala- tai sä-
6808: ja tiedotusvälineille on ollut puutteellista. Lehti-         teilyonnettomuuksista naapurimaiden
6809: tietojen mukaan venäläiset viranomaiset ovat ta-             viranomaisille ja
6810: pahtuneen perusteella esittäneet toivomuksen,
6811: että Suomen ja Venäjän lähialueiden välistä                  miten Loviisan ydinvoimalaonnettomuu-
6812: ydinvoimatiedotusta tehostettaisiin poikkeusti-              den yhteydessä tapahtuneessa tiedotta-
6813: lanteiden osalta. Viranomaiset ovat esittäneet,              misessa havaitut puutteellisuudet on
6814: että jo tällaisten vähäisiksi luokiteltujen onnetto-         suunniteltu korjattavan?
6815: 
6816: 
6817: 
6818: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
6819: 
6820:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                           Ulla Anttila /vihr
6821:     Kirsi Ojansuu /vihr                                   Janina Andersson /vihr
6822: 
6823: 
6824: 
6825: 
6826:                                                                                                 Versio 2.0
6827: KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                       Ministerin vastaus
6828: 
6829: 
6830: 
6831: 
6832: Eduskunnan puhemiehelle
6833: 
6834: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        vuodesta 1987. Sopimus uusittiin vuonna 1995.
6835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Sopimuksen mukaan kumpikin osapuoli ilmoit-
6836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taa välittömästi toiselle osapuolelle,
6837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Ma-            -jos sopimusosapuolen alueella tapahtuu on-
6838: ria Mertjärven /vihr ym. näin kuuluvan kirjaUi-       nettomuus, jonka seurauksena on tai voi o11a sel-
6839: sen kysymyksen KK 65611999 vp:                        lainen radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen
6840:                                                       toisen sopimusosapuolen aluee11e, joka voi o11a
6841:        Miten Suomi tiedottaa omalla alueel-           merkitykse11inen säteilyturva11isuuden kannalta
6842:        laan tapahtuneista ydinvoimala- tai sä-        tai
6843:        teilyonnettomuuksista naapurimaiden                -jos sopimusosapuolen alueella tapahtuu on-
6844:        viranomaisille ja                              nettomuus, joka ede1lyttää väestönsuojelutoimia
6845:                                                       tai
6846:        miten Loviisan ydinvoimalaonnettomuu-              -jos sopimusosapuolten välistä valtakunnan-
6847:        den yhteydessä tapahtuneessa tiedotta-         rajaa 300 kilometriä lähempänä todetaan epäta-
6848:        misessa havaitut puutteelisuudet on            vallisen korkeita säteilyarvoja, joilla saattaa olla
6849:        suunniteltu korjattavan?                       merkitystä toiselle sopimusosapuole11e säteily-
6850: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         turvallisuuden kannalta.
6851: ti seuraavaa:                                             Sopimus edellyttää, että kummankin osapuo-
6852:                                                       len toimivaltaiset viranomaiset käyvät neuvotte-
6853: Ydinvoimalaitostapahtumat luokitellaan 7 -por-        lut sopimuksen käytännön toteuttamisesta. Käy-
6854: taise11a kansainvälisenä vakavuusasteiko11a           dyissä neuvotteluissa päätettiin ilmoittaa toiselle
6855: (INES International Nuclear Event Scale ), joista     osapuolelle välittömästi kaikista tapauksista, joi-
6856: 4 ylintä luokkaa (luokat 4-7) ovat eri asteisia       den INES-luokka on yhtä suuri tai suurempi kuin
6857: ympäristöpäästöjä aiheuttavia onnettomuusta-          2.
6858: pahtumia. Tokaimuran onnettomuus syyskuussa              Saksan ja Suomen välinen sopimus on saatet-
6859: 1999 kuului INES-luokkaan 4. Tshernobylin on-         tu voimaan vuonna 1993. Sopimuksen mukaan
6860: nettomuus vuonna 1986 kuului luokkaan 7.              sopimusosapuolet informoivat toisiaan viipymät-
6861:     INES-luokat 1-3 ovat tapahtumia, jotka ovat       tä kaikista se11aisista tapauksista, joiden INES-
6862: heikentäneet laitoksen säteily- tai ydinturva11i-     luokka on yhtä suuri tai suurempi kuin 2.
6863: suutta, mutta jotka eivät ole johtaneet ympäristö-       Ukrainan ja Suomen välinen sopimus on saa-
6864: päästöihin. INES-luokan alapuolena on vielä           tettu voimaan vuonna 1998. Sopimuksen mu-
6865: luokka 0, jolla ilmaistuna tapahtuma ei ole hei-      kaan sopimusosapuolet informoivat toisiaan vii-
6866: kentänyt millään tava1la säteily- tai ydinturva11i-   pymättä kaikista sellaisista tapauksista, joiden
6867: suutta. Loviisan vetykaasuvuoto lokakuun 5. päi-      INES-luokka on yhtä suuri tai suurempi kuin 3.
6868: vänä kuuluu INES-luokkaan 0.                             Sopimukset Ruotsin, Tanskan ja Norjan kans-
6869:     Suome11a on ollut Venäjän ja entisen Neuvos-      sa on saatettu voimaan vuonna 1987. Islannin
6870: toliiton kanssa kahdenvälinen ilmoitussopimus         kanssa eri11istä sopimusta ei ole, mutta Suomen
6871: 
6872: 
6873: 
6874: 2
6875: Ministerin vastaus                              KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
6876: 
6877: 
6878: ja Islannin välinen tiedonvaihto perustuu samoi-             Suomen tekemien sopimusten täytäntöönpa-
6879: hin kriteereihin kuin mitä muiden Pohjoismai-            nosta huolehtii Säteilyturvakeskus, joka lähettää
6880: den kanssa on sovittu.                                   ja vastaanottaa kaikki ydinonnettomuuksiin tai
6881:     Pohjoismaat ilmoittavat toisilleen viipymättä,       säteilyvaaratilanteisiin liittyvät ilmoitukset.
6882: - jos ydinlaitoksessa tapahtuu tavallisuudesta               Vaikka virallisissa sopimuksista on sovittu il-
6883: poikkeavasta turvallisuusnäkökohtiin liittyvä ta-        moituskynnyksistä, ovat vuosien aikana esille
6884: pahtuma, jolla saattaa olla vaikutuksia laitoksen        tulleet huhu- yms. tilanteet osoittaneet tiedon-
6885: ulkopuolelle ja joka antaa aiheen valmiuden ko-          vaihdon merkityksen myös tilanteissa, joilla ei
6886: hottamiseen tai asiasta tiedottamiseen yleisölle         ole merkitystä säteily- tai ydinturvallisuudelle.
6887: tai                                                      Tämän vuoksi STUK tiedottaa kotimaisten viran-
6888:     -jos valtion alueella rekisteröidään tavalli-        omaisten lisäksi ulkomaisille yhteistyöosapuolil-
6889: suudesta poikkeavia säteilyarvoja, jotka johtavat        le kaikista tapauksista, jotka voivat herättää kan-
6890: valmiuden kohottamiseen tai asiasta tiedottami-          salaisten tai tiedotusvälineiden mielenkiintoa,
6891: seen yleisölle, vaikka säteily ei aiheudukaan            vaikka tapauksen vakavuus säteily- tai ydintur-
6892:  oman maan laitoksista ja toiminnoista peräisin          vallisuuden kannalta on selvästi alle sovittujen il-
6893:  olevista päästöistä.                                    moitusrajojen. Ilmoitukset lähetetään virallisia
6894:     Suomella on pitkälle valmisteltu sopimus Vi-         hälytyskanavia pitkin vastaanottajille.
6895:  ron kanssa, joka ei kuitenkaan vielä ole tullut             Säteilyturvakeskus sai tiedon Loviisan vety-
6896:  voimaan. Tulevassa sopimuksessa sopimusosa-             kaasuvuodosta laitosalueella kello 13.15, jolloin
6897:  puolet informoivat toisiaan viipymättä kaikista         Loviisan voimalaitos ilmoitti asiasta Säteilytur-
6898:  sellaisista tapauksista, joiden INES-luokka on          vakeskuksen ydinvoimalaitoksien valvonnasta
6899:  yhtä suuri tai suurempi kuin 2.                         vastaavalle osastolle. Säteilyturvakeskus päätti
6900:      Suomi ratifioi vuonna 1990 Kansainvälisen           tiedottaa tapauksesta lyhyellä tiedonannolla, joka
6901:  atomienergiajärjestön IAEA:n yleissopimuksen            on luettavissa teksti-TV:nsivulla 197 sekä Sätei-
6902:  ydinonnettomuuksien pikaisesta ilmoittamises-           lyturvakeskuksen www-sivuilla ja joka lähete-
6903:  ta. IAEA:n yleissopimuksen mukaan onnetto-              tään yhteistyöviranomaisten lisäksi STT:lle ja
6904:  muusilmoitus on tehtävä, jos onnettomuudesta            Yleen. Tapahtumaa koskevien yksityiskohtien
6905:  aiheutuu tai saattaa aiheutua radioaktiivisten ai-      selvittämisen jälkeen tiedonanto lähetettiin klo
6906:  neiden päästö ja joka on johtanut tai saattaa joh-      15.15. Koska tapaus herätti tiedotusvälineiden
6907:  taa kansainvälisten rajojen yli kulkeutuvaan            huomiota, päätettiin tehdä lehdistötiedote, joka
6908:  päästöön, jolla voi olla merkitystä toisen valtion      lähetettiin 104: lle tiedotusvälineelle (sähköiset
6909:  säteilyturvallisuudelle.                                viestimet, lehdistö, paikallisradiot) klo 16.15.
6910:      Ilmoitukset on lähetettävä IAEA:lle ja valtiol-         Lehdistötiedote käännettiin ruotsiksi ja eng-
6911:  le, johon vaikutukset ulottuvat tai saattavat ulot-     lanniksi. Säteilyturvakeskus lähetti englannin-
6912:  tua. IAEA informoi kaikkia yleissopimukseen             kielisen tiedotteen virallisia hälytyskanavia pit-
6913:  liittyneitä maita onnettomuudesta. Tätä nykyä           kin 5.10. klo 18 Suomen aikaa kaikille Pohjois-
6914:   sopimuksen on ratifioinut 84 maata.                    maille, Saksaan, Ukrainaan, Viroon, Venäjälle
6915:      Suomen liityttyä Euroopanunioniin ovat Suo-         sekä Kansainväliselle atomienergiajärjestölle
6916:  mea sitoneet myös jäsenvaltioita koskevat ilmoi-        IAEA:lle ja säteilyvaaratilanteista vastaavalle
6917:   tusvelvollisuudet ydinonnettomuuksista tai sätei-      komissiolle (DG XI) Luxemburgiin. Venäjällä
6918:   lyvaaratilanteista. Ilmoituskynnys on sama kuin        Moskovassa olevien toimivaltaisten viranomais-
6919:   IAEA:n yleissopimuksessa, mutta ilmoitus tulee         ten lisäksi viesti lähetettiin myös Leningradin ja
6920:   toimittaa valmiustoiminnasta vastaavalle komis-        Kuolan voimalaitoksille sekä Pietarissa olevaan
6921:   siolle (DG XI) Luxemburgissa. DG XI lähettää           toimivaltaisen viranomaisen valmiuskeskuk-
6922:   sen edelleen kaikille jäsenvaltioille ja Sveitsille,   seen. Yhtäaikaa ulkomaisten viranomaisten
6923:   joka on liittynyt EU:n ilmoitussopimusjärjestel-       kanssa englanninkielinen tilannekuvaus lähetet-
6924:   mään.                                                  tiin myös Suomen ulkoasiainministeriöön, jota
6925: 
6926: 7 200678
6927:                                                                                                            3
6928: KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                     Ministerin vastaus
6929: 
6930: 
6931: kautta Suomen edustustot ulkomailla sekä ulko-       viestien perillemenosta Pietarin valmiuskeskuk-
6932: maiden edustustot Suomessa saavat tietoa tapah-      sen asiantuntijalta klo 20.37 Suomen aikaa.
6933: tumista. Tieto kaasuvuodon lopettamisesta lähe-         Sosiaali- ja terveysministeriö pitää valitetta-
6934: tettiin klo 20 Suomen aikaa em. yhteistyötahoil-     vana Loviisan kaasuvuototapauksen aiheuttamaa
6935: le.                                                  Pietarin väestön huolen lisääntymistä. Ministe-
6936:     Pietarin valmiuskeskuksen 24-tuntisessa fax-     riö pitää tärkeänä, että jatkossakin naapurimai-
6937: yhteydessä oli teknisiä ongelmia. Valmiuskes-        den viranomaisille toimitetaan nopeasti tiedot
6938: kus lähetti sähköpostitse pyynnön lisätiedoista ja   ydinlaitostapahtumista ja säteilyvaaratilanteista
6939: tiedonannot välitettiin heti myös sähköpostitse      sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Tiedo-
6940: klo 20.25 Suomen aikaa. STUK sai kuittauksen         tusvälineiden tehtävä väestölle tiedottamisessa
6941:                                                      on keskeinen.
6942: 
6943: 
6944: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
6945: 
6946:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
6947: 
6948: 
6949: 
6950: 
6951: 4
6952: Ministems svar                               KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
6953: 
6954: 
6955: 
6956: 
6957: Tili riksdagens talman
6958: 
6959: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       let underrättar vardera parten omgående den an-
6960: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       dra parten,
6961: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rau-         - om det inom avtalspartens område händer
6962: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade         en olycka som har eller kan ha som följd att ra-
6963: skriftliga spörsmål SS 65611999 rd:                  dioaktiva ämnen sprider sig till den andra avtals-
6964:                                                      partens område på så sätt att det kan ha betydelse
6965:       Hur informerar Finland myndigheterna            med tanke på strålskyddet eller
6966:       i grannländerna om kärnkraftverks- och             - om det inom avtalspartens område händer
6967:       strålningsolyckor inom det egna områ-          en olycka, som förutsätter befolkningsskyddsåt-
6968:       det och                                        gärder eller
6969:                                                          - om man närmare än 300 km från gränsen
6970:       hur har man tänkt rätta tili de brister i      mellan avtalsparterna konstaterar onormalt höga
6971:       informationen som konstaterades i sam-         strålningsvärden, som kan ha betydelse med tan-
6972:       band med kärnkraftverksolyckan i Lovi-         ke på den andra avtalspartens strålskydd.
6973:       sa?                                                Avtalet förutsätter att de behöriga myndighe-
6974: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tema i vartdera avtalsland förhandlar om hur av-
6975: föra följande:                                       talet skall genomföras i praktiken. 1 de förda för-
6976:                                                      handlingarna beslöt man att omgående underrät-
6977: Kärnkraftverksincidenter klassificeras enligt en     ta den andra avtalsparten omalla incidenter, vars
6978: 7 -gradig intemationell skala (INES lntemational     INES-klass är 2 eller högre.
6979: Nuclear Event Scale ), där de fyra högsta klasser-       Avtalet mellan Tyskland och Finland trädde i
6980: na (klassema 4-7) är olyckshändelser som orsa-       kraft år 1993. Enligt avtalet informerar avtalspar-
6981: kar utsläpp av olika grad i omgivningen. Olyck-      tema varandra omgående omalla sådana inciden-
6982: an i Tokamurai september 1999 var av INES-           ter, vars INES-klass är 2 eller högre.
6983: klass 4. Olyckan i Tshernobyl år 1986 var av             Avtalet mellan Ukraina och Finland trädde i
6984: klass 7.                                             kraft år 1998. Enligt avtalet informerar avtalspar-
6985:    INES-klassema 1-3 är incidenter som för-          terna varandra omgående omalla sådana inciden-
6986: svagat anläggningens strålskydd och kämsäker-        ter, vars INES-klass är 3 eller högre.
6987: het, men som inte lett till utsläpp i omgivningen.       Avtalen med Sverige, Danmark och Norge
6988: Nedanom INES-klassema finns ännu en klass,           trädde i kraft år 19 87. Finland har inget särskilt
6989: klass 0, som innebär att incidenten inte på något    avtal med lsland, men informationsbytet mellan
6990: sätt försvagat strålskyddet och kärnsäkerheten.      Island och Finland grundar sig på samma kriteri-
6991: Vätgasläckaget i Lovisa den 5 oktober hörde tili     er som gäller för de övriga nordiska ländema.
6992: INES-klassen 0.                                          De nordiska 1änderna underrättar varandra
6993:     Finland har haft med Ryssland och förra Sov-     omgående:
6994: jetunionen ett bilateralt avtal om anmälan sedan        - om det i ett kärnkraftverk sker en incident
6995: år 1987. Avtalet fömyades år 1995. Enligt avta-      som avviker från det normala beträffande säker-
6996: 
6997: 
6998: 
6999:                                                                                                       5
7000: KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                            Ministems svar
7001: 
7002: 
7003: 
7004: hetsaspekten, och som kan ha verkningar utanför         tuationer som inte har betydelse med tanke på
7005: anläggningen och som ger anledning till att höja        strålskyddet och kämsäkerheten. Därför infor-
7006: beredskapen eller till att informera allmänheten        merar Strålsäkerhetscentralen både inhemska
7007: om incidenten eller                                     myndigheter och utländska samarbetspartners
7008:     - om det inom statens område registreras            om alla sådana incidenter som kan väcka intresse
7009: strålningsvärden som avviker från det normala           bland medborgama och mediema, även om inci-
7010: och som leder till att beredskapen höjs eller att       dentens allvar med tanke på strålskyddet och
7011: allmänheten informeras, trots att strålningen inte      kämsäkerheten tydligt underskrider de överens-
7012: orsakats av utsläpp från det egna landets anlägg-       komna gränsema för en anmälan. Anmälningar-
7013: ning eller verksamhet.                                  na sänds via officiella larmkanaler till mottagar-
7014:     I Finland har man långtgående berett ett avtal      na.
7015: med Estland, som dock ännu inte trätt i kraft. En-          Strålsäkerhetscentralen fick anmälan om vät-
7016: ligt det kommande avtalet informerar avtalspar-         gasläckaget på anläggningsområdet i Lovisa kl.
7017: tema varandra omgående om alla sådana inciden-          13.15, då kraftverket iLovisa meddelade Strålsä-
7018: ter, vars INES-klass är 2 eller högre.                  kerhetscentralens avdelning som ansvarar för
7019:     Finland ratificerade år 1990 Intemationella         tillsynen av kärnkraftverk om incidenten. Strål-
7020: atomenergiorganet IAEA:s konvention om snabb            säkerhetscentralen beslöt att informera om inci-
7021: information vid kämolyckor. Enligt IAEA:s kon-          denten med ett kort meddelande, som kan läsas
7022: vention skall en anmälan om en olycka göras om          på text-TV:s sida 197 samt på Strålsäkerhetscen-
7023: olyckan leder till eller kan leda till att radioakti-   tralens www-sidor och som sänds förutom till
7024: va ämnen läcker ut och sprider sig eller kan spri-      samarbetspartnema även till FNB och Yle. Efter
7025: da sig över intemationella gränser och ha bety-         att detaljema angående incidenten hade utretts
7026: delse med tanke på strålskyddet i en annan stat.        sändes meddelandet kl. 15.15. Eftersom inciden-
7027:     Anmälningama skall sändas till IAEA och den         ten väckte mediemas uppmärksamhet, beslöt
7028: stat, till viiken verkningama sträcker sig eller kan    man att ge ett pressmeddelande, som sändes till
7029: sträcka sig. IAEA informerar alla Iänder som an-        104 medier ( etermediema, pressen, lokalradio-
7030: slutit sig till konventionen om olyckan. I detta nu     stationema) kl. 16.15.
7031: har 84 Iänder ratificerat konventionen.                     Pressmeddelandet översattes till svenska och
7032:     Efter att Finland anslutit sig till Europeiska      engelska. Strålsäkerhetscentralen sände det eng-
7033: unionen har även medlemsländernas skyldighet            elskspråkiga pressmeddelandet via officiella
7034: att anmäla om kämolyckor eller strålningsfara           larmkanaler 5.10 kl. 18 finsk tid till alla nordiska
7035: gällt Finland. Den s.k. anmälningströskeln är           länder, Tyskland, Ukraina, Estland och Ryssland
7036: densamma som i IAEA:s konvention, men anmä-             samt till Intemationella kämenergiorganet IAEA
7037: lan skall tillställas generaldirektoratet i Luxem-      och till Luxemburg till generaldirektoratet som
7038: burg som ansvarar för beredskapen (DG XI). DG           ansvarar för strålningsfara (DG XI). Meddelan-
7039: XI sänder den vidare till alla medlemsstater och        det sändes även till de behöriga myndighetema i
7040: till Schweiz, som anslutit sig till EU:s anmäl-         Moskva i Ryssland samt till kämkraftverken på
7041: ningssystem.                                            Leningradområdet och Kolahalvön samt till den
7042:     Strålsäkerhetscentralen har hand om verkstäl-       behöriga myndighetens beredskapscentral i S:t
7043: landet av de avtal som Finland slutit. Strålsäker-      Petersburg. En engelskspråkig översikt över 1ä-
7044: hetscentralen sänder och tar emot alla anmäl-           get sändes till de utländska myndighetema och
7045: ningar i anslutning till kämolyckor och strål-          samtidigt även till Finlands utrikesministerium,
7046: ningsfara.                                              via vilket Finlands representationer utomlands
7047:     Trots att man i de officiella avtalen kommit        samt de utländska representationema i Finland
7048: överens om en s.k. anmälningströskel, har bl.a.         får information om incidenter. Ett meddelande
7049: rykten och andra liknande situationer under åren        om att gasläckaget upphört sändes kl. 20 finsk tid
7050: visat hur viktigt informationsbytet även är i si-       till de ovan nämnda samarbetsinstansema.
7051: 
7052: 
7053: 6
7054: Ministems svar                             KK 656/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
7055: 
7056: 
7057:    1 fax- förbindelsen tili beredskapscentralen i      Enligt social- och hälsovårdsministeriet är det
7058: S:t Petersburg, som fungerar 24 timmar i dygnet,    beklagligt att gasläckaget i Lovisa orsakat be-
7059: uppstod tekniska problem. Beredskapscentralen       kymmer för befolkningen i S:t Petersburg. Minis-
7060: sände per e-post en begäran om tilläggsuppgifter    teriet anser det viktigt att man även i fortsättning-
7061: och meddelandena förmedlades genast även per        en snabbt tillställer myndighetema i grannländer-
7062: e-post kl. 20.25 finsk tid. Strålsäkerhetscentra-   na uppgifter om kärnkraftverksincidenter och
7063: len fick meddelande om att meddelandena gått        strålningsfaror i enlighet med överenskommen
7064: fram av en sakkunnig vid beredskapscentralen i      praxis. Mediema har en viktig uppgift då det gäl-
7065: S:t Petersburg kl. 20.37 finsk tid.                 ler att informera befolkningen.
7066: 
7067: 
7068: 
7069: Helsingfors den 12 november 1999
7070: 
7071:     Omsorgsminister Eva Biaudet
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 
7076:                                                                                                        7
7077:                                                            KK 657/1999 vp- Annika Lapintie /vas
7078: 
7079: 
7080: 
7081: 
7082:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 657/1999 vp
7083: 
7084:                                             Alkoholin tarjoaminen lapselle
7085: 
7086: 
7087: 
7088: 
7089: Eduskunnan puhemiehelle
7090: 
7091: Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Joensuun          joilla lapsi on vahingoittanut itseään tai muita
7092: käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus eivät pi-      lapsia. Sama koskee huumeita. Aikuisen vastuu-
7093: täneet rikoksena sitä, että aikuinen mies oli tar-   ta ei sulje pois se, että lapsi pyytää pillereitä tai
7094: jonnut alkoholia 12- ja 14-vuotiaille lapsille,      huumeita.
7095: joista nuorempi joutui alkoholin vaikutusten ta-        Jos rikoslakia kuitenkin voidaan tulkita niin,
7096: kia vuorokaudeksi sairaalahoitoon. Rikoslain         että aikuisella ei ole vastuuta lapsen vahingoitta-
7097: mukaan pahoinpitelyä on kivun aiheuttaminen ja       misesta silloin, kun lapsi pyytää vahingoitta-
7098: henkilön saattaminen tiedottomaan tilaan, vaik-      maan itseään, on lakia kiireesti muutettava.
7099: ka ilman väkivaltaa ja uhrin suostumuksella.
7100:    Oikeuden päätöksen mukaan lapset olivat hen-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7101: kisesti tarpeeksi kypsiä antamaan suostumuksen-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7102: sa alkoholin nauttimiseen ja olivat itse pyytäneet   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7103: alkoholia. Oikeus vetoaa perusteluissaan halli-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7104: tuksen esitykseen, jonka mukaan pahoinpitely-
7105: rikoksen ulkopuolelle jäävät tilanteet, joissa pa-          Onko hallitus tietoinen siitä, että rikos-
7106: hoinpitelyn kohde on sallinut teon.                         lakia voidaan tulkita niin, että se sallii
7107:    Lapsi ei voi antaa suostumusta itsensä vahin-            lapsen pahoinpitelyn silloin, kun lapsi
7108: goittamiseen. Jokaisen aikuisen täytyy mieltää,             on antanut siihen suostumuksen ja
7109: että alkoholi vahingoittaa lapsen elimistöä.
7110: Aikuista on rangaistu myös silloin, kun hän on              mitä hallitus aikoo tehdä antaakseen
7111: antanut lapselle räjähteitä tai ampuma-aseita,              eduskunnalle kyseistä lakia tältä osin
7112:                                                             koskevan muutosesityksen?
7113: 
7114: 
7115: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1999
7116: 
7117:     Annika Lapintie /vas
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122:                                                                                                 Versio 2.0
7123: KK 657/1999 vp- Annika Lapintie /vas                                                   Ministerin vastaus
7124: 
7125: 
7126: 
7127: 
7128: Eduskunnan puhemiehelle
7129: 
7130: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         tuksen esityksessä HE 94/1993 vp on kuitenkin
7131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           todettu, että loukatun suostumus poistaa pahoin-
7132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         pitelyn rangaistavuuden. Oikeuskirjallisuudessa
7133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika La-         kehitettyjen suostumusoppien mukaan vain lie-
7134: pintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vemmänlaatuinen terveyden vahingoittaminen
7135: sen KK 657/1999 vp:                                     voi suostumuksen vuoksi jäädä rangaistuksetta.
7136:                                                         Suostumusta ei voida antaa vakavasti terveyttä
7137:        Onko hallitus tietoinen siitä, että rikos-       vaarantavaan tai vahingoittavaan pahoinpite-
7138:        lakia voidaan tulkita niin, että se sallii       lyyn. Suostumuksen edellytyksenä on, että uhri
7139:        lapsen pahoinpitelyn silloin, kun lapsi          ikänsä ja kypsyystasonsa puolesta ymmärtää ky-
7140:        on antanut siihen suostumuksen ja                symyksessä olevan teon merkityksen.
7141:                                                            Lapsen kypsyysaste tulee suostumuksen mer-
7142:        mitä hallitus aikoo tehdä antaakseen             kitystä harkittaessa arvioida kussakin yksittäista-
7143:        eduskunnalle kyseistä lakia tältä osin           pauksessa erikseen. Lapset kehittyvät yksilölli-
7144:        koskevan muutosesityksen?                        sesti hyvin eri tahtiin. Ei ole mahdollista vetää
7145: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           yksiselitteistä rajaa siihen, minkä ikäisenä lapsi
7146: ti seuraavaa:                                           ymmärtää eri tekojen seuraukset. Näistä syistä ei
7147:                                                         olisi mahdollista asettaa laissa alaikäisen suostu-
7148: Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikoslain             muksen huomioon ottamiselle täsmällisiä ikära-
7149: säännökset uudistettiin vuonna 1994. Tuolloin          joja tai kieltää ottamasta lainkaan huomioon ala-
7150: pahoinpitelyn käsitettä laajennettiin niin, että pa-    ikäisen suostumusta hengen ja terveyden suojaa
7151: hoinpitelyä on myös toisen terveyden vahingoit-        koskevissa rikoksissa.
7152: taminen ilman väkivaltaa tai toisen henkilön               Pahoinpitelynä harkittavaksi voi myös tulla
7153: saattaminen tiedottomaan tai vastaavaan tilaan.        hyvin eri tyyppisiä tekoja, joiden yhteydessä
7154:    Pahoinpitelyä voi siten olla muun muassa ta-        suostumuksen vaikutusta joudutaan arvioimaan
7155: hallinen ilman väkivaltaa tapahtuva alkoholin          eri tavoilla. Se, että aikuinen vahingoittaa ala-
7156: juottaminen toiselle henkilölle, jos teko vahin-       ikäisen terveyttä tarjoamalla tälle alkoholia tai
7157: goittaa toisen terveyttä tai saattaa tämän tiedotto-   laiminlyömällä valvoa alaikäisen alkoholinkäyt-
7158: maan tai vastaavaan tilaan. Aktiiviseen tekoon         töä, on hyvin epätyypillinen pahoinpitelyrikos.
7159: rinnastetaan laiminlyönti. Pahoinpitelyä voisi si-     Kysymyksen perusteluissa mainitusta tapaukses-
7160: ten olla myös alaikäisestä huolehtimisen tahalli-      ta ei siten voida vetää yleisiä johtopäätöksiä sii-
7161: nen laiminlyönti, jos henkilöllä olisi erityinen       tä, miten oikeuskäytännössä tulkittaisiin alaikäi-
7162: velvollisuus estää terveyttä vaarantavan seurauk-      sen suostumuksen vaikutusta muissa, tyypillisis-
7163: sen syntyminen hänelle. Tekijän erityinen vel-         sä pahoinpitelyrikoksissa.
7164: vollisuus huolenpitoon voi perustua muun muas-             Jutun virallinen syyttäjä on ilmoittanut lähet-
7165: sa tekijän asemaan tai edeltäviin tapahtumiin.         tävänsä jutun asiakirjat valitusluvan pyytämisek-
7166:    Loukatun suostumuksesta ei laissa ole sään-         si korkeimmalta oikeudelta valtakunnansyyttä-
7167: nöksiä. Pahoinpitelyrikoksia koskevassa halli-         jänvirastolle, jonka tehtävänä on edustaa syyttä-
7168: 
7169: 
7170: 2
7171: Ministerin vastaus                                KK 657/1999 vp- Annika Lapintie /vas
7172: 
7173: 
7174: jiä korkeimmassa oikeudessa. Asian oikeuskäsit-
7175: tely on siten vielä kesken.
7176: 
7177: 
7178: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
7179: 
7180:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185:                                                                                     3
7186: KK 657/1999 vp- Annika Lapintie /vas                                                    Ministems svar
7187: 
7188: 
7189: 
7190: 
7191: Tili riksdagens talman
7192: 
7193: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      seende kan bl.a. grunda sig på personens ställ-
7194: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      ning eller på tidigare händelser.
7195: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-         I lagen finns inga bestämmelser om den
7196: nika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga        kränktes samtycke. I regeringens proposition
7197: spörsmål SS 657/1999 rd:                              RP 94/1993 rd, som gäller misshandelsbrotten,
7198:                                                      konstateras dock att den kränktes samtycke eli-
7199:        Å.r regeringen medveten om att straffla-      minerar straffbarheten i fråga om misshandeln.
7200:        gen kan toikas så att den tillåter miss-      Enligt vad som i rättslitteraturen sägs om sam-
7201:        handel av barn i sådana fall när barnet       tycke kan man endast i lindrigare fall av skadan-
7202:        har gett sitt samtycke tili det, och          de av hälsan avstå från att döma ut straffpå grund
7203:                                                      av att samtycke har getts. Ett samtycke till miss-
7204:        vad ämnar regeringen göra för att före-       handel som allvarligt äventyrar eller skadar häl-
7205:        lägga riksdagen en proposition med för-       san kan inte ges. För att samtycket kan ges förut-
7206:        slag tili ändring av lagen tili dessa de-     sätter det att offret beträffande ålder och mognad
7207:        lar?                                          är kapabelt att förstå innebörden av gämingen.
7208: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Vid prövningen av den betydelse ett barns
7209: föra följande:                                       samtycke skall tillmätas skall bamets mognad
7210:                                                      bedömas från fall till fall. Barn utvecklas indivi-
7211: Bestämmelserna om brott mot liv och hälsa i          duellt i mycket olika takt. Det är inte möjligt att
7212: strafflagen reviderades 1994. Begreppet miss-        sätta någon entydig gräns för i viiken ålder ett
7213: handel utvidgades då på så sätt att rekvisitet för   barn förstår följdema av olika gämingar. Därför
7214: misshandel uppfylls också om man utan att begå       är det inte möjligt att i lagen uppställa några ex-
7215: våld skadar någons hälsa eller försätter personen    akta åldersgränser för när en minderårigs sam-
7216: i medvetslöshet eller något annat motsvarande        tycke skall beaktas, eller att helt och hållet för-
7217: tillstånd.                                           bjuda att minderårigas samtycke i brott som gäl-
7218:     Rekvisitet för misshandel kan uppfyllas bl.a.    ler skyddet för liv och hälsa beaktas.
7219: om man utan att bruka våld uppsåtligen har nå-          De gämingar som kan bli föremål för pröv-
7220: gon att dricka alkohol, om gärningen skadar per-     ning som misshandel kan också vara av mycket
7221: sonens hälsa eller försätter honom eller henne i     olika typ, och i samband med dem kan man bli
7222: medvetslöshet eller något annat motsvarande till-    tvungen att bedöma verkningarna av ett sam-
7223: stånd. Försummelse jämställs med en aktiv gär-       tycke på olika sätt. Att en vuxen skadar en min-
7224: ning. Också det att en person uppsåtligen försum-    derårigs hälsa genom att ge den minderåriga al-
7225: mar att ta hand om en minderårig kan således ut-     kohol eller genom att försumma att övervaka
7226: göra misshandel, om personen har särskild skyl-      hans eller hennes alkoholbruk är ett mycket oty-
7227: dighet att förhindra att den minderåriga drabbas     piskt misshandelsbrott. Av det fall som nämns i
7228: av följder som äventyrar hans eller hennes hälsa.    motiveringen till spörsmålet kan man således inte
7229: Gämingsmannens särskilda skyldighet i detta av-      dra några allmänna slutsatser om hur verkningar-
7230: 
7231: 
7232: 
7233: 4
7234: Ministems svar                                             KK 657/1999 vp- Annika Lapintie /vas
7235: 
7236: 
7237: na av en minderårigs samtycke i rättspraxis toi-      na i målet till riksåklagarämbetet, vars uppgift
7238: kas i fråga om andra, typiska misshandelsbrott.       det är att företräda åklagama i högsta domstolen.
7239:    Den allmänna åklagaren i målet har meddelat        Behandlingen av målet pågår således fortfarande
7240: att han i syfte att anhålla om besvärstillstånd hos   i rätten.
7241: högsta domstolen kommer att sända handlingar-
7242: 
7243: 
7244: Helsingfors den 5 november 1999
7245: 
7246:     Justitieminister Johannes Koskinen
7247: 
7248: 
7249: 
7250: 
7251:                                                                                                      5
7252:                                                                 KK 658/1999 vp- Jussi Ranta /sd
7253: 
7254: 
7255: 
7256: 
7257:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 658/1999 vp
7258: 
7259:                                            Kansallispuistojen rahoitus
7260: 
7261: 
7262: 
7263: 
7264: Eduskunnan puhemiehelle
7265: 
7266: Ympäristöministeriön luonnonsuojelumäärära-         kunnossapidon vuosittaista määrärahaa (mom.
7267: hoja on vähennetty vuoden 2000 budjetissa.           35.20.22) on lisättävä lähivuosina 20-30 milj.
7268: Myös työministeriön antamaa rahoitusta on vä-       markalla, jotta edes nykyinen suojelualueiden
7269: hennetty.                                           hoidon taso voidaan säilyttää. Nykyisillä määrä-
7270:     Valtion maiden luonnonsuojelualueet ovat        rahoilla laajentuvan suojelualueverkon välttä-
7271: pääosin Metsähallituksen hallinnassa ja hoidos-     mättömimmistäkin tehtävistä suoriutuminen on
7272: sa. Niiden hoidon perusrahoitus on peräisin ym-     mahdotonta.
7273: päristöministeriön momentilta 35.20.22 "Luon-           Valtioneuvosto teki vuonna 1996 periaatepää-
7274: nonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito". Ym-      töksen luonnonsuojeluohjelmien rahoittamises-
7275: päristöministeriön Metsähallitukselle osoittama     ta. Tuossa yhteydessä ei vielä otettu esille ohjel-
7276: momentin 35.20.22 rahoitus on pysynyt vuosia        mien toteuttamisesta aiheutuvaa suojelualueiden
7277: lähes ennallaan (vaihdellen vuosina 1994-1999       hoidon rahoituksen lisäämistarvetta.
7278: välillä 58,2-65,0 milj. mk), vaikka Metsähalli-        Yhtenä ratkaisuna on pohdittu pääsymaksuja
7279: tuksen hallinnassa olevien suojelukohteiden         kansallispuistoihin. Ajatus on vahvasti ristirii-
7280: määrä ja pinta-ala ovat laajentuneet merkittäväs-   dassa kansallispuistojen perustehtävän kanssa. Ei
7281: ti. Jo perustettuja suojelualueita on Metsähalli-   ole oikein rahastaa normaalista luonnon tarkkai-
7282: tuksen hoidossa tällä hetkellä kaikkiaan noin 1,3   lusta. Pääsymaksut loukkaisivat myös jokamie-
7283: miljoonaa hehtaaria.                                henoikeuksia. Kansallispuistoilla on tärkeä tehtä-
7284:     Rahoituksen riittämättömyyden vuoksi Metsä-     vä valistus- ja virkistysalueina. Ainoa kestävä
7285: hallituksella on vaikeuksia ylläpitää ja perustaa   ratkaisu olisi saada rahoitus valtion budjetista.
7286: uusia kansallispuistoja. Viime vuosina tehtyjen        Luonnonsuojelualueiden merkitys retkeily-,
7287: päätösten (vanhojen metsien suojelu, suojelu-       virkistys- ja luontomatkailukohteina kasvaa jat-
7288: alueiden rahoitusohjelma) ja Natura-hankkeen        kuvasti. Luontomatkailun ansiosta suojelualuei-
7289: myötä maahamme perustetaan lähivuosina uusia        den aluetaloudellinen merkitys on korostunut, ja
7290: suojelualueita noin 700 000 hehtaaria, mikä mer-    maassamme on vireillä lukuisia maakunnallisia
7291: kitsee suojelualueverkon pinta-alan kasvua lähes    luontomatkailun kehittämishankkeita, joiden on
7292: 60 prosentilla. Uutta kansallispuistoa ollaan pe-   tarkoitus tukeutua etenkin kansallispuistoihin ja
7293: rustamassa Valkealan ja Mäntyharjun kunnissa        niiden tarjoamiin palveluihin. Ilman määräraho-
7294: sijaitsevalle, valtion omistamalle ja omistukseen   jen lisäystä hankkeiden edellytyksenä olevia pal-
7295: hankittavalle Repoveden alueelle. Suojelualue-      veluja ei kuitenkaan kyetä rakentamaan ja ylläpi-
7296: verkon nopean laajentumisen vuoksi hoidon ja        tämään.
7297: 
7298: 
7299: 
7300: 
7301:                                                                                               Versio 2.0
7302: KK 658/1999 vp- Jussi Ranta /sd
7303: 
7304: 
7305: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Miten hallitus aikoo tukea jatkossa kan-
7306: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    sallispuistojen rahoitusta?
7307: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7308: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7309: 
7310: 
7311: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
7312: 
7313:     Jussi Ranta /sd
7314: 
7315: 
7316: 
7317: 
7318: 2
7319: Ministerin vastaus                                                KK 658/1999 vp -      Jussi Ranta /sd
7320: 
7321: 
7322: 
7323: 
7324: Eduskunnan puhemiehelle
7325: 
7326: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Luonnonsuojelualueiden talonrakennusmäärä-
7327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          raha (talousarvioesityksen mom. 35.20.74) py-
7328: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        syy ennallaan eli 3 000 000 markkana. Tämän
7329: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jussi Ran-        määrärahan kasvattamiseen ei ole erityistä tar-
7330: nan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vettakaan, koska suojelualueiden talonrakennus-
7331: KK 658/1999 vp:                                        hankkeisiin- etupäässä luontokeskusten raken-
7332:                                                        tamiseen - on voitu ja voitaneen myös vastai-
7333:        Miten hallitus aikoo tukea jatkossa kan-        suudessa käyttää yhteisön ohjelmarahoitusta.
7334:        sallispuistojen rahoitusta?                     Kansallinen rahoitusosuus voidaan kulloisista-
7335:                                                        kin perusteista riippuen maksaa myös muiden
7336: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kuin ympäristöhallinnon tarkoitukseen käytettä-
7337: ti seuraavaa:                                          vissä olevista rahoista.
7338: Ympäristöministeriön luonnonsuojelun määrära-             Työministeriön kautta tulleen rahoituksen
7339: hoja ei ole vähennetty- toisin kuin kysymyk-           määrä on vaihdellut vuosittain. Viime vuodet se
7340: sessä väitetään- vuoden 2 000 budjetissa. Suo-         on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Tässä
7341: jelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon (mom.           yhteydessä on syytä mainita erityisesti Kolin ja
7342: 35.20.22) on vuoden 2000 talousarvioon esitetty        Tammelan ylängön rakenteilla olevat luontokes-
7343: varattavaksi 74 000 000 markkaa. Vuonna 1999           kukset, jotka toteutetaan osana maakunnallisia
7344: vastaava määräraha oli 73 700 000 markkaa ja           aluekehittämisohjelmia. Työministeriö vastaa
7345: vuoden 1998 tilinpäätös oli 68 190 000 markkaa.       pääosin mainittujen hankkeiden kansallisesta ra-
7346: Määräraha on siten kasvanut vuosittain. Metsä-        hoitusosuudesta. Työvoima- ja elinkeinopiirit
7347: hallitus, joka hallinnai valtaosaa Suomen luon-        ovat kiitettävällä tavalla varautuneet kohdenta-
7348: nonsuojelualueista, voi lisäksi nettobudjetointi-     maan määrärahoja myös muihin suojelualueiden
7349: periaatteen mukaisesti käyttää suojelualueilta        hoidon piiriin luettaviin hankkeisiin sikäli, kuin
7350: kertyvät tulot niiden hoitoon. Myös tämä tuloerä      ne edistävät työllisyyden alueellista hoitoa. Näin
7351: on kasvanut vuosittain ollen tällä hetkellä run-      on laita mm. Kolilla, jossa kansallispuiston "kun-
7352: saat 3 000 000 markkaa/vuosi. Euroopan yhtei-         toon saattamisen" on katsottu olevan edellytys
7353: söön liittymisen myötä Suomi on voinut hakea          kestävän ja työllisyyttä edistävän matkailuelin-
7354: Natura 2000 -ohjelmakohteiden ennallistamis- ja       keinon harjoittamiselle.
7355: muihin hoitohankkeisiin rahoitusta Euroopan yh-           Nykyinen hallitus on sitoutunut edeltäjänsä ta-
7356: teisön Life Nature -rahastosta. Myös maakunnal-       voin toteuttamaan valtakunnalliset suojeluohjel-
7357: lisia aluekehittämisrahoja on mahdollisuus käyt-      mat ja Natura 2000 -ohjelmakohteet vuoteen
7358: tää mm. suojelualueiden palvelurakentamiseen.         2007 mennessä. Tähän on myös varattu tarpeelli-
7359: Näiden rahastojen kautta suojelualueiden tarpei-      set voimavarat ja muut toteuttamisvälineet. Oh-
7360:  siin ohjattavissa olevan rahoituksen määrä vaih-     jelmien toteuttaminen on rahoitusohjelman myö-
7361: telee vuosittain. Tällä erää se on asettunut noin 6   tä vauhdittunut ja suojelualueiden tai pikemmin-
7362: miljoonan markan vuosi tasolle.                       kin suojelutarkoituksiin hankittujen alueiden
7363:                                                       määrä on kasvanut nopeasti. Vanhojen metsien
7364: 
7365: 
7366:                                                                                                        3
7367: KK 658/1999 vp- Jussi Ranta /sd                                                         Ministerin vastaus
7368: 
7369: 
7370: suojelupäätös on lisännyt suojelualueiden mää-          den hoidon alueella on syytä mainita Metsäntut-
7371: rää etenkin Pohjois-Suomessa.                           kimuslaitoksen ja Hämeenlinnan vankeinhoito-
7372:     On totta, että suojelualueiden hoidon ja kun-       laitoksen välinen sopimus, joka tekee mahdolli-
7373: nossapidon määrärahan kehitys ei ole seurannut          seksi vankityön käytön suojelualueelia olevien
7374: suojelualueiden volyymin kasvua. Täytyy kui-            rakennusten ja puistorakenneimien sekä muinais-
7375: tenkin muistaa, että viimeaikaisiin suojelupää-         muistojen kunnostamisessa. Ilman tätä järjeste-
7376: töksiin ja -hankintoihin sisältyvistä alueista mer-     lyä Aulangon luonnonsuojelualueeseen sisälty-
7377: kittävä osa on sellaisia, jotka eivät edellytä välit-   vän historiallisen puiston kunnostaminen olisi
7378: tömiä hoitotoimia tai palveluiden rakentamista.         lykkääntynyt tuntemattomaan tulevaisuuteen.
7379: Syntyneessä tilanteessa on kuitenkin syytä pidät-           Istuvan hallituksen tavoitteena on aikaansaa-
7380: täytyä uusista luontokeskuspäätöksistä ja muista        da työllisyyttä tukeva ohjelma luonnon virkistys-
7381: isoista rakennushankkeista, jotka aiheuttavat           käytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Peri-
7382: uusia ylläpitokustannuksia ja syövät siten omal-        aate-ehdotus on tarkoitus saada hallituksen käsit-
7383: ta osaltaan suojelualueiden peruspalveluihin ja         telyyn vuonna 2001. Tässä yhteydessä noussee
7384: luonnonhoitoon käytettävissä olevia määräraho-          esille suojelualueiden, erityisesti kansallispuisto-
7385: ja. Myös uusien kansallispuistojen perustamises-        jen, rooli syrjäisten seutujen matkailun kehittä-
7386: sa on syytä olla kriittinen.                            misessä. Elinkeino-, työllisyys- ja aluepoliitti-
7387:     Ajatusta kansallispuistojen kävijöiltä perittä-     nen näkökulma saattaa tuoda tullessaan nykyistä
7388: vistä pääsymaksuista ei ainakaan ympäristömi-           laajempaa ymmärtämystä suojelualueiden yh-
7389: nisteriössä eikä tiettävästi myöskään Metsähalli-       teiskunnallisesta kokonaismerkityksestä. Tätä
7390: tuksessa tai Metsäntutkimuslaitoksessa ole pidet-       kautta on mahdollista lisätä poliittista painoar-
7391: ty kannatettavana. Sitä paitsi voimassa olevan          voa ympäristöministeriön esityksille lisätä suoje-
7392: luonnonsuojelulain ( 1096/ 1996) mukaan liikku-         lualueiden hoitoon ja kunnossapitoon valtion ta-
7393: misen rajoittamiselle kansallispuistossa on olta-       lousarviossa vuosittain varattavia määrärahoja.
7394: va eläimistön tai kasvillisuuden säilyttämiseen             Edellä kerrotun perusteella voidaan todeta,
7395: liittyvät perusteet. Useimpiin suomalaisiin kan-        että vaikka luonnonsuojelun rahoituksessa paino-
7396: sallispuistoihin voi tulla verraten vapaasti mel-       piste pysynee hallituskauden kansallisten suoje-
7397: kein mistä kohdasta tahansa. Myös tämä seikka           luohjelmien ja Natura 2000 -ohjelman toteutta-
7398: tekee pääsymaksun keruun käytännössä ja kansa-          misessa, ei nykyinen hallitus kuitenkaan ole jää-
7399: laisten tasavertaisen kohtelun vaatimuksen huo-         nyt eikä jäämässä toimettomaksi kansallispuisto-
7400: mioon ottaen lähes mahdottomaksi. Sen sijaan            jen hoidon rahoitustilanteen parantamiseksi. En-
7401: Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos ovat saa-         simmäiset merkit myös suojelualueista tavalla tai
7402: neet tehtäväkseen selvittää muita uusia rahoitus-       toisella hyötyvien kuntien mukaantulosta suoje-
7403: keinoja, mm.sen, mitkä suojelualueiden palvelut         lualueiden opastus- ja muiden palveluiden raken-
7404: ovat sellaisia, joista maksun periminen olisi pe-       tamisenja ylläpidon rahoittamiseen ovat olemas-
7405: rusteltua ja valtion talouden kannalta tarkoituk-       sa.
7406: senmukaista. Uutena innovaationa suojelualuei-
7407: 
7408: 
7409: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1999
7410: 
7411:     Ympäristöministeri Satu Hassi
7412: 
7413: 
7414: 
7415: 
7416: 4
7417: Ministems svar                                                     KK 658/1999 vp -Jussi Ranta /sd
7418: 
7419: 
7420: 
7421: 
7422: Tili riksdagens talman
7423: 
7424: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Budgetanslaget för uppförande av byggnader i
7425: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        naturskyddsområdena (mom. 35.20.74) bibe-
7426: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        hålis vid 3 000 000 mark. Det finns inte helier
7427: Jussi Ranta /sd undertecknade skriftliga spörs-        något särskilt behov av att höja detta anslag, ef-
7428: mål SS 658/1999 rd:                                    tersom gemenskapens programfinansiering -
7429:                                                        huvudsakligen byggandet av naturcentra- tidi-
7430:        På vilket sätt ämnar regeringen i fort-         gare och antagligen också framgent står tili buds
7431:        sättningen stödja finansieringen av na-         för uppförandet av byggnader i naturskyddsom-
7432:        tionalparkerna?                                 rådena. Den nationelia finansieringsandelen kan,
7433:                                                        beroende på motiveringama i varje enskilt fall
7434: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        också betalas ur andra medel än de som miljöför~
7435: föra följande:                                         valtningen förfogar över för ändamålet.
7436: Miljöministeriets anslag för naturvård har inte,           Finansieringen från arbetsministeriet har va-
7437: tvärt emot vad som anförs i spörsmålet, minskats       rierat från ett år tili ett annat. Under de senaste
7438: i budgeten för år 2000. 1 statsbudgeten för år         åren har den legat på ungefår samma nivå. 1 detta
7439: 2000 äskas 74 000 000 mark under mom.                  sammanhang är det skäl att särskilt nämnda na-
7440: 35.30.22, Skötsel och underhåli av naturskydds-        turcentren i Koli och på Tammela högplatå, som
7441: områdena. Motsvarande anslag år 1999 uppgick           hålier på att byggas som en del av landskapets re-
7442: till 73 700 000 mark, och bokslutet för år 1998        gionala utvecklingsprogram. Det är huvudsakli-
7443: gick ut på 68 190 000 mark. Anslaget har alitså        gen arbetsministeriet som svarar för den natio-
7444: ökat från år tili år. Forststyrelsen, som förvaltar    nelia finansieringsandelen för dessa projekt. Ar-
7445: största delen av Finlands natur-skyddsområden,         betskrafts- och näringsdistrikten har på ett be-
7446: kan dessutom enligt nettobudgeteringsprincipen         römvärt sätt berett sig på att kanalisera anslag
7447: använda intäktema från skyddsområdena tili             också tili projekt som hör tili andra skyddsområ-
7448: skötseln av dem. Också denna inkomstpost har           den, om de bidrar till den regionala skötseln av
7449: årligen vuxit och ligger i detta nu på drygt           sysselsättningen. Detta är faliet bland annat på
7450: 3 000 000 mark/år. 1 och med anslutningen till         Koli, där "iståndsättningen" av nationalparken
7451: Europeiska gemenskapen har Finland kunnat an-          har ansetts utgöra en förutsättning för en hålibar
7452: söka om finansiering av iståndsättningen av om-        och sysselsättningsfrämjande turismnäring.
7453: råden inom programmet Natura 2000 samt av an-             Den nuvarande regeringen har liksom sina fö-
7454: dra vårdprojekt ur Europeiska gemenskapens             regångare förbundit sig att förverkliga de riksom-
7455: fond Life Nature. Också landskapens medel för          fattande naturskyddsprogrammen och inrätta om-
7456: regional utveckling kan användas bl.a. för att         rådena inom programmet Natura 2000 före år
7457: bygga ut tjänstema i naturskyddsområdena. Den          2007. Behövliga resurser och andra medel för
7458: finansiering som på detta sätt kan kanaliseras för     förverkligandet har motsvarigt reserverats. 1 och
7459: behoven i skyddsområdena varierar från ett år tili     med finansieringsprogrammet har genomföran-
7460: ett annat. 1 detta nu ligger det på en årsnivå kring   det av programmen tagit fart, och skyddsområde-
7461: 6 miljoner mark.                                       na, elier kanske snarare de områden som förvär-
7462: 
7463: 
7464:                                                                                                         5
7465: KK 658/1999 vp- Jussi Ranta /sd                                                               Ministerns svar
7466: 
7467: 
7468: vats för naturskyddsändamål, har vuxit snabbt.             målsenlig med tanke på statens ekonomi. En inn-
7469: Beslutet om skydd av gamla skogar har ökat an-             ovation i skötseln av skyddsområdena är avtalet
7470: talet skyddsområden särskilt i norra Finland.              mellan Skogsforskningsinstitutet och fångvårds-
7471:     Det stämmer att utvecklingen av anslagen för           inrättningen i Tavastehus, som gör det möjligt att
7472: skötsel och underhåll av naturskyddsområden                låta fångarna arbeta med iståndsättningen av
7473: inte har ökat i samma takt som skyddsområdenas             byggnaderna och parkanläggningama i skydds-
7474: areal. Det är i alla fall skäl att hålla i minnet att en   området samt med restaureringen av fornläm-
7475: betydande del av de områden som på sistone                 ningarna. Utan dessa arrangemang skulle istånd-
7476: skyddats genom särskilda beslut och förvärvats             sättningen av den historiska parken i Aulanko na-
7477: till staten är sådana som inte kräver omedelbar            turskyddsområde ha skjutits upp till en fjärran
7478: vård eller utbyggnad av tjänster. 1 denna situa-           framtid.
7479: tion är det i alla fall skäl att avhålla sig från be-          Den nuvarande regeringen arbetar på att lägga
7480: slut om nya naturcentra och andra stora bygg-              upp ett sysselsättningsfrämjande program för ut-
7481: nadsprojekt, som orsakar nya underhållskostna-             veckling av rekreationen i det fria och naturturis-
7482: der och därigenom också tär på de anslag som               men. Ett principbeslut om saken torde komma
7483: kan användas för grundläggande tjänster och na-            upp i regeringen år 2001. 1 detta sammanhang ak-
7484: turvård i naturskyddsområdena. Likaså är det               tualiseras den roll som skyddsområdena och sär-
7485: skäl att förhålla sig kritiskt till att nya national-      skilt nationalparkerna kan spela i utvecklingen av
7486: parker inrättas.                                           turismen i avsides belägna områden. Näringspo-
7487:     Tanken på en inträdesavgift som bärs upp av            litiska, sysselsättningspolitiska och regionalpoli-
7488: dem som besöker nationalparkerna har åtminsto-             tiska synpunkter kan föra med sig en bredare för-
7489: ne inte vunnit understöd vid miljöministeriet, ve-         ståelse av den betydelse som skyddsområdena
7490: terligen inte heller på Forststyrelsen eller Skogs-        har för sarnhället. På detta sätt är det möjligt att
7491: forskningsinstitutet. Enligt gällande naturvårds-          ge miljöministeriets förslag om ökade budgetan-
7492: lag ( 1096/ 1996) måste det dessutom finnas skäl           slag för vård och underhåll av skyddsområdena
7493: som har att göra med bevarandet av djurlivet el-           större politisk vikt.
7494: ler växtligheten för att man skall kunna begränsa              På basis av ovanstående kan man konstatera
7495: rörelsefriheten i nationalparkerna. Tillträdet till        att även om prioriteringen i finansieringen av na-
7496: de flesta nationalparkerna i Finland är relativt           turskyddet under denna regeringsperiod kommer
7497: fritt, och man kan komma in nästan var som helst.          att gälla genomförandet av de nationella skydds-
7498: Också detta gör det i praktiken så gott som omöj-          programmen och programmet Natura 2000, har
7499: ligt att bära upp en inträdesavgift och beakta             den sittande regeringen inte varit sysslolös när
7500: principen om att medborgarna skall behandlas               det gäller att sköta finansieringen av nationalpar-
7501: likvärdigt. Däremot har F orststyrelsen och                kerna. De första tecknen på att också kommuner-
7502: Skogsforskningsinstitutet fått i uppdrag att un-           na kommer med i finansieringen av inrättandet
7503: dersöka andra finansieringssätt, bl.a. vilka av            och underhållet av guidnings- och andra tjänster i
7504: tjänsterna i naturskyddsområdena som är sådana             skyddsområdena syns redan, eftersom de på ett
7505: att uppbörden av avgift vore motiverad och ända-           eller annat sätt drar nytta av dem.
7506: 
7507: 
7508: 
7509: Helsingfors den 15 november 1999
7510: 
7511:     Miljöminister Satu Hassi
7512: 
7513: 
7514: 
7515: 
7516: 6
7517:                                                         KK 659/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
7518: 
7519: 
7520: 
7521: 
7522:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 659/1999 vp
7523: 
7524:                                             Ympäristön tupakansavu syöpävaarallisena ai-
7525:                                             neena
7526: 
7527: 
7528: 
7529: 
7530: Eduskunnan puhemiehelle
7531: 
7532: Hyväksyessään ensi vuoden maaliskuun alussa          paapäivää tupakoimattomassa ympäristössä pa-
7533: voimaan tulevan tupakkalain muutoksen, joka          lautti elimistön nikotiinin määrän lähtötasolle.
7534: määrittelee ympäristön tupakansavun syöpävaa-        Kahdeksan tunnin työskentely tupakansavussa
7535: ralliseksi aineeksi, eduskunta halusi ennen kaik-    vastaa nikotiinimäärältään jopa useiden savuk-
7536: kea asettaa ravintolatyöntekijät terveyden suoje-    keiden polttamista.
7537: lumielessä samaan asemaan muissa työpaikoissa           Hengittäessään tupakansavuista ilmaa työnte-
7538: työskentelevien kanssa. Toisin sanoen myös heil-     kijä saa nikotiinin ohella elimistöönsä monia
7539: le haluttiin taata oikeus savuttomaan työympäris-    muita terveydelle haitallisia ja syöpää aiheutta-
7540: töön.                                                via aineita. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön
7541:    Kertomuksessaan eduskunnalle hallitus on il-      julkaiseman työryhmämuistion perusteella aio-
7542: moittanut, että tieteellinen tutkimusnäyttö          taan sivuuttaa kokonaan eduskunnan päätös. Nä-
7543: ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuudesta        köhavainto ei riitä ainoaksi tupakansavun mää-
7544: on laajan yksimielistä ja riittävää. Kuitenkin       rän arviointimenetelmäksi, vaan arvion tulee pe-
7545: sosiaali- ja terveysministeriönjulkaisemassa työ-    rustua myös muihin aistihavaintoihin.
7546: ryhmämuistiossa (Sosiaali- ja terveysministe-           Hajuaisti tulee ottaa työsuojelun yhdeksi pe-
7547: riön työryhmämuistiaita 1999: 15) ehdotetaan,        ruskriteeriksi, sillä tupakkalaki kieltää työnteki-
7548: että ympäristön tupakansavulle altistumisen          jöiden altistamisen tupakansavulle. Ilman haju-
7549: määrän ainoa arviointimenetelmä olisi näköha-        kriteeriä tupakansavun määrä työpaikoilla voi
7550: vainnointi. Tämä merkitsisi jo sangen sankkaa        olla niin suuri, että tupakkalain syöpävaaralli-
7551: tupakansavua ja merkittävää altistumista tupa-       suutta koskeva säädös tulee merkityksettömäksi.
7552: kansavun sisältämille syöpävaarallisille aineille.
7553:    Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ny-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7554: kytilanteessa ravintolatyöntekijän työvuoronsa       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7555: aikana hengittämä nikotiini ei ehdi poistua eli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7556: mistöstä ennen seuraavaa työvuoroa, vaan määrä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7557: lisääntyy koko työviikon ajan. Vasta kolme va-
7558: 
7559: 
7560: 
7561: 
7562:                                                                                                Versio 2.0
7563: KK 659/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
7564: 
7565: 
7566:       Aikooko hallitus jättää ottamatta huo-     pakkalain sekä sen tavoitteet ja siten ve-
7567:       mioon eduskunnan säätämän uuden tu-        sittää koko tupakkalain uudistuksen?
7568: 
7569: 
7570: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
7571: 
7572:     Timo Ihamäki /kok                          Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
7573:     Paula Kokkonen /kok                        Marjaana Koskinen /sd
7574:     Jorma Huuhtanen /kesk                      Valto Koski /sd
7575:     Leena Luhtanen /sd                         Päivi Räsänen /skl
7576:     Pehr Löv /r                                Anne Huotari /vas
7577: 
7578: 
7579: 
7580: 
7581: 2
7582: Ministerin vastaus                                     KK 659/1999 vp -      Timo Ihamäki /kok ym.
7583: 
7584: 
7585: 
7586: 
7587: Eduskunnan puhemiehelle
7588: 
7589: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       joita. Työryhmän käytössä oli myös kemiallisten
7590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        aineiden terveysvaaran arviointineuvoston lau-
7591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sunto. Ehdotuksensa työryhmä hyväksyi yksi-
7592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       mielisesti.
7593: mäen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Työryhmän ehdotuksen pohjalta valmistellus-
7594: myksen KK 659/1999 vp:                               sa päätösluonnoksessa on mainittu viisi tapaa al-
7595:                                                      tistumisen arvioimiseksi. Niitä ovat hengitysvyö-
7596:       Aikooko hallitus jättää ottamatta huo-         hykkeeltä saadut mittaustulokset, kiinteästä mit-
7597:       mioon eduskunnan säätämän uuden tu-            tauspaikasta saadut mittaustulokset, terveystar-
7598:       pakkalain sekä sen tavoitteet ja siten ve-     kastusten tulokset ja tarkasteltavana olevaa työ-
7599:       sittää koko tupakkalain uudistuksen?           paikkaa vastaavista oloista saadut altistustiedot.
7600:                                                      Yhtenä vaihtoehtona ovat aistihavainnot
7601: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Asian jatkovalmistelua varten sosiaali- ja ter-
7602: ti seuraavaa:                                        veysministeriö on hankkimassa kemiallisten ai-
7603: Tupakkalaki sallii tupakoinnin laissa säädetyin      neiden terveysvaaran arviointineuvostotta jo saa-
7604: edellytyksin. Työsuojelua koskevien säännösten       tua perinpohjaisemman lausunnon ympäristön
7605: valmistelussa myös tämä seikka on otettu huo-        tupakansavun aiheuttamista terveysvaikutuksis-
7606: mioon.                                               ta ja terveysriskin suuruudesta ympäristön tupa-
7607:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tu-      kansavun aiheuttamilla eri altistustasoilla. Arvi-
7608: pakkalain muutoksen edellyttämiä säännösmuu-         ointineuvostoa pyydetään myös käsittelemään
7609: tosehdotuksia selvittänyt työryhmä on muistios-      ympäristön tupakansavun aiheuttaman syöpäris-
7610: saan (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä-      kin suuruutta verrattuna muiden yleisten altistei-
7611: muistioita 1999: 15) tehnyt ehdotuksen, että ym-     den aiheuttamaan syöpäriskiin. Paitsi syöpäris-
7612: päristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpä-   kiä ministeriö pyytää arviointineuvostoa tarkas-
7613: vaaran torjunnasta annetaan työturvallisuuslain      telemaan myös ympäristön tupakansavun aiheut-
7614: nojalla kokonaan uusi valtioneuvoston päätös.        tamia muita terveysvaikutuksia. Neuvostolle va-
7615: Työryhmässä olivat edustettuina alan viranomai-      rataan mahdollisuus kuulla korkean tason kan-
7616: set ja työmarkkinajärjestöt. Se kuuli asiantunti-    sainvälisiä asiantuntijoita.
7617: joina sekä lääketieteen että tekniikan asiantunti-
7618: 
7619: 
7620: 
7621: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
7622: 
7623:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
7624: 
7625: 
7626: 
7627: 
7628:                                                                                                      3
7629: KK 659/1999 vp- Timo Ihamäki /kok ym.                                                    Ministerns svar
7630: 
7631: 
7632: 
7633: 
7634: Tili riksdagens talman
7635: 
7636: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        i medicin som i teknik. Arbetsgruppen hade även
7637: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        tillgång till ett utlåtande av rådet för bedömning
7638: statsrådet översänt följande av riksdagsman            av hälsorisken hos kemiska ämnen. Arbetsgrup-
7639: Timo Ihamäki /saml m.fl. undertecknade skriftli-       pen godkände enhälligt sitt förslag.
7640: ga spörsmål SS 659/1999 rd:                                I det utkast till beslut som beretts utgående
7641:                                                        från arbetsgruppens förslag närnns fem sätt att
7642:        .lmnar regeringen låta bli att beakta den       bedöma exponeringen. Dessa är resultaten av
7643:        nya tobakslag som riksdagen har stiftat         mätningar i arbetstagarnas andningszon, resulta-
7644:        samt dess målsättning och på detta sätt         ten av mätningar på fasta mätpunkter, resultaten
7645:        urvattna hela revideringen av tobaksla-         av hälsoundersökningar och exponeringsuppgif-
7646:        gen?                                            ter från förhållanden som motsvarar den arbets-
7647:                                                        plats som undersöks. Ett av alternativen är sin-
7648: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nesförnimmelser.
7649: föra följande:                                             För den fortsatta behand1ingen av ärendet
7650: Tobakslagen tillåter rökning under förutsättning-      skall socia1- och hälsovårdsministeriet ytterliga-
7651: ar varom bestäms i lagen. Även denna omstän-           re skaffa ett utlåtande av rådet för bedörnning av
7652: dighet har tagits i beaktande vid beredningen av       hälsorisken hos kemiska ärnnen som är ännu
7653: stadganden som gäller arbetarskydd.                    mera detaljerat än det som erhållits tidigare om
7654:    En av social- och hälsovårdsministeriet till-       på vilket sätt tobaksrök i omgivningen inverkar
7655: satt arbetsgrupp som utredde förslag till de änd-      på hä1san och hur stor risken att insjukna är på
7656: ringar av bestämmelserna som en reviderad to-          olika exponeringsnivåer till följd av tobaksrök i
7657: bakslag förutsätter har i sin promemoria (social-      omgivningen. Rådet ombeds också att behand1a
7658: och hälsovårdsministeriets arbetsgruppsprome-          den fråga som gäller hur stor risken är att insjuk-
7659: morior 1999: 15) föreslagit att ett helt nytt stats-   na i cancer till följd av tobaksrök i omgivningen i
7660: rådsbeslut skall meddelas med stöd av lagen om         jämförelse med risken att insjukna i cancer till
7661: skydd i arbete i fråga om tobaksrök i omgivning-       följd av andra allmänna agenser. Ministeriet
7662: en och den cancerrisk som röken medför. 1 ar-          kommer att be rådet att utöver cancerrisken ock-
7663: betsgruppen ingick företrädare för myndigheter-        så bedöma annan inverkan på hälsan till följd av
7664: na i branschen och arbetsmarknadsorganisatio-          tobaksrök i omgivningen. Rådet bereds möjlig-
7665: nerna. Den hörde som sakkunniga såväl experter         het att höra internationella experter på hög nivå.
7666: 
7667: 
7668: 
7669: Helsingfors den 12 november 1999
7670: 
7671:     Omsorgsminister Eva Biaudet
7672: 
7673: 
7674: 
7675: 
7676: 4
7677:                                                        KK 660/1999 vp -Tanja Karpela /kesk ym.
7678: 
7679: 
7680: 
7681: 
7682:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 660/1999 vp
7683: 
7684:                                              Karkkilan       jätevedenpuhdistamon            paranta-
7685:                                              minen
7686: 
7687: 
7688: 
7689: 
7690: Eduskunnan puhemiehelle
7691: 
7692: Karkkilan jätevedenpuhdistamon teho ja laajuus        tettävissä on lähinnä vain vesihuoltoavustus, jota
7693: eivät ole riittäviä. Syntyviin jätevesimääriin näh-   Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelle jaet-
7694: den laitos on liian pieni, ja puhdistustehon osalta   tiin viime vuonna 1, 1 miljoonaa markkaa. Tä-
7695: se ei ole nykyaikaisen tekniikan tasolla. Seurauk-    män suuruisella avustuksella ei suuriajäteveden-
7696: sena ovat jätevesien ohijuoksutukset, jolloin jäte-   puhdistamoinvestointeja juuri tehdä.
7697: vettä valuu suoraan Vanjokeen ja sitä kautta Hii-        Kunnat saavat paljon merkittävämpiä valtion-
7698: denveteen ja Lohjanjärveen.                           avustuksia muiden hallinnonhaarojen investoin-
7699:    Karkkilan kaupungin taloudellinen tila on          teihin. Avustusosuudet saattavat muilla aloilla
7700: heikko, mutta se on tervehdyttämistoimien ja          olla jopa puolet investointien kustannuksista.
7701: valtion tukitoimien ansiosta vähitellen parane-       Vesiensuojelussa valtionavut ovatkin suhteetto-
7702: massa. Silti kaupungin velkamäärä ja veroaste         man pieniä. Karkkilan kaupungilla olisi tietajem-
7703: ovat huippukorkeita, ja kaupungilla itsellään on      me mukaan tekniset valmiudet jätevedenpuhdis-
7704: erittäin heikot taloudelliset mahdollisuudet in-      tamon saneeraustoimiin, kunhan rahoitus järjes-
7705: vestoida pelkästään omalla rahallaan noin 15          tyisi.
7706: miljoonaa markkaa maksavaan jätevedenpuhdis-
7707: tamon laajennukseen ja saneeraukseen. Ongel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7708: mana on myös viemäriverkoston heikko kunto.           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7709:     Jätevedenpuhdistamon puutteet vaikuttavat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7710: kielteisesti koko alajuoksulla olevien vesistöjen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7711: tilaan ja kalakantaan, siksi hanke on luonteeltaan
7712: merkitykseltään laajempi. Viime vuosikymme-                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7713: nellä vedenpuhdistamoille myönnettiin valtion               tyä ohjatakseen jätevedenpuhdistamoi-
7714: korkotukilainoja, mutta nyt valtion puolelta käy-           den investointeihin valtionapua, ja eri-
7715:                                                             tyisesti,
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720:                                                                                                Versio 2.0
7721: KK 660/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
7722: 
7723: 
7724:       millä toimilla valtio aikoo edesauttaa   alapuolisten vesistöjen, kuten Hiidenve-
7725:       Karkkilan jätevedenpuhdistamon laa-      denja Lohjanjärven vedenlaatuja kala-
7726:       jennushanketta ja saneerausta, jotta     kanta voisivat parantua?
7727: 
7728: 
7729: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
7730: 
7731:     Tanja Karpela /kesk
7732:     Matti Vanhanen /kesk
7733: 
7734: 
7735: 
7736: 
7737: 2
7738: Ministerin vastaus                                    KK 660/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
7739: 
7740: 
7741: 
7742: 
7743: Eduskunnan puhemiehelle
7744: 
7745: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        kotukilainojen myöntäminen yhdyskuntien ve-
7746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         siensuojeluinvestointeihin lopetettiin vuonna
7747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1994. Täten yhdyskuntien vesiensuojelutoimen-
7748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-       piteille myönnetty noin 7-9 miljoonan markan
7749: pelan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       vuotuinen korkotuki vesiensuojeluinvestointei-
7750: myksen KK 660/1999 vp:                                hin on poistumassa ennen vuotta 1995 myönnet-
7751:                                                       tyjen lainojen korkotuen loputtua.
7752:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Vuoden 1997 jälkeen yhdyskuntien vesien-
7753:       tyä ohjatakseen jätevedenpuhdistamoi-           suojelun investointiavustukset yhdistettiin eriUi-
7754:       den investointeihin valtionapua, ja eri-        seitä momentilta osaksi ympäristönsuojelun edis-
7755:       tyisesti,                                       tämisen määrärahaa. Määrärahan käyttö painot-
7756:                                                       tuu valtioneuvoston päätöksen (894/1996) mu-
7757:       millä toimilla valtio aikoo edesauttaa         kaisesti ympäristönsuojelun sellaisten kokeilu- ja
7758:       Karkkilan jätevedenpuhdistamon laa-            kehittämishankkeiden avustamiseen, jotka pa-
7759:       jennushanketta ja saneerausta, jotta           rantavat ympäristönsuojelun tasoa ja ovat hyö-
7760:       alapuolisten vesistöjen, kuten Hiidenve-       dynnettävissä laaja-alaisesti.
7761:       den ja Lohjanjärven vedenlaatu ja kala-            Hallituksen lähivuosien menokehyksissä yh-
7762:       kanta voisivat parantua?                       dyskuntien vesiensuojeluavustukset on arvioitu
7763: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nykyisen suuruisiksi. Täten ympäristöhallinnol-
7764: ti seuraavaa:                                        la säilyisi mahdollisuus avustaa yhdyskuntien
7765:                                                      vesiensuojelua. Avustukset kohdeunetaan viime
7766: Valtio on tukenut yhdyskuntien vesiensuojelutoi-     vuosina noudatetun käytännön mukaisesti rahoi-
7767: menpiteitä sekä avustuksin että korkotukilai-        tuksen kannalta ongelmallisimpiin ja välttämät-
7768: noin. Avustuksissa noudatetaan lakia yhdyskun-       tömiin yhdyskuntien vesiensuojeluhankkeisiin.
7769: tien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta              Perusteena yhdyskuntien vesiensuoj eluavus-
7770: (56/1980), joka sallisi 30 prosentin ja erityista-   tustenja korkotukien vähentämiselle 1990-luvul-
7771: pauksissa 50 prosentin valtionavustuksen. Yh-        la on ollut valtion kireä rahatilanne ja likaaja
7772: dyskuntien vesiensuojelun vuotuisia avustuksia       maksaa -periaatteen laajentunut käyttöönotto ve-
7773: on pienennetty 1990-luvun alun noin 10-11            sihuollossa. Valmisteltavana oleva Euroopan yh-
7774: miljoonasta markasta nykyiseen noin 7-8 mil-         teisön direktiiviehdotus yhteisön vesipolitiikan
7775: joonaan markkaan. Avustusten osuus yhdyskun-         puitteista korostaa likaaja maksaa -periaatetta.
7776: tien noin 200-400 miljoonan markan vuotuisis-        Vesipolitiikan puitedirektiivin, joka hyväksyHä-
7777: ta investoinneista on ollut vähäinen mutta ei mer-   neen vuoden 2000 loppuun mennessä, periaat-
7778: kityksetön. Alueelliset ympäristökeskukset ovat      teet tulevat vaikuttamaan Suomessa vesien suoje-
7779: myöntäneet avustusta saamansa määrärahan puit-       luun vuosikymmeniä.
7780: teissa tärkeimpiin hankkeisiin, joissa keskimää-         Suomessa likaaja maksaa -periaatteen sovelta-
7781: räinen avustuksen suuruus on ollut noin 5-l 0        minen vesihuoltoon alkoi jo 1970 luvun alussa.
7782: prosenttia hankkeen kustannuksista. Valtion kor-     Lailla jätevesimaksusta (61 0/1973) kunnalle an-
7783: 
7784: 
7785:                                                                                                       3
7786: KK 660/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.                                               Ministerin vastaus
7787: 
7788: 
7789: nettiin vuonna 1973 oikeus periä yleisen viemä-        märiverkon vuotovesien suuri määrä aiheutti
7790: rilaitoksen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi tar-     toistuvia vuoden 1993 luvan lupaehtojen rikko-
7791: vittavat kustannukset liittyjiltä. Vuonna 1977         muksia, eivätkä toteutetut jätevesiverkoston ja
7792: säädettiin laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksis-   puhdistuslaitoksen tehostamistoimet olleet osoit-
7793: ta (982/1977), joka selkeytti laitokselle kuuluvia     tautuneet riittäviksi. Vuotovesien määrän vähen-
7794: tehtäviä, vastuita ja velvollisuuksia. Kyseiset lait   tämisen ohella vanhan puhdistamon saneeraus ja
7795: käynnistivät kehityksen, jossa vesi- ja viemäri-       tehostaminen on väistämätöntä, vaikka laitoksen
7796: laitokset eriytyvät kuntien toiminnoista itsenäi-      toiminta onkin vuoden 1999 ensimmäisellä puo-
7797: siksi laitoksiksi. Suuri osa yleisiä vesi- ja viemä-   livuotiskaudella täyttänyt voimassa olevat lupa-
7798: rilaitoksia on muutettu tai niitä ollaan parasta ai-   ehdot. Puhdistamolla ei kuitenkaan ole ollut
7799: kaa muuttamassa kunnallisiksi liikelaitoksiksi.        mahdollisuuksia saavuttaa vuoden 1993 luvassa
7800:     Valtioneuvosto teki 18.3.1998 periaatepäätök-      asetettua ammoniumtypen tavoitteellista puhdis-
7801: sen vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005.         tustulosta.
7802: Periaatepäätöksen mukaisesti vesiensuojelussa             Karkkilan kaupunki teki 31.5.1999 mennessä
7803: sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttö-        Länsi-Suomen vesioikeudelle voimassa olevan
7804: kelpoista tekniikkaa ja likaaja maksaa -periaatet-     jätevesiluvan edellyttämän jätevesien lupaehtoja
7805: ta. Tämä lisää vesihuoltolaitosten vastuuta kehit-     koskevan tarkistusesityksen. Kaupunki esittää
7806: tää toimintaansa siten, että vesihuoltopalveluista     vuoden 1993 luvan puhdistusta koskevien lupa-
7807: perittävillä maksuilla varmistetaan laitoksen          ehtojen tiukentamista biologisen hapenkulutuk-
7808: omat taloudelliset mahdollisuudet selviytyä            sen, fosforin ja ammoniumtypen osalta. Uusiin
7809: myös tulevaisuuden haasteista.                         lupaehtoihin pääsemiseksi kaupunki tehostaisi
7810:    Karkkilan kaupungin noin 8 600 asukkaan ke-         nykyistä puhdistamoaan siten, että se olisi käyt-
7811: miallis-biologinen jätevedenpuhdistamo on ra-          tökunnossa 1.6.2002. Hakemus on Länsi-Suo-
7812: kennettu vuonna 1974. Puhdistamon esi- ja liet-        men vesioikeuden käsiteltävänä.
7813: teenkäsittelyä on uusittu 1990-luvun alussa. Puh-         Karkkilan kaupunki on vesioikeudelle teke-
7814: distetut jätevedet johdetaan Karjaanjokeen eli         mässään jätevesien johtamislupaehtojen tarkista-
7815: Vanjokeen, jonka vuosittaisesta fosforikuormi-         mishakemuksessa sitonut puhdistamon sanee-
7816: tuksesta Karkkilan osuus on noin 5 %ja typpi-          rausaikataulun valtiolta saatavaan rahoitukseen.
7817: kuormituksesta noin 20 %. Joen kokonaiskuor-           Puhdistamon tehostamisesta vastaa ensisijaisesti
7818: mituksesta hajakuormituksen osuus on merkittä-         kuitenkin hakija, ei valtio, joten toimenpiteen ai-
7819: vä. Karkkilan jätevesien vaikutus purkuvesistös-       kataulu ei riipu valtion tuesta. Karkkilan kaupun-
7820: sä näkyy selvimmin ajoittain varsin korkeina           ki on hakenut kuluneena syksynä valtiolta ve-
7821: bakteeripitoisuuksina ja kuivina aikoina kohon-        siensuojeluavustusta puhdistamon saneerauk-
7822: neina ammonium- ja kokonaistyppipitoisuuksi-           seen 1.1.2000 jälkeen aikaville saneeraustöille.
7823: na. Karjaanjoen kuormituksella on myös vaiku-          Uudenmaan ympäristökeskus tekee hakemusta
7824: tusta Hiidenveteen, jossa on todettu selvää rehe-      koskevan avustuspäätöksen aiemmin esitetyin
7825: vöitymistä.                                            perustein valtuuksiensa puitteissa. Kyseessä ole-
7826:    Länsi-Suomen vesioikeus lievensi 31.8.1998          vaa avustushakemusta koskeva päätös voidaan
7827: antamallaan päätöksellä 6.5.1993 annetun Kark-         tehdä loppukeväällä 2000 sen jälkeen, kun vuo-
7828: kilan kaupungin jätevesien johtamisluvan lupa-         den 2000 määrärahat ovat Uudenmaan ympäris-
7829: ehtoja vuoden 2000 loppuun asti. Karkkilan kau-        tökeskuksen käytössä.
7830: punki haki lupaehtojen lievennystä, koska vie-
7831: 
7832: 
7833: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1999
7834: 
7835:     Ympäristöministeri Satu Hassi
7836: 
7837: 4
7838: Ministerns svar                                         KK 660/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
7839: 
7840: 
7841: 
7842: 
7843: Till riksdagens talman
7844: 
7845: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       lenas vattenvårdsinvesteringar. Därigenom hål-
7846: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        ler det årliga räntestödet på ca 7-9 miljoner
7847: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        mark tili samhällenas vattenvårdsåtgärder på att
7848: Tanja Karpela /cent m.fl. undertecknade skriftli-      upphöra, då räntestödet för lån som bevi1jats före
7849: ga spörsmål SS 660/1999 rd:                            1995 upphör.
7850:                                                           Efter år 1997 slopades det separata momentet
7851:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           för investeringsbidrag tili samhälienas vatten-
7852:       för att kanalisera statsunderstöd tili in-       vård, och medlen fördes över tili anslaget för
7853:       vesteringar i avloppsreningsverk och             främjande av miljövården. I användningen av
7854:       särskilt                                         detta anslag prioriteras enligt statsrådets bes1ut
7855:                                                        (894/1996) bidrag tili sådana försöks- och ut-
7856:       med vilka åtgärder ämnar regeringen              vecklingsprojekt som höjer miljövårdens nivå
7857:       bidra tili projektet för utvidgning och          och har ett brett användningsområde.
7858:       sanering av avloppsreningsverket i                  I regeringens utgiftsramar för de närmaste
7859:       Högfors, så att vattenkvaliteten ochfisk-        åren har bidragen tili samhälienas vattenvård
7860:       bestånden i vattendragen nedanför, så-           uppskattats ligga på nuvarande nivå. Därigenom
7861:       som i Hiidenvesi och Lojo sjö, kan för-          kunde mi1jöförvaltningen bibehålia möjligheten
7862:       bättras?                                         att bidra tili samhälienas vattenvård. Bidragen
7863: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        riktas enligt de senaste årens praxis tili sådana
7864:                                                        nödvändiga projekt för samhälienas vattenvård
7865: föra följande:
7866:                                                        som finansieringsmässigt är mest problematiska.
7867: Staten har stött samhälienas vattenvårdsåtgärder          Grunden tili att bidragen och räntestöden tili
7868: såväl genom bidrag som med räntestödslån. I frå-       samhälienas vattenvård har minskat under 1990-
7869: ga om bidragen fö1js lagen om understödjande           talet har varit statens strama penningsituation
7870: av samhälienas vatten- och av1oppsåtgärder             och en mer omfattande ibruktagning inom vatten-
7871: (56/ 1980), som tiliåter ett statsbidrag på 30 och i   försörjningen av principen om att förorenaren be-
7872: specia1fali 50 procent. De årliga anslagen för bi-     talar. Förslaget tili Europeiska gemenskapens di-
7873: drag tili samhälienas vattenvård har minskats          rektiv om ramar för vattenpolitiken framhäver
7874: från ca 10-11 miljoner mark i början av 1990-          också denna princip. Principerna i detta ramdi-
7875: talet tili nuvarande ca 7-8 miljoner mark. Detta       rektiv, som torde godkännas före utgången av år
7876: bidrag tili samhälienas årliga investeringar på ca     2000, kommer att påverka skyddet av vattnen i
7877: 200-400 miljoner mark är litet, men inte bety-         Finland i tiotals år.
7878: delselöst. De regionala miljöcentralerna har inom         I Finland vidtog tillämpningen av principen
7879: ramen för sina anslag bevi1jat understöd tili de       om att förorenaren betalar inom vattenvården re-
7880: viktigaste projekten, där det genomsnittliga bi-       dan i början av 1970-talet. Genom 1agen om av-
7881: dragsbeloppet har varit ca 5-10 procent av kost-       loppsvattenavgift (610/1973) fick kommunerna
7882: naderna för ifrågavarande projekt. År 1994 upp-        år 1973 rätt att bära upp de kostnader som an-
7883: hörde staten att bevilja räntestödslån tili samhäl-    läggningen och underhåliningen av allmänna av-
7884: 
7885: 
7886:                                                                                                        5
7887: KK 660/1999 vp- Tanja Karpela /kesk ym.                                                  Ministems svar
7888: 
7889: 
7890: 
7891: loppsverk orsakade av dem som var anslutna till       1oppsnätet år 1993 1edde till upprepade brott mot
7892: verken. År 1977 stiftades lagen om allmänna vat-      tillståndsvillkoren, och de åtgärder som vidtogs
7893: ten- och avloppsverk (982/ 1977), som förtyd1iga-     för att effektivera avloppsnätet och reningsver-
7894: de verkens uppgifter, ansvar och sky1digheter.        ket inte hade visat sig tillräck1iga. Jämsides med
7895: Dessa 1agar startade en utveckling där vatten-        att mängden utsipprande vatten minskas är det
7896: och avloppsverken slopades i kommunemas               oundvik1igt att det gamla reningsverket saneras
7897: verksamhet och b1ev sjä1vständiga imättningar.        och dess verksamhet effektiveras, även om ver-
7898: En stor del av de allmänna vatten- och avlopps-       kets aktivitet under första hälften av år 1999 har
7899: verken har redan ändrats eller håller på att ändras   följt de nu gällande tillståndsvillkoren. Renings-
7900: om till kommuna1a affårsverk.                         verket har dock inga möj1igheter att uppnå det
7901:     Statsrådet fattade 18.3.1998 ett principbes1ut    riktgivande reningsresu1tat i fråga om ammoni-
7902: om målen för skyddet av vattnen fram till år          umkväve som ingår i 1993 års tillstånd.
7903: 2005. Enligt detta principbes1ut tillämpas inom           Högfors stad in1ämnade före 31.5.1999 till
7904: vattenvården den ur miljösynpunkt bästa använd-       Västra Fin1ands vattendomstol det förslag om re-
7905: bara tekniken samt principen om att förorenaren       videring av tillståndsvillkoren för reningen av
7906: betalar. Detta ökar vattenverkens ansvar för ut-      avloppsvattnen som det gällande av1oppstillstån-
7907: vecklingen av sin verksamhet så att de avgifter       det förutsätter. Staden föres1år att tillståndsvill-
7908: som bärs upp för vattenförsörjningstjänstema sä-      koren för rening i 1993 års tillstånd skärps i frå-
7909: kerställer att verken har ekonomiska möj1igheter      ga om biologisk syreförbrukning, fosfor och am-
7910: att också anta framtida utmaningar.                   moniumkväve. För att uppfylla de nya tillstånds-
7911:     Det kemisk-bio1ogiska avloppsreningsverket i      villkoren skulle staden effektivera det nuvarande
7912: Högfors stad med ca 8 600 invånare byggdes år         reningsverket så att det kunde tas i drift 1.6.2002.
7913: 1974. Förbehandlingen och slambehandlingen i          Denna ansökan är under behandling vid Västra
7914: reningsverket har byggts om i börj an av 1990-ta-     Fin1ands vattendomstol.
7915: let. De renade av1oppsvattnen 1eds till Karis å e1-       Högfors stad har i sin ansökan till vattendom-
7916: 1er Vanjoki, av vars årliga fosforbe1astning Hög-     stolen om revidering av villkoren i tillståndet för
7917: fors står för ca 5 %, samt för ca 20 % av kväve-      ledning av avloppsvattnen bundit tidtabellen för
7918: belastningen. Den diffusa belastningen spelar en      saneringen av reningsverket till finansiering från
7919: betydlig roll i den tota1a be1astningen på ån.        staten. Men det är i främsta hand den sökande,
7920: Verkningama av avloppsvattnen från Högfors            inte staten, som svarar för effektiveringen av re-
7921: kommer tydligast till synes i de tidvis mycket        ningsverket, vi1ket innebär att tidtabellen för
7922: höga bakteriehaltema och under torrperiodema i        denna åtgärd inte är avhängig av statens stöd.
7923: höjda ammonium- och totalkvävehalter. Be1ast-         Högfors stad har denna höst ansökt hos staten om
7924: ningen på Karis å inverkar också på Hiidenvesi,       vattenvårdsbidrag för sanering av reningsverket,
7925: där uppenbar eutrofiering har konstaterats.           för de saneringsarbeten som in1eds efter
7926:    Västra Finlands vattendomstol 1indrade             1.1.2000. Nylands miljöcentra1 fattar beslut om
7927: 31.8.1998 villkoren i sitt beslut 6.5.1993 om         bidrag på basis av ansökan inom ramen för sina
7928: Högfors stads tillstånd till ledning av sina av-      ovan angivna befogenheter. Bes1utet om denna
7929: loppsvatten ända till s1utet av år 2000. Högfors      bidragsansökan kan fattas sent under våren 2000
7930: stad ansökte om en lindring i villkoren, eftersom     efter att anslagen för år 2000 står till förfogande
7931: den stora mängden utsipprande vatten från av-         för Nylands miljöcentral.
7932: 
7933: 
7934: 
7935: Helsingforsden 15 november 1999
7936: 
7937:     Miljöminister Satu Hassi
7938: 
7939: 
7940: 6
7941:                                                             KK 661/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
7942: 
7943: 
7944: 
7945: 
7946:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 661/1999 vp
7947: 
7948:                                             Lisääntyvät autovarkaudet
7949: 
7950: 
7951: 
7952: 
7953: Eduskunnan puhemiehelle
7954: 
7955: Suomessa anastettiin vuonna 1995 noin 19 000         si. Tulisi siis keksiä muita keinoja. Yksi sellai-
7956: moottoriajoneuvoa. Vuonna 1998 luku oli jo run-      nen on, että kaikkiin autoihin vaadittaisiin kat-
7957: saat 28 000, ja suuntaus ilmeisesti jatkuu saman-    sastuksessa ns. ajonestolaite, joka estäisi anas-
7958: laisena. Yksi ongelmaan liittyvistä tekijöistä on    tuksen. Laite voisi olla joko elektroninen, kuten
7959: se, että autovarkauksiin syyllistyy yhä kasvava      nykyisin uusissa autoissa, tai sitten mekaaninen,
7960: määrä alle 15-vuotiaita, jotka eivät lainkaan ole    jollaisia on saatavissa, tai sitten virtajärjestel-
7961: rikoslain vastuusäännösten alaisia. Ehkä suurin      mään kytketty laite, jolla virtapiiri saadaan kat-
7962: ryhmä, 15-17-vuotiaat, taas selviää tekosistaan      kaistua.
7963: nuorisorangaistuksella, joka edellyttää tekijän
7964: maalaavan kymmenkunta metriä vanhainkodin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7965: puuaitaa. Jos hän ei suostu siihen, niin ei sitten   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7966: mitään, vaan asia jää käytännössä ilman konk-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7967: reettista rankaisemista. Yleensäkin moottoriajo-     vastattavaksi s.euraavan kysymyksen:
7968: neuvoon kohdistuvan rikoksen rangaistukset
7969: ovat kovin alhaiset (lain maksimirangaistukset             Onko hallituksella suunnitelmia kasva-
7970: 1-2 vuotta) silloin, kun teko katsotaan luvat-             vien autovarkauksien estämiseksi esi-
7971: tomaksi käyttämiseksi eikä varkaudeksi tai tör-            merkiksi siten, että autoihin vaadittai-
7972: keäksi varkaudeksi.                                        siin pakollisena joko elektroninen tai
7973:    Niin vaikeaa kuin se on myöntääkin, rangais-            mekaaninen ajonestolaite, jollaisia on
7974: tusmenettelyllä tuskin päästään tilanteen herrak-          saatavissa kohtuulliseen hintaan?
7975: 
7976: 
7977: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
7978: 
7979:     Sulo Aittoniemi /alk
7980: 
7981: 
7982: 
7983: 
7984:                                                                                                Versio 2.0
7985: KK 661/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
7986: 
7987: 
7988: 
7989: 
7990: Eduskunnan puhemiehelle
7991: 
7992: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        luokan ajoneuvossa, eli henkilöautossa, joka on
7993: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         otettu käyttöön 1.10.1998 jälkeen, on oltava sa-
7994: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       notun direktiivin tai E-säännön n:o 97 mukaises-
7995: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      ti hyväksytty ajonestolaite.
7996: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Kysymyksen asettaja pitäisi hyvänä, jos muis-
7997: sen KK 661/1999 vp:                                   sakin kuin uusissa autoissa vaadittaisiin rattilu-
7998:                                                       kon lisäksi pakolliseksi varusteeksi joko elektro-
7999:        Onko hallituksella suunnitelmia kasva-         ninen tai mekaaninen lisälaite auton luvattoman
8000:        vien autovarkauksien estämiseksi esi-          käytän vaikeuttamiseksi. Yleensä erilaisten va-
8001:        merkiksi siten, että autoihin vaadittai-       rusteiden tai laitteiden vaatimista pakollisiksi va-
8002:        siin pakollisena joko elektroninen tai         rusteiksi vanhoihin autoihin ei ole pidetty kovin-
8003:        mekaaninen ajonestolaite, jollaisia on         kaan kustannustehokkaana keinona liikennetur-
8004:        saatavissa kohtuulliseen hintaan?              vallisuus- tai ympäristöongelmien ratkaisuun,
8005:                                                       vaan vaatimukset on tavallisesti kohdistettu
8006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         uusiin ajoneuvoihin. Ajoneuvojen liikennetur-
8007: ti seuraavaa:                                         vallisuutta tai ympäristöominaisuuksia paranta-
8008: Vaatimalla ajoneuvoilta luvattoman käytön estä-       vat varusteet tai laitteet siirtyvät tällä tavalla au-
8009: viä laitteita on pyritty estämään omaisuuden lu-      tomaattisesti ajoneuvokantaan sen uusiutuessa.
8010: vatonta käyttöönottoa ja ajoneuvojen kohdalla         Tällaisten laitteiden toimivuus, turvallisuus ja
8011: tähän helposti liittyvän epäasiallisen käytön mu-     käyttömukavuus ovat myös parhaiten taattavissa
8012: kanaan tuomaa liikenneturvallisuuden vaarantu-        kohdistamalla vaatimukset nimenomaan uusiin
8013: mista.                                                ajoneuvoihin. Lisäksi EU:n jäseneksi liittymisen
8014:     Tieliikennelain (267/1981) 83 b §:n 1 mo-         myötä vuonna 1995 ajoneuvojen tekniset vaati-
8015: mentissa on säädetty, että henkilö- ja pakettiau-     mukset tulivat samalla kytketyiksi EY:n direktii-
8016: tossa sekä moottoripyörässä tulee olla laite sen      veihin ja niiden kehitykseen. Käytännössä tämä
8017: luvattoman käytön estämiseksi. Ajoneuvojen ra-        merkitsee, että EY-direktiivien mukaan hyväk-
8018: kenteesta ja varusteista annetun asetuksen            syttyjen ajoneuvojen ja komponenttien tulee olla
8019: (1256/1992) 40 § antaa tarkemmat vaatimukset          hyväksyttävissä eri ED-jäsenmaissa. Ylimääräis-
8020: auton luvattoman käytön estäville laitteille. Mai-    ten tai direktiivejä tiukempien vaatimusten aset-
8021: nitussa pykälässä säädetään mm., että tieliiken-      tamista pidetään EU:ssa yleisesti kaupan teknisi-
8022: nelain 83 b §:ssä tarkoitetun auton tulee olla hy-    nä esteinä, joiden katsotaan rikkovan EU:ssa ole-
8023: väksytty luvattoman käytön estäviä laitteita kos-     van tavaran vapaan liikkumisen periaatetta.
8024: kevan EY-direktiivin mukaisesti (74/61/ETY               Edellä mainittuun viitaten hallitus katsoo, et-
8025: sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä        tei ole perusteltua ryhtyä vaatimaan kaikkiin au-
8026: 9 5156/EY) tai E-hyväksytty säännön 18/02             toihin pakollista elektronista tai mekaanista ajo-
8027: mukaisesti. Vaatimus tarkoittaa käytännössä,          nestolaitetta. Hallitus kuitenkin katsoo, että näi-
8028: että auton on oltava varustettu em. direktiivin tai   den laitteiden yleistymistä vanhemmissakin au-
8029: E-säännön mukaisella rattilukolla. Lisäksi Ml-        toissa voitaisiin yrittää nopeuttaa vapaaehtoisin
8030: 
8031: 
8032: 2
8033: Ministerin vastaus                                    KK 66111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
8034: 
8035: 
8036: 
8037: keinoin. Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vakuu-   edistää tällaisten laitteiden vapaaehtoista hankin-
8038: tusmaksupolitiikan kautta lienee mahdollista    taa ja käyttöä.
8039: 
8040: 
8041: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
8042: 
8043:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
8044: 
8045: 
8046: 
8047: 
8048:                                                                                                  3
8049: KK 66111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministerns svar
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 
8054: Tili riksdagens talman
8055: 
8056: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        rattlås som överensstämmer med nämnda direk-
8057: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        tiv eller E-reg1emente. Dessutom skall ett fordon
8058: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       i kategori M 1, dvs. en personbi1 som tagits i bruk
8059: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        den 1 oktober 1998 eller därefter, vara försett
8060: mål SS 66111999 rd:                                    med en i enlighet med nämnda direktiv eller E-
8061:                                                        reg1ementet nr 97 godkänd anordning som hind-
8062:        Har regeringen planer på att förhindra          rar körning.
8063:        det stigande antalet bilstölder t.ex. så            Spörsmå1sställaren anser att det vore bra om
8064:        att det blir obligatoriskt att utrusta          det även i andra än nya bilar skulle bli obligato-
8065:        bilarna med antingen elektroniska eller         riskt att utöver ett rattlås även installera antingen
8066:        mekaniska anordningar som hindrar               en elektronisk eller mekanisk tiliäggsanordning
8067:        körning, vilka finns att få till ett rimligt    för att försvåra o1ovlig användning av bilen. Att
8068:        pris?                                           beträffande gamla bilar föreskriva om nya krav
8069:                                                        på utrustning eller anordningar som blir ob1igato-
8070: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        riska har i allmänhet inte betraktats som ett sär-
8071: föra följande:                                         skilt kostnadseffektivt sätt att 1ösa trafiksäker-
8072: Genom att i fordon kräva en anordning för för-         hets- eller miljöproblem, utan dy1ika krav har of-
8073: hindrande av olovlig användning har man för-           tast gällt nya fordon. På detta sätt överförs sådan
8074: sökt förhindra att egendom olovligt tas i bruk         utrustning och sådana anordningar som förbätt-
8075: samt då det gäller fordon att förebygga ett sådant     rar trafiksäkerheten och mi1j öegenskaperna hos
8076: äventyrande av trafiksäkerheten som en sådan           fordon automatiskt till det nya fordonsbeståndet.
8077: osaklig användning ofta medför.                        Dessa anordningars funktion, säkerhet och an-
8078:    Enligt 83 b § l mom. vägtrafiklagen                 vändarvänlighet kan också bäst garanteras då
8079: (267 11981) föreskrivs att person- och paketbilar      kraven uttryck1igen riktas tili nya fordon. 1 och
8080: samt motorcyklar skall vara försedda med en an-        med Finlands anslutning tili EU 1995 samman-
8081: ordning som förhindrar olovlig användning. 1           kopplades dessutom de tekniska kraven i fråga
8082: 40 § förordningen om fordons konstruktion och          om fordon samtidigt med EG-direktiven och de-
8083: utrustning (125611992) anges noggrannare krav          ras utveckling. 1 praktiken innebär detta att for-
8084: på anordningar för förhindrande av o1ov1ig an-         don och komponenter som godkänts enligt EG-
8085: vändning av bi1ar. 1 paragrafen föreskrivs bl.a. att   direktiven också skall kunna godkännas i de oli-
8086: en i 83 b § vägtrafik1agen avsedd bi1 skall vara       ka EU-medlemsstaterna. Utfårdandet av extra
8087: godkänd i enlighet med rådets direktiv om till-        krav eller krav som är strängare än direktiven be-
8088: närmning av med1emsstaternas lagstiftning om           traktas allmänt i EU som tekniska handelshinder
8089: anordningar för att förhindra obehörigt nyttjande      vilka anses strida mot EU:s princip om fri rörlig~
8090: av motorfordon (74/61/EEG, sådant det 1yder            het för varor.
8091: ändrat genom direktiv 95/56/EG) eller E-god-              Med hänvisning till vad som anförts ovan an-
8092: känt en1igt reg1ementet nr 18/02. 1 praktiken          ser regeringen att det inte är motiverat att kräva
8093: innebär kravet att bi1en skall vara försedd med ett    att alla bilar skall vara försedda med obligatoris-
8094: 
8095: 
8096: 4
8097: Ministems svar                                          KK 661/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
8098: 
8099: 
8100: ka elektroniska eller mekaniska anordningar som   försäkringsbo1agens    försäkringspremiepolitik
8101: hindrar köming. Regeringen anser dock att man     kunde vara ett medel för att främja frivillig an-
8102: kunde försöka påskynda frivilligt ibruktagande    skaffning och användning av dylika anordningar.
8103: av dylika anordningar även i äldre bilar. T.ex.
8104: 
8105: 
8106: Helsinfors den 11 november 1999
8107: 
8108:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
8109: 
8110: 
8111: 
8112: 
8113: 8 200678
8114:                                                                                                  5
8115:                                                   KK 662/1999 vp -      Toimi Kankaanniemi /skl ym.
8116: 
8117: 
8118: 
8119: 
8120:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 662/1999 vp
8121: 
8122:                                              Arsenal Oy:n saatavien siirto viranomaisperin-
8123:                                              tään
8124: 
8125: 
8126: 
8127: 
8128: Eduskunnan puhemiehelle
8129: 
8130: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on yhtiön alas-          delliseenumpikujaan kuluneen vuosikymmenen
8131: ajoon liittyen pyytänyt tarjoukset vanhojen saata-    alkuvuosina. He ovat kaikkensa menettäneet ja
8132: viensa myynnistä. Kysymyksessä on pääoma-             eläneet jo useita vuosia sekä taloudellisesti että
8133: arvoltaan useiden miljardien markkojen saata-         henkisesti kohtuuttoman raskasta aikaa. Jos ul-
8134: vat. Ne ovat kuitenkin ns. virtuaalivelkoja, jotka    komainen tai kotimainen yksityinen perintäyhtiö
8135: on kertaalleen mitätöity ja kirjanpidosta poistet-    saa saatavat perittäväkseen, se ei tule koskaan ot-
8136: tu.                                                   tamaan huomioon minkäänlaisia inhimillisiä nä-
8137:     Koska suunnitellussa kaupassa on periaattees-     kökohtia.
8138: sa kysymys erittäin suuresta velkojen ja velallis-        Jos Suomessa halutaan - kuten perusteltua
8139: ten lukumäärästä ja nimellisarvosta, on todennä-      olisi - muuttaa saatavien vanhenemisaikoja in-
8140: köistä, että mahdollinen saatavien ostaja on ulko-    himillisiksi, saattaisi ulkomaiselle perintäyhtiöl-
8141: mainen perintäyhtiö tai ulkomaisen suuren yh-         le myytyjen saatavien osalta syntyä ongelma,
8142: tiön kotimainen tytäryhtiö. Jos tällainen yhtiö os-   joka saattaisi johtaa           Suomen       valtion
8143: taa saatavat, se pyrkii maksimoimaan voittonsa.       vahingonkorvauksiin. Tällaisen ongelman syn-
8144: Tämä saattaa merkitä rajuja perintätoimenpitei-       tymisen ehkäisemiseksi tulisi Arsenalin saata-
8145: tä, joissa ei inhimillisyydellä ole sijaa, koska      vien myynnistä yksityiselle yritykselle pidättäy-
8146: Suomen lainsäädännön edellyttämän hyvän pe-           tyä.
8147: rintätavan noudattamisen valvonta on vaikeaa.             On luonnollisesti perusteltua, että eräiltä osin
8148:     Jos ulkomainen, mahdollisesti ns. veroparatii-    saatavien perintää voidaan jatkaa erityisesti sel-
8149: sissa toimiva perintäyhtiö ostaa saatavat, menee      laisissa tapauksissa, joihin on liittynyt rikollista
8150: voitto ulkomaille ja verotuksen ulkopuolelle. Sa-     toimintaa. Perintä tulisi kuitenkin hoitaa valtion
8151: malla kymmenettuhannet suomalaiset velalliset         ylläpitämän ulosotonhaltijan toimesta. Kihlakun-
8152: ajautuvat loppuiäkseen tehoperinnän kohteiksi ja      nanvuodit ovat tätä toimintaa varten olemassa.
8153: menettävät samalla lopunkin toivon päästä edes        Arsenalilta saatavat voitaisiin siirtää esimerkiksi
8154: joskus takaisin normaaliin elämään. Monet             Valtiokonttorilie ja valtioneuvosto voisi tehdä-
8155: ajautuvat suomalaisen yhteiskunnan sosiaalitur-       tarvittaessa lainsäädäntöä tarkistamalla - eril-
8156: van varaan. Heidän taloudellinen ahdinkousajat-       lispäätöksen näiden saatavien perinnän erityiseh-
8157: kuu entistä pahempana.                                doista. Näissä ehdoissa tulisi ottaa huomioon
8158:     Pääosa perinnän kohteena olevista ihmisistä       myös kokonaistaloudelliset ja inhimilliset teki-
8159:  on rehellisiä Suomen kansalaisia, jotka laman,       jät. Monissa tapauksissa näiden vanhojen ns. vir-
8160: pankkikriisin, devalvaatioiden ja omaisuusarvo-       tuaalivelkojen perinnästä luopuminen olisi kan-
8161: jen romahduksen seurauksena ajautuivat talou-         santalouden kokoisuuden kannalta viisasta, kos-
8162: 
8163: 
8164:                                                                                                  Versio 2.0
8165: KK 662/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
8166: 
8167: 
8168: ka tällöin perinnän kohteena olevat ihmiset pää-       Aikooko hallitus toimia siten, että Ar-
8169: sisivät uudelleen normaaliin tuotanto- ja kulutus-     senal Oyj:n saatavia ei myydä ulkomai-
8170: kiertoon mukaan.                                       selle tai muulle yksityiselle perintäyri-
8171:                                                        tykselle, vaan perintää jatketaan val-
8172: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     tion ulosotonhaltijan toimesta noudat-
8173: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-         taen hyvää perintätapaa ja ottaen huo-
8174: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-        mioon perinnän kokonaistaloudelliset
8175: nenvastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 vaikutukset sekä painottaen perinnän
8176:                                                        kohteena olevien ihmisten inhimillistä
8177:                                                        kohtelua?
8178: 
8179: 
8180: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
8181: 
8182:     Toimi Kankaanniemi /skl                          Lauri Oinonen /kesk
8183:     Pekka Kuosmanen /kok                             Petri Neittaanmäki /kesk
8184:     Seppo Lahtela /kesk                              Jaana Ylä-Mononen /kesk
8185:     Mauri Salo /kesk                                 Matti Vähänäkki /sd
8186:     Kari Myllyniemi /kesk                            Leea Hiltunen /skl
8187:     Erkki Kanerva /sd                                Leena Rauhala /skl
8188:     Pertti Turtiainen /vas                           Matti Huutola /vas
8189:     Tuija Nurmi /kok                                 Veijo Puhjo /vas
8190:     Pekka Ravi /kok                                  Tero Rönni /sd
8191:     Ismo Seivästö /skl                               Paula Lehtomäki /kesk
8192:     Eero Akaan-Penttilä /kok
8193: 
8194: 
8195: 
8196: 
8197: 2
8198: Ministerin vastaus                                  KK 662/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
8199: 
8200: 
8201: 
8202: 
8203: Eduskunnan puhemiehelle
8204: 
8205: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          kartoittaminen. Asiaa on erikseen selvitetty tieto-
8206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            suojavaltuutetun (henkilötietolaki 523/1999) ja
8207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          rahoitustarkastuksen (valtion vakuusrahastosta
8208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-          annettu laki 379/1992; 19 a §)kanssa. Kaupan to-
8209: kaanniemen /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen            teutuksessa tullaan huomioimaan myös uudet lait
8210: kysymyksen KK 662/1999 vp:                              saatavien perinnästä (513/1999) ja perintätoimin-
8211:                                                         nan luvanvaraisuudesta (517/1999) sekä takauk-
8212:        Aikooko hallitus toimia siten, että Ar-          sestaja vierasvelkapanttauksesta (361/1999).
8213:        senal Oyj:n saatavia ei myydä ulkomai-               Rahoitustarkastus on Arsenalin saatavien
8214:        selle tai muulle yksityiselle perintäyri-        myyntiin liittyen todennut, että
8215:        tykselle, vaan perintää jatketaan val-              - saamisten luovuttaminen kolmannelle on
8216:        tion ulosotonhaltijan toimesta noudat-           laillista pankkisalaisuuden estämättä
8217:        taen hyvää perintätapaa ja ottaen huo-              - luovutus on tehtävissä yhtiölle, jolla ei ole
8218:        mioon perinnän kokonaistaloudelliset             luottolaitosstatus ta
8219:        vaikutukset sekä painottaen perinnän                - pankkisalaisuus ei aseta suurempia rajoi-
8220:        kohteena olevien ihmisten inhimillistä           tuksia kuin henkilötietolaki
8221:        kohtelua?                                           - Arsenalin yksilöimättömiä tietoja on voi-
8222:                                                         tu toimittaa ennen myyntiä.
8223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
8224: ti seuraavaa:                                           Perittävien ja jälkiperittävien myynnin osalta
8225:                                                         valtiovarainministeriö tulee varmistamaan sen,
8226: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivalio-       että laadittava esisopimus sekä sitä seuraava lo-
8227: kunta päätti 26.1.1999 aikaistaa Omaisuudenhoi-         pullinen kauppasopimus sisältävät mm. seuraa-
8228: toyhtiö Arsenal Oyj :n alasajoa vuodella. Tavoit-       vat seikat:
8229: teen toteuttamiseksi Arsenalista on jakautumi-             - ostajan tulee olla ammattitaitoiseksi, va-
8230: sen myötä irrotettu kiinteistöliiketoiminta             kavaraiseksi ja luotettavaksi arvioitu suomalai-
8231: 30.6.1999 sekä neuvoteltu elvytettävien ja perin-       nen yhtiö, jolla on perintätoimintalain edellyttä-
8232: nässä ja jälkiperinnässä olevien asiakassaamis-         mä toimilupa, tai sellainen suomalainen yhtiö,
8233: ten myynnistä ja siirrosta.                             joka sitoutuu suorittamaan perinnän määräysval-
8234:    Arsenalin perittävistä ja jälkiperittävistä jätet-   lassaan olevan toimiluvan omaavan yhtiön toi-
8235: tiin 15.10.1999 mennessä viisi varteenotettavaa         mesta
8236: tarjousta. Elokuusta alkaen on selvitetty saamis-          - ostaja- ja perintäyhtiön tulee sitoutua nou-
8237: ten luovuttamiseen ja sitä koskevaan menette-           dattamaan samanlaista salassapitovelvollisuutta
8238: lyyn liittyviä laillisuuskysymyksiä, joihin kuulu-      kuin luottolaitoslain 94 §:ssä on säädetty
8239: vat keskeisesti asiakkaansuojaa, salassapitovel-           - ostajan henkilörekisterin tulee täyttää
8240: vollisuutta ja tietosuojaa sekä ostajalle asetetta-     henkilötietolain asettamat vaatimukset
8241: via toiminta- ym. vaatimuksia koskevien sään-              - ostajan tulee täyttää ilmoitusvelvollisuu-
8242: nösten ja määräysten asettamien vaatimusten             tensa tietosuojavaltuutetulle
8243: 
8244: 
8245: 
8246:                                                                                                          3
8247: KK 66211999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.                                         Ministerin vastaus
8248: 
8249: 
8250:    - kaupan kohteen tarkistus sitovan esisopi-       maan vastaisuudessakin, sekä edellytys, että os-
8251: muksen tekemisen jälkeen suoritetaan salassapi-      taja sitoutuu noudattamaan sopimusehtoja sekä
8252: tositoumuksen nojalla.                               lakia ja viranomaismääräyksiä voimassa olevan
8253: Kaikille velallisille ja vakuudenantajille lähete-   perintätoimintalain mukaisen toimiluvan perus-
8254: tään tietosuojavaltuutetun ja rahoitustarkastuk-     teella hyvää perintätapaa noudattaen.
8255: sen edellyttämällä tavalla ennen lopullisen kaup-       Arsenalin velallisilla on ollut kaiken aikaa
8256: pakirjan tekemistä kirjallinen ilmoitus, jossa ku-   käytössään mahdollisuus pyytää joko vapaaeh-
8257: vataan velkojan vaihdos ja sen merkitys velallis-    toista velkajärjestelyä tai oikeudessa vahvistetta-
8258: ten ja vakuudenantajien oikeusasemaan. Sopi-         vaa virallista velkajärjestelyä. Sama oikeus säi-
8259: muksen ehdoin tullaan varmistamaan, että velal-      lyy asiakkailla saatavakantojen myynnin jälkeen-
8260: lisilla ja vakuudenantajilla on käytettävissään      kin. Lainsäädännön mahdolliset muutokset sito-
8261: luovutuksen jälkeen saamisia ja vakuuksia kos-       vat tulevaa ostajaa toimiluvan haltijana.
8262: kevat kaikki samat väitteet ja vastavaatimukset         Hallituksen näkemyksen mukaan kansalaisten
8263: ostajaa kohtaan kuin Arsenaliakin kohtaan riip-      yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumi-
8264: pumatta ostajan niitä tai niiden perustetta koske-   nen ei mahdollista suuria poikkeamisia tähän asti
8265: vasta tietoisuudesta (ns. yleisseuraantoperiaate).   noudatetusta menettelystä. Velkajärjestelylain-
8266: Sopimukseen tullaan sisällyttämään kaupan koh-       säädäntö on alkujaan laadittu siinä tarkoitukses-
8267: teena olevien saamisten edelleen luovuttamista       sa, että perinnän kohteena olevat ihmiset koh-
8268: koskeva rajoitus, jolla varmistetaan, että luovu-    tuullisella velkasuorituksena pääsevät normaa-
8269: tuksessa ostajalle asetetut ehdot tulevat toteutu-   lin elämän piiriin.
8270: 
8271: 
8272: 
8273: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
8274: 
8275:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
8276: 
8277: 
8278: 
8279: 
8280: 4
8281: Ministerns svar                                  KK 662/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
8282: 
8283: 
8284: 
8285: 
8286: Tili riksdagens talman
8287: 
8288: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      verksamheten m.m. Saken har utretts särskilt
8289: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      med dataombudsmannen (personuppgifts1agen
8290: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman          523/1999) och med finansinspektionen (1agen
8291: Toimi Kankaanniemi /fkf m.fl. undertecknade          om statens säkerhetsfond 379/1992; 19 a §).
8292: skriftliga spörsmå1 SS 662/1999 rd:                  Vid köpet kommer också de nya 1agama om
8293:                                                      indrivning av fordringar (513/1999) och om
8294:       A."mnar regeringen agera så att Arsenal        tillståndsp1ikt för indrivningsverksamhet (5171
8295:       Abp:s fordringar inte säljs tili ett ut-       1999) samt om borgen och tredjemanspant
8296:        /ändskt el/er något annat privat inkasso-     (361/ 1999) att beaktas.
8297:       företag, utan indrivningen fullföljs av            Finansinspektionen har i ans1utning till för-
8298:       statens överexekutor enligt god indriv-        sä1jningen av Arsena1s fordringar konstaterat att
8299:       ningssed och med beaktande av de tota-             - överlåte1sen av fordringar till en tredje
8300:        la ekonomiska verkningarna av indriv-         part är 1ag1igt utan hinder av banksekretessen
8301:       ningen samt med hänsyn tili en mänsk-              - överlåte1sen kan ske till ett bo1ag som inte
8302:        lig behandling av dem som är föremål          har kreditinstitutstatus
8303:       för indrivning?                                    - banksekretessen kräver inte större be-
8304:                                                      gränsningar än personuppgifts1agen
8305: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-          - ospecificerade uppgifter om Arsena1 har
8306: föra fö1jande:                                       kunnat 1ämnas före försä1jningen.
8307: Statsrådets ekonomiskpo1itiska ministerutskott       1 fråga om försä1jningen av fordringar som är fö-
8308: bes1öt den 26 januari 1999 att tidigare1ägga av-     remå1 för inkasso och efterin- kasso kommer fi-
8309: veck1ingen av Egendomsförvaltningsbo1aget Ar-        nansministeriet att försäkra sig om att föravta1et
8310: sena1 Abp med ett år. För att må1et skall nås av-    samt det s1utliga köpeavata1et innehåller bl.a. föl-
8311: ski1jdes i och med uppspjä1kningen fastighetsaf-     jande:
8312: fårsverksamheten från Arsena1 den 30 juni 1999          - köparen skall vara ett fin1ändskt bo1ag
8313: samt förhand1ingar fördes om försäljning och         som bedömts vara professionellt, so1itt och ved-
8314: överföring av kundfordringar som skall stimu1e-      erhäftigt och som har en sådan koncession som
8315: ras och som är föremå1 för inkasso och efterin-      1agen om tillståndsp1ikt för indrivningsverksam-
8316: kasso.                                               het förutsätter, eller ett sådant fin1ändskt bolag
8317:    Före den 15 oktober 1999 in1ämnades fem be-       som förbinder sig att sköta indrivningen genom
8318: aktansvärda anbud angående de fordringar som         ett underlydande bo1ag som har koncession
8319: Arsena1 har för inkasso och efterinkasso. Från          - det köpande bolaget och inkassobo1aget
8320: och med augusti har man utrett frågor om 1ag1ig-     skall förbinda sig att fö1ja en 1ikadan tystnads-
8321: heten i ans1utning till överlåte1sen av fordringar   p1ikt som anges i 94 § kreditinstituts1agen
8322: och förfarandet därvid. Frågoma gäller i hög grad       - köparens personregister skall uppfylla de
8323: kundskydd, tystnadsplikt och integritetsskydd        krav som ställs i personuppgifts1agen
8324: samt en kartläggning av de krav som ställs på kö-       - köparen skall uppfylla sin anmälnings-
8325: paren i bestämme1ser och föreskrifter angående       p1ikt gentemot dataombudsmannen
8326: 
8327: 
8328:                                                                                                        5
8329: KK 662/1999 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.                                             Ministerns svar
8330: 
8331: 
8332:    - inspektion av föremålet för köpet utförs         talet kommer det också att förutsättas att köparen
8333: med stöd av en förbindelse om tystnadsplikt ef-       förbinder sig att följa avtalsvillkoren samt lagar
8334: ter att det bindande föravtalet gjorts upp.           och myndighetsföreskrifter på grundval av gäl-
8335: lnnan det slutliga köpeavtalet görs upp får sig       lande koncession, som beviljas i enlighet med la-
8336: alla gäldenärer och de personer som ställt säker-     gen om tillståndsplikt för indrivningsverksam-
8337: het tillsända, på det sätt som dataombudsmannen       het, med iakttagande av god indrivningssed.
8338: och finansinspektionen förutsätter, ett skriftligt       Arsenals gäldenärer har hela tiden haft möjlig-
8339: meddelande i vilket bytet av borgenär och bety-       het att antingen anhålla om frivillig skuldsane-
8340: delsen av detta för gäldenärens och säkerhetsstäl-    ring eller om en officiell skuldsanering som fast-
8341: larens rättsställning beskrivs. Genom villkoren i     ställs i rätten. Kunderna har kvar samma rättig-
8342: avtalet kommer man att försäkra sig om att gälde-     het också efter det att fordringarna har sålts.
8343: närerna och de som ställt säkerhet efter överlåtel-   Eventuella ändringar i lagstiftningen binder den
8344: sen förfogar över samtliga samma invändningar         blivande köparen i egenskap av koncessionsha-
8345: och motkrav beträffande fordringarna och säker-       vare.
8346: heterna i förhållande till köparen som i förhållan-      Enligt styrelsens uppfattning ger principen om
8347: de till Arsenal, oberoende av köparens kunskap        en jämlik behandling av medborgarna inte möj-
8348: om dem eller grunden för dem (principen om s.k.       ligheter till stora avvikelser från det förfarande
8349: allmän succession). 1 avtalet kommer att ingå en      som hittills har tillämpats. Lagstiftningen om
8350: begränsning angående vidareöverlåtelse av de          skuldsanering har ursprungligen utarbetats i det
8351: fordringar som är föremål för köpet. Genom den-       syftet att de människor som är föremål för indriv-
8352: na begränsning försäkrar man sig om att de vill-      ning skall kunna återgå till ett normalt liv genom
8353: kor som uppställts för köparen vid överlåtelsen       att betala ett rimligt skuldbelopp.
8354: kommer att uppfyllas också i fortsättningen. 1 av-
8355: 
8356: 
8357: Helsingforsden 12 november 1999
8358: 
8359:     Minister Suvi-Anne Siimes
8360: 
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 6
8365:                                                              KK 663/1999 vp- Susanna Huovinen /sd
8366: 
8367: 
8368: 
8369: 
8370:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 663/1999 vp
8371: 
8372:                                                 Järjestöjen sitouttaminen Sokrates II -koulu-
8373:                                                 tusohjelman Grundtvig-toimintoon
8374: 
8375: 
8376: 
8377: 
8378: Eduskunnan puhemiehelle
8379: 
8380: Aikuiskoulutus saa vielä tämän vuoden aikana                Järjestöjen tarjoamien oppimisympäristöjen
8381: hyväksyttävässä Sokrates II -koulutusohjelmas-           arvostus ei ole vielä niiden merkitystä vastaaval-
8382: sa vuosille 2000-2006 aikaisempaa suuremman              la tasolla. Tärkeä kysymys onkin se, miten erilai-
8383: painoarvon. Osio on nimetty Grundtvig-toimin-            sissa kansalaisjärjestöissä osoitettu aktiivisuus ja
8384: noksi tanskalaisen N. F. S. Grundtvigin mukaan.          toiminta sekä sitä kautta saadut tiedot ja taidot
8385: Grundtvig-toiminnossa pyritään edistämään elin-          otetaan huomioon esimerkiksi työhönottotilan-
8386: ikäisen oppimisen eurooppalaista ulottuvuutta ja         teessa tai formaalin koulutusjärjestelmän puit-
8387: lisäämään innovaatioita ja vaihtoehtoisten koulu-        teissa tapahtuvassa opiskelussa.
8388: tusväylien tarjoamista, saatavuutta ja laatua sekä          Non-formaali ja formaali oppiminen tulisi kä-
8389: edistämään kielten opiskelua.                            sittää toisiaan täydentäviksi asioiksi, ja kansa-
8390:    Elinikäisen oppimisen periaatteet vaativat uu-        laisjärjestöissä tapahtuva oppiminen voisi olla
8391: denlaista näkökulmaa ihmisen oppimiseen ja ky-           esimerkiksi yksi osa oppilaitosten opetusta. Eri-
8392: kyyn soveltaa opittua tietoa käytäntöön. Elinkaa-        laisilla kansalaisjärjestöillä olisi paljon annetta-
8393: ren aikana oppimista tapahtuu luonnollisesti huo-        vaa myös aikuiskoulutukselle.
8394: mattavan paljon formaaleissa oppimisympäris-
8395: töissä, mutta pelkän formaalin koulutusjärjestel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8396: män kehittäminen ei enää riitä vastaamaan yh-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8397: teiskunnallisiin oppimishaasteisiin.                     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8398:    Erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat ihmisen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8399: elinkaaren aikana monenlaisia arvokkaita mah-
8400: dollisuuksia hankkia elämän eri vaiheissa tarvit-              Miten hallitus suhtautuujärjestöihin op-
8401: tavia tietoja ja taitoja. Monista tällaisista tiedois-         pimisympäristöinä ja
8402: ta ja taidoista hyötyy myös työelämä; tällä het-
8403: kellä työntekijöiltä vaaditaan oma-aloitteisuutta,             millä tavoin hallitus katsoo tarpeellisek-
8404: yhteistyökykyä sekä erilaisia tiimityöskentely-                si sitouttaa järjestöt mukaan Sokrates II
8405: taitoja, ja esimerkiksi näiden asioiden oppimises-             -koulutusohjelman Grundtvig-toimin-
8406: sa järjestöt ovat hyviä oppimisympäristöjä.                    toon?
8407: 
8408: 
8409: 
8410: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
8411: 
8412:     Susanna Huovinen /sd
8413: 
8414: 
8415:                                                                                                     Versio 2.0
8416: KK 663/1999 vp- Susanna Huovinen /sd                                                 Ministerin vastaus
8417: 
8418: 
8419: 
8420: 
8421: Eduskunnan puhemiehelle
8422: 
8423: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ohjelman yleisiin tavoitteisiin, jotka on esitetty
8424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        päätösehdotuksen 2 artiklassa. Asetettuihin ta-
8425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voitteisiin pyritään kahdeksan toimen avulla.
8426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna         Yksi näistä toimista on aikuiskoulutus ja muut
8427: Huovisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      koulutusväylät niin sanottua Grundtvig-tointa.
8428: sen KK 663/1999 vp:                                     Uuden aikuiskoulutustoimen Grundtvig-ni-
8429:                                                      mellä on haluttu korostaa toimen koulutuspoliit-
8430:       Miten hallitus suhtautuujärjestöihin op-       tista merkitystä. Se perustuu pitkälti Sokrates 1
8431:       pimisympäristöinä ja                           -ohjelman aikuiskoulutustoimintoon. Grundtvig-
8432:                                                      toimi kuitenkin tarjoaa erilaisille toimijoille en-
8433:        millä tavoin hallitus katsoo tarpeellisek-    tistä laajemmat ja monipuolisemmat mahdolli-
8434:        si sitouttaa järjestöt mukaan Sokrates II     suudet osallistua erilaisiin hankkeisiin ja aloittei-
8435:        -koulutusohjelman Grundtvig-toimin-          siin.
8436:        toon?                                            Aikuiskoulutuksen näkökulmasta Sokrates II
8437: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       -ohjelma on merkittävä muun muassa siinä, että
8438: ti seuraavaa:                                       sen kohderyhmät ovat Sokrates 1 -ohjelmaa laa-
8439:                                                     jemmat. Uuteen ohjelmaan voivat oppilaiden,
8440: Euroopan unionin nykyinen Sokrates-koulutus-        opiskelijoiden, opetushenkilöstön ja oppilaitos-
8441: ohjelma päättyy kuluvan vuoden lopussa. Neu-        ten lisäksi osallistua päätösehdotuksen 4 artiklan
8442: voston yhteinen kanta Sokrates-ohjelman toises-     mukaan koulutusjärjestelmistä ja -politiikasta
8443: ta vaiheesta vahvistettiin 21.12.1998. Yhteispää-   paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasol-
8444: tösmenettelyn mukaiset sovittelut Euroopan par-     la vastaavat henkilöt ja organisaatiot. Ohjelman
8445: lamentin ja neuvoston välillä saatiin päätökseen    toimiin voivat osallistua myös oppilaitosten
8446: 10.11.1999. Neuvosto ja parlamentti hyväksyne-      kanssa yhteistyötä tekevät julkiset tai yksityiset
8447: vät sovittelukomitean ratkaisun lähiviikkoina.      organisaatiot (erityisesti paikalliset ja alueelliset
8448:    Sovittelussa saavutettu tulos on eurooppalai-    organisaatiot ja järjestöt, koulutusalalla toimivat
8449: sen yhteistyön ja aikuiskoulutuksen kehittämi-      yhdistykset, yritykset, yritysryhmittymät, työ-
8450: sen kannalta hyvin merkittävä. Uudessa Sokra-       markkinaosapuolet sekä tutkimuskeskukset ja
8451: tes-ohjelmassa aikuiskoulutuksen osuudeksi on       -laitokset).
8452: turvattu vähintään 7 prosenttia ohjelman koko-          Grundtvig-toimen osalta päätösehdotuksessa
8453: naisbudjetista. Aikuiskoulutuksen voimavarat lä-    todetaan erityisesti, että sen kohderyhmänä ovat
8454: hes kolminkertaistuvat. Tänä vuonna ne ovat         henkilöt, jotka elämänvaiheestaan riippumatta
8455: noin 36 miljoonaa markkaa. Uudessa ohjelmassa       haluavat oppia uusia tietoja ja taitoja varsinaisen
8456: aikuiskoulutukseen käytetään vuosittain runsaat     koulutusjärjestelmän tai sen ulkopuolella annet-
8457: 100 miljoonaa markkaa.                              tavan koulutuksen puitteissa tai itseopiskelun
8458:    Sokrates-ohjelman toisen vaiheen kantavana       avulla. Grundtvig-toimi siis antaa uudenlaisia
8459: ajatuksena on elinikäisen oppimisen näkökul-        mahdollisuuksia ja haasteita myös suomalaiselle
8460: man huomioon ottaminen. Periaate on kirjattu        vapaan sivistystyön kentälle.
8461: 
8462: 
8463: 2
8464: Ministerin vastaus                                       KK 663/1999 vp- Susanna Huovinen /sd
8465: 
8466: 
8467:    Nykyinen hallitus pitää vapaan sivistystyön       non järjestelyissä on pyritty ottamaan huomioon
8468: tarjoamia toimintamahdollisuuksia tärkeinä. Hal-     uuden ohjelman eri toimien asettamat erityispiir-
8469: litusohjelmassa todetaan, että hallitus vahvistaa    teet ja kohderyhmät. Erityisesti Grundtvig-osion
8470: vapaan sivistystyön edellytyksiä. Uskon, että        tehokas toimeenpano vaatii kehittämistyötä sekä
8471: Sokrates-ohjelman Grundtvig-toimi on yksi kei-       yhteisötasolla että kansallisesti. Lisäksi Opetus-
8472: no tukea ja vahvistaa vapaan sivistystyön toimin-    hallitus on käynnistänyt Grundtvig-toimen
8473: taa ja merkitystä. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että   alueellisten tiedottajien haun. Alueellisten tie-
8474: Grundtvig-toimen tarjoamat mahdollisuudet py-        dottajien tehtävänä on järjestää tiedotustilaisuuk-
8475: ritään hyödyntämään täysipainoisesti. Jotta tässä    sia Grundtvig-toimesta 1.1.-30.6.2000 välisenä
8476: onnistuttaisiin, vapaan sivistystyön kenttää, eri-   aikana. Myös opetusministeriö on pyrkinyt sään-
8477: tyisesti sen valtakunnallisia keskusjärjestöjä tu-   nöllisesti tiedottamaan kentälle ajankohtaisista
8478: lee mahdollisimman hyvin informoida Grundt-          tapahtumista.
8479: vig-toimesta ja sen tarjoamista vaihtoehdoista.         Lopuksi voidaan todeta, että suomalaiset jär-
8480:     Vapaan sivistystyön kentän informointi uu-       jestöt ovat osallistuneet nykyisen Sokrates-ohjel-
8481: desta Sokrates-ohjelmasta ja erityisesti sen         man aikuiskoulutustoimintoihin. Esimerkkinä
8482: Grundtvig-toimesta on aloitettu. Syyskuussa jär-     voidaan mainita Invalidiliitto ry:n DEEP- projek-
8483: jestettiin Turussa elinikäistä oppimista, vapaata    ti (Disabled Women's Empowerment & Energy
8484:  sivistystyötä ja kansalaisyhteiskuntaa käsittele-   Project). Käsitykseni mukaan järjestökentällä,
8485: vä konferenssi. Konferenssin eräänä tarkoitukse-     erityisesti vapaan sivistystyön alueella on suurta
8486: na oli nimenomaisesti pohtia Grundtvig-toimen        mielenkiintoa Grundtvig-toimen tarjoamiin mah-
8487:  merkitystä ja sen käytännön soveltamista. Myös      dollisuuksiin.
8488:  EU:n koulutusohjelmien kansallisen toimeenpa-
8489: 
8490: 
8491: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
8492: 
8493:     Opetusministeri Maija Rask
8494: 
8495: 
8496: 
8497: 
8498:                                                                                                       3
8499: KK 663/1999 vp- Susanna Huovinen /sd                                                     Ministerns svar
8500: 
8501: 
8502: 
8503: 
8504: Tili riksdagens talman
8505: 
8506: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sikten är att målen skall nås med hjälp av åtta
8507: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       satsningar. En av dem är vuxenutbildning och an-
8508: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-       dra utbildningsvägar, den s.k. Grundtvig-sats-
8509: sanna Huovinen /sd undertecknade skriftliga           ningen.
8510: spörsmål SS 663/1999 rd:                                 Genom att ge den nya vuxenutbildningssats-
8511:                                                       ningen namnet Grundtvig har man velat under-
8512:        Hur förhåller sig regeringen tili organi-      stry~a satsningens utbildningspolitiska betydel-
8513:        sationer som inlärningsmiljöer och på          se. Atgärderna bygger i hög grad på vuxenutbild-
8514:        vilket sätt anser regeringen det nödvän-       ningsprogrammet i Sokrates 1. Grundtvig erbju-
8515:        digt att engagera organisationerna i           der likväl de olika aktörerna ännu bredare och
8516:        Grundtvig-satsningen inom utbildnings-         mångsidigare möjligheter att deltai olika projekt
8517:        programmet Sokrates II?                        och initiativ.
8518:                                                          1 vuxenutbildningsperspektiv är Sokrates II
8519: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       betydelsefullt bl.a. därför att målgrupperna är
8520: föra följande:                                        större än i Sokrates 1. 1 det nya programmet skall
8521: Europeiska unionens gällande Sokrates-program         enligt beslutsförslagets 4 artikel inte bara elever,
8522: upphör vid årsskiftet. Rådets gemensamma              studerande, undervisningspersonal och läroan-
8523: ståndpunkt när det gäller utbildningsprogram-         stalter kunna delta, utan också personer och orga-
8524: mets andra fas fastställdes den 21 december           nisationer som är ansvariga för utbildningssys-
8525: 1998. Förlikningsförfarandet, vars syfte är att nå    tem och -politik på lokal, regional eller nationell
8526: samförstånd mellan Europaparlamentet och rå-          nivå. Också offentliga eller privata organisatio-
8527: det, slutfördes den 10 november 1999. Rådet och       ner (i synnerhet lokala och regionala organisatio-
8528: parlamentet torde godkänna förlikningskommit-         ner och sammanslutningar, föreningar, företag,
8529: tens lösning inom de närmaste veckoma.                företags grupperingar,        arbetsmarknadsparter
8530:    Det resultat som nåddes i förlikningen är av       inom utbildningsområdet samt forskningscen-
8531: stor betydelse med tanke på utvecklingen av det       trum och -institut) som bedriver samarbete med
8532: europeiska samarbetet och vuxenutbildningen. 1        läroanstaltema kan delta i verksamheten.
8533: det nya Sokrates-programmet har vuxenutbild-             1 fråga om Grundtvig-satsningen anger be-
8534: ningen tillförsäkrats en andel på minst 7 procent     slutsförslaget särskilt att målgrupperna består av
8535: av totalbudgeten för programmet. Resurserna för       alla som, oberoende av i vilket skede av sitt liv de
8536: vuxenutbildningen närapå tredubblas. 1 år upp-        befinner sig, villlära sig nya kunskaper och får-
8537: går de till ca 36 milj. mk. lnom det nya program-     digheter inom ramen för den utbildning som ges
8538: met kommer drygt 100 milj. mk årligen att an-         inom det ordinarie utbildningssystemet eller
8539: vändas för vuxenutbildning                            utanför detta eller med hjälp av självstudier.
8540:    Den bärande tanken i andra fasen av Sokrates-      Grundtvig innebär således nya möjligheter och
8541: programmet är principen om livslångt lärande.         utmaningar även för det finländska fria bild-
8542: Principen har skrivits in i programmets allmänna      ningsarbetet.
8543: mål, som anges i 2 artikeln i beslutsförslaget. Av-
8544: 
8545: 4
8546: Ministems svar                                             KK 663/1999 vp- Susanna Huovinen /sd
8547: 
8548: 
8549:    Den nuvarande regeringen anser att de verk-         den nationella verkställigheten av EU:s utbild-
8550: samhetsmöjligheter som det fria bildningsarbe-         ningsprogram har man försökt beakta det nya
8551: tet erbjuder är viktiga. I regeringsprogrammet         programmets särdrag och målgrupper. En effek-
8552: sägs att regeringen stärker förutsättningama för       tiv verkställighet av i synnerhet delprogrammet
8553: det fria bildningsarbetet. Jag tror att Sokrates-      Grundtvig kräver utvecklingsarbete både av or-
8554: programmets delprogram Grundtvig är ett sätt att       ganisationema och nationellt. Dessutom har Ut-
8555: stödja och stärka verksamheten inom det fria           bildningsstyrelsen börjat söka regionala informa-
8556: bildningsarbetet och dess betydelse. Därför an-        törer för Grundtvig-programmet. Informatörer-
8557: ser jag att det är viktigt att man försöker utnyttja   nas uppgift är att ordna informationsmöten om
8558: de möjligheter som Grundtvig-programmet er-            Grundtvig-programmet under tiden                1.1-
8559: bjuder till fullo. För att vi skalllyckas med detta    30.6.2000. Även undervisningsministeriet har
8560: bör det fria bildningsarbetsfåltet, i synnerhet cen-   strävat efter att regelbundet informera fåltet om
8561: tralorganisationema på riksplanet, så väl som          aktuella händelser.
8562: möjligt informeras om Grundtvig-programmet                Slutligen kan man konstatera att de finländska
8563: och de altemativ det erbjuder.                         organisationema har deltagit i det gällande So-
8564:    Arbetet med att informera fåltet för det fria       krates-programmets vuxenutbildningssatsning-
8565: bildningsarbetet om det nya Sokrates-program-          ar. Som exempel kan nämnas Invalidförbundet
8566: met och särskilt delprogrammet Grundtvig har           rf:s DEEP-projekt (Disabled Women's Em-
8567: inletts. I september ordnades i Åbo en konferens       powerment & Energy Project). Enligt min upp-
8568: om livslångt lärande, fritt bildningsarbete och        fattning finns det på organisationsfåltet och i syn-
8569: medborgarsamhället. Ett av syftena med konfe-          nerhet inom det fria bildningsarbetet ett stort in-
8570: rensen var uttryckligen att fundera över Grundt-       tresse för de möjligheter som Grundtvig-pro-
8571: vig-programmets betydelse och hur det kan till-        grammet erbjuder.
8572: lämpas i praktiken. Också i arrangemangen för
8573: 
8574: 
8575: 
8576: Helsingfors den 16 november 1999
8577: 
8578:     Undervisningsminister Maija Rask
8579: 
8580: 
8581: 
8582: 
8583:                                                                                                          5
8584:                                                       KK 664/1999 vp -      Susanna Huovinen /sd ym.
8585: 
8586: 
8587: 
8588: 
8589:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 664/1999 vp
8590: 
8591:                                              Työharjoittelun palkkaus ja opintotuen tulo-
8592:                                              harkinta
8593: 
8594: 
8595: 
8596: 
8597: Eduskunnan puhemiehelle
8598: 
8599: Vuoden 1998 alusta opintotuen tuloharkintaa           tetaan jatkuvasti osallistumaan työharjoitteluun
8600: muutettiin siten, että opiskelijana voi olla 3 000    ja osalle työharjoittelujakso on myös tutkintoon
8601: markan tulotjokaista sellaista kuukautta kohden,      kuuluva pakollinen opintojakso, mutta työhar-
8602: jona opiskelija on saanut opintorahaa tai asumis-     joittelusta saatavia tuloja ei rinnasteta muihin tu-
8603: lisää, ja 9 000 markan tulot niinä kuukausina, joi-   loihin.
8604: na opiskelija ei ole opintolainaa lukuun ottamat-
8605: ta nostanut opintotukea. Nykyinen tuloharkinta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8606: malli antaa opiskelijoille mahdollisuuden hank-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
8607: kia kohtuudella lisäansioita ilman, että työnteos-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8608: ta seuraisi väistämättä opintotuen menetys.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8609:    Jostain syystä työharjoitteluun osallistuvat
8610: opiskelijat ovat joutuneet opintotuen tuloharkin-            Miten hallitus perustelee työharjoitte-
8611: nassa muihin opiskelijoihin nähden eriarvoiseen              luun osallistuvien opiskelijoiden eri-
8612: asemaan. Opiskelijalle, joka saa tutkintoon tai              arvoisen aseman opintotuen tuloharkin-
8613: opintosuunnitelmaan kuuluvasta työharjoittelus-              nassa ja
8614: ta tai harjoitteluajalta palkkaa vähintään l 800
8615: markkaa kuukaudessa, ei nimittäin makseta opin-              mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8616: torahaa.                                                     tyä mahdollisten ristiriitojen poista-
8617:    Järjestelmä ei työharjoitteluun osallistuvien             miseksi?
8618: osalta tunnu perustellulta. Opiskelijoita kannus-
8619: 
8620: 
8621: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
8622: 
8623:     Susanna Huovinen /sd                                  Anni Sinnemäki /vihr
8624:     Tuula Haatainen /sd                                   Tarja Filatov /sd
8625:     Pia Viitanen /sd                                      Susanna Rahkonen /sd
8626:     Ulla Juurola /sd                                      Janina Andersson /vihr
8627:     Heli Paasio /sd                                       Rakel Hiltunen /sd
8628:     Säde Tahvanainen /sd                                  Jyrki Katainen /kok
8629: 
8630: 
8631: 
8632: 
8633:                                                                                                 Versio 2.0
8634: KK 664/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.                                            Ministerin vastaus
8635: 
8636: 
8637: 
8638: 
8639: Eduskunnan puhemiehelle
8640: 
8641: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töön keväällä 1995 eduskunnalle annettuun halli-
8642: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       tuksen esitykseen opintotukilain muuttamisesta,
8643: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     joka sisälsi toimenpiteitä, joilla hallituksen opin-
8644: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna        totukimenoihin edellyttämät säästöt voitiin
8645: Huovisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    toteuttaa. Ratkaisun taloudelliset vaikutukset
8646: myksen KK 664/1999 vp:                              otettiin huomioon ensimmäisen kerran valtion
8647:                                                     vuoden 1995 lisätalousarviossa.
8648:        Miten hallitus perustelee työharjoitte-         Voimassaoleva Kansaneläkelaitoksen ohje
8649:        luun osallistuvien opiskelijoiden eriar-     harjoitteluajan palkan, päivärahojen ja opinto-
8650:        voisen aseman opintotuen tuloharkin-         sosiaalisten etujen huomioon ottamisesta opinto-
8651:        nassaja                                      tuessa on annettu toukokuussa 1997. Ohje kos-
8652:                                                     kee vain tutkintoon tai opintosuunnitelmaan kuu-
8653:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo         luvasta työharjoittelusta saatavaa palkkaa. Muu-
8654:        ryhtyä mahdollisten ristiriitojen poista-    hun opiskelun ohessa tapahtuvaan työskentelyyn
8655:        miseksi?                                     sitä ei sovelleta.
8656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Opintotukilain periaatetta, jonka mukaan opis-
8657: ti seuraavaa:                                       kelun perusteella maksettavat etuudet voidaan ta-
8658:                                                     loudellisen tuen tarvetta arvioitaessa rinnastaa
8659: Opintotukilain 20 §:ssä säädetään eräiden etuuk-    opintotukeen, voidaan pitää perusteltuna, eikä
8660: sien huomioon ottamisesta opintotukea myönnet-      siitä ole tarkoitus luopua. Eduskunnan käsiteltä-
8661: täessä. Sen mukaan opintorahaa voidaan alentaa      vänä on parhaillaan hallituksen esitys laeiksi
8662: tai se voidaan evätä siten kuin Kansaneläkelaitos   opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta,
8663: määrää, jos opiskelija saa oppilaitokselta taikka   jossa esitetään, että 1 päivästä elokuuta 2000 lu-
8664: opiskelun tai sen yhteydessä tehtävän työn joh-     kien opetusministeriö päättäisi, miten 20 §:ssä
8665: dosta palkkaa, päivärahaa tai toimeentulon tur-     tarkoitetut etuudet otetaan huomioon opintotu-
8666: vaamiseen tarkoitettua apurahaa tai muuta opin-     kea myönnettäessä. Esitys perustuu uuden perus-
8667: torahaa vastaavaa taloudellista tukea. Opiskeli-    tuslain säännökseen, jonka mukaan lakia alempi-
8668: jan muiden kuin opiskelun perusteella saamien       asteista säädösvaltaa ei yleensä tulisi osoittaa
8669: tulojen huomioon ottamisesta säädetään erik-        muille kuin presidentille, valtioneuvostolle tai
8670: seen.                                               ministeriölle. Opetusministeriön tarkoituksena
8671:    Opintotukilain 20 §:n soveltaminen myös          on selvittää 20 §:n soveltamiskäytäntöä. Jos
8672: opiskeluun kuuluvasta työharjoittelusta saata-      20 § muutetaan esitetyllä tavalla, selvityksen tu-
8673: vaan palkkaan perustuu valtion vuoden 1995          lokset voidaan ottaa huomioon asiaa koskevan
8674: säästöohjelmaan ja sivistysvaliokunnan mietin-      opetusministeriön päätöksen valmistelussa.
8675: 
8676: 
8677: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
8678: 
8679:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
8680: 
8681: 2
8682: Ministerns svar                                      KK 664/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.
8683: 
8684: 
8685: 
8686: 
8687: Tili riksdagens talman
8688: 
8689: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      med förslag tili ändring av lagen om studiestöd.
8690: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      Propositionen innehöli åtgärder med vars hjälp
8691: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-      de inbesparingar i studiestödsutgifterna som re-
8692: sanna Huovinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-     geringen förutsatte kunde genomföras. De eko-
8693: ga spörsmål SS 664/1999 rd:                          nomiska verkningama av denna lösning beakta-
8694:                                                      des första gången i tilläggsbudgeten för 1995.
8695:       Hur motiverar regeringen den ojämlika             Folkpensionsanstaltens gäliande anvisning om
8696:       ställning som studerande som deltar i          hur lönen, dagpenningen och de studiesociala
8697:       arbetspraktik har i inkomstprövningen          förmånerna under praktiktiden skali beaktas i
8698:       för studiestöd och                             studiestödet har utfårdats i maj 1997. Anvisning-
8699:                                                      en gälier enbart lön för arbetspraktik som hör tili
8700:       vilka åtgärder avser regeringen vidta          en examen elier studieplan. På annat arbete vid
8701:       för att undanröja eventuella motstridig-       sidan av studierna tiliämpas den inte.
8702:       heter?                                            Den princip i lagen om studiestöd enligt vii-
8703: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ken förmåner som betalas på grund av studierna
8704:                                                      kan jämstälias med studiestöd när man bedömer
8705: föra följande:
8706:                                                      behovet av ekonomiskt stöd, kan anses vara mo-
8707: 1 20 § i lagen om studiestöd regleras beaktandet     tiverad och det finns inga avsikter att slopa den. 1
8708: av vissa förmåner vid beviljande av studiestöd.      riksdagen behandlas som bäst en regeringspropo-
8709: Enligt den kan studiepenningen sänkas elier en       sition med förslag tili lagar om ändring av lagen
8710: ansökan om studiepenning avslås så som Folk-         om studiestöd och lagen om bostadsbidrag där
8711: pensionsanstalten bestämmer, om studeranden          det föreslås att undervisningsministeriet från den
8712: från läroanstalten elier på grund av studiema el-    l augusti 2000 skali besluta om hur de förmåner
8713: ler arbete som utförs i samband med dem får lön,     som avses i 20 § skali beaktas när studiestöd be-
8714: dagpenning elier ett stipendium avsett för att       viljas. Förslaget baserar sig på den bestämmelse i
8715: trygga utkomsten elier annat ekonomiskt stöd         den nya grundlagen enligt viiken rätten att med-
8716: som motsvarar studiepenning. Hur en studeran-        dela föreskrifter på lägre nivå än lagnivå inte i re-
8717: des andra inkomster än inkomster på grund av         gel skali anvisas andra än presidenten, statsrådet
8718: studiema skali beaktas finns det särskilda be-       elier ett ministerium. Undervisningsministeriets
8719: stämmelser om.                                       avsikt är att utreda praxis i tiliämpningen av
8720:    Det faktum att 20 § i lagen om studiestöd tili-   20 §. Om paragrafen ändras på det föreslagna
8721: lämpas på lön för arbetspraktik som hör tili stu-    sättet, kan utredningsresultaten beaktas i bered-
8722: diema grundar sig på statens sparprogram för         ningen av undervisningsministeriets beslut i sa-
8723:  1995 och på kulturutskottets betänkande våren       ken.
8724:  1995 om en regeringsproposition tili riksdagen
8725: 
8726: 
8727: 
8728: Helsingforsden 12 november 1999
8729: 
8730:     Kulturminister Suvi Linden
8731: 
8732:                                                                                                         3
8733:                                                             KK 665/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
8734: 
8735: 
8736: 
8737: 
8738:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 665/1999 vp
8739: 
8740:                                             Perhehoitajille maksettavan korvauksen vero-
8741:                                             tus
8742: 
8743: 
8744: 
8745: 
8746: Eduskunnan puhemiehelle
8747: 
8748: Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla             Laajin perhehoitoon sijoitettu ryhmä on huos-
8749: tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämises-    taanotetut lapset ja nuoret. Huostaanotetoista
8750: tä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa te-      lapsista noin puolet on perhehoidossa ja puolet
8751: kemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella           laitoksissa tai muissa hoitomuodoissa. Perhehoi-
8752: antaa kodissaan perhehoitoa. Perhehoitajalailla      tajat siis tekevät erittäin vaativaa työtä tarjoamal-
8753: on myös säädetty perhehoitajille oikeus hoito-       la omassa yksityiskodissaan hoitoa, kasvatusta ja
8754: palkkioon ja hoidosta aiheutuvien kustannusten       ympärivuorokautista huolenpitoa lapsille ja nuo-
8755: korvauksiin.                                         rille.
8756:    Perhehoitajien saama kustannusten korvaus on
8757: kuitenkin muutettu veronalaiseksi tuloksi, vaik-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8758: ka kustannusten korvaamista koskevassa säänte-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
8759: lyssä lähtökohtana on se, ettei perhehoidossa ole-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8760: van henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8761: kustannusten tule missään tilanteessa jäädä per-
8762: hehoitajan lopullisesti vastattavaksi. Käytännös-           Onko hallitus tietoinen perhehoitajien
8763: sä on kuitenkin tapahtunut niin, että kustannus-            epäoikeudenmukaisesta verotuskohte-
8764: ten korvauksen verottaminen on johtanut perhe-              lustaja
8765: hoitajien kokonaisverotuksen kiristymiseen ver-
8766: rattuna tilanteeseen, jossa korvaus oli veroton.           mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8767:                                                            tyä kulukorvausten verotuskäytännön
8768:                                                            muuttamiseksi?
8769: 
8770: 
8771: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
8772: 
8773:     Ulla Juurola /sd                                     Susanna Huovinen /sd
8774:     Pirkko Peltomo /sd                                   Rakel Hiltunen /sd
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 
8779:                                                                                                 Versio 2.0
8780: KK 665/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.                                                Ministerin vastaus
8781: 
8782: 
8783: 
8784: 
8785: Eduskunnan puhemiehelle
8786: 
8787: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         kuluina pitää muun selvityksen puuttuessa kulu-
8788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       korvauksena suoritettua määrää. Kustannukset
8789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     voidaan verotuksessa vähentää kulukorvauksia
8790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juuro-    suurempinakin, mutta se edellyttää kustannusten
8791: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      selvittämistä. Jos perhehoitaja haluaa, että vä-
8792: sen KK 665/1999 vp:                                 hennykset tehdään todellisten kulujen mukaan,
8793:                                                     hänen on osoitettava kustannukset muistiinpano-
8794:        Onko hallitus tietoinen perhehoitajien       jen avulla. Aikajärjestyksessä kirjattavista muis-
8795:        epäoikeudenmukaisesta verotuskohte-          tiinpanoista on tositteisiin perustuen käytävä riit-
8796:        lustaja                                      tävästi selville tulot ja niistä johtuvat menot. Me-
8797:                                                     noeriä osoittavien merkintöjen tulee perustua
8798:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin. Muis-
8799:        tyä kulukorvausten verotuskäytännön          tiinpanokirjan sivujen tulee olla juoksevasti nu-
8800:        muuttamiseksi?                               meroidut.
8801: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Kysymyksen perusteluissa ehdotetaan, että
8802: ti seuraavaa:                                       perhehoitajien verotusta muutettaisiin siten, että
8803:                                                     kustannusten korvaus olisi verovapaata tuloa.
8804: Perhehoitajalain (312/1992) nojalla kunta mak-      Lopullisessa verotuksessa kustannukset vähen-
8805: saa perhehoitajalle palkkion lisäksi perhehoidos-   netään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoi-
8806: sa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheu-   na verovelvolliselta saadun selvityksen perus-
8807: tuvista kustannuksista sekä hoidon käynnistämi-     teella. Käytännössä perhehoitajien kustannukset
8808: sestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista    on vähennetty yleensä kulukorvauksen suuruise-
8809: korvauksen. Lopullisessa verotuksessa kustan-       na. Verovapaa kustannusten korvaus merkitsisi,
8810: nusten korvaukset luetaan veronalaiseksi tulok-     ettei verottaja voisi enää arvioida kustannusten
8811: si. Perhehoitajalle aiheutuneet kustannukset vä-    todellista määrää. Tämä voisi taas merkitä mah-
8812: hennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä    dollisuutta maksaa ylisuuria kustannusten kor-
8813: aiheutuneina menoina verovelvollisen esittämän      vauksia. Perhehoitajia ei tule verotuksessa myös-
8814: tositteellisen tai muun luotettavan selvityksen     kään asettaa muihin ammattiryhmiin verrattuna
8815: perusteella. Verohallituksen 16.2.1998 päivää-      eriarvoiseen asemaan. Jos joillekin ryhmille
8816: män muistion mukaan, jos hoitokulukorvaus on        myönnettäisiin muista poikkeava menettely, oli-
8817: suoritettu perhehoitajalle maksettavasta palk-      si vaikea torjua muiden ammattiryhmien taholta
8818: kiosta ja korvauksesta annetun asetuksen            esitettyjä vaatimuksia samankaltaisesta verokoh-
8819: (420/1992) mukaisena ja korvaus kattaa siinä        telusta.
8820: mainittuja kuluja, voidaan vähennettävinä hoito-
8821: 
8822: 
8823: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
8824: 
8825:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
8826: 
8827: 
8828: 2
8829: Ministems svar                                              KK 665/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
8830: 
8831: 
8832: 
8833: 
8834: Tili riksdagens talman
8835: 
8836: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       en täcker de kostnader som närnns i förordning-
8837: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       en. Kostnadema som dras av i beskattningen kan
8838: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla      även vara större än kostnadsersättningama, men
8839: Juurola /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     detta förutsätter en redogörelse för kostnadema.
8840: mål SS 665/1999 rd:                                   Om familjevårdaren vill att avdragen skall göras
8841:                                                       enligt de faktiska kostnadema skall han påvisa
8842:        Å.r regeringen medveten om att familje-        kostnadema med hjälp av anteckningar. Anteck-
8843:        vårdare behand/as orättvist i beskatt-         ningama registreras i kronologisk ordning och
8844:        ningshänseende och                             skall basera sig på veritikat och av dem skall till-
8845:                                                       räckligt tydligt framgå inkomstema och utgifter-
8846:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          na för dessa. Anteckningama om utgiftsposter
8847:       för att ändra beskattningsförfarandet i         skall grunda sig på daterade och numrerade veri-
8848:       fråga om kostnadsersättningar?                  tikationer. Sidoma i anteckningsboken skall ha
8849: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       en löpande numrering.
8850: föra följande:                                           1 motiveringen till spörsmålet föreslås att be-
8851:                                                      skattningen av familjevårdare ändras så att kost-
8852: Enligt familjevårdarlagen (312/1992) betalar         nadsersättningen blir skattefri inkomst. 1 den
8853: kommunen till familjevårdaren förutom arvode         slutliga beskattningen dras kostnadema av som
8854: ersättning för kostnadema för vården och under-      utgifter som förorsakas av inkomstens förvärvan-
8855: hållet av den som får familjevård samt ersättning    de på basis av den utredning som den skattskyl-
8856: för de nödvändiga kostnadema för inledande av        dige företett. 1 praktiken har storleken på famil-
8857: vården. 1 den slutliga beskattningen räknas kost-    jevårdamas avdrag i allmänhet motsvarat storle-
8858: nadsersättningama som skattepliktig inkomst.         ken på kostnadsersättningama. Om kostnadser-
8859: Familjevårdarens kostnader dras av som kostna-       sättningen blir skattefri innebär det att skatte-
8860: der för inkomstens förvärvande och bibehållan-       myndigheten inte längre kan uppskatta hur stora
8861: de på basis av en redogörelse med veritikat eller    de faktiska kostnadema är.
8862: någon annan tillförlitlig utredning som den skatt-       Detta kunde i sin tur innebära möjligheten att
8863: skyldige företer. Enligt skatteförvaltningens pro-   allt för stora kostnadsersättningar skulle betalas.
8864: memoria av 16.2.1998 kan i brist på annan utred-     Familjevårdare bör inte heller försättas i en olik-
8865: ning som avdragbara vårdkostnader anses det be-      värdig ställning i beskattningen i förhållande till
8866: lopp som betalats som kostnadsersättning om          andra yrkesgrupper. Om man för vissa grupper
8867: vårdkostnadsersättningen har betalats i enlighet     tillämpar ett förfarande som avviker från andras,
8868: med förordningen om arvoden och ersättningar         blir det även svårt att avvärja krav på liknande
8869: till familjevårdare (420/1992) och om ersättning-    beskattning från andra yrkesgrupper.
8870: 
8871: 
8872: 
8873: Helsingfors den 12 november 1999
8874: 
8875:     Minister Suvi-Anne Siimes
8876: 
8877: 
8878: 
8879:                                                                                                        3
8880:                                                              KK 666/1999 vp -      Ulla Juurola /sd ym.
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 
8885:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 666/1999 vp
8886: 
8887:                                               Opetusalan eläkejärjestelyjen loppukarenssi-
8888:                                               ehdot
8889: 
8890: 
8891: 
8892: 
8893: Eduskunnan puhemiehelle
8894: 
8895: Valtion työsuhteissa edellytettiin ns. loppuka-        tään kolme vuotta opettajan tehtävässä. Ellei
8896: renssina sitä, että työntekijä oli ollut työssä vii-   loppukarenssi täyty, opettajan eläkeikä nousee
8897: meiset kuusi kuukautta välittömästi ennen eläk-        60 vuodesta 63-65 vuoteen siirtymäsäännösten
8898: keelle jäämistä ja että hänellä oli palveluksen        mukaisesti.
8899: päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden vuo-         Loppukarenssisäädöksiin on kuitenkin liitty-
8900: den aikana eläkeaikaa yhteensä vähintään kolme         nyt epätarkoituksenmukaisuuksia, joihin mm.
8901: vuotta. Mikäli henkilö päätti työsuhteensa näistä      valtiovarainvaliokunta on mietinnössään Va VM
8902: loppukarensseista poiketen, hän tuli oikeutetuksi      16/1998 vp puuttunut.
8903: eläkkeeseen vasta 65 vuoden iässä mahdollisen             Loppukarenssivaatimus etenkin kuuden kuu-
8904: ammattikohtaisen eläkeiän sijasta. Samalla hän         kauden yhtäjaksoisen työskentelyvaatimuksen
8905: menetti eläkkeensä kokonaiskertymässä.                 osalta on saattanut yksittäiset opettajat tilantee-
8906:    Esimerkiksi kuntien peruskoulun ja muuta-           seen, jota ei voi pitää tasa-arvoisena kohteluna.
8907: mien muiden oppilaitosten opettajat, jotka olivat
8908: valtion eläkelain piiriin kuuluvassa palvelukses-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8909: sa 30.6.1989 ja 1. 7.1989, säilyttivät tietyin eh-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
8910: doin oikeuden valita ns. vanhan eläkeikäjärjes-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8911: telmän mukaisen erityisen eläkeiän. Valinta-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8912: oikeus oli kuitenkin tarkkaan määritelty ja rajat-
8913: tu ja ns. loppukarenssiehtojen tuli täyttyä. Kuu-            Miten hallitus on seurannut eräistä ope-
8914: den kuukauden aikana palvelussuhteessa sai olla              tusalan eläkejärjestelyistä annetun lain
8915: enintään seitsemän päivää palkattornia keskey-               toteutumista ja
8916: tyksiä, ja lisäksi viimeisten viiden vuoden aika-
8917: na ennen 60 ikävuoden täyttämistä tai palveluk-              mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8918: sen päättymistä eläkkeen hakijan tuli olla vähin-            tyä havaittujen epäkohtien korjaamisek-
8919:                                                              si karenssisäännökset mukaan lukien?
8920: 
8921: 
8922: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
8923: 
8924:     Ulla Juurola /sd                                      Matti Saarinen /sd
8925:     Jukka Gustafsson /sd                                  Tapio Karjalainen /sd
8926:     Tarja Kautto /sd
8927: 
8928: 
8929:                                                                                                  Versio 2.0
8930: KK 666/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
8931: 
8932: 
8933: 
8934: 
8935: Eduskunnan puhemiehelle
8936: 
8937: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         säkuussa 1999 eduskunnalle hallituksen esitys
8938: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          laeiksi perusopetuslain 49 §:n ja eräistä opetus-
8939: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        alan eläkejärjestelyistä annetun lain 15 §:n
8940: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juuro-      muuttamisesta (HE 25/1999 vp). Esityksessä eh-
8941: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         dotettiin korjattavaksi sairaalakoulujen opetta-
8942: sen KK 666/1999 vp:                                   jien eläkeikiin liittyvät epäkohdat sekä perusope-
8943:                                                       tusta antavien opettajien loppukarenssisäännök-
8944:        Miten hallitus on seurannut eräistä ope-       seen liityvät epäkohdat. Eduskunta hyväksyi lait
8945:        tusalan eläkejärjestelyistä annetun lain       esityksen mukaisesti, ja sekä laki perusopetus-
8946:        toteutumista ja                                lain 49 §:n muuttamisesta (932/1999) että laki
8947:                                                       eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä annetun
8948:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      lain 15 §:n muuttamisesta (933/1999) tulivat
8949:        tyä havaittujen epäkohtien korjaamisek-        voimaan 15 päivänä lokakuuta 1999.
8950:        si karenssisäännökset mukaan lukien?               Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on, kuten
8951: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kysymyksen perusteluissa mainitaan, mietinnös-
8952: ti seuraavaa:                                         sään VaVM 16/1998 vp puuttunut loppukarenssi-
8953:                                                       säännöksiin. Mietintö annettiin hallituksen esi-
8954:  Kysymyksessä viitataan vuoden 1999 alusta voi-       tyksen 70/1998 vp johdosta. Valtiovarainvalio-
8955: maan tulleeseen lakiin eräistä opetusalan eläke-      kunta totesi, että "... loppukarenssisäännöksen
8956: järjestelyistä (662/1998). Laissa säädetään siitä,    mukaan edunsaajan on ennen 60 vuoden eläke-
8957: kuinka valtion eläketurvan piiriin kuuluvan pe-       iän saavuttamista toimittava peruskoulun opetta-
8958: ruskoulun ja lukion sekä eräiden yksityisten op-      jana viiden viimeisen vuoden ajasta kolme vuot-
8959: pilaitosten henkilöstön eläke-etuudet järjeste-       ta siten, että viimeisen kuuden kuukauden aikana
8960: tään koulutusta koskevan lainsäädännön uudis-         ennen eläkeikänsä täyttymistä hän voi olla pal-
8961: tuksen yhteydessä. Tarkoituksena on, että eläke-      kattomalla virkavapaalla ainoastaan yhteensä
8962: turvassa siirrytään asteittain koulutuksen järjes-    enintään seitsemän päivää. Ellei loppukarenssi
8963: täjän mukaiseen eläkejärjestelmään.                   täyty, opettajan eläkeikä nousee 60 vuodesta
8964:    Eduskunnan vastauksessa EV 6911998 vp hal-         63-65 vuoteen siirtymäsäännösten mukaisesti."
8965: lituksen esitykseen HE 70/1998 vp oli seuraava            Hallitus antoi eduskunnalle 22 päivänä loka-
8966: lausuma: "Eduskunta edellyttää hallituksen seu-       kuuta 1999 hallituksen esityksen (HE 118/1999
8967: raavan opetusalan eläkejärjestelyistä annetun         vp) niin sanotun Puro-sopimuksen edellyttämis-
8968: lain toteutumista ja ryhtyvän tarvittaessa välittö-   tä muutoksista valtion eläkejärjestelmään. Esi-
8969: miin toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien kor-      tyksen valmistelun yhteydessä neuvoteltiin val-
8970: jaamiseksi, mukaan lukien karenssisäännöksiin         tion henkilöstöä edustavien keskusjärjestöjen
8971: ja sairaalakoulujen opettajien eläkeikiin liittyvät   kanssa myös muista valtion eläkejärjestelmään
8972: epäkohdat."                                           tehtävistä muutoksista. Neuvotteluissa oli esillä
8973:    Hallitus on tarkkaan seurannut lain toteutu-       myös loppukarenssiin sisältyvä enintään seitse-
8974: mista, ja epäkohtien korjaamiseksi annettiin ke-      män virkavapauspäivän vaatimus. Valtion työ-
8975: 
8976: 
8977: 2
8978: Ministerin vastaus                                        KK 666/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
8979: 
8980: 
8981: markkinalaitos teki 14 päivänä lokakuuta Akava-     taa sitä. Samoin on tapauksia, joissa työnantaja
8982: JS ry:n, STTK-J ry:n ja VTY ry:n kanssa sopi-       on soittanut Valtiokonttoriin ja kysynyt neuvoa
8983: muksen muutoksista. Seitsemän päivän vaati-         työnantajan mahdollisista toimenpiteistä esimer-
8984: muksen muuttamista ei sopimukseen otettu, kos-      kiksi lomautustapauksissa niiden opettajien osal-
8985: ka henkilöstöjärjestöt eivät sitä voimakkaasti      ta, jotka ovat olleet jäämässä eläkkeelle perus-
8986: ajaneet.                                            koulun opettajan 60 vuoden eläkeiässä. Tällöin
8987:    Valtiokonttorin mukaan Opetusalan ammatti-       on neuvottu, että kyseiset opettajat tulisi jättää
8988: järjestö OAJ ry on ilmeisesti tiedottanut asiasta   työnantajan toimenpiteiden ulkopuolelle, jotta 60
8989: niin hyvin opettajakunnalle, että seitsemän päi-    vuoden eläkeikä ei vaarannu karenssin täyttymät-
8990: vän sääntö on ollut hyvin tiedossa ja eläkkeelle    tä jäämisen takia.
8991: jäämässä olleet opettajat ovat osanneet noudat-
8992: 
8993: 
8994: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
8995: 
8996:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
8997: 
8998: 
8999: 
9000: 
9001:                                                                                                     3
9002: KK 666/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.                                                     Ministerns svar
9003: 
9004: 
9005: 
9006: 
9007: Tili riksdagens talman
9008: 
9009: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Regeringen har noga följt effekterna av lagen
9010: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        och för att rätta tili missförhåliandena gav reger-
9011: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla       ingen i juni 1999 en proposition tili riksdagen
9012: Juurola /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     med förslag tili lagar om ändring av 49 § lagen
9013: mål SS 666/1999 rd:                                   om grundläggande utbildning och 15 § lagen om
9014:                                                       vissa pensionsarrangemang inom undervisnings-
9015:        Hur har regeringen följt effekterna av         sektorn (RP 25/1999 rd). I propositionen föreslås
9016:        lagen om vissa pensionsarrangemang             att missförhåliandena i fråga om sjukhusskolelä-
9017:        inom undervisningssektorn och                  rarnas pensionsålder rättas tili samt att missför-
9018:                                                       hållandena i anslutning tili slutkarensbestämmel-
9019:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          sen för lärare som ger grundläggande undervis-
9020:        för att rätta tili observerade missförhål-     ning rättas till. Riksdagen godkände lagarna en-
9021:        landen inklusive missförhållanden i an-        ligt propositionen och både lagen om ändring av
9022:        slutning tili karensbestämmelserna?            49 § lagen om grundläggande utbildning
9023: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       (932/1999) och lagen om ändring av 15 § lagen
9024: föra följande:                                        om vissa pensionsarrangemang inom undervis-
9025:                                                       ningssektorn (933/1999) trädde i kraft den 15 ok-
9026: 1 spörsmålet hänvisas tili lagen om vissa pen-        tober 1999.
9027: sionsarrangemang inom undervisningssektorn               Riksdagens statsutskott har, som det nämns i
9028: (662/1998), som trädde i kraft vid ingången av        motiveringen tili spörsmålet, i sitt betänkande
9029:  1999. I lagen bestäms om hur pensionsförmåner-       StaUB 16/1998 rd ingripit i slutkarensbestäm-
9030: na för den personai vid grundskolor och gymna-        melserna. Statsutskottet konstaterade att "enligt
9031: sier samt vissa privata läroanstalter som omfat-      denna så kallade slutkarensbestämmelse skall
9032: tas av det statliga pensionsskyddet skall ordnas i    förmånstagaren innan han uppnår 60 års pen-
9033: samband med revideringen av lagstiftningen om         sionsålder vara grundskolelärare under tre av de
9034: utbildning. Avsikten är att arbetstagarnas pen-       sista fem åren. Vidare kan han under den sista
9035: sionsskydd gradvis överförs tili utbildningsan-       månaden före han uppnår pensionsåldern vara
9036: ordnarens pensionssystem.                             tjänstledig utan lön i sammanlagt sju dagar. Om
9037:    I riksdagens svar (RSv 69/1998 rd) på reger-       slutkarensen inte uppfylls stiger lärarens pen-
9038: ingens proposition (RP 70/1998 rd) fanns följan-      sionsålder från 60 tili 63-65 år i enlighet med
9039: de uttalande: "Riksdagen förutsätter att regering-    övergångsbestämmelserna."
9040: en följer effekterna av lagen om vissa pensions-         Regeringen lämnade den 22 oktober 1999 till
9041: arrangemang inom undervisningssektorn och vid         regeringen en proposition (RP 118/1999 rd) om
9042: behov vidtar omedelbara åtgärder för att rätta till   de revideringar som det s.k. Puro-avtalet förut-
9043: observerade missförhålianden inklusive missför-       sätter att skall göras i statens pensionssystem. I
9044: hålianden i anslutning tili karensbestämmelserna      samband med beredningen av propositionen för-
9045: och pensionsåldrarna för lärare vid sjukhussko-       handlades med de centralorganisationer som re-
9046: lorna."                                               presenterar statens anställda även om andra revi-
9047: 
9048: 
9049: 4
9050: Ministems svar                                            KK 666/1999 vp- Ulla Juurola /sd ym.
9051: 
9052: 
9053: deringar i statens pensionssystem. Under för-       medvetna om regeln om högst sju dagar tjänstle-
9054: handlingama behandlades även kravet på högst        dighet och de lärare som har varit på väg att gå i
9055: sju dagar tjänstledighet som ingår i regeln om      pension har kunnat följa regeln. Likaså förekom-
9056: slutkarens. Statens arbetsmarknadsverk ingick       mer det fall där arbetsgivaren har ringt till stats-
9057: den 14 oktober 1999 ett avtal om ändringar med      kontoret och frågat om råd gällande arbetsgiva-
9058: Akava-OS rf, FTFC-0 rf och VTY ry. En änd-          rens eventuella åtgärder t.ex. i permitteringsfall
9059: ring av kravet på högst sju dagar tjänstledighet    för de lärares del som närmar sig pensionsåldem
9060: togs inte upp i avtalet, eftersom personalorgani-   för grundskollärare, som är 60 år. 1 sådana fall
9061: sationema inte yrkade starkt på det.                har arbetsgivama fått rådet att inte vidta åtgärder
9062:    En1igt statskontoret har Undervisningssek-       i fråga om dessa lärare för att pensionsåldem 60
9063: toms Fackorganisation rf tydligen informerat lä-    år inte skall riskeras på grund av att karensen inte
9064: rarkåren så bra om ärendet att lärama varit väl     fylls.
9065: 
9066: 
9067: 
9068: Helsingforsden 12 november 1999
9069: 
9070:     Minister Suvi-Anne Siimes
9071: 
9072: 
9073: 
9074: 
9075:                                                                                                      5
9076:                                                                KK 667/1999 vp- Ulla Juurola /sd
9077: 
9078: 
9079: 
9080: 
9081:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 667/1999 vp
9082: 
9083:                                            Kadun ja jalkakäytävän kunnossa- ja puhtaa-
9084:                                            napitovelvoitteet
9085: 
9086: 
9087: 
9088: 
9089: Eduskunnan puhemiehelle
9090: 
9091: Tontinomistajan velvollisuudet kadun kunnossa-      vä on vain toisella puolella katua, ja kunnossa- ja
9092: ja puhtaanapidosta perustuvat rakennuslakiin        puhtaanapitovelvoite on vain sillä tontinomista-
9093: (370/1958) ja lakiin kadun ja eräiden yleisten      jalla, jonka tontin puolella jalkakäytävä sattuu
9094: alueiden     kunnossa-     Ja    puhtaanapidosta    olemaan. Tontinomistaja ei voi itse vaikuttaa sii-
9095: ( 669/1978).                                        hen, kulkeeko hänen tonttinsa editse jalkakäytä-
9096:     Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa-    vä vai kevyen liikenteen väylä, jolloin kunnossa-
9097: ja puhtaanapidosta annetun lain (569/1982) mu-      pitovelvoite muodostuu sattumanvaraiseksi.
9098: kaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Ton-       Tontinomistajana on kuitenkin erityisen raskas
9099: tinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää     vahingonkorvausvelvollisuus, jos jalankulkija
9100: tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoi-    loukkaa itsensä liukastuessaan tontin kohdalla
9101: sena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja      olevalla jalkakäytävällä.
9102: jää sekä huolehtimalla liukkauden torjunnasta          Halutessaan tontinomistaja on voinut sopia
9103: jalkakäytävällä. Lisäksi tontinomistaja on vel-     maksullisesta kadun kunnossa- ja puhtaanapidos-
9104: vollinen huolehtimaan useista muistakin kunnos-     ta kunnan kanssa. Kuitenkin kunnat perivät oma-
9105: sapitotehtävistä.                                   kotitonttien omistajilta jo nyt maksuja, kuten
9106:     Nykyinen lainsäädäntö oikeuttaa kunnan otta-    kiinteistöveroa. Näiden maksujen tuotolla tulisi
9107: maan katualueen mahdollisine kevyenliikenteen       kyetä kattamaan myös katujen ja jalkakäytävien
9108: väylineen yleiseen käyttöön, samalla kun laki       kunnossa- ja puhtaanapidosta aiheutuvat kustan-
9109: velvoittaa tontinomistajan korvauksetta huolehti-   nukset.
9110: maan kadun ja jalkakäytävän kunnossa- ja puh-
9111: taanapidosta.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9112:     Lainsäädäntö kohtelee etenkin omakotitontin     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9113: omistajia eriarvoisesti.    Esimerkiksi useiden     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9114: pientalovaltaisten alueiden kaduilla jalkakäytä-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9115: 
9116: 
9117: 
9118: 
9119:                                                                                               Versio 2.0
9120: KK 667/1999 vp- Ulla Juurola /sd
9121: 
9122: 
9123:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   puhtaanapitovelvollisuudesta ja että ky-
9124:       tyä, että asuintarkoitukseen rakennetun     seinen velvoite siirrettäisiin kunnille ja
9125:       pientalotontin omistajat vapautettaisiin    kustannettaisiin esimerkiksi kiinteistö-
9126:       kadun ja jalkakäytävän kunnossa- ja         veron tuotolla?
9127: 
9128: 
9129: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
9130: 
9131:     Ulla Juurola /sd
9132: 
9133: 
9134: 
9135: 
9136: 2
9137: Ministerin vastaus                                                KK 66711999 vp- Ulla Juurola /sd
9138: 
9139: 
9140: 
9141: 
9142: Eduskunnan puhemiehelle
9143: 
9144: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        sen, että kunta ottaa hoitaakseen tietyn alueen
9145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          jalkakäytävien kunnossapidon ja perii kustan-
9146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nukset kaikilta alueen tontinomistajilta tasapuo-
9147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juuro-        lisesti. Siten ainoana mahdollisuutena ei ole se,
9148: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         että tontinomistaja yksin sopii kunnan kanssa
9149: 667/1999 vp:                                            tehtävien hoidosta ja maksaa tästä aiheutuneet
9150:                                                        kulut.
9151:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-            Monet kaupunkikunnat ovat ryhtyneet otta-
9152:       tyä, että asuintarkoitukseen rakennetun          maan alueellisesti jalkakäytävien talvikunnossa-
9153:       pientalotontin omistajat vapautettaisiin         pidon hoitaakseen joko omana työnään tai yksi-
9154:       kadun ja jalkakäytävän kunnossa- ja              tyisenä työnä. Kustannukset on sitten peritty
9155:       puhtaanapitovelvollisuudesta ja että ky-          alueen tontinomistajilta. Esimerkiksi Vantaan
9156:       seinen velvoite siirrettäisiin kunnille ja       kaupunki on ottanut nämä tehtävät kokonaan hoi-
9157:       kustannettaisiin esimerkiksi kiinteistö-         taakseen ja tavanomaiselle omakotitalolle kus-
9158:       veron tuotolla?                                  tannukset ovat olleet 200-400 markkaa vuodes-
9159:                                                        sa. Tosin tämän talvikunnossapidon käytännön
9160: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          toteutus on joissakin kaupungeissa ollut vaihtele-
9161: ti seuraavaa:                                          van tasoista.
9162: Katujen kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuus              Ympäristöministeriö on yhdessä kuntaliiton ja
9163: kuuluu, niin kuin kysymyksessäkin todetaan, sii-       Suomen Omakotiliiton kanssa viime vuosina sel-
9164: tä säädetyn lain mukaan kunnalle. Tontinomista-        vittänyt tilannetta juuri omakotitonttien osalta
9165: jille on kuitenkin laissa jätetty eräitä varsin mit-   vuoden 1995 valtiopäiville tehdyn kansanedusta-
9166: taviakin velvollisuuksia, mm. jalkakäytävien tal-      ja Kiljusen ym. lakialoitteen pohjalta. Lakialoite
9167: vikunnossapito. Jalkakäytävän talvikunnossapi-         koski pientalotonttien kunnossa- ja puhtaanapito-
9168: to tarkoittaa lumen ja jään poistoa ja jalkakäytä-     velvoitteen siirtämistä kunnille.
9169: välle sekä sen viereen kertyneiden lumivallien             Selvityksessä ilmeni, että yksittäisten tonttien
9170: poistamista. Viime talvi runsaslumisuudessaan          vapauttaminen kunnossa- ja puhtaanapidosta on
9171: osoitti käytännössä muillekin kuin tontinomista-       ongelmallista, koska se johtaisi monilla alueilla
9172: jille, millaisesta velvollisuudesta on kysymys ja      hajanaiseen ja epätaloudelliseen kunnan velvolli-
9173: miten tärkeätä jalkakäytävien kunto on kaikille        suuteen. Ne kunnat, jotka ovat ottaneet näitä teh-
9174: niillä liikkuville.                                    täviä hoitoonsa, ovat vuosittain saaneet yksittäi-
9175:     Kiinteistönomistajien keskenkin tässä velvol-      sen kunnan kannalta merkittäviäkin tuloja (esi-
9176: lisuudessa on vaihtelua: joillakin alueilla jalka-     merkiksi Turku 2-3 milj. markkaaja Pori 1-2
9177: käytävä on vain toisella puolella katua, jossakin      milj. markkaa), vaikkakin koko maan osalta kun-
9178: ei ole lainkaan jalkakäytäviä. Velvollisuus ei si-     nille aiheutuneet kustannukset pientalotonttien
9179: ten aina ole tasapuolinen. Toispuolisia jalkakäy-      osalta arvioitiin noin 17 miljoonaksi markaksi,
9180: täviä voi olla myös muilla kuin pientaloalueilla.      josta talvihiekan poisto oli suurin erä, noin 12
9181: Juuri tällaisia tilanteita varten laki mahdollistaa    milj. markkaa. Kaikkien kiinteistöjen kunnossa-
9182: 
9183: 
9184:                                                                                                          3
9185: KK 667/1999 vp- Ulla Juurola /sd                                                     Ministerin vastaus
9186: 
9187: 
9188: ja puhtaanapitovelvoitteet aiheuttaisivat ehkä        den sisällyttäminen yleiseen kiinteistöveroon oli-
9189: 200 miljoonan markan kustannukset.                    si toisaalta epätasapuolista niille kiinteistöille,
9190:    Samassa yhteydessä selvitettiin myös sitä,         joille velvollisuus jäisi kiinteistöverosta huoli-
9191: voisiko kysymyksessä ehdotettu kustannusten si-       matta. Siten esitettyyn kysymykseen ei ole help-
9192: sällyttäminen kiinteistöveroon olla mahdollista.      poa ja yksinkertaista vastausta. Kaikki ratkaisut
9193: Kiinteistöveroonhan yhdistettiin aikanaan katu-       kasvattavat myös kunnan kustannuksia.
9194: maksuina maksettu kiinteistönomistajien osallis-         Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan
9195: tuminen katujen rakentamiseen. Selvityksissä          eduskunnan lausuman mukaisesti uuden maan-
9196: kävi ilmi, että kunnossa- ja puhtaanapitokustan-      käyttö- ja rakennuslain tilanteessa kaavojen to-
9197: nusten periminen siihen velvollisilta kiinteistöil-   teuttamisvelvollisuutta ja sen jakautumista kun-
9198: tä eriyttämällä kiinteistöveroprosenttia ei valtio-   tien ja kiinteistönomistajien kesken. Tässä yhte-
9199: varainministeriön kannanoton mukaan ollut mah-        ydessä on mahdollista tarkastella myös katujen
9200: dollista. Menettely olisi myös varsin raskas.         kunnossapidon ja puhtaanapidon tarkoituksen-
9201:    Vain osan kiinteistöistä, nimittäin pientalo-      mukaisinta toteutus- ja kustannusvastuuta.
9202: tonttien, vapauttaminen velvollisuuksista ja nii-
9203: 
9204: 
9205: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1999
9206: 
9207:     Ympäristöministeri Satu Hassi
9208: 
9209: 
9210: 
9211: 
9212: 4
9213: Ministerns svar                                                     KK 667/1999 vp- Ulla Juurola /sd
9214: 
9215: 
9216: 
9217: 
9218: Tili riksdagens talman
9219: 
9220: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         och att bära upp kostnaderna på samma grunder
9221: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          av samtliga tomtägare i området. Därigenom är
9222: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsledamot          den enda möjliga utvägen inte att en tomtägare på
9223: Ulla Juurola /sd undertecknade skriftliga spörs-         egen hand kommer överens med kommunen om
9224: mål SS 66711999 rd:                                      hur uppgiften sköts och betalar utgiftema för det-
9225:                                                          ta.
9226:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta                Många stadskommuner har börjat åta sig vin-
9227:        för att ägarna tili en småhustomt som är          terunderhållet av trottoarerna i vissa områden,
9228:        avseddför boende skall befriasfrånför-            antingen så att kommunen utför arbetet eller nå-
9229:        pliktelsen att hålla gatan och trottoaren         gon enskild gör det. Kostnadema bärs sedan upp
9230:         i stånd och ren och att ifrågavarande            av tomtägama i området. T.ex. Vanda stad har
9231:        förpliktelse skall föras över tili kommu-         helt och hållet tagit över dessa uppgifter, och
9232:        nerna och bekostas tili exempel med in-           kostnadema för sedvanliga egnahemshus har le-
9233:         täkterna från fas tighetss katten?               gat mellan 200 och 400 mark i året.
9234:                                                              Miljöministeriet har i samråd med Kommun-
9235: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          förbundet och Finlands Egnahemsförbund r.f.
9236: föra följande:                                           under de senaste åren undersökt situationen i frå-
9237: Skyldigheten att hålla gatoma i stånd och rena           ga om egnahemstomter på grund av ett lagför-
9238: ankommer, såsom konstateras i spörsmålet, på             slag till 1995 års riksdag, som gjordes av riks-
9239: kommunema. Tomtägama har dock i lagen ålagts             dagsman Kiljunen m.fl. Detta initiativ gällde
9240: vissa rentav omfattande förpliktelser, bl.a. att         överföring av förpliktelsen att hålla i stånd trot-
9241: hålla trottoaren ren om vintem. Att trottoaren           toarema och sköta renhållningen.
9242: hålls ren om vintem avser att snö och is skall av-           Undersökningen visade att det är vanskligt att
9243: lägsnas från trottoaren, likaså de snövallar som         befria enskilda tomter från skyldigheten att hålla
9244: anhopas invid trottoaren. Senaste vinter, då snön        trottoarema i stånd och rena, eftersom detta i
9245: var riklig, visade i praktiken också för andra än        många områden skulle leda tili att kommunema
9246: för tomtägama vilket slags förpliktelse det är frå-      får splittrade och oekonomiska förpliktelser. De
9247: ga om och hur viktigt trottoarens skick är för alla      kommuner som har åtagit sig dessa uppgifter har
9248: som använder dem.                                        årligen fått inkomster som i enskilda kommuner
9249:    Det finns variationer i denna förpliktelse ock-       kan vara rätt höga (t.ex. Åbo 2-3 milj. mark och
9250: så mellan olika fastighetsägare: i vissa områden         Bjömeborg 1-2 milj. mark), även om de kostna-
9251: finns det trottoar bara på ena sidan av vägen, på        der som kommunema i hela landet orsakas av eg-
9252: andra ställen saknas trottoarer. Förpliktelsen är        nahemstomtema bedömdes tili ca 17 miljoner
9253: alltså inte alltid lika för alla. Entrottoarsgator kan   mark, varav den största raten, ca 12 miljoner
9254: förekomma också annorstädes än i småhusområ-             mark, berodde på att vintersanden skaffades un-
9255: den. Det är just med tanke på dessa situationer          dan. Förpliktelsen att sköta iståndhållningen och
9256: som lagen gör det möjligt för kommunen att åta           renhållningen för samtliga fastigheter skulle för-
9257: sig underhållet av trottoarema i ett visst område        anleda kostnader på kanske 200 miljoner mark.
9258: 
9259: 9 200678
9260:                                                                                                           5
9261: KK 667/1999 vp- Ulla Juurola /sd                                                          Ministerns svar
9262: 
9263: 
9264:    1 sammanhanget undersöktes också om det             skatten skulle å andra sidan vara partiskt med
9265: vore möjligt att införliva dessa kostnader i fastig-   tanke på de fastigheter som alltjämt skulle ha
9266: hetsskatten, så som föreslås i spörsmålet. 1 tiden     denna skyldighet, oavsett fastighetsskatten. Där-
9267: införlivades fastighetsägarnas deltagande i an-        för finns det intet lätt och enkelt svar på spörsmå-
9268: läggningen av gator, gatuavgiften, i fastighets-       let. Alla tänkbara lösningar höjer kostnaderna i
9269: skatten. Undersökningen visade att det enligt fi-      kommunerna.
9270: nansministeriets ställningstagande inte var möj-          Miljöministeriet utreder som bäst i enlighet
9271: ligt att differentiera fastighetsskatten för upp-      med riksdagens utlåtande skyldigheten att omsät-
9272: börd av underhålls- och renhållningskostnaderna        ta planer i praktiken enligt den nya markanvänd-
9273: av de fastigheter på vilka denna förpliktelse an-      nings- och bygglagen och hur denna skyldighet
9274: kom. Förfarandet skulle också vara mycket tung-        fördelas mellan kommunerna och fastighetsägar-
9275: rott.                                                  na. 1 detta sammanhang är det också möjligt att ta
9276:    Att bara en del av fastigheterna, dvs. småhus-      upp hur skötseln och renhållningen av gatorna
9277: tomterna, skulle befrias från skyldigheterna och       kan ordnas på ett ändamålsenligt sätt och hur
9278: kostnaderna föras in i den allmänna fastighets-        kostnadsansvaret skall fördelas.
9279: 
9280: 
9281: 
9282: Helsingfors den 15 november 1999
9283: 
9284:     Miljöminister Satu Hassi
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289: 6
9290:                                                             KK 668/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
9291: 
9292: 
9293: 
9294: 
9295:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 668/1999 vp
9296: 
9297:                                              Päivähoidossa olevien lasten turvaaminen tar-
9298:                                              tunnoilta
9299: 
9300: 
9301: 
9302: 
9303: Eduskunnan puhemiehelle
9304: 
9305: Esimerkiksi Turussa on ryhdytty päivähoitolas-        minkäänlaista tietoa taudin kantajista. Koska
9306: ten rokottamiseen tarttuvaa hepatiitti B -virusta     joillekin B-hepatiittia kantaville lapsille tulisi
9307: vastaan. Tähän toimintaan on joissain päivä-          pitkä matka päiväkotiin, ovat viranomaiset päät-
9308: kodeissa antanut aihetta se, että näihin päivä-       täneet, ettei tautia kantavia lapsia enää pyritä si-
9309: koteihin on sijoitettu tai saatetaan sijoittaa lap-   joittamaan keskitetysti tiettyihin päiväkoteihin,
9310: sia, jotka ovat viruksen kantajia. Hepatiitti B on    vaan useamman päiväkodin on otettava heitä vas-
9311: erittäin vaarallinen maksatulehdusta ja pahim-        taan.
9312: millaan maksasyöpää aiheuttava virus, joka tart-          Lasten sijoittaminen useampaan päiväkotiin
9313: tuu mm. verikontaktin kautta, mutta mahdollises-      edellyttäisi henkilökunnan koulutusta ja ohjeis-
9314: ti myös eritteistä. Rokotusohjelma on kolmivai-       tusta, eikä näilläkään varotoimilla voida varmas-
9315: heinen, ja ensimmäisestä kolmanteen rokotuk-          ti estää tartuntoja.
9316: seen kuluu aikaa puoli vuotta. Tämänjälkeen ro-
9317: kotuksella saatu suoja on vain 90-prosenttinen ja     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9318: kestää vain 5-1 0 vuotta.                             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9319:    Päiväkoti-ikäiset lapset ovat leikeissään lähei-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9320: sesti tekemisissä toistensa kanssa, ja päivittäin     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9321: sattuu pieniä naarmuja. Myös toisten lasten raa-
9322: piminen ja jopa pureminen on uhmaikäisille päi-             Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen
9323: väkotilapsille tyypillistä käytöstä, jolloin lasten         tartuntariskin, joka aiheutuu hoidet-
9324: välinen verikontakti on mahdollinen. Tilanne on             taessa elinikäisen sairauden aiheutta-
9325: todella huolestuttava, koska sosiaalitoimen päi-            via viruksia kantavia lapsia samassa
9326: vähoito-osasto ja lastenneuvoloiden henkilökun-             päivähoitoryhmässä terveiden lasten
9327: ta eivät salassapitovelvollisuuden takia saa antaa          kanssa?
9328: 
9329: 
9330: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
9331: 
9332:     Pertti Hemmilä /kok
9333: 
9334: 
9335: 
9336: 
9337:                                                                                                  Versio 2.0
9338: KK 668/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                   Ministerin vastaus
9339: 
9340: 
9341: 
9342: 
9343: Eduskunnan puhemiehelle
9344: 
9345: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            jelma on osoittautunut erittäin tehokkaaksi: vuo-
9346: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          desta 1995 lähtien maassamme on todettu vain 6
9347: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuoretta hepatiitti B -infektiota alle 5-vuotiailla
9348: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-       lapsilla.
9349: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Hepatiitti B -tartunnan on kansainvälisessä
9350: sen KK 668/1999 vp:                                    lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu ta-
9351:                                                        pahtuneen myös lapsesta toiseen perheessä tai
9352:        Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen          päivähoitopaikassa olosuhteissa, joissa taudin-
9353:        tartuntariskin,joka aiheutuu hoidettaes-        kantajuus on Suomeen verrattuna kymmenkertai-
9354:        sa elinikäisen sairauden aiheuttavia vi-        nen, erityisesti silloin kun alle 3-vuotias on tar-
9355:        ruksia kantavia lapsia samassa päivä-           tunnan kantaja. Tartuntavaaraa lisää lapsen raisu
9356:        hoitoryhmässä terveiden lasten kanssa?          tai aggressiivinen käyttäytyminen. Suomessa ei
9357:                                                        ole raportoitu päivähoitopaikoissa tapahtuneita
9358: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tartuntoja. Hepatiitti B -virustartuntojen ehkäi-
9359: ti seuraavaa:                                          syn kannalta on tärkeää, että päivähoitopaikoissa
9360: Hepatiitti B- ja Hl-virukset voivat jäädä tartun-      noudatetaan normaalia hygieniaa, kuten ham-
9361: nan jälkeen pysyvästi elimistöön aiheuttaen in-        masharjojen varaaminen vain henkilökohtaiseen
9362: fektioita, joiden pitkäaikaiskomplikaatioina ovat      käyttöön. HIV-infektion tartuttavuus lapsesta
9363: mm. maksakirroosija -syöpä ja HI-viruksen koh-         toiseen on niin vähäinen, että päivähoitopaikassa
9364: dalla immuunikato. Suomessa näiden infek-              erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen. Tunnetun
9365: tioiden esiintyvyys on maailman alhaisimpia; vi-       tai epäillyn hepatiiti B -viruskantajan haavojen
9366: rusten kroonisia kantajia on noin 0,1 prosenttia       hoidossa ja muissa vastaavissa verialtistustilan-
9367: aikuisväestöstä.                                       teissa voidaan tarvita erityistoimenpiteitä tartun-
9368:     Hepatiitti B- ja HI-infektiot tarttuvat verikon-   nan leviämisen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa al-
9369: taktin kautta, aikuisilla yleensä seksikontaktissa     tistuneille annetaan vasta-ainehoito ja rokotus.
9370: tai ruiskuhuumeiden käytön yhteydessä. Lapsilla        Oireettomat hepatiitti B -viruksen kantajat eivät
9371: tavallisimpana tartuntatienä on viruksen siirty-       ole myöskään tavanomaisissa kouluolosuhteissa
9372: minen äidistä lapseen synnytyksen yhteydessä.          tartuntariski ympäristölleen.
9373: Suomessa tarjotaan kaikille raskaana oleville             Hepatiitti B -infektion leviämisen ehkäisemi-
9374: naisille äitiysneuvolakäyntien yhteydessä veri-        seksi on olemassa tehokas ja turvallinen rokote.
9375: kokeesta tutkittavaa hepatiitti B -testiä. Raskaa-     Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.12.1992
9376: na olevista naisista noinjoka tuhannes kantaa he-      päättänyt tartuntatautilain 11 §:n nojalla yleis-
9377: patiitti B -virusta ja on siis mahdollinen tartut-     ten vapaaehtoisten rokotusten järjestämisestä
9378: taja. Heidän lapsilleen annetaan vasta-ainehoito       (STM 114/02/92). Hepatiiti B -virustartuntojen
9379: ja rokotus, jotka tehokkaasti estävät tartunnan        harvinaisuuden vuoksi hepatiitti B -rokotetta ei
9380: siirtymisen äidistä lapseen. Vuosittain noin 60        Suomessa anneta kaikille lapsille vaan erityisille
9381: vastasyntynyttä saa rokotteen ja vasta-ainehoi-        riskiryhmille. Päätöksen mukaan henkilölle, jol-
9382: don. Suomessa hepatiitti B -infektion ehkäisyoh-       la muun muassa ammattinsa tai elinolosuhtei-
9383: 
9384: 
9385: 2
9386: Ministerin vastaus                                           KK 668/1999 vp -      Pertti Hemmilä /kok
9387: 
9388: 
9389: 
9390: densa vuoksi on lisääntynyt vaara saada hepatiit-      tyä. Mikäli päivähoidossa oleva lapsi tiedetään
9391: ti B -virustartunta, tulee antaa hepatiitti B -roko-   viruksen kantajaksi, hänen kanssaan samassa
9392: te. Päätöksen mukaan Kansanterveyslaitos antaa         päivähoitoryhmässä olevat lapset voidaan hol-
9393: erillisen suosituksen rokotusindikaatioista. Suo-      hoojan suostumuksella rokottaa hepatiitti B -ro-
9394: situksen mukaiset rokotteet ovat kunnille ja roko-     kotteella. Rokotuspäätökseen vaikuttavat mm.
9395: tukset asiakkaille maksuttomia.                        virusinfektion tartuttavuusaste kyseisellä lapsel-
9396:     Rokotetta suositetaan käytettäväksi mm. vi-        la sekä hänen käyttäytymisensä. Rokottamista
9397: ruksen kantajaäitien ja -isien vastasyntyneille        harkittaessa paikalliset terveysviranomaiset taik-
9398: lapsille sekä kantajien kanssa samassa taloudes-       ka päivähoitopaikan terveydenhuollosta vastuus-
9399: sa asuville henkilöille. Sitä voidaan antaa myös       sa oleva lääkäri voivat konsultoida Kansanter-
9400: muille lääkärin harkinnan mukaan. Rokotusta on         veyslaitoksen kanssa.
9401: luonnollisesti syytä käyttää aina, kun sillä voi-          1.1.1994 on tullut voimaan valtioneuvoston
9402: daan estää tartunnan mahdollisuus, vaikkei tilan-      päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liit-
9403: ne kuuluisikaan yleisen rokotusohjelman roko-          tyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamaita tar-
9404: tuksia kuvaavassa suosituksessa lueteltuihin. Ro-      tunnanvaaralta (VNP 1155/93). Mikäli työnteki-
9405: kote antaa yli 95 %:lle suojan kolmen rokotus-         jöillä on työssään mahdollisuus altistua hepatiit-
9406: kerran jälkeen, ja suoja kestää nykykäsityksen         ti- tai HI-virukselle, edellytetään työpistekoh-
9407: mukaan hyvänä ainakin kymmenen vuotta.                 taista riskin arviointia ja sen nojalla tarvittaessa
9408:     Hepatiitti B -viruksen kantajuuden harvinai-       hepatiitti B -rokotteen antamista työnantajan
9409: suuden ja tartuntavaaran vähäisyyden vuoksi ak-        kustannuksella. Päätös koskee myös päivähoito-
9410: tiivisiin seulontoihin päivähoitoon tulevien las-      paikkojen työntekijöitä.
9411: ten toteamiseksi ei ole katsottu aiheelliseksi ryh-
9412: 
9413: 
9414: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1999
9415: 
9416:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9417: 
9418: 
9419: 
9420: 
9421:                                                                                                         3
9422: KK 668/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                       Ministerns svar
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427: Tili riksdagens talman
9428: 
9429: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       man i vårt land konstaterat endast 6 nya hepa-
9430: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       tit B -infektioner hos barn under 5 år.
9431: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-         Enligt internationell medicinsk litteratur har
9432: ti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs-      hepatit B -smitta även överförts från ett barn till
9433: mål SS 668/1999 rd:                                   ett annat inom familjen eller dagvården i förhål-
9434:                                                       landen där sjukdomsförekomsten är tiodubbel
9435:        Vad tänker regeringen göra för att av-         jämfört med Finland, särskilt då ett barn under 3
9436:        lägsna smittrisken som orsakas av att          år är smittobärare. Barnets vilda och aggressiva
9437:        barn, som bär på virus som orsakar kro-        beteende ökar smittrisken. 1 Finland har inga fall
9438:        nisk sjukdom, vårdas i samma dagvårds-         där smittan skulle ha spritt sig inom dagvården
9439:        grupp somfriska barn?                          rapporterats. Med tanke på förebyggande av he-
9440:                                                       patit B -virussmitta är det viktigt att man på dag-
9441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       vårdsplatsen följer normal hygien, såsom att
9442: föra följande:                                        tandborstarna endast är avsedda för personligt
9443: Hepatit B- och Hl-virus kan efter smitta bli var-     bruk. Risken för att Hl-viruset skall smitta från
9444: aktigt kvar i organismen och orsaka infektioner,      ett barn till ett annat är så liten, att det inte be-
9445: vars långtidskomplikationer bl.a. är levercirrhos     hövs några särskilda åtgärder på dagvårdsplat-
9446: och levercancer samt vid Hl-viruset aids. 1 Fin-      sen. Vid behandling av sår hos en person som
9447: land är förekomsten av dessa infektioner lägst i      konstaterats eller misstänks vara bärare av hepa-
9448: världen; kroniska virusbärare är cirka 0,1 pro-       tit B -virus och vid andra motsvarande situatio-
9449: cent av den vuxna befolkningen.                       ner där man kan bli utsatt för blod, kan det behö-
9450:    Hepatit B- och Hl-infektionerna smittar via        vas särskilda åtgärder för att hindra att smittan
9451: blodkontakt, hos vuxna vanligen vid sexuell kon-      sprider sig. Vid behov får de som blivit utsatta
9452: takt eller i samband med intravenöst narkotika-       behandling med antikroppar och vaccination.
9453: bruk. Barn smittas vanligen genom att smittan         Symtomfria bärare av hepatit B -virus utgör inte
9454: överförs från modern till barnet i samband med        heller i normala skolförhållanden någon smitt-
9455: födseln. 1 samband med besök vid rådgivnings-         risk för omgivningen.
9456: byrån för mödravård erbjuds alla gravida kvin-            Det finns ett effektivt och tryggt vaccin för fö-
9457: nor i Finland ett hepatit B -test som görs från ett   rebyggande av att hepatit B -infektion sprider
9458: blodprov. Av gravida kvinnor bär cirka var tu-        sig. Social- och hälsovårdsministeriet har
9459: sende på hepatit B -virus och kan alltså föra smit-   16.12.1992 med stöd av 11 § lagen om smittsam-
9460: tan vidare. Deras barn behandlas med antikrop-        ma sjukdomar gett anvisningar om anordnande
9461: par och vaccination, vilka effektivt hindrar smit-    av allmänna frivilliga vaccineringar (SHM
9462: tan från att överföras från modern till barnet. År-   114/02/92). Eftersom hepatit B -virussmittan är
9463: ligen får cirka 60 nyfödda barn vaccination och       ovanlig ges inte hepatit B -vaccin till alla barn
9464: behandling med antikroppar. 1 Finland har pro-        utan endast till särskilda riskgrupper. Enligt an-
9465: grammet för att förebygga hepatit B -infektion        visningen skall personer som bland annat på
9466: visat sig vara mycket effektivt: sedan år 1995 har    grund av sitt yrke eller sina levnadsförhållanden
9467: 
9468: 
9469: 4
9470: Ministerns svar                                             KK 668/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
9471: 
9472: 
9473: löper ökad risk att få B-hepatitinfektion vaccine-    ten har en aktiv screening av nya barn inom dag-
9474: ras med hepatit B -vaccin. Enligt anvisningen ut-     vården inte ansetts nödvändig. Om man känner
9475: fårdar Folkhälsoinstitutet separata rekommenda-       till att ett barn som är i dagvård bär på viruset,
9476: tioner om vaccineringsindikationerna. Vaccinet        kan de barn som är i samma dagvårdsgrupp vac-
9477: är avgiftsfritt för kommunerna, vaccinationen är      cineras med hepatit B -vaccin med samtycke av
9478: även avgiftsfri för klienterna.                       förmyndaren. På vaccineringsbeslutet inverkar
9479:    Vaccinet rekommenderas bl.a. för nyfödda           bl.a. hur smittsam barnets virusinfektion är samt
9480: barn, vars mor eller far är smittbärare samt för      barnets beteende. Då vaccinering övervägs kan
9481: personer som bor i samma hushåll som personer         de 1oka1a hälso- och sjukvårdsmyndigheterna e1-
9482: som är smittbärare. Det kan även ges till andra       ler den 1äkare som ansvarar för dagvårdsplatsens
9483: om en läkare anser det nödvändigt. Det är givet-      hälso- och sjukvård konsultera Fo1khälsoinstitu-
9484: vis skäl att använda vaccination alltid då man på     tet.
9485: så sätt kan hindra att smittan sprider sig, även om       Statsrådets beslut om skydd för arbetstagare
9486: situationen inte ingår i det allmänna vaccine-        mot risker vid exponering av biologiska agenser i
9487: ringsprogrammets rekommendationer om vacci-           arbetet (STB 1155/1993) trädde i kraft 1.1.1994.
9488: neringar. Vaccinet ger efter tre vaccineringar        Om det finns risk för att en arbetstagare i sitt ar-
9489: skydd för över 95 % och enligt den nuvarande          bete utsätts för hepatit- eller Hl-virus, skall en
9490: uppfattningen ger vaccinet ett bra skydd i åtmins-    bedömning av risken för smitta göras för arbets-
9491: tone tio år.                                          platsens del och med stöd av den skall vid behov
9492:    Eftersom det är ovanligt att personer bär på       hepatit B -vaccin ges på arbetsgivarens bekost-
9493: hepatit B -virus och eftersom smittrisken är så li-   nad. Beslutet gäller även dagvårdspersonalen.
9494: 
9495: 
9496: 
9497: Helsingfors den 15 november 1999
9498: 
9499:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9500: 
9501: 
9502: 
9503: 
9504:                                                                                                         5
9505:                                                             KK 669/1999 vp -      Pentti Tiusanen /vas
9506: 
9507: 
9508: 
9509: 
9510:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 669/1999 vp
9511: 
9512:                                              Helsinki-Lappeenranta-lentovuorojen supis-
9513:                                              taminen
9514: 
9515: 
9516: 
9517: 
9518: Eduskunnan puhemiehelle
9519: 
9520: Finnair supistaa marraskuun alussa päivittäisiä       toimintoja ja palveluja ollaan edelleen kehittä-
9521: lentojaan Lappeenrantaan nykyisestä seitsemäs-        massa. Lentoaseman matkustajaterminaalin
9522: tä viiteen. Kokonaan lentonsa lopettaa Air Bot-       suunnitteluun on Euroopan aluekehitysrahasto
9523: nia -yhtiö. Lentojen vähennykset ovat takaisku        myöntänyt 700 000 markkaa. Terminaalin koko-
9524: Etelä-Karjalan elinkeinoelämälle ja alueen kehit-     naiskustannukset ovat 3 miljoonaa markkaa.
9525: tämiselle.                                            Nämä hankkeet vesittyvät lentovuorojen voimak-
9526:    Lappeenrannan lentoaseman liikenne on ollut        kaan vähentämisen myötä.
9527: voimakkaassa kasvussa. Tämän vuoden matkus-
9528: tajamäärät välillä Helsinki-Lappeenranta ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9529: kasvaneet 44 prosenttia. Paikkatarjonnan vähen-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9530: täminen 25 prosentilla tässä tilanteessa ei ole pe-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9531: rusteltua.                                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9532:    Etelä-Karjalan maakunnan kehittäminen pe-
9533: rustuu hyviin liikenneyhteyksiin. Toimiva lento-            Aikooko hallitus puuttua Helsinki-Lap-
9534: yhteys riittävän tihein lentovuoroin on tukenut             peenranta-välin lentovuorojen supistuk-
9535: alueen kehittämistä ja on ollut merkittävä veto-            siin, jotta Lappeenrannan lentokentän
9536: voimatekijä. Tämä on näkynyt myös lentomat-                 investoinnit eivät valuisi hukkaan ja jot-
9537: kustajien, erityisesti liikematkustajien, määrän            ta Etelä-Karjalan maakunta voisi perus-
9538: kasvuna. Tulevaisuudessa ovat vahvoilla ne                  taa aluekehityksensä hyviin lentoyhteyk-
9539: alueet, jotka ovat saavutettavissa ilmateitse.              siin?
9540:    Lappeenrannan lentokentän kiitotietä on jat-
9541: kettu viime vuonna 500 metrillä. Lentokentän
9542: 
9543: 
9544: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
9545: 
9546:     Pentti Tiusanen /vas
9547: 
9548: 
9549: 
9550: 
9551:                                                                                                Versio 2.0
9552: KK 669/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                               Ministerin vastaus
9553: 
9554: 
9555: 
9556: 
9557: Eduskunnan puhemiehelle
9558: 
9559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      omistama Air Botnia lensi 1.10.1998-1.10.1999
9560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        välisenä aikana arkisin kolme edestakaista
9561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuoroa osin Mikkelin kautta Helsinki-Lappeen-
9562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     ranta-välillä SAAB-kalustolla. Paikkatarjonta
9563: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tässä liikenteessä oli Helsinki-Lappeenranta-
9564: KK 669/1999 vp:                                      välille noin 1500 paikkaa kuukaudessa.
9565:                                                         Talviaikataulun 1999/2000 alkaessa Finnair
9566:       Aikooko hallitus puuttua Helsinki-Lap-         Oyj supisti tarjontansa kahteen edestakaiseen
9567:       peenranta-välin lentovuorojen supistuk-        ATR-vuoroon, joista toinen jatkaa Pietariin.
9568:       siin, jotta Lappeenrannan lentokentän          Ruotsalainen Golden Air aloitti vastaavasta ajan-
9569:       investoinnit eivät valuisi hukkaan ja jot-     kohdasta kolme edestakaista Helsinki-Lap-
9570:       ta Etelä-Karjalan maakunta voisi perus-       peenranta-vuoroa SAAB-kalustolla. Liikennemi-
9571:       taa aluekehityksensä hyviin lentoyhteyk-      nisteriön saaman tiedon mukaan Golden Air len-
9572:       siin?                                          tää omalla taloudellisella vastuullaan tehden kui-
9573:                                                     tenkin aikataulu- ja markkinointiasioissa yhteis-
9574: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        työtä Finnair Oyj:n kanssa.
9575: ti seuraavaa.:                                          Talviaikataulukauden alussa on Helsinki-
9576: Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä            Lappeenranta-välin kokonaistarjonta siten supis-
9577: vuonna 1998 oli 73 000 henkilöä, josta 67 000       tunut - kuten kysymyksen perusteluissakin to-
9578: koski kotimaanliikennettä ja 6 000 kansainvälis-    detaan- kahdella edestakaisella SAAB-vuorol-
9579: tä liikennettä. Kuluvana vuonna matkustajamää-      la. Istuintarjonta on vähentynyt noin 20 %:lla
9580: rät ovat -lennonjohtajien lakon vaikutus elimi-      14 300 paikasta 11 500 paikkaan kuukaudessa.
9581: noituna- kasvaneet 12% eli noin 80 000 mat-         Kun tähän lisätään jo lokakuun alussa lopetettu
9582: kustajaan. Lakon vaikutuksen vuoksi toteutuva       Air Botnian liikenne, paikkatarjonnan supistus
9583: matkustajamäärä jäänee tänä vuonna suunnilleen      on noin 25%.
9584: viime vuoden tasolle. Muutoin Lappeenrannan             Helsinki-Lappeenranta-reitillä on tänä vuon-
9585: lentoliikenne on viime vuosina kasvanut             na kuukausittain ollut 6 500-8 000 matkusta-
9586: nopeammin kuin koko maassa keskimäärin, ehkä        jaa, vilkkain kuukausi oli lokakuu, 7 800 matkus-
9587: osin myös siitä syystä, että laman aikana liiken-   tajaa. Keskimääräinen kuormitusaste reitillä on
9588: ne Lappeenrannassa toisaalta väheni enemmän         vaihdellut 45 %-60 %, mikä on samaa suuruus-
9589: kuin muualla.                                       luokkaa kuin kotimaanliikenteessä keskimäärin,
9590:    Kuluvan vuoden marraskuun alkuun saakka          joinakin kuukausina hieman keskimääräistä pa-
9591: Finnair Oyj lensi välillä Helsinki-Lappeenran-      rempi. Tarjonnan vähentäminen tullee merkitse-
9592: ta arkisin seitsemän edestakaista vuoroa, joista    mään sitä, että kysyntä ei talvikaudella pysty to-
9593: viisi lennettiin 34-paikkaisella SAAB-kalustolla    teutumaan siinä laajuudessa kuin edellisellä aika-
9594: ja kaksi 66-paikkaisella ATR-kalustolla. Ko-        taulukaudella.
9595: konaispaikkatarjonta oli tässä liikenteessä noin        Vuorotarjonnan säätelyn osalta on todettava,
9596: 14 300 paikkaa kuukaudessa. Lisäksi SAS:n           että lentoliikenne on Suomen sisäisessä ja koko
9597: 
9598: 
9599: 2
9600: Ministerin vastaus                                         KK 669/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
9601: 
9602: 
9603: EU:n alueen lentoliikenteessä vapaata yritystoi-         Lappeenrannan lentoasema oli vuonna 1998
9604: mintaa. Suomen ilmailuviranomainen eli Ilmai-         Ilmailulaitokselle pelkän käyttötoiminnan osalta
9605: lulaitos tai mikään muukaan viranomainen ei voi      noin 2 milj. markkaa tappiollinen; pääomakulut
9606: puuttua reittioikeuksiin, aikatauluihin tai vuoro-   mukaan lukien tappio on 1,5 milj. markkaa suu-
9607: määriin edellyttäen, että lentoyhtiöiden toimi-      rempi. Liikenteen kasvaessa vuotuinen tappio, on
9608: lupa-asiat ovat säädösten mukaiset. Vuoromää-        hiljalleen pienentynyt. Lappeenrannan, kuten
9609: rien supistaminen ei siten ole vaatinut viranomai-   monen muunkin pienen lentoaseman tappio on
9610: sen lupaa. Lentoyhtiöt voivat päättää tällaisista    katettu Ilmailulaitoksen sisäisesti edellä mainit-
9611: asioista itsenäisesti osana liiketoimintaansa.       tua verkostoperiaatetta noudattaen.
9612: Omistajaohjaus Finnair Oyj:n osalta kuuluu lii-          Kuten kysymyksen perusteluissa viitattiin,
9613: kenneministeriölle. Air Botnian omistajaohjaus       Lappeenrannan lentoaseman kiitotietä jatkettiin
9614: on SAS:n asia, Golden Airin omistavat ruotsalai-     äskettäin 500 metrillä 2 500 metriin. Kiitotien
9615: set tahot.                                           jatkeen perusteena ei ollut olemassa olevan koti-
9616:    Finnair Oyj on eri yhteyksissä indikoinut, että   maanliikenteen hoitaminen, vaan suorat ulko-
9617: Helsinki-Lappeenranta-reitti on sen kustannus-       maanlennot ja rahtilennot Venäjälle. Tämä toi-
9618: rakenteella kannattamaton. Air Botnian reitin lo-    minta on eri syiden vuoksi ollut varsin vähäistä.
9619: pettamisen taustalla lienevät myös kannattavuus-         Kysymyksessä viitattu kenttäinvestointien va-
9620: syyt.                                                luminen hukkaan ei siten ole relevantti kysymys
9621:    Ilmailulaitos ylläpitää lentoasemia ja lennon-    tapahtuneen kotimaanliikenteen supistamisen
9622: varmistusjärjestelmää verkostoperiaatteella ja       kannalta, koska jatkeen tarve ja tarkoitusperät
9623: perii lentoyhtiöiltä kaikilla lentoasemilla saman-   ovat olleet muussa liikenteessä.
9624: laiset maksut. Kokonaisuutena Ilmailulaitoksen          Lappeenrannassa on myös käynnistynyt koko-
9625: toiminta on kannattavaa, mutta erillisinä tarkas-    naan uuden asemarakennuksen ja uuden lennon-
9626: tellen pienet lentoasemat ovat Ilmailulaitokselle    johtotornin alustava suunnittelu. Suunnitelmien
9627: kannattamattomia. Eduskunnan asettamien pal-         mukaan rahoitus tulisi olemaan vastaavanlainen
9628: velutasotavoitteiden mukaan lentoasemia ylläpi-      yhteisrahoitus kuin kiitotien jatkeessa. Mikäli
9629: detään yhtenä kokonaisuutena ja niitä kehitetään     lentoaseman liikenteen tarjonnassa ja kysynnäs-
9630: kysyntää vastaavasti pyrkien ensisijaisesti tur-     sä tapahtuu oleellisia muutoksia, tullaan hank-
9631: vaamaan säännöllisen reittiliikenteen edellyttä-     keen tarvetta arvioimaan uudelleen "kysynnän
9632: mät palvelut.                                        edellyttämällä tavalla".
9633: 
9634: 
9635: 
9636: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
9637: 
9638:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
9639: 
9640: 
9641: 
9642: 
9643:                                                                                                      3
9644: KK 669/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                  Ministerns svar
9645: 
9646: 
9647: 
9648: 
9649: Tili riksdagens talman
9650: 
9651: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      strand via S:t Michel, med SAAB-materiel. 1
9652: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      denna trafik var platsutbudet på sträckan Hel-
9653: statsrådet översänt följande av riksdagsman          singfors-Villmanstrand ca 1 500 platser i måna-
9654: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga      den.
9655: spörsmål SS 669/1999 rd:                                 Från och med vintertidtabellen 1999/2000 in-
9656:                                                      skränkte Finnair Abp sitt utbud till två dagliga
9657:       Har regeringen för avsikt att ingripa i        ATR-turer, den ena med fortsättning till S:t Pe-
9658:       minskningen av antalet flygturer på            tersburg. Det svenska flygbolaget Golden Air in-
9659:       sträckan Helsingfors-Villmanstrand,            ledde vid samma tidpunkt trafik med SAAB-ma-
9660:       så att de investeringar som gjorts i Vill-     teriel, tre gånger tur och retur dagligen Helsing-
9661:       manstrands flygfält inte går tili spi/lo       fors-Villmanstrand. Enligt vad trafikministe-
9662:        och så att landskapet Södra Karelen kan       riet erfarit flyger Golden Air på eget ekonomiskt
9663:       bygga sin regionutveckling på goda             ansvar, men samarbetar med Finnair Abp i ären-
9664:       jlygförbindelser?                              den som gäller tidtabeller och marknadsföring.
9665:                                                          När vintertidtabellen infördes hade - så som
9666: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      konstateras i spörsmålet -         totalutbudet på
9667: föra följande.:                                      sträckan Helsingfors-Villmanstrand således
9668: Villmanstrands flygplats användes år 1998 av         minskats genom indragning av två tur och retur-
9669: 73 000 passagerare, varav 67 000 i inrikestrafik     flygningar med SAAB-materiel. Platsutbudet in-
9670: och 6 000 i internationell trafik. Då flygledar-     skränktes därigenom med ca 20 %, från 14 300
9671: strejkens inverkan eliminerats har passagerarsiff-   till 11 500 platser i månaden. Med beaktande av
9672: rorna innevarande år ökat med 12 %, dvs. till ca     att Air Botnias trafik upphörde redan i början av
9673: 80 000 passagerare. Till följd av strejkens inver-   oktober har platsutbudet minskat med ca 25 %.
9674: kan stannar det faktiska antalet passagerare 1999        Det månatliga passagerarantalet på rutten Hel-
9675: sannolikt på fjolårsnivån. Annars har flygtrafi-     singfors-Villmanstrand har i år varit 6 500-
9676: ken på Villmanstrand under de senaste året ökat      8 000. Oktober var den livligaste månaden med
9677: snabbare än landets medeltal. En bidragande or-      7 800 passagerare. Den genomsnittliga belägg-
9678: sak var eventuellt den omständigheten att Vill-      ningen på rutten, dvs. 45-60 %, är av samma
9679: manstrands trafikminskning under strejken var        storleksklass som inom inrikestrafiken i medel-
9680: kraftigare än på andra håll.                         tal och något högre än medeltalet under vissa må-
9681:    Till början av november 1999 flög Finnair         nader. Minskningen av utbudet kommer sanno-
9682: Abp vardagar sju gånger tur och retur Helsing-       likt att leda till att efterfrågan under vintersä-
9683: fors-Villmanstrand, varav fem med 34 platsers        songen inte kan tillgodoses i samma utsträckning
9684: SAAB-materiel och två med 66 platsers ATR-           som under den föregående tidtabellssäsongen.
9685: materiel. Det totala platsutbudet i denna trafik         Vad gäller regleringen av turtätheten kan det
9686: var ca 14 300 i månaden. Dessutom flög SAS-          konstateras att flygtrafiken inom Finland och
9687: ägda Air Botnia 1.10.1998-1.10.1999 vardagar         hela EU-området sköts i form av fri företagsverk-
9688: tre gånger tur och retur Helsingfors-Villman-        samhet. Varken Luftfartsverket i Finland eller
9689: 
9690: 
9691: 4
9692: Ministerns svar                                               KK 669/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
9693: 
9694: 
9695: någon annan myndighet kan ingripa i trafikrättig-          År 1998 blev Luftfartsverkets förlust för drif-
9696: heterna, tidtabellerna eller turtätheten, under för-    ten av Villmanstrands flygplats ca 2 milj. mark.
9697: utsättning att flygbolagen i sina koncessionsären-      Inklusive kapitalkostnaderna var förlusten 1,5
9698: den följer de gällande bestämmelserna. Minsk-           milj. mark större. Då trafiken ökat har den årliga
9699: ningen av antalet turer har således inte krävt          förlusten småningom minskat. Villmanstrands,
9700: myndighetstillstånd. Flygbolagen kan självstän-         liksom mången annan liten flygsplats förlust har
9701: digt avgöra sådana ärenden inom ramen för sin           täckts intem inom Luftfartsverket, i enlighet med
9702: affårsverksamhet. Trafikministeriet har ägarbe-         den s.k. nätverksprincipen.
9703: fogenheter i ärenden som gäller Finnair Abp. För           Såsom nämns i motiveringen tili spörsmålet
9704: Air Botnias vidkommande tillkommer ägarbefo-            har flygplatsens startbana nyligen förlängts med
9705: genheterna SAS, medan Golden Air ägs av                 500 meter till 2 500 meter. Förlängningen gjor-
9706: svenska intressen.                                      des inte för den existerande inrikestrafiken utan
9707:    Finnair Abp har i olika sammanhang indicerat         för direkta utrikesflyg och fraktflyg tili Ryss-
9708: att rutten Helsingfors-Villmanstrand har en             land. Avolika orsaker har den sistnämnda trafi-
9709: kostnadsstruktur som gör den olönsam. Också or-         ken inte varit särskilt livlig.
9710: saken tili Air Botnias beslut att sluta flyga på rut-      Det i spörsmålet framförda påståendet att in-
9711: ten torde vara den dåliga lönsamheten.                  vesteringama i flygfåltet går tili spillo är säledes
9712:    Luftfartsverket upprätthåller flygplatserna och      inte relevant med avseende på den minskade in-
9713: trafikledningssystemet enligt nätverksprincipen         rikestrafiken, eftersom startbanan förlängdes för
9714: och flygbolagen debiteras samma avgifter på alla        den övriga trafikens behov.
9715: flygplatser. Som helhet är Luftfartsverkets verk-          Det finns också preliminära planer på ett helt
9716: samhet lönsam, men de små flygplatserna är              nytt stationshus och ett nytt flygledningstom. En-
9717: olönsamma betraktade var för sig. Enligt de av          ligt planema skall dessa uppföras på motsvaran-
9718: riksdagen uppställda målen för servicenivån             de sätt med gemensam finansiering som förläng-
9719: skall flygplatserna upprätthållas som en helhet         ningen av startbanan. Om det sker väsentliga för-
9720: och utvecklas i överensstämmelse med efterfrå-          ändringar i flygplatsens trafikutbud och -efterfrå-
9721: gan, så att i första hand de tjänster kan tryggas       gan kommer projektet att omprövas "så som ef-
9722: som förutsätts för den reguljära ruttrafiken.           terfrågan förutsätter".
9723: 
9724: 
9725: Helsingfors den 9 november 1999
9726: 
9727:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
9728: 
9729: 
9730: 
9731: 
9732:                                                                                                           5
9733:                                                       KK 670/1999 vp -Anni Sinnemäki /vihr ym.
9734: 
9735: 
9736: 
9737: 
9738:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 670/1999 vp
9739: 
9740:                                              Sikojen häntien katkaisun salliminen
9741: 
9742: 
9743: 
9744: 
9745: Eduskunnan puhemiehelle
9746: 
9747: Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu       eläinten tiloja, olosuhteita eikä hoitoa paranta-
9748: eläinsuojeluasetuksen 23 §:n muutosehdotus, jol-      malla" on hyvin epämääräinen. Ehdotuksessa ei
9749: la sallitaan sikojen häntien katkaisu. Maa- ja        ole määritelty, milloin muut hännänpurennan eh-
9750: metsätalousministeriö esittää, että jos sikojen pi-   käisemiseksi suoritetut toimenpiteet ovat olleet
9751: topaikassa esiintyy hännän purentaa, eikä tilan-      riittäviä.
9752: netta voida korjata eläinten tiloja, olosuhteita          Hännänpurenta johtuu yleensä sikalan vääris-
9753: eikä hoitoa parantamalla, sallitaan alle neljän       tä rakenneratkaisuista. Hännänpurentaa voidaan-
9754: päivän ikäisen porsaan hännän katkaisu siihen         kin estää lukuisin eri keinoin. Esimerkiksi erilai-
9755: pätevän henkilön suorittamana.                        set virikkeet, kuten katosta roikkuvat köydet, ha-
9756:      Ministeriön valmistelema asetusehdotus on        vupuiden rangat ym., ehkäisevät hännänpuren-
9757: eläinsuojelulain 3 §:n vastainen. Pykälän mu-         taa. Myös ilmastointia tai ruokintaa korjaamalla
9758: kaan tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen         voidaan päästä eroon ongelmasta. Häntien kat-
9759: eläimille on kielletty ja eläintenpidossa on edis-    kaisun valvonta tulee olemaan vaikeaa, ja epä-
9760: tettävä eläinten terveyden ylläpitämistä. Häntien     määräiset ehdot toimenpiteen suorittamiselle vai-
9761: katkaisua voidaan pitää tarpeettomana kivun ja        keuttavat valvontatehtävää entisestään.
9762: tuskan tuottamisena, joka myös heikentää siko-            Häntien katkaisun salliminen esitetyllä sana-
9763: jen hyvinvointia. Asetusehdotus sallisi tilanteen,    muodolla tulee johtamaan rutiinikatkaisujen
9764: jossa eläintenpidossa ei edistettäisi eläinten ter-   yleistymiseen. Voimassa olevan eläinsuojeluase-
9765: veyttä, vaan pitopaikan parantamisen sijaan           tuksen muotoilu, jossa porsaiden hampaiden kat-
9766: ongelmien ehkäisyssä käytettäisiin sikojen hy-        kaisu on sallittu, "jos pitopaikassa esiintyy ema-
9767: vinvointia heikentävää toimenpidettä.                 koiden nisävaurioita", on johtanut porsaiden
9768:     Hännän katkaisun purentaa ehkäisevä vaiku-        hampaiden rutiininomaiseen katkaisemiseen.
9769: tus perustuu siihen, että katkaistu hännänpää on      Häntien katkaisun rutiininomaista käyttöä tulee
9770: kipeä lähes koko sian elinajan eikä sika tämän        lisäämään toimenpiteen edullisuus verrattuna
9771: vuoksi anna muiden eläinten koskea häntäänsä.         muihin ratkaisumalleihin, kuten virikkeiden
9772: Katkaistu hännänpää aiheuttaa kuitenkin sialle        hankkimiseen tai remontteihin.
9773: kipua myös muulloin, esimerkiksi tyngän osues-
9774:  sa toisiin sikoihin tai karsinan seiniin. Tästä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9775:  syystä tynkähäntäisiä sikoja on myös tavallista      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
9776:  vaikeampaa käsitellä eläinten siirroissa ja kulje-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9777:  tuksissa.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9778:     Asetusehdotuksessa toimenpiteen suorittami-
9779:  selle asetettu ehto "eikä tilannetta voida korjata         Aikooko hallitus arvioida uudelleen
9780:                                                             kantaansa eläinsuojeluasetuksen 23 §:n
9781: 
9782:                                                                                                 Versio 2.0
9783: KK 670/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
9784: 
9785: 
9786:       muuttamisesta ja luopua ehdotuksesta
9787:       sallia sikojen häntien katkaisu?
9788: 
9789: 
9790: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
9791: 
9792:     Anni Sinnemäki /vihr                     Pia Viitanen /sd
9793:     Janina Andersson /vihr                   Marjaana Koskinen /sd
9794:     Merikukka Forsius /vihr                  Risto Kuisma /rem
9795:     Katja Syvärinen /vas                     Ulla Anttila /vihr
9796:     Kirsi Ojansuu /vihr                      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
9797:     Susanna Rahkonen /sd
9798: 
9799: 
9800: 
9801: 
9802: 2
9803: Ministerin vastaus                                     KK 670/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
9804: 
9805: 
9806: 
9807: 
9808: Eduskunnan puhemiehelle
9809: 
9810: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             den parantamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät
9811: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          poistaneet hännänpurentaa, porsaiden häntien
9812: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         katkaisulle oli olemassa sairauteen verrattava hy-
9813: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anni Sin-          väksyttävä syy.
9814: nemäen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Euroopan unionin neuvoston sikojen suojelua
9815: myksen KK 670/1999 vp:                                 koskevat vähimmäisv~atimukset sisältyvät neu-
9816:                                                        voston direktiiviin 911630/ETY. Direktiivin liit-
9817:        Aikooko hallitus arvioida uudelleen             teen pikkuporsaita koskevien erityismääräysten
9818:        kantaana eläinsuojeluasetuksen 23 §:n           mukaan porsaan hännän katkaisua ei saa suorit-
9819:        muuttamisesta ja luopua ehdotuksesta            taa tavanomaisena toimenpiteenä, vaan ainoas-
9820:        sallia sikojen häntien katkaisu?                taan siinä tapauksessa, että tilalla on näyttöä mui-
9821:                                                        den sikojen korva- tai häntävammoista, jotka
9822: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ovat seurausta mainitun toimenpiteen suoritta-
9823: ti seuraavaa:                                          matta jättämisestä. Jäsenvaltio voi kansallisessa
9824: Eläinsuojelulain (247/1996) 3 §:n mukaan eläi-         lainsäädännössä asettaa sikojen suojelulle tiu-
9825: miä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa      kempia vaatimuksia kuin direktiivi edellyttää.
9826: tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja              Hännänpureota on sikaloissa suhteellisen ylei-
9827: tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lain        sesti tavattava ongelma, josta aiheutuu sioille
9828: 7 §:n mukaan leikkaus tai muu siihen verrattava        usein kivuliaita tulehduksia sekä tuotantotappioi-
9829: kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle          ta. Sen esiintymiseen vaikuttavat useat eri teki-
9830: suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai        jät, kuten esimerkiksi tuotantoympäristöstä tai
9831: muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellis-        ruokinnasta johtuvat tekijät. Hännänpurentaa
9832: ta. Säännöksen pääperiaatteena on kirurgisten tai      voidaan usein vähentää olosuhteisiin kohdistu-
9833: muiden kipua aiheuttavien toimenpiteiden suorit-       villa parannuksilla tai muilla toimenpiteillä, mut-
9834: taminen eläimille vain, jos toimenpide on eläin-       ta sitä saattaa kuitenkin esiintyä, vaikka sikojen
9835: lääketieteellisesti perusteltu. Sairauteen verratta-   pidossa noudatettaisiin kaikkia eläinsuojelulain-
9836: vina syinä tulevat kysymykseen esimerkiksi ti-         säädännössä sikojen pidolle asetettuja tila- ja
9837: lanteet, joissa toimenpiteellä ehkäistään eläintä      olosuhdevaatimuksia. Pikkuporsaiden hännän
9838: vahingoittamasta itseään tai muita eläimiä.            katkaisemisen on todettu vähentävän hännänpu-
9839: Eläinsuojelulain 7 §:n säännöksistä voidaan poi-       rentaa.
9840: keta asetuksella. Poikkeuksena sallitut toimenpi-         Maa- ja metsätalousministeriössä on laadittu
9841: teet on lueteltu eläinsuojeluasetuksen (396/ 1996)     ehdotus eläinsuojeluasetuksen muutokseksi.
9842: 23 §:ssä. Lainsäädännössä ei näin ollen ole por-       Muutosehdotukseen sisältyy myös porsaiden
9843: saiden häntien katkaisemista koskevaa täsmällis-       häntien katkaisua koskeva asia. Asetuksen
9844: tä säännöstä.                                          23 §:ään ehdotetaan lisättäväksi sallittujen toi-
9845:     Hovioikeus on vuonna 1998 porsaiden hän-           menpiteiden luetteloon uudeksi 8 a) kohdaksi
9846: tien typistämistä koskevassa oikeustapauksessa         alle neljän päivän ikäisen porsaan hännän katkai-
9847: katsonut, että koska sikalassa tilojen ja olosuhtei-   su siihen pätevän henkilön suorittamana silloin
9848:                                                                                                           '
9849: 
9850:                                                                                                          3
9851: KK 670/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                              Ministerin vastaus
9852: 
9853: 
9854: kun pitopaikassa esiintyy hännänpurentaa eikä ti-      asetusehdotuksessa tarkoitetut edellytykset täyt-
9855: lannetta voida korjata eläintiloja, eläinten ruo-      tyvät, häntien typistäminen vaatisi lisäksi eläin-
9856: kintaa tai muuta hoitoa tai olosuhteita paranta-       lääkintäviranomaisen luvan, joka voitaisiin
9857: malla. Ehdotus on ollut laajalla lausuntokierrok-      myöntää vain määräajaksi. Lupajärjestelmän tar-
9858: sella, ja erittäin monissa lausunnoissa on suhtau-     koituksena olisi varmistaa, että porsaiden hän-
9859: duttu porsaiden häntien typistämiseen varsin           nänpurentaa on sikalassa yritetty saada kuriin si-
9860: kielteisesti. Lausuntojen johdosta asian jatkoval-     kojen olosuhteita, tiloja ja hoitoa kaikin puolin
9861: mistelussa selvitetään mahdollisuutta järjestää        parantamalla ennen kuin ehdotetaan porsaiden
9862: asia siten, että niissä yksittäistapauksissa, joissa   häntien katkaisua.
9863: 
9864: 
9865: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
9866: 
9867:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9868: 
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 4
9873: Ministerns svar                                      KK 670/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878: Tili riksdagens talman
9879: 
9880: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     hjä1pte svansbitningen, förelåg det en med sjuk-
9881: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av      dom jämförbar orsak att k1ippa svansama.
9882: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman             Europeiska unionens råds 1ägsta djurskydds-
9883: Anne Sinnemäki /gröna m.fl. undertecknade            krav vid svinhållning ingår rådets direktiv
9884: skriftliga spörsmå1 SS 670/1999 rd:                  91/630/EEG. 1 specialbestämmelsema om små-
9885:                                                      grisar i bilagan tili direktivet sägs att svansama
9886:       Å'mnar regeringen ompröva sin stånd-           inte får klippas ner rutinmässigt utan bara när det
9887:       punkt i fråga om ändringen av 23 §             på anläggningen finns teeken på att andra grisars
9888:       djurskyddsförordningen och avstå från          öron eller svansar har b1ivit skadade på grund av
9889:       sitt förslag att tillåta klippning av gris-    att detta inte gjorts. 1 den nationella lagstiftning-
9890:       svansar?                                       en kan medlemsstatema uppställa strängare krav
9891:                                                      på skyddet av grisar än vad som förutsätts i direk-
9892: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tivet.
9893: föra fö1jande:                                          Svansbitning är ett problem som påträffas re-
9894: Enligt 3 § djurskydds1agen (247/1996) skall djur     1ativt allmänt i svinstallen. Den åsamkar ofta dju-
9895: behandlas vä1 och de får inte åsamkas onödigt li-    ren plågsamma inflammationer samt produk-
9896: dande. Det är förbjudet att åsamka djur onödig       tionsförluster. Förekomsten påverkas av flera
9897: smärta eller plåga. 1 7 § sägs att operationer och   olika faktorer, t.ex. faktorer som beror på pro-
9898: andra därmed jämförbara åtgärder som åsamkar         duktionsmiljön eller utfodringen. Svansbitning
9899: smärta får utföras på djur endast om de behövs på    kan ofta minskas genom förbättringar av omstän-
9900: grund av djurets sjukdom eller av någon därmed       dighetema eller genom andra åtgärder, men den
9901: jämförbar orsak. Huvudprincipen i bestämmel-         kan också förekomma trots att alla i djurskydds-
9902: sen är att kirurgiska eller andra åtgärder som or-   lagstiftningen uppställda krav i fråga om lokaler
9903: sakar smärta får utföras på djur endast om åtgär-    och omständigheter iakttas vid svinhållningen.
9904: den är veterinärmedicinskt motiverad. Med sjuk-      Det har konstaterats av klippning av svansen på
9905: dom jämförbara orsaker kan vara t.ex. situatio-      smågrisar minskar svansbitningen.
9906: ner där åtgärden hindrar djuret från att skada sig      Vid jord- och skogsbruksministeriet har utar-
9907: självt eller andra djur. Genom förordning kan av-    betats ett fö~.slag tili ändring av djurskyddsför-
9908: vikas från bestämmelsema i 7 §. Tillåtna åtgär-      ordningen. Andringsförslaget innehåller också
9909: der räknas upp i 23 § djurskyddsförordningen         en bestämmelse om klippning av grissvansar. Det
9910: (396/1996). 1 1agstiftningen finns således inte      föreslås att förteckningen över tiliåtna åtgärder i
9911: några precisa bestämme1ser om klippning av           23 § i förordningen kompletteras med en ny 8 a
9912: grissvansar.                                         punkt som tiliåter klippning av svansen på grisar
9913:    1 ett rättsfall gällande stympning av grissvan-   som är yngre än fyra dagar, om svansbitning fö-
9914: sar har hovrätten 1998 ansett att eftersom de åt-    rekommer i svinstallet och situationen inte kan
9915: gärder som vidtagits i syfte att förbättra utrym-    avhjälpas genom att djurens utrymmen, utfod-
9916: mena och omständighetema i ett svinstall inte av-    ringen eller annan skötsel av djuren eller omstän-
9917:                                                      dighetema förbättras och när åtgärden vidtas av
9918: 
9919: 
9920:                                                                                                         5
9921: KK 670/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                                   Ministerns svar
9922: 
9923: 
9924: en kompetent person. Förslaget sändes för utlå-         närmyndigheten. Ett sådant tillstånd skulle kun-
9925: tande till ett stort antal instanser, och i många ut-   na beviljas endast för en angiven tidsperiod. Till-
9926: låtanden är inställning till stympning av gris-         ståndssystemet syftar till att säkerställa att man i
9927: svansar rätt negativ. På basis av utlåtandena ut-       svinstallet har försökt att få bukt med svansbit-
9928: reds vid fortsatt beredning av ärendet möjlighe-        ningen genom att på allt sätt förbättra omständig-
9929: ten att ändra bestämmelsen så att i sådana enskil-      heterna och utrymmena för samt skötseln av svi-
9930: da fall där de förutsättningar, som avses i försla-     nen innan man föreslår att grissvansarna skall
9931: get till förordning, uppfylls, skall stympning av       klippas.
9932: svansar ytterligare kräva tillstånd av veteri-
9933: 
9934: 
9935: Helsingfors den 11 november 1999
9936: 
9937:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9938: 
9939: 
9940: 
9941: 
9942: 6
9943:                                                       KK 67111999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
9944: 
9945: 
9946: 
9947: 
9948:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 67111999 vp
9949: 
9950:                                              Vuosaaren satamahankkeen tilanne
9951: 
9952: 
9953: 
9954: 
9955: Eduskunnan puhemiehelle
9956: 
9957: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna              Oleellisesti satamahankkeen kannattavuuteen
9958: 1992 yleiskaavan, jonka mukaan Vuosaareen             vaikuttaa myös se, että Vuosaari on sijainniltaan
9959: suunnitellaan massiivista tavarasatama-aluetta.       "kaukana" etelästä ja lännestä tuleville aluksille.
9960: Nykyisin toimivat Sörnäisten satama ja Länsisa-       Ajallisesti tämä tarkoittaa noin kahden tunnin
9961: tama kaavoitettiin asumiselle, jotta tavarasata-      eroa verrattuna esimerkiksi Kirkkonummen Pik-
9962: matoiminta siirrettäisiin kokonaisuudessaan kes-      kalaan.
9963: kusta-alueelta kaupungin laidalle.                        Sataman rakentamiseen liittyy paljon liiken-
9964:     Vuosaaren satamahankkeen tavoitteena on ra-       teen lisärakentamista, kuten Kehä III:n jatkora-
9965: kentaa koko Suomen ulkomaankaupan tarpeita            kentaminen ja Savion rautatietunnelin rakenta-
9966: vastaava tavarasatama. Näin ollen päätöksen-          minen. Pelkästään rautatietunnelin rakentamisen
9967: teko rakentamisesta ei kuulu pelkästään Helsin-       on arvioitu maksavan 600 miljoonaa markkaa.
9968: gin kaupungille. Kunnallispolitiikan harjoittami-     Toteutuessaan rautatietunnelin kustannukset
9969: nen valtiolle kuuluvan päätöksenteon piirissä ja      noussevat jopa 800-900 miljoonaan markkaan.
9970: valtion varoilla toteultaen on kyseenalaista. On      Kokonaisuudessaan sataman kustannusarvio ylit-
9971: otettava huomioon, ettei Suomessa tällä hetkellä      tänee 2 miljardia markkaa.
9972: ole varsinaista satamapulaa. Näin ollen satama-           Huolestuttavaa on, että satamahankkeesta on
9973: kapasiteetin todellinen tarve on kyseenalainen.       hyvin vähän tietoa, johon päätöksenteko voisi
9974:     Vuosaaren satama-alueen välittömässä lähei-       pohjautua. Lisäksi edelleen olisi tarkkaan selvi-
9975: syydessä sijaitsee arvokkaita sekä lehtojen että      tettävä myös pääkaupungin ulkopuolella sijaitse-
9976: lintujen suojelualueita, joita ei ole varaa tuhota.   vien ja laajennuskelpoisten satamien kehittämis-
9977: Lisäksi alueen luontoon vaikuttaa oleellisesti sa-    tä, joista on myös valmiit liikenneyhteydet tai ai-
9978: taman väylän syväys ja laajennus, joka vaatii kal-    nakin edullisemmat kustannukset yhteyksien ra-
9979:  liosaarten räjäyttämistä. Lisäksi satamaan suun-     kentamiselle. Nämä kriteerit täyttää esimerkiksi
9980: niteltu väylä tekee lähes 90 asteen kulman, joka      Kirkkonummen Pikkala.
9981: tuulialttiissa olosuhteissa vaikuttaa laivojen oh-
9982: jattavuuteen. Kurssimuutoksen vaatima vauhdin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9983: pysäyttäminen vaikeuttaa satamaan rantautumis-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9984:  ta ja rasittaa merenpohjaa.                          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9985:     Vuosaaren alueella sijaitsee yksi pääkaupun-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9986:  kiseudun suurimmista asuinalueista. Lisäksi
9987:  Vuosaareen on suunnitteilla uusia asuinaluepro-            Onko hallituksella käytössään riittäväs-
9988: jekteja. Nämä asuinalueet tulisivat jatkossa kär-           ti Vuosaaren satamahankkeeseen liitty-
9989:  simään satamaan liittyvistä haitoista, kuten me-           vää viimeisintä tutkimusmateriaalia ja
9990:  luhaitoista.
9991: 
9992:                                                                                                 Versio 2.0
9993: KK 671/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
9994: 
9995: 
9996: 
9997:       onko hallitus ajan tasalla Vuosaaren sa-   aikooko valtio osallistua Savion tunneli-
9998:       taman tarpeellisuudesta tämän päivän       hankkeen rahoitukseen, vaikka sitä kos-
9999:       satamatarpeisiin nähden sekä               keva riskianalyysi ei ole ollut julkisessa
10000:                                                  keskustelussa?
10001: 
10002: 
10003: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1999
10004: 
10005:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
10006: 
10007: 
10008: 
10009: 
10010: 2
10011: Ministerin vastaus                                   KK 67111999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
10012: 
10013: 
10014: 
10015: 
10016: Eduskunnan puhemiehelle
10017: 
10018: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tällä hetkellä vesiylioikeuden (nykyisin Vaasan
10019: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         hallinto-oikeus) käsiteltävinä.
10020: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Suunnitellun laivaväylän pituus Helsingin ma-
10021: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kai-       talalta satamaan on 35 kilometriä. Väylän kulku-
10022: sa Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-      syvyys on 11 metriä ja ruoppaussyvyys on 13
10023: myksen KK 671/1999 vp:                                metriä. Väylän minimileveys on 150 metriä.
10024:                                                       Väylällä on kolme käännöstä, joista jyrkin, Pik-
10025:       Onko hallituksella käytössään riittäväs-        ku Niinisaaren edustalla oleva, on 39 astetta eikä
10026:       ti Vuosaaren satamahankkeeseen liitty-          suinkaan 90 astetta. Vuosaaren sataman suunni-
10027:       vää viimeisintä tutkimusmateriaalia ja          teltu laivaväylä on käytössä oleviin Suomen me-
10028:                                                       riväyliin nähden linjaukseltaan keskimääräistä
10029:       onko hallitus ajantasalla Vuosaaren sa-         suorempt.
10030:       taman tarpeellisuudesta tämän päivän               Väylältä ei ruopata saaria, vaan vedenalaisia
10031:       satamatarpeisiin nähden sekä                    matalia. Ruopattavien kohteiden pienin vesisy-
10032:                                                       vyys ruopattavilla on noin 2 metriä. Ruoppaus-
10033:        aikooko valtio osallistua Savion tunneli-
10034:        hankkeen rahoitukseen, vaikka sitä kos-        kohteet sijaitsevat Kuiva Hevosen ja Pikku Niini-
10035:        keva riskianalyysi ei ole ollut julkisessa     saaren välisellä osuudella. Ruopattavat maamas-
10036:                                                       sat ovat pääosin hiekkaa ja karkeita maalajeja, ja
10037:        keskustelussa?
10038:                                                       maamassat on tarkoitus läjittää pääosin sataman
10039: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         täyttöihin.
10040: ti seuraavaa:                                            Väylällä on tehty simulaattorikokeita yleis-
10041:                                                       suunnitelman ja linjausvaihtoehtojen selvittämi-
10042: Helsingin satama on Suomen tärkein tuonti- ja         sen yhteydessä vuosina 1995-1996. Simulointe-
10043: matkustajasatama. Valtion väylänpidon kannalta        ja on täydennetty tänä vuonna siten, että malliin
10044: pääkaupunkiseudun satamatoimintojen keskittä-         on otettu mukaan myös sataman alue. Navigoin-
10045: minen on suotavaa. Suuryksikkö-ja konttikulje-        nin kannalta väylän vaikein kohta on sataman
10046: tuksia varten tarvitaan lisäkapasiteettia, jota ei    edustalla oleva Pikku Niinisaaren käännös, jon-
10047: voida enää saada nykyisiä satamia laajentamalla.      ka simulointiin eri tuuliolosuhteissa ja eri alus-
10048: Siksi sekä seutukaavassa että alemmanasteisessa       tyypeillä on erityisesti keskitytty. Valtion teknil-
10049: kaavoituksessa on varauduttu kappaletavarasata-       lisen tutkimuskeskuksen 28.10.1999 päivätyssä
10050: man siirtämiseen Vuosaareen.                          simulointiraportissa on todettu, että nykyisenko-
10051:    Ympäristöviranomaiset ottavat kaavoituksen         koisilla aluksilla ei ole ohjailtavuusongelmia täl-
10052: ja lupamenettelyjen yhteydessä kantaa Vuosaa-         lä kohdalla.
10053: ren alueen luonnonarvoihin. Länsi-Suomen vesi-           Lännestä ja etelästä tulevilla aluksilla on kyl-
10054: oikeus on 9.7.1998 myöntänyt luvan sataman ja         läkin pitempi matka Vuosaareen kuin Pikkalaan,
10055: väylän rakentamiseen, sataman täyttöihin tarvit-      mutta kuljetettavat tavarat on joka tapauksessa
10056: tavan merihiekan ottamiseen ja meriväylän pe-         kuljetettava Pikkalasta eteenpäin ja voittopuoli-
10057: rustamiseen. Päätöksestä tehdyt valitukset ovat       sesti nimenomaan itään eli pääkaupunkiseudul-
10058: 
10059: 
10060:                                                                                                         3
10061: KK 67111999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                            Ministerin vastaus
10062: 
10063: 
10064: 
10065: le. Kuljetustaloudeltaan ja ympäristörasitusten     nusarvion riskejä on tarkasteltu joulukuussa
10066: kannalta Vuosaari on Pikkalaa edullisempi. Pik-     1998 teetetyssä selvityksessä. Tämän selvityk-
10067: kala ei ole enää realistinen vaihtoehto, koska      sen sen enempää kuin erillisen riskiraportinkaan
10068: Kirkkonummen kunta ja Finnlines ovat luopu-         perusteella ei voi päätellä kustannusarvion
10069: neet suuren sataman suunnittelusta sinne.           olevan liian alhainen. Radan kustannusarvio on
10070:     Vuosaaren satamahankkeesta on tehty selvi-      560-630 miljoonaa markkaa, mikä määrä tar-
10071: tyksiä ja tutkimuksia enemmän kuin yhdestä-         kentuu seuraavassa suunnitteluvaiheessa.
10072: kään muusta maassamme aikaisemmin toteute-             Oy VR-Rata Ab:n ja tanskalaisen COWI kon-
10073: tusta satamahankkeesta. Erilaisia raportteja ja     sulttitoimiston laatima riskiraportti sisältää luot-
10074: selvityksiä on tähän mennessä kertynyt yhteensä     tamuksellisia tietoja Ruotsin Hallandsåsin ja
10075: 253 kappaletta. Raporttien, selvitysten ja niiden   Norjan Römeriksportenin tunnelityömaista, ja
10076: liitteiden yhteinen sivumäärä on lähes 11 500 si-   raportti on päätetty pitää luottamuksellisena tie-
10077: vua. Vastaavasti myös Savion tunnelin kalliope-     tojen antajien toivomuksesta keskeneräisten oi-
10078: rästä on jo nyt enemmän tietoa kuin vastaavassa     keudenkäyntien vuoksi. Riskiraportin mukaan on
10079: suunnitteluvaiheessa olevista liikennehankkeista    hyvin epätodennäköistä, että Savion tunnelissa
10080: yleensä.                                            esiintyisi vastaavia ongelmia kuin edellä maini-
10081:     Satamaradan kustannukset on voitu arvioida      tuissa tunneleissa kallioperän ominaisuuksien
10082: varsin tarkasti jo radan alustavassa yleissuunni-   erilaisuuden vuoksi. Riskiraportin tiivistelmä on
10083: telmassa, joka valmistui keväällä 1997. Kustan-     ollut ja on edelleen vapaasti saatavilla.
10084: 
10085: 
10086: 
10087: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
10088: 
10089:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
10090: 
10091: 
10092: 
10093: 
10094: 4
10095: Ministems svar                                       KK 671/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
10096: 
10097: 
10098: 
10099: 
10100: Tili riksdagens talman
10101: 
10102: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      anförts över beslutet behandlas för närvarande av
10103: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      vattenöverdomstolen (numera Vasa förvaltnings-
10104: statsrådet översänt följande av riksdagsman          domstol).
10105: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade                  Den planerade farledens längd från Helsingin
10106: skriftliga spörsmål SS 671/1999 rd:                  matala till hamnen är 35 kilometer. Farledsdju-
10107:                                                      pet blir 11 meter och muddringsdjupet 13 meter.
10108:       Har regeringen i tillräcklig utsträck-         Farledens minimibredd blir 150 meter. Farleden
10109:       ning haft tillgång tili detsenaste under.,     gör tre krökar av vilka den brantaste framför Lil-
10110:       sökningsmaterialet gällande hamnpro-           la Bastön är 39 grader, ingaluoda 90 grader. Den
10111:       jektet i Nordsjö och                           planerade farleden tili Nordsjöhamnen blir i ge-
10112:                                                      nomsnitt rakare än Finlands ibrukvarande havs-
10113:       har regeringen uppdaterad information          farleder.
10114:       om det i dagens läge existerande beho-            Farleden förutsätter inte bortsprängning av
10115:       vet av en hamn i Nordsjö, samt                 öar, endast muddring av undervattensgrund. Det
10116:       har staten för avsikt att delta i finansie-    minsta vattendjupet på de ställen som skall
10117:       ringen av Savio-tunnelprojektet, trots         muddras är för närvarande ca 2 meter. Mudd-
10118:       att den därtill anslutna riskanalysen inte     ringsarbeten måste göras på avsnittet mellan Tor-
10119:       har diskuterats i offentligheten?              ra Hästen och Lilla Bastön. Muddringsmassoma
10120:                                                      består huvudsakligen av sand och grova jordarter
10121: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      och de kommer huvudsakligen att användas som
10122: föra följande:                                       fyllnadsmaterial i hamnanläggningama.
10123:                                                         Åren 1995-1996 gjordes simulatorförsök på
10124: Helsingfors hamn är Finlands viktigaste import-      den planerade farleden för att undersöka altema-
10125: och passagerarhamn. Med tanke på statens far-        tiva dragningar. 1 år har försöken kompletterats
10126: ledshållning är det önskvärt att huvudstadsregio-    genom att själva hamnområdet integrerats i mo-
10127: nens hamnfunktioner sköts centralt. För trans-       dellen. Det från navigationssynpunkt svåraste
10128: port av stora enheter och containrar behövs det      stället på farleden är Lilla Bastö-kröken strax ut-
10129: tilläggskapacitet som inte längre kan åstadkom-      anför hamnen. Den har simulerats utgående från
10130: mas genom utbyggnad av de existerande hamnar-        olika vindförhållanden och med olika fartygsty-
10131: na. Såväl i regionplanen som i planläggningen på     per. Statens tekniska forskningscentral VTT kon-
10132: lägre nivå finns det beredskap för att flytta        staterar i sin 28.10.1999 daterade simulerings-
10133: styckegodshamnen till Nordsjö.                       rapport att det inte blir några manövreringspro-
10134:     Miljömyndighetema tar ställning tili naturvär-   blem med fartyg av de storlekar som är aktuella i
10135: dena på Nordsjöområdet i samband med plan-           dagens läge.
10136: läggningen och tiliståndsförfarandena. Västra           För fartygstrafiken från väster och söder blir
10137: Finlands vattendomstol beviljade 9. 7.1998 till-     avståndet tili Nordsjö visserligen längre än det
10138: stånd för byggande av hamnen och farleden, ta-       skulle bli tili Pickala, men godset måste i varje
10139: gande av havssand för hamnens fyllnadsarbeten        fall transporteras vidare från Pickala. Dessa
10140: samt inrättande av en havsfarled. De besvär som
10141: 
10142:                                                                                                       5
10143: KK 67111999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                              Ministems svar
10144: 
10145: 
10146: transporter skulle huvudsakligen gå österut, dvs.   ning som gjordes i december 1998. Varken på
10147: till huvudstadsregionen. Nordsjö är förmånligare    denna grund eller med ledning av den särskilda
10148: än Pickala, både transportekonomiskt och med        riskrapporten kan den slutsatsen dras att kost-
10149: tanke på miljöbelastningen. Pickala är inte läng-   nadskalkylen är alltför låg. Kostnadskalkylen för
10150: re ett realistiskt altemativ, eftersom Kyrkslätts   hanan, 560-630 miljoner mark, kommer att pre-
10151: kommun och Finnlines har avstått från planema       ciseras i följande planeringsskede.
10152: på en storhamn där.                                     Den riskrapport som uppgjorts av Oy VR-Rata
10153:     Hamnprojektet i Nordsjö har varit föremål för   Ab och den danska konsultbyrån COWI innehål-
10154: flera utredningar och undersökningar än något       ler konfidentiell information om tunnelbyggena
10155: annat hamnprojekt som tidigare genomförts i vårt    genom Hallandsåsen i Sverige och Römerikspor-
10156: land. Antalet rapporter och utredningar uppgår      ten i Norge. På grund av de pågående rättsproces-
10157: för närvarande till sammanlagt 253. Rapporter-      sema har man på uppgiftslärnnamas begäran be-
10158: nas, utredningarnas och bilagomas sammanlag-        slutat att uppgiftema skall behandlas konfidenti-
10159: da sidoantal är närmare 11 500. Också vad gäller    ellt. Enligt riskrapporten är det synnerligen osan-
10160: den berggrund där Savio-tunneln skall dras före-    nolikt att Savio-tunneln kommer att orsaka lik-
10161: ligger redan nu mera data än vad som är brukligt    nande problem, bl.a. på grund av att berggrunden
10162: vid trafikprojekt i motsvarande planeringsskede.    i Savio-projektet har andra egenskaper än i de
10163:     Harnnbanans kostnader har med stor nog-         närnnda tunnelprojekten. Den som så önskar har
10164: grannhet kalkylerats redan i den preliminära plan   kunnat och kan fortfarande få ett sammandrag av
10165: som blev klar våren 1997. De med kostnadskal-       riskrapporten.
10166: kylen förenade riskerna har granskats i en utred-
10167: 
10168: 
10169: Helsingfors den 9 november 1999
10170: 
10171:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
10172: 
10173: 
10174: 
10175: 
10176: 6
10177:                                                              KK 672/1999 vp- Matti Kangas /vas
10178: 
10179: 
10180: 
10181: 
10182:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 672/1999 vp
10183: 
10184:                                             Rakennetyöttömyyden            vähentäminen          alue-
10185:                                             poliittisin keinoin
10186: 
10187: 
10188: 
10189: 
10190: Eduskunnan puhemiehelle
10191: 
10192: Työttömyyden kokonaiskustannukset ovat suu-          työvoimapula, rakennetyöttömät silti aiheuttavat
10193: ret. Työministeriön laskelmien mukaan työttö-        vielä pitkään miljardien markkojen kustannukset
10194: myys aiheuttaa tänä vuonna kansantaloudelle 38       vuositasolla. Kustannuksista puolet menee val-
10195: miljardin markan kustannukset. Rakennetyöttö-        tion ja Kelan maksettaviksi, 12 prosenttia menee
10196: mät eli työttömät, joiden ammattitaito tai asuin-    kuntien laskuun ja työeläkejärjestelmä ja työnan-
10197: paikka estää heidän työllistymisensä, maksavat       tajat hoitavat loput. Aluepoliittisin keinoin voi-
10198: kansantaloudelle noin 20 miljardia markkaa, jos      taisiin vaikuttaa entistä tehokkaammin rakenne-
10199: rakennetyöttömyyden rajana pidetään kahdeksaa        työttömyyden vaikutusten vaimentamiseen.
10200: prosenttia. Kuuden prosentin rajalla laskien kus-
10201: tannukset ovat noin 15 miljardia markkaa.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10202:     Rakennetyöttömyydelle ei ole yhtä oikeaa tai     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10203: pysyvää rajaa. Monet asiantuntijat pitävät raken-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10204: netyöttömyyden rajana nyt 8-10 prosenttia.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10205: Kun työttömyys putoaa alle rakennetyöttömyyte-
10206: nä pidetyn rajan, se alkaa kiihdyttää inflaatiota.         Millaisia aluepoliittisia keinoja hallitus
10207: Paradoksaalista on se, että vaikka maata vaivaisi          aikoo käyttää rakenteellisen työttömyy-
10208:                                                            den torjumiseksi?
10209: 
10210: 
10211: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999
10212: 
10213:     Matti Kangas /vas
10214: 
10215: 
10216: 
10217: 
10218:                                                                                               Versio 2.0
10219: KK 672/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                    Ministerin vastaus
10220: 
10221: 
10222: 
10223: 
10224: Eduskunnan puhemiehelle
10225: 
10226: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           miljardia markkaa, mikä ottaen huomioon val-
10227: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tion ja kuntien panostukset merkitsee noin kah-
10228: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den miljardin markan pottia vuosittain Itä- ja
10229: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-       Pohjois-Suomen kehittämiseen. Vastaavien oh-
10230: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jelmien valmistelu Länsi- ja Etelä-Suomen tavoi-
10231: KK 672/1999 vp:                                       te 2-alueita varten on pitkällä. Ohjelmaehdotuk-
10232:                                                       set jätetään Euroopan komissiolle heti sen
10233:        Millaisia aluepoliittisia keinoja hallitus     jälkeen, kun komission virallinen päätös tavoite
10234:        aikoo käyttää rakenteellisen työttömyy-        2-alueista on saatu.
10235:        den torjumiseksi?                                 Rakenteellisen työttömyyden kannalta alueel-
10236:                                                       listen tavoiteohjelmien toteuttaminen antaa eri-
10237: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tyisiä mahdollisuuksia. Työpaikkoja lisäävien
10238: ti seuraavaa:                                         yrityshankkeiden ohella keskeisenä tavoitteena
10239: Osana EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa valtio-        on osaamisen ja teknologian tason nostaminen
10240: neuvosto päätti noin kuukausi sitten (7 .1 0.1999)    maakunnan ja seutukunnan omat, tuotantoraken-
10241: Suomen ehdotuksesta tavoite 3-ohjelmaksi ohjel-       teelliset lähtökohdat tunnistaen. Yliopistojen,
10242: makaudelle 2000-2006. Euroopan sosiaalira-            ammattikorkeakoulujen, teknologiakeskusten ja
10243: hasto tukee tavoite 3-ohjelmalla työttömyyden         muiden osaamiskeskittymien tulosta mukaan
10244: ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä inhimillisten        aluekehittämistyöhön ja "aluekehittämisvastuu-
10245: voimavarojen kehittämiseen tähtääviä toimenpi-        seen" on jo saatu hyviä kokemuksia.
10246: teitä sekä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja      Rakennetyöttömyyden ongelmallisempi ilme-
10247: syrjäytymisen ehkäisemistä. Kun lisäksi otetaan       nemismuoto on se, että koulutusta ja ammattitai-
10248: huomioon samanaikaisesti toteutettavat mittavat       toa vastaavaa työtä ei ole tarjolla omalla kotiseu-
10249: kansalliset työvoimapoliittiset toimenpiteet, rea-    dulla. Muuttoliikkeen "huonojen ja hyvien" puo-
10250: listisena tavoitteena on, että työttömien määrä ja    lien analysoinnissa riittää vielä tekemistä. Esi-
10251: rakenteellinen työttömyys laskee lähivuosina          merkiksi opiskelupaikan valintaa ja saamista
10252: merkittävästi. Samanaikaisesti Suomi on asetta-       seuraa usein välttämätön elämänkaareen liittyvä
10253: nut tavoitteekseen nostaa maan 15-64-vuotiai-         muuttopäätös. Tätä muuttoa kai kukaan ei halua
10254: den työhönosallistumisasteen vähintään 68 %:iin       rajoittaa. Joka tapauksessa osin aluekehittämi-
10255: vuonna 2003, kun se nyt on 64 %.                      sen ansiosta Suomessa on nyt muitakin muutto-
10256:    Samanaikaisesti Suomen tavoite 3-ohjelma-          voittoalueita kuin pääkaupunkiseutu. Se on
10257: ehdotuksen kanssa valtioneuvosto hyväksyi eh-         myönteisyydessään merkki näiden maakunta- ja
10258: dotukset Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjel-      valtakunnanosakeskusten vetovoimaisuudesta.
10259: miksi. Ohjelmien keskeinen tavoite on uusien          Vahvistamalla kaupunkipolitiikkaa ja suuntaa-
10260: työpaikkojen luominen. Tavoitteeksi on asetettu       maila kehittämistoimia koko maan kattavaan
10261: peräti 47 000 uutta työpaikkaa vuosien 2000-          kaupunkiseutujen verkostoon hallitus pyrkii voi-
10262: 2006 aikana. Suomen tavoite 1 -alueiden ED-ra-        makkaasti tasapainottamaan muuttoliikettä koko
10263: hoitusosuus uudelle ohjelmakaudelle on 5,64           maan puitteissa.
10264: 
10265: 
10266: 2
10267: Ministerin vastaus                                             KK 672/1999 vp- Matti Kangas /vas
10268: 
10269: 
10270:    Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen           hankkeet ovat tuloksellisia ja vaikuttavia. Myös
10271: vaikutetaan useilla eri hallinnonalojen toimenpi-      EU:n tavoite 1- tai 2-alueisiin kuulumattomien
10272: teillä. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä aluepoliit-   alueiden kehittämisellä on suuri merkitys maa-
10273: tisista keinoista on EU:n alue- ja rakennepoliit-      kuntien kehittymisessä. Hallituksen tarkoitukse-
10274: tisten tavoiteohjelmien toteuttaminen niin, että       na onkin vahvistaa kansallista aluepolitiikkaa.
10275: 
10276: 
10277: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
10278: 
10279:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 
10284:                                                                                                      3
10285: KK 672/1999 vp -Matti Kangas /vas                                                         Ministerns svar
10286: 
10287: 
10288: 
10289: 
10290: Tili riksdagens talman
10291: 
10292: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ar innebär en årlig summa på ca 2 miljarder mark
10293: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        för utveckling av Östra och norra Finland. Bered-
10294: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mat-       ningen av motsvarande program för mål 2-områ-
10295: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs-       den i västra och södra Finland har kommit långt.
10296: må1 SS 672/1999 rd:                                    Programförslagen lämnas tili kommissionen så
10297:                                                        snart den har meddelat sitt officiella beslut om
10298:        Vilka regionalpolitiska metoder ämnar           mål 2-områdena.
10299:        regeringen använda för att bekämpa den             Fullföljandet av de regionala målprogrammen
10300:        strukturella arbetslösheten?                    innebär särskilda möjligheter med tanke på den
10301:                                                        strukturella arbetslösheten. Ett centralt mål vid
10302: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sidan av företagsprojekt som ökar antalet arbets-
10303: föra följande:                                         platser är att höja kunskapsnivå och den tekniska
10304: Som ett led i EU:s regional- och strukturpolitik       nivå med identifiering av landskapets och den
10305: fattade statsrådet för omkring en månad sedan          ekonomiska regionens egna produktionsstruktu-
10306: ( den 7 oktober 1999) beslut om Fin1ands förslag       rella utgångspunkter. Man har redan fått goda er-
10307: till mål 3-program för programperioden 2000-           farenheter av att universiteten, yrkeshögskolor-
10308: 2006. Genom må1 3-programmet stöder Europe-            na, teknologicentren och andra kunskapskoncen-
10309: iska socia1fonden åtgärder som syftar till att före-   trat har deltagit i regionutvecklingsarbetet och
10310: bygga och bekämpa arbetslöshet samt utveckla           "regionutvecklingsansvaret".
10311: mänskliga resurser samt jämställdhet mellan män           Den mera problematiska formen av strukturell
10312: och kvinnor och förebyggande av utslagning. Om         arbetslöshet är att arbete som motsvarar utbild-
10313: man dessutom beaktar de samtidiga vittgående           ningen och yrkesskickligheten inte står till buds i
10314: nationella arbetskraftspolitiska åtgärderna, är det    den egna hembygden. Det återstår mycket att
10315: ett realistiskt mål att antalet arbetslösa och den     göra i fråga om analysen av flyttningsrörelsens
10316: strukturella arbetslösheten minskar betydligt un-      "goda och dåliga" sidor. Exempelvis va1et och er-
10317: der de närmaste åren. Samtidigt har Finland            hållandet av studieplats följs ofta ett flyttnings-
10318: uppställt som mål att höja arbetskraftstalet för       beslut som hänför sig till levnadsloppet. Det
10319: 15-64-åringar till minst 68 % år 2003, medan           finns väl inte någon som vill begränsa denna
10320: den i dag är 64 %.                                     flyttning. I varje fall har Finland nu, delvis tack
10321:     Samtidigt med Finlands förslag till mål 3-pro-     vare utvecklingen av regionerna, också andra
10322: gram godkände statsrådet förslagen till mål            områden med inflyttningsöverskott än huvud-
10323: 1-program för östra och norra Finland. Det vikti-      stadsregionen. I sin positivitet är detta ett teeken
10324: gaste syftet med programmen är att skapa nya ar-       på dragningskraften hos dessa landskaps- och
10325: betsplatser, hela 47 000 nya arbetsplatser under       riksdelscentra. Genom att stärka stadspo1itiken
10326: åren 2000-2006. Under den nya program-                 och rikta stödåtgärderna till ett nätverk av stads-
10327: perioden är EU-medfinansieringen för Finlands          regioner som omspänner hela landet försöker re-
10328: mål 1-områden 5,64 miljarder mark, som med             geringen kraftigt balansera flyttningsrörelsen
10329: beaktande av statens och kommunernas satsning-         inom hela landets gränser.
10330: 
10331: 
10332: 4
10333: Ministems svar                                                KK 672/1999 vp- Matti Kangas /vas
10334: 
10335: 
10336:    Inom flera förvaltningsornråden vidtas åtgär-      projekten ger resultat och effekter. För utveck-
10337: der som syftar tili att minska den strukturella ar-   lingen i landskapen är det också viktigt att områ-
10338: betslösheten. Ett av de viktigaste regionalpolitis-   den som inte hör till EU:s måll- och 2-ornråden
10339: ka medlen i dag går ut på att fullfölja EU:s regi-    utvecklas. Det är också regeringens avsikt att
10340: onal- och strukturpolitiska målprogram så att         stärka den nationella regionalpolitiken.
10341: 
10342: 
10343: Helsingfors den 16 november 1999
10344: 
10345:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
10346: 
10347: 
10348: 
10349: 
10350:                                                                                                       5
10351:                                                       KK 673/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
10352: 
10353: 
10354: 
10355: 
10356:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 673/1999 vp
10357: 
10358:                                              Hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinko-
10359:                                              jen torjuminen ja korvaaminen
10360: 
10361: 
10362: 
10363: 
10364: Eduskunnan puhemiehelle
10365: 
10366: Rannikkomme harmaahyljekannan arvioidaan              hylkeiden kaatolupia. Metsästysvuosille 1999-
10367: kasvavan 10 prosentin vuosivauhdilla. Viral-          2000 kiintiö on 60. Koska luvat on tarkoitettu va-
10368: lisenkin arvion mukaan harmaahylkeitä on jo yli       hinkoja aiheuttavien hylkeiden ampumiseen, tu-
10369: 10 000. Hyljevahingot kasvavat tällä vauhdilla        lisi metsästysajat kohdistaa oikeaan ajankoh-
10370: nopeasti niin suuriksi, että ne uhkaavat kalastus-    taan. Vahinkohylkeiden ampumisen tulisi olla
10371: elinkeinon jatkuvuutta. Hyljeongelman vuoksi          sallittua lohen rysäkalastuskautena 1.6.-15.8.
10372: on rannikolla jouduttu luopumaan monista pyyn-        Kaatolupien määrä on myös varsin pieni verrat-
10373: tipaikoista, koska niissä on sattunut paljon vahin-   tuna hyljekannan kokoon ja kasvuvauhtiin. Yk-
10374: koja. Pahimmissa paikoissa ongelma on johtanut        sinkertainen ratkaisu olisi, että jokaista lohirysää
10375: kaikesta kalastuksesta luopumiseen.                   kohden myönnettäisiin lupa yhden vahinkohyl-
10376:    Metsästyslain mukaan hallin ja Itämeren nor-       keen ampumiseen.
10377: pan aiheuttamat vahingot korvataan talousarvion
10378: rajoissa valtion riistanhoitomaksuvaroista. Ta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10379: lousarviossa ei kuitenkaan ole osoitettu varoja       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10380: hyljevahinkojen korvaamiseen. Pyydysvahinko-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10381: ja korvataan kalastusvakuutusjärjestelmän puit-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10382: teissa, mutta esimerkiksi saalisvahingot jäävät
10383: kokonaan kalastajien maksettaviksi. Ei ole koh-             Milloin hallitus ryhtyy korvaamaan hyl-
10384: tuullista, että kalastajat joutuvat maksamaan las-          keiden kalastukselle aiheuttamia vahin-
10385: kun hylkeiden suojelusta. Esimerkiksi Ruotsissa             koja ja
10386: hyljevahinkoja korvataan vuosittain noin 20 mil-
10387: joonalla kruunulla. Siellä korvauksen piiriin kuu-          miten hallitus aikoo järjestää hylkeiden
10388: luvat myös saalisvahingot                                   suojametsästyksen siten, että sillä pysty-
10389:    Maa- ja metsätalousministeriö on vuodesta                tään vähentämään hyljevahinkoja?
10390:  1997 lähtien myöntänyt pienen määrän harmaa-
10391: 
10392: 
10393: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
10394: 
10395:     Markku Laukkanen /kesk
10396: 
10397: 
10398: 
10399: 10 200678
10400:                                                                                                  Versio 2.0
10401: KK 673/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                             Ministerin vastaus
10402: 
10403: 
10404: 
10405: 
10406: Eduskunnan puhemiehelle
10407: 
10408: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tämiseksi, sillä mahdollisella korvausjärjestel-
10409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       mällä ei ole vaikutusta hyljekannan kasvuun ja
10410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen mukanaan tuomiin lisääntyneisiin kalastuk-
10411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          selle aiheutuviin vahinkoihin. Ensi vuodelle va-
10412: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     roja ei kuitenkaan ole talousarvioon osoitettu.
10413: myksen KK 673/1999 vp:                                  Suomi on pidättäytynyt Helsingin komission
10414:                                                     (HELCOM) vuonna 1988 antaman suosituksen
10415:        Milloin hallitus ryhtyy korvaamaan hyl-      mukaisesti harmaahylkeen, norpan sekä kirjohyl-
10416:        keiden kalastukselle aiheuttamia vahin-      keen metsästyksestä, kunnes tieteellisesti on
10417:        koja ja                                      osoitettu hylkeiden terveydentilan ja lisäänty-
10418:                                                     mistehon olevan normaalit. Maa- ja metsätalous-
10419:        miten hallitus aikoo järjestää hylkeiden     ministeriö on kuitenkin kuluvana metsästysvuo-
10420:        suojametsästyksen siten, että sillä pysty-   tena antanut Lapin, Oulun, Ruotsinkielisen Poh-
10421:        tään vähentämään hyljevahinkoja?             janmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-
10422: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Suomen, Uudenmaan sekä Kymen riistanhoito-
10423: ti seuraavaa:                                       piireille mahdollisuuden myöntää yhteensä enin-
10424:                                                     tään 60 pyyntilupaa harmaahylkeen metsästämi-
10425: Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsäta-        seksi merkittävissä vahinkokohteissa. Tällä
10426: lousministeriö selvittää hylkeiden kalastukselle    pyynnillä ei ole ollut tarkoitus rajoittaa kannan
10427: aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän         kasvua. Pyyntilupien tarkoituksena on ollut ka-
10428: tarpeellisuuden. Mahdollisen korvausjärjestel-      lastusvahinkojen estäminen sekä hyljekantojen
10429: män selvitystyössä on rahallisen korvauksen,        tilaa koskevien tutkimusnäytteiden kerääminen.
10430: menetelmän, hallinnon ja valvonnan lisäksi otet-    Jatkossa on kuitenkin hylkeiden kalastukselle ai-
10431: tava huomioon useita muita asiaan keskeisesti       heuttamien vahinkojen vähentämisen keinona
10432: liittyviä näkökohtia, kuten hyljekannan koko-       huomioitava myös hylkeiden luontaisen arkuu-
10433: naissuuruus, tuotto ja kasvu sekä hyljekannan       den palauttaminen metsästyksen avulla. HELCO-
10434: koko Suomen aluevesillä. Tämän lisäksi on selvi-    Min alaisen työryhmän toimesta selvitetään hyl-
10435: tettävä kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen      keiden ja kalastuksen välisiä ristiriitoja ja mah-
10436: laatu, määrä, alueellinen esiintymä sekä vahinko-   dollisuuksia vähentää hylkeiden kalastukselle ai-
10437: jen ajankohta. Tätä koskevan selvitystyön Riis-     heuttamia vahinkoja. Yhtenä vahinkojen vähen-
10438: ta- ja kalatalouden tutkimuslaitos käynnisti        tämisen keinona selvitetään myös hylkeiden tar-
10439: 1. 7.1997 ja sen on tarkoitus valmistua vuoden      koin valvotun pyynnin salliminen vahinkokoh-
10440: 1999 loppupuolella. Selvitystyössä on vielä otet-   teissa.
10441: tava huomioon erilaiset keinot vahinkojen vähen-
10442: 
10443: 
10444: 
10445: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
10446: 
10447:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
10448: 
10449: 2
10450: Ministems svar                                        KK 673/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
10451: 
10452: 
10453: 
10454: 
10455: Tili riksdagens talman
10456: 
10457: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        aktas, för ett eventuellt ersättningssystem påver-
10458: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        kar inte sälbeståndets tillväxt och den ökning av
10459: statsrådet översänt följande av riksdagsman            skadomas omfattning som följer härav. För in-
10460: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-         kommande år har medel inte anvisats i budgeten.
10461: ga spörsmål SS 673/1999 rd:                               1 enlighet med den rekommendation Helsing-
10462:                                                        forskommissionen (HELCOM) gav år 1988 har
10463:        När börjar regeringen ersätta de ska-           Finland avhållit sig från jakt efter gråsäl, vikare
10464:        dor sälarna förorsakar fisket, och              samt knubbsäl intill dess det vetenskapligt påvi-
10465:                                                        sats att sälamas hälsotillstånd och reproduktions-
10466:        hur har regeringenför avsikt att organi-        förmåga återställts. Under innevarande jaktår har
10467:        sera skyddsjakten efter säl så att sälska-     jord- och skogsbruksministeriet gett Lapplands,
10468:        dorna skall kunna minskas med hjälp av          Uleåborgs, Svenska Österbottens, Österbottens,
10469:        den?                                            Satakunda, Egentliga Finlands, Nylands samt
10470: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Kymmene jaktvårdsdistrikt möjlighet att sam-
10471: föra följande:                                        manlagt bevilja högst 60 jaktlicenser för jakt ef-
10472:                                                       ter gråsäl inom områden med betydande skade-
10473: 1 överensstämmelse med regeringsprogrammet            frekvens. Målet för denna jakt är inte att begrän-
10474: utreder jord- och skogsbruksministeriet behovet       sa beståndets tillväxt. Syftet med jaktlicensema
10475: av ett system för ersättning av de skador sälama      har varit att förebygga fiskeskador samt att in-
10476: förorsakar fisket. Vid utredningen av det eventu-     samla forskningsprover för undersökning av säl-
10477: ella ersättningssystemet skall inte bara ekono-       beståndens tillstånd. Avsikten är dock att i fort-
10478: miska ersättningar, metoder, förvaltning och          sättningen beakta även återställandet av sälamas
10479: övervakning utan även ett flertal andra för denna     naturliga skygghet med hjälp av jakt, såsom en
10480: fråga centrala synpunkter beaktas, såsom sälbe-       metod att minska omfattningen av de skador sä-
10481: ståndets totala storlek, produktion och tillväxt      lama åsamkar fisket. På åtgärd av en arbets-
10482: samt sälbeståndets storlek inom finskt territorial-   grupp, som är underställd HELCOM, utreds mot-
10483: vatten. Ytterligare bör kvalitet, omfattning och      sättningama mellan sälama och fisket och möj-
10484: regional förekomst samt tidpunkt utredas för ska-     lighetema att minska omfattningen av de skador
10485: doma ifråga. Avsedda utredningsarbete inleddes        sälama förorsakar fisket. Ä ven noggrant överva-
10486: av vilt- och fiskeriforskningsinstitutet den          kad säljakt inom skadeområden som en altema-
10487: 1. 7.1997 och avsikten är att slutföra det före ut-   tiv metod för att minska skadefrekvensen är un-
10488: gången av år 1999. 1 utredningsarbetet bör ytter-     der utredning.
10489: mera olika metoder för minskande av skador be-
10490: 
10491: 
10492: Helsingfors den 9 november 1999
10493: 
10494:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
10495: 
10496:                                                                                                        3
10497:                                                              KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.
10498: 
10499: 
10500: 
10501: 
10502:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 674/1999 vp
10503: 
10504:                                               Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisesta
10505:                                               seuranneet ongelmat henkilöstöravintoloille
10506: 
10507: 
10508: 
10509: 
10510: Eduskunnan puhemiehelle
10511: 
10512: Vuoden alusta Valtion kiinteistölaitos muutettiin      tilakustannusten kohdentuminen ateriahintoihin
10513: liikelaitokseksi. Aikaisemmin Valtion kiin-            voitaisiin välttää. Täytyy muistaa, että työnanta-
10514: teistölaitos on vastannut hallinnassaan olevien        jatuki on suositus. Virastojen halu ruokailun tu-
10515: henkilöstöravintoloiden vuokra-, energia-, vesi-       kemiseen ei ole varmaa, kun ravintolanpitotar-
10516: ja jätevesikuluista ja kalustosta. Käyttäjäpiirissä    jousta tehdään. Jos tuki jää saamatta, vuokra- ja
10517: olevat virastot eivät ole joutuneet varaamaan          muut kustannukset jäävät työntekijöiden makset-
10518: omiin toimintamenoihinsa henkilöstöruokailusta         taviksi ateriahinnoissa.
10519: aiheutuvia kustannuksia. Menettely on voimas-              Kiinteistölaitoksen tapa hoitaa liikelaitosteh-
10520: sa, liikelaitostamisesta huolimatta, tämän vuo-        täviään vaarantaa työpaikkaruokailun ja sen
10521: den loppuun saakka. Vuoden 2000 alusta                 eteenpäin kehittämisen. Työpaikkaruokailu tuli-
10522: kiinteistölaitos vuokraa henkilöstoravintolat.         si nähdä osana toimintakykyä ylläpitävää ja edis-
10523:     Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisen     tävää toimintaa. Tätä kiinteistölaitos ei tee il-
10524: ollessa valmisteilla eri tahoilla korostettiin edul-   moittaessaan tarjouspyynnössään painottavansa
10525: lisen henkilöstöruokailun asemaa ja ateriahinto-       taloudellisia kriteereitä eli sitä, kuka maksaa eni-
10526: jen nykyisen tason säilyttämisen tärkeyttä.            ten. Toiminnan laatu ja asiakkaan näkemykset
10527: Uudistettu kiinteistölaitos on nykytoiminnallaan       jäävät toissijaisiksi. Toinen vaihtoehto kiinteis-
10528: asettanut henkilöstöravintolat mahdottoman yh-         tölaitoksen aikaansaamassa tilanteessa on työnte-
10529: tälön eteen. Kiinteistölaitoksen vuokravaateet         kijöiden irtisanominen tai henkilöstöruokailun
10530: ovat nousseet niin suuriksi, että jatkaakseen toi-     loppuminen. Esimerkiksi henkilöstöravintolaket-
10531: mintaansa monet henkilöstöravintolat joutuvat          ju Amica on joutunut korotettujen vuokrien takia
10532: joko irtisanomaan työvoimaansa tai nostamaan           irtisanomaan 78 ravintolaa, joissa on työskennel-
10533:  aterioidensa hintoja. Vuokravaateet vastaavat ta-     lyt 262 vakinaista työntekijää. Tämä on kohtuut-
10534:  vallisten anniskeluravintoloiden vuokria, vaikka      tomalta tuntuva tilanne.
10535:  henkilöstöravintolat poikkeavat niistä mm. auki-
10536:  oloaikojensa ja palvelutarjonnan osalta. Henki-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10537:  löstöravintolat palvelevat lähinnä virka-aikana       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10538:  viraston työntekijöitä eikä alkoholin anniskelu       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10539:  kuulu palvelutarjontaan. Jälkimmäiselle on es-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10540:  teenä jo henkilöstö- ja opiskelijaruokaloiden
10541:  käyttäjien keski-ikä, joka on 15 vuotta.                     Onko hallituksen mielestä Valtion kiin-
10542:     Valtiovarainministeriö korosti virastojen                 teistölaitoksen tapa hoitaa liikelaitos-
10543:  myöntämän työnantajatuen merkitystä sille, että              tehtäviään oikea ja
10544: 
10545: 
10546:                                                                                                   Versio 2.0
10547: KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.
10548: 
10549: 
10550: 
10551:       mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen     paikkaruokailun nykyisen edullisen ta-
10552:       henkilöstöravintoloiden tarjoaman työ-     son?
10553: 
10554: 
10555: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
10556: 
10557:     Arto Seppälä /sd                           Matti Kangas /vas
10558:     Reijo Laitinen /sd                         V aito Koski /sd
10559: 
10560: 
10561: 
10562: 
10563: 2
10564: Ministerin vastaus                                            KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.
10565: 
10566: 
10567: 
10568: 
10569: Eduskunnan puhemiehelle
10570: 
10571: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         pailusyistä ei voi toimia ilmaispalvelun tuottaja-
10572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            na, vaan sen on toiminnassaan otettava huo-
10573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mioon myös henkilöstöravintoloiden tilakustan-
10574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep-           nukset
10575: pälän /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksessä
10576: sen KK 674/1999 vp:                                      Valtion kiinteistölaitosta koskevan luvun 28.60
10577:                                                          perusteluissa todetaan, että "Valtion kiinteistö-
10578:        Onko hallituksen mielestä Valtion kiin-           laitos alkaa periä vuoden 2000 alusta lukien
10579:        teistölaitoksen tapa hoitaa liikelaitos-          vuokraa ja käyttökorvauksia hallitsemissaan ti-
10580:        tehtäviään oikea ja                               loissa sijaitsevista henkilöstö- ja opiskelijaravin-
10581:                                                          toloista. Ravintolat pyritään vuokraamaan ensisi-
10582:        mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen           jaisesti rakennuksen päävuokralaisena toimival-
10583:        henkilöstöravintoloiden tarjoaman työ-            le virastolle ja toissijaisesti ravintolanpitäjälle."
10584:        paikkaruokailun nykyisen edullisen ta-            Tämän mukaisesti talousarvioesityksessä on
10585:        son?                                              budjetoitu virastojen ja laitosten toimintamenoi-
10586: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              hin noin 60 milj. mk lisämäärärahoja työpaikka-
10587: seuraavaa:                                              ruokailusta aiheutuvia menoja varten. Toisaalta
10588:                                                         luvun 28.60 selvitysosassa todetaan, että tehty-
10589: Valtion kiinteistölaitos on tähän mennessä anta-        jen selvitysten perusteella vuokratulojen nettoli-
10590: nut hallinnoimansa henkilöstöravintolatilat ra-         säyksiksi on arvioitu noin 60 milj. mk, joka kas-
10591: vintolanpitäjien käyttöön korvauksetta. Täten           vattaa talousarvion menojen määrää. Koska tällä
10592: kiinteistölaitos on tukenut tilakustannusten ver-       vuokrajärjestelyllä ei ole tarkoitus heikentää
10593: ran niiden valtion palveluksessa olevien työnte-        budjettitalouden tasapainoa, vastaava summa on
10594: kijöiden ruokailua, jotka ovat olleet ko. henkilös-     otettu huomioon tuloutuksena momentilla
10595: töravintoloiden palvelujen saavutettavissa. Halli-       13.05.01.
10596: tuksen esityksen perusteluissa Valtion kiinteistö-          Tavoitteena talousarvioesityksen mukaisessa
10597: laitosta koskevaksi laiksi, jolla liikelaitos perus-    uudelleenjärjestelyssä on, ettei tilakustannusten
10598: tettiin, todettiin, että henkilöstö- ja opiskelijara-   jaolla ole vaikutusta aterioiden hintaan eikä laa-
10599: vintoloista on tarkoitus alkaa periä vuokraa ja         tuun.
10600: käyttökorvauksia 1 päivästä tammikuuta 2000.                Ensisijaisena vaihtoehtona talousarvioesityk-
10601: Vuodelta 1999 vuokraa ja käyttökorvauksia ei            sen perustelujen mukaisesti on ollut ravintolati-
10602: peritä. Tämä otetaan huomioon vuoden 1999 tu-           lojen vuokraaminen suoraan työnantajavirastoil-
10603: lostavoitteessa.                                        le, jotka sitten voivat sopia haluamallaan tavalla
10604:    Henkilöstöruokailun järjestämis- ja kehittä-         ravintolanpidosta. Järjestely mahdollistaa tarkoi-
10605: misvastuu on ensisijaisesti työnantajan asia. Lii-      tuksenmukaisen ravintolapalvelujen hankinnan.
10606: kelaitoksena kiinteistölaitos toimii liiketaloudel-         Työnantajavirastot ja oppilaitokset ovat il-
10607: lisin perustein samoilla vuokramarkkinoilla kuin        moittaneet vuokraavansa kiinteistölaitokselta n.
10608: muutkin kiinteistönomistajat. Näin ollen se kil-        200 ravintolan tilat. Noin 60 ravintolalle ei ole
10609: 
10610: 
10611:                                                                                                            3
10612: KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
10613: 
10614: 
10615: 
10616: löytynyt halukasta vuokralaista työnantajaviras-       tukemiseen tilakustannusten verran. Laatunäkö-
10617: tojen piiristä. Nämä ravintolatilat kiinteistölaitos   kohdat on otettu huomioon valitsemalla kilpai-
10618: vuokraa ravintolanpitäjille. Uudelleenjärjeste-        luun vain osaavia ja luotettavia alan yrityksiä.
10619: lyssä pyritään ravintolapalvelujen tarjoajien tasa-       On ilmeistä, että kilpailun tuloksena ravinto-
10620: puoliseen kohteluun sekä olemassa olevien kil-         lanpitäjä tulee joissakin tapauksissa vaihtumaan.
10621: pailuolosuhteiden hyödyntämiseen. Kiinteistö-          Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta kokonaistyöl-
10622: laitos on kilpailuttamassa näiden ravintoloiden        lisyyteen eikä palvelujen saatavuuteen. Palvelu-
10623: vuokrauksen. Kilpailuttamisen yhteydessä pyri-         jen tarjoaja vain vaihtuu. Kilpailu kuitenkin pa-
10624: tään varmistamaan, ettei ravintolapalvelujen hin-      rantaa palvelujen laatua sekä alentaa hintoja ja
10625: ta eikä laatu muutu. Edellytyksenä on, että työn-      kustannuksia, mikä palvelujen käyttäjien kannal-
10626: antajavirastot osallistuvat henkilöstöruokailun        ta on myönteistä.
10627: 
10628: 
10629: 
10630: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
10631: 
10632:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
10633: 
10634: 
10635: 
10636: 
10637: 4
10638: Ministerns svar                                               KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.
10639: 
10640: 
10641: 
10642: 
10643: Tili riksdagens talman
10644: 
10645: 1 det syfte 3 7 § 1 momo riksdagsordningen anger         ra gratistjänster, utan måste i sin verksarnhet ta
10646: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          hänsyn även till de kostnader personalrestau-
10647: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto         rangernas lokaler ger upphov tillo
10648: Seppälä /sd moflo undertecknade skriftliga spörs-           1 motiveringen till kapitel 28060 i budgetpro-
10649: mål SS 674/1999 rd:                                      positionen för 2000 konstateras att "Från och
10650:                                                          med ingången av år 2000 börjar Statens fastig-
10651:        Sköter Statens fastighetsverk enligt re-          hetsverk bära upp hyra och bruksavgifter för per-
10652:        geringens mening sina uppgifter som af-           sonal- och studentmatsalar i lokaler som verket
10653:        färsverk på rätt sätt, och                        har i sin besittningo A vsikten är att restauranger-
10654:                                                          na i första hand skall hyras ut till det ämbetsverk
10655:        vad ämnar regeringen göra för att tryg-           som är huvudhyresgäst i byggnaden och i andra
10656:        ga personalbespisningens nuvarande                hand till restauranginnehavareno" 1 enlighet här-
10657:        förmånliga prisnivå i personalrestau-             med har ett tilläggsanslag om ca 60 milj 0mk för
10658:        rangerna?                                        utgifter för personalbespisning budgeterats un-
10659: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         der ämbetsverkens och inrättningarnas omkost-
10660: föra följ ande:                                         nadsmoment. Å andra sidan konstateras i förkla-
10661:                                                         ringen till kapitel 28060 att nettoökningen av hy-
10662: Statens fastighetsverk har hittills låtit restaurang-   resinkomsterna utgående från gjorda utredningar
10663: innehavarna använda de personalrestauranger             uppskattats till ca 60 milj 0mk, vilket ökar utgifts-
10664: som verket förvaltar utan ersättningo Fastighets-       beloppet i budgeteno Eftersom syftet med detta
10665: verket har på så sätt, med beloppet av kostnader-       hyresarrangemang inte är att sätta budgetekono-
10666: na för lokalerna, deltagit i finansieringen av mål-     min i obalans, har motsvarande summa beaktats
10667: tiderna för de statsanställda som har haft tillgång     som intäkter under moment 13 o05 00 lo
10668: till dessa personalrestaurangers tjänstero 1 all-          Målet med det ändrade budgetarrangemanget
10669: männa motiveringen till regeringens proposition         är att uppdelningen av kostnaderna för lokalerna
10670: med förslag till lag om Statens fastighetsverk,         inte skall ha någon inverkan på vare sig priset
10671: genom viiken fastighetsverket inrättades, konsta-       eller kvaliteten på måltidemao
10672: teras att hyra och bruksavgifter kommer att börja          Förstahandsalternativet är enligt motivering-
10673: tas ut för personal- och studentmatsalarna från         en i budgetpropositionen att hyra ut restauranger-
10674: den 1 januari 20000 För 1999 tas inga hyror eller       na direkt till arbetsgivarämbetsverket, vilket i sin
10675: bruksavgifter ut. Detta beaktas i resultatmålet för     tur kan ingå avtal om restaurangverksarnheten på
10676: 19990                                                   det sätt ämbetsverket önskaro Arrangemanget
10677:     Ansvaret för att ordna och utveckla personal-       möjliggör en ändamålsenlig anskaffning av res-
10678: bespisningen är i första hand arbetsgivarens sako       taurangtjänstero
10679: 1 egenskap av affårsverk fungerar fastighetsver-           Olika arbetsgivarämbetsverk och läroanstal-
10680: ket enligt affårsekonomiska principer på samma          ter har meddelat att de kommer att hyra ca 200
10681: hyresmarknad som övriga fastighetsägareo Där-           restauranglokaler av fastighetsverket. Till ca 60
10682: med kan verket av konkurrensskäl inte produce-          av restaurangerna har man inte funnit någon hy-
10683: 
10684: 
10685:                                                                                                            5
10686: KK 674/1999 vp- Arto Seppälä /sd ym.                                                    Ministems svar
10687: 
10688: 
10689: resgäst bland arbetsgivarämbetsverken. Dessa         tar i finansieringen av personalbespisningen med
10690: lokaler kommer fastighetsverket att hyra ut tili     kostnadema för lokalema. Kvalitetsaspektema
10691: restauranginnehavare. Inom ramen för det nya ar-     har beaktats genom att endast kunniga och pålit-
10692: rangemanget strävar man efter en likvärdig be-       liga företag i branschen tillåts lämna in anbud.
10693: handling av alla som erbjuder restaurangtjänster         Det står klart att vissa av restaurangema kom-
10694: samt efter att utnyttja existerande konkurrensför-   mer att byta innehavare. Detta inverkar dock inte
10695: hållanden. Fastighetsverket kommer att hyra ut       på sysselsättningsläget totalt sett och inte heller
10696: dessa lokaler genom anbudsförfarande. 1 sam-         på tillgången på tjänster. Det är endast den servi-
10697: band med anbudsförfarandet strävar man efter att     ceansvariga parten som byts ut. Konkurrensen bi-
10698: försäkra sig om att varken priset eller kvaliteten   drar dock tili att förbättra servicens kvalitet samt
10699: på restaurangservicen försämras. En förutsätt-       tili att sänka priser och kostnader, vilket är posi-
10700: ning för detta är att arbetsgivarämbetsverket del-   tivt från serviceanvändamas synpunkt sett.
10701: 
10702: 
10703: Helsingfors den 16 november 1999
10704: 
10705:     Minister Suvi-Anne Siimes
10706: 
10707: 
10708: 
10709: 
10710: 6
10711:                                                            KK 675/1999 vp - Ossi Korteniemi /kesk
10712: 
10713: 
10714: 
10715: 
10716:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 675/1999 vp
10717: 
10718:                                               Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Ylitor-
10719:                                               nion kunnan Nuotiorannalla
10720: 
10721: 
10722: 
10723: 
10724: Eduskunnan puhemiehelle
10725: 
10726: Kun aikoinaan rakennettiin valtatien 21 varteen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10727: kevyen liikenteen väylä Ylitornion kunnan Nuo-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10728: tiorannalla, osa kylän asutuksestajäi edelleen ke-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10729: vyen liikenteen väylän ulkopuolelle. Valtiatie 21      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10730: on erittäin vilkasliikenteinen ja sillä on runsaasti
10731: raskasta liikennettä. Tie on siksi erityisen vaaral-         Milloin on tarkoitus jatkaa kevyen lii-
10732: linen. Tällä alueella, jolta kevyen liikenteen väy-          kenteen väylää Ylitornion kunnan Nuo-
10733: lä puuttuu, asuu lapsiperheitä. Väylän rakenta-              tiorannalla?
10734: mista tulisikin pikaisesti jatkaa koko kylän asu-
10735: tuksen kattavaksi.
10736: 
10737: 
10738: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1999
10739: 
10740:     Ossi Korteniemi /kesk
10741: 
10742: 
10743: 
10744: 
10745:                                                                                                 Versio 2.0
10746: KK 675/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk                                              Ministerin vastaus
10747: 
10748: 
10749: 
10750: 
10751: Eduskunnan puhemiehelle
10752: 
10753: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     tään tiestön päivittäiseen hoitoon ja ylläpitoon.
10754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       Hoidon taso pidetään pääosin ennallaan. Määrä-
10755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rahojen supistuminen joudutaan kohdistamaan
10756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte-    investointeihin, joita joudutaan siirtämään eteen-
10757: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     päin tuleville vuosille. Investoinneissa panoste-
10758: sen KK 675/1999 vp:                                 taan päällystetyn tieverkon rakenteellisiin kor-
10759:                                                     jauksiin ja uudelleenpäällystämiseen. Alemman
10760:       Milloin on tarkoitus jatkaa kevyen lii-       tieverkon päällysteitä ei voida kuitenkaan uusia
10761:       kenteen väylää Ylitornion kunnan Nuo-         tarvetta vastaavasti. Kelirikkoisten sorateiden
10762:       tiorannalla?                                  korjaamista jatketaan elinkeinoelämän kuljetus-
10763:                                                     ten kannalta tärkeillä soratiejaksoilla. Muiden
10764: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tieinvestointien valinnassa otetaan huomioon eri-
10765: ti seuraavaa.:                                      tyisesti elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja liiken-
10766: Hallituksen esityksessä vuoden 2000 tiebud-         neturvallisuus.
10767: jetiksi sekä perustienpidon että kehittämismo-         Lapin tiepiirissä on parhaillaan laadittavana
10768: mentin määrärahat supistuvat kuluvaan vuoteen       kevyen liikenteen tarveselvitys koko piirin
10769: verrattuna. Tielaitoksen määrärahat ovat yhteen-    alueelta. Tarveselvityksessä on mukana noin 160
10770: sä noin 4,1 miljardia markkaa, josta perustien-     hanketta, joista piiri voi vuosittain toteuttaa 2-6
10771: pidon osuus on 3 030 milj. markkaa, kehittämi-      hanketta. Myös kysyjän tarkoittama hanke on
10772: sen 691 milj. markkaa, tieverkon jälki- ja ko-      mukana selvityksessä, jossa tarkastellaan hank-
10773: konaisrahoitushankkeiden osuus 240 milj. mark-      keiden kiireellisyyttä riskitekijöiden valossa.
10774: kaa ja tielain mukaisten maa-alueiden hankinnan     Selvityksen jälkeen piiri neuvottelee vielä
10775: ja korvausten osuus 160 milj. markkaa. Perus-       kuntien kanssa ja kartoittaa kuntien näkemyksen
10776: tienpitoon esitetty rahoitus on siten 21 milj.      alueensa hankkeiden kiireellisyydestä. Nuotio-
10777: markkaa tämänvuotista pienempi.                     rannan kevyen liikenteen väylän jatkaruistarve
10778:    Lapin tiepiirin perustienpidon alustava kehys    on siis tiedostettu, mutta nykyiseen toimenpide-
10779: on 236 milj. markkaa, mikä on noin 5 milj. mark-    ohjelmaan hanketta ei määrärahojen niukkuuden
10780: kaa eli 2 % tämänvuotista pienempi. Pääosa pii-     vuoksi ole voitu vielä sijoittaa.
10781: rin rahoituksesta, noin 120 milj. markkaa, käyte-
10782: 
10783: 
10784: 
10785: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
10786: 
10787:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792: 2
10793: Ministerns svar                                         KK 675/1999 vp- Ossi Korteniemi /kesk
10794: 
10795: 
10796: 
10797: 
10798: Tili riksdagens talman
10799: 
10800: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    håll av vägnätet. Vägnätet skall huvudsakligen
10801: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     hållas i samma skick som tidigare. Anslags-
10802: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi    minskningen slås ut på investeringama, som del-
10803: Korteniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-    vis måste skjutas på framtiden. lnvesteringama
10804: mål SS 675/1999 rd:                                 inriktas på strukturella reparationer och nyasfal-
10805:                                                     tering av det asfalterade vägnätet. Asfaltbelägg-
10806:       När är det meningen att förlänga /eden        ningen på lägre prioriterade delar av vägnätet kan
10807:       för lätt trafik i Nuotioranta, Övertorneå     emellertid inte fömyas i en utsträckning som
10808:       kommun?                                       motsvarar behovet. Tjälskadade grusvägar kom-
10809:                                                     mer fortsättningsvis att repareras på avsnitt som
10810: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     är viktiga för näringslivets transporter. Vid prio-
10811: föra följande.:                                     riteringen av övriga väginvesteringar beaktas
10812: 1 regeringens proposition med förslag till väg-     framförallt näringslivets transportbehov och tra-
10813: budget för år 2000 har intagits mindre anslag för   fiksäkerheten.
10814: basväghållning och utvecklande av vägnätet än          lnom Lapplands trafikdistrikt utreds som bäst
10815: för innevarande år. Vägverkets anslag uppgår till   den lätta trafikens behov inom hela distriktet. Be-
10816: samrnanlagt ca 4,1 mrd.mk, varav andelen för        hovsutredningen omfattar ca 160 projekt av vil-
10817: basväghållningen utgör 3 030 milj. mk, andelen      ka distriktet varje år kan genomföra 2-6 pro-
10818: för utveckling 691 milj. mk, andelen för            jekt. Också det projekt som frågeställaren avser
10819: vägnätets efter- och totalfinansieringsprojekt      finns med i utredningen, som utgående från vissa
10820: 240 milj. mk och andelen för anskaffningar av       riskfaktorer granskar skyndsarnhetsordningen
10821: jordområden samt ersättningar enligt lagen om       mellan olika projekt. Efter utredningen skall di-
10822: allmänna vägar 160 milj. mk. Det anslag som         striktet ytterligare förhandla med komrnunema
10823: föreslås för basväghållningen är således 21 milj.   och kartlägga dessas syn på prioriteringen av
10824: mk mindre än årets anslag.                          projekten inom resp. områden. Frågan om för-
10825:    Den preliminära ramen för basväghållningen i     längning av leden för lätt trafik i Nuotioranta har
10826: Lapplands vägdistrikt är 236 milj. mk, vilket är    således varit uppe till behandling, men på grund
10827: ca 5 milj. mk eller 2% mindre än för innevarande    av de knappa anslagen har projektet inte ännu
10828: år. Merparten av distriktets anslag, ca 120 milj.   kunnat fogas till det nuvarande åtgärdsprogram-
10829: mk skall användas för daglig skötsel och under-     met.
10830: 
10831: 
10832: 
10833: Helsingfors den 9 november 1999
10834: 
10835:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
10836: 
10837: 
10838: 
10839: 
10840:                                                                                                      3
10841:                                             KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 
10846:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 676/1999 vp
10847: 
10848:                                             Huumeiden salakuljetus ja käyttö
10849: 
10850: 
10851: 
10852: 
10853: Eduskunnan puhemiehelle
10854: 
10855: Huumeiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti        misriski on pienempi. Tästä seuraa, että huu-
10856: Suomessa vuodesta 1995. Heroiinin sekakäyttä-        mausainemyyjien määrä voi nousta ja hinnat voi-
10857: jiä oli 1995 rekisteröity Suomessa yksi ja vuonna    vat laskea.
10858:  1997 tapauksia oli jo 15. Tänä vuonna vastaavia
10859: puhtaita heroiinikuolemia on jo n. 80 koko maas-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10860: sa ja pelkästään Turun alueella n. 30. Schenge-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10861: nin sopimuksen soveltaminen alkaa kaikissa poh-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10862: joismaissa jo lokakuussa 2000 ja henkilötarkas-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10863: tukset lopetetaan Ruotsin ja Norjan vastaisilla
10864: maarajoilla, Suomen, Ruotsin ja Saksan välises-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10865: sä lauttaliikenteessä sekä kaikilla suorilla len-          tyä huumeiden salakuljettamisen ja käy-
10866: noilla Suomen ja muiden Schengen-valtioiden                tön estämiseksi ja
10867: välillä. Tällöin tulee helpommaksi kuljettaa rajo-
10868: jen yli pieniä huumausainemääriä ja kiinnijää-             mikä on Suomen kansallinen huumaus-
10869:                                                            ainetorjuntastrategia?
10870: 
10871: 
10872: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
10873: 
10874:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
10875: 
10876: 
10877: 
10878: 
10879:                                                                                               Versio 2.0
10880: KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                        Ministerin vastaus
10881: 
10882: 
10883: 
10884: 
10885: Eduskunnan puhemiehelle
10886: 
10887: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n     momentissa             Valtioneuvoston huumausainepoliittiseen pe-
10888: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         riaatepäätökseen liittyvä toimenpideohjelma ko-
10889: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          rostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista,
10890: vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttu-          käyttäjien ja heidän läheistensä hoitoa ja tuke-
10891: nen-Raiskion /kok näin kuuluvan kirjallisen ky-       mista sekä valvontatoimia. Huumausaineiden
10892: symyksen KK 676/1999 vp:                               vastaisen työn tehostamiseksi sosiaali- ja ter-
10893:                                                       veysministeriö on valmistellut Suomen Akate-
10894:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       mialle laajan ehdotuksen huumausainepoliitti-
10895:        tyä huumeiden salakuljetuksen ja käy-           seksi tutkimusohjelmaksi. Parhaillaan valmistel-
10896:        tön estämiseksi ja                              laan poikkihallinnollista, huumausaineasioita kä-
10897:                                                       sittelevien valtion virastojen tutkimustoimintaa
10898:        mikä on Suomen kansallinen huumaus-             suuntaavaa ohjelmaa.
10899:        ainetorjuntas trategia?                            Huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäi-
10900: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sy on osa pohjoismaista hyvinvointipolitiikkaa.
10901: ti seuraavaa:                                         Ehkäisevää työtä tehdään yhdenvertaisuuden ja
10902:                                                       perusoikeuksien pohjalta vaikuttamalla ensisijai-
10903:  Suomen kansallinen huumausainetorjuntastrate-        sesti väestön elinolosuhteisiin. Näin vähenne-
10904:  gia on vahvistettu joulukuussa 1998 annetussa        tään niitä syitä, jotka altistavat päihteiden käytöl-
10905: valtioneuvoston periaatepäätöksessä huumaus-          le ja päihdeongelmille. Kasvatuksen ja tiedotuk-
10906:  ainepolitiikasta, joka pohjautuu sosiaali- ja ter-   sen keinoin vaikutetaan asenneilmastoon ja tue-
10907: veysministeriön asettaman huumausainepoliitti-        taan erityisesti nuoria huumeettomaan elämänta-
10908: sen toimikunnan Huumausainestrategia 1997 ko-         paan. Huumausaineiden käyttöä sekä niiden ai-
10909: miteanmietintöön (1997: 10).                          heuttamia ongelmia ja haittoja voidaan ehkäistä
10910:     Suomalainen huumausainepolitiikka perustuu        tehokkaasti, mikäli kyetään tarpeeksi varhain ja
10911: yleisiin yhteiskuntapoliittisiin toimiin, kansalli-   tuloksekkaasti puuttumaan nuorten alkaviin
10912: seen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuk-       päihdeongelmiin ja niitä ennakoivaan oireiluun.
10913: siin, joilla tehostetaan huumausaineiden levittä-     Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen piirissä on
10914: misen ja käytön kokonaiskieltoon perustuvaa           suuret mahdollisuudet puuttua niihin varhain, jos
10915: huumausainekontrollia, ehkäistään huumausai-          ne kyetään tunnistamaan ja osataan toimia oi-
10916: neiden kokeilua ja käyttöä sekä järjestetään riit-    kein.
10917: tävä hoito ja helpotetaan hoitoon hakeutumista.           Huumausaineiden käyttäjien hoito perustuu
10918:     Huumausainepolitiikan tavoitteena on huu-         Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon yleiseen
10919: mausaineiden leviämisen ja käytön ehkäisemi-          periaatteeseen antaa kansalaisille yhdenvertai-
10920: nen sekä huumausaineista ja niiden aiheuttamis-       sesti näiden tarvitsemat palvelut. Huumausainei-
10921: ta ehkäisy-, hoito- ja kontrollitoimista koituvien    den väärinkäyttö seurauksineen lisää lähiympä-
10922: yksilöllisten ja taloudellisten haittojen jääminen    ristön turvattomuutta ja muita kansalaisten koke-
10923: mahdollisimman pieniksi.                              mia haittoja. Myönteisillä hoitotuloksilla on suu-
10924: 
10925: 
10926: 
10927: 2
10928: Ministerin vastaus                          KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
10929: 
10930: 
10931: ri merkitys huumausaine- ja rikollisuustilantee-       laittomia huumeita käyttävien äitien tunnistami-
10932: seen.                                                  seen ja hoitoon raskausaikana ja synnytyssairaa-
10933:     Huumeuran jatkuminen tulee yhteiskunnalle          lassa. Stakes julkaisee vielä kuluvana vuonna tut-
10934: kalliimmaksi kuin hoitopalvelujen järjestämi-          kimuksen tästä aiheesta.
10935: nen. Näin huumausaineiden väärinkäyttäjien te-            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama nuor-
10936: hokas hoito on koko yhteiskunnan etu. Myös             ten huumeidenkäytön ehkäisytoimikunta selvit-
10937: käyttäjien läheiset tarvitsevat erityistä tukea,       tää parhaillaan syitä, jotka ovat johtaneet nuor-
10938: neuvontaa ja palveluja.                                ten huumausainekokeilujenja käytön lisääntymi-
10939:     Huumausaineiden käytön ennaltaehkäisy ta-          seen sekä valmistelee ehdotuksia ennaltaehkäi-
10940: pahtuu yhä enemmän paikallistason verkostoyh-          syn tehostamiseksi. Toimikunnan tulee saada
10941: teistyönä, jossa ovat mukana sosiaali- ja terveys-     työnsä päätökseen 31.8.2000.
10942: toimi, opetustoimi, nuorisotoimi, poliisi sekä            Nuorten päihteiden käytön ehkäisy on keskei-
10943: kansalaiset, erityisesti kansalaisjärjestöt ja van-    nen painoalue päihdehaittojen ehkäisyyn varattu-
10944: hempien yhteenliittymät. Ennalta ehkäisevää           jen määrärahojen vuoden 2000 käyttösuunnitel-
10945: työtä sosiaali- ja terveystoimen osalta tukevat ja    man valmistelussa. Sosiaali- ja terveysministe-
10946: koordinoivat osaltaan Sosiaali- ja terveydenhuol-      riössä valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuol-
10947: lon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes sekä          lon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa. Suunnitel-
10948: Terveyden edistämisen keskus. Stakesin työkent-       man valmistelussa on keskeisenä näkökulmana
10949: tä on kuntien ehkäisevä päihdetyö, Terveyden           "Estetään ongelmat ajoissa". Yhdessä ehkäise-
10950: edistämisen keskus jäsenjärjestöineen huolehtii       vää päihdetyötä tekevien järjestöjen kanssa selvi-
10951: kansalaistoiminnasta huumeita vastaan ja suu-         tetään erityisen yhteistyömenettelyn luomista ta-
10952: reen yleisöön kohdistuvasta tiedottamisesta ja        voitteena tehostaa kansainvälisessä yhteistyössä
10953: valistuksesta.                                        saatavien kokemusten siirtämistä kansalliseen
10954:     Stakesin tehtävänä on verkostoidakuntien toi-     työhön.
10955: mijoita sekä tehdä näkyväksi paikallistason toi-          Suomen huumausainestrategia korostaa pai-
10956: mintaa ja kokemuksia mm. huumeiden käytön             kallistason yhteistyötä nuorten ongelmiin puuttu-
10957: ehkäisytoimista. Olennaista toiminnan kehittä-        misessa mahdollisimman varhain. Tässä yhteis-
10958: misessä on työntekijöiden ja muiden toimijoiden       työssä ovat vanhempien rooli ja vanhemmuuden
10959: ammattiosaamisen tukeminen ja kehittäminen.           tukeminen keskeisellä sijalla. Kunnissa on käyn-
10960: Toimijoiden ammatillisen osaamisen tukeminen          nissä useita myös sosiaali- ja terveysministeriön
10961: niin sosiaali- ja terveysalalla kuin esimerkiksi      osin rahoittamia hankkeita, joissa on kehitetty
10962: nuoriso- ja opetustoimessa ovat keskeisellä sijal-    paikallisia toimintamalleja nuorten huumeiden-
10963:  la myös huumausaineiden käyttöä ehkäistäessä.        käytön varhaistoteamiseksi ja tilanteeseen puut-
10964:  Stakesin tuottaman perus- ja täydennyskoulutuk-      tumiseksi. Kyse on tietoisesta, yhteisestä päätök-
10965:  seen soveltuvan, huumeteemaan liittyvän oppi-        sestä siitä, kuinka nuorten päihteiden käyttöön
10966:  materiaalin lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö   alueella suhtaudutaan. Mikäli huomiota ei kiinni-
10967: järjestää mittavan koulutusten sarjan peruspalve-     tetä tarpeeksi nuorten tupakointiin ja alkoholin-
10968:  luiden henkilöstölle huumausainekysymyksistä.        käyttöön, raivataan tietä myös huumekokeiluille.
10969:     Kaikkinainen vanhemmuuden sekä lapsen                 Suurimmassa osassa kuntia on moniammatilli-
10970:  kasvun ja kehityksen tukeminen on osa ehkäise-       nen yhteistyöryhmä, joka koordinoi ja suunnitte-
10971:  vää päihdetyötä. Nuoren hyvinvoinnin ja tervey-      lee ehkäisevää päihdetyötä alueellaan. Sosiaali-
10972:  den eteen tehtävä työ käynnistyy päihde-ehkäi-       ja terveydenhuollon vuosia 2000-2003 koske-
10973:  synkin osalta jo ennen lapsen syntymää. Neuvo-       van tavoite- ja toimintasuunnitelman mukaan
10974:  Joissa jaetaan odottaville perheille päihteistä ja   kuntien tulee nimetä ehkäisevän päihdetyön
10975:  niiden raskaudenaikaisen käytön riskeistä kerto-     alueellinen vastuuhenkilö ja huolehtia näiden
10976:  vaa materiaalia. Yhä enemmän kiinnitetään huo-       henkilöiden riittävästä täydennyskoulutuksesta.
10977:  miota myös alkoholia runsaasti käyttävien tai
10978: 
10979: 
10980:                                                                                                        3
10981: KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                       Ministerin vastaus
10982: 
10983: 
10984: 
10985:  Sosiaali- ja terveysministeriö tukee ohjelmakau-          Matalan kynnyksen palvelut ovat yhä moni-
10986: della tähän liittyviä hankkeita.                       muotoisempia. Uusimpana on telemaattinen
10987:     Koulua on perinteisesti pidetty keskeisenä         oma-apupalvelu, johon on yhdistetty nimetön
10988: nuorten päihde-ehkäisyn areenana. Suomen ope-          päihdetukipalvelu. Myös puhelinpäivystyspalve-
10989: tussuunnitelmauudistus tukee terveys- ja lailli-       luja on viime vuosina kehitetty varsinkin huume-
10990:  suuskasvatuksen laadun kehittämistä sekä yhteis-      työssä. Varhaisvaiheen päihdehaittojen tunnista-
10991: työmallien luomista kodin ja koulun sekä mui-          miseksi on kehitetty myös huumausaineiden
10992: den keskeisten toimijoiden välille. Kouluissa          käyttäjille suunnattuja työmenetelmiä, joissa tu-
10993: huumevalistus on usein painottunut tiedon jaka-        kipisteissä käydessään asiakas saa yksilöllistä
10994: miseen. Huumeisiin liittyvä opetus on kuitenkin        neuvonta- ja ohjauspalvelua.
10995: useimmiten osa laajempaa päihteettömyyteen                 Suomalainen päihdehuolto tarjoaa laajan vali-
10996: liittyvää terveyskasvatusta, ja aihetta käsitellään    koiman palveluja päihteistä irrottautumiseen täh-
10997: myös laillisuuskasvatuksen yhteydessä. Kouluis-        täävistä vierotus- ja kuntoutuspalveluista asiak-
10998: sa painotetaan yhä enemmän kykyä kriittisesti          kaiden toimintakykyä ylläpitäviin ja haittoja vä-
10999: eritellä esimerkiksi intemetistä saatavaa tiedon       hentäviin palveluihin alkoholin, lääkkeiden, huu-
11000: tulvaa mediakasvatuksen keinoin.                       meiden ja muiden päihteiden käyttäjille. Myös
11001:     Ainetiedon välittämiseen keskittyneestä valis-     käyttäjienläheisille tarjotaan tukea, neuvontaa ja
11002: tuksesta ollaan siirtymässä kohti elämyksellistä       palveluja.
11003: ja osanistuvaa tiedon omaksumista. Opetuksessa             Huumausaine- ja siihen liittyvä muu rikolli-
11004: on käytössä myös koulun ulkopuolisten tuotta-          suus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.
11005: jien päihdekasvatusohjelmia. Nämä päihdekas-           Ongelman vakavuutta ja laajuutta kuvaa hyvin
11006: vatusohjelmat ovat lähestymistavoiltaan koko-          poliisin tietoon tullut huumausainerikollisuuden
11007: naisvaltaisia. Opetushalli tus, Stakes ja Tervey-      kehitys sekä sen yhä kiinteämpi liittyminen jär-
11008: den edistämisen keskus ovat selvittäneet perus-        jestäytyneeseen rikollisuuteen. Vuonna 1998 po-
11009: koulussa käytettyjen päihdekasvatusohjelmien           liisin tietoon tulleista huumausainerikoksista kir-
11010: soveltuvuutta koulumaailmaan, ja aiheesta on tu-       jattujen rikosilmoitusten määrä oli 8 024, kun se
11011: lossa alkuvuodesta 2000 käsikirja koulujen ja ul-      edellisenä vuonna oli 6 731, mikä merkitsee run-
11012: kopuolisten aineisto/ohjelmatuottajien käyttöön.       saan 19 %:n kasvua vuoteen 1997 verrattuna.
11013: Vastikään on julkaistu eurooppalaisena yhteis-         Huumausainetakavarikot ja takavarikoitujen ai-
11014: työnä valmisteltu käsikirja ehkäisevän päihde-         neiden määrät ovat myös lisääntyneet. Vuonna
11015: työn tehostamiseksi kunnissa.                           1998 tehtiin 6 470 huumausainetakavarikkoa 122
11016:     Koska toiminnan vastuut ja velvollisuudet ei-      paikkakunnalla, mikä on 17 % enemmän kuin
11017: vät ole eritoten huumekysymyksissä yksiselittei-       edellisenä vuonna.
11018: siä, on Opetushallitus tuottanut ammattioppilai-          Huumerikoksia esiintyy kaikissa maan kihla-
11019: toksille ja lukioille menettelytapaoppaan huume-       kunnissa. Selkeä painopistealue on Etelä- Suomi
11020: kysymyksissä toimimiseen.                              ja erityisesti pääkaupunkiseutu, jossa tapahtui
11021:     Lapsille ja nuorille, jotka kokevat turvatto-      noin puolet kaikista kirjatuista huumerikoksista.
11022: muutta viikonloppuisin joko yksinäisyyden, van-        Muualla Suomessa huumausainerikokset ovat
11023: hempien päihteiden käytön tai muiden elämän-           keskittyneet paljolti maakuntakeskuksiin.
11024: hallintaan liittyvien ongelmien vuoksi, on perus-         Huumausainetilanteen nopea paheneminen
11025: tettu erilaisia kohtauspaikkoja, kahviloi ta ja tur-   asettaa lainvalvontatyölle entistä suurempia vaa-
11026: vapaikkoja jopa yöpymismahdollisuuksin. Näis-          timuksia. Sisäasiainministeriössä on valmistunut
11027: sä nuorella on usein mahdollisuus yksilölliseen        esitys hallituksen esitykseksi poliisilain muutta-
11028: asiantuntija-apuun. Oma merkittävä roolinsa tä-        misesta, jossa on otettu huomioon ne muutostar-
11029: mäntyyppisessä toiminnassa on myös koulute-            peet sekä toimivaltasäännösten tarve, joita tarvi-
11030: tuilla vapaaehtoistyöntekijöillä ja tukihenkilöil-     taan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden,
11031: lä.                                                    erityisesti huumausainerikollisuuden, torjunnas-
11032: 
11033: 
11034: 4
11035: Ministerin vastaus                          KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
11036: 
11037: 
11038: sa. Esityksen tavoitteena on saattaa poliisin käy-     rin leviämisen estämiseksi ja uusien käyttäjien
11039: tössä olevat rikostorjuntakeinot yleiseurooppa-        rekrytoitumisen vähentämiseksi.
11040: laiselle tasolle. Esitys on tällä hetkellä eduskun-       Telekuuntelunja teknisen kuuntelun valmiuk-
11041: nan käsiteltävänä.                                     sia parannetaan uudistamalla teknisiä järjestel-
11042:     Sisäasiainministeriössä on valmisteltu polii-      miä ja hankkimalla poliisin käyttöön uutta tek-
11043: sin huumausaineiden vastaista strategiaa vuosil-       nistä välineistöä. Huumausainerikosten tutkin-
11044: le 2000-2003. Sen mukaan poliisin tavoitteena          taan liittyvien ainenäytteiden tutkimista nopeute-
11045: on huumausainerikollisuuden kasvun pysäyttä-           taan, mikä osaltaan nopeuttaa erityisesti nuorten
11046: minen.                                                 henkilöiden tekemiksi epäiltyjen rikosten saatta-
11047:     Poliisin tulossuunnitelmissa määritellään lää-     mista syyteharkintaan.
11048: ni- ja poliisilaitoskohtaiset konkreettiset tavoit-       Rikoksilla saadun taloudellisen hyödyn pois
11049: teet ja keinot huumausaine- ja siihen liittyvän ri-    saamiseksi tutkinta- ja rikoshyödyn jäljittämis-
11050: kollisuuden torjumiseksi, paljastamiseksi ja sel-      ryhmät toimivat yhteistyössä ulosottoviran-
11051: vittämiseksi.                                          omaisten, veroviranomaisten, syyttäjien sekä
11052:     Poliisin lääninjohdot järjestävät huumausaine-     vankeinhoitolaitoksen kanssa. Järjestetään teho-
11053: rikosten torjunnan, paljastamisen ja selvittämi-       kas yhteistyö rahanpesun selvittelykeskuksen ja
11054: sen antamillaan määräyksillä ja tekevät poliisin      poliisin muiden yksiköiden välillä.
11055: valtakunnallisten yksiköiden kanssa sopimukset            Huumausainerikollisuuden ennalta estämises-
11056: huumausaineiden vastaisen toiminnan tarkoituk-         sä kohteina ovat koko väestö, huumausaineiden
11057: senmukaisesta järjestämisestä sekä laativat tar-      kanssa tekemisiin joutuvat avainammattiryhmät,
11058: vittavat toimintasuunnitelmat jäljempänä luetel-      jotka tarvitsevat tietoa huumausaineongelmasta
11059: tujen periaatteiden pohjalta.                         ja -rikollisuudesta, huumausaineiden kokeilijat
11060:     Huumausainerikollisuutta ennalta estävässä        sekä varsinaiset aineiden väärinkäyttäjät, erityis-
11061:  työssä paikallistasolla toimitaan lähipoliisitoi-    ryhmänä tutkinta-ja vankeusvangit
11062:  mintamallin mukaisin periaattein. Poliisi toimii         Poliisi rakentaa paikallistasolla yhteistyöver-
11063:  aioitteellisesti paikallisten rikostorjuntasuunni-   kostot nuorten kanssa toimivien viranomaisten
11064:  telmien ja kunnallisten turvallisuussuunnitel-       kanssa ja sopii käytännön menettelyistä varhai-
11065:  mien laatimisessa.                                   sen puuttumisen edellyttämän jatkotyöskentelyn
11066:     Keskusrikospoliisi koordinoi valtakunnalli-       onnistumiseksi.
11067:  sen, kansainvälisen, ammattimaisen ja järjestäy-         Tiedottamisessa kiinnitetään huomiota huu-
11068:  tyneen huumausainerikollisuuden torjuntaa sitä       mausaineiden ja rikollisuuden väliseen yhtey-
11069:  koskevan tiedon sekä rikosten ja rikossarjojen       teen sekä näihin liittyviin vakaviin yksilö- ja yh-
11070:  reaaliaikaiseksi yhdistämiseksi.                     teiskuntatason seurannaisvaikutuksiin. Poliisi ja
11071:     Keskusrikospoliisi johtaa poliisin rikollisen     tulli tiedottavat huumausaineiden ja niihin liitty-
11072:  toiminnan vastaisia laajempia operaatioita, ku-      vän rikollisuuden vastaisista toimenpiteistään ta-
11073:  ten peitetoimintaa ja valvottuja läpilaskuja, ja     voitteenaan huumausaineiden kysynnän ja tar-
11074:  huolehtii erityisesti organisoidun huumausainei-     jonnan vähentäminen.
11075:  den maahantuonnin ja levityksen torjunnasta yh-          Poliisi pyrkii myös estämään paikallisten huu-
11076:  teistyössä poliisin muiden yksiköiden sekä tullin    mausaineiden välitys- ja käyttöpaikkojen synty-
11077:  ja rajavalvontaviranomaisten kanssa. Estetään        misen.
11078:  yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa ran-           Poliisin puuttumistilanteissa turvataan mah-
11079:  gaistuslaitoksista tapahtuva huumausaineiden         dollisuus asiantuntija-avun saamiseen hoidon
11080:  kaupan järjestäminen ja johtaminen.                  tarpeen ja mahdollisuuksien arvioimiseksi sekä
11081:     Paikallispoliisi huolehtii katutason valvonnan    tuetaan hoitoonohjauksen järjestämiseen liitty-
11082:  kattavasta ja tehokkaasta järjestämisestä huu-       viä kunnallisia hankkeita valtioneuvoston huu-
11083:  mausaineiden kaupan, käytön ja huumekulttuu-         mausainepoliittisen periaatepäätöksen mukaises-
11084:                                                       ti.
11085: 
11086: 
11087:                                                                                                        5
11088: KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                     Ministerin vastaus
11089: 
11090: 
11091:    Lainsäädännön kehittämisen osalta säädetään       paassa ohjauksessa matkustajien keskuudessa
11092: rikoksella saatua taloudellista hyötyä koskeva ns.   EU:n ja Schengenin sisärajojen lentoasemilla ja
11093: käännetty todistustaakka, rahanpesun kriminali-      satamissa. Schengenin sopimuksen soveltamisen
11094: sointisäännökset uudistetaan, todistajien ja vi-     aloittamisen jälkeenkin Suomen ja Norjan väli-
11095: ranomaisten kanssa yhteistyötä tekevien henki-       sellä rajalla säilyvät aikaisemmat tullitarkastuk-
11096: löiden suojelu järjestetään säädöksellä, vihje-      set ja muut tullivalvontatoimenpiteet, koska raja
11097: palkkio säädetään kokonaan verottomaksi tulok-       on edelleen unionin ulkoraja myös verotukselli-
11098: si sekä esitutkinta- ja pakkokeinolait uudiste-      sissa kysymyksissä.
11099: taan. Viimeksi mainittua koskeva ehdotus on äs-         Schengenin sopimuksen soveltamisen alkami-
11100: kettäin luovutettu oikeusministerille, minkä jäl-    nen merkitsee ihmisten vapaampaa liikkumista.
11101: keen siitä hankitaan eri tahojen lausunnot.          Se ei kuitenkaan merkitse valvonnan löystymis-
11102:    Tullin strategiana huumausaineasioissa on py-     tä, vaan yhä tehokkaampia ja suunnitelmallisia
11103: säyttää huumausaineet jo rajoilla. Huumausaine-      valvontatoimenpiteitä otetaan käyttöön huu-
11104: valvonnassa on keskitytty yhä enemmän ris-           mausaineiden löytämiseksi ja erityisesti ammat-
11105: kiprofiloinnin ja tehokkaan tietojenvaihdon hy-      timaisen huumausaineiden salakuljetuksen pal-
11106: väksikäyttöön. Tulli on tehostanut ulkorajaval-      jastamiseksi jo maamme rajoilla. Tulevaisuudes-
11107: vontaansa ja uutta, tehokkaampaa valvontaväli-       sa tiedustelun, tehokkaan tietojenvaihdon, toimi-
11108: neistöä on otettu käyttöön.                          van yhdysmiesverkoston ja hyvien kansainvälis-
11109:    Tullin huumekoirat tekevät tärkeää työtä mm.      ten yhteyksien merkitys kasvaa entisestään. Tul-
11110: postilähetys- ja tavaravalvonnassa. Tulevaisuu-      lin ja poliisin eri maissa toimivien yhdysmiesten
11111: dessa panostetaan koirien osalta yhä enemmän         avulla jatketaan mm. kansainvälisiä liitäntöjä
11112: passiiviseen valvontaan, jossa koira liikkuu va-     omaavien huumausainerikosten tutkintaa.
11113: 
11114: 
11115: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
11116: 
11117:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11118: 
11119: 
11120: 
11121: 
11122: 6
11123: Ministems svar                               KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
11124: 
11125: 
11126: 
11127: 
11128: Tili riksdagens talman
11129: 
11130: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        och deras närstående samt övervakningsåtgär-
11131: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        der. För att effektivera bekämpningen av narkoti-
11132: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ka har social- och hälsovårdsministeriet utarbe-
11133: Marjukka Karttunen-Raiskio /saml underteckna-          tat ett omfattande förslag till ett narkotikapoli-
11134: de skriftliga spörsmål SS 676/1999 rd:                 tiskt forskningsprogram för Finlands Akademi.
11135:                                                        Som bäst utarbetas ett enligt tvärförvaltningsmo-
11136:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           dellen uppbyggt narkotikaprogram som skall ut-
11137:       för att stoppa smuggling och bruk av             göra riktlinje för statens ämbetsverks forsknings-
11138:       narkotika och                                    verksamhet.
11139:                                                           Förebyggande av spridningen och bruket av
11140:        hurudan är Finlands nationella narkoti-         narkotika är en del av den nordiska välfårdspoli-
11141:        kastrategi?                                     tiken. Förebyggande arbete utförs genom att man
11142: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       påverkar befolkningens levnadsförhållanden
11143: föra följande:                                        med utgångspunkt i jämlikhet och grundläggan-
11144:                                                       de rättigheter. Härigenom minskas de orsaker
11145: Finlands nationella narkotikastrategi har i de-       som utgör inkörsporten till användningen av rus-
11146: cember 1998 fastställts i statsrådets principbe-      medel och medför rusproblem. Genom fostran
11147: slut om narkotikapolitiken och baserar sig på den     och information påverkas attitydklimatet och
11148: av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta nar-   stöttas framför allt ungdomarna i valet av livsstil
11149: kotikakommissionens betänkande Narkotikastra-         så, att de går in för en drogfri tillvaro. Bruket av
11150: tegin 1997 (1997:10).                                 narkotika samt de problem och olägenheter som
11151:    Finlands narkotikapolitik baserar sig på all-      narkotikan orsakar kan förebyggas effektivt om
11152: männa samhälleliga åtgärder, den nationella lag-      man tillräckligt tidigt och framgångsrikt kan in-
11153: stiftningen och intemationella avtal, med hjälp       gripa i de ungas begynnande rusproblem och i de
11154: av vilka den narkotikakontroll som baserar sig på     symtom som varslar om problemen. Det finns
11155: ett totalförbud mot spridning och bruk av narko-      stora möjligheter att inom undervisnings- och so-
11156: tika effektiveras, förbud mot att pröva och använ-    cial- och hälsovårdsväsendet ingripa i proble-
11157: da narkotika införs, tillräcklig vård ordnas och      men i ett tidigt skede, förutsatt att problemen kan
11158: klientemas möjligheter att få vård underlättas.       identifieras och att man kan agera på rätt sätt.
11159:    Målet för narkotikapolitiken är att förebygga          Vården av personer som använder narkotika
11160: bruk och spridning av narkotika så att bruket och     baserar sig i Finland på den generella princip
11161: bekämpningen av narkotika samt vård- och kon-         inom social- och hälsovårdsministeriet enligt vii-
11162: trollåtgärdema orsakar så små ekonomiska och          ken medborgarna har rätt att på jämlika grunder
11163: individuella problem som möjligt.                     få den service som de behöver. Missbruket av
11164:    Det åtgärdsprogram som hänför sig till statsrå-    narkotika och följderna därav ökar otryggheten i
11165: dets narkotikapolitiska principbeslut betonar fö-     närmiljön och leder också till att medborgarna ut-
11166: rebyggande åtgärder och tidig upptäckt av narko-      sätts för andra olägenheter. Positiva vårdresultat
11167: tikaproblem, vård av och stöd för missbrukama
11168: 
11169: 
11170:                                                                                                         7
11171: KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                            Ministems svar
11172: 
11173: 
11174: har stor betydelse vad gäller narkotika- och            Vid rådgivningama får väntande familjer materi-
11175: brottslighetssituationen.                               a} som berättar om de risker som rusmedel och
11176:    En fortsatt s.k. missbrukarkarriär bland indivi-     bruket av dem under graviditeten medför. 1 allt
11177: dema blir dyrare för samhället än anordnandet av        större utsträckning fåsts uppmärksamhet även
11178: vård. En effektiv vård av dem som missbrukar            vid att upptäcka mödrar som använder rikligt
11179: narkotika är därmed något som ligger i hela sam-        med alkohoi eller olagliga droger och att ge dem
11180: hällets intresse. Också missbrukamas närstående         vård under graviditeten och på förlossningsjuk-
11181: behöver konkret stöd, råd och service.                  husen. Stakes kommer att publicera en undersök-
11182:    Förebyggandet av användningen av narkotika           ning om detta ämne före årets slut.
11183: sker i allt större utsträckning i form av lokalt nät-      Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
11184: verkssamarbete mellan social- och hälsovården,          satta kommissionen för förebyggande av ungas
11185: undervisningsväsendet, ungdomsarbetet, polisen          bruk av narkotika utreder som bäst orsakema till
11186: samt medborgama, särskilt medborgarorganisa-            att antalet fall där unga prövar på droger har ökat
11187: tionema och föräldragrupper. För social- och häl-       samt utarbetar förslag till effektivering av före-
11188: sovårdens del stöds och koordineras det förebyg-        byggandet. Kommissionen bör ha slutfört sitt ar-
11189: gande arbetet av forsknings- och utvecklingscen-        bete den 31.8.2000.
11190: tralen för social- och hälsovården Stakes samt             Förebyggande av ungas rusmedelsmissbruk är
11191: Centret för hälsofrämjande. Stakes arbetsfålt be-       ett viktigt tyngdpunktsområde vid beredningen
11192: står främst i att förebygga rusmedelsmissbruk i         av användningen av de anslag som reserverats för
11193: kommunema, medan Centret för hälsofrämjande             förebyggande av följdema av rusmedelsmiss-
11194: jämte medlemsorganisationer sköter den med-             bruk i dispositionsplanen för 2000. Vid social-
11195: borgarverksamhet som arbetar mot narkotika              och hälsovårdsministeriet har beretts ett mål- och
11196: samt informationen och upplysningen till den            verksamhetsprogram för social- och hälsovår-
11197: stora allmänheten.                                      den. Vid beredningen av programmet poängtera-
11198:    Stakes uppgift är att skapa ett nätverk för kom-     des vikten av att förebygga problem i tid. 1 sam-
11199: munemas aktörer samt att göra verksamheten och          arbete med de organisationer som arbetar för att
11200: de erfarenheter som man fått bl.a. från arbetet         förebygga rusmedelsmissbruk utreds hur man
11201: med att förebygga användningen av droger synli-         skall kunna skapa ett särskilt samarbetsförfaran-
11202: ga på lokal nivå. När verksamheten utvecklas är         de i syfte att effektivare överföra de erfarenheter
11203: det viktigt att stöda och utveckla arbetstagamas        som man fått i det intemationella arbetet på na-
11204: och övriga aktörers yrkeskunskap. Stödjande av          tionell nivå.
11205: aktöremas yrkeskunskap såväl inom social- och              Finlands narkotikastrategi understryker vik-
11206: hälsovården som t.ex. inom ungdoms- och under-          ten av samarbete på lokal nivå för att man i ett så
11207: visningssväsendet har en central plats även när         tidigt skede som möjligt skall kunna ingripa i
11208: det gäller att förebygga bruket av narkotika. För-      ungas problem. 1 detta samarbete har föräldrama
11209: utom det undervisningsmaterial som gäller nar-          och stödjande av föräldraskapet en central roll.
11210: kotikatemat som Stakes utarbetat och som läm-           lnom kommunema pågår flera även av social-
11211: par sig för grundutbildning och fortbildning            och hälsovårdsministeriet delfinansierade pro-
11212: kommer social- och hälsovårdsministeriet att            jekt inom vilka lokala verksamhetsmodeller för
11213: ordna en omfattande utbildningsserie om narko-          tidig upptäckt av bruket av narkotika bland unga
11214: tikafrågor för personalen inom basservicen.             och ingripande i detta har utvecklats. Frågan gäl-
11215:    Alla former av stöd för föräldraskap och av          ler att man medvetet och gemensamt beslutar om
11216: bams uppväxt och utveckling är en del av arbetet        hur man skall förhålla sig till ungas rusmedels-
11217: med att förebygga rusmedelsmissbruk. Det arbe-          missbruk i området. lfall man inte i tillräcklig ut-
11218: te som utförs för att främja ungdomars välstånd         sträckning fåster uppmärksamhet vid ungas
11219: och hälsa börjar även i fråga om förebyggandet          rökvanor och alkoholbruk banas väg även för lus-
11220: av rusmedelsmissbruk redan före bamets födsel.          ten att pröva på narkotika.
11221: 
11222: 
11223: 8
11224: Ministems svar                             KK 676/1999 vp -Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
11225: 
11226: 
11227:    1 största delen av kommunema finns en arbets-        Eftersom de ansvarsförhålianden och skyldig-
11228: grupp med representanter för flera yrkeskårer       heter som gälier verksamheten i synnerhet i nar-
11229: som koordinerar och planerar den förebyggande       kotikafrågor inte är entydiga har utbildningssty-
11230: missbrukarvården i regionen. Enligt mål- och        relsen producerat material för yrkesläroanstalter
11231: verksamhetsprogrammet för social- och hälso-        och gymnasier som erbjuder förfaringssätt i nar-
11232: vården 2000-2003 skali kommunema utse per-          kotikafrågor.
11233: soner som är områdesansvariga för det alkohol-         För bam och unga som upplever otrygghet un-
11234: och narkotikaförebyggande arbetet och ge de an-     der veckosluten antingen på grund av ensamhet,
11235: svariga adekvat fortbildning. Under programpe-      föräldramas rusmedelsmissbruk elier andra pro-
11236: rioden stöder social- och hälsovårdsministeriet     blem som hänför sig tili förmågan att klara olika
11237: projekt med anknytning tili detta arbete.           livssitutioner har det skapats olika mötesplatser,
11238:    Skolan har traditionelit ansetts ha en central   inrättats kafeer och skyddshem t.o.m. med över-
11239: ställning när det gälier att förebygga rusmedels-   nattningsmöjligheter. På de här platsema har
11240: missbruk bland unga. Den revidering av under-       ungdomama ofta tiligång tili individueli sakku-
11241: visningsplanen som genomförs i Finland stöder       nighjälp. En viktig roli i denna typ av verksam-
11242: utvecklandet av kvaliteten på hälso- och laglig-    het spelar också utbildade frivilliga personer och
11243: hetsfostran samt skapandet av samarbetsmodel-       stödpersoner.
11244: ler melian hemmet och skolan och även andra            De s.k. lätt tiligängliga tjänstema blir alit mera
11245: centrala aktörer. Tyngdpunkten för narkotikain-     skiftande. Den nyaste är telematisk självhjälps-
11246: formationen i skoloma har i alimänhet legat på      tjänst kombinerad med anonym stödtjänst för
11247: kunskapsförmedling. Den kunskapsförmedling          rusmedelsmissbrukare. Man har desstuom under
11248: som hänför sig tili narkotika utgör dock för det    de senaste åren utvecklat telefonjourema i syn-
11249: mesta en del av en mera omfattande hälsofostran     nerhet då det gälier att förebygga bruket av nar-
11250: som gälier drogfrihet och frågan behandlas ock-     kotika. För upptäckande av rusmedelsproblem i
11251: så i samband med laglighetsfostran. 1 skoloma       ett tidigt skede har det utvecklats arbetsmetoder
11252: poängteras med hjälp av mediafostran allt mer       som tillämpas även på narkomaner och med hjälp
11253: förmågan att kritiskt analysera det informations-   av vilka klienten då han besöker stödpunktema
11254: flöde som kommer t.ex. via Internet.                får individueli service som omfattar råd och
11255:    Man hålier på att övergå från undervisning       handledning.
11256: som koncentrerar sig på förmedling av ämnes-           Den finländska missbrukarvården erbjuder ett
11257: kunskap tili en upplevelsebaserad och deltagan-     stort urval tjänster för alkohol-, läkemedels-, nar-
11258: de inläming. 1 skolundervisningen används ock-      kotika- och andra rusmedelsmissbrukare, alit
11259: så sådana program som gälier rusmedelsfostran       från avvänjnings- och rehabiliteringstjänster som
11260: som sammanstälits av utomstående producenter.       syftar tili att göra klienten drogfri tili tjänster
11261: Dessa program som gälier rusmedelsfostran när-      som syftar tili att upprätthålla klientemas funk-
11262: mar sig frågan på ett övergripande sätt. Utbild-    tionsförmåga och minska skadoma. Missbrukar-
11263: ningsstyrelsen, Stakes och Centret för hälsofräm-   nas anhöriga erbjuds också stöd, råd och tjänster.
11264: jande har utrett hur de program som gälier rus-        Narkotikabrottsligheten och annan brottslig-
11265: medelsfostran som använts i grundskolan passar      het som hänför sig tili den har ökat under de se-
11266: in i skolmiljön och i början av 2000 kommer en      naste åren. Den utveckling av narkotikabrottslig-
11267: handbok i ämnet att publiceras för skoloma och      heten samt de alit fastare band melian den och
11268: utomstående producenter av material och pro-        den organiserade brottsligheten som kommit tili
11269: gram. Nyligen publicerades som resultatet av eu-    poliseos kännedom beskriver problemets alivar
11270: ropeiskt samarbete en handbok för effektivare fö-   och omfattning. Antalet anmälningar om narkoti-
11271: rebyggande av rusmedelsmissbruk i kommuner-         kabrott som kom till polisens kännedom 1998
11272: na.                                                 uppgick till 8 024, medan de föregående år upp-
11273: 
11274: 
11275: 
11276:                                                                                                        9
11277: KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                            Ministems svar
11278: 
11279: 
11280: gick till 6 731, vilket innebär en ökning med               Centralkriminalpolisen koordinerar bekämp-
11281: 19 % jämfört med 1997. Antalet narkotikabeslag          ningen av den riksomfattande, intemationella,
11282: och de mängder som beslagtagits har också ökat.         professionella och organiserade narkotikabrotts-
11283: År 1998 uppgick antalet narkotikabeslag till            ligheten för samordning av informationen om
11284: 6 470 och de gjordes på 122 orter, vilket är 17%        den samt brott och brottsserier i realtid.
11285: mera än föregående år.                                      Centralkriminalpolisen leder större operatio-
11286:    Narkotikabrott förekommer i alla häraden. Ett        ner mot brottslig verksarnhet, såsom täckopera-
11287: klart tyngdpunktsområde är södra Finland och            tioner och kontrollerad leverans och sköter sär-
11288: särskilt huvudstadsregionen där cirka hälften av        skilt bekämpningen av organiserad införsel och
11289: alla registrerade narkotikabrott inträffade. 1 övri-    spridning av narkotika i samarbete med polisens
11290: ga Finland har narkotikabrotten huvudsakligen           övriga enheter samt tullen och gränsbevaknings-
11291: koncentrerats tilllandskapens centralorter.             myndighetema. 1 samarbete med fångvårdsvä-
11292:    Den snabbt försämrade narkotikasituationen           sendet bekämpas ordnande och ledning av narko-
11293: ställer allt större krav på lagtillsynsarbetet. Vid     tikahandel i straffanstaltema.
11294: inrikesministeriet har beretts en regeringspropo-           Den lokala polisen sköter om att det ordnas en
11295: sition med förslag till ändring av polislagen, i vii-   heltäckande och effektiv kontroll på gatunivå för
11296: ken beaktas de ändringsbehov samt behov av be-          att förhi11dra att narkotikahandeln och bruket av
11297: hörighetsbestämmelser som behövs vid bekämp-            narkotika samt drogkulturen sprider sig och för
11298: ning av allvarlig och organiserad brottslighet,         att minska rekryteringen av nya missbrukare.
11299: särskilt narkotikabrottslighet. Syftet med propo-           Beredskapen för teleavlyssning och teknisk
11300: sitionen är att lyfta upp de medel för brottsbe-        avlyssning förbättras genom att de tekniska sys-
11301: kämpning som polisen har till sitt förfogande på        temen fömyas och ny teknisk utrustning skaffas
11302: en allmäneuropeisk nivå. Propositionen behand-          till polisen. Undersökningen av prov från ämnen
11303: las som bäst i riksdagen.                               som hänför sig till undersökningen av narkotika-
11304:    Vid inrikesministeriet har beretts en strategi       brott görs snabbare, vilket för sin del påskyndar
11305: för polisen vid bekämpning av narkotikabrott            åtalsprövning särskilt av brott som misstänks ha
11306: 2000--2003. Enligt strategin är polisens mål att        begåtts av unga personer.
11307: stoppa ökningen av narkotikabrottslighet.                   För att eliminera ekonomisk fördel av brott
11308:    1 polisens resultatplaner bestäms enligt län och     samarbetar utredningsgruppema och de grupper
11309: polisinrättning de konkreta målen och medlen för        som klarlägger nyttan av brott med utsöknings-
11310: bekämpning, avslöjande och utredande av narko-          myndighetema, skattemyndighetema, åklagama
11311: tikabrottslighet och den brottslighet som den           samt fångvårdsväsendet. Ett effektivt samarbete
11312: medför.                                                 med centralen för utredning av penningtvätt och
11313:    Polisens länsledning ordnar bekämpning, av-          polisens övriga enheter ordnas.
11314: slöjande och utredningar av narkotikabrott ge-              Arbetet med att förebygga narkotikabrottslig-
11315: nom de föreskrifter som den meddelar och ingår          het riktas till hela befolkningen, yrkeskårer som
11316: avtal med de riksomfattande polisenhetema om            är i nyckelställning och som kommer i kontakt
11317: hur verksarnheten för bekämpning av narkotika           med narkotika och som behöver information om
11318: skall ordnas på ett ändamålsenligt sätt samt gör        narkotikaproblem och narkotikabrottslighet, de
11319: upp behövliga verksarnhetsplaner enligt de prin-        som prövar på narkotika samt egentliga missbru-
11320: ciper som räknas upp nedan.                             kare, av vilka rannsaknings- och fångelsefångar
11321:    1 arbetet med att förebygga narkotikabrottslig-      utgör en särskild grupp.
11322: het på lokal nivå vidtas åtgärdema enligt verk-             Polisen bygger på lokal nivå upp ett samar-
11323: sarnhetsmodellen för närpolisen. Polisen kom-           betsnät med de myndigheter som arbetar med
11324: mer med initiativ vid uppgörandet av lokala pla-        ungdomar och kommer överens om förfarandet
11325: ner för bekämpning av brott samt vid uppgöran-          för att det fortsatta arbete som tidigt ingripande i
11326: det av kommunala säkerhetsplaner.                       problemen förutsätter skalllyckas.
11327: 
11328: 
11329: 10
11330: Ministems svar                                KK 676/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
11331: 
11332: 
11333:    Då det gäller informationen fåsts uppmärk-           allt mer tili utnyttjande av riskprofilering och ef-
11334: samhet vid sambandet mellan narkotika och               fektivt informationsutbyte. Tullen har effektive-
11335: brottslighet samt de allvarliga följdverkningar         rat övervakningen av de yttre gränsema och ef-
11336: för individen och samhället som det medför. Po-         fektivare övervakningsutrustning har tagits i
11337: lisen och tullen informerar om åtgärder för be-         bruk.
11338: kämpning av narkotika och den brottslighet som             Tullens narkotikahundar utför ett viktigt arbe-
11339: hänför sig till den i syfte att minska efterfrågan      te bl.a. vid övervakningen av postförsändelser
11340: och utbudet på narkotika.                               och varor. I framtiden kommer verksamheten då
11341:    Polisen försöker också förhindra att det upp-        det gäller hundama att koncentreras tili passiv
11342: står lokala platser för förmedling och bruk av          övervakning, där hunden under fri 1edning rör sig
11343: narkotika.                                              bland passagerama på flygfålt och i harnnar inom
11344:    I sådana situationer där polisen ingriper tryg-      gränsema för EU och Schengenavtalet. Ä ven ef-
11345: gas möjlighetema att få sakkunnighjälp för be-          ter det att Schengenavtalet har börjat tiliämpas
11346: dömning av behovet av och möjlighetema att få           kommer tullkontrollen och övriga tullövervak-
11347: vård samt stöds kommunala projekt som hänför            ningsåtgärder att fortsätta som förr på gränsen
11348: sig tili ordnande av vårdhänvisning i överens-          mellan Finland och Norge, eftersom gränsen fort-
11349: stämmelse med statsrådets principbeslut om nar-         farande är unionens yttre gräns även i skattefrå-
11350: kotikapolitiken.                                        gor.
11351:    I fråga om utvecklandet av lagstiftningen före-         Då Schengengenavtalet börjar tiliämpas inne-
11352: skrivs i anslutning till ekonomisk fördel som fås       bär det att människoma börjar röra sig mera fritt
11353: genom brott om s.k. omvänd bevisbörda, revide-          än tidigare. Det innebär dock inte att kontrollen
11354: ras bestämmelsema gällande kriminalisering av           blir sämre utan att allt effektivare och mera plan-
11355: penningtvätt, föreskrivs om skydd av vittnen och        mässiga övervakningsåtgärder vidtas för att hitta
11356: personer som samarbetar med myndigheter, före-          narkotika och särskilt för att avslöja professio-
11357: skrivs om att belöning för tips är skattefri in-        nell smuggling av narkotika redan vid landets
11358: komst samt revideras förundersökningslagen och          gränser. I framtiden kommer underrättelseverk-
11359: tvångsmedelslagen. Ett proposition som gäller de        samheten, ett effektivt utbyte av information, ett
11360: sist närnnda har nyligen avlåtits tili justitieminis-   fungerande kontaktmannanät och goda intema-
11361: teriet varefter den går på remiss.                      tionella förbindelser att få allt större betydelse.
11362:    Tullens strategi då det gäller narkotika är att      Med hjälp av tullens och polisens kontaktmän i
11363: stoppa narkotika redan vid gränsen. Vid övervak-        olika Iänder fortsätter bl.a. utredningen av narko-
11364: ningen av narkotika koncentreras verksamheten           tikabrott som har intemationell anknytning.
11365: 
11366: 
11367: Helsingfors den 16 november 1999
11368: 
11369:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11370: 
11371: 
11372: 
11373: 
11374:                                                                                                          11
11375:                                                               KK 677/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
11376: 
11377: 
11378: 
11379: 
11380:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 677/1999 vp
11381: 
11382:                                                Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hajaut-
11383:                                                taminen
11384: 
11385: 
11386: 
11387: 
11388: Eduskunnan puhemiehelle
11389: 
11390: Puolustushallinnon rakennuslaitos on nykyisel-          puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilös-
11391: lään liikelaitosmaisesti toimiva nettobudjetoitu        töstä on nykyiselläänkin osa puolustusvoimien
11392: yksikkö, joka tuottaa ja hankkii puolustusvoimil-       poikkeusaikojen organisaatiota.
11393: le sen tarvitsemia kiinteistönhoito-, rakennutta-          Koko puolustushallinto on sitoutunut valtion
11394: mis- sekä teknisiä omistajatehtäviä. Nykyisin           yleisiin kiinteistöstrategisiin periaatteisin, joita
11395: puolustushallinnon rakennuslaitos on yhden luu-         ovat tehokkuuden ja tuottavuuden nostaminen ja
11396: kun palvelulaitos. Alivaltiosihteeri Kivelän vetä-      kiinteistöjen arvon ja kunnon säilyttäminen.
11397: mä puolustushallinnon työryhmä esittää mietin-             Kiinteistöhallinnon hallinnan ja kiinteistötoi-
11398: nössään, että puolustushallinnon kiinteistöt luo-       men hajauttaminen usealle eri taholle vaikeuttai-
11399: vutettaisiin Valtion kiinteistölaitoksen omaisuu-       si puolustusvoimien keskittymistä ydintoimin-
11400: deksi, metsät luovutettaisiin Metsähallitukselle        taansa kaikilla johtamisen tasoilla ja johtaisi
11401: ja sotilaalliset laitteet jäisivät puolustusvoimille,   päällekkäisten kiinteistötoimintojen luomiseen
11402: joka muodostaa oman kiinteistöhuolto-organi-            sekä henkilömäärän lisääntymiseen.
11403: saationsa.
11404:    Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilalle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11405: tulisi useita toimijoita, kuten Metsähallitus, Val-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11406: tion kiinteistölaitos, Kapiteeli Oy, Kruunuasun-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11407: not Oy ja puolustushallinnon oma kiinteistön-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11408: huolto-organisaatio sekä puolustusvoimien oma
11409: kiinteistöpalveluita ostava ja valvova organisaa-             Onko aihetta hajottaa useiksi toimijoik-
11410: tio.                                                          si hyvin toimiva puolustushallinnon ra-
11411:     Järjestelmästä tulisi hyvin sekava ja monimut-            kennuslaitos, joka on pystynyt tähän asti
11412: kainen, jolloin sen kokonaiskoordinointi olisi hy-            keskitetysti ja kustannustietoisesti puo-
11413: vin vaikeaa. Suunnitelmallinen kiinteistöjen hoi-             lustusvoimien erityisnäkökohdat huo-
11414: to ja poikkeusolojen vaativat kiinteistönhoitoteh-            mioon ottaen kehittämään toimintaansa
11415: tävät eivät olisi kenenkään hallinnassa. Suuri osa            kokonaisvaltaisesti ja hoitamaan kiin-
11416:                                                               teistönhoito-ja kunnossapitotehtävät ja
11417: 
11418: 
11419: 
11420: 
11421:                                                                                                    Versio 2.0
11422: KK 677/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
11423: 
11424: 
11425:       ovatko vaarana puolustusvoimien asun-      sen muuttuminen ja ongelmat puolustus-
11426:       tojen tuntuvat vuokrien korotukset sekä    voimien tehtävien ja turvallisuusnäkö-
11427:       kyseisten kiinteistöjen käyttötarkoituk-   kohtien kannalta?
11428: 
11429: 
11430: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
11431: 
11432:     Lauri Oinonen /kesk
11433: 
11434: 
11435: 
11436: 
11437: 2
11438: Ministerin vastaus                                            KK 677/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk
11439: 
11440: 
11441: 
11442: 
11443: Eduskunnan puhemiehelle
11444: 
11445: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          hallinnon rakennuslaitos toimisi tämän mallin
11446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           mukaan puolustushallinnon kiinteistökantaa hoi-
11447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tavana, valtiovarainministeriön alaisena liikelai-
11448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-        toksena. Mallin toteuttaminen edellyttäisi huo-
11449: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mattavia henkilöstösiirtoja.
11450: KK 677/1999 vp:                                            Työryhmän puolustushallinnon edustajat eh-
11451:                                                         dottavat, että puolustushallintoon perustettaisiin
11452:        Onko aihetta hajottaa useiksi toimijoik-         liikelaitoksena t01m1va puolustusministeriön
11453:        si hyvin toimiva puolustushallinnon ra-          alainen Puolustushallinnon kiinteistölaitos, jon-
11454:        kennus laitos, joka on pystynyt tähän asti       ka hallintaan siirrettäisiin puolustushallinnolle
11455:        keskitetysti ja kustannustietoisesti puo-        tarpeelliset toimitilakiinteistöt, niihin liittyvät
11456:        lustusvoimien erityisnäkökohdat huo-             asuinkiinteistöt sekä harjoitusalueet, rakenteet ja
11457:        mioon ottaen kehittämään toimintaansa            verkostot. Puolustusministeriön, puolustusvoi-
11458:        kokonaisvaltaisesti ja hoitamaan kiin-           mien sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen
11459:        teistönhoito-ja kunnossapitotehtävät ja          käsityksen mukaan tämä toimintamalli olisi pa-
11460:                                                         ras lähtökohta kiinteistötoimen kehittämiseksi ja
11461:        ovatko vaarana puolustusvoimien asun-            se on saanut myös henkilöstöjärjestöjen tuen.
11462:        tojen tuntuvat vuokrien korotukset sekä             Valtion eri organisaatioiden on hyväksyttyjen
11463:        kyseisten kiinteistöjen käyttötarkoituk-         kehittämistavoitteiden mukaisesti kehitettävä te-
11464:        sen muuttuminen ja ongelmat puolustus-           hokkuuttaan ja taloudellisuuttaan omista lähtö-
11465:        voimien tehtävien ja turvallisuusnäkö-           kohdistaan käsin. Puolustushallinnon kiinteistö-
11466:        kohtien kannalta?                                toimen lähtökohtana on pääomatalouteen siirty-
11467: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           minen sekä kokonaistaloudellisuus ja tehokkuus,
11468: ti seuraavaa:                                           mikä saadaan aikaan puolustushallinnon käsityk-
11469:                                                         sen mukaan parhaiten keskittämällä resursseja
11470: Puolustushallinnon kiinteistötyöryhmän loppura-         Puolustushallinnon kiinteistölaitokseen, jolloin
11471: porttiin sisältyy kaksi ehdotusta puolustushallin-      vapautetaan puolustusvoimien resursseja sen
11472: non kiinteistötoimen kehittämiseksi. Työryhmän          ydintoimintaan. Samalla muutetaan palvelutuo-
11473: enemmistö päätyy ehdottamaan, että puolustus-           tantoa markkinaehtoiseksi poikkeusolojen tehtä-
11474: hallinnolle tarpeelliset toimitilat ja niihin liitty-   vien edellyttämin rajoituksin sekä varmistetaan
11475: vät alueet olisi siirrettävä Valtion kiinteistölai-     tehokas asiakasohjautuvuus.
11476: tokseen, metsäalueet Metsähallitukseen, tarpeet-           Puolustushallinnon asuntojen luovutusmenet-
11477: tomat toimitilat Kapiteeli Oy:lle ja asunnot Kruu-      tely noudattaa talouspoliittisen ministerivalio-
11478: nuasunnot Oy:lle. Suoranaisesti sotilaallisiin          kunnan yleislinjausta, jonka mukaan virastojen ja
11479: ase- ja viestintäjärjestelmiin liittyvät kiinteät ra-   laitosten ydintoimintaan kuulumaton kiinteistö-
11480: kenteet ja laitteet jäisivät puolustusvoimien hal-      varallisuus siirretään Kapiteeli Oy:lle. Asunto-
11481: lintaan ja ylläpitovastuulle. Nykyinen Puolustus-       jen vuokrataso määräytyy siirtymäkauden jäl-
11482: 
11483: 
11484: 
11485:                                                                                                          3
11486: KK 677/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk               Ministerin vastaus
11487: 
11488: 
11489: keen markkinaehtoisesti. Työantajana on jatkos-
11490: sakin mahdollisuus tukea asumista maksamalla
11491: hintatukea vuokratason alentamiseksi.
11492: 
11493: 
11494: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
11495: 
11496:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
11497: 
11498: 
11499: 
11500: 
11501: 4
11502: Ministems svar                                           KK 677/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
11503: 
11504: 
11505: 
11506: 
11507: Tili riksdagens talman
11508: 
11509: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     direkt hänför sig tili de militära vapen- och sig-
11510: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     nalsystemen samt bära underhållsansvaret för
11511: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-    dem. Försvarsförvaltningens nuvarande bygg-
11512: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-    verk fungerar enligt denna modell som ett affårs-
11513: mål SS 677/1999 rd:                                 verk vilket är underställt finansministeriet och
11514:                                                     sköter försvarsförvaltningens fastighetsbestånd.
11515:       Finns det någon anledning att sprida ut       Realiseringen av denna modell förutsätter bety-
11516:       försvarsförvaltningens väl fungerande         dande personalförfl yttningar.
11517:       byggverk på flera aktörer, med tanke på          Försvarsförvaltningens representanter i ar-
11518:       att byggverket hittills centraliserat och     betsgruppen föreslår att vid försvarsförvaltning-
11519:       kostnadsmedvetet samt med beaktande           en inrättas Försvarsförvaltningens fastighets-
11520:        av de särskilda synpunkter som gäller        verk som är underställt försvarsministeriet och
11521:       försvarsmakten har förmått utveckla sin       fungerar som ett affårsverk. Till detta fastighets-
11522:        verksamhet på ett helhetsbetonat sätt        verks förvaltning kan då de för försvarsförvalt-
11523:        och sköta uppgifterna gällande fastig-       ningen nödvändiga lokalfastighetema, de därtill
11524:        hetsvård och underhåll, och                  hörande bostadsfastigheterna samt övningsområ-
11525:                                                     dena, konstruktionerna och nätverken flyttas. En-
11526:       Jöreligger risk för att hyrorna för för-      ligt försvarsministeriets, försvarsmaktens samt
11527:       svarsmaktens bostäder kommer att hö-          Försvarsförvaltningens byggverks uppfattning är
11528:       jas kännbart ochför att användningsän-        denna verksamhetsmodell den bästa utgångs-
11529:       damålet för fastigheterna i fråga ändras      punkten när det gäller att utveckla fastighets-
11530:       samt för att problem uppstår med tanke        funktionen och den har också fått personalorga-
11531:       på försvarsmaktens uppgifter och säker-       nisationernas stöd.
11532:        hetssynpunkterna?                               Statens olika organisationer bör enligt de god-
11533: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     kända utvecklingsmålen utveckla sin effektivitet
11534:                                                     och lönsamhet från sina egna utgångspunkter.
11535: föra följande:
11536:                                                     Utgångspunkten fOr försvarsförvaltningens fas-
11537: Slutrapporten från försvarsförvaltningens arbets-   tighetsfunktion är övergången till kapitalhushåll-
11538: grupp för fastighetsfrågor innehåller två förslag   ning samt helhetsbetonad resurshushållning och
11539: för utveckling av försvarsförvaltningens fastig-    effektivitet, vilket enligt försvarsförvaltningens
11540: hetsfunktion. Arbetsgruppens majoritet föreslår     uppfattning bäst kan fås till stånd genom att re-
11541: att de lokaler som försvarsförvaltningen behöver    sursema koncentreras tili Försvarsförvaltning-
11542: och de därtill hörande områdena skall överföras     ens fastighetsverk, och varigenom försvarsmak-
11543: till Statens fastighetsverk, skogsområdena till     tens resurser frigörs för den centrala verksamhe-
11544: Forststyrelsen, onödiga lokaler tili Kapiteeli Oy   ten. Samtidigt marknadsbaseras serviceproduk-
11545: och bostädema tili Kruunuasunnot Oy. Försvars-      tionen inom de gränser som uppgifterna under
11546: makten föreslås alltjämt ha kvar i sin besittning   undantagsförhållanden förutsätter samt säker-
11547: sådana fasta konstruktioner och anordningar som     ställs en effektiv inriktning på kunderna.
11548: 
11549: 
11550:                                                                                                      5
11551: KK 677/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                     Ministerns svar
11552: 
11553: 
11554:    Det förfarande genom vilket försvarsförvalt-        hyresnivå fastställs efter övergångsperioden så
11555: ningens bostäder överlåts iakttar det finanspoli-      att hyrorna är marknadsbaserade. Det är också i
11556: tiska ministerutskottets allmänna linje, enligt vii-   framtiden möjligt för arbetsgivaren att stöda bo-
11557: ken fastighetsförmögenhet som inte hör till äm-        endet genom att beta1a prisstöd för att hyresni-
11558: betsverkens och inrättningarnas centrala verk-         vån skall kunna sänkas.
11559: samhet överförs till Kapiteeli Oy. Bostädernas
11560: 
11561: 
11562: Helsingfors den 17 november 1999
11563: 
11564:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
11565: 
11566: 
11567: 
11568: 
11569: 6
11570:                                                           KK 678/1999 vp -Matti Kangas /vas ym.
11571: 
11572: 
11573: 
11574: 
11575:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 678/1999 vp
11576: 
11577:                                              Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärit sekä
11578:                                              lääkäreiden jääviyden tulkinta
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 
11583: Eduskunnan puhemiehelle
11584: 
11585: Viime vuosina työkyvyttömyyseläkepäätösten            ja toimivat erilaisissa lautakunnissa asiantuntija-
11586: perusteena olevat lääkärinlausunnnot ovat saa-        lääkäreinä.
11587: neet erikoisia muotoja. Vakuutusyhtiöiden asian-
11588: tuntijalääkäreiden jäljiltä on tullut esille yhä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11589: enemmän tapauksia epätarkoista ja jopa vääristä       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11590: lääkärinlausunnoista, joita saatetaan kirjoittaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11591: potilasta näkemättä. Monissa tapauksissa lääkä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11592: rintodistuksen pohjalta annettu päätös koskettaa
11593: potilasta lopun elämää.                                     Näkeekö hallitus ristiriitaa siinä, että
11594:    Ongelmallista on se, että vakuutusyhtiöiden              samat henkilöt toimivat vakuutusyhtiöi-
11595: asiantuntijalääkärit saattavat kirjoittaa lääkärin-         den asiantuntijalääkäreinä ja lautakun-
11596: lausuntoja tutkimatta potilasta ja ottamatta huo-           tien asiantuntijalääkäreinä ja
11597: mioon muiden potilasta tutkineiden lääkäreiden
11598: lausuntoja. Toinen erittäin ongelmallinen kysy-             onko nykyisenkaltainen lääkärien jää-
11599: mys on se, että jotkut vakuutusyhtiöiden asian-             viyden tulkinta oikea sekä
11600: tuntijalääkäreistä toimivat samalla lautakuntien            millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
11601: asiantuntijalääkäreinä. Potilaiden oikeusturvan             vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärei-
11602: kannalta on kyseenalaista, että samat henkilöt en-          den toiminnan tarkemmaksi valvomisek-
11603: sin arvioivat potilasta vakuutusyhtiön lääkärinä            si ja toiminnan kehittämiseksi?
11604: 
11605: 
11606: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
11607: 
11608:      Matti Kangas /vas
11609:      Reijo Laitinen /sd
11610: 
11611: 
11612: 
11613: 
11614: II   200678
11615:                                                                                                 Versio 2.0
11616: KK 678/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                   Ministerin vastaus
11617: 
11618: 
11619: 
11620: 
11621: Eduskunnan puhemiehelle
11622: 
11623: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa                 Sosiaalivakuutusta koskevassa lainsäädännös-
11624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sä on järjestetty yleisistä tuomioistuimista eril-
11625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lään oleva muutoksenhakujärjestelmä, jossa
11626: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              koko eläkejärjestelmää ja tapaturmavakuutusjär-
11627: Kankaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen              jestelmää koskevana ylimpänä muutoksenhaku-
11628: kysymyksen KK 678/1999 vp:                              asteena on vakuutusoikeus.
11629:                                                             Sosiaalivakuutuslainsäädäntöä toimeenpan-
11630:        Näkeekö hallitus ristiriitaa suna, että          taessa noudatetaan hallintomenettelylakia ja
11631:        samat henkilöt toimivat vakuutusyhtiöi-          muutoksenhakumenettelyssä noudatetaan hallin-
11632:        den asiantuntijalääkäreinä ja lautakun-          tolainkäyttölakia.
11633:        tien asiantuntijalääkäreinä ja                       Päätöksentekoprosessi kussakin sosiaaliva-
11634:                                                         kuutusasioita hoitavassa laitoksessa tapahtuu jul-
11635:        onko nykyisenkaltainen lääkärien jää-            kisoikeudellisen tehtävän hoitamisen ja hallinto-
11636:        viyden tulkinta oikea sekä                       menettelylain edellyttämien toimintaperiaattei-
11637:        millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä         den puitteissa laitoksen sisäisten määräysten mu-
11638:        vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkärei-          kaan. Päätöksenmuodostus sosiaalivakuutus-
11639:        den toiminnan tarkemmaksi valvomisek-            asioissa tapahtuu käytännössä kollektiivisesti,
11640:        si ja toiminnan kehittämiseksi?                  koska asioita ratkaistaessa on otettava huomioon
11641:                                                         lähes poikkeuksetta myös muita kuin lääketie-
11642: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           teellisiä seikkoja. Siksi käsittelyyn eläkelaitok-
11643: ti seuraavaa:                                           sissakin osallistuu lääkärin lisäksi aina myös
11644:                                                         muita asiantuntijoita, kuten lakimiehiä sekä kor-
11645: Sosiaalivakuutus on lakisääteinen järjestelmä,          vaus- ja etuuskäsittelijöitä. Lääkäri ei voi asiaa
11646: jossa oikeudet, etuudet, rahoitus ja muutoksenha-       yksin päättää. Päätös voidaan tehdä myös vas-
11647: ku on säädetty lailla. Sosiaalivakuutusjärjestel-       toin asiantuntijalääkärin näkemystä. Lisäksi lää-
11648: män toimeenpanossaja muutoksenhaussa nouda-             ketieteellisenkin näkemyksen muodostamiseen
11649: tetaan virallis- ja laillisuusperiaatteita. Tämä tar-   voi eläkelaitoksessa osallistua useita lääkäreitä,
11650: koittaa, että järjestelmän on annettava hakijalle       jolloin myös tämä kannanotto voi olla kollektii-
11651: se etuus, joka hänelle lain mukaan kuuluu. Lain-        vinen.
11652: säädännöllä yksityisten alojen työeläkejärjestel-          Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
11653: mä on säädetty hoidettavaksi yksityisoikeudelli-        mukaan yksittäisistä korvaus- ja etuuspäätöksis-
11654: sissa eläkelaitoksissa, joita ovat eläkevakuutus-       tä perusteluineen vastaa hakijaan nähden asian-
11655: yhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat. Samoin tapaturma-      omainen laitos järjestelmää toteuttavana instituu-
11656: vakuutusta yksityisten työnantajien osalta hoide-       tiona. Sen palveluksessa olevilla yksittäisillä toi-
11657: taan yksityisoikeudellisissa vakuutuslaitoksissa.       mihenkilöillä ei sen sijaan tällaista ulospäin
11658: Näitä tehtäviä hoitaessaan edellä tarkoitettujen        suuntautuvaa vastuuta voi olla. Julkisoikeudellis-
11659: laitosten on lainsäädännössä katsottu hoitavan          ta tehtävää hoitavana laitoksena ei kyseisellä lai-
11660: julkisoikeudellista tehtävää.                           toksella eikä sen palveluksessa olevalla henkilöl-
11661: 
11662: 
11663: 2
11664: Ministerin vastaus                                        KK 678/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
11665: 
11666: 
11667: lä ole sosiaalivakuutusprosessissa yksityisoikeu-      myyttä myös muihin työkyvyttömyyseläkkeen-
11668: delliseen asianosaisasemaan verrattavaa asemaa         hakijoihin nähden tasapuolisesti ja oikeudenmu-
11669: hakijaan nähden. Laitoksessa asian käsittelyyn         kaisesti. Tätä harkintaansa varten asiantuntija-
11670: osallistuvan lääkärin tehtävänä on olla objektii-      lääkäri tarvitsee seikkaperäisesti laaditun lääkä-
11671: vinen vakuutuslääketieteen asiantuntija, joka an-      rintodistuksen, jossa on riittävät tiedot. Asian-
11672: taa asiantuntijalausuntonsa kirjalliseen sosiaali-     tuntijalääkäreiden pyrkimyksenä on olla ehdotto-
11673: vakuutusprosessiin. Näin varmistetaan, että yh-        man objektiivisia. Harkinnan tulee perustua ha-
11674: denvertaisuusperiaate eri hakijoiden välillä to-       vaittuihin tosiseikkoihin, ei vaikutelmiin. He ei-
11675: teutuisi mahdollisimman hyvin.                         vät myöskään saa olla sen enempää eläkelaitok-
11676:     Julkisuudessa esitetty arvostelu sosiaaliva-       sen, potilaan kuin muidenkaan tahojen painos-
11677: kuutusasioita hoitavissa laitoksissa toimivien va-     tuksen kohteena. Asiantuntijalääkäreillä tulee
11678: kuutuslääkäreiden ja muutoksenhakulautakun-            olla riittävän korkea ja ajanmukainen lääketie-
11679: nissa toimivien lääkärijäsenten puolueettomuut-        teellisen tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön
11680: ta kohtaan perustuu useimmiten siihen, ettei ole       lääkärin työstä. Näin määritelty vaatimustaso
11681: ymmärretty hoitavien lääkäreiden ja asiantunti-        edellyttää, että asiantuntijalääkäreiden erityinen
11682: joina toimivien vakuutuslääkäreiden tehtävien          perehtyneisyys sosiaalivakuutukseen otetaan
11683: poikkeavan toisistaan.                                 huomioon nimitettäessä heitä lautakuntiin.
11684:     Hoitavien lääkäreiden ensisijaisena tehtävänä          Päinvastoin kuin kysymyksen perusteluosassa
11685:  on arvioida sosiaalivakuutusta varten potilaansa      annetaan ymmärtää, vakuutusyhtiöiden asiantun-
11686:  työkykyä. Tämä arvio lähtee aina potilaan tar-        tijalääkärit eivät tässä ominaisuudessaan toimi
11687:  peista. On myös huomattava, ettei hoitava lääkä-      potilasta hoitavina lääkäreinä eivätkä siten myös-
11688:  ri voi kieltäytyä kirjoittamasta esimerkiksi B-lää-   kään kirjoita hoitavan lääkärin lausuntoja, kuten
11689:  kärinlausuntoa potilaan sitä pyytäessä. Yleensä       esimerkiksi B-lääkärinlausuntoj a, etuusasiaa
11690:  esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemuksissa           varten.
11691:  on vieläkin mukana hoitavan lääkärin eläkettä             Sosiaali- ja terveysministeriö on eläkelauta-
11692:  puoltava lausunto. Sosiaalivakuutuksen kannalta       kunnan lääkärijäsenten määräämisen yhteydessä
11693:  keskeistä pitäisi kuitenkin olla lausunnosta ilme-    aina varmistanut, ettei eläkelaitoksen palveluk-
11694:  nevä lääketieteellinen tosiseikasto. Sosiaaliva-      sessa olevaa asiantuntijalääkäriä ole määrättyjä-
11695:  kuutusasioita hoitavien laitosten ja muutoksen-       seneksi lautakuntaan. Tarkoituksena lääkärijäse-
11696:  hakuelinten vakuutuslääkäreiden tulee olla va-        niä määrättäessä on, ettei muutenkaan synny es-
11697:  kuutuslääketieteen asiantuntijoita. Heidän tehtä-     teellisyyttä aiheuttavia tilanteita.
11698:  vänään on harkita etuudenhakijan työkyvyttö-
11699: 
11700: 
11701: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
11702: 
11703:      Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
11704: 
11705: 
11706: 
11707: 
11708:                                                                                                        3
11709: KK 678/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                   Ministems svar
11710: 
11711: 
11712: 
11713: 
11714: Tili riksdagens talman
11715: 
11716: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     lagstiftningen sköta uppgifter som är offentlig-
11717: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      rättsliga till sin natur.
11718: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-         1 lagstiftningen om socialförsäkring har ett
11719: ti Kangas /vänst m. fl. undertecknade skriftliga     förfarande för ändringssökande ordnats som är
11720: spörsmål SS 678/1999 rd:                             fristående från de allmänna domstolarna. Försäk-
11721:                                                      ringsrätten är den högsta fullföljdsinstansen för
11722:        Anser regeringen att det föreligger en        hela pensionssystemet och olycksfallsförsäk-
11723:        konflikt i att samma personer arbetar         ringssystemet.
11724:        som sakkunnigläkare åt både försäk-               När socialförsäkringslagstiftningen verkställs
11725:        ringsbolagen och försäkringsnämnder-          tillämpas lagen om förvaltningsförfarande och
11726:        na och                                        vid sökande på ändring tillämpas förvaltnings-
11727:                                                      processlagen.
11728:        är den nuvarande tolkningen av läkar-             Beslutsprocessen i varje enskild inrättning
11729:        nas jävighet riktig samt                      som sköter socialförsäkringsärenden sker inom
11730:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          de ramar som utgörs av verksamhetsprincipema
11731:       för att mera noggrant övervaka försäk-         för skötseln av offentligrättsliga uppgifter och av
11732:                                                      lagen om förvaltningsförfarande, enligt inrätt-
11733:       ringsbolagens sakkunnigläkares verk-
11734:       samhet och för att utveckla denna verk-        ningens interna bestämmelser. Besluten i social-
11735:                                                      försäkringsfrågor fattas i praktiken kollektivt, ef-
11736:       samhet?
11737:                                                      tersom man i beslutsfattandet så gott som alltid
11738: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      måste beakta även andra faktorer än de medicin-
11739: föra följande:                                       ska. Därför deltar alltid förutom läkaren även an-
11740:                                                      dra sakkunniga, t.ex. jurister och ersättnings- och
11741: Socialförsäkringen är ett lagstadgat system där      förmånshandläggare, i behandlingen vid pen-
11742: bestämmelser om rättigheter, förmåner, finansie-     sionsanstaltema. En läkare kan inte ensam fatta
11743: ring och ändringssökande ingår i lag. Vid verk-      beslut i en fråga. Beslutet som fattas kan även
11744: ställandet av socialförsäkringssystemet och vid      strida mot läkarens syn på saken. Dessutom kan
11745: ändringssökande följs officialprincipen och lega-    flera läkare delta när den medicinska ståndpunk-
11746: litetsprincipen. Detta innebär att systemet måste    ten utformas vid pensionsanstalten, varvid även
11747: ge sökanden den förmån som han enligt lagen har      detta ställningstagande kan vara kollektivt.
11748: rätt till. 1 enlighet med lagstiftningen sköts ar-       Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
11749: betspensionssystemet för den privata sektorn av      fattning svarar den behöriga inrättningen för en-
11750: privaträttsliga pensionsanstalter, såsom pen-        skilda ersättnings- och förmånsbeslut i förhållan-
11751: sionsförsäkringsbolag, pensionsstifte1ser och        de till den sökande, i egenskap av den institution
11752: pensionskassor. Även olycksfallsförsäkringarna       som verkställer systemet. Enskilda anställda i
11753: för privata arbetsgivares vidkommande sköts av       dess tjänst kan däremot inte ha ett dylikt utåt rik-
11754: privaträttsliga pensionsanstalter. När de nämnda     tat ansvar. 1 egenskap av institution som sköter
11755: institutionerna sköter dessa uppgifter anses de i    en offentligrättslig uppgift har denna inrättning
11756: 
11757: 
11758: 4
11759: Ministems svar                                              KK 678/1999 vp- Matti Kangas /vas ym.
11760: 
11761: 
11762: eller en hos den anställd person inte i socialför-      att pröva förmånsansökandens arbetsoförmåga
11763: säkringsprocessen en ställning som kan jämföras         jämlikt och rättvist i förhållande tili andra som
11764: med privaträttslig parts ställning i förhållande till   ansöker om invalidpension. För denna prövning
11765: den sökande. 1 inrättningen har den läkare som          behöver sakkunnigläkaren ett deta1jerat läkarin-
11766: deltar i behandlingen av ärendet till uppgift att       tyg som innehåller alla nödvändiga uppgifter.
11767: vara en objektiv sakkunnig i försäkringsmedicin,        Sakkunnigläkama strävar till att vara abso1ut ob-
11768: som ger sitt sakkunnigutlåtande för den skriftli-       jektiva. Till grund för prövningen skallligga ob-
11769: ga socialförsäkringsprocessen. På detta sätt sä-        serverade fakta, inte intryck. Läkama får inte hel-
11770: kerställs att likställighetsprincipen genomförs så      ler vara mål för påtryckningar från pensionsan-
11771: väl som möjligt i fråga om olika sökanden.              stalten, patienten eller andra håll. Sakkunniglä-
11772:    Den kritik som i offentligheten har framförts        karna skall ha en tillräckligt hög och tidsenlig
11773: mot opartiskheten hos försäkringsläkare som ar-         kunskap i medicin och stor erfarenhet av prak-
11774: betar vid inrättningar som sköter socialförsäk-         tiskt läkararbete. Den på detta sätt definierade
11775: ringsärenden och läkare som är medlemmar i be-          anspråksnivån förutsätter att sakkunnigläkarnas
11776: svärsnämnder grundar sig ofta på att man inte har       särskilda förtrogenhet med socialförsäkringen
11777: förstått att de behandlande läkamas och sakkun-         beaktas när de utnämns tili medlemmar i nämn-
11778: nigläkamas uppgifter skiljer sig från varann.           der.
11779:    De behandlande läkamas uppgift är i första               1 motsats tili vad som antyds i motiveringen
11780: hand att för socialförsäkringen uppskatta sin pa-       tili spörsmålet är försäkringsbolagens sakkunnig-
11781: tients arbetsförmåga. Denna uppskattning utgår          läkare inte i denna egenskap patientens behand-
11782: alltid från patientens behov. Man bör även lägga        lande läkare och skriver därför inte heller be-
11783: märke till att den behandlande läkaren inte kan         handlande läkares utlåtanden, t.ex. B-läkarutlå-
11784: vägra att skriva ut t.ex. ett B-läkarutlåtande om       tanden för förmånsärenden.
11785: patienten ber om det. För detmesta fogas tili ex-           Social- och hälsovårdsministeriet har i sam-
11786: empelvis ansökan om invalidpension dessutom             band med förordnandet av pensionsnämndens lä-
11787: den behandlande läkarens utlåtande i vilket han         karmedlemmar alltid försäkrat sig om att en sak-
11788: förordar pensionen. För socialförsäkringens del         kunnigläkare som är anställd hos en pensionsan-
11789: borde ändå de medicinska fakta som framgår av           stalt inte förordnas tili medlem i nämnden. Av-
11790: utlåtandet vara mest centrala. Försäkringsläkare        sikten är att det inte annars heller skall uppstå si-
11791: vid institutioner som sköter socialförsäkrings-         tuationer som förorsakar jävighet när läkarmed-
11792: ärenden och vid besvärsinstanser skall vara sak-        lemmar förordnas.
11793: kunniga i försäkringsmedicin. Deras uppgift är
11794: 
11795: 
11796: Helsingfors den 16 november 1999
11797: 
11798:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11799: 
11800: 
11801: 
11802: 
11803:                                                                                                            5
11804:                                                            KK 679/1999 vp- Matti Saarinen /sd ym.
11805: 
11806: 
11807: 
11808: 
11809:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 679/1999 vp
11810: 
11811:                                               Riittävien koulutilojen aikaansaaminen Etelä-
11812:                                               Suomen läänin oppilaille
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817: Eduskunnan puhemiehelle
11818: 
11819: Etelä-Suomen läänin alueelta on lääninhallituk-        ristöön. Mielestämme lain velvoite ei täyty
11820: selle esitetty yhteensä 282 oppilaitosten perusta-     useammissa koulurakennuksissa, koska välttä-
11821: ruishanketta opetusministeriön valtakunnalli-          mättömän peruskorjauksen tarpeessa olevia huo-
11822: seen rahoitussuunnitelmaan vuosille 2000-              nokuntoisia koulurakennuksia on runsaasti joka
11823: 2003. Hankkeiden yhteenlasketut kustannusar-           puolella lääniä. Monissa rakennuksissa on huono
11824: viot ovat 3,5 miljardia markkaa. Nykynäkymin           tai olematon ilmanvaihtotekniikka, sähkötekniik-
11825: vainjoka viidennelle hankkeelle olisi tulossa val-     ka ei täytä nykyisiä määräyksiä ja putkistot ovat
11826: tionapua.                                              kuluneet loppuun. Lisäksi on erilaisista syistä
11827:    Läänin alueella ovat varsinkin peruskoulujen        johtuvia kosteusvaurioita, joissain tapauksissa
11828: ja lukioiden uudisrakentamis- ja peruskorjaustar-      jopa homevaurioita.
11829: peet edelleen lisääntyneet viime vuoden tilantee-         Käsityksiemme mukaan oppilaitosten perusta-
11830: seen verrattuna. Lisätilojen tarpeeseen on vaikut-     ruishankkeisiin suunnattavista vuosittaisista ra-
11831: tanut erityisesti vilkas muuttoliike. Todettakoon,     kentamismäärärahoista tulisi vuosina 2000-
11832: että viimeisten kolmen vuoden aikana pääkau-           2003 ohjata vähintään 40 % Etelä-Suomen lää-
11833: punkiseudun peruskouluihin ja lukioihin on tul-        niin, koska läänin alueen hankkeisiin on aikai-
11834: lut yli 8600 uutta opiskelijaa. Tällä hetkellä lisä-   sempina vuosina tullut valtion rahaa vähemmän
11835: tilojen tarvetta on eniten ala-asteen kouluissa.       kuin mitä läänin opiskelijaosuudet edellyttäisi-
11836: Kunnilta saatujen tietojen mukaan 5-6 vuoden           vät.
11837: kuluttua tilanahtaus kohdistuu vastaavasti yläas-
11838: teen kouluihin ja lukioihin. Lääninhallituksessa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11839: on vertailtu pääkaupunkiseudun kuntien vuoden          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11840:  1996 peruskoulujen ja lukioiden oppilasmääriä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11841: vuoden 1997 oppilasmääriin. Oppilasmäärän              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11842: kasvu oli tuolloin noin 2600 oppilasta. Kuntien
11843: omien oppilasennusteiden mukaan kasvu tulee                  Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11844: olemaan lähivuosina vielä voimakkaampaa.                     tyä riittävien koulutilojen aikaansaami-
11845:     Uusien koululakien mukaan opetukseen osal-               seksi Etelä-Suomen läänin oppilaille?
11846: listuvana on oikeus turvalliseen opiskeluympä-
11847: 
11848: 
11849: 
11850: 
11851:                                                                                                 Versio 2.0
11852: KK 679/1999 vp- Matti Saarinen /sd ym.
11853: 
11854: 
11855: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
11856: 
11857:     Matti Saarinen /sd
11858:     Merikukka Forsius /vihr
11859: 
11860: 
11861: 
11862: 
11863: 2
11864: Ministerin vastaus                                      KK 679/1999 vp- Matti Saarinen /sd ym.
11865: 
11866: 
11867: 
11868: 
11869: Eduskunnan puhemiehelle
11870: 
11871: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lojen rakentamistarve on suurempaa ja vastaa-
11872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       vasti peruskorjaustarve pienempää kuin muissa
11873: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lääneissä.
11874: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-         Etelä-Suomen läänin osuus hankkeista on, ku-
11875: risen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    ten kysymyksessäkin on mainittu, jäänyt jonkin
11876: sen KK 67911999 vp:                                 verran oppilasosuuttaan pienemmäksi vuosina
11877:                                                      1993-1999. Tämä johtuu ensisijaisesti eräinä
11878:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     vuosina nykyisen Etelä-Suomen läänin alueelta
11879:       tyä riittävien koulutilojen aikaansaami-      tehtyjen, tarpeellisia ja kiireellisiä hankkeita kos-
11880:       seksi Etelä-Suomen läänin oppilaille?         kevien valtionosuushakemusten pienestä määräs-
11881:                                                     tä. Opetusministeriön on tarkoitus poistaa jäl-
11882: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keenjääneisyys. Tätä ei kuitenkaan voida tehdä
11883: ti seuraavaa:                                       kerralla, ja lisäksi sitä hidastaa pääkaupunkiseu-
11884: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen mo-        dun rakentamisen suhdannetilanne, sillä ylikuu-
11885: mentille 29.40.34 esitetään 270 000 000 markan      menemisen välttämiseksi hankkeita jossain mää-
11886: valtuutta myöntää valtionosuuksia yleissivistävi-   rin joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Rahoi-
11887: en ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammatti-     tussuunnitelmassa vuosille 2000-2003 jälkeen-
11888: korkeakoulujen perustamishankkeisiin. Valtuus       jääneisyyden poistaminen on aloitettu, sillä
11889: on saman suuruinen kuin vuonna 1999. Opetus-        suunnitelmaan sisältyvistä hankkeista on Etelä-
11890: ministeriön perustamishankkeiden rahoitussuun-      Suomen läänistä 44 %, kun läänin laskennallinen
11891: nitelma vuosille 2000-2003 valmisteltiin koko       osuus on alle 40 %.
11892: suunnittelukaudella tähän tasoon, jolloin suunni-       Opetusministeriössä on tiedostettu pääkau-
11893: telmaan voitiin ottaa noin 24 % kuntien ja mui-     punkiseudun ja muiden kasvukeskusten kouluti-
11894: den koulutuksen järjestäjien esittämistä hank-      lojen rakentamistarve. Kuitenkaan rahoitusta ei
11895: keista.                                             voida suunnata vain uusien tilojen rakentami-
11896:    Rahoitussuunnitelmassa hankkeita on lääneit-     seen, vaan myös tarpeelliset peruskorjaukset,
11897: täin pyritty kohdistamaan suhteessa läänin oppi-    mm. homekoulut, on pyrittävä hoitamaan.
11898: lasmäärään. Tämän jakoperusteen on arvioitu         Valtiontaloudellisten tekijöiden vuoksi ei myön-
11899: vastaavan riittävän hyvin hankkeiden toteutustar-   nettävien valtionosuuksien määrää ole voitu
11900: vetta eri lääneissä. Tarkasteluun on otettu mu-     vuoden 2000 talousarvioesityksessä kuitenkaan
11901: kaan myös hankkeet, joille on myönnetty valtion-    korottaa vuoden 1999 tasoon verrattuna, vaikka
11902: osuus vuonna 1993 tai sen jälkeen. Lääneittäiset    on ollut tiedossa, ettei talousarvioesityksen mu-
11903: osuudet rahoitussuunnitelmaesityksistä poikkea-     kainen valtionosuuksien myöntämistä koskeva
11904: vat alle 2 prosenttiyksikköä em. perusteen mu-      valtuus tule riittämään kuin osaan tarpeellisista ja
11905: kaisesta hankkeiden jakoperusteesta, joten jako-    kiireellisistä hankkeista. Määrärahojen ja val-
11906: perusteen voidaan arvioida vastaavan varsin hy-     tuuksien lisäämismahdollisuudet selvitetään
11907: vin hankkeiden toteutustarvetta. Hanke-esitys-      vuoden 2001 talousarvioesityksen valmistelun
11908: ten perusteella Etelä-Suomen läänissä uusien ti-    yhteydessä.
11909: 
11910: 
11911:                                                                                                        3
11912: KK 679/1999 vp -Matti Saarinen /sd ym.    Ministerin vastaus
11913: 
11914: 
11915: 
11916: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
11917: 
11918:     Opetusministeri Maija Rask
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923: 4
11924: Ministems svar                                             KK 679/1999 vp- Matti Saarinen /sd ym.
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 
11929: Tili riksdagens talman
11930: 
11931: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        vet av grundläggande reparationer i motsvarande
11932: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        mån mindre i Södra Finlands Iän än i de övriga
11933: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-        Iänen.
11934: ti Saarinen /sd m.fl. undertecknade skriftliga             Södra Finlands läns andel av projekten har,
11935: spörsmål SS 679/1999 rd:                               som det sägs också i spörsmålet, blivit något min-
11936:                                                        dre än andelen elever åren 1993-1999. Det be-
11937:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta           ror främst på att antalet ansökningar om statsan-
11938:       för att tillräckliga skolutrymmen skall          del gällande nödvändiga och brådskande projekt
11939:       fås tili stånd för eleverna i Södra Fin-         i det område som nu utgör Södra Finlands Iän un-
11940:        lands Iän?                                      der vissa år varit litet. Undervisningsministeriet
11941:                                                        har för avsikt att korrigera eftersläpningen. Detta
11942: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        kan dock inte göras på en gång och dessutom gör
11943: föra följande:                                         konjunkturläget inom byggbranschen i huvud-
11944: I budgetpropositionen för år 2000 föreslås under       stadsregionen processen långsammare, eftersom
11945: moment 29.40.34 en fullmakt på 270 000 000             man för att undvika överhettning i någon mån är
11946: mark att bevilja statsandelar för anläggningspro-      tvungen att senarelägga en del projekt. I finansie-
11947: jekt vid allmänbildande läroanstalter, yrkesläro-      ringsplanen för åren 2000-2003 har korri-
11948: anstalter och yrkeshögskolor. Fullmakten är lika       geringen av eftersläpningen inletts. Av de pro-
11949: stor som 1999. Undervisningsministeriets finan-        jekt som ingår i planen står Södra Finlands Iän
11950: sieringsplan för anläggningsprojekt för åren           för 44 %, medan länets kalkylerade andel än
11951: 2000-2003 bereddes hela planeringsperioden             under40 %.
11952: enligt denna nivå och det var då möjligt att ta           Man är på undervisningsministeriet medveten
11953: med cirka 24 % av de projekt som kommunerna            om behovet av att bygga skollokaler i huvud-
11954: och andra utbildningsanordnare gjort framställ-        stadsregionen och andra tiliväxtcentrum. Men fi-
11955: ningar om.                                             nansieringen kan inte riktas enbart tili nyproduk-
11956:    Finansieringsplanen strävar efter att den läns-     tion, utan man måste också försöka se tili de nöd-
11957: visa tilldelningen sker i förhållande tili elevanta-   vändiga saneringarna, bl.a. av de s.k mögelsko-
11958: let i respektive Iän. Man har bedömt att denna         lorna. På grund av statsekonomiska faktorer har
11959: fördelningsgrund i tillräcklig grad motsvarar pro-     statsandelssumman i budgetpropositionen för år
11960: jektbehoven i de olika länen. Granskningen om-         2000 dock inte kunnat höjas jämfört med 1999
11961: fattar även de projekt som beviljats statsandel år     års nivå, trots att det varit känt att den budgetpro-
11962:  1993 eller senare. Andelarna per Iän i framställ-     positionsenliga fullmakten att bevilja statsande-
11963: ningarna om finansieringsplaner avviker med un-        lar inte kommer att räcka tili för mer än en del av
11964: der 2 procentenheter från fördelningen enligt den      alla nödvändiga och brådskande projekt. Möjlig-
11965: nämnda grunden, och således kan fördelnings-           heterna tili ökade anslag och fullmakter utreds i
11966: grunden mycket väl bedömas motsvara projekt-           samband med beredningen av budgetpropositio-
11967: behovet. På basis av projektframställningarna är       nen för 2001.
11968: behovet av att bygga nya lokaler större och beho-
11969: 
11970: 
11971:                                                                                                           5
11972: KK 679/1999 vp -   Matti Saarinen /sd ym.   Ministerns svar
11973: 
11974: 
11975: Helsingfors den 17 november 1999
11976: 
11977:     Undervisningsminister Maija Rask
11978: 
11979: 
11980: 
11981: 
11982: 6
11983:                                                     KK 680/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
11984: 
11985: 
11986: 
11987: 
11988:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 680/1999 vp
11989: 
11990:                                            Huumeongelmaan vaikuttaminen
11991: 
11992: 
11993: 
11994: 
11995: Eduskunnan puhemiehelle
11996: 
11997: Turussa huumeongelma on lisääntynyt, mm. lä-             Vanhempien taholta on esitetty näkemyksiä
11998: hes joka kymmenes Turun lääkärihelikopteri Me-       siitä, että terveydenhuoltojärjestelmässä on on-
11999: dihelin lennoista on huumeiden käyttäjän pelas-      gelmia sen suhteen, että alaikäisen nuoren huu-
12000: tuslento.                                            meriippuvuudesta ei ilmoiteta vanhemmille.
12001:    Yleensä lääkärihelikopterin pelastamat poti-          Turun alueella ongelman muodosti!a myös
12002: laat ovat olleet heroiinin yliannostuksen lamaan-    nuorten huumeiden käyttäjien laitospaikkojen ja
12003: nuttamia nuoria. Vuoden sisällä Turussa lisään-      kuntoutuksen puute.
12004: tyneen heroiinin käytön ovat huomanneet myös
12005: lääkärit, sairaalat, huumepoliisi sekä huumetyö-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12006: tä tekevät sosiaalityöntekijät Kuluvana vuonna       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
12007: Turussa heroiinin yliannostukseen on kuollut jo      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12008: lähes 30 nuorta, mikä on yhtä paljon kuin Helsin-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12009: gissä.
12010:    Huumetyötä tekevät viranomaiset ovat huoles-            Aikooko hallitus ryhtyä välittömiin toi-
12011: tuneita mm. siitä, että alaikäisiä nuoria on vai-          menpiteisiin saadakseen alaikäiset nuo-
12012: keata saada hoitoon, koska hoitoon hakeutumi-              ret laitoshoitoon (pakkohoitoon) tar-
12013: nen perustuu omaehtoisuuteen. Esiin onkin nos-             peen vaatiessa ja
12014: tettu ajatus pakkohoidosta. Ongelmalliseksi koe-
12015: taan myös ns. laillistetut huumeet, esim. oxe-             ryhdytäänkö toimenpiteisiin laitos- ja
12016: pam, diapam, temesta ym., joita käytetään huu-             kuntoutuspaikkojen lisäämiseksi varsin-
12017: mevieroituslääkkeinä, mutta usein kohtuuttomin             kin Varsinais-Suomessa sekä
12018: seurauksin eli aiheutetaan nuorelle sekakäyttöon-          ryhdytäänkö paremmin valvomaan lää-
12019: gelma. Ja monesti lääkärit kirjoittavat liian ke-          kärien huumevieroitushoitoon kirjoitet-
12020: vyin perustein lääkemääräyksen ilman kontrollia            tuja ns. laillistettuja huumeita, ettei ai-
12021: (esim. lääkeannostusta ei noudateta).                      heutettaisi sekakäyttöongelmaa?
12022: 
12023: 
12024: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1999
12025: 
12026:     Marjaana Koskinen /sd                               Esa Lahtela /sd
12027:     Valto Koski /sd                                     Saara Karhu /sd
12028:     Pia Viitanen /sd
12029: 
12030: 
12031: 
12032:                                                                                               Versio 2.0
12033: KK 680/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                            Ministerin vastaus
12034: 
12035: 
12036: 
12037: 
12038: Eduskunnan puhemiehelle
12039: 
12040: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       nojalla. Mielenterveyslain nojalla hoidon perus-
12041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        teena tulee kuitenkin ensisijaisesti olla mielisai-
12042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      raus tai vakava mielenterveydenhäiriö. Mielen-
12043: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        terveyslain perusteella tahdosta riippumatonta
12044: Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     hoitoa voidaan jatkaa niin kauan kuin edellytyk-
12045: myksen KK 680/1999 vp:                               set siihen ovat olemassa. Päihdehuoltolaki mah-
12046:                                                      dollistaa huumeiden käyttäjän tahdosta riippu-
12047:       Aikooko hallitus ryhtyä välittömiin toi-       mattoman hoidon terveysvaaran tai väkivaltai-
12048:       menpiteisiin saadakseen alaikäiset nuo-        suuden perusteella. Väkivaltaisuusperustetta ei
12049:       ret laitoshoitoon (pakkohoitoon) tar-          voi soveltaa alaikäiseen ilman erityistä syytä.
12050:       peen vaatiessa ja                              Tahdosta riippumatonta hoitoa voi antaa terveys-
12051:                                                      vaaran perusteella enintään viisi ja väkivaltaisuu-
12052:        ryhdytäänkö toimenpiteisiin laitos- ja        den perusteella enintään 30 vuorokautta.
12053:        kuntoutuspaikkojen lisäämiseksi varsin-          Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sijais-
12054:        kin Varsinais-Suomessa sekä                   huollon pakkotoimityöryhmä julkisti muistionsa
12055:        ryhdytäänkö paremmin valvomaan lää-           helmikuussa 1999. Työryhmän ehdotuksiin kuu-
12056:        kärien huumevieroitushoitoon kirjoitet-       lui lastensuojelulain muuttaminen niin, että las-
12057:        tuja ns. laillistettuja huumeita, ettei ai-   tensuojelulaitoksessa sijaishuollossa olevalle
12058:        heutettaisi sekakäyttöongelmaa?               alaikäiselle voisi järjestää niin sanottua erityistä
12059:                                                      huolenpitoa. Tällä tarkoitetaan kokonaisvaltais-
12060: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ta, moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jon-
12061: ti seuraavaa:                                        ka aikana lapsen liikkumavapautta voi rajoittaa
12062:                                                      hänen hoitoosa ja huolenpitoosa edellyttämässä
12063: Kysymyksen taustalla on huoli alaikäisten huu-       laajuudessa. Käsitettä suljettu hoito tai pakkohoi-
12064: meiden käytöstä erityisesti Turun seudulla, mah-     to ei haluttu käyttää. Erityisen huolenpidon käsi-
12065: dollisuudesta tahdon vastaiseen hoitoon sekä lää-    te kuvaa paremmin toimintaa, joka ei ole luon-
12066: käreiden tavasta määrätä lääkkeitä huumeiden         teeltaan säilyttävää eikä rangaistusluonteista.
12067: käyttäjien hoitoon.                                     Erityistä huolenpitoa ehdotettiin katkaise-
12068:     Suomen perusoikeusperiaatteiden ja kansain-      maan voimakas huume-, muu päihde-, rikos- tai
12069: välisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti hen-       karkailukierre ja käynnistämään lapsen hoitopro-
12070: kilön vapaudenriistoa on mahdollisimman pitkäl-      sessi. Päätöksen pitää perustua moniammatilli-
12071: le vältettävä. Vapaudenriistoa on aina harkittava    seen arviointiin ja erityinen huolenpito pitää jär-
12072: tapauskohtaisesti ja muut palvelumuodot ovat         jestää lastensuojelulaitoksessa, jonka käytössä
12073: enstSlJ msta.                                        on riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psyko-
12074:     Tällä hetkellä alaikäistä huumeidenkäyttäjää     logian ja lääketieteen asiantuntemus, riittävä
12075: voidaan hoitaa tahdostaan riippumatta lastensuo-     henkilöstö ja asianmukaiset tilat.
12076: j elulain, päihdehuoltolain tai mielenterveyslain
12077: 
12078: 
12079: 
12080: 2
12081: Ministerin vastaus                                      KK 680/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
12082: 
12083: 
12084: 
12085:     Työryhmä ehdotti erityistä huolenpitoa enin-             PKV-lääkkeiden määräämisen valvonta on
12086: tään 30 vuorokauden ajaksi. Erittäin painavista          tärkeä osa sosiaali- ja terveysministeriön alaisen
12087: syistä huolenpitoa voisi jatkaa enintään 30 vuo-         Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen työtä.
12088: rokaudella, eli yhteensä maksimipituus olisi 60          Valvonta toteutetaan ilmoitusten perusteella ja
12089: vuorokautta.                                             hankkimalla erikseen apteekeista tiedot valvon-
12090:     Työryhmän muistiosta saaduissa lausunnoissa          nan kohteena olevan lääkärin määräämistä PKV-
12091: erityistä huolenpitoa koskevaan ehdotukseen on           lääkkeistä. Jos lääkärin todetaan määräuneen
12092: suhtauduttu melko myönteisesti. Ehdotettuja las-         lääkkeitä epäasianmukaisesti, Terveydenhuollon
12093: tensuojelulain muutoksia mukaan lukien erityi-           oikeusturvakeskus voi antaa lääkärille huomau-
12094: nen huolenpito valmistellaan parhaillaan sosiaa-         tuksen tai kirjallisen varoituksen. Jos epäasian-
12095: li- ja terveysministeriössä.                             mukainen lääkkeenmäärääminen jatkuu ja vir-
12096:     Turussa erityisesti heroiiniongelma on lisään-       heet ovat vakavia, voidaan lääkärin ammatinhar-
12097: tynyt, kaupungissa on kuluvana vuonna kuollut            joittamisoikeuksia rajoittaa esimerkiksi kieltä-
12098: heroiinin yliannostukseen noin 30 nuorta. Turus-         mällä PKV-lääkkeiden määrääminen. Tervey-
12099: sa valmistui keväällä 1999 kaupungin huume-              denhuollon oikeusturvakeskus on käynyt neuvot-
12100: strategia, jonka toimenpiteet perustuvat valta-          teluja siitä, että PKV-lääkemääräyksiä koskevat
12101: kunnallisen huumausainestrategian linjauksiin,           tiedot saataisiin apteekeista nykyistä tehokkaam-
12102: muun muassa eri viranomaisten tehostettuun yh-           min sähköistä tietojensiirtojärjestelmää käyttä-
12103: teistyöhön. Varsinais-Suomen ja Satakunnan               mällä.
12104:  alueen kouluterveydenhuollon kehittämistyön                 Valtion viranomaisten ja lääkärijärjestöjen
12105: yhtenä painopisteenä on koulujen huumeongel-             kolmivuotinen ROHTO-projekti pyrkii muutta-
12106: maan vaikuttaminen. Länsi-Suomen läänin                  maan lääkehoitoa nykyistä rationaalisempaan
12107:  alueella on pidetty työneuvotteluja ja pohdittu         suuntaan. Projektin osahankkeisiin kuuluu myös
12108:  tehostettujen toimenpiteiden mahdollisuuksia.           päihderiippuvaisten lääkityksen rationalisointi.
12109:     Turun kaupungin huumestrategiaan kuuluu                 Heroinistien huumevieroitus- ja korvaushoi-
12110:  muun muassa riittävän asiantuntevalla henkilö-          toon voidaan käyttää myös metadonia, buprenor-
12111:  kunnalla varustetun, päihdepotilaiden hoitoon           fiinia ja levasetyylimetadolia. Nämä hoidat edel-
12112:  tarkoitetun yksikön perustaminen Turun kaupun-          lyttävät vaativuutensa vuoksi erityisasiantunte-
12113:  ginsairaalan tiloihin. Osastoon tulee erillinen ala-    musta. Siksi sosiaali- ja terveysministeriön mää-
12114:  ikäisille tarkoitettu yksikkö. Osastoon liittyvän       räyksen mukaan näiden lääkkeiden käyttö opioi-
12115:  poliklinikan toiminta on jo alkanut ja itse osasto      diriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidossa tu-
12116:  käynnistyy vuoden 2000 alusta. Tämä on selvä            lee järjestää erikoissairaanhoidon erityistason
12117:  määrällinen ja laadullinen resurssilisäys.              hoitona ja valvonnassa eikä yksittäisten lääkärei-
12118:     Kysymyksen viimeisen osan taustaselostuk-            den toimesta. Lääkkeitä ei toimiteta apteekista
12119:  sesta ilmenee, että ns. laillistetuilla huumeilla       vaan ne annetaan valvotusti terveydenhuollon
12120:  tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa keskus-        yksikössä, eikä väärinkäyttöä näin pääse muo-
12121:  hermostoon vaikuttavia lääkkeitä (PKV-lääkkei-          dostumaan. Ministeriön määräys tullaan uusi-
12122:  tä). Oikein käytettynä PKV-lääkkeet ovat erit-          maan kesäkuussa 2000, jolloin on myös tarkas-
12123:  täin hyödyllisiä, mutta epäasiallinen määräämi-         teltava tällaisen hoidon tarjonnan lisäämismah-
12124:  nen voi johtaa väärinkäyttöön ja myös katukaup-         dollisuuksia.
12125:  paan.
12126: 
12127: 
12128: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
12129: 
12130:      Peruspalveluministeri Eva Biaudet
12131: 
12132: 
12133:                                                                                                          3
12134: KK 680/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                               Ministerns svar
12135: 
12136: 
12137: 
12138: 
12139: Tili riksdagens talman
12140: 
12141: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       talvårdslagen kan vård oberoende av patientens
12142: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       vilja fortsätta så länge som det finns förutsätt-
12143: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-      ningar för detta. 1 lagen om missbrukarvård före-
12144: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-      skrivs att vård oberoende av missbrukarens vilja
12145: ga spörsmål SS 680/1999 rd:                           förordnas på grund av hälsorisk eller våldsam-
12146:                                                       het. Våldsamhetsprincipen kan inte tillämpas på
12147:        .-4"mnar regeringen vidta omedelbara åt-       minderåriga utan särskild orsak. Vård oberoende
12148:        gärder för att vid behov få minderåriga        av missbrukarens vilja får på grund av hälsorisk
12149:        ungdomar tili anstaltsvård (tvångsvård)        ges i högst fem och på grund av våldsamhet i
12150:        och                                            högst 30 dygn.
12151:                                                          Den arbetsgrupp som tillsatts av social- och
12152:       för att öka antalet anstalts- och rehabi-       hälsovårdsministeriet för att utreda tvångsåtgär-
12153:       literingsplatser särskilt i Egentliga Fin-      der för vård utom hemmet offentliggjorde sin
12154:       land samt                                       promemoria i februari 1999. Till arbetsgruppens
12155:       för att bättre övervaka ordineringen av         förslag hörde en sådan ändring av barnskyddsla-
12156:       s.k. legaliserad narkotika i läkarnas           gen att det kan ordnas s.k. särskild omsorg för
12157:       drogavgiftningsbehandling så att de inte        minderåriga som får vård utom hemmet på barn-
12158:       åsamkar blandmiss bruksproblem?                 skyddsanstalter. Med detta avses en sådan hel-
12159:                                                       täckande vård och omsorg som ges av företräda-
12160: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       re för olika yrkesgrupper och under viiken bar-
12161: föra följande:                                        nets rörelsefrihet kan begränsas i den omfattning
12162:                                                       som vården och omsorgen kräver. Man har velat
12163: Bakgrunden till spörsmålet utgörs av en oro för       undvika begreppen sluten vård och tvångsvård.
12164: minderårigas drogmissbruk i synnerhet i Åbo-          Begreppet särskild omsorg beskriver bättre verk-
12165: trakten samt av frågor förknippade med möjlig-        samheten, som inte avser att hålla den unga i för-
12166: heterna till tvångsvård och läkarnas sätt att ordi-   var eller att straffa honom eller henne.
12167: nera läkemedel i vården av narkomaner.                   Denna särskilda omsorg föreslogs som ett
12168:    Enligt de principer som Finland iakttar i fråga    medel för att bryta en ond cirkel av intensivt nar-
12169: om de grundläggande fri- och rättigheterna och        kotika- eller annat drogmissbruk, brott eller rym-
12170: de internationella konventionerna om mänskliga        ningar och för att inleda en vårdprocess för bar-
12171: rättigheter skall frihetsberövande undvikas så        net. Beslutet skall basera sig på en bedömning
12172: långt som möjligt. Frihetsberövande skall alltid      som görs av företrädare för olika yrkesgrupper
12173: övervägas från fall tili fall och andra servicefor-   och den särskilda omsorgen skall ordnas i en
12174: mer skall komma i första hand.                        barnskyddsanstalt som har tillgång till tillräcklig
12175:    För närvarande kan minderåriga narkotika-          sakkunskap inom områdena för fostran, socialar-
12176: missbrukare tas in för vård oberoende av patien-      bete, psykologi och medicin samt tillräckligt med
12177: tens vilja med stöd av barnskyddslagen, lagen om      personai och ändamålsenliga lokaler.
12178: missbrukarvård eller mentalvårdslagen. Enligt            Arbetsgruppen föreslog att särskild omsorg
12179: mentalvårdslagen skall dock i främsta hand en         kan ges i högst 30 dygn. Av särskilda skäl kan
12180: mentalsjukdom eller någon annan grav mental           omsorg ges i ytterligare 30 dygn, varvid den sam-
12181: störning ligga till grund för vården. Enligt men-     manlagda maximitiden är 60 dygn.
12182: 
12183: 4
12184: Ministems svar                                        KK 680/1999 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
12185: 
12186: 
12187:    1 de utlåtanden som inkommit tili följd av ar-      att man separat av apoteken inhämtar uppgifter
12188: betsgruppens promemoria har man förhåliit sig          om läkemedel som i huvudsak påverkar centrala
12189: rätt positivt tili förslaget om särskild omsorg. De    nervsystemet och som ordinerats av den läkare
12190: föreslagna ändringarna av barnskyddslagen in-          som står under uppsikt. Om det faststälis att läka-
12191: klusive den särskilda omsorgen bereds som bäst         ren har ordinerat läkemedel på ett oändamålsen-
12192: vid social- och hälsovårdsministeriet.                 ligt sätt, kan Rättsskyddscentralen för hälsovår-
12193:    1 Åbo har i synnerhet heroinproblemet vuxit; i      den ge läkaren en anmärkning eller skriftlig var-
12194: staden har under detta år ca 30 ungdomar dött på       ning. Om den oändamålsenliga ordineringen av
12195: grund av en överdos av heroin. 1 Åbo fårdigstäli-      läkemedel fortsätter och olägenheterna är bety-
12196: des våren 1999 en narkotikastrategi för staden.        dande, kan läkarens rättigheter att utöva sitt yrke
12197: Åtgärderna i strategin baserar sig på riktlinjerna     begränsas t.ex. genom att läkaren förbjuds att or-
12198: för den riksomfattande narkotikastrategin, bl.a.       dinera läkemedel som i huvudsak påverkar cen-
12199: på effektiverat samarbetet melian olika myndig-        trala nervsystemet. Rättsskyddscentralen för häl-
12200: heter. Ett av prioritetsområdena för arbetet med       sovården har fört underhandlingar om hur upp-
12201: att utveckla skolhälsovården i Egentliga Finland       gifterna om ordinering av läkemedel som i hu-
12202: och Satakunta är att ingripa i skolornas narkoti-      vudsak påverkar centrala nervsystemet på ett mer
12203: kaproblem. 1 Västra Finlands län har man fört ar-      effektivt sätt än för närvarande kan fås av apote-
12204: betsplatsdiskussioner om saken och dryftat möj-        ken med hjälp av elektroniska dataöverförings-
12205: ligheterna att vidta effektiverade åtgärder.           system.
12206:    Tili Åbo stads narkotikastrategi hör bl.a. att i       Det treåriga s.k. ROHTO-projektet som ge-
12207: Åbo stadssjukhus lokaler inrätta en sådan enhet        nomförs av de statliga myndigheterna och läkar-
12208: för vård av rusmedelspatienter som har en till-        organisationerna går in för att ändra läkemedels-
12209: räckligt sakkunnig personal. Avdelningen får en        behandlingen i en mer rationell riktning än för
12210: separat enhet för minderåriga. Verksamheten vid        närvarande. Tili projektets delprojekt hör också
12211: den poliklinik som finns i anslutning tili avdel-      en rationalisering av medicineringen tili rus-
12212: ningen har redan inletts och verksamheten vid          medelsmissbrukare.
12213: själva avdelningen startar vid ingången av 2000.          1 heroinisternas drogavvänjning och substitu-
12214: Detta innebär ett tydligt kvantitativt och kvalita-    tionsbehandling kan också metadon, buprenorfin
12215: tivt resurstillägg.                                    och levacetylmetadol användas. Dessa behand-
12216:    Av den sista bakgrundsredogörelsen i spörs-         lingsformer förutsätter specialsakkännedom med
12217: målet framgår att man i detta sammanhang med           hänsyn till uppgiftens krävande natur. Därför
12218: s.k. legaliserad narkotika avser läkemedel som i       skali ordineringen av dylika läkemedel i avvänj-
12219: huvudsak påverkar centrala nervsystemet. Rätt          nings- och substitutionsbehandlingen för opioid-
12220: använda är dessa läkemedel synnerligen nyttiga,        beroende enligt social- och hälsovårdsministeri-
12221: men en osaklig ordinering av dem kan leda till         ets föreskrifter ordnas i form av högspecialiserad
12222: missbruk och även till att läkemedlen kommer ut        sjukvård inom den specialiserade sjukvården och
12223: i gatuhandeln.                                         under tillsyn och inte av enskilda läkare. Läke-
12224:    Tillsynen över ordineringen av läkemedel som        medlen fås inte på apoteken utan ges under upp-
12225: i huvudsak påverkar centrala nervsystemet utgör        syn vid enheterna inom hälso- och sjukvården,
12226: en viktig del av det arbete som utförs vid Rätts-      varvid det inte föreligger risk för missbruk. Mi-
12227: skyddscentralen för hälsovården, som lyder un-         nisteriets föreskrifter kommer att revideras i juni
12228: der social- och hälsovårdsministeriet. Övervak-        2000, då också möjligheterna att öka utbudet av
12229: ningen sker på basis av anmälningar och genom          denna behandling ses över.
12230: 
12231: 
12232: 
12233: Helsingfors den 19 november 1999
12234: 
12235:     Omsorgsminister Eva Biaudet
12236:                                                                                                         5
12237:                                                               KK 681/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
12238: 
12239: 
12240: 
12241: 
12242:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 68111999 vp
12243: 
12244:                                              Raskaana olevan päihderiippuvaisen tahdosta
12245:                                              riippumaton hoito
12246: 
12247: 
12248: 
12249: 
12250: Eduskunnan puhemiehelle
12251: 
12252: Huumeiden ja alkoholin käytön lisääntyminen on        meita käyttävän naisen tapauksessa niistä ei ole
12253: kaikkein voimakkainta tyttöjen ja nuorten nais-       hyötyä, etenkään jos hän on raskaana.
12254: ten kohdalla, minkä seurauksena myös päihde-              Päihdehuoltolaki mahdollistaa tahdosta riip-
12255: raskaudet ovat lisääntyneet. Alkoholin vaurioit-      pumattoman hoidon asianomaiselle henkilölle ai-
12256: tamia F AS-lapsia syntyy yhä enemmän, samoin          heutuvan välittömän hengenvaaran tai vakavan
12257: huumeiden eri tavoin vaurioittamia lapsia. Alko-      terveydellisen vaurion vaaran perusteella ainoas-
12258: holin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy       taan viideksi vuorokaudeksi. Aika ei riitä huu-
12259: 600-700 vuosittain, ja lisäksi 2 000-3 000 si-        meista vieroittumiseen. Monet huumausaineiden
12260: kiötä on vaarassa alkoholialtistuksen vuoksi.         vakavat vieroitusoireet tulevat esiin vasta kol-
12261: Huumeiden aiheuttamista sikiövaurioista ei ole        men viikon kuluttua käytön lopettamisesta. So-
12262: tehty edes kunnon selvityksiä, mutta esimerkiksi      siaalinen kuntoutus vaatii useiden kuukausien
12263: muotihuume amfetamiinin vaurioittamia lapsia          vieroitusta ja uuden, päihteettömän elämänpiirin
12264: nähdään synnytyssairaaloissa yhä enemmän.             rakentamista. Toisaalta laki mahdollistaa 30 vuo-
12265: Näillä lapsilla on aivovaurioita, sydänvikoja sekä    rokaudeksi tahdosta riippumattoman hoidon, jos
12266: suu- ja kitalakihalkioita. Kohdunsisäisen huume-      päihteiden käyttäjä vaarantaa väkivaltaisella ta-
12267: riippuvuuden vuoksi vastasyntyneet kärsivät vie-      valla toisen henkilön terveyden. Tätä ehtoa ei
12268: roitusoireista: tärinästä, tuskaisuudesta ja levot-   voida soveltaa syntymättömään lapseen.
12269: tomuudesta.                                               Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lapsipo-
12270:    Päihteiden käytöstä aiheutuu terveyshaittoja       liittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä v.
12271: paitsi käyttäjälle, myös muille ihmisille. Muille     1996, että "on ryhdyttävä toimenpiteisiin päihde-
12272: aiheutettujen terveyshaittojen joukossa synty-        huoltolain muuttamiseksi sikiönsuojelun parem-
12273: mättömien lasten saarnat vammat ovat nykyisin         min huomioon ottavaksi". Samoin päihdehuolto-
12274: merkittävin ja vaikutuksiltaan pitkäkestoisin ryh-    lain tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon
12275: mä. Näiden lasten päihdevaurioiden ehkäisemi-         muiden päihteiden kuin alkoholin vieroitushoi-
12276: seksi ei ole kuitenkaan ryhdytty riittäviin toi-      don vaatimukset.
12277: miin.                                                     Syntymättömän lapsen kannalta tilanne on ris-
12278:    Voimassa oleva päihdehuoltolaki on päih-           tiriitainen. Kohdussa elävän ja samanikäisen kes-
12279: teidenkäyttäjän profiilin muuttuessa osoittautu-      koslapsen asema on varsin eriarvoinen. Edelli-
12280: nut käytännössä auttamattomasti vanhentuneek-         sen voi äiti päihderiippuvuutensa vuoksi myrkyt-
12281: si. Päihdehuoltolain tahdosta riippumattoman          tää ja vammauttaa kohtuun, keskoslapsen tai vas-
12282: hoidon määräykset soveltuvat lähinnä torjumaan        tasyntyneen vastaava kohtelu olisi rikos.
12283: alkoholistimiesten itselleen ja ympäristölleen ai-        Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan päihdekun-
12284: heuttamia haittoja. Sen sijaan esimerkiksi huu-       toutuksen tulee olla ensisijalla, ja päihdeäideille
12285: 
12286:                                                                                                 Versio 2.0
12287: KK 681/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
12288: 
12289: 
12290: tulisikin järjestää kattavasti laadukkaita, vain       äidinvaistoaan. Jokainen äiti, myös päihderiippu-
12291: naisille tarkoitettuja vieroituspalveluja. Vieroi-     vainen, haluaa pohjimmiltaan lapsensa parasta.
12292: tushoitoon sijoittaminen ja vammautumisen eh-          Yhteiskunta on välinpitämätön, jos se ei tue äitiä
12293: käiseminen on paitsi inhimillisesti, myös talou-       silloin, kun hänen omat voimansa eivät riitä.
12294: dellisesti kannattavaa. Äärimmäisissä tapauksis-
12295: sa tulisi olla kuitenkin myös mahdollisuus tah-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12296: dosta riippumattomaan hoitoon syntymättömän            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12297: lapsen suojelemiseksi. Muutama kuukausi pak-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12298: koraittiutta on pieni hinta toisen ihmisen läpi elä-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12299: män kestävien vammojen ehkäisystä. Oman lap-
12300: sen vammautuminen pahentaa päihderiippuvai-                  Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
12301: sen äidin itsetunto-ongelmia ja syyllisyyden ke-             päihdehuoltolain muuttamiseksi niin,
12302: hää.                                                         että siinä otettaisiin paremmin huo-
12303:    Päihderiippuvainen äiti on sairas. Hän ei riip-           mioon sekä sikiönsuojelun näkökulma
12304: puvuutensa vuoksi kykene toteuttamaan tervettä               että huumeriippuvuuden vaatima pitkä
12305:                                                              hoitoaika?
12306: 
12307: 
12308: Helsingissä 27 päivänä lokakuta 1999
12309: 
12310:     Päivi Räsänen /skl
12311: 
12312: 
12313: 
12314: 
12315: 2
12316: Ministerin vastaus                                              KK 681/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321: Eduskunnan puhemiehelle
12322: 
12323: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             heen alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. Ta-
12324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           voitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain
12325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tilanteet, joissa on tai voi olla kyseessä vaurioi-
12326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-       den kehittyminen syntyvälle lapselle. Peruster-
12327: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           veydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuo-
12328: KK 681/1999 vp:                                        jelun, päihdehuollon ja muun sosiaalitoimen yh-
12329:                                                         teistyö ja moniammatillinen asiantuntijuus on
12330:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin           tässä välttämätöntä.
12331:       päihdehuoltolain muuttamiseksi niin,                 Äitiysneuvola antaa perusinformaatiota päih-
12332:       että siinä otettaisiin paremmin huo-             teiden vaikutuksista raskauteen, ohjaa synnyttä-
12333:       mioon sekä sikiönsuojelun näkökulma              jän äitiyspolikli~ikkaan ja antaa tietoa päihde-
12334:       että huumeriippuvuuden vaatima pitkä              hoitopaikoista. Aitiyspoliklinikassa potilas saa
12335:       hoitoaika?                                        yksityiskohtaista informaatiota päihteiden vaiku-
12336:                                                        tuksista raskauteen ja sikiöön ja hänet yritetään
12337: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          motivoida vähentämään itse päihteiden käyt-
12338: ti seuraavaa:                                           töään tai hänet ohjataan erityispalveluihin. Päih-
12339: Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt          teiden käytön lopettamista voidaan hoitaa sekä
12340: asiantuntijoille kaksi keskustelutilaisuutta päih-     sairaalaosastoilla, katkaisuhoitoasemilla että
12341: teiden käytöstä aiheutuvien sikiövaurioiden eh-        päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa ja erityisesti
12342: käisystä. Tilaisuuksissa, jotka on pidetty             niiden perhekuntoutuksena. Erityisensikateihin
12343: 4.11.1997 ja 7 .4.1998, on käsitelty erityisesti ky-   joita on tällä hetkellä Helsingissä Oulunkylän en~
12344: seessä olevan potilas- ja asiakasryhmän tarvitse-      sikoti ja Turussa Ensikoti Pinja, asiakkaaksi voi-
12345: mien palveluiden kehittämisen nykytilannetta.          vat tulla raskaana olevat tai synnyttäneet naiset
12346: Lisäksi on pohdittu raskaana olevan päihteitä on-      lapsineen. Nämä palvelut ovat valtakunnallisia
12347: gelmallisesti käyttävän naisen mahdollista pak-        lastensuojelulain mukaisia erityispalveluita. En-
12348: kohoitoa sikiövaurioiden ehkäisemiseksi ja hy-         sikodeissa asuviita edellytetään päihteettömyyt-
12349: vän äitiyden alun edellytysten parantamiseksi.         tä. Ensikoteja on koko maassa 12 ja niissä on yh-
12350:     Kotimaisten kokemusten seurannan ohella on         teensä 68 hoitopaikkaa. Vuonna 1998 palveluita
12351: perehdytty muidenpohjoismaidentilanteeseen ja          käytti kaikkiaan 226 perhettä, joissa eri henkilöi-
12352: niissä kehittyneisiin palveluihin. Kotimaista äi-      tä oli 499.
12353: tiyshuoltoa varten Stakes on tänä vuonnajulkais-           Ensi- ja turvakotien liitto on käynnistänyt ke-
12354:                                                        ~ällä 1998 viisivuotisen Pidä kiinni -projektin,
12355: sut oppaan Seulontatutkimukset ja yhteistyö äi-
12356: tiyshuollossa, suositukset 1999 (Stakes, oppaita       Jonka tarkoituksena on kehittää hoitojärjestelmä
12357: 34/1999). Oppaaseen sisältyy myös luku Päih-           päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja
12358: teet ja raskaus, jossa käsitellään tupakan, alkoho-    vauvaperheille. Projektin tavoitteet ovat: Ehkäis-
12359: lin, päihteiden sekakäytön ja huumeiden käytön         tään ja minimoidaan sikiövaurioita tukemalla äi-
12360: vaikutuksia sikiöaikana. Oppaassa annetaan suo-        din päihteettömyyttä raskauden aikana; tuetaan
12361:  situksia siitä, miten päihdeongelmaisten äitien       toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja
12362: tarvitsemat tehostetun äitiyshuollon palvelut tu-      vauvan välille sekä edistetään vauvaikäisten las-
12363: lee hoitaa. Erityisen tärkeätä on, että jo ensim-      ten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä,
12364: mäisellä neuvolakäynnillä selvitetään koko per-        isällä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeon-
12365: 
12366:                                                                                                          3
12367: KK 68111999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                    Ministerin vastaus
12368: 
12369: 
12370: 
12371: gelma; ollaan mukana kehittämässä päihteitä             diagnosoitiin vuonna 1979. Kaiken kaikkiaan
12372: käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tuke-           voidaan sanoa, että äidin raskauden aikainen al-
12373: mista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja tervey-        koholinkäyttö vaarantaa maassamme vuosittain
12374: denhuollossa. Projektin toimintamuotoina ovat           noin 2 000-3 000 sikiön terveyden ja hyvin-
12375: jo mainitun Ensikoti Pinjan lisäksi valtakunnal-       voinnin. Raskaudenaikainen huumealtistus on si-
12376: listen asiantuntijaverkostojen organisointi ja         kiölle monella tavalla vahingollinen. NAS-lapsi
12377: koulutus ja konsultaatio sosiaali- ja terveyden-        (neonatal abstinence syndrome) kärsii syntymän
12378: huollon työntekijöille. Projektin arviointia to-       jälkeen vieroitusoireista. Eri huumeiden välittö-
12379: teuttaa Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan        miä vaikutuksia sikiöön ei vielä riittävästi tunne-
12380: laitos.                                                ta.
12381:     Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan päihdekun-               Asiantuntijakokouksissa on tullut esille, että
12382: toutuksen tulee olla aina ensisijalla, niin kuin ky-   pakon käytöstä nyt puheena olevan asiakasryh-
12383: symyksen perusteluissakin todetaan. Päihdehuol-        män kohdalla niin kuin yleisestikin on eri tahoil-
12384: lon erityispalveluiden asiakkaana on vuosittain         la erilaisia näkemyksiä. Pakkohoidon tulokselli-
12385: noin 65 000 henkilöä. Vuoden 1995 päihdeta-             suus on usein kyseenalaistettu. On kuitenkin ole-
12386: pauslaskennan mukaan palveluita käyttäneiden           massa eräs ryhmä äitejä, joita on erittäin vaikea
12387: asiakkaiden käyttämät eri päihteet olivat: alkoho-     heidän elämäntilanteensa vuoksi tavoittaa. Nämä
12388: li 94 %, lääkkeet 23 %, kannabis 9 % ja muut           äidit ovat usein asunnottomia ja liikkuvat asun-
12389: huumeet 7 %. Laittomien huumeiden käyttäjiä oli        nosta toiseen. Ainakin tämä ryhmä äitejä ja hei-
12390: tämän mukaan palveluiden piirissä jo tuolloin va-      dän syntyvä lapsensa voisivat mahdollisesti hyö-
12391: paaehtoisesti arviolta 6 000-10 000 henkilöä           tyä pakkohoidosta. Heidän tavoittamisensa ja
12392: vuodessa. Useiden eri aineiden sekakäyttö on jat-      motivoimisensa vapaaehtoiseen hoitoonhakeutu-
12393: kuvasti yleistynyt. Päihdehuollon asiakkaista          miseen on epätodennäköistä. Ongelmana on sa-
12394: naisia oli vuonna 1998 n. 30 %, mikä osuus kym-        nottu koko päihdehuollossakin olevan hoitopaik-
12395: menen vuotta aiemmin oli 17 %. Raskaana ole-           kojen puute. Kuitenkin esimerkiksi päihdehuol-
12396: vien asiakkaiden määristä ei ole erikseen kerätty      lon kuntoutuslaitosten käyttöaste on pysytellyt
12397: tietoja. Päihdehuoltolain vapaaehtoista hoitoon        60-70 %:n tasolla. Toisaalta laitosten ylläpitä-
12398: hakeutumista korostava periaate toteutuu tämän         jät ovat vähentäneet resursseja siten, että ympäri-
12399: mukaan hyvin.                                          vuorokautista päivystystä ja valvontaa ei laitok-
12400:     Suomessa syntyy vuosittain noin 100 F AS-Ias-      sissa käytännössä ole.
12401: ta ja noin 200 FAE-lasta. Kansainvälinen arvio             Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryh-
12402: on, että tuhatta alkoholin suurkuluttajaäidin syn-     män, jonka tehtävänä on kartoittaa raskaana ole-
12403: nytystä kohden syntyy 43 FAS-Iasta. Alkoholis-         vien päihteitä käyttävien äitien tarvitsemien pal-
12404: tiäitien lapsista 30-50 prosentilla on todettu al-     veluiden nykytilanne, arvioida palveluiden kehit-
12405: koholin aiheuttamia kehityshäiriöitä. Vain osa         tämistarve ja tehdä ehdotuksia palveluiden kehit-
12406: F AS- ja FAE-lapsista tunnistetaan vauvaiässä.         tämiseksi. Samalla työryhmä tulee arvioimaan
12407: Oikea diagnoosi varmistuu usein vasta kouluiäs-        tahdosta riippumattoman hoidon tarkoituksen-
12408: sä, kun lapsella on esimerkiksi oppimisvaikeuk-        mukaisuutta sekä arvioimaan tältä osin sosiaali-
12409: sia. FAS-ilmiö havaittiin Ranskassa 1960-luvul-        ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämis-
12410: la. Kansainväliseen tietoisuuteen F AS-oireyhty-       tarvetta.     Työryhmän     toimikausi      päättyy
12411: mä tuli 1973. Suomessa ensimmäinen FAS-lapsi           15.12.2000.
12412: 
12413: 
12414: 
12415: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
12416: 
12417:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
12418: 
12419: 
12420: 4
12421: Ministems svar                                                KK 68111999 vp- Päivi Räsänen /skl
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426: Tili riksdagens talman
12427: 
12428: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ter som användning av tobak och alkohol, bland-
12429: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      bruk av rusmedel och narkotikamissbruk har un-
12430: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-     der fostertiden. 1 handboken ges rekommendatio-
12431: vi Räsänen /tkf undertecknade skriftliga spörs-      ner för hur man skall sköta de tjänster inom den
12432: mål SS 68111999 rd:                                  effektiverade mödravården som mödrar med rus-
12433:                                                      medelsproblem behöver. Det är speciellt viktigt
12434:       imnar regeringen vidta åtgärder för att        att man utreder hela familjens användning av al-
12435:       ändra lagen om missbrukarvård så att           kohol och andra rusmedel redan vid det första be-
12436:       den bättre än tidigare beaktar både de         söket på rådgivningen. Målet är att man i ett så ti-
12437:       aspekter som gäller skydd av foster och        digt skede som möjligt skall identifiera de situa-
12438:       den långa vårdtid som narkotikaberoen-         tioner där det är eller kan vara fråga om att det
12439:       de kräver?                                     ofödda bamet tar skada. Det är nödvändigt att
12440:                                                      primärvården, den specialiserade sjukvården,
12441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      bamskyddet, missbrukarvården och annan soci-
12442: föra följande:                                       alförvaltning samarbetar och har sakkunskap
12443: Social- och hälsovårdsministeriet har för sakkun-    inom många sektorer.
12444: niga ordnat två diskussionsmöten om förebyg-            Mödrarådgivningen ger basinformation om
12445: gandet av fosterskador till följd av rusmedels-      rusmedlens effekter på graviditeten, hänvisar
12446: missbruk. Vid diskussionsmötena, som hölls           modem till moderskapspolikliniken och ger in-
12447: 4.11.1997 och 7.4.1998, behandlade man i syn-        formation om var hon kan få missbrukarvård. Vid
12448: nerhet den nuvarande situationen beträffande ut-     moderskapspolikliniken får patienten detaljerad
12449: vecklandet av de tjänster som patient- och klient-   information om rusmedlens effekter på gravidite-
12450: gruppen i fråga behöver. Dessutom dryftade man       ten och fostret och man försöker motivera henne
12451: möjligheten att tvångsvårda en gravid kvinna         att själv minska användningen av rusmedel eller
12452: som har problem med rusmede1 i syfte att före-       hänvisar henne till specialtjänster. Sådana som
12453: bygga fosterskador och förbättra förutsättningar-    vill bryta rusmedelsmissbruket kan vårdas både
12454: na för en bra början på moderskapet.                 på sjukhusavdelningar, akutvårdsstationer och
12455:    Vid sidan av uppföljningen av erfarenheter i      rehabiliteringsanstalter för missbrukarvård, vid
12456: Finland har man bekantat sig med situationen i de    vilka vården i synnerhet ges i form av familjere-
12457: övriga nordiska ländema och de tjänster som ut-      habilitering. Till specialmödrahemmen för när-
12458: vecklats i dem. För mödravården i Finland har        varande mödrahemmet i Åggelby i H~lsingfors
12459: Stakes i år publicerat en handbok om screening-      och mödrahemmet Pinja i Åbo, kan både gravida
12460: undersökningar och samarbetet inom mödravår-         och förlösta kvinnor komma med sina bam.
12461: den ( Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuol-   Dessa tjänster är riksomfattande specialtjänster i
12462: lossa, suositukset 1999; Stakes, oppaita             enlighet med bamskyddslagen. De som bor på
12463: 34/1999). 1 handboken ingår även ett kapitel om      mödrahemmen får inte använda rusmedel. 1 hela
12464: rusmedel och graviditet som tar upp vilka effek-     landet finns det 12 mödrahem med sammanlagt
12465: 
12466: 
12467: 
12468:                                                                                                        5
12469: KK 681/1999 vp- Päivi Räsänen /skl                                                       Ministerns svar
12470: 
12471: 
12472: 
12473: 68 vårdplatser. År 1998 utnyttjades tjänsterna av      hoi. Av barn tili alkoholistmödrar har 30-50%
12474: sammanlagt 226 familjer som bestod av 499 oli-         konstaterats ha utvecklingsstörningar som beror
12475: ka personer.                                           på alkohol. Endast en del av F AS- och F AE-bar-
12476:    Ensi- ja turvakotien liitto har sommaren 1998       nen upptäcks under spädbarnstiden. Den rätta di-
12477: inlett ett femårigt projekt (Pidä kiinni) som syf-     agnosen säkerställs ofta först i skolåldern då bar-
12478: tar tili att utveckla vårdsystemet för spädbarnsfa-    net har t.ex. inlärningssvårigheter. FAS-fenome-
12479: miljer och gravida kvinnor som använder rusme-         net upptäcktes i Frankrike på 1960-talet. F AS
12480: del. Målet med projektet är att förebygga och mi-      blev internationelit känt 1973. 1 Finland diagnos-
12481: nimera fosterskador genom stödjande av modern          tiserades det första FAS-barnet 1979. Allt som
12482: så att hon inte använder rusmedel under gravidi-       allt kan man säga att moderns missbruk av alko-
12483: teten, att stöda uppkomsten av en fungerande in-       hoi under graviditeten äventyrar hälsan och väl-
12484: teraktion mellan modern och barnet samt att            måendet för ca 2 000-3 000 foster årligen i
12485: främja en sund utveckling av spädbarn i familjer       vårt land. Narkotikapåverkan under graviditeten
12486: där modern, fadern eller båda föräldrarna har rus-     är på många sätt skadlig för fostret. Ett NAS-barn
12487: medelsproblem samt att inom social- och hälso-         (neonatal abstinence syndrome) får abstinensbe-
12488: vården vara med och utveckla mötet med, stödet         svär efter födseln. Det finns ännu inte tiliräcklig
12489: av och vårdhänvisningen av spädbarnsfamiljer           kunskap om vilka direkta effekter olika droger
12490: som använder rusmedel. 1 projektets verksam-           har på fostret.
12491: hetsformer ingår det ovan närnnda mödrahem-               Vid möten mellan sakkunniga har det kommit
12492: met Pinja och dessutom organiseringen av ett           fram att olika instanser har olika syn på använd-
12493: riksomfattande nät av sakkunniga och utbildning        ningen av tvång för den aktuella klientgruppen
12494: och konsultering för dem som arbetar inom soci-        och även i allmänhet. Effekterna av tvångsvård
12495: al- och hälsovården. Utvärderingen av projektet        har ofta ifrågasatts. Det finns dock en viss grupp
12496: görs av institutionen för socialpolitik vid Tam-       mödrar som det är mycket svårt att nå p.g.a. de-
12497: merfors universitet.                                   ras livssituation. Dessa mödrar är ofta bostadslö-
12498:    Rusmedelsrehabilitering som baserar sig på          sa och flyttar från en bostad tili en annan. Åt-
12499: frivillighet skall alltid prioriteras, så som det      minstone denna grupp mödrar och deras ofödda
12500: även konstateras i motiveringen tili spörsmålet.       barn kunde eventuellt dra nytta av tvångsvård.
12501: Antalet klienter som får specialtjänster inom          Det är osannolikt att de kan nås och motiveras tili
12502: missbrukarvården har årligen uppgått tili ca           att frivilligt söka sig tili vård. Problemet har
12503: 65 000. Enligt beräkningen av antalet missbru-         inom hela missbrukarvården ansett vara bristen
12504: karfall 1995 fördelade sig användningen av olika       på vårdplatser. Ändå har t.ex. användingsgraden
12505: rusmedel på följande sätt: alkohoi 94 %, läkeme-       vid rehabiliteringsanstalter för missbrukarvård
12506: del 23 %, cannabis 9 % och annan narkotika 7 %.        förblivit på nivån 60-70 %. Å andra sidan har
12507: Därmed var antalet personer som missbrukade            anstalternas huvudmän minskat resurserna så, att
12508: olaglig narkotika och som friviliigt deltog i tjäns-   det i praktiken inte finns jour och övervakning
12509: terna uppskattningsvis 6 000-10 000 per år             dygnet runt på anstalterna.
12510: redan då. Blandmissbruk har hela tiden b1ivit             Social- och hälsovårdsministeriet tillsätter en
12511: vanligare. Av klienterna inom missbrukarvården         arbetsgrupp som har tili uppgift att utreda den nu-
12512: uppgick andelen kvinnor tili ca 30% år 1998. Tio       varande situationen beträffande de tjänster som
12513: år tidigare var andelen 17 %. Principen enligt la-     gravida kvinnor som använder rusmedel behö-
12514: gen om missbrukarvård om att personen friviliigt       ver, att bedöma behovet av att utveckla tjänster-
12515: skall söka vård genomförs därmed väl.                  na och lägga fram förslag tili utvecklande av
12516:    1 Finlands föds årligen ca 100 F AS-barn och        tjänsterna. Samtidigt skall arbetsgruppen bedö-
12517: ca 200 F AE-barn. Enligt en internationell be-         ma om vård oberoende av missbrukarens vilja är
12518: dörnning föds det 43 F AS-barn per tusen födslar       ändamålsenlig och tili denna del bedöma beho-
12519: bland mödrar som är storkonsumenter av alko-           vet av att utveckla lagstiftningen inom social-
12520: 
12521: 
12522: 6
12523: Ministems svar                                 KK 681/1999 vp- Päivi Räsänen /skl
12524: 
12525: 
12526: och hälsovården. Arbetsgruppens mandatperiod
12527: går ut 15.12.2000.
12528: 
12529: 
12530: Helsingfors den 19 november 1999
12531: 
12532:    Omsorgsminister Eva Biaudet
12533: 
12534: 
12535: 
12536: 
12537:                                                                                7
12538:                                                                   KK 682/1999 vp- Saara Karhu /sd
12539: 
12540: 
12541: 
12542: 
12543:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 682/1999 vp
12544: 
12545:                                               Vanhuuseläkkeen karttuminen alle 23-vuotiaa-
12546:                                               na tehdystä työstä
12547: 
12548: 
12549: 
12550: 
12551: Eduskunnan puhemiehelle
12552: 
12553: Opetusministeriön nuorisoasiain neuvottelukun-            Alle 23-vuotiailta työntekijöiltä peritään ny-
12554: ta on vuonna 1997 ottanut kantaa eläkkeen kerty-       kykäytännössä eläkemaksuja ilman, että ne kar-
12555: miseen. Neuvottelukunta toteaa, että työeläke-         tuttavat heidän omaa eläketurvaansa. Tämä saat-
12556: lain mukaan työntekijän eläke karttuu 23-65            taa houkutella niin työnantajia kuin työntekijöi-
12557: ikävuosien välisenä aikana tehdyistä työsuhteis-       täkin pimeään työhön. Lyhyellä tähtäimellä ikä-
12558: ta. Kyseisen säädöksen alaikärajalle ei ole ole-       rajan poistaminen ei lisää eläkemenoja. Myös
12559: massa käytännön perusteita, vaan se on syntynyt        pitkällä tähtäimellä kustannusvaikutus on koh-
12560: kompromissien tuloksena työeläkelakia hyväk-           tuullinen (alle 2 prosenttia) ja helposti kompen-
12561: syttäessä. Täystyöllisyyden oloissa se ei aiheut-      soitavissa eläkejärjestelmän muilla muutoksilla
12562: tanut ongelmia, sillä 40 vuoden työssäoloaika on       (Opetusministeriö). Ikärajan poistaminen esi-
12563: oikeuttanut täyteen eläkekertymään.                    merkiksi vuoden 2000 alusta toteutettuna vaikut-
12564:    Työmarkkinoiden muuttuessa entistä epäva-           taisi vasta vuonna 1977 ja sen jälkeen syntynei-
12565: kaisemmiksi ja pätkätöiden lisääntyessä 23 vuo-        den henkilöiden vanhuuseläkeoikeuteen. Tämän
12566: den alaikäraja on muodostunut uhkaksi täyden           takia nuoruusvuosina karttunut eläkeoikeus tuli-
12567: eläkekertymän karttumiselle.                           si maksuun pääasiassa vasta vuoden 2030 jäl-
12568:    Vuonna 1990 oli 15-19-vuotiaista töissä joka        keen.
12569: kolmas, vuonna 1996 enää joka kuudes. Vastaa-             Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa lu-
12570: vasti 20-24-vuotiaista oli vuonna 1990 töissä          vataan selvittää alle 23-vuotiaiden työeläkekar-
12571: 67 prosenttia mutta vuonna 1996 enää 43 pro-           tunnan tilannetta.
12572: senttia. Yli 85 prosenttia palkansaajista tulee työ-
12573: elämään alle 23-vuotiaana.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12574:    Nuorten työllisyyttä on pyritty parantamaan         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12575: mm. koulutuksen avulla. Työelämä odottaa yhä           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12576: enemmän työntekijöiltään, mikä pidentää koulu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12577: tusaikoja.
12578:    Keskimääräisen työuran pituus ennen 23 vuo-               Millaisia selvityksiä hallitus on tehnyt
12579: den ikää on opetusministeriön mukaan noin kol-               alle 23-vuotiaiden työeläkekartunnan
12580: me vuotta. Jos nämä vuodet otettaisiin huomioon              osalta, millaisiin tuloksiin selvityksissä
12581: eläkekertymässä, mahdollistaisi tämä työnteki-               on päädytty ja millaisia toimenpiteitä ti-
12582: jälle esimerkiksi kouluttautumisen työuran aika-             lanteen korjaamiseksi on suunnitteilla?
12583: na ilman, että muutaman vuoden opiskelu uhkai-
12584: si täyden eläkekertymän saavuttamista.
12585: 
12586: 
12587:                                                                                                 Versio 2.0
12588: KK 682/1999 vp- Saara Karhu /sd
12589: 
12590: 
12591: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
12592: 
12593:     Saara Karhu /sd
12594: 
12595: 
12596: 
12597: 
12598: 2
12599: Ministerin vastaus                                             KK 682/1999 vp- Saara Karhu /sd
12600: 
12601: 
12602: 
12603: 
12604: Eduskunnan puhemiehelle
12605: 
12606: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vaatimus vähintään vuoden kestäneestä työuras-
12607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ta, jotta työntekijällä olisi oikeus tulevaan aikaan
12608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eläkkeessään.
12609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar-          Ikärajakysymystä on tarkasteltu joissakin työ-
12610: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         eläkejärjestelmän sisäisissä selvityksissä. Vii-
12611: KK 682/1999 vp:                                      meisin laajempi selvitys asiasta on Eläketurva-
12612:                                                      keskuksen työryhmämuistio "23 vuoden ikäraja"
12613:       Millaisia selvityksiä hallitus on tehnyt       vuodelta 1998.
12614:       alle 23-vuotiaiden työeläkekartunnan               Edellä mainitun työryhmämuistion mukaan
12615:       osalta, millaisiin tuloksiin selvityksissä     vuoden 1995 lopussa alle 23-vuotiaana tehtyä
12616:       on päädytty ja millaisia toimenpiteitä ti-     työtä oli keskimäärin 2,9 vuotta. Alle vuoden
12617:       lanteen korjaamiseksi on suunnitteilla?        työskennelleitä näistä oli 15,7 prosenttia. Lukui-
12618:                                                      hin on laskettu TEL:n, YEL:nja MYEL:n työssä-
12619: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        oloaika sekä LEL:n ja TaEL:n tilityskuukaudet
12620: ti seuraavaa:                                        Alle 23-vuotiaiden osuus TEL-palkkasummasta
12621: Työntekijä on vakuutettava työeläkelakien mu-        vuonna 1996 oli 4,2 prosenttia. LEL:ssa ja
12622: kaan sen vuoden alusta, jolloin työntekijä täyttää   TaEL:ssa osuudet olivat yli kaksinkertaiset.
12623: 14 vuotta. Vanhuuseläkettä työntekijälle karttuu         Jos 23 vuoden ikäraja poistettaisiin vuoden
12624: työnteosta 23-vuotispäivästä lähtien. Tullessaan     2000 alusta ja tämä rahoitettaisiin eläkkeiden ta-
12625: työkyvyttömäksi vakuutetuHa on kuitenkin             sausmaksusta, se lisäisi laskelmien mukaan
12626: oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen jo ennen 23         eläkemenoa vuodesta 2040 alkaen noin puoli
12627: vuoden ikää. Vakuutetun edunsaajilla on myös         prosenttiyksikköä palkoista, vuonna 2050 noin
12628: oikeus perhe-eläketurvaan, jos vakuutettu kuo-       prosenttiyksikön ja vuoden 2070 jälkeen korotus
12629: lee ennen 23 vuoden iän täyttämistä.                 vakioituisi 1,5 prosenttiyksikön tasolle palkois-
12630:    Vanhuuseläkkeen karttumisen alaikäraja, 23        ta. Vakuutusmaksuun tämä vaikuttaisi hitaasti
12631: vuotta, on ollut voimassa työeläkelakien voi-        siinä tahdissa, kun eläkeoikeutta tulee maksuun.
12632: maantulosta lähtien. Työntekijän eläkkeeseen oi-     Jos taas eläke rahastoitaisiin myös alle 23 vuo-
12633: keuttavan työsuhteen minimikestovaatimukset          den iässä, aiheutuisi tästä välitön, noin 0, 1 pro-
12634: ovat kuitenkin näiden vajaan 40 vuoden aikana        senttiyksikön suuruinen vakuutusmaksun nousu.
12635: muuttuneet niin, että kun alkuaan vakuutettavan         Viimeksi vanhuuseläkkeen 23 vuoden karttu-
12636: työntekijän työsuhteen kestovaatimus oli 6 kuu-      misalaikärajaa on selvitetty niin sanotussa Puron
12637: kautta, nyt vakuutetaan jopa päivän mittaisissa      työryhmässä, joka teki 2.7.1999 ehdotuksen yk-
12638: työsuhteissa olevat työntekijät.                     sityisten alojen työeläkejärjestelmään tehtävistä
12639:    Lisäksi kaikesta työstä maksetaan nyt vakuu-      muutoksista vuoden 2000 alusta. Tähän ehdotuk-
12640: tusmaksu päinvastoin kuin työeläkelakien alku-       seen ei sisältynyt muutoksia vanhuuseläkkeen 23
12641: aikoina. Tulevan ajan oikeutta ja sitä kautta myös   vuoden karttumisalaikärajaan. Mainittu työryh-
12642: alle 23-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeoikeutta       mä jatkaa edelleen työtään, ja vanhuuseläkkeen
12643: on rajoitettu vuoden 1994 alusta. Tuolloin tuli      karttumisikärajan mahdollinen muuttaminen on
12644: 
12645: 
12646:                                                                                                        3
12647: KK 682/1999 vp- Saara Karhu /sd                    Ministerin vastaus
12648: 
12649: 
12650: siellä edelleen selvitettävänä. Sen jälkeen, kun
12651: tämä selvitys on saatu, arvioidaan lainmuutosten
12652: tarpeellisuus.
12653: 
12654: 
12655: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
12656: 
12657:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12658: 
12659: 
12660: 
12661: 
12662: 4
12663: Ministerns svar                                                  KK 682/1999 vp- Saara Karhu /sd
12664: 
12665: 
12666: 
12667: 
12668: Tili riksdagens talman
12669: 
12670: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       så begränsats från och med ingången av 1994.
12671: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       Minst ett år i arbets1ivet blev då ett villkor för att
12672: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           arbetstagaren skulie ha rätt tili pension för åter-
12673: Saara Karhu /sd undertecknade skriftliga spörs-       stående tid.
12674: må1 SS 682/1999 rd:                                      Frågan om åldersgräns har undersökts i några
12675:                                                       intema utredningar inom arbetspensionssyste-
12676:        Vilka utredningar har regeringen gjort         met. Den senaste omfattande utredningen om frå-
12677:        om pensionstillväxten för dem som är           gan är Pensionsskyddscentralens arbetsgrupps-
12678:        under 23 år, vilka resultat har utred-         PM "23 vuoden ikäraja" från 1998.
12679:        ningarna gett och vilka åtgärder plane-           Enligt promemorian uppgick tiden i arbete för
12680:        ras för att rätta ti/1/äget?                   dem som inte fylit 23 år tili i genomsnitt 2,9 år
12681:                                                       vid utgången av 1995. 15,7% av dessa arbetsta-
12682: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       gare hade arbetat mindre än ett år. 1 siffroma in-
12683: föra följande:                                        går tid i arbete enligt APL, FöPL och LFöPL
12684: Arbetstagare skali försäkras en1igt arbetspen-        samt redovisningsmånadema en1igt KAPL och
12685: sionslagama från och med ingången av det år då        KoPL. Dessa personers andel av APL-lönesum-
12686: arbetstagaren fylier 14 år. Ålderspension intjä-      man 1996 var 4,2 %. När det gäller KAPL och
12687: nas för arbete som utförs från och med den dag då     KoPL var andelarna mer än dubbelt så stora.
12688: arbetstagaren fylier 23 år. 1 fali av arbetsoförmå-      Om 23-årså1dersgränsen s1opas från och med
12689: ga har den försäkrade dock rätt tili invalidpensi-    ingången av 2000 och detta finansieras med hjälp
12690: on redan före 23 års ålder. Den försäkrades för-      av en pensionsutjämningsavgift, ökar det enligt
12691: månstagare har också rätt tili familjepensions-       beräkningama pensionsutgiftema från och med
12692: skydd om den försäkrade dör innan han elier hon       2040 med ca en halv procentenhet av 1önerna och
12693: fylit 23 år.                                          2050 med ca en procentenhet. Efter 2070 stannar
12694:    Den nedre gränsen, 23 år, för intjänande av ål-    höjningen på en nivå av 1,5 procentenhet av lö-
12695: derspension har gälit från det att arbetspensions-    nerna. På försäkringspremien inverkar detta
12696: lagama trädde i kraft. Minimivilikoren för ar-        långsamt i takt med att pensionsrätt förfaller tili
12697: betsförhåliandets längd har dock under dessa          betalning. Om pensionen däremot fonderas ock-
12698: knappt 40 år ändrats så, att villkoret för längden    så före 23 års å1der, medför detta en omede1bar
12699: på den försäkrade arbetstagarens arbetsförhålian-     höjning av försäkringsavgiften på ca 0,1 procent-
12700: de tili en början var 6 månader, medan man nu tili    enhet.
12701: och med försäkrar arbetstagare vilkas arbetsför-         Den nedre gränsen på 23 år för intjänande av
12702: håliande räcker endast en dag.                        ålderspension har senast utretts i den så kallade
12703:    Dessutom beta1as för alit arbete numera en         Puro-arbets gruppen, som 2. 7.1999 1ade fram ett
12704: försäkringspremie till skillnad från den tid då ar-   förslag om ändringar i arbetspensionssystemet
12705: betspensionslagama trädde i kraft. Rätten tili        för privata branscher från och med ingången av
12706: återstående tid och därmed också rätten tili inva-    2000. 1 detta förs1ag ingick inga ändringar i den
12707: lidpension för sådana som inte fyllt 23 år har ock-   nedre gränsen på 23 år för intjänande av ålders-
12708: 
12709: 
12710:                                                                                                           5
12711: KK 682/1999 vp -     Saara Karhu /sd                                              Ministems svar
12712: 
12713: 
12714: pension. Arbetsgruppen fortsätter sitt arbete och   denna utredning bedöms behovet av lagändring-
12715: en eventuell ändring av åldersgränsen är fortfa-    ar.
12716: rande under utredning. Efter att ministeriet fått
12717: 
12718: 
12719: Helsingfors den 17 november 1999
12720: 
12721:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
12722: 
12723: 
12724: 
12725: 
12726: 6
12727:                                                            KK 683/1999 vp -     Inkeri Kerola /kesk
12728: 
12729: 
12730: 
12731: 
12732:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 683/1999 vp
12733: 
12734:                                            Soitto-oppilaskoulutukseen osallistuneiden ta-
12735:                                            sapuolinen kohtelu
12736: 
12737: 
12738: 
12739: 
12740: Eduskunnan puhemiehelle
12741: 
12742: Ennen lamaa sotilasmusiikkialalle hakeutuneille     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12743: sotilasmusiikkikouluun pääsy ja sen läpäisemi-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12744: nen riittivät takaamaan ns. eläkeviran. Laman       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12745: myöstä vanha koulutusjärjestelmä lakkautettiin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12746: ja monet virkaa tavoittelevat, yleissivistävän
12747: koulutuksen keskeyttäneet jäivät väliinputoajik-          Kuinka hallitus aikoo koulutusjärjestel-
12748: si. Kun koulutusta myöhemmin tarjottiin, olivat           män uudistuksissa huomioida vanha-
12749: muutamat jo liian vanhoja osallistumaan linjalle.         muotoisen sotilasmusiikkikoulutuksen
12750: Heillä ei nykyisen opistoupseerijärjestelmän mu-          lakkauttamisen myötä ilman vakinaista
12751: kaan ole koulutusta vakinaiseen virkaan, vaikka           virkaa jääneet nuoret?
12752: olisivatkin toimineet alalla jo kymmenen vuotta.
12753: 
12754: 
12755: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
12756: 
12757:     Inkeri Kerola /kesk
12758: 
12759: 
12760: 
12761: 
12762: 12 200678
12763:                                                                                              Versio 2.0
12764: KK 683/1999 vp -     Inkeri Kerola /kesk                                            Ministerin vastaus
12765: 
12766: 
12767: 
12768: 
12769: Eduskunnan puhemiehelle
12770: 
12771: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       sekä reservin upseerin tai aliupseerin koulutus ja
12772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        enintään 25 vuoden ikä.
12773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Maanpuolustusopistoon ja sitä kautta vakinai-
12774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke-      seen opistoupseerin virkaan sotilassoittajiksi ai-
12775: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kovien tulee läpäistä sekä musiikillinen testi että
12776: sen KK 683/1999 vp:                                  Maanpuolustusopiston pääsykokeet.
12777:                                                          Vuonna 1997 uusimuotoiseen opistoupseeri-
12778:        Kuinka hallitus aikoo koulutusjärjestel-      koulutukseen sotilasmusiikkilinjalle hyväksyt-
12779:        män uudistuksissa huomioida vanha-            tiin yhteensä 18 henkilöä. Seitsemän musiikki-
12780:        muotoisen sotilasmusiikkikoulutuksen          testissä hyväksyttyä henkilöä ei läpäissyt Maan-
12781:        lakkauttamisen myötä ilman vakinaista         puolustusopiston pääsykoetta. Heistä kolme lä-
12782:        virkaa jäävät nuoret ?                        päisi edellä mainitun pääsykokeen vuonna 1998.
12783:                                                      Neljä henkilöä ei enää osallistunut uuteen pääsy-
12784: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kokeeseen. Vuonna 1999 opistoupseerikoulutuk-
12785: ti seuraavaa:                                        seen sotilasmusiikkilinjalle haki yhteensä kah-
12786: Puolustusvoimien sotilasmusiikkialan henkilös-       deksan henkilöä, jotka kaikki karsiutuivat joko
12787: tö- ja koulutusjärjestelmää uudistettiin 1995-       musiikillisessa testissä tai Maanpuolustusopis-
12788: 1997, jolloin lakkautettiin muun muassa nelivuo-     ton pääsykokeessa. Heillä on mahdollisuus ha-
12789: tiset soitto-oppilaskurssit Soitto-oppilaaksi rek-   kea uudelleen vuonna 2000 alkavaan opistoup-
12790: rytoiduttiin poikkeuksellisen nuorena, koska         seerikoulutukseen.
12791: koulutus antoi musiikillisen peruskoulutuksen li-       Nykyisen opistotasoisen koulutuksen pois-
12792: säksi yleissivistävän koulutuksen. Samassa yhte-     tuessa yhteiskuntamme yleisestä koulutusjärjes-
12793: ydessä uudistettiin opistotasoinen sotilasmusiik-    telmästä myös sotilasmusiikkialan koulutusta ol-
12794: kilinjan opistoupseerikoulutus Maanpuolustus-        laan uudistamassa. Sotilasmusiikki on merkittä-
12795: opistossa.                                           vä osa puolustusvoimien julkisuuskuvaa ja kan-
12796:    Sotilassoittajia rekrytoidaan sekä soittokun-     salaisten maanpuolustustahdon ylläpitämistä.
12797: nissa suoritetun varusmiespalveluksen kautta että    Sotilasmusiikkialan henkilöstö- ja koulutusjär-
12798: myös määräaikaisen soittajapalveluksen kautta.       jestelmä pyritään pitämään myös vastaisuudessa
12799: Määräaikaisten sotilassoittajien tarkoituksena on    houkuttelevana ja korkeatasoisena. Lopullista
12800: täydentää vakinaisesta henkilöstöstä koostuvaa       ratkaisua ei ole vielä tehty, mutta tarkoituksena
12801: runkomiehistöä kulloinkin tarpeiden mukaan           on pysyttää vakinaiset sotilasmusiikkialan tehtä-
12802: sekä toimia samalla rekrytointivakansseina vaki-     vät edelleen sotilastehtävinä ja sitä kautta myös
12803: naisiin sotilasvirkoihin. Määräaikaisen sotilas-     vastaisuudessa tullaan tehtäville asettamaan sa-
12804: soittajan tehtävän kelpoisuusvaatimukset ovat si-    manlaisia fyysisiä ja psyykkisiä edellytyksiä
12805: viilissä hankittu musiikillinen peruskoulutus        kuin muillekin sotilasviroissa palveleville, joilla
12806:                                                      on oikeus eläkkeeseen 55 vuoden iässä.
12807: 
12808: 
12809: 
12810: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1999
12811: 
12812:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
12813: 2
12814: Ministems svar                                                KK 683/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
12815: 
12816: 
12817: 
12818: 
12819: Tili riksdagens talman
12820: 
12821: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           De som har för avsikt att avlägga sin utbild-
12822: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        ning vid Försvarsinstitutet och att därefter bli
12823: statsrådet översänt följande av riksdagsman In-         stamanställda som militärmusiker i officerstjänst
12824: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs-      skall genomgå både ett musikalitetstest och För-
12825: mål SS 683/1999 rd:                                    svarsinstitutets inträdesprov.
12826:                                                            Till militärmusiklinjen inom den nya institut-
12827:        På vilket sätt ämnar regeringen i sam-          officersutbildningen antogs 1997 sammanlagt 18
12828:        band med revideringarna av utbild-              sökande. De sju sökande som godkändes i musi-
12829:        ningssystemet beakta de ungdomar som            kalitetstestet klarade inte Försvarsinstitutets in-
12830:        blev utan ordinarie tjänst då den gamla         trädesprov. Av dem klarade tre inträdesprovet
12831:        mi/itärmusikutbi/dningen drogs in?               1998. De återstående fyra sökandena har inte del-
12832:                                                        tagit i inträdesprovet på nytt. År 1999 sökte sam-
12833: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        manlagt åtta personer till militärmusiklinjen
12834: föra följande:                                         inom institutofficersutbildningen. Alla föll bort
12835: Personal- och utbildningssystemet för militärmu-       antingen i musikalitetstestet eller i Försvarsinsti-
12836: siksektom inom försvarsmakten reviderades              tutets inträdesprov. De har möjlighet att på nytt
12837: 1995-1997, då bl.a. de fyraåriga kursema för           försöka bli antagna till den institutofficersutbild-
12838: musikelever drogs in. Musikeleverna rekrytera-         ning som inleds 2000.
12839: des i ovanligt ung ålder, eftersom utbildningen            1 och med att den nuvarande utbildningen på
12840: utöver grundutbildning i musik även gav allmän-        institutnivå frångås i det allmänna utbildnings-
12841: bildande utbildning. Samtidigt reformerades in-        systemet i vårt sarnhälle revideras också utbild-
12842: stitutofficersutbildningen vid militärmusiklinjen      ningen i mi1itärmusik. Militärmusiken är en vik-
12843: på institutnivå vid Försvarsinstitutet.                tig del av försvarsmaktens bild utåt och upprätt-
12844:    Militärmusiker rekryteras både genom bevä-          hållandet av medborgarnas vilja att försvara lan-
12845: ringstjänsten i musikkårerna och genom visstids-       det. Strävan är att personal- och utbildningssys-
12846: anställningar som musiker. Avsikten är att viss-       temet inom militärmusiksektorn även i framti-
12847: tidsanställningama som militärmusiker skall            den skall vara attraktivt och högklassigt. Ingen
12848: göra det möjligt att enligt behov komplettera          s1utlig lösning har ännu nåtts, men avsikten är att
12849: stommen, som består av ordinarie personal, och         de ordinarie uppgiftema inom militärmusiksek-
12850: att man genom dem skall kunna rekrytera perso-         torn skall förbli militära och därför kommer man
12851: nai för de ordinarie militära tjänstema. Behörig-      att även i framtiden kräva samma fysiska och
12852: hetsvillkoren för en militärmusiker som anställs       mentala egenskaper av dem som sköter dessa
12853: på viss tid är i det civila erhållen grundutbildning   uppgifter som av dem som tjänstgör i andra mili-
12854: i musik samt reservofficers- eller reservunderof-      tära tjänster och har rätt att gå i pension vid 55 års
12855: ficersutbildning och högst 25 års ålder.               ålder.
12856: 
12857: 
12858: 
12859: Helsingfors den 20 november 1999
12860: 
12861:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
12862: 
12863:                                                                                                            3
12864:                                                                    KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd
12865: 
12866: 
12867: 
12868: 
12869:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 684/1999 vp
12870: 
12871:                                              Rajavartiolaitoksen henkilöstön tulosopimus
12872: 
12873: 
12874: 
12875: 
12876: Eduskunnan puhemiehelle
12877: 
12878: Hallituksen vuoden 2000 talousarvioehdotus            tannuksiin sekä valvontajärjestelmiin ja kiinteis-
12879: leikkaa rajavartiolaitoksen toimintamenoja 10          töjen kunnossapitoon. Nämä kulutus- ja kalusto-
12880: miljoonalla markalla. Kuitenkin rajavartiolaitok-     hankintamenot rahoitetaan palkkausmenoista, el-
12881: selle on siirretty poliisilta maahantuloa ja maasta    lei niitä erikseen sisällytetä rajavartiolaitoksen
12882: lähtöä koskevat rajatarkastukset Rajavalvontaa        toimintamenoihin tai ellei niitä oleellisesti karsi-
12883: on jo nytkin aikaisempien supistusten vuoksijou-      ta.
12884: duttu toteuttamaan aiempaa pienemmällä henki-             Rajavalvonnan tason nostamiseksi rajavartio-
12885: löstöllä. Tämän seurauksena tarkastus- ja raja-       laitoksen henkilöstö on sopinut työaikajoustojen
12886: valvontahenkilöstön työtahti on kiristynyt äärim-     kokeilusta. Työaikajoustoja ei kuitenkaan ole
12887: milleen. Rajavartiolaitos ei ole valtiovarainmi-      otettu hallintoyksikön muutosvastarinnan vuoksi
12888: nisteriön rationalisointivaatimusten vuoksi pyy-      käyttöön sopimuksen tarkoittamalla tavalla,
12889: tänyt eikä myöskään saanut yhdessäkään lisä-          vaikka sovituilla työaikajärjestelyillä olisi tiettä-
12890: talousarviossa lisämäärärahoja toimintaansa           västi voitu saada rajavalvonnan tehostumisen li-
12891: vuoden 1992 jälkeen. Päin vastoin reaaliset toi-      säksi aikaan myös tehokkaampaa varojenkäyt-
12892: mintamenot ovat alentuneet koko ajan. Lisäksi         töä. Omituiselta tuntuukin, miksi asia ei ole
12893: vuoden 1998 talousarviossa toteutettiin 25 mil-       edennyt, kun valtion yleisen ja toimintayksikkö-
12894: joonan markan kertaluonteinen kehysleikkaus.          kohtaisen palkkapolitiikan tavoittena on oikeu-
12895:    Valtion aikaisempia palkankorotuksia ei            denmukainen palkkaus kaikkien valtion palkan-
12896: myöskään ole budjetoitu rajavartiolaitoksen toi-      saajien ja palkansaajaryhmien osalta. Samaa pe-
12897: mintamenoihin täysimääräisesti. Budjetoimatta         riaatetta tulisi noudattaa rajavartiolaitoksenkin
12898: olevat palkankorotukset edellyttäisivät rajavar-      puolella. Kuitenkin palkkapoliittisten tavoittei-
12899: tiolaitoksen nykyisiin toimintamenoihin 10-16         den toteuttamisen ja uuden tuloratkaisun synty-
12900: miljoonan markan lisäystä (1,4-2,3 %).                misen tie voi olla kivikkoinen, jos hallitus pitää
12901:    Valtion vuoden 2000 valtion talousarvioesi-        järkähtämättömästi kiinni esitetyistä toimintame-
12902: tys, jossa tulevat palkankorotukset olisi sisälly-    nojen leikkauksista.
12903: tetty esitettyihin toimintakehyksiin, tulee aiheut-
12904: tamaan rationalisointitoimenpiteitä, joilla on vai-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12905: kutusta henkilöstön määrään ja asemaan. Yhden         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12906: prosentin palkankorotus edellyttää n. 7 miljoo-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12907: nan markan lisäystä palkkausmenoihin. Rajavar-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12908: tiolaitoksessa on tarkoitus panostaa suunniteltua
12909: enemmän uusiin tietojärjestelmiin ja nykyisten              Kun rajavartiolaitoksen toimintameno-
12910: tietojärjestelmien muutoksiin, viranomaisverkon             ja on vuoden 2000 talousarvioesitykses-
12911: rakentamisesta aiheutuviin laite- ja ylläpitokus-           sä vähennetty edellisvuodesta 10 miljoo-
12912: 
12913:                                                                                                   Versio 2.0
12914: KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd
12915: 
12916: 
12917: 
12918:       naa markkaa, niin miten hallitus aikoo       jestelyistä ja siitä, että rajavartiolaitos-
12919:       huolehtia esitetyillä varoilla rajavartio-    ta koskeva tulosopimus on yleensäkään
12920:       laitoksen henkilöstön ansiokehitykses-       mahdollista solmia?
12921:       tä, tarkoituksenmukaisista työaikajär-
12922: 
12923: 
12924: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
12925: 
12926:     Esa Lahtela /sd
12927: 
12928: 
12929: 
12930: 
12931: 2
12932: Ministerin vastaus                                               KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd
12933: 
12934: 
12935: 
12936: 
12937: Eduskunnan puhemiehelle
12938: 
12939: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     joustojen suunnittelussa ja seurannassa nykyisin
12940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        käytössä oleva kirjaaruisjärjestelmä on kankea,
12941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mikä on kokeiluaikana osaltaan hidastanut työ-
12942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      aikajoustojen täysimääräistä käyttöön ottamista.
12943: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen K.K     Tämän kirjaaruisjärjestelmän kehittäminen toteu-
12944: 684/1999 vp:                                         tetaan kiireellisesti.
12945:                                                         Edustaja Kähkösen ym. kirjalliseen kysymyk-
12946:       Kun rajavartiolaitoksen toimintame-            seen (KK 439/1999 vp) hiljattain annetun vas-
12947:       noja on vuoden 2000 talousarvioesityk-         tauksen mukaisesti rajavartiolaitos tulee suoriu-
12948:       sessä vähennetty edellisvuodesta 10 mil-       tumaan tehtävistään hallituksen talousarvioesi-
12949:       joonaa markkaa, niin miten hallitus ai-        tyksessä vuodelle 2000 esitetyillä määrärahoilla.
12950:       koo huolehtia esitetyillä varoilla raja-       Tämän on mahdollista sen vuoksi, että rajavartio-
12951:       vartiolaitoksen henkilöstön ansiokehi-         laitoksella on vielä vuonna 2000 käytettävissään
12952:       tyksestä, tarkoituksenmukaisista työ-          myös aikaisemmilta vuosilta kertyneitä toiminta-
12953:       aikajärjestelyistä ja siitä, että rajavar-     määrärahojen säästöjä. Tämän lisäksi rajavartio-
12954:        tiolaitosta koskeva tulosopimus on            laitos on kuluvana vuonna vielä entisestään vä-
12955:       yleensäkään mahdollista solmia?                hentänyt henkilöstöään pitämällä avoinna pää-
12956:                                                      osan luonnollisen poistuman kautta avautuneita
12957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          virkojaan.
12958: seuraavaa:                                              Päättymässä olevan tulosopimuskauden aika-
12959: Rajavartiolaitoksen tehtävät painottuvat oleelli-    na rajavartiolaitoksen henkilöstön säännöllisen
12960: sesti vuodenaikojen mukaan. Huvivene- ja muu         työajan ansiokehitys on toteutunut ainakin keski-
12961: meriliikenne ovat vilkkainta avovesikaudella.        määräistä valtion henkilöstön ansiokehitystä vas-
12962: Samoin ulkomaan matkailijaliikenne rajavartio-       taavasti. Kokeiltavana olevilla työaikajoustoilla
12963: laitoksen valvottavilla rajanylityspaikoilla ylei-   ja rajavartiolaitoksen työaikaa koskevan virkaeh-
12964: sestikin painottuu kesäkaudelle. Luonnonolosuh-      tosopimuksen jo sisältämillä varallaolojärjeste-
12965: teet helpottavat talviaikana rajavalvonnan toteut-   lyillä voidaan osittain korvata rajavartiolaitok-
12966: tamista sekä rajanylitysliikenteen väheneminen       sen henkilöstön vähenemisen aiheuttamaa toi-
12967: talviaikana vähentää rajatarkastustehtäviä useil-    mintavalmiuden alenemista ilman sanottavia li-
12968: la rajanylityspaikoilla. Vuotuisen työajan painot-   säkustannuksia.
12969: tamisen tarve korostuu tämän vuoksi rajavartio-         Hallituksen esitys vuoden 2000 talousarvioksi
12970:                                                      on laadittu niin, että esitetyt hallinnonalojen toi-
12971: laitoksen toiminnassa.
12972:    Rajavartiolaitoksen käynnissä olevasta työ-       mintamenomäärärahat sisältävät määrärahat
12973: aikajoustojen kokeilusta lyhyenä aikana saatujen     myös mahdollisiin palkankorotuksiin vuodelle
12974: kokemusten mukaan työaikajoustoista on peri-         2000. Talousarvioesityksessä on varauduttu tulo-
12975: aatteessa saatavissa merkittävää ratinalisointi-     vero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden ke-
12976: hyötyä ja tämän vuoksi työaikajoustojen pysyvä       vennyksiin.
12977: käyttöön ottaminen olisi perusteltua. Työaika-
12978: 
12979:                                                                                                        3
12980: KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                  Ministerin vastaus
12981: 
12982: 
12983:     Vuosia 2001-2004 koskeva hallinnonalojen        lun työaikajoustajärjestelmän pysyvästä käyt-
12984: menokehysten valmistelu on käynnissä. Rajavar-      töön ottamisesta, rajavartiolaitoksen tehtävien
12985: tiolaitoksen henkilöstömenoja ei ole mahdollista    edellyttämä toimintavalmius voidaan kuitenkin
12986: sopeuttaa aiemmin annettuihin näitä tulevia vuo-    ylläpitää ja sen henkilöstön ansiokehitys voi
12987: sia koskeviin menokehyksiin ilman henkilöstön       myös vuonna 2000 toteutua talousarvioesitykses-
12988: irtisanomisia.                                      sä esitetyillä varoilla yhdenmukaisena muun val-
12989:     Jos pyrkimyksissä maltilliseen tuloratkaisuun   tionhallinnon henkilöstön ansiokehityksen kans-
12990: onnistutaan ja jos samalla voidaan sopia kokeil-    sa.
12991: 
12992: 
12993: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1999
12994: 
12995:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
12996: 
12997: 
12998: 
12999: 
13000: 4
13001: Ministems svar                                                     KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd
13002: 
13003: 
13004: 
13005: 
13006: Tili riksdagens talman
13007: 
13008: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        med flexibel arbetstid och därför vore det moti-
13009: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        verat att införa flexibel arbetstid permanent. Det
13010: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa        registreringssystem som för närvarande tilläm-
13011: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       pas vid planering och uppföljning av flexibel ar-
13012: 684/1999 rd:                                           betstid är stelt, vilket för sin del har hindrat att
13013:                                                        flexibel arbetstid tagits i bruk i full utsträckning
13014:       Hur ämnar regeringen med de medel                under försöksperioden. Utvecklandet av detta re-
13015:       somföres/agits i budgetpropositonenför           gistreringssystem kommer att ske i brådskande
13016:       2000 ombesörja förijänstutvecklingen             ordning.
13017:       och ändamålsen/iga arbetstidsarrange-               Enligt det svar som nyligen givits på riksdags-
13018:       mang för personalen inom gränsbevak-             man Kähkönens m.fl. skriftliga spörsmål (SS
13019:       ningsväsendet samt att det över huvud            439/1999 vp) kommer gränsbevakningsväsendet
13020:        taget är möjligt att ingå ett inkomstavtal      dock att kunna sköta sina uppgifter med de an-
13021:       för gränsbevakningsväsendet, då gräns-           slag som reserverats i regeringens budgetpropo-
13022:       bevakningsväsendets omkostnader har              sition för 2000. Detta är möjligt då gränsbevak-
13023:        reducerats med 10 milj. mk jämfört med          ningsväsendet år 2000 fortfarande har kvar be-
13024:       föregående år?                                   sparingar av omkostnadsanslagen som gjorts un-
13025:                                                        der tidigare år. Dessutom har gränsbevaknings-
13026: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        väsendet under innevarande år ytterligare mins-
13027: föra följande:                                         kat sin personai genom att hålla de tjänster som
13028: Gränsbevakningsväsendets uppgifter följer på ett       blivit vakanta genom naturlig avgång obesatta.
13029: avgörande sätt årstiderna. Nöjesbåttrafiken och           Under den inkomstavtalsperiod som håller på
13030: övrig sjötrafik är livligast under den period då det   att gå ut har inkomstutvecklingen i fråga om den
13031: är öppet vatten. Likaså är turisttrafiken till och     personai inom gränsbevakningsväsendet som har
13032: från utlandet på de gränsövergångsställen som          ordinarie arbetstid utvecklats så att den motsva-
13033: övervakas av gränsbevakningsväsendet i allmän-         rar åtsminstone den genomsnittliga inkomstut-
13034: het livligast på sommaren. Naturförhållandena          vecklingen för statens personal. Med försöken
13035: underlättar gränsövervakningen på vintem och           med flexibel arbetstid och de beredskapssystem
13036: eftersom trafiken över gränsema minskar under          som redan ingår i det kollektivavtal som gäller
13037: vintem minskar också gränsövervakningsuppgif-          arbetstiden inom gränsbevakningsväsendet kan
13038: tema vid många gränsövergångsställen. Därför           delvis den nedsatta beredskap som föranleds av
13039: finns det ett tydligt behov av att fördela den årli-   att gränsbevakningsväsendets personai minskar
13040: ga arbetstiden inom gränsbevakningsväsendets           ersättas utan större tilläggskostnader.
13041: verksamhet.                                               Regeringens proposition om statsbudgeten för
13042:    Enligt de erfarenheter som man fått under den       2000 har gjorts upp så att i de omkostnadsanslag
13043: korta tid som försöken med flexibel arbetstid har      som föreslagits för förvaltningsområdena ingår
13044: pågått inom gränsbevakningsväsendet kan man i          även anslag för eventuella löneförhöjningar
13045: princip uppnå en avsevärd rationaliseringsnytta        2000. 1 budgetpropositionen har man förberett
13046: 
13047: 
13048:                                                                                                          5
13049: KK 684/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministerns svar
13050: 
13051: 
13052: sig på lättnader då det gäller inkomstskattegrun-     ens om att systemet med flexibel arbetstid tas i
13053: derna och grunderna för socialförsäkringsavgif-       bruk permanent, kan den beredskap som gränsbe-
13054: terna.                                                vakningsväsendets uppgifter förutsätter dock
13055:    Beredningen av utgiftsramarna för de olika         upprätthållas och personalens inkomstuveckling
13056: förvaltningsområdena för 2001-2004 pågår.             genomföras även 2000 med de medel som före-
13057: Gränsbevakningsväsendets personalutgifter kan         slagits i budgetpropositionen så att den stämmer
13058: inte utan personaluppsägningar anpassas till de       överens med inkomstutvecklingen för övrig per-
13059: utgiftsramar som tidigare fastställts för dessa år.   sonai inom statsförvaltningen.
13060:    Om man lyckas i strävan att uppnå en moderat
13061: inkomstlösning och samtidigt kan komma över-
13062: 
13063: 
13064: Helsinfors den 21 november 1999
13065: 
13066:     Inrikesminister Kari Häkämies
13067: 
13068: 
13069: 
13070: 
13071: 6
13072:                                                          KK 685/1999 vp -Jouko Jääskeläinen /skl
13073: 
13074: 
13075: 
13076: 
13077:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 685/1999 vp
13078: 
13079:                                              Freelancerin verotus ja YEL-maksut
13080: 
13081: 
13082: 
13083: 
13084: Eduskunnan puhemiehelle
13085: 
13086: Monet freelancerit tekevät töitä satunnaisesti.       tymiseen. Pelkkiä ulkoisia yksittäisiä työnteki-
13087: Rajanveto yrittäjän ja palkansaajan välillä ei ole    jöitä, jotka työmarkkinoiden muuttuessa lisään-
13088: johdonmukainen. Saattaa käydä, että verottaja         tyvät, ei pitäisi lukea yrittäjiksi.
13089: kohtelee freelanceria palkansaajana eväten hä-
13090: neltä oikeuden verovähennyksiin, jotka ovat it-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13091: sestäänselvyyksiä oikealle yrittäjälle. Sen sijaan    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13092: eläketurva- ja työvoimaviranomaiset pitävät hän-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13093: tä yrittäjänä, mikä merkitsee sitä, että freelance-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13094: rin pitäisi maksaa verojen lisäksi itse 21 prosen-
13095: tin YEL-maksut. Työttömyyden tullessa hänelle               Onko hallitus tietoinen freelancereina
13096: ei makseta penniäkään päivärahaa eikä myös-                 toimivien ihmisten epäoikeudenmukai-
13097: kään omavastuuajan sairauspäivärahaa.                       sesta kohtelustaja
13098:     Moni aiemmin työsuhteessa ollut ja nyt työttö-
13099: myyspäivärahaa nauttiva henkilö ei missään ta-              aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä
13100: pauksessa halua pudota tyhjän päälle ryhtymällä             siten, että verotusta sekä eläke- ja työt-
13101: tekemään freelancertöitä. Järjestelmä kannustaa             tömyysturvaa koskeva lainsäädäntö saa-
13102: toimettomuuteen ja rasittaa kansantaloutta.                 tetaan yksittäistenfreelancerien kohdal-
13103:     Selkeä rajanveto yrittäjän ja palkansaajan vä-          la asianmukaiseksi ja työhön kannusta-
13104: lille loisi mahdollisuuden freelancereiden työllis-         vaksi?
13105: 
13106: 
13107: 
13108: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
13109: 
13110:     Jouko Jääskeläinen /skl
13111: 
13112: 
13113: 
13114: 
13115:                                                                                                Versio 2.0
13116: KK 685/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                 Ministerin vastaus
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 
13121: Eduskunnan puhemiehelle
13122: 
13123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         konpidätystä maksamastaan suorituksesta. Free-
13124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             lancerin ennakkoperintä toteutetaan ennakonkan-
13125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           tona eli freelancer maksaa itse hänelle määrätyn
13126: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-         ennakko veron.
13127: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Freelancer, jonka tulot kertyvät epäsäännölli-
13128: sen KK 685/1999 vp:                                      sesti, voi pitää ennakonpidätystä itselleen parem-
13129:                                                          min sopivana ennakkoperinnän muotona. Hän
13130:        Onko hallitus tietoinen freelancereina            saa pyynnöstä verotoimistosta ns. freelancer-ve-
13131:        toimivien ihmisten epäoikeudenmukai-              rokortin, jossa on ilman tulorajoja oleva yksi pi-
13132:        sesta kohtelustaja                                dätysprosentti. Kortti esitetään työ- tai käyttö-
13133:                                                          korvauksen maksajalle, joka toimittaa palkkiosta
13134:        aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä            ennakonpidätyksen, mutta ei maksa työnantajan
13135:        siten, että verotusta sekä eläke- ja työt-        sosiaaliturvamaksua, koska kyse ei ole palkasta.
13136:        tömyysturvaa koskeva lainsäädäntö saa-                Jos freelancer tekee työsopimuksen, hänen
13137:        tetaan yksittäistenfreelancerien kohdal-          saamansa tulo on palkkaa, josta työnantaja toi-
13138:        la asianmukaiseksi ja työhön kannus ta-           mittaa verokortin mukaisesti ennakonpidätyk-
13139:        vaksi?                                            sen. Lisäksi työnantajan tulee maksaa palkasta
13140: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            työnantajan sosiaaliturvamaksut.
13141: ti seuraavaa:                                                Lopullisessa verotuksessa freelancereita var-
13142:                                                          ten on vahvistettu erikseen verolomake 15, jolla
13143: 1. Verotus                                               freelancerina toimiva voi ilmoittaa tulonsa ja tu-
13144:                                                          lonhankkimisesta aiheutuneet menot. Freelancer
13145: Freelancereina itseään pitävien verovelvollisten
13146:                                                          voi käyttää tulojen ja vähennysten ilmoittamista
13147: joukko on hyvin heterogeeninen toimialojen, toi-
13148:                                                          varten elinkeinotoiminnan veroilmoitusta eli lo-
13149: meksiantajien lukumäärän ja vuositulon suhteen.
13150:                                                          maketta 5. Jos freelancer on ilmoittautunut ar-
13151: Tämä voi perustellusti johtaa siihen, että osaa
13152:                                                          vonlisäverovelvolliseksi ja hänen toimintansa on
13153: heistä verotetaan yrittäjinä, osaa palkansaajina.
13154:                                                          riittävän jatkuvaa ja laajaa, ei hänen verottami-
13155:     Verotuksessa freelancerina pidetään henkilöä,
13156:                                                          selleen elinkeinotulon verottamisesta annetun
13157: jolla on verovuoden aikana, mahdollisesti sa-
13158:                                                          lain mukaan ole estettä.
13159: manaikaisestikin, useita työn- tai toimeksianta-
13160:                                                              Tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoi-
13161: jia. Freelancerina toimivat voivat olla esimerkik-
13162:                                                          sia sekä palkansaajana että elinkeinonharjoitta-
13163: si toimittajia, taiteilijoita, valokuvaajia ja kirjai-
13164:                                                          jalla pääsääntöisesti samanlaisten säännösten
13165: lijoita. Verotuksellisesti freelancerina toimivan
13166:                                                          mukaisesti.
13167: saama tulo voi siten olla palkkaa, työkorvausta
13168: tai käyttökorvausta.
13169:                                                          2. Työttömyysturva
13170:    Ennakkoperinnässä työ- tai käyttökorvauksia
13171: saavat freelancerit voivat hakeutua veroviraston         Suomessa työttömyysturva perustuu kahteen eri
13172: pitämään ennakkoperintärekisteriin. Tällöin työ-         järjestelmään: palkansaajien työttömyysturvaan
13173: tai käyttökorvauksen maksaja ei toimita enna-
13174: 
13175: 2
13176: Ministerin vastaus                                          KK 685/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
13177: 
13178: 
13179: ja yrittäjien sekä omassa työssään työllistyvien          nen laati ehdotuksen järjestelmäksi, jossa ensi
13180: työttömyys turvaan.                                       vaiheessa aloittava, alle 10 hengen yritys voi hoi-
13181:     Rajanveto yrittäjien ja palkansaajien välillä         taa työnantajamaksut yhtenä kokonaisuutena.
13182: seuraa lähtökohtaisesti eläkevakuutusta. Henki-           Tanskasen selvityksessä ehdotetaan lisäksi muun
13183: lö, joka päätointaan varten on velvollinen otta-          muassa, että palkkakäsitteet ja vakuuttamisvel-
13184: maan yrittäjien eläkelaissa (YEL) tai maatalous-          vollisuutta koskevat säännökset yhtenäistetään
13185: yrittäjien eläkelaissa (MYEL) tarkoitetun vakuu-          siten, että tapaturma-, työttömyys- ja työntekijöi-
13186: tuksen, on työttömyysturvajärjestelmässä yrittä-          den ryhmähenkivakuutuksessa siirrytään vakuu-
13187: jä. Osakeyhtiömuodossa harjoitetussa toiminnas-           tusmaksun palkkaperusteessa TEL:n mukaiseen
13188: sa rajanveto tehdään sen työttömyysturvalaissa            palkkakäsitteeseen ja säädetään eri laeissa ja so-
13189: yksityiskohtaisesti säädellyn äänivallan mukaan,          siaalivakuutuksessa olevat yrittäjäkäsitteet sekä
13190: joka henkilöllä on tehtäessä yhtiötä ja siten myös        yrittäjien vakuutusmaksujen ja etuuksien perus-
13191: hänen omaa työllistymistään koskevia päätöksiä.           teena oleva työtulo samoiksi.
13192: Oikeuskäytännössä on lisäksi erityisesti rajata-              Hallitusohjelman mukaisesti ja Asko Tanska-
13193: pauksissa painotettu työn- tai toimeksiantajan            sen ehdotusten jatkotyöhön liittyen sosiaali- ja
13194: valtaa johtaa ja valvoa työsuoritusta työsopimus-         terveysministeriössä on selvitettävänä, kuinka
13195: laissa tarkoitetulla tavalla.                             yrittäjäkäsitteet ja yrittäjien vakuutusmaksujen ja
13196:     Osa niin sanotulla freelancer-verokortilla            etuuksien perusteena oleva työtulo ja palkkakä-
13197: työskentelevistä tekee työtä työnantajilleen näi-         sitteet nykyisin poikkeavat eri sosiaalivakuutus-
13198: den välittömän johdon ja valvonnan alaisina eli           laeissa ja kuinka palkkakäsitettä sekä yrittäjän ja
13199: työsuhteessa. Esimerkiksi työnantaja määrää               työnantajan rajanvetoa voitaisiin selventää siten,
13200: työntekijän tehtävät sekä osoittaa paikan, missä          että maksujen ja vakuutettavien riskien välinen
13201: ne tehdään työnantajan välineillä. Tyypillisiä täl-       yhteys vahvistuu.
13202: laisia aloja ovat esimerkiksi ravintolatyö ja vuok-
13203: ra-autojen kuljettajat. Heidän kohdallaan on kyse         4. Yhteenveto
13204: tavanomaisesta palkkatyöstä, vaikka työnantajia           Sinänsä rajanveto yritystoiminnan ja työsuhtees-
13205: saattaa olla useita. Työttömyysturvajärjestelmäs-         sa tehtävän työn välillä on työ- ja sosiaalioikeu-
13206: sä he ovat palkansaajia ja oikeutettuja myös sovi-        den vaikeimpia kysymyksiä. Erilaiset palkka-
13207: teltuun työttömyyspäivärahaan.                            työn ja yrittäjyyden raja-alueilla olevat tilanteet
13208:     Freelancer-nimikkeellä työskentelee myös              tulevat todennäköisesti lisääntymään työnteko-
13209: henkilöitä, jotka eivät ole työnantajan direktio-         muotojen monipuolistuessa. Eläkejärjestelmän ja
13210: vallan piirissä eivätkä siten ole työsuhteessa. He        työttömyysturvan välillä käsitemäärittely on jo
13211: ovat esimerkiksi sitoutunet korvausta vastaan tie-        osittain pyritty yhdenmukaistamaan edellä kuva-
13212: tyn työtuloksen aikaansaamiseen. Freelancer-toi-          tulla tavoin. Yhdenmukaisen yrittäjäkäsitteen
13213: mittajat ja -taiteilijat ovat tyypillisä tällaista yri-   käyttäminen kaikissa tilanteissa on kuitenkin hy-
13214: tystoimintaa harjoittavia henkilöitä.                     vin vaikeaajohtuen eri lakien ja järjestelmien eri-
13215:                                                           laisista tavoitteista ja lähtökohdista.
13216: 3. Työeläke
13217: Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta
13218: Eläke-Varman varatoimitusjohtaja Asko Tanska-
13219: 
13220: 
13221: 
13222: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1999
13223: 
13224:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
13225: 
13226: 
13227: 
13228:                                                                                                            3
13229: KK 685/1999 vp -Jouko Jääskeläinen /skl                                                   Ministems svar
13230: 
13231: 
13232: 
13233: 
13234: Tili riksdagens talman
13235: 
13236: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        bördsregister som skattebyrån upprätthåller. 1
13237: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        dessa fall verkställer den som betalar ut ersätt-
13238: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-       ningen för arbete eller bruksavgiftema inte för-
13239: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga          skottsuppbörd på utbetalningen. Frilansarens för-
13240: spörsmål SS 685/1999 rd:                               skottsuppbörd verkställs i form av förskottsbetal-
13241:                                                        ning, dvs. frilansaren betalar själv den förskotts-
13242:        Å.r regeringen medveten om den orättvi-         skatt som fastställts för honom eller henne.
13243:        sa behandlingen av personer som arbe-              För en frilansare som har oregelbundna in-
13244:        tar som frilansare och                          komster kan förskottsinnehållning vara den form
13245:                                                        av förskottsuppbörd som passar honom eller hen-
13246:         ämnar regeringen ändra lagstiftningen          ne bättre. Frilansaren får på begäran ett s.k. fri-
13247:        så att lagstiftningen om beskattning,           lansskattekort av skattebyrån. På kortet har en
13248:        pensionsskydd och utkomstskydd för ar-          innehållningsprocent utan inkomstgräns anteck-
13249:         betslösa blir ändamålsenlig för enstaka        nats. Kortet uppvisas för den som betalar ut er-
13250:        frilansare och så att den uppmuntrar tili       sättningen för arbete eller bruksavgiftema och
13251:        arbete?                                         som verkställer förskottsinnehållning på arvo-
13252: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        det, men han betalar inte arbetsgivares social-
13253: föra följande:                                         skyddsavgift eftersom det inte är fråga om lön.
13254:                                                           Om en frilansare ingår ett arbetsavtal är den
13255: 1. Beskattning                                         inkomst han eller hon erhåller lön på viiken ar-
13256:                                                        betsgivaren verkställer förskottsinnehållning i
13257: Den grupp av skattskyldiga som betraktar sig
13258:                                                        enlighet med skattekortet. Dessutom skall arbets-
13259: som frilansare är en mycket heterogen grupp när
13260:                                                        givaren betala arbetsgivarens socialskyddsavgif-
13261: det gäller bransch, antal uppdragsgivare och års-
13262:                                                        ter på lönen.
13263: inkomst. Detta kan på goda grunder leda tili att
13264:                                                           1 den slutliga beskattningen har en särskild de-
13265: en del av dem beskattas som företagare och en
13266:                                                        klarationsblankett 15 fastställts för frilansare. På
13267: del som löntagare.
13268:                                                        denna blankett kan frilansaren anmäla inkomster-
13269:    1 beskattningen betraktas en person som fri-
13270:                                                        na samt utgiftema för inkomstens förvärvande.
13271: lansare om personen under skatteåret har, eventu-
13272:                                                        En frilansare kan för anmälan av inkomster och
13273: ellt också samtidigt, flera arbets- eller uppdrags-
13274:                                                        avdrag även använda deklarationsblanketten för
13275: givare. T.ex. journalister, konstnärer, fotografer
13276:                                                        näringsverksamhet, dvs. blankett 5. Om frilansa-
13277: och författare kan arbeta som frilansare. 1 be-
13278:                                                        ren har anmält sig som mervärdesskatteskyldig
13279: skattningshänseende kan den inkomst som frilan-
13280:                                                        och om hans eller hennes verksamhet är tillräck-
13281: saren erhållit vara lön, ersättning för arbete eller
13282:                                                        ligt fortgående och omfattande finns det inget
13283: bruksavgifter.
13284:                                                        hinder för att han eller hon beskattas enligt lagen
13285:    När det gäller förskottsuppbörd kan en frilan-
13286:                                                        om beskattning av inkomst av näringsverksam-
13287: sare som får ersättning for arbete eller bruksav-
13288:                                                        het.
13289: gifter ansöka om att bli införd i det förskottsupp-
13290: 
13291: 
13292: 4
13293: Ministerns svar                                            KK 685/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
13294: 
13295: 
13296:    Utgifterna för inkomstens förvärvande är i hu-        3. Arbetspension
13297: vudsak enligt samma regler avdragsgilla både för         På uppdrag av social- och hälsovårdsministeriet
13298: löntagare och näringsidkare.                             har vice verkställande direktören för Pensions-
13299:                                                          Varma Asko Tanskanen utarbetat ett förslag till
13300: 2. Utkomstskyddför arbetslösa                            ett system som innebär att ett företag som första
13301: 1 Finland baserar sig utkomstskyddet för arbets-         gången inleder sin verksamhet och som har
13302: lösa på två olika system: utkomstskyddet för lön-        mindre än 10 arbetstagare kan sköta sina arbets-
13303: tagare och utkomstskyddet för företagare och             givaravgifter som en helhet. 1 Tanskanens utred-
13304: personer som sysselsätter sig i eget arbete.             ning föreslås dessutom bl.a. att lönebegreppen
13305:     Gränsdragningen mellan företagare och lönta-         och bestämmelserna om försäkringsskyldigheten
13306: gare följer i huvudsak pensionsförsäkringen. En          förenhetligas så att man inom olycksfallsförsäk-
13307: person som för sin huvudsyssla är skyldig att            ringen, arbetslöshetsförsäkringen och gruppliv-
13308: uppta försäkring enligt lagen om pension för fö-         försäkringen för arbetstagare i fråga om löneba-
13309: retagare (FöPL) eller lagen om pension för lant-         serade försäkringspremier övergår till ett lönebe-
13310: bruksföretagare (LFöPL) anses som företagare i           grepp enligt APL och att man bestämmer att fö-
13311: systemet för utkomstskydd för arbetslösa. Vid            retagarbegreppen i olika lagar och i socialförsäk-
13312: verksamhet som har formen av ett aktiebolag              ringen samt den arbetsinkomst som ligger till
13313: görs gränsdragningen på basis av den rösträtt            grund för företagarens försäkringspremier och
13314:  som detaljerat fastställts i lagen om utkomst-          förmåner skall överensstämma med varandra.
13315:  skydd för arbetslösa och som personen har vid              1 enlighet med regeringsprogrammet och det
13316:  fattande av beslut som gäller bolaget och därmed        fortsatta arbetet med Asko Tanskanens förslag
13317:  även sin egen sysselsättning. 1 rättspraxis har         utreder social- och hälsovårdsministeriet hur fö-
13318:  dessutom speciellt i gränsfall betonats arbets- el-     retagarbegreppen och den arbetsinkomst som lig-
13319:  ler uppdragsgivarens befogenhet att leda och            ger till grund för företagarnas försäkringspremi-
13320:  övervaka arbetsprestationen på det sätt som av-         er och förmåner samt lönebegreppen för närva-
13321:  ses i lagen om arbetsavtal.                             rande skiljer sig från varandra i olika socialför-
13322:      En del av de personer som har ett frilansskat-      säkringslagar och hur lönebegreppet och gräns-
13323:  tekort arbetar för sina arbetsgivare under deras        dragningen mellan företagare och arbetsgivare
13324:  omedelbara ledning och övervakning, dvs. i ar-          kan göras klarare så att kopplingen mellan avgif-
13325:  betsförhållande. Arbetsgivaren bestämmer t.ex.          terna och riskerna för dem som skall försäkras
13326:  arbetstagarens uppgifter och anvisar en plats på        kan stärkas.
13327:  viiken de skall utföras med arbetsgivarens red-
13328:  skap. Typiska sådana arbeten utförs t.ex. av res-       4. Sammandrag
13329:  tauranganställda och chaufförer som kör hyrbi-          1 sig är gränsdragningen mellan företagsverk-
13330:  lar. För deras del är det fråga om sedvanligt löne-     samhet och arbete som utförs i arbetsförhållande
13331:  arbete trots att han eller hon kan ha flera arbets-     en av de svåraste frågorna inom arbets- och so-
13332:  givare. lnom systemet med utkomstskydd för ar-          cialrätten. Antalet fall som ligger i gränszonen
13333:  betslösa betraktas de som löntagare och är där-         mellan lönearbete och företagande kommer san-
13334:  med berättigade även till jämkad arbetslöshets-         nolikt att öka i och med att formerna för arbete
13335:  dagpenning.                                             blir mångsidigare. Begreppsdefinitionen i pen-
13336:      En frilansare kan också vara en sådan person        sionssystemet och utkomstskyddet för arbetslösa
13337:   som inte berörs av arbetsgivarens bestämmande-         har man i någon mån redan försökt förenhetliga
13338:   rätt och som därmed inte arbetar i arbetsförhål-       på ovan beskrivet sätt. Användningen av ett en-
13339:   lande. De har t.ex. förbundit sig att mot ersätt-      hetligt företagarbegrepp i alla situationer är dock
13340:   ning prestera ett visst arbetsresultat. Frilansjour-   svårt på grund av de olika målen och utgångs-
13341:   nalister och -konstnärer är typiska exempel på         punkterna för olika lagar och system.
13342:   personer som idkar dylik företagsverksamhet.
13343: 
13344:                                                                                                           5
13345: KK 685/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl   Ministems svar
13346: 
13347: 
13348: Helsingfors den 22 november 1999
13349: 
13350:     Minister Suvi-Anne Siimes
13351: 
13352: 
13353: 
13354: 
13355: 6
13356:                                                                    KK 686/1999 vp- Jari Vilen /kok
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 
13361:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 686/1999 vp
13362: 
13363:                                               Ulkomailla asuvien suomalaisten oikeus äänes-
13364:                                               tää Suomen vaaleissa
13365: 
13366: 
13367: 
13368: 
13369: Eduskunnan puhemiehelle
13370: 
13371: Vaalilain mukaan jokaisella äänioikeutetulla           sena vähintään parikymmentä siellä asuvaa ja
13372: 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on         työskentelevää suomalaista ei voinut äänestää.
13373: oikeus äänestää Suomen valtiollisissa ja kunnal-       Heidän matkustamisensa lähimmälle äänestys-
13374: lisissa vaaleissa. Tämä koskee myös ulkomailla         paikkakunnalle, Bangkokiin Thaimaahan, olisi
13375: asuvia suomalaisia.                                    maksanut useita kymmeniä tuhansia Suomen
13376:    Ulkomailla äänestys tapahtuu Suomen edus-           markkoja.
13377: tustiloissa neljän päivän ajan ennakkoäänestyk-           Hallitusmuodon 11 §:n 3 momentin mukaan
13378: senä. Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä en-       julkisen vallan tehtävänä on nimenomaan edis-
13379: nen vaalipäivää ja lopetetaan ulkomailla 8. päi-       tää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskun-
13380: vänä ennen vaalipäivää.                                nalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään
13381:    Ennen vaaleja ennakkoäänestyspaikat sääde-          koskevaan päätöksentekoon. Jos näin ei tapahdu,
13382: tään asetuksella. Ulkomailla Suomen lähetystön         kärsii viime kädessä kansanvaltainen järjestel-
13383: tehtävä vaaleihin liittyen on esittää asianomaiset     mämme.
13384: paikat oman toimialueensa maasta/maista ulko-
13385: asiainministeriölle, joka sitten esittää nämä pai-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13386: kat oikeusministeriön vahvistettavaksi. Vaalipai-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13387: kan määrittäminen on lähetystön harkinnassa.           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13388:     Äänestäminen on perusoikeus, jonka toteutta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13389: misen turvaaminen on hallitusmuodon 16 a §:n
13390: mukaan julkisen vallan erityisenä velvollisuute-             Mitä ulkoasiainministeriö aikoo tehdä,
13391: na.                                                          että kansalaisten perusoikeus äänestä-
13392:     Kuluvan vuoden eduskunta- ja europarlament-              miseen turvataan myös niissä maissa,
13393: tivaaleissa on kuitenkin tapahtunut niin, ettei esi-         joissa ei ole Suomen pysyvää lähetystöä
13394: merkiksi Suomen Thaimaan lähetystö, jonka vas-               mutta joissa on mm. merkittäviä suoma-
13395: tuulle kuuluu myös Kambodzha, ole ilmoittanut                laisyhteisöjä kansainvälisissä tehtävis-
13396: Phnom Penhiä äänestyspaikaksi. Tämän seurauk-                  "?
13397:                                                              sa.
13398: 
13399: 
13400: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
13401: 
13402:     Jari Vilen /kok
13403: 
13404: 
13405: 
13406:                                                                                                 Versio 2.0
13407: KK 686/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                       Ministerin vastaus
13408: 
13409: 
13410: 
13411: 
13412: Eduskunnan puhemiehelle
13413: 
13414: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teriö puolestaan laatii ehdotuksensa edustustojen
13415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ehdotusten pohjalta. Nämä taas pohjautuvat eri
13416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maissa asuvien ja oleskelevien Suomen kansa-
13417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vile-      laisten kulloiseenkin määrään.
13418: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Ennakkoäänestys edustustoissa toimitetaan
13419: KK 686/1999 vp:                                      enintään neljänä päivänä keskiviikon 11. päivä-
13420:                                                      nä ja lauantain 8. päivänä ennen vaalipäivää väli-
13421:       Mitä ulkoasiainministeriö aikoo tehdä,          senä aikana. Asetuksessa voidaan kuitenkin sää-
13422:       että kansalaisten perusoikeus äänestä-         tää, että jotkut edustustot ovat ennakkoäänestys-
13423:       miseen turvataan myös niissä maissa,           tä vartenavoinna lyhyemmän ajan (1-3 päivää).
13424:       joissa ei ole Suomen pysyvää lähetystöä           Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja vuoden
13425:       mutta joissa on mm. merkittäviä suoma-          1999 europarlamenttivaaleissa ulkomaan yleisi-
13426:        laisyhteisöjä kansainvälisissä tehtävis-      nä ennakkoäänestyspaikkoina oli 210 edustustoa
13427:       sa.."?
13428:                                                      82 valtiossa (asetus 1075/1998). Vuoden 2000
13429:                                                      presidentinvaalissa vastaavat luvut ovat 214 ja 86
13430: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        (asetus 966/1999).
13431: ti seuraavaa:                                           Ulkoasiainministeriön oikeusministeriölle tätä
13432: Vaalilain (71411998) 10 §:ssä todetaan, että oi-     vastausta varten antaman lausunnon mukaan
13433: keusministeriö toimii valtioneuvostossa ylimpä-      Suomen Bangkokin suurlähetystö ei esittänyt
13434: nä vaaliviranomaisena ja että ennakkoäänestyk-       vuoden 1999 vaaleihin ennakkoäänestyspaikkaa
13435: sestä ulkomailla huolehtii ulkoasiainministeriö      Kambodzaan. Tämä johtui seuraavista syistä.
13436: siten kuin vaalilaissa säädetään.                    Edustuston kokemukset vuoden 1999 eduskunta-
13437:    Oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa   vaaleja edeltäneistä vaaleista olivat sellaiset, että
13438: vaaleissa ja kansanäänestyksissä on perusoikeus.     Thaimaan naapurimaissa olevien suomalaisten
13439: Hallitusmuodon 11 §:n 3 momentissa todetaan,         keskuudessa ei tunnettu suurta mielenkiintoa
13440: että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön    vaaleja kohtaan. Edustuston henkilövahvuus on
13441: mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen        varsin pieni ja sen toimialueeseen kuuluvat myös
13442: toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan      Kambodza, Laos ja Myanmar. Edustuston oli
13443: päätöksentekoon.                                     varmistettava toimintavalmiutensa ajankohtana,
13444:    Vaalilain 4 §:n mukaan vaalit toimitetaanjär-     jolloin Suomi kuului EU:n ns. troikkaan. Toisaal-
13445: jestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänes-     ta edustuston tiedossa oli vuoden 1998 lopulla,
13446: tys. Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja, joissa         että Kambodzassa oli 15 Suomen kansalaista,
13447: kuka tahansa äänioikeutettu voi äänestää, ovat       suurin osa heistä Phnom Penhissä. Huhtikuussa
13448: ulkomailla asetuksella säädettävät Suomen edus-       1999 Kambodzassa oli väestörekisterikeskuksen
13449: tustot. Asetus esitellään oikeusministeriöstä ja     tietojen mukaan yksi Suomen kansalainen. Edus-
13450: sitä varten oikeusministeriö pyytää ulkoasiainmi-    tusto tiedotti heille kaikille vaalijärjestelyistä hy-
13451: nisteriöitä ehdotuksen ennakkoäänestyspaikoik-       vissä ajoin ennen vaaleja, jotta heillä olisi mah-
13452: si määrättävistä edustustoista. Ulkoasiainminis-     dollisuus käydä äänestämässä Bangkokissa.
13453: 
13454: 
13455: 2
13456: Ministerin vastaus                                               KK 686/1999 vp- Jari Vilen /kok
13457: 
13458: 
13459: Phnom Pehnistä on vajaan tunnin lentoyhteys          kansalaisten lukumäärä sekä ennakkoäänestyk-
13460: Bangkokiin. Lennon hinta on noin 1 250 mark-         sen järjestämisestä edustustolle aiheutuvat kus-
13461: kaa. Useille Kambodzassa asuville Bangkok on         tannukset. Kustannusten osalta on yleensä läh-
13462: paitsi ajoittainen työmatkakohde myös suosittu       detty siitä, että niiden ei tule olla kohtuuttomia
13463: huolto- ja virkistyskohde. Edellä mainitun tiedot-   suhteessa äänestäneiden määrään. Käytettävissä
13464: tamisen tarkoitus olikin se, että halukkaat voisi-   olevan määrärahan lisäksi on huomioitava edus-
13465: vat ajoittaa Bangkokin matkansa siten, että he       tuston kulloisetkin henkilöstöresurssit
13466: voisivat käydä samalla äänestämässä. Edustus-           Todettakoon, että vuoden 2000 presidentin-
13467: ton tietojen mukaan viisi suomalaista oleskeli       vaalissa Phnom Pehnissä on ennakkoäänestys-
13468: Poipetissa (Kambodzanja Thaimaan rajalla), jos-      paikka (suurlähetystön toimipaikka), ensimmäi-
13469: ta on lyhyempi ja parempi yhteys Bangkokiin          sessä vaalissa 6.1. ja toisessa vaalissa 26.1.2000.
13470: kuin Phnom Pehniin. Lopuksi ulkoasiainministe-          Sellainen järjestely, jossa kaikki 4,1 miljoo-
13471: riö toteaa lausunnossaan, että Pohjois- tai Etelä-   naa eduskuntavaaleissa äänioikeutettua voisivat
13472: Thaimaassa oleskelevilla suomalaisilla on pitem-     vaivattomasti käyttää äänioikeuttaan vaalien ai-
13473: pi matka Bangkokiin kuin Phnom Pehnissä asu-         kaisesta oleskelupaikastaan riippumatta, on erit-
13474: villa suomalaisilla.                                 täin vaikea toteuttaa. Erityisesti tämä koskee ul-
13475:    Oikeusministeriön näkemyksen mukaan edel-         komailla oleskelevia äänioikeutettuja. Tästä huo-
13476: lä sanottu kuvaa hyvin niitä olosuhteita, joissa     limatta oikeusministeriö ja ulkoasiainministeriö
13477: Suomen edustustot laativat ehdotuksia toimi-         pyrkivät käytettävissä olevien resurssien rajoissa
13478: alueensa yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja       huolehtimaan siitä, että mahdollisimman usealla
13479: niiden sijainnista. Huomioon otettavia seikkoja      ulkomailla oleskelevalla äänioikeutetulla olisi
13480: ovat alueella asuvien tai oleskelevien Suomen        mahdollisuus äänestää.
13481: 
13482: 
13483: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
13484: 
13485:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
13486: 
13487: 
13488: 
13489: 
13490:                                                                                                       3
13491: KK 686/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                          Ministems svar
13492: 
13493: 
13494: 
13495: 
13496: Tili riksdagens talman
13497: 
13498: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        medborgare som bor och vistas i landet vid res-
13499: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        pektive tillfålle.
13500: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot           Vid beskickningar kan det röstas på förhand
13501: Jari Vilen /saml undertecknade skriftliga spörs-       under högst fyra dagar från onsdagen den 11 till
13502: mål SS 686/1999 rd:                                    lördagen den 8 dagen före valdagen. Genom för-
13503:                                                        ordning kan det dock bestämmas att vid vissa be-
13504:        Vad ämnar utrikesministeriet göra för           skickningar är förhandsröstningsperioden kor-
13505:        att garantera den grundläggande med-            tare (1-3 dagar).
13506:        borgerliga rättigheten att rösta även i            1 riksdagsvalet och Europaparlamentsvalet år
13507:        de Iänder där Finland inte har en per-          1999 var 210 beskickningar i 82 stater allmänna
13508:        manent beskickning, men där det finns           förhandsröstningsställen utomlands ( förordning
13509:        bl.a. betydande finländska samhällen i          1075/1998). 1 presidentvalet år 2000 är motsva-
13510:        internationella uppgifter?                      rande siffror 214 och 86 (förordning 966/1999).
13511:                                                           Enligt det utlåtande som utrikesministeriet
13512: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        lärnnat justitieministeriet för detta svar föreslog
13513: föra följande:                                         den finländska ambassaden i Bangkok inte att det
13514: 1 10 § vallagen (714/ 1998) konstateras att i stats-   bör finnas ett förhandsröstningsställe i Kambod-
13515: rådet är justitieministeriet högsta valmyndighet,      ja i valen år 1999. Orsakema är som följer. Be-
13516: och att utrikesministeriet sköter enligt bestäm-       skickningens erfarenheter av valet före riksdags-
13517: melsema i vallagen ärenden som gäller förhands-        valet år 1999 var att de finländare som fanns i
13518: röstning utomlands.                                    grannstatema till Thailand inte var särskilt in-
13519:    Rätten att rösta i statliga och kommunala val       tresserade av valet. Personalen vid beskickning-
13520: samt folkomröstningar är en grundläggande rätt-        en är tämligen liten och verksamhetsområdet in-
13521: tighet. 1 11 § 3 mom. regeringsformen konstate-        begriper även Kambodja, Laos och Myanmar.
13522: ras att det allmänna skall främja den enskildes        Beskickningen var tvungen att garantera sin be-
13523: möjligheter att ta del i samhällelig verksamhet        redskap vid en tidpunkt då Finland tillhörde den
13524: och att påverka beslut som gäller honom själv.         s.k. trojkan inom EU. Å andra sidan visste be-
13525:    Enligt 4 § vallagen förrättas val genom att det     skickningen att i slutet av 1998 fanns det 15 fin-
13526: ordnas förhandsröstning och röstning på valda-         ländska medborgare i Kambodja, majoriteten i
13527: gen. Allmänna förhandsröstningsställen där var-        Phnom Penh. Enligt uppgifter i befolkningsre-
13528: je röstberättigad kan rösta är utomlands finländ-      gistret fanns det en finländsk medborgare i Kam-
13529: ska beskickningar som bestäms genom förord-            bodja i april1999. 1 god tid före valet informera-
13530: ning. Förordningen föredras från justitieministe-      de beskickningen dem alla om valarrangemang-
13531: riet som begär ett förslag av utrikesministeriet       en, så att de kunde besöka Bangkok för att rösta.
13532: om beskickningar som bör vara förhandsröst-            Från Phnom Penh tar det ungefår en timme med
13533: ningsställen. Utrikesministeriet å sin sida upprät-    flyg till Bangkok. Flygbiljetten kostar cirka
13534: tar förslaget på basis av förslag av beskickning-      1 250 mark. För många av dem som bor i Kam-
13535: ama. Dessa baserar sig på antalet finländska           bodja är Bangkok förutom ett periodiskt arbetsre-
13536: 
13537: 
13538: 4
13539: Ministems svar                                                     KK 686/1999 vp -Jari Vilen /kok
13540: 
13541: 
13542: semål även ett populärt service- och rekreations-      allmänt utgåtts ifrån att kostnadema inte får vara
13543: mål. Avsikten med informationen ovan var att de        oskäliga i förhållande till antalet väljare som rös-
13544: som ville kunde samordna sin resa till Bangkok         tat. Förutom det anslag som kan användas skall
13545: med röstningen. Enligt beskickningen vistades          man beakta personalresursema vid beskickning-
13546: fem finländare i Poipet ( vid gränsen mellan Kam-      en.
13547: bodja och Thailand) därifrån resan till Bangkok            Det kan påpekas att i presidentvalet år 2000
13548: är kortare och lättare än till Phnom Penh. Till slut   finns det ett förhandsröstningsställe i Phnom
13549: konstaterar utrikesministeriet i sitt utlåtande att    Penh (ambassadens expedition); i första valet den
13550: finländare som vistas i norra eller södra Thailand     6 och i andra den 26 januari 2000.
13551: har längre till Bangkok än finländare som bor i           Ett system som garanterar att alla 4,1 miljoner
13552: Phnom Penh.                                            röstberättigade i riksdagsval kunde lätt utnyttja
13553:    Justitieministeriet anser att ovannämnda be-        sin rösträtt oberoende av vistelseorten under va-
13554: skriver väl de förhållanden i vilka de finländska      let är mycket svårt att genomföra. Detta gäller
13555: beskickningama gör upp förslag till allmänna           särskilt röstberättigade som vistas utomlands.
13556: förhandsröstningsställen och placeringen inom          Trots detta försöker justitie- och utrikesministe-
13557: verksamhetsområdet. Faktorer som skall beaktas         riet, inom ramama för de resurser som står till
13558: är antalet finländska medborgare som bor eller         förfogande, se till att möjligast många röstberät-
13559: vistas inom området samt de kostnader som för-         tigade som vistas utomlands har en röstningsmöj-
13560: handsröstningen orsakar beskickningen. Det har         lighet.
13561: 
13562: 
13563: 
13564: Helsingfors den 19 november 1999
13565: 
13566:     Justitieminister Johannes Koskinen
13567: 
13568: 
13569: 
13570: 
13571:                                                                                                          5
13572:                                                              KK 687/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
13573: 
13574: 
13575: 
13576: 
13577:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 687/1999 vp
13578: 
13579:                                                Rakennuksen          käyttötarkoitukseen          liittyvä
13580:                                                poikkeuslupa
13581: 
13582: 
13583: 
13584: 
13585: Eduskunnan puhemiehelle
13586: 
13587: Voimassa olevan rakennuslain mukaan raken-              tostöitä, vaan hänjoutuu odottamaan päätöstä en-
13588: nuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen tarvi-           nen kuin voi aloittaa muutostyöt Tulisikin olla
13589: taan ympäristökeskuksen myöntämä poikkeuslu-            mahdollista takuita vastaan aloittaa muutostyöt
13590: pa. Ongelmallisen tilanteen poikkeuslupamenet-          ennen asiasta tehtävää päätöstä.
13591: tely tuottaa erityisesti pienyrittäjille, jotka usein
13592: muuttavat esimerkiksi asuinrakennusta eri käyt-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13593: tötarkoituksiin tarpeen ilmetessä. Käytännölli-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13594: sempää olisikin, mikäli em. poikkeusluvan voisi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13595: myöntää kunta esimerkiksi toimenpideluvalla.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13596:    Toinen ongelma on poikkeuslupamenettelyn
13597: päätöksenteon hitaus. Ennen päätöksen voimaan-                Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poik-
13598: tuloa anoja ei voi aloittaa rakennustoimiaja muu-             keuslupamenettelyä voitaisiin jousta-
13599:                                                               voittaa?
13600: 
13601: 
13602: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
13603: 
13604:     Marja Tiura /kok
13605:     Kalervo Kummola /kok
13606: 
13607: 
13608: 
13609: 
13610:                                                                                                  Versio 2.0
13611: KK 687/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.                                                Ministerin vastaus
13612: 
13613: 
13614: 
13615: 
13616: Eduskunnan puhemiehelle
13617: 
13618: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan kuitenkin
13619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       huomioon muutoksen vaikutukset kaavan toteut-
13620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä raken-
13621: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja          nukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Jos haettu
13622: Tiuran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     käyttötarkoituksen muutos on olennainen ja li-
13623: myksen KK 687/1999 vp:                              säksi asemakaavan vastainen, rakennusluvan
13624:                                                     myöntäminen edellyttää kunnan poikkeamispää-
13625:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poik-        töstä. Poikkeamistoimivalta voidaan johtosään-
13626:       keuslupamenettelyä voitaisiin jousta-         nöllä osoittaa samalle viranomaiselle kuin raken-
13627:       voittaa?                                      nusluvan myöntäminen, jolloin molemmat luvat
13628:                                                     voidaan käsitellä yhtäaikaisesti. Alueellisen ym-
13629: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         päristökeskuksen poikkeamispäätöksen käyttö-
13630: seuraavaa:                                          tarkoituksen muuttaminen vaatii vain laissa lue-
13631: Rakennuslaki edellyttää kunnan rakennusvalvon-      telluissa erityistapauksissa.
13632: taviranomaisen myöntämää toimenpidelupaa sil-          Kysymyksessä tiedustellaan myös, voitaisiin-
13633: loin, kun rakennusta tai sen osaa käytetään aiem-   ko muutostyöt toteuttaa jo ennen poikkeamispää-
13634: masta käytöstä tai rakennusluvasta olennaisesti     töksen lainvoimaisuutta. Ympäristöministeriö
13635: poikkeavana tavalla. Luvan myöntäminen edel-        korostaa, että uusi laki antaa kansalaisille entistä
13636: lyttää muun ohella, että hanke on vahvistetun       paremman suojan asemakaavoituksella aiheutet-
13637: asema- tai rakennuskaavan mukainen.                 tavia elinympäristön heikennyksiä vastaan. On
13638:    Rakentaminen vastoin vahvistettua asema- tai     tärkeää, että poikettaessa kaavan käyttötarkoi-
13639: rakennuskaavaa on kielletty. Toimivalta poik-       tuksesta kaavaa muuttamatta myös tämän poik-
13640: keusluvan myöntämiseen tästä rajoituksesta on       keamisen lainmukaisuus varmistetaan ennen
13641: kunnalla. Lupa voidaan myöntää, ellei se tuota      muutostöiden toteuttamista. Toimenpiteiden lop-
13642: huomattavaa haittaa kaavoitukselle tai asutuksen    puun saattaminen tilanteessa, jossa lupa mahdol-
13643: muulle järjestämiselle tai vaikeuta luonnonsuoje-   lisesti myöhemmin kumoutuu, ei ole myöskään
13644: lun tavoitteiden toteuttamista.                     hankkeen toteuttajan kannalta taloudellisesti pe-
13645:    Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tulee voi-      rusteltua. Hallitus tulee eduskunnan lausuman
13646: maan 1.1.2000. Käyttötarkoituksen olennainen        mukaisesti seuraamaanmaankäyttö-ja rakennus-
13647: muuttaminen vaatii sen mukaan rakennusluvan.        lain voimaan tultua sen yleistä toimivuutta.
13648: 
13649: 
13650: 
13651: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1999
13652: 
13653:     Ympäristöministeri Satu Hassi
13654: 
13655: 
13656: 
13657: 
13658: 2
13659: Ministerns svar                                            KK 687/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
13660: 
13661: 
13662: 
13663: 
13664: Tili riksdagens talman
13665: 
13666: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       målet. Vid tillståndsprövningen beaktas dock vil-
13667: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        ka verkningar ändringen har med tanke på ge-
13668: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        nomförandet av planen och den övriga områdes-
13669: Marja Tiura /saml m.fl. undertecknade skriftliga       användningen samt de egenskaper som byggna-
13670: spörsmål SS 68 71 1999 rd:                             den skall ha. Om den ändring av bruksändamålet
13671:                                                        som ansökan gäller är väsentlig och dessutom
13672:        Vad avser regeringen att göra så att un-        strider mot stadsplanen, förutsätter beviljandet
13673:        dantagslovsföifarandet kan göras smi-           av undantagslov att kommunen beslutar om avvi-
13674:        digare?                                         kelsen. Denna befogenhet kan i kommunstadgan
13675:                                                        anvisas samma myndighet som beviljar bygg-
13676: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nadslov, och då kan vartdera tillståndet behand-
13677: föra följande:                                         las samtidigt. Ett beslut av den regionala miljö-
13678: Byggnadslagen kräver ett av kommunens bygg-            centralen om tillstånd tili avvikelse från bruksän-
13679: nadstillsynsmyndighet beviljat åtgärdslov då en        damålet krävs bara i de specialfall som räknas
13680: byggnad eller en del av den skall användas på ett      upp i lagen.
13681: sätt som avviker från det tidigare eller på ett sätt      1 spörsmålet frågas också om det är möjligt att
13682: som avsevärt skiljer sig från vad det står i bygg-     genomföra ändringsarbeten redan innan ett be-
13683: nadslovet. För att ett sådant lov skall beviljas       slut om undantagslov har laga kraft. Miljöminis-
13684: krävs bl.a. att projektet följer den fastställda       teriet påpekar att den nya lagen ger medborgarna
13685: stadsplanen eller byggnadsplanen.                      ett bättre skydd än tidigare mot sådana försäm-
13686:    Det är förbjudet att bygga i strid med den fast-    ringar av livsmiljön som stadsplanläggningen
13687: ställda stadsplanen eller byggnadsplanen. Det är       kan orsaka. Det är viktigt att försäkra sig om att
13688: kommunen som har befogenheter att bevilja un-          undantaget är lagligt, då man utan att ändra en
13689: dantag från denna bestämmelse. Lov kan bevil-          pian avviker från ett där definierat bruksända-
13690: jas, om detta inte medför avsevärda olägenheter        mål. Det är inte heller i ekonomiskt hänseende
13691: med tanke på planläggningen eller den övriga           motiverat att åtgärder slutförs i en situation där
13692: regleringen av bosättningen eller försvårar upp-       den sökande eventuellt i efterhand förvägras till-
13693: nåendet av målen för naturvården.                      stånd. Regeringen kommer att i enlighet med
13694:    Den nya markanvändnings- och bygglagen              riksdagens uttalande följa med hur markanvänd-
13695: träder i kraft 1.1.2000. Enligt den krävs bygg-        nings- och bygglagen rent allmänt fungerar efter
13696: nadslov för en väsentlig ändring av bruksända-         att den har trätt i kraft.
13697: 
13698: 
13699: 
13700: Helsingfors den 22 november 1999
13701: 
13702:     Miljöminister Satu Hassi
13703: 
13704: 
13705: 
13706:                                                                                                         3
13707:                                                          KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
13708: 
13709: 
13710: 
13711: 
13712:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 688/1999 vp
13713: 
13714:                                             Lasten masennuksen hoito
13715: 
13716: 
13717: 
13718: 
13719: Eduskunnan puhemiehelle
13720: 
13721: Lasten psykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13722: tällä vuosikymmenellä huomattavasti. Tällä het-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13723: kellä sairas lapsi joutuu odottamaan psykiatrista    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13724: hoitopaikkaa pahimmillaan kolme vuotta. Kyse         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13725: on hoitopaikkojen riittämättömyydestä.
13726:    Lasten masentuneisuus aiheuttaa suuria kus-             Mitä hallitus aikoo tehdä masentunei-
13727: tannuksia yhteiskunnalle työkyvyttömyytenä ja              den lasten psykiatristen hoitopaikkojen
13728: syrjäytymisenä. Tällä hetkellä jo 3% lapsista tar-         lisäämiseksi?
13729: vitsee akuuttia hoitoa masennukseen, ja masen-
13730: nuksen oireita on havaittu 15 %:lla lapsista.
13731: 
13732: 
13733: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
13734: 
13735:     Marja Tiura /kok
13736:     Kalervo Kummola /kok
13737: 
13738: 
13739: 
13740: 
13741:                                                                                               Versio 2.0
13742: KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.                                                 Ministerin vastaus
13743: 
13744: 
13745: 
13746: 
13747: Eduskunnan puhemiehelle
13748: 
13749: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tekemä tutkimus. Kansanterveyslain mukaan
13750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kunnan tehtävä on myös terveysneuvonnan yllä-
13751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pito ja kunnan asukkaiden yleisten terveystarkas-
13752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            tusten järjestäminen.
13753: Tiuran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjes-
13754: myksen KK 688/1999 vp:                               tää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppi-
13755:                                                       laille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelli-
13756:        Mitä hallitus aikoo tehdä masentunei-          set toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehityk-
13757:        den lasten psykiatristen hoitopaikkojen        seen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vai-
13758:        lisäämiseksi?                                 keuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien vä-
13759:                                                      lisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä tehtävää
13760: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        varten kunnassa voi olla koulupsykologin ja kou-
13761: ti seuraavaa:                                        lukuraattorin virkoja siten kuin niistä asetuksella
13762:  Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjes-   tarkemmin säädetään.
13763:  täminen on kuntien vastuulla. Hoidon järjestämi-        Keskivaikean tai vaikean masennustilan oire-
13764:  sestä säädetään kansanterveyslaissa, erikoissai-    kuva on äskettäin Suomessa tehdyssä tutkimuk-
13765:  raanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Kunnalli-   sessa tytöillä 11,1 %:llajapojilla 6,2 %:lla. Va-
13766:  nen erikoissairaanhoito toteutetaan pääasiassa      kavan masennustilan esiintyvyys on ikäryhmäs-
13767:  sairaanhoitopiirien toimesta. Kansanterveyslain     sä 8-16 vuotta 2-5 %. Masennustiloista kärsi-
13768:  14 §:n mukaan kunnan tehtävänä on järjestää         vistä nuorista kolmasosa yrittää joskus itsemur-
13769: kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan        haa. Tavallisin nuorten psyykkinen häiriö on
13770:  lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa     käytöshäiriö, kaikkiaan yli 10 %:lla nuorista.
13771: tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntou-       Päihteiden ongelmakäyttöä on 5-10 %:lla, so-
13772: tus, ja lisäksi, ottaen huomioon, mitä mielenter-    peutumishäiriöitä 5 %: lla, sosiaalisten tilantei-
13773: veyslaissa on säädetty, järjestää kunnan asukkai-    den pelkoa tai pakko-oireinen häiriö 1-2 %:lla.
13774: den tarvitsemat sellaiset mielenterveyspalvelut,     Syömishäiriöistä laihuushäiriö on alle prosentil-
13775: jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskes-      la ja ahmimishäiriö on yli kaksi kertaa tavalli-
13776: kuksessa. Kansanterveyslain mukaan kouluter-         sempi. Nuorten kokema terveys on huonontunut.
13777: veydenhuoltoon kuuluu muun muassa koulujen           Kivut ja säryt sekä erilaiset psykosomaattiset oi-
13778: terveydellisten olojen valvonta sekä niiden oppi-    reet ovat yleisiä. Väsymystä ja heikkoutta ilmoit-
13779: laiden terveydenhoito ja terveydentilan toteamis-    taa potevansa runsas kolmannes nuorista.
13780: ta varten tarpeellinen erikoistutkimus. Viimeksi         Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyi-
13781: mainitusta on säädetty tarkemmin kansanter-          vät vuosina 1994-1998 lähes 50 % (81 104
13782: veysasetuksen 2 §: ssä, jonka mukaan kunnan tu-      käyntiä vuonna 1998) ja nuorisopsykiatrian
13783: lee oppilaan terveydentilan toteamista vartenjär-    käynnit noin 18 % ( 67 324 käyntiä vuonna 1998).
13784: jestää muun muassa psykiatrin tekemä tutkimus        Nuorisopsykiatrian käyntien määrän kasvu näyt-
13785: mielenterveyden selvittämiseksi ja psykologin        tää siis palautuneen aiempien vuosien kehityk-
13786: 
13787: 
13788: 
13789: 2
13790: Ministerin vastaus                                        KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
13791: 
13792: 
13793: sen suuntaiseksi. Edelliseen vuoteen verrattuna        Myös EVO-lainuudistus ensi vuoden alusta te-
13794: kasvua oli lastenpsykiatriassa noin 6 %ja nuori-       hostaa erikoislääkärikoulutusta ja auttaa osal-
13795: sopsykiatriassa noin 1 %.                              taan erikoislääkärien hakeutumista yliopistosai-
13796:    Mielekäs elämä! -hankkeen tuoreessa selvi-          raaloiden ulkopuolelle.
13797: tyksessä todettiin, että suhteutettuna sairaanhoi-        Valtakunnallinen Terveydenhuolto 2000-lu-
13798: topiirin alueella asuvaan 15-20-vuotiaaseen           vulle -hanke pyrkii mm. terveyspalveluiden toi-
13799: väestöön käyntien määrä vaihteli välillä 0-           mivuuden ja terveydenhuollon asiakkaiden ase-
13800: 618/1 000 nuorta. Psykiatristen sairaansijojen        man edistämiseen. Eri vastuutahojen yhteistyönä
13801: vähennyttyä sekä lasten ja nuorten hoidon tar-        pyritään muun muassa väestöryhmittäisten pal-
13802: peen lisäännyttyä jonot hoitoonpääsyyn ovat pi-       velujen uudistamiseen tavoitteena uudenlaisten
13803: dentyneet. Tutkimusjakson jälkeen lapsi saattaa       toimintamuotojen kokeilu muun muassa lasten ja
13804: joutua odottamaan varsinaiseen hoitoon pääsyä         nuorten kehityksen tukemisessa ja syrjäytymisen
13805: yli puoli vuotta. Nuorisopsykiatrinen kuntoutus       ehkäisyssä. Hanke päättyy vuonna 2001 ja sen tu-
13806: on useimmissa sairaanhoitopiireissä kehittymä-        loksia arvioidaan vuonna 2002.
13807: töntä. Nuorten psyykkisiin ongelmiin liittyy              Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta
13808: usein sellaisia toimintakyvyn rajoituksia, jotka      valtioneuvosto on käynnistänyt Mielekäs elämä!
13809: vaikeuttavat kouluttautumista ja siten kaksinker-     -hankkeen. Tämä kehittämisohjelma koostuu eri
13810: taistavat syrjäytymisen riskejä. Oikein ajoitettu     hallinnonalojen välisistä yhteistyöhankkeista.
13811: kuntoutus varsinaisen nuorisopsykiatrisen hoi-        Osana hanketta arvioidaan sekä aikuisten että
13812: don rinnalla voi ehkäistä elinikäisiä psyykkisen      lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen raken-
13813: häiriön seurauksia.                                   netta ja toimivuutta, avohoidon tukimuotoja, yh-
13814:    Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mu-        teistyötä sosiaalipalveluiden ja muiden sidosryh-
13815: kaan Suomessa oli lasten ja nuorisopsykiatreja        mien kanssa sekä henkilöstön täydennyskoulu-
13816: alle 20-vuotiaiden väestömäärään suhteutettuna        tuksen kehittämistarpeita.
13817: Ruotsin ja Sveitsin jälkeen kolmanneksi eniten            Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi vuonna
13818: ETA-maissa. Lasten- ja nuorisopsykiatreja val-        2000 palvelukartoituksen suositusten pohjalta
13819: mistuu maassamme yli 10 vuosittain. Kuitenkin         tarvittavat jatkotoimet Kuntien mielenterveys-
13820: sairaanhoitopiireissä oli toukokuussa 1999 teh-       palvelut on järjestettävä vuonna 2001 saumatto-
13821: dyn kyselyn mukaan 20 lastenpsykiatrin virkaa         masti ja monipuolisesti siten, että kuntakohtaiset
13822: vailla pätevää hoitajaa ja lisäksi 10 virkaa vailla   tavoitteet ja työnjako eri palvelujen tuottajien
13823: nuorisopsykiatria. Lastenpsykiatriaan oli Lääkä-      kesken on sovittu kattavasti. Laadunhallinnan
13824: riliiton 17.3.1999 tekemän kyselyn perusteella        osalta mielenterveyspalveluista on tarkoitus an-
13825: erikoistumassa 53 lääkäriä (edellisvuosina 42 ja      taa laatusuositukset, jotka sisältävät myös suosi-
13826: 44) ja nuorisopsykiatriaan 42 lääkäriä. Koulutus      tukset henkilöstön mitoitusperusteista.
13827: ei ole pystynyt korjaamaan vajetta, kun lääkärit          Uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoi-
13828: hakeutuvat raskaaksi kokemansa sairaalatyön si-       te- ja toimintaohjelmassa on lasten ja nuorten hy-
13829: jasta muihin tehtäviin, kuten esimerkiksi kuntien     vinvoinnin ja terveyden edistäminen otettu eri-
13830: sosiaalihuollon alaisiin kasvatus- ja perheneuvo-     tyisen huomion kohteeksi. On tärkeää, että kehi-
13831: loihin.                                               tetään keinoja, jotka mahdollistavat ongelmati-
13832:     Alan erikoislääkärikoulutusta on pyritty te-      lanteen ratkaisemista ja siihen puuttumista var-
13833: hostamaan uudistamalla asetusta erikoislääkäri-       haisessa vaiheessa. Syrjäytymiskehitystä enna-
13834: koulutuksesta. Asetuksessa on koulutuksen sisäl-      koiviin ilmiöihin, kuten oppimisvaikeuksiin,
13835: löllisten uudistusten ohella säädetty erikoislääkä-   koulukiusaamiseen, koulusta poissaoloihin,
13836: rikoulutuksen alueellisista neuvottelukunnista,       päihteiden käyttöön sekä käytöshäiriöihin ja sen
13837: joiden tehtävänä on lääketieteellisten tiedekun-      liitännäisenä väkivaltaiseen käyttäytymiseen tu-
13838: tien apuna kartoittaa alueensa erikoislääkäritar-     lee puuttua välittömästi ja luoda niiden hoitami-
13839: ve ja löytää keinot tarpeen tyydyttämiseksi.          seen toimivat käytännöt.
13840: 
13841: 
13842:                                                                                                       3
13843: KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.                                                 Ministerin vastaus
13844: 
13845: 
13846:    Tavoitetta tukevat toimenpidesuositukset täh-      ikäisten psykiatrisen hoidon valvontaa. Kuntien
13847: täävät vanhemmuuden ja perheiden tukemiseen           edellytetään myös lisäävän alaikäisten psykiatri-
13848: sekä kodin ja koulun välisten suhteiden kehittä-      sen hoidon voimavaroja.
13849: miseen. Ohjelmassa korostetaan myös lasten ja            Eräillä alueilla esiintyvien lasten ja nuoriso-
13850: nuorten erityispalvelujen saatavuuden paranta-        psykiatristen hoitojonojen purkamiseksi tarvi-
13851: mista. Se edellyttää, että nämä erityispalvelut tu-   taan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi
13852: lee saattaa maassa lain edellyttämään kuntoon.        kuntapäättäjien yhteistyötä voimavarojen osoit-
13853: Lääninhallitukset parantavat vuonna 2000 ala-         tamiseksi jonojen purkamiseen.
13854: 
13855: 
13856: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
13857: 
13858:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13859: 
13860: 
13861: 
13862: 
13863: 4
13864: Ministerns svar                                           KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
13865: 
13866: 
13867: 
13868: 
13869: Tili riksdagens talman
13870: 
13871: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      så upprätthålla hä1sovårdsrådgivning och anord-
13872: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      na allmänna hä1sovårdsundersökningar för kom-
13873: statsrådet översänt följande av riksdagsman          munens invånare.
13874: Marja Tiura /saml m.fl. undertecknade skriftliga         Enligt bamskydds1agen skall kommunen ord-
13875: spörsmål SS 688/1999 rd:                             na tillräck1igt stöd och tillräck1ig hand1edning för
13876:                                                      e1everna i de skolor som hör till det kommuna1a
13877:        Vad ämnar regeringen göra för att öka         sko1väsendet samt vidta andra behövliga åtgär-
13878:        antalet psykiatriska vårdplatser för          der för att de socia1a och psykiska svårigheter
13879:        barn med depressioner?                        som hänför sig tili skolgången och e1evemas ut-
13880:                                                      veck1ing skall övervinnas samt utveck1a samar-
13881: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      betet mellan hem och skola. För denna uppgift
13882: föra följande:                                       kan kommunen ha sko1psyko1og- och skolkura-
13883: Kommunema bär ansvaret för anordnandet av            torstjänster en1igt vad som närmare bestäms ge-
13884: mentalvårdstjänster för bam och unga. Bestäm-        nom förordning.
13885: melser om anordnande av vård ingår i folkhälso-         En undersökning som nyligen gjorts i Finland
13886: lagen, lagen om specialiserad sjukvård och men-      visar att 11,1 % av flickoma och 6,2 % av pojkar-
13887: talvårdslagen. Den kommunala specialiserade          na har symptom på mede1svåra eller svåra de-
13888: sjukvården tillhandahålls i huvudsak av sjuk-        pressionstillstånd. Förekomsten av allvarliga de-
13889: vårdsdistrikten. Enligt 14 § folkhälsolagen ålig-    pressionstillstånd uppgår till 2-5 % hos unga i
13890: ger det kommunen att ordna kommuninvånamas           å1dem 8-16 år. Av de unga som 1ider av depres-
13891: sjukvård, till viiken hänförs av läkare utförd un-   sionstillstånd försöker en tredjedel i något skede
13892: dersökning och av läkare given eller övervakad       begå sjä1vmord. Den vanligaste psykiska stör-
13893: vård och medicinsk rehabilitering, samt att med      ningen bland unga är någon form av beteende-
13894: beaktande av mentalvårdslagen tillhandahålla så-     stöming. Mer än 10 % av de unga uppvisar denna
13895: dana mentalvårdstjänster för kommuninvånama          typ av stöming. Bland de unga har 5-10 % pro-
13896: som det är ändamålsenligt att anordna i hälso-       blem med missbruk av rusmedel, 5 % anpass-
13897: vårdscentraler. Enligt folkhälsolagen omfattar       ningsstörningar och 1-2 % rädsla för sociala si-
13898: skolhälsovården bl.a. övervakningen av de sani-      tuationer eller stömingar som kännetecknas av
13899: tära förhållandena i skoloma, hälsovården för        tvångssymptom. Mindre än en procent lider av
13900: eleveroa i skoloma och specialundersökningar         ätstömingar i form av anorexistömingar, medan
13901: som är nödvändiga för konstaterande av en elevs      bulimistömingar är mer än två gånger så vanliga.
13902: hälsotillstånd. Närmare bestämmelser om det          De ungas hälsa har, enligt hur de sjä1va upp1ever
13903: sistnämnda ingår i 2 § folkhälsoförordningen,        situationen, blivit sämre. Smärtor och värk samt
13904: enligt viiken kommunen för konstaterande av en       olika psykosomatiska symptom är frekventa.
13905: elevs hälsotillstånd skall ordna bl.a. undersök-     Drygt en tredjedel av de unga uppger att de lider
13906: ning av den mentala hälsan, som utförs av en psy-    av trötthet och svaghet.
13907: kiater, och undersökning som utförs av en psyko-        Inom bampsykiatrin ökade besöken inom öp-
13908: log. Enligt folkhälso1agen skall kommunen ock-       penvården under perioden 1994-1998 med när-
13909: 
13910: 
13911:                                                                                                        5
13912: KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.                                                       Ministerns svar
13913: 
13914: 
13915: mare 50 % (81 104 besök 1998) och inom ung-            gor som lyder under den kommunala socialvår-
13916: domspsykiatrin med ca 18 % (67 324 besök               den.
13917: 1998). Den ökning av besöksantalet som före-               Strävan har varit att effektivera utbildningen
13918: kommit inom ungdomspsykiatrin tycks således            av specialläkare inom ornrådet genom en revide-
13919: ha återgått till den utveckling som rått under tidi-   ring av förordningen om specialläkarexamen. I
13920: gare år. Jämfört med året innan var ökningen           förordningen finns bestämmelser förutom om ut-
13921: inom barnpsykiatrin ca 6 % och inom ungdoms-           bildningens nya innehåll även om de regionala
13922: psykiatrin ca 1 %.                                     delegationerna för specialläkarutbildningen. De-
13923:     I en fårsk utredning inom ramen för projektet      legationerna har i uppgift att hjälpa de medicin-
13924: Mielekäs elämä! (Ett meningsfullt liv) konstate-       ska fakulteterna att kartlägga behovet av special-
13925: rades att anta1et besök - ställt i re1ation till den   läkare inom sitt område och finna medel för att
13926: befolkning i åldern 15-20 år som är bosatt inom        tillfredsställa behovet. Ä ven de reviderade be-
13927: sjukvårdsdistriktets område - varierade inom in-       stämmelser gällande specialstatsandelarna som
13928: tervallet 0-618 per 1 000 unga. Sedan antalet          träder i kraft vid ingången av nästa år effektive-
13929: bäddplatser inom psykiatrin minskat och beho-          rar specialläkarutbildningen och bidrar för sin
13930: vet av vård för barn och unga ökat, har vårdköer-      del till att specialläkarna söker sig till andra stäl-
13931: na blivit längre. Sedan ett barn undersökts kan        len än universitetssjukhusen.
13932: det bli tvunget att vänta över ett halvt år på den         Det riksomfattande projektet Hälso- och sjuk-
13933: egentliga vården. I de flesta sjukvårdsdistrikten      vård för 2000-talet syftar bl.a. till att utveckla
13934: är den ungdomspsykiatriska rehabiliteringen out-       hälsovårdstjänsternas effektivitet och att förbätt-
13935: vecklad. De ungas psykiska problem är ofta för-        ra ställningen för klienterna inom hälso- och
13936: knippade med sådana begränsningar i funktions-         sjukvården. Genom samarbete mellan olika an-
13937: förmågan som försvårar skolgång och utbildning         svariga instanser försöker man bl.a. reformera
13938: och därmed fördubblar riskerna för utslagning.         servicen för olika befolkningsgrupper med målet
13939: Om man i rätt skede sätter in rehabilitering som       att experimentera med nya typer av verksarnhets-
13940: komplement till den egentliga ungdomspsykia-           former bl.a. när det gäller att stödja barnens och
13941: triska vården kan livslånga följder av en psykisk      de ungas utveckling och att förebygga utslag-
13942: störning förebyggas.                                   ning. Projektet avslutas 2001, och resultaten
13943:     Enligt en utredning som gjordes för några år       kommer att utvärderas 2002.
13944: sedan kom Finland bland EES-länderna på tredje             Statsrådet har på initiativ av social- och hälso-
13945: plats efter Sverige och Schweiz när det gäller an-     vårdsministeriet startat projektet Mielekäs elä-
13946: talet psykiatrer för barn och unga i relation till     mä!, ett utvecklingsprogram som består av sam-
13947: dendel av befolkningen som är under 20 år. Var-        arbetsprojekt mellan olika förvaltningsornråden.
13948: je år utexamineras över tio barn- och ungdoms-         Inom ramen för projektet kommer man att utvär-
13949: psykiatrer i vårt land. Ändå var, enligt en enkät      dera uppbyggnaden och effektiviteten hos men-
13950: som gjordes i maj 1999, i sjukvårdsdistrikten 20       talvårdstjänsterna för vuxna samt barn och unga,
13951: tjänster för barnpsykiatrer inte besatta med behö-     stödformerna för öppenvården, samarbetet mel-
13952: riga innehavare, och dessutom saknades ung-            lan socialservicen och andra intressegrupper
13953: domspsykiatrer för 10 tjänster. Enligt en enkät        samt behovet av att utveckla fortbildningen för
13954: som Finlands Läkarförbund gjorde 17.3.1999             personalen.
13955: höll 53 läkare på att specialisera sig på barnpsy-         Social- och hälsovårdsministeriet gör 2000 en
13956: kiatri (föregående år 42 och 44) och 42 läkare på      utvärdering av vilka åtgärder rekommendationer-
13957: ungdomspsykiatri. Utbildningen har inte förmått        na i serviceanalysen ytterligare ger anledning till.
13958: korrigera bristen, eftersom läkarna upplever ar-       Kommunerna skall 2001 ha ordnat med smidiga
13959: bete vid sjukhus som tungt och i stället söker sig     och diversifierade mentalvårdstjänster, vilket
13960: till andra uppgifter, t.ex. arbete vid sådana råd-     förutsätter att berörda parter har avtalat om de
13961: givningsbyråer för uppfostrings- och familjefrå-       enskilda kommunernas mål och arbetsfördel-
13962: 
13963: 
13964: 6
13965: Ministems svar                                             KK 688/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
13966: 
13967: 
13968: ningen mellan serviceproducenter. 1 fråga om              De rekommenderade åtgärder som stöder må-
13969: kvalitetsledningen är avsikten att för mental-         let inriktas på stödjande av föräldrar och familjer
13970: vårdstjänstemas del utfårda kvalitetsrekommen-         samt på utvecklande av förhållandet mellan hem
13971: dationer, som också innefattar anvisningar för         och skola. 1 programmet betonas också vikten av
13972: antalet anställda.                                     att tillgången tili specialtjänster för bam och
13973:    1 det nya mål- och verksamhetsprogrammet            unga förbättras. Det förutsätter att dessa special-
13974: för social- och hälsovården uppmärksammas sär-         tjänster tillhandahålls på det sätt som förutsätts i
13975: skilt främjandet av bamens och de ungas välbe-         lag. Länsstyrelsema kommer 2000 att effektive-
13976: finnande och hälsa. Det är viktigt att det utveck-     ra tillsynen över den psykiatriska vården av min-
13977: las metoder som gör det möjligt att lösa problem-      deråriga. Av kommunerna förutsätts också öka-
13978: situationer och i ett tidigt skede ingripa i sådana.   de resurser för den psykiatriska vården av min-
13979: Man måste utan dröjsmål ingripa i företeelser          deråriga.
13980: som varslar om olika former av utslagning samt            För att problemet med köema till psykiatrisk
13981: skapa modeller som gör det möjligt att tackla          vård för bam och unga inom vissa ornråden skall
13982: dessa fenomen på rätt sätt. Bland dessa företeel-      kunna lösas krävs utöver de ovan nämnda åtgär-
13983: ser kan här nämnas inlämingssvårigheter, mobb-         derna att kommunernas beslutsfattare samarbe-
13984: ning i skolan, skolfrånvaro, användning av rus-        tar och anvisar resurser för att råda bot på köema.
13985: medel samt beteendestörningar och därmed för-
13986: knippat våldsamt beteende.
13987: 
13988: 
13989: 
13990: Helsingfors den 19 november 1999
13991: 
13992:     Omsorgsminister Eva Biaudet
13993: 
13994: 
13995: 
13996: 
13997: 13 200678
13998:                                                                                                          7
13999:                                                           KK 689/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
14000: 
14001: 
14002: 
14003: 
14004:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 689/1999 vp
14005: 
14006:                                             Maantien 3231 Ihari-Pohjalahti peruskorjaa-
14007:                                             minen
14008: 
14009: 
14010: 
14011: 
14012: Eduskunnan puhemiehelle
14013: 
14014: Pälkäneen Kirvussa sijaitseva tie 3231 on todet-     reunat sortuvat. Vain muutamia kuukausia vuo-
14015: tu hengenvaarallisen mutkaiseksi ja huonokun-        desta tie on kohtalaisessa kunnossa, mutta sil-
14016: toiseksi. Tien painorajoitus on kelirikon aikana     loinkin todella mutkainen (660 astetta/km) ja ka-
14017: 12 000 kiloa, ja tien jokapäiväiset käyttäjät jou-   pea.
14018: tuvat anomaan Tielaitokselta maatalouskuljetuk-
14019: siin erikoistuvan kelirikon aikana. Tien varrella    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14020: sijaitsee yritys, jonka maksettavaksi on tullut      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14021: jopa 4 000 markkaa kelirikkokaudelta. Lupa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14022: maksaa joka kerta 400 markkaa.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14023:    Tie on alun perin rakennettu kuormia kestä-
14024: mättömäksi, ja Tielaitos onkin laittanut varoitus-         Mitä hallitus aikoo tehdä hengenvaaral-
14025: kyltit tien molempiin päihin. Kelirikon aikaan tie          lisen mutkaisen kelirikkatien 3231 kor-
14026: turpoaa keskeltä, repeilee ja kuplii liejua ja sen         jaamiseksi?
14027: 
14028: 
14029: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
14030: 
14031:     Marja Tiura /kok
14032:     Kalervo Kummola /kok
14033: 
14034: 
14035: 
14036: 
14037:                                                                                               Versio 2.0
14038: KK 689/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.                                                Ministerin vastaus
14039: 
14040: 
14041: 
14042: 
14043: Eduskunnan puhemiehelle
14044: 
14045: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       sola parantamisesta välillä Ihari-Tyry - Turso-
14046: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        la. Tie on mutkainen ja kärsii kelirikosta, mutta
14047: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ei liikenneturvallisuudeltaan poikkea Hämeen
14048: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja           tiepiirin muista vastaavista teistä. Toimenpide-
14049: Tiuran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      selvityksessä tien mutkia ja mäkiä esitetään aiot-
14050: myksen KK 689/1999 vp:                               tavaksi välillä Ihari-Tyry/Pohjalahti ja kelirik-
14051:                                                      koisille osuuksille esitetään tien rakenteen paran-
14052:       Mitä hallitus aikoo tehdä hengenvaaral-        tamista. Tie on tarkoitus myös päällystää. Vas-
14053:        lisen mutkaisen kelirikkatien 3231 kor-       taavia tienparannushankkeita Hämeen tiepiirin
14054:       jaamiseksi?                                    alueella on monia, eivätkä niukat tienpidon mää-
14055:                                                      rärahat riitä niiden kaikkien toteutukseen. Maan-
14056: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tien 3231 parantamistakaan ei valitettavasti voi-
14057: ti seuraavaa:                                        da aloittaa lähivuosina.
14058: Hämeen tiepiiri on äskettäin saanut valmiiksi toi-
14059: menpideselvityksen maantien 3231 Kirpu-Tur-
14060: 
14061: 
14062: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
14063: 
14064:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
14065: 
14066: 
14067: 
14068: 
14069: 2
14070: Ministems svar                                           KK 689/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
14071: 
14072: 
14073: 
14074: 
14075: Tili riksdagens talman
14076: 
14077: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Kirpu och Tursola. Vägen är kurvig och tjälska-
14078: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      dad, men avviker i fråga om trafiksäkerheten inte
14079: statsrådet översänt följande av riksdagsman          från motsvarande vägar inom Tavastlands väg-
14080: Marja Tiura /sam1 m.fl. undertecknade skriftliga     distrikt. 1 åtgärdsredogörelsen föreslås att vägen
14081: spörsmå1 SS 689/1999 rd:                             skall rätas ut och backama jämnas på avsnittet
14082:                                                      lhari-Tyry/Pohjalahti och i fråga om de tjälska-
14083:       Vad ämnar regeringen göra för att den          dade avsnitten föreslås att vägens konstruktion
14084:       livsfarliga och kurviga tjälskadade vä-        förbättras. Avsikten är också att belägga vägen.
14085:       gen 3231 skall repareras?                      Det finns många motsvarande vägförbättrings-
14086:                                                      projekt inom Tavastlands vägdistrikt, men de
14087: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      knappa väghållningsanslagen räcker inte tili för
14088: föra följande:                                       att genomföra dem alla. Det är tyvärr inte heller
14089: Tavastlands vägdistrikt har nyligen fått fårdig en   möjligt att påbörja förbättringen av landsväg
14090: åtgärdsredogörelse om förbättringen av avsnittet     3231 under de närmaste åren.
14091: lhari-Tyry-Tursola på landsväg 3231 mellan
14092: 
14093: 
14094: Helsingfors den 16 november 1999
14095: 
14096:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
14097: 
14098: 
14099: 
14100: 
14101:                                                                                                      3
14102:                                                              KK 690/1999 vp- Marja Tiura /kok
14103: 
14104: 
14105: 
14106: 
14107:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 690/1999 vp
14108: 
14109:                                            Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tervey-
14110:                                            denhuolto
14111: 
14112: 
14113: 
14114: 
14115: Eduskunnan puhemiehelle
14116: 
14117: Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpi-       nat käytännössä eväävät terveydenhuollon palve-
14118: tää kunnan alueella sijaitsevien ammattikorkea-     lut muilta paikkakunnilta opiskelemaan tulleilta.
14119: koulujen opiskelijoille opiskelijaterveydenhuol-
14120: toa näiden kotipaikkakunnasta riippumatta. Op-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14121: pilasterveydenhuoltoon sisältyy oppilaitosten       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14122: terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan ter-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14123: veydenhoito, sairaanhoito sekä hammashuolto.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14124:    Useissa kunnissa edellä mainittujen palvelui-
14125: den saatavuudesta ei kuitenkaan huolehdita. Li-           Miten hallitus aikoo taata vieraalla
14126: säksi terveydenhuoltopalveluiden kehittäminen             paikkakunnalla opiskelevan ammatti-
14127: ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on laimin-           korkeakouluopiskelijan terveydenhuol-
14128: lyöty. Lainsäädännön vastaisesti muutamat kun-            topalvelut kaikilla ammattikorkeakoulu-
14129:                                                           paikkakunnilla?
14130: 
14131: 
14132: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
14133: 
14134:     Marja Tiura /kok
14135: 
14136: 
14137: 
14138: 
14139:                                                                                              Versio 2.0
14140: KK 690/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                 Ministerin vastaus
14141: 
14142: 
14143: 
14144: 
14145: Eduskunnan puhemiehelle
14146: 
14147: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       opiskelijoille opiskelijaterveydenhuoltoa näiden
14148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     kotipaikkakunnasta riippumatta, kuten kansan-
14149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   edustaja Marja Tiura kysymyksessään toteaa.
14150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja           Kunta voi järjestää opiskelijaterveydenhuol-
14151: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    lon palvelut omana kansanterveystyönään, ostaa
14152: sen KK 690/1999 vp:                               ko. palvelut Ylioppilaiden Terveydenhoitosää-
14153:                                                   tiöltä tai järjestää ne yhteistyössä toisen/toisten
14154:       Miten hallitus aikoo taata vieraalla        kuntien kanssa. Kunnan järjestämisvastuu opis-
14155:       paikkakunnalla opiskelevan ammatti-         kelijaterveydenhuollon palveluista säilyy ko.
14156:       korkeakouluopiskelijan terveydenhuol-       kunnalla, jossa oppilaitos sijaitsee.
14157:       topalvelut kaikilla ammattikorkeakoulu-        Jos kunta laiminlyö opiskelijaterveydenhuol-
14158:       paikkakunnilla?                             lon palveluiden järjestämisen, voi opiskelija ot-
14159:                                                   taa yhteyttä siihen lääninhallitukseen, jonka
14160: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     alueella oppilaitos sijaitsee. Lääninhallitusten
14161: ti seuraavaa:                                     sosiaali- ja terveysosastot valvovat alueensa ter-
14162: Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpi-     veydenhuollon palvelujen saatavuutta ja voivat
14163: tää alueella sijaitsevien ammattikorkeakoulujen   puuttua tietoonsa tulleisiin laiminlyönteihin.
14164: 
14165: 
14166: 
14167: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
14168: 
14169:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
14170: 
14171: 
14172: 
14173: 
14174: 2
14175: Ministems svar                                             KK 690/1999 vp- Marja Tiura /kok
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 
14180: Tili riksdagens talman
14181: 
14182: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger   derandenas hemort, vilket också riksdagsman
14183: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    Marja Tiura konstaterar i sitt spörsmål.
14184: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-      Kommunen kan ordna hälso- och sjukvård för
14185: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål   studerande som en del av sitt eget folkhälsoarbe-
14186: SS 690/1999 rd:                                    te, köpa tjänstema av Studentemas hälsovårds-
14187:                                                    stiftelse eller ordna dem i samarbete med en an-
14188:       På vilket sätt ämnar regeringen garan-       nan kommun eller andra kommuner. Det är dock
14189:       tera att studerande som studerar vid yr-     den kommun inom viiken läroanstalten finns som
14190:       keshögskolor på främmande ort får häl-       ansvarar för ordnandet av studerandenas hälso-
14191:       so- och sjukvård på alla de orter där det    och sjukvård.
14192:       finnsen yrkeshögskola?                          Om en kommun underlåter att ordna hälso-
14193:                                                    och sjukvård för studerande kan studerandena ta
14194: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    kontakt med länsstyrelsen inom den region där
14195: föra följande:                                     läroanstalten ligger. Länsstyrelsemas social- och
14196: Enligt folkhälsolagen skall en kommun tillhanda-   hälsoavdelningar övervakar tillgången på hälso-
14197: hålla hälso- och sjukvård för studerande vid yr-   och sjukvårdsservice i sin region och kan ingripa
14198: kesläroanstalter i kommunen, oberoende av stu-     i försummelser som kommit till deras kännedom.
14199: 
14200: 
14201: 
14202: Helsingfors den 19 november 1999
14203: 
14204:     Omsorgsminister Eva Biaudet
14205: 
14206: 
14207: 
14208: 
14209:                                                                                                   3
14210:                                                KK 691/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr yrn.
14211: 
14212: 
14213: 
14214: 
14215:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 69111999 vp
14216: 
14217:                                               Suomen valtion tuki ulkomailla vangituille kan-
14218:                                               salaisilleen
14219: 
14220: 
14221: 
14222: 
14223: Eduskunnan puhemiehelle
14224: 
14225: Ulkomailla, Pohjoismaiden ulkopuolisten mai-           lut liian ponnettomasti puolustamassa omia kan-
14226: den vankiloissa, on vangittuina Suomen kansa-          salaisiaan ja takaamassa heille asiallisia puitteita
14227: laisia tällä hetkellä yhteensä noin parisataa. Osa     ja apua oikeusprosessissa. Suomen kansalaisen
14228: näistä ulkomailla vangituista henkilöistä suorit-      jättäminen turvattomaksi vieraassa kulttuurissa
14229: taa tuomioistuimen heille langettamaa vankeus-         kielitaidottomana, rahattomana ja kulttuuria tai
14230: rangaistusta ja osa on tutkintavankeudessa odot-       vallitsevaa oikeusjärjestelmää ymmärtämättömä-
14231: tamassa oikeudenkäyntiään. Monissa maissa              nä ei ole oikeusvaltion toiminnan mukaista. Mo-
14232: vankilaolot ja oikeusjärjestelmä poikkeavat huo-       net muut länsimaat ovat paljon aktiivisemmin
14233: mattavasti Suomen oloista. Oikeudenkäyntiä             kansalaistensa tukena vastaavissa tilanteissa.
14234: saattaa joutua odottamaan vuosia, ja tämän ajan           Osaa Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Euroopassa ja
14235: joutuu viettämään tutkintavankeudessa. Olosuh-         Virossa olleista suomalaisista vangeista ovat aut-
14236: teet monien maiden vankiloissa ovat sellaiset,         taneet kirkko sekä lähetys- ja kansalaisjärjestöt,
14237: että vangituiksi tulleiden fyysinen ja henkinen        mutta niiden resurssit avunannossa ovat ymmär-
14238: terveys sekä ihmisoikeuksien toteutuminen ovat         rettävästi rajalliset. Samoin niiltä puuttuu se val-
14239: ilmeisesti vaarassa.                                   tiollinen auktoriteetti ja diplomatian vaikutuskei-
14240:     Erityisesti nuorelle ihmiselle saattaa olla koh-   not, joita esimerkiksi oikeudenkäyntiprosessin
14241: talokasta tulla vangituksi ulkomailla. Joutues-        vauhdittaminen vaatisi. Joissakin tapauksissa ul-
14242: saan viettämään täysi-ikäisyytensä ensimmäiset         komailla vangittujen omaiset ovat joutuneet va-
14243: vuodet vankilan vaikeissa olosuhteissa tuomio-         kavaan taloudelliseen ahdinkoon yrittäessään
14244:  taan odottamassa tai sitä kärsimässä nuori mak-       kaikin mahdollisin keinoin nopeuttaaja rahoittaa
14245: saa kohtuuttoman kovan hinnan tietämättömyy-           läheisensä oikeuskäsittelyä vieraassa maassa.
14246:  destään tai ajattelemattomuudestaan.
14247:     Käsityksemme mukaan Suomen valtiolla ei            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14248:  ole suunnitelmallista tapaa olla omien kansalais-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14249:  tensa tukena silloin, kun he ovat tulleet syystään    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14250:  tai syyttään pidätetyiksi ja vangituiksi ulkomail-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14251:  la. Käsityksemme mukaan Suomi on valtiona ol-
14252: 
14253: 
14254: 
14255: 
14256:                                                                                                   Versio 2.0
14257: KK 69111999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
14258: 
14259: 
14260: 
14261:       Miten Suomen valtio on ulkomailla van-
14262:       gittujen Suomen kansalaisten tukena oi-
14263:       keuskäsittelynja vankeuden aikana?
14264: 
14265: 
14266: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
14267: 
14268:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                 Irina Krohn /vihr
14269:     Tuija Brax /vihr                            Kirsi Ojansuu /vihr
14270:     Janina Andersson /vihr                      Ulla Anttila /vihr
14271:     Merikukka Forsius /vihr
14272: 
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 2
14277: Ministerin vastaus                          KK 691/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
14278: 
14279: 
14280: 
14281: 
14282: Eduskunnan puhemiehelle
14283: 
14284: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          saako rikoksesta tutkittavana tai syytettynä ole-
14285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        va asemamaan viranomaisten taholta viran puo-
14286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lesta oikeusavustajan ja tarvittaessa tulkin. Ellei
14287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-          tämä ole mahdollista, edustusto voi avustaa oi-
14288: Maria Mertjärven /vihr ym. näin kuuluvan kirjal-     keusavustajanja tulkin hankkimisessa. Ensisijai-
14289: lisen kysymyksen KK 691/1999 vp:                     sesti asianomainen vastaa itse oikeudenkäynnis-
14290:                                                      tä aiheutuneista kustannuksista.
14291:       Miten Suomen valtio on ulkomailla van-            Konsulipalveluja koskevan kansainvälisen oi-
14292:       gittujen Suomen kansalaisten tukena oi-        keuden eräs keskeinen periaate on niin sanottu
14293:       keuskäsittelyn ja vankeuden aikana?            puuttumattomuusperiaate: Edustuston tulee olla
14294:                                                      puuttumatta toimipiirinsä valtion sisäiseen toimi-
14295: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        valtaan kuuluviin asioihin. Edustusto ei siis voi
14296: ti seuraavaa:                                        puuttua paikalliseen oikeuskäsittelyyn eikä vai-
14297: Valtion oikeus valvoa kansalaisten etuja ja oi-      kuttaa vapautensa menettäneen vapauttamiseen
14298: keuksia vieraassa valtiossa perustuu kansainväli-    asemamaan tuomiovallasta. Se ei liioin voi antaa
14299: seen tapaoikeuteen. Tämä kansainvälisen tapaoi-      oikeudellisia neuvoja tai ajaa asianomaisen
14300: keuden periaate valtion oikeudesta suojata kan-      asiaa, sillä nämä tehtävät kuuluvat asianomaisen
14301: salaisiaan vieraassa valtiossa on myös kodifioitu    oikeusavustajalle tai asianajajalle. Edustusto
14302: diplomaattisia suhteita koskevaan Wienin yleis-      pyrkii mahdollisuuksien mukaan seuraamaan
14303: sopimukseen ja konsulisuhteita koskevaan Wie-        asian kehittymistä asemamaan viranomaisissa.
14304: nin yleissopimukseen.                                Tarvittaessa selvitetään asemamaassa sovelletta-
14305:    Wienin konsulisopimuksen 5 artikla määritte-      vaa armahtamiskäytäntöä. Edustuston edustaja
14306: lee ne tehtävät, joihin konsulivirkamies on oikeu-   käy vapautensa menettäneen pyynnöstä mahdol-
14307: tettu sopimusvaltion alueella toimivaltansa ra-      lisuuksien mukaan tätä tapaamassa ja pitää tähän
14308: joissa ryhtymään. Yleissopimuksen mukaan             tarvittaessa yhteyttä.
14309: nämä tehtävät tulee hoitaa kansainvälisen oikeu-        Vankilaolosuhteet ja vankien kohtelu voivat
14310: den sallimissa rajoissa sekä vastaanottajavaltion    kyseisessä valtiossa poiketa huomattavasti vas-
14311: lakien ja määräysten mukaisesti taikka näihin        taavista olosuhteista Suomessa. Edustustolla on
14312: määräyksiin soveltuvalla tavalla.                    velvollisuus seurata vapautensa menettäneen
14313:    Jos Suomen kansalainen pidätetään, vangi-         kohtelua.
14314: taan tai hän muuten menettää vapautensa ulko-           Jos vapautensa menettäneen kohtelu ja pidä-
14315: mailla, on hänellä Wienin konsulisopimuksen 36       tys- tai vankilaolosuhteet ovat ristiriidassa kan-
14316: artiklan ja kansainvälisen tapaoikeuden mukaan       sainvälisesti hyväksyttyjen ihmisoikeuksien
14317: oikeus pyytää poliisi- tai vankilaviranomaisia il-   kanssa, edustuston tulee pyrkiä saamaan muutos
14318: moittamaan vapauden menetyksestään Suomen            asiantilaan. Edustuston puuttumista kohteluun
14319: ulkomaanedustustolle.                                ihmisoikeusloukkauksen perusteella ei voida pi-
14320:    Vapautensa menettäneen oikeusturvan ja ih-        tää maan sisäiseen toimivaltaan puuttumisena.
14321: misoikeuksien turvaamiseksi edustusto selvittää,     Siitä huolimatta, että edustusto pyrkisi saamaan
14322: 
14323: 
14324:                                                                                                       3
14325: KK 69111999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                       Ministerin vastaus
14326: 
14327: 
14328: muutoksen vangin tai muun vapautensa menettä-             Kirjallisessa kysymyksessä olevista tiedoista
14329: neen kohtelun parantamiseksi, ei tämä kuiten-          poiketen Suomen kansalaisia on ulkomailla, Poh-
14330: kaan aina toteudu.                                     joismaita lukuun ottamatta, kärsimässä vankeus-
14331:    Edustusto seuraa asian hoitamista vieraan val-      rangaistusta, vangittuina tai pidätettyinä 31 - ei
14332: tion viranomaisessa. Tarkoituksena on, että edus-      parisataa.
14333: tuston aktiivinen asioiden hoitaminen edesauttai-         Kuten edellä olevasta ilmenee, Suomen halli-
14334: si siinä, ettei asian hoitaminen aiheettomasti vii-    tuksella on suunnitelmallinen ja kansainvälisen
14335: västyisi viranomaisessa ja että vapautensa me-         vertailun kestävä tapa olla kansalaistensa tukena
14336: nettäneen asian hoitaminen olisi mahdollisim-          silloin, kun he ovat syystään tai syyttään tulleet
14337: man asiallista viranomaisissa. Merkittävää on          pidätetyiksi tai vangituiksi ulkomailla. Konsuli-
14338: kuitenkin se, että edustustolla ei ole oikeutta vaa-   palveluista on lisäksi annettu oma erityislakinsa
14339: tia tietynsisältöistä päätöstä tai muuta ratkaisua     (498/1999), joka tulee voimaan 1.12.1999. Ky-
14340: asiassa tai, kuten aikaisemmin todettiin, puuttua      seistä lakia ja sen sisältämiä konsulipalveluissa
14341: vastaanottajavaltiossa vireillä olevaan oikeuden-      annettavia periaatteita voidaan pitää monessa
14342: käyntiin ja tuomioistuimen ratkaisuun asiassa.         suhteessa edelläkävijöinä Euroopassa.
14343: 
14344: 
14345: 
14346: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
14347: 
14348:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
14349: 
14350: 
14351: 
14352: 
14353: 4
14354: Ministerns svar                                KK 691/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
14355: 
14356: 
14357: 
14358: 
14359: Tili riksdagens talman
14360: 
14361: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           För att garantera rättsskydd och mänskliga
14362: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         rättigheter för den som förlorat sin frihet utreder
14363: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rau-        beskickningen om stationeringslandets myndig-
14364: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade           heter på tjänstens vägnar kommer att tillhanda-
14365: skriftliga spörsmål SS 69111999 rd:                     hålla rättsbiträde och, om det behövs, tolk för den
14366:                                                         person som är föremål för brottsundersökning el-
14367:        På vilket sätt stöder finska staten i ut-        ler åtalad för brott. Om så inte är fallet, kan be-
14368:        landet häktade eller fängslade finska            skickningen bistå vid anskaffandet av rättsbiträ-
14369:        medborgare under rättegången och un-             de och tolk. Den berörda personen svarar i första
14370:        der den tid dessa sitter i fängsligt för-        hand själv för de kostnader som rättegången
14371:        var?                                             medför.
14372:                                                            Inom folkrätten är principen om icke-ingri-
14373: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         pande en central princip för tillhandahållandet av
14374: föra följande:                                          konsulära tjänster. En beskickning skall inte in-
14375: Statemas rätt att bevaka sina medborgares intres-       gripa i frågor som hör tili verksamhetslandets in-
14376: sen och rättigheter i främmande stat grundar sig        tema behörighet. Beskickningen kan sålunda inte
14377: på den intemationella sedvanerätten. Denna prin-        ingripa i handläggningen av ett mål inför lokal
14378: cip inom den intemationella sedvanerätten, dvs.         domstol och inte heller påverka i syfte att befria
14379: rätten att skydda sina egna medborgare i främ-          den frihetsberövade från stationeringslandets
14380: mande stat har också kodifierats i Wienkonven-          domsrätt. Beskickningen kan varken ge juridiska
14381: tionen om diplomatiska förbindelser och i Wien-         råd i nämnvärd utsträckning eller driva perso-
14382: konventionen om konsulära förbindelser.                 nens sak, eftersom dessa uppgifter ankommer på
14383:    Artikel 5 i Wienkonventionen om konsulära            vederbörandes rättsbiträde eller advokat. Be-
14384: förbindelser anger de uppgifter som en konsu-           skickningen försöker i mån av möjlighet följa
14385: latstjänsteman har rätt att vidta inom ramen för        ärendets utveckling inom stationeringslandets
14386: sin behörighet på en fördragsslutande stats terri-      myndigheter. Om det behövs utreds benådings-
14387: torium. Enligt konventionen skall dessa uppgif-         förfarandet i stationeringslandet. En företrädare
14388: ter skötas inom ramen för folkrätten samt i enlig-      för beskickningen besöker den frihetsberövade i
14389: het med den mottagande statens lagar och be-            mån av möjlighet och på begäran av denne samt
14390: stämmelser eller på ett sätt som är förenligt med       håller kontakt med honom eller henne om det be-
14391: dessa bestämmelser.                                     hövs.
14392:    Om en finsk medborgare anhålls, häktas,                 Förhållandena under fångsligt förvar och be-
14393: fångslas eller på annat sätt berövas sin frihet i ut-   handlingen av fångar kan i ett land avvika märk-
14394: landet har han eller hon med stöd av artikel 36 i       bart från motsvarande förhållanden i Finland. Det
14395: Wienkonventionen om konsulära förbindelser              är beskickningens skyldighet att följa hur den fri-
14396: och den intemationella sedvanerätten rätt att be        hetsberövade behandlas.
14397: polis- eller fångelsemyndighetema underrätta               Om behandlingen av den frihetsberövade och
14398: den finska beskickningen om frihetsberövandet.          arrest- eller fångelseförhållandena strider mot in-
14399: 
14400: 
14401:                                                                                                          5
14402: KK 691/1999 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.                                             Ministerns svar
14403: 
14404: 
14405: ternationellt godtagna mänskliga rättigheter,            redan konstaterades tidigare, blanda sig i en rätt-
14406: skall beskickningen försöka få en ändring till           tegång i den mottagande staten eller i domsto-
14407: stånd. Att beskickningen till följd av att de            lens beslut.
14408: mänskliga rättigheterna kränks ingriper i behand-           Till skillnad från det som uppges i det skriftli-
14409: lingen kan inte anses som en inblandning i lan-          ga spörsmålet avtjänar 31 finska medborgare -
14410: dets inre angelägenheter. Även om beskickning-           inte ett par hundra - frihetsstraff i utlandet eller
14411: en försöker åstadkomma en ändring för att för-           sitter anhållna, häktade eller fångslade i utlan-
14412: bättra behandlingen av en fånge eller en på annat        det, de nordiska länderna inte medräknade.
14413: sätt frihetsberövad person, lyckas detta dock inte           Som det framgår av redogörelsen ovan har
14414: alltid.                                                  Finlands regering ett systematiskt och internatio-
14415:    Beskickningen följer handläggningen av ären-          nellt sett hållbart sätt att stödja sina medborgare
14416: det vid myndigheterna i det främmande landet.            då dessa med eller utan skuld har anhållits, häk-
14417: Meningen är att beskickningens aktivitet skall           tats eller fångslats i utlandet. Om de konsulära
14418: främja handläggningen så att frågan inte fördröjs        tjänsterna finns dessutom en särskild lag
14419: i onödan inom myndigheten och så att handlägg-           (498/1999) som träder i kraft 1.12.1999. Denna
14420: ningen blir så saklig som möjligt inom myndig-           lag och de principer om tillhandahållandet av
14421: heten. Man bör dock märka att beskickningen              konsulära tjänster som lagen innehåller kan i
14422: inte har rätt att kräva att ett beslut eller annat av-   många avseenden anses som en föregångare i Eu-
14423: görande skall få ett visst innehåll eller att, vilket    ropa.
14424: 
14425: 
14426: Helsingfors den 17 november 1999
14427: 
14428:     Utrikesminister Tarja Halonen
14429: 
14430: 
14431: 
14432: 
14433: 6
14434:                                                                  KK 692/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
14435: 
14436: 
14437: 
14438: 
14439:                                                  KIRJALLINEN KYSYMYS 692/1999 vp
14440: 
14441:                                                  Alkoholijuomien tarjoilu alaikäisille
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 
14446: Eduskunnan puhemiehelle
14447: 
14448: Olemme viime viikolla saaneet lehdistä lukea,             kyisin käyttää yhä nuorempana. Mutta sitä suu-
14449: kuinka 52-vuotias mies antoi 12- ja 14-vuotiai-           remmalla syyllä tulisi korostaa vanhempien sekä
14450: den poikien tyhjentää kotonaan Koskenkorva-               institutionaalisten laitosten vastuuta lapsistam-
14451: pullon sillä seurauksella, että nuorempi sammui           me eikä sysätä sitä vielä lapsen kengissä oleville
14452: ja joutui vuorokaudeksi sairaalaan. Syyttäjä vaa-         nuorille. Asiaa voi verrata seuraavaan esimerk-
14453: ti rangaistusta pahoinpitelystä. Rikosta ei tapah-        kiin: kun äiti vie sadepäivänä perheen 3-vuo-
14454: tunut, totesivat käräjä- ja hovioikeus ja hylkäsi-        tiaan leikkipuistoon puettuna sadesään varustuk-
14455: vät syytteet.                                             siin, hän tuskin kysyy, haluaako 3-vuotias kumi-
14456:     Itä-Suomen hovioikeus käynnisti päätöksel-            saappaiden sijaan kangastossut. Vastuu lapsista
14457: lään keskustelun siitä, onko viinan tarjoaminen           kuuluukin vanhemmalle henkilölle, ja lapsen
14458: alaikäiselle rikos. Tuomioistuimen käsittelemäs-          vastuu itsestään tulisikin rajata 15-16 ikävuo-
14459: sä yksittäistapauksessa se ei ollut. Oikeuden mu-         teen.
14460: kaan pojat olivat henkisesti kypsiä antamaan                 Onko todella niin, että lainsäädäntö on siirtä-
14461: suostumuksensa alkoholin nauttimiseen ja olivat           mässä vastuun itsestään 12-vuotiaille lapsille?
14462: itse pyytäneet viinaa. Käräjäoikeuden peruste-            Perusteluna on, että lapsi pyysi. Lapset pyytävät
14463: luissa siteerataan hallituksen esitystä, jonka mu-        vähän väliä jotakin, mutta meillä vanhemmilla on
14464: kaan pahoinpitelyn ulkopuolelle jäisivät tilan-           kasvatuksellinen roolimme hoidettavana. Ei au-
14465: teet, joissa pahoinpitelyn kohde on sallinut teon.        ta, vaikka pyytäisi kangastossut, vastuu on otet-
14466:     Oikeuden päätöksellä on selvä viesti yhteis-          tava ja kannettava.
14467: kunnalle, joskin negatiivinen sellainen. Aikuiset
14468: eivät ole vastuussa juottaessaan lapsia huma-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14469: laan. Tämä on asia, johon toivon ministerin ja            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14470: meidän muiden kiinnittävän huomiota.                      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14471:     Tieteellisesti ei ole perusteita sille, että lapset   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14472: olisivat tänä päivänä kypsempiä kuin kymmenen
14473: vuotta sitten. On totta, että alkoholia aletaan ny-             Pitäisikö alkoholipitoisten juomien tar-
14474:                                                                 joamisen lapsille olla laissa kielletty?
14475: 
14476: 
14477: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
14478: 
14479:     Timo Ihamäki /kok
14480: 
14481: 
14482: 
14483:                                                                                                    Versio 2.0
14484: KK 692/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                    Ministerin vastaus
14485: 
14486: 
14487: 
14488: 
14489: Eduskunnan puhemiehelle
14490: 
14491: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ikäiset pojat olivat pyytäneet alkoholia. Jutun vi-
14492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         rallinen syyttäjä on ilmoittanut lähettävänsä ju-
14493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tun asiakirjat valitusluvan pyytämiseksi kor-
14494: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        keimmalta oikeudelta valtakunnansyyttäjänvi-
14495: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rastolle,jonka tehtävänä on edustaa syyttäjiä kor-
14496: KK 692/1999 vp:                                       keimmassa oikeudessa. Asian oikeuskäsittely on
14497:                                                       siten vielä kesken. Rikoslaissa ei ole säännöksiä
14498:       Pitäisikö alkoholipitoisten juomien tar-        rikoksen uhrin eli loukatun suostumuksen merki-
14499:       joamisen lapsille olla laissa kielletty?        tyksestä. Oikeuskirjallisuudessa kehitettyjen
14500:                                                       suostumusoppien mukaan vain lievemmänlaatui-
14501: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nen terveyden vahingoittaminen voi suostumuk-
14502: ti seuraavaa:                                         sen vuoksi jäädä rangaistuksetta. Pätevän suostu-
14503: Alkoholilaissa kielletään ja säädetään rangaista-     muksen edellytyksenä on lisäksi aina, että uhri
14504: vaksi alkoholipitoisen aineen myyminen ja an-         ikänsä ja kypsyystasonsa puolesta ymmärtää ky-
14505: niskelu alaikäisille. Anniskelussa ikäraja on aina    symyksessä olevan teon merkityksen. Lapsen
14506:  18 vuotta, kun taas vähittäismyynnissä ikäraja       kypsyysaste arvioidaan suostumuksen merkitys-
14507: riippuu juoman väkevyydestä: väkevillä alkoho-        tä harkittaessa kussakin yksittäistapauksessa
14508: lijuomilla eli juomilla, joiden alkoholipitoisuus     erikseen. Ei ole siten mahdollista laissa vetää yk-
14509: on yli 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia, ikä-    siselitteistä rajaa siihen, minkä ikäisenä lapsen
14510: raja on 20 vuotta ja miedommilla 18 vuotta. Al-       suostumukselle voidaan antaa merkitystä ja mil-
14511: koholipitoisen aineen välittäminen alaikäiselle       loin ei.
14512: ilman palkkiota on myös rangaistavaa. Alaikäi-            Sen sijaan ikärajojen asettaminen alkoholijuo-
14513: nen ei saa lain mukaan pitää lainkaan hallussaan      mien julkiselle myynnille, anniskelulle ja hallus-
14514: alkoholijuomia. Näissäkin tapauksissa ikäraja on      sapidolle on ollut osa suomalaista kokonaisval-
14515: joko 18 tai 20 vuotta juoman väkevyydestä riip-       taista alkoholipolitiikkaa, jossa lasten ja nuori-
14516: puen.                                                 son suojeleminen on yksi tärkeä osa-alue. Alko-
14517:    Pahoinpitelyä koskevien säännösten mukaan          holipolitiikassa ikärajojen noudattamisen merki-
14518: pahoinpitelyä voi olla tahallinen ilman väkival-      tystä on Suomessa perinteisesti korostettu. Esi-
14519: taa tapahtuva toisen terveyden vahingoittami-         merkiksi anniskelu- tai vähittäismyyntiluvan hai-
14520: nen. Näin myös alkoholin tarjoaminen lapselle         tijoille painotetaan, että mahdollisen rikosoikeu-
14521: voi tulla pahoinpitelynä rangaistavaksi, jos teko     dellisen sanktion lisäksi anniskelu alaikäisille on
14522: vahingoittaa lapsen terveyttä tai saattaa tämän       yksi merkittävä luvan menettämisen syy.
14523: tiedottomaan tai vastaavaan tilaan.                      Alkoholijuomien myyntiä ja luovuttamista
14524:    Kysymyksen perusteluissa viitataan oikeusta-       lapsille on pohdittu myös kansainvälisesti. On
14525: paukseen, jossa henkilöä syytettiin pahoinpite-       päädytty siihen, että käsitettä "underage drin-
14526: lystä hänen tarjottuaan alkoholia alaikäisille. Ky-   king" on mahdotonta yhtenäisesti määritellä.
14527: seisessä oikeustapauksessa syyte hylättiin alem-      Monissa maissa on säädetty ikärajat myynnille ja
14528: missa oikeusasteissa sillä perusteella, että ala-     anniskelulle, mutta nämäkin poikkeavat paljon
14529: 
14530: 
14531: 2
14532: Ministerin vastaus                                          KK 692/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
14533: 
14534: 
14535: toisistaan. Yhdysvaltojen osavaltioissa on voi-      yleisenä sääntönä. Ylipäätänsä olisi vaikea löy-
14536: massa 21 vuoden ikäraja, kun taas Tanskassa          tää kiinteää ikärajaa, jota ei joissakin tilanteissa
14537: myynti ja anniskelu on kiellettyä alle 15-vuoti-     olisi pidettäväjoko liian alhaisena tai liian korke-
14538: aalle.                                               ana. Toiseksi olisi pohdittava sitä, mihin henkilö-
14539:     Alkoholijuomien tarjoaminen alaikäisille on      piiriin kielto ulotettaisiin. Ilmeistä on, että lap-
14540: kuitenkin ollut asia, joka on jätetty säätelemättä   sen vanhemmat olisi tiettyyn rajaan asti asetetta-
14541: monista eri syistä. Pahoinpitelynä rangaistavaksi    va toiseen asemaan kuin täysin vieraat henkilöt,
14542: voi jo nykyisin tulla alkoholin tarjoaminen lap-     koska voidaan pitää hyväksyttävänä sitä, että lap-
14543: selle, jos nautittu määrä vahingoittaa lapsen ter-   selle osana kasvatusta kodin piirissä tarjotaan al-
14544: veyttä tai johtaa tämän tiedottomuutta vastaa-       koholia esimerkiksi aterian yhteydessä. Kiellon
14545: vaan tilaan. Alkoholin tarjoamisen nimenomai-        ulkopuolelle ei kuitenkaan olisi kohtuullista jät-
14546: nen kielto sen sijaan tarkoittaisi, että alkoholin   tää vain lapsen vanhempia. Vanhempiin olisi
14547: tarjoaminen lapselle olisi kiellettyä riippumatta    usein syytä rinnastaa lapsen muut läheiset suku-
14548: nautitun alkoholin terveysvaikutuksista yksit-       laiset ja mahdollisesti myös tuttavaperheet Kol-
14549: täistapauksessa.                                     manneksi olisi aina otettava huomioon tarjottu
14550:     Nimenomaisen kiellon säätäminen edellyttäi-      alkoholimäärä ja tilanne kokonaisuudessaan.
14551: si hankalien rajanveto-ongelmien ratkaisemista.         Niin kuin edellä todettiin, alkoholin tarjoami-
14552: Ensiksikin olisi päätettävä, minkä ikäiselle lap-    nen lapselle voi tulla rangaistavaksi pahoinpite-
14553:  selle tai nuorelle alkoholin tarjoaminen kiellet-   lynä, jos teko vahingoittaa lapsen terveyttä. Tätä
14554: täisiin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopi-        pidemmälle menevä kielto soveltuu edellä maini-
14555: muksen mukaan lapsena pidetään alle 18-vuo-          tuista syistä huonosti rikosoikeudellisen säänte-
14556:  tiasta. Tämä ikäraja tuskin olisi mahdollinen       lyn kohteeksi.
14557: 
14558: 
14559: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
14560: 
14561:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
14562: 
14563: 
14564: 
14565: 
14566:                                                                                                        3
14567: KK 692/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                          Ministerns svar
14568: 
14569: 
14570: 
14571: 
14572: Tili riksdagens talman
14573: 
14574: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         målet har meddelat att han i syfte att anhålla om
14575: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         besvärstillstånd hos högsta domstolen kommer
14576: statsrådet översänt följande av riksdagsman             att sända handlingarna i målet till riksåklagaräm-
14577: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga             betet, vars uppgift det är att företräda åklagarna i
14578: spörsmål SS 69211999 rd:                                högsta domstolen. Behandlingen av målet pågår
14579:                                                         således fortfarande i rätten. 1 strafflagen finns
14580:        Borde det förbjudas i lag att bjuda barn         inga bestämmelser om viiken betydelse brottsoff-
14581:        på alkoholhaltiga drycker?                       rets, dvs. den kränktes, samtycke skall tillmätas.
14582:                                                         Enligt vad som i rättslitteraturen sägs om sam-
14583: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         tycke kan man endast i lindrigare fall av skadan-
14584: föra följande:                                          de av hälsan avstå från att döma ut straff på grund
14585: 1 alkohollagen förbjuds försäljning och servering       av att samtycke har getts. För att samtycket skall
14586: av alkoholhaltiga ämnen till minderåriga och fö-        vara giltigt förutsätts det dessutom alltid att off-
14587: reskrivs om straff för detta. Åldersgränsen för         ret beträffande ålder och mognad är kapabelt att
14588: servering är alltid 18 år, medan den vid detaljför-     förstå innebörden av gärningen. Vid prövningen
14589: säljning är beroende av hur stark drycken är: i         av viiken betydelse ett barns samtycke skall till-
14590: fråga om starka alkoholdrycker, dvs. drycker            mätas bedöms barnets mognad från fall till fall.
14591: som innehåller mer än 22 volymprocent etylalko-         Det är således inte möjligt att i lagen uppställa
14592: hol, är åldersgränsen 20 år och i fråga om svaga-       några exakta åldersgränser för när en minder-
14593: re drycker 18 år. Det är också straffbart att för-      årigs samtycke skall tillmätas betydelse.
14594: medla alkoholhaltiga ämnen till minderåriga utan           De åldersgränser som gäller offentlig försälj-
14595: arvode. En minderårig får enligt lagen över hu-         ning, servering och innehav av alkoholdrycker
14596: vud taget inte inneha alkoholdrycker. Också i           har däremot utgjort en del av den helhetsbetona-
14597: dessa fall är åldergränsen antingen 18 eller 20 år,     de finländska alkoholpolitiken, där skyddandet
14598: beroende på hur stark drycken är.                       av barn och unga utgör ett viktigt delområde. 1
14599:     Enligt bestämmelserna om misshandel kan             Finland har man traditionellt lagt vikt vid att ål-
14600: uppsåtligt skadande av någons hälsa utan att man        dersgränserna inom alkoholpolitiken iakttas.
14601: begår våld utgöra misshandel. Rekvisitet för            T.ex. betonas för dem som innehar serverings- el-
14602: misshandel kan således också uppfyllas om man           ler detaljhandelstillstånd att servering till min-
14603: ger ett barn alkohol, om gärningen skadar bar-          deråriga inte enbart medför eventuella straffrätts-
14604: nets hälsa eller försätter det i medvetslöshet eller    liga sanktioner utan dessutom utgör en viktig or-
14605: i motsvarande tillstånd.                                sak till att tillstånd återkallas.
14606:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas till ett        Frågan om forsäljning och överlåtelse av alko-
14607: rättsfall där en person åtalades för misshandel ef-     holdrycker till barn har dryftats också internatio-
14608: ter att ha bjudit minderåriga på alkohol. 1 rättsfal-   nellt. Man har kommit fram till att det är omöj-
14609: let förkastades åtalet i de lägre instanserna på den    ligt att ge en enhetlig definition av begreppet
14610: grunden att de minderåriga pojkarna hade bett           "underage drinking". 1många Iänder finns ålders-
14611: om att få alkoholen. Den allmänna åklagaren i           gränser för försäljning och servering, men också
14612: 
14613: 
14614: 4
14615: Ministerns svar                                               KK 692/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
14616: 
14617: 
14618: dessa avviker i hög grad från varandra. 1 USA:s        skulle över huvud taget vara svårt att bestämma
14619: delstater gäller en åldersgräns på 21 år, medan        en fast åldersgräns som inte i en del situationer
14620: försäljning och servering i Danmark är förbjudet       måste anses som antingen alltför låg eller alltför
14621: tili personer under 15 år.                             hög. För det andra skulle man tvingas att ta ställ-
14622:     Att alkoholdrycker bjuds ut tili minderåriga är    ning till vilka personer som skall omfattas av för-
14623: dock en fråga som man har låtit bli att reglera av     budet. Det är uppenbart att ett barns föräldrar i så
14624: många olika orsaker. Rekvisitet för misshandel         fall tili en viss gräns borde ha en annan ställning
14625: kan redan i dag uppfyllas av att man bjuder ut al-     än helt främmande människor, eftersom det kan
14626: kohol tili ett barn, om den mängd som barnet           anses acceptabelt att tili ett barn som en del av
14627: dricker skadar dess hälsa eller försätter det i ett    uppfostran ges alkohoi hemma, t.ex. i samband
14628: tillstånd som motsvarar medvetslöshet. Ett ut-         med en måltid. Det skulle dock inte vara rimligt
14629: tryckligt förbud mot att bjuda ut alkoholdrycker       att endast barnets föräldrar skulle lärnnas utanför
14630: skulle däremot innebära att det skulle vara för-       förbudet. Ofta vore det skäl att med barnets för-
14631: bjudet att ge alkohoi tili barn, oberoende av vilka    äldrar jämställa andra nära släktingar tili barnet
14632: verkningar alkohoi en har på hälsan i det enskilda     och eventuellt också familjer i bekantskapskret-
14633: fallet.                                                sen. För det tredje borde man alltid beakta den
14634:     Införandet av ett uttryckligt förbud skulle för-   mängd alkohoi som ges tili barnet och situatio-
14635: utsätta att man löser de svåra problemen som gäl-      nen som helhet.
14636: ler gränsdragningen. F ör det första borde man be-        Så som ovan konstaterades kan rekvisitet för
14637: sluta om åldersgränserna för förbudet mot att          misshandel uppfyllas av att man bjuder ut alko-
14638: bjuda ut alkohoi tili barn och unga. Enligt kon-       hoi tili ett barn, om gärningen skadar barnets häl-
14639: ventionen om barnets rättigheter avses med barn        sa. Ett mera långtgående förbud är av de orsaker
14640: människor under 18 år. Denna åldersgräns torde         som nämns ovan illa lämpat som föremål för
14641: knappast kunna gälla som en allmän regel. Det          straffrättslig reglering.
14642: 
14643: 
14644: 
14645: Helsingfors den 19 november 1999
14646: 
14647:     Justitieminister Johannes Koskinen
14648: 
14649: 
14650: 
14651: 
14652:                                                                                                          5
14653:                                                            KK 693/1999 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
14654: 
14655: 
14656: 
14657: 
14658:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 693/1999 vp
14659: 
14660:                                              Delfiinien käytön kieltäminen sirkuseläiminä
14661: 
14662: 
14663: 
14664: 
14665: Eduskunnan puhemiehelle
14666: 
14667: Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä            joutunut delfiini kokee ensimmäistä kertaa oman
14668: (22/EE0/96, 2.8.1996) kielletään mm. apinoi-          ruumiinsa painon kuljetusten aikana ja altaiden
14669: den, petoeläinten, hylje-eläinten ja norsujen         matalassa vedessä. Koulutukseen kuuluu myös
14670: käyttäminen sirkuksissa ja muissa niihin verrat-      delfiinien ruokavalion muuttaminen kuolleeksi
14671: tavissa näytöksissä. Koirien, kotikissojen, meri-     kalaksi. Tämä tapahtuu usein pakkovoimia käyt-
14672: leijonien, ponien sekä kesyhevosten ja -aasien        täen.
14673: käyttö sen sijaan sallitaan. Delfiinejä ei mainita,      Viime aikoina Särkänniemi ei ole antanut del-
14674: mutta ne voidaan laskea kuuluvaksi joko peto-         fiinien mahdollisista sairauksista mitään tietoa
14675: eläinten tai merinisäkkäiden luokkaan.                julkisuuteen.
14676:    Tampereen Särkänniemi käyttää delfiinejä              Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14677: näytöksissään. Delfiinien olot keinotekoisessa        on antanut lausunnon, jonka mukaan uusien del-
14678: ympäristössä eivät kuitenkaan ole eläinsuojelu-       fiinien tuontia Suomeen ei enää sallita. Asiasta ei
14679: lain hengen mukaisia. Esimerkiksi eläintarhoissa      kuitenkaan ole virallista päätöstä, joka sitoisi
14680: eläinten asuintilat pyritään rakentamaan niin, että   myös tulevien ministerien päätöksiä.
14681: ne tarjoavat eläimelle luonnollista kasvistoa,
14682: auringonvaloa ja ulkoilmaa. Särkänniemessä ta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14683: pahtuneet poikaskuolemat ja delfinaarion ahtaat       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
14684: tilat antavat aihetta huolestuneisuudelle. Suurin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14685: osa esityksissä käytetyistä delfiineistä on pyy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14686: dystetty vapaudesta. Näille eläimille useiden
14687: kuukausien mittainen esiintymiseen totuttelu ja             Mitä hallitus aikoo tehdä delfiinien käy-
14688: koulutus on erittäin stressaavaa. Rajattomaan,              tön kieltämiseksi sirkuksissa ja muissa
14689: kolmiulotteiseen ja miltei painottomaan tilaan              niihin verrattavissa delfinaarionäytök-
14690:                                                             sissä?
14691: 
14692: 
14693: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1999
14694: 
14695:     Ulla Anttila /vihr
14696:     J anina Andersson /vihr
14697:     Marjaana Koskinen /sd
14698: 
14699: 
14700: 
14701: 
14702:                                                                                                 Versio 2.0
14703: KK 693/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                               Ministerin vastaus
14704: 
14705: 
14706: 
14707: 
14708: Eduskunnan puhemiehelle
14709: 
14710: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     fiinien käyttämiselle delfinaarionäytöksessä tai
14711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        niiden pitämiselle eläintarhassa.
14712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suomessa on delfiinejä vain Tampereen Sär-
14713: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     känniemen delfinaariossa. Tampereen Särkän-
14714: lan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     niemi Oy:lle on myönnetty lupa delfinaarioeläin-
14715: sen KK 693/1999 vp:                                  tarhan perustamiseen 9 päivänä helmikuuta 1984.
14716:                                                      Eläinten hoidon, käsittelyn, kohtelun tai olosuh-
14717:       Mitä hallitus aikoo tehdä delfiinien käy-      teiden osalta Tampereen delfinaariossa ei teh-
14718:       tön kieltämiseksi sirkuksissa ja muissa        dyissä tarkastuksissa ole tullut ilmi mitään sel-
14719:       niihin verrattavissa deljinaarionäytök-        laista, mikä olisi edellyttänyt eläintarhaluvan pe-
14720:       sissä?                                         ruuttamista ja delfinaarion sulkemista. Delfii-
14721:                                                      nien luontoon palauttamista ei myöskään pidetä
14722: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tarkoituksenmukaisena siihen liittyvien lukuis-
14723: ti seuraavaa:                                        ten ongelmien ja epävarmuustekijöiden vuoksi.
14724: Eläinsuojelulain (247/1996) 20 §:ssä säädetään          Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
14725: sirkuksista, eläintarhoista ja eläinnäyttelyistä.    teltu päätösluonnos, jolla on tarkoitus asettaa
14726: Eläimiä saadaan käyttää sirkuksessa ja muussa        eläinsuojelulliset vähimmäisvaatimukset eläin-
14727: siihen verrattavassa näytöksessä sekä pitää näyt-    tarhassa pidettävien eläinten, delfiinit mukaan
14728: teillä eläintarhassa tai pysyvässä tai kiertävässä   lukien, pidolle. Päätösehdotus on parhaillaan laa-
14729: eläinnäyttelyssä ainoastaan lääninhallituksen lu-    jalla lausuntokierroksella. Edellä todetunjohdos-
14730: valla. Maa- ja metsätalousministeriön päätökses-     ta ei ole toistaiseksi katsottu tarpeelliseksi muut-
14731: sä (22/EE0/96) säädetään, mihin eläinlajeihin        taa eläinsuojelulainsäädäntöä siten, että delfii-
14732: kuuluvia eläimiä saadaan käyttää sirkuksessa ja      nien pitäminen eläintarhassa tai niiden käyttämi-
14733: muussa siihen verrattavassa näytöksessä, jossa       nen sirkuksessa tai muussa siihen verrattavassa
14734: näytetään eläimille opetettuja taitoja. Nykyinen     esityksessä kiellettäisiin. Uusien luonnosta pyy-
14735: eläinsuojelulainsäädäntömme ei aseta estettä del-    dystettyjen delfiinien tuontiin Suomeen suhtau-
14736:                                                      dutaan kuitenkin ainakin tässä vaiheessa kieltei-
14737:                                                      sesti.
14738: 
14739: 
14740: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
14741: 
14742:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14743: 
14744: 
14745: 
14746: 
14747: 2
14748: Ministerns svar                                            KK 693/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
14749: 
14750: 
14751: 
14752: 
14753: Till riksdagens talman
14754: 
14755: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          I Finland finns delfiner endast på Särkänniemi
14756: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       delfinarium i Tammerfors. Den 9 februari 1984
14757: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla      beviljades Tampereen Särkänniemi Oy tillstånd
14758: Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftliga         att anlägga ett delfinarium. Vad gäller skötsel,
14759: spörsmål SS 693/1999 rd:                              hantering, behandling och förhållanden har det
14760:                                                       vid de inspektioner som gjorts på delfinariet i
14761:        Vad ämnar regeringen göra för att det          Tammerfors inte framkommit något som skulle
14762:       skall vara förbjudet att använda delfi-         förutsätta att tillståndet återkallas och delfinariet
14763:       ner på cirkus och vid andra därmed jäm-         stängs. Att placera ut delfinerna i naturen anses
14764:       förbaraföreställningar på delfinarier?          inte heller ändamålsenligt på grund av det stora
14765:                                                       antalet problem och osäkerhetsfaktorer som är
14766: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       förknippade med en sådan lösning.
14767: föra följande:                                           Vid jord- och skogsbruksministeriet har be-
14768: 120 § djurskyddslagen (247/1996) finns bestäm-        retts ett utkast tili ett beslut. Avsikten med detta
14769: melser som gäller cirkusar, djurgårdar och            beslut är att ställa minimikrav på djurskyddet när
14770: djurutställningar. Djur får användas på cirkus        djur, inklusive delfiner, hålls på djurgårdar. För-
14771: och vid andra därmed j ämförbara föreställningar      slaget genomgår som bäst en omfattande remiss-
14772: samt förevisas i djurgårdar eller vid permanenta      behandling. Med stöd av det ovan anförda har det
14773: eller ambulerande djurutställningar endast med        hittills inte ansetts vara nödvändigt att ändra
14774: tillstånd av länsstyrelsen. 1 jord- och skogsbruks-   djurskyddslagstiftningen så att det vore förbju-
14775: ministeriets beslut (22/VLA/96) anges vilka           det att ha delfiner på djurgårdar eller att använda
14776: djurarter som får användas på cirkus och vid          delfiner på cirkus eller vid andra därmed jämför-
14777: andra därmed jämförbara föreställningar där dju-      bara föreställningar. Emellertid förhåller man sig
14778: ren visar fårdigheter som de har blivit lärda. Vår    åtminstone i detta skede negativt tili att nya del-
14779: nuvarande djurskyddslagstiftning hindrar inte att     finer, som tillfångatagits i naturen, importeras tili
14780: delfiner används vid föreställningar på delfina-      Finland.
14781: rier eller hålls på djurgårdar.
14782: 
14783: 
14784: Helsingfors den 17 november 1999
14785: 
14786:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791:                                                                                                          3
14792:                                                               KK 694/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14793: 
14794: 
14795: 
14796: 
14797:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 694/1999 vp
14798: 
14799:                                               Poliisikoulutuksen suunnitelmallisuus
14800: 
14801: 
14802: 
14803: 
14804: Eduskunnan puhemiehelle
14805: 
14806: Suomalaisen koulutuspolitiikan suhteessa työ-          koulutettuja taas olla liikaa. Silloin koulutetut
14807: voiman tarpeeseen on ollut aina tietynlainen ny-       hakeutuvat muille aloille ja hetken kuluttua on
14808: kivyys. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyä työvoi-     taas pulaa jne.
14809: man tarvetta ei ole koulutuksessa otettu huo-
14810: mioon ennakkoon ja tarvehuipun tullessa ammat-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14811: titaitoisia työntekijöitä ei olekaan löytynyt. Joil-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14812: lakin aloilla taas on ollut ylikoulutusta ja työttö-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14813: myyttä. Kaksi ammattikuntaa, joihin tämä erityi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14814: sen hyvin sopii, ovat poliisit ja lääkärit.
14815:    Nyt poliisille on esitetty määrärahaa vapaina             Aikooko hallitus tulevaisuudessa huo-
14816: olevien vakanssien täyttämiseen. Tällaista rahaa             lehtia poliisin pitkän tähtäimen koulu-
14817: on helppo esittää, kun samalla väitetään, että ei            tusohjelmasta niin, että poliisivakans-
14818: ole koulutettuja poliiseja kyseisten vakanssien              sien täyttämiseen on riittävä määrä kou-
14819: täyttämiseen. Joidenkin vuosien kuluttua saattaa             lutettuja poliisimiehiä?
14820: 
14821: 
14822: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
14823: 
14824:     Sulo Aittaniemi /alk
14825: 
14826: 
14827: 
14828: 
14829:                                                                                                 Versio 2.0
14830: KK 694/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
14831: 
14832: 
14833: 
14834: 
14835: Eduskunnan puhemiehelle
14836: 
14837: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        poliisityön tehostamisvaatimuksien edellyttä-
14838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mälle tasolle. Rakenteen uudistaminen aiheutti
14839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myös luonnollista viivettä valmistuvien määräs-
14840: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      sä.
14841: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Sisäasiainministeriössä on vastikään vahvis-
14842: sen KK 694/1999 vp:                                   teltu poliisin peruskoulutuksen rakenteen uudis-
14843:                                                       tamista. Uudistettavassa koulutuksessa, joka
14844:        Aikooko hallitus tulevaisuudessa huo-          käynnistyy vuoden 2000 alusta, koulutus jakaan-
14845:        lehtia poliisin pitkän tähtäimen koulu-        tuu kolmeen jaksoon, joista 1 jakso ja kenttähar-
14846:        tusohjelmasta niin, että poliisivakans-        joittelu säilyvät entisellään. Uudistuksessa aikai-
14847:        sien täyttämiseen on riittävä määrä kou-       sempi lähiopetuspainotteinen II jakso muodostaa
14848:        lutettuja poliisimiehiä?                       yhdeksän kuukauden syventävien opintojen
14849:                                                       osuuden. Syventäviin opintoihin kuuluu mm.
14850: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuuden kuukauden kenttätyöjakso poliisilaitok-
14851: ti seuraavaa:                                         sissa ja liikkuvassa poliisissa. Tällä uudistuksel-
14852: Poliisin peruskoulutukseen valitaan vuosittain        la lisätään kentällä olevien poliisien määrää sekä
14853: ikärakenteen ja muun poistuman perusteella ar-        mahdollistetaan vuosittaisten aloituspaikkojen
14854: vioitu määrä koulutettavia, jotka voidaan sijoit-     lisääminen.
14855: taa koulutuksen päätyttyä avoinna oleviin virkoi-         Sisäasiainministeriön vuosien 2000--2003
14856: hin poliisilaitoksissa ja muissa poliisiyksiköissä.   suunnitelmissa on nostaa em. toimenpitein oppi-
14857:     Valtionhallinnossa 1990-luvun puolivälissä        laspaikkojen määrää siten, että olemassa olevaa
14858: tapahtuneet menojen säästö- ja henkilöstön vä-        poliisihenkilöstön vajausta voidaan kuroa kiinni
14859: hentämistoimenpiteet ovat kohdistuneet myös           ainakin 350 henkilöllä. Pitemmällä aikavälillä
14860: poliisihallintoon. Tästä syystä tuolloin oli polii-   pyritään saavuttamaan tavoitteeksi asetettu hen-
14861: sin peruskoulutuksessa ylikoulutusta eli kaikkia      kilöstövahvuus, joka merkitsee noin l 000 henki-
14862: valmistuneita ei voitu sijoittaa avoinna oleviin      lön nettolisäystä nykytilanteeseen verrattuna.
14863: vakansseihin. Samoin peruskoulutuksen raken-              Poliisihenkilöstön määrän lisääminen edellä
14864: teen uudistaminen ajoittui 1990-luvun puolivä-        esitetyllä määrällä riippuu kuitenkin tarvittavan
14865: lin jälkeen. Rakenteen uudistamisella parannet-       rahoituksen saamisesta.
14866: tiin peruskoulutuksen suorittaneiden valmiuksia
14867: 
14868: 
14869: 
14870: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
14871: 
14872:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
14873: 
14874: 
14875: 
14876: 
14877: 2
14878: Ministems svar                                             KK 694/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14879: 
14880: 
14881: 
14882: 
14883: Tili riksdagens talman
14884: 
14885: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ningen på det sätt som kraven på effektivering av
14886: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      polisarbetet förutsätter. Strukturreformen inne-
14887: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     bar också ett naturligt dröjsmål i fråga om det an-
14888: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      tal poliser som blev fårdiga.
14889: mål SS 694/1999 rd:                                     Vid inrikesministeriet har nyligen fastställts
14890:                                                      en ny strukturreform då det gäller polisens
14891:       Amnar regeringen i framtiden sköta po-         grundutbildning. Dennya utbildningen, som star-
14892:       lisens utbildningsprogram på lång sikt         tar vid ingången av 2000, är indelad i tre perio-
14893:       så att det finns tillräckligt många utbil-     der, av vilka den första perioden och fåltpraktik
14894:       dade poliser för att besätta vakanta po-       är oförändrade. Den andra perioden, som tidiga-
14895:       listjänster?                                   re var inriktad på närundervisning, utgör en nio
14896:                                                      månaders period av fördjupade studier. Tili de
14897: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fördjupade studiema hör bl.a. en sex månaders
14898: föra följande:                                       arbetsperiod på fåltet vid polisinrättningama och
14899: Tili polisens grundutbildning väljs årligen på ba-   rörliga polisen. Genom denn~ reform kan antalet
14900: sis av åldersstrukturen och övrig avgång en grupp    poliser på fåltet och antalet nya studieplatser per
14901: som efter slutförd utbildning kan placeras i va-     år ökas.
14902: kanta tjänster vid polisinrättningama och övriga        Enligt inrikesministeriets planer för åren
14903: polisenheter.                                        2000-2003 kommer antalet elevplatser genom
14904:    De sparåtgärder som vidtogs och den minsk-        ovan nämnda åtgärder att utökas så att den brist
14905: ning av personalen som skedde inom statsförvalt-     på poliser som råder kan minskas med åtminsto-
14906: ningen i mitten av 1990-talet har drabbat även       ne 350 personer. Avsikten är att på lång sikt upp-
14907: polisförvaltningen. Av den orsaken fanns det då      nå den personalstyrka som uppställts som mål,
14908: inom polisens grundutbildning för många utbil-       dvs. en nettoökning med 1 000 personer jämfört
14909: dade och alla kunde inte placeras i vakanta tjäns-   med dagens läge.
14910: ter. Dessutom råkade grundutbildningens struk-          En ökning av polisens personai på det sätt som
14911: turreform infalla under andra hälften av 1990-ta-    redogörs för ovan beror dock på om den finansie-
14912: let. Genom strukturreformen förbättrades bered-      ring som behövs beviljas.
14913: skapen hos dem som har genomgått grundutbild-
14914: 
14915: 
14916: 
14917: Helsingfors den 19 november 1999
14918: 
14919:     Inrikesminister Kari Häkämies
14920: 
14921: 
14922: 
14923: 
14924:                                                                                                       3
14925:                                                               KK 695/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14926: 
14927: 
14928: 
14929: 
14930:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 695/1999 vp
14931: 
14932:                                               Kriminaalihuollon toimintojen kehittäminen
14933: 
14934: 
14935: 
14936: 
14937: Eduskunnan puhemiehelle
14938: 
14939: Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on ollut kasva-          ta tehdä, yhdistyksen toimintamahdollisuuksia
14940: vasti merkityksellinen asema suomalaisessa kri-        on tuettava taloudellisia resursseja lisäämällä.
14941: minaalihuollossa. Aikanaan vapautuneiden van-
14942: kien valvontatehtäviä ja vapautumisen jälkeistä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14943: asunto- ym. huoltoa hoitaneella yhdistyksellä on       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14944: nykyisin merkittävä rooli muun muassa nuoriso-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14945: rangaistuksen toteuttamisessa. Rangaistusjärjes-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14946: telmässä ilmeisesti tulevaisuudessakin pyritään
14947: rangaistusmuotoihin, joiden toteuttamisessa mai-             Millainen asema Kriminaalihuoltoyh-
14948: nitunlaisella yhdistyksellä on merkittävä rooli.             distyksellä tulee hallituksen mielestä
14949: Yksi tällainen, joskin vielä keskusteluasteella              olemaan tulevaisuuden kriminaalihuol-
14950: oleva rangaistusmuoto, on ns. arestirangaistus.              lossaja
14951:    Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimintoja ei
14952: kuitenkaan sen nykyisten resurssien puitteissa               onko sen toimintoja tarkoitus kehittää ja
14953: voida laajentaa. Jos niin halutaan ja on tarpeellis-         lisätä, mikä merkitsisi myös sitä, että yh-
14954:                                                              teiskunnan taloudellista panostusta on
14955:                                                              lisättävä?
14956: 
14957: 
14958: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
14959: 
14960:     Sulo Aittoniemi /alk
14961: 
14962: 
14963: 
14964: 
14965:                                                                                                 Versio 2.0
14966: KK 695/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
14967: 
14968: 
14969: 
14970: 
14971: Eduskunnan puhemiehelle
14972: 
14973: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       kuntaseuraamusten toimeenpanosta maksetta-
14974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        viin korvauksiin on varattu yhteensä 62,2 miljoo-
14975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      naa markkaa. Yhdyskuntapalvelutuomioiden
14976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     odotettua nopeamman lisääntymisen vuoksi Kri-
14977: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       minaalihuoltoyhdistys on joutunut käyttämään
14978: sen KK 695/1999 vp:                                  vuosittain ennakoitua suuremman osan saamas-
14979:                                                      taan korvauksesta yhdyskuntapalvelun toimeen-
14980:        Millainen asema Kriminaalihuoltoyh-           panoon. Tästä syystä erityisesti ehdonalaisesti
14981:        distyksellä tulee hallituksen mielestä        vapautuneiden valvonnan osalta ei ole saavutettu
14982:        olemaan tulevaisuuden kriminaalihuol-         kaikkia sille asetettuja tavoitteita.
14983:        lossaja                                          Kriminaalihuoltoyhdistykselle       osoitettujen
14984:                                                      toimeenpanotehtävien lisääminen ei ole mahdol-
14985:        onko sen toimintoja tarkoitus kehittää ja     lista ilman siihen erikseen osoitettuja määräraha-
14986:        lisätä, mikä merkitsisi myös sitä, että yh-   lisäyksiä. Tällä hetkellä ei suunnitella minkään
14987:        teiskunnan taloudellista panostusta on        Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimeenpantavana
14988:        lisättävä?                                    olevan yhdyskuntaseuraamuksen lopettamista.
14989: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys
14990: ti seuraavaa:                                        alueellisena aloitetun nuorisorangaistuskokeilun
14991:                                                      jatkamisesta vuoden 2001 loppuun saakka. Pi-
14992: Kriminaalihuollonjärjestämisestäja rahoitukses-      dennetyn kokeilukauden jälkeen tulee harkitta-
14993: ta annetun lain (103511996) mukaanjulkisoikeu-       vaksi seuraamuksen vakinaistaminen ja sen ulot-
14994: dellinen Kriminaalihuoltoyhdistys huolehtii yh-      taminen koko maahan. Edelleen ollaan suunnitte-
14995: dyskuntaseuraamusten toimeenpanosta. Niillä          lemassa vankeusrangaistusta korvaavan sopi-
14996: tarkoitetaan mainitun lain 2 §:n mukaan ehdolli-     mushoidon käyttöön ottoa. Valtioneuvoston
14997: seen rangaistukseen tuomittujen nuorten rikok-       23.9.1999 asettamassa komiteassa selvitetään
14998: sentekijöiden valvontaa, nuorisorangaistuksen ja     mm. ehdonalaisen vapauden sisältöä. Komitean
14999: yhdyskuntapalvelun toimeenpanoa, ehdonalai-          ehdotukset vaikuttavat aikanaan Kriminaalihuol-
15000: sesti vapautettujen valvontaa ja mainittuihin seu-   toyhdistyksen työn määrään ja sisältöön. Nuori-
15001: raamuksiin liittyviä valmistelevia toimenpiteitä     sorangaistusta, sopimushoitoa ja ehdonalaisesti
15002: ja lausuntoja.                                       vapautuneiden valvontaa koskevien uusien tai
15003:    Vuonna 1998 käytettiin yhdyskuntaseuraa-          muutettavien säännösten vaikutusta Kriminaali-
15004: musten toimeenpanoon yhteensä 58,0 miljoonaa         huoltoyhdistyksen resursseihin tullaan tarkaste-
15005: markkaa. Tästä kohdistui yhdyskuntapalvelun          lemaan mahdollisten lainsäädäntötoimien yhtey-
15006: toimeenpanoon 65 %, ehdonalaisesti vapautunei-       dessä.
15007: den valvontaan 15 %, ehdollisesti rangaistujen          Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtävät ovat
15008: nuorten rikoksentekijöiden valvontaan 17 % ja        painottuneet entistä enemmän rangaistusten täy-
15009: nuorisorangaistuksen toimeenpanoon 3 %. Val-         täntöönpanoon. Oikeusministeriön 10.3.1998
15010: tion vuoden 2000 talousarvioesityksessä yhdys-       asettama yhdyskuntaseuraamusten toimeenpa-
15011: 
15012: 
15013: 2
15014: Ministerin vastaus                                        KK 695/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
15015: 
15016: 
15017: noa ja Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtäviä sel-    set. Oikeusministeriö on 29.9.1999 asettanut sel-
15018: vittänyt työryhmä ehdotti 31.3.1999, ettäjulkis-    vitysryhmän asiaa valmistelemaan. Selvitysryh-
15019: oikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen orga-     män määräaika päättyy 30.11.1999.
15020: nisaatiosta muodostetaan viranomaisorganisaa-          Viranomaisorganisaation perustamisesta huo-
15021: tio oikeusministeriön hallinnonalalle. Ehdotuk-     limatta nykyinen Kriminaalihuoltoyhdistys voisi
15022: sen lähtökohtana oli se, että vankilassa tapahtu-   muilta kuin viranomaisorganisaatioon siirtyviltä
15023: valle täytäntöönpanolle ja yhdyskuntaseuraa-        osiltaan jäädä myös yhdistysmuotoisena toimi-
15024: musten toimeenpanolle on järjestettävä nykyistä     maan, jolloin sen tehtäviin voisi kuulua erityis-
15025: voimakkaampi yhteinen strateginen johto. On         osaamista edellyttävien palvelujen, esimerkiksi
15026: myös uuden perustuslain mukaista, että rangais-     asumispalvelujen järjestäminen ja uusien kokei-
15027: tusten täytäntöönpanosta huolehtivat viranomai-     lujen käynnistäminen.
15028: 
15029: 
15030: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
15031: 
15032:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
15033: 
15034: 
15035: 
15036: 
15037: 14 200678
15038:                                                                                                    3
15039: KK 695/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
15040: 
15041: 
15042: 
15043: 
15044: Tili riksdagens talman
15045: 
15046: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ökningen av domar till samhällstjänst har Krimi-
15047: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         na1vårdsföreningen varit tvungen att årligen an-
15048: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       vända en oförutsett stor del av den ersättning den
15049: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        erhåller till verkställigheten av samhällstjänst.
15050: mål SS 695/1999 rd:                                     Av denna orsak har man i synnerhet när det gäl-
15051:                                                         ler övervakningen av villkorligt frigivna inte
15052:         Viiken position kommer Kriminalvårds-          uppnått alla mål som ställts upp.
15053:        föreningen enligt regeringens åsikt att             Att utvidga Kriminalvårdsföreningens verk-
15054:        inta i den framtida kriminalvården och          ställighetsuppgifter är inte möjligt utan att man
15055:                                                        höjer anslagen som separat beviljas för ändamå-
15056:         är avsikten att utveckla och utvidga dess      let. För närvarande planeras inte avskaffandet av
15057:        funktioner, vilket även betyder att sam-        någon samhällspåföljd vars verkställighet ingår i
15058:        hällets ekonomiska satsning måste               Kriminalvårdsföreningens uppgifter. En proposi-
15059:        ökas?                                           tion om fortsättning av det regionalt inledda ex-
15060: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        perimentet med ungdomsstraff till slutet av 2001
15061: föra följande:                                         är för närvarande uppe till behandling i riksda-
15062:                                                        gen. Efter den förlängda experimentperioden
15063: Enligt lagen om ordnande och finansiering av           komrner frågan om att göra påföljden permanent
15064: kriminalvården (1 03 51 1996) svarar den offentlig-    och utsträcka den till hela landet upp till övervä-
15065: rätts1iga Kriminalvårdsföreningen för verkstä1-        gande. Vidare p1anerar man att ta i bruk kon-
15066: ligheten av samhällspåföljder. Med dessa avses         traktsvård som skall ersätta fångelsestraff. En
15067: enligt 2 § i nämnda 1ag övervakning av unga för-       komrnitte som statsrådet tillsatte den 23 septem-
15068: brytare som dömts till villkorligt straff, verkstäl-   ber 1999 utreder bl.a. innehållet av villkorlig fri-
15069: lighet av ungdomsstraff och samhällstjänst, över-      het. Kommittens förslag komrner i sinom tid att
15070: vakning av villkorligt frigivna och förberedande       påverka mängden och innehållet av Kriminal-
15071: åtgärder och utlåtanden som hänför sig till nämn-      vårdsföreningens arbete. Hur nya eller ändrade
15072: da påföljder.                                          bestämmelser som gäller ungdomsstraff, kon-
15073:    Under 1998 användes totalt 58,0 miljoner            traktsvård och övervakning av villkorligt frigiv-
15074: mark till verkställighet av samhällspåföljder. Av      na inverkar på Kriminalvårdsföreningens resur-
15075: denna summa anslogs 65 procent till verkställig-       ser skall granskas i samband med möjliga lag-
15076: het av samhällstjänst, 15 procent till övervak-        stiftningsåtgärder.
15077: ning av villkorligt frigivna, 17 procent till över-       1 Kriminalvårdsföreningens uppgifter har hu-
15078: vakning av unga förbrytare som dömts till vill-        vudvikten varit alltmer lagd på verkställighet av
15079: korligt straff och 3 procent till verkställighet av    straff. En arbetsgrupp som den 10 mars 1998 till-
15080: ungdomsstraff. 1 budgetpropositionen för 2000          sattes av justitieministeriet och som utredde
15081: har totalt 62,2 miljoner mark anslagits till ersätt-   verkställigheten av samhällspåföljder och Krimi-
15082: ningar som utbetalas för verkställighet av sam-        nalvårdsföreningens uppgifter föreslog den 31
15083: hällspåföljder. På grund av den oväntat snabba         mars 1999 att den offentligrättsliga Kriminal-
15084: 
15085: 
15086: 4
15087: Ministerns svar                                            KK 695/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15088: 
15089: 
15090: vårdsföreningens organisation skall ombildas tili    har den 29 september 1999 tillsatt en utrednings-
15091: en myndighetsorganisation på justitieministeri-      grupp för att bereda frågan. Utredningsgruppens
15092: ets förvaltningsområde. Utgångspunkten för för-      tidsfrist går ut den 30 november 1999.
15093: slaget var att en starkare gemensam strategisk          Kriminalvårdsföreningen kan till de delar som
15094: ledning än idag skall organiseras för verkställig-   inte överförts tili myndighetsorganisationen ock-
15095: heten i fångelse och verkställigheten av sam-        så fortsätta verksamheten som en förening, var-
15096: hällspåföljder. Det överensstämmer också med         vid dess uppgifter kunde omfatta ordnandet av
15097: den nya grundlagen att myndigheterna har hand        tjänster som kräver specialkunnande, t.ex. boen-
15098: om verkställigheten av straff. Justitieministeriet   deservice, och startandet av nya experiment.
15099: 
15100: 
15101: Helsingfors den 19 november 1999
15102: 
15103:     Justitieminister Johannes Koskinen
15104: 
15105: 
15106: 
15107: 
15108:                                                                                                     5
15109:                                                             KK 696/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15110: 
15111: 
15112: 
15113: 
15114:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 696/1999 vp
15115: 
15116:                                             Ulosottomiesten jatkokoulutus
15117: 
15118: 
15119: 
15120: 
15121: Eduskunnan puhemiehelle
15122: 
15123: Ulosottomiesten piirissä on valitettu sitä, että     Auto kylläkin sittemmin palautettiin, mutta ta-
15124: alan jatkokoulutukseen ei ole kiinnitetty riittä-    paus osoittaa, millä tasolla maamme ulosotto-
15125: västi huomiota eikä saatu resursseja. Ulosotto-      viranomaiset harkintavallan ja velvoitusten tietä-
15126: alan huolen ymmärtää, koska ala on kokenut vii-      misessä ovat.
15127: meisten vuosien aikana voimakkaan rakenne-
15128: muutoksen muun muassa tietojärjestelmien mu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15129: kaantulon sekä lainsäädännön muutoksien vuok-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15130: si. Riittävä lakien ja perintätoimen säännösten      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15131: tunteminen on ulosottomiehille ja -apulaisille       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15132: tärkeää. Muuten käy niin kuin eräässä maan suu-
15133: rimmista kaupungeista hiljattain, että lähes lii-          Aikooko hallitus huolehtia ulosottomies-
15134: kuntakyvyttömältä eläkeiässä olevalta mieheltä,            ten ja ulosottoapulaisten riittävästä jat-
15135: jolla ulosotossa olevat velat olivat yli 6 miljoo-         kokoulutuksesta niin, että ala pysyy teh-
15136: naa markkaa, ulosmitattiin 7 000 markan arvoi-             tävänsä hallitsevien virkamiesten käsis-
15137: nen auto, joka oli välttämätön hänen käyttöönsä.             "?
15138:                                                            sa.
15139: 
15140: 
15141: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
15142: 
15143:     Sulo Aittaniemi /alk
15144: 
15145: 
15146: 
15147: 
15148:                                                                                               Versio 2.0
15149: KK 696/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministerin vastaus
15150: 
15151: 
15152: 
15153: 
15154: Eduskunnan puhemiehelle
15155: 
15156: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           jonka jälkeen hänellä on mahdollisuus hakeutua
15157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            ministeriön järjestämälle peruskurssille. Ulosot-
15158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tohenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus pai-
15159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-         nottuu läänitason koulutukseen, jota annetaan
15160: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           kaikille ulosottotoimessa työskenteleville vuosit-
15161: sen KK 696/1999 vp:                                      tain. Merkittävänä lisäkoulutusmuotona avusta-
15162:                                                          ville ulosottomiehille ja ulosoton kansliahenki-
15163:        Aikooko hallitus huolehtia ulosottomies-          löstölle on vuodesta 1998 lähtien järjestetty
15164:        ten ja ulosottoapulaisten riittävästä jat-        ulosoton oikeustieteellinen koulutusohjelma.
15165:        kokoulutuksesta niin, että ala pysyy teh-         Kurssiohjelma on laadittu oikeusministeriön ja
15166:        tävänsä hallitsevien virkamiesten käsis-          Helsingin yliopiston yhteistyönä. Ohjelman ta-
15167:          "?
15168:        sa.                                               voitteena on perehdyttää opiskelijat ulosoton
15169:                                                          keskeiseen lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen
15170: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            erityisesti avustavien ulosottomiesten työssä.
15171: ti seuraavaa:                                            Noin kolmannes kaikista avustavista ulosotto-
15172: Ulosottokoulutukselle on oikeusministeriössä             miehistä on tähän mennessä suorittanut kurssin.
15173: luotu eri henkilöstöryhmiä koskeva koulutusoh-               Lääninhallitusten vuosittaisilla koulutuspäi-
15174: jelma 1990-luvun alussa. Koulutus jakaantuu mi-          villä käsitellään ulosoton ajankohtaisia kysy-
15175: nisteriön järjestämään valtakunnalliseen perus-          myksiä, joita on viime aikoina ollut runsaastikin
15176: koulutukseen, lääninhallitusten oikeushallinto-          ulosottolain osauudistuksista johtuen. Lisäksi
15177: päälliköiden antamaan lisä- ja täydennyskoulu-           yksikkökohtaisesti annetaan työpaikkakoulutus-
15178: tukseen sekä piirikohtaiseen työpaikkakoulutuk-          ta.
15179: seen.                                                        Oikeusministeriö on kesällä 1999 aloittanut
15180:     Käytännössä suurimman osan yksittäisistä             ulosoton kouluttajakoulutuksen. Ohjelman tar-
15181: ulosmittaustoimituksista suorittavat avustavat           koituksena on tuottaa päteviä kouluttajia
15182: ulosottomiehet Siksi myös koulutuksen paino-             ulosoton tarpeisiin. Nyt käynnissä olevalla kurs-
15183: piste on ollut heidän koulutuksensa järjestämi-          silla on 26 kurssilaista. Kurssi kestää noin vuo-
15184: sessä. Ulosoton niin sanottuun tehostamispaket-          den. Vuonna 2000 on tarkoitus aloittaa uusi kou-
15185: tiin liittyvät uudet säännökset ovat parantaneet         luttajakurssi.
15186: ulosoton mahdollisuuksia periä saatavia myös                 Peruskoulutuksen osalta avustavien ulosotto-
15187: sellaisilta velallisilta, jotka ovat epäasiallisin va-   miesten peruskurssia varten on juuri valmistunut
15188: rallisuusjärjestelyin kätkeneet omaisuuttaan tai         uusi opetussuunnitelma. Ensimmäinen uuden
15189: muutoin pyrkineet välttämään ulosottoa. Mainit-          opetusohjelman mukainen kurssi alkaa vuoden
15190: tujen tehostamissäännösten soveltaminen edel-            1999 lopulla. Peruskurssi on tarkoitettu myös
15191: lyttää ulosottohenkilöstöltä entistä parempaa am-        niille pidempään virassa olleille avustaville ulos-
15192: mattitaitoa ja juridiikan tuntemusta.                    ottomiehille, jotka eivät kurssia ole aikaisemmin
15193:    Avustavien ulosottomiesten koulutus alkaa ni-         suorittaneet.
15194: mittämisen jälkeisestä perehdyttämisvaiheesta,
15195: 
15196: 2
15197: Ministerin vastaus                                         KK 696/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15198: 
15199: 
15200:    Myös ulosottomiesten sekä kansliahenkilö-            Lopuksi voidaan todeta, että koko oikeusmi-
15201: kunnan kurssiohjelmia ollaan uudistamassa. Eri-      nisteriön hallinnonalan koulutustarvetta ja mah-
15202: koisperintätehtävissä toimiville avustaville ulos-   dollisten ammatti- ja ammattikorkeakoulututkin-
15203: ottomiehille ollaan laatimassa omaa opetussuun-      tojen tarpeellisuutta mm. ulosottohenkilöstöä
15204: nitelmaa. Lisäksi on tarkoitus luoda järjestely,     varten selvitetään yhdessä opetusministeriön
15205: jolla ulosottomenettelyyn liittyvästä uudesta ja     asiantuntijoiden kanssa.
15206: merkittävästä oikeuskäytännöstä tiedotetaan
15207: ulosottomiehille.
15208: 
15209: 
15210: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
15211: 
15212:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
15213: 
15214: 
15215: 
15216: 
15217:                                                                                                    3
15218: KK 696/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerns svar
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223: Tili riksdagens talman
15224: 
15225: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    justitieministeriet arrangerar. 1 fort- och vidare-
15226: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     utbildningen av utsökningspersonalen betonas
15227: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot     utbildningen på länsnivå, som ges årligen till alla
15228: Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga       som arbetar inom utsökningsväsendet. Sedan
15229: spörsmål SS 696/1999 rd:                             1998 har en viktig form av tilläggsutbildning av
15230:                                                     biträdande utmätningsmän och kanslipersonal
15231:       imnar regeringen se tili att utmätnings-      inom utsökning varit ett juridiskt utbildningspro-
15232:       männen och exekutionsbiträdena vida-          gram i utsökning. Kursprogrammet har upprät-
15233:       reutbildas nog, så att tjänstemän som         tats av justitieministeriet i samarbete med Hel-
15234:       behärskar sin uppgift klarar av områ-         singfors universitet. Målet för programmet är att
15235:       det?                                          sätta in studerandena i den centralaste utsök-
15236:                                                     ningslagstiftningen och dess tillämpning särskilt
15237: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     i biträdande utmätningsmännens arbete. Cirka en
15238: föra följande:                                      tredjedel av alla biträdande utmätningsmän har
15239: Vid justitieministeriet utarbetades ett utbild-     hittills avlagt kursen.
15240: ningsprogram för personalgrupperna inom utsök-         På de årliga utbildningsdagar som länsstyrel-
15241: ningen i början av 1990-talet. Utbildningen be-     sen organiserar behandlas aktuella frågor inom
15242: står av riksomfattande grundutbildning som ar-      utsökningen. På sistone har dessa varit många på
15243: rangeras av ministeriet, fort- och vidareutbild-    grund av delreformerna av utsökningslagen. Yt-
15244: ning som ges av justitieförvaltningscheferna vid    terligare arrangeras intern utbildning på enheter-
15245: länsstyrelserna samt av intern utbildning i di-     na.
15246: strikten.                                              1 somras inledde justitieministeriet en utbild-
15247:    1 praktiken utför biträdande utmätningsmän       ning av utbildare inom utsökning. Programmets
15248: majoriteten av utmätningsförrättningarna. Där-      mål är att producera kompetenta utbildare för be-
15249: med har tyngdpunkten i utbildningen varit på den    hoven inom utsökningen. 1 den kurs som pågår
15250: utbildning som arrangeras för dem. De nya be-       som bäst deltar 26 personer. Kursen tar ungefår
15251: stämmelser som ingår i det s.k. effektiviserings-   ett år. En ny utbildarkurs skall inledas nästa år.
15252: paketet för utsökningen har gjort det lättare för      En ny undervisningsplan har just blivit fårdig
15253: utsökningsväsendet att indriva skulder även av      för grundkursen för biträdande utmätningsmän.
15254: de gäldenärer som med osakliga förmögenhetsar-      Första kursen enligt den nya planen börjar i slu-
15255: rangemang har gömt förmögenhet eller annars         tet av 1999. Grundkursen är även avsedd för de
15256: försökt undvika utsökning. Tillämpningen av         biträdande utmätningsmän som länge varit i
15257: dessa bestämmelser kräver allt bättre yrkesfår-     tjänst men som tidigare inte avlagt kursen.
15258: digheter och mer juridisk kunskap av utsöknings-       Kursprogrammen för utmätningsmän och
15259: personalen.                                         kanslipersonal håller man också på att förnya. De
15260:    Utbildningen av biträdande utmätningsmän         biträdande utmätningsmän som arbetar med spe-
15261: baserar sig på en orienteringsperiod efter utnäm-   cialindrivning skall även få en egen undervis-
15262: ningen, varefter de kan delta i en grundkurs som    ningsplan. Ytterligare är avsikten att skapa ett
15263: 
15264: 
15265: 4
15266: Ministerns svar                                            KK 696/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15267: 
15268: 
15269: system för att informera utmätningsmännen om          område och behovet av särskilda yrkes- och yr-
15270: ny och viktig rättspraxis som gäller utsöknings-      keshögskoleexamina för bl.a. utsökningsperso-
15271: förfarandet.                                          nalen utreds tillsammans med experter från un-
15272:    Till slut kan det konstateras att utbildningsbe-   dervisningsministeriet.
15273: hovet inom justitieministeriets hela förvaltnings-
15274: 
15275: 
15276: Helsingfors den 19 november 1999
15277: 
15278:     Justitieminister Johannes Koskinen
15279: 
15280: 
15281: 
15282: 
15283:                                                                                                   5
15284:                                                               KK 697/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15285: 
15286: 
15287: 
15288: 
15289:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 697/1999 vp
15290: 
15291:                                               Todistajanpalkkioiden korottaminen
15292: 
15293: 
15294: 
15295: 
15296: Eduskunnan puhemiehelle
15297: 
15298: Oikeudessa todistajana olo on hankala velvolli-        koko eduskunta on lausunut asiassa kantansa
15299: suus, josta yleensä on henkilölle pelkkää haittaa.     palkkioiden korottamisen tarpeesta.
15300: Moni joutuu pelkäämään lopun ikäänsä velvolli-
15301: suutensa tehtyään. Vaikka kukaan ei halua rahas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15302: taa todistaj anpalkkioilla, olisi kohtuullista, että   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15303: todistamaan haastetulle korvattaisiin todellisten      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15304: kulujen ja ansionmenetyksen lisäksi kohtuulli-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15305: nen palkkio myös itse todistamiseen liittyvän
15306: velvollisuuden suorittamisesta. Tästä on puhuttu             Onko hallituksella suunnitelmia nostaa
15307: niin kauan kuin olen eduskunnassa ollut, mutta               oikeudessa todistajana esiintyvien palk-
15308: juuri mitään ei ole tapahtunut. Myös eduskunnan              kioita ja kulukorvauksia eduskunnan
15309: lakivaliokunta ja sen mietintöjen pohjalta myös              useaan kertaan esille tuoman tahdon
15310:                                                              mukaisesti?
15311: 
15312: 
15313: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
15314: 
15315:     Sulo Aittoniemi /alk
15316: 
15317: 
15318: 
15319: 
15320:                                                                                                 Versio 2.0
15321: KK 697/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
15322: 
15323: 
15324: 
15325: 
15326: Eduskunnan puhemiehelle
15327: 
15328: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        Matkakustannukset sekä toimeentulokustannuk-
15329: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         set korvataan valtion virkamiesten matkakustan-
15330: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuk-
15331: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      sen mukaisesti.
15332: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Taloudellisena menetyksenä korvataan ansio-
15333: sen KK 697/1999 vp:                                   tai muun tulon menettäminen sekä aiheellisesti
15334:                                                       sijaiselle tai kodin -tai lastenhoitajalle suoritettu
15335:        Onko hallituksella suunnitelmia nostaa         palkka. Taloudellisesta menetyksestä suoritetta-
15336:        oikeudessa todistajana esiintyvien palk-       van korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin
15337:        kioita ja kulukorvauksia eduskunnan            200 markkaa vuorokaudelta.
15338:        useaan kertaan esille tuoman tahdon               Tulo- ja varallisuusverolain mukaan em. kor-
15339:        mukaisesti?                                    vaus on saajalleen verotonta tuloa.
15340:                                                          Vuonna 1998 todistelukustannuksia makset-
15341: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tiin valtion varoista yhteensä 8,5 miljoonaa
15342: ti seuraavaa:                                         markkaa. Korvausten saajia oli noin 30 000 hen-
15343: Valtion varoista maksettavista todistelukustan-       kilöä. Siten yhdelle henkilölle maksettiin kor-
15344: nuksista annetun lain mukaan syyttäjän ja esitut-     vauksia (matkakulut, päivärahat, ansionmenetys-
15345: kintaviranomaisen kutsusta taikka tuomioistui-        korvaukset) keskimäärin 283 markkaa.
15346: men muussa kuin riita-asiassa antamasta mää-             Ansionmenetyskorvauksen (ns. todistajan-
15347: räyksestä tuomioistuimeen saapuneella todista-        palkkion) enimmäismääräksi vahvistettiin 80
15348: jalla on oikeus saada valtion varoista kohtuulli-     markkaa vuorokaudelta lain tullessa voimaan
15349: nen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulo-     vuonna 1972. Määrää on sittemmin kahdesti ko-
15350: kustannuksista sekä taloudellisesta menetykses-       rotettu, viimeksi 30.4.1987 annetulla asetuksel-
15351: tä.                                                   la, jolloin enimmäismääräksi vahvistettiin 200
15352:     Lain 2 ja 3 §:n mukaan korvausta voidaan          markkaa.
15353: eräin edellytyksin maksaa myös asianosaisen              Enimmäiskorvaus on jäänyt jälkeen rahan ar-
15354: kutsumalle todistajalle sekä asianomistajalle tai     von muutoksista. Jos lähtökohdaksi otetaan vuo-
15355: hänen lailliselle edustajalleen.                      den 1987 taso, tulisi korvauksen olla kuluttaja-
15356:     Todistajalie maksettavat korvaukset koostu-       hintaindeksin mukaan noin 273 markkaa ja an-
15357: vat matkakustannusten korvauksesta, toimeentu-        siotasoindeksin mukaan noin 331 markkaa.
15358: lokustannusten korvauksena maksettavasta päi-            Oikeusturvan toteutumisen ja oikeudenkäyn-
15359: värahasta, majoittumiskorvauksesta sekä talou-        nin joutuisuuden kannalta on ensiarvoisen tär-
15360: dellisesta menetyksestä maksettavasta korvauk-        keää, että asianosaiset ja todistajat saapuvat tuo-
15361: sesta.                                                mioistuimeen ja täyttävät velvollisuutensa. To-
15362:     Tarkemmat säännökset korvausten suorittami-       distajana toimiminen on kansalaisvelvollisuus.
15363: sesta sisältyvät valtion varoista maksettavista to-   Todistajana toimimiseen saattaa toisinaan liittyä
15364: distelukustannuksista annettuun asetukseen.           myös epämiellyttäviä piirteitä. Mikäli todistajil-
15365: 
15366: 
15367: 2
15368: Ministerin vastaus                                          KK 697/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
15369: 
15370: 
15371: le ei voida korvata täysimääräisesti heille aiheu-    heille saattaa aiheutua kaksinkertaiset menetyk-
15372: tuvia menetyksiä, on vaarana, että todistamisha-      set.
15373: lukkuus laskee.                                          Valtion varoista maksettavista todistelukus-
15374:    Oikeudenkäyntimenettelyn uudistuttua hovi-         tannuksista annetussa asetuksessa säädetty 200
15375: oikeuksissa on ryhdytty aiempaa enemmän jär-          markan ansionmenetyskorvaus on jäänyt jälkeen
15376: jestämään suullisia käsittelyjä. Tämä merkitsee       yleisestä kustannuskehityksestä. Tämän vuoksi
15377: sitä, että asia käsitellään suullisessa ja välittö-   oikeusministeriö on tehnyt viimeksi vuoden 2000
15378: mässä oikeudenkäynnissä uudelleen hovioikeu-          budjettivalmisteluissa ehdotuksen korvauksen
15379: dessa. Hovioikeudessa otetaan vastaan todistelu       tarkistamisesta nykyistä kustannustasoa vastaa-
15380: samoin kuin käräjäoikeudessakin. Tällöin todista-     vaksi.
15381: jat joutuvat todistamaan kahteen kertaan, jolloin
15382: 
15383: 
15384: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
15385: 
15386:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
15387: 
15388: 
15389: 
15390: 
15391:                                                                                                     3
15392: KK 697/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
15393: 
15394: 
15395: 
15396: 
15397: Tili riksdagens talman
15398: 
15399: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Som ekonomisk förlust ersätts förlust av för-
15400: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        värvs- eller annan inkomst samt befogad betal-
15401: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        ning av lön tili vikarie eller hem- eller bamsköta-
15402: Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga          re. Maximibeloppet på ersättningen för ekono-
15403: spörsmål SS 69711999 rd:                               misk förlust är dock 200 mark per dygn.
15404:                                                            Enligt lagen om skatt på inkomst och förmö-
15405:        Planerar regeringen att höja det arvode         genhet är ersättningen skattefri inkomst för mot-
15406:        och den kostnadsersättning som betalas          tagaren.
15407:        tili domstolsvittnen enligt de önskemål             År 1998 ersattes bevisningskostnader med
15408:        som riksdagen oftaframfört?                     statliga medel till ett belopp på 8,5 miljoner
15409:                                                        mark. Cirka 30 000 personer fick ersättning. Där-
15410: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        med betalades till en person i medeltal 283 mark i
15411: föra följande:                                         ersättning (resekostnader, dagtraktamente, er-
15412: Enligt lagen om bestridande av bevisningskost-         sättning för ekonomisk förlust).
15413: nader med statens medel har ett vittne som på             När lagen trädde i kraft år 1972 bestämdes det
15414: kallelse av åklagaren eller förundersöknings-          att maximibeloppet på ersättningen för ekono-
15415: myndigheter eller i något annat mål än tvistemål       misk förlust (s.k. vittnesarvodet) är 80 mark per
15416: på förordnande av domstolen inställt sig vid           dygn. Beloppet har senare höjts två gånger, se-
15417: domstol rätt att av statens medel få skälig ersätt-    nast genom en förordning av den 30 april 1987
15418: ning för nödvändiga kostnader för resa och uppe-       enligt viiken maximibeloppet skall vara 200
15419: hälle samt för ekonomisk förlust.                      mark.
15420:    Enligt 2 och 3 § lagen kan ersättning under            Maximiersättningen har blivit efter föränd-
15421: vissa förutsättningar betalas även tili ett vittne     ringama i penningvärdet. Tas nivån år 1987 som
15422: som kallats av en part samt målsäganden eller          utgångspunkt borde ersättningen enligt konsu-
15423: dennes lagliga ställföreträdare.                       mentprisindexet vara cirka 273 mark och enligt
15424:    Den ersättning som betalas tili ett vittne består   inkomstnivåindexet ungefår 331 mark.
15425: av ersättning för resekostnader, dagtraktamente           För rättsskyddet och rättegångstiden är det
15426: och logiersättning som ersättning för kostnader        särskilt viktigt att partema och vittnena inställer
15427: för uppehälle, och ersättning för ekonomisk för-       sig vid domstolen och fullgör sina förpliktelser.
15428: lust.                                                  Det är en medborgerlig plikt att vittna. Dettakan
15429:    Närmare bestämmelser om betalning av ersätt-        i vissa fall även vara kombinerat med obehagliga
15430: ningen ingår i förordningen om bestridande av          drag. Kan man inte ersätta alla förluster som ett
15431: bevisningskostnader med statens medel. Rese-           vittne har är faran att villigheten att vittna sjun-
15432: kostnader samt kostnader för uppehälle ersätts         ker.
15433: enligt tjänstekollektivavtalet om ersättning av           1 och med processreformen har hovrättema of-
15434: statliga tjänstemäns resekostnader.                    tare börjat arrangera muntliga förhandlingar.
15435:                                                        Detta innebär att i hovrätten behandlas målet på
15436: 
15437: 
15438: 
15439: 4
15440: Ministerns svar                                          KK 697/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15441: 
15442: 
15443: nytt i en muntlig och omedelbar rättegång. Hov-    de av bevisningskostnader med statens medel har
15444: rätten tar emot bevisningen på samma sätt som      blivit efter den allmänna kostnadsutvecklingen.
15445: tingsrätten och därmed måste vittnena vittna två   Senast i beredningen av budgeten för 2000 före-
15446: gånger, vilket kan leda tili en dubbel förlust.    slog justitieministeriet därför att ersättningen
15447:    Den ersättning för ekonomisk förlust på 200     skall rättas tili, så att den motsvarar nuvarande
15448: mark som bestäms i förordningen om bestridan-      kostnadsnivå.
15449: 
15450: 
15451: 
15452: Helsingfors den 25 november 1999
15453: 
15454:     Justitieminister Johannes Koskinen
15455: 
15456: 
15457: 
15458: 
15459:                                                                                                   5
15460:                                                                KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15461: 
15462: 
15463: 
15464: 
15465:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 698/1999 vp
15466: 
15467:                                                Kangasalan ammattioppilaitoksen oppilaspaik-
15468:                                                katilanne ja rakennushankkeen eteneminen
15469: 
15470: 
15471: 
15472: 
15473: Eduskunnan puhemiehelle
15474: 
15475: Opetusministeriö uusi ammatillisten oppilaitos-         molemmissa oppilaitoksissa (tällä hetkellä yhdis-
15476: ten toimiluvat vuoden 1998 aikana. Tässä uusi-          telmätutkintoa suorittavat ovat neljännen vuo-
15477: ruistilanteessa Kangasalan ammattioppilaitos sai        den kokonaan lukiossa).
15478: 300 opiskelijapaikkaa. Vuoden 2000 syksystä al-            Ravintotalouden opetukseen olennaisesti kuu-
15479: kaen kaikki opintolinjat muuttuvat kolmivuoti-          luvaa harjoitusravintolaa ei ole, vaikka matkailu-
15480: siksi. Oppilaitoksessa on tällä hetkellä 10 opinto-     alan koulutus korostaa sen tarvetta.
15481: linjaa, joista 6 linjaa on tällä hetkellä kaksivuoti-      Oppilaitoksessa ei ole tällä hetkellä kirjastoa
15482: sia. Opiskelijaryhmän tavoitekoko on 16 opiske-         eikä muuta vapaamuotoista opiskelutilaa.
15483: lijaa. Tällöin opintolinjaa kohti tulee 3 x 16 eli 48   Opettajien henkilökohtaiset työtilat ovat ahtaat.
15484: opiskelijaa, ja koko oppilaitoksen oppilasmää-             Vakavana puutteena koetaan myös se, että ei
15485: räksi saadaan tällöin 480 opiskelijaa.                  ole suurryhmätilaa, jossa voitaisiin antaa opetus-
15486:     Oppilaitokselle anottiin 384 oppilaspaikkaa         ta useammalle oppilasryhmälle yhtä aikaa tai pi-
15487: valmiina lopettamaan kaksi opintolinjaa tai yh-         tää vaikkapa henkilökunnan koulutusta nykyajan
15488: distämään lähekkäin olevia linjoja samaksi koko-        vaatimalla tavalla. Näitä puutteita koskeva ra-
15489: naisuudeksi. Jos tuo 300 paikan rajoitus pysyy          kennushankeanomus on jätetty ensimmäisen ker-
15490: voimassa, voidaan pitää vain 6,25 opintolinjaa.         ran lääninhallitukseen vuonna 1997 siten, että
15491: Opetusministeriöön on jätetty asiaa koskeva             hanke olisi alkanut vuonna 1999 ja hakemus on
15492: muutoshakemus kevään 1999 aikana.                       uusittu vuonna 1998 niin, että hanke alkaisi
15493:     Opiskeluaikojen pidentymisen vuoksi tulee ra-       vuonna 2000. Hankkeen kokonaiskustannus-
15494: vintotalousosastoilla olemaan jatkossa kuusi            arvio on noin 11 milj. markkaa.
15495: opiskelijaryhmää, kun tilat on suunniteltu kol-
15496: melle opiskelijaryhmälle. Hetkittäin määrä voi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15497: olla suurempikin, koska syksystä 2000 aloite-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15498: taan Kangasalan lukion kanssa "matkailulukio",          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15499: jossa opiskeluaika on neljä vuotta siten, että opis-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15500: kelijat opiskelevat viimeisenkin vuoden aikana
15501: 
15502: 
15503: 
15504: 
15505:                                                                                                  Versio 2.0
15506: KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15507: 
15508: 
15509:       Miten hallitus suhtautuu Kangasalan     lanteeseen liittyviin suunnitelmiin sekä
15510:       ammattioppilaitoksen oppilaspaikkati-   rakennushankkeen etenemiseen?
15511: 
15512: 
15513: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
15514: 
15515:     Sulo Aittoniemi /alk
15516: 
15517: 
15518: 
15519: 
15520: 2
15521: Ministerin vastaus                                            KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15522: 
15523: 
15524: 
15525: 
15526: Eduskunnan puhemiehelle
15527: 
15528: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            päätöksellä 1.8.2001lukien. Tutkintojen uudista-
15529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          miseen asteittain vaikuttivat muun ohella talou-
15530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        delliset näkökohdat. Lähtökohtana oli, että
15531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       uudistus toteutetaan pääasiassa toisen asteen am-
15532: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         matillisen koulutuksen nykyisin voimavaroin ja
15533: sen KK 698/1999 vp:                                    eräiltä osin väistyvän opistoasteen voimavaroin.
15534:                                                            Koulutuksen järjestäjille lähetettiin syksyllä
15535:        Miten hallitus suhtautuu Kangasalan              1998 kirje, jossa tuotiin esille edellä esitetyt nä-
15536:        ammattioppilaitoksen oppilaspaikkati-           kökohdat ja todettiin, että opiskelijamääriä ei ol-
15537:        lanteeseen liittyviin suunnitelmiin sekä        lut mahdollista lupia uusittaessa juurikaan nos-
15538:        rakennushankkeen etenemiseen?                   taa. Tästä huolimatta koulutuksen järjestäjät,
15539:                                                        myös Kangasalan ammattioppilaitoksen kun-
15540: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tayhtymä, esittivät olennaisia lisäyksiä opiskeli-
15541: ti seuraavaa:                                          jamääriin. Kangasalan ammattioppilaitoksen
15542: Opetusministeriö uudisti koulutuksen lainsää-          kuntayhtymä perusteli esitystään sillä, että kaik-
15543: dännön kokonaisuudistukseen liittyen koulutuk-         ki oppilaitoksessa järjestettävä koulutus muuttuu
15544: sen järjestäruisluvat ja niihin sisältyvät koulutus-   kolmivuotiseksi 1.8. 2000 mennessä sekä yhteis-
15545: tehtävät 1.1.1999 lukien. Luvassa määrätään            työllä Kangasalan lukion kanssa matkailualan
15546: koulutuksen järjestämistä koskevat yleiset puit-       koulutuksen järjestämisessä. Kuitenkin oppi-
15547: teet, muun ohella enimmäisopiskelijamäärä, kou-        laitoksessa edustettuna olevilla aloilla koulutus-
15548: lutusalat, tutkinnot ja kunnat, joissa koulutusta      aikojen pidentyminen aiheuttaa opiskelijamää-
15549: voidaan järjestää. Koulutuksen järjestäjä mitoit-      rän lisäystarvetta pääasiallisesti vasta vuodesta
15550: taa omalla päätöksellään kulloisenkin koulutus-        2002 alkaen (tekniikan ja liikenteen ala sekä mat-
15551: tarjontansa järjestäruisluvassa päätettyjen koulu-     kailu-, ravitsemis- ja talousala).
15552: tusalojen ja kokonaisopiskelij amäärän puitteissa.        Kangasalan ammattioppilaitoksen toisen as-
15553:    Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen            teen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuiseksi
15554: ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen          opiskelijamääräksi vahvistettiin 30.12.1998 teh-
15555: kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000            dyssä järjestäruisluvassa 300 opiskelijaa ja työl-
15556: asetettiin tavoitteeksi uudistaa toisen asteen am-     lisyysohjelman mukaiseksi tilapäiseksi lisäkapa-
15557: matilliset tutkinnot vuoteen 2000 mennessä. Tut-       siteetiksi vuonna 1998 enintään 50 opiskelijaa.
15558: kintojen tavoitepituudeksi on asetettiin kolme         Opiskelijamäärä vahvistettiin samaksi kuin edel-
15559: vuotta. Opetusministeriö teki 23.6.1998 päätök-        lisessä, opetushallituksen esityksen perusteella
15560: sen (212/430) tutkintojen kehittämisestä. Päätök-      30.5.1997 tehdyssä koulutustehtäväpäätöksessä.
15561: sessä on linjattu tutkintojen uudistamisen peri-       Syksyn 1998 valtionosuustilastojen mukaan
15562: aatteet ja aikataulu. Valtaosa tutkinnoista on         Kangasalan ammattioppilaitoksen opiskelija-
15563: uudistettu 1.8.2000 alkavasta koulutuksesta lu-        määrä oli 342 opiskelijaa. Järjestäjän oman il-
15564: kien. Viimeiset tutkinnot uudistetaan vielä tä-        moituksen mukaan oppilaitoksessa oli vuonna
15565: män vuoden aikana tehtävällä opetusministeriön         1998 keskimäärin (perus- ja tilapäinen lisäkapa-
15566: 
15567: 
15568:                                                                                                           3
15569: KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
15570: 
15571: 
15572:  siteetti yhteensä) 312 opiskelijaa, mikä ei myös-    taa uudelleen tarjontaa erityisesti kansantalou-
15573: kään puoltanut opiskelijamäärän nostamista            dellisesti merkittäville ja työvoimapulasta kärsi-
15574: tuossa vaiheessa.                                     ville aloille. Uuteen kehittämissuunnitelmaan si-
15575:     Kangasalan ammattioppilaitoksen keskimää-         sältyvät koulutustarjontaa koskevat linjaukset tu-
15576: räinen opiskelijamäärä on vuoden 1999 valtion-        levat olennaisesti vaikuttamaan siihen, missä
15577: osuustilastojen mukaan 326 opiskelijaa, mikä          määrin järjestämislupia saatetaan joutua tarkista-
15578: mahtuu koulutustehtävän mukaiseen opiskelija-         maan lähivuosina.
15579: määrään peruskapasiteetti ja tilapäinen lisäkapa-        Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-
15580: siteetti huomioon ottaen. Koulutuksen järjestä-       rustamishankkeiden rahoittamista koskeva suun-
15581: jän laskelman mukaan koulutustehtävän mukai-          nitelma seuraavia neljää vuotta varten. Oppilai-
15582: nen opiskelijamäärä tulisi ylittymään noin 30         toksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille
15583: opiskelijana vuonna 2000, mikäli tarjonta säily-      2000-2003 on vahvistettu opetusministeriössä
15584: tetään vuoden 1999 tasolla. Opetusministeriössä       27.9.1999. Suunnitelma perustuu vuoden 2000
15585: on vireillä useampia vuoden 2000 opiskelijamää-       talousarvioesityksen momentilla 29.40.34 ole-
15586: riin liittyviä muutoshakemuksia, jotka tullaan kä-    vaan 270 miljoona markan valtuuteen myöntää
15587: sittelemään kokonaisuutena tämän vuoden aika-         valtionosuuksia yleissivistävien ja ammatillisten
15588: na. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös Kan-          oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perus-
15589: gasalan ammattioppilaitoksen kuntayhtymän             tamishankkeille.
15590: opiskelijamäärän lisäysesitystä. Pitemmällä ai-          Rahoitussuunnitelma on opetusministeriössä
15591: kavälillä oppilaitoksen olisi kuitenkin syytä sel-    valmisteltu lääninhallitusten tekemien esitysten
15592: vittää mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden            pohjalta. Tässä esityksessään Länsi-Suomen lää-
15593: alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kans-     ninhallitus esitti Kangasalan ammattioppilaitok-
15594: sa.                                                   sen kustannusarvioitaan 10 686 000 markan laa-
15595:     Opetusministeriössä on valmisteltavana kou-       jennushankkeen vuodelle 2000 sijaluvulle 12. Si-
15596: lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma         ten voidaan todeta, että lääninhallitus oli arvioi-
15597: vuosille 1999-2004. Valmistelussa on lähdetty         nut hankkeen kiireelliseksi. Määrärahatason leik-
15598: siitä, että toisen asteen koulutustarjonta mitoite-   kauksen johdosta lääninhallitus tarkisti rahoitus-
15599: taan siten, että nuorisoikäluokalle on riittävästi    suunnitelmaesitystään ja tässä esityksessä lää-
15600: koulutustarjontaa ja samalla huolehditaan koko        ninhallitus oli jättänyt Kangasalan ammattioppi-
15601: väestön osaamis- ja sivistystarpeista. Valtakun-      laitoksen hankkeen rahoitussuunnitelmakauden
15602: nan tasolla koulutustarjonta pyritään säilyttä-       ulkopuolelle. Tämän perusteella hanke ei sisälly
15603: mään nykytasolla mitoitusikäluokkaan suhteutet-       vahvistettuun rahoitussuunnitelmaan. Myös usei-
15604: tuna, jotta työvoiman kysyntään pystyttäisiin         ta muita lääninhallituksen alkuperäisessä esityk-
15605: vastaamaan lähivuosina, kun koulutusaikojen pi-       sessä Kangasalan hanketta kiireellisemmäksi ar-
15606: dentyminen aiheuttaa tilapäistä vajetta tutkinto-     vioitua hanketta jäi rahoitussuunnitelman ulko-
15607: jen määrissä. Tarkoituksena on lisäksi kohden-        puolelle.
15608: 
15609: 
15610: 
15611: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
15612: 
15613:     Opetusministeri Maija Rask
15614: 
15615: 
15616: 
15617: 
15618: 4
15619: Ministems svar                                               KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624: Tili riksdagens talman
15625: 
15626: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      mer att ha fömyats från och med den utbildning
15627: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       som inleds den 1 augusti 2000. De sista examina
15628: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      fömyas från den 1 augusti 2001 genom ett beslut
15629: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       av undervisningsministeriet som skall fattas före
15630: mål SS 698/1999 rd:                                   utgången av detta år. Att reformen av examina
15631:                                                       sker stegvis har påverkats bl.a. av ekonomiska
15632:       Hur förhåller sig regeringen tili planer-       aspekter. Utgångspunkten var att reformen i hu-
15633:       na angående elevplatssituationen i              vudsak skulle genomföras med nuvarande resur-
15634:       Kangasala yrkesläroanstalt samt tili            ser för yrkesutbildningen på andra stadi et och till
15635:       frågan om hur byggnadsprojektet fram-           vissa delar med resurser för institutnivån som
15636:       skrider?                                        håller på att försvinna.
15637:                                                          Utbildningsanordnama tillsändes hösten 1998
15638: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ett brev där man förde fram de ovan angivna syn-
15639: föra följande:                                        punktema och konstaterade att det inte just var
15640: Undervisningsministeriet fömyade i samband            möjligt att öka antalet studerande då ett tillstånd
15641: med totalrevideringen av utbildningslagstiftning-     fömyas. Trots det gjorde utbildningsanordnama,
15642: en tillstånden att ordna utbildning och utbild-       även samkommunen för Kangasala ammattioppi-
15643: ningsuppgiftema som ingår i dem från den 1 ja-        laitos, framställningar om väsentliga utökningar
15644: nuari 1999. 1 tillstånden anges de allmänna ra-       av studerandeantalen. Samkommunen för Kan-
15645: mama för hur utbi1dningen får ordnas, bl.a. det       gasala ammattioppilaitos motiverade sin fram-
15646: maximala anta1et studerande, utbildningsområ-         ställan med att all utbi1dning som ordnas i läroan-
15647: dena, examina och de kommuner i vilka utbild-         stalten blir treårig senast den 1 augusti 2000 samt
15648: ningen kan ordnas. Utbildningsanordnaren beslu-       med samarbetet med gyrnnasiet Kangasala lukio
15649: tar själv om dimensioneringen av sitt respektive      inom utbildningen för turismbranschen. Likväl
15650: utbildningsutbud inom ramama för de utbild-           föranleder de längre utbildningstidema inom de
15651: ningsområden och totalantal studerande som har        områden som är företrädda i läroanstalten behov
15652: fastställts i tillståndet.                            av att höja studerandeantalet huvudsakligen först
15653:    1 den av statsrådet godkända planen för ut-        från och med 2002 (teknik och kommunikation
15654: veckling av utbildningen och av forskningen vid       samt turism-, kosthålls- och ekonomibranschen).
15655: högskoloma för åren 1995-2000 var en målsätt-            Antalet studerande per år i den grundläggande
15656: ning att reformera de yrkesinriktade examina på       yrkesutbildningen på andra stadiet vid Kangas-
15657: andra stadiet före utgången av år 2000. Normen        ala ammattioppilaitos fastställdes i tillståndet att
15658: för hur länge det skall ta att avlägga en examen      ordna utbildning den 30 december 1998 till 300
15659: angavs till tre år. Undervisningsministeriet fatta-   studerande och som en extra kapacitet enligt sys-
15660: de den 23 juni 1998 ett beslut (212/430) om ut-       selsättningsprogrammet högst 50 studerande år
15661: vecklingen av examina. 1 beslutet anges de prin-      1998. Det fastställda studerandeantalet är det-
15662: cipiella riktlinjema och tidtabellema för exa-        samma som i det föregående beslutet om utbild-
15663: mensreformen. Största delen av examina kom-           ningsuppgift, som fattades den 30 maj 1997 på
15664: 
15665: 
15666:                                                                                                         5
15667: KK 698/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministems svar
15668: 
15669: 
15670: basis av utbildningsstyrelsens framställan. En-       åren när de förlängda utbildningstidema föranle-
15671: ligt statsandelsstatistiken från hösten 1998 var      der ett tillfållig underskott i examensmängden.
15672: antalet studerande i läroanstalten 342. Enligt ut-    Avsikten är dessutom att rikta om utbudet sär-
15673: bildningsanordnarens egen anmälan hade läroan-        skilt på branscher som är nationalekonomiskt be-
15674: stalten år 1998 i genomsnitt (baskapacitet och ex-    tydelsefulla och som lider brist på arbetskraft.
15675: tra kapacitet sammanlagt) 312 studerande, vilket      Riktlinjema för utbildningsutbudet i den nya ut-
15676: inte heller talade för en höjning av antalet stude-   vecklingsplanen kommer i väsentlig grad att in-
15677: rande i det skedet.                                   verka på i vilken mån tillstånden att ordna utbild-
15678:     Det genomsnittliga antalet studerande i           ning eventuellt behöver justeras de närmaste
15679: Kangasala ammattioppilaitos är enligt 1999 års        åren.
15680: statsandelsstatistik 326 studerande, vilket mot-         Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen
15681: svarar studerandeantalet enligt utbildningsupp-       en plan som gäller finansieringen av anlägg-
15682: giften med beaktande av baskapaciteten och den        ningsprojekt för de följande fyra åren. Finansie-
15683: extra kapaciteten. Enligt utbildningsanordnarens      ringsplanen för läroanstalter för åren 2000-
15684: kalkyl kommer studerandeantalet enligt utbild-        2003 fastställdes vid undervisningsministeriet
15685: ningsuppgiften att överskridas med ca 30 stude-       den 27 september 1999. Planen grundar sig på
15686: rande år 2000, om utbudet hålls vid samma nivå        den fullmakt på 270 000 000 mark att bevilja
15687: som 1999. Undervisningsministeriet har motta-         statsandelar för anläggningsprojekt vid allmän-
15688: git flera ansökningar om ändringar som rör stude-     bildande läroanstalter, yrkesläroanstalter och yr-
15689: randeantalen år 2000 och som före årets slut          keshögskolor som ingår i budgetpropositionen
15690: kommer att behandlas som en helhet. 1 detta sam-      för år 2000 under moment 29.40.34.
15691: manhang granskas även framställningen från               Finansieringsplanen har i undervisningsmini-
15692: samkommunen för Kangasala ammattioppilaitos           steriet gjorts upp utgående från länsstyrelsemas
15693: om en ökning av studerandeantalet. På sikt vore       framställningar. Länsstyrelsen för Västra Fin-
15694: det dock skäl för läroanstalten att utreda möjlig-    lands län har i sin framställan föreslagit utbygg-
15695: hetema till samarbete med andra utbildningsan-        nadsprojektet vid Kangasala ammattioppilaitos,
15696: ordnare i regionen.                                   som beräknats kosta 10 686 000 mk, på 12 plats
15697:     Vid undervisningsministeriet är planen för ut-    år 2000. Således kan det konstateras att länssty-
15698: veckling av utbildningen och forskningen för          relsen hade bedömt projektet som brådskande. På
15699: åren 1999-2004 under beredning. Man har i be-         grund av en nedskäming i anslagsnivånjusterade
15700: redningsarbetet utgått från att utbildningsutbu-      länsstyrelsen sin framställan för finansierings-
15701: det på andra stadiet skall dimensioneras så att det   planen och i denna framställan hade länsstyrel-
15702: finns ett tillräckligt utbud av utbildning för ung-   sen lämnat projektet vid Kangasala ammattiop-
15703: domsåldersklassen och samtidigt skall hela be-        pilaitos utanför planeringsperioden. På basis av
15704: folkningens kompetens- och bildningsbehov ses         detta ingår projektet inte i den fastställda finan-
15705: till. På riksnivå försöker man bevara utbildnings-    sieringsplanen. Även flera andra projekt som i
15706: utbudet på den nuvarande nivån i relation till di-    länsstyrelsens ursprungliga framställan bedömts
15707: mensioneringsåldersklassen, så att man kan sva-       mer brådskande än Kangasalaprojektet kom inte
15708: ra mot efterfrågan på arbetskraft de närmaste         med i finansieringsplanen.
15709: 
15710: 
15711: Helsingfors den 23 november 1999
15712: 
15713:     Undervisningsminister Maija Rask
15714: 
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 6
15719:                                                            KK 699/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
15720: 
15721: 
15722: 
15723: 
15724:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 699/1999 vp
15725: 
15726:                                             Kansanedustajien tarpeita palvelevien virka-
15727:                                             miesten lisääminen ministeriöissä
15728: 
15729: 
15730: 
15731: 
15732: Eduskunnan puhemiehelle
15733: 
15734: Kansanedustajat ovat käyttäneet vaihtelevasti oi-    palkattu ministeriöihin vastailemaan kansan-
15735: keuttaan tehdä kirjallisia kysymyksiä valtioneu-     edustajien tekemiin kysymyksiin.
15736: vostolle. Määrä on vaihdellut eri kansanedusta-
15737: jien välillä, ja toisaalta joku eduskunta on ollut   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15738: aktiivisempi kyselyoikeuden käyttäjä kuin toi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15739: nen. Kun kansanedustajille palkattiinjonkun saa-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15740: man idean pohjalta avustajat, kirjalliset kyselyt    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15741: ovat lisääntyneet ja lisääntymässä räjähdysmäi-
15742: sesti. Niitä tulee kuin liukuhihnalta.                      Onko hallituksella käytettävissään varo-
15743:    Eduskunta onkin uudessa työjärjestyksessään             ja, joiden avulla se voisi palkata eri mi-
15744: varautunut rajoittamaan kirjallisten kyselyjen             nisteriöihin lisää virkamiehiä ja avusta-
15745: määrää. Kyselyille saatetaan tulevaisuudessa               jia vastailemaan kansanedustajien li-
15746: asettaa rajoituksia, jollaiset ovat maataloudesta          sääntyviin kirjallisiin kysymyksiin niin,
15747: tuttuja ns. maitokiintiöiden muodossa. Tällainen           että eduskunnassa ei tarvitsisi ryhtyä
15748: ei olisi tarpeen, jos eduskunnan avustajat olisi           turvautumaan ns. kyselykiintiöihin?
15749: 
15750: 
15751: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
15752: 
15753:     Sulo Aittaniemi /alk
15754: 
15755: 
15756: 
15757: 
15758:                                                                                               Versio 2.0
15759: KK 699/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
15760: 
15761: 
15762: 
15763: 
15764: Eduskunnan puhemiehelle
15765: 
15766: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nolinjauksen kanssa. Ministeriöiden toiminta-
15767: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       menomäärärahat käsittävät palkkaukseen käytet-
15768: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tävän osuuden lisäksi varat myös kaikkiin mui-
15769: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-    hin ministeriön toimintamenoihin, kuten esimer-
15770: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kiksi vuokriin ja matkoihin sekä kone-, laite- ja
15771: sen KK 699/1999 vp:                                 kalustohankintoihin. Toimintamenomääräraho-
15772:                                                     jen henkilöstömeno-osuuksien kasvattaminen
15773:       Onko hallituksella käytettävissään varo-      vähentämällä muita toimintamenoja on mahdol-
15774:       ja, joiden avulla se voisi palkata eri mi-    lista, mutta sitä ei ilman erityistä toiminnallista
15775:       nisteriöihin lisää virkamiehiä ja avusta-     tai organisatorista syytä voida pitää budjettilin-
15776:       jia vastailemaan kansanedustajien li-         jauksiin liittyvän henkilöstön määrän hallinnan
15777:       sääntyviin kirjallisiin kysymyksiin niin,     tavoitteen kanssa yhdenmukaisena. Sen sijaan
15778:       että eduskunnassa ei tarvitsisi ryhtyä        henkilöstövoimavarojen oikealla kohdentamisel-
15779:       turvautumaan ns. kyselykiintiöihin?           la ja henkilöstön monitaitoisuuden lisäämisellä
15780:                                                     tulee olemaan merkittävä osuus tavoitteen toteu-
15781: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tumisessa. Toimintojen tehostaminen onkin tar-
15782: ti seuraavaa:                                       koituksenmukaista toteuttaa jo olemassa olevia
15783: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n mukaan kirjalli-     henkilöstövoimavaroja, so. henkilöstön osaami-
15784: seen kysymykseen vastaa valtioneuvoston jäsen.      sen kehittämistä ja työssä jaksamisen paranta-
15785: Vastauksen antamisessa asianomaista ministeriä      mista, hyväksi käyttäen.
15786: avustavat tämän tarkoituksenmukaiseksi katso-          Edellä esitetyistä syistä ministeriöiden toimin-
15787: massa määrin ministeriön virkamiehet.               tamenomäärärahojen lisäämistä henkilöstön
15788:     Valtion virkamieslain (750/1994) 4 §:n mu-      palkkaamisen rahoittamiseksi ei voida pitää hal-
15789: kaan virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käy-     litusohjelman ja talousarvioesityksessä omaksu-
15790: tettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Virka-    tun linjan kannalta perusteltuna. Vaikka kysy-
15791: miesasetuksen (971/1994) 3 §:n mukaan viran         myksessä tarkoitettujen virkojen perustaminen ja
15792: perustamisesta päättää asianomainen virasto, nyt    henkilöstön paikkaaminen nykyisten toiminta-
15793: puheena olevien virkojen osalta asianomainen        menomäärärahojen rajoissa on kunkin ministe-
15794: ministeriö. Ministeriö voi lisäksi palkata henki-   riön harkinnassa, erityistä huomiota on kiinnitet-
15795: lön työsuhteeseen perustuvaan tehtävään, kuiten-    tävä palkkausmäärärahojen riittävyyteen eikä
15796: kin edelleen palkkauksiin käytettävissä olevien     edellä esitetyistä linjauksista pääsääntöisesti ole
15797: määrärahojen rajoissa.                              syytä poiketa. Tälläkään menettelyllä henkilöstö-
15798:     Hallitusohjelman tavoitteena on pitää valtion   määrän kasvattaminen ei siten näyttäisi olevan
15799: menot koko vaalikauden ajan reaalisesti enin-       tarkoituksenmukaista.
15800: tään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasal-       Ottaen huomioon, että aloite ja tarve kirjallis-
15801: la. Tavoite on todettu myös talousarvioesitykses-   ten kysymysten mahdollisesta kiintiöinnistä on
15802: sä vuodelle 2000, jossa on lausuttu sen olevan      tullut eduskunnan puolelta, kirjallisten kysymys-
15803: tarkoitetusti sopusoinnussa hallitusohjelman me-    ten lisääntymisestä mahdollisesti aiheutuvaa on-
15804: 
15805: 
15806: 2
15807: Ministerin vastaus                                       KK 699/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
15808: 
15809: 
15810: gelmaa onkin perusteltua tarkastella myös ja en-   don tarve voidaan tyydyttää myös tavanomaisia
15811: nen kaikkea eduskuntatyön kannalta. Hallitusoh-    yhteydenottomenetelmiä käyttäen. Hallitus seu-
15812: jelma huomioon ottaen valtion henkilöstön mi-      raa valtioneuvostonjäsenten vastattavaksi toimi-
15813: toitukset ovat kunnossa ja kansanedustajien kir-   tettujen kirjallisten kysymysten valmistelutilan-
15814: jallisiin kysymyksiin vastaaminen on osa minis-    netta ministeriöissä kysyjän tarkoittamasta näkö-
15815: teriöiden virkamiesten normaalia virkatyötä. Li-   kulmasta.
15816: säksi voidaan todeta, että kansanedustajien tie-
15817: 
15818: 
15819: Helsingissä II päivänä marraskuuta 1999
15820: 
15821:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
15822: 
15823: 
15824: 
15825: 
15826:                                                                                                   3
15827: KK 699/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministems svar
15828: 
15829: 
15830: 
15831: 
15832: Tili riksdagens talman
15833: 
15834: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         nisteriemas omkostnadsanslag omfattar förutom
15835: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         den del som andvänds för löner även medel för
15836: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        ministeriets alla övriga omkostnader, t.ex. hyror
15837: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         och resor samt anskaffning av maskiner, anord-
15838: mål SS 699/1999 rd:                                     ningar och utrustning. Det är möjligt att i om-
15839:                                                         kostnadsanslagen öka den andel som reserverats
15840:        Har regeringen tili sittförfogande såda-         för personalutgifter genom att minska övriga om-
15841:        na medel att den kunde anställa flera            kostnader, men det kan inte utan någon funktio-
15842:        ljänstemän och medarbetare vid mini-             nell eller organisatorisk orsak anses vara fören-
15843:        sterierna för att svara på det ökade an-         ligt med måiet att hålla antalet anställda på en ba-
15844:        talet skriftliga spörsmål så att riksda-         lanserad nivå, vilket anknyter till de linjer som
15845:        gen inte behöver införa s.k. spörsmåls-          utstakats i budgeten. Däremot kommer rätt allo-
15846:        kvoter?                                          kering av personairesurserna och en ökad mång-
15847:                                                         sidighet hos personalen att ha stor betydelse i
15848: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         strävan att uppnå målet. Det är också ändamåls-
15849: föra följande:                                          enligt att effektivera verksamheten genom att
15850: Enligt 37 § riksdagsordningen svarar en stats-          unyttja de personalresurser som redan finns, dvs.
15851: rådsmediem på ett skriftligt spörsmål. Då svaret        genom att förbättra personalens yrkeskunskap
15852: ges bistår ministeriets tjänstemän ministem i frå-      och förutsättningar att orka i arbetslivet.
15853: ga i den utsträckning som han anser det vara än-           Av de orsaker som närnns ovan kan det inte
15854: damåisenligt.                                           med tanke på linjen i regeringsprogrammet och
15855:    Enligt 4 § statstjänstemannaiagen (750/1994)         budgetpropositionen anses motiverat att öka mi-
15856: kan tjänster inrättas med ansiag som står tili för-     nisteriemas omkostnadsansiag för att finansiera
15857: fogande för avlöningar. Enligt 3 § statstjänste-        avlöningen av mera personal. Även om inrättan-
15858: mannaförordningen (971 11994) fattar ämbetsver-         det av sådana tjänster som avses i spörsmålet och
15859: ket i fråga beslut om inrättande av en ~änst och        anställande av personai inom ramen för nuvaran-
15860: då de gäller sådana tjänster som nämns i spörs-         de omkostnadsansiag sker efter varje ministeri-
15861: målet ministeriet i fråga. Ministeriet kan dess-        uros egen prövning, bör särskild uppmärksamhet
15862: utom anställa en person i en uppgift som baserar        fåstas vid att löneanslagen räcker tili och i regel
15863: sig på ett arbetsförhållande, dock fortfarande          är det skäl att inte avvika från ovan närnnda linje.
15864: inom ramen för de anslag som står till förfogan-        Det torde således inte vara ändamålsenligt att öka
15865: de för avlöningar.                                      antalet anställda ens enligt denna metod.
15866:    Målet för regeringsprogrammet är att statsut-           Med beaktande av att det är riksdagen som har
15867: giftema under hela valperioden hålls reellt sett på     tagit initiativ tili och uttryckt behov av en even-
15868: högst samma nivå som i den ordinarie budgeten           tuell kvot för skriftliga spörsmål är det motiverat
15869: för 1999. Detta mål anges också i budgetproposi-        att granska de problem som ökningen av antalet
15870: tionen för 2000, i viiken det sägs att den är i linje   skriftliga spörsmåi eventuellt orsakar även och
15871: med utgiftsramama i regeringsprogrammet. Mi-            framför allt med tanke på riksdagsarbetet. Med
15872: 
15873: 
15874: 4
15875: Ministems svar                                           KK 699/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15876: 
15877: 
15878: beaktande av regeringsprogrammet är dimensio-      ställas också genom att de tar kontakt på normalt
15879: neringen av statens personai i skick och det hör   sätt. Regeringen ger akt på situationen vid mini-
15880: till ministerietjänstemännens normala tjänste-     sterierna då det gäller beredningen av de skriftli-
15881: uppdrag att svara på riksdagsmännens skriftliga    ga spörsmål som sänds till statsrådsmedlemmar-
15882: spörsmål. Det kan dessutom konstateras att riks-   na för svar ur den synvinkel som spörsmålsställa-
15883: dagsmännens behov av information kan tillfreds-    ren avser.
15884: 
15885: 
15886: 
15887: Helsingfors den 11 november 1999
15888: 
15889:     Minister Suvi-Anne Siimes
15890: 
15891: 
15892: 
15893: 
15894:                                                                                                     5
15895:                                                             KK 700/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
15896: 
15897: 
15898: 
15899: 
15900:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 700/1999 vp
15901: 
15902:                                             Alioikeus-ja hovioikeusuudistuksen toimivuus
15903: 
15904: 
15905: 
15906: 
15907: Eduskunnan puhemiehelle
15908: 
15909: YLE:n MOT -ohjelmassa käsiteltiin 25.10.1999         lykkäämiset niin hovioikeudessa kuin alioikeu-
15910: alioikeuksissa ja hovioikeuksissa toteutetun pro-    dessakin. Neljä tai viisi kallista asianajajaa on
15911: sessiuudistuksen toimivuutta. Mainitut uudistuk-     paikalla, samoin todistajat ja asianosaiset. Mutta
15912: set merkitsivät käytännössä sitä, että valmistelun   kas hassua, joku todistaja on jäänyt tulematta.
15913: jälkeen päästään yhteen keskitettyyn pääkäsitte-     Kymmenien tuhansien markkojen rakennelma
15914: lyyn syyttäjävetoisena suullisena tapahtumana.       täytyy purkaa ja lykkäyksen jälkeen kasata uu-
15915: Poliisitutkintapöytäkirja on menettänyt merki-       delleen.
15916: tyksensä muuten kuin syytteen laatimisen pohja-         Tuomioistuinlaitoksemme on sanalla sanoen
15917: na, ja kirjelmien käyttäminen on etupäässä kiel-     vaikeuksissa, mutta sitä ei tunnusteta, ja hovi-
15918: lettyä. Asioista kirjataan pöytäkirjoihin ja nau-    oikeudessa ongelmat ovat vasta alkamassa.
15919: hoille, mitä sattuu, ja jälkeenpäin muistellaan,
15920: että kuinkahan se mahtoi olla. Koko käsittely ra-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15921: kentuu pitkälti ihmismuistin varaan.                 sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15922:    Hovioikeudessa vaaditaan yhä useammin uut-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15923: ta suullista käsittelyä ja myös todistajien uutta    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15924: kuulemista. Vuoden kuluttua todistaja muistaa
15925: asioita osin toisin, ja hänen muistiaan on voitu           Koska hallitus ottaa lusikan kauniiseen
15926: manipuloida asianosaisten toimesta. Asiasta                käteen ja lähtee kiireesti antamaan esi-
15927: muodostuu yhä useammin oikeudellinen farssi.               tyksiä täysin epäonnistuneen prosessi-
15928: Yksi osa ongelmavyyhtiä ovat asian käsittelyn              uudistuksen korjaamiseksi?
15929: 
15930: 
15931: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
15932: 
15933:     Sulo Aittoniemi /alk
15934: 
15935: 
15936: 
15937: 
15938:                                                                                               Versio 2.0
15939: KK 700/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
15940: 
15941: 
15942: 
15943: 
15944: Eduskunnan puhemiehelle
15945: 
15946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          teiltaan kunnossa. Yhteiskunnan muuttuessa no-
15947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        peasti hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu se, että
15948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      erityisesti laajoja, toteutettuja uudistuksia seura-
15949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-     taan tiiviisti, jotta voidaan todeta, miten asetetut
15950: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tavoitteet ovat toteutuneet käytännössä. Seuran-
15951: sen KK 700/1999 vp:                                  nan tuloksena havaittuihin epäkohtiin puututaan
15952:                                                      ja lainsäädäntöä muutetaan tarpeen mukaan. To-
15953:       Koska hallitus ottaa lusikan kauniiseen        teutetut uudistukset ovat laajoja, ja on selvää,
15954:       käteen ja lähtee kiireesti antamaan esi-       että uusien menettelytapojen omaksuminen ja va-
15955:       tyksiä täysin epäonnistuneen prosessi-         kiintuminen vaatii oman aikansa. Sen sijaan yk-
15956:       uudistuksen korjaamiseksi?                     sinomaan sillä perusteella, ettei uudistuksia halu-
15957:                                                      ta omaksua tai opetella, ei lainsäädäntöä ole syy-
15958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tä muuttaa.
15959: ti seuraavaa:                                           Riita -asioiden oikeudenkäyntimenettelyuudis-
15960: Oikeudenkäyntimenettelyä on uudistettu 1990-         tus on ollut pisimpään voimassa ja sen osalta voi-
15961: luvulla vaiheittain. Ensin toteutettiin alioikeuk-   daan sanoa olevan jo kokemuksia. Esimerkiksi
15962: sien yhtenäistäminen ja riita-asioiden oikeuden-     Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on suorittanut
15963: käyntimenettelyn uudistaminen. Tämän vaiheen         useita tutkimuksia riitaprosessiuudistuksen ar-
15964: edellyttämä lainsäädäntö tuli voimaan joulukuun      vioimiseksi. Vuonna 1998 ilmestyneestä tutki-
15965: alusta vuonna 1993. Seuraavassa vaiheessa to-        muksesta ilmenee muun muassa, että uutta riita-
15966: teutettiin rikosasioiden oikeudenkäyntimenette-      asian menettelyä pidetään aikaisempaa parempa-
15967: lyn uudistus käräjäoikeuksissa. Tämän uudistuk-      na. Tätä mieltä oli 86 % tuomareista ja asianaja-
15968: sen voimaantulosta tuli 1.10. kuluneeksi kaksi       jien osalta vastaava luku oli 61 %. Riita-asioiden
15969: vuotta. Viimeisin laaja menettelyuudistus koski      oikeudenkäyntimenettelyn epäkohtana on pidet-
15970: oikeudenkäyntimenettelyä hovioikeuksissa, jota       ty oikeudenkäyntikulujen suurta määrää ja tästä
15971: koskevat lait tulivat voimaan 1.5.1998.              kuluriskistä johtuvaa mahdollista pelkoa saattaa
15972:    Toteutetut lainuudistukset ovat merkinneet        asioita tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tästä
15973: huomattavaa edistysaskelta verrattuna siihen me-     syystä oikeudenkäyntikuluja koskevia säännök-
15974: nettelyyn, jota noudatettiin ennen lainsäädännön     siä on äskettäin muutettu. Uudet kulusäännökset
15975: muuttumista. Oikeuslaitoksen ja oikeudenkäynti-      tulivat voimaan 1.6.1999. Tämän lisäksi riita-
15976: menettelyn uudistaminenhan oli ollut vireillä        asioiden oikeudenkäyntimenettelyn tarkistami-
15977: koko tämän vuosisadan ajan ja vanhan menette-        seksi käräjäoikeuksissa on oikeusministeriössä
15978: lyn epäkohdat olivat ilmeiset. Uudistusten avulla    asetettu työryhmä. Sen tehtävänä on muun muas-
15979: myös suomalainen oikeudenkäyntimenettely saa-        sa selvittää ilmenneitä epäkohtia ja tehdä ehdo-
15980: tiin vastaamaan moderneja eurooppalaisia oikeu-      tuksensa niiden poistamiseksi. Hallituksen esi-
15981: denmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.             tys annetaan ensi vuonna.
15982:    Toteutettujen uudistusten jälkeen oikeuden-          Oikeusapujärjestelmän jatkokehittämistoimi-
15983: käyntimenettely ali-ja hovioikeuksissa on perus-     kunta luovutti mietintönsä (KM 1999:7) oikeus-
15984: 
15985: 
15986: 2
15987: Ministerin vastaus                                          KK 700/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15988: 
15989: 
15990: ministeriölle 16.11.1999. Mietinnössä muun            nen uudistusta hovioikeusmenettely oli lähes yk-
15991: muassa ehdotetaan julkisen oikeusavun edelly-         sinomaan kirjallista. Juuri ennen uudistuksen
15992: tysten laajentamista siten, että oikeusapua voitai-   voimaantuloa suullisia käsittelyjä järjestettiin
15993: siin antaa nykyistä laajemmalle väestöryhmälle.       hovioikeuksissa noin 5 prosentissa asioista.
15994: Tätäkin uudistusta koskeva hallituksen esitys on      Uudistuksen jälkeen oikeusministeriössä on sel-
15995: tarkoitus antaa ensi vuonna.                          vitetty suullisten pääkäsittelyjen määrää hovioi-
15996:     Rikosasioiden käsittelyn osalta varhaiset ko-     keuksissa. Määrät vaihtelevat hovioikeuksittain
15997: kemukset uuden prosessin voimassaoloajalta            siten, että alin luku on Helsingin hovioikeudes-
15998: ovat olleet positiivisia. Tarkempia tietoja tästä     sa, jossa pääkäsittelyjä on järjestetty 6 prosentis-
15999: saadaan, kun seurantatutkimuksia valmistuu.           sa asioita. Suurin suullisten pääkäsittelyjen mää-
16000: Varsinainen valtakunnallinen seurantatutkimus         rä on Rovaniemen hovioikeudessa, jossa niiden
16001: on vasta käynnissä, mutta jo nyt erääseen esillä      määrä on ollut 20 %. Keskiarvoksi koko maassa
16002: olevaan epäkohtaan on puututtu. Uuden rikospro-       saadaan 15 %. Tulokset osoittavat, että edelleen
16003: sessin osalta on esitetty, että niin sanottuja pää-   vallitsevana pääsääntönä on yksinomaan kirjalli-
16004: käsittelyjä peruuntuu liikaa, mikä aiheuttaa har-     nen prosess1.
16005: mia ja vaivaa oikeudenkäynnin osapuolille. Kun           Hovioikeusmenettelyn osalta oikeusministe-
16006: pääkäsittelyjen peruuntumisen syitä on selvitet-      riö on 2.11.1999 asettanut työryhmän, jonka teh-
16007: ty, on havaittu, että ylivoimaisesti merkittävin      tävänä on 29.2.2000 mennessä selvittää, miten
16008: syy peruuntumiselle on ollut se, ettei syytettyä      uusi hovioikeuksien oikeudenkäyntimenettely
16009: ole saatu edes kutsuttua tuomioistuimeen. Tästä       toimii käytännössä. Tuon työryhmän selvityksen
16010: syystä hallitus on tänä syksynä antanut eduskun-      perusteella tehdään johtopäätökset jatkotoimen-
16011: nalle hallituksen esityksen haastemieslain muut-      piteistä.
16012: tamiseksi siten, että haastemiesten oikeudet saa-        Edellä sanotusta käy ilmi se, että prosessi-
16013: da tietoa ihmisten olinpaikasta helpottuisivat        uudistusten toteutumista käytännössä seurataan
16014: (HE 111/1999 vp).                                     oikeusministeriössä tiivisti. Isojen uudistusten
16015:     Hovioikeusmenettely on ollut voimassa vasta       ylimenokausiin liittyy usein käytännön hanka-
16016: vähän aikaa. Eräänä keskeisenä osana uudistusta       luuksia ja uusien työtapojen omaksumiseen liit-
16017: oli suullisten käsittelyjen lisääminen hovioikeuk-    tyviä vaikeuksia. Mikäli toteutettujen uudistus-
16018:  sissa. Uudistuksen myötä Suomen tekemä varau-        ten kohdalla havaitaan lainsäädännöllisiä epä-
16019: ma Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk-             kohtia, ne pyritään korjaamaan.
16020: seen voitiin hovioikeuksien osalta poistaa. En-
16021: 
16022: 
16023: 
16024: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
16025: 
16026:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
16027: 
16028: 
16029: 
16030: 
16031:                                                                                                         3
16032: KK 700/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
16033: 
16034: 
16035: 
16036: 
16037: Tili riksdagens talman
16038: 
16039: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       noga följs upp, så att man kan se hur de uppställ-
16040: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       da målen har nåtts i praktiken. De missförhållan-
16041: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      den som man varseblir vid uppföljningen åtgär-
16042: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       das, och lagstiftningen ändras vid behov. Det är
16043: mål SS 700/1999 rd:                                   fråga om stora reformer, och det är klart att det
16044:                                                       tar tid innan de nya förfaringssätten omfattas och
16045:        När ämnar regeringen ta skeden i vack-         blir etablerade. Däremot är det inte skäl att ändra
16046:        er hand och i brådskande ordning avlå-         lagstiftningen enbart på den grunden att det finns
16047:        ta propositioner för att korrigera den to-     ett bristande intresse för att ta till sig eller sätta
16048:        talt misslyckade processreformen?              sig in i reformema.
16049:                                                           Reformen av rättegångsförfarandet i tvistemål
16050: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       är den reform som varit i kraft längst, och beträf-
16051: föra följande:                                        fande den kan man redan säga sig ha erfarenheter
16052: Rättegångsförfarandet har under 1990-talet re-        av hur reformen har utfallit. Rättspolitiska forsk-
16053: formerats i flera etapper. Först förenhetligades      ningsinstitutet har t.ex. gjort flera undersökning-
16054: underrättema och reformerades rättegångsförfa-        ar i syfte att utvärdera reformen. Av en undersök-
16055: randet i tvistemål. Den lagstiftning som denna fas    ning som kom ut 1998 framgår det bl.a. att det
16056: förutsatte trädde i kraft i början av december        nya förfarandet i tvistemål anses bättre än det ti-
16057: 1993. Därefter reformerades rättegångsförfaran-       digare. Av domama var 86% och av advokater-
16058: det i brottmål vid tingsrättema. Den 1 oktober        na 61 % av denna åsikt. De höga rättegångskost-
16059: hade det gått två år sedan denna reform trädde i      nadema och en eventuell rädsla för att föra ären-
16060: kraft. Den sista stora reformen gällde rättegångs-    den till domstol på grund av dem har ansetts ut-
16061: förfarandet i hovrättema, och lagar gällande det-     göra ett missförhållande när det gäller rätte-
16062: ta trädde i kraft den 1 maj 1998.                     gångsförfarandet i tvistemål. Därför har bestäm-
16063:    De lagreformer som genomförts har inneburit        melsema om rättegångskostnadema nyligen
16064: ett stort framsteg jämfört med det förfarande som     ändrats. De nya bestämmelsema trädde i kraft
16065: iakttogs innan lagstiftningen ändrades. Refor-        den 1 juni 1999. Dessutom har justitieministeriet
16066: men av rättsväsendet och rättegångsförfarandet        tillsatt en arbetsgrupp för att se över rättegångs-
16067: hade ju varit aktuell under hela detta århundrade     förfarandet i tvistemål vid tingsrättema. Arbets-
16068: och bristema i det gamla förfarandet var uppen~       gruppen skall bl.a. utreda de missförhållanden
16069: bara. Tack vare reformema uppfyller också det         som varseblivits och lägga fram förslag till hur de
16070: finländska rättegångsförfarandet nu de modema         skall kunna avhjälpas. En regeringsproposition
16071: europeiska kraven på en rättvis rättegång.            kommer att avlåtas nästa år.
16072:    Efter de reformer som genomförts är grunder-           Kommissionen för en fortsatt reform av rätts-
16073: na för rättegångsförfarandet i under- och hovrät-     hjälpssystemet överlämnade sitt betänkande
16074: tema i skick. 1 dag, när samhället förändras i        (KB 1999:7) tili justitieministeriet den 16 no-
16075: snabb takt, är ett kriterium för ett gott lagstift-   vember 1999. 1 betänkandet föreslås det bl.a. att
16076: ningsarbete att i synnerhet omfattande reformer       förutsättningama för offentlig rättshjälp skall ut-
16077: 
16078: 
16079: 4
16080: Ministems svar                                                KK 700/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
16081: 
16082: 
16083: vidgas så att en större del av befolkningen än i        let skriftligt. Precis innan reformen trädde i kraft
16084: dag skall kunna erhålla rättshjälp. Också gällan-       ordnades muntliga förhandlingar i hovrätterna i
16085: de denna reform kommer enligt planema en re-            ca 5 % av ärendena. Efter reformen har man vid
16086: geringsproposition att avlåtas nästa år.                justitieministeriet utrett antalet muntliga huvud-
16087:    När det gäller behandlingen av brottmål har de       förhandlingar vid hovrätterna. Antalet varierar i
16088: första erfarenhetema under den tid den nya pro-         de olika hovrätterna och är lägst i Helsingfors
16089: cessen varit i kraft varit positiva. Närmare upp-       hovrätt, där huvudförhandlingar har ordnats i 6 %
16090: gifter om detta kommer att fås när de uppföljan-        av ärendena. Störst är andelen muntliga huvud-
16091: de undersökningama blir klara. Den egentliga            förhandlingar i Rovaniemi hovrätt, där den är
16092: riksomfattande undersökningen pågår fortfaran-          20 %. Genomsnittet i hela landet är 15 %. Resul-
16093: de, men redan nu har man rättat till ett av de miss-    taten visar att det fortfarande är enbart skriftlig
16094: förhållanden som påtalats. Om den nya straffpro-        process som är huvudregeln.
16095: cessen har det sagts att antalet s.k. huvudförhand-         När det gäller hovrättsförfarandet tillsatte jus-
16096: lingar som ställs in är alltför stort, vilket orsakar   titieministeriet den 2 november 1999 en arbets-
16097: förtret och är till besvär för rättegångsparterna.      grupp, som har i uppgift att före den 29 februari
16098: När man har utrett orsakerna till att huvudför-         2000 utreda hur det nya rättegångsförfarandet i
16099: handlingar ställs in, har man märkt att den över-       hovrätterna fungerar i praktiken. På basis av ar-
16100: lägset största orsaken till detta har varit att den     betsgruppens utredning kommer man att dra slut-
16101: åtalade inte ens har kunnat kallas till domstolen.      satser om vilka fortsatta åtgärder som skall vid-
16102: Därför har regeringen denna höst förelagt riksda-       tas.
16103: gen en proposition med förslag till ändring av la-          Av det som sagts ovan framgår att man vid jus-
16104: gen om stämningsmän, så att stämningsmännen             titieministeriet noga följer med hur processrefor-
16105: lättare skall kunna få information om var en per-       merna genomförs i praktiken. När stora reformer
16106:  son finns (RP 11111999 rd).                            genomförs uppstår det ofta under övergångsperi-
16107:    Hovrättsförfarandet har varit i kraft endast en      oden praktiska problem och svårigheter som hän-
16108:  kort tid. En viktig del av reformen bestod i att öka   för sig till ibruktagandet av nya arbetssätt. Om
16109:  antalet muntliga förhandlingar i hovrätterna. 1        det i samband med de genomförda reformerna vi-
16110:  och med reformen kunde den reservation som             sar sig förekomma sådana missförhållanden som
16111: Finland gjort i Europarådets människorättskon-          gäller lagstiftningen, kommer man att försöka
16112:  vention strykas för hovrätternas del. Före refor-      rätta tili dem.
16113:  men var hovrättsförfarandet nästan helt och hål-
16114: 
16115: 
16116: 
16117: Helsingfors den 26 november 1999
16118: 
16119:      Justitieminister Johannes Koskinen
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124:  15 200678
16125:                                                                                                            5
16126:                                                              KK 70111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16127: 
16128: 
16129: 
16130: 
16131:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 70111999 vp
16132: 
16133:                                               Joulukuusien ja grillihiilien maahantuonti
16134: 
16135: 
16136: 
16137: 
16138: Eduskunnan puhemiehelle
16139: 
16140: Taasen on pian joulu ja Tanskanmaalta tuodaan          tavasti valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
16141: maahamme ilmeisesti kymmeniä tuhansia joulu-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen uudelleen:
16142: kuusia, vaikka omassa maassa on metsistä aivan
16143: metsänhoidollisesti otettavissa moninkertainen               Onko Lipposen hyvällä hallituksella kei-
16144: määrä tarpeeseen nähden. Kysymys on vähän sa-                noa saada joulukuusien ja grillihiilien
16145: masta asiasta kuin tuotaessa grillihiiliä, niin kuin         tuonti ulkomailta loppumaan ottaen
16146: tapahtuukin, vaikka omassa maassa metsiin mä-                huomioon, että niin kuusia kuin grillihii-
16147: tänee kelvollista raaka-ainetta pilvin pimein.               lien raaka-ainettakin on Suomessa pil-
16148:                                                              vin pimein?
16149: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16150: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16151: 
16152: 
16153: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
16154: 
16155:     Sulo Aittoniemi /alk
16156: 
16157: 
16158: 
16159: 
16160:                                                                                               Versio 2.0
16161: KK 70111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
16162: 
16163: 
16164: 
16165: 
16166: Eduskunnan puhemiehelle
16167: 
16168: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     kyllä tyydyttämään. Kotimaasta tulee kuitenkin
16169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      markkinoille vain n. 40 000 viljeltyä kuusta. Vil-
16170: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    jellyn kuusen kysyntä on ollut voimakkaassa kas-
16171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   vussa. Kotimainen tarjonta ei ole pystynyt tyy-
16172: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     dyttämään tätä markkinoiden kasvavaa osaa. Ko-
16173: sen KK 70111999 vp:                                timaisen kysynnän tämän osan tyydyttäminen voi
16174:                                                    siten tapahtua vain tuonnilla. Mikään ei estä kui-
16175:       Onko Lipposen hyvällä hallituksella kei-     tenkaan kotimaista yrittäjää täyttämästä tätäkin
16176:       noa saada joulukuusien ja grillihiilien      vajausta. Tämän tapaista kehitystä on jossain
16177:       tuonti ulkomailta loppumaan ottaen           määrin tapahtunutkin, ja on aivan mahdollista,
16178:       huomioon, että niin kuusia kuin grillihii-   että lähivuosina markkinoilla on enemmän koti-
16179:       lien raaka-ainettakin on Suomessa pil-       maista viljeltyä kuusta. Grillihiilten osalta tilan-
16180:       vin pimein?                                  ne on samankaltainen. Kotimaassa ei ole riittä-
16181:                                                    vää tuotantoa, joten niitä on tuotu mm. Latviasta.
16182: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         On aivan oikein, että edustaja Aittoniemi on
16183: ti seuraavaa:                                      kiinnittänyt huomiota siihen, että kotimaassa on
16184: Kirjallisen kysymyksensä perusteluosassa edus-     em. aloilla potentiaalisia uusia markkinoita.
16185: taja Aittoniemi arvelee, että maahamme tuodaan     Tuonnin estäminen ei kuitenkaan ole mahdollis-
16186: kymmeniä tuhansia joulukuusia Tanskasta tänä       ta. EU-jäsenyytemme merkitsee sitoutumista si-
16187: vuonna. Samaan aikaan omista metsistä olisi        sämarkkinoihin ja sen pääperiaatteisiin kuten ta-
16188: otettavissa moninkertainen määrä tarpeeseen        varoiden vapaaseen liikkuvuuteen. Tästä periaat-
16189: nähden. Viime vuonna Tanskasta tuotiin 350 ja      teesta poikkeaminen edellyttää merkittäviä kan-
16190: Belgiasta n. 5 000 joulukuusta.                    sallisia perusteluja turvallisuus-, terveys- tai ym-
16191:    Suomessa myydään arviolta puoli miljoonaa       päristösyihin vedoten. Viime kädessä valinnan
16192: joulukuusta, jonka kotimainen tarjonta pystyy      eri vaihtoehtojen välillä tekee tietysti kuluttaja.
16193: 
16194: 
16195: 
16196: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
16197: 
16198:     Ministeri Kimmo Sasi
16199: 
16200: 
16201: 
16202: 
16203: 2
16204: Ministems svar                                              KK 701/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16205: 
16206: 
16207: 
16208: 
16209: Tili riksdagens talman
16210: 
16211: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       den. Efterfrågan på odlade granar har ökat starkt.
16212: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       Den inhemska tillgången har inte till denna del
16213: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      kunnat täcka den växande efterfrågan som finns
16214: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       på marknaden. Täckandet av denna del av den in-
16215: mål SS 70111999 rd:                                   hemska efterfrågan kan sålunda ske endast ge-
16216:                                                       nom import. Det finns dock inget som hindrar in-
16217:       Har den goda regeringen Lipponen nå-            hemska producenter från att avhjälpa även denna
16218:       got medel med hjälp av vilket man skul-         brist på marknaden. En dylik utveckling har i nå-
16219:       le kunna få slut på importen av julgra-         gon utsträckning redan skett och det är helt möj-
16220:       nar och grillkol med tanke på att det           ligt att det inom de närmaste åren på marknaden
16221:       finns gott om inhemsk råvara i Finland          kommer att finnas fler granar som har odlats i
16222:       både när det gäller julgranar och grill-        hemlandet. När det gäller grillkol är situationen
16223:       kol?                                            densamma. Det finns inte tillräcklig produktion i
16224:                                                       hemlandet, varför grillkol har importerats bl.a.
16225: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       från Lett1and.
16226: föra följande:                                           Det är helt rätt av riksdagsman Aittoniemi att
16227: 1 spörsmålets motiveringsdel säger sig riksdags-      fåsta uppmärksamhet vid att det i hemlandet
16228: man Aittoniemi förmoda att det i år kommer att        finns potentiella nya marknader på de närnnda
16229: importeras tiotusentals julgranar från Danmark.       områdena. Det finns dock inga möjligheter att
16230: Samtidigt skulle man från de egna skogama kun-        förhindra import. Vårt medlemskap i EU betyder
16231: na ta en mångfaldig mängd granar jämfört med          att vi har förbundit oss vid den inre marknaden
16232: behovet. Förra året importerades ca 350 julgra-       och dess huvudprinciper såsom den fria rörlighe-
16233: nar från Danmark och ca 5 000 julgranar från          ten för varor. Avvikelse från denna princip förut-
16234:                                                       sätter goda nationella motiveringar såsom säker-
16235: Belgien.
16236:    1 Finland säljs ca en halv miljonjulgranar årli-   hets-, hälso- eller miljömässiga hänsyn. 1 sista
16237: gen- en efterfrågan som den inhemska tillgång-        hand är det förstås konsumenten som träffar va-
16238: en nog kan täcka. Endast ca 40 000 odlade in-         let mellan de olika altemativen.
16239: hemska julgranar kommer dock ut på markna-
16240: 
16241: 
16242: Helsingfors den 26 november 1999
16243: 
16244:     Minister Kimmo Sasi
16245: 
16246: 
16247: 
16248: 
16249:                                                                                                       3
16250:                                                           KK 702/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16251: 
16252: 
16253: 
16254: 
16255:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 702/1999 vp
16256: 
16257:                                            Postin toimipaikkojen karsiminen
16258: 
16259: 
16260: 
16261: 
16262: Eduskunnan puhemiehelle
16263: 
16264: Postipalvelujen olemassaolosta ja riittävyydestä    vaikka niitä ylläpitävät henkilöt eivät olekaan
16265: on tapeltu jo kymmenen vuotta. Nyt on odotta-       postin palveluksessa perinteiseen työsuhteeseen
16266: massa uusi ongelma, kun Postin ja puhtaaseen        liittyvällä tavalla.
16267: markkinatalouteen siirtyvän Leonian välinen yh-
16268: teistyö päättyy. Veikkaillaan, että 300 postitoi-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16269: mipaikkaa lopetetaan ja noin 2 000 työntekijää      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16270: joutuu lähtemään kilometritehtaalle. Leonian ja     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16271: Postin neuvottelutulos on jo ennakkoon selvä.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16272:    Työpaikkojen menetys on oma surunsa. Toi-
16273: nen on esimerkiksi haja-asutusalueiden postipal-          Millaisia postitoimipaikkoja Posti aikoo
16274: velut Herääkin heti kysymys, mitä postitoimi-             karsia Leonian kanssa käytävien neu-
16275: paikkoja aiotaan lakkauttaa eli käydäänkö tällä           vottelujen epäonnistuttua, ja koskeeka
16276: varjolla myös ns. asiamiespostien kimppuun,               karsinta myös asiamiesposteja?
16277: 
16278: 
16279: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
16280: 
16281:     Sulo Aittaniemi /alk
16282: 
16283: 
16284: 
16285: 
16286:                                                                                              Versio 2.0
16287: KK 702/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
16288: 
16289: 
16290: 
16291: 
16292: Eduskunnan puhemiehelle
16293: 
16294: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Postin ja Leonian yhteistyön loppuminen mer-
16295: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kitsee muutoksia Postin toimi- paikkaverkostos-
16296: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sa. Osapuolet neuvottelevat sopimuksen mukaan
16297: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     ensin siitä, millaisella toimipaikkaverkostolla
16298: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Posti tatjoaa vuoden 2000 aikana Leonian pank-
16299: sen KK 702/1999 vp:                                  kipalveluja. Pankkipalvelut pysyvät vuoden 2000
16300:                                                      kesään saakka samanlaisina kuin nyt, mutta sen
16301:        Millaisia postitoimipaikkoja Posti ai-        jälkeen Leonian palvelut poistetaan asteittain.
16302:        koo karsia Leonian kanssa käytävien           Uusien yhteistyötahojen kartoittaminen on käyn-
16303:        neuvottelujen epäonnistuttua, ja koskee-      nistetty. Tavoitteena on, että Postin oma kontto-
16304:        ka karsinta myös asiamiesposteja?             riverkko voi säilyä mahdollisimman laajana. Tä-
16305:                                                      ten on ratkaisematta vielä kysymys siitä, millä ta-
16306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        voin Postin omia konttoreita on yhteistyön loput-
16307: ti seuraavaa:                                        tua tarkoituksenmukaista muuttaa yrittäjien yllä-
16308: Postipalveluiden saatavuus ja laatu eivät vaaran-    pitämiksi.
16309: nu, vaikka Postin yhteistyö Leonia-Pankin kans-         Posti haluaa tulevaisuudessakin turvata toimi-
16310: sa päättyy vuoden 2000 lopussa. Maassamme säi-       paikkaverkoston, joka kattaa koko maan. Teh-
16311: lyy jatkossakin 1 500 kiinteää postitoimipistettä,   dessään ratkaisuja siitä, miten palveluita tarjo-
16312: jotka voivat olla joko postiyrittäjien ylläpitämiä   taan ja missä asiointipaikat sijaitsevat, Posti pi-
16313: tai Postin oman henkilökunnan hoitamia toimi-        tää lähtökohtanaan ensiluokkaisten postipalve-
16314: paikkoja.                                            luiden tarjoamista. Postin lähettämisen ja vas-
16315:                                                      taanottamisen on oltava sen asiakkaille mahdolli-
16316:                                                      simman helppoa ja joustavaa.
16317: 
16318: 
16319: 
16320: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
16321: 
16322:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16323: 
16324: 
16325: 
16326: 
16327: 2
16328: Ministems svar                                            KK 702/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
16329: 
16330: 
16331: 
16332: 
16333: Tili riksdagens talman
16334: 
16335: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Det faktum att Postens och Leonias samarbete
16336: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     upphör medför ändringar i Postens postkontors-
16337: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    nät. 1 enlighet med avtalet förhandlar parterna
16338: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     först om hurdant det postkontorsnät skall vara
16339: mål SS 702/1999 rd:                                 genom vilket Posten år 2000 kommer att tillhan-
16340:                                                     dahålla Leonias banktjänster. Fram tili somma-
16341:       Hurdana postkontor ämnar Pasten gall-         ren 2000 kommer banktjänsterna att kvarstå som
16342:       ra bort efter det att förhandlingarna         sådana, men efter det avvecklas Leonias tjänster
16343:       med Leonia har misslyckats, och gäller        gradvis. Kartläggandet av nya samarbetspartner
16344:       gallringen även postombuden?                  har inletts. Målet är att Postens eget kontorsnät
16345:                                                     även i fortsättningen skall kunna vara så omfat-
16346: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     tande som möjligt. Därför är det fortfarande oav-
16347: föra följande:                                      gjort på vilket sätt det är ändamålsenligt, sedan
16348: Utbudet och kvaliteten på posttjänsterna äventy-    samarbetet har upphört, att ombilda Postens egna
16349: ras inte även om Postens samarbete med Leonia       kontor så att de upprätthålls av företagare.
16350: Bank upphör vid utgången av 2000. 1 vårt land          Posten önskar även i framtiden trygga ett post-
16351: kommer det även i fortsättningen att finnas 1 500   kontorsnät som täcker hela landet. När Posten be-
16352: fasta postkontor som antingen kan upprätthållas     slutar om på vilket sätt tjänsterna tillhandahålls
16353: av postföretagare eller skötas av Postens egen      och var serviceställena är belägna, är utgångs-
16354: personal.                                           punkten att kunna erbjuda förstklassiga post-
16355:                                                     tjänster. Det bör vara så enkelt och smidigt som
16356:                                                     möjligt för klienterna att sända och ta emot post.
16357: 
16358: 
16359: Helsingfors den 25 november 1999
16360: 
16361:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16362: 
16363: 
16364: 
16365: 
16366:                                                                                                     3
16367:                                                               KK 703/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16368: 
16369: 
16370: 
16371: 
16372:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 703/1999 vp
16373: 
16374:                                               Poliisin resurssipulasta johtuva rikostutkinnan
16375:                                               laiminlyönti
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 
16380: Eduskunnan puhemiehelle
16381: 
16382: Vanlden lukumäärä on selvästi laskussa, mikä           oman onnensa nojaan. Kuitenkin poliisilla on
16383: merkitsee sitä, että yhä useampi rikollinen am-        esitutkintalakiin perustuva velvoite ottaa rikok-
16384: mattimies puurtaa vankilassaolon sijasta rikolli-      sesta ilmoitus vastaan.
16385: suuden alueella. Tästä on selkeänä seurauksena,
16386: että rikollisuus on kasvussa. Rikosten selvitys-       Vaikka tiedän, että poliisi yrittää parhaansa, on
16387: prosenttit osoittavat vuodesta toiseen alenevia        syytä asioiden kehitystä pitkään seuranneena ja
16388: lukuja, sillä vajaalukuiset poliisit eivät ehdi tut-   valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
16389: kia muuta kuin merkittävimmät rikokset, kuten          taten esittää kunnioittavasti valtioneuvoston asi-
16390: henkirikokset, huumerikokset ja talousrikokset.        anomaisen jäsenen vastattavaksi seuraava kysy-
16391: Pahoinpitelyt, autovarkaudet ja muut ns. tavan-        mys:
16392: omaiset rikokset jäävät kokonaan tutkimatta ja
16393: jäävät ns. ö-mappiin.                                        Mitä hallitus aikoo tehdä, että poliisi
16394:    Huolestuttavimpia ovat ne huhut, joiden mu-               pystyisi vastaamaan tavallisten ihmis-
16395: kaan poliisi ei enää ole edes halukas kirjaamaan              ten odotuksiin siten, että joutuessaan ri-
16396: vähäisempiä rikoksia, jotka ovat kuitenkin taval-            koksen kohteeksi ihmiset saavat rikok-
16397: liselle ihmiselle asianomistajan asemassa hyvin              sen laadusta ja tärkeysasteesta riippu-
16398: tärkeitä. Rikospaikoilla ei ehditä käydä, ja näin            matta poliisilta sen avun ja huomion,
16399: ihmiset jäävät sekä käytännössä että henkisesti              joka heille lain mukaan kuuluu?
16400: 
16401: 
16402: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
16403: 
16404:     Sulo Aittaniemi /alk
16405: 
16406: 
16407: 
16408: 
16409:                                                                                                 Versio 2.0
16410: KK 703/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
16411: 
16412: 
16413: 
16414: 
16415: Eduskunnan puhemiehelle
16416: 
16417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Törkeitä yksilöön kohdistuvia rikoksia (henki-
16418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         rikokset, törkeät pahoinpitelyt, siveellisyysri-
16419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kokset, törkeät ryöstöt) tulee poliisin tietoon
16420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      vuosittain hieman alle 3 000. Näiden osalta selvi-
16421: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tysprosentti on ollut viimeiset vuodet selvästi yli
16422: sen KK 703/1999 vp:                                   80.
16423:                                                          Kansanedustaja Aittoniemi viittaa kysymyk-
16424:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että poliisi         sessään poliisin vaikeuksiin selvittää nopeasti ja
16425:       pystyisi vastaamaan tavallisten ihmis-          tehokkaasti ns. tavanomaisia rikoksia, kuten pa-
16426:        ten odotuksiin siten, että joutuessaan ri-     hoinpitelyjä ja autovarkauksia. On totta, että vii-
16427:       koksen kohteeksi ihmiset saavat rikok-          meisten parin vuoden aikana ajoneuvoihin koh-
16428:       sen laadusta ja tärkeysasteesta riippu-         distuvat murrot ja luvattomat käytöt ovat lisään-
16429:       matta poliisilta sen avun ja huomion,           tyneet erittäin merkittävästi koko Suomessa, eri-
16430:       joka heille lain mukaan kuuluu?                 tyisesti kasvukeskuksissa. On ilmennyt, että val-
16431:                                                       taosassa näissä rikoksissa niiden tekijöillä on
16432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         huumausainetausta. Poliisi on tehostanut yhteis-
16433: ti seuraavaa:                                         työtä eri sidosryhmien kanssa mm. ajoneuvori-
16434: Poliisin tietoon on viimeisten viiden vuoden ai-      kollisuutta torjuttaessa. Etelä-Suomen läänissä
16435: kana tullut vuosittain kaikkiaan yli 700 000 ri-      ajoneuvorikosluvut onkin saatu kuluvan vuoden
16436: kosta. Näistä rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten    aikana laskemaan edellisvuoden vastaavista.
16437: määrä on vajaat 390 000. Rikoslakirikosten sel-       Torjuntakeinoja ovat olleet erillisten ajoneuvo-
16438: vitysaste on viime vuosina ollut hieman yli 45        ja omaisuusrikoksiin keskittyvien tutkintaryh-
16439: prosenttia. Tämä tarkoittaa, että poliisille vuo-     mien perustamiset, rikoksien sarjoittaminen ja
16440: den aikana tulleista rikosilmoituksista on selvi-     ennalta estävä työ. Helsingissä esimerkiksi eräil-
16441: tetty samana aikana tuo määrä. Rikoksia selviää       lä alueilla riskiryhmiin kohdennettu tiedottamis-
16442: toki myös ilmoitusvuotta seuraavanakin vuonna,        kampanja on vähentänyt merkittävästi autovar-
16443: joten yksin selvitysprosentti ei kerro koko totuut-   kauksien määrää.
16444: ta. Selvitystason laskua on havaittavissa. Rikok-        Poliisin resurssien vahvistaminen on kirjattu
16445: sen kohteeksi joutuneet tahot ilmoittavat usein       hallitusohjelmaan. Vuoden 2000 talousarviossa
16446: poliisille tapahtuneista rikoksista lähinnä muual-    on poliisin toimintamenoissa nettolisäystä 57
16447: ta tulevan korvauksen tai etuuden saamista var-       milj. mk. Sisäasiainministeriön suunnitelmien
16448: ten, esimerkiksi vakuutuskorvauksen saamisek-         mukaan poliisin peruskoulutusmääriä lisätään lä-
16449: si. Korvauksen saamisen edellytyksenä on polii-       hivuosina niin, että poliisimiehiä saadaan kenttä-
16450: sille tehty ilmoitus. Tällaisten rikoksien, joiden    työhön lisää. Sisäasiainministeriön vuosien
16451: tapahtuma-ajankohdastakin saattaa olla jo aikaa,      2000-2003 suunnitelmissa on nostaa poliisiksi
16452: selvittäminen on käytännössä erittäin vaikeaa ja      koulutettavien määrää 350 henkilöllä. Pitkällä ai-
16453: niiden selvitysprosentti on edellä kerrottua lukua    kavälillä henkilöstövahvuutta pyritään lisää-
16454: matalampi.                                            mään tuhannella uudella poliisilla. Tämän suun-
16455: 
16456: 
16457: 2
16458: Ministerin vastaus                                            KK 703/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16459: 
16460: 
16461: nitelman täysimääräinen toteuttaminen edellyt-          toimintaa voi suorittaakaan. Poliisi tulee kiinnit-
16462: tää kuitenkin nykyisen määrärahatason nostamis-         tämään arki- eli massarikollisuuden torjuntaan
16463: ta. Näillä toimilla on mahdollista vahvistaa myös       erityistä huomiota hyödyntämällä teknisen rikos-
16464: rikosten esitutkintaan käytettävissä olevia henki-      tutkinnan mahdollisuuksia ja tehostamalla rikos-
16465: löresurssej a.                                          tutkintaan liittyvien poliisirekisterien käyttöä.
16466:     Poliisi kirjaa sille ilmoitetut rikokset esitut-    Myös analyysitoimintaa ja rikoksien sarjoitta-
16467: kintalain mukaisesti. Kansanedustaja Aittanie-          mista lisätään tavoitteena selvittää nykyistä
16468: men huoli siitä, ettei poliisi käy kaikilla rikospai-   enemmän eri puolilla Suomea tapahtuneita sarja-
16469: koilla, on osittain perusteltu. Todettakoon, ettei      rikoksia.
16470: poliisi olemassa olevilla resursseilla tuollaista
16471: 
16472: 
16473: 
16474: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
16475: 
16476:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
16477: 
16478: 
16479: 
16480: 
16481:                                                                                                          3
16482: KK 703/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministerns svar
16483: 
16484: 
16485: 
16486: 
16487: Tili riksdagens talman
16488: 
16489: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Antalet grova brott mot enskilda personer
16490: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        (brott mot liv, grov misshandel, sedlighetsbrott,
16491: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       grovt rån) som kommer till poliseos kännedom
16492: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        uppgår årligen tili något under 3 000. Utred-
16493: mål SS 703/1999 rd:                                    ningsprocenten i fråga om dessa har under de se-
16494:                                                        naste åren klart överstigit 80.
16495:        Vad ämnar regeringen göra för att poli-            Riksdagsman Aittoniemi hänvisar i sitt spörs-
16496:        sen skall kunna leva upp tili vanliga           mål tili poliseos svårigheter att snabbt och effek-
16497:        människors förväntningar så att de, då          tivt reda ut s.k. vanliga brott, t.ex. misshandel
16498:        de blir offer för ett brott, oberoende av       och bilstölder. Det är riktigt att antalet fall av in-
16499:        brottets art eller grovhet får den hjälp        brott i och olovligt brukande av fordon under de
16500:        och uppmärksamhet av polisen som de             senaste åren har ökat mycket drastiskt i hela Fin-
16501:        med stöd av lagen har rätt tili?                land, i synnerhet i tillväxtcentrumen. Det har vi-
16502:                                                        sat sig att den största delen av dessa brott har be-
16503: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        gåtts av personer med narkotikabakgrund. Poli-
16504: föra följande:                                         sen har effektiviserat sitt samarbete med olika in-
16505: Under de fem senaste åren har årligen samman-          tressegrupper bl.a. när det gäller att bekämpa
16506: lagt över 700 000 brott kommit tili poliseos kän-      brottslighet i anslutning tili fordon. 1 Södra Fin-
16507: nedom. Av dessa utgjorde knappa 390 000 brott          lands iän har man under detta år lyckats sänka
16508: mot strafflagen. Utredningsprocenten i fråga om        siffrorna som gäller fordonsbrott jämfört med
16509: brott mot strafflagen har under de senaste åren        fjolåret. 1 syfte att bekämpa dylika brott har man
16510: varit något över 45 %. Detta innebär att av anta-      bl.a. bildat särskilda grupper som koncentrerar
16511: let polisanmälningar som inkommit tili polisen         sig på undersökning av fordons- och egendoms-
16512: under loppet av ett år har motsvarande mängd           brott, sammanlänkat brott och idkat förebyggan-
16513: brott utretts under samma tid. Likväl klarnar          de arbete. T.ex. i Helsingfors har en informa-
16514: brott även senare än under det år då de anmälts        tionskampanj som riktats tili riskgrupper inom
16515: och därför säger enbart utredningsprocenten inte       vissa områden minskat antalet bilstölder avse-
16516: hela sanningen. En nedgång i utredningsnivån           värt.
16517: kan skönjas. De som blivit utsatta för ett brott gör      En utökning av poliseos resurser ingår i reger-
16518: ofta polisanmälan i första hand med tanke på en        ingsprogrammet. 1 budgetpropositionen för 2000
16519: ersättning eller förmån som fås någon annan-           har för poliseos ornkostnader anvisats en netto-
16520: stans ifrån, t.ex. för erhållande av ersättning från   ökning om 57 milj. mk. Enligt inrikesministeri-
16521: försäkringen. En förutsättning för erhållande av       ets planer skall poliseos grundutbildningsplatser
16522: ersättning är att polisanmälan har gjorts. Att utre-   under de närmaste åren utökas så att antalet poli-
16523: da sådana brott, som kanske har begåtts redan för      ser i fåltarbete ökar. Enligt inrikesministeriets
16524: en längre tid sedan, är i praktiken mycket svårt       planer för 2000-2003 ökas antalet personer som
16525: och utredningsprocenten för dessa är också lägre       utbildas tili poliser med 350. På lång sikt går man
16526: än den som nämns ovan.                                 in för att öka personalstyrkan med 1 000 nya po-
16527: 
16528: 
16529: 4
16530: Ministems svar                                               KK 703/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16531: 
16532: 
16533: liser. För att denna pian skall kunna genomföras i     att utöva sådan verksarnhet. Polisen kommer att
16534: sin helhet krävs dock en höjning av den nuvaran-       fåsta särskild uppmärksamhet på bekämpandet
16535: de anslagsnivån. Med dessa åtgärder är det också       av vardags- eller massabrottsligheten genom att
16536: möjligt att utöka de personalresurser som an-          utnyttja de möjligheter som teknisk brottsunder-
16537: vänds för förundersökningen av brott.                  sökning erbjuder och effektivera användningen
16538:     Polisen registrerar de brott som anmäls tili po-   av polisregister i anslutning till brottsutredning-
16539: lisen i enlighet med förundersökningslagen.            en. Man kommer också att utöka analysmetoder-
16540: Riksdagsman Aittoniemis bekymmer för att poli-         na och sammalänkningen av brott i syfte att utre-
16541: sen inte besöker alla brottsplatser är delvis berät-   da en allt större andel av de seriebrott som begås
16542: tigad. Det kan dock konstateras att polisen med        på olika håll i Finland.
16543: tili buds stående resurser inte ens har möjlighet
16544: 
16545: 
16546: 
16547: Helsingfors den 23 november 1999
16548: 
16549:     Inrikesminister Kari Häkämies
16550: 
16551: 
16552: 
16553: 
16554:                                                                                                         5
16555:                                                             KK 704/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16556: 
16557: 
16558: 
16559: 
16560:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 704/1999 vp
16561: 
16562:                                              Vuokra-asuntojen välittäjän tutkinto ja toimin-
16563:                                              nan valvominen
16564: 
16565: 
16566: 
16567: 
16568: Eduskunnan puhemiehelle
16569: 
16570: Epämääräinenjoukko välittäjiä huolehtii vuokra-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16571: asuntojen välittämisestä vuokranantajalta vuok-       sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16572: raajalle. Sen lisäksi, että toiminta on alalla am-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16573: mattitaidotonta koulutusvaatimusten puuttuessa,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16574: vuokranvälitysalalle on pesiytynyt selvää rikolli-
16575: suutta. Asuntoa vuokraaviita peritään säännölli-            Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että
16576: sesti jonkinlaista kynnysrahaa varsinaisen väli-            asuinhuoneiden vuokrausvälityksessä
16577: tyspalkkion lisäksi, eikä tästä kynnysrahasta eli           vallalla olevat epäkohdat, kuten ilman
16578: korotetusta välityspalkkiosta taatusti anneta kuit-         kuittia tapahtuva ylisuurten välityspalk-
16579: tia. Vaikka välityspalkkiot alkavat vastata usean           kioiden kiskonta ja muut epäkohdat,
16580: kuukauden vuokraa, välittäjät eivät toden tullen            saadaan korjattua ja
16581: vastaa oikeastaan mistään.
16582:     Asia pitäisi saada valvontaan ja - niin kuin            onko hallituksella suunnitelmia välittä-
16583: kiinteistönvälittäjän ammattikin - alaa koske-              jien koulutustason korottamisesta esi-
16584: van tutkinnon vaatimusten piiriin.                          merkiksi asettamalla tutkintovaatimuk-
16585:                                                             sia alalle pääsemisen ehdoksi?
16586: 
16587: 
16588: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
16589: 
16590:     Sulo Aittaniemi /alk
16591: 
16592: 
16593: 
16594: 
16595:                                                                                                Versio 2.0
16596: KK 704/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
16597: 
16598: 
16599: 
16600: 
16601: Eduskunnan puhemiehelle
16602: 
16603: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Työryhmän ehdotuksen mukaan välitystoi-
16604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mintaa saisi harjoittaa vain lääninhallituksen vä-
16605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       litysliikerekisteriin merkitty liike. Rekisteröin-
16606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      nin edellytyksenä olisi muun muassa, että väli-
16607: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tysliikkeessä on vastaava hoitaja, jolla on erityi-
16608: sen KK 704/1999 vp:                                   sessä välittäjäkokeessa osoitettu ammattipäte-
16609:                                                       vyys. Kiinteistönvälittäjiä koskevat ammattitai-
16610:        Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että     tovaatimukset laajennettaisiin siten koskemaan
16611:        asuinhuoneiden vuokrausvälityksessä            myös vuokra-asuntojen välittäjiä. Välitysliik-
16612:        vallalla olevat epäkohdat, kuten ilman         keen vastaavana hoitajana ei voisi toimia henki-
16613:        kuittia tapahtuva ylisuurten välityspalk-      lö, joka on tuomittu vankeusrangaistukseen vii-
16614:        kioiden kiskonta ja muut epäkohdat,            den viimeisen vuoden aikana taikka kolmen vii-
16615:        saadaan korjattua ja                           meisen vuoden aikana sakkorangaistukseen ri-
16616:                                                       koksesta, joka osoittaa ilmeistä sopimaHornuutta
16617:        onko hallituksella suunnitelmia välittä-       vastaavana hoitajana toimimiseen. Välitysliik-
16618:        jien koulutustason korottamisesta esi-         keellä olisi myös oltava riittävä vastuuvakuutus
16619:        merkiksi asettamalla tutkintovaatimuk-         toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinko-
16620:        sia alalle pääsemisen ehdoksi?                 jen korvaamista varten.
16621: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen               Vuokrahuoneistojen ja kiinteistöjen välitys-
16622: seuraavaa:                                            toiminnan viranomaisvalvonta kuuluisi nykyi-
16623:                                                       seen tapaan lääninhallitukselle. Lääninhallituk-
16624:  Hallitusohjelman asumista koskeviin tavoittei-       sen käytettävissä olevia sanktiokeinoja monipuo-
16625:  siin kuuluu vuokra-asuntojen välitystoiminnan        listettaisiin, jotta lääninhallitus voisi tehokkaam-
16626: pelisääntöjen ja säädösten kehittäminen. Tämän        min puuttua lainvastaiseen toimintaan. Uusi, an-
16627: tavoitteen toteuttamiseksi oikeusministeriö aset-     karin pakkokeino olisi välitysliikkeen poistami-
16628: ti kauppa- ja teollisuusministeriötä kuultuaan        nen rekisteristä, jolloin se ei enää voisijatkaa toi-
16629: 29.1.1999 työryhmän, jonka tehtävänä oli val-         mintaansa.
16630: mistella ehdotus kiinteistöjen ja vuokrahuoneis-         Työryhmä ehdottaa myös nykyistä kattavam-
16631: tojen välitystä koskevan lainsäädännön uudista-       pia säännöksiä osapuolten oikeuksista ja velvol-
16632: miseksi.     Työryhmän       mietintö    valmistui    lisuuksista, muun muassa välitysliikkeen tiedon-
16633: 26.10.1999.                                           antovelvollisuudesta ja vastuusta virhetapauksis-
16634:     Työryhmä ehdottaa kahden lain säätämistä:         sa. Työryhmän ehdotus sisältää myös säännök-
16635: toisessa laissa säädettäisiin oikeudesta harjoittaa   sen, jonka mukaan välityspalkkio voidaan periä
16636: välitystoimintaa ja toisessa laissa toimeksiannon     ainoastaan toimeksiantajalta. Yhdessä lakiin si-
16637: hoitamisesta ja siihen liittyvästä kuluttajansuo-     sältyvien toimeksiantosopimuksen muotoa kos-
16638: jasta. Ehdotetuilla laeilla pyritään parantamaan      kevien säännösten kanssa tämä merkitsisi, että
16639: erityisesti vuokra-asuntojen välityksen luotetta-     välityspalkkio tai muu rahasumma voidaan periä
16640: vuutta kuluttajan kannalta.                           vain, jos siitä on sovittu toimeksiantajan kanssa
16641: 
16642: 
16643: 2
16644: Ministerin vastaus                                             KK 704/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16645: 
16646: 
16647: kirjallisesti tai muulla sellaisella tavalla, että so-   vän taloudellisesti tarkoituksenmukainen suori-
16648: vitut seikat säilyvät toimeksiantajan saatavilla.        tustapa.
16649: Esimerkiksi maksullisten palvelunumerojen                   Työryhmän ehdotuksesta on pyydetty lausun-
16650: käyttö ei olisi vuokra-asuntojen välityksessä            not eri viranomaisilta ja intressitahoilta
16651: enää sallittua. Välityspalkkion olisi oltava mää-        30.11.1999 mennessä. Tavoitteena on, että asiaa
16652: rältään kohtuullinen ottaen huomioon välitysteh-         koskevat hallituksen esitykset voidaan antaa
16653: tävän laatu, suoritettu työmäärä ja välitystehtä-        eduskunnalle heti alkuvuonna.
16654: 
16655: 
16656: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
16657: 
16658:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
16659: 
16660: 
16661: 
16662: 
16663:                                                                                                       3
16664: KK 704/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
16665: 
16666: 
16667: 
16668: 
16669: Tili riksdagens talman
16670: 
16671: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ten av förmedlingen av hyresbostäder ur konsu-
16672: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        mentens synvinkel.
16673: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo           Enligt arbetsgruppens förslag skall förmed-
16674: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        lingsverksamhet få utövas endast av en sådan rö-
16675: mål SS 704/1999 rd:                                    relse som införts i länsstyrelsens register över
16676:                                                        förmed1ingsföretag. Förutsättningen för registre-
16677:        Hur ämnar regeringen ombesörja att de           ring är bland annat att förmedlingsrörelsen har en
16678:        missförhållanden som råder när det gäl-         ansvarig föreståndare som har en i ett särskilt för-
16679:        ler förmedling av hyresbostäder, såsom          medlingsprov styrkt yrkeskompetens. De krav på
16680:        avtvingande av för stora förmedlingsar-         yrkesskicklighet som gäller fastighetsförmedlare
16681:        voden utan kvitto och andra missförhål-         skall således utsträckas att gälla även förmedlare
16682:        landen rättas tili, och                         av hyresbostäder. Den som är ansvarig förestån-
16683:                                                        dare för en förmedlingsrörelse kan inte vara en
16684:        har regeringen planer på att höja för-          person som dömts till frihetsstraff under de se-
16685:        medlarnas utbildningsnivå tili exempel          naste fem åren eller under den tre senaste åren till
16686:        genom att ställa krav på examen som             bötesstraff för ett brott som klart visar att perso-
16687:        villkor för att få vara verksam i bran-         nen är olämplig för att verka som ansvarig före-
16688:        schen?                                          ståndare. En förmedlingsrörelse skall också haen
16689: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tillräcklig ansvarsförsäkring för att ersätta de
16690: föra följande:                                         eventuella skador som orsakas i verksamheten.
16691:                                                            Myndighetstillsynen över den förmedlings-
16692: Till regeringsprogrammets mål när det gäller bo-       verksamhet som avser hyresbostäder och fastig-
16693: ende hör utarbetandet av spelregler och författ-       heter skall på nuvarande sätt höra tilllänsstyrel-
16694: ningar för förmedlingen av hyresbostäder. För att      sen. De sanktionsmöjligheter som länsstyrelsen
16695: nå detta mål tillsatte justitieministeriet             förfogar över skall göras mångsidigare för att den
16696: 29.1.1999, efter att ha hört handels- och industri-    på ett effektivare sätt skall kunna ingripa i lag-
16697: ministeriet, en arbetsgrupp med uppgift att bere-      stridig verksamhet. Det nya strängaste tvångs-
16698: da ett förslag till en reform av lagstiftningen an-    medlet är att förmedlingsrörelsen avförs ur re-
16699: gående förmedling av fastigheter och hyresbostä-       gistret, varvid den inte 1ängre kan fortsätta med
16700: der. Arbetgruppens betänkande blev klart               sin verksamhet.
16701: 26.10.1999.                                                Arbetsgruppen föreslår också mera omfattan-
16702:    Arbetsgruppen föreslår att man stiftar två 1a-      de bestämme1ser om partemas rättigheter och
16703: gar. Den ena skall innehålla bestämmelser om           skyldigheter, bland annat om förmedlingsröre1-
16704: rätten att utöva förmed1ingsverksamhet, den an-        sens informationsskyldighet och dess ansvar för
16705: dra bestämmelser om skötseln av förmedlings-           fel. Arbetsgruppens förslag innehåller också en
16706: uppdrag och det konsumentskydd som ansluter            bestämmelse enligt viiken förmedlingsarvodet
16707: sig därtill. Genom de föres1agna lagama strävar        endast kan indrivas av uppdragsgivaren. Tillsam-
16708: man efter att förbättra i synnerhet tillförlitlighe-   mans med lagens bestämmelser om uppdragsav-
16709: 
16710: 
16711: 4
16712: Ministems svar                                              KK 704/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16713: 
16714: 
16715: talets form innebär detta att förmedlingsarvodet      lopp vara skäligt med beaktande av förmedlings-
16716: elier något annat penningbelopp kan indrivas en-      uppdragets art, arbetsmängden och ett ekono-
16717: dast om det finns en skriftlig överenskommelse        miskt ändamålsenligt sätt att utföra uppdraget.
16718: om detta med uppdragsgivaren eller om man                Med anledning av arbetsgruppens förslag har
16719: överenskommit om detta på ett annat sådant sätt       utlåtanden begärts av olika myndigheter och in-
16720: att uppdragsgivaren har tillgång tili det som avta-   tresseorganisationer per 30.11.1999. Avsikten är
16721: lats. Exempelvis avgiftsbelagda telefonnummer         att de regeringspropositioner som gälier frågan
16722: får inte längre användas i förmedlingen av hyres-     skall kunna överlämnas tili riksdagen genast i
16723: bostäder. Förmedlingsarvodet skali tili sitt be-      början av nästa år.
16724: 
16725: 
16726: Helsingfors den 26 november 1999
16727: 
16728:     Justitieminister Johannes Koskinen
16729: 
16730: 
16731: 
16732: 
16733:                                                                                                     5
16734:                                                            KK 705/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
16735: 
16736: 
16737: 
16738: 
16739:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 705/1999 vp
16740: 
16741:                                             Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaus-
16742:                                             vastuu
16743: 
16744: 
16745: 
16746: 
16747: Eduskunnan puhemiehelle
16748: 
16749: Suurpedot, varsinkin karhut, ovat aiheuttaneet       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16750: viimeisen vuoden aikana jo useita vahinkoja ih-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16751: misille. Yksi ihmishenki on menetetty ja lisäksi     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16752: on tapahtunut vakaviin vammoihin päättyneitä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16753: raatelutapauksia. Lisäksi läheltä piti -tapauksia
16754: on ollut useita, mm. Ähtärissä ovat metsurit jou-          Miten taataan kansalaisten turvallisuus
16755: tuneet uhkaaviin tilanteisiin. Viimeinen vakava            ja oikeus vapaaseen liikkumiseen luon-
16756: onnettomuus sattui 28.10.1999 Keski-Suomessa               nossajokamiehenoikeudenja muiden la-
16757: Multialla, jossa pentujen kanssa liikkeellä ollut          kien mukaisesti suurpetojen, ennen muu-
16758: karhu raateli metsästäjän. Saatujen tietojen mu-           ta karhujen aiheuttaman todetun vaa-
16759: kaan tällaisia vahinkoja ei korvata sen enempää            ran suhteen,
16760: valtion varoista kuin metsästykseen liittyvien
16761: maksullisten lupienkaan perusteella.                       aikooko hallitus korvata ne työajan ja
16762:    Mikäli suurpetojen määrää ei rajoiteta voi-             työmahdollisuuksien menetykset, joita
16763: makkaasti, tulevat niiden aiheuttamat onnetto-             vaaratilanteiden välttäminen petojen ai-
16764: muudet lisääntymään. Onnettomuuksia ei satu ai-            heuttaman uhkan vuoksi tuo metsien
16765: noastaan metsästäjille, vaan myös muille maas-             omistajille sekä metsissä ja luonnossa
16766: tossa liikkuville ja jopa liikenteessä karhukola-          työtä tekeville ja
16767: reiden yhteydessä.                                         kuinka korvataan suurpetojen ihmisille
16768:    Suurperloista onkin tulossa vakava uhka niin            aiheuttamat vammat ja kuoleman-
16769: työkseen metsässä liikkuville metsureille kuin             tapauksien tuomat menetykset onnetto-
16770: jokamiehenoikeuksien nojalla luonnossa liikku-             muuksien uhreille ja heidän lähiomaisil-
16771: villekin. Myös viranomaiset, varsinkin poliisit,           leen sekä
16772: joutuvat esim. loukkaantuneita karhuja jäljittäes-
16773: sään vakavaan uhkaan.                                      ryhdytäänkö tehokkaisiin toimiin suur-
16774:                                                            petojen metsästyksen lisäämiseksi?
16775: 
16776: 
16777: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
16778: 
16779:     Lauri Oinonen /kesk
16780: 
16781: 
16782: 
16783:                                                                                               Versio 2.0
16784: KK 705/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                Ministerin vastaus
16785: 
16786: 
16787: 
16788: 
16789: Eduskunnan puhemiehelle
16790: 
16791: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa    Suurten petoeläinten aiheuttaman vaaran uhka on
16792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      maassamme edelleen vähäinen eikä estä luonnos-
16793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sa liikkumista. Koska ko. eläimet liikkuvat laa-
16794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-   joilla alueilla, ne tulevat väistämättä silloin täl-
16795: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     löin myös asutuksen ja ihmisten läheisyyteen.
16796: KK 70511999 vp:                                    Tämän johdosta metsästäjäjärjestöt jakavat oh-
16797:                                                    jeita petoeläinten ihmisten läheisyyteen totuttau-
16798:       Miten taataan kansalaisten turvallisuus      tumisen estämiseksi sekä menettelytavoiksi peto-
16799:       ja oikeus vapaaseen liikkumiseen luon-       eläimen kohtaamisen varalta. Vahinkokohteet
16800:       nossajokamiehenoikeudenja muiden la-         pyritään suojaamaan ja asutuksen läheisyyteen
16801:       kien mukaisesti suurpetojen, ennen muu-      pysyvästi asettuneet petoeläimet karkottamaan
16802:       ta karhujen aiheuttaman todetun vaa-         tai tarvittaessa kokonaan poistamaan. Vahingot
16803:       ran suhteen,                                 korvataan valtioneuvoston asiasta antaman pää-
16804:                                                    töksen (1367/1997) mukaisesti.
16805:       aikooko hallitus korvata ne työajan ja          Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
16806:       työmahdollisuuksien menetykset, joita        metsästyslain 87 §:n muuttamiseksi siten, että
16807:       vaaratilanteiden välttäminen petojen ai-     suurten petoeläinten ihmiselle sekä voimassa
16808:       heuttaman uhkan vuoksi tuo metsien           olevan sääntelyn lisäksi myös muulle kuin eläin-
16809:       omistajille sekä metsissä ja luonnossa       tenpitoon tarkoitetulle irtaimelle omaisuudelle
16810:       työtä tekeville ja                           aiheuttama vahinko voidaan korvata valtion va-
16811:       kuinka korvataan suurpetojen ihmisille       roista. Asia on edelleen eduskunnan käsiteltävä-
16812:       aiheuttamat vammat ja kuoleman-              nä. Tarkemmat korvausperusteet annetaan alem-
16813:       tapauksien tuomat menetykset onnetto-        milla säännöksillä lainmuutoksen vahvistamisen
16814:       muuksien uhreille ja heidän lähiomaisil-     jälkeen.
16815:       leen sekä                                       Maa- ja metsätalousministeriö on viime vuon-
16816:                                                    na vahvistanut kuluvana metsästysvuonna met-
16817:       ryhdytäänkö tehokkaisiin toimiin suur-       sästettäväksi sallittavat suurten petoeläinten
16818:       petojen metsästyksen lisäämiseksi?           määrät eikä niihin ole suunnitteilla muutoksia.
16819:                                                    Seuraavan kerran asia tulee tarkasteltavaksi ensi
16820: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kesänä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
16821: ti seuraavaa:                                      laatimien uusien kanta-arvioiden pohjalta.
16822: 
16823: 
16824: 
16825: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
16826: 
16827:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16828: 
16829: 
16830: 
16831: 
16832: 2
16833: Ministems svar                                            KK 705/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
16834: 
16835: 
16836: 
16837: 
16838: Tili riksdagens talman
16839: 
16840: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     der för att röra sig i naturen. Eftersom djuren ifrå-
16841: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     ga rör sig inom vidsträckta ornråden kommer de
16842: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-    oundvikligen då och då också i närheten av bo-
16843: ri Oinonen /cent undertecknade spörsmål SS          sättning och människor. Därför delar jägarorga-
16844: 705/1999 rd:                                        nisationema ut anvisningar för hur man skall för-
16845:                                                     hindra att rovdjuren vänjer vid närheten av män-
16846:       Hur garanteras medborgarnas säkerhet          niskor samt förhåliningsregler om hur man skali
16847:        och rätt att, framförallt med hänsyn till    uppträda för den händelse ett möte med ett rov-
16848:        de konstaterade risker björnarna med-        djur blir aktuelit. Målet är att skydda potentiella
16849:       för, fritt röra sig i naturen inom ramen      skadeobjekt och avskräcka elier vid behov helt
16850:       för allemansrätt och gällande lagar,          avlägsna rovdjur som permanent slagit sig ner i
16851:                                                     närheten av bosättning. Skador ersätts enligt
16852:       har regeringenför avsikt att ersätta den      statsrådets i frågan givna beslut (1367/1997).
16853:       förlust av arbetstid och arbetsmöjlighe-         Regeringen har avlåtit en proposition tili riks-
16854:        ter, som undvikandet av risksituationer      dagen om ändring av jaktlagens 87 § på så sätt,
16855:       medför för skogsägare och dem som ar-         att de skador stora rovdjur orsakar människor och
16856:        betar i naturen på grund av hotet från       lös egendom, utöver den ersättning för skador på
16857:        rovdjuren, och                               egendom för djurhålining som redan regleras i
16858:       på vilket sätt ersätts de förluster rovdju-   gäliande lagstiftning, skall kunna ersättas av sta-
16859:       ren åsamkat offren för olyckorna och          tens medel. Ärendet är fortfarande under behand-
16860:       deras anhöriga i form av skador och           ling i riksdagen. Detaljerade grunder för ersätt-
16861:                                                     ningama ges med författningar på lägre nivå ef-
16862:       dödsfall, samt
16863:                                                     ter att lagändringen stadfåsts.
16864:       kommer man att skrida till effektiva åt-         Jord- och skogsbruksministeriet har förra året
16865:       gärder för att öka jakten efter stora rov-    fastställt det antal stora rovdjur som får jagas un-
16866:       djur?                                         der innevarande jaktår. Någon ändring av antalet
16867:                                                     är inte planerad. Frågan tas följande gång upp tili
16868: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     behandling nästa sommar, då med vilt- och fiske-
16869: föra följande:                                      riforskningsinstitutets nya uppskattningar av
16870:                                                     rovdjursbestånden som grund.
16871: Det hot de stora rovdjuren utgör i vårt land är
16872: fortfarande obetydligt och utgör inte något hin-
16873: 
16874: 
16875: 
16876: Helsingfors den 17 november 1999
16877: 
16878:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16879: 
16880: 
16881: 
16882:                                                                                                        3
16883:                                                               KK 706/1999 vp- Rainer Erlund /eri
16884: 
16885: 
16886: 
16887: 
16888:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 706/1999 rd
16889: 
16890:                                              Bilskattelättnad för invalider
16891: 
16892: 
16893: 
16894: 
16895: Tili riksdagens talman
16896: 
16897: Invalider vars rörelseförmåga är nedsatt har en-      larnas pris stigit och därmed naturligtvis också
16898: ligt 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt möj-      bilskattebeloppet. Att maximibeloppet inte juste-
16899: ligheter att återfå 60 procent av det bilskattebe-    rats har medfört en ekonomisk försämring vid
16900: lopp som uppburits på bilen vid importen, dock        bilinköp för dessa invalider, som är beroende av
16901: högst 14 600 mark. Denna lättnad är avsedd för        bil för att kunna handha sin befattning eller utfö-
16902: personer vars varaktiga invaliditetsgrad är minst     ra sitt arbete. Missförhållandet har påtalats av in-
16903: 40 procent. Dessutom sägs att anskaffningen av        validorganisationerna, men utan resultat.
16904: bilen bör fylla ett väsentligt behov för att sökan-
16905: den skall kunna handha sin befattning eller sköta     Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16906: sitt arbete eller sina yrkesutbildningsstudier.       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16907: Uppfylls dessa kriterier berättigar distriktstull-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16908: kammaren personen att återfå 60 procent av det        följande spörsmål:
16909: bilskattebelopp som uppburits på bilen vid im-
16910: porten, dock som närnndes högst 14 600 mark.                 Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
16911:    Maximibeloppet 14 600 mark har hållits oför-             för att det maximibelopp som nämns i
16912: ändrat under en lång tid. Under samma tid har bi-            17 § lagen om bil- och motorcykelskatt
16913:                                                             korrigeras tili tidsenlig nivå?
16914: 
16915: 
16916: Helsingfors den 29 oktober 1999
16917: 
16918:     Rainer Erlund /eri
16919: 
16920: 
16921: 
16922: 
16923:                                                                                                  Versio 2.0
16924: Suomennos                                                    KK 706/1999 vp- Rainer Erlund /eri
16925: 
16926: 
16927: 
16928: 
16929:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 706/1999 vp
16930: 
16931:                                             Invalidien autoveron huojennus
16932: 
16933: 
16934: 
16935: 
16936: Eduskunnan puhemiehelle
16937: 
16938: Invalideillä, joiden liikuntakyky on heikentynyt,    autojen hinnat ovat nousseet ja siten tietysti myös
16939: on auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain        autoveron määrä. Enimmäismäärän tarkistamat-
16940:  17 §:n mukaan mahdollisuus saada 60 prosenttia      ta jättäminen on aiheuttanut sen, että näiden in-
16941: palautusta autoveron määrästä, joka on kannettu      validien talous on heikentynyt autonoston yhtey-
16942: autosta maahantuonnin yhteydessä, kuitenkin          dessä, koska he ovat autosta riippuvaisia toimen-
16943: enintään 14 600 markkaa. Tämä huojennus on           sa hoitamisessa tai työnsä suorittamisessa. Inva-
16944: tarkoitettu henkilöille, joiden pysyvä invalidi-     lidijärjestöt ovat arvostelleet epäkohtaa, tosin tu-
16945: teettiaste on vähintään 40 prosenttia. Lisäksi to-   loksetta.
16946: detaan, että auton hankinnan tulee täyttää olen-
16947: nainen tarve, jotta hakija voisi hoitaa toimensa     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16948: tai työnsä tai ammattiopintonsa. Jos nämä kritee-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16949: rit täyttyvät, piiritullikamari oikeuttaa henkilön   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16950: 60 prosentin palautukseen autoveron määrästä,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16951: joka on kannettu autosta maahantuonnin yhtey-
16952: dessä, kuten sanottua kuitenkin enintään 14 600             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16953: markkaa.                                                    tyä auto- ja moottoripyöräverosta anne-
16954:    Enimmäismäärä, 14 600 markkaa, on pidetty                tun lain 17 §:ssä mainitun enimmäis-
16955: muuttumattomana pitkän aikaa. Samaan aikaan                 määrän korjaamiseksi ajanmukaiselle
16956:                                                             tasolle?
16957: 
16958: 
16959: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
16960: 
16961:     Rainer Erlund /erl
16962: 
16963: 
16964: 
16965: 
16966: 2
16967: Ministerin vastaus                                          KK 706/1999 vp- Rainer Erlund /eri
16968: 
16969: 
16970: 
16971: 
16972: Eduskunnan puhemiehelle
16973: 
16974: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dutaan määrittelemään laissa samansuuruiseksi
16975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kaikille tuen saajille pystymättä ottamaan huo-
16976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mioon kunkin tuen saajanyksilöllistä taloudellis-
16977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rainer Er-      ta tilannetta.
16978: lundin /eri näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Autoverotuksen invalidipalautusjärjestelmää
16979: KK 706/1999 vp:                                      onkin useissa yhteyksissä arvosteltu muun muas-
16980:                                                      sa tästä syystä. Palautusjärjestelmää on selvitet-
16981:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ty useassa työryhmä- tai toimikuntamietinnössä,
16982:       tyä auto- ja moottoripyöräverosta anne-       joissa on kuluvan vuosikymmenen aikana jo kah-
16983:       tun lain 17 §:ssä mainitun enimmäis-          desti esitetty, että autoveron palauttamisesta luo-
16984:       määrän korjaamiseksi ajanmukaiselle           vuttaisiin kokonaan ja siirryttäisiin sosiaaliviran-
16985:       tasolle?                                      omaisten kautta myönnettävään suoraan auton-
16986:                                                     hankinnan tukeen. Viimeksi tällaisen ehdotuk-
16987: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sen on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön aset-
16988: ti seuraavaa:                                       tama Vammaistyöryhmä 96. Tämänsuuntainen
16989: Autoveron palauttamisesta vammaisuuden pe-          kanta on otettu myös hallitusohjelmaan, jonka
16990: rusteella säädetään voimassa olevan autovero-       mukaan vammaispolitiikan voimavaroja kohdeu-
16991: lain 51 §:ssä. Veronpalautuksen suuruus mää-        netaan siten, että verotuksen kautta kanavoitua
16992: räytyy invalidin haitta-asteen ja muiden laissa     tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi.
16993: säädettyjen edellytysten mukaan siten, että kysy-   Tällä tavoin edettäessä myös auton hankinnan tu-
16994: jän tarkoittamissa tapauksissa palautettavan ve-    kijärjestelmästä voitaisiin mahdollisesti tehdä
16995: ron määrä on 60 prosenttia kannetusta autoveros-    sellainen, että siinä voitaisiin ottaa huomioon
16996: ta, kuitenkin enintään 14 600 markkaa.              vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet ja hänen
16997:    Kuten kysymyksen perusteluissakin todetaan,      taloudellinen tilanteensa paremmin ja joustavam-
16998: ei invalideille palautettavan autoveron suuruutta   min kuin verotukseen liitetyssä järjestelmässä,
16999: ole pitkään aikaan muutettu. Kuitenkin varsinai-    jossa tuen perusteet on säädettävä kiinteästi vero-
17000: sen autoveron määrää on kuluvalla vuosikymme-       laissa. Koska asiassa pyritään etenemään suoran
17001: nellä alennettu, mikä on osaltaan vähentänyt tar-   tukimuodon suuntaan, hallitus ei pidä tarkoituk-
17002: vetta erikseen tarkistaa palautuksen määrää.        senmukaisena ryhtyä toimenpiteisiin veronpalau-
17003:     Palautuksen suuruutta arvioitaessa on myös      tuksena myönnettävän tuen suuruuden tarkista-
17004: huomattava, että osana verojärjestelmää se jou-     miseksi.
17005: 
17006: 
17007: 
17008: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
17009: 
17010:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
17011: 
17012: 
17013: 
17014:                                                                                                       3
17015: KK 706/1999 vp- Rainer Erlund /eri                                                          Ministems svar
17016: 
17017: 
17018: 
17019: 
17020: Tili riksdagens talman
17021: 
17022: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         stort belopp för alla stödtagare, utan hänsyn till
17023: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         varje enskild stödtagares ekonomiska situation.
17024: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-           lnvalidåterbäringssystemet vid bilbeskatt-
17025: ner Erlund /erl undertecknade skriftliga spörs-         ningen har också i många sammanhang kritise-
17026: mål SS 706/1999 rd:                                     rats bl.a. av denna anledning. Återbäringssyste-
17027:                                                         met har utretts i flera arbetsgruppers och kom-
17028:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           missioners betänkanden. Under detta årtionde
17029:        för att det maximibelopp som nämns i             har det redan i två repriser föreslagits att man helt
17030:         17 § lagen om bil- och motorcykelskatt          och hållet skulle frångå återbäringen av bilskatt
17031:        korrigeras tili tidsenlig nivå?                  och övergå till direkt stöd för anskaffning av bil,
17032:                                                         vilket beviljas via de sociala myndighetema. Se-
17033: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         nast har detta föreslagits i den av social- och häl-
17034: föra följande:                                          sovårdministeriet tillsatta Handikappsarbets-
17035: 1 gällande 51 § bilskattelagen finns bestämmel-         gruppen 96. En dylik ståndpunkt ingår också i re-
17036: ser om återbäring av bilskatt på grundval av han-       geringsprogrammet, enligt vilket resursema i
17037: dikapp. Storleken av skatteåterbäringen bestäms         handikappolitiken skall riktas så att det stöd som
17038: enligt invaliditetsgrad och övriga i lagen angivna      kanaliseras via beskattningen ombildlas till di-
17039: villkor så att beloppet av den skatt som återbärs i     rekt stöd och direkta tjänster. Om utvecklingen
17040: de fall som spörsmålsställaren avser uppgår till        framskred i denna riktning kunde eventuellt ock-
17041: 60 % av den uppbuma bilskatten, dock högst till         så stödsystemet vid anskaffuing av bil ändras på
17042: 14 600 mk.                                              det sättet att den handikappade personens indivi-
17043:     Som det konstateras i motiveringen till spörs-      duella behov och hans eller hennes ekonomiska
17044: målet har beloppet av den bilskatt som återbärs         situation bättre och smidigare kunde beaktas än i
17045: till invalider inte ändrats på länge. Dock har den      det nuvarande systemet, som är kopplat till be-
17046: egentliga bilskatten sänkts under innevarande år-       skattningen och i vilket grundema för stödet
17047: tionde, vilket för sin del har gjort att behovet att    måste fastställas i skattelagama. Eftersom man
17048: särskilt justera det belopp som skall betalas till-     mer och mer försöker gå in för direkta stödfor-
17049: baka har blivit mindre.                                 mer anser regeringen inte att det är ändamålsen-
17050:     Vid bedömningen av återbäringens storlek            ligt att vidta åtgärder för justering av storleken av
17051: skall man också beakta att den, som en del av           det stöd som beviljas i form av återbäring.
17052: skattesystemet, i lag måste fastställas till ett lika
17053: 
17054: 
17055: 
17056: Helsingfors den 24 november 1999
17057: 
17058:     Minister Suvi-Anne Siimes
17059: 
17060: 
17061: 
17062: 4
17063:                                                              KK 707/1999 vp- Leena Rauhala /skl
17064: 
17065: 
17066: 
17067: 
17068:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 707/1999 vp
17069: 
17070:                                              Opettajien valmiudet oppilaiden henkisen pää-
17071:                                              oman ja kommunikointikyvyn kehittämiseksi
17072: 
17073: 
17074: 
17075: 
17076: Eduskunnan puhemiehelle
17077: 
17078: Esiopetus on ollut viime aikoina hyvin paljon         toa, myös tunteita ja tekemään valintoja. Koulu-
17079: esillä. Myös oppivelvollisuuskoulun kehittämi-        jen toiminnan arviointi on haastava työ, mutta ar-
17080: nen on tärkeä. Peruskoulun tulee nykyistä parem-      viointi ei yksin riitä. Tarvitaan keinoja puuttua
17081: min ottaa huomioon lasten yksilölliset kyvyt ja       esiin nousseisiin ongelmiin.
17082: kehittymismahdollisuudet. Peruskoulun tulee
17083: kasvattaa ja ohjata lasta, oppijaa, myös määrätie-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17084: toiseen ja pitkäjänteiseen työntekoon.                sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17085:    Peruskoulussa on tietotekniikan perehdyttämi-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17086: seen kiinnitetty voimakkaasti huomiota. Tieto-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17087: tekniikka ja sen oppiminen ei kuitenkaan saisi
17088: olla irrallaan henkisen kasvun tukemisesta, hen-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17089: kisen pääoman kehityksestä eikä myöskään kom-               tyä opettajien perus- ja täydennyskoulu-
17090: munikointikyvyn oppimisesta.                                tuksen kehittämisessä ja resurssoinnis-
17091:    Jo ala-asteella tulisi kiinnittää suurempaa huo-         sa, jotta opettajilla olisi riittävät val-
17092: miota lasten kokonaisvaltaiseen kasvuun sekä                miudet erityisesti oppilaiden henkisen
17093: heidän kykyynsä oppia käsittelemään paitsi tie-             pääoman ja kommunikointikyvyn kehit-
17094:                                                             tämiseen?
17095: 
17096: 
17097: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
17098: 
17099:     Leena Rauhala /skl
17100: 
17101: 
17102: 
17103: 
17104:                                                                                                Versio 2.0
17105: KK 707/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                    Ministerin vastaus
17106: 
17107: 
17108: 
17109: 
17110: Eduskunnan puhemiehelle
17111: 
17112: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       oppiaineiden sisältöjen opiskelua sekä pedagogi-
17113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sia opintoja nivelletään toisiinsa niin, että opis-
17114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kelija voi saada teoreettisia ja käytännöllisiä val-
17115: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-       miuksia työskentelyyn erilaisten oppijoiden pa-
17116: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rissa ja erilaisissa oppilaitoksissa. Arvioinnin tu-
17117: KK 707/1999 vp:                                       lokset suuntaavat myös sitä opetusministeriön ta-
17118:                                                       loudellisesti tukemaa täydennyskoulutusta, joka
17119:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      on tarkoitettu yliopistojen opettajankoulutusteh-
17120:        tyä opettajien perus- ja täydennyskoulu-       tävissä toimiville. Valtakunnallinen arviointi on
17121:        tuksen kehittämisessä ja resurssoinnis-        paraikaa meneillään myös ammatillisessa opetta-
17122:        sa, jotta opettajilla olisi riittävät val-     jankoulutuksessa.
17123:        miudet erityisesti oppilaiden henkisen            Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen
17124:        pääoman ja kommunikointikyvyn kehit-           keskeisiä tulevaisuuden muutostarpeita selvite-
17125:        tämiseen?                                      tään paraikaa sekä yleissivistävää että ammatil-
17126:                                                       lista opettajankoulutusta koskevassa ennakointi-
17127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         projektissa. Ennakointi koskee määrällisten opet-
17128: ti seuraavaa:                                         tajatarpeiden ohella opetustyön muutoksia ja nii-
17129: Yliopistollisen opettajankoulutuksen kehittämis-      den vaikutuksia perus- ja täydennyskoulutuk-
17130: työn tueksi on vuosina 1998-99 toteutettu koko        seen. Eri opettajankoulutustahot ovat yhdistä-
17131: opettajankoulutuksen kattava valtakunnallinen         neet sekä edellä mainitun arvioinnin että enna-
17132: arviointi. Se painottui erityisesti opettajankoulu-   kointityön tulokset laatiessaan lähivuosille suun-
17133: tuksen sisällöllisiin kysymyksiin. Arviointi toi      nitelmansa opettajankoulutuksen laajentamis- ja
17134: esille keskeisinä sisällöllisinä kehittämisalueina    kehittämistarpeista. Koulutustarpeiden enna-
17135: erityispedagogiset ja sosiaalipsykologiset val-       kointityön avulla on voitu suunnata myös täyden-
17136: miudet, valmiudet työskentelyyn erilaisten oppi-      nyskoulutusta.
17137: joiden kanssa sekä työyhteisön toimintaan ja             Valtion määrärahalla tuettava opetustoimen
17138: konfliktitilanteiden ratkaisemiseen liittyvät tai-    henkilöstön ammattitaitoa ylläpitävä ja laajenta-
17139: dot. Arvioinnin suositusten perusteella on useis-     va täydennyskoulutus tarjoaa kouluttautumis-
17140: sa yliopistoissa käynnistetty sekä luokan- että ai-   mahdollisuuksia useissa opetustyön kannalta
17141: neenopettaj akoulutuksen opetussuunnitelmien          keskeisissä kysymyksissä. Tällaisia ovat muun
17142: uudistustyötä.                                        muassa opetuksen ja oppimisen perusteet, aine-
17143:    Jo nyt näkyvissä olevaa kehityksen suuntaa,        kohtaiset taidot, koulutuksen sosiaaliset kysy-
17144: jossa pyrkimyksenä on kouluttaa laaja-alaisesti       mykset, kulttuuri ja kestävä kehitys koulutukses-
17145: työskenteleviä opettajia ja näin ottaa huomioon       sa sekä oppilaitosyhteisöjen kehittäminen. Täy-
17146: eri koulumuotojen erityispiirteet ja opettajatar-     dennyskoulutuksen resurssointia on vuosittain li-
17147: peet, vahvistetaan yliopistoissa opettajankoulu-      sätty, jotta koulutuksen saatavuutta on voitu pa-
17148: tuksen opetussuunnitelmatyön ohella myös ope-         rantaa ja koulutustarjontaa monipuolistaa.
17149: tusharjoittelun monipuolistamisella. Tällöin eri
17150: 
17151: 2
17152: Ministerin vastaus                        KK 707/1999 vp- Leena Rauhala /skl
17153: 
17154: 
17155: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
17156: 
17157:     Opetusministeri Maija Rask
17158: 
17159: 
17160: 
17161: 
17162:  16 200678
17163:                                                                           3
17164: KK 707/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                         Ministems svar
17165: 
17166: 
17167: 
17168: 
17169: Tili riksdagens talman
17170: 
17171: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         na i olika läroämnen och de pedagogiska studier-
17172: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          na med varandra så att de studerande kan få teo-
17173: statsrådet översänt följande av riksdagsman              retiska och praktiska fårdigheter för arbete med
17174: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga              olika slag av lärande individer och i olika typer
17175: spörsmål SS 70711999 rd:                                 av läroinrättningar. Utvärderingen av resultaten
17176:                                                          inriktar också den av undervisningsministeriet
17177:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta i          ekonomiskt understödda fortbildningen för per-
17178:        utvecklingen och resurstilldelningen be-          soner som arbetar med lärarutbildningsuppgifter
17179:        träffande grundutbildningen och fort-             på universiteten. En riksomfattande utvärdering
17180:        bildningen av lärare så att lärarna får           pågår som bäst också inom den yrkespedagogis-
17181:        tillräckliga färdigheter i att utveckla i         ka lärarutbildningen.
17182:        synnerhet elevernas andliga kapital och              De viktigaste framtida behoven av förändring i
17183:        förmåga tili kommunikation?                       grundutbildningen och fortbildningen av lärare
17184:                                                          utreds för tilifållet inom projekt som gäller fram-
17185: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          förhållning både i den allmänbildande och den
17186: föra följande:                                           yrkespedagogiska lärarutbildningen. Framför-
17187: Till stöd för arbetet med att utveckla universitets-     hållningen gäller inte bara de kvantitativa lärar-
17188: utbildningen av lärare har man 1998-99 genom-            behoven utan även förändringar av undervis-
17189: fört en riksomfattande utvärdering av hela lärar-        ningsarbetet och verkningarna av dessa på grund-
17190: utbildningen. Vikten lades särskilt vid utbild-          utbildningen och fortbildningen. Lärarutbild-
17191: ningens substansfrågor. De centrala innehålls-           ningsinstanserna har samordnat resultaten från
17192: mässiga utvecklingsområden som utvärderingen             utvärderingen och framförhållningen när de har
17193: lyfte fram gäller de specialpedagogiska och soci-        gjort upp sina planer för de närmaste åren i fråga
17194: alpsykologiska fårdighetema, fårdighetema att            om behoven av att bredda och utveckla lärarut-
17195: arbeta med elever som är annorlunda samt de får-         bildningen. Med hjälp av arbetet för att föregripa
17196: digheter som ansluter tili verksamheten i arbets-        utbildningsbehoven har man också kunnat rikta
17197: gemenskapen och tili hur man löser konfliktsitu-         in fortbildningen.
17198: ationer. På basis av rekommendationer i utred-              Den med statliga anslag understödda fortbild-
17199: ningen har man i flera universitet inlett arbete         ningen för att se tili och bredda yrkeskompeten-
17200: med att förnya läroplanerna för både klass- och          sen hos de anställda inom undervisningsverk-
17201: ärnneslärarutbildningen.                                 samheten erbjuder möjligheter att utbilda sig i de
17202:    Den redan nu synliga trenden, där man strävar         flesta frågor som är centrala med tanke på under-
17203: efter att utbilda lärare som arbetar på ett brett fålt   visningsarbetet. Sådana är t.ex. undervisningens
17204: och på det sättet beakta de olika skolformernas          och inlärningens grunder, ärnnesfårdigheter, ut-
17205: särdrag och lärarbehov, stärks i universiteten inte      bildningens sociala frågor, kultur och hållbar ut-
17206: bara i läroplansarbetet för lärarutbildningen utan       veckling i utbildningen samt arbete med att ut-
17207: också genom att undervisningsövningarna görs             veckla skolsamfundet. Resurstilldelningen för
17208: mångsidigare. Härvid integreras substansstudier-         fortbildningen har årligen utökats så att man har
17209: 
17210: 
17211: 4
17212: Ministems svar                                  KK 707/1999 vp- Leena Rauhala /skl
17213: 
17214: 
17215: kunnat förbättra tillgången på utbildning och
17216: göra utbudet mångsidigare.
17217: 
17218: 
17219: Helsingfors den 23 november 1999
17220: 
17221:    Undervisningsminister Maija Rask
17222: 
17223: 
17224: 
17225: 
17226:                                                                                 5
17227:                                                                  KK 708/1999 vp- Arto Seppälä /sd
17228: 
17229: 
17230: 
17231: 
17232:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 708/1999 vp
17233: 
17234:                                               Ammattikuljettajien oikeus lepoon
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239: Eduskunnan puhemiehelle
17240: 
17241: Lokakuun alkupuolella julkaistiin Auto- ja Kul-        rikkomaan työaikalain mukaisia rajoituksia ja es-
17242: jetusalan Työntekijäliiton jäsenten keskuudessa        tävät riittävän levonsaannin. Lait työntekijän tur-
17243: tutkimus, joka kertoi karun totuuden ammattikul-       vaksi ovat olemassa, mutta niiden valvonta on-
17244: jettajien työajoista. Joka kuudes rekkakuski te-       tuu.
17245: kee 60-tuntisia työviikkoja. Kolme kuljettajaa            Ammattikuljettajien liikenneturvallisuus ei
17246: sadasta on tien päällä 80 tuntia viikossa. Väsy-       ole pelkästään yhden ammattiryhmän asia, vaan
17247: mys on vakava ongelma ammattiautoilijoille.            se koskee meitä kaikkia tiellä liikkujia.
17248:  Liikennevahinkojen tutkiotalautakunnan raport-
17249:  tien mukaan joka kuudes kuolonkolari johtuu vä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17250:  symyksestä.                                           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17251:      Ammattikuljettajilla pitäisi olla oikeus lepoon   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17252:  samalla tavoin kuin muillakin ammattiryhmillä.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17253:  Tämän oikeuden toteutumisen suurimpana estee-
17254:  nä on työnantajien piittaamattomuus järjestää               Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että
17255:  riittäviä ja lainmukaisia lepotaukoja. Työvuorot            ammattikuljettajien oikeus riittävään le-
17256:  organisoidaan niin, että ne pakottavat kuljettajan          poon turvattaisiin?
17257: 
17258: 
17259: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
17260: 
17261:     Arto Seppälä /sd
17262: 
17263: 
17264: 
17265: 
17266:                                                                                                  Versio 2.0
17267: KK 708/1999 vp- Arto Seppälä /sd                                                        Ministerin vastaus
17268: 
17269: 
17270: 
17271: 
17272: Eduskunnan puhemiehelle
17273: 
17274: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Kuljetusyrityksen on järjestettävä kuljettajien
17275: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           työ siten, että he voivat noudattaa asianomaisia
17276: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         asetuksen säännöksiä. Yrityksen on myös valvot-
17277: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep-          tava, että asetusten säännöksiä noudatetaan. Ky-
17278: pälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          syjän mainitsemat 60- jopa 80-tuntiset työviikot
17279: KK 70811999 vp:                                         ovat selvästi lainvastaisia, ja niihin tulee puuttua
17280:                                                         työsuoj elutarkas tuksissa.
17281:        Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että           Viranomaisten yleinen toimivalta asetuksen
17282:        ammattikuljettajien oikeus riittävään le-        mukaiseen ajo- ja lepoaikavalvontaan Suomessa
17283:        poon turvattaisiin?                             on ollut poliisilla ja 1.10.1995 alkaen työsuojelu-
17284:                                                         viranomaisilla sekä 15.8.1999 alkaen myös tullil-
17285: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           la ja rajavartiolaitoksella. Työsuojeluviranomai-
17286: ti seuraavaa:                                          set vastaavat tarkastuksista yritysten tiloissa.
17287:  Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskevat         Tietarkastukset tehdään yhdessä poliisin kanssa.
17288:  määräykset ovat yhdenmukaisia koko Euroopan               Neuvoston direktiivi 88/599/(ETY) edellyt-
17289: unionin alueella. Ajo- ja lepoaikasäännökset kos-      tää, että jäsenvaltioiden on järjestettävä tarkas-
17290: kevat eräin poikkeuksin kuorma- ja linja-auton         tukset siten, että ne kattavat joka vuosi vähintään
17291: kuljettajia. Valvontaa suoritetaan sekä tiellä että    yhden prosentin edellä mainittujen asetusten so-
17292: yritysten tiloissa. Ne koskevat merkittävää osaa       veltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljetta-
17293: kaikista kuljettajista, yrityksistä ja ajoneuvoista,   jien työssäolopäivistä. Vähintään 15 prosenttia
17294: joihin sovelletaan asiaa koskevia asetuksia            tarkastettujen työpäivien kokonaismäärästä on
17295: (ETY) N:o 3820/85 (ajo- ja lepoaika-asetus) ja         tarkastettava tiellä ja vähintään 25 prosenttia yri-
17296: (ETY) N:o 3821/85 (ajopiirturiasetus). Työsuh-         tysten tiloissa.
17297: teessa oleviin autonkuljettajiin sovelletaan myös          Suomessa EU:n asettamat vuotuiset tarkastus-
17298: työaikalakia (605/1996). Komissio on tehnyt li-        määrät on selvästi ylitetty. Komissiolle syys-
17299: säksi ehdotuksen maantieliikenteen työaikadi-          kuun lopulla lähetetyn raportin mukaan vuosina
17300: rektiiviksi. Sen tarkoituksena on saada kaikki          1997-1998 on tiellä tarkastettu yhteensä noin
17301: kuljetukset työaikalainsäädännön piiriin.              80 000. Vastaavana aikana on tarkastettu yhteen-
17302:    Autonkuljettajien Vuorokautinen ajoaika saa         sä noin 350 000 autonkuljettajien työpäivää,
17303: olla enintään yhdeksän tuntia. Sitä voidaan vii-       mikä on 1,6 prosenttia kaikista autonkuljettajien
17304: kon aikana kahdesti pidentää 10 tuntiin. Vuoro-        tekemistä työpäivistä.
17305: kautisen Iepoajan tulee olla yhdenjaksoinen ja             Liikkuvan poliisin tilastojen mukaan kuljetta-
17306: vähintään ll tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa          jille vuosina 1997-1998 kirjoitettiin noin 1 500
17307: kohden. Tällainen 24 tunnin jakso alkaa työn al-       rangaistusvaatimusta ajo- tai lepoaikarikkomuk-
17308: kaessa. Viikoittaisen Iepoajan tulee olla yhden-       sista. Näiden sakkorangaistusten lisäksi on mo-
17309: jaksoinen vähintään 45 tuntia viimeistään kuu-         lempina vuosina annettu kirjallisia huomautuk-
17310: dennen vuorokautisen ajoajanjälkeen.                   sia pienistä rikkomuksista. Työsuojeluviran-
17311:                                                        omaisten havaitsemista puutteista on annettu
17312: 
17313: 
17314: 2
17315: Ministerin vastaus                                               KK 708/1999 vp -Arto Seppälä /sd
17316: 
17317: 
17318: pöytäkirjaohjeita. Näistä valtaosa on ollut tauko-       Ylityö ja siitä maksettavat korvaukset määräy-
17319: rikkomuksia. Yritystarkastusten yhteydessä on         tyvät työaikalain mukaan. Työsuojeluviranomai-
17320: tehty havaintoja puutteista ja osassa tapauksista     sen valvonnassa on havaittu, ettei ylityön koro-
17321: on tehty syyteilmoitus.                               tusosia aina ole maksettu. Rahakorvausten vaati-
17322:    Tarkastustoiminnan ja annettujen rangaistus-       minen on kuljettajan itse tehtävä.
17323: ten todellista vaikuttavuutta on vaikea mitata.          Kuljetusyrityksen tehtävänä on järjestää kulje-
17324: Raskaan liikenteen onnettomuuksien vähentymi-         tus kaikissa olosuhteissa niin, että kuljettajat voi-
17325: sestä ei ole näyttöä vuonna 1994 tapahtuneen ny-      vat pitää tauot ja pidemmät lepoajat määräysten
17326: kyisen ajo- ja lepoaikalainsäädännön voimaantu-       mukaisesti. Yhtenä ongelmana on, että riittävästi
17327: lon ja valvonnan myötä. Onnettomuuksien li-           varustettuja ja raskaalle liikenteelle soveltuvia
17328: sääntymiseen tai vähentymiseen vaikuttavat mo-        taukopaikkoja ei tunnu toistaiseksi syntyneen
17329: net muutkin syyt. Ajo- ja lepoaikavalvonnan ta-       kaupallisella pohjalla. Liikenneministeriön hal-
17330: voite on kuitenkin riittävän lepoajan ja liikenne-    linnonalalla selvitetään parhaillaan mahdolli-
17331: turvallisuuden varmistaminen. Kuljettajan ajo-        suuksia lisätä niiden määrää esimerkiksi kaavoi-
17332: päivän pituuteen vaikuttavat monet syyt, kuten        tuksella.
17333: kova kilpailu, tarve käyttää kallista kalustoa te-       Ilmeisesti vuoden 2002 alusta EU:ssa tulee
17334: hokkaasti, maantieteelliset etäisyydet ja kunnol-     uutena käyttöön rekisteröitävissä kuorma- ja lin-
17335: listen taukopaikkojen puute. Käytännössä kuljet-      ja-autoissa olla ektroninen ajopiirturi. Se selkeyt-
17336: tajan työpäivän pituuden määrää usein toimitus-       tää ajo- ja lepoaikavalvontaa ja säännösten nou-
17337: ten tilaajien tarpeet ja toimitusten kiireellisyys.   dattamista ja siten osaltaan myös kuljettajien oi-
17338:                                                       keutta riittävään lepoon.
17339: 
17340: 
17341: 
17342: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
17343: 
17344:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17345: 
17346: 
17347: 
17348: 
17349:                                                                                                          3
17350: KK 708/1999 vp- Arto Seppälä /sd                                                        Ministerns svar
17351: 
17352: 
17353: 
17354: 
17355: Tili riksdagens talman
17356: 
17357: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ningen. Företaget skall också se till att bestäm-
17358: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       melserna i förordningarna följs. De arbetsveckor
17359: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto      på 60 och t.o.m. 80 timmar som spörsmålsställa-
17360: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      ren nämner är helt klart lagstridiga och de bör åt-
17361: 708/1999 rd:                                          gärdas i samband med arbetarskyddsinspektio-
17362:                                                       nerna.
17363:        Vad ämnar regeringen göra för att yr-              Myndigheternas allmänna behörighet har i
17364:        kesförarnas rätt tili tillräcklig vila skall   Finland tillkommit polisen i fråga om kör- och
17365:        tryggas?                                       vilotidskontrollen enligt förordningen, och
17366:                                                       fr.o.m. den 1 oktober 1995 arbetarskyddsmyn-
17367: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       digheterna samt fr.o.m. den 15 augusti 1999 ock-
17368: föra följande:                                        så tullen och gränsbevakningsväsendet. Arbetar-
17369: Bestämmelserna om förarnas kör- och vilotider         skyddsmyndigheterna svarar för kontrollerna i
17370: är enhetliga inom hela Europeiska unionen. Be-        företagens lokaler. Vägkontrollerna genomförs
17371: stämmelserna om kör- och vilotider gäller med         tillsammans med polisen.
17372: vissa undantag lastbils- och bussförarna. Kon-            Rådets direktiv 88/599/(EEG) förutsätter att
17373: troller genomförs såväl på vägarna som i företa-      medlemsstaterna skall ordna kontrollerna så att
17374: gens lokaler. De gäller en betydande del av alla      de varje år täcker minst en procent av de dagsver-
17375: de förare, företag och fordon, som omfattas av        ken som utförts av förare av sådana fordon som
17376: förordningarna (EEG) nr 3820/85 (förordningen         omfattas av förordningarna. Minst 15 % av det
17377: om kör- och vilotider) och (EEG) nr 3821/85           sammanlagda antalet kontrollerade dagsverken
17378: (fårdskrivarförordningen). På förare i arbetsför-     kontrolleras på vägarna och minst 25 % i företa-
17379: hållande      tillämpas     även   arbetstidslagen    gens lokaler.
17380: ( 605/1996). Kommissionen har dessutom utarbe-            1 Finland har det årliga antalet kontroller som
17381: tat ett förslag tili direktiv om arbetstiderna för    uppställts av EU klart överskridits. Enligt en rap-
17382: landsvägstrafiken. Syftet med det är att samla        port som sänts tili kommissionen i slutet av sep-
17383: alla transporter under arbetstidslagstiftningen.      tember genomfördes åren 1997-1998 samman-
17384:    Förarnas körtid per dygn får vara högst nio        lagt ca 80 000 kontroller på väg. Under motsva-
17385: timmar. Den kan under en vecka förlängas tili 10      rande tid kontrollerades sammanlagt ca 350 000
17386: timmar två gånger. Vilotiden per dygn skall vara      förares arbetsdag, vilket är 1,6% av förarnas alla
17387: oavbruten och minst 11 timmar under varje peri-       arbetsdagar.
17388: od av 24 på varandra följande timmar. En sådan            Enligt rörliga polisens statistik framställdes
17389: 24 timmars period börjar när arbetet börjar. Vilo-    för förarna åren 1997-1998 ca 1 500 straffan-
17390: tiden per vecka skall vara oavbruten minst 45         språk för förseelser mot kör- eller vilotid. Utöver
17391: timmar senast efter den sjätte perioden av daglig     dessa bötesstraffhar polisen dessutom gett skrift-
17392: körtid.                                               liga anmärkningar för små förseelser under de
17393:    Ett transportföretag skall ordna förarnas arbe-    bägge åren. För brister som arbetarskyddsmyn-
17394: te så att de kan följa bestämmelserna i förord-       digheterna har observerat har protokollsanvis-
17395: 
17396: 
17397: 4
17398: Ministems svar                                                 KK 708/1999 vp- Arto Seppälä /sd
17399: 
17400: 
17401: ningar givits. Av dessa har de flesta varit paus-    den tillsyn som arbetarskyddsmyndigheten utö-
17402: förseelser. 1 samband med företagskontroller har     var har observerats att förhöjd lön inte alltid har
17403: brister observerats och i en del fall har åtalsan-   betalats för övertidsarbete. Föraren har själv va-
17404: mälan gjorts.                                        rit tvungen att kräva ersättning i pengar.
17405:    Det är svårt att mäta viiken verkan kontroll-         Ett transportföretag har tili uppgift att ordna
17406: verksamheten och de givna straffen verkligen         transport under alla förhållanden så att förarna
17407: har. Det finns inget bevis på att olyckorna inom     kan hålla pauser och längre vilotider i enlighet
17408: den tunga trafiken skulle ha minskat till följd av   med bestämmelserna. Ett av problemen är att det
17409: den nuvarande kör- och vilotidslagstiftningen,       tills vidare inte på kommersiell grund verkar ha
17410: som trädde i kraft 1994, och av övervakningen av     uppstått tillräckligt utrustade rastplatser som
17411: den. Det finns också många andra faktorer som        lämpar sig för den tunga trafiken. lnom trafikmi-
17412: ökar eller minskar antalet olyckor. Målsättning-     nisteriets förvaltningsområde utreds som bäst
17413: en med kör- och vilotidskontrollen är dock att sä-   möjligheterna att öka antalet rastplatser t.ex. ge-
17414: kerställa tillräcklig vilotid och trygga trafiksä-   nom planläggning.
17415: kerheten. På en förares arbetsdag inverkar bl.a.         lnom EU kommer det förmodligen från in-
17416: hård konkurrens, behovet av att använda dyra         gången av 2002 att krävas elektronisk fardskriva-
17417: fordon effektivt, geografiska avstånd och bristen    re i lastbilar och bussar som registreras och tas i
17418: på ordentliga rastplatser. 1 praktiken bestämmer     bruk som nya. Färdskrivaren underlättar över-
17419: ofta behovet hos den som beställt leveransen och     vakningen av kör- och vilotiderna och iakttagan-
17420: det faktum huruvida leveransen är brådskande         det av bestämmelserna och således även förarnas
17421: hur lång förarens arbetsdag blir.                    rätt tili tillräcklig vila.
17422:    Övertidsarbete och de ersättningar som beta-
17423: las för det bestäms enligt arbetstidslagen. Vid
17424: 
17425: 
17426: Helsingfors den 24 november 1999
17427: 
17428:     Omsorgsminister Eva Biaudet
17429: 
17430: 
17431: 
17432: 
17433:                                                                                                       5
17434:                                                              KK 709/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
17435: 
17436: 
17437: 
17438: 
17439:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 709/1999 vp
17440: 
17441:                                               Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen
17442:                                               korvausten maksaminen pyhäpäiviltä
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447: Eduskunnan puhemiehelle
17448: 
17449: Suomessa Kansaneläkelaitos maksaa ansiosidon-          tai työkyvytön henkilö voisi paastota ja olla asu-
17450: naista päivärahaa tai peruspäivärahaa henkilöil-       matta viikonloput. Muun muassa näiden syiden
17451: le, joiden työkyvyttömyys kestää yli lain vaati-       vuoksi on erikoista, että samainen yhteiskunta,
17452: man omavastuuajan, sekä päivärahaa niille työt-        joka perii maksun tarjoamistaan palveluista, ei
17453: tömille, jotka eivät ole olleet minkään kassan jä-     turvaa ihmisten toimeentuloa ja maksukykyä kai-
17454: seniä. Työttömyyskassat puolestaan maksavat            kina viikonpäivinä. Esimerkiksi Ruotsissa kor-
17455: ansiosidonnaista päivärahaa jäsenilleen heidän         vaukset maksetaan seitsemältä päivältä viikossa.
17456: joutuessaan työttömiksi tai lomautetuiksi. Näitä       Myös Suomessa tulisi siirtyä tähän rehellisem-
17457: kaikkia kansalaisten sairauden tai työttömyyden        pään käytäntöön eikä jättää työttömiä tai sairaita
17458: ajan toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettuja          osaksi viikkoa oman onnensa nojaan.
17459: päivärahoja maksetaan kuitenkin vain arkipäivil-
17460: tä. Kun päivärahojen määrä on ansiosidonnaise-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17461: nakin varsin pieni, noin 60/80 % palkasta, mer-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17462: kitsee tämä tuntuvaa tulotason alentomista nor-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17463: maalista. Vielä merkittävämpi alentuma on hen-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17464: kilöllä, joka joutuu pelkän peruspäivärahan va-
17465: raan.                                                        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, ja jos
17466:     Yhteiskunnan ylläpitämissä laitoksissa, kuten            aikoo, millaisiin toimiin, jotta sairaus-
17467: sairaaloissa, potilas joutuu maksamaan hoito-                ja työttömyyspäivärahaa ryhdyttäisiin
17468: maksun jokaiselta hoitopäivältä viikonpäivästä               Ruotsin tapaan maksamaan kaikilta
17469:  riippumatta eli siis seitsemältä päivältä viikossa.         seitsemältä viikonpäivältä, mitä nouda-
17470:  Samoin on hyvin epätodennäköistä, että työtön               tetaan myös perittävien maksujen osal-
17471:                                                              ta?
17472: 
17473: 
17474: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
17475: 
17476:     Raimo Vistbacka /ps
17477: 
17478: 
17479: 
17480: 
17481:                                                                                                 Versio 2.0
17482: KK 709/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                               Ministerin vastaus
17483: 
17484: 
17485: 
17486: 
17487: Eduskunnan puhemiehelle
17488: 
17489: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      viikossa, jolloin työttömyydestä aiheutuu talou-
17490: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       dellisia menetyksiä vastaaviita päiviltä.
17491: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Sairausvakuutuslain (364/1963) mukaan päi-
17492: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          värahaa maksetaan jokaiselta arkipäivältä lauan-
17493: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tai mukaan lukien. Päivärahan suuruutta lasket-
17494: myksen KK 709/1999 vp:                              taessa perusteena käytetään vuositulon kolmas-
17495:                                                     sadasosaa eli työtuloa kuudelta päivältä viikos-
17496:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, ja jos       sa. Vastaavasti sairauspäivärahaa maksetaan
17497:       aikoo, millaisiin toimiin, jotta sairaus-     kuudelta päivältä viikossa.
17498:       ja työttömyyspäivärahaa ryhdyttäisiin            Siirtyminen seitsemän viikoittaisen korvaus-
17499:       Ruotsin tapaan maksamaan kaikilta             päivän järjestelmään saattaisi johtaa korvausjär-
17500:       seitsemältä viikonpäivältä, mitä nouda-       jestelmien muuttumiseen hieman hallinnollisesti
17501:       tetaan myös perittävien maksujen osal-        yksinkertaisemmiksi ja kansalaisille ymmärrettä-
17502:       ta?                                           vämmiksi. Tämä edellyttäisi kuitenkin muutok-
17503:                                                     sia toimeenpanojärjestelmissä suurine kustan-
17504: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nusvaikutuksineen ilman edunsaajien taloudelli-
17505: ti seuraavaa:                                       sen aseman parantumista saman korvaussumman
17506: Työttömyysturvalain (602/1984) 26 §:n mukaan        jakautuessa pienempinä erinä useammille päivil-
17507: työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään vii-        le. Nykyisten määräytymisperusteiden mukais-
17508: deltä päivältä kalenteriviikossa. Päiväraha ei      ten päivärahojen maksaminen seitsemältä päiväl-
17509: kohdistu millekään tietyille viikonpäiville. Käy-   tä viikossa taas merkitsisi työttömyyspäiväraha-
17510: tännössä viiden päivän viikoittainen määrä täyt-    menojen suurentumista 40 %:lla ja sairauspäivä-
17511: tyy yleensä perjantaihin mennessä. Ansioon suh-     rahamenojen suurentumista lähes 17 %:lla. Li-
17512: teutettu päiväraha lasketaan henkilön saaman        säksi muutos aiheuttaisi huomattavia vääristy-
17513: palkan perusteella siten, että palkkatulon katso-   miä korvausjärjestelmiin ja työntekoon kannus-
17514: taan kertyneen 21,5 päivänä kalenterikuukaudes-     tavuuden vähentymistä.
17515: sa eli 5 päivänä viikossa ja 258 päivänä vuodes-       Sosiaali- ja terveysministeriö ei näin ollen
17516: sa. Pääsääntöisesti työssä ollaan viitenä päivänä   pidä perusteltuna Ruotsin sairauspäivärahan kal-
17517:                                                     taista muutosta, jonka johdosta päivärahaa mak-
17518:                                                     settaisiin seitsemältä päivältä viikossa.
17519: 
17520: 
17521: 
17522: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
17523: 
17524:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 
17529: 2
17530: Ministems svar                                             KK 709/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
17531: 
17532: 
17533: 
17534: 
17535: Tili riksdagens talman
17536: 
17537: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Enligt sjukförsäkringslagen (364/1963) beta-
17538: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      las dagpenning för varje vardag inberäknat lörda-
17539: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     gar. Vid uträkning av dagpenningens storlek an-
17540: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           vänds som grund en trehundradedel av årsin-
17541: spörsmål SS 709/1999 rd:                             komsten, vilket motsvarar arbetsinkomst under
17542:                                                      sex dagar i veckan. På motsvarande sätt betalas
17543:       Å'mnar regeringen vidta åtgärder, och i        sjukdagpenning för sex dagar i veckan.
17544:       så fall hurdana åtgärder, för att sjuk-           En övergång till ett system med sju ersätt-
17545:       och arbetslöshetsdagpenning på samma           ningsdagar per vecka kunde eventuellt leda till
17546:       sätt som i Sverige skall betalas för alla      att ersättningssystemen administrativt sett blir en
17547:       sju veckodagarna, ett förfarande som           aning enklare och lättare att förstå för medbor-
17548:       också tillämpas i fråga om avgifter som        garna. Det skulle emellertid förutsätta ändringar i
17549:       skall indrivas?                                de verkställande systemen, vilket har stora kost-
17550:                                                      nadsverkningar utan att förmånstagamas ekono-
17551: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      miska ställning förbättras, eftersom ersättnings-
17552: föra följande:                                       summan endast fördelas i mindre poster på flera
17553: Enligt 26 § lagen om utkomstskydd för arbetslö-      dagar. Utbetalning av dagpenning enligt gällan-
17554: sa ( 602/1984) betalas arbetslöshetsdagpenning       de grunder för sju dagar i veckan skulle igen
17555: för högst fem dagarper kalendervecka. Dagpen-        innebära att utgifterna för arbetslöshetsdagpen-
17556: ningen hänför sig inte till några särskilda vecko-   ningen blir 40 % större och för sjukdagpenning-
17557: dagar. 1 praktiken kommer man upp till fem da-       en närapå 17 % större. Dessutom skulle ändring-
17558: gar per vecka på fredagen. Den enligt förtjänsten    en leda till avsevärda snedvridningar i ersätt-
17559: avvägda dagpenningen räknas ut på basis av den       ningssystemen och till att arbete känns mindre
17560: lön en person erhåller så att löneinkomst anses      sporrande.
17561: uppkomma under 21 ,5 dagar per kalendermånad,           Social- och hälsovårdsministeriet anser det så-
17562: dvs. 5 dagar i veckan och 258 dagar om året. Ar-     lunda inte befogat att göra en ändring som skulle
17563: bete utförs i allmänhet under fem dagar i veckan,    motsvara praxis i fråga om den svenska sjukdag-
17564: varvid ekonomisk förlust på grund av arbetslös-      penningen, tili följd av viiken dagpenning skulle
17565: het uppkommer under motsvarande dagar.               betalas ut för sju dagar i veckan.
17566: 
17567: 
17568: 
17569: Helsingfors den 25 november 1999
17570: 
17571:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
17572: 
17573: 
17574: 
17575: 
17576:                                                                                                       3
17577:                                                           KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
17578: 
17579: 
17580: 
17581: 
17582:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 710/1999 vp
17583: 
17584:                                             Rajavalvonnan riittävyys
17585: 
17586: 
17587: 
17588: 
17589: Eduskunnan puhemiehelle
17590: 
17591: Suomen liittyessä Schengenin sopimukseen si-         na yhteensä lähes 450 virkaa. Näiden syiden
17592: touduttiin sisärajoilla tapahtuvan henkilöliiken-    vuoksi on Suomen rajojen valvonnasta vähennet-
17593: teen rajatarkastuksista luopumisen vastapainona      ty yhteensä yli 1 000 henkilötyövuotta (36 %).
17594: huolehtimaan tehokkaasta ulkorajan valvonnas-        Henkilöstömäärä on vähentynyt erityisesti La-
17595: ta. Suomen tehtävänä on vastata omalta osaltaan      pin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajavartiostois-
17596: kaikkien Schengen-valtioiden sisäisestä turvalli-    ta yhteensä lähes 550 henkilötyövuodella. Tar-
17597: suudesta ulkorajavaltiona. Venäjän talouden          kastuspisteet ja henkilöliikenteen määrät tulevat
17598: heikko tila on heijastumassa Venäjän rajavartio-     kasvamaan rajanylityspaikoilla. Tämä johtaa sii-
17599: palvelun toimintakykyyn Suomen vastaisella ra-       hen, että rajavalvonnasta joudutaan siirtämään
17600: jalla, mistä syystä vastuu rajavalvonnasta on jää-   henkilöstöä rajatarkastustehtäviin Etelä- ja
17601: mässä lisääntyvässä määrin yksin Suomen hoi-         Kaakkois-Suomeen. Hallitus on esittänyt edus-
17602: dettavaksi. Venäjällä oleskelevat kolmansien         kunnalle rajavartiolaitoksen vuoden 2000 toi-
17603: maiden kansalaiset pyrkivät laittomasti Euroo-       mintamenoiksi vain 941 miljoonaa markkaa,
17604: pan maihin. Järjestäytynyt rikollisuus etsii heik-   vaikka rajavartiolaitoksen nykyisen toiminnan
17605: koja kohtia Suomen ja Schengen-valtioiden rajo-      ylläpitäminen edellyttäisi 956 miljoonaa mark-
17606: jen valvonnasta laittoman maahantulon järjestä-      kaa. Rajavartiolaitos esitti toimintamenoiksi 951
17607: miseksi.                                             miljoonaa markkaa. Valtioneuvosto on 4.5.1999
17608:     Rajavartiolaitokselle on siirretty poliisilta    antanut vuosille 2000-2003 kehyspäätöksen,
17609: maahantuloa ja maastalähtöä koskevat rajatar-        jonka mukaan rajavartiolaitoksen määrärahake-
17610: kastukset Rajavartiolaitos ei ole valtiovarainmi-    hyksiä leikataan entisestään. Tehdyn kehyspää-
17611: nisteriön rationalisointivaatimusten vuoksi pyy-     töksen mukaan rajavartiolaitoksen toimintame-
17612:  tänyt eikä myöskään saanut yhdessäkään lisäta-      not ovat vuodelle 2000 941 miljoonaa markkaa,
17613:  lousarviossa lisämäärärahoja toimintaansa vuo-      vuodelle 2001 931 miljoonaa markkaa, vuodelle
17614:  den 1992 jälkeen. Rajavartiolaitoksen reaaliset     2002 921 miljoonaa markkaa ja vuodelle 2003
17615:  toimintamenot ovat päinvastoin alentuneet koko      921 miljoonaa markkaa. Toimintamenoja leika-
17616:  ajan. Lisäksi rajavartiolaitoksen vuoden 1998 ta-   taan nykyisestä tasosta 30 miljoonaa markkaa ja
17617:  lousarviossa toteutettiin 25 miljoonan markan       vuosina 2000-2003 yhteensä 90 miljoonaa
17618:  kertaluontoinen kehysleikkaus.                      markkaa.
17619:     Säästöjen aikaansaamiseksi ja poliisilta siir-
17620:  rettyjen rajatarkastustehtävien toteuttamiseksi     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17621:  rajavartiolaitos on siirtänyt rajatarkastustehtä-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
17622:  viin yhteensä yli 700 henkilötyövuotta sekä jou-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17623:  tunut lisäksi lakkauttamaan tai pitämään avoime-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17624: 
17625: 
17626:                                                                                               Versio 2.0
17627: KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
17628: 
17629: 
17630: 
17631:        Onko Suomen nykyinen rajavalvonta          vaarantaako rajavalvonnan vähentämi-
17632:       riittävällä tasolla, kun otetaan huomi-     nen entisestään Suomen sisäistä turval-
17633:       oon Venäjän tilanne ja Shcengenin sopi-     lisuutta sekä
17634:       muksen asettamat vaatimukset ulkora-
17635:       janvalvonnalle ja                           mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17636:                                                   tyä asian korjaamiseksi?
17637: 
17638: 
17639: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
17640: 
17641:     Tuija Nurmi /kok                            Raimo Vistbacka /ps
17642:     Ola Rosendahl /r                            Hannu Aho /kesk
17643:     Esa Lahtela /sd                             Jaana Ylä-Mononen /kesk
17644:     Lauri Kähkönen /sd                          Rainer Erlund /eri
17645:     Anne Huotari /vas                           Anneli Jäätteenmäki /kesk
17646:     Kyösti Karjula /kesk                        Mauri Salo /kesk
17647:     Maria Kaisa Aula /kesk                      Jussi Ranta /sd
17648:     Risto Kuisma /rem                           Hanna Markkula-Kivisilta /kok
17649:     Pekka Kuosmanen /kok                        Toimi Kankaanniemi /skl
17650:     Raija Vahasalo /kok                         Juha Korkeaoja /kesk
17651:     Seppo Kääriäinen /kesk                      Pauli Saapunki lkesk
17652:     Kari Urpilainen /sd                         Kaarina Dromberg /kok
17653:     Timo Ihamäki /kok                           Ilkka Kanerva /kok
17654:     Eero Akaan-Penttilä /kok                    Juhani Sjöblom /kok
17655:     Markku Laukkanen /kesk                      Leena Luhtanen /sd
17656:     Mirja Ryynänen /kesk                        Timo Seppälä /kok
17657:     Martti Tiuri /kok                           Seppo Kanerva /kok
17658:     Matti Vähänäkki /sd                         Kalervo Kummola /kok
17659:     Margareta Pietikäinen /r                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok
17660:     Marja Tiura /kok                            Jouko Jääskeläinen /skl
17661:     Gunnar Jansson /r                           Kari Rajamäki /sd
17662:     Juha Karpio /kok                            Jari Koskinen /kok
17663:     Hannes Manninen /kesk                       Mari Kiviniemi /kesk
17664:     Jorma Huuhtanen /kesk                       Pertti Hemmilä /kok
17665:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                    Sakari Smeds /skl
17666:     Lasse Viren /kok                            Jukka Gustafsson /sd
17667:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                 Ossi Korteniemi /kesk
17668:     Jari Leppä /kesk                            Niilo Keränen /kesk
17669:     Jouni Lehtimäki /kok                        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
17670:     Matti Vanhanen /kesk                        Tero Mölsä /kesk
17671:     Johannes Leppänen /kesk                     Seppo Lahtela /kesk
17672:     Ismo Seivästö /skl                          Osmo Puhakka /kesk
17673:     Mika Lintilä /kesk                          Esko Kurvinen /kok
17674:     Håkan Nordman /r                            Pekka Ravi /kok
17675:     Pekka Nousiainen /kesk                      Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
17676:     Tapio Karjalainen /sd                       Jari Vilen /kok
17677:     Lauri Oinonen /kesk                         Olli Nepponen /kok
17678: 
17679: 2
17680:                           KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
17681: 
17682: 
17683: Pertti Mäki-Hakola /kok   Jari Leppä /kesk
17684: Leea Hiltunen /skl        Katri Komi /kesk
17685: Antti Rantakangas /kesk   Timo Kalli /kesk
17686: Ulla Juurola /sd          Petri Neittaanmäki /kesk
17687: Sulo Aittoniemi /alk      Pekka Vilkuna /kesk
17688: Jyrki Katainen /kok       Aulis Ranta-Muotio /kesk
17689: Paula Kokkonen /kok       Mikko Immonen /vas
17690: Klaus Bremer /r           Pentti Tiusanen /vas
17691: Kirsi Piha /kok           Kari Uotila /vas
17692: Pehr Löv /r               Annika Lapintie /vas
17693: Eero Lämsä /kesk          Anu Vehviläinen /kesk
17694: Mauri Pekkarinen /kesk    Marja-Leena Kemppainen /skl
17695: Juha Rehula /kesk         Päivi Räsänen /skl
17696: Matti Huutola /vas        Erkki Kanerva 1sd
17697: Pertti Turtiainen /vas    Harry Wallin /sd
17698: Unto Valpas /vas          Matti Väistö /kesk
17699: Katja Syvärinen /vas      Petri Salo /kok
17700: Matti Kangas /vas         Inkeri Kerola /kesk
17701: Veijo Puhjo /vas          Arto Seppälä /sd
17702: Erkki Pulliainen /vihr    Marjaana Koskinen /sd
17703: Hannu Takkula /kesk       Pirkko Peltomo /sd
17704: Paula Lehtomäki /kesk     Kalevi Olin /sd
17705: Heli Paasio /sd
17706: 
17707: 
17708: 
17709: 
17710:                                                             3
17711: KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                  Ministerin vastaus
17712: 
17713: 
17714: 
17715: 
17716: Eduskunnan puhemiehelle
17717: 
17718: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            yhteensä runsaat 100 milj. markkaa aikaisemmil-
17719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ta vuosilta säästettyjä varoja. Vuotta 2000 koske-
17720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vassa hallituksen talousarvioesityksessä rajavar-
17721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        tiolaitoksen toimintamenoiksi on esitetty 941
17722: men /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           milj. markkaa. Rajavartiolaitoksen ehdotus ta-
17723: myksen KK 710/1999 vp:                                 lousarvioesityksen toimintamenoiksi oli 951
17724:                                                        milj. markkaa. Tämä ehdotus sisälsi sen, että ra-
17725:        Onko Suomen nykyinen rajavalvonta               javartiolaitos käyttäisi kokonaisuudessaan aikai-
17726:        riittävällä tasolla, kun otetaan huomi-         semmilta vuosilta säästetyt määrärahat lukuun
17727:        oon Venäjän tilanne ja Schengenin sopi-         ottamatta sitä osaa, joka valtionhallinnossa on
17728:        muksen asettamat vaatimukset ulkoraja-          katsottu välttämättömäksi säilyttää toiminnan
17729:        valvonnalle ja                                  häiriöttömän jatkumisen turvaamiseksi talousar-
17730:                                                        viovuosien vuodenvaihteissa.
17731:        vaarantaako rajavalvonnan vähentämi-                Rajavartiolaitoksen henkilöstön tarpeellinen
17732:        nen entisestään Suomen sisäistä turval-         määrä ja rakenne sekä muut rajavartiolaitoksen
17733:        lisuutta sekä                                   erityispiirteet ovat hiljattain olleet esillä edus-
17734:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kunnassa, kun se käsitteli hallituksen esitystä
17735:        tyä asian korjaamiseksi?                        laiksi rajavartiolaitoksesta (HE 42/1998 vp).
17736:                                                        Mainitun hallituksen esityksen yleisperustelujen
17737: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            mukaan esityksessä tarkoitettujen rajavartiolai-
17738: seuraavaa:                                             toksen tehtävien toteuttamiseen tarvitaan 3 200
17739:                                                        virkamiehen määräinen henkilöstö. Eduskunta
17740: Aluksi totean, että kirjallisen kysymyksen perus-      hyväksyi lain rajavartiolaitoksesta sellaisessa
17741: teluosassa on rajavartiolaitoksen vuosikertomus-       muodossa, että rajavartiolaitoksen tehtäviä vä-
17742: ten mukaisesti selostettu viime vuosina toteutet-      häisessä määrässä lisättiin siitä, mitä lakiesityk-
17743: tuja rajavartiolaitoksen rationalisointitoimenpi-      sessä esitettiin.
17744: teitä täsmällisesti, lukuun ottamatta sitä, että pe-       Vuoden 1998 ja kuluvan vuoden aikana raja-
17745: rusteluosassa ei ole kosketeltu rajavartiolaitok-      vartiolaitoksen henkilöstön kokonaismäärää on
17746: sen vuosien 1996---1999 toimintamenoja ja ai-          kuitenkin jo alettu vähentää jättämällä avoimek-
17747: kaisempien vuosien säästöjä. Näitä vuosia koske-       si tulleita virkoja täyttämättä. Tähän ryhdytty sen
17748: vissa talousarvioissa rajavartiolaitoksen toimin-      vuoksi, että valtioneuvoston tulevia vuosia var-
17749: tamenoihin on myönnetty vuotuista käyttöä vä-          ten antamien nykyistä tasoa oleellisesti alempien
17750: hemmän määrärahoja sen vuoksi, että määrära-           kehysten mukaan vuotuisissa kehyksissä määrä-
17751: hojen mitoituksessa on otettu huomioon rajavar-        tyt määrärahat eivät enää riitä, kun aikaisemmil-
17752: tiolaitoksen aikaisemmilta vuosilta säästettyjen       ta vuosilta siirtyneet määrärahat tulevat loppuun
17753: määrärahojen siirrot.                                  käytetyiksi jo vuonna 2000.
17754:    Mainittujen vuosien 1996---1999 aikana raja-            Rajavartiolaitos on varautunut vähentämään
17755: vartiolaitoksen toimintamenoihin on käytetty ta-       henkilöstönsä kokonaismäärää edellä mainitussa
17756: lousarvioissa myönnettyjen määrärahojen lisäksi
17757: 
17758: 4
17759: Ministerin vastaus                                        KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
17760: 
17761: 
17762: hallituksen esityksessä tarkoitetusta 3 200 henki-     rajatarkastustehtäviin vuoden aikojen vaihtelulla
17763: löstä yhteensä 100 henkilöllä sen vuoden lopusta       ei ole sanottavaa merkitystä.
17764: lukien, jonka aikana Schengenin sopimuksen so-            Rajavartiolaitoksessa on edellä sanotun vuok-
17765: veltaminen täysimääräisesti alkaa Suomessa.            si sovittu määräajan kokeilukäytössä olevalla
17766: Tätä vuoden 2002 alkuun ajoittunutta vähentä-          virkaehtosopimuksella muuta hallintoa ja elin-
17767: misaikataulua on kuitenkin jouduttu määräraho-         keinoelämää oleellisesti laajemmasta työaika-
17768: jen vähenemisen vuoksi nopeuttamaan niin, että         joustosta. Määräaikaisen virkaehtosopimuksen
17769: vähennys toteutuu jo vuoden 2000 alkupuolella          mukaan vuotuisesta työajasta voidaan teettää il-
17770: ja määrältään suurempana.                              man ylityökorvauksia merkittävä osa etukäteen
17771:     Rajavartiolaitoksen henkilöstö on kokonai-        ja tämän vastikkeeksi antaa teetettyä pitempää
17772: suudessaan työaikalain säännösten ulkopuolella.        työaikaa vastaava vapaa-aika myöhemmin. Työ-
17773: Rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta on          aikakustannusten säästö on tässä järjestelyssä vä-
17774: tehty hallinnonalakohtainen virkaehtosopimus,          hintään 10 prosentin suuruinen.
17775: jolla on sovittu rajavartiolaitoksen toiminnan eri-       Työaikajoustoista saatava hyöty estyy, jos ra-
17776: tyispiirteiden vuoksi työajaksi laskettavasta ajas-   javartiolaitoksen henkilöstömäärä alenee oleelli-
17777: ta enintään saman tasoisesti kuin työaikalaissa.       sesti nykyisestä, koska tällöin ei ole enää mah-
17778: Lisäksi rajavartiolaitoksen toiminnallisen val-        dollisuuksia tasoitusvapaan järjestämiseen. Len-
17779: miuden ylläpitämiseksi tarpeellisesta sidonnai-        toliikenteen sekä Suomen ja Venäjän välisen
17780: suudesta virkapaikkaan johtuvista korvauksista         maantie- ja rautatieliikenteen sekä Suomen ja Vi-
17781: on sovittu yleistä työaikasääntelyä alemmilla          ron välisen matkustajalaivaliikenteen vuorokau-
17782: korvauksilla. Tämä järjestely on valtiolle edulli-    tinenmatkustajamäärä sitoo ympärivuotisesti vä-
17783: sempi kuin yleensä elinkeinoelämässä noudatet-         hintään 900 virkamiehen työpanoksen. Rajatar-
17784: tu käytäntö, jossa työnantaja huolehtii työnteki-     kastuksiin sitoutuvaa henkilöstömäärää ei voida
17785: jöiden työajaksi luettavana aikana kuljetuksista       millään rationalisointitoimilla vähentää ilman,
17786: työn suorittamispaikkaan. Järjestely on välttämä-      että aikataulun mukainen matkustajalaiva- ja len-
17787: tön sen vuoksi, että pitkät työmatkat meren saa-       toliikenne oleellisesti häiriintyy.
17788: ristoon sekä valtakunnan maarajan läheisyyteen            Edellä selostetuista ja jo toteutetuista henki-
17789: harvaan asetuille seuduille sijoittuville virantoi-   löstön vähentämisistä huolimatta Suomen rajo-
17790: mituspaikoille muutoin kohtuuttomasti sitoisivat      jen rajavalvonnan tasoa on voitu tähän saakka pi-
17791: virkamiesten vapaa-aikaa työmatkoihin tilanteis-      tää riittävänä. Rajavalvonnan riittävyyteen vai-
17792: sa, joissa työmatkoihin ei juuri koskaan ole käy-     kuttaa kuitenkin oleellisesti naapurimaiden ja
17793: tettävissä julkisia kulkuneuvoja. Rajavartiolai-      erityisesti Venäjän rajavalvonnan taso. Venäjän
17794: tos ei huolehdi virkamiestensä työmatkakuljetuk-      rajavartioviranomaisten eri yhteyksissä antami-
17795: sista lukuun ottamatta rannikolta meren saarilla      en tietojen mukaan on todennäköistä, että Venä-
17796: ilman julkisia kulkuyhteyksiä vailla oleville me-     jä ei taloudellisten ongelmien vuoksi säilytä pe-
17797: ri vartioasemille tapahtuvia kuljetuksia.             rinteistä eikä edes nykyistäkään rajavalvontansa
17798:     Rajavartiolaitoksen rajavalvontatehtäviin vai-    tasoa. Kuluvan syksyn aikana sinänsä määräl-
17799: kuttaa vuodenaikojen vaihtelu niin, että talviai-     tään vielä vuotuista keskimääräistä tasoa edusta-
17800: kana luonnonolosuhteet vähentävät rajavartio-         vissa luvattornissa rajanylityksissä Venäjältä
17801: miesten maastossa suoritettavan rajavalvonnan         Suomeen on esiintynyt viitteitä siitä, että Venä-
17802: tarvetta. Osa rajavalvonnasta voidaan tehokkaas-      jän rajavalvonnan tekniset laitteet eivät enää toi-
17803: ti toteuttaa hankikelin aikana ilma-aluksin sekä      mi asianmukaisesti.
17804: rajavalvonnan teknisin valvontalaittein. Huvi-            Jos tilanne Suomen ja Venäjän välisellä valta-
17805: alusten rajatarkastustehtävät vähenevät talviai-      kunnan rajalla kehittyy edelleen siihen kieltei-
17806: kana huvialusliikenteen vähentyessä.                  seen suuntaan, johon se Venäjän rajavartiopalve-
17807:     Lentoliikenteen sekä matkustaja-alusliiken-       lun toiminnan tason alenemisen vuoksi näyttää
17808: teen samoin kuin rautatie- ja maantieliikenteen       kehittyvän, Suomen rajavalvonnan tehoa tulisi li-
17809: 
17810: 
17811:                                                                                                        5
17812: KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                 Ministerin vastaus
17813: 
17814: 
17815: sätä lisäämällä rajavartiolaitoksen taloudellisia       luohjeiden mukaisesti tulee vuosien 2001-2004
17816: voimavaroja niin, että se voisi ylläpitää tulevai-      hallinnonalojen menokehyksiä vahvistaessaan
17817: suudessakin nykyisen henkilöstömääränsä, noin           ottamaan huomioon eduskunnan vuoden 2000 ta-
17818: 3 100 henkilöä. Ellei Suomen rajavalvonnan              lousarvion hyväksymisen yhteydessä mahdolli-
17819: osalta voitaisi näin tehdä, sillä olisi heijastusvai-   sesti tekemät muutokset ja joka tapauksessa huo-
17820: kutus myös Suomen sisäiseen turvallisuuteen.            lehtimaan siitä, että rajavalvonnan asianmukai-
17821: Tämän vuoksi hallitus jo antamiensa valmiste-           nen taso turvataan.
17822: 
17823: 
17824: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
17825: 
17826:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
17827: 
17828: 
17829: 
17830: 
17831: 6
17832: Ministems svar                                            KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837: Tili riksdagens talman
17838: 
17839: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       der tidigare år. 1 regeringens budgetproposition
17840: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       för år 2000 föreslås anslaget för gränsbevakning-
17841: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tui-      ens omkostnader vara 941 milj. mk. Gränsbevak-
17842: ja Nurmi /saml m.fl. undertecknade skriftliga         ningsväsendets förslag till anslag för omkostna-
17843: spörsmål SS 710/1999 rd:                              derna uppgick till 951 milj. mk. Enligt detta för-
17844:                                                       slag skulle gränsbevakningsväsendet ha använt
17845:       Håller den nuvarande övervakningen av           de anslag som sparats in under föregående år i sin
17846:       Finlands gränser en tillräckligt hög            helhet med undantag för den del som det inom
17847:       standard, med beaktande av situationen          statsförvaltningen har ansetts vara nödvändigt att
17848:       i Ryssland och de krav på övervakning           reservera för att en störningsfri verksamhet skall
17849:       av unionens yttre gränser som                   kunna garanteras under övergången från ett bud-
17850:       Schengenavtalet ställer, och                    getår till ett annat.
17851:                                                          Personalens omfattning och struktur samt an-
17852:        äventyrar den minskade gransövervak-           dra särdrag som kännetecknar gränsbevaknings-
17853:        ningen ytterligare Finlands inre säker-        väsendet har nyligen diskuterats i riksdagen i
17854:        het, samt                                      samband med riksdagens behandling av reger-
17855:                                                       ingens proposition med förslag tilllag om gräns-
17856:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
17857:                                                       bevakningsväsendet (RP 42/1998 rd). Enligt den
17858:       för att rätta tili saken?
17859:                                                       allmänna motiveringen till propositionen behövs
17860: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       en personai omfattande 3 200 tjänstemän för att
17861: föra följande:                                        genomföra de uppgifter som enligt propositio-
17862:                                                       nen åligger gränsbevakningsväsendet. Riksda-
17863: Till att börja med kan jag konstatera att det i mo-   gen godkände lagen om gränsbevakningsväsen-
17864: tiveringen till spörsmålet lämnas en exakt redo-      det i en sådan form att gränsbevakningsväsen-
17865: görelse för de rationaliseringsåtgärder som vidta-    dets uppgifter i någon mån utökades jämfört med
17866: gits inom gränsbevakningsväsendet under de se-        vad som föreslås i propositionen.
17867: naste åren och som tas upp i gränsbevakningsvä-          Under år 1998 och innevarande år har man
17868: sendets årsberättelser, förutom att gränsbevak-       dock börjat inskränka det totala antalet anställda
17869: ningsväsendets omkostnader under åren 1996-           vid gränsbevakningsväsendet genom att lämna
17870: 1999 och inbesparingarna under tidigare år inte       lediga tjänster obesatta. Dessa inskränkningar
17871: berörs i motiveringen. 1 budgetarna för dessa år      har gjorts av den anledningen att enligt de av
17872: har gränsbevakningsväsendet beviljats mindre          statsrådet för kommande år givna ramarna, som
17873: anslag för omkostnader därför att överföringarna      är betydligt snavare än nu, kommer de anslag
17874: av inbesparade anslag från tidigare år har beak-      som fastställs inom de årliga ramarna inte att
17875: tats vid dimensioneringen av anslagen.                räcka till, då de anslag som överförts från tidiga-
17876:    Under åren 1996-1999 har utöver de anslag          re år kommer att förbrukas redan under år 2000.
17877:  som beviljats i budgetarna använts sammanlagt           Gränsbevakningsväsendet har berett sig på att
17878:  drygt 100 milj. mk av medel som sparats in un-       den personai på 3 200 personer som avses i den
17879: 
17880: 
17881:                                                                                                        7
17882: KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                       Ministerns svar
17883: 
17884: 
17885: ovan nämnda regeringspropositionen skall mins-          gränskontroller av fritidsbåtar minskar vintertid
17886: kas med 100 personer fram till utgången av det år       när trafiken med fritidsbåtar minskar.
17887: som föregår det år då Finland börjar tillämpa              Då det gäller gränskontroller i anslutning till
17888: Schengenavtalet i full utsträckning. Denna tidta-       flygtrafiken samt passagerarfartygstrafiken lik-
17889: bell, som ger tid för personalminskningarna fram        som också järnvägs- och landsvägstrafiken har
17890: till ingången av år 2002, har man emellertid            årstidsväxlingarna inte någon nämnvärd inver-
17891: tvingats göra stramare på grund av de minskade          kan.
17892: anslagen så att personalminskningarna genom-               Gränsbevakningsväsendet har på grund av vad
17893: förs redan under första halften av år 2000 och i        som nämnts ovan genom ett tjänstekollektivavtal
17894: större omfattning än planerat.                          som tillämpas på försök för viss tid avtalat om en
17895:     Gränsbevakningsväsendets personai faller i          mycket större flexibilitet vad arbetstiden beträf-
17896: sin helhet utanför tillämpningen av arbetstidsla-       far än vad som gäller inom den övriga förvalt-
17897: gens bestämmelser. Då det gäller arbetstiden för        ningen och näringslivet. Enligt det tidsbestämda
17898: gränsbevakningsväsendets tjänsteman har ett sär-        tjänstekollektivavtalet kan en ansenlig del av den
17899: skilt tjänstekollektivavtal för förvaltningsområ-       årliga arbetstiden arbetas in på förhand utan
17900: det ingåtts, i vilket avtalas om att den tid som på     övertidsersättningar och som vederlag kan mot-
17901: grund av gransbevakningsväsendets särdrag skall         svarande tid senare tas ut som ledig tid. De inbe-
17902: räknas som arbetstid får uppgå till högst den tid       sparingar som genom detta arrangemang görs i
17903: som bestäms i arbetstidslagen. Därutöver har            arbetstidskostnaderna uppgår till minst 10 pro-
17904: man avtalat om ersättningar på en lägre nivå än i       cent.
17905: den allmänna arbetstidslagstiftningen för den              Den nytta som erhålls genom det flexibla ar-
17906: bundenhet till arbetplatsen som krävs för att           betstidssystemet försvinner om de anställdas an-
17907: gränsbevakningsväsendets operativa beredskap            tal minskas märkbart från det nuvarande antalet,
17908: skall kunna upprätthållas. Detta arrangemang är         eftersom det då inte längre finns några möjlighe-
17909: förmånligare för staten än den praxis som all-          ter att ordna kompensationsledigheter. De passa-
17910: mänt iakttas i näringslivet, där arbetsgivaren un-      gerarströmmar som varje dygn i flygtrafiken, i
17911: der tid som räknas som arbetstagarens arbetstid         landsvägs- och i järnvägstrafiken mellan Finland
17912: står för transporteroa till den plats där arbetet ut-   och Ryssland samt i passagerarfartygstrafiken
17913: förs. Arrangemanget är nödvändigt därför att            mellan Finland och Estland överskrider landets
17914: långa arbetsresor till tjänstgöringsställen i den       gränser kraver minst 900 tjänstemäns arbetsin-
17915: yttre skärgården samt i glesbebygder nära riks-         satser året runt. Den personalvolym som gräns-
17916: gränsen annars skulle ta oskäligt mycket av ar-         kontrollerna binder upp kan inte minskas genom
17917: betstagarnas fritid i anspråk för arbetsresor i situ-   rationaliseringsåtgärder utan att det leder till be-
17918: ationer där det nästan aldrig finns möjlighet att       tydande störningar i tidtabellerna för passagerar-
17919: utnyttja allmänna kommunikationsmedel för ar-           fartygs- och flygtrafiken.
17920: betsresorna. Gränsbevakningsväsendet sköter                Trots de redan genomförda personalminsk-
17921: inte tjänstemännens transporter till arbetsplatsen      ningar som redovisats ovan har övervakningen av
17922: utom då det gäller transporter från kusten till så-     Finlands gränser hittills kunnat hållas på en till-
17923: dana sjöbevakningsstationer på öar ute i havet till     räcklig nivå. Vad som är en tillräcklig gränsöver-
17924: vilka det inte finns kollektivtrafikförbindelser.       vakning påverkas dock i väsentlig grad av nivån
17925:     Årstidsväxlingarna inverkar på gränsbevak-          på grannländernas, i synnerhet Rysslands, gräns-
17926: ningsväsendets övervakningsuppgifter så att na-         övervakning. Enligt de uppgifter som Rysslands
17927: turförhållandena vintertid minskar behovet av           gränsbevakningsmyndigheter gett i olika sam-
17928: gränsövervakning ute i terrangen. En del av gäns-       manhang är det sannolikt att Ryssland på grund
17929: övervakningen kan ske med luftfartyg samt med           av ekonomiska problem inte kan bibehålla den
17930: hjälp av teknisk utrustning för gränsövervakning        vedertagna nivån eller ens den nuvarande nivån
17931: när det är skarföre. Uppgifterna i anslutning till      på sin gränsvervakning. Antalet olovliga gräns-
17932: 
17933: 
17934: 8
17935: Ministerns svar                                         KK 710/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
17936: 
17937: 
17938: överskridningar från Ryssland till Finland under    sonalen på nuvarande nivå, dvs. ca 3 100 anställ-
17939: den gångna hösten antyder, även om antalet i och    da. Om Fin1ands gränsövervakningskapacitet
17940: för sig fortfarande representerar det årliga ge-    inte kan bibehållas, kommer detta att återverka
17941: nomsnittet, att Rysslands tekniska utrustning för   också på den inre säkerheten i landet. Av denna
17942: gränsövervakning inte längre fungerar på ett än-    orsak kommer regeringen en1igt de berednings-
17943: damålsenligt sätt.                                  anvisningar som den redan gett att vid faststä1-
17944:    Om utvecklingen i fråga om situationen vid       landet av budgetramarna för åren 2001-2004
17945: riksgränsen mellan Finland och Ryssland fortsät-    beakta de eventuella förändringar som gjorts i
17946: ter i den negativa riktning som den utgående från   samband med riksdagens godkännande av budge-
17947: den sänkta ryska gränsbevakningsservicen nu         ten för 2000, och att i varje händelse se till att
17948: verkar gå, måste Finland utöka sin gränsövervak-    gränsövervakningen bibehålls på en ändamålsen-
17949: ningskapacitet genom ökade ekonomiska resur-        lig nivå.
17950: ser så att den också framöver kan bibehålla per-
17951: 
17952: 
17953: Helsingfors den 25 november 1999
17954: 
17955:     Inrikesminister Kari Häkämies
17956: 
17957: 
17958: 
17959: 
17960:                                                                                                     9
17961:                                                                 KK 711/1999 vp- Sakari Smeds /skl
17962: 
17963: 
17964: 
17965: 
17966:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 71111999 vp
17967: 
17968:                                               Kehitysvammaisia hoitavien                omaishoitajien
17969:                                               tukipalveluiden riittävyys
17970: 
17971: 
17972: 
17973: 
17974: Eduskunnan puhemiehelle
17975: 
17976: Omaishoitajien tuen kattavuus on tällä vuosi-          misen suhteen. Niukoista taloudellisista varoista
17977: kymmenellä parantunut, ja lainmuutoksen myötä          kilpailtaessa vammaisten omaishoitajat jäävät
17978: on sitovaa ympärivuorokautista hoitotyötä teke-        usein syrjityiksi. Taustalla saattaa olla oletus,
17979: ville saatu oikeus yhteen vapaapäivään kuukau-         että kehitysvammaisten vanhemmat hoitaisivat
17980: dessa. Kehitystä parempaan suuntaan on siis jos-       lapsensa joka tapauksessa.
17981: sain määrin tapahtunut, mutta ei kuitenkaan riit-          Iäkkäiden yli 65-vuotiaiden vanhempien luo-
17982: tävästi. Lakiuudistus ei ole lisännyt omaishoita-      na asuvien kehitysvammaisten määräksi arvioi-
17983: juuden houkuttelevuutta. Omaishoitajat kokevat         tiin viime vuonna noin 2 600. Heidän vanhem-
17984: ongelmallisiksi hoidon raskauden, väsymyksen           millaan ei ole ollut juuri muita vaihtoehtoja kuin
17985: ja hoitopalkkion pienuuden. Myös vapaiden jär-         laitos- tai kotihoito. He ovat tehneet valinnan lai-
17986: jestämisessä on koettu hankaluutta.                    tospaikan ja kotihoidon välillä niin, että ovat hoi-
17987:     Hyvin ja huolellisesti järjestetty lomitus toisi   taneet kehitysvammaista lastaan kotona ja lähes
17988: hoitajalle myös henkisen vapauden rentoutua ja         kokonaan omalla kustannuksellaan. lkääntynei-
17989: irtautua työstä turvallisin mielin. Vapaan järjes-     den vanhempien tilanne on hankala- voimat vä-
17990: täminen ja hoidon tukipalvelut ovat ydinasioita        henevät, ja huoli lapsen selviytymisestä heidän
17991: hoitajan jaksamisessa. Niiden avulla voidaan           vanhetessaan ja kuollessaan kasvaa. Näiden per-
17992: myös osoittaa tunnustusta inhimillisesti ja talou-     heiden selviytymisen ja kotona asumisen tueksi
17993: dellisesti arvokkaalle hoitotyölle. Kuntien ar-        tulisi järjestää räätälöityä kotiapua. Tämä lisäisi
17994: vioiden perusteella ilman omaishoitajien työtä         vanhempien turvallisuudentunnetta ja kehitys-
17995: laitoksissa olisi noin 9 900 omaishoidon tuella        vammaisen edellytyksiä pärjätä itsenäisesti koto-
17996: hoidettavaa henkilöä. Omaishoitajien työn netto-       na sekä vähentäisi samalla molempien laitoshoi-
17997:  säästön arvioitiin vuonna 1998 olevan noin 1,3        don tarvetta.
17998:  miljardia markkaa.                                       Yhtenä omaishoidon epäkohtana on omaishoi-
17999:     Omaishoidon tuen järjestämisessä on koettu         tajien sijaisille maksettava korvaus. Joissain kun-
18000:  ongelmia ja nihkeyttä erityisesti vammaisten ja       nissa on tässä kohden epäselvyyttä, ja asiaa on
18001:  heidän omaishoitajiensa kohdalla. Vammaisten          tulkittu niin, että sijaishoitajan palkan on katsot-
18002:  laitoshoito on kunnille varsin kallista, joten        tu määräytyvän omaishoitajasopimuksen mukai-
18003:  omaiset tekevät myös taloudellisesti laskettuna       sesti. Tällöin sijaisen saama korvaus esimerkiksi
18004:  erittäin merkittävää työtä. Stakesin selvityksen      yhden päivän hoidosta on voinut jäädä vain pa-
18005:  mukaan 70 prosentissa tapauksista järjestetyn         rinkymmenen markan suuruiseksi. Tämä ei voi
18006:  omaishoidon vaihtoehtona olisi ollut laitoshoito.     olla lain hengen mukaista. Sijaishoitajan pitäisi
18007:  Kunnissa on erilaisia käytäntöjä omaishoitajien       saada normaali työsuhdelain mukainen korvaus
18008:  tuen, palkkion, palvelujen sekä vapaiden järjestä-    työstään.
18009: 
18010:                                                                                                   Versio 2.0
18011: KK 711/1999 vp- Sakari Smeds /skl
18012: 
18013: 
18014: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Millä tavoin hallitus on valmis kehittä-
18015: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    mään omaishoidon tukea niin, että vam-
18016: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         maisia haitavien omaisten tarpeet, hoi-
18017: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   topalkkiot, tukipalvelut ja vapaan jär-
18018:                                                      jestäminen otetaan riittävästi huo-
18019:                                                       mioon?
18020: 
18021: 
18022: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
18023: 
18024:     Sakari Smeds /skl
18025: 
18026: 
18027: 
18028: 
18029: 2
18030: Ministerin vastaus                                             KK 711/1999 vp- Sakari Smeds /skl
18031: 
18032: 
18033: 
18034: 
18035: Eduskunnan puhemiehelle
18036: 
18037: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin,
18038: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          on lakisääteinen oikeus yhteen vapaaseen vuoro-
18039: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kauteen kalenterikuukautta kohden.
18040: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari               Lain voimaantulon jälkeen omaishoidon tuen
18041: Smedsin /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kehittymistä on seurattu melko tarkasti, sillä jo
18042: sen KK 71111999 vp:                                    vuonna 1995 sosiaali- ja terveysministeriö jul-
18043:                                                        kaisi asiasta ensimmäisen selvityksen ja tänä
18044:       Millä tavoin hallitus on valmis kehittä-        vuonna on julkaistu kaksi: Omaishoidon tuki so-
18045:       mään omaishoidon tukea niin, että vam-           siaalipalveluna, selvitys omaishoidon tuesta ja
18046:       maisia haitavien omaisten tarpeet, hoi-          sen vaihteluista vuonna 1998 sekä Omaishoita-
18047:       topalkkiot, tukipalvelut ja vapaan jär-         jien tuen tarve ja palvelusetelillä järjestetty tila-
18048:       jestäminen otetaan riittävästi huo-             päishoito. Tehtyjen selvitysten mukaan kehitys
18049:        mioon?                                         on ollut oikeansuuntaista: omaishoitajan asema
18050:                                                        on vahvistunut ja hoitopalkkioiden määrät ovat
18051: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nousseet.
18052: ti seuraavaa:                                             Vuonna 1998 omaishoidon tuella hoidettavis-
18053: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tuli           ta joka viides oli kehitysvammainen. Fyysisesti
18054: voimaan 1. 7.1993 sosiaalihuoltolain muutokse-        sairaita oli noin 40 prosenttia ja viisi prosenttia
18055: na (136511992) sekä asetuksena omaishoidon            oli psyykkisesti sairaita. Viimeisten neljän vuo-
18056: tuesta (318/1993 ). Omaishoidon tuella tarkoite-      den aikana fyysisesti tai psyykkisesti sairaiden
18057: taan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön        osuus on hiukan kasvanut, mutta käytettävissä
18058: kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon         oleva tutkimusaineisto ei anna mahdollisuutta ar-
18059: turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja pal-       vioida tästä vammaisten osuutta.
18060: veluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja          Hoitajan pitäessä lakisääteistä vapaataan si-
18061: palvelusuunnitelmassa. Hoitaja ja kunta tekevät       jaishoito järjestetään useimmiten laitoshoitona.
18062: asiasta sopimuksen. Omaishoidon tuki on ylei-         Seuraavaksi yleisemmin käytetään apuna suku-
18063: nen sosiaalipalvelumuoto, ei erityisesti vammai-      laisia, muita palvelumuotoja ja kotipalveluja. Si-
18064: sille tarkoitettu.                                    jaishoitoon liittyvät järjestelyt ovat kunta- ja
18065:     Hoitajalle on mahdollisuuksien mukaanjärjes-      asiakaskohtaisia. Sijaishoitojärjestelyjen moni-
18066: tettävä vapaata hoidosta kuitenkin siten, että hoi-   puolistamiseksi toteutettiin vuosina 1995-1997
18067: tajalle, jonka vastuulla on runsaasti hoitoa ja       omaishoidon tuen palvelusetelikokeilu. Kokei-
18068: huolenpitoa tarvitseva henkilö, on mahdollisuuk-      lun aikana palvelutarjonta monipuolistui joka
18069: sien mukaan järjestettävä vähintään yksi vapaa-       neljännessä kokeilukunnassa, mitä tutkijat piti-
18070: päivä viikossa, yksi vapaa viikonloppu kuukau-        vät rohkaisevana tuloksena, kun kysymyksessä
18071: dessa sekä vuosittain yhtäjaksoinen vähintään         oli pienimuotoinen kokeilu.
18072: viikon pituinen vapaa. Kuitenkin hoitajalla, jolla        Omaishoidon tuen kehittäminen yleisenä so-
18073: on sopimus kunnan kanssa ja joka yhtäjaksoises-       siaalipalveluna jatkuu. Osana avohuollon palve-
18074: ti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon       luiden kehittämistä omaishoidon tuki on tärkeä
18075: 
18076: 
18077:                                                                                                          3
18078: KK 711/1999 vp- Sakari Smeds /skl                                                   Ministerin vastaus
18079: 
18080: 
18081: kehittämisalue. Nykyinen lainsäädäntö on väljä        lehtivat omaishoitajienjaksamisesta. Samassa ta-
18082: eikä siten luo esteitä kunnallisille kokeiluille ja   voite- ja toimintaohjelmassa todetaan, että ympä-
18083: kehittämisideoille, esimerkiksi aiemmin maini-        ristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
18084: tun omaishoidon tilapäishoidon palveluseteliko-       perustavat ensi vuonna yhteistyöryhmän etsi-
18085: keilun kokemuksia voitaisiin laajentaa. Valtio-       mään ratkaisuja erityisesti laitoksissa tai van-
18086: neuvosto on puolestaan hiljattain vahvistetussa       hempiensa luona asuvien vammaisten aikuisten
18087: sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaohjelmas-       itsenäisen asumisen ja tähän liittyvien palvelu-
18088: sa vuosille 2000-2003 edellyttänyt, että kunnat       jen edistämiseksi.
18089: parantavat omaishoidon edellytyksiä sekä huo-
18090: 
18091: 
18092: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1999
18093: 
18094:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
18095: 
18096: 
18097: 
18098: 
18099: 4
18100: Ministems svar                                                 KK 711/1999 vp- Sakari Smeds /skl
18101: 
18102: 
18103: 
18104: 
18105: Tili riksdagens talman
18106: 
18107: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        hand om den vårdbehövande har lagstadgad rätt
18108: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       tili ett ledigt dygn per kalendermånad.
18109: statsrådet översänt foljande av riksdagsman               Efter lagens ikraftträdande har man rätt noga
18110: Sakari Smeds /fkf undertecknade skriftliga             följt utvecklingen av stödet för närståendevård,
18111: spörsmål SS 71111999 rd:                              och redan 1995 publicerade social- och hälso-
18112:                                                       vårdsministeriet den första utredningen om sa-
18113:       På vilket sätt är regeringen redo att ut-       ken och i år har två publikationer getts ut. Den
18114:       veckla stödet för närståendevård så att         ena publikationen handlar om stödet för närstå-
18115:       behoven, vårdarvodena, stödijänsterna           endevård som socialservice, en utredning av stö-
18116:       och ordnandet av ledighetför de anhöri-         det för närståendevård och variationema i detta
18117:       ga som sköter handikappade i tillräck-          år 1998 och den andra om behovet av stöd av när-
18118:       lig grad blir beaktade?                         ståendevårdare och tillfållig vård ordnad med
18119:                                                       vårdsedel. Enligt de utredningar som gjorts har
18120: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       utvecklingen gått i rätt riktning: närståendevår-
18121: föra följande:                                        darens ställning har stärkts och vårdarvodesbe-
18122: Lagstiftningen om stöd för närståendevård träd-       loppen har stigit.
18123: de i kraft den 1 juli 1993 genom en ändring av so-        Av dem som år 1998 fick vård med hjälp av
18124: cialvårdslagen (1365/1992) samt i form av en          stödet för närståendevård var var femte utveck-
18125: förordning om stöd för närståendevård                 lingsstörd. Ca 40 % var fysiskt sjuka och 5 % var
18126: (31811993). Med stöd för närståendevård avses         psykiskt sjuka. Under de fyra senaste åren har an-
18127: vårdarvode som beviljas för tryggande av vård av      delen fysiskt eller psykiskt sjuka stigit en aning,
18128: och annan omsorg om åldringar, handikappade           men det undersökningsmaterial som finns till-
18129: eller sjuka i hemmet samt service som anges i en      gängligt ger inga möjligheter att bedöma andelen
18130: vård- och serviceplan för den vårdbehövande.          handikappade.
18131: Vårdaren och kommunen gör upp ett avtal om sa-            När vårdaren håller 1agstadgad ledighet ord-
18132: ken. Stödet för närståendevård är en form av all-     nas den ersättande vården i allmänhet på anstalt.
18133: män socialservice. Det är inte avsett speciellt för   Nästvanligast är det att släktingar, hemservice
18134: handikappade.                                         och andra former av service anlitas. Arrange-
18135:    Vårdaren skall i mån av möjlighet få ledighet      mangen i anslutning till den ersättande vården är
18136: från vården och en vårdare som har ansvar för en      bundna tili kommunen och k1ienten i fråga. För
18137: person som behöver vård och omsorg i stor ut-         att göra den ersättande vården mera mångsidig
18138: sträckning skall i mån av möjlighet få ledighet       genomfördes åren 1995-1997 ett försök med
18139: från vårdarbetet minst en ledig dag i veckan, ett     vårdsedel inom ramen för stödet för närstående-
18140: ledigt veckoslut i månaden samt årligen minst en      vård. Under försöket blev serviceutbudet mera
18141: veckas oavbruten ledighet. De vårdare som har         mångsidigt i var fjärde försökskommun, vilket
18142: ett avtal med kommunen och som kontinuerligt          forskarna betraktade som ett uppmuntrande re-
18143: eller med små avbrott är bundna tili vården dyg-      sultat i och med att det var fråga om ett försök i
18144: net runt eller som oavbrutet varje dag måste ta       liten skala.
18145: 
18146: 
18147:                                                                                                        5
18148: KK 711/1999 vp- Sakari Smeds /skl                                                       Ministems svar
18149: 
18150: 
18151:    Avsikten är att fortsätta utveckla stödet för      2000-2003 som nyligen fastställdes att kommu-
18152: närståendevård såsom en form av allmän social         nema skall förbättra villkoren för närståendevår-
18153: service. Som ett led i utvecklandet av servicen       den samt se till att närståendevårdama orkar med
18154: inom den öppna vården är stödet för närstående-       sitt arbete. 1 samma mål- och verksamhetspro-
18155: vård ett viktigt utvecklingsområde. Nuvarande         gram konstateras att miljöministeriet och social-
18156: lagstiftning tillåter olika arrangemang och utgör     och hälsovårdsministeriet nästa år inrättar en
18157: således inget hinder för försök och innovativa        samarbetsgrupp som skall försöka finna lösning-
18158: projekt ute i kommunema och man kunde t.ex.           ar för att främja självständigt boende för vuxna
18159: utvidga det tidigare nämnda försöket med vård-        handikappade, särskilt sådana som bor på institu-
18160: sedel för tillfållig vård inom närståendevården.      tion eller hos sina föräldrar, samt anknytande ser-
18161: Statsrådet förutsatte å sin sida i det verksamhets-   vtce.
18162: program för social- och hälsovården för åren
18163: 
18164: 
18165: Helsingfors den 22 november 1999
18166: 
18167:     Omsorgsminister Eva Biaudet
18168: 
18169: 
18170: 
18171: 
18172: 6
18173:                                                         KK 712/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk
18174: 
18175: 
18176: 
18177: 
18178:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 712/1999 vp
18179: 
18180:                                             Virvoitusjuomien pakkaaminen
18181: 
18182: 
18183: 
18184: 
18185: Eduskunnan puhemiehelle
18186: 
18187: Suomessa tölkkeihin pakatut virvoitusjuomat          suosittava esimerkiksi verotuksellisin keinoin.
18188: ovat useimmissa tapauksissa kalliimpia kuin lasi-    Tölkkeihin siirtyminen vähentäisi lasinsirujen ai-
18189: pulloihin pakatut. Tämä luonnollisesti ohjaa ku-     heuttamia hankaluuksia sekä voisi helpottaa ku-
18190: luttajia ostamaan tuotteensa lasiin pakattuina.      luttajan ja kaupan arkipäivää.
18191: Lasipullon kuljetus ja käsittely on kuitenkin niin
18192: ostajan kuin myyjänkin kannalta hankalampaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18193: kuin tölkkien, ja lasipullojen varastointi vie       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18194: enemmän tilaa. Myös lasipullojen rikkominen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18195: yleisillä paikoilla aiheuttaa laajalti harmia, va-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18196: hinkoa ja kustannuksia.
18197:    Nykyisin myös tölkit kuuluvat kierrätyksen              Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
18198: piiriin ja käytetään uudestaan. Onkin pohdittava,          tölkkeihin pakatut virvoitusjuomat olisi-
18199: olisiko tätä helppoa ja turvallista pakkausmuotoa          vat kilpailukykyisiä lasipulloihin pakat-
18200:                                                            tujen tuotteiden kanssa?
18201: 
18202: 
18203: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
18204: 
18205:     Paula Lehtomäki /kesk
18206: 
18207: 
18208: 
18209: 
18210:                                                                                               Versio 2.0
18211: KK 712/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                               Ministerin vastaus
18212: 
18213: 
18214: 
18215: 
18216: Eduskunnan puhemiehelle
18217: 
18218: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nykyisen lisäverojärjestelmän puitteissa olla ko-
18219: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        konaan verottomia.
18220: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          On katsottu, että eniten kulutetut juomapääl-
18221: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Leh-      lykset vaativat niiden suuren määrän ja kulutus-
18222: tomäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tapojen vuoksi erityistä yrnpäristöohjausta. Ny-
18223: sen KK 712/1999 vp:                                  kyisen lisäverojärjestelmän onkin katsottu toimi-
18224:                                                      van hyvin tämän ympäristöllisen tavoitteen kan-
18225:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että     nalta. Toisaalta järjestelmässä on viime vuosina
18226:        tölkkeihin pakatut virvoitusjuomat olisi-     havaittu joitain epäkohtia ja kehittämistarpeita,
18227:        vat kilpailukykyisiä lasipulloihin pakat-     mutta korvaavien, muuhun kuin veroon perustu-
18228:        tujen tuotteiden kanssa?                      vien vaihtoehtojen puuttuessa nykyisestä ohjaus-
18229:                                                      järjestelmästä sinänsä ei ole voitu luopuakaan.
18230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Eräs tällainen parhaillaan selvittävä asia on kir-
18231: ti seuraavaa:                                        jallisessa kysymyksessä tarkoitetut tölkin kus-
18232: Makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain        tannustekijät siltä osin kuin ne aiheutuvat kierrä-
18233:  (1474/1994) nojalla tietyistä virvoitusjuomista     tettävien tölkkien 1 markan lisäverosta.
18234: kannetaan fiskaalisen perusveron lisäksi ympä-          Nykyisen lisäveron ympäristöperustetta tukee
18235: ristöperusteista, päällyksestä riippuvaa lisäve-     vuonna 1995 valmistunut juomapakkausten ym-
18236: roa. Rakenteeltaan ja tarkoitukseltaan vastaavan     päristövaikutusten elinkaariarviointi (Pakkaus-
18237: lisäveron kohteena ovat myös alkoholi- ja alko-      teknologiaryhmä 43/1995). Tutkimuksen johto-
18238: holijuomaverosta annetussa laissa (14 7111994)       päätösten perusteella uudelleentäytettävät ja raa-
18239: tarkoitetut alkoholijuomat                           ka-aineena kierrätettävät tutkimuksessa mukana
18240:    Lisävero on porrastettu kolmeen veroluok-         olleet juomapäällykset olivat ylipäänsä ympäris-
18241: kaan: 4, 1 tai 0 markkaa litralta juomaa. Verotto-   tölle vähemmän haitallisia kuin kertapäällykset.
18242: muuden tai alemman lisäveron edellytyksenä on,       Tutkimuksen mukaan uudelleen täytettävä lasi-
18243: että päällykset ovat mukana ympäristöministe-        pullo on ympäristön kannalta vähemmän haitalli-
18244: riön hyväksymässä, panttiin perustuvassa kierrä-     nen kuin raaka-aineena hyödynnettävä lasipullo.
18245: tysj ärj estelmässä. Uudelleentäytettäviä päällyk-   Uudelleentäytettävä REFPET -muovipullo kat-
18246: siä käytettäessä verosta voi vapautua kokonaan,      sottiin ympäristöhaitaltaan samantasoiseksi kuin
18247: kun taas raaka-aineena kierrätettävistä päällyk-     uudelleentäytettävä lasipullo. Kooltaan 0,5 lit-
18248: sistä veroa kannetaan 1 markka litralta. Lasipul-    ran alumiinitölkki, joka kierrätetään raaka-ainee-
18249: loja on mukana sekä uudelleentäyttöön että raa-      na, katsottiin uudelleen täytettäviä lasi- ja muo-
18250: ka-ainekiertoon perustuvissa järjestelmissä.         vipulloja huonommaksi vaihtoehdoksi niin
18251: Myös muovipulloja täytetään uudelleen, jolloin       kauan, kun tölkkien talteenottoaste jää alle 90
18252: juomat ovat niinikään kokonaan lisäverottomia.       prosentin. Kun talteenottoaste saavuttaa 90 pro-
18253: Sen sijaan tölkkien raaka-aine kerätään talteen ja   senttia, on alumiinitölkkien ja uudelleen täytettä-
18254: hyödynnetään, eli näistä päällyksistä kannetaan      vien lasi- ja muovipullojen kuormitus samalla ta-
18255: alempaa 1 markan lisäveroa, mutta ne eivät voi       solla.
18256: 
18257: 
18258: 2
18259: Ministerin vastaus                                      KK 712/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk
18260: 
18261: 
18262:    Suomen Palautuspakkaus Oy:n hallinnoima           ero on mainituilla kahdella eri tavalla ilmoittaa
18263: tölkkien raaka-ainekierrätys käynnistyi vuonna       kierrätysaste. Tämän pohjalta on jatkossa selvi-
18264: 1996 ja on varsin nopeasti kohonnut korkealle ta-    tettävä, mitkä ovat ne edellytykset, joiden tulee
18265: solle. Järjestelmän ehtojen mukaisesti myös sii-     täyttyä, jotta tölkkien kierrätyksen voidaan kat-
18266: hen kuulumattomia päällyksiä tulee voida palaut-     soa olevan ympäristövaikutuksiltaan uudelleen-
18267: taa samoihin myyntipaikkoihin kuin pantillisia       täyttöön rinnastettavaa siten kuin elinkaaritutki-
18268: päällyksiä, kuitenkin ilman palauttajalle makset-    muksessa esitettiin. Kun edellytysten todetaan
18269: tavaa palkkiota. Vuonna 1998 pantillisten pääl-      täyttyvän, on lisäverosäännöksiä muutettava si-
18270: lysten palautusaste oli 80 %. Kun mukaan laske-      ten, että ympäristövaikutuksiltaan yhtäJäisiksi
18271: taan palautetut järjestelmään kuulumattomat          todettujen päällysten kierrätystapojen haittavero-
18272: pantittomat päällykset, joiden kierrätyksestä        kohtelu on sama. Tällöin on nykyjärjestelmässä
18273: myös palautusjärjestelmässä huolehditaan ilman       lähinnä harkittava tölkkien 1 markan lisäveron
18274: korvausta, on kierrätysaste 94 %.                    poistamista.
18275:    Osana lisäverojärjestelmään tarvittavien muu-
18276: tosten selvitystyötä selvitetään parhaillaan, mikä
18277: 
18278: 
18279: 
18280: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1999
18281: 
18282:       Ministeri Suvi-Anne Siimes
18283: 
18284: 
18285: 
18286: 
18287:  17   200678
18288:                                                                                                      3
18289: KK 712/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                     Ministems svar
18290: 
18291: 
18292: 
18293: 
18294: Tili riksdagens talman
18295: 
18296: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         inom ramen för det nuvarande systemet med till-
18297: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         läggsaccis.
18298: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-            Man har ansett att de dryckesförpackningar
18299: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga              som konsumeras mest kräver särskild miljöstyr-
18300: spörsmål SS 712/1999 rd:                                ning på grund av de stora kvantitetema och kon-
18301:                                                         sumtionsvanoma. Det nuvarande systemet med
18302:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt         tilläggsaccis har också ansetts fungera väl med
18303:        att vidta för att läskedrycker förpacka-         avseende på detta miljömotiverade mål. Å andra
18304:        de i burk skall kunna konkurrera med             sidan har man uppdagat vissa missförhållanden
18305:        produkter förpackade i glasjlaska?               och utvecklingsbehov i systemet under de senas-
18306:                                                         te åren, men avsaknaden av ersättande system
18307: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         som baserar sig på något annat än accis har gjort
18308: föra följande:                                          att man inte heller kunnat frångå det nuvarande
18309: Med stöd av lagen om sötsaks- och läskedrycks-          stymingssystemet i sig. En sådan fråga som ut-
18310: accis (1474/1994) uppbärs för vissa läskedryck-         reds som bäst är de kostnadsfaktorer för burkar
18311: er utöver den fiskala grundaccisen en miljömoti-        som avses i det skriftliga spörsmålet, till den del
18312: verad tilläggsaccis beroende på förpackningen.          de orsakas av tilläggsaccisen på 1 mk på burkar
18313: En till struktur och syfte motsvarande tilläggsac-      som återvinns.
18314: cis uppbärs också för sådana alkoholdrycker som             Miljögrundema för den nuvarande tilläggsac-
18315: avses i lagen om accis på alkohol och alkohol-          cisen underbyggs av en livscykelanalys av miljö-
18316: drycker (147111994).                                    konsekvensema av olika dryckesförpackningar,
18317:    Tilläggsaccisen är graderad i tre accisklasser:      vilken fårdigställdes 1995 (Pakkausteknologia-
18318: 4, 1 eller 0 mk per liter dryck. Förutsättningen för    ryhmä 43/1995). Utgående från slutsatsema av
18319: accisfrihet eller lägre tilläggsaccis är att förpack-   undersökningen var de dryckesförpackningar
18320: ningama hör till ett sådant pantbaserat system för      som ingick i undersökningen och som fylls på
18321: återvinning av förpackningar som miljöministe-          nytt och återvinns som råmaterial på det hela ta-
18322: riet godkänt. Förpackningar som kan fyllas på           get mindre skadliga för miljön än engångsför-
18323: nytt kan helt befrias från accis, medan accisen är      packningar. Enligt undersökningen är en glas-
18324: 1 mark per liter om förpackningen kan återvin-          flaska som fylls på nytt mindre skadlig för mil-
18325: nas som råmaterial. Glasflaskor ingår både i sys-       jön än en glasflaska som återvinns som råmateri-
18326: tem som baserar sig på återfyllning och i system        al. En REFPET -plastflaska som fylls på nytt an-
18327: för återvinning av råmaterial. Också plastflaskor       sågs vara lika skadlig för miljön som en glasflas-
18328: fylls på nytt, varvid dryckema likaså är helt fria      ka som fylls på nytt. En aluminiumburk på 0,5 li-
18329: från tilläggsaccis. Däremot samlas råmaterialet         ter som återvinns som råmaterial ansågs vara ett
18330: från burkar in och återvinns. För dessa förpack-        sämre altemativ än glas- och plastflaskor som
18331: ningar uppbärs alltså den lägre tilläggsaccisen på      fylls på nytt, så länge graden av tillvaratagande
18332: 1 mk, men de kan inte vara helt fria från accis         underskrider 90 procent. Då man uppnår en nivå
18333: 
18334: 
18335: 
18336: 4
18337: Ministems svar                                           KK 712/1999 vp- Paula Lehtomäki /kesk
18338: 
18339: 
18340: av 90 procent för tillvaratagande av burkar belas-       Som en del av arbetet med att utreda behovet
18341: tas miljön lika mycket av aluminiumburkar som         av ändringar i systemet med tiliäggsaccis utreds
18342: av ~Ias- och plastflaskor som fylls på nytt.          som bäst skilinaden mellan de två sätten att ange
18343:    Atervinningen av burkar som råmaterial i Su-       återvinningsgraden. Utgående från detta utreds i
18344: omen Palautuspakkaus Oy:s regi inleddes 1996          fortsättningen vilka förutsättningama är för att
18345: och har mycket snabbt nått en hög nivå. Enligt        återvinning av burkar med tanke på miljökon-
18346: villkoren i systemet skall också förpackningar        sekvenserna skall kunna anses jämställbar med
18347: som inte hör till systemet kunna återlämnas tili      återfyllning på det sätt som läggs fram i
18348: samma försäljningsställen som pantförpackning-        livscykelanalysen. Då vilikoren konstateras vara
18349: ar, dock utan att pantbeloppet betalas till den som   uppfyllda skall bestämmelserna om tilläggsaccis
18350: återlämnar förpackningama. År 1998 var åter-          ändras så, att sådana former av återvinning av
18351: lämningsgraden för pantförpackningar 80 %. Då         förpackningar som med tanke på miljökon-
18352: man räknar in sådana återlämnade, pantfria för-       sekvenserna konstateras vara jämbördiga be-
18353: packningar som inte hör tili systemet och som         handlas lika vid miljöbeskattningen. Det är då i
18354: också inom återlämningssystemet återvinns utan        första hand aktuellt att i det nuvarande systemet
18355: ersättning, är återvinningsgraden 94 %.               överväga att avskaffa tilläggsaccisen på 1 mk på
18356:                                                       burkar.
18357: 
18358: 
18359: 
18360: Helsingfors den 22 november 1999
18361: 
18362:     Minister Suvi-Anne Siimes
18363: 
18364: 
18365: 
18366: 
18367:                                                                                                      5
18368:                                                       KK 713/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk
18369: 
18370: 
18371: 
18372: 
18373:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 713/1999 vp
18374: 
18375:                                              Kansaneläkkeiden takaisinperintä
18376: 
18377: 
18378: 
18379: 
18380: Eduskunnan puhemiehelle
18381: 
18382: Kela aikoo periä tuhansilta eläkeläisiltä liikaa      mutkaiset, että on melkein mahdotonta pysyä
18383: maksettua kansaneläkettä takautuvasti takaisin.       ajan tasalla siinä, mistä ja kuinka paljon eläkettä
18384: Kysymys on lähinnä pienituloisista eläkeläisistä.     maksetaan mistäkin eri instanssista. Tämän
18385: Esimerkiksi eräältä eläkeläiseltä vaaditaan Ke-       vuoksi Kela joutuu päivitetyt tiedot saatuaan pe-
18386: lan oman virheen vuoksi takaisin neljältä vuodel-     rimään takaisin jo maksettuja eläkkeitä. Tavalli-
18387: ta kertynyttä eläkettä 13 000 markkaa. Tämä on        sesti kyseessä on yhdeltä tai kahdelta kuukaudel-
18388: huomattava summa henkilön kuukausittaiseen            ta kertynyt summa, ei sentään neljältä vuodelta,
18389: tulotasoon nähden. Kysymys ei ole siitä, että         kuten esimerkki tapauksessa. Pienituloisen eläke-
18390: henkilö olisi antanut virheellisiä tietoja Kelalle.   läisen kohdalla eläkkeen takaisinperimättä jättä-
18391: Takaisinperintä tuli hänelle täydellisenä yllätyk-    misen ratkaisee yksittäinen Kelan paikallistoi-
18392: senä. Ei voi olettaa, että tavallinen kansalainen     miston virkailija, jolloin eri eläkeläisiä saatetaan
18393: itse tietää eläkkeiden määräytymisperusteet, kos-     kohdella samanlaisissa tapauksissa eri tavoin
18394: ka Kelakaan ei tunnu tietävän niitä.                  asuinpaikasta riippuen. Takaisinperinnästä luo-
18395:    Kansaneläkelain (347/8.6.1956) 88 a §:n            pumisesta tulisi tehdä valtakunnallinen päätös.
18396: 2 momentin mukaisesti: "takaisinperinnästä voi-
18397: daan luopua, joko kokonaan tai osittain, jos tämä     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18398: katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksami-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18399: nen ole johtunut etuuden saajantai hänen edusta-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18400: jansa vilpillisestä menettelystä". Kelan paikallis-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18401: toimistolla on siis oikeus päättää, millaisiin mak-
18402: sujärjestelyihin takaisinperinnässä ryhdytään               Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä
18403: asianosaisen esitettyä tarvittavat dokumentit ta-           toimenpiteisiin kansaneläkkeiden takai-
18404: loudellisesta tilanteestaan. Kela voi käyttää omaa          sinperinnästä luopumiseksi pienitulois-
18405: harkintavaltaansa tällaisissa tapauksissa.                  ten kansaneläkeläisten osalta niissä ta-
18406:    Kysymys on Kelan mukaan päätösten oikeelli-              pauksissa, joissa etuuden virheellinen
18407: suusseurannasta. Koko maan kattava maksettu-                maksu ei johdu asianosaisen tai hänen
18408: jen tukien tarkistus johtuu tietokantojen järjeste-         edustajansa vilpillisestä menettelystä
18409: lytoimenpiteestä, joka tapahtuu loppusyksystä               vaan tietojärjestelmän puutteellisuuk-
18410:  1999. Kelan mukaan esimerkiksi eläkkeiden                  sistaja tiedonkulun hitaudesta eri viran-
18411: määräytymisperusteet ovat nykyään niin moni-                omaisten välillä ja
18412: 
18413: 
18414: 
18415: 
18416:                                                                                                  Versio 2.0
18417: KK 713/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk
18418: 
18419: 
18420: 
18421:       mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä,
18422:       että tämänkaltaiset takaisinperintätilan-
18423:       teet eivät toistuisi tulevaisuudessa?
18424: 
18425: 
18426: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
18427: 
18428:     Anneli Jäätteenmäki /kesk
18429: 
18430: 
18431: 
18432: 
18433: 2
18434: Ministerin vastaus                                      KK 713/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk
18435: 
18436: 
18437: 
18438: 
18439: Eduskunnan puhemiehelle
18440: 
18441: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             taa puuttua Kansaneläkelaitoksen toimintatapoi-
18442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           hin tai hallintoon.
18443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun kan-
18444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli             saneläkkeiden takaisinperintään, Kansaneläke-
18445: Jäätteenmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen ky-        laitos on tehnyt kuluvana syksynä selvityksen,
18446: symyksen KK 713/1999 vp:                                jossa verrattiin kansaneläkkeitä, työeläkkeitä ja
18447:                                                         niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä (soti1asvam-
18448:        Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä            ma-, liikenne- ja tapaturmaeläkkeitä) koskevia
18449:        toimenpiteisiin kansaneläkkeiden takai-          eri eläkelaitosten tietokantoja. Vertailussa tutkit-
18450:        sinperinnästä luopumiseksi pienitulois-          tiin noin 700 000 eläkkeensaajan tiedot. Selvi-
18451:        ten kansaneläkeläisten osalta niissä ta-         tyksen perusteella tulisi alustavien tulosten mu-
18452:        pauksissa, joissa etuuden virheellinen           kaan noin 7 000 eläkkeensaajan kansaneläkettä
18453:        maksu ei johdu asianosaisen tai hänen            joko pienentää tai suurentaa. Virheellisten pää-
18454:        edustajansa vilpillisestä menettelystä           tösten osuus on siten vain prosentti tutkituista
18455:        vaan tietojärjestelmän puutteellisuuk-           eläkepäätöksistä.
18456:        sistaja tiedonkulun hitaudesta eri viran-            Kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin mu-
18457:        omaisten välillä ja                              kaan kansaneläkkeen määrää on tarkistettava, jos
18458:                                                         kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on ta-
18459:        mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä,            pahtunut muutos. Tämän mukaisesti Kansanelä-
18460:        että tämänkaltaiset takaisinperintätilan-        kelaitos on velvollinen tarkistamaan maksussa
18461:        teet eivät toistuisi tulevaisuudessa?            olevan eläkkeen määrän.
18462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
18463: ti seuraavaa:                                           mukaan tapauksissa, joissa eläkettä on maksettu
18464:                                                         liikaa, laitos oikaisee virheellisen eläkepäätök-
18465: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,         sen, jos eläkkeensaaja antaa oikaisun tekemiseen
18466: joka myöntää ja maksaa kansaneläkkeet Laitok-           suostumuksensa. Ellei suostumusta päätöksen oi-
18467: sen velvollisuutena on jatkuvasti seurata eläke-        kaisuun saada, Kansaneläkelaitos hakee vakuu-
18468: päätösten oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta.           tusoikeudelta virheellisen päätöksen poistamis-
18469: Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat kan-            ta. Poistohakemuksen käsittelyajaksi Kansanelä-
18470: sanedustajien keskuudesta valitut valtuutetut.          kelaitos antaa uuden väliaikaisen eläkepäätök-
18471: Kansaneläkelaitoksella on johtajistosta muodos-         sen, jotta liikamaksua ei kertyisi enempää.
18472: tettu sisäinen hallitus, jonka toimia valtuutetut           Sen jälkeen kun eläkkeen pienentämistä kos-
18473: valvovat. Valvonta on niin sanottua jälkikäteis-        keva päätös on tullut lainvoimaiseksi, Kansan-
18474: valvontaa.                                              eläkelaitos tekee liikaa maksetun eläkkeen takai-
18475:    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee val-      sinperintää koskevan päätöksen. Kansaneläkelai-
18476: tioneuvostolle lait, joiden perusteella Kansanelä-      toksen etuuksien takaisinperintäsäännökset yh-
18477: kelaitos maksaa eläke- ja muita etuuksia. Minis-        denmukaistettiin 1. 5.1997 voimaan tulleella lain-
18478: terillä tai ministeriöllä ei sen sijaan ole toimiva!-   muutoksella. Kansaneläkkeiden takaisinperin-
18479: 
18480: 
18481:                                                                                                           3
18482: KK 713/1999 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk                                            Ministerin vastaus
18483: 
18484: 
18485: nässä sovelletaan kansaneläkelain 88 a §:ää.          teen mukaisesti tällaisen lainmuutoksen tulisi
18486: Lain lähtökohtana on, että liikaa maksettu eläke      koskea vastaavalla tavalla myös muita Kansan-
18487: on perittävä takaisin.                                eläkelaitoksen maksamia etuuksia, esimerkiksi
18488:    Takaisinperinnästä        voidaan      matmtun     asumistukea, opintotukea, työttömyysturvaa, sai-
18489: 88 a §:n 2 momentin mukaan luopuajoko koko-           rauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa.
18490: naan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuullisek-      Eduskunnan valitsemat valtuutetut ovat ky-
18491: si eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuu-        seessä olevassa takaisinperintäasiassa todenneet,
18492: den saajantai hänen edustajansa vilpillisestä me-     että eläkkeensaajien päätösten muuttamiseen
18493: nettelystä. Kansaneläkelain 88 a §:ää koskevan        sekä takaisinperintämenettelyyn liittyvä lainsää-
18494: hallituksen esityksen (HE 7/1997 vp) perustelu-       däntö on ajanmukainen ja mahdollistaa yksilöl-
18495: jen mukaan kohtuullisuutta harkittaessa otetaan       listen olosuhteiden huomioon ottamisen.
18496: huomioon muun muassa eläkkeensaajan sosiaali-            Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa eläkkei-
18497: nen tilanne ja taloudellinen asema. Lähtökohta-       den takaisinperintää koskevaa tilannetta. Sen li-
18498: na on etuuden saajan kokonaistilanteen selvittä-      säksi on parhaillaan valmisteilla lainmuutoshan-
18499: minen. Kenenkään toimeentulo ei saa vaarautua         ke, jossa Kansaneläkelaitoksen takautumisoi-
18500: takaisinperinnän vuoksi.                              keutta laajennettaisiin työ- ja tapaturmaeläkkei-
18501:    Hallintomenettelylain periaatteiden mukaan         siin. Tämä uudistus tulee jatkossa jossain määrin
18502: Kansaneläkelaitos on velvollinen kuulemaan            vähentämään tämänkin kaltaisten eläkkeiden ta-
18503: eläkkeensaajaa ennen kuin takaisinperintää kos-       kaisinperintätilanteiden syntymistä.
18504: keva päätös tehdään. Eläkkeensaaja voi valittaa          Virheellisten eläkepäätösten ja niistä aiheutu-
18505: takaisinperintäpäätöksestä ensin tarkastuslauta-      vien takaisinperitätilanteiden ennalta estämisek-
18506: kuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Jos päätök-      si sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
18507: sestä valitetaan, perintätoimenpiteisiin ei ryhdy-    että eläkejärjestelmien välistä tietojen siirtoa ja
18508: tä ennen kuin valitusasteen päätös on tullut lain-    yhteydenpitoa edelleen kehitetään. Kehittämis-
18509: voimaiseksi.                                          hanke on esillä myös julkisuus- ja tietosuojalain-
18510:    Edellä kerrotuo mukaisesti takaisinperinnästä      säädännön uudistamiseen liittyvien lainmuutos-
18511: on mahdollista luopua osittain tai kokonaan,          ten valmistelun yhteydessä. Lisäksi ministeriö
18512: mutta se edellyttää aina yksilökohtaista harkin-      tulee kiinnittämään koko sosiaalivakuutuksen
18513: taa ja päätöksentekoa. Näin ollen periaatepäätös,     osalta huomiota eläkepäätösten ymmärrettävyy-
18514: jolla luovuttaisiin kaikista takaisinperinnöistä,     den parantamiseen.
18515: vaatisi lainmuutoksen. Yhdenvertaisuusperiaat-
18516: 
18517: 
18518: 
18519: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1999
18520: 
18521:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
18522: 
18523: 
18524: 
18525: 
18526: 4
18527: Ministems svar                                          KK 713/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk
18528: 
18529: 
18530: 
18531: 
18532: Tili riksdagens talman
18533: 
18534: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         inte befogenhet att ingripa i Folkpensionsanstal-
18535: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         tens verksarnhet eller förvaltning.
18536: statsrådet översänt följande av riksdagsman                 Vad gäller återkrav av folkpensioner, vilket
18537: Anneli Jäätteenmäki /cent undertecknade skrift-         avses i spörsmålet, har Folkpensionsanstalten un-
18538: liga spörsmål SS 713/1999 rd:                           der hösten gjort en utredning där man jämfört de
18539:                                                         databaser hos olika pensionsanstalter som inne-
18540:       Å'mnar vederbörande ministerium vidta             håller uppgifter om folkpensionerna, arbetspen-
18541:       åtgärder så att folkpensionerna inte              sionerna och de s.k. SOLITA-pensionerna (pen-
18542:       återkrävs av folkpensionärer med små              sioner som betalas på grundval av skador som
18543:       inkomster i defall då denfelaktiga utbe-          ådragits i militärtjänst, trafikförsäkringen och
18544:       talningen av förmånen inte beror på               olycksfallsförsäkringen). Vid jämförelsen kon-
18545:       svikligt förfarande från förmånstaga-             trollerades ca 700 000 pensionstagares uppgif-
18546:       rens eller hans företrädares sida utan på         ter. Enligt de preliminära resultaten av utredning-
18547:       brister i datasystemet och långsamt in-           en borde ca 7 000 pensionstagares folkpension
18548:       formationsutbyte mellan olika myndig-             antingen sänkas eller höjas. Således är andelen
18549:       heter, och                                        felaktiga beslut av de kontrollerade pensionsbe-
18550:                                                         sluten bara en procent.
18551:        vilka åtgärder kommer att vidtas för att            Enligt 32 a § 1 mom. folkpensionslagen
18552:        dylika situationer med återkrav inte             skall folkpensionen rättas till sitt belopp, om det
18553:        upprepas i framtiden?                            skett en ändring i de inkomster som inverkar på
18554: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         folkpensionen. 1 enlighet med det är Folkpen-
18555: föra följande:                                          sionsanstalten skyldig att kontrollera de pensio-
18556:                                                         ner som betalas.
18557: Folkpensionsanstalten, som är underställd riks-            Av Folkpensionsanstaltens utredning framgår
18558: dagen, beviljar och betalar folkpensionema. Det         att anstalten, när det gäller fall där pension har
18559: är anstaltens skyldighet att hela tiden ge akt på att   betalats till ett för stort belopp, rättar det felakti-
18560: pensionsbesluten fattas på ett riktigt och enhet-       ga pensionsbeslutet om pensionstagaren ger sitt
18561: ligt sätt. Folkpensionsanstaltens verksarnhet           samtycke till rättelsen. lfall pensionstagaren inte
18562: övervakas av fullmäktige, som består av riks-           ger sitt samtycke till att beslutet rättas, ansöker
18563: dagsledamöter. Folkpensionsanstalten har en av          Folkpensionsanstalten om undanröjande av det
18564: Iedningens medlemmar bestående intem styrel-            felaktiga beslutet hos försäkringsdomstolen. För
18565: se, vars verksamhet övervakas av fullmäktige.           den tid under viiken ansökan behandlas fattar
18566: Övervakningen består av s.k. efterhandskontrol-         Folkpensionsanstalten ett nytt, interimistiskt
18567: ler.                                                    pensionsbeslut så att förmånen inte längre skall
18568:    För statsrådets del bereder social- och hälso-       betalas till ett för stort belopp.
18569: vårdsministeriet de lagar enligt vilka Folkpen-            Efter att beslutet om att pensionen minskas har
18570: sionsanstalten betalar pensioner och andra för-         vunnit laga kraft fattar Folkpensionsanstalten ett
18571: måner. Ministern eller ministeriet har däremot          beslut som gäller återkrav av den pension som
18572: 
18573: 
18574:                                                                                                              5
18575: KK 713/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk                                                    Ministems svar
18576: 
18577: 
18578: 
18579: betalats till ett för stort beloppo Bestämmelsema         enlighet med likställighetsprincipen borde en så-
18580: om återkrav av Folkpensionsanstaltens förmåner            dan lagändring också gälla Folkpensionsanstal-
18581: förenhetligades genom en lagändring som trädde            tens övriga förmåner på motsvarande sätt, t.exo
18582: i kraft den 1 maj 19970 Vid återkrav av folkpen-          bostadsbidraget, studiestödet, utkomstskyddet
18583: sion tillämpas 88 a § folkpensionslageno Ut-              för arbetslösa, sjukdagpenningen och rehabilite-
18584:                                                            0        0
18585: 
18586: 
18587: gångspunkten i lagen är att pension som betalats          nngspennmgeno
18588: till ett för stort belopp skall återkrävaso                  Fullmäktige, som valts av riksdagen, har i den
18589:     Enligt 88 a § 2 momo kan återkravet från-             aktuella återkravsfrågan konstaterat att den lag-
18590: gås helt eller delvis, om detta anses skäligt och         stiftning som gäller ändring av pensionstagamas
18591: det att förmånen betalades utan grund inte berod-         beslut samt återkravsförfarandet är tidsenlig och
18592: de på svikligt förfarande från förmånstagarens el-        ger rum för beaktande av individuella omständig-
18593: ler hans företrädares sidao Enligt motiveringen           hetero
18594: till den regeringsproposition som gäller ändring             Social- och hälsovårdsministeriet följer med
18595: av 88 a § folkpensionslagen (RP 711997 rd)                återkravet av pensionemao Dessutom pågår som
18596: skall vid skälighetsprövningen bl.ao beaktas pen-         bäst ett lagändringsprojekt vars avsikt är att Folk-
18597: sionstagarens sociala situation och ekonomiska            pensionsanstaltens regressrätt utvidgas till att
18598: ställningo Utgångspunkten är att förmånstaga-             omfatta arbets- och olycksfallspensionero Denna
18599: rens totala situation utredso Utkomsten får inte          reform kommer i fortsättningen att i någon mån
18600: äventyras till följd av återkravo                         förhindra att dylika situationer med återkrav av
18601:     Enligt principema i lagen om förvaltningsför-         pensioner uppståro
18602: farande måste Folkpensionsanstalten höra pen-                För att förebygga felaktiga pensionsbeslut och
18603: sionstagaren innan beslutet om återkrav fattaso           därpå följande återkrav anser social- och hälso-
18604: Pensionstagaren kan överklaga beslutet först hos          vårdsministeriet att det är viktigt att dataöverfö-
18605: prövningsnämnden och sedan hos försäkrings-               ringen och kontakten mellan pensionssystemen
18606: domstoleno Om beslutet överklagas, vidtas inga            vidareutvecklaso Ett utvecklingsprojekt är aktu-
18607: åtgärder för återkrav förrän besvärsinstansens            ellt också i samband med beredningen av de lag-
18608: beslut vunnit laga kraft.                                 ändringar som hänför sig till revideringen av of-
18609:     Enligt det ovan nämnda är det möjligt att helt        fentlighets- och datasekretesslagstiftningeno Vi-
18610: eller delvis frångå återkravet, men det förutsätter       dare kommer ministeri et att för hela socialförsäk-
18611: alltid att fallet prövas särskilt och att beslutet fat-   ringens del fåsta uppmärksarnhet vid att pen-
18612: tas särskilt. Ett principbeslut genom vilket alla         sionsbesluten skall bli begripligareo
18613: återkrav frångås kräver således en lagändringo 1
18614: 
18615: 
18616: 
18617: Helsingfors den 18 november 1999
18618: 
18619:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
18620: 
18621: 
18622: 
18623: 
18624: 6
18625:                                                              KK 714/1999 vp- Matti Väistö /kesk
18626: 
18627: 
18628: 
18629: 
18630:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 714/1999 vp
18631: 
18632:                                             Riittävien ennakkoäänestysmahdollisuuksien
18633:                                             turvaaminen
18634: 
18635: 
18636: 
18637: 
18638: Eduskunnan puhemiehelle
18639: 
18640: Ennakkoäänestyksen suosio on jatkuvasti lisään-      lisäksi vaalisalaisuuden ja -varmuuden säilyttä-
18641: tynyt. Viime eduskuntavaaleissa ennakkoon ää-        minen.
18642: nestäneiden osuus oli koko maassa jo 40,4 pro-            Riittävien ennakkoäänestysmahdollisuuksien
18643: senttia ja maaseutumaisissa kunnissa peräti          turvaamisella on entistä suurempi merkitys myös
18644: 48 prosenttia.                                       äänestysvilkkauteen kokonaisuudessaan. Ennak-
18645:    Ennakkoäänestyksen toteutuksessa postitoi-        koäänestyksestä ja mahdollisesta paikan muuttu-
18646: mipaikat ja niiden virkavastuulla toimineet toi-     misesta on tarpeen myös tiedottaa selkeästi ja
18647: mihenkilöt ovat olleet keskeisessä asemassa. En-     riittävästi.
18648: nakkoäänestyspaikkoina voivat nyt olla myös
18649: esimerkiksi kunnat ja Kansaneläkelaitos toimi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18650: paikkoineen. Ennakkoäänestyspaikkoja tulee           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18651: pääsääntöisesti jokaisessa kunnassa olla vähin-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18652: tään yksi, ja niistä säädetään lain mukaan asetuk-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18653: sella.
18654:    Postitoimipaikkojen väheneminen on merkin-              Onko hallitus havainnut ennakkoäänes-
18655: nyt ja merkitsee, että ennakkoäänestysmahdolli-            tyksessä korjausta kaipaavia epäkohtia
18656: suuksien turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä           ja
18657: huomiota. Käytettävien tilojen on oltava viihtyi-
18658: siä, asiallisia ja riittävän tilavia. Kokemuksen           mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
18659: mukaan asiamiespostit eivät välttämättä täytä              jotta koko maassa voidaan jatkossakin
18660: asetettavia vaatimuksia. Keskeinen kysymys on              turvata äänestäjille riittävät ja asialli-
18661:                                                            set ennakkoäänestysmahdollisuudet?
18662: 
18663: 
18664: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1999
18665: 
18666:     Matti Väistö /kesk
18667: 
18668: 
18669: 
18670: 
18671:                                                                                               Versio 2.0
18672: KK 714/1999 vp- Matti Väistö /kesk                                                     Ministerin vastaus
18673: 
18674: 
18675: 
18676: 
18677: Eduskunnan puhemiehelle
18678: 
18679: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Ennakkoon äänestäneiden osuus vaaleissa ää-
18680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           nestäneiden kokonaismäärästä on 1990-luvulla
18681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         toimitetuissa vaaleissa pysynyt jokseenkin tasai-
18682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Väis-        sena. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa ennak-
18683: tön /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          koon äänesti 40,3 % äänestäneistä. Vuoden 1992
18684: KK 714/1999 vp:                                         kunnallisvaaleissa vastaava luku oli 38 %,
18685:                                                         vuoden 1994 presidentinvaalin 1. vaalissa 42 %
18686:        Onko hallitus havainnut ennakkoäänes-            ja 2. vaalissa 46,2 %, vuoden 1995 eduskunta-
18687:        tyksessä korjausta kaipaavia epäkohtia           vaaleissa 43,2 %, vuoden 1996 europarlamentti-
18688:        ja                                               vaa1eissa 34,5 % ja kunnallisvaaleissa 34,9 %,
18689:                                                         vuoden 1999 eduskuntavaaleissa 40,1 %ja vuo-
18690:        mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,           den 1999 europarlamenttivaaleissa 47 %.
18691:        jotta koko maassa voidaan jatkossakin               Kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen
18692:        turvata äänestäjille riittävät ja asialli-       lukumäärä on 1990-luvulla vähentynyt. Vuoden
18693:        set ennakkoäänestysmahdollisuudet?               1995 eduskuntavaaleissa oli 901 Suomen Posti
18694: Vastauksena kysymykseen esitän kunniottavasti           Oy:n postikonttoria, 21 Postin tilapäistä ennak-
18695: seuraavaa:                                              koäänestyspaikkaa ja 15 Ahvenanmaan postin
18696:                                                         postikonttoria, vuoden 1996 yhdistetyissä kun-
18697: Oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa         nallis- ja europarlamenttivaaleissa 784 Suomen
18698: vaaleissa ja kansanäänestyksissä on perusoikeus.        Posti Oy:n postikonttoria, kuusi Postin tilapäistä
18699: Hallitusmuodon 11 §:n 3 momentissa todetaan,            ennakkoäänestyspaikkaa ja 15 Ahvenanmaan
18700: että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön       postin postikonttoria sekä vuoden 1999 eduskun-
18701: mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen           tavaaleissa ja vuoden 1999 europarlamenttivaa-
18702: toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan         leissa 538 Suomen Posti Oy:n postikonttoria, vii-
18703: päätöksentekoon.                                        si Postin tilapäistä ennakkoäänestyspaikkaa, 92
18704:     Vaalilain (714/1998) 4 §:n mukaan vaalit toi-       kunnan virastoa (87 kunnassa) ja 15 Ahvenan-
18705: mitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaali-        maan postin postikonttoria.
18706: päivän äänestys. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan              Asetukset, joilla yleiset ennakkoäänestyspai-
18707: yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja (joissa kuka ta-        kat säädetään, esitellään oikeusministeriöstä.
18708: hansa äänioikeutettu voi äänestää) ovat asetuk-         Tätä varten ministeriö solmii sopimuksen ennak-
18709: sella säädettävät kotimaan yleiset ennakkoäänes-        koäänestyksen järjestämisestä sellaisen tahon
18710: tyspaikat, joita on oltava, jollei erityisestä syystä   kanssa, joka voi huolehtia siitä, että ennakkoää-
18711: muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yk-          nestys toimitetaan luotettavasti, sujuvasti ja
18712: si, sekä asetuksella säädettävät Suomen edustus-        taloudellisesti.
18713: tot. Viimeksi asetukset yleisistä ennakkoäänes-            Vaalilainsäädäntöä muutettiin vuoden 1996
18714: tyspaikoista on annettu vuoden 2000 presidentin-        alusta lukien ( 1641-165011995) siten, että en-
18715: vaalia varten (asetukset 965/1999, 966/1999 ja          nakkoäänestys on mahdollista järjestää muissa-
18716: 10 1711999).                                            kin paikoissa kuin Suomen Posti Oy:n ja Ahve-
18717: 
18718: 
18719: 2
18720: Ministerin vastaus                                              KK 714/1999 vp- Matti Väistö /kesk
18721: 
18722: 
18723: nanmaan postin postikonttoreissa ja tilapäisissä        tilapäisissä ennakkoäänestyspaikoissa kuin kun-
18724: ennakkoäänestyspaikoissa. Suomen Posti Oy, ai-          nankin virastoissa. Jonkin verran palautetta tuli
18725: kaisemmin Posti- ja Telelaitos ja sitä ennen Pos-       oikeusministeriölle siitä, että joidenkin Pohjois-
18726: ti- ja Telehallitus, on huolehtinut ennakkoäänes-       Suomen alueeltaan laajojen kuntien syrjäseutu-
18727: tyksen järjestämisestä jo vuoden 1970 eduskun-          jen asukkaiden tai siellä oleskelevien ennakkoää-
18728: tavaaleista lähtien. Posti kuitenkin lakkautti          nestysmahdollisuudet olivat hankaloituneet
18729: konttoreitaan merkittävästi vuosina 1995-1998.          muun muassa pitkien etäisyyksien vuoksi. Tältä
18730: Vuonna 1998 tilanne oli se, että 92 kunnassa ei         osin mainittakoon, että vuoden 2000 presidentin-
18731: ollut enää postikonttoria, vaan yksityisen yrittä-      vaalin ennakkoäänestyspaikkojen määrää Lapin
18732: jän hoitama asiamiesposti. Oikeusministeriö teki        ja Oulun vaalipiirien eräissä kunnissa on lisätty
18733: kuitenkin periaatepäätöksen, että asiamiespostit,       yhteensä kuudellatoista (16) Postin tilapäisellä
18734: jotka toimivat yleensä esimerkiksi päivittäistava-      ennakkoäänestyspaikalla.
18735: rakaupan tai huoltoaseman yhteydessä, eivät ole            Pääosin voidaan siis todeta, että nykyinen en-
18736: soveliaita ennakkoäänestyspaikoiksi muun mu-            nakkoäänestysjärjestelmä toimii hyvin eikä sitä
18737: assa vaalivarmuuden ja tilakysymysten takia.            koskevia korjaustarpeita ole nähtävissä. Oikeus-
18738: Näin ollen ministeriö solmi 87:n postikonttoria         ministeriö huolehtii jatkossa siitä, että ennakko-
18739: vailla olevan kunnan kanssa sopimukset ennak-           äänestyspaikkojen lukumäärä maan eri osissa py-
18740: koäänestyksen järjestämisestä kunnan virastois-         syy samalla tasolla kuin nykyisinkin. Ministe-
18741: sa. (Jäljelle jääneisiin viiteen postikonttoria vail-   riön sopimuskumppaneita tulevat olemaan Suo-
18742: la olleeseen kuntaan perustettiin Postin tilapäi-       men Posti Oy ja/tai kunnat. Ministeriön toiminta-
18743: nen ennakkoäänestyspaikka).                             linja on se, että mikäli kunta jää ilman postikont-
18744:     Kokemukset vuoden 1999 eduskuntavaalien ja          toria, ministeriö pyrkii tekemään sopimuksen en-
18745: vuoden 1999 europarlamenttivaalien ennakkoää-           nakkoäänestyksen järjestämisestä asianomaisen
18746: nestyksestä olivat hyvät. Ennakkoäänestys sujui         kunnan kanssa.
18747: moitteettomasti niin postikonttoreissa ja Postin
18748: 
18749: 
18750: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
18751: 
18752:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
18753: 
18754: 
18755: 
18756: 
18757:                                                                                                          3
18758: KK 714/1999 vp- Matti Väistö /kesk                                                          Ministems svar
18759: 
18760: 
18761: 
18762: 
18763: Tili riksdagens talman
18764: 
18765: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          dagsvalet år 1991 röstade 40,3 % på förhand. År
18766: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          1992 i kommunalvalet var motsvarande tal 3 8 %,
18767: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          år 1994 i det första presidentvalet 42 % och i det
18768: Matti Väistö /cent undertecknade skriftliga              andra 46,2 %, år 1995 i riksdagsvalet 43,2 %, år
18769: spörsmål SS 714/1999 rd:                                 1996 i Europaparlamentsva1et 34,5 % och i kom-
18770:                                                          muna1va1et 34,9 %, och år 1999 i riksdagsvalet
18771:        Har regeringen upptäckt brister i för-           40,1 % och i Europaparlamentsvalet 4 7 %.
18772:        handsröstningen som bör avhjälpas och                Antalet allmänna förhandsröstningsställen i
18773:                                                         Finland har minskat på 1990-talet. År 1995 i riks-
18774:        vilka åtgärder vidtar den för att väljar-        dagsvalet fanns det 901 Posten Finland Ab:s kon-
18775:        na garanteras tillräckliga och sakliga           tor, 21 Postens tillfålliga förhandsröstningsstäl-
18776:        möjligheter tili förhandsröstning i hela         len och 15 Ålandspostens kontor, år 1996 i det
18777:        landet även iframtiden?                          kombinerade kommunal och Europaparlaments-
18778: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         valet 784 Posten Finland Ab:s kontor, sex Pos-
18779: föra följande:                                          tens tillfålliga förhandsröstningsställen och 15
18780:                                                         Ålandspostens kontor samt år 1999 i riksdagsva-
18781: Rätten att rösta i statliga och korumunala val          let och Europaparlamentsvalet 538 Posten Fin-
18782: samt folkornröstningar är en grundläggande rätt-        land Ab:s kontor, fem Postens tillfålliga för-
18783: tighet. 1 11 § 3 mom. regeringsformen konstate-         handsröstningsställen, 92 korumunala ämbets-
18784: ras att det allmänna skall främja den enskildes         verk (i 87 kommuner) och 15 Å1andspostens kon-
18785: möjligheter att ta del i sarnhällelig verksarnhet       tor.
18786: och att påverka beslut som gäller honom själv.              Förordningarna om allmänna förhandsröst-
18787:    Enligt 4 § vallagen (714/ 1998) förrättas val        ningsställen föredras från justitieministeriet.
18788: genom att det ordnas förhandsröstning och röst-         Därför ingår ministeriet ett avtal om arrangering
18789: ning på valdagen. Enligt 9 § 1 mom. är allmänna         av förhandsröstning med en instans som kan se
18790: förhandsröstningsställen ( där varje röstberätti-       till att förhandsröstningen förrättas pålitligt, smi-
18791: gad kan rösta) allmänna förhandsröstningsstäl-          digt och ekonomiskt.
18792: len i hemlandet, vilka bestäms genom förordning             Vallagstiftningen ändrades från och med 1 ja-
18793: och av vilka det skall finnas åtminstone ett i var-     nuari 1996 (1641-1650/1995) så att för-
18794: je kommun om inte något annat följer av särskil-        handsröstningen kan även arrangeras på andra
18795: da skäl, samt de finska beskickningar som be-           ställen än på Posten Finland Ab:s och Ålands-
18796: stäms genom förordning. De förordningar om all-         postens kontor och tillfålliga förhandsröstnings-
18797: männa förhandsröstningsställen som gavs senast          ställen. Posten Finland Ab, tidigare Post- och te-
18798: gäller presidentva1et år 2000 (förordningar             1everket och före det Post- och te1estyrelsen, såg
18799: 965/1999, 966/1999 och 1017/1999).                      till förhandsröstningen redan i riksdagsva1et år
18800:    Andelen väljare som röstat på förhand av alla        1970. Posten har dock 1agt ner flera kontor under
18801: väljare som röstat i valet har hållit sig ganska sta-   1995-1998. År 1998 var situationen den att det
18802: bil i de val som förrättats på 1990-talet. 1 riks-      inte längre fanns ett postkontor i 92 kommuner,
18803: 
18804: 
18805: 4
18806: Ministerns svar                                              KK 714/1999 vp- Matti Väistö /kesk
18807: 
18808: 
18809: utan endast ett företagarpostkontor. Justitiemi-     norra Finland fick det svårare att förhandsrösta
18810: nisteriet fattade dock ett principbeslut att dessa   på grund av bland annat de långa avstånden. 1
18811: postkontor, som oftast fungerar i samma lokalite-    detta sammanhang kan det nämnas att antalet för-
18812: ter som till exempel en dagligvarubutik eller ser-   handsröstningsställen i presidentvalet år 2000
18813: vicestation, inte lämpar sig för förhandsröstning    har i vissa kommuner i Lapplands och Uleåborgs
18814: bland annat på grund av valsäkerheten och ut-        valkrets ökats med allt som allt sexton (16) Pos-
18815: rymmesproblem. Därför ingick ministeriet ett av-     tens tillfålliga förhandsröstningsställen.
18816: tai om förhandsröstning i kommunala ämbets-             1 huvuddrag kan det därmed konstateras att det
18817: verk med 87 kommuner där det inte finns ett          nuvarande systemet för förhandsröstning funge-
18818: postkontor. (1 de övriga fem kommuner utan ett       rar väl och att det inte finns brister som måste av-
18819: postkontor grundade Posten ett tillfålligt för-      hjälpas. 1 fortsättningen ser justitieministeriet till
18820: handsröstningsställe.)                               att antalet förhandsröstningsställen runtom i lan-
18821:    Erfarenheterna av förhandsröstningen i riks-      det hålls på samma nivå som nu. Ministeriets av-
18822: dagsvalet och Europaparlamentsvalet år 1999 var      talsparter kommer att vara Posten Finland Ab
18823: goda. Den förlöpte utan problem på postkonto-        ochleller kommuner. Ministeriets policy är att
18824: ren, Postens tillfålliga förhandsröstningsställen    ifall en kommun är utan ett postkontor, strävar
18825: och i kommunala ämbetsverken. Justitieministe-       ministeriet efter att ingå ett avtal om arrangering
18826: riet fick viss feedback att personer som bodde el-   av förhandsröstning med kommunen.
18827: ler vistades i periferin av några stora kommuner i
18828: 
18829: 
18830: 
18831: Helsingfors den 29 november 1999
18832: 
18833:     Justitieminister Johannes Koskinen
18834: 
18835: 
18836: 
18837: 
18838:                                                                                                         5
18839:                                                        KK 715/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
18840: 
18841: 
18842: 
18843: 
18844:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 715/1999 vp
18845: 
18846:                                              Ivalosta Nellimiin johtavan tien perusparanta-
18847:                                              minen
18848: 
18849: 
18850: 
18851: 
18852: Eduskunnan puhemiehelle
18853: 
18854: Nellimin kylä Inarin kunnassa on virkeä kylä.         kun samaan aikaan rahaa kuitenkin riittää myös
18855: Kyläläisten suuri ongelma on se, että tieyhteys       Lapissa satoja miljoonia markkoja maksavan
18856: Ivalon kirkonkylään on suorastaan surkeassa           moottoritien rakentamiseen.
18857: kunnossa. Sorapintainen, mutkikas ja mäkinen
18858: tie on varsinkin kelirikkaaikoina lähes läpiaja-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18859: maton; voi sanoa että tien kunto on esimerkiksi       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18860: juuri näihin aikoihin alle arvostelun. Tietä läh-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18861: dettiin jo aiemmin kertaalleen peruskorjaamaan-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18862: kin, mutta tien laitto tyrehtyi silloin jostakin
18863: syystä muutamaan kilometriin. Nykyaikana ei                 Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
18864: voi olla niin, että kylien ihmiset jätetään kurjaa-         Ivalosta Nellimiin johtavan maantien
18865: kin kurjemman tieyhteyden taakse. Varsinkin,                peruskorjauksen ja päällystämisen
18866:                                                             käynnistämiseksi välittömästi?
18867: 
18868: 
18869: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1999
18870: 
18871:     Esko-Juhani Tennilä /vas
18872: 
18873: 
18874: 
18875: 
18876:                                                                                                Versio 2.0
18877: KK 715/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                         Ministerin vastaus
18878: 
18879: 
18880: 
18881: 
18882: Eduskunnan puhemiehelle
18883: 
18884: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     tieosuuden liikennemäärä on noin 150-200 au-
18885: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      toa vuorokaudessa.
18886: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ivalosta itään suuntautuvien yhteyksien kehit-
18887: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-    tämisessä on toistaiseksi mm. Inarin kunnan toi-
18888: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-   vomuksesta keskitytty Ivalon ja Raja-Joosepin
18889: myksen KK 715/1999 vp:                             väliseen tiehen. Tämä hanke on käynnissä vielä
18890:                                                    muutaman vuoden ajan. Perustienpidon rahoitus-
18891:       Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy        ta ei ole järkevää kohdistaa kahden ison vierek-
18892:       Ivalosta Nellimiin johtavan maantien         käisen hankkeen toteuttamiseen. Hankkeiden to-
18893:       peruskorjauksen ja päällystämisen            teutuksessa pyritään välttämään niiden liiallista
18894:       käynnistämiseksi välittömästi?               venymistä sekä valitsemaan kiireellisimpiä koh-
18895:                                                    teita tasapuolisesti tiepiirin eri osista.
18896: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Nellimiin ja Virtaniemeen suuntautuvan
18897: ti seuraavaa:                                      maantien 969 parantaminen ei ole Lapin tiepiirin
18898: Ivalon ja Nellimin välinen tieyhteys on Keväjär-   lähivuosien perustienpito-ohjelmassa. Tien lii-
18899: velle asti (noin 13 km) hyväkuntoinen öljysora-    kennemäärä ja merkitys eivät edellytä päällystä-
18900: tie. Keväjärveltä Nellimiin (noin 30 km) tie on    mistä. Tien sorapintaiseksi jäävä osuus pidetään
18901: pääosin sorapintainen lukuun ottamatta erikseen    joka tapauksessa liikennekelpoisena kunnossapi-
18902: parannettuja huonoimpia kohtia. Sorapintaisen      totoimin.
18903: 
18904: 
18905: 
18906: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1999
18907: 
18908:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
18909: 
18910: 
18911: 
18912: 
18913: 2
18914: Ministerns svar                                       KK 715/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
18915: 
18916: 
18917: 
18918: 
18919: Tili riksdagens talman
18920: 
18921: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         När det gäller utvecklandet av vägförbindel-
18922: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       serna från Ivalo österut har man hittills satsat på
18923: statsrådet översänt följande av riksdagsman           vägen mellan Ivalo och Raja-Jooseppi, i enlighet
18924: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-      med bl.a. Enare kommuns önskemål. Detta pro-
18925: liga spörsmål SS 715/1999 rd:                         jekt kommer att pågå ännu några år. Det är inte
18926:                                                       ändamålsenligt att inrikta basväghållningens fi-
18927:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          nansiering på att genomföra två stora angränsan-
18928:       för att omedelbart påbörja en grundlig          de projekt. När det gäller genomförandet av pro-
18929:       förbättring och beläggning av landsvä-          jekten försöker man undvika att de fördröjs allt-
18930:       gen mellan Ivalo och Nellim?                    för mycket samt jämlikt välj a de mest skyndsam-
18931:                                                       ma objekten bland vägdistriktets olika delar.
18932: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          En förbättring av landsväg 969 mellan Nellim
18933: föra följande:                                        och Virtaniemi ingår inte i Lapplands vägdi-
18934: Vägförbindelsen mellan Ivalo och Nellim är ända       strikts basväghållningsprogram för de närmaste
18935: tili Keväjärvi (ca 13 km) en oljegrusväg i gott       åren. Vägens trafikflöde och betydelse förutsät-
18936: skick. Från Keväjärvi tili Nellim (ca 30 km) är       ter inte att vägen beläggs. Det avsnitt av vägen
18937: vägen huvudsakligen belagd med grus, med un-          som förblir grusbelagt hålls dock i vilket fall som
18938: dantag för de sämsta avsnitten som har förbätt-       helst i trafikdugligt skick genom underhållsåtgär-
18939: rats särskilt. Trafikflödet på det grusbelagda väg-   der.
18940: avsnittet uppgår tili ca 150-200 bilar per dygn.
18941: 
18942: 
18943: 
18944: Helsingfors den 22 november 1999
18945: 
18946:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
18947: 
18948: 
18949: 
18950: 
18951:                                                                                                        3
18952:                                                         KK 716/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
18953: 
18954: 
18955: 
18956: 
18957:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 716/1999 vp
18958: 
18959:                                             Kelan eläkkeiden takaisinperintä
18960: 
18961: 
18962: 
18963: 
18964: Eduskunnan puhemiehelle
18965: 
18966: Julkisessa keskustelussa on käynyt ilmi, että        Iisten päätösten vuoksi takaisin kansaneläkkei-
18967: Kela aikoo periä iäkkäiltä eläkkeensaajilta takai-   tä. Nykyaikaisen valvonnan luulisi toimivan
18968: sin heidän saamiaan eläkkeitä.                       reaaliajassa eikä menneessä ajassa.
18969:    Monelle vanhukselle on oikaisuvaatimuksen
18970: maksuvaatimus liikaa. Eläke on saattanut olla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18971: suhteellisen pieni ja se on käytännössä kulunut      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18972: jokapäiväisen toimeentulon ylläpitoon. Tällai-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18973: sen tiedon tulo iäkkäälle ihmiselle saattaa olla     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18974: liian kova.
18975:    Taustalla on Kelan päätösten oikeellisuuden             Mitä hallitus aikoo tehdä Kelan toimin-
18976: seuranta, jota on kesän aikana selvitetty tieto-           nan kehittämiseksi, jotta Kela voi suo-
18977: koneajoilla. Kelan päätösten oikeellisuusseuran-           riutua tehtävistään reaaliaikaisesti ja
18978: ta näyttää laahaavan jälkijättöisenä. On kohtuu-
18979: tonta, että vanhoilta ihmisiltä peritään viiden            mitä hallitus aikoo tehdä, etteivät eläk-
18980: vuoden aikana tapahtuneiden, eri syistä puutteel-          keensaajat joudu kohtuuttomasti kärsi-
18981:                                                            mään Kelan päätösten vuoksi?
18982: 
18983: 
18984: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1999
18985: 
18986:     Jouko Jääskeläinen /skl
18987: 
18988: 
18989: 
18990: 
18991:                                                                                               Versio 2.0
18992: KK 716/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                  Ministerin vastaus
18993: 
18994: 
18995: 
18996: 
18997: Eduskunnan puhemiehelle
18998: 
18999: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         ma-, liikenne- ja tapaturmaeläkkeitä) koskevia
19000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            eri eläkelaitosten tietokantoja. Vertailussa tutkit-
19001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tiin noin 700 000 eläkkeensaajan tiedot. Selvi-
19002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-         tyksen perusteella tulisi alustavien tulosten
19003: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mukaan noin 7 000 eläkkeensaajan kansanelä-
19004: sen KK 716/1999 vp:                                     kettä joko pienentää tai suurentaa. Virheellisten
19005:                                                         päätösten osuus on siten vain prosentti tutkituis-
19006:        Mitä hallitus aikoo tehdä Kelan toimin-          ta eläkepäätöksistä.
19007:        nan kehittämiseksi, jotta Kela voi suo-              Kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin mu-
19008:        riutua tehtävistään reaaliaikaisesti ja          kaan kansaneläkkeen määrää on tarkistettava, jos
19009:                                                         kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on ta-
19010:        mitä hallitus aikoo tehdä, etteivät eläk-        pahtunut muutos. Tämän mukaisesti Kansanelä-
19011:        keensaajat joudu kohtuuttomasti kärsi-           kelaitos on velvollinen tarkistamaan maksussa
19012:        mään Kelan päätösten vuoksi?                     olevan eläkkeen määrän.
19013: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
19014: ti seuraavaa:                                           mukaan tapauksissa, joissa eläkettä on maksettu
19015:                                                         liikaa, laitos oikaisee virheellisen eläkepäätök-
19016:  Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,        sen, jos eläkkeensaaja antaa oikaisun tekemiseen
19017: joka myöntää ja maksaa kansaneläkkeet Laitok-           suostumuksensa. Ellei suostumusta päätöksen oi-
19018:  sen velvollisuutena on jatkuvasti seurata eläke-       kaisuun saada, Kansaneläkelaitos hakee vakuu-
19019:  päätösten oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta.          tusoikeudelta virheellisen päätöksen poistamis-
19020:  Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat kan-           ta. Poistohakemuksen käsittelyajaksi Kansanelä-
19021:  sanedustajien keskuudesta valitut valtuutetut.         kelaitos antaa uuden väliaikaisen eläkepäätök-
19022: Kansaneläkelaitoksella on johtajistosta muodos-         sen, jotta liikamaksua ei kertyisi enempää.
19023: tettu sisäinen hallitus, jonka toimia valtuutetut           Sen jälkeen kun eläkkeen pienentämistä kos-
19024: valvovat. Valvonta on niin sanottua jälkikäteis-        keva päätös on tullut lainvoimaiseksi, Kansan-
19025: valvontaa.                                              eläkelaitos tekee liikaa maksetun eläkkeen takai-
19026:    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee val-      sinperintää koskevan päätöksen. Kansaneläkelai-
19027: tioneuvostolle lait, joiden perusteella Kansanelä-      toksen etuuksien takaisinperintäsäännökset yh-
19028: kelaitos maksaa eläke- ja muita etuuksia. Minis-        denmukaistettiin 1.5.1997 voimaan tulleella lain-
19029: terillä tai ministeriöllä ei sen sijaan ole toimival-   muutoksella. Kansaneläkkeiden takaisinperin-
19030: taa puuttua Kansaneläkelaitoksen toimintatapoi-         nässä sovelletaan kansaneläkelain 88 a §:ää.
19031: hin tai hallintoon.                                     Lain lähtökohtana on, että liikaa maksettu eläke
19032:    Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun kan-           on perittävä takaisin.
19033: saneläkkeiden takaisinperintään, Kansaneläke-               Takaisinperinnästä       voidaan      mamttun
19034: laitos on tehnyt kuluvana syksynä selvityksen,          88 a §:n 2 momentin mukaan luopuajoko koko-
19035: jossa verrattiin kansaneläkkeitä, työeläkkeitä ja       naan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuullisek-
19036: niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä (sotilasvam-            si eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuu-
19037: 
19038: 
19039: 2
19040: Ministerin vastaus                                      KK 716/1999 vp -Jouko Jääskeläinen /skl
19041: 
19042: 
19043: den saajantai hänen edustajansa vilpillisestä me-     asumistukea, opintotukea, työttömyysturvaa, sai-
19044: nettelystä. Kansaneläkelain 88 a §:ää koskevan        rauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa.
19045: hallituksen esityksen (HE 711997 vp) perustelu-           Eduskunnan valitsemat valtuutetut ovat ky-
19046: jen mukaan kohtuullisuutta harkittaessa otetaan       seessä olevassa takaisinperintäasiassa todenneet,
19047: huomioon muun muassa eläkkeensaajan sosiaali-         että eläkkeensaajien päätösten muuttamiseen
19048: nen tilanne ja taloudellinen asema. Lähtökohta-       sekä takaisinperintämenettelyyn liittyvä lainsää-
19049: na on etuuden saajan kokonaistilanteen selvittä-      däntö on ajanmukainen ja mahdollistaa yksilöl-
19050: minen. Kenenkään toimeentulo ei saa vaarautua         listen olosuhteiden huomioon ottamisen.
19051: takaisinperinnän vuoksi.                                  Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa eläkkei-
19052:    Hallintomenettelylain periaatteiden mukaan         den takaisinperintää koskevaa tilannetta. Sen li-
19053: Kansaneläkelaitos on velvollinen kuulemaan            säksi on parhaillaan valmisteilla lainmuutoshan-
19054: eläkkeensaajaa, ennen kuin takaisinperintää kos-      ke, jossa Kansaneläkelaitoksen takautumisoi-
19055: keva päätös tehdään. Eläkkeensaaja voi valittaa       keutta laajennettaisiin työ- ja tapaturmaeläkkei-
19056: takaisinperintäpäätöksestä ensin tarkastuslauta-      siin. Tämä uudistus tulee jatkossa jossain määrin
19057: kuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Jos päätök-      vähentämään tämänkin kaltaisten eläkkeiden ta-
19058: sestä valitetaan, perintätoimenpiteisiin ei ryhdy-    kaisinperintätilanteiden syntymistä.
19059: tä, ennen kuin valitusasteen päätös on tullut lain-      Virheellisten eläkepäätösten ja niistä aiheutu-
19060: voimaiseksi.                                          vien takaisinperintätilanteiden ennalta estämi-
19061:     Edellä kerrotun mukaisesti takaisinperinnästä     seksi sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeä-
19062: on mahdollista luopua osittain tai kokonaan,          nä, että eläkejärjestelmien välistä tietojen siirtoa
19063: mutta se edellyttää aina yksilökohtaista harkin-      ja yhteydenpitoa edelleen kehitetään. Kehittä-
19064: taa ja päätöksentekoa. Näin ollen periaatepäätös,     mishanke on esillä myös julkisuus- ja tietosuoja-
19065: jolla luovuttaisiin kaikista takaisinperinnöistä,     lainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuu-
19066: vaatisi lainmuutoksen. Yhdenvertaisuusperiaat-        tosten valmistelun yhteydessä. Lisäksi ministe-
19067: teen mukaisesti tällaisen lainmuutoksen tulisi        riö tulee kiinnittämään koko sosiaalivakuutuk-
19068: koskea vastaavalla tavalla myös muita Kansan-         sen osalta huomiota eläkepäätösten ymmärrettä-
19069: eläkelaitoksen maksamia etuuksia, esimerkiksi         vyyden parantamiseen.
19070: 
19071: 
19072: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
19073: 
19074:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
19075: 
19076: 
19077: 
19078: 
19079:                                                                                                         3
19080: KK 716/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                      Ministems svar
19081: 
19082: 
19083: 
19084: 
19085: Tili riksdagens talman
19086: 
19087: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         databaser hos olika pensionsanstalter som inne-
19088: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         håller uppgifter om folkpensionema, arbetspen-
19089: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-        sionema och de s.k. SOLITA-pensionema (pen-
19090: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga           sioner som betalas på grundval av skador som
19091: spörsmål SS 716/1999 rd:                                ådragits i militärtjänst, trafikförsäkringen och
19092:                                                         olycksfallsförsäkringen). Vid jämförelsen kon-
19093:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           trollerades ca 700 000 pensionstagares uppgif-
19094:        för att utveckla FPA:s verksamhet så att         ter. Enligt de preliminära resultaten av utredning-
19095:        FPA kan sköta sina uppgifter i realtid           en borde ca 7 000 pensionstagares folkpension
19096:        och                                              antingen sänkas eller höjas. Således är andelen
19097:                                                         felaktiga beslut av de kontrollerade pensionsbe-
19098:         vad ämnar regeringen göra för att pen-          sluten bara en procent.
19099:        sionstagarna inte skall behöva lida                 Enligt 32 a § 1 mom. folkpensionslagen
19100:         oskäligt på grund av de beslut som FPA          skall folkpensionen rättas tili sitt belopp, om det
19101:        fattat?                                          skett en ändring i de inkomster som inverkar på
19102: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         folkpensionen. 1 enlighet med det är Folkpen-
19103: föra följande:                                          sionsanstalten skyldig att kontrollera de pensio-
19104:                                                         ner som betalas.
19105: Folkpensionsanstalten, som är underställd riks-            Av Folkpensionsanstaltens utredning framgår
19106: dagen, beviljar och betalar folkpensionema. Det         att anstalten, när det gäller fall där pension har
19107: är anstaltens skyldighet att hela tiden ge akt på att   betalats tili ett för stort belopp, rättar det felakti-
19108: pensionsbesluten fattas på ett riktigt och enhet-       ga pensionsbeslutet om pensionstagaren ger sitt
19109: ligt sätt. Folkpensionsanstaltens verksamhet            samtycke tili rättelsen. Ifall pensionstagaren inte
19110: övervakas av fullmäktige, som består av riks-           ger sitt samtycke tili att beslutet rättas, ansöker
19111: dagsledamöter. Folkpensionsanstalten har en av          Folkpensionsanstalten om undanröjande av det
19112: ledningens medlemmar bestående intem styrel-            felaktiga beslutet hos försäkringsdomstolen. För
19113: se, vars verksamhet övervakas av fullmäktige.           den tid under viiken ansökan behandlas fattar
19114: Övervakningen består av s.k. efterhandskontrol-         Folkpensionsanstalten ett nytt, interimistiskt
19115: ler.                                                    pensionsbeslut så att förmånen inte längre skall
19116:    För statsrådets del bereder social- och hälso-       betalas till ett för stort belopp.
19117: vårdsministeriet de lagar enligt vilka Folkpen-            Efter att bes1utet om att pensionen minskas har
19118: sionsanstalten betalar pensioner och andra för-         vunnit laga kraft fattar Folkpensionsanstalten ett
19119: måner. Ministern eller ministeriet har däremot          beslut som gäller återkrav av den pension som
19120: inte befogenhet att ingripa i Folkpensionsanstal-       betalats till ett för stort belopp. Bestämmelsema
19121: tens verksamhet eller förvaltning.                      om återkrav av Folkpensionsanstaltens förmåner
19122:    Vad gäller återkrav av folkpensioner, vilket         förenhetligades genom en lagändring som trädde
19123: avses i spörsmålet, har Folkpensionsanstalten un-       i kraft den 1 maj 1997. Vid återkrav av folkpen-
19124: der hösten gjort en utredning där man jämfört de        sion tiliämpas 88 a § folkpensionslagen. Ut-
19125: 
19126: 
19127: 4
19128: Ministems svar                                              KK 716/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
19129: 
19130: 
19131: gångspunkten i lagen är att pension som betalats          teos övriga förmåner på motsvarande sätt, t.ex.
19132: till ett för stort belopp skall återkrävas.               bostadsbidraget, studiestödet, utkomstskyddet
19133:     Enligt 88 a § 2 mom. kan återkravet från-             för arbetslösa, sjukdagpenningen och rehabilite-
19134: gås helt eller delvis, om detta anses skäligt och         ringspenningen.
19135: det att förmånen betalades utan grund inte berod-            Fullmäktige, som valts av riksdagen, har i den
19136: de på svikligt förfarande från förmånstagarens el-        aktuella återkravsfrågan konstaterat att den lag-
19137: ler hans företrädares sida. Enligt motiveringen           stiftning som gäller ändring av pensionstagamas
19138: till den regeringsproposition som gäller ändring          beslut samt återkravsförfarandet är tidsenlig och
19139: av 88 a § folkpensionslagen (RP 7/1997 rd)                ger rum för beaktande av individuella omständig-
19140: skall vid skälighetsprövningen bl.a. beaktas pen-         heter.
19141: sionstagarens sociala situation och ekonomiska               Social- och hälsovårdsministeriet följer med
19142: ställning. Utgångspunkten är att förmånstaga-             återkravet av pensionema. Dessutom pågår som
19143: rens totala situation utreds. Utkomsten får inte          bäst ett lagändringsprojekt vars avsikt är att Folk-
19144: äventyras till följd av återkrav.                         pensionsanstaltens regressrätt utvidgas tili att
19145:     Enligt principema i lagen om förvaltningsför-         omfatta arbets- och olycksfallspensioner. Denna
19146: farande måste Folkpensionsanstalten höra pen-             reform kommer i fortsättningen att i någon mån
19147: sionstagaren innan beslutet om återkrav fattas.           förhindra att dylika situationer med återkrav av
19148: Pensionstagaren kan överklaga beslutet först hos          pensioner uppstår.
19149: prövningsnämnden och sedan hos försäkrings-                  F ör att förebygga felaktiga pensionsbeslut och
19150: domstolen. Om beslutet överklagas, vidtas inga            därpå följande återkrav anser social- och hälso-
19151: åtgärder för återkrav förrän besvärsinstansens            vårdsministeriet att det är viktigt att dataöverfö-
19152: beslut vunnit laga kraft.                                 ringen och kontakten mellan pensionssystemen
19153:     Enligt det ovan nämnda är det möjligt att helt        vidareutvecklas. Ett utvecklingsprojekt är aktu-
19154: eller delvis frångå återkravet, men det förutsätter       ellt också i samband med beredningen av de lag-
19155: alltid att fallet prövas särskilt och att beslutet fat-   ändringar som hänför sig tili revideringen av of-
19156: tas särskilt. Ett principbeslut genom vilket alla         fentlighets- och datasekretesslagstiftningen. Vi-
19157:  återkrav frångås kräver således en lagändring. 1         dare kommer ministeriet att för hela socialförsäk-
19158:  enlighet med likställighetsprincipen borde en så-        ringens del fåsta uppmärksarnhet vid att pen-
19159:  dan lagändring också gälla Folkpensionsanstal-           sionsbesluten skall bli begripligare.
19160: 
19161: 
19162: 
19163: Helsingfors den 25 november 1999
19164: 
19165:      Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
19166: 
19167: 
19168: 
19169: 
19170:                                                                                                             5
19171:                                                                 KK 717/1999 vp- Eero Lämsä /kesk
19172: 
19173: 
19174: 
19175: 
19176:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 717/1999 vp
19177: 
19178:                                               Kansaneläkkeiden takaisinperintä ja eläkkeen-
19179:                                               saajien oikeusturva
19180: 
19181: 
19182: 
19183: 
19184: Eduskunnan puhemiehelle
19185: 
19186: Kansaneläkelaitos aikoo periä tuhansilta eläke-           Maksujärjestelyistä, kohtuullistamisesta ja pe-
19187: läisiltä liikaa maksettua kansaneläkettä takaisin.     rinnästä luopumisesta päättää Kelan paikallistoi-
19188: Joillekin eläkeläisille tullaan vastaavasti maksa-     misto harkintansa mukaan. Samanlaisessa tilan-
19189: maan taannehtivasti lisää eläkettä. Kaikkiaan          teessa olevat eläkeläiset saattavat siis tulla koh-
19190: oikaisu koskee noin 31 000 eläkeläistä. Kela on        delluiksi eri tavoin asuinpaikasta riippuen. Perin-
19191: lähettänyt kirjeen niille eläkeläisille, joita asia    nän kohteeksi joutuneiden eläkeläisten oikeus-
19192: koskee.                                                turva on näin ollen epävarmana pohjalla.
19193:    Kirje on herättänyt huolta ja ahdistusta eläke-
19194: läisten keskuudessa. Kirjeen sävy on ollut tyly ja     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19195: uhkaava, ja kirjeet on kirjoitettu vaikeaselkoisel-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19196: la kapulakielellä. Kirjeestä käy lähinnä ilmi, että    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19197: eläkettä on maksettu liikaa ja se peritään takai-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19198: sin. Sen sijaan kirjeestä ei käy ilmi, että perintää
19199: voidaan sovitella ja kohtuullistaa tai jopa luopua           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
19200: siitä kokonaan, mikäli virhe ei johdu asiakkaan              perinnän kohteeksi joutuneet eläkeläi-
19201: vilpistä. Ääriesimerkkinä kirjeen vaikutuksista              set saavat tiedon oikeuksistaan ja että
19202: on 91-vuotiaan eläkeläisen joutuminen järkytyk-              samanlaisessa tilanteessa olevia eläke-
19203: sen vuoksi sairaalaan, koska Kela ilmoitti peri-             läisiä kohdellaan perinnän kohtuullista-
19204: vänsä häneltä 78 000 markkaa liikaa maksettuja               mis- ja luopumismenettelyissä samalla
19205: eläkkeitä.                                                   tavalla asuinpaikasta riippumatta ja
19206:     Eläkkeiden takaisinperintä on jo alkanut. Hel-
19207: singin Sanomat uutisoi 1. marraskuuta 1999 si-               miten hallitus aikoo huolehtia niiden
19208: vulla A7, että Kela on alkanut periä takaisin lii-           eläkeläisten oikeusturvasta, joiden koh-
19209: kaa maksettua kansaneläkettä mikkeliläiseltä                 dalla takaisinperintä on jo alkanut tai se
19210: naiselta.                                                    on jo suoritettu?
19211: 
19212: 
19213: 
19214: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
19215: 
19216:     Eero Lämsä /kesk
19217: 
19218: 
19219: 
19220: 
19221:                                                                                                  Versio 2.0
19222: KK 717/1999 vp -       Eero Lämsä /kesk                                                 Ministerin vastaus
19223: 
19224: 
19225: 
19226: 
19227: Eduskunnan puhemiehelle
19228: 
19229: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun
19230: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           kansaneläkkeiden takaisinperintään, Kansanelä-
19231: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kelaitos on tehnyt kuluvana syksynä selvityksen,
19232: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-          jossa verrattiin kansaneläkkeitä, työeläkkeitä ja
19233: sän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä (sotilasvam-
19234: KK 717/1999 vp:                                         ma-, liikenne- ja tapaturmaeläkkeitä) koskevia
19235:                                                         eri eläkelaitosten tietokantoja. Vertailussa tutkit-
19236:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että        tiin noin 700 000 eläkkeensaajan tiedot. Selvi-
19237:        perinnän kohteeksi joutuneet eläkeläi-           tyksen perusteella tulisi alustavien tulosten mu-
19238:        set saavat tiedon oikeuksistaan ja että          kaan noin 7 000 eläkkeensaajan kansaneläkettä
19239:        samanlaisessa tilanteessa olevia eläke-          joko pienentää tai suurentaa. Virheellisten pää-
19240:        läisiä kohdellaan perinnän kohtuullista-         tösten osuus on siten vain prosentti tutkituista
19241:        mis- ja luopumismenettelyissä samalla            eläkepäätöksistä.
19242:        tavalla asuinpaikasta riippumatta ja                 Kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin mu-
19243:                                                         kaan kansaneläkkeen määrää on tarkistettava, jos
19244:        miten hallitus aikoo huolehtia niiden            kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on ta-
19245:        eläkeläisten oikeusturvasta, joiden koh-         pahtunut muutos. Tämän mukaisesti Kansanelä-
19246:        dalla takaisinperintä on jo alkanut tai se       kelaitos on velvollinen tarkistamaan maksussa
19247:        on jo suoritettu?                                olevan eläkkeen määrän.
19248: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
19249: ti seuraavaa:                                           mukaan tapauksissa, joissa eläkettä on maksettu
19250:                                                         liikaa, laitos oikaisee virheellisen eläkepäätök-
19251: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,         sen, jos eläkkeensaaja antaa oikaisun tekemiseen
19252: joka myöntää ja maksaa kansaneläkkeet Laitok-           suostumuksensa. Ellei suostumusta päätöksen oi-
19253: sen velvollisuutena on jatkuvasti seurata eläke-        kaisuun saada, Kansaneläkelaitos hakee vakuu-
19254: päätösten oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta.           tusoikeudelta virheellisen päätöksen poistamis-
19255: Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat kan-            ta. Poistohakemuksen käsittelyajaksi Kansanelä-
19256: sanedustajien keskuudesta valitut valtuutetut.          kelaitos antaa uuden väliaikaisen eläkepäätök-
19257: Kansaneläkelaitoksella on johtajistosta muodos-         sen, jotta liikamaksua ei kertyisi enempää.
19258: tettu sisäinen hallitus, jonka toimia valtuutetut           Sen jälkeen kun eläkkeen pienentämistä kos-
19259: valvovat. Valvonta on niin sanottua jälkikäteis-        keva päätös on tullut lainvoimaiseksi, Kansan-
19260: valvontaa.                                              eläkelaitos tekee liikaa maksetun eläkkeen takai-
19261:    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee val-      sinperintää koskevan päätöksen. Kansaneläkelai-
19262: tioneuvostolle lait, joiden perusteella Kansanelä-      toksen etuuksien takaisinperintäsäännökset yh-
19263: kelaitos maksaa eläke- ja muita etuuksia. Minis-        denmukaistettiin 1.5.1997 voimaan tulleella lain-
19264: terillä tai ministeriöllä ei sen sijaan ole toimival-   muutoksella. Kansaneläkkeiden takaisinperin-
19265: taa puuttua Kansaneläkelaitoksen toimintatapoi-         nässä sovelletaan kansaneläkelain 88 a §:ää.
19266: hin tai hallintoon.
19267: 
19268: 
19269: 2
19270: Ministerin vastaus                                             KK 717/1999 vp -      Eero Lämsä /kesk
19271: 
19272: 
19273: Lain lähtökohtana on, että liikaa maksettu eläke      asumistukea, opintotukea, työttömyysturvaa, sai-
19274: on perittävä takaisin.                                rauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa.
19275:    Takaisinperinnästä        voidaan      matmtun         Eduskunnan valitsemat valtuutetut ovat ky-
19276: 88 a §:n 2 momentin mukaan luopuajoko koko-           seessä olevassa takaisinperintäasiassa todenneet,
19277: naan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuullisek-   että eläkkeensaajien päätösten muuttamiseen
19278: si eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuu-        sekä takaisinperintämenettelyyn liittyvä lainsää-
19279: den saajantai hänen edustajansa vilpillisestä me-     däntö on ajanmukainen ja mahdollistaa yksilöl-
19280: nettelystä. Kansaneläkelain 88 a §:ää koskevan        listen olosuhteiden huomioonottamisen.
19281: hallituksen esityksen (HE 711997 vp) perustelu-           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa eläkkei-
19282: jen mukaan kohtuullisuutta harkittaessa otetaan       den takaisinperintää koskevaa tilannetta. Sen li-
19283: huomioon muun muassa eläkkeensaajan sosiaali-         säksi on parhaillaan valmisteilla lainmuutoshan-
19284: nen tilanne ja taloudellinen asema. Lähtökohta-       ke, jossa Kansaneläkelaitoksen takautumisoi-
19285: na on etuuden saajankokonaistilanteen selvittä-       keutta laajennettaisiin työ- ja tapaturmaeläkkei-
19286: minen. Kenenkään toimeentulo ei saa vaarantua         siin. Tämä uudistus tulee jatkossa jossain määrin
19287: takaisinperinnän vuoksi.                              vähentämään tämänkin kaltaisten eläkkeiden ta-
19288:     Hallintomenettelylain periaatteiden mukaan        kaisinperintätilanteiden syntymistä.
19289: Kansaneläkelaitos on velvollinen kuulemaan               Kansaneläkelaitos on ilmoittanut ryhtyneensä
19290: eläkkeensaajaa ennen kuin takaisinperintää kos-       toimenpiteisiin, jotta eri paikallistoimistoissa
19291: keva päätös tehdään. Eläkkeensaaja voi valittaa       tehtävät takaisinperintäpäätökset tehtäisiin mah-
19292: takaisinperintäpäätöksestä ensin tarkastuslauta-      dollisimman yhdenmukaisin perustein. Viime
19293: kuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Jos päätök-      kädessä muutoksenhakumenettelyllä turvataan
19294: sestä valitetaan, perintätoimenpiteisiin ei ryhdy-    eri aikana ja eri paikkakunnilla tehtyjen päätös-
19295: tä ennen kuin valitusasteen päätös on tullut lain-    ten yhdenmukaisuus.
19296: voimaiseksi.                                             Virheellisten eläkepäätösten ja niistä aiheutu-
19297:     Edellä kerrotuo mukaisesti takaisinperinnästä     vien takaisinperintätilanteiden ennalta estämi-
19298:  on mahdollista luopua osittain tai kokonaan,         seksi sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeä-
19299:  mutta se edellyttää aina yksilökohtaista harkin-     nä, että eläkejärjestelmien välistä tietojen siirtoa
19300:  taa ja päätöksentekoa. Näin ollen periaatepäätös,    ja yhteydenpitoa edelleen kehitetään. Kehittä-
19301: jolla luovuttaisiin kaikista takaisinperinnöistä,     mishanke on esillä myös julkisuus- ja tietosuoja-
19302:  vaatisi lainmuutoksen. Yhdenvertaisuusperiaat-       lainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuu-
19303:  teen mukaisesti tällaisen lainmuutoksen tulisi       tosten valmistelun yhteydessä. Lisäksi ministe-
19304:  koskea vastaavalla tavalla myös muita Kansan-        riö tulee kiinnittämään koko sosiaalivakuutuk-
19305:  eläkelaitoksen maksamia etuuksia, esimerkiksi        sen osalta huomiota eläkepäätösten ymmärrettä-
19306:                                                       vyyden parantamiseen.
19307: 
19308: 
19309: 
19310: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
19311: 
19312:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
19313: 
19314: 
19315: 
19316: 
19317:                                                                                                         3
19318: KK 717/1999 vp- Eero Lämsä /kesk                                                             Ministems svar
19319: 
19320: 
19321: 
19322: 
19323: Tili riksdagens talman
19324: 
19325: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Vad gäller återkrav av folkpensioner, vilket
19326: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         avses i spörsmålet, har Folkpensionsanstalten un-
19327: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero        der hösten gjort en utredning där man jämfört de
19328: Lämsä /cent undertecknade skriftliga spörsmål           databaser hos olika pensionsanstalter som inne-
19329: SS 71 71 1999 rd:                                       håller uppgifter om folkpensionema, arbetspen-
19330:                                                         sionema och de s.k. SOLITA-pensionema (pen-
19331:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           sioner som betalas på grundval av skador som
19332:        för att de pensionärer som blivit före-          ådragits i militärtjänst, trafikförsäkringen och
19333:        mål för återkrav skall bli upplysta om           olycksfalisförsäkringen). Vid jämförelsen kon-
19334:        sina rättigheter och Jör att pensionärer         trolierades ca 700 000 pensionstagares uppgif-
19335:        som befinner sig i Iikadan situation skall       ter. Enligt de preliminära resultaten av utredning-
19336:        behandlas på samma sätt i fråga om               en borde ca 7 000 pensionstagares folkpension
19337:        jämkning och frångående av återkrav              antingen sänkas elier höjas. Således är andelen
19338:        oberoende av boningsort, och                     felaktiga beslut av de kontrolierade pensionsbe-
19339:                                                         sluten bara en procent.
19340:        hur ämnar regeringen sörja för de pen-              Enligt 32 a § 1 mom. folkpensionslagen
19341:        sionärers rättssäkerhet i fråga om vilka         skali folkpensionen rättas tili sitt belopp, om det
19342:        återkrav redan inletts eller utförts?            skett en ändring i de inkomster som inverkar på
19343: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         folkpensionen. 1 enlighet med det är Folkpen-
19344: föra följande:                                          sionsanstalten skyldig att kontrollera de pensio-
19345:                                                         ner som betalas.
19346: Folkpensionsanstalten, som är underställd riks-            Av Folkpensionsanstaltens utredning framgår
19347: dagen, beviljar och betalar folkpensionema. Det         att anstalten, när det gäller fali där pension har
19348: är anstaltens skyldighet att hela tiden ge akt på att   betalats tili ett för stort belopp, rättar det felakti-
19349: pensionsbesluten fattas på ett riktigt och enhet-       ga pensionsbeslutet om pensionstagaren ger sitt
19350: ligt sätt. Folkpensionsanstaltens verksamhet            samtycke tili rättelsen. Ifali pensionstagaren inte
19351: övervakas av fullmäktige, som består av riks-           ger sitt samtycke tili att beslutet rättas, ansöker
19352: dagsledamöter. Folkpensionsanstalten har en av          Folkpensionsanstalten om undanröjande av det
19353: ledningens medlemmar bestående intem styrel-            felaktiga beslutet hos försäkringsdomstolen. För
19354: se, vars verksamhet övervakas av fullmäktige.           den tid under viiken ansökan behandlas fattar
19355: Övervakningen består av s.k. efterhandskontrol-         Folkpensionsanstalten ett nytt, interimistiskt
19356: ler.                                                    pensionsbeslut så att förmånen inte längre skali
19357:    För statsrådets del bereder social- och hälso-       betalas tili ett för stort belopp.
19358: vårdsministeriet de lagar enligt vilka Folkpen-            Efter att beslutet om att pensionen minskas har
19359: sionsanstalten betalar pensioner och andra för-         vunnit laga krafr fattar Folkpensionsanstalten ett
19360: måner. Ministern eller ministeriet har däremot          beslut som gälier återkrav av den pension som
19361: inte befogenhet att ingripa i Folkpensionsanstal-       betalats tili ett för stort belopp. Bestämmelsema
19362: tens verksarnhet eller förvaltning.                     om återkrav av Folkpensionsanstaltens förmåner
19363: 
19364: 
19365: 4
19366: Ministerns svar                                                     KK 717/1999 vp - Eero Lämsä /kesk
19367: 
19368: 
19369: förenhetligades genom en lagändring som trädde             för arbetslösa, sjukdagpenningen och rehabilite-
19370: i kraft den 1 maj 1997. Vid återkrav av folkpen-           ringspenningen.
19371: sion tillämpas 88 a § folkpensionslagen. Ut-                  Fullmäktige, som valts av riksdagen, har i den
19372: gångspunkten i lagen är att pension som betalats           aktuella återkravsfrågan konstaterat att den lag-
19373: tili ett för stort belopp skall återkrävas.                stiftning som gäller ändring av pensionstagarnas
19374:     Enligt 88 a § 2 mom. kan återkravet från-              beslut samt återkravsförfarandet är tidsenlig och
19375: gås helt eller delvis, om detta anses skäligt och          ger rum för beaktande av individuella omständig-
19376: det att förmånen betalades utan grund inte berod-          heter.
19377: de på svikligt förfarande från förmånstagarens el-            Social- och hälsovårdsministeriet följer med
19378: ler hans företrädares sida. Enligt motiveringen            återkravet av pensionerna. Dessutom pågår som
19379: tili den regeringsproposition som gäller ändring           bäst ett lagändringsprojekt vars avsikt är att Folk-
19380: av 88 a § folkpensionslagen (RP 7/1997 rd)                 pensionsanstaltens regressrätt utvidgas tili att
19381: skall vid skälighetsprövningen bl.a. beaktas pen-          omfatta arbets- och olycksfallspensioner. Denna
19382: sionstagarens sociala situation och ekonomiska             reform kommer i fortsättningen att i någon mån
19383: ställning. Utgångspunkten är att förmånstaga-              förhindra att dylika situationer med återkrav av
19384: rens totala situation utreds. Utkomsten får inte           pensioner uppstår.
19385: äventyras tili följd av återkrav.                             Folkpensionsanstalten har uppgett att anstal-
19386:     Enligt principerna i lagen om förvaltningsför-         ten vidtagit åtgärder för att de beslut om återkrav
19387: farande måste Folkpensionsanstalten höra pen-              som fattas vid olika lokalbyråer skall basera sig
19388: sionstagaren innan beslutet om återkrav fattas.            på så enhetliga grunder som möjligt. Genom full-
19389: Pensionstagaren kan överklaga beslutet först hos           följdsförfarande säkerställs i sista hand att de be-
19390: prövningsnämnden och sedan hos försäkrings-                slut som fattats vid olika tidpunkter och på olika
19391: domstolen. Om beslutet överklagas, vidtas inga             orter är enhetliga.
19392: åtgärder för återkrav förrän besvärsinstansens                För att förebygga felaktiga pensionsbeslut och
19393: beslut vunnit laga kraft.                                  därpå följande återkrav anser social- och hälso-
19394:     Enligt det ovan nämnda är det möjligt att helt         vårdsministeriet att det är viktigt att dataöverfö-
19395:  eller delvis frångå återkravet, men det förutsätter       ringen och kontakten mellan pensionssystemen
19396:  alltid att fallet prövas särskilt och att beslutet fat-   vidareutvecklas. Ett utvecklingsprojekt är aktu-
19397:  tas särskilt. Ett principbeslut genom vilket alla         ellt också i samband med beredningen av de lag-
19398:  återkrav frångås kräver således en lagändring. 1          ändringar som hänför sig tili revideringen av of-
19399:  enlighet med likställighetsprincipen borde en så-         fentlighets- och datasekretesslagstiftningen. Vi-
19400:  dan lagändring också gälla Folkpensionsanstal-            dare kommer ministeriet att för hela socialförsäk-
19401:  tens övriga förmåner på motsvarande sätt, t.ex.           ringens del fåsta uppmärksarnhet vid att pen-
19402:  bostadsbidraget, studiestödet, utkomstskyddet             sionsbesluten skall bli begripligare.
19403: 
19404: 
19405: Helsingfors den 30 november 1999
19406: 
19407:      Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
19408: 
19409: 
19410: 
19411: 
19412:                                                                                                              5
19413:                                                              KK 718/1999 vp- Matti Saarinen /sd
19414: 
19415: 
19416: 
19417: 
19418:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 718/1999 vp
19419: 
19420:                                             Paluumuuttajien verotuksessa ja sv-maksuissa
19421:                                             esiintyvät ongelmat
19422: 
19423: 
19424: 
19425: 
19426: Eduskunnan puhemiehelle
19427: 
19428: Paluumuuttajien verotuksessa noudatettava käy-       sut sairausvakuutusmaksu on siten keskeinen syy
19429: täntö ei ole kaikilta osin sopusoinnussa tasapuo-    Ruotsista eläketuloa saavien korkeaan verotuk-
19430: lisen ja neutraalin verotuksen kanssa. Erityisen     seen. Vapausmenettelyn ulottaminen myös sai-
19431: epäoikeudenmukaiseksi verotus muodostuu sil-         rausvakuutusmaksuun on pitkälti riippuvainen
19432: loin, kun Suomessa asuvalla eläkkeensaajana on       Suomen sisäisestä lainsäädännöstä.
19433: eläketuloja sekä Suomesta että Ruotsista. Mikäli
19434: Suomessa asuva eläkkeensaaja saa eläketulonsa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19435: suurimmaksi osaksi Ruotsista, saattaa käydä          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19436: niin, että Suomeen maksettavat verot ja maksut       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19437: ovat suuremmat kuin täältä saatava eläketulo.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19438:    Valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron kaksin-
19439: kertainen verotus poistetaan Suomen ja Ruotsin             Onko hallitus tietoinen edellä esitetystä
19440: välillä ns. vapausmenettelyllä. Veronluonteisek-           paluumuuttajien verotukseen ja sv-mak-
19441: si maksuksi luettavaa sairausvakuutusmaksua,               suihin liittyvästä ongelmasta ja
19442: joka peritään Suomessa myös Ruotsista makset-
19443: tavasta eläkkeestä, ei poisteta vastaavalla menet-         mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19444: telyllä. Eläkkeensaajien erittäin korkeaksi nous-          tyä mainitun epäkohdan korjaamiseksi?
19445: 
19446: 
19447: 
19448: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
19449: 
19450:     Matti Saarinen /sd
19451: 
19452: 
19453: 
19454: 
19455: 18 200678
19456:                                                                                               Versio 2.0
19457: KK 718/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                 Ministerin vastaus
19458: 
19459: 
19460: 
19461: 
19462: Eduskunnan puhemiehelle
19463: 
19464: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      rustuu verosopimuksen 25 artiklan määräykseen,
19465: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       jota jäljempänä käsitellään tarkemmin.
19466: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Edellä tarkoitettu "huomioon ottaminen" ta-
19467: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-     pahtuu siten, että ulkomaantulo (Ruotsin eläke)
19468: risen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       aluksi lasketaan yhteen Suomen tulon kanssa.
19469: KK 718/1999 vp:                                     Verovelvolliselle kuuluvat vähennykset tehdään
19470:                                                     tästä yhteissummasta. Sitten lasketaan, paljonko
19471:       Onko hallitus tietoinen edellä esitetystä     Suomen tuloverot olisivat yhteissummasta vä-
19472:       paluumuuttajien verotukseen ja sv-mak-        hennysten tekemisen jälkeen. Kaksinkertainen
19473:       suihin liittyvästä ongelmasta ja              verotus syntyisi, jos nämä verot määrättäisiin ve-
19474:                                                     rovelvolliselle. Näin ei kuitenkaan tehdä.
19475:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        Seuraavaksi em. Suomen tuloverot jaetaan
19476:        tyä mainitun epäkohdan korjaamiseksi?        kahteen osaan Suomesta saadun ja Ruotsista saa-
19477: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       dun tulon suhteessa. Ruotsista saatua tuloa vas-
19478: ti seuraavaa:                                       taava osa vähennetään em. tuloveroista, ja vero-
19479:                                                     velvollinen maksaa vain erotuksen. Kun valtion-
19480: Ruotsista saadusta eläkkeestä ei makseta tulo-      verotus on progressiivista, kuten asiallisesti
19481: veroja Suomessa                                     myös kunnallisverotus silloin, kun tulosta teh-
19482:                                                     dään eläketulovähennys ja/tai perusvähennys,
19483: Suomessa asuvan henkilön Ruotsista saamasta
19484:                                                     verovelvollinen tietenkin tällöin maksaa Suo-
19485: eläkkeestä peritään Ruotsissa veroa lopullisena
19486:                                                     mesta saadusta tulosta enemmän veroa kuin siinä
19487: lähdeverona 25 o/o:n verokannan mukaan. Tästä
19488:                                                     tapauksessa, että tämä tulo olisi hänen ainoa tu-
19489: eläkkeestä ei Suomessa makseta tuloveroja. Poh-
19490:                                                     lonsa. Toisaalta hänet kuitenkin vain asetetaan
19491: joismainen verosopimus vuodelta 1996 (SopS
19492:                                                     samaan asemaan muiden Suomessa asuvien
19493: 26/ 1997) antaa yksinomaisen verotusoikeuden
19494:                                                     kanssa, koska näin hän maksaa Suomesta saa-
19495: Ruotsille ja kieltää verottamisen Suomessa. Kun
19496:                                                     mastaan tulosta Suomen veroa yhtä suuren osan,
19497: paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä
19498:                                                     kuin menisi veroa sellaiselta verovelvolliselta,
19499: maksetaan tuloveroa yksinomaan Ruotsissa, hän
19500:                                                     jolla on vastaavansuuruiset kokonaistulot pelkäs-
19501: ei joudu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi.
19502:                                                     tään Suomesta.
19503:                                                         On totta, että Ruotsin tulo vaikuttaa Suomen
19504: Ruotsista saadun eläkkeen vaikutus Suomesta
19505:                                                     tulosta menevään veroon. Samalla tavalla kuiten-
19506: saadusta tulosta menevään veroon
19507:                                                     kin vaikuttaa kaikki verovelvollisen saama lisä-
19508: Tilanteet, joissa paluumuuttajalla ei olisi Suo-    tulo. Jos esimerkiksi työelämässä vielä oleva saa
19509: mesta ansiotuloa, ovat harvinaisia. Tavallisesti    päätoimen lisäksi sivutuloja, hän maksaa myös
19510: hän saa Suomesta työeläkettä ja/tai kansaneläket-   päätoimesta saadusta tulosta lopullisessa vero-
19511: tä. Kun Suomessa verotetaan paluumuuttajan          tuksessa veron suuremman prosentin mukaan,
19512: Suomesta saamaa eläketuloa, otetaan huomioon,       kuin mitä hän maksaisi, jos lisätuloja ei olisi ol-
19513: että hänellä on tuloa myös Ruotsista. Tämä pe-      lut. Ennakkoperinnässä saatetaan käyttää kahta
19514: 
19515: 
19516: 2
19517: Ministerin vastaus                                             KK 718/1999 vp- Matti Saarinen /sd
19518: 
19519: 
19520: eri prosenttia, mutta lopullisessa verotuksessa tu-   olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään
19521: lot lasketaan yhteen ja vero määrätään yhteis-         Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut
19522: summasta. Jos lisätulo on ollut huomattava, pää-      kysymyksessä henkilö, jolle tuloverolain
19523: toimesta saadun tulon veroprosentti voi alkuti-        136 §:n mukaisen alennuksen jälkeen ei mak-
19524: lanteesta riippuen nousta oleellisesti. Tässäkään     suunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin
19525: ei ole kyse kaksinkertaisesta verotuksesta, vaan      kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtu-
19526: pelkästään siitä, että veroprosentti on sitä kor-     nut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta.
19527: keampi, mitä suuremmat tulot ovat.                    Tätä Ruotsin verotusta Suomi ei ole enää voinut
19528:                                                       lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella
19529: Eläketulovähennys ja perusvähennys                    on verotuksen kohtuullistamiseksi.
19530: Verovelvolliset kiinnittävät progressiovaikutuk-          Verohallinnossa tehdyn alustavan laskelman
19531: seen huomiota erityisesti tilanteissa, joissa Suo-    mukaan Suomi menettäisi lisää verotuloja arviol-
19532: men tulo on niin pieni, että pelkästään sen perus-    ta ainakin 60 miljoonaa markkaa vuosittain, jos
19533: teella verovelvollinen saisi eläketulovähennyk-       progressioehdon käyttämisestä kokonaan luovut-
19534: sen/suuremman eläketulovähennyksen ja/tai pe-         taisiin pelkästään Ruotsista Suomeen palannei-
19535: rusvähennyksen/suuremman perusvähennyksen.            den eläkeläispaluumuuttajien eläketulojen osal-
19536:    Eläketulovähennys ja perusvähennys myönne-         ta. Pulma on kuitenkin siinä, että tällaisten vaati-
19537: tään vain henkilöille, joilla on pienehköt tulot.     musten hyväksyminen merkitsisi sitä, että paluu-
19538: Vähennykset ovat siten luonteeltaan sosiaalisia       muuttajia kohdeltaisiin lievemmin kuin muita
19539: ja henkilön taloudellisesta tilanteesta riippuvai-    Suomessa asuvia. Edellä selvitettyä tuloverolain
19540: sia. Henkilön taloudelliseen tilanteeseen ei vai-     136 §:n muutosta lukuun ottamatta muut aloit-
19541: kuta se, mistä maasta hän saa tulonsa, vaan se,       teet eivät olekaan tuottaneet tulosta juuri siksi,
19542: paljonko hän niitä saa. Tästä johtuu, että ulko-      että ei ole katsottu voitavan suosia yhtä verovel-
19543: maantulo vaikuttaa näiden vähennysten myöntä-         vollisryhmää muiden verovelvollisryhmien kus-
19544: miseen ja määrään samalla tavalla kuin kotimai-       tannuksella. Kysymys onkin mitä suurimmassa
19545: nenkin tulo.                                          määrin verovelvollisten tasa-arvon ja yhdenver-
19546:                                                       taisuuden toteuttamisesta. Asialla on myös fis-
19547: Poikkeustapauksia        koskeva      tuloverolain    kaalista merkitystä.
19548: 136 §:n muutos
19549: Ennen vuotta 1997 oli eräissä tilanteissa mahdol-     Ruotsista saadun eläkkeen perusteella makse-
19550: lista, että paluumuuttajan kokonaisverorasitus        taan Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-
19551: muodostui suuremmaksi kuin henkilöllä, jolla oli      maksu
19552: sama kokonaistulo Suomesta.                           Vaikka ruotsalaisesta eläkkeestä ei Suomessa
19553:     Tuloverolain 136 §:n muutoksen (707/1997)         mene tuloveroja, eläkkeen perusteella määrätään
19554: jälkeen Suomi luopuu osasta omaa veroaan tilan-       kuitenkin Suomessa vakuutetun sairausvakuutus-
19555: teessa, jossa pienituloisen paluumuuttajan koko-      maksu samoin kuin Suomesta saadun ansiotulon
19556: naisverorasitus muodostuu suuremmaksi, kuin           perusteella.
19557: saman tulon pelkästään Suomesta saavan koko-              Pohjoismainen verosopimus ei estä vakuute-
19558: naisverorasitus. Tämä on katsottava kohtuulli-        tun sairausvakuutusmaksun perimistä Ruotsin
19559: seksi, vaikka tilanne johtuukin Ruotsin verotuk-      eläkkeestä, koska sopimus ei koske sairausva-
19560: sen korkeammasta tasosta. Muutosta sovellettiin       kuutusmaksua eikä se siten vaikuta sairausva-
19561: ensimmäisen kerran vuodelta 1997 toimitetussa         kuutusmaksun suorittamisvelvollisuuteen.
19562: verotuksessa.                                             Ruotsista Suomeen muuttaneiden eläkeläispa-
19563:     Lainmuutoksen jälkeen on esiintynyt yksittäi-     luumuuttajien keskuudessa on herännyt epäilyjä
19564: siä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläke-    siitä, että heiltä perittäisiin kaksinkertaisesti sai-
19565: tuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen        rausvakuutusmaksua, koska he Ruotsissa työssä-
19566: osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän          oloaikanaan ovat suorittaneet sairausvakuutus-
19567: 
19568:                                                                                                           3
19569: KK 718/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                 Ministerin vastaus
19570: 
19571: 
19572: maksua. Kaksinkertaisen sairausvakuutusmak-         muilta perittävillä veroilla ja sairausvakuutus-
19573: sun periminen ei kuitenkaan ole mahdollista.        maksuilla. Eläkkeensaaja, joka saa eläkettä sekä
19574: Henkilöiltä, jotka eivät asu Ruotsissa, ei siellä   Suomesta että Ruotsista, tulisi sairausvakuutus-
19575: peritä sairausvakuutusmaksua, joten Suomeen         maksun samoin kuin verotuksen osalta edulli-
19576: muuttaneilta eläkkeensaajilta ei peritä Ruotsin     sempaan asemaan kuin pelkästään Suomesta vas-
19577: sairausvakuutusmaksua.                              taavan suuruista eläkettä saava eläkeläinen. Täl-
19578:    Sekä Suomessa että Ruotsissa vakuutetun sai-     tä osin ehdotus olisi vastoin verotuksessa ja so-
19579: rausvakuutusmaksut ovat veronluonteisia mak-        siaaliturvamaksujen perinnässä noudatettavaa
19580: suja, jotka eivät työeläkemaksujen tapaan ole tu-   neutraliteettiperiaatetta.
19581: levaisuuteen säästettyä etuutta. Suomessa asuva
19582: eläkkeensaaja saa täältä sairaanhoitopalvelut ja    Lopuksi
19583: sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Nämä       Edellä olevan perusteella hallitus ei juuri nyt näe
19584: etuudet rahoitetaan osittain verovaroin, osittain   syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansan-
19585: erikseen perittävin sairausvakuutusmaksuin.         edustaja Saarisen tarkoittamassa asiassa. Halli-
19586:    Jos sairausvakuutusmaksua ei kannettaisi ko-     tus on kuitenkin tehnyt eduskunnalle esityksen
19587: konaistulon perusteella, vaan pelkästään Suo-       eläkeläisten sairausvakuutusmaksun yleisestä
19588: men eläkkeestä, Suomessa asuvat, Ruotsista osan     alentamisesta, mikä helpottaa kaikkien sairaus-
19589: kokonaiseläkkeestään saavat eläkeläiset saisivat    vakuutusmaksua maksavien eläkeläisten asemaa
19590: tällöin Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat sairaan-    riippumatta siitä, mistä maasta he eläketuloja
19591: hoitopalvelut ja sairausvakuutuskorvaukset          saavat.
19592: osaksi vastikkeetta. Nämä etuudet rahoitettaisiin
19593: 
19594: 
19595: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
19596: 
19597:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
19598: 
19599: 
19600: 
19601: 
19602: 4
19603: Ministems svar                                                 KK 718/1999 vp -     Matti Saarinen /sd
19604: 
19605: 
19606: 
19607: 
19608: Tili riksdagens talman
19609: 
19610: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          sion från Finland. När återflyttaren beskattas här
19611: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem       för sina pensionsinkomster från Finland beaktas
19612: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         att han eller hon också har inkomster från
19613: Matti Saarinen /sd undertecknade skriftliga            Sverige. Detta förfarande grundar sig på en be-
19614: spörsmål SS 718/1999 rd:                               stämmelse i 25 artikeln i skatteavtalet, en be-
19615:                                                        stämmelse som behandlas mera ingående nedan.
19616:        Å.r regeringen medveten om det ovan an-            Att inkomsten från Sverige "beaktas", så som
19617:        förda problemet för återjlyttare då det         nämns ovan, går till så att utlandsinkomsterna
19618:        gäller deras beskattning och sjuliförsäk-       (pensionen från Sverige) till att börja med räknas
19619:        ringspremier, och                               samman med inkomsterna från Finland. De av-
19620:                                                        drag som den skattskyldige har rätt till avräknas
19621:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           från de sammanlagda inkomsterna. Därefter be-
19622:        för att rätta tili det nämnda missförhål-       räknas hur stor inkomstskatten i Finland, efter
19623:        landet?                                         avdragen, skulle vara på de sammanlagda inkom-
19624: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sterna. Om denna skatt skulle påföras den skatt-
19625:                                                        skyldige, vore det fråga om dubbelbeskattning.
19626: föra följande:
19627:                                                        Detta är dock inte fallet.
19628: För pensionfrån Sverige betalas inte inkomst-             1 följande steg delas ovan nämnda finska in-
19629: skatt i Finland                                        komstskatt i två delar enligt de proportioner som
19630:                                                        anges av den inkomst som erhållits från Finland
19631: 1 fråga om pension som en i Finland bosatt per-
19632:                                                        respektive Sverige. Den del som motsvarar in-
19633: son får från Sverige uppbärs skatt i Sverige i
19634:                                                        komsten från Sverige dras av från den ovan
19635: form av slutlig källskatt enligt en skattesats på 25
19636:                                                        nämnda inkomstskatten, och den skattskyldige
19637: procent. För denna pension betalas inte inkomst-
19638:                                                        betalar endast mellanskillnaden. Då statsbeskatt-
19639: skatt i Finland. 1 avtalet mellan de nordiska län-
19640:                                                        ningen är progressiv, såsom också kommunalbe-
19641: derna för att undvika dubbelbeskattning (FördrS
19642:                                                        skattningen är i sak när pensionsinkomstavdrag
19643: 26/1997) från 1996 ges Sverigeden uteslutande
19644:                                                        och/eller grundavdrag avräknas från inkomster-
19645: beskattningsrätten samtidigt som beskattning i
19646:                                                        na, betalar den skattskyldige naturligtvis i detta
19647: Finland förbjuds. Eftersom en person som flyttat
19648:                                                        fall mera skatt för den inkomst som erhållits från
19649: tillbaka från Sverige till Finland betalar inkomst-
19650:                                                        Finland än om han eller hon enbart hade haft in-
19651: skatt på sin pension från Sverige enbart i Sverige,
19652:                                                        komster från Finland. Å andra sidan placeras den
19653: är han eller hon inte föremål för dubbelbeskatt-
19654:                                                        skattskyldige dock endast i samma ställning som
19655: ning.                                                  andra invånare i Finland, eftersom han eller hon
19656:                                                        på detta sätt beta1ar lika mycket skatt i Finland
19657: Hur pension från Sverige inverkar på beskatt-
19658:                                                        för den inkomst som intjänats här i landet som en
19659: ningen av inkomster som förvärvats i Finland           skattskyldig som har lika stor sammanlagd in-
19660:  Det förekommer sällan att en återflyttare inte har    komst, intjänad enbart i Finland, skulle betala.
19661:  några inkomster från Finland. Vanligen uppbär            Det stämmer att inkomstema från Sverige in-
19662:  han eller hon arbetspension och/eller folkpen-        verkar på beskattningen av inkomstema från Fin-
19663: 
19664:                                                                                                        5
19665: KK 718/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                         Ministems svar
19666: 
19667: 
19668: 
19669: land. På samma sätt inverkar dock alla extrain-        i situationer där den totala skattebördan för en
19670: komster som den skattskyldige erhåller på den          återflyttare med små inkomster skulle bli större
19671: slutliga beskattningen. Om t.ex. en person som         än den totala skattebördan för en person med lika
19672: fortfarande befinner sig i arbetslivet har biin-       stora inkomster enbart från Finland. Detta måste
19673: komster utöver sin huvudsakliga inkomst, beta-         anses vara skäligt, även om situationen uppstår
19674: lar han eller hon skatt enligt en högre skattepro-     på grund av en strängare beskattning i Sverige än
19675: cent på sin huvudsakliga inkomst i den slutliga        i vårt land. Ändringen tillämpades första gången i
19676: beskattningen än vad som skulle ha varit fallet        den beskattning som verkställdes för 1997.
19677: om personen i fråga inte hade haft några biin-            Efter lagändringen har det förekommit ensta-
19678: komster. Vid förskottsuppbörden förekommer             ka fall där en person med pensionsinkomster från
19679: det att två olika skatteprocenter används, men i       både Sverige och Finland i fråga om den totala
19680: den slutliga beskattningen räknas inkomstema           skattebördan har hamnat i en ofördelaktigare si-
19681: ihop och skatten fastställs utgående från det sam-     tuation än om den skattskyldige hade haft lika
19682: manlagda beloppet. Om biinkomstema har varit           stor total inkomst enbart i Finland. I dessa fall har
19683: betydande, kan den skatteprocent som tiliämpas         det i allmänhet varit fråga om personer hos vilka
19684: på den huvudsakliga inkomsten stiga betydligt          det efter den sänkning som anges i 136 § in-
19685: jämfört med utgångsläget. Inte heller i detta fall     komstskattelagen inte alls uppbärs någon in-
19686: är det fråga om dubbelbeskattning, utan enbart         komstskatt i Finland, varvid ofördelaktigheten i
19687: om att skatteprocenten är högre ju större inkom-       fråga om den totala skattebördan har berott en-
19688: stema är.                                              bart på den högre beskattningen i Sverige. Fin-
19689:                                                        land har i det skedet inte kunnat mildra beskatt-
19690: Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag                  ningen i Sverige med de medel som Finland för-
19691: De skattskyldiga lägger märke till progressions-       fogar över för att göra beskattningen skälig.
19692: effekten i synnerhet i sådana situationer då in-          Enligt en preliminär kalkyl som skatteförvalt-
19693: komstema från Finland är så små att den skatt-         ningen gjort upp skulle Finland förlora skattein-
19694: skyldige enbart på denna grund skulle ha rätt tili     komster tili ett värde av uppskattningsvis minst
19695: pensionsinkomstavdrag/större pensionsinkomst-          60 milj. mk årligen, om progressionsvillkoret
19696: avdrag och/eller grundavdrag/större grundav-           helt skulle slopas enbart då det gäller de från
19697: drag.                                                  Sverige återflyttande pensionäreras pensionsin-
19698:    Pensionsinkomstavdrag och grundavdrag be-           komster. Problemet är dock att ett godkännande
19699: viljas enbart personer med låg inkomst. Avdra-         av ett sådant här krav skulle innebära att återflyt-
19700: gen är därmed tili sin karaktär sociala och bero-      tama behandlades mildare än andra invånare i
19701: ende av personens ekonomiska ställning. Det            Finland. Med undantag av den ovan redovisade
19702: faktum att en person får inkomstema från ett an-       ändringen av 136 § inkomstskattelagen har an-
19703: nat land inverkar inte på den ekonomiska ställ-        dra förslag i ärendet inte lett tili resultat just av
19704: ningen, utan endast inkomsternas storlek. Av           den anledningen att det inte har ansetts vara möj-
19705: denna orsak inverkar utlandsinkomsterna på be-         ligt att gynna en grupp skattskyldiga på de övri-
19706: viljandet och beloppet av avdragen på samma sätt       gas bekostnad. Det är i högsta grad fråga om att
19707: som de inhemska inkomsterna.                           verkställa beskattningen på enhetliga och lika
19708:                                                        grunder för alla skattskyldiga. Frågan är också av
19709: Den ändring av 136 § inkomstskattelagen som            fiskal betydelse.
19710: gäller undantagsfal/
19711: Före 1997 var det i vissa fall möjligt att den tota-   En försäkrad i Finland betalar sjuliförsäk-
19712: la skattebördan blev större för en återflyttare än     ringspremie på grundval av pension från
19713: för en person med samma totalinkomst i Finland.        Sverige
19714:    Efter ändringen av 136 § inkomstskattelagen         Ä ven om inkomstskatt inte betalas i Finland på
19715: (70711997) avstår Finland från en del av sin skatt     pension från Sverige bestäms dock sjukförsäk-
19716: 
19717: 
19718: 6
19719: Ministems svar                                               KK 718/1999 vp - Matti Saarinen /sd
19720: 
19721: 
19722: ringspremien för en person som är försäkrad i           Om sjukförsäkringspremien inte skulle uppbä-
19723: Finland utgående från denna pension på samma         ras på grundval av den totala inkomsten, utan en-
19724: sätt som sjukförsäkringspremie bestäms utgåen-       bart utgående från pensionen från Finland, skulle
19725: de från förvärvsinkomsten i Finland.                 pensionärer som bor i Finland men uppbär en del
19726:    Skatteavtalet mellan de nordiska ländema hin-     av sin pension från Sverige delvis få sjukvårds-
19727: drar inte att det hos den försäkrade uppbärs sjuk-   service och sjukvårdsersättning som ingår i det
19728: försäkringspremie på pension från Sverige, efter-    finska socialskyddet utan motprestation. Dessa
19729: som avtalet inte gäller sjukförsäkringspremier       förmåner skulle då finansieras av skatter och
19730: och därmed inte heller inverkar på skyldigheten      sjukförsäkringspremier som betalas av andra. En
19731: att erlägga sjukförsäkringspremie.                   pensionär som uppbär pension från både Finland
19732:    Bland de pensionärer som flyttat tilihaka till    och Sverige skulle inta en förmånligare ställning
19733: Finland från Sverige har misstankar väckts om att    när det gäller både beskattningen och sjukförsäk-
19734: de betalar dubbla sjukförsäkringspremier, efter-     ringspremien än en pensionär som uppbär lika
19735: som de under sin yrkesverksamma tid i Sverige        stor pension enbart från Finland. Till denna del
19736: också har betalat sjukförsäkringspremie. Det är      skulle förslaget strida mot den neutralitetsprin-
19737: dock inte möjligt att uppbära dubbel sjukförsäk-     cip som iakttas i uppbörden av skatter och social-
19738: ringspremie. Hos personer som inte bor i Sverige     skyddsavgifter.
19739: uppbärs inte sjukförsäkringspremie i det landet,
19740: varför svensk sjukförsäkringspremie inte upp-        Tili sist
19741: bärs hos pensionärer som flyttat till Finland.       På de grunder som anförs ovan anser regeringen
19742:    Såväl i Finland som i Sverige betraktas den       att det för närvarande inte föreligger något skäl
19743: försäkrades sjukförsäkringspremie som en avgift      att vidta vidare åtgärder i den fråga som riksdags-
19744: av skattenatur, viiken inte på samma sätt som ar-    man Saarinen avser. Regeringen har dock avlåtit
19745: betspensionsavgiftema samlas in med tanke på         en proposition till Riksdagen i viiken en allmän
19746: framtida förmåner. En i Finland bosatt pensionär     sänkning av pensionäremas sjukförsäkringspre-
19747: får sjukvårdsservice och ersättningar enligt sjuk-   mie föreslås, vilket skulle underlätta situationen
19748: försäkringslagen. Dessa förmåner finansieras         för alla pensionärer som betalar sjukförsäkrings-
19749: delvis med skattemedel, delvis med sjukförsäk-       premie oberoende av från vilket land deras pen-
19750: ringspremier som uppbärs separat.                    sionsinkomster härstammar.
19751: 
19752: 
19753: 
19754: Helsingfors den 30 november 1999
19755: 
19756:     Minister Suvi-Anne Siimes
19757: 
19758: 
19759: 
19760: 
19761:                                                                                                       7
19762:                                                                  KK 719/1999 vp- Saara Karhu /sd
19763: 
19764: 
19765: 
19766: 
19767:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 719/1999 vp
19768: 
19769:                                              Kiinteistöverolain soveltaminen yleishyödyllis-
19770:                                              ten yhteisöjen omistamiin rakennuksiin ja maa-
19771:                                              pohjaan
19772: 
19773: 
19774: 
19775: 
19776: Eduskunnan puhemiehelle
19777: 
19778: Kiinteistöverolain 13 a §:ää, sen vuonna 1998            Valiokunta toteaa, ettei verohallinto ole tois-
19779: muutetussa muodossa, sovelletaan ensimmäisen          taiseksi antanut asiaa koskevaa kirjallista ohjeis-
19780: kerran verovuonna 2000. Säännöksen mukaan             tusta. Kuntasektorilla vallitsee epäselvyys sään-
19781: kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain              nöksen oikeasta, eduskunnan tahdon mukaisesta
19782: 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön        sisällöstä. Tämä voi pahimmassa tapauksessa
19783: omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiin-          johtaa siihen, että mahdollisuus yleishyödyllis-
19784: teistöveroprosentin O,OO:ksi, jos kiinteistöllä si-   ten yhteisöjen muita alemman kiinteistöveropro-
19785: jaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai    sentin käyttämiseen jäisi hyödyntämättä, mikä
19786: yleishyödyllisessä käytössä.                          taas johtaisi lakiuudistuksen tavoitteisiin nähden
19787:     Lain muutoksen myötä kunnanvaltuustoille on       täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Myös Suo-
19788: jäänyt varsin vapaat kädet tulkita lakia, mikä on     men Kuntaliitto on toivonut Verohallitukselta
19789: useissa kunnissa aiheuttanut ongelmia. Kuntien        selkeitä ohjeita kunnille.
19790: taloudelliset ja myös poliittiset taustat ovat eri-
19791: laisia, mikä osaltaan vaikuttaa lain tulkintaan.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19792: Kiinteistöverolain muutoksen tarkoituksesta ja        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19793: toteutustavasta olisi pitänyt antaa selkeämmät        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19794: ohjeet kunnille ennen lain käyttöönottoa.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19795:     Valtionvarainvaliokunta ehdotti 5. 6.1998 lain
19796: soveltamista vasta vuodelta 2000 toimitettavasta            Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
19797: kiinteistöverotuksesta mm. siitä syystä, että               epäselvyys kiinteistöverolain Iaatijan
19798: "... Näin myös mahdollistetaan se, että sekä kun-           tahdosta yleishyödyllisten yhteisöjen
19799: tasektorille että verovelvollistaholle voidaan an-          osalta selventyisi ja että kunnilla olisi
19800: taa riittävä ja oikea informaatio uudistuksen si-           käytettävissään yhtenäinen ja riittävä
19801: sällöstä".                                                  ohjeistus lain soveltamisesta ja sen laa-
19802:                                                             juudesta?
19803: 
19804: 
19805: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
19806: 
19807:     Saara Karhu /sd
19808: 
19809: 
19810: 
19811:                                                                                                 Versio 2.0
19812: KK 719/1999 vp- Saara Karhu /sd                                                      Ministerin vastaus
19813: 
19814: 
19815: 
19816: 
19817: Eduskunnan puhemiehelle
19818: 
19819: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kiinteistöveroprosentin käyttömahdollisuus kyt-
19820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kettiin tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuihin ta-
19821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pauksiin. Valiokunnan ehdotus perustui ajatuk-
19822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar-        selle, että tuloverolain 20, 21 ja 22 § ovat itse-
19823: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          näisiä, toisistaan riippumattomia säännöksiä, jo-
19824: 719/1999 vp:                                           ten 22 § ei "syö" 20 tai 21 §:n soveltamisalaa,
19825:                                                       vaan kaikkia säännöksiä sovelletaan erillisinä.
19826:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että       Toinen edellytys 13 a §:n käytölle on se, että
19827:       epäselvyys kiinteistöverolain Iaatijan          kiinteistöllä oleva rakennus on pääasiallisesti
19828:        tahdosta yleishyödyllisten yhteisöjen          yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Valio-
19829:       osalta selventyisi ja että kunnilla olisi       kunnan käsityksen mukaan tämä edellytys ei voi
19830:       käytettävissään yhtenäinen ja riittävä          täyttyä, jos rakennus on ollut käyvästä vuokrasta
19831:       ohjeistus lain soveltamisesta ja sen laa-       vuokrattuna esimerkiksi liikekäyttöön, toimisto-
19832:       juudesta?                                       käyttöön tai tavanmukaiseen asumiskäyttöön.
19833:                                                           Valiokunnan mielestä valtiovarainministeriön
19834: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         on heti selvitettävä, miten ja miksi edellä selos-
19835: ti seuraavaa:                                         tettu tilanne on päässyt syntymään, sekä ryhdyt-
19836: Kiinteistöverolain 13 a §:n mukaan poiketen           tävä nykyisen tilanteen selvittämiseksi välttä-
19837: siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosentin ala-     mättömiin toimenpiteisiin, jotta eduskunnan
19838: rajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä        asiassa ilmaisema edellä selostetun sisältöinen
19839: tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödylli-      tahto toteutuu. Vastaavan tahdon eduskunta on
19840: sen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maa-        ilmoittanut hallituksen esitykseen (HE 100/1999
19841: pohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä       vp) kiinteistöverolain muuttamiseksi antamas-
19842: alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva raken-    saan vastauksessa.
19843: nus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödylli-       Valtiovarainministeriö on lähettänyt valtiova-
19844: sessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiin-     rainvaliokunnan mietinnön lokakuun 28 päivänä
19845: teistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrä-       1999 Verohallitukselle. Verohallitus on tämän
19846: tä myös 0,00. Säännöstä sovelletaan tässä muo-        johdosta lokakuun 29 päivänä 1999 toimittanut
19847: dossa ensimmäisen kerran vuodelta 2000 toimi-         asiaa koskevan tiedotteen verohallinnon kentälle
19848: tettavassa kiinteistöverotuksessa.                    ja lähettänyt kirjeen Suomen Kuntaliitolle. Näis-
19849:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on 27 päi-       sä asiakirjoissa on ilmoitettu noudatettavan lain-
19850: vänä lokakuuta 1999 antamassaan mietinnössä           säätäjän tahdonilmaisua. Kuntaliitolle lähetetys-
19851: (VaVM 14/1999 vp) lausunut muun muassa, että          sä kirjeessä Verohallitus on pyytänyt Kuntaliit-
19852: valiokunnan ehdottamassa ja hyväksytyksi tul-         toa tiedottamaan asiasta edelleen kunnille.
19853: leessa kiinteistöverolain 13 a § :ssä alennetun
19854: 
19855: 
19856: 
19857: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
19858: 
19859:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
19860: 
19861: 2
19862: Ministems svar                                                   KK 719/1999 vp- Saara Karhu /sd
19863: 
19864: 
19865: 
19866: 
19867: Tili riksdagens talman
19868: 
19869: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lades möjligheten tili sänkt fastighetsskattepro-
19870: ger har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem      centsats samman med de fall som anges i 22 § in-
19871: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        komstskattelagen. Utskottets förslag byggde på
19872: Saara Karhu /sd undertecknade skriftliga spörs-       tanken att 20, 21 och 22 § inkomstskattelagen är
19873: mål SS 719/1999 rd:                                   självständiga bestämmelser utan inbördes bero-
19874:                                                       ende. Detta innebär att 22 § inte "gnagar" på till-
19875:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          lämpningsområdet för 20 eller 21 § utan samtli-
19876:       för att skapa klarhet i fråga om lagstif-       ga bestämmelser tillämpas särski1t. Ett annat vill-
19877:       tarens vilja då det gäller fastighetsskat-      kor för att 13 a § skall kunna tillämpas är att
19878:       telagen och allmännyttiga samfund och           byggnaden på fastigheten huvudsak1igt är i all-
19879:       för att kommunerna skall ha enhetliga           mänt eller allmännyttigt bruk. Utskottet anser att
19880:       och tillräckliga anvisningar om tillämp-        detta villkor inte uppfylls om byggnaden har va-
19881:       ningen och omfattningen av lagen tili           rit uthyrd till gängse hyra tili exempe1 för affårs-
19882:       sitt förfogande?                                bruk, kontorsbruk eller vanligt boende.
19883:                                                           Enligt utskottets mening bör finansministeriet
19884: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       omedelbart utreda hur och varför den ovan rela-
19885: föra följande:                                        terade situationen har kunnat uppstå och vidta
19886: Enligt 13 a § fastighetsskattelagen kan kom-          nödvändiga åtgärder för att reda upp situationen
19887: munfullmäktige med avvikelse från vad som i           så att riksdagens ovan relaterade vilja kan infri-
19888: 11 § föreskrivs om den nedre gränsen för fastig-      as. Samma vilja har riksdagen uttryckt i sitt svar
19889: hetsskatteprocentsatsen bestämma att procentsat-      på regeringens proposition (RP 100/1999 rd) med
19890: sen för en byggnad ägd av ett allmännyttigt sam-      förslag tili lag om ändring av fastighetsskattela-
19891: fund som avses i 22 § och dess mark skall vara        gen.
19892: lägre än vad som bestäms ovan, om byggnaden               Finansministeriet har den 28 oktober 1999
19893: på fastigheten huvudsakligt är i allmänt eller all-   sänt statsutskottets betänkande tili Skattestyrel-
19894: männyttigt bruk. Fastighetsskatteprocentsatsen        sen. Skattestyrelsen har med anledning av detta
19895: för en byggnad som avses i denna paragraf kan         den 29 oktober 1999 sänt ett medde1ande till
19896: också bestämmas vara 0,00. Bestämmelsen till-         skatteförvaltningen och ett brev tili Fin1ands
19897: lämpas första gången i denna form vid beskatt-        Kommunförbund. 1 dessa hand1ingar meddelas
19898: ningen för 2000.                                      att lagstiftarens vi1jeyttring skall iakttas. 1 sitt
19899:    Riksdagens statsutskott har i sitt betänkande      brev till Kommunförbundet har Skattestyrelsen
19900: av den 27 oktober 1999 (StaUB 14/1999 rd) utta-       bett Kommunförbundet informera kommunema
19901: lat bl.a. att i 13 a § fastighetsskattelagen, sådan   om saken.
19902: den föreslogs av utskottet och godkändes, kopp-
19903: 
19904: 
19905: 
19906: Helsingfors den 30 november 1999
19907: 
19908:     Minister Suvi-Anne Siimes
19909: 
19910: 
19911:                                                                                                         3
19912:                                                                  KK 720/1999 vp -Rainer Erlund /erl
19913: 
19914: 
19915: 
19916: 
19917:                                                 SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 720/1999 rd
19918: 
19919:                                                 Utbildningen av hörselskadade och döva
19920:                                                 Svenskfinland
19921: 
19922: 
19923: 
19924: 
19925: Tili riksdagens talman
19926: 
19927: Dövskolan i Borgå lades ner i början av 1990-ta-         tionen dock ännu svårare. Det är också att märka
19928: let. En klar strategi och målsättning för hur ut-        att varje land och språkgrupp har sitt eget tecken-
19929: bildningen för hörselskadade och döva på fin-            språk. Teckenspråket är ingalunda universellt.
19930: landssvenskt håll skall ordnas saknas. Det här har       Avsaknaden av utbildningsmöjligheter för döva
19931: lett till att endel hörselskadade eller döva barn        och hörselskadade på finlandssvenskt håll har be-
19932: sökt sig till bl.a. Kristinaskolan i Härnösand i         traktats som en kulturskandal (prof. Jan-Ola Öst-
19933: Sverige. Eftersom svensk utbildning saknas i             man i Hbl 11.9.1999).
19934: Finland för hörselskadade och döva barn har en-
19935: del familjer sett sig tvungna att emigrera till          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
19936: Sverige för att trygga barnens utbildning. 1 endel       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19937: fall har situationen också lett till splittring av fa-   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
19938: miljerna: modern och barnen har flyttat till             följande spörsmål:
19939: Sverige för att möjliggöra för ett hörselskadat el-
19940: ler dövt barn att få utbildning, medan fadern stan-             Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
19941: nat kvar på sin arbetsplats i Finland. Det här åter            för att trygga utbildningen för döva och
19942: innebär bl.a. ökade boendekostnader för famil-                 hörse/skadade barn i Svenslifinland och
19943: jen.
19944:    1 Pedersöre i Österbotten har en skola gått in              på vilket sätt är man beredd att ekono-
19945: för att kunna erbjuda ett alternativ till utbildning           miskt stöda familjer som nu måste föra
19946: i Sverige. Det är positivt. 1 södra Finland är situa-          sina barn tili Sverige för att de skall få
19947:                                                                saken/ig utbildning?
19948: 
19949: 
19950: Helsingfors den 9 november 1999
19951: 
19952:     Rainer Erlund /erl
19953: 
19954: 
19955: 
19956: 
19957:                                                                                                    Versio 2.0
19958: Suomennos                                                     KK 720/1999 vp -     Rainer Erlund /eri
19959: 
19960: 
19961: 
19962: 
19963:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 720/1999 vp
19964: 
19965:                                              Kuulovammaisten ja kuurojen koulutus Suo-
19966:                                              men ruotsinkielisillä alueilla
19967: 
19968: 
19969: 
19970: 
19971: Eduskunnan puhemiehelle
19972: 
19973: Porvoon kuurojenkoulu lakkautettiin 1990-lu-          keampi. On myös huomattava, että kullakin
19974: vun alussa. Meiltä puuttuu selkeä strategia ja ta-    maalla ja kieliryhmällä on oma viittomakielensä.
19975: voite kuulovammaisten ja kuurojen koulutuksen         Viittomakieli ei suinkaan ole yleismaailmalli-
19976: järjestämiseksi ruotsinkielisillä alueilla. Tämä on   nen. Kuurojen ja kuulovammaisten koulutusmah-
19977: johtanut siihen, että osa kuulovammaisista tai        dollisuuksien puuttumista on ruotsinkielisellä ta-
19978: kuuroista lapsista on hakeutunut mm. Härnösan-        holla pidetty kulttuuriskandaalina (prof. Jan-Ola
19979: dissa Ruotsissa toimivaan Kristinaskolan-kou-         Östman Hufvudstadsbladetissa 11.9.1999).
19980: luun. Koska Suomessa ei ole kuulovammaisten ja
19981: kuurojen lasten ruotsinkielistä koulutusta, osa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19982: perheistä on joutunut muuttamaan Ruotsiin las-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19983: ten koulutuksen turvaamiseksi. Joissakin tapauk-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19984: sissa tilanne on johtanut myös perheiden hajoa-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19985: miseen: äiti ja lapset ovat muuttaneet Ruotsiin
19986: kuulovammaisen tai kuuron lapsen koulutuksen                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19987: mahdollistamiseksi, kun taas isä on jäänyt työ-             tyä kuurojen ja kuulovammaisten lasten
19988: paikalleen Suomeen. Tämä puolestaan merkitsee               koulutuksen turvaamiseksi Suomen ruot-
19989: mm. perheen asumiskustannusten lisääntymistä.               sinkielisillä alueilla ja
19990:    Pohjanmaalla Pedersören kunnassa yksi koulu
19991: on lähtenyt tarjoamaan vaihtoehtoa Ruotsissa an-            millainen valmius meillä on tukea talou-
19992: nettavalle koulutukselle. Tämä on myönteistä.               dellisesti perheitä, jotka nyt joutuvat
19993: Etelä-Suomessa tilanne on kuitenkin vielä vai-              viemään lapsensa Ruotsiin asianmukai-
19994:                                                             sen koulutuksen saamiseksi?
19995: 
19996: 
19997: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
19998: 
19999:     Rainer Erlund /erl
20000: 
20001: 
20002: 
20003: 
20004: 2
20005: Ministerin vastaus                                            KK 720/1999 vp -      Rainer Erlund /eri
20006: 
20007: 
20008: 
20009: 
20010: Eduskunnan puhemiehelle
20011: 
20012: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           päätöksen. Sen mukaisesti valtion ylläpitämän
20013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Svenska blindskolanin yhteydessä toimii ruotsin-
20014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kielisen erityisopetuksen resurssikeskus, jonka
20015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rainer Er-       tehtävänä on muun muassa koordinoida, suunni-
20016: lundin /erl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tella ja tehdä aloitteita tukipalvelujen järjestämi-
20017: KK 720/1999 vp:                                       seksi lapsille ja nuorille Suomen ruotsinkielisillä
20018:                                                       alueilla.
20019:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Resurssikeskus on äskettäin tuottanut raportin
20020:       tyä kuurojen ja kuulovammaisten lasten          suomenruotsalaisten kuurojen lasten viittoma-
20021:       koulutuksen turvaamiseksi Suomen ruot-         kielen opetuksesta. Raportissa todetaan Suomen
20022:       sinkielisillä alueilla ja                      ruotsinkielisillä alueilla olevan tällä hetkellä
20023:                                                      noin 15 kouluikäistä tai alle kouluikäistä kuuroa
20024:       millainen valmius meillä on tukea talou-       lasta. Kuurojen kokonaismäärä ruotsinkielisillä
20025:       dellisesti perheitä, jotka nyt joutuvat        alueilla on selvityksen mukaan noin 200 henki-
20026:       viemään lapsensa Ruotsiin asianmukai-          löä.
20027:       sen koulutuksen saamiseksi?                        Perusopetuksessa koulunkäynti kuulovam-
20028: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maisille ja kuuroille oppilaille suunnitellaan en-
20029: ti seuraavaa:                                        nen koulunkäynnin aloittamista yhteistyössä
20030:                                                      vanhempien, oppilaan, asianomaisen keskus-
20031: Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleessa perus-       sairaalan tukihenkilön ja koulun kanssa, johon
20032: opetuslaissa ( 628/ 1998) määritellään erityisope-   oppilas on aiottu sijoittaa. Yhteistyössä selvite-
20033: tuksen toteuttamistavat. Perusopetuslain mu-         tään myös, mitä apuvälineitä ja tukitoimenpiteitä
20034: kaan erityisopetusta voidaan järjestää muun ope-     oppilas voi tarvita. Useimmissa tapauksissa kuu-
20035: tuksen yhteydessä, erillisellä luokalla, erityis-    lovammaiset oppilaat perusopetuksessa integroi-
20036: koulussa, oppilaan kotona tai muussa soveltuvas-     daan normaaliin perusopetukseen. Oppilaalle an-
20037: sa paikassa.                                         netaan tarvittava tuki koulunkäyntiä varten. Tä-
20038:    Perusopetuslain mukaan opetus on järjestettä-     hän voi sisältyä esimerkiksi teknisiä toimenpitei-
20039: vä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukai-       tä oppimisen tueksi, tukiopetusta tai erityisope-
20040: sesti. Tämä koskee sekä yleisopetuksen ryhmis-       tusta tai työskentelyä yhdessä koulunkäyntiavus-
20041: sä että erityisopetuksen ryhmissä järjestettävää     tajan kanssa.
20042: kasvatusta ja opetusta. Erityisopetuksen järjestä-       Oppilaille, jotka ovat kuuroja tai joilla on vai-
20043: mistä oppilaalle harkittaessa ensisijainen vaihto-   kea kuulovamma, on pyritty tarjoamaan opetusta
20044: ehto on opetuksen järjestäminen yleisopetuksen       viittomakielellä. Tämä on toteutettu vuodesta
20045: yhteydessä.                                          1997 Pedersören kunnassa, jossa oppilasta on
20046:    Opetusministeriö on kiinnittänyt huomiota         opettanut hyvän viittomakielen taidon omaava
20047: erityisopetuksen kehittämistarpeisiin ruotsinkie-    luokanopettaja.
20048: lisillä alueilla antaessaan 30.12.1998 opetuksen        Toiminnan käynnistämiseen kunta on saanut
20049: järjestämistä valtion oppilaitoksessa koskevan       vuodesta 1998 harkinnanvaraisen korotuksen pe-
20050: 
20051: 
20052:                                                                                                        3
20053: KK 720/1999 vp -     Rainer Erlund /eri                                             Ministerin vastaus
20054: 
20055: 
20056: rusopetuksen yksikköhintaan. Opetusryhmän                Kuntien mahdollisuudet erityisopetuksen jär-
20057: muodostaminen Etelä-Suomessa on valmisteilla.        jestämiseen on pyritty varmistamaan muun
20058: Opetushallituksesta saatujen tietojen mukaan to-     muassa rahoituslakiin (635/1998) ja -asetukseen
20059: teutusta on viivästyttänyt viittomakielentaitois-    (805/1998) sisältyvillä yksikköhintojen korotuk-
20060: ten ruotsinkielisten opettajien ja riittävän oppi-   silla. Valtionosuuden määräytymiseen vaikutta-
20061: lasmäärän puute. Oppilaan vanhemmat ovat pitä-       vat muun ohella kunnan kouluverkon rakenne,
20062: neet riittävää oppilasmäärää tärkeänä oppilaan       kaksikielisyys, erityisopetusta saavien oppilai-
20063: sosiaalisten valmiuksien kehittymisen kannalta.      den määrä ja kunnan asukastiheys. Porrastusten
20064:    Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuk-        lisäksi vammaisten oppilaiden (EHA 1) osalta
20065: sen yleisopetuksessa on vastaavasti oppilaita,       yksikköhintaa korotetaan luvulla, joka on 2 ker-
20066: jotka on integroitu yleisiin opetusryhmiin. Kou-     taa peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta ja
20067: lu ja kunta päättävät yhteistuumin oppilaan ja hä-   vaikeimmin vammaisten (EHA 2) osalta 3,5 ker-
20068: nen vanhempiensa kanssa koulunkäynnin edel-          taa peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta.
20069: lyttämästä tuesta.                                      Opetusministeriö pitää tärkeänä, että vam-
20070:    Suomella on vakiintunut yhteistyö Örebron         maisten erityisopetus ruotsinkielisillä alueilla
20071: valtakunnallisen kuurojen koulun ja kuulovam-        yleensäkin toteutuu tasavertaisesti. Oppilasmää-
20072: maisten koulun kanssa, joka pohjautuu lukiota-       rien vähyys ja viittomakielen taitoisten opetta-
20073: soista opetusta koskevaan pohjoismaiseen yh-         jien puute on yksittäistapauksissa viivästyttänyt
20074: teistyösopimukseen. Örebron kouluissa anne-          tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestämistä
20075: taan kuulovammaisten opetusta ja opetusta viit-      ruotsinkielisissä kunnissa. On tärkeätä, ettei yk-
20076: tomakielellä. Opetushallitus ja Kansaneläkelai-      sikään oppilas jää vaille parasta mahdollista ope-
20077: tos vastaavat perheelle opiskeluaikana Ruotsissa     tusta. Opetusviranomaiset toimiv:at määrätietoi-
20078: annettavasta tuesta. Tuki perustuu Kansaneläke-      sesti tämän tavoitteen toteutumiseksi.
20079: laitosta koskeviin yleisiin säännöksiin ja Örebron
20080: koulujen kanssa tehtyihin sopimuksiin.
20081: 
20082: 
20083: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
20084: 
20085:     Opetusministeri Maija Rask
20086: 
20087: 
20088: 
20089: 
20090: 4
20091: Ministems svar                                                 KK 720/1999 vp- Rainer Erlund /eri
20092: 
20093: 
20094: 
20095: 
20096: Tili riksdagens talman
20097: 
20098: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        blindskolan, som drivs av staten, ett svenskt spe-
20099: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        cialpedagogiskt resurscentrum. Resurscentret har
20100: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-       bl.a. tili ~ppgift att samordna, planera och ta ini-
20101: ner Erlund /eri undertecknade skriftliga spörs-        tiativ tili att det ordnas stödtjänster för barn och
20102: mål SS 720/1999 rd:                                    unga i Svenskfinland.
20103:                                                           Det specialpedagogiska resurscentret har nyli-
20104:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           gen fårdigställt en rapport om teckenspråksun-
20105:       för att trygga utbildningen för döva och         dervisning för finlandssvenska döva barn. 1 rap-
20106:       hörselskadade barn i Svenslifinland och         porten konstateras att det i Svenskfinland i dag
20107:                                                        finna ca 15 döva barn som är i eller under skolål-
20108:       på vilket sätt är man beredd att ekono-         dern. Det totala antalet döva i Svenskfinland är
20109:       miskt stöda familjer som nu måste föra          enligt utredningen ca 200 personer.
20110:       sina barn tili Sverige för att de skall få          Skolgången för hörselskadade och döva plane-
20111:       sakenlig utbildning?                            ras när det gäller den grundläggande utbildning-
20112: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       en innan barnet inleder skolan i samarbete mel-
20113: föra följande:                                        lan föräldrarna, eleven, centralsjukhusets hem-
20114:                                                       vägledare och den tilltänkta skolan. 1 samråd ut-
20115: Lagen om grundläggande utbildning (628/ 1998),        reds också vilka hjälpmedel och stödåtgärder
20116: som trädde i kraft vid ingången av året, anger de     som eleven kan ha behov av. 1 de flesta fall inte-
20117: olika sätten att ordna specialundervisning. Enligt    greras hörselskadade elever i den grundläggande
20118: lagen kan specialundervisning ordnas i samband        utbildningen i normalundervisningen. Eleven ges
20119: med den övriga undervisningen, i särskilda klas-      behövligt stöd för skolgången. Dettakan innebä-
20120: ser, i specialskolor, i elevens hem eller på något    ra t.ex. tekniska åtgärder för att stödja inlärning-
20121: annat lämpligt ställe.                         ·      en, stödundervisning eller specialundervisning
20122:    Enligt lagen om grundläggande utbildning           eller arbete tilisammans med ett skolgångsbiträ-
20123: skall undervisningen ordnas så att elevernas ål-      de.
20124: der och förutsättningar beaktas. Detta gäller fost-       För elever som är döva eller har en grav hör-
20125: ran och undervisning i grupper inom såväl den         selskada har man strävat efter att erbjuda under-
20126: allmänna undervisningen som specialundervis-          visning på teckenspråk. Detta har genomförts se-
20127: ningen. Då man överväger att ordna specialun-         dan 1997 i Pedersöre, där en klasslärare med
20128: dervisning för någon elev är det första alternati-    goda kunskaper i teckenspråk har undervisat en
20129: vet att undervisningen ordnas i samband med den       elev.
20130: allmänna undervisningen.                                  Kommunen har efter prövning fått höjt pris
20131:    Undervisningsministeriet har uppmärksam-           per enhet för grundläggande utbildning sedan
20132: mat behoven av att utveckla specialundervisning-      1998 för att kunna inleda denna verksamhet. Ar-
20133: en i Svenskfinland i ett beslut 30.12.1998 som        betet med att bilda en undervisningsgrupp i söd-
20134: gäller ordnande av undervisning i statliga läroan-    ra Finland är under beredning. Enligt uppgift från
20135: stalter. Enligt det finns i anslutning tili Svenska   utbildningsstyrelsen har genomförandet för-
20136: 
20137: 
20138:                                                                                                          5
20139: KK 720/1999 vp- Rainer Erlund /eri                                                       Ministems svar
20140: 
20141: 
20142: dröjts på grund av bristen på teckenspråkskunni-         Man har försökt säkra kommunemas möjlig-
20143: ga svenskspråkiga lärare och ett tillräckligt antal   heter att ordna specialundervisning bl.a. genom
20144: elever. Föräldrama har ansett ett tillräckligt an-    den möjlighet till höjt pris per enhet som ges i fi-
20145: tal elever viktigt med tanke på utvecklingen av       nansieringslagen (635/1998) och -förordningen
20146: elevens sociala fårdigheter.                          (806/1998). Beräkningen av statsandelen påver-
20147:    Inom allmänundervisningen i yrkes- och gym-        kas bl.a. av strukturen på kommunens skolnät,
20148: nasieutbildningen finns det på motsvarande sätt       kommunens tvåspråkighet, antal elever som får
20149: elever som är integrerade i de allmänna undervis-     specialundervisning och befolkningstäthet. Ut-
20150: ningsgruppema. Skolan och kommunen beslutar           över graderingama höjs priset per enhet när det
20151: i samråd med eleven och föräldrama om vilket          gäller handikappade elever (TSÄS 1) med ett tal
20152: stöd skolgången kräver.                               som är 2 gånger det genomsnittliga priset per en-
20153:    Finland har ett etablerat samarbete med Riks-      het för grundskolan och när det gäller mycket
20154: gymnasiet för döva och Riksgyrnnasiet för hör-        gravt utvecklingsstörda (TRÄS 2) 3,5 gånger det
20155: selskadade i Örebro som bygger på det nordiska        genomsnittliga priset per enhet för grundskolan.
20156: avtalet Överenskommelse om nordisk utbild-               Undervisningsministeriet finner det viktigt att
20157: ningsgemenskap på gymnasial nivå. Vid skolor-         specialundervisningen för handikappade i
20158: na i Örebro ges både undervisning för hörselska-      Svenskfinland i regel genomförs jämlikt. Få
20159: dade och undervisning på teckenspråk. Utbild-         elever och bristen på teckenspråkskunniga lärare
20160: ningsstyrelsen och Folkpensionsanstalten svarar       har i enskilda fall fördröjt möjligheten att ordna
20161: för stöd till familjen under studietiden i Sverige.   ändamålsenlig undervisning i svenskspråkiga
20162: Stödet grundar sig på de allmänna bestämmelser-       kommuner. Det är viktigt att inte en enda elev
20163: na om Folkpensionsanstalten och på överens-           blir utan bästa möjliga undervisning. Utbild-
20164: kommelsema med skoloma i Örebro.                      ningsmyndighetema arbetar målmedvetet på att
20165:                                                       detta mål skall nås.
20166: 
20167: 
20168: Helsingfors den 30 november 1999
20169: 
20170:     Undervisningsminister Maija Rask
20171: 
20172: 
20173: 
20174: 
20175: 6
20176:                                                                KK 72111999 vp- Rainer Erlund /eri
20177: 
20178: 
20179: 
20180: 
20181:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 72111999 rd
20182: 
20183:                                               Den ekonomiska situationen för arbetslösa han-
20184:                                               dikappade
20185: 
20186: 
20187: 
20188: 
20189: Tili riksdagens talman
20190: 
20191: Endast ca 25 procent av de fysiskt handikappade        överstiger 1 400 mark i månaden. Ett liknande
20192: har ett arbete. De arbetslösas situation är svår,      system beträffande invalidpensionens inverkan
20193: både psykiskt och ekonomiskt. Ett missförhållan-       på dagpenningen för fysiskt handikappade ar-
20194: de är att invalidpensionen till 100 procent från-      betslösa skulle ge de fysiskt handikappade en
20195: räknas från dagpenningen då den handikappade           bättre ekonomisk grund den dag de drabbas av ar-
20196: är arbetslös. Har han däremot ett arbete fråndras      betslöshet.
20197: enbart skatten från såväl pensionen som lönen.
20198: Har han ett halvtidsarbete fråndras halva lönen        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
20199: från dagpenningen. Men är han arbetslös beaktas        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20200: hela invalidpensionen vid bestämmandet av dag-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
20201: penningens storlek. Den handikappades också            följande spörsmål:
20202: annars svåra situation blir alltså även ekono-
20203: miskt avsevärt sämre den dag han blir arbetslös.              Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
20204:    För gifta par har man gått in för en lindring vi-         för att förbättra de fysiskt handikappa-
20205: savi behovsprövningen av arbetsmarknadsstöd,                 des ekonomiska situation då de drabbas
20206: så att inkomsterna beaktas bara till den del de              av arbetslöshet?
20207: 
20208: 
20209: Helsingfors den 9 november 1999
20210: 
20211:     Rainer Erlund /erl
20212: 
20213: 
20214: 
20215: 
20216:                                                                                                Versio 2.0
20217: Suomennos                                                     KK 72111999 vp- Rainer Erlund /eri
20218: 
20219: 
20220: 
20221: 
20222:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 721/1999 vp
20223: 
20224:                                              Työttömien vammaisten taloudellinen tilanne
20225: 
20226: 
20227: 
20228: 
20229: Eduskunnan puhemiehelle
20230: 
20231: Ainoastaan noin 25 % fyysisesti vammautuneis-         että tulot otetaan huomioon vain siltä osin kuin
20232: ta on työssä. Työttömien tilanne on vaikea sekä       ne ylittävät 1 400 markkaa kuukaudessa. Vastaa-
20233: henkisesti että taloudellisesti. Epäkohtana on,       va järjestelmä fyysisesti vammaisten työttömien
20234: että työkyvyttömyyseläke vähennetään satapro-         työkyvyttömyyseläkkeen vaikutuksesta päivära-
20235: senttisesti päivärahasta vammaisen ollessa työt-      haan parantaisi fyysisesti vammaisten taloudel-
20236: tömänä. Jos hänellä sen sijaan on työtä, ainoas-      lista asemaa työttömyyden kohdatessa.
20237: taan vero vähennetään sekä eläkkeestä että pal-
20238: kasta. Jos hänellä on puolipäivätyö, puolet pal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20239: kasta vähennetään päivärahasta. Jos hän kuiten-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20240: kin on työtön, otetaan koko työkyvyttömyyselä-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20241: ke huomioon päivärahan suuruutta määrättäessä.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20242: Vammaisen muutoinkin vaikea tilanne tulee siis
20243: myös taloudellisesti huomattavasti heikommaksi              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20244: päivänä, jolloin hän joutuu työttömäksi.                    tyä parantaakseen fyysisesti vammautu-
20245:    Avioliitossa olevien parien osalta on tehty lie-         neiden taloudellista tilannetta heidän
20246: vennys työmarkkinatuen tarveharkintaan siten,               joutuessaan työttömiksi?
20247: 
20248: 
20249: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
20250: 
20251:     Rainer Erlund /erl
20252: 
20253: 
20254: 
20255: 
20256: 2
20257: Ministerin vastaus                                          KK 72111999 vp -      Rainer Erlund /eri
20258: 
20259: 
20260: 
20261: 
20262: Eduskunnan puhemiehelle
20263: 
20264: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n         momentissa   sairauden, vian tai vamman vuoksi on työkyvy-
20265: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       tön. Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-
20266: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     eläkettä tai täyden työkyvyttömyyden perusteel-
20267: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rainer Er-     la maksettavaa etuuttajonkin muun lain nojalla
20268: lundin /erl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    saava henkilö on työkyvytön eikä hän ole käytän-
20269: KK 72111999 vp:                                     nössä työhön käytettävissä.
20270:                                                         Sekä työttömyyseläke että työttömyyspäivära-
20271:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     ha on mitoitettu täyden toimeentulon turvaavik-
20272:        tyä parantaakseen fYysisesti vammautu-       si. Näin ollen täyttä työkyvyttömyyseläkettä saa-
20273:       neiden taloudellista tilannetta heidän        valla henkilöllä ei voi samalta ajalta olla oikeutta
20274:       joutuessaan työttömiksi?                      työttömyyspäivärahaan. Samasta syystä johtuen
20275:                                                     tulee osittaisen työkyvyttömyyden perusteella
20276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       maksettava työkyvyttömyyseläke vähentää vas-
20277: ti seuraavaa:                                       taavassa määrin eläkkeensaajalle maksettavasta
20278: Työttömyysturvalain ( 602/1984) mukaan työttö-      työttömyyspäivärahasta.
20279: myyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka
20280: 
20281: 
20282: 
20283: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
20284: 
20285:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20286: 
20287: 
20288: 
20289: 
20290:                                                                                                       3
20291: KK 72111999 vp- Rainer Erlund /eri                                                  Ministems svar
20292: 
20293: 
20294: 
20295: 
20296: Tili riksdagens talman
20297: 
20298: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    inte berättigad till arbetslöshetsdagpenning. En
20299: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    person som erhåller invaliditetspension enligt
20300: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-   folkpensionslagen eller en förmån som utbetalas
20301: ner Erlund /erl undertecknade skriftliga spörs-    på grundval av full arbetsoförmåga med stöd av
20302: mål SS 72111999 rd:                                någon annan lag är arbetsoförmögen och står i
20303:                                                    praktiken inte till arbetsmarknadens förfogande.
20304:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          Såväl arbetslöshetspensionen som arbetslös-
20305:       för att förbättra de fysiskt handikappa-     hetsdagpenningen har dimensionerats så att de
20306:       des ekonomiska situation då de drabbas       tryggar en fullständig utkomst. Därför kan en
20307:       av arbetslöshet?                             person som erhåller full invaliditetspension inte
20308:                                                    för samma tid vara berättigad till arbetslöshets-
20309: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    dagpenning. Av samma skäl bör ett belopp som
20310: föra följ ande:                                    motsvarar invaliditetspension som betalas på
20311: Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa        grundval av partiell arbetsoförmåga dras av från
20312: (602/1984) är en person som till följd av sjuk-    den arbetslöshetsdagpenning som betalas till
20313: dom, lyte eller kroppsskada är arbetsoförmögen     pensionstagaren.
20314: 
20315: 
20316: 
20317: Helsingfors den 1 december 1999
20318: 
20319:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20320: 
20321: 
20322: 
20323: 
20324: 4
20325:                                                      KK 722/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
20326: 
20327: 
20328: 
20329: 
20330:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 722/1999 vp
20331: 
20332:                                             Eläkkeensaajien matkalippujen alennusoikeu-
20333:                                             det
20334: 
20335: 
20336: 
20337: 
20338: Eduskunnan puhemiehelle
20339: 
20340: Mm. pääkaupunkiseudulla eläkkeensaajien alen-         eläkkeensaajalta mennä pitkäksi aikaa epätasa-
20341: nusoikeudet pääkaupunkiseudun seutulippuun            painoon. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että esi-
20342: ovat edellyttäneet, että eläkettä tai sen osaa on     merkiksi pääkaupunkiseudun seutulippuun oi-
20343: maksettu Kansaneläkelaitoksen kautta. Kun kan-        keuttavaa eläkkeensaajien alennusoikeutta laa-
20344: saneläkkeen pohjaosaa on asteittain leikattu, yhä     jennetaan nykyisestä Kelasta eläkettä saavista
20345: useampi on jäänyt pelkän työeläkkeen varaan.          myös muita eläkkeensaajia koskevaksi.
20346: Samalla se on merkinnyt sitä, että moni eläk-
20347: keensaaja on joutunut Kelan alennuksiin oikeut-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20348: tavien järjestelmien ulkopuolelle. Vaikka pelk-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20349: kää työeläkettä saavat ovat eräässä mielessä pa-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20350: remmassa asemassa kuin monet pienempää kan-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20351: saneläkettä saavat, joutuvat hekin usein tinki-
20352: mään jokapäiväisestä toimeentulostaan. Esimer-              Onko hallitus tietoinen tästä eläkkeen-
20353: kiksi 6 000 markan bruttoeläkkeestä jää käteen              saajien matkalippujen alennusoikeuk-
20354: vain noin 4 000 markkaa kuukaudessa. Tällä ra-              siin liittyvästä, eri eläkkeensaajia syrji-
20355: hasummalla eläminen korkeiden kustannusten                  västä järjestelmästä ja
20356: pääkaupunkiseudulla vaatii todella tiukkaa ja pit-
20357: källe vietyä taloudenpitoa. Usein yllätyksellisten          mitä se aikoo tehdä asian korjaamisek-
20358: menojen seurauksena talous saattaa monelta                  si?
20359: 
20360: 
20361: 
20362: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
20363: 
20364:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
20365: 
20366: 
20367: 
20368: 
20369:                                                                                                Versio 2.0
20370: KK 722/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                                          Ministerin vastaus
20371: 
20372: 
20373: 
20374: 
20375: Eduskunnan puhemiehelle
20376: 
20377: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Eläkeläisalennuksen määrä on pääkaupunki-
20378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         seudulla 50 prosenttia, jos henkilö saa täyttä kan-
20379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saneläkettä. Vähennetty kansaneläke oikeuttaa
20380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-       25 prosentin suuruiseen eläkeläisalennukseen.
20381: sa Tykkyläisen /sd näin kuuluvan kirjallisen ky-      Käytännössä alennusoikeus osoitetaan Kansan-
20382: symyksen KK 722/1999 vp:                              eläkelaitoksen paikallistoimiston antamalla to-
20383:                                                       distuksena. Todistuksesta ilmenee, saako henki-
20384:        Onko hallitus tietoinen tästä eläkkeen-        lö eläkevähenteistä kansaneläkettä täytenä vai
20385:        saajien matkalippujen alennusoikeuk-           täyttä määrää pienempänä.
20386:        siin liittyvästä, eri eläkkeensaajia syrji-       Maksualennuksen ulottaminen pääkaupunki-
20387:        västä järy"estelmästä ja                       seudulla myös muita eläkeläisiä kuin eläkevä-
20388:                                                       henteistä kansaneläkettä saavia koskevaksi voi-
20389:        mitä se aikoo tehdä asian korjaamisek-         taisiin teknisesti toteuttaa esimerkiksi sitomalla
20390:        si?                                            alennusoikeus henkilön ikään. Tämä myös yksin-
20391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kertaistaisi nykyistä alennusjärjestelmää, koska
20392: ti seuraavaa:                                         oikeus eläkeläisalennukseen voitaisiin osoittaa
20393:                                                       suoraan Kela-kortilla. Tämänkaltainen eläkeläis-
20394: Vuodesta 1993 alkaen eläkeläisalennuksen saa-         ten alennusjärjestelmä on käytössä esimerkiksi
20395: minen Helsinginjoukkoliikenteessä on ollut hen-       junaliikenteessä.
20396: kilön iän sijasta sidottu henkilön saamaan kan-          Jokainen liikenteenharjoittaja määrittelee itse-
20397: saneläkkeeseen. Voimassa olevan pääkaupunki-          näisesti ne perusteet, joiden mukaan se myöntää
20398: seudun maksutariffin mukaan eläkeläisalennuk-         eläkeläisalennuksen ja muut mahdolliset maksu-
20399: seen on oikeutettu henkilö, joka saa täyttä tai vä-   alennukset. Pääkaupunkiseudulla seutuliiken-
20400: hennettyä kansaneläkettä. Tariffissa mainitulla,      teen matkalippujen alennusperusteista päätetään
20401: vähennetyllä kansaneläkkeellä tarkoitetaan elä-       kunnissa. Helsingin sisäisen liikenteen osalta
20402: kevähenteistä kansaneläkettä. Pelkästään kan-         päätöksen tekee Helsingin joukkoliikennelauta-
20403: saneläkkeen entistä pohjaosaa tai työeläkettä saa-    kunta.
20404: va henkilö ei ole siten oikeutettu eläkeläisalen-
20405: nukseen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä.
20406: 
20407: 
20408: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
20409: 
20410:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20411: 
20412: 
20413: 
20414: 
20415: 2
20416: Ministems svar                                       KK 722/1999 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
20417: 
20418: 
20419: 
20420: 
20421: Tili riksdagens talman
20422: 
20423: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        sion är därmed inte berättigad till pensionärsra-
20424: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        batt inom huvudstadsregionens kollektivtrafik.
20425: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-           I huvudstadsregionen är pensionärsrabattens
20426: ja-Liisa Tykkyläinen /sd undertecknade skriftli-       storlek 50 procent för dem som får full folkpen-
20427: ga spörsmål SS 722/1999 rd:                            sion. Minskad folkpension berättigar till en pen-
20428:                                                        sionärsrabatt om 25 procent. I praktiken visas
20429:       Å.r regeringen medveten om detta sys-            rätten tili rabatt genom ett intyg som Folkpen-
20430:       tem, som anknyter tili pensionstagarnas          sionsanstaltens lokala byrå utfårdat. Av intyget
20431:       rätt tili rabattbiljetter och som diskrimi-      framgår om personen i fråga får pensionsavhäng-
20432:       nerar olika pensionstagare, och                  ig folkpension tili fullt eller minskat belopp.
20433:                                                            Utsträckandet av rabatten i huvudstadsregio-
20434:       vad ämnar den göra för att rätta tili sa-        nen till andra pensionärer än dem som får pen-
20435:       ken?                                             sionsavhängig folkpension skulle tekniskt kunna
20436: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        genomföras t.ex. så att rätten binds till åldem.
20437: föra följande:                                         Detta skulle också förenkla det nuvarande rabatt-
20438:                                                        systemet, eftersom rätten till pensionärsrabatt
20439: Från och med 1993 har erhållandet av pensio-           skulle kunna visas direkt med FPA-kortet. Ett dy-
20440: närsrabatt inom kollektivtrafiken i Helsingfors        likt rabattsystem för pensionärer är i bruk t.ex.
20441: inte varit bundet till åldem utan till folkpensio-     inom tågtrafiken.
20442: nen. Enligt den gällande biljettariffen i huvud-           Varje trafikidkare definierar sjä1vständigt sina
20443: stadsregionen är de som får full eller minskad         grunder för beviljande av pensionärsrabatt och
20444: folkpension berättigade till pensionärsrabatt.         andra eventuella rabatter. I huvudstadsregionen
20445: Med minskad folkpension avses i tariffen pen-          beslutar kommunema om grundema för rabatt
20446: sionsavhängig folkpension. Den som får enbart          inom regiontrafiken. I fråga om Helsingfors in-
20447: folkpensionens tidigare basdel eller arbetspen-        tema trafik fattas beslutet av stadens kollektiv-
20448:                                                        trafiknämnd.
20449: 
20450: 
20451: 
20452: Helsingfors den 1 december 1999
20453: 
20454:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20455: 
20456: 
20457: 
20458: 
20459:                                                                                                          3
20460:                                                             KK 723/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20461: 
20462: 
20463: 
20464: 
20465:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 723/1999 vp
20466: 
20467:                                              Kansaneläkelaitoksen toiminnassa esille tulleet
20468:                                              epäkohdat
20469: 
20470: 
20471: 
20472: 
20473: Eduskunnan puhemiehelle
20474: 
20475: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos.       etujen hylkäykseen liittyvät päätökset on esitetty
20476: Kansaneläkelaitoksen toiminta on aikaisemmin          varsin niukasti ja perustelematta. Tämä on kos-
20477: ansainnut eduskunnan tuen.                            kenut erityisesti ns. eläkeratkaisuja.
20478:    Kuitenkin on toistuvasti käynyt ilmi Kansan-          Kansaneläkelaitoksen hallinnon läpinäkyvyys
20479: eläkelaitoksen toimintaan liittyviä vakavia epä-      ja avoimuus vaikuttaa julkisuuteen tulleiden tie-
20480: kohtia. Erityisen kummallista on Kansaneläke-         tojen mukaan ongelmalliselta (MOT/YLE 1
20481: laitoksen kirjelmöinti, jolla eläkeläisiltä tiuka-    8.11.1999).
20482: taan ns. liikaa maksetun eläkkeen takaisinmak-
20483: sua. Julkisuudessa esillä olevien tietojen mukaan     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20484: liikaa maksettavia korvauksia haetaan takaisin        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20485: viiden vuoden ajalta. Tapauksissa, joissa Kela on     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20486: maksanut liian vähän korvauksia, takaisinmaksu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20487: ajaksi on kaavailtu yhtä vuotta.
20488:    Kansaneläkelaitoksen kansalaisille osoitetois-           Onko hallituksen aikomuksena antaa
20489: sa kirjeissä käytetään kieltä, jonka ymmärtämi-             eduskunnalle sellainen lakiehdotus,joka
20490: nen vaatii erityistä perehtyneisyyttä hallinnon             kehittäisi Kansaneläkelaitoksen hallin-
20491: kielenkäyttöön. Kuitenkin päätösten vastaanotta-            non läpinäkyväksi ja antaisi eduskun-
20492: jana on tavallinen kansalainen, usein vanhahko              nalle mahdollisuuden tehokkaasti -
20493: ihminen, jolle annetut eläkepäätökset on saatettu           muutenkin kuin jälkikäteen - valvoa
20494: esittää varsin mutkikkaasti. Erityisesti erilaisten         Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toi-
20495:                                                             mintakulttuuria?
20496: 
20497: 
20498: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
20499: 
20500:     Pentti Tiusanen /vas
20501: 
20502: 
20503: 
20504: 
20505:                                                                                                Versio 2.0
20506: KK 723/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministerin vastaus
20507: 
20508: 
20509: 
20510: 
20511: Eduskunnan puhemiehelle
20512: 
20513: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           toittamat erilaiset mallit olisivat merkinneet
20514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         muutoksia laitoksen lisätyn hallituksen, hallituk-
20515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen tai valtuutettujen nykyiseen asemaan. Työ-
20516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      ryhmä ei ottanut kantaa, mikä sen esittämistä
20517: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       malleista tulisi valita Kansaneläkelaitoksen hal-
20518: KK 723/1999 vp:                                       linnonjärjestämisen pohjaksi.
20519:                                                          Työryhmän esittämistä erilaisista Kansanelä-
20520:        Onko hallituksen aikomuksena antaa             kelaitoksen hallinnon kehittämisvaihtoehdoista
20521:        eduskunnalle sellainen lakiehdotus,joka        pyydettiin lausunnot muun muassa eduskunta-
20522:        kehittäisi Kansaneläkelaitoksen hallin-        ryhmiltä. Saatujen lausuntojen ja käytyjen kes-
20523:        non läpinäkyväksi ja antaisi eduskun-          kustelujen perusteella Lipposen 1 hallitus totesi,
20524:        nalle mahdollisuuden tehokkaasti -             että tarvittavaa yksimielisyttä laitoksen hallin-
20525:        muutenkin kuin jälkikäteen - valvoa            non uudistamisesta ei ollut. Tämän vuoksi ei vii-
20526:        Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toi-         me eduskuntakaudella tehty ehdotusta Kansan-
20527:        mintakulttuuria?                               eläkelaitoksen hallinnon uudistamisesta.
20528:                                                          Kun keskustelu Kansaneläkelaitoksen hallin-
20529: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         non uudistamistarpeesta on jälleen virinnyt lii-
20530: ti seuraavaa:                                         kaa maksettujen kansaneläkkeiden takaisinperin-
20531: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,       nän yhteydessä, sosiaali- ja terveysministeriö on
20532: jonka toimintaa valvovat kansanedustajista vali-      valmis uudelleen selvittämään, onko olemassa
20533: tut valtuutetut. Kansaneläkelaitoksen hallinnosta     valmiuksia laitoksen hallinnonuudistuksen to-
20534: säädetään sekä kansaneläkelaissa että 1.3.2000        teuttamiseen. Tätä koskevat keskustelut on tar-
20535: voimaan tulevassa uudessa Suomen perustuslais-        koitus käydä ja valmistelut tehdä ensi vuoden ke-
20536: sa.                                                   vääseen mennessä.
20537:     Kansaneläkelaitoksen hallinnon kehittämisen          Uuden perustuslain voimaantuloon liittyen
20538: tarvetta on selvitetty useassa yhteydessä viime       Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen lukumää-
20539: vuosikymmenten aikana. Viimeksi laitoksen hal-        rästä tulee säätää lailla. Sosiaali- ja terveysminis-
20540: lintoa on selvittänyt valtiovarainministeriön aset-   teriössä on valmisteilla tätä koskeva kansanelä-
20541: tama Sosiaaliturvan hallintotyöryhmä, joka oli        kelain muutosesitys. Esityksellä ei ole tarkoitus
20542: osa laajempaa valtionyhteisön hallintopolitiikka      muuttaa Kansaneläkelaitoksen nykyistä valtio-
20543: -hanketta.                                            sääntöoikeudellista asemaa, vaan laitos toimisi
20544:     Työryhmä esitti muistiossaan (Valtiovarain-       edelleen eduskunnan valvonnassa. Tarkoitukse-
20545: ministeriön työryhmämuistioita 27 /97) erilaisia      na on myös, että valtuutettujen määrä säilyisi ny-
20546: malleja Kansaneläkelaitoksen aseman ja ylim-          kyisellään.
20547: män hallinnon järjestämiseksi. Työryhmän kar-
20548: 
20549: 
20550: 
20551: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
20552: 
20553:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20554: 
20555: 2
20556: Ministems svar                                              KK 723/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 
20561: Tili riksdagens talman
20562: 
20563: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      medfört ändringar av den nuvarande ställningen
20564: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       för anstaltens förstärkta styrelse, styrelse eller
20565: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           fullmäktige. Arbetsgruppen tog inte ställning till
20566: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga       vilken av modellerna som borde väljas till grund
20567: spörsmål SS 723/1999 rd:                              för Folkpensionsanstaltens förvaltning.
20568:                                                          Utlåtanden om de av arbetsgruppen framlagda
20569:       Har regeringen för avsikt att till riksda-      olika alternativen för utveckling av Folkpen-
20570:       gen överlämna ett sådant lagförslag som         sionsanstaltens förvaltning begärdes bl.a. av riks-
20571:       gör Folkpensionsanstaltens förvaltning          dagsgruppema. Utifrån de utlåtanden som gavs
20572:       transparent och ger riksdagen möjlig-           och de diskussioner som fördes konstaterade Lip-
20573:       het att utöva effektiv tillsyn - inte bara i    ponens 1 regering att det inte rådde tillräcklig
20574:       efterhand - över Folkpensionsanstal-            enighet om en reform av anstaltens förvaltning.
20575:       tens förvaltning och verksamhetskultur?         Därför utarbetades inget förslag till reform av
20576:                                                       Folkpensionsanstaltens förvaltning under den se-
20577: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       naste riksdagsperioden.
20578: föra följande:                                           Då diskussionen om behovet av att fömya
20579: Folkpensionsanstalten är underställd riksdagen        Folkpensionsanstaltens förvaltning har vaknat
20580: och dess verksamhet övervakas av fullmäktige,         tillliv igen på grund av återkravet av de folkpen-
20581: som valts bland riksdagsledamöterna. Om Folk-         sioner som betalts till ett för stort belopp, är so-
20582: pensionsanstaltens förvaltning bestäms både i         cial- och hälsovårdsministeriet redo att på nytt
20583: folkpensionslagen och i Finlands nya grundlag         utreda om det finns beredskap att genomföra en
20584: som träder i kraft den 1 mars 2000.                   reform av anstaltens förvaltning. Avsikten är att
20585:    Behovet av att utveckla Folkpensionsanstal-        denna fråga skall ha diskuterats och beretts före
20586: tens förvaltning har utretts i flera sammanhang       våren.
20587: under de senaste decennierna. Senast utreddes            När den nya grundlagen träder i kraft skall an-
20588: anstaltens förvaltning av den av finansministe-       talet ledamöter i Folkpensionsanstaltens fullmäk-
20589: riet tillsatta arbetsgrupp för socialskyddsförvalt-   tige bestämmas genom lag. Med anledning därav
20590: ningen som utgjorde en del av ett mer omfattan-       bereds vid social- och hälsovårdsministeriet en
20591: de projekt som gäller statssamfundets förvalt-        proposition med förslag till ändring av folkpen-
20592: ningspolitik.                                         sionslagen. Avsikten är inte att propositionen
20593:    Arbetsgruppen presenterade i sin promemoria        skall medföra någon ändring av Folkpensionsan-
20594: (Finansministeriets      arbetsgruppspromemorior      staltens nuvarande rättsliga ställning, utan anstal-
20595: 27 /97) olika modeller för Folkpensionsanstal-        tens verksamhet skall alltjämt övervakas av riks-
20596: tens ställning och högsta förvaltning. De olika       dagen. Avsikten är inte heller att ändra antalet
20597: modeller som arbetsgruppen kartlade skulle ha         fullmäktigeledamöter.
20598: 
20599: 
20600: 
20601: Helsingfors den 1 december 1999
20602: 
20603:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20604: 
20605:                                                                                                         3
20606:                                                              KK 724/1999 vp -     Matti Kangas /vas
20607: 
20608: 
20609: 
20610: 
20611:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 724/1999 vp
20612: 
20613:                                            Vammaisten aseman parantaminen
20614: 
20615: 
20616: 
20617: 
20618: Eduskunnan puhemiehelle
20619: 
20620: Vammaisuus on luonnollinen asia, johon yhteis-      sä sekä vuorovaikutuksen lisääminen vammais-
20621: kunnan pitää suhtautua vastuuntuntoisesti. Vam-     ten ja muun yhteiskunnan välillä luomalla sään-
20622: maisista vastuun kantava yhteiskunta ottaa vam-     nöllisesti pidettävien vammaisfoorumien perin-
20623: maisten tarpeet huomioon mahdollisimman hy-         ne. Erityisiä painopistealueita ovat vammaisten
20624: vin koko yhteiskunnan toiminnassa.                  kotihoidon, kuntoutuksen ja harrastusmahdolli-
20625:    Käytäntö on osoittanut, että on kiinnitettävä    suuksien lisääminen.
20626: entistä enemmän huomiota vammaisten henkilöi-
20627: den kansalaisoikeuksien toteutumiseen, kannus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20628: tettava vammaisia oma-aloitteisuuteen ja omien      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20629: oikeuksien tiedostamiseen sekä tarjottava entistä   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20630: paremmat mahdollisuudet päästä opintojen ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20631: työelämän piiriin.
20632:    Vammaisille suunnattujen palvelujen kehittä-           Mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten
20633: minen on yhteiskunnan suorituskykyä mittaava              aseman parantamiseksi ja
20634: haaste, johon pitää rohkeasti tarttua. Tärkeitä
20635: tehtäviä vammaisten aseman parantamisessa ovat            onko hallituksella aikomus käyttää val-
20636: vammaistyön toiminnan selkiyttäminen, asiakas-            tion omistamien yritysten myynnistä
20637: keskeisen yhteistyöverkoston kehittäminen, asia-          saatavia varoja vammaisten aseman pa-
20638: kaskeskeisyyden toteuttaminen käytännön työs-             rantamiseen?
20639: 
20640: 
20641: 
20642: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
20643: 
20644:     Matti Kangas /vas
20645: 
20646: 
20647: 
20648: 
20649:                                                                                              Versio 2.0
20650: KK 724/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                      Ministerin vastaus
20651: 
20652: 
20653: 
20654: 
20655: Eduskunnan puhemiehelle
20656: 
20657: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            vuttamiseksi ohjelma asettaa päämääräksi vam-
20658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          maisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenver-
20659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taistamisen siten kuin YK:nyleisohjeissa edelly-
20660: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-        tetään.
20661: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna
20662: KK 724/1999 vp:                                        1996 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin sel-
20663:                                                        vittää muun muassa tulonsiirto- ja maksupolitii-
20664:        Mitä hallitus aikoo tehdä vammaisten            kan kokonaisuus vammaisten henkilöiden kan-
20665:        aseman parantamiseksi ja                        nalta kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, mi-
20666:                                                        ten tulonsiirrot ja maksupolitiikka kannustavat
20667:        onko hallituksella aikomus käyttää val-         työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja miten
20668:        tion omistamien yritysten myynnistä            järjestelmät toimivat joustavasti niin, ettei väliin-
20669:        saatavia varoja vammaisten aseman pa-           putoamisia aiheudu. Vammaistyöryhmä '96 sai
20670:        rantamiseen?                                    työnsä valmiiksi helmikuussa 1997. Työryhmän
20671: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ehdotuksista on jo toteutettu mahdollisuus jättää
20672: ti seuraavaa:                                          kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke
20673:                                                        lepäämään työssä käynnin ajaksi. Muita ehdotuk-
20674: Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu          sia olivat muun muassa vammaispalvelulain mu-
20675: pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun. Sen pe-         kaisten palvelujen ja tukitoimien kehittäminen,
20676: ruspiirteitä ovat muun muassa yhteiset ja tasa-ar-     Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen
20677: voiset julkiset palvelut ja toimeentuloturvajärjes-    laajentaminen sekä auton hankinnan tuen uudis-
20678: telmät, joilla pyritään luomaan eri väestöryh-        taminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja
20679: mien yhtäläiset toimintamahdollisuudet sekä so-       toimintaohjelman mukaan vammaispolitiikan
20680: siaaliturvan taso, joka on riittävä omatoimisuu-      voimavaroja on tarkoitus kohdentaa Vammais-
20681: den ylläpitämisen edistämisen kannalta.               työryhmä '96:n ehdotusten suuntaisesti hallitus-
20682:    YK hyväksyi vuonna 1993 vammaisten henki-          ohjelmassa edellytetyin tavoin siten, että vero-
20683: löiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista           tuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suo-
20684: koskevat yleisohjeet. Myös Suomi on sitoutunut        raksi tueksi ja palveluiksi.
20685: näiden ohjeiden toteuttamiseen. Suomen sitoutu-           Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
20686: misen perusteella vammaisilla henkilöillä on oi-      mintaohjelmassa vuosille 2000-2003 vammai-
20687: keus edellyttää, että maan hallitus ryhtyy aktiivi-   set on muutoinkin huomioitu monin tavoin. Oh-
20688: siin ja konkreettisiin toimiin yleisohjeissa määri-   jelma sisältää toimenpidesuosituksia esteettä-
20689: teltyjen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vuonna       män ympäristön edistämiseksi rakentamisen,
20690: 1995 Valtakunnallinen vammaisneuvosto laati           joukkoliikenteen ja vammaisten kommunikaatio-
20691: vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa        mahdollisuuksien alueella. Tavoitteena on niin
20692: kaikille. Ohjelman päämääränä on luoda edelly-        ikään etsiä ratkaisuja erityisesti laitoksissa tai
20693: tykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumisel-       vanhempiensa luona asuvien vammaisten aikuis-
20694: le suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteen saa-      ten itsenäisen asumisen ja siihen liittyvien palve-
20695: 
20696: 
20697: 2
20698: Ministerin vastaus                                           KK 724/1999 vp- Matti Kangas /vas
20699: 
20700: 
20701: lujen edistämiseksi sekä vammaisten henkilöi-        lenterveyspotilaille. Samassa yhteydessä tarkas-
20702: den työllistymisen esteiden purkamiseksi ja työl-    tellaan myös kustannusten tasausjärjestelmiä.
20703: listymismahdollisuuksien luomiseksi. Vammais-        Selvitystyössä otetaan huomioon erikoissairaan-
20704: ten asemaa pyritään edelleen parantamaan niin,       hoidon ja lastensuojelun suurten kustannusten ta-
20705: että kunnan sosiaali- ja terveystoimi osoittaa       sausjärjestelmien kokemukset.
20706: asiakkaalle palveluohjaajan, kun asiakas tarvit-         Edellä esitetyt hankkeet on tarkoitus rahoittaa
20707: see pitempiaikaisesti useita palvelumuotoja. Li-     eräiltä osin tukea uudelleen kohdentaen ja muu-
20708: säksi tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysmi-   toin valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Sen si-
20709: nisteriö selvittää vuosina 2000-200 l erillisryh-    jaan keskustelua ei ole käyty siitä, että valtion
20710: mien erityisen tuen tarpeen. Pikaisimmin selvite-    omistamien yritysten myynnistä saatavia varoja
20711: tään taloudellisen tuen tarve tarkoituksenmukais-    käytettäisiin vammaisten aseman parantamisek-
20712: ten palvelujen aikaansaamiseksi erityisesti vai-     si.
20713: kea- tai monivammaisille henkilöille sekä mie-
20714: 
20715: 
20716: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
20717: 
20718:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
20719: 
20720: 
20721: 
20722: 
20723:  19 200678
20724:                                                                                                       3
20725: KK 724/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                        Ministerns svar
20726: 
20727: 
20728: 
20729: 
20730: Tili riksdagens talman
20731: 
20732: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        samhället. För att uppnå detta syfte ställer rådet
20733: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        som mål för programmet att handikappade perso-
20734: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       ners möjligheter skall jämställas med de friskas,
20735: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs-       så som FN:s standardregler förutsätter.
20736: mål SS 724/1999 rd:                                       Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
20737:                                                        1996 en arbetsgrupp vars uppgift var att undersö-
20738:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ka bl.a. inkomstöverförings- och avgiftspoliti-
20739:        för att förbättra de handikappades ställ-      ken som helhet för de handikappades del och att
20740:        ning och                                        särskilt fåsta uppmärksamhet vid hur inkomst-
20741:                                                        överföringar och avgiftspolitiken sporrar till att
20742:        ämnar regeringen använda medel som             bibehålla arbets- och funktionsförmågan och vid
20743:        fås när staten säljer företag isin ägo tili     om systemen fungerar flexibelt så att ingen miss-
20744:        att förbättra de handikappades ställ-           gynnas. Handikapparbetsgruppen 96 slutförde
20745:        ning?                                          sitt arbete i februari 1997. Av arbetsgruppens
20746: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        förslag har redan möjligheten att lämna invalid-
20747: föra följ ande:                                       pension i enlighet med folkpensionslagen vilan-
20748:                                                       de under den tid man arbetar förverkligats. An-
20749: Det finska systemet för social trygghet baserar       dra förslag som arbetsgruppen gjorde var bl.a. att
20750: sig på nordiskt välfårdstänkande. Dess grundläg-      utveckla servicen och stödet i enlighet med lagen
20751: gande drag är bl.a. att det finns en gemensam of-     om service och stöd på grund av handikapp, att
20752: fentlig service som är lika för alla och ett system   utvidga den rehabilitering som Folkpensionsan-
20753: för utkomstskydd vars syfte är att skapa lika         stalten ordnar samt att förnya stödet för anskaff-
20754: verksamhetsmöjligheter för olika befolknings-         ning av ny bil. Resurserna för handikappsektorn
20755: grupper samt att uppnå en nivå på den sociala         inriktas i överensstämmelse med regeringspro-
20756: tryggheten som är tillräcklig för att hålla uppe      grammet på det sätt som Handikapparbetsgrup-
20757: och främja den egna aktiviteten.                      pen 96 har föreslagit, det vill säga att det stöd
20758:    FN:s standardregler för att tillförsäkra handi-    som hittills kanaliserats genom skatter ombildas
20759: kappade människors jämlikhet godkändes 1993.          till direkt stöd och service.
20760: Ä ven Finland har förbundit sig att tillämpa reg-         1 mål- och verksamhetsprogrammet för soci-
20761: lerna. Finlands förbindelse innebär att männis-       al- och hälsovården för åren 2000-2003 har de
20762: kor med handikapp har rätt att förutsätta att lan-    handikappade även i övrigt beaktats i många av-
20763: dets regering skrider till aktiva och konkreta åt-    seenden. Programmet innehåller rekommenda-
20764: gärder för att genomföra riktlinjerna i standard-     tioner för åtgärder som kan vidtas i fråga om byg-
20765: reglerna. År 1995 gjorde det nationella handi-        gande, kollektivtrafik och de handikappades
20766: kapprådet upp ett handikappolitiskt program,          kommunikationsmöjligheter för att skapa en om-
20767: "Ett samhälle för alla". Syftet med programmet        givning utan hinder. Målet är även att söka lös-
20768: var att skapa förutsättningar för handikappade        ningar på hur särskilt vuxna handikappade som
20769: personers fulla självbestämmanderätt i det finska     bor på anstalter eller hos sina föräldrar skall ges
20770: 
20771: 
20772: 4
20773: Ministerns svar                                             KK 724/1999 vp- Matti Kangas /vas
20774: 
20775: 
20776: bättre möjligheter tili självständigt boende och    kappade, multihandikappade och mentalvårdspa-
20777: bättre service i samband med boendet samt att       tienter. Samtidigt undersöks även systemen för
20778: röja undan hindren för sysselsättningen av handi-   kostnadsutjämning. 1 utredningsarbetet beaktas
20779: kappade personer och att skapa möjligheter för      även erfarenhetema av systemet för utjämning av
20780: sysselsättning. Strävan är att de handikappades     stora kostnader för den specialiserade sjukvår-
20781: ställning skall förbättras genom att kommuner-      den och bamskyddet.
20782: nas social- och hälsoväsende ger klienten en ser-      Avsikten är att de nämnda projekten skall fi-
20783: vicehandledare när klienten behöver många oli-      nansieras genom att stöden delvis omfördelas
20784: ka serviceformer under en längre tid. Ett annat     och för övrigt inom de ramar som statsandelssys-
20785: mål är att social- och hälsovårdsministeriet un-    temet utgör. Däremot har det inte diskuterats att
20786: der 2000-2001 utreder specialgruppemas sär-         de medel som fås när företag i statens ägo säljs
20787: skilda behov av stöd. Med det snaraste utreds be-   skulle användas för att förbättra de handikappa-
20788: hovet av ekonomiskt stöd för åstadkommande av       des ställning.
20789: ändamålsenlig service särskilt för gravt handi-
20790: 
20791: 
20792: 
20793: Helsingfors den 30 november 1999
20794: 
20795:     Omsorgsminister Eva Biaudet
20796: 
20797: 
20798: 
20799: 
20800:                                                                                                    5
20801:                                                               KK 725/1999 vp - Reijo Laitinen /sd
20802: 
20803: 
20804: 
20805: 
20806:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 725/1999 vp
20807: 
20808:                                             Finanssitavaratalojen valvonta
20809: 
20810: 
20811: 
20812: 
20813: Eduskunnan puhemiehelle
20814: 
20815: Sampo-Leonia-fuusio toi meidänkin markkinoil-        pia, mikä vaatii myös valvontajärjestelmäitä huo-
20816: Iemme paljon puhutun finanssitavaratalon, jossa      mattavasti enemmän.
20817: myydään sekä pankkipalveluita että vakuutuk-            Nähdäkseni kaikkein paras vaihtoehto olisi
20818: sia. On selvää, että ensimmäisen varsinaisen ta-     yhdistää valvontaviranomaiset sekä organisoida
20819: varatalon käynnistyminen kestää oman aikansa,        uusi laajempi tarkastuselin yhteen ministeriöön.
20820: ja lähes yhtä selvää on, että tämä ei jää ainoaksi   Pankkikriisin opetukset ja kustannukset pitäisi
20821: uudentyyliseksi rahoitus- ja vakuutuslaitokseksi.    olla niin tuoreessa muistissa, että kenelläkään ei
20822:    Vaikka markkinoilla kehitys vie entistä sel-      luulisi olevan varaa esimerkiksi arvovaltapohjal-
20823: vemmin siihen suuntaan, että rahoitus- ja vakuu-     ta vastustaa valvonnan tehostamista.
20824: tusmarkkinat tiivistyvät yhä enemmän, niin niitä
20825: valvovat viranomaiset ovat organisoituneet eril-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20826: leen ja sijaitsevat vielä eri ministeriöiden alai-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20827: suudessa. Yhteistyötä on varmasti tiivistetty,       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20828: mutta tuntuu siltä, että esimerkiksi sosiaali- ja    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20829: terveysministeriön organisoitu vakuutusvalvon-
20830: ta ei kykene ottamaan huomioon kaikkia moni-               Pitääkö hallitus nykyistä järjestelmää
20831: mutkaisia rahoitusmarkkinoiden kautta tulevia              hyvänä ja riittävänä yhdistyvän vakuu-
20832: vaikutuksia finanssitavaratalon vakuutuspuolen             tus- sekä rahoitusbisneksen valvontaan
20833: toimintaan ja taseeseen. Vastaavasti omat ongel-           ja
20834: mansa on myös rahoitustarkastuksen puolella.
20835: Tosin rahoitusmarkkinoilla operaatiot ja niiden            katsooko se, että valvontaviranomais-
20836: vaikutukset ovat monimutkaisempia ja nopeam-               ten yhdistämiseen ei ole tarvetta?
20837: 
20838: 
20839: 
20840: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
20841: 
20842:     Reijo Laitinen /sd
20843: 
20844: 
20845: 
20846: 
20847:                                                                                               Versio 2.0
20848: KK 725/1999 vp- Reijo Laitinen /sd                                                     Ministerin vastaus
20849: 
20850: 
20851: 
20852: 
20853: Eduskunnan puhemiehelle
20854: 
20855: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         nissä kasvaa jatkuvasti. Kehitystä nopeuttaa lan-
20856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           gattomien yhteyksien laaja hyödyntäminen.
20857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Merkittävä muutos on myös se, että vakuutus-
20858: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Laiti-      ja luottolaitosten tuotteet ja palvelut ovat saman-
20859: sen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kaltaistuneet ja tulleet entistä monimuotoisem-
20860: KK 72511999 vp:                                        miksi. Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden tarjoa-
20861:                                                        minen samassa konsernissa edellyttää viran-
20862:        Pitääkö hallitus nykyistä järjestelmää           omaisvalvonnalta koko konsernin tai ryhmän ris-
20863:        hyvänä ja riittävänä yhdistyvän vakuu-          kien valvontaa. Tehokas konserni- tai ryhmäta-
20864:        tus- sekä rahoitusbisneksen valvontaan          son valvonta edellyttää puolestaan, että viran-
20865:        ja                                              omaisilla on asiantuntemusta ja että informaatio-
20866:                                                        ta vaihdetaan esteettömästi.
20867:        katsooko se, että valvontaviranomais-               Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle
20868:        ten yhdistämiseen ei ole tarvetta?              pankkituesta 16.11.1999 korostetaan, että viran-
20869: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          omaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota
20870: ti seuraavaa:                                          pankkien ja vakuutusyhtiöiden valvontaan, sillä
20871:                                                        rahoitusalan yhteenliittymien ja muiden yhteis-
20872:  Suomessa finanssimarkkinat ovat viime vuosien         työmuotojen lukumäärän arvioidaan edelleen
20873: aikana kokeneet suuria muutoksia, jotka näyttä-        kasvavan. Lisäksi yhteinen raha edellyttää yh-
20874: vät edelleen jatkuvan. Kuten edustaja Laitinen         teistyön tiivistämistä muiden euroalueen valvon-
20875: esittää, on Suomessa valvonnan kannalta merkit-        taviranomaisten kanssa yli perinteisten toimiala-
20876: tävä rakennemuutos se, että vakuutusyhtiö Sam-         rajojen.
20877: po Oyj sekä pankki- ja rahoituskonserni Leonian            Valvontajärjestelmien historiallinen jakautu-
20878: emoyhtiö Leonia Oyj ovat lokakuussa 1999 il-           minen vakuutuslaitoksiin, arvopaperinvälittä-
20879: moittaneet yhdistyvänsä uudeksi Sampo-Leonia           jiin, luottolaitoksiin ja muihin sijoituspalveluyri-
20880: konserniksi. Järjestely vaatii Vakuutusvalvonta-       tyksiin ei ole estänyt tehokasta valvontaa, koska
20881: viraston, rahoitustarkastuksen ja kilpailuviras-       ryhmittely on vastannut markkinoiden rakennet-
20882: ton hyväksymisen. Asian viranomaiskäsittely on         ta. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että ra-
20883: vielä kesken.                                          hoituspalveluja tuottavien yritysten erottamises-
20884:    Varsinkin tekninen kehitys ja toimialaliuku-        ta valvonnallisesti toisistaan ollaan vähitellen
20885: mat asettavat uusia vaatimuksia valvonnalle.           luopumassa. Useassa maassa pankki-, vakuutus-
20886: Valvontaviranomaisten välistä toimivaltajakoa          ja arvopaperimarkkinoiden valvonta on yhdistet-
20887: hämärtävät myös markkinoiden laajentuminen,            ty ministeriön alaisuudessa toimivalle itsenäisel-
20888: fuusiot yli valtiollisten rajojen erityisesti Poh-     le valvontaviranomaiselle. Valvontatoimet yh-
20889: joismaissa, luotto- ja vakuutuslaitosten ristiin-      distettiin 1980-luvun lopussa Norjassa, Kanadas-
20890: omistus sekä yhtäläinen sijoitustoiminta. Mark-        sa ja Tanskassa sekä 1990-luvun alussa Ruotsis-
20891: kinoille tulee uusia palvelun tarjoajiaja erityises-   sa. Isossa-Britanniassa yhdistettiin vuonna 1998
20892: ti Internet muuttaa toimintaympäristöä. Lisäksi        arvopaperi-, pankki- ja vakuutusmarkkinoiden
20893: verkkoyhteyksien merkitys erilaisten sijoitus- ja      valvonta yhteen valvontaviranomaiseen. Austra-
20894: säästötuotteiden markkinoinnissa ja kaupankäyn-        liassa yhdistettiin vastaavat valvontatoiminnot
20895: 
20896: 
20897: 2
20898: Ministerin vastaus                                              KK 725/1999 vp- Reijo Laitinen /sd
20899: 
20900: 
20901: asiakkaansuojan osalta yhteen virastoon ja rahoi-      valvontaa koskevan direktiivin antamisen jäl-
20902: tusmarkkinoiden vakautta koskevalta osalta toi-        keen.
20903: seen virastoon. Vuonna 1999 yhdistettiin Islan-           Finanssimarkkinoiden valvontaa edelleen ke-
20904: nin valvontavirastot valtiovarainministeriön alai-     hitettäessä on myös otettava huomioon se seik-
20905: suuteen. Myös muissa maissa on valvontaviran-          ka, että julkisyhteisöjen eläkerahastojen valvon-
20906: omaisten yhteistyötä tiivistetty. Yhdysvalloissa       ta on hajautunut useammalle viranomaiselle. Si-
20907: käydään parhaillaan keskustelua pankki-, arvo-         säasiainministeriön hallinnonalalla toimivan
20908: paperi- ja vakuutusvalvonnan tehostamisesta.           Kuntien eläkevakuutuksen ja opetusministeriön
20909:     Vuoden 1999 huhtikuussa aloitti toimintansa        hallinnonalalla toimivan Kirkon eläkerahaston
20910: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle        valvonta suoritetaan asianomaisten ministeriöi-
20911: kuuluva Vakuutusvalvontavirasto, jolle siirret-        den toimesta. Valtion eläkerahaston sijoitustoi-
20912: tiin ministeriöitä vakuutus- ja eläkelaitosten ja      minnan valvonta on ehdotettu sitä koskevassa la-
20913: muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tar-       kiesityksessä Vakuutusvalvontaviraston tehtä-
20914: kastus. Virastolie siirtyivät operatiiviset valvon-    väksi. Näin voidaan varmistaa se, että rahastolla
20915: tatehtävät, yksittäistä valvottavaa koskevien          on riittävä ammattitaito sijoitustoiminnan ris-
20916: asioiden ratkaiseminen sekä valvottavien hake-         kien hallinnassa.
20917: muksesta tehtävät päätökset ja poikkeusluvat              On selvää, että rahoitusmarkkinoiden valvon-
20918: Yhteistoiminta rahoitustarkastuksen kanssa sää-        taa on kehitettävä sisällöllisesti ja tarvittaessa
20919:  dettiin hyvin tiiviiksi.                              myös organisatorisestikin. Erilaisia organisaatio-
20920:     Vakuutusvalvontavirasto ja rahoitustarkastus       muotoja tärkeämpää on kuitenkin se, että viran-
20921: toimivat yhteistyössä Sampo-Leonia-konsernin           omaisten välistä tarpeellista yhteistyötä on riittä-
20922:  valvonnassa. Toistaiseksi Suomen ja EU:n lain-        västi. Tästä on mielestäni Suomessa huolehdittu
20923:  säädännössä ei ole erityissäännöksiä tällaisen        ainakin nykytarpeiden mukaisesti.
20924:  konsernin valvonnasta. Konserni on ilmoittanut           Kun verrataan Suomen, Tanskan ja Ruotsin
20925:  pyrkivänsä hankkimaan yhteistyökumppaneita            pankki-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinoiden
20926:  Suomen ulkopuolelta.                                  valvontaorganisaatioiden tunnuslukuja, havai-
20927:     Valtiovarainministeriölle mietintönsä jättänyt     taan, että Vakuutusvalvontaviraston ja rahoitus-
20928:  työryhmä ehdotti huhtikuussa 1999 erillisen ra-       tarkastuksen yhteenlaskettu henkilöstömäärä ja
20929:  hoitus- ja vakuutusalan ryhmittymien valvontaa        budjetti ovat suurempia kuin vastaavien virasto-
20930:  koskevan lain säätämistä. Tällä haluttiin varmis-     jen Tanskassa ja Ruotsissa. Valvontaorganisaa-
20931:  taa, että laajojenkin ryhmittymien muodostumi-        tiomme on naapurimaitamme suurempi, vaikka
20932:  nen Suomen rahoitusmarkkinoille ei vaarantaisi        valvottavien lukumäärä on Suomessa pienempi
20933:  rahoitusmarkkinoiden vakautta ja häiriötöntä toi-     ja pankkien taseet ja institutionaalinen säästämi-
20934:  mintaa. Näin voitaisiin vähentää mahdollisuutta,      nen suhteessa BKT:een ovat pienemmät. Tämä
20935:  että ryhmittymien liiketoiminta vaarantaisi tallet-   viittaisi siihen, että sisäiseen tehostamiseen olisi
20936:  tajien asemaa tai vakuutettujen etuja. Luotto-        syytä kiinnittää huomiota.
20937:  laitos- ja vakuutussektorin kansallista ja kansain-      Kuten alussa totesin, ovat suuret muutokset fi-
20938:  välistä laskentanormistoa ei ole yhtenäistetty,       nanssimarkkinoilla edelleenkin mahdollisia. Sen
20939:  minkä vuoksi työryhmä ei ehdottanut säänneltä-        vuoksi hallituksen on syytä seurata finanssimark-
20940:  väksi finanssikonglomeraatin konsolidoitua ta-        kinoiden kehitystä ja arvioida niiden vaikutuksia
20941:  loudellista asemaa ja konsolidoituja riskejä kos-     myös valvonnan ja senjärjestymisen osalta. Tar-
20942:  kevia rajoituksia. Nämä säännökset lisättäneen        peen tullen on hallitus tietenkin valmis palaa-
20943:  lainsäädäntöön vasta finanssikonglomeraattien         maan tähän asiaan.
20944: 
20945: 
20946: 
20947: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
20948: 
20949:      Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
20950:                                                                                                          3
20951: KK 725/1999 vp -      Reijo Laitinen /sd                                                 Ministerns svar
20952: 
20953: 
20954: 
20955: 
20956: Tili riksdagens talman
20957: 
20958: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ternet ändrar omvärlden. Därtill ökar nätanslut-
20959: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        ningarnas betydelse oavbrutet när det gäller
20960: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-      marknadsföringen av produkter som avser inves-
20961: jo Laitinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål      teringar och besparingar. Det omfattande utnytt-
20962: SS 725/1999 rd:                                       jandet av mobiltelefoner bidrar till att påskynda
20963:                                                       utvecklingen.
20964:        Anser regeringen det nuvarande syste-              Det faktum att försäkrings- och kreditinstitut-
20965:        met vara bra och tillräckligt för til/sy-      ens produkter och tjänster har blivit allt mer lika
20966:        nen över sammanslagningarna inom               varandra och allt mångsidigare är också en bety-
20967:        försäkrings- samt jinansbranschen och          dande förändring. Om finans- och försäkrings-
20968:                                                       tjänster skall erbjudas i samma koncern förutsät-
20969:        anser den att det inte föreligger något        ter detta att myndighetstillsynen omfattar över
20970:        behov av att slå ihop tillsynsmyndighe-        riskerna inom hela koncernen eller gruppen. En
20971:        terna?                                         effektiv tillsyn på koncern- eller gruppnivå förut-
20972: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       sätter för sin del att myndigheterna besitter sak-
20973: föra följande:                                        kunskap och att informationsutbytet är fritt.
20974:                                                           1 statsrådets redogörelse till riksdagen om
20975: 1 Finland har finansmarknaden under de senaste        bankstödet 16.11.1999 framhålls att myndighe-
20976: åren genomgått stora omvälvningar som ser ut att      terna skall fåsta särskild uppmärksamhet vid till-
20977: fortgå. Såsom riksdagsman Laitinen anför utgör        synen över banker och försäkringsbolag, det be-
20978: det faktum att försäkringsbolaget Sampo Abp           räknas att antalet sammanslagningar och andra
20979: samt bank- och finanskoncernen Leonias moder-         samarbetsformer alltjämt ökar inom finansbran-
20980: bolag Leonia Abp i oktober 1999 meddelade att         schen. Dessutom förutsätter den gemensamma
20981: de går samman i en ny koncern med namnet Sam-         valutan att samarbetet med andra tillsynsmyndig-
20982: po-Leonia en betydande strukturomvandling med         heter inom euroområdet intensifieras över de tra-
20983: tanke på tillsynen i Finland. Arrangemanget krä-      ditionella gränserna för verksamhetsområdena.
20984: ver F örsäkringsinspektionens, finansinspektio-           Tillsynssystemens historiska uppdelning i för-
20985: nens och konkurrensverkets godkännande. Be-           säkringsinstitut, värdepappersförmedlare, kredit-
20986: handlingen av ärendet i olika myndigheter pågår       institut och andra värdepappersföretag har inte
20987: fortfarande.                                          utgjort något hinder för en effektiv tillsyn, efter-
20988:    1 synnerhet den tekniska utvecklingen och          som indelningen har motsvarat marknadsstruktu-
20989: glidningen över sektorsgränserna ställer nya krav     ren. lnternationella exempel visar att man så
20990: på tillsynen. Kompetensfördelningen mellan de         småningom står i beredskap att avstå från att till-
20991: övervakande myndigheterna fördunklas också av         synsmässigt skilja åt företag som producerar fi-
20992: marknadernas utvidgning, fusioner över stats-         nansieringstjänster. 1 många Iänder har tillsynen
20993: gränserna speciellt i Norden, korsägande av kre-      över bank-, försäkrings- och värdepappersmark-
20994: dit- och försäkringsinstitut samt identisk investe-   naden slagits samman tili en självständig till-
20995: ringsverksamhet. På marknaden uppenbarar sig          synsmyndighet som underlyder ett ministerium.
20996: nya aktörer som erbjuder tjänster och särskilt ln-    Tillsynsfunktionerna slogs samman i slutet av
20997: 
20998: 
20999: 4
21000: Ministerns svar                                                 KK 725/1999 vp - Reijo Laitinen /sd
21001: 
21002: 
21003: 1980-talet i Norge, Kanada och Danmark och i            mer för kreditinstituts- och försäkringssektorn
21004: början av 1990-talet i Sverige. 1 Storbritannien        har förenhetligats, och därför föreslog arbets-
21005: s1ogs tillsynen över värdepappers-, bank- och           gruppen inga regler om begränsningar i fråga om
21006: försäkringsmarknaden samman år 1998 så att den          finanskonglomeratens konsoliderade ekonomis-
21007: sköts av en enda tillsynssmyndighet. 1 Australien      ka ställning och konsoliderade risker. Dessa be-
21008: slogs motsvarande tillsynsfunktioner samman så         stämmelser torde tas in i lagstiftningen först ef-
21009: att ett ämbetsverk sköter kundskyddet och ett an-      ter det att ett direktiv om tillsynen över finans-
21010: nat stabiliteten på finansmarknaden. År 1999           konglomeraten har utfårdats.
21011: slogs de isländska tillsynsverken samman så att            När övervakningen av finansmarknaderna ut-
21012: de nu underlyder finansministeriet. Även i andra       vecklas ytterligare bör även den omständigheten
21013: Iänder har samarbetet mellan tillsynsmyndighe-         beaktas att tillsynen över de offentliga samfun-
21014: terna intensifierats. 1 Förenta staterna förs för      dens pensionsfonder har splittrats på flera myn-
21015: närvarande en diskussion om effektivering av           digheter. Tillsynen över Kommunernas pen-
21016: bank-, värdepappers- och försäkringstillsynen.         sionsförsäkring, som verkar inom inrikesministe-
21017:     1 april 1999 inledde F örsäkringsinspektionen,     riets förvaltningsområde, och Kyrkans pensions-
21018: viiken hör till social- och hä1sovårdsministeriets     fond, som verkar inom undervisningsministeri-
21019: förvaltningsområde, sin verksarnhet. På Försäk-        ets förvaltningsområde, utövas av behöriga mi-
21020: ringsinspektionen överfördes från ministeriet          nisterier. Tillsynen över statens pensionsfonds
21021: tillsynen över och inspektionen av försäkrings-        investeringsverksarnhet har i den nya propositio-
21022: och pensionsanstalterna och andra som är verk-         nen föreslagits bli Försäkringsinspektionens upp-
21023: samma inom försäkringsbranschen. På Försäk-            gift. På detta sätt kan man försäkra sig om att fon-
21024: ringsinspektionen överfördes de operativa till-        den besitter en tillräcklig sakkunskap när det gäl-
21025: synsuppgifterna, beslutsfattandet i ärenden som        ler riskhanteringen inom investeringsverksamhe-
21026: gäller enski1da tillsynsobjekt samt bes1ut och un-     ten.
21027: dantagstillstånd som meddelas på ansökan av till-          Det är klart att tillsynen över finansmarkna-
21028: synsobjekten. Det bestämdes att samarbetet med         den skall utvecklas både innehållsmässigt och
21029: finansinspektionen skulle vara mycket intensivt.       vid behov också organisatoriskt. Viktigare än oli-
21030:     Försäkringsinspektionen och finansinspektio-       ka organisationsmallar är emellertid det att det
21031: nen samarbetar när det gäller tillsynen över Sam-      nödvändiga samarbetet mellan myndigheterna är
21032: po-Leonia-koncernen. Tills vidare finns det var-       tillräckligt. Jag anser att man i Finland har sett
21033: ken i Finlands eller EU:s lagstiftning några spe-      tili detta åtminstone enligt nuvarande behov.
21034: cialbestämmelser om tillsynen över en sådan                När man jämför nyckeltalen för de organisa-
21035: koncern. Koncernen har uppgett att den strävar         tioner som utövar tillsyn över bank-, försäk-
21036: efter att skaffa samarbetspartners utanför Fin-        rings- och värdepappersmarknaderna i Finland,
21037: lands gränser.                                         Danmark och Sverige märker man att Försäk-
21038:     Den arbetsgrupp som lärnnade sitt betänkande       ringsinspektionens och finansinspektionens sam-
21039: till finansministeriet föreslog i april 1999 att det   manlagda antal anställda och budget är större än
21040: stiftas en separat lag om tillsynen över gruppe-       motsvarande danska och svenska ämbetsverks.
21041: ringarna inom finans- och försäkringsbranschen.        Vår tillsynsorganisation är större än i våra grann-
21042: Med detta ville man försäkra sig om att inte ens       länder, fastän tillsynsobjektens antal är mindre i
21043: uppkomsten av omfattande grupperingar på den           Finland och bankernas balansräkningar och det
21044: finska finansmarknaden äventyrar marknadens            institutionelia sparandet i förhållande till BNP är
21045: stabilitet och störningsfria verksamhet. På detta      mindre. Detta tyder på att det vore skäl att fåsta
21046:  sätt kunde man minska möjligheten att gruppe-         uppmärksamhet vid intern effektivering.
21047:  ringarnas affårsverksarnhet äventyrar insättarnas         Såsom jag konstaterade i början är stora för-
21048: ställning eller de försäkrades förmåner. Varken        ändringar på finansmarknaden alltjämt möjliga.
21049:  nationella eller internationella beräkningsnor-       Därför har regeringen all orsak att följa utveck-
21050: 
21051: 
21052:                                                                                                          5
21053: KK 725/1999 vp- Reijo Laitinen /sd                                               Ministerns svar
21054: 
21055: 
21056: lingen på finansmarknaden och bedöma effekter-   den. Vid behov är regeringen naturligtvis beredd
21057: na även vad gäller tillsynen och ordnandet av    att på nytt ta ärendet till behandling.
21058: 
21059: 
21060: Helsingfors den 3 december 1999
21061: 
21062:     Finansminister Sauli Niinistö
21063: 
21064: 
21065: 
21066: 
21067: 6
21068:                                                              KK 726/1999 vp - Esa Lahtela /sd ym.
21069: 
21070: 
21071: 
21072: 
21073:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 726/1999 vp
21074: 
21075:                                              Matkalippujen lapsialennusten yhdenmukais-
21076:                                              taminen juna- ja linja-autoliikenteessä
21077: 
21078: 
21079: 
21080: 
21081: Eduskunnan puhemiehelle
21082: 
21083: Matkalippujen lapsialennukset ovat maksutavas-        metä lasten vuosikymmeneksi, jolloin erityisesti
21084: ta riippuen hyvin eritasoiset ja jossakin mielessä    pyrittäisiin kehittämään yhteiskuntaamme lapsi-
21085: hinnoittelu on jopa epäloogista.                      ys tä vällisemmäksi.
21086:    Valtionrautatiet antaa lapsialennuksia siten,
21087: että alle 6-vuotiaat pääsevät maksutta ja 6-16-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21088: vuotiaat saavat 50 prosentin alennuksen. Tiettä-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21089: västi linja-autoliikenteen puolella yli 12-vuotias    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21090: joutuu pääsääntöisesti 1unastamaan aikuisen li-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21091: pun. Kun lapsesta peruskoulun jälkeen tulee
21092: opiskelija, hänelle tulee oikeus matkantekoon                Onko hallitus tiedostanut matkalippu-
21093: puolikaslipulla myös linja-autossa. Vaikka lippu-           jen lapsialennusten eriarvoisuuden eri
21094: jen hinnoittelu ja alennukset ovatkin vapaasti yri-         liikennemuotojen välillä ja
21095: tysten määrättävissä, tuntuisi kohtuulliselta, jos
21096: maahamme uuden vuosituhannen alussa saatai-                 mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
21097: siin matkalippujen lapsialennusten suhteen yhte-            uuden vuosituhannen alkaessa julkisen
21098: näinen kohtelu kaikkien liikennemuotojen osal-              liikenteen matkalippujen lapsialennuk-
21099: ta. Muutenkin uuden vuosituhannen alun ensim-               set olisivat yhtenevät käyttäen esimerk-
21100: mäinen vuosikymmen voitaisiin maassamme ni-                 kinä vaikkapa VR:n alennuksia?
21101: 
21102: 
21103: 
21104: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
21105: 
21106:     Esa Lahtela /sd
21107:     Marjaana Koskinen /sd
21108: 
21109: 
21110: 
21111: 
21112:                                                                                                Versio 2.0
21113: KK 726/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                     Ministerin vastaus
21114: 
21115: 
21116: 
21117: 
21118: Eduskunnan puhemiehelle
21119: 
21120: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          sämaksuista, yömaksuista sekä eri asiakasryh-
21121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           mille myönnettävistä alennuksista. Tähän vii-
21122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         meiseen ryhmään kuuluvat mm. nuoriso-, opis-
21123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         kelija- ja eläkeläisalennukset.
21124: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Mikäli julkinen viranomainen, tässä tapauk-
21125: sen KK 726/1999 vp:                                     sessa liikenneministeriö, päättäisi asettaa kulje-
21126:                                                         tusyrityksille ylimääräisen hinnanalennusvel-
21127:        Onko hallitus tiedostanut matkalippu-            voitteen, olisi tästä aiheutuvat taloudelliset rasi-
21128:        jen lapsialennusten eriarvoisuuden eri           tukset korvattava täysimääräisesti yrityksille.
21129:        liikennemuotojen välillä ja                      Nykyinen, joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja
21130:                                                         kehittämiseen varattujen määrärahojen taso ei
21131:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että        kuitenkaan anna mahdollisuuksia lisätä merkittä-
21132:        uuden vuosituhannen alkaessa julkisen            västi erityisryhmille kohdistettavien taksa-alen-
21133:        liikenteen matkalippujen lapsialennuk-           nusten rahoitusta.
21134:        set olisivat yhtenevät käyttäen esimerk-            Nuorison matkalippujen alennusehtoja on kui-
21135:        kinä vaikkapa VR:n alennuksia?                   tenkin jo muutettu tämän vuoden kesäkuussa,
21136: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jolloin ensimmäisen kerran alettiin myöntää
21137: ti seuraavaa:                                           12-16-vuotiaille 30 prosentin alennus linja-au-
21138:                                                         toliikenteessä yli 80 kilometrin matkoilla. Lisäk-
21139: Kysymys julkisen liikenteen lapsialennusten             si liikenneministeriö on yhdessä "Joukkoliiken-
21140: suuruudesta on ollut jatkuvasti esillä, myös aikai-     nekokeilujen toinen aalto" -projektin yhteydessä
21141: sempien eduskuntakyselyjen kautta. Tällä het-           käynnistämässä ensi vuoden alussa 10 kaupun-
21142: kellä liikenneministeriö voi päättää henkilölii-        gin kanssa nuorisolipputuotteiden vaikutuksia
21143: kennelain nojalla linja-autoliikenteen valtakun-        tutkivan hankkeen. Nuorisolippukokeilussa
21144: nallisen, 44 matkan sarjalipun hinnoitteluperus-        myytäisiin edullista matkalippua 12-18-vuo-
21145: teista. Nykyinen päätös sisältää myös määräyk-          tiaille.
21146: set koululaisliikenteessä alle 12-vuotiaille myy-          Liikenneministeriössä katsotaan, että kuljetus-
21147: tävien sarjalippujen hinnoittelusta ( alennus           yritysten tulee keskinäisissä neuvotteluissaan et-
21148: 50%). Sen sijaan paikallis- ja kaukoliikenteessä        siä sellaiset, lasten ja nuorison matkalippujen
21149: toimivat linja-autoyhtiöt voivat kunnallista sopi-      alennusehtoja koskevat hinnoitteluratkaisut, joi-
21150: musliikennettä lukuun ottamatta päättää itsenäi-        ta kaikki liikenneoperaattorit voivat noudattaa.
21151: sesti liiketaloudellisin perustein asiakkailta perit-   Tämä voi tapahtua myös liikenneministeriön
21152: tävistä kertalippujen hinnoista, pikavuorojen li-       myötävaikutuksella.
21153: 
21154: 
21155: 
21156: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
21157: 
21158:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
21159: 
21160: 2
21161: Ministems svar                                                 KK 726/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
21162: 
21163: 
21164: 
21165: 
21166: Tili riksdagens talman
21167: 
21168: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          biljettema, tilläggsavgiftema i expressturerna,
21169: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          nattavgiftema och de rabatter som beviljas olika
21170: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa          kundgrupper. Till den sist närnnda gruppen hör
21171: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-       bl.a. ungdoms-, studerande- och pensionärsrabat-
21172: må1 SS 72611999 rd:                                     ter.
21173:                                                             Om en offentlig myndighet, i detta fall trafik-
21174:        Å.r regeringen medveten om att det mel-          ministeriet, bes1utar påföra transportföretagen en
21175:        lan olika transportsätt är skillnad i vär-       extra skyldighet att sänka priserna, skall den eko-
21176:        det när det gäller rabatterna på resebil-        nomiska belastning som detta medför kompense-
21177:        jetter för barn, och                             ras företagen till fullt belopp. De nuvarande an-
21178:                                                         slag som har reserverats för köp och utveckling
21179:         vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           av kollektivtrafiktjänsterna ger dock inte möjlig-
21180:        för att rabatternaför barn, t.ex. VR:s ra-       het att i någon betydande utsträckning öka finan-
21181:         batter, när det gäller den o.ffentliga tra-     sieringen av de taxerabatter som beviljas special-
21182:        fikens resebiljetter skall vara samstäm-         grupperna.
21183:        miga när det nya årtusendet inleds?                  Villkoren för rabatterna när det gäller ungdo-
21184: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         mars resebiljetter har dock ändrats redan i juni
21185: föra följande:                                          innevarande år. Då beviljades för första gången
21186:                                                         12-16-åringar 30% i rabatt för bussresor med
21187: Frågan om storleken på bamrabatter inom den of-         en längd på över 80 km. Dessutom kommer tra-
21188: fentliga trafiken har tagits upp vid många tillfål-     fikministeriet i början av nästa år i samband med
21189: len, även i tidigare riksdagsspörsmål. För närva-       projektet "Kollektivtrafikförsökens andra våg"
21190: rande kan trafikministeriet med stöd av person-         att tillsammans med 10 städer inleda ett projekt
21191: trafiklagen fastställa grundema för prissättning-       som går ut på att undersöka verkningarna i fråga
21192: en när det gäller busstrafikens riksomfattande se-      om ungdomsbiljettprodukter. Syftet med försö-
21193: riebiljett som omfattar 44 resor. Det nuvarande         ket med ungdomsbiljetter är att sälja förmånliga
21194: beslutet innehåller även bestämmelser om pris-          resebiljetter till 12-18-åringar.
21195: sättningen av de seriebiljetter som säljs till passa-      Trafikministeriet anser att bussforetagen sin-
21196: gerare under tolv år (rabatten är 50%). Däremot         semellan bör sträva efter att hitta en sådan pris-
21197: kan bussbolagen inom lokal- och fjärrtrafiken,          sättning på resebiljetter för barn och unga som
21198: med undantag av den kommunala avtalstrafiken,           alla bussföretag kan och vill följa. Detta kan ske
21199: självständigt i enlighet med affårsekonomiska           också under medverkan av trafikministeriet.
21200: principer bestämma om kundprisema på enkel-
21201: 
21202: 
21203: 
21204: Helsingfors den 26 november 1999
21205: 
21206:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
21207: 
21208:                                                                                                          3
21209:                                                         KK 727/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
21210: 
21211: 
21212: 
21213: 
21214:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 727/1999 vp
21215: 
21216:                                              Postin työpaikkojen turvaaminen Etelä-Poh-
21217:                                              janmaalla
21218: 
21219: 
21220: 
21221: 
21222: Eduskunnan puhemiehelle
21223: 
21224: Leonian ja Postin yhteistyön päättymisen arvioi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21225: daan vievän Etelä-Pohjanmaalta useiden kymme-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21226: nien postilaisten työpaikat.                          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21227:    Posti-konsernin sisällä on tarkoitus toteuttaa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21228: laaja työntekijöiden uudelleensijoitus. Etelä-
21229: Pohjanmaalla luontevin sijoituspaikka on Seinä-             Onko hallitus tietoinen Postin suunnitel-
21230: joella toimiva Pohjanmaan postikeskus.                      mista siirtää osa hiljattain valmistu-
21231:    Samaan aikaan Posti kuitenkin suunnittelee               neessa Seinäjoen postikeskuksessa ta-
21232: siirtävänsä osan kirjelajittelusta Pohjanmaan               pahtuvasta kirjelajittelusta Turun posti-
21233: postikeskuksesta Turun postikeskukseen. Tästä               keskukseen ja
21234: aiheutuva työvoiman vähennystarve Seinäjoella
21235: olisi arviolta 10-15 henkilötyövuotta. Mikäli               katsooko hallitus, että suunnitelmista
21236: suunnitelma toteutettaisiin, se vaikeuttaisi entis-         voitaisiin luopua ja siten helpottaa Pos-
21237: tä enemmän Leonian ja Postin yhteistyön päätty-              tin ja Leonian yhteistyön loppumisesta
21238: misestäjohtuvaa henkilöstön uudelleensijoitusta.            johtuvaa henkilöstön uudelleensijoitta-
21239:    Posti on myös hiljattain tehnyt suuret inves-            mista?
21240: toinnit Seinäjoen postikeskukseen.
21241: 
21242: 
21243: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
21244: 
21245:     Pertti Mäki-Hakola /kok
21246: 
21247: 
21248: 
21249: 
21250:                                                                                                Versio 2.0
21251: KK 727/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok                                          Ministerin vastaus
21252: 
21253: 
21254: 
21255: 
21256: Eduskunnan puhemiehelle
21257: 
21258: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa    lajitteluprosessin tehostamiseen ja laadun var-
21259: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     mistamiseen. Syksyllä 1999 Posti on asentanut
21260: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   isojen kirjeiden lajittelukoneen Turun postikes-
21261: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti       kukseen ja Tampereen postikeskukseen. Pasilan
21262: Mäki-Hakolan /kok näin kuuluvan kirjallisen ky-   postikeskukseen asennetaan vuoden 2000 ke-
21263: symyksen KK 727/1999 vp:                          väällä kaksi lajittelukonetta.
21264:                                                      Posti siirtyy Turun, Tampereen ja Pasilan pos-
21265:       Onko hallitus tietoinen Postin suunnitel-   tikeskuksissa isojen kirjeiden lajittelussa ma-
21266:       mista siirtää osa hiljattain valmistu-      nuaalisesta lajittelusta koneelliseen lajitteluun.
21267:       neessa Seinäjoen postikeskuksessa ta-       Postin muista postikeskuksista siirretään edellä
21268:       pahtuvasta kirjelajittelusta Turun posti-   mainittuihin postikeskuksiiin vain 2. luokan iso-
21269:       keskukseen ja                               jen kirjeiden lajittelua.
21270:                                                      Postikeskuksissa on selvitetty siirron vaiku-
21271:       katsooko hallitus, että suunnitelmista      tuksia vuoden 2000 budjettien laadinnan yhtey-
21272:       voitaisiin luopua ja siten helpottaa Pos-   dessä. Pohjanmaan postikeskuksesta, Seinäjoel-
21273:        tin ja Leonian yhteistyön loppumisesta     ta, siirto vähentää siellä tarvittavaa työpanosta
21274:       johtuvaa henkilöstön uudelleensijoitta-     noin 10 henkilötyövuotta. Postin vakinaisen hen-
21275:       mista?                                      kilöstön asemaan järjestely ei vaikuta. Suomen
21276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Posti Oy on käsitellyt asiaa henkilöstön edusta-
21277: ti seuraavaa:                                     jien kanssa yhteistoimintamenettelyn mukaisesti.
21278: 
21279: Suomen Posti Oy investoi vuosina 1999 ja
21280: 2000 62,3 miljoonaa markkaa isojen kirjeiden
21281: 
21282: 
21283: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
21284: 
21285:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
21286: 
21287: 
21288: 
21289: 
21290: 2
21291: Ministems svar                                       KK 727/1999 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
21292: 
21293: 
21294: 
21295: 
21296: Tili riksdagens talman
21297: 
21298: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    processen när det gäller stora brev och för att sä-
21299: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     kerställa kvaliteten. Hösten 1999 har Posten in-
21300: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-   stallerat en sorteringsmaskin för stora brev vid
21301: ti Mäki-Hakola /saml undertecknade skriftliga       Åbo postcentrum och en vid Tammerfors post-
21302: spörsmål SS 727/1999 rd:                            centrum. På våren 2000 kommer två sorterings-
21303:                                                     maskiner att installeras vid Böle postcentrum.
21304:       Ar regeringen medveten om Postens pla-           Vid Åbo, Tammerfors och Böle postcentrum
21305:       ner på att överföra en del av brevsorte-      övergår Posten från manueli till maskinell sorte-
21306:       ringen vid Seinäjoki postcentrum, som         ring av stora brev. Från Postens övriga postcen-
21307:       nyligen blivit färdigt, tili Åbo postcen-     trum överförs tili de ovan nämnda postcentrum-
21308:       trum och                                      en endast sorteringen av 2 klass stora brev.
21309:                                                        I samband med beredningen av budgeten för
21310:       anser regeringen att man kunde avstå          2000 har man vid postcentrumen rett ut verkning-
21311:       från planerna och på så sätt underlätta       ama av överföringen. Att överföra sorteringen
21312:       den omplacering av personai som föran-        från Österbottens postcentrum i Seinäjoki mins-
21313:        leds av att samarbetet mellan Pasten         kar den arbetsinsats som där behövs med ca 10
21314:        och Leonia upphör?                           årsverken. Arrangemangen påverkar inte ställ-
21315: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ningen för Postens ordinarie personal. Posten
21316: föra följande:                                      Finland Ab har i enlighet med samarbetsförfaran-
21317:                                                     det behandlat ärendet tillsammans med represen-
21318: Åren 1999 och 2000 investerar Posten Finland        tanter för personalen.
21319: Ab 62,3 milj. mk för att effektivera sorterings-
21320: 
21321: 
21322: 
21323: Helsingfors den 25 november 1999
21324: 
21325:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
21326: 
21327: 
21328: 
21329: 
21330:                                                                                                      3
21331:                                                              KK 728/1999 vp -Jukka Vihriälä /kesk
21332: 
21333: 
21334: 
21335: 
21336:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 728/1999 vp
21337: 
21338:                                               Eläinten aiheuttamat satovahingot
21339: 
21340: 
21341: 
21342: 
21343: Eduskunnan puhemiehelle
21344: 
21345: Fasaanien ja saukkojen kaltaisten eläimien             kiksi vastaavista hirvien aiheuttamista vahin-
21346: aiheuttamat satovahingot ovat yleistyneet niin,        goista korvausta olisi mahdollista maksaa. Sato-
21347: että niillä on alkanut olla jo merkittäviä taloudel-   vahinkokorvauksiin oikeuttamattomien eläinten
21348: lisia vaikutuksia. Tämäntyyppisten eläinten            merkittävä lisääntyminen useilla alueilla on osit-
21349: aiheuttamiin vahinkoihin ei kuitenkaan ole ole-        tain johtunut myös julkisen vallan toimenpiteis-
21350: massa korvausmahdollisuutta, koska kyseiset            tä.
21351: eläimet vahingon aiheuttajina eivät kuulu kor-
21352: vauksesta säädetyn lain piiriin.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21353:     Esimerkiksi Alajärvellä on tapahtunut seuraa-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21354: vanlaisia kyseisten eläinten aiheuttamia vahinko-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21355: ja: Ensimmäisessä tapauksessa fasaanit sotkivat        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21356:  1,5 hehtaarin raiheinälohkon. Siltä osin kuin sa-
21357: don rippeitä tämänjälkeen jäi, sitä ei voitu korja-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21358: ta saimonellavaaran vuoksi. Toisessa tapaukses-               tyä, että viljelijä voisi saada korvausta
21359: sa saukot repivät useista kymmenistä pyöröpaa-               fasaanien ja saukkojen kaltaisten eläin-
21360: leista muovit rikki, jolloin nautaeläimiä varten             ten maataloudelle aiheuttamista vahin-
21361: korjattu rehu lämpeni ja pilaantui.                          goista?
21362:     On kohtuutonta, että viljelijät eivät voi saada
21363: näin merkittäviin vahinkoihin korvausta. Esimer-
21364: 
21365: 
21366: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
21367: 
21368:     Jukka Vihriälä /kesk
21369: 
21370: 
21371: 
21372: 
21373:                                                                                                 Versio 2.0
21374: KK 728/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk                                               Ministerin vastaus
21375: 
21376: 
21377: 
21378: 
21379: Eduskunnan puhemiehelle
21380: 
21381: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sena tästä ovat luonnonsuojelulain piiriin kuulu-
21382: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       vien sellaisten eläinten aiheuttamat vahingot, joi-
21383: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den vähäisen kannan johdosta ko. eläimiä ei ole
21384: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-     vahinkojen estämiseksi perusteltua tappaa, sekä
21385: riälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     metsästyslain piiriin kuuluvien suurten peto-
21386: sen KK 728/1999 vp:                                 eläinten ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot.
21387:                                                     Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen johdosta
21388:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     valtion varoista maksettavia korvauksia vastaa-
21389:        tyä, että viljelijä voisi saada korvausta    va määräraha kerätään hirvieläinten metsästäjil-
21390:       fasaanien ja saukkojen kaltaisten eläin-      tä pyyntilupamaksuina valtiolle.
21391:       ten maataloudelle aiheuttamista vahin-           Vahinkojen korvaamisen sijasta riistaeläinten
21392:       goista?                                       aiheuttamia vahinkoja pyritään estämään vahin-
21393:                                                     kojen estämistoimenpiteillä sekä eläinkantojen
21394: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       runsautta metsästyksen avulla säätelemällä. Tä-
21395: ti seuraavaa:                                       hän menettelyyn ei ole suunnitteilla muutoksia.
21396: Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinko-
21397: ja ei valtion varoista yleensä korvata. Poikkeuk-
21398: 
21399: 
21400: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
21401: 
21402:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21403: 
21404: 
21405: 
21406: 
21407: 2
21408: Ministerns svar                                           KK 728/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
21409: 
21410: 
21411: 
21412: 
21413: Tili riksdagens talman
21414: 
21415: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      regel utgör skador som förorsakats av djur som
21416: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      omfattas av naturvårdslagen. Bestånden av dessa
21417: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-     djur är små och det är inte därför motiverat att
21418: ka Vihriälä /cent undertecknade spörsmål SS          döda djuren för att förhindra skador. Ett andra
21419: 728/1999 rd:                                         undantag utgör skador som förorsakas av stora
21420:                                                      rovdjur och hjortdjur som omfattas av jaktlagen.
21421:       Vilka åtgärder har regeringenför avsikt        Ett belopp som motsvarar det anslag med vilket
21422:       att vidta för att odlarna skall få ersätt-     ersättningama för skador som orsakats av hjort-
21423:       ning för de skador fasaner, uttrar och         djur betalas insamlas tili staten av hjortdjursjä-
21424:       andra liknande djur orsakar jordbru-           garna i form av jaktlicensavgifter.
21425:       ket?                                              Målet är att i stället för att ersätta skadoma fö-
21426:                                                      rebygga av viltet åsamkade skador genom olika
21427: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skadeförebyggande åtgärder och genom att regle-
21428: föra följande:                                       ra viltstammarnas storlek med hjälp av jakt. Nå-
21429: Skador som förorsakats av vilda djur ersätts i re-   gon ändring av detta förfarande är inte under pla-
21430: gel inte av statens medel. Undantag från denna       nenng.
21431: 
21432: 
21433: 
21434: Helsingfors den 17 november 1999
21435: 
21436:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21437: 
21438: 
21439: 
21440: 
21441:                                                                                                         3
21442:                                                                   KK 729/1999 vp - Mikko Elo /sd
21443: 
21444: 
21445: 
21446: 
21447:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 729/1999 vp
21448: 
21449:                                             Aviopuolisoiden tekemien elatussopimusten si-
21450:                                             tovuus
21451: 
21452: 
21453: 
21454: 
21455: Eduskunnan puhemiehelle
21456: 
21457: Useimmissa perheissä mies saa parempaa palk-             Viime vaalikaudella silloinen sosiaaliministe-
21458: kaa tai eläkettä kuin vaimo. Tuloissa on huomat-     ri Terttu Huttu-Juntunen vastasi kansanedustaja
21459: taviakin eroja, varsinkin kun on kyse iäkkäistä      Pehr Lövin tekemään kirjalliseen kysymykseen
21460: pariskunnista.                                       puolisoiden elatusavusta: "Jos puolisolle suori-
21461:    Niin kauan kuin aviopari elää yhdessä, asialla    tettava elatusapu on vahvistettu sopimuksella tai
21462: ei ole kovin suurta merkitystä. Kuitenkin jos pa-    tuomioistuimen päätöksellä, tulee tällainen ela-
21463: remmin ansaitseva puoliso joutuu pitkäaikaiseen      tusapu ottaa automaattisesti asiakasmaksuase-
21464: laitoshoitoon, jonka maksuihin menee 80 % hä-        tuksen 30 §:n perusteella huomioon maksun mää-
21465: nen nettotuloistaan, toinen saattaa joutua talou-    räämisen perusteena olevien tulojen vähennykse-
21466: dellisesti ahtaalle.                                 nä".
21467:     Monissa tapauksissa aviopuolisot tekevät so-
21468: pimuksen aviopuolisoiden välisestä elatusavus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21469: ta. Yleensä elatussopimuksen tekemistä suositel-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21470: laan jo ennen toisen puolison joutumista laitos-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21471: hoitoon. Avioliittolain 50 §:ssä sanotaan, että      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21472: voidaan tehdä sopimus toiselle puolisolle suori-
21473: tettavasta elatusavusta erillään asumisen varalta.         Onko hallitus tietoinen erilaisista tul-
21474:     Eräiden tulkintojen mukaan elatussopimus si-           kinnoista, jotka koskevat aviopuolisoi-
21475: too, vaikkei sitä olisikaan vahvistettu. Kuitenkin         den tekemien elatussopimusten sitovuut-
21476: on myös olemassa tulkinta, jonka mukaan esim.              taja
21477: kunnan sosiaaliviraston lakimiehen vahvistama
21478: sopimus ei olisi sitova.                                   mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21479:                                                            tyä elatussopimuksien sitovuutta koske-
21480:                                                            vien tulkintojen yhdenmukaistamiseksi?
21481: 
21482: 
21483: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
21484: 
21485:     Mikko Elo /sd
21486: 
21487: 
21488: 
21489: 
21490:                                                                                               Versio 2.0
21491: KK 729/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                           Ministerin vastaus
21492: 
21493: 
21494: 
21495: 
21496: Eduskunnan puhemiehelle
21497: 
21498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            limessä määrää puolestaan avioliittolain 50 §.
21499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          Sen mukaan puolisot voivat tehdä sopimuksen
21500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toiselle puolisolle avioliittolain 47 §:n nojalla
21501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             suoritettavasta      elatusavusta.      Avioliittolain
21502: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          50 §:ssä oleva viittaus 47 §:ään on synnyttänyt
21503: KK 72911999 vp:                                        kysymyksen siitä, voiko kunnan sosiaalihuollon
21504:                                                        toimielin asettaa sopimuksen vahvistamisen
21505:        Onko hallitus tietoinen erilaisista tul-        edellytykseksi, että puolisot esittävät selvitystä
21506:        kinnoista, jotka koskevat aviopuolisoi-        jo tapahtuneesta elatusvelvollisuuden laimin-
21507:        den tekemien elatussopimusten sitovuut-         lyönnistä tai siitä, että puolisot jo asuvat erillään.
21508:        taja                                            Oikeusministeriön käsityksen mukaan lakia ei tu-
21509:                                                        lisi tulkita näin , mutta ministeriö on tietoinen sii-
21510:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       tä, että toisenlainenkin näkemys on esitetty. Tul-
21511:        tyä elatussopimuksien sitovuutta koske-         kintakysymykseen saadaan ratkaisu siten, että
21512:        vien tulkintojen yhdenmukaistamiseksi?         puoliso valittaa päätöksestä, jolla elatusapusopi-
21513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          mus on jätetty vahvistamatta.
21514: ti seuraavaa:                                             Avioliiton aikana tehdyt elatusapusopimukset
21515:                                                        ovat viime vuosina yleistyneet sen vuoksi, että
21516: Sopimusvapauteen kuuluu mahdollisuus sitou-           puolisot ovat niiden avulla pyrkineet turvaamaan
21517: tua varallisuusoikeudellisiin velvoitteisiin. Avio-   puolison toimeentulon tapauksissa, joissa toinen
21518: puolisot voivat avioliittolain 33 §:n mukaan teh-     puoliso joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon. So-
21519: dä sopimuksia myös keskenään. Puolisoiden vä-         siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-
21520: liset sopimukset, elatusapua koskevat sopimuk-        netun asetuksen (maksuasetus, 912/1992) 15 §:n
21521: set mukaan luettuina, ovat siten periaatteessa si-     1 momentin mukaan pitkäaikaisessa laitoshoi-
21522: tovia.                                                dossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan
21523:    Jotta puolison elatuksesta tehty sopimus olisi     määräytyvä maksu, joka voi olla enintään 80 %
21524: täytäntöönpanokelpoinen, sille tarvitaan kunnan       hoidossa olevan kuukausituloista. Tähän perus-
21525: sosiaalihuollon toimielimen vahvistus. Myös           tuen kunnat ovat saattaneet periä sangen korkei-
21526: tuomioistuin voi vahvistaa elatusapua koskevas-       ta hoitomaksuja, mikä on johtanut siihen, että yh-
21527: sa asiassa tehdyn sovinnon, minkä jälkeen se on       teiseen kotiin asumaan jääneen puolison talou-
21528: täytäntöönpanokelpoinen samalla tavoin kuin           dellinen tilanne on heikentynyt. Erityisen tuntu-
21529: tuomioistuimen lainvoimainen päätös.                  vaa heikentyminen on ollut niissä tapauksissa,
21530:    Tuomioistuin voi avioliittolain 47 §:n mu-         joissa kotiinjäänyt puoliso on ollut laitoshoitoon
21531: kaan velvoittaa puolison maksamaan toiselle           joutuneen puolison elatuksen varassa. Tekemäl-
21532: puolisolle elatusapua avioliiton aikana, jos puoli-   lä sopimuksen elatusavusta puolisot ovat tavoi-
21533: sot asuvat erillään tai jos puoliso laiminlyö ela-    telleet sitä, että elatusavun suuruus otettaisiin
21534: tusvelvollisuutensa. Elatusapua koskevan sopi-        maksuasetuksen 30 §:n mukaisesti huomioon
21535: muksen vahvistamisessa sosiaalihuollon toimie-        hoitoon joutuneen tulojen vähennyksenä, jolloin
21536: 
21537: 
21538: 2
21539: Ministerin vastaus                                               KK 729/1999 vp- Mikko Elo /sd
21540: 
21541: 
21542: hoitomaksun suuruus olisi vastaavasti alhaisem-      taloudessa eläneen henkilön elatus tulee asian-
21543: pi.                                                  mukaisesti turvatuksi.
21544:     Maksuasetuksen 15 §:ää on äskettäin muu-            Asetuksen muutoksen tulisi johtaa siihen, että
21545: tettu asetuksella (904/ 1999), joka tuli voimaan 1   toisen puolison elatuksen tarve otetaan hoito-
21546: patvana lokakuuta 1999. Maksuasetuksen               maksua määrättäessä huomioon siitä riippumat-
21547: 15 §:ään lisättiin muutoksen yhteydessä 5 mo-        ta, onko elatusavusta vahvistettu sopimusta vai
21548: mentti, jonka mukaan ennen pitkäaikaisen laitos-     ei. Tämä vähentää tarvetta elatusapua koskevien
21549: hoidon maksun määräämistä on selvitettävä,           sopimusten tekemiseen avioliiton aikana. Sen
21550: onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alka-      vuoksi ei ainakaan tässä vaiheessa ole tarvetta
21551: mista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai       enempiin toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoite-
21552: avioliitonomaisissa olosuhteissa. Selvityksen pe-    tussa asiassa. Mikäli avioliittolakiin joudutaan
21553: rusteella maksu tulee tarvittaessa määrätä 1 mo-     muista syistä tekemään muutoksia, on kuitenkin
21554: mentissa säädettyä alemmaksi siten, että yhteis-     siinä yhteydessä aihetta harkita, olisiko lain
21555:                                                      50 §:n sanamuotoa syytä selventää.
21556: 
21557: 
21558: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
21559: 
21560:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
21561: 
21562: 
21563: 
21564: 
21565:                                                                                                     3
21566: KK 729/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                             Ministerns svar
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571: Tili riksdagens talman
21572: 
21573: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bördes ingå avtal om underhållsbidrag som en-
21574: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ligt 47 § skall betalas till en av makarna. Den
21575: statsrådet översänt följande av riksdagsman            hänvisning till 47 § som finns i 50 § har aktua-
21576: Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål        liserat frågan om huruvida kommunens social-
21577: SS 729/1999 rd:                                        nämnd som förutsättning för att fastställa avtalet
21578:                                                        kan uppställa att makarna visar att underhålls-
21579:        ir regeringen medveten om att giltighe-         skyldigheten försummats eller att makarna redan
21580:        ten av underhållsavtai som uppgjorts            bor åtskils. Enligt justitieministeriets uppfatt-
21581:        mellan makar toikas på olika sätt och           ning skall lagen inte toikas på detta sätt, men
21582:                                                        inom ministeriet är man medveten om att också
21583:        viika åtgärder ämnar regeringen vidta           andra åsikter om detta har framställts. Ett avgö-
21584:        för att underhållsavtaiens giltighet skall      rande av tolkningsfrågan kan erhållas på så sätt
21585:        toikas på ett enhetiigt sätt?                   att maken i fråga besvärar sig över det beslut ge-
21586: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nom vilket avtalet om underhållsbidrag har läm-
21587: föra följande:                                         nats utan fastställande.
21588:                                                            Avtal om underhållsbidrag under äktenskapet
21589: Till avtalsfriheten hör möjligheten att åta sig för-   har blivit allt vanligare under de senaste åren på
21590: mögenhetsrättsliga förpliktelser. Äkta makar kan       grund av att makarna med hjälp av sådana har
21591: enligt 33 § äktenskapslagen också ingå avtal           strävat efter att trygga den ena makens utkomst i
21592: med varandra. Avtal mellan makar, avtal om un-         situationer när den andra maken hamnar in på
21593: derhållsbidrag inberäknade, är således i princip       långvarig anstaltvård. Enligt 15 § 1 mom.
21594: bindande.                                              förordningen om klientavgifter inom social- och
21595:    För att ett avtal om underhåll av make skall        hälsovården             (klientavgiftsförordningen,
21596: vara verkställbart krävs att kommunens social-         912/1992) uppbärs av personer i långvarig
21597: nämnd fastställer avtalet. Också domstolen kan         anstaltvård en avgift som bestäms enligt betal-
21598: fastställa en förlikning som ingåtts i ett ärende      ningsförmågan och som kan vara högst 80 % av
21599: som gäller underhållsbidrag, varefter beslutet är      patientens månadsinkomster. Kommunerna har
21600: verkställbart på samma sätt som ett domstolsbe-        med stöd av detta kunnat indriva rätt höga vård-
21601: slut som vunnit laga kraft.                            avgifter vilket har lett till att den ekonomiska si-
21602:    Domstolen kan enligt 47 § äktenskapslagen           tuationen för den make som bott kvar i det ge-
21603: ålägga den ena maken att betala underhållsbi-          mensamma hemmet blivit sämre. Särskilt i de fall
21604: drag till den andra maken under äktenskapet om         när den make som stannat kvar i hemmet har va-
21605: makarna bor åtskils eller den ena maken försum-        rit helt ekonomiskt beroende av den make som
21606: mar sin underhållsskyldighet. Angående faststäl-       hamnat i anstaltvård har situationen blivit myck-
21607: lande i socialnämnden av ett avtal om underhålls-      et sämre. Genom att ingå ett avtal om underhålls-
21608: bidrag föreskrivs återigen i äktenskapslagens          bidrag har makarna strävat efter att underhållsbi-
21609: 50 §. Enligt denna bestämmelse kan makarna in-         dragets belopp enligt klientavgiftsförordningens
21610: 
21611: 
21612: 
21613: 4
21614: Ministems svar                                                     KK 729/1999 vp -      Mikko Elo /sd
21615: 
21616: 
21617: 30 § skulle beaktas som ett avdrag från patien-       sonen som har levt i gemensamt hushåll tryggas
21618: tens inkomster varvid vårdavgiften skulle bli i       på ett behörigt sätt.
21619: motsvarande mån mindre.                                  Ändringen av förordningen bör leda tili att
21620:    Klientavgiftsförordningens 15 § ändrades ny-       makens behov av underhåll beaktas vid bestäm-
21621: 1igen genom en förordning (904/1999) som träd-        mande av vårdavgiften oberoende om ett avtal
21622: de i kraft den 1 oktober 1999. Tili 15 § i förord-    om underhållsbidrag fastställts eller inte. Detta
21623: ningen fogades i samband med ändringen ett            minskar behovet av att ingå avtal om underhålls-
21624: 5 mom. enligt vilket man innan avgiften för           bidrag under äktenskapet. Därför föreligger åt-
21625: långvarig anstaltvård bestäms skall utreda om         minstone för närvarande inte något behov av yt-
21626: k1ienten innan anstaltvården inletts har 1evt i ge-   terligare åtgärder i den fråga som avses i spörs-
21627: mensamt hushåll i äktenskap eller äktenskapslik-      målet. Om man av andra orsaker blir tvungen att
21628: nande förhållande. På basis av denna utredning        göra ändringar i äktenskapslagen, är det emeller-
21629: skall avgiften vid behov bestämmas vara lägre än      tid i anslutning tili dessa skäl att överväga huru-
21630: avgiften enligt 1 mom. så att underhållet av per-     vida ordalydelsen i 50 § borde preciseras.
21631: 
21632: 
21633: Helsingfors den 1 december 1999
21634: 
21635:     Justitieminister Johannes Koskinen
21636: 
21637: 
21638: 
21639: 
21640:                                                                                                        5
21641:                                                                  KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 
21646:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 730/1999 vp
21647: 
21648:                                                Köyhyyden poistaminen ja tuloerojen kasvami-
21649:                                                sen hidastaminen
21650: 
21651: 
21652: 
21653: 
21654: Eduskunnan puhemiehelle
21655: 
21656: Suomi jakautuu kahteen kansanosaan kiihtyvällä          näy tilastoissa. Toimeentulotuen turvin elää lä-
21657: vauhdilla. Tuloeroja kuvaavat käyrät nousevat           hes 500 000 kansalaista, kaksi kertaa enemmän
21658: selvästi jo kolmatta vuotta. Vauraimman kymme-          kuin ennen lamaa. Kansalaisia pakotetaan tule-
21659: nesosan tulot kasvavat rajusti samalla kun yhä          maan toimeen 2 000 markalla, vaikka oikea toi-
21660: suurempi määrä ihmisiä vajoaa köyhyyteen. Tu-           meentulominimi elinkustannukset huomioon ot-
21661: loerojen kasvattaminen on ollut tietoista politiik-     taen olisi jossain 2 500 markan ja 2 800 markan
21662: kaa. Siirtyminen sekataloudesta markkinatalou-          välillä. Julmimpia kohtaloita kokevat ne, jotka
21663: teen on tuonut Suomeen valtavat sosiaaliset on-         ovat pudonneet peruspäivärahalle, mutta heille
21664: gelmat, joihin ei reagoida riittävällä vakavuudel-      silti lankeaa parin vuoden takaisia veromätkyjä
21665: la.                                                     maksettavaksi. Sosiaalitoimisto ei maksa tällai-
21666:     Suomi on risteyksessä. Hyvätuloiset saavat          sia maksuja asiakkaan puolesta, eikä verottaja
21667: rauhassa kahmia täyden hyödyn talouskasvusta,           ota huomioon kansalaisen elämässä tapahtuneita
21668: mutta kukaan ei ole mietinyt, mitä tehdä köyhille       muutoksia ja sitä, pystyykö verovelvollinen yli-
21669: ja yhteiskunnan apua todella tarvitseville ihmi-        päätään maksamaan mitään. Nämä ihmiset, jotka
21670: sille. Markkinatalouden henkeen kuuluu, että            valuvat köyhyyteen ilman omaa syytään, ovat
21671: heikot ja köyhät unohdetaan oman onnensa no-            vanhenevia miehiä tai naisia, jotka yhteiskunta
21672: jaan. Hyvinvointivaltion traditio näyttää Suo-          on unohtanut, äitejä pienten lasten kanssa, opis-
21673: messa unohtuvan nopeammin kuin yritysjohtajat           kelijoita ja muita tavallisia ihmisiä, jotka kärsi-
21674: ehtivät kääriä optiomiljoonat taskuihinsa. Nou-         vät yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista.
21675: sukauden oloissa köyhyys koetaan kiusallisena           Apaattisuus, ahdistus ja syyllisyys leviävät kan-
21676: riesana, josta ollaan hiljaa. Sitä ei mielletä todel-   salaisten keskuudessa.
21677: liseksi, toimenpiteitä vaativaksi ongelmaksi,              Hyväntekeväisyysjärjestöt ja kirkko ovat ene-
21678: vaikka leipäjonot pitenevät ja kurjuus lisääntyy.       nevässä määrin joutuneet hoitamaan yhteiskun-
21679:     Hallitusohjelmassa sitouduttiin köyhyyden           nalle perinteisesti kuuluvia velvollisuuksia, kos-
21680: vähentämiseen. Kuitenkin köyhien määrä lisään-          ka valtio ei ota köyhistään vastuuta.
21681: tyy kaiken aikaa. Nousukausi on tuonut Suo-
21682: meen 40 000 uutta köyhää. Nyt heitä on viralli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21683: sesti 150 000, johon lukuun pitää lisätä sinnitte-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21684: lijät, ne, jotka eivät kehtaa hakea luukulta rahaa,     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21685: vaan elävät nälkäkuoleman partaalla. He eivät           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21686: 
21687: 
21688: 
21689: 
21690:                                                                                                   Versio 2.0
21691: KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas
21692: 
21693: 
21694:       Mitä hallitus aikoo tehdä köyhyyden   millaisia keinoja hallitus aikoo käyttää
21695:       poistamiseksi ja                      tuloerojen kasvun hillitsemiseksi?
21696: 
21697: 
21698: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
21699: 
21700:     Matti Kangas /vas
21701: 
21702: 
21703: 
21704: 
21705: 2
21706: Ministerin vastaus                                              KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas
21707: 
21708: 
21709: 
21710: 
21711: Eduskunnan puhemiehelle
21712: 
21713: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          miljoonan kotitalouden tuloja hetkellisesti tai py-
21714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           syvästi. Monien omaisuus hävisi yli velkaantumi-
21715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen, takausvastuiden, asunnon arvon laskun tai
21716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-         yrityksen konkurssin myötä. Toimeentulo-ongel-
21717: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mien lisäksi laman ja työttömyyden seuraukset
21718: KK 730/1999 vp:                                         ovat heijastuneet työkyvyn menetyksenä, sairas-
21719:                                                         tavuutena tai mielenterveysongelmina. Toimeen-
21720:        Mitä hallitus aikoo tehdä köyhyyden              tulotuesta riippuvaisten talouksien osuus on kas-
21721:        poistamiseksi ja                                 vanut.
21722:                                                            Suomalaisen hyvinvoinnin kuva on jossain
21723:        millaisia keinoja hallitus aikoo käyttää         määrin kaksijakoinen. Päätöksenteon pohjana
21724:        tuloerojen kasvun hillitsemiseksi?               olevat tilastot ja tutkimustulokset eivät viittaa
21725: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kovin voimakkaasti sosiaalisen kahtiajaon vah-
21726: ti seuraavaa:                                           vistumiseen. Tuloköyhyydessä ei ole tapahtunut
21727:                                                         dramaattisia muutoksia Suomessa muutoin kuin
21728: Edustaja Kangas kiinnittää huomiota ajankohtai-         toimeentulotuen tarpeen kasvuna. Sekin on tait-
21729: seen ja paljon keskustelua herättäneeseen kysy-        tunut. Vuonna 1996 noin 350 000 kotitaloutta sai
21730: mykseen. Suomalaisen köyhyys- ja syrjäytymis-          toimeentulotukea. Henkilöitä niissä oli runsaat
21731: kehityksen taustalla on 1990-luvun alun vaikea         600 000. Vuonna 1999 vastaavat luvut ovat sel-
21732: talouslama, joukkotyöttömyys sekä kotitalouk-          västi pienemmät, noin 280 000 kotitaloutta ja
21733: sien ylivelkaantuminen.                                480 000 henkilöä.
21734:     Lamavuosina sosiaaliturva toimi suunnitellus-          Kansainvälisesti Suomen tuloerot ovat edel-
21735: ti: se pehmensi kotitalouksien palkka- ja yritystu-    leen pienet ja tulonjako on tasainen. Tuloerojen
21736: lojen pudotusta, kun kotitalouksille suunnatut         kasvu on kuitenkin jatkunut 3-5 vuotta. Pelk-
21737: julkiset tulonsiirrot kasvoivat. Tulonjako säilyi      kiin tuloihin perustuvat mittarit antavat silti
21738: laman syvimmässä vaiheessa ennallaan, sillä            puutteellisen kuvan ihmisten arkipäivän toi-
21739: lama kohteli suunnilleen samalla tavoin eri tulo-      meentulo-ongelmista.
21740: tasoilla olevia kotitalouksia. Kotitalouksien va-          Yksilötason ongelmat ilmenevät monin eri ta-
21741: rallisuuserot ovat kuitenkin kasvaneet 1990-lu-        voin: aina ei ole kyse rahan puutteesta vaan tilan-
21742: vun aikana työllisyyden parantuessa.                   teista, joissa elämän hallinta on menetetty. On-
21743:     Kaikesta huolimatta suomalaisten enemmistö         gelmana on, miten hyvin yhteiskunnan tutkijat ja
21744: näyttää selvinneen kohtuullisesti itsenäisyytem-       sosiaalisten olojen raportoijat osaavat välittää ta-
21745: me ajan jyrkimmästä taloudellisesta pudotukses-        sapainoista ja oikeaa kuvaa suomalaisesta todel-
21746: ta säilyttäen työpaikkansa ja vakiintuneet tulon-      lisuudesta. On kiistatta joukko ihmisiä, joiden
21747: sa. Toimeentulo heikkeni, mutta ei merkittävästi.      ote yhteiskunnasta on enemmän tai vähemmän
21748:     Hallitus on tietoinen, että kaikilla ei ole men-   kirvonnut. Heihin liittyy useita syrjäytymisen
21749: nyt näin hyvin. Monia lama kosketti kipeästi ja        tunnuspiirteitä. Epävirallisen avun tarpeen kas-
21750: sen jäljet ovat pysyviä. Työttömyys supisti lähes      vu kertonee yhteiskunnan pahoinvoinnista.
21751: 
21752: 
21753:                                                                                                         3
21754: KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                    Ministerin vastaus
21755: 
21756: 
21757:    Sosiaalisten riskien luonne on muuttunut ver-      tä, joilla vahvistetaan oikeudenmukaisuutta ja
21758: rattuna 1970- ja 1980-lukuihin. Toimeentulon          sosiaalista eheyttä.
21759: ongelmat eivät välttämättä kohdistu johonkin              Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal-
21760: väestöryhmään, vaan ne ovat hajautuneet eri           la on käynnistetty useita toimenpiteitä, joilla
21761: väestöryhmien sisälle. Joidenkin ryhmien koh-         köyhyys- ja syrjäytymiskehitystä voidaan kat-
21762: dalla on kyse selvistä syrjäytymisriskiä lisäävis-    kaista. Ministeriö on viimeksi keväällä 1999 jul-
21763: tä tekijöistä. Hallituksen lähtökohtana on tu-        kaissut raportin, johon on koottu hallinnonalan
21764: loerojen kasvun hidastaminen.                         toimenpidekokonaisuus syrjäytymisen estämi-
21765:    Tutkimustulosten, selvitysten sekä sosiaali- ja    seksi (STM Monisteita 1999:4). Sosiaali- ja ter-
21766: terveyssektorin toimintaa koskevien tietojen          veysministeriö asetti 4.10.1999 hallinnonalojen
21767: pohjalta syrjäytymisriskille alttiimpia ryhmiä        välistä yhteistyötä kehittävän syrjäytymistyöryh-
21768: näyttävät olevan pitkäaikaistyöttömät, mielenter-     män. Siinä ovat mukana syrjäytymiskehityksen
21769: veysongelmaiset, haavoittavissa oloissa elävät        torjumisen kannalta keskeiset ministeriöt. Työ-
21770: lapset ja nuoret, vammaiset, asunnottomat, päih-      ryhmän tehtävänä on saada aikaan tehokkaita toi-
21771: deongelmaiset, ylivelkaiset, häädetyt sekä hei-       menpiteitä syrjäytymisen torjumiseksi. Sosiaali-
21772: koilla asuinalueilla asuvat. Tutkimusten perus-       ja terveysministeriön hallinnonalalla työskente-
21773: teella voidaan arvioida, että noin 30 000 suoma-      lee tällä hetkellä myös aktiivisen sosiaalipolitii-
21774: laista kärsii sekä työttömyydestä, köyhyydestä        kan työryhmä, jonka tehtävänä on etsiä keinoja
21775: että työkykyä haittaavasta sairaudesta. Heidän        mm. vaikeasti työllistettävien henkilöiden työl-
21776: kohdallaan syrj äytymisen keskeiset tunnuspiir-       listämiseksi. Sosiaali- ja työhallinnon yhteistyö-
21777: teet ovat kasautuneet pahiten.                        ryhmä selvittää puolestaan pitkäaikaisasiak-
21778:    Köyhyys- ja syrjäytymiskehityksen katkaisu         kaiden aktivointia ja palvelujen kehittämistä.
21779: edellyttää usein vaativia, eri ongelma-alueisiin      Molempien työryhmien määräaika päättyy
21780: kohdistuvia toimenpiteitä. Etenkin vaativan so-       31.12.1999.
21781: siaalityön tarve on kasvanut.                             Hallituksen lokakuussa 1999 hyväksymä so-
21782:    Hallitus painottaa, että suomalaisen sosiaali-     siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-
21783: ja terveyspolitiikan lähtökohtina ovat kattavat       ohjelma vuosille 2000-2003 painottaa voimak-
21784: toimeentulo- ja palvelujärjestelmät, eivät erilli-    kaasti toimenpiteitä, joilla voidaan torjua sytjäy-
21785: set ohjelmat tai työsuhteeseen sidotut etuudet.       tymiskehitystä. Työryhmien ja ohjelma-asiakir-
21786: On voitu selvästi osoittaa, että tulonsiirtojen -     jojen ohella eri hallinnonaloilla on vireillä run-
21787: erityisesti hyvinvointipalvelujen - taso ja peit-     saasti hankkeita, jotka tähtäävät suurimmassa
21788: tävyys ovat tärkeitä. Ne ovat olleet keskeinen        syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten aktivoin-
21789: keino vähentää eri väestöryhmien köyhyyttä. Eri-      tiin ja tukemiseen.
21790: tyisryhmien tarvitsemat etuudet ja palvelut on            Syrjäytymiskehityksessä on kyse vaikeasta
21791: hoidettu yleisen järjestelmän puitteissa. Kansain-    asiakokonaisuudesta, johon tarvitaan eri sekto-
21792: välisissä vertailuissa on voitu todeta, että tasai-   reiden tiivistä yhteistyötä. Hyvä talouspolitiikka
21793: nen tulonjako ja alhainen köyhyysaste ovat si-        ja talouden elpyminen on ensisijainen keino työl-
21794: doksissa toisiinsa. Laman vuosina kansalaisten        lisyysasteen nostamiseen. Se on tehokkain keino
21795: luottamus ja tuki julkisiin palveluihin ja turva-     rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva.
21796: verkkoihin on säilynyt vahvana. Hallitusohjel-        Hallituksen tavoitteena on edistää eri väestöryh-
21797: mansa mukaisesti hallitus painottaa toimenpitei-      mien ja maan eri alueiden välistä tasa-arvoa.
21798: 
21799: 
21800: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
21801: 
21802:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
21803: 
21804: 
21805: 4
21806: Ministerns svar                                                KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas
21807: 
21808: 
21809: 
21810: 
21811: Tili riksdagens talman
21812: 
21813: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Regeringen är medveten om att alla inte haft
21814: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        det så här bra. Många berördes svårt av lågkon-
21815: statsrådet översänt följande av riksdagsman           junkturen och den satte bestående spår. Arbets-
21816: Matti Kangas /vänst undertecknade skriftliga           lösheten ledde till att inkomsterna för nästan en
21817: spörsmål SS 730/1999 rd:                              miljon hushåll minskade tillfålligt eller perma-
21818:                                                       nent. Många miste sin egendom på grund av
21819:        Vad tänker regeringen göra för att av-         överskuldsättning eller borgensförbindelse eller
21820:        lägsna fattigdomen och                         då bostadens värde sjönk eller företaget gick i
21821:                                                       konkurs. Utöver utkomstproblem har följderna
21822:        vilka metoder tänker regeringen använ-         av lågkonjunkturen och arbetslösheten avspeglat
21823:        da för att dämpa ökningen av inkomst-          sig i form av förlorad arbetsförmåga, sjukdom el-
21824:        skillnaderna?                                  ler psykiska problem. Andelen hushåll som är be-
21825: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       roende av utkomststöd har ökat.
21826: föra följande:                                            Bilden av den finländska välfården är i någon
21827:                                                       mån tudelad. Statistiken och forskningsresulta-
21828: Riksdagsman Kangas fåster uppmärksamhet vid           ten, som beslutsfattandet grundar sig på, tyder
21829: en aktuell fråga som väckt livlig diskussion. Bak-    inte så kraftigt på att den sociala tudelningen bli-
21830: om den finländska fattigdoms- och utslagnings-        vit tydligare. Beträffande inkomstfattigdomen
21831: utvecklingen ligger den svåra ekonomiska låg-         har det inte skett någon dramatisk förändring i
21832: konjunkturen i början av 1990-talet samt massar-      Finland annat än att behovet av utkomststöd ökat.
21833: betslösheten och hushållens överskuldsättning.        Ä ven denna utveckling har nått en brytning. År
21834:    Under lågkonjunkturen fungerade den sociala        1996 fick cirka 350 000 hushåll utkomststöd.
21835: tryggheten enligt planerna: den dämpade ned-          Dessa hushåll bestod av drygt 600 000 personer.
21836: gången i hushållens löne- och företagsinkoms-         År 1999 var motsvarande siffror klart mindre,
21837: ter, då de offentliga inkomstöverföringarna som       cirka 280 000 hushåll och 480 000 personer.
21838: riktade sig till hushållen ökade. Inkomstfördel-         Internationellt sett är inkomstskillnaderna i
21839: ningen förblev oförändrad under lågkonjunktu-         Finland fortfarande små och inkomstfördelning-
21840: rens svåraste fas eftersom lågkonjunkturen drab-      enjämn. Men inkomstskillnaderna har ändå fort-
21841: bade hushållen i de olika inkomstnivåerna unge-       satt att öka i 3-5 år. Mätare som grundar sig en-
21842: får lika. Skillnaderna i hushållens förmögenhet       bart på inkomster ger dock en bristfållig bild av
21843: har dock ökat under 1990-talet i och med det för-     människornas alldagliga problem med utkoms-
21844: bättrade sysselsättningsläget.                        ten.
21845:    Trots allt ser majoriteten av finländarna ut att      Problemen på det individuella planet yppar sig
21846: ha klarat sig rätt så bra över den brantaste ned-     på många olika sätt: det är inte alltid fråga om
21847: gången under vår självständighet och behållit         brist på pengar utan om situationer där man mist
21848: sina arbetsplatser och stabila inkomster. Utkoms-     förmågan att bemästra sitt liv. Problemet är hur
21849: ten blev sämre, men inte i någon betydande ut-        bra samhällsforskarna och de som rapporterar om
21850: sträckning.                                           sociala förhållandena kan förmedla en balanse-
21851: 
21852: 20 200678
21853:                                                                                                         5
21854: KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                         Ministems svar
21855: 
21856: 
21857: rad och riktig bild av den finländska verklighe-      varandra. Under lågkonjunkturen har medborgar-
21858: ten. Det finns obestridligen en grupp människor       nas förtroende och stöd för den offentliga servi-
21859: som mer eller mindre tappat greppet om samhäl-        cen och stödnätverken bibehållits. Regeringen
21860: let. Med dem förknippas flera kännetecken på ut-      betonar i enlighet med sitt program åtgärder med
21861: slagning. Det ökade behovet av inofficiell hjälp      vilka man stärker rättvisa och social enhetlighet.
21862: tyder på att samhället mår dåligt.                       lnom social- och hälsovårdsministeriets för-
21863:     De sociala riskema har ändrat karaktär jäm-       valtningsområde har man vidtagit flera åtgärder
21864: fört med 1970- och 1980-talen. Utkomstproble-         med vilka fattigdoms- och utslagningsutveck-
21865: men riktar sig nödvändigtvis inte till en viss be-    lingen kan brytas. Ministeriet har sammanställt
21866: folkningsgrupp, utan de är spridda inom olika be-     en rapport som publicerades senast våren 1999
21867: folkningsgrupper. För vissa gruppers del är det       och som innehåller en åtgärdshelhet för förvalt-
21868: tydligt fråga om faktorer som ökar risken för ut-     ningsområdet för att förebygga utslagning (Soci-
21869: slagning. Regeringens utgångspunkt är att brom-       al- och hälsovårdsministeriet, stencilserie
21870: sa upp ökningen av inkomstskillnadema.                1999:4). Social- och hälsovårdsministeriet till-
21871:     På basis av forskningsresultat, utredningar       satte 4.10.1999 en arbetsgrupp för att utveckla
21872: samt uppgifter om social- och hälsovårdssek-          samarbetet inom förvaltningsområdet med tanke
21873: toms verksamhet ser det ut som om de grupper          på utslagning. 1 arbetsgruppen ingår de centrala
21874: som löper största risken att bli utslagna är lång-    ministeriema då det gäller att bekämpa utslag-
21875: tidsarbetslösa, personer med psykiska problem,        ningsutvecklingen. Arbetsgruppen har till upp-
21876: bam och unga som lever i sårbara förhållanden,        gift att få till stånd effektiva åtgärder för att av-
21877: handikappade, bostadslösa, missbrukare, över-         värja utslagning. Inom social- och hälsovårdsmi-
21878: skuldsatta, vräkta samt personer som bor i oroli-     nisteriets förvaltningsområde arbetar även för
21879: ga bostadsområden. På basis av undersökningar-        närvarande en arbetsgrupp för aktiv socialpoli-
21880: na kan man anta att cirka 30 000 finländare lider     tik, vars uppgift bl.a. är att finna metoder för att
21881: av såväl arbetslöshet, fattigdom som någon sjuk-      sysselsätta personer som är svåra att sysselsätta.
21882: dom som inverkar på arbetsförmågan. För deras         Samarbetsgruppen för social- och arbetsförvalt-
21883: del har kännetecknen på utslagning anhopats           ningen utreder för sin del möjligheter att aktive-
21884: mest.                                                 ra långtidsklienter och att utveckla servicen.
21885:    För att avbryta fattigdoms- och utslagningsut-     Dessa båda arbetsgrupper skall ha sitt arbete klart
21886: vecklingen behövs ofta krävande åtgärder som          senast 31.12.1999.
21887: riktar sig till olika problemområden. Framför allt       1 mål- och verksamhetsprogrammet för soci-
21888: har behovet av krävande socialarbete ökat.            al- och hälsovården för åren 2000-2003, som
21889:    Regeringen betonar att utgångspunkten för          regeringen godkände i oktober 1999, betonas
21890: den finländska social- och hälsovårdspolitiken är     kraftigt åtgärder med vilka man kan avvärja ut-
21891: ett täckande utkomst- och servicesystem, inte         slagningsutvecklingen. Vid sidan av arbetsgrup-
21892: särskilda program eller förmåner bundna till ar-      pema och programmen pågår inom de olika för-
21893: betsförhållandet. Man har tydligt kunnat påvisa       valtningsområdena flera projekt som siktar på att
21894: att nivån på inkomstöverföringar och hur täckan-      aktivera och stöda människor som löper största
21895: de de är - särskilt då det gäller välfårdstj änster   risken att bli utslagna.
21896: - är viktiga faktorer. De har utgjort viktiga med-       1 utslagningsutvecklingen är det fråga om en
21897: el för att minska fattigdomen bland olika befolk-     svår helhet som kräver ett tätt samarbete mellan
21898: ningsgrupper. De förmåner och tjänster som spe-       de olika sektorema. Den primära förutsättningen
21899: cialgrupper behövt har skötts inom ramen för det      för att höja sysselsättningsgraden är en bra eko-
21900: allmänna systemet. 1 intemationella jämförelser       nomisk politik samt att ekonomin återhämtar sig.
21901: har man kunnat konstatera att en jämn inkomst-        Detta utgör det effektivaste sättet att finansiera
21902: fördelning och låg fattigdomsnivå är bundna tili      välfårdstjänster och den sociala tryggheten. Re-
21903: 
21904: 
21905: 
21906: 6
21907: Ministems svar                                     KK 730/1999 vp- Matti Kangas /vas
21908: 
21909: 
21910: geringen har som mål att främja jämlikheten mel-
21911: lan olika befolkningsgrupper och olika delar av
21912: landet.
21913: 
21914: 
21915: Helsingfors den 30 november 1999
21916: 
21917:     Omsorgsminister Eva Biaudet
21918: 
21919: 
21920: 
21921: 
21922:                                                                                   7
21923:                                                            KK 73111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
21924: 
21925: 
21926: 
21927: 
21928:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 73111999 vp
21929: 
21930:                                               Hovioikeusuudistuksen vaikutus oikeusturvaan
21931: 
21932: 
21933: 
21934: 
21935: Eduskunnan puhemiehelle
21936: 
21937: Hovioikeusuudistuksen yhteydessä toteutettiin          ly hyödyttää näyttöjen rapautuessa vain syytet-
21938: mahdollisuus suulliseen käsittelyyn hovioi-            tyä, pelkää valtakunnansyyttäjä.
21939: keudessa. Sellainen on järjestettävä, jos asian-           Valtakunnansyyttäjä ja korkeimman oikeuden
21940: omainen sitä vaatii tai kun kyse on käräjäoikeu-       presidentti esittävät hovioikeuskäsittelyn kehit-
21941: dessa esitetyn näytön arvioinnista, esimerkiksi        tämistä siten, että hovioikeuteen saisi valittaa
21942: todistajien kertomusten luotettavuudesta.              vain oikeuskysymyksissä. Valituksen voisi siten
21943:    Hovioikeuskäsittelyssä saadaan ottaa huo-           tehdä vain väärästä valasta tai käräjäoikeuden
21944: mioon vain suullisessa käsittelyssä kertynyt           päätelmistä, mutta ei itse tapahtuman kulusta, el-
21945: aineisto. Lehdistössä on äskettäin arvioitu uudis-     lei ole uutta näyttöä. Toinen seikka, mihin on
21946: tusta. Seurantatiedot osoittavat, että puolet suul-    kiinnitetty huomiota, on: Miksi hovioikeuden kä-
21947: lisen käsittelyn jutuista ratkaistaan hovioikeu-       sittelyssä ei ole maallikkojäseniä?
21948: dessa eri tavalla kuin käräjäoikeudessa. Tämä on
21949: ollut yllätys ilmeisesti myös oikeusministeriölle      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21950: itselleen.                                             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21951:     Valtakunnansyyttäjä on vakuuttunut siitä, että     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21952: hovioikeudet voivat nykyisin joutua muutta-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21953: maan käräjäoikeuksien oikeita päätöksiä väärik-
21954: si. Hän perustaa väitteensä lehtitietojen mukaan             Onko hallitus tietoinen hovioikeusuudis-
21955: siihen, että ihmisen muistikäyrä romahtaa no-                tuksen suullisiin käsittelyihin liittyvistä
21956: peasti. Näin voidaan leikitellä ajatuksella, että            epäkohdista ja
21957: jokainen uusi suullinen käsittely rapauttaa lisää
21958: todisteita. Todistelusta saattaa tulla todistajille-         mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
21959: kin sitä yhdentekevämpi, mitä enemmän aikaa ta-              kansalaisten oikeusturvan edelleen pa-
21960: pahtumasta kuluu. Etenkin isoissa talous- ja huu-            rantamiseksi niin, etteivät hovioikeuk-
21961: merikosjutuissa hovioikeuden suullinen käsitte-              sien suulliset käsittelyt prosessiin liitty-
21962:                                                              vien puutteellisuuksien johdosta vesitä
21963:                                                              käräjäoikeuksien päätöksiä?
21964: 
21965: 
21966: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1999
21967: 
21968:     Marjatta Vehkaoja /sd
21969: 
21970: 
21971: 
21972:                                                                                                 Versio 2.0
21973: KK 73111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                               Ministerin vastaus
21974: 
21975: 
21976: 
21977: 
21978: Eduskunnan puhemiehelle
21979: 
21980: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       nessä selvittää, miten hovioikeuksien uusi oikeu-
21981: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        denkäyntimenettely toimii. Työryhmän tulee
21982: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käytännön kokemusten perusteella kuvata, mitkä
21983: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        prosessin osat toimivat hyvin ja mitä mahdolliset
21984: Vehkaojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ongelmat ovat. Työryhmän on selvitettävä muun
21985: myksen KK 73111999 vp:                               muassa pääkäsittelyjen toimittamisen tarpeelli-
21986:                                                      suutta ja hyödyllisyyttä varsinkin niin sanotuissa
21987:       Onko hallitus tietoinen hovioikeusuudis-       pienissä asioissa. Työryhmässä on edustus kor-
21988:       tuksen suullisiin käsittelyihin liittyvistä    keimmasta oikeudesta, kaikista hovioikeuksista,
21989:       epäkohdista ja                                 syyttäjä- ja asianajajalaitoksesta sekä oikeusmi-
21990:                                                      nisteriöstä. Työryhmän työn pohjalta tulevat har-
21991:       mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä          kittaviksi jatkotoimenpiteet
21992:       kansalaisten oikeusturvan edelleen pa-            Nykymuotoinen hovioikeusmenettely on ollut
21993:       rantamiseksi niin, etteivät hovioikeuk-        voimassa vasta noin puolitoista vuotta. Uuden
21994:       sien suulliset käsittelyt prosessiin liitty-   prosessin toimiminen edellyttää vanhojen työta-
21995:       vien puutteellisuuksien johdosta vesitä        pojen uudistamista hovioikeuksissa. Lainsäädän-
21996:       käräjäoikeuksien päätöksiä?                    nön mahdollisten muutostarpeiden lisäksi pyri-
21997: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        täänkin selvittämään myös se, onko menettelyn
21998: ti seuraavaa:                                        parantamiseen käytettävissä vielä muita kuin
21999:                                                      lainsäädännöllisiä keinoja.
22000: Oikeusministeriö asetti 2.11.1999 työryhmän,
22001: jonka tehtävänä on ensi helmikuun loppuun men-
22002: 
22003: 
22004: 
22005: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
22006: 
22007:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
22008: 
22009: 
22010: 
22011: 
22012: 2
22013: Ministerns svar                                        KK 73111999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
22014: 
22015: 
22016: 
22017: 
22018: Tili riksdagens talman
22019: 
22020: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     gångsförfarandet i hovrätten är funktionellt före
22021: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     slutet av februari. Med stöd av praktiska erfaren-
22022: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot     heter skall arbetsgruppen beskriva de fungeran-
22023: Marjatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga      de processdelarna och de eventuella problemen.
22024: spörsmål SS 731/ 1999 rd:                           Gruppen skall bland annat utreda behovet och
22025:                                                     nyttan av att förrätta en huvudförhandling sär-
22026:       ir regeringen medveten om de brister          skilt i så kallade mindre mål. Högsta domstolen,
22027:       som hänför sig tili den muntliga för-         alla hovrätter, åklagar- och advokatväsendet
22028:       handlingen i hovrättsreformen och             samt justitieministeriet finns representerade i ar-
22029:                                                     betsgruppen. Dess arbete bildar en grund för pla-
22030:       vad ämnar den göra för att ytterligare        neringen av fortsatta åtgärder.
22031:       förbättra medborgarnas rättsskydd, så             Det nuvarande förfarandet i hovrätten har va-
22032:       att den muntliga förhandlingen inför          rit i kraft endast i cirka halvtannat år. För att den
22033:       hovrätten inte urvattnar tingsrättsbeslu-     nya processen skall fungera måste man förnya de
22034:       tet på grund av brister i processen?          gamla arbetssätten i hovrätterna. Förutom even-
22035: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     tuella behov att ändra lagstiftningen kommer
22036: föra följande:                                      man även att utreda om det finns andra än legis-
22037:                                                     lativa sätt att förbättra förfarandet.
22038: Den 2 november 1999 tillsatte justitieministeriet
22039: en arbetsgrupp för att utreda om det nya rätte-
22040: 
22041: 
22042: Helsingfors den 26 november 1999
22043: 
22044:     Justitieminister Johannes Koskinen
22045: 
22046: 
22047: 
22048: 
22049:                                                                                                        3
22050:                                                              KK 732/1999 vp - Kimmo Kiljunen /sd
22051: 
22052: 
22053: 
22054: 
22055:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 732/1999 vp
22056: 
22057:                                               Maailmanpankin rahoitus Tshadin-Kameru-
22058:                                               nin öljyputkihankkeelle
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063: Eduskunnan puhemiehelle
22064: 
22065: Kansainvälisten öljy-yhtiöiden (Esso, Shell ja         toteutukselle. Saksan hallitus konsultoi parla-
22066: Elf) muodostama yhteisyritys suunnittelee öljyn-       menttia ja kansalaisjärjestöjä ennen lopullista
22067: tuonnin aloittamista eteläisestä Tshadista. Koska      päätöksentekoaan. Alankomaiden hallitus on
22068: Tshadilla ei ole omaa merenrantaa, suunnittele-        teettänyt arvion hankkeen ympäristövaikutuksia
22069: vat öljy-yhtiöt 1 050 kilometrin pituisen öljyput-     koskevasta selvityksestä.
22070: ken rakentamista Kamerunin läpi Atlantin ranni-           Maailmanpankki ei ole vielä julkistanut kaik-
22071: kolle. Öljy ohjattaisiin rannikolla lastausalustal-    kia hanketta koskevia dokumentteja tai arvioita.
22072: le ja edelleen tankkereihin vientiä varten.            Jo nyt tiedetään hankkeeseen liittyvän monia on-
22073:     Tshadin-Kamerunin öljyputkihanke on yksi           gelmia: ympäristöongelmat, omistus- ja tulon-
22074: historian suurimmista yksittäisistä investoinneis-     jakokysymykset, Tshadin ja Kamerunin ihmisoi-
22075: ta Afrikkaan. Hankkeen kokonaiskustannukset            keustilanne sekä hankkeen ristiriitaisuus Maail-
22076: ovat lähes 20 miljardia markkaa. Maailmanpan-          manpankin omien toimintaohjeistojen kanssa
22077: kin rahoitusosuus kokonaiskustannuksista olisi         (mm. ympäristövaikutusten arviointi, paikallis-
22078: noin 3 prosenttia (eli runsaat puoli miljardia         ten asukkaiden konsultointi, pakkosiirtoja koske-
22079: markkaa), öljy-yhtiöiden osuus olisi noin 6 mil-       vat suunnitelmat sekä kompensaatio ja varautu-
22080: jardia markkaa ja loput rahoituksesta tulisi yksi-     minen öljyvuotoihin).
22081: tyiseltä sektorilta ja vientiluottolaitoksilta. Maa-      Maailmanpankki on asettanut toimiensa ta-
22082: ilman-pankin hallitus käsittelee lähiviikkojen ai-     voitteeksi köyhyyden vähentämisen, kestävän
22083: kana öljyputkihankkeen rahoitusta.                     kehityksen edistämisen ja hyvän hallinnon edis-
22084:     Öljy-yhtiöiden mukaan hankkeen toteutumi-          tämisen.
22085: nen on kiinni Maailmanpankista. Maailmanpan-
22086: kin osallistuminen rahoitukseen vähentää hank-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22087: keen poliittista riskiä ja on välttämätön muiden       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22088: rahoittajien saamiseksi mukaan.                        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22089:     Yli sata tshadHaista ja kamerunHaista järjes-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22090:  töä sekä kymmenet eurooppalaiset ympäristö- ja
22091:  kehitysjärjestöt ovat vaatineet, että lopullista            Mitä hallitus aikoo tehdä sen varmista-
22092: päätöstä Maailmanpankin osallistumisesta hank-               miseksi, että Maailmanpankin tavoitteet
22093:  keeseen lykättäisiin kahdella vuodella. Saksan              köyhyyden vähentämisestä, kestävän ke-
22094:  parlamentti on asettanut joukon ehtoja hankkeen             hityksen edistämisestä sekä hyvän hal-
22095:                                                              linnon edistämisestä toteutuvat ja
22096: 
22097: 
22098: 
22099:                                                                                                 Versio 2.0
22100: KK 732/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
22101: 
22102: 
22103:       että Maailmanpankin omia toiminta-oh-     din-Kamerunin öljyputkihankkeen ra-
22104:       jeistoja noudatetaan päätettäessä Tsha-   hoituksesta?
22105: 
22106: 
22107: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1999
22108: 
22109:     Kimmo Kiljunen /sd
22110: 
22111: 
22112: 
22113: 
22114: 2
22115: Ministerin vastaus                                         KK 732/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd
22116: 
22117: 
22118: 
22119: 
22120: Eduskunnan puhemiehelle
22121: 
22122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Tshad ja
22123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        Kamerun ovat edistyneet makrotalouden tasapai-
22124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      non hallinnassa sekä yksityistämisessä. Maail-
22125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo           manpankki, IMF ja Afrikan kehityspankki ovat
22126: Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      arvioineet, että tämä on ollut osoitus maiden hal-
22127: sen KK 732/1999 vp:                                  litusten sitoutumisesta muutoksiin. Aika on tosin
22128:                                                      ollut vielä liian lyhyt rakenteellisten uudistusten
22129:       Mitä hallitus aikoo tehdä sen varmista-        toteuttamiseen.
22130:       miseksi, että Maailmanpankin tavoitteet            Kansainväliset ympäristö- ja sosiaalialan
22131:       köyhyyden vähentämisestä, kestävän ke-         asiantuntijat ovat arvioineet öljyputkihankkeen
22132:       hityksen edistämisestä sekä hyvän hal-         vaikutuksia, ja niistä on valmisteilla useita eri
22133:       linnon edistämisestä toteutuvat ja             selvityksiä. Hankkeen ympäristövaikutuksista on
22134:                                                      vastikään valmistunut laaja arviointi. Lähiaikoi-
22135:       että Maailmanpankin omia toiminta-             na on valmistumassa myös erillisselvitys siitä,
22136:       ohjeistoja noudatetaan päätettäessä            miten alueella tulisi varautua öljyvuotoihin.
22137:       Tshadin-Kamerunin öljyputkihankken                 Esso, Elf ja Shell-yhtiöiden äskettäiset ilmoi-
22138:       rahoituksesta?                                 tukset niiden muodostaman öljykonsortion mah-
22139: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        dollisesta raukeamisesta ovat osaltaan hidasta-
22140:                                                      neet hankkeen valmistelua. Maailmanpankin ra-
22141: ti seuravaa:
22142:                                                      hoituksen myöntämisen hankkeelle on arvioitu
22143: Tshadin-Kamerunin öljyputkihanke on inves-           tulevan pankin johtokunnan käsittelyyn vasta
22144: tointi, josta Maailmanpankki on aloittanut kes-      ensi vuoden puolella. Maailmanpankin johto ei
22145: kustelut hankkeen eri osapuolten kanssa vuonna       toistaiseksi ole päätynyt konkreettiseen esityk-
22146: 1993. Hankkeen taloudellinen merkitys erityises-     seen pankin mahdollisesta rahoituksesta. Halli-
22147: ti köyhälle Tshadille on arvioitu erittäin suurek-   tus seuraa hankkeen valmistelun etenemistä. Hal-
22148: si. Projektin odotetaankin synnyttävän Tshadille     litus katsoo, että Maailmanpankin johtokunnassa
22149: seuraavien 25 vuoden aikana 2,5 miljardin US         päätöksenteon lähtökohtana tulee pitää sitä, että
22150: dollarin tulovirran, kaksinkertaisen nykyiseen       Tshadin-Kamerunin öljyputkihanke vastaa
22151: verrattuna. Kamerunin lasketaan vastaavasti          Maailmanpankin tavoitteita köyhyyden vähentä-
22152: hyötyvän 0,5 miljardia US dollaria. Hankkeen         misestä ja kestävän kehityksen edistämisestä
22153: lähtökohtana on, että Tshad ja Kamerun voivat        sekä noudattaa Maailmanpankin uudistuneita toi-
22154: vaikuttaa köyhyyden vähentämiseen erityisesti        mintatapoja.
22155: kehittämällä terveydenhuoltoa, koulutusta, maa-
22156: seutua ja infrastruktuuria.
22157: 
22158: 
22159: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
22160: 
22161:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
22162: 
22163: 
22164:                                                                                                       3
22165: KK 732/1999 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                      Ministems svar
22166: 
22167: 
22168: 
22169: 
22170: Tili riksdagens talman
22171: 
22172: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Enligt informationen från olika källor har
22173: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      Tchad och Kamerun gjort framsteg när det gäller
22174: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kim-     att kontrollera balanseringen av makroekonomin
22175: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-      samt i fråga om privatiseringen. Enligt Världs-
22176: mål SS 732/1999 rd:                                  bankens, IMF:s och Afrikanska utvecklingsban-
22177:                                                      kens bedömning är detta ett bevis på att länder-
22178:        Vad ämnar regeringen göra för att sä-         nas regeringar har förbundit sig att vidta ändring-
22179:        kerställa att Världsbankens mål att           ama. Tiden har dock ännu inte räckt till för struk-
22180:        minska fattigdomen samt att främja en         turella reformer.
22181:        hållbar utveckling och en god förvalt-           Intemationella experter inom miljö- och soci-
22182:        ning uppnås och                               alsektom har bedömt effektema av oljepipeline-
22183:                                                      projektet och flera utredningar om verkningama
22184:       att Världsbankens egna instruktioner           är under beredning. En omfattande bedömning av
22185:        iakttas då beslutet om jinansiering av        projektets miljökonsekvenser har nyligen fårdig-
22186:        oljepipelineprojektet Tchad-Kamerun           ställts. En särskild utredning om behövlig bered-
22187:       fattas?                                        skap med tanke på oljeläckage på området kom-
22188: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      mer att slutföras inom kort.
22189: föra följande:                                          De meddelanden som bolagen Esso, Elf och
22190:                                                      Shell nyligen offentliggjorde om en eventuell
22191: Oljepipelineprojektet Tchad-Kamerun är en in-        upplösning av oljekonsortiet mellan bolagen har
22192: vestering om viiken Världsbanken inledde dis-        för sin del fördröjt beredningen av projektet.
22193: kussioner med bägge parter i projektet redan         Världsbankens planerade finansiering för projek-
22194:  1993. Projektets ekonomiska betydelse har be-       tet har beräknats komma upp till behandling i
22195: dömts vara mycket stor för i synnerhet det fattiga   bankens direktion först efter årsskiftet. Världs-
22196: Tchad. Projektet väntas också medföra en in-         bankens ledning har tills vidare inte fastslagit ett
22197: komstström om 2,5 mrd US-dollar för Tchad un-        konkret förslag om bankens eventuella finansie-
22198: der de 25 följande åren, dvs. dubbelt mer än för     ring. Regeringen följer med hur beredningen
22199: närvarande. Kamerun beräknas för sin del få en       framskrider. Regeringen anser att det beslut som
22200: fördel motsvarande 0,5 mrd US-dollar av projek-      Världsbankens direktion fattar bör utgå från att
22201: tet. Utgångspunkten med projektet är att länder-     oljepipelineprojektet Tchad-Kamerun står i
22202: na kan minska fattigdomen genom att utveckla i       överensstämmelse med Världsbankens mål att
22203: synnerhet hälsovården, utbildningen, landsbyg-       minska fattigdomen och främja en hållbar ut-
22204: den och infrastrukturen.                             veckling och följer de reviderade riktlinjema för
22205:                                                      Världsbankens verksamhet.
22206: 
22207: 
22208: 
22209: Helsingfors den 2 december 1999
22210: 
22211:     Finansminister Sauli Niinistö
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 4
22216:                                                                    KK 733/1999 vp - Esa Lahtela /sd
22217: 
22218: 
22219: 
22220: 
22221:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 733/1999 vp
22222: 
22223:                                               Lapsen tapaamisoikeudesta aiheutuvat kustan-
22224:                                               nukset ja toimeentulotuki
22225: 
22226: 
22227: 
22228: 
22229: Eduskunnan puhemiehelle
22230: 
22231: Toimeentulotukilaissa, ei myöskään -asetukses-         minen kustannussyistä olla mahdotonta. Siksi
22232: sa, ole erityisesti ole otettu huomioon, miten         toimeentulotukilakiin olisikin kohtuullista sisäl-
22233: usein toimeentulotuella elävälle henkilölle mah-       lyttää tapaamisoikeus subjektiiviseksi oikeudek-
22234: dollistetaan lapsen tapaamisoikeus siten, että         si vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.
22235: henkilöllä olisi myös mahdollisuus saada tukea
22236: tapaamisesta aiheutuviin matkakustannuksiin.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22237: Nykyinen järjestelmä perustuu hyvin pitkälle           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22238: harkintaan, joka on johtanut joissakin kunnissa        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22239: talouden tiukkuuden vuoksi hyvinkin tiukkaan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22240: käytäntöön.
22241:    Kun ottaa huomioon nykyisen todellisen tilan-             Onko hallitus tietoinen toimeentulotuki-
22242: teen, voi todeta, että liian moni avioliitto hajoaa,         lain puutteista lapsen tapaamisoikeu-
22243: mistä seurauksena jompikumpi puolisoista saa                 desta syntyneiden kustannusten kor-
22244: lapset huollettavakseen ja toiselle annetaan las-            vausten osalta ja
22245: ten tapaamisoikeus. Jos käy vielä niin, että avio-
22246: puolisot muuttavat eri paikkakunnille asumaan,               aikooko hallitus ryhtyä korjaamaan la-
22247: niin ongelmaksi saattavat muodostua matkakus-                kia siten, että toimeentulotukilaissa
22248: tannukset Jos tapaamisoikeuden omaavalla ei                  määriteltäisiin oikeus saada tukea vä-
22249: ole muuta tuloa kuin toimeentulotuki, voi tapaa-             hintään kahdesti kuussa lapsen tapaa-
22250:                                                              misesta aiheutuviin kustannuksiin?
22251: 
22252: 
22253: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
22254: 
22255:     Esa Lahtela /sd
22256: 
22257: 
22258: 
22259: 
22260:                                                                                                 Versio 2.0
22261: KK 733/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                      Ministerin vastaus
22262: 
22263: 
22264: 
22265: 
22266: Eduskunnan puhemiehelle
22267: 
22268: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     na on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa sellai-
22269: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sen huollon kuin lapsen huollosta ja tapaamisoi-
22270: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keudesta annetussa laissa on säädetty. Tavoittei-
22271: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       den saavuttamisesta huolehtiminen kuuluu ensi-
22272: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       sijaisesti kunnille.
22273: 733/1999 vp:                                             Lapsen oikeus tavata vanhempiaan tulee tur-
22274:                                                      vata tarvittaessa toimeentulotukea myöntämällä.
22275:        Onko hallitus tietoinen toimeentulotuki-      Toimeentulotukilain 7 §:n 3 momentin mukaan
22276:        lain puutteista lapsen tapaamisoikeu-         toimeentulotuen lisäosalla katetaan tarpeen mu-
22277:        desta syntyneiden kustannusten korva-         kaan muun muassa henkilön tai perheen erityisis-
22278:        usten osalta ja                               tä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot. Las-
22279:                                                      ten tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat me-
22280:        aikooko hallitus ryhtyä korjaamaan la-        not ovat tyypillisesti tällaisia menoja, ja ne on
22281:        kia siten, että toimeentulotukilaissa         mainittu tässä yhteydessä esimerkkeinäkin niin
22282:        määriteltäisiin oikeus saada tukea vä-        toimeentulotukilakia koskevassa hallituksen esi-
22283:        hintään kahdesti kuussa lapsen tapaa-         tyksessä (HE 217/1997 vp, s. 20) kuin sosiaali- ja
22284:        misesta aiheutuviin kustannuksiin?            terveysministeriön toimeentulotukilain sovelta-
22285: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mista koskevassa oppaassakin (STM, Oppaita
22286: ti seuraavaa:                                         1998:2, s. 27). Lapsella tarkoitetaan lapsen huol-
22287:                                                      losta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa alle
22288: Lapsen oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan-       18-vuotiasta lasta, joten täysi-ikäisen lapsen ta-
22289: sa, jonka luona hän ei asu, on keskeinen lapsen      paamisesta aiheutuvat kulut eivät ole toimeentu-
22290: oikeus. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuk-         lotukeen oikeuttavia.
22291: sen 9 artiklan 3 kohdan mukaan "Sopimusvaltiot           Lääninoikeudet ovat ratkaisuissaan katsoneet,
22292: kunnioittavat vanhemmastaan tai vanhemmis-           että lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot ovat
22293: taan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää hen-    epäilemättä henkilön erityisistä tarpeista aiheutu-
22294: kilökohtaisia ja suoria yhteyksiä kumpaankin         via menoja. Tukea tapaamisiin myönnetään ta-
22295: vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lap-   vallisesti sen mukaan kuin niistä on vanhempien
22296: sen edun vastaista."                                 kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopi-
22297:    Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne-      muksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä
22298: tun lain (361/1983) 1 §:n 1 momentissa tode-         määrätty. Kulujen syntymisestä täytyy luonnolli-
22299: taan, että huollon tulee turvata myönteiset ja lä-   sesti esittää myös selvitys, ainahan tapaamiset ei-
22300: heiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen      vät toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla.
22301: vanhempiensa välillä. Laissa säädetyn tapaamis-          Hallituksen näkemyksen mukaan asiasta ei ole
22302: oikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oi-       tarvetta säätää erikseen toimeentulotukilaissa,
22303: keus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jon-     mutta parhaillaan uusittavassa sosiaali- ja ter-
22304: ka luona lapsi ei asu. Lastensuojelulain             veysministeriön toimeentulotukioppaassa on ai-
22305: (683/1983) 2 §:n 2 momentin mukaan tavoittee-        heellista vielä korostaa kunnan velvollisuutta tar-
22306: 
22307: 
22308: 2
22309: Ministerin vastaus                             KK 733/1999 vp- Esa Lahtela /sd
22310: 
22311: 
22312: vittaessa avustaa vanhempia     tapaamis- Ja
22313: luonapitokustannuksissa.
22314: 
22315: 
22316: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
22317: 
22318:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
22319: 
22320: 
22321: 
22322: 
22323:                                                                            3
22324: KK 733/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                          Ministems svar
22325: 
22326: 
22327: 
22328: 
22329: Tili riksdagens talman
22330: 
22331: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gående vårdnad om bam och umgängesrätt. Det
22332: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        är i främsta hand kommunema som skall se tili att
22333: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       målen uppnås.
22334: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS          Bamets rätt att träffa sina föräldrar skall vid
22335: 733/1999 rd:                                          behov tryggas genom beviljande av utkomststöd.
22336:                                                        Enligt 7 § 3 mom. lagen om utkomststöd täcks
22337:        Å.r regeringen medveten om bristerna i         med tilläggsdelen vid behov bl.a. utgifter tili
22338:        lagen om utkomststöd när det gäller er-         följd av en persons eller familjs särskilda behov
22339:        sättningför kostnader på grund av rätt-        eller förhållanden. Utgifter som beror på um-
22340:        ten tili umgänge med barn och                  gänge med och omhänderhavande av bam är ty-
22341:                                                       piska sådana utgifter och de nämns också som ex-
22342:        ämnar regeringen revidera lagen så att         empel i detta sammanhang både i regeringens
22343:        rätten tili stödför kostnader på grund av      proposition angående lagen om utkomststöd (RP
22344:        umgänge med barn minst två gånger i            21711997 rd, s. 20) och i social- och hälsovårds-
22345:        månadenfastställs i lagen?                     ministeriets guide om tillämpning av lagen om
22346: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       utkomststöd (SHM, Guider 1998:2, s. 27). Med
22347: föra följande:                                        barn avses enligt lagen angående vårdnad om
22348:                                                       barn och umgängesrätt barn som inte har fyllt 18
22349: Bamets rätt att hålla kontakt med den förälder        år, och kostnader för umgänge med fullvuxna
22350: hos viiken bamet inte bor är en av de viktigaste      barn berättigar således inte till utkomststöd.
22351: rättighetema bamen har. Av artikel 9 punkt 3 i            Länsrätterna har i sina avgöranden ansett att
22352: FN:s konvention om bamets rättigheter framgår         utgifter för umgänge med barn otvivelaktigt är
22353: följande: "Konventionsstatema skall respektera        utgifter tili följd av en persons särskilda behov.
22354: rätten för det bam som är skilt från den ena av el-   Stöd för umgänge beviljas vanligen enligt en
22355: ler bägge föräldrama att regelbundet upprätthål-      överenskommelse mellan föräldrarna, viiken
22356: la ett personligt förhållande och direkt kontakt      fastställs genom ett avtal av socialnämnden eller
22357: med båda föräldrama, utom då detta strider mot        i ett domstolsbeslut. En utredning över uppkoms-
22358: bamets bästa."                                        ten av kostnader skall naturligtvis också företes,
22359:    Av 1 § 1 mom. 1agen angående vårdnad om            det går ju inte alltid att genomföra sammankoms-
22360: bam och umgängesrätt (361/1983) framgår att           terna på överenskommet eller på ett visst sätt.
22361: vårdnaden bör trygga positiva och nära männi-             Regeringens åsikt är att det inte finns behov av
22362: skokontakter i synnerhet mellan bamet och för-        någon särskild reglering om saken i lagen om ut-
22363: äldrama. Syftet med den umgängesrätt som fast-        komststöd, men i social- och hälsovårdsministe-
22364: ställs i lagen är att trygga bamets rätt att hålla    riets guide om utkomststöd, viiken för tillfållet
22365: kontakt med och träffa den förälder hos viiken        revideras är det befogat att ytterligare frarnhäva
22366: bamet inte bor. Enligt 2 § 2 mom. bamskyddsla-        kommunens skyldighet att vid behov bistå för-
22367: gen (683/1983) är målet att bamet under alla för-     äldrama i fråga om kostnader för umgänge och
22368: hållanden får en sådan vård som avses i lagen an-     omhänderhavande av barn.
22369: 
22370: 
22371: 4
22372: Ministems svar                    KK 733/1999 vp- Esa Lahtela /sd
22373: 
22374: 
22375: Helsingforsden 30 november 1999
22376: 
22377:    Omsorgsminister Eva Biaudet
22378: 
22379: 
22380: 
22381: 
22382:                                                               5
22383:                                                          KK 734/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
22384: 
22385: 
22386: 
22387: 
22388:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 734/1999 vp
22389: 
22390:                                              Vammaisten apuvälineet
22391: 
22392: 
22393: 
22394: 
22395: Eduskunnan puhemiehelle
22396: 
22397: Kunnat ovat monella tavalla joutuneet kiristä-        lausunnot potilaan tarvitsemista välineistä saatta-
22398: mään taloudenpitoansa. Usein se on merkinnyt          vat olla ristiriitaisia. Kunnat nojautuvat useimmi-
22399: karsimista sieltä, missä lain kirjain ei ole ehdot-   ten oman kuntansa lääkärin lausuntoon, joten
22400: toman tiukka. Lakia voidaan tulkita väljemmin         päätökset voivat olla kielteisiä asiakkaaseen näh-
22401: oman harkinnan mukaan. Monet vammaiset ovat           den. Näin apuvälinettä pyytävä vammainen jou-
22402: joutuneet kokemaan tämän omakohtaisesti. Vam-         tuu pettymään.
22403: maisten tarvitsemien apuvälineiden jakoa on ra-           Monet vammaiset ovat kokeneet tulleensa syr-
22404: joitettu. Lakia on tulkittu hyvin väljästi. Kuiten-   jityksi jäätyään ilman elämäänsä helpottavaa
22405: kin nämä apuvälineet auttavat vammaisia selviy-       apuvälinettä. Useimmat yksityiset sairastuneet
22406: tymään päivittäisistä askareistaan huomattavasti      henkilöt eivät näin uskalla valittaa päätöksistä
22407: helpommin.                                            peläten leimautumista kunnassa.
22408:     Joissakin kunnissa harkitaan yli 300 mk mak-
22409: savien apuvälineiden korvaamista, mutta ei kor-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22410: vata lainkaan alle 300 mk maksavia apuvälinei-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22411: tä. Mikäli yksittäisiä alle 300 mk maksavia apu-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22412: välineitä kertyy useita, voi loppusumma nousta        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22413: tuhansiin markkoihin, mutta kustannuksia ei kor-
22414: vata. Poikkeuksellisten ja paljon maksavien apu-            Onko hallitus tietoinen perusteluissa
22415: välineiden (esim. puhekommunikaattorit, robot-              kerrotun luonteisista kuntien säästötoi-
22416: tikädet jne.) hankinnat ovat myös kriittisessä ar-          menpiteistä ja
22417: vioinnissa. Varsinkin köyhät kunnat ovat vai-
22418:  keuksissa. Apuvälineet säästävät mahdollisesti             mitä hallitus aikoo tehdä, että kunnat
22419: kuntien tulevia kuluja, koska voidaan välttyä va-           voisivat palvella vammaisia inhimilli-
22420:  kavampien loukkaantumisten ja sairastumisten               semmin ja oikeudenmukaisemmin ja että
22421:  hoitojen kustannuksilta.                                   heille voitaisiin myöntää heidän tarvit-
22422:     Kuntien apuvälinepäätöksistä vastaavien yli-            semiaan apuvälineitä?
22423:  lääkäreiden ja potilasta haitavien lääkäreiden
22424: 
22425: 
22426: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
22427: 
22428:     Jouko Jääskeläinen /skl
22429: 
22430: 
22431: 
22432:                                                                                                 Versio 2.0
22433: KK 734/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                               Ministerin vastaus
22434: 
22435: 
22436: 
22437: 
22438: Eduskunnan puhemiehelle
22439: 
22440: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         Kuntia ja kuntayhtymiä kehotettiin myös ar-
22441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vioimaan apuvälinepalvelujensa periaatteita ja
22442: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tehtyjen päätösten vaikutuksia sekä tarkastele-
22443: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-      maan apuvälineiden tarvetta osana muuta toimin-
22444: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tapolitiikkaa, kuten avohoidon lisäämistä ja vam-
22445: sen KK 734/1999 vp:                                   maisten ja vanhusten omatoimisuuden tukemista.
22446:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriö on selvillä siitä,
22447:        Onko hallitus tietoinen perusteluissa         että kuntien apuvälinepalveluissa on edelleen pa-
22448:        kerrotun luonteisista kuntien säästötoi-      rantamisen ja yhtenäistämisen varaa.
22449:        menpiteistä ja                                    Valtioneuvoston 28.10.1999 antamassa so-
22450:                                                      siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-
22451:        mitä hallitus aikoo tehdä, että kunnat        ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyden-
22452:        voisivat palvella vammaisia inhimilli-        huollon kehittämistavoitteet vuosille 2000-
22453:        semminja oikeudenmukaisemminja että           2003. Ohjelma sisältää tavoitteita kunnille sekä
22454:        heille voitaisiin myöntää heidän tarvit-      toimenpidesuosituksia, joilla valtio tukee kuntia
22455:        semiaan apuvälineitä?                         tavoitteiden saavuttamiseksi.
22456: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Tavoite- ja toimintaohjelma perustuu hallitus-
22457: ti seuraavaa:                                        ohjelmassa ilmaistuun päämäärään turvata kun-
22458:                                                      nallisten peruspalvelujen laatu ja yhdenvertai-
22459: Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 1995      nen saatavuus sekä ottaa huomioon varsinkin eri-
22460: yhteistyössä lääninhallitusten kanssa selvityksen    tyispalveluja tarvitsevien ryhmien tarpeet.
22461: kunnallisen terveydenhuollon apuvälinepalvelu-           Palvelujen saatavuuden varmistaminen sekä
22462: jen saatavuudesta. Selvityksen mukaan alueelli-      vammaisten ja vanhusten itsenäisen suoriutumi-
22463: set erot apuvälineiden antamisessa olivat kasva-     sen tukeminen ovat tavoite- ja toimintaohjelman
22464: neet kuntien talouden kiristymisen ja normioh-       tärkeitä tavoitealueita. Vanhusten ja vammaisten
22465: jauksen vähenemisen myötä.                           kotona asumisen mahdollisuuksia on tarkoitus
22466:    Apuvälineiden saatavuus oli selvityksen mu-       parantaa muun muassa hyödyntämällä uutta tek-
22467: kaan heikentynyt joillakin alueilla ja joidenkin     nologiaa ja kehittämällä kuntien apuvälinepalve-
22468: apuvälineiden osalta. Saatavuus oli joillakin        luja.
22469: alueilla myös parantunut. Useassa terveyskes-           Valtioneuvosto nosti myös apuvälinekysy-
22470: kuksessa ja muutamassa sairaanhoitopiirissä oli      mykset esille vuonna 1998 eduskunnalle anta-
22471: tehty apuvälineiden antamista koskevia rajoitus-     massaan kuntoutusselonteossa. Eduskunta puo-
22472: päätöksiä, jotka eivät olleet lainsäädännön tar-     lestaan kiirehtii selontekoon antamassaan vas-
22473: koituksen mukaisia. Sosiaali- ja terveysministe-     tauksessa apuvälineiden saatavuutta, rahoitusta
22474: riö kehotti tämän vuoksi lääninhallituksia seuraa-   ja rahoitusvastuuta koskevien ongelmien ratkai-
22475: maan, että apuvälineitä koskevaa lainsäädäntöä       sua.
22476: noudatetaan ja tarvittaessa ryhtymään ohjaus- ja        Valtakunnallinen yksimielisyys apuvälineiden
22477: valvontatoimenpiteisiin.                             tärkeydestä ja niiden merkityksestä vammaisten
22478: 
22479: 
22480: 2
22481: Ministerin vastaus                                   KK 734/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
22482: 
22483: 
22484: elämän laadun parantamisessa antaa sosiaali- ja       Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tarkoitus
22485: terveysministeriölle hyvän lähtökohdan tehostaa    vuonna 2000 yhdessä Stakesin ja kuntien kanssa
22486: kuntiin suuntautuvaa ohjausta niin, että kunnat    käynnistää työ eri kuntien apuvälinetilanteen sel-
22487: kehittävät vammaisten tarpeita vastaavia, inhi-    vittämiseksi ja palvelujen parantamiseksi.
22488: millisiä ja oikeudenmukaisia apuvälinepalveluja.
22489: 
22490: 
22491: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
22492: 
22493:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
22494: 
22495: 
22496: 
22497: 
22498:                                                                                                    3
22499: KK 734/1999 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                 Ministerns svar
22500: 
22501: 
22502: 
22503: 
22504: Tili riksdagens talman
22505: 
22506: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Kommunerna och sarnkommunerna uppmana-
22507: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       des också att utvärdera principerna för sina hjälp-
22508: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-      medelstjänster och verkningarna av de beslut
22509: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga         som fattats samt att granska behovet av hjälpme-
22510: spörsmål SS 734/1999 rd:                              del som en del av den övriga verksamhetspoliti-
22511:                                                      ken, t.ex. ökande av den öppna vården och stöd-
22512:        A.'r regeringen medveten om kommuner-         jande av handikappade och åldringar så att de
22513:        nas sparåtgärder av den natur som an-          klarar sig på egen hand.
22514:        ges i motiveringen och                            Inom social- och hälsovårdsministeriet är man
22515:                                                       medveten om att kommunernas hjälpmedels-
22516:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          tjänster ytterligare kan förbättras och förenhetli-
22517:       för att kommunerna skall betjäna handi-         gas.
22518:       kappade på ett mänskligare och rättvi-             1 det mål- och verksamhetsprogram för social-
22519:       sare sätt ochför att man skall ge handi-        och hälsovården 2000-2003 som utfårdats av
22520:       kappade de hjälpmedel som de behöver?          statsrådet den 28 oktober 1999 har målen för ut-
22521: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      vecklandet av social- och hälsovården 2000-
22522: föra följande:                                        2003 lagts fast. Programmet innefattar en rad mål
22523:                                                      för kommunerna i kombination med statliga in-
22524: Social- och hälsovårdsministeriet gjorde 1995 i      satser för att ge kommunerna bättre möjligheter
22525: samarbete med länsstyrelserna en utredning om        att nå målen.
22526: tillgången på hjälpmedelstjänster inom den koru-         Mål- och verksamhetsprogrammet baserar sig
22527: munala hälso- och sjukvården. Enligt utredning-      på det mål som uttryckts i regeringsprogrammet,
22528: en hade de regionala skillnaderna i fråga om         dvs. att kvaliteten och likställd tillgång på kom-
22529: hjälpmedel som ges ut ökat på grund av stramare      munal basservice tryggas samt att särskild upp-
22530: ekonomi och minskad normstyrning i kommu-            märksamhet fåsts vid servicebehovet hos sådana
22531: nerna.                                               grupper som är i behov av specialservice.
22532:     Enligt utredningen hade tillgången på hjälp-         Tryggandet av tillgången på service och stöd-
22533: medel försämrats inom vissa regioner och i fråga     jandet av handikappade och åldringar så att de
22534: om vissa hjälpmedel. lnom vissa regioner hade        klarar sig på egen hand är viktiga målområden i
22535: tillgången blivit bättre. Vid flera hälsovårdscen-   mål- och verksamhetsprogrammet. Avsikten är
22536: traler och inom några sjukhusdistrikt hade man       att förbättra åldringars och handikappades möj-
22537: fattat beslut om att begränsa utgivandet av hjälp-   ligheter att bo kvar hemma bl.a. genom utnyttjan-
22538: medel, vilket inte överensstämmer med syftet         de av ny teknik och utvecklande av kommuner-
22539: med lagstiftningen. På grund härav uppmanade         nas hjälpmedelstjänster.
22540: social- och hälsovårdsministeriet länsstyrelserna       Statsrådet har också tagit upp hjälpmedelsfrå-
22541: att kontrollera att lagstiftningen gällande hjälp-   gan i sin redogörelse till riksdagen om rehabilite-
22542: medel iakttas och vid behov vidta styrnings- och     ringen 1998. 1 sitt svar påskyndade riksdagen för
22543: övervakningsåtgärder.                                sin del en lösning av de problem som gäller till-
22544: 
22545: 
22546: 4
22547: Ministems svar                                        KK 734/1999 vp -Jouko Jääskeläinen /skl
22548: 
22549: 
22550: gången till finansieringen av och finansierings-    rättvisa hjälpmedelstjänster som motsvarar de
22551: ansvaret för hjälpmedel.                            handikappades behov.
22552:    Den riksomfattande enhällighet som råder an-        Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
22553: gående vikten av hjälpmedel och deras betydelse     sikt att i samarbetet med Stakes och kommuner-
22554: för att förbättra handikappades livskvalitet ger    na år 2000 inleda arbetet med att klarlägga situa-
22555: social- och hälsovårdsministeriet en bra utgångs-   tionen då det gäller hjälpmedel och en förbätt-
22556: punkt för en effektivare styming av kommuner-       ring av tjänstema.
22557: na så att kommunema utvecklar mänskliga och
22558: 
22559: 
22560: 
22561: Helsingfors den 1 december 1999
22562: 
22563:     Omsorgsminister Eva Biaudet
22564: 
22565: 
22566: 
22567: 
22568:                                                                                                     5
22569:                                                                   KK 735/1999 vp - Esa Lahtela /sd
22570: 
22571: 
22572: 
22573: 
22574:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 735/1999 vp
22575: 
22576:                                              Turvetuotannon alasajon estäminen Itä-Suo-
22577:                                              messa
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 
22582: Eduskunnan puhemiehelle
22583: 
22584: Vapo on tiettävästi suunnittelemassa Itä-Suo-         kaa, olipa kyse sitten työntekijöistä tai yrittäjis-
22585: messa lähes kahdenkymmenen turvetuotanto-             tä. Sitä ei kai kukaan tosissaan halunne?
22586: alueen sulkemista. Henkilöstöä näissä kohteissa           Em. suuntaus on myös hallitusohjelman vas-
22587: ja muuallakin Vapo tullee lomauttamaan huo-           tainen, onhan hallitusohjelman tavoitteena alue-
22588: mattavan pitkiksikin ajoiksi. Lisäksi monet kone-     talouksien tasapuolinen kehittäminen sekä koko
22589: urakoitsijat joutuvat panemaan ns. "pillit pus-       maan asuttuna pitäminen.
22590: siin". Toimenpiteiden syy lienee turpeen nostol-          Jotta turve voisi säilyttää kilpailuasemansa ja
22591: le ja kuivatukselle suotuisa kesä ja turpeen vä-      käyttömääränsä, palvellen samalla aluetalouk-
22592: hentynyt käyttö.                                      sien etua, se edellyttäisi valtiovallalta toimia,
22593:     Sanotaan, että osasyynä turpeenkäytön vähe-       joilla tähän tavoitteeseen päästään. Siksi, ennen
22594: nemiselle ovat energiaveroratkaisut, jotka ovat       kuin mitään lopullisia ratkaisuja Vapossa tuotan-
22595: heikentäneet turpeen asemaa, ja toisena syynä         toalueiden sulkemisen tai henkilöstöjärjestely-
22596: ovat ensiharvennuspuuhun kohdistuvat tuet, joi-       jen osalta tehdään, tulisi ensin selvittää, mitä
22597: den vaikutuksesta metsähakkeesta on tullut tur-       mahdollisuuksia on muuttaa energiaverotusta
22598: vetta edullisempaa energiaraaka-ainetta.              turpeen osalta edullisempaan suuntaan sekä mit-
22599:     Erityisesti Pohjois-Karjalassa monien kuntien     kä mahdollisuudet on saada rakennettua mahdol-
22600: osalta suunniteltu turpeen käytön väheneminen         lisimman nopeasti lisää kotimaisilla pohto-ai-
22601: on ikävä takaisku niin työllisyyden kuin verotu-      neilla toimivia lämpö/sähkövoimaloita, joissa
22602:  lojenkin heikkenemisen osalta. Turpeella on huo-     puun ja turpeen yhteiskäytöllä voitaisiin saavut-
22603: mattavia aluetaloudellisia vaikutuksia, joita on      taa paras mahdollinen hyötysuhde ja korvata ul-
22604: vaikea millään muulla toimenpiteellä riittävän        komaisia polttoaineita. Kansallisen etumme mu-
22605:  nopeasti korvata.                                    kaista on toimia siten, että se energia, mikä voi-
22606:     Mikäli Vapon suunnitelmia, turpeen noston ja      daan tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta, pitää
22607:  käytön supistuksia, ei enää onnistuta estämään,      tehdä silloin, kun se on mahdollista.
22608:  se tulee vaikuttamaan monen yrittäjän toimeentu-
22609:  loon jopa siten, että toiminta ajautuu konkurssiin   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22610:  tai loppuu muuten vain, koska hankitulle kalus-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22611:  tolle ei muutakaan käyttöä löydy. Työntekijöille     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22612:  se merkitsee työttömyyttä ja mahdollisesti am-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22613:  mattialan vaihtoa ja poismuuttoa johonkin jo en-
22614:  nestään ruuhkautuneelle alueelle. Tätä vauhtia ei          Onko hallitus tietoinen siitä, että tur-
22615:  tarvitse mennä monta vuotta eteenpäin, kun meil-           peen tuotantoalueita Itä-Suomessa ol-
22616:  lä ei löydy turvepuolelle ammattitaitoista poruk-          laan sulkemassa huomattava määrä ja
22617: 
22618:                                                                                                  Versio 2.0
22619: KK 735/1999 vp- Esa Lahtela /sd
22620: 
22621: 
22622:        henkilöstö sen myötäjoutuu lomautetuk-     peen verotuskohtelua voidaan tarkistaa
22623:       si sekä monet alalla toimineet yritykset    kilpailukykyisempään suuntaan sekä
22624:       joutuvat lopettamaan toimintansa ja         toimia, joilla turpeen käyttöä voidaan
22625:                                                   nykyisestään lisätä?
22626:       näkeekö hallitus mahdolliseksi tehdä
22627:       nopeassa aikataulussa toimia, joilla tur-
22628: 
22629: 
22630: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
22631: 
22632:     Esa Lahtela /sd
22633: 
22634: 
22635: 
22636: 
22637: 2
22638: Ministerin vastaus                                              KK 735/1999 vp- Esa Lahtela /sd
22639: 
22640: 
22641: 
22642: 
22643: Eduskunnan puhemiehelle
22644: 
22645: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        Hallituksen tavoitteena ei kuitenkaan ole tur-
22646: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       peen käytön voimakas lisääntyminen, koska tur-
22647: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ve on kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen
22648: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     kannalta ongelmallinen polttoaine. Ilmastosopi-
22649: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     muksen nykyisen tulkinnan mukaan turpeen pol-
22650: 735/1999 vp:                                        tosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt lasketaan
22651:                                                     Suomen kasvihuonekaasutaseeseen, kuten fossii-
22652:       Onko hallitus tietoinen siitä, että tur-      listen polttoaineiden päästötkin. Tällä hetkellä
22653:       peen tuotantoalueita Itä-Suomessa ol-         selvitetään turpeeseen, sen energiakäyttöön ja il-
22654:       laan sulkemassa huomattava määrä ja           mastovaikutuksiin liittyvää monimutkaista koko-
22655:       henkilöstö sen myötäjoutuu lomautetuk-        naisuutta. Selvityksen tuloksista riippuu, voi-
22656:       si sekä monet alalla toimineet yritykset      daanko pitkällä aikavälillä yrittää muuttaa tur-
22657:       joutuvat lopettamaan toimintansa              peen kohtelua Suomen hiilidioksidipäästöjä las-
22658:                                                     kettaessa.
22659:       ja näkeekö hallitus mahdolliseksi tehdä          Turvetuotanto on kasvanut Suomessa erittäin
22660:       nopeassa aikataulussa toimia, joilla tur-     myönteisesti kahden viimeisen vuosikymmenen
22661:       peen verotuskohtelua voidaan tarkistaa        aikana. Tehdyt veroratkaisut ovat muun ohessa
22662:       kilpailukykyisempään suuntaan sekä            edesauttaneet tätä myönteistä kehitystä. Turpeen
22663:       toimia, joilla turpeen käyttöä voidaan        tuotantoon ja kulutukseen vaikuttavat useat sei-
22664:       nykyisestä lisätä?                            kat, kuten kesän sateiden määrä ja muiden poltto-
22665: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       aineiden maailmanmarkkinahinta. Lisäksi esi-
22666:                                                     merkiksi sähkömarkkinoiden avautuminen on
22667: ti seuraavaa:
22668:                                                     johtanut siihen, että sähköä on ollut saatavilla
22669: Hallituksen energiastrategiassa keskeistä on uu-    edulliseen hintaan. Tämä vaikuttaa luonnollises-
22670: siutuvien energiamuotojen käytön lisääminen.        ti myös turpeen käyttöön. Tällä hetkellä ollaan
22671: Tavoitteena on edistää erityisesti puun käyttöä     kuitenkin siirtymävaiheessa, eikä sen perusteella
22672: siten, että puu olisi merkittävä polttoaine alue-   pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
22673: lämpökeskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa.       Toisaalta turve on alueellinen ja paikallinen polt-
22674: Lisääntynyt puunkäyttö vaikuttanee siten, että      toaine, joten paikalliset olosuhteet voivat vaikut-
22675: tulevaisuudessa puu korvaa fossiilisten polttoai-   taa yrityksien polttoainevalintoihin.
22676: neiden lisäksi jossain määrin myös turvetta. Toi-      Tulevia energiaveroratkaisuja harkittaessa
22677: saalta kuitenkin lyhyellä tähtäimellä turpeen       otetaan huomioon myös polttoainemarkkinoilla
22678: käyttö voi myös hieman nousta, koska kiinnostus     tapahtuva kehitys. Toisaalta avoimen kilpailun
22679: rakentaa puutaja turvetta yhdessä käyttäviä läm-    vallitessa verotuksella ei voida puuttua hetkelli-
22680: pölaitoksia ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuo-     siin markkinaheilahteluihin. Verotus ei myös-
22681: tantolaitoksia on kasvanut voimakkaasti. Tätä       kään sovi paikallisista olosuhteista johtuvien
22682: hallituksen energiapoliittista linjausta myös       muutosten korjauskeinoksi.
22683: eduskunta on tukenut.
22684: 
22685: 
22686:                                                                                                      3
22687: KK 735/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                     Ministerin vastaus
22688: 
22689: 
22690:    Turpeen käyttö on koko Suomen kansantalou-         turpeen kilpailukyvyn ei katsota olevan erityinen
22691: delle ja erityisesti alueiden talouksille erittäin    ongelma. Päinvastoin raakaöljyn maailmanmark-
22692: tärkeä asia, minkä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti   kinahintojen viimeaikainen nousu vain parantaa
22693: energiamarkkinoiden kehitystä. Tällä hetkellä         sitä suhteessa öljyyn.
22694: 
22695: 
22696: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
22697: 
22698:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
22699: 
22700: 
22701: 
22702: 
22703: 4
22704: Ministerns svar                                                   KK 735/1999 vp- Esa Lahtela /sd
22705: 
22706: 
22707: 
22708: 
22709: Tili riksdagens talman
22710: 
22711: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Regeringens mål är dock inte att kraftigt öka
22712: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        användningen av torv eftersom torven är ett pro-
22713: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa        blematiskt bränsle med tanke på målet att mins-
22714: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       ka mängden drivhusgaser. Enligt den nuvarande
22715: 735/1999 rd:                                           tolkningen av klimatkonventionen räknas de kol-
22716:                                                        dioxidutsläpp som orsakas av torvbränning med i
22717:       År regeringen medveten om att det finns          Finlands drivhusgasbalansräkning på samma sätt
22718:       planer på att lägga ned ett betydande            som utsläppen av fossila bränslen. För närvaran-
22719:       antal torvproduktionsområden i Östra             de pågår utredningar om hela den komplexa hel-
22720:       Finland vilket leder till personalpermit-        het som hänför sig tili torven, utvinningen av
22721:       teringar samt att många företag i bran-          energi ur torv och torvens klimateffekter. Resul-
22722:       schen blir tvungna att upphöra med sin           taten av utredningen avgör huruvida behandling-
22723:       verksamhet och                                   en av torv kan ändras på lång sikt vid beräkning-
22724:                                                        en av Finlands koldioxidutsläpp.
22725:       ser regeringen några möjligheter att                 Torvproduktionen uppvisar en mycket positiv
22726:       snabbt vidta åtgärder genom vilka den            ökning under de två senaste årtiondena. Bl.a. de
22727:       skattemässiga behandlingen av torv kan           skattebeslut som fattats har gynnat denna positi-
22728:       justeras så att konkurrenskraften för-           va utveckling. Många faktorer, såsom regnmäng-
22729:        bättras samt åtgärder genom vilka an-           derna på sommaren och världsmarknadsprisema
22730:        vändningen av torv kan utökas?                  på andra bränslen, inverkar på produktionen och
22731: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        konsumtionen av torv. Dessutom har t.ex. avreg-
22732:                                                        leringen av elmarknaden lett tili att det har fun-
22733: föra följande:
22734:                                                        nits tillgång på biliig el. Detta påverkar givetvis
22735: Regeringens energistrategi går i huvudsak ut på        också användningen av torv. För närvarande be-
22736: att utöka användningen av förnybara energifor-         finner vi oss emellertid i en övergångsperiod och
22737: mer. Målet är särskilt att främja användningen av      man skall inte dra alltför långtgående slutsatser
22738: ved så att veden skulle bli ett betydande bränsle i    utgående från dagens situation. Å andra sidan är
22739: regionvärmecentraler och kraftvärmeverk. En            torven ett regionalt och lokalt bränsle och därför
22740: ökad användning av ved torde ha den effekten att       kan de lokala förhållandena påverka företagens
22741: veden i framtiden, förutom fossila bränslen, ock-      val av bränsle.
22742: så i viss mån ersätter torven. Å andra sidan kan           Då beslut fattas om framtida energiskatter be-
22743: användningen av torv på kort sikt också öka en         aktas också utvecklingen på bränslemarknader-
22744: aning eftersom intresset för att bygga värmean-        na. Å andra sidan är det i ett läge med fri konkur-
22745: läggningar som använder både ved och torv och          rens inte möjligt att via beskattningen påverka
22746: anlägggningar för produktion av såväl el som           tilifålliga fluktuationer på marknaden. Beskatt-
22747: värme har vuxit kraftigt. Också riksdagen har          ningen lämpar sig inte heller som medel för jus-
22748: gett sitt stöd tili denna regeringens energipolitis-   tering av variationer som beror på lokala förhål-
22749: ka linje.                                              landen.
22750: 
22751: 
22752:                                                                                                         5
22753: KK 735/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                    Ministems svar
22754: 
22755: 
22756:   Användningen av torv är en mycket viktig frå-   konkurrenskraft inte utgöra något särskilt pro-
22757: ga för vår samhällsekonomi och i synnerhet för    blem. Tvärtom har torvens konkurrenskraft i för-
22758: ekonomin på de områden där torv produceras och    hållande till oljan förbättrats på senaste tid på
22759: därför följer regeringen noga utvecklingen på     grund av att världsmarknadsprisema på råolja har
22760: energimarknaden. För närvarande anses torvens     stigit.
22761: 
22762: 
22763: 
22764: Helsingfors den 7 december 1999
22765: 
22766:     Minister Suvi-Anne Siimes
22767: 
22768: 
22769: 
22770: 
22771: 6
22772:                                                            KK 736/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
22773: 
22774: 
22775: 
22776: 
22777:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 736/1999 vp
22778: 
22779:                                             Polttoaineen hinnan alentaminen
22780: 
22781: 
22782: 
22783: 
22784: Eduskunnan puhemiehelle
22785: 
22786: Polttoaineen litrahinta on viime kuukausina          seen sisältyi ajatuksena ikään kuin lupaus siitä,
22787: noussut joissain pol ttoainelaaduissa jopa markal-   että raakaöljyn hinnan noustessa ja jalostuskulu-
22788: la. Tämän kaltainen hinnannousu lisää huomatta-      jen kasvaessa polttoaineen hintaa voidaan vas-
22789: vasti sekä yksityisten kotitalouksien kuluja että    taavalla tavalla puolestaan alentaa verotusta ke-
22790: liikennöintialalla toimivien yritysten muuttuvia     ventämällä. Tätä ei kuitenkaan hintojen noususta
22791: kustannuksia. Haja-asutusalueella asuville ihmi-     huolimatta ole tapahtunut. Nykyisen hintatason
22792: sille, joille oman auton käyttö on välttämätöntä,    vallitessa olisi korkea aika toteuttaa polttoaineen
22793: on viime aikoina tapahtunut polttoaineen hinnan-     hinnan alentaminen verotusta keventämällä, jot-
22794: nousu merkinnyt huomattavaa kulujen lisäänty-        ta turvattaisiin kaikille kansalaisille tasavertai-
22795: mistä. Kuljetus- ja liikennöintialalla polttoaine-   nen kohtelu asuinpaikasta ja sen liikenneyhteyk-
22796: kulut muodostavat huomattavan prosenttiosuu-         sistä riippumatta. Samalla turvattaisiin myös ole-
22797: den muuttuvista kustannuksista, ja tämän kaltai-     massa olevien liikenneyhteyksien säilyminen
22798: sellä suhdanneherkällä alalla polttoaineen hin-      edistämällä liikennöintialan yritystoiminnan
22799: nankorotukset muodostuvat joillekin yrittäjille      kannattavuutta.
22800: jopa kohtalokkaiksi yritystoiminnan muuttuessa
22801: kulujen nousun myötä kannattamattomaksi.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22802:     Vuosikymmenen alussa raakaöljy- ja jalostus-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22803: kustannukset olivat alhaalla, mikä johti polttoai-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22804: neen halpaan hintaan ja kulutuksen kasvuun. Sii-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22805: nä tilanteessa hallitus päätti hillitä kulutuksen
22806: kasvua korottamalla polttoaineen hintaa verotus-           Mitä hallitus aikoo tehdä polttoaineen
22807: ta koventamalla. Tähän polttoaineveron korotuk-            hinnan alentamiseksi?
22808: 
22809: 
22810: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
22811: 
22812:     Pertti Hemmilä /kok
22813: 
22814: 
22815: 
22816: 
22817:                                                                                                Versio 2.0
22818: KK 736/1999 vp -      Pertti Hemmilä /kok                                             Ministerin vastaus
22819: 
22820: 
22821: 
22822: 
22823: Eduskunnan puhemiehelle
22824: 
22825: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Polttoaineiden, erityisesti moottoribensiinin
22826: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         verotasoon vaikuttavat fiskaaliset tarpeet. Tä-
22827: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       män lisäksi verotuksen tarkoituksena on korkean
22828: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-      hinta- ja verotason avulla pyrkiä supistamaan
22829: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         polttoaineiden kulutusta. Kulutuksen vähentämi-
22830: sen KK 736/1999 vp:                                   nen liittyy myös tavoitteeseen vähentää ympäris-
22831:                                                       töön kohdistuvia haitallisia päästöjä. Verojen
22832:        Mitä hallitus aikoo tehdä polttoaineen         alentaminen olisi näiden ympäristötavoitteiden
22833:        hinnan alentamiseksi?                          vastaista.
22834:                                                           Valtion tehtävänä ei ole puuttua vapaasti ja te-
22835: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         hokkaasti toimivien markkinoiden toimintaan.
22836: ti seuraavaa:                                         Jos maailmanmarkkinahintojen korotusta sub-
22837: Polttoaineen kuluttajahinta muodostuu useista eri     ventoitaisiin tällä kertaa veroja alentamalla, jou-
22838: tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat raaka-aineen       duttaisiin vastaisuudessakin alentamaan veroja
22839: maailmanmarkkinahinta, jalostus- ja jakeluket-        markkinoilla havaittavien erilaisten syiden joh-
22840: jun erilaiset kustannukset, katteet tuotteesta sekä   dosta. Rajanvetäminen subventioiden käyttämi-
22841: erilaiset verot. Suomessa on viimeksi korotettu       selle olisi erityisen vaikeaa. Ei ole myöskään fis-
22842: moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveroa        kaalisista ja hallinnollisista syistä johtuen mah-
22843: 1.9.1998. Tämän jälkeen tapahtuneet polttoai-         dollista luoda kysyjän tarkoittamaa automaatio-
22844: neen hinnan voimakkaat muutokset ovat johtu-          ta, jonka avulla polttoaineiden veroa alennetaan
22845: neet muista tekijöistä kuin veroperusteiden muu-      tai korotetaan aina, kun vähittäismyyntihinnat
22846: toksista.                                             jostain syystä muuttuvat.
22847:    Lyijyttömän reformuloidun bensiinin polttoai-          Veron alentamisella olisi myös huomattavia
22848: neveroa on nostettu vuodesta 1995 yhteensä            valtiontaloudellisia vaikutuksia, sillä esimerkik-
22849: 60 p/1 ja rikittömän dieselöljyn veroa vastaavana     si bensiinin ja dieselöljyn veron alentaminen
22850: ajanjaksona 15 p/1. Kokonaisuutena tarkastellen       30 p/1 vähentäisi valtion verotuottoja lähes 1 500
22851: eri liikennepolttoaineiden veronkorotukset ovat       miljoonalla markalla eikä veronalennus välttä-
22852: olleet maltillisia ja noudatelleet myös toisten       mättä kohdistu lainkaan kuluttajan hyväksi. Li-
22853: EU-jäsenvaltioiden valitsemaa linjaa. Verrat-         säksi olisi otettava huomioon kantamatta jäävä
22854: taessa veron osuutta bensiinin kokonaishinnasta       arvonlisävero, jonka suuruus olisi noin 300 mil-
22855: Suomen lisäksi kahdeksassa muussa EU-maass~           joonaa markkaa. Siten polttoaineiden edellä mai-
22856: veron osuus on yli 70 %. Myöskin dieselöljyn ko-      nitun suuruinen veronalennus aiheuttaisi budjet-
22857: konaishinta Suomessa on eurooppalaista keskiar-       tiin lähes kahden miljardin markan aukon. On
22858: voa alhaisempi. Lisäksi voi todeta, että muutetta-    myös huomattava, että 30 pennin alennuksen vai-
22859: essa bensiinin hinta kiinteäksi kuluttajahintain-     kutus kuluttajahintaan olisi käytännössä varsin
22860: deksin avulla, bensiinin reaalinen hinta vuoden       vähäinen. Vähäisenkin polttoaineveron alennuk-
22861: 1999 marraskuun lopussa on edelleen lähellä           sen aiheuttaman verotuottojen supistumisen kor-
22862: vuoden 1980 hintatasoa.                               vaaminen olisi erittäin hankalaa, kun samanai-
22863: 
22864: 
22865: 2
22866: Ministerin vastaus                                          KK 736/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
22867: 
22868: 
22869: kaisesti muihinkin veroihoin kohdistuu alenta-        loudessa suoraan työllisyyttä parantavasti. Sen
22870: mispaineita. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko       sijaan nyt vaaditullapolttoaineiden verojen alen-
22871: muiden verojen nostamista tai valtion menojen         tamisella voi olla ainoastaan välillinen vaikutus
22872: alentamista. Hallitus on ohjelmassaan varautu-        työllisyyteen. Joka tapauksessa polttoaineiden
22873: nut keventämään tuloveroja ja sosiaalivakuutus-       veronalennus olisi poissa tuloverojen alennuksel-
22874: maksuja 10-11 miljardilla markalla hallituskau-       ta, eikä se siis vastaisi hallitusohjelman tavoittei-
22875: den aikana. Tarkoitus on, että osa veronalennuk-      ta.
22876: sista rahoitetaan nostamalla pääomatulo- ja yh-           Hallitus ei näe tarpeelliseksi puuttua polttoai-
22877: teisöverokantaa sekä kiristämällä energia- ja ym-     neiden hinnanmuodostukseen polttoaineveroa
22878: päristöveroja.                                        alentamalla.
22879:    On erittäin merkittävää, että tuloverotuksen tai
22880: työnteon sivukulujen alentaminen vaikuttaa ta-
22881: 
22882: 
22883: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
22884: 
22885:       Ministeri Suvi-Anne Siimes
22886: 
22887: 
22888: 
22889: 
22890:  21   200678
22891:                                                                                                          3
22892: KK 736/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                      Ministerns svar
22893: 
22894: 
22895: 
22896: 
22897: Tili riksdagens talman
22898: 
22899: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Dessutom är avsikten med beskattningen att
22900: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        minska bränsleförbrukningen med hjälp av en
22901: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-     hög pris- och accisnivå. En nedskärning av för-
22902: ti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs-      brukningen är också förenlig med syftet att mins-
22903: mål SS 736/1999 rd:                                   ka de skadliga miljöutsläppen. En sänkning av
22904:                                                       acciserna strider mot dessa miljömässiga mål.
22905:        Vad ämnar regeringen göra för att sän-            Det är inte statens uppgift att ingripa i verk-
22906:        ka bränslepriset?                              sarnheten på en marknad som fungerar fritt och
22907:                                                       effektivt. Om höjningen av världsmarknadspri-
22908: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       serna den här gången skulle subventioneras ge-
22909: föra följande:                                        nom en accissänkning, blir man även i fortsätt-
22910: Konsumentpriset på bränsle är beroende av             ningen tvungen att sänka acciserna på grund av
22911: många olika faktorer, av vilka de viktigaste är       olika orsaker som kan observeras på marknaden.
22912: världsmarknadspriset på råvaran, olika kostna-        Att dra upp gränser för användningen av subven-
22913: der i raffinerings- och distributionskedjan och       tioner vore mycket svårt. Av fiskala och adminis-
22914: täckningsbidraget för produkten samt olika acci-      trativa skäl är det inte heller möjligt att skapa en
22915: ser. 1 Finland höjdes accisen på motorbensin och      sådan automation som spörsmålsställaren avser,
22916: dieselolja senast l. 9.1998. De kraftiga föränd-      med hjälp av viiken bränsleaccisen skulle sänkas
22917: ringar som därefter har skett i bränslepriset har     eller höjas alltid då minutförsäljningspriserna av
22918: berott på andra omständigheter än ändringar av        någon anledning ändras.
22919: skattegrunderna.                                         En sänkning av accisen skulle också ha bety-
22920:    Efter 1995 har bränsleaccisen på oblyad refor-     dande statsekonomiska verkningar eftersom t.ex.
22921: mulerad bensin höjts med sammanlagt 60 p/1 och        en sänkning av accisen på bensin och dieselolja
22922: bränsleaccisen på svavelfri dieselolja med 15 p/l     med 30 p/1 skulle minska statens skatteinkomster
22923: under motsvarande tid. På det hela taget har ac-      med nästan 1 500 milj. mk och det är inte nöd-
22924: cishöjningarna på olika drivmedel varit rimliga       vändigtvis just konsumenterna som drar någon
22925: och också följt samma linje som de andra EU-          nytta av skattesänkningar. Dessutom måste man
22926: medlemsstaterna har valt. En jämförelse av acci-      beakta den mervärdesskatt om ca 300 milj. mk
22927: sens andel av totalpriset på bensin i Finland och i   som staten skulle gå miste om. Den ovan närnnda
22928: åtta andra EU-länder ger vid handen att accisen       accissänkningen på bränslen skulle således föror-
22929: utgör mer än 70 %. Totalpriset på dieselolja är       saka uteblivna inkomster om närapå 2 rnrd mk i
22930: också lägre i Finland än i genomsnitt i Europa.       budgeten. Det bör också noteras att en sänkning
22931: Noteras kan också att om bensinpriset omvand-         om 30 penni i praktiken skulle ha en mycket liten
22932: las till ett fast pris med hjälp av konsumentpris-    effekt på konsumentpriset. Det vore synnerligen
22933: index, ligger det faktiska bensinpriset i slutet av   svårt att ersätta skatteinkomster som går förlora-
22934: november 1999 fortfarande nära prisnivån 1980.        de också på grund av en liten sänkning av bräns-
22935:    Det är fiskala behov som inverkar på bränsle-      leaccisen, eftersom det samtidigt riktas ett tryck
22936: accisnivån, särskilt i fråga om motorbensin.          på att också sänka andra skatter. 1 praktiken skul-
22937: 
22938: 
22939: 4
22940: Ministerns svar                                           KK 736/1999 vp -      Pertti Hemmilä /kok
22941: 
22942: 
22943: le detta innebära att antingen måste andra skatter   nadema för arbete i ekonomin har en direkt för-
22944: höjas eller statens utgifter sänkas. Regeringen      bättrande inverkan på sysselsättningen, däremot
22945: har i sitt program berett sig på att göra inkomst-   kan en sådan sänkning av bränsleaccisen som nu
22946: beskattningen lindrigare och skära ned socialför-    krävs endast indirekt inverka på sysselsättning-
22947: säkringsavgifterna med 10-11 mrd mk under re-        en. En sänkning av bränsleaccisen skulle i varje
22948: geringsperioden. Avsikten är att en del av skatte-   fall minska effekten av en lindrigare inkomstbe-
22949: lättnaderna finansieras genom en höjning av ka-      skattning och skulle således inte motsvara reger-
22950: pitalinkomst- och samfundsskattesatsen samt ge-      ingsprogrammets syften.
22951: nom en åtstramning av energi- och miljöskatter-         Regeringen anser att det inte är nödvändigt att
22952: na.                                                  ingripa i prisbildningen på bränslen genom en
22953:    Det är ytterst anmärkningsvärt att lindrigare     sänkning av bränsleaccisen.
22954: inkomstbeskattning eller nedskärning av bikost-
22955: 
22956: 
22957: 
22958: Helsingfors den 7 december 1999
22959: 
22960:     Minister Suvi-Anne Siimes
22961: 
22962: 
22963: 
22964: 
22965:                                                                                                      5
22966:                                      j
22967:                                     j
22968:                                  j
22969:                                 j
22970:                              j
22971:                             j
22972:                          j
22973:                         j
22974:                      j
22975:                     j
22976:                  j
22977:                 j
22978:              j
22979:             j
22980:          j
22981:         j
22982:      j
22983:     j
22984:  j
22985: j
22986: j
22987:                                                           KK 737/1999 vp- Mauri Salo /kesk
22988: 
22989: 
22990: 
22991: 
22992:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 737/1999 vp
22993: 
22994:                                             Päivärahan maksuvelvollisuus
22995: 
22996: 
22997: 
22998: 
22999: Eduskunnan puhemiehelle
23000: 
23001: Työnantaja palkkaa työntekijän asemapaikalleen         Jos päivärahan maksulle on perusteluis-
23002: ja työnantaja määrää työntekijän työskentele-          sa mainitut perusteet, onko veroviran-
23003: mään eri paikkakunnalla kuin työnantajan ase-          omaisella mahdollisuus tulkita päivära-
23004: mapaikka sijaitsee. Etäisyys on esim. 80 km.           hat verolliseksi tuloksi ja määrätä suori-
23005:                                                        tettavaksi veronpidätys ja työnantajan
23006: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     sosiaaliturvamaksu?
23007: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23008: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23009: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23010: 
23011: 
23012: Helsingissä 11 päivänä marraskuuuta 1999
23013: 
23014:     Mauri Salo /kesk
23015: 
23016: 
23017: 
23018: 
23019:                                                                                         Versio 2.0
23020: KK 737/1999 vp- Mauri Salo /kesk                                                     Ministerin vastaus
23021: 
23022: 
23023: 
23024: 
23025: Eduskunnan puhemiehelle
23026: 
23027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       nus- ja muilla erityisaloilla päivittäisistä asun-
23028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        non ja erityisen työntekopaikan välisiä matkoja
23029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koskevat vielä omat erityissäännöksensä, joita
23030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-       nyt ei ole syytä käsitellä.
23031: lon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Kysymyksen perusteluissa on viitattu tilantee-
23032: KK 737/1999 vp:                                      seen, jossa työnantaja on palkannut työntekijän
23033:                                                      työnantajan asemapaikalle ja määrää työntekijän
23034:        Jos päivärahan maksulle on perusteluis-       työskentelemään eri paikkakunnalla kuin missä
23035:        sa mainitut perusteet, onko veroviran-        työnantajan asemapaikka sijaitsee. Tapauksessa
23036:        omaisella mahdollisuus tulkita päivära-       on muun muassa ratkaistava voidaanko työ-
23037:        hat verolliseksi tuloksi ja määrätä suori-    hönottopaikkaa pitää työntekijän varsinaisena
23038:        tettavaksi veronpidätys ja työnantajan        työpaikkana vai olisiko työskentelypaikka muo-
23039:        sosiaaliturvamaksu?                           dostunut varsinaiseksi työpaikaksi. Verohallituk-
23040:                                                      sen matkakustannusten korvauksista vuosittain
23041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        antaman päätöksen mukaan varsinaisella työpai-
23042: ti seuraavaa:                                        kalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja va-
23043: Tuloverolain 71 §:n mukaan veronalaista tuloa        kinaisesti työskentelee.        Oikeuskäytännössä
23044: ei ole tietyin edellytyksin työnantajalta työmat-    (KHO 1981 T 5304) on katsottu, että kun S:n työ-
23045: kasta saatu matkustamiskustannusten korvaus,         hönottopaikka oli työnantajan V:n kaupungissa
23046: päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus         oleva teollisuusryhmän kotipaikka ja S oli työs-
23047: eikä yömatkaraha. Matkakustannusten korvaus-         kennellyt kuitenkin L:n kaupungissa vuoden
23048: ten verovapauden edellytykset ja määrät vahvis-      1975 alusta ainakin vuoden 1977 loppuun, jää-
23049: taa vuosittain Verohallitus kuultuaan kulukorva-     neen näyttämättä, että S:n työhönottopaikka V:n
23050: usasiain neuvottelukuntaa.                           kaupungissa olisi muodostunut varsinaiseksi työ-
23051:    Työmatkasta maksettujen matkakustannusten         paikaksi.
23052: korvausten verovapauden edellytyksenä on, että          Onko kysymyksessä tarkoitettu työntekemis-
23053: matka voidaan katsoa tilapäiseksi matkaksi eri-      paikka työntekijän varsinainen työpaikka vai eri-
23054: tyiselle työntekemispaikalle. Työkohde, jossa        tyinen työntekemispaikka, on ratkaiseva selvitet-
23055: verovelvollinen vakituisesti työskentelee, on hä-    täessä päivärahojen verotusta. Kysymyksen pe-
23056: nen varsinainen työpaikkansa, johon ei voi mak-      rusteluissa esitettyjen tietojen perusteella ei kui-
23057: saa verovapaasti päivärahoja.                        tenkaan yksiselitteisen vastauksen antaminen ole
23058:    Verovapaan päivärahan edellytyksenä on li-        mahdollista. Asiaa ratkaistaessa on muun muas-
23059: säksi, että työmatka on kestänyt vähintään tietyn    sa selvitettävä se, miten ja millaisissa oloissa
23060: ajan ja että erityinen työntekemispaikka sijaitsee   työntekijä työskentelee tai on työskennellyt työ-
23061: vähintään tietyn matkan päässä verovelvollisen       hönottopaikalla ja se, miten ja millaisissa oloissa
23062: asunnosta ja varsinaisesta työpaikasta. Raken-       hän työskentelee toisella paikkakunnalla.
23063: 
23064: 
23065: 
23066: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
23067: 
23068:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
23069: 2
23070: Ministems svar                                                   KK 737/1999 vp- Mauri Salo /kesk
23071: 
23072: 
23073: 
23074: 
23075: Tili riksdagens talman
23076: 
23077: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       visst avstånd från den skattskyldiges bostad och
23078: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        egentliga arbetsplats. Inom byggbranschen och
23079: statsrådet översänt följande av riksdagsman            andra specialbranscher gäller dessutom egna spe-
23080: Mauri Salo /cent undertecknade skriftliga spörs-       cialbestämmelser för resor mellan bostaden och
23081: mål SS 737/1999 rd:                                    det särskilda arbetsstället. Det finns ingen orsak
23082:                                                        att ta upp dem i detta sammanhang.
23083:        Om de grunder för betalning av dagtrak-             I motiveringen till spörsmålet hänvisas till en
23084:       tamente föreligger som nämns i motive-           situation där arbetsgivaren har anställt en arbets-
23085:       ringen, har skattemyndigheten då möj-            tagare till arbetsgivarens stationeringsort och be-
23086:       lighet att tolka dagtraktamentena som            stämmer att arbetstagaren skall arbeta på en an-
23087:       skattepliktig inkomst och bestämma att           nan ort än arbetsgivarens stationeringsort. I detta
23088:       förskottsinnehållning skall uppbäras             fall bör det avgöras bl.a. om anställningsorten
23089:        och arbetsgivares socialskyddsavgift            kan anses vara arbetstagarens egentliga arbets-
23090:        betalas på dem?                                 plats eller om den plats där han arbetar har blivit
23091:                                                        den egentliga arbetsplatsen. I skattestyrelsens år-
23092: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        liga beslut om skattefria resekostnadsersättning-
23093: föra följande:                                         ar avses med egentlig arbetsplats den plats där
23094: Enligt 71 § inkomstskattelagen är kostnadsersätt-      löntagaren arbetar stadigvarande. I rättspraxis
23095:                                                        (HFD 1981 T 5304) har det ansetts att när San-
23096: ningar för resor, dagtraktamenten, måltidsersätt-
23097:                                                        ställningsort var hemorten för arbetsgivarens in-
23098: ningar, logiersättningar och nattresepenning som
23099: arbetsgivaren har betalt för arbetsresor under vis-    dustrigrupp i staden V men S ändå hade arbetat i
23100:                                                        staden L från början av 1975 till slutet av 1977
23101: sa förutsättningar inte skattepliktig inkomst. För-
23102: utsättningama för att kostnadsersättningama            torde det inte kunnat påvisas att S anställningsort
23103: skall vara skattefria och beloppet av dem fast-        i staden V skulle ha blivit hans egentliga arbets-
23104: ställs årligen av skattestyrelsen efter att kost-      plats.
23105: nadsersättningsdelegationen har hörts.                    Huruvida det i spörsmålet avsedda arbetsstäl-
23106:    En förutsättning för att kostnadsersättningar       1et är arbetstagarens egentliga arbetsplats eller
23107: som har betalats för resor skall vara skattefria är    särskilda arbetsställe är avgörande när beskatt-
23108: att resan kan anses vara en tillfållig resa till ett   ningen av dagtraktamentena utreds. Det är dock
23109: särskilt arbetsställe. Det arbetsställe där den        inte möjligt att ge ett entydigt svar på basis av de
23110: skattskyldige arbetar stadigvarande är hans            uppgifter som anförts i motiveringen till spörs-
23111: egentliga arbetsplats och han kan inte få skatte-      målet. När frågan avgörs skall det bl.a. utredas
23112: fritt dagtraktamente för sitt arbete där.              hur och under vilka omständigheter arbetstaga-
23113:     En förutsättning för skattefritt dagtraktamente    ren arbetar eller har arbetat på anställningsorten
23114: är därtill att arbetsresan tar minst en viss tid och   och hur och under vilka förhållanden han arbetar
23115: att det särskilda arbetsstället ligger på minst ett    på den andra orten.
23116: 
23117: 
23118: 
23119: Helsingfors den 7 december 1999
23120: 
23121:     Minister Suvi-Anne Siimes
23122:                                                                                                          3
23123:                                                            KK 738/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
23124: 
23125: 
23126: 
23127: 
23128:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 738/1999 rd
23129: 
23130:                                              Frivilligheten i fråga om söndagsöppet
23131: 
23132: 
23133: 
23134: 
23135: Tili riksdagens talman
23136: 
23137: Det framförs ofta från förespråkarnas sida att        tolkning kunna göras tillämpbart. Eftersom sön-
23138: söndgsöppet är valfritt för butikerna, att ingen      dagsöppet har utvidgats under föresatsen att det
23139: tvingas hålla söndagsöppet utan butikema får          är frivilligt för butikerna, borde lagen komplette-
23140: möjlighet att göra det frivilligt. Nu har det visat   ras för att garantera frivilligheten.
23141: sig att köpcentret Myyrmanni i Vanda tillämpar
23142: hyresavtal som innehåller villkor att de småbuti-     Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
23143: ker som hyr affårsutrymmen måste hålla sön-           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23144: dagsöppet. Alternativet är en 10 procents hyres-      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
23145: höjning. 1 det fallet är söndagsöppet inte frivi1-    följande spörsmål:
23146: ligt.
23147:     Lagen om hyra av affårs1oka1 (482/1995) inne-            Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
23148: håller inga bestämme1ser som direkt skulle vara             för att komplettera lagen om hyra av af-
23149: tillämp1iga i detta fall. 5 § om jämkning av oskä-          färslokal (48211995) så att det garante-
23150: ligt hyresavtal skulle knappast heller genom lag-           ras att ingen tvingas hålla söndagsöp-
23151:                                                             pet mot sin vilja?
23152: 
23153: 
23154: Helsingfors den 11 november 1999
23155: 
23156:     Ulla-Maj Wideroos /sv
23157: 
23158: 
23159: 
23160: 
23161:                                                                                                 Versio 2.0
23162: Suomennos                                                KK 738/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
23163: 
23164: 
23165: 
23166: 
23167:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 738/1999 vp
23168: 
23169:                                            Sunnuntaiaukiolon vapaaehtoisuus
23170: 
23171: 
23172: 
23173: 
23174: Eduskunnalle puhemiehelle
23175: 
23176: Sunnuntaiaukiolon puolestapuhujat esittävät         sovellettaviksi. Koska sunnuntaiaukioloa on laa-
23177: usein, että aukiolo on vapaaehtoista liikkeille     jennettu sillä perusteella, että se on vapaaehtois-
23178: eikä kenenkään ole pakko pitää liikettä auki sun-   ta liikkeille, vapaaehtoisuuden takaamiseksi la-
23179: nuntaina, vaan liikkeillä on mahdollisuus tehdä     kia tulisi täydentää.
23180: tämä vapaaehtoisesti. Nyt on ilmennyt, että kaup-
23181: pakeskus Myyrmanni Vantaalla soveltaa vuokra-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23182: sopimuksia, joiden ehtojen mukaan liiketiloja       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23183: vuokraavien pienliikkeiden on pidettävä liike       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23184: sunnuntaina auki. Vaihtoehtona on 10 prosentin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23185: vuokrankorotus. Tässä tapauksessa sunnuntai-
23186: aukiolo ei ole vapaaehtoista.                              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23187:    Laki       liikehuoneiston     vuokrauksesta            tyä täydentääkseen liikehuoneiston
23188: (482/1995) ei sisällä mitään tähän tapaukseen              vuokrauksesta annettua lakia (4821
23189: suoraan sovellettavia säännöksiä. Kohtuuttoman             1995) sen takaamiseksi, ettei kenenkään
23190: vuokrasopimuksen sovittelua koskevat 5 §:n                 ole pakko vastoin tahtoaan pitää liiket-
23191: säännökset tuskin tulisivat edes laintulkinnalla           tä sunnuntaina auki?
23192: 
23193: 
23194: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
23195: 
23196:     Ulla-Maj Wideroos /r
23197: 
23198: 
23199: 
23200: 
23201: 2
23202: Ministerin vastaus                                       KK 738/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
23203: 
23204: 
23205: 
23206: 
23207: Eduskunnan puhemiehelle
23208: 
23209: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      sopimussakosta, jonka suuruus on määritelty ko-
23210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       konaisvuokran mukaan ja jonka maksaruisvel-
23211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     voite kestää enintään laiminlyönnin ajan. Sopi-
23212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj       mussakon perusteista ja maksettavaksi lankeami-
23213: Wideroosin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-       sen muodoista osapuolet ovat sopineet osana
23214: myksen KK 738/1999 vp:                              vuokrasopimusta. Aukioloa koskevan sopimus-
23215:                                                     ehdon laiminlyönti voi oikeuttaa myös sopimuk-
23216:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     sen irtisanomisen tai purkamiseen, jos laimin-
23217:       tyä täydentääkseen liikehuoneiston            lyönti on toistuvaa. Kauppakeskus Myyrmannis-
23218:       vuokrauksesta annettua lakia (482/            ta saadun selvityksen mukaan, kauppakeskus so-
23219:       1995) sen takaamiseksi, ettei kenenkään       veltaa kuluvan vuoden lokakuun alusta lukien so-
23220:       ole pakko vastoin tahtoaan pitää liiket-      pimussakkolauseketta arkipäivinä sovittua auki-
23221:       tä sunnuntaina auki?                          oloa ja lauantaiaukioloa koskevien sovittujen rui-
23222:                                                     nimiaikojen rikkojiin. Sunnuntaiaukioloja ei si-
23223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ten ole vuokrasopimusehtojen mukaisesti edelly-
23224: ti seuraavaa:                                       tetty sopimussakkouhalla, vaan sunnuntaiauki-
23225: Kysymys perustuu käsitykseen, että kauppakes-       olo on perustunut vapaaehtoisuuteen ja omaan
23226: kus Myyrmanni Vantaalla soveltaa vuokrasopi-        velvoittautumiseen.
23227: muksia, joiden ehtojen mukaan liiketiloja vuok-         Kysymys yhteisistä aukioloista on erilaisissa
23228: raavien pikkuliikkeiden on pidettävä liike sun-     kauppiastaloissa vain eräs yhteistoiminnan muo-
23229: nuntaina auki ja että vaihtoehtona olisi 10 pro-    to, jolla yhteisestä kauppapaikasta pyritään yh-
23230: sentin vuokran korotus. Kauppakeskus Myyr-          dessä sovituin ehdoin ja menettelytavoin saa-
23231: mannin selvityksen mukaan vastikään uusittujen      maan synergiaetuja kaikille kauppiastalon pikku-
23232: vuokrasopimusten vakioehdoissa on kyllä edel-       liikkeille. Niinpä vuokrasopimuksen yhteydessä
23233: lytetty noudatettavaksi yhtenäisiä aukioloaikoja    on tavallista sopia myös tästä muusta yhteistoi-
23234: ja aukioloa myös sunnuntaisin, jos niin on sovi-    minnasta. Kun otetaan huomioon, että kukin
23235: tulla tavalla päätetty. Aukioloa koskevan sopi-     vuokralainen itse sopii näistä yhteisistä eduista ja
23236: musehdon laiminlyöntiä ei kuitenkaan ole sank-      velvoitteista, eikä kyse siis ole vuokrasopimus-
23237: tioitu kysymyksen perusteluissa esitetyllä taval-   ehdon, kuten vuokran yksipuolisesta muuttamis-
23238: la. Kyseessä ei ole vuokran korotus tai vuokran     yrityksestä, ei ole aihetta lähteä muuttamaan lii-
23239: määräytymistä koskevan ehdon yksipuolinen           kehuoneistojen vuokrauksesta annettua lakia ky-
23240: muutosvaatimus sopimuksen vastaisesti. Kyse on      symyksessä esitetyllä tavalla.
23241: 
23242: 
23243: 
23244: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
23245: 
23246:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
23247: 
23248: 
23249:                                                                                                       3
23250: KK 738/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r                                                    Ministems svar
23251: 
23252: 
23253: 
23254: 
23255: Tili riksdagens talman
23256: 
23257: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      högst den tid som underlåtenheten är för handen.
23258: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      Avtalspartema har som en del av hyreskontraktet
23259: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      kommit överens om grundema för kontraktsbo-
23260: Ulla-Maj Wideroos /sv undertecknade skriftliga       ten och under vilka former den förfaller tili betal-
23261: spörsmål SS 738/1999 rd:                             ning. Underlåtenhet att efterleva avtalsvillkoret
23262:                                                      om öppettid kan också berättiga till uppsägning
23263:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         eller hävande av kontraktet, om underlåtenheten
23264:       för att komplettera lagen om hyra av af-       upprepas. Enligt utredningen från köpcentret
23265:       färslokal (482/1995) så att det garante-       Myyrmanni tillämpar köpcentret från början av
23266:        ras att ingen tvingas hålla söndagsöp-        oktober i år klausulen om kontraktsbot på dem
23267:       pet mot sin vilj"a?                            som bryter mot den minimiöppettid som överens-
23268:                                                      kommits för vardagama och lördagama. Därige-
23269: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      nom har söndagsöppet enligt kontraktsvillkoren
23270: föra följande:                                       inte förutsatts med hot om kontraktsbot, utan öp-
23271: Spörsmålet bygger på uppfattningen att köpcen-       pethållning under söndagen har byggt på frivi1-
23272: tret Myyrmanni i Vanda tillämpar hyresavtal som      lighet och på att vederbörande själv iklätt sig
23273: innehåller ett villkor om att de småbutiker som      denna skyldighet.
23274: hyr affårsutrymmen måste hålla söndagsöppet             Frågan om gemensamma öppettider är i vissa
23275: och att altemativet är en 10 procents hyreshöj-      köpcentrum bara en form av samarbete genom
23276: ning. Enligt en utredning av köpcentret Myyr-        viiken man under överenskomna villkor och för-
23277: manni förutsätter nog standardvillkoren i de nyli-   faringssätt strävar efter att alla småbutiker i köp-
23278: gen reviderade hyreskontrakten att öppettidema       centret skall få synergifördelar av den gemen-
23279: är enhetliga och att söndagsöppet också ingår,       samma handelsplatsen. Sålunda är det i samband
23280: om man beslutat om detta på överenskommet            med hyreskontrakten vanligt att man också kom-
23281: sätt. Men underlåtenhet att följa avtalsvillkoret    mer överens om det övriga samarbetet. Då man
23282: om öppettid har dock inte sanktionerats på så sätt   beaktar att varje hyresgäst själv är med och kom-
23283: som anförs i spörsmålet. Det är inte fråga om en     mer överens om dessa gemensamma fördelar och
23284: hyreshöjning eller om ett ensidigt krav på änd-      förpliktelser, och det alltså inte är fråga om ett
23285: ring av ett avtalsvillkor som gäller hyresbestäm-    ensidigt försök att ändra hyran, finns det ingen
23286: ningen, i strid med hyresavtalet. Det är fråga om    anledning att ändra lagen om hyra av affårslägen-
23287: en kontraktsbot, vars storlek har definierats en-    het på det sätt som anges i spörsmålet.
23288: ligt totalhyran och som man är skyldig att betala
23289: 
23290: 
23291: 
23292: Helsingfors den 7 december 1999
23293: 
23294:     Minister Suvi-Anne Siimes
23295: 
23296: 
23297: 4
23298:                                                                   KK 739/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23299: 
23300: 
23301: 
23302: 
23303:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 739/1999 vp
23304: 
23305:                                              Adoptiovanhempien asema
23306: 
23307: 
23308: 
23309: 
23310: Eduskunnan puhemiehelle
23311: 
23312: Suomeen adoptoidaan ulkomailta noin 200 lasta            Julkisia varoja käytetään Suomessa äitiysneu-
23313: vuodessa. Tämä on huomattavasti vähemmän              volaverkoston ja synnytyssairaaloiden ylläpi-
23314: kuin muissa Pohjoismaissa, joissa yhteiskunta         toon, ja lisäksi lapsettomuushoitoja ja -tutkimuk-
23315: osallistuu adoptiokustannusten maksamiseen.           sia rahoitetaan verovaroin. YK:nlapsen oikeuk-
23316: Suomessa adoptiovanhemmat maksavat itse               sien sopimuksen mukaan lapsen syntyperä ei saa
23317: kaikki adoptiosta johtuvat kustannukset, jotka        vaikuttaa hänen oikeuksiinsa. Siksi yhteiskun-
23318: ovat tyypillisesti 31 000-85 000 markkaa. Li-         nan tulee turvata adoptioperheille parhaat mah-
23319: säksi adoptiovanhempien vanhempainloma on             dolliset edellytykset hoitaa tehtäväänsä ja koh-
23320: lyhyempi kuin biologisilla vanhemmilla. Nämä          della niitä tasaveroisesti biologisten perheiden
23321: epäkohdat eivät ole puolusteltavissa, koska adop-     kanssa.
23322: tio on maassamme laissa hyväksytty tapa muo-
23323: dostaa perhe.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23324:    Kehitysmaissa äidit joutuvat luopumaan lap-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23325: sistaan äärimmäisen köyhyyden pakottamina, ja         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23326: lastenkodit ovat surullisen täynnä orpoja ja hylät-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23327: tyjä lapsia. Hyvinvoivassa Suomessa monet parit
23328: kärsivät lapsettomuudesta tai haluavat muista               Milloin hallitus aikoo tuoda eduskun-
23329: syistä adoptoida itselleen nimenomaan ulkomaa-              nalle lain, jossa adoptiovanhempien
23330: laisen lapsen. Ei ole inhimillisesti ajatellen oi-          vanhempainlomaa pidennetään biolo-
23331: kein, että vain varakkaat suomalaiset voivat ot-            gisten vanhempien vanhempainlomaa
23332: taa luokseen tällaisen lapsen.                              vastaavaksi ja
23333:    Muissa pohjoismaissa vanhempainloma on
23334: yhtä pitkä sekä adoptiovanhemmilla että biologi-            mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23335: silla vanhemmilla. Julkisin varoin rahoitettua              tyä, jotta ulkomailta adoptointi olisi ta-
23336: adoptioavustusta ulkomailta adoptoivat saavat               loudellisesti mahdollista myös vähem-
23337: Ruotsissa 24 000 kruunua, Tanskassa 33 000                  män varakkaille?
23338: kruunua.
23339: 
23340: 
23341: Helsingissä 11 päivänä marrraskuuta 1999
23342: 
23343:     Kirsi Piha /kok
23344: 
23345: 
23346: 
23347:                                                                                                Versio 2.0
23348: KK 739/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                    Ministerin vastaus
23349: 
23350: 
23351: 
23352: 
23353: Eduskunnan puhemiehelle
23354: 
23355: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     lapsen noutomatka ja ulkomailla oleskelu tarvit-
23356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       tavien hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpi-
23357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teiden hoitamiseksi. Vanhempien mahdollinen
23358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan   palkaton virkavapaus, vanhempainloman piden-
23359: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymykseen KK       tämiseksi "tavallisen" suuruiseksi, on lisäksi suu-
23360: 739/1999 vp:                                       ri taloudellinen rasite adoption yhteydessä.
23361:                                                        Lapsen syntymän jälkeiseltä ajalta maksetta-
23362:       Milloin hallitus aikoo tuoda eduskun-        va päivärahakausi jakautuu äitiysrahakauteen ja
23363:       nalle lain, jossa adoptiovanhempien          vanhempainrahakauteen. Äitiysrahakauden tar-
23364:       vanhempainlomaa pidennetään biolo-           koituksena on ollut turvata odottavan äidin ja
23365:       gisten vanhempien vanhempainlomaa            syntyvän lapsen terveyttä ennen synnytystä sekä
23366:       vastaavaksi ja                               äidin toipumista synnytyksestä. Lapsen ja äidin
23367:                                                    välisen läheisen suhteen syntymisen vuoksi
23368:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    äitiysvapaa olisi myös ottolapselle tärkeä. Van-
23369:       tyä, jotta ulkomailta adoptointi olisi ta-   hempainrahakauden tarkoituksena on antaa van-
23370:       loudellisesti mahdollista myös vähem-        hemmalle mahdollisuus jäädä pois ansiotyöstä
23371:       män varakkaille?                             hoitaakseen lastaan tai ottolastaan ja näin myös
23372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vahvistaa lapsen ja vanhemman välisen siteen
23373: ti seuraavaa:                                      kehittymistä ja tukea lapsen kehitystä.
23374:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriössä on pyritty
23375: Suomeen on vuoden 1985 lain lapseksiottamises-     viemään eteenpäin uudistuksia, jotka parantaisi-
23376: ta voimaantulon jälkeen adoptoitu noin 1 400       vat ottovanhempien asemaa siten, ettei se mer-
23377: lasta ulkomailta. Kansainvälisten adoptioiden      kittävästi poikkeaisi biologisen vanhemman
23378: määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvulla.           asemasta. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella
23379: Vuonna 1997 Suomen kansainvälisten lapsek-         sairausvakuutuslain muutoksella toteutettiin
23380: siottamisasioiden lautakunta käsitteli 230 hake-   ottovanhempien asemaa koskevia parannuksia,
23381: musta luvan saamiseksi kansainväliseen adop-       muun muassa pidennettiin ottovanhemman van-
23382: tioon ja vuonna 1998 hakemuksia oli 168. Tä-       hempainrahakauden vähimmäisaikaa. Vanhem-
23383: män vuoden loppuun mennessä lautakunta tulee       painrahaa maksetaan ottovanhemmalle jokaisel-
23384: käsittelemään noin 250 hakemusta. Vuonna 1998      ta arkipäivältä siihen saakka, kunnes lapsen syn-
23385: Suomeen tuli ulkomailta 181 ottolasta, joista 59   tymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vä-
23386: tuli Venäjältä, 30 Kolumbiastaja 27 Thaimaasta.    hintään 180 arkipäivältä. Ottoisällä on oikeus
23387:    Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu perheel-   isyysrahaan kuudelta arkipäivältä vanhempainra-
23388: le kustannuksia, jotka muodostuvat muun muas-      hakauden aikana. Jos perheeseen tulee samalla
23389: sa asiakirjojen käännöksistä ja legalisoinneista   kertaa useampi adoptiolapsi, pitenee vanhempai-
23390: sekä kansainvälisen lapseksiottamispalvelun an-    nrahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä useam-
23391: tajan perimistä palvelumaksuista. Suurin yksit-    paa adoptiolasta kohti. Ulkomailta adoptoidut
23392: täinen menoerä kansainvälisessä adoptiossa on      lapset ovat harvoin aivan pieniä vauvoja, joten
23393: 
23394: 
23395: 2
23396: Ministerin vastaus                                             KK 739/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23397: 
23398: 
23399: useimmiten heidän ottovanhemmilleen makse-          vanhemman äitiys- ja vanhempainrahakautta
23400: taan vanhempainrahaa 180 arkipäivältä eli noin      sekä mahdollisuutta pidentää ottoisän isyysloma
23401: seitsemän kuukauden ajan. Ajanjakso on hieman        12 arkipäivän pituiseksi. Myös mahdollisuutta
23402: pidempi kuin biologisen vanhemman vanhem-           adoptioavustuksen maksamiseen selvitetään. Tä-
23403: painrahakausi, joka on enimmillään 158 arkipäi-     hän mennessä valtiontalouden tiukka tilanne ei
23404: vää. Se on kuitenkin vieläkin huomattavasti ly-     ole antanut mahdollisuuksia adoptioperheiden
23405: hyempi kuin biologisten vanhempien vanhem-          tukemiseen erityisellä adoptioavustuksella. Li-
23406: muuteen liittyvät perhevapaat yhteensä.             säksi parhaillaan valmistellaan isätoimikunnan
23407:    Sosiaali- ja terveysministeriössä adoptioper-    isän aseman tukemiseksi esittämien toimenpide-
23408: heiden ja biologisten perheiden saattamista tasa-   ehdotusten toteuttamista. Isätoimikunta on esit-
23409: vertaiseen asemaan pidetään tärkeänä. Sosiaali-     tänyt mm. vanhempainrahakauden pidentämistä
23410: ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan     25 arkipäivällä siten, että pidennyksen voisi
23411: mahdollisuuksia pidentää ottovanhemman van-         käyttää vain isä; joko biologinen isä taikka otto-
23412: hempainrahakautta      vastaamaan     biologisen    isä.
23413: 
23414: 
23415: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
23416: 
23417:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23418: 
23419: 
23420: 
23421: 
23422:                                                                                                     3
23423: KK 739/1999 vp -       Kirsi Piha /kok                                                    Ministerns svar
23424: 
23425: 
23426: 
23427: 
23428: Tili riksdagens talman
23429: 
23430: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        lands under den tid som det tar att vidta de nöd-
23431: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         vändiga administrativa och juridiska åtgärderna.
23432: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kir-       Möjligheten för föräldrarna att ta ut tjänstledig-
23433: si Piha /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1        het utan lön, dvs. att förlänga föräldraledigheten
23434: SS 739/1999 rd:                                        till "normal" längd, är också en stor ekonomisk
23435:                                                        belastning i samband med adoption.
23436:        När ämnar regeringen förelägga riksda-              Dagpenningsperioden efter ett barns födelse
23437:        gen en lag genom viiken adoptivföräld-          indelas i en moderskapspenningsperiod och en
23438:        rars föräldraledighet förlängs så att den       föräldrapenningsperiod. Syftet med moderskaps-
23439:        motsvarar biologiska föräldrars föräld-         penningsperioden har varit att trygga den blivan-
23440:        raledighet, och                                 de moderns och fostrets hälsa före förlossningen
23441:                                                        samt moderns återhämtning efter förlossningen.
23442:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           För att ett nära förhållande skall uppstå mellan
23443:        för att det skall bli ekonomiskt möjligt        barnet och modern vore moderskapsledighet vik-
23444:        att adoptera från utlandet även för dem         tig även för adoptivbarn. Syftet med föräldrapen-
23445:        som är mindre välbärgade?                       ningsperioden är att göra det möjligt för föräld-
23446: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        rarna att stanna hemma från förvärvsarbetet och
23447: föra fö1jande:                                         sköta sitt barn eller adoptivbarn och på så sätt
23448:                                                        även trygga att bandet mellan barnet och föräl-
23449: Sedan adoptions1agen trädde i kraft 1985 har ca        dern stärks och stöda barnets utveckling.
23450:  1400 barn adopterats från utlandet. Under 1990-           Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
23451: talet har antalet internationella adoptioner i Fin-    försökt driva igenom reformer i syfte att förbätt-
23452: land ökat. År 1997 behandlade närnnden för in-         ra adoptivföräldrarnas ställning så att den inte
23453: ternationella adoptionsärenden i Finland 230 an-       närnnvärt avviker från biologiska föräldrars ställ-
23454: sökningar om tillstånd till internationell adop-       ning. Adoptivföräldrarnas ställning förbättrades
23455: tion och år 1998 var anta1et ansökningar 168. 1 år     genom en ändring av sjukförsäkringslagen som
23456: kommer närnnden vid utgången av året att ha be-        trädde i kraft vid ingången av 1997, bl.a. förläng-
23457: hand1at ungefår 250 ansökningar. År 1998 adop-         des minimitiden för adoptivförälderns föräldra-
23458: terades 181 barn från utlandet tili Finland, av vil-   penningsperiod. Föräldrapenning betalas till
23459: ka 59 kom från Ryssland, 30 från Colombia och          adoptivföräldern för varje vardag fram till dess
23460: 27 från Thailand.                                      att 234 vardagar har förflutit från barnets födel-
23461:    En internationell adoption medför kostnader         se, dock för minst 180 vardagar. Adoptivfadern
23462: för fami1jen. Kostnaderna består bl.a. av över-        har rätt till faderskapspenning för sex vardagar
23463: sättning av dokument och 1ega1iseringar samt be-       under föräldrapenningsperioden. Om familjen
23464: tjäningsavgifter som tas ut av de organ som skö-       samtidigt adopterar flera barn, förlängs föräldra-
23465: ter internationell adoptionstjänst. Den största ut-    penningsperioden med 60 vardagar för varje barn
23466: giftsposten vid internationell adoption utgörs av      utöver ett. Barn som adopteras från utlandet är
23467: resan för att hämta barnet och vistelsen utom-         sällan nyfödda, varför föräldrapenning oftast be-
23468: 
23469: 
23470: 4
23471: Ministems svar                                                    KK 739/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23472: 
23473: 
23474: ta1as till deras adoptivförä1drar för 180 vardagar,   adoptivfåders faderskaps1edighet tili 12 varda-
23475: dvs. för ca sju månader. Perioden är något 1ängre     gar. Även möj1igheten att beta1a adoptionsbidrag
23476: än bio1ogiska föräldrars förä1drapenningsperiod,      utreds. Tilis vidare har det tili följd av den stra-
23477: som maximalt är 158 vardagar. Perioden är dock        ma statsekonomiska situationen inte varit möj-
23478: fortfarande betyd1igt kortare än bio1ogiska för-      1igt att genom ett särskilt adoptionsbidrag under-
23479: ä1drars familje1edigheter samman1agt.                 stöda adoptivfamiljer. Dessutom bereds som bäst
23480:    Vid socia1- och hä1sovårdsministeriet anses        genomförandet av de åtgärdsförslag som pappa-
23481: det viktigt att adoptivfami1jer blir likstälida med   kommissionen utarbetat för stödjande av fåder-
23482: biologiska familjer. Vid ministeriet utreds som       nas stälining. Pappakommissionen har bl.a. före-
23483: bäst möjlighetema att förlänga adoptivföräldrars      slagit att föräldrapenningsperioden förlängs med
23484: föräldrapenningsperiod så att den motsvarar bio-      25 vardagar så, att förlängningen kan utnyttjas
23485: 1ogiska föräldrars moderskapspenningsperiod           bara av fadem, såväl av en biologisk far som av
23486: och förä1drapenningsperiod samt att förlänga          en adoptivfar.
23487: 
23488: 
23489: Helsingfors den 1 december 1999
23490: 
23491:     Omsorgsminister Eva Biaudet
23492: 
23493: 
23494: 
23495: 
23496:                                                                                                         5
23497:                         j
23498:                     j
23499:                     j
23500:                 j
23501:                 j
23502:             j
23503:             j
23504:         j
23505:         j
23506:     j
23507:     j
23508: j
23509: j
23510:                                                                   KK 740/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23511: 
23512: 
23513: 
23514: 
23515:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 740/1999 vp
23516: 
23517:                                              A vena Oy:n yksityistäminen
23518: 
23519: 
23520: 
23521: 
23522: Eduskunnan puhemiehelle
23523: 
23524: Viitaten kirjalliseen kysymykseeni KK 514/1999        voa ja kiinnostusta sijoituskohteena on ollut tar-
23525: vp, pyydän vastauksen epämääräisyyden takia           peen kasvattaa.
23526: ministeriitä täsmennystä vastaukseen. Kysymyk-
23527: seeni Avenan liiketoimintojen laajentamisesta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23528: sain ministeriitä vastauksen, että toimet, joilla     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23529: ostettiin Suomen Rehu Oy, tähtäävät valtion           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23530: omistusosuuden pienentämiseen Avena Oy:ssä,           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23531: kuten vuoden 2000 talousarvioesityksessä tode-
23532: taan.                                                       Mitä liiketoimintoja vielä mahdollisesti
23533:    Avenan yksityistämisedellytysten parantami-              suunnitellaan ostettavaksi Avenan yh-
23534: nen siis edellyttää uusien liiketoimintojen mu-             teyteenja
23535: kaan ostamista. Hallitus katsoo, että nykyinen lii-
23536: ketoimintarakenne on liian kapea herättämään                millä aikataululla Avenan yksityistämi-
23537: monipuolista ostokiinnostus ta, joten Avenan ar-            nen hallituksen suunnitelmien mukaan
23538:                                                             toteutuu?
23539: 
23540: 
23541: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
23542: 
23543:     Kirsi Piha /kok
23544: 
23545: 
23546: 
23547: 
23548:                                                                                                Versio 2.0
23549: KK 740/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                  Ministerin vastaus
23550: 
23551: 
23552: 
23553: 
23554: Eduskunnan puhemiehelle
23555: 
23556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        semikokonaisuuden kannattavuuden ja toimi-
23557: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      vuuden varmistamiseen. Liiketoiminnassa voi
23558: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Avenasta riippumattomistakin syistä tulla eteen
23559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan   asetelmia, joihin Avenakin joutuu ottamaan kan-
23560: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       taa. Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole tie-
23561: 740/1999 vp:                                       dossaan mitään uusia yritysostohankkeita, ja
23562:                                                    käytännössä tällaisten asioiden valmistelu kuu-
23563:       Mitä liiketoimintoja vielä mahdollisesti     luukin yritysjohdolle ja yrityksen hallitukselle.
23564:       suunnitellaan ostettavaksi Avenan yh-           Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
23565:       teyteenja                                    kunta on edellyttänyt maa- ja metsätalousminis-
23566:                                                    teriötä laatimaan Avenaa koskevan omistajastra-
23567:       millä aikataululla Avenan yksityistämi-      tegisen suunnitelman. Tätä suunnitelmatyötä ol-
23568:       nen hallituksen suunnitelmien mukaan         laan käynnistämässä, mutta tässä vaiheessa ei ole
23569:       toteutuu?                                    edellytyksiä määritellä Avenan yksityistämiselle
23570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tarkkaa aikataulua. Luonnollisesti aina laadittu-
23571: ti seuraavaa:                                      jen suunnitelmienkin toimeenpano riippuu liike-
23572:                                                    toiminnan kehityksestä ja yleisestä markkinati-
23573: Avena Yhtiöille Suomen Rehun osto oli mittava      lanteesta.
23574: liiketoimi, ja Avenan on keskityttävä uuden kon-
23575: 
23576: 
23577: 
23578: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
23579: 
23580:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23581: 
23582: 
23583: 
23584: 
23585: 2
23586: Ministems svar                                                  KK 740/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23587: 
23588: 
23589: 
23590: 
23591: Tili riksdagens talman
23592: 
23593: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     i den nya koncemsammansättningen. Inom af-
23594: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     fårsverksamheten kan det även uppstå av Avena
23595: statsrådet översänt följande av riksdagsman         oberoende konstellationer som Avena måste ta
23596: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs-    ställning till. Jord- och skogsbruksministeriet har
23597: mål SS 740/1999 rd:                                 inte kännedom om att nya företagsköp skulle pla-
23598:                                                     neras och i praktiken hör planeringen av sådana
23599:       Vilka affärsverksamheter planeras             frågor till företagsledningen och till företagets
23600:       eventuellt ännu att köpas upp i anslut-       styrelse.
23601:       ning tili Avena, och                             Regeringens finanspolitiska ministerutskott
23602:                                                     har uppdragit åt jord- och skogsbruksministeriet
23603:       enligt viiken tidtabell skall Avena enligt    att göra upp en ägarstrategisk plan för Avena.
23604:       regeringens planer privatiseras?              Detta planeringsarbete är i startgropama, men i
23605: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     detta skede finns det inga förutsättningar för att
23606: föra följande:                                      göra upp någon noggrann tidtabell för privatise-
23607:                                                     ringen av Avena. Naturligtvis beror även verk-
23608: För Avenabolagen var köpet av Finska Foder en       ställandet av uppgjorda planer alltid på hur af-
23609: betydande affår, och Avena måste koncentrera        fårsverksamheten utvecklas och på den allmänna
23610: sig på att säkra lönsamheten och funktionaliteten   marknadssituationen.
23611: 
23612: 
23613: 
23614: Helsingfors den 26 november 1999
23615: 
23616:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23617: 
23618: 
23619: 
23620: 
23621:                                                                                                      3
23622:                                                              KK 74111999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23623: 
23624: 
23625: 
23626: 
23627:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 74111999 vp
23628: 
23629:                                              Kouluterveydenhuollon seuranta
23630: 
23631: 
23632: 
23633: 
23634: Eduskunnan puhemiehelle
23635: 
23636: Suomalaista kouluterveydenhuoltoa on totuttu          rin terveystarkastus tehdään seitsemän kertaa pe-
23637: pitämään korkeatasoisena ja ainutlaatuisena           ruskoulun aikana, osassa Pohjois- ja Keski-Suo-
23638: koko maailmassa. Sosiaali- ja terveysministe-         men kuntia tarkastus tehdään vain kolmesti.
23639: riön julkaisemasta selvityksestä kuntien seulon-      Myös Uudellamaalla on kuntia, joissa tarkastus
23640: noista ja terveystarkastuksista kävi ilmi, että       tehdään reilusti keskimääräistä harvemmin. Jois-
23641: kouluterveydenhuolto on järjestetty epätasaises-      sain kunnissa on menty jopa niin pitkälle, että
23642: ti eri puolilla Suomea. Kuntien panostus vaihte-      koululainen saattaa selvitä läpi koko peruskou-
23643: lee äärilaidasta toiseen. On kuntia, joissa koulu-    lun ilman yhtään lääkärintarkastusta. Tämä ei
23644: terveydenhuolto on laadukasta ja riittävää, sekä      vastaa mielikuvaa korkeatasoisista palveluista.
23645: kuntia, joissa on ajauduttu todellisiin laiminlyön-      Hallitusohjelmassa luvataan, että palvelujen
23646: teihin.                                               laatu ja saatavuus turvataan koko maassa. Tode-
23647:    Koululaiset ovat tutkimusten mukaan entistä        taan myös, että väestön terveys ja sen edistämi-
23648: väsyneempiä, väkivallanteot kouluissa ovat li-        nen otetaan yhdeksi julkista päätöksentekoa ja
23649: sääntyneet ja koululaiset kärsivät enenevässä         toimintaa ohjaavaksi ja siihen vaikuttavaksi teki-
23650: määrin syömishäiriöistä ja muista mielentervey-       jäksi. Perhepoliittisissa tavoitteissa todetaan, että
23651: den ongelmista. Säännölliset terveystarkastukset      hallitus edistää sellaisia olosuhteita, joilla tue-
23652: ja niiden yhteydessä suoritettu ohjaus- ja neuvon-    taan vastuullista vanhemmuutta, turvallista kas-
23653: tatyö ovat luoneet hyvän rungon lasten ja nuor-       vuympäristöä ja kasvua tasapainoiseen aikuisuu-
23654: ten terveyttä edistävään toimintaan. Lasten ja        teen. Laadukas ja riittävä kouluterveydenhuolto
23655: nuorten, kuten myös perheiden ongelmat, ovat          on olennaisessa asemassa toteutettaessa näitä ta-
23656: monimuotoistuneet ja monimutkaistuneet 1990-          voitteita.
23657: luvulla. Monimuotoisten ongelmien ratkaisemi-
23658: seen tarvitaan monimuotoisia palveluja. Koulu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23659: terveydenhuolto on tärkeässä asemassa lasten ja       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23660: nuorten pahoinvoinoin ehkäisyssä.                     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23661:     Tällä vuosikymmenellä koululaisten terveys-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23662: tarkastuksista ei enää ole annettu tarkkoja ohjei-
23663: ta, eikä niiden määrää seurata. Kunnat voivat                Miten sosiaali- ja terveysministeriö seu-
23664: harkintansa mukaan päättää, kuinka monta tar-                raa sitä, miten kunnat toteuttavat velvol-
23665: kastusta peruskoulun aikana tehdään. Keskimää-               lisuutensa järjestää kouluterveyden-
23666:                                                              huaitoja
23667: 
23668: 
23669: 
23670: 
23671:                                                                                                   Versio 2.0
23672: KK 74111999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23673: 
23674: 
23675: 
23676:       mihin toimenpiteisiin on tarkoitus ryh-
23677:       tyä esille nousseiden kouluterveyden-
23678:       huollon puutteiden korjaamiseksi?
23679: 
23680: 
23681: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
23682: 
23683:     Sari Sarkomaa /kok
23684: 
23685: 
23686: 
23687: 
23688: 2
23689: Ministerin vastaus                                          KK 74111999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23690: 
23691: 
23692: 
23693: 
23694: Eduskunnan puhemiehelle
23695: 
23696: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        varten keskeiset osoittimet ja menetelmät. Nii-
23697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         den avulla hankitaan vuosittain kuva kunkin esi-
23698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tetyn toimenpiteen käynnistymisestä ja toteutu-
23699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarka-      misesta sekä mahdollisuuksien mukaan vaiku-
23700: maan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tuksista.
23701: KK 74111999 vp:                                          Lääninhallitukset valvovat, seuraavat ja ar-
23702:                                                       vioivat peruspalvelujen saatavuutta ja tasoa alu-
23703:       Miten sosiaali- ja terveysministeriö seu-       eellaan. Lääninhallitusten suorittama arviointi-
23704:       raa sitä, miten kunnat toteuttavat velvol-      työ tullaan kytkemään jatkossa kiinteärumin ta-
23705:       lisuutensa järjestää kouluterveyden-            voite- ja toimenpideohjelmassa mainittujen pai-
23706:       huaitoja                                       nopistealueiden, joista yksi on lasten ja nuorten
23707:                                                       terveyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy,
23708:        mihin toimenpiteisiin on tarkoitus ryh-       ja niihin liittyvien toimenpiteiden ja toteutumi-
23709:        tyä esille nousseiden kouluterveyden-         sen seurantaan. Arviointia tullaan tekemään niin
23710:        huollon puutteiden korjaamiseksi?             sisällöllisesti kuin määrällisestikin.
23711: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Jos kunta laiminlyö kouluterveydenhuollon
23712: ti seuraavaa:                                        palvelujen järjestämisen, voi perhe ottaa yhteyt-
23713:                                                      tä oman alueensa lääninhallitukseen. Lääninhal-
23714: Valtioneuvoston 28.10.1999 hyväksymässä so-          litusten sosiaali- ja terveysosastot valvovat
23715: siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-    alueensa terveydenhuollon palvelujen saatavuut-
23716: ohjelmassa vuosille 2000-2003 yhtenä tavoit-         ta ja voivat puuttua tietoonsa tulleisiin laimin-
23717: teena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvin-       lyönteihin.
23718: voinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy.            Kouluterveydenhuoltoa varten tullaan valmis-
23719: Kuntia kehotetaan varmistamaan riittävät voima-      telemaan Stakesin, kuntien ja Suomen Kuntalii-
23720: varat kouluterveydenhuoltoa varten. Lisäksi kou-     ton kanssa toimenpidesuositus, jossa otetaan tar-
23721: luterveydenhuollon asiantuntijoita neuvotaan ot-     vittaessa kantaa myös henkilöstön mitoitusperus-
23722: tamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämi-      teisiin. Kouluterveydenhuollon suositus on tar-
23723: nen huomioon kouluyhteisön koko toiminnassa,         koitettu koulun ja kouluterveydenhuollon käyt-
23724: kuten opetussuunnitelmissa ja arvioinnissa. Kun-     töön ohjaamaan ja helpottamaan jokapäiväistä
23725: nat ovat keskeisessä asemassa kouluterveyden-        työtä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä.
23726: huollon palvelujen järjestämisessä. Koulutervey-     Suosituksen tavoitteena on antaa yleinen koulu-
23727: denhuolto on osa kansanterveystyötä, jonka jär-      terveydenhuollon linjaus ja toimia uuden tutki-
23728: jestäruisvastuu on kunnalla.                         tun tiedon välittäjänä ajankohtaisissa asioissa.
23729:    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvioi   Kouluterveydenhuollon suosituksen on määrä
23730: tavoite- ja toimintaohjelman toteutumista vuosit-    valmistua ensi vuonna.
23731: tain. Ministeriön koordinoimana toteutetaan ensi         Lisäksi kansanterveyden neuvottelukunta val-
23732: vuonna hanke, jonka tehtävänä on kehittää tavoi-     mistelee TK21-ohjelmaa (= Terveyttä kaikille
23733: te- ja toimintaohjelman seurantaa ja arviointia
23734: 
23735: 
23736:                                                                                                      3
23737: KK 74111999 vp- Sari Sarkomaa /kok                  Ministerin vastaus
23738: 
23739: 
23740: 21. vuosisadalla), jossa terveyden edistäminen ja
23741: koulu on yhtenä tärkeänä toiminnan kenttänä.
23742: 
23743: 
23744: 
23745: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
23746: 
23747:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23748: 
23749: 
23750: 
23751: 
23752: 4
23753: Ministems svar                                              KK 74111999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23754: 
23755: 
23756: 
23757: 
23758: Tili riksdagens talman
23759: 
23760: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       får man årligen en uppfattning om hur varje en-
23761: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       skild åtgärd har kommit i gång och genomförts
23762: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sari      och i mån av möjlighet om effektema av åtgär-
23763: Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörs-        dema.
23764: mål SS 741/1999 rd:                                      Länsstyrelsema övervakar, följer upp och ut-
23765:                                                       värderar tillgången och nivån på basservice inom
23766:        Hur ämnar social- och hälsovårdsminis-         sina områden. Länsstyrelsemas utvärderingsar-
23767:        teriet följa att kommunerna fullgör sin        bete kommer framöver att i allt större utsträck-
23768:        skyldighet att ordna skolhälsovård och         ning kopplas samman med de prioriterade områ-
23769:                                                       den som nämns i mål- och verksamhetsprogram-
23770:        vilka åtgärder ämnar man vidta för att         met, varav ett är främjande av bams och ungas
23771:        avhjälpa de brister som yppat sig i skol-      hälsa och förebyggande av utslagning, uppfölj-
23772:        hälsovården?                                   ning av åtgärder i anslutning därtill och uppfölj-
23773: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       ning av hur åtgärdema utfallit. Utvärderingen
23774: föra fö1jande:                                        kommer att göras med tanke på både innehåll och
23775:                                                       omfattning.
23776: Enligt mål- och verksamhetsprogrammet för so-            Om kommunen underlåter att ordna skolhälso-
23777: cial- och hälsovården 2000-2003, som godkän-         vårdstjänster kan familjema kontakta 1änsstyrel-
23778: des den 28 oktober 1999 av statsrådet, är ett mål    sen i det egna länet. Länsstyrelsemas social- och
23779: att främja bams och ungas hälsa och välstånd         hälsoavdelningar övervakar tillgången på hälso-
23780: samt förebygga utslagning. Kommunema upp-            och sjukvårdstjänster inom sitt område och kan
23781: manas att se till att skolhälsovården får adekvata   vid behov ingripa i försummelser som kommer
23782: resurser. Dessutom rekommenderas att experter-       till deras kännedom.
23783: na inom skolhälsovården skall arbeta för att in-         Med tanke på skolhälsovården kommer man i
23784: satser för att främja bams och ungas välbefinnan-    samarbete med Stakes, kommunema och Fin-
23785: de integreras i all skolverksamhet, såsom i läro-    lands Kommunförbund att bereda en rekommen-
23786: planema och bedömningen. Kommunema inne-             dation om åtgärder där man vid behov även tar
23787: har en central position när det gäller att ordna     ställning till enligt vilka grunder personalstyrkan
23788: skolhälsovårdstjänster. Skolhälsovården är en        skall dimensioneras. Rekommendationen för
23789: del av det folkhälsoarbete som skall ordnas av       skolhälsovården är avsedd att användas av sko-
23790: kommunema.                                           lomas och skolhälsovårdens personai för att sty-
23791:    Social- och hälsovårdsministeriet följer upp      ra och underlätta deras dagliga arbete med att
23792: och utvärderar årligen hur mål- och verksamhets-     främja bams och ungas hälsa. Målet med rekom-
23793: programmet utfaller. Ministeriet koordinerar un-     mendationen är att ge allmänna riktlinjer för
23794: der nästa år ett projekt med uppgift att utveckla    skolhälsovården och att förmedla nya forsknings-
23795: indikatorer och metoder som är viktiga med tan-      resultat om aktuella frågor. A vsikten är att re-
23796: ke på uppföljningen och utvärderingen av mål-        kommendationen för skolhälsovården skall bli
23797: och verksamhetsprogrammet. Med hjälp av dessa        fårdig under nästa år.
23798: 
23799: 
23800:                                                                                                      5
23801: KK 741/1999 vp- Sari Sarkomaa lkok                                                  Ministems svar
23802: 
23803: 
23804:    Dessutom håller fo1khä1sode1egationen på att     radet), där främjandet av hälsan samt skolan ut-
23805: bereda TK21-programmet (= Terveyttä kaikille        gör ett viktigt verksamhetsfålt.
23806: 21. vuosisadalla- Hä1sa för alla under 21 århund-
23807: 
23808: 
23809: 
23810: Helsingfors den 1 december 1999
23811: 
23812:     Omsorgsminister Eva Biaudet
23813: 
23814: 
23815: 
23816: 
23817: 6
23818:                                                              KK 742/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23819: 
23820: 
23821: 
23822: 
23823:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 742/1999 vp
23824: 
23825:                                              Vakinaisen henkilöstön lisääminen sosiaali- ja
23826:                                              terveydenhuollossa
23827: 
23828: 
23829: 
23830: 
23831: Eduskunnan puhemiehelle
23832: 
23833: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1998 määräai-          poistuu valtava määrä kokemuksen mukanaan
23834: kaisia työsuhteita oli kaikista työsuhteista          tuomaa ammattitaitoa. Tilalle tulevat ovat kyllä
23835: 17,5 %. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen       hyvin koulutettuja, mutta kokemattomia ammat-
23836: yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa: sairaan-     tilaisia. Nuorten määräaikaisessa työsuhteessa
23837: hoitajista ja lastentarhanopettajista on määräai-     olevien mahdollisuudet päästä kartuttamaan am-
23838: kaisessa työsuhteessa peräti noin 33 prosenttia,      mattitaitoaan ovat liian heikot. Nuoret vastaval-
23839: nuorista työntekijöistä vielä suurempi osa.           mistuneet joutuvat olemaan pitkään työttöminä
23840: "Luonnollisena" määräaikaisten osuutena on pi-        tai lyhyissä työsuhteissa. He jäävät usein kaiken
23841: detty noin l 0-15 prosenttia henkilöstön määräs-      täydennyskoulutuksen ulkopuolelle, koska kou-
23842: tä. Osa määräaikaisista työsuhteista on perustel-     lutukseen pääsevät useimmiten vain vakituisessa
23843: tuja esimerkiksi äitiys- ja vanhempainlomien          työsuhteessa olevat.
23844: hoidossa. Suuri osa määräaikaisista sosiaali- ja          Määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä ja
23845: terveydenhuollon työntekijöistä kuitenkin hoitaa      henkilökunnan niukkuus ovat suurimpia uhkia
23846: avointa virkaa tai on jostain muusta syystä mää-      sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan
23847: räaikaisessa työsuhteessa. Useissa maamme kun-        toimivuudelle ja laadulle.
23848: nissa on varsin nurinkurinen asetelma: suuri
23849: joukko kalliisti koulutettuja ammattitaitoisia        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23850: työntekijöitä on työttömänä samaan aikaan, kun        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23851: sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijöitä on      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23852: vähennetty äärirajoille asti.                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23853:     Kun uuden työvoiman paikkaaminen on vä-
23854: hentynyt, on seurauksena ollut keski-iän voima-             Millä toimenpiteillä hallitus aikoo to-
23855: kas nousu terveydenhuollon työyhteisössä. On                teuttaa hallitusohjelmaan kirjatun ta-
23856: lukuisia työyhteisöjä, joissa henkilöstön keski-            voitteen erityisesti sosiaali- ja tervey-
23857: ikä hipoo tällä hetkellä 50:tä vuotta. Eläkepoistu-         denhuollon pysyvien työsuhteiden lisää-
23858: ma on voimakasta vuosina 2005-2015; samalla                 misestä?
23859: 
23860: 
23861: Helsingissä II päivänä marraskuuta 1999
23862: 
23863:     Sari Sarkomaa /kok
23864: 
23865: 
23866: 
23867:                                                                                                Versio 2.0
23868: KK 742/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok                                                     Ministerin vastaus
23869: 
23870: 
23871: 
23872: 
23873: Eduskunnan puhemiehelle
23874: 
23875: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sääntymiseen, mikä ei aina ole ollut asiakkaiden
23876: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tai työyhteisöjen etu.
23877: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Myös palvelu- ja hoitosuhteenjatkuvuutta tur-
23878: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarko-      vataan lisäämällä pysyviä työsuhteita. Tästä
23879: maan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        asiasta neuvotellaan parhaillaan sosiaali- ja ter-
23880: KK 74211999 vp:                                       veysministeriön, työministeriön ja Suomen Kun-
23881:                                                       taliiton kesken. Tässä selvitystyössä on tullut
23882:        Millä toimenpiteillä hallitus aikoo to-         ilmi, että työtön hoitaja maksaa yhteiskunnalle
23883:        teuttaa hallitusohjelmaan kirjatun ta-         melkein yhtä paljon kuin työssä käyvä hoitaja.
23884:        voitteen erityisesti sosiaali- ja tervey-          Suomen Kuntaliiton selvitysten mukaan 10
23885:        denhuollon pysyvien työsuhteiden lisää-        vuoden sisällä 50 000 sosiaali- ja terveysalan
23886:        misestä?                                       työntekijää on jäämässä eläkkeelle. Myös tämä
23887:                                                       tosiasia tukee toimenpiteitä, joilla nopeasti pa-
23888: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         rannetaan hoitoalan työtilannetta ja turvataan pit-
23889: ti seuraavaa:                                         käaikaisia työsuhteita.
23890: Valtioneuvoston 28.10.1999 hyväksymässä so-               Sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja
23891: siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-     Suomen Kuntaliitto selvittävät vuoden 2001 ai-
23892: ohjelmassa vuosille 2000-2003 (TATO) ovat             kana, millä keinoin voidaan säilyttää sosiaali- ja
23893: keskeisesti esillä henkilöstön riittävyyteen, osaa-   terveydenhuollon ammatteihin koulutettujen
23894: miseen ja jaksamiseen liittyvät toimenpiteet.         nuorten henkilöiden ammattitaito sekä ylläpitää
23895: Hallitus sitoutuu ohjelmassa parantamaan sosiaa-      nykyisen henkilöstön ammattitaitoa siihen saak-
23896: li- ja terveydenhuollon ammattien tarpeen mää-        ka, kunnes työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen
23897: rällistä ennakointia ja koulutuksen sisällön ja       nopeutuu (TATO:n toimenpidesuositus 72).
23898: työelämän tarpeiden yhteensovittamista, turvaa-           Vuorotteluvapaa, osa-aikalisäjärjestelmä, osa-
23899: maan mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitämi-         aikaeläke ja perhevapaiden käyttö ovat hyviä kei-
23900: seen ja työllisyyteen sekä kehittämään kuntiin        noja yhteensovittaa työtä ja perhe-elämää, ne tar-
23901: suuntautuvaa työllistämistukea.                       joavat työssä oleville mahdollisuuden ammatilli-
23902:     Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö     seen lisäkoulutukseen ja samalla tuovat mahdol-
23903: ja Suomen Kuntaliitto yhdessä työmarkkinaosa-         lisuuksia nuorille vastavalmistuneille ja muille
23904: puolien kanssa selvittävät vuoden 1999 aikana         ammattitaitoisille henkilöille saada työtä. Kään-
23905: kuntien työllistämistuen kehittämistarpeet so-        töpuolena on kuitenkin se, että samalla määrä-
23906: siaali- ja terveydenhuollossa. Pyritään siihen,       aikaiset työsuhteet lisääntyvät.
23907: että kunnissa työllistämistukea ei käytettäisi sel-       Tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja, jois-
23908: laisten tehtävien hoitamiseen, jotka vaativat py-     sa määräaikaisetkin työsuhteet ovat mahdolli-
23909: syvää henkilöstöä (TATO:n toimenpidesuositus          simman pitkiä, työt järjestetään niin, että työyh-
23910: 71 ). Työllistämistuen runsas käyttö on omalta        teisöjen toimivuus on hyvä ja uusiin malleihin
23911: osaltaan johtanut määräaikaisten työsuhteiden li-     kytkeytyy myös täydennyskoulutusta. Tähän liit-
23912:                                                       tyen työministeriö ja sosiaali- ja terveysministe-
23913: 
23914: 
23915: 2
23916: Ministerin vastaus                                         KK 742/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23917: 
23918: 
23919: riö ovat toteuttaneet onnistuneita kokeiluja, joi-   sen kautta löytyy tilaa uusille työntekijöille pysy-
23920: den laajempi hyödyntäminen on parhaillaan val-       viin työsuhteisiin, ja kunnat näin varautuvat tie-
23921: misteilla. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkik-      dossa olevaan nopeaan eläkepoistumaan. Hyviä
23922: si niin sanotusta Karusellimallista, jossa tavoit-   kokemuksia on saatu myös kuntien työaikakokei-
23923: teena on sekä työttöminä työnhakijoina olevien       luista, joissa vakituinen henkilöstö lyhensi työai-
23924: ammattiin valmistuneiden sairaanhoitajien am-        kaansa, luopui osasta palkastaan ja teki näin tilaa
23925: matillisen osaamisen säilyttäminen ja toisaalta      uusille työntekijöille. Tämä on yksi keino ylläpi-
23926: työssä olevien, pitkään ammatissa toimineiden        tää henkilöstön ammattitaitoa ja parantaa työssä
23927: sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen kehittä-     olevien jaksamista siihen saakka, kunnes henki-
23928: minen. Tavoitteena on, että yhteisen koulutuk-       löstön nopea eläköityminen alkaa.
23929: 
23930: 
23931: Helsingissä l päivänä joulukuuta 1999
23932: 
23933:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
23934: 
23935: 
23936: 
23937: 
23938:                                                                                                        3
23939: KK 742/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok                                                         Ministerns svar
23940: 
23941: 
23942: 
23943: 
23944: Till riksdagens talman
23945: 
23946: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         lett tili att antalet tidsbundna arbetsförhållanden
23947: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         ökat, vilket inte alltid har gynnat klienterna eller
23948: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sari        arbetsgemenskaperna.
23949: Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörs-             Även ett fortgående service- och vårdförhål-
23950: mål SS 742/1999 rd:                                     lande tryggas genom en ökning av andelen fasta
23951:                                                         arbetsförhållanden. F örhandlingar om detta förs
23952:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           som bäst med social- och hälsovårdsministeriet
23953:        för att uppnå det i regeringsprogram-            arbetsministeriet och Finlands Kommunförbund:
23954:        met inskrivna målet om att utöka antalet         1 detta utredningsarbete har det kommit fram att
23955:        fasta arbetsförhållanden speciellt inom          en arbetslös skötare kostar nästan lika mycket för
23956:        social- och hälsovården?                         sarnhället som en arbetande skötare.
23957:                                                            Enligt Finlands Kommunförbund utredningar
23958: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         kommer 50 000 arbetstagare inom social- och
23959: föra följande:                                          hälsovården att gå i pension inom 10 år. Även
23960: 1 det mål- och verksamhetsprogram för social-           detta faktum stöder vidtagande av åtgärder som
23961: och hälsovården 2000-2003 som statsrådet an-            snabbt förbättrar arbetssituationen inom vård-
23962: tagit 28.10.1999 betonas i synnerhet åtgärder i         branschen och tryggar långvariga arbetsförhål-
23963: anslutning tili en tillräckligt stor personal, perso-   landen.
23964: nalens kunnande och personalens förutsättningar            År 2001 utreder social- och hälsovårdsminis-
23965: att orka arbeta. 1 programmet binder sig regering-      teriet, arbetsministeriet och Finlands Kommun-
23966: en dels att förbättra möjligheterna att förutse be-     förbund vilka medel som måste tillgripas för att
23967: hovet av ett större utbud på yrken inom social-         unga människor med yrkesutbildning inom soci-
23968: och hälsovården och att samordna innehållet i ut-       al- och hälsovården skall kunna bevara sin yrkes-
23969: bildningen med behoven inom arbetslivet, dels           kompetens och den befintliga personalen ha kvar
23970: att trygga förutsättningarna för att bevara yrkes-      sin yrkesskicklighet tills pensioneringsproces-
23971: kompetensen och möjligheterna att få arbete             sen börjar gå snabbare (rekommenderad åtgärd
23972: samt att förbättra sysselsättningsstödet tili kom-      72 i programmet).
23973: munerna.                                                   Alterneringsledighet, deltidstillägg, deltids-
23974:    Arbetsministeriet, social- och hälsovårdsmi-         pension och familjeledigheter är exempel på bra
23975: nisteriet och Finlands Kommunförbund utreder            sätt att sammanlänka arbete och familjeliv. De
23976: 1999 tillsammans med parterna på arbetsmarkna-          ger personer som arbetar en möjlighet tili yrkes-
23977: den om sysselsättningsstödet tili kommunerna            inriktad tilläggsutbildning samtidigt som de ger
23978: kan omstruktureras inom social- och hälsovår-           unga nyutexaminerade och andra kompetenta
23979: den. Ambitionen är att kommunerna inte skall ut-        personer en möjlighet att få arbete. Nackdelen är
23980: nyttja sysselsättningsstödet för arbetsuppgifter        dock att antalet tidsbundna arbetsförhållanden
23981: som kräver fast anställd personai (rekommende-          samtidigt ökar.
23982: rad åtgärd 71 i programmet). Att sysselsättnings-          Målet är att hitta lösningar som innebär att
23983: stödet utnyttjas i stor utsträckning har för sin del    även tidsbundna arbetsförhållanden är så långa
23984: 
23985: 
23986: 4
23987: Ministerns svar                                             KK 742/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
23988: 
23989: 
23990: som möj1igt, att arbetet ordnas så att man får till   ning bereda plats för nya arbetstagare i fasta ar-
23991: stånd väl fungerande arbetsgemenskaper och att        betsförhållanden och att kommunerna på detta
23992: även fortbildning kopplas till de nya modellerna.     sätt förbereder sig på den förestående snabba
23993: 1 anslutning tili detta har arbetsministeriet och     pensionavgången. Man har även goda erfarenhe-
23994: social- och hälsovårdsministeriet genomfört           ter av kommunernas arbetstidsförsök, som inne-
23995: lyckade försök, och en bredare tillämpning av         bar att den fasta personalen förkortade sin arbets-
23996: dessa bereds som bäst. Man har fått goda erfaren-     tid, avstod från en del av lönen och på detta sätt
23997: heter t.ex. av en s.k. karusellmodell som har som     gav plats för nya arbetstagare. Detta är ett sätt att
23998: mål att bibehålla yrkeskunnandet hos arbetslösa       upprätthålla personalens yrkeskompetens och
23999: arbetssökande med sjukskötarexamen och att ut-        förbättra förutsättningarna att orka arbeta tili
24000: veckla yrkeskunnandet hos sjukskötare som ar-         dess personalen i snabb takt börjar gå i pension.
24001: betat länge. Målet är att genom gemensam utbild-
24002: 
24003: 
24004: Helsingfors den 1 december 1999
24005: 
24006:     Omsorgsminister Eva Biaudet
24007: 
24008: 
24009: 
24010: 
24011: 22 200678
24012:                                                                                                          5
24013:                                                               KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.
24014: 
24015: 
24016: 
24017: 
24018:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 743/1999 vp
24019: 
24020:                                                Koululaisten huumetestit
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 
24025: Eduskunnan puhemiehelle
24026: 
24027: Huumeongelman leviäminen Suomessa on vaka-                 Pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilai-
24028: va asia. Huumeiden käytön asiantuntijat niin ter-       toksissa on käytetty laajoja huumetestejä sen jäl-
24029: veydenhuollossa, sosiaalitoimessa kuin poliisis-        keen, kun paljastui, että yhdessä koulussa oli
24030: sakin luottavat valistukseen nuorten huumeiden          pyöritetty laajaa huumebisnestä.
24031: käytön ennaltaehkäisykeinona. Eduskunnassa on              Eräässä noin 4 000 asukkaan maalaiskunnas-
24032: parhaillaan käsittelyssä lakiesitys poliisin            sa, jossa poliisi epäilee olevan kymmenen huu-
24033: oikeuksien laajentamisesta, jotta huumerikolli-         meiden käyttäjää, on kunnan yläasteen rehtorin
24034: suus saataisiin paremmin kuriin.                        mukaan päätetty ottaa käyttöön yläasteella ja lu-
24035:    Aika ajoin nousee esiin suunnitelmia eri ryh-        kiossa satunnaiset, koko luokkaa koskevat yllä-
24036: mien testaamiseksi koululaisten, nuorten tai            tyshuumetestit Testit on suunniteltu tehtäväksi
24037: työntekijöiden huumeiden käytön selvittämisek-          lääkärin valvonnassa virtsanäytteestä ja oppilaan
24038: si. Yleisiä testauksia on vastustettu tietosuojan       vanhempien luvalla.
24039: kannalta, koska testitulosten luotettavuus ja tes-         Pienessä kunnassa testiin osallistumisen ehto-
24040: tiin osallistumisen aidon vapaaehtoisuuden totea-       na oleva aito vapaaehtoisuus on kyseenalaista,
24041: minen on kyseenalaista.                                 koska ihmiset tuntevat toisensa ja leimautumisen
24042:    Koulujen huumetestaus ei ole uusi keskuste-          vaara on erityisen suuri. Kyseisessä kunnassa osa
24043: lunaihe. Suomessa on suunniteltu sitoutumista           alussa testistä kieltäytyneistä on myöhemmin
24044: huumeettomaan kouluun, ja keinoksi on esitetty          suostunut. Yksimielisyyden paine pienissä kou-
24045: oppilaiden vapaaehtoista vanhempien ja oppi-            luyhteisöissä ei ole uutta.
24046: laan itsensä luvalla tapahtuvaa huumetestausta.
24047:     Aiemmin asiasta on luovuttu, koska testausta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24048: on pidetty eettisesti arveluttavana ja siihen on lii-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
24049: tetty voimakas leimautumisen mahdollisuus. Li-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24050: säksi testin luotettavuudesta ollaan eri mieltä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24051: Osa asiantuntijoista pitää testiä luotettavana ja
24052: osa taas virhemahdollisuutta suurena.                          Ylittääkö kunta päätösvaltansa, jos se
24053:     Testissä näkyy myös suorituskykyä paranta-                testaa kaikki yläasteen ja lukion oppi-
24054: vien aineiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö.             laat satunnaisilla yllätyshuumetesteillä
24055: Pienissä kouluyhteisöissä leimautumisen vaara                 ja
24056: on erityisen suuri. Jos oppilas tai hänen vanhem-
24057: pansa kieltäytyvät testistä vaikkapa periaatteelli-           miten turvataan yksilön oikeus koske-
24058: sista yksilön koskemattomuuteen liittyvistä syis-             mattomuuteen ja testin aito vapaaehtoi-
24059: tä, oppilas leimautuu herkästi ainakin poten-                 suus pienessä kunnassa, jossa oppilaan
24060: tiaaliseksi huumeiden käyttäjäksi.                            vanhempien kieltäydyttyä testauksesta
24061:                                                               leimautumisen vaara on suuri sekä
24062:                                                                                                  Versio 2.0
24063: KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.
24064: 
24065: 
24066:       auttaako vapaaehtoinen testaaminen      meita kokeilevat nuoret kieltäytyvät tes-
24067:       huumeiden käytön leviämistä, jos huu-   tistä?
24068: 
24069: 
24070: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1999
24071: 
24072:     Tarja Filatov /sd
24073:     Susanna Huovinen /sd
24074:     Heli Paasio /sd
24075: 
24076: 
24077: 
24078: 
24079: 2
24080: Ministerin vastaus                                        KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.
24081: 
24082: 
24083: 
24084: 
24085: Eduskunnan puhemiehelle
24086: 
24087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koululaisille suoritettavista huumetesteistä, nii-
24088: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        den suorittamista ei voida pitää laillisina eivätkä
24089: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ne näin ollen voi kuulua kunnan toimialaan. Hal-
24090: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Pila-     litusmuodon perusoikeussäännöksiin ei sisälly
24091: tovin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     nimenomaisia määräyksiä siitä, mikä merkitys
24092: sen KK 743/1999 vp:                                  henkilön omalla suostumuksella on perusoikeuk-
24093:                                                      sien suojaamiin oikeuksiin, kuten henkilökohtai-
24094:       Ylittääkö kunta päätösvaltansa, jos se         seen koskemattomuuteen, puuttumisen kannalta.
24095:       testaa kaikki yläasteen ja lukion oppi-        Kun nimenomaisia säännöksiä asiasta ei ole an-
24096:       laat satunnaisilla yl/ätyshuumetesteillä       nettu, lienee katsottava, että koululaisen huolta-
24097:       ja                                             jan suostumuksella tai hänen omalla suostumuk-
24098:                                                      sellaan ei ole vaikutusta arvioitaessa koulun suo-
24099:       miten turvataan yksilön oikeus koske-          rittaman huumetestauksen laillisuutta. Myös-
24100:       mattomuuteen ja testin aito vapaaehtoi-        kään testin satunnaisuudella ei voida katsoa ole-
24101:       suus pienessä kunnassa, jossa oppilaan         van merkitystä arviointiperusteena.
24102:       vanhempien kieltäydyttyä testauksesta              Perusoikeuksien rajoittamisessa on otettava
24103:       leimautumisen vaara on suuri sekä              huomioon perusoikeuksien rajoitusten perustu-
24104:        auttaako vapaaehtoinen testaaminen            minen lakiin, rajoitusten tarkkarajaisuus ja täs-
24105:        huumeiden käytön leviämistä, jos huu-         mällinen määrittely ja rajoitusperusteiden hyväk-
24106:        meit[l kokeilevat nuoret kieltäytyvät tes-    syttävyys. Lisäksi rajoitusta ei voida tavallisella
24107:                                                      lailla ulottaa perusoikeuden ytimeen. Suhteelli-
24108:        tistä?
24109:                                                      suusperiaatteen mukaisesti rajoituksen olisi olta-
24110: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        va välttämätön hyväksyttävän tarkoituksen saa-
24111: ti seuraavaa:                                        vuttamiseksi ja oikeussuojan turvaamisesta on
24112:                                                      huolehdittava.
24113: Henkilökohtaista koskemattomuutta koskevan               Yksilön koskemattomuuteen puuttuvia sään-
24114: hallitusmuodon 6 §:n (969/1995) mukaan jokai-        nöksiä on muun muassa työterveyshuoltolaissa.
24115: sella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen       Lakitasoinen säännös terveystarkastuksesta te-
24116: vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuu-         kee sen mahdolliseksi ilman työntekijän suostu-
24117: teen. Säännöksen mukaan henkilökohtaiseen            musta, jos terveystarkastuksessa on kysymys yk-
24118: koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta       silön henkilökohtaisten terveydellisten edelly-
24119: riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädet-   tysten selvittämisestä sijoitettaessa työntekijää
24120: tyä perustetta. Huumetestaus merkitsee hallitus-     työhön, jossa saattaa aiheutua terveyden vaaraa
24121: muodon 6 §:ssä suojeltuun perusoikeuteen puut-       tai haittaa, terveystarkastuksen järjestämisestä
24122: tumista. Hallitusmuodon 5 §:n 3 momentin             erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töis-
24123: (969/1995) mukaan lapsia on kohdeltava tasa-ar-      sä, terveystarkastuksen järjestämisestä silloin,
24124: voisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa   kun on perusteltua aihetta epäillä työstä johtuvan
24125: kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioi-     työntekijälle terveydellisiä vaaroja ja kun on ky-
24126: hin. Kun meillä ei ole annettu lain säännöksiä
24127: 
24128:                                                                                                       3
24129: KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.                                                   Ministerin vastaus
24130: 
24131: 
24132: symys vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoi-         ilmi ja mitä suostumus koskee. Jos leimautumis-
24133: sen työntekijän työssä selviytymisen seurannas-        ta ei voida välttää, testien järjestäminen ei olisi
24134: ta.                                                    asianmukaista. Selvitystä siitä, mikä vaikutus
24135:     Perusoikeuden suoja koskee myös alaikäistä.        testeillä oppilaitoksissa voisi olla huumeiden
24136: Hallintomenettelylain 16 §:n mukaan vajaaval-          käytön leviämisessä, ei ole.
24137: taisen puolesta käyttää puhevaltaa yleensä hänen          Edellä olevan perusteella katson, että kaikkiin
24138: edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen          yläasteen ja lukion oppilaisiin suuntautuvat sa-
24139: edustajansa, mutta alaikäinen, joka on täyttänyt       tunnaiset yllätyshuumetestit ovat perusoikeuk-
24140: 15 vuotta, käyttää huoltajansa rinnalla erikseen       sien rajoittamiselle asetettujen yleisten vaati-
24141: puhevaltaa asiassa. Lapsen henkilökohtaista kos-       musten kannalta ongelmallisia silloinkin, kun ne
24142: kemattomuutta koskeva perusoikeus on luonteel-         perustuvat suostumuksiin. Tilanteet, joissa huu-
24143: taan itsenäinen myös hänen vanhempiinsa näh-           metestit saattaisivat olla perusteltuja, tulisi ar-
24144: den.                                                   vioida lähinnä työterveyshuolto laissa omaksuttu-
24145:     Oppilaitosten oppilaiden huumetestausta kos-       jen periaatteiden pohjalta. Henkilön omaan tai
24146: kevaa lainsäädäntöä ei siis ole eikä asiaa ole sel-    toisen turvallisuuteen liittyvät tekijät saattaisivat
24147: vitetty eikä siitä käyty avointa keskustelua riittä-   olla hyväksyttyjä perusteita. Kun lainsäädäntöä
24148: västi. Suostumukseen perustuva testaus, jos se         asiasta ei ole, huumetestien suorittaminen oppi-
24149: olisi lailla sallittu, edellyttäisi, että suostumuk-   laitoksissa ei kuulu kunnan toimivaltaan.
24150: sen antajat tietäisivät, mitä seikkoja testeistä käy
24151: 
24152: 
24153: 
24154: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
24155: 
24156:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
24157: 
24158: 
24159: 
24160: 
24161: 4
24162: Ministems svar                                               KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.
24163: 
24164: 
24165: 
24166: 
24167: Tili riksdagens talman
24168: 
24169: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         righetsområde. 1 regeringsformens bestämmel-
24170: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ser om de grundläggande fri- och rättighetema
24171: statsrådet översänt följande av riksdagsman             ingår inga uttryckliga föreskrifter om vilken be-
24172: Tarja Filatov /sd m.fl. undertecknade skriftliga        tydelse en persons eget samtycke har med hänse-
24173: spörsmål SS 743/1999 rd:                                ende på kränkning av de rättigheter som skyddas
24174:                                                         genom de grundläggande fri- och rättighetema,
24175:        Överskrider kommunen sina befogenhe-             exempelvis den personliga integriteten. Efter-
24176:        ter, om den sporadiskt narkotikatestar           som inga uttryckliga bestämmelser om detta har
24177:        alla elever i högstadiet och gymnasiet           utfårdats torde det kunna anses att vårdnadshava-
24178:        utan föranmälan och                              rens eller skolelevens samtycke inte har någon
24179:                                                         inverkan när lagligheten hos narkotikatestning
24180:        hur trygga individens rätt tili integritet       som skolan utför bedöms. lnte heller kan den om-
24181:        och ett genuint frivilligt deltagande i          ständigheten att testningen är sporadisk anses
24182:        tester i en liten kommun där risken för          vara av betydelse som grund för bedörnningen.
24183:        stämpling är stor om en elevs föräldrar              Vid begränsningar av de grundläggande fri-
24184:        vägrar att samtycka tili testning samt           och rättighetema gäller det att beakta att begräns-
24185:        främjar frivillig testning ett ökat narko-       ningama bör basera sig på lag och vara noggrant
24186:         tikamiss bruk, om unga som prövar på            avgränsade och exakt definierade och att grun-
24187:        narkotika vägrar att låta testa sig?             dema för begränsningama bör vara godtagbara.
24188:                                                         Dessutom kan begränsningen inte utsträckas till
24189: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         käman av en grundläggande fri- eller rättighet
24190: föra följande:                                          genom en vanlig lag. 1 enlighet med proportiona-
24191:                                                         litetsprincipen bör begränsningen vara nödvän-
24192: Enligt 6 § (969/1995) regeringsformen, som gäl-         dig för uppnående av ett godtagbart syfte, och
24193: ler den personliga integriteten, har var och en rätt    tryggandet av rättsskyddet bör tillgodoses.
24194: tillliv och till personlig frihet, integritet och sä-      Bestämmelser som kränker individens integri-
24195: kerhet. Enligt bestämmelsen får den personliga          tet ingår bl.a. i lagen om företagshälsovård. En
24196: integriteten inte kränkas och ingen får berövas         bestämmelse på lagnivå gör hälsoundersökning-
24197: sin frihet godtyckligt och utan laglig grund. Nar-      ar möjliga utan arbetstagarens samtycke, ifall det
24198: kotikatestning innebär att en grundläggande             är fråga om att individens personliga förutsätt-
24199: rättighet som skyddas i 6 § regeringsformen             ningar vad hälsan beträffar utreds genom en häl-
24200: kränks. Enligt 5 § 3 mom. (969/1995) regerings-         soundersökning när arbetstagaren placeras i ar-
24201: formen skall bam bemötas somjämlika individer           bete som kan medföra risk eller men för hälsan,
24202: och de skall ha rätt till medinflytande enligt sin      hälsoundersökningen anordnas i arbete som med-
24203: utvecklingsnivå i frågor som gäller dem själva.         för särskild fara för ohälsa, hälsoundersökningen
24204: Eftersom inga bestämmelser om narkotikatest-            anordnas när det finns motiverat skäl att misstän-
24205: ning av skolelever har utfårdats på lagnivå i Fin-      ka att arbetet medför hälsorisker för arbetstaga-
24206: land kan testningen inte anses vara laglig, och         ren eller det är fråga om kontroll av hur en arbets-
24207: den kan således inte höra till kommunens behö-
24208: 
24209:                                                                                                           5
24210: KK 743/1999 vp- Tarja Filatov /sd ym.                                                    Ministems svar
24211: 
24212: 
24213: tagare som är handikappad på grund av lyte, ska-       inte ändamålsenligt att arrangera tester. Det finns
24214: da eller sjukdom klarar sig i arbetet.                 ingen utredning om viiken betydelse testning i lä-
24215:    Skyddet för de grundläggande fri- och rättig-       roanstaltema skulle kunna ha för en ökning av
24216: hetema gäller också minderåriga. Enligt 16 § la-       narkotikamissbruket.
24217: gen om förvaltningsförfarande förs talan på en            Med stöd av vad som anförs ovan anser jag att
24218: omyndig persons vägnar i allmänhet av intresse-        sporadiska narkotikatester som utförs utan föran-
24219: bevakaren, vårdnadshavaren eller någon annan           mälan och gäller alla elever i högstadiet och
24220: laglig företrädare, men en minderårig som har          gymnasiet är problematiska med hänseende på de
24221: fyllt 15 år eller hans eller hennes vårdnadshavare     allmänna kraven på begränsningar av de grund-
24222: för talan i en sak var för sig. Bamets grundläg-       läggande fri- och rättighetema också när test-
24223: gande rättighet i fråga om den personliga integri-     ningen baserar sig på samtycke. Sådana situatio-
24224: teten är tili sin karaktär självständig också i för-   ner där narkotikatester skulle kunna vara motive-
24225: hållande tili föräldrama.                              rade bör bedömas närmast utifrån de principer
24226:    Lagstiftning om narkotikatestning av elever i       som anammats i lagen om företagshälsovård.
24227: läroanstalter existerar alltså inte, och saken har     Faktorer som anknyter tili den egna säkerheten
24228: varken utretts eller öppet diskuterats i tillräcklig   eller någon annans säkerhet skulle kunna vara
24229: utsträckning. Testning som grundar sig på sam-         godtagbara grunder. Eftersom lagstiftning om sa-
24230: tycke skulle, om den var tillåten i lag, förutsätta    ken inte existerar hör utförandet av narkotikates-
24231: att de som ger sitt samtycke vet vilka omständig-      ter i läroanstaltema inte tili kommunens behörig-
24232: heter som framgår av testema och vad samtycket         hetsområde.
24233: gäller. Om stämpling inte kan undvikas är det
24234: 
24235: 
24236: 
24237: Helsingfors den 2 december 1999
24238: 
24239:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
24240: 
24241: 
24242: 
24243: 
24244: 6
24245:                                                                 KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
24246: 
24247: 
24248: 
24249: 
24250:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 744/1999 rd
24251: 
24252:                                               Möjlighet tili deltidssjukskrivning
24253: 
24254: 
24255: 
24256: 
24257: Tili riksdagens talman
24258: 
24259: 1 Finland inträffar årligen ca en miljon olycksfall    stegvis skulle öka från exempelvis två timmar till
24260: av vilka ungefår 140 000 är arbetsolycksfall. Det      åtta timmar. Detta är möjligt bl.a. i Sverige och i
24261: ligger i individens, arbetsgivarens och sarnhäl-       USA.
24262: lets intresse att genom rehabilitering få dessa per-
24263: soner tilihaka till arbetslivet så fort som möjligt.   Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
24264: För att detta skall vara möjligt borde olika reha-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24265: biliteringsmodeller utvecklas. Detta förutsätter       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24266: samtidigt en ändring av principerna för sjuk-          följande spörsmål:
24267: skrivning. Enligt dagens modell finns det ingen
24268: möjlighet till deltids- eller halvtidssjukskriv-             Ar regeringen medveten om ovan nämn-
24269: ning. Detta innebär att en sjukskriven person kan            da problem och
24270: återgå tili arbetslivet först när hans arbetsförmå-
24271: ga är fullt återställd.                                      ämnar regeringen vidta åtgärder i syfte
24272:    Alla parter skulle dra nytta av en modell enligt          att utveckla rehabiliteringsmodeller för
24273: viiken den sjukskrivna arbetstagaren kunde åter-             att arbetsoförmögna personer snabbare
24274: gå tili arbetslivet så att den dagliga arbetstiden           och smidigare skall kunna återgå tili ar-
24275:                                                              betslivet?
24276: 
24277: 
24278: Helsingforsden 12 november 1999
24279: 
24280:     Bjarne Kallis /tkf
24281: 
24282: 
24283: 
24284: 
24285:                                                                                                  Versio 2.0
24286: Suomennos                                                      KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
24287: 
24288: 
24289: 
24290: 
24291:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 744/1999 vp
24292: 
24293:                                              Mahdollisuus osa-aikasairauslomaan
24294: 
24295: 
24296: 
24297: 
24298: Eduskunnan puhemiehelle
24299: 
24300: Suomessa tapahtuu vuosittain noin miljoona ta-        vittäinen työaika lisääntyisi asteittain esim. kah-
24301: paturmaa, joista noin 140 000 on työtapaturmia.       desta tunnista kahdeksaan tuntiin. Tämä on mah-
24302: Yksilön, työnantajan ja yhteiskunnan edun mu-         dollista mm. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
24303: kaista on saada nämä henkilöt kuntoutuksella
24304: mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24305: Tämän mahdollistamiseksi tulisi kehittää erilai-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24306: sia kuntoutusmalleja. Tämä edellyttää samanai-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24307: kaisesti sairausloman myöntämisperiaatteiden          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24308: muuttamista. Nykyisen mallin mukaan osa-aika-
24309: tai puoliaikasairauslomaan ei ole minkäänlaisia              Onko hallitus tietoinen edellä mainituis-
24310: mahdollisuuksia. Tämän mukaisesti sairauslo-                 ta ongelmista ja
24311: malla oleva henkilö voi palata työelämään vasta,
24312: kun hänen työkykynsä on täysin palautunut.                  aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
24313:    Kaikille osapuolille olisi hyödyllinen sellai-           kehittääkseen kuntoutusmal/eja siten,
24314: nen malli, jonka mukaan sairauslomalla oleva                että työkyvytön henkilö voi palata työ-
24315: työntekijä voisi palata työelämään siten, että päi-         elämään entistä nopeammin ja jousta-
24316:                                                             vammin?
24317: 
24318: 
24319: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
24320: 
24321:     Bjarne Kallis /skl
24322: 
24323: 
24324: 
24325: 
24326: 2
24327: Ministerin vastaus                                              KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
24328: 
24329: 
24330: 
24331: 
24332: Eduskunnan puhemiehelle
24333: 
24334: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       tään kuitenkin sairauden alkamispäivää seuran-
24335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          neen seitsemännen arkipäivän loppuun saakka.
24336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Jos työntekijän työsuhde on jatkunut alle kuu-
24337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kal-      kauden, hänellä on oikeus saada 50 prosenttia
24338: liksen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      palkastaan. Tätä sairausajanpalkan maksuvelvol-
24339: KK 744/1999 vp:                                       lisuutta on useissa työehtosopimuksissa huomat-
24340:                                                       tavasti laajennettu.
24341:        Onko hallitus tietoinen edellä mainituis-          Työsopimuslain perusteella työntekijällä on
24342:        ta ongelmistaja                                toisaalta laillinen oikeus työstä poissaoloon, kun
24343:                                                       hänen työkykynsä on alentunut 28 §:ssä sääde-
24344:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        tyin tavoin ja toisaalta hänellä on oikeus palk-
24345:        kehittääkseen kuntoutusmalleja siten,          kaan laissa määritellyiltä päiviltä. Säännöksen
24346:        että työkyvytön henkilö voi palata työ-        lähtökohtana on, että työntekijän työkyky on las-
24347:        elämään entistä nopeammin ja jousta-           kenut siinä määrin, että hän on estynyt tekemästä
24348:        vammin?                                        työtään. Työsopimuslaki ei sinänsä asettane vaa-
24349: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         timuksia sille, että sairausloman tulisi kestää ko-
24350: ti seuraavaa:                                         konaisia päiviä. Käytännössä työkyvyttömyys
24351:                                                       hyväksytään kokopäiväisenä, kun sairausloma
24352: Kysymyksen perustelujen mukaan nykyisiä sai-          perustuu lääkärintodistukseen. Hoitavalla lääkä-
24353: rausloman myöntämisperiaatteita tulisi kehittää       rillä ei ole oikeutta myöntää sairauslomaa tai
24354: tapaturmissa vahingoittuneiden saattamiseksi          määrätä ketään sairauslomalle. Hän ainoastaan
24355: nopeammin takaisin työelämään siten, että sai-        antaa lääkärintodistuksena oman arvionsa poti-
24356: rausloma voitaisiin myöntää osa-aikaisena. Ta-        laansa työkyvystä. Viime kädessä työnantajajou-
24357: paturmasta toipuvalla henkilöllä tulisi olla mah-     tuu tekemään ratkaisun siitä, onko työntekijä
24358: dollisuus päivittäisen työajan asteittaiseen lisää-   esittämänsä lääkärintodistuksen perusteella esty-
24359: miseen. Kysyjän mukaan sairauslomalla oleva           nyt työnteosta.
24360: henkilö voi nykyisin palata takaisin työelämään           Työoikeudellinen lainsäädäntö ei aseta esteitä
24361: vasta, kun hänen työkykynsä on täysin palautu-        sille, että työntekijä voisi palata sairauslomalta
24362: nut. Osa-aikaiseen sairauslomaan ei ole mahdol-       työhön lisäämällä työaikaansa asteittain esimer-
24363: lisuutta niinkuin esim. Ruotsissa ja Yhdysval-        kiksi kahdesta tunnista alkaen. Edellytyksenä on
24364: loissa.                                               kuitenkin, että työntekijä ja työnantaja sopivat
24365:    Työsopimuslain (32011970) 28 §:ssä sääde-          asiasta. Työsuhde perustuu työnantajan ja työnte-
24366: tään työntekijän oikeudesta paikalliseen sairaus-     kijän väliseen sopimukseen. Sopimusehtojen
24367: lomaan. Säännöksen mukaan työntekijä, joka on         muuttaminen edellyttää sopimusta, ellei toisella
24368: estynyt tekemästä työtään sellaisen sairauden tai     sopijapuolena ole lakiin perustuvaa oikeutta yk-
24369: tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut ta-    sipuolisesti ilmoittaa sopimusehdon, kuten työ-
24370: hallaan tai törkeällä huolimattomuudella, on oi-      aikaehdon muuttamisesta. Työntekijän oikeus ly-
24371: keutettu saamaan palkkansa sairauspäiviltä enin-      hentää työaikaansa perustuu sopimukseen sekä
24372: 
24373: 
24374:                                                                                                        3
24375: KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl                                                       Ministerin vastaus
24376: 
24377: 
24378:  työaikalain 15 §:n (työajan lyhentäminen sosiaa-        mennuksen ajalta osan palkasta, korvataan kun-
24379:  lisista ja terveydellisistä syistä) että työsopimus-    toutujan ansionmenetys tapaturmavakuutukses-
24380:  lain 35 d §:n (osittainen hoitovapaa) tarkoitta-        ta. Näin ollen tapaturmavakuutusjärjestelmä ei
24381: missa tapauksissa.                                       aseta esteitä sille, että tapaturmasta toipuva hen-
24382:     Kysymyksessä esitetty järjestely voi olla jois-      kilö voisi kuntoutusvaiheessa siirtyä asteittain ta-
24383:  sakin tapauksissa perusteltu. Kaikkiin tilantei-        kaisin työelämään. Myöskään liikennevakuutus-
24384:  siin se ei kuitenkaan sovi. Jos sairausloman tilal-    järjestelmä, jossa korvaus määrätään pääosin va-
24385: le on palkattu määräaikaisessa sopimussuhteessa          hingonkorvauslain mukaan, ei tällaisia esteitä
24386: oleva sijainen, myös hänen asemansa on otettava          aseta.
24387: huomioon tilapäisiä työaikamuutoksia tehtäessä.             Jos kysymyksessä ei ole työ- tai liikennetapa-
24388: Poikkeukselliset työaikajärjestelyt vaikuttavat          turma, tapaturmassa vahingoittuneella on oikeus
24389: yleensä myös muiden samassa työyhteisössä ole-           sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päi-
24390: vien työntekijöiden asemaan, mikä on otettava            värahaan. Sairausvakuutuslain mukaisen päivä-
24391: huomioon työn järjestelyissä. Joissakin työaika-         rahan maksaminen edellyttää, että henkilö onko-
24392: muodoissa, kuten esimerkiksi keskeytymättö-              kopäiväisesti kykenemätön tekemään tavallista
24393: mässä kolmivuorotyössä, osittainen työhönpaluu           työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrat-
24394: on useimmiten käytännössä mahdotonta.                    tavaa. Osittaisen työkyvyttömyyden perusteella
24395:     Työtapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyy-           ei sairauspäivärahaa suoriteta.
24396: destä        maksetaan        tapaturmavakuutuslain         Pidempiaikaisen työkyvyttömyyden kohdalla
24397: (608/1948) perusteella ansionmenetyskorvauk-             henkilöllä on oikeus myös työ- ja kansaneläke-
24398: sena päivärahaa vuoden ajan tapaturmasta. Jos           järjestelmien etuuksiin. Työeläkelakien mukais-
24399: työkyvyttömyys jatkuu senkin jälkeen, korvaus            ta osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan, kun
24400: maksetaan tapaturmaeläkkeenä. Mikäli työnanta-          henkilön työkyvyn voidaan arvioida olevan yhtä-
24401: ja on maksanut työntekijälle työkyvyttömyyden           jaksoisesti alentunut ainakin vuoden ajan vähin-
24402: ajalta sairausajan palkkaa, suoritetaan sitä vas-       tään kahdella viidenneksellä. Määräajaksi myön-
24403: taava ansionmenetyskorvaus työnantajalle. An-           netty työkyvyttömyyseläke myönnetään työnte-
24404: sionmenetyskorvausta maksetaan vähintään l 0            kijän kuntoutumisen edistämiseksi kuntoutustu-
24405: prosentin suuruisesta työkyvyn alentumasta.             kena, joka jatkuu niin kauan kuin työntekijän ar-
24406: Alentuma määritellään ansioiden menetyksen              vioidaan olevan estynyt tekemästä ansiotyötä
24407: mukaan. Ansionmenetyskorvaus voidaan mak-               työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntoutustuki on täl-
24408: saa siten myös osittaisen työkyvyttömyyden pe-          löin osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen.
24409: rusteella. Näin ollen, mikäli työtapaturmasta toi-      Osatyökyvyttömyyseläkettä ja sitä vastaavaa
24410: puva kykenee palaamaan työhönsä vain asteit-            kuntoutustukea voidaan maksaa myös silloin,
24411: tain työmäärää lisäten, korvataan hänelle tästä ai-     kun työntekijä joutuu siirtymään osa-aikatyöhön
24412: heutuva ansionmenetys.                                  sairauden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ja
24413:     Työtapaturmassa vahingoittunutta koskee             kuntoutustuen maksaminen alkaa yleensä vasta
24414: kuntouttamisvelvoite. Kuntoutuksen ajalta tapa-         sairausvakuutuksen ensijaisuusajan päättymisen
24415: turmavakuutuksen ansionmenetyskorvaus mak-              jälkeen. Maksaminen tulee kysymykseen siten
24416: setaan yleensä täysimääräisenä. Jos kuitenkin           lähinnä silloin, kun sairauspäivärahakausi ei ole
24417: kuntoutus on järjestetty siten, ettei se estä kun-      ollut riittävä työkyvyn palautumiseen
24418: toutujaa tekemästä hänelle sopivaa ansiotyötä,              Muulle kuin työkyvyttömyyseläkkeellä ole-
24419: voidaan ansionmenetyskorvaus maksaa vain osit-          valle maksetaan työeläkejärjestelmästä työky-
24420: taisena. Kuntoutuksena korvataan muun muassa            vyttömyyden ehkäisemiseksi kuntoutusrahaa sil-
24421: työpaikalla tapahtuva työkokeilu ja työhönval-          tä ajalta, jonka hän on estynyt tekemästä ansio-
24422: mennus. Ne voidaan toteuttaa vamman rajoittei-          työtään kuntoutuksen johdosta. Kuntoutusraha
24423: den niin edellyttäessä myös osa-aikaisena. Mikä-        on yhtä suuri kuin työeläkelakien mukaisten työ-
24424: li työnantaja maksaa työkokeilun tai työhön val-        kyvyttömyyseläkkeiden määrä korotettuna 33
24425: 
24426: 
24427: 4
24428: Ministerin vastaus                                               KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
24429: 
24430: 
24431: prosentilla. Tämä kuntoutusmuoto mahdollistaa           selleen maksettua palkkaa vastaaviita osin. Li-
24432: asteittaisen työhönpaluun esimerkiksi työkokei-         säksi on selvitettävä osapäivärahan vaikutus päi-
24433: lun muodossa.                                           värahan enimmäismaksuaikaan, ensisijaisuusai-
24434:    Suurin osa työkyvyttömyyttä korvaavien va-           kaanja työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaan.
24435: kuutusjärjestelmien etuuksista mahdollistaa osa-           Sairausvakuutuslaissa säädetyn päivärahan
24436: aikaisen työhönpaluun. Osittaisen sairausloman          "osittaminen" on parhaillaan selvitettävänä poh-
24437: hyväksyminen        sairausvakuutusjärjestelmässä       dittaessa hallitusohjemaan liittyen mahdollisuut-
24438: edellyttäisi, että myös sairausvakuutuspäiväraha        ta käyttää äitiys- ja vanhempainvapaata osa-ai-
24439: voitaisiin maksaa osapäivärahana. Tähän muu-            kaisena. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä osa-
24440: tokseen liittyy useita tulkinnallisia ja hallinnolli-   sairauspäivärahan osalta on perusteltua päättää
24441: sia ongelmia, jotka olisi ensin selvitettävä. Näitä     tästä selvitystyöstä saatavien tulosten perusteel-
24442: ovat muun muassa osittaisen työkyvyttömyyden            la yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
24443: käsite ja työnantajan oikeus saada päiväraha it-
24444: 
24445: 
24446: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
24447: 
24448:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
24449: 
24450: 
24451: 
24452: 
24453:                                                                                                         5
24454: KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl                                                         Ministems svar
24455: 
24456: 
24457: 
24458: 
24459: Tili riksdagens talman
24460: 
24461: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        månad har arbetstagaren rätt att få 50 procent av
24462: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        sin lön. Denna skyldighet att betala lön för sjuk-
24463: statsrådet översänt följande av riksdagsman Bjar-      domstid har utvidgats märkbart i flera av kollek-
24464: ne Kallis /tkf undertecknade skriftliga spörsmål       tivavtalen.
24465: SS 744/1999 rd:                                            Enligt lagen om arbetsavtal har arbetstagaren
24466:                                                        å ena sidan laglig rätt att vara borta från arbetet
24467:        Å.r regeringen medveten om ovan nämn-           när hans arbetsförmåga är nedsatt på det sätt som
24468:        da problem och                                  anges i 28 § och å andra sidan harhan rätt tilllön
24469:                                                        under det antal dagar som föreskrivs i lagen. Be-
24470:        ämnar regeringen vidta åtgärder i syfte         stämmelsen utgår ifrån att arbetstagarens arbets-
24471:        att utveckla rehabiliteringsmodeller för        förmåga har sjunkit i en sådan utsträckning att
24472:        att arbetsoförmögna personer snabbare           han är förhindrad att utföra sitt arbete. Lagen om
24473:        och smidigare skall kunna återgå tili ar-       arbetsavtal torde i sig inte ställa några krav på att
24474:        betslivet?                                      sjukledigheten skall omfatta hela arbetsdagar. 1
24475: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        praktiken betraktas arbetsoförmågan som gällan-
24476: föra följande:                                         de hela dagar då sjukledigheten grundar sig på ett
24477:                                                        läkarintyg. Den behandlande läkaren har inte nå-
24478: Enligt motiveringen till spörsmålet borde de nu-       gon rätt att sjukskriva någon eller föreskriva
24479: varande principema för sjukskrivning ändras så         sjukledighet. Han ger endast med läkarintyget sin
24480: att sådana personer som skadats i olyckor skall        egen bedörnning av patientens arbetsförmåga. 1
24481: kunna återgå till arbetslivet så fort som möjligt      sista hand är det arbetsgivaren som fattar beslut
24482: genom att deltidssjukskrivning införs. En person       om huruvida arbetstagaren på grundval av läkar-
24483: som återhämtar sig från en olycka borde ha möj-        intyget är förhindrad att utföra sitt arbete eller in-
24484: lighet att öka sin dagliga arbetstid stegvis. Enligt   te.
24485: spörsmålsställaren kan en sjukskriven person i             Utgående från arbetsrättslagstiftningen finns
24486: dagens läge återgå till arbetslivet först när hans     det inget som skulle hindra arbetstagaren från att
24487: arbetsförmåga är fullt återställd. Det finns inte      återvända till arbetslivet från sin sjukledighet så
24488: någon möjlighet till deltidssjukskrivning såsom i      att arbetstiden ökar stegvis från t.ex. två timmar.
24489: Sverige och i USA.                                     Det förutsätter dock att arbetsgivaren och arbets-
24490:    1 28 § lagen om arbetsavtal (320/1970) före-        tagaren kommer överens om saken. Ett arbetsför-
24491: skrivs om arbetstagarens rätt till avlönad sjukle-     hållande grundar sig på ett avtal mellan arbetsgi-
24492: dighet. Enligt bestämmelsen har en arbetstagare        varen och arbetstagaren. En ändring av avtals-
24493: som är förhindrad att utföra arbete till följd av      villkoren förutsätter en nytt avtal, om inte den
24494: sjukdom eller o1ycksfall som han inte har vållat       ena avtalsparten har på 1ag grundad rätt att ensi-
24495: uppsåtligen eller genom grov vårdslöshet, rätt att     digt anmäla om ändring av ett avtalsvillkor, så-
24496: erhålla lön högst till utgången av den sjunde var-     som arbetstidsvillkoret. Arbetstagarens rätt att
24497: dagen efter den dag då hindret uppstod. Om ar-         korta av sin arbetstid grundar sig på avtalet samt
24498: betsförhållandet har varat en kortare tid än en        på såväl 15 § lagen om arbetstidslagen (förkor-
24499: 
24500: 
24501: 6
24502: Ministems svar                                                    KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
24503: 
24504: 
24505: 
24506: tad arbetstid av sociala skäl eller hälsoskäl) som       sker på arbetsplatsen. Dessa kan, om de begräns-
24507: 35 d § lagen om arbetsavtal (partiell vårdledig-         ningar som skadan ger upphov till så kräver, ut-
24508: het) då det gäller fall som avses i dessa lagar.         föras också på deltid. Om arbetsgivaren betalar ut
24509:     Ett sådant arrangemang som föreslås i spörs-         en del av lönen under den tid arbetsprövningen
24510: målet kan i vissa fall vara motiverat. Det lämpar        och arbetsträningen pågår, ersätts arbetstagaren
24511: sig dock inte för alla situationer. Om en vikarie        för sin förlorade arbetsinkomst från olycksfalls-
24512: har anställts i avtalsförhållande för viss tid i stäl-   försäkringen. Därmed hindrar inte olycksfalls-
24513: let för den anställde under hans sjukledighet,           försäkringssystemet att en person som återhäm-
24514: måste även hänsyn tas till vikariens ställning vid       tar sig från en olycka stegvis återvänder till ar-
24515: temporära ändringar av arbetstiden. A vvikande           betslivet under rehabiliteringsskedet. lnte heller
24516: arrangemang beträffande arbetstiden inverkar             trafikförsäkringssystemet, enligt vilket ersätt-
24517: också i allmänhet på de övriga arbetstagamas             ningen i huvudsak fastställs enligt lagen om
24518: ställning i arbetsgemenskapen, vilket skall beak-        olyckfallsförsäkring, hindrar ett sådant förfaran-
24519: tas när arbetet organiseras. Då det gäller vissa         de.
24520: former av arbetstid, t.ex. oavbrutet treskiftsarbe-         Om det inte är fråga om ett olycksfall i arbete
24521: te, är det i praktiken oftast omöjligt att en an-        eller en trafikolycka, har den som skadats i en
24522: ställd skulle återvända stegvis till arbetslivet.        olycka rätt tili dagpenning enligt sjukförsäk-
24523:      För arbetsoförmåga på grund av olycksfall i         ringslagen (364/1963). Utbetalning av dagpen-
24524:  arbete betalas på grundval av lagen om olycks-          ning enligt sjukförsäkringslagen förutsätter att
24525:  fallsförsäkring (608/1948) dagpenning ett år ef-        personen på heltid är oförmögen att utföra sitt
24526:  ter olyckan som ersättning för inkomstbortfallet.       vanliga arbete eller sådant arbete som är nära
24527:  Om arbetsoförmågan består, betalas ersättningen         jämförbart med hans vanliga arbete. På basis av
24528:  i form av olycksfallspension. Om arbetsgivaren          partiell arbetsoförmåga utbetalas inte sjukdag-
24529:  har betalat arbetstagaren lön för sjukdomstid un-       penning.
24530:  der den tid han varit oförmögen till arbete, får ar-       1 fall det är fråga om en längre tids arbetsoför-
24531:  betsgivaren en ersättning för inkomstbortfall vii-      måga har personen rätt också till förmåner enligt
24532:  ken motsvarar lönen. Ersättning för inkomstbort-        arbets- och folkpensionssystemen. Delinvalid-
24533:  fall betalas då arbetsförmågan är nedsatt med           pension enligt lagama om pension för arbetstaga-
24534:  minst 10 procent. Graden av nedsatt arbetsförmå-        re betalas ut om en persons arbetsförmåga under
24535:  ga fastställs enligt inkomstbortfallet. Ersättning      en ettårsperiod bedöms vara varaktigt nedsatt
24536:  för inkomstbortfall kan därmed betalas även ut-         med åtminstone två femtedelar. lnvalidpension
24537:  gående från partiell arbetsoförmåga. Detta inne-        för viss tid i syfte att främja arbetstagarens reha-
24538:  bär att om en arbestagare är konvalescent efter en      bilitering beviljas i form av rehabiliteringsstöd,
24539:  arbetsolycka och förmår återvända till sitt arbete      som betalas ut så länge som arbetstagaren be-
24540:  endast stegvis kan han få ersättning för det in-        döms vara oförmögen att utföra förvärvsarbete
24541:  komstbortfall detta föranleder.                         på grund av sin invaliditet. Rehabiliteringsstödet
24542:      1 fråga om en arbetstagare som råkat ut för en      är härvid lika stort som delinvalidpensionen.
24543:  arbetsolycka gäller en rehabiliteringsförpliktel-       Delinvalidpension och motsvarande rehabilite-
24544:  se. För rehabiliteringstiden betalas i allmänhet        ringsstöd kan betalas ut också i sådana fall då en
24545:  ersättning för inkomstbortfall från olycksfalls-        arbetstagare tvingas övergå tili deltidsarbete på
24546:   försäkringen till det fulla beloppet. Om rehabili-     grund av sjukdom. Utbetalningen av invalidpen-
24547:   teringen emellertid har ordnats så att den inte        sion och rehabiliteringsstöd inleds i allmänhet
24548:   hindrar den som genomgår rehabiliteringen från         först efter det att dagpenningens primärtid har ut-
24549:   att utföra sådant förvärvsarbete som lämpar sig        gått. Utbetalningen kommer därmed i fråga när-
24550:   för honom, kan ersättningen för inkomstbortfall        mast i sådana fall då perioden för utbetalning av
24551:   utbetalas bara delvis. Som rehabilitering ersätts      dagpenning inte har varit tillräckligt lång för att
24552:   bl.a. sådan arbetsprövning och arbetsträning som       arbetsförmågan skall återställas.
24553: 
24554: 
24555:                                                                                                            7
24556: KK 744/1999 vp- Bjarne Kallis /skl                                                      Ministerns svar
24557: 
24558: 
24559:    Till andra än mottagare av invalidpension be-      blem är bl.a. begreppet partiell arbetsoförmåga
24560: talas rehabiliteringspenning enligt arbetspen-        och arbetsgivarens rätt att själv få dagpenningen
24561: sionssystemet för att förebygga arbetsoförmåga        för den del som motsvarar den lön han betalar ut.
24562: under den tid då de är förhindrade att utföra för-    Dessutom måste man utreda deltidsdagpenning-
24563: värvsarbete på grund av rehabilitering. Rehabili-     ens inverkan på den maximala utbetalningstiden
24564: teringspenningen är lika stor som invalidpensio-      av dagpenning, primärtiden och tidpunkten för
24565: nernas belopp enligt arbetspensionslagarna, för-      när utbetalningen av invalidpension skall inle-
24566: höjd med 33 procent. Denna rehabiliteringsform        das.
24567: gör det möjligt för en konvalescent att stegvis          En uppdelning av den dagpenning om viiken
24568: återvända till arbetslivet, t.ex. i form av arbets-   bestäms i sjukförsäkringslagen är för närvarande
24569: prövning.                                             föremål för utredning samtidigt som man övervä-
24570:    De flesta av förmånerna inom de försäkrings-       ger möjligheten att, med hänvisning till reger-
24571: system som ersätter arbetsoförmåga gör det möj-       ingsprogrammet, ta ut moderskaps- och föräldra-
24572: ligt för en arbetstagare att stegvis återvända till   skapsledigheten på deltid. Då det gäller eventuel-
24573: arbetslivet. Ett godkännande av delsjukskrivning      la fortsatta åtgärder i fråga om deltidsdagpen-
24574: i sjukförsäkringssystemet förutsätter att också       ning är det motiverat att i samråd med arbets-
24575: dagpenning på basis av sjukförsäkringen kan ut-       marknadsorganisationerna fatta vidare beslut
24576: betalas delvis. Till en sådan förändring ansluter     först när sådana beslut kan grunda sig på resulta-
24577: sig flera tolkningsmässiga och administrativa         ten av denna utredning.
24578: problem som först måste utredas. Sådana pro-
24579: 
24580: 
24581: 
24582: Helsingfors den 1 december 1999
24583: 
24584:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
24585: 
24586: 
24587: 
24588: 
24589: 8
24590:                                                             KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
24591: 
24592: 
24593: 
24594: 
24595:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 745/1999 vp
24596: 
24597:                                             Haja-asutusalueiden metsätyövoiman työllistä-
24598:                                             misen edistäminen
24599: 
24600: 
24601: 
24602: 
24603: Eduskunnan puhemiehelle
24604: 
24605: Metsien hakkuut ovat Pohjois-Karjalassa ja koko      puunkorjuu ei edes ole mahdollista. Metsurihak-
24606: Suomessa olleet uudistushakkuupainotteisia           kuulla voitaisiin hoitaa myös monet hankalat en-
24607: koko 1990-luvun ajan. Samaan aikaan suurelta          siharvennukset, joissa puuston elinvoiman säilyt-
24608: osin vajaatuottoisten metsien uudistamisen ja        täminen edellyttää harvennusta (esim. suomet-
24609: suometsien ojituksen kautta syntyneet metsien         sät), mutta puuta kertyy vähän. Lisäksi yhdistet-
24610: "suuret ikäluokat" ovat kehittyneet ensiharven-      ty energiapuun korjuu on mahdollista.
24611: nusikään. Nuorten metsien elinvoiman ja tulevai-         Metsurityönä tehdyistä ensiharvennushak-
24612: suuden hakkuumahdollisuuksien turvaamiseksi          kuista metsänomistajille anettaisiin pinta-alave-
24613: ensiharvennushakkuiden pinta-ala on kaksinker-       rotuksen ensiharvennusvähennyksen suuruinen
24614: taistettava muutamassa vuodessa. Monilla met-        verovähennys. Vähennys koskisi kaikkia metsän-
24615: sänomistajilla on epäluuloja harvennusmetsien        omistajaryhmiä. Verovähennys rohkaisisi met-
24616: koneellisia puunkorjuumenetelmiä kohtaan.            sänomistajia ja puunkorjuuta harjoittavia metsä-
24617: Myöskään harvennusmetsien koneellinen ener-          organisaatioita teettämään ensimmäisen harven-
24618: giapuun korjuu ei ole taloudellisesti ainakaan       nushakkuun metsurityönä joko palkkatyönä tai
24619: vielä mahdollista.                                   metsäpalveluyrittäjien kautta. Näin saataisiin
24620:    Tavoitteena tulisi olla työllistää haja-asutus-   metsätyövoimalle työpaikkoja ja metsät kun-
24621: alueiden metsätyövoimaa ja parantaa nuorten          toon. Pelkästään Pohjois-Karjalan maakunnassa
24622: metsien metsänhoidollista tilaa. Ensiharvennuk-      työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin
24623: sen kantorahatulot metsänomistajalle ovat koh-       300--400 henkilötyövuotta. Lisäksi myönteiset
24624: teesta riippuen 1 000--4 000 markkaa hehtaaril-      vaikutukset heijastuisivat muualle puun jatko-
24625: ta. Koneellisen puunkorjuun kustannukset ovat        jalostukseen ja talouselämään.
24626: kaksin-kolminkertaiset uudistushakkuiden kus-
24627: tannustasoon verrattuna. Miestyönä ensiharven-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24628: nushakkuut tulevat selvästi kalliimmiksi kuin ko-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
24629: neilla tehden. Osa ensiharvennusmetsistä on li-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24630: säksi risukoitunut niin pahasti, että koneellinen    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24631: 
24632: 
24633: 
24634: 
24635:                                                                                               Versio 2.0
24636: KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
24637: 
24638: 
24639: 
24640:       Onko hallitus tietoinen, millaisia hyöty-     verotuksen ensiharvennusvähennyksen
24641:       vaikutuksia metsurityönä tehdyistä ensi-      suuruinen verovähennys ja
24642:       harvennushakkuista olisi, mikäli met-
24643:       sänomistajille annettaisiin pinta-ala-        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
24644:                                                     tyä em. asiassa?
24645: 
24646: 
24647: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
24648: 
24649:     Esa Lahtela /sd                               Lauri Kähkönen /sd
24650:     Pekka Ravi /kok                               Matti Väistö /kesk
24651:     Erkki Kanerva /sd                             Anu Vehviläinen /kesk
24652: 
24653: 
24654: 
24655: 
24656: 2
24657: Ministerin vastaus                                           KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
24658: 
24659: 
24660: 
24661: 
24662: Eduskunnan puhemiehelle
24663: 
24664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         no. Ongelmia aiheutuisi myös vähennyksen koh-
24665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          teen rajaamisessa. Pinta-alaverotuksessa myön-
24666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nettävän ensiharvennusvähennyksen saamiseksi
24667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        tarvitaan puuston läpimittamääritelmiä ja muita
24668: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vastaavia määritelmiä samoin kuin metsäkeskuk-
24669: sen KK 745/1999 vp:                                    sen todistuksia vähennyksen edellytyksistä.
24670:                                                        Palkkamenotositteet tai urakkamaksutositteet sa-
24671:        Onko hallitus tietoinen, millaisia hyöty-       moin kuin muut tarvittavat todistukset soveltu-
24672:        vaikutuksia metsurityönä tehdyistä              vat erityisen huonosti metsänomistajan muistiin-
24673:        ensiharvennushakkuista olisi, mikäli            panovelvollisuuteen perustuvaan puun myyntitu-
24674:        metsänomistajille annettaisiin pinta-           lojen verotusmenettelyyn. Vähennyksestä aiheu-
24675:        alaverotuksen ensiharvennusvähennyk-            tuisi myös huomattavia valvontaongelmia.
24676:        sen suuruinen verovähennys ja                      Metsäverouudistuksen yhteydessä säilytettiin
24677:                                                        hankintatyön 125 kuutiometrin verovapaus myös
24678:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      puun myyntitulojen verotuksessa, vaikka tällai-
24679:        tyä em. asiassa?                                nen verovapaus soveltuukin huonosti puun
24680: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         myyntitulojen verojärjestelmään. Perusteluina
24681: ti seuraavaa:                                         oli, että hankintatyön verovapaudella on merki-
24682:                                                       tystä puunhuollossa ja maaseudun ansiomahdol-
24683: Pinta-alaperusteisessa metsäverotuksessa vero-        lisuuksien turvaamisessa. Hankintatyö on suh-
24684: velvollisella on oikeus maatilatalouden tulovero-     teessa pystykauppoihin tai ostettavaan hakkuu-
24685: lain 15 b §:n nojalla tehdä metsätalouden puh-        työhön kannattavintajuuri työvaltaisissa ensihar-
24686: taasta tulosta ensiharvennusvähennys, joten ky-       vennuksissa. Jos ehdotettu vähennys toteutettai-
24687: symyksessä tarkoitettu ehdotus koskisi ilmeises-      siin, se ohjaisi teettämään ensiharvennushakkuut
24688: ti metsätalouden pääomatulosta metsurityönä           vieraalla työvoimalla. Hallituksen käsityksen
24689: tehdyistä ensiharvennushakkuista myönnettävää         mukaan verotuksessa omaksuttua oman työn suo-
24690: vähennystä.                                           simisen linjaa ei ole tarkoituksenmukaista muut-
24691:    Pystykaupoissa ostaja teettää käytännössä          taa.
24692: hakkuun edullisimmalla tavalla eli hakkuuko-              Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen pääoma-
24693: neella. Yhtiöiden palkkalistoilla ei metsureita       verouudistuksen yhteydessä siirryttiin pinta-ala-
24694: enää juuri ole. Kun ehdotettu vähennys ei antaisi     perusteisesta metsäverotuksesta puun myyntitu-
24695: etua puun ostajalle, vaan edun saisi metsänomis-      lojen verotukseen. Metsänomistajille annettiin
24696: taja, vaikutukset metsurien työtilanteeseen saat-     kuitenkin mahdollisuus valita pinta-alaperustei-
24697: taisivat jäädä varsin vähäisiksi.                     nen metsäverotus vuoden 2005 loppuun. Valin-
24698:    Vähennysvaatimus voitaisiin käytännössä teh-       taa tehtäessä valinnan perustana oli voimassa
24699: dä enimmäkseen hankintakaupoissa. Metsän-             olevan pinta-alaperusteisen verotuksen taso ja
24700: omistajan muistiinpanoihin olisi liitettävä tosite,   toisaalta puun myyntitulojen verotus siinä muo-
24701: josta selviäisi, että kysymyksessä on metsurime-      dossa, kun se tuli voimaan. Kun metsänomistajat
24702: 
24703: 
24704:                                                                                                      3
24705: KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerin vastaus
24706: 
24707: 
24708: vuonna 1993 verojärjestelmää valitessaan harkit-    kohtana oli, että verotus pysyy muuttumattoma-
24709: sivat eri vaihtoehtoja, olisi ehdotetun vähennyk-   na siirtymäkauden ajan. Tämä vuoksi ei olisi oi-
24710: sen olemassaolo saattanut vaikuttaa sellaisen       keudenmukaista, että enää muutaman vuoden
24711: metsänomistajan ratkaisuun, jolla oli runsaasti     voimassa olevan siirtymäkauden aikana kumpaa-
24712: nuorta metsää. Kun verouudistuksen yhteydessä       kaan metsäverojärjestelmää muutettaisiin. Edel-
24713: metsänomistajille annettiin poikkeuksellisesti      lä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että ehdo-
24714: mahdollisuus valita metsäverojärjestelmä, lähtö-    tettu vähennys ei ole tarkoituksenmukainen.
24715: 
24716: 
24717: 
24718: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
24719: 
24720:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
24721: 
24722: 
24723: 
24724: 
24725: 4
24726: Ministems svar                                             KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
24727: 
24728: 
24729: 
24730: 
24731: Tili riksdagens talman
24732: 
24733: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      skogsarbetares arbetsinsatser. Problem skulle
24734: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      uppstå också vid avgränsningen av det objekt
24735: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      som avdraget gäller. För erhållande av det första-
24736: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    gallringsavdrag som beviljas vid arealbeskatt-
24737: mål SS 745/1999 rd:                                  ningen behövs definitioner av trädbeståndets di-
24738:                                                      ameter och motsvarande definitioner samt intyg
24739:       ir regeringen medveten om viiken nyt-          av skogscentralen om förutsättningama för av-
24740:       tan av förstagallringsavverkning som           draget. Verifikationer på löneutgifter eller entre-
24741:       skogsarbetare utför skulle vara, om            prenadbetalningar samt de andra intyg som be-
24742:       skogsägarna beviljades ett lika stort          hövs lämpar sig särskilt illa för förfarandet vid
24743:       skatteavdrag som förstagallringsavdra-         beskattning av virkesförsäljningsinkomster, vil-
24744:       get vid arealbeskattningen, och                ket grundar sig på att skogsägaren är skyldig att
24745:                                                      föra anteckningar. Avdraget skulle också föran-
24746:       vi/ka åtgärder ämnar regeringen vidta i        leda avsevärda övervakningsproblem.
24747:       frågan?                                            1 samband med skogsskattereformen bibe-
24748: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      hölls skattefriheten för leveransarbete om 125
24749:                                                      kubikmeter också vid beskattningen av virkesför-
24750: föra följande:
24751:                                                      säljningsinkomster, även om en sådan skattefri-
24752: Vid den arealbaserade skogsbeskattningen har         het är illa lämpad för systemet med skatt på vir-
24753: den skattskyldige med stöd av 15 b § inkomst-        kesförsäljningsinkomster. Motiveringen var att
24754: skattelagen för gårdsbruk rätt att på nettoinkoms-   skattefriheten för leveransarbete är av betydelse
24755: ten av skogsbruket göra ett förstagallringsav-       för virkesförsörjningen och för tryggandet av för-
24756: drag, så förslaget i spörsmålet avser uppenbarli-    värvsmöjlighetema på landsbygden. 1 förhållan-
24757: gen att det för förstagallringsavverkning som        de till rotförsäljningar och köpt avverkningsarbe-
24758: skogsarbetare utför skulle beviljas ett avdrag som   te är leveransarbete lönsammast just vid arbetsin-
24759: beräknas på kapitalinkomsten av skogsbruket.         tensiva förstagallringar. Om det föreslagna av-
24760:    Vid försäljning på rot låter köparen i prakti-    draget togs i bruk skulle det uppmuntra till att
24761: ken utföra avverkningen på det förmånligaste         låta främmande arbetskraft utföra förstagall-
24762: sättet, dvs. med skördare. Bolagen har just inte     ringsavverkning. Enligt regeringens uppfattning
24763: några skogsarbetare bland sina anställda längre.     är det inte ändamålsenligt att ändra den linje som
24764: Eftersom det föreslagna avdraget inte skulle         tillämpas vid beskattningen och som går ut på att
24765: medföra fördelar för virkesköpama utan för           gynna eget arbete.
24766: skogsägama kan det hända att inverkan på skogs-          1 samband med kapitalskattereformen, som
24767: arbetamas arbetssituation skulle bli blygsam.        trädde i kraft vid ingången av 1993, gick man
24768:    Avdraget skulle i praktiken kunna yrkas           över från arealbaserad skogsbeskattning till be-
24769: främst vid leveransförsäljningar. Till skogsäga-     skattning av virkesförsäljningsinkomstema.
24770: rens anteckningar bör då fogas en verifikation av    Skogsägama gavs dock tillfålle att välja arealba-
24771: viiken framgår att det är fråga om en utgift för     serad skogsbeskattning fram till utgången av
24772: 
24773: 
24774:                                                                                                       5
24775: KK 745/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                   Ministems svar
24776: 
24777: 
24778: 2005. Valet träffades utgående från dels den are-   med skattereformen undantagsvis gavs tillfålle
24779: albaserade beskattningens dåvarande nivå, dels      att välja skogsskattesystem var utgångspunkten
24780: beskattningen av virkesförsäljningsinkomster så-    att beskattningen skulle förbli oförändrad under
24781: dan den var vid ikraftträdandet. När skogsägama     en övergångsperiod. Därför skulle det inte vara
24782: 1993 övervägde olika altemativ i samband med        rättvist att ändra någotdera skogsskattesystem
24783: valet av skattesystem skulle förekomsten av ett     under övergångstiden, som är i kraft bara i några
24784: avdrag av det slag som föreslås ha kunnat inver-    år tili. Med stöd av vad som anförs ovan anser re-
24785: ka på beslutet i fråga om skogsägare som äger       geringen att det föreslagna avdraget inte är ända-
24786: rikligt med ungskog. När skogsägama i samband       målsenligt.
24787: 
24788: 
24789: Helsingfors den 7 december 1999
24790: 
24791:     Minister Suvi-Anne Siimes
24792: 
24793: 
24794: 
24795: 
24796: 6
24797:                                                                  KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
24798: 
24799: 
24800: 
24801: 
24802:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 746/1999 vp
24803: 
24804:                                                Omaishoitajien oikeus vapaapäiviin
24805: 
24806: 
24807: 
24808: 
24809: Eduskunnan puhemiehelle
24810: 
24811: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen,                 Vanhemmat hoitavat kotonaan yleensä vam-
24812: vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtu-          maista lastaan, joka voi olla myös aikuinen. Mo-
24813: van hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi           lemmat vanhemmat käyvät myös usein kodin ul-
24814: tapahtuvaa hoitopalkkiota tai palveluja (Sosiaali-      kopuolella työssä. Vammaisen perheenjäsenen
24815: huoltoL 27 a §). Joulukuussa 1997 sosiaalihuol-         päivän avustaminen on turvattava tavalla tai toi-
24816: tolain 29 b §:ää muutettiin niin, että 1.1.1998 lu-     sella vanhempien työssäoloaikana. Hoidettava
24817: kien sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla       lähtee kotoa samoihin aikoihin kuin vanhemmat
24818: on oikeus vähintään yhteen vapaapäivään kuu-            lähtevät töihin ja tulee kotiin suunnilleen samaan
24819: kautta kohti. Edellytyksenä lakisääteisen vapaan        aikaan kuin vanhemmat tulevat työstä. Vanhem-
24820: pitämiselle on, että omaishoitaja ja kunta ovat         pien tehtäväksi jäävät kaikki avustamiset iltai-
24821: tehneet sopimuksen omaishoidon tuesta sosiaali-         sin, viikonloppuisin, juhlapyhinä ja lomien aika-
24822: huoltolain 27 b §:n 1 momentin mukaisesti. Sopi-        na. Eräiden tutkimusten mukaan esim. CP-vam-
24823: mukseen tulee aina liittää palvelusuunnitelma,          maisistajoka viides tarvitsee kääntämis- tai muu-
24824: josta ilmenee, miten hoidettavan hoito järjeste-        ta apua myös yöllä. Kodin ulkopuolella työssä
24825: tään omaishoitajan vapaan aikana.                       käyvät vanhemmat ovat useimmiten jääneet il-
24826:    Vaikka omaishoidon tuki on lakisääteinen pal-        man oikeutta omaishoidon vapaaseen, vaikka he
24827: velu, laki ei takaa hoitajalle subjektiivista oikeut-   ovat sidottuja omaishoitoon kaiken sen ajan, jon-
24828: ta tähän tukeen. Paikallisella tasolla kunnan vi-       ka ovat vapaana palkkatyöstä. Päätöksen pe-
24829: ranomaiset päättävät siitä, millä kriteereillä tu-      rusteena kunnissa on käytetty sosiaalihuoltolain
24830: kea myönnetään. Tämä johtaa kirjavaan käytän-           27 b §:n perusteluosan tekstiä, jonka mukaan si-
24831: töön omaishoitajan oikeudesta lomaan.                   donnaisuus voi väistyä esim. silloin, kun hoidet-
24832:    Palvelusetelikokeilun 5.11.1999 julkaistusta         tava viettää useamman tunnin arkipäivistä päivä-
24833: raportista selviää, että vain kahdelle kolmesta         keskuksessa, päiväsairaalassa tai muun vastaa-
24834: omaishoidettavasta oli tehty hoito- ja palvelu-         van toiminnan piirissä. Jopa koulu on katsottu
24835: suunnitelma. Raportin mukaan kokeilukuntien             sellaiseksi hoidoksi, joka poistaa oikeuden
24836: omaishoitajilla oli suuri tarve saada hoitovapaa-       omaishoidon vapaaseen.
24837: ta. Omaishoito oli sitovaa, ympärivuorokautista,
24838: pääosin naisten tekemää hoitotyötä. Tyypilliset         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24839: hoitajat olivat vammaisia lapsiaan hoitavat van-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24840: hemmat, vanhempiaan hoitavat keski-ikäiset lap-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24841: set sekä iäkkäitä puolisoitaan hoitavat iäkkäät         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24842: omaishoitajat. Näistä uupuneimmiksi osoittau-
24843: tuivat nuoret vanhemmat ja iäkkäät puolisot.
24844: 
24845: 
24846:                                                                                                  Versio 2.0
24847: KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
24848: 
24849: 
24850:       Pitääkö hallitus oikeana sitä, että kodin   omaishoitajan vapaa -järjestelmän ul-
24851:       ulkopuolella työssä käyvät, sitovaa hoi-    kopuolelle ja
24852:       totyötä tekevät omaishoitajat suljetaan
24853:                                                   mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä
24854:                                                   asian korjaamiseksi?
24855: 
24856: 
24857: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
24858: 
24859:     Tuija Nurmi /kok
24860: 
24861: 
24862: 
24863: 
24864: 2
24865: Ministerin vastaus                                             KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
24866: 
24867: 
24868: 
24869: 
24870: Eduskunnan puhemiehelle
24871: 
24872: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Vuoden 1998 alusta sosiaalihuoltolain
24873: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         (710/1982) 27 b §:ään lisättiin uusi 2 moment-
24874: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ti, jolla pieni osa asetuksen mukaisesta vapaasta
24875: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       lakisääteistettiin ja muutettiin niin kutsutuksi
24876: men /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         subjektiiviseksi oikeudeksi niille omaishoitajil-
24877: KK 746/1999 vp:                                       le, jotka ovat kaikkein kiinteimmin sidottuja
24878:                                                       omaisensa hoitotyöhön. Vastaavasti kunnille
24879:        Pitääkö hallitus oikeana sitä, että kodin      säädettiin velvollisuus järjestää hoidettavalle tar-
24880:        ulkopuolella työssä käyvät, sitovaa hoi-       koituksenmukainen hoito omaishoitajan vapaan
24881:        totyötä tekevät omaishoitajat suljetaan        ajaksi.
24882:        omaishoitajan vapaa -järjestelmän ul-              Vapaan lakisääteistäminen nähtiin tarpeelli-
24883:        kopuolelle ja                                  seksi, koska käytännöstä saadut kokemukset oli-
24884:                                                       vat osoittaneet, että asetuksen suosituksesta huo-
24885:        mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä           limatta vapaa oli jäänyt kokonaan pitämättä jopa
24886:        asian korjaamiseksi?                          osalta sitovaa hoitotyötä tekevistä omaishoitajis-
24887: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ta, vaikka he uupumuksensa vuoksi olisivat sitä
24888: ti seuraavaa:                                         tarvinneet. Tämä ilmeni muun muassa Sosiaali-
24889:                                                      ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
24890: Hallitus pitää oikeana sitä, että omaishoitajille    (Stakes) vuonna 1995 julkaisemasta omaishoi-
24891: järjestetään vapaata omaishoidon tuesta annetun      don tukea koskevasta selvityksestä. Selvityksen
24892: asetuksen (318/1993) 5 §:n mukaisesti. Säännös       mukaan hoitajan haluttomuus pitää vapaata oli
24893: sisältää suosituksen vapaan järjestämisestä ja       selvästi yleisin syy siihen, että vapaanjärjestämi-
24894: koskee lähtökohtaisesti kaikkia omaishoitajia.       sestä ei aina sovittu omaishoitosopimuksessa.
24895: Sen mukaan hoitajalle on mahdollisuuksien mu-        Varsin yleinen syy oli myös se, että kunta ei pys-
24896: kaan järjestettävä vapaata hoidosta ja vapaa tu-     tynyt järjestämään hoidettavalle sijaishoitoa hoi-
24897: lee porrastaa hoidon sitovuuden ja vaativuuden       tajan vapaan ajaksi. Vapaan lakisääteistämisen
24898: perusteella. Säännöksessä määritellään yksityis-     eräänä tausta-ajatuksena olikin painottaa vapaan
24899: kohtaisemmin, kuinka paljon vapaata on järjes-       pitämisen tärkeyttä hoitajanjaksamisen kannalta.
24900: tettävä hoitajalle, jolla on vastuullaan runsaasti       Vapaan lakisääteistäminen merkitsi kuntien
24901: hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva henkilö. Hänelle    lakisääteisten velvoitteiden lisääntymistä. Se tuli
24902: on mahdollisuuksien mukaanjärjestettävä vähin-       ottaa huomioon kuntien sosiaali- ja terveyden-
24903: tään yksi vapaapäivä viikossa, yksi vapaa viikon-    huollon käyttökustannuksiin maksettavien val-
24904: loppu kuukaudessa sekä vuosittain yhtäjaksoi-        tionosuuksien mitoituksessa. Valtiontaloudelli-
24905: neo vähintään viikon pituinen vapaa. Hoitajalle      sista syistä valtionosuuksia voitiin kuitenkin lisä-
24906: järjestettävästä vapaasta tulee asetuksen 1 §:n      tä vuoden 1998 talousarviossa vain 19,7 milj oo-
24907: mukaan sopia omaishoidon tuesta hoitajan ja          nalla markalla lainmuutoksen johdosta. Sen
24908: kunnan välillä laadittavassa sopimuksessa.           vuoksi lakisääteinen oikeus vapaaseen jouduttiin
24909: 
24910: 
24911: 
24912:                                                                                                        3
24913: KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                                                    Ministerin vastaus
24914: 
24915: 
24916: rajaamaan niin, että se koski vain osaa niistä          Kodin ulkopuolella työssä käyvät omaishoita-
24917: omaishoitajista, joilla on vastuullaan runsaasti     jat eivät lähtökohtaisesti ole sillä tavoin ympäri-
24918: hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva henkilö.            vuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin sidottuja
24919:    Uuden säännöksen mukaan henkilöllä, joka on       hoitotyöhön, että heillä olisi oikeus lakisäätei-
24920: tehnyt kunnan kanssa sopimuksen omaishoidos-         seen vapaaseen. Tosin esimerkiksi koulujen
24921: ta, on oikeus pitää vapaata vähintään vuorokausi     loma-aikoina saattaa tilanne olla toinen. Koska
24922: sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana     oikeus lakisääteiseen vapaaseen tulee arvioida
24923: hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin     kuukausikohtaisesti, hoitajalla saattaa olla oi-
24924: sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatku-     keus vapaaseen joiltakin kuukausilta.
24925: vasti päivittäin. Hallituksen esityksen (HE             Lainmuutoksesta huolimatta asetukseen sisäl-
24926: 166/1997 vp) perustelujen mukaan sidonnaisuus        tyvä suositus vapaan järjestämisestä jäi muuttu-
24927: nimenomaan hoitotyöhön on ratkaiseva tekijä,         mattomana voimaan. Hallituksen esityksen pe-
24928: kun arvioidaan, onko omaishoitajalla lakisäätei-     rusteluissa todetaan nimenomaan, että vapaa tuli-
24929: nen oikeus vapaaseen. Perusteluissa todetaan,        si edelleenkin pyrkiä järjestämään suosituksen
24930: että sidonnaisuus voisi väistyä esimerkiksi sil-     mukaisesti. Tätä on painotettu myös omaishoi-
24931: loin, kun hoidettava viettää säännöllisesti useam-   don tukea koskevassa kuntaohjauksessa ja koulu-
24932: man tunnin arkipäivistä päiväkeskuksessa, päi-       tuksessa.
24933: väsairaalassa tai muun vastaavan toiminnan pii-         Valtioneuvosto on äskettäin hyväksynyt so-
24934: rissä. Ympärivuorokautinen sidonnaisuus mer-         siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-
24935: kitsee hallituksen esityksen perustelujen mukaan     ohjelman vuosille 2000-2003. Ohjelmassa on
24936: sitä, että hoitajan on huolehdittava hoidettavasta   eräänä palvelujen saatavuuden varmistamista tu-
24937: kaikkina vuorokauden aikoina. Jatkuva päivittäi-     kevana toimenpiteenä mainittu, että kunnat pa-
24938: nen sidonnaisuus taas on kysymyksessä, kun hoi-      rantavat omaishoidon edellytyksiä sekä huolehti-
24939: dettava tarvitsee hoitoa päiväsaikaan niin run-      vat omaishoitajien jaksamisesta. Toimenpiteen
24940: saasti, että hoitajan on oltava hoidettavan luona    toteuttaminen merkitsee, että myös omaishoita-
24941: pääsääntöisesti aamusta iltaan.                      jien vapaajärjestelyjen riittävyyteen on kiinnitet-
24942:                                                      tävä aikaisempaa enemmän huomiota.
24943: 
24944: 
24945: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
24946: 
24947:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
24948: 
24949: 
24950: 
24951: 
24952: 4
24953: Ministems svar                                                 KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok
24954: 
24955: 
24956: 
24957: 
24958: Tili riksdagens talman
24959: 
24960: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      s.k. subjektiv rätt för sådana närståendevårdare
24961: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       som är allra mest bundna av vården av en anhö-
24962: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tui-      rig. På motsvarande sätt fastställdes att kommu-
24963: ja Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörs-        nerna är skyldiga att ordna ändamålsenlig vård
24964: mål SS 746/1999 rd:                                   för den vårdbehövande under närståendevårda-
24965:                                                       rens ledighet.
24966:        Anser regeringen att det är korrekt att           Det ansågs nödvändigt att göra ledigheten lag-
24967:        närståendevårdare som arbetar utanför          stadgad eftersom praktiska erfarenheter hade vi-
24968:        hemmet och som utför bindande vårdar-          sat att trots rekommendationen i förordningen
24969:        bete inte omfattas av systemet med le-         hade t.o.m. en del av de närståendevårdare som
24970:        digheter för närståendevårdare och             har ett bindande vårdarbete inte alls haft möjlig-
24971:                                                       het att ha ledigt även om de på grund av utmatt-
24972:        vilka åtgärder kommer att vidtas för att       ning hade varit i behov av det. Detta konstatera-
24973:        avhjälpa missförhållandet?                     des bl.a. i den utredning om stödet för närståen-
24974: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       devård som forsknings- och utvecklingscentra-
24975: föra följande:                                        len för social- och hälsovården (Stakes) publice-
24976:                                                       rade 1995. Enligt utredningen var vårdarnas ovil-
24977: Regeringen anser att det är korrekt att närståen-    ja att hålla ledighet den vanligaste orsaken till att
24978: devårdama ordnas ledighet i enlighet med 5 §         man inte alltid hade avtalat om ordnande av le-
24979: förordningen om stöd för närståendevård              dighet i avtalet om närståendevård. En mycket
24980: (318/1993). Enligt paragrafen rekommenderas          vanlig orsak var också att kommunen inte kunde
24981: att ledighet i princip ordnas för alla närstående-   ordna ersättande vård för den vårdbehövande un-
24982: vårdare. Vårdaren skall i mån av möjlighet få le-    der vårdarens ledighet. En avsikt med att göra le-
24983: dighet från vården och ledigheten skall graderas     digheten lagstadgad var också att frarnhäva vik-
24984: på basis av hur bindande och krävande vården är.     ten av att vårdaren håller ledigt för att orka med
24985: 1 paragrafen fastställs mer detaljerat hur mycket    sitt arbete.
24986: ledighet som skall ordnas för en vårdare som har         Då ledigheten blev lagstadgad ökade också
24987: ansvar för en person som behöver vård och om-        kommunernas lagstadgade skyldigheter. Detta
24988: sorg i stor utsträckning. Sådana vårdare skall i     skulle beaktas vid dimensioneringen av de stats-
24989: mån av möjlighet få minst en ledig dag i veckan,     andelar som betalas för driftskostnadema för den
24990: ett ledigt veckoslut i månaden samt årligen minst    kommunala social- och hälsovården. Av stats-
24991: en veckas oavbruten ledighet. Enligt förordning-     ekonomiska skäl kunde statsandelarna på grund
24992: ens 1 § skall vårdaren och kommunen ingå ett         av en lagändring emellertid ökas med endast 19,7
24993: avtal om den ledighet som ordnas för vårdaren.       milj. mk i statsbudgeten för 1998. Därför varman
24994:    1 början av 1998 fogades till 27 b § social-      tvungen att begränsa den lagstadgade rätten till
24995: vårdslagen (710/1982) ett nytt 2 mom. enligt vil-    ledighet så att den endast berörde en del av de
24996: ket en liten del av den ledighet som avses i för-    närståendevårdare som har ansvar för en person
24997: ordningen gjordes lagstadgad och ändrades till en    som behöver vård och omsorg i stor utsträckning.
24998: 
24999: 
25000:                                                                                                        5
25001: KK 746/1999 vp- Tuija Nurmi /kok                                                        Ministerns svar
25002: 
25003: 
25004:    Enligt den nya bestämmelsen har den som in-        rätt till lagstadgad ledighet. T.ex. under skolor-
25005: gått ett avtal med kommunen om närståendevård         nas lov kan situationen däremot vara en annan.
25006: rätt att ha minst ett dygn ledig tid per sådan ka-    Eftersom rätten tilllagstadgad ledighet måste be-
25007: lendermånad under viiken han oavbrutet eller          dömas för varje månad, kan vårdaren ha rätt till
25008: med få avbrott är bunden vid vården dygnet runt       ledighet för vissa månader.
25009: eller fortgående dagligen. Enligt motiveringen i         Oberoende av lagändringen förblev den re-
25010: regeringens proposition (RP 166/1997 rd) är bun-      kommendation om ordnande av ledighet som in-
25011: denheten uttryckligen till vårdarbetet en avgö-       går i förordningen i kraft oförändrad. I motive-
25012: rande faktor då det bedöms om vårdaren har lag-       ringen till regeringspropositionen framhävs ut-
25013: stadgad rätt tillledighet. Av motiveringen fram-      tryckligen att man även i fortsättningen skall för-
25014: går att bundenheten minskar t.ex. då den vårdbe-      söka ordna ledigheten i enlighet med rekommen-
25015: hövande regelbundet tillbringar flera timmar av       dationen. Detta har även betonats i den kommun-
25016: vardagen på en dagcentral, ett dagsjukhus eller i     styrning och utbildning som gäller stöd för när-
25017: någon annan motsvarande verksamhet. Enligt            ståendevård.
25018: propositionen innebär bundenhet dygnet runt att          Statsrådet har nyligen godkänt mål- och verk-
25019: vårdaren måste ta hand om den vårdbehövande           sarnhetsprogrammet för social- och hälsovården
25020: vid alla tider på dygnet. Det är fråga om en fort-    2000-2003. Såsom en åtgärd som stöder till-
25021: gående daglig bundenhet när den vårdbehövande         gången till tjänster som nämns i programmet är
25022: behöver så mycket vård och omsorg under dagtid        att kommunerna förbättrar förutsättningarna för
25023: att vårdaren i regel skall vara hos den vårdbehö-     närståendevård samt ser till att närståendevårdar-
25024: vande från morgon till kväll.                         na orkar med sitt arbete. Genomförandet av åt-
25025:    Närståendevårdare som arbetar utanför hem-         gärden innebär att man också bör fåsta mer upp-
25026: met är inte i det avseendet dygnet runt eller fort-   märksarnhet än förut vid arrangemang som tryg-
25027: gående bundna vid vårdarbetet att de skulle ha        gar tillräcklig ledighet för närståendevårdare.
25028: 
25029: 
25030: Helsingfors den 1 december 1999
25031: 
25032:     Omsorgsminister Eva Biaudet
25033: 
25034: 
25035: 
25036: 
25037: 6
25038:                                                                 KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok
25039: 
25040: 
25041: 
25042: 
25043:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 747/1999 vp
25044: 
25045:                                               Vanhusväestön kuntootus
25046: 
25047: 
25048: 
25049: 
25050: Eduskunnan puhemiehelle
25051: 
25052: Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä li-         nettiin kuntoutusta noin 2 500:lle 65 vuotta täyt-
25053: sääntyy nopeasti tulevina vuosina. Suuret ikäluo-      täneistä.
25054: kat tulevat eläkeikään vuoden 2010 tienoilla.             Lähivuosina sotainvalidien ja rintamaveteraa-
25055: Myös vanhuuseläkkeellä olevien omatoimisuu-            nien kuntoutuksesta vapautuu yhä enenevässä
25056: den säilyminen on tärkeää, jotta he voivat selviy-     määrin kuntoutuskapasiteettia. Näiden voimava-
25057: tyä itsenäisesti kodissaan mahdollisimman pit-         rojen tulevasta käytöstä ei tässä vaiheessa ole tie-
25058: kään. Valtioneuvosto on kuntoutusselonteossaan         toa. Olisi kuitenkin tärkeää hyödyntää nämä voi-
25059: vuonna 1998 todennut, että ensisijainen vastuu         mavarat jatkossa mm. vanhusten kuntoutuksessa
25060: geriatristen potilaiden kuntoutuksesta on kunnal-      niin, ettei investointeja uusien laitosten perusta-
25061: lisella sosiaali- ja terveydenhuollolla. Lisäksi to-   miseen ylipäänsä ja erityisesti julkisella sektoril-
25062: detaan, että vanhusten palveluiden henkilökunta        la tarvittaisi, koska mm. yksityiset veljes- ja sai-
25063: on mitoitettava määrältään ja ammattirakenteel-        raskodit ovat käytettävissä.
25064: taan niin, että on edellytykset vanhusten omatoi-
25065: misuutta edistävälle kuntoutukselle.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25066:    Useat tahot ovat tehneet geriatrista kuntoutus-     sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25067: ta koskevaa tutkimusta, jota on hyödynnetty pal-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25068: velutoiminnassa. Olisi tärkeää, että jatkossa kun-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25069: tien lisäksi myös mahdolliset muut tahot, mm.
25070: Kela, voisivat järjestää geriatrista kuntoutusta             Miten hallitus aikoo huolehtia kuntou-
25071: nykyistä merkittävämmässä määrin. Tämä edel-                 tuksen järjestämisestä jatkuvasti lisään-
25072: lyttäisi näiden tahojen keskinäistä tiivistä yhteis-         tyvän vanhuuseläkeiän täyttäneen väes-
25073: työtä, jotta käytettävissä olevat resurssit voitai-          tönosan omatoimisuuden ylläpitämisek-
25074: siin suunnata mahdollisimman tarkoituksenmu-                 si ja
25075: kaisesti kuntoutusta eniten tarvitseville. Kela on-
25076: kin jossain määrin rahoittanut tällaista kuntou-             miten hallitus aikoo taata kuntien lisäk-
25077: tusta. Kelan tilastojen mukaan vuonna 1998 an-               si myös muiden tahojen mahdollisuudet
25078:                                                              osallistua geriatrisen kuntoutuksen ke-
25079:                                                              hittämiseen ja toteuttamiseen sekä
25080: 
25081: 
25082: 
25083: 
25084:                                                                                                   Versio 2.0
25085: KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok
25086: 
25087: 
25088:       mitä hallitus aikoo tehdä veteraanikun-   käyttämiseksi esim. geriatrisessa kun-
25089:       toutuksesta vapautuvien voimavarojen      toutuksessa?
25090: 
25091: 
25092: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
25093: 
25094:     Juha Karpio /kok
25095: 
25096: 
25097: 
25098: 
25099: 2
25100: Ministerin vastaus                                           KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok
25101: 
25102: 
25103: 
25104: 
25105: Eduskunnan puhemiehelle
25106: 
25107: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuin edellisten sukupolvien aikana. Terveydestä
25108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       huolehtimisen voidaan todeta muuttuneen yhteis-
25109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kunnassa esimerkkeinä yleisen ravintoneuvon-
25110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-      nan ja -tiedon lisääntyminen, työpaikkaruokai-
25111: pion /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      lun yleistyminen ja liikapainon ja suolankäytön
25112: KK 74711999 vp:                                     vähentämiseen tähtäävät toimepiteet. Liikunnan
25113:                                                     merkitys kunnon ylläpidossa on aikaansaanut
25114:       Miten hallitus aikoo huolehtia kuntou-        maassa mm. erilaisia joukkoliikunnan massata-
25115:       tuksen järjestämisestä jatkuvasti lisään-     pahtumia Liikuntatilat, joko pelkästään urhei-
25116:       tyvän vanhuuseläkeiän täyttäneen väes-        luun tarkoitetut tilat tai monikäyttötilat ovat li-
25117:       tönosan omatoimisuuden ylläpitämisek-         sääntyneet sekä ovat pääsääntöisesti hyvin saa-
25118:       si ja                                         vutettavissa. Ikääntyvien työntekijöiden toimin-
25119:                                                     takyvyn ylläpitoon työelämässä tähtäävä Kansal-
25120:       miten hallitus aikoo taata kuntien lisäk-     linen Ikä-ohjelma on käynnistänyt lukuisia pai-
25121:       si myös muiden tahojen mahdollisuuden         kallisia ja työyhteisökohtaisia kunnonarviointi-
25122:       osallistua geriatrisen kuntoutuksen ke-       ja ylläpito-ohjelmia. Maassa on syntynyt myös
25123:       hittämiseen sekä                              runsaasti kaupallista kunnonhoitoon, ulkoiluun
25124:       mitä hallitus aikoo tehdä veteraanikun-       ja liikuntaan sekä virkistäytymiseen liittyvää tar-
25125:       toutuksesta vapautuvien voimavarojen          jontaa, joiden käyttö on yleistynyt. mm. maan-
25126:       käyttämiseksi esim. geriatrisessa kun-        laajuinen kylpyläverkosto.
25127:                                                        Vanhusten toimintakykyisyyden ylläpito läh-
25128:       toutuksessa?
25129:                                                     tee samoista itsehoidon periaatteista kuin nuo-
25130: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       remmallakin väestöllä. Suomen vanhuspoliitti-
25131: ti seuraavaa:                                       nen tavoite- ja strategiatoimikunta painottaa mie-
25132:                                                     tinnössään (Komiteanmietintö 1996), että tule-
25133: Toimintakykyisyyden säilyttäminen on keskei-        vaisuuden vanhuspolitiikan sisällön ja kustan-
25134: nen tekijä valmistauduttaessa vanhusväestön         nusten kannalta on olennaista, pystytäänkö lisää-
25135: maaran      kasvuun     tulevan   vuosituhannen     mään aktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien
25136: ensimmäisellä puoliskolla suurten ikäluokkien       määrää ja kompensoimaan toimintakyvyn vajei-
25137: tullessa eläkeikään. Väestöennusteiden mukaan       ta. Mietinnössä korostetaan, että kaikilla ikäih-
25138: yli 65-vuotiaiden määrä on vuonna 2005 jo hie-      misillä tulisi olla päivittäinen mahdollisuus kun-
25139: man yli 820 000 ja 2015 se on ylittänyt miljoo-     touttavaan ja virkistykselliseen liikuntaan. Eri-
25140: nan asukkaan rajan. Korkeimmillaan vanhusten        tyyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja ja toi-
25141: määrä on vuonna 2030 26% väestöstä noin             mintoja tulisi kehittää, organisoida ja integroida
25142:  1 350 miljoonaa 2000-luvun jälkipuoliskolla        toimivaksi, kotona asumista tukevaksi verkos-
25143: vanhusväestön määrä laskee, muttajää pysyvästi      toksi. Vanhuspoliittisen strategiatoimikunnan
25144: nykyistä korkeammaksi, johtuen syntyvyyden          linjausten mukaisesti ikääntyvälle väestölle on-
25145: laskusta.                                           kin aikaansaatava sekä laadultaan että toistuvuu-
25146:     Sotien jälkeen syntyneiden ns. suurten ikä-     deltaan heille sopivia kunnonylläpidon muotoja,
25147: luokkien elinolot, liikuntamahdollisuudet ja fyy-   jotka jokainen ikääntyvä voi saada tai toteuttaa
25148: sisenkunnon aktiivinen hoito ovat paremmin          lähiympäristössään. Koska ikääntyvät henkilöt
25149: 
25150:                                                                                                      3
25151: KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok                                                           Ministerin vastaus
25152: 
25153: 
25154:  ovat yksilöitä, joilla on erilaisia terveydellisiä tai   muodot, sitä vähemmän tarvitaan raskasta geriat-
25155:  ikääntymiseen liittyviä ongelmia, tulisi kuntiin          rista kuntoutusta. Geriatrisella kuntoutuksella
25156:  saada "seniorineuvoloita/kuntoneuvoloita" tai             tarkoitetaan sellaisten erityisryhmien kuntoutus-
25157: muulla nimikkeellä olevia toimipisteitä , joiden           ta, joiden kuntoutustarpeen on aiheuttanut ikään-
25158:  tehtävänä on ikäryhmätarkastusten suorittami-            tymisen seurauksena syntynyt tai sen pahentama
25159: nen sekä niiden pohjalta yhdessä henkilön ja asi-         sairaustila. Tällaisia ovat mm. dementoivat sai-
25160:  antuntijan/asiantuntijoiden kanssa laadittu yksi-         raudet, masennustilat ja vainoharhaisuus, erilai-
25161:  lökohtainen fyysiseen ja psyykkiseen ja kognitii-         set neuroosit, aivohalvaus, parkinsonin tauti, ta-
25162: viseen toimintakykyyn liittyvä itsehoito-ohjel-           paturmat ja syöpä. Geriatrinen kuntoutus on yk-
25163: ma. Yksittäiset kunnat ovat käynnistäneet jo nyt          silöllisesti suunniteltu ja toteutettu lääketieteelli-
25164: edellä mainittua neuvolatoimintaa kokeiluluon-            nen kuntoutusohjelma, joka usein alkaa jo hoi-
25165:  teisesti joko yksin tai yhdessä naapurikunnan             don alkuvaiheessa ja jatkuusuunnitelmallisenaja
25166: kanssa. Näistä hankkeista on saatu hyviä koke-            valvottuna kaikilla vanhuksen hoitoketjun tasoil-
25167: muksia mm. veteraanikuntoutuksen järjestämi-              la. Osa tästä kuntoutuksesta toteutetaan kotona,
25168:  sessä avokuntoutuksena veteraanin asuinkunnas-           asumispalveluyksikössä tai Hoiva- tai sairasko-
25169:  sa. Mikäli henkilö sairastaa pitkäaikaissairautta         dissa ja kuntoutuksen edistymistä seurataan
25170: voidaan toimipistettä käyttää apuna myös tark-            kontrollikäynnein sairaalassa tai sen poliklinikal-
25171: kailussa, jolloin se toimii kuten työterveyshuol-         la. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-
25172: to, minkä päättymisen monet eläkkeelle jäävät             jen lakisääteinen järjestäruisvastuu on kunnilla,
25173: kokevat ongelmana. "Seniorineuvola" voi olla              on geriatrisessa kuntoutuksessa alueita, joita to-
25174: aloitteellinen ja toimia kanavana sairauskohtai-          teuttavat muut tahot ja kunta toimii ostajana.
25175:  sille liikuntaryhmille, joiden järjestäjinä toimi-       Melkein yksinomaan potilas- ja vanhusjärjestö-
25176: vat kunta yhdessä alueen potilasjärjestöjen kans-         jen tuottamia ovat mm. dementoituneiden van-
25177: sa. Vanhustyön järjestöjen aktiivisuutta taas tar-        husten kuntoutus ja useiden pitkäaikaissairauksi-
25178: vitaan aikaansaamaan yhdessä kunnan liikunta-             enjälkeiset potilaan ja heidän omaistensa sopeu-
25179: toimen kanssa ikääntyvälle väestölle yleistä seni-        tumisvalmennuskurssit.
25180: oriliikuntaa, kuten kimppakävelyä, sauvakäve-                 Veteraanikuntoutus on Suomen sotiin osallis-
25181: lyä, kansantansseja, tuolivoimistelua em. tai ko-         tuneiden rintamaveteraanien erityisetu, jonka tar-
25182: koamaan yhteen ikäihmisiä, jotka haluavat ja              ve jatkuu ainakin vuoteen 2020 saakka. Kuntou-
25183: jaksavat edelleen hölkätä, uida, pyöräillä, hiih-         tuskertojen väli on tähän saakka ollut keskimää-
25184: tää, voimistella ym., mutta eivät halua tehdä sitä        rin 5 vuotta. Koska valtion talousarviossa olevat
25185: yksin. Lisäksi terveet ja hyväkuntoiset ikäänty-          määrärahat on voitu säilyttää saman suuruisina
25186: vät ihmiset käyttävät omaehtoisesti, kuten muu-           veteraanien lukumäärän vähentymisestä huoli-
25187: kin väestö, kaupallisia liikuntapalveluja kuten           matta, on vapautuvilla määrärahoilla voitu no-
25188: kuntosalej a, uimahalleja ja kylpylöitä jne.              peuttaa veteraanien kuntoutuskiertoa. Sotainvali-
25189:     Vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpidol-           dien lukumäärä vähenee arvion mukaan nopeam-
25190: le on välttämätöntä yksilöllisyys ja jatkuvuus.           min, ja hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja
25191: Veteraanien oma palaute saamiltaan kuntoutus-             terveysministeriö on asettanut sotainvalidien lai-
25192: jaksoilta on mm. aikaansaanut kuntoutuslaitos-            tosten tulevaa käyttöä selvittävän työryhmän,
25193: ten tarjonnassa sisällöllisiä ja rakenteellisia muu-      jonka tulee saada työnsä valmiiksi 30.9.2000
25194: toksia.                                                   mennessä.
25195:     Mitä paremmin kyetään järjestämään jokaista
25196: ikääntymisen vaihetta tukevat itsehoidon tuki-
25197: 
25198: 
25199: 
25200: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
25201: 
25202:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
25203: 4
25204: Ministems svar                                               KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok
25205: 
25206: 
25207: 
25208: 
25209: Tili riksdagens talman
25210: 
25211: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Levnadsförhållandena, möjlighetema till mo-
25212: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av     tion och den aktiva omvårdnaden om den fysiska
25213: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Juha    konditionen är bättre för de s.k. stora åldersklas-
25214: Karpio /sam1 undertecknade skriftliga spörsmål      sema, som är födda efter krigen, än för tidigare
25215: SS 747/1999 rd:                                     generationer. Det kan konstateras att omvårdna-
25216:                                                     den om hälsotillståndet har förändrats i sarnhäl-
25217:       Hur ämnar regeringen sörja för att re-        let. Som exempel kan nämnas ökningen av den
25218:       habilitering ordnas för att den allt ökan-    allmänna rådgivningen och kunskapen om nä-
25219:       de befolkningsgrupp som nått åldern för       ringsfrågor, det faktum att matserveringar blivit
25220:       ålderspension skall kunna upprätthålla        allt vanligare på arbetsplatsema samt de åtgärder
25221:       sin initiativkraft, och                       som siktar på minskning av övervikt och saltin-
25222:                                                     tag. Betydelsen av motion för upprätthållande av
25223:       hur ämnar regeringen garantera möjlig-        konditionen har föranlett bl.a. olika massevene-
25224:       heten inte bara för kommunerna utan           mang gällande motion. ldrottslokalema, anting-
25225:       också för andra instanser att del ta i ut-    en sådana som enbart är avsedda för idrott eller
25226:       vecklandet av den geriatriska rehabili-       sådana som är avsedda för olika syften, har ökat
25227:       teringen, samt                                och är i regel lätta att nå. Det nationella ålders-
25228:       vad ämnar regeringen göra för att de re-      programmet, som siktar på upprätthållande av
25229:       surser som frigörs från rehabiliteringen      äldre arbetstagares funktionsförmåga i arbetsli-
25230:       av veteraner skall kunna användas t.ex.       vet, har inlett flera lokala och arbetsplatsvisa pro-
25231:       inom den geriatriska rehabiliteringen?        gram för bedömning och upprätthållande av kon-
25232:                                                     ditionen. Det har även uppkommit ett rikt utbud
25233: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     på kommersiella tjänster i fråga om konditions-
25234: föra följande:                                      skötsel, friluftsliv, motion och rekreation, bl.a.
25235:                                                     ett landsomfattande nät av badinrättningar. Dessa
25236: Bevarandet av funktionsförmågan är en central       tjänster utnyttjas i allt större utsträckning.
25237: faktor när man bereder sig på den ökning av äld-       Upprätthållandet av åldringamas funktions-
25238: rebefolkningen som under den första hälften av      förmåga utgår från samma egenvårdsprinciper
25239: nästa årtusende kommer att ske på grund av att de   som i fråga om den yngre befolkningen. Finlands
25240: stora åldersklassema når pensionsåldem. Enligt      kommission för äldrepolitiska mål och strategier
25241: befolkningsprognosema kommer antalet över 65-       betonar i sitt betänkande (kommittebetänkande
25242: åringar år 2005 redan att något överstiga           1996) att det med tanke på innehållet i den fram-
25243: 820 000 och år 2015 kommer antalet att ha pas-      tida äldrepolitiken och dess kostnader är väsent-
25244: serat enmiljonsgränsen. Antalet åldringar kom-      ligt att man kan öka antalet aktiva levnadsår med
25245: mer att vara som störst år 2030: 26 % av befolk-    bibehållen funktionsförmåga och kompensera
25246: ningen, dvs. ca 1 350 miljoner. Under den senare    bristema i funktionsförmågan. 1 betänkandet be-
25247: hälften av 2000-talet kommer äldrebefolkningen      tonas att alla äldre dagligen bör ha möjlighet till
25248: att minska men kommer varaktigt, på grund av de     rehabiliterande och stimulerande motion. Olika
25249: minskande födelsetalen, att vara större än nu.      slag av allmänna och privata tjänster och verk-
25250: 23 200678
25251:                                                                                                        5
25252: KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok                                                         Ministems svar
25253: 
25254: 
25255: samheter bör utvecklas, organiseras och integre-      individualitet och kontinuitet. Responsen från
25256: ras till ett fungerande nätverk som stöder boen-      veteranerna efter rehabiliteringsperioder har bl.a.
25257: det hemma. Enligt kommissionens linjedragning-        åstadkommit innehållsmässiga och strukturella
25258: ar bör man för äldrebefolkningen åstadkomma           förändringar i rehabiliteringsinrättningarnas ut-
25259: konditionsskötsel som är av lämplig art och ord-      bud.
25260: nas med lämpliga intervaller för de äldre, och           Ju bättre man kan ordna stödformerna för
25261: som varje äldre kan erhålla eller genomföra i sin     egenvård i varje skede av åldrandet, i desto min-
25262: närmaste omgivning. Eftersom de äldre är indivi-      dre utsträckning behövs tung geriatrisk rehablite-
25263: der och har varierande problem i fråga om hälsan      ring. Med geriatrisk rehabilitering avses rehabili-
25264: och åldrandet, bör kommunema få "seniorrådgiv-        tering av sådana specialgrupper vilkas rehabilite-
25265: ningar/konditionsrådgivningar" eller på något         ringsbehov har orsakat ett sjukdomstillstånd som
25266: annat sätt benämnda verksamhetsställen, som har       uppkommit eller förvärrats till följd av åldran-
25267: till uppgift att företa kontroller av åldersgrupper   det. Dylika är t.ex. demenssjukdomar, depres-
25268: samt att utgående från kontrollen tillsammans         sionstillstånd och förföljelsemani, olika neuro-
25269: med personen i fråga och en eller flera sakkunni-     ser, stroke, Parkinsons sjukdom, olycksfall och
25270: ga utarbeta ett individuellt egenvårdsprogram         cancer.
25271: som gäller den fysiska, psykiska och kognitiva           Den geriatriska rehabiliteringen är ett medi-
25272: funktionsförmågan. Enskilda kommuner har re-          cinskt rehabiliteringsprogram som planeras och
25273: dan på försök inlett sådan rådgivningsverksam-        genomförs individuellt. Programmet börjar ofta
25274: het som nämns ovan antingen ensamma eller till-       redan i inledningsskedet av vården och fortsätter
25275: sammans med en grannkommun. Erfarenhetema             på ett målinriktat och kontrollerat sätt på alla ni-
25276: av dessa projekt är goda, bl.a. i fråga om anord-     våer av åldringens vårdkedja. En del av rehabili-
25277: nande av veteranrehabilitering som öppen reha-        teringen genomförs hemma, i en boendeservice-
25278: bilitering i den kommun där veteranen bor. Om         enhet eller i ett vård- eller sjukhem, och genom
25279: en person är långtidssjuk, kan verksamhetsstället     kontrollbesök på ett sjukhus eller dess poliklinik
25280: även anlitas som hjälp vid kontroller, så att det     följer man hur rehabiliteringen framskrider. Fast-
25281: fungerar på samma sätt som företagshälsovård.         än kommunerna enligt lag har ansvar för att ord-
25282: Flera av dem som blir pensionerade finner det         na social- och hälsovårdsservice, finns det inom
25283: problematiskt att företagshälsovården upphör.         den geriatriska rehabiliteringen sådana områden
25284: En "seniorrådgivning" kan ta egna initiativ och       där servicen ordnas av andra instanser och kom-
25285: verka som en kanal för sjukdomsrelaterade mo-         munen köper servicen av dem. Exempel på sådan
25286: tionsgrupper som arrangeras av kommunen till-         service som nästan enbart ordnas av patient- och
25287: sammans med patientorganisationer inom områ-          äldreorganisationer är rehabiliteringen av de-
25288: det. Organisationema för äldrearbete behövs för       menta åldringar samt anpassningsträningskurser
25289: att tillsammans med kommunens idrottsväsen för        för patienter som varit långtidssjuka och för de-
25290: äldrebefolkningen åstadkomma allmän senior-           ras anhöriga.
25291: motion, såsom gruppromenader, stavgång, folk-            Veteranrehabiliteringen är en särskild förmån
25292: dans, stolgymnastik etc., eller att sammanföra        för de frontveteraner som deltagit i de finska kri-
25293: äldre som önskar och ännu orkar jogga, simma,         gen, och det kommer att finnas behov av sådan
25294: cykla, skida, gymnastisera etc. men som inte vill     rehabilitering åtminstone ännu år 2020. Hittills
25295: göra det ensamma. Sådana äldre som är friska          har rehabilitering getts med fem års mellanrum i
25296: och har god kondition anlitar dessutom, liksom        genomsnitt. Eftersom anslagen i statsbudgeten
25297: den övriga befolkningen, på egen hand kommer-         har kunnat bibehållas lika stora trots att antalet
25298: siella motionsinrättningar, såsom konditionssa-       veteraner minskat, har man med de anslag som
25299: lar, simhallar och badinrättningar.                   blivit lediga kunnat ge veteranerna rehabilitering
25300:    För upprätthållande av den åldrande befolk-        oftare. Den takt i viiken antalet krigsveteraner
25301: ningens funktionsförmåga är det nödvändigt med        minskar kommer enligt beräkning att öka, och
25302: 
25303: 
25304: 6
25305: Ministems svar                                              KK 747/1999 vp- Juha Karpio /kok
25306: 
25307: 
25308: social- och hälsovårdsministeriet har i enlighet    lider kan användas i framtiden. Arbetsgruppen
25309: med regeringsprogrammet tillsatt en arbetsgrupp     skall slutföra sitt arbete senast 30.9.2000.
25310: som skall utreda hur inrättningama för krigsinva-
25311: 
25312: 
25313: Helsingfors den 7 december 1999
25314: 
25315:     Omsorgsminister Eva Biaudet
25316: 
25317: 
25318: 
25319: 
25320:                                                                                                7
25321:                                                                KK 748/1999 vp- Harry Wallin /sd
25322: 
25323: 
25324: 
25325: 
25326:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 748/1999 vp
25327: 
25328:                                             Kuljetuspalveluiden turvaaminen vammaisille
25329:                                             ja vanhuksille
25330: 
25331: 
25332: 
25333: 
25334: Eduskunnan puhemiehelle
25335: 
25336: Liikenneministeriön toimesta on yhdessä kun-         206 markkaa/matka, vapaasti muodostuvalla lin-
25337: tien kanssa viime vuosina aloitettu joukkoliiken-    jalla 145 markkaa/matka ja keskustaksilla vain
25338: nekokeilu, jossa haetaan vaihtoehtoisia tapoja       53,69 markkaa/matka.
25339: tuottaa kuljetuspalveluja vanhuksille ja vammai-
25340: sille. Tarkoituksena on ollut säästää kuluja, mut-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25341: ta myös tarjota terveillekin vanhuksille uusia,      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25342: joustavia tapoja käyttää joukkoliikennettä.          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25343:     Hyvästä ajatuksesta huolimatta tilanne on käy-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25344: tännössä huolestuttava. Pakottamana kaikki
25345: vammaiset ja vanhukset palvelu- tai vapaasti               Onko liikenneministeri tietoinen ongel-
25346: muodostuvalle linjalle heikosta liikuntakyvystä            mistaja
25347: huolimatta on jouduttu tilanteeseen, jossa osa
25348: vanhuksista ja vammaisista on joutunut jäämään             mihin toimenpiteisiin on aiottu ryhtyä
25349: kotiin. Ongelmaksi on muodostunut myös tunnin              perusteluissa kuvatun tilanteen paranta-
25350: tilausaika. Tämä on erityisen hankalaa esim. käy-          miseksi sekä
25351: täessä poliklinikalla, jossa odotusaikaa ei ennak-         voiko ministeriön toimesta asettaa ra-
25352: koon voi tietää. Lisäksi yhteiskunnan kustannuk-           jat, jotta asetus vammaisuuden perus-
25353: set ovat toiveista huolimatta kasvaneet. Esimer-            teella järjestettävistä palveluista ja tuki-
25354: kiksi Seinäjoella tammikuun ja elokuun välisenä            toimista (kohdat 4, 5 ja 6) toteutuvat?
25355: aikana kustannukset ovat olleet palvelulinjalla
25356: 
25357: 
25358: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
25359: 
25360:     Harry Wallin /sd
25361: 
25362: 
25363: 
25364: 
25365:                                                                                                Versio 2.0
25366: KK 748/1999 vp- Harry Wallin /sd                                                      Ministerin vastaus
25367: 
25368: 
25369: 
25370: 
25371: Eduskunnan puhemiehelle
25372: 
25373: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kuljetuskustannuksissaan jo vuoden palvelulii-
25374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kenteen käynnistämisenjälkeen. Säästöjen lisäk-
25375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       si palveluliikenteellä on aikaansaatu liikennepal-
25376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Harry            veluja uusilla alueilla, joissa ei ole ollut aikai-
25377: Wallinin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       semmin joukkoliikennetarjontaa tai liikenneyh-
25378: sen KK 748/1999 vp:                                   teydet ovat olleet puutteelliset.
25379:                                                          Asiakkaiden palaute palveluliikenteestä on
25380:        Onko liikenneministeri tietoinen ongel-        ollut positiivista. Liikenneministeriön teettämän
25381:        mistaja                                        palveluliikenteen vaikutustutkimuksen (LM
25382:                                                       13/98) yhteydessä tehty asiakashaastattelu
25383:        mihin toimenpiteisiin on aiottu ryhtyä         osoitti, että 99 %käyttäjistä piti palveluliikennet-
25384:        perusteluissa kuvatun tilanteen paranta-       tä erittäin tärkeänä tai tärkeänä, koska sen myötä
25385:        miseksi sekä                                   heidän liikkumisensa on lisääntynyt (55 %) ja
25386:       voiko ministeriön toimesta asettaa ra-          helpottunut huomattavasti (80 %). Palveluliiken-
25387:       jat, jotta asetus vammaisuuden perus-           teellä on todettu olevan suuri merkitys varsinkin
25388:       teella järjestettävistä palveluista ja tuki-    kotona asuvien vanhusten virkeydelle ja omatoi-
25389:       toimista (kohdat 4, 5 ja 6) toteutuvat?        miselle asioiden hoitamiselle. Tästä johtuen pal-
25390:                                                       veluliikenteellä on myös välillisiä ja välittömiä
25391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         taloudellisia vaikutuksia mm. kotipalvelun, pal-
25392: ti seuraavaa:                                        velukeskusten, kotisairaan-ja laitoshoidon kului-
25393:                                                      hin.
25394: Liikenneministeriön yhtenä joukkoliikenteen ke-          Vaikka palveluliikenne onkin suunniteltu eri-
25395: hittämiskohteena on vuodesta 1995 ollut uusien       tyisesti vanhempien ja toimintaesteisten henki-
25396: joustavien liikennemuotojen kehittäminen. Näis-      löiden tarpeet huomioon ottaen, on syytä koros-
25397: sä nk. palveluliikenteissä pyritään nykyistä käy-    taa, että se on kaikille avointa joukkoliikennettä.
25398: täntöä tehokkaammin yhdistämään koulu- sekä          Kuntia on pitkälti kehotettu itse kehittämään ja
25399: sosiaali- ja terveyshuollon kustantamia matkoja      suunnittelemaan palveluliikenteensä heidän
25400: kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen.               omien olosuhteiden, kuten esimerkiksi kaupun-
25401:    Palveluliikenteen perustamisen taustalla löy-     kirakenteen, olemassa olevan joukkoliikennetar-
25402: tyy lähes poikkeuksetta huoli koko 1990-luvulla      jonnan ja käyttäjätarpeiden mukaisesti.
25403: nousseista erilliskuljetusten kustannuksista.            Liikenneministeriö suosittelee, että uusista lii-
25404: Väestön ikääntyessä ovat paineet tulevaisuudes-      kennepalveluista on pyrittävä tekemään niin hou-
25405: sa erityisryhmien kuljetusten järjestämiseen en-     kuttelevia, että asiakkaat löytävät ne vapaaehtoi-
25406: tistä suuremmat. Palveluliikenteen avulla on ol-     sesti. Kuljetuspalveluja korvaavia liikkumista-
25407: lut mahdollista hillitä jyrkkää kustannusnousua,     poja ei ole viisasta korvata suoraan uusilla palve-
25408: ja jopa aikaansaada säästöjä kuljetuskustannuk-      lumuodoilla, koska asiakkaat tarvitsevat oman si-
25409: sissa ohjaamalla kuntien kuljetustuen piiriin kuu-   säänajovaiheensa uudessa tilanteessa sekä var-
25410: luvia matkoja palveluliikenteeseen. Tutkimusten      muutta omasta selviytymisestään sekä toiminnan
25411: mukaan kunnat ovat säästäneet keskimäärin 30%        jatkuvuudesta. Kunnilla on tämän asian suhteen
25412: 
25413: 2
25414: Ministerin vastaus                                                 KK 748/1999 vp- Harry Wallin /sd
25415: 
25416: 
25417: päätösvalta, joten liikenneministeriö voi pelkäs-        tien siirretty Seinäjoen keskussairaalaan, jossa
25418: tään suositella kuntia toimimaan näin.                   Kansaneläkelaitoksella on kaikki sairaalan kotiu-
25419:     Kysymyksessä esimerkkinä mainittu Seinä-             tuskuljetukset yhdistelevä yhteispalvelupiste.
25420: joen kaupunki on omaehtoisesti suunnitellut              Uudessa kokeiltavassa mallissa toimii näin ollen
25421: alueellaan toimivan palvelulinjan. Kaupungin             yhdistelijänä taho, jolla on aito halu saada yhdis-
25422: päätöksen mukaan henkilöille, joille palvelulinja        tettyjä kuljetuksia aikaan ja tätä kautta pidem-
25423: terveydellisistä tai liikenteellisistä syistä ei sovi,   mällä aikavälillä kustannussäästöjä.
25424: tatjotaan perinteiseen tapaan erilliskuljetus tak-          Liikenneministeriön tehtävänä ei ole asettaa
25425: silla. Seinäjoen kaupungin kokeilun alustavat            rajoja vammaisuuden perusteella järjestettäville
25426: kustannukset osoittavat, että yhdistelyjärjestely        palveluille ja tukitoimille vaan edistää toimia,
25427: ei ole onnistunut. Palvelulinjan huolestuttavan          joilla joukkoliikenne pystyy palvelemaan entistä
25428: korkeat kustannukset ovat muodostuneet lähes             paremmin myös iäkkäitä ja toimintaesteisiä hen-
25429: poikkeuksetta yksittäiskuljetusten korvaamises-          kilöitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat uusien jous-
25430: ta sekä kaupungin maksamasta kuukausittaisesta           tavien liikennepalvelujen kehittämisen lisäksi,
25431: korvauksesta Seinäjoen Keskustaksi Oy:lle, joka          esimerkiksi matalalattiaisen kaluston käytön
25432: on toiminut kokeilussa yhdistelijänä.                    edistäminen, uusien ovelta ovelle -palvelujen ke-
25433:    Jotta Seinäjoen kaupungin palvelulinjaan saa-         hittäminen, joukkoliikenteen henkilökunnan pal-
25434: taisiin parempi kannattavuus, on yhdistelyn toi-         velukyvyn parantaminen ja entistä selkeämmän
25435: mittava. Liikenteen yhdistely on 22.11.1999 läh-         matkustajatiedotuksen kehittäminen.
25436: 
25437: 
25438: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
25439: 
25440:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
25441: 
25442: 
25443: 
25444: 
25445:                                                                                                           3
25446: KK 748/1999 vp- Harry Wallin /sd                                                        Ministerns svar
25447: 
25448: 
25449: 
25450: 
25451: Tili riksdagens talman
25452: 
25453: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       efter det att servicetrafiken införts sparat i ge-
25454: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       nomsnitt 30 % i transportkostnader. Utöver be-
25455: statsrådet översänt följande av riksdagsman Har-      sparingarna har servicetrafiken medfört att tra-
25456: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål       fiktjänster införts också på sådana nya ornråden
25457: SS 748/1999 rd:                                       där det tidigare inte har funnits något utbud på
25458:                                                       kollektivtrafik eller där trafikförbindelserna va-
25459:        ir trajikministern medveten om proble-         rit bristfålliga.
25460:        men och                                            Kundernas respons på servicetrafiken harva-
25461:                                                       rit positiv. En kundintervju i samband med en
25462:        vilka åtgärder ämnar man vidta för att         konsekvensundersökning om servicetrafiken
25463:       förbättra den situation som beskrivs i          som trafikministeriet låtit utföra (TM 13/98)
25464:       motiveringen samt                               visade att 99 % av de som använde servicen
25465:       kan gränser sättas genom ministeriets           ansåg att servicetrafiken var mycket viktig eller
25466:       försorg så att förordningen om service          viktig, eftersom deras rörlighet till följd av
25467:       och stöd på grund av handikapp (4, 5            servicen hade ökat (55%) och underlättats betyd-
25468:       och 6 punkten) förverkligas?                    ligt (80 %). Det har konstaterats att servicetrafi-
25469:                                                       ken är av stor betydelse i synnerhet när det gäller
25470: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hemmaboende äldre människors möjlighet att
25471: föra följande:                                        vara aktiva och självständigt sköta sina ärenden.
25472:                                                       Därmed har servicetrafiken även direkta och in-
25473: När det gäller kollektivtrafiken har ett av trafik-   direkta ekonomiska verkningar, bl.a. i fråga om
25474: ministeriets områden för utveckling sedan 1995        kostnaderna för hemservice, servicecentraler,
25475: varit att främja nya och smidiga transportsätt.       hemsjukvård och anstaltvård.
25476: Syftet med denna s.k. servicetrafik är att effekti-      Även om servicetrafiken har planerats sarskilt
25477: vare än för närvarande kombinera skolresor samt       med beaktande av äldre och funktionshindrade
25478: sådana resor som social- och hälsovården bekos-       människors behov är det skäl att poängtera att
25479: tar med den för alla öppna kollektivtrafiken.         servicetrafiken är kollektivtrafik som är till för
25480:    Bakom införandet av servicetrafiken ligger         alla. Kommunerna har till stor del uppmanats att
25481: otvivelaktigt en oro för specialtransportskostna-     själva utveckla och planera sin servicetrafik i en-
25482: derna som stigit under hela 1990-talet. 1 och med     lighet med de egna förhållandena, t.ex. stads-
25483: att befolkningen blir äldre blir också pressen allt   strukturen, det befintliga utbudet på kollektivtra-
25484: större i framtiden när det gäller att ordna trans-    fik och behoven för dem som använder servicen.
25485: porter för specialgrupperna. Genom servicetrafi-         Trafikministeriet rekommenderar att man bör
25486: ken har det varit möjligt att hålla tillbaka en       försöka göra de nya trafiktjänsterna så attraktiva
25487: kännbar kostnadsstegring och t.o.m. få till stånd     att kunderna söker upp dem frivilligt. Det är inte
25488: inbesparingar i transportkostnaderna, genom att       ändamålsenligt att byta ut sådana sätt att förflyt-
25489: sådana resor som omfattas av kommunernas              ta sig på som ersätter transporttjänsterna direkt
25490: transportstöd har styrts till servicetrafiken. En-    mot nya serviceformer, eftersom kunderna i en
25491: ligt undersökningar har kommunerna redan ett år
25492: 
25493: 4
25494: Ministerns svar                                                 KK 748/1999 vp- Harry Wallin /sd
25495: 
25496: 
25497: ny situation behöver sin egen inkörningsperiod           För att Seinäjoki stads servicelinje skall bli
25498: samt säkerhet i fråga om sin förmåga att klara sig    lönsammare måste kombinerandet av resorna fås
25499: själv och i fråga om verksamhetens kontinuitet.       att fungera. Den 22 november 1999 överfördes
25500: Kommunerna har i detta ärende beslutanderätt,         kombinerandet av trafiken tili Seinäjoki Central-
25501: vilket innebär att trafikministeriet enbart kan re-   sjukhus, där Folkpensionsanstalten har en sam-
25502: kommendera att kommunerna gör på det här sät-         serviceenhet som kombinerar sjukhusets alla
25503: tet.                                                  hemsändningstransporter. 1 den nya modell som
25504:     Seinäjoki stad, som nämns som exempel i           nu prövas har den som kombinerar resorna alltså
25505: spörsmålet, har självmant planerat en servicelin-     en genuin önskan att få tili stånd kombinerade
25506: je som används inom dess område. Enligt ett be-       transporter och sålunda kostnadsbesparingar på
25507: slut av staden erbjuds de personer för vilka servi-   lång sikt.
25508: celinjen av hälsoskäl eller skäl i anslutning tili       Trafikministeriets uppgift är inte att sätta
25509: trafiken inte passar traditionsenligt specialtrans-   gränser för service och stöd på grund av handi-
25510: port med taxi. De preliminära kostnaderna när         kapp, utan att främja sådana åtgärder genom vil-
25511: det gäller Seinäjoki stads försök visar att arran-    ka kollektivtrafiken bättre än tidigare kan betjä-
25512: gemangen med att kombinera resor inte har varit       na även äldre och funktionshindrade. Dylika åt-
25513: framgångsrika. De oroväckande höga kostnader          gärder är, utöver utvecklandet av nya smidiga
25514: som medförts av servicelinjen beror nästan un-        trafiktjänster, t.ex. att främja användningen av
25515: dantagslöst på ersättningar för enskilda transpor-    materiel med låggolv, att utveckla nya tjänster
25516: ter samt på den månatliga ersättning som staden       från dörr tili dörr, att höja serviceförmågan hos
25517: betalat tili Seinäjoen Keskustaksi Oy, som i för-     personalen inom kollektivtrafiken och att preste-
25518: söket har varit den som kombinerat resorna.           ra en allt tydligare information tili passagerarna.
25519: 
25520: 
25521: Helsingfors den 7 december 1999
25522: 
25523:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25524: 
25525: 
25526: 
25527: 
25528:                                                                                                        5
25529:                                                            KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
25530: 
25531: 
25532: 
25533: 
25534:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 749/1999 vp
25535: 
25536:                                              Ekologinen rakentaminen
25537: 
25538: 
25539: 
25540: 
25541: Eduskunnan puhemiehelle
25542: 
25543: Suomalainen asuntopolitiikka elää kuumaa vai-         sesta tehdään uusiutuva "luonnonvara" ja elä-
25544: hetta. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten            mäntapa.
25545: asuntotilanteesta keskustellaan lähes päivittäin         Menetelmä soveltuu erinomaisesti pieniin ky-
25546: niin eduskunnassa kuin mediassakin. Näyttää sil-      läyhteisöihin, jotka ovat kaukana lämmön- ja
25547: tä, että asuntorakentaminen muualla Suomessa          sähkönjakeluverkoista.
25548: jää tämän keskustelun jalkoihin. Siitä huolimatta        Valitettavasti on usein niin, että edellä mainit-
25549: muuallakin sekä asutaan, eletään että halutaan ra-    tu asuminen ja rakentaminen on kalliimpaa kuin
25550: kentaa viihtyisiä asuntoja.                           konventionaalinen, tavanomainen rakentaminen.
25551:    Yksi haluttu rakentamistapa on nostanut vii-          Vaikka tällä hetkellä asuntolainojen korot ovat
25552: me vuosina päätään: ekologinen rakentaminen.          matalalla ja lainanottoriski pienentynyt, ovat
25553: Rakentaminen, jossa raaka-aineet ja menetelmät        suuremmat kustannukset usein kynnys lähteä ra-
25554: ottavat huomioon ympäristön mitä parhaiten. Ra-       kentamaan uudella, kestävämmällä tavalla. Mah-
25555: kennusmateriaalit ovat kierrätys- tai uusiutuvis-     dollisuus valtion takaamiin pitkäaikaisiin ja kiin-
25556: ta luonnonvaroista saatuja, esim. puu, savi, olki     teäkorkoisiin lainoihin voisi olla yksi tapa ma-
25557: ja pellava. Rakentaminen tapahtuu paikan päällä       daltaa kynnystä. Myös omakotirakentajan mah-
25558: pääosin käsityönä, ja rakennusjätettä ei synny        dollisuus erilaisiin esim. kauppa- ja teollisuusmi-
25559: lainkaan tai sen voi kierrättää tai muutoin uusio-    nisteriön, ympäristöministeriön tai Tekesin m-
25560: käyttää.                                              vestointihankkeisiin olisi hyvä ratkaisu.
25561:    Lisäksi energiavirrat on otettu huomioon ja ra-
25562: kennusten energiankulutus on minimoitu erilai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25563: sin ratkaisuin. Jätevedet puhdistetaan ja mahdol-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25564: lisesti kierrätetään, jätteet kierrätetään tai kom-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25565: postoidaan. Lisäksi lämmön- ja energiantuotan-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25566: nossa hyödynnetään paikallisia biopolttoaineita
25567: esimerkiksi oman hakevoimalan avulla. Kaiken                Mitä ympäristöministeriö aikoo tehdä
25568: kaikkiaan ekologisesta asumisesta ja rakentami-             edistääkseen ekologista rakentamista?
25569: 
25570: 
25571: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
25572: 
25573:     Säde Tahvanainen /sd
25574: 
25575: 
25576: 
25577: 
25578:                                                                                                  Versio 2.0
25579: KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                  Ministerin vastaus
25580: 
25581: 
25582: 
25583: 
25584: Eduskunnan puhemiehelle
25585: 
25586: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             korostavat hyvää rakentamista, rakennusten kes-
25587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tävyyttä, korjattavuutta ja muunneltavuutta sekä
25588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         energiataloudellisuutta.
25589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-             Useita rakentamista koskevia määräyksiä on
25590: vanaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         uusittu kestävää rakentamista tukevalla tavalla.
25591: sen KK 74911999 vp:                                    Esteetöntä liikkumista, ääneneristystä ja kosteut-
25592:                                                        ta koskevilla määräyksillä on pyritty pidentä-
25593:        Mitä ympäristöministeriö aikoo tehdä            mään rakennuksen elinkaarta. Uusituilla palo-
25594:        edistääkseen ekologista rakentamista?           määräyksillä, kampanjoilla ja erityisohjelmilla
25595:                                                        on yritetty edistää puun käyttöä rakentamisessa.
25596: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Valtion tukemaa asuntorakentamista koskevissa
25597: ti seuraavaa:                                          määräyksissä on edellytetty, että rakentamisessa
25598: Ekologinen rakentaminen on ympäristöministe-           ja perusparantamisessa tulee pyrkiä rakennuksen
25599: riön rakentamisen ohjaustoimen keskeisiä kehit-        pitkäikäisyyteen, taloudelliseen korjattavuuteen,
25600: tämisalueita. Rakennus- ja kiinteistöalan sekä ra-     muunneltavuuteen ja huollettavuuteen. Määräyk-
25601: kentamista ohjaavan hallinnon ympäristöosaa-           set asettavat lainanhakijalle velvoitteen selvittää
25602: mista on pyritty lisäämään lukuisilla ympäristö-       myös elinkaaritaloudelliset vaikutukset.
25603: ministeriön, Tekesin ja rakennusalan yhteisillä            Ympäristöministeriö on jo muutamana vuon-
25604: toimenpiteillä.                                        na asettanut valtion asuntorahastolle tulostavoit-
25605:    Valtioneuvoston joulukuussa 1998 hyväksy-           teet, joissa painotetaan elinkaaren aikaisten asu-
25606: mä ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma          miskustannusten huomioon ottamista, kun
25607: linjaa koko rakennus- ja kiinteistöalan ekologi-       arvioidaan valtion tukemien hankkeiden hyväk-
25608: sesti kestävän kehityksen periaatteet ja määritte-     syttävyyttä. Ympäristöministeriö on yhdessä val-
25609: lee ne käytännön toimenpiteet, joilla rakentami-       tion asuntorahaston ja asuntorakennuttajien
25610: sen, korjaamisen ja rakennusten ylläpidon              kanssa kehittänyt menettelyä, jolla voidaan tar-
25611: aiheuttama ympäristökuormitus on vähennettä-           kastella rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvia
25612: vissä. Ohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa ym-        ympäristövaikutuksia. Menettelyä testataan Vii-
25613: päristöajattelu rakennus- ja kiinteistöalan toimin-    kin ekologisen asuinalueen hankkeiden arvioin-
25614: taan. Viime vuosina alan ympäristötietämys on-         nissa.
25615: kin lisääntynyt, ja useilla alan koulutuspäivillä         Ympäristöministeriön rakentamisen kehittä-
25616: käsitellään ympäristöasioita ja niihin liittyviä ke-   mistoiminta käsittää pääasiassa rakentamisen
25617: hittämishankkeita ja käytännön sovellutuksia.          normien kehittämistä. Ympäristöä säästävän ra-
25618:    Vuoden vaihteessa voimaan tulevan uuden             kentamisen menetelmien, ohjauskeinojen ja
25619: maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tavoit-         osaamisen tehostamiseksi on käynnistetty tutki-
25620: teena on parantaa maankäytön ja rakentamisen           mus-, kehittämis- ja teknologiaohjelmia. Ympä-
25621: edellytyksiä kestävää kehitystä edistävään, ym-        ristöministeriö toimii läheisessä yhteistyössä eri
25622: päristöhaittoja vähentävään ja luonnonvaroja           rahoittajatahojen, kuten Tekesin, kanssa yhteis-
25623: säästävään suuntaan. Uuden lain 1, 12 ja 117 §         ten ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen
25624: 
25625: 
25626: 2
25627: Ministerin vastaus                                         KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
25628: 
25629: 
25630: ja laskentavälineiden aikaansaamiseksi. Raken-         Viikin aurinkolämpökokeilu, asuinrakennusten
25631: nustuotteiden ja niiden valmistuksen ympäristö-        muuntojoustavuutta edistävät kohteet Viikissä ja
25632: vaikutuksia ilmaisemaan on kehitetty ympäris-          Vuosaaressa, puisten kaupunkitalojen kehittä-
25633: töselostemalli. Kehitystyön tuloksena on synty-        misprojekti Porvoossa sekä maa- ja aurinkoläm-
25634: nyt kaikkia rakennustuotteiden valmistajia, valit-     pöjärjestelmän sovellutus asuinkiinteistössä Ku-
25635: sijoita ja käyttäjiä palveleva yhtenäinen ympäris-     rikassa.
25636: tövaikutuksia määrittelevä tuoteseloste. Noin 50           Rakennus- ja kiinteistöalan ProGresS -kehittä-
25637: keskeisellä rakennustuotteella on jo valmistajan       mishankkeessa on mukana 60 rakennusalan yri-
25638: tekemä tuoteseloste.                                   tystä ja 12 rakennuskohdetta. Kaupan, teollisuu-
25639:      Ympäristöministeriön ympäristöklusteri -tut-      den, vakuutuksen ja kiinteistösijoituksen alan
25640: kirousohjelman rahoittamana on luotu Rakennus-         kiinteistönomistajat kehittävät uutta toimintata-
25641: luuppi Internettiin. Sen avulla saadaan välitetyk-     paa ja testaavat ekologisia menettelyjä. Tarkoi-
25642: si tietoa eri puolilla maata olevista "hylätyistä"     tus on saada aikaan esimerkkikohteita, jotka kan-
25643: kierrätys- ja korjauskelpoisista rakennusosista ja     nustavat koko alaa ekologiseen rakentamiseen.
25644: -tuotteista. Rakennusluuppi auttaa löytämään           Mukana ovat myös keskeiset julkishallinnon
25645: purku- ja korjauskohteiden vanhoille rakennus-         kiinteistönomistajatahot
25646: osille uutta käyttöä, sekä helpottaa erityisesti           Asuntorakentajat, lukuun ottamatta Viikin
25647:  vanhojen rakennusten kuunostajien tarvikehan-         alueen rakentajia, ovat toimineet toistaiseksi
25648:  kintaa. Rakennusluupin yhteyteen on tarkoitus         muita rakennusalan toimijoita passiivisemmin
25649:  kehittää tiedosto, jonka avulla voi löytää myös       ekologisen rakentamisen kehittämishankkeissa.
25650:  rakennusalan erityisosaamisen taitajia.               Toiminta on kuitenkin aktivoitumassa, ja ensi
25651:      Ympäristöministeriö tukee kestävää kehitystä      vuonna on käynnistymässä muutamia ekologisia
25652:  edistävää koerakentamista yhteistyön, tiedonvä-       asuinrakennuskohteita eri puolilla Suomea.
25653:  lityksen ja niihin liittyvien suunnittelukilpailu-       Ympäristöministeriöön on viime vuosien aika-
25654:  jen avulla. Helsingin Viikin ekologinen asuin-        na lisääntyvässä määrin tullut yhteydenottoja yk-
25655:  alue on Suomen oloissa mittavin hanke, jossa          sittäisten asuinrakennuskohteiden toteuttajilta ja
25656:  ekologiset tavoitteet ovat olleet suunnittelua oh-    suunnittelijoilta. Erityisesti kaivataan informaa-
25657:  jaamassa jo kaavoitusvaiheesta lähtien. Raken-        tiota ekologisista suunnitteluratkaisuista, lämmi-
25658:  nusten suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään      tysjärjestelmistä ja materiaaleista. Myös rahoi-
25659:  kaikki nykyinen tietämys hyväksi ja testataan         tusratkaisuista ja mahdollisuuksista erilaisiin tu-
25660:  myös hallinnollisia ohjaus- ja arviointimenette-      kiin kysytään enenevässä määrin.
25661:  lyjä. Viikkiä varten kehitetty rakentamisen eko-         Informaatio-ohjauksen nimissä on julkaistu
25662:  loginen kriteeristö, PIMWAG-kriteeristö, on oh-       opasaineistoa ja tietoa kehittämishankkeista.
25663:  jannut suunnittelua, ja se on ollut myös kes-         Ekologisen rakentamisen edistämisessä esimerk-
25664:  keinen arviointiväline rakennuslupaharkinnassa.       kienja niiden dokumentoinnin vaikutus on suuri.
25665:  Kaikkien Viikkiin tulevien rakennusten on pysyt-      Ensi vuoden aikana on valmistumassa julkaisu
25666:  tävä kriteeristössä saastumiselle, luonnonvaro-       "jokamiehen" ekotalon konseptista. Omakotita-
25667:  jen käytölle, terveellisyydelle, luonnon moni-        lon ekologisten ratkaisujen toimivuutta on seu-
25668:  muotoisuudelle sekä ravinnon tuottokyvylle ase-       rattu ja arvioitu, ja tulokset levitetään laajaan
25669:  tetuissa raja-arvoissa.                               käyttöön. Omakotirakentajien informoimiseksi
25670:      Ympäristöministeriö ja Tekes ovat yhteistyös-     on julkaistu Ekologinen puutalo -kirja, jossa on
25671:   sä kehittäneet investointiavustusmenettelyn. Te-     seikkaperäisesti esitelty kahden puurakenteisen
25672:  kes myöntää koeluontaisesti kolmen vuoden ajan        ekotalon ratkaisut sekä kokemukset rakennusten
25673:   avustuksia, 8 miljoonaa markkaa vuosittain, ym-      toiminnasta. Ympäristöministeriö tukee Ekologi-
25674:  päristöä säästävien ratkaisujen ja tuotteiden käyt-   sen rakentamisen ja asumisen (RakAs) -verkos-
25675:  töön. Avustus on myönnetty kiinteistönomistajil-      ton tiedotus- ja neuvontatoimintaa. Tämä on
25676:   le, ja sitä ovat parin vuoden aikana saaneet mm.     suunnattu erityisesti omakotitalojen suunnitteli-
25677: 
25678: 
25679:                                                                                                         3
25680: KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                  Ministerin vastaus
25681: 
25682: 
25683: joille ja rakentajille sekä rakennusten kunnosta-         Vaikka kehittämistoiminta on ollut jo vuosien
25684: jille. Erityisesti nuorten omatoimista asumista ja     ajan mittavaa, tarvitaan edelleen tutkimus- ja ke-
25685: asuntojen ekologista korjaamista halutaan edis-        hittämistoimintaa sekä esimerkki- ja koerakenta-
25686: tää Oranssi ry:n toiminnasta kertovan julkaisun        mista. Asuntorahasto pyrkii osaltaan asuntojen
25687: avulla.                                                uustuotantoon ja korjaamiseen kohdistuvassa ra-
25688:     Energiansäästön edistämiseksi kauppa- ja           hoituksessa edistämään ekotehokkaita ja elinkaa-
25689: teollisuusministeriön alaisuuteen perustetun Mo-       rilaatua edistäviä ratkaisuja. Kun korkotuki- ja
25690: tivan oppaat pientalorakentajille lämmitysjärjes-      aravalainsäädäntöä ja niihin sisältyviä tukiehtoja
25691: telmän valinnasta sekä maalämmön hyödyntämi-           ensi vuoden aikana uusitaan, tullaan ekologinen
25692: sestä ovat saaneet hyvän vastaanoton. Tekeillä on      näkökulma ottamaan huomioon. On luontevaa,
25693: myös pientalorakentajan aurinko-opas. Motiva           että samassa yhteydessä käsitellään hallitusohjel-
25694: välittää tietoa erityisesti pientalorakentajille mm.   massa tavoitteeksi asetettu valtion ja kuntien
25695: matalaenergiaratkaisuista käynnistämällään kau-        yhteinen takausjärjestelmä vuokra- ja asumisoi-
25696: pallistamiskilpailulla.                                keusasuntojen rakentamiseen ja tähän liittyvä
25697:                                                        laatu- ja kustannusohjausmenettely.
25698: 
25699: 
25700: 
25701: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
25702: 
25703:     Ympäristöministeri Satu Hassi
25704: 
25705: 
25706: 
25707: 
25708: 4
25709: Ministems svar                                              KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
25710: 
25711: 
25712: 
25713: 
25714: Tili riksdagens talman
25715: 
25716: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ders hållbarhet, att byggnader lätt skall kunna re-
25717: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        pareras och varieras och att de skall vara energi-
25718: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        ekonomiska.
25719: Säde Tahvanainen /sd undertecknade skriftliga              Många bestämmelser om byggandet har revi-
25720: spörsmål SS 749/1999 rd:                               derats på ett sätt som stöder hållbart byggande.
25721:                                                        Bestämmelserna om tillgänglighet, ljudisolering
25722:        Vad avser miljöministeriet att göra för         och fukt syftar till att öka byggnadernas livs-
25723:        attfrämja ekologiskt byggande?                  längd. De förnyade brandbestämmelserna samt
25724:                                                        kampanjer och specialprogram har gått ut på att
25725: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        främja användningen av trä i byggandet. 1 be-
25726: föra följande:                                         stämmelserna om statsunderstött bostadsbyggan-
25727: Ekologiskt byggande hör till de viktigaste ut-         de förutsätts att man vid byggande och ombygg-
25728: vecklingsområdena i miljöministeriets styrning         nad skall eftersträva långlivade, ekonomiskt om-
25729: av byggandet. Miljökunnandet i bygg- och fastig-       byggbara, variabla och lätt underhållna byggna-
25730: hetsbranschen samt i den förvaltning som styr          der. Bestämme1sema å1ägger den som ansöker
25731: byggandet har breddats genom många åtgärder            om lån att också undersöka de livscykelekono-
25732: av miljöministeriet, Tekes och byggbranschen i         miska verkningama.
25733: samråd med varandra.                                       Miljöministeriet har redan i några års tid ställt
25734:     Det program för ekologiskt hållbart byggande       upp resultatmål för statens bostadsfond, och i
25735: som statsrådet godkände i december 1998 drar           dem betonas beaktandet av boendekostnaderna
25736: upp principema för ekologiskt hållbar utveck-          under hela livscykeln, då man bedömer hur god-
25737: ling för hela bygg- och fastighetsbranschen och        tagbara statsunderstödda projekt är. Miljöminis-
25738: definierar de praktiska åtgärder genom vilka man       teriet har i samråd med statens bostadsfond och
25739: kan minska miljöbelastningen från byggande,            olika byggherrar tagit fram metoder som gör det
25740: ombyggnad och byggnadsunderhåll. Program-              möjligt att undersöka miljöverkningarna av byg-
25741: mets mål är att etablera miljötänkandet i all verk-    gande och byggnadsunderhåll. Detta förfarande
25742: sarnhet i miljö- och fastighetsbranschen. Under        testas i bedömningen av det ekologiska bostads-
25743: de senaste åren har miljökunskaperna ökat, och         området i Vik.
25744: många utbildningsdagar i branschen tar upp mil-           Miljöministeriets arbete på att utveckla byg-
25745: jöärenden och därmed förbundna utvecklingspro-         gandet omfattar huvudsakligen utveckling av
25746: j ekt och praktiska tillämpningar.                     normema för byggandet. Forsknings-, utveck-
25747:     Ett viktigt mål i markanvändnings- och             1ings- och teknologiprogram har startats i syfte
25748: bygglagen, som träder i kraft vid årsskiftet, är att   att effektivera metoderna för miljösparande byg-
25749: förse områdesanvändning och byggande med               gande samt styrmedlen och kunnandet. Miljömi-
25750: bättre förutsättningar i en riktning som främjar       nisteriet arbetar i nära samråd med olika finansi-
25751: hållbar utveckling, minskar miljöolägenheterna         ärer såsom Tekes för att ta fram gemensamma
25752: och sparar naturtillgångarna. Den nya lagens 1,        metoder för miljökonsekvensbedömning samt
25753:  12 och 117 § håller fram bra byggande, byggna-        kalkyleringsinstrument. En miljödeklarations-
25754: 
25755: 
25756:                                                                                                           5
25757: KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                         Ministems svar
25758: 
25759: 
25760:  modell har tagits fram för att visa miljöverkning-            Utvecklingsprojektet ProGresS i bygg- och
25761: ama av byggprodukter och tillverkningen av så-              fastighetsbranschen samlar 60 företag i bygg-
25762: dana. Som ett resultat av utvecklingsarbetet har           branschen och 12 byggnadsprojekt. Fastighets-
25763:  vi nu en produktdeklaration som på ett enhetligt           ägare inom handel, industri, försäkringsverksam-
25764: sätt definierar miljöverkningama och betjänar               het och fastighetsinvestering utvecklar de nya ar-
25765: dem som tillverkar byggprodukter, dem som väl-             betssätten och testar ekologiska förfaranden. Av-
25766: jer sådana och dem som använder dem. Omkring                sikten är att få till stånd exempel som sporrar
25767: fem av tio viktiga byggprodukter har redan pro-             branschen i sin helhet tili ekologiskt byggande.
25768: duktdeklarationer som tillverkaren utarbetat.              Här är också de viktigaste fastighetsägarna inom
25769:     Med finansiering av miljöministeriets miljö-           den offentliga förvaltningen med.
25770:  klusterprogram har vi på Internet en sida som                 Bostadsbyggama, med undantag av dem som
25771: kallas Rakennusluuppi. Den förmedlar informa-              bygger Vikområdet, har tills vidare varit passiva-
25772: tion om "bortslängda" återanvändbara och repa-              re än de andra aktörema i byggbranschen i pro-
25773:  rerbara byggnadsdelar och byggprodukter i hela            jekt som går ut på att utveckla ekologiskt byg-
25774: landet. Rakennusluuppi gör det lättare att finna           gande. Verksarnheten håller dock på att komma i
25775: ny användning för gamla byggnadsdelar från riv-            gång, och nästa år startar ett antal ekologiska bo-
25776: ningshus eller ombyggnadsprojekt och underlät-             stadsbyggnadsprojekt i olika delar av Finland.
25777: tar anskaffningen av tillbehör i synnerhet för dem             Miljöministeriet har under de senaste åren i
25778: som sätter gamla byggnader i stånd. Avsikten är            ökat utsträckning kontaktats av personer som
25779: att bygga ut Rakennusluuppi med ett dataregister           bygger eller planerar enstaka bostadshus. Man
25780: som gör det möjligt att finna specialsakkunniga i          frågar särskilt efter information om ekologisk
25781: byggbranschen.                                             projektering samt ekologiska uppvärmningssys-
25782:     Miljöministeriet stöder försöksbyggande som            tem och materia!. Också olika slag av finansie-
25783: främjar en hållbar utveckling genom samarbete,             ring och möjlighetema tili stöd av olika slag är
25784: informationsförmedling och därmed förbundna                allt mer efterfrågade.
25785: planeringstävlingar.De ekologiska kriteriema för               Handledningsmaterial och information om ut-
25786: byggande som togs fram med tanke på Vik,                   vecklingsprojekten har publicerats såsom infor-
25787: PIMWAG-kriteriema, har styrt planeringen och               mativ styrning. Då man vill främja ekologiskt
25788: samtidigt utgjort ett viktigt bedömningsinstru-            byggande har exemplen och dokumenteringen av
25789: ment vid prövningen av byggnadsloven. Alla                 dem stor verkan. Under nästa år utkommer en
25790: byggnader som uppförs i Vik skall hållas inom de           publikation om konceptet "ekohus för varman".
25791: gränsvärden som i kriteriema ställs upp för för-           Vi har haft uppföljning och utvärdering av ekolo-
25792: orening, användning av naturtillgångar, hälso-             giska lösningar i egnahemshus, och resultaten
25793: samhet, naturens variationsrikedom och kapaci-             ges omfattande spridning. För att informera dem
25794: tet för produktion av föda.                                som bygger egnahemshus har vi gett ut boken
25795:     Miljöministeriet och Tekes har i sarnråd tagit         Ekologinen puutalo (Det ekologiska trähuset)
25796: fram ett förfarande för investeringsbidrag. Tekes          med en detaljerad presentation av lösningama i
25797: beviljar på försök bidrag under tre år, 8 miljoner         två ekohus i trä och erfarenhetema av hur dessa
25798: mark årligen, för miljösparande lösningar och              hus fungerar. Miljöministeriet stöder informatio-
25799: produkter. Bidraget har beviljats fastighetsägare          nen och rådgivningen över nätverket för ekolo-
25800: och de har under ett par års tid riktats bl.a. till för-   giskt byggande och boende (RakAs). Denna
25801: söket i Vik med solvärme, projekt som bidrar till          verksamhet är särskilt utformad med tanke på
25802: variabla bostadsbyggnader i Vik och Nordsjö,               dem som planerar och bygger enfamiljshus och
25803: projektet för utveckling av stadshus i trä i Borgå         dem som restaurerar eller bygger om dem. En pu-
25804: samt tillämpningen av ett jord- och solvärmesys-           blikation som berättar om verksamheten i fören-
25805: tem i en bostadsfastighet i Kurikka.                       ingen Oranssi r.y. avser främst att främja ungdo-
25806: 
25807: 
25808: 
25809: 6
25810: Ministems svar                                           KK 749/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
25811: 
25812: 
25813: mars självständiga boende och ekologisk repara-      ning och utvecklingsarbete samt exempel- och
25814: tion av bostäder.                                    försöksbyggande. Bostadfonden går för egen del
25815:    De handledningar för småhusbyggare om vai         in för att i sin finansiering av nyproduktion och
25816: av värmesystem och nyttjande av jordvärme som        reparation av bostäder gynna ekoeffektiva lös-
25817: utarbetats av Motiva, som inrättats under han-       ningar som främjar livscykelkvaliteten. Då ränte-
25818: dels- och industriministeriet för att främja ener-   stöds- och aravalagstiftningen och stödvillkoren
25819: gisparandet, har fått ett gott mottagande. En        ses över under nästa år kommer också den ekolo-
25820: handledning om solenergi för småhusbyggare är        giska synvinkeln att beaktas. Det är naturligt att i
25821: också under arbete. Motiva förmedlar informa-        detta sammanhang ta upp ett för staten och kom-
25822: tion särskilt för småhusbyggare bl.a. om lågener-    munema gemensamt garantisystem för byggan-
25823: gilösningar genom en kommersialiseringstäv-          det av hyresbostäder och bostadsrättsbostäder
25824: ling som organisationen startat.                     och det därmed förknippade förfarandet för kva-
25825:    Även om utvecklingsarbetet redan under flera      litets- och kostnadsstyming, som i regeringspro-
25826: års tid varit omfattande, behövs alltjämt forsk-     grammet ställts upp som ett mål.
25827: 
25828: 
25829: 
25830: Helsingfors den 2 december 1999
25831: 
25832:     Miljöminister Satu Hassi
25833: 
25834: 
25835: 
25836: 
25837:                                                                                                        7
25838:                                                              KK 750/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk
25839: 
25840: 
25841: 
25842: 
25843:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 750/1999 vp
25844: 
25845:                                               Erään lunastustoimituksen kohtuuton viivästy-
25846:                                               minen
25847: 
25848: 
25849: 
25850: 
25851: Eduskunnan puhemiehelle
25852: 
25853: Valtioneuvoston 19.6.1996 antaman lunastuslu-          tetusta tieoikeudesta tulisi luopua ja rakentaa
25854: van nojalla vireille pantiin Luhangan kunnan On-       kustannuksiltaan kalliimpi kiertotie. Tämä ei ole
25855: kisalon saaressa olevan Kiviniemen tilan RN:o          peruste lunastustoimituksen viivyttämiseen, sillä
25856: 1:137 kuuluvan noin 9 hehtaarin suuruisen mää-         asianosaisten oikeusturva vaatii lunastustoimi-
25857: räalan ja tähän kohdistuvan, yksityistietoimituk-      tuksen viemistä viivytyksettä päätökseen, minkä
25858: sessa N:o 118965-8 perustetun tieoikeuden lu-          jälkeen toimitukseen tyytymättömillä on valitus-
25859: nastaminen valtiolle luonnonsuojelutarkoituk-          oikeus. Onkisalon asukkaille on aiheutettu lunas-
25860: siin.                                                  tustoimituksen kohtuuttomana viivytyksellä
25861:    Elokuun 17 päivänä 1998 toimitettiin lunastet-      suurta kärsimystä ja haittaa, koska tällä tavoin
25862: tavalla alueella asianmukainen maastokatsel-           näiden saaressa asuvien ihmisten tieyhteyttä
25863: mus, jonka jälkeen lunastustoimitus ilmoitettiin       mantereelle estetään ja pitkitetään ilman laillista
25864: vietävän päätökseen kiireellisenä, mitä ei kuiten-     ja hyväksyttävää syytä. Pitkittämisestä tulee ai-
25865: kaan ole tapahtunut.                                   heutumaan aikanaan myös valtiolle huomattavia
25866:    Maaoikeuden ja Korkeimman oikeuden tuo-             lisäkuluja.
25867: mioilla vahvistettuun tieoikeuteen kohdistettu,
25868: ilmeisesti lakiin perustumaton lunastuslupa on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25869: aiheuttanut sen, ettei lunastustoimikunta yli tois-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25870: ta vuotta kestäneen viivytyksen aikana ole teh-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25871: nyt mitään eikä vienyt toimitusta viivytyksettä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25872: päätökseen lain edellyttämällä tavalla. Viivytyk-
25873: sen syytä ei ole myöskään millään tavoin ilmoi-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25874: tettu niille asianosaisille, joiden oikeudet riippu-         tyä, että Kiviniemen tilaan kuuluvan
25875: vat lunastustoimituksen loppuunsaattamisesta,                määräalan lunastustoimitus viedään
25876: ellei sellaisena voida pitää toimitusinsinöörin il-          lain edellyttämällä tavalla kiireellisesti
25877: moitusta, että lainvoimaisilla tuomioilla vahvis-            päätökseen, jotta asianosaisten oikeus-
25878:                                                              turva voisi asiassa toteutua?
25879: 
25880: 
25881: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
25882: 
25883:     Lauri Oinonen /kesk
25884: 
25885: 
25886: 
25887:                                                                                                  Versio 2.0
25888: KK 750/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                  Ministerin vastaus
25889: 
25890: 
25891: 
25892: 
25893: Eduskunnan puhemiehelle
25894: 
25895: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       mi minkään muunkaan hallinnollisen elimen
25896: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         alaisuudessa.
25897: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Luhangan Onkisalon tapauksessa lunastustoi-
25898: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-      mikunnalle on esitetty lukuisa joukko erilaisia
25899: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        haitan- ja vahingonkorvausvaatimuksia, joihin
25900: KK 750/1999 vp:                                       lunastajalle on varattu tilaisuus antaa oma lau-
25901:                                                       suntonsa. Valtiota toimituksessa edustava Keski-
25902:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       Suomen ympäristökeskus on osaltaan vastannut
25903:       tyä, että Kiviniemen tilaan kuuluvan            kaikkiin vaatimuksiin ja kysymyksiin viivytyk-
25904:       määräalan lunastustoimitus viedään              settä ja kattavasti. Myös valtion linja itse lunas-
25905:       lain edellyttämällä tavalla kiireellisesti      tukseen on koko toimituksen ajan ollut selkeä ja
25906:       päätökseen, jotta asianosaisten oikeus-         johdonmukainen.
25907:       turva voisi asiassa toteutua?                       Lunastustoimikunnan on toimituksessa arvioi-
25908:                                                       tava huolellisesti kaikki asianosaisten korvauk-
25909: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         siin liittyvät seikat. Ympäristöhallinnolla ei ole
25910: ti seuraavaa:                                         mahdollisuutta muilta kuin omien lausuntojensa
25911: Lunastustoimitus, joka Luhangan Onkisalon ta-         aikataulun osalta vaikuttaa lunastustoimikunnan
25912: pauksessa perustuu valtioneuvoston 19.6.1996          päätöksenteon aikatauluihin. Asianosaisten oi-
25913: antamaan lainvoimaiseen lunastuslupaan, on toi-       keusturvanäkökohtiin kuuluu myös asioiden huo-
25914: mitusinsinöörin ja kahden uskotun miehen suo-         lellinen ja perinpohjainen selvittäminen ennen
25915: rittama kiinteistötoimitus. Määräyksen toimituk-      ratkaisun tekemistä. Luonnonsuojelualueiden lu-
25916: seen on antanut maanmittaushallinnon alainen          nastuksissa seikkojen voidaan katsoa entisestään
25917: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, joka on sa-         korostuvan. Vastaavantyyppisessä, valkoselkäti-
25918: malla nimennyt toimitusinsinöörin lunastustoi-        kalle tärkeän elinympäristön lunastuksessa Per-
25919: mikunnan puheenjohtajaksi. Toimitusinsinööri          tunmaalla, mihin tosin ei erityiskysymyksenä
25920: on puolestaan kutsunut lunastustoimikunnan            liittynyt erityisen oikeuden lunastusta, valtioneu-
25921: muiksi jäseniksi kaksi asianomaisen kunnanval-        vosto oli antanut lunastusluvan marraskuussa
25922: tuuston valitsemaa uskottua miestä. Lunastustoi-      1995. Tätä koskevan lunastustoimituksen loppu-
25923: mikunta ei siten ole millään tavoin ympäristöhal-     kokous pidettiin ja asia saatiin tältä osin päätök-
25924: linnon alainen elin. Toimikunta suorittaa sille an-   seen kuluvan vuoden maaliskuussa.
25925: netun tehtävän muutoinkin itsenäisesti eikä toi-
25926: 
25927: 
25928: 
25929: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
25930: 
25931:     Ympäristöministeri Satu Hassi
25932: 
25933: 
25934: 
25935: 2
25936: Ministems svar                                              KK 750/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
25937: 
25938: 
25939: 
25940: 
25941: Tili riksdagens talman
25942: 
25943: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       inte under något som helst annat förvaltningsor-
25944: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       gan.
25945: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          1 faliet Onkisalo i Luhanka har man för inlös-
25946: Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga          ningskommissionen framfört ett stort antal olika
25947: spörsmål SS 750/1999 rd:                              slags krav på skadestånd och ersättning för olä-
25948:                                                       genheter, om vilka den som inöser området har
25949:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          getts möjlighet att ge utlåtande. Meliersta Fin-
25950:       för att inlösningsföifarandet för det out-      lands miljöcentral, som representerar staten vid
25951:       brutna område som hör tili fastigheten          förrättningen, har för sin del ofördröjligen och på
25952:       Kiviniemi snabbt förs tili ända på det          ett täckande sätt besvarat samtliga krav och frå-
25953:       sätt /agen förutsätter, så att de berördas      gor. Likaså har statens linje till själva inlösning-
25954:       rättsskydd förverkligas i denna sak?            en under hela förrättningen varit klar och enty-
25955:                                                       dig.
25956: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Inlösningskommissionen skali vid förrättning-
25957: föra följande:                                        en omsorgsfulit bedöma samtliga faktorer som
25958: En inlösningsförrättning, som i Onkisalofaliet i      inverkar på ersättningama till de berörda. Miljö-
25959: Luhanka bygger på ett lagakraftvunnet inlös-          förvaltningen har inte möjlighet att på annat sätt
25960: ningstilistånd som statsrådet gett 19.6.1999, är en   än genom tidtabelien för sina egna utlåtanden på-
25961: fastighetsförrättning som görs av en förrättnings-    verka tidtabeliema för inlösningskommissionens
25962: ingenjör och två gode män. Förordnandet om för-       beslutsfattande. Synpunktema på de berördas
25963: rättningen har getts av meliersta Finlands lantmä-    rättsskydd inbegriper också att sakerna skali un-
25964: teribyrå, som underlyder lantmäteriförvaltning-       dersökas omsorgsfulit och i grunden innan beslu-
25965: en, och den har samtidigt utsett förrättningsin-      tet fattas. Vid inlösningen av naturskyddsområ-
25966: genjören tili ordförande i inlösningskommissio-       den kan dessa faktorer ytterligare accentueras.
25967: nen. Förrättningsingenjören har å sin sida till       Vid en motsvarande inlösning i Pertunmaa som
25968: andra medlemmar i förrättningskommissionen            gälide en för vitryggiga hackspetten viktig livs-
25969: kaliat två gode män som kommunfulimäktige             miljö, där det visserligen inte förekom inlösning
25970: valt. lnlösningskommissionen är alitså inte på        av särskilda rättigheter som en separat fråga, gav
25971: något som helst sätt understälid miljöförvaltning-    statsrådet tillstånd tili inlösning i november
25972: en. Kommissionen utför också i övrigt helt själv-     1995. Slutmötet för denna inlösningsförrättning
25973: ständigt det uppdrag den anförtrotts och fungerar     hölis och beslut i saken till dessa delar fattades i
25974:                                                       mars i år.
25975: 
25976: 
25977: Helsingfors den 2 december 1999
25978: 
25979:     Miljöminister Satu Hassi
25980: 
25981: 
25982:                                                                                                         3
25983:                                                              KK 751/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
25984: 
25985: 
25986: 
25987: 
25988:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 751/1999 vp
25989: 
25990:                                              Koulujen huumetestit
25991: 
25992: 
25993: 
25994: 
25995: Eduskunnan puhemiehelle
25996: 
25997: Huumeet ovat kiistämättä yksi yhteiskunnan suu-       tus; toisin sanoen tällainen toiminta olisi käytös-
25998: rimmista ongelmista. Tästä syystä niitä vastaan       sä ja mahdollista koko maassa.
25999: on taisteltava kaikin mahdollisin keinoin. Vali-
26000: tettavasti vain on todettava, että huumeiden vas-     Kun opetusministeriö ja hallitus yleensä seisovat
26001: tainen toiminta on lapsenkengissä, hajanaista ja      asiassa huuli pyöreänä, rivikansanedustajana täy-
26002: tehotonta. Suurin puheenaihe on, kun joistakin        tyy edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
26003: kalkkeutuneista alan asiantuntijoista koottu työ-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittää kun-
26004: ryhmä tai komitea laatii huumeiden vastaisen oh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26005: jelman tai korjaa aikaisemmin laadittua.              nen vastattavaksi seuraava kysymys:
26006:    Savitaipaleella on ryhdytty omaperäiseen toi-
26007: mintaan eli testaamaan koulujen oppilaita huu-              Aikooko hallitus ottaa minkäänlaista
26008: metestein. Toiminnalla saattaa olla perusteensa,            kantaa Savitaipaleen kouluissa käyt-
26009: mutta toisaalta se todennäköisesti loukkaa tietyl-          töön otettavaan huumetestiin niin, että
26010: lä tavoin perusoikeuksia ja erityisesti siitä syys-         sillä olisi jonkinlainen yhteiskunnalli-
26011: tä, että yhteiskunta ja koululaitos eivät ole otta-         nen oikeutus ja että sellainen voitaisiin
26012: neet asioihin kantaa esimerkiksi siten, että toi-           ottaa käyttöön ilman enempiä puheita
26013: menpiteillä olisi valtakunnallinen pohja ja oikeu-          tarvittaessa myös muissa kouluissa sa-
26014:                                                             manlaisin säännöin?
26015: 
26016: 
26017: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26018: 
26019:     Sulo Aittaniemi /alk
26020: 
26021: 
26022: 
26023: 
26024:                                                                                                 Versio 2.0
26025: KK 75111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 
26030: Eduskunnan puhemiehelle
26031: 
26032: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         huolehtimaan muiden turvallisuudesta. Huumei-
26033: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          den käytön selvittäminen huumetesteillä edellyt-
26034: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tää testattavan suostumusta. Jos testi tehdään ala-
26035: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitio-       ikäiselle, hänen oma suostumuksensa riittää, jos
26036: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         hän kykenee arvostelemaan antamansa suostu-
26037: sen KK 75111999 vp:                                    muksen merkityksen. Ohjekitjeen mukaan ylei-
26038:                                                        sesti katsotaan, että huumetestausta tehokkaam-
26039:        Aikooko hallitus ottaa minkäänlaista            paa on kielteinen suhtautuminen huumeisiin,
26040:        kantaa Savitaipaleen kouluissa käyt-            kasvattaminen ja ohjaaminen. Ennakoivat kasva-
26041:        töön otettavaan huumetestiin niin, että         tus- ja ohjausstrategiat ja ohjelmat, joihin opetta-
26042:        sillä olisi jonkinlainen yhteiskunnalli-        jat, vanhemmat, koulunjohtajat ja opiskelijat itse
26043:        nen oikeutus ja että sellainen voitaisiin       ovat sitoutuneet, ovat testejä suositeltavimpia.
26044:        ottaa käyttöön ilman enempiä puheita                Opetushallituksessa valmistellaan parhaillaan
26045:        tarvittaessa myös muissa kouluissa sa-          yhdessä terveydenhuollosta vastaavien viran-
26046:        manlaisin säännöin?                             omaisten kanssa huumetestejä koskevaa tiedotet-
26047:                                                        ta kaikille maamme kouluille ja oppilaitoksille.
26048: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Tarkoituksena olisi kiinnittää erityistä huomiota
26049: ti seuraavaa:                                          mahdollisten testien asianmukaiseen suorittami-
26050: Suomen lainsäädännössä ei ole erityisiä säännök-       seen ja testitulosten tulkintaan, jotta voitaisiin
26051: siä huumetestien järjestämisestä. Näin on myös         varmistaa yksilön oikeusturva kaikissa tilanteis-
26052: koululainsäädännön osalta. Huumetestejä koske-         sa. Tiedotteeseen on tarkoitus ottaa myös ylei-
26053: van sääntelyn tarvetta ja mahdollista sääntelyta-      nen kannanotto huumetestien suorittamiseen.
26054: paa selvitetään parhaillaan hallituksen piirissä eri       Opetushallinnon saamien tietojen mukaan Sa-
26055: ministeriöissä. Kun huumeiden käytön testaami-         vitaipaleen kunnassa tehtyihin huumetesteihin
26056: sella puututaan perusoikeutena turvattuun henki-       osallistuminen on ollut oppilaille vapaaehtoista.
26057: lön vapauteen ja koskemattomuuteen on välttä-          Testit ovat osa laajempaa kunnassa toteutettua
26058: mätöntä, että valmistelu tehdään huolellisesti ja      huumeiden vastaista työtä. Hallitus ei ota tar-
26059: varmistetaan, etteivät ehdotukset ole ristiriidassa    kemmin kantaa testien toteuttamisen yksityis-
26060: perusoikeuksien kanssa.                                kohtiin.
26061:    Opetustoimessa Opetushallitus toimitti vuon-           Edellä olevan perusteella opetushallinto on
26062: na 1997 lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille    siis jo ohjannut kuntia ja muita kouluksenjärjes-
26063: ohjekirjan: Menettelytapoja lukioille ja ammatil-      täjiä huumetestien tekemisessä ja muussa huu-
26064: lisille oppilaitoksille huumeiden vastaiseen työ-      meiden vastaisessa työssä. Kouluille ja oppilai-
26065: hön. Tuohon ohjekirjaan sisältyy myös erityinen        toksille on tarkoitus lisäksi antaa lähiaikoina tar-
26066: huumetestejä koskeva jakso. Ohjekirjassa tode-         kennetut ohjeet huumetestien asianmukaisesta
26067: taan muun muassa, että testienjärjestämisessä tu-      suorittamisesta. Hallitus pitää kuitenkin, opetus-
26068: lee ottaa huomioon, että testit ovat vapaaehtoi-       hallinnon aikaisemmin esittämien kannanottojen
26069: sia, ja että niillä pyritään auttamaan nuorta ja       mukaisesti, muita keinoja kuin laajoja huumetes-
26070: 
26071: 
26072: 2
26073: Ministerin vastaus                                    KK 75111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26074: 
26075: 
26076: tejä suositeltavimpina huumeiden vastaisessa     muuhun huumeiden vastaiseen työhön, paikalli-
26077: työssä. Jos edellä todetuista oikeusturvanäkö-   sesti voidaan kuitenkin päättää vapaaehtoisten
26078: kohdista huolehditaan ja testaaminen liittyy     huumetestien järjestämisestä.
26079: 
26080: 
26081: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
26082: 
26083:     Opetusministeri Maija Rask
26084: 
26085: 
26086: 
26087: 
26088:                                                                                              3
26089: KK 75111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministems svar
26090: 
26091: 
26092: 
26093: 
26094: Tili riksdagens talman
26095: 
26096: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        liga och att man med hjälp av dem försöker hjäl-
26097: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        pa den unga och sörj a för de andras säkerhet. Att
26098: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       utreda narkotikabruk genom drogtester förutsät-
26099: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        ter samtycke av den som testas. Är det en minder-
26100: mål SS 75111999 rd:                                    årig som skall testas, räcker hans eller hennes
26101:                                                        eget samtycke, om personen i fråga kan bedöma
26102:        Avser regeringen inta någon som helst           betydelsen av sitt samtycke. Enligt guiden anses
26103:        ståndpunkt till drogtesterna som skall          det allmänt att en negativ inställning till droger,
26104:        införas i Savitaipaleskolorna så att de         samt uppfostran och handledning är effektivare
26105:        på något sätt skulle vara samhälleligt          än testning. Föregripande uppfostrings- och
26106:        berättigade och att sådana vid behov            handledningsstrategier och program där lärama,
26107:        kunde införas utan dess mera ordande            föräldrama, skolans ledning och de studerande
26108:        också i andra skolor enligt samma reg-          själva är engagerade är att rekommendera fram-
26109:        ler?                                            om tester.
26110:                                                            Som bäst håller man vid utbildningsstyrelsen
26111: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tillsammans med myndigheter som ansvarar för
26112: föra följande:                                         hälsovården på att utforma ett meddelande om
26113: 1 den finska lagstiftningen finns inga särskilda       drogtester tilllandets alla skolor och läroanstal-
26114: bestämmelser om drogtester. Detta gäller även          ter. Ändamålet är att fåsta särskild uppmärksam-
26115: skollagstiftningen. Behovet av reglering som gäl-      het vid ett tillbörligt utförande av eventuella tes-
26116: ler drogtester och det eventuella regleringssättet     ter och vid tolkningen av resultaten så att indivi-
26117: utreds som bäst i regeringskretsar vid de olika        dens rättsskydd kan garanteras i alla situationer.
26118: ministeriema. Eftersom man vid testning av nar-        Det är meningen att meddelandet också skall
26119: kotikaanvändning ingriper i den personliga frihe-      innehålla en allmän ståndpunkt till drogtester.
26120: ten och integriteten som tryggas genom de grund-           Enligt uppgifter som utbildningsförvaltning-
26121: läggande fri- och rättighetema är det nödvändigt       en har fått har det varit frivilligt för eleveroa att
26122: att beredningen görs omsorgsfullt och att man          delta i drogtestema i Savitaipale kommun. Tes-
26123: försäkrar sig om att förslagen inte står i strid med   tema är ett led i ett större arbete mot narkotika i
26124: de grundläggande fri- och rättighetema.                kommunen. Regeringen tar inte närmare ställ-
26125:    lnom undervisningsväsendet redigerade Ut-           ning till detaljema i hur testema utförts.
26126: bildningsstyrelsen 1997 en guide för gymnasier-            På basis av det ovan anförda har utbildnings-
26127: na och yrkesläroanstaltema: Menettelytapoja lu-        förvaltningen alltså redan väglett kommuner och
26128: kioille ja ammatillisille oppilaitoksille huumei-      andra utbildningsanordnare i fråga om utförande
26129: den vastaiseen työhön (Olika sätt för gymnasier        av drogtester och annat arbete mot droger. Avsik-
26130: och yrkesläroanstalter att motarbeta narkotika).       ten är också att skolor och läroanstalter inom en
26131: Boken innehåller också ett särskilt avsnitt om         snar framtid skall ges preciserade anvisningar om
26132: drogtester. Bl.a. konstateras det i boken att man      ett adekvat utförande av drogtester. Regeringen
26133: då tester ordnas skall beakta att testema är frivil-   anser dock i enlighet med de ståndpunkter som ti-
26134: 
26135: 
26136: 4
26137: Ministems svar                                          KK 75111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26138: 
26139: 
26140: 
26141: digare framförts inom utbildningsförvaltningen    ses och testningen hänför sig till annat arbete mot
26142: att andra medel än omfattande drogtester främst   droger, kan man dock lokalt besluta att det ord-
26143: är att rekommendera i arbetet mot droger. Om      nas frivilliga drogtester.
26144: ovan konstaterade rättsskyddsaspekter tillgodo-
26145: 
26146: 
26147: Helsingfors den 2 december 1999
26148: 
26149:     Undervisningsminister Maija Rask
26150: 
26151: 
26152: 
26153: 
26154:                                                                                                    5
26155:                                                             KK 752/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26156: 
26157: 
26158: 
26159: 
26160:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 752/1999 vp
26161: 
26162:                                              Suomijärven kunnostuksen nykyvaihe Kar-
26163:                                              vialla
26164: 
26165: 
26166: 
26167: 
26168: Eduskunnan puhemiehelle
26169: 
26170: Karvian kunnassa Pohjois-Satakunnassa sijaitse-       ten. Sitten tuli kuitenkin Natura, joka on vuosia
26171: va Suomijärvi on maan- ja ehkä mailmanlaajui-         kullannut hankkeen myöhästymisestä annetut se-
26172: sestikin kuuluisa lintujärvi. Siitä tehtiin aikoi-    litykset.
26173: naan kunnostussuunnitelma, jota asianomaisen
26174: ympäristökeskuksen insinööri piti pöytälaatikos-      Ettei totuus unohtuisi, edellä olevan perusteella
26175: saan useita vuosia. Asiassa annettiin aikoinaan       ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
26176: totuudenvastaisia tietoja niin onnistuneesti ym-      viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston
26177: päristöministeri Haavistollekin, että ministeri us-   asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
26178: koi ympäristökeskuksen selvityksiä, kunnes kar-       kysymyksen:
26179: mea totuus tuli esille. Fiksuna miehenä Haavisto
26180: kävi oikein itse paikan päällä Suomijärvellä, ja            Missä vaiheessa on nyt Karvian Suomi-
26181: toiveet järven kunnostamisesta nousivat kohis-              järven kunnostaminen tehtyjen suunni-
26182:                                                             telmien mukaiseen kuntoon?
26183: 
26184: 
26185: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26186: 
26187:     Sulo Aittoniemi /alk
26188: 
26189: 
26190: 
26191: 
26192:                                                                                               Versio 2.0
26193: KK 752/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
26194: 
26195: 
26196: 
26197: 
26198: Eduskunnan puhemiehelle
26199: 
26200: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hankitut alueet siirretään Metsähallituksen hal-
26201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        lintaan.
26202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lounais-Suomen ympäristökeskus tekee vielä
26203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     kuluvan vuoden ja ensi kevättalven aikana maas-
26204: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tomittauksia vedennoston kohteeksi joutuvien
26205: sen KK 75211999 vp:                                  alueiden selvittämiseksi. Kesällä 1999 järven lin-
26206:                                                      nustosta on tehty perusselvitys ja sen kasvilli-
26207:       Missä vaiheessa on nyt Km-vian Suomi-          suus on ilmakuvattu.
26208:       järven kunnostaminen tehtyjen suunni-             Ympäristöministeriö on saanut 15.11.1999
26209:        telmien mukaiseen kuntoon?                    Lounais-Suomen ympäristökeskukselta kirjeen
26210:                                                      Suomijärven kunnostuksesta. Siinä ympäristö-
26211: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        keskus esittelee neljä vaihtoehtoa kunnostuksen
26212: ti seuraavaa:                                        toteuttamiseksi.
26213: Ympäristöministeriö pyysi kirjeellään 9.10.1997         Ns. 0-vaihtoehdon mukaan järvelle ei tehtäisi
26214: Lounais-Suomen ympäristökeskusta selvittä-           mitään, mikä johtaa lintuvesiarvon menettämi-
26215: mään, voitaisiinko järven kunnostus toteuttaa        seen.
26216: matalammin kustannuksin ja suojelutavoitteita           Toisen vaihtoehdon mukaiset vesikasvillisuu-
26217: tukien. Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin vuon-     den niitot eivät johda vesitilanteen parantumi-
26218: na 1993 laatima kunnostussuunnitelma, jota Hä-       seen.
26219: meen ympäristökeskus täydensi vuonna 1996, oli          Kolmannen vaihtoehdon mukaan järvelle ruo-
26220: varsin raskas pengerryksineen ja silloin arvioi-     pattaisiin uomia ja allikoita kasvillisuuden niiton
26221: duilta kustannuksiltaan 2,2 miljoonaa markkaa.       lisäksi. Ongelmaksi tulee sopivan ruoppausmas-
26222:    Valtioneuvosto teki 20.8.1998 päätöksen Eu-       sojen läjitysalueen löytyminen ja ruoppaustyön
26223: roopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suo-          kalleus. Ympäristökeskuksen arvion mukaan
26224: men ehdotuksen hyväksymisestä. Karvian Suo-          ruoppaus maksaisi 300 000-400 000 markkaa
26225: mijärvi on ehdotuksessa mukana luonnonvarais-        hehtaarilta. Järven tilaan kokonaisuudessaan
26226: ten lintujen suojelusta annetun direktiivin (neu-    ruoppauksilla ei ole sanottavaa merkitystä, hyö-
26227: voston direktiivi 79/409/ETY) mukaisena eri-         ty jäisi vähäiseksi.
26228: tyissuojelualueena (ns. SPA-alue ). Valtioneu-          Neljännen vaihtoehdon mukaisesti järven ali-
26229: voston päätöksenjohdosta on tehty Karvian Suo-       vettä nostettaisiin. Tässä vaihtoehdossa välttä-
26230: mijärveä koskeva valitus korkeimpaan hallinto-       mättömiä rakenteita olisivat Suomijärven pohja-
26231: oikeuteen.                                           pato sekä Ojajärven kääntöuoma, suojapenger ja
26232:    Suomijärven hankinta valtiolle luonnonsuoje-      pato. Koska Ojajärvi on vain 20 senttimetriä Suo-
26233: lutarkoituksiin on edennyt. Järven pinta-ala on n.   mijärveä ylempänä, aiheuttaisi vedenpinnan nos-
26234: 382 hehtaaria ja siitä on hankittu n. 100 hehtaa-    to vettymishaittoja. 20-30 senttimetrin veden-
26235: ria. Hankkimatta on vielä keskiosan yhteisalue ja    pinnan noston kustannukset ympäristökeskus on
26236: muutama hehtaari yksityisille kuuluvaa aluetta.      arvioinut 1,3 miljoonaksi markaksi, 50 senttimet-
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 2
26241: Ministerin vastaus                                           KK 752/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26242: 
26243: 
26244: rin nostossa 1,8 miljoonaksi markaksi vettymis-        minta- ja taloussuunnitelmaan vuoden 2001 ta-
26245: korvauksista johtuen. Suomijärven tilan ja lintu-      lousarvioehdotuksen TTS 1 kohtaan aloitusmää-
26246: vesiarvon kannalta vedenpinnan nosto olisi pa-         rärahalla 0,5 miljoonaa markkaa.
26247: ras ratkaisu.                                             Suomijärven kunnostukseen voidaan käyttää
26248:    Ympäristöministeriö harkitsee vaihtoehtoja ja       ympäristöministeriön talousarvion momentilta
26249: oikeuttaa ympäristökeskuksen jatkamaan työtä.          35.1 0. 77 (ympäristö työt) ympäristökeskukselle
26250: Todennäköisin vaihtoehto on vedenpinnan nos-           tulosneuvottelujen pohjalta myönnettyjä määrä-
26251: to, joka vaatii vielä lisäselvityksiä vettymisaluei-   rahoja, jotka ympäristökeskus jakaa hankkeiden-
26252: den kartoittamiseksi, teknistä suunnittelua sekä       sa kesken. Jos korkeimman hallinto-oikeuden
26253: neuvotteluja oikeudenomistajien kanssa korvaus-        ratkaisu ei muuta Suomijärven asemaa Natura
26254: perusteista. Hanke on kirjattu Lounais-Suomen          2000 -verkostossa, voidaan kunnostukseen ha-
26255: ympäristökeskuksen vuosien 2001-2004 toi-              kea rahoitusta EU:n LIFE-rahastosta.
26256: 
26257: 
26258: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
26259: 
26260:     Ympäristöministeri Satu Hassi
26261: 
26262: 
26263: 
26264: 
26265:                                                                                                      3
26266: KK 752/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                     Ministerns svar
26267: 
26268: 
26269: 
26270: 
26271: Tili riksdagens talman
26272: 
26273: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Sydvästra Finlands miljöcentral gör redan i år
26274: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      och under vårvintern mätningar i terrängen för att
26275: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      undersöka de områden där höjningen av vattenni-
26276: Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga        vån kommer att ha verkningar. Sommaren 1999
26277: spörsmål SS 752/1999 rd:                              gjordes en grundläggande inventering av fågelli-
26278:                                                      vet i området, och vegetationen har flygfotogra-
26279:       1 vilket skede befinner sig nu iståndsätt-     ferats.
26280:       ningen i vederbörligt skick av sjön Suo-           Miljöministeriet fick 15.11.1999 ett brev från
26281:       mijärvi i Karvia?                              Sydvästra Finlands miljöcentral om iståndsätt-
26282:                                                      ningen av Suomijärvi. Där lägger miljöcentralen
26283: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      fram fyra alternativ för iståndsättningen.
26284: föra följande:                                           Enligt det så kallade nollalternativet görs
26285: Miljöministeriet bad med ett brev daterat            ingenting, varvid sjön förlorar sitt värde som få-
26286: 9.10.1997 Sydvästra Finlands miljöcentral un-        gelvatten.
26287: dersöka om det var möjligt att genomföra restau-         Det andra alternativet, slåtter av vattenväxter-
26288: reringen tilllägre kostnader och så att detta stö-   na, leder inte till att vattensituationen förbättras.
26289: der målen för skyddet. Den restaureringsplan             Enligt det tredje alternativet skulle fåror och
26290: som Tammerfors vatten- och miljödistrikt hade        djupare ställen muddras i sjön, utöver att växtlig-
26291: utarbetat år 1993 och som kompletterades år          heten slås. Problemet blir då att finna ett lämp-
26292: 1996 av Tavastlands miljöcentral var mycket          ligt område för deponering av muddermassorna,
26293: tung med terrasseringar och kostade då enligt be-    och muddringsarbetet blir dyrt. Enligt miljö-
26294: räkningarna 2,2 miljoner mark.                       centralens uppskattning kostar muddringen
26295:    Statsrådet fattade 20.8.1998 beslut om att god-   300 000-400 000 mark per hektar. Muddringen
26296: känna Finlands förslag till Europeiska gemenska-     har ingen närnnvärd betydelse med tanke på sjöns
26297: pens nätverk Natura 2000. 1 förslaget ingick sjön    tillstånd som en helhet, och nyttan skulle b1i 1i-
26298: Suomijärvi i Karvia som ett särskilt skyddsområ-     ten.
26299: de (SPA-område) enligt direktivet om skydd av            En1igt det fjärde alternativet skulle bottenvat-
26300: vilda fåglar (rådets direktiv 79/409/EEG). Be-       tennivån i sjön höjas. Konstruktioner som b1ir
26301: svär har anförts hos högsta förvaltningsdomsto-      nödvändiga i detta alternativ är en bottendamm i
26302: len om Suomijärvi i Karvia.                          Suomijärvi samt en återvändsfåra till Ojajärvi, en
26303:    Förvärvet av Suomijärvi till staten för natur-    skyddsterrassering och en damm. Eftersom Oja-
26304: skyddsändamål har gått framåt. Sjöns areal är ca     järvi bara ligger 20 cm högre än Suomijärvi,
26305: 382 hektar, och ca 100 hektar har förvärvats. Det    skulle en höjning av vattennivån orsaka olägen-
26306: samfållda området i mitten av sjön och några         heter i form av vattensjuk mark. Kostnaderna för
26307: hektar som tillhör enskilda har ännu inte anskaf-    en 20-30 cm höjning av vattenytan uppskattas
26308: fats. De införskaffade områdena övergår i forst-     av miljöcentra1en tilli ,3 miljoner mark, för en 50
26309: styrelsens besittning.                               cm höjning till 1,8 miljoner på grund av ersätt-
26310: 
26311: 
26312: 
26313: 4
26314: Ministems svar                                                KK 752/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26315: 
26316: 
26317: ningama för översvämmad mark. Med tanke på              2001-2004 och i budgetförslagets 2001 verk-
26318: Suomijärvis tillstånd och dess värde som fågel-         samhets- och ekonomipian med ett initialanslag
26319: vatten vore en höjning av vattennivån det bästa         om 0,5 miljoner mark.
26320: altemativet.                                               För iståndsättningen av Suomijärvi kan använ-
26321:    Miljöministeriet överväger nu altemativen            das anslag under milj öministeriets budgetmo-
26322: och berättigar miljöcentralen att fortsätta med ar-     ment 35.10.77 (miljöarbeten), som beviljas mil-
26323: betet. Det mest sanoolika är att sjöns yta höjs, vil-   jöcentralen på basis av resultatdiskussionema
26324: ket kräver ytterligare undersökningar för inven-        och som miljöcentralen sedan fördelar på olika
26325: tering av de ornråden som översvämmas, för tek-         projekt. Om högsta förvaltningsdomstolens av-
26326: nisk planering samt för underhandlingar med             görande inte förändrar Suomijärvis position i nät-
26327: rättsinnehavama om grundema för ersättning.             verket Natura 2000, kan medel för iståndsätt-
26328: Projektet har förts in i Sydvästra Finlands miljö-      ningen sökas hos EU-fonden LIFE.
26329: centrals verksamhets- och ekonomipian för åren
26330: 
26331: 
26332: Helsingfors den 2 december 1999
26333: 
26334:     Miljöminister Satu Hassi
26335: 
26336: 
26337: 
26338: 
26339: 24 200678
26340:                                                                                                         5
26341:                                                             KK 753/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26342: 
26343: 
26344: 
26345: 
26346:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 753/1999 vp
26347: 
26348:                                             Kotiuttamisrahan maksaminen asevelvollisuu-
26349:                                             tensa suorittaneille
26350: 
26351: 
26352: 
26353: 
26354: Eduskunnan puhemiehelle
26355: 
26356: Kaikissa pohjoismaissa maksetaan merkittävän         elätettäviksi tulevien runsaat elinkustannukset,
26357: suuruista kotiuttamisrahaa asevelvollisuutensa       luulisi muutaman markan riittävän myös asevel-
26358: kunnialla suorittaneille nuorille. Niin maksettiin   volliselle, kuten yhä useammat kansanedustajat
26359: Suomessakin muistamani mukaan vuoteen 1993           ovat ehdottaneet.
26360: saakka, jolloin Ahon-Viinasen hallitus pelasti
26361: maan taloudellisesta ahdingosta poistamalla sil-     Jotta totuus ei unohtuisi, edellä olevan perusteel-
26362: loisen 300 markan suuruisen kotiuttamisrahan.        la ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
26363: Olen useita kertoja sekä aloittein että kyselyin     viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston
26364: vaatinut tuon rahan palauttamista ainakin jonkin     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
26365: verran korotettuna. Armeijasta vapautunut ase-       kysymyksen:
26366: velvollinen on nimittäin luontaisesti ankarassa
26367: rahantarpeessa, ja pieni rahasumma auttaisi edes           Mikä on syy siihen, että asevelvollisilta
26368: siinä, ettei heti samana päivänä tarvitsisi lähteä         aikanaan paistettua kotiuttamisrahaa ei
26369: toimeentuloviraston luukkuja kolkuttelemaan.               voida palauttaa, vaikka eduskunnassa
26370: Kun Suomella on varaa maksaa ulkomailta tänne              on useaan otteeseen eri edustajien ta-
26371:                                                            holta puututtu asiaan mm. lakialoittein?
26372: 
26373: 
26374: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26375: 
26376:     Sulo Aittoniemi /alk
26377: 
26378: 
26379: 
26380: 
26381:                                                                                                Versio 2.0
26382: KK 753/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
26383: 
26384: 
26385: 
26386: 
26387: Eduskunnan puhemiehelle
26388: 
26389: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       kotiuttamisraha- kun otetaan huomioon sen sil-
26390: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        loinen taso - oli menettänyt huomattavan osan
26391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yhteiskunnallisesta merkityksestään.
26392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-        Alun perin kotiuttamisrahan tarkoituksena oli
26393: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       turvata kotiutettavan henkilön toimeentulo noin
26394: sen KK 753/1999 vp:                                  kahden viikon ajalle asevelvollisuuden suoritta-
26395:                                                      misenjälkeen. Jos kotiuttamisraha otettaisiin esi-
26396:       Mikä on syy siihen, että asevelvollisilta      merkiksi ensi vuonna käyttöön, ja sen määrä oli-
26397:       aikanaan paistettua kotiuttamisrahaa ei        si noin puolet yksinäiselle henkilölle maksetta-
26398:       voida palauttaa, vaikka eduskunnassa           van toimeentulotuen perusosan määrästä, kotiut-
26399:       on useaan otteeseen eri edustajien ta-         tamisrahan suuruudeksi muodostuisi noin 1 000
26400:       holta puututtu asiaan mm. lakialoittein?       markkaa. Kun kotiutettavia on vuoden aikana
26401:                                                      noin 30 000, tulisi valtion budjettiin varattavan
26402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vuosittaisen lisämäärärahan tarve olemaan noin
26403: ti seuraavaa:                                        30 miljoonaa markkaa.
26404: Kuten kysymyksessä todetaan, kotiuttamisrahan           Koska kotiuttamisrahan mahdollinen käyt-
26405: maksaminen asevelvollisuutensa suorittaneille        töönotto liittyy maan puolustusvalmiuden ylläpi-
26406: lakkautettiin 1.1.1993 lukien osana laman yhtey-     toon tähtääviin toimiin, sen rahoittamisen tulisi
26407: dessä suoritettuja valtiontalouden säästötoimia.     tapahtua puolustusministeriön pääluokasta.
26408: Lakkauttamista hallitus perusteli myös sillä, että
26409: 
26410: 
26411: Helsingissä 7 päivänäjoulukuuta 1999
26412: 
26413:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
26414: 
26415: 
26416: 
26417: 
26418: 2
26419: Ministems svar                                           KK 753/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
26420: 
26421: 
26422: 
26423: 
26424: Tili riksdagens talman
26425: 
26426: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    rade slopandet även med att hemförlovningspen-
26427: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av    ningen, med beaktande av dess dåvarande nivå,
26428: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   hade förlorat en stor del av sin sociala betydelse.
26429: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       Ursprungligen var hemförlovningspenningen
26430: mål SS 753/1999 rd:                                avsedd att trygga den hemförlovades uppehälle i
26431:                                                    ca två veckor efter hemförlovningen. Om hem-
26432:        Viiken är orsaken tili att den hemförlov-   förlovningspenningen togs i bruk t.ex. nästa år
26433:       ningspenning tili värnpliktiga som i Ii-     och dess belopp var ungefår hälften av utkomst-
26434:       den slopades inte kan återinföras fastän     stödets grunddel för en ensamstående person,
26435:       frågan i jlera omgångar har aktualise-       skulle hemförlovningspenningens belopp vara ca
26436:       rats av olika riksdagsmän bl. a. genom       1 000 mk. När anta1et värnpliktiga som hemför-
26437:        lagmotioner?                                lovas uppgår tili ca 30 000 under ett år, skulle det
26438:                                                    årliga behovet av tilläggsanslag i statsbudgeten
26439: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    vara ca 30 milj. mk.
26440: föra följande:                                        Eftersom ett eventuellt ibruktagande av hem-
26441: Såsom det konstateras i spörsmålet upphörde ut-    förlovningspenning hör samman med upprätthål-
26442: betalningen av hemförlovningspenning tili väm-     landet av landets försvarsberedskap bör hemför-
26443: pliktiga som hemförlovas från den 1 januari 1993   lovningspenningen finansieras med medel under
26444: som en statsekonomisk sparåtgärd som vidtogs i     försvarsministeriets huvudtitel.
26445: samband med depressionen. Regeringen motive-
26446: 
26447: 
26448: 
26449: Helsingfors den 7 december 1999
26450: 
26451:     Omsorgsminister Eva Biaudet
26452: 
26453: 
26454: 
26455: 
26456:                                                                                                      3
26457:                                                                KK 754/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26458: 
26459: 
26460: 
26461: 
26462:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 754/1999 vp
26463: 
26464:                                                Köyhien pankin perustaminen Postin yhteyteen
26465: 
26466: 
26467: 
26468: 
26469: Eduskunnan puhemiehelle
26470: 
26471: Posti etsii raivokkaasti uutta morsianta Leonia-        tarkoitusta varten. Valtio joutuisi aluksi vähän
26472: pankin sanottua irti kihlauksen. Etsintä on ollut       tukemaan, mutta urheiluhenkinen ja voutilaisvi-
26473: niin innokasta ja ehdokkaita niin monia, että on        hainen kansa korjaisi asian nopeasti, ja pankista
26474: pian yhdyttävä ryhmänjohtaja Kalliomäen näke-           tulisi jopa elinvoimainen köyhienkin markoilla.
26475: mykseen Tervo & Päivärinta -ohjelmassa siitä,
26476: että tilanne on saanut jo humoristisia piirteitä.       Täytyy siis kiireesti ja innostuksen vallassa,
26477:    Asia on kuitenkin vakava ja kaikkien on syytä        edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26478: kantaa kortensa kekoon. Kun esimerkiksi Merita          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittää kun-
26479: on nyt varatoimitusjohtaja Voutilaisen mukaan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26480: jättämässä köyhät pankkiasiakkaat oman onnen-           nen vastattavaksi seuraava kysymys:
26481: sa nojaan, aukeaa tässä mahdollisesti Postilie ti-
26482: laisuus, sillä köyhillekin täytyy nykyisessä jär-             Mitä mieltä hallitus on siitä, että Postin
26483: jestelmässä olla jossakin tili, jolle vähäiset lantit         yhteyteen perustettaisiin aluksi valtion
26484: maksetaan. Postin yhteyteen voitaisiin perustaa               tuella Meritanja Voutilaisen hylkäämiä
26485: pankki, vaikkapa Postisäästöpankin nimellä tätä               köyhiä palveleva uusi Postisäästöpank-
26486:                                                               k l.'?
26487: 
26488: 
26489: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26490: 
26491:     Sulo Aittoniemi /alk
26492: 
26493: 
26494: 
26495: 
26496:                                                                                                  Versio 2.0
26497: KK 754/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
26498: 
26499: 
26500: 
26501: 
26502: Eduskunnan puhemiehelle
26503: 
26504: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        mien maksujenvälityspalvelujen säilyttäminen
26505: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kaikkien saatavilla. Tässä tarkoituksessa työryh-
26506: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       män tulee selvittää muun muassa sitä, missä mää-
26507: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      rin yksityishenkilöille välttämättömien talletus-
26508: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ja maksujenvälityspalveluiden tarjonta tai jakelu
26509: sen KK 754/1999 vp:                                   voidaan tulevaisuudessa sallia myös muille kuin
26510:                                                       talletuspankeille.
26511:       Mitä mieltä hallitus on siitä, että Postin         Hallitus katsoo, että pankkipalvelujen saata-
26512:       yhteyteen perustettaisiin aluksi valtion        vuutta tulee edistää ensisijaisesti muilla keinoin
26513:       tuella Meritanja Voutilaisen hylkäämiä          kuin perustamalla valtion tuella uusi pankki, kos-
26514:       köyhiä palveleva uusi Postisäästöpank-          ka tällainen ratkaisu olisi kokonaistaloudellisesti
26515:       k l..?                                          tehoton. Se olisi omiaan lisäämään valtion me-
26516:                                                       noja, vääristämään pankkialan kilpailua sekä
26517: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mahdollisesti myös lisäämään kansalaisten eriar-
26518: ti seuraavaa:                                         voisuutta, mikäli tällainen valtion perustama
26519: Hallitus on tietoinen siitä pankkisektorilla tapah-   pankki leimautuisi "köyhien pankiksi". Sitä vas-
26520: tuvasta kehityksestä, joka saattaa johtaa välttä-     toin on tarpeen selvittää, voidaanko olemassa
26521: mättömien pankkipalvelujen saatavuuden heik-          olevia yrityksiä ja laitoksia käyttää nykyistä laa-
26522: kenemiseen. Valtiovarainministeriön 9. 9.1999         jemmin maksujenvälityspalvelujen jakelukana-
26523: asettaman työryhmän toimeksiannon yhtenä läh-         vina.
26524: tökohtana on yksityishenkilöille välttämättö-
26525: 
26526: 
26527: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
26528: 
26529:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
26530: 
26531: 
26532: 
26533: 
26534: 2
26535: Ministerns svar                                                 KK 754/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26536: 
26537: 
26538: 
26539: 
26540: Tili riksdagens talman
26541: 
26542: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          re alltjämt skall ha tillgång till de för privatperso-
26543: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av          ner nödvändiga betalningsförmedlingstjänster-
26544: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo         na. 1 detta syfte skall arbetsgruppen bl.a. utreda i
26545: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-          viiken utsträckning utbudet eller distributionen
26546: mål SS 754/1999 rd:                                      av de för privatpersoner nödvändiga insättnings-
26547:                                                          och betalningsförmed1ingstjänsterna i framtiden
26548:         Vad anser regeringen om tanken att i             kan tillåtas också för andra än depositionsbanker.
26549:        anslutning till Pasten bilda en ny Post-             Regeringen anser att tillgången till banktjäns-
26550:        sparbank som tili en början skulle få             ter skall främjas i första hand på något annat sätt
26551:        statligt stöd och som skulle betjäna de           än genom att en ny bank bildas med statligt stöd,
26552:        fattiga som avvisats av Merita och Vou-           eftersom en sådan lösning är ekonomiskt ineffek-
26553:         tilainen?                                        tiv med tanke på helheten. En sådan bank skulle
26554:                                                          öka statens utgifter, snedvrida konkurrensen
26555: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          inom banksektorn och eventuellt också leda till
26556: föra följande:                                           ökad ojämlikhet, om denna av staten bildade
26557: Regeringen är medveten om att banksektorn hål-           bank blir stämp1ad som "de fattigas bank". Där-
26558: ler på att utvecklas på ett sätt som kan leda till att   emot är det nödvändigt att utreda om de befintli-
26559: tillgången till nödvändiga banktjänster försäm-          ga företagen och anstalterna i större utsträckning
26560: ras. En av utgångspunkterna för det uppdrag som          än nu kan användas för distribution av betal-
26561: gavs den arbetsgrupp som finansministeriet till-         ningsförmedlingstjänster.
26562: satte den 9 september 1999 är att alla medborga-
26563: 
26564: 
26565: 
26566: Helsingfors den 7 december 1999
26567: 
26568:     Minister Suvi-Anne Siimes
26569: 
26570: 
26571: 
26572: 
26573:                                                                                                              3
26574:                                                             KK 755/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26575: 
26576: 
26577: 
26578: 
26579:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 755/1999 vp
26580: 
26581:                                             Työttömien peruspäivärahaan tehty korotus
26582: 
26583: 
26584: 
26585: 
26586: Eduskunnan puhemiehelle
26587: 
26588: Työttömien peruspäivärahaan tulee korotusta          Täytyy heti edellä olevan perusteella ja valtiopäi-
26589: 1 markka per päivä. Käytännössä tämä merkitsee       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esit-
26590: sitä, että työttömän pussiin pitäisi kuukaudessa     tää kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26591: kilahtaa 20 markan korotus. Kun päivärahaa, sen      sen jäsenen vastattavaksi seuraava kysymys:
26592: paremmin kuin muitakaan maksuja, ei enää mak-
26593: seta luukulta tilipussissa vaan köyhäliekin vielä          Mitä mieltä Lipposen hallitus on siitä,
26594: toistaiseksi pankkitilille, ainakin Leonian asiak-         että Leonia-pankki kahmaisee työttö-
26595: kaille tuli kylmä suihku. Tilin palvelumaksu, tai          män peruspäivärahaan tulevan parin-
26596: miksi sitä sitten sanotaankaan, kohoaa 1.2.2000            kymmenen markan kuukausikorotuksen
26597: alkaen nykyisestä 20 markasta 40 markkaan kuu-             nostamalla maksusuoritukselle välttä-
26598: kaudessa. Leonia siis tuli ja kahmaisi pussiinsa           mättömän pankkitilin palvelumaksua sa-
26599: työttömän saaman peruspäivärahan korotuksen.               man määrän kuukaudessa?
26600: 
26601: 
26602: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26603: 
26604:     Sulo Aittoniemi /alk
26605: 
26606: 
26607: 
26608: 
26609:                                                                                                Versio 2.0
26610: KK 755/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
26611: 
26612: 
26613: 
26614: 
26615: Eduskunnan puhemiehelle
26616: 
26617: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
26618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraava:
26619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
26620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   Hallitus on tietoinen siitä, että useat pankit ovat
26621: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     ohjanneet pankkipalvelujensa hinnoittelua suun-
26622: sen KK 755/1999 vp:                                taan, joka suosii maksuliikennepalvelujen hoita-
26623:                                                    mista elektronisesti. Tämän vuoksi joidenkin
26624:       Mitä mieltä Lipposen hallitus on siitä,      pankkipalvelujen maksuja on korotettu. Hallitus
26625:       että Leonia-pankki kahmaisee työttö-         ei pidä mahdollisena suoraan puuttua Leonian
26626:       män peruspäivärahaan tulevan parin-          tarjoamien palveluiden hinnoitteluun, vaan kat-
26627:       kymmenen markan kuukausikorotuksen           soo, että Leonian tulee voida kilpailla markki-
26628:       nostamalla maksusuoritukselle välttä-        noilla samoin edellytyksin kuin muut pankit.
26629:       mättömän pankkitilin palvelumaksua sa-           Hallitus pitää kuitenkin tarpeellisena selvit-
26630:       man määrän kuukaudessa?                      tää, voidaanko lainsäädännön keinoin edistää
26631:                                                    kohtuuhintaisten peruspankkipalveluiden säily-
26632:                                                    mistä kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Tältä
26633:                                                    osin hallitus viittaa valtiovarainministeriön
26634:                                                    9. 9.1999 asettaman toimikunnan toimeksian-
26635:                                                    toon.
26636: 
26637: 
26638: 
26639: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
26640: 
26641:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
26642: 
26643: 
26644: 
26645: 
26646: 2
26647: Ministems svar                                           KK 755/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26648: 
26649: 
26650: 
26651: 
26652: Tili riksdagens talman
26653: 
26654: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Regeringen är medveten om att flera banker
26655: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    styr prissättningen av sina banktjänster i en rikt-
26656: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   ning som gynnar elektroniska betalningsrörelse-
26657: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    tjänster. På grund av detta har avgiftema for ett
26658: må1 SS 755/1999 rd:                                flertal banktjänster höjts. Regeringen finner det
26659:                                                    inte möjligt att direkt ingripa i prissättningen av
26660:       Vad anser regeringen Lipponen om att         Leonias tjänster utan anser att Leonia skall kun-
26661:       Leoniabanken snappar åt sig förhöj-          na konkurrera på marknaden på samma villkor
26662:       ningen på tjugo mark per månad av            som de övriga bankerna.
26663:       grunddagpenningen för arbetslösa ge-            Enligt regeringen är det dock nödvändigt att
26664:       nom att höja serviceavgiften för de för      utreda om det är möjligt att lagstiftningsvägen
26665:       betalningar nödvändiga hankkantona           främja alla medborgares fortsatta tillgång till
26666:       med ett lika stort belopp per månad?         grundläggande banktjänster till skäliga priser.
26667:                                                    Till denna del hänvisar regeringen till det upp-
26668: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    drag som gavs den kommission som finansminis-
26669: föra följande:                                     teriet tillsatte den 9 september 1999.
26670: 
26671: 
26672: 
26673: 
26674: Helsingfors den 7 december 1999
26675: 
26676:     Minister Suvi-Anne Siimes
26677: 
26678: 
26679: 
26680: 
26681:                                                                                                     3
26682:                                                               KK 756/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26683: 
26684: 
26685: 
26686: 
26687:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 756/1999 vp
26688: 
26689:                                               Ihmisten nopea eriarvoistuminen
26690: 
26691: 
26692: 
26693: 
26694: Eduskunnan puhemiehelle
26695: 
26696: Yhteiskunnan nopea eriarvoistuminen on kar-            palveluiden piiristä sosiaalipankin asiakkaiksi:
26697: mea tosiasia. Tähän suuntaan kehityksen vauhti         siis ne tavalliset veronmaksajat, jotka aikoinaan
26698: on kasvanut erityisesti laman jälkeen. Lamasta         veromarkoillaan avustivat nämä Voutilaisen
26699: kärsivät erityisesti monet tavalliset ihmiset me-      työnantajat jaloilleen. Mielestäni nykyinen Lip-
26700: nettämällä työnsä, vähän omaisuutensa ja jopa          posen hallitus on jopa myötäillyt tällaista ajatte-
26701: perheensä ja terveytensä. Omistava luokka ja           lua.
26702: suuret pohatat pääsivät monessakin suhteessa
26703: kuin koira veräjästä. Nyt kun taloudellinen kehi-      Täytyy edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
26704: tys on jälleen kasvanut villiin vauhtiin, pohatat ja   järjestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esittää
26705: suuret johtajat vievät pörssikaupan ja optioiden       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisenjä-
26706: kautta parhaat palat päältä, jopa monisatakertai-      senen vastattavaksi seuraava kysymys:
26707: sesti sen, minkä todellisen työn tekevä duunari
26708: saa itselleen. Köyhä työntekijä on alistunut jopa            Millä silmällä Lipposen hallitus katse-
26709: niin, että lehtigallupissa kysyttäessä hän sanoo             lee nopeasti ja raa 'alla tavalla eriar-
26710: olevan oikein, että hyväosainen lihoo entises-               voistuvaa yhteiskuntaa, jonka kehitys
26711: tään. Kun lama jälleen iskee päälle, niin kuin               saattaa johtaa vuoden 1918 tapahtu-
26712: suhteellisen lyhyellä aikataululla tapahtuu, pörs-           miinja
26713: sikaupalla ja optioilla rikastuneet eivät ole mak-
26714: sumiehiä vaan ne, jotka ovat työllään keränneet              miten hallitus suhtautuu tämän eriar-
26715: heille hyvänä aikana omaisuutta.                             voistumisen huippua kuvaaviin lausun-
26716:    Köyhän ja rikkaan erottelu on hävyttömyydes-              toihin, joita Meritan johtaja Voutilai-
26717: sään mennyt jo niin pitkälle, että johtaja Vouti-            nen on hiljattain antanut köyhien erotta-
26718: lainen on vaatinut köyhät erotettaviksi pankki-              miseksi pankkipalveluiden piiristä?
26719: 
26720: 
26721: 
26722: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26723: 
26724:     Sulo Aittoniemi /alk
26725: 
26726: 
26727: 
26728: 
26729:                                                                                                  Versio 2.0
26730: KK 756/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
26731: 
26732: 
26733: 
26734: 
26735: Eduskunnan puhemiehelle
26736: 
26737: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        paikkansa ja vakiintuneet tulonsa. Toimeentulo
26738: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         heikkeni, mutta ei merkittävästi.
26739: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hallitus on tietoinen, että kaikilla ei ole men-
26740: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      nyt näin hyvin. Monia lama kosketti kipeästi ja
26741: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        senjäljet ovat pysyviä. Työttömyys supisti lähes
26742: sen KK 756/1999 vp:                                   miljoonan kotitalouden tuloja hetkellisesti tai py-
26743:                                                       syvästi. Monien omaisuus hävisi ylivelkaantumi-
26744:        Millä silmällä Lipposen hallitus katse-        sen, takausvastuiden, asunnon arvon laskun tai
26745:        lee nopeasti ja raa 'alla tavalla eriar-       yrityksen konkurssin myötä. Toimeentulo-ongel-
26746:        voistuvaa yhteiskuntaa, jonka kehitys          mien lisäksi laman ja työttömyyden seuraukset
26747:        saattaa johtaa vuoden 1918 tapahtu-            ovat heijastuneet työkyvyn menetyksenä, sairas-
26748:        miinja                                         tavuutena tai mielenterveysongelmina. Toimeen-
26749:                                                       tulotuesta riippuvien talouksien osuus on kasva-
26750:        miten hallitus suhtautuu tämän eriar-          nut, kun tilannetta verrataan lamaa edeltävään ai-
26751:        voistumisen huippua kuvaaviin lausun-          kaan.
26752:        toihin, joita Meritan johtaja Voutilai-           Suomalaisen hyvinvoinnin kuva on jossain
26753:        nen on hiljakkoin antanut köyhien erot-       määrin kaksijakoinen. Päätöksenteon pohjana
26754:        tamiseksi pankkipalveluiden piiristä?         olevat tilastot ja tutkimustulokset eivät viittaa
26755: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kovin voimakkaasti sosiaalisen kahtiajaon vah-
26756: ti seuraavaa:                                        vistumiseen. Tuloköyhyydessä ei ole tapahtunut
26757:                                                      dramaattisia muutoksia Suomessa muutoin kuin
26758:  Lamavuosina sosiaaliturva toimi suunnitellusti:     toimeentulotuen tarpeen kasvuna. Sekin on tait-
26759: se pehmensi kotitalouksien palkka- ja yritystulo-    tunut. Vuonna 1996 noin 350 000 kotitaloutta,
26760: jen pudotusta, kun kotitalouksille suunnatut jul-    joissa oli runsaat 600 000 henkilöä, sai toimeen-
26761: kiset tulonsiirrot kasvoivat. Tulonjako säilyi la-   tulotukea. Vuonna 1999 vastaavat luvut ovat
26762: man syvimmässä vaiheessa ennallaan, sillä lama       kääntyneet selvästi laskuun, ollen 280 000 koti-
26763: kohteli suunnilleen samalla tavoin eri tulotasoil-   taloutta ja 480 000 henkilöä.
26764: la olevia kotitalouksia.                                 Yksilötason ongelmat ilmenevät monin eri ta-
26765:    Kasvun alettua vuosina 1994-1996 kotitalo-        voin: aina ei ole kyse rahan puutteesta vaan tilan-
26766: uksille suunnatut julkiset tulonsiirrot supistui-    teista, joissa elämän hallinta on menetetty. On-
26767: vat. Tuloerot alkoivat kasvaa, kun parhaassa talo-   gelmana on, miten hyvin yhteiskunnan tutkijat ja
26768: udellisessa asemassa olevien tulot nousivat ja       sosiaalisten olojen raportoijat osaavat välittää ta-
26769: huonoimmassa asemassa olevien tulot hieman           sapainoista ja oikeaa kuvaa suomalaisesta todel-
26770: alenivat. Olemme kuitenkin muihin OECD-mai-          lisuudesta. On kiistatta joukko ihmisiä, joiden
26771: hin verrattuna edelleen tasaisen tulonjaon maa.      ote yhteiskunnasta on enemmän tai vähemmän
26772:    Suomalaisten enemmistö näyttää selvinneen         kirvonnut. Heihin liittyy useita syrjäytymisen
26773: kohtuullisesti itsenäisyytemme ajan jyrkimmäs-       tunnuspiirteitä.
26774: tä taloudellisesta pudotuksesta säilyttäen työ-
26775: 
26776: 
26777: 2
26778: Ministerin vastaus                                          KK 756/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26779: 
26780: 
26781:    Vaikein tilanne syrjäytymiskehityksen kan-         peittävyys ovat tärkeitä. Ne ovat keskeinen kei-
26782: nalta on pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Heidän-      no vähentää eri väestöryhmien eriarvoisuutta.
26783: kin lukumääränsä on kääntynyt laskuun, mutta          Erityisryhmien tarvitsemat etuudet ja palvelut on
26784: lasku on ollut hidasta. Tutkimusten perusteella       hoidettu yleisen järjestelmän puitteissa.
26785: on arvioitu, että noin 30 000 suomalaista kärsii          Kunnossa oleva talouspolitiikka auttaa parhai-
26786: sekä työttömyydestä ja köyhyydestä että työky-        ten köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentämis-
26787: kyä haittaavasta sairaudesta. Heidän kohdallaan       tä. Siten turvataan talouden kasvu ja työllisyy-
26788: syrjäytymisen keskeiset tunnuspiirteet ovat ka-       den paraneminen. Tämän lisäksi eri hallinnon-
26789: sautuneet pahiten.                                    aloilla on käynnistetty huomattava määrä halli-
26790:     Hallitus on tietoinen suurimmassa syrjäyty-       tusohjelmaan perustuvia toimenpiteitä, joilla es-
26791: misriskissä olevista ryhmistä. Politiikkana on        tetään syrjäytymistä ja autetaan ihmisiä työllisty-
26792: kohdistaa heihin toimenpiteitä, sillä siten aute-     mään.
26793: taan tehokkaimmin vaaravyöhykkeessä olevia                Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal-
26794: kotitalouksia ja kansalaisia. Kyse on usein vaati-    la on käynnistetty useita toimia, joilla köyhyys-
26795: vista, eri ongelma-alueisiin kohdistuvista toi-       ja syrjäytymiskehitys voidaan katkaista.
26796: menpiteistä. Etenkin vaativan sosiaalityön tarve          Mitä tulee kansanedustaja Aittoniemen kysy-
26797: on kasvanut. Tilannetta auttaa määrätietoinen ja      mykseen johtaja Voutilaisen lausunnoista, halli-
26798: pitkäjänteinen työ, ei synkkien uhkakuvien maa-       tus ei hyväksy varallisuuteen tai muihin ominai-
26799: lailu.                                                suuksiin perustuvaa kansalaisten eriarvoistamis-
26800:     Hallitus painottaa suomalaisen hyvinvointipo-     ta. Hallituksen lähtökohtana on turvata posti- ja
26801: litiikan lähtökohtia: kattavia toimeentulo- ja pal-   pankkipalvelujen saatavuus kaikkialla Suomes-
26802: velujärjestelmiä. Hyvinvointipalvelujen taso ja       sa.
26803: 
26804: 
26805: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
26806: 
26807:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
26808: 
26809: 
26810: 
26811: 
26812:                                                                                                        3
26813: KK 756/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministems svar
26814: 
26815: 
26816: 
26817: 
26818: Tili riksdagens talman
26819: 
26820: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     andra OECD-länder är Finland dock fortfarande
26821: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     ett land med jämn inkomstfördelning.
26822: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       Majoriteten av finländama ser ut att ha klarat
26823: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     sig rätt så bra över den brantaste nedgången un-
26824: mål SS 756/1999 rd:                                 der vår självständighet och behållit sina arbets-
26825:                                                     platser och stabila inkomster. Utkomsten blev
26826:        Hur ser Lipponens regering på samhäl-        sämre, men inte i någon betydande utsträckning.
26827:        let som snabbt och på ett rått sätt blir        Regeringen är medveten om att alla inte haft
26828:        mera ojämlikt och där utvecklingen kan       det så här bra. Många berördes svårt av lågkon-
26829:        leda tillliknande händelser som år 1918      junkturen och den satte även bestående spår. Ar-
26830:        och                                          betslösheten ledde till att inkomstema för nästan
26831:                                                     en miljon hushåll minskade tillfålligt eller per-
26832:        hur förhåller sig regeringen tili de utta-   manent. Många miste sin egendom på grund av
26833:        landen som avspeglar höjden av denna         överskuldsättning eller borgensförbindelse eller
26834:        ojämlikhet och som Meritas direktör          då bostadens värde sjönk eller företaget gick i
26835:        Voutilainen nyligen gjort om att fattiga     konkurs. Utöver utkomstproblem har följdema
26836:        människor inte längre skulle omfattas av     av lågkonjunkturen och arbetslösheten avspeglat
26837:        banktjänsterna?                              sig i form av förlorad arbetsförmåga, sjukdom el-
26838: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ler psykiska problem. Andelen hushåll som är be-
26839: föra följande:                                      roende av utkomststöd har ökat jämfört med situ-
26840:                                                     ationen före lågkonjunkturen.
26841: Under lågkonjunkturen fungerade den sociala            Bilden av den finländska välfården är i någon
26842: tryggheten enligt planema: den dämpade ned-         mån tudelad. Statistiken och forskningsresulta-
26843: gången i hushållens löne- och företagsinkoms-       ten, som beslutsfattandet grundar sig på, tyder
26844: ter, då de offentliga inkomstöverföringama som      inte så kraftigt på att den sociala tudelningen bli-
26845: riktade sig till hushållen ökade. Inkomstfördel-    vit tydligare. Beträffande inkomstfattigdomen
26846: ningen förblev oförändrad under lågkonjunktu-       har det inte skett någon dramatisk förändring i
26847: rens svåraste fas eftersom lågkonjunkturen drab-    Finland annat än att behovet av utkomststöd ökat.
26848: bade hushållen i de olika inkomstnivåema unge-      Ä ven denna utveckling har nått en brytning. År
26849: får lika.                                           1996 fick cirka 350 000 hushåll utkomststöd.
26850:     Efter att tillväxten kom igång 1994-1996        Dessa hushåll bestod av drygt 600 000 personer.
26851: minskade de offentliga inkomstöverföringama         År 1999 var motsvarande siffror klart mindre,
26852: till hushållen. Inkomstskillnadema ökade i och      cirka 280 000 hushåll och 480 000 personer.
26853: med att inkomstema steg för de personer som            Problemen på det individuella planet yppar sig
26854: hade det bättre ställt och sjönk för de personer    på många olika sätt: det är inte alltid fråga om
26855: som hade det sämre ställt. 1 takt med att sysse1-   brist på pengar utan om situationer där man mist
26856: sättningsläget blir bättre är en ökning av in-      förmågan att bemästra sitt liv. Problemet är hur
26857: komstöverföringama oundviklig. Jämfört med          bra samhällsforskama och de som rapporterar om
26858: 
26859: 
26860: 4
26861: Ministems svar                                               KK 756/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk
26862: 
26863: 
26864: sociala förhållanden kan förmedla en balanserad        täckande utkomst- och servicesystem. Viktiga
26865: och riktig bild av den finländska verkligheten.        frågor är nivån på välfårdstjänstema och hur
26866: Det finns obestridligen en grupp människor som         täckande de är. Dessa är viktiga faktorer då det
26867: mer eller mindre tappat greppet om samhället.          gäller att minska ojämlikheten bland olika be-
26868: Med dem förknippas flera kännetecken på utslag-        folkningsgrupper. De förmåner och tjänster som
26869: ning.                                                  specialgrupper behövt har skötts inom ramen för
26870:    Med tanke på utslagningsutvecklingen är situ-       det allmänna systemet.
26871: ationen svårast för de långtidsarbetslösa. Ä ven          En ekonomisk politik som är i skick är den
26872: antalet långtidsarbetslösa har börjat gå ner, med      bästa hjälpen då det gäller att minska fattigdom
26873: nedgången har varit långsam. På basis av olika         och förfördelning. På så sätt säkerställs en eko-
26874: undersökningar har man uppskattat att cirka            nomisk tillväxt och ett bättre sysselsättningslä-
26875: 30 000 finländare lider av såväl arbetslöshet, fat-    ge. Utöver detta pågår inom olika förvaltnings-
26876: tigdom som någon sjukdom som inverkar på ar-           områden ett stort antal åtgärder som grundar sig
26877: betsförmågan. För deras del har kännetecknen på        på regeringsprogrammet och med vilka man för-
26878: utslagning anhopats mest.                              söker avvärja utslagning och hjälpa människor
26879:    Regeringen är medveten om de grupper som            att få arbete.
26880: löper största risken att bli utslagna. Politiken går      lnom social- och hälsovårdsministeriets för-
26881: ut på att rikta åtgärder till dessa grupper eftersom   valtningsområde har man vidtagit flera åtgärder
26882: man på så sätt bäst hjälper de hushåll och med-        med vilka fattigdoms- och utslagningsutveck-
26883: borgare som befinner sig i riskzonen. Det är frå-      lingen kan brytas.
26884: ga om åtgärder som ofta är krävande och som rik-          Beträffande riksdagsman Aittoniemis spörs-
26885: tar sig tili olika problemområden. Framför allt        mål angående direktör Voutilainens uttalanden
26886: har behovet av krävande socialarbete ökat. Situ-       kan konstateras att regeringen inte godkänner att
26887: ationen avhjälps av målmedvetet och långsiktigt        medborgama behandlas ojämlikt på basis av de-
26888: arbete, inte av att man målar upp dystra hotbilder.    ras förmögenhet eller andra egenskaper. Reger-
26889:    Regeringen betonar utgångspunktema för den          ingens utgångspunkt är att säkerställa tillgången
26890: finländska social- och hälsovårdspolitiken: ett        på post- och banktjänster över hela Finland.
26891: 
26892: 
26893: 
26894: Helsingfors den 7 december 1999
26895: 
26896:     Omsorgsminister Eva Biaudet
26897: 
26898: 
26899: 
26900: 
26901:                                                                                                       5
26902:                                                            KK 757/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26903: 
26904: 
26905: 
26906: 
26907:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 757/1999 vp
26908: 
26909:                                             Maaseudun kehitysmäärärahojen käytön val-
26910:                                             vonta
26911: 
26912: 
26913: 
26914: 
26915: Eduskunnan puhemiehelle
26916: 
26917: Maaseutua on alettu kehittää POMO- ja                posti hurlum hei -toiminnaksi. Rahaa vaan jae-
26918: LEADER-toimintasuunnitelmien sekä niidenjat-         taan, kun sitä saa EU:sta sen enempiä perään ky-
26919: koksi tulleiden ja suunnitteilla olevien toiminto-   symättä.
26920: jen pohjalta. Erilaiset kyläyhtymät ovat saaneet
26921: suuriakin summia suhteellisen utopististen ja        Täytyy kysyä, kun asia on vielä pelastettavissa,
26922: mielivaltaisten suunnitelmien toteuttamiseksi.       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
26923: Joku liberaali ja Huhuparta keksii jotakin, toinen   taten valtioneuvoston asianomaiselta jäsenettä
26924: vielä parantaa ja suunnitelma on valmis. Jalat       seuraava kysymys:
26925: maassa olevat kyllä näkisivät rahoille kestävän
26926: kehityksen käyttöä, mutta heidän näkemyksensä              Aikooko hallitus ryhtyä valvomaan maa-
26927: leimataan vanhoillisiksi ja ajatuksensa kehitystä          seudun kyläyhtymille osin EU·n taholta
26928: jarruttaviksi. Rakennetaan uimarantoja, uimaran-           tulevien varojen käyttöä niin, että varo-
26929: tojen laidoille tanssilavoja ja kaiken maailman            ja käytetään mahdollisimman tehok-
26930: kottosia. Kun ne on saatu valmiiksi tai - niin             kaasti kestävän kehityksen pohjalta,
26931: kuin usein käy - puolivalmiiksi, loppuu innos-             eikä niin kuin monessa tapauksessa ny-
26932: tus. Kaikki on mennyt kuin Kankkulan kaivoon               kyisin käy, että varat menevät jopa kylä-
26933: ja liberaali kadonnut paikkakunnalta mahdolli-             toimintaa tuhoaviin ns. huu haa -toimin-
26934: sesti osa rahoista taskussaan.                             toihin?
26935:    Maaseudun pelastajana niin monta kertaa
26936: esiintynyt kylätoiminta muuttuu näin hyvin hei-
26937: 
26938: 
26939: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
26940: 
26941:     Sulo Aittoniemi /alk
26942: 
26943: 
26944: 
26945: 
26946:                                                                                             Versio 2.0
26947: KK 757/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
26948: 
26949: 
26950: 
26951: 
26952: Eduskunnan puhemiehelle
26953: 
26954: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     säksi kaikki LEADER -ryhmät tarkastetaan vä-
26955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      hintään kerran. Valvonnan yhteydessä tai muu-
26956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    toin havaituista väärinkäytöksistä aiheutuu tuen
26957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-   takaisinmaksuvelvollisuus sekä joissain tapauk-
26958: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     sisissa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.
26959: sen KK 757/1999 vp:                                Myös kansallisesti rahoitettuja POMO-hankkei-
26960:                                                    taja ryhmiä valvotaan.
26961:       Aikooko hallitus ryhtyä valvomaan maa-           ED:n osarahoittamat LEADER-ohjelman
26962:       seudun kyläyhtymille osin EU:n taholta       hankkeet poikkeavat muiden ED-ohjelmien han-
26963:       tulevien varojen käyttöä niin, että varo-    ketoiminnasta siten, että siinä tarkoituksenmu-
26964:       ja käytetään mahdollisimman tehok-           kaisuusharkinnan hankkeen rahoituksesta tekee
26965:       kaasti kestävän kehityksen pohjalta,         ns. paikallinen toimintaryhmä, joka koostuu
26966:       eikä niin kuin monessa tapauksessa ny-       alueen asukkaiden, yhteisöjen ja paikallisten vi-
26967:       kyisin käy, että varat menevät jopa kylä-    ranomaisten edustajista. POMO-ohjelma toimii
26968:       toimintaa tuhoaviin ns. huu haa -toimin-     samalla periaatteella, mutta on rahoitettu koko-
26969:       toihin.                                      naan kansallisin varoin. Toiminta on avointa kai-
26970:                                                    kille alueen asukkaille ja elinkeinonharjoittajil-
26971: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      le, joten kaikilla on halutessaan mahdollisuus
26972: ti seuraavaa:                                      osallistua päätöksentekoon näiden maaseudun
26973: Viitaten kansanedustaja Sulo Aittaniemen kirjal-   kehittämisvarojen tarkoituksenmukaisesta käy-
26974: liseen kysymykseen koskien maaseudun kyläyh-       töstä. LEADER- ja POMO-ohjelmissa koroste-
26975: tymille osin ED:n taholta tulevien varojen käy-    taan asukkaiden vastuuta alueensa kehittämises-
26976: tön valvomista, voidaan todeta seuraavaa:          tä. Ryhmillä on kylähankkeita, kulttuurihankkei-
26977:    Kaikkia ED-rahoitusta saavia maaseudun ke-      ta ja LEADER-ryhmillä myös yrityshankkeita.
26978: hittämishankkeita valvotaan ED-säädösten mu-       Tavoitteena on rahoittaa hankkeita, joiden vaiku-
26979: kaisesti. Valvonta koskee sekä hankkeen toteutu-   tus maaseudulla olisi mahdollisimman pysyvä.
26980: mista päätöksen mukaisesti että varojen käyttöä.      Tässä kirjallisessa kysymyksessä esitetty huo-
26981: LEADER-ohjelmassa valvontaa on suoritettu          lestuminen on kaikkien kehittämisohjelmien
26982: jopa enemmän kuin mitä komissio on edellyttä-      kohdalla aiheellinen. Tehtyjen tarkastusten pe-
26983: nyt. Valvontaa suorittavat paitsi Suomen kansal-   rusteella voidaan kuitenkin todeta, että väärin-
26984: liset viranomaiset, myös ED:n komissio. LEA-       käytöksiä kylähankkeista on löytynyt hyvin vä-
26985: DER-hankkeista valvotaan kuusi prosenttia, li-     hän.
26986: 
26987: 
26988: 
26989: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
26990: 
26991:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26992: 
26993: 
26994: 2
26995: Ministems svar                                             KK 757/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
26996: 
26997: 
26998: 
26999: 
27000: Tili riksdagens talman
27001: 
27002: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     en gång. Missbruk som uppdagas i samband med
27003: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     övervakningen eller på något annat sätt föranle-
27004: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    der en återbetalningsplikt samt har i vissa fall
27005: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     även straffrättsliga påföljder. Ä ven de nationellt
27006: mål SS 757/1999 rd:                                 finansierade POMO-projekten och gruppema
27007:                                                     övervakas.
27008:       Å.mnar regeringen börja övervaka an-              Projekt som hänför sig tili LEADER-program-
27009:       vändningen av sådana medel som Ioka-          met och som delfinansieras av EU avviker från
27010:       la sammanslutningar på landsbygden            projektverksarnheten i anslutning till andra EU-
27011:       får delvisfrån EU så att medlen i så hög      program i det hänseendet att i dem görs ända-
27012:       grad som möjligt används med tanke på         målsenlighetsprövningen beträffande projektets
27013:       en hållbar utveckling och inte, som i så      finansiering av en s.k. lokal verksarnhetsgrupp,
27014:       mångafall, tili och med tili s.k. struntän-   som består av företrädare för invånama, företag
27015:       damål somförstör byaverksamheten?             och organisationer och lokala myndigheter på
27016:                                                     området. POMO-programmet fungerar enligt
27017: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     samma princip, men får sin finansiering helt och
27018: föra följande:                                      hållet av nationella medel. Verksarnheten är öp-
27019: Med hänvisning tili riksdagsman Sulo Aittonie-      pen för alla invånare och näringsidkare på områ-
27020: mis skriftliga spörsmål om övervakningen av an-     det och sålunda haralla i mån av intresse möjlig-
27021: vändningen av sådana medel som lokala sam-          het att delta i beslutsfattandet om hur dessa ut-
27022: manslutningar på landsbygden får delvis från EU     vecklingsmedel för landsbygden kan användas
27023: kan följande konstateras:                           på ett ändamålsenligt sätt. 1 LEADER- och
27024:    Alla projekt för utvecklande av landsbygden      POMO-programmen accentueras invånamas an-
27025: som får EU-finansiering övervakas i enlighet        svar beträffande utvecklingen av deras område.
27026: med EG-rättsakter. Övervakningen tar fasta både     Gruppema bedriver by- och kulturprojekt och
27027: på att projektet genomförs enligt beslutet och på   LEADER-gruppema även företagsprojekt. Må-
27028: användningen av medel. Beträffande LEADER-          let är att finansiera projekt som har en så beståen-
27029: programmet har övervakningen varit t.o.m. mer       de effekt som möjligt på landsbygden.
27030: omfattande än vad Europeiska kommissionen              Den i spörsmålet uttalade oron är motiverad i
27031: förutsatt. Övervakning utförs förutom av de na-     fråga om samtliga utvecklingsprogram. På basis
27032: tionella finska myndighetema även av kommis-        av utförda undersökningar kan man dock konsta-
27033: sionen. Av LEADER-projekten övervakas 6 %,          tera att antalet missbruk som uppdagats inom ra-
27034: därtill kontrolleras alla LEADER-grupper minst      men för byprojekten är ytterst få.
27035: 
27036: 
27037: 
27038: Helsingfors den 7 december 1999
27039: 
27040:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27041: 
27042:                                                                                                       3
27043:                                                               KK 758/1999 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
27044: 
27045: 
27046: 
27047: 
27048:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 758/1999 vp
27049: 
27050:                                               Sota-arkiston toimintojen tehostaminen
27051: 
27052: 
27053: 
27054: 
27055: Eduskunnan puhemiehelle
27056: 
27057: Suomalaiset ovat kiinnostuneita menneisyydes-          tietoni haastattelemalla vielä elossa olevia sen ai-
27058: täänja myös edellisten sukupolviensa toiminnas-        kaisia veteraaneja.
27059: ta. He ovat kasvavassa määrin todennäköisesti
27060: kiinnostuneita niistä asioista, joihin Sota-arkisto    Kun myös moni muu saattaa yrittää käyttää mai-
27061: voi antaa selvitystä.                                  nitun viraston palveluja välttämättömiin tarpei-
27062:    Pyysin muistaakseni noin puoli vuotta sitten        siin, katson aiheelliseksi esittää kunnioittavasti
27063: Sota-arkistolta kirjallisesti jäljennöstä isäni kan-   edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27064: takortista, koska olin kiinnostunut hänen osallis-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
27065: tumisestaan viime sotamme taisteluihin. Samalla        asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
27066: pyysin jonkinlaista selvitystä siitä, mihin taiste-    kysymyksen:
27067: luihin Ikaalisten pataljoona oli osallistunut jatko-
27068: sodan aikana. Tarvitsin näitä tietoja kirjallista            Katsooko hallitus, että yli puolen vuo-
27069: työtä varten ja olin ollut asiassa aikaisemminkin            den odottelu Sota-arkistolle osoitettuun
27070: yhteydessä Sota-arkiston henkilöön, jonka ni-                tiedusteluun alkaa olla kohtuuttoman
27071: men todennäköisesti muistan mutta jota en nyt                pitkä ja
27072: lähde tässä mainitsemaan, eikä sillä ole väliä-
27073: kään.                                                        tulisiko Sota-arkiston henkilökuntaa li-
27074:    Vastausta ei ole minulle vielä saapunut enkä              sätä mm. tekemäni talousarvioaloitteen
27075: sellaista enää odotakaan, vaan olen hankkinut                pohjalta?
27076: 
27077: 
27078: 
27079: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27080: 
27081:     Sulo Aittoniemi /alk
27082: 
27083: 
27084: 
27085: 
27086:                                                                                                  Versio 2.0
27087: KK 758/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
27088: 
27089: 
27090: 
27091: 
27092: Eduskunnan puhemiehelle
27093: 
27094: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          sosiaaliseen tai juridiseen etuuteen. Näiden ti-
27095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           lausten toimitusaika on 1-14 päivää. Muut sel-
27096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vitykset tehdään tilausten saapumisjärjestykses-
27097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-        sä. Asiakkaille ilmoitetaan, että toimitusaika on
27098: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tällä hetkellä useita kuukausia.
27099: sen KK 758/1999 vp:                                         Sota-arkisto antaa enemmän kirjallisia selvi-
27100:                                                         tyksiä kuin yksikään toinen arkisto Pohjoismais-
27101:        Katsooko hallitus, että yli puolen vuo-          sa. Vertailuna voidaan todeta, että Kansallisar-
27102:        den odottelu Sota-arkisto/le osoitettuun         kisto säilyttää yhtä paljon asiakirjoja kuin Sota-
27103:        tiedusteluun alkaa olla kohtuuttoman             arkisto ja tekee noin 5 000 selvitystä vuodessa.
27104:        pitkä ja                                         Kansallisarkistossa on henkilöstöä kolme kertaa
27105:                                                         enemmän kuin Sota-arkistossa.
27106:        tulisiko Sota-arkiston henkilökuntaa li-             Kansanedustaja Aittoniemi on 29.7.1999 jättä-
27107:        sätä mm. tekemäni talousarvioaloitteen           nyt Sota-arkistolle tilauksen kahden henkilön
27108:        pohjalta?                                        kantakorttitiedoista sekä näiden henkilöiden so-
27109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           danaikaisen joukko-osaston taistelupaikoista.
27110: ti seuraavaa:                                           Selvitys on tekovuorossa näinä päivinä.
27111:                                                             Puolustusministeriö toteaa, että Sota-arkisto
27112: Sota-arkiston tehtävänä on ohjata puolustushal-         pyrkii voimavarojensa puitteissa palvelemaan
27113: linnon asiakirjahallintoa, säilyttää sen pysyvään       asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Onkin ko-
27114: säilytykseen määrätyt asiakirjat ja pitää näitä         rostettava, että kun on kyse etuuden saamiseen
27115: asiakirjoja tarvitsijoiden käytettävissä.               liittyvän selvityksen tekemisestä, selvityspyyn-
27116:     Sota-arkistossa on kuluvan vuoden aikana ol-        töön on kyetty vastaamaan kahdessa viikossa.
27117: lut noin 6 500 asiakaskäyntiä. Tämän lisäksi on             Sota-arkistossa säilytetään yli 40 hyllykilo-
27118: arkistoon osoitettu lähes 18 000 kirjallista selvi-     metriä kansallisomaisuuteenja kansalliseen kult-
27119: tyspyyntöä.                                             tuuriperintöön kuuluvaa arkistoaineistoa. Aineis-
27120:     Selvitystilaukset ovat Sota-arkiston ylivoi-        tosta ei esimerkiksi tähän mennessä ole ollut käy-
27121: maisesti suurin yksittäinen tehtäväalue, josta          tettävissä kattavia hakemistoja.
27122: vastaa yhdeksän henkilöä.                                   Jotta Sota-arkiston toimintaedellytykset tur-
27123:     Valtaosa Sota-arkistoon saapuvista selvitysti-      vattaisiin myös tulevaisuudessa, henkilöstöä on
27124: lauksista kohdistuu henkilöasiakirjoihin kuten          siirretty tietopalvelusta arkistojen kunnostamis-
27125: esimerkiksi kantakortteihin. Tilauksia käsittelee       tehtäviinja aineiston viemiseen atk:lle. Jo suun-
27126: seitsemän henkilöä. Lisäksi sekä matrikkeliti-          niteltu lisähenkilöstö sekä aikanaan käyttöön
27127: lauksia että eräitä Venäjän kansalaisten lisäeläk-      otettava atk-järjestelmä nopeuttavat osaltaan
27128: keen saamiseen liittyviä selvitystilauksia käsitte-     asiakaspalvelua ja vapauttavat lisää henkilöstöä
27129: lee kokopäivätoimisesti kaksi henkilöä.                 tietopalvelutehtäviin.
27130:     Etusijalla kirjallisia selvityksiä tehtäessä ovat
27131: tilaukset, jotka liittyvät hakijan taloudelliseen,
27132: 
27133: 
27134: 2
27135: Ministerin vastaus                        KK 758/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27136: 
27137: 
27138: Helsingissä l päivänä joulukuuta 1999
27139: 
27140:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
27141: 
27142: 
27143: 
27144: 
27145:                                                                             3
27146: KK 758/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministerns svar
27147: 
27148: 
27149: 
27150: 
27151: Tili riksdagens talman
27152: 
27153: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          När skriftliga utredningar görs behandlas i
27154: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        första hand sådana beställningar som har att göra
27155: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      med beställarens ekonomiska, sociala eller juri-
27156: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       diska intresse. Leveranstiden för dessa beställ-
27157: mål SS 758/1999 rd:                                   ningar är 1-14 dagar. Övriga utredningar görs i
27158:                                                       den ordning beställningarna anländer. Kunderna
27159:        Anser regeringen att en väntetid som           meddelas att leveranstiden för närvarande är fle-
27160:        överstiger ett halvt år börjar vara oskä-      ra månader.
27161:        ligt lång när det gäller en förfrågan hos          Krigsarkivet tillhandahåller fler skriftliga ut-
27162:        Krigsarkivet och                               redningar än något annat arkiv i de nordiska län-
27163:                                                       derna. Somjämförelse kan konstateras, att Natio-
27164:        borde Krigsarkivets personai utökas            nalarkivet förvarar lika många handlingar som
27165:        t.ex. på grundval av en av migframlagd         Krigsarkivet och gör ca 5 000 utredningar i året.
27166:        budgetmotion?                                  Nationalarkivets personai är tre gånger större än
27167: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Krigsarkivets.
27168: föra följande:                                            Riksdagsman Sulo Aittoniemi har den 29 juli
27169:                                                        1999 lämnat in en beställning hos Krigsarkivet
27170: Krigsarkivet har till uppgift att leda försvarsför-   gällande uppgifterna på två personers stamkort
27171: valtningens dokumentförvaltning, förvara doku-        samt uppgift om de platser där dessa personers
27172: ment som enligt bestämmelserna skall förvaras         truppförband var invecklade i strid under kriget.
27173: permanent och ställa dessa dokument till arkiv-       Ärendet står i dessa dagar i tur att tas upp till be-
27174: kundernas förfogande.                                 handling.
27175:    Krigsarkivet har under innevarande år haft ca         Försvarsministeriet konstaterar, att Krigsarki-
27176: 6 500 kundbesök. Dessutom har arkivet tagit           vet inom ramen för sina resurser försöker betjäna
27177: emot närmare 18 000 skriftliga förfrågningar.         sina kunder så väl som möjligt. Det bör också
27178:    Beställningarna av utredningar är Krigsarki-       framhållas, att när det är fråga om en utredning
27179: vets överlägset största enskilda uppgiftsområde.      som hör samman med en förmån för viiken utred-
27180: För arbetet med dessa uppgifter svarar nio perso-     ningen behövs har utredningen kunnat levereras
27181: ner.                                                  inom två veckor.
27182:    Den största delen av de utredningsbeställning-        1 Krigsarkivet förvaras över 40 hyllkilometer
27183: ar som Krigsarkivet tar emot gäller handlingar        arkivmaterial som hör till den nationella egendo-
27184: rörande en person såsom t.ex. stamkorten. Be-         men och det nationella kulturarvet. Över materi-
27185: ställningarna behandlas av sju personer. Därut-       alet har tills vidare inte funnits t.ex. heltäckande
27186: över behandlas sådana beställningar som gäller        register.
27187: matriklar och vissa beställningar som gäller ut-         För att Krigsarkivets verksamhetsförutsätt-
27188: redning av ryska medborgares tilläggspension av       ningar skall vara tryggade också i framtiden har
27189: två personer som arbetar med uppgiften på heltid.     personai flyttats över från informationsservicen
27190: 
27191: 
27192: 
27193: 4
27194: Ministems svar                                              KK 758/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27195: 
27196: 
27197: tili uppgifter som gäller iståndsättning av materi-   bar för sin del kundbetjäningen och friställer mer
27198: alet och överföring av materialet till ADB. Den       personai för uppgiftema inom informationstjäns-
27199: redan planerade utökningen av personalen och de       ten.
27200: ADB-system som i sinom tid tas i bruk försnab-
27201: 
27202: 
27203: 
27204: Helsingfors den 1 december 1999
27205: 
27206:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
27207: 
27208: 
27209: 
27210: 
27211:                                                                                                       5
27212:                                                             KK 759/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27213: 
27214: 
27215: 
27216: 
27217:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 759/1999 vp
27218: 
27219:                                             Kansaneläkelaitoksen toimintojen laillisuus ja
27220:                                             sen hallinnon uudistaminen
27221: 
27222: 
27223: 
27224: 
27225: Eduskunnan puhemiehelle
27226: 
27227: Yleisradion TVI :n MOT -ohjelma on taas tehnyt       Täytyy siis kääntyä Lipposen hallituksen puo-
27228: hyvää jälkeä suomalaisen mädännäisyyden esille       leen ja esittää edellä olevan perusteella ja valtio-
27229: tuomisessa. Maanantai-illan ohjelmassa herrat        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
27230: kiemurtelivat kuin kissa pistoksissa eivätkä suos-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j ä-
27231: tuneet haastatteluihin lainkaan. On tehty laitto-    senen vastattavaksi seuraava kysymys:
27232: mia hankintapäätöksiä, vietetty huippukalliita ra-
27233: vintolailtoja, myyty autoja ale-hintaan johtajille         Aikooko hallitus panna alulle Kelan pit-
27234: ja sijoitettu varoja 18 miljoonan markan tappiol-          kään odotetun hallintouudistuksen ja
27235: la aikana, jolloin ei luulisi tyhmimmänkään sii-           huolehtia siitä, että eduskunnan Kelan
27236: hen pystyvän. Kun toimittajat kyselevät julkisia           valtuutettujen sijaan mainitun instituu-
27237: asiakirjoja nähtäväkseen, pyyntöihin suhtaudu-              tion asioita valvovat julkisen sanan
27238: taan kuin aikanaan DDR:n alueella.                         edustajat, jotka saavat vastaisuudessa
27239:    Toki Kela on eduskunnan valtuutettujen jälki-           julkisiksi luokitellut asiakirjat luettavik-
27240: valvonnassa, mutta tämän valvonnan tietää. Hy-             seen niin kuin laissa on edellytetty ja
27241: vät korvaukset ja hienot ateriat kokousten päälle,
27242: sillä on tarkkaavaisuus helposti hämätty.                  miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että
27243:                                                            Kelan varat riittävät velvoitteiden mak-
27244:                                                            samiseen?
27245: 
27246: 
27247: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27248: 
27249:     Sulo Aittoniemi /alk
27250: 
27251: 
27252: 
27253: 
27254:                                                                                                 Versio 2.0
27255: KK 759/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
27256: 
27257: 
27258: 
27259: 
27260: Eduskunnan puhemiehelle
27261: 
27262: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           män hallinnon järjestämiseksi. Työryhmän kar-
27263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         toittamat erilaiset mallit olisivat merkinneet
27264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muutoksia laitoksen lisätyn hallituksen, hallituk-
27265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      sen tai valtuutettujen nykyiseen asemaan. Työ-
27266: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ryhmä ei ottanut kantaa, mikä sen esittämistä
27267: sen KK 759/1999 vp:                                   malleista tulisi valita Kansaneläkelaitoksen hal-
27268:                                                       linnon järjestämisen pohjaksi.
27269:       Aikooko hallitus panna alulle Kelan pit-           Työryhmän esittämistä erilaisista Kansanelä-
27270:       kään odotetun hallintouudistuksen ja            kelaitoksen hallinnon kehittämisvaihtoehdoista
27271:       huolehtia siitä, että eduskunnan Kelan          pyydettiin lausunnot muun muassa eduskunta-
27272:       valtuutettujen sijaan mainitun instituu-        ryhmiltä. Saatujen lausuntojen ja käytyjen kes-
27273:        tion asioita valvovat julkisen sanan           kustelujen perusteella Lipposen 1 hallitus totesi,
27274:       edustajat, jotka saavat vastaisuudessa          että tarvittavaa yksimielisyttä laitoksen hallin-
27275:       julkisiksi luokitellut asiakirjat luettavik-    non uudistamisesta ei ollut. Tämän vuoksi ei vii-
27276:       seen niin kuin laissa on edellytetty ja         me eduskuntakaudella tehty ehdotusta Kansan-
27277:                                                       eläkelaitoksen hallinnon uudistamisesta.
27278:        miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että        Kun keskustelu Kansaneläkelaitoksen hallin-
27279:        Kelan varat riittävät velvoitteiden mak-       non uudistamistarpeesta on jälleen virinnyt lii-
27280:        samiseen?                                      kaa maksettujen kansaneläkkeiden takaisinperin-
27281: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nän yhteydessä, sosiaali- ja terveysministeriö on
27282: ti seuraavaa:                                         valmis uudelleen selvittämään, onko olemassa
27283:                                                       valmiuksia laitoksen hallinnonuudistuksen to-
27284: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,       teuttamiseen. Tätä koskevat keskustelut on tar-
27285: jonka toimintaa valvovat kansanedustajista vali-      koitus käydä ja valmistelut tehdä ensi vuoden ke-
27286: tut valtuutetut. Kansaneläkelaitoksen hallinnosta     vääseen mennessä.
27287: säädetään sekä kansaneläkelaissa että 1.3.2000           Uuden perustuslain voimaantuloon liittyen
27288: voimaan tulevassa uudessa Suomen perustuslais-        Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen lukumää-
27289: sa.                                                   rästä tulee säätää lailla. Sosiaali- ja terveysminis-
27290:     Kansaneläkelaitoksen hallinnon kehittämisen       teriössä on valmisteilla tätä koskeva kansanelä-
27291: tarvetta on selvitetty useassa yhteydessä viime       kelain muutosesitys. Esityksellä ei ole tarkoitus
27292: vuosikymmenten aikana. Viimeksi laitoksen hal-        muuttaa Kansaneläkelaitoksen nykyistä valtio-
27293: lintoa on selvittänyt valtiovarainministeriön aset-   sääntöoikeudellista asemaa, vaan laitos toimisi
27294: tama sosiaaliturvan hallintotyöryhmä, joka oli        edelleen eduskunnan valvonnassa. Tarkoitukse-
27295: osa laajempaa valtionyhteisön hallintopolitiikka      na on myös, että valtuutettujen määrä säilyisi ny-
27296: -hanketta.                                            kyisellään.
27297:     Työryhmä esitti muistiossaan (Valtiovarain-          Kansaneläkelaitoksen varojen riittävyys tur-
27298: ministeriön työryhmämuistioita 27 /97) erilaisia      vataan varaamaila valtion talousarviossa mo-
27299: malleja Kansaneläkelaitoksen aseman ja ylim-          menteille 33.19.19 ja 33.19.18 tarvittavat määrä-
27300: 
27301: 
27302: 2
27303: Ministerin vastaus                                       KK 759/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27304: 
27305: 
27306: rahat kansaneläke- ja sairausvakuutusmenojen       sairausvakuutusrahaston varojen riittävyyden ja
27307: kattamiseen. Tämän lisäksi valtio turvaa tarvit-   maksuvalmiussuorituksena Kansaneläkelaitok-
27308: taessa takuusuorituksena kansaneläkerahaston ja    sen maksuvalmiuden kaikissa tilanteissa.
27309: 
27310: 
27311: Helsingissä l päivänä joulukuuta 1999
27312: 
27313:      Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27314: 
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 25   200678
27319:                                                                                                 3
27320: KK 759/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                      Ministerns svar
27321: 
27322: 
27323: 
27324: 
27325: Tili riksdagens talman
27326: 
27327: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       tens ställning och högsta förvaltning. De olika
27328: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       modeller som arbetsgruppen kartlade skulle ha
27329: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      medfört ändringar av den nuvarande ställningen
27330: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       för anstaltens förstärkta styrelse, styrelse eller
27331: mål SS 759/1999 rd:                                   fullmäktige. Arbetsgruppen tog inte ställning till
27332:                                                       viiken av modellerna som borde väljas till grund
27333:       imnar regeringen inleda den länge               för Folkpensionsanstaltens förvaltning.
27334:       emotsedda reformen av FPA:s förvalt-               Utlåtanden om de av arbetsgruppen framlagda
27335:       ning och se tili att institutionens verk-       olika alternativen för utveckling av Folkpen-
27336:       samhet övervakas av representanter för          sionsanstaltens förvaltning begärdes bl.a. av riks-
27337:       massmedierna, som i framtiden får till-         dagsgrupperna. Utifrån de utlåtanden som gavs
27338:       gång tili offentliga handlingar i enlig-        och de diskussioner som fördes konstaterade Lip-
27339:       het med lagen, i ställetförav FPA:sfull-        ponens 1 regering att det inte rådde tillräcklig
27340:       mäktige, som valts av riksdagen, och            enighet om en reform av anstaltens förvaltning.
27341:                                                       Därför utarbetades inget förslag till reform av
27342:       på vilket sätt ämnar regeringen se tili att     Folkpensionsanstaltens förvaltning under den se-
27343:       FPA har tillräckligt med medel för att          naste riksdagsperioden.
27344:       uppfylla sina förpliktelser?                       Då diskussionen om behovet av att förnya
27345: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Folkpensionsanstaltens förvaltning har vaknat
27346: föra följande:                                        tillliv igen på grund av återkravet av de folkpen-
27347:                                                       sioner som betalats till ett för stort belopp, är so-
27348: Folkpensionsanstalten är underställd riksdagen        cial- och hälsovårdsministeriet redo att på nytt
27349: och dess verksamhet övervakas av fullmäktige,         utreda om det finns beredskap att genomföra en
27350: som valts bland riksdagsledamöterna. Om Folk-         reform av anstaltens förvaltning. Avsikten är att
27351: pensionsanstaltens förvaltning bestäms både i         denna fråga skall ha diskuterats och beretts före
27352: folkpensionslagen och i Finlands nya grundlag         våren.
27353: som träder i kraft den 1 mars 2000.                      När den nya grundlagen träder i kraft skall an-
27354:    Behovet av att utveckla Folkpensionsanstal-        talet ledamöter i Folkpensionsanstaltens fullmäk-
27355: tens förvaltning har utretts i flera sammanhang       tige bestämmas genom lag. Med anledning därav
27356: under de senaste decennierna. Senast utreddes         bereds vid social- och hälsovårdsministeriet en
27357: anstaltens förvaltning av den av finansministe-       proposition med förslag till ändring av folkpen-
27358: riet tillsatta arbetsgrupp för socialskyddsförvalt-   sionslagen. Avsikten är inte att propositionen
27359: ningen som utgjorde en del av ett mer omfattan-       skall medföra någon ändring av Folkpensionsan-
27360: de projekt gällande statssamfundets förvaltnings-     staltens nuvarande rättsliga ställning, utan anstal-
27361: politik.                                              tens verksamhet skall alltjämt övervakas av riks-
27362:    Arbetsgruppen presenterade isin promemoria         dagen. A vsikten är inte heller att ändra antalet
27363: (Finansministeriets      arbetsgruppspromemorior      fullmäktigeledamöter.
27364: 27 /97) olika modeller för Folkpensionsanstal-
27365: 
27366: 
27367: 4
27368: Ministems svar                                            KK 759/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27369: 
27370: 
27371:    Att Folkpensionsanstalten har tillräckligt med   tibelopp se till att folkpensionsfonden och sjuk-
27372: medel tryggas genom att de anslag som behövs        försäkringsfonden har tillräckligt med medel och
27373: för att täcka utgiftema för folkpensionen och       med hjälp av ett likviditetsbelopp garantera att
27374: sjukförsäkringen reserveras under moment            Folkpensionsanstaltens likviditet består i alla si-
27375: 33.19.19 och 33.19.18 i statsbudgeten. Vid be-      tuationer.
27376: hov kan staten dessutom med hjälp av ett garan-
27377: 
27378: 
27379: 
27380: Helsingfors den 1 december 1999
27381: 
27382:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27383: 
27384: 
27385: 
27386: 
27387:                                                                                                      5
27388:                                                              KK 760/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27389: 
27390: 
27391: 
27392: 
27393:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 760/1999 vp
27394: 
27395:                                              Ihmisten elintarvikkeena käyttämän lihan alku-
27396:                                              perä
27397: 
27398: 
27399: 
27400: 
27401: Eduskunnan puhemiehelle
27402: 
27403: Suomessa syödään paljon lihaa. Sitä on voinut         riinitehtaan kohdalla, joka oli valmistanut kor-
27404: huoletta syödä, sillä suomalaiset tietävät, että      kealaatuisen tuotteensa kissanraadoista.
27405: Suomessa tuotettu liha on korkeatasoista ja puh-
27406: dasta. Toisin on siinä ihanassa Euroopassa, jon-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27407: ka jäseniksi me olemme kovilla uhrauksilla pääs-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27408: seet. Eläimet syövät viemärijätettä ja ihmisten       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27409: ulosteita, sairastavat Jaakobintautia ja levittävät   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27410: syöpää. Nyt on huhujen ja osin lehdissäkin ollei-
27411: den epäilyjen mukaan todennäköistä, että tuota               Takaako Lipposen hallitus, että Suomes-
27412: eurooppalaista lihaa syötetään myös meille suo-             sa käytetään vakuuttelujen mukaisesti
27413: malaisille, jotka onnellisen tietämättöminä vete-           vain ja ainoastaan kotimaista lihaa, ja
27414: levät sitä poskeensa. Eräänä päivänä sitten koko            jos toisin on, tämä asia ilmaistaan riit-
27415: karmeus paljastuu, kuten aikanaan erään marga-              tävän selkeästi lihaa tai lihatuotteita os-
27416:                                                             taville ihmisille?
27417: 
27418: 
27419: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27420: 
27421:     Sulo Aittaniemi /alk
27422: 
27423: 
27424: 
27425: 
27426:                                                                                                Versio 2.0
27427: KK 760/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
27428: 
27429: 
27430: 
27431: 
27432: Eduskunnan puhemiehelle
27433: 
27434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       jittää. Sen sijaan kotimaista lihaa, joka on peräi-
27435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sin naudasta, jota ei ole rekisteröity ja merkitty
27436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      virallisella nautaeläinkorvamerkillä, ei voida
27437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     merkitä suomalaiseksi naudanlihaksi. Tuontili-
27438: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       haan voidaan merkitä sen alkuperä vain, jos se
27439: sen KK 760/1999 vp:                                  tuodaan jostakin muusta jäsenvaltiosta tai kol-
27440:                                                      mannesta maasta, jossa on käytössä neuvoston
27441:       Takaako Lipposen hallitus, että Suomes-        asetuksen mukainen merkintäjärjestelmä. Alku-
27442:       sa käytetään vakuuttelujen mukaisesti          perää ei merkitä, jos maassa ei ole käytössä EU:n
27443:       vain ja ainoastaan kotimaista lihaa, ja        hyväksymää merkintäjärjestelmää.
27444:       jos toisin on, tämä asia ilmaistaan riit-          Tuoreeseen sian- ja siipikarjalihaan sekä kaik-
27445:       tävän selkeästi lihaa tai lihatuotteita os-    keen marinoituun ja maustettuun lihaan alkupe-
27446:       taville ihmisille?                             rämaa on merkittävä elintarvikkeiden pakkaus-
27447:                                                      merkinnöistä annetun asetuksen (794/1991) mu-
27448: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaisesti. Asetuksen noudattamista valvoo elintar-
27449: ti seuraavaa:                                        vikevirasto.
27450: Euroopan yhteisössä on tällä hetkellä käytössä           Kuluttajat, kauppa ja teollisuus pitävät alkupe-
27451: neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mukainen         rämerkintöjen luotettavuutta erittäin tärkeänä.
27452: vapaaehtoinen naudanlihan merkintäjärjestelmä.       Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos on valvovana
27453: Asetuksen mukaan jäsenvaltioilla on mahdolli-        viranomaisena pyytänyt kuntien valvontaviran-
27454: suus ottaa vapaaehtoisen merkintäjärjestelmän        omaisia tehostamaan naudanlihan merkitsemi-
27455: sijasta käyttöön pakollinen merkintäjärjestelmä      sen valvontaa loka-joulukuussa 1999. Toimenpi-
27456: sellaisen naudanlihan osalta, joka on peräisin ky-   teen tarkoituksena on selvittää, myydäänkö julki-
27457: seisen jäsenvaltion alueella syntyneistä, kasva-     suudessa esitettyjen epäilyjen mukaisesti ulko-
27458: neista ja teurastetuista naudoista. Suomi otti pa-   maista naudanlihaa kotimaisena.
27459: kollisen järjestelmän käyttöön kesäkuussa 1998           Suomi on osa EU:n yhteismarkkinoitaja tuon-
27460: maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä Nro       ti on vapaata. Kuluttajilla on halutessaan mah-
27461: 4 2/1999. Euroopan yhteisössä naudanlihan mer-       dollisuus ostaa ulkomaista lihaa. Säädösten mu-
27462: kintäjärjestelmää uudistetaan parhaillaan.           kaan Suomessa käytössä olevat lihan merkintä-
27463:    Edellä mainitun, naudanlihan merkitsemistä        järjestelmät ovat toimivia, joten kuluttaja saa
27464: koskevan päätöksen mukaan lihaan on merkittä-        luotettavasti tiedon lihan alkuperästä. Järjestel-
27465: vä vähintään tieto lihan suomalaisuudesta ja erä-    mien noudattamista ja valvontaa on kuitenkin
27466: numero, jonka avulla lihan alkuperä voidaan jäl-     edelleen parannettava.
27467: 
27468: 
27469: 
27470: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
27471: 
27472:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27473: 
27474: 2
27475: Ministems svar                                               KK 760/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27476: 
27477: 
27478: 
27479: 
27480: Tili riksdagens talman
27481: 
27482: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        kan inhemskt kött från djur som inte registrerats
27483: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        och märkts med det officiella öronmärket för nöt-
27484: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       kreatur inte märkas som finländskt nötkött. Im-
27485: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        porterat kött förses med ursprungsuppgifter en-
27486: mål SS 760/1999 rd:                                    dast om det importeras från någon annan med-
27487:                                                        lemsstat eller från tredje land där man tillärnpar
27488:        Kan regeringen Lipponen garantera att           ett märkningssystem som överensstämmer med
27489:        det i enlighet med vad man försäkrat en-        rådets förordning. Ursprunget klargörs inte om
27490:        dast används inhemskt kött i Finland,           landet inte tillämpar något märkningssystem som
27491:        och om saken förhåller sig på något an-         godkänts av EU.
27492:        nat sätt, informeras de som köper kött             Ursprungslandet för allt svinkött och kött av
27493:        eller köttprodukter tillräckligt klart om       fjäderfå samt allt marinerat och kryddat kött skall
27494:        detta?                                          anges i enlighet med förordningen om påskrifter
27495:                                                        på livsmedelsförpackningar (794/1991). Livs-
27496: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        medelsverket utövar tillsyn över tillämpningen
27497: föra följande:                                         av denna förordning.
27498: I Europeiska gemenskapen tillämpas för närva-             Konsumenterna, handeln och industrin anser
27499: rande ett frivilligt märkningssystem för nötkött i     det vara mycket viktigt att påskriften om ur-
27500: enlighet med rådets förordning (EG) nr 820/97.         sprungsland är tillförlitlig. Anstalten för veteri-
27501: Enligt förordningen har medlemsstaterna möjlig-        närmedicin och livsmedel har i egenskap av till-
27502: het att i stället för det frivilliga märkningssyste-   synsmyndighet bett kommunernas tillsynsmyn-
27503: met ta i bruk ett obligatoriskt märkningssystem        digheter att i oktober-december 1999 intensifiera
27504: när det gäller sådant nötkött som härstammar från      övervakningen gällande märkning av nötkött.
27505: ett nötkreatur som är fött, uppfött och slaktat i en   Avsikten med åtgärden är att utreda om det i en-
27506: och samma medlemsstat. I juni 1998 tog Finland         lighet med misstankar som framkastats i offent-
27507: i bruk ett obligatoriskt system genom jord- och        ligheten finns utländskt nötkött som säljs som in-
27508: skogsbruksministeriets beslut nr 4 2/1999. Inom        hemskt.
27509: Europeiska gemenskapen är märkningssystemet               Finland utgör en del av EU:s gemensamma
27510: för nötkött för närvarande föremål för en över-        marknad och importen är fri. Konsumenterna har
27511:                                                        om de så önskar möjlighet att köpa utländskt kött.
27512: syn.
27513:    Enligt ovan nämnda beslut om märkning av            De märkningssystem som enligt bestämmelserna
27514: nötkött skall köttet åtminstone förses med upp-        används i Finland är fungerande, varför konsu-
27515: gifter om att det är av finländskt ursprung samt       menterna får tillförlitlig information om köttets
27516: med en kod för livsmedelspartiet som gör det           ursprung. Tillärnpningen av och tillsynen över
27517: möjligt att klarlägga köttets ursprung. Däremot        systemet måste dock ytterligare förbättras.
27518: 
27519: 
27520: 
27521: Helsingfors den 7 december 1999
27522: 
27523:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27524:                                                                                                         3
27525:                                                              KK 76111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27526: 
27527: 
27528: 
27529: 
27530:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 761/1999 vp
27531: 
27532:                                               Itsenäisyyden       myöntäminen         Ahvenanmaan
27533:                                               maakunnalle
27534: 
27535: 
27536: 
27537: 
27538: Eduskunnan puhemiehelle
27539: 
27540: Ahvenanmaa kylpee rahassa, kun samaan aikaan           tenkin osoittaa kansainvälistä esimerkkiä ja saa-
27541: Manner-Suomessa ihmiset kulkevat Pelastusar-           da tunnustusta, johon Suomi kansainvälisesti
27542: meijan leipäjonoissaja köyhiä ajetaan pankkipal-       yleensä pyrkii mihin hintaan hyvänsä. Suomen
27543: veluiden piiristä. Ahvenanmaa kuorii kaikissa          pitäisi ainakin taijota Ahvenanmaalle itsenäi-
27544: asioissa kerman päältä ja vielä oikuttelee päätök-     syyttä. Se olisi teko, josta maailmalla puhuttai-
27545: senteossa, kuten nytkin on tapahtumassa arvonli-       siin pitkään.
27546: sä- ja valmisteverolakia koskevissa asioissa.
27547: Maakuntaa eivät koske mitkään velvoitteet, mut-        Kysyn toivorikkain mielin valtiopäiväjärjestyk-
27548: ta sen sijaan kyllä oikeudet.                          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
27549:     Maailmalla monet alueet pyrkivät itsenäisik-       asianomaiselta jäseneltä:
27550: si. Usein juuri sellaiset alueet, joilla menee hy-
27551: vin ja joilla on erityisiä rikkauksia. Yleensä niitä         Miten hallitus suhtautuu ehdotukseen
27552: vastustetaan verisesti niin kuin olemme viime ai-            siitä, että Suomi edes tarjoaisi itsenäi-
27553: koinakin nähneet. Ahvenanmaa ei pyri itsenäi-                sen valtion asemaa Ahvenanmaalle,
27554: seksi, koska silloin raha- ja etuputki nykyiseen             joka kaikkien vastuiden ja velvoitteiden
27555: emämaahan katkeaisi. Suomen valtio voisi kui-                osalta on jo sellaisen aseman ottanut?
27556: 
27557: 
27558: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27559: 
27560:     Sulo Aittoniemi /alk
27561: 
27562: 
27563: 
27564: 
27565:                                                                                                Versio 2.0
27566: KK 76111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
27567: 
27568: 
27569: 
27570: 
27571: Eduskunnan puhemiehelle
27572: 
27573: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       Hän totesi muun muassa, että Ahvenanmaan itse-
27574: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        hallinto on lukuisissa yhteyksissä tuotu esiin
27575: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kansainvälisenä esikuvana konfliktien ratkaisuk-
27576: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     si ja että nykyisen hallintomuodon muuttaminen
27577: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ei olisi Suomen tasavallan edun mukaista. Presi-
27578: sen KK 76111999 vp:                                  dentti totesi myös, ettei Suomella ole aikomusta
27579:                                                      luopua Kansainliiton aikoinaan tunnustamasta
27580:       Miten hallitus suhtautuu ehdotukseen           suvereniteetista.
27581:       siitä, että Suomi edes tarjoaisi itsenäi-         Ahvenanmaan asemasta todetaan nykyisessä
27582:       sen valtion asemaa Ahvenanmaalle,              hallitusohjelmassa seuraavaa:
27583:       joka kaikkien vastuiden ja velvoitteiden          "Hallitus edistää Ahvenanmaan maakunnan ja
27584:       osalta on jo sellaisen aseman ottanut?         yhteiskunnallisen itsehallinnon kehittämistä kan-
27585:                                                      sainvälisenä itsehallinnon esikuvana yhteistyös-
27586: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sä maakunnan edustajien kanssa. Ahvenanmaan
27587: ti seuraavaa:                                        itsehallintolaki muodostaa vakaan pohjan Ahve-
27588: Marraskuun 11 päivänä 1998 päivätyssä vastauk-       nanmaan suotuisalle kehitykselle jatkossakin
27589: sessaan kansanedustaja Sulo Aittoniemen teke-        maakunnan toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja
27590: mään Ahvenanmaan asemaa koskevaan kirjalli-          niillä aloilla, jotka kuuluvat manner-Suomen
27591: seen kysymykseen KK 1182/1998 vp silloinen           ja/tai ED-toimivaltaan."
27592: oikeusministeri Jussi Järventaus viittasi tasaval-      Ahvenanmaan itsehallinnollinen asema on
27593: lan presidentin puheeseen Ahvenanmaan maa-           myös vahvistettu 1.3.2000 voimaan tulevassa
27594: kuntapäivien avajaisissa 3.11.1998. Tasavallan       uudessa Suomen perustuslaissa.
27595: Presidentti otti silloin kantaa myös Ahvenan-           Hallitus ei siten tule esittämään itsenäisen val-
27596: maan mahdollisiin itsenäistymispyrkimyksiin.         tion aseman tarjoamista Ahvenanmaalle.
27597: 
27598: 
27599: 
27600: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
27601: 
27602:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
27603: 
27604: 
27605: 
27606: 
27607: 2
27608: Ministerns svar                                            KK 76111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27609: 
27610: 
27611: 
27612: 
27613: Tili riksdagens talman
27614: 
27615: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      som en internationell förebi1d för konfliktlös-
27616: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      ning och att en ändring av den gällande förvalt-
27617: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     ningsmodellen inte är i republiken Finlands in-
27618: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      tresse. Presidenten konstaterade också att Fin-
27619: mål SS 761/1999 rd:                                  land inte har för avsikt att avstå från den av Na-
27620:                                                      tionernas Förbund i tiden erkända suveräniteten.
27621:       Hur förhåller sig regeringen tili ett för-        Angående Ålands ställning konstateras i det
27622:       s/ag om att Finland åtminstone skulle          nuvarande regeringsprogrammet:
27623:       erbjuda Åland ställningen av en själv-            "Regeringen främjar i samarbete med repre-
27624:       ständig stat, då Åland redan beträffan-        sentanter för landskapet Åland en utveckling av
27625:       de allt ansvar och alla förplikte/ser re-      landskapet och den samhälleliga självstyrelsen
27626:       dan har tagit sig en sådan ställning?          såsom ett internationellt föredöme i fråga om
27627:                                                      självstyre. Självstyrelselagen för Åland bildar en
27628: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      stabil grund för en gynnsam utveckling av land-
27629: föra följande:                                       skapet även framöver både i fråga om de sektorer
27630: 1 sitt svar 11.11.1998 på riksdagsman Sulo Aitto-    som hör tilllandskapets kompetens och de sekto-
27631: niemis skriftliga spörsmål SS 118211998 rd an-       rer som faller under fasta Finlands och/eller EU:s
27632: gående Å1ands ställning hänvisade dåvarande          kompetens."
27633: justitieminister Jussi Järventaus tili Republikens      Ålands självstyrelsestatus har också fastställts
27634: Presidents ta1 3 .11. 1998 vid öppnandet av Ålands   i Finlands nya grundlag som träder i kraft
27635: lagting. Republikens President tog då ställning      1.3.2000.
27636: även till eventuella självständighetssträvanden         Regeringen kommer således inte att föreslå att
27637: på Åland. Han konstaterade bl.a. att Ålands själv-   Åland skall erbjudas ställningen av en självstän-
27638: styre1se i talrika sammanhang har framhållits        dig stat.
27639: 
27640: 
27641: 
27642: Helsingfors den 29 november 1999
27643: 
27644:     Justitieminister Johannes Koskinen
27645: 
27646: 
27647: 
27648: 
27649:                                                                                                       3
27650:                                                             KK 762/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27651: 
27652: 
27653: 
27654: 
27655:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 762/1999 vp
27656: 
27657:                                              Pakolaisten sijoittuminen Ahvenanmaalle ja
27658:                                              muille ruotsinkielisille alueillemme
27659: 
27660: 
27661: 
27662: 
27663: Eduskunnan puhemiehelle
27664: 
27665: Suomenruotsalaiset niin Manner-Suomessa kuin          maan vastaan pakolaisia, esimerkiksi somaleita.
27666: Ahvenanmaallakin ovat humaaneja ihmisiä. He           Tämä on syytä selvittää jo yleisen sivistyksen ja
27667: suhtautuvat erityisen positiivisesti muun muassa      tietämyksen kannalta. ·
27668: pakolaisten maahanottamiseen ja heidän
27669: elinolojensa kehittämiseen. Tämä on positiivista      Tämän vuoksi kysyn valtiopäiväjärjestyksen
27670: kehitystä myös sikäli, että viime sotiemme aika-      37 §:n 1 momenttiin viitaten:
27671: na kerrotaan ruotsinkielisten seutujen tyystin
27672: kieltäytyneen Karjalan evakoiden majoittamises-             Miten paljon Ahvenanmaa ja Manner-
27673: ta.                                                         Suomen puolella puhtaasti ruotsinkieli-
27674:     Yksi asia kaipaa selvitystä: miten paljon ahve-         set kunnat ovat ottaneet vastaan pako-
27675: nanmaalaiset ja Manner-Suomen puolella puh-                 laisia viimeisten vuosien aikana muun
27676: taasti ruotsinkieliset kunnat ovat suostuneet otta-         muassa vastaanottokeskuksiin tai haja-
27677:                                                             sijoitettuina perheisiin?
27678: 
27679: 
27680: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27681: 
27682:     Sulo Aittaniemi /alk
27683: 
27684: 
27685: 
27686: 
27687:                                                                                               Versio 2.0
27688: KK 762/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                            Ministerin vastaus
27689: 
27690: 
27691: 
27692: 
27693: Eduskunnan puhemiehelle
27694: 
27695: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           vastaanottokeskuksiin tai hajasijoitet-
27696: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            tuina perheisiin?
27697: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
27698: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
27699: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     ti seuraavaa:
27700: sen KK 762/1999 vp:
27701:                                                    Ahvenanmaa on ottanut vastaan 48 pakolaista.
27702:                                                    Manner-Suomessa on viisi puhtaasti ruotsinkie-
27703:       Miten paljon Ahvenmaa ja Manner-Suo-         listä kuntaa. Nämä kunnat ovat ottaneet vastaan
27704:       men puolella puhtaasti ruotsinkieliset
27705:                                                    yhteensä 135 pakolaista.
27706:       kunnat ovat ottaneet vastaan pakolaisia
27707:       viimeisten vuosien aikana muun muassa
27708: 
27709: 
27710: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
27711: 
27712:     Työministeri Sinikka Mönkäre
27713: 
27714: 
27715: 
27716: 
27717: 2
27718: Ministems svar                                           KK 762/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27719: 
27720: 
27721: 
27722: 
27723: Tili riksdagens talman
27724: 
27725: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ar eller placerade hos enskilda famil-
27726: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          jer?
27727: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo
27728: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
27729: mål SS 762/1999 rd:                                föra följande:
27730: 
27731:                                                    Åland har tagit emot 48 flyktingar. Pasta Finland
27732:       Hur många jlyktingar har Åland och de        har fem rent svenskspråkiga kommuner. Dessa
27733:       rent svenskspråkiga kommunerna i fas-
27734:                                                    kommuner har tagit emot sammanlagt 135 flyk-
27735:       ta Finland under de senaste åren tagit       tingar.
27736:       emot bland annat på jlyktingförlägging-
27737: 
27738: 
27739: Helsingfors den 26 november 1999
27740: 
27741:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
27742: 
27743: 
27744: 
27745: 
27746:                                                                                                   3
27747:                                                              KK 763/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27748: 
27749: 
27750: 
27751: 
27752:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 763/1999 vp
27753: 
27754:                                              Pelastusarmeijan tulevaisuus
27755: 
27756: 
27757: 
27758: 
27759: Eduskunnan puhemiehelle
27760: 
27761: Pelastusarmeija on kansainvälinen järjestö, jolla     työtä. Jos Pelastusarmeija 10-20 seuraavan
27762: on myös Suomessa mittavat ja pitkät perinteet.        vuoden aikana lopettaa toimintansa, sillä on suu-
27763: Vaikka järjestö ei pidä itsestään kovaa meteliä,      ria yhteiskunnallisia haittoja.
27764: moni ihminen olisi ollut ilman sen toimintoja pa-
27765: hemman kuin hädän edessä ja ilman kattoa pään         Vaikka asia ei sellaisenaan ole suoranaisesti yh-
27766: päällä. Kansalaisten hyväksyntä Pelastusarmei-        teiskunnan vastuulla, niin haitat kylläkin. Siksi
27767: jan toimille on toisaalta vaikuttanut siihen, että    kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
27768: järjestön on ollut helppo kerätä varoja toimin-       tiin viitaten valtioneuvoston asianomaiselta jäse-
27769: taansa. Järjestö on ollut myös luotettava ja sillä    neltä:
27770: on ollut ainakin puoliksi virallisia tehtäviä yh-
27771: teiskunnassa. Sen tilejä ei poliisin ole tarvinnut          Millaisena haittana hallitus näkee Pe-
27772: käydä tutkimassa.                                           lastusarmeijan työn loppumisen ja
27773:    Nyt Pelastusarmeija on vakavan paikan edes-
27774: sä. Siltä loppuvat työntekijät, kun nyt jo ikäänty-         olisiko yhteiskunnallajoitakin mahdolli-
27775: nyt kaarti lopettaa työntekonsa. Nykyihminen ar-            suuksia ja halua auttaa tämän toimin-
27776: vostaa kyllä toimintaa, mutta ei sen tarjoamaa              nan edelleen jatkamisessa ja ylläpitämi-
27777:                                                             sessä?
27778: 
27779: 
27780: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27781: 
27782:     Sulo Aittoniemi /alk
27783: 
27784: 
27785: 
27786: 
27787:                                                                                                Versio 2.0
27788: KK 763/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
27789: 
27790: 
27791: 
27792: 
27793: Eduskunnan puhemiehelle
27794: 
27795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kenee joustavan mutta silti kurinalaisen ja järjes-
27796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          täytyneen toimintansa avulla antamaan nopeasti
27797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        apua sinne, missä sitä juuri kipeimmin tarvitaan.
27798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       Tästä meillä on hyvänä esimerkkinä 1990-luvun
27799: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         alkupuolella Suomea koetelleen talouslaman ko-
27800: sen KK 763/1999 vp:                                    titalouksille aiheuttamat seuraukset. Pelastusar-
27801:                                                        meija pystyi organisoimaan leipä- ja muun
27802:        Millaisena haittana hallitus näkee Pe-          ruoanjakelun nopeasti sitä tarvitseville. Pelastus-
27803:        lastusarmeijan työn loppumisen ja               armeija ylläpitää asuntoloita, päihdeongelmais-
27804:                                                        ten hoitopaikkoja, päiväkoteja, lastenkoteja, ke-
27805:        olisiko yhteiskunnallajoitakin mahdolli-        säkoteja, vanhainkoteja jne.
27806:        suuksia ja halua auttaa tämän toimin-              Pelastusarmeijan toiminnassa palvelun ja
27807:        nan edelleen jatkamisessa ja ylläpitämi-        muun avun antaminen ei ole riippuvainen vas-
27808:        sessä?                                          taanottajan asennoitumisesta kristilliseen us-
27809: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         koon, vaan avun antaminen perustuu tarveharkin-
27810: ti seuraavaa:                                          taan. Tästä sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ja
27811:                                                       hienovaraisesta asennoitumisesta auttamistyö-
27812:  Pelastusarmeija p1h ensimma1sen kokouksensa          hön johtuu, että Pelastusarmeija on saanut tun-
27813:  Suomessa vuonna 1889. Pelastusarmeijan kes-          nustusta toiminnastaan yli aatteellisten rajojen.
27814: keinen tavoite on vähäosaisen kansan tukemi-          Pelastusarmeija on ojentanut auttavan kätensä
27815: nen. Pelastusarmeijan synty on nähtävä sosiaali-      suurimmassa hädässä olevien auttamiseksi. Se on
27816: sen hädän taustaa vasten niin Suomessa kuin kan-      osoittanut, mitä kristillinen lähimmäisenrakkaus
27817: sainvälisestikin.                                     nykyajan ihmiselle käytännössä merkitsee: vas-
27818:     Pelastusarmeija on tehnyt arvokasta työtä ni-     tuuta toisesta ihmisestä.
27819: menomaan heikoimmista heikoimpien parissa.                Valtion ja Pelastusarmeijan yhteistoiminta so-
27820: Sen toiminnan kohderyhminä ovat olleet kaik-          siaalihuollon toimintojen yhteydessä on kum-
27821: kein haavoittuvimmat ihmisryhmät: asunnotto-          mallekin osapuolelle hyödyllistä ja välttämätön-
27822: mat, työttömät, yksinäiset, vanhukset, sairaat, al-   tä. Nykyään valtio tukee sosiaalisia hankkeita
27823: koholistit, vapautuneet vangit, vaikeuksissa ole-     Raha-automaattiyhdistyksen myöntämin varoin.
27824: vat perheet jne. Vaikka nykyään sosiaalisen avun      Pelastusarmeija on saanut hankeavustuksia tänä
27825: peittävyys on suuri, aina löytyy väliinputoajia,      vuonna noin 2 miljoonaa markkaa.
27826: joita yhteiskunnan antama virallinen apu ei tavoi-        Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei ole
27827: ta. Useinjuuri apua kipeimmin tarvitsevat saatta-     seikkoja, joiden perusteella Pelastusarmeijan toi-
27828: vat jäädä apua vaille ja apu menee sinne, missä       minta olisi loppumassa. Mikäli järjestön tilanne
27829: sitä parhaiten osataan vaatia. Muun muassa tä-        tulevaisuudessa on vaarassa olennaisesti heiken-
27830: män vuoksi Pelastusarmeijan työ virallisen so-        tyä, tulee asia ministeriön mielestä selvittää ja
27831: siaalihuollon täydentäjänä on mitä arvokkainta        ryhtyä viivyttelemättä tarvittaviin toimenpitei-
27832: yhteiskunnallista toimintaa. Pelastusarmeija ky-      snn.
27833: 
27834: 
27835: 2
27836: Ministerin vastaus                      KK 763/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
27837: 
27838: 
27839: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
27840: 
27841:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
27842: 
27843: 
27844: 
27845: 
27846:                                                                           3
27847: KK 763/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                      Ministems svar
27848: 
27849: 
27850: 
27851: 
27852: Tili riksdagens talman
27853: 
27854: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        pabel att snabbt sätta in hjälpinsatser där de be-
27855: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        hövs allra mest. Ett gott exempel på detta är de
27856: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        följder som uppkom i hushållen när en ekono-
27857: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        misk depression drabbade Finland i början av
27858: mål SS 763/1999 rd:                                     1990-talet. Frälsningsarmen förmådde snabbt or-
27859:                                                        ganisera utdelning av bröd och annan mat till be-
27860:        Sam en hurdan o/ägenhet uppfattar re-           hövande. Frälsningsarmen upprätthåller inackor-
27861:        geringen Frälsningsarmens nedlägg-              deringshem, vårdplatser för missbrukare, dag-
27862:        ning av verksamheten, och                       hem, bamhem, sommarhem, åldringshem m.m.
27863:                                                            1 Frälsningsarmens verksamhet är givandet av
27864:        kan och vi/1 samhället bidra tili att verk-     service och annan hjälp inte beroende av motta-
27865:        samhetenfortgår och upprätthålls?               garens inställning till den kristna tron, utan hjäl-
27866: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        pen grundar sig på behovsprövning. Av detta so-
27867: föra följande:                                         cialt rättvisa och finkänsliga förhållningssätt till
27868:                                                        hjälparbetet följer att Frälsningsarmen har vun-
27869: Frälsningsarmen höll sitt första möte i Finland        nit uppskattning för sin verksamhet över de ideo-
27870:  1889. Ett centralt mål för organisationen är att      logiska gränsema. Frälsningsarmen har räckt
27871: stödja de vanlottade. Dess uppkomst måste ses          dem som befinner sig i yttersta nöd en hjälpande
27872: mot bakgrunden av social nöd såväl i Finland           hand. Den har visat vad den kristna kärleken till
27873: som intemationellt.                                    nästan i praktiken innebär för dagens människor:
27874:     Frälsningsarmen har utfört ett värdefullt arbe-    ansvar för varandra.
27875: te just bland de svagaste av de svaga. Verksam-            Statens och Frälsningsarmens samverkan i an-
27876: heten har inriktats på de allra mest sårbara grup-     knytning till socialvårdsfunktionema är nyttig
27877: pema av människor: bostadslösa, arbetslösa, en-        och nödvändig för båda partema. Nu för tiden
27878: samma, åldringar, sjuka, alkoholister, frigivna        stöder staten sociala projekt genom medel som
27879: fångar, familjer i svårigheter osv. Även om den        Penningautomatföreningen beviljar. Frälsnings-
27880: sociala hjälpen i dag är välutbyggd finns det all-     armen har i år fått ca 2 miljoner mark i projektun-
27881: tid de som får sitta emellan och som samhällets        derstöd.
27882: officiella hjälp inte når. Ofta kan just de som all-       Social- och hälsovårdsministeriet känner inte
27883: ra mest behöver hjälp bli utan, medan hjälpen går      till några omständigheter som tyder på att Fräls-
27884: till dem som förstår sig bäst på att kräva den.        ningsarmens verksamhet skulle vara på väg att
27885: Bland annat därför är Frälsningsarmens arbete          upphöra. Om organisationens situation i framti-
27886: som kompletterar den officiella socialvården yt-       den hotar att försvagas väsentligt bör frågan utre-
27887: terst värdefull samhällelig verksamhet. Fräls-         das, anser ministeriet, och nödvändiga åtgärder
27888: ningsarmen är tack vare sin smidiga men ändå           bör vidtas utan dröjsmål.
27889: disciplinerade och organiserade verksamhet ka-
27890: 
27891: 
27892: 
27893: Helsingfors den 7 december 1999
27894: 
27895:     Omsorgsminister Eva Biaudet
27896: 4
27897:                                                              KK 764/1999 vp -Antero Kekkonen /sd
27898: 
27899: 
27900: 
27901: 
27902:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 764/1999 vp
27903: 
27904:                                                Kilpailuttamisen pelisäännöt
27905: 
27906: 
27907: 
27908: 
27909: Eduskunnan puhemiehelle
27910: 
27911: Kunnat ovat ruvenneet toteuttamaan oikeuttaan           joutunut vaikeaan välikäteen kilpailuttamisen
27912: kilpailuttaa palveluiden tuottamisessa. Kilpailut-      epäselvien pelisääntöjen seurauksena.
27913: tamisella on pyritty saamaan yhtäältä kohtuuhin-           Pahimmillaan kilpailuttaminen on näkynyt
27914: taisia ja laadukkaita palveluita ja toisaalta säästö-   työssä viihtymättömyytenä, jopa irtisanoutumisi-
27915: jä kunnan menoihin.                                     na. Epävarmuus työn luonteen muuttumisesta tai
27916:    Kunnissa on syntynyt epäselvyyksiä tilaaja-          jopa työn jatkumisesta on näkynyt henkisenä pa-
27917: tuottaja-mallin tarkoituksenmukaisuudesta. Epä-         hoinvointina, sairauspäivien lisääntymisenä ja
27918: selvyyksiä kunnissa on myös kilpailuttajan ase-         pyrkimisenä ennenaikaiselle eläkkeelle.
27919: masta ja ammattivaatimuksista. Tiedetään ta-
27920: pauksia, joissa kilpailuttajat ovat olleet tietämät-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27921: tömiä siitä, mitä tarkasti ottaen kilpailutetaan.       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27922: Kilpailuttamisen pelisäännöistä ei ole ollut riittä-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27923: vän tarkkaa tietoa, mikä on osaltaan ollut vai-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27924: keuttamassa perehtymistä kilpailuttamisen koh-
27925: teena olevaan asiakokonaisuuteen.                             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27926:    Kilpailuttaminen on suhteellisen uusi asia.                tyä kilpailuttamisen pelisääntöjen sel-
27927: Kaikkia sen seurausilmiöitä ei vielä voida tietää.            ventämiseksi ja työntekijöiden aseman
27928: Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että henkilöstö on            turvaamiseksi kilpailuttamistilanteessa?
27929: 
27930: 
27931: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
27932: 
27933:     Antero Kekkonen /sd
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 
27938:                                                                                                  Versio 2.0
27939: KK 764/1999 vp -Antero Kekkonen /sd                                                  Ministerin vastaus
27940: 
27941: 
27942: 
27943: 
27944: Eduskunnan puhemiehelle
27945: 
27946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           jouspyynnössä tulee määritellä huolellisesti han-
27947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kintaehdot Mikäli näin on menetelty, tarjousta
27948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hyväksyttäessä voidaan hyväksyä halvin tarjous
27949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            tai tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edul-
27950: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-           lisin tavaran tai palvelun arviointiperusteiden
27951: myksen KK 764/1999 vp:                                mukaan huomioon ottaen hinnan, käyttökustan-
27952:                                                       nukset, toimintaominaisuudet, ympäristövaiku-
27953:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tukset tai muut vastaavat perusteet.
27954:        tyä kilpailuttamisen pelisääntöjen sel-            Jo valmisteltaessa ETA-sopimukseen liitty-
27955:        ventämiseksi ja työntekijöiden aseman          mistä aloitettiin koulutustoiminta, jota ovat har-
27956:        turvaamiseksi kilpailuttamistilanteessa?       joittaneet sekä Suomen Kuntaliitto että monet
27957:                                                       muut koulutuksen tarjoajat. Neuvonta- ja koulu-
27958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tustoimintaa jatketaan edelleen varsin laajasti.
27959: ti seuraavaa:                                         Lisäksi on toimitettu kirjallista opetusmateriaa-
27960: Kun kunnat tulivat vuoden 1994 alusta velvolli-       lia, kuten esimerkiksi Kuntaliiton ja kunta-alan
27961: siksi noudattamaan julkisia hankintoja koskevia       ammattijärjestöjen yhteinen julkaisu Kilpailutta-
27962: EU:n direktiivejä, hankintamenettely muuttui ai-      misen ABC. Tästä huolimatta menettelytapojen
27963: kaisemmasta merkittävästi. Kunnille oli aikai-        omaksuminen on osoittautunut hankalaksi, eikä
27964: semmin suositeltu yleisiä hankintaohjeita, joi-       kilpailuttamisella ole aina saavutettu niitä hyöty-
27965: den sijasta tulivat noudatettavaksi sitovat sään-     jä, joihin on tarkoitus pyrkiä.
27966: nökset. Julkisia hankintoja koskevaan lainsää-            Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö ei
27967: däntöön sisältyvät kilpailuttamispakkoa koske-        sisällä määräyksiä siitä, miten henkilöstön ase-
27968: vat määräykset, joiden mukaan kunnat ovat vel-        ma ja työehdot määräytyvät kilpailuttamiseen
27969: vollisia kilpailuttamaan ulkopuolisilta tekemän-      liittyvissä työnantajavaihdostilanteissa. Toisaal-
27970: sä tavara- ja palveluhankinnat sekä rakennusura-      ta työnantaja- ja työntekijäpuolella on ollut tul-
27971: kat. Lisäksi kilpailuttamiseen liittyvät menettely-   kintaerimielisyyksiä siitä, sovelletaanko työlain-
27972: tavat on säännelty niin yksityiskohtaisesti, että     säädännön liikkeenluovutusta koskevia säännök-
27973: hankintalainsäädännön tulkinta ja soveltaminen        siä julkista hankintaa tarkoittavissa kilpailutta-
27974: on käytännössä osoittautunut varsin vaikeaksi.        mistilanteissa. Joukkoliikenteen kilpailuttami-
27975:                                                       sesta pääkaupunkiseudulla on vireillä riita-asia
27976: Kunnille onkin sattunut kilpailuttamisen yhtey-       .            . . .
27977:                                                       JOssa tuom1o1stum on pyytänyt EY:n tuomioistui-
27978:                                                                                                         '
27979: dessä menettelyvirheitä, ja niistä aiheutuneet
27980: korvaukset ja oikeudenkäyntikustannukset ovat         men lausunnon. Asian käsittelyn aikana Suomen
27981: merkittäviä.                                          valtio on esittänyt huomautuksensa, jonka val-
27982:    Käytännössä kilpaillaan etupäässä hinnalla,        mistelu on suoritettu mahdollisimman huolelli-
27983: kuten on tapahtunut esimerkiksi joukkoliiken-         sesti. Oikeuskysymys, johon ei vielä ole saatu
27984: teen kilpailuttamisessa pääkaupunkiseudulla.          ratkaisua, koskee sitä, miten kilpailuttaminen ja
27985: Hankintamenettelyjä koskevassa neuvonnassa ja         liikkeen luovutusta koskevat määräykset voi-
27986: koulutuksessa kunnille on korostettu, että tar-       daan sovittaa yhteen. Siitä huolimatta, että julki-
27987: 
27988: 
27989: 2
27990: Ministerin vastaus                                          KK 764/1999 vp -Antero Kekkonen /sd
27991: 
27992: 
27993: sia hankintoja koskevien säännösten soveltami-         seuraamuksia tulisi. Muun muassa veroviran-
27994: sessa on vaikeuksia, on selvää, että niitä pyritään    omaisten kanssa on selvitetty tilaaja-tuottajamal-
27995: noudattamaan tarkoin.                                  liin siirtymiseen liittyviä ongelmia. Kilpailun tar-
27996:    Kilpailuttamisen vaikutus henkilöstön ase-          koituksena on edistää tuottavuutta, ja kustannus-
27997: maan ja epävarmuus toistuvissa kilpailutilanteis-      ten seurantaan kiinnitetään aikaisempaa enem-
27998: sa on vakava epäkohta, eikä henkilöstön ase-           män huomiota. Kirjanpitojärjestelmää on kehi-
27999: maan liittyviä periaatteita ole vielä riittävän sel-   tetty niin, että laskentatoimi ja kustannusten seu-
28000: keästi järjestetty. On kuitenkin todennäköistä,        ranta on tehnyt mahdolliseksi asianmukaisen ver-
28001: että henkilöstön asemaan liittyvät ongelmat sel-       tailun oman toiminnan ja ostopalvelujen hankki-
28002: keytyvät oikeuskäytännön myötä. Lisäksi kilpai-        misen välillä. Esimerkiksi sairaalatoiminnassa
28003: luttamiseen liittyvistä työehtokysymyksistä voi-       sopimusohjaus kehittyy ja päästään voimavaro-
28004: daan tarvittaessa sopia myös virka- ja työehtoso-      jen tehokkaampaan käyttöön.
28005: pimuksissa, kuten pääkaupunkiseudun joukkolii-            Edellä olevan perusteella katson, että kehitys-
28006: kenteen osalta on tapahtunut. Edelleen on mah-         tä kilpailun järjestämisessä on tapahtumassa ja
28007: dollista, että työsopimuslain kokonaisuudistuk-        että edelleen tarvitaan neuvonta- ja koulutustoi-
28008: sen yhteydessä liikkeenluovutustulkintoihin saa-       mintaa ja että toiminnan kehittäminen voi tapah-
28009: daan selkeyttä.                                        tua yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa.
28010:    Esille tulleita pulmia on tietenkin yritettävä
28011: ratkoa, niin ettei ennalta arvaamattomia ikäviä
28012: 
28013: 
28014: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
28015: 
28016:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
28017: 
28018: 
28019: 
28020: 
28021:                                                                                                          3
28022: KK 764/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                         Ministems svar
28023: 
28024: 
28025: 
28026: 
28027: Tili riksdagens talman
28028: 
28029: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          kommunema har man betonat att upphand1ings-
28030: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           villkoren skall fastställas noggrant i anbudsför-
28031: statsrådet översänt följande av riksdagsman               frågan. Om man har gått tili väga på detta sätt,
28032: Antero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga              kan man godkänna det anbud som antingen har
28033: spörsmål SS 764/1999 rd:                                  det lägsta priset eller som tili sin totala lönsam-
28034:                                                           het är billigast enligt bedömningsgrundema för
28035:         Vilka åtgärder har regeringen för avsikt          varan eller tjänsten med beaktande av priset
28036:        att vidta för att klargöra spelreglerna            driftskostnadema,        verksamhetsegenskaperna:
28037:        för konkurrensutsättning och Jör att               miljökonsekvensema eller andra motsvarande
28038:        trygga arbetstagarnas ställning vid kon-           grunder.
28039:        kurrensutsättning?                                     Redan då anslutningen tili EES-avtalet förbe-
28040:                                                           reddes inleddes utbildning som har tilihandahål-
28041: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           lits av såväl Finlands Kommunförbund som
28042: föra följande:                                            många andra instanser. Rådgivnings- och utbild-
28043: När kommunema från och med ingången av 1994               ningsverksamheten fortsätter i ytterst omfattan-
28044: b1ev skyldiga att iaktta EU:s direktiv om offent-         de utsträckning. Dessutom har skriftligt utbild-
28045: lig upphandling, ändrades upphandlingsförfaran-           ningsmaterial sammanställts, t.ex. Konkurrensut-
28046: det avsevärt. Tidigare hade kommunerna rekom-             sättningens ABC som publicerats i samarbete
28047: menderats allmänna upphandlingsanvisningar,               mellan Kommunförbundet och de kommunala
28048: som nu ersattes av bindande bestämmelser. 1 lag-          fackorganisationema. Trots detta har det visat sig
28049: stiftningen om offentlig upphandling ingår be-            svårt att tillägna sig tillvägagångssätten och man
28050: stämmelser om skyldighet att konkurrensutsätta            har inte alltid uppnått den nytta som skall efter-
28051: upphandlingen. Enligt bestämmelsema är kom-               strävas genom konkurrensutsättning.
28052: munema skyldiga att konkurrensutsätta den upp-                1 lagstiftningen gällande offentlig upphand-
28053: handling av varor, tjänster och byggnadsentre-            ling finns inga bestämmelser om hur personalens
28054: prenader som görs hos utomstående. Dessutom               ställning och arbetsvillkor skall bestämmas i fall
28055: har förfarandena i samband med konkurrensut-              där arbetsgivaren blir en annan i samband med
28056: sättning reglerats så detaljerat, att det visat sig yt-   konkurrensutsättning. Å andra sidan har det före-
28057: terst svårt att i praktiken tolka och tillämpa lag-       kommit meningsskiljaktigheter mellan arbetsgi-
28058: stiftningen om upphandling. Kommunema har                 var- och arbetstagarsidan när det gäller att tolka
28059: också begått fel vid konkurrensutsättningen och           om bestämmelsema om överlåtelse av rörelse i
28060: ersättningama och rättegångskostnaderna för               arbetslagstiftningen skall tiliämpas vid konkur-
28061: dessa fel är betydande.                                   rensutsättning som avser offentlig upphandling. 1
28062:    1 praktiken konkurrerar företagen i främsta            fråga om konkurrensutsättning av kollektivtrafi-
28063: hand med priset, vilket är fallet t.ex. när det gäl-      ken i huvudstadsregionen är ett tvistemål an-
28064: ler konkurrensutsättningen av kollektivtrafiken i         hängigt, i vilket domstolen har begärt utlåtande
28065: huvudstadsregionen. 1 den rådgivning och utbild-          från EG-domstolen. Under behandlingen av ären-
28066: ning om upphandlingsförfaranden som riktas till           det har finska staten efter så noggrann beredning
28067: 
28068: 
28069: 4
28070: Ministems svar                                              KK 764/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
28071: 
28072: 
28073: som möjligt yttrat sig. Rättsärendet, som ännu            De problem som kommit fram skall man na-
28074: inte har avgjorts, gäller frågan om hur konkur-        turligtvis försöka lösa, så att de inte får oförut-
28075: rensutsättning och bestämmelserna om överlåtel-        sedda, otrevliga konsekvenser. Bland annat med
28076: se av rörelse kan sammanpassas. Trots att det fo-      skattemyndigheterna har man utrett problemen i
28077: rekommer svårigheter i tillämpningen av bestäm-        samband med övergången till beställar-utförar-
28078: melserna gällande offentlig upphandling är det         modellen. Avsikten med konkurrens är att främja
28079: klart att man strävar efter att iaktta dem noggrant.   produktiviteten, och mera uppmärksamhet än
28080:    Konkurrensutsättningens inverkan på perso-          förr fåsts vid uppföljning av kostnaderna. Bokfö-
28081: nalens ställning och osäkerhet vid upprepade till-     ringssystemet har utvecklats så att redovisningen
28082: fållen av konkurrensutsättning är ett allvarligt       och uppföljningen av kostnaderna har möjlig-
28083: missförhållande och principerna i anslutning till      gjort en behörigjämförelse av den egna verksam-
28084: personalens ställning har ännu inte klarlagts till-    heten och upphandlingen av köpta tjänster. Till
28085: räckligt tydligt. Det är dock sannolikt att proble-    exempel i sjukhusverksamheten utvecklas avtals-
28086: men som har med personalens ställning att göra         styrningen och resurserna kan användas effekti-
28087: klarnar i och med rättspraxis. Dessutom kan man        vare.
28088: vid behov genom tjänste- och kollektivavtal avta-         Med stöd av vad som anförts ovan anser jag att
28089: la om frågor som gäller arbetsvillkoren vid kon-       utveckling sker vad gäller arrangemangen kring
28090: kurrensutsättning, vilket har varit fallet när det     konkurrensutsättning och att det fortfarande be-
28091: gäller kollektivtrafiken i huvudstadsregionen.         hövs rådgivning och utbildning, och att utveck-
28092: Det är också möjligt att totalreformen av lagen        ling av verksamheten kan ske i samförstånd med
28093: om arbetsavtal bringar klarhet i frågor som gäller     personaien.
28094: tolkning av överlåtelse av rörelse.
28095: 
28096: 
28097: Helsingfors den 3 december 1999
28098: 
28099:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
28100: 
28101: 
28102: 
28103: 
28104:                                                                                                         5
28105:                                                             KK 765/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
28106: 
28107: 
28108: 
28109: 
28110:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 765/1999 vp
28111: 
28112:                                              Ajokorttiasetuksen 27 §:n aiheuttamat hanka-
28113:                                              luudet
28114: 
28115: 
28116: 
28117: 
28118: Eduskunnan puhemiehelle
28119: 
28120: Ajokorttiasetuksen 27 §:ssä määritellään korttiin     maan ajotutkintoaan oudolle paikkakunnalle,
28121: vaadittavan tutkinnon suorituspaikka. Sen mu-         jossa hän ei ole saanut ajokoulutusta, mikäli
28122: kaan kuljettajantutkinto on suoritettava sille tut-   siihen ei ole perusteltua syytä. Tämän takia tulisi
28123: kinnon vastaanottajalle, jonka toimialueella kul-     ajokorttiasetuksen 27 § poistaa kokonaan tai
28124: jettajaopetus on saatu. Silloin kun opetusta ei       lisätä siihen uusi 2 momentti, jossa todettaisiin
28125: vaadita, määrää asuinpaikka tutkinnon suoritus-        1 momentin määräyksestä voitavan poiketa pe-
28126: paikan.                                               rustellusta syystä.
28127:     Tästä määräyksestä on varsinkin viimeksi
28128: mainituissa tapauksissa tullut käytännön ongel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28129: mia esimerkiksi traktorikortin suorittamisen          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28130: osalta, jossa ei vaadita lainkaan pakollista ope-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28131: tusta ennen tutkintoa. Nämä ongelmat syntyvät         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28132: maakuntarajasta, joka tekee maantieteellisesti
28133: keinotekoisia rajoja kuntien välille. Näin käy esi-         Onko hallitus tietoinen siitä, että voi-
28134: merkiksi Pohjanmaalla, jossa mm. Kyyjärven,                 massa olevan ajokorttiasetuksen 27 §
28135: Perhon ja Karstulan asukkaat eivät pääse suorit-            aiheuttaa tarpeettomia hankaluuksia
28136: tamaan ilman opetusta suoritettavia tutkintoja              kuljettajantutkinnon suorittajille niissä
28137: Alajärvelle, joka olisi maantieteellisesti ja               tapauksissa, jolloin pakollista ajokoulu-
28138: asiointitottumusten kannalta luonnollinen paik-             tusta ei vaadita, kun kuljettajantutkin-
28139: kakunta. Tilanne tulee tässä asiassa pahenemaan             non suorittajat eivät asuinpaikan takia
28140: entisestään, kun mopokortti tulee pakolliseksi.             voi suorittaa tutkintoa maantieteellises-
28141: Ainoa keino kiertää tämä määräys on ottaa yksi              ti lähimmällä mahdollisella paikkakun-
28142: opetustunti "väärällä" paikkakunnalla, jolloin              nalla ja
28143: henkilö täyttää asetuksen ehdon.
28144:    Voimassa oleva määräys tuntuu turhalta ja                aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. pykä-
28145: keinotekoiselta kansalaisen toiminnan säätelyl-             län kumoamiseksi tai poikkeuksen mah-
28146: tä. Tuskin kukaan tahallisesti hakeutuu suoritta-           dollistavan uuden momentin lisäämisek-
28147:                                                             si ajokorttiasetuksen 27 §:ään?
28148: 
28149: 
28150: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1999
28151: 
28152:     Raimo Vistbacka /ps
28153: 
28154:                                                                                                 Versio 2.0
28155: KK 765/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                 Ministerin vastaus
28156: 
28157: 
28158: 
28159: 
28160: Eduskunnan puhemiehelle
28161: 
28162: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          asuinpaikan mukaan tai sen paikkakunnan mu-
28163: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kaan, jossa on otettu vapaavalintaista opetusta
28164: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ajokortin suorittamista varten. Jälkimmäinen
28165: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vaihtoehto otettiin aikanaan käyttöön erityisesti
28166: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       helpottamaan tutkinnon suorittamista niissä
28167: myksen KK 765/1999 vp:                               tapauksissa, joissa vapaaehtoisen kysynnän va-
28168:                                                      rassa olevan koulutuksen saaminen kokelaan
28169:        Onko hallitus tietoinen siitä, että voi-      asuinpaikkakunnalla ei ole mahdollista.
28170:        massa olevan ajokorttiasetuksen 27 §              Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen uuden
28171:        aiheuttaa tarpeettomia hankaluuksia           kuljettajantutkintojen     vastaanottojärjestelmän
28172:        kuljettajantutkinnon suorittajille niissä     mukainen toimialuejako vastaa pääosin maakun-
28173:        tapauksissa, jolloin pakollista ajokoulu-     tajakoa. Tutkinnon vastaanottajan toimialue kä-
28174:        tusta ei vaadita, kun kuljettajantutkin-      sittää tavallisesti koko maakunnan alueen ja tällä
28175:        non suorittajat eivät asuinpaikan takia       alueella voi sijaita useampiakin vastaanottopaik-
28176:        voi suorittaa tutkintoa maantieteellises-     koja. Tämän alueen sisällä voi tutkinnon suori-
28177:        ti lähimmällä mahdollisella paikkakun-        tuspaikan valita vapaasti.
28178:        nalla ja                                          Vaikka uusi järjestelmä lisäsikin tutkinnon
28179:                                                      vastaanottajien toimialueen laajentumisen kautta
28180:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. pykä-     mahdollisuuksia tutkinnon suorituspaikan valin-
28181:        län kumoamiseksi tai poikkeuksen mah-         taan, on tiettyjä tapauksia, joissa tutkinnon suo-
28182:        dollistavan uuden momentin lisäämisek-        rittaminen ei ole mahdollista maantieteellisesti
28183:        si ajokorttiasetuksen 27 §:ään?               lähimmällä tutkintopaikalla toimialueiden rajo-
28184: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        jen vuoksi. Tässä tapauksessa rajana on tutkin-
28185: ti seuraavaa:                                        non vastaanottajan toimialueen rajaava maakun-
28186:                                                      taraja.
28187: Kuljettajantutkinnon suorituspaikka määräytyy            Liikenneturvallisuusperustein ja myös valvon-
28188: pääsääntöisesti sen mukaan, minkä tutkinnonvas-      nanisin syin on perusteltua pysyttää nykykäytän-
28189: taanottajan toimialueella kuljettajaopetus on saa-   tö niiden luokkien kohdalla, joissa ajokoe on osa
28190: tu. Käytäntö perustuu tutkinnon suorittamiseen       kuljettajantutkintoa ja opetustodistus vaaditaan
28191: samankaltaisissa liikenneolosuhteissa ja -ympä-      tutkintoon tultaessa. Vastaavaa tarvetta ei edellä
28192: ristössä kuin missä opetuskin on saatu. Menette-     mainituin perustein ole välttämättä esimerkiksi
28193: lyllä pyritään osaltaan myös kuljettajaopetuksen     niissä tapauksissa, joissa tutkintoon pääseminen
28194: valvonnan toteutumiseen, sillä tutkinnon vas-        ei edellytä lainkaan opetusta tai milloin pakollis-
28195: taanottajat valvovat kuljettajaopetusta antavia      ta ajokoetta ei vaadita. Tämänkaltaisissa tapauk-
28196: autokouluja. Niissä tapauksissa, joissa kuljetta-    sissa saattaisi olla perusteita luopua tutkinnon
28197: jantutkintoon pääsemisen edellytyksenä ei ole        suorituspaikan tarkasta sitomisesta tiettyyn tut-
28198: säädetyn opetuksen saaminen, toimivaltainen          kinnon vastaanottajaan. Tätä tarkoitusta varten
28199: tutkinnon vastaanottaja voi määräytyä kokelaan       liikenneministeriö selvittää tapaukset, joita muu-
28200: 
28201: 
28202: 2
28203: Ministerin vastaus                            KK 765/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
28204: 
28205: 
28206: tos voisi koskea, ja edellytykset muutoksen
28207: toteuttamiselle.
28208: 
28209: 
28210: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
28211: 
28212:    Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
28213: 
28214: 
28215: 
28216: 
28217:                                                                                3
28218: KK 765/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministems svar
28219: 
28220: 
28221: 
28222: 
28223: Tili riksdagens talman
28224: 
28225: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       rig att hålla förarexamen bestämmas enligt aspi-
28226: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       rantens hemort eller enligt den ort där aspiranten
28227: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      har fått valfri undervisning för körkort. Det sena-
28228: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            re altemativet infördes i tiden särskilt för att un-
28229: spörsmål SS 765/1999 rd:                              derlätta avläggandet av examen i de fall när det
28230:                                                       inte är möj ligt att på aspirantens hemort få utbild-
28231:        ir regeringen medveten om att 2 7 § i          ning som är beroende av frivillig efterfrågan.
28232:        gällande körkortsförordning orsakar               lndelningen i verksamhetsornråden, enligt det
28233:        onödiga svårigheter Jör dem som avläg-         nya system för mottagande av förarexamen som
28234:        ger förarexamen i de Ja!! när obligato-        trädde i kraft vid ingången av 1999, motsvarar i
28235:        risk körundervisning inte krävs, då de         stort landskapsindelningen. Verksamhetsområ-
28236:        som avlägger förarexamen inte på               det för den som håller förarexamen omfattar i all-
28237:        grund av hemorten kan avlägga examen           mänhet hela landskapets ornråde och inom det
28238:        på en ort som geografiskt sett är så nära      området kan det finnas t.o.m. flera platser för
28239:        som möjligt, och                               mottagande. lnom detta område kan man fritt väl-
28240:                                                       ja platsen för avläggande av examen.
28241:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att            Även om det nya systemet, genom utvidgning-
28242:       upphäva den nämnda paragrafen eller             en av verksamhetsområdet för dem som håller
28243:       för att tili 27 § körkortsförordningen          examen, medförde att möjlighetema att välja
28244:       foga ett nytt moment som möjliggör ett          platsen för avläggande av förarexamen ökade,
28245:       undantag?                                       finns det vissa fall då det på grund av verksam-
28246: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hetsområdenas gränser inte är möjligt att avläg-
28247: föra följande:                                        ga examen på en plats som geografiskt sett är när-
28248:                                                       mast. 1 dessa fall utgörs begränsningen av den
28249: Den plats där förarexamen skall avläggas be-          landskapsgräns som bestämmer examensmotta-
28250: stäms huvudsakligen enligt inom viiken exa-           garens verksamhetsornråde.
28251: mensmottagares verksamhetsområde examinan-               På trafiksäkerhetsgrunder och även av över-
28252: den har fått förarundervisning. Praxisen baserar      vakningsskäl är det motiverat att bibehålla nuva-
28253: sig på att examen skall avläggas i sådana trafik-     rande praxis när det gäller de klasser i fråga om
28254: förhållanden och i en sådan trafikmiljö som är        vilka körprovet är en del av förarexamen och un-
28255: jämförbara med de förhållanden och den miljö i        dervisningsintyg krävs för att få delta i examen.
28256: vilka undervisningen har fåtts. Syftet med förfa-     Motsvarande behov föreligger nödvändigtvis
28257: randet är också att realisera en övervakning av       inte på de ovan nämnda grundema t.ex. i de fall
28258: förarundervisningen, eftersom de som håller fö-       när rätten att delta i examen inte förutsätter nå-
28259: rarexamen övervakar de bilskolor som ger förar-       gon undervisning över huvud taget eller i de fall
28260: undervisning. 1 de fall när förutsättningama för      när ett obligatoriskt körprov inte fordras. 1 dyli-
28261: rätt att delta i förarexamen inte är att man ska få   ka fall kan detvara motiverat att avstå från att ka-
28262: föreskriven undervisning, kan den som är behö-        tegoriskt binda platsen för avläggande av exa-
28263: 
28264: 
28265: 4
28266: Ministerns svar                                             KK 765/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
28267: 
28268: 
28269: men till någon viss examensmottagare. Trafikmi-        en kan gälla samt förutsättningarna för genom-
28270: nisteriet utreder i detta syfte de fall som ändring-   förandet av ändringen.
28271: 
28272: 
28273: Helsingfors den 7 december 1999
28274: 
28275:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
28276: 
28277: 
28278: 
28279: 
28280:                                                                                                    5
28281:                     j
28282:                    j
28283:                   j
28284:                  j
28285:                 j
28286:                j
28287:               j
28288:              j
28289:             j
28290:            j
28291:           j
28292:          j
28293:         j
28294:        j
28295:       j
28296:      j
28297:     j
28298:    j
28299:   j
28300:  j
28301: j
28302:                                                              KK 766/1999 vp - Pertti Turtiainen /vas
28303: 
28304: 
28305: 
28306: 
28307:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 766/1999 vp
28308: 
28309:                                                Perhehoitajien oikeus osa-aikalisään
28310: 
28311: 
28312: 
28313: 
28314: Eduskunnan puhemiehelle
28315: 
28316: Työvoimatoimiston ja työministeriön välillä on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28317: tulkintaeroa siinä, nähdäänkö perhehoito lasten-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28318: hoitona vai työnä. Jos työntekijällä on edelleen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28319: varsinainen ansiotyö, josta hän saa palkkaa, ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28320: hän haluaa siirtyä osa-aikalisälle antaen näin
28321: työttömälle mahdollisuuden saada edes jotain                  Miten perhehoitajien korvaukset tulki-
28322: työtä, olisi kohtuullista, ettei oikeutta osa-aikali-         taan, jos perhehoitaja haluaa siirtyä
28323: sään evätä vapaaehtoisuuteen perustuvan sijais-               osa-aika/isälle mahdollistaen näin työt-
28324: äititoiminnan vuoksi.                                         tömälle työhön pääsyn ja
28325:    Myös kuntien tapa korvata perhehoitajille ku-
28326: luja sekä järjestää hoitajalle vapaata hoidosta               onko hallituksella suunnitelmia yhden-
28327: vaihtelee erittäin paljon, mikä on ongelmallista.             mukaistaa lakia niin, että perhehoitajat
28328: Esimerkiksi Tampere ja Ylöjärvi ovat maksaneet                saisivat yhdenmukaiset palkkiot, kor-
28329: ns. lapsen lomatukea 1 500 mk vuodessa. Rahas-                vaukset ja mm. lomaetuudet eri kunnis-
28330: ta ei juuri paljoa jää houkutukseksi työntekijä-              sa?
28331: maksujen jälkeen, minkä vuoksi hoitajaa on vai-
28332: keaa löytää vapaan ajaksi.
28333: 
28334: 
28335: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
28336: 
28337:     Pertti Turtiainen /vas
28338: 
28339: 
28340: 
28341: 
28342: 26 200678
28343:                                                                                                  Versio 2.0
28344: KK 766/1999 vp- Pertti Turtiainen /vas                                              Ministerin vastaus
28345: 
28346: 
28347: 
28348: 
28349: Eduskunnan puhemiehelle
28350: 
28351: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Osa-aikalisästä on säädetty työllisyysasetuk-
28352: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sessa. Sen 51 §:ssä on lueteltu rajoitukset, joi-
28353: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      den saamisen aikana osa-aikalisää ei voida mak-
28354: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Tur-     saa. Säännöksen mukaan osa-aikalisää ei voida
28355: tiaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     maksaa mm. tilanteessa, jossa osa-aikatyöhön
28356: sen KK 766/1999 vp:                                  siirtyvä saa samalta ajalta osa-aikatyön palkan li-
28357:                                                     säksi muuta palkkaa tai korvausta tehdystä työs-
28358:        Miten perhehoitajien korvaukset tulki-       tä. Myös asetuksessa luetellut sosiaalietuudet es-
28359:        taan, jos perhehoitaja haluaa siirtyä        tävät osa-aikalisän maksamisen.
28360:        osa-aika/isälle mahdollistaen näin työt-         Kysymyksen perustelujen mukaan työhallin-
28361:        tömälle työhön pääsyn ja                     nossa on tulkintaeroja siinä, nähdäänkö perhe-
28362:                                                     hoito lastenhoitona vai työnä. Kysyjän mukaan
28363:        onko hallituksella suunnitelmia yhden-       olisi kohtuullista, ettei oikeutta osa-aikalisään
28364:        mukaistaa lakia niin, että perhehoitajat     evätä vapaaehtoisuuteen perustuvan sijaisäititoi-
28365:        saisivat yhdenmukaiset palkkiot, korva-      minnan vuoksi.
28366:        ukset ja mm. lomaetuudet eri kunnissa?           Sosiaalilautakunnan huostaan ottama lapsi
28367: Vastauksena kysymykseen, sikäli kuin se koskee      voidaan sijoittaa lastenhuoltolain mukaan sijais-
28368: osa-aikalisää, esitän kunnioittavasti seuraavaa:    huoltoon kodin ulkopuolelle. Henkilölle, jolle
28369:                                                     lapsen huolto näin on uskottu, voidaan maksaa
28370: Osa-aikalisä on yksi työllistämistuen muoto. Se     perhehoidosta palkkiota ja kulukorvausta. Si-
28371: on vapaaehtoisuuteen perustuva työnjakomalli,       jaishoitajalle maksettua hoitopalkkiota pidetään
28372: jossa työvoimatoimisto myöntää harkintansa ja       osa-aikalisästä päätettäessä työllisyysasetukses-
28373: käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ko-   sa tarkoitettuna korvauksena tehdystä työstä, jo-
28374: koaikatyöstä määräajaksi osa-aikatyöhön siirty-     ten sen saaminen estää osa-aikalisän maksami-
28375: välle henkilölle ansionvähennyksen korvaukse-       sen. Lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien
28376: na osa-aikalisää. Edellytyksenä osa-aikalisän       kustannusten perusteella maksettava kulukorva-
28377: myöntämiselle on, että työnantaja palkkaa sa-       us ei vaikuta osa-aikalisän maksamiseen. Kor-
28378: manaikaisesti osa-aikalisäkauden ajaksi palve-      kein hallinto-oikeus on vuonna 1995 ottanut kan-
28379: lukseensa työvoimatoimiston osoittaman, työ-        taa siihen, miten verotuksessa perhehoitajapalk-
28380: voimatoimistossa työttömänä työnhakijana ole-       kioon suhtaudutaan. Ratkaisun mukaan se ei ole
28381: van henkilön. Kenelläkään ei kuitenkaan ole sub-    palkkatuloa, mutta se on työstä maksettua kor-
28382: jektiivista oikeutta saada osa-aikalisää.           vausta. Työministeriön kanta on linjassa kor-
28383:                                                     keimman hallinto-oikeuden ratkaisun kanssa.
28384: 
28385: 
28386: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
28387: 
28388:     Työministeri Sinikka Mönkäre
28389: 
28390: 2
28391: Ministerns svar                                              KK 766/1999 vp -Pertti Turtiainen /vas
28392: 
28393: 
28394: 
28395: 
28396: Tili riksdagens talman
28397: 
28398: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        utbetalas bl.a. i en situation där den arbetstagare
28399: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av          som övergår tili deltidsarbete för samma tid ut-
28400: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-        över lönen för deltidsarbetet får annan lön eller
28401: ti Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga           ersättning för arbetet som han utför. Också de so-
28402: spörsmål SS 7 66/1999 rd:                               ciala förmåner som uppräknas i förordningen
28403:                                                         hindrar utbetalningen av deltidstiliägg.
28404:        Hur toikas ersättningen åtfamiljevårda-              Enligt motiveringen i spörsmålet finns det
28405:        re, ifall familjevårdaren önskar övergå          inom arbetsförvaltningen tolkningsskillnader i
28406:        till deltidstillägg och sålunda göra det         fråga om huruvida familjevård anses som barna-
28407:        möjligt för en arbetslös att få arbete,          vård eller arbete. Enligt spörsmålsställaren vore
28408:        och                                              det rimligt att rättigheten tili deltidstillägg inte
28409:                                                         upphävs på grund av en fostermorsverksamhet
28410:        har regeringen planer på att förenhetli-         som baserar sig på frivillighet.
28411:        ga lagen så att familjevårdarna skulle få           Ett barn som omhändertagits av socialnämn-
28412:        enhetliga tillägg, ersättningar och bl.a.        den kan enligt bamskyddslagen placeras i vård
28413:        semesterförmåner i olika kommuner?               utom hemmet. Tillägg och kostnadsersättning för
28414: Som svar på detta spörsmål får jag i den mån det        familjevård kan utbetalas tilidenperson som så-
28415: gäller deltidstillägg vördsamt anföra följande:         lunda anförtrotts vården av barnet. Det vårdtil-
28416:                                                         lägg som utbetalats tili den person som har hand
28417: Deltidstillägg är en form av sysselsättningsstöd.       om vården utom hemmet anses som sådan ersätt-
28418: Det är en arbetsfördelningsmodell baserad på fri-       ning för utfört arbete som avses i sysselsättnings-
28419: viliighet, där arbetskraftsbyrån inom ramen för         förordningen då det gäller fastställandet av del-
28420: sitt övervägande och sina disponibla anslag be-         tidstillägg. Sålunda utgör mottagandet av tilläg-
28421: viljar deltidstiliägg i ersättning för en persons in-   get ett hinder för utbetalningen av deltidstiliägg.
28422: komstbortfall, då denne för en viss tid övergår         Den kostnadsersättning som utbetalas på basis av
28423: från heltidsarbete tili deltidsarbete. En förutsätt-    kostnaderna för vården och försörjningen av bar-
28424: ning för beviljandet av deltidstillägg är att arbets-   net påverkar inte utbetalningen av deltidstilläg-
28425: givaren samtidigt för deltidstilläggsperioden an-       get. Högsta förvaltningsdomstolen har 1995 ta-
28426: ställer en arbetslös arbetssökande som arbets-          git ställning tili hur man vid beskattningen för-
28427: kraftsbyrån anvisat. lngen har emellertid subjek-       håller sig tili familjevårdstillägget. Enligt avgö-
28428: tiv rätt tili deltidstillägg.                           randet är detta inte löneinkomst, men det är er-
28429:    En bestämmelse om deltidstiliägg finns i sys-        sättning som betalats för arbete. Arbetsministeri-
28430: selsättningsförordningen. 1 51 § finns uppräknat        ets ståndpunkt är i linje med högsta förvaltnings-
28431: begränsningar då deltidstillägg inte kan utbeta-        domstolens avgörande.
28432: las. Enligt bestämmelsen kan deltidstiliägg inte
28433: 
28434: 
28435: 
28436: Helsingfors den 3 december 1999
28437: 
28438:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
28439:                                                                                                           3
28440: 1
28441: 
28442: 1
28443: 
28444: 1
28445: 
28446:     1
28447: 
28448:     1
28449: 
28450:     1
28451: 
28452:         1
28453: 
28454:         1
28455: 
28456:         1
28457: 
28458:             1
28459: 
28460:             1
28461: 
28462:             1
28463: 
28464:                 1
28465: 
28466:                 1
28467: 
28468:                 1
28469: 
28470:                     1
28471:                                                             KK 767/1999 vp- Marja Tiura /kok
28472: 
28473: 
28474: 
28475: 
28476:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 767/1999 vp
28477: 
28478:                                           Korkeimpien oikeuksien presidenttien ja jäsen-
28479:                                           ten palkkaus
28480: 
28481: 
28482: 
28483: 
28484: Eduskunnan puhemiehelle
28485: 
28486: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-        remmin seuraisi valtion ylimpien virkamiesten
28487: oikeuden palkat ovat kuluvan vuosikymmenen         palkkakehitystä. Eduskunta hyväksyi esityksen
28488: aikana jääneet huomattavasti jälkeen korkeim-      ja hyväksyi lausumat, joiden mukaan eduskun-
28489: pien hallintovirkojen palkkauksesta. Korkeim-      nan olisi edellytettävä hallitusta huolehtimaan
28490: pia oikeuksia koskeva palkkalaki ( 196/1991) on    korkeimpien oikeuksien ja jäsenten asianmukai-
28491: ollut voimassa kahdeksan vuotta. Kyseisiin         sesta palkkauksesta ja palkkauksen kehittämises-
28492: virkoihin ei sovelleta valtion virkaehtosopimus-   tä.
28493: lakia, sillä palkkalain tarkoituksena oli perus-       Jotta tuomarin uralle saataisiin vastaisuudes-
28494: tellusti irrottaa korkeimpien oikeuksien pre-      sakin hakeutumaan korkeatasoisia ammattilai-
28495: sidentit ja jäsenet mahdollisuudesta käyttää       sia, se edellyttää myös tehtävän vaatimaa palk-
28496: työtaistelutoimenpiteitä. Kuluneena aikana on      kaa.
28497: lukuisten hallintovirkojen palkkausta korotettu
28498: sekä sopimusteitse että palkkaluokkatarkistuk-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28499: sin. Lisäksi liikelaitostamisen vuoksi osa kor-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28500: keimmista viroista on siirtynyt virkamiesten       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28501: palkkausjärjestelmän ulkopuolelle.                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28502:     Hallituksen esityksessä (196/1998) ehdotet-
28503: tiin korkeimpien oikeuksien presidenttien ja jä-         Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta eduskun-
28504: senten palvelussuhteen ehdoista annettua lakia           nan lausuma 22.1.1999 korkeimpien oi-
28505: muutettavaksi siten, että palkkaus nykyistä pa-          keuksien presidenttien ja jäsenten palk-
28506:                                                          kauksen osalta kävisi toteen?
28507: 
28508: 
28509: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
28510: 
28511:     Marja Tiura /kok
28512: 
28513: 
28514: 
28515: 
28516:                                                                                             Versio 2.0
28517: KK 767/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                    Ministerin vastaus
28518: 
28519: 
28520: 
28521: 
28522: Eduskunnan puhemiehelle
28523: 
28524: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Sekä aikaisemmassa että lainmuutoksen jäl-
28525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        keen noudatettavassa kyseisten tuomareiden
28526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      palkkausten tarkistaruisjärjestelmässä seurataan
28527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja           vain valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien
28528: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       virkojen palkkojen kehitystä. Aikaisemmassa
28529: sen KK 767/1999 vp:                                  järjestelmässä myös seurattavien ylimpien virko-
28530:                                                      jen rakenteessa tapahtuneet muutokset vaikutti-
28531:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta eduskun-     vat näiden tuomareiden palkkausten tarkistuksis-
28532:        nan lausuma 22.1.1999 korkeimpien oi-         sa. Tällaisia virkarakenteen muutoksia aiheutui
28533:        keuksien presidenttien ja jäsenten palk-      esimerkiksi hallinnon uudelleen organisoinnista,
28534:        kauksen osalta kävisi toteen?                 kuten virastojen perustamisesta ja lakkauttami-
28535:                                                      sesta, sekä liikelaitostamisesta tai muista toimin-
28536: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tojen uudelleen järjestelystä että viranomaisten
28537: ti seuraavaa:                                        sisäisiin tehtävämuutoksiin perustuvista järjeste-
28538: Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-          lyistä. Tänä aikana viisi valtion virastoa tai toi-
28539: oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelus-         mintoa muutettiin liikelaitokseksi. Näiden viras-
28540: suhteen ehdoista on säädetty 1. 7.1991 voimaan       tojen ylimpien virkojen palkkakehitys ei siis enää
28541: tulleella lailla (196/1991 ). Kyseessä olevat tuo-   vaikuttanut tuomareiden palkkausten kehityk-
28542: marit on siirretty palkkausluokista lakiin pe-       seen. Näiden virkojen poistuminen valtion bud-
28543: rustuvaan markkamääräiseen palkkaukseen.             jettitalouden piiristä aiheutti myös muutoksen
28544: Tuomareiden palkkaustaso vahvistettiin lain          virkarakenteessa. Kun otetaan huomioon se, että
28545: voimaantulovaiheessa siten, että presidenttien       seurattavien virkojen lukumäärä oli tällöin noin
28546: palkkaus vastasi virkamiesten ylintä palk-           700 virkaa ja että samana aikana tapahtui myös
28547: kausluokkaa A 34, ja jäsenten, palkkausluokkaa       muuta virkarakenteen kehitystä, voidaan todeta,
28548:  A 32. Näiden tuomareiden palkkauskehitys on         ettei liikelaitostamisilla ole ollut juurikaan mer-
28549: lain ja sen nojalla annetun asetuksen (20 1/1991)    kitystä tuomareiden palkkausten kehitykseen.
28550: mukaisesti määräytynyt siten, että palkat ovat       Lainmuutoksen jälkeen virkarakenteen muutok-
28551: seuranneet sijoituspalkkausluokaltaan ylimpään       set eivät enää voi vaikuttaa tuomareiden palk-
28552: kahdessadasosaan kuuluvien valtion virkojen          kausten tarkistuksiin, koska ylimmän johdon
28553: palkkojen muutoksia. Tarkistusjärjestelmässä il-     palkkauskehitystä laskettaessa otetaan huomi-
28554: meni epäkohtia, joiden vuoksi lakia muutettiin       oon vain virka, joka on ollut olemassa ja hoidet-
28555: 1.4.1999 lukien (352/1999) siten, että kyseessä      tuina sekä valtion virkamieslain 26 §:n piirissä
28556: olevien tuomareiden palkat määräytyvät niiden        molempina tarkasteluajanjaksoina, joiden väli-
28557: valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:ssä sää-       sestä palkkauskehityksestä kulloinkin on kyse.
28558: dettyjen valtion ylimpien virkamiesten palkkaus-        Tällä hetkellä korkeimpien oikeuksien presi-
28559: ten muutosta vastaavasti, joiden palkkauksista on    denttien palkat ovat 41 790 markkaa ja jäsenten
28560: tehty valtion virkamieslain 44 §:ssä tarkoitettu     34 890 markkaa kuukaudessa. Nykyiset palkat
28561: sopimus.                                             ovat noin prosentin korkeammat, kuin ne olisivat
28562: 
28563: 
28564: 2
28565: Ministerin vastaus                                            KK 767/1999 vp- Marja Tiura /kok
28566: 
28567: 
28568: edellä sanottujen palkkausluokkien A 34 ja A 32          Kyseisten tuomareiden ansiot ovat nousseet
28569: mukaan.                                              lain voimassa ollessa 10,3 %. Virkamieslain
28570:    Korkeimpien oikeuksien tuomareiden palk-          26 §:n piiriin kuuluvien ylimpien virkamiesten
28571: kauslain antamisajankohtana vuonna 1991 palk-        sopimuskorotuksia vastaavat palkankorotukset
28572: kausluokkaan A 34 tai sopimuspalkkaluokkaan S        ovat kyseisenä aikavälinä olleet 9,5 % , ja eräi-
28573: 34 kuuluivat valtiovarainministeriön valtiosih-      den ylimpien virkamiestehtävien ansioiden nou-
28574: teerin, valtioneuvoston oikeuskanslerin, puolus-     suksi arvioidaan 9, 1 %. Tuomareiden ansioiden
28575: tusvoimain komentajan ja eräiden pääjohtajien        kehitys on siis ollut jokseenkin vastaava kuin
28576: virat. Kolmen ensin mainitun viran sekä tielai-      muillakin valtion ylimmillä virkamiehillä. Edel-
28577: toksen pääjohtajan viran palkkaukset irrotettiin     lä mainittu tarkistusjärjestelmän muutos takaa
28578: palkkaustaulukaista 1.5.1991 lukien. Sittemmin       sen, että ko. tuomareiden palkkakehitys entistä
28579: palkkausluokkaan A 34 siirrettiin apulaisoikeus-     tarkemmin seuraa valtion ylimpien virkamiesten
28580: kanslerin, pääesikunnan päällikön, rajavartiolai-    palkkausten kehitystä.
28581: toksen päällikön ja maaherrojen silloiset virat.        Tuomarit ovat koko lain voimassaolaajan vaa-
28582: Nämä tarkistukset eivät vaikuttaneet jo laissa       tineet eri tahoilta palkkausten tason korottamis-
28583: vahvistettuihin korkeimpien oikeuksien palk-         ta, mutta hallitus ei ole katsonut voivansa ryhtyä
28584: kaustasoihin. Eräiden ylimpien virkojen palk-        siihen. Palkkatason muutos edellyttäisi lainmuu-
28585: kaus suhteessa korkeimpien oikeuksien tuoma-         tosta. Hallitus ei sisällyttänyt tarkistusjärjestel-
28586: reiden palkkauksiin on siis jonkin verran paran-     män muutosta koskeneeseen lakiesitykseen näi-
28587: tunut.                                               den tuomareiden palkkatason tarkistusta. Tämän
28588:    Yleensä valtion virkamieslain 26 § :n piirissä    lainmuutoksen yhteydessä eduskunta edellytti
28589: olevista viroista ministeriöiden kansliapäälliköi-   lausumassaan, että hallitus huolehtii kyseessä
28590: den, osastopälliköiden ja vastaavan tasoisten        olevien tuomareiden palkkausten korjaamisesta
28591: muiden virkojen sekä virastojen pääjohtajien vir-    tasolle, jolla se on aikanaan ollut suhteessa val-
28592: kojen palkkausluokat ovat A 31-33. Heidän            tionhallinnon ylimpien virkamiesten palkkauk-
28593: palkkauksistaan on pääsääntöisesti sovittu virka-    seen. Nykyinen hallitus on kuluvana vuonna ke-
28594: mieslain 44 §:ssä tarkoitetulla sopimuksella.        hysneuvottelujen sekä ensimmäisen lisätalousar-
28595:  Oikeusministeriö tarkisti hovioikeuksien presi-     vioesityksen ja vuoden 2000 talousarvioesityk-
28596: denttien virkojen palkkausluokaksi vuonna 1996       sen käsittelyjen yhteydessä ottanut kantaa kor-
28597: A33.                                                 keimpien oikeuksien tuomareiden palkantarkis-
28598:                                                      tusasiaan.
28599: 
28600: 
28601: 
28602: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
28603: 
28604:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
28605: 
28606: 
28607: 
28608: 
28609:                                                                                                        3
28610: KK 767/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                        Ministems svar
28611: 
28612: 
28613: 
28614: 
28615: Tili riksdagens talman
28616: 
28617: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Såväl i det tidigare systemet för justering av
28618: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       dessa domares löner som i det system som iakt-
28619: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mar-      tas efter lagändringen följs endast utvecklingen
28620: ja Tiura /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1      av lönema i de tjänster som omfattas av statens
28621: SS 767/1999 rd:                                       budgetekonomi. De förändringar som har skett i
28622:                                                       strukturen för de högre tjänster som också följ-
28623:        Vad ämnar regeringen göraför att riks-         des i det tidigare systemet inverkade påjustering-
28624:       dagens uttalande av den 22 januari 1999         en av dessa domares löner. Dessa förändringar i
28625:       skall bli verk/ighet i fråga om /önerna         tjänstestrukturen orsakades t.ex. av omorganise-
28626:       för presidenterna och ledamöterna i             ringen av förvaltningen, såsom inrättandet och
28627:       högsta domsto/arna?                             indragningen av ämbetsverk samt det faktum att
28628:                                                       ämbetsverk omvandlas till affårsverk eller annan
28629: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       omorganisering av funktionema samt arrange-
28630: föra fö1jande:                                       mang som grundar sig på myndighetemas inter-
28631: Om anställningsvillkoren för presidentema och        na förändringar av uppgiftema. Under denna tid
28632: 1edamötema i högsta domsto1en och högsta för-         omvandlades fem statliga ämbetsverk eller funk-
28633: valtningsdomsto1en bestäms i den 1ag (196/1991)      tioner till affårsverk. De högsta tjänstemas löne-
28634: som trädde i kraft den 1 juli 1991. Av1öningen för   utveckling vid dessa ämbetsverk inverkade såle-
28635: dessa domare fö1jer inte 1önek1assema utan base-     des inte längre på domamas löneutveckling. När
28636: rar sig på lagen och fastställs i markbelopp. När    dessa tjänster inte längre omfattades av statens
28637: lagen trädde i kraft bestämdes domamas löneni-       budgetekonomi ledde detta också till en föränd-
28638: vå så att presidentemas avlöning motsvarade          ring i tjänstestrukturen. När man beaktar att anta-
28639: tjänstemännens högsta 1öneklass A 34 och leda-       let tjänster som följdes vid denna tidpunkt upp-
28640: mötemas löneklass A 32. Dessa domares löneut-        gick till ca 700 och att det under samma tid också
28641: veckling har i enlighet med lagen och förordning-    pågick andra former av utveckling av tjänstest-
28642: en (20111991) bestämts så att lönema har fö1jt       rukturen, kan man konstatera att det faktum att
28643: förändringama i lönema för de tjänster som hör       ämbetsverk omvandlades till affårsverk inte hade
28644: tili den högsta tvåhundradedelen i fråga om in-      någon nämnvärd betydelse för domamas löneut-
28645: placeringslöneklass. 1 justeringssystemet upp-       veck1ing. Efter lagändringen kan förändringar i
28646: täcktes missförhållanden med anledning av vilka      tjänstestrukturen inte längre inverka påjustering-
28647: lagen ändrades från och med den 1 april 1999         ama av domamas löner, eftersom man vid beräk-
28648: (352/1999) så att 1önema för domama i de högsta      ning av den högsta ledningens löneutveckling be-
28649: domstolama skalljusteras i motsvarighet till änd-    aktar endast en tjänst som har existerat och varit
28650: ringen av lönema för de i (750/1994) 26 § stats-     besatt samt som fallit inom tillämpningsornrådet
28651: tjänstemannalagen avsedda högsta statstjänste-       för 26 § statstjänstemannalagen under de båda
28652: män vars löner omfattas av avtal enligt 44 §         justeringsperioder mellan vilka den löneutveck-
28653: statstjänstemannalagen.                              ling det är fråga om i varje enskilt fall infaller.
28654: 
28655: 
28656: 
28657: 4
28658: Ministerns svar                                                 KK 767/1999 vp- Marja Tiura /kok
28659: 
28660: 
28661:     För tillfållet är 1önen för presidenterna i hög-       De berörda domamas inkomster har sedan la-
28662: sta domsto1en 41 790 mk och för 1edamöterna            gen trädde i kraft stigit med 10,3 %. Under peri-
28663: 34 890 mk i månaden. De nuvarande 1önerna är           oden i fråga uppgick de mot avtalsförhöjningen
28664: ca 1 % högre än vad de vore en1igt de nämnda 1ö-       svarande löneförhöjningama för de högsta tjäns-
28665: nek1asserna A 34 och A 32.                             temän som omfattas av 26 § statstjänstemanna-
28666:     Vid den tidpunkt när 1agen om anställnings-        lagen till 9,5 %, medan inkomstökningen under
28667: villkoren för domare i högsta domsto1en gavs           motsvarande tidsperiod för vissa av de högsta
28668: 1991 hörde finansministeriets statssekreterare,        statstjänstemännen uppskattas till 10,8 %. Do-
28669: justitiekans1ern i statsrådet, kommendören för         mamas inkomster har alltså utvecklats på någor-
28670: försvarsmakten och vissa genera1direktörstjäns-        lunda motsvarande sätt som för andra högre stats-
28671: ter til11önek1ass A 34 eller avta1s1önek1ass S 34.     tjänstemän. Den ovan nämnda ändringen av jus-
28672: De tre förstnämnda tjänstema samt vägverkets           teringssystemet garanterar att dessa domares lö-
28673: genera1direktörstjänst 1ösgjordes från av1ö-           neutveckling mera noggrant än tidigare följer ut-
28674: ningstabellema från och med den 1 maj 1991. Se-        vecklingen av lönema för de högsta statstjänste-
28675: nare överfördes justitiekanslersadjointens, che-       männen.
28676: fens för huvudstaben, chefens för gränsbevak-              Domama har under hela den tid som lagen har
28677: ningsväsendet och landshövdingamas dåvarande           varit i kraft hos olika instanser krävt att löneni-
28678: tjänster tilllöneklass A 34. Dessa justeringar in-     vån skall höjas, men regeringen har inte ansett
28679: verkade inte på den lönenivå som redan var fast-       sådana höjningar vara möjliga. En ändring av lö-
28680: ställd för de högre domstolama. Avlöningen för         nenivån förutsätter att lagen ändras. Regeringen
28681: vissa högre tjänster har alltså i viss mån förbätt-    tog inte med en justering av dessa domares löne-
28682: rats i förhållande tili lönema för domama i de         nivå i det lagförslag som gällde ändring av juste-
28683: högsta domstolarna.                                    ringssystemet. 1 samband med detta lagförslag
28684:     För kans1ichefer, avde1ningschefer och andra       förutsatte riksdagen i sitt utlåtande att regering-
28685:  tjänster på motsvarande nivå vid ministerieroa        en ser till att avlöningen för domarna i fråga höjs
28686:  samt generaldirektörema vid ämbetsverken, vil-        till den nivå den 1åg på tidigare i förhållande till
28687: ka faller inom tillämpningsområdet för 26 §            de högsta statstjänstemännens avlöning. Den nu-
28688:  statstjänstemannalagen, är löneklassen i allmän-      varande regeringen har under innevarande år i
28689:  het A 31-33. 1 regel har om deras lön ingåtts ett     ramförhandlingama samt i behandlingarna av
28690:  sådant avtal som avses i 44 § statstjänstemanna-      den första tilläggsbudgeten och budgeten för
28691:  lagen. Justitieministeriet justerade löneklassen      2000 tagit ställning till justeringen av lönen för
28692:  för hovrättemas presidenttjänster år 1996 så att      domama i de högsta domstolama.
28693:  den blev A 33.
28694: 
28695: 
28696: 
28697: Helsingfors den 3 december 1999
28698: 
28699:     Minister Suvi-Anne Siimes
28700: 
28701: 
28702: 
28703: 
28704:                                                                                                          5
28705:                                                              KK 768/1999 vp- Marja Tiura /kok
28706: 
28707: 
28708: 
28709: 
28710:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 768/1999 vp
28711: 
28712:                                            Hirvieläinten kaatoluvat
28713: 
28714: 
28715: 
28716: 
28717: Eduskunnan puhemiehelle
28718: 
28719: Vuosittain liikenteessä sattuu hirvieläinvahin-     Pirkanmaalla. Tehokkaana keinona lisätuhojen
28720: koja yli 2 500, joiden tuloksena on kuusi kuolan-   välttämiseksi olisi hirvieläinten kaatolupien tun-
28721: uhria ja yli 200 loukkaantunutta. Vuonna 1997       tuva lisääminen.
28722: yhteiskunta maksoi korvauksia 1 792 hirvikoia-
28723: rista ja 1 422 peurakoiarista yli 200 miljoonaa     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28724: markkaa.                                            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28725:    Hirvieläimet syövät puuvartisten kasvien, ku-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28726: ten mäntyjen ja koivujen versoja ja vuosikasvai-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28727: mia selviytyäkseen Suomen talvesta. Rajusti kas-
28728: vaneen hirvi- ja peurakannan metsille aiheutta-           Aikooko hallitus antaa kuluvalle syksyt-
28729: mat tuhot ovat mittaamattomat. Valtio tukee ra-           Ie hirvieläinten lisäkaatolupia ja
28730: hoituksellaan metsänistutosta ja taimistanhoitoa
28731: ja kuitenkin sallii saavutetun hyödyn tuhoutuvan          miten hallitus aikoo vähentää hirvi-
28732: hirvien ravintona. Erityisen pahoja taimiston va-         eläinten liikenteelle ja metsätaloudelle
28733: hingot ovat kuluvana vuonna olleet Kainuussa ja           aiheuttamia vahinkoja?
28734: 
28735: 
28736: 
28737: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
28738: 
28739:     Marja Tiura /kok
28740: 
28741: 
28742: 
28743: 
28744:                                                                                              Versio 2.0
28745: KK 768/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                   Ministerin vastaus
28746: 
28747: 
28748: 
28749: 
28750: Eduskunnan puhemiehelle
28751: 
28752: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      tö ei anna mahdollisuutta myöskään hirvieläin-
28753: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ten pyyntilupien lisäämiseen.
28754: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Hirvieläinkannat ja niiden aiheuttamat vahin-
28755: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja          got ovat viime vuosina lisääntyneet. Metsästyk-
28756: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      sen mitoittamista kantojen kasvua vastaavaksi
28757: sen KK 768/1999 vp:                                 ovat vaikeuttaneet ennen muuta kantojen koon ja
28758:                                                    vuotuisen tuottavuuden vaikea arvioitavuus sekä
28759:       Aikooko hallitus antaa kuluvalle syksyt-     kantojen liikkuvuus. Riista- ja kalatalouden tut-
28760:       Ie hirvieläinten lisäkaatolupia ja           kimuslaitos on kehittämässä metsästäjien omista
28761:                                                    runsausarvioista riippumatonta hirvien laskenta-
28762:       miten hallitus aikoo vähentää hirvi-         menetelmää. Samoin valmistumassa on tutkimus
28763:       eläinten liikenteelle ja metsätaloudelle     hirvien liikkuvuudesta. Näistä saatavien tietojen
28764:       aiheuttamia vahinkoja?                       toivotaan parantavan riistanhoitopiirien päätök-
28765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sentekoa kantojen pysyttämiseksi vakaana vahin-
28766: ti seuraavaa:                                      gonkärsijäiden hyväksymällä tasolla.
28767:                                                        Hirvieläinten liikenteelle aiheuttamia vahin-
28768: Hirvieläinten pyyntiluvat myöntää metsästäjien     koja pyritään vähentämään autoilijoihin kohdis-
28769: hakemuksesta riistanhoitopiiri. Pyyntilupaa tar-   tettavalla valistuksella sekä tienpitäjien suojatoi-
28770: koittavat hakemukset on jätettävä huhtikuun lop-   menpiteillä. Hirvieläinten metsätaloudelle ai-
28771: puun mennessä. Voimassa olevan metsästyslain-      heuttamien vahinkojen syntymiseen pyritään vai-
28772: säädännön mukaan valtion viranomaisilla ei ole     kuttamaan oikean uudistamismenetelmän, puula-
28773: asiassa päätäntävaltaa lupapäätöksiä koskevaa      jin, taimikonhoidon tavan ja ajoituksen valinnal-
28774: valitusmenettelyä lukuun ottamatta. Lainsäädän-    la samoin kuin ravinnonkäytön ohjauksena eläin-
28775:                                                    ten talvehtimisalueilla.
28776: 
28777: 
28778: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
28779: 
28780:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28781: 
28782: 
28783: 
28784: 
28785: 2
28786: Ministems svar                                               KK 768/1999 vp- Marja Tiura /kok
28787: 
28788: 
28789: 
28790: 
28791: Tili riksdagens talman
28792: 
28793: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Älgstammama och de skador dessa förorsakar
28794: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     har under de senaste åren ökat. Dimensionering-
28795: statsrådet översänt följande av riksdagsman         en av jakten så att den motsvarar stammamas till-
28796: Marja Tiura /saml undertecknade spörsmål SS         växt har framför allt försvårats av svårigheten att
28797: 7 68/1999 rd:                                       uppskatta stammamas storlek och årliga produk-
28798:                                                     tivitet samt av stammamas rörlighet. För invente-
28799:       Har regeringen för avsikt att under           ringen av antalet älgar utvecklar Vilt- och fiske-
28800:       innevarande höst bevilja ytterligare          riforskningsinstitutet för närvarande en metod
28801:       jaktlicenser för hjortdjur, och               som är oberoende av jägamas egna uppskattning-
28802:                                                     ar av stammamas storlek. Förhoppningsvis kom-
28803:       på vilket sätt ämnar regeringen minska        mer de uppgifter som erhålls med den nya rueto-
28804:       de skador hjortdjuren vål/ar trafiken         den att ge jaktvårdsdistrikten ett bättre underlag
28805:       och skogsbruket?                              vid licensbesluten så att stammama kan stabilise-
28806: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ras vid en nivå som kan accepteras av de skadeli-
28807: anföra följande:                                    dande.
28808:                                                        Målet är att minska de skador som drabbar tra-
28809: Licensema för jakt av hjortdjur beviljas av jakt-   fiken vid sammanstötningar mellan hjortdjur och
28810: vårdsdistrikten på ansökan av jägama. Ansök-        motorfordon genom till bilistema riktad upplys-
28811: ningama om jaktlicens skall inlämnas före ut-       ning och av väghållama vidtagna skyddsåtgär-
28812: gången av april månad. Enligt gällande jaktlag-     der. De skador hjortdjuren orsakar skogsbruket
28813: stiftning har statens myndigheter inte, med un-     försöker man förebygga genom att välja rätta för-
28814: dantag för det besvärsförfarande som gäller be-     nyelsemetoder och trädslag samt rätt metod och
28815: sluten om jaktlicenser, någon beslutanderätt i      tidpunkt för plantskogsvården ävensom genom
28816: denna fråga. Lagstiftningen ger inte heller någon   att med hjälp av näringsutbudet styra djurens rö-
28817: möjlighet att öka antalet jaktlicenser för hjort-   relser inom övervintringsornrådena.
28818: djur.
28819: 
28820: 
28821: Helsingfors den 26 november 1999
28822: 
28823:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28824: 
28825: 
28826: 
28827: 
28828:                                                                                                      3
28829:                                                                KK 769/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28830: 
28831: 
28832: 
28833: 
28834:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 769/1999 vp
28835: 
28836:                                                Vanattaran paikallistien kevyen liikenteen jär-
28837:                                                jestelyt Lempäälässä
28838: 
28839: 
28840: 
28841: 
28842: Eduskunnan puhemiehelle
28843: 
28844: Seututieltä 306 (Vanha Lempääläntie) Hämeen             vanKiviahon asuma-alueen tarpeita varten. Lop-
28845: tiepiirin alueella erkanee Kuljussa Vanattaran          puosa Vanattaran tiestä Kuljuun saakka on vailla
28846: paikallistie 13779, joka kiertää Vanattaran kaut-       kevyen liikenteen väylää. Puuttuvilta osin on teh-
28847: ta ja palaa mainitulle seututielle Moisiossa. Kou-      ty tarvesuunnitelma, kerätty listoittain nimiä ja
28848: lupiiriin liittyvän liikenteen osalta liikenne ja-      pyritty vaikuttamaan asiaan. Liikenneturvalli-
28849: kautuu Vanattaran kylän kohdalla suunnilleen si-        suuteen kehittävästi suhtautuva Tielaitoksen Hä-
28850: ten, että siitä Moisioon päin asuvat lapset käyvät      meen piiri on myöntänyt hankkeen välttämättö-
28851: koulua Moision koulussa ja taas vastakkaiseen           myyden, mutta sen ottaminen suunnitelmiin on
28852: suuntaan asuvat Kuljun koulussa. Tampereen              toistuvasti siirtynyt määrärahojen niukkuuden
28853: suuntaan ja Kuljun kartanon suurmarkettiin mat-         vuoksi.
28854: kustavat käyttävät kyseistä Vanattaran tietä lä-
28855: hes Moision puoleisesta päästä saakka. Kyseinen         Kun kyseinen Vanattaran tie on paikan päällä tu-
28856: tie on siis varsin vilkkaasti liikennöity, ja liiken-   tustuen todettavissa käyttöolosuhteiltaan hen-
28857: ne kasvaa koko ajan uuden kaavoituksen ja sen           genvaaralliseksi tieosuudeksi, on syytä esittää
28858: mahdollistaman rakentamisen myötä. Jo nyt tien          kunnioittavasti edellä olevan perusteella ja val-
28859: vaikutuspiirissä on lähes 150 taloa. Liikentee-         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
28860: seen nähden tie on kapea ja mutkikas, epätasai-         ten valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seu-
28861: sesti valaistu ja yhdellä sanalla sanottuna vaaral-     raava kysymys:
28862: linen. Lähellä Vanattaran kylää onkin hiljattain
28863: tapahtunut kuolemaan johtanut jalankulkijan                   Milloin on odotettavissa, että Vanatta-
28864: päälleajo.                                                    ran paikallistiellä 13779 Tielaitoksen
28865:     Vanattaran tien Moision puoleisessa päässä on             Hämeen piirissä aloitetaan liikennetur-
28866: noin 500 metrin matkalla kevyen liikenteen väy-               vallisuuden välttämättä vaatimien ke-
28867: lä, joka on rakennettu tien vaikutuspiirissä ole-             vyen liikenteen väylien rakentaminen?
28868: 
28869: 
28870: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
28871: 
28872:     Sulo Aittoniemi /alk
28873: 
28874: 
28875: 
28876: 
28877:                                                                                                  Versio 2.0
28878: KK 769/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                               Ministerin vastaus
28879: 
28880: 
28881: 
28882: 
28883: Eduskunnan puhemiehelle
28884: 
28885: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      kiireellisyysjärjestyksen tarkistus. Selvitys val-
28886: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       mistuu tämän vuoden lopulla. Selvityksen yhtey-
28887: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     dessä on kunnilta pyydetty lausunto, jossa on tie-
28888: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    dusteltu mm. kunnan näkemystä oman alueensa
28889: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      väylien kiireellisyysjärjestyksestä. Lempäälän
28890: sen KK 76911999 vp:                                 kunta pitää Vanattaran kevyen liikenteen väylää
28891:                                                     kolmanneksi tärkeimpänä kohteena.
28892:       Milloin on odotettavissa, että Vanatta-          Vanattaran paikallistien kevyen liikenteen
28893:       ran paikallistiellä 13779 Tielaitoksen        väylästä on kuluvana vuonna laadittu esisuunni-
28894:       Hämeen piirissä aloitetaan liikennetur-       telma, jossa on selvitetty eri vaihtoehdot väylän
28895:       vallisuuden välttämättä vaatimien ke-         sijainnille sekä vaihtoehtojen kustannusarviot ja
28896:       vyen liikenteen väylien rakentaminen?         vaikutukset. Esisuunnitelma on parhaillaan lau-
28897:                                                     suntokierroksella, jonka jälkeen tehdään päätös
28898: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta.
28899: ti seuraavaa:                                       Tiesuunnitelman teko aloitettaneen vuonna 2001
28900: Esityksiä uusista kevyen liikenteen väyläkohteis-   tai 2002. Hankkeen toteutus on ajoitettu piirin
28901: ta tulee Hämeen tiepiiriin runsaasti ja tämän       luonnosvaiheessa olevassa toiminta- ja talous-
28902: vuoksi piirissä on käynnissä vuonna 1994 laadi-     suunnitelmassa vuodelle 2004.
28903: tun kevyen liikenteen väylien tarveselvityksen ja
28904: 
28905: 
28906: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
28907: 
28908:     Liikenneministeri Olli- Pekka Heinonen
28909: 
28910: 
28911: 
28912: 
28913: 2
28914: Ministems svar                                                KK 769/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28915: 
28916: 
28917: 
28918: 
28919: Tili riksdagens talman
28920: 
28921: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        k1ar i slutet av innevarande år. Av kommunema
28922: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        har i samband med utredningen begärts utlåtan-
28923: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       den bl.a. om deras åsikter i fråga om skyndsam-
28924: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        hetsordningen när det gäller det egna områdets
28925: mål SS 769/1999 rd:                                    leder. En1igt Lempäälä kommun kommer Vanat-
28926:                                                        taras led för lätt trafik på tredje plats i viktighets-
28927:        När är det att vänta att byggandet av de        ordning.
28928:        med tanke på trafiksäkerheten absolut               Innevarande år har en preliminär p1an gjorts
28929:        nödvändiga lederna för lätt trafik i an-        upp som gäller leden för lätt trafik i anslutning
28930:        slutning till Vanattaras bygdeväg 13779         till Vanattaras bygdeväg och i viiken de olika al-
28931:        inom Vägverkets distrikt i Tavastland           temativen när det gäller trafikledens läge samt
28932:        inleds?                                         kostnadskalkylema och verkningama i fråga om
28933:                                                        alternativen har retts ut. Den preliminära planen
28934: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        har sänts för utlåtande, och efter remissbehand-
28935: föra följande:                                         lingen skall ett bes1ut fattas om det altemativ som
28936: Tavastlands vägdistrikt får ta emot rikligt med        skall väljas med tanke på den fortsatta planering-
28937: förslag på nya leder för lätt trafik, och med anled-   en. Vägplanen skall troligtvis börja utarbetas
28938: ning av detta pågår inom distriktet en behovsut-       2001 eller 2002. Tidpunkten för projektets ge-
28939: redning som gäller ledema för lätt trafik och som      nomförande har i distriktets utkast till verksam-
28940: har utarbetats 1994 samt en justering av skynd-        hets- och ekonomipian fastställts till 2004.
28941: samhetsordningen. Utredningen kommer att bli
28942: 
28943: 
28944: 
28945: Helsingfors den 29 november 1999
28946: 
28947:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
28948: 
28949: 
28950: 
28951: 
28952:                                                                                                             3
28953:                                                              KK 770/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
28954: 
28955: 
28956: 
28957: 
28958:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 770/1999 vp
28959: 
28960:                                              Uuden talouskuplan ja romahduksen aikataulu
28961: 
28962: 
28963: 
28964: 
28965: Eduskunnan puhemiehelle
28966: 
28967: Suomi on juuri päässyt lamasta ja eduskunta vat-      jä rustaavat ovat vanhojen aikojen vuorineuvos-
28968: voo selontekoa pankkituesta. Aikanaan 1980-lu-        ten paikoissa. 270 markkaa tunnilta on ohitettu jo
28969: vun lopulla ensimmäisiä laman oireita olivat tyh-     ajat sitten.
28970: jän päälle rakentaminen eli luottovillitys, optioi-
28971: den tulo ymmärryksen piiriin eli se, että tulevai-    Täytyy kauhistella ja esittää kunnioittavasti edel-
28972: suuden ajatuksetkin voivat muuttua selväksi ra-       lä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen
28973: haksi, kun oikein uskoo, ja se, että Rukalla mak-     37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
28974: settiin kirvesmiehelle 270 markkaa tunnilta,          asianomaiselle jäsenelle seuraava kysymys:
28975: vaikka mies ei tiennyt, miten päin kirvestä kädes-
28976: sä pidetään.                                                Onko hallituksella tietoa, koska nykyi-
28977:    Nyt keskustellaan vanhasta ja rakennetaan                nen talouskupla poksahtaa ja mitä se
28978: uutta kuplaa kovalla kiireellä. Nokian tyhjästä             maksaa sekä
28979: pomot voivat nyhjästä satoja miljoonia markkoja
28980: optioiden kautta. Pankit syytävät rahaa kuin tus-           ottavatko tulevaisuuden odotuksista ra-
28981: kassa kenelle vaan, ja Rukatunturilla kelomökke-            hastavat optiomiehet duunarin rinnalla
28982:                                                             osaa niin sanottuihin lamatalkoisiin?
28983: 
28984: 
28985: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
28986: 
28987:     Sulo Aittoniemi /alk
28988: 
28989: 
28990: 
28991: 
28992:                                                                                                 Versio 2.0
28993: KK 770/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
28994: 
28995: 
28996: 
28997: 
28998: Eduskunnan puhemiehelle
28999: 
29000: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jettipolitiikan avulla siihen, että valtiontalouteen
29001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          syntyy rakenteellinen ylijäämä niin, että syntyy
29002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        liikkumatilaa suhdannevaihteluiden ja väestön
29003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       ikääntymisen aiheuttamiin tulevien vuosien ra-
29004: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        hoitus- ja menopaineisiin. Myös työmarkkinoilla
29005: sen KK 770/1999 vp:                                   on hyväksytty matalan inflaation tavoite, jossa
29006:                                                       palkkojen matalien nimelliskorotusten vastapai-
29007:        Onko hallituksella tietoa, koska nykyi-        nona ostovoima kasvaa lisääntyvien työpaikko-
29008:        nen talouskupla poksahtaa ja mitä se           jenja aleutuvien verojen kautta. Vaikka tällä ker-
29009:        maksaa sekä                                    taa keskitettyä tuloratkaisua ei syntynytkään,
29010:                                                       mainitusta peruslinjauksesta tuskin on erimieli-
29011:        ottavatko tulevaisuuden odotuksista ra-        syyttä.
29012:        hastavat optiomiehet duunarin rinnalla             Vaikka maailmantalouteen aina liittyykin epä-
29013:        osaa niin sanottuihin lamatalkoisiin?          varmuuksia, viime aikojen kokemukset osoitta-
29014: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vat Suomen kansantalouden omaavan suurta so-
29015: ti seuraavaa:                                         peutumiskykyä jota auttaa myös se, että vienti-
29016:                                                       teollisuuden kilpailukyky ja kannattavuus ovat
29017:  Suomelle on viime vuosina ollut ominaista va-        hyvät ja taseet vahvat. On myös hyvä muistaa,
29018: kaa ja ripeä talouskasvu. Tähän kehityssuuntaan       että kansainväliselläkin tasolla talouksien ja ta-
29019: ei ole odotettavissa mitään dramaattisia muutok-      louspolitiikkojen koordinointi on tehostunut, ja
29020: sia näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Mikä-      kansainväliset suhdanteet ovat vahvistuneet sitä
29021:  li nykyistä tilannetta halutaan verrata viime vuo-   mukaa kuin taloudellinen tilanne Aasian kriisi-
29022: sikymmenen lopun tapahtumiin, on syytä todeta,        maissaja Venäjällä on helpottunut.
29023: että talouden lähtökohdat ja rakenteet ovat nyt           Myös kotitaloudet ovat vähitellen saaneet ta-
29024: monin tavoin terveemmätja vahvemmat kuin sil-         loutensa aiempaa parempaan tasapainoon. Eroja
29025:  loin, ja että vuosikymmenen alun lama oli mo-        toki kuitenkin on. Viime aikojen pörssihuuma on
29026: nessa suhteessa ainutkertainen tapahtuma.             nostanut esiin kysymyksen ns. kuplan mahdolli-
29027:     Nykyisen hyvän talouskehityksen keskeisenä        sesta puhkeamisesta. Tältä osin on kuitenkin syy-
29028: tekijänä on ollut kansantalouden voimakas ra-         tä muistaa, että pörssiarvosta valtaosa on ulko-
29029: kennemuutos, jossa korkeaan taitotietoon poh-         maalaisten sijoittajien hallussa, eikä toisaalta
29030: jautuva teollisuus on noussut keskeiseen ase-         velkavetoista osake- tai kiinteistösijoittamista
29031: maan, mutta myös vakauttavana tekijänä Suo-           ole tällä kertaa sanottavasti harrastettu. Tämä ei
29032: men integroituminen tiiviimmin Euroopan yhtei-        tietenkään merkitse sitä, etteikö mahdollisiin ris-
29033: söön. Lisävakautta taloudelle antaa se, että ta-      keihin ja ylikuumenemisilmiöihin tulisi suhtau-
29034: louspolitiikan tavoitteista EMU-oloissa vallitsee     tua vakavasti.
29035: suuri yksimielisyys. Hallitus pyrkii tiukan bud-
29036: 
29037: 
29038: 
29039: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
29040: 
29041:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
29042: 2
29043: Ministerns svar                                              KK 770/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29044: 
29045: 
29046: 
29047: 
29048: Tili riksdagens talman
29049: 
29050: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        miska stabiliteten. Regeringen strävar att med
29051: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        hjälp av en stram budgetpolitik skapa ett struktu-
29052: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       rellt överskott i statsekonomin så att det uppstår
29053: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        rum för det finansierings- och utgiftstryck som
29054: mål SS 770/1999 rd:                                    konjunkturväxlingarna och den alit äldre befolk-
29055:                                                       ningen föranleder under de närmaste åren. På ar-
29056:       Har regeringen uppgifter om när den rå-         betsmarknaderna har man också godkänt en låg
29057:       dande ekonomiska illusionen kommer              inflation som mål, vilket innebär att köpkraften,
29058:       att brista och                                  som motvikt tili låga nominelia höjningar av lö-
29059:                                                       nerna, kommer att öka genom att antalet arbets-
29060:        vad kommer det att kosta och kommer            platser ökar och skatterna sänks. Trots att det inte
29061:        optionsmännen som tar betalt för fram-         denna gång uppstår någon centraliserad inkomst-
29062:        tidaförväntningar att deltai s.k. kristal-     lösning torde det knappast råda några delade
29063:        kon vidjobbarnas sida?                         åsikter om den grundläggande linjen.
29064: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Trots att det alltid finns osäkerhetsfaktorer i
29065: föra följande:                                        fråga om världsekonomin visar erfarenheterna
29066:                                                       från den senaste tiden att Finlands samhäliseko-
29067: Finland har under de senaste åren präglats av en      nomi har stor anpassningsförmåga och dessutom
29068: stabil och snabb ekonomisk tillväxt. Det torde        hjälper det att exportindustrins konkurrenskraft
29069: inte helier inom åskådlig framtid ske några dra-      och lönsamhet är god och balansräkningen stark.
29070: matiska förändringar i denna utveckling. Om           Det är också skäl att minnas att även den interna-
29071: man vill jämföra den rådande situationen med          tionelia koordineringen av ekonomier och ekono-
29072: händelserna i slutet av förra årtiondet är det skäl   misk politik har effektiverats och att de interna-
29073: att konstatera att utgångspunkterna för ekono-        tionella konjunkturerna har blivit stabilare alltef-
29074: min och den ekonomiska strukturen nu i många          tersom den ekonomiska situationen har förbätt-
29075: avseenden är friskare och starkare än då och att      rats i krisländerna i Asien och Ryssland.
29076: recessionen i början av årtiondet på många sätt           Även hushållen har så småningom fått sin eko-
29077: var en unik händelse.                                 nomi i bättre balans. Dock finns det fortfarande
29078:    En central faktor då det gäller den goda ekono-    skillnader. Den börsfeber som har rasat under
29079: miska utvecklingen har varit den kraftiga struk-      den senaste tiden har lyft fram frågan om bubb-
29080: turomvandling som skett inom samhällsekono-           lan kan spricka. Tili denna del är det dock skäl att
29081: min, inom viiken en industri som baserar sig på       minnas att största delen av börsvärdet innehas av
29082: hög know-how har intagit en central ställning,        utländska investerare och att man inte denna
29083: men också som stabiliserande faktor Finlands allt     gång i närnnvärd utsträckning har bedrivit låne-
29084: större integrering med Europeiska unionen. Det        baserade aktie- och fastighetsinvesteringar. Det
29085: faktum att det råder stor enighet då det gäller må-   betyder naturligtvis inte att man inte behöver för-
29086: let för den ekonomiskapoHtiken i EMU-förhål-          hålla sig allvarligt till eventuella risktagningar
29087: landen har även bidragit tili att öka den ekono-      och överhettningsfenomen.
29088: 
29089: 
29090:                                                                                                         3
29091: KK 770/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk   Ministems svar
29092: 
29093: 
29094: Helsingfors den 8 december 1999
29095: 
29096:     Finansminister Sauli Niinistö
29097: 
29098: 
29099: 
29100: 
29101: 4
29102:                                                                KK 77111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29103: 
29104: 
29105: 
29106: 
29107:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 77111999 vp
29108: 
29109:                                                Tutkan nopeusnäytöt todisteluo kannalta
29110: 
29111: 
29112: 
29113: 
29114: Eduskunnan puhemiehelle
29115: 
29116: Aikaisemmin ja ehkä vieläkin poliisin käytössä          kuin vain muistikuva tutkassa hetken näkyvistä
29117: olevan tutkan piirturiin piirtyi käyrä, joka osoitti    elektronisista numeroista.
29118: tutkaan ajaneen auton nopeuden. Jos sakon saa-
29119: nut valitti sakostaan oikeuteen, poliisi esitti siel-   Jos näin on kuten väitetään, on syytä esittää kun-
29120: lä todisteena tämän piirturikäyrän, jonka oheen         nioittavasti edellä olevan perusteella ja valtiopäi-
29121: oli mittaushetkellä merkitty auton rekisterinume-       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
29122: ro.                                                     tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraava
29123:     Nyt uusissa tutkamalleissa tällaista nopeuden       kysymys:
29124: taliennusta ei ilmeisesti ole lainkaan, ja todistelu
29125: jää tutkaa käyttäneiden poliisimiesten harteille.             Katsooko hallitus, että ylinopeudesta
29126: Poliisit ovat ehdottoman rehellisiä ja todistavat             sakotetun oikeusturvan kannalta nopeu-
29127: oikein, mutta sakotetulle jää kuitenkin helposti              den mitanneiden poliisimiesten todiste-
29128: sellainen kuva, että häntä on sakotettu perusteet-            lu on riittävää asiaa oikeudessa käsitel-
29129: tomasti. Pitkällä aikavälillä tällaisesta nopeuden            täessä vai olisiko tarpeen, että asiasta
29130: mittaamisesta, josta ei jää mitään dokumenttia,               jää mittaushetken tapahtumaa koskeva
29131: tulee poliisille riesa ja syystäkin. Täytyyhän ran-           dokumentti, joka kiistatta osoittaa aje-
29132: gaistuksen kohteelle voida esittää muukin näyttö              tun nopeuden?
29133: 
29134: 
29135: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
29136: 
29137:     Sulo Aittaniemi /alk
29138: 
29139: 
29140: 
29141: 
29142:                                                                                                    Versio 2.0
29143: KK 77111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
29144: 
29145: 
29146: 
29147: 
29148: Eduskunnan puhemiehelle
29149: 
29150: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sessa kannettavaan ns. "pistooli tutkaan". Toi-
29151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         saalta kirjoittimen vaatima sähkövirta lyhensi
29152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tutkan akkujen käyttöaikaa käytännön valvonta-
29153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      tilanteissa.
29154: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Nykyisessä tutka- ja laserkalustossa on mitat-
29155: sen KK 771/1999 vp:                                   tujen nopeuksien tallentaminen ratkaistu seuraa-
29156:                                                       vasti: Suunnattaessa nopeudenmittauslaite mitat-
29157:       Katsooko hallitus, että ylinopeudesta           tavaan ajoneuvoon ilmestyy laitteen näyttöruu-
29158:       sakotetun oikeusturvan kannalta nopeu-          tuun ajoneuvon nopeus. Mikäli nopeus on niin
29159:       den mitanneiden poliisimiesten todiste-         suuri, että se johtaa toimenpiteisiin, mittaaja lu-
29160:       lu on riittävää asiaa oikeudessa käsitel-       kitsee liipasinta painamalla nopeuslukeman tut-
29161:       täessä vai olisiko tarpeen, että asiasta        kan näyttötaululle. Tällöin lukema voidaan kirja-
29162:       jää mittaushetken tapahtumaa koskeva            ta muistiin mittauspisteessä tai ilmoittaa se py-
29163:       dokumentti, joka kiistatta osoittaa aje-         säyttävälle partiolle asian jatkokäsittelyä varten.
29164:       tun nopeuden?                                   Mitattu ja lukittu lukema pysyy näyttöruudussa
29165:                                                       aina siihen saakka, kunnes mittaaja liipasinta uu-
29166: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         delleen painamalla poistaa sen. Käytännössä lu-
29167: ti seuraavaa:                                         kema poistetaan vasta sitten, kun se on kirjattu
29168: Poliisin käytössä on tällä hetkellä seuraavia no-     mittauspisteessä muistiin tai mittaaja on saanut
29169: peusvalvontatutkia: Custom HR 12, Stalker             radioteitse pysäyttävältä partioita kuittauksen
29170: Dual, Stalker ATR ja muutama Dcatur. Lisäksi          partiolle ilmoittamistaan nopeus- ja ajoneuvotie-
29171: poliisilla on Custom Laser -merkkisiä nopeuden-       doista. Laite on valmis seuraavaan mittaukseen
29172: mittauslaitteita, jotka kuitenkaan eivät toimi tut-   vasta edellisen lukitun lukeman poistamisen jäl-
29173: kien tavoin radioaalloilla eivätkä näin ollen ole     keen. Näin ollen kirjoittimen käyttö ei sinänsä
29174: sanan varsinaisessa merkityksessä tutkia. Lait-       toisi tienkäyttäjien oikeusturvan kannalta paran-
29175: teet ovat amerikkalaisvalmisteisia, ja poliisi        nusta.
29176: käyttää samoja laitetyyppejä erittäin monissa            Nopeusmittauksia suorittavat poliisit koulute-
29177: maissa. Suomessa käytettävien laitteiden tulee        taan käyttämään laitetta, ennen kuin he pääsevät
29178: olla sisäasiainministeriön hyväksymiä ja Valtion      suorittamaan sillä varsinaista nopeusvalvontaa.
29179: teknillisen tutkimuskeskuksen testaamia ja tar-       Koulutuksessa korostetaan erityisesti, että mikä-
29180: kastamia. Käyttöönottotarkastuksen lisäksi lait-      li mittaustapahtumaan sisältyy vähäinenkin epä-
29181: teet tarkastetaan ja huolletaan vuosittain.           varmuustekijä, tulee asian jatkokäsittelystä luo-
29182:    Liikenteenvalvontatekniikan kehitys on viime       pua. Tulisi myös muistaa, että nopeusvalvonnan
29183: vuosina ollut erittäin nopeaa. Paperille tulosta-     tavoitteena ei suinkaan ole suuri ylinopeussakko-
29184: vien kotimaisten tutkien valmistaminen lopetet-       jen määrä vaan ylinopeudella ajon vähentäminen
29185: tiin jo 1970-luvulla. Syynä olivat lähinnä tekni-     liikenteestä.
29186: set vaikeudet kirjoittimen järkevässä sijoittami-
29187: 
29188: 
29189: 
29190: 2
29191: Ministerin vastaus                      KK 77111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29192: 
29193: 
29194: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
29195: 
29196:    Sisäasiainministeri Kari Häkämies
29197: 
29198: 
29199: 
29200: 
29201:                                                                           3
29202: KK 771/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministems svar
29203: 
29204: 
29205: 
29206: 
29207: Tili riksdagens talman
29208: 
29209: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     kunde placeras på ett vettigt sätt på en bärbar s.k.
29210: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     radarpistol. Dessutom blev radarbatteriemas an-
29211: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    vändningstid i praktiska övervakningssituationer
29212: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-     kortare på grund av att även skrivaren behövde
29213: mål SS 77111999 rd:                                 elström.
29214:                                                        Den nuvarande radar- och laserutrustningen
29215:       Anser regeringen att bevisningen som de       lagrar de uppmätta hastighetema på följande sätt:
29216:       poliser som mätt hastigheten företer är       när apparaten riktas mot det fordon vars hastig-
29217:        tillräcklig med avseende på rättsskyd-       het skall mätas visas fordonets hastighet på appa-
29218:       det för den som bötfällts för fortkörning     ratens digitalskärm. lfall hastigheten är så hög att
29219:       när målet behandlas i domstol eller           den leder till åtgärder låser den som använder ap-
29220:       finns det behov av ett sådant dokument        paraten hastigheten på radarskärmen genom att
29221:       över mätningen som obestridligt visar         trycka på avtryckaren. Härvid kan siffran anteck-
29222:       den aktuella hastigheten?                     nas på mätplatsen eller meddelas till den patrull
29223:                                                     som hejdar fordonet, för fortsatt behandling av
29224: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     fallet. Det mätta och låsta talet finns kvar på skär-
29225: föra följande:                                      men tills användaren igen trycker på avtryckaren
29226: Polisen använder för tillfållet följande radarty-   för att ta bort det. 1 praktiken tas talet bort först
29227: per för hastighetsövervakning: Custom HR 12,        när det har antecknats på mätplatsen eller när den
29228: Stalker Dual, Stalker ATR och några av typen        patrull som hejdar fordonet har bekräftat att de
29229: Dcatur. Förutom dessa har polisen apparater för     fått de uppgifter om hastigheten och fordonet
29230: hastighetsmätning av märket Custom Laser, som       som mätpatrullen meddelat via radio. Apparaten
29231: dock inte fungerar med radiovågor som radarut-      är klar för nästa mätning först när det föregåen-
29232: rustningen, och därför inte är radarutrustning i    de, låsta talet har raderats bort. Användning av
29233: ordets egentliga bemärkelse. Apparatema är          skrivare förbättrar således inte i sig rättssäkerhe-
29234: amerikansktillverkade och samma apparattyper        ten för vägtrafikantema.
29235: används av polisen i många länder. De apparater        De poliser som utför hastighetsmätning ge-
29236: som används i Finland skall vara godkända av in-    nomgår en utbildning för användning av appara-
29237: rikesministeriet samt testade och kontrollerade     tema innan de får börja utföra egentliga hastig-
29238: av Statens tekniska forskningscentral. Förutom      hetsmätningar. 1 utbildningen fåsts särskild upp-
29239: ibruktagningskontrollen genomgår apparatema         märksamhet vid att ifall det vid hastighetsmät-
29240: en årlig kontroll och service.                      ningen finns den minsta osäkerhetsfaktor skall
29241:    Tekniken för övervakning av trafiken har ut-     man avstå ifrån en fortsatt behandling av saken.
29242: vecklats mycket snabbt under de senaste åren.       Man bör även komma ihåg att hastighetsövervak-
29243: Tillverkningen av inhemsk radarutrustning som       ningens syfte i ingen händelse är att skriva ut ett
29244: gav en pappersutskrift upphörde redan på 1970-      stort antal böter för fortköming utan att minska
29245: talet. Orsaken till detta var närmast de tekniska   fortkömingen i trafiken.
29246: svårigheter som uppstod i fråga om hur skrivaren
29247: 
29248: 4
29249: Ministems svar                     KK 77111999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29250: 
29251: 
29252: Helsingfors den 8 december 1999
29253: 
29254:    Inrikesminister Kari Häkämies
29255: 
29256: 
29257: 
29258: 
29259:                                                                      5
29260:                                                              KK 772/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29261: 
29262: 
29263: 
29264: 
29265:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 772/1999 vp
29266: 
29267:                                              Euroopan unionin kehitys
29268: 
29269: 
29270: 
29271: 
29272: Eduskunnan puhemiehelle
29273: 
29274: Kun Suomi tämän vuosikymmenen puolivälissä            pitkää Saksan toteutumatta jääneitä unelmia.
29275: liittyi Euroopan unioniin, siihen saatiin kansan-     Pian pikkuinen Suomi on suuren valtion pikkui-
29276: äänestyksessä valtuutus sillä perusteella, että       nen maakunta pohjoisine ulottuvuuksineen.
29277: kyse oli pääasiassa tavaroiden, pääomien, ihmis-         Tämä kaikki oli tarkoin tiedossa, kun leikkiin
29278: ten ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Piti        mentiin, eikä sitä tarvitse muualta tutkia kuin lu-
29279: siis purkaa etupäässä kaupan, ei huumeiden sala-      kea allekirjoittaneen- ja muiden asiaa vastusta-
29280: kuljetuksen esteitä.                                  neiden- puheita ja kirjallisia kysymyksiä Suo-
29281:     Nyt vuosikymmenen ja vuosituhannen päät-          men eduskunnassa.
29282: tyessä ollaan tietyllä tavoin vallan eri planeetal-
29283: la. Euroopan unioni säätää käytännössä yli puo-       Nyt onkin aika herättää kysymys ja esittää kun-
29284: let suomalaisesta lainsäädännöstä ja määräilee        nioittavasti edellä olevan perusteella ja valtiopäi-
29285: riippumattomia tuomioistuimiamme. Me olem-            väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
29286: me menettämässä oman rahamme, ja mistään              tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle seuraava
29287: emme voi tehdä päätöksiä ilman Euroopan unio-         kysymys:
29288: nin suostumusta. Päätöksenteossa ollaan menos-
29289: sa enemmistövaltaan, joka merkitsee pienen                  Millä valtuutuksella Suomea viedään
29290: maan sananvallan kuihtumista pyyksi maailman-               kohti tulevaa asemaansa Suur-Saksan
29291: lopulla. Ollaan perustamassa yhteistä armeijaa              maakuntana pohjoisessa ulottuvuudes-
29292: mukamas kriisinturvajoukkojen nimissä, mutta                sa, koska ainakaan kansa taannoisessa
29293: todellisuudessa joudumme toteuttamaan ennen                 kansanäänestyksessä ei siihen valtuu-
29294:                                                             tusta antanut?
29295: 
29296: 
29297: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
29298:                                                                                       '
29299:     Sulo Aittoniemi /alk
29300: 
29301: 
29302: 
29303: 
29304:                                                                                                  Versio 2.0
29305: KK 772/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
29306: 
29307: 
29308: 
29309: 
29310: Eduskunnan puhemiehelle
29311: 
29312: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         Suomen EU-jäsenyydestäjärjestettiin neuvoa-
29313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       antava kansanäänestys, jossa enemmistö suoma-
29314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     laisista asettui kannattamaan Suomen ED-jäse-
29315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    nyyttä.
29316: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Toimittuamme nyt lähes täydet viisi vuotta
29317: sen KK 772/1999 vp:                                 EU:n täysivaltaisena jäsenenä, on perustellusti
29318:                                                     arvioitavissa, ettäjäsenyytemme Euroopan Unio-
29319:       Millä valtuutuksella Suomea viedään           nissa on vahvistanut kansainvälispoliittista ase-
29320:       kohti tulevaa asemaansa Suur-Saksan           maamme. Jäsenyytemme EU:ssa on turvannut
29321:       maakuntana pohjoisessa ulottuvuudes-          meille aiempaa olennaisesti paremmat mahdolli-
29322:       sa, koska ainakaan kansa taannoisessa         suudet vaikuttaa meitäkin koskeviin päätöksiin,
29323:       kansanäänestyksessä ei siihen valtuu-         joista EU:ssa jatkuvasti neuvotellaan.
29324:       tusta antanut?                                   EU-jäsenyytemme kautta olemme myös voi-
29325:                                                     neet kiinnittää sekä EU-jäsenkumppaniemme
29326: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       että EU:n ulkopuolisten maiden huomion aiem-
29327: ti seuraavaa:                                       paa paremmin Euroopan pohjoisiin alueisiin,
29328: Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995 osana      mm. Pohjoisen ulottuvuuden kautta. Näin olem-
29329: johdonmukaista lähentymistä Euroopan keskei-        me edelleen vahvistaneet mahdollisuuksiamme
29330: simpään taloudelliseen ja poliittiseen toimijaan.   vaikuttaa Suomea läheisesti koskevien asioiden
29331:                                                     käsittelyyn.
29332: 
29333: 
29334: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
29335: 
29336:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
29337: 
29338: 
29339: 
29340: 
29341: 2
29342: Ministems svar                                           KK 772/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29343: 
29344: 
29345: 
29346: 
29347: Tili riksdagens talman
29348: 
29349: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      En rådgivande folkomröstning ordnades om
29350: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av    Finlands EU-medlemskap och då ställde sig en
29351: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo   majoritet av finländarna bakom ett finskt med-
29352: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-    lemskap i EU.
29353: mål SS 772/1999 rd:                                   Nu då vi har varit fullvärdiga EU-medlemmar
29354:                                                    i nästan fem år kan man på goda grunder göra den
29355:       Vilka är de fullmakter som används för       bedömningen att vårt medlemskap i Europeiska
29356:       att !otsa in Finland i en framtida ställ-    unionen har stärkt vår ställning inom den interna-
29357:       ning som stortysk provins inom den           tionella politiken. Vårt EU-medlemskap har gett
29358:       nordliga dimensionen, då sådana full-        oss klart bättre möjligheter än tidigare att påver-
29359:       makter gavs åtminstone inte av folket vid    ka beslut som berör bl.a. oss. Sådana beslut är
29360:       den senaste folkomröstningen?                ständigt aktuella inom EU.
29361:                                                       Vårt EU-medlemskap har även gjort det möj-
29362: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    ligt att göra såväl de andra EU-länderna som län-
29363: föra följande:                                     derna utanför EU mera medvetna om de nordliga
29364: Finland anslöt sig till Europeiska unionen         områdena i Europa, bl.a. inom ramen för den
29365: 1.1.1995 som ett led i ett systematiskt närmande   nordliga dimensionen. På detta sätt har vi ytterli-
29366: av landet mot den viktigaste ekonomiska och po-    gare förstärkt våra möjligheter att påverka hand-
29367: litiska aktören i Europa.                          läggningen av frågor som berör Finland nära.
29368: 
29369: 
29370: 
29371: Helsingfors den 2 december 1999
29372: 
29373:     Utrikesminister Tarja Halonen
29374: 
29375: 
29376: 
29377: 
29378:                                                                                                     3
29379:                                                              KK 773/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29380: 
29381: 
29382: 
29383: 
29384:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 773/1999 vp
29385: 
29386:                                               Pohjanmaan latomaiseman säilyttäminen
29387: 
29388: 
29389: 
29390: 
29391: Eduskunnan puhemiehelle
29392: 
29393: Metsät kasvavat uudelleen, vaikka ne hakattai-         kinosaa lakeuden latomaisemasta pyritään pelas-
29394: siin aukeiksi, ja ne ovat eräänä päivänä ikimet-       tamaan ja entisöimään.
29395: siä. Metsissä ei siis lopullisesti menetetä mitään,
29396: vaikka niitä ei suojeltaisikaan. Silti niiden osalta   Tietyllä tavoin hyvän ajatuksen isänä tunnen
29397: käydään pirunmoista möykkää ja kytkeydytään            kiinnostusta asian kehittymiseen ja kysyn edellä
29398: kettinginpätkillä kiinni monitoimikoneeseen.           olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen
29399:    Kunjoitakin vuosia tai ehkä vuosikymmen sit-        37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti val-
29400: ten tein ensimmäiset kyselyni Pohjanmaan ja            tioneuvoston asianomaiselta jäseneltä seuraavan
29401: myös Pohjois-Pohjanmaan historiallisten lato-          kysymyksen:
29402: maisemien säilyttämisestä tuleville polville,
29403: asiaan suhtauduttiin välinpitämättömästi. Myös-              Onko viime vuosina herännyt kiinnostus
29404: kään alueen omat kansanedustajat eivät laitta-               Pohjanmaan historiallisten latomaise-
29405: neet asiassa tikkua ristiin, niin kuin sanotaan.             mien entisöintiin ja säilyttämiseen aina-
29406: Näin siitä huolimatta, että latoja ei kasva lisää            kin tietyssä mittakaavassa säilynyt ja
29407: eikä uusia synny niin kuin puita metsään. Nyt
29408: myöhemmin on asiassa tiettävästi herätty ja aina-            pystytäänkö latomaisemat ainakin osak-
29409:                                                              si säilyttämään tuleville sukupolville
29410:                                                              valtion tuella?
29411: 
29412: 
29413: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
29414: 
29415:      Sulo Aittoniemi /alk
29416: 
29417: 
29418: 
29419: 
29420: 27   200678
29421:                                                                                                Versio 2.0
29422: KK 773/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                               Ministerin vastaus
29423: 
29424: 
29425: 
29426: 
29427: Eduskunnan puhemiehelle
29428: 
29429: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          säädäntö antaa entistä paremmat mahdollisuudet
29430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ottaa maisema-arvojen turvaaminen huomioon
29431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eri toimintojen yhteydessä. Arvokkaita maisema-
29432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     alueita koskevat inventoinnit ja selvitykset on
29433: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       saatu pääosin päätökseen. Tehtyjen selvitysten
29434: sen KK 773/1999 vp:                                  pohjalta valtioneuvosto on tehnyt 5.1.1995 peri-
29435:                                                      aatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista
29436:        Onko viime vuosina herännyt kiinnostus        maisema-alueista ja niiden hoidon kehittämises-
29437:        Pohjanmaan historiallisten latomaise-         tä. Toisaalta maatalouden ympäristötuen erityis-
29438:        mien entisöintiin ja säilyttämiseen aina-     tukijärjestelmä vuosille 2000-2004 tarjoaa en-
29439:        kin tietyissä mittakaavassa säilynyt ja       tistä paremmat mahdollisuudet maaseudun vilje-
29440:                                                      lymaisemien monimuotoisuuden säilyttämiseen
29441:       pystytäänkö latomaisemat ainakin osak-         ja kehittämiseen.
29442:       si säilyttämään tuleville sukupolville            Käytäntö on osoittanut, että kulttuurimaise-
29443:       valtion tuella?                                mien hoidon toteuttamisessa voidaan päästä
29444: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        konkreettisiin toimenpiteisiin viime kädessä ja
29445: ti seuraavaa:                                        ainoastaan eri sidosryhmien vapaaehtoisella yh-
29446:                                                      teistyöllä. Tämä yhteistyö ja arvostus maaseu-
29447: Hallitus on tietoinen Pohjanmaan historiallisten     dun kulttuurimaisemien hoitamiseksi onkin koko
29448: latomaisemien ja ylipäätään suomalaisen kult-        ajan voimistunut. Avainasemassa ovat maakun-
29449: tuurimaiseman säilyttämiseen liittyvistä ongel-      tien työvoima- ja elinkeinokeskukset, maatalou-
29450: mista. Pohjanmaan peltolakeudet jäljellä olevine     den neuvontajärjestöt, kunnat ja itse viljelijät.
29451: latoineen ovat pohjalaista maaseutumaisemaa             Hyvänä esimerkkinä maakunnallisesta maise-
29452: komeimmillaan. Sen arvot perustuvat hoidettuun       manhoitoon suuntautuneesta aktiivisuudesta on
29453: viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskan-        Etelä-Pohjanmaalla keskeisten sidosryhmien yh-
29454: taan.                                                teistyönä     laadittu   maisemanhoito-ohjelma
29455:    Pohjanmaan viljelylakeudet ovat muuttumas-        Lapuan-Kauhavan Alajoelle. Hankkeen tavoit-
29456: sa hyvää vauhtia yhä yksitoikkoisemmiksi. Mai-       teena on kannustaa viljelijöitä ja tarjota heille
29457: semaa eläväittävät ladot lahoavat tai ne puretaan    konkreettiset mahdollisuudet hoitaa omaa elin-
29458: tarpeettomina pois. Maatalouden tehostumisen         keinomaisemaansa. Tämänkaltaisessa työssä
29459: myötä myös vanhat sarkaojat, savikuopat ja pie-      asianomaiset ministeriöt pyrkivät omalta osal-
29460: nialaiset perinnebiotoopit ovat nopeasti häviä-      taan tehostamaan sekä maatalouden ympäristötu-
29461: mässä. Samalla vähenee myös maisemien biolo-         kijärjestelmän mahdollisuuksia että muita maise-
29462: ginen monimuotoisuus.                                manhoidon rahoitusmuotoja myös Pohjanmaan
29463:    Viime vuosina on tehty useita päätöksiä, joilla   latomaisemien säilyttämiseksi tuleville sukupol-
29464: on luotu edellytyksiä maaseudun kulttuurimaise-      ville.
29465: mien vaalimiselle. Esimerkiksi uudistunut lain-
29466: 
29467: 
29468: 
29469: 2
29470: Ministerin vastaus                       KK 773/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29471: 
29472: 
29473: 
29474: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
29475: 
29476:    Ympäristöministeri Satu Hassi
29477: 
29478: 
29479: 
29480: 
29481:                                                                            3
29482: KK 773/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministems svar
29483: 
29484: 
29485: 
29486: 
29487: Tili riksdagens talman
29488: 
29489: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       stiftningen ger allt bättre möjligheter att beakta
29490: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       att landskapets värden säkras i samband med oli-
29491: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       ka verksamheter. lnventeringama och utredning-
29492: Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga         ama om värdefulla landskap har i huvudsak slut-
29493: spörsmål SS 773/1999 rd:                              förts. På basis av utredningama fattade statsrådet
29494:                                                       5.l.l995 ett principbeslut om landskap av natio-
29495:        Har intresset för restaurering och beva-       nellt värde och om utveckling av vården av dem.
29496:        rande av det österbottniska historiska         Å andra sidan ger specialstödssystemet inom
29497:        landskapet med lador åtminstone i viss         jordbrukets miljöstöd för åren 2000-2004 allt
29498:        skala vaknat under de senaste åren och         bättre möjligheter att bevara mångfalden hos od-
29499:                                                       lingslandskapet på landsbygden och att utveckla
29500:        kan landskapet åtminstone delvis beva-         den.
29501:        ras för kommande släktled med statens              Det har i praktiken visat sig att man i sista
29502:        stöd?                                          hand och enbart genom frivilligt samarbete mel-
29503: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       lan olika kontaktgrupper kan få tili stånd konkre-
29504: föra följande:                                        ta åtgärder för att förverkliga skyddet av kultur-
29505:                                                       landskapet. Detta samarbete och uppskattningen
29506: Regeringen är medveten om problemen i sam-            av vården av kulturlandskapen på landsbygden
29507: band med bevarandet av det österbottniska histo-      har kontinuerligt ökat. Här befinner sig arbets-
29508: riska landskapet med lador och över huvud taget       krafts- och näringscentralema i landskapen, lant-
29509: med att bevara det finska kulturlandskapet. Åker-     brukets rådgivningsorganisationer, kommunema
29510: viddema i Österbotten med de lador som finns          och odlama själva i en nyckelposition.
29511: kvar hör tili det ståtligaste i landskapet på den        Ett bra exempel på aktivitet i landskapet med
29512: österbottniska landsbygden. Dess värden bygger        inriktning på landskapsvård erbjuder det land-
29513: på det vårdade odlingslandskapet och det tradi-       skapsvårdsprogram för Lappo-Alajoki i Kauha-
29514: tionella byggnadsbeståndet.                           va i södra Österbotten som de viktigaste kontakt-
29515:    De odlade slättema i Österbotten håller på att i   gruppema i samråd utarbetat. Projektet syftar tili
29516: rask takt bli allt mer monotona. De lador som gett    att sporra odlama och ge dem konkreta möjlighe-
29517: landskapet liv murknar eller rivs som onödiga. 1      ter att vårda det landskap där de bedriver sin nä-
29518: och med effektiveringen av jordbruket försvin-        ring. 1 detta slags arbete försöker de berörda mi-
29519: ner också de gamla åkertegama, lergropama och         nisteriema för egen del effektivera såväl möjlig-
29520: de små kulturbiotopema. Samtidigt minskas ock-        hetema i systemet för jordbrukets miljöstöd som
29521: så den biologiska mångfalden i landskapet.            andra finansieringsformer så att också landska-
29522:    Under de senaste åren har fattats många beslut     pet med lador i Österbotten kan bevaras för kom-
29523: som gett förutsättningar för vård av kulturland-      mande släktled.
29524: skapet på landsbygden. T.ex. den reviderade lag-
29525: 
29526: 
29527: 
29528: Helsingfors den 16 december 1999
29529: 
29530:     Miljöminister Satu Hassi
29531: 4
29532:                                                             KK 774/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29533: 
29534: 
29535: 
29536: 
29537:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 774/1999 vp
29538: 
29539:                                             Sotaveteraanien vaimojen kuntootus
29540: 
29541: 
29542: 
29543: 
29544: Eduskunnan puhemiehelle
29545: 
29546: Sotaveteraaneja kuntoutetaan yhteiskunnan kus-       alueella on edetty ja mitkä ovat tulevaisuuden
29547: tannuksella koko ajan. Tosin kuntoutukseen pää-      suunnitelmat.
29548: see kovin harvoin, mutta nykyisin tasapuolisem-
29549: min kuin ennen, jolloin kuntoutukseen pääsemi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29550: sen määräsi jäsenkirja ja pärstäkerroin. Sodan       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29551: aikana kotirintamalla olleet veteraanien puolisot    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29552: joutuivat todella kovan eteen. Esimerkiksi maa-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29553: seudulla he joutuivat tekemään normaalin lasten-
29554: ja taloudenhoidon lisäksi maatalouden töitä kak-           Miten Suomessa on kehitetty sotiemme
29555: sinkertaisen määrän. Noilta ajoilta moni kantaa            aikana kotirintamalla raskaan vastuun
29556: mukanaan vaivoja ja särkyjä; moni nainen enem-             ja työtaakan kantaneiden naisten kun-
29557: män kuin veteraani itse konsanaan.                         toutustaja
29558:    Kotirintamalla olleiden naisten kuntoutusta on
29559: vaadittu useaan otteeseen, ja jotakin häviävän             millaiset suunnitelmat Lipposen halli-
29560: pientä lienee omantunnon voitelemiseksi tehty-             tuksella on asian edelleen kehittämisek-
29561: kin. Yleisesti on kuitenkin epäselvää, miten tällä         si?
29562: 
29563: 
29564: 
29565: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
29566: 
29567:     Sulo Aittoniemi /alk
29568: 
29569: 
29570: 
29571: 
29572:                                                                                               Versio 2.0
29573: KK 774/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
29574: 
29575: 
29576: 
29577: 
29578: Eduskunnan puhemiehelle
29579: 
29580: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          vioon varatusta määrärahasta. Veteraanikuntou-
29581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tuksen määrärahat ovat kasvaneet vuodesta 197 6,
29582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         jolloin veteraaneille suunnattu kuntoutus käyn-
29583: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo               nistyi valtion talousarvioon varatun määrärahan
29584: Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        5,0 milj.markan puitteissa. Vuodesta 1994
29585: myksen KK 774/1999 vp:                                  lähtien ne ovat pysyneet lähes samansuuruisena.
29586:                                                         Näillä määrärahoilla on voitu vuodessa kuntout-
29587:        Miten Suomessa on kehitetty sotiemme             taa aluksi 2000 veteraania, mutta viime vuosina
29588:        aikana kotirintamalla raskaan vastuun           jo 29 000 veteraania.
29589:        ja työtaakan kantaneiden naisten kun-               Veteraanin kuntoutuksen pääsyn välit ovat ol-
29590:        toutustaja                                       leet keskimäärin viisi vuotta. Näin pitkä kuntou-
29591:                                                         tusväli on kunnon hoidon kannalta edellyttänyt
29592:        millaiset suunnitelmat Lipposen halli-           veteraanin aktiivista omaa kunnon ylläpitoa, jon-
29593:        tuksella on asian edelleen kehittämisek-         ka opettamiseen osa kuntoutusajasta tähtää. Ve-
29594:        si?                                              teraanien keski-iän kasvaessa veteraanien luku-
29595: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           määrä on pienentynyt, mikä on mahdollistanut
29596: ti seuraavaa:                                           kuntoutuskierron nopeuttamisen. Koska valtion
29597:                                                         talousarviossa olevia määrärahoja ei ole supistet-
29598: Veteraanien lukumäärä lakisääteisen kuntoutus-          tu, on se tehnyt mahdolliseksi saman veteraanin
29599: toiminnan alkaessa oli noin 350 000 ja heidän          päästä useammin kuntoutukseen. Kuntoutukseen
29600: keski-ikänsä oli jo tällöin 63 vuotta. Veteraani-      pääsyn nopeutumiseen on ollut myös vaikutta-
29601: kuntoutusta annettiin vuosina 1977-1982 val-           massa muuttuneet kuntoutusmenetelmät ja jär-
29602: tion tulo- ja menoarvioon varatulla määrärahal-        jestelyt lähellä veteraanin kotia, mikä on erittäin
29603: la, ja lakisääteiseksi veteraanikuntoutus tuli         perusteltua veteraanien kunnon huonontuessa
29604: vuonna 1983. Veteraanikuntoutukseen ovat                ikääntymisen seurauksena.
29605: oikeutettuja henkilöt, joille on myönnetty asetuk-         Vuonna 1993 muutettiin veteraanikuntoutuk-
29606: sissa     tarkoitettu   rintamasotilas-      (asetus   sesta annettua lakiaja asetusta siten, että veteraa-
29607: 772/1969), rintamapalvelus- (asetus 554/1988)          nin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen yh-
29608: tai rintamatunnus (asetus 256/1988). Näiden tun-       dessä veteraanin kanssa enintään 14 vuorokau-
29609: nusten hakuaika päättyi 31.12.1994. Sotatoimi-         den ajan. Kuntoutusta saaneiden veteraanien
29610: alueella työskennelleet naiset, kuten lotat, nais-     aviopuolisoiden määrä vuosittain ei ole ollut suu-
29611: lääkärit, sairaanhoitajat ym, joilla on rintamapal-    ri, mutta on jatkuvasti kasvanut. Tilastoista vuo-
29612: velutunnus, kuuluvat veteraaneihin, ja ovat oi-        silta 1996 ja 1998 käy ilmi, että kuntoutettujen
29613: keutettuja saamaan kuntoutusta rintamaveteraa-         veteraanien määrä on lisääntynyt 5 %ja puolisoi-
29614: nien kuntoutuksesta annetun lain ( 1184/1988 )         den määrä lähes 30 %.
29615: mukaisesti.                                                Veteraanien korkea keski-ikä asettaa mm. pit-
29616:    Vuosittain kuntoutukseen päässeiden veteraa-        kien matkojen takia esteitä laitoskuntoutukselle,
29617: nien määrä on riippuvainen valtion talousar-           ja tästä syystä erilaiset avokuntoutuksen muo-
29618: 
29619: 
29620: 2
29621: Ministerin vastaus                                           KK 774/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29622: 
29623: 
29624: dot, kuten päiväkuntoutus, kotikuntoutus ja eri-           Edellä olevaan viitaten totean, että valtion va-
29625: laiset terapiamuodot lähellä kotia koetaan tarkoi-     roin tapahtuvan kuntoutustoiminnan kohdistami-
29626: tuksenmukaisiksi, jotka kaikki ovat lisääntyneet.      selle erillisenä koskemaan nykyistä laajemmin
29627:    Veteraanien puolisoiden kunnon ylläpidon tar-       veteraanien aviopuolisoita ei ole perusteita, sillä
29628: peet ovat todellisia, sillä he kuuluvat, kuten vete-   vastaavan rasituksen kohteena olivat kaikki koti-
29629: raanitkin valtaosaltaan vanhusväestöön, onhan          rintamalla olleet työikäiset Heidän tarvitse-
29630: talvisodan alkamisesta kulunut 60 vuotta.              maansa lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan
29631:    Veteraanikuntoutuksen tarpeellisuutta vuon-         osana erikoissairaanhoitoa ja kansanterveystyö-
29632: na 1976 selvittänyt sosiaali-ja terveysministeriön     tä, joiden järjestämisvastuu on kunnilla, tai Kan-
29633: työryhmä ei voinut esittää sellaisia lääketieteelli-   saneläkelaitoksen myöntämänä tiettyjen sairaus-
29634: siä ja sosiaalisia syitä, joilla on selvä yhteys so-   ryhmien, vammaisten kuntoutuksena ja vanhus-
29635: tapalveluun, vaan katsoi, että yhteiskunnalla on       ten harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vanhus-
29636: erityisiä velvollisuuksia veteraaneja kohtaan          väestön määrä kasvaa 2000-luvulla nopeasti,
29637: syystä, että vaikka sodan rasitus on kohdistunut       mikä edellyttää toimenpiteitä koko ikääntyvän
29638: koko yhteiskuntaan, on se erityisen voimakkaas-        väestön toimintakykyisyyden säilyttämiseksi.
29639: ti kohdistunut rintamalla palvelleisiin.
29640: 
29641: 
29642: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
29643: 
29644:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
29645: 
29646: 
29647: 
29648: 
29649:                                                                                                          3
29650: KK 774/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
29651: 
29652: 
29653: 
29654: 
29655: Tili riksdagens talman
29656: 
29657: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ring har ökat från 1976, då rehabiliteringen av
29658: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        veteraner inleddes inom ramen för ett i statsbud-
29659: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       geten reserverat anslag på 5,0 milj. mk. Från och
29660: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-        med 1994 har anslagen årligen hållits på ungefår
29661: mål SS 774/1999 rd:                                    samma nivå. Med hjälp av detta anslag kunde
29662:                                                        man till en början rehabilitera 2000 veteraner,
29663:        Hur har rehabiliteringen av de kvinnor          och under de senaste åren så många som 29 000.
29664:        som under våra krig burit ett tungt an-             Den genomsnittliga tiden mellan rehabilite-
29665:        svar och en tung arbetsbörda på hem-            ringsperiodema för veteraner har varit fem år. Ett
29666:        mafronten utvecklats i Finland, och             så långt mellanrum har med tanke på vården för-
29667:                                                        utsatt att veteranema själva aktivt upprätthåller
29668:        vilka planer har Lipponens regering på          sin kondition. En del av rehabiliteringstiden syf-
29669:        att ytterligare utveckla rehabilitering-        tar till att lära ut ett sådant upprätthållande av
29670:        en?                                             konditionen. 1 takt med att veteranemas medelål-
29671: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        der stigit har antalet veteraner minskat, vilket har
29672: föra följande:                                         möjliggjort en snabbare cirkulation inom rehabi-
29673:                                                        literingen. Eftersom anslaget i statsbudgeten inte
29674: Antalet veteraner var då den lagstadgade rehabi-       har skurits ned, har det blivit möjligt för samma
29675: literingsverksamheten inleddes ca 350 000 och          veteran att få rehabilitering oftare. En annan fak-
29676: deras medelålder var redan då 63 år. Rehabilite-       tor som inverkat på möjligheten att snabbare få
29677: ringen av veteraner genomfördes åren 1977-             rehabilitering är de ändrade rehabiliteringsmeto-
29678: 1982 med hjälp av ett anslag som reserverats i         dema och arrangemang nära veteranemas hem,
29679: statsbudgeten, och lagstadgad blev veteranreha-        vilket är ytterst motiverat i och med att veteraner-
29680: biliteringen 1983. Till veteranrehabilitering är de    nas kondition försämras.
29681: personer berättigade, som tilldelats ett i förord-        År 1993 ändrades lagen och förordningen om
29682: ningama avsett frontmannatecken (förordning            rehabilitering av veteraner så att en frontveterans
29683: 772/1969),        fronttjänsttecken      (förordning   äkta make kan deltai rehabilitering tillsammans
29684: 554/1988)       eller    fronttecken     (förordning   med veteranen i högst 14 dygn. Antalet äkta ma-
29685: 256/1988). Ansökningstiden för dessa teeken            kar per år som fått rehabilitering har inte varit
29686: gick ut 31.12.1994. Kvinnor som arbetat på             stort, men har stadigt ökat. Av statistiken för
29687: krigsoperationsområdet, t.ex. lottor, kvinnliga lä-    1996 och 1998 framgår att antalet veteraner som
29688: kare, sjuksköterskor m.fl. och som innehar ett         fått rehabilitering har ökat med 5 % och antalet
29689: fronttjänsttecken, hör till veteranema och är be-      makar med närmare 30%.
29690: rättigade till rehabilitering enligt lagen om reha-       Veteranemas höga medelålder lägger hinder i
29691: bilitering av frontveteraner (1184/1988).              vägen för anstaltsrehabilitering bl.a. på grund av
29692:    Antalet veteraner som årligen får rehabilite-       de långa resoma, och därför upplevs olika for-
29693: ring är beroende av det anslag som reserverats i       mer av öppen vård, t.ex. dagrehabilitering, hem-
29694: statsbudgeten. Anslaget för veteranrehabilite-         rehabilitering och olika terapiformer nära hem-
29695: 
29696: 
29697: 4
29698: Ministems svar                                             KK 774/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29699: 
29700: 
29701: met som ändamålsenliga. Alla dessa vårdformer            Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
29702: har ökat.                                            jag att det inte är motiverat att särskilt utvidga
29703:    Behovet att upprätthålla konditionen hos vete-    den rehabiliteringsverksarnhet som sker med
29704: ranemas makar är reellt, eftersom de liksom ve-      statliga medel till att i större omfattning än nu
29705: teranema till största delen är åldringar. Detharju   gälla veteranernas makar, eftersom alla i arbets-
29706: dock förflutit 60 år sedan vinterkriget började.     för ålder på hemmafronten var utsatta för en mot-
29707:    Den av social- och hälsovårdsministeriet till-    svarande påfrestning. Den medicinska rehabilite-
29708: satta arbetsgrupp som 1976 utredde behovet av        ring som de behöver genomförs som en del av
29709: veteranrehabilitering kunde inte lägga fram såda-    den specialiserade sjukvården och folkhälsoarbe-
29710: na medicinska och sociala orsaker som har ett        tet, för vilka kommunerna ansvarar, eller i form
29711: klart samband med krigstjänsten, utan ansåg att      av sådan rehabilitering för vissa sjukdomsgrup-
29712: sarnhället har särskilda skyldigheter mot vetera-    per och handikappade och rehabilitering för åld-
29713: nerna eftersom den påfrestning som kriget ut-        ringar enligt prövning som beviljas av Folkpen-
29714: gjorde, trots att den gällde hela sarnhället, ändå   sionsanstalten. Åldringarnas antal ökar snabbt på
29715: drabbade dem som tjänstgjorde vid fronten sär-       2000-talet, vilket förutsätter åtgärder för att upp-
29716: skilt hårt.                                          rätthålla hela den åldrande befolkningens funk-
29717:                                                      tionsförmåga.
29718: 
29719: 
29720: 
29721: Helsingfors den 8 december 1999
29722: 
29723:     Omsorgsminister Eva Biaudet
29724: 
29725: 
29726: 
29727: 
29728:                                                                                                        5
29729:                                                              KK 775/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29730: 
29731: 
29732: 
29733: 
29734:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 775/1999 vp
29735: 
29736:                                              Henkilöautojen dieselvero
29737: 
29738: 
29739: 
29740: 
29741: Eduskunnan puhemiehelle
29742: 
29743: Henkilöautoista maksetaan nykyisin dieselveroa        maila sitä ainakin jonkin verran henkilöautojen
29744: 150 markkaa kokonaispainon kultakin aikavalta         osalta.
29745: sadalta kilolta, kun taas pakettiautojen vastaaval-
29746: la tavalla laskettu vero on 27 markkaa. Henkilö-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29747: autojen vero on kiivennyt mainittuihin lukemiin       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29748: pikku hiljaa, mutta pakettiauton veroa ei ole nos-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29749: tettu 14 vuoteen. Dieselveron edullisuuden vuok-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29750: si autonvalmistajat ovat alkaneet tehdä pakettiau-
29751: toista entistä "henkilöautomaisempia", mikä on              Onko hallituksella aikomuksia korjata
29752: merkinnyt entistä suurempaa ostosiirtymää pa-               dieselkäyttöisten henkilö- ja paketti-
29753: kettiautojen suuntaan.                                      autojen vääristynyttä verotussuhdetta
29754:    Vinoutuma tulisi korjata tässä tapauksessa, ei           alentamalla henkilöautojen veron nykyi-
29755: nostamalla pakettiautojen verotusta, vaan laske-            sin jo kohtuutonta tasoa?
29756: 
29757: 
29758: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
29759: 
29760:     Sulo Aittaniemi /alk
29761: 
29762: 
29763: 
29764: 
29765:                                                                                                Versio 2.0
29766: KK 775/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
29767: 
29768: 
29769: 
29770: 
29771: Eduskunnan puhemiehelle
29772: 
29773: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       roneräänä tarkoituksena on pelkän verotuoton li-
29774: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        säksi tasata bensiinikäyttöisen ja dieselkäyttöi-
29775: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen henkilöauton välisiä veroista johtuvia eroja
29776: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    käyttökustannuksissa. Kuten tunnettua, suuri osa
29777: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      dieselöljystä kulutetaan erilaisessa hyötyliiken-
29778: sen KK 775/1999 vp:                                  teessä, jossa myös pakettiautoja pääasiallisesti
29779:                                                     käytetään. Dieselöljyn polttoaineveron taso on
29780:       Onko hallituksella aikomuksia korjata          tietoisesti pidetty alhaisella tasolla suhteessa
29781:       dieselkäyttöisten henkilö- ja paketti-        bensiiniin. Tällä valinnalla on haluttu varmistaa
29782:       autojen vääristynyttä verotussuhdetta         tavaraliikenteen ja julkisen henkilöliikenteen
29783:       alentamalla henkilöautojen veron nykyi-       kustannuksien pysyminen kilpailukykyisenä. Ti-
29784:       sin jo kohtuutonta tasoa?                     lanne on näin myös verrattuna toisiin ED-jäsen-
29785:                                                     valtioihin, sillä dieselöljyn kokonaishinta Suo-
29786: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       messa on eurooppalaista keskiarvoa alhaisempi.
29787: ti seuraavaa:                                           Kun dieselöljy on siis lievemmin verotettu
29788: Kysymyksen perusteluissa todetaan, että diesel-     eikä ole tarkoituksenmukaista, että dieselhenki-
29789: autojen hankinnassa on tapahtunut siirtymä die-     löauto tulisi polttoaineverotuksen johdosta edul-
29790: selkäyttöisistä henkilöautoista dieselkäyttöisiin   lisemmaksi käyttää, on asiaa tasapainotettu kan-
29791: pakettiautoihin, koska pakettiautojen dieselvero    tamalla dieselajoneuvoilta painoon perustuvaa
29792: on edullisempi kuin henkilöauton ja koska mark-     vuotuista veroa. Käytännössä tämä johtaa siihen,
29793: kinoilla on tarjolla hyvin henkilöautomaisia pa-    että pienellä ajomäärällä vuotuisen veron osuus
29794: kettiautoja. Henkilöauton dieselvero on painoyk-    dieselauton käyttökustannuksista on suhteessa
29795: sikköä kohden yli viisinkertainen verrattuna pa-    suurempi kuin suurella ajomäärällä. Paljon aja-
29796: kettiauton veroon.                                  valle dieselajoneuvon käyttäminen muodostuu
29797:    Jo usean vuoden ajan dieselkäyttöisten henki-    siis bensiinikäyttöistä ajoneuvoa edullisemmak-
29798: löautojen osuus koko henkilöautokannasta on         si, koska dieselöljyn verotaso on alhaisempi ben-
29799: kasvanut tasaisesti. Samanaikaisesti dieselhenki-   siinin verrattuna.
29800: löautojen osuus uusista henkilöautoista on kasva-       Pitkän aikavälin tavoitteena on ollut, että ajo-
29801: nut voimakkaasti vuoden 1995 vajaan 7 %:n           määrä, jolla edellä mainituista veroista johtuva
29802: osuudesta tämänhetkiseen noin 16 %:n osuuteen.      verorasitus olisi keskimääräisiin ajoneuvoihin
29803: Myös dieselkäyttöisten henkilöautojen määrä on      perustuvassa esimerkkilaskelmassa sama, olisi
29804: ylittänyt vuodesta 1996 lähtien dieselkäyttöisten   hieman yli 20 000 km. Tämä tarkoittaisi ajosuo-
29805: pakettiautojen määrän. Tilastoluvuista voi siten    ritetta, joka on jonkin verran bensiinikäyttöisten
29806: päätellä, ettei ole esiintynyt ainakaan merkittä-   henkilöautojen keskimääräistä vuotuista ajosuo-
29807: vää siirtymää dieselhenkilöautoista dieselpaket-    ritetta suurempi, mutta kuitenkin huomattavasti
29808: tiautoihin.                                         dieselhenkilöautojen keskimääräistä ajosuoritet-
29809:    Henkilöautoista kannettavan dieselveron tuot-    ta pienempi. Tämän voi katsoa olevan neutraalin
29810: to on noin 400 miljoonaa markkaa vuodessa. Ve-      kohdan, jolloin siis verotus ei suosisi diesel- tai
29811: 
29812: 
29813: 2
29814: Ministerin vastaus                                        KK 775/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29815: 
29816: 
29817: bensiiniajoneuvoa. Tällä hetkellä tuo taitepiste    kuten vertailu toisaalta paketti- ja henkilöauto-
29818: saavutetaan jo tavoitetasoa alhaisemmalla ajo-      jen välillä ja toisaalta eri polttoaineita käyttävien
29819: määrällä. Tilanne on siten muodostunut varsin       henkilöautojen välillä osoittaa. Jos verotuksen
29820: selvästi dieselautoja suosivaksi.                   neutraalisuutta kokonaisuus huomioon ottaen
29821:    Voidaan hyvällä syyllä katsoa, että henkilöau-   olisi lisättävä, ilmeisesti ainoat käyttökelpoiset
29822: tojen eri polttoainevaihtoehtojen neutraalisuus     vaihtoehdot olisivatkin joko dieselöljyn polttoai-
29823: edellä selvitellyssä mielessä on huomattavasti      neveron nostaminen lähemmäksi bensiinin polt-
29824: tärkeämpi asia kuin henkilö- ja pakettiautojen      toaineveroa tai dieselkäyttöisten pakettiautojen
29825: keskinäinen vertailu. Vertailtaessa bensiini- ja    vuotuisen veron korottaminen.
29826: dieselhenkilöautoja kysymys on samantyyppisis-         Hallitus ei kuitenkaan suunnittele juuri nyt
29827: tä ajoneuvoista, jotka ovat samassa käytössä ja     toimia, joilla olisi tarkoitus puuttua polttoainei-
29828: joiden lukumäärä on suuri. Neutraaliin verokoh-     den verotasoihin tai muuttaa eri dieselajoneuvo-
29829: teluun siirtyminen tässä pääkysymyksessä eli        jen vuotuisen veron suhdetta. Erityisesti kysy-
29830: henkilöautojen verokohtelussa tarkoittaisi die-     myksessä ehdotettuun dieselkäyttöisten henkilö-
29831: selkäyttöisten henkilöautojen vuotuisen veron       autojen vuotuisen veron alentamiseen ei ole
29832: korottamista eikä sen alentamista.                  myöskään valtiontaloudellisia edellytyksiä.
29833:    Täysin neutraalin verojärjestelmän luominen
29834: diesel- ja bensiiniajoneuvoille voi olla vaikeaa,
29835: 
29836: 
29837: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
29838: 
29839:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
29840: 
29841: 
29842: 
29843: 
29844:                                                                                                        3
29845: KK 775/1999 vp- Sulo Aitioniemi /alk                                                         Ministems svar
29846: 
29847: 
29848: 
29849: 
29850: Tili riksdagens talman
29851: 
29852: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       skatteintäktema, att jämna ut de skillnader i
29853: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       driftskostnadema för bensindrivna och diesel-
29854: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      drivna personbilar som beror på skattema. Som
29855: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       vi vet förbrukas en stor del av dieseloljan i olika
29856: mål SS 775/1999 rd:                                   slag av nyttotrafik där också paketbilar huvud-
29857:                                                       sakligen används. Bränsleaccisen på dieselolja
29858:        Har regeringen planer på att korrigera         har medvetet hållits på en låg nivå i förhållande
29859:        det förvrängda beskattningsförhållan-          till bensinen. På så sätt har man velat säkra att
29860:        det mellan dieseldrivna personbilar och        kostnadema för godstrafik och offentlig person-
29861:        dieseldrivna paketbilar genom att sän-         trafik förblir konkurrenskraftiga. Situationen är
29862:        ka skatten för personbilar som redan nu        densamma också i jämförelse med andra EU-
29863:        är oskäligt hög?                               medlemsländer emedan det totala priset på die-
29864:                                                       selolja i Finland är lägre än vad det är i Europa i
29865: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       genomsnitt.
29866: föra följande:                                            Då dieseloljan således beskattas lindrigare och
29867: 1 motiveringen till spörsmålet konstateras att det    då det inte är ändamålsenligt att en dieselperson-
29868: har skett en förskjutning vid anskaffningen av        bil blir billigare i drift på grund av bränslebe-
29869: dieselbilar från dieseldrivna personbilar till die-   skattningen, har saken balanserats genom att en
29870: seldrivna paketbilar, eftersom dieselskatten på       årlig skatt som utgår från vikten uppbärs för die-
29871: paketbilar är förmånligare än på personbilar och      selfordon. 1 praktiken leder detta till att den årli-
29872: eftersom det på marknaden finns paketbilar som        ga skatteandelen av driftskostnadema för en die-
29873: är mycket lika personbilar. Dieselskatten på per-     selbil relativt sett blir större vid ett litet antal for-
29874: sonbilar är över fem gånger större per viktenhet      donskilometer än vid ett stort antal fordonskilo-
29875: än skatten på paketbilar.                             meter. För en som kör mycket blir användningen
29876:     Redan under flera års tid har andelen diesel-     av dieselfordon billigare än användningen av ett
29877: drivna personbilar av hela personbilsparken vux-      bensindrivet fordon eftersom skattenivån för die-
29878: it i jämn takt. Samtidigt har dieselpersonbilamas     selolja är lägre jämfört med bensin.
29879: andel av de nya persoohilama vuxit kraftigt från          Målet på lång sikt har varit att det antal for-
29880: knappt 7% år 1995 till dagens andel på ca 16 %.       donskilometer då skattebelastningen av ovan
29881: Också antalet dieseldrivna personbilar är sedan       nämnda skatter skulle bli lika stor i en exempel-
29882: 1996 större än antalet dieseldrivna paketbilar. Av    kalkyl baserad på genomsnittsfordon skulle lig-
29883: statistikuppgiftema kan man således dra den slut-     ga något över 20 000 km. Detta skulle betyda ett
29884: satsen att det åtminstone inte har skett någon be-    antal fordonskilometer som är något större än det
29885: tydande förskjutning från dieselpersonbilar till      årliga antalet fordonskilometer för bensindrivna
29886: dieselpaketbilar.                                     personbilar, men ändå betydligt mindre än anta-
29887:     lntäktema av den dieselskatt som uppbärs för      let fordonskilometer i medeltal för dieselperson-
29888: personbilar uppgår till ca 400 milj. mk om året.      bilar. Detta skulle kunna betraktas som en neu-
29889: En avsikt med skatten är, förutom att få in själva    tral punkt då beskattningen alltså skulle gynna
29890: 
29891: 
29892: 4
29893: Ministerns svar                                              KK 775/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29894: 
29895: 
29896: varken diesel- eller bensindrivna fordon. 1 detta         Det kan vara svårt att bygga upp ett helt neu-
29897: nu kan man uppnå den punkten redan med ett             tralt skattesystem för diesel- och bensindrivna
29898: mindre antal fordonskilometer än vad som utgör         fordon, vilket å ena sidanjämförelsen mellan pa-
29899: den eftersträvade nivån. Situationen har således       ketbilar och personbilar och å andra sidanjämfö-
29900: blivit sådan att den mycket tydligt gynnar diesel-     relsen mellan personbilar som använder olika
29901: bilar.                                                 slags bränslen utvisar. Om beskattningens neut-
29902:    Man kan med goda skäl anse att neutraliteten        ralitet borde ökas med beaktande av helheten
29903: mellan olika bränslealternativ för personbilar i       skulle de enda genomförbara alternativen av allt
29904: ovan relaterade mening är en betydligt viktigare       att döma vara antingen en höjning av bränsleac-
29905: sak än en inbördes jämförelse av personbilar och       cisen på dieselolja närmare den nivå som bräns-
29906: paketbilar. Vid en jämförelse av bensindrivna          leaccisen på bensin är på eller en höjning av den
29907: och dieseldrivna personbilar är det fråga om for-      årliga skatten på dieseldrivna paketbilar.
29908: don av samma typ, som används på samma sätt               Regeringen har ändå inga planer på att just nu
29909: och förekommer i ett stort antal. Att övergå tili en   revidera skattenivån på bränslena eller ändra på
29910: neutral skattemässig behandling i denna huvud-         förhållandet i fråga om den årliga skatten för oli-
29911: fråga, dvs. i beskattningen av personbilar, skulle     ka dieselfordon. Det finns heller inga statsekono-
29912: innebära en höjning, och alltså ingaluoda någon        miska förutsättningar att särskilt sänka den årli-
29913: sänkning, av den årliga skatten på dieseldrivna        ga skatten på dieseldrivna personbilar, vilket fö-
29914: personbilar.                                           reslås i spörsmålet.
29915: 
29916: 
29917: 
29918: Helsingfors den 9 december 1999
29919: 
29920:     Minister Suvi-Anne Siimes
29921: 
29922: 
29923: 
29924: 
29925:                                                                                                         5
29926:                                                            KK 776/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
29927: 
29928: 
29929: 
29930: 
29931:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 776/1999 vp
29932: 
29933:                                             Liikennesakkojen vaikutus vakuutusmaksuihin
29934: 
29935: 
29936: 
29937: 
29938: Eduskunnan puhemiehelle
29939: 
29940: Liikenteen määräyksiä rikkovat vaarantavat lii-      vattavan vahingon mahdollisuutta liikenteessä,
29941: kenneturvallisuutta. Heitä rangaistaan sakoilla,     vaikka rikkomus ei hyvällä tuurilla sellaiseen
29942: ja lisärangaistukseksi katsottavana turvaamisme-     j ohtaisikaan.
29943: nettelynä käytetään ajokortin määräaikaista pe-
29944: ruuttamista. Liikennevaurion yhteydessä syy-         Ahaa-elämykseni vuoksi ja pyhän innostuksen
29945: pääksi todetun vakuutusyhtiö maksaa vastapuo-        vallassa esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
29946: len viulut liikennevakuutuksen perusteella, ja       1 momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
29947: syyllinen menettää osan vakuutusbonuksista tie-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29948: tyksi ajaksi.                                        raavan kysymyksen:
29949:    Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että sakon
29950: saaminen liikennerikkomuksesta merkitsisi aina             Mitä mieltä hallitus on säännöksestä,
29951: vakuutusbonusten pienentymistä. Tämä purisi                jonka mukaan moottoriajoneuvon kul-
29952: kaahareihin parhaiten, sillä liikennerikkomus              jettajan liikenteessä saama sakko mer-
29953: merkitsee aina ainakin abstraktia vaaraa ja kor-           kitsisi samalla aina liikennevakuutus-
29954:                                                            maksun bonusten alenemista?
29955: 
29956: 
29957: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
29958: 
29959:     Sulo Aittoniemi /alk
29960: 
29961: 
29962: 
29963: 
29964:                                                                                             Versio 2.0
29965: KK 776/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
29966: 
29967: 
29968: 
29969: 
29970: Eduskunnan puhemiehelle
29971: 
29972: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          neuvoon ja sen ominaisuuksiin liittyviä, harvem-
29973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        min kuljettajaan liittyviä.
29974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Bonusjärjestelmä puolestaan huomioi hinnoit-
29975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     telussa vakuutuksen oman vahinkohistorian. Va-
29976: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kuutuksesta maksettu vahingonkorvaus aiheut-
29977: sen KK 776/1999 vp:                                  taa vakuutuksen siirtymisen alempaan bonus-
29978:                                                      luokkaan, mikä tarkoittaa korkeampaa vakuutus-
29979:       Mitä mieltä hallitus on säännöksestä,          maksua.
29980:       jonka mukaan moottoriajoneuvon kul-               Moottoriajoneuvon kuljettajan liikennerikko-
29981:       jettajan liikenteessä saama sakko mer-         muksesta saaman sakkorangaistuksen kytkemi-
29982:       kitsisi samalla aina liikennevakuutus-         nen ajoneuvon liikennevakuutuksen vakuutus-
29983:       maksun bonusten alenemista?                    maksuun sovellettavaan bonusjärjestelmään mer-
29984:                                                      kitsisi sakkorangaistuksen tarkoittaman taloudel-
29985: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lisen seuraamuksen lisäksi sovellettavaa talou-
29986: ti seuraavaa:                                        dellista lisäseuraamusta. Koska liikennevakuu-
29987: Liikennevakuutuslain 18 §:n mukaan vakuutus-         tus on ajoneuvokohtainen eikä kuljettajakohtai-
29988: maksut on laskettava silmällä pitäen vakuutettu-     nen, lisäseuraamus ei välttämättä kohdistuisi
29989: jen etujen turvaavuutta kuitenkin siten, että va-    sakkorangaistuksen saajaan. Näin tapahtuisi esi-
29990: kuutusmaksujen on oltava kohtuullisessa suh-         merkiksi siinä tapauksessa, että sakkorangaistuk-
29991: teessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ja    sen saanut kuljettaja ajaa toisen autolla.
29992: että vakuutusmaksut yleensä ovat suuremmat              Siinäkin tapauksessa, että bonusmenetys koh-
29993: niistä vakuutuksista, joista on jouduttu suoritta-   distuisi sakkorangaistuksen saaneen omaan lii-
29994: maan korvausta.                                      kennevakuutukseen, taloudellinen lisäseuraa-
29995:    Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa mää-     mus ei kohtelisi tasapuolisesti kaikkia rangais-
29996: räyksiä vakuutusten ja vahinkojen tilastoinuin       tuksen saajia. Käytännössä bonusmenetys mer-
29997: perusteena olevasta riskien luokittelusta sekä va-   kitsisi esimerkiksi yksityisen henkilöauton va-
29998: hingottomien vuosien perusteella annettavien va-     kuutuksessa keskimäärin vajaan 2 000 markan
29999: kuutusmaksujen alennusten ja vahinkojen perus-       suuruista maksun korotusta ja kuorma-auton va-
30000: teella tapahtuvien vakuutusmaksujen korotusten       kuutuksessa noin 10 000 markan korotusta. Jos
30001: määräämisestä. Tämän säännöksen nojalla mi-          taas vakuutus on alimmassa bonusluokassa toi-
30002:                                                                                                    '
30003:                                                      sin sanoen bonuksia ei ole vahingottomien vuosi-
30004: nisteriö on antanut määräykset, joiden mukaan
30005: vakuutusyhtiöllä tulee olla maksutaulusto, johon     en perusteella kertynyt, mitään taloudellista lisä-
30006: sovelletaan bonusjärjestelmää.                       seuraamusta ei tulisi.
30007:    Liikennevakuutuksen maksutauluston hinnoit-          Ehdotettu menettely merkitsisi, että luotaisiin
30008: telutekijöillä pyritään ottamaan huomioon vahin-     toissijainen rangaistusjärjestelmä, jossa itse ran-
30009: kojen jakautuminen eri vakuutuksenottajaryh-         gaistus, sen kohdentuminenja määrä olisivat sat-
30010: mien kesken. Koska liikennevakuutus on ajoneu-       tumanvaraisia ja jossa rangaistuksen toimeenpa-
30011: vokohtainen, hinnoittelutekijät ovat yleensä ajo-    nijana olisi yksityinen vakuutusyhtiö. Tällainen
30012: 
30013: 
30014: 2
30015: Ministerin vastaus                                          KK 776/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30016: 
30017: 
30018: järjestely ei täytä asianmukaiselle rangaistusjär-    on epävarmaa ja epätasapuolista, hallitus katsoo,
30019: jestelmälle asetettavia vaatimuksia.                  ettei ole perusteltua ottaa käyttöön säännöstä,
30020:    Koska bonusmenetys liikennerikkomussakon           jonka mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan lii-
30021: seurauksena merkitsisi taloudellisen seuraamuk-       kenteessä saama sakko merkitsisi samalla aina
30022: sen lisäksi tulevaa toista taloudellista seuraamus-   liikennevakuutusmaksun bonusten alenemista.
30023: ta, jonka kohdistuminen rangaistuksen saajaan
30024: 
30025: 
30026: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
30027: 
30028:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30029: 
30030: 
30031: 
30032: 
30033:                                                                                                      3
30034: KK 776/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministerns svar
30035: 
30036: 
30037: 
30038: 
30039: Tili riksdagens talman
30040: 
30041: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Inom bonussystemet beaktas för sin del i pris-
30042: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        sättningen de tidigare skador som täckts av för-
30043: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       säkringen. Skadestånd som erlagts från försäk-
30044: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       ringen gör att försäkringen flyttas tili en lägre bo-
30045: mål SS 776/1999 rd:                                   nusklass, vilket innebär en högre försäkringspre-
30046:                                                       mie.
30047:        Vad anser regeringen om en bestämmel-              Att koppla ihop bötesstraff som föraren av ett
30048:        se, enligt viiken böter som föraren av ett     motorfordon fått för en trafikförseelse med det
30049:        motoifordonfått i trafiken samtidigt all-      bonussystem som tiliämpas på försäkringspremi-
30050:        tid innebär en sänkning av b01msen på          en för trafikförsäkringen för fordonet innebär en
30051:        trafiliförsäkringspremien?                     ytterligare ekonomisk påföljd utöver den ekono-
30052:                                                       miska påföljd som bötesstraffet innebär. Efter-
30053: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       som trafikförsäkringen gälier fordonet och inte
30054: föra följande:                                        föraren gälier den ytterligare påföljden inte nöd-
30055: Enligt 18 § trafikförsäkringslagen skali trafik-      vändigtvis den som fått bötesstraffet. Detta vore
30056: försäkringspremierna med beaktande av tryggan-        fallet t.ex. om den förare som fått bötesstraffet
30057: det av de försäkrades förmåner beräknas så att        kör en annan persons bil.
30058: försäkringspremierna står i rimlig proportion tili        Också i det fall att bonusförlusten gäller tra-
30059: försäkringskostnaderna och att försäkringspre-        fikförsäkringen för den person som fått bötes-
30060: mierna i alimänhet är större för sådana försäk-       straffet, leder den ytterligare ekonomiska påfölj-
30061: ringar för vilka ersättning har betalts ut.           den inte tili en jämlik behandling av alla som be-
30062:    Social- och hälsovårdsministeriet kan medde-       straffas. 1 praktiken innebär en bonusförlust t.ex.
30063: 1a föreskrifter om den riskklassificering som lig-    i försäkringen för en privat personbil en genom-
30064: ger tili grund för statistikföringen av försäkring-   snittlig höjning av premien på 2 000 mk och i för-
30065: ar och skador samt om premienedsättningar efter       säkringen för en lastbil en höjning på ca 10 000
30066: skadefria år och premiehöjningar tili följd av ska-   mk. Om försäkringen i sin tur är i den lägsta bo-
30067: dor. Med stöd av denna bestämmelse har mini-          nusklassen, vilket innebär att ingen bonus tjänats
30068: steriet meddelat föreskrifter enligt vilka ett för-   in på basis av skadefria år, uteblir den ytterligare
30069: säkringsbolag skali ha tariff på viiken ett bonus-    ekonomiska påföljden.
30070: system tillämpas.                                        Det föreslagna förfarandet innebär att man
30071:    Genom prissättningsfaktorer i tariffen för tra-    skapar ett sekundärt bestraffningssystem där själ-
30072: fikförsäkringen strävar man efter att beakta för-     va straffet, den det drabbar och beloppet är
30073: delningen av skador mellan olika grupper av för-      slumpmässiga och där den som verkstälier straf-
30074: säkringstagare. Eftersom trafikförsäkringen gäl-      fet är ett privat försäkringsbolag. Ett dylikt ar-
30075: ler fordonet har prissättningsfaktorerna i allmän-    rangemang uppfyller inte kraven på ett behörigt
30076: het med fordonet och dess egenskaper att göra,        bestraffningssystem.
30077: och mera sällan med föraren.                             Eftersom bonusförlust som en följd av böter
30078:                                                       för en trafikförseelse utöver den ekonomiska på-
30079: 
30080: 
30081: 4
30082: Ministems svar                                              KK 776/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30083: 
30084: 
30085: följden innebär en ytterligare ekonomisk på-          enligt viiken böter som föraren av ett motorfor-
30086: följd, och eftersom det är osäkert vem som be-        don fått i trafiken samtidigt alltid innebär en
30087: straffas och straffet är ojämlikt, anser regeringen   sänkning av bonusen på trafikförsäkringspremi-
30088: det inte motiverat att ta i bruk en bestämmelse       en.
30089: 
30090: 
30091: 
30092: Helsingfors den 7 december 1999
30093: 
30094:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
30095: 
30096: 
30097: 
30098: 
30099:                                                                                                     5
30100:                                                               KK 777/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30101: 
30102: 
30103: 
30104: 
30105:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 777/1999 vp
30106: 
30107:                                               Kansaneläkelaitoksen johdon toiminta ja eläk-
30108:                                               keiden takaisinperintä
30109: 
30110: 
30111: 
30112: 
30113: Eduskunnan puhemiehelle
30114: 
30115: Kansaneläkelaitos on koko olemassaolonsa ajan          kaan luettuina. Samalla tehtäisiin päätös, että Ke-
30116: kiusannut vähäosaisia eläkkeensaajia lähettele-        lan virkailijoiden tekemästä virheestä johtuvia
30117: mällä omien virheidensä jälkeen karhukirjeitä,         maksuja ei koskaan perittäisi taannehtivasti ta-
30118: joiden kautta karhutaan takaisin liikaa maksettu-      kaisin. Tämä olisi oikeus ja kohtuus.
30119: ja markkoja ja ilmoitetaan uusien laskelmien
30120: alentamista eläkkeistä. Sellaisten ihmisten elä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30121: mä,joiden toimeentulo muutenkin on siinä "Nak-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30122: kilan kirkon vaiheilla", tuntuu romahtavan täy-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30123: sin, koska tehdyt suunnitelmat romuttuvat. Jos-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30124: kus on tuntunut siltä, että Kelan virkailijat teke-
30125: vät tätä piruuttaan aiheuttaakseen ihmisille mie-            Mitä mieltä hallitus on siitä, että Kelan
30126: lipahaa. Varsinkin takaisinperiminen on tuskan               johtajilta perittäisiin takaisin ravintola-
30127: paikka. Sen vielä ymmärtää, että väärin tehty elä-            illoista, autokaupoista ja ulkomaanmat-
30128: kepäätös oikaistaan päätöshetkestä alkaen. Nyt               koista saatu hyöty ja samalla tehtäisiin
30129: olisi paikallaan, että Kelan johtajilta perittäisiin         sääntö, että Kelan virkailijan tekemästä
30130: takaisin hotelli Kämpin ruokalaskut sekä hyöty               virheestä johtuvia maksuja ei saisi elä-
30131: alennushintaan myydyistä autoista ynnä muut                  keoikaisun yhteydessä periä eläkkeen-
30132: saadut aiheettomat edut ulkomaanmatkat mu-                   saajilta taannehtivasti?
30133: 
30134: 
30135: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
30136: 
30137:     Sulo Aittoniemi /alk
30138: 
30139: 
30140: 
30141: 
30142:                                                                                                  Versio 2.0
30143: KK 777/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
30144: 
30145: 
30146: 
30147: 
30148: Eduskunnan puhemiehelle
30149: 
30150: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       syytteen nostamiseksi, jos laitoksen hallituksen
30151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jäsen on syyllistynyt virkavirheeseen.
30152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee val-
30153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-     tioneuvostolle lait, joiden perusteella Kansanelä-
30154: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kelaitos maksaa eläke- ja muita etuuksia. Minis-
30155: sen KK 777/1999 vp:                                  terillä tai ministeriöllä ei sen sijaan ole toimival-
30156:                                                      taa puuttua Kansaneläkelaitoksen toimintatapoi-
30157:       Mitä mieltä hallitus on siitä, että Kelan      hin tai hallintoon.
30158:       johtajilta perittäisiin takaisin ravinto-          Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun kan-
30159:        lailloista, autokaupoista ja ulkomaan-        saneläkkeiden takaisinperintään, Kansaneläke-
30160:       matkoista saatu hyöty ja samalla tehtäi-       laitos on tehnyt kuluvana syksynä selvityksen,
30161:       siin sääntö, että Kelan virkailijan teke-      jossa verrattiin kansaneläkkeitä, työeläkkeitä ja
30162:       mästä virheestä johtuvia maksuja ei sai-       niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä (sotilasvam-
30163:       si eläkeoikaisun yhteydessä periä eläk-        ma-, liikenne- ja tapaturmaeläkkeitä) koskevia
30164:       keensaajilta taannehtivasti?                   eri eläkelaitosten tietokantoja. Vertailussa tutkit-
30165:                                                      tiin noin 700 000 eläkkeensaajan tiedot. Selvi-
30166: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tyksen perusteella tulisi alustavien tulosten mu-
30167: ti seuraavaa:                                        kaan noin 7 000 eläkkeensaajan kansaneläkettä
30168: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,      joko pienentää tai suurentaa. Virheellisten pää-
30169: joka myöntää ja maksaa muun muassa kansan-           tösten osuus on siten vain prosentti tutkituista
30170: eläkkeet. Laitoksen velvollisuutena on jatkuvas-     eläkepäätöksistä.
30171: ti seurata eläkepäätösten oikeellisuutta ja yhden-       Kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin mu-
30172: mukaisuutta. Kansaneläkelaitoksen toimintaa          kaan kansaneläkkeen määrää on tarkistettava, jos
30173: valvovat kansanedustajien keskuudesta valitut        kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on ta-
30174: valtuutetut. Kansaneläkelaitoksella on johtajis-     pahtunut muutos. Tämän mukaisesti Kansanelä-
30175: tosta muodostettu sisäinen hallitus, jonka toimia    kelaitos on velvollinen tarkistamaan maksussa
30176: valtuutetut valvovat. Valvonta on niin sanottua      olevan eläkkeen määrän.
30177: jälkikäteisvalvontaa. Valtuutetut valitsevat myös        Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
30178: Kansaneläkelaitoksen tilintarkastajat.               mukaan tapauksissa, joissa eläkettä on maksettu
30179:    Kansaneläkelaitoksen valtuutetut vahvistavat      liikaa, laitos oikaisee virheellisen eläkepäätök-
30180: vuosittain Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen       sen, jos eläkkeensaaja antaa oikaisun tekemiseen
30181: ja päättävät siinä yhteydessä vastuuvapauden         suostumuksensa. Ellei suostumusta päätöksen oi-
30182: myöntämisestä laitoksen hallitukselle. Eduskun-      kaisuun saada, Kansaneläkelaitos hakee vakuu-
30183: nan vahvistaman valtuutettujen johtosäännön          tusoikeudelta virheellisen päätöksen poistamis-
30184: mukaan valtuutetut voivat tarpeelliseksi katso-      ta. Poistohakemuksen käsittelyajaksi Kansanelä-
30185: massaan asiassa vaatia Kansaneläkelaitoksen          kelaitos antaa uuden väliaikaisen eläkepäätök-
30186: hallitukselta tarkemman selvityksen. Valtuutet-      sen, jotta liikamaksua ei kertyisi enempää.
30187: tujen tehtävänä on myös ryhtyä toimenpiteisiin
30188: 
30189: 2
30190: Ministerin vastaus                                           KK 777/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30191: 
30192: 
30193:     Sen jälkeen kun eläkkeen pienentämistä kos-        heestä, vaatisi lainmuutoksen. Yhdenvertaisuus-
30194: keva päätös on tullut lainvoimaiseksi, Kansan-         periaatteen mukaisesti tällaisen lainmuutoksen
30195: eläkelaitos tekee liikaa maksetun eläkkeen takai-      tulisi koskea vastaavalla tavalla myös muita Kan-
30196: sinperintää koskevan päätöksen. Kansaneläkelai-        saneläkelaitoksen maksamia etuuksia, esimer-
30197: toksen etuuksien takaisinperintäsäännökset yh-         kiksi asumistukea, opintotukea, työttömyystur-
30198: denmukaistettiin 1.5.1997 voimaan tulleella lain-      vaa, sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa.
30199: muutoksella. Kansaneläkkeiden takaisinperin-               Eduskunnan valitsemat valtuutetut ovat ky-
30200: nässä sovelletaan kansaneläkelain 88 a §:ää.           seessä olevassa takaisinperintäasiassa todenneet,
30201: Lain lähtökohtana on, että liikaa maksettu eläke       että eläkkeensaajien päätösten muuttamiseen
30202: on perittävä takaisin.                                 sekä takaisinperintämenettelyyn liittyvä lainsää-
30203:     Takaisinperinnästä       voidaan      matmtun      däntö on ajanmukainen ja mahdollistaa yksilöl-
30204: 88 a §:n 2 momentin mukaan luopuajoko koko-            listen olosuhteiden huomioon ottamisen.
30205: naan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuullisek-        Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa eläkkei-
30206: si eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuu-         den takaisinperintää koskevaa tilannetta. Sen li-
30207: den saajantai hänen edustajansa vilpillisestä me-      säksi eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
30208: nettelystä. Kansaneläkelain 88 a §:ää koskevan         (HE 163/1999 vp), jolla Kansaneläkelaitoksen
30209: hallituksen esityksen (HE 7/1997 vp) perustelu-        takautumisoikeutta laajennettaisiin työ- ja tapa-
30210: jen mukaan kohtuullisuutta harkittaessa otetaan        turmaeläkkeisiin. Tämä uudistus tulee jatkossa
30211: huomioon muun muassa eläkkeensaajan sosiaali-          jossain määrin vähentämään tämänkin kaltaisten
30212: nen tilanne ja taloudellinen asema. Lähtökohta-        eläkkeiden takaisinperintätilanteiden syntymistä.
30213: na on etuuden saajan kokonaistilanteen selvittä-          Kansaneläkelaitos on ilmoittanut ryhtyneensä
30214: minen. Kenenkään toimeentulo ei saa vaarantua          toimenpiteisiin, jotta eri paikallistoimistoissa
30215: takaisinperinnän vuoksi.                               tehtävät takaisinperintäpäätökset tehtäisiin mah-
30216:     Hallintomenettelylain periaatteiden mukaan         dollisimman yhdenmukaisin perustein. Viime
30217: Kansaneläkelaitos on velvollinen kuulemaan             kädessä muutoksenhakumenettelyllä turvataan
30218:  eläkkeensaajaa, ennen kuin takaisinperintää kos-      eri aikana ja eri paikkakunnilla tehtyjen päätös-
30219:  keva päätös tehdään. Eläkkeensaaja voi valittaa       ten yhdenmukaisuus.
30220:  takaisinperintäpäätöksestä ensin tarkastuslauta-         Virheellisten eläkepäätösten ja niistä aiheutu-
30221:  kuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Jos päätök-      vien takaisinperintätilanteiden ennalta estämi-
30222:  sestä valitetaan, perintätoimenpiteisiin ei ryhdy-    seksi sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeä-
30223:  tä, ennen kuin valitusasteen päätös on tullut lain-   nä, että eläkejärjestelmien välistä tietojen siirtoa
30224:  voimaiseksi.                                          ja yhteydenpitoa edelleen kehitetään. Kehittä-
30225:      Edellä kerrotuo mukaisesti takaisinperinnästä     mishanke on esillä myös julkisuus- ja tietosuoja-
30226:  on mahdollista luopua osittain tai kokonaan,          lainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuu-
30227:  mutta se edellyttää aina yksilökohtaista harkin-      tosten valmistelun yhteydessä. Lisäksi ministe-
30228:  taa ja päätöksentekoa. Näin ollen periaatepäätös,     riö tulee kiinnittämään koko sosiaalivakuutuk-
30229:  jolla luovuttaisiin kaikista takaisinperinnöistä      sen osalta huomiota eläkepäätösten ymmärrettä-
30230:  esimerkiksi silloin, kun takaisinperintä johtuu       vyyden parantamiseen.
30231:  Kansaneläkelaitoksen virkailijan tekemästä vir-
30232: 
30233: 
30234: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
30235: 
30236:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30237: 
30238: 
30239: 
30240: 
30241:                                                                                                          3
30242: KK 777/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                       Ministems svar
30243: 
30244: 
30245: 
30246: 
30247: Tili riksdagens talman
30248: 
30249: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      sionsanstaltens styrelse. Till fullmäktiges upp-
30250: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       gifter hör också att vidta åtgärder för väckande av
30251: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      åtal, om en medlem av anstaltens styrelse har
30252: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       gjort sig skyldig till tjänstefel.
30253: mål SS 77711999 rd:                                      För statsrådets del bereder social- och hälso-
30254:                                                       vårdsministeriet de lagar enligt vilka Folkpen-
30255:        Vad anser regeringen om tanken att den         sionsanstalten betalar pensioner och andra för-
30256:       fördel som FPA:s direktörer fått tili           måner. Ministern eller ministeriet har däremot
30257:       följd av restaurangkvällar, bilaffärer          inte befogenhet att ingripa i Folkpensionsanstal-
30258:       och utlandsresor ska/1 krävas tilihaka av       tens verksarnhet eller förvaltning.
30259:       dem och att det samtidigt fastställs en            Vad gäller återkrav av folkpensioner, vilket
30260:       regel enligt viiken fe/aktiga utbetalning-      avses i spörsmålet, har Folkpensionsanstalten un-
30261:       ar som beror på FPA:s tjänstemän inte           der hösten gjort en utredning där manjämfört de
30262:       får återkrävas retroaktivt hos pensions-        databaser hos olika pensionsanstalter som inne-
30263:       tagarna i samband med pensionsrättel-           håller uppgifter om folkpensionema, arbetspen-
30264:       ser?                                            sionerna och de s.k. SOLITA-pensionema (pen-
30265:                                                       sioner som betalas på grundval av skador som
30266: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ådragits i militärtjänst, trafikförsäkringen och
30267: föra följande:                                        olycksfallsförsäkringen). Vid jämförelsen kon-
30268: Folkpensionsanstalten, som är underställd riks-       trollerades ca 700 000 pensionstagares uppgif-
30269: dagen, beviljar och betalar bl.a. folkpensionerna.    ter. Enligt de preliminära resultaten av utredning-
30270: Det är anstaltens skyldighet att hela tiden ge akt    en borde ca 7 000 pensionstagares folkpension
30271: på att pensionsbesluten fattas på ett riktigt och     antingen sänkas eller höjas. Således är andelen
30272: enhetligt sätt. Folkpensionsanstaltens verksam-       felaktiga beslut av de kontrollerade pensionsbe-
30273: het övervakas av fullmäktige, som valts bland         sluten bara en procent.
30274: riksdagsledamöterna. Folkpensionsanstalten har           Enligt 32 a § 1 mom. folkpensionslagen
30275: en av ledningens medlemmar bestående intern           skall folkpensionen rättas till sitt belopp, om det
30276: styrelse, vars verksamhet övervakas av fullmäk-       skett en ändring i de inkomster som inverkar på
30277: tige. Övervakningen består av s.k. efterhands-        folkpensionen. 1 enlighet med det är Folkpen-
30278: kontroller. Fullmäktige väljer även Folkpen-          sionsanstalten skyldig att kontrollera de pensio-
30279: sionsanstaltens revisorer.                            ner som betalas.
30280:    Folkpensionsanstaltens fullmäktige fastställer        Av Folkpensionsanstaltens utredning framgår
30281: årligen Folkpensionsanstaltens bokslut och be-        att anstalten, när det gäller fall där pension har
30282: slutar i detta sammanhang om beviljande av an-        betalats till ett för stort belopp, rättar det felakti-
30283: svarsfrihet för anstaltens styrelse. Enligt den in-   ga pensionsbeslutet om pensionstagaren ger sitt
30284: struktion som riksdagen fastställt för fullmäktige    samtycke till rättelsen. lfall pensionstagaren inte
30285: kan fullmäktige i frågor som är av särskilt intres-   ger sitt samtycke tili att beslutet rättas, ansöker
30286: se kräva en noggrannare utredning av folkpen-         Folkpensionsanstalten om undanröjande av det
30287: 
30288: 
30289: 4
30290: Ministems svar                                                   KK 777/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30291: 
30292: 
30293: felaktiga beslutet hos försäkringsdomstolen. För           fel av Folkpensionsanstaltens tjänsteman, kräver
30294: den tid under viiken ansökan behandlas fattar              således en lagändring. 1 enlighet med likställig-
30295: Folkpensionsanstalten ett nytt, interimistiskt             hetsprincipen borde en sådan lagändring också
30296: pensionsbeslut så att förmånen inte längre skall           gälla Folkpensionsanstaltens övriga förmåner på
30297: betalas tili ett för stort belopp.                         motsvarande sätt, t.ex. bostadsbidraget, studie-
30298:     Efter att beslutet om att pensionen minskas har        stödet, utkomstskyddet för arbetslösa, sjukdag-
30299: vunnit laga kraft fattar Folkpensionsanstalten ett         penningen och rehabiliteringspenningen.
30300: beslut som gäller återkrav av den pension som                 Fullmäktige, som valts av riksdagen, har i den
30301: betalats till ett för stort belopp. Bestämmelsema          aktuella återkravsfrågan konstaterat att den lag-
30302: om återkrav av Folkpensionsanstaltens förmåner             stiftning som gäller ändring av pensionstagamas
30303: förenhetligades genom en lagändring som trädde             beslut samt återkravsförfarandet är tidsenlig och
30304: i kraft den 1 maj 1997. Vid återkrav av folkpen-           ger rum för beaktande av individuella omständig-
30305: sion tillämpas 88 a § folkpensionslagen. Ut-               heter.
30306: gångspunkten i lagen är att pension som betalats               Social- och hälsovårdsministeriet följer med
30307: till ett för stort belopp skall återkrävas.                återkravet av pensionerna. Dessutom har re-
30308:     Enligt 88 a § 2 mom. kan återkravet från-              geringen avlåtit en proposition tili riksdagen
30309: gås helt eller delvis, om detta anses skäligt och          (RP 163/1999 rd), genom viiken Folkpensions-
30310: det att förmånen betalades utan grund inte berod-          anstaltens regressrätt utvidgas tili att omfatta ar-
30311: de på svikligt förfarande från förmånstagarens el-         bets- och olycksfallspensioner. Denna reform
30312: ler hans företrädares sida. Enligt motiveringen            kommer i fortsättningen att i någon mån förhin-
30313: till den regeringsproposition som gäller ändring           dra att dylika situationer med återkrav av pensio-
30314: av 88 a § folkpensionslagen (RP 7/1997 rd)                 ner uppstår.
30315: skall vid skälighetsprövningen bl.a. beaktas pen-             Folkpensionsanstalten har uppgett att anstal-
30316: sionstagarens sociala situation och ekonomiska             ten vidtagit åtgärder för att de beslut om återkrav
30317: ställning. Utgångspunkten är att förmånstaga-              som fattas vid olika lokalbyråer skall basera sig
30318: rens totala situation utreds. Utkomsten får inte           på så enhetliga grunder som möjligt. Genom full-
30319: äventyras tili följd av återkrav.                          följdsförfarande säkerställs i sista hand att de be-
30320:     Enligt principema i lagen om förvaltningsför-          slut som fattats vid olika tidpunkter och på olika
30321: farande måste Folkpensionsanstalten höra pen-              orter är enhetliga.
30322: sionstagaren innan beslutet om återkrav fattas.               För att förebygga felaktiga pensionsbeslut och
30323: Pensionstagaren kan överklaga beslutet först hos           därpå följande återkrav anser social- och hälso-
30324: prövningsnämnden och sedan hos försäkrings-                vårdsministeriet att det är viktigt att dataöverfö-
30325: domstolen. Om beslutet överklagas, vidtas inga             ringen och kontakten mellan pensionssystemen
30326:  åtgärder för återkrav förrän besvärsinstansens            vidareutvecklas. Ett utvecklingsprojekt är aktu-
30327:  beslut vunnit laga kraft.                                 ellt också i samband med beredningen av de lag-
30328:     Enligt det ovan nämnda är det möjligt att helt         ändringar som hänför sig till revideringen av of-
30329:  eller delvis frångå återkravet, men det förutsätter       fentlighets- och datasekretesslagstiftningen. Vi-
30330:  alltid att fallet prövas särskilt och att beslutet fat-   dare kommer ministeriet att för hela socialförsäk-
30331:  tas särskilt. Ett principbeslut, genom vilket alla        ringens del fåsta uppmärksamhet vid att pen-
30332:  återkrav frångås t.ex. då återkravet beror på ett         sionsbesluten skall bli begripligare.
30333: 
30334: 
30335: 
30336: Helsingfors den 7 december 1999
30337: 
30338:      Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
30339: 
30340: 
30341: 
30342: 
30343:                                                                                                              5
30344:                                                               KK 778/1999 vp - Matti Saarinen /sd
30345: 
30346: 
30347: 
30348: 
30349:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 778/1999 vp
30350: 
30351:                                              Valaistuksen ja hirviaidan rakentaminen valta-
30352:                                              tielle 1 välille V eikkola-Lohj anharj u
30353: 
30354: 
30355: 
30356: 
30357: Eduskunnan puhemiehelle
30358: 
30359: Valtatie 1 on eräs maamme vilkkaimmin liiken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30360: nöidyistä valtateistä. Erittäin paljon liikennettä    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30361: on moottoritieosuudella Helsinki-Lohjanharju.         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30362: Toistaiseksi tästä tieosuudesta on valaistu ja hir-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30363: viaidalla suojattu vain tieosuus Helsingistä Veik-
30364: kolaan.                                                     Onko hallitus tietoinen perusteluissa
30365:    Kuten yleisesti on tiedossa- ja käsitystä vah-           tarkoitetun ongelman olemassaolosta ja
30366: vistavat myös onnettomuustilastot -          osuus
30367: VeikkoJa-Lohjanharju on liikenneturvallisuu-                mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30368: den kannalta sekä valaistuksen että hirviaidan              tyä asiantilan korjaamiseksi?
30369: tarpeessa.
30370: 
30371: 
30372: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1999
30373: 
30374:     Matti Saarinen /sd
30375: 
30376: 
30377: 
30378: 
30379:                                                                                                Versio 2.0
30380: KK 778/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                       Ministerin vastaus
30381: 
30382: 
30383: 
30384: 
30385: Eduskunnan puhemiehelle
30386: 
30387: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa              Reisingin-Lohjanharjun tiejaksolla hirviaita
30388: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           on rakennettu Veikkolaan saakka. Tievalaistus
30389: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         puolestaan päättyy Nupurin ja Veikkolan välille
30390: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-         Kolmperään kohtaan, jossa vanha valtatie ylittää
30391: risen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          moottoritien. Hirviaidan ja valaistuksen loppu-
30392: KK 778/1999 vp:                                         minen selittyy sillä, että valtatiellä l liikenne-
30393:                                                         määrä suunnilleen puolittuu Veikkolan ja Palo-
30394:        Onko hallitus tietoinen perusteluissa            järven liittymien jälkeen länteen päin kuljettaes-
30395:        tarkoitetun ongelman olemassaolosta ja           sa.
30396:                                                             Niukan tienpidon rahoituksen vuoksi kaikkia
30397:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        sinänsä perusteltuja hankkeita ei valitettavasti
30398:        tyä asiantilan korjaamiseksi?                    voida toteuttaa niin nopeasti kuin olisi toivotta-
30399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           vaa. Tielaitos on laatinut suunnitelmat valaistuk-
30400: ti seuraavaa:                                           sen jatkamisesta Kolmperästä Palojärvelle. Han-
30401:                                                         ke toteutunee näillä näkymin aikaisintaan vuon-
30402: Vilkkaasti liikennöidyillä teillä valaistus ja hirvi-   na 2003. Myös Palojärven ja Lohjanharjun välin
30403: aidat parantavat kiistattomasti liikenneturvalli-       valaisemisesta on laadittu suunnitelma. Nykyi-
30404: suutta ja ajomukavuutta. Näin on etenkin ranni-         sellä liikennemäärällä - noin 14 000 ajoneu-
30405: kon tuntumassa, missä hirvieläimet keväällä             voalvrk- hanke ei kuitenkaan sijoitu aivan kii-
30406: vaeltavat meren rantaan ja talveksi metsän suo-         reellisimpien hankkeiden joukkoon. Yleensä va-
30407: jaan. Moottoriteiden suuret liikennemäärät -ja          laistuksen rakentamisen kannattavuusrajana pi-
30408: sen vuoksi suhteellisen suuret vahinkojen mää-          detään moottoritiellä liikennemäärää 18 000 ajo-
30409: rät - tekevät riista-aidat ja myös valaistuksen         neuvoa/vrk. Hirviaidan jatkamista Veikkolasta
30410: niillä yleensä tarpeellisiksi. Helsingin ja Lohjan-     länteen lähivuosina ei valitettavasti myöskään
30411: harjun välisellä tieosalla on viiden viime vuoden       voida luvata.
30412: aikana sattunut viisi henkilövahinkoon johtanut-            Tielaitos seuraa tilannetta valtatiellä l ja ottaa
30413: ta hirvikolaria. Valtatien l moottoritieosuuden         hankkeet toteuttamisohjelmiinsa rahoitustilan-
30414: onnettomuusriski ei tilastojen mukaan kuiten-           teen sen salliessa.
30415: kaan ole suurempi kuin muilla moottoriteillä.
30416: 
30417: 
30418: 
30419: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
30420: 
30421:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30422: 
30423: 
30424: 
30425: 
30426: 2
30427: Ministems svar                                                   KK 778/1999 vp -       Matti Saarinen /sd
30428: 
30429: 
30430: 
30431: 
30432: Tili riksdagens talman
30433: 
30434: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         1an Nupurböle och Veikkola upphör vägbelys-
30435: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ningen dock i Kolmperä, där den gamla riksvä-
30436: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-        gen korsar motorvägen. Det faktum att älg-
30437: ti Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål       stängslet och belysningen upphör har sin förkla-
30438: SS 778/1999 rd:                                         ring i att trafikflödet i stort sett halveras efter an-
30439:                                                         slutningama till Veikkola och Palojärvi i fård-
30440:        ir regeringen medveten om det problem            riktning västerut.
30441:        som avses i motiveringen, och                       Tyvärr är det till följd av den knappa finansie-
30442:                                                         ringen för väghållningen dock inte möjligt att så
30443:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            snabbt som det skulle vara önskvärt förverkliga
30444:        för att avhjälpa situationen?                    alla sådana projekt som i sig kan motiveras. Väg-
30445: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         verket har gjort upp planer om en fortsättning på
30446: föra följande:                                          belysningen från Kolmperä till Palojärvi. Som
30447:                                                         det nu ser ut kommer projektet troligtvis att ge-
30448: Belysning och älgstängsel förbättrar utan tvekan        nomföras tidigast 2003. Det har också gjorts upp
30449: trafiksäkerheten och körbekvämligheten på liv-          en plan om belysning på avsnittet Palojärvi -
30450: ligt trafikerade vägar. Detta är fallet i synnerhet i   Lojoåsen. Med det nuvarande trafikflödet, dvs.
30451: kustbandet där hjortdjuren vandrar till havet på        ca 14 000 fordon per dygn, hör projektet dock
30452: våren och in i skogen till vintem för att få skydd.     inte riktigt till de mest skyndsamma projekten.
30453: Det stora trafikflödet på motorvägama - och till        Det antal fordon som vanligtvis betraktas som
30454: följd av detta det relativt stora antalet olyckor-      lönsamhetsgräns när det gäller att förse en motor-
30455: gör att viltstängslen och även belysning vanligt-       väg med belysning är 18 000 fordon per dygn.
30456: vis är nödvändiga på dem. Under det senaste året        Tyvärr är det inte heller möjligt att ge något löfte
30457: har det på vägsträckan mellan Helsingfors och           om en fortsättning på älgstängslet från Veikkola
30458: Lojoåsen inträffat fem älgkollisioner som orsa-         västerut under de närmast kommande åren.
30459: kat personskador. Enligt statistiken är olycksris-         Vägverket följer situationen på riksväg 1 och
30460: ken på riksväg 1 dock inte större än på andra mo-       upptar projekten i sina program för förverkligan-
30461: torvägar.                                               de när finansieringsläget tillåter detta.
30462:    På vägavsnittet Helsingfors-Lojoåsen har
30463: älgstängslet byggts ända fram till Veikkola. Mel-
30464: 
30465: 
30466: 
30467: Helsingfors den 29 november 1999
30468: 
30469:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30470: 
30471: 
30472: 
30473: 
30474:                                                                                                              3
30475:                     1
30476:                     1
30477:                 1
30478:                 1
30479:                 1
30480:             1
30481:             1
30482:         1
30483:         1
30484:     1
30485:     1
30486:     1
30487: 1
30488: 1
30489: 1
30490:                                                             KK 779/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
30491: 
30492: 
30493: 
30494: 
30495:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 779/1999 vp
30496: 
30497:                                             Muistopatsaan pystyttäminen sota-ajan sanka-
30498:                                             reille
30499: 
30500: 
30501: 
30502: 
30503: Eduskunnan puhemiehelle
30504: 
30505: Hävityn sodan jälkeen suomalaisia nöyryytettiin      tuille pitäisi pystyttää patsas, samoin Tömille
30506: oikein kunnolla. Pakotettiin säätämään taanneh-      patsas sotilasarvon palauttamisen lisäksi.
30507: tiva laki, jolla sodanaikaiset johtajat tuomittiin
30508: pitkiin vankeusrangaistuksiin. Noilta ajoilta on     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30509: muitakin kansallisia häpeätahroja. Sotasankari       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30510: Lauri Tömi menetti sotilasarvonsa ja joutui läh-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30511: temään tietyllä tavoin maanpakoon. Nyt hänen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30512: käyttämänsä helikopterin osia kerätään pyhäin-
30513: jäännöksinä Vietnamin metsistä.                            Aikooko hallitus ryhtyä kiillottamaan
30514:    Häväistyjen sankareiden kunnia pitäisi palaut-          kansallista kunniaamme ryhtymällä toi-
30515: taa. Ensinnäkin pitäisi julistaa sotasyyllisyys-           menpiteisiin     sotasyyllisyysoikeuden-
30516: oikeuden tuomiot mitättömiksi ja pakon alla syn-           käynnin tuomioiden julistamiseksi mi-
30517: tyneiksi. Toiseksi pitäisi palauttaa Tömi-vaina-           tättömiksi, sotasankari Törnin sotilasar-
30518: jalle sotilasarvo, joka -jos oikein muistan -              von palauttamiseksi sekä juhlavan pat-
30519: häneltä riistettiin. Kolmanneksi ja viimeiseksi            saan pystyttämiseksi sotasyyllisyysoi-
30520: kaikille sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomi-            keudenkäynnissä tuomituille ja sankari
30521:                                                            Törnille?
30522: 
30523: 
30524: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
30525: 
30526:     Sulo Aittaniemi /alk
30527: 
30528: 
30529: 
30530: 
30531: 28 200678
30532:                                                                                               Versio 2.0
30533: KK 779/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                 Ministerin vastaus
30534: 
30535: 
30536: 
30537: 
30538: Eduskunnan puhemiehelle
30539: 
30540: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       purkamisella ei voitaisi palauttaa sellaista, mikä
30541: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ei ole koskaan mennytkään.
30542: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Asiassa on liittymäkohtia vuonna 1992 esitet-
30543: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      tyyn kirjalliseen kysymykseen, joka koski ns.
30544: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        asekätkentäjuttua ja siinä tuomittujen kunnian
30545: sen KK 779/1999 vp:                                   palauttamista kumoamaHa asekätkentälaki. Oi-
30546:                                                       keusministeri Hannele Pokka totesi 15.4.1992
30547:        Aikooko hallitus ryhtyä kiillottamaan          eduskunnalle antamassaan vastauksessaan mm.,
30548:        kansallista kunniaamme ryhtymällä              että ajatus tuomittujen kunnian palauttamisesta
30549:        toimenpiteisiin sotasyyllisyysoikeuden-        tällaisia virallisia keinoja käyttämällä on poh-
30550:        käynnin tuomioiden julistamiseksi mi-          joismaiselle yhteiskunnalliselle ja juridiselle pe-
30551:        tättömiksi, sotasankari Törnin sotilasar-      rinteelle vierasta. Sen sijaan oikeushistoriallinen
30552:        von palauttamiseksi sekä juhlavan pat-         tutkimus ja julkinen keskustelu ovat luontevam-
30553:        saan pystyttämiseksi sotasyyllisyysoi-         pia tapoja arvioida menneitä tapahtumia. Oikeus-
30554:        keudenkäynnissä tuomituille ja sankari         ministeriö asetti myös työryhmän tarkemmin sel-
30555:        Törnille?                                      vittämään asiaa. Työryhmän loppupäätelmä
30556:                                                       14.10.1992 valmistuneessa selvityksessä oli, että
30557: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         aikoinaan asekätkentälain nojalla langetettuihin
30558: ti seuraavaa:                                         tuomioihin ei ole enää syytä milläänjulkisen val-
30559: Tasavallan presidentti voi Suomen Hallitusmuo-        lan toimenpiteellä puuttua.
30560: don 29 §:n mukaan yksityisissä tapauksissa ar-           Patsaan pystyttämistä koskevaan kysymyk-
30561: moa antamalla kumota rangaistuksen tai lieven-        seen oikeusministeriö on saanut opetusministe-
30562: tää sitä. Yleinen armahdus vaatisi asiaa koske-       riöltä tiedon, jonka mukaan opetusministeriö on
30563: van lain säätämistä. Sotasyyllisyysoikeuden-          tukenut sotavainajien muiston vaalimista mm. ra-
30564: käynnit olivat sen ajan historiaa, ja niissä annet-   hoittamana ja johtamalla useiden muistomerk-
30565: tujen tuomioiden mitättömäksi julistaminen tai        kien pystyttämistä Suomen sodissa vuosina
30566: purkaminen jälkikäteen, pitkän ajan kuluttua, ei      1939-1944 kaatuneille ja vankileireillä sota-
30567: ole juridisesti eikä muutenkaan perusteltua. On       vankeudessa menehtyneille suomalaisille.
30568: huomattava, että näissä oikeudenkäynneissä tuo-          Hallitus ei katso aiheelliseksi ryhtyä kysy-
30569: mittujen kunnia ei ole mennyt eli tuomioiden          myksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
30570: 
30571: 
30572: 
30573: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
30574: 
30575:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
30576: 
30577: 
30578: 
30579: 
30580: 2
30581: Ministerns svar                                              KK 779/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
30582: 
30583: 
30584: 
30585: 
30586: Till riksdagens talman
30587: 
30588: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Detta ärende anknyter tili ett skriftligt spörs-
30589: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        mål som ställdes år 1992 om det s.k. vapenundan-
30590: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        gömningsfallet och återställande av de dömdas
30591: Sulo Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga          heder genom att upphäva vapenundangöm-
30592: spörsmål SS 779/1999 rd:                               ningslagen. 1 sitt svar av den 15 april 1992 tili
30593:                                                        riksdagen konstaterade justitieminister Hannele
30594:        imnar regeringen ta itu med att resti-          Pokka bland annat att tanken på att återställa de
30595:        tuera vår nationella ära genom att vidta        dömdas heder med dylika officiella metoder är
30596:        åtgärder för att ogiltigförklara domar-         främmande för den nordiska samhälleliga och ju-
30597:        na under krigsansvarighetsprocessen,            ridiska traditionen. Däremot är den rättshistoris-
30598:        återställa krigshjälten Törnis militära         ka forskningen och allmänna diskussionen natur-
30599:        grad samt resa en värdig staty över dem         ligare fora för att utvärdera historien. Justitiemi-
30600:        som dömdes i krigsansvarighetsproces-           nisteriet tillsatte även en arbetsgrupp för att när-
30601:        sen och hjälten Törni?                          mare utreda ärendet. 1 den utredning som blev
30602:                                                        klar den 14 oktober 1992 var arbetsgruppens slut-
30603: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sats att det offentliga inte längre har skäl att be-
30604: föra följande:                                         fatta sig med de domar som en gång meddelades
30605: Enligt 29 § Regeringsformen för Finland kan re-        med stöd av vapenundangörnningslagen.
30606: publikens presidenten i enskilda fall genom be-            Vad gäller frågan om att resa en staty har jus-
30607: viljande av nåd upphäva eller mildra straff. Am-       titieministeriet informerats av undervisningsmi-
30608: nesti kräver att en lag stiftas. Krigsansvarighets-    nisteriet, att det har understött arbetet med att
30609: processen var ett bam av sin tid och ett ogiltigför-   vårda minnet av de stupade, bland annat genom
30610: klarande eller återbrytande av de domar som gavs       att finansiera och leda resningen av flera monu-
30611: under den i efterhand efter en lång tid är varken      ment över de finländare som stupade i Finlands
30612: juridiskt eller annars motiverat. Det bör observe-     krig och dog i krigsfångenskap i fångläger mel-
30613: ras att de som dömdes i dessa rättegångar inte         lan 1939-1944.
30614: förlorade sin heder, och man kan inte genom åter-          Regeringen anser det inte vara motiverat att
30615: brytande av dom återge något som aldrig gått för-      vidta de åtgärder som avses i spörsmålet.
30616: lorat.
30617: 
30618: 
30619: 
30620: Helsingfors den 8 december 1999
30621: 
30622:     Justitieminister Johannes Koskinen
30623: 
30624: 
30625: 
30626: 
30627:                                                                                                          3
30628:                                                               KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas
30629: 
30630: 
30631: 
30632: 
30633:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 780/1999 vp
30634: 
30635:                                             Asbestille altistuneiden terveydentilan jälkiseu-
30636:                                             ranta ja asbestivaaran vähentäminen
30637: 
30638: 
30639: 
30640: 
30641: Eduskunnan puhemiehelle
30642: 
30643: Asbestin aiheuttamien syöpien määrä on ollut         kopussin syöpä, ilmenevät usein keuhkokuumee-
30644: laskussa, sen sijaan lievempien sairauksien mää-     na tai vatsakipuina. Asbestille altistuminen ai-
30645: rä on lisääntynyt. Erilaisissa ammateissa työs-      heuttaa myös pölykeuhkoa.
30646: kentelevien altistuminen asbestille on laaja on-         Asbestille altistuneiden seurantatarve on kiis-
30647: gelma. Maailman mitassa asbestisyövät tappavat       taton asia. Ongelma on kuitenkin se, että seuran-
30648: 50 000-60 000 ihmistä vuodessa. Tapaturma-           ta on jätetty perus- ja erikoissairaanhoidon tehtä-
30649: vakuutuksen rekisterin mukaan vuonna 1997            väksi ottamatta kantaa siihen, kuinka usein tar-
30650: Suomessa kuoli 105 potilasta asbestin aiheutta-      kastuksessa pitää käydä. Työterveyshuollon yh-
30651: miin sairauksiin. Asbestiammattitauteja rekiste-     teydessä seuranta saattaa olla säännöllisempää,
30652: röidään vuodessa 600-700 tapausta.                   mutta eläkkeelle siirryttäessä tai jäätäessä muu-
30653:    Asbestille altistuneiden terveydestä pitäisi      ten työterveyshuollon ulkopuolelle seuranta jää
30654: kantaa entistä paremmin huolta. Asbestiongelma       pois ilman potilaan omaa syytä. Säännöllisen ja
30655: näkyy erityisesti rakennuksilla, autokorjaamois-     toimivan seurantajärjestelmän aikaansaaminen
30656: sa, telakoilla ja asbestiteollisuudessa työskente-   on äärimmäisen tärkeää asbestille altistumisen
30657: levien keskuudessa. Altistuneiden terveyden seu-     aiheuttamien eriasteisten sairauksien torjumisek-
30658: rannan tulisi olla nykyistä säännöllisempää ja en-   si. Samalla on ensiarvoisen tärkeää pohtia asbes-
30659: tistä laadukkaampaa. Paraneruisennusteen kan-        tin aiheuttamien vaarojen rajoittamista.
30660: nalta olisi ensiarvoisen tärkeää löytää sairaudet
30661: mahdollisimman ajoissa, ennen kuin asbestille        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30662: altistuneet alkavat oireilla. Usein altistumisen     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30663: huomaaminen on vaikeaa, koska asbestipöly on         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30664: näkymätöntä ja hajutonta. Alussa oireita ovat        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30665: hengenahdistus ja fyysisen suorituskyvyn alene-
30666: minen. Pahanlaatuiset sairaudet, kuten keuhko-             Onko hallitus tietoinen asbestille altis-
30667:  syöpä ja mesoteliooma eli vatsakalvon tai keuh-           tuneiden terveydentilan jälkiseurannan
30668:                                                            puutteista ja
30669: 
30670: 
30671: 
30672: 
30673:                                                                                                Versio 2.0
30674: KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas
30675: 
30676: 
30677: 
30678:        mitä hallitus aikoo tehdä seurantajär-
30679:       jestelmän kehittämiseksi?
30680: 
30681: 
30682: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
30683: 
30684:     Matti Kangas /vas
30685: 
30686: 
30687: 
30688: 
30689: 2
30690: Ministerin vastaus                                                KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas
30691: 
30692: 
30693: 
30694: 
30695: Eduskunnan puhemiehelle
30696: 
30697: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               massa ohjekirjassa 'Terveystarkastukset työter-
30698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             veyshuollossa, Ohjeet terveystarkastuksiksi eri-
30699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           tyistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä'.
30700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-           Tämä ohjekirja perustuu valtioneuvoston päätök-
30701: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            seen (1672/ 1992) terveystarkastuksista erityistä
30702: KK 780/1999 vp:                                           sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Sen as-
30703:                                                           bestialtistumista työssä koskevassa osassa käsi-
30704:        Onko hallitus tietoinen asbestille altis-         tellään myös työsuhteen lopettavien, eläkkeelle
30705:        tuneiden terveydentilan jälkiseurannan            jäävien ja työttömäksi joutuvien terveydenseu-
30706:        puutteista ja                                     rantatarvetta toteamalla, että työterveyshuollon
30707:                                                          tulisi opastaa näitä hakeutumaan terveystarkas-
30708:        mitä hallitus aikoo tehdä seurantajär-            tuksiin sopivaksi katsottavaan paikkaan, jolloin
30709:        jestelmän kehittämiseksi?                         ohjekirjassa annettuja terveystarkastusohjeita
30710: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              voidaan soveltaa yleisessä terveydenhuollossa
30711: seuraavaa:                                               tehtäviin tarkastuksiin.
30712:                                                              Myös      työsuojeluhallituksen    päätöksessä
30713: Asbestin aiheuttamat työperäiset haitat ovat ol-         (20511989) asbestityötä tekevien lääkärintar-
30714: leet merkittävät ja kiistattomat. Suomi on vuon-         kastuksista viitataan tarpeeseen suorittaa ter-
30715: na 1977 ratifioinut ILO:n sopimuksen N:o 139,            veystarkastuksia myös asbestialtistumisen lo-
30716: joka koskee työnteon yhteydessä syöpää synnyt-           puttua. Nykyinen säädöspohja työterveyshuol-
30717: tävistä aineista ja tekijöistä aiheutuvien vaarojen      lon suorittamille terveystarkastuksille on so-
30718: torjuntaa ja valvontaa. Sen 5 artiklan mukaan            siaali-      ja     terveysministeriön      päätös
30719: kunkin jäsenvaltion tulee ryhtyä toimenpiteisiin         (1348/1994, 7 §:n 2 mom. 5 kohta) työnantajan
30720: sen varmistamiseksi, että työntekijöille suorite-        velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja
30721: taan työssäolokauden aikana ja sen päätyttyä sel-        muun omaa työtään tekevien työterveyshuollos-
30722: laiset lääkärintarkastukset tai biologiset tai           ta.
30723: muunlaiset kokeet tai tutkimukset, jotka ovat tar-           Työterveyslaitoksen loppuraportissa 'Asbesti-
30724: peen altistuksen arvioimiseksi ja heidän tervey-         sairauksien varhaistoteaminen asbestiammatti-
30725: dentilansa tarkkailemiseksi terveydellisten vaa-         tautien seurantatutkimuksen yhteydessä 1996-
30726: rojen osalta.                                            1999', joka on päivätty 8.6.1999, todetaan, että
30727:    Lääkintöhallitus on edellä mainittuun yleisso-        "työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollos-
30728: pimukseen liittyen aikoinaan antanut terveyden-          sa ei ole kiinnitetty huomiota altistuneiden ter-
30729: huollon ammattihenkilöille ohjeet syöpää aiheut-         veydentilanjatkuvaan seurantaan ja röntgenkuvi-
30730: taville aineille , kuten asbestille, työssään altistu-   en riittävän ammattitaitoiseen tulkintaan". Sa-
30731: vien työterveyshuollon sisällöstä. Edelleen as-          massa raportissa esitetään, että "merkittävästi
30732: bestityötä tekevien terveystarkastuksia koskevat         työssään asbestille altistuneiden laadukas tervey-
30733: ohjeet on annettu sosiaali- ja terveysministeriön        dentilan seuranta työterveys- ja perusterveyden-
30734: ja Työterveyslaitoksen vuonna 1994 julkaise-             huolloissa vaatii jatkossa onnistuakseen edelleen
30735: 
30736: 
30737:                                                                                                           3
30738: KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                    Ministerin vastaus
30739: 
30740: 
30741: paljon lisätiedotusta, koulutusta ja resursseja.        Jälkiseurannan yhtenä puutteena on pidetty
30742: Korkealaatuisiin thorax-kuviin (ns. keuhkorönt-      röntgenkuvien laatua ja tulkintaa. Asbestisai-
30743: genkuvat) ja niiden tulkintaan on myös syytä pa-     rauksien diagnosoinnista on aikoinaan järjestet-
30744: nostaa tässä yhteydessä".                            ty koulutusta, ja julkaistu kirjallista materiaalia
30745:    Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveys-    Lääkintöhallituksen julkaisusarjassa. Säteilyn
30746: laitoksen edustajien välisissä neuvotteluissa on     lääketieteellistä käyttöä koskevaa sosiaali- ja ter-
30747: tänä vuonna keskusteltu asbestille työssään altis-   veysministeriön päätöstä tänä vuonna valmistel-
30748: tuneiden terveysseurannasta ja terveyspalvelu-       leen työryhmän muistio luovutettiin sosiaali- ja
30749: järjestelmän kehittämisestä asbestisairauksien       terveysministeriölle 30.9.1999. Työryhmän teh-
30750: diagnostiikassa.                                     tävä liittyi olennaisesti säteilyn lääketieteellisen
30751:    Työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketie-     käytön potilassuojelua koskevaan EY:n direktii-
30752: teellinen valvonta kuuluu työterveyshuoltolain       viin ( 1997 /43/Euratom). Päätösehdotuksessa
30753: (743/1978, 10 §:n 1 mom.) mukaan sosiaali- ja        kiinnitetään erityistä huomiota myös röntgenku-
30754: terveysministeriölle ja lääninhallitukselle siten    vauksen laadunvarmistukseen, ja se tullee voi-
30755: kuin siitä erikseen mainitaan. Työsuojeluviran-      maantullessaan vaikuttamaan parantavasti rönt-
30756: omaisten taas on valvottava, että työnantaja on      genkuvausten laatutasoon.
30757: järjestänyt työterveyshuoltolain tai sen nojalla        Olemassa olevat ohjeet asbestille altistuvien
30758: annettujen määräysten mukaan työnantajan vel-        terveystarkastuksista on aiheellista ajantasais-
30759: vollisuudeksi säädetyt työterveyshuoltopalvelut.     taa. Tämä on tarkoituksenmukaista toteuttaa, kun
30760: Koska työterveyshuoltolaki nykyisellään koskee       edellä mainittua ohjetta työterveyshuollon ter-
30761: vain töitä, joissa työnantaja on velvollinen nou-    veystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa
30762: dattamaan työturvallisuuslakia (299/1958), jää-      aiheuttavissa töissä ollaan muutenkin kokonai-
30763: vät työelämän ulkopuolelle siirtyneet tämän lain     suutena ajantasaistamassa. Tässä yhteydessä voi-
30764: valvontavelvoitteen ulkopuolelle.                    daan voimassa olevaa ohjetta myös täsmentää
30765:    Työterveyshuoltolain uudistamista varten on       ajankohtaista tietoa ja kansainvälisiä suosituksia
30766: harkittu sosiaali- ja terveysministeriön asetta-     vastaavaksi. Myös Lääkintöhallituksen ohjekirje
30767: maa työryhmää. Tämän ryhmän toimeksiannossa          (no 6839/04/80) ohjeiksi terveydenhuollon am-
30768: voisi olla mahdollista harkita lain soveltamis-      mattihenkilöille ammatissaan syöpäsairauden
30769: alan laajentamista siten, että nyt työterveyshuol-   vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille altis-
30770: lon toimien ulkopuolelle jäävät joiltain osin voi-   tuvien henkilöiden työterveyshuollon sisällöstä
30771: sivat säilyä työterveyshuollon toimenpiteiden        on tarkoituksenmukaista tarkistaa.
30772: piirissä. Toinen mahdollisuus olisi säätää erik-        Olemassa olevista ja uusittavista ohjeista on
30773: seen työelämästä poisjäävien, aiemmin työssä         perusteltua tiedottaa työterveyshuollon lisäksi
30774: syöpävaarallisille aineille altistuneiden tervey-    perusterveydenhuollon yksiköille. Terveysseu-
30775: den seurannasta.                                     rantaa suorittaville voidaan myös järjestää koulu-
30776:                                                      tustilaisuuksia.
30777: 
30778: 
30779: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
30780: 
30781:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
30782: 
30783: 
30784: 
30785: 
30786: 4
30787: Ministems svar                                                 KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas
30788: 
30789: 
30790: 
30791: 
30792: Tili riksdagens talman
30793: 
30794: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       social- och hälsovårdsministeriet och Institutet
30795: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        för arbetshygien publicerade 1994. Handboken
30796: statsrådet översänt följande av riksdagsman            baserar sig på statsrådets beslut om hälsounder-
30797: Matti Kangas /vänst undertecknade skriftliga           sökningar i arbete som medför särskild fara för
30798: spörsmål SS 780/1999 rd:                               ohälsa (1672/1992). 1 dendel av handboken som
30799:                                                        gäller personer som exponeras för asbest i sitt ar-
30800:        A.r regeringen medveten om bristerna i          bete tar man också upp behovet av hälsounder-
30801:        uppföljningen av hälsotillståndet hos           sökningar för sådana vars arbetsförhållande upp-
30802:        personer som exponerats för asbest och          hör, som går i pension eller blir arbetslösa, dvs.
30803:                                                        man konstaterar att företagshälsovården bör upp-
30804:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            mana dessa att söka sig tili någon plats som är
30805:       för att utveckla uppföljningen?                  lämplig för hälsoundersökningar, varvid de an-
30806: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        visningar som ges i handboken kan tillämpas på
30807: föra följande:                                         undersökningar som görs inom den allmänna häl-
30808:                                                        so- och sjukvården.
30809: De yrkesbetingade skador som asbesten föranle-            Även i arbetarskyddsstyrelsens beslut om lä-
30810: der är betydliga och obestridliga. Finland har         karundersökningar i asbestarbete (205/1989)
30811: 1977 ratificerat ILO:s konvention nr 139 om fö-       hänvisas till behovet att göra hälsoundersökning-
30812: rebyggande och kontroll av yrkesrisker förorsa-       ar även när exponeringen för asbest har upphört.
30813: kade av cancerframkallande ämnen och agenser.         Föreskrifter om hälsoundersökningar inom häl-
30814: Enligt artikel 5 i konventionen skall varje med-      so- och sjukvården meddelas för närvarande med
30815: lemsstat vidta åtgärder för att säkerställa att ar-   stöd av social- och hälsovårdsministeriets beslut
30816: betstagarna får tillgång tili sådana läkarunder-      om företagshälsovård viiken stadgats såsom ar-
30817: sökningar eller biologiska eller andra prov och       betsgivares skyldighet samt om företagshälso-
30818: undersökningar under och efter anställningsti-        vård för företagare och andra som utför eget ar-
30819: den som erfordras för att bedöma deras expone-        bete (1348/1994 7 § 2 mom. 5 punkten).
30820: ring och övervaka deras hälsotillstånd i vad av-          Enligt Institutets för arbetshygien slutrapport
30821: ser yrkesriskema.                                     av den 8 juni 1999, som gällde konstaterande av
30822:    Medicinalstyrelsen gav i tiden med anledning       asbestsjukdomar i ett tidigt skede i samband med
30823: av ovan nämnda konvention anvisningar tili häl-       den uppföljningsundersökning av asbestyrkes-
30824: sovårdssakkunniga om företagshälsovårdens             sjukdomar som gjordes 1996-1999, har det
30825: innehåll hos personer, som i sitt yrke är expone-     inom företagshälsovården och primärvården inte
30826: rade för ämnen, såsom asbest, vilka kan föranle-      fåsts uppmärksamhet vid kontinuerlig uppfölj-
30827: da risk för cancersjukdom. Dessutom har anvis-        ning av exponerades hälsotilistånd och tillräck-
30828: ningar gällande hälsoundersökningar för perso-        ligt professionell tolkning av röntgenbildema.
30829: ner som utför asbestarbete meddelats i den hand-      Enligt samma rapport krävs det mycket mera in-
30830: bok om hälsoundersökningar inom företagshäl-          formation, utbildning och resurser för att man
30831: sovården, anvisningar för hälsoundersökningar i       inom företagshälsovården och primärvården i
30832: arbete som medför särskild fara för ohälsa, som       fortsättningen skall kunna upprätthålla en hög
30833: 
30834:                                                                                                        5
30835: KK 780/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                          Ministems svar
30836: 
30837: 
30838: standard då det gälier uppföljning av hälsotill-           En brist i fråga om uppföljningen har varit
30839: ståndet hos personer som i sitt arbete utsatts för     röntgenbildemas kvalitet och tolkningen av dem.
30840: hög asbestexponering. Det är skäl att också i det-     1 tiden har det ordnats utbildning i diagnostise-
30841: ta sammanhang satsa på thoraxbilder ( dvs. lung-       ringen av asbetssjukdomar och publicerats skrift-
30842: röntgenbilder) av hög kvalitet och tolkningen av       ligt material i medicinalstyrelsens publikations-
30843: dem.                                                   serie. En arbetsgrupp som under innevarande år
30844:     1 förhandlingar som förs melian representan-       har berett social- och hälsovårdsministeriets be-
30845: ter för social- och hälsovårdsministeriet och ln-      slut om medicinsk användning av strålning över-
30846: stitutet för arbetshygien har man under inneva-        lämnade sin promemoria tili social- och
30847: rande år diskuterat uppföljningen av hälsotill-        hälsovårdsministeriet den 30 september 1999.
30848: ståndet hos personer som i sitt arbete exponerats      Arbetsgruppens uppdrag hade nära anknytning
30849: för asbest och utvecklandet av hälso- och sjuk-        till    Europeiska unionens råds             direktiv
30850: vårdstjänstema då det gälier diagnostisering av        ( 1997 /43/Euratom) om skydd för personers häl-
30851: asbestsjukdomar.                                       sa mot faror vid joniserande strålning i samband
30852:     Enligt     lagen      om      företagshälsovård    med medicinsk bestrålning. 1 förslaget tili beslut
30853: (743/1978 10 § 1 mom.) skali social- och hälso-        fåsts särskild uppmärksamhet vid kvalitetssäk-
30854: vårdsministeriet och länsstyrelsen, enligt vad         ring i samband med röntgen, och beslutet kom-
30855: som stadgas särskilt, i medicinskt hänseende           mer, när det träder i kraft, att höja röntgenbilder-
30856: övervaka innehåliet i de företagshälsovårdstjäns-      nas kvalitetsnivå.
30857: ter som tilihandahålis. Arbetarskyddsmyndighe-             Det är skäl att uppdatera gäliande anvisningar
30858: tema åter skali tilise att arbetsgivare i enlighet     om hälsoundersökning av personer som expone-
30859: med lagen om företagshälsovård eller med stöd          ras för asbest. Det är ändamålsenligt att genom-
30860: av den utfårdade bestämmelsen har anordnat den         föra detta då ovan nämnda anvisningar om före-
30861: företagshälsovård som det enligt stadgandena är        tagshälsovårdens hälsoundersökningar i arbete
30862: arbetsgivarens skyldighet att anordna. Eftersom        som medför särskild fara för ohälsa även annars
30863: lagen om företagshälsovård i sin nuvarande form        kommer att uppdateras i sin helhet. 1 detta sam-
30864: gälier endast arbeten i fråga om vilka arbetsgiva-     manhang kan gäliande anvisningar preciseras så
30865: ren är skyldig att iaktta lagen om skydd i arbete      att uppgiftema är ajour och så att anvisningama
30866: (299/ 1958), blir de som inte längre är i arbetsli-    överensstämmer med intemationella rekommen-
30867: vet utanför lagens tilisynsområde.                     dationer. Det är även ändamålsenligt att se över
30868:     Man har inom social- och hälsovårdsministe-        medicinalstyrelsens anvisningar (nr 6839/04/80)
30869: riet övervägt att tillsätta en arbetsgrupp för revi-   tili hälsovårdssakkunniga om företagshälsovår-
30870: dering av lagen om företagshälsovård. Arbets-          dens innehåll hos personer, som i sitt yrke är ex-
30871: gruppen kunde få i uppdrag att överväga hur la-        ponerade för ämnen och processer, vilka kan för-
30872: gens tillämpningsområde kunde utvidgas så att          anleda risk för cancersjukdom.
30873: de som nu inte får de tjänster som företagshälso-          Det är skäl att informera inte bara företagshäl-
30874: vården tilihandahålier tili en viss del kunde ha       sovården utan också enhetema inom primärvår-
30875: rätt till dessa tjänster. En annan möjlighet vore      den om gällande anvisningar och anvisningar
30876: att särskilt föreskriva om uppföljning av hälso-       som kommer att uppdateras. Dessutom kan kur-
30877: tiliståndet hos sådana som lärnnar arbetslivet och     ser ordnas för dem som sköter uppföljningen av
30878: som tidigare i arbetet exponerats för cancerfram-      hälsotillstånd.
30879: kaliande ärnnen.
30880: 
30881: 
30882: 
30883: Helsingfors den 8 december 1999
30884: 
30885:     Omsorgsminister Eva Biaudet
30886: 
30887: 6
30888:                                                               KK 78111999 vp -     Matti Kangas /vas
30889: 
30890: 
30891: 
30892: 
30893:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 78111999 vp
30894: 
30895:                                             Euroarktisen yhteistyön kehittäminen
30896: 
30897: 
30898: 
30899: 
30900: Eduskunnan puhemiehelle
30901: 
30902: Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoiset         ka siellä elintaso on paljon korkeammalla ja val-
30903: alueet muodostavat Barentsin euroarktisen            tiovalta kantaa enemmän huolta kuntien talous-
30904: alueen. Yhteistyö alueen valtioiden välillä on       ja työllisyyskehityksestä kuin Suomessa.
30905: luontevaa, ja se avaa uudenlaisia mahdollisuuk-          Taloudellinen panostaminen Barentsin alueen
30906: sia talouden, työllisyyden ja alueellisen kehityk-   euroarktiseen yhteistyöhön ja poliittinen työ poh-
30907: sen näkökulmasta. Aivan olemattomaksi ei voi-        joisen ulottuvuuden edistämiseksi selkeästi suo-
30908: da myöskään sanoa Barentsin alueella tapahtu-        malaisena aloitteena maksavat itsensä pitkällä
30909: van lähentymisen turvallisuuspoliittisia vaiku-      tähtäimellä varmasti takaisin korkojen kanssa.
30910: tuksia. Arktisen alueen ympäristönsuojelulla on      Helposti saa sen vaikutelman, ettei Suomen hal-
30911: huomattava merkitys koko pohjoiselle pallon-         litus ole täysin ymmärtänyt niitä mahdollisuuk-
30912: puoliskolle.                                         sia, joita näiden elementtien yhdistäminen osak-
30913:    Norjan hallitus on kauniidenjuhlapuheiden si-     si kansallista aluepolitiikkaa voisi avata kansal-
30914: jaan aidosti sitoutunut yhteistyöhön sijoittamalla   listen ongelmien hoitamiselle. Maamme pohjois-
30915: runsaasti varoja oman maansa pohjoisosien ke-        ten osien aktivoiminen Barentsin alueen yhteis-
30916: hittämiseen ja samalla vienyt uudenlaista osaa-      työhön ja yritysrakenteen kehittäminen eivät ta-
30917: mista Venäjän luoteisosiin rakentamalla Kuolan       pahdu ilmaiseksi. Mutta ilman näitä taloudellisia
30918: ja Arkangelin alueille toimivat tietoliikennever-    valintoja muuttotappiokuntien tilanne kiristyy
30919: kot Norjan hallituksen tavoitteena on ollut pitää    edelleen ja alueetjäävät sivuun yhteistyön tarjoa-
30920: Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin alueet asut-      mista mahdollisuuksista. Lisäksi Suomen halli-
30921: tuina ja elinvoimaisina investoimalla alueelle ja    tus antaa toistamiseen Norjalle mahdollisuuden
30922: tukemalla Barentsin alueen yhteistyötä. Tavoite      kaventaa Suomen roolia Venäjän naapurina ja
30923: on onnistunut yli odotusten.                         porttina Venäjän ja lännen välillä siten, että Nor-
30924:    Suomessa tilanne ei ole aivan yhtä hyvä. Uts-     ja saa itse tärkeimmän toimijan roolin tuolla
30925: joen alue on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen     alueella.
30926: verrattuna tuon alueen norjalaisiin kaupunkeihin
30927: ja kuntiin. Todellisen aluepolitiikan puuttuessa     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30928: joukkomuutto eteläisempiin kasvukeskuksiinjat-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30929: kuu vilkkaana. Pahimmillaan on jo väläytetty         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30930: kansanäänestyksen järjestämistä siitä, että jotkut   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30931: Pohjois-Suomen kunnat liittyisivät Norjaan, kos-
30932: 
30933: 
30934: 
30935: 
30936:                                                                                                Versio 2.0
30937: KK 78111999 vp- Matti Kangas /vas
30938: 
30939: 
30940:       Mitä hallitus aikoo tehdä Barentsin eu-    kautta Suomen aseman turvaamiseksi
30941:       roarktisen alueen yhteistyön lisäämisek-   Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuu-
30942:       si, Pohjois-Suomen kuntien kehitysmah-     den isänä ja porttina Venäjän ja lännen
30943:       dollisuuksien parantamiseksi ja tätä       välillä Euraasian pohjoisilla alueilla?
30944: 
30945: 
30946: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
30947: 
30948:     Matti Kangas /vas
30949: 
30950: 
30951: 
30952: 
30953: 2
30954: Ministerin vastaus                                            KK 78111999 vp- Matti Kangas /vas
30955: 
30956: 
30957: 
30958: 
30959: Eduskunnan puhemiehelle
30960: 
30961: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Ympäristönsuojelussa on kehittynyt hyvä yh-
30962: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         teistyö ympäristö-, talous- ja energiatyöryhmien
30963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sekä pohjoismaisen ympäristöinvestointeja kos-
30964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-       kevan rahaston (NEFCO) välillä ympäristöä pa-
30965: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rantavien investointien toteuttamiseksi. Samalla
30966: KK 781/1999 vp:                                       tuetaan Luoteis-Venäjän ympäristöhallinnon ke-
30967:                                                       hittämistä. Hyvää edistystä on tapahtunut biolo-
30968:       Mitä hallitus aikoo tehdä Barentsin eu-         gisen monimuotoisuuden suojelemisessa Barent-
30969:       roarktisen alueen yhteistyön lisäämisek-        sin alueella. Suomi toimii aktiivisesti ympäristö-
30970:       si, Pohjois-Suomen kuntien kehitysmah-          työryhmän nykyisen puheenjohtajan Norjan
30971:       dollisuuksien parantamiseksi ja tätä            kanssa yhteistyön edistämiseksi tällä alueella.
30972:       kautta Suomen aseman turvaamiseksi                 Barentsin alueen ympäristöön liittyy tärkeä
30973:       Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuu-           kysymys Luoteis-Venäjän ydinturvallisuudesta
30974:       den isänä ja porttina Venäjän ja lännen         ja ydinjätteiden puhdistamisesta. Barentsin neu-
30975:       välillä Euraasian pohjoisilla alueilla?         vosto toimii poliittisena foorumina näiden asioi-
30976:                                                       den käsittelyssä. Neuvoston edellisessä, viime
30977: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         maaliskuussa Bodössa pidetyssä kokouksessa al-
30978: ti seuraavaa:                                         lekirjoitettiin monenvälistä ydinjäte-ja ympäris-
30979: Barentsin euroarktisen yhteistyön käynnistyessä       töyhteistyötä Venäjällä koskeva periaatejulistus,
30980: vuonna 1993 annetulla Kirkenesin julistuksella        jonka toteuttamista koskevat sopimusneuvotte-
30981: Suomella, Ruotsilla ja Norjalla oli kaksi tärkeää     lut ovat käynnissä.
30982: päämäärää: Vakaus Venäjän luoteisalueilla ja             Taloudellisen yhteistyön alalla pyritään valit-
30983: Pohjois-Kalotilla sekä turvallisuuden lisääminen      semaan jo kerätystä laajasta aineistosta muuta-
30984: laaja-alaisesti käsitettynä samoilla alueilla. Tur-   mia keskisuuria projekteja ja kehittämään ne to-
30985: vallisuuteen sisällytettiin tällöin myös ympäris-     teuttamisvaiheeseen. Suomen puheejohtajakau-
30986: tönsuojelu, rikollisuuden ehkäiseminen, väestön-      della painotetaan työssä kaupan esteiden poista-
30987: liikkeet ja elintasoerojen muodostamat jännitteet.    miseen liittyvää työtä erityisesti rajanylitystä ja
30988:     Suomi on painottanut Barentsin yhteistyössä       tullimuodollisuuksia koskeviita osin.
30989: kolmea aluetta, jotka ovat erityisen tärkeitä tässä      Aikaisemmin Barentsin yhteistyössä vähäisel-
30990: tavoitteenasettelussa: ympäristönsuojelu, liiken-     le huomiolle jääneet metsäkysymykset on otettu
30991: neyhteyksien kehittäminen ja taloudellinen yh-        erääksi Suomen puheenjohtajakauden prioritee-
30992: teistyö. Ne ovat muodostaneet Suomen puheen-          tiksi. Maalis-huhtikuussa kerättiin nämä asiat
30993: johtajakausien ohjelman ytimen, 1994-1995 ja          Barentsin metsäaloitteeksi, jota käsiteltiin loka-
30994: nykyisellä kaudella 1999-2000. Suomi on pu-           kuussa Petroskoissa pidetyssä metsäseminaaris-
30995: heenjohtajana myös taloustyöryhmässä ja liiken-       sa. Seminaarin tuloksista raportoitiin Pohjoisen
30996: nekysymyksiä käsittelevässä johtoryhmässä sekä        ulottuvuuden ulkoministerikonferenssia. Barent-
30997: varapuheenjohtajana energiatyöryhmässä.               sin metsäaloitetta ja sen toteuttamista voidaan pi-
30998: 
30999: 
31000: 
31001:                                                                                                        3
31002: KK 78111999 vp -     Matti Kangas /vas                                             Ministerin vastaus
31003: 
31004: 
31005: tää esimerkkinä pohjoisen ulottuvuuden hank-         Pohjoisen ulottuvuuden toimintapolitiikan toteu-
31006: keille.                                              tumisessa. Lähtökohtana ohjelmatyön osalta on
31007:     Ehkä tärkein Barentsin euroarktisen yhteis-      Suomen komissiolta saaman rahoituskehyksen
31008:  työn tulos on ollut ihmisten välisten kontaktien    kasvu vuosille 2000-2006. Barenstin alueella
31009: voimakas vilkastuminen alueella kylmän sodan         toteutetaan jo useita INTERREG II -ohjelmia.
31010: kauden eristyneisyyden jälkeen. Tähän kuuluu            Nykyinen Karjala INTERREG II A on vahvis-
31011: kaupallisten, taloudellisten ja kulttuurisuhteiden   tanut Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-
31012: nopea elpyminen alueen eri osien välillä. Halli-     Karjalan yhteistyömahdollisuuksia Karjalan ta-
31013: tustasolla on kehitetty terveydenhuolto- ja vaih-    savallan ja osin Arkangelin ja Pietarin alueiden
31014: to-ohjelmat. Suomi on nostanut nuorisokysy-          kanssa. Barentsin INTERREG II A -ohjelman
31015: mykset tärkeälle sijalle puheenjohtajakaudel-        kautta Lappi on voinut kehittää yhteyksiä Mur-
31016: laan.                                                manskinja Arkangelin alueille sekä nostaa Venä-
31017:     Suomi on panostanut lähialueyhteistyössä voi-    jän osaamista maakunnassa.
31018: makkaasti Barentsin alueen Venäjän osan, erityi-         Suomen tavoitteena on ohjelmakaudella
31019: sesti Karjalan ja Murmanskin alueiden kehittämi-     2000-2006 edelleen vahvistaa INTERREG -oh-
31020: seen. Vuosina 1990-1998 Murmanskin alueelle          jelmatyön kautta alueiden osallistumismahdolli-
31021: on kohdistettu lähialueyhteistyövaroja lähes 54      suuksia rajat ylittävään yhteistyöhön Barentsin
31022: milj. markkaa ja Karjalan tasavaltaan 165 milj.      alueella. Barentsin alueellisen yhteistyön edel-
31023: markkaa. Tämän lisäksi samana ajanjaksona            leen kehittämiseksi Suomen päämääränä on saa-
31024: useille Venäjän alueille Murmanskin alue ja Kar-     da toteutettavaksi INTERREG III B -ohjelma,
31025: jalan tasavalta mukaan lukien on suunnattu varo-     joka vahvistaisi laajasti koko Barentsin alueen
31026: ja 177 milj. markkaa.                                liikenne- ja toimintaverkkoja. Ohjelma pyritään
31027:     Vuonna 1999 Murmanskin alueelle on tarkoi-       saamaan joko erillisenä tai selväpiirteisenä osa-
31028: tus allokoida 7 milj. markkaaja Karjalan tasaval-    na Itämeren INTERREG III B -ohjelmaa.
31029: taan lähes 6 milj. markkaa. Monialuehankkeille,          Suomi on korostanut tarvetta yhteensovittaa
31030: joissa Murmanskin alue ja Karjalan tasavalta         INTERREG -ohjelmat TACIS:in raja-alueohjel-
31031: ovat mukana, osoitetaan yli 34 milj. markkaa.        man kanssa raja-alueyhteistyön tehostamiseksi.
31032:     Barentsin euroarktisen alueen ja koko Pohjoi-    Tämä järjestely tukisi myös Pohjois-Suomen
31033: sen ulottuvuuden kehityksen kannalta on tärkeää      kuntien asemaa käytännön ohjelmatyön toteutuk-
31034: EU:n komission sitoutuminen yhteistyöhön. Ko-        sessa. Pohjois-Suomen kannalta on myös huo-
31035: missio osallistuu toimivaltansa puitteissa Barent-   mionarvoista tavoite 1 ja tavoite 2 -ohjelmien
31036: sin neuvoston työhön. Tultuaan EU:n jäseneksi        kautta tuleva lisärahoitusmahdollisuus alueelli-
31037: Suomi on pyrkinyt aktiivisesti myötävaikutta-        seen kehittämiseen. Tavoite 1 ohjelman perustee-
31038: maan komission aktivoitumiseen yhteistyössä.         na on Pohjois-Suomessa ollut pohjoisille alueille
31039: EU:n osallistuminen konkretisoituu lähinnä TA-       ominainen harva asutus ja pitkät etäisyydet.
31040: CIS-, INTERREG- ja raja-alueita (CBC) koske-            Näiden yhteistyömuotojen kautta Suomi pyr-
31041: vien ohjelmien kautta.                               kii vaikuttamaan siihen, että Barentsin yhteis-
31042:    Parhaillaan on valmisteilla INTERREG III,         työn ja Pohjoisen ulottuvuuden perustavoi te pit-
31043: jossa Pohjois-Suomi on keskeisessä asemassa          källä tähtäyksellä toteutuu - vakaus ja hyvin-
31044: Barentsin yhteistyön ja sitä kautta myös osan        vointi pohjoisilla alueilla.
31045: 
31046: 
31047: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
31048: 
31049:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
31050: 
31051: 
31052: 
31053: 4
31054: Ministems svar                                               KK 781/1999 vp- Matti Kangas /vas
31055: 
31056: 
31057: 
31058: 
31059: Tili riksdagens talman
31060: 
31061: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      nomi och energi och det nordiska miljöfinansie-
31062: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      ringsbolaget NEFCO när det gäller att genomfö-
31063: statsrådet översänt följande av riksdagsman          ra miljöförbättrande investeringar. Samtidigt har
31064: Matti Kangas /vänst undertecknade skriftliga         också utvecklandet av miljöförvaltningen i nord-
31065: spörsmål SS 7 8111999 rd:                            västra Ryssland fått stöd. Fina framsteg har skett
31066:                                                      i fråga om skyddet av den biologiska mångfalden
31067:       Vad tänker regeringen göra för att öka         i Barentsregionen. Finland arbetar aktivt tillsam-
31068:       samarbetet i den euroarktiska Barents-         mans med den nuvarande ordföranden i miljöar-
31069:       regionen och förbättra utvecklingsmöj-         betsgruppen, dvs. Norge, för att främja detta
31070:       ligheterna för kommunerna i norra Fin-         samarbete i området.
31071:       land samt för att på detta sätt trygga             Miljöfrågorna i Barentsregionen hör nära sam-
31072:       Finlands ställning som den nordliga di-        man med frågan om kärnsäkerheten i nordvästra
31073:       mensionens primus motor och som port           Ryssland och frågan om kärnavfallssaneringen.
31074:       mellan Ryssland och väst i de nordliga         Barentsrådet är ett politiskt forum för behand-
31075:       eurasiska områdena?                            lingen av dessa frågor. Under rådets senaste möte
31076:                                                      i Bodö i mars undertecknades en multilateral
31077: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      principförklaring om kärnavfalls- och mi1jösam-
31078: föra följande:                                       arbete i Ryssland. Nu pågår avta1sförhandlingar
31079: Då det euroarktiska Barentssamarbetet inleddes       för att genomföra denna förklaring.
31080: genom Kirkenesdeklarationen 1993 hade Fin-               lnom området för ekonomiskt samarbete har
31081: land, Sverige och Norge två viktiga mål: stabili-    man för avsikt att välja ut några medelstora pro-
31082: tet i de nordvästra delama av Ryssland och på        jekt i det stora materia] som redan har samlats in
31083: Nordkalotten samt ökad trygghet i vid bemärkel-      och att göra dessa projekt klara att genomföras.
31084: se i dessa områden. 1 detta trygghetsbegrepp in-     Under Finlands ordförandeperiod fokuseras ar-
31085: gick också miljövård, brottsbekämpning, befolk-      betet på åtgärder som hör samman med slopan-
31086: ningsrörelser och spänningar till följd av olikhe-   det av handelshinder, särskilt åtgärder som gäl-
31087: ter i levnadsstandard.                               ler gränsövergång och tullformaliteter.
31088:    Finland har betonat tre områden inom Barents-         Skogsfrågorna som tidigare fått mindre upp-
31089: samarbetet, områden som är särskilt viktiga för      märksamhet inom Barentssamarbetet har priori-
31090: målsättningen, dvs. miljövården, utvecklandet av     terats under den finska ordförandeperioden. 1
31091: transportförbindelsema och det ekonomiska            mars-april samlades dessa ärenden i ett skogsini-
31092: samarbetet. Dessa har utgjort käman i program-       tiativ som behandlades under ett skogsseminari-
31093: met under periodema med finsk ordförande, dvs.       um i Petroskoj i oktober. Resultaten från konfe-
31094: åren 1994-1995 och den nu pågående perioden          rensen rapporterades tili utrikesministerkonfe-
31095:  1999-2000. Finland är ordförande också i eko-       rensen om den nordliga dimensionen. Skogsiniti-
31096: nomiarbetsgruppen och i ledningsgruppen för          ativet inom Barentssamarbetet och genomföran-
31097: transportfrågor samt vice ordförande i energiar-     det av detta initiativ är ett exempel på projekt
31098: betsgruppen.                                         inom den nordliga dimensionen.
31099:    lnom miljövården har ett gott samarbete ut-          Det kanske viktigaste resultatet av det euro-
31100: vecklats mellan arbetsgrupperna för miljö, eko-      arktiska Barentssamarbetet har varit att kontak-
31101: 
31102: 
31103:                                                                                                      5
31104: KK 781/1999 vp- Matti Kangas /vas                                                       Ministems svar
31105: 
31106: 
31107: tema mellan människoma i regionen tagit fart or-      missionen för åren 2000-2006. 1 Barentsregio-
31108: dentligt efter isoleringen under det kalla kriget.    nen genomförs redan flera program inom IN-
31109: Hit hör det snabba återupptagandet av kontakter-      TERREGII.
31110: na mellan olika delar i regionen, inom handeln            Det nuvarande INTERREG IIA för Karelen
31111: samt på det kommersielia och kulturelia områ-         har stärkt norra Österbottens, Kajanalands och
31112: det. På regeringsnivå har man utarbetat hälso-        norra Karelens samarbetsmöjligheter med Karel-
31113: vårdsprogram och utbytesprogram. Finland har          ska republiken och delvis också med Arkang-
31114: lyft fram ungdomsfrågoma under sin tid som ord-       elsk- och S:t Petersburgsområdena. Genom IN-
31115: förandeland.                                          TERREG IIA för Barentsregionen har Lappland
31116:    1 närområdessamarbetet har Finland arbetat         kunnat utveckla förbinde1sema till Murmansk-
31117: särskilt aktivt för att utveckla det ryska området    och Arkangelskområdena samt öka kunskapema
31118: av Barentsregionen, särskilt Karelen och              om Ryssland i landskapet.
31119: Murmanskområdet. Åren 1990-1998 har näs-                 lnom ramen för INTERREG-programmen av-
31120: tan 54 milj. mk närornrådesmedel riktats tili Mur-    ser Finland att ytterligare stärka områdenas möj-
31121: manskområdet och 165 milj. mk till Karelska re-       ligheter att deltai det gränsöverskridande samar-
31122: publiken. Under samma tidsperiod har dessutom         betet i Barentsregionen under programperioden
31123:  177 milj. mk använts för projekt som omfattat        2000-2006. 1 syfte att ytterligare utveckla det
31124: flera ryska områden, inbegripet Murmanskområ-         regionala samarbetet i Barentsregionen arbetar
31125: det och Karelska republiken.                          Finland för genomförande av ett INTERREG
31126:    Meningen är att 7 milj. mk skali användas i        IIIB, som på ett omfattande sätt kunde stärka
31127: Murmanskområdet och nästan 6 milj. mk i Karel-        transport- och insatsnäten i regionen. Man vill att
31128: ska republiken 1999. Projekt som avser flera om-      programmet skall bli antingen en separat del el-
31129: råden, och som också Murmanskområdet och Ka-          ler en klart markerad del av INTERREG IIIB för
31130: relska republiken deltar i, kommer att få mer än      Östersjön.
31131: 34 milj. mk.                                             Finland har betonat att det är viktigt att sam-
31132:    Att EU-kommissionen förbinder sig tili sam-        manstämma INTERREG-programmen med Ta-
31133: arbetet är viktigt för utvecklingen i hela den eu-    cis-programmet för gränsområdena för att åstad-
31134: roarktiska Barentsregionen och inom hela den          komma effektivare samarbete i gränsornrådena.
31135: nordliga dimensionen. Kommissionen deltar i           Ett sådant arrangemang skulie även stödja de
31136: Barentsrådets arbete inom ramen för sin behörig-      nordfinska kommunemas ställning vad gäller det
31137: het. Sedan Finland blev medlem av EU har vi trä-      praktiska genomförandet av programmet. För
31138: get arbetat för ett aktivt deltagande av kommis-      norra Finlands del är det också skäl att uppmärk-
31139: sionen i samarbetet. EU-deltagandet konkretise-       samma den möjlighet tili extra finansiering för
31140: ras framför alit i T ACIS- och INTERREG-pro-          regional utveckling som ingår i Mål 1 och Mål 2.
31141: grammen och i programmen för gränsornrådena           Mål 1 -programmet bygger på att norra Finland
31142: (CBC).                                                har haft den glesa befolkningsstruktur och de
31143:    För tillfållet hålier man på att utarbeta INTER-   långa avstånd som är utmärkande för de nordliga
31144: REG III där norra Finland kommer att haen cen-        områdena.
31145: tral stälining vad gäller genomförandet av Ba-           Genom dessa samarbetsformer strävar Fin-
31146: rentssamarbetet och därigenom också för en del        land efter att medverka till att Barentssamarbe-
31147: av handlingsprogrammet inom den nordliga di-          tets och den nordliga dimensionens grundläggan-
31148: mensionen. Utgångspunkten för arbetet är den          de mål, dvs. stabilitet och välfård i de nordliga
31149: större finansieringsram som Finland fått av kom-      områdena, skall förverkligas på lång sikt.
31150: 
31151: 
31152: Helsingfors den 3 december 1999
31153: 
31154:     Utrikesminister Tarja Halonen
31155: 6
31156:                                                              KK 782/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
31157: 
31158: 
31159: 
31160: 
31161:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 782/1999 vp
31162: 
31163:                                              Onnettomuuden uhrien julkisuussuoja
31164: 
31165: 
31166: 
31167: 
31168: Eduskunnan puhemiehelle
31169: 
31170: Erilaiset onnettomuudet, esimerkiksi liikentees-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31171: sä, ja rikokset koskettavat vuosittain tuhansia       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31172: suomalaisia perheitä. Surun keskellä uhrit ja hei-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31173: dän omaisensa joutuvat kohtaamaan tiedotusväli-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31174: neiden suuren mielenkiinnon. Varsinkin kuole-
31175: mantapauksissa omaiset haluaisivat kertoa tapah-            Mikä on onnettomuuden uhrien ja hei-
31176: tumista läheisilleen itse ja omin sanoin. Hyvin             dän omaistensa julkisuussuoja suhtees-
31177: yleistä kuitenkin on, että tiedotusvälineet käyttä-         sa tiedotusvälineisiin ja
31178: vät uutisissaan jo muutaman päivän kuluttua ta-
31179: pahtuneesta onnettomuuden tai rikoksen uhrin                onko viranomaisilla velvollisuus selvit-
31180: nimi- ja kotipaikkatietoja. Tiedotusvälineiden              tää omaisilta, saako uhrien henkilötieto-
31181: uutiskilvassa hienotunteisuus ja hyvien tapojen             ja antaa eteenpäin?
31182: kunnioittaminen näyttävät unohtuvan valitetta-
31183: van usein.
31184: 
31185: 
31186: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
31187: 
31188:     Liisa Hyssälä /kesk
31189: 
31190: 
31191: 
31192: 
31193:                                                                                                Versio 2.0
31194: KK 782/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                  Ministerin vastaus
31195: 
31196: 
31197: 
31198: 
31199: Eduskunnan puhemiehelle
31200: 
31201: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        loukkaako tiedon antaminen rikoksen uhrin oi-
31202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        keuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään. Käy-
31203: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tännön elämässä saattaa kuitenkin esimerkiksi ri-
31204: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       kostutkinnassa ilmetä seikkoja, jotka vaatisivat
31205: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       uhrin kuvien julkistamista, vaikka läheiset koki-
31206: sen KK 782/1999 vp:                                   sivat sen henkilökohtaisesti vaikeana. Tämän
31207:                                                      vuoksi valiokunta esitti, että kohtaan lisätään
31208:        Mikä on onnettomuuden uhrien ja hei-          mahdollisuus tiedon antamiseen viranomaisen
31209:        dän omaistensa julkisuussuoja suhtees-        tehtävän suorittamiseksi (LaVL 14/1998 vp).
31210:        sa tiedotusvälineisiin ja                         Onnettomuustutkinnasta annetun asetuksen
31211:                                                      (79/1996) 19 §:n mukaan tutkintalautakunnan
31212:       onko viranomaisilla velvollisuus selvit-       on mahdollisuuksien mukaan tutkinnan kestäes-
31213:       tää omaisilta, saako uhrien henkilötieto-       sä annettava surmansa saaneiden lähisukulaisille
31214:       ja antaa eteenpäin?                            tietoja tutkinnan kulusta sekä tilaisuus esittää kä-
31215: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sityksensä tutkintaan mahdollisesti vaikuttavista
31216: ti seuraavaa:                                        seikoista. Onnettomuuskeskuksesta ja tutkinta-
31217:                                                      lautakunnasta ei anneta tietoja uhrista tai uhrin
31218: Viranomaisten asiakirjojen julkisuus ja viran-       omaisista ulkopuolisille ilman uhrin omaisten lu-
31219: omaisissa toimivien vaitiolovelvollisuus määräy-     paa.
31220: tyy joulukuun alussa voimaan tulleen viran-              Poliisi suorittaa kuolemansyyn tutkintaa kuo-
31221: omaisten toiminnan julkisuutta koskevan lain         lemansyyn selvittämiseksi mm. silloin, kun kuo-
31222: (621/1999) mukaan. Lain 24 §:n 1 momentin 8          leman on aiheuttanut rikos tai tapaturma. Kuole-
31223: kohta suojaa onnettomuuden uhrien oikeuksia tai      mansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973)
31224: heidän muistoaan tai läheisiään. Sen mukaan sa-       15 §:n mukaan kyseisen lain nojalla saatuja tie-
31225: lassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka koskevat     toja on lupa ilmaista ja kuolemansyyn selvittämi-
31226: onnettomuuden selvittämistä, jos tiedon antami-      sen yhteydessä syntyneitä asiakirjoja antaa tie-
31227: nen niistä aiheuttaisi haittaa onnettomuuden sel-    doksi ainoastaan tuomioistuimelle, muulle tieto-
31228: vittämiselle taikka loukkaisi onnettomuuden uh-      jen saantiin oikeutetulle viranomaiselle ja henki-
31229: rien oikeuksia tai heidän muistoaan tai lähei-       lölle, jonka hakemuksesta tai suostumuksella
31230: siään.                                               kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toi-
31231:     Lainkohtaan lisättiin lain eduskuntakäsittelyn   menpide on suoritettu, sekä vainajan lähimmälle
31232: aikana säännös, jonka mukaan salassapitovelvoi-      omaiselle. Viimeksi mainitun suostumuksella
31233: te väistyy, jos tiedon antaminen on tarpeen viran-   saadaan tietoja kuitenkin antaa myös muille.
31234: omaisen tehtävän suorittamiseksi. Muutos teh-            Jos tutkitaan henkirikosta, sovellettavaksi tu-
31235: tiin lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisena. La-       levat esitutkintalainsäädännön säännökset. Esi-
31236: kivaliokunta piti säännöstä yksityisyyden suojan     tutkinta-asetuksen (575/1988) 9 §:n mukaan oi-
31237: turvaamisen kannalta välttämättömänä, joskin         keus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on
31238: säännöstä sovellettaessa on tarkkaan harkittava,     tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä
31239: 
31240: 
31241: 2
31242: Ministerin vastaus                                            KK 782/1999 vp -       Liisa Hyssälä /kesk
31243: 
31244: 
31245: esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä.            toon ensimmäiseksi tiedotusvälineiden kautta.
31246: Sisäasianministeriön 7.2.1997 antamassa tiedo-         Kuolemantapauksissa tämä kielto on ohjeen mu-
31247: tusohj eessa ( 110 11197) korostetaan sitä, että ni-   kaan ehdoton. Kuolemantapauksista, joihin ei lii-
31248: men ja kuvan saa julkistaa vain poikkeustapauk-        ty rikosta, tulisi ohjeen mukaan tiedottaa vain sil-
31249: sissa. Lähiomaisille sattuneet vakavat tapaukset       loin, kun kuolleesta on aiemmin tiedotettu esim.
31250: eivät ohjeen mukaan saisi tulla asianasaisille tie-    katoamisen vuoksi.
31251: 
31252: 
31253: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
31254: 
31255:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
31256: 
31257: 
31258: 
31259: 
31260:                                                                                                          3
31261: KK 782/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                    Ministerns svar
31262: 
31263: 
31264: 
31265: 
31266: Tili riksdagens talman
31267: 
31268: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       melsen noga måste överväga om utlämnandet av
31269: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       en uppgift kränker offrets rättigheter, dennes
31270: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-     minne elier närstående. 1 det praktiska livet kan
31271: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-      det emellertid t.ex. under brottsundersökningen
31272: mål SS 782/1999 rd:                                  komma fram omständigheter som kräver att bil-
31273:                                                      der av offret publiceras trots att de närstående
31274:        Vilket är olycksoffrens och deras anhö-       personligen upplever detta som svårt. Därför fö-
31275:        rigas skydd när det gäller offentlighet i     reslog utskottet att man tili bestämmelsen fogar
31276:        medierna och                                  möjligheten att lämna ut uppgifter om detta sker i
31277:                                                      syfte att utföra ett myndighetsuppdrag (LaUB
31278:        är myndigheterna skyldiga att ta reda på       14/1998 rd).
31279:        av de anhöriga om offrens personupp-              Enligt 19 § förordningen om undersökning av
31280:        g(fter får lämnas ut?                         olyckor (79/1996) skall en undersökningskom-
31281: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      mission i mån av möjlighet medan undersökning-
31282: föra följande:                                       en pågår ge nära släktingar tili ornkomna uppgif-
31283:                                                      ter om hur undersökningen framskrider och tili-
31284: Offentligheten av myndigheternas handlingar          fålle att framföra sin uppfattning om sådana om-
31285: och tystnadsplikten för dem som handlägger           ständigheter som möjligen inverkar på undersök-
31286: ärenden hos myndigheterna bestäms i enlighet         ningen. Centralen för undersökning av olyckor
31287: med lagen om offentlighet i myndigheternas           och undersökningskommissionen får inte lämna
31288: verksamhet (62111999) som trädde i kraft i bör-      ut uppgifter tili utomstående om olycksoffer el-
31289: jan av december. Lagens 24 § 1 mom. 8 punkt          ler olycksoffers anhöriga utan de anhörigas till-
31290: skyddar olycksoffrens rättigheter, minnet av dem     stånd.
31291: och närstående tili dem. Enligt detta lagrum är         Polisen gör en utredning av dödsorsaken bland
31292: sådana handlingar sek:retessbelagda vilka gälier     annat när dödsfallet orsakats av ett brott eller
31293: utredningen av en olycka om utlämnande av upp-       olycksfall. Enligt 15 § lagen om utredande av
31294: gifter ur dem orsakar olägenhet för utredningen      dödsorsak (459/1973) får uppgifter som erhållits
31295: av olyckan elier kränker olycksoffrens rättighe-     med stöd av lagen i fråga yppas endast för dom-
31296: ter, minnet av olycksoffer elier olycksoffers när-   stol, annan myndighet som är berättigad att erhål-
31297: stående.                                             la dessa uppgifter samt person på vars ansökan
31298:    Tili detta lagrum fogades under riksdagsbe-       elier med vars samtycke den åtgärd som är nöd-
31299: handlingen en bestämmelse enligt viiken sekre-       vändig för att utreda dödsorsaken vidtagits samt
31300: tesskyldigheten kan åsidosättas om utlämnandet       den avlidnes närmaste anhöriga. Med de sist-
31301: är nödvändigt för utförande av ett myndighets-       nämndas samtycke får uppgifter likväl ges även
31302: uppdrag. Ändringen gjordes i enlighet med lagut-     åt andra.
31303: skottets förslag. Lagutskottet ansåg bestämmel-         Vid undersökning av brott mot Iiv tiliämpas
31304: sen nödvändig med tanke på skyddet av privatli-      bestämmelserna i förundersökningslagstiftning-
31305: vet, även om man vid tiliämpningen av bestäm-        en. Enligt 9 § förordningen om förundersökning
31306: 
31307: 
31308: 4
31309: Ministems svar                                              KK 782/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
31310: 
31311: 
31312: och tvångsmedel (575/1988) tillkommer rätten         dor får enligt anvisningama inte komma till nära
31313: att lämna uppgifter om en förundersökning till       anhörigas kännedom genom mediema. Vid döds-
31314: offentligheten undersökningsledaren och hans         fall är detta förbud ovillkorligt. lnformationen
31315: förman samt andra tjänstemän som förmannen           om dödsfall till vilka det inte ansluter sig brott
31316: utsett därtill. 1 de anvisningar som inrikesmini-    skall enligt anvisningama gå ut endast då uppgif-
31317: steriet gav 7.2.1997 ( 110 1111997) poängteras att   ter om den avlidne lämnats ut tidigare exempel-
31318: namn och bild får publiceras bara i undantags-       vis på grund av att denne försvunnit.
31319: fall. Den första informationen om allvarliga ska-
31320: 
31321: 
31322: Helsingfors den 8 december 1999
31323: 
31324:     Justitieminister Johannes Koskinen
31325: 
31326: 
31327: 
31328: 
31329:                                                                                                      5
31330:                                                             KK 783/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
31331: 
31332: 
31333: 
31334: 
31335:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 783/1999 vp
31336: 
31337:                                             Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksen
31338:                                             toiminnan mahdolliset epäselvyydet
31339: 
31340: 
31341: 
31342: 
31343: Eduskunnan puhemiehelle
31344: 
31345: Invalidien sopeutumisvalmennuskeskus on ni-          palveluksessa olevan henkilön vaalikuluja viime
31346: mensä mukaisesti Invalidiliiton omistama kun-        eduskuntavaalien aikana ja että keskuksen kulje-
31347: toutuskeskus. Se toimii Lahdessa ja saa omista-      tuskalustoa olisi ollut tässä käytössä. Väitteitä,
31348: jansa kautta myös valtion tukea toiminnalleen;       toki huhujen luonteisia, on esitetty myös muusta
31349: päärahoittajina ovat Kela, Raha-automaattiyhdis-     keskuksen varojen väärinkäytöstä.
31350: tys ja vakuutusyhtiöt.
31351:    Asiaa tuntevat henkilöt ovat kiinnittäneet huo-   On yhteiskunnallisesti tärkeää, että osin yhteis-
31352: miota kuntoutuskeskuksen ehkä kohtuuttoman           kunnan varoilla toimivan laitoksen toiminnot ja
31353: suureen rahankäyttöön 10-vuotisjuhliensa ja          varojenkäyttö kestävät päivänvalon. Kun tämän-
31354: eräiden muiden keskuksen puitteissa järjestetty-     tyyppiset asiat ovat valtioneuvoston ja sen asian-
31355: jen tapahtumien yhteydessä. Tilintarkastajat ovat    omaisen ministeriön valvonnassa, kysyn valtio-
31356: kiinnittäneet lausunnossaan huomiota syntynei-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
31357: siin kulueriin saamatta todennäköisesti asiaan
31358: sen kummempia kannanottoja keskuksen johdon                Aikooko hallitus selvittää, pitävätkö
31359: taholta. Tilintarkastuskertomus sisältää laajem-           väitteet Lahdessa toimivan Invalidilii-
31360: minkin arvostelua keskuksen asioiden hoidosta.             ton sopeutumisvalmennuskeskuksen va-
31361: Asiaa koskeva tarkastusraportti on allekirjoitta-          rojen väärinkäytöstä sekä varojen ja ka-
31362: neen hallussa.                                             luston mahdollisesta käyttämisestä yksi-
31363:    On myös esitetty väitteitä, että keskuksen va-          tyisen henkilön vaalitoimintaan paik-
31364: roilla olisi kustannettu ainakin erään laitoksen           kansa?
31365: 
31366: 
31367: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
31368: 
31369:     Sulo Aittoniemi /alk
31370: 
31371: 
31372: 
31373: 
31374:                                                                                               Versio 2.0
31375: KK 783/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
31376: 
31377: 
31378: 
31379: 
31380: Eduskunnan puhemiehelle
31381: 
31382: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta
31383: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          säädetään laissa yksityisten sosiaalipalvelujen
31384: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       valvonnasta. Palvelujen valvonta kuuluu asian-
31385: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      omaiselle lääninhallitukselle sekä sille kunnalle,
31386: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        jossa palveluja annetaan. Kunnassa valvontavi-
31387: sen KK 783/1999 vp:                                   ranomaisena toimii sosiaalihuollosta vastaava
31388:                                                       toimielin tai sen määräämä viranhaltija. Yksi-
31389:        Aikooko hallitus selvittää, pitävätkö           tyisten sosiaalipalvelujen yleinen ohjaus ja val-
31390:        väitteet Lahdessa toimivan Invalidilii-        vonta kuuluu lain 8 §:n mukaan asianomaiselle
31391:        ton sopeutumisvalmennuskeskuksen va-           ministeriölle. Valvonnan sisältö koskee sosiaali-
31392:        rojen väärinkäytöstä sekä varojen ja ka-       palvelujen laatua ja tasoa. Yksityisiä sosiaalipal-
31393:        luston mahdollisesta käyttämisestä yksi-       veluja tarjoavien yksiköiden tulee olla terveydel-
31394:        tyisen henkilön vaalitoimintaan paik-          lisiltä ja muilta olosuhteiltaan toimintaan sopi-
31395:        kansa?                                         via. Valvonta kohdistuu myös toimitiloihin, toi-
31396:                                                       mintavälineisiin sekä henkilöstön määrään ja
31397: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kelpoisuuteen. Yksityisten sosiaalipalvelujen
31398: ti seuraavaa:                                         valvonnasta annetun lain perusteella ei sen si-
31399: Lahdessa toimiva Invalidien sopeutumisval-            jaan voida valvoa laitosten tai muiden sosiaali-
31400: mennuskeskus on Invalidiliiton omistama yksi-         palveluja tuottavien yksiköiden varainkäyttöä.
31401: tyinen sosiaalihuollon palveluja tarjoava laitos.         Invalidiliiton, samoin kuin myös sen omista-
31402: Sopeutumisvalmennuskeskuksessa vammautu-              man sopeutumisvalmennuskeskuksen varain-
31403: nutta henkilöä ja hänen omaisiaan autetaan            käyttöä, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa val-
31404: sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen          vovat yhdistyslain perusteella liiton valitsemat
31405: sekä suunnitellaan tarvittavat palvelut ja tukitoi-   tilintarkastajat. Muut mahdollisuudet valvoa In-
31406: met, jotka auttavat vammautunutta henkilöä            validiliiton omistaman sopeutumisvalmennus-
31407: oman elämän hallinnassa.                              keskuksen varainkäyttöä rajoittuvatkin lähinnä
31408:    Sopeutumisvalmennuskeskus rahoittaa toi-           Raha-automaattiyhdistyksen suorittamaan val-
31409: mintansa palveluista perimillään asiakasmaksuil-      vontaan. Raha-automaattiyhdistys valvoo avus-
31410: la. Palveluja laitokselta ostavat vakuutusyhtiöt,     tustensa käyttöä vuosiselvitysten perusteella.
31411: kunnat sekä Kela. Vuonna 1998 Kela maksoi so-         Vuosittain huhtikuun loppuun mennessä avus-
31412: peutumisvalmennuskeskukselle 9 milj. markkaa          tuksia saaneet organisaatiot toimittavat selvityk-
31413: ja Vakuutusalan Kuntouttamiskeskus VKK ry:lle         sen varojen käytöstä. Tarvittaessa Raha-auto-
31414: 1 milj. markkaa kurssimaksuina. Lisäksi Raha-         maattiyhdistys voi lisäksi pyytää erillisselvityk-
31415: automaattiyhdistys rahoitti sopeutumisvalmen-         siä. Toistaiseksi näissä selvityksissä ei ole tullut
31416: nuskursseja 2,4 milj. markalla.                       esiin mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta
31417:                                                       jatkotoimenpiteisiin.
31418: 
31419: 
31420: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
31421: 
31422:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
31423: 2
31424: Ministerns svar                                             KK 783/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
31425: 
31426: 
31427: 
31428: 
31429: Tili riksdagens talman
31430: 
31431: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Tillsynen över tjänsterna ankommer på behörig
31432: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       länsstyrelse samt på den kommun där tjänsterna
31433: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      tillhandahålls. Tillsynsmyndighet i kommunen är
31434: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       det organ som ansvarar för socialvården eller den
31435: mål SS 78311999 rd:                                   tjänsteinnehavare som organet utsett. Den all-
31436:                                                       männa stymingen och övervakningen av privat
31437:       Amnar regeringen utreda ifall påståen-          socialservice ankommer enligt lagens 8 § på
31438:       dena om missbruk av medel vid Invalid-          vederbörande ministerium. Tillsynen gäller kva-
31439:       förbundets anpassningsträningscenter i          liteten och nivån på socialservicen. Enheter som
31440:       Lahtis och om att centrets medel och in-        tillhandahåller privat socialservice skall till sina
31441:       ventarier eventuellt använts för en en-         sanitära och övriga förhållanden vara lämplig för
31442:       skild persons valverksamhet håller              verksamheten. Tillsynen gäller även lokaler och
31443:       streck?                                         anordningar samt personalens storlek och behö-
31444:                                                       righet. Däremot kan användningen av medel vid
31445: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       anstalter och andra enheter som tillhandahåller
31446: föra följande:                                        socialservice inte övervakas med stöd av lagen
31447: Invalidernas anpassningsträningscenter i Lahtis       om tillsyn över privat socialservice.
31448: är en privat anstalt som ägs av Invalidförbundet          Invalidförbundets liksom även det av förbun-
31449: och tillhandahåller socialvårdstjänster. Anpass-      det ägda anpassningsträningscentrets medelsför-
31450: ningsträningscentret hjälper handikappade och         valtning, bokföring, bokslut och förvaltning
31451: deras anhöriga att anpassa sig till den förändrade    övervakas på grundval av föreningslagen av revi-
31452: livssituationen samt planerar behövliga tjänster      sorer som utsetts av Invalidförbundet. De övriga
31453: och behövligt stöd i syfte att hjälpa den handi-      möjlighetema att övervaka det av Invalidförbun-
31454: kappade att bemästra sitt liv.                        det ägda anpassningsträningscentrets använd-
31455:    Anpassningsträningscentret finansierar sin         ning av medel begränsar sig främst till den till-
31456: verksamhet med klientavgifter som uppbärs för         syn som utövas av Penningautomatföreningen.
31457: servicen. Försäkringsbolagen, kommunerna samt         Penningautomatföreningen övervakar använd-
31458: FPA köper tjänster av anstalten. År 1998 betala-      ningen av beviljade medel på basis av årsredovis-
31459: de FPA 9 milj. mk och Försäkringsbranschens           ningar. Organisationer som beviljats understöd
31460: Rehabiliteringscentral FRC rf 1 milj. mk i kurs-      skall årligen före utgången av april lärnna in en
31461: avgifter till anpassningsträningscentret. Därtill     redovisning över hur medlen använts. Vid behov
31462: finansierades anpassningsträningskurser av Pen-       kan Penningautomatföreningen dessutom inbe-
31463: ningautomatföreningen till ett belopp av 2,4 milj.    gära tilläggsutredningar. Tills vidare har i dessa
31464: mk.                                                   utredningar inte uppdagats något som skulle ge
31465:    1 lagen om tillsyn över privat socialservice fö-   anledning till vidare åtgärder.
31466: reskrivs om tillsynen över privat socialservice.
31467: 
31468: 
31469: 
31470: Helsingfors den 8 december 1999
31471: 
31472:     Omsorgsminister Eva Biaudet
31473:                                                                                                         3
31474:                                                            KK 784/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
31475: 
31476: 
31477: 
31478: 
31479:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 784/1999 vp
31480: 
31481:                                             Kaksinkertainen verotus metsäverotuksessa
31482: 
31483: 
31484: 
31485: 
31486: Eduskunnan puhemiehelle
31487: 
31488: Metsäverotuksessa on ilmennyt "sudenkuoppa",         joutua kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi, jos
31489: johon joutuminen uhkaa Suomessa jopa useita          myy metsänpohjan, jatkuu peräti vuoteen 2010.
31490: kymmeniä tuhansia metsänomistajia. Esiin tullut          Valtiovallan toimesta tulisikin pikaisesti
31491: ongelma johtuu siitä, että metsänpohjaa ei saa       käynnistää riittävän laaja ja näkyvä tiedotuskam-
31492: myydä pinta-alaverotettuna puhtaaksi hakkuun-        panja metsänomistajille, jotta he eivät joutuisi tä-
31493: kaan jälkeen kuin lähisukulaisille. Pinta-alavero-   hän ongelmatilanteeseen. Metsänhoitoyhdistys-
31494: tuksen suoma vapautus metsän myyntivoiton ve-        ten neuvojat ja myös puunhankintayhtiöiden os-
31495: rotuksesta kumoutuu, jos metsänpohja myydään         tajat tulisi velvoittaa tiedottamaan metsänomista-
31496: ulkopuolisille. Laissa tämä todetaan seuraavasti:    jille tästä sudenkuopasta. Niiden, ilmeisesti vielä
31497: ''Pinta-alaperusteisessa    verotusjärjestelmässä    muutamien satojen metsänomistajien osalta, jot-
31498: luovutushintaan lisätään luovutusvoiton määrää       ka ovat jo ehtineet tehdä puutavarakaupan jäl-
31499:  laskettaessa luovutusvuodelta ja viideltä sitä      keen maanmyyntisopimuksen, tulisi harkita aina-
31500: edeltäneeltä vuodelta saatujen puun myyntitulo-      kin iäkkäämpien kansalaisten kohdalla erillistä
31501: jen kantoraha-arvo." Tämä varsin huonosti tun-       vapautusta tai veron tuntuvaa kohtuullistamista.
31502: nettu, jopa metsäasiantuntijoiden neuvonnas-
31503:  saan monesti huomiotta jäävä lainkohta, on saat-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31504:  tanut tähän mennessä monia metsänomistajia ta-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31505:  loudelliseen ahdinkoon kymmenien tuhansien          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31506:  markkojen lisäverojen takia. Onkin pelättävissä,    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31507:  että lukuisat metsänomistajat, varsinkin asiakir-
31508: joja ja lakeja heikoimmin tuntevat vanhukset,               Onko hallitus tietoinen siitä, että metsä-
31509:  ajautuvat tietämättään tähän sudenkuoppaan.               verotuksessa on riski joutua tahattomas-
31510:  Siirtymäkausi myyntiverotukseen siirtymisen                ti kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi
31511:  osalta lakkaa vuonna 2005, jota ennen on asian-           metsänomistajan myydessä metsänpoh-
31512:  tuntijoiden mukaan odotettavissa puuraaka-ai-             jan viiden vuoden kuluessa pinta-ala-
31513:  neen myyntipiikki juuri pinta-alaverotuksen pii-           verotetusta metsästä tehdyn puukaupan
31514:  riin kuuluvissa metsissä. Tämän jälkeen vaara             jälkeen?
31515: 
31516: 
31517: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
31518: 
31519:     Raimo Vistbacka /ps
31520: 
31521: 
31522: 
31523:                                                                                                 Versio 2.0
31524: KK 784/1999 vp -       Raimo Vistbacka /ps                                             Ministerin vastaus
31525: 
31526: 
31527: 
31528: 
31529: Eduskunnan puhemiehelle
31530: 
31531: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa              Säännös ei vaikuta luovutusvoiton suuruu-
31532: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           teen, jos puunmyyntitulot ja pidätetty hakkuuoi-
31533: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         keus vastaavat saman ajanjakson metsätalouden
31534: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              puhdasta tuottoa. Vaikka puutavaran myyntitulo-
31535: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ja olisi vain yhdeltä vuodelta, niistä vähennetään
31536: myksen KK 784/1999 vp:                                  kaikkien vuosien metsätalouden puhdas tuotto.
31537:                                                             Samansisältöinen säännös oli jo vuonna 1943
31538:         Onko hallitus tietoinen siitä, että metsä-      annetun tulo- ja omaisuusverolain 22 §:ssä.
31539:        verotuksessa on riskijoutua tahattomas-           Säännöksen tarkoituksena on estää pyrkimykset
31540:        ti kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi          keinottelumielessä välttää myyntivoiton verotus
31541:        metsänomistajan myydessä metsänpoh-               siten, että tilalta myydään ensin metsä ja vasta
31542:        jan viiden vuoden kuluessa pinta-ala-             senjälkeen luovutetaan itse tila, kun pinta-alape-
31543:        verotetusta metsästä tehdyn puukaupan            rusteisessa metsäverotuksessa metsänmyynnistä
31544:        jälkeen?                                          saatu tulo on verovapaata. Kun omaisuuden luo-
31545:                                                         vutuksesta saadun tulon verotusta koskevia sään-
31546: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           nöksiä on vuosien mittaan eri laeilla muutettu, on
31547: ti seuraavaa:                                           säännös ollut samansisältöisenä kulloinkin voi-
31548: Tulo- ja varallisuusverolain 46 §:n 7 momentin          massa olleessa laissa. Näin ollen kysymyksessä
31549: mukaan, jos verovelvollinen luovuttaa metsää,           ei ole mikään nyt vasta ilmennyt "sudenkuoppa",
31550: josta saatuun tuloon on hänen omistusaikanaan           ja ainakin metsäasiantuntijoiden pitäisi tuntea
31551: sovellettu metsätalouden puhtaan tulon verotus-         säännös.
31552: ta, luovutushintaan lisätään kiinteistöitä erikseen         Kysymyksessä on esitetty huoli siitä, että vuo-
31553: luovutettavaksi hakatun puutavaran ja kiinteis-         den 2005 jälkeen olisi odotettavissa metsämaan
31554: tön luovutuksesta pidätetyn hakkuuoikeuden              myyntien huomattava lisääntyminen. On toden-
31555: kantoarvo verovelvollisen omistusajalta, kuiten-        näköistä, että puuraaka-aineen myynti vilkastuu
31556: kin enintään luovutusvuodelta ja sitä edeltäneel-       ennen vuonna 2005 lakkaavaa siirtymäkautta,
31557: tä viideltä vuodelta ja ainoastaan siltä ajalta, jol-   kun pinta-alaverotuksen valinneet metsänomista-
31558: ta hänen saamaansa tuloon on sovellettu metsäta-        jat voivat myydä puuta ilman veroa. Nämä met-
31559: louden puhtaan tulon verotusta vähennettynä sa-         sänomistajat siirtyvät siirtymäkauden päätyttyä
31560: moilta vuosilta verotetulla metsätalouden puh-          puun myyntitulojen verojärjestelmään, jonka
31561: taalla tuotolla. Säännös otettiin vuoden 1993           mukaan veroa maksetaan vain puuta myytäessä.
31562: alusta voimaan tulleeseen tuloverolakiin samas-         Kun näille metsänomistajille ei sen jälkeen mää-
31563: sa muodossa kuin se oli aikaisemmassakin lais-          rätä veroa metsästä, tarvetta metsämaan myyn-
31564: sa, mutta se koskee vain niitä metsänomistajia,         tiin ainakaan verotuksen vuoksi ei ole.
31565: jotka ovat valinneet metsätalouden puhtaan tu-              Metsätilakauppojen lukumäärä koko maassa
31566: lon verotuksen. Puun myyntitulon verotuksessa           1990-1uvulla on Maanmittauslaitoksen kauppa-
31567: puun myynti on jatkuvasti verotettua, joten sään-       hintatilastojen mukaan ollut noin 2 000 kappalet-
31568: nöstä ei tarvittu.                                      ta vuodessa. Tähän lukuun sisältyvät myös ne
31569: 
31570: 
31571: 2
31572: Ministerin vastaus                                       KK 784/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
31573: 
31574: 
31575: metsät, joita jo verotetaan puun myyntitulojen      sen sisällöstä. Ei ole odotettavissa, että metsä-
31576: mukaan. Metsätilojen myyntiin on monia syitä,       maan myyntihalukkuus lisääntyisi erityisesti siir-
31577: ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viime     tymäkauden jälkeen. Hallituksen käsityksen mu-
31578: aikoina ostajia on ollut enemmän kuin myyjiä.       kaan tietoa metsänmyyntiin liittyvistä verotusky-
31579: Yhtenä ryhmänä metsämaata ostaneiden joukos-        symyksistä on saatavilla, ja verovelvolliset myös
31580: sa ovat pinta-alaverotuksen valinneet metsän-       osaavat kysyä neuvoja. Metsänhoitoyhdistykset
31581: omistajat, jotka ostavat metsäpalstan, hakkaavat    ovat kehittäneet palvelujaan siten, että neuvojat
31582: puuston ja myyvät tilan viiden vuoden kuluttua,     hallitsevat metsänhoidon, puunmyynnin ja vero-
31583: kun hakkuutuloa ei enää lasketa luovutusvoiton      tuksen samoin kuin muutkin metsänomistukseen
31584: verotukseen. Ainakin osa metsänomistajista          liittyvät omistuksen muutostilanteet
31585: näyttää näin ollen olevan hyvin selvillä säännök-
31586: 
31587: 
31588: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
31589: 
31590:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
31591: 
31592: 
31593: 
31594: 
31595:                                                                                                     3
31596: KK 784/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministems svar
31597: 
31598: 
31599: 
31600: 
31601: Tili riksdagens talman
31602: 
31603: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       säljning och den förbehållna avverkningsrätten
31604: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       motsvarar nettoinkomsten av skogsbruket under
31605: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      samma tidsperiod. Även om försäljningsinkoms-
31606: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            ter av virke uppkommit under endast ett år av-
31607: spörsmål SS 78411999 rd:                              dras från dessa nettoinkomsten av skogsbruket
31608:                                                       under alla år.
31609:        Å.r regeringen medveten om att en skogs-           En bestämmelse med samma innehåll ingick
31610:        ägare vid skogsbeskattningen löper risk        redan i 22 § i den lag om inkomst- och förmö-
31611:        att oavsiktligt bli föremål för dubbel be-     genhetsskatt som gavs 1943. Avsikten med be-
31612:        skattning då han säljer skogsbruksmar-         stämmelsen var att förhindra försök att i spekula-
31613:        ken inomfem år efter en virkesaffär från       tionssyfte kringgå beskattning av försäljnings-
31614:        en skog som har arealbeskattats?               vinst så, att först säljs skog på fastigheten och
31615:                                                       först därefter överlåts själva fastigheten, då in-
31616: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       komsten från skogsförsäljning är skattefri vid
31617: föra följande:                                        arealbaserad skogsbeskattning. Medan bestäm-
31618: Av 46 § 7 mom. inkomst- och förmögenhets-             melsema om beskattning av inkomst av överlå-
31619: skattelagen framgår att om den skattskyldige          telse av egendom under årens lopp har ändrats
31620: överlåter skog och inkomsten därav under hans         genom olika lagar, har denna bestämmelse haft
31621: ägartid har beskattats såsom nettoinkomst av          samma innehåll i respektive gällande lag. Det är
31622: skogsbruk, skall till överlåtelsepriset fogas rot-    således inte fråga om någon fallgrop som först nu
31623: värdet av virke som avverkats på fastigheten för      kommit till kännedom och åtminstone sakkunni-
31624: att överlåtas separat och av den vid en fastighets-   ga i skogsfrågor borde känna till bestämmelsen.
31625: överlåtelse förbehållna avverkningsrätten, dock          1 spörsmålet framförs oro för att en betydande
31626: högst för överlåtelseåret och de fem föregående       ökning av försäljningen av skogsmark skulle
31627: åren och endast för den tid för viiken hans in-       vara att vänta efter år 2005. Det är sannolikt att
31628: komst har beskattats som nettoinkomst av skogs-       försäljningen av träråvaror blir livligare innan
31629: bruk, efter avdrag av den för samma år beskatta-      övergångsperioden tar slut 2005, då skogsägare
31630: de nettoinkomsten av skogsbruket. Paragrafen          som har valt arealbaserad beskattning kan sälja
31631: togs med i den inkomstskattelag som trädde i          virke skattefritt. När övergångsperioden är slut
31632: kraft från ingången av 1993 med samma ordaly-         börjar dessa skogsägare att omfattas av ett sys-
31633: delse som i den tidigare lagen, men den gäller        tem med beskattning av inkomst av virkesförsälj-
31634: bara sådana skogsägare som har valt beskattning       ning, enligt vilket skatt betalas endast då virke
31635: av nettoinkomst av skogsbruk. Vid beskattning         säljs. Eftersom dessa skogsägare därefter inte på-
31636: av försäljningsinkomst av virke beskattas virkes-     förs skatt för skog, finns det åtminstone inte på
31637: försäljningen fortgående och därför har bestäm-       grund av beskattningen något behov att sälja
31638: melsen inte behövts därvid.                           skogsmark.
31639:    Bestämmelsen inverkar inte på överlåtelse-            Enligt Lantmäteriverkets köpeskillingsstatis-
31640: vinstens storlek, om inkomstema av virkesför-         tik har det i hela landet sålts ungefår 2 000 skogs-
31641: 
31642: 
31643: 4
31644: Ministerns svar                                            KK 784/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
31645: 
31646: 
31647: fastigheter varje år under 1990-ta1et. Detta antal    ne en del av skogsägarna verkar således att vara
31648: omfattar även de skogar som redan beskattas på        väl medvetna om bestämmelsens innehåll. Det
31649: basis av inkomsterna av virkesförsäljning. Det        förutspås inte att viljan att sälja skogsmark skul-
31650: finns många orsaker till att skogsfastigheter säljs   le öka speciellt mycket efter övergångsperioden.
31651: och enligt uppgifter som förekommit i offentlig-      Enligt regeringens uppfattning finns information
31652: heten har det funnits mera köpare än säljare un-      att tillgå om de beskattningsfrågor som anknyter
31653: der den senaste tiden. En grupp som köpt skogs-       till skogsförsäljning och de skattskyldiga kan
31654: mark är sådana skogsägare som valt arealbaserad       också fråga om råd. Skogsvårdsföreningarna har
31655: beskattning och som köper ett skogsskifte, avver-     utvecklat sina tjänster så att rådgivarna behärs-
31656: kar trädbeståndet och säljer fastigheten efter fem    kar skogsvård, virkesförsäljning och beskattning
31657: år då avverkningsinkomsterna inte längre omfat-       liksom även andra förändringar i anknytning till
31658: tas av beskattning av överlåtelsevinst. Åtminsto-     skogsägande.
31659: 
31660: 
31661: Helsingfors den 9 december 1999
31662: 
31663:     Minister Suvi-Anne Siimes
31664: 
31665: 
31666: 
31667: 
31668:                                                                                                        5
31669:                                                          KK 785/1999 vp - Margareta Pietikäinen /r
31670: 
31671: 
31672: 
31673: 
31674:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 785/1999 rd
31675: 
31676:                                                Tryggande av talterapeuttjänster på svenska
31677: 
31678: 
31679: 
31680: 
31681: Tili riksdagens talman
31682: 
31683: Behovet av svenskspråkiga talterapeuter är stort i      svaret för den svenskspråkiga talterapeututbild-
31684: vårt land, speciellt svår är situationen i huvud-       ningen. På de tre senaste åren har inga svensk-
31685: stadsregionen. Enligt utredningar finns det stora       språkiga studerande antagits tili utbildningspro-
31686: skillnader mellan kommunema gällande taltera-           grammet i logopedi. En bidragande orsak kan
31687: peuttjänster. 1 en del kommuner finns det obesat-       vara att i litteraturen för inträdesförhören inte alls
31688: ta tjänster på grund av att det inte finns sökande      ingår svenskspråkiga böcker. Fakultetet kan inte
31689: och i andra kommuner lediganslår man inte tjäns-        heller erbjuda svenskspråkiga kurser och studen-
31690: ter och befattningar av samma orsak. Det här har        tema upplever att deras språk inte utvecklas och
31691: lett tili att kundens resor tili talterapeuten ka bli   att de inte lär sig de korrekta akademiska termer-
31692: oskäligt långa. Särskilt bam med handikapp,             na. Situationen är ohållbar.
31693: skolelever och unga som lider av dyslexi samt
31694: vuxna neurologiska patienter lider av brist på tal-     Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31695: terapitjänster.                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31696:    Enligt utredningar utbildas det över huvud ta-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31697: get alldeles för få talterapeuter, på svenskt håll är   följande spörsmål:
31698: situationen rent av oroväckande. Talterapeuter
31699: utbildas på universitetsnivå i Helsingfors och                 Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-
31700: Uleåborg. Helsingfors universitet har huvudan-                 der för att trygga talterapeuttjänster på
31701:                                                                svenska?
31702: 
31703: 
31704: Helsingfors den 17 november 1999
31705: 
31706:     Margareta Pietikäinen /sv
31707: 
31708: 
31709: 
31710: 
31711: 29 200678
31712:                                                                                                     Versio 2.0
31713: Suomennos                                              KK 785/1999 vp -Margareta Pietikäinen /r
31714: 
31715: 
31716: 
31717: 
31718:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 785/1999 vp
31719: 
31720:                                              Ruotsinkielisten puheterapeuttipalvelujen tur-
31721:                                              vaaminen
31722: 
31723: 
31724: 
31725: 
31726: Eduskunnan puhemiehelle
31727: 
31728: Ruotsinkielisten puheterapeuttien tarve maas-         terapeuttikoulutuksesta. Kolmen viime vuoden
31729: samme on suuri. Erityisen vaikea tilanne on pää-      aikana ruotsinkielisiä opiskelijoita ei ole otettu
31730: kaupunkiseudulla. Selvitysten mukaan kuntien          logopedian koulutusohjelmaan. Osasyynä saat-
31731: välillä on suuria eroja puheterapeuttipalveluissa.    taa olla, että sisäänpääsykuulustelun kirjallisuu-
31732: Joissakin kunnissa on täyttämättömiä virkoja,         teen ei sisälly ollenkaan ruotsinkielisiä kirjoja.
31733: koska ei ole hakijoita, ja toisissa kunnissa virko-   Tiedekunta ei myöskään pysty tarjoamaan ruot-
31734: ja ja toimia ei julisteta haettavaksi samasta syys-   sinkielisiä kursseja. Oppilaat kokevatkin, ettei
31735: tä. Tämä on johtanut siihen, että asiakkaan mat-      heidän kielensä kehity ja etteivät he opi asianmu-
31736: kat puheterapeutin luo voivat tulla kohtuuttoman      kaisia akateemisia termejä. Tilanne on kestämä-
31737: pitkiksi. Erityisesti vammaiset lapset, lukemis-      tön.
31738: häiriöistä kärsivät koululaiset ja nuoret sekä ai-
31739: kuiset neurologiset potilaat kärsivät puhetera-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31740: peuttivirkojen pulasta.                               sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31741:    Selvitysten mukaan meillä ylipäänsäkin kou-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31742: lutetaan aivan liian vähän puheterapeutteja, ja       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31743: ruotsinkielisellä taholla tilanne on suorastaan
31744: huolestuttava. Puheterapeutteja koulutetaan yli-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31745: opistotasolla Helsingissä ja Oulussa. Helsingin             tyä ruotsinkielisten puheterapeuttipal-
31746: yliopistolla on päävastuu ruotsinkielisestä puhe-           velujen turvaamiseksi?
31747: 
31748: 
31749: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
31750: 
31751:     Margareta Pietikäinen /r
31752: 
31753: 
31754: 
31755: 
31756: 2
31757: Ministerin vastaus                                     KK 785/1999 vp -       Margareta Pietikäinen /r
31758: 
31759: 
31760: 
31761: 
31762: Eduskunnan puhemiehelle
31763: 
31764: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            puheterapiapalvelujen saatavuudesta ei ole ajan-
31765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tasalla olevia tilastotietoja.
31766: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Helsingin yliopistolla on logopedian alan ruot-
31767: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         sinkielisen opetuksen valtakunnallinen vastuu.
31768: Pietikäisen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      Logopedian pääaineopiskelijaksi hyväksytään
31769: sen KK 78511999 vp:                                    Helsingin yliopistossa tällä hetkellä valintako-
31770:                                                        keen perusteella 13 henkilöä. Lisäksi ruotsin
31771:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        kieltä tai taville on kolmen paikan lisäkiintiö. Tä-
31772:       tyä ruotsinkielisten puheterapeuttipal-          män kiintiön puitteissa ruotsinkieltä taitava haki-
31773:       velujen turvaamiseksi?                          ja voidaan hyväksyä logopedian pääaineopiskeli-
31774:                                                       jaksi, kun hänen valintakoetuloksensa on kor-
31775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          keintaan yhden pisteen heikompi kuin heikoim-
31776: ti seuraavaa:                                          man normaalissa kiintiössä hyväksytyn hakijan.
31777: Puheterapeutin pätevyys saavutetaan suoritta-          Valintakoe koostuu kirjallisesta kokeesta ja suul-
31778: malla filosofian maisterin tutkinto logopedia          lisesta kokeesta, johon hakija kutsutaan kirjalli-
31779: pääaineena. Humanistisista ja luonnontieteelli-        sen kokeen perusteella. Kirjallista koetta varten
31780: sistä tutkinnoista annetun asetuksen (221 11994)       hakija lukee kolme kirjaa, joista kaksi on suo-
31781: mukaisesti logopediaa voidaan opiskella pääai-         menkielistä ja yksi on vaihtoehtoisesti suomen-
31782: neena logopedian koulutusohjelmassa Helsingin          tai ruotsinkielinen. Helsingin yliopiston fonetii-
31783: ja Oulun yliopistoissa. Suomessa puheterapeutin       kan laitos ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan logo-
31784: ammatti on terveydenhuollon ammatti. Tervey-          pedian opiskelijoille ruotsinkielistä kurssiope-
31785: denhuollon oikeusturvakeskus myöntää logope-          tusta. Ruotsinkielisten opiskelijoiden kliininen
31786: dian koulutusohjelmasta valmistuneille hake-          harjoittelu (20 opintoviikkoa) tapahtuu ruotsin-
31787: muksesta oikeuden harjoittaa puheterapeutin am-       kielisen puheterapeutin ohjauksessa ruotsinkieli-
31788: mattia laillistettuna ammattihenkilönä.               siä puheterapiapalveluja tarjoavissa yksiköissä.
31789:    Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-               Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa opiske-
31790: kusrekisterissä oli vuoden 1998 lopussa 814 lail-     lee logopediaa pääaineenaan 7 ruotsinkielistä
31791: listettua puheterapeuttia. Yhtä työikäistä puhete-    henkilöä, joista 4-5 valmistuu filosofian mais-
31792: rapeuttia kohti on noin 7000 asukasta. Selvitys-      teriksi ja puheterapeutiksi 1-2 vuoden kulues-
31793: ten mukaan kuntien välillä on melko suuria eroja      sa. Helsingin yliopiston antamien tietojen mu-
31794: puheterapiapalvelujen saatavuudessa. Osassa           kaan nämä opiskelijat aikovat ensi keväänä yh-
31795: kunnista palvelut puuttuvat kokonaan. Erityises-      dessä ruotsinkielisten puheterapeuttien kanssa
31796: ti monivammaiset lapset, kouluikäiset lukemis-        pitää logopedian koulutusta koskevia tietoiskuja
31797: ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuo-   rannikkoseudun ruotsinkielisissä lukioissa.
31798: ret sekä aikuisneurologiset potilaat sekä eräät           Yhteenvetona voin todeta, että opetusministe-
31799: muut aikuispotilaiden ryhmät saavat puhetera-         riö on tietoinen kansanedustaja Pietikäisen kir-
31800: piapalveluita riittämättömästi. Ruotsinkielisten      jallisen kysymyksen perusteluissa esitetystä pu-
31801: 
31802: 
31803: 
31804:                                                                                                          3
31805: KK 785/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r                                          Ministerin vastaus
31806: 
31807: 
31808: heterapeuttipulasta ja tarpeesta kehittää ruotsin-   pedian koulutuksen laajentamiseksi vuonna
31809: kielisten puheterapeuttien koulutusta. Keväällä      2000. Keväällä 2000 yliopistojen kanssa käytä-
31810: 1999 opetusministeriö sopi Helsingin yliopiston      vissä tulosneuvotteluissa tullaan käsittelemään
31811: ja Oulun yliopiston kanssa käydyissä tulosneu-       logopedian alan ruotsinkielisen koulutuksen ke-
31812: votteluissa lisämäärärahan myöntämisestä logo-       hittämistarvetta.
31813: 
31814: 
31815: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
31816: 
31817:     Opetusministeri Maija Rask
31818: 
31819: 
31820: 
31821: 
31822: 4
31823: Ministems svar                                          KK 785/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r
31824: 
31825: 
31826: 
31827: 
31828: Tili riksdagens talman
31829: 
31830: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Helsingfors universitet har det riksomfattande
31831: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ansvaret för den svenskspråkiga undervisningen i
31832: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-       logopedi. På basis av inträdesförhör antas för
31833: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga        närvarande 13 personer som huvudämnesstude-
31834: spörsmål SS 785/1999 rd:                               rande i logopedi vid Helsingfors universitet.
31835:                                                        Dessutom finns det en extra kvot på tre platser
31836:        Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-           för sådana som kan svenska. Inom ramen för den-
31837:        der för att trygga talterapeuttjänster på       na kvot kan en svenskkunnig sökande antas som
31838:        svenska?                                        huvudämnesstuderande i logopedi om hans eller
31839:                                                        hennes resultat i inträdesförhöret ligger högst en
31840: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        poäng under gränsen för antagning i den normala
31841: föra följande:                                         kvoten. lnträdesförhöret består av ett skriftligt
31842: Talterapeutkompetens fås genom att avlägga fi-         prov och ett muntligt prov, till vilket den sökan-
31843: losofie magisterexamen med logopedi som hu-            de kallas på basis av det skriftliga provet. För det
31844: vudämne. Enligt förordningen om humanistiska           skriftliga provet skall den sökande läsa tre böck-
31845: och naturvetenskapliga examina (221/1994) kan          er, av vilka två är finskspråkiga och en altema-
31846: logopedi läsas som huvudämne inom utbild-              tivt finsk- eller svenskspråkig. Fonetiska institu-
31847: ningsprogrammet för logopedi vid Helsingfors           tionen vid Helsingfors universitet kan för närva-
31848: och Uleåborgs universitet. Talterapeutyrket är i       rande inte erbjuda kursundervisning på svenska
31849: Finland ett yrke inom hälsovården. Rättsskydds-        för dem som studerar logopedi. Den kliniska
31850: centralen för hälsovården beviljar på ansökan          praktiken (20 studieveckor) för de svenskspråki-
31851: dem som genomgått utbildningsprogrammet för            ga studerandena sker under en svenskspråkig tal-
31852: logopedi rätt att utöva talterapeutyrket såsom le-     terapeuts handledning i enheter som tillhandahål-
31853: gitimerad yrkesutbildad person.                        ler talterapitjänster på svenska.
31854:    Vid utgången av 1998 upptog centralregistret           För närvarande studerar 7 svenskspråkiga per-
31855: över yrkesutbildade personer inom hälsovården          soner logopedi som huvudämne vid Helsingfors
31856: 814 legitimerade talterapeuter. Det finnsen talte-     universitet. Av dem blir 4-5 filosofie magistrar
31857: rapeut i arbetsför ålder på ca 7000 invånare. Ut-      och talterapeuter om 1-2 år. Enligt uppgift från
31858: redningar visar att det finns rätt stora skillnader    Helsingfors universitet ämnar dessa studerande
31859: mellan kommunema i fråga om tillgången på tal-         nästa vår tillsammans med svenskspråkiga talte-
31860: terapitjänster. 1 en del kommuner saknas tjänster      rapeuter besöka de svenskspråkiga gyrnnasiema i
31861: helt. 1 synnerhet multihandikappade bam och            kustregionen och informera om utbildningen i lo-
31862: bam och ungdomar i skolåldem som lider av läs-         gopedi.
31863: och skrivsvårigheter samt vuxna neurologiska              Sammanfattningsvis får jag konstatera att un-
31864: patienter samt vissa andra kategorier av vuxenpa-      dervisningsministeriet är medvetet om den brist
31865: tienter får inte tillräckligt med talterapitjänster.   på talterapeuter och det behov att utveckla utbild-
31866: När det gäller tillgången till svenskspråkiga tal-     ningen av svenskspråkiga talterapeuter som riks-
31867: terapeuttjänster saknas aktuell statistik.             dagsman Pietikäinen påtalar i sin motivering till
31868: 
31869: 
31870:                                                                                                          5
31871: KK 785/1999 vp- Margareta Pietikäinen /r                                             Ministems svar
31872: 
31873: 
31874: spörsmålet. Vid resultatdiskussionema med Hel-       logopedi år 2000. Vid resultatdiskussionema
31875: singfors universitet och Uleåborgs universitet vå-   med universiteten våren 2000 kommer man att
31876: ren 1999 beslöt undervisningsministeriet bevilja     behandla behovet att utveckla den svenskspråki-
31877: ett tilläggsanslag för att utvidga utbildningen i    ga utbildningen i logopedi.
31878: 
31879: 
31880: Helsingfors den 10 december 1999
31881: 
31882:     Undervisningsminister Maija Rask
31883: 
31884: 
31885: 
31886: 
31887: 6
31888:                                                             KK 786/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
31889: 
31890: 
31891: 
31892: 
31893:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 786/1999 vp
31894: 
31895:                                             Kevyen musiikin nostaminen kansainväliselle
31896:                                             tasolle
31897: 
31898: 
31899: 
31900: 
31901: Eduskunnan puhemiehelle
31902: 
31903: Suomessa klassinen musiikki on maailmantasoa,        kavuudella. Tarvittaisiin kilpailua - muitakin
31904: on sitten kysymys säveltäjistä, muusikoista tai      kuin onneton Syksyn sävel tai Seinäjoen tango-
31905: laulajista. Säveltäjinä Sibelius ja Rautavaara ym.   markkinat- ja nimenomaan huippupalkinnoilla
31906: ovat kansainvälisesti tunnettuja, oopperalaulajis-   varustettuja kilpailuja, joihin voivat osallistua
31907: ta vastaavasti Hynninen, Ryhänen, Salminen ja        myös ulkomaalaiset osanottajat. Tämä ei onnistu
31908: jo edesmennyt Martti Talvela. Myös muusikoi-         ilman valtiovallan ohjausta ja taloudellista tukea.
31909: den puolella on löydettävissä eturivin soittajia,
31910: kuten Gothoni, Sarpila jne., eikä tietenkään voi     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31911: unohtaa Lindaakaan, vaikkakin viimeksi maini-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31912: tun soitannolliset lahjat lienevät jossain määrin    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31913: jääneet muiden avujen varjoon.                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31914:    Kevyt musiikki on suomalainen murheenkryy-
31915: ni. Aikanaan olimme Euroviisuissa jopa viiden              Millaisiin toimenpiteisiin hallitus ja ni-
31916: parhaan joukossa, mutta nyt meillä ei ole edes oi-         menomaan sen kulttuuriministeri on val-
31917: keutta osallistua kilpailuun. Suomen esiintyjät            mis surkealla tasolla olevan kevyen mu-
31918: ovat viimeisinä osanottovuosina olleet surkeita,           siikin saattamiseksi kansainvälisen ar-
31919: sävellykset vielä surkeampia. Kuitenkaan me                vostelun kestäväksi niin sävellystyön
31920: suomalaiset emme ole sen epämusikaalisempia                kuin esityksenkin osalta siten, että ta-
31921: kuin muut myöskään kevyen musiikin puolella.               voitteena olisi esimerkiksi Euroviisujen
31922: Kysymys on siitä, että meillä ei ole paneuduttu            ykköstila kansainvälisen arvostuksen
31923: asiaan eikä suhtauduttu siihen tarpeellisella va-          pohjaksi?
31924: 
31925: 
31926: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
31927: 
31928:     Sulo Aittoniemi /alk
31929: 
31930: 
31931: 
31932: 
31933:                                                                                                Versio 2.0
31934: KK 786/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                Ministerin vastaus
31935: 
31936: 
31937: 
31938: 
31939: Eduskunnan puhemiehelle
31940: 
31941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        kin eri lajien välillä ovat madaltuneet. Klassisen
31942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         musiikin rinnalla esim. afroamerikkalaisen mu-
31943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siikin, kansanmusiikin ja ns. maailmanmusiikin
31944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      asema on vahvistunut. Perinteiseen klassisen mu-
31945: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        siikin opetustraditioon perustuvan musiikinope-
31946: sen KK 786/1999 vp:                                   tuksen lisäksi myös muiden musiikkilajien ope-
31947:                                                       tusta on kehitetty. Suomalainen musiikkikoulu-
31948:       Millaisiin toimenpiteisiin hallitus ja ni-      tus on laadukasta. Jazzin ja populaarimusiikin
31949:       menomaan sen kulttuuriministeri on val-        koulutus rinnastetaan nykyisin muuhun musiikin
31950:       mis surkealla tasolla olevan kevyen mu-         opetukseen. Monet Pop & Jazz Konservatorion
31951:       siikin saattamiseksi kansainvälisen ar-         oppilaista löytävät tiensä myös viihdemusiikin
31952:       vostelun kestäväksi niin sävellystyön          pariin. Tanssimuusikoita koulutetaan ammattiin
31953:       kuin esityksenkin osalta siten, että ta-       myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Usean
31954:       voitteena olisi esimerkiksi Euroviisujen       valtionosuutta saavan musiikkiopiston opetusoh-
31955:       ykköstila kansainvälisen arvostelun            jelmaan kuuluu myös jazz- ja popmusiikki ja sii-
31956:       pohjaksi?                                      hen liittyvä bänditoiminta. Koulutukseen panos-
31957:                                                      taminen on näkynyt myös orkestereiden ja yh-
31958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tyeiden tason nousuna.
31959: ti seuraavaa:                                            Jazz-, rock- ja kansanmusiikin sekä viihde- ja
31960: Maamme monipuolinen musiikkikulttuuri juon-          maailmanmusiikin esittäjien ammattitaito on
31961: taajuurensa rikkaasta kansanrunouden ja kansan-      maassamme korkea. Monen esittäjän kohdalla
31962: laulujen perinteestä, joka elää edelleen ajassam-    voidaan puhua kansainvälisestä tasosta. Vaikka
31963: me. Musiikin harrastus eri muodoissaan on vil-       asia on jäänyt ehkä julkisuudessa mahdollisesti
31964: kasta ja sillä on vankka kannattajakunta laajoissa   ansaittua pienemmän huomion kohteeksi, ovat
31965: kansalaispiireissä. Musiikilla on vahva sija myös    myös ns. kevyen musiikin, esim. rockmusiikin,
31966: maamme taide-elämässä. Suomessa on panostet-         edustajat menestyneet maailmalla hyvin (esim.
31967: tu voimakkaasti musiikin opetukseen ja korkea-       Waltari, 22-Pistepirkko, Stratovarius, Apocalyp-
31968: tasoiseen musiikin esittämiseen. Valtion ja kun-     tica, Jimi Tenor, Leningrad Cowboys).
31969: tien tuki on merkittävä.                                 Ns. kevyt musiikki toimii pääosin markkinoi-
31970:    Suomalaisen populaarimusiikin kehitystä vai-      den ehdoilla. Suomessa kuten myös esim. Nor-
31971: keutti osaltaan sodanjälkeisen ajan huvivero,        jassa, Portugalissa ja Kreikassa markkina-alue on
31972: minkä vuoksi kabaree-perinteemme katkesi.            pieni. Musiikin tasokkuutta on vaikea arvioida
31973: Suuren yleisön mollivoittoinen musiikkimaku          viihteellisen kansainvälisen televisio-ohjelman
31974: tangaineen on omaleimainen. Kansallinen viih-        perusteella. Eurovision laulukilpailut ovat vuosi-
31975: demusiikkimakumme on poikennut monikansal-           en myötä muodostuneet hyvin kaupallisiksi eikä
31976: lisesta angloamerikkalaisesta viihdeformaatista.     alkuperäisidea jokaisen osallistujamaan kansal-
31977:    Suomen musiikkielämässä 1980-luvulla alkoi        lista musiikkia sivuavasta kilpailukappaleesta lä-
31978: itse musiikkikäsitys laajentua. Raja-aidat musii-    heskään toteudu. Kilpailussa kansainvälinen
31979: 
31980: 
31981: 2
31982: Ministerin vastaus                                        KK 786/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
31983: 
31984: 
31985: viihdebisnes näyttelee suurta osaa ja pienen kie-   korkeatasoinen viihdemusiikin uusi sävellyskil-
31986: lialueen kynnys menestykseen muodostuu kor-         pailu saataisiin aikaan alalla toimivien yhteisö-
31987: keaksi.                                             jen toimesta, uskoisin sille löytyvän myötämiel-
31988:    Suomessa toteutettavien musiikkikilpailujen      tä myös opetusministeriön ja valtion säveltaide-
31989: järjestäjät voivat hakea valtionavustusta tähän     toimikunnan taholta.
31990: tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista. Mikäli
31991: 
31992: 
31993: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
31994: 
31995:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
31996: 
31997: 
31998: 
31999: 
32000:                                                                                                    3
32001: KK 786/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministems svar
32002: 
32003: 
32004: 
32005: 
32006: Tili riksdagens talman
32007: 
32008: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       pa. Parallellt med den k1assiska musiken har t.ex.
32009: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       den afroamerikanska musiken, folkmusiken och
32010: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      den s.k. världsmusiken fått en starkare ställning.
32011: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       Inte bara musikundervisningen enligt den tradi-
32012: mål SS 786/1999 rd:                                   tionella undervisningsstilen inom klassisk mu-
32013:                                                       sik, utan också undervisningen i annan slags mu-
32014:        Vi/ka åtgärder är regeringen och ut-           sik har utvecklats. Den finländska musikutbild-
32015:        tryckligen kulturministern färdig för så       ning är av hög kvalitet. Undervisningen ijazz och
32016:        att den bedrövligt lågtstående lätta mu-       populärmusik jämställs numera med den övriga
32017:        siken skulle hålla inför en internationell     musikundervisningen. Många elever vid Pop &
32018:        kritik såväl beträ.ffande komponerings-        Jazz Konservatoriet finner sin väg också till un-
32019:        arbetet som själva framförandet, t.ex. i       derhållningsmusiken. Dansmusiker får yrkesut-
32020:        syfte att nå enförsta plats i Eurovisions-     bildning också utanför huvudstadsregionen. Ut-
32021:        schlagertävlingen som utgångspunkt för         bildningsprogrammet vid ett flertal musikinstitut
32022:        den internationella kritiken?                  som får statsandel rymmer också jazz- och pop-
32023:                                                       musik med tillhörande bandverksarnhet. Sats-
32024: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ningama på utbildningen har synts även i en
32025: föra följande:                                        högre nivå på orkestrar och grupper.
32026: Landets mångsidiga musikkultur har sina rötter i          De som utövar jazz-, rock- och folkmusik samt
32027: det rika folkdiktnings- och folksångsarvet som        underhållnings- och världsmusik har i vårt land
32028: fortlever i vår tid. Musikintresset är i sina olika   högklassig yrkesfårdighet. För många gäller att
32029: former livligt och har ett fast understöd i breda     man kan tala om intemationell klass. Ä ven om
32030: medborgarkretsar. Musiken har en stark ställ-         det kanske i offentligheten eventuellt rönt mindre
32031: ning också i landets konstliv. Finland har satsat     uppmärksamhet än vad saken skulle ha förtjänat,
32032: stort på musikundervisningen och på högklassi-        har också företrädare för den s.k. lätta musiken,
32033: ga musikframföranden. Det statliga och kommu-         t.ex. rockmusiken, klarat sig bra ute i världen
32034: nala stödet är betydande.                             (t.ex. Waltari, 22-Pistepirkko, Stratovarius, Apo-
32035:    Den finländska populärmusikens utveckling          calyptica, Jimi Tenor, Leningrad Cowboys).
32036: försvårades bl.a. av den efterkrigstida nöjesskat-        Den s.k. lätta musiken fungerar i huvudsak på
32037: ten, med påföljd att vår kabaretradition bröts.       marknadens villkor. 1 Finland, liksom t.ex. i Nor-
32038: Den breda allmänhetens molldominerade musik-          ge, Portugal och Grekland är marknaden liten.
32039: smak med alla tangon är särpräglad. Vår natio-        Den musikaliska nivån är svår att bedöma utgå-
32040: nella smak när det gäller underhållningsmusik         ende från ett underhållningsmässigt intematio-
32041: härrör från det multinationella angloamerikan-        nellt televisionsprogram. Eurovisionens sångtäv-
32042: ska underhållningsformatet.                           lingar har med åren blivit mycket kommersiella
32043:    Musiklivet i Finland upplevde på 1980-talet en     och motsvarar inte ens närmelsevis den ur-
32044: breddning av själva begreppet musik. Gränsema         sprungliga iden om att tävlingsbidragen skall
32045: mellan olika slag av musik är inte längre så skar-    tangera respektive deltagarlands nationella mu-
32046: 
32047: 
32048: 4
32049: Ministems svar                                              KK 786/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
32050: 
32051: 
32052: sik. 1 tävlingen spelar intemationell underhåll-      meloditävling för underhållningsmusik fås tili
32053: ningsbusiness en stor roll och tröskeln för ett li-   stånd bland grupper inom branschen, skulle jag
32054: tet språkområde blir hög.                             tro att det finns välvillighet också på undervis-
32055:    Den som arrangerar musiktävlingar i Finland        ningsministeriet och i kommissionen för ton-
32056: kan ansöka om statsunderstöd av anslag som har        konst.
32057: anvisats för ändamålet. Ifall en ny högklassig
32058: 
32059: 
32060: Helsingfors den 10 december 1999
32061: 
32062:     Kulturminister Suvi Linden
32063: 
32064: 
32065: 
32066: 
32067:                                                                                                      5
32068:                                                           KK 787/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
32069: 
32070: 
32071: 
32072: 
32073:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 787/1999 vp
32074: 
32075:                                             Euroopan unionin Nuorisoasiain ministerineu-
32076:                                             voston säilyttäminen
32077: 
32078: 
32079: 
32080: 
32081: Eduskunnan puhemiehelle
32082: 
32083: EU:n neuvoston pääsihteeri on laatinut raportin,        Nuorisoasioista vastaava opetusministeriö on
32084: jonka tarkoituksena on EU:n neuvoston työsken-       ilmoittanut kannattavansa itsenäisen nuorisoneu-
32085: telyn uudistaminen ja tehostaminen (Trumph-ra-       voston säilyttämistä, koska se tukee nuorisopoli-
32086: portti). Raportissa esitetään ajatus epäsäännölli-   tiikan edistämistä EU:n toimivallan puitteissa.
32087: sesti kokoontuvien neuvostojen, kuten nuoriso-       Suomen kannan ja puheenjohtajamaan esityksen
32088: neuvoston, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä.      valmistelusta vastaa kuitenkin ulkoasiainminis-
32089:     Vuodesta 1988 alkaen toiminut nuorisominis-      teriö. EU:n yleisten asioiden neuvosto tekee
32090: terineuvosto on osoittautunut onnistuneeksi ta-      asiasta esityksen Helsingin huippukokoukselle,
32091: vaksi edistää nuorten elinoloja ja poikkihallin-     joka tekee lopullisen päätöksen uudistuksesta.
32092: nollista nuorisopolitiikkaa Euroopan tasolla.
32093: Nuorten liikkuvuusohjelmat ovat olleet yksi uni-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32094: onin menestystarinoista. Sadoillatuhansilla nuo-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32095: rilla on ollut mahdollisuus monin tavoin oppia       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32096: eurooppalaisessa yhteistyössä. Lisäksi neuvosto      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32097: on tuonut tärkeitä nuorisoasioita myös muiden
32098: instituutioiden käsittelyyn, mm. Itävallan pu-             Mitä hallitus aikoo tehdä sen turvaami-
32099: heenjohtajuuskaudella päätöslauselma liikunnan             seksi, että EU:n Nuorisoasiain ministe-
32100: roolista osana nuorisokulttuuria. Euroopan parla-          rineuvosto säilyy itsenäisenä ja että se
32101: mentin oma-aloiteraportin mukaisesti Euroopan              voi tulevaisuudessa kokoontua säännöl-
32102: komission jäsen Vivian Redig on myös ilmoitta-             lisin väliajoin arvioimaan EU:n toimin-
32103: nut komission valmistelevan Valkoisen kirjan               nan nuorisopoliittisia vaikutuksia ja te-
32104: EU:n nuorisopolitiikan kehittämisestä.                     kemään siihen liittyviä päätöksiä?
32105: 
32106: 
32107: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
32108: 
32109:     Säde Tahvanainen /sd
32110: 
32111: 
32112: 
32113: 
32114:                                                                                               Versio 2.0
32115: KK 787/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                               Ministerin vastaus
32116: 
32117: 
32118: 
32119: 
32120: Eduskunnan puhemiehelle
32121: 
32122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     päätöksiä valmistelevassa Coreperissa sekä jä-
32123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       senmaiden kanssa kahdenvälisesti.
32124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Hallitus pitää tärkeänä EU:n toiminnan ja pää-
32125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      töksenteon kehittämistä. Hallitus on lähtenyt sii-
32126: vanaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     tä, että neuvoston työn pirstoutumisen estämisek-
32127: sen KK 787/1999 vp:                                 si ja työn tehostamiseksi Suomi voi yhtenä keino-
32128:                                                     na tukea joidenkin neuvostokokoonpanojen yh-
32129:       Mitä hallitus aikoo tehdä sen turvaami-       distämistä tai lakkauttamista. Asia oli esillä
32130:       seksi, että EU:n Nuorisoasiain ministe-       yleisten asiain neuvostossa 6.12.1999. Tuolloin
32131:       rineuvosto säilyy itsenäisenä ja että se      useat maat suhtautuivat varauksellisesti neuvos-
32132:       voi tulevaisuudessa kokoontua säännöl-        tojen yhdistämiseen ja lakkauttamiseen. Mitä tu-
32133:       lisin väliajoin arvioimaan EU:n toimin-       lee nuorisoneuvostoon, ulkoasiainministeriö on
32134:       nan nuorisopoliittisia vaikutuksia ja te-     tietoinen kysymyksessä esitetystä nuorisopolitii-
32135:       kemään siihen liittyviä päätöksiä?            kan seurantatarpeesta ja on tukenut kulttuurimi-
32136:                                                     nisteri Lindenin kantaa.
32137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Hallitus on päätynyt keskustelun jälkeen sii-
32138: ti seuraavaa:                                       hen, että mikäli käy ilmi, että jäsenmaiden enem-
32139: Kölnin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan pää-       mistö kannattaa nuorisoneuvoston yhdistämistä
32140: telmien mukaisesti yleisten asioiden neuvosto       johonkin toisen neuvoston kokoonpanoon, Suo-
32141: esittää Helsingin Eurooppa-neuvostoon mennes-       mi ei asetu estämään päätöstä. Haluamme kuiten-
32142: sä ehdotuksia neuvoston toiminnan parantami-        kin korostaa nuorisopolitiikan merkitystä EU:n
32143: seksi EU:n laajentumista silmällä pitäen. Valmis-   horisontaalisena toimintana.
32144: telun pohjana on ollut neuvoston pääsihteeristön        Lisäksi pitäisimme hyvänä, jos neuvoston tiet-
32145: raportti, joka sisältää mm. ehdotuksia neuvoston    tyjen kokoonpanojen rajoittamisen lisäksi laadit-
32146: kokoonpanojen vähentämiseksi ja uudelleenjär-       taisiin kriteerit, joiden mukaan neuvosto voidaan
32147: jestelyksi. Suomi on puheenjohtajavaltiona käy-     kutsua koolle (esimerkiksi päätöstenteko, politii-
32148: nyt ratkaisuehdotuksista keskustelua neuvoston      kan suuntaviivat). Näkemyksemme mukaan tämä
32149:                                                     selkeyttäisi ja toisi johdonmukaisuutta neuvos-
32150:                                                     ton toimintaan.
32151: 
32152: 
32153: 
32154: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
32155: 
32156:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
32157: 
32158: 
32159: 
32160: 
32161: 2
32162: Ministerns svar                                           KK 787/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
32163: 
32164: 
32165: 
32166: 
32167: Tili riksdagens talman
32168: 
32169: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Regeringen anser det viktigt att utveckla verk-
32170: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       sarnheten och bes1utsfattandet i EU. Regeringen
32171: statsrådet översänt följande av riksdagsman Säde      har utgått från att Finland kan använda stöd för
32172: Tahvanainen /sd undertecknade skriftliga spörs-       en sammanslagning eller indragning av några
32173: må1 SS 787/1999 rd:                                   rådssammansättningar som ett mede1 för att få
32174:                                                       fram större effektivitet i arbetet och för att för-
32175:        Vad tänker regeringen göra för att säk-        hindra att rådets arbete blir alltför splittrat. Frå-
32176:        ra att EU-rådet fortsätter i en särskild       gan behandlades i rådet (allmänna frågor)
32177:        sammansättningför ungdomsfrågor som            6.12.1999. Då förhöll sig flera Iänder reserverat
32178:        i framtiden kan sammanträda regelbun-          till en sammanslagning och indragning av rådet. 1
32179:        det för att bedöma de ungdomspolitiska         fråga om rådet (ungdomsfrågor) är utrikesminis-
32180:        verkningarna av EU·s arbete och fatta          teriet medvetet om det i spörsmålet framställda
32181:        beslut som hör samman härmed?                  behovet av att följa ungdomspolitiken och har
32182:                                                       understött kulturminister Lindens ståndpunkt.
32183: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Efter att ha diskuterat frågan har regeringen
32184: föra följande:                                        stannat för att om det visar sig att en majoritet av
32185: 1 enlighet med ordförandelandets slutsatser från      medlemsstatema understöder att rådet (ung-
32186: Europeiska rådets möte i Köln skall rådet (all-       domsfrågor) s1ås samman med rådet i någon an-
32187: männa frågor) före Europeiska rådets möte i Hel-      nan sammansättning, kommer Finland inte att
32188: singfors lagga fram förslag om förbättringar med      förhindra bes1utet. Vi önskar dock betona ung-
32189: tanke på att unionen skall fungera effektivt även     domsfrågornas horisontella betydelse inom EU.
32190: efter utvidgningen. En rapport från rådets gene-          Dessutom anser vi det viktigt att man utöver
32191: ralsekretariat har utgjort underlag för arbetet.      en nedskäming av antalet rådssammansättningar
32192: Rapporten innehåller bl.a. förslag om fårre råds-     även kunde utarbeta kriterier för sammankallan-
32193: sammansättningar och om omorganisering av             de av rådet (t.ex. beslutsfattande, politiska rikt-
32194: konstellationema. 1 egenskap av ordförandeland        linjer). Enligt vår uppfattning kunde detta förtyd-
32195: har Finland diskuterat olika lösningsförslag dels i   liga arbetet i rådet och göra det mera systema-
32196: Coreper som bereder rådets beslut, de1s bilateralt    tiskt.
32197: med medlemsländema.
32198: 
32199: 
32200: Helsingfors den 2 december 1999
32201: 
32202:     Utrikesminister Tarja Halonen
32203: 
32204: 
32205: 
32206: 
32207:                                                                                                          3
32208:                                                               KK 788/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
32209: 
32210: 
32211: 
32212: 
32213:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 788/1999 vp
32214: 
32215:                                               Kauppaliikkeiden         aukiolon       poikkeuslupien
32216:                                               myöntäminen
32217: 
32218: 
32219: 
32220: 
32221: Eduskunnan puhemiehelle
32222: 
32223: Vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-           Koska kysymys on poikkeuslupamenettelys-
32224: ajasta säädetyssä laissa säädetään, minä aikoina       tä, tulisi ohjeistus luvan myöntämiseen olla sel-
32225: ko. liikkeet voivat harjoittaa toimintaansa. Sen li-   keä,jotta hyvin väljillä poikkeuslupamenettelyil-
32226: säksi lain 4 §:ssä on jätetty mahdollisuus läänin-     lä ei rikottaisi koko liikeaikalain henkeä. On
32227: hallituksille erityisistä syistä myöntää poikkeus-     muistettava, kuinka tiukan väännön tuloksena
32228: lupia ammattimaisen kaupan tai parturin- ja kam-       voimassa oleva liikeaikalaki syntyi nimenomaan
32229: paamoliikkeen harjoittamiseen muinakin aikoi-          aukioloaikojen osalta. Tämäkin asia lääninhalli-
32230: na kuin mitä laissa aukioloista on säädetty.           tusten olisi syytä muistaa päätöksiä tehdessään.
32231:    Käytännössä on tullut esille, että lääninhalli-
32232: tuksilla näyttää olevan näitä lupia myöntäessään       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32233: hyvin erilaiset käytännöt. Toisissa paikoissa lu-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
32234: pia poikkeuksen myöntämiseen näyttää heruvan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32235: turhan herkästi. Hyvä vertailukelpoinen esimerk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32236: ki on sunnuntailta 7. marraskuuta. Silloin Joen-
32237: suussa eräs tavaratalo sai Itä-Suomen lääninhal-             Onko hallitus tietoinen lääninhallitus-
32238: litukselta luvan pitää tavarataloa auki, vaikka              ten välillä olevista erilaisista liikeaiko-
32239: kaupungissa ei ollut meneillään mitään erityi-               jen poikkeuslupien myöntämiskäytän-
32240: sempiä yleisiä tapahtumia.                                   nöistäja
32241:    Oulussa lupaviranomainen oli tiettävästi vas-
32242: taavassa tapauksessa evännyt poikkeuslupa-ano-               mitä hallitus aikoo tehdä, että aukiolo-
32243: muksen.
32244:                                                              jen poikkeuslupakriteeristö yhdenmu-
32245:                                                              kaistettaisiin koko maassa lain hengen
32246:                                                              ja eduskunnan tahdon mukaiseksi?
32247: 
32248: 
32249: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1999
32250: 
32251:     Esa Lahtela /sd
32252:     Tapio Karjalainen /sd
32253:     Matti Kangas /vas
32254: 
32255: 
32256: 
32257: 
32258:                                                                                                 Versio 2.0
32259: KK 788/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                   Ministerin vastaus
32260: 
32261: 
32262: 
32263: 
32264: Eduskunnan puhemiehelle
32265: 
32266: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            su- ja muihin yleisötapahtumiin liittyvä vähit-
32267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          täismyynti voidaan poikkeusluvalla sallia.
32268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Kysymyksessä mainitun, joensuulaiselle tava-
32269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        ratalolle myönnetyn poikkeusluvan perusteena
32270: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         on ollut tavaratalon 80-vuotisjuhlatapahtuma,
32271: sen KK 788/1999 vp:                                   joka on järjestetty asiakasomistaj ille, sekä pysä-
32272:                                                        köintitilan avajaiset. Tapahtuman ohjelmaan on
32273:        Onko hallitus tietoinen lääninhallitus-         kuulunut mm. muotinäytöksiä, esittelyjä, kilpai-
32274:        ten välillä olevista erilaisista liikeaiko-     lu, juhlakahvitus yms. Kyse oli ns. kaksoispyhäs-
32275:        jen poikkeuslupien myöntämiskäytän-             tä, jolloin elintarvikkeiden myynti oli sallittua
32276:        nöistäja                                        neljän tunnin ajan klo 8:n ja 18:n välisenä aika-
32277:                                                        na. Poikkeuslupa myönnettiin ajalle 12.00-
32278:        mitä hallitus aikoo tehdä, että aukiolo-        16.00.
32279:        jen poikkeuslupakriteeristö yhdenmu-               Muutoinkin läänit ovat myöntäneet liikkeiden
32280:        kaistettaisiin koko maassa lain hengen          avajaisiin ja merkkipäiviin liittyviin yleisötapah-
32281:        ja eduskunnan tahdon mukaiseksi?                tumiin poikkeuslupia. Esimerkiksi Etelä-Suo-
32282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         men lääninhallituksen kodinsisustustavaratalolle
32283: ti seuraavaa:                                          lauantai-illaksi myöntämässä tapahtumaa koske-
32284:                                                       vassa poikkeusluvassa työntekijöitä edustava jär-
32285: Vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-       jestö suhtautui varovaisen myönteisesti poik-
32286: ajasta annetun lain (276/1997) 4 §:n mukaan lää-      keuslupaan. Lausunnon mukaan perusteluina
32287: ninhallitus voi erityisistä syistä sallia ammatti-    voisi olla tapahtuman yhteydessä järjestettävä
32288: maisen vähittäiskaupan tai parturin- ja kampaa-       asiakkaille ilmainen taiteilija- ja kulttuuritapah-
32289: moliikkeen harjoittamisen muinakin kuin laissa        tuma, jolla on selkeä yhteys yrityksen toimialan
32290: säädettyinä aikoina. Poikkeuslupien myöntämi-         liiketoiminnan kanssa. Liikkeen järjestämän oh-
32291: nen siirrettiin vuonna 1994 lääninhallituksille,      jelman tason arviointi on käytännössä vaikeaa.
32292: koska ne voivat kauppa- ja teollisuusministeriötä         Oulun lääninhallitus on evännyt poikkeuslu-
32293: paremmin lupia myöntäessään ottaa huomioon            van kajaanilaisen myymälän laajennuksen val-
32294: paikalliset tarpeet ja kilpailutilanteen.             mistumiseen liittyvän kanta-asiakaspäivän jär-
32295:    Erityisiä syitä ei ole laissa määritelty. Halli-   jestämisessä. Lääninhallitus on tehnyt ratkaisun
32296: tuksen esityksessä (HE 258/1996 vp) on mainit-        toimivaltansa mukaisesti paikalliset olosuhteet
32297: tu joitakin esimerkkejä, mm. taide- ja muut vas-      huomioon ottaen.
32298: taavat yleisötapahtumat, sekä todettu ehdotetun           Hallitus katsoo, että mikäli lääninhallitusten
32299: poikkeussäännöksen olevan sama kuin aiemmin           myöntämien poikkeuslupien perusteet olennai-
32300: voimassa olleessa laissa. Hallituksen esityksen       sesti poikkeavat toisistaan eikä poikkeamia voi-
32301: (HE 259/1993 vp) perusteluissa mainitaan mm.,         da selittää paikallisilla olosuhteilla, poikkeuslu-
32302: että erilaisiin taide-, harrastus-, näyttely-, mes-   van myöntämisen edellytyksiä voidaan selventää
32303: 
32304: 
32305: 
32306: 2
32307: Ministerin vastaus                                 KK 788/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
32308: 
32309: 
32310: seuraavan vähittäisliikkeiden aukioloaikoja kos-
32311: kevan lakiesityksen yhteydessä.
32312: 
32313: 
32314: Helsingissä 26 päivänä man·askuuta 1999
32315: 
32316:     Ministeri Kimmo Sasi
32317: 
32318: 
32319: 
32320: 
32321:                                                                                     3
32322: KK 788/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                       Ministems svar
32323: 
32324: 
32325: 
32326: 
32327: Tili riksdagens talman
32328: 
32329: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        utställnings-, mässsevenemang och andra publi-
32330: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ka evenemang kan tillåtas med dispens.
32331: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa            Motiveringen till att dispens beviljades ett va-
32332: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      ruhus i Joensuu, som närnns i spörsmålet, var att
32333: mål SS 788/1999 rd:                                    varuhuset hade 80-års jubileum, som arrangera-
32334:                                                        des för de kunder som är ägare, samt öppnade ett
32335:        ir regeringen medveten om att länssty-          parkeringsutrymme. 1 programmet ingick bl.a.
32336:        relserna har olika praxis i fråga om be-        modevisningar, demonstrationer, tävling, jubi-
32337:        viljandet av dispenser för a.ffärstider         leumskaffeservering etc. Det var fråga om en
32338:        och                                             dubbelhelg, då försäljningen av livsmedel tilläts
32339:                                                        under fyra timmar mellan kl. 8 och 18. Dispen-
32340:        vad har regeringen för avsikt att göra          sen beviljades för tiden 12.00-16.00.
32341:        för att kriterierna i fråga om dispenser-           Också i övrigt har länen beviljat dispenser för
32342:        na för öppettider skall kunna förenhetli-       publika evenemang i samband med att affårer har
32343:        gas i hela landet i enlighet med lagens         öppnats eller haft jubileum. Till exempel i en dis-
32344:        anda och riksdagens vilja?                      pens som länsstyrelsen i Södra Finlands län be-
32345: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        viljade ett heminredningsvaruhus för ett evene-
32346: föra följande:                                         mang en lördag kväll, förhöll sig den organisa-
32347:                                                        tion som representerar arbetstagama försiktigt
32348: Enligt 4 § lagen om minuthandelns och vissa ar-        positiv till att dispens bevi1jades. En1igt yttran-
32349: betsrörelsers öppettider (276/1997) kan länssty-       det från organisationen kan dispensen för ett eve-
32350: relsen av särskilda skäl tillåta att yrkesmässig mi-   nemang motiveras med ett konstnärs- och kultur-
32351: nuthandel och frisersalongsrörelse idkas också         evenemang som skall arrangeras i samband med
32352: under andra tider än de som stadgas i lagen. Be-       evenemanget och som är gratis för kundema och
32353: viljandet av dispens överfördes år 1994 på läns-       har en klar anknytning till affårsverksamheten i
32354: styrelsema, eftersom de bättre än handels- och         företagets bransch. 1 praktiken är det svårt att be-
32355: industriministeriet kan beakta lokala behov och        döma nivån på det program som en affår kommer
32356: konkurrenssituationen när de beviljar dispenser.       att arrangera.
32357:    Vad som avses med särskilda skäl har inte de-          Länsstyrelsen i Uleåborgs län vägrade bevilja
32358: finierats i lagen. 1 regeringens proposition           dispens för en stamkundsdag som en affår i Kaja-
32359: (RP 25811996 rd) närnns några exempel, bl.a.           na hade för avsikt att arrangera i samband med att
32360: konstevenemang och andra motsvarande publika           en utbyggnad av affåren blev klar. Länsstyrelsen
32361: evenemang, samt konstateras det att den före-          fattade avgörandet i enlighet med sina befogen-
32362: slagna bestämmelsen om dispens är densamma             heter med beaktande av de loka1a förhållandena.
32363: som i den lag som gällde tidigare. 1 motiv-               lfall grunderna för de dispenser som länssty-
32364: eringama      till    regeringens        proposition   relserna har beviljat avviker väsentligt från var-
32365: (RP 259/1993 rd) närnns bl.a. att minutförsälj-        andra och avvikelserna inte kan förklaras med la-
32366: ning i samband med olika slag av konst-, hobby-,       kala förhållanden, anser regeringen att förutsätt-
32367: 
32368: 
32369: 4
32370: Ministerns svar                                     KK 788/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
32371: 
32372: 
32373: ningarna för att dispens skall kunna beviljas kan
32374: redas ut i samband med nästa proposition med
32375: förslag till en lag om minuthandelns öppettider.
32376: 
32377: 
32378: Helsingfors den 26 november 1999
32379: 
32380:     Minister Kimmo Sasi
32381: 
32382: 
32383: 
32384: 
32385:                                                                                      5
32386:                                                                     KK 789/1999 vp- Jussi Ranta /sd
32387: 
32388: 
32389: 
32390: 
32391:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 789/1999 vp
32392: 
32393:                                                Liikenneyhteydet Kaakkois-Suomessa
32394: 
32395: 
32396: 
32397: 
32398: Eduskunnan puhemiehelle
32399: 
32400: Suomen tultua Euroopan unionin jäseneksi Ve-            teiskunnan toimintoja. Kansainvälinen kehitys
32401: näjästä tuli EU:n naapuri. Suomen tulee olla            edellyttää myös laajempien talousaluekokonai-
32402: valppaana EU:n pohjoisen ulottuvuuden liiken-           suuksien muodostumista, jota voidaan edistää lo-
32403: nepoliittisissa ja infrastruktuurin kehittämiseen       gistiikalla. Logistiikasta on muodostunut myös
32404: liittyvissä asioissa. Suhteet Venäjään ovat EU:n        alueellisen kilpailukyvyn ja pärjäämisen keskei-
32405: eräs tärkeimmistä ulkoisista suhteista. Pohjois-        nen keino.
32406: Euroopassa on mahdollisuus vahvistaa vakautta               Tärkeää onkin nyt kehittää Kaakkois-Suomen
32407: keskinäisellä yhteistoiminnalla. Venäjä on otet-        liikenneyhteyksiä Venäjälle ja Venäjältä Suo-
32408: tava huomioon Euroopan tulevaisuudessa. Venä-           men kautta läntiseen Eurooppaan. Kaakkois-
32409: jä on saatava taloudelliseksi yhteistyökump-            Suomen liikenneyhteyksien kehittäminen vah-
32410: paniksi. EU:lla on erityinen Venäjä-strategia           vistaa myös aluetaloutta ja integroi Kaakkois-
32411: sekä ns. pohjoisen ulottuvuuden strategia. Venä-        Suomen taloudellista toimintaa Etelä-Suomen
32412: jänkin painopiste on siirtynyt kohti Euroopan           elinkeinoihin ja kasvuun. Liikennemäärät ovat
32413: unionia. EU:n osuus Venäjän ulkomaankaupasta            viime vuosina kasvaneet Kaakkois-Suomen tär-
32414: on lähes puolet, ja Itämerestä on tullut Venäjän        keimmillä Vaalimaan, Nuijamaan ja Pelkolan
32415: pääasiallinen kauppaväylä. Suomen maantieteel-          tulli- ja raja-asemilla. Tieyhteyksiä ja raja-ase-
32416: linen sijainti Euroopan unionin jäsenenä Venä-          mia on Suomen ja Venäjän rajalla kehitetty yh-
32417: jän rajalla on ainutlaatuinen.                          teistyössä Suomen ja Venäjän viranomaisten kes-
32418:     Jotta yhteyttä Venäjään voitaisiin Suomen           ken lukuisissa työryhmissä sekä käyttäen EU:n
32419: osalta edelleen kehittää ja ylläpitää, se vaatii tär-   tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Tilanne on
32420: keimpien liikennekäytävien, teleyhteyksien, sa-         parina viime vuonna parantunutkin.
32421: tamien ja rajanylityspaikkojen kestävää kehittä-            Kuitenkin vielä on ongelmia, jotka nyt uhkaa-
32422: mistä Suomen kaakkoisrajalla. Liikenne- ja tele-        vat kärjistyä. Kaakkois-Suomen tulli- ja raja-ase-
32423: palvelujen huono saatavuus on suuri taloudelli-         mat ovat tärkeitä yrityksille ja yksityisille ihmi-
32424: sen kehityksen ja kaupankäynnin este, joka ra-          sille, jotka käyttävät näitä yhteyksiä niin työ-
32425: joittaa yhteiskunnan kaikkien rakenteiden uudis-        kuin turistimatkoillakin. Tulli- ja raja-asemat
32426: tumista sekä kansainvälisten suhteiden kehitty-         kaipaavat vielä lisäkunnostusta.
32427: mistä. Jotta Suomi voisi menestyä taloudellises-            Vaalimaan raja-asema, joka on Suomen tär-
32428: ti, Suomen elinkeinotoiminnan tulee verkostoi-          kein maayhteys, on uusittu, ja tänäkin vuonna
32429: tua maailmanlaajuisesti, pärjätä Euroopan sisä-         siellä tapahtuu laajennustöitä. Tulli- ja raja-ase-
32430: markkinoilla ja kyetä ottamaan osansa Venäjän           ma on kunnossa. Tieyhteyttä E 18, Turku-Hel-
32431: markkinoista.                                           sinki-Vaalimaa, kehitetään voimakkaasti, mut-
32432:     Logistiikka vaikuttaa talousmaantieteellisen        ta ongelmana on mm. Haminan ohikulun järjestä-
32433: asemamme kehittymiseen ja integroi kaikkia yh-          minen, josta ei ole saatu päätöstä aikaan.
32434: 
32435:                                                                                                   Versio 2.0
32436: KK 789/1999 vp -Jussi Ranta /sd
32437: 
32438: 
32439:     Nuijamaan tulli- ja raja-asema on Etelä-Karja-        Parikkalassa ja Uukuniemellä on tilapäiset ra-
32440:  lan tärkein yhteys Venäjälle, ja sitä kautta kulki    janylityspaikat lähinnä teollisuuden puukuljetuk-
32441:  lähes yhtä paljon henkilöautoja kuin Vaalimaan        sia varten. Näistä vain Uukuniemi on toiminut pi-
32442: kautta ja kuorma-autoja hieman alle puolet Vaa-        tempään ja säännöllisesti. Parikkalassa järjeste-
32443: limaan määrästä vuonna 1998. Nuijamaan tulli-          lyt ovat vasta valmistuneet, eikä säännöllistä toi-
32444: ja raja-asema on korjattu, mutta se on ahtaassa        mintaa ole aloitettu. Parikkalan rajanylityspai-
32445: paikassa ja sinne kulkevat ja jonottavat rekat häi-    kan avaaminen parantaisi Suomen turpeen ja raa-
32446: ritsevät pahoin Nuijamaan taajaman asutusta.           kapuun kuljetuksia sekä muodostaisi suoran
32447:     Lappeenrannan kaupunki, tiepiiri ja paikalli-      maantieyhteyden Etelä-Suomesta Laatokan poh-
32448: set tulli- ja rajaviranomaiset ovatkin jo vuonna       joispuolisille alueille.
32449:  1998 esittäneet toivomuksen tulli- ja raja-ase-          Lentoliikenteen ongelmana ovat olleet jo pit-
32450: man siirtämisestä Nuijamaan taajaman länsipuo-         kään riittämättömät vuorot Pietariin. Vuonna
32451: lelle. Siirtämisen tarvitsema uusi tieyhteys rajan     1998 on aloitettu lentovuoro Helsingistä Lap-
32452: yli on alustavasti suunniteltu Suomen ja Venäjän       peenrannan kautta Pietariin. Lähinnä rahtiliiken-
32453: paikallisten tieviranomaisten toimesta, ja neuvot-     teen kehittämistä varten on Lappeenrannan lento-
32454: telujajatketaan uuden tieyhteyden rakentamisek-        kenttää pidennetty 2 500 metriin. Lentokenttä
32455: si Nuijamaalta Viipuriin.                              tarvitsee edelleen uuden, ajanmukaisen lentoase-
32456:     Vainikkala on rautatieliikenteen tärkein ra-       man, jonka suunnittelu on käynnistymässä.
32457: janylityspaikka. Ratapihoja on parannettu sekä            Kehittyvät vesitiet ovat osa eurooppapolitiik-
32458: Suomen että Venäjän puolella. Matkustajaliiken-        kaa. Venäjän vesiteiden vaikutusalueilla on myös
32459: nettä on nopeutettu siirtämällä tulli- ja passintar-   odotettavissa taloudellista kehitystä. Saimaan ka-
32460: kastus junaan Kouvolan ja Vainikkalan välille.         navan nykymuotoisen käytön pitkäaikainen jat-
32461: Alueen kehittämiseksi on valmistunut yleissuun-        kaminen vaatii myös investointeja.
32462: nitelma yhdistettyjen kuljetusten terminaalien ra-        Liikenteen kuljetusmäärissä maantieliiken-
32463: kentamiseksi sekä kaksoisraiteen toteuttamisek-        teellä on erittäin keskeinen merkitys. Maantie-
32464: si välille Vainikkala-Buslovskoe. Vastaavasti          kuljetus yhdistää myös eri liikennemuotoja toi-
32465: ollaan suunnittelemassa Imatrankoski-Sveto-            siinsa. 6-tiellä ja sen kokoavalla vaikutuksella on
32466: gorsk-rautatieyhteyden parantamista erityisesti        erittäin keskeinen merkitys koko Kaakkois-Suo-
32467: lisääntyviä puukuljetuksia varten. Koko Karja-         men kehittyvän liikennejärjestelmän toimivuu-
32468: lan radan parantamiseen on arvioitu tarvittavan        delle. 6-tien parantaminen on tarpeellista koko
32469: yli puoli miljardia markkaa.                           pituudeltaan.
32470:     Imatran Pelkola on tilapäinen rajanylityspaik-        Suomen talousmaantieteellisen aseman kehit-
32471: ka. Sieltä pääsee rajan yli vain erikoisluvalla        täminen edellä mainittujen hankkeiden avulla
32472: Svetogorskiin. Menettely on hankala ja vaikeut-        vaatii ponnisteluja erityisesti rahoituksen osalta.
32473: taa taloudellisen kanssakäymisen lisäämistä. Ve-       Se edellyttää lisää budjettivaroja sekä huomatta-
32474: näjän puolella Svetogorskissa on alkamassa             vaa ED-rahoituksen lisäkäyttöä ja hyvää koordi-
32475: EU:n tuella uuden raja-aseman rakentaminen.            naatiota Venäjän TACIS-hankkeisiin.
32476: Sen valmistuttua rajanylityspaikasta pitäisi tulla
32477: kansainvälinen eli se palvelisi kaikkea liikennet-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32478: tä. Venäjän puolella on tarvetta parantaa Viipu-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32479: rin ja Svetogorskin välistä tietä. Suomen puolel-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32480: la on uusi tie ja vuonna 1998 avattu uusi tulli- ja    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32481: raJa-asema.
32482: 
32483: 
32484: 
32485: 
32486: 2
32487:                                               KK 789/1999 vp- Jussi Ranta /sd
32488: 
32489: 
32490:       Miten hallitus aikoo turvata maamme
32491:       kannalta tärkeiden liikenneyhteyksien
32492:       kehittämisen Kaakkois-Suomessa?
32493: 
32494: 
32495: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1999
32496: 
32497:    Jussi Ranta /sd
32498: 
32499: 
32500: 
32501: 
32502:                                                                            3
32503: KK 789/1999 vp- Jussi Ranta /sd                                                       Ministerin vastaus
32504: 
32505: 
32506: 
32507: 
32508: Eduskunnan puhemiehelle
32509: 
32510: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kutusta. Kuten kansanedustaja Jussi Ranta kirjal-
32511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          lisen kysymyksensä perusteluosassa toteaa, tie-
32512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yhteyksien ja raja-asemien kehittämistä on viety
32513: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Jussi             eteenpäin yhteistyössä Suomen ja Venäjän viran-
32514: Rannan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          omaisten kesken lukuisissa työryhmissä sekä
32515: sen KK 789/1999 vp:                                    käyttäen EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuk-
32516:                                                        sia.
32517:        Miten hallitus aikoo turvata maamme                Haminan ohikulkutie on osa viranomaistasol-
32518:        kannalta tärkeiden liikenneyhteyksien           la pohdittavana olevaa liikennejärjestelyä, ja sen
32519:        kehittämisen Kaakkois-Suomessa?                toteutuminen ajankohtaistuu rahoituksen ja mui-
32520:                                                       den uuteen liikennejärjestelyyn liittyvien selvi-
32521: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tettävänä olevien asioiden tultua ratkaistuiksi.
32522: ti seuraavaa:                                         Tienrakennus Suomessa tapahtuu eduskunnan
32523:  Suomen ja Venäjän välisiä liikenneyhteyksiä ke-      ao. viranomaisille antaman budjettirahoituksen
32524: hitetään osana EU:n Venäjä-strategiaa sekä ns.        puitteissa.
32525: pohjoisen ulottuvuuden strategiaa. Suomen stra-           Nuijamaan ja Viipurin välisen rajaliikenteen
32526:  teginen asema Venäjän rajanaapurina antaa Suo-       järjestäminen tulee tapahtua neuvotteluteitse Ve-
32527: melle erityisaseman EU:nja Venäjän välisten lii-      näjän viranomaisten kanssa, eikä Suomi voi yksi-
32528: kenneyhteyksien kehittämisessä sekä asettaa           puolisesti toteuttaa Nuijamaan raja-aseman siir-
32529:  Suomelle erityisiä vaatimuksia Itämeren ja sen       tämistä, sopimatta liikennejärjestelyistä Venäjän
32530: rantavaltioiden kautta tapahtuvan liikennöinoin       viranomaisten kanssa. Myös hankkeiden rahoi-
32531: kehittämisessä. Suomen raja-alueiden liikenne-        tus ja tarkoituksenmukaisuus kokonaisuuden
32532: järjestelyjen kehittäminen on nähtävä osana laa-      kannalta ja pitkällä aikavälillä on perusteellisesti
32533: jempaa kokonaisuutta, koko Suomea ja EU:ta            selvitettävä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
32534: koskettavana, eikä ainoastaan rajamaakuntia           Sama koskee muitakin kansanedustaja Rannan
32535: koskettavana yhteistyön kehittämisen muotona.         kysymyksen perusteluissa esiin tuomia rajahank-
32536: Liikennekäytävien, teleyhteyksien, satamien ja        keita.
32537: rajanylityspaikkojen kestävä kehittäminen on              Rajanylityspaikkojen kehittämisohjelmasta on
32538: pitkäjänteistä toimintaa, jonka johdonmukainen        sovittu ministeriöiden ja virastojen välisissä ko-
32539: eteenpäinvieminen vaatii kokonaisvaltaista            kouksissa. Sen mukaisesti tärkeimmät painopis-
32540: suunnittelua ja joka on riippuvainen paitsi Venä-     tealueet ovat kansainvälisten rajanylityspaikko-
32541: jän sisäisestä kehityksestä, myös rahoitusjärjes-     jen välityskyvyn lisääminen, eräiden uusien kan-
32542: telyistä, joihin olennaisesti vaikuttaa EU:n prefe-   sainvälisten rajanylityspaikkojen avaaminen,
32543: rointi eri suunnitelmiensa suhteen. Ei voida edel-    (mm. Imatra) sen mukaan kuin Venäjän puolella
32544: lyttää, että Suomi yksin kehittäisi ainoastaan        on siihen valmiuksia, sekä tilapäisten rajanylitys-
32545: itään suuntautuvaa liikennettä palvelevaa rajainf-    paikkojen aukipitäminen vallitsevan ja mahdolli-
32546: rastruktuuriaan ilman Venäjän ja EU:n myötävai-       sen uuden tarpeen mukaisesti.
32547: 
32548: 
32549: 
32550: 4
32551: Ministerin vastaus                      KK 789/1999 vp -Jussi Ranta /sd
32552: 
32553: 
32554: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
32555: 
32556:    Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
32557: 
32558: 
32559: 
32560: 
32561:                                                                      5
32562: KK 789/1999 vp- Jussi Ranta /sd                                                          Ministems svar
32563: 
32564: 
32565: 
32566: 
32567: Tili riksdagens talman
32568: 
32569: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       staterar i motiveringen till sitt skriftliga spörs-
32570: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        mål, har utvecklandet av vägförbindelser och
32571: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jussi      gränsstationer skett i samarbete mellan finska
32572: Ranta /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS         och ryska myndigheter inom ramen för flera ar-
32573: 789/1999 rd:                                           betsgrupper och med användande av de finansie-
32574:                                                        ringsmöjligheter som EU erbjuder.
32575:        Hur tänker regeringen trygga utveck-               Omfartsvägen förbi Fredrikshamn utgör en del
32576:        lingen i fråga om de för vårt land vikti-       av de trafikarrangemang som myndighetema ar-
32577:        ga trafiliförbindelserna i sydöstra Fin-        betar med och genomförandet blir aktuellt när
32578:        land?                                           man beslutat om finansieringen och de andra frå-
32579:                                                        gor under utredning som hör samman med de nya
32580: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        trafikarrangemangen. 1 Finland byggs vägar
32581: föra följande:                                         inom ramen för den finansiering som riksdagen
32582: Trafikförbindelsema mellan Finland och Ryss-           och vederbörande myndigheter beviljar i budge-
32583: land utvecklas som en del av EU:s Rysslandstra-        ten.
32584: tegi och strategi för den s.k. nordliga dimensio-         Gränstrafiken mellan Nuijamaa och Viborg
32585: nen. Finlands strategiska läge med gemensam            bör ordnas genom förhandlingar tillsammans
32586: gräns med Ryssland ger Finland en särskild ställ-      med ryska myndigheter. Finland kan inte ensi-
32587: ning när det gäller att utveckla trafikförbindelser-   digt genomföra en flyttning av Nuijamaa gräns-
32588: na mellan EU och Ryssland och ställer också sär-       station utan att komma överens om trafikarrange-
32589: skilda krav på Finland i fråga om utvecklandet av      mangen med de ryska myndighetema. Innan åt-
32590: trafiken över Östersjön och via kuststatema vid        gärder vidtas måste man dessutom grundligt utre-
32591: Östersjön. Utvecklandet av trafikarrangemangen         da finansieringen av projekten och ändamålsen-
32592: i det finska gränsområdet skall ses som en del av      ligheten med tanke på helheten och på lång sikt.
32593: en större helhet, som utvecklande av en samar-         Detta gäller även andra gränsprojekt som riks-
32594: betsform som gäller hela Finland och EU och inte       dagsman Ranta tar upp i spörsmålets motive-
32595: endast landskapen vid gränsen. En hållbar ut-          ringsdel.
32596: veckling av transportkorridorer, teleförbindel-           Vid möten mellan ministerieroa och myndig-
32597: ser, hamnar och gränsövergångsställen är ett           hetema har man kommit överens om program-
32598: långsiktigt arbete där systematiska framsteg krä-      met för utveckling av gränsövergångsställena.
32599: ver helhetsplanering och arbetet är beroende så-       Programmets viktigaste tyngdpunktsområden
32600: väl av den intema utvecklingen i Ryssland som          gäller ökning av kapaciteten vid de intemationel-
32601: av finansieringsarrangemangen, som väsentligt          la gränsövergångsställena, öppnande av vissa
32602: påverkas av EU:s preferenser i fråga om unio-          nya intemationella gränsövergångsställen (bl.a.
32603: nensolika planer. Man kan inte förutsätta att Fin-     Imatra) i en takt som den ryska sidan har bered-
32604: land ensam utvecklar sin infrastruktur för trafik      skap för och öppethållande av de tillfålliga
32605: endast i östlig riktning utan medverkan från           gränövergångsställena i enlighet med dagens be-
32606: Ryssland och EU. Som riksdagsman Ranta kon-            hov och eventuella nya behov i framtiden.
32607: 
32608: 
32609: 6
32610: Ministems svar                         KK 789/1999 vp- Jussi Ranta /sd
32611: 
32612: 
32613: 
32614: Helsingfors den 9 december 1999
32615: 
32616:    Utrikeshandelsminister Kimmo Sasi
32617: 
32618: 
32619: 
32620: 
32621:                                                                     7
32622:                                                              KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.
32623: 
32624: 
32625: 
32626: 
32627:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 790/1999 vp
32628: 
32629:                                               Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa oikeu-
32630:                                               dellinen asema
32631: 
32632: 
32633: 
32634: 
32635: Eduskunnan puhemiehelle
32636: 
32637: Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuk-           vaihtelevat suuresti, samoin niistä perityt mak-
32638: sen seurauksena kunnat saivat täyden vapauden          sut. Valitettavasti hyvin moni kunta jättää
32639: käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitet-     omaishoitajat ja heidän hoidettavansa täysin
32640: tuja valtionapuja haluamallaan tavalla. Samaan         oman onnensa nojaan maksaen parhaassa tapauk-
32641: aikaan kuntien valtionapuja on taloudellisista         sessa pientä verotettavaa palkkiota omaishoita-
32642: syistä leikattu, mikä on johtanut kuntien sosiaa-      jalle.
32643: li- ja terveyspalvelujen rajuihin leikkauksiin.            Kuntien nurJan suhtautumisen vuoksi
32644: Tästä ovat viime kädessä kärsineet kuntien pal-        omaishoito on vähenemässä avohoidon samanai-
32645: veluja eniten tarvitsevat, kuten pienituloiset, pit-   kaisesti lisääntyessä. Syy kiinnostuksen vähene-
32646: käaikaissairaat ja vanhukset.                          miseen on omaishoitajien ja heidän hoidettavien-
32647:    Omaishoitajat ja heidän hoidettavansa ovat          sa oikeudettomuus ja mahdottomuus puolustau-
32648: ehkä eniten joutuneet kärsimään näistä muutok-         tua, jos kunta kohtelee heitä mielivaltaisesti.
32649: sista. Vuonna 1992 lakisääteiseksi tullut omais-           Yleisin keino, jolla kunnat välttävät vastuun-
32650: hoidon tuki ei ole alkuunkaan vastannut lakia          sa omaishoitajia ja heidän hoidettaviaan koh-
32651: säädettäessä asetettuja tavoitteita. Pahin puute       taan, on varata omaishoitoon niin pieni määrära-
32652: on, että kunnat saavat itsenäisesti päättää, anta-     ha, että raha omaishoitoon loppuu jo vuoden al-
32653: vatko omaishoidon tukea ja kuinka paljon. Käy-         kupuolella. Näin kaikki omaishoitajat ja heidän
32654: tännössä valtaosassa kuntia omaishoidon tukea          hoidettavansa jäävät avun tarpeesta riippumatta
32655: annetaan vain lähes sairaalakunnossa oleville          vaille tukea, jos sattuvat tekemään hakemuksen
32656: hoidettaville, jotka ilman omaishoitoa joutuisi-       liian myöhään.
32657: vat siirtymään laitokseen. Tällöin omaishoitajan           Lääninoikeuteen on turha valittaa, koska
32658: työ on lähes taukoamatonta ympärivuorokautista         omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus.
32659: hoitotyötä. Omaishoitajien ja heidän hoidetta-         Kunnat antavat tukea "voimavarojensa puitteis-
32660: viensa kohtelu kunnissa on erittäin mielivaltais-      sa". Lääninoikeuksien päätöksissä tulkitaan, että
32661: ta, ja jopa lakien noudattaminen on kyseenalais-       kunnilla on täysin vapaa oikeus antaa tai ollaan-
32662: ta. Kuntien mielivaltaista käyttäytymistä kuvaa        tamatta omaishoidon tukea. Asiaan ei vaikuta se,
32663: se, että omaishoidon sopimuksia irtisanotaan           kuinka suuressa avun tarpeessa omaishoitaja ja
32664: kesken vuotta mielivaltaisesti säästöihin vedo-        hänen hoidettavansa ovat. Voidaan sanoa, että
32665: ten.                                                   kunnalla on tämän tulkinnan perusteella oikeus
32666:     Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien         jättää omaishoitajat ja heidän hoidettavansa täy-
32667: osalta käytäntö on kirjava. Osassa kunnista va-        sin heitteille, ja näin myös käytännössä tapahtuu.
32668: paapäiviä järjestetään, useimmissa näin ei tapah-          Sama tulkinta koskee kaikkia ei-subjektiivisia
32669:  du. Myös kotona tapahtuvan hoidon tukipalvelut        kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Lääninoi-
32670: 
32671:                                                                                                 Versio 2.0
32672: KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.
32673: 
32674: 
32675: keudet ovat todenneet, että kunnan taloudellinen       ja terveysministeriölle eri kuntien mielivaltaises-
32676: tilanne ei merkitse mitään asiaa ratkaistaessa.        ta ja jopa lainvastaisesta menettelystä omaishoi-
32677: Kunta, jonka taloudellinen tilanne on erittäin hy-     don tukiasoissa. Ministeriö on kuitenkin kieltäy-
32678: vä, voi täysin vapaasti varata omaishoidon tu-         tynyt viemästä yhtäkään kantelua perusturvalau-
32679: keen niin pienen määrärahan, että se loppuu tam-       takunnan käsiteltäväksi. Näin ollen tämänkin vä-
32680: mikuussa, ja jättää avun tarvitsijat sen jälkeen       häisen oikeusturvakeinon käyttäminen on käy-
32681: vaille tukea. Kunta tulkitsee itse voimavarojaan,      tännössä mahdotonta. Johtopäätöksenä onkin to-
32682: eikä ulkopuolisilla, saati sitten apua tarvitsevilla   dettava, että kunnalla on oikeus kohdella apua
32683: kuntalaisilla, ole siihen mitään mahdollisuutta        tarvitsevia ns. ei-subjektiivisissa sosiaali- ja ter-
32684: vaikuttaa. Kyse ei ole vain rahasta, vaan lain tul-    veyspalveluissa täysin mielensä mukaan, eikä
32685: kinnasta ja asenteista.                                apua tarvitsevalla ole minkäänlaista oikeustur-
32686:    Heitteillejättö on legalisoitu tämän päivän         vaa. Käytännössä omaishoitajatja heidän hoidet-
32687: Suomessa, ja tätä oikeuttaan kunnat käyttävät          tavansa ovat joutuneet eniten kokemaan tätä oi-
32688: yhä enemmän erityisesti omaishoitajia ja heidän        keudettomuutta.
32689: hoidettaviaan kohtaan.
32690:    Ainoa oikeusturvakeino, jonka valtionosuus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32691: uudistus pitää sisällään, on mahdollisuus viedä        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
32692: kunnan menettely perusturvalautakunnan käsitel-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32693: täväksi. Tämäkään oikeusturvakeino ei ole suo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32694: raan kunnan asukkailla, vaan sosiaali- ja terveys-
32695: ministeriö voi tehdyn kantelun perusteella viedä              Mihin kiireellisiin toimiin hallitus aikoo
32696: kunnan menettelyn perusturvalautakunnan käsi-                 ryhtyä sosiaali- ja terveyspalveluja tar-
32697: teltäväksi. Perusturvalautakunnan lausunto ei                 vitsevien kuntalaisten ja heistä erityises-
32698: sido kuntaa, vaan lausunnosta riippumatta kunta               ti omaishoitajien ja heidän hoidetta-
32699: saa jatkaa menettelyään täysin vapaasti. Perus-               viensa oikeusturvan parantamiseksi hei-
32700: turvalautakunnan lausunto tuo kuitenkin kunnan                dän tarvitessaan kunnan ei-subjektiivi-
32701: menettelyn julkiseen keskusteluun ja siten ehkä               siin oikeuksiin kuuluvia sosiaali- ja ter-
32702: edistää palvelua tarvitsevien asemaa.                         veyspalveluja?
32703:    Omaishoitajien etujärjestö Omaishoitajat ja
32704: Läheiset ry on tehnyt lukuisia kanteluja sosiaali-
32705: 
32706: 
32707: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1999
32708: 
32709:     Virpa Puisto /sd                                       Marjaana Koskinen /sd
32710:     Susanna Huovinen /sd                                   Marjatta Vehkaoja /sd
32711:     Tapio Karjalainen /sd                                  Riitta Prusti /sd
32712:     Matti Vähänäkki /sd                                    Esa Lahtela /sd
32713:     Kari Rajamäki /sd                                      Heli Paasio /sd
32714:     Leena Luhtanen /sd                                     Jukka Gustafsson /sd
32715:     Raimo Mähönen /sd                                      Jouko Skinnari /sd
32716:     Jussi Ranta /sd                                        Pia Viitanen /sd
32717:     Pirkko Peltomo /sd                                     Ulla Juurola /sd
32718:     Tarja Kautto /sd                                       Arto Seppälä /sd
32719:     Klaus Heliberg /sd
32720: 
32721: 
32722: 
32723: 
32724: 2
32725: Ministerin vastaus                                          KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.
32726: 
32727: 
32728: 
32729: 
32730: Eduskunnan puhemiehelle
32731: 
32732: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        jestetty tilapäishoito. Tehtyjen selvitysten mu-
32733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kaan kehitys on ollut oikeansuuntaista:
32734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       omaishoitajan asema on vahvistunut ja hoito-
32735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Virpa Puis-      palkkioiden määrät ovat nousseet.
32736: ton /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Omaishoidon tuki perustuu aina kunnan ja
32737: sen KK 790/1999 vp:                                   hoitajan väliseen sopimukseen, jonka liitteenä on
32738:                                                       hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma. Kun-
32739:       Mihin kiireellisiin toimiin hallitus aikoo      nat kirjoittavat nykyään sopimukset yleensä vuo-
32740:       ryhtyä sosiaali- ja terveyspalveluja tar-       deksi kerrallaan. Sopimusehdoissa kuitenkin
32741:       vitsevien kansalaisten ja heistä erityi-        mainitaan molemman sopijapuolen osalta sopi-
32742:       sesti omaishoitajien ja heidän hoidetta-        muksen irtisanomiskäytännöt.
32743:       viensa oikeusturvan parantamiseksi hei-             Tehtyjen selvitysten mukaan on todettava, että
32744:       dän tarvitessaan kunnan ei-subjektiivi-         suurimmalta osalta kuntia puuttuu pitkäjännittei-
32745:       siin oikeuksiin kuuluvia sosiaali- ja ter-      nen omaishoidon tukipolitiikka. Seikka on hie-
32746:       veyspalveluja?                                  man yllättävä, sillä erilaiset taloudelliset vertai-
32747:                                                       lut osoittavat, että omaishoidon tuella tapahtuva
32748: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         hoito on kunnille erittäin edullista. Vuonna 1998
32749: ti seuraavaa:                                         laskennallisesti säästettiin laitoshoidon kustan-
32750: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö tuli           nuksia noin 1,3 miljardia markkaa, kun omais-
32751: voimaan 1. 7.1993 sosiaalihuoltolain muutokse-        hoidon tuella säästettiin noin 9 900 laitospaik-
32752: na (1365/1992) sekä asetuksena omaishoidon            kaa.
32753: tuesta (318/1993 ). Omaishoidon tuella tarkoite-         Taloudellisen taantuman aikana kunnat leik-
32754: taan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön        kasivat omaishoidon tukeen tarkoitettuja määrä-
32755: kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon         rahoja ja omaishoidon sopimuksella hoidettujen
32756: turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja pal-       henkilöiden määrä väheni. Viimeaikaiset tilasto-
32757: veluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja      tiedot kuitenkin osoittavat, että omaishoidon
32758: palvelusuunnitelmassa. Hoitaja ja kunta tekevät       tuella hoidettavien määrä on taas lisääntynyt ja
32759: asiasta sopimuksen. Omaishoidon tuki on ylei-         on tällä hetkellä vuosittain noin 22 000.
32760: nen sosiaalipalvelumuoto.                                Hoitajalle on mahdollisuuksien mukaan järjes-
32761:    Lain voimaantulon jälkeen omaishoidon tuen         tettävä vapaata hoidosta, kuitenkin siten, että
32762: kehittymistä on seurattu melko tarkasti, sillä jo     hoitajalle, jonka vastuulla on runsaasti hoitoa ja
32763: vuonna 1995 sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja     huolenpitoa tarvitseva henkilö, on mahdollisuuk-
32764: kehittämiskeskus (Stakes) julkaisi asiasta ensim-     sien mukaan järjestettävä vähintään yksi vapaa-
32765: mäisen selvityksen ja tänä vuonna sosiaali- ja ter-   päivä viikossa, yksi vapaa viikonloppu kuukau-
32766: veysministeriö on julkaissut kaksi: Omaishoidon       dessa sekä vuosittain yhtäjaksoinen vähintään
32767: tuki sosiaalipalveluna, selvitys omaishoidon          viikon pituinen vapaa. Kuitenkin hoitajalla, jolla
32768: tuesta ja sen vaihteluista vuonna 1998 sekä           on sopimus kunnan kanssa ja joka yhtäj aksoises-
32769: Omaishoitajien tuen tarve ja palvelusetelillä jär-    ti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon
32770: 
32771: 30 200678
32772:                                                                                                         3
32773: KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
32774: 
32775: 
32776: ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin,      on myös esittänyt joidenkin kuntien omaishoi-
32777: on lakisääteinen oikeus yhteen vapaaseen vuoro-       don tukiasioiden hoitamisen perusturvalautakun-
32778: kauteen kalenterikuukautta kohden.                    nan käsiteltäväksi. Sen seurauksena asianomai-
32779:     Stakesin tekemän selvityksen perusteella ti-      set lääninhallitukset ovat selvittäneet tilanteet.
32780: lanteet, joissa ei sovita lakisääteisestä vapaasta,   Lääninhallitusten lausuntojen perusteella todet-
32781: hoidon sitovuus on yleensä vähäinen. Vain har-        tiin, että jatkotoimenpiteisiin ei ole aihetta. Kos-
32782: voin on kysymys siitä, että sijaishoitoa ei pystytä   ka omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö ei
32783: järjestämään tai jokin muu syy, esimerkiksi että      ole kuntaa velvoittava eikä perusturvalautakunta
32784: hoitaja ei halua vapaata.                             käsittele yksilöasioita, perusturvalautakunnalla
32785:     Asiakasmaksujen perintä omaishoidon tuen          ei tässä yhteydessä ole ollut mahdollisuutta
32786: osalta vaihtelee kunnittain. Tämä on seurausta        muunlaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan hallitus-
32787: siitä, että omaishoidon tukea koskevaa keskitet-      ohjelman mukaan "osana palvelujärjestelmän ar-
32788: tyä maksujärjestelmää tai säädöksiä ei ole, vaan      viointia tulee perusturvalautakunnan roolia vah-
32789: tässä luotetaan kunnalliseen päätöksentekoon.         vistaa ja sen toimintaa tehostaa".
32790: Vuonna 1998 tilanne oli seuraava: 18 prosenttia          Hallitus on myös vahvistamassaan tavoite- ja
32791: kunnista ei perinyt omaishoidon tuesta minkään-       toimintaohjelmassa vuosille 2000-2003 esittä-
32792: laisia maksuja ja 76 prosenttia peri omaishoidon      nyt, että kunnat parantaisivat omaishoidon edel-
32793: tukena annetuista sosiaali- ja terveyspalveluista     lytyksiä sekä huolehtisivat omaishoitajien jaksa-
32794: palvelumaksuja. Muut vaihtoehdot jäivät mel-          misesta. Parhaillaan käydään neuvotteluja siitä,
32795: kein yksittäistapauksiksi.                            miten voitaisiin parhaiten tukea kuntien edelly-
32796:    Omaishoitajat ja Läheiset ry tekee erittäin hy-    tyksiä kehittää kotona asumista tukevia palvelu-
32797: vää työtä mm. tukien omaishoitajia ja toimien         ja mukaan lukien omaishoidon tuki.
32798: kouluttaja- ja tiedottajaorganisaationa. Järjestö
32799: 
32800: 
32801: 
32802: Helsingissä l 0 päivänä joulukuuta 1999
32803: 
32804:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
32805: 
32806: 
32807: 
32808: 
32809: 4
32810: Ministerns svar                                            KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.
32811: 
32812: 
32813: 
32814: 
32815: Tili riksdagens talman
32816: 
32817: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      och variationerna i detta år 1998 och den andra
32818: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      om närståendevårdarnas behov av stöd och till-
32819: statsrådet översänt följande av riksdagsman Vir-     fållig vård ordnad med vårdsedel. Enligt de ut-
32820: pa Puisto /sd m.fl. undertecknade skriftliga         redningar som gjorts har utvecklingen gått i rätt
32821: spörsmål SS 790/1999 rd:                             riktning: närståendevårdarens ställning har
32822:                                                      stärkts och vårdarvodesbe1oppen har stigit.
32823:       Vilka brådskande åtgärder ämnar re-                Stödet för närståendevård baserar sig alltid på
32824:       geringen vidta för förbättrande av rätts-      ett avtal mellan kommunen och vårdaren, till vil-
32825:       säkerheten för de medborgar som behö-          ket fogas den vårdbehövandes vård- och service-
32826:       ver social- och hälsovårdsservice, sär-        p1an. Kommunerna skriver numera i allmänhet
32827:       skilt för närståendevårdare och dem de         avta1en för ett år i sänder. 1 avta1svillkoren nämns
32828:       vårdar, när de behöver sådan social-           dock för vardera avtalsparten förfarandena för
32829:       och hälsovårdsservice som inte är en           uppsägning av avtalet.
32830:       subjektiv rättighet i kommunen?                    Enligt de utredningar som företagits kan kon-
32831:                                                      stateras att den största delen av kommunerna är i
32832: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      avsaknad av en långfristig politik i fråga om stö-
32833: föra följande:                                       det för närståendevård. Detta är en aning förvå-
32834: Lagstiftningen om stöd för närståendevård träd-      nande, eftersom olika ekonomiska jämföre1ser
32835: de i kraft den 1 juli 1993 genom en ändring av so-   visar att den vård som sker med hjälp av stöd för
32836: cialvårdslagen (1365/1992) samt i form av en         närståendevård är synnerligen förmånlig för
32837: förordning om stöd för närståendevård                kommunerna. Det kan beräknas att år 1998 inbe-
32838: (318/1993). Med stöd för närståendevård avses        sparades ca 1,3 mi1jarder mark i kostnader för in-
32839: vårdarvode som bevi1jas för tryggande av vård av     stitutionsvård till följd av att ungefår 9 900 p1at-
32840: och annan omsorg om å1dringar, handikappade          ser på institutioner inbesparades genom stödet
32841: eller sjuka i hemmet samt service som anges i en     för närståendevård.
32842: vård- och serviceplan för den vårdbehövande.             Under den ekonomiska recessionen beskar
32843: Vårdaren och kommunen gör upp ett avta1 om sa-       kommunerna anslagen för stöd för närstående-
32844: ken. Stödet för närståendevård är en form av all-    vård samt sjönk det antal personer som vårdades
32845: män socia1service.                                   enligt avtal om närståendevård. Den senaste sta-
32846:    Efter 1agens ikraftträdande har man rätt noga     tistiken visar dock att antalet personer som vår-
32847: fö1jt utveck1ingen av stödet för närståendevård,     das med hjä1p av stöd för närståendevård åter har
32848: och redan 1995 publicerade Forsknings- och ut-       ökat och för närvarande årligen är ungefår
32849: veck1ingscentralen för social- och hälsovården       22 000.
32850: (Stakes) den första utredningen om saken och i år       Vårdaren skall i mån av möjlighet få 1edighet
32851: har två publikationer getts ut av social- och häl-   från vården dock så, att en vårdare som har an-
32852: sovårdsministeriet. Den ena publikationen hand-      svar för en person som i stor utsträckning behö-
32853: lar om stödet för närståendevård som socialservi-    ver vård och omsorg i mån av möj1ighet skall få
32854: ce, en utredning om stödet för närståendevård        minst en ledig dag i veckan, ett ledigt veckos1ut i
32855: 
32856: 
32857:                                                                                                        5
32858: KK 790/1999 vp- Virpa Puisto /sd ym.                                                       Ministerns svar
32859: 
32860: 
32861: 
32862: månaden samt årligen minst en veckas oavbruten        stöder närståendevårdare och verkar som en or-
32863: ledighet. De vårdare som har ett avtal med kom-       ganisation för utbildning och information. Orga-
32864: munen och som kontinuerligt eller med små av-         nisationen har även fört till grundskyddsnämn-
32865: brott är bundna till vården dygnet runt eller som     den frågor om vissa kommuners skötsel av ären-
32866: oavbrutet varje dag måste ta hand om den vård-        den gällande stödet för närståendevård. Det har
32867: behövande har likvällagstadgad rätt till ett ledigt   lett till att länsstyrelserna i fråga har utrett situa-
32868: dygn per kalendermånad.                               tionen. Utifrån länsstyrelsernas utlåtanden kon-
32869:    Enligt en utredning som Stakes företagit är        staterades det att det inte fanns orsak till vidare
32870: vården i allmänhet i ringa grad bindande i sådana     åtgärder. Eftersom lagstiftningen om stöd för
32871: fall då man inte kommer överens om lagstadgad         närståendevård inte är förpliktande för kommu-
32872: ledighet. Det är sällan fråga om att ersättande       nen och grundskyddsnämnden inte behandlar
32873: vård inte kan ordnas eller någon annan orsak,         ärenden på individnivå, har det inte i detta sam-
32874: t.ex. att vårdaren inte önskar ledigt.                manhang varit möjligt för grundskyddsnämnden
32875:    Uppbörden av klientavgifter i anslutning till      att vidta andra åtgärder. 1 regeringsprogrammet
32876: stödet för närståendevård varierar i olika kom-       sägs däremot att "som ett led i utvärderingen av
32877: muner. Detta är en följd av att det inte finns nå-    servicesystemet gäller det att stärka grund-
32878: got centraliserat avgiftssystem eller bestämmel-      skyddsnämndens roll och effektivera dess verk-
32879: ser gällande stödet för närståendevård, utan här      samhet".
32880: litar man på det kommunala beslutsfattandet. År          Regeringen har även i det mål- och verksam-
32881: 1998 var situationen som följer. Av kommuner-         hetsprogram som den fastställt för åren 2000-
32882: na uppbar 18 % inte alls avgifter i anslutning till   2003 anfört att kommunerna bör förbättra villko-
32883: stödet för närståendevård, medan 76 % uppbar          ren för närståendevården samt se till att närståen-
32884: serviceavgifter för sådan social- och hälsovårds-     devårdarna orkar med sitt arbete. Som bäst för-
32885: service som gavs som stöd för närståendevård.         handlar man om hur man bäst kan stöda kommu-
32886: De övriga alternativ som förekom är närmast en-       nernas förutsättningar för att utveckla den servi-
32887: staka fall.                                           ce som stöder boendet hemma, inklusive stödet
32888:    Organisationen Anhörigvårdare och Vänner rf        för närståendevård.
32889: gör ett synnerligen gott arbete bl.a. genom att den
32890: 
32891: 
32892: 
32893: Helsingfors den 10 december 1999
32894: 
32895:     Omsorgsminister Eva Biaudet
32896: 
32897: 
32898: 
32899: 
32900: 6
32901:                                                                     KK 79111999 vp- Esa Lahtela /sd
32902: 
32903: 
32904: 
32905: 
32906:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 79111999 vp
32907: 
32908:                                                Avoimen ja rehdin tarjouskilpailun pelisäännöt
32909: 
32910: 
32911: 
32912: 
32913: Eduskunnan puhemiehelle
32914: 
32915: Tarjouskilpailun pelisäännöt on kirjattu pääsään-           Koska näitä ongelmia on ilmennyt ja jotta
32916: töisesti lakiin kilpailunrajoituksista ja lakiin jul-   meidän korkeatasoinen kuljetusketjumme voisi
32917: kisista hankinnoista. Lakien lähtökohtana on ol-        olla korkeatasoinen jatkossakin, kuljetusyrittäjät
32918: lut luoda pelisäännöt rehdin ja avoimen tarjous-        voisivat kehittää toimintaansa turvallisemmalta
32919: kilpailun toteuttamiselle, olivatpa kyseessä yk-        pohjalta, eli em. säännöksiä tulisi selkeyttää.
32920: sittäiset ostajat tai julkinen valta. Suurimmalta       Tarjouskilpailun jälkeisessä neuvottelumenette-
32921: osalta lakien vaikutuksesta hommat ovatkin hoi-         lyssä ei edellä kuvatun kaltaista kirikierrosta voi-
32922: tuneet suhteellisen hyvin. On kuitenkin poik-           si enää toteuttaa. Lisäksi kilpailun hävinneille tu-
32923: keuksia, joihin tarvitaan korjausta. Erityisesti        lisi taata tiedonsaanti siitä, miksi he ovat hävin-
32924: tällaisia ongelmia ilmeni esim. Metsähallituksen        neet, siis millä hinnalla tarjouksen voittaja tai
32925: pyytäessä tarjouksia puutavarankuljetuksista.           voittajat saivat kilpailussa olleen työn tai tehtä-
32926: Kun kuljetusyrittäjät olivat jättäneet tarjouksen-      vän.
32927: sa, Metsähallitus kutsui muutaman tarjouskilpai-
32928: luun osallistuneen neuvottelumenettelyyn, eikä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32929: muilla tarjouksen tehneillä ollut edes mahdolli-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32930: suutta saada tietoonsa, minkä asian takia heidän        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32931: tarjouksensa jäi hyväksymättä. Vapon turvekul-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32932: jetusten osalta urakoitsijoiden puolelta on tullut
32933: tietoa vielä siitäkin, että tarjouskilpailun jälkei-          Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis-
32934:  sessä neuvottelumenettelyssä olisi suoritettu ns.            ta, jotka liittyvät erityisesti tarjouskil-
32935:  "kirikierros", eli saadakseen turpeenkuljetuksen             pailun jälkeiseen neuvottelumenette-
32936:  tehdystä tarjouksesta tarjouksen tekijä on joutu-            lyyn ja hävinneiden osapuolten tiedon-
32937:  nut alentamaan tarjoustaan. Vapon tapauksessa                saantiin ja
32938:  monilla alueilla on kyse määräävän markkina-
32939:  aseman hyväksikäytöstä.                                      onko hallitus, ja millä tavoin, aikonut
32940:                                                               ryhtyä korjaamaan havaittuja puutteita
32941:                                                               ja epäkohtia?
32942: 
32943: 
32944: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1999
32945: 
32946:     Esa Lahtela /sd
32947: 
32948: 
32949: 
32950:                                                                                                    Versio 2.0
32951: KK 791/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                         Ministerin vastaus
32952: 
32953: 
32954: 
32955: 
32956: Eduskunnan puhemiehelle
32957: 
32958: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        sen 12-14 §:ssä lueteltujen erityisten edellytys-
32959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           ten vallitessa. Neuvottelumenettelyn käyttö avoi-
32960: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         men tai rajoitetun menettelyn jälkeen on asetuk-
32961: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         sen 14 §:n mukaan mahdollista vain silloin, kun
32962: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole
32963: 79111999 vp:                                            saatu lainkaan tarjouksia tai on saatu täysin tar-
32964:                                                        jouspyyntöä vastaamattomia tarjouksia eikä al-
32965:        Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis-         kuperäisiä sopimusehtoja olennaisesti muuteta.
32966:        ta, jotka liittyvät erityisesti tarjouskil-      Kilpailuneuvoston vakiintuneen oikeuskäytän-
32967:        pailun jälkeiseen neuvottelumenette-             nön mukaan julkisissa hankinnoissa tarjoajien
32968:        lyyn ja hävinneiden osapuolten tiedon-           kanssa käytävät neuvottelut tarjousten avaami-
32969:        saantiin ja                                      sen jälkeen ovat sallittuja vain silloin, kun ne pe-
32970:                                                         rustuvat hankintaan liittyviin suunnitelmamuu-
32971:        onko hallitus, ja millä tavoin, aikonut          toksiin. Sallittua ei ole menettely, jossa hankin-
32972:        ryhtyä korjaamaan havaittuja puutteita           tayksikkö avoimessa tai rajoitetussa menettelys-
32973:        ja epäkohtia?                                    sä varaisi osalle tarjoajista tilaisuuden parantaa
32974: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           tarjoustaan. Näin ollen hintojen tarkistamiseen
32975: ti seuraavaa:                                           tähtäävät tinkimiskierrokset ovat kiellettyjä.
32976:                                                            Hankintayksikön on ilmoitettava tarjouskil-
32977: Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan val-       pailun ratkaisusta tarjouskilpailuun osallistuneil-
32978: tion ja kuntien ja muiden lain soveltamisalaan          le tarjoajille julkisista hankinnoista annetun lain
32979: kuuluvien hankintayksiköiden on kilpailutettava        perusteella. Tiedonannon tulee sisältää olennai-
32980: hankintansa. Kilpailuttaminen on suoritettava           set tiedot tarjouskilpailun ratkaisusta sekä siihen
32981: pääsääntöisesti ilmoittamalla hankinnasta tai          vaikuttaneista seikoista. Kynnysarvot ylittävissä
32982: pyytämällä muuten tarjouksia hankinnan kokoon          hankinnoissa hankintayksikön on lisäksi ilmoi-
32983: ja laatuun nähden riittävä määrä. Hankinta voi-        tettava tarjouskilpailuun osallistuneelle toimitta-
32984: daan suorittaa ilman tarjouskilpailua vain erityi-     jalle tämän pyynnöstä tarjouksen hylkäämisen
32985: sistä syistä.                                          perusteet, voittaneen tarjouksen ominaisuudet ja
32986:    Erityisen kynnysarvon ylittävien hankintojen        suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun
32987: osalta hankintayksiköiden on noudatettava kyn-         tarjoajan nimi. Tarjouskilpailuun osallistuneen
32988: nysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnois-     oikeudesta saada tietoja tarjouksen käsittelyä
32989: ta sekä rakennusurakoista annetun asetuksen yk-        koskevista asiakirjoista noudatetaan asianosai-
32990: sityiskohtaisia säännöksiä hankintamenettelyis-        sen tiedonsaantioikeudesta viranomaistoiminnan
32991: tä. Näissä hankinnoissa on pääsääntöisesti käy-        julkisuudesta annetussa laissa säädettyä. Joulu-
32992: tettävä avointa tai rajoitettua menettelyä, joka ta-   kuussa voimaan tulevassa julkisuuslaissa vahvis-
32993: kaa kaikkien halukkaiden tarjoajien mukaanpää-         tetaan jo tälläkin hetkellä voimassa oleva oikeus-
32994: syn tarjousmenettelyyn. Neuvottelumenettelyn           sääntö, jonka mukaan tarjouskilpailuun osallistu-
32995: käyttö on mahdollista poikkeuksellisesti asetuk-       neelia toimittajalla on oikeus saada tieto toisen
32996: 
32997: 
32998: 2
32999: Ministerin vastaus                                                 KK 79111999 vp- Esa Lahtela /sd
33000: 
33001: 
33002: tarjouksentekijän tarjouksista, mukaan lukien           ollut mahdollisuudet voittaa virheettömässä tar-
33003: tiedot tarjouksen hinnasta.                             jousmenettelyssä.
33004:    Jos julkisissa hankinnoissa ei ole noudatettu           Hallitus katsoo julkisia hankintoja koskevan
33005: lain ja asetuksen mukaisia menettelytapoja tai          lainsäädännön kattavan kirjallisessa kysymyk-
33006: periaatteita, se, jota asia koskee, voi saattaa asian   sessä esitetyn kaltaiset tilanteet ja olemassa ole-
33007: kilpailuneuvoston ratkaistavaksi. Kilpailuneu-          vien oikeusturvakeinojen olevan riittäviä vir-
33008: vostolla on laajat toimivaltuudet puuttua virheel-      heellisten hankintamenettelyjen kohteeksi joutu-
33009: lisiin hankintamenettelyihin esimerkiksi poista-        neiden tarjoajien oikeussuojan turvaamiseksi.
33010: malla hankintayksikön tekemän hankintapäätök-           Myös kirjallisessa kysymyksessä esitetyissä ta-
33011: sen tai veivoittamalla hankintayksikön korjaa-          pauksissa hävinneillä tarjoajilla olisi ollut oi-
33012: maan virheellisen menettelynsä. Kilpailuneuvos-         keus saattaa hankintayksikön menettelytavat kil-
33013: tolla on oikeus määrätä myös hankintayksikkö            pailuneuvoston tutkittaviksi.
33014: maksamaan hyvityssakkoa tarjoajalle, jolla olisi
33015: 
33016: 
33017: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
33018: 
33019:     Ministeri Kimmo Sasi
33020: 
33021: 
33022: 
33023: 
33024:                                                                                                          3
33025: KK 79111999 vp- Esa Lahtela /sd                                                           Ministems svar
33026: 
33027: 
33028: 
33029: 
33030: Tili riksdagens talman
33031: 
33032: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        av förhandlat förfarande är möjligt i undantags-
33033: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        fall under vissa förutsättningar som räknas upp i
33034: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa        12-14 § i förordningen. Enligt 14 § i förord-
33035: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      ningen är det möjligt att använda förhandlat för-
33036: 79111999 rd:                                           farande efter öppet eller selektivt förfarande en-
33037:                                                       dast om inga anbud alls eller enbart sådana som
33038:        A."r regeringen medveten om de problem         inte motsvarar anbudsbegäran har kommit in un-
33039:        som särskilt sammanhänger med detför-          der det öppna eller selektiva förfarandet, förut-
33040:        handlade föifarandet efter anbudstäv-          satt att de ursprungliga avtalsvillkoren inte för-
33041:        lan och med de förlorande parternas            ändras väsentligt. Enligt den rättspraxis som eta-
33042:        tillgång tili information och                  blerats vid konkurrensrådet är förhandlingar med
33043:                                                       anbudsgivare vid offentlig upphandling sedan
33044:         har regeringen, och på vilket sätt i så       anbuden har öppnats endast tillåtna då förhand-
33045:        fall, för avsikt att åtgärda de brister och    lingama grundar sig på ändringar i de planer som
33046:         missförhållanden som har upptäckts?           anknyter tili upphandlingen. Ett sådant förfaran-
33047: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       de är inte tiliåtet, där upphandlingsenheten i ett
33048: föra följande:                                        öppet eller selektivt förfarande ger en del av an-
33049:                                                       budsgivama ett tillfålle att komma med ett bättre
33050: Enligt lagen om offentlig upphandling skall stat-     anbud. Således är omgångar med prutning som
33051: liga och korumunala upphandlingsenheter och           syftar tili att justera prisema förbjudna.
33052: övriga upphandlingsenheter som omfattas av till-          Upphandlingsenheten skall utgående från la-
33053: lämpningsområdet för lagen konkurrensutsätta          gen om offentlig upphandling meddela de an-
33054: sin upphandling. Konkurrensutsättandet skall i        budsgivare som har deltagit i anbudstävlan att
33055: regel utföras genom att en annons publiceras om       anbudstävlan har avgjorts. Meddelandet skall
33056: upphandlingen eller genom att anbud annars in-        innehålla väsentliga uppgifter om avgörandet
33057: begärs av ett tillräckligt antal leverantörer med     samt om de faktorer som påverkat det. Vid en
33058: hänsyn tili upphandlingens omfång och art. Upp-       upphandling som överskrider tröskelvärdet skall
33059: handling utan anbudstävlan får endast göras av        upphandlingsenheten dessutom meddela en leve-
33060: särskilda skäl.                                       rantör som deltagit i anbudstävlan, om denne be-
33061:    1 fråga om upphandling som överstiger ett          gär detta, varför anbudet förkastats, egenskaper-
33062: visst tröskelvärde skall de detaljerade bestäm-       na hos och de relativa fördelama med det anbud
33063: melsema om upphandlingsförfarandet i förord-          som vann tävlan samt narnnet på den anbudsgiva-
33064: ningen om sådan upphandling av varor, tjänster        re som valts som avtalspart. Angående rätt för
33065: och byggnadsentreprenader som överstiger trös-        dem som har deltagit i en anbudstävlan att få in-
33066: kelvärdet följas. Vid dylik upphandling skall öp-     formation om de handlingar som gäller handlägg-
33067: pet eller selektivt förfarande i regel användas,      ningen av anbuden följs det som i lagen om of-
33068: vilket garanterar att alla intresserade anbudsgiva-   fentlighet i myndighetemas verksamhet bestäms
33069: re kan bli delaktiga av anbudsförfarandet. Bruket     om en parts rätt att ta del av en handling. 1 offent-
33070: 
33071: 
33072: 4
33073: Ministems svar                                                     KK 791/1999 vp- Esa Lahtela /sd
33074: 
33075: 
33076: lighetslagen, som träder i kraft i december, fast-      sitt felaktiga förfarande. Konkurrensrådet har rätt
33077: ställs den rättsliga bestämmelse som gäller redan       att bestämma att en upphandlingsenhet skall be-
33078: i dagens läge och enligt viiken en leverantör som       tala gottgörelseböter till en anbudsgivare som
33079: har deltagit i en anbudstävlan har rätt att få infor-   skulle ha haft möjligheter att vinna om anbuds-
33080: mation om en annan anbudsgivares anbud, inklu-          förfarandet hade varit felfritt.
33081: sive uppgifter om priset på anbudet.                       Regeringen anser att lagstiftningen om offent-
33082:    Om de förfaringssätt eller principer som stäm-       lig upphandling täcker situationer av det slag
33083: mer överens med lagen och förordningen inte har         som tas upp i det skriftliga spörsmålet och att
33084: följts vid en offentlig upphandling, kan den som        existerande rättsskyddsmedel är tillräckliga för
33085: berörs av saken föra den till konkurrensrådet för       att trygga rättsskyddet för anbudsgivare som har
33086: avgörande. Konkurrensrådet har omfattande be-           blivit föremål för felaktiga upphandlingsförfa-
33087: fogenheter att ingripa i felaktiga upphandlings-        randen. Också i de fall som tas upp i det skriftli-
33088: förfaranden t.ex. genom att upphäva ett upphand-        ga spörsmålet hade de anbudsgivare som förlora-
33089: lingsbeslut som en upphandlingsenhet har fattat         de haft rätt att föra upphandlingsenhetens förfa-
33090: eller ålägga upphandlingsenheten att korrigera          ringssätt till konkurrensrådet.
33091: 
33092: 
33093: Helsingfors den 26 november 1999
33094: 
33095:     Minister Kimmo Sasi
33096: 
33097: 
33098: 
33099: 
33100:                                                                                                          5
33101:                                                              KK 792/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
33102: 
33103: 
33104: 
33105: 
33106:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 792/1999 vp
33107: 
33108:                                               Maksusitoumukset terapiaeläinten hoitoon
33109: 
33110: 
33111: 
33112: 
33113: Eduskunnan puhemiehelle
33114: 
33115: Monilla ihmisillä on lemmikkieläin terapian ta-        taa. Terapiaeläimen hoidosta aiheutuvat kustan-
33116: kia. Lemmikki, useimmiten koira, toimii seura-         nukset eivät kuulu maksusitoumuksen piiriin.
33117: na, ja eläimen päivittäiset tarpeet pitävät isännän       Eläimen vastaanottanut kennel on vaikeassa
33118: tai emännän liikkeellä. Usein käy kuitenkin niin,      asemassa. Se ei voi lopettaa eläintä, koska sillä ei
33119: että ihmisen joutuessa yllättäen laitoshoitoon         ole siihen oikeutta, eikä se voi toimittaa sitä vi-
33120: esim. pahentuneen depression takia tai pakkohoi-       ranomaisille, koska näillä ei ole vastaanottoky-
33121: toon mielenterveysongelmien vuoksi apuna ollut         kyä. Kuitenkinjärkevintä on pitää eläin hengissä
33122: terapiaeläinjää heitteille. Näissä tilanteissa usein   odottamassa omistajansa pääsyä takaisin kotiin-
33123: ammattimaiset kennelhoitolat tai vastaavat saa-        sa. Eläimen lopettaminen saattaisi olla omista-
33124: vat viranomaisilta eläimet hoitoonsa.                  jansa mielenterveydelle hyvin haitallista.
33125:    Eläinten hoidosta aiheutuvat kustannukset
33126: kuuluvat luonnollisesti ensi sijassa eläimen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33127: omistajalle. Monesti kuitenkin nämä hoitoonjou-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33128: tuvat omistajat eivät kykene maksamaan eläi-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33129: mestä aiheutuvia hoitokuluja, jotka ovat usein         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33130: 50-60 markkaa vuorokaudessa. Tiedossa on ta-
33131: pauksia, joissa kunnallisen terveydenhoidon                   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33132: puolelta on ilmoitettu kennelyrittäjälle eläintä              tyä, jotta lainsäädännöllä annettaisiin
33133: hoitoon toimitettaessa, että kunta antaa hoidosta             kunnille mahdollisuus antaa maksusi-
33134: maksusitoumuksen. Selvittelyjenjälkeen on kui-                toumus edellä mainitun laisissa tapauk-
33135: tenkin todettu, että maksusitoumusta ei voida an-             sissa terapiaeläimen sijoittamisesta
33136:                                                               aiheutuviin kuluihin?
33137: 
33138: 
33139: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1999
33140: 
33141:     Tanja Karpela /kesk
33142: 
33143: 
33144: 
33145: 
33146:                                                                                                   Versio 2.0
33147: KK 792/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                     Ministerin vastaus
33148: 
33149: 
33150: 
33151: 
33152: Eduskunnan puhemiehelle
33153: 
33154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              sen omistajan ollessa laitoshoidossa, kunta voi
33155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            myöntää toimeentulotukea tätä varten. Lain mu-
33156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kaan kuntia ei kuitenkaan voida määrätä myöntä-
33157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tanja Kar-          mään toimeentulotukea tällaiseen tarkoitukseen.
33158: pelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Lisäksi voidaan todeta, että kansanterveyslaki
33159: sen KK 792/1999 vp:                                     ja erikoissairaanhoitolaki eivät sisällä säännök-
33160:                                                         siä, jotka nimenomaisesti estäisivät potilaan tera-
33161:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        piaeläinten hoidosta aiheutuvien kustannusten
33162:        tyä, jotta lainsäädännöllä annettaisiin          korvaamisen. Vaikka tällainen toiminta ei kuulu
33163:        kunnille mahdollisuus antaa maksusi-             mainittujen lakien mukaisiin kunnan tai kuntayh-
33164:        toumus edellä mainitun laisissa tapauk-          tymän velvoitteisiin, lienee periaatteessa mah-
33165:        sissa terapiaeläimen sijoittamisesta             dollista, että kunta tai kuntayhtymä tekisi päätök-
33166:        aiheutuviin kuluihin?                            sen, jonka mukaan potilaan laitoshoidon ajaksi
33167:                                                         järjestettävän lemmikkieläimen hoidon kustan-
33168: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           nuksia korvataan.
33169: ti seuraavaa:                                               Hallituksen tavoitteena on edistää toimia, joil-
33170: Lemmikkieläin tuo paljon iloa omistajalleen,            la mielenterveyden painoarvoa ja näkyvyyttä yh-
33171: mutta lemmikkieläimen ottaminen on myös                 teiskunnassa lisätään. Valtioneuvoston sosiaali-
33172: omistajaa velvoittava, koska se merkitsee joka-         ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjel-
33173: päiväistä vastuunottoa eläimestä ja sen aiheutta-       massa vuosille 2000-2003 on erääksi tavoit-
33174: mista kuluista. Lemmikkieläinten hoidosta ai-           teeksi asetettu juuri mielenterveystyön vahvista-
33175: heutuvat kustannukset kuuluvat niiden omistajil-        minen. Mielenterveyspotilaiden hoidossa on ol-
33176: le. Omistajat ja haltijat kantavat vastuun eläimen      tava riittävästi ammattitaitoista avo- ja laitoshoi-
33177: aiheuttamista kustannuksista myös poikkeuksel-          don sekä kuntoutuksen henkilöstöä. Tavoitetta
33178: lisissa tilanteissa, silloinkin kun omistaja tai hal-   tukevana toimenpiteenä esitetään muun muassa
33179: tija joutuu laitoshoitoon esimerkiksi mielenter-        kuntien mielenterveyspalveluiden järjestämistä
33180: veysongelmien vuoksi.                                   vuoteen 2001 mennessä saumattomasti ja moni-
33181:    Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997)           puolisesti siten, että kuntakohtaiset tavoitteet ja
33182: 13 §:n nojalla kunta voi päättämiensä perustei-         työnjako eri palvelujen tuottajien kesken on
33183: den mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotu-            sovittu kattavasti. Lisäksi esitetään, että kunnat
33184: kea edistääkseen henkilön ja perheen sosiaalista        lisäisivät mielenterveysongelmien ehkäisyyn
33185: turvallisuutta. Kunta voi jokaisessa yksittäisessä      suunnattuja neuvontapalveluja.
33186: tapauksessa harkita, millä tavoin henkilön so-             En näe tarpeelliseksi säädellä kuntien toimin-
33187: siaalista suoriutumiskykyä juuri sillä hetkellä         taa niin yksityiskohtaisesti, että ne velvoitettai-
33188: parhaiten edistetään. Jos kunnan toimeentulovi-         siin antamaan maksusitoumuksia lemmikkieläin-
33189: ranomaiset katsovat, että hoitoon joutuneen hen-        ten sijoittamisesta aiheutuneisiin kuluihin tai että
33190: kilön sosiaalista suoriutumiskykyä edistetään           tällaisesta mahdollisuudesta olisi muutoinkaan
33191: parhaiten maksamalla lemmikkieläimen hoito              mainintaa lainsäädännössä. Voimassa olevan
33192: 
33193: 
33194: 2
33195: Ministerin vastaus                                         KK 792/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
33196: 
33197: 
33198: lainsäädännön avulla voidaan riittävässä määrin      kinnanvaraista, ehkäisevää toimeentulotukea,
33199: estää eläimen heitteillejättö, ja kunnalla on mah-   henkilön sosiaalisen selviytymisen turvaamisek-
33200: dollisuus yksittäisissä tapauksissa myöntää har-     SI.
33201: 
33202: 
33203: 
33204: 
33205: Helsingissä l 0 päivänä joulukuuta 1999
33206: 
33207:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
33208: 
33209: 
33210: 
33211: 
33212:                                                                                                   3
33213: KK 792/1999 vp- Tanja Karpela /kesk                                                       Ministems svar
33214: 
33215: 
33216: 
33217: 
33218: Tili riksdagens talman
33219: 
33220: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        vård, kan kommunen bevilja utkomststöd för det-
33221: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ta ändamål. Enligt lagen kan kommunema dock
33222: statsrådet översänt följande av riksdagsman            inte åläggas att bevilja utkomststöd för detta än-
33223: Tanja Karpela /cent undertecknade skriftliga           damål.
33224: spörsmål SS 792/1999 rd:                                   Därtill kan det konstateras att varken folkhäl-
33225:                                                        solagen eller lagen om specialiserad sjukvård
33226:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          innehåller några bestämmelser som uttryckligen
33227:        för att det genom lagstiftning skall bli        förhindrar att kostnadema för skötseln av en pa-
33228:        möjligt för kommunerna att ge en betal-         tients terapidjur ersätts. Fastän ett dylikt ageran-
33229:        ningsförbindelse i fall som det ovan            de inte hör till en kommuns eller samkommuns
33230:        nämnda för utgifter som orsakas av pla-         skyldigheter enligt nämnda lagar, torde det i
33231:        cering av terapidjur?                           princip vara möjligt att kommunen eller sam-
33232:                                                        kommunen fattar beslut om att ersätta de kostna-
33233: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        der som orsakas av skötseln av patientens säll-
33234: föra följande:                                         skapsdjur medan anstaltsvården pågår.
33235: Ett sällskapsdjur för med sig mycket glädje för            Regeringens målsättning är att främja åtgär-
33236: sin ägare, men att ta ett sällskapsdjur innebär        der som ökar den mentala hälsans betydelse och
33237: också skyldigheter för ägaren, eftersom man var-       synlighet i samhället. 1 statsrådets mål- och verk-
33238: je dag måste ta ansvar för djuret och de kostna-       samhetsprogram för social- och hälsovården
33239: der som detta medför. De kostnader som orsakas         2000-2003 har såsom ett mål uppställts just in-
33240: av s~ötseln av sällskapsdjur ankommer på ägar-         satsema att stärka mentalvårdsarbetet. Vården av
33241: na. Agama och innehavama bär ansvaret för de           psykiatriska patienter kräver tillräckligt med
33242: kostnader som djuret orsakar även i exceptionel-       kvalificerad personai inom öppen- och institu-
33243: la situationer, också i det fallet att ägaren eller    tionsvården samt inom rehabiliteringen. Såsom
33244: innehavaren måste tas in för anstaltsvård t.ex. till   en åtgärd som stöder detta mål föreslås bl.a. att
33245: följd av problem med den mentala hälsan.               senast år 2001 skall kommunema ha ordnat med
33246:    Med stöd av 13 § lagen om utkomststöd               smidig och allsidig mentalvård, vilket förutsätter
33247: (1412/ 1997) kan en kommun enligt grunder som          att berörda parter har ingått heltäckande avtal om
33248: den fastställer bevilja förebyggande utkomststöd       de enskilda kommunemas mål och arbetsfördel-
33249: för att främja en persons och familjs sociala          ningen mellan olika serviceproducenter. Dess-
33250: trygghet. En kommun kan i varje enskilt fall           utom föreslås att kommunema skall bygga ut sin
33251: överväga på vilket sätt en persons sociala funk-       rådgivning inom den förebyggande mentalvår-
33252: tionsförmåga just vid det tillfållet främjas på bäs-   den.
33253: ta sätt. Om de kommunala utkomstmyndigheter-              Jag anser inte det vara nödvändigt att reglera
33254: na anser att den sociala funktionsförmågan hos         kommunemas agerande så detaljerat att de skulle
33255: en person som har blivit intagen för vård bäst         åläggas att ge betalningsförbindelser för kostna-
33256: främjas genom att skötseln av personens säll-          der som föranleds av placering av sällskapsdjur
33257: skapsdjur betalas medan dess ägare får anstalts-       eller att en sådan möjlighet ens skulle nämnas i
33258: 
33259: 
33260: 4
33261: Ministerns svar                                          KK 792/1999 vp- Tanja Karpela /kesk
33262: 
33263: 
33264: lagstiftningen. Med hjälp av gällande lagstift-     fall bevilja förebyggande utkomststöd enligt
33265: ning kan man i tillräcklig utsträckning förhindra   prövning för att trygga en persons sociala över-
33266: att djur överges och en kommun kan i enskilda       levnad.
33267: 
33268: 
33269: Helsingfors den 10 december 1999
33270: 
33271:     Omsorgsminister Eva Biaudet
33272: 
33273: 
33274: 
33275: 
33276:                                                                                                   5
33277:             1
33278: 
33279:             1
33280: 
33281: 
33282: 
33283: 
33284:         1
33285: 
33286:         1
33287: 
33288: 
33289: 
33290: 
33291:     1
33292: 
33293:     1
33294: 
33295: 
33296: 
33297: 
33298: 1
33299: 
33300: 1
33301:                                                            KK 793/1999 vp -      Leena Rauhala /skl
33302: 
33303: 
33304: 
33305: 
33306:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 793/1999 vp
33307: 
33308:                                            Vanhustenhoidon laadun turvaaminen
33309: 
33310: 
33311: 
33312: 
33313: Eduskunnan puhemiehelle
33314: 
33315: Uutiset vanhustenhoidon puutteellisuudesta ovat     hoidon riittävän laadun turvaamiseksi olisi ryh-
33316: järkyttäneet ja havahduttaneet siihen todellisuu-   dyttävä toimenpiteisiin tukemalla kuntia.
33317: teen, että vaikka elämme hyvinvointiyhteiskun-         Taloudellisten tavoitteiden rinnalle olisi ase-
33318: tana taloudellisen nousukauden aikaa, on van-       tettava sosiaalipoliittiset tavoitteet, joista van-
33319: hustenhoidossa edelleen pahoja puutteita.           hustenhuolto on yksi merkittävä ikääntyneiden
33320:     Jo usean vuoden ajan tämä yhteiskuntamme        kansalaistenjokapäiväistä elämää koskettava tär-
33321: heikko lenkki on noussut yhä uudelleen julkisuu-    keä osa-alue. Hallitusohjelmassa on tavoitteena
33322: teen. Hoitohenkilöstön riittämättömyys ja uupu-     oikeudenmukainen ja sosiaalisesti eheä Suomi.
33323: mus ja yhä huonokuntoisempien vanhusten mää-        Kuitenkin vanhustenhuollossa on olemassa puut-
33324: rän lisääntyminen on todellisuutta.                 teita, eikä hoidon taso ole riittävä kaikilta osin.
33325:     Parhaan ikänsä pitkiä työpäiviä tehneille ja
33326: kovalla työllä maatamme ja kansallista hyvin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33327: vointia rakentaneille vanhuksille ei edelleenkään   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33328: kyetä turvaamaan hoitoa riittävän kattavasti.       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33329:     Heikossa asemassa ovat erityisesti ne avohoi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33330: dossa olevat vanhukset, joiden terveydentila huo-
33331: mattavasti heikkenee ja jotka eivät kykene enää           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33332:  itse arvioimaan tilansa heikkenemistä ja pyytä-          tyä, että kunnat kykenevät järjestämään
33333: mään apua tai omaiset eivät heistä huolehdi.              riittävän laadukkaan vanhustenhoidon
33334:     Vanhusten määrä lisääntyy tulevaisuudessa             ja että myös ne vanhukset, jotka eivät
33335:  huomattavasti, ja entistä enemmän on hoidetta-           itse jaksa tai pysty oikeuksiaan puolus-
33336:  vana huonokuntoisia ikääntyneitä. Vanhusten-             tamaan, saisivat turvallisen ja hyvän
33337:                                                           hoidon elämänsä loppuvaiheessa?
33338: 
33339: 
33340: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
33341: 
33342:     Leena Rauhala /skl
33343: 
33344: 
33345: 
33346: 
33347:                                                                                               Versio 2.0
33348: KK 793/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                 Ministerin vastaus
33349: 
33350: 
33351: 
33352: 
33353: Eduskunnan puhemiehelle
33354: 
33355: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     tulla ratkaisemaan kokonaan teknologian kehittä-
33356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       misellä.
33357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Arvokkaan vanhuuden edellytys ovat laaduk-
33358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-     kaat palvelut. Erityisen tärkeää laadun jatkuva
33359: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     arviointi on palvelumuodoissa, jotka on kohden-
33360: KK 793/1999 vp:                                     nettu paljon apua tarvitseville, joiden omat mah-
33361:                                                     dollisuudet palvelujen laatuvertailuihin, palvelu-
33362:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     jen kilpailuttamiseen yms. ovat heikot. Tämän
33363:       tyä, että kunnat kykenevät järjestämään       vuoksi nojautuen sekä hallitusohjelmaan että
33364:       riittävän laadukkaan vanhustenhoidon          edellä mainittuun tavoite- ja toimintaohjelmaan
33365:       ja että myös ne vanhukset, jotka eivät        käydään parhaillaan keskusteluja vanhustenhuol-
33366:       itse jaksa tai pysty oikeuksiaan puolus-      lon palvelun arviointi- ja laatukriteeristön luomi-
33367:       tamaan, saisivat turvallisen ja hyvän         sesta sekä laajan laitoshoidon laadun kehittämis-
33368:       hoidon elämänsä loppuvaiheessa?               projektin aloittamisesta. Palvelujen laadun takee-
33369:                                                     na on hyvin koulutettu ja osaava henkilökunta.
33370: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tästä syystä on sosiaali- ja terveydenhuollon
33371: ti seuraavaa:                                       henkilökunnan ajan tasalla pysyminen ja muutos-
33372: Valtioneuvosto on lokakuun lopulla vahvistanut      ten hallitseminen turvattava jatkuvana täyden-
33373: sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-   nyskoulutuksella. Erityisesti kiinnitetään huo-
33374: taohjelman vuosille 2000-2003. Ohjelma on           miota täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jol-
33375: laaja ja moniulotteinen, mutta pyrkii vastaamaan    la lisätään valmiuksia erityisosaamista vaativien
33376: tämän ja huomisen päivän sosiaali- ja terveyspo-    vanhusryhmien, kuten muistihäiriöistä kärsivät
33377: liittisiin haasteisiin.                             vanhukset ja jo dementoituneet vanhukset ja hei-
33378:     Vanhustenhuollon näkökulmasta ohjelma on        dän omaisensa, tukemiseen.
33379: merkittävä, koska ohjelma sisältää kaikkiaan 41        Samanaikaisesti kannetaan kuitenkin huolta
33380: toimenpidekohtaa, joilla on merkitystä vanhus-      myös kotona asuvista ikäihmisistä, koska suurin
33381: tenhuollon kannalta. Ohjelma sisältää kymme-        osa ikäihmisistä nykytiedon mukaan asuu kotona
33382: nen erilaista henkilöstön riittävyyteen, jaksami-   eikä koskaan muuta asumispalveluyksikköön tai
33383: seen ja ammatilliseen osaamiseen liittyvää toi-     laitokseen. Tämän vuoksi lähivuosien toiminta-
33384: menpidettä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena       politiikassa on erityistä huomiota kiinnitettävä
33385: on pyrkiä turvaamaan vanhustenhuollon henki-        avohuollon ja palvelujärjestelmän toimivuuteen
33386: löstön riittävä määrä ja ammattitaito, jotta kye-   kuin myös ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitä-
33387: tään turvaamaan hyvä ja ihmisarvoinen vanhuus       miseen, Tässä yhteydessä asuin- ja elinympäris-
33388: kaikille. Omalta osaltaan jo tänä vuonna vietetty   töjen toimivuus ja kaupallisten palvelujen saata-
33389: YK:n ikäihmisten vuosi on pitänyt esillä teemaa     vuus ovat tärkeitä vanhustenhuollon toimivuu-
33390: arvokkaasta vanhuudesta. Vanhustenhuollon työ       den osatekijöitä. Tavoitteena on käynnistää laaja
33391: on useimmassa tapauksessa työtä ihmiseltä ihmi-     hanke, jossa yhdistetään avohuollon kehittämi-
33392: selle, joten vanhustenhuollon tarpeita ei koskaan   seen tähtäävät toimepidesuositukset hankekoko-
33393: 
33394: 
33395: 2
33396: Ministerin vastaus                                          KK 793/1999 vp- Leena Rauhala /skl
33397: 
33398: 
33399: naisuudeksi. Tällaisia toimenpidesuosituksia          asuntoja kunnostamaHa ja hyödyntämällä sosiaa-
33400: ovat mm. kotipalvelujen lisääminen, ennalta eh-       liteknologiaa sekä omaishoidon edellytysten tur-
33401: käisevien kotikäyntien tarjoaminen yli 80-vuo-        vaaminen ja hoitajien jaksamisesta huolehtimi-
33402: tiaille, kuntoutus- ja liikuntamahdollisuuksien li-   nen.
33403: sääminen, kotihoidon edellytysten parantaminen
33404: 
33405: 
33406: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
33407: 
33408:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
33409: 
33410: 
33411: 
33412: 
33413:                                                                                                     3
33414: KK 793/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                       Ministems svar
33415: 
33416: 
33417: 
33418: 
33419: Tili riksdagens talman
33420: 
33421: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Förutsättningen för att åldringama skall få en
33422: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        värdig ålderdom är att de kan erbjudas högklas-
33423: statsrådet översänt följande av riksdagsman            sig service. Det är särskilt viktigt att kontinuer-
33424: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga            ligt granska kvaliteten på serviceformer som rik-
33425: spörsmål SS 79311999 rd:                               tas tili sådana personer som behöver mycket
33426:                                                        hjälp och som har svårt att jämföra kvaliteten på
33427:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          tjänstema, att konkurrensutsätta dem osv. Som
33428:        för att kommunerna skall kunna ordna            bäst pågår därför diskussioner om hur utvärde-
33429:        en tillräckligt högklassig åldringsvård         rings- och kvalitetskriterier skall skapas för åld-
33430:        och för att även de åldringar som inte          ringsvården samt om att ett omfattande projekt
33431:        själva orkar eller kanförsvara sina rätt-       skall startas vars syfte är att utveckla kvaliteten
33432:        tigheter skall få en trygg och god vård         på anstaltsvården. Regeringsprogrammet och
33433:        på ålderns höst?                                mål- och åtgärdsprogrammet för social- och häl-
33434:                                                        sovården ligger tili grund för dessa diskussioner.
33435: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        En välutbildad och kunnig personai är garantin
33436: föra följande:                                         för en god service. Därför skall personalen inom
33437: Statsrådet har i slutet av oktober godkänt mål-        social- och hälsovården med hjälp av komplette-
33438: och verksarnhetsprogrammet för social- och häl-        ringsutbildning hållas ajour och förberedas så att
33439: sovården 2000-2003. Programmet är omfattan-            den kan behärska förändringama. Särskild upp-
33440: de och mångfasetterat, men det strävar efter att       märksarnhet fåsts vid ordnandet av sådan kom-
33441: svara på dagens och morgondagens social- och           pletteringsutbildning som ger ytterligare förut-
33442: hälsovårdspolitiska utmaningar.                        sättningar att hjälpa de åldringsgrupper och an-
33443:     Från åldringsvårdens synpunkt är programmet        höriga tili dem som kräver särskilda kunskaper
33444: viktigt, eftersom det innehåller sammanlagt 41         av personalen, t.ex. åldringar som lider av min-
33445: punkter med åtgärder som har betydelse för åld-        nesstömingar eller demens.
33446: ringsvården. Programmet innehåller 10 olika åt-           Samtidigt sörjer man även för de äldre perso-
33447: gärder som gäller bl.a. en tillräckligt stor perso-    ner som bor hemma, eftersom största delen av
33448: nai, stöd för personalen för att den skall orka        den äldre befolkningen enligt tiligängliga upp-
33449: samt kompetensutveckling. Strävan med dessa            gifter bor hemma och aldrig kommer att flytta till
33450: åtgärder är att garantera att det finns tillräckligt   en enhet med boendeservice eller tili en anstalt.
33451: med kompetent personai inom åldringsvården för         Därför måste man i verksamhetspolitiken för de
33452: att alla skall kunna tryggas en god och människo-      närmaste åren fåsta särskild uppmärksarnhet vid
33453: värdig ålderdom. FN:s intemationella år för äld-       att den öppna vården och servicesystemet fun-
33454: re som har firats i år har redan för sin del fört      gerar och vid att de äldres funktionsförmåga bi-
33455: fram temat om en värdig ålderdom. Arbetet inom         behålls. 1 detta sammanhang spelar en god boen-
33456: åldringsvården är i de flesta fall ett arbete som en   de- och livsmiljö och tillgången tili kommersiell
33457: människa utför för en annan människa och därför        basservice en stor roll när det är fråga om de fak-
33458: kan åldringsvårdens problem aldrig lösas helt ge-      torer som utgör en fungerande äldreomsorg. Ett
33459: nom att teknologin utvecklas.                          mål är även att starta ett omfattande projekt som
33460: 
33461: 4
33462: Ministems svar                                           KK 793/1999 vp- Leena Rauhala /skl
33463: 
33464: 
33465: binder samman åtgärdsrekommendationema för         att förutsättningama för hemservice förbättras
33466: utveckling av den öppna vården tili en projekt-    genom renovering av bostäder och utnyttjande av
33467: helhet. Dylika åtgärdsrekommendationer är t.ex.    socialteknologin samt att förutsättningama för
33468: att hemservicen utökas, att de som är över 80 år   närståendevården tryggas och att man sörjer för
33469: erbjuds hembesök i förebyggande syfte, att möj-    att vårdama orkar med sitt arbete.
33470: lighetema tili rehabilitering och motion utökas,
33471: 
33472: 
33473: 
33474: Helsingfors den 10 december 1999
33475: 
33476:     Omsorgsminister Eva Biaudet
33477: 
33478: 
33479: 
33480: 
33481:                                                                                                 5
33482:                                                                     KK 794/1999 vp- Mikko Elo /sd
33483: 
33484: 
33485: 
33486: 
33487:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 794/1999 vp
33488: 
33489:                                              Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemista ja syr-
33490:                                              jäytymisen estämistä koskeva projekti Sata-
33491:                                              kunnassa
33492: 
33493: 
33494: 
33495: 
33496: Eduskunnan puhemiehelle
33497: 
33498: Satakunnan työttömyys on pysynyt sitkeästi            tä, joista pelkästään Porissa on 2 196. Niin ikään
33499: huomattavasti maan keskitason yläpuolella. Vii-       Porissa on 2 548 yli 50-vuotiasta työtöntä, ja
33500: me kuukausina on huomiota herättänyt se, että         Raumalla vastaava luku on l 145.
33501: työttömyys on alentunut kaikkialla muualla pait-         Pitkäaikaistyöttömyys lisää selvästi myös
33502: si Satakunnassa. Niinpä Satakunnan TE-keskuk-         köyhyyttä alueella, koska pitkä työttömyys joh-
33503: sen alueella oli viimeisten työvoimatilastojen        taa vähitellen ansiosidonnaiselta päivärahalta
33504: mukaan 18 799 työtöntä, mikä oli 501 enemmän          putoamiseen. Niinpä Satakunnassa oli lokakuun
33505: kuin vastaavana aikana viime vuonna. Satakun-          1999 tilastojen mukaan kaikkiaan yli puolet
33506: nan erityisiä ongelma-alueita ovat Pori (työttö-      työttömistä, eli 9 552 pelkästään työmarkkinatu-
33507: myys 20,7 %) ja Rauma (työttömyys 19,5 %).            ella. Voidaan arvioida, että Porissa elää jo noin 4
33508:     Satakunnan työttömyystilanteen parantami-         000 työtöntä ainoastaan työmarkkinatuen varas-
33509: seksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. On         sa, ja Raumalla vastaava luku on 2 000. Äsket-
33510: selvää, että suuri osa toimenpiteistä kuuluu kun-     täin julkistetun Oulun yliopiston maantieteen
33511: tien johdolle, kuten elinkeinoelämän kehittämi-       laitoksen tutkimuksen mukaan tuloerot maan
33512: nenja uusien yritysten aikaansaaminen. Kuiten-        suurimmissa kaupungeissa lisääntyvät, ja Poris-
33513: kin on myös välttämätöntä, että valtio panostaa       sa nämä erot lisääntyvät erityisesti sen takia, että
33514: Satakunnan alueelle nykyistä merkittävästi            köyhyys kaupungissa lisääntyy jatkuvasti.
33515: enemmän. Eräs keskeinen syy Satakunnan kor-              Hallitus on oivaltanut oikein pitkäaikaistyöt-
33516: keaan työttömyyteen on se, että entisten suurte-      tömyyden tuhoisat vaikutukset, ja niinpä halli-
33517: ollisuusalueiden, Porin ja Rauman, työvoiman          tusohjelmassa luvataan katkaista työttömyys 12
33518: osaaminen ei monissa tapauksissa riitä nykyisten      kuukauden ja nuorten osalta 6 kuukauden jäl-
33519: työmarkkinoiden tarpeisiin. Siksi Satakunnassa        keen. Satakunta sopisi hyvin pitkäaikaistyöttö-
33520: tulee kehittää sekä yliopistotasoista että amma-      myyden katkaisemista ja syrjäytymisen estämis-
33521: tillista koulutusta vastaamaan työmarkkinoiden        tä koskevan projektin kokeilualueeksi. Pitkäai-
33522: tarpeisiin ja luomaan osaamista sekä yritteliäi-      kaistyöttömyyden katkaisemisessa tulisi käyttää
33523: syyttä maakuntaamme.                                  kaikkia mahdollisia keinoja, mm. koulutusta,
33524:     Satakunnan sekä erityisesti Porin ja Rauman       harjoittelua ja tukityötä. Toisaalta, erityisesti
33525: työttömyydellä on yksi yhteinen huolestuttava         ikääntyvien työntekijöiden osalta, olisi voitava
33526: piirre: pitkäaikaistyöttömyys ja erityisesti ikään-   käyttää myös eläkejärjestelyjä, jos henkilön
33527: tyvien yli 50-vuotiaiden henkilöiden pitkäaikais-     työllistyminen näyttää mahdottomalta normaa-
33528: työttömyys on hälyttävän korkea. Niinpä Sata-         leissa olosuhteissa.
33529: kunnassa on kaikkiaan 5 343 pitkäaikaistyötön-
33530: 
33531:                                                                                                  Versio 2.0
33532: KK 794/1999 vp- Mikko Elo /sd
33533: 
33534: 
33535: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Onko hallitus tietoinen Satakunnan huo-
33536: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    lestuttavasti lisääntyvästä työttömyy-
33537: tavasti valtioneuvoston asianomaisen Jasenen         destäja
33538: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33539:                                                      aikooko hallitus käynnistää Satakunnas-
33540:                                                      sa pitkäaikaistyöttömyyden katkaise-
33541:                                                      mista ja työttömyyden aiheuttamaa syr-
33542:                                                      jäytymistä koskevan kokeiluprojektin?
33543: 
33544: 
33545: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
33546: 
33547:     Mikko Elo /sd
33548: 
33549: 
33550: 
33551: 
33552: 2
33553: Ministerin vastaus                                                  KK 794/1999 vp- Mikko Elo /sd
33554: 
33555: 
33556: 
33557: 
33558: Eduskunnan puhemiehelle
33559: 
33560: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            minen on toteutettu kahden viimeisen vuoden ai-
33561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kana. Palveluprosessiin sisältyvät mm. määräai-
33562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaiset työnhakuhaastattelut, työnhakusuunnitel-
33563: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             ma, osaaruiskartoitus ja työnhakuryhmät Palve-
33564: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           luprosessin hyvä toimivuus luo perustan myös
33565: KK 794/l999 vp:                                        aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden
33566:                                                        käytölle.
33567:        Onko hallitus tietoinen Satakunnan huo-             Kukin alue voi oman harkintansa mukaan
33568:        lestuttavasti lisääntyvästä työttömyy-          käynnistää projekteja. Paikallisten ja alueellis-
33569:        destäja                                         ten erityistarpeiden huomioon ottamiseen panos-
33570:                                                        tetaan jatkossa entistä enemmän, ja tarkoitukse-
33571:        aikooko hallitus käynnistää Satakunnas-         na onkin kehittää alueiden strategista suunnitte-
33572:        sa pitkäaikaistyöttömyyden katkaise-            lua. Mm. paikallista yhteistyötä kehitetään
33573:        mista ja työttömyyden aiheuttamaa syr-          vuonna 2000 siten, että kaikilla työvoimatoimis-
33574:        jäytymistä koskevan kokeiluprojektin?           toilla on paikallisiin olosuhteisiin perustuva toi-
33575: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          miva yhteistyöverkosto. Lisäksi ensi vuoden
33576: ti seuraavaa:                                          alusta alkaa Euroopan sosiaalirahaston uusi oh-
33577:                                                       jelmakausi. Siihen liittyvissä projekteissa tul-
33578: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on to-        laan toteuttamaan useita monipuolisesti eri toi-
33579: dettu, että rakenteeltaan ongelmallisen työttö-        menpiteitä hyväksi käyttäviä hankkeita työttö-
33580: myyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syr-        myyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumisek-
33581: jäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen työ-       si.
33582: voimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen                 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrära-
33583: työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtu-         hat vuodelle 2000 on alustavasti jaettu työminis-
33584: nut kehitys. Edelleen todetaan, että työvoimapo-      teriön ja TE-keskusten työvoimaosastojen väli-
33585: litiikan toimenpiteitä kohdennetaan ensisijaises-     sissä tulostavoiteneuvotteluissa. Koska talou-
33586: ti pitkäaikaistyöttömiin ja että työttömille tarjo-   den kasvun arvioidaan myös ensi vuonna jatku-
33587: taan uusi mahdollisuus ennen 12 kuukauden             van suotuisana ja työttömyyden, kuten pitkäai-
33588: työttömyyttä ja nuorilla ennen 6 kuukauden työt-      kaistyöttömyydenkin, jatkavan alenemistaan,
33589: tömyyttä. Tämä on todettu myös EU:n työlli-           työvoimapoliittisten määrärahojen tasoa voi-
33590: syyssuuntaviivojen mukaisessa Suomen työlli-          daan supistaa tulevana vuonna kuluvaan vuoteen
33591: syyspolitiikan toimintasuunnitelmassa 1999.           verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosina toteu-
33592:     Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on           tettua linjausta. Määrärahat tulevat vähenemään
33593: työvoimapolitiikan toteutuksessa painopisteenä        kaikilla alueilla. Kuitenkin Satakunnassa määrä-
33594: ja sitä toteutetaan koko maassa sen kaikilla          rahojen väheneminen on pienempää kuin maas-
33595: alueilla. Kullakin TE-keskuksella on käytössään       sa keskimäärin. Näin erityisesti palkkaperusteis-
33596: niitä toimenpiteitä, joilla osaltaan voidaan näi-     ten työllistämistukien ja työvoimapoliittisen ai-
33597: hin ongelmiin vastata. Palveluprosessin uudista-      kuiskoulutuksen osalta, joissa on suurin osa ak-
33598: 
33599: 
33600:                                                                                                        3
33601: KK 794/1999 vp -Mikko Elo /sd                                                            Ministerin vastaus
33602: 
33603: 
33604: tiivisten toimenpiteiden määrärahoista. Satakun-        epäsuotuisasti ja mahdollisuuksia lisäresursoin-
33605: nan viime kuukausina vaikeutunutta työttömyys-          tiin ilmenee, alue on ensisijaisesti toimenpitei-
33606: tilannetta tullaan jatkossakin seuraamaan aktii-        den kohteena.
33607: visesti, ja mikäli tilanne edelleenkin kehittyy
33608: 
33609: 
33610: 
33611:     Palkkaperus-    Määrärahat   Määrärahat
33612:     teinen työl-    1999 milj.   2000, arvio,        Muutos%
33613:     listämistuki    mk            milj. mk           1999- 2000
33614:     Kaikki alueet
33615:     yht.            2 146,5       1 819,0            -15,3
33616:     Satakunta         104,0          89,7            -13,8
33617: 
33618:     Työvoima-
33619:     poliittinen
33620:     aikuiskoulu-
33621:     tus
33622:     Kaikki alueet
33623:     yht.             937,1           817,3           -12,8
33624:     Satakunta         47,0            42,3           -10,0
33625: 
33626:   Edellä matmtutssa tulostavoiteneuvotteluissa          tuksen kustannuksiin. Tästä Satakunnan työvoi-
33627: keskusteltiin myös Satakunnan erityistarpeista.         maosasto on laatimassa joulukuun aikana
33628: Esille tuli eräänä kehittämishankkeena ns. sopi-        työministeriölle tarkennetut suunnitelmat.
33629: musvalmennus. Työnantajakäyntien yhteydessä                 Edellä esitettyyn viitaten, katson että Satakun-
33630: pk-yrityksissä ja erityisesti Satakunnassa kehite-      nan vaikea työttömyystilanne edellyttää erityis-
33631: tyn osaamistarvebarometrin haastatteluissa on           tä aktiivisuutta alueellisilta ja paikallisilta toimi-
33632: tullut esille eräänlaisia piilotyöpaikkoja, joihin      joilta. Alueelle tarvitaan uutta, kehittyvää tuo-
33633: rekrytointikynnys on suuri. Ideana on madaltaa          tantotoimintaa. Työministeriö vaikuttaa omien
33634: rekrytointikynnystä räätälöidyn       koulutuksen       mahdollisuuksiensa kautta työttömyyden kääntä-
33635: avulla. Potentiaaliselle rekrytoitavalle hankitaan      miseksi alenevaan suuntaa. Samalla katson, et-
33636: räätälöity valmennus tietyn yrityksen tarpeisiin        tei tässä vaiheessa ole aiheellista käynnistää kir-
33637: osaamiskartoituksen perusteella. Kouluttajaor-          jallisessa kysymyksessä esitettyä erillistä kokei-
33638: ganisaatio toteuttaa teoriaosuuden, ja työssä op-       luprojektia. Jo nyt käytössä olevia toimenpiteitä
33639: piminen tapahtuu yrityksessä. Tavoitteena on,           voidaan hyvin monipuolisesti käyttää mm. pitkä-
33640: että henkilö on työllistynyt yritykseen jo koulu-       aikaistyöttömyyden torjumiseen.
33641: tuksen alkaessa. Yritys osallistuu myös koulu-
33642: 
33643: 
33644: 
33645: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
33646: 
33647:       Työministeri Sinikka Mönkäre
33648: 
33649: 
33650: 
33651: 
33652: 4
33653: Ministerns svar                                                      KK 794/1999 vp- Mikko Elo /sd
33654: 
33655: 
33656: 
33657: 
33658: Tili riksdagens talman
33659: 
33660: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            processen omfattar bl.a. regelbundna intervjuer
33661: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande med-           med arbetssökande, en jobbsökarplan, en kom-
33662: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         petensanalys ochjobbsökargrupper. En väl fung-
33663: man Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga               erande serviceprocess skapar underlag också för
33664: spörsmål SS 794/1999 rd:                                 användningen av aktiva arbetskraftspolitiska åt-
33665:                                                          gärder.
33666:        Å.r regeringen medveten om den oro-                  Varje region kan sätta i gång projekt enligt
33667:        väckande ökningen av arbetslösheten i             eget gottfinnande. Man kommer att i fortsätt-
33668:        Satakunta och                                     ningen satsa allt mer på beaktande av de enskil-
33669:                                                          da orternas och regionernas särskilda behov och
33670:        ämnar regeringen inleda ett försökspro-           avsikten är att utveckla den strategiska plane-
33671:        jekt i Satakuntaför att bryta långtidsar-         ringen av regionerna. Samarbetet på lokalnivå ut-
33672:        betslösheten och utslagningen på grund            vecklas 2000 bland annat så att alla arbetskrafts-
33673:        av arbetslöshet?                                 byråer har ett fungerande samarbetsnätverk som
33674: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         bygger på lokala förhållanden. Dessutom inleds
33675: föra följande:                                           en ny programperiod för Europeiska socialfon-
33676:                                                         den i början av nästa år. 1 de projekt som ankny-
33677: 1 programmet för Paavo Lipponens II regering            ter till den kommer man att genomföra flera pro-
33678: heter det att för att underlätta strukturellt proble-   jekt för bekämpning av arbetslöshet och lång-
33679: matisk arbetslöshet och hindra utslagning på ar-        tidsarbetslöshet vilka grundar sig på mångsidigt
33680: betsmarknaden säkerställs resurser för en aktiv         utnyttjande avolika åtgärder.
33681: arbetskraftspolitik, med beaktande av den ut-               Anslagen för de arbetskraftspolitiska åtgärder-
33682: veckling som inträffat i fråga om arbetslöshe-          na för 2000 har preliminärt fördelats vid resul-
33683: tens omfattning och struktur. Det heter vidare att      tatmålsförhandlingarna mellan arbetsministeriet
33684: de arbetskraftspolitiska åtgärderna inriktas            och T&E-centralernas arbetskraftsavdelningar.
33685: främst på långtidsarbetslösa och att en ny möj-         Eftersom man räknar med en gynnsam ekono-
33686: lighet erbjuds arbetslösa senast efter 12 månader       misk tillväxt också under nästa år och att arbets-
33687: och unga arbetslösa efter 6 månaders arbetslös-         lösheten liksom också långtidsarbetslösheten
33688: het. Detsamma konstateras också i den hand-             fortsätter att minska, kan de arbetskraftspolitis-
33689: lingsplan för Finlands sysselsättningspolitik som       ka åtgärderna nästa år dras ner från den nivå som
33690: grundar sig på EU:s sysselsättningsriktlinjer.          rådde i år. Detta stämmer överens med den linje
33691:    Att minska långtidsarbetslösheten är en av de        som följts de senaste åren. 1 alla regioner kom-
33692: centrala insatsområdena inom arbetskraftspoliti-        mer anslagen att minska. För Satakunta är
33693: ken och denna linje gäller hela landet, dess alla       minskningen av anslagen dock mindre än för
33694: regioner. Varje T&E-central har till sitt förfo-        landet i genomsnitt. Detta gäller särskilt för lö-
33695: gande åtgärder vilka delvis hjälper att tackla          nebaserade      syssellsättningsstöd och arbets-
33696: dessa problem. En reviderad serviceprocess har          kraftspolitisk vuxenutbildning, till vilka merpar-
33697: genomförts inom de två senaste åren. Service-           ten av anslagen för de aktiva åtgärderna anvi-
33698: 
33699: 
33700:                                                                                                          5
33701: KK 794/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                             Ministerns svar
33702: 
33703: 
33704: sats. Man kommer att även i fortsättningen ak-          ogynnsamt och om möjligheter att aHokera ytter-
33705: tivt följa den under de senaste månaderna för-          ligare resurser finns, kommer området att vara ett
33706: sämrade arbetslöshetssituationen i Satakunta            primärt insatsområde.
33707: och om situationen fortsätter att utvecklas
33708: 
33709: 
33710: 
33711:                                    Anslagen
33712:                                    2000, Upp-
33713:     Lönebase-       Anslagen       skattning         Förändring-
33714:     rat syssel-     1999, miljo-   miljoner          procent
33715:     sättninsstöd    nermk          mk                1999 -2000
33716:     Alla regio-
33717:     nersumma        2 146,5        1 819,0           -15,3
33718:     Satakunta         104,0           89,7           -13,8
33719: 
33720:     Arbetskrafts-
33721:     po1itisk
33722:     vuxen-
33723:     utbi1dning
33724:     Alla regio-
33725:     nersumma         937,1          817,3            -12,8
33726:     Satakunta         47,0           42,3            -10,0
33727: 
33728:  1 de ovan nämnda resultatmålsförhandlingarna           för utbildningen. Arbetskraftsavdelningen i Sa-
33729: tog man också upp de särskilda behoven för Sa-          takunta håller på att göra upp preciserade planer
33730: takunta. Som ett utvecklingsprojekt lyftes upp          om detta för att kunna ges arbetsministeriet un-
33731: s.k. avtalsträning. Vid arbetsgivarbesöken hos          der december månad.
33732: sm-företag och i synnerhet vid intevjuer i sam-            Med hänvisning till det ovan anförda anser jag
33733: band med den kunskapsbehovsbarometer som ta-            att den svåra arbetslöshetssituationen i Satakun-
33734: gits fram i Satakunta har ett slags dolda arbets-       ta förutsätter särskild aktivitet av regionala och
33735: platser med en hög rekryteringströskel kommit           lokala aktörer. Området behöver ny produktions-
33736: fram. Iden är att med hjälp av skräddarsydd ut-         verksamhet som är stadd i utveckling. Arbetsmi-
33737: bildning sänka denna tröskel. För tilltänkta per-       nisteriet medverkar genom sina möjligheter för
33738: soner anskaffas på basis av komptensanalysen            att få arbetslösheten att vända neråt. Samtidigt
33739: skräddarsydd träning som är anpassad efter det          anser jag att det i detta skede inte finns anled-
33740: aktuella företagets behov. Utbildarorganisatio-         ning att inleda sådant särskilt försöksprojekt som
33741: nen ordnar den teoretiska del en och inlärningen i      föreslås i det skriftliga spörsmålet. De åtgärder
33742: arbete ordnas vid företaget. Målet är att perso-        som redan är i bruk kan mycket mångsidigt ut-
33743: nen redan när utbildningen börjar är sysselsatt i       nyttjas t.ex. för bekämpning av långtidsarbets-
33744: företaget. Företaget deltar också i kostnaderna         lösheten.
33745: 
33746: 
33747: Helsingfors den 15 december 1999
33748: 
33749:       Arbetsminister Sinikka Mönkäre
33750: 
33751: 6
33752:                                                     KK 795/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.
33753: 
33754: 
33755: 
33756: 
33757:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 795/1999 vp
33758: 
33759:                                            Tuki taistelussa harmaata taloutta vastaan
33760: 
33761: 
33762: 
33763: 
33764: Eduskunnan puhemiehelle
33765: 
33766: Kun harmaan talouden projektiryhmän loppu-          ten lähtenyt tositoimiin harmaan talouden nujer-
33767: raportti (Valtiovarainministeriön työryhmämuis-     tamisessa, on kysyttävä hallitukselta, kuinka voi-
33768: tiaita 1199) julkistettiin, se sai muutamaa poik-   makasta tukea se tulee antamaan ylijohtaja Mir-
33769: keusta lukuun ottamatta innostuneen vastaan-        jami Laitiselle hänen mainituissa ponnisteluis-
33770: oton julkisen sanan taholta. Valveutuneimmat        saan.
33771: mediat ovat pitäneet asiaa pinnalla myös sen jäl-
33772: keen.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33773:    Virkamiespuolella on ollut hiljaisempaa. Nyt     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
33774: on kuitenkin tapahtunut merkittävä ja huomion-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33775: arvoinen muutos parempaan. Verohallinnon yli-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33776: johtaja Mirjami Laitinen on ryhtynyt keräämään
33777: tietoja yrityksistä, joilla ei ole verohallinnon           Onko hallitus tietoinen, että verotuskes-
33778: asiakastunnusta. Juuri tähän ongelmatiik-                 kuksen ylijohtaja Mirjami Laitinen on
33779: kaanhan kiinnitettiin huomiota myös em. loppu-            ryhtynyt keräämään tietoja yrityksistä,
33780: raportissa.                                               joilla ei ole verohallinnon asiakastun-
33781:    Ylijohtaja Mirjami Laitisen toimeliaisuudelle          nustaja
33782: harmaan talouden kuriinsaattamisessa on annet-
33783: tava kaikki mahdollinen yhteiskunnan ja hallin-           kuinka voimakasta tukea hallitus antaa
33784: non tuki. Kuten loppuraportistakin käy selkeästi          hänelle hänen ryhdyttyään näin toimiin
33785: ilmi, panostaminen tähän tuottaa valtiolle monin-         harmaan talouden kitkemiseksi yhteis-
33786: kertaisesti varoja takaisin. Kun verotuskeskus-           kunnasta?
33787: kin on aiemmasta matalasta profiilistaan poike-
33788: 
33789: 
33790: 
33791: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
33792: 
33793:     Erkki Pulliainen /vihr                             Anne Huotari /vas
33794:     Kari Uotila /vas                                   Markku Markkula /kok
33795:     Mikko Immonen /vas                                 Klaus Heliberg /sd
33796:     Matti Kangas /vas                                  Ulla Anttila /vihr
33797: 
33798: 
33799: 
33800: 
33801:                                                                                              Versio 2.0
33802: KK 795/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.                                          Ministerin vastaus
33803: 
33804: 
33805: 
33806: 
33807: Eduskunnan puhemiehelle
33808: 
33809: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa            harmaan talouden kitkemiseksi yhteis-
33810: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,              kunnasta?
33811: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
33812: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
33813: liaisen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-   ti seuraavaa:
33814: myksen KK 795/1999 vp:                              Harmaan talouden torjunta on verovalvonnan
33815:                                                     painopistealueita ja siihen on kiinnitetty erityistä
33816:       Onko hallitus tietoinen, että verokes-        huomiota myös valtiovarainministeriön ja vero-
33817:       kuksen ylijohtaja Mirjami Laitinen on         hallituksen välisessä vuosittaisessa tulostavoite-
33818:       ryhtynyt keräämään tietoja yrityksistä,       sopimuksessa. Näin ollen on selvää, että verohal-
33819:       joilla ei ole verohallinnon asiakastun-       linnolla kokonaisuudessaan eikä pelkästään sen
33820:       nustaja                                       yksittäisillä virkamiehillä on valtiovarainminis-
33821:       kuinka voimakasta tukea hallitus antaa        teriön täysi tuki niille käytännön toimille, joiden
33822:       hänelle hänen ryhdyttyään näin toimiin        avulla harmaata taloutta pyritään rajoittamaan.
33823: 
33824: 
33825: 
33826: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
33827: 
33828:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
33829: 
33830: 
33831: 
33832: 
33833: 2
33834: Ministerns svar                                      KK 795/1999 vp -    Erkki Pulliainen /vihr ym.
33835: 
33836: 
33837: 
33838: 
33839: Tili riksdagens talman
33840: 
33841: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            kamp mot den ekonomiska gråzonen i
33842: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av            samhället?
33843: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-
33844: ki Pulliainen /gröna m.fl. undertecknade skriftli-   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
33845: ga spörsmål SS 795/1999 rd:                          föra följande:
33846: 
33847:                                                      Att bekämpa den ekonomiska gråzonen är ett av
33848:        Å.r regeringen medveten om att beskatt-       prioritetsområdena för skattekontrollen, och det-
33849:        ningscentralens överdirektör Mirjami          ta arbete har särskilt beaktats också i finansmi-
33850:        Laitinen har börjat samla in uppgifter        nisteriets och skattestyrelsens årliga överens-
33851:        omföretag som inte har tilldelats någon       kommelse om resultatmå1en. Det är så1edes klart
33852:        kundbeteckning av skatteförvaltningen         att skatteförvaltningen som helhet och inte en-
33853:        och                                           bart dess enskilda tjänstemän har finansministe-
33854:        hur starkt stöd har honfrån regeringens       riets fulla stöd i fråga om de praktiska åtgärder
33855:        sida när hon på detta sätt har gått tili      som vidtas för att begränsa den ekonomiska grå-
33856:                                                      zonen.
33857: 
33858: 
33859: 
33860: Helsingfors den 9 december 1999
33861: 
33862:     Minister Suvi-Anne Siimes
33863: 
33864: 
33865: 
33866: 
33867:                                                                                                     3
33868:                             1
33869: 
33870: 
33871:                         1
33872:                         1
33873: 
33874: 
33875:                     1
33876:                     1
33877: 
33878: 
33879: 
33880: 
33881:                 1
33882:                 1
33883: 
33884: 
33885:             1
33886:             1
33887: 
33888: 
33889:         1
33890:         1
33891: 
33892: 
33893:     1
33894:     1
33895: 
33896: 
33897: 1
33898: 1
33899:                                                              KK 796/1999 vp -Rakel Hiltunen /sd
33900: 
33901: 
33902: 
33903: 
33904:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 796/1999 vp
33905: 
33906:                                             Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiede-
33907:                                             kunnan kohtalo
33908: 
33909: 
33910: 
33911: 
33912: Eduskunnan puhemiehelle
33913: 
33914: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiede-      Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut
33915: kunta on taas joutunut julkisuudessa spekuloin-      alueiden kehittämiseen yhteistyössä alueita edus-
33916: nin kohteeksi. Tällä kertaa keskustelu on saanut     tavien kuntien ja seutukuntien kanssa. Sisä-
33917: alkusysäyksensä pääministeri Lipposen marras-        asiainministeriö on myös tämän vuoden touko-
33918: kuun puolivälissä Kuopiossa pitämästä puheen-        kuussa asettanut neuvottelukunnan pääkaupunki-
33919: vuorosta.                                            seudun kuntien ja valtion keskushallinnon väli-
33920:    Eläinlääketieteellisen tiedekunnan sijainnista    seksi neuvotteluelimeksi. Toimeksiautonsa mu-
33921: on väännetty kättä koko kulunut vuosikymmen,         kaan tämän ministeri Korhosen johdolla toimi-
33922: viimeksi erityisen voimakkaasti 1990-luvun en-       van neuvottelukunnan tehtävänä on "kehittää
33923: simmäisinä vuosina. Tällöin saavutettu linnarau-     muotoja, joilla lisätään pääkaupunkiseutua kos-
33924: ha on tähän asti turvannut eläinlääketieteellisen    kevan päätöksenteon pitkäjänteisyyttä ja oikea-
33925: tiedekunnan toimintaedellytykset Helsingin yli-      aikaisuutta sekä varmistetaan seudun erityisase-
33926: opiston yhteydessä. Tämä on myös mahdollista-        man huomioon ottaminen valtion valmistelutyös-
33927: nut eläinlääketieteellisen koulutuksen kehittämi-    sä".
33928: sen tiedeyhteisössä, johon kuuluu Suomen ainoa          Esillä ollut ajatus eläinlääketieteellisen tiede-
33929: maatalousalan yliopistollinen tutkimus ja ylin       kunnan siirtämisestä Kuopioon ei mielestäni vas-
33930: opetus. Siihen kuuluvat mm. kotieläintieteen,        taa neuvottelukunnan edellä kuvattuja tavoittei-
33931: elintarviketeknologian, ravitsemustieteen, sovel-    ta. Lisäksi siirtoa koskevassa päätöksenteossa
33932: tavan mikrobiologian ja elintarvikekemian oppi-      neuvottelukunnan asema näytetään sivuutetta-
33933: aineet.                                              neen kokonaan.
33934:    Eläinlääketieteellisen tiedekunnan nykyisten
33935: toimitilojen vanhentuneisuuden ja peruskorjaus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33936: tarpeen vuoksi Helsingin yliopistossa on jo val-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33937: mistauduttu eläinlääketieteellisen tiedekunnan       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33938: siirtämiseen Viikkiin. Jo nykyisellään Viikin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33939: kampus tarjoaisi erinomaiset puitteet ja suuren
33940: tiedeyhteisön synergian mahdollisuudet eläinlää-           Onko hallitus jo tehnyt keskuudessaan
33941: ketieteellisen tutkimuksen harjoittamiselle. Li-           päätöksen eläinlääketieteellisen tiede-
33942: säksi yliopiston Viikkiä koskevat suunnitelmat             kunnan siirtämisestä Kuopioon ja
33943: sisältävät varauksen eläinlääketieteellisen tiede-
33944: kunnan merkittävimmän yhteistyökumppanin,                   ryhtyykö hallitus pikaisiin toimenpitei-
33945: eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen, EELA:n              siin nyt syntyneen eläinlääketieteellisen
33946: siirtymiseksi alueelle.
33947: 31   200678
33948:                                                                                                 Versio 2.0
33949: KK 796/1999 vp- Rakel Hiltunen /sd
33950: 
33951: 
33952:       tiedekunnan sijaintipaikkaa koskevan        nan siirtoa koskevan päätöksen sivuut-
33953:       epävarmuuden hälventämiseksi sekä           taa ministeri Korhosen johtaman pää-
33954:                                                   kaupunkiseudun neuvottelukunnan?
33955:       aikooko hallitus valmistellessaan ja teh-
33956:       dessään eläinlääketieteellisen tiedekun-
33957: 
33958: 
33959: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
33960: 
33961:     Rakel Hiltunen /sd
33962: 
33963: 
33964: 
33965: 
33966: 2
33967: Ministerin vastaus                                         KK 796/1999 vp -Rakel Hiltunen /sd
33968: 
33969: 
33970: 
33971: 
33972: Eduskunnan puhemiehelle
33973: 
33974: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
33975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
33976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
33977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rakel Hil-    Opetusministeriön ja Helsingin yliopiston väli-
33978: tusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     sissä tulosneuvotteluissa sovittiin viime kevää-
33979: KK 796/1999 vp:                                    nä, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan mah-
33980:                                                    dollista siirtymistä Viikkiin selvitellään. Yliopis-
33981:       Onko hallitus jo tehnyt keskuudessaan        to on toimittanut opetusministeriölle alustavat
33982:       päätöksen eläinlääketieteellisen tiede-      suunnitelmansa hankkeesta.
33983:       kunnan siirtämisestä Kuopioon ja                Eläinlääketieteellisen sijaintipaikkaan liittyen
33984:                                                    julkisuudessa on noussut esiin näkemys, että si-
33985:       ryhtyykö hallitus pikaisiin toimenpitei-     jaintikysymystä olisi tarkoituksenmukaista tar-
33986:       siin nyt syntyneen eläinlääketieteellisen    kastella tässä yhteydessä laajemminkin. Myös
33987:       tiedekunnan sijaintipaikkaa koskevan         Kuopion yliopisto on äskettäin toimittanut ope-
33988:       epävarmuuden hälventämiseksi sekä            tusministeriölle suunnitelmansa eläinlääketie-
33989:                                                    teellisen tiedekunnan siirtämisestä Kuopion yli-
33990:        aikooko hallitus valmistellessaan ja teh-   opiston yhteyteen.
33991:        dessään eläinlääketieteellisen tiedekun-       Opetusministeriö tekee oman vertailuosa esi-
33992:        nan siirtoa koskevan päätöksen sivuut-      tyksistä ja päättää sen jälkeen, miten se aikoo
33993:        taa ministeri Korhosen johtaman pää-        asiassa edetä. Ratkaisut asiassa pyritään teke-
33994:        kaupunkiseudun neuvottelukunnan?            mään mahdollisimman nopeasti.
33995: 
33996: 
33997: 
33998: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
33999: 
34000:     Opetusministeri Maija Rask
34001: 
34002: 
34003: 
34004: 
34005:                                                                                                      3
34006: KK 796/1999 vp -    Rakel Hiltunen /sd                                                Ministems svar
34007: 
34008: 
34009: 
34010: 
34011: Tili riksdagens talman
34012: 
34013: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
34014: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
34015: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ra-
34016: kel Hiltunen /sd undertecknade skriftliga spörs-   1 resultatförhandlingama mellan undervisnings-
34017: mål SS 796/1999 rd:                                ministeriet och Helsingfors universitet kom man
34018:                                                    senaste vår överens om att en eventuell flyttning
34019:       Har regeringen redan inom sigfattat be-      av veterinärmedicinska fakulteten till Vik skall
34020:       slut om attjlytta veterinärmedicinskafa-     utredas. Universitet har sänt undervisningsmini-
34021:       kulteten tili Kuopio och                     steriet preliminära planer angående projektet.
34022:                                                       Placeringen av veterinärmedicinska fakulte-
34023:       vidtar regeringen snabba åtgärder för        ten har i offentligheten setts som en fråga som det
34024:       att skingra den osäkerhet som nu upp-        i detta sammanhang vore ändamålsenligt att
34025:       stått i fråga om placeringen av veteri-      granska i ett bredare perspektiv. Även Kuopio
34026:       närmedicinska fakulteten samt                universitet har nyligen sänt undervisningsmini-
34027:                                                    steriet en flyttningsplan. Den går ut på att veteri-
34028:        tänker regeringen när den bereder och       närmedicinska fakulteten flyttas i anslutning till
34029:       fattar beslutet om jlyttningen av veteri-    Kuopio universitet.
34030:       närmedicinskafakultetenförbigå den av           Undervisningsministeriet gör sin egen jämfö-
34031:       minister Korhonen ledda delegationen         relse av framställningama och beslutar därefter
34032:       för huvudstadsregionen?                      hur man avser gå vidare i frågan. Meningen är att
34033:                                                    avgörandena träffas så snabbt som möjligt
34034: 
34035: 
34036: 
34037: Helsingfors den 9 december 1999
34038: 
34039:     Undervisningsminister Maija Rask
34040: 
34041: 
34042: 
34043: 
34044: 4
34045:                                                               KK 797/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
34046: 
34047: 
34048: 
34049: 
34050:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 797/1999 vp
34051: 
34052:                                                Kansaneläkelaitoksen eläkeoikaisujen aiheutta-
34053:                                                ma kaksinkertainen verotus
34054: 
34055: 
34056: 
34057: 
34058: Eduskunnalle
34059: 
34060: Kansaneläkelaitos lähetti taannoin tuhansille           suvaatimukseen. Jos- ja vanhojen ihmisten ky-
34061: eläkkeensaajille töykeäsävyisen kirjeen, jossa          seessä ollessa varmasti valitettavan usein- käy
34062: heidän eläkkeensä kerrottiin osoittautuneen tar-        niin, että eläkkeensaaja ei huomaa tai ymmärrä
34063: kistusajossa väärin määritellyiksi, useimmiten          käydä allekirjoittamassa verotoimistossa Kelan
34064: Kelan oman laiminlyönnin takia. Osa näistä vir-         mahdollisesti hänen puolestaan tekemää oikaisu-
34065: heistä oli sellaisia, että niiden vuoksi osalle eläk-   vaatimusta, jää kaksinkertainen verotus voimaan
34066: keensaajista oli maksettu eläkettä liikaa jopa vii-     ja eläkkeensaajan vahingoksi. Tämän takia tulee-
34067: den vuoden ajalta, ja koko määrä tullaan peri-          kin välittömästi ryhtyä toimiin, joilla verohallin-
34068: mään heiltä taannehtivasti takaisin kohtuullistet-      to ja Kansaneläkelaitos voivat luoda aukottoman
34069: tuna tai kokonaan. Sen lisäksi, että eläkkeensaa-       käytännön asian hoitamiseksi siten, ettei yksi-
34070: ja voi joutua ääritapauksissa palauttamaan Kelal-       kään eläkettään palauttamaan joutuvista eläk-
34071: le jopa kymmeniä tuhansia markkoja, hän tulee           keensaajista joudu vielä palautuksen lisäksi mak-
34072: kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti myös verot-           samaan kaksinkertaista veroa.
34073: tajan taholta. Tämä johtuu siitä, että saamastaan
34074: eläkkeestä - siis myös sen liikaa maksetusta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34075: osasta - eläkeläinen on maksanut veroa. Hän             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34076: joutuu kuitenkin palauttamaan liikaeläkkeen ko-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34077: konaisuudessaan ilman, että aikoinaan suoritet-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34078: tua veroa otettaisiin huomioon. Saadakseen pa-
34079: lauttamansa eläkkeen otetuksi huomioon vero-                  Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
34080: tuksessaan eläkeläisen tulee ymmärtää ja osata                Kansaneläkelaitos ja verohallinto yh-
34081: tehdä verottajalle veronoikaisuhakemus, joka on               dessä luovat sellaisen käytännön, ettei
34082: hänen itsensä allekirjoitettava. Ei siis riitä edes           kukaan Kansaneläkelaitoksen virheen
34083: se, että Kansaneläkelaitos hoitaisi virheidensä               takia eläkettään taannehtivasti pataut-
34084: "jälkityön" verotuksenkin osalta, vaan eläkeläi-              tava henkilö joudu kaksinkertaisen vero-
34085: sen on pantava henkilökohtaisesti nimensä oikai-              tuksen uhriksi?
34086: 
34087: 
34088: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
34089: 
34090:     Raimo Vistbacka /ps
34091: 
34092: 
34093: 
34094:                                                                                                   Versio 2.0
34095: KK 797/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
34096: 
34097: 
34098: 
34099: 
34100: Eduskunnan puhemiehelle
34101: 
34102: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        malla tämän allekirjoitettuna verotoimistolle
34103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         asiakas saa verotuksensa oikaistuksi.
34104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Verotoimistot oikaisevat pääsääntöisesti sen
34105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            vuoden verotusta, jota takaisinperintä koskee.
34106: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Kyseisen vuoden tulosta poistetaan peritty mää-
34107: myksen KK 797/1999 vp:                                rä. Tulosta aikoinaan toimitettu ennakonpidätys
34108:                                                       on luettu asiakkaan hyväksi mainitulta vuodelta
34109:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että      toimitetussa verotuksessa. Joissakin tilanteissa
34110:        Kansaneläkelaitos ja verohallinto yh-          oikaisu saatetaan kohdistaa liikaa maksetun mää-
34111:        dessä luovat sellaisen käytännön, ettei        rän takaisinperintävuoteen. Näin menetellään
34112:        kukaan Kansaneläkelaitoksen virheen            varsinkin silloin, jos kyseessä on niin vanha vuo-
34113:        takia eläkettään taannehtivasti pataut-        si, ettei siltä toimitettua verotusta lain mukaan
34114:        tava henkilö joudu kaksinkertaisen vero-       voitaisi enää oikaista. Jos oikaisu koskee takai-
34115:        tuksen uhriksi?                                sinperintävuotta edeltävää vuotta eikä asiakkaan
34116:                                                       verotus ole vielä valmistunut, Kansaneläkelaitos
34117: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ilmoittaa takaisin perityn määrän verohallinnol-
34118: ti seuraavaa:                                         le, ja tällöin verotus oikaistaan suoraan viran-
34119: Kansaneläkkeitä, kuten myös muita etuuksia,           omaisen toimesta. Näissä tapauksissa Kansanelä-
34120: joudutaan eri syistä perimään takaisin useam-         kelaitos myös perii asiakkaalta eläkkeen netto-
34121: pienkin vuosien ajalta. Oikaisuja tehdään myös        määräisenä eli määrän, josta ennakonpidätys on
34122: toisin päin niin, että eläkkeitä ja etuuksia makse-   jo toimitettu. Tarpeettomasti maksamansa enna-
34123: taan takautuvasti aikaisemmilta vuosilta. Kan-        konpidätyksen Kansaneläkelaitos saa veroviras-
34124: saneläkelaitoksen nyt suorittamat oikaisut eroa-      tolta takaisin.
34125: vat muista oikaisuista ainoastaan siinä, että virhe      Menettely, jossa oikaisu tehtäisiin aina viran-
34126: on koskenut poikkeuksellisen isoa eläkkeensaa-        omaisen aloitteesta, ei ole tällä hetkellä mahdol-
34127: jen joukkoa.                                          linen ja tuskin verovelvollisen etujenkaan mu-
34128:    Takaisin perittävien eläkkeiden verotus oi-        kaista, sillä mahdolliset virheet asiakkaan vahin-
34129: kaistaan erikseenjokaiselle eläkkeensaajalle. Oi-     goksi saattaisivat jäädä helpommin huomaamat-
34130: kaisua varten Kansaneläkelaitos antaa eläkkeen-       ta kuin nykymenettelyssä. Siten verovelvollisen
34131: saajalle todistuksen takaisin peritystä määrästä      kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että oikai-
34132: sekä ohjeet veronoikaisua varten. Ohjeen muka-        sut tehtäisiin ilman hänen valtuutustaan. Uuden-
34133: na on valmis veronoikaisuvaatimus, josta ei puu-      lainen menettely edellyttäisi Kansaneläkelaitok-
34134: tu muuta kuin asiakkaan allekirjoitus. Toimitta-      selta uusien tietojärjestelmien luomista.
34135: 
34136: 
34137: 
34138: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
34139: 
34140:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
34141: 
34142: 2
34143: Ministems svar                                                 KK 797/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
34144: 
34145: 
34146: 
34147: 
34148: Tili riksdagens talman
34149: 
34150: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          kunden sänder in detta papper undertecknat till
34151: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          skattebyrån rättas hans beskattning.
34152: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-             Skattebyrån rättar i regel till beskattningen för
34153: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga               det år som återkravet gäller. Beloppet som in-
34154: spörsmål SS 797/1999 rd:                                 drivs dras av från inkomsten för året i fråga. Den
34155:                                                          förskottsinnehållning som en gång verkställts på
34156:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta             inkomsten har räknats kunden till godo i beskatt-
34157:       för att Folkpensionsanstalten och skat-            ningen för det nämnda året. 1 vissa fall kan
34158:       teförvaltningen tillsammans skall skapa            rättelsen komma att gälla det år då överloppsbe-
34159:       en sådan praxis att ingen av dem som               loppet återkrävs. Så går man till väga i synnerhet
34160:       retroaktivt återbetalar sin pension på             när det är fråga om ett år så långt tillbaka i tiden
34161:       grund av Folkpensionsanstaltens felak-             att beskattningen för det året enligt lag inte läng-
34162:        tiga förfarande blir offer för dubbelbe-          re skulle kunna rättas till. Om rättelsen gäller året
34163:       skattning?                                         före det år då återkravet sker och kundens be-
34164:                                                          skattning ännu inte har blivit klar, meddelar
34165: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Folkpensionsanstalten det återkrävda beloppet
34166: föra följande:                                           till skatteförvaltningen, och då korrigeras be-
34167: Folkpensioner liksom också andra förmåner mås-           skattningen direkt genom myndighetens försorg.
34168: te av olika orsaker återkrävas t.o.m. för flera år.      1 dessa fall indriver Folkpensionsanstalten av
34169: Men i motsvarande mån företas rättelser åt andra         kunden pensionens nettobelopp, dvs. det belopp
34170: hållet så att pensioner och förmåner betalas retro-      på vilket förskottsinnehållning redan har verk-
34171: aktivt för tidigare år. De rättelser som Folkpen-        ställts. Förskottsinnehållning som Folkpensions-
34172: sionsanstalten nu företagit skiljer sig från andra       anstalten har betalat i onödan får anstalten tillba-
34173: rättelser endast så till vida att felet har berört ett   ka av skatteverket.
34174: exceptionellt stort antal pensionstagare.                    Ett förfarande där rättelsen alltid skulle göras
34175:    Beskattningen av de pensioner som nu åter-            på initiativ av myndighetema är inte möjlig för
34176: krävs rättas särskilt för varje enskild pensionsta-      närvarande och det ligger knappast heller i den
34177: gare. För rättelsen skickar Folkpensionsanstal-          skattskyldiges intresse eftersom eventuella fel
34178: ten pensionstagaren ett bevis över det belopp som        till kundens skada skulle kunna slinka igenom
34179: återkrävts samt anvisningar för skatterättelsen.         lättare då än i det nuvarande förfarandet. Det är
34180: Med anvisningen följer ett fårdigt rättelseyrkan-        således inte ändamålsenligt för den skattskyldige
34181: de som kunden endast behöver underteckna. När            att rättelsema skulle göras utan hans eller hennes
34182:                                                          fullmakt. Ett nytt förfarande skulle kräva nya da-
34183:                                                          tasystem av Folkpensionsanstalten.
34184: 
34185: 
34186: 
34187: Helsingfors den 17 december 1999
34188: 
34189:     Minister Suvi-Anne Siimes
34190: 
34191: 
34192:                                                                                                             3
34193:                                                        KK 798/1999 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.
34194: 
34195: 
34196: 
34197: 
34198:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 798/1999 vp
34199: 
34200:                                             Turpeen kilpailukyvyn parantaminen
34201: 
34202: 
34203: 
34204: 
34205: Eduskunnan puhemiehelle
34206: 
34207: Vuonna 1986 tuli voimaan alkutuotevähennys           jäitä ovat työt loppumassa. Tilannetta pahentaa
34208: kotimaisille polttoaineille, sekä turpeelle että     se, että työpaikkojen menetykset kohdistuvat
34209: puulle, ja se oli 16 prosenttia kyseessä olevien     juuri rajaseudun kuntiin, joissa työllisyystilanne
34210: polttoaineiden myyntihinnasta. Vuoden 1990           on ennestäänkin erittäin huono.
34211: alusta tuli polttoaineille - myös jyrsinpolttotur-      Molempien kotimaisten polttoaineiden, puun
34212: peelle - vähennyskelvoton polttoaineveron ko-        ja turpeen, käytön voimakas lisääminen ener-
34213: rotus/lisävero, ja vuonna 1995 turpeelta poistui     giantuotannossamme tuo mm. tuhansia uusia
34214: alkutuotevähennys.                                   työpaikkoja ja kohentaa energiahuoltomme krii-
34215:    Vuoden 1997 alussa siirryttiin sähköntuotan-      sivalmiutta. Energiaturpeen hyötykäytön avulla
34216: non osalta lopputuoteverotukseen poistamalla         on mahdollista lisätä myös puuenergian ja poltto-
34217: polttoaineilta, myös tuontipolttoaineilta, kaikki    kelpoisten jätteiden hyötykäyttöä. Suomen ener-
34218: valmisteverot. Lämmöntuotannossa turpeella on        giahuollossa tulee jatkossa entistä enemmän pai-
34219: tällä hetkellä 9 mk!MWh:n suuruinen valmiste-        nottaa puun ja turpeen merkitystä ja kotimaisen
34220: vero. PuupoHtoaineilla valmisteveroa ei ole          energian tuotantomenetelmien j atkokehittämistä.
34221: myöskään lämmöntuotannossa. Lisäksi puulla on           Turvetuotannon työpaikat ovat energiavero-
34222: sähköntuotannossa sähköveron palautus, ja ran-       uudistuksen vuoksi vähentyneet merkittävästi.
34223: kahakkeen korjuuta tuetaan metsänparannusra-         Tämä ei ole työllisyyspoliittisesti eikä myöskään
34224: hoista.                                              turpeen kotimaisuus huomioon ottaen perustel-
34225:    Energiaveromuutoksien vuoksi energiatur-          tua. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä vuo-
34226: peen käyttö on vähentynyt Suomessa vuodesta          delta 1996 todetaan, että "mikäli turpeen käyttö
34227:  1996 tämän vuoden loppuun mennessä arviolta         vähenee energiaverouudistusten johdosta enem-
34228:  14,2 prosenttia. Turpeen työllisyysvaikutukset      män kuin viisi (5) prosenttia nykytasosta, halli-
34229: ovat sitä käyttävillä ja tuottavilla alueilla, mm.   tus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen kilpailukyvyn
34230: Pohjois-Karjalassa varsin merkittävät. Viime         parantamiseksi".
34231: vuosien aikana tapahtuneet energiaveromuutok-
34232: set ovat heikentäneet turpeen kilpailukykyä ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34233: johtaneet turpeen käytön vähentämiseen. Tämän        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
34234: vuoksi mm. Pohjois-Karjalassa ollaan menettä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34235: mässä 150 henkilötyövuotta, ja 20-25 koneyrit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34236: täjältä sekä kahdelta kolmelta kuorma-autoyrittä-
34237: 
34238: 
34239: 
34240: 
34241:                                                                                               Versio 2.0
34242: KK 798/1999 vp -    Lauri Kähkönen /sd ym.
34243: 
34244: 
34245: 
34246:       Aikooko hallitus tarkistaa energiavero-       kyky tuontipolttoaineisiin, erityisesti ki-
34247:       tusta turpeen osalta, jotta sen kilpailu-     vihiileen, verrattuna parantuu?
34248: 
34249: 
34250: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
34251: 
34252:     Lauri Kähkönen /sd                            Pertti Turtiainen /vas
34253:     Erkki Kanerva /sd                             Pekka Ravi /kok
34254:     Matti Väistö /kesk                            Tero Rönni /sd
34255:     Anu Vehviläinen /kesk                         Mikko Kuoppa /vas
34256:     Mikko Elo /sd                                 Esa Lahtela /sd
34257:     Tapio Karjalainen /sd
34258: 
34259: 
34260: 
34261: 
34262: 2
34263: Ministerin vastaus                                      KK 798/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
34264: 
34265: 
34266: 
34267: 
34268: Eduskunnan puhemiehelle
34269: 
34270: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sä turpeelle määräytyvästä verosta myönnettiin
34271: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          helpotusta ja vero oli noin 1/6 normaalista. Tällä
34272: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ratkaisulla oli tarkoitus turvata erityisesti tur-
34273: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Käh-        peen kilpailuasemaa tuontipohtoaineisiin näh-
34274: kösen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          den. Turpeen tämänhetkinen vero on edelleen al-
34275: myksen KK 798/1999 vp:                                 haisempi kuin mitä sille veroperusteiden mu-
34276:                                                        kaan laskettuna kuuluisi.
34277:        Aikooko hallitus tarkistaa energiavero-             Sen lisäksi, että turpeen veroa sinänsä jo on
34278:        tusta turpeen osalta, jotta sen kilpailu-       alennettu, turpeella tuotetulle sähkölle, mikäli
34279:        kyky tuontipolttoaineisiin, erityisesti ki-     sähkö tuotetaan pienissä lämmitysvoimalaitok-
34280:        vihiileen, verrattuna parantuu?                 sissa, palautetaan myös sähköveroa samoilla pe-
34281:                                                        rusteilla kuin puupolttoaineelle.
34282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Hallituksen energiastrategiassa keskeistä on
34283: ti seuraavaa:                                          uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen.
34284: Turpeelle myönnettiin vuonna 1986 niin sanottu         Tavoitteena on erityisesti edistää puun käyttöä
34285: alkutuotevähennys. EU:hun liittymisen vuoksi           siten, että puu olisi merkittävä polttoaine alue-
34286: sanottu alkutuotevähennys jouduttiin poista-           lämpökeskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa.
34287: maan, kuten kysyjäkin toteaa. Samanaikaisesti          Lisääntynyt puunkäyttö vaikuttanee siten, että
34288: kysymyksessä oleva etuus kuitenkin korvattiin          tulevaisuudessa puu korvaa fossiilisten polttoai-
34289: vuoden 1995 alussa voimaan tulleessa eräiden           neiden lisäksi myös jossain määrin turvetta. Toi-
34290: energialähteiden valmisteverosta annetussa lais-       saalta kuitenkin lyhyellä tähtäimellä turpeen
34291: sa. Eri energialähteistä oli tuolloin fiskaalisen      käyttö voi myös hieman nousta, koska kiinnostus
34292: valmisteveron lisäksi suoritettava ympäristöpe-        rakentaa puuta ja turvetta yhdessä käyttäviä läm-
34293: rusteista lisäveroa, jonka määrä koostui tuotteen      pölaitoksia ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuo-
34294: hiilidioksidikomponentista sekä energiasisällös-       tantolaitoksia on kasvanut voimakkaasti. Tätä
34295: tä. Turpeen tukemista verotuksessa jatkettiin si-      hallituksen energiapoliittista linjausta myös
34296: ten, että turpeelta poistettiin lisäveron hiilidiok-   eduskunta on tukenut.
34297: sidipäästöjen perusteella laskettava lisävero-             Hallituksen tavoitteena ei kuitenkaan ole tur-
34298:                                                        peen käytön voimakas lisääminen, koska turve
34299: osuus.
34300:     Vuoden 1997 alussa energiaverojärjestelmää         on kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen
34301: muutettiin siten, että sähkön energialähteiden ve-     kannalta ongelmallinen polttoaine. Ilmastosopi-
34302: rottamisesta luovuttiin ja ryhdyttiin verottamaan      muksen nykyisen tulkinnan mukaan turpeen pol-
34303: sähköä lopputuotteena. Samassa yhteydessä läm-         tosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt lasketaan
34304: möntuotannon polttoaineiden energiasisällön            Suomen kasvihuonekaasutaseeseen kuten fossii-
34305: mukaan määräytyvästä energiaosuudesta luovut-          listen polttoaineiden päästöt. Tällä hetkellä selvi-
34306: tiin ja vero määrättiin yksinomaan energialäh-         tetään turpeeseen, sen energiakäyttöön ja ilmas-
34307: teen hiilisisällön perusteella. Tässäkin yhteydes-     tovaikutuksiin liittyvää monimutkaista kokonai-
34308: 
34309: 
34310: 
34311:                                                                                                          3
34312: KK 798/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                               Ministerin vastaus
34313: 
34314: 
34315: suutta. Selvityksen tuloksista riippuu, voidaanko     Tämä tilanne voi muuttua nopeastikin, riippuen
34316: pitkällä aikavälillä yrittää muuttaa turpeen kohte-   pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta ja pidem-
34317: lua Suomen hiilidioksidipäästöjä laskettaessa.        mällä aikavälillä markkinoiden ylikapasiteetin
34318:    Turvetuotanto on kasvanut Suomessa erittäin        vähentyessä.
34319: myönteisesti kahden viimeisen vuosikymmenen              Edellä mainituista syistä hallitus ei ainakaan
34320: aikana. Tehdyt veroratkaisut ovat muun ohessa         toistaiseksi katso, että energiaverotuksen muu-
34321: edesauttaneet tätä myönteistä kehitystä. Vuoden       tokset olisivat johtaneet turpeen aseman sellai-
34322: 1996 jälkeen energiaturpeen kulutus on kuiten-        seen heikkenemiseen suhteessa muihin polttoai-
34323: kin laskenut. Vuonna 1998 turpeen käyttö oli          neisiin, että tilanne vaatisi välittömiä muutoksia
34324: energiatilaston mukaan 7,2 % pienempi kuin            turpeen verotukseen. Erityisesti kivihiileen näh-
34325: vuonna 1996. Merkillepantavaa on, että turpeen        den turpeen verotuksellinen asema lämmöntuo-
34326: kulutus on pienentynyt erityisesti erillisessä säh-   tannossa on parantunut; vuoteen 1996 verrattuna
34327: köntuotannossa eli lauhdelaitoksissa, jossa sitä ei   turve on saanut 13 mk/MWh lisää veroetua. Mai-
34328: veroteta. Näissä turpeen käyttö on vähentynyt         nittakoon, että kivihiilen kokonaiskulutus on
34329: noin 36 %. Sen sijaan kaukolämmön ja yhdiste-         vuodesta 1996 laskenut lähes 40 %, ja vähennys
34330: tyn sähkön ja lämmön tuotannossa turpeen käyt-        on kohdistunut kaikkiin energiantuotantotapoi-
34331: tö on laskenut vain lievästi (-3,2 %), ja muussa      hin.
34332: teollisuuskäytössä sen kulutus on jopa selvästi li-      Turpeen käyttö on koko Suomen kansantalou-
34333: sääntynyt (21,6 %) mainittuna ajanjaksona. Tur-       delle ja erityisesti alueiden talouksille erittäin
34334: peen kokonaisku1utus näyttäisi edelleen alene-        tärkeä asia, minkä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti
34335: van jonkin verran kuluvana vuonna, mutta tältä        energiamarkkinoiden kehitystä. Tulevia energia-
34336: osin ei vielä ole käytettävissä yksityiskohtaisia     veroratkaisuja harkittaessa otetaan huomioon
34337: tilastotietoja sen syiden arvioimiseksi.              myös polttoainemarkkinoilla tapahtuva kehitys.
34338:     Lauhdesähkön tuotanto on Suomessa vähenty-        Toisaalta avoimen kilpailun vallitessa verotuk-
34339: nyt viime vuosina olennaisesti, koska pohjois-        sella ei voida puuttua hetkellisiin markkinahei-
34340: maisilta markkinoilta on sähköä ollut saatavissa      lahteluihin. Verotus ei myöskään sovi paikalli-
34341: edulliseen hintaan eikä kotimaisia lauhdelaitok-      sista olosuhteista johtuvien muutosten korjaus-
34342: sia ole kannattanut käyttää kuin lyhyitä jaksoja.     keinoksi.
34343: 
34344: 
34345: 
34346: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
34347: 
34348:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
34349: 
34350: 
34351: 
34352: 
34353: 4
34354: Ministems svar                                         KK 798/1999 vp -      Lauri Kähkönen /sd ym.
34355: 
34356: 
34357: 
34358: 
34359: Tili riksdagens talman
34360: 
34361: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ei sen var ungefår 1/6 av det normala. A vsikten
34362: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      med detta beslut var att förbättra speciellt tor-
34363: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-     vens konkurrenskraft jämfört med importbräns-
34364: ri Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga       len. Också för närvarande är accisen på torv läg-
34365: spörsmål SS 798/1999 rd:                             re än vad den borde vara kalkylerad enligt be-
34366:                                                      skattningsgrunderna.
34367:       Har regeringen för avsikt att revidera             Förutom att accisen på torv redan i sig har
34368:        energibeskattningen i fråga om torv för       sänkts, återbärs för el som producerats av torv,
34369:        att förbättra torvens konkurrenskraft i       om elen produceras i små kraftvärmeverk, också
34370:       förhållande tili importbränslen, speci-        accis på el enligt samma grunder som för träbase-
34371:        ellt stenkol?                                 rade bränslen.
34372:                                                          Centralt i regeringens energistrategi är en
34373: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ökad användning av förnybara energiformer.
34374: föra följande:                                       Syftet är framför allt att främja användningen av
34375: För torv beviljades 1986 s.k. primärproduktav-       trä så att trä i framtiden är ett betydande bränsle i
34376: drag. På grund av anslutningen till EU var man       regionvärmecentraler och kraftvärmeverk. En
34377: tvungen att slopa primärproduktavdraget, aHde-       ökad användning av trä torde ha den effekten att
34378: Ies som spörsmålsställaren konstaterar. Samti-       trä i framtiden förutom fossila bränslen också i
34379: digt ersattes dock förmånen i fråga genom lagen      viss mån ersätter torv. Å andra sidan kan använd-
34380: om accis på vissa energikällor, som trädde i kraft   ningen av torv också öka något på mycket kort
34381: vid ingången av 1995. För o1ika energikällor         sikt, eftersom intresset för att bygga värmeverk
34382: skulle då utöver den fiskala accisen betalas en      som kombinerar trä och torv samt anläggningar
34383: miljöbaserad tilläggsaccis, vars belopp baserade     för kombinerad ei- och värmeproduktion har ökat
34384: sig på produktens ko1dioxidkomponent samt på         avsevärt. Denna regeringens energipolitiska rikt-
34385: energiinnehållet. Torv stöddes fortsättningsvis i    linje har fått stöd också i riksdagen.
34386: beskattningen genom att den andel av tilläggsac-         Regeringens mål är dock inte en kraftigt ökad
34387: cisen som beräknades utgående från koldioxidut-      användning av torv, eftersom torv är ett proble-
34388: släpp slopades i fråga om torv.                      matiskt bränsle med tanke på målsättningen om
34389:    Vid ingången av 1997 ändrades systemet med        en minskning av växthusgaserna. Enligt den nu-
34390: energiskatt så att beskattningen av energikällor-    varande tolkningen av klimatkonventionen räk-
34391: na för el slopades och man i stället började be-     nas utsläppen av koldioxid från förbränning av
34392: skatta el som slutprodukt. Samtidigt slopades den    torv till den totala mängden växthusgaser i Fin-
34393: energiandel som fastställdes enligt energiinne-      land, alldeles som utsläppen från förbränning av
34394: hållet i bränslen för värmeproduktion, och acci-     fossila bränslen. För närvarande utreds det in-
34395: sen fastställdes enbart utgående från energikäl-     vecklade komplex som har med torv, använd-
34396: lans kolinnehåll. Också i detta sammanhang be-       ningen av torv för energibruk och klimateffekter-
34397: viljades lättnader i beskattningen av torv och ac-   na av torv att göra. Det beror på utredningens re-
34398: 
34399: 
34400: 
34401:                                                                                                         5
34402: KK 798/1999 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.                                                   Ministems svar
34403: 
34404: 
34405: 
34406: sultat om man på 1ång sikt kan försöka ändra på       korta perioder. Denna situation kan ändras snabbt
34407: behand1ingen av torv vid beräkningen av ko1di-        beroende på det nordiska läget när det gäller vat-
34408: oxidutsläpp.                                          tenkraft och på längre sikt i och med att överka-
34409:    Torvproduktionen i Finland har ökat på ett yt-     paciteten på marknaden avtar.
34410: terst positivt sätt under de två senaste decennier-      Avovan nämnda orsaker anser regeringen åt-
34411: na. De beslut som fattats om beskattningen har        minstone inte tills vidare att den ändrade energi-
34412: bland annat medverkat till denna positiva utveck-     beskattningen skulle ha lett till att torvens ställ-
34413: ling. Efter 1996 har dock konsumtionen av ener-       ning i förhållande till andra bränslen försämrats i
34414: gitorv minskat. År 1998 var användningen av           den mån att omedelbara ändringar är av nöden i
34415: torv enligt energistatistiken 7,2 % mindre än         beskattningen av torv. Speciellt i förhållande till
34416: 1996. Anrnärkningsvärt är att torvkonsumtionen        stenkoi har torvens ställning i värmeproduktio-
34417: har minskat framför allt i den fristående produk-     nen förbättrats när det gäller beskattningen; jäm-
34418: tioneo av el, dvs. i kondenskraftverken, där torv     fört med 1996 har torven fått 13 mk/MWh i ökad
34419: inte beskattas. 1 dessa anläggningar har använd-      skatteförmån. Det kan nämnas att den totala kon-
34420: ningen av torv minskat med ca 36 %. Däremot           sumtionen av stenkoi har sjunkit med nästan
34421: har användningen av torv vid produktion av fjärr-     40 % från 1996 och att minskningen har gällt alla
34422: värme och kombinerad el- och värmeproduktion          former av energiproduktion.
34423: minskat endast i någon mån (-3,2 %), och i öv-           Användningen av torv är en mycket viktig frå-
34424: rigt industriellt bruk har konsumtionen rentav        ga för hela Finlands nationalekonomi och fram-
34425: ökat märkbart (21,6 %) under nämnda tidsperi-         för allt för hushållen i de olika områdena, varför
34426: od. Den totala konsumtionen av torv ser fortsätt-     regeringen noggrant följer utvecklingen på ener-
34427: ningsvis ut att minska något under innevarande        gimarknaden. Då framtida lösningar som gäller
34428: år, men detaljerad statistisk information för ut-     energibeskattningen övervägs beaktas också ut-
34429: värdering av orsakema finns inte att tillgå i detta   vecklingen på bränslemarknaden. Å andra sidan
34430: avseende.                                             kan man genom beskattningen inte ingripa i till-
34431:    Produktioneo av kondensel i Finland har mins-      fålliga fluktueringar på marknaden då fri konkur-
34432: kat avsevärt under de senaste åren, eftersom det      rens råder. Beskattningen lämpar sig inte heller
34433: har funnits tillgång till förmånlig el på den nor-    som hjälpmedel mot förändringar som beror på
34434: diska marknaden och det inte har lönat sig att an-    lokala förhållanden.
34435: vända de inhemska kondenskraftverken mer än i
34436: 
34437: 
34438: 
34439: Helsingfors den 22 december 1999
34440: 
34441:     Finansminister Sauli Niinistö
34442: 
34443: 
34444: 
34445: 
34446: 6
34447:                                                               KK 799/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
34448: 
34449: 
34450: 
34451: 
34452:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 799/1999 vp
34453: 
34454:                                               Kymi-Vainikkala-voimalinj an rakentamisen
34455:                                               keskeyttäminen ja sen maanomistajille aiheut-
34456:                                               tamat haitat
34457: 
34458: 
34459: 
34460: 
34461: Eduskunnan puhemiehelle
34462: 
34463: Vainikkalan ja Kymin välille suunnitellun voi-             Vaikuttaa kaiken kaikkiaan epätodennäköisel-
34464: malinjan rakentaminen on pantu jäihin. Syyksi          tä, että linja Venäjän puolelta ikinä valmistuu, jo-
34465: keskeytykseen on omistajayritys Fingrid Oyj:ssa        ten tällaiset maiden pakkohaltuunotat ja -lunas-
34466: mainittu se, ettei linjan mahdollisesta rakenta-       tukset tuntuvatkin kummallisilta ja turhilta.
34467: misaikataulusta itärajan takana ole mitään tietoa.
34468:     Teollisuuden Voimansiirto sai vuoden 1997          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34469: heinäkuussa valtioneuvostolta lunastus- ja en-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34470: nakkohaltuunottoluvan noin 90 kilometriä pitkäl-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34471: le linjalle, joka Pohjolan Voiman kautta siirtyi tä-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34472: män vuoden kesällä Fingrid Oyj:lle. Tällä hetkel-
34473: lä linja on hakattu metsiin, ja se on osin myös va-          Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että maan-
34474: rustettu anturoilla. Näiden toimien jälkeen uusi             omistajien epävarmuus todellisista kor-
34475: omistaja Fingrid Oyj ei ole vienyt hanketta eteen-           vauksista selviää ja
34476: päin.
34477:     Alueen maiden haltuunotto tehtiin pakotta-               aiotaanko tätä Kymi-Vainikkala-lin-
34478: mana ja maanomistajia kuulematta. Tilanne ja                 jan rakentamista viedä loppuun sekä
34479: epävarmuus linjan mahdollisesta rakentamis-                  miten tullaan ottamaan huomioon
34480: ajankohdasta on alueen maanomistajien kannalta               maanomistajille aiheutuvat todelliset
34481: harmillinen myös tulevaisuuden suunnitelmia                  haitat, jos rakentamista ei ole vielä kor-
34482: tehtäessä.                                                   vausvaiheessa suoritettu?
34483: 
34484: 
34485: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
34486: 
34487:     Seppo Lahtela /kesk
34488: 
34489: 
34490: 
34491: 
34492:                                                                                                  Versio 2.0
34493: KK 799/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                 Ministerin vastaus
34494: 
34495: 
34496: 
34497: 
34498: Eduskunnan puhemiehelle
34499: 
34500: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sä, Vehkalahdella ja Ylämaalla. Maanmittaustoi-
34501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       miston mukaan toimituksia jatketaan vuoden
34502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     2000 alkupuolella. Fingrid Oyj. esitti, että kaikil-
34503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-     le johtoalueen käyttöoikeuden luovuttajille mää-
34504: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      rättäisiin täysi korvaus siltä osin kuin se ilman
34505: sen KK 799/1999 vp:                                 valmista johtorakennelmaa on mahdollista ja toi-
34506:                                                     mitukset lopetettaisiin toistaiseksi. Hankkeen
34507:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että maan-     täysin valmistuttua toimituksia jatkettaisiin välit-
34508:       omistajien epävarmuus todellisista kor-       tömästi ja täydentävät korvaukset määrättäisiin
34509:       vauksista selviää ja                          loppukatselmuksissa. Todettakoon, että korvauk-
34510:                                                     sille lasketaan lakimääräinen 6 %:n korko siitä
34511:       aiotaanko tätä Kymi-Vainikkala-lin-           lähtien, kun tarvittavien maiden ennakkohaltuun-
34512:       jan rakentamista viedä loppuun sekä           otto hanketta varten suoritettiin.
34513:       miten tullaan ottamaan huomioon                   Fingrid Oyj :n mukaan hanke tullaan viemään
34514:       maanomistajille aiheutuvat todelliset         loppuun asti. Venäläisen osapuolen kanssa on
34515:       haitat, jos rakentamista ei ole vielä kor-    kuluneen syksyn aikana käyty useita korkean ta-
34516:       vausvaiheessa suoritettu?                     son neuvotteluja johtohankkeen jatkamisen edel-
34517:                                                     lytyksistä. Asia oli esillä 17.11.1999 Venäjän
34518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       valtakunnallisen voimayhtiön RAO EES Rossiin
34519: ti seuraavaa:                                       pääjohtajan Anatoly Chubaisin vieraillessa
34520:                                                     maassamme. Hänen mukaansa hanketta Venäjäl-
34521: Nykyisin maassamme sähkönsiirrosta vastaava         lä hidastaneet rahoitusongelmat ovat nyt ratkea-
34522: Fingrid Oyj. (aikaisemmin Suomen Kantaverkko        massa. Viimeksi asiasta neuvoteltiin yhtiöiden
34523: Oyj.) huolehtii keskitetysti sähkönsiirtoverkos-    kesken 3.12.1999.
34524: ton lisärakentamisesta tarpeen mukaan. Kun yh-         Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemien
34525: tiö elokuussa 1999 sai haltuunsa nyt puheena ole-   selvitysten mukaan hankkeen lunastusmenette-
34526: van keskeytyksissä olleen johtohankkeen, se         lyssä on toimittu lainmukaisesti. Myös maan-
34527: pyysi jo syyskuussa Kaakkois-Suomen maanmit-        omistajien kuuleminen ennen maiden haltuunot-
34528: taustoimiston Kouvolan ja Lappeenrannan toimi-      toa suoritettiin lunastuslain edellyttämällä taval-
34529: pisteitä jatkamaan vireillä olevia lunastustoimi-   la. Ministeriö seuraa jatkuvasti omalta osaltaan
34530: tuksia kaikissa hankkeen piirissä olevissa kun-     vallitsevaa korvauskäytäntöä.
34531: nissa: Kotkassa, Lappeenrannassa, Miehikkäläs-
34532: 
34533: 
34534: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
34535: 
34536:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
34537: 
34538: 
34539: 2
34540: Ministerns svar                                             KK 799/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
34541: 
34542: 
34543: 
34544: 
34545: Tili riksdagens talman
34546: 
34547: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       En1igt lantmäteribyrån fortgår förrättningarna
34548: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       under början av år 2000. Fingrid Abp föreslog att
34549: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      alla som överlåter nyttjanderätten tili lednings-
34550: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      området skulle ges full ersättning tili den del som
34551: mål SS 799/1999 rd:                                   detta är möjligt utan en fårdig ledningskonstruk-
34552:                                                       tion och att förrättningarna tills vidare skulle av-
34553:       Vilka åtgärder kommer regeringen att            brytas. Sedan projektet har blivit helt klart skall
34554:       vidta för att markägarnas osäkerhet om          förrättningarna omedelbart återupptas och kom-
34555:       de verkliga ersättningarna skall sking-         pletterande ersättningar fastställas vid slutsyner-
34556:       ras och                                         na. Det kan konstateras att på ersättningarna be-
34557:                                                       räknas en lagstadgad ränta på 6 % från den tid-
34558:       kommer byggandet av linjen Kymme-               punkt då förhandsbesittningstagandet av den
34559:       ne-Vainikkala att sluiföras samt                mark som behövs för projektet genomfördes.
34560:       på vilket sätt kommer de verkliga olä-              Enligt Fingrid Abp kommer projektet att slut-
34561:       genheter som markägarna orsakas att             föras. Med den ryska parten har flera förhand-
34562:       beaktas, om byggandet ännu inte har re-         lingar på hög nivå förts under den gångna hösten
34563:       aliserats i ersättningsskedet?                  om förutsättningarna för att fortgå med lednings-
34564:                                                       projektet. Ärendet togs upp den 17 november
34565: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       1999 när Anatoly Chubais, generaldirektör för
34566: föra följande:                                        det ryska riksomfattande kraftbolaget RAO EES
34567:                                                       Ross, besökte vårt land. Enligt honom håller de
34568: Fingrid Abp (tidigare Finska Stamnät Abp), som        finansieringsproblem som har fördröjt projektet i
34569: i dagens läge svarar för elöverföringen i vårt        Ryssland nu på att lösa sig. Senast förhandlade
34570: land, sörjer koncentrerat för att elöverföringsnät-   bolagen om saken den 3 december 1999.
34571: verket byggs ut en1igt behov. Serlan bolaget i au-        Enligt de utredningar som handels- och indu-
34572: gusti 1999 i sin besittning hade fått det lednings-   striministeriet har gjort har det inlösningsförfa-
34573: projekt som det nu är fråga om och som hade le-       rande som ansluter sig tili projektet varit lagen-
34574: gat nere, bad bolaget redan i september Sydöstra      ligt. Också hörandet av markägarna innan mar-
34575: Finlands lantmäteribyrås verksamhetsenheter i         ken togs i besittning gjordes på det sätt som in-
34576: Kouvola och Villmanstrand fortsätta med de in-        lösningslagen förutsätter. Ministeriet följer kon-
34577: lösningsförrättningar som var anhängiga i alla        tinuerligt för sin egen del med rådande ersätt-
34578: kommuner som berörs av projektet: Kotka, Vili-          .        .
34579:                                                       mngspraxts.
34580: manstrand, Miehikkälä, Veckelax och Ylämaa.
34581: 
34582: 
34583: Helsingfors den l 0 december 1999
34584: 
34585:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
34586: 
34587:                                                                                                         3
34588:                                                             KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas
34589: 
34590: 
34591: 
34592: 
34593:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 800/1999 vp
34594: 
34595:                                                 Vanhojen tuomiosaatavien korkojen kohtuullis-
34596:                                                 taminen
34597: 
34598: 
34599: 
34600: 
34601: Eduskunnan puhemiehelle
34602: 
34603: Vuosikymmenen alun taloudellinen lama pankki-                 Heidän tilanteensa tekee täysin epäoikeuden-
34604: kriiseineen vei kymmenettuhannet yritykset kon-           mukaiseksi se, että lain mukaan ulosottotuomios-
34605: kurssiin ja saattoi sadattuhannet kansalaiset työt-       sa heidän velkansa korkotaso on määräytynyt sen
34606: tömyyteen ja ylisuurten velkojen loukkuun, joh-           koron perusteella, joka velalla on ulosottotuo-
34607: tuivatpa nuo velat sitten konkurssiin menneen             mion hetkellä ollut, lisättynä kulloinkin vahviste-
34608: yritystoiminnan valuutta- tai markkaveloista,             tuilla viivästyskoroilla. Useimmissa tapauksissa
34609: asuntoveloista tai takausvastuiden nojalla perit-         tilanne on johtanut siihen, että velallinen on ulos-
34610: tävistä saatavista.                                       ottotuomiolla kahlehdittu koko loppuiäkseen vel-
34611:     Laman mentyä ohi ja kansantalouden kohen-             kaan, joka vain kasvaa vuosi vuodelta suurem-
34612: nuttua vakaalle kasvu-uralle ja alhaisen                  maksi jatkuvasta ulosotosta huolimatta.
34613: inflaation sekä matalien korkojen kaudelle nii-               Syynä on ylisuuri korko ja useimmissa tapauk-
34614: den ylivelkaantuneiden asema, joiden ylivoimai-           sissa velallisen työttömyys sekä muukin elin- ja
34615: set velat tuomittiin ulosottoon, ei ole lainkaan pa-      toimeentulomahdollisuuksien romahtaminen vel-
34616: rantunut, vaan jatkuvasti pahentunut. Laki yksi-          kojen seurauksena. Luottokelvottomana velalli-
34617: tyishenkilöiden velkasaneerauksesta auttoi niitä,         nen ei saa nykyisellä, hänen korkoonsa verrattu-
34618: nyt noin 60 000 velallista, joilla riitti tietoa ja ak-   na monin verroin matalammalla korolla lainaa
34619: tiivisuutta ryhtyä hakemaan velkasaneerausta ja           korvatakseen sillä ylikorkoisen tuomiosaatavan-
34620: joiden velkasuhde täytti lain edellytykset.               sa.
34621:     Sen sijaan velkasaneerauksen ulkopuolelle on              Haluan esittää pari konkreettista esimerkkiä:
34622: jäänyt kymmeniätuhansia sellaisia velkataakan             ulosottotuomio vuodelta 1992, saamisen pääoma
34623: musertamia ihmisiä, jotka eivät ole päässeet vel-         40 500 mk, korkojäämä 6 300 mk. Tilanne nyt:
34624: kasaneeraukseen. He eivät ole edes ymmärtäneet            velka kasvanut 113 000 markkaan, josta korkoa
34625: tai jaksaneet sitä hakea, tai heidän velkatilan-          59 200 mk. Korkoprosentti, jota velallinen mak-
34626: teensa on ollut sellainen, ettei heillä ole ollut         saa kaiken aikaa, on 21 ,40 %!
34627: edellytyksiä saada tuomioistuimelta velkasanee-               Toinen esimerkki eli ulosottotuomio samalta
34628: rauspäätöstä.                                             vuodelta: saamisen pääoma 91 800 mk, korkojää-
34629:     Tällaisten ihmisten velat on tuomittu ulosot-         mä 38 100 mk. Tilanne nyt: velka kasvanut
34630: toon, eikä näillä tavallisilla kansalaisilla ole ol-      301 100 markkaan, josta korkoa 127 000 mk.
34631: lut mitään mahdollisuuksia ulosottokikkailuun             Korkoprosentti 18,00 %.
34632: luotollisilla tileillä, puhumattakaan siitä, että he          Käytännössä siis lainsäädännön mukainen
34633: pystyisivät neuvotteluteitse edes vähän kohtuul-          ulosottoperintä on johtanut tilanteeseen, jossa
34634:  listamaan velkataakkaansa.                               velallisen velkakuorma vain kasvaa koko hänen
34635: 
34636: 
34637:                                                                                                      Versio 2.0
34638: KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas
34639: 
34640: 
34641: loppuelämänsä ajan, eikä alkuperäistä saatavaa       alkuperäinen tarkoitus eli maksamatta jääneen
34642: tai edes sen korkoja pystytä vähentämään. Tämä       saatavan ja sen koron lyhentäminen mahdollis-
34643: ei voi olla oikeusvaltion lainsäädännön tarkoi-      tuisi.
34644: tus, sillä tällaista tuomiosaatavaa voidaan pitää
34645: eliniän kestävänä, vuosi vuodelta kovenevana         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34646: rangaistuksena. Vertauksena mainittakoon, että       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34647: törkeämmätkin talousrikokset vanhenevat sääde-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34648: tyssä ajassa.                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34649:     Oikeusministeriössä on valmisteilla pari lain-
34650: uudistusta, mm. velkaneuvontapalvelun lakisää-             Aikooko oikeusministeriö valmistella ja
34651: teistäminen ja ulosottolain kokonaisuudistus, jo-          tuoda hallitukselle lakiehdotuksena pe-
34652: hon kaavaillaan mm. saatavan vanhenemissään-               rusteluissani esittämiä sellaisia lainsää-
34653: nöksiä. Nämä ovat välttämättömiä uudistuksia,              däntöuudistuksia ja -muutoksia, joilla
34654: mutta nopein keino olisi kuitenkin muuttaa lain-           korjattaisiin ja estettäisiin velkasanee-
34655: säädäntöä esim. siten, että tuomioistuin voisi ve-         rauksen ulkopuolelle jääneiden ulosot-
34656: lallisen tai viranomaisen hakemuksesta kohtuul-            tovelallisten täysin kohtuuton ja epäoi-
34657: listaa vanhojen tuomiosaatavien korkoja myös               keudenmukainen asema mahdollisim-
34658: taannehtivasti sellaiselle tasolle, jolla perinnän         man pikaisesti?
34659: 
34660: 
34661: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
34662: 
34663:     Jorma Vokkolainen /vas
34664: 
34665: 
34666: 
34667: 
34668: 2
34669: Ministerin vastaus                                        KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas
34670: 
34671: 
34672: 
34673: 
34674: Eduskunnan puhemiehelle
34675: 
34676: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa         niiden soveltamisessa harkintavalta. Tuomiois-
34677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            tuinkäytännössä on tapauksia, joissa velkajärjes-
34678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tely on esteestä huolimatta myönnetty joko jo sil-
34679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma Vok-          loin, kun velallinen on ensimmäisen kerran hake-
34680: kolaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         nut velkajärjestelyä tai myöhemmin sen jälkeen,
34681: sen KK 80011999 vp:                                      kun velallisen hakemus on aikaisemmin kertaal-
34682:                                                          leen hylätty. Erityisiä vastasyitä arvioitaessa on
34683:        Aikooko oikeusministeriö valmistella ja           kiinnitetty huomiota kohtuusnäkökohtien ohella
34684:        tuoda hallitukselle lakiehdotuksena pe-           muun muassa velallisen maksukykyyn ja -ha-
34685:        rusteluissani esittämiä sellaisia lainsää-        luun. Sen sijaan pelkästään pitkän ajan kulumis-
34686:        däntöuudistuksia ja -muutoksia, joilla            ta velkaantumisesta ei tiettävästi ole pidetty vas-
34687:        korjattaisiin ja estettäisiin velkasanee-         tasyynä.
34688:        rauksen ulkopuolelle jääneiden ulosot-               Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,
34689:        tovelallisten täysin kohtuuton ja epäoi-          että oikeusministeriössä selvitetään mahdolli-
34690:        keudenmukainen asema mahdollisim-                 suutta määrätä ulosotolle enimmäiskesto. Tämä
34691:        man pikaisesti?                                   on tarkoitus toteuttaa säätämällä tuomiolle tai
34692:                                                          muulle ulosottoperusteelle voimassaoloaika.
34693: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Ulosoton keston rajoittamista koskevan ehdotuk-
34694: seuraavaa:                                               sen pitäisi valmistua vuoden 2000 alkupuolella.
34695: Velkaongelmia on lainsäädännöllä ja muilla kei-          Toteutuessaan uudistus voisi merkitä osalle ve-
34696: noin pyritty hoitamaan kuluvan vuosikymmenen             lallisista velkavastuusta vapautumista. Vapautu-
34697: ajan. Keskeinen väline on ollut yksityishenkilön        minen voisi kuitenkin tapahtua vasta suhteelli-
34698: velkajärjestely. Järjestelmän ulkopuolelle on kui-       sen pitkän ajan kuluttua tuomion antamisesta.
34699: tenkin eri syistä jäänyt joukko velallisia, jotka ei-   Määräaika voisi olla 10-20 vuotta.
34700: vät selviydy veloistaan. Yksi syy on se, että ve-           Oikeusministeriössä on lisäksi juuri asetettu
34701: lalliselle ei ole voitu myöntää velkajärjestelyä,       toimikunta, jonka tehtävänä on velan vanhentu-
34702: koska järjestelylle on ollut laissa tarkoitettu este.   mista koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tä-
34703: Esteistä tavallisimpia ovat ilmeisen kevytmieli-        män uudistustyön yhteydessä tulee pohdittavaksi
34704: neo velkaantuminen ja velkaantuminen sellaises-         se, mitä oikeuspoliittisia tavoitteita vanhentumi-
34705: sa elinkeinotoiminnassa,jossa on menetelty sopi-        sella yleensä ajetaan. Keskeinen selvitettävä ky-
34706: mattomasti.                                             symys on se, voidaanko ja onko hyväksyttävää
34707:    Velkajärjestelyn epäämistä koskevilla sään-          käyttää velan vanhentumista keinona lopettaa
34708: nöksillä haluttiin vaikuttaa siihen, että järjeste-     elinikäinen velkavastuu.
34709: lyllä ei heikennetä yleistä yhteiskunta- ja maksu-          Osa velallisista maksaa velkojaan ulosoton
34710: moraalia. Tästä huolimatta pidettiin kohtuullise-       kautta, mutta perinnässä kertyvät varat voivat ku-
34711: na, että velkajärjestely voidaan myöntää, jos sii-      lua viivästyskorkoihin, jolloin velkojen pääoma
34712: hen on erityisiä vastasyitä. Esteperusteet eivät        ei alene lainkaan. Viivästyskorkokertymät ovat
34713: siis ole ehdottomia, vaan tuomioistuimella on           joissakin tapauksissa jopa moninkertaistaneet
34714: 
34715: 
34716:                                                                                                           3
34717: KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas                                               Ministerin vastaus
34718: 
34719: 
34720: maksamatta olevan velkapääoman, kuten kysy-            teena täytyy olla epäselvyys maksuvelvollisuu-
34721: myksen perusteluissa kerrotuista esimerkeistä          desta taikka niin sanottu sosiaalinen suorituses-
34722: käy ilmi. Tyypillisesti näin on käynyt niille velal-   te. Tällä tarkoitetaan velallisen maksuvaikeuk-
34723: lisille, joilta peritään huomattavan korkeaa, esi-     sia, jotka johtuvat työttömyydestä, sairaudesta
34724: merkiksi 16 tai 18 prosentin suuruista viivästys-      tai muusta erityisestä seikasta, johon velallinen
34725: korkoa. Näin korkeaa viivästyskorkoa maksavat          on pääasiallisesti ilman omaa syytään joutunut.
34726: vain ne velalliset, joiden velkasitoumukset on         Sovittua viivästyskorkoa on mahdollista sovitel-
34727: tehty ennen vuotta 1995. Tämän jälkeen tehdyis-        la myös oikeustoimilain yleisen kohtuullistamis-
34728: sä sitoumuksissa viivästyskorko on sidottu mark-       säännöksen perusteella kaikissa sopimussuhteis-
34729: kinakorkoihin. Vuoden 2000 alusta viivästysko-         sa. Oikeusministeriössä on ryhdytty selvittä-
34730: ron määrä on 10 prosenttia.                            mään eräitä viivästyskorkoihin liittyviä kysy-
34731:    Korkolain nojalla viivästyskorkoa voidaan so-       myksiä, muun muassa mahdollisuutta viivästys-
34732: vitella. Mahdollisuus koskee kuitenkin vain            korkojen nykyistä laajempaan sovitteluun.
34733: asunto- ja kuluttajasaatavia, ja sovittelun perus-
34734: 
34735: 
34736: Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1999
34737: 
34738:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
34739: 
34740: 
34741: 
34742: 
34743: 4
34744: Ministems svar                                         KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas
34745: 
34746: 
34747: 
34748: 
34749: Tili riksdagens talman
34750: 
34751: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       soluta utan domstolen har prövningsrätt vid till-
34752: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       lämpningen av dem. 1 domstolspraxis finns fall
34753: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jor-     där skuldsanering trots ett hinder beviljats an-
34754: ma Vokkolainen /vänst undertecknade skriftliga       tingen redan då gäldenären för första gången an-
34755: spörsmål SS 800/1999 rd:                              sökt om skuldsanering eller då gäldenären redan
34756:                                                      tidigare fått avslag på sin ansökan. Vid bedöm-
34757:       Amnar justitieministeriet bereda ett lag-      ningen av de särskilda motskälen har man utöver
34758:       förslagför regeringen med sådana i mo-         skälighetssynpynktema bland annat fåst upp-
34759:       tiveringen tili mitt spörsmål avsedda          märksamhet vid gäldenärens betalningsförmåga
34760:       lagstiftningsreformer och lagändringar         och betalningsvilja. Däremot har enbart det att en
34761:       med hjälp av vilka man så fort som möj-        lång tid förlöpt sedan skuldsättningen veterligen
34762:       ligt kunde avhjälpa och förhindra den          inte ansetts som ett motskäl.
34763:       helt oskäliga och orättvisa situation som          1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till att
34764:       de utsökningsgäldenärer som står utan-         man vid justitieministeriet utreder möjligheten
34765:       för skuldsaneringsförfarandet bejinner         att fastställa en maximitid för utsökning. Avsik-
34766:       sig i?                                         ten är att genomföra detta genom att föreskriva
34767:                                                      att domar och andra utsökningsgrunder har en
34768: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      giltighetstid. Förslaget om begränsning av utsök-
34769: föra följande:                                       ningstiden torde bli klart någon gång i början av
34770: Under detta årtionde har man strävat efter att ge-   år 2000. Reformen kunde föra med sig att en del
34771: nom lagstiftning och med andra medel sköta           av gäldenärema befrias från sitt skuldansvar.
34772: skuldproblemen. Det viktigaste redskapet harva-      Detta skulle dock ske först då en relativt lång tid
34773: rit skuldsaneringsförfarandet för privatpersoner.    förlöpt från att domen meddelats. Den förskrivna
34774: Utanför detta förfarande står dock avolika orsa-     tiden kunde vara 10-20 år.
34775: ker en grupp gäldenärer som inte klarar av sina          Vid justitieministeriet har dessutom nyligen
34776: skulder. En av orsakema till att gäldenären inte     tillsatts en kommission som har till uppgift att
34777: kunnat beviljas skuldsanering är i lag avsedda       bereda en reform av lagstiftningen om preskrip-
34778: hinder för skuldsaneringen. Det vanligaste hin-      tion av skuld. 1 samband med detta reformarbete
34779: dret är en uppenbart lättsinnig skuldsättning och    kommer de rättspolitiska målen med preskrip-
34780: skuldsättning i sådan näringsverksamhet som har      tion i allmänhet att övervägas. En viktig sak att
34781: skötts på ett olämpligt sätt.                        reda ut är frågan om huruvida det går och är ac-
34782:     Genom bestämmelsema om avslag på ansö-           ceptabelt att använda preskription av skuld som
34783: kan om skuldsanering ville man se till att man ge-   ett medel för att avsluta ett livslångt skuldansvar.
34784: nom skuldsaneringen inte försvagar den allmän-           En del av gäldenärema betalar sina skulder ge-
34785: na samhälls- och betalningsmoralen. Det ansågs       nom utsökning, men de medel som drivs in kan
34786: emellertid skäligt att skuldsanering trots hinder    gå åt till dröjsmålsräntor varvid skuldemas kapi-
34787: skall kunna beviljas om det finns särskilda mot-     tal överhuvudtaget inte minskar. Ackumulatio-
34788: skäl. Bestämmelsema om hinder är alltså inte ab-     nen av dröjsmålsräntoma har i vissa fall till och
34789: 
34790: 
34791:                                                                                                        5
34792: KK 800/1999 vp- Jorma Vokkolainen /vas                                                 Ministems svar
34793: 
34794: 
34795: med mångdubblat det obetalda skuldkapitalet vil-     grunden för jämkning måste vara oklarhet beträf-
34796: ket framgår av de exempel som beskrivs i spörs-      fande betalningsskyldigheten eller så kallade so-
34797: målets motivering. Det har gått på detta sätt sär-   ciala hinder för betalning. Med sådana avses att
34798: skilt för de gäldenärer som krävs på ansenliga       gäldenärens betalningsproblem beror på arbets-
34799: räntor, exempelvis en dröjsmålsränta på 16 eller     löshet, sjukdom eller annan särskild omständig-
34800: 18 procent. En dröjsmålsränta av den storleks-       het som gäldenären utsatts för huvudsakligen
34801: ordningen betalas endast av de gäldenärer vilkas     utan egen medverkan. En överenskommen dröjs-
34802: skuldförbindelser ingåtts före år 1995. 1 de för-    målsränta kan också jämkas i alla avtalsförhål-
34803: bindelser som ingåtts efter detta är dröjsmålsrän-   landen med stöd av rättshandlingslagens allmän-
34804: tan bunden till marknadsräntan. Från början av år    na jämkningsbestämmelse. Vid justitieministe-
34805: 2000 är dröjsmålsräntan 10 procent.                  riet har man börjat utreda vissa frågor som anslu-
34806:    Dröjsmålsräntan kan jämkas med stöd av rän-       ter sig till dröjsmålsräntoma, bland annat möjlig-
34807: telagen. Denna möjlighet finns dock endast när       heten att jämka dem oftare än man gör i dag.
34808: det gäller bostads- och konsumtionsskulder och
34809: 
34810: 
34811: 
34812: Helsingfors den 15 december 1999
34813: 
34814:     Justitieminister Johannes Koskinen
34815: 
34816: 
34817: 
34818: 
34819: 6
34820:                                                              KK 80111999 vp- Raimo Vistbacka /ps
34821: 
34822: 
34823: 
34824: 
34825:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 801/1999 vp
34826: 
34827:                                               MTV 3:n teksti-TV:ssä esitettävät aikuisviihde-
34828:                                               palvelujen mainokset
34829: 
34830: 
34831: 
34832: 
34833: Eduskunnan puhemiehelle
34834: 
34835: MTV 3:lla on oma teksti-TV:nsä, jossa erilaisten       velumainokset on hyvin salakavala keino tuoda
34836: uutis- ja palvelusivujen ohella esitetään teksti-      niitä nuorten mieleen.
34837: mainontaa. Eräs tällainen mainostettava asia on
34838: ns. aikuisviihdepalvelut, jotka useimmiten tar-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34839: koittavat maksullisia seksipuhelinpalveluja. Ky-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34840: seiset palvelunumerot ovat hinnaltaan hyvin kor-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34841: keita, jopa noin 10 mk/minuutti, mikä selittää nii-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34842: den tuottajien mahdollisuuden mainostaa palve-
34843: lujaan televisiossakin.                                      Onko hallitus tietoinen siitä, että
34844:    Ongelmalliseksi asian tekee se, että kyseisiä             MTV 3:n teksti-TV.·n nuoriso- ja urhei-
34845: tekstimainoksia esitetään mm. myös suosituilla               lusivuilla mainostetaan ns. aikuisviihde-
34846: urheilu- ja nuorisosivuilla, jolloin ne houkuttele-          palveluja, jolloin mainonta kohdistuu
34847: vat sellaisia henkilöitä, jotka eivät ikänsä puoles-         automaattisesti myös alaikäisiin ja
34848: ta olisi vielä kypsiä ja sopivia näitä palveluja
34849: käyttämään. Teksti-TV:n palvelujen käytön val-               pitääkö hallitus tätä toimintaa sopiva-
34850: vonta on vanbernmillekin huomattavan vaikeaa,                na, ja jos ei pidä,
34851: jollei täysin mahdotonta, joten aikuisviihdepal-             mihin toimiin se aikoo ryhtyä kyseisen
34852:                                                              mainonnan lopettamiseksi?
34853: 
34854: 
34855: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
34856: 
34857:     Raimo Vistbacka /ps
34858: 
34859: 
34860: 
34861: 
34862:                                                                                                 Versio 2.0
34863: KK 801/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
34864: 
34865: 
34866: 
34867: 
34868: Eduskunnan puhemiehelle
34869: 
34870: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain
34871: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        (744/1998) 19 §:ssä säädetään sellaisten ohjel-
34872: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mien lähetysajasta, jotka ovat seksuaalisen sisäl-
34873: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tönsä tai väkivaltaisuutensa vuoksi lasten kehi-
34874: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tykselle haitallisia. Säännöksen mukaan televi-
34875: myksen KK 801/1999 vp:                               siotoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä,
34876:                                                      että tällaiset ohjelmat lähetetään sellaiseen ai-
34877:       Onko hallitus tietoinen siitä, että            kaan, jolloin lapset eivät tavallisesti katso televi-
34878:       MTV 3:n teksti-TV:n nuoriso- ja urhei-         siota. Säännös koskee kuitenkin ainoastaan tele-
34879:       lusivuilla mainostetaan ns. aikuisviihde-      visio-ohjelmia, eikä sitä voida soveltaa mainok-
34880:       palveluja, jolloin mainonta kohdistuu          siin.
34881:       automaattisesti myös alaikäisiin ja               Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain
34882:                                                      25 §:n mukaan televisio- tai radiomainonta ei
34883:       pitääkö hallitus tätä toimintaa sopiva-        saa aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa lap-
34884:       na, ja jos ei pidä,                            selle. Kansanedustaja Vistbackan esille ottama
34885:                                                      tapaus ei kuitenkaan ole sellainen, että valvova
34886:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä kyseisen
34887:                                                      viranomainen - tässä tapauksessa Kuluttajavi-
34888:        mainonnan lopettamiseksi?
34889:                                                      rasto - voisi puuttua siihen kyseisen säädöksen
34890: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nojalla.
34891: ti seuraavaa:                                           MTV Oy ilmoittaa kysymyksenjohdosta anta-
34892:                                                      massaan lausunnossa noudattavansa Maksullis-
34893: MTV 3:n teksti-TV:n sivuilla mainostetaan ns.        ten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan
34894: aikuisviihteeksi tarkoitettuja lisämaksullisia pu-   (MAPEL) erillismaksullisten puhelinnumeroi-
34895: helinpalveluja. Mainokset ovat sisällöltään ver-     den mainontaa koskevia suosituksia ja ohjeita.
34896: rattavissa vastaaviin mainoksiin iltapäivälehdis-    Lisäksi MTV 3:n tekstikanavalla on omat sään-
34897: sä. Varsinaiset mainokset on sijoitettu omille si-   nöt, jotka edellyttävät, että ilmoitusten kieliasun
34898: vuilleen. Näistä sivuista kuitenkin tiedotetaan      tulee olla siisti eikä se saa loukata ketään. Sek-
34899: heti teksti-TV:n ensimmäisellä sivulla, jonne si-    siinja pomografiaan liittyviä sanoja ei ilmoituk-
34900: sällysluettelo on sijoitettu. Aikuisviihdepalvelu-   sissa saa käyttää. Vuodelle 2000 yhtiö on tarken-
34901: jen mainossivujen numerot kerrotaan yhdessä          tanut sääntöjään siten, että mainostaja ei voi viit-
34902: vaihtuvista, näkyvistä mainosteksteistä. Vastaa-     tauksissaan käyttää muita sanoja kuin "aikuis-
34903: vanlainen mainosteksti on sijoitettu myös urhei-     viihde sivu xxx".
34904: lusivujen sisällysluettelon alapuolelle.
34905: 
34906: 
34907: 
34908: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
34909: 
34910:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34911: 
34912: 2
34913: Ministerns svar                                            KK 801/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
34914: 
34915: 
34916: 
34917: 
34918: Tili riksdagens talman
34919: 
34920: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     samma ställe. Motsvarande reklamtexter finns
34921: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      även nedanför indexet till sportsidorna.
34922: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-        1 19 § i lagen om radio och tv-verksamhet
34923: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           (744/1998) finns bestämmelser angående sänd-
34924: spörsmål SS 80111999 rd:                             ningstiderna för program som p.g.a. ett sexuellt
34925:                                                      innehåll eller våldsamma inslag kan anses vara
34926:       Å.r regeringen medveten om att det görs        skadliga för barnens utveckling. Enligt stadgan-
34927:       reklam for s.k. nöjestjänster för vuxna        det ifråga bör den som utövar televisionsverk-
34928:       på MTV3:ans ungdoms och sportsidor             samhet ombesörja att program av detta slag visas
34929:       vilket automatiskt medfor att reklamer-        på sådana tider då barn inte vanligtvis tittar på te-
34930:       na även når underåriga och                     levision. Stadgandet gäller endast televisionspro-
34931:                                                      gram och kan således inte tillämpas på reklamer.
34932:       anser regeringen att denna verksamhet             Enligt den 25 § i lagen om radio och tv-verk-
34933:       är lämplig och ifall regeringen inte an-       samhet får reklam i radio och television inte or-
34934:       ser att denna verksamhet är lämplig så         saka moralisk eller psykisk skada hos barn. Fal-
34935:                                                      let som riksdagsman Vistbacka tagit upp är emel-
34936:        vilka åtgärder kommer regeringen i så
34937:                                                      lertid inte av det slaget att en övervakande myn-
34938:       fall att gripa till för att hejda reklamen?
34939:                                                      dighet, i det här fallet Konsumentverket, kunde
34940: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ingripa med förutnämnda stadgande som stöd.
34941: föra följande:                                          MTV Oy har meddelat i ett utlåtande att man
34942:                                                      följer de föreskrifter och direktiv gällande av-
34943: Det görs reklam för tilläggsavgiftsbelagda tele-     giftsbelagda telefontjänster som MAPEL (Mak-
34944: fontjänster eller s.k. nöjestjänster för vuxna på    sullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta)
34945: MTV3:ans text-tv sidor. Reklamerna är till inne-     utarbetat. Dessutom har MTV 3: ans textkanal
34946: hållet jämförbara med liknande reklamer i kvälls-    egna regler som förutsätter att annonsörernas
34947: tidningarna. De egentliga reklamerna finns utpla-    språkdräkt är städat och inte kränker någon. Or-
34948: cerade på särskilda sidor. Om dessa sidor medde-     dalag som anknyter till sex och pornografi får
34949: las dock genast i innehållsförteckningen på förs-    inte användas i annonserna. Därtill har bolaget
34950: ta sidan i text-tv. Sidonumren för nöjestjänsterna   skärpt reglerna till år 2000 så att annonsören en-
34951: för vuxna finns på synliga reklamtexter på ett och   dast får hänvisa på följande sätt, d.v.s. "nöjes-
34952:                                                      tjänster för vuxna på sidan XXX".
34953: 
34954: 
34955: 
34956: Helsingfors den 16 december 1999
34957: 
34958:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34959: 
34960: 
34961: 
34962: 
34963:                                                                                                         3
34964:                                                            KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
34965: 
34966: 
34967: 
34968: 
34969:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 802/1999 vp
34970: 
34971:                                               Yleishyödyllisten säätiöiden toiminnan turvaa-
34972:                                               minen ja niiden valvonnan tehostaminen vää-
34973:                                               rinkäytösten estämiseksi
34974: 
34975: 
34976: 
34977: 
34978: Eduskunnan puhemiehelle
34979: 
34980: Säätiöillä on Suomessa hyvin merkittävä rooli          meniä miljardeja markkoja. Tarkka tieto säätiöi-
34981: niin varainhallinnassa kuin monien yleishyödyl-        den omaisuudesta ja niiden jakamasta rahoituk-
34982: listen hankkeiden tukemisessakin. Monien viran-        sesta puuttuu.
34983: omaisten mielestä säätiöillä on taloudellisina toi-
34984: mijoina jo huolestuttavan suuret mittasuhteet.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34985: Niiden valvonta ja toisaalta niiden käyttämä ta-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34986: loudellinen valta eivät ole oikeassa suhteessa toi-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34987: siinsa.                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34988:     Nykyinen säätiöiden valvontajärjestelmä pe-
34989: rustuu Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitet-         Miksi viranomaisilla ei ole kattavaa tie-
34990: tuihin tilinpäätöstietoihin. Tällainen valvonta on           toa säätiöiden toiminnasta ja omaisuu-
34991: käytännössä nimellistä. Kun ulkopuolinen tar-                desta sekä niiden jakamista apurahois-
34992: kastus on puutteellista, niin järjestelmä tarjoaa            ta,
34993: mahdollisuudet systemaattisiin väärinkäytöksiin.
34994:     Eräät verohallinnon johtavat asiantuntijat kat-          onko tarkoitus, että viranomaiset jatkos-
34995: sovat, että suomalainen säätiöjärjestelmä mah-               sa rekisteröivät em. tiedot säätiölaitos-
34996: dollistaa sekä veronkierron että rahanpeson (sel-            ta koskevan päätöksenteon pohjaksi,
34997: vitysmies Markku Hirvonen, Savon Sanomat                     mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
34998: 31.1 0. ); laittomasti hankittua rahaa on mahdollis-         tyä yleishyödyllisten yhteisöjen ja sää-
34999: ta säätiöidä ja osallistua samalla säätiön hallin-           tiöiden valvonnan tehostamiseksi ja
35000: nointiin. Säätiön nimellä voidaan sijoittaa rahaa            väärinkäytösten estämiseksi sekä
35001: pörssiin, mutta viranomaisten on erittäin vaikea
35002: selvittää, mistä raha on peräisin ja onko se mah-            miten hallitus aikoo jatkossa turvata
35003: dollisesti hankittu rikollisin keinoin.                      säätiölaitoksen roolin yleishyödyllisten
35004:     Suomessa toimii tällä hetkellä yli 2 500 säätiö-         asioiden rahoittajana?
35005: tä, joiden yhteenlaskettu omaisuusmassa on kym-
35006: 
35007: 
35008: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
35009: 
35010:     Mirja Ryynänen /kesk
35011: 
35012: 
35013:                                                                                                 Versio 2.0
35014: KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                  Ministerin vastaus
35015: 
35016: 
35017: 
35018: 
35019: Eduskunnan puhemiehelle
35020: 
35021: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        toiminnan harjoittaminen tai jos säätiön pääasial-
35022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         lisena tarkoituksena ilmeisesti on välittömän ta-
35023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       loudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai sää-
35024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mirja Ryy-       tiön toimihenkilölle. Säätiölaki ei edellytä perus-
35025: näsen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tettavalta säätiöltä, että säätiön tulisi olla yleis-
35026: sen K.K 802/1999 vp:                                  hyödyllinen.
35027:                                                          Säätiön ja sen hallituksen toimintaa valvovat
35028:        Miksi viranomaisilla ei ole kattavaa tie-      ensinnäkin säätiön tilintarkastajat. Tätä korostaa
35029:        toa säätiöiden toiminnasta ja omaisuu-        se, että tilintarkastajien ammattitaitoa koskevat
35030:        desta sekä niiden jakamista apurahois-        vaatimukset ovat tiukemmat kuin muilla kirjan-
35031:        ta,                                           pitovelvollisilla yleensä. Säätiölain 12 §:n 3 mo-
35032:                                                      mentin mukaan säätiöllä on oltava sen tilien ja
35033:        onko tarkoitus, että viranomaiset jatkos-     hallinnon tarkastusta varten vähintään kaksi ti-
35034:        sa rekisteröivät em. tiedot säätiölaitos-      lintarkastajaa ja näille varamiehet Pääsääntöi-
35035:        ta koskevan päätöksenteon pohjaksi,           sesti vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän
35036:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja.
35037:        tyä yleishyödyllisten yhteisöjen ja sää-      Hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan kaup-
35038:        tiöiden valvonnan tehostamiseksi ja           pakamarien tai Keskuskauppakamarin auktori-
35039:        väärinkäytösten estämiseksi sekä              soimaa HTM- tai KHT-tilintarkastajaa.
35040:                                                          Tilintarkastajien on otettava kantaa säätiön
35041:        miten hallitus aikoo jatkossa turvata         toiminnan asianmukaisuuteen, sillä heidän on ti-
35042:        säätiölaitoksen roolin yleishyödyllisten      linpäätöksen ohella julkistettavassa lausunnos-
35043:        asioiden rahoittajana?                        saan muun muassa todettava, onko säätiön varat
35044:                                                      asianmukaisesti sijoitettu; onko säätiön toimieli-
35045: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        men jäsenille suoritettuja palkkioita pidettävä
35046: ti seuraavaa:                                        kohtuullisina; sekä antavatko säätiön tilinpäätös
35047:                                                      ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot sää-
35048: Patentti- ja rekisterihallitus (jäljempänä PRH) on
35049:                                                      tiön toiminnasta.
35050: kauppa- ja teollisuusministeriön alainen keskus-
35051:                                                          Säätiölain (13 § 1 mom.) mukaan PRH:n on
35052: virasto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ti-
35053:                                                      valvottava, että säätiön hallintoa hoidetaan lain
35054: linpäätösasiakirjojen julkistaminen sekä säätiö-
35055:                                                      ja säätiön sääntöjen mukaisesti. Valvonta on jäl-
35056: rekisterin pito ja säätiövalvonta. Nykyään säätiö-
35057:                                                      kikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa ja perus-
35058: rekisterissä on yli 2 500 säätiötä. Säätiöiden ko-
35059:                                                      tuu ensisijaisesti säätiön PRH:lle vuosittain lä-
35060: konaislukumäärä lisääntyy vuosittain noin vii-
35061:                                                      hettämiin tilinpäätösasiakirjoihin (13 § 2 mom.),
35062: delläkymmenellä.
35063:                                                      joista säätiön tilintarkastajat ovat antaneet edellä
35064:    Säätiölain mukaan säätiölle on annettava pe-
35065:                                                      kuvatun lausuntonsa. Jos tilintarkastuskertomuk-
35066: rustamislupa, jos säätiön tarkoitus on hyödylli-
35067:                                                      sen perusteella tai muuten on syytä, PRH: lla on
35068: nen. Perustamislupaa ei saa antaa mm. jos sää-
35069:                                                      oikeus toimittaa säätiön tilien tai hallinnon tar-
35070: tiön tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan liike-
35071: 
35072: 2
35073: Ministerin vastaus                                         KK 802/1999 vp -      Mirja Ryynänen /kesk
35074: 
35075: 
35076: kastus ja muutenkin tarkastaa säätiön toimintaa.        rekisteröivät edellä mainitut tiedot säätiölaitosta
35077: Käytännössä tällaiset tarkastukset ovat poik-          koskevan päätöksenteon pohjaksi. Tältä osalta on
35078: keuksellisia. Toisaalta on huomattava, etteivät ti-     syytä kiinnittää huomiota siihen, että ensi vuo-
35079: lintarkastuskertomukset ole antaneet PRH:lle ai-       den aikana on tarkoitus ottaa käyttöön PRH:n ja
35080: hetta tällaisiin tarkastuksiin. Lähes poikkeukset-     verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä
35081: ta tilintarkastuskertomuksissa on todettu edellä        (YTJ). Sen myötä kullekin säätiölle annetaan
35082: esitetyllä tavalla säätiön toiminnan olleen asian-     PRH:n ja verohallinnon yhteinen tunnus. Tämä
35083: mukaista. On korostettava, etteivät HTM- tai           on omiaan edesauttamaan verohallinnon päätök-
35084: KHT-tarkastajat anna tällaisia lausuntoja pereh-       sentekoa säätiön yleishyödyllisyyden ja samalla
35085: tymättä säätiön toimintaan tai muuten harkinnat-       verovapauden suhteen. PRH:n ja verohallinnon
35086: ta, sillä tarkastaja voi todenvastaisen lausunton-     välillä on myös käyty keskusteluja myös muun
35087: sa johdosta menettää jopa auktorisointinsa ja si-      yhteistyön kehittämisestä.
35088: ten mahdollisuuden ammattinsa harjoittamiseen              Kansanedustaja Ryynäsen kirjallisen kysy-
35089: muun edesvastuun ohella (tilintarkastuslaki            myksen kolmannessa kohdassa kysytään, mihin
35090: 38 §).                                                 toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yleis-
35091:     Tilinpäätösasiakirjat ovat säätiöillä eritellym-   hyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden valvonnan
35092: mät kuin muilla kirjanpitovelvollisilla, sillä laki    tehostamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi.
35093: edellyttää- ei vain tuloslaskelman ja taseen lii-      Kysymyksen johdannossa viitataan Savon Sano-
35094: tetietoineen-vaan myös tase-erittelyjen toimit-        missa 31.10.1999 julkaistuun kirjoitukseen, jos-
35095: tamista PRH:lle (säätiölaki 13 § 2 mom.). Näis-        sa todetaan muun muassa, että "jossakin vaihees-
35096: tä erittelyissä on esitettävä yksityiskohtaisesti      sa säätiö puretaan ja esimerkiksi pörssiin sijoitet-
35097: säätiön omaisuuserät kirjanpitoasetuksen 5 lu-         tu rikollinen raha palautuu säätiön kautta takai-
35098: vun 1 §:n mukaisesti. Nämä erittelyt eivät ole         sin alkuperäiselle sijoittajalleen". Kauppa- ja
35099: julkisia, mutta PRH:n käytettävissä.                   teollisuusministeriön tai PRH:n tiedossa ei ole
35100:     Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että    tällaista tapausta. Säätiön lakkauttaminen edel-
35101: - toisin kuin kysymyksen ensimmäisessä koh-            lyttää PRH:n lupaa. Luvan saaminen on mahdol-
35102: dassa esitetään- viranomaisilla eli PRH:lla on         lista esimerkiksi silloin, kun säätiön varat ovat
35103: tieto säätiöiden omaisuudesta. Lisäksi voidaan         loppuneet tai, jos säätiö on perustettu tiettyjen
35104: todeta, että PRH:lla on tieto myös säätiöiden tili-    edellytysten varaan eikä edellytyksiä enää ole
35105: kauden aikaisesta toiminnasta, sillä tilinpäätök-      (säätiölaki 18 §). Lakkauttamistilannetta silmäl-
35106: seen kuuluvassa toimintakertomuksessa on sää-          lä pitäen säätiön säännöissä määrätään yleensä,
35107: tiölain 11 §:n 5 momentin nojalla ilmoitettava,        että varat luovutetaan säätiön tarkoitukseen halli-
35108: miten säätiö on toiminut tarkoituksensa toteutta-      tuksen päättämällä tavalla tai säännöissä on ni-
35109: miseksi tilikauden aikana. Tähän ilmoitukseen          mettynä taho, jolle varat siirtyvät. Käytännössä
35110: kuuluu tieto säätiön jakamista apurahoista. Il-        tämä yleensä tarkoittaa varojen luovuttamista
35111:  moituksen- kuten muunkin toimintakertomuk-            vastaavanlaista toimintaa harjoittavalle yhdis-
35112:  sen - tarkistaa säätiön tilintarkastaja, jonka on     tykselle taikka nimetylle kunnalle käytettäväksi
35113:  lausuttava myös toimintakertomuksen asianmu-          säätiön tarkoituksen mukaiseen toimintaan.
35114:  kaisuudesta tilintarkastuskertomuksessaan.               Rahanpesun torjunnan osalta on todettava, että
35115:     PRH:lla viranomaisena on siis kysymyksen           kysymys on yleinen, ei säätiöihin sinänsä liitty-
35116:  ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu tieto säätiöi-     vä. Euroopan unionissa onkin parhaillaan val-
35117:  den omaisuudesta, toiminnasta ja apurahoista.         misteilla ns. rahanpesudirektiivin (91/308/ETY)
35118:  On kuitenkin perusteltua huolehtia siitä, että sää-   muutoshanke, joka saattaa muun muassa tilintar-
35119:  tiöitä koskevat tiedot ovat myös riittävästi tilas-   kastajat velvollisiksi raportoimaan valvontavi-
35120:  toituja ja muiden viranomaisten käytettävissä.        ranomaiselle rahanpesua koskevista epäilystään.
35121:  Kysymyksen toisessa kohdassa tiedustellaankin,        Raportointivelvollisuus kohdistuisi Suomessa
35122:  onko tarkoituksena, että viranomaiset jatkossa        niin säätiöihin kuin muihinkin kirjanpitovelvolli-
35123: 
35124: 
35125:                                                                                                          3
35126: KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                 Ministerin vastaus
35127: 
35128: 
35129: siin. Valtioneuvoston kantana on, että direktiivin    ta säätiölaitoksen roolin yleishyödyllisten asioi-
35130: muutos on perusteltu eli tilintarkastajat tulee       den rahoittajana. Tämän osalta voidaan todeta,
35131: asettaa ilmoitusvelvollisiksi rahanpesua koske-       että voimassa olevat säädökset mahdollistavat
35132: vista epäilyistään. Valtioneuvoston asiaa koske-      säätiön perustamisen suhteellisen pienellä pää-
35133: va kirjelmä (päivätty 18.11.1999) on parhaillaan      omalla. Säätiöasetuksen 1 §:n nojalla säätiötä
35134: eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunnan tuleva           perustettaessa on sille tulevan omaisuuden arvon
35135: kannanotto tilintarkastajien asemasta rahanpe-        oltava vähintään 150 000 markkaa. Selvää on,
35136: sun torjunnassa sisältää näin myös kannanoton         että tällainen pääoma ei mahdollista kovin laajaa
35137: säätiöiden valvontaan.                                avustustoimintaa. Toisaalta on syytä kiinnittää
35138:    Rahanpesudirektiivin muutos edellä kuvatulla       huomiota siihen, että perinne- ja kotiseututoi-
35139: tavalla on omiaan tehostamaan rahanpesun tor-         minnassa säätiötä käytetään välineenä esimerkik-
35140: juntaa niin säätiöissä kuin muissakin kirjanpito-     si museorakennuksen säilyttämiseksi ja ylläpitä-
35141: velvollisissa kysymyksen kolmannessa kohdassa         miseksi. Tällaisessa säätiössä ei avustusten jaka-
35142: tarkoitetulla tavalla. Säätiökäytäntö ei anna ai-     mista ei ole tarkoitettukaan keskeisimmäksi toi-
35143: hetta muihin toimenpiteisiin.                         mintamuodoksi.
35144:    Kirjallisen kysymyksen neljännessä kohdassa
35145: tiedustellaan, miten hallitus aikoo jatkossa turva-
35146: 
35147: 
35148: 
35149: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
35150: 
35151:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
35152: 
35153: 
35154: 
35155: 
35156: 4
35157: Ministems svar                                              KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
35158: 
35159: 
35160: 
35161: 
35162: Tili riksdagens talman
35163: 
35164: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         grundande får inte beviljas bl.a. om stiftelsens
35165: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         ändamål enligt dess stadgar är att bedriva affårs-
35166: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         verksamhet eller om dess huvudsakliga syfte up-
35167: Mirja Ryynänen /cent undertecknade skriftliga           penbart är att ge stiftaren eller stiftelsens funktio-
35168: spörsmål SS 802/1999 rd:                                närer direkt ekonomisk fördel. Lagen om stiftel-
35169:                                                         ser förutsätter inte att en stiftelse som skall grun-
35170:       Varför har myndigheterna ingen täckan-            das är allmännyttig.
35171:       de information om stiftelsernas verk-                Verksamheten i stiftelsen och dess styrelse
35172:       samhet och förmögenhet samt om de sti-            övervakas först och främst av stiftelsens reviso-
35173:       pendier som dessa delar ut,                       rer. Detta framhävs av det att de krav som gäller
35174:                                                         revisoremas yrkesskicklighet är strängare än de
35175:        är avsikten att myndigheterna i fortsätt-        som gäller andra bokföringsskyldiga i allmän-
35176:        ningen skall registrera ovan nämnda              het. Enligt 12 § 3 mom. lagen om stiftelser skall
35177:        uppgifter som grund för det beslutsfat-          en stiftelse för granskning av räkenskapema och
35178:        tande som gäller stiftelseinstitutionen,         förvaltningen ha minst två revisorer och supple-
35179:        vilka åtgärder har regeringen för avsikt         anter för dem. 1 regel skall minst en revisor och
35180:        att vidtaför att effektivera tillsynen över      dennes suppleant vara godkänd revisor. Med
35181:        allmännyttiga sammanslutningar och               godkänd revisor avses en av handelskamrama el-
35182:        stiftelser och för att förhindra missbruk        ler Centralhandelskammaren auktoriserad GRM-
35183:                                                         eller CGR-revisor.
35184:        samt
35185:                                                            Revisorema skall ta ställning till om stiftel-
35186:        hur har regeringen för avsikt att i fort-        sens verksamhet utövas på behörigt sätt, efter-
35187:        sättningen trygga stiftelseinstitutionens        som de i ett utlåtande, som skall publiceras ut-
35188:        roll som finansiär av allmännyttiga frå-         över bokslutet, skall konstatera bl.a. huruvida
35189:        gor?                                             stiftelsens medel har placerats på behörigt sätt,
35190:                                                         huruvida de arvoden som betalts till medlemmar-
35191: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         na i stiftelsens organ skall anses vara skäliga
35192: föra följande:                                          samt huruvida stiftelsens bokslut och verksam-
35193:                                                         hetsberättelse ger riktiga och tillräckliga upp-
35194: Patent- och registerstyrelsen (nedan PRS) är ett
35195:                                                         gifter om stiftelsens verksamhet.
35196: centralt ämbetsverk som lyder under handels-
35197:                                                            Enligt lagen om stiftelser ( 13 § 1 mom.) skall
35198: och industriministeriet och som har till uppgift
35199:                                                         PRS tillse att stifte1sens förvaltning handhas en-
35200: bl.a. att offentliggöra bokslutshandlingar samt
35201:                                                         ligt lag och stiftelsens stadgar. Tillsynen är lag-
35202: föra ett stiftelseregister och övervaka stiftelser-
35203:                                                         lighetstillsyn i efterskott, viiken i första hand
35204: na. 1 dagens läge ingår över 2 500 stiftelser i stif-
35205:                                                         grundar sig på de bokslutshandlingar som stiftel-
35206: telseregistret. Totalantalet stiftelser ökar årligen
35207:                                                         sen årligen tillställer PRS ( 13 § 2 mom. ), om vil-
35208: med ca femtio. Enligt lagen om stiftelser skall
35209:                                                         ka stiftelsens revisorer har gett det utlåtande som
35210: tillstånd till grundande av en stiftelse meddelas,
35211:                                                         beskrivs ovan. Om det på grund av revisionsbe-
35212: om stiftelsens ändamål är nyttigt. Tillstånd till
35213: 32 200678
35214:                                                                                                             5
35215: KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                          Ministerns svar
35216: 
35217: 
35218: 
35219: rätte1sen eller annars är skä1 tili detta, har PRS        samhet och stipendier som avses i första punkten
35220: rätt att förrätta granskning av stifte1sens konton        i spörsmålet. Det är dock motiverat att sörja för
35221: elier förva1tning och även i övrigt granska stifte1-      att de uppgifter som gälier stiftelserna i tiliräck-
35222: sens verksamhet. 1 praktiken är sådana gransk-            lig grad har statistikförts och står till övriga myn-
35223: ningar exceptionelia. Å andra sidan bör det upp-          digheters förfogande. 1 spörsmålets andra punkt
35224: märksammas att revisionsberätte1serna inte har            frågas det också om avsikten är att myndigheter-
35225: gett PRS skä1 tili dy1ika granskningar. Nästan            na i fortsättningen skali registrera ovan närnnda
35226: utan undantag har det i revisionsberätte1serna på         uppgifter som grund för det beslutsfattande som
35227: ovan anfört sätt konstaterats att stiftelsens verk-       gälier stiftelseinstitutionen. Till denna del är det
35228: samhet har utövats på tillbörligt sätt. Det bör be-       skäl att fåsta uppmärksamhet vid att avsikten är
35229: tonas att GRM- och CGR-revisorerna inte ger dy-           att ett för PRS och skatteförvaltningen gemen-
35230: lika utlåtanden utan att ha satt sig in i stifte1sens     samt företagsdatasystem skali tas i bruk under
35231: verksamhet elier annars utan prövning, eftersom           nästa år. 1 och med det ges varje stiftelse ett sig-
35232: en revisor till följd av ett utlåtande som inte är        num som är gemensamt för PRS och skatteför-
35233: sanningsenligt t.o.m. kan förlora sin auktorise-          valtningen. Detta är ägnat att främja skatteför-
35234: ring och därmed möjligheten att utöva sitt yrke,          valtningens beslutsfattande i fråga om en stiftel-
35235: vid sidan av annat ansvar (38 § revisionslagen).          ses alimännyttighet och samtidigt skattefrihet.
35236:    Bokslutshandlingarna är mera specificerade             PRS och skatteförvaltningen har också diskute-
35237: för stiftelser än för andra bokföringssky1diga, ef-       rat möjligheterna att utveckla annat samarbete.
35238: tersom lagen förutsätter att inte bara resultaträk-          1 tredje punkten i riksdagsledamot Ryynänens
35239: ningen och balansräkningen jämte bilagor utan             skriftliga spörsmål frågas det vilka åtgärder re-
35240: även specifikationerna tili balansräkningen tili-         geringen har för avsikt att vidta för att effektive-
35241: stälis PRS (13 § 2 mom. lagen om stiftelser). Av          ra tillsynen över alimännyttiga sammanslutning-
35242: dessa skali stiftelsens förmögenhetsposter för-           ar och stiftelser och förhindra missbruk. 1 ingres-
35243: tecknas i detalj i specifikationerna i enlighet med       sen till spörsmålet hänvisas tili en skrivelse som
35244: 5 kap. 1 § bokföringsförordningen. Dessa speci-           publicerades i Savon Sanomat 31.10.1999 och i
35245: fikationer är inte offentliga, men de står till PRS       viiken det bl.a. konstateras att "i något skede av-
35246: förfogande.                                               vecklas stiftelsen och de kriminella pengarna,
35247:    Utgående från vad som anförs ovan måste det            som t.ex. har p1acerats på börsen, returneras via
35248: anses att - tvärtemot vad som sägs i spörsmå-             stiftelsen till den ursprungliga placeraren". Han-
35249: lets första punkt- myndigheterna, dvs. PRS, har           dels- och industriministeriet och PRS har inte
35250: information om stiftelsernas förmögenhet. Dess-           kännedom om något sådant fall. För att en stiftel-
35251: utom kan det konstateras att PRS också har infor-         se skali få upphöra krävs tillstånd av PRS. Det är
35252: mation om stifte1sernas verksamhet under räken-           möjligt att få tillstånd t.ex. när stifte1sens mede1
35253: skapsperioden, eftersom det av en verksamhets-            har tagit slut eller, om stiftelsen har grundats un-
35254: berättelse som hör till ett bokslut, med stöd av          der vissa förutsättningar och dessa förutsättning-
35255: 11 § 5 mom. lagen om stiftelser, skali framgå på          ar inte längre finns (18 § lagen om stiftelser).
35256: vilket sätt stiftelsen har verkat för att uppfylla sitt   Med tanke på en situation där en stiftelse upphör
35257: ändamå1 under räkenskapsperioden. 1 detta ingår           med sin verksamhet finns det i alimänhet i stiftel-
35258: också information om de stipendier som stiftel-           sens stadgar bestämme1ser om att med1en en1igt
35259: sen har delat ut. Denna information - liksom              styrelsens beslut överlåts för ett ändamål som
35260: också resten av verksamhetsberättelsen - gran-            stämmer överens med stifte1sen elier också
35261: skas av stiftelsens revisor, som också i sin revi-        närnns i stadgarna den part på viiken medlen
35262: sionsberättelse skali ge ett utlåtande om hur rik-        övergår. 1 praktiken innebär detta i alimänhet att
35263: tig verksamhetsberättelsen är.                            med1en överlåts på en förening som idkar mot-
35264:    PRS har således, i egenskap av myndighet, den          svarande verksamhet eller på en utnärnnd kom-
35265: information om stiftelsernas förmögenhet, verk-
35266: 
35267: 
35268: 6
35269: Ministems svar                                             KK 802/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
35270: 
35271: 
35272: mun för att användas för verksamhet som stäm-          bekämpningen av penningtvätt såvä1 inom stiftel-
35273: mer överens med stiftelsens ändamål.                   ser som också inom andra bokföringsskyldiga på
35274:    1 fråga om bekämpningen av penningtvätt             det sätt som avses i tredje punkten i spörsmålet.
35275: skall det konstateras att denna fråga är allmän        Praxis i fråga om stiftelser ger inte anledning till
35276: och ingenting som i sig sammanhänger med stif-         några andra åtgärder.
35277: telser. lnom Europeiska unionen bereds följaktli-         1 den fjärde punkten i det skriftliga spörsmålet
35278: gen som bäst ett projekt för ändring av det s.k.       frågas det hur regeringen har för avsikt att i fort-
35279: penningtvättdirektivet (91/308/EEG), som bl.a.         sättningen trygga stiftelseinstitutionens roll som
35280: ställer skyldigheter för revisorema att till till-     finansiär av allmännyttiga frågor. 1 fråga om det-
35281: synsmyndighetema rapportera om misstankar              ta kan det konstateras att gällande författningar
35282: gällande penningtvätt. 1 Finland skall rapporte-       möjliggör grundandet av en stiftelse med ett rela-
35283: ringsskyldigheten gälla såväl stiftelser som andra     tivt litet kapital. Med stöd av l § stiftelseförord-
35284: bokföringsskyldiga. Statsrådets ståndpunkt är att      ningen skall värdet av den egendom som en stif-
35285: ändringen av direktivet är motiverad, dvs. att re-     telse skall få vara minst 150 000 mark när stiftel-
35286: visorema bör ges en skyldighet att anmäla sina         sen grundas. Det är klart att ett sådant kapital inte
35287: misstankar om penningtvätt. En skrivelse av            möjliggör en särskilt omfattande understödsverk-
35288: statsrådet i denna sak ( daterad 18.11.1999) be-       samhet. Å andra sidan är det skäl att fasta upp-
35289: handlas som bäst av riksdagen. Riksdagens kom-         märksamhet vid att stiftelsen vid traditions- och
35290: mande ställningstagande till revisoremas ställ-        hembygdsverksamhet används som ett instru-
35291: ning vid bekämpningen av penningtvätt innehål-         ment t.ex. för att bevara och upprätthålla en mu-
35292: ler således också ett ställningstagande till tillsy-   seibyggnad. I en sådan stiftelse är utdelningen av
35293: nen över stiftelserna.                                 understöd inte avsedd att vara stiftelsens vikti-
35294:     En ändring av penningtvättdirektivet på det        gaste verksamhetsform.
35295:  sätt som beskrivs ovan är ägnad att effektivera
35296: 
35297: 
35298: 
35299: Helsingfors den 15 december 1999
35300: 
35301:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
35302: 
35303: 
35304: 
35305: 
35306:                                                                                                           7
35307:                             J
35308:                            J
35309:                           J
35310:                          J
35311:                         J
35312:                        J
35313:                       J
35314:                      J
35315:                     J
35316:                    J
35317:                   J
35318:                  J
35319:                 J
35320:                J
35321:            J
35322:            J
35323:        J
35324:        J
35325:       J
35326:      J
35327:     J
35328:    J
35329:   J
35330:  J
35331: J
35332:                                                               KK 803/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
35333: 
35334: 
35335: 
35336: 
35337:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 803/1999 vp
35338: 
35339:                                               Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirto
35340: 
35341: 
35342: 
35343: 
35344: Eduskunnan puhemiehelle
35345: 
35346: Vuoden ajan on suunniteltu eläinlääketieteelli-        elintarvikevirastoon, lääkelaitokseen, kansanter-
35347: sen tiedekunnan siirtoa Viikkiin lähelle maa- ja       veyslaitokseen, erilaisiin muihin järjestöihin ja
35348: metsätaloustieteellistä tiedekuntaa ja uutta           seuroihin sekä luonnollisesti Helsingin yliopis-
35349: biokeskus ta. Asian eteneminen on odottanut vain       ton muihin tiedekuntiin ja laitoksiin. EU-arvioin-
35350: valtioneuvoston päätöstä. Nykyiset eläinlääke-         tiryhmä on kiittänyt eläinlääketieteellisen tiede-
35351: tieteellisen tiedekunnan tilat Hämeentiellä ovat       kunnan laadukasta opetusta ja esittänyt, että
35352: ahtaat ja huonokuntoiset, ja niissä tarvitaan pe-      eläinlääketieteellisen asiantuntemuksen ja tutki-
35353: rusteellista remonttia tai sitten kokonaan uusia       muksen suhteellisen vähäiset voimavarat tulisi
35354: tiloja.                                                jatkossakin keskittää yhteen paikkaan. Eläinlää-
35355:     Nyt julkisuudessa on taas kerran esitetty eläin-   kintä on paljon muutakin kuin suoranaisesti
35356: lääketieteellisen tiedekunnan siirtoa Kuopioon         eläinten parissa tehtävää työtä. Tulevaisuudessa
35357: lähinnä aluepoliittisin perustein. On arveltu, että    korostuu ennen kaikkea elintarviketurvallisuu-
35358: uusiin rakennuksiin olisi mahdollista saada EU:n       den asiantuntijuus, johon Viikissä olisi parhaat
35359: rakennerahaston tukea ja näin säästää valtion me-      mahdolliset valmiudet. Helsingin Viikki on maa-
35360: noja. Ensimmäisen kerran tiedekunnan siirto on         ja metsätieteen sekä biotieteen tyyssijana erin-
35361: ollut esillä jo 25 vuotta sitten, ja muutama muu-      omainen paikka eläinlääketieteen opiskelulle ja
35362: kin työryhmä on myöhemmin ehdottanut samaa.            perusteltavissa nimenomaan tiedepoliittisin, ei
35363: Jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta tekee vahin-        aluepoliittisin perustein.
35364: koa eläinlääketieteen arvokkaalle opetus- ja tut-
35365: kimustyölle. Nykyinen henkilökunta ei aio siir-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35366: tyä mahdollisen tiedekunnan siirron yhteydessä         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35367: automaattisesti Kuopioon.                              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35368:     Eläinlääketieteellinen tiedekunta ei ole vain      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35369: yksinäinen saareke opetuksen, tutkimuksen ja
35370: asiantuntijatehtävien kentässä. Tiedekunnalla on             Millä perusteella eläinlääketieteellisen
35371: jatkuvat yhteydet moniin pääkaupunkiseudulla                 tiedekunnan siirto on nostettu uudelleen
35372: toimiviin instituutioihin, kuten Eläinlääkintä- ja           esille ja
35373: elintarvikelaitokseen (EELA) sekä lisäksi mm.
35374:                                                              mikä on valtioneuvoston kanta asiassa?
35375: 
35376: 
35377: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
35378: 
35379:     Sari Sarkomaa /kok
35380: 
35381:                                                                                                 Versio 2.0
35382: KK 803/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok                                                 Ministerin vastaus
35383: 
35384: 
35385: 
35386: 
35387: Eduskunnan puhemiehelle
35388: 
35389: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     nä, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan mah-
35390: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      dollista siirtymistä Viikkiin selvitellään. Yliopis-
35391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    to on toimittanut opetusministeriölle alustavat
35392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarko-   suunnitelmansa hankkeesta.
35393: maan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Eläinlääketieteellisen sijaintipaikkaan liittyen
35394: KK 803/1999 vp:                                    julkisuudessa on noussut esiin näkemys, että si-
35395:                                                    jaintikysymystä olisi tarkoituksenmukaista tar-
35396:       Millä perusteella eläinlääketieteellisen     kastella tässä yhteydessä laajemminkin. Myös
35397:       tiedekunnan siirto on nostettu uudelleen     Kuopion yliopisto on äskettäin toimittanut ope-
35398:       esille ja                                    tusministeriölle suunnitelmansa eläinlääketie-
35399:                                                    teellisen tiedekunnan siirtämisestä Kuopion yli-
35400:       mikä on valtioneuvoston kanta asiassa?       opiston yhteyteen.
35401: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Opetusministeriö tekee oman vertailunsa esi-
35402: ti seuraavaa:                                      tyksistä ja päättää sen jälkeen, miten se aikoo
35403:                                                    asiassa edetä. Ratkaisut asiassa pyritään teke-
35404: Opetusministeriön ja Helsingin yliopiston väli-    mään mahdollisimman nopeasti.
35405: sissä tulosneuvotteluissa sovittiin viime kevää-
35406: 
35407: 
35408: 
35409: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
35410: 
35411:     Opetusministeri Maija Rask
35412: 
35413: 
35414: 
35415: 
35416: 2
35417: Ministems svar                                           KK 803/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
35418: 
35419: 
35420: 
35421: 
35422: Tili riksdagens talman
35423: 
35424: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    senaste vår överens om att en eventuell flyttning
35425: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    av veterinärmedicinska fakulteten till Vik skall
35426: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sari   utredas. Universitet har sänt undervisningsmini-
35427: Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörs-     steriet preliminära planer angående projektet.
35428: mål SS 803/1999 rd:                                   Placeringen av veterinärmedicinska fakulte-
35429:                                                    ten har i offentligheten setts som en fråga som det
35430:       På viiken grund har en flyttning av vete-    i detta sammanhang vore ändamålsenligt att
35431:       rinärmedicinskafakulteten tagits upp på      granska i ett bredare perspektiv. Även Kuopio
35432:       nytt och                                     universitet har nyligen sänt undervisningsmini-
35433:                                                    steriet en flyttningsplan. Den går ut på att veteri-
35434:       viiken är statsrådets ståndpunkt i frå-      närmedicinska fakulteten flyttas i anslutning till
35435:       gan?                                         Kuopio universitet.
35436: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Undervisningsministeriet gör sin egen jämfö-
35437:                                                    relse av framställningama och beslutar därefter
35438: föra följande:
35439:                                                    hur man avser gå vidare i frågan. Meningen är att
35440: I resultatförhandlingama mellan undervisnings-     avgörandena träffas så snabbt som möjligt.
35441: ministeriet och Helsingfors universitet kom man
35442: 
35443: 
35444: 
35445: Helsingfors den 9 december 1999
35446: 
35447:     Undervisningsminister Maija Rask
35448: 
35449: 
35450: 
35451: 
35452:                                                                                                      3
35453:                                                               KK 804/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
35454: 
35455: 
35456: 
35457: 
35458:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 804/1999 vp
35459: 
35460:                                               Apteekkien työvoimapula
35461: 
35462: 
35463: 
35464: 
35465: Eduskunnan puhemiehelle
35466: 
35467: Puute työntekijöistä on viime vuodesta lähtien le-     paiden käyttö on näin ollen tavallista suurempaa.
35468: vinnyt yhä useammille aloille. Tästä kertoo se-        Tätä ei ole kuitenkaan otettu huomioon yliopisto-
35469: kin, että Helsingin työvoimatoimistoon ilmoitet-       jen sisäänotoissa, samoin kuin ei sitäkään, että
35470: tiin elokuussa 4 613 avointa työpaikkaa, noin          farmaseuttien koulutus piteni muutama vuosi sit-
35471: 2 000 enemmän kuin viime vuonna samaan ai-             ten puolella vuodella.
35472: kaan.                                                     Kansalaisille apteekkipalvelut ja niiden hyvä
35473:     Apteekkeja on uhkaamassa pula farmaseutti-         laatu ovat elintärkeitä. Apteekkien asiakkaat ovat
35474: sesta ammattihenkilöstöstä. Jo nyt apteekeilla on      riippuvaisia niin henkilökunnan osaamisesta ja
35475: vaikeuksia saada henkilökuntaa, ja myös vakitui-       ammattitaidosta kuin apteekkien joustavista pal-
35476: sia työpaikkoja jää jatkuvasti täyttämättä. Tilan-     veluista ja aukioloajoistakin.
35477: ne on pahentunut vuosi vuodelta ja pahenee edel-
35478: leen. Muutaman vuoden sisällä eläkkeelle jää lä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35479: hes viidesosa apteekkien työvoimasta, yli 500          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35480: farmaseuttia.                                          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35481:     Apteekkiala on kasvanut tasaisesti koko 1990-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35482: luvun ajan, ja henkilöstön määrä on kasvanut
35483: noin 15 prosenttia. Myös määräaikaisten työnte-              Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä ap-
35484: kijöiden tarve on suuri, koska esimerkiksi farma-            teekkien farmaseuttisen henkilökunnan
35485: seutit ovat yli 95-prosenttisesti naisia ja perheva-         riittävyyden turvaamiseksi?
35486: 
35487: 
35488: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
35489: 
35490:     Sari Sarkomaa /kok
35491: 
35492: 
35493: 
35494: 
35495:                                                                                                 Versio 2.0
35496: KK 804/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok                                                    Ministerin vastaus
35497: 
35498: 
35499: 
35500: 
35501: Eduskunnan puhemiehelle
35502: 
35503: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         päivänä apteekkien farmaseuttityövoiman riittä-
35504: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           mättömyyteenä. Suomen Apteekkariliiton anta-
35505: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        mien tietojen mukaan farmaseuteista on tällä het-
35506: le jäsenelle kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok         kellä eniten puutetta Turun ja Porin ympäristös-
35507: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 sä.
35508: 804/1999 vp:                                                Akavan työministeriön tilastoihin pohjaavien
35509:                                                         tietojen perusteella lokakuussa 1999 oli 112 työ-
35510:        Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä ap-         töntä farmaseuttityönhakijaa. Tämän vuosikym-
35511:        teekkien farmaseuttisen henkilökunnan           menen aikana työttömien farmaseuttityönhaki-
35512:        riittävyyden turvaamiseksi?                     joiden määrä oli suurimmillaan 170 vuonna
35513:                                                         1999.
35514: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                 Ikään perustuva eläkkeelle poistuma kasvaa
35515: seuraavaa:                                              apteekkien osalta ensi vuosituhannen alussa
35516: Farmasian koulutustarvetta ja koulutuksen kehit-        nousten jyrkästi arviolta vuodesta 2003 alkaen
35517: tämistarpeita on arvioitu lääkehuollon koulutus-       jolloin poistuma apteekeista on noin 80-1 O<)
35518: ja työvoimatoimikunnan toimesta (Komitean-              farmaseuttia vuodessa.
35519: mietintö 1992:49) ja sosiaali- ja terveysministe-           Farmaseutteja valmistuu vuodessa (vuosi
35520: riön Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-           1996 poikkeusvuosi) keskimäärin 265. Opetus-
35521: vottelukunnan Farmasian määräaikaisen jaoksen          ministeriö on tulevaan eläkepoistumaan varautu-
35522: toimesta vuosina 1996--1997. Farmaseuttisen            miseksi sopinut Kuopion yliopiston kanssa kaut-
35523: henkilökunnan, proviisoreiden ja farmaseuttien         ta 1998-2001, että yliopisto lisää koulutuksen
35524: tutkintotavoitteiden mitoituksessa on otettu huo-      vuotuista aloituspaikkamäärää 15 aloituspaikalla
35525: mioon toimikunnan ja jaoksen ehdotukset koulu-         vuosina 1999-2001. Myös Helsingin yliopisto
35526: tusmääristä ja kehittämistarpeista. Pääosa farma-      on lisännyt koulutuksen aloituspaikkoja. Opetus-
35527: seuteista ja proviisoreista työskentelee apteekeis-    ministeriö on lisäksi 24.11.1999 päiväämällään
35528: sa.                                                    kirjeellä pyytänyt yliopistoilta kannanottoja sii-
35529:     Uusi asetus farmasian tutkinnoista tuli voi-       tä, millaisin järjestelyin ajankohtaiseen, noin 100
35530: maan 1.8.1994. Asetuksella säädettiin farma-           farmaseutin koulutustarpeeseen olisi tarkoituk-
35531: seutin tutkinto alemmaksi korkeakoulututkin-           senmukaisinta vastata ja millaisia kustannuksia
35532: noksi, jonka pituus on kolme vuotta. Aiemmin           järjestämisestä aiheutuisi. Yliopistojen kannan-
35533: tutkinto oli opistoasteen tutkinto, jonka pituus oli   otot on pyydetty joulukuun puoliväliin mennes-
35534: kaksi ja puoli vuotta. Koulutuksen pidentymisen        sä. Asiasta on tarkoitus päättää huhtikuussa 2000
35535: myötä vuonna 1996 valmistui keskimäärin sata           vuosia 2001-2003 koskevissa tulossopimusneu-
35536: farmaseuttia vähemmän kuin muutoin valmis-             votteluissa, joissa sovitaan myös farmaseuttikou-
35537: tuu. Yleisesti hyvän työllisyyskehityksen ohella       lutuksen tutkintotavoitteista koko tälle kaudelle.
35538: tämä koulutusmäärän tilapäinen lasku näkyy tänä
35539: 
35540: 
35541: 
35542: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
35543: 
35544:     Opetusministeri Maija Rask
35545: 2
35546: Ministerns svar                                            KK 804/1999 vp- Sari Sarkomaa /kok
35547: 
35548: 
35549: 
35550: 
35551: Tili riksdagens talman
35552: 
35553: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    minskning av utbildningsvolymen i dag som en
35554: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     brist på farmaceutisk arbetskraft vid apoteken.
35555: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sari    Enligt uppgifter av Finlands Apotekareförbund
35556: Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga spörs-      finns den största bristen på farmaceuter för till-
35557: mål SS 804/1999 rd:                                 fållet i Åbo- och Björneborgstrakten.
35558:                                                         Enligt uppgifter från Akava på basis av arbets-
35559:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta        ministeriets statistik fanns det i oktober
35560:       för att trygga tillgången på farmaceu-         1999 112 arbetslösa farmaceuter som sökte ar-
35561:       tisk personai på apoteken?                    bete. Under detta årtionde var antalet arbetslösa
35562:                                                     farmaceuter som sökte arbete när det var som
35563: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     störst 170 år 1999.
35564: föra följande:                                          Antalet personer som avgår med åldersbun-
35565: Behovet av farmaceutisk utbildning och behovet      den pension ökar för apotekens del i början på
35566: att utveckla utbildningen har bedömts av koru-      nästa årtusende och stiger enligt beräkningar
35567: missioneo för utbildning och arbetskraft inom lä-   brant från 2003, då apoteken kommer att ha en
35568: kemedelsförsörjningen       (Kommittebetänkande     avgång på ca 80-100 farmaceuter per år.
35569: 1992:49) och den tidsbundna farmaceutiska sek-          Det utexamineras årligen ( 1996 ett undantag) i
35570: tionen vid social- och hälsovårdsministeriets De-   genomsnitt 265 farmaceuter. Med hänsyn till den
35571: legation för yrkesutbildade personer inom hälso-    kommande pensionsavgången har undervisnings-
35572: och sjukvården 1996-1997. Vid dimensione-           ministeriet avtalat med Kuopio universitet för
35573: ringen av examensmålen för den farmaceutiska        åren 1998-2001 om att universitetet utökar det
35574: personalen, provisorer och farmaceuter har man      årliga antalet nybörjarplatser i farmaceututbild-
35575: beaktat kommittens och sektionens förslag be-       ningen med 15 nybörjarplatser åren 1999-2001.
35576: träffande utbildningsvolymer och utvecklingsbe-     Också Helsingfors universitet har ökat antalet
35577: hov. Merparten av alla farmaceuter och proviso-     nybörjarplatser för utbildningen. Vidare har un-
35578: rer arbetar på apotek.                              dervisningsministeriet i ett brev den 24 novem-
35579:    En ny förordning om farmaceutiska examina        ber 1999 bett universiteten ta ställning till vilka
35580: trädde i kraft den 1 augusti 1994. Genom förord-    arrangemang som är mest ändamålsenliga när det
35581: ningen fastställdes att farmaceutexamen är en       gäller att tillgodose det aktuella behovet att utbil-
35582: lägre högskoleexamen och att den omfattar tre år.   da ca 100 farmaceuter och vilka kostnader ar-
35583: Tidigare var denna examen en examen på insti-       rangemangen föranleder. Ståndpunkterna har in-
35584: tutnivå och omfattade två och ett halvt år. I och   begärts till mitten av december. Det är meningen
35585: med att utbildningen förlängdes utexaminerades      att beslut i ärendet skall fattas i april 2000 i resul-
35586:  1996 i genomsnitt hundra farmaceuter mindre än     tatförhandlingarna gällande åren 2001-2003, då
35587: annars. Jämsides med den allmänt goda syssel-       man också kommer överens om examensmålen
35588: sättningsutvecklingen syns denna tillfålliga        för farmaceututbildningen för hela denna period.
35589: 
35590: 
35591: 
35592: Helsingfors den 13 december 1999
35593: 
35594:     Undervisningsminister Maija Rask
35595:                                                                                                          3
35596:                                                                KK 805/1999 vp- Matti Saarinen /sd
35597: 
35598: 
35599: 
35600: 
35601:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 805/1999 vp
35602: 
35603:                                               Henkilöliikenneyhteyden puuttuminen                  rata-
35604:                                               osuudella Karjaa-Hyvinkää
35605: 
35606: 
35607: 
35608: 
35609: Eduskunnan puhemiehelle
35610: 
35611: Läntisen Uudenmaan asukasmäärä on viime                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35612: aikoina kasvanut ja elinkeinoelämä vilkastunut.        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35613: Myös rataosuus Hanko-Hyvinkää on peruskor-             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35614: jattu ajanmukaiseen kuntoon.                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35615:    Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän kan-
35616: nalta on puutteeksi koettu henkilöliikenneyhtey-             Onko hallitus tietoinen vallitsevasta ti-
35617: den puuttuminen rataosuudella Karjaa-Lohja-                  lanteesta ja
35618: Vihti-Hyvinkää. Julkiset kulkuyhteydet ovat
35619: välillä lähes olemattomat.                                   mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35620:    Järkevää ja tarpeellista olisi aloittaa uudelleen         tyä henkilöliikenteen aloittamiseksi uu-
35621: aikoinaan lakkautettu henkilöliikenne Karjaanja              delleen rataosuudella Karjaa-Hyvin-
35622: Hyvinkään välisellä rataosuudella.                           kää?
35623: 
35624: 
35625: 
35626: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
35627: 
35628:     Matti Saarinen /sd
35629: 
35630: 
35631: 
35632: 
35633:                                                                                                 Versio 2.0
35634: KK 805/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                    Ministerin vastaus
35635: 
35636: 
35637: 
35638: 
35639: Eduskunnan puhemiehelle
35640: 
35641: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lut kysyntää, ja liikenne on vuosien kuluessa jou-
35642: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         duttu lakkauttamaan kannattamattomana. Pää-
35643: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       matkustajavirrat alueilta kulkevat läheisiin kun-
35644: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-       takeskuksiin ja Helsinkiin, joten poikittaisliiken-
35645: risen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nevirrat ovat olleet vähäisiä. Näin ollen läänin-
35646: KK 805/1999 vp:                                       hallitus kyseenalaistaa junaliikenteen uudelleen
35647:                                                       aloittamisen.
35648:        Onko hallitus tietoinen vallitsevasta ti-          Myös VR:n arvion mukaan Karjaan ja Hyvin-
35649:        lanteesta ja                                   kään välisen henkilöjunaliikenteen aloittamisel-
35650:                                                       le ei ole riittäviä matkustajamääriä poikittaisliik-
35651:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      kumistarpeen vähäisyyden takia. Kaukoliiken-
35652:        tyä henkilöliikenteen aloittamiseksi uu-       teeseen liittyvää liityntäliikennettä voisi tosin
35653:        delleen rataosuudella Karjaa-Hyvin-            syntyä Hyvinkäälle, jossa olisi vaihto lähiju-
35654:        kää?                                           naan, ja toinen vaihto olisi Riihimäellä. Karjaal-
35655: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         la puolestaan syntyisi yhteys Turun suuntaan.
35656: ti seuraavaa:                                         Matkustajia ei kuitenkaan VR:n mukaan toden-
35657:                                                       näköisesti olisi kovin monta päivittäin.
35658: Karjaan ja Hyvinkään välistä henkilöjunaliiken-           Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon
35659: nettä ryhdyttiin supistamaan vähäisen matkusta-       myös, että Karjaan ja Hyvinkään välinen rataosa
35660: jamääränjohdosta 1970- ja 1980-luvun vaihtees-        on yksiraiteista rataa, jossa kohtauspaikkoja on
35661: sa. Aluksi 1980-luvun alussa osa junavuoroista        harvassa. Rataosalla kulkee VR:n mukaan neljä
35662: korvattiin kahdella linja-autolla ajettavalla vuo-    tavarajunaparia päivittäin, ja ilman suurehkoja
35663: roparilla ja myöhemmin junavuorojen lakattua          turvalaitemuutoksia ei rataosalle ole mahdollista
35664: vuonna 1983 kokonaan liikennettä hoidettiin nel-      lisätä liikennettä kovinkaan tiheäksi. Lisäksi ny-
35665: jällä vuoroparilla viitenä päivänä viikossa. Lii-     kyiset radan varrella olevat seisakkeet eivät ole
35666: kennettä hoidettiin kyseisellä tavalla muutaman       Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan sijoittu-
35667: vuoden ajan ja matkustajamäärien pienennyttyä         neet Nummelaa lukuun ottamatta erityisen hyvin
35668:  1990-luvun alkuun mennessä jäljellä oli enää         henkilöliikenteen kannalta.
35669: kaksi linja-autolla ajettavaa vuoroparia.                 Edellä mainitun perusteella liikenneministe-
35670:    Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan lii-         riön näkemys on, että Karjaan ja Hyvinkään vä-
35671: kenteen kysyntä on ollut niin heikkoa, että jäljel-   lillä ei ole edellytyksiä henkilöjunaliikenteen uu-
35672: lä on enää Karjaa-Siippoo-vuoropari, jota aje-        delleen aloittamiselle. Alueen matkustustarpeet
35673: taan koulupäivinä. Hyvinkääitä Rajamäelle linja-      pystytään tarkoituksenmukaisimmin tyydyttä-
35674: autoliikennettä on runsaasti, ja samoin välillä       mään nykyisillä linja-autoyhteyksillä sekä niitä
35675: Hanko-Karjaa-Lohja tarjontaa on vielä run-            kehittämällä.
35676: saasti. Mutta välillä Lohja-Rajamäki ei ole ol-
35677: 
35678: 
35679: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
35680: 
35681:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35682: 2
35683: Ministems svar                                                  KK 805/1999 vp- Matti Saarinen /sd
35684: 
35685: 
35686: 
35687: 
35688: Tili riksdagens talman
35689: 
35690: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         den varit olönsam. De huvudsakliga passagerar-
35691: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         strömmama från nämnda områden riktar sig till
35692: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       de närmaste kommuncentra och Helsingfors, var-
35693: ti Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål      vid den tvärsgående trafiken har varit liten. Så-
35694: SS 805/1999 rd:                                        lunda ifrågasätter länsstyrelsen en återupptag-
35695:                                                        ning av tågtrafiken.
35696:        Å.r regeringen medveten om den rådan-               Också enligt VR:s bedömning är passagerar-
35697:        de situationen och                              underlaget för litet för persontågstrafik på sträck-
35698:                                                        an Karis-Hyvinge på grund av det ringa beho-
35699:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           vet av tvärsgående trafik. Däremot kunde det vis-
35700:        för att på nytt inleda persontrajiken på        serligen uppstå förbindelsetrafik tili Hyvinge i
35701:        banavsnittet Karis-Hyvinge?                     anslutning till fjärrtrafiken. Detta skulle innebä-
35702: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ra tågbyte till lokaltåg i Hyvinge och ett andra
35703: föra följande:                                         tågbyte i Riihimäki. Karis i sin tur har förbindel-
35704:                                                        se åt Åbo-hållet. Enligt VR skulle antalet passa-
35705: Vid övergången mellan 1970- och 1980-talet bör-        gerare troligtvis inte vara särskilt många per dag.
35706: jade man skära ned persontågstrafiken på banav-            1 detta sammanhang är det också skäl att beak-
35707: snittet mellan Karis och Hyvinge på grund av det       ta att banavsnittet mellan Karis och Hyvinge be-
35708: låga antalet passagerare. 1 början av 1980-talet       står av en enkelspårig tågbana och att de ställen
35709: ersattes en del av tågturema först med två buss-       där tågen kan mötas är få. Banavsnittet trafikeras
35710: turer i vardera riktningen. Senare när tågturema       enligt VR dagligen av fyra godstågspar och utan
35711: 1983 he1t drogs in sköttes trafiken med fyra buss-     relativt omfattande ändringar av säkerhetsanord-
35712: turer i vardera riktningen fem dagar i veckan.         ningama är det inte möjligt att öka trafiken i nå-
35713: Trafiken sköttes på detta sätt i ett par års tid och   gon större utsträckning. Enligt länsstyrelsen i
35714: när passagerarmängden ytterligare minskat vid          Södra Finlands Iän är de nuvarande hållplatsema
35715: ingången av 1990-talet minskades antalet busstu-       längs hanan dessutom inte speciellt väl placera-
35716: rer till två per dag.                                  de med tanke på persontrafiken, med undantag av
35717:    Enligt länsstyrelsen i Södra Finlands Iän har       Nummela.
35718: efterfrågan på trafik på nämnda sträcka varit så           Med stöd av vad som anförts ovan är trafikmi-
35719: liten att numera återstår endast bussturen Karis-      nisteriet av den åsikten att det inte finns förutsätt-
35720: Siippoo, som körs skoldagar. Busstrafiken mel-         ningar att på nytt inleda persontågstrafik på ban-
35721: lan Hyvinge och Rajamäki är livlig och på sträck-      avsnittet Karis-Hyvinge. Resebehoven på om-
35722: an Hangö-Karis-Lojo är utbudet också ännu              rådet kan på ett mer ändamålsenligt sätt tillgodo-
35723: stort. På sträckan Lojo-Rajamäki har efterfrå-         ses med nuvarande bussförbindelser och genom
35724: gan däremot varit liten och under årens lopp har       utveckling av dessa.
35725: man varit tvungen att lägga ned trafiken för att
35726: 
35727: 
35728: 
35729: Helsingfors den 15 december 1999
35730: 
35731:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
35732:                                                                                                            3
35733:                                                               KK 806/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
35734: 
35735: 
35736: 
35737: 
35738:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 806/1999 vp
35739: 
35740:                                                Yksityisteiden ylläpitäjien arvonlisäverokoh-
35741:                                                telu
35742: 
35743: 
35744: 
35745: 
35746: Eduskunnan puhemiehelle
35747: 
35748: Nykyisen lainsäädännön mukaan arvonlisäveron            muut vastaavat yhteisöt kuntien ja kuntayhty-
35749: palautusjärjestelmässä ovat mukana vain kunnat          mien kanssa samanlaisen arvonlisäverokohtelun
35750: ja kuntayhtymät Kuitenkin myös monet muut ta-           piiriin.
35751: hot, esimerkiksi yksityisteitä ylläpitävät tiekun-
35752: nat, tekevät tien ylläpitoon tarvittavia hankintoja     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35753: ja investointeja aivan vastaavasti kuin kunnat          sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35754: saamatta takaisin maksamiaan arvonlisäveroja.           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35755:    Sen sijaan, että valtio tukisi yksityisteiden yl-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35756: läpitoa, seuraa edellä kuvatusta verotuskäytän-
35757: nöstä se, että rahavirta onkin yksityisteiden yllä-           Mitä hallitus aikoo tehdä yksityisteiden
35758: pitäjiltä valtiolle päin. Mielestäni olisi asiallista         ylläpitäjien oikeudenmukaisen arvon-
35759: saattaa myös yksityisteitä ylläpitävät tiekunnat ja           lisäverokohtelun toteuttamiseksi?
35760: 
35761: 
35762: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
35763: 
35764:     Pertti Hemmilä /kok
35765: 
35766: 
35767: 
35768: 
35769:                                                                                                  Versio 2.0
35770: KK 806/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                  Ministerin vastaus
35771: 
35772: 
35773: 
35774: 
35775: Eduskunnan puhemiehelle
35776: 
35777: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       erillislain (79/ 1994) mukaisesti. Palautusoikeu-
35778: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         den seurauksena ostettujen hyödykkeiden hin-
35779: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taan sisältyvä vero ei muodostu hankintahetkellä
35780: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-      kunnalle kustannukseksi, joten se ei vaikuta han-
35781: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kintamuodon valintaan. Takaisinperintäjärjestel-
35782: sen KK 806/1999 vp:                                   män kautta verotonta toimintaa varten tehtyihin
35783:                                                       hankintoihin sisältyvät verot muodostuvat kui-
35784:        Mitä hallitus aikoo tehdä yksityisteiden       tenkin lopulta kunnille kustannukseksi.
35785:        ylläpitäjien oikeudenmukaisen arvon-               Jos tarkastellaan pelkästään tienpidosta vas-
35786:        lisäverokohtelun toteuttamiseksi?              taavalle viranomaiselle aiheutuvia välittömiä
35787:                                                       kustannuksia vaikuttaa siltä, että yksityisten tie-
35788: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuntien arvonlisäverokohtelu ei ole neutraalia
35789: ti seuraavaa:                                         suhteessa kuntien toiminnan arvonlisäverotuk-
35790: Verotuskäytännössä yksityistien ylläpitoon vel-       seen. Palautusoikeuden seurauksena arvonlisäve-
35791: vollisten tiekuntien ei ole katsottu harjoittavan     ro ei nimittäin muodostu kunnalliselle viran-
35792: arvonlisäverolaissa (1501/1993) tarkoitettua ve-      omaiselle välittömäksi kustannukseksi. Arvon-
35793: rollista liiketoimintaa. Tiekunnat rinnastetaan si-   lisävero rasittaa kuitenkin takaisinperintäjärjes-
35794: ten arvonlisäverotuksessa lopulliseen kulutta-        telmän kautta välillisesti tienpidosta vastaavan
35795: jaan. Niillä ei ole arvonlisäverotuksen yleisten      kunnan taloutta. Kuntien ei siten voida katsoa
35796: periaatteiden mukaisesti oikeutta vähentää tai        olevan tienpitäjinä arvonlisäverotuksellisesti pa-
35797: saada palautuksena tien rakentamista ja ylläpitoa     remmassa asemassa kuin yksityisten tiekuntien.
35798: varten tekemiinsä hankintoihin sisältyviä arvon-          Lisäksi on huomattava, että Suomessa sovel-
35799: lisäveroja.                                           lettavan arvonlisäveropohjan laajuus on määri-
35800:    Myöskään kuntien tai kuntayhtymien harjoit-        telty Suomea sitovasti neuvoston kuudennessa
35801: tamaa yleisten teiden rakentamista ja ylläpitoa ei    arvonlisäverodirektiivissä (77 /388/ETY). Suomi
35802: pidetä arvonlisäverollisena liiketoimintana. Kun-     ei voi siten kansallisin päätöksin supistaa direk-
35803: tien harjoittamaan verottomaan toimintaan sovel-      tiivin mukaista veropohjaa. Yksityisten tiekun-
35804: letaan arvonlisäverotuksessa erityistä palautus-      tien ja kuntien harjoittaman tienpidon osalta
35805: ja takaisinperintäjärjestelmää. Valtio palauttaa      omaksuttu arvonlisäverolain tulkintakäytäntö ei
35806: kunnille ja kuntayhtymille arvonlisäverolain          poikkea direktiivin sääntelystä eikä sen nykyi-
35807: 130 §:n perusteella tällaista toimintaa varten        sestä soveltamiskäytännöstä.
35808: tehtyihin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot          Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo
35809: Palautukset peritään kunnilta yhteisesti takaisin     ettei ole syytä muuttaa yksityisteiden ylläpitä~
35810: asukasluvun perusteella määräytyvänä osuutena         jien arvonlisäverokohtelua.
35811: 
35812: 
35813: 
35814: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
35815: 
35816:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
35817: 
35818: 2
35819: Ministems svar                                                KK 806/1999 vp -       Pertti Hemmilä /kok
35820: 
35821: 
35822: 
35823: 
35824: Tili riksdagens talman
35825: 
35826: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ter som köpts en kostnad för kommunen vid tid-
35827: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         punkten för anskaffningen, och därför inverkar
35828: statsrådet översänt följande av riksdagsman             den inte på valet av upphandlingsform. Skatter
35829: Pertti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga           som ingår i anskaffningar som gjorts för skattefri
35830: spörsmål SS 806/1999 rd:                                verksamhet blir genom systemet med återkrav
35831:                                                         likväl tili slut kostnader för kommunema.
35832:        Vad ämnar regeringen göra för att de                Om man enbart granskar de omedelbara kost-
35833:        som upprätthåller enskilda vägar skall           nader som orsakas den myndighet som ansvarar
35834:        behandlas rättvist vid mervärdesbe-              för väghåliningen verkar det som om den mervär-
35835:        skattningen?                                     desskattemässiga behandlingen av privata väg-
35836:                                                         lag inte är neutral i förhåliande tili mervärdesbe-
35837: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         skattningen av kommunemas verksamhet. Tili
35838: föra följande:                                          följd av rätten tili återbäring blir mervärdesskat-
35839: Väglag som är skyldiga att upprätthålla enskilda        ten nämligen inte en omedelbar kostnad för den
35840: vägar har i beskattningspraxisen inte ansetts be-       kommunala myndigheten. Mervärdesskatten be-
35841: driva sådan skattepliktig rörelse som avses i mer-      lastar likväl genom systemet med återbäring indi-
35842: värdesskattelagen (1501/1993). Väglagen jäm-            rekt ekonomin i den kommun som ansvarar för
35843: ställs sålunda i mervärdesbeskattningen med den         väghåliningen. Kommunema kan således inte i
35844: slutliga konsumenten. De har inte i enlighet med        egenskap av väghåliare anses vara i en bättre
35845: mervärdesbeskattningens allmänna principer rätt         stälining än privata väglag när det gälier mervär-
35846: att dra av elier få återbäring för de mervärdes-        desbeskattningen.
35847: skatter som ingår i anskaffningar som de gj ort för        Därtill bör observeras att omfattningen av den
35848: byggande elier upprätthåliande av en väg.               mervärdesskattebas som tillämpas i Finland har
35849:    Inte helier det byggande och upprätthåliande         faststälits på ett för Finland bindande sätt i rådets
35850: av alimänna vägar som kommunema och sam-                sjätte mervärdesskattedirektiv (77 /388/EEG).
35851: kommunema bedriver betraktas såsom mervär-              Finland kan sålunda inte genom nationelia beslut
35852: desskattepliktig rörelse. På sådan skattefri verk-      inskränka den i direktivet avsedda skattebasen.
35853: samhet som kommunema bedriver tiliämpas i               Den praxis som tillämpas i fråga om tolkningen
35854: mervärdesbeskattningen ett särskilt system med          av mervärdesskattelagen när det gälier väghåli-
35855: återbäring och återkrav. Med stöd av 130 § mer-         ning som bedrivs av privata väglag och kommu-
35856: värdesskattelagen återbär staten tili kommuner-         ner avviker inte från den reglering som före-
35857: na och samkommunema mervärdesskatt som in-              skrivs i direktivet och inte helier från den nuva-
35858: går i anskaffningar som gjorts för denna verk-          rande praxisen i fråga om tillämpningen av direk-
35859: samhet. Återbäringama återkrävs gemensamt av            tivet.
35860: kommunema såsom en andel som bestäms på                    På ovan anförda grunder anser regeringen att
35861: grundval av invånarantalet i enlighet med en sär-       det inte finns något skäl att ändra den mervärdes-
35862: skild lag (79/ 1994). På grund av rätten tili återbä-   skattemässiga behandlingen av dem som upprätt-
35863: ring blir inte skatt som ingår i priset på nyttighe-    håller enskilda vägar.
35864: 
35865: 
35866:                                                                                                            3
35867: KK 806/1999 vp -   Pertti Hemmilä /kok   Ministerns svar
35868: 
35869: 
35870: 
35871: Helsingfors den 14 december 1999
35872: 
35873:     Minister Suvi-Anne Siimes
35874: 
35875: 
35876: 
35877: 
35878: 4
35879:                                                             KK 807/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
35880: 
35881: 
35882: 
35883: 
35884:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 807/1999 vp
35885: 
35886:                                              Pääteiden ulkopuolisen tieverkon ja yksityistei-
35887:                                              den ylläpito ja parantaminen
35888: 
35889: 
35890: 
35891: 
35892: Eduskunnan puhemiehelle
35893: 
35894: Suomi on pinta-alaltaan laaja, harvaan asuttu         hoitamiseksi ja palvelujen käyttämiseksi. Täl-
35895: maa, jossa koko maan asuttuna pitäminen ja kaik-      löin tieverkon kunto ja siihen suoraan verratta-
35896: kien kansalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttä-     vissa oleva liikenneturvallisuus ovat merkityk-
35897: vät toimivia liikenneyhteyksiä ja hyväkuntoista       sellisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat päätöksiin
35898: tieverkkoa. Karu ilmastomme koettelee tiever-         muuttaa haja-asutusalueelle tai sieltä pois.
35899: kostoa, ja tarvitaan runsaasti ylläpitotoimia ties-      Tielaitoksen laatimat tiestön talvihoidon laa-
35900: tön kunnon säilyttämiseksi. Pääteiden ulkopuoli-      tuvaatimukset ovat alemman luokan tieverkon
35901: nen tieverkko on monin paikoin kulunut erittäin       osalta huolestuttavan alhaiset. Esimerkiksi III-
35902: huonokuntoiseksi, mikä aiheuttaa vaaratilanteita      luokkaan kuuluvan tien osalta laatuvaatimukset
35903: ja liikenneonnettomuuksia. Edellä mainittujen         edellyttävät auraustoimia vasta, kun tiellä on
35904: teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä yk-       10 cm lunta. Myöskään lumen aurauksen aloitta-
35905: sityisteiden ylläpitoon tarkoitetut valtionosuus-     misen aikatauluvaatimukset eivät mielestäni täy-
35906: varat ovat tällä hetkellä huomattavasti alempia       tä toimivien liikenneyhteyksien kriteerejä.
35907: kuin esimerkiksi tämän vuosikymmenen alussa.
35908:    Tiestön kunto ja liikenneyhteydet ovat keskei-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
35909: siä tekijöitä puhuttaessa maaseudun elinvoimai-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
35910: suudesta ja haja-asutusalueiden houkuttelevuu-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35911: desta asuinpaikkaa valittaessa. Haja-asutusaluei-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35912: den palveluja on viime vuosina niin voimakkaas-
35913: ti keskitetty suuriin taajamiin ja keskuksiin, että         Mitä hallitus aikoo tehdä pääteiden ul-
35914: oman auton käyttö on taajamien ulkopuolella                 kopuolisen tieverkon ja yksityisteiden
35915: asuville ihmisille täysin välttämätöntä ostosten            ylläpitämiseksi ja parantamiseksi?
35916: 
35917: 
35918: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
35919: 
35920:     Pertti Hemmilä /kok
35921: 
35922: 
35923: 
35924: 
35925:                                                                                                Versio 2.0
35926: KK 807/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                   Ministerin vastaus
35927: 
35928: 
35929: 
35930: 
35931: Eduskunnan puhemiehelle
35932: 
35933: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            vät saa muodostua keskeiseksi syyksi haja-asu-
35934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tusalueiden autioitumiseen.
35935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Teiden hoidon ja ylläpidon laatuvaatimukset
35936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-       perustuvat keskeisesti vähäliikenteistenkin tei-
35937: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          den jatkuvan toimivuuden periaatteeseen. Rahan
35938: sen KK 807/1999 vp:                                    niukkuus on kuitenkin johtanut erityisesti alem-
35939:                                                        piluokkaisten teiden parantamistoimenpiteiden
35940:        Mitä hallitus aikoo tehdä pääteiden ul-         jyrkkään supistumiseen. Sorateitä ei esimerkiksi
35941:        kopuolisen tieverkon ja yksityisteiden          enää päällystetä juuri lainkaan. Sen sijaan talvi-
35942:        ylläpitämiseksi ja parantamiseksi?              hoidon taso on pyritty säilyttämään, mutta siinä-
35943:                                                        kin ovat tienkäyttäjät havainneet laskua, kun
35944: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tienpitäjä on kustannussyistä yhä tarkemmin pi-
35945: ti seuraavaa:                                          täytynyt laatuvaatimuksissa. Kysymyksessä mai-
35946: Tielaitos hoitaa noin 78 000 kilometrin mittaista      nitun tilapäisesti sallitun 10 senttimetrin lumisy-
35947: yleisten teiden verkkoa, josta pääteitä on noin        vyyden tulkitseminen aurauksen lähtökynnyk-
35948:  13 000 km. Valtaosa yleisestä tieverkosta on ky-      seksi on virheellinen. Ohjeita on jo edellisellä
35949: symyksessä tarkoitettua alempaa tieverkkoa.            talvikaudella tarkennettu siten, että auraus on
35950: Pääteiden keskimääräinen liikenne on kuitenkin         aloitettava, kun puolet tuosta lumimäärästä on
35951: yli 60 % koko tieverkon liikenteestä. Yli puolel-      satanut. Laatuvaatimuksia myös hiekoituksen ja
35952: la alempiluokkaisesta tieverkosta keskimääräi-         pinnan tasauksen osalta on hieman nostettu.
35953: nen vuorokausiliikenne on 200 autoa tai vähem-            Yli puolet eli 43 000 km yleisestä tiestöstä
35954: män, kun taas pääteillä keskivertotien liikenne-       kuuluu alimpaan talvihoitoluokkaan. Aurausten
35955: määrä on yli kymmenkertainen.                          nopeuttaminen kattavasti koko tuolla verkolla
35956:    Edellä esitetyt luvut osoittavat, että pääteiden    merkitsisi melkoisia lisäkustannuksia. Tilanteen
35957: liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen on teho-     edes jonkinasteiseksi parantamiseksi Tielaitok-
35958: kasta panostaa kiristyneessäkin tienpidon rahoi-       sessa on päädytty ongelmallisimpien kohteiden
35959: tustilanteessa. Laajalla alemmalla tieverkolla         kartoitukseen ja toiminnan täsmäohjaukseen tei-
35960: puolestaan vähäinenkin muutos ylläpidon tasos-         den käyttötarpeiden, kuten koululaiskuljetusten
35961: sa aiheuttaa merkittävät kustannusvaikutukset          aikataulujen pohjalta. Työ täsmäohjauskohtei-
35962:    Kysymyksessä esitetty huoli alemman tiestön         den määrittelemiseksi on vielä kesken. Myös täs-
35963: ylläpidon tasosta on aiheellinen tienpidon tehok-      mäohjauksella on kustannusvaikutuksia, joten
35964: kuusnäkökulman ohella. Alemman tiestön riittä-         sen soveltamisen laajuudella on rajansa.
35965: vää kuntoa ja hoitoa tarvitsevat ja siitä ovat riip-      Suomessa on yksityisteitä noin 350 000 km.
35966: puvaisia niin haja-asutusalueiden henkilöautolii-      Valtio ei vastaa niiden ylläpidosta, vaan se on yk-
35967: kenne, paikallinen bussiliikenne, koululaiskulje-      sityisen tien tienpitäjän tehtävä. Noin 60 000 km
35968: tukset kuin myös elinkeinoelämä ja perustuotan-        yksityisteistä kuuluu periaatteessa valtionavun
35969: non raaka-ainekuljetukset Tienpidon puutteet ei-       piiriin, mutta tähän tarkoitetut määrärahat ovat
35970:                                                        valtion talousarviossa supistuneet niin jyrkästi,
35971: 
35972: 
35973: 2
35974: Ministerin vastaus                                    KK 807/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
35975: 
35976: 
35977: että avustusta on voitu osoittaa vain kaikkein kii-
35978: reellisimpiin parannus töihin.
35979: 
35980: 
35981: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
35982: 
35983:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35984: 
35985: 
35986: 
35987: 
35988:                                                                                        3
35989: KK 807/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                        Ministems svar
35990: 
35991: 
35992: 
35993: 
35994: Tili riksdagens talman
35995: 
35996: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         tral orsak tili att områden med glesbebyggelse
35997: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         avfolkas.
35998: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-           Kvalitetskraven på skötseln och underhåliet av
35999: ti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs-        vägama baserar sig tili stor del på principen om
36000: mål SS 80711999 rd:                                     att även vägar med litet trafik alitid skali vara i
36001:                                                         användbart skick. Bristen på pengar har ändå lett
36002:        Vad ämnar regeringen göraför att upp-            tili att underhåliet av särskilt sekundära vägar av
36003:        rätthålla och förbättra det sekundära            underordnad rang har försärnrats radikalt. Grus-
36004:        vägnätet och de enskilda vägarna?                vägar beläggs knappt alis mera. Däremot har man
36005:                                                         strävat tili att bibehålia nivån på vinterunderhål-
36006: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         let, men även i detta avseende har de som använ-
36007: föra följande:                                          der vägama märkt försärnringar, när väghåliaren
36008: Vägverket sköter det alimänna vägnätet som om-          av kostnadsskäl alit noggrannare har håliit sig tili
36009: fattar ca 78 000 km, varav 13 000 km utgörs av          kvalitetskraven. Den tolkning som närnns i spörs-
36010: huvudvägar. Det alimänna vägnätet är tili största       målet, enligt viiken man behöver ploga först när
36011: delen sådant sekundärt vägnät som avses i spörs-        snötäcket är 10 cm tjockt är felaktig. Anvisning-
36012: målet. Trafiken på huvudvägama utgör ändå mer           ama har redan förra vintem preciserats så att
36013: än 60 % av trafiken inom hela vägnätet. Inom            plogningen skali påbörjas när det snöat hälften av
36014: mer än hälften av det sekundära vägnätet är den         den mängden. Ä ven kvalitetskraven i fråga om
36015: genomsnittliga trafiken 200 bilar per dygn elier        sandning och utjämning av vägytan har höjts nå-
36016: mindre, medan trafiken på en typisk huvudväg            got.
36017: däremot är tio gånger större.                               Mer än hälften, dvs. 43 000 km, av det alimän-
36018:    De siffror som presenterats ovan visar att det       na vägnätet hör tili den lägsta klassen i fråga om
36019: även om väghåliningens finansieringssituation           vägunderhåli. Om man börjar ploga tidigare
36020: har blivit stramare lönar sig att satsa på att trafi-   inom hela detta vägnät för det med sig avsevärda
36021: ken på huvudvägama blir smidig och säker. Inom          tiliäggskostnader. För att ensi någon mån avhjäl-
36022: det omfattande sekundära vägnätet däremot med-          pa situationen har vägverket beslutat kartlägga de
36023: för t.o.m. en liten ändring i nivån på underhåliet      mest problematiska stäliena och inriktat verk-
36024: stora ändringar i kostnadema.                           samheten enligt behovet av användning av vägar-
36025:    Den oro för nivån på underhåliet inom det se-        na, t.ex. på basis av skolskjutsamas tidtabelier.
36026: kundära vägnätet som framförs i spörsmålet är           Arbetet med att definiera de objekt på vilka verk-
36027: motiverad, liksom även synpunkten på väghåli-           samheten skali inriktas pågår fortfarande. Ä ven
36028: ningens effektivitet. Inom områden med glesbe-          inriktningen av verksamheten på vissa objekt in-
36029: byggelse är personbilstrafiken, den lokala buss-        verkar på kostnadema och därför kan systemet
36030: trafiken, skolskjutsama samt näringslivets och          tiliämpas endast i begränsad utsträckning.
36031: primärproduktionens råvarutransporter beroende              I Finland finns ca 350 000 km enskilda vägar.
36032: av ett sekundärt vägnät som är i tiliräckligt gott      Staten svarar inte för underhåliet av dessa, utan
36033: skick. Brister i väghåliningen får inte bli en cen-     underhåliet är den enskilda vägens väghåliares
36034: 
36035: 
36036: 4
36037: Ministerns svar                                          KK 807/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
36038: 
36039: 
36040: uppgift. Ca 60 000 km av de enskilda vägarna        statsbudgeten att bidrag har kunnat anvisas en-
36041: omfattas i princip av statsbidrag, men anslagen     dast för de allra mest brådskande förbättringsar-
36042: för underhåll av dessa har minskat så drastiskt i   betena.
36043: 
36044: 
36045: Helsingfors den 14 december 1999
36046: 
36047:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
36048: 
36049: 
36050: 
36051: 
36052:                                                                                                    5
36053:                                                               KK 808/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
36054: 
36055: 
36056: 
36057: 
36058:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 808/1999 vp
36059: 
36060:                                                Konkurssien tosiasiallisten tarkoitusperien sel-
36061:                                                vittämisen tehostaminen
36062: 
36063: 
36064: 
36065: 
36066: Eduskunnan puhemiehelle
36067: 
36068: Viime aikoina erityisesti kuljetus- ja liikennöin-      kin siitä, että entistä tarkemmin tutkittaisiin kon-
36069: tialalla on esiintynyt useita konkursseja, joissa       kurssin yhteydessä yhtiön osakkaiden todelliset
36070: konkurssin tehneet liikennöitsijät ovat välikä-         motiivit konkurssin tekemiseen ja selvitettäisiin
36071: sien avulla perustaneet uuden yhtiön ja konkurs-        heidän tosiasiallinen taloudellinen tilanteensa.
36072: sipesän realisoinnissa järjestelleet asian niin, että   Tällöin konkurssiin liittyvä rikollinen tarkoitus
36073: konkurssin tehneen yhtiön kalusto on saatu              tulisi ilmi ja yhtiön osakkaat saataisiinjulistettua
36074: uuden yhtiön nimiin. Näissä tapauksissa kon-            liiketoimintakieltoon.
36075: kurssin tehneen yrityksen omistajat jatkavat tosi-          Liiketoimintakiellon valvonta on laissa sää-
36076: asiallisesti liiketoimintaansa vapaana vanhan yh-       detty poliisin tehtäväksi. Valvontaa varten on
36077: tiön veloista ja verovelvoitteista.                     luotu järjestelmä, jossa tietyillä poliisihenkilöil-
36078:      Tämänkaltainen toiminta vääristää kilpailua        lä on vaivattavanaan tietyt nimeltä mainitut liike-
36079: erityisesti suhdanneherkillä ja pääomakuluiltaan        toimintakiellossa olevat henkilöt, joten ongelma
36080: raskailla toimialoilla. Lisäksi siitä koituu talou-     ei ole liiketoimintakiellon valvonnassa, vaan
36081: dellisia menetyksiä kyseisten yritysten velkojil-       konkurssirikosten ilmitulossa ja sen myötä liike-
36082: le, eikä vähiten valtiolle menetettyjen verosaa-        toimintakieltoon määräämisessä.
36083: misten muodossa.
36084:     Laki liiketoimintakiellosta kieltää liiketoimin-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36085: takieltoon asetetulta henkilöltä edellä mainitun        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36086: kaltaisen toiminnan jatkamisen konkurssin jäl-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36087: keen. Lain 4 §:ssä on säädetty liiketoimintakiel-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36088: to koskemaan myös tilannetta, jossa liiketoimin-
36089: takiellossa oleva henkilö tosiasiallisesti välikä-            Mitä hallitus aikoo tehdä konkurssien
36090: sien kautta johtaa liiketoimintaa. Kysymys on-                tosiasiallisten tarkoitusperien selvittä-
36091:                                                               misen tehostamiseksi?
36092: 
36093: 
36094: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
36095: 
36096:     Pertti Hemmilä /kok
36097: 
36098: 
36099: 
36100: 
36101:                                                                                                    Versio 2.0
36102: KK 808/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                    Ministerin vastaus
36103: 
36104: 
36105: 
36106: 
36107: Eduskunnan puhemiehelle
36108: 
36109: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            soidaan mahdollisimman tehokkaasti. Kilpailun
36110: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vääristymisen estämiseksi on olennaista se, että
36111: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        konkurssipesään kuuluva omaisuus myydään
36112: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-       mahdollisimman käypään hintaan eikä niinkään
36113: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          se, kenelle omaisuus myydään. Joskus paras
36114: sen KK 808/1999 vp:                                   mahdollinen realisointitulos saadaan myymällä
36115:                                                       omaisuus konkurssin tehneelle yrittäjälle eikä
36116:        Mitä hallitus aikoo tehdä konkurssien           tätä mahdollisuutta tule laissa estää. Velkojain-
36117:        tosiasiallisten tarkoitusperien selvittä-       kokouksen päätöksen syntyminen edellyttää täl-
36118:        misen tehostamiseksi?                          laisissa tapauksissa kuitenkin konkurssisäännön
36119:                                                       71 a §:n mukaan normaalia laajempaa velkojien
36120: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kannatusta.
36121: ti seuraavaa:                                             Pesänhoitajalta laissa edellytetty riippumatto-
36122: Konkurssisääntöön lisättiin vuonna 1998 voi-          muus velallisesta ja yksittäisistä velkojista edis-
36123: maan tulleella lailla uusi 50 b §, jonka mukaan       tää osaltaan sitä, että pesään kuuluva omaisuus
36124: väliaikaisen pesänhoitajan on laadittava konkurs-     realisoidaan konkurssissa vapaana epäasiallisis-
36125: sivelallisesta ja tämän konkurssia edeltäneestä       ta sivuvaikutteista.
36126: toiminnasta kirjallinen selvitys. Selvityksestä tu-       Laki liiketoimintakiellosta tuli voimaan vuo-
36127: lee ilmetä sellaiset velallisen toiminnan olennai-    den 1986 alusta. Lain nojalla voidaan liiketoi-
36128: siromat piirteet sekä merkityksellisimmät tapah-      minnassaan sopimaHornaksi osoittautunutta kiel-
36129: tumat, jotka voivat vaikuttaa konkurssimenette-       tää määräajaksi harjoittamasta liiketoimintaa ja
36130: lynjatkumiseenja velallisen toiminnan asianmu-        siten aiheuttamasta jatkuvasti vahinkoa yhteis-
36131: kaisuuden arviointiin. Selvityksen tarkoitus on       kunnalle ja velkojille. Kielto koskee myös väli-
36132: palvella syyttäjää rikos- ja liiketoimintakielto-     käsien avulla harjoitettua liiketoimintaa. Lain
36133: asioissa sekä velkojien ja tarvittaessa konkurssi-    tarkoituksena on erityisesti puuttua kysymykses-
36134: asiamiehen toimiston tiedonsaantia harkittaessa       sä tarkoitettuun konkurssikeinotteluun ja kon-
36135: velallisen toiminnan ja tilien tarkastuksen tarvet-   kurssien väärinkäyttöön. Liiketoimintakiellon
36136: ta.                                                   määräämistä vaatii syyttäjä.
36137:     Konkurssiasiamies voi tehdä tai teettää kon-          Liiketoimintakieltojärjestelmän ongelmana on
36138: kurssivelallisen toiminnan erityistarkastuksia.       pidetty sitä, että syyttäjä ei saa riittävästi tietoa
36139: Tarkastus voidaan määrätä tehtäväksi myös             sellaisista tapauksista, jotka voivat johtaa liike-
36140: rauenneissa konkursseissa, joissa pesän varat ei-     toimintakiellon määräämiseen.
36141: vät ole riittäneet konkurssimenettelyn jatkami-           Maaliskuussa 1998 voimaan tulleella lakiuu-
36142: seen. Jos konkurssiasiamies havaitsee velallisen      distuksella muutettiin liiketoimintakieltoa kos-
36143: toiminnassa väärinkäytöksiä, hän voi tehdä asias-     kevia säännöksiä siten, että poliisin tulee aina
36144: ta ilmoituksen pesänhoitajalle, esitutkintaviran-     tutkia liiketoimintakiellon määräämisen edelly-
36145: omaiselle tai syyttäjälle.                            tykset, jos liiketoimintaa harjoittava henkilö on
36146:     Konkurssilainsäädännössä on pyritty turvaa-       epäiltynä liiketoiminnassa tehdystä rikoksesta,
36147: maan se, että konkurssipesä selvitetään ja reali-     jota ei voida pitää vähäisenä. Vaatimuksen liike-
36148: 
36149: 
36150: 2
36151: Ministerin vastaus                                        KK 808/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
36152: 
36153: 
36154: toimintakiellon määräämisestä esittää edelleen       talous- ja yhteiskuntaelämän tarpeet. Valmiste-
36155: syyttäjä, joka poliisin esitutkinnan perusteella     lun yhteydessä tutkitaan myös sitä, missä laajuu-
36156: saa paremmin tietoa siitä, onko liiketoimintakiel-   dessa taloudellisia väärinkäytöksiä voidaan sel-
36157: lon vaatimiseen edellytyksiä.                        vittää entistä tehokkaammin. Tarkoituksena on,
36158:    Konkurssilain kokonaisuudistusta valmistelee      että ehdotus hallituksen esitykseksi olisi valmis
36159: oikeusministeriön asettama työryhmä. Tavoittee-      keväällä 2000.
36160: na on, että uusi konkurssilaki täyttäisi nykyajan
36161: 
36162: 
36163: Helsingissä 14 päivänäjoulukuuta 1999
36164: 
36165:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
36166: 
36167: 
36168: 
36169: 
36170:                                                                                                     3
36171: KK 808/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                        Ministems svar
36172: 
36173: 
36174: 
36175: 
36176: Tili riksdagens talman
36177: 
36178: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ras på ett så effektivt sätt som möjligt. För att för-
36179: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        hindra att konkurrensen snedvrids är det viktiga
36180: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Pert-      att den egendom som hör tili konkursboet säljs
36181: ti Hemmilä /sam1 undertecknade skriftliga spörs-       till ett möjligast gängse pris och egent1igen inte
36182: mål SS 80811999 rd:                                    till vem den säljs. lbland kan bästa möjliga reali-
36183:                                                        seringsresultat uppnås om egendomen säljs till
36184:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          den företagare som gått i konkurs och denna möj-
36185:        för att göra utredningen av de verkliga         lighet skall inte förhindras genom lag. 1 sådana
36186:        syftemålen med konkurser e.ffektivare?          fall förutsätter ett beslut vid borgenärssamman-
36187:                                                        trädet emellertid enligt 71 a § ett större under-
36188: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        stöd än vanligt bland borgenärema.
36189: föra följande:                                             Det oberoende av gäldenären och enski1da
36190: Till konkursstadgan fogades genom en 1ag som           borgenärer som lagen förutsätter av boförvalta-
36191: trädde i kraft år 1998 en ny 50 b §, enligt viiken     ren bidrar för sin del till att den egendom som hör
36192: den interimistiska boförvaltaren skall göra en         till konkursboet kan realiseras i konkursen obero-
36193: skriftlig utredning om gäldenären och dennes           ende av ovidkommande yttre omständigheter.
36194: verksamhet före konkursen. Av utredningen skall            Lagen om näringsförbud trädde i kraft i början
36195: framgå sådana väsentliga omständigheter och be-        av år 1986. Med stöd av nämnda lag kan den som
36196: tydelsefulla händelser i gäldenärens verksamhet        visat sig handla på ett olämpligt sätt i närings-
36197: som kan påverka konkursförfarandets fortgång           verksamheten för viss tid förbjudas att bedriva
36198: och bedömningen av hur ändamålsenlig gäldenä-          näringsverksamhet och sålunda förhindras att or-
36199: rens verksamhet är. Syftet med utredningen är att      saka samhället och sina borgenärer kontinuerlig
36200: den skall tjäna åklagaren i ärenden som gäller         skada. Förbudet gäller också näringsverksamhet
36201: brott och näringsförbud samt tillgången till infor-    som bedrivs med hjälp av mellanhänder. Syftet
36202: mation för borgenärer och vid behov konkursom-         med lagen är just att ingripa i sådan konkursspe-
36203: budsmannens byrå när behovet av att granska            kulation och sådant konkursmissbruk som avses i
36204: gäldenärens verksamhet och dennes räkenskaper          spörsmålet. Det är åklagarens uppgift att yrka på
36205: skall övervägas.                                       att näringsförbud skall meddelas.
36206:    Konkursombudsmannen kan göra eller låta                 Problemet med systemet med näringsförbud
36207: göra särskilda granskningar av konkursgäldenä-         har ansetts vara att åklagaren inte får tillräckligt
36208: rens verksamhet. En granskning kan också göras         med information om de fall som kan leda till att
36209: i konkurser som förfallit då boets medel inte har      näringsförbud meddelas.
36210: räckt till för att fortsätta konkursförfarandet. Om        Genom den lagreform som trädde i kraft i mars
36211: konkursombudsmannen upptäcker missbruk i               1998 ändrades bestämmelserna om näringsför-
36212: gäldenärens verksamhet, kan han underrätta bo-         bud så att polisen alltid är skyldig att undersöka
36213: förvaltaren, förundersökningsmyndigheten eller         förutsättningarna för att meddela näringsförbud
36214: åklagaren om saken.                                    om den person som bedriver näringsverksamhet
36215:    1 konkurslagstiftningen har man strävat efter       misstänks för att i näringsverksamheten ha be-
36216: att säkerställa att konkursboet reds ut och rea1ise-   gått ett brott som inte kan anses vara ringa. Kra-
36217: 
36218: 4
36219: Ministems svar                                               KK 808/1999 vp- Pertti Hemmilä /kok
36220: 
36221: 
36222: vet på att ett näringsförbud skall meddelas fram-      konkurslagen skall svara mot de behov dagens
36223: ställs fortsättningsvis av åklagaren som på basis      näringsliv och sarnhälle har. 1 samband med be-
36224: av polisens förundersökning får klarare uppgif-        redningen undersöker man också i viiken omfatt-
36225: ter om huruvida det finns förutsättningar för att      ning ekonomiskt missbruk kunde utredas på ett
36226: kräva näringsförbud.                                   effektivare sätt än tidigare. Avsikten är att försla-
36227:    En totalreform av konkurslagstiftningen hål-        get tili regeringsproposition skall vara klart vå-
36228: ler på att utarbetas av en arbetsgrupp som har till-   ren 2000.
36229: satts av justitieministeriet. Målet är att den nya
36230: 
36231: 
36232: 
36233: Helsingfors den 14 december 1999
36234: 
36235:     Justitieminister Johannes Koskinen
36236: 
36237: 
36238: 
36239: 
36240:                                                                                                           5
36241:                                                                  KK 809/1999 vp- Tarja Kautto /sd
36242: 
36243: 
36244: 
36245: 
36246:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 809/1999 vp
36247: 
36248:                                               Eläkkeenhakijan tiedonsaantioikeus ja käsitte-
36249:                                               lyajan lyhentäminen
36250: 
36251: 
36252: 
36253: 
36254: Eduskunnan puhemiehelle
36255: 
36256: Työkyvyttömyysseläkkeen hakeminen voi olla             nen tuntee itsensä petetyksi. Yhteiskunta ei pidä-
36257: pitkä ja usein yksittäiselle kansalaiselle moni-       kään huolta hänestä silloin, kun hän tarvitsisi
36258: mutkainen ja psyykkisesti erittäin rasittava pro-      apua.
36259: sessi. Odotusaika on hakijalle joissain tapauksis-        Päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä tekee
36260: sa myös taloudellisesti vaikea. Itselläni on tie-      vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiön päätökseen ovat
36261: dossa tapaus, jossa henkilö on loukkaantunut           tietysti vaikuttaneet hakijan toimittamat lääkä-
36262: useaan eri otteeseen ja ollut noin viisi vuotta lä-    rintodistukset, mutta silti vakuutusyhtiöt eivät
36263: hes koko ajan sairaslomalla. Välillä hän ollut         perustele päätöstään lääketieteellisesti. Kerto-
36264: osa-aikatyökokeilussa, joka on lopetettu epäon-        malleni henkilölle on käynyt juuri niin, että va-
36265: nistuneena. Tämä henkilö saa pientä osa-aikaelä-       kuutusyhtiö ei anna edes pyydettäessä perustelu-
36266: kettä vakuutusyhtiön päätöksen perusteella sekä        jaan siitä, miten se on päätynyt siihen, että hakija
36267: Kelasta kuntoutusrahaa yhteensä noin 3 500             on työkykyinen, vaikka lukuisat lääkärintodis-
36268: markkaa kuukaudessa. Eläkkeenhakijalle on teh-         tukset väittävät toisin.
36269: ty laaja työkyvyn kokonaisarviointi, jossa hänet          Jos vakuutusyhtiö tekee työkyvyttömyydestä
36270: on todettu kykenemättömäksi tekemään tavallis-         kielteisen päätöksen tai päättää myöntää vain
36271: ta työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä.    osa-aikaeläkkeen, voi hakija valittaa asiasta va-
36272: Samanlaiseen arvioon on päätynyt työterveyslää-        kuutusoikeuteen. Tällä hetkellä vakuutusoikeu-
36273: käri, ja lisäksi psykiatrian konsultaatiossa on to-    den käsittelyaika on noin 10 kuukautta. Kertoma-
36274: dettu, että vuosia jatkunut henkisesti raskas tilan-   ui henkilö joutuu odottamaan vielä useita kuu-
36275: ne on vaikuttanut hänen työkykyynsä alentavas-         kausia lopullista päätöstä 3 500 markan kuukau-
36276: ti. Työnantaja taas on todennut, ettei henkilölle      situloilla. Jo tähän mennessä hän on joutunut ta-
36277: on tarjottavissa sopivaa työtä, eikä hänen uudel-      loudellisten ongelmien vuoksi myymään asun-
36278: leenkoulutuksensa ole järkevää. Lopulta tänä           tonsa.
36279: syksynä työnantaja on irtisanonut kyseisen hen-           Väestön vanhentuminen ja työn rasittavuuden
36280: kilön, koska hän on ollut jatkuvasti kykenemä-         lisääntyminen tulevat varmasti lisäämään työky-
36281: tön työhönsä. Tilanne on ollut epämiellyttävä          vyttömyyseläkehakemusten määrää, vaikka työ-
36282: myös työnantajalle, koska työntekijä on ollut          kyvyn ylläpitoon onkin alettu kiinnittää yhä suu-
36283: vuosia kykenemätön tekemään työtään, mutta             rempaa huomiota. Hakemusten lisääntymiseen
36284: ratkaisua hänen tilanteeseensa ei ole saatu. Pit-      tulisi mielestäni varautua. Eläkkeellesiirty-
36285: kään työelämässä ollut, koko elämänsä välillä          misiän nostaminen ei voi tapahtua yksittäisen ih-
36286: jopa useampaa työtä samaan aikaan tehnyt ihmi-         misen elämäntilanteen kustannuksella.
36287: 
36288: 
36289: 
36290: 33   200678
36291:                                                                                                   Versio 2.0
36292: KK 809/1999 vp- Tarja Kautto /sd
36293: 
36294: 
36295: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   keutta omissa asioissaan ja parantaak-
36296: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    seen eläkepäätösten perusteluja ja
36297: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36298: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeu-
36299:                                                      den käsittelyaikojen lyhentämiseksi?
36300:       Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-
36301:       seen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioi-
36302: 
36303: 
36304: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
36305: 
36306:     Tarja Kautto /sd
36307: 
36308: 
36309: 
36310: 
36311: 2
36312: Ministerin vastaus                                               KK 809/1999 vp - Tarja Kautto /sd
36313: 
36314: 
36315: 
36316: 
36317: Eduskunnan puhemiehelle
36318: 
36319: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Ratkaisun perusteleminen liittyy asianosaisen
36320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          oikeusturvan toteuttamiseen. Jotta asianosainen
36321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kykenee arvostelemaan päätöksen oikeellisuut-
36322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kau-        ta, tulee päätöksestä ilmetä myös ne perusteet,
36323: ton /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       joilla ratkaisuun on päästy. Perustelemisvelvolli-
36324: 809/1999 vp:                                           suus pakottaa myös päätöksentekijän harkitse-
36325:                                                        maan ratkaisuaan perusteellisemmin ja huolehti-
36326:        Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-           maan tarpeellisen selvityksen hankkimisesta. Pe-
36327:        seen eläkkeenhakijoiden tiedonsaantioi-         rusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun
36328:        keutta omissa asioissaan ja parantaak-         päätöksessä poiketaan esitetyistä vaatimuksista.
36329:        seen eläkepäätösten perusteluja ja             Perustelut koskevat toisaalta ratkaisun perustee-
36330:                                                       na olevia tosiasioita ja toisaalta sovellettuja sään-
36331:        mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusoikeu-       nöksiä."
36332:        den käsittelyaikojen lyhentämiseksi?               Edellä mainitun hallituksen esityksen antami-
36333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sen jälkeen Eläketurvakeskus on lähettänyt elä-
36334: ti seuraavaa:                                         kelaitoksille kaksi yleiskirjettä ohjeiksi eläke-
36335:                                                       päätösten perustelemisesta; 30.11.1994 päivätty
36336: Viimeksi Kansaneläkelaitoksen ja yksityisten          yleiskirje A 23/91 koskee erityisesti työkyvyttö-
36337: alojen työeläkelaitosten päätöksentekoon ja pää-      myyseläkepäätöksiä ja 21.10.1994 päivätty yleis-
36338: tösten perustelemiseen on lainsäädäntötasolla         kirje A 45/94 koskee eläkepäätöksiä yleensä.
36339: kiinnitetty huomiota vuoden 1995 alusta voi-              Lisäksi eläkepäätösten perustelemiseen on
36340: maan tulleissa kansaneläkelain ja yksityisten alo-    kiinnitetty huomiota muun muassa sen jälkeen,
36341: jen työeläkelakien muutoksissa. Tällöin muun          kun tietosuojavaltuutettu antoi vuonna 1995
36342: muassa hallintomenettelylain säännöksissä ilme-       määräyksen, jonka mukaan asiantuntijoiden kes-
36343: nevät periaatteet ulotettiin soveltuvin osin koske-   kusteluja eläkeasiassa ei voida rinnastaa oikeu-
36344: maan yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Kan-       denkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovel-
36345: saneläkelaitosta hallintomenettelylaki on koske-      vollisuuteen oikeuden suljettujen ovien takana
36346: nut jo tätä ennen. Edellä tarkoitettuja lainmuu-      käymistä neuvotteluista. Lisäksi tietosuojaval-
36347: toksia koskevan hallituksen esityksen perustelu-      tuutettu määräsi henkilöstörekisterilain nojalla
36348: osassa todetaan työeläkelaitoksen päätöksen si-       antamaan asianosaisen tarkistettavaksi hänen
36349: sällöstä ja perustelemisestamuun muassa seuraa-       pyytämänsä asiantuntijalääkäreiden sisäiset
36350: vaa:                                                  mmstwt. Tietosuojavaltuutetun määräyksen
36351:     "Työeläkeasiassa annetun päätöksen tarkoi-        vuoksi Eläketurvakeskus antoi eläkelaitoksille
36352: tuksena on välittää asianosaiselle riittävä tieto     tiedotteen n:o 21/95.
36353: siitä, miten hänen asiansa on ratkaistu. Tämän            Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan kannalta
36354: vuoksi päätöksestä tulee selvästi ilmetä, mihin       merkittävänä voidaan pitää tämän vuoden huhti-
36355: asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai asia   kuun alusta voimaan tullutta uudistusta, jolla hal-
36356: muutoin ratkaistu. Päätöksestä tulee ilmetä riittä-   lintolainkäyttölain säännökset pääosin ulotettiin
36357: vän selvästi, mihin siinä on otettu kantaa.           koskemaan eläke- ja muidenkin sosiaalivakuu-
36358: 
36359: 
36360:                                                                                                          3
36361: KK 809/1999 vp- Tarja Kautto /sd                                                      Ministerin vastaus
36362: 
36363: 
36364: tusasioiden käsittelyä muutoksenhakuelimissä.         eläkelaitos huomaa esimerkiksi valituksen yhtey-
36365: Voimaan tullut uudistus tarkoittaa muun muassa        dessä esitetyn uuden selvityksen perusteella pää-
36366: sitä, että muutoksenhakuelimissä on noudatetta-       töksen virheelliseksi. Tällöin eläkelaitos voi suo-
36367: va hallintolainkäyttölain 9 luvun säännöksiä          raan itse oikaista päätöksen.
36368: asian ratkaisemisen ja päätöksen perustelemisen          Vakuutusoikeudessa on otettu käyttöön tämän
36369: osalta. Myös päätöksenteon avoimuutta ja julki-       vuoden lokakuussa uusi asianhallintajärjestel-
36370: suutta lisättiin.                                     mä. Aikaa myöten sen pitäisi osaltaan vaikuttaa
36371:    Hakijan oikeusturvan kannalta on välttämä-         valitusasioiden käsittelyaikojen lyhenemiseen
36372: töntä, että hän saa tietää ratkaisun ja siihen vai-   vakuutusoikeudessa. Lisäksi oikeusministeriö
36373: kuttaneet lääketieteelliset ja muut seikat. Nämä      käy tämän vuoden joulukuussa vakuutusoikeu-
36374: tiedot hänen tulee saada ensisijaisesti päätöksen     den kanssa tulosneuvottelut, joissa otetaan kan-
36375: ja sen perustelujen kautta. Perustelujen tulee olla   taa myös mahdollisiin vakuutusoikeuden resurs-
36376: tässä suhteessa riittävän yksilölliset ja selkeät.    silisäyksiin.
36377: Lisäksi hakijan on tarvittaessa mahdollista saada         Laajempana hankkeena oikeusministeriössä
36378: tietoonsa sisäiselle käsittelylehdelle merkitty       ollaan asettamassa erillistä selvityselintä, jonka
36379: eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin kanta. Muu-       tehtävänä on selvittää sosiaalivakuutus- ja so-
36380: toksenhakuelinten päätösten osalta valittajalla on    siaaliavustusasioiden muutoksenhakuasioiden
36381: mahdollisuus tutustua asian valmisteluun liitty-      uudistamista.
36382: vään esittelijämuistioon.                                 Sosiaali- ja terveysministeriö tulee sosiaaliva-
36383:    Työkyvyttömyyseläkkeenhakijoiden, kuten            kuutusta koskevien julkisuus- ja tietosuojalain-
36384: muidenkin eläkkeenhakijoiden, oikeusturvaa            säädännön uudistamiseen liittyvien lainmuutos-
36385: asian käsittelyn ja päätöksenteon osalta on pyrit-    ten valmistelun yhteydessä kiinnittämään huo-
36386: ty muutenkin parantamaan 1990-luvulla monin           miota koko sosiaalivakuutuksen osalta tietojen
36387: lainsäädännöllisin uudistuksin. Vuoden 1995           saantiin. Lisäksi ministeriö tulee kiinnittämään
36388: alusta eläkejärjestelmissä otettiin käyttöön eläke-   huomiota koko sosiaalivakuutuksen osalta eläke-
36389: laitosten itseoikaisumenettely. Tällä pyrittiin no-   päätösten ymmärrettävyyden parantamiseen.
36390: peuttamaan valitusasioiden käsittelyä silloin, kun
36391: 
36392: 
36393: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
36394: 
36395:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
36396: 
36397: 
36398: 
36399: 
36400: 4
36401: Ministerns svar                                                    KK 809/1999 vp- Tarja Kautto /sd
36402: 
36403: 
36404: 
36405: 
36406: Tili riksdagens talman
36407: 
36408: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          ler skyldighet tili eller hur ärendet i övrigt har av-
36409: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         gjorts. Av beslutet skali tillräckligt klart framgå
36410: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tar-        vad man har tagit stälining tili i detta.
36411: ja Kautto /sd undertecknade skriftliga spörsmål             Motiveringen av beslut hänför sig tili en parts
36412: SS 809/1999 rd:                                         rättsskydd. För att en part skali kunna bedöma
36413:                                                         om ett beslut är riktigt, skali av beslutet även
36414:        Vad ämnar regeringen göra för att för-           framgå de grunder som avgörandet baserar sig
36415:       bättra pensionssökandenas rätt tili in-           på. Skyldigheten att motivera beslutet tvingar
36416:       formation i ärenden som berör dem själ-           också beslutsfattaren att överväga sitt avgörande
36417:       va och för att förbättra motiveringarna           mera ingående och att se tili att nödvändig utred-
36418:       av pensionsbesluten och                           ning införskaffas. Motiveringen är särskilt viktig
36419:                                                         i sådana fall, där beslutet innebär en avvikelse
36420:        vad ämnar regeringen göra för att för-           från de yrkanden som framstälits. Motiveringar-
36421:        korta behandlingstiderna i försäkrings-          na gälier dels de fakta som ligger tili grund för
36422:        domstolen?                                       beslutet, dels de stadganden som tillämpats."
36423: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Efter avlåtandet av ovan nämnda regerings-
36424: föra följande:                                          proposition har Pensionsskyddscentralen sänt två
36425:                                                         cirkulär med anvisningar om motiveringen av
36426: Senast har beslutsfattandet och motiveringen av         pensionsbeslut tili pensionsanstaltema; cirkulär
36427: beslut vid Folkpensionsanstalten och den privata        A 23/91 av 30.11.1994 som gälier i synnerhet be-
36428: sektorns arbetspensionsanstalter uppmärksam-            slut om invalidpension och cirkulär A 45/94 av
36429: mats på lagstiftningsnivå i de ändringar av folk-       21.10.1994 som gäller pensionsbeslut i allmän-
36430: pensionslagen och den privata sektorns arbets-          het.
36431: pensionslagar som trädde i kraft vid ingången av            Vidare har uppmärksamhet fåsts vid motive-
36432: 1995. 1 detta sammanhang utsträcktes bl.a. de           ringen av pensionsbeslut bl.a. sedan dataombuds-
36433: principer som framgår av bestämmelserna i la-           mannen 1995 meddelade föreskrifter om att dis-
36434: gen om förvaltningsförfarande tili att i tiliämpli-     kussioner mellan sakkunniga i ett pensionsären-
36435: ga delar även gälia den privata sektoms arbets-         de inte kan jämställas med den tystnadsplikt i
36436: pensionsanstalter. Lagen om förvaltningsförfa-          1 kap. 7 § rättegångsbalken som gäller överlägg-
36437: rande har redan tidigare gälit Folkpensionsan-          ningar som rätten håller inom lyckta dörrar.
36438: stalten. 1 motiveringen tili den regeringsproposi-      Dessutom bestämde dataombudsmannen att en
36439: tion som gälier ovan avsedda lagändringar kon-          part med stöd av personregisterlagen på begäran
36440: stateras bl.a. följande om innehåliet i arbetspen-      skall få granska sakkunnigläkamas intema pro-
36441: sionsanstaltemas beslut och motiveringen av             memorior. Tili följd av dataombudsmannens fö-
36442: dem:                                                    reskrifter gav Pensionsskyddscentralen ett med-
36443:    "Avsikten med beslut i arbetspensionsärenden         delande, nr 21/95, tili pensionsanstaltema.
36444: är att tili en part förmedla tiliräckliga uppgifter        Med tanke på pensionssökandenas rättsskydd
36445: om hur hans ärende har avgjorts. Därför skali det       kan den reform som genomfördes vid ingången
36446: av beslutet klart framgå vad parten har rätt tili el-   av april i år anses vara betydelsefull. Genom re-
36447: 
36448: 
36449:                                                                                                              5
36450: KK 809/1999 vp- Tarja Kautto /sd                                                        Ministems svar
36451: 
36452: 
36453: formen utsträcktes bestämmelsema i lagen om         lingen av besvärsärenden snabbare i sådana fall
36454: förvaltningsförfarande tili att i huvudsak gälia    då pensionsanstalten t.ex. på basis av en ny utred-
36455: behandlingen av pensionsärenden och även andra      ning som företetts i samband med ett besvär upp-
36456: socialförsäkringsärenden i besvärsinstansema.       täcker att beslutet varit felaktigt. 1 dessa fall kan
36457: Reformen innebär bl.a. att besvärsinstansema        pensionsanstalten själv direkt rätta tili beslutet.
36458: skali iaktta bestämmelsema i 9 kap. lagen om för-      Försäkringsdomstolen har tagit ett nytt doku-
36459: valtningsförfarande då ett ärende avgörs och be-    menthanteringsystem i bruk i oktober i år. 1 si-
36460: slutet motiveras. Även öppenheten och offentlig-    nom tid borde detta för sin del medverka tili att
36461: heten i beslutsfattandet utökades.                  behandlingstiderna för besvärsärenden blir kor-
36462:    Med tanke på sökandens rättsskydd är det nöd-    tare i försäkringsdomstolen. Justitieministeriet
36463: vändigt att han elier hon får kännedom om avgö-     för dessutom resultatförhandlingar med försäk-
36464: randet och om de medicinska och andra faktorer      ringsdomstolen i december i år, i vilka man även
36465: som inverkat på det. Denna information skali sö-    tar ställning tili eventuelia tiliäggsresurser för
36466: kanden i första hand få genom beslutet och dess     försäkringsdomstolen.
36467: motivering. Motiveringen skali i detta hänseen-        Som ett mera omfattande projekt hålier justi-
36468: de vara tillräckligt individualiserad och klar.     tieministeriet på att tillsätta ett särskilt utred-
36469: Dessutom skali sökanden vid behov kunna få          ningsorgan som har till uppgift att utreda en revi-
36470: kännedom om den stälining som pensionsanstal-       dering av ärenden som gälier sökande av ändring
36471: tens sakkunnigläkare tagit och som antecknats på    i socialförsäkrings- och socialunderstödsären-
36472: ett internt handläggningsblad. När det gäller be-   den.
36473: svärsinstansernas beslut skali den som söker änd-      Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
36474: ring ha möjlighet att bekanta sig med föredragan-   samband med beredningen av lagändringar som
36475: dens promemoria.                                    gäller socialförsäkringen och som ansluter sig tili
36476:    Även i övrigt har man genom många reformer       revideringen av offentlighets- och datasekretess-
36477: i lagstiftningen på 1990-talet försökt förbättra    lagstiftningen att fåsta uppmärksamhet vid till-
36478: rättsskyddet för sådana som söker invalidpen-       gången till information för hela socialförsäkring-
36479: sion och även för andra pensionssökande vid be-     ens del. Dessutom kommer ministeriet att fåsta
36480: handlingen av och fattandet av beslut i pensions-   uppmärksamhet vid en förbättring av möjlighe-
36481: ärenden. Vid ingången av 1995 infördes ett själv-   tema att förstå pensionsbesluten för hela social-
36482: rättelseförfarande för pensionsanstaltema. Ge-      försäkringens del.
36483: nom detta förfarande försökte man göra behand-
36484: 
36485: 
36486: 
36487: Helsingfors den 14 december 1999
36488: 
36489:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
36490: 
36491: 
36492: 
36493: 
36494: 6
36495:                                                                 KK 810/1999 vp- Tarja Kautto /sd
36496: 
36497: 
36498: 
36499: 
36500:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 810/1999 vp
36501: 
36502:                                              Yhdyskuntakehityksen Habitat-toimintaohjel-
36503:                                              man seurantaprosessi
36504: 
36505: 
36506: 
36507: 
36508: Eduskunnan puhemiehelle
36509: 
36510: YK:nympäristö-ja kehityskonferenssissa Rio de            YK:n tulevaan yleiskokouksen enty1s1stun-
36511: Janeirossa vuonna 1992 hyväksyttiin kestävän          toon mennessä tulee valmistella kansalliset ja
36512: kehityksen toimintaohjelma Agenda 21, jossa oli       alueelliset seurantaraportit toimintaohjelman to-
36513: esityksiä myös asuinyhdyskuntien kehittämisek-        teutuksesta. Myös Suomen ja EU:n tulee valmis-
36514: si. Tämän vuoksi vuonna 1996 pidettiin Istanbu-       tella raportit.
36515: lissa YK:n toinen asuinyhdyskuntakonferenssi,
36516: jossa hyväksyttiin Istanbulin julistus ja yhdys-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36517: kuntakehityksen Habitat-toimintaohjelma. Ko-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36518: kouksessa vahvistettiin oikeus kelvolliseen asun-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36519: toon ihmisoikeuksien keskeisenä osana. Huo-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36520: miota kiinnitettiin myös jatkuvan kaupungistu-
36521: miskehityksen ympäristövaikutusten hallintaan.              Miten hallitus aikoo osallistua YK:n
36522: Vuonna 2001 YK:nyleiskokouksessa tullaan pi-                Istanbul +5 -kokouksen valmistelupro-
36523: tämään Istanbul +5 -teemakokous, jossa tarkas-              sessiin?
36524: tellaan kansallisten ja alueellisten raporttien pe-
36525: rusteella ohjelman toteutumista.
36526: 
36527: 
36528: 
36529: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
36530: 
36531:     Tarja Kautto /sd
36532: 
36533: 
36534: 
36535: 
36536:                                                                                                Versio 2.0
36537: KK 810/1999 vp- Tarja Kautto /sd                                                     Ministerin vastaus
36538: 
36539: 
36540: 
36541: 
36542: Eduskunnan puhemiehelle
36543: 
36544: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Yksi tärkeä näkökulma on asuntopolitiikan ja
36545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kaupunkipolitiikan yhteiset tavoitteet ja toimen-
36546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       piteet, jotta tasapainoista yhdyskuntakehitystä
36547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kau-        saadaan edistettyä. Hallitus on asettanut useita
36548: ton /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       poikkihallinnollisia työryhmiä, kuten segregaa-
36549: 810/1999 vp:                                           tion ehkäisemistä ja lähiöiden kehittämistä kos-
36550:                                                       kevat työryhmät.
36551:        Miten hallitus aikoo osallistua YK:n               Kestävä yhdyskuntakehitys tulee nähdä hyvin
36552:        Istanbul +5 -valmisteluprosessiin?             laaja-alaisesti, jossa esimerkiksi maankäyttö, lii-
36553:                                                       kenne, energian- ja raaka-aineiden käyttö, raken-
36554: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         taminen ja asuminen yhdistyvät. Siten tällä tee-
36555: ti seuraavaa:                                         malla on kiinteä yhteys Suomen kestävän kehi-
36556: YK:n toinen asuinyhdyskuntakonferenssi (Habi-         tyksen toimikunnan työhön, varsinkin sen paikal-
36557: tat II) järjestettiin Istanbulissa kesäkuussa 1996.   lisjaoston ja sosiaalisesti kestävän kehityksen
36558: Sen pääteemoina olivat kelvollinen asunto kai-        jaoston toimintaan. Ne käsittelevät toiminnas-
36559: kille ja yhdyskuntien kestävä kehitys kaupungis-      saan osaltaan myös rakennettuun ympäristöön ja
36560: tuvassa maailmassa. Konferenssissa hyväksyt-          yhdyskuntakehitykseen liittyviä teemoja. Lisäk-
36561: tiin Istanbulin julistus ja maailmanlaajuinen yh-     si hallituksen kestävän kehityksen ohjelma
36562: dyskuntakehityksen         Habitat-toimintaohjelma.   ( 1998) käsittelee aluerakennetta, yhdyskuntia ja
36563: Sillä on yhtymäkohtia Riossa 1992 hyväksyttyyn        liikennettä yhtenä osa-alueena.
36564: Agenda 21 :een ja etenkin sen yhdyskuntia ja pai-         Kuntien valmiuksia toteuttaa Habitat Agen-
36565: kallistasoa koskevaan kehitykseen. Vuonna 1997        dan tavoitteita edistetään toteuttamalla vuonna
36566: YK:nyleiskokous päätti, että YK:n yleiskokouk-        2000 ympäristöministeriössä kuntien asunto-oh-
36567: sen erityisistunto kokoontuu kesäkuussa 2001 ar-      jelmien kehittämisprojekti, jossa otetaan erityi-
36568: vioimaan Istanbulissa 1996 hyväksytyn Habitat         sesti huomioon alueelliset asuntomarkkinaerot
36569: Agendan toimeenpanoa.                                 sekä paikallisagenda 21 -työssä saadut kokemuk-
36570:     Suomen toteuttamilla yleisillä asuntopoliitti-    set. Lisäksi muussa paikallisagendatyössä tehos-
36571: silla toimilla on edistetty Habitat Agendan ta-       tetaan yhdyskuntakehitykseen liittyviä alueiden
36572: voitteita. Asuntopolitiikka on pitkään pyrkinyt       huomioimista. Tässä tehdään yhteistyötä Suo-
36573: toteuttamaan kansalaisten oikeutta kelvolliseen       men Kuntaliiton kanssa.
36574: asuntoon. Kuitenkin asunnottomuuden kasvu ja              Istanbul +5 -valmistelutyö jakaantuu kahteen
36575: kasvavat asumiskustannukset asettavat uusia           osaan: kansalliseen toimintaan ja kansainväli-
36576: vaatimuksia, joihin on vastattava erityistoimen-      seen yhteistyöhön. Ympäristöministeriö on par-
36577: piteillä. Asuntostrategiaa valmisteleva selvitys-     haillaan asettamassa kansallisen työryhmän, jon-
36578: mies, jonka työ valmistuu tämän vuoden lop-           ka tehtävänä on vastata Suomen valmisteluista
36579: puun mennessä, tulee tekemään ehdotuksia myös         tätäYK:nerityisistuntoa varten. Työryhmä koos-
36580: näiden kysymysten osalta.                             tuu keskeisten ministeriöiden (ympäristö-, ulko-
36581: 
36582: 
36583: 
36584: 2
36585: Ministerin vastaus                                               KK 810/1999 vp- Tarja Kautto /sd
36586: 
36587: 
36588: asiain-, sosiaali- ja terveys- sekä sisäasiainminis-   2000. Myös Euroopan talouskomission Istanbul
36589: teriön) sekä joidenkin muiden julkisten tahojen        +5 -prosessiin osallistutaan.
36590: sekä yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen              Toinen painopiste kansainvälisessä toiminnas-
36591: edustajista.                                           sa on ED-maiden yhteinen valmistelutyö. ED-
36592:     Kansallisen työryhmän tehtävänä on valmis-         maiden piirissä Suomi korostaa valmistelutyön
36593: tella toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Habitat       sisällöllistä puolta ja Habitat Agendan toimeen-
36594: Agendan tavoitteiden toimeenpanoa ja joilla on         panoa, jotta erityisistunto ei olisi vain mekaani-
36595: yhteys asunto-, kaupunki- ja ympäristöpolitiik-        nen raportointitilaisuus, vaan että erityisistun-
36596: ka-alueisiinja toimintoihin. Työryhmä valmiste-        non kautta kiinnitettäisiin huomiota Habitat
36597: lee myös kannanottoja YK:n yhdyskuntakeskuk-           Agendan tavoitteiden toteuttamiseen.
36598: sen (Habitat) sihteeristön ja ED:n tätä koskevaan          Suomi on järjestänyt Habitat Agendaan liit-
36599: työhön sekä osallistuu Istanbul +5 -istunnon kan-      tyen kaksi asiantuntijakokousta. Vuonna 1998
36600: salliseen raportointiin ja muihin valmistelu tehtä-    järjestettiin Turussa paikallisagendakokous, jos-
36601: viin. Esimerkkinä toimenpiteistä on syksyksi           sa käsiteltiin paikallisagenda 21 :n ja Habitat
36602: 2000 suunniteltu kansallinen seminaari Habitat         Agendan toteutusta paikallistasolla. Syyskuussa
36603: Agendan tavoitteista ja siihen liittyvistä jatkotoi-   1999 järjestettiin asiantuntijakokous Habitat
36604: menpiteistä Suomessa.                                  Agendan ja Agenda 21 :n yhdyskuntakehitystä
36605:     Kansainvälisellä tasolla valmistelutyössä on       koskevien osien toteutuksesta ED-maissa. Suo-
36606: kaksi painopistettä. Yksi on YK:n yhdyskunta-          men puheenjohtajuuskaudella 15.12.1999 pidet-
36607: keskuksen (Habitat) valmistelutyöhön osallistu-        tiin Brysselissä ED Habitat -koordinaatioko-
36608: minen, joista tärkein muoto on valmistelukomi-         kous. Siinä käsiteltiin ED:n Istanbul +5 -tavoit-
36609: tean istunnot toukokuussa 2000 ja helmikuussa          teita ja työohjelmaa.
36610: 2001. Suomi toimii yhdessä ED- ja WEOG (Län-              Hallitus tukee myös tarvittaessa muiden
36611:  si-Euroopan ja muut maat YK-maaryhmittelys-           kumppaneiden va1miste1utyötä, esim. paikallis-
36612:  sä) -maiden kanssa. Hallitus osallistuu Euroopan      hallinnon, kansalaisjärjestöjen ja parlamentaa-
36613:  alueelliseen Istanbul +5 -seminaariin syksyllä        rikkojen toimia Istanbul +5 -prosessissa.
36614: 
36615: 
36616: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
36617: 
36618:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
36619: 
36620: 
36621: 
36622: 
36623:                                                                                                        3
36624: KK 810/1999 vp- Tarja Kautto /sd                                                          Ministerns svar
36625: 
36626: 
36627: 
36628: 
36629: Tili riksdagens talman
36630: 
36631: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             En viktig synpunkt är de gemensamma målen
36632: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         och åtgärdema inom bostadspolitiken och stads-
36633: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         politiken som kan främja en balanserad sarnhälls-
36634: Tarja Kautto /sd undertecknade skriftliga spörs-        utveckling. Regeringen har tillsatt många arbets-
36635: mål SS 810/1999 rd:                                     grupper med medlemmar från olika förvaltnings-
36636:                                                         grenar, t.ex. arbetsgrupper för att förebygga seg-
36637:        På vilket sätt ämnar regeringen de/ta i          regation och för att utveckla förortema.
36638:        förberedelseprocessen    inför   FN:s                En hållbar samhällsutveckling måste uppfat-
36639:        Istanbu/+5 -möte?                                tas i ett mycket brett perspektiv, där t.ex. mark-
36640:                                                         användning, trafik, användningen av energi och
36641: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         råmaterial, byggandet och boendet samverkar.
36642: föra följande:                                          Därigenom har temat fast anknytning till det ar-
36643: FN:s andra världskonferens om boende- och be-           bete som utförs i Finlands kommission för håll-
36644: byggelsefrågor (Habitat II) hölls i juni 1996 i Is-     bar utveck1ing, i synnerhet i dess lokalsektion
36645: tanbul. Huvudteman för konferensen var en or-           och i dess sektion för socialt hållbar utveckling.
36646: dentlig bostad åt alla och hållbar utveckling av        Dessa behandlar i sin verksarnhet också teman i
36647: sarnhällena i den allt mer urbaniserade världen.        anslutning till den byggda miljön och sarnhällsut-
36648: Konferensen godkände Istanbuldeklarationen              vecklingen. Regeringens program för hållbar ut-
36649: och det globala handlingsprogrammet för sam-            veckling (1998) tar dessutom upp regionalstruk-
36650: hällsutveckling Habitat. Programmet har anknyt-         tur, samhällen och trafik som ett delområde.
36651: ningspunkter till Agenda 21, som godkändes i                Kommunemas möjligheter att förverkliga Ha-
36652: Rio 1992, och särskilt till dess avsnitt om utveck-     bitatagendans mål förbättras genom att miljömi-
36653: ling av samhällen och den lokala nivån. År 1997         nisteriet år 2000 startar ett projekt för upplägg-
36654: beslöt FN:s generalförsam1ing att ijuni 2001 hål-       ning av bostadsprogram i kommunema, inom vil-
36655: la en specialsession för att utvärdera genomför-        ket man särskilt beaktar regionala skillnader i bo-
36656: andet av den i Istanbul 1996 godkända Habitat-          stadsmarknaderna och erfarenhetema av arbetet
36657: agendan.                                                med de lokala Agenda 21. Dessutom beaktas i det
36658:     De allmänna bostadspolitiska åtgärdema i Fin-       övriga arbetet med lokala agendor mer effektivt
36659: land har verkat för syftena i Habitatagendan. Bo-       områden som anknyter till sarnhällsutveckling-
36660: stadspolitiken har i stor utsträckning gått ut på att   en. Detta görs i sarnråd med Finlands Kommun-
36661: tillförsäkra medborgama deras rätt till en ordent-      förbund.
36662: lig bostad. Men ökningen av bostadslösheten och             Förberedelsema för Istanbul+S består av två
36663: de växande boendekostnaderna ställer nya krav,          delar: nationell verksarnhet och internationellt
36664: vilket kräver särskilda åtgärder. Den utrednings-       samarbete. Miljöministeriet håller som bäst på att
36665: man som bereder bostadsstrategin får sitt arbete        tillsätta en nationell arbetsgrupp som har i upp-
36666: fårdigt före utgången av året och kommer då att         gift att svara för Finlands förberedelser inför
36667: ställa förslag också om dessa frågor.                   FN:s specialsession. I arbetsgruppen sitter repre-
36668:                                                         sentanter för de relevanta ministerieroa (miljö-,
36669: 
36670: 
36671: 4
36672: Ministerns svar                                                 KK 810/1999 vp- Tarja Kautto /sd
36673: 
36674: 
36675: utrikes-, social- och hälsovårds- samt inrikesmi-     de planeras också i Europeiska ekonomiska kom-
36676: nisteriet), vissa andra offentliga instanser samt     missionens Istanbul+5 -process.
36677: för den privata sektorn och medborgarorganisa-           Den andra tyngdpunkten i det internationella
36678: tionerna.                                             arbetet är EU-ländernas gemensamma bered-
36679:    Den nationella arbetsgruppen har i uppgift att     ning. 1 EU-ländernas krets poängterar Finland
36680: bereda åtgärder som stärker förverkligandet av        innehållet i beredningsarbetet och genomföran-
36681: målen för Habitatagendan och som anknyter till        det av Habitatagendan för att specialsessionen
36682: bostads-, stads- och miljöpolitiken samt verk-        inte bara skall bli en mekanisk rapporteringspro-
36683: samheterna inom dessa. Arbetsgruppen bereder          cess utan för att man genom specialsessionen
36684: också ställningstaganden till det arbete som sek-     skall fåsta uppmärksamhet vid hur målen för Ha-
36685: retariatet för FN:s centrum för boende och be-        bitatagendan förverkligats.
36686: byggelsefrågor (Habitat) och EU utför och deltar         Finland har ordnat två sakkunnigmöten i an-
36687: i den nationella rapporteringen för Istanbul+5        slutning till Habitatagendan. År 1998 ordnades i
36688: och i övriga förberedelser. Ett exempel på åtgär-     Åbo ett möte kring den lokala agendan, där man
36689: derna är ett nationellt seminarium hösten 2000        diskuterade genomförandet av den lokala Agen-
36690: kring målen för Habitatagendan och därtill hö-        da 21 och Habitatagendan på det lokala planet.
36691: rande fortsatta åtgärder i Finland.                   Hösten 1999 hölls ett sakkunnigmöte kring för-
36692:    På det internationella planet har förberedelser-   verkligandet av Habitatagendans och Agenda
36693: na två tyngdpunktsområden. Det ena är deltagan-       21 :s avsnitt om samhällsutveckling i EU-länder-
36694: det i beredningarbetet i FN: s centrum för boende     na. Under Finlands ordförandeperiod hölls
36695: och bebyggelsefrågor (Habitat), där det viktigas-     15.12.1999 ett möte i Bryssel för EU Habitat -ko-
36696: te är den förberedande kommittens sessioner i         ordinering inför Istanbul+5. Där behandlades
36697: maj 2000 och februari 2001. Finland arbetar till-     EU:s mål och arbetsprogram inför Istanbul+5.
36698: sammans med EU- och WEOG-länderna (länder i              Regeringen stöder vid behov också bered-
36699: Västeuropa och andra länder i FN:s ländergrup-        ningsarbetet bland andra parter, t.ex. i lokalför-
36700: pering). Regeringen deltar i Europas regionala        valtningen, bland medborgarorganisationerna
36701: Istanbul+5 -seminarium hösten 2000. Deltagan-         och parlamentarikerna i Istanbul+5 -processen.
36702: 
36703: 
36704: Helsingfors den 17 december 1999
36705: 
36706:     Minister Suvi-Anne Siimes
36707: 
36708: 
36709: 
36710: 
36711:                                                                                                       5
36712:                                                               KK 811/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
36713: 
36714: 
36715: 
36716: 
36717:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 811/1999 vp
36718: 
36719:                                              Dementiaa sairastavien hoitoresurssien turvaa-
36720:                                              minen kunnissa
36721: 
36722: 
36723: 
36724: 
36725: Eduskunnan puhemiehelle
36726: 
36727: Tällä hetkellä Suomessa on 74 000 keskivaikeaa        nuksiin. Perusteelliset diagnostiset selvittelyt
36728: tai vaikeaa dementiaa sairastavaa henkilöä.           ovat ehdoton edellytys hoidon suunnittelulle ja
36729: Vuonna 2020 määrän arvioidaan olevan jo               esimerkiksi kohdennetun lääkehoidon aloittami-
36730: 100 000. Lisäksi on ilmeisesti saman verran lie-      selle. Sekä lääkkeellisten että lääkkeettömien
36731: vää dementiaa sairastavia. Dementoituneiden           hoitojen on todettu lykkäävän laitokseen siirty-
36732: määrää on arvioitu väestötutkimusten perusteel-       mistä noin vuodella, mistä sinällään koituisi yh-
36733: la. Dementian esiintyminen, ehkäisymahdolli-          teiskunnalle merkittävää säästöä.
36734: suudet ja hoito ovat keskeisessä asemassa, kun
36735: arvioidaan ikääntyneen väestön toimintakykyi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36736: syyttä ja palvelutarvetta.                            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36737:    Dementiapotilaiden tutkimuksen ja hoidon           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36738: hyvä laatu on keskeinen tekijä toimivassa perus-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36739: terveyden- ja sosiaalihuollon laitoshoidossa. Pit-
36740: käaikaishoidon kustannuksista valtaosa koostuu              Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kunnat
36741: dementiapotilaiden hoidosta. Siten tutkimuksen              selviävät dementiaa sairastavien kasva-
36742: ja ennen kaikkea hyvin suunnitellun hoidon to-              vasta hoitopaineesta ja sen mukanaan
36743: teuttamisella voidaan tuottaa merkittävät talou-            tuomien kasvavien taloudellisten resurs-
36744: delliset säästöt laitoshoidosta aiheutuviin kustan-         sien riittävyydestä?
36745: 
36746: 
36747: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
36748: 
36749:     Klaus Heliberg /sd
36750: 
36751: 
36752: 
36753: 
36754:                                                                                                Versio 2.0
36755: KK 811/1999 vp- Klaus Heliberg /sd                                                   Ministerin vastaus
36756: 
36757: 
36758: 
36759: 
36760: Eduskunnan puhemiehelle
36761: 
36762: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mistyön, jonka rahoitukseen hallitus on sitoutu-
36763: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nut.
36764: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Väestön ikääntyessä ja keski-iän kasvaessa li-
36765: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Hell-      sääntyy myös dementia. Turvallisen hyvinvoin-
36766: bergin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nin kannalta sekä kotona annettavien palvelujen
36767: KK 811/1999 vp:                                        laatu ja määrä että laitoshoidon kehittäminen
36768:                                                       ovat välttämättömiä.
36769:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kunnat            Dementian oireet voivat olla eteneviä, pysäh-
36770:        selviävät dementiaa sairastavien kasva-        tyneitä tai palautuvia. Dementiaa aiheuttavia sai-
36771:        vasta hoitopaineesta ja sen mukanaan           rauksia on useita kymmeniä, joista yleisesti tun-
36772:        tuomien kasvavien taloudellisten resurs-       netuin on Alzheimerin tauti. Vain osaa demen-
36773:        sien riittävyydestä?                           tiaa aiheuttavista syistä voidaan parantaa tai nii-
36774:                                                       den pahenemista voidaan estää. Dementia-oi-
36775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         reyhtymää sairastavia on nykyisin yli 65-vuo-
36776: ti seuraavaa:                                         tiaasta väestöstä keskimäärin 7 %. Sairastavuus
36777: Sodan jälkeen syntyneiden ns. suurten ikäluok-        lisääntyy ikäluokissa 75-84-vuotiaat ja yli 85-
36778: kien tulo 2000-luvulla eläkeikään muuttaa olen-       vuotiaat. Dementian puhkeamisen jälkeen on
36779: naisesti maan väestörakennetta. Vanhusväestön         hyvä ja turvallinen yleishoito ensisijaista. Aluksi
36780: prosentuaalinen osuus kasvaa vuoteen 2030 men-        vanhuksen hoito tapahtuu pääsääntöisesti kotona
36781: nessä,jolloin yli 65-vuotiaita on lähes 26% maan      aviopuolison tai muiden omaisten turvin. Silloin
36782: väestöstä. Palvelujen tarve lisääntyy vuoteen         tarvitaan dementianeuvojan, kotisairaanhoitajan
36783: 2050 saakka. Varsinkin pysyvän hoivan ja hoi-         ja mahdollisesti kodinhoitohenkilökunnan apua
36784: don tarve kasvaa, sillä vaikka yli 65-vuotiaiden      sekä omaisille sopeutumisvalmennuskursseja.
36785: kokonaismäärä laskee, näkyy suurten ikäluok-          Tehostettu kotisairaanhoito lääkärin kotikäyntei-
36786: kien vaikutus edelleen vanhemmissa ja eniten          neen yhdessä omaisten ja läheisten kanssa mah-
36787: hoivaa ja hoitoa vaativissa ikäryhmissä.              dollistavat näiden potilaiden hoidon myös koto-
36788:    Hallitusohjelmassa on sovittu tällä hallitus-      na sairauden edetessä keskivaikeaan vaiheeseen.
36789: kaudella kehitettäväksi monia ikääntyvän väes-        Yksinasuvien vanhusten hoitojärjestelynä käyte-
36790: tön kannalta keskeisiksi koettuja kohteita. Tällai-   tään mm. erikseen dementoituneille vanhuksille
36791: siä ovat palvelualojen työllisyyden lisääminen ja     toteutettuja ryhmäasuntoja. Ryhmäasuntojen yl-
36792: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tason ja     läpitäjinä toimivat kuntien lisäksi mm. vanhus-
36793: toimivuuden turvaaminen mm. uudistamalla val-         järjestöt, yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt
36794: tion kuntapolitiikkaa. Valtioneuvosto vahvisti lo-    sekä yksityiset palveluntuottajat Ryhmäasumi-
36795: kakuun lopulla sosiaali- ja terveydenhuollon ta-      sen kustannukset jakautuvat asukkaan ja kunnan
36796: voite- ja toimintaohjelman vuosille 2000-2003,        välillä samoin perustein kuin yleensä palveluta-
36797: jossa on konkretisoitu ja yksilöity hallitusohjel-    loissa.
36798: man toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet. Van-           Raskain hoitovaihe on dementiapotilaan vii-
36799: hustenhuollon kannalta ohjelman merkitys on           meinen hoitovaihe, ja se edellyttää yleensä lai-
36800: suuri, sillä se käynnistää laajamittaisen kehittä-    toshoitoa. Laitoshoidon pituus on riippuvainen
36801: 
36802: 2
36803: Ministerin vastaus                                             KK 811/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
36804: 
36805: 
36806: edellisten jaksojen hoitojärjestelyistä ja vaihte-     tenhoidossa paljon hoivaa ja hoitoa vaativan de-
36807: lee.                                                   mentiaa sairastavan ryhmän turvallisen ja osaa-
36808:     Hoidon porrastuksesta huolimatta on demen-         van hoidon järjestämistä. Sosiaali- ja terveysmi-
36809: tiaa sairastavan vanhuksen kannalta tärkeää, että      nisteriö valmistelee ohjelmakauden aikana van-
36810: hoitopaikka pysyy mahdollisimman kauan sama-           hustenhuollon laatukriteerit, jotka sisältävät hoi-
36811: na. Dementiaa sairastavien vanhusten hoidon ja         don laadun ja henkilökunnan mitoituksen suosi-
36812: hoivanjärjestäminen ja omaisten tukeminen vaa-         tukset. Niiden ikäryhmien kasvu, joissa demen-
36813: tivat hoitohenkilökunnalta erityisosaamista. Val-      tia-oireyhtymää sairastavien vallitsevuus on ylei-
36814: tioneuvosto painottaa sosiaali- ja terveydenhuol-      sin, lisääntyy olennaisesti vasta vuosina 2030-
36815: lon tavoite- ja toimintasuunnitelmassa 2000-           2050.
36816: 2003 mm. henkilöstön osaamisen jatkuvaa paran-            Uhkatekijänä on kuitenkin todettava, että työ-
36817: tamista. Riittävän täydennys- ja toimipaikkakou-       voimavaltaisilla aloilla, voi työvoimapula aiheut-
36818: lutuksen järjestäminen ja esimiehen tuki ovat          taa ainakin 2000-luvun alkupuolella ongelmia,
36819: välttämättömiä myös työntekijöiden jaksamisel-         jolloin nykyisestä työvoimasta suurin osa siirtyy
36820: le.                                                    eläkkeelle. Koulutetun ammattihenkilöstön riit-
36821:     Edellä esitettyyn viitaten totean, että hallitus   tävyys ja mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitä-
36822: on tässä hallitusohjelmassa ja sosiaali- ja ter-       miseen turvataan täydennyskoulutuksella sekä
36823: veysministeriön tavoite- ja toimintaohjelmassa         pyritään siihen, ettei kunnissa työllistämistukea
36824: erityisesti nostanut esille vanhusmäärän kasvuun       käytettäisi sellaisten tehtävien hoitamiseen, jot-
36825: liittyvät haasteet ja painottanut kuntien vanhus-      ka vaativat pysyvää henkilöstöä.
36826: 
36827: 
36828: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
36829: 
36830:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
36831: 
36832: 
36833: 
36834: 
36835:                                                                                                         3
36836: KK 811/1999 vp- Klaus Heliberg /sd                                                       Ministerns svar
36837: 
36838: 
36839: 
36840: 
36841: Tili riksdagens talman
36842: 
36843: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tas för att genomföra regeringsprogrammet har
36844: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        konkretiserats och preciserats. Programmet har
36845: statsrådet översänt följande av riksdagsman            stor betydelse för åldringsvården eftersom det är
36846: Klaus Heliberg /sd undertecknade skriftliga            utgångspunkten för ett omfattande utvecklingsar-
36847: spörsmål SS 81111999 rd:                               bete som regeringen har förbundit sig att finan-
36848:                                                        siera.
36849:        Vad ämnar regeringen göraför att kom-              Då befolkningen blir äldre och medelåldern
36850:        munerna skall klara av det ökade tryck-         stiger ökar också fallen av demens. Med tanke på
36851:        et på vård av patienter som lider av de-        ett säkert välstånd är det nödvändigt att förbättra
36852:        mens ochför att de allt större ekonomis-        både servicens kvalitet och utbudet på service
36853:        ka resurser som det kräver skall räcka          samt slutenvården.
36854:        tili?                                              Symptomen på demens kan vara framåtskri-
36855:                                                        dande, stagnerade eller tillbakagående. Det finns
36856: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        flera tiotal sjukdomar som kan orsaka demens
36857: föra följande:                                         den mest kända är Alzheimers sjukdom. Endast'
36858: Då de s.k. stora åldersklasserna som är födda ef-      en del av de orsaker som leder till demens kan bo-
36859: ter kriget når pensionsåldern på 2000-talet änd-       tas eller hindras från att förvärras. 1 genomsnitt
36860:                                                        lide~ 7 % av den nuvarande befolkningen som
36861: ras åldersstrukturen på ett avgörande sätt. Den
36862: procentuella andelen åldringar ökar fram till år       fyllt 65 år av demenssyndrom. Sjukfrekvensen
36863: 2030 då närmare 26 % av landets befolkning är          ökar i åldersklasserna 75-84 år och över 85 år.
36864: äldre än 65 år. Behovet av service ökar fram till      En god och trygg allmän vård är av största bety-
36865: år 2050. Särskilt ökar behovet av bestående om-        delse då demensen brutit ut. 1 början vårdas åld-
36866: sorg och vård, för trots att det totala antalet per-   ringen i regel hemma av maken eller makan eller
36867: soner som har fyllt 65 minskar märks verkningar-       andra anhöriga. Då behövs demensrådgivares
36868: na av de stora åldersklasserna fortfarande bland       hemsjukvårdares och eventuellt hemvårdsperso~
36869: de äldre åldersgrupperna, som behöver mest om-         nals hjälp samt anpassningskurser för de anhöri-
36870: sorg och vård.                                         ga. En effektiverad hemsjukvård med hembesök
36871:    1 regeringsprogrammet har man kommit över-          av läkare tillsammans med de anhöriga och när-
36872: ens om att under den pågående regeringsperio-          stående skapar förutsättningar för att demenspa-
36873: den utveckla många mål som anses viktiga med           tienterna kan vårdas hemma även då sjukdomen
36874: tanke på den äldre befolkningen, t.ex. att öka sys-    har framskridit till ett medelsvårt stadium. Av de
36875: selsättningen inom servicebranscherna och att          vårdsystem som tillämpas på ensamboende åld-
36876: trygga nivån och funktionsdugligheten då det           ringar kan nämnas särskilda gruppbostäder för
36877: gäller servicen inom social- och hälsovården bl.a.     äldre med demens. Gruppbostäderna upprätt-
36878: genom en reform av statens kommunalpolitik.            hålls av kommunerna, organisationer för äldre,
36879: Statsrådet fastställde i slutet av oktober mål- och    allmännyttiga samfund och fonder samt privata
36880: verksamhetsprogrammet för social- och hälso-           serviceproducenter. Kostnaderna för gruppboen-
36881: vården 2000-2003 i vilket de åtgärder som vid-         de fördelas mellan invånarna och kommunen på
36882: 
36883: 
36884: 4
36885: Ministerns svar                                              KK 811/1999 vp- Klaus Heliberg /sd
36886: 
36887: 
36888: samma sätt som då det gäller servicehus i allmän-    de utmaningar som det ökande antalet åldringar
36889: het.                                                 innebär och understrukit att kommunerna inom
36890:    Det tyngsta vårdskedet är demenspatientens        åldringsvården bör ordna trygg och kompetent
36891: sista vårdskede och det förutsätter i allmänhet      vård för den grupp inom åldringsvården som Ii-
36892: slutenvård. Den slutna vårdens varaktighet beror     der av demens och behöver mycket omsorg och
36893: i allmänhet på hur vården har ordnats under de ti-   vård. Under programperioden utarbetar social-
36894: digare skedena och varierar.                         och hälsovårdsministeriet kvalitetskriterier för
36895:    Trots nivåstruktureringen är det viktigt för      åldringsvården, vilka omfattar rekommendatio-
36896: åldringar som drabbats av demens att de vårdas       ner för vårdkvaliteten och för dimensionering av
36897: på samma plats så länge som möjligt. Ordnandet       personalen. De åldersgrupper inom vilka antalet
36898: av vården och omsorgen av åldringar med de-          personer som lider av demenssyndrom är störst
36899: mens samt stödjandet av anhöriga kräver sär-         ökar på ett avgörande sätt först under åren
36900: skild yrkeskunskap av vårdpersonalen. Statsrå-       2030-2050.
36901: det understryker i mål- och verksamhetsprogram-          En hotande faktor är dock att bristen på arbets-
36902: met för social- och hälsovården 2000-2003 bl.a.      kraft kan förorsaka problem inom arbetskraftsin-
36903: en ständig förbättring av personalens yrkeskun-      tensiva branscher åtminstone i början av 2000-ta-
36904: skap. Tillräcklig kompletterande utbildning och      let, då största delen av den nuvarande arbetskraf-
36905: utbildning på arbetsplatsen måste ordnas och         ten går i pension. Med kompletterande utbild-
36906: dessutom bör chefen ge sitt stöd för att arbetsta-   ning tryggas att det finns tillräckligt med yrkes-
36907: garna skall orka.                                    utbildad personai och att personalen har möjlig-
36908:     Med hänvisning till det som anförts ovan kon-    heter att upprätthålla yrkeskunskapen, och samti-
36909: staterar jag att regeringen redan i sitt nuvarande   digt eftersträvas att kommunema inte använder
36910: program samt i mål- och verksamhetsprogram-          sysselsättningsstödet till att sköta sådana uppgif-
36911: met för social- och hälsovården särskilt lyft fram   ter som kräver ordinarie personal.
36912: 
36913: 
36914: 
36915: Helsingfors den 14 december 1999
36916: 
36917:     Omsorgsminister Eva Biaudet
36918: 
36919: 
36920: 
36921: 
36922:                                                                                                        5
36923:                                                                KK 812/1999 vp- Håkan Nordman /sv
36924: 
36925: 
36926: 
36927: 
36928:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 812/1999 rd
36929: 
36930:                                                Inkomstgränsen för avträdelsestöd
36931: 
36932: 
36933: 
36934: 
36935: Tili riksdagens talman
36936: 
36937: Möjligheter tili avträdelsestöd inleddes år 1995.       uppgift, som leder till att inkomstgränsen över-
36938: Fram till slutet av 1998 hade 3 857 gårdar erhål-       skrids utan att lida ekonomisk förlust. 1 en tid, då
36939: lit avträdelsestöd. Första året erhöll 410 gårdar       tillfålliga, korta och flexibla anställningar upp-
36940: avträdelsestöd, i år ungefår 1 500 gårdar.              muntras, och personer uppmanas att ta ett större
36941:     Avträdelsestödet består av två delar: ett grund-    ansvar för sin utkomst, bör dessa regler omprö-
36942: belopp och en komp1etteringsdel. Grundbeloppet          vas. Nu bestraffas företagsamma och arbetsvilli-
36943: uträknas på basen av jordbrukarens LFÖPL-ar-            ga personer. Om inkomstgränsen skulle gälla års-
36944: betsinkomster. Födelseåret och LFÖPL-försäk-            inkomsten kunde personen i fråga ha en varieran-
36945: ringstiden bestämmer hur många procent pensio-          de månadsinkomst under året och därmed tillfål-
36946: nen blir av den genomsnittliga inkomsten.               ligt åta sig arbete och uppgifter, t.ex. ett vikariat.
36947: Grundbeloppet är vanligtvis 43-60 procent av
36948: LFÖPL-arbetsinkomsten. Kompletteringsdelen              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
36949: är lika stor som folkpensionen. Förutom avträ-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36950: delsestödets grundbelopp inverkar övriga arbets-        ver till vederbörande med1em av statsrådet ställa
36951: pensioner.                                              följande spörsmål:
36952:     1 avträdelsebeslutet noteras jordbrukarens per-
36953: sonliga inkomstgräns. Inkomstgränsen är 2 270                  Å.r regeringen medveten om att nuvaran-
36954: mk plus tidigare biinkomster per månad. ln-                    de bestämmelser för avträdelsestödet
36955: komstgränsen höjs årligen enligt APL-indexet.                  hindrar personer att tillfälligt utföra ar-
36956: Om förvärvsinkomstema överskrider inkomst-                     bete och
36957: gränsen avbryts betalningen av stödet.
36958:     Detta betyder att en person, som lyfter avträ-            är regeringen beredd attfastställa enin-
36959: delsestöd, inte tilifålligt kan åta sig ett arbete/en         komstgräns för årsinkomsten och inte
36960:                                                               för månadsinkomsten?
36961: 
36962: 
36963: Helsingfors den 23 november 1999
36964: 
36965:     Håkan Nordman /sv
36966: 
36967: 
36968: 
36969: 
36970:                                                                                                     Versio 2.0
36971: Suomennos                                                      KK 812/1999 vp- Håkan Nordman /r
36972: 
36973: 
36974: 
36975: 
36976:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 812/1999 vp
36977: 
36978:                                               Luopumistuen tulorajat
36979: 
36980: 
36981: 
36982: 
36983: Eduskunnan puhemiehelle
36984: 
36985: Mahdollisuus luopumistuen saamiseen tuli vuon-         joka johtaisi tulorajan ylittymiseen, kärsimättä
36986: na 1995. Vuoden 1998 loppuun mennessä 3 857            tästä taloudellista tappiota. Aikana, jona tilapäi-
36987: tilaa oli saanut luopumistukea. Ensimmäisenä           siin, lyhyisiin ja joustaviin työsuhteisiin kannus-
36988: vuonna 410 tilaa sai luopumistukea, tänä vuonna        tetaanja henkilöitä kehotetaan ottamaan suurem-
36989: noin 1 500 tilaa.                                      pi vastuu toimeentulostaan, näitä säännöksiä on
36990:    Luopumistuki muodostuu kahdesta osasta: pe-         tarkasteltava uudelleen. Nyt rangaistaan yritte-
36991: rusmäärästä ja täydennysosasta. Perusmäärä las-        liäitä ja työhaluisia henkilöitä. Jos tuloraja koski-
36992: ketaan viljelijän MYEL-työtulojen perusteella.         si vuosituloa, kyseisten henkilöiden kuukausitu-
36993: Syntymävuosi ja MYEL-vakuutusaika ratkaise-            lo voisi vaihdella vuoden aikana ja he voisivat
36994: vat eläkkeen prosentuaalisen suuruuden keski-          näin ollen ottaa vastaan tilapäistä työtä ja tilapäi-
36995: määräisistä tuloista. Perusmäärä on tavallisesti       siä tehtäviä, esim. sijaisuuksia.
36996: 43-60 prosenttia MYEL-työtulosta. Täyden-
36997: nysosa on kansaneläkkeen suuruinen. Luopumis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
36998: tuen perusmäärän lisäksi muut työtulot vaikutta-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36999: vat asiaan.                                            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37000:    Luopumispäätökseen merkitään viljelijän hen-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37001: kilökohtainen tuloraja. Tuloraja on 2 270 mark-
37002: kaa ynnä aikaisemmat sivutulot kuukaudessa.                   Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyi-
37003: Tulorajaa korotetaan vuosittain TEL-indeksin                  set luopumistukea koskevat säännökset
37004: mukaisesti. Jos ansiotulot ylittävät tulorajan,               estävät ihmisiltä tilapäisen työnteon ja
37005: tuen maksaminen keskeytetään.
37006:    Tämän mukaisesti luopumistukea saava hen-                 onko hallitus valmis vahvistamaan vuo-
37007: kilö ei voi ottaa vastaan tilapäistä työtä/tehtävää,         situlon tulorajan kuukausitulon tulora-
37008:                                                              jan asemesta?
37009: 
37010: 
37011: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1999
37012: 
37013:     Håkan Nordman /r
37014: 
37015: 
37016: 
37017: 
37018: 2
37019: Ministerin vastaus                                         KK 812/1999 vp- Håkan Nordman /r
37020: 
37021: 
37022: 
37023: 
37024: Eduskunnan puhemiehelle
37025: 
37026: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Markkamäärä (2 360) on sama, jonka työttö-
37027: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       myyseläkkeellä oleva henkilö voi ansaita kuu-
37028: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kaudessa ilman, että sillä on vaikutusta eläkkeen
37029: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan          maksuun. Sekä työttömyyseläkejärjestelmässä
37030: Nordmanin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-        että luopumistukijärjestelmässä lähdetään siitä,
37031: myksen KK 812/1999 vp:                              ettei henkilö voi saada samanaikaisesti näistä jär-
37032:                                                     jestelmistä maksettavia etuuksia ja merkittäviä
37033:       Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyi-    ansiotuloja. Palkan ylittäessä ansiotulorajan toi-
37034:       set luopumistukea koskevat säännökset         meentulo katsotaan turvatuksi palkan avulla eikä
37035:       estävät ihmisiltä tilapäisen työnteon ja      tarvetta enää työttömyyseläkkeen tai luopumis-
37036:                                                     tuen samanaikaiseen maksamiseen ole.
37037:       onko hallitus valmis vahvistamaan vuo-            Jos kysymyksessä tarkoitetaan sitä, että työt-
37038:       situlon tulorajan kuukausitulon tulora-       tömyyseläkkeen tai luopumistuen saajan tulisi
37039:       jan asemesta?                                 saada työskennellä ilman minkäänlaisia rajoituk-
37040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sia maksettavan palkan suhteen, jouduttaisiin
37041: ti seuraavaa:                                       edellä selostetusta periaatteesta luopumaan. Jär-
37042:                                                    jestelmiä luotaessa ei ole tarkoitettu, että työttö-
37043: Toisin kuin kysyjä esittää, luopumistuen saami-     myyseläkkeen tai luopumistuen saajan tulisi olla
37044: nen ei estä tilapäistä työntekoa.                   muihin nähden etuoikeutetussa asemassa.
37045:    Tilapäinen ja jopa jatkuva työnteko on luopu-       Luopumistuki maksetaan tuensaajalle kuukau-
37046: mistuella ollessa aina mahdollista, kunhan tästä    sittain kuten työttömyyseläkekin. Tämän vuoksi
37047: työstä saatavat ansiot eivät merkittävästi ylitä   myös tuen saamisen edellytyksiä tarkastellaan
37048: luopumistuen saajan aikaisempaa sivuansio-         kuukausikohtaisesti molemmissa etuusjärjestel-
37049: tasoa.                                             missä. Lisäksi kuukausikohtaisella tarkastelulla
37050:    Aikaisempi sivuansiotaso määritellään keski-    voidaan vuosikohtaista tarkastelua paremmin
37051: arvona niiden tulojen perusteella, jotka luopuja   varmistaa se, ettei edellä tarkoitettua päällekkäi-
37052: on viitenä luopumista edeltävänä kalenterivuon-    syyttä pääse tapahtumaan. Jos näin kuitenkin
37053: na saanut muusta kuin maataloudesta. Luopumis-     käy, voidaan kuukausitarkastelussa mahdollinen
37054: tuen saaja saa luopumistuella ollessaan ansaita    takaisinperintäasia käsitellä heti, kun taas vuosi-
37055: tämän vakiintuneen ansiotasonsa lisäksi 2 360      tarkastelussa saadaan aikaisintaan vasta seuraa-
37056: mk kuukaudessa. Jos luopujalla ei ollut aikai-     van kalenterivuoden aikana tietää, ylittyikö an-
37057: semmin sivuansioita lainkaan, voi hän joka ta-     siotuloraja. Ylitystapauksissa vuositarkastelu voi
37058: pauksessa ansaita sanotun 2 360 mk kuukaudes-      johtaa mittaviin takaisinperintöihin, joten sitä ei
37059: sa ilman, että sillä on minkäänlaista vaikutusta   välttämättä voida pitää tavoiteltavana vaihtoeh-
37060: hänelle maksettavaan luopumistukeen.               tona edes luopumistuen tai muun etuuden saajan
37061:                                                    kannalta.
37062: 
37063: 
37064: 
37065: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
37066: 
37067:    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37068:                                                                                                     3
37069: KK 812/1999 vp- Håkan Nordman /r                                                           Ministems svar
37070: 
37071: 
37072: 
37073: 
37074: Tili riksdagens talman
37075: 
37076: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        en. Både inom arbetslöshetspensionssystemet
37077: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         och systemet med avträdelsestöd utgår man ifrån
37078: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Hå-         att en person inte kan få förmåner via dessa sys-
37079: kan Nordman /sv undertecknade skriftliga spörs-         tem samtidigt som han har betydande förvärvsin-
37080: må1 SS 812/1999 rd:                                     komster. När lönen överstiger inkomstgränsen
37081:                                                         anses utkomsten vara tryggad genom lönen och
37082:        Å.r regeringen medveten om att nuvaran-          något behov att dessutom samtidigt betala ut ar-
37083:        de bestämmelser för avträdelsestödet             betslöshetspension eller avträdelsestöd finns in-
37084:        hindrar personer att tillfälligt utföra ar-      te.
37085:        bete och                                             Om med spörsmålet avses att en person som
37086:                                                         får arbetslöshetspension eller avträdelsestöd bor-
37087:        är regeringen beredd att fastställa en in-       de få arbeta utan några som helst begränsningar
37088:        komstgräns för årsinkomsten och inte             när det gäller lönen, skulle vi bli tvungna att av-
37089:        för månadsinkomsten?                             stå från ovan angivna princip. När systemen
37090: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         byggdes upp var avsikten inte att en person som
37091: föra fö1jande:                                          får arbetslöshetspension eller avträdelsestöd
37092:                                                         skall vara i en priviligierad ställning i förhållan-
37093: 1 motsats till vad frågeställaren påstår utgör avträ-   de till andra.
37094: de1sestödet inte något hinder för tillfålligt arbete.       Avträdelsestödet betalas till stödtagaren per
37095:    Tillfålligt och t.o.m. fortlöpande arbete är all-    månad på samma sätt som arbets1öshetspensio-
37096: tid möj1igt för en person som erhåller avträde1se-      nen. Därför kontrolleras också förutsättningama
37097: stöd förutsatt att inkomsterna av detta arbete inte     för erhållande av stödet varje månad i båda för-
37098: avsevärt överstiger hans tidigare biinkomstnivå.        månssystemen. Då kontrollen sker månatligen
37099:    Den tidigare biinkomstnivån fastställs som ett       och inte årligen går det dessutom bättre att för-
37100: mede1värde av de inkomster som avträdaren un-           säkra sig om att det inte sker någon sådan över-
37101: der de fem ka1enderår som föregått avträdandet          lappning som avses ovan. Om något sådant ändå
37102: har fått från något annat änjordbruk. Den som er-       inträffar, kan ett eventuellt återkravsärende be-
37103: håller avträde1sestöd kan under den tid han får         handlas omedelbart i och med att kontroller ut-
37104: stödet utöver denna fasta inkomstnivå tjäna högst       förs månatligen, medan det vid årligen återkom-
37105: 2 360 mk i månaden. Om avträdaren inte hade             mande kontroller skulle stå klart först följande
37106: några som helst biinkomster tidigare kan han i          kalenderår huruvida inkomstgränsen har över-
37107: vi1ket fall som he1st tjäna den nämnda summan           skridits. 1 fall av överskridning kunde årskontrol-
37108: 2 360 mk i månaden utan att det på något sätt på-       1er leda till omfattande återkrav, så kontroller
37109: verkar det avträde1sestöd som beta1as till honom.       som utförs endast en gång om året kan inte precis
37110:    Beloppet (2 360 mk) är detsamma som en per-          betraktas som ett eftersträvansvärt alternativ ens
37111: son med arbetslöshetspension får tjäna under en         för de personer som erhåller avträdelsestöd eller
37112: månad utan att det påverkar pensionsutbetalning-        någon annan förmån.
37113: 
37114: 
37115: 
37116: Helsingfors den 15 december 1999
37117: 
37118: 
37119: 4   Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37120:                                                              KK 813/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
37121: 
37122: 
37123: 
37124: 
37125:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 813/1999 vp
37126: 
37127:                                              Ikäsyrjintä ja työnhakijoiden oikeusturva
37128: 
37129: 
37130: 
37131: 
37132: Eduskunnan puhemiehelle
37133: 
37134: Työvoimapolitiikassa on viime vuosina korostet-           Työhönottohaastatteluissa saatetaan esittää
37135: tu työttömän aktiivisuutta ja velvollisuuksia.        hyvin intiimejäkin, yksityisyyttä loukkaavia ky-
37136: Tässä tarkoituksessa myös lainsäädäntöä on            symyksiä. Epäselvää on, missä määrin työnanta-
37137: muutettu heikentämällä työttömyysturvan tasoa         jat käyttävät hyväksi esim. luottorekisteritietoja
37138: ja mm. kiristämällä työstä, koulutuksesta ja työ-     työntekijöitä valikoidessaan. Julkisuudessa on
37139: harjoittelusta kieltäytymiseen liittyviä ns. ka-      avoimesti tunnustettu, että varsin laajasti erilai-
37140: renssisäännöksiä. Työttömän edellytetään ole-         siin johtaviin asemiin ja asiantuntijatehtäviin va-
37141: van valmis myös huonosti palkattuihin töihin          littavien ja ilmeisesti monien muidenkin työnte-
37142: sekä erilaisiin epäsäännöllisiin pätkätöihin. Jotta   kijöiden "luotettavuutta" selvitetään suojelupo-
37143: oikeus työttömyysturvaan säilyisi, työttömän on       liisin avulla. Asianomaisella itsellään ei ole kui-
37144: oltava jatkuvasti "työmarkkinoiden käytettävis-       tenkaan mahdollista selvittää, mitä tietoja suoje-
37145: sä", mikä rajoittaa mm. työttömän matkustus-          lupoliisilla hänestä on, miten totuudenmukaisia
37146: mahdollisuuksia.                                      nämä tiedot ovat ja mihin niitä käytetään - ja
37147:     Työsuhteen syntyminen vaatii kuitenkin työt-      onko näiden tietojen käyttö sopusoinnussa aja-
37148: tömän aktiivisuuden ohella myös työnantajan           tuksen ja mielipiteen vapautta koskevien perus-
37149: suostumuksen. Niitä menettelyjä, joita työnanta-      oikeuksien kanssa.
37150: ja voi soveltaa ottaessaan työnhakijoita työhön,          Yhtenä käytännön tuloksena tästä kaikesta on
37151: on kuitenkin vain niukasti säädelty lainsäädän-       erityisesti varttuneempiin pitkäaikaistyöttömiin
37152: nössä. Merkittävin myös yksityisten työnanta-         kohdistuva syrjintä työmarkkinoilla. Usein pelk-
37153: jien rekrytointia koskeva laki on tasa-arvolaki,      kä ikä riittää työnantajalle perusteeksi työnhaki-
37154: joka kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän         jan hylkäämiseen.
37155: työhönotossa. Tämä sinänsä merkittävä laki                Työnhakijoiden oikeusturva olisi nykyistä pa-
37156: puuttuu kuitenkin vain yhteen osakysymykseen.         remmin turvattava työhönottotilanteissa. Se edel-
37157:     Työnantajat soveltavat nykyisin entistä hie-      lyttää mielestäni myös työnhaussa käytettävien
37158: nostuneempia menetelmiä työhönotossa käyt-            menetelmien tarkempaa säätelyä lainsäädännös-
37159: täen myös kyseenalaisia keinoja työntekijöiden        sä.
37160: valikoinoissa ja luokittelussa. Ikäsyrjintä on täs-
37161: tä tunnetuimpia esimerkkejä, eikä siihen ole lain-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37162: säädännössä kajottu. Entistä yleisempiä ovat eri-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37163: laiset lääkärintarkastukset sekä psykologiset tes-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37164: tit, joiden luotettavuutta ei juuri kontrolloida ja   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37165: joiden yhteys työnkuvaan voi olla hyvin etäinen.
37166: 
37167: 
37168: 
37169: 
37170:                                                                                                 Versio 2.0
37171: KK 813/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
37172: 
37173: 
37174:       Aikooko hallitus kehittää lainsäädäntöä        kärintarkastusten, testien sekä yksityi-
37175:       työnhakijoiden oikeusturvan parantami-         syyttä ja mielipiteen vapautta loukkaa-
37176:       seksi siten, että ikäsyrjintä kiellettäisiin   vien menetelmien käyttö työnantajien
37177:       ja että työnhakijan kannalta kohtuutto-        rekrytointikäytännössä estettäisiin?
37178:       mien ja työnkuvaan liittymättömien lää-
37179: 
37180: 
37181: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
37182: 
37183:     Mikko Kuoppa /vas
37184: 
37185: 
37186: 
37187: 
37188: 2
37189: Ministerin vastaus                                          KK 813/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas
37190: 
37191: 
37192: 
37193: 
37194: Eduskunnan puhemiehelle
37195: 
37196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rikoslain työsyrjintää koskevan rangaistus-
37197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        säännöksen nojalla ikään perustuva syrjintä on
37198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kielletty myös työhönotossa. Osana Kansallista
37199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           Ikäohjelmaa työministeriö on teettänyt Oikeus-
37200: Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       poliittisella tutkimuslaitoksella laajan, työelä-
37201: sen KK 813/1999 vp:                                  mässä koettua, ikään perustuvaa syrjintää kar-
37202:                                                      toittavan tutkimuksen. Tammikuussa 1999 val-
37203:       Aikooko hallitus kehittää lainsäädäntöä        mistuneessa tutkimuksessa selvitettiin syrjintä-
37204:       työnhakijoiden oikeusturvan parantami-         kokemusten ohella rikoslain työhönottosyrjin-
37205:       seksi siten, että ikäsyrjintä kiellettäisiin   nän kieltävän rangaistussäännöksen toimivuutta
37206:       ja että työnhakijan kannalta kohtuutto-        ikääntyvien työhönottosyrjinnän ehkäisijänä.
37207:       mien ja työnkuvaan liittymättömien lää-        Tutkimuksen mukaan ikääntyvät, aktiivisesti töi-
37208:       kärintarkastusten, testien sekä yksityi-       tä hakevat työttömät ovat kokeneet työhönotto-
37209:       syyttä ja mielipiteen vapautta loukkaa-        syrjinnän selvästi vaikeampana ja merkittäväm-
37210:       vien menetelmien käyttö työnantajien           pänä ongelmana kuin työssä olevat. Haastatellut
37211:       rekrytointikäytännössä estettäisiin?           ikääntyvät työttömät kertoivat kuitenkin enem-
37212:                                                      män epäsuorasta kuin suorasta ikäsyrjinnästä.
37213: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Pk-sektorin työnantajien edustajista kolmasosa
37214: ti seuraavaa:                                        kertoi tuntevansa laissa olevan ikäsyrjintäsään-
37215: Syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun peri-    nöksen huonosti eli käytännössä kuulevansa siitä
37216: aate on vahvistettu Suomen Hallitusmuodossa.         ensimmäistä kertaa.
37217: Rikoslain työrikoslukuun sisältyvän, erityisen          Ikääntyvien aseman parantamiseksi on käyn-
37218: työsyrjintää koskevan rangaistussäännöksen li-       nistetty laaja-alainen Kansallinen Ikäohjelma
37219: säksi keskeisissä työlaeissa, kuten työsopimus-      (1998-2002). Ikäohjelman tavoitteena on pa-
37220: laissa, samoin kuin valtion virkamieslaissa ja       rantaa yli 45-vuotiaiden työllisyyttä sekä vähen-
37221: laissa kunnallisten viranhaltijain palvelussuhde-    tää ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä ja syr-
37222: turvasta on säännöksiä syrjinnän kiellosta.          jäytymistä. Valtioneuvoston 6.2.1997 tekemään
37223:    Myös Amsterdamin sopimuksella muutetun            periaatepäätökseen perustuvaan ohjelmaan sisäl-
37224: EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa anne-        tyy useita toimenpiteitä, joilla pyritään paranta-
37225: taan Euroopan yhteisölle aikaisempaa laajempi        maan ikääntyvien työllisyyttä sekä vähentämään
37226: toimivalta syrjinnän ehkäisyä koskevaan yhtei-       syrjäytymistä. Ohjelmatyössä ovat mukana työ-
37227: sösääntelyyn. EY:n komissio on antanut               ministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö
37228: 29.11.1999 ehdotuksen direktiiviksi syrjinnästä      ja opetusministeriö, keskeiset työmarkkinajärjes-
37229: työelämässä, ehdotuksen rotusyrjintää koskevak-      töt sekä useita muita yhteistyötahoja. Ohjelmaan
37230: si direktiiviksi sekä ehdotuksen syrjintää koske-    sisältyy lainsäädännön, palvelujärjestelmien ja
37231: vaksi puiteohjelmaksi. Ensin mainittu direktiivi-    työelämän rakenteiden uudistamista, koulutusta
37232: ehdotus koskee muun muassa ikään perustuvaa          ja viestintää sekä tutkimus-, kehittämis- ja kokei-
37233:                                                      lutoimintaa.
37234: syrjintää.
37235: 
37236:                                                                                                       3
37237: KK 813/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                     Ministerin vastaus
37238: 
37239: 
37240:    Työhallinnossa kiinnitetään erityistä huomio-       lasta. Myös erilaisten suorituskykyä ja henkilö-
37241: ta ikääntyvien työllisyystilanteeseen sekä pyri-       kohtaisia ominaisuuksia mittaavien testien käyt-
37242: tään löytämään heidän työmarkkinavalmiuk-              tö on lisääntynyt. Tämän vuoksi yksityisyyden
37243: siaan ja työllistymismahdollisuuksiaan paranta-        suojaaminen työelämässä on entistä tärkeämpää.
37244: via toimia. Vuosina 1996-1997 toteutettu                  Uusi henkilötietolaki ( 523/1999) tuli voimaan
37245: ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutar-         1 päivänä kesäkuuta 1999. Lakia sovelletaan
37246: veselvityshanke osoitti, että palvelutarpeet ovat      henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn sekä
37247: yksilöllisiä ja eriytyneitä. !kääntyvät pitkäaikais-   muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun
37248: työttömät tarvitsevat syvennettyjä palveluja työl-     henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoi-
37249: listymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutustar-       tus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Hen-
37250: peiden sekä eläkevaihtoehtojen selvittämiseksi.        kilötietolaki on yleislaki, joka tulee sovelletta-
37251: Kymmenellä eri paikkakunnalla toteutettuun pal-        vaksi muun muassa työnantajan sekä terveyden-
37252: velutarveselvitykseen liittyy laaja seurantatutki-     huollon käsittelemiin henkilötietoihin.
37253: mus, jonka loppuraportin on tarkoitus valmistua           Henkilötietolain säännöksiä ei kuitenkaan pi-
37254: lähitulevaisuudessa. Ikääntyneiden pitkäaikais-        detä työelämän kannalta riittävinä. Tästä syystä
37255: työttömien palvelutarveselvitykset laajennettiin       työministeriö on asettanut heinäkuussa 1999 työ-
37256: vuoden 1998 alusta koko maahan siten, että             ryhmän, jonka parhaillaan valmistelee työelä-
37257: ikääntyneiden työnhakijoiden palvelutarpeet sel-       män tietosuojaa koskevaa erityislakia. Valmis-
37258: vitetään palveluprosessiin kuuluvien alku- ja          teilla oleva laki täydentäisi voimassa olevan hen-
37259: määräaikaisaikaishaastattelujen         yhteydessä.    kilötietolain säännöksiä ja turvaisi entistä katta-
37260: Työvoimatoimistojen palvelujärjestelmän uudis-         vammin työntekijöiden ja työnhakijoiden yksi-
37261: tus parantaa myös ikääntyneiden työnhakijoiden         tyisyyden suojaa työelämän eri tilanteissa. Tar-
37262: asemaa.                                                koituksena on täsmentää säännöksiä työpaikkata-
37263:    Työministeriön tavoitteena on, että ikäänty-        solle soveltuviksi ja säätää lain valvonta työsuo-
37264: miskysymykset otetaan huomioon kaikissa työ-           jeluviranomaisten tehtäväksi. Valmistelutyössä
37265: hallinnon toiminnoissa. Yhdeksi keskeiseksi ta-        kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa työ-
37266: voitteeksi Kansallisessa Ikäohjelmassa on asetet-      elämässä tapahtuvien testien, kuten soveltuvuus-
37267: tu työmarkkinoilla vallitseviin asenteisiin vaikut-    arviointien ja geneettisten tutkimusten, säänte-
37268: taminen. Viestinnän tavoitteena on saada työ-          lyyn.
37269: markkinat arvostamaan iän tuomia vahvuuksia.              Valmisteilla oleva laki työelämän tietosuojas-
37270: Ikään perustuvan syrjinnän ennalta ehkäisyä kos-       ta vahvistaisi syrjimättömyyden periaatteen to-
37271: kevat kysymykset ovat esillä viestinnässä. Val-        teuttamista työelämässä ja täydentäisi työsopi-
37272: misteilla on myös esite työsyrjintää koskevasta        muslain ja rikoslain asettamaa velvoitetta työn-
37273: normistosta.                                           antajalle kohdella työntekijöitä ja työnhakijoita
37274:    Uudet lääketieteen menetelmät mahdollista-          tasapuolisesti. Tavoitteena on, että työelämän
37275: vat entistä täsmällisempien ennusteiden laatimi-       tietosuojaa koskeva hallituksen esitys voitaisiin
37276: sen työntekijöiden ja työnhakijoiden terveydenti-      antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2000.
37277: 
37278: 
37279: 
37280: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
37281: 
37282:     Työministeri Sinikka Mönkäre
37283: 
37284: 
37285: 
37286: 
37287: 4
37288: Ministerns svar                                              KK 813/1999 vp - Mikko Kuoppa /vas
37289: 
37290: 
37291: 
37292: 
37293: Tili riksdagens talman
37294: 
37295: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        handlar bland annat om diskriminering på grund
37296: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        av ålder.
37297: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mik-           Enligt strafflagens bestämmelse om diskrimi-
37298: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs-      nering i arbetslivet förbjuds diskriminering på
37299: mål SS 813/1999 rd:                                   grund av ålder även vid val av arbetstagare. Som
37300:                                                       ett led i det nationella åldersprogrammet har ar-
37301:        imnar regeringen utveckla lagstiftning-        betsministeriet låtit rättspolitiska forskningsin-
37302:        en för att förbättra arbetssökandenas           stitutet göra en omfattande kartläggning av dis-
37303:        rättssäkerhet så att åldersdiskrimine-         kriminering på grund av ålder som arbetstagare
37304:        ring förbjuds och att man i samband            upplevt i arbetslivet. 1 den undersökning som
37305:        med arbetsgivarnas rekryteringsförfa-          blev fårdig i januari 1999 utreddes förutom upp-
37306:        rande förhindrar användningen av så-           levda diskrimineringfall även hur strafflagens
37307:        dana ur arbetstagarnas synpunkt oskäli-        bestämmelse som förbjuder diskrimineringen vid
37308:        ga läkarundersökningar och tester som          val av arbetstagare fungerar då det gäller att för-
37309:        inte har samband med arbetsbeskriv-            hindra diskriminering av äldre personer vid an-
37310:        ningen och av sådana metoder som               ställande i arbete. Enligt undersökningen har de
37311:        kränker integritet och yttrandefrihet?         äldre arbetslösa som aktivt söker arbete upplevt
37312:                                                       diskrimineringen vid anställning som ett klart
37313: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       svårare och mer betydande problem än de äldre
37314: föra följande:                                        som har arbete. De intervjuade äldre arbetslösa
37315: F örbud mot diskriminering och principen om           personeroa berättade dock mera om indirekt ål-
37316: jämbördig behandling slås fast i Regeringsfor-        dersdiskriminering än om direkt sådan. En tred-
37317: men för Finland. Utöveren särskild bestämmelse        jedel av arbetsgivarna inom sm-sektorn sade sig
37318: om förbud mot diskriminering i arbetslivet som        vara dåligt informerade om lagens bestämmelse
37319: ingår i strafflagens kapitel om arbetsbrott finns i   gällande åldersdiskriminering eller att de i själva
37320: vissa centrala arbetslagar såsom lagen om arbets-     verket hörde första gången om den.
37321: avtal, statstjänstemannalagen och lagen om kom-           För att förbättra situationen för äldre personer
37322: munala tjänsteinnehavares anställningstrygghet        inleddes ett omfattande nationellt åldersprogram
37323: bestämmelser som föbjuder diskriminering.             (1998-2002). Målet för åldersprogrammet är att
37324:    Även i artikel 13 i EG-fördraget, ändrat ge-       förbättra sysselsättningen för personer över 45 år
37325: nom Amsterdamfördraget, ges Europeiska ge-            samt att minska förtidspensionering och utslag-
37326: menskaperna större behörighet när det gäller ge-      ning. 1 det program som bygger på statsrådets
37327: menskapsreglering för motverkande av diskrimi-        principbeslut av den 6.2.1997 ingår flera åtgär-
37328: nering. EG-kommissionen har 29.11.1999 gett ett       der med syfte att förbättra sysselsättningsmöjlig-
37329: förslag till direktiv om diskriminering i arbetsli-   hetema för äldre personer och minska utslag-
37330: vet, förslag till ett direktiv om rasdiskriminering   ningen. 1 programarbetet medverkar förutom ar-
37331: samt förslag till ett ramprogram gällande diskri-     betsministeriet social- och hälsovårdsministe-
37332: minering. Det först nämnda direktivförslaget          riet, undervisningsministeriet, de centrala arbets-
37333: 
37334: 
37335:                                                                                                         5
37336: KK 813/1999 vp- Mikko Kuoppa /vas                                                         Ministerns svar
37337: 
37338: 
37339: marknadsorganisationerna samt flera andra sam-         Också användningen av olika tester för mätning
37340:  arbetspatner. Programmet omfattar reformer            av prestationsförmåga och personliga egenska-
37341: inom lagstiftningen, servicesystemen och arbets-       per har ökat. Därför har det blivit allt viktigare
37342: livets strukturer, utbildning och informaton samt      med integritetsskydd i arbetslivet.
37343: forsknings-, utvecklings- och försöksverksam-              En ny personuppgiftslag (523/1999) trädde i
37344: het.                                                   kraft den 1 juni 1999. Lagen tillämpas på auto-
37345:     Inom arbetsförvaltningen fåster man särskild       matisk behandling av personuppgifter samt ock-
37346: uppmärksamhet vid äldre arbetstagares syssel-          så på annan behandling av personuppgifter då
37347: sättningssituation och försöker finna åtgärder för     personuppgifterna utgör eller är avsedda att utgö-
37348: att förbättra deras arbetsmarknadsfårdigheter och      ra ett personregister eller en del av ett sådant.
37349: möjligheter till sysselsättning. Den utredning om      Personuppgiftslagen är en allmän lag som kom-
37350: äldre långtidsarbetslösas servicebehov som gjor-       mer att tillämpas på personuppgifter som be-
37351: des under 1996-1997 visade att servicebehoven          handlas av bland annat arbetsgivaren och hälso-
37352: är individuella och specificerade. Äldre långtids-     vårdspersonalen.
37353: arbetslösa behöver fördjupad service för att få            Bestämmelserna i personuppgiftslagen anses
37354: sina möjligheter till sysselsättning samt utbild-      dock inte tillräckliga ur arbetslivets synvinkel.
37355: nings- och rehabiliteringsbehov och pensions-          Därför tillsatte arbetsministeriet i juli en arbets-
37356: möjligheter kartlagda. Till utredningen som ge-        grupp som håller på att bereda en speciallag om
37357: nomfördes på tio orter anknöt en omfattande upp-       integritetsskydd i arbetslivet. Den lag som är un-
37358: följningsundersökning vars slutrapport skall bli       der arbete skulle komplettera den gällande per-
37359: fårdig inom den närmaste framtiden. 1 början av        sonuppgiftslagens bestämmelser och säkerställa
37360:  1998 utvidgades utredningen att omfatta hela          ett mer täckande skydd för arbetstagares och ar-
37361: landet så att äldre arbetssökandes servicebehov        betssökandes integritet i arbetslivets olika situa-
37362: utreds i samband med de inledande intervjuer och       tioner. Avsikten är att precisera bestämmelserna
37363: periodiska intervjuer som hör till serviceproces-      så att de är tillämpliga på arbetsplatsnivå samt att
37364: sen. Att arbetskraftsbyråernas servicesystem har       föreskriva att övervakningen av lagen hör till ar-
37365: reviderats förbättrar också äldre arbetssökandes       betarskyddsmyndigheterna. Vid beredningsarbe-
37366: situation.                                             tet fåster man särskild uppmärksamhet bland an-
37367:    Arbetsministeriet arbetar för att frågor som rör    nat vid regleringen av sådana tester, såsom lämp-
37368: åldrande skall beaktas i all verksamhet inom ar-       lighetsprövningar och genetisk testning som än-
37369: betsförvaltningen. Ett centralt mål för det natio-     vänds i arbetslivet.
37370: nella åldersprogrammet är att få till stånd attityd-      Den lag om integritetsskydd i arbetslivet som
37371: förändringar på arbetsmarknaden. Avsikten med          är under beredning skulle förstärka följandet av
37372: informationen är att få arbetsmarknaden att vär-       principen om icke-diskriminering i arbetslivet
37373: desätta styrkan i åldrandet. Frågor kring förebyg-     och komplettera den i lagen om arbetsavtal och
37374: gande av diskriminering på grund av ålder lyfts        strafflagen föreskrivna skyldigheten för arbetsgi-
37375: fram i samband med informationen. En broschyr          vare att bemöta arbetstagare och arbetssökande
37376: om normer som förebygger diskriminering i ar-          opartiskt. Syftet är att en regeringsproposition
37377: betslivet är under arbete.                             med förslag till en lag om integritetsskydd i ar-
37378:    Nya metoder inom läkarvetenskapen ger möj-          betslivet skall kunna avlåtas till riksdagen under
37379: lighet att göra upp allt exaktare prognoser över       vårsessionen 2000.
37380: arbetatagares och arbetssökandes hälsotillstånd.
37381: 
37382: 
37383: Helsingfors den 10 december 1999
37384: 
37385:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
37386: 
37387: 6
37388:                                                                  KK 814/1999 vp- Tero Rönni /sd
37389: 
37390: 
37391: 
37392: 
37393:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 814/1999 vp
37394: 
37395:                                             Kuoreveden ja Jämsän kuntaliitoksesta järjes-
37396:                                             tetty neuvoa-antava kansanäänestys
37397: 
37398: 
37399: 
37400: 
37401: Eduskunnan puhemiehelle
37402: 
37403: Kuoreveden kunnan ja Jämsän kaupungin väli-          luvasta asiasta. Useissa Suomen kunnissa on kui-
37404: sestä kuntaliitoksesta järjestettiin Kuorevedellä    tenkin esiintynyt tarvetta myös sitovan kansanää-
37405: neuvoa-antava kansanäänestys 21.11.1999.             nestyksen järjestämiseen. Usein sitova kansanää-
37406:     Lain kunnallisissa kansanäänestyksissä nou-      nestys olisi myös kuntalaisten kannalta neuvoa-
37407: datettavasta menettelystä ( 656/ 1990) mukaan ää-    antavaa kansanäänestystä selkeämpi vaihtoehto.
37408: nestäjällä tulee olla mahdollisuus ilmaista, ettei   Tällainen järjestely toteuttaisi paremmin myös
37409: hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista.       perustuslaissa turvattua periaatetta kunnallisen
37410: Kuoreveden kunnassa kansanäänestyksessä ää-          itsehallinnon perustumisesta kansalaisten itse-
37411: nestyslippuun oli merkitty vaihtoehdoiksi "kyl-      hallintoon.
37412: lä", "ei" tai "en ota kantaa". Vaihtoehto "en ota
37413: kantaa" ei vastaa kunnallisissa kansanäänestyk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37414: sissä noudatettavasta menettelystä annetussa         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37415: laissa asetettua vaatimusta sellaisen vaihtoehdon    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37416: olemassaolosta, josta käy ilmi, ettei äänestäjä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37417: kannata mitään asetetuista vaihtoehdoista.
37418: Asiaan liittyen Kuoreveden Tuki r.y. on myös               Onko hallitus tietoinen edellä esitetyis-
37419: kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehel-             tä kunnallisiin kansanäänestyksiin liit-
37420: le.                                                        tyvistä ongelmista ja
37421:     Kuntalain (365/1995) 30 §:n mukaan kunnas-
37422: sa voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä järjes-            mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nii-
37423: tää neuvoa-antava kansanäänestys kunnalle kuu-             den korjaamiseksi?
37424: 
37425: 
37426: 
37427: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
37428: 
37429:     Tero Rönni /sd
37430: 
37431: 
37432: 
37433: 
37434:                                                                                               Versio 2.0
37435: KK 814/1999 vp- Tero Rönni /sd                                                       Ministerin vastaus
37436: 
37437: 
37438: 
37439: 
37440: Eduskunnan puhemiehelle
37441: 
37442: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       (8 §:n 2 ja 4 mom.) myös sellaisen kunnallisen
37443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kansanäänestyksen, jolla on tavanomaista neu-
37444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voa-antavaa kansanäänestystä pitemmälle mene-
37445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rön-       vät vaikutukset. Tällainen edellytys toteutuu esi-
37446: nin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         merkiksi, jos vähintään 20 prosenttia jonkun
37447: KK 814/1999 vp:                                      kunnan 18 vuotta täyttäneistä äänioikeutetuista
37448:                                                      asukkaista on tehnyt esityksen, joka merkitsisi
37449:        Onko hallitus tietoinen edellä esitetyis-     kunnan lakkauttamista tai uuden kunnan perusta-
37450:        tä kunnallisiin kansanäänestyksiin liit-      mista, ja ministeriö on sen perusteella määrännyt
37451:        tyvistä ongelmista ja                         toimitettavaksi erityisen selvityksen, ja jos selvi-
37452:                                                      tysmies on ehdottanut, että asiasta on tarpeenjär-
37453:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nii-      jestää myös kunnallinen kansanäänestys. Mikäli
37454:        den korjaamiseksi?                            selvitysmiehen ehdotus saa tällaisessa äänestyk-
37455: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sessä enemmistön kannatuksen kaikissa asian-
37456: ti seuraavaa:                                        omaisissa kunnissa, valtioneuvosto voi toteuttaa
37457:                                                      ehdotuksen, vaikka asianomaisten kuntien val-
37458: Hallituksen esityksessä (HE 192/1994 vp) nykyi-      tuustot eivät sitä kannattaisikaan (4 §:n 2 mom. ).
37459: seksi kuntalaiksi (365/ 199 5) ehdotettiin, että        Siihen seikkaan, onko kunnissa tarvetta laa-
37460: kunnallinen kansanäänestys voisi olla, valtuus-      jempiin sitovan kansanäänestyksen käyttömah-
37461: ton niin päättäessä, sitova. Eduskunta kuitenkin     dollisuuksiin, eduskunnalla on mahdollisuus ot-
37462: poisti tämän mahdollisuuden hallituksen esitystä     taa kantaa käsitellessään hallituksen antamaa se-
37463: käsitellessään. Kuntalain perusteella järjestettä-   lontekoa uuden kuntalain soveltamisen vaikutuk-
37464: vä kunnallinen kansanäänestys voi niin ollen olla    sista kuntien hallintoon ja toimintaan (VNS
37465: vain neuvoa-antava.                                  3/1999 vp).
37466:    Kuntajakolain (1196/1997) säännökset sen si-
37467: jaan tekevät eräillä edellytyksillä mahdolliseksi
37468: 
37469: 
37470: 
37471: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
37472: 
37473:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
37474: 
37475: 
37476: 
37477: 
37478: 2
37479: Ministerns svar                                                KK 814/1999 vp- Tero Rönni /sd
37480: 
37481: 
37482: 
37483: 
37484: Tili riksdagens talman
37485: 
37486: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Bestämmelserna i kommunindelningslagen
37487: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    (1196/1997) möjliggör däremot under vissa för-
37488: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tero   utsättningar (8 § 2 och 4 mom.) även en sådan
37489: Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     kommunal folkomröstning som har mera långt-
37490: 814/1999 rd:                                       gående verkningar än en vanlig rådgivande folk-
37491:                                                    omröstning. En sådan förutsättning föreligger
37492:       Ar regeringen medveten om de problem         t.ex. om minst 20 % av de 18 år fyllda invånarna i
37493:       som hänför sig tili sådana kommunala         en kommun har gjort en framställning om upplö-
37494:       folkomröstningar som det redogörs för        sande av kommunen eller bildande av en ny kom-
37495:        ovan och                                    mun, och ministeriet utgående från detta har be-
37496:                                                    stämt att det skall göras en särskild utredning,
37497:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        och om utredaren har föreslagit att även en kom-
37498:       för att avhjälpa problemen?                  munal folkomröstning skall förrättas. Om utreda-
37499: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    rens förslag vid en kommunal folkomröstning
37500: föra följande:                                     understöds av majoriteten i samtliga berörda
37501:                                                    kommuner kan statsrådet genomföra förslaget
37502: 1 regeringens proposition (RP 192/1994 rd) med     trots att fullmäktige i berörda kommuner inte un-
37503: förslag till den nuvarande kommunallagen           derstöder det (4 § 2 mom.)
37504: (365/1995) föreslogs att en kommunal folkom-          Om det i kommunerna finns större behov av
37505: röstning kunde vara bindande då fullmäktige så     folkomröstningar har riksdagen möjlighet att ta
37506: beslutar. Riksdagen slopade dock denna möjlig-     ställning till frågan i samband med behandlingen
37507: het när den behandlade regeringens proposition.    av statsrådets redogörelse till riksdagen om kon-
37508: En kommunal fo1komröstning som ordnas enligt       sekvenserna för den kommunala förvaltningen
37509: kommunallagen kan således vara endast rådgi-       och verksamheten av tillämpningen av den nya
37510: vande.                                             kommunallagen (SRR 3/1999 rd).
37511: 
37512: 
37513: 
37514: Helsingfors den 8 december 1999
37515: 
37516:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
37517: 
37518: 
37519: 
37520: 
37521:                                                                                                    3
37522:                                                                  KK 815/1999 vp - Esa Lahtela /sd
37523: 
37524: 
37525: 
37526: 
37527:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 815/1999 vp
37528: 
37529:                                             Vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin määrää-
37530:                                             mät lääkärintutkimukset
37531: 
37532: 
37533: 
37534: 
37535: Eduskunnan puhemiehelle
37536: 
37537: Mm. vakuutusyhtiöiden ja valtiokonttorin osalta      kottu lääkäri, joka tekee työtä kuin tilauksesta.
37538: on tullut ilmi lukuisia tapauksia, joissa tapatur-   Kysymys onkin tietyssä mielessä periaatteelli-
37539: man uhrin hakiessa haittarahaa, eläkettä tai oike-   nen: mikä oikeus sairaalla tai vammautuneella on
37540: utta apuvälineeseen hoitavan työterveyslääkärin      valita hoitava lääkärinsä ja eikö kaikilla, myös
37541: tai erikoislääkärin lausuntoa ei ole hyväksytty.     erikoislääkäreillä, ole samat pätevyysvaatimuk-
37542: Sen sijaan tapaturman uhrilta on vaadittu käyntiä    set ja kelpoisuusehdot
37543: tietyn lääkärin luona ennen päätöksentekoa. Ei
37544: ihme, että monet asiakkaat ovat olleet närkästy-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37545: neitä ko. menettelystä, koska he ovat saattaneet     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37546: käydä alueensa oman, koulutukseltaan yhtä päte-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37547: vän tai vielä pätevämmänkin lääkärin tutkimuk-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37548: sissa, joihin heitä uudelleen vaaditaan. Asiakkai-
37549: den kysyessä mihin tällainen käytäntö perustuu,            Onko halllitus tietoinen, kuinka vakuu-
37550: vastaus on ollut, että yhtiö haluaa henkilön käy-          tusyhtiöt tai Valtiokonttori hypyttävät
37551: vän "meidän" lääkärin tutkimuksissa, ennen kuin            korvauksen hakijaa oman suosikkilää-
37552: asian käsittelyyn voidaan saada vauhtia. Usein             kärinsä tutkimuksiin ja
37553: on käynyt vielä siten, että henkilö saa tällaisen,
37554: hyvinkin pinnallisen lääkärintutkimuksen jäl-              näkeekö hallitus tämän menettelyn hy-
37555: keen terveemmän paperit kuin mitä pitkäänkin               väksyttäväksi ja
37556: henkilöä hoitanut lääkäri on kirjoittanut.                 mitä hallitus aikoo tehdä, että korvauk-
37557:    Moni kyseleekin, onko silloin enää kyse puo-            sen, eläkkeen tai apuvälineen saajan oi-
37558: lueettomasta tutkimuksesta, kun viitataan siihen,          keusturvaa voitaisiin parantaa suhtees-
37559: että kyseessä olisi ikään kuin vakuutusyhtiön us-          sa vakuutusyhtöihinja Valtiokonttoriin?
37560: 
37561: 
37562: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1999
37563: 
37564:     Esa Lahtela /sd
37565: 
37566: 
37567: 
37568: 
37569: 34 200678
37570:                                                                                               Versio 2.0
37571: KK 815/1999 vp -      Esa Lahtela /sd                                                  Ministerin vastaus
37572: 
37573: 
37574: 
37575: 
37576: Eduskunnan puhemiehelle
37577: 
37578: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       ma selvitys vammasta tai sairaudesta. Lähtökoh-
37579: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tana on, että kyseisen selvityksen kirjoittaa lää-
37580: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        käri, joka hoitaa potilasta terveydenhoitojärjes-
37581: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        telmän piirissä. Käytännössä tämä on yleensä ter-
37582: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        veyskeskuksen tai muun ensimmäisen hoitoyksi-
37583: 815/1999 vp:                                           kön hoitava lääkäri, jonka hoidossa potilas on.
37584:                                                        Hoitavan lääkärin kirjoittamasta lausunnosta tu-
37585:        Onko hallitus tietoinen, kuinka vakuu-          lisi selkeästi ja kattavasti ilmetä potilasta koske-
37586:        tusyhtiöt tai Valtiokonttori hypyttävät         vat tutkimuslöydökset ja muut sairauteen tai
37587:        korvauksen hakijaa oman suosikkilää-            vammaan liittyvät seikat. Vamman tilan kuvaus
37588:        kärinsä tutkimuksiin ja                         saattaa kuitenkin jäädä vakuutuskorvauksen rat-
37589:                                                        kaisemisen kannalta puutteelliseksi. Kun tapatur-
37590:        näkeekö hallitus tämän menettelyn hy-           makorvausasiassa on kysymys myös lääketieteel-
37591:        väksyttäväksi ja                                lisen syy-seuraussuhteen arvioinnista, tämä saat-
37592:        mitä hallitus aikoo tehdä, että korvauk-        taa vaatia lääketieteellistä erikoisosaamista. Sen
37593:        sen, eläkkeen tai apuvälineen saajan oi-        vuoksi lisäselvitys myös lääketieteelliseltä kan-
37594:        keusturvaa voitaisiin parantaa suhtees-         nalta arvioiden voi olla paikallaan.
37595:        sa vakuutusyhtiöihin ja Valtiokontto-              Käsiteltäessä vakuutuslaitoksessa tapaturma-
37596:        riin?                                           korvausasiaa, joka koskee lääketieteellisen sei-
37597:                                                        kan arviointia, laillistetun lääkärin on asiantunti-
37598: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          jalääkärinä osallistuttava asian käsittelyyn. Mi-
37599: ti seuraavaa:                                          käli asia on hänen mielestään lääketieteellisesti
37600:                                                        epäselvä, on perusteltua, että asiaa ratkaistaessa
37601: Kysymyksen perustelujen mukaan vakuutusyh-             voidaan käyttää riittävää lääketieteellistä asian-
37602: tiöidenja valtiokonttorin taholta on tullut ilmi lu-   tuntemusta. Tämä on myös hakijan oikeusturvan
37603: kuisia tapauksia, joissa tapaturman uhrin hakies-      kannalta perusteltua. Sen vuoksi tapaturmava-
37604: sa haittarahaa, eläkettä tai oikeutta apuvälinee-      kuutuslaissa on säädetty vakuutuslaitokselle
37605: seen hoitavan terveyskeskuslääkärin tai erikois-       mahdollisuus velvoittaa vahingoittunut mene-
37606: lääkärin lausuntoa ei ole hyväksytty. Sen sijaan       mään vammansa tai sairautensa selvittämistä var-
37607: tapaturman uhrilta on vaadittu käyntiä tietyn va-      ten tutkittavaksi vakuutuslaitoksen nimeämälle
37608: kuutusyhtiön ilmoittaman lääkärin tutkimuksis-         lääkärille tai tämän osoittamaan sairaalaan. Käy-
37609: sa. Kysymyksen perusteluissa epäillään, onko           tännössä lisäselvitystä pyydetään usein myös
37610: tällöin enää kysymys puolueettomasta tutkimuk-         hoitavalta lääkäriltä itseltään. Vastaava mahdol-
37611: sesta ja mikä oikeus vammautuneella on valita          lisuus ulkopuolisen lääkärin antaman lääketie-
37612: hoitava lääkärinsä ja eikö kaikilla, myös erikois-     teellisen arvion hankkimiseen on valitusasiaa kä-
37613: lääkäreillä, ole samat pätevyysvaatimukset?            sitellessään myös tapaturmavakuutuksen muu-
37614:    Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 41 §:n             toksenhakuelimillä, joilla lääketieteellisten seik-
37615: mukaan vakuutuslaitokselle on toimitettava tapa-       kojen arviointia varten on myös omat asiantunti-
37616: turmakorvauksen saamista varten lääkärin anta-
37617: 
37618: 2
37619: Ministerin vastaus                                             KK 815/1999 vp- Esa Lahtela /sd
37620: 
37621: 
37622: jalääkärinsä. Lähtökohtana on, että kaikki lääkä-   sa tapaturmavakuutuksen keskeisen periaatteen
37623: rit perustavat antamansa lausunnot puolueetto-      kanssa, jonka mukaan vakuutuslaitoksen tulee
37624: masti siihen lääketieteelliseen tietämykseen ja     aina huolehtia siitä, että se hankkii ennen asian
37625: näkemykseen, joka heillä asiasta on.                ratkaisua riittävän selvityksen. Kysymys lääkä-
37626:    Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole   rinlausuntojen kehittämisestä on parhaillaan vi-
37627: tullut, että vakuutuslaitokset käyttäisivät mah-    reillä sosiaalivakuutusjärjestelmässä ja tarkoitus
37628: dollisuutta ulkopuolisen lääkärin arvion saami-     on saada aikaan ohjeistus, jossa sekä hoitava lää-
37629: seksi muussa tarkoituksessa kuin tapaturmakor-      käri että vakuutuslaitoksen lääkäri arvioisivat
37630: vauksen tai ammattitaudin selvittämiseksi. Mah-     henkilön sairaudet ja toimintakyvyn samojen pe-
37631: dollisuus potilaan tutkimiseen vakuutuslaitok-      rusteiden mukaisesti. Tuloksia on odotettavissa
37632: sen osoittamalla lääkärillä on myös sopusoinnus-    jo vuonna 2000.
37633: 
37634: 
37635: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
37636: 
37637:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
37638: 
37639: 
37640: 
37641: 
37642:                                                                                                     3
37643: KK 815/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                          Ministems svar
37644: 
37645: 
37646: 
37647: 
37648: Tili riksdagens talman
37649: 
37650: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Enligt 41 § lagen om olycksfallsförsäkring
37651: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ( 608/1948) skall försäkringsanstalten för utbetal-
37652: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       ningen av olycksfallsersättning tillställas en lä-
37653: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      kares utredning om skadan eller sjukdomen. Ut-
37654: 815/1999 rd:                                          gångspunkten är att utredningen skrivs av en lä-
37655:                                                       kare som behandlar patienten inom ramen för
37656:        ir regeringen medveten om hur försäk-          hälsovårdssystemet. 1 praktiken är detta vanligen
37657:        ringsbolagen och Statskontoret har de          en läkare som behandlar patienten på en hälso-
37658:        ersättningssökande att springa på un-          vårdscentral eller någon annan första vårdenhet.
37659:        dersökningar hos dessa inrättningars           Av den behandlande läkarens utlåtande bör tyd-
37660:        egna favoritläkare och                         ligt och uttömmande framgå de fynd som påträf-
37661:                                                       fats vid undersökningen av patienten samt andra
37662:       finner regeringen detta föifarande ac-          frågor som har samband med sjukdomen eller
37663:        ceptabelt och                                  skadan. Beskrivningen av skadan kan ändå vara
37664:        vad ämnar regeringen göra för att för-         för bristfållig för att beslut om försäkringsersätt-
37665:                                                       ningen skall kunna fattas. Eftersom det i frågor
37666:        bättra rättsskyddet visavi försäkrings-
37667:                                                       som gäller olycksfallsersättning också handlar
37668:        bolagen och Statskontoret för ersätt-
37669:                                                       om att bedöma det medicinska sambandet mellan
37670:        ningstagare, pensionstagare och perso-
37671:                                                       orsak och verkan kan medicinsk specialkunskap
37672:        ner som får hjälpmedel?
37673:                                                       krävas. Därför kan det vara på sin plats med yt-
37674: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       terligare utredning också ur en medicinsk synvin-
37675: föra följande:                                        kel.
37676:                                                          När försäkringsanstaltema behandlar sådana
37677: Enligt motiveringen till spörsmålet har det fram-     ärenden som gäller olycksfallsersättningar där en
37678: kommit många fall där försäkringsbolagen och          bedörnning av medicinska frågor ingår, skall en
37679: statskontoret inte har godkänt ett utlåtande från     legitimerad läkare delta i behandlingen av ären-
37680: den behandlande läkaren vid en hälsovårdscen-         det i egenskap av sakkunnigläkare. Om denna lä-
37681: tral eller från en specialist när en person som rå-   kare finner frågan medicinskt sett oklar är det på
37682: kat ut för en olycka har ansökt om menersätt-         sin plats att tillräcklig medicinsk sakkunskap kan
37683: ning, pension eller rätt till hjälpmedel. 1 stället   anlitas när ärendet avgörs. Detta är befogat ock-
37684: har det krävts att den skadade undersöks av en        så med tanke på den sökandes rättsskydd. Därför
37685: viss läkare som försäkringsbolaget anvisar. 1 mo-     har lagen om olycksfallsförsäkring en bestäm-
37686: tiveringen till spörsmålet ifrågasätts om det här-    melse som ger försäkringsanstalten en möjlighet
37687: vid längre är fråga om en opartisk undersökning.      att ålägga en skadad att för utredning av skadan
37688: Dessutom frågas viiken rätt en handikappad har        eller sjukdomen låta undersöka sig hos en läkare
37689: att välja sin behandlande läkare och om inte be-      som försäkringsanstalten har utsett eller på ett
37690: hörighetsvillkoren är desamma för alla, också för     sjukhus som den anvisar. 1praktiken ombeds ofta
37691: specialister.                                         också den behandlande läkaren själv att komplet-
37692: 
37693: 
37694: 4
37695: Ministems svar                                                     KK 815/1999 vp- Esa Lahtela /sd
37696: 
37697: 
37698: tera sin utredning. Motsvarande möjlighet att låta     en yrkessjukdom. Möjligheten att låta undersöka
37699: en utomstående läkare göra en medicinsk bedöm-         en patient hos en läkare som försäkringsanstal-
37700: ning har vid behandlingen av besvärsärenden            ten anvisar står också i samklang med den centra-
37701: också de besvärsinstanser som behandlar olycks-        la principen för olycksfallsförsäkringen, nämli-
37702: fallsförsäkringar. Dessa instanser har också sina      gen att försäkringsanstalten alltid skall se till att
37703: egna sakkunnigläkare för bedömning av medi-            skaffa tillräcklig utredning innan ett ärende av-
37704: cinska frågor. Utgångspunkten är att alla läkare       görs. Frågan om hur läkarutlåtandena kan ut-
37705: opartiskt grundar sina utlåtanden på det medicin-      vecklas är för närvarande aktuell inom socialför-
37706: ska kunnande och den ståndpunkt de har i frågan.       säkringssystemet, och avsikten är att utarbeta an-
37707:    Det har inte kommit till social- och hälso-         visningar så att både den behandlande läkaren
37708: vårdsministeriets kännedom att försäkringsan-          och försäkringsanstalten kan bedöma en persons
37709: staltema skulle utnyttja möjligheten att få en be-     sjukdomar och funktionsförmåga på samma
37710: dömning från en utomstående läkare i andra syf-        grunder. Resultat kan väntas redan år 2000.
37711: ten än för att utreda en olycksfallsersättning eller
37712: 
37713: 
37714: 
37715: Helsingfors den 15 december 1999
37716: 
37717:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
37718: 
37719: 
37720: 
37721: 
37722:                                                                                                           5
37723:                                                               KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
37724: 
37725: 
37726: 
37727: 
37728:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 816/1999 vp
37729: 
37730:                                               Polttoaineiden hinnankorotusten hillintä veroa
37731:                                               alentamalla
37732: 
37733: 
37734: 
37735: 
37736: Eduskunnan puhemiehelle
37737: 
37738: Moottoribensiinin ja dieselöljyn myyntihinnat          pöydissä tullaan esittämään. Ja kaikkien em. teki-
37739: ovat jo tämän vuoden puolella nousseet huimas-         jöiden yhteisvaikutuksena on se, että olemme
37740: ti. Ennusteiden mukaan raakaöljyn maailman-            vaarassa menettää kilpailukykymme suhteessa
37741: markkinahinta nousee vuoden loppuun mennes-            ulkomaihin ja sen myötä kauppoja, jolloin tulee
37742: sä, joten lisäpaineita hinnan korotukselle on yhä      työttömiä, ja negatiivinen kierre on silloin val-
37743: olemassa. Mm. bensiinin osalta hinnan arvioi-          mis.
37744: daan ylittävän seitsemän markan rajan vuoden-             Korkea polttoaineiden valmisteverotus ja sen
37745: vaihteeseen mennessä.                                  päälle vielä lisättävä arvonlisävero ovat syitä sii-
37746:     Polttoaineiden hinnankorotuksilla on ollut yk-     hen, miksi pienikin raakaöljyn hinnankorotus
37747: sittäisistä tekijöistä merkittävin vaikutus elinkus-   nostaa polttoaineiden hintaa monin verroin
37748: tannusindeksin nousuun.                                enemmän. Tässä tilanteessa olisi järkevää pie-
37749:     Hallitus on asettanut talouspolittiseksi tavoit-   nentää pohtoaineisiin kohdistuvaa verorasitusta
37750: teeksi tasaisen talouskehityksen ja matalan in-        joko valmisteveron tai arvonlisäveron osalta, jol-
37751: flaation. Yhdeksi tämän tavoitteen toteutumisen        loin raakaöljyn hinnan kertaantumiselta vältyt-
37752: uhkaksi ovat muodostumassa nyt edellä mainitut         täisiin.
37753: polttoaineiden hintojen korotukset, jos niihin ei
37754: ajoissa puututa. Hinnankorotukset tulevat aiheut-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37755: tamaan monia paineita. Koska Suomi on pitkien          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
37756: välimatkojen maa, täällä tarvitaan suhteellisen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37757: paljon liikkumista tavarankuljetuksissa ja työ-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37758: matkaliikenteessä. Sillä on siten välittömästi vai-
37759: kutusta hintojen nousuun ja sitä kautta myös pal-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37760: kankorotusvaatimuksiin, joita tulopoliittisissa               tyä polttoaineiden hinnan nousun hillit-
37761:                                                               semiseksi ja
37762: 
37763: 
37764: 
37765: 
37766:                                                                                                   Versio 2.0
37767: KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
37768: 
37769: 
37770:       onko hallituksen mukaan mahdollista         inflaatiokierrettä ja sitä kautta vaaran-
37771:       tehdä ratkaisu polttoaineiden verotuk-      nettaisi Suomen kilpailukykyä maail-
37772:       sen keventämisestä, jotta kohtuuttomil-     manmarkkinoilla?
37773:       la hinnankorotuksilla ei aiheutettaisi
37774: 
37775: 
37776: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
37777: 
37778:     Esa Lahtela /sd                             Esko-Juhani Tennilä /vas
37779:     Tero Rönni /sd                              Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
37780:     Toimi Kankaanniemi /skl                     Raimo Mähönen /sd
37781:     Klaus Bremer /r                             Marjaana Koskinen /sd
37782:     Matti Huutola /vas
37783: 
37784: 
37785: 
37786: 
37787: 2
37788: Ministerin vastaus                                           KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
37789: 
37790: 
37791: 
37792: 
37793: Eduskunnan puhemiehelle
37794: 
37795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         hinta sekä siihen sisältyvä valmistevero ovat
37796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          Suomessa eurooppalaista keskitasoa alhaisem-
37797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mat. Suomessa dieselöljyn valmisteveroa on vuo-
37798: jäsenen vastattavaksi kansaedustaja Esa Lahte-         den 1995 alun jälkeen korotettu varsin maltilli-
37799: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sesti ainoastaan kerran eli 1.9.1998. Kun verra-
37800: sen KK 816/1999 vp:                                    taan dieselöljyoja moottoribensiinin verotukses-
37801:                                                        sa noudatettua veropoliittista linjaa pitkällä aika-
37802:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       välillä, verotukseen kohdistuvat fiskaaliset pai-
37803:        tyä polttoaineiden hinnan nousun hillit-        neet ovat purkautuneet huomattavasti voimak-
37804:        semiseksi ja                                    kaammin moottoribensiinin kuin dieselöljyn ve-
37805:                                                        rotukseen. Talouspoliittiset näkökohdat on näin
37806:       onko hallituksen mukaan mahdollista              pyritty ottamaan mahdollisuuksien mukaan huo-
37807:        tehdä ratkaisu polttoaineiden verotuk-         mioon liikennepolttoaineiden verotuksessa.
37808:       sen keventämisestä, jotta kohtuuttomil-             Sen sijaan moottoribensiinin hinta ja siihen si-
37809:        ta hinnankorotuksilla ei aiheutettaisi in-      sältyvät verot ovat Suomessa korkeammat kuin
37810:       jlaatiokierrettäja sitä kautta vaarannet-       useimmissa EU-maissa. Erityisesti moottoriben-
37811:       taisi Suomen kilpailukykyä maailman-            siinin veroon vaikuttavat valtion fiskaaliset tar-
37812:       markkinoilla?                                   peet. Tämän lisäksi verotuksen tarkoituksena on
37813: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         korkean hinta- ja verotason avulla pyrkiä vähen-
37814: ti seuraavaa:                                         tämään kulutuksen kasvua erityisesti myös ym-
37815:                                                       päristöhaittoja silmälläpitäen, vaikka tämä sa-
37816: Polttoaineiden hinnat ovat viime aikoina nous-        malla tarkoittaa ajoneuvojen käyttäjille korkeam-
37817: seet merkittävästi. Hintojen muutoksiin vaikutta-     pia kustannuksia. Niille työssä käyville henki-
37818: vat paitsi raakaöljyn hinnan muutokset, myös          löille, jotka ovat muutoin oikeutettuja saamaan
37819: jalostus- ja jakeluketjun erilaiset kustannukset ja   oman auton käytöstä kilometrikorvausta, kom-
37820: katteet, vaihtokurssit sekä eri verot. Polttoainei-   pensoidaan ensi vuoden alusta polttoaineiden ko-
37821: den valmistevero, jonka osuus hinnasta on huo-        honnutta hintaa korottamalla edellä mainittua
37822: mattavin, on kuitenkin kiinteä pennimäärä litraa      korvausta.
37823: kohden, joten raakaöljyn hinnannousu ei vaikuta           Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa in-
37824: kannettavan valmisteveron määrään eikä sinänsä        flaatioon. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos
37825: nosta polttoaineen hintaa kysymyksessä esitetyl-      lokakuusta 1998 lokakuuhun 1999 oli 1,3 pro-
37826: lä tavalla.                                           senttia, mistä 0,545 prosenttiyksikköä aiheutui
37827:    Elinkeinoelämän tuotantopanoksissa polttoai-       moottoribensiinin hinnan muutoksista. Jos tar-
37828: neiden hinta on mukana yhtenä tekijänä. Yrityk-       kastellaan 12 kuukaudelta laskettavaa kuluttaja-
37829: set kuitenkin vyöryttävät kustannuksensa ennem-       hintojen muutosta, tämänhetkisen polttoainehin-
37830: min tai myöhemmin tuotteiden hintoihin loppu-         tojen nousun vaikutus inflaatioprosenttiin tasoit-
37831: käyttäjien maksettaviksi. Yritysten kuljetustoi-      tuu aikaa myöten, jos polttoaineiden hinnat eivät
37832: minnassa käytetään pääosin dieselöljyä, jonka         enää jatka nousuaan. Kansainvälisesti vertailtu-
37833: 
37834: 
37835:                                                                                                         3
37836: KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
37837: 
37838: 
37839: na inflaatio on Suomessa kuitenkin edelleen ma-       na. Tarkoitus on, että osa veronalennuksista ra-
37840: tala, eikä tämän vuoksi ole syytä ryhtyä erityisiin   hoitetaan nostamallapääomatulo-ja yhteisövero-
37841: veropoliittisiin toimenpiteisiin. Valtio ei yleen-    kantaa sekä kiristämällä energia- ja ympäristöve-
37842: säkään voi ottaa kannettavakseen vastuuta jon-        roja. Tuloverojen alentaminen vaikuttaa suoraan
37843: kin hyödykkeen - kuten tässä tapauksessa polt-        työllisyyttä parantavasti, sen sijaan nyt vaaditul-
37844: toaineiden- hintojen säilyttämisestä tietyllä ta-     la polttoaineiden verojen alentamisella voi olla
37845: solla verotusta muuttamalla.                          parhaimmillaankin ainoastaan välillinen vaiku-
37846:    Verojen alentamisella olisi myös huomattavia       tus työllisyyteen. Suomen kansainvälisen kilpai-
37847: valtiontaloudellisia vaikutuksia, sillä esimerkik-    lukyvyn ei voida polttoaineiden hinnan muutos-
37848: si bensiinin ja dieselöljyn veron alentaminen 30      ten vuoksi merkittävästi muuttuvan, koska Suo-
37849: penniä litralta vähentäisi valtion valmistevero-      men pääasialliset kauppakumppanit ovat samas-
37850: tuottoja lähes 1 500 miljoonalla markalla, ja ve-     sa muuttuneessa asemassa. Erityisesti tavaran-
37851: roja jäisi arvonlisäveroina kantamatta noin 300       kuljetuksessa, jonka kustannukset Suomen pit-
37852: miljoonaa markkaa. Vähäisenkin polttoaineve-          kien välimatkojen takia ovat korkeat, polttoainei-
37853: ron alennuksen aiheuttaman verotuottojen supis-       den verotusta on lisäksi elinkeinoelämän tarpei-
37854: tumisen korvaaminen olisi kuitenkin erittäin han-     den vuoksi pyritty pitämään varsin maltillisena.
37855: kalaa tilanteessa, jossa samanaikaisesti muihin-      Voidaan myös todeta, että sekä Suomen reaali-
37856: kin veroihin kohdistuu alentamispaineita. Käy-        nen kilpailukyky että hintakilpailukyky ovat si-
37857: tännössä tämä tarkoittaisi joko muiden verojen        nänsä vahvoja nykyisessäkin maailmanmarkki-
37858: korottamista tai valtion menojen supistamista.        na-asetelmassa. Joka tapauksessa polttoaineiden
37859:    Hallitus on ohjelmassaan varautunut keventä-       veronalennus olisi poissa tuloverojen alennuksel-
37860: mään tuloveroja ja sosiaalivakuutusmaksuja            ta, eikä toimenpide siis vastaisi hallitusohjelman
37861: 10-11 miljardilla markalla hallituskauden aika-       tavoitteita.
37862: 
37863: 
37864: Helsingissä 17 päivänäjoulukuuta 1999
37865: 
37866:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
37867: 
37868: 
37869: 
37870: 
37871: 4
37872: Ministems svar                                                KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.
37873: 
37874: 
37875: 
37876: 
37877: Tili riksdagens talman
37878: 
37879: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         priset i Europa. Accisen på dieselolja har i Fin-
37880: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         land höjts endast en gång sedan 1995, dvs.
37881: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         1.9.1998. När man på lång sikt jämför den skat-
37882: Lahtela /sd m.fl. undertecknade spörsmål SS             tepolitik som tillämpats beträffande beskattning-
37883: 816/1999 rd:                                            en av dieselolja och motorbensin, har det fiskala
37884:                                                         trycket varit betydligt hårdare när det gäller be-
37885:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           skattningen av motorbensin än i fråga om diesel-
37886:        för att tygla stegringen av priset på            olja. Man har på så sätt i mån av möjlighet för-
37887:        bränsle och                                      sökt beakta de ekonomisk-politiska synpunkter-
37888:                                                         na i beskattningen av trafikbränslen.
37889:        anser regeringen det vara möjligt att               Däremot är priset på motorbensin och de skat-
37890:        fatta ett beslut om att mildra beskatt-          ter som ingår i priset högre i Finland än i de fles-
37891:        ningen av bränslen, så att man inte ge-          ta EU-ländema. Statens fiskala behov påverkar
37892:        nom orimliga prisstegringar orsakar en           särskilt accisen på motorbensin. Vidare är syftet
37893:        injlationsspiral och därigenom äventy-          med beskattningen att genom en hög pris- och
37894:        rar Finlands konkurrenskraft på världs-          skattenivå eftersträva en bromsande effekt på
37895:        marknaden?                                      konsumtionsökningen särskilt med tanke på mil-
37896: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        jöskador, även om detta samtidigt innebär högre
37897: föra följande:                                         kostnader för dem som använder sig av fordo-
37898:                                                        nen. Yrkesverksamma personer, som också an-
37899: Bränsleprisema har stigit betydligt under den se-      nars är berättigade tili kilometerersättning för an-
37900: naste tiden. Förutom förändringar i priset på rå-      vändning av egen bil, kompenseras från och med
37901: olja inverkar även olika kostnader och täcknings-      början av nästa år för prishöjningen i och med att
37902: bidrag i förädlings- och distributionskedjan, väx-     denna ersättning höjs.
37903: elkurserna samt olika skatter på priserna. Bräns-          Höjda bränslepriser inverkar på inflationen.
37904: leaccisen, som utgör den största andelen av pri-       Ändringen i konsumentprisindex från oktober
37905: set, är dock ett fast belopp i penni per liter, var-    1998 tili oktober 1999 var 1,3 procent, varav
37906: för höjningen av priset på råolja inte inverkar på     0,545 procentenheter berodde på förändringar i
37907: storleken på accisen och därför inte i sig höjer       priset på motorbensin. Om man granskar änd-
37908: priset på bränsle på det sätt som framställs i         ringama i konsumentprisema under 12 månader,
37909: spörsmålet.                                            jämnar den verkan den nu aktuella prisstegring-
37910:    1 näringslivets instatsvaror ingår priset på        en har på inflationen ut sig med tiden om bräns-
37911: bränsle som en faktor. Företagen vältrar dock          leprisema inte fortsätter att stiga. 1 en internatio-
37912: förr eller senare sina kostnader över på priset på     nell jämförelse är dock inflationen i Finland fort-
37913: produktema så att de i sista hand betalas av slut-     sättningsvis låg, och det finns därför inte skäl att
37914: användarna. För sina transporter använder företa-      vidta några särskilda skattepolitiska åtgärder.
37915: gen i huvudsak dieselolja, vars pris i Finland in-     Staten kan inte heller allmänt taget ta ansvar för
37916: klusive accisen är lägre än det genomsnittliga         att priset på någon nyttighet - såsom i detta fall
37917: 
37918: 
37919:                                                                                                           5
37920: KK 816/1999 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                    Ministerns svar
37921: 
37922: 
37923: bränslepriserna - bibehålls på en viss nivå ge-      av inkomstbeskattningen har en direkt positiv in-
37924: nom att ändra beskattningen.                         verkan på sysselsättningen, medan en sådan
37925:    En sänkning av skatterna skulle också ha bety-    sänkning av bränsleaccisen som krävs i spörsmå-
37926: dande statsekonomiska verkningar, eftersom en        let också i bästa fall endast kan ha en indirekt
37927: sänkning av skatten på t.ex. bensin och dieselolja   verkan på sysselsättningen. Finlands internatio-
37928: med 30 penni per liter skulle minska statens skat-   nella konkurrenskraft kan inte förändras närnn-
37929: teintäkter med nästan 1 500 miljoner mark och        värt till följd av förändringar som gäller bräns-
37930: innebära att ca 300 miljoner mark i mervärdes-       len, eftersom Finlands huvudsakliga handelspart-
37931: skatter skulle utebli. Att kompensera den minsk-     ners befinner sig i samma förändrade situation.
37932: ning i skatteintäkterna som också en obetydlig       Särskilt när det gäller varutransporter, för vilka
37933: nedsättning av bränsleaccisen medför är proble-      kostnaderna är höga på grund av de stora avstån-
37934: matiskt i en situation då sänkningstrycket samti-    den i Finland, har man dessutom försökt bibehål-
37935: digt också gäller andra skatter. 1 praktiken inne-   la beskattningen av bränslen på en måttlig nivå
37936: bär det antingen att andra skatter måste höjas el-   med tanke på näringslivets behov. Det kan också
37937: ler statens utgifter minskas.                        konstateras att både Finlands reella konkurrens-
37938:    Regeringen har i sitt program förklarat sig       kraft och konkurrenskraften i fråga om priser i
37939: vara beredd att under sin regeringsperiod införa     sig är starka också i den nuvarande marknadssi-
37940: lättnader beträffande inkomstskatter och social-     tuationen. 1 vilket fall som helst skulle en sänk-
37941: försäkringsavgifter på sammanlagt 10-11 mil-         ning av bränsleaccisen betyda att en motsvaran-
37942: jarder mark. Avsikten är att en del av skattesänk-   de sänkning av inkomstskatten inte kan genom-
37943: ningarna skall finansieras genom att kapitalin-      föras, dvs. att åtgärden inte är i linje med reger-
37944: komst- och samfundsbeskattningen höjs och            ingsprogrammets målsättningar.
37945: energi- och miljöskatterna skärps. En sänkning
37946: 
37947: 
37948: Helsingfors den 17 december 1999
37949: 
37950:     Finansminister Sauli Niinistö
37951: 
37952: 
37953: 
37954: 
37955: 6
37956:                                                                KK 817/1999 vp- Juha Karpio /kok
37957: 
37958: 
37959: 
37960: 
37961:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 817/1999 vp
37962: 
37963:                                              Rintamatunnuksen ja rintamapalvelustunnuk-
37964:                                              sen myöntämisperusteet
37965: 
37966: 
37967: 
37968: 
37969: Eduskunnan puhemiehelle
37970: 
37971: Rintamatunnus ja rintamapalvelustunnus ohjaa-         osallistuivat esimerkiksi ns. desanttijahtiin ja
37972: vat sodanaikaisista palveluksista saatavia kor-       muihin sotatoimialueelia verrattaviin tehtäviin.
37973: vauksia, ennen kaikkea eläkkeitä. Nykyisten voi-      Vaikka äskettäin mm. miinanraivaustehtäviin
37974: massa olevien asetusten mukaan myöntämispe-           osallistuneet ovat saaneet tunnuksen, on edel-
37975: rusteet jättävät ulkopuolelle suuren joukon so-       leen olemassa sodassa toimineita henkilöryhmiä,
37976: dassa palvelleita naisia ja miehiä, jotka huolehti-   jotka ovat jääneet ottamatta huomioon. Nyt on
37977: vat merkittävästä osasta sota-ajan työtehtäviä,       viimeisiä aikoja korjata vuosikymmeniäjatkunut
37978: toimia ja velvollisuuksia. Asetuksen (34111986)       epäkohta ja määritellä rintamatunnuksen ja rinta-
37979: 1 § ei ota huomioon niitä naisia, jotka toimivat      mapalvelustunnuksen myöntämisperusteet tehtä-
37980: esimerkiksi vaarallisissa ilmantorjuntatehtävissä     viä, ei alueellisia kriteereitä vastaaviksi.
37981: ylipäätään sotatoimialueelia verrattavissa olevis-
37982: sa tmmtssa, koska asetus koskee vain                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
37983: sotatoimiyhtymäalueella tapahtunutta palvelus-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
37984: ta. Mitään poikkeuksia ei edes erityisen painavis-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37985: ta syistä voida asetuksen perusteella myöntää,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37986: vaikka henkilö on palkittu kunniamerkillä osal-
37987: listumisestaan talvisotaan.                                 Aikooko hallitus korjata vuosikymme-
37988:     Toisekseen nykyinen asetus jättää ottamatta             niä jatkuneen virheelliseksi havaitun
37989: huomioon ne nuoremmat sotilaiden ikäluokat,                 linjauksen ja myöntää tasavertaiset kor-
37990: jotka eivät ehtineet itse rintama-alueelle, mutta           vaukset ja kunnian sodanajan toimijoil-
37991:                                                             le?
37992: 
37993: 
37994: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
37995: 
37996:     Juha Karpio /kok
37997: 
37998: 
37999: 
38000: 
38001:                                                                                                Versio 2.0
38002: KK 817/1999 vp- Juha Karpio /kok                                                       Ministerin vastaus
38003: 
38004: 
38005: 
38006: 
38007: Eduskunnan puhemiehelle
38008: 
38009: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-
38010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
38011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Rintamatunnus on myönnetty siitä annetun
38012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-        asetuksen (256/1988) mukaan henkilölle, joka
38013: pion /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ~uomen kansalaisena on palvellut, ja henkilölle,
38014: KK 817/1999 vp:                                       Joka .nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut,
38015:                                                       vuosten 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-
38016:        Aikooko hallitus korjata vuosikymme-           suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
38017:        niä jatkuneen virheelliseksi havaitun          voimien linnoitusrakentajajoukoissa rintamavas-
38018:        linjauksen ja myöntää tasavertaiset kor-       tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
38019:        vaukset ja kunnian sodanajan toimijoil-           Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi vuoden
38020:        le?                                             1994lopussa. Tunnusten myöntämiselle asetettu-
38021:                                                       jen tavoitteiden katsottiin tulleen siihen mennes-
38022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sä saavutetuiksi niin, että sodissamme raskaim-
38023: ti seuraavaa:                                         man taakan kantaneiden miesten ja naisten saat-
38024: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä anne-         taminen rintamaveteraaneille tarkoitettujen
38025: tun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, joka        etuuksien piiriin oli toteutettu. Tästä syystä tun-
38026: on Suomen kansalaisena osallistunut tai joka nyt      nusasetuksen muuttamiselle ja tunnusten haku-
38027: on Suomen kansalainen ja on osallistunut, vuo-        ajan jatkamiselle ei ole ministeriössä nähty pe-
38028: sien 1939-1945 sotien aikana puolustusvoi-            rusteita.
38029: mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reservi-         Uusien rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
38030: läisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vaki-       sen ja rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuk-
38031: naisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin so-      sien saajien piirin laajentamisen sijasta ministe-
38032: tatoimiin katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka     riössä on pidetty ensisijaisena kuntoutuksen jär-
38033: on todistettavasti osallistunut taisteluihin rinta-   jestämistä eräille ilman tunnusta oleville henki-
38034: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa         löryhmille. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki
38035: tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannik-    eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
38036: kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi il-      velleiden kuntoutuksesta (1039/1997). Lain tar-
38037: mavoimien lentoyksiköissä.                            koituksena on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen
38038:    Rintamapalvelustunnus on myönnetty siitä an-       järjestäminen niille eräissä vuosien 1939-1945
38039: netun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle,           sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei
38040: joka on Suomen kansalaisena palvellut, tai nai-       ole rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetus-
38041: selle, joka nyt on Suomen kansalainen ja on pal-      sa laissa edellytettyjä rintamaveteraanitunnuk-
38042: vellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rinta-         sia. Heille ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan
38043: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa         todistus laissa tarkoitettuun palvelukseen osallis-
38044: taikkailmatorjunta-tai rannikkojoukoissa, meri-       tumisesta. Lain piiriin kuuluu muun muassa hen-
38045: voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyk-       kilö, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on
38046: siköissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-       palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa
38047: 
38048: 
38049: 2
38050: Ministerin vastaus                                           KK 817/1999 vp- Juha Karpio /kok
38051: 
38052: 
38053: asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrätty-     eduskunnalle esityksen laiksi eräissä Suomen so-
38054: nä.                                                  tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou-
38055:    Hyväksyessään lain eräissä Suomen sotiin liit-    tuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
38056: tyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta      (1025/1999), jonka mukaan kuntoutukseen oi-
38057: eduskunta edellytti, että hallitus selvittää edel-   keuttavan todistuksen hakuaikaa jatketaan kah-
38058: leen mahdollisuuksia parantaa ilman rintamave-       della vuodella vuoden 2000 alusta, jotta kaikki
38059: teraanitunnuksia olevien, vuosien 1939-1945          etuuksiin oikeutetut saisivat mahdollisuuden sitä
38060: sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden henki-   hakea. Myös kyseiseen kuntoutukseen varattuja
38061: löiden asemaa sekä kuntoutuksen riittävyyttä ja      määrärahoja on esitetty kaksinkertaistettavaksi
38062: säännöllisyyttä. Hallitus antoi syksyllä 1999        talousarvioesityksessä vuodelle 2000.
38063: 
38064: 
38065: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
38066: 
38067:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
38068: 
38069: 
38070: 
38071: 
38072:                                                                                                     3
38073: KK 817/1999 vp -Juha Karpio /kok                                                         Ministems svar
38074: 
38075: 
38076: 
38077: 
38078: Tili riksdagens talman
38079: 
38080: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      har tjänat eller verkat vid trupper eller enheter på
38081: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       ovan anfört sätt, har enligt förordningen om
38082: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juha      fronttjänstteeken (55411978) tilidelats front-
38083: Karpio /saml underteeknade skriftliga spörsmål        tj änstteeken.
38084: SS 817/1999 rd:                                           Personer vilka som finska medborgare under
38085:                                                       krigen 1939-1945 med stöd av lagen om arbets-
38086:        Å.mnar regeringen korrigera den felakti-      plikt har tjänstgjort som befåstningsbyggare i
38087:        ga linjedragning som har tillämpats i          försvarsmaktens fortifikationstrupper inom om-
38088:        årtionden och bevilja dem som deltog i        rådet för en operativ enhet med frontansvar, oeh
38089:        krigenjämlika ersättningar och äranför        personer som nu är finska medborgare oeh som
38090:        de insatser de gjort?                         har tjänstgjort som befåstningsbyggare på ovan
38091:                                                      anfört sätt, har enligt förordningen om front-
38092: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      teeken (256/1988) tilldelats frontteeken.
38093: föra följande:                                            Ansökningstiden för alla teeken giek ut vid ut-
38094: Män vilka under krigen 1939-1945 som finska          gången av 1994. De mål som hade uppställts i
38095: medborgare har deltagit i de egent1iga krigshand-    fråga om beviljandet av teeken ansågs då ha upp-
38096: lingama inom försvarsväsendets trupper såsom         nåtts på ett sådant sätt att de män oeh kvinnor
38097: reservister, lantvämsmän eller frivilliga eller i    som i våra krig hade burit den tyngsta bördan
38098: aktiv tjänst, oeh män som nu är finska medborga-     hade blivit delaktiga av de förmåner som är av-
38099: re oeh som har deltagit i krigshand1ingama på        sedda för frontveteraner. Därfdr har ministeriet
38100: ovan anfört sätt, har en1igt förordningen om         inte funnit fog för att ändra förordningen om
38101: frontmannateeken (772/1969) tilidelats front-        frontteeken eller förlänga ansökningstiden.
38102: mannateeken. 1 de egentliga krigshandlingama              1 stället för att bevilja nya frontveteranteeken
38103: anses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i    oeh utvidga kretsen av dem som blivit delaktiga
38104: strider inom trupper, hörande till en operativ en-   av de förmåner som är avsedda för frontvetera-
38105: het med frontansvar eller inom dess område eller     ner har ministeriet ansett det vara viktigast att
38106: oekså i luftväms- eller kusttrupper, inom sjö-       ordna rehabilitering för vissa persongrupper som
38107: stridskraftemas fartygsenheter eller inom luft-      saknar teeken. Vid ingången av 1998 trädde la-
38108: stridskraftemas flygenheter.                         gen om rehabilitering för personer som tjänst-
38109:    Kvinnor vilka under krigen 1939-1945 som          gjort i vissa uppdrag under Finlands krig
38110: finska medborgare har tjänat vid trupper, höran-     (1 03911997) i kraft. Syftet med lagen är att göra
38111: de tili en operativ enhet med frontansvar, eller     det möjligt att ordna rehabilitering för personer
38112: vid luftväms- eller kusttrupper, inom sjöstrids-     som har tjänstgjort i vissa uppdrag i anslutning
38113: kraftemas fartygsenheter eller luftstridskrafter-    tili krigen 1939-1945 oeh som inte har de front-
38114: nas flygenheter eller på annat sätt har verkat i     veteranteeken som förutsätts i lagen om rehabili-
38115: med fronttjänst jämförbara uppgifter inom områ-      tering av frontveteraner. Dessa personer beviljas
38116: det för en operativ enhet med frontansvar, oeh       inte separata teeken, utan tili dem utfårdas intyg
38117: kvinnor som nu är finska medborgare oeh som          över att de deltagit i sådan tjänstgöring som av-
38118: 
38119: 
38120: 4
38121: Ministems svar                                                 KK 817/1999 vp- Juha Karpio /kok
38122: 
38123: 
38124: ses i lagen. Av lagen omfattas bl.a. personer som     tillräcklig och regelbunden. Regeringen avlät
38125: under krigen 1939-1945 med stöd av väm-               hösten 1999 till riksdagen en proposition med
38126: pliktslagen (219/ 1932) beordrats till tjänstgöring   förslag tilllag om ändring av 2 § lagen om reha-
38127: vid någon av försvarsmaktens skolningscentra-         bilitering för personer som tjänstgjort i vissa upp-
38128: ler.                                                  drag under Finlands krig (1025/1999), enligt vii-
38129:    När riksdagen antog lagen om rehabilitering        ken tiden för ansökan om det intyg som berätti-
38130: för personer som tjänstgjort i vissa uppdrag un-      gar till rehabilitering förlängs med två år från in-
38131: der Finlands krig förutsatte den att regeringen yt-   gången av 2000, för att det skall vara möjligt för
38132: terligare utreder möjlighetema att förbättra ställ-   alla som är berättigade till förmåner att ansöka
38133: ningen för personer som saknar frontveteranteck-      om intyget. Ä ven de anslag som har reserverats
38134: en, personer som tjänstgjort i vissa uppdrag åren     för denna rehabilitering har i budgetpropositio-
38135: 1939-1945, samt huruvida rehabiliteringen är          nen för 2000 föreslagits bli fördubblade.
38136: 
38137: 
38138: 
38139: Helsingfors den 15 december 1999
38140: 
38141:     Social och hälsovårdsminister Maija Perho
38142: 
38143: 
38144: 
38145: 
38146:                                                                                                        5
38147:                                                                    KK 818/1999 vp -Mikko Elo /sd
38148: 
38149: 
38150: 
38151: 
38152:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 818/1999 vp
38153: 
38154:                                              Valtionvelan korkomenot
38155: 
38156: 
38157: 
38158: 
38159: Eduskunnan puhemiehelle
38160: 
38161: Julkisuudessa on sekavasti esitetty se, miten         moutuu jo sillä, kun ensi vuoden aikana aikoi-
38162: omaisuuden myyntitulojen käyttö ennenaikai-           naan lähes 10 prosentin korolla otettuja lainoja
38163: seen velan maksuun vaikuttaa korkomenoihin.           vaihdetaan huomattavasti alhaisemmalle noin 5
38164: On kai itsestään selvää, että jos ensi vuoden vel-    prosentin korolle. Lisäksi syys-lokakuun aika-
38165: ka lyhennetään ennenaikaisesti viimeisimmällä         na tapahtunut korkojen nousu on marraskuun ai-
38166: Soneran osakeantimäärällä eli noin 20 miljardil-      kana kääntynyt jälleen laskuun. Marraskuun lo-
38167: la markalla, laskevat korkokulut esimerkiksi ve-      pun korkojen taso ei ole oleellisesti elokuuta kor-
38168: lan keskikoron mukaisen osuuden verran. Edus-         keammalla.
38169: kunnassakin on esitetty, että syksyllä ennustettu
38170: ensi vuoden korkojen budjetoitu määrä ei riitä,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38171: koska korot ovat sen jälkeen nousseet. Tästä he-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38172: rääkin kysymys, eikö korkoja maksetakaan todel-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38173: lisen velan määrän mukaan, vaan sen mukaan,           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38174: miten niitä ennustetaan maksettavaksi.
38175:    Syksyllä jonkin verran noussutta korkotasoa              Miten hallitus ennakoi valtionvelan kor-
38176: käytettiin lisäksi yhtenä tekijänä sille, että ensi         komenojen kehittyvän ensi vuonna, kun
38177: vuoden korkomenot eivät juurikaan laske. Ensin-             otetaan huomioon omaisuuden myynti-
38178: näkin syksyllä tapahtunut nousu oli niin pientä,            tulojen käyttö velanmaksuun ja korkea-
38179: että sen vaikutus ensi vuoden korkoihin jää muu-            korkoisien velkapapereiden vaihtumi-
38180: tamaan sataan miljoonaan. Tämä vaikutus ku-                 nen matalampikorkoisiksi velkapape-
38181:                                                             reiksi?
38182: 
38183: 
38184: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
38185: 
38186:     Mikko Elo /sd
38187: 
38188: 
38189: 
38190: 
38191:                                                                                                 Versio 2.0
38192: KK 818/1999 vp- Mikko Elo /sd                                                        Ministerin vastaus
38193: 
38194: 
38195: 
38196: 
38197: Eduskunnan puhemiehelle
38198: 
38199: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Myös valtiovarainvaliokunta on vuoden 2000
38200: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         talousarvioesitystä koskevassa mietinnössään to-
38201: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dennut, että velanhoitomenojen alentaminen voi-
38202: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            daan realistisesti arvioida määrällisesti vasta
38203: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuoden 2000 kuluessa. Valtiovarainministeriö on
38204: KK 818/1999 vp:                                       valiokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että
38205:                                                       asiaan pitäisi palata vuoden 2000 lisätalousar-
38206:        Miten hallitus ennakoi valtionvelan kor-       vion yhteydessä. Nykynäkymien perusteella voi-
38207:        komenojen kehittyvän ensi vuonna, kun          si tosin arvioida, että edellä mainittujen tekijöi-
38208:        otetaan huomioon omaisuuden myynti-            den summana muodostuva paine korkomäärära-
38209:        tulojen käyttö velanmaksuun ja korkea-         hoihin on pikemminkin lisäävään kuin vähentä-
38210:        korkoisien velkapapereiden vaihtumi-           vään suuntaan.
38211:        nen matalampikorkoisiksi velkapape-               Valtion velkapapereiden vaihtaminen mata-
38212:        reiksi?                                        lampikorkoisiksi velkapapereiksi, jota myös
38213:                                                       konvertoinniksi kutsutaan, olisi talousarvioesi-
38214: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tyksen mukaan mahdollista. Vaihtaminen on sitä
38215: ti seuraavaa:                                         tehtäessä kallista valtiolle ja vaatii määrärahoja,
38216: Soneran osakkeiden myyntituloilla aikaansaatu         joihin on varauduttu vuoden 2000 talousarvioesi-
38217: valtionvelan lyhentäminen alentaa sinänsä kor-        tyksen korkomomenteilla. Myöhempinä vuosina
38218: komenoja sadoilla miljoonilla markoilla. Valtion      konvertoinnin oletetaan hyödyttävän valtiota dis-
38219: korkomäärärahojen tarpeeseen vaikuttavat kui-         kontattunakin enemmän kuin siitä aiheutuva vä-
38220: tenkin velan määrässä tapahtuvien muutosten li-       litön kustannus on.
38221: säksi monet muutkin tekijät, kuten korkotason            Tehdyistä konvertoinneista ja takaisinostoista
38222: muuttuminen, valuuttakurssien kehitys ja tavoi-       pienemmän korkomenon kautta lankeava hyöty
38223: teltava velkojen konvertointipolitiikka kustan-       on osin jo mukana vuoden 2000 talousarvioesi-
38224: nuksineen. Valtion vuoden 2000 talousarvioesi-        tyksen korkomäärärahalaskelmissa. Syksyn aika-
38225: tyksessä olevat määrärahat korkomenoihin pe-          na tapahtuneista konvertoinneista ja takaisinos-
38226: rustuvat eri tekijöistä valmisteluvaiheessa vallin-   toista koituva hyöty otetaan aikanaan huomioon
38227: neisiin oletuksiin, joiden luonteeseen kuuluu päi-    lisätalousarvion valmistelun yhteydessä tehtä-
38228: vittäinen muuttuminen. Siksi vuoden 2000 kor-         vässä kokonaislaskelmassa. Uusista vielä teke-
38229: komäärärahojen tarve on perusteltua tarkistaa         mättömistä konvertoinneista syntyy nettohyötyä
38230: vasta myöhemmässä vaiheessa varainhoitovuo-           vasta vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2000 ne ai-
38231: den kuluessa, kun tietopohja on nykyisestään          heuttavat päinvastoin nettokustannuksia.
38232: vahvistunut.
38233: 
38234: 
38235: 
38236: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
38237: 
38238:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
38239: 2
38240: Ministerns svar                                                     KK 818/1999 vp- Mikko Elo /sd
38241: 
38242: 
38243: 
38244: 
38245: Tili riksdagens talman
38246: 
38247: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        nare skede under finansåret, när kunskapsunder-
38248: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        1aget har stärkts.
38249: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-           Också statsutskottet har i sitt betänkande om
38250: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        budgetpropositionen för 2000 konstaterat att en
38251: 818/1999 rd:                                           sänkning av utgifterna för skuldskötseln kan be-
38252:                                                        dömas kvantitativt på ett realistiskt sätt först år
38253:       Hur väntar sig regeringen att ränteut-           2000. Finansministeriet är ense med utskottet om
38254:       gifterna för statsskulden ska/1 utveck/as        att frågan bör tas upp på nytt i samband med till-
38255:        nästa år, när det beaktas att inkomster         läggsbudgeten för 2000. 1 ljuset av dagens utsik-
38256:       från försäljningen av egendom används            ter kan man emellertid bedöma att det tryck på
38257:        tili amorteringar och att skuldförbindel-       ränteanslagen som summan av de ovan nämnda
38258:       ser med hög ränta konverteras tili skuld-        faktorerna utgör snarare ökar än minskar anslags-
38259:       förbindelser med lägre ränta?                    behovet.
38260:                                                            Enligt budgetpropositionen är det möjligt att
38261: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        konvertera statens skuldförbindelser till skuld-
38262: föra följande:                                         förbindelser med lägre ränta. När konverteringen
38263: Den amortering av statssku1den som åstadkom-           sker är den dyr för staten och kräver anslag som
38264: mits tack vare inkomster från försäljningen av         har reserverats under räntemomenten i budget-
38265: aktier i Sonera sänker i och för sig ränteutgifter-    propositionen för 2000. Nyttan av konvertering-
38266: na med hundratals miljoner mark. Statens behov         en antas, också i diskonterad form, längre fram
38267: av ränteanslag påverkas dock inte bara av föränd-      vara större för staten än den direkta kostnad som
38268: ringar i sku1dbeloppet utan också av många an-         konverteringen medför.
38269: dra faktorer, t.ex. räntenivåförändringar, va1uta-         Den nytta som de utförda konverteringarna
38270: kursutveck1ingen och den målsatta sku1dekon-           och återköpen ger i form av lägre ränteutgifter
38271: verteringspolitiken samt kostnaderna för den.          beaktas delvis redan i ränteanslagskalkylerna i
38272: Anslagen för ränteutgifter i budgetpropositionen       budgetpropositionen för 2000. Nyttan av de kon-
38273: för 2000 grundar sig på antaganden beträffande         verteringar och återköp som skett under hösten
38274: olika faktorer som varit aktuella i beredningsske-     beaktas i sinom ·tid i den totalkalkyl som görs i
38275: det och för vilka det är karakteristiskt att de för-   samband med att tiliäggsbudgeten bereds. De nya
38276: ändras dagligen. Därför är det befogat att se över     konverteringar som ännu inte utförts ger upphov
38277: behovet av ränteanslag för år 2000 först i ett se-     tili nettonytta först efter år 2000. År 2000 ger de
38278:                                                        tvärtom upphov tili nettokostnader.
38279: 
38280: 
38281: Helsingfors den 14 december 1999
38282: 
38283:     Finansminister Sauli Niinistö
38284: 
38285: 
38286:                                                                                                         3
38287:                                                                  KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
38288: 
38289: 
38290: 
38291: 
38292:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 819/1999 vp
38293: 
38294:                                                Selvitysmiehen asettaminen yliopistotasoisen
38295:                                                koulutuksen laajentamiseksi Satakunnassa
38296: 
38297: 
38298: 
38299: 
38300: Eduskunnan puhemiehelle
38301: 
38302: Satakunnan kehitys on viime vuosina jäänyt sel-         lä voisi kääntää Porin seutukunnan ja koko Sata-
38303: västi jälkeen muun Etelä-Suomen kehityksestä.           kunnan kehityksen myönteiseksi.
38304: Työttömyys erityisesti maakunnan suurissa kes-              Satakunnan maakunnan kehityksen kannalta
38305: kuksissa Porissa ja Raumalla on säilynyt korkeal-       onkin välttämätöntä, että valtio sitoutuu nykyistä
38306: la tasolla samanaikaisesti, kun työttömyys eteläi-      paljon merkittävämmin Porin yliopistotasoisen
38307: sessä Suomessa on kääntynyt selvään laskuun.            koulutuksen rahoittamiseen. Samalla tulisi sel-
38308:     Satakunnan kehityksen taantumiseen on var-          vittää koulutuksenjuridinen perusta ja tehdä pää-
38309: masti monia syitä. Eräs keskeinen tekijä on kui-        tös vakinaistamisesta ja ylioppilaspohjaisen kou-
38310: tenkin kiistämättä se, että Satakunta saa valtion       lutuksen aloittamisesta. Vasta nykyisen koulu-
38311: rahoitusta merkittävästi vähemmän kuin muut             tuksen määrällinen moninkertaistaminen sekä
38312: eteläiset maakunnat Päijät-Hämettä lukuun otta-         vastaava valtion rahoitus voivat muuttaa Sata-
38313: matta. Ongelmallisinta on se, että valtion panos-       kunnan kehityksen.
38314: tuksen jälkeenjääneisyys kohdistuu erityisesti             Valtiovallan tulisikin sitoutua nyt Satakunnan
38315: yliopistotasoiseen koulutukseen. Niinpä Tilasto-        yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseen.
38316: keskuksen tiedot osoittavat, että Satakunta saa         Tämä voisi parhaiten tapahtua siten, että opetus-
38317: vuositasolla keskimäärin noin 300 miljoonaa             ministeriö asettaisi selvitysmiehen laatimaan
38318: markkaa vähemmän valtion rahaa korkeakoulu-             suunnitelmia Satakunnan yliopistotasoisen kou-
38319: opetukseen kuin useimmat muut vastaavat maa-            lutuksen laajentamisesta ja valtion rahoitukses-
38320: kunnat.                                                 ta. Tämä olisi paras panostus Satakunnan kehi-
38321:    Porissa ja Raumalla on tehty merkittävää työ-        tyksen kääntämiseksi positiiviseksi.
38322: tä yliopistotasoisen koulutuksen kehittämiseksi.
38323: Niinpä Porissa aloitettiin yhteistyössä Tampe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38324: reen teknillisen korkeakoulun kanssa Insinööris-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
38325: tä diplomi-insinööriksi -koulutus vuonna 1987.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38326: Ongelmaksi on kuitenkin alueellisen kehityksen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38327: kannalta muodostunut se, että lähinnä Porin kau-
38328: punki on joutunut vastaamaan koulutuksen kus-                 Aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen
38329: tannuksista. Vasta tänä vuonna opetusministeriö               laatimaan suunnitelman Satakunnan yli-
38330: on ensimmäisen kerran osallistunut Porin yli-                 opistotasoisen koulutuksen juridisesta
38331: opistotasoisen koulutuksen rahoitukseen noin                  perustasta, laajentamisesta, vakinaista-
38332: kuudella miljoonalla markalla. Koulutuksen laa-               misesta ja riittävän valtion rahoituksen
38333: juus on kuitenkin aivan liian riittämätön, jotta sil-         turvaamisesta?
38334: 
38335: 
38336:                                                                                                  Versio 2.0
38337: KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
38338: 
38339: 
38340: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
38341: 
38342:     Mikko Elo /sd
38343:     Veijo Puhjo /vas
38344: 
38345: 
38346: 
38347: 
38348: 2
38349: Ministerin vastaus                                              KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
38350: 
38351: 
38352: 
38353: 
38354: Eduskunnan puhemiehelle
38355: 
38356: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              sellä koulutusalalla 20 uutta opiskelijaa. Tampe-
38357: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           reen teknillinen korkeakoulu on lisäämässä tieto-
38358: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teollisuusohjelman koulutuspaikkoja Porissa 60
38359: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              aloituspaikalla vuoteen 2000 mennessä. Tämä
38360: Elon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         merkitsee, että yliopistotasoisen koulutuksen si-
38361: sen KK 819/1999 vp:                                      säänotto nousee yli 200 uuteen opiskelijaan
38362:                                                         vuonna 2000. Tämän lisäksi yliopisto-osaajia Sa-
38363:        Aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen          takunnan alueelle tuottavat maamme yliopistot,
38364:        laatimaan suunnitelman Satakunnan yli-            erityisesti lähialueiden yliopistot Turussa, Tam-
38365:        opistotasoisen koulutuksen juridisesta           pereella ja Vaasassa. Edelleen on otettava huo-
38366:        perustasta, laajentamisesta, vakinaista-         mioon, että Satakunnan ammattikorkeakoulu on
38367:        misesta ja riittävän valtion rahoituksen         maamme suurimpia.
38368:        turvaamisesta?                                       Tampereen teknillisen korkeakoulun Porissa
38369:                                                         sijaitseva koulutus on sovittu rahoitettavaksi kor-
38370: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           keakoulun ja Porin kaupungin yhteistyönä. Tam-
38371: ti seuraavaa:                                           pereen teknillisen korkeakoulun perusrahoituk-
38372: Suomalaista, alueellisesti kattavaa korkeakoulu-        seen sisältyi vuonna 1999 yhteensä 6 milj. mark-
38373: verkkoa on rakennettu useiden vuosikymmenien            kaa Porissa järjestettävää koulutusta varten.
38374: ajan. Lähtökohdan tarjosi 1950-luvun lopussa            Määrärahaa Iisätiin miljoonalla markalla vuoden
38375: aloitettu yliopistolaitoksen alueellinen laajenta-      2000 perusrahoituksessa. Lisäksi Tampereen tek-
38376: minen. Yliopistoverkon kehittämisessä lähdet-           nilliselle korkeakoululle osoitetaan vuonna 2000
38377: tiin siitä, että yliopistot palvelevat sijaintialuet-   tietoteollisuusohjelmaan liittyviin koulutuspaik-
38378: taaan huomattavasti laajempaa toimintaympäris-          koihin 6,75 milj. markkaa, josta osa Porissa jär-
38379: töä. Maakuntajakoa ja jopa vanhaa läänijakoakio         jestettävään koulutukseen. Tämän lisäksi Porissa
38380: on pidetty liian tiuhana yliopistokoulutusta tar-       sijaitsevaan koulutukseen on tullut rahoitusta Eu-
38381: kasteltaessa. Maamme korkeakouluverkossa yli-           roopan unionin rakennerahastojen kautta.
38382: opistot nähdään pitkälti valtakunnallisina yksik-           Yliopistokoulutusta viime vuosina laajentaes-
38383: köinä, joilla on myös alueellinen tehtävänsä.           saan opetusministeriö on suosinut Porissakin to-
38384: Alueellisiin koulutustarpeisiin vastaamaan kehi-        teutettuja verkosto- ja yhteistyötyyppisiä ratkai-
38385: tettiin 1990-luvulla ammattikorkeakoulutusta.           suja mm. seuraavista syistä:
38386: Nyt maahamme on luotu 29 ammattikorkeakou-                  *Tutkimustoiminta on yliopistojen perustehtä-
38387: lun alueellisesti hyvinkin kattava verkosto.            vä. Koulutuksen laajentaminen nykyisissä yksi-
38388:     Satakunnan alueella, lähinnä Porissa, yliopis-      köissä luo pohjaa ja synergiaa myös tutkimustoi-
38389: tokoulutusta tarjotaan Tampereen teknillisen            minnalle, mikä taas on perusedellytys uusille in-
38390: korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun toi-           novaatioille.
38391: mesta teknistieteellisillä ja kauppatieteellisillä          *Uudet yliopistoyksiköt edellyttäisivät voi-
38392: aloilla. Vuonna 1998 teknistieteellisellä koulu-        makasta panostusta niukasta yliopistokehykses-
38393: tusalalla opintonsa aloitti 123 ja kauppatieteelli-     tä. Lisäksi tutkimustoiminnan vakiintuminen ja
38394: 
38395: 
38396:                                                                                                          3
38397: KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
38398: 
38399: 
38400: laajeneminen aluetta tukevaksi tutkimustoimin-      niihin liittyvistä määrärahoista. Porin alue tulee
38401: naksi edellyttää pitkää kehitysjaksoa.              myös ilmeisesti kuulumaan Euroopan unionin
38402:    *Verkosto- ja yhteistyötyyppiset ratkaisut       uudella rakennerahastokaudella tavoite 2 -ohjel-
38403: ovat joustavia ja pystyvät tuottamaan nopeasti      man piiriin. Myös rakennerahastojen tarjoamia
38404: yliopistotasoista työvoimaa. Ne tarjoavat myös      mahdollisuuksia voidaan siis edelleen käyttää
38405: mahdollisuuden alueellisten tutkimusprojektien      hyväksi alueellista koulutustarjontaa kehitettäes-
38406: kehittämiseen.                                      sä.
38407:    Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Turun           Opetusministeriö katsoo, että Porin alueen yli-
38408: kauppakorkeakoulu ovat sitoutuneet yhteistyös-      opistokoulutuksen tarjontaa kehitetään edelleen
38409: sä kehittämään Satakunnan alueella tarjottavaa      tukeutuen nykyisiin verkosto- ja yhteistyömuo-
38410: yliopistokoulutusta. Vuosittaisissa tulossopimus-   toihin ja että esitettyä selvitysmiestä ei tarvita.
38411: neuvotteluissa sovitaan toiminnan tavoitteista ja
38412: 
38413: 
38414: 
38415: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
38416: 
38417:     Opetusministeri Maija Rask
38418: 
38419: 
38420: 
38421: 
38422: 4
38423: Ministerns svar                                               KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.
38424: 
38425: 
38426: 
38427: 
38428: Tili riksdagens talman
38429: 
38430: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       teknisk-vetenskap1iga utbi1dningsområdet och 20
38431: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       inom det ekonomiska utbi1dningsområdet. Tam-
38432: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-      merfors tekniska högsko1a hålier på att öka ut-
38433: ko Elo /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      bildningsplatserna inom informationsindustri-
38434: mål SS 819/1999 rd:                                   programmet med 60 nybörjarplatser i Björne-
38435:                                                       borg före utgången av år 2000. Detta innebär att
38436:        Avser regeringen tillsätta en utred-           antagningen av studerande tili utbildningen på
38437:        ningsmanför att göra upp en planför ut-        universitetsnivå stiger tili över 200 nya studeran-
38438:        bildningen på universitetsnivå i Sata-         de år 2000. Härtill utexaminerar landets universi-
38439:        kunta i fråga om den juridiska grunden,        tet, i synnerhet universiteten i Åbo, Tammerfors
38440:        möjligheterna att utvidga och ge utbild-       och Vasa fo1k med universitetskompetens för Sa-
38441:        ningen ordinarie ställning och trygga en       takuntaområdet. Vidare bör det noteras att Sata-
38442:        tillräcklig statlig finansiering?              kunnan ammattikorkeakoulu hör till landets
38443:                                                       största.
38444: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Det finns ett avtal om att den del av utbild-
38445: föra följande:                                        ningen vid Tammerfors tekniska högskola som är
38446: Högskolenätet i Finland har med sin regionala         förlagd till Björneborg finansieras i samverkan
38447: täckning byggts upp under flera decennier. Ut-        melian högskolan och Björneborgs stad. Basfi-
38448: gångspunkten gavs i den regionala utvidgningen        nansieringen för Tammerfors tekniska högskola
38449: av universitetsväsendet som inleddes i slutet på      innehöli år 1999 sammanlagt 6 milj. mk för ut-
38450: 1950-talet. Vid utvecklingen av universitetsnätet     bildningen i Björneborg. Anslaget ökades med en
38451: utgick man från att universiteten skali betjäna en    miljon mark i basfinansieringen för 2000. Vidare
38452: betydligt mer omfattande omvärld än placerings-       anvisas Tammerfors tekniska högskola år 2000
38453: området. Landskapsindelningen och också den           för utbildningsplatserna i anslutning till informa-
38454: gamla länsindelningen har ansetts alitför in-         tionsindustriprogrammet 6,75 milj. mk, varav en
38455: skränkt då man granskar universitetsutbildning-       del för utbildningen i Björneborg. Ytterligare har
38456: en. 1 landets högskolenät ses universiteten i hög     utbildningen i Björneborg fått finansiering via
38457: grad som landsomfattande enheter, som tillika         Europeiska unionens strukturfonder.
38458: har en regional uppgift. För att fylia de regionala      När undervisningsministeriet de senaste åren
38459: utbildningsbehoven utvecklades på 1990-talet          utvidgat universitetsutbildningen har också de
38460: yrkeshögskoleutbildningen. Nu har det i landet        nätverks- och samarbetsinriktade lösningarna i
38461: skapats ett regionalt särdeles täckande nätverk       Björneborg gynnats bl.a. av följande skäl:
38462: bestående av 29 yrkeshögskolor.                          *Forskningsverksamheten är universitetens
38463:    1 Satakunta, främst i Björneborg erbjuder          grundläggande uppgift. En utvidgning av utbild-
38464: Tammerfors tekniska högskola och Åbo handels-         ningen i de nuvarande enheterna skapar grund
38465: högskola universitetsutbildning på de teknisk-ve-     och synergi också för forskningsverksamheten,
38466: tenskapliga och ekonomiska områdena. År 1998          vilket igen är ett grundvillkor för nya innovatio-
38467: inledde 123 nya studerande sina studier inom det      ner.
38468: 
38469: 
38470:                                                                                                        5
38471: KK 819/1999 vp- Mikko Elo /sd ym.                                                       Ministems svar
38472: 
38473: 
38474:    *Nya universitetsenheter förutsätter väldiga       Satakunta. 1 de årliga resultatavtalsförhandling-
38475: satsningar av det knappa universitetsanslaget.        ama kommer man överens om målen för verk-
38476: Att ge forskningsverksamheten en etablerad            sarnheten och därtill knutna anslag. Bjömeborgs-
38477: ställning och att utvidga den så att den stöder re-   området kommer antagligen också att omfattas
38478: gionen kräver dessutom en lång utvecklingsperi-       av Europeiska unionens mål 2 -program under
38479: od.                                                   den nya strukturfondsperioden. Också de möjlig-
38480:    *Lösningar som bygger på nätverk och samar-        heter som strukturfondema erbjuder kan alltså
38481: bete är flexibla och kan snabbt avkasta arbets-       fortfarande utnyttjas i utvecklingen av det regio-
38482: kraft på universitetsnivå. De erbjuder också en       nala utbildningsutbudet.
38483: möjlighet till utveckling av regionala forsknings-       Undervisningsministeriet anser att utbudet av
38484: projekt.                                              universitetsutbildning i Bjömeborgsornrådet allt-
38485:    Tammerfors tekniska högskola och Åbo han-          jämt skall utvecklas med stöd av de nuvarande
38486: delshögskola har förbundit sig att i samverkan ut-    nätverks- och samarbetsformema och att den fö-
38487: veckla den universitetsutbildning som erbjuds i       reslagna utredningsmannen inte behövs.
38488: 
38489: 
38490: 
38491: Helsingfors den 13 december 1999
38492: 
38493:     Undervisningsminister Maija Rask
38494: 
38495: 
38496: 
38497: 
38498: 6
38499:                                                                 KK 820/1999 vp -     Hannu Aho /kesk
38500: 
38501: 
38502: 
38503: 
38504:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 820/1999 vp
38505: 
38506:                                              Muiden kuin hirvi- ja petoeläinten aiheuttamat
38507:                                              satovahingot
38508: 
38509: 
38510: 
38511: 
38512: Eduskunnan puhemiehelle
38513: 
38514: Satovahinkokorvauksiin         oikeuttamattomien      viljelijälle elintärkeän sadon tuhoutuminen, on
38515: eläinten lisääntyvät tuhotyöt ovat koituneet vilje-   kohtuutonta, ettei näillä perusteilla menetetylle
38516: lijöille mittaviksi taloudellisiksi haitoiksi. On     sadolle voi saada korvausta lainsäädännöllisten
38517: epäoikeudenmukaista, ettei vahingonkorvausta          esteiden vuoksi.
38518: voi saada, mikäli sadon menetyksen aiheuttajana
38519: on jokin muu kuin hirvi- tai petoeläin.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
38520:    On huomattava, että esimerkiksi myyräkanta         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
38521: on Suomessa viime vuosina kasvanut erityisen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38522: voimakkaasti Pohjanmaalla, ja näin ollen myy-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38523: rien aiheuttamat tuhotkin ovat lisääntyneet. Sa-
38524: moin ovat lisääntyneet fasaanienja saukkojen te-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38525: kemät tuhot. Kyseessä olevien eläinten jätökset             tyä turvatakseen viljelijöille oikeuden
38526: aiheuttavat myös mm. salmonellanja myyräkuu-                saada korvausta muidenkin kuin hirvi-
38527: meen tartuntavaaran ihmiselle, jolloin koko sato            ja petoeläinten aiheuttamista sadon me-
38528: on jätettävä korjaamatta. Kun kyseessä on maan-             netyksistä?
38529: 
38530: 
38531: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
38532: 
38533:     Hannu Aho /kesk
38534: 
38535: 
38536: 
38537: 
38538:                                                                                                Versio 2.0
38539: KK 820/1999 vp- Hannu Aho /kesk                                                    Ministerin vastaus
38540: 
38541: 
38542: 
38543: 
38544: Eduskunnan puhemiehelle
38545: 
38546: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      sena tästä ovat luonnonsuojelulain piiriin kuulu-
38547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       vien sellaisten eläinten aiheuttamat vahingot, joi-
38548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den vähäisen kannan johdosta ko. eläimiä ei ole
38549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          vahinkojen estämiseksi perusteltua tappaa, sekä
38550: Ahon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       metsästyslain piiriin kuuluvien suurten peto-
38551: sen KK 820/1999 vp:                                 eläinten ja hirvieläinten aiheuttamat vahingot.
38552:                                                     Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen johdosta
38553:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     valtion varoista maksettavia korvauksia vastaa-
38554:       tyä turvatakseen viljelijöille oikeuden       va määräraha kerätään hirvieläinten metsästäjil-
38555:       saada korvausta muidenkin kuin hirvi-         tä pyyntilupamaksuina valtiolle.
38556:       ja petoeläinten aiheuttamista sadon me-          Vahinkojen korvaamisen sijasta metsästys-
38557:       netyksistä?                                   laissa sanottujen rauhoittamattomien eläinten sa-
38558:                                                     moin kuin riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja
38559: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       pyritään estämään vahinkojen estämistoimenpi-
38560: ti seuraavaa:                                       teillä sekä eläinkantojen runsautta säätelemällä.
38561: Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinko-      Tähän menettelyyn ei ole suunnitteilla muutok-
38562:                                                     Sia.
38563: ja ei valtion varoista yleensä korvata. Poikkeuk-
38564: 
38565: 
38566: 
38567: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
38568: 
38569:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38570: 
38571: 
38572: 
38573: 
38574: 2
38575: Ministems svar                                                 KK 820/1999 vp- Hannu Aho /kesk
38576: 
38577: 
38578: 
38579: 
38580: Tili riksdagens talman
38581: 
38582: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     omfattas av naturvårdslagen. Bestånden av dessa
38583: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av      djur är små och det är därför inte motiverat att
38584: statsrådet översänt följande av riksdagsman          döda djuren i fråga för att förhindra skador. Ett
38585: Hannu Aho /cent undertecknade spörsmål SS            annat undantag utgör skador som förorsakas av
38586: 82011999 rd:                                         stora rovdjur och hjortdjur som omfattas av jakt-
38587:                                                      lagen. Ett belopp som motsvarar det ans1ag med
38588:        Vilka åtgärder har regeringenför avsikt       vilket ersättningarna för skador som orsakats av
38589:       att vidta för att trygga odlarnas rätt att     hjortdjur betalas insamlas tili staten av hjort-
38590:       få ersättning även för de skördeförlus-        djursjägarna i form av jaktlicensavgifter.
38591:        ter andra djur än hjortdjur och rovdjur          Strävan är att i stället fOr att ersätta de skador i
38592:       förorsakar?                                    jaktlagen avsedda icke fredade djur och viltarter
38593:                                                      förorsakar förebygga skadorna genom olika ska-
38594: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        deförebyggande åtgärder och genom att reglera
38595: anföra följande:                                     djurstammamas storlek med hjälp av jakt. Någon
38596: Skador som förorsakats av vilda djur ersätts i re-   ändring av detta förfarande är inte under plane-
38597: gel inte av statens medel. Undantag från denna       ring.
38598: regel utgör skador som förorsakats av djur som
38599: 
38600: 
38601: 
38602: Helsingfors den 7 december 1999
38603: 
38604:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38605: 
38606: 
38607: 
38608: 
38609:                                                                                                           3
38610: