Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1999_1 | A_1999_2 | A_1999_3 | A_1999_4 | B_1999_1 | B_1999_2 | C_1999_1 | C_1999_2 | D_1999 | E_1999_1 | E_1999_2 | F_1999_1 | F_1999_2 | F_1999_3 | F_1999_4 | F_1999_5 | Hak_1999 | PTK_1999_1 | PTK_1999_2 | PTK_1999_3 | PTK_1999_4 |

1: Vuoden 1999
2:                            ••            ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: FS
10: Kirjalliset kysymykset 821-993/1999 vp
11: Keskustelualoitteet 1-14/1999 vp
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:     ISSN 0783-991 X
19: OY EDITA AB. HELSINKI 2000
20:             Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21: 
22: 
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
25: 
26: 
27: 
28:                                         ASIAKIRJAT A-F
29: 
30: A-osat:                                                    lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31:                                                            vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32:      hallituksen esitykset (HE)
33:                                                            hallituksen kirjelmät
34:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
36:      (VNP)
37:                                                       E-osat:
38:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja
39:      valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-             lakialoitteet (LA)
40:      jelmät VN)                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
41:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
42:                                                            talousarvioaloitteet (TAA)
43: B-osat:
44:                                                            lisätalousarvioaloitteet (LT A)
45:      eduskunnalle annetut kertomukset (K)
46:                                                       F-osat:
47: C-osat:
48:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
49:      valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä asi-         tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
50:      oista laaditut valiokuntien mietinnöt (VM)            keskustelualoitteet (KA)
51:      ja lausunnot (VL)                                     välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
52: 
53: D-osat:                                                  Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
54:       eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät         tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
55:       (EK)                                            kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
56:       valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-      reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
57:       annot (VNT)                                        A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
58:       puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)              kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
59:       puhemiesneuvoston laatimat luettelot            jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
60:       (PNL)                                           E- ja F-osiin.
61: 
62: 
63: 
64: 
65: 200696
66:                                           PÖYTÄKIRJAT
67: 
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll         sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
70: 
71: 
72: 
73:                                             HAKEMISTO
74: 
75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
76: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
77:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
78: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
79:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan-      jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
83: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
84:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
85: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun-         Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
86: 
87: 
88: 
89:                                              INTERNET
90: 
91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
95:                                   SISÄLLYSLUETTELO
96: 
97: 
98: Kirjalliset kysymykset                            KK 829/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
99: 821-993/1999 vp                                   Opetusalan koulutuskeskuksen kohtelu
100:                                                   Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
101: 
102:                                                   KK 830/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
103: KK 821/1999 vp - Hannu Aho /kesk                  Koulujen välituntivalvonta
104: Polttoaineen hinnannousun aiheuttamat kustan-     Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
105: nuspaineet
106: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   KK 83111999 vp - Timo Ihamäki /kok
107:                                                   Lääkekorvausjärjestelmä
108: KK 822/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk              Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
109: Naisten kohdunkaulan syövän seulontatutkimuk-     Perho
110: set
111: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      KK 832/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
112:                                                   Henkilöstöomistusstrategioiden (ESOP) käyt-
113: KK 823/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.              töönotto
114: Polttoaineiden hinnat                             Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
115: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
116:                                                   KK 833/1999 vp- Saara Karhu /sd
117: KK 82411999 vp- Pekka Nousiainen /kesk            Määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen
118: Polttonesteiden hinnan kohoaminen                 Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
119: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
120:                                                   KK 83411999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
121: KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk           Perhehoidon kehittäminen
122: Hirvikannan koko ja hirvivahingot                 Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
123: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
124: Hemilä                                            KK 835/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk
125:                                                   Erityislukioiden aseman turvaaminen
126: KK 826/1999 vp - Marjukka Karttunen-Rais-         Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
127: kio /kok
128: Suomalaisten äitien rintamaidon dioksiinipitoi-   KK 836/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
129: suudet                                            Maanrakennustoiminnan kilpailun selkiyttämi-
130: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      nen
131:                                                   Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
132: KK 827/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk              nen
133: Kotityötä tekevän vanhemman eläketurvan pa-
134: rantaminen                                        KK 83 711999 vp - Antero Kekkonen /sd
135: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija    Näkövammaisten asema
136: Perho                                             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
137: KK 828/1999 vp- Sulo Aittaniemi /alk              KK 838/1999 vp- Martti Tiuri /kok
138: Ns. kakkosasunnon kustannusten vähentäminen       Ruotsin ja Saksan ydinvoimaloiden sulkemisen
139: verotuksessa                                      aiheuttamat terveyshaitat Suomessa
140: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes             Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
141: Sisällysluettelo
142: 
143: 
144: KK 839/1999 vp- Risto Kuisma /rem                    KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
145: Opettajien eläkejärjestelmän valintaoikeuteen        Kansalaisen subjektiivisten oikeuksien toteutu-
146: liittyvä kohtuuton käytäntö                          mmen
147: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
148: 
149: KK 84011999 vp - Risto Kuisma /rem                   KK 851/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
150: Terveyskeskusmaksujen laiton perintä                 TV-ohjelmien näkyvyys Lapissa
151: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet         Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
152:                                                      nen
153: KK 84111999 vp - Kari Uotila /vas
154: Ennakkoäänestys ulkomailla                           KK 85211999 vp - Martti Tiuri /kok
155: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen         Puunpolton terveyshaittojen vähentäminen taaja-
156:                                                      ma-alueilla
157: KK 842/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                  Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
158: Tielaitoksen päivystys
159: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-       KK 853/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
160: nen                                                  Kasvihuonetuotannon harjoittajien investointien
161:                                                      yhdenvertainen tukeminen
162: KK 843/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps                 Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
163: Metsäautoteiden perusparannustöihin myönnet-         Hemilä
164: tävä metsänparannustuki
165: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi       KK 854/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
166: Hemilä                                               Iitin käräjäoikeuden toimintaedellytysten turvaa-
167:                                                      mmen
168: KK 844/1999 vp - Kirsi Piha /kok                     Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
169: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiede-
170: kunnan siirtosuunnitelmat Kuopioon                   KK 855/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
171: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask                Koulukiusaamisen vähentämiseen liittyvät toi-
172:                                                      menpiteet
173: KK 845/1999 vp - Kirsi Piha /kok                     Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
174: Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteiden
175: toiminnanjatkuvuus                                   KK 85611999 vp - Markku Laukkanen /kesk
176: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet         Rajavalvonnan tehostaminen huumausaine- ja
177:                                                      omaisuusrikollisuuden hillitsemiseksi
178: KK 846/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                 Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
179: Euroopan Elintarvikevirasto Suomeen
180: Vastannut: Ulkomaankauppaministeri Kimmo             KK 857/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
181: Sasi                                                 Hyvinkää-Hanko-radan henkilöliikenteen aloit-
182:                                                      taminen uudelleen
183: KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok
184:                                                      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
185: Kaksoiskansalaisuuden käyttöönotto
186:                                                      nen
187: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
188: 
189: KK 84811999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok             KK 85811999 vp- Pia Viitanen /sd
190: Poikaluokkien ja -koulujen perustaminen              Virheeliisin perustein maksetun etuuden takai-
191: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask                sinperintä
192:                                                      Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
193: KK 849/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok             Perho
194: Viittomakielisten ja voimakkaasti huonokuulois-
195: ten henkilöiden perustuslaillisten oikeuksien to-    KK 85911999 vp - Esko Kurvinen /kok
196: teutuminen                                           Rintamaveteraanien kuntoutus
197: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet         Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
198:                                                                                    Sisällysluettelo
199: 
200: 
201: KK 86011999 vp - Reijo Kallio /sd                  KK 870/1999 vp - Antero Kekkonen /sd
202: Yritystukien myöntämisen turvaaminen               Uudisrakennusten rakenne- ja kosteusongelmat
203: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki    Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
204: Tuomioja
205:                                                    KK 87111999 vp- Tero Mölsä /kesk
206: KK 86111999 vp- Reijo Kallio /sd                   Köyhtyneiden ja ylivelkaantuneiden perusturvan
207: Työttömälle osuuskuntaan liittymisestä aiheutu-    riittävyys
208: vat haitat                                         Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
209: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
210:                                                    KK 872/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
211:                                                    Kaukolämpöverkkoon liittyminen
212: KK 862/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
213:                                                    Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
214: Äiti ysavustusmäärärahoj en korottaminen
215: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 873/1999 vp- Tero Rönni /sd
216:                                                    Joukkoliikenteen tarkastusmaksut pääkaupunki-
217: KK 863/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
218:                                                    seudun ulkopuolella
219: Ravintolatyöntekijöiden ja muiden alojen työnte-
220:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
221: kijöiden altistuminen tupakansavulle
222: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 874/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
223:                                                    Ympäristöterveysvalvonnan taloudelliset voima-
224: KK 864/1999 vp- Esa Lahtela /sd                    varat
225: Lähihoitajakoulutuksen koulutusvajaus              Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
226: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
227:                                                    KK 875/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
228: KK 86511999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk            Ympäristöministeriön toimet Natura-valitusten
229: Reseptilääkkeiden katukauppa                       käsittelyssä
230: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
231: Perho
232:                                                    KK 876/1999 vp- Marja Tiura /kok
233: KK 866/1999 vp - Hannes Manninen /kesk             Vanhusten kotihoitoon liittyvien oikeuksien ja
234: Sairaankuljetuksen sairausvakuutuslain mukai-      velvollisuuksien selventäminen
235: set korvausperusteet                               Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
236: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
237: Perho                                              KK 877/1999 vp- Marja Tiura /kok
238:                                                    Kangasalan ammattioppilaitoksen tulevaisuus
239: KK 867/1999 vp- Hannu Aho /kesk                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
240: Roikolan-Krekilän paikallistien 18073 kunnos-
241: taminen                                            KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
242: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Lasten päivähoidon kehittämishankkeet
243: nen                                                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
244: 
245: KK 868/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk             KK 879/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
246: Kansaneläkkeen vaikutus eläkkeenhakijoiden         Sähköpostiviestien salaisuus ja tietosuojalain-
247: kokonaiseläkkeeseen                                säädäntö
248: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
249: Perho
250:                                                    KK 880/1999 vp- Kirsi Piha /kok
251: KK 869/1999 vp - Inkeri Kerola /kesk               Reseptivapaiden lääkkeiden myynnin vapautta-
252: Ammattikorkeakouluopiskelijan oikeus valita        minen
253: opiskelupaikkansa                                  Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
254: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Perho
255: Sisällysluettelo
256: 
257: 
258: 
259: KK 88111999 vp- Kirsi Piha /kok                    KK 89111999 vp- Esa Lahtela /sd
260: EU:n maataloustukien väärinkäytät                  ED-ajokortin pätemättömyys muissa unionin
261: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     maissa
262: Hemilä                                             Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
263:                                                    nen
264: KK 882/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
265: Ajokilometrimäärän merkitseminen katsastuk-        KK 892/1999 vp - Erkki Pulliainen /vihr
266: sessa                                              Lahden uuden moottoritien todellinen hinta
267: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
268: nen                                                nen
269: 
270: KK 883/1999 vp- Saara Karhu /sd                    KK 893/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
271: Valtatien 3 liikenneturvallisuuden parantaminen    Luhangan kunnan Onkisalon saaren tieyhteys
272: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
273: nen
274:                                                    KK 894/1999 vp- Esa Lahtela /sd
275:                                                    Televisiolupamaksujen porrastaminen kanavien
276: KK 884/1999 vp - Pekka Kuosmanen /kok ym.
277:                                                    näkyvyyden mukaan
278: Nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alen-
279:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
280: taminen
281:                                                    nen
282: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
283:                                                    SS 895/1999 rd- Pehr Löv /sv m.fl.
284: KK 885/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.           Behandlingen av frikyrkliga organisationers
285: EU-rahoitteisen hanketoiminnan ns. siltarahoi-     fördelningen av statsanslag
286: tuksen hoitaminen                                  Besvarats av: Kulturminister Suvi Linden
287: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
288: nen                                                KK 895/1999 vp- Pehr Löv /r ym.
289:                                                    Vapaakirkollistenjärjestöjen kohtelu määräraho-
290: KK 88611999 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.          JenJaossa
291: Asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytyvien ran-    Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
292: gaistuksen kertautuminen
293: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam     KK 896/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
294:                                                    Rautatieliikenteen tärinähaitat
295: KK 887/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.           Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
296: Lapuan asetehtaan patruunoiden löytyminen Itä-     nen
297: Timorin pääkaupungista
298:                                                    KK 897/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
299: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
300:                                                    Polttoaineveron huoltovarmuusmaksun ja arvon-
301:                                                    lisäveron poistaminen linja-autoliikennöitsijöiltä
302: KK 888/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
303:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
304: Yksityisen kotihoitopalvelun valvonta
305: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
306:                                                    Alkoholipitoisuuden määritys liikennejuopu-
307: KK 889/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                mustapauksissa
308: Arvonlisäveron porrastus ympäristövaikutusten      Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
309: mukaan
310: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              KK 899/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
311:                                                    Anestesia- ja tehohoidon erikoissairaanhoitajien
312: KK 89011999 vp - Esa Lahtela /sd                   koulutus
313: Työluvan hakijalta perittävän maksun palautus      Vastannut: Ministeri Erkki Tuomioja opetusmi-
314: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen       nisterin sijaisena
315:                                                                                   Sisällysluettelo
316: 
317: 
318: 
319: KK 900/1999 vp- Matti Saarinen /sd               KK 910/1999 vp- Esa Lahtela /sd
320: Työssäoloehdon täyttyminen yhdistelmätuen ai-    Muurahaisten munien keräilyn rinnastaminen ve-
321: kana                                             rotuksessa marjoihin ja sieniin
322: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
323: Perho
324:                                                  KK 91111999 vp - Raimo Vistbacka /ps
325: KK 90 111999 vp - Mauri Salo /kesk ym.           Arsenalin perittävän velkakannan vaihtoehtoi-
326: Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden    nen hoitaminen
327: luovutusvoiton verottaminen                      Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
328: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
329:                                                  KK 912/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
330: KK 902/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd             Palo- ja pelastustoimen turvaaminen Luhangan
331: Palveluiden markkinointi mielenterveystyön       kunnan Onkisalon saaren asukkaille
332: kentällä                                         Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
333: Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
334:                                                  KK 913/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
335: KK 903/1999 vp - Susanna Rahkonen /sd            Alle 15-vuotiaan seksuaalisen hyväksikäytön uh-
336: Palveluiden markkinointi mielenterveystyön       rin kuuleminen rikosprosessissa
337: kentällä                                         Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
338: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
339:                                                  KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd
340: KK 904/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd             Ensihoidon erikoisammattitutkinto
341: Palveluiden markkinointi mielenterveystyön       Vastannut: Ministeri Erkki Tuomioja opetusmi-
342: kentällä                                         nisterin sijaisena
343: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
344:                                                  KK 91511999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
345: KK 905/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps              Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksen
346: Asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnettä-    toiminnan mahdolliset epäselvyydet
347: vien avustusten myöntämisehdot                   Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
348: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
349:                                                  KK 916/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
350: KK 906/1999 vp- Tarja Kautto /sd                 Kalatalouden edistämiseen vuodelle 2000 osoite-
351: Osaomistusasuntojen asumiskustannukset           tut varat
352: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes            Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
353:                                                  Hemilä
354: KK 90711999 vp - Kirsi Piha /kok
355: Rasistiset asenteet viranomaisten taholta        KK 917/1999 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok
356: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden        ym.
357:                                                  Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työkyvyt-
358: KK 908/1999 vp - Kirsi Piha /kok                 tömyyskorvauksen taso verrattuna liikennetapa-
359: Tshernobylin ydinvoimalan käynnistäminen ja      turmakorvaukseen
360: Suomen ja Ukrainan välinen tiedonvälitys         Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
361: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet     Perho
362: 
363: KK 90911999 vp - Erkki Pulliainen /vihr          KK 918/1999 vp- Anne Huotari /vas
364: Vanhojen metsänuudistamisrästien hävittäminen    Omaishoitajien eläkeoikeus ja eläkemaksut
365: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi   Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
366: Hemilä                                           nen
367: Sisällysluettelo
368: 
369: 
370: KK 919/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok             SS 929/1999 rd- Pehr Löv /sv
371: Tavallisilla puhelinnumeroilla toimivat aikuis-      Förenhetligande av tolkningen av lagen om ser-
372: viihdelinjat                                         vice och stöd på grund av handikapp
373: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-       Besvarats av: Omsorgsminister Eva Biaudet
374: nen
375:                                                      KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r
376: KK 920/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok             Vammaisuuden perusteellajärjestettävistä palve-
377: Liikunnan aineenopettajankoulutuksen riittävyys      luista ja tukitoimista annetun lain tulkinnan yhte-
378: Vastannut: Ministeri Erkki Tuomioja opetusmi-        näistäminen
379: nisterin sijaisena                                   Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
380: KK 92111999 vp - Ulla Anttila /vihr ym.              KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.
381: Ratsastusterapiaa koskeva aikaraja                   Työntekijöiden altistuminen tupakansavulle
382: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
383: Perho
384:                                                      KK 93111999 vp - Esko Kurvinen /kok ym.
385: KK 922/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
386:                                                      Talviajan nopeusrajoitusten kehittäminen
387: Interferoni alfan korvattavuus keuhkopussin pa-
388:                                                      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
389: hanlaatuisen kasvaimen hoidossa
390:                                                      nen
391: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
392: Perho
393:                                                      KK 93211999 vp- Seppo Lahtela /kesk
394: KK 923/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                  Asiamiespostien palvelukyky
395: Luhangan kunnan Onkisalon saaren tieyhteys           Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
396: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi             nen
397: 
398: KK 924/1999 vp- Riitta Prusti /sd ym.                KK 933/1999 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa
399: EU:n asevientisäännöstöä ja -raporttia vastaan       /kesk ym.
400: esitetty arvostelu                                   Kuvajournalistikoulutuksen perustaminen Suo-
401: Vastannut: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen         meen
402:                                                      Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
403: KK 925/1999 vp- Mikko Immonen /vas
404: Naantalitaisen paikallisradion toiminnan jatka-      KK 934/1999 vp- Matti Saarinen /sd
405: misen edellytykset                                   Koikkalan mutkan oikaiseminen valtatiellä 1
406: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-       Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
407: nen                                                  nen
408: KK 926/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
409:                                                      KK 935/1999 vp- Jari Leppä /kesk
410: Valtioneuvoston Vuosaari-päätös ja Natura-
411:                                                      Eläinten lääkkeet
412: alueiden tulevaisuus
413:                                                      Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
414: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
415:                                                      Hemilä
416: KK 927/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
417: Erään verisuonitulehduksen hoitoon tarkoitetun       KK 936/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
418: lääkkeen korvattavuus                                Palveluasunnoissa asuvien eläkeläisten asumi-
419: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija       sen tuki
420: Perho                                                Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
421:                                                      Perho
422: KK 92811999 vp- Lauri Oinonen /kesk
423: Alkoholin mainonta ja tarjoilu urheilu- ja liikun-   SS 937/1999 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv
424: tatapahtumien yhteydessä                             Stöd för närståendevård
425: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden            Besvarats av: Finansminister Sauli Niinistö
426:                                                                                     Sisällysluettelo
427: 
428: 
429: KK 937/1999 vp ~Ulla-Maj Wideroos /r               KK 946/1999 vp ~Esa Lahtela /sd
430: Omaishoidon tuki                                   Ruotsista eläkettä saavien eläkkeensaajien mat-
431: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö    kalippujen eläkeläisalennukset
432:                                                    Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
433: KK 938/1999 vp ~Sulo Aittoniemi /alk
434: Korkeimpien oikeuksien jäsenten palkkauksen        KK 94711999 vp ~Antero Kekkonen /sd
435: jälkeenjääneisyys                                  Finanssipolitiikan harjoittaminen EMU-olosuh-
436: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              teissa
437:                                                    Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
438: KK 93911999 vp ~Kirsi Piha /kok
439: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtosuuuni-   KK 948/1999 vp ~Saara Karhu /sd
440: telmat Kuopioon                                    Perhepäivähoitajien kulukorvaus
441: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
442: 
443: KK 94011999 vp ~Jaana Ylä-Mononen /kesk            KK 949/1999 vp ~Kari Urpilainen /sd
444: Metsähallituksen periaatteet maa-alueiden han-     Yhdistelmätuella työllistettävien työttömien
445: kinnassa                                           työssäoloehto
446: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
447: Hemilä                                             Perho
448: 
449:                                                    KK 950/1999 vp ~Tuula Haatainen /sd
450: SS 941/1999 rd ~Nils-Anders Granvik /sv
451:                                                    Neurologisesti vammaisten erityisoppilaiden tar-
452: Bostadslån från Gårdsbrukets utvecklingsfond
453:                                                    peiden huomioon ottaminen koulussa ja opettaja-
454: Besvarats av: Jord- och skogsbruksminister Ka-
455:                                                    koulutuksessa
456: levi Hemilä
457:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
458: KK 941/1999 vp ~Nils-Anders Granvik /r             KK 95111999 vp ~Tuula Haatainen /sd
459: Maatilatalouden kehittämisrahaston asuntolainat    Videoinnin käyttö lapseen kohdistuneen sek-
460: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     suaalirikoksen oikeuskäsittelyssä
461: Hemilä                                             Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
462: 
463: KK 94211999 vp ~ Tero Rönni /sd                    KK 952/1999 vp- Pia Viitanen /sd
464: Uppopuiden poistaminen Näsijärven vesistössä       Monimuotokoulutuksen koulumatkatuki
465: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
466: Hemilä
467:                                                    KK 953/1999 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen
468: KK 943/1999 vp ~ Tero Rönni /sd                    /vas ym.
469: Rantaosayleiskaavojen pitkät käsittelyajat         Päätösten oikeellisuuden ja kohtuuden toteutu-
470: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           minen työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa
471:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
472: KK 944/1999 vp ~Ulla Juurola /sd
473: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvähennyksen        KK 954/1999 vp- Esa Lahtela /sd
474: poistaminen                                        Outokummun kaivosteatterin toiminnan turvaa-
475: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     minen
476: Perho                                              Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
477: 
478: KK 94511999 vp ~ Seppo Kääriäinen /kesk            KK 955/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
479: Alueellinen kuljetustuki                           Näsijärven yläpuolisten vesien vedenkorkeuden
480: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki    seuranta ja säännöstely
481: Tuomioja                                           Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
482: Sisällysluettelo
483: 
484: 
485: KK 956/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.             KK 965/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
486: Koululakien ja kouluintegraation seurantatutki-    Rautatieasemien yleisönpalvelu Haapamäki-
487: mus                                                Seinäjoki-rataosalla
488: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
489:                                                    nen
490: KK 957/1999 vp- Leena Rauhala /skl
491: Pienten lasten päivähoidon laadun turvaaminen      KK 966/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
492: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Ilotulitteiden käyttöä koskevien turvallisuusmää-
493:                                                    räysten laatiminen
494: SS 958/1999 rd- Håkan Nordman /sv                  Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
495: Ersättning för medicin för patienter med Wilsons   Tuomioja
496: sjukdom
497: Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister       KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
498: Maija Perho                                        Polttoaineiden myynti maanpäällisistä säiliöistä
499:                                                    Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
500: KK 958/1999 vp- Håkan Nordman /r                   Tuomioja
501: Wilsonin tautia sairastavien potilaiden lääkkei-
502: den korvattavuus                                   KK 968/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
503: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Liikenneturvallisuuden varmistaminen liukkais-
504: Perho                                              sa kelioloissa
505:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
506: KK 959/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                nen
507: Alkoholiveron alennuksen taloudelliset ja kan-
508: santerveydelliset seurausvaikutukset               KK 969/1999 vp- Esko Helle /vas
509: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Valtion palkkapolitiikan linjaukset
510:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
511: KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
512: Valtioneuvoston Vuosaari-päätös ja Natura-         KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
513: alueiden tulevaisuus                               Suomenlahden ekologisen tilan parantaminen
514: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
515: KK 96111999 vp- Katri Komi /kesk
516:                                                    KK 97111999 vp - Paula Kokkonen /kok
517: Harkinnanvarainen kuntoutus alle 16-vuotiaille
518:                                                    Hammasproteeseissa käytettävien aineitten tur-
519: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
520:                                                    vallisuus
521: Perho
522:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
523: KK 962/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
524: Arsenalin vanhojen velallisten inhimillinen koh-   KK 972/1999 vp - Paula Kokkonen /kok
525: telu                                               Hälytysajoneuvoille asetetut ajorajoitukset
526: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
527: 
528: KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r                    KK 973/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
529: Valtion hankintatoimen uudistaminen                Tonttikaupan vapauttaminen varainsiirtoverosta
530: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                    syrjäseuduilla
531:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
532: KK 964/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
533: Euroopan unionin päätös maatalouden 141-rat-       SS 974/1999 rd- Pehr Löv /sv
534: kaisussa                                           Bankemas rättighet att kräva borgensmannen på
535: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     mede1
536: Hemilä                                             Besvarats av: Justitieminister Johannes Koskinen
537:                                                                                      Sisällysluettelo
538: 
539: 
540: KK 97411999 vp- Pehr Löv /r                         KK 983/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
541: Pankkien oikeus periä takaajalta varoja             Ympäristölupaviraston vesilain mukaisten vesi-
542: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen        talousasioiden maksullisten suoritteiden hinta-
543:                                                     taso
544: KK 975/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk            Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
545: Talouskouluissa opiskelevien opiskelija-alennus
546: rautateillä                                         KK 984/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
547: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-      Ilotulitteiden ympäristövaikutukset
548: nen                                                 Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
549: 
550: SS 976/1999 rd- Bjarne Kallis /fkf                  KK 985/1999 vp - Raimo Vistbacka /ps
551: Fastställande av bilskatt vid import av nya bilar   Työministeriön työssäkäyntialueita koskevien
552: Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes             määräysten soveltaminen
553:                                                     Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
554: KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
555: Autoveron määrääminen uusien autojen tuonnis-       SS 986/1999 rd- Henrik Lax /sv
556: sa                                                  Enhetliga posttjänster och lika behandling av de
557: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes               båda språkgrupperna
558:                                                     Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
559: KK 977/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas            nen
560: Opiskelijoiden oleskeluluvat ja pohjoinen ulottu-
561: vuus                                                KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r
562: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies        Postin palveluidenjohdonmukaisuus ja kumman-
563:                                                     kin kieliryhmän tasavertainen kohtelu
564: KK 978/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                 Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
565: Polttoaineverohelpotuksen myöntäminen kuor-         nen
566: ma-autoliikenteelle
567: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö     KK 987/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
568:                                                     Multimediapalvelujen ja -sisältöjen tilausval-
569: KK 97911999 vp- Markku Laukkanen /kesk              tuuksien lisääminen kouluille
570: Polttonesteiden hinnannousun vaikutukset kulje-     Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
571: tusalan kannattavuuteen
572: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö     KK 988/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
573:                                                     Verovähennysoikeuden ulottaminen etätyön kus-
574: KK 980/1999 vp- Reijo Kallio /sd                    tannuksiin
575: Suomen merenkulun toimintaedellytysten paran-       Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
576: taminen
577: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-      KK 989/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
578: nen                                                 Nopeiden Internet-yhteyksien rakentaminen
579:                                                     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
580: KK 98111999 vp - Lauri Oinonen /kesk                nen
581: Maatilojen rahoitustukilain soveltaminen maa-
582: seudun elinkeinorakenteen uusiutuessa               KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
583: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      Vanhusten perusoikeuksien sekä hyvän ja tasa-
584: Hemilä                                              arvoisen hoidon turvaaminen
585:                                                     Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
586: KK 982/1999 vp - Jyri Häkämies /kok
587: Ahtaustyötä hankaloittavien nostovöitä koske-       KK 99111999 vp - Katri Komi /kesk
588: vien tulkintojen yhdenmukaistaminen                 Pienten kuntien paloturvallisuuden takaaminen
589: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet        Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
590: Sisällysluettelo
591: 
592: 
593: KK 992/1999 vp- Jari Vilen /kok                   KA 7/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
594: Kuljetustukijärjestelmän korvaaminen logistiik-   Sairausvakuutuksen tila ja kehittämistarpeet
595: katuella                                          Rauennut
596: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
597: Tuomioja                                          KA 8/1999 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
598:                                                   Maailman kauppajärjestön WTO:n uusi neuvot-
599: KK 993/1999 vp- Jari Vilen /kok                   telukierros
600: Yliopistojen rekrytointipalvelujen turvaaminen    Rauennut
601: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
602:                                                   KA 9/1999 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
603:                                                   Pankki- ja postipalveluiden saatavuuden turvaa-
604: Keskustelualoitteet 1-14/1999 vp                  minen
605:                                                   Rauennut
606: KA 111999 vp- Kari Uotila /vas ym.
607: Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen            KA 10/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.
608: Ajankohtaiskeskustelu 5.5.1999                    Nuorisorikollisuus
609:                                                   Rauennut
610: KA 2/1999 vp - Matti Vanhanen /kesk ym.
611: Asuntopolitiikan lähiajan haasteet                KA 1111999 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
612: Aj ankohtaiskeskustelu 9. 6.1999                  Koulutuksen ja tutkimuksen lähivuosien suunta-
613:                                                   viivat
614: KA 3/1999 vp- Päivi Räsänen /skl ym.              Ajankohtaiskeskustelu 24.11.1999
615: Huumausaineiden käyttöön liittyvien ongelmien
616: vähentäminen                                      KA 12/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio
617: Rauennut                                          /kok ym.
618:                                                   Huumausaineiden käytön räjähdysmäisen kas-
619: KA 4/1999 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
620:                                                   vun pysäyttäminen
621: Turvallisen ruoan saatavuuden varmistaminen
622:                                                   Rauennut
623: Ajankohtaiskeskustelu 29.9.1999
624: 
625: KA 5/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.                 KA 13/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps ym.
626: Suomen ihmisoikeuspolitiikan linjaukset           Kansaneläkelaitoksen toiminta
627: Rauennut                                          Rauennut
628: 
629: KA 6/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.            KA 14/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
630: Suomen työllisyyspolitiikan suuntaviivat          Nuorison syrjäytymisen ehkäiseminen
631: Rauennut                                          Rauennut
632:                                                                KK 82111999 vp- Hannu Aho /kesk
633: 
634: 
635: 
636: 
637:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 82111999 vp
638: 
639:                                              Polttoaineen hinnannousun aiheuttamat kus-
640:                                              tannuspaineet
641: 
642: 
643: 
644: 
645: Eduskunnan puhemiehelle
646: 
647: Polttoaineen hinta on Suomessa voimakkaasti           täisten kansalaisten elämään. Auto on Suomen
648: noussut viimeisten vuosien aikana, ja se on ko-       kaltaisessa harvaan asutussa maassa välttämätön
649: honnut korkeimmaksi kymmeneen vuoteen. Suo-           kulkuneuvo työssä käyville, lapsiperheille, vam-
650: men kuluttajahintojen nousu on johtunut raakaöl-      maisille sekä maaseudulla asuville. Asumiskus-
651: jyn hinnan noususta ja toistuneista veronkorotuk-     tannukset kasvavat, sillä polttoöljyn hinnannou-
652: sista. Polttonesteiden hintojen alueellinen vaihte-   su merkitsee välittömien kustannusten nousua
653: lu jatkuu voimakkaana, mikä johtuu erilaisesta        sekä omakotitalossa että vuokralla asuville.
654: kilpailuympäristöstä eri osissa maata. Suomessa
655: bensiinilitran hinnassa oli syyskuussa veroja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
656: 70 penniä enemmän kuin EU-maissa keskimää-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
657: rin. Polttoaineen hinnannousulla on huomattavia       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
658: kansallisia haittavaikutuksia. Se aiheuttaa inflaa-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
659: tiopaineita, heikentää työllistymiskehitystä sekä
660: lisää kustannuksia yrityksissä ja erityisesti ras-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
661: kaassa tavara- ja henkilöliikenteessä tuotantopa-           tyä hillitäkseen elinkeinoelämän tuotan-
662: nosten noustessa aiheuttaa myös kansantaloudel-             topanoksiin sekä kansalaisten liikkumi-
663: lista kilpailukyvyn heikkenemistä.                          seen ja asumiseen liittyviä, polttoaineen
664:    On huomattava, että polttoaineen hinnannou-              hinnasta aiheutuvia kustannuspaineita?
665: sulla on myös laajamittaisia vaikutuksia yksit-
666: 
667: 
668: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
669: 
670:     Hannu Aho /kesk
671: 
672: 
673: 
674: 
675:                                                                                                Versio 2.0
676: KK 82111999 vp- Hannu Aho /kesk                                                     Ministerin vastaus
677: 
678: 
679: 
680: 
681: Eduskunnan puhemiehelle
682: 
683: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       ollen talouspoliittiset näkökohdat on pyritty otta-
684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        maan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös
685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liikennepolttoaineiden verotuksessa.
686: Jasenen vastattavaksi kansaedustaja Hannu               Liikennepolttoaineiden verotukseen kohdis-
687: Ahon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tuu ennen kaikkea huomattavia fiskaalisia tarpei-
688: sen KK 821/1999 vp:                                  ta. Lisäksi on katsottu, että ajoneuvojen käytön
689:                                                      verotuksella olisi selkeästi pyrittävä vähentä-
690:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     mään liikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja,
691:        tyä hillitäkseen elinkeinoelämän tuotan-      vaikka se samalla tarkoittaa liikenteen käyttäjille
692:        topanoksiin sekä kansalaisten liikkumi-       korkeampia kustannuksia. Kuitenkin niille työs-
693:        seen ja asumiseen liittyviä, polttoaineen     sä käyville henkilöille, jotka muutoin ovat oikeu-
694:        hinnasta aiheutuvia kustannuspaineita?        tettuja oman auton käytöstä kilometrikorvauk-
695:                                                      seen, maksetaan ensi vuoden alusta korvausta
696: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        jossa on otettu huomioon polttoaineiden hinnan~
697: ti seuraavaa:                                        muutokset.
698: Polttoaineiden hinnat ovat viime aikoina nous-          Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu
699: seet merkittävästi. Hintojen muutoksiin vaikutta-    on korottanut myös pääasiassa lämmitykseen
700: vat, paitsi raakaöljyn hinnan muutokset, myös ja-    käytettävän kevyen polttoöljyn hintaa, mikä nos-
701: lostus- ja jakeluketjun erilaiset kustannukset ja    taa puolestaan asumiskustannuksia. Vaikka ke-
702: katteet, vaihtokurssit sekä eri verot. Suomessa      vyen polttoöljyn veron fiskaalinen osuus, eli va-
703: dieselöljyn valmisteveroa on vuoden 1995 alun        jaat 11 penniä litralta, poistettaisiin kokonaisuu-
704: jälkeen korotettu ainoastaan kerran 1.9.1998.        dessaan, ei tällä toimenpiteellä olisi juuri merki-
705: Moottoribensiinin valmisteveroa on korotettu tä-     tystä asumiskustannusten alentamisessa. Sen si-
706: män lisäksi myös 1.1.1996. Vaikka polttoainei-       jaan sillä olisi suuri valtiontaloudellinen merki-
707: den hinnat ovat jatkuvasti nousseet, nousun syy-     tys, koska se vähentäisi valmisteverotuottoja
708: nä eivät ole toistuvat veronkorotukset, kuten ky-    runsaalla 300 miljoonalla markalla. Jos samanai-
709: symyksessä todetaan, vaan vapaiden raaka-aine-       kaisesti alennettaisiin myös moottoribensiinin ja
710: markkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainot-       dieselöljyn veroja esimerkiksi 30 penniä litralta,
711: tumisesta johtuvat hintojen muutokset.               tämä vähentäisi valtion valmisteverotuottoja li-
712:    Elinkeinoelämän tuotantopanoksissa polttoai-      säksi lähes 1 500 miljoonalla markalla. Vastaa-
713: neiden hinta on mukana yhtenä tekijänä. Kulje-       vasti arvonlisäveroja jäisi valtiolta saamatta. Vä-
714: tustoiminnassa käytetään pääosin dieselöljyä,        häisenkin polttoaineveron alennuksen verotuot-
715: jonka hinnan yritykset vyöryttävät kuten muut-       tojen supistumisen korvaaminen olisi kuitenkin
716: kin kustannuksensa ennemmin tai myöhemmin            erittäin hankalaa tilanteessa, jossa samanaikai-
717: tuotteiden loppukäyttäjien maksettaviksi. Diesel-    sesti muihinkin veroihin kohdistuu alentamispai-
718: öljyn hinta Suomessa on tällä hetkellä selkeästi     neita. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko muiden
719: alle eurooppalaisen keskitason, ja sen veroa on      verojen korottamista tai valtion menojen supista-
720: korotettu viime vuosina varsin maltillisesti. Näin   mista.
721: 
722: 
723: 2
724: Ministerin vastaus                                             KK 82111999 vp- Hannu Aho /kesk
725: 
726: 
727:    Polttoaineiden hintojen nousu ei sinänsä hei-      si olla parhaimmillaankin ainoastaan välillinen
728: kennä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, jos        vaikutus työllisyyteen.
729: sitä verrataan Suomen pääasiallisiin kauppa-              Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa in-
730: kumppaneihin, joiden kilpailukyvyssä tapahtuu         flaatioon. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos
731: samansuuntaisia muutoksia. Elinkeinoelämän            lokakuusta 1998 lokakuuhun 1999 oli 1,3 pro-
732: kilpailukyky on pyritty ottamaan huomioon eri-        senttia, mistä 0,545 prosenttiyksikköä aiheutui
733: tyisesti kuljetuksissa käytettävän dieselpolttoai-    moottoribensiinin hinnan muutoksista. Jos tar-
734: neen verotuksessa Suomessa, jossa on varsin pit-      kastellaan 12 kuukaudelta laskettavaa kuluttaja-
735: kät välimatkat verrattuna muihin maihin. Tutki-       hintojen muutosta, tämänhetkisen polttoaineiden
736: musten perusteella työllistymistäja kansainvälis-     hintojen nousun vaikutus inflaatioprosenttiin ta-
737: tä kilpailukykyä merkittävärumin rasittava este       soittuu aikaa myöten, jos polttoaineiden hinnat
738: on kuitenkin työn korkea verotus.                     eivät enää jatka nousuaan. Kansainvälisesti ver-
739:    Hallitus onkin ohjelmassaan varautunut ke-         tailtuna inflaatio on Suomessa kuitenkin edel-
740: ventämään tuloveroja ja sosiaalivakuutusmak-          leen matala, eikä tämän vuoksi ole syytä ryhtyä
741: suja 10-11 miljardilla markalla hallituskauden        erityisiin veropoliittisiin toimenpiteisiin. Valtio
742: aikana. Tarkoitus on, että osa veronalennuksista      ei yleensäkään voi ottaa kannettavakseen vastuu-
743: rahoitetaan nostamallapääomatulo-ja yhteisöve-        ta jonkin hyödykkeen- kuten tässä tapauksessa
744: rokantaa sekä kiristämällä energia- ja ympäristö-     polttoaineiden - hintojen säilyttämisestä tietyl-
745: veroja. Tuloverojen alentaminen vaikuttaa suo-        lä tasolla verotusta muuttamalla. Hallitus ei näin
746: raan työllisyyttä parantavasti, sen sijaan nyt vaa-   ollen katso tarpeelliseksi puuttua polttoaineiden
747: ditulla polttoaineiden verojen alentamisella voi-     hinnanmuodostukseen hillitäkseen polttoainei-
748:                                                       den hinnasta aiheutuvia kustannuspaineita.
749: 
750: 
751: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
752: 
753:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
754: 
755: 
756: 
757: 
758:                                                                                                        3
759: KK 821/1999 vp- Hannu Aho /kesk                                                           Ministerns svar
760: 
761: 
762: 
763: 
764: Tili riksdagens talman
765: 
766: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Beskattningen av trafikbränslen är framför allt
767: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       förenad med betydande fiskala behov. Vidare har
768: statsrådet översänt följande av riksdagsman           det ansetts att man genom beskattningen av an-
769: Hannu Aho /cent undertecknade spörsmål SS             vändningen av fordon klart bör eftersträva att
770: 821/1999 rd:                                          minska de miljöskador som trafiken orsakar
771:                                                       även om detta samtidigt innebär högre kostnade;
772:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          för dem som använder sig av fordonen. Yrkes-
773:       för att tygla de kostnadstryck i anslut-        verksamma personer, som också annars är berät-
774:       ning tili näringslivets insatsvaror samt        tigade tili kilometerersättning för användning av
775:       medborgarnas rörlighet och boende som           egen bil, får fr.o.m. nästa år en ersättning som be-
776:       priset på bränsle orsakar?                      aktar de förändringar som skett i bränslepriserna.
777:                                                          1 och med att världsmarknadspriset på olja har
778: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stigit har också priset på lätt brännolja, som i hu-
779: föra följande:                                        vudsak används för uppvärmning, höjts, vilket
780: Bränslepriserna har stigit betydligt under den se-    verkar höjande på boendekostnaderna. Även om
781: naste tiden. Förutom förändringar i priset på rå-     den fiskala andelen av skatten på lätt brännolja,
782: olja inverkar även olika kostnader och täcknings-     dvs. 11 penni per liter, skulle avskaffas, skulle åt-
783: bidrag i förädlings- och distributionskedjan, väx-    gärden inte ha någon nämnvärd sänkande effekt
784: elkurserna samt olika skatter på prisförändringar-    på boendekostnaderna. Däremot skulle den ha en
785: na. Accisen på dieselolja har i Finland höjts en-     stor statsekonomisk verkan, eftersom den skulle
786: dast en gång sedan början av 1995, dvs. 1.9.1998.     sänka intäkterna av accisen med drygt 300 miljo-
787: Accisen 1?~ motorbensin har dessutom höjts            ner mark. Om man samtidigt skulle sänka skat-
788: 1.1.1996. Aven om bränslepriserna hela tiden har      ten på motorbensin och dieseloja med t.ex. 30
789: stigit, är orsaken inte upprepade skattehöjningar,    penni per liter skulle det minska statens skattein-
790: vilket påstås i spörsmålet, utan på prisförändring-   täkter med nästan 1 500 miljoner mark. På mot-
791: ar som beror på balansen mellan tillgång och ef-      svarande sätt skulle staten förlora mervärdesskat-
792: terfrågan på den fria råvarumarknaden.                ten. Att kompensera den minskning i skatteintäk-
793:    1 näringslivets s.k. insatsvaror ingår priset på   terna som även en obetydlig nedsättning av
794: bränsle som en faktor. För sina transporter an-       bränsleaccisen medför är problematiskt i en
795: vänder företagen i huvudsak dieselolja, vars pris     situation då sänkningstrycket samtidigt också
796: företagen liksom sina andra kostnader förr eller      gäller andra skatter. 1 praktiken innebär det an-
797: senare tar ut av slutanvändaren. Priset på diesel-    tingen att andra skatter måste höjas eller statens
798: olja är i Finland för närvarande klart lägre än det   utgifter minskas.
799: genomsnittliga priset i Europa och accisen har           Att bränslepriserna stigit försämrar i sig inte
800: endast höjts måttligt under de senaste åren. Man      Finlands internationella konkurrenskraft i jämfö-
801: har alltså i mån av möjlighet försökt beakta de       relse med Finlands huvudsakliga handelspart-
802: ekonomisk-politiska synpunkterna i beskattning-       ners, vars konkurrenskraft påverkas av liknande
803: en av trafikbränslen.                                 förändringar. 1 Finland, där avstånden är stora i
804: 
805: 
806: 4
807: Ministems svar                                                 KK 82111999 vp- Hannu Aho /kesk
808: 
809: 
810: 
811: jämförelse med många andra länder, har man för-          Höjda bräns1epriser inverkar på inflationen.
812: sökt beakta näringslivets konkurrenskraft sär-       Ändringen i konsumentprisindex från oktober
813: skilt när det gäller beskattningen av dieselbräns-    1998 tili oktober 1999 var 1,3 procent, varav
814: le. Undersökningar visar dock att det hinder som     0,545 procentenheter berodde på förändringar i
815: mest belastar sysselsättningen och den interna-      priset på motorbensin. Om man granskar änd-
816: tionella konkurrenskraften är den höga beskatt-      ringama i konsumentprisema under 12 månader,
817: ningen av arbete.                                    järnnar den verkan den nu aktuella prisstegring-
818:     Regeringen har i sitt program förklarat sig      en har på inflationen ut sig med tiden om bräns-
819: vara beredd att under sin regeringsperiod införa     leprisema inte fortsätter att stiga. 1 en internatio-
820: lättnader beträffande inkomstskatter och social-     nelljämförelse är dock inflationen i Finland fort-
821: försäkringsavgifter på sammanlagt 10-11 mil-         sättningsvis låg, och det finns därför inte skäl att
822: jarder mark. Avsikten är att en del av skattesänk-   vidta några särskilda skattepolitiska åtgärder.
823: ningama skall finansieras genom att kapitalin-       Staten kan inte heller allmänt taget ta ansvar för
824: komst- och samfundsbeskattningen höjs och            att priset på någon nyttighet - såsom i detta fall
825: energi- och miljöskatterna skärps. En sänkning       bränsleprisema - bibehålls på en viss nivå ge-
826: av inkomstbeskattningen har en direkt positiv in-    nom att ändra beskattningen. Regeringen anser
827: verkan på sysselsättningen, medan en sådan           det sålunda inte vara nödvändigt att ingripa i
828:  sänkning av bränsleaccisen som krävs i spörsmå-     prisbildningen för att tygla de kostnadstryck som
829:  let också i bästa fall endast kan ha en indirekt    bränslepriserna orsakar.
830:  verkan på sysselsättningen.
831: 
832: 
833: Helsingfors den 17 december 1999
834: 
835:     Finansminister Sauli Niinistö
836: 
837: 
838: 
839: 
840:                                                                                                         5
841:                                                           KK 822/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
842: 
843: 
844: 
845: 
846:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 822/1999 vp
847: 
848:                                             Naisten kohdunkaulan syövän seulontatutki-
849:                                             mukset
850: 
851: 
852: 
853: 
854: Eduskunnan puhemiehelle
855: 
856: Kohdun kaulaosan syöpätapaukset ovat viime           paikasta riippuen. Selitykseksi ei riitä se, että
857: vuosina lisäntyneet Suomessa hälyttävän paljon.      toistaiseksi kuolleisuus ja sairastavuus kohdun
858: Käänne katkaisee myönteisen kehityksen, jota on      kaulaosan syöpään on Suomessa alhaisinta EU-
859: tapahtunut 1960-luvulta lähtien. Huolestuttavin-     matssa.
860: ta tässä kehityksessä on se, että eniten kohdun
861: kaulaosan syöpä on lisääntynyt nuorissa ikäryh-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
862: missä.                                               sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
863:    Kansanterveysasetus määrää nykyisin kunnat        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
864: järjestämään seulontatutkimuksia 30-60-vuo-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
865: tiaille naisille, mutta asetuksessa on jäänyt epä-
866: selväksi, kuinka usein seulontoja on järjestettä-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
867: vä. Samaan aikaan kunnat ovat joutuneet säästö-            tyä, että mahdollistettaisiin kaikille suo-
868: syistä vähentämään seulontatutkimuksiaan.                  malaisille naisille samanlainen, tasa-
869:    Syöpävaara on suurin niissä kunnissa, joissa            arvoinen mahdollisuus kohdunkaulan
870: osallistumisaktiivisuus seulontoihin on alhaisin.          syövän seulontaan asuinpaikasta ja iäs-
871: Tämä johtaa naisten eriarvoiseen asemaan asuin-            tä riippumatta?
872: 
873: 
874: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
875: 
876:     Mari Kiviniemi /kesk
877: 
878: 
879: 
880: 
881:                                                                                               Versio 2.0
882: KK 822/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk                                                Ministerin vastaus
883: 
884: 
885: 
886: 
887: Eduskunnan puhemiehelle
888: 
889: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       rusteita sille, että muutokset aiheutuivat juuri
890: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        joukkotarkastustoiminnasta, vaikka vaikutta-
891: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuutta ei olekaan todennettu suoranaisin ehkäisy-
892: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-      kokein.
893: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Joukkotarkastuksia käynnistettäessä suuren il-
894: sen KK 82211999 vp:                                   maantuvuuden alueita oli Länsi-Lapissa ja Lou-
895:                                                      nais-Suomessa. Ilmaantuvuusluvut näillä alueil-
896:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      la ovat nykyisin alle suomalaisen keskiarvon.
897:        tyä, että mahdollistettaisiin kaikille suo-    Sen sijaan Helsingissä ja Uudellamaalla ilmaan-
898:        malaisille naisille samanlainen, tasa-        tuvuus on pienentynyt suhteellisen vähän ja py-
899:        arvoinen mahdollisuus kohdunkaulan             synyt keskimääräistä suurempana. Vielä 1970-
900:        syövän seulontaan asuinpaikasta ja iäs-       luvulla ilmaantuvuusluvuissa oli suuria eroja eri
901:        tä riippumatta?                                sosiaaliryhmien välillä. Alimman ja ylimmän so-
902:                                                       siaaliryhmän välinen ero kohdunkaulan syöpä-
903: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vaaran suhteen oli 2,7-kertainen, ja se on vähen-
904: ti seuraavaa:                                        tynyt noin 1, 7 -kertaiseksi.
905: Kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevä valtakun-              1990-luvun alun jälkeen on kohdunkaulan
906: nallinen seulonta aloitettiin Suomessa vuonna        syövän ilmaantuvuus alkanut kasvaa. Vuonna
907:  1963 ensimmäisten maiden joukossa. Kansanter-        1995 sairastui 175 naista kohdunkaulan syöpään,
908: veysasetuksessa säädetään kuntien tehtäväksi         mikä on 46 tapausta (36 %) enemmän kuin vuon-
909: järjestää kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevä          na 1991. Ilmaantuvuuden kasvu ei ole selitettä-
910: seulonta 30-60-vuotiaille naisille. Aikoinaan        vissä tilastosattumaksi vaan kuvaa kehitystä mo-
911: lääkintöhallitus antoi nyt jo kumotun ohjeen seu-    nessa kehittyneissä maissa.
912: loa seitsemän ikäluokkaa viiden vuoden välein.           Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1999
913: Kohdun kaulaosan syövän ilmaantuvuus oli             julkaistun selvityksen mukaan 69 % terveyskes-
914:  1960-luvun alussa 150 tapausta miljoonaa naista     kuksista seuloi vuonna 1998 vähintään seitse-
915: kohti vuodessa, ja pienimmillään se oli vuonna       män ikäluokkaa. Vuodelle 1999 25 terveyskes-
916:  1991, jolloin päästiin alle 30 tapaukseen miljoo-   kusta suunnitteli muutoksia, lähes aina seulotta-
917: naa naisvuotta kohti. Niissä ikäryhmissä, joissa     vien ikäryhmien lisäämistä. Toisessa, 360 kun-
918: seulonnat on järjestetty säännöllisimmin (35-        taa käsittävässä otoksessa yhteensä 292 kuntaa
919: 54-vuotiaat), ilmaantuvuus on pienentynyt yli        (81 %) kutsuu vuonna 2000 vähintään seitsemän
920: 200 potilaan tasolta alle 50:een vuodessa, eli       ikäryhmää seulontoihin. 38 kuntaa (11 %) ei aio
921: ikävakioitu ilmaantuvuus oli 1990-luvun alussa       kutsua 30- tai 35-vuotiaita naisia seulontatutki-
922: enää noin viidennes 1960-luvun huippuvuosien         mukseen. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus
923: tasosta. Muissa ikäryhmissä ilmaantuvuus on          on suurentunut 1990-luvulla erityisesti 30-39-
924: pienentynyt vähemmän ja hitaammin, ja ilmaan-        vuotiailla naisilla.
925: tuvuuden pieneneminen ikäryhmittäin korreloi             Yhdeksän seulontayksikön yhteenvedon mu-
926: joukkotarkastusten intensiteettiin. On hyviä pe-     kaan vuonna 1998 kohdunkaulan syövänjoukko-
927: 
928: 
929: 2
930: Ministerin vastaus                                        KK 822/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
931: 
932: 
933: tarkastusten osallistumisprosentti oli 73. Myös      hitaammin tai myöhemmin kuin ilmaantuvuus.
934: osallistumisaktiivisuus näyttää olevan lievässä       1990-luvulla kuolleisuus on edelleen pienenty-
935: nousussa. Nuorten naisten osallistumisprosentti      nyt.
936: on silti edelleenkin pienempi kuin vanhemmilla           Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuol-
937: kutsutuilla ikäryhmillä.                             leisuus on Suomessa vähentynyt viidesosaan seu-
938:     Mahdollisia selityksiä taudin ilmaantuvuuden     lontaa edeltäneestä tasosta. Kuolleisuuden lasku
939: lisääntymiselle ovat mahdollisesti muutokset al-     jatkuu edelleen, kun ilmaantuvuus sen sijaan on
940: tistavien tekijöiden yleisyydessä, erot terveys-     kasvanut vuoden 1991 tasostajonkin verran. Syi-
941: käyttäytymisessä, kuten hoitoon hakeutumisessa       tä tähän ei vielä tiedetä. Seulontojen peittävyys
942: tai muun terveydenhoidon yhteydessä otettujen        on kasvussa ja on yleisesti ottaen hyvällä tasolla.
943: irtosolunäytteiden määrissä, hoidon huonompi         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kohdunkau-
944: saatavuus tai laatu tai seulonnan heikentynyt laa-   lan syöpäseulonnan toimenpanoon ja vaikutta-
945: tu.                                                  vuuteen liittyviä tekijöitä ja ryhtyy tarvittaessa
946:     Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään on vähen-       tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
947: tynyt aina 1980-luvun puoliväliin jonkin verran
948: 
949: 
950: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
951: 
952:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
953: 
954: 
955: 
956: 
957:                                                                                                       3
958: KK 822/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk                                                    Ministems svar
959: 
960: 
961: 
962: 
963: Tili riksdagens talman
964: 
965: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       komsten per ålderskategori korrelerar med mass-
966: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       undersökningamas intensitet. Det finns goda
967: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mari      grunder för att förändringama beror just på mass-
968: Kiviniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-       undersökningama, även om effekten inte har
969: må1 SS 822/1999 rd:                                   konstaterats på experimentell väg.
970:                                                           När massundersökningarna inleddes var de
971:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          områden där flest cancerfall påträffades västra
972:       för att ge alla jinländska kvinnor, oav-        Lappland och sydvästra Finland. Antalet cancer-
973:       sett boningsort och å/der, lika och jäm-        fall i dessa områden ligger numera under medel-
974:       bördiga möjligheter att genomgå                 talet för hela landet. Däremot har förekomsten av
975:       screening med avseende på cancer i liv-         cancer i Helsingfors och Nyland minskat relativt
976:       moderhalsen?                                    sett litet och förblivit på en nivå som ligger över
977:                                                       genomsnittet. Så sent som på 1970-talet fanns det
978: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stora skillnader i upptäckten av cancerfall olika
979: föra följande:                                        socialgrupper emellan. Risken att få cancer i liv-
980: Finland inledde riksomfattande screeningunder-        moderhalsen var då 2, 7 gånger större i den lägsta
981: sökningar för upptäckande av cancer i livmoder-       socialgruppen än i den högsta och har minskat så
982: halsen år 1963 och var då ett av de första länder-    att den nu är ca 1,7 gånger större.
983: na som införde sådana undersökningar. Folkhäl-            Efter 1990-talets första år har förekomsten av
984: soförordningen förpliktar kommunema att ordna         cancer i livmoderha1sen börjat öka. År 1995 in-
985: screening för kvinnor i åldem 30-60 år i syfte        sjuknade 175 kvinnor i cancer i livmoderhalsen
986: att upptäcka eventuell cancer i livmoderhalsen.       vilket är 46 fall (36 %) mera än 1991. Den ökad~
987: Allmän praxis är att sju åldersgrupper undersöks      förekomsten kan inte förklaras som en statistisk
988: med fem års intervaller. Förekomsten av cancer i      tillfållighet, utan beskriver utvecklingen i många
989: livmoderhalsen uppgick i början av 1960-talet till    av i-1änderna.
990: 150 fall på en miljon kvinnor och var som lägst           En1igt en undersökning som social- och hälso-
991: 1991, då siffran var under 30 fall per en miljon      vårdsministeriet publicerat i år utförde 69 % av
992: kvinnoår. I de ålderskategorier där screeningun-      hälsovårdscentralerna screeningundersökningar
993: dersökningar har ordnats mest regelbundet (35-        på minst sju åldersgrupper 1998. 25 av hälsocen-
994: 54-åringar) har förekomsten minskat från över         tralerna planerade att ändra sin praxis 1999; de
995: 200 patienter till under 50 per år, och den ålders-   flesta planerade att utöka antalet åldersgrupper
996: differentierade förekomsten var i början av 1990-     som skall undersökas. Utgående från ett annat
997: talet med andra ord endast en femtedel av vad         sampel omfattande 360 kommuner kommer 292
998: den var under de år under 1960-talet då de flesta     kommuner (81 %) att kalla minst sju åldersgrup-
999: fallen konstaterades. Inom andra åldersgrupper        per till screeningundersökningar år 2000. 38
1000: har förekomsten minskat i mindre utsträckning         kommuner (11 %) ämnar inte kalla 30- eller 35-
1001: och i långsammare takt och den minskade före-         åriga kvinnor till screeningundersökning. Före-
1002: 
1003: 
1004: 
1005: 4
1006: Ministerns svar                                              KK 822/1999 vp- Mari Kiviniemi /kesk
1007: 
1008: 
1009: komsten av cancer i livmoderhalsen har under                Död1igheten i cancer i 1ivmoderhalsen har
1010: 1990-talet ökat i synnerhet bland 30-39-åriga           ända fram tili mitten av 1980-talet minskat i nå-
1011: kvinnor.                                                got långsammare takt elier senare än förekoms-
1012:    Enligt ett sammandrag omfattande nio enheter         ten har minskat. Under 1990-talet har dödlighe-
1013: som utfört screeningundersökningar var delta-           ten fortsatt att gå ner.
1014: gandeprocenten i massundersökningar avseende                Antalet upptäckta fali av och dödligheten i
1015: cancer i livmoderhalsen 73% år 1998. Också del-         cancer i livmoderhalsen har minskat tili en fem-
1016: tagaraktiviteten verkar vara något stigande. Del-       tedel av vad de var innan screeningundersök-
1017: tagandeprocenten bland yngre kvinnor är dock            ningarna inleddes. Dödligheten fortsätter att
1018: fortfarande mindre än den är bland de äldre ål-         minska, medan antalet upptäckta fali i stället har
1019: dersgrupper som kallats tili undersökning.              ökat någotjämfört med 1991 års nivå. Orsakerna
1020:    Möjliga förklaringar tili att förekomsten av         tili detta är fortfarande okända. Screeningunder-
1021: sjukdomen ökar är eventuelia förändringar i hur         sökningarnas täckning utökas fortfarande och är
1022: alimänt faktorer som gör kvinnorna mottagliga           alimänt taget på en hög nivå. Social- och hälso-
1023: för sjukdomen uppträder, skillnader i hä1sobete-        vårdsministeriet följer faktorer i anslutning tili
1024: endet, såsom benägenheten att söka vård elier an-       verkställandet och effekten av screening med av-
1025: talet celiprover som tas i samband med annan            seende på cancer i livmoderhalsen och vidtar vid
1026: hälsovård, sämre tiligång tili elier kvalitet på vår-   behov de åtgärder som situationen kräver.
1027: den elier försämrad kvalitet på screeningunder-
1028: sökningarna.
1029: 
1030: 
1031: Helsingfors den 15 december 1999
1032: 
1033:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1034: 
1035: 
1036: 
1037: 
1038:                                                                                                         5
1039:                                                           KK 823/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
1040: 
1041: 
1042: 
1043: 
1044:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 823/1999 vp
1045: 
1046:                                              Polttoaineiden hinnat
1047: 
1048: 
1049: 
1050: 
1051: Eduskunnan puhemiehelle
1052: 
1053: Polttoaineiden hinnat ovat Suomessa korkeam-          60 prosenttia kuorma-autojen kuljetuksista aje-
1054: mat kuin useimmissa muissa ED-maissa. Pääsyy-         taan teollisuudelle.
1055: nä on ankara verotus. Sekä bensiiniä että diesel-        Polttoaineiden hinnoissa on myös alueellisia
1056: öljyä verotetaan Suomessa ED-maiden keskiar-          eroja. Harvaan asutuilla alueilla polttoaineiden
1057: voa ankarammin. Esimerkiksi 95-oktaanisen             hinnat ovat korkeampia kuin eteläisessä ruuhka-
1058: bensiinin kuluttajahinnasta verojen osuus on täl-     Suomessa. Polttoaineiden hintojen nousu kärjis-
1059: lä hetkellä noin 72 prosenttia.                       tää eroa entisestään ja hankaloittaa elämisen
1060:    Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on nous-          mahdollisuuksia Etelä-Suomen ulkopuolella.
1061: sut tänä vuonna korkeimpaan huippuunsa sitten            Polttoaineiden korkeat hinnat ovat ongelma
1062: Persianlahden sodan, ja nousun odotetaan jatku-       sekä yksityisille ihmisille että elinkeinoelämälle.
1063: van. Nousu tulee vaikuttamaan myös lopputuot-         Polttoaineverotuksen keventäminen olisi perus-
1064: teiden, kuten bensiinin ja dieselin hintoihin.        teltua maassamme, joka on Euroopan unionin
1065:    Useiden suomalaisten on käytännön syistä           harvimmin asuttujäsenmaa ja jossa auto on usein
1066: pakko pitää autoa. Monille työssä käyville oma        välttämättömyys.
1067: auto on ainoa järkevä vaihtoehto työmatkojen
1068: hoitamiseen. Haja-asutusalueilla auto on usein        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1069: välttämättömyys pitkien etäisyyksien vuoksi.          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
1070: Polttoaineiden kalleus rankaiseekin ankarimmin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1071: niitä, joille auto ei ole ylellisyyttä vaan välttä-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1072: mättömyys.
1073:    Polttoaineiden hintojen nousu aiheuttaa ongel-           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
1074: mia myös kuljetusliikenteelle. Kuorma-autolii-              ta polttoaineiden korkeat hinnat eivät
1075: ton laskelmien mukaan dieselöljyn hinta on                  muodostuisi kohtuuttomaksi rasituksek-
1076: noussut tämän vuoden aikana jo 25 prosenttia.               si yksityisille autoilijoille ja elinkeino-
1077: Kokonaiskustannuksia tämä on nostanut 2,5-                  elämälle sekä
1078: 7,5 prosenttia, mikä tekee kuorma-autoa kohden
1079: 20 000-90 000 markkaa. Kustannusten nousu                   aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
1080: tuo ongelmia koko Suomen teollisuudelle, sillä              polttoaineiden hintojen yhtenäistämi-
1081:                                                             seksi maan eri alueilla?
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                                                                                                 Versio 2.0
1087: KK 823/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
1088: 
1089: 
1090: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1999
1091: 
1092:     Eero Lämsä /kesk                      Ossi Korteniemi /kesk
1093:     Kari Myllyniemi /kesk                 Antti Rantakangas /kesk
1094:     Markku Laukkanen /kesk                Osmo Puhakka /kesk
1095:     Hannes Manninen /kesk                 Maria Kaisa Aula /kesk
1096:     Matti Väistö /kesk                    Toimi Kankaanniemi /skl
1097:     Pauli Saapunki /kesk                  Olavi Ala-Nissilä /kesk
1098:     Mirja Ryynänen /kesk                  Jouko Jääskeläinen /skl
1099:     Johannes Leppänen /kesk
1100: 
1101: 
1102: 
1103: 
1104: 2
1105: Ministerin vastaus                                         KK 823/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
1106: 
1107: 
1108: 
1109: 
1110: Eduskunnan puhemiehelle
1111: 
1112: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Moottoribensiinin veroa on vuoden 1995 alun
1113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          jälkeen korotettu kahdesti 1.1.1996 ja 1.9.1998
1114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yhteensä 60 penniä litralta. EU-maissa moottori-
1115: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-         bensiinin valmistevero on kuluvan vuoden loka-
1116: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          marraskuun tietojen perusteella Suomen veroa
1117: myksen KK 823/1999 vp:                                 korkeampi kolmessa maassa. Vastaavasti moot-
1118:                                                        toribensiinin hintakin on Suomessa varsin kor-
1119:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-       kealla. Maan sisällä kuluttajahinnat vaihtelevat
1120:        ta polttoaineiden korkeat hinnat eivät          kilpailutilanteen mukaan paikkakunnittain ja
1121:        muodostuisi kohtuuttomaksi rasituksek-          huoltoasemittain. Esimerkiksi hinnat kuluvan
1122:        si yksityisille autoilijoille ja elinkeino-     vuoden tammikuussa olivat Helsingissä maan
1123:        elämälle sekä                                   halvimpia, kun taas tällä hetkellä vastaavasti hin-
1124:                                                        nat Helsingissä ovat maan korkeimpia. Valtio ei
1125:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         kuitenkaan voi yhtenäistää polttoaineiden hinto-
1126:        polttoaineiden hintojen yhtenäistämi-           ja maan eri osissa lainsäädännöllä tai muulla-
1127:        seksi maan eri alueilla?                        kaan keinolla. Tämä tarkoittaisi paluuta sen kal-
1128: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          taiseen polttoaineiden yhtenäishintajärjestel-
1129: ti seuraavaa:                                          mään, josta luovuttiin jo 1980-luvun loppupuo-
1130:                                                        lella polttoainemarkkinoiden avautuessa ja kil-
1131: Polttoaineiden hintoihin vaikuttavat raaka-ainei-      pailulainsäädännön muutoinkin kehittyessä.
1132: den hinnat, jalostus- ja jakeluketjun kustannuk-       Vanhaan hintasäätelyjärjestelmään ei nykyisessä
1133: set ja katteet, vaihtokurssit sekä erilaiset verot.   markkinatilanteessa ole paluuta. Tällaisella toi-
1134: Nyt tapahtuneet polttoaineiden hintojen nousut        menpiteellä estettäisiin vapaa kilpailu, ja se olisi
1135: johtuvat raaka-aineiden maailmanmarkkinahin-           selkeästi kilpailulainsäädännön peruslähtökoh-
1136: tojen korotuksista eivätkä verojen korotuksista.      tien vastaista.
1137: Dieselöljyn valmisteveroa on nostettu vuoden              Liikennepolttoaineiden verotukseen kohdis-
1138:  1995 alun jälkeen ainoastaan kerran 1.9.1998,        tuu ennen kaikkea huomattavia fiskaalisia tarpei-
1139: jolloin korotus oli 15 penniä litralta. Dieselöljyn   ta. Tämän lisäksi on katsottu, että ajoneuvojen
1140: vero samoin kuin sen hinta ovat Suomessa, päin-       käytön verotuksella olisi selkeästi pyrittävä vä-
1141: vastoin kuin kysymyksessä on todettu, keskimää-       hentämään liikenteestä aiheutuvia ympäristöhait-
1142: räistä eurooppalaista tasoa alhaisemmat. Vaikka       toja, vaikka se samalla myös tarkoittaa ajoneuvo-
1143: liikennepohtoaineisiin ylipäätään on kohdistu-        jen käyttäjille korkeampia kustannuksia. Kuiten-
1144: nut huomattavia fiskaalisia tarpeita, on tavaran-     kin on huomattava, että valtion matkustussään-
1145: kuljetuksien ja joukkoliikenteen ajoneuvojen          nön mukaisia oman auton käytön kilometrikor-
1146: käyttämän dieselöljyn veroon tehty varsin maltil-     vauksia on tarkistettu 1.1.200 alkaen ottaen huo-
1147: lisia muutoksia viime vuosien aikana. Näin ollen      mioon kustannustason muutokset.
1148: talouspoliittisia näkökohtia on pyritty ottamaan          Polttoaineiden veronalennuksilla olisi merkit-
1149: huomioon mahdolisuuksien mukaan.                      täviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Jos moot-
1150: 
1151: 
1152:                                                                                                        3
1153: KK 823/1999 vp -     Eero Lämsä /kesk ym.                                          Ministerin vastaus
1154: 
1155: 
1156: toribensiinin ja dieselöljyn veroa alennettaisiin   10-11 miljardilla markalla hallituskauden aika-
1157: esimerkiksi 30 penniä litralta, tämä vähentäisi     na. Tarkoitus on, että osa veronalennuksista ra-
1158: valtion valmisteverotuottoja lisäksi lähes 1 500    hoitetaan nostamallapääomatulo-ja yhteisövero-
1159: miljoonalla markalla ja veroja jäisi arvonlisäve-   kantaa sekä kiristämällä energia- ja ympäristöve-
1160: roina kantamatta noin 300 miljoonaa markkaa.        roja. Tuloverojen alentaminen vaikuttaa suoraan
1161: Vähäisenkin polttoaineveron alennuksen vero-        työllisyyttä parantavasti, sen sijaan nyt vaaditul-
1162: tuottojen supistumisen korvaaminen olisi kuiten-    la polttoaineiden verojen alentamisella voi olla
1163: kin erittäin hankalaa tilanteessa, jossa samanai-   parhaimmillaankin ainoastaan välillinen vaiku-
1164: kaisesti muihinkin veroihin kohdistuu alentamis-    tus työllisyyteen.
1165: paineita. Käytännössä tämä tarkoittaisijoko mui-       Hallitus ei katso tarpeelliseksi puuttua poltto-
1166: den verojen korottamista tai valtion menojen su-    aineiden hinnanmuodostukseen polttoaineveroa
1167: pistamista.                                         alentamalla eikä ryhdy toimenpiteisiin polttoai-
1168:    Hallitus on ohjelmassaan varautunut keventä-     neiden hintojen yhtenäistämiseksi.
1169: mään tuloveroja ja sosiaalivakuutusmaksuja
1170: 
1171: 
1172: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
1173: 
1174:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1175: 
1176: 
1177: 
1178: 
1179: 4
1180: Ministems svar                                           KK 823/1999 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
1181: 
1182: 
1183: 
1184: 
1185: Tili riksdagens talman
1186: 
1187: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       1 september 1998, sammanlagt 60 penni per li-
1188: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av       ter. Inom EU är accisen på motorbensin enligt
1189: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero      uppgifter från oktober-november i år högre än i
1190: Lämsä /cent m.fl. undertecknade spörsmål SS           Finland i tre länder. På motsvarande sätt är också
1191: 823/1999 rd:                                         priset på motorbensin rätt högt i Finland. Inom
1192:                                                       landet varierar konsumentpriserna på olika orter
1193:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         och olika bensinstationer beroende på konkur-
1194:       för att de höga priserna på bränsle inte       renssituationen. T.ex. i januari i år var priserna
1195:       skall bli en orimlig belastning för pri-       lägst i Helsingfors, men för närvarande hör pri-
1196:       vatbilisterna och näringslivet samt            serna i Helsingfors tili de högsta i landet. Staten
1197:                                                      kan dock inte förenhetliga bränslepriserna i olika
1198:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att       delar av landet genom lagstiftning eller någon
1199:        bränslepriserna skall förenhetligas i oli-    annan åtgärd. Det skulle innebära en återgång tili
1200:        ka delar av landet?                           det gamla systemet med enhetliga priser, som av-
1201: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skaffades redan i slutet på 1980-talet när bränsle-
1202: föra följande:                                       marknaden avreglerades och konkurrenslagstift-
1203:                                                      ningen också i övrigt utvecklades. En återgång
1204: Råvaruprisema, kostnader och täckningsbidrag i       tili det gamla prisregleringssystemet är inte möj-
1205: förädlings- och distributionskedjan, växelkurser-    lig i den nya marknadsordningen. En sådan åt-
1206: na samt olika skatter inverkar på bränslepriser-     gärd skulle hindra den fria konkurrensen och
1207: na. De nu aktuella prishöjningama beror på att       klart strida mot konkurrenslagstiftningens princi-
1208: världsmarknadsprisema på råvaror har höjts och       per.
1209: inte på skattehöjningar. Accisen på dieseloja har        Beskattningen av trafikbränslen är framför allt
1210: höjts endast en gång sedan 1995, den 1 septem-       förenad med betydande fiskala behov. Vidare har
1211: ber 1998 med 15 penni per liter. Skatten på die-     det ansetts att man genom beskattningen av an-
1212: selolja liksom också priset är i Finland, tvärt-     vändningen av fordon klart bör eftersträva att
1213: emot vad som sägs i spörsmålet, lägre än den ge-     minska de miljöskador som trafiken orsakar,
1214: nomsnittliga nivån i Europa. Även om det fiskala     även om detta samtidigt innebär högre kostnader
1215: trycket har varit betydande när det gäller trafik-   för dem som använder sig av fordonen. Det bör
1216: bränslen i allmänhet, har de förändringar som        dock uppmärksammas att kilometerersättningen
1217: gäller skatten på dieselolja, som används inom       för användningen av egen bil i resereglementet
1218: transportsektorn och kollektivtrafiken, varit        för statstjänstemän har justerats fr.o.m. den 1 ja-
1219: måttfulla under de senaste åren. Man har alltså i    nuari 2000 till följd av förändringarna i kostnads-
1220: mån av möjlighet försökt beakta de ekonomisk-        nivån.
1221: politiska synpunkterna i beskattningen av trafik-        En sänkning av skatterna skulle också ha bety-
1222: bränslen.                                            dande statsekonomiska verkningar. Om skatten
1223:    Skatten på motorbensin har sedan början av        på motorbensin och dieselolja sänktes t.ex. med
1224: 1995 höjts två gånger, den 1 januari 1996 och den    30 penni per liter skulle det minska statens intäk-
1225: 
1226: 
1227:                                                                                                       5
1228: KK 823/1999 vp -Eero Lämsä /kesk ym.                                                  Ministems svar
1229: 
1230: 
1231: ter av accisen med nästan l 500 miljoner mark       jarder mark. Avsikten är att en del av skattesänk-
1232: och innebära att ca 300 miljoner mark i mervär-     ningarna skall finansieras genom att kapitalin-
1233: desskatter skulle utebli. Att kompensera den        komst- och samfundsbeskattningen höjs och
1234: minskning i skatteintäktema som även en obe-        energi- och miljöskattema skärps. En sänkning
1235: tydlig nedsättning av bränsleaccisen medför är      av inkomstbeskattningen har en direkt positiv in-
1236: problematiskt i en situation då sänkningstrycket    verkan på sysselsättningen, medan en sådan
1237: samtidigt också gäller andra skatter. 1 praktiken   sänkning av bränsleaccisen som krävs i spörsmå-
1238: innebär det antingen att andra skatter måste hö-    let också i bästa fall endast kan ha en indirekt
1239: jas eller statens utgifter minskas.                 verkan på sysselsättningen.
1240:    Regeringen har i sitt program förklarat sig         Regeringen anser det inte vara nödvändigt att
1241: vara beredd att under sin regeringsperiod införa    påverka prisbildningen genom att sänka skatten
1242: lättnader beträffande inkomstskatter och social-    på bränsle och kommer inte heller att vidta åtgär-
1243: försäkringsavgifter på sammanlagt 10-11 mi1-        der för att förenhetliga bränsleprisema.
1244: 
1245: 
1246: Helsingfors den 17 december 1999
1247: 
1248:     Finansminister Sauli Niinistö
1249: 
1250: 
1251: 
1252: 
1253: 6
1254:                                                          KK 824/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
1255: 
1256: 
1257: 
1258: 
1259:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 824/1999 vp
1260: 
1261:                                              Polttonesteiden hinnan kohoaminen
1262: 
1263: 
1264: 
1265: 
1266: Eduskunnan puhemiehelle
1267: 
1268: Viime päivien aikana polttoaineiden hinnat ovat       jäseuduilla ei ole mahdollisuutta käyttää joukko-
1269: kohonneet huomattavasti. Hintojen nousu on seu-       liikennevälineitä, vaan siellä on pakosta kuljetta-
1270: rausta kohonneista maailmanmarkkinahinnoista.         va omalla autolla. Polttoaineiden hintojen ko-
1271: On kuitenkin muistettava, että polttoaineiden         hoaminen aiheuttaakin kohtuuttomia kustannuk-
1272: hinnoista suurin osa on valtion veroa.                sia maaseudun asukkaille, ellei hallitus pikaises-
1273:    Polttoaineen hinnan kohoamisesta on erityi-        ti ryhdy veropoliittisin keinoin alentamaan siitä
1274: sen suurta haittaa ammattiautoilijoille. Kuljetus-    syntyneitä kustannuksia. Monet kansalaiset jou-
1275: ja liikennöintialalla polttoainekulut muodostavat     tuvat kulkemaan pitkiä työmatkoja, joiden vero-
1276: huomattavan prosenttiosuuden muuttuvista kus-         vähennysmahdollisuuksia olisikin nyt tarkistetta-
1277: tannuksista. Huomattavat kustannusmuutokset           va. Kohonneet työmatkakustannukset saattavat
1278: saattavatkin muodostua monille yrittäjille jopa       kiihdyttää entisestään jo nyt voimakasta muutto-
1279: ylipääsemättömiksi. Myös muu yritystoiminta           liikettä.
1280: kärsii nousevista kuljetuskustannuksista.
1281:      Polttoaineiden hintojen kohoaminen vaikut-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1282: taa myös inflaatioon, jonka kurissapito on ollut      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1283: hallituksen yksi keskeinen tavoite. Suoran inflaa-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1284: tiovaikutuksen lisäksi polttoaineiden korkea hin-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1285: tataso nostaa yritysten kustannuksia, jotka siirty-
1286: vät tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Seurauk-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1287: sena on inflaation kohoaminen.                              tyä estääkseen sen, että kohonneet polt-
1288:    Polttoaineiden hinnan nousulla on myös mer-              toainekustannukset aiheuttavat kohtuu-
1289: kittäviä aluepoliittisia vaikutuksia. Maamme syr-           tonta haittaa elinkeinonharjoittajille ja
1290:                                                             kansalaisille?
1291: 
1292: 
1293: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
1294: 
1295:      Pekka Nousiainen /kesk
1296: 
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 2   200696                                                                                      Versio 2.0
1301: KK 824/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                 Ministerin vastaus
1302: 
1303: 
1304: 
1305: 
1306: Eduskunnan puhemiehelle
1307: 
1308: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              soon verrattuina. Bensiinin veroa on korotettu
1309: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            viime vuosina yhteensä 60 penniä litralta ja koro-
1310: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tukseen ovat vaikuttaneet lähinnä valtion fiskaa-
1311: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-          liset tarpeet. Verotuksen avulla pyritään myös
1312: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        hillitsemään polttoaineiden kulutusta samalla ot-
1313: sen KK 824/1999 vp:                                     taen huomioon tavoitteen rajoittaa liikenteen ai-
1314:                                                         heuttamia ympäristöhaittoja. Käytännössä tämä
1315:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        tarkoittaa sitä, että ajoneuvojen käyttäjät joutu-
1316:        tyä estääkseen sen, että kohonneet polt-         vat tämän maksamaan kohonneina kustannuksi-
1317:        toainekustannukset aiheuttavat kohtuu-           na. Todettakoon kuitenkin, että kaikille niille
1318:        tonta haittaa elinkeinonharjoittajille ja        työssäkäyville henkilöille, jotka ovat oikeutettu-
1319:        kansalaisille?                                   ja verotuksessaan vähentämään asunnon ja työ-
1320:                                                         paikan välisiä matkakustannuksia oman auton
1321: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           käytöstä ansiotulon hankkimisesta johtuneina
1322: ti seuraavaa:                                           menoina, on verotuksessa tehtävän vähennyksen
1323: Polttoaineiden hinnat ovat viime aikoina kohon-         enimmäismäärää tuntuvasti korotettu viime vuo-
1324: neet raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen nou-           sina, minkä lisäksi myös valtion matkustussään-
1325: sun seurauksena. Kysymyksessä todetaan, että            nön mukaisia kilometrikorvauksia on kustannus-
1326: erityisesti kuljetus- ja liikennöintialalla polttoai-   tason muutosten vuoksi tarkistettu 1.1.2000 al-
1327: neiden hintojen nousu saattaa muodostua yrityk-         kaen.
1328: sille ylitsepääsemättömäksi. Kuljetuksissa pää-             Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa in-
1329: asiallisesti käytettävän dieselöljyn hinta ei ole       flaatioon. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos
1330: kuitenkaan muuttunut verojen takia. On todetta-         lokakuusta 1998 lokakuuhun 1999 oli 1,3 pro-
1331: va, että dieselöljyn kiinteää, pennimääräistä val-      senttia, mistä noin 0,5 prosenttiyksikköä aiheu-
1332: misteveroa on korotettu viime vuosien aikana ai-        tui moottoribensiinin hinnan muutoksista. Tä-
1333: noastaan kerran 15 penniä litralta, ja arvonlisäve-     mänhetkisen polttoaineen hintojen nousun vaiku-
1334: ron nousun arvonlisäverovelvolliset yritykset           tus inflaatioprosenttiin tasoittuu kuitenkin aikaa
1335: saavat vähentää verotuksessaan. Kaikenkaik-             myöten, jos polttoaineiden hinnat eivät enää jat-
1336: kiaan dieselöljyn vero ja hinta ovat Suomessa           ka nousuaan. Kansainvälisesti vertailtuna inflaa-
1337: alle eurooppalaisen keskitason. Elinkeinoelä-           tio on Suomessa kuitenkin edelleen matala, eikä
1338: män tarpeet on siten pyritty ottamaan huomioon          sen vuoksi ole syytä ryhtyä erityisiin veropoliit-
1339: dieselöljyn verotuksessa, vaikka liikennepoltto-        tisiin toimenpiteisiin. Valtio ei yleensäkään voi
1340: aineiden verotukseen on kohdistunut huomatta-           ottaa kannettavakseen vastuuta jonkin hyödyk-
1341: via korotuspaineita. Valtion asiana ei ole muu-         keen - kuten tässä tapauksessa polttoaineiden
1342: toin puuttua yksityisten yritysten kannattavuu-         - hintojen säilyttämisestä tietyllä tasolla vero-
1343: teen.                                                   tusta muuttamalla.
1344:    Moottoribensiinin hinta ja vero ovat Suomes-             Verojen alentamisella olisi myös huomattavia
1345: sa yleisesti varsin korkeat eurooppalaiseen ta-         valtiontaloudellisia vaikutuksia, sillä esimerkik-
1346: 
1347: 
1348: 2
1349: Ministerin vastaus                                     KK 824/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
1350: 
1351: 
1352: si bensiinin ja dieselöljyn veron alentaminen 30     10-11 miljardilla markalla hallituskauden aika-
1353: penniä litralta vähentäisi valtion valmistevero-     na. Tuloverojen alentaminen vaikuttaa suoraan
1354: tuottoja lähes 1 500 miljoonalla markalla. Vähäi-    työllisyyttä parantavasti, sen sijaan nyt vaaditui-
1355: senkin polttoaineveron alennuksen aiheuttaman        Ja polttoaineiden verojen alentamisella voi olla
1356: verotuottojen supistumisen korvaaminen olisi         parhaimmillaankin ainoastaan välillinen vaiku-
1357: kuitenkin erittäin hankalaa tilanteessa, jossa sa-   tus työllisyyteen. Verojen alentaminen ei vastaa
1358: manaikaisesti muihinkin veroihin kohdistuu huo-      hallituksen ohjelman tavoitteita eikä polttoaine-
1359: mattavia alentamispaineita.                          verojen alentaminen sisälly valtion vuoden 2000
1360:    Hallitus on ohjelmassaan varautunut keventä-      talousarvioon.
1361: mään tuloveroja ja sosiaalivakuutusmaksuja
1362: 
1363: 
1364: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
1365: 
1366:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1367: 
1368: 
1369: 
1370: 
1371:                                                                                                       3
1372: KK 824/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                     Ministems svar
1373: 
1374: 
1375: 
1376: 
1377: Tili riksdagens talman
1378: 
1379: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           bränslekonsumtionen, med samtidigt beaktande
1380: ger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem        av målet att minska de miljöskador som trafiken
1381: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          orsakar. 1 praktiken innebär detta högre kostna-
1382: Pekka Nousiainen /cent undertecknade spörsmål           der för fordonsanvändarna. Det bör dock upp-
1383: SS 824/1999 rd:                                         märksammas att för alla yrkesverksamma perso-
1384:                                                         ner, som är berättigade att i beskattningen dra av
1385:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           kostnaderna för användning av egen bil mellan
1386:        för att hindra att de höjda bränslekost-         bostaden och arbetet som utgifter för inkomstens
1387:        naderna medför oskäliga men för nä-              förvärvande, har maximibeloppet av det avdrag
1388:        ringsidkarna och medborgarna?                    som får göras i beskattningen höjts avsevärt de
1389:                                                         senaste åren. Dessutom har ki1ometerersättning-
1390: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         en för användningen av egen bil i resereglemen-
1391: föra följande:                                          tet för statstjänstemän justerats fr.o.m. den 1 ja-
1392: Bränslepriserna har den senaste tiden stigit som        nuari 2000 tili följd av förändringarna i kostnads-
1393: en följd av de högre världsmarknadspriserna på          nivån.
1394: råolja. 1 spörsmålet konstateras att speciellt i         .. Höjda bränslepriser inverkar på inflationen.
1395: transport- och trafikbranschen kan höjningen av         Andringen i konsumentprisindex från oktober
1396: bränslepriserna bli ett oöverstigligt hinder för fö-    1998 till oktober 1999 var 1,3 procent, varav ca
1397: retagen. Priset på dieselolja, som i huvudsak an-       0,5 procentenheter berodde på förändringar i pri-
1398: vänds vid transporter, har dock inte förändrats till    set på motorbensin. Den verkan dagens prissteg-
1399: följd av acciserna. Det måste konstateras att den       ring har på inflationsprocenten jämnar dock ut
1400: fasta accisen i penni på dieselolja de senaste åren     sig med tiden om bränslepriserna inte längre fort-
1401: har höjts endast en gång, med 15 penni per liter,       sätter att stiga. 1 en internationell jämförelse är
1402: och höjningen av mervärdesskatten får mervär-           dock inflationen i Finland fortsättningsvis låg,
1403: desskatteskyldiga företag dra av i beskattningen.       och det finns därför inte skäl att vidta några sär-
1404: Totalt sett ligger accisen och priset på dieselolja i   skilda skattepolitiska åtgärder. Staten kan inte
1405: Finland under europeisk medelnivå. Man har så-          heller allmänt taget ta ansvar för att priset på nå-
1406: ledes försökt beakta näringslivets behov i be-          gon nyttighet - såsom i detta fall bränslepriser-
1407: skattningen av dieselolja, trots att det funnits en     na- bibehålls på en viss nivå genom ändringar i
1408: stor press på att höja accisen på trafikbränslen. 1     beskattningen.
1409: övrigt är det inte statens uppgift att ingripa i pri-       En sänkning av skatterna skulle också ha bety-
1410: vata företags lönsamhet.                                dande statsekonomiska verkningar, eftersom
1411:    Priset och accisen på motorbensin i Finland är       t.ex. en sänkning av accisen på bensin och diese1-
1412: i allmänhet höga i jämförelse med europeisk ni-         o1ja med 30 penni per 1iter skulle minska statens
1413: vå. Accisen på bensin har de senaste åren höjts         accisintäkter med nästan 1 500 milj. mk. Att
1414: med sammanlagt 60 penni per liter. Höjningarna          kompensera den minskning i intäkterna som ock-
1415: är främst en följd av statens fiskala behov. Vida-      så en obetydlig nedsättning av bränsleaccisen
1416: re är ett syfte med beskattningen att bromsa            medför är dock mycket problematiskt i en situa-
1417: 
1418: 
1419: 4
1420: Ministems svar                                       KK 824/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
1421: 
1422: 
1423: tion då ett betydande sänkningstryck samtidigt     rekt positiv inverkan på sysselsättningen, medan
1424: också gäller andra skatter.                        en sådan sänkning av bränsleaccisen som nu
1425:    Regeringen har i sitt program förklarat sig     krävs också i bästa fall endast kan ha en indirekt
1426: vara beredd att under sin regeringsperiod införa   verkan på sysselsättningen. En sänkning av acci-
1427: lättnader beträffande inkomstskatter och social-   sema motsvarar inte regeringsprogrammets syf-
1428: försäkringsavgifter på sammanlagt 10-11 mrd.       ten, och en sänkning av bränsleaccisema ingår
1429: mk. En 1indrigare inkomstbeskattning har en di-    inte heller i statsbudgeten för 2000.
1430: 
1431: 
1432: Helsingfors den 22 december 1999
1433: 
1434:    Finansminister Sauli Niinistö
1435: 
1436: 
1437: 
1438: 
1439:                                                                                                    5
1440:                                                       KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
1441: 
1442: 
1443: 
1444: 
1445:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 825/1999 vp
1446: 
1447:                                             Hirvikannan koko ja hirvivahingot
1448: 
1449: 
1450: 
1451: 
1452: Eduskunnan puhemiehelle
1453: 
1454: Asiantuntijoiden arviot osoittavat hirvien mää-      hinkoihin tarkoitetun määrärahan. Tästä myös
1455: rän lisääntyneen huomattavasti viime vuosina.        seuraa, että pyyntilupamaksuista saadut tulot ei-
1456: Arviolta kanta on 1,5-2,0-kertaistunut viimeis-      vät riitä kattamaan läheskään kaikkia kor-
1457: ten kolmen vuoden aikana. Hirvien määrää sää-        vauksen piiriin tulevia vahinkoja.
1458: dellään metsästyksellä. Vaikka tänä vuonna hir-         Hirvien kaatoon oikeuttava pyyntilupamaksu
1459: vien kaatolupia myönnettiin kaksinkertainen,         on nyt kohtuullisella tasolla.Tämän ansiosta hir-
1460: eräissä riistanhoitopiireissä jopa kolminkertai-     vien pyyntiin pääsevät osallistumaan eri kansa-
1461: nen määrä viime vuoteen verrattuna, on hirvien       laisryhmät varallisuustasosta riippumatta. Pyyn-
1462: määrä edelleen jäänyt liian suureksi. Ylisuuresta    tilupamaksujen korotus ei olisi näin ollen oikea
1463: hirvikannasta seuraa ongelmia tieliikenteelle,       toimenpide lisärahoituksen hankkimiseksi, vaan
1464: maataloudelle ja metsätaloudelle.                    ylisuureen hirvikantaan tulee tarttua määrätietoi-
1465:     Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle      sesti viranomaisten ohjauksena tavoitteena hirvi-
1466: 2000 on momentille 12.30.35 (Hirvieläinten met-      kannan määrän huomattava vähentäminen.
1467: sästysmaksut) arvioitu kertyvän mm. hirvien
1468: pyyntilupamaksuista tuloja 17 milj. markkaa.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1469:     Talousarvioesityksessä vuodelle 2000 on mo-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1470: mentille 30.41.41 (Hirvieläinten aiheuttamien        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1471: vahinkojen      korvaaminen,      arviomääräraha)    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1472: myönnetty 17 milj. markkaa, jota saa käyttää hir-
1473: vieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemi-              Onko hallitus tietoinen hirvien aiheutta-
1474:  sestä ja korvaamisesta sekä hirvikantojen seuran-         mien vahinkojen kokonaismäärästä ja
1475:  nasta ja tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.              korvauksiin tarkoitetun määrärahan
1476:     Edellä mainittujen tulojen ja menojen suhteen          riittämättömyydestä ja
1477:  tasapaino on muuttumassa. Hirvikannan kasvun
1478:  vuoksi varsinkin metsävahingot ovat nopeasti li-          mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä,
1479:  sääntyneet. Eri puolilta maata saatujen tietojen          jotta hirvikanta saadaan liikenteen,
1480:  mukaan korvattaviksi tulevat vahinkomäärät                maatalouden ja metsätalouden kannal-
1481:  ovat lisääntyneet kaksin- ja paikoin jopa viisin-          ta sellaiselle tasolle, joka ei aiheuta
1482:  kertaisiksi. Tämän tiedon perusteella pelkästään           elinkeinon harjoittamiselle ja kansalais-
1483:  metsävahinkokorvaukset ylittävät kaikkiin va-              ten turvallisuudelle kohtuutonta hait-
1484:                                                             taa?
1485: 
1486: 
1487: 
1488: 
1489:                                                                                               Versio 2.0
1490: KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
1491: 
1492: 
1493: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
1494: 
1495:     Antti Rantakangas /kesk
1496: 
1497: 
1498: 
1499: 
1500: 2
1501: Ministerin vastaus                                   KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas !kesk
1502: 
1503: 
1504: 
1505: 
1506: Eduskunnan puhemiehelle
1507: 
1508: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             maatalouden ja metsätalouden kannal-
1509: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,              ta sellaiselle tasolle, joka ei aiheuta
1510: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            elinkeinon harjoittamiselle ja kansalais-
1511: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-            ten turvallisuudelle kohtuutonta hait-
1512: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-            taa?
1513: myksen KK 825/1999 vp:
1514:                                                     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1515:       Onko hallitus tietoinen hirvien aiheutta-     ti seuraavaa:
1516:       mien vahinkojen kokonaismäärästä ja
1517:       korvauksiin tarkoitetun määrärahan               Hirvikanta ja sen aiheuttamat vahingot ovat
1518:       riittämättömyydestä ja                        viime vuosina lisääntyneet. Hirvieläinvahinko-
1519:       mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä,        jen johdosta valtion toimesta suoritettavien kor-
1520:       jotta hirvikanta saadaan liikenteen,          vausten määrät ovat kehittyneet seuraavasti:
1521: 
1522: 
1523:                                                          1997            1998            1999
1524:    Maatalouskorvaukset                                2 079 964       3 186 601        3 719 111 *)
1525:    Metsätalouskorvaukset                              5 341 432       6 005 792        7 702 952
1526:    Liikennekorvaukset                                 2 820 836        2 984 569      4 000 000 *)
1527:    Yhteensä                                         10 242 232       13 063 176      15 422 063 *)
1528: 
1529: Cl ennakkoarvio)                                       Hirvikantaa säädellään metsästäjien hakemuk-
1530:    Ennakkotietojen mukaan kuluvana vuonna ar-       sista riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilu-
1531: vioitujen ja ensi keväänä todennäköisesti mak-      pien nojalla tapahtuvan metsästyksen avulla.
1532: settaviksi tulevien metsävahinkojen määrä on        Varsinaisilla valtion viranomaisilla ei ole asiassa
1533: noin 22-23 milj. mk. Metsästyslain mukaan           päätäntävaltaa. Maa- ja metsätalousministeriö on
1534: hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen johdosta      kuitenkin riistanhoitopiirien toimintaa ohjaavas-
1535: maksetaan valtion varoista korvauksia talousar-     sa tulosohjauskirjeessä asettanut riistanhoitopii-
1536: vion rajoissa. Korvauksiin käytettävät varat on     reille tulostavoitteeksi hirvikannan pysyttämisen
1537: kerätty vuosittain hirvieläinten metsästysmaksui-   hirvitalousalueittain tasolla 2-5 (Keski- ja Poh-
1538: na metsästäjiltä valtiolle. Vaikka metsästysmää-    jois-Lapissa 0,5-3) hirveä 1 1 000 ha metsäs-
1539: rät lisääntyvät huomattavasti, metsästysmaksui-     tyksenjälkeen. Nämä varsin väljät tavoitteet ovat
1540: na vuonna 2000 kertyvät tulot saattavat jäädä       kuitenkin lähinnä suuntaa-antavia ja jättävät kul-
1541: pienemmiksi kuin arvioitujen vahinkojen määrä.      lekin alueelle sopivan hirvikannan tavoitetason
1542: Täysimääräisten korvausten edellyttämät lisäva-     alueellisesti ratkaistavaksi. Pääsääntöisesti riis-
1543: rat on mahdollista hankkia hirvieläinten metsäs-    tanhoitopiirit neuvottelevatkin vuosittain alueel-
1544: tysmaksuja korottamalla.                            laan pidettävän hirvikannan määrästä ja siedettä-
1545: 
1546:                                                                                                       3
1547: KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                          Ministerin vastaus
1548: 
1549: 
1550: vistä haitoista yhdessä vahingonkärsijöitä edus-   että pyyntilupien hakemisesta ja käyttämisestä ja
1551: tavien maatalouden, metsätalouden ja liikenteen    tällä tavoin itse metsästyksestä viime kädessä
1552: sidosryhmien kanssa. Tähän menettelyyn ei ole      päättää metsästysoikeuden haltija.
1553: suunnitteilla muutoksia. Todettakoon lopuksi,
1554: 
1555: 
1556: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
1557: 
1558:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563: 4
1564: Ministerns svar                                          KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
1565: 
1566: 
1567: 
1568: 
1569: Tili riksdagens talman
1570: 
1571: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger                med hänsyn tili trafiken, jordbruket och
1572: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av                skogsbruket inte förorsakar näringsid-
1573: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-               kare och medborgarnas säkerhet oskäli-
1574: ti Rantakangas /cent undertecknade spörsmål SS                 ga olägenheter?
1575: 825/1999 rd:
1576:                                                         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
1577:        Å.r regeringen medveten om den totala            anföra följande:
1578:        ornfattningen av de skador älgarna för-          Älgstammen och de skador den orsakar har un-
1579:        orsakar och om det för ersättningarna            der de senaste åren ökat. Beloppen för de ersätt-
1580:        avsedda anslagets otillräcklighet och            ningar staten har betalat på grund av skador som
1581:        vilka åtgärder har regeringen för avsikt         förorsakats av hjortdjur har utvecklats enligt föl-
1582:        att vidta för att älgstammens storlek            jande:
1583:        skall hållas på en sådan nivå, att den
1584: 
1585:                                                             1997             1998             1999
1586:     Ersättningar till jordbruket                          2 079 964       3 186 601         3 719 111 *)
1587:     Ersättningar till skogsbruket                         5 341 432       6 005 792         7 702 952
1588:     Trafikersättningar                                    2 820 836       2 984 569        4 000 000 *)
1589:     Totalt                                              10 242 232       13063176         15 422 063 *)
1590: 
1591: (*l förhandsberäkning)                                  las i sin helhet kan anskaffas genom att höja
1592:     Enligt preliminära uppgifter uppgår ersätt-         hjortdjurens jacktlicensavgifter.
1593: ningsbeloppet för de skogsskador som uppskat-              Ä1gstammen regleras med hjälp av jakt som
1594: tats innevarande år och sannolikt skali betalas         bedrivs med stöd av jaktlicenser som efter ansö-
1595: nästa år tili cirka 22-23 milj. mark. Enligtjaktla-     kan av jägarna beviljats av jaktvårdsdistrikten.
1596: gen ersätts skador som orsakats av hjortdjur inom       De centrala myndighetema har inte någon beslu-
1597: ramen för budgeten av statens medel. Medlen för         tanderätt i denna fråga. Jord- och skogsbruksmi-
1598: betalningen av ersättningarna har årligen insam-        nisteriet har dock i ett brev som gälier resultat-
1599: lats tili staten av jägama i form av avgifter för li-   styrningen av jaktvårdsdistriktens verksamhet
1600: censema för hjortdjursjakten. Trots att jakten          stälit som mål för distrikten att älgstammen inom
1601: ökar avsevärt i omfång är det dock möjligt att de       respektive älghushåliningsområde skali hålias på
1602: belopp som flyter in som jaktlicensavgifter år          nivån 2~5 (i meliersta och norra Lappland 0,5~
1603: 2000 kan komma att understiga de uppskattade            3,0) älgar 1 1000 hektar efter jakt. De givna, rela-
1604: skadomas ersättningsbelopp. De tiliäggsmedel            tivt fria målen är dock närmast riktgivande och
1605: som krävs för att ersättningarna skali kunna beta-      ger respektive region möjligheter att regionalt
1606: 
1607: 
1608: 
1609:                                                                                                            5
1610: KK 825/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk                                               Ministems svar
1611: 
1612: 
1613: fatta beslut om den för regionen lämpliga målni-   och hur stora skador man kan tolerera. Någon
1614: vån för älgstammens storlek. 1 regel förhandlar    ändring i detta förfarande har inte planerats. Slut-
1615: jaktvårdsdistrikten med representanter för de      ligen kan det dock konstateras att det i sista hand
1616: skadelidande, d.v.s. representanter för jordbru-   är jakträttens innehavare som fattar beslutet om
1617: kets, skogsbruket och trafiken, om hur stor älg-   ansökan om och nyttjandet av jaktlicenser och
1618: stam man vill hålla inom verksamhetsområdet        därigenom också om själva jakten.
1619: 
1620: 
1621: Helsingfors den 9 december 1999
1622: 
1623:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1624: 
1625: 
1626: 
1627: 
1628: 6
1629:                                               KK 826/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
1630: 
1631: 
1632: 
1633: 
1634:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 826/1999 vp
1635: 
1636:                                               Suomalaisten äitien rintamaidon dioksiinipitoi-
1637:                                               suudet
1638: 
1639: 
1640: 
1641: 
1642: Eduskunnan puhemiehelle
1643: 
1644: Britanniassa julkaistun tutkimuksen mukaan brit-       jeet siitä, että heidän tulisi rajoittaa rasvaisten,
1645: tiäitien rintamaidosta löytyi jopa 350:tä myrkyl-      dioksiineja ja muita kloorattuja ympäristömyrk-
1646: listä ainetta. Äidinmaidosta löytyi mm. 42 kertaa      kyjä keräävien kalojen syömistä.
1647: enemmän dioksiineja kuin terveysviranomaisten
1648: säädökset korkeimmillaan sallivat.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1649:    Äitien elämänsä aikana nauttiman ruoan sisäl-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1650: tämät myrkyt ovat varastoituneet elimistöön ja         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1651: kulkeutuvat äidinmaidossa vauvalle. Esimerkik-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1652: si Kymijoen pohjassa on "historian myrkyllisim-
1653: miksi luokiteltuja supermyrkkyjä" 4 000-                     Tulisiko Suomessa antaa vastaavat oh-
1654: 5 000 kg. Kymijoen sedimenteistä löydetyt diok-              jeet raskaana oleville naisille kuin Ruot-
1655: siini- ja furaanipitoisuudet ylittävät jopa sataker-         sissa ja
1656: taisesti maaperälle Suomessa esitetyt raja-arvot.
1657:    Ruotsi on antanut raskaana oleville ja lasten              tulisiko suomalaisten naisten rintamai-
1658: hankkimista suunnitteleville naisille selkeät oh-             don myrkkypitoisuudet tutkia?
1659: 
1660: 
1661: 
1662: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
1663: 
1664:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
1665: 
1666: 
1667: 
1668: 
1669:                                                                                                   Versio 2.0
1670: KK 826/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                       Ministerin vastaus
1671: 
1672: 
1673: 
1674: 
1675: Eduskunnan puhemiehelle
1676: 
1677: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               WHO:n koordinoima äidinmaidon dioksiini-
1678: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tutkimus vuonna 1987 osoitti, että suomalaiset
1679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        altistuvat dioksiineille suunnilleen samassa mää-
1680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          rin tai vähemmän kuin Keski-Euroopassa keski-
1681: Karttunen-Raiskion /kok näin kuuluvan kirjalli-        määrin: helsinkiläisten äitien maidossa oli 556 ja
1682: sen kysymyksen KK 826/1999 vp:                         kuopiolaisten äitien 480 pg/litra, ruotsalaisilla
1683:                                                        noin 700, unkarilaisilla 310 ja hollantilaisilla
1684:        Tulisiko Suomessa antaa vastaavat oh-          jopa 1200 pg/litra. Vuonna 1994 tehdyn selvityk-
1685:        jeet raskaana oleville naisille kuin Ruot-      sen mukaan dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet,
1686:        sissa ja                                        Suomessa noin 5 % vuodessa.
1687:                                                           Suomalaisten imeväisten dioksiinin saanti on
1688:        tulisiko suomalaisten naisten rintamai-         yleiseurooppalaisella tasolla.
1689:        don myrkkypitoisuudet tutkia?                      Äidinmaidosta saatu dioksiinimäärä voi olla
1690: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          esimerkiksi viisikiloisella vauvalla Suomessa
1691: ti seuraavaa:                                         noin 50-70 pg ruumiinpainokiloa kohti päiväs-
1692:                                                        sä, mikä ylittää WHO:n suosituksen (35 pg/rp-
1693: Kansanedustaja Karttunen-Raiskio kiinnittää ky-       kg). WHO:n suositus on kuitenkin arvioitu elin-
1694: symyksessään huomiota äidinmaidosta löytynei-         ikäisen altistuksen mukaan ja käyttäen 200-ker-
1695: siin myrkky- ja ennen kaikkea dioksiinipitoi-         taista turvallisuuskerrointa eläinkokeisiin näh-
1696: suuksiin. Tutkimuksia ympäristömyrkyistä, nii-        den.
1697: den erittymisestä äidinmaitoon ja niiden mahdol-          Imeväiseen kohdistuvaa riskiä vähentää se,
1698: lisista terveyshaitoista on tehty eri puolilla maa-   että äidinmaidon dioksiini ei merkittävästi nosta
1699: ilmaa jo runsaan 30 vuoden ajalta.                    dioksiinipitoisuutta lapsessa, koska imetysaika-
1700:    Dioksiinit ovat rasvaliukoisia ja kerääntyvät      na lapsen kehon rasvamäärä lisääntyy noin 2 kg.
1701: elimistössä rasvakudoksiin. Aineet hajoavat eli-      Rasvaliukoinen dioksiini siis tavallaan laimenee
1702: mistössä hitaasti. Ihmisellä puoliintumisajaksi on    suurempaan rasvamäärään kuin vastasyntyneellä
1703: mitattu 5-7 vuotta. Äidin elimistöön kertyneet        ja imetyksen alettua.
1704: kemikaalit, myös dioksiinit, voivat imetyksen al-         Ruotsista kantautuneiden uutisten ja Ruotsin
1705: kaessa irrota rasvakudoksesta ja kulkeutua rinta-     viranomaisten antamien kalan käyttöä koskevien
1706: maitoon. Kaikkialla maailmassa äidinmaidon            suositusten tultua Suomen viranomaisten tietoon
1707: dioksiinipitoisuudet ovat muuhun ravintoon näh-       vuonna 1992, elintarvikevalvonta-ja terveysvi-
1708: den korkeat (100-1100 pg/litra; pg =gramman           ranomaiset selvittivät tilannetta Suomen kannal-
1709: miljardisosa). Laihdutus lisää kertyneiden ainei-     ta. Suomalaisten ravinnossa dioksiinin pääsaanti-
1710: den erittymistä äidinmaitoon. Siksi Suomessa ei       lähteenä on selvästi kala. Rasvaiset kalat, Itäme-
1711: suositella laihduttamista imetyksen aikana.           ren silakka ja merilohi, sisältävät niitä eniten.
1712:    Suomessa äidinmaidon dioksiineista on tehty        Korkeimpia pitoisuuksia on iäkkäissä ja rasvai-
1713: tutkimuksia vuodesta 1987 alkaen.                     sissa kaloissa. Järvikalojen ja kasvatetun kirjolo-
1714:                                                       hen sekä pienten ja nuorten kalojen pitoisuudet
1715: 
1716: 
1717: 2
1718: Ministerin vastaus                             KK 826/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
1719: 
1720: 
1721: ovat selvästi vähäisempiä kuin isojen/vanhojen           ja. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on vuon-
1722: merikalojen. Lehmän maidon dioksiinimäärät               na 1998 ottanut saman kannan.
1723: ovat alhaiset. Suuren kokonaiskulutuksen vuoksi             Imeväisikäisen terveyden ja kehittymisen kan-
1724: maitovalmisteet ovat kuitenkin dioksiinien saan-         nalta rintamaito on ensisijainen, 4-6 ensimmäi-
1725: nissa merkittävä lähde.                                  sen elinkuukauden aikana yksinomainen ravinto
1726:     Suomen viranomaiset totesivat kannanotos-            ja äitejä tulee tukea rintaruokinnan onnistumises-
1727: saan 1992, etteivät dioksiinit ole ongelma, kun          sa. Äidinmaidon lukemattomat terveyttä edistä-
1728: kalaa syödään monipuolisesti. Kalan hyvät ravit-         vät ominaisuudet voittavat kirkkaasti siihen mah-
1729: semukselliset tekijät todettiin tärkeiksi tehtäessä      dollisesti liittyvät huonot puolet, esimerkiksi
1730: päätöstä, ettei koko väestöä koskevia kalansyön-         haitta-aineet.
1731: nin rajoituksia tarvitse Suomessa antaa. Kala on            Sosiaali- ja terveysministeriön antaman odot-
1732: merkittävä D-vitamiinin, seleenin ja jodin saan-         tavien ja imettävien äitien sekä pikkulasten ravit-
1733: nin kannalta ja sen hyvällä rasvakoostumuksella          semussuosituksen mukaan edellä mainittu kalan
1734: on myönteistä merkitystä sydänterveyden kan-             käyttösuositus pätee myös raskauden ja imetyk-
1735: nalta. Kalaa suositellaan ruokavalioon 2-3 ker-          sen aikaiseen ruokavalioon (Lapsi, perhe ja ruo-
1736: taa viikossa. Ruoaksi on hyvä valita vaihtelevas-        ka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
1737: ti eri alueilta pyydettyä kalaa ja erilaisia kalalaje-   1997:7).
1738: 
1739: 
1740: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
1741: 
1742:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 
1747:                                                                                                           3
1748: KK 826/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                                         Ministems svar
1749: 
1750: 
1751: 
1752: 
1753: Tili riksdagens talman
1754: 
1755: 1 det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ta för dioxiner i ungefår samma eller i mindre
1756: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      grad än i Mellaneuropa i medeltal: i Helsingfors
1757: statsrådet översänt följande av riksdagsman          fanns dioxin i mödramas mjölk 556 och i Kuopio
1758: Marjukka Karttunen-Raiskio /saml underteckna-       480 pg/liter, i de svenska mödramas ungefår 700,
1759: de skriftliga spörsmål SS 826/1999 rd:               de ungerska mödramas 310 och de holländska
1760:                                                     mödramas till och med 1200 pg/liter. Enligt un-
1761:        Bör man ge motsvarande råd tili gravi-       dersökningen som gjordes 1994 har dioxinhalter-
1762:        da kvinnor i Finland som i Sverige och       na sjunkit, i Finland med ungefår 5 % per år.
1763:                                                         De finländska spädbamens erhållande av di-
1764:        bör toxinhalterna i de finländska kvin-      oxiner ligger på en allmäneuropeisk nivå. Diox-
1765:        nornas bröstmjölk undersökas?                inmängden ett fernkilos spädbam till exempel er-
1766: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     hållit från modersmjölken kan vara ungefår 50-
1767: föra följande:                                      70 pg per kroppsviktkilo per dag, vilket överskri-
1768:                                                     der WHO:s rekommendation (35 pg/kv-kg).
1769: Riksdagsman Karttunen-Raiskio fåster i sitt         WHO:s rekommendation är ändå estimerad en-
1770:  spörsmål uppmärksamhet vid toxin- och framför      ligt livslång exponering och med en 200 gånger
1771: allt dioxinhaltema som förekommer i moders-         så stor säkerhetskoefficient jämfört med djurför-
1772: mjölken. Forskning i miljögifter, deras avsönd-     sök.
1773: ring i modersmjölken och deras potentiella sani-        Risken som spädbamet utsätts för minskas ge-
1774: tära olägenhet har gjorts på olika håll i världen   nom att modersmjölkens dioxin inte märkbart hö-
1775: redan under 30 års tid.                             jer dioxinhalten i bamet därför att bamets kropps
1776:    Dioxinema är fettlösliga och ansamlas i krop-    fettmängd ökar med ungefår 2 kg under amnings-
1777: pens fettvävnader. Ämnena bryts långsamt ner i      tiden. Det fettlösliga dioxinet späds alltså på sätt
1778: kroppen. Halveringstiden har hos människan be-      och vis ut i en större fettmängd än hos den nyföd-
1779: räknats till 5-7 år. Kemikaliema, och dioxiner-     de och då amningen börjat.
1780: na likaså, som ansamlats i modems kropp kan då          Då nyhetema från Sverige och de svenska
1781: amningen börjar lossna från fettvävnadema och       myndighetemas rekommendationer om bruket av
1782: följa med modersmjölken. Överallt i världen är      fisk kom till de finska myndighetemas känne-
1783: modersmjölkens dioxinhalter höga jämfört med        dom 1992, redde livsmedelsövervaknings- och
1784: annan näring (100-1100 pg/liter; pg = en mil-       hälsomyndighetema ut situationen vad gällde
1785: jarddel av ett gram). Bantning ökar avsöndring-     Finland. Fisk är helt klart den huvudsakliga käl-
1786: en av de ansamlade ämnena i modersmjölken.          lan från viiken finländama får dioxiner. Fet fisk,
1787: Därför rekommenderar man inte bantning under        östersjöströmming och havslax innehåller den
1788: amningstiden i Finland.                             största mängden dioxiner. De största haltema
1789:    1 Finland har man bedrivit forskning i moders-   finns i äldre och fettrik fisk. Dioxinhalten i insjö-
1790: mjölkens dioxiner sedan 1987.                       fisk och odlad regnbågsforell samt i till storleken
1791:    Modersmjölkens dioxinforskning 1987 koor-        liten och ung fisk är betydligt lägre än i stör-
1792: dinerad av WHO visade att finländama blir utsat-    re/äldre havsfisk. Dioxinhaltema i komjölk är lå-
1793: 
1794: 
1795: 4
1796: Ministems svar                              KK 826/1999 vp -     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
1797: 
1798: 
1799: ga. På grund av den stora helhetskonsumtionen är         Med tanke på spädbarnets hälsa och utveck-
1800: mjölkproduktema ändå en betydande källa för er-       lings är bröstmjölken primär, under de första
1801: hållandet av dioxiner.                                4-6 levnadsmånaderna är det den enda näring
1802:    De finska myndighetema konstaterade i sitt         de behöver och mödrarna bör stödjas så att am-
1803: ställningstagande 1992 att dioxinema inte är ett      ningen lyckas. Modersmjölkens oräkneliga häl-
1804: problem då fisk äts mångsidigt. Fiskens goda nä-      sofrämjande egenskaper vinner klart över de
1805: ringsmässiga värde konstaterades vara viktigt då      eventuella dåliga sidorna såsom till exempel de
1806: beslutet fattades om att man inte i Finland behö-     skadliga ämnena.
1807: ver ålägga begränsningar för ätandet av fisk som         Enligt social- och hälsovårdsministeriets nä-
1808: skulle gälla hela befolkningen. Fisk är en viktig     ringsrekommendation för gravida och ammande
1809: källa för tillkomst av D-vitamin, selen och jod       mödrar samt för småbarn gäller den ovan nämn-
1810: och dess goda fettsammansättning inverkar posi-       da rekommendationen om fisk som en del av die-
1811: tivt på hjärtats hälsa. Fisk rekommenderas ingå i     ten även under graviditeten och amningstiden
1812: dieten 2-3 gånger i veckan. Till mat är det bra       (Barn, familj och mat. Social- och hälsovårdsmi-
1813: att varierande välja fisk från olika områden och      nisteriets publikationer 1997 :7).
1814: olika sorter av fisk. Statens näringsdelegation har
1815: 1998 tagit samma ställning.
1816: 
1817: 
1818: Helsingfors den 17 december 1999
1819: 
1820:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1821: 
1822: 
1823: 
1824: 
1825:                                                                                                     5
1826:                                                           KK 827/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk
1827: 
1828: 
1829: 
1830: 
1831:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 827/1999 vp
1832: 
1833:                                            Kotityötä tekevän vanhemman eläketurvan pa-
1834:                                            rantaminen
1835: 
1836: 
1837: 
1838: 
1839: Eduskunnan puhemiehelle
1840: 
1841: Viimeaikainen yhteiskuntakehitys on johtanut        semaan kotityön. Lapsen paras hoitaja on luon-
1842: kodin ja perheen arvostuksen vähenemiseen. Ko-      nollisesti oma äiti. Miten siis lisäämme yhteis-
1843: tona tehtävän työn sosiaaliturva ja muut edelly-    kuntapolitiikan kannustimia ja aitoa kotityön va-
1844: tykset ovat palkkatyötä heikommat. Kotona teh-      linnanmahdollisuutta? Tämän vuoksi on korkea
1845: tävän työn kansantaloudellinen arvo on suuri,       aika etsiä nykyistä tasapuolisempia ratkaisuja
1846: noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Silti    kotityötä tekevän perheenjäsenen sosiaali- ja elä-
1847: kotityön edellytyksiin on yhteiskuntapolitiikassa   keturvaan.
1848: kiinnitetty liian vähän huomiota, jopa niin, että
1849: useissa perheissä kodista on tullut paikka, jossa   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1850: kenelläkään ei ole varaa tehdä työtä. Hyvinvoin-    sen 27 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1851: tiyhteiskuntamme perustana oleva kahden tulon-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1852: saajan perhemalli pakottaa molemmat aviopuoli-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1853: sot useissa tapauksissa valitsemaan kodin ulko-
1854: puolisen palkkatyön. Tämäkään ei luo riittävää            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1855: taloudellista mahdollisuutta kotitöiden teettämi-         tyä parantaakseen kotona työtä tekevän
1856: seen ulkopuolisilla.                                      vanhemman eläketurvaa?
1857:    Nykyisissäkin olosuhteissa vielä osa vanhem-
1858: mista, useimmiten perheen äiti, on valmis valit-
1859: 
1860: 
1861: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
1862: 
1863:     Kyösti Karjula /kesk
1864: 
1865: 
1866: 
1867: 
1868:                                                                                              Versio 2.0
1869: KK 827/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 
1874: Eduskunnan puhemiehelle
1875: 
1876: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työeläkkeissä eläkkeeseen oikeuttava palve-
1877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        lusaika on pääsäännön mukaan sama kuin työ-
1878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suhteen voimassaoloaika. Yksityisellä sektorilla
1879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Kar-     työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden mittai-
1880: julan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       nen palkaton lapsenhoito- tai muu palkaton aika
1881: sen KK 827/1999 vp:                                  luetaan eläkettä kartuttavaksi ajaksi. Jos palka-
1882:                                                      ton jakso kestää yli vuoden tai työsuhde päättyy
1883:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     palkattomaan jaksoon, työsuhteen katsotaan elä-
1884:        tyä parantaakseen kotona työtä tekevän        keturvaa määriteltäessä päättyneen viimeiseen
1885:        vanhemman eläketurvaa?                        päivään, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa.
1886:                                                      Jaksottamalla kotonaoloa ja työntekoa voi työ-
1887: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        suhteen sisään jäävä eläkettä kartuttava aika olla
1888: ti seuraavaa:                                        pidempikin. Siten esimerkiksi lastenhoitoajat ei-
1889:  Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta rin-         vät aina jää työeläketurvan ulkopuolelle. Julki-
1890: nakkaisesta eläkejärjestelmästä. Kansaneläkejär-     sella sektorilla lapsenhoitoajat kartuttavat eläket-
1891: jestelmän kautta eläkkeellä olevalle henkilölle      tä vanhempainrahakauden loppuun asti.
1892: turvataan vähimmäistoimeentuloturva.                    Työkyvyttömyyseläkkeessä            palvelusajaksi
1893:   Työeläkejärjestelmän tarkoituksena on puoles-      voidaan lukea myös tuleva aika eli aika työkyvyt-
1894: taan taata vakuutetun kulutustason säilyminen        tömyyden alkamisesta eläkeikään. Tuleva aika
1895: eläkkeelle jäätäessä ja eläkeaikana. Työeläkkeen     luetaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyys alkaa
1896: suuruus määräytyy eläkkeen perusteena olevan         työsuhteen kestäessä tai vuoden kuluessa työsuh-
1897: palkan ja työssäoloajan pituuden perusteella.        teen päättymisestä. Tätä 360 päivän jälkikarens-
1898:    Naimisissa olevilla kotiäideillä ja muillakin     siaikaa laskettaessa huomioon ei oteta päiviä, jol-
1899: naimisissa olevilla kokonaan työelämästä poissa      loin alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi on lap-
1900: olleilla henkilöillä on pysyvän tai pitkäaikaisen    senhoidon vuoksi ollut poissa ansiotyöstä. Las-
1901: työkyvyttömyyden ja vanhuuden kohdatessa oi-         tenhoitoaikaa saa tällöin olla enintään yhdeksän
1902: keus tämän vuoden indeksitasossa vähintään           vuotta.
1903: 2 206 markan suuruiseen kansaneläkkeeseen               Myös yksityisten alojen eläkepalkan määräy-
1904: kuukaudessa. Jos tällainen henkilö on eronnut,       tymisessä on otettu huomioon Iapsenhoitoajan
1905: vastaava kansaneläkkeen vähimmäismäärä on            vaikutus.
1906: 2 513 markkaa. Lisäksi pienituloisilla eläkkeen-         Jos esimerkiksi niihin kalenterivuosiin, joilta
1907: saajilla on mahdollisuus saada asumismenoihin        saadut ansiot muuten otettaisiin eläkepalkkaan
1908: eläkkeensaajien asumistukea.                         mukaan, sisältyy työsopimuslaissa tarkoitettua
1909:    Niissä tapauksissa, joissa henkilön työeläke      palkatonta erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainlo-
1910: jostakin syystä, kuten esimerkiksi kotiäitinä ole-   maa tai hoitovapaata, eläkkeen perusteena oleva
1911: misen vuoksi, jää pieneksi, kansaneläke täyden-      palkka lasketaan siten, että kalenterivuosina ote-
1912: tää työeläkkeen puuttumista.                         taan huomioon vain sellaiset vuodet, joihin ei
1913:                                                      sisälly edellä mainittua palkatonta aikaa.
1914: 
1915: 
1916: 2
1917:                                                           KK 827/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk
1918: 
1919: 
1920:    Myös vuoden 1990 alusta voimaan tulleessa           Hallitusohjelmassa todetaan perhepolitiikan
1921: perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa       osalta yleisellä tasolla, että hallitus edistää sellai-
1922: kotiäitien asema otettiin keskeisesti huomioon.     sia olosuhteita ja eri toimijoiden välistä yhteis-
1923:    Eläketurvaan liittyviä kysymyksiä lasten koto-   työtä, jolla tuetaan vastuullista vanhemmuutta,
1924: na tapahtuvan hoidon ajalta on selvitetty useam-    turvallista kasvuympäristöä ja kasvua tasapuoli-
1925: massa työryhmässä viimeisten kymmenen vuo-          seen aikuisuuteen. Nimenomaisesti eläketurvan
1926: den aikana. Työryhmien ehdottamista toimenpi-       osalta hallitusohjelmassa luvataan muun muassa
1927: teistä on yleisesti pidetty kiireellisimpinä alle   selvittää vanhempain- ja hoitorahakauden laske-
1928: vuoden ikäisten lasten hoitoajalta karttuvan työ-   mista eläkekarttumaan. Asia on ensin selvitettä-
1929: eläketurvan järjestämistä. Osa näistä ehdotuksis-   vänä työmarkkinaosapuolten välillä. Selvityksen
1930: ta on toteutettu muun muassa siten, ettei lasten-   valmistuttua sosiaali- ja terveysministeriö päät-
1931: hoitoaika heikennä työsuhteen eläkepalkkaa ja       tää tarvittavista toimenpiteistä.
1932: että alle kolmivuotiaan hoitoaika pidentää tule-
1933: van ajan jälkikarenssia.
1934: 
1935: 
1936: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
1937: 
1938:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
1939: 
1940: 
1941: 
1942: 
1943:                                                                                                          3
1944: KK 827/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk                                                      Ministerns svar
1945: 
1946: 
1947: 
1948: 
1949: Till riksdagens talman
1950: 
1951: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       utan lön räcker över ett år eller arbetsförhållan-
1952: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        det upphör under en period utan lön anses då pen-
1953: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman            sionen bestäms att arbetsföhållandet har upphört
1954: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga          den sista dagen för viiken arbetstagaren betala-
1955: spörsmål SS 827/1999 rd:                               des lön. Genom periodisering av den tid som ar-
1956:                                                        betstagaren är hemma och i arbete kan den tid
1957:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           inom arbetsförhållandet under viiken pension in-
1958:       för att förbättra pensionsskyddet för för-       tjänas bli t.o.m. längre. Därför blir t.ex. barna-
1959:       äldrar som arbetar hemma?                        vårdsperioderna inte alltid utanför arbetspen-
1960:                                                        sionsskyddet. Inom den offentliga sektorn intjä-
1961: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nas pension under barnavårdsperioderna till ut-
1962: föra följande:                                         gången av föräldrapenningsperioden.
1963: 1 Finland består pensionsskyddet av två parallel-         Inom invalidpensionen kan tili tjänstgöringsti-
1964: la pensionssystem. Genom folkpensionssystemet          den räknas även återstående tid, dvs. tiden från
1965: tryggas minimiutkomstskyddet för pensionera-           det att invaliditeten inträdde tili pensionen. Åter-
1966: de. Syftet med arbetspensionssystemet igen är att      stående tid räknas in i pensionen om invalidite-
1967: trygga den försäkrades konsumtionsnivå då han          ten börjar medan arbetsförhållandet varar eller
1968: går i pension och under pensionstiden. Arbets-         ett år efter att arbetsförhållandet har upphört. Vid
1969: pensionens storlek bestäms enligt den lön och ar-      beräknandet av denna efterkarenstid på 360 da-
1970: betstid som utgör grund för pensionen.                 gar beaktas inte sådana dagar då en förälder till
1971:    Gifta hemmamammor och även andra gifta              ett barn som är under tre år på har varit borta från
1972: personer som har stått helt utanför arbetslivet har    förvärvsarbetet grund av bamavård. Bamavårds-
1973:                                                        tid~? får härvid uppgå tili högst nio år.
1974: vid bestående eller långvarig arbetsoförmåga och
1975: ålderdom rätt till en folkpension som är minst            Aven vid bestämmandet av pensionen inom
1976: 2 206 mk i månaden enligt årets indexnivå. Om          den privata sektom har verkan av den tid då pen-
1977: en sådan person är frånskild är folkpensionens         sionstagaren skött bam beaktats. Om det t.ex. i de
1978: minimibelopp 2 513 mk. Dessutom kan pen-               kalenderår under vilka erhållna inkomster annars
1979: sionstagare med små inkomster få bostadsbidrag         skulle beaktas i pensionen, ingår sådan moder-
1980: för pensionstagare för boendekostnaderna.              skaps-, särskild moderskaps-, föräldra- eller
1981:    1 de fall då en persons arbetspension av någon      vårdledighet utan lön som avses i lagen om ar-
1982: orsak, t.ex. på grund av att hon är hemmamam-          betsavtal räknas den lön som utgör grund för pen-
1983: ma, blir liten, kompletterar folkpensionen det         sionen så att som kalenderår beaktas endast såda-
1984: som fattas av arbetspensionen.                         na år i vilka inte ingår ovan nämnda tid utan lön.
1985:    Inom arbetspensionssystemet är i regel den tid         Även i den reform av familjepensionssyste-
1986: under viiken arbetsförhållandet varar den tjänst-      met som trädde i kraft vid ingången av 1990 be-
1987: göringstid som berättigar tili arbetspension.          aktades hemmamammomas ställning på ett avgö-
1988: lnom den privata sektorn räknas en tid utan lön        rande sätt.
1989: för t.ex. barnavård eller annan tid utan lön på           Under de senaste tio åren har frågan om pen-
1990: högst ett år som ingår i arbetsförhållandet tili den   sionsskyddet för den tid under vilken man vårdar
1991: tid under viiken pension intjänas. Om perioden         barn i hemmet utretts i många arbetsgrupper. Av
1992: 
1993: 4
1994: Ministerns svar                                             KK 827/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk
1995: 
1996: 
1997: de åtgärder som arbetsgrupperna föreslagit har         främjar sådana förhållanden och sådant samarbe-
1998: det ansetts vara mest brådskande att organisera        te mellan olika aktörer som stöder ansvarsfullt
1999: det arbetspensionsskydd som intjänas under den         föräldraskap, en trygg uppväxtmiljö och fostran
2000: tid då man vårdar barn som inte har fyllt ett år. En   tili harmoniska vuxna. 1 regeringsprogrammet lo-
2001: del av dessa förslag har genomförts bl.a. så att       vas uttryckligen i fråga om pensionsskyddet bl.a.
2002: barnavårdstiden inte minskar den pensionsgrun-         att inräknandet av föräldra- och vårdpenningspe-
2003: dande lönen och så att vården av barn som inte         rioder i pensionstillväxten utreds. Frågan utreds
2004: fyllt tre år förlänger efterkarensen för återståen-    först mellan arbetsmarknadsorganisationerna.
2005: de tid.                                                När utredningen blivit klar kommer social- och
2006:    1 regeringsprogrammet konstateras beträffan-        hälsovårdsministeriet att besluta om behövliga
2007: de familjepolitiken på allmän nivå att regeringen      åtgärder.
2008: 
2009: 
2010: Helsingfors den 17 december 1999
2011: 
2012:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2013: 
2014: 
2015: 
2016: 
2017:                                                                                                       5
2018:                                                            KK 828/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
2019: 
2020: 
2021: 
2022: 
2023:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 828/1999 vp
2024: 
2025:                                            N s. kakkosasunnon kustannusten vähentämi-
2026:                                            nen verotuksessa
2027: 
2028: 
2029: 
2030: 
2031: Eduskunnan puhemiehelle
2032: 
2033: Kansanedustajalle korvataan kulukorvauksena           Säännökset eivät ole oikeudenmukaisia.
2034: ns. kakkosasunnon kustannukset Helsingissä.
2035: Moni kansalainen on joutunut viime vuosina kul-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2036: kemaan työn perässä vieraalle paikkakunnalle.       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2037: Tällöin perhe asuu entisessä paikassa, mutta puo-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2038: liso, yleensä aviomies, on työssä siellä, missä     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2039: työtä on saatavissa, esimerkiksi pääkaupunkiseu-
2040: dulla. Jos hän kulkisi työmatkan esimerkiksi              Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
2041: omalla autolla, hän olosuhteiden niin suodessa            sellaisten verotussäännösten luomisek-
2042: saisi matkakustannukset vähennyksenä verotuk-             si, että toisella paikkakunnalla työn
2043: sessa, mutta ei kustannuksia toisen asunnon pi-           vuoksi ns. kakkosasuntoa pitävä vero-
2044: dosta työskentelypaikkakunnalla.                          velvollinen saa asunnon aiheuttamat
2045:                                                           kustannukset verovähennyksiin?
2046: 
2047: 
2048: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
2049: 
2050:     Sulo Aittoniemi /alk
2051: 
2052: 
2053: 
2054: 
2055:                                                                                              Versio 2.0
2056: KK 828/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                              Ministerin vastaus
2057: 
2058: 
2059: 
2060: 
2061: Eduskunnan puhemiehelle
2062: 
2063: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     sellisin keinoin kannustettu ihmisiä kulkemaan
2064: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      kauempaakin töihin. Lisäksi matkakustannusten
2065: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    omavastuuosuutta on kuluvasta vuodesta alkaen
2066: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-   muutettu siten, että se on pienempi sellaisella
2067: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     henkilöllä, joka verovuoden aikana on saanut
2068: sen KK 828/l999 vp:                                laissa lueteltua työttömyysetuutta vähintään 21,5
2069:                                                    päivältä. Myös tällä tavalla on verotuksessa tuet-
2070:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      tu työhön hakeutumista.
2071:       sellaisten verotussäännösten luomisek-           Oikeuskäytännössä on eräissä tilanteissa kat-
2072:       si, että toisella paikkakunnalla työn        sottu, että vieraalla paikkakunnalla olevasta
2073:       vuoksi ns. kakkosasuntoa pitävä vero-        asunnosta aiheutuneet menot ovat tulonhankki-
2074:       velvollinen saa asunnon aiheuttamat          misesta aiheutuneita menoja. Näin on katsottu
2075:       kustannukset verovähennyksiin?               KHO:n päätöksessä 1982 T 5531. Tapauksessa
2076:                                                    verovelvollisella oli vakituinen työpaikka toisel-
2077: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      la paikkakunnalla, jossa oli myös hänen perheen-
2078: ti seuraavaa:                                      sä vakituinen koti. Hänet oli määrätty toiselle
2079: Verotuksessa tulon hankkimisesta ja säilyttämi-    paikkakunnalle hoitamaan viransijaisuutta mää-
2080: sestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia.    räajaksi. Näissä oloissa verovelvollinen sai vä-
2081: Sitä vastoin elantomenot ovat vähennyskelvotto-    hentää viransijaisuuspaikkakunnalla sijaitsevas-
2082: mia. Tyypillisiä elantomenoja ovat verovelvolli-   ta asunnosta aiheutuneet vuokramenot Muutoin
2083: sen asumisesta johtuvat menot, kuten asunnon       oikeuskäytännössäkin on katsottu, että toisella
2084: vuokra. Siten yleensä toisella paikkakunnalla      paikkakunnalla olevasta asunnosta aiheutuneet
2085: olevasta asunnosta aiheutuvia menoja ei ole saa-   menot ovat vähennyskelvottomia elantomenoja.
2086: nut vähentää verotuksessa. Sitä vastoin asunnon       On tärkeää säilyttää periaate, että elantomeno-
2087: ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat vä-    ja ei vähennetä verotuksessa. Nykytilaa voidaan
2088: hennettävissä verotuksessa tietyin rajoituksin.    pitää kohtuullisen tyydyttävänä: asumismenojen
2089: Asunnon ja työpaikan välisten matkojen ylärajaa    laaja verovähennysoikeus saattaisi johtaa myös
2090: on viime vuosina useaan kertaan korotettu. Ny-     huomattaviin verotulojen menetyksiin, sillä yk-
2091: kyisin verotuksessa voi vähentää jopa 26 000       sittäinen vähennys voisi olla varsin merkittävä.
2092: markan matkakustannukset lukuunottamatta           Hallitus katsoo, että elantomenojen ja tulonhank-
2093: omavastuuosuutta. Tällä tavoin on myös verotuk-    kimismenojen välistä rajaa ei ole syytä muuttaa.
2094: 
2095: 
2096: 
2097: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
2098: 
2099:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
2100: 
2101: 
2102: 
2103: 2
2104: Ministems svar                                              KK 828/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
2105: 
2106: 
2107: 
2108: 
2109: Tili riksdagens talman
2110: 
2111: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     na blir långa. Därtill har självriskandelen i fråga
2112: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      om resekostnadema från ingången av detta år
2113: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     ändrats så att den är mindre för personer som un-
2114: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      der skatteåret har fått i lagen angiven arbetslös-
2115: mål SS 828/1999 rd:                                  hetsförmån under minst 21,5 dagar. Även på det-
2116:                                                      ta sätt har man med hjälp av beskattningen gjort
2117:       Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att       det lättare för människor att söka sig tili ett arbe-
2118:       skapa sådana beskattningsföreskrifter          te.              ·
2119:       att en skattskyldig som på grund av sitt           1 rättspraxis har det i vissa fall ansetts att utgif-
2120:       arbete har en s.k. andra bostad på an-         tema för en bostad på annan ort är utgifter som
2121:       nan ort får dra av kostnaderna för bo-         förorsakas av inkomstens förvärvande. Så är fal-
2122:       staden vid beskattningen?                      let t.ex. i HFD:s beslut 1982 T 5531. I fallet hade
2123:                                                      den skattskyldige en stadigvarande arbetsplats på
2124: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      en annan ort, där hans familj även hade sitt sta-
2125: föra följande:                                       digvarande hem. Han hade förordnats tili en an-
2126: Utgiftema för inkomstens förvärvande och bibe-       nan ort för att sköta ett tidsbundet vikariat. Un-
2127: hållande är avdragbara. Däremot är inte levnads-     der dessa omständigheter fick den skattskyldige
2128: kostnadema avdragbara. Typiska levnadskostna-        dra av hyresutgiftema för en bostad på den ort
2129: der är de utgifter som den skattskyldige har på      där han skötte vikariatet. Annars har det även i
2130: grund av boende, t.ex. hyra för bostaden. Således    rättspraxis ansetts att hyresutgiftema för en bo-
2131: har utgifter som förorsakas av en bostad på an-      stad på annan ort inte är avdragbara levnadskost-
2132: nan ort i allmänhet inte kunnat dras av i beskatt-   nader.
2133: ningen. Däremot kan resekostnadema för resor-            Det är viktigt att bevara principen om att lev-
2134: na mellan bostaden och arbetsplatsen dras av i       nadskostnader inte dras av i beskattningen. Nulä-
2135: beskattningen, dock med vissa begränsningar.         get kan anses vara relativt tillfredsställande: en
2136: Den övre gränsen för avdragbara resor mellan         omfattande rätt att dra av boendeutgifter kunde
2137: bostaden och arbetsplatsen har under de senaste      även leda tili stora förluster i skatteinkomstema
2138: åren höjts flera gånger. Numera kan man i be-        eftersom ett enskilt avdrag kunde vara ansenligt:
2139: skattningen dra av resekostnader för upp till        Regeringen anser att det inte finns anledning att
2140: 26 000 mk, med undantag av självriskandelen. På      ändra gränsen mellan levnadskostnader och kost-
2141: detta sätt har människor med hjälp av beskatt-       nader för inkomstens förvärvande.
2142: ningen sporrats att ta emot arbete även om resor-
2143: 
2144: 
2145: 
2146: Helsingfors den 17 december 1999
2147: 
2148:     Minister Suvi-Anne Siimes
2149: 
2150: 
2151:                                                                                                             3
2152:                                                               KK 829/1999 vp - Timo Ihamäki /kok
2153: 
2154: 
2155: 
2156: 
2157:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 829/1999 vp
2158: 
2159:                                              Opetusalan koulutuskeskuksen kohtelu
2160: 
2161: 
2162: 
2163: 
2164: Eduskunnan puhemiehelle
2165: 
2166: Opetushallituksen alainen Opeko perustettiin yh-      yhteensä 8,8 miljoonaa markkaa, oli vastaava
2167: distämällä Heinolan kurssikeskus, joka ehti työs-     summa vuonna 1999 yhteensä vain 2 miljoonaa
2168: kennellä yli 25 vuotta pääasiassa yleissivistävän     markkaa. Budjettirahoituksen turvin Opeko on
2169: koulutuksen alueella, sekä Tampereella toiminut       pystynyt tähän asti toimimaan entisen Heinolan
2170: Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus, joka         seminaarin ja Heinolan kurssikeskuksen tiloissa,
2171: toimi yli kymmenen vuotta ammatillisen koulu-         jotka ovat kaiken lisäksi kulttuurihistoriallisesti
2172: tuksen kentällä. Yhdistämisen tavoitteena oli         arvokkaita.
2173: keskittää ja suunnata resurssit entistä paremmin          Toiminnan tulot ovat vuonna 1999 n. 23 mil-
2174: palvelemaan koko opetusalaa. Opekossa yhdis-          joonaa markkaa ja valtion budjettiosuus 2 mil-
2175: tyy organisaatioiden paras osaaminen niin yleis-      joonaa markkaa eli yhteensä 25 miljoonaa mark-
2176: sivistävän, ammatillisen kuin aikuiskoulutuksen-      kaa. Talousarvio vuodelle 2000 noudattelee tulo-
2177: kin alueella.                                         jen osalta samoja lukuja, mutta menot kasvavat
2178:     Opeko järjestää täydennyskoulutusta sekä tar-     Opekosta johtumattomista syistä. Menojen kas-
2179: joaa konsultointi- ja kehittämispalveluja ensisi-     vu lähinnä vuokran korotuksina on saattanut
2180: jaisesti opetusalalla toimiville. Asiakasryhmiä       Opekon vaikeuksiin.
2181: ovat esi- ja perusopetuksen, toisen asteen yleissi-      Hyväksyessään lain Valtion kiinteistölaitok-
2182: vistävän ja ammatillisen koulutuksen, ammatti-        sen muuttamisesta liikelaitokseksi eduskunta
2183: korkeakoulujen sekä aikuiskoulutuksen henki-          päätti myös, että henkilöstö- ja opiskelijaravinto-
2184: löstö.                                                loista ryhdytään perimään vuokraa ja käyttökor-
2185:     Opeko järjestää vuosittain noin 500 koulutus-     vauksia 1.1.2000 lukien. Valtion kiinteistölaitok-
2186: tilaisuutta noin 13 000 asiakkaalle. Opiskelija-      sen Kaakkois-Suomen kiinteistöalue lähetti Ope-
2187: päiviä (lähiopetus) kertyy vuonna 1999 yli            kolle keväällä 1999 kirjeen, jonka mukaan Hei-
2188: 40 000. Keskimäärin tapahtumia toteutuu 10 vii-       nolassa henkilöstö- ja opiskelijaravintolana toi-
2189: kossa. Toimintoja toteutetaan paitsi Heinolassa,      mineen kiinteistön vuokra ja käyttökorvaukset
2190: myös Tampereella ja hajautetusti eri puolilla         laitteista olisivat 1.1.2000 lähtien 4 77 600 mark-
2191: maata asiakkaiden tarpeiden mukaan.                   kaa vuodessa. Opekon kokonaisvuokramenot
2192:     Opekon perustamisen yhteydessä sovittiin,         Valtion kiinteistölaitokselle ovat vuonna 2000
2193:  että se hankkii toimintansa toteuttamiseen tarvit-   3,4 miljoonaa markkaa. Rahat menevät siis toi-
2194:  tavat tulot harjoittamalla maksullista palvelutoi-   selta valtion laitokselta toiselle eli taskusta toi-
2195: mintaa. Valtion budjettirahoja leikattiin tällöin     seen.
2196: huomattavasti. Kun esimerkiksi vuonna 1995               Opetushallituksen ja Opekon edustajat ovat
2197: valtionosuus Heinolan kurssikeskukselle oli 6,3       neuvotelleet asiasta Kaakkois-Suomen kiinteis-
2198:  miljoonaa markkaa ja Ammattikasvatushallin-          töalueen edustajien kanssa, mutta Valtion kiin-
2199:  non koulukeskukselle 2,5 miljoonaa markkaa eli       teistölaitos ei ole myöntänyt minkäänlaista vuok-
2200: 
2201:                                                                                                  Versio 2.0
2202: KK 829/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2203: 
2204: 
2205: ran tai käyttökorvausten alennusta eikä lykkäys-       vaikea saada vuokratuksi kenellekään ulkopuoli-
2206: tä ravintolatoiminnan vuokrakauden alkamiselle.        selle, ja sille on vaikea löytää muutakaan käyt-
2207:    Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toi-           töä. Kiinteistölaitos onkin keskusteluissa ilmoit-
2208: minta joutuu vaikeuksiin, paitsi alennetun val-        tanut siirtävänsä ruokalarakennuksen Kapiteeli
2209: tionosuuden takia, myös siksi, että Valtion kiin-      Oy:lle pois silmistään. Tarvetta rakennuksen
2210: teistölaitos on määrännyt rakennuksille niin kor-      käyttöön olisi, mutta se jätetään tyhjilleen.
2211: kean vuokran, ettei Opeko selviydy tilanteesta            Valtion toimintojen kokonaisuus ei tunnu
2212: kuin henkilökuntaa ja rakennuksia irtisanomalla,       merkitsevän mitään. Rakennuksia jää tyhjilleen
2213: jolloin tilat jäävät tyhjilleen. Irtisanomisaika on    ja henkilökuntaa siirtyy työttömyyskortistoon.
2214: kuitenkin pitkä, eikä toimenpide akuutisti auta
2215: Opekon taloudellista selviytymistä. Sitä ennen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2216: Opeko joutuu vähentämään henkilöstöä etenkin           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2217: ruokahuollosta.                                        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2218:    Ravintolayrityksiä pidetään kannattavina, mi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2219: käli tilojen ja laitteiden osuus on noin 10 % liike-
2220: vaihdosta. Opekon Heinolan toimipisteen ravin-               Onko edellä mainittu Opetusalan koulu-
2221: tolatoimen liikevaihto on tällä hetkellä 1 800 000           tuskeskusta koskeva menettely valtion
2222: markkaa vuodessa, ja ravintola työllistää yhdek-             kokonaisedun mukaista,
2223: sän henkilöä. Vuonna 2000 tuloja pitäisi olla
2224: 477 600 markkaa enemmän, ja liikevaihdon pi-                 kuka yleensä koordinoi vastaavissa ta-
2225: täisi nousta siis noin 2,3 miljoonaan markkaan.              pauksissa valtion kokonaisetua ja
2226: Vuokran osuus tästä olisi yli 20 %. Ruokatilojen             mitä Valtion kiinteistölaitos aikoo tehdä
2227: vuokrat aiheuttavat yli 10 markan korotuksen jo-             Opetusalan koulutuskeskukselta Heino-
2228: kaiseen Opekossa myytävään ateriaan.                         lassa mahdollisesti vapautuvien tilojen
2229:    Esimerkiksi ruokalan rakennus liittyy kiin-               kanssa?
2230: teästi koulutuskeskuksen kompleksiin. Sitä on
2231: 
2232: 
2233: 
2234: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
2235: 
2236:     Timo Ihamäki /kok
2237: 
2238: 
2239: 
2240: 
2241: 2
2242: Ministerin vastaus                                             KK 829/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2243: 
2244: 
2245: 
2246: 
2247: Eduskunnan puhemiehelle
2248: 
2249: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             luille ja sitä kautta palvelujen käyttäjille, mikä
2250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           erityisesti maksullista palvelutoimintaa harjoitta-
2251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vien yksiköiden osalta on kilpailuneutraliteetin
2252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          kannalta välttämätöntä.
2253: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Vuokrauksessa lähtökohtana ovat markkina-
2254: KK 82911999 vp:                                         lähtöiset vuokrat ja niitä määritettäessä otetaan
2255:                                                         huomioon kyseisen ravintolarakennuksen mui-
2256:        Onko edellä mainittu Opetusalan koulu-           den tilojen vuokrataso sekä keittiölaitteistojen
2257:        tuskeskusta koskeva menettely valtion            kustannukset. Valtion kiinteistölaitos on viime
2258:        kokonaisedun mukaista,                           keväänä ilmoittanut kaikille virastoille ja laitok-
2259:                                                         sille ravintolatilojen vuokrat ja tehnyt niiden
2260:       kuka yleensä koordinoi vastaavissa ta-            vuokraamisesta esisopimukset. Tarkcituksena on
2261:       pauksissa valtion kokonaisetua ja                 ollut, että virastot ja laitokset budjetoivat henki-
2262:        mitä Valtion kiinteistölaitos aikoo tehdä        löstöruokaJoiden vuokraukseen tarvittavat mää-
2263:        Opetusalan koulutuskeskukselta Heino-            rärahat tehdessään ehdotuksia vuoden 2000 ta-
2264:        lassa mahdollisesti vapautuvien tilojen          lousarvioesitykseen. Talousarvioesityksen val-
2265:                                                         mistelun lähtökohtana on ollut sisällyttää kaikki
2266:        kanssa?
2267:                                                         tällä perusteella tehdyt ehdotukset lisäyksinä ta-
2268: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           lousarvioesitykseen.
2269: ti seuraavaa:                                              Vuoden 2000 talousarvioesityksessä on budje-
2270:                                                         toitu virastojen ja laitosten toimintamenoihin
2271: Hyväksyessään lain Valtion kiinteistölaitoksen          noin 60 milj. mk lisämäärärahoja työpaikka-
2272: muuttamisesta liikelaitokseksi eduskunta päätti         ruokailusta aiheutuvia menoja varten. Toisaalta
2273: myös, että henkilöstö- ja opiskelijaravintoloista       luvun 28.60 selvitysosassa todetaan, että tehty-
2274: ryhdytään perimään vuokraa ja käyttökorvauksia          jen selvitysten perusteella vuokratulojen nettoli-
2275: vuoden 2000 alusta lukien. Tämän mukaisesti             säyksiksi on arvioitu noin 60 milj. mk, joka kas-
2276: valtion vuoden 2000 talousarvioesityksessä esi-         vattaa talousarvion menojen määrää. Koska tällä
2277: tetään, että Valtion kiinteistölaitos alkaa periä       vuokrajärjestelyllä ei ole tarkoitus heikentää
2278: vuoden 2000 alusta lukien vuokraa ja käyttökor-         budjettitalouden tasapainoa, vastaava summa on
2279: vauksia hallitsemissaan tiloissa sijaitsevista hen-     otettu huomioon tuloutuksena momentilla
2280: kilöstö- ja opiskelijaravintoloista. Ravintolat py-     13.05.01.
2281: ritään vuokraamaan ensisijaisesti päävuokralai-            Henkilöstö- ja opiskelijaruokailun järjestä-
2282: sena toimivalle virastolle tai laitokselle ja toissi-   ruis- ja kehittämisvastuu on ensisijaisesti työnan-
2283: jaisesti ravintolanpitäjälle. Uudistuksen tavoit-       tajan ja oppilaitoksen asia. Ne myös vastaavat
2284: teena on, että vuokrat kohdistetaan käyttäjille ja      tarvittavien resurssien budjetoinnista. Opetusmi-
2285: näin saadaan aikaan tehostettua tilankäyttöä ja         nisteriön ja hallituksen vastuulla on vastata val-
2286: alennettua toimitilakustannuksia. Myös käyttäjä-        tion kokonaisedusta oppilaitosten kohdalla. Val-
2287: virastot voivat kohdistaa tilakustannukset palve-       tioneuvoston ohjesäännön (856/1999) 19 §:n mu-
2288: 
2289: 
2290:                                                                                                           3
2291: KK 829/1999 vp- Timo Ihamäki lkok                                                    Ministerin vastaus
2292: 
2293: 
2294: kaan valtion kiinteistöasiat kuuluvat valtiova-       rätyn tehtävän suorittamiseksi. Vuoden 2000 ta-
2295: rainministeriön tehtäviin. Vuokrajärjestelyn          lousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly määrä-
2296: käyttöönoton yhteydessä kokonaisetu pyrittiin         rahaa tällaisen korvauksen suorittamiseen.
2297: turvaamaan sillä, että virastoille ja laitoksille        Mikäli Opetusalan koulutuskeskus ei vuokraa
2298: osoitettiin lisämäärärahat, mitkä vastaavasti otet-   ravintolatiloja, kiinteistölaitos joutuu luonnolli-
2299: tiin kiinteistölaitoksen tuloutuksessa huomioon       sesti harkitsemaan ja läpikäymään kaikki mah-
2300: eli järjestely oli budjettineutraali.                 dolliset vaihtoehdot tilojen vuokraamiseksi tai
2301:    Liikelaitoksena kiinteistölaitos toimii liiketa-   viime kädessäjopa niiden myymiseksi. Luonnol-
2302: loudellisin perustein samoilla vuokramarkkinoil-      lista on, että ensisijaisena ratkaisuna on löytää
2303: la kuin muutkin kiinteistönomistajat. Näin ollen      yhteiset sopimusedellytykset nykyisen vuokra-
2304: se ei voi ravintolatilojenkaan osalta toimia il-      laisen kanssa, mitä koskevat neuvottelut jatkuvat
2305: maistaloudessa. Valtion liikelaitoksista annetun      Opetusalan koulutuskeskuksen kanssa. Kaikissa
2306: lain (627/1987) 9 §:n mukaan liikelaitokselle         tilanteissa tilojen tyhjiksi jääminen on luonnolli-
2307: voidaan suorittaa korvausta liikelaitokselle mää-     sesti huonoin vaihtoehto.
2308: 
2309: 
2310: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
2311: 
2312:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2313: 
2314: 
2315: 
2316: 
2317: 4
2318: Ministems svar                                                 KK 829/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2319: 
2320: 
2321: 
2322: 
2323: Tili riksdagens talman
2324: 
2325: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         kalema på servicen och därigenom vidare på dem
2326: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         som an1itar servicen. Detta är nödvändigt med
2327: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman             tanke på konkurrensneutraliteten i fråga om en-
2328: Timo Ihamäki /sam1 undertecknade skriftliga             heter som tillhandahåller avgiftsbe1agd service.
2329: spörsmål SS 82911999 rd:                                    Beträffande uthymingen utgår man från hyror
2330:                                                         som baserar sig på marknadssituationen och när
2331:       Ar ovan nämnda förfarande i fråga om              hyroma fastställs beaktas hyresnivån för de övri-
2332:        Utbildningscentret för undervisnings-            ga loka1ema i restaurangbyggnaden samt kostna-
2333:        sektorn förenligt med tanke på statens           dema för köksutrustningen. Statens fastighets-
2334:        bästa,                                           verk har på våren underrättat samtliga ämbets-
2335:                                                         verk och inrättningar om hyroma för restaurang-
2336:        vem är det över huvud taget som koordi-          lokalema och ingått preliminära hyresavtal om
2337:        nerar statens intressen i dylikafall, och        loka1ema. A vsikten har varit att ämbetsverken
2338:        vad ämnar Statens fastighetsverk göra            och inrättningama budgeterar de anslag som be-
2339:        med de lokaler som eventuellt blir ledi-         hövs för uthymingen av persona1restaurangema i
2340:        ga efter Utbildningscentret för under-           budgetpropositionen för 2000. Utgångspunkten
2341:        visningssektorn i Heinola?                       för beredningen av budgetpropositionen har va-
2342:                                                         rit att alla förs1ag som gjorts på basis av detta tas
2343: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         in i budgetpropositionen såsom tillägg.
2344: föra följande:                                              1 budgetpropositionen för 2000 har under äm-
2345:                                                         betsverkens och inrättningamas omkostnader
2346: 1 samband med att riksdagen antog den lag ge-           budgeterats ca 60 milj. mk i tilläggsanslag på
2347: nom viiken Statens fastighetsverk ombildades till       grund av utgifter för personalbespisningen. Å an-
2348: affårsverk beslutade den också att hyra och             dra sidan konstateras i förklaringen till kapitel
2349: bruksavgifter skall uppbäras för personal- och          28.60 att nettoökningen av hyresinkomstema ut-
2350: studentrestauranger från ingången av 2000. 1 en-        gående från gjorda utredningar uppskattats till ca
2351: lighet med detta föreslås i budgetpropositionen         60 milj. mk, vilket ökar utgiftsbeloppet i budge-
2352: för 2000 att Statens fastighetsverk från och med        ten. Eftersom syftet med detta hyresarrange-
2353: ingången av 2000 börjar bära upp hyra och bruks-        mang inte är att sätta budgetekonomin i oba1ans,
2354: avgifter för personal- och studentmatsalar i loka-      har motsvarande summa beaktats som intäkter
2355: ler som verket har i sin besittning. A vsikten är att   under moment 13.05.01.
2356: restaurangema i första hand skall hyras ut till det         Ansvaret för att ordna och utveckla persona1-
2357: ämbetsverk eller den inrättning som är huvudhy-         och studentbespisningen är i första hand arbetsgi-
2358: resgäst i byggnaden och i andra hand till restau-       varens och 1äroanstaltens sak. Dessa ansvarar
2359: ranginnehavaren. Syftet med reformen är att hy-         också för budgeteringen av behövliga medel. An-
2360: roma sköts av användama och att detta medför            svaret beträffande statens bästa i fråga om läro-
2361: ett effektiverat bruk av lokalema och sänkta lo-        anstaltema ankommer på undervisningsministe-
2362: kalkostnader. Även de ämbetsverk som anlitar            riet och regeringen. Enligt 19 § reg1ementet för
2363: restaurangema kan överföra kostnadema för lo-
2364: 
2365: 3 200696                                                                                                   5
2366: KK 829/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                      Ministerns svar
2367: 
2368: 
2369: 
2370: statsrådet (856/1999) hör statens fastighetsären-    budgetpropositionen för 2000 upptas dock inte
2371: den till finansministeriets verksamhetsområde. 1     anslag för sådana ersättningar.
2372: samband med att hyresarrangemanget togs i bruk          Om Utbildningscentret för undervisningssek-
2373: gick man in för att trygga helhetsintresset genom    torn inte hyr restauranglokalerna måste fastig-
2374: att anvisa ämbetsverken och inrättningarna till-     hetsverket givetvis överväga och beakta alla möj-
2375: läggsanslag, vilka på motsvarande sätt beaktades     liga alternativ för uthyrning av 1okalerna eller i
2376: i fastighetsverkets intäktsföring. Arrangemanget     sista hand t.o.m. sälja dem. Den naturliga lös-
2377: var således budgetneutralt.                          ningen vore förstås att komma överens om förut-
2378:    1 egenskap av ett affårsverk verkar fastighets-   sättningarna för ett avtal med den nuvarande hy-
2379: verket enligt företagsekonomiska grunder på          resgästen. Med beaktande av detta fortsätter för-
2380: samma hyresmarknad som andra fastighetsäga-          handlingarna med Utbildningscentret för under-
2381: re. Så1unda kan verket inte heller för restaurang-   visningssektorn. 1 vilket fall som helst är det
2382: lokalernas del bedriva gratis verksamhet. Enligt     sämsta alternativet naturligtvis att lokalerna står
2383: 9 § lagen om statens affårsverk (627/1987) kan       tomma.
2384: affårsverk beviljas ersättning för viss uppgift. 1
2385: 
2386: 
2387: 
2388: Helsingfors den 17 december 1999
2389: 
2390:     Finansminister Sauli Niinistö
2391: 
2392: 
2393: 
2394: 
2395: 6
2396:                                                             KK 830/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2397: 
2398: 
2399: 
2400: 
2401:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 830/1999 vp
2402: 
2403:                                             Koulujen välituntivalvonta
2404: 
2405: 
2406: 
2407: 
2408: Eduskunnan puhemiehelle
2409: 
2410: Tällä viikolla olemme lehdestä saaneet lukea Ko-     tää huolta. Vielä 1990-luvun alussa oli ns. väli-
2411: kemäen käräjäoikeuden tuomiosta, jossa Huittis-      tuntivalvojia. Nykyään he näyttävät kadonneen
2412: ten kunta tuomittiin maksamaan koulukiusauk-         koulun piha-alueelta. Kyseinen välituntivalvo-
2413: sen uhrille 72 500 markkaa. Kyseinen tapaus oli      jan työ on ollut opettajien vastuulla. Liekö sää-
2414: maassamme ensimmäinen ja saattaa johtaa              sade, loska ja pakkaset- ajaneet opettajat opet-
2415: oikeuskäyntiaaltoon.                                 taj ainhuoneeseen.
2416:    Kiusaaminen on vakava asia. Kyseiseen on-
2417: gelmaan tulisi paneutua jo ennalta ehkäisevässä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2418: vaiheessa, jottei näin pitkälle- siis tuomioistui-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2419: meen asti- tarvitsisi mennä. Koulukiusaamisen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2420: uhri ja kiusaaja tarvitsevat molemmat ammatti-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2421: taitoista apua.
2422:    Mutta kaikkein tärkeintä on taas ennaltaehkäi-          Aikooko opetusministeriö puuttua kou-
2423: sy - preventio. Sekään ei yksin saisi olla ainut           lujen välituntivalvontamenetelmään ja
2424: keino ehkäistä koulukiusaamista. Valistustyön li-          mahdollisesti palauttaa hyväksi ja toi-
2425: säksi tulisi myös oppilaiden turvallisuudesta pi-          mivaksi koetun välituntivalvojajärjestel-
2426:                                                            män?
2427: 
2428: 
2429: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
2430: 
2431:     Timo Ihamäki /kok
2432: 
2433: 
2434: 
2435: 
2436:                                                                                               Versio 2.0
2437: KK 830/1999 vp -Timo Ihamäki /kok                                                      Ministerin vastaus
2438: 
2439: 
2440: 
2441: 
2442: Eduskunnan puhemiehelle
2443: 
2444: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             nöksiä välitunneista. Perusopetuslain 29 §:n no-
2445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          jalla opetukseen osallistuvana on oikeus turvalli-
2446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen opiskeluyrnpäristöön. Säännös edellyttää
2447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          esimerkiksi sitä, etteivät oppilaat saajoutua väki-
2448: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vallan tai kiusaamisen kohteiksi koulussa tai
2449: KK 830/1999 vp:                                         koulun muussa toiminnassa. Oppilaalla on oi-
2450:                                                         keus käydä koulua ilman, että muut kouluyhtei-
2451:        Aikooko opetusministeriö puuttua kou-            sön jäsenet tai ulkopuoliset kohdistaisivat hä-
2452:        lujen välituntivalvontamenetelmään ja            neen psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa tai väki-
2453:        mahdollisesti palauttaa hyväksi ja toi-          vallalla uhkaamista. Säännöksen perusteella kou-
2454:        mivaksi koetun välituntivalvontajärjes-          lutuksen järjestäjän tulee toimia aktiivisesti
2455:        telmän?                                          muun muassa koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.
2456:                                                         Säännös asettaa koulutuksen järjestäjälle yleisen
2457: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           velvoitteen huolehtia siitä, että oikeus turvalli-
2458: ti seuraavaa:                                           seen opiskeluympäristöön toteutuu.
2459: Uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö tuli voi-             Perusopetuslainsäädäntöön ja muuhun koulu-
2460: maan tämän vuoden alussa. Uuden koululainsää-           lainsäädäntöön ei sisälly nykyisin säännöksiä,
2461: dännön keskeisiä periaatteita on, ettei lainsää-       joissa nimenomaisesti säädettäisiin opettajien ja
2462: dännöllä säädellä yksityiskohtaisesti yksittäisten      muun henkilöstön velvollisuudesta valvoa oppi-
2463: koulujen toiminnasta, vaan lainsäädännössä mää-         laita. Kuten edellä todetaan, koulutuksen järjes-
2464: ritellään koulutuksen keskeiset tavoitteet ja sisäl-    täjällä on kuitenkin laaja kokonaisvastuu perus-
2465: löt sekä oppilaiden oikeudet ja velvollisuudet.        opetuksessa olevien oppilaiden kasvatuksesta ja
2466: Koulujen toiminnan organisoiminen on ensisijai-        opetuksesta. Tämä edellyttää, että koulujen toi-
2467: sesti koulutuksen järjestäjän eli kuntien sekä yk-     minta järjestetään siten, että oppilaat ovat kaikes-
2468: sityisten ja valtion koulujen vastuulla. Lainsää-       sa koulun toiminnassa riittävän valvonnan alaisi-
2469: däntö korostaa koulutuksen järjestäjän kokonais-       na. Valvontavastuu jää ensisijaisesti koulutuk-
2470: vastuuta toiminnasta, mutta jättää koulutuksen          sen jäljestäjän johto- ja järjestyssäännöillä tai
2471: järjestäjille mahdollisuuden itse päättää lainsää-     työnjohdollisilla määräyksillä määriteltäväksi.
2472: dännön asettamissa rajoissa koulutuksen toteut-            Lainsäädäntö asettaa velvoitteita myös oppi-
2473: tamistavasta.                                          laalle. Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan
2474:    Hallitusmuodon 13 §:ssä tarkoitetusta perus-        on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyt-
2475: opetuksesta       säädetään      perusopetuslaissa     täydyttävä asiallisesti. Oppilasta, joka rikkoo jär-
2476: (628/1998) ja -asetuksessa (852/1998). Perus-          jestystä tai käyttäytyy epäasiallisesti voidaan
2477: opetusasetuksen 3 §:n 4 momentin mukaan ope-           rangaista tai ojentaa peruskoululain 36 §:ssä
2478: tukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45        säädetyllä tavalla. Koulukiusaaminen saattaa yl-
2479: minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan          tää rikosoikeudelliselle tasolle. Oppilaiden vas-
2480: tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Uuteen         tuu perustuu tällöin samoihin yleisiin normijär-
2481: lainsäädäntöön sen sijaan ei sisälly erityisiä sään-   jestelmiin kuin muidenkin kouluyhteisön jäsen-
2482: 
2483: 
2484: 2
2485: Ministerin vastaus                                          KK 830/1999 vp- Timo Ihamäki !kok
2486: 
2487: 
2488: ten vastuu. Rikosoikeudellisen vastuun piirissä      vontaa. Kun koulut ovat oppilasmääriltään, tiloil-
2489: ovat viisitoista vuotta täyttäneet oppilaat. Op-     taan ja muilta olosuhteiltaan hyvin erilaisia, ei
2490: pilaat ovat iästä riippumatta vastuussa aiheut-      yhteisten välituntivalvontaa koskevien säännös-
2491: tamistaan vahingoista vahingonkorvauslain            ten antamista ole katsottu tarkoituksenmukaisek-
2492: (412/ 1974) mukaisesti.                              si. Valtion opetusviranomaiset pyrkivät koulu-
2493:    Yhteenvetona voidaan siis todeta, että koulu-     tuksen järjestäjille suunnatun koulutuksen ja
2494: tuksenjärjestäjän tehtävänä on huolehtia, että op-   muun ohjauksen avulla korostamaan lainsäädän-
2495: pilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäris-        nössä asetettua velvoitetta huolehtia oppilaiden
2496: töön toteutuu myös käytännössä. Tämä edellyt-        turvallisuudesta koulussa.
2497: tää kouluilta muun muassa riittävää välituntival-
2498: 
2499: 
2500: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
2501: 
2502:     Opetusministeri Maija Rask
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 
2507:                                                                                                      3
2508: KK 830/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                        Ministems svar
2509: 
2510: 
2511: 
2512: 
2513: Tili riksdagens talman
2514: 
2515: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       den nya 1agstiftningen ingår däremot inga sär-
2516: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       ski1da bestämme1ser om raster. Med stöd av 29 §
2517: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           1agen om grund1äggande utbi1dning har den som
2518: Timo Ihamäki /sam1 undertecknade skriftliga           deltar i utbildning rätt tili en trygg studiemiljö.
2519: spörsmå1 SS 830/1999 rd:                              Bestämme1sen förutsätter bl.a. att e1evema inte
2520:                                                       får b1i utsatta för vå1d eller mobbning i sko1arbe-
2521:        Å'mnar undervisningsministeriet ingri-         tet eller i annan verksamhet i sko1an. E1even har
2522:        pa i det sätt på vilket övervakningen un-      rätt att gå i sko1a utan att andra i sko1samfundet
2523:        der rasterna i skolorna sköts och eventu-      eller utomstående personer brukar psykiskt eller
2524:        ellt återinföra det system för övervak-        fysiskt vå1d mot eleven eller hotar e1even med
2525:        ning under rasterna som konstaterats           vå1d. På basis av bestämme1sen skall utbi1dnings-
2526:        vara bra och fungerande?                       anordnaren arbeta aktivt bl.a. för att förebygga
2527:                                                       mobbning. Bestämme1sen å1ägger utbildningsan-
2528: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       ordnaren ett allmänt ansvar att sörja för att rätten
2529: föra fö1jande:                                        tili en trygg studiemi1jö förverkligas.
2530: Den nya 1agstiftningen om utbi1dning trädde i             1 1agstiftningen om grund1äggande utbi1dning
2531: kraft vid ingången av detta år. De centra1a princi-   och annan 1agstiftning om utbi1dning ingår inte
2532: pema i den nya 1agstiftningen om utbi1dning är        som det nu är några bestämme1ser om 1ärares e1-
2533: att 1agstiftningen inte i deta1j bestämmer om sko-    1er annan persona1s sky1dighet att övervaka
2534: 1omas verksamhet, utan endast definierar utbi1d-      e1evema. Som det konstateras ovan har utbi1d-
2535: ningens viktigaste må1 och innehåll samt e1ever-      ningsanordnaren ändå ett omfattande he1hetsan-
2536: nas rättigheter och sky1digheter. Utbi1dningsan-      svar för e1evemas fostran och utbi1dning i den
2537: ordnama, dvs. de kommuna1a, privata och statli-       grund1äggande utbi1dningen. Detta ansvar förut-
2538: ga sko1oma, bör det primära ansvaret för organi-      sätter att sko1omas verksamhet ordnas så att
2539: seringen av sko1omas verksamhet. Lagstiftning-        e1evema övervakas tillräck1igt i sko1ans verk-
2540: en betonar att utbi1dningsanordnaren har ett he1-     samhet. Ansvaret för övervakningen definieras i
2541: hetsansvar för verksamheten, men ger utbi1d-          första hand i utbi1dningsanordnarens instruktio-
2542: ningsanordnaren möjlighet att sjä1v bestämma på       ner och ordningsreg1er eller i bestämme1ser om
2543: vilket sätt utbi1dningen förverk1igas inom den        arbets1edningen.
2544: ram som 1agstiftningen utgör.                             Lagstiftningen medför även sky1digheter för
2545:    Om den grund1äggande utbi1dning som avses i        e1evema. En1igt 35 § 1agen om grund1äggande
2546: 13 § regeringsformen bestäms i 1agen                  utbi1dning skall e1even utföra sina uppgifter sam-
2547: ( 628/ 1998) och förordningen om grund1äggande        vetsgrant och uppträda korrekt. En e1ev som bry-
2548: utbi1dning (852/1998). En1igt 3 § 4 mom. för-         ter mot ordningen eller uppför sig o1ämp1igt kan
2549: ordningen om grund1äggande utbi1dning skall           straffas eller tillrättavisas på det sätt som be-
2550: minst 45 minuter per timme användas för under-        stäms i 36 § 1agen om grund1äggande utbild-
2551: visning. Den tid som används för undervisning         ning. Mobbning kan nå en straffrätts1ig nivå.
2552: inde1as i ändamå1sen1iga undervisningsavsnitt. 1      E1evemas ansvar baserar sig i sådana fall på sam-
2553: 
2554: 
2555: 4
2556: Ministerns svar                                              KK 830/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2557: 
2558: 
2559: ma allmänna normsystem som skolsamfundets             loma. Eftersom skolorna är mycket olika med av-
2560: andra medlemmars ansvar. Elever som fyllt fem-        seende på antalet elever, lokaler och andra om-
2561: ton år omfattas av straffrättsligt ansvar. Oberoen-   ständigheter, har det inte ansetts ändamålsenligt
2562: de av ålder är eleveroa i enlighet med skade-         att utfårda gemensamma bestämmelser om över-
2563: ståndslagen (412/197 4) ansvariga för skador som      vakning under rasterna. Statens undervisnings-
2564: de orsakat.                                           myndigheter strävar efter att med hjälp av utbild-
2565:    Som sammanfattning kan det konstateras att         ning och annan handledning för utbildningsan-
2566: utbildningsanordnarens uppgift är att sörja för att   ordnama betona den skyldighet som de enligt
2567: elevernas rätt till en trygg studiemiljö förverkli-   lagstiftningen har att sörja för elevernas trygghet
2568: gas även i praktiken. Detta förutsätter bland an-     i skolan.
2569: nat tillräcklig övervakning under rasterna i sko-
2570: 
2571: 
2572: 
2573: Helsingfors den 21 december 1999
2574: 
2575:     Undervisningsminister Maija Rask
2576: 
2577: 
2578: 
2579: 
2580:                                                                                                        5
2581:                                                                KK 831/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2582: 
2583: 
2584: 
2585: 
2586:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 83111999 vp
2587: 
2588:                                               Lääkekorvausjärjestelmä
2589: 
2590: 
2591: 
2592: 
2593: Eduskunnan puhemiehelle
2594: 
2595: Lääkekorvausjärjestelmä on maassamme muut-              kökulmasta, kun lääkkeelle haetaan erityiskor-
2596: tunut niin monimutkaiseksi, ettei se ole enää ym-       vattavuutta. Lisäksi Kansaneläkelaitos tutkii
2597: märrettävä. Tästä tuntuvat kaikki toimijaosapuo-        lääkkeestä saatavaa hyötyä mm. arvioimalla sii-
2598: let olevan yhtä mieltä. Lisäksi järjestelmä on          tä tehtyjä terveystaloudellisia selvityksiä ja lää-
2599: monimutkaisuudessaan jo alkanut tuottaa poti-           ketieteellisiä tutkimuksia antaessaan lausunton-
2600: laan näkökulmasta kohtuuttomia ratkaisuja, joi-         sa hintalautakunnalle sekä selvittäessään minis-
2601: den määrä tuntuu olevan vain kasvussa. Järjes-          teriölle, onko lääkkeelle syytä myöntää erityis-
2602: telmä on jakanut potilaat eriarvoiseen asemaan         korvattavuutta.
2603: luokitellen heidät sairautensa perusteella ja puit-        Näiden kuvitteellisten standarditapausten va-
2604: teissa sikäli, että potilaalle parhaiten sopiva lää-   lossa suoritettavan arvioinnin lisäksi lääkäri ar-
2605: kehoito on sattumanvaraisesti erilaisissa kor-         vioi määrätessään potilaalle lääkettä sen todel-
2606: vausluokituksissa.                                      lisen käytön ja tehokkuuden ottaen huomioon
2607:    Lääkekorvausjärjestelmä on erityisen moni-          potilaan lääketieteellisen ja taloudellisen tilan.
2608: mutkainen ilmeisesti siksi, että se pyrkii ohjaa-          Tämä keskusjobtoinen järjestelmä ei luulta-
2609: maan lääkkeiden käyttöä standardiratkaisujen           vasti tuota hyvää lopputulosta potilaan eikä
2610: suuntaan. Parhaiten tämä näkyy niissä valtioneu-       myöskään yhteiskunnan terveydenhuoltoon
2611: voston päätöksissä, joissa luokitellaan erityis-       käyttämien varojen kannalta. Tällä hetkellä kes-
2612: korvauksiin oikeutetut lääkkeet sairauksien mu-        kusjobtoinen järjestelmä on ainakin saanut ai-
2613: kaan. Eriarvoistuminen näkyy eri sairauksille          kaan sen, että lääkärillä ei ole käytettävissään
2614: asetettujen korvattavuusperusteiden eroina ver-        kaikkia niitä hoitomuotoja, joista valiten hän
2615: rattuna lääkkeiden myyntilupien hyväksymisen           voisi tehdä korkeasti koulutettuna ammattilaise-
2616: yhteydessä vahvistettuihin käyttöalueisiin.            na potilaalleen parhaan ratkaisun.
2617:    Tällä hetkellä meillä on peräti neljä päällek-          Kasvavassa byrokratiassa tehdään paljon kal-
2618: käistä viranomaisjärjestelmää, jotka vaikuttavat       lista ja loppujen lopuksi perustelematoota työtä,
2619: lääkkeiden määräämisen ohjaamiseen. Lääkelai-          jota vielä korostaa yksittäisten, potilaskohtais-
2620: tos tutkii lääkkeen tehon, turvallisuuden, laadun      ten sairausvakuutuspäätösten teon monimutkai-
2621: sekä käyttökelpoisuuden niihin sairauksiin, joi-       suus ja monien arvioitavien seikkojen punninta ja
2622: hin lääkkeelle haetaan myyntilupaa. Lääkkeiden         arviointi, jonka potilas kokee usein kohdistuvan
2623: hintalautakunta puolestaan tutkii lääkkeen käy-        hänen arvoonsa ihmisenä.
2624: töstä aiheutuvat hoitokustannukset ja sillä saa-           Nykyisestä järjestelmästä on helppo löytää
2625: vutettavat hyödyt potilaan sekä sosiaali- ja ter-      ongelmia:
2626: veydenhuollon kokonaiskustannusten kannalta                Lääkkeiden tukkuhinnan määrittelee sosiaali-
2627: hyväksyessään lääkkeelle tukkuhintaa. Sosiaali-        ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääk-
2628: ja terveysministeriö tutkii lääkkeen samasta nä-       keiden hintalautakunta. Tämän lautakunnan jä-
2629: 
2630:                                                                                                   Versio 2.0
2631: KK 831/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2632: 
2633: 
2634:  seninä on pelkästään valtionhallinnossa tai Kan-       vuuden ryhmään kuuluvien lääkkeiden osalta.
2635:  saneläkelaitoksessa työskenteleviä henkilöitä.         Kansaneläkelaitos käyttikin valtaansa mm. si-
2636:  Asiallisesti ottaen lääkkeiden hintalautakunnas-       ten, että se määräsi Alzheimerin taudin hoidossa
2637:  sa päätetään paitsi sinänsä tärkeästä lääkkeen         käytettävän lääkkeen korvattavuusvaatimuksek-
2638:  tukkuhinnasta, myös Kansaneläkelaitoksen va-          si keskivaikean tai vaikean Alzheimerin taudin,
2639:  rojen käytöstä. Siksi ihmetyttääkin lääkkeiden         vaikka lääkkeelle hyväksytty indikaatio on alku-
2640:  hintalautakunnan lakimääräinen kokoonpano,            vaiheen tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoi-
2641:  joka ei ole puolueeton- ei potilaan, kuntien eikä      to. Keskivaikeat ja vaikeat tapaukset kuuluvat
2642:  lääkkeitä tuottavien yritysten näkökulmasta.          sairaalahoitoon, joten jäljelle jääviä, Kansanelä-
2643:      Kansaneläkelaitos ei korvaa sairaaloissa an-      kelaitoksen maksettavaksi tulevaan korvauk-
2644:  nettavaa sairaanhoitoa, vaan sairaaloissa tapah-      seen oikeutettuja potilaita on häviävän vähän.
2645:  tuvasta hoidosta aiheutuvat kustannukset jäävät       Kuitenkin lääke hidastaa tämän yhteiskunnalle
2646:  viime kädessä potilaan kotikunnan maksettavik-        hyvin kalliin sairauden etenemistä erityisesti al-
2647:  si. On luotu tilastollinen harha. Kansaneläkelai-     kuvaiheessa jopa usealla vuodella siten, että po-
2648:  toksen kustannusten kannalta on halvempaa ma-         tilas voi pysyä kotonaan ja nauttia sekä elämäs-
2649:  kuuttaa ihmisiä laitostumassa sairaaloissa, vaik-     tään että ihmisarvostaan huomattavasti enem-
2650:  ka moni potilas voisi hyvin tulla toimeen koto-       män kuin laitoksessa. Vastaavia sairauksiin ja
2651:  naan nykyaikaisen tehokkaan lääkityksen avul-         niiden lääkehoitoon liittyviä esimerkkejä on
2652:  la. Erityisesti tämä näkyy vanhuspotilaiden sekä      useita.
2653:  vanhuuteen usein liittyvien sairauksien hoidos-           Sairausvakuutuslain muutoksen yhteydessä
2654:  sa. Ei liene epäilystäkään siitä, että mikä tahansa   tässä talossa sattui tapaturma, jonka seuraukse-
2655:  nykyään käytettävä avohoidon menetelmä lääke-         na vaikeisiin sairauksiin tarvittavia uusia ja en-
2656:  hoitoineen on huomattavasti halvempaa yhteis-         tistä tehokkaampia lääkkeitä ei voida sisällyttää
2657:  kunnalle kuin sairaalahoito.                          erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon, ennen
2658:     Kansaneläkelaitoksen korvattaviksi tulevat         kuin ne ovat olleet vähintään kahden vuoden
2659:  lääkekustannukset ovat olleet sosiaali- ja ter-       ajan peruskorvattavia, toisin sanoen vähintään
2660:  veysministeriön ensisijaisena huolena ja suitsi-      kahden vuoden kuluttua siitä, kun hintalautakun-
2661:  misen kohteena jo muutaman vuoden. Uusim-             ta on hyväksynyt niille tukkuhinnan. Näin luo-
2662: pien Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan            tiin järjestelmä, jossa vain varakkailla tai itsensä
2663:  vuonna 1997 lääkkeiden osuus koko terveyden-          yksityisesti vakuuttaneilla on mahdollisuus saa-
2664: huollon kustannuksista oli kuitenkin vain 14,9%        da sitä tehokkainta lääkehoitoa, jota he tarvitse-
2665: terveydenhuollon kokonaismenoista.                     vat. Sen sijaan ne, joille sairausvakuutuskor-
2666:     Lääkkeiden hintalautakunnan työtä ohjaavat         vauksilla on merkitystä, joutuvat tyytymään
2667: normit on rakennettu ensisijaisesti Kansaneläke-       vanhempiin, tehottomampiin ja yleensä enem-
2668:  laitoksen varojensäästön näkökulmasta. Tämä il-       män haittavaikutuksia sisältäviin lääkkeisiin.
2669: menee mm. siinä, että ainoa lausunnonantaja on         Vaikka eduskunta edellytti ministeriön seuraa-
2670: Kansaneläkelaitos, joka on itse myös mukana            van tarkoin säädöksen vaikutuksia, ei ensim-
2671: varsinaisena päätöksentekijänä. Siitä huolimatta       mäistäkään tiedonantoa, selontekoa, ilmoitusta
2672: lääkkeiden hintalautakunta on pyrkinyt otta-           tai muutakaan selvitystä ole eduskunnalle annet-
2673: maan itselleen lääkkeen tehoon liittyviä arvioin-      tu. Samalla voidaan todeta, ettei laissa olevaa
2674: titehtäviä, jotka Lääkelaitos on kertaalleen hoi-      poikkeusmahdollisuutta ole käytetty edes kuole-
2675: tanut.                                                 maan johtaviin sairauksiin käytettyjen uusien
2676:     Viimeksi tapahtuneen sairausvakuutusasetuk-        lääkkeiden erityiskorvattavuuden myöntämisek-
2677: sen muutoksen myötä Kansaneläkelaitokselle             si.
2678: annettiin valta määrätä niistä erityisperusteista,         Lääkkeen erityiskorvauksesta päätetään lääk-
2679: jotka potilaan on täytettävä saadakseen lääk-          keen myyntiluvan haltijan hakemuksesta. Hake-
2680: keensä korvatuiksi ns. rajoitetun peruskorvatta-       musprosessi ei johda koskaan hakijalle annetta-
2681: 
2682: 
2683: 2
2684:                                                             KK 831/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
2685: 
2686: 
2687: vaan päätökseen, saati siihen, että hänellä olisi    min mainitun direktiivin kunnollisesta sovelta-
2688: jotakin, minkä lainmukaisuuden voisi saattaa         matta jättämisestä. Suomen valtion kannalta on
2689: hallintotuomioistuinten arvioitavaksi uudelleen.     häpeällistä lähteä taistelemaan Euroopan yhtei-
2690: Kun Euroopan unionin neuvoston direktiivi            söjen tuomioistuimeen sellaisen järjestelmän
2691: 89/1 05/ETY edellyttää hakemusten käsittelyä 90      puolesta, jonka uudistamistarpeesta vallitsee -
2692: päivän määräajassa, on Suomessa kulunut kol-         ehkä ministeriön muutamaa virkamiestä lukuun
2693: men vuoden aika niiden kahden viimeisen val-         ottamatta- laaja yksimielisyys.
2694: tioneuvoston päätöksen välillä, joissa muutettiin        Lääkekorvausjärjestelmä kaipaa selvästikin
2695: luetteloa erityiskorvattavista lääkkeistä hake-      kokonaisuudistusta. Se on ihmisarvoa loukkaa-
2696: mukset huomioon ottaen. Kaikkia hakemuksia ei        va, vaikeaselkoinen ja muun oikeusjärjestelmän
2697: kuitenkaan ole hyväksytty, ja lääketeollisuuden      vastainen. Nähdäkseni kokonaisuudistusta var-
2698: väitteiden mukaan ministeriö ei edes tiedä, mi-      ten olisi asetettava mahdollisimman laajapohjai-
2699: hin ennen vuotta 1998 tehtyjä hakemuksia on          nen toimikunta, jotta tämän epäkohdan korjaus
2700: joutunut- niistä kun ei ollut ministeriössä edes     ei jäisi vain puheeksi.
2701:  tietoa, vaikka lääkeyritykset ilmoittivat hake-
2702:  neensa lääkkeilleen erityiskorvattavuutta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2703:     Maailmalta on löydettävissä yksinkertaisem-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2704:  pia, tehokkaampia ja hallinnollisesti huomatta-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
2705:  vasti halvempiajätjestelmiä kuin meille 35 vuo-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2706:  den kuluessa rakentunut erittäin vaikeaselkoinen
2707: järjestelmä.                                               Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin ja
2708:     Erityisesti lääkkeen erityiskorvauksesta päät-         millä aikataululla     ministeriö aikoo
2709:  täminen on aiheuttanut arvostelua myös Euroo-             ryhtyä lääkekorvausjärjestelmässämme
2710:  pan unionin taholta. Euroopan unionin komissio            olevien rakenteellisten epäkohtien sekä
2711:  on päättänyt haastaa Suomen valtion vastaa-               EU-normiston vastaisuuksien poistami-
2712:  maan Luxemburgin EY -tuomioistuimeen aiem-                seksi?
2713: 
2714: 
2715: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
2716: 
2717:     Timo Ihamäki /kok
2718: 
2719: 
2720: 
2721: 
2722:                                                                                                      3
2723: KK 83111999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                   Ministerin vastaus
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 
2728: Eduskunnan puhemiehelle
2729: 
2730: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huonompi tai parempi kuin markkinoilla jo mah-
2731: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       dollisesti oleva saman sairauden hoitoon käytet-
2732: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tävä lääkevalmiste.
2733: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          Lääkkeen hinnan puolestaan määrittelee lää-
2734: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kettä myyvä yritys. Sairausvakuutuslain mukaan
2735: KK 831/1999 vp:                                     hinnan on oltava kohtuullinen, jotta siitä voitai-
2736:                                                     siin maksaa sairausvakuutuskorvaus. Hinnan
2737:       Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin ja       kohtuullisuuden vahvistaa lääkkeiden hintalauta-
2738:       millä aikataululla ministeriö aikoo           kunta.
2739:       ryhtyä lääkekorvausjärjestelmässämme              Lääkkeen määrääminen erityiskorvattavaksi
2740:       olevien rakenteellisten epäkohtien sekä       erityistä tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyt-
2741:       EU-normiston vastaisuuksien poistami-         täen on kansanterveyden edistämiseksi taloudel-
2742:       seksi?                                        lisella ja tehokkaalla tavalla perusteltua. Lääk-
2743:                                                     keen tullessa markkinoille sen ominaisuudet ei-
2744: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vät kaikilta osin välttämättä ole selvillä. Tästä on
2745: ti seuraavaa:                                       viimeaikaisina esimerkkeinä muun muassa
2746: Sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvaus mak-      skitsofrenian hoitoon käytetty sertindolia sisältä-
2747: setaan vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidos-   nyt Serdolect-valmiste ja tolkaponia sisältänyt
2748: sa tarvittavasta välttämättömästä lääkkeestä.       Tasmar-valmiste. Nämä valmisteet vedettiin pois
2749: Valtioneuvosto päättää erityiskorvattavuuteen       markkinoilta yllättävien haittavaikutusten vuok-
2750: oikeutetut sairaudet ja lääkkeet. Päätöstä annet-   si. Uuden lääkkeen todelliset hyödyt ja haitat sel-
2751: taessa otetaan huomioon sairauden laatu, lääk-      viävätkin yleensä vasta laajamittaisen käytön
2752: keen tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytös-   myötä.
2753: sä ja tutkimuksissa osoitettu lääkkeen hoidolli-        Korvausjärjestelmällä voidaan ohjata lääkkei-
2754: nen arvo.                                           den käyttöä kustannustehokkaaseen suuntaan
2755:    Sairausvakuutuksen peruskorvaus ei edellytä,     edellyttämällä erityiskorvattavaksi hyväksyttä-
2756: että kysymyksessä olisi vaikea ja pitkäaikainen     väitä lääkkeeltä, että sen hoidollinen merkitys
2757: sairaus, vaan peruskorvaus maksetaan sairausva-     sairauden hoidossa on sekä käytössä että tutki-
2758: kuutuksen yleisten periaatteiden mukaisesti tar-    muksin osoitettu ja että lääkehoidon hyödyllisyy-
2759: peellisesta sairaanhoidosta, tarpeettomia kustan-   destä vaihtoehtoihin nähden on selkeä käsitys.
2760: nuksia välttäen vakuutetun terveydentilaa kuiten-       Kahden vuoden määräajan mainitseminen sai-
2761: kaan vaarantamatta.                                 rausvakuutuslaissa on omiaan selkiyttämään kor-
2762:    Lääkkeen myyntiluvan myöntämisen keskei-         vaustoimintaa lääkkeen hoidollisen hyödyn
2763: simmät perusteet ovat, että valmiste on todettu     osoittamiseksi. Kahden vuoden määräaika ei estä
2764: lääkkeenä tarkoituksenmukaiseksi ja että sitä ei    valtioneuvostoa sisällyttämästä lääkettä erityis-
2765: voida käyttötarkoitus huomioon ottaen pitää         korvattavien luetteloon jo aikaisemmin, jos poik-
2766: käyttäjälle vaarallisena. Myyntilupaa myönnet-      keamalle on erityiset terveystaloudelliset tai hoi-
2767: täessä ei selvitetä, onko lääke samanarvoinen,      dolliset perusteet ja riittävä näyttö hoidollisesta
2768: 
2769: 
2770: 4
2771: Ministerin vastaus                                           KK 83111999 vp- Timo Ihamäki /kok
2772: 
2773: 
2774: 
2775: arvosta on jo aikaisemmin saatu. Elleivät erityis-     lisäveron alentaminen, apteekkien lääketaksan
2776: korvattavuuden kriteerit täyty, lääke ei voi tulla     muuttuminen ja velvoitevarastointilisän poista-
2777: erityiskorvattavaksi, vaikka se olisi ollut kaksi      minen vaikuttivat lääkkeiden hintoihin siten, että
2778: vuotta peruskorvattuna. Säännös koskee kaikkia         korvaukset kasvoivat vain 2 % edellisvuodesta.
2779: lääkeaineita.                                          Vuonna 1999 lääkekorvausten kasvunopeus
2780:    Valtioneuvosto ei päätä erityiskorvattavia sai-    näyttää palaavan entiselle tasolleen, todennäköi-
2781: rauksia ja lääkeaineita hakemuksesta. Suomen           sesti lähes 10 %:iin. Reseptilääkkeiden tukku-
2782: eduskunta on säätänyt lailla valtuudet valtioneu-      myynnin kasvu oli avohoidossa vuonna 1998 ai-
2783: vostolle määritellä erityiskorvattavat sairaudet ja   kaisempien vuosien tavoin noin 10 %. Tammi-
2784: kyseisten sairauksien hoidossa käytettävät lääk-       syyskuussa 1999 reseptilääkkeiden tukkumyyn-
2785: keet. Päättäessään asian valtioneuvosto tekee         nin kasvu oli 12 % edellisvuoden vastaavaan
2786: lainsäädäntötoimen. Suomen valtion näkemyk-           ajankohtaan verrattuna.
2787: sen mukaan menettely on EU-direktiivien mu-               Sairausvakuutuksen lääkekorvausten osuus
2788: kaista.                                               keskimääräisen reseptin hinnasta on vaihdellut
2789:     Eri maiden lääkekorvausjärjestelmät poikkea-      kahdentoista viime vuoden aikana 60 %:sta
2790: vat toisistaan ja eräissä maissa on käytössä Suo-      64 %:iin. Potilaiden maksettaviksi jääviä kustan-
2791: mea yksinkertaisempia järjestelmiä. Näissä            nuksia voidaan keskimääräiset korvaukset huo-
2792: maissa myös lääkemenot asukasta kohti voivat          mioon ottaen pitää kohtuullisina. Suurten lääke-
2793: olla suuremmat kuin Suomessa. Tosin monissa           kustannusten korvaaruismenettely (vuotuinen
2794: ED-maissa korvausluokkia on Suomen tapaan             omavastuuraja 3 283 mk vuonna 1999) takaa, et-
2795: useampi kuin yksi. Suomessa lääkekorvausjär-          teivät potilaan maksettaviksi jäävät kustannuk-
2796: jestelmän hallintokulut on pitkälle viedyn auto-      set korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä
2797: maation avulla saatu pysymään kohtuullisina.          muodostu potilaalle kohtuuttomiksi.
2798:     Suomessa asuville sairausvakuutusetuudet              Sairausvakuutus korvaa vuodessa noin 17 mil-
2799: ovat samat kaikille iästä, sukupuolesta, varalli-     joonaa lääkeostoa, jotka perustuvat noin 25 mil-
2800: suudesta, huollon tarpeesta tai asuinpaikasta riip-   joonaan reseptiin. Lähes kaikki lääkekorvaukset
2801: pumatta. Sairausvakuutuksen tehtävänä on mah-         hoidetaan suorakorvauksina apteekeista asiak-
2802: dollistaa tarpeellinen lääkehoito avohoidossa         kaan lääkeoston yhteydessä. Lääkekorvauksia sai
2803: kustannusten estämättä.                               viime vuonna 3,3 miljoonaa suomalaista. Lääke-
2804:     Lääkekustannusten ja -korvausten kasvuno-         korvausjärjestelmä on näin ollen varsin toimiva.
2805: peus on Suomessa jatkunut myös silloin, kun               Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
2806: muut terveydenhuollon menot ovat taloudelli-          niistä paineista, jotka kohdistuvat lääkekorvaus-
2807:  seen tilanteeseen sopeutuen vähentyneet Lääk-        järjestelmän uudistamiseen. Sen vuoksi asete-
2808: keiden myynnin kasvunopeus on Suomessa ollut          taan toimikunta selvittämään lääkekorvausjärjes-
2809:  ajoittain nopeampaa kuin Euroopan suurilla           telmän uudistamistarpeita. Tarkoituksena on
2810:  myyntialueilla. Lääkekorvausten suhteellinen         vuoden 2000 toukokuun loppuun mennessä sel-
2811:  kasvunopeus on viime vuosina ollut noin 10 %:n       vittää välttämättömät muutostarpeet
2812:  suuruusluokkaa. Vuonna 1998 lääkkeiden arvon-
2813: 
2814: 
2815: 
2816: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
2817: 
2818:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
2819: 
2820: 
2821: 
2822: 
2823:                                                                                                        5
2824: KK 831/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                          Ministerns svar
2825: 
2826: 
2827: 
2828: 
2829: Tili riksdagens talman
2830: 
2831: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       är likvärdigt med eller sämre eller bättre än ett lä-
2832: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        kemedelspreparat som eventuellt redan finns på
2833: statsrådet översänt följande av riksdagsman            marknaden och som används för behandling av
2834: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga            samma sjukdom.
2835: spörsmål SS 831/1999 rd:                                  Läkemedlets pris bestäms av det företag som
2836:                                                        säljer läkemedlet. Enligt sjukförsäkringslagen
2837:        Vilka konkreta åtgärder ämnar ministe-          skall priset vara skäligt för att sjukförsäkringser-
2838:        riet vidta för att avhjälpa de strukture/-      sättning skall kunna betalas för det. Det skäliga
2839:        la missförhållandena i vårt läkemedels-         priset fastställs av läkemedelsprisnämnden.
2840:        ersättningssystem samt dess motstridig-            För främjande av folkhälsan på ett ekono-
2841:        heter med EU-normerna och viiken är             miskt och effektivt sätt är det motiverat att an-
2842:        tidtabellenför åtgärderna?                      vända särskild ändamålsenlighetsprövning då det
2843:                                                        bestäms att ett läkemedel skall vara specialersätt-
2844: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ningsgillt. När ett läkemedel släpps ut på mark-
2845: föra följande:                                         naden är alla dess egenskaper inte nödvändigtvis
2846: Enligt sjukförsäkringslagen betalas specialersätt-     kända. Som aktuella exempel på detta kan näm-
2847: ning för nödvändiga läkemedel som används vid          nas bl.a. preparatet Serdolect, som innehåller
2848: behandlingen av svåra och långvariga sjukdo-           sertindol och används för behandling av schizo-
2849: mar. Genom beslut av statsrådet bestäms de sjuk-       freni, och preparatet Tasmar, som innehåller tol-
2850: domar och läkemedel som berättigar till spe-           capon. Preparaten drogs bort från marknaden på
2851: cialersättning. När beslutet utfårdas beaktas sjuk-    grund av överraskande biverkningar. Ett nytt lä-
2852: domens art, i viiken mån läkemedlet är nödvän-         kemedels faktiska nytta och skada frarnkommer
2853: digt och ekonomiskt fördelaktigt samt läkemed-         vanligen först vid omfattande användning.
2854: lets terapeutiska värde, bevisat genom använd-            Med hjälp av ersättningssystemet kan använd-
2855: ning och forskning.                                    ningen av läkemedel styras i en kostnadseffektiv
2856:    Grundersättning enligt sjukförsäkringen förut-      riktning genom att det för att ett läkemedel skall
2857: sätter inte att det är fråga om en svår och långva-    godkännas som specialersättningsgillt förutsätts
2858: rig sjukdom, utan grundersättning betalas enligt       att dess terapeutiska betydelse vid behandlingen
2859: de allmänna principerna inom sjukförsäkringen          av sjukdomen har visats både i praktiken och ge-
2860: för nödvändig sjukvård med undvikande av onö-          nom forskning och att det finns en klar uppfatt-
2861: diga kostnader, men utan äventyrande av den för-       ning om läkemedelsbehandlingens nytta jämfört
2862: säkrades hälsa.                                        med alternativen.
2863:    De viktigaste grunderna för beviljande av för-         Att en tidsfrist på två år nämns i sjukförsäk-
2864: säljningstillstånd för ett läkemedel är att prepara-   ringslagen är ägnat att precisera ersättningsverk-
2865: tet har konstaterats vara ändamålsenligt som lä-       sarnheten när det gäller att visa ett läkemedels te-
2866: kemedel och att det med beaktande av sitt ända-        rapeutiska nytta. Tidsfristen på två år hindrar inte
2867: mål inte kan anses farligt att nyttja. Då försälj-     att statsrådet tar in läkemedlet i förteckningen
2868: ningstillstånd beviljas utreds inte om läkemedlet      över specialersättningsgilla läkemedel redan tidi-
2869: 
2870: 
2871: 6
2872: Ministems svar                                               KK 83111999 vp- Timo Ihamäki /kok
2873: 
2874: 
2875: 
2876: gare, om det finns särskilda hälsoekonomiska el-      när det gäller läkemedelsersättningar har varit
2877: ler terapeutiska grunder för undantaget och till-     kring 10 % de senaste åren. År 1998 påverkade
2878: räckliga bevis på det terapeutiska värdet har er-     sänkningen av mervärdesskatten på läkemedel,
2879: hållits redan tidigare. Om kriteriema för speci-      ändringen av apotekens medicinaltaxa och slo-
2880: alersättning inte uppfylls, kan läkemedlet inte bli   pandet av ti11lägget för obligatorisk upplagring
2881: föremål för specialersättning, även om det har        läkemedlens priser så att ersättningama endast
2882: omfattats av grundersättningen i två år. Bestäm-      ökade med 2 % j ämfört med året innan. År 1999
2883: melsen gäller alla läkemedelssubstanser.              tycks tillväxttakten när det gäller läkemedelser-
2884:      Statsrådet fattar inte beslut om de sjukdomar    sättningama återgå tili den tidigare nivån och
2885: och läkemedelssubstanser som berättigar till spe-     sannolikt vara närmare 10 %. Tillväxten när det
2886: cialersättning på ansökan. Finlands riksdag har       gäller partiförsäljningen av receptbelagda läke-
2887: genom lag bemyndigat statsrådet att bestämma          medel inom öppenvården 1998 var liksom tidiga-
2888: de sjukdomar som berättigar till specialersätt-       re år ca 10 %. 1 januari-september 1999 ökade
2889: ning och de läkemedel som används vid behand-         partiförsäljningen av receptbelagda läkemedel
2890: lingen av dessa sjukdomar. När statsrådet fattar      med 12 % jämfört med motsvarande tidsperiod
2891: beslut om saken vidtar statsrådet en lagstiftnings-   året innan.
2892: åtgärd. Enligt finska staten överensstämmer för-          Läkemedelsersättningamas andel av priset för
2893: farandet med EU-direktiven.                           ett genom- snittsrecept inom sjukförsäkringen
2894:      Läkemedelsersättningssystemen i olika Iänder     har varierat mellan 60 och 64 % de tolv senaste
2895: avviker från varandra och vissa Iänder har ett        åren. De kostnader som patientema måste betala
2896: enklare system än det som används i Finland. 1        kan anses skäliga med beaktande av de genom-
2897: dessa Iänder kan också läkemedelsutgiftema per        snittliga ersättningama. Förfarandet när det gäl-
2898: invånare vara större än i Finland. Flera ED-Iän-      ler ersättning av stora läkemedelskostnader (den
2899: der har visserligen flera än en ersättningsklass på   årliga självriskgränsen 1999 är 3 283 mk) garan-
2900: samma sätt som Finland. 1 Finland har man kun-        terar att de kostnader som patienten måste betala
2901: nat hålla de administrativa kostnadema för läke-      för läkemedel som omfattas av ersättningssyste-
2902: medelsersättningssystemet på en skälig nivå med       met inte blir oskäliga.
2903: hjälp av långtgående automation.                          Sjukförsäkringen ersätter årligen ca 17 milj.
2904:      Sjukförsäkringsförmånema är desamma för          läkemedelsinköp, som grundar sig på ca 25 milj.
2905:  alla som bor i Finland, oberoende av ålder, kön,     recept. Nästan alla läkemedelsersättningar sköts
2906: förmögenhet, behov av omsorg eller boningsort.        som direktersättningar på apoteken i samband
2907:  Sjukförsäkringens uppgift är att möjliggöra nöd-     med att kunden köper läkemedlen. Senaste år fick
2908:  vändig läkemedelsbehandling inom öppenvår-           3,3 milj. finländare läkemedelsersättningar. Lä-
2909:  den utan att kostnadema utgör något hinder.          kemedelsersättningssystemet fungerar således
2910:      Tillväxttakten när det gäller läkemedelskost-    rätt väl.
2911:  nader och läkemedelsersättningar har fortgått i          Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
2912:  Finland också då de övriga utgiftema för hälso-      om trycket på en revidering av läkemedelsersätt-
2913:  och sjukvård har minskat genom att de anpassats      ningssystemet. Därför kommer en kommitte att
2914:  tili det ekonomiska läget. Tillväxttakten när det    tillsättas för att utreda behoven av en revidering
2915:  gäller försäljningen av läkemedel har tidvis varit   av läkemedelsersättningssystemet. Avsikten är
2916:  snabbare i Finland än i de stora europeiska för-     att de nödvändiga ändringsbehoven skall vara ut-
2917:  säljningsområdena. Den relativa tillväxttakten       redda före utgången av maj 2000.
2918: 
2919: 
2920: 
2921: Helsingfors den 17 december 1999
2922: 
2923:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2924: 
2925:                                                                                                       7
2926:                                                            KK 832/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
2927: 
2928: 
2929: 
2930: 
2931:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 832/1999 vp
2932: 
2933:                                              Henkilöstöomistusstrategioiden (ESOP) käyt-
2934:                                              töönotto
2935: 
2936: 
2937: 
2938: 
2939: Eduskunnan puhemiehelle
2940: 
2941: Lukuisat eri yhteiskunnalliset vaikuttajatahot ja     la. Normaalisti tämä toteutetaan joko lahjoitta-
2942: -järjestöt ovat tuoneet ilmi huolensa perheyrittä-    malla yhtiön omistusta henkilöstön rahastolle tai
2943: jien ikääntymisen ja eläkkeellesiirtymisen ai-        siten, että rahasto ottaa lainan ostaakseen työnan-
2944: heuttamista ongelmista yritystoiminnan jatkami-       tajayrityksensä osakkeita. Lahjoitettujen osak-
2945: selle. Euroopan komissionkin laskelmien mu-           keiden arvo tai yrityksen rahastolle lainan takai-
2946: kaan EU:n alueella noin 40 prosenttia perheyrit-      sinmaksamiseksi luovuttamat varat ovat yrityk-
2947: täjistä saavuttaa eläkeiän viiden vuoden sisällä.     selle verovähennyskelpoinen kulu. Veroedut
2948: Kyse on sekä sukupolven- että jatkajavaihdoksis-      edellyttävät, että ns. henkilöstöomistusstrategia
2949: ta.                                                   on verottajan ennakkoon vahvistama ja että se
2950:     Sukupolvenvaihdasten osalta Kaupan Keskus-        täyttää niille asetetut ehdot.
2951: liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsä-               Ns. henkilöstöomistusstrategioiden tarpeel-
2952: taloustuottajain Keskusliitto MTK, Perheyritys-       lisuus on todettu porilaisen Osuuskunta Sa-
2953: ten Liitto, Suomen Yrittäjät sekä Teollisuuden ja     taosaajien "Yhteisomistajuudella yrittäjyyteen"
2954: Työnantajain Keskusliitto ovat jättäneet              ADAPT -yhteisöaloiteprojektissa, joka on testan-
2955: 19.8.1999 valtiovarainministeriölle mmstton           nut ja kehittänyt suomalaista mallia Employee
2956: eräistä verotuksellisista keinoista helpottaa suku-   Buy Out -tyyppiselle yrityksenjatkajaratkaisulle.
2957: polvenvaihdoksia. Näitä keinoja on syytä tukea.
2958:     Perheyrityksissä ei kuitenkaan aina ole uutta     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2959: sukupolvea, jolle yritystoiminta voitaisiin siir-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2960: tää. Näihin jatkajakysymyksiin voisivat ratkai-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2961: suina olla ns. henkilöstöomistusstrategiat            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2962: (ESOP= Employee Stock Ownership Pian), jotka
2963: mm. USA:ssa ja Iso-Britanniassa ovat laajalti               Onko hallituksella suunnitelmaa ns.
2964: käytössä. Laajasti käsitettynä ns. henkilöstö-              henkilöstöomistusstrategioiden (ESOP)
2965: omistusstrategiassa on kyse siitä, että yrityksen           käyttöönotosta Suomessa, ja ellei ole
2966: omistusta luovutetaan tai myydään yrityksen
2967: henkilöstön omistamalle rahastolle (= osuuskun-             aikooko hallitus ko. suunnitelman laa-
2968: ta/osakeyhtiö) verotuksellisesti edullisella taval-         tia?
2969: 
2970: 
2971: 
2972: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
2973: 
2974:     Jouni Lehtimäki /kok
2975:                                                                                                 Versio 2.0
2976: KK 832/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok                                                    Ministerin vastaus
2977: 
2978: 
2979: 
2980: 
2981: Eduskunnan puhemiehelle
2982: 
2983: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          lahjaverosta jätetään osa maksuunpanematta, jos
2984: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           luovutus täyttää muut laissa asetetut edellytyk-
2985: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         set. Myytäessä yritys lahjanluonteisella kaupalla
2986: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouni Leh-         ja jos vastike on enemmän kuin 50 prosenttia sen
2987: timäen lkok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          käyvästä arvosta, yritykseen kohdistuva lahjave-
2988: sen KK 832/1999 vp:                                     ro jätetään maksuunpanematta. Korkein hallinto-
2989:                                                         oikeus on eräässä ratkaisussaan katsonut, että pe-
2990:        Onko hallituksella suunnitelmaa ns.              rintö- ja lahjaverolain veronhuojennusäännöksiä
2991:        henkilöstöomistusstrategioiden (ESOP)            voidaan soveltaa myös osakeyhtiöön, joten lah-
2992:        käyttöönotosta Suomessa, ja ellei ole           joittaminen työntekijöiden omistamalle osakeyh-
2993:                                                         tiölle on mahdollinen ja yhtiö saa hyväkseen huo-
2994:        aikooko hallitus ko. suunnitelman laa-          jennusedun.
2995:        tia?                                                 Sukupolvenvaihdostapauksissa myönnettä-
2996: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           vien veronhuojennusten tarkoituksena on helpot-
2997: ti seuraavaa:                                           taa yritystoimintaa jatkavien verotusta ja estää
2998:                                                        yritystoiminnanjatkuvuuden vaarantuminen eikä
2999:  Hallitusohjelman mukaan sukupolvenvaihdok-            suinkaan antaa tukea toimintansa lopettaville yri-
3000:  sia pyritään edistämään. Ohjelmassa ei ole kui-       tyksille. Voimassa olevat lahjaverohuojennukset
3001: tenkaan sanottu, että sukupolvenvaihdosten edis-       helpottavat sukupolvenvaihdoksia myös niissä
3002: täminen tapahtuisi verotuksenisin keinoin. Halli-      tapauksissa, joissa yrityksessä ei ole uutta suku-
3003: tusohjelmassa on mainittu myös yrittäjyyshanke,        polvea, jolle yritystoiminta voitaisiin siirtää. Jos
3004: jonka tarkoituksena on selvittää edellytykset eri      katsotaan tarkoituksenmukaiseksi myöntää ve-
3005: alojen yritysten tasapuoliselle kohtelulle verojen     ronhuojennuksia erityisesti yrityksensä luovutta-
3006: ja maksujen sekä yritystukien kannalta sekä mah-       ville yrittäjille, olisi ne myönnettävä kaikille yri-
3007: dollisuudet edistää perheyritysten sukupolven-         tyksistään luopuville. Yrityksiä ei voida asettaa
3008: vaihdoksia. Yrittäjyyshanke on valmisteilla            verotuksessa erilaiseen asemaan sen mukaan,
3009: kauppa-ja teollisuusministeriössä.                     myydäänkö yritys omille työntekijöille tai jolle-
3010:     Sukupolvenvaihdostapauksissa myönnetään            kin muulle toimintaa jatkamaan ryhtyvälle yrittä-
3011: veronhuojennuksia perintö- ja lahjaverosta. Lah-       jälle. Hallitus ei näe erityistä syytä suosia yritys-
3012: javerohuojennusta ei myönnetä ainoastaan peri-         toiminnasta luopuvia. Hallituksella ei näin ollen
3013: mään oikeutetuille, vaan säännös soveltuu myös         ole suunnitelmaa henkilöstöomistusstrategioi-
3014: lahjanluonteiseen kauppaan eli tapauksiin, joissa      den käyttöönotosta eikä tällä hetkellä myöskään
3015: yrityksestä suoritettu vastike alittaa yrityksen       suunnitelmia sellaisen laatimisesta.
3016: käyvän arvon. Jos lahjoitetaan yritys tai osa siitä,
3017: 
3018: 
3019: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
3020: 
3021:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
3022: 
3023: 2
3024: Ministerns svar                                             KK 832/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
3025: 
3026: 
3027: 
3028: 
3029: Tili riksdagens talman
3030: 
3031: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ten odebiterad, om överlåtelsen uppfyller de öv-
3032: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         riga krav som ställs i lagen. Vid sådan försälj-
3033: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-        ning av ett företag där köpet har egenskap av gå-
3034: ni Lehtimäki /saml undertecknade skriftliga             va, och då vederlaget överstiger 50 % av dess
3035: spörsmål SS 832/1999 rd:                                gängse värde, lämnas gåvoskatten odebiterad.
3036:                                                         Högsta förvaltningsdomstolen har i ett avgöran-
3037:        Har regeringen en pian för ibruktagan-           de ansett att bestämmelserna om skattelättnader i
3038:        de av s.k. strategier för löntagarägande         lagen om skatt på arv och gåva kan tiliämpas ock-
3039:        (ESOP) i Finland, och om inte,                   så på aktiebolag, och överlåtelse tili ett aktiebo-
3040:                                                         lag som ägs av arbetstagarna är således möjlig
3041:        har regeringenför avsikt att utarbeta en         och företaget får lättnadsförmånen till godo.
3042:        dylikp/an?                                          Syftet med skattelättnader som beviljas i fall
3043: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        av generationsväxling är att underlätta beskatt-
3044: föra följande:                                         ningen för dem som fortsätter med företagsverk-
3045:                                                        samheten och förhindra att kontinuiteten i före-
3046: Enligt regeringsprogrammet strävar man efter att       tagsverksamheten äventyras, och alls inte att stö-
3047: främja generationsväxlingar. 1 programmet              da företag som upphör med sin verksamhet. De
3048: nämns dock inte att främjandet av generations-         lättnader i gåvoskatten som är i kraft underlättar
3049: växlingar skulle ske genom beskattningen. 1 re-        generationsväxlingar också i de fall då det inte
3050: geringsprogrammet nämns också det företagar-           finns någon ny generation i företaget tili viiken
3051: projekt vars syfte är att utreda förutsättningarna     företagsverksamheten kan överföras. Om det an-
3052: för en jämlik behandling av företag i olika bran-      sågs ändamålsenligt att bevilja speciellt företaga-
3053: scher med tanke på skatter, avgifter och företags-     re som överlåter sitt företag skattelättnader, skul-
3054: stöd, samt möjligheterna att främja generations-       le detvara nödvändigt att bevilja alla som över-
3055: växlingar i familjeföretag. Företagarprojektet be-     låter sitt företag dessa skattelättnader. Företag
3056: reds vid handels- och industriministeriet.             kan inte behandlas olika i beskattningen beroen-
3057:    1 fall av generationsväxling beviljas skattelätt-   de på om företaget säljs tili de egna arbetstagar-
3058: nader i arvs- och gåvoskatten. Lättnaden i gåvo-       na eller till någon annan företagare som fortsät-
3059: skatten beviljas inte enbart arvsberättigade per-      ter med verksamheten. Regeringen ser ingen sär-
3060: soner, utan bestämmelsen kan tillämpas också på        skild orsak att gynna dem som ger upp företags-
3061: köp med egenskap av gåva, dvs. på fall där ve-         verksamheten. Regeringen har således inga pla-
3062: derlaget för ett företag understiger företagets        ner på att ta i bruk strategien för löntagarägande
3063: gängse värde. Vid överlåtelse av ett företag eller     och heller inte för närvarande på att utarbeta en
3064: en del av ett företag lämnas en del av gåvoskat-       sådan pian.
3065: 
3066: 
3067: 
3068: Helsingfors den 22 december 1999
3069: 
3070:     Minister Suvi-Anne Siimes
3071: 
3072:                                                                                                         3
3073:                                                                   KK 833/1999 vp -Saara Karhu /sd
3074: 
3075: 
3076: 
3077: 
3078:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 833/1999 vp
3079: 
3080:                                               Määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen
3081: 
3082: 
3083: 
3084: 
3085: Eduskunnan puhemiehelle
3086: 
3087: Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen il-          kin työntekijät alkavat pelätä epätyypillisten työ-
3088: man pätevää syytä on lisääntynyt. Määräaikaiset        suhteiden lisääntyessä oman työn muuttumista
3089: työsuhteet lisäävät epävarmuutta ja turvattomuu-       määräaikaiseksi. Edellä mainitut seikat todetaan
3090: den tunnetta. Palkansaajien näkemykset määräai-        työministeriön teettämässä tutkimuksessa.
3091: kaisista työsuhteista eroavat jyrkästi työnantaja-        Työministeriön teettämässä tutkimuksessa to-
3092: puolen näkemyksistä.                                   detaan myös, että lakia olisi täsmennettävä siten,
3093:    Työsuhteen määräaikaisuus on epämääräinen,          että esim. 13 kuukauden määräaikaisketjutuksen
3094: kun työntekijää pidetään määräaikaisena ilman          jälkeen työsuhde olisi vakinaistettava. Työminis-
3095: perusteltua syytä. Tällöin työsuhteen määräaikai-      teriö korostaa myös lain noudattamisen valvon-
3096: suutta käytetään esimerkiksi irtisanomissuojan         taa ja työsopimusten tekemistä kirjallisesti.
3097: kiertämistarkoituksessa. Palkansaajien näkökul-
3098: masta määräaikaisuutta koskeva lainmuutos on-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3099: kin aiheuttanut ongelman, koska määräaikai-            sen 37 §:_;1 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3100: suuksia voidaan ketjuttaa syystä, joka nykymuo-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3101: toisen pykälän vallitessa on hyvin epämääräinen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3102: ja tulkinnanvarainen. Työntekijä voi periaattees-
3103: sa olla koko ikänsä koeajalla, jolloin tulevaisuu-           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
3104: den suunnittelu on lähes mahdotonta.                         määräaikaisten työsuhteiden keijuttami-
3105:    Määräaikaisuus heikentää työn tehokkuutta,                seen saataisiin selkeä raja, jonka ylityk-
3106: koska määräaikaiset työntekijät eivät sitoudu                sen jälkeen työsuhde tulee vakiinnuttaa,
3107: työhön yhtä vahvasti kuin vakinaiset. Henkilös-              jolloin työntekijän asema työyhteisössä
3108: tön välisiä ristiriitoja voi syntyä, kun vakinaiset-         selkeytyy?
3109: 
3110: 
3111: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
3112: 
3113:     Saara Karhu /sd
3114: 
3115: 
3116: 
3117: 
3118:                                                                                                  Versio 2.0
3119: KK 833/1999 vp- Saara Karhu /sd                                                   Ministerin vastaus
3120: 
3121: 
3122: 
3123: 
3124: Eduskunnan puhemiehelle
3125: 
3126: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        - työehtosopimusteitse tapahtuneeseen ke-
3127: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      hitykseen sekä
3128: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       - työntekijäin suojeluperiaatteeseen ja oi-
3129: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar-    keusturvaan.
3130: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Myös määräaikaisia työsopimuksia koskevat ky-
3131: KK 833/1999 vp:                                    symykset ovat olleet perusteellisen selvityksen
3132:                                                    kohteena komiteassa. Sen lisäksi komitean tulee
3133:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että    työssään ottaa huomioon määräaikaista työtä
3134:       määräaikaisten työsuhteiden ketjuttami-      koskeva 28.6.1999 annettu neuvoston direktiivi
3135:       seen saataisiin selkeä raja, jonka ylityk-   1999/70/EY, joka perustuu eurooppatasoisten
3136:       sen jälkeen työsuhde tulee vakiinnuttaa,     työmarkkinajärjestöjen solmimaan puitesopi-
3137:       jolloin työntekijän asema työyhteisössä      mukseen. Direktiivi tulee saattaa voimaan vii-
3138:       selkeytyy?                                   meistään 10.7.200 1. Direktiivissä on säännöksiä
3139: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      muun muassa väärinkäytöksiä ehkäisevistä toi-
3140: ti seuraavaa:                                      menpiteistä, tiedottamisesta ja työpaikan saanti-
3141:                                                    mahdollisuuksista sekä tiedottamisesta ja kuule-
3142: Valtioneuvosto on 9.11.1995 asettanut työoikeu-    misesta.
3143: den keskeisimmän lain, työsopimuslain, uudista-       Työsopimuslain 2 §:n 2 momentin määräai-
3144: mista selvittävän laajan kolmikantaisen komi-      kaisia sopimuksia koskevat väliaikaiset muutok-
3145: tean. Komitean tehtävänä on selvittää mainitun     set ovat voimassa 1.2.1997-31.12.1999. Muu-
3146: lain uudistamistarve huomioon ottaen yhteiskun-    tokset ovat koskeneet lisäystä palvelujen kysyn-
3147: nassa, työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lain-   nän vakiintumattomuudesta ja niin sanotun ketju-
3148: säädännössä tapahtunut kehitys. Komitean mää-      tuskiellon poistamista laista. Hallituksessa ei ole
3149: räaika päättyy 31.1.2000. Komitean tulee toi-      työsopimuslakikomitean työn tässä vaiheessa
3150: meksiautonsa mukaisesti kiinnittää huomiota        enää valmisteltu poikkeussäännösten jatkamista.
3151: muun muassa:                                       Tarkoitus on, että määräaikaista työtä koskevat
3152:    - eri työnteon muotojen asemaan työoikeu-       kysymykset ratkaistaan osana komitean vireillä
3153: dellisessa sääntelyssä                             olevaa kokonaisuudistusta.
3154: 
3155: 
3156: 
3157: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
3158: 
3159:     Työministeri Sinikka Mönkäre
3160: 
3161: 
3162: 
3163: 
3164: 2
3165: Ministerns svar                                                KK 833/1999 vp- Saara Karhu /sd
3166: 
3167: 
3168: 
3169: 
3170: Tili riksdagens talman
3171: 
3172: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        - den utveck1ing som skett koliektivavta1s-
3173: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      vägen
3174: statsrådet översänt följande av riksdagsman             - principen om skydd för arbetstagare samt
3175: Saara Karhu /sd undertecknade skriftliga spörs-      rättssäkerhet.
3176: mål SS 833/1999 rd:                                  Också frågor kring visstidsanstäliningar har va-
3177:                                                      rit föremål för en grundlig granskning i kommit-
3178:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         ten. Kommitten skali vidare i sitt arbete beakta
3179:       för att sätta en klar gräns för kedjebild-     rådets direktiv 1999/70/EG av den 28.6.1999 om
3180:        ning av arbetsavtal för viss tid så att när   visstidsanstäliningar som grundar sig på ett ram-
3181:       den har överskridits, måste arbetsför-         avtal som ingåtts melian arbetsmarknadsorgani-
3182:       hållandet permanentas då också arbets-         sationema på Europanivå. Direktivet skali vara
3183:        tagarens ställning i arbetsgemenskapen        genomfört senast den 10.7.2001. Direktivet har
3184:       görs klarare?                                  bland annat bestämmelser om åtgärder mot miss-
3185: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      bruk och om information, möjlighetema att få ar-
3186:                                                      bete samt information tili och samråd med arbets-
3187: föra följande:
3188:                                                      tagare.
3189: Statsrådet tilisatte 9.1.1995 en bred kommitte på        De temporära ändringar som finns i 2 §
3190: trepartsbasis för att granska den viktigaste lagen   2 mom. lagen om arbetsavtal och som gälier ar-
3191: inom arbetsrätt, lagen om arbetsavtal. Kommit-       betsavtal för viss tid är i kraft under 1.2.1997-
3192: ten har tili uppgift att utreda behovet av revide-   31.12.1999. Dessa ändringar gälier ett tillägg om
3193: ring av nämnda lag med beaktande av den ut-          ostabiliserad efterfrågan på tjänster samt att ett
3194: veckling som skett i samhäliet, arbetslivet, nä-     förbud mot den s.k. kedjebildningen strukits i la-
3195: ringslivet och lagstiftningen. Kommittens man-       gen. Inom regeringen har man i det här skedet
3196: dat går ut den 31.1.2000. Kommitten skali enligt     inte längre berett någon fortsättning på dessa un-
3197: sitt uppdrag fåsta uppmärksamhet bland annat         dantagsbestämmelser. Avsikten är att frågoma
3198: vid:                                                 kring visstidsanstäliningar avgörs i samband med
3199:    - de olika anstäliningsformemas stälining i       den totalrevidering som kommitten har under ar-
3200: den arbetsrättsliga regleringen                      bete.
3201: 
3202: 
3203: 
3204: Helsingfors den 14 december 1999
3205: 
3206:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
3207: 
3208: 
3209: 
3210: 
3211:                                                                                                      3
3212:                                                       KK 834/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
3213: 
3214: 
3215: 
3216: 
3217:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 834/1999 vp
3218: 
3219:                                              Perhehoidon kehittäminen
3220: 
3221: 
3222: 
3223: 
3224: Eduskunnan puhemiehelle
3225: 
3226: Hoito- ja tukimuotona ns. perhehoito on lisään-          Huumausaineiden käytön lisääntymisen myö-
3227: tymässä maassamme. Perhehoito on osoittautu-          tä aineiden käytön lopettamista koskeva hoito-
3228: nut hyväksi vaihtoehdoksi esim. laitoshoidon          paikkatarve on lisääntynyt rajusti. Samalla on et-
3229: rinnalle. Perhehoidossa on niin vanhuksia, mie-       sittävä jatkokuntoutuspaikkoja. On selvää, että
3230: lenterveydellisesti kuntoutettavia, kehitysvam-       mitkään resurssit eivät riitä, eikä ole edes tarkoi-
3231: maisia, päihdeongelmaisia kuin sijoitettuja lap-      tuksenmukaistakaan toteuttaa jatkokuntoutusta
3232: siakin.                                               laitoksissa. Oleellista olisi aikuisen tuki ja selvät
3233:    Perhehoito on osoittautunut inhimillisyytensä      rajat.
3234: lisäksi myös huomattavan edulliseksi vaihtoeh-           Perhehoito on yksi parhaista tukimuodoista
3235: doksi. On luultavaa, että ongelmaperheiden tuki-      juuri nuorten kohdalla.
3236: toimet tulevat korostumaan juuri perhehoidon
3237: muodossa. Huumeverkkoonjoutunut nuori ei sel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3238: viydy pelkän katkaisuhoidon avulla. Katkaisu-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3239: hoidonjälkeen liian moni nuori palaa entisiin ku-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3240: vioihin.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3241:    Väliaikainen huostaanotto ja sijoittaminen
3242: toiseen perheeseen voi olla käänteentekevä asia              Onko hallitus tietoinen perhehoidon
3243: nuoren elämässä. Erityisesti tämä mahdollisuus               mahdollisuuksista päihdenuorten jatko-
3244: on olemassa, jos sijoitusperheessä on tietoa, tai-           kuntoutuksessa ja
3245: toa ja osaamista esim. päihdeongelmista. Tämä
3246: edellyttää koulutusta, työnohjausta ja määrätie-             aiotaanko jatkossa panostaa perhehoi-
3247: toista paneutumista asioihin.                                tajien koulutukseen ja osaamiseen ni-
3248:    Suurimmassa osassa sijoituksista perhehoito               menomaan päihdeproblematiikan osal-
3249: on ollut onnistunut valinta, mutta samaan aikaan             ta sekä
3250: tulee esiin tapauksia, joissa valvonta, koulutus ja          valvotaanko perhehoidon toteuttamis-
3251: työnohjaus on ollut puutteellista.                           ta tällä hetkellä asianmukaisella taval-
3252:                                                              la?
3253: 
3254: 
3255: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
3256: 
3257:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
3258: 
3259: 
3260: 
3261:                                                                                                  Versio 2.0
3262: KK 834/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                               Ministerin vastaus
3263: 
3264: 
3265: 
3266: 
3267: Eduskunnan puhemiehelle
3268: 
3269: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tettuja lapsia ja nuoria yhteensä 12 132. Perhe-
3270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         hoidossa heistä oli 46 %, laitoshoidossa 43 %ja
3271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muualla sijoitettuna 11 %. Perhehoitoon sijoite-
3272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-       tuista valtaosa on alle 14-vuotiaita. Ensimmäi-
3273: Monosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nen sijoitus tehdään useammin laitokseen kuin
3274: myksen KK 834/1999 vp:                                perheeseen. Perinteisen perhehoidon osuus sijoi-
3275:                                                       tuspaikoista ei ole viime vuosina merkittävästi
3276:        Onko hallitus tietoinen perhehoidon            muuttunut. Laitoshoidon sisällä sen sijaan on ta-
3277:        mahdollisuuksista päihdenuorten jatko-         pahtunut muutoksia, kun ns. välimuotoisia palve-
3278:        kuntoutuksessa ja                              luja on syntynyt myös lastensuojelun alueelle.
3279:                                                       Tämä ns. ammatillinen perhehoito on muun
3280:        aiotaanko jatkossa panostaa perhehoi-          muassa Stakesin tilastoissa luettu laitoshoitoon,
3281:        tajien koulutukseen ja osaamiseen ni-          vaikka se toimintamuotona eroaa perinteisestä
3282:        menomaan päihdeproblematiikan osal-            laitoshoidosta.
3283:        ta sekä                                           Vuonna 1998 oli avohuollon tukitoimena si-
3284:        valvotaanko perhehoidon toteuttamista          joitettuna kaikkiaan 3 534 lasta, joista laitoshoi-
3285:        tällä hetkellä asianmukaisella tavalla?        dossa oli 62 %, perhehoidossa 32 %ja muualla
3286:                                                       6 %. Samana vuonna oli jälkihuollossa edelleen
3287: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sijoitettuna yhteensä 1 706 lasta tai nuorta, joista
3288: ti seuraavaa:                                         26 % oli perhehoidossa ja 25 % laitoshoidossa.
3289:                                                       Jälkihuollossa olleista 49 % oli sijoitettuna
3290: Perhehoitoa voidaan lastensuojelulain mukaan          muualle, kuten esimerkiksi asuntoloihin, tuki-
3291: toteuttaa sekä avohuollon tukitoimena että huos-      asuntoihin ja päihdehuoltolaitoksiin.
3292: taanotettujen lasten sijaishuoltona. Sijaishuollon       Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja
3293: päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina       nuorista 15-17-vuotiaita oli kaikkiaan 23 % ja
3294: järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tu-   18-20-vuotiaita 18 %. Päihteiden käyttö jako-
3295: kemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta      keilu alkavat tosin tavanomaisesti jo ennen 15
3296: sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä hen-       vuoden ikää. Ääritietona voidaan todeta, että
3297: kilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai      koulukoteihin sijoitettuja nuoria koskevan suo-
3298: nuori on. Nuori voi jatkaa asumistaan perheessä       malaisen tutkimuksen osa-aineistoa koskeneessa
3299: tai laitoksessa sijaishuollon päättymisen jälkeen-    raportissa todettiin, että 25 % näistä nuorista oli
3300: kin. Tällöin on nuoren kanssa sovittava asumi-        huumeista riippuvaisia tai huumeiden väärin-
3301: seen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.    käyttäjiä. Kaikenlainen päihteiden käyttö huos-
3302: Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös muiden asia-       taanotettujen keskuudessa on tämän mukaan hy-
3303: kasryhmien kohdalla, mutta valtaosassa kyse on        vin yleistä. Täsmällistä tietoa siitä, minkä verran
3304: kuitenkin lastensuojelulain mukaisesta toimin-        sijoituksista on johtunut pääasiassa tai osittain
3305: nasta.                                                lastenja/tai nuorten päihteiden käytöstä, ei ole il-
3306:    Vuonna 1998 Suomessa oli Stakesin lasten-          man erillisselvityksiä saatavilla. Voidaan olet-
3307: suojelutilaston mukaan kodin ulkopuolelle sijoi-
3308: 
3309: 2
3310: Ministerin vastaus                                     KK 834/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
3311: 
3312: 
3313: 
3314: taa, että päihdeongelmaisia nuoria on sekä perhe-      tiaiden varhaisnuorten tupakan, alkoholin ja huu-
3315: hoidossa että laitoshoidossa, mutta erityisesti lai-   meiden käytön ehkäisyä. Ehkäisevän päihdetyön
3316: toshoidossa.                                           tueksi tuotetaan erityisesti varhaisnuorille ja hei-
3317:     Vaikeasti ratkaistava kysymys hoitoa suunni-       dän kanssaan työskenteleville koulutus- ja tiedo-
3318: teltaessa on, milloin nuoren asianmukainen hoi-        tusmateriaaleja. Lisäksi tavoitteena on parantaa
3319: topaikka olisi laitos ja milloin avohoito. Laitos-     henkilöstön osaamista tukemalla henkilöstön
3320: hoitoa voidaan suositella niille päihdeongelmis-       täydennyskoulutusta. Sosiaali- ja terveysministe-
3321: ta kärsiville nuorille, joiden aikaisempi avohoito     riö varaa ohjelmakaudella määrärahan täyden-
3322: ei ole onnistunut, joilla on samanaikaisesti vaka-     nyskoulutuksen tukemiseksi mm. huumeriippu-
3323: va mielenterveyshäiriö tai jotka käyttäytyvät it-      vuuteen kohdistuvaa hoitoa koskien.
3324: setuhoisasti tai muuten akuutisti vaarallisesti,           Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta an-
3325: jotka ovat suoneosisäisten huumeiden käyttäjiä         netun lain (603/1996) mukaan palvelujen valvon-
3326: tai huumeista riippuvaisia taijoille huumevieroi-      ta kuuluu asianomaiselle lääninhallitukselle sekä
3327: tus on tarpeen. Lisäksi laitoshoito on paikallaan,     sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnas-
3328: jos nuorella on samanaikainen vakava somaatti-         sa valvontaviranomaisena toimii sosiaalihuollos-
3329: nen sairaus tai raskaana olevan nuoren huumei-         ta vastaava toimielin tai sen määräämä viranhal-
3330: den käyttö vaarantaa sikiön hyvinvointia. Avo-         tija. Yksityisten sosiaalipalvelujen yleinen oh-
3331: hoitoon soveltuu nuori, joka on valmis tekemään        jaus ja valvonta kuuluu em. lain 8 §:n mukaan
3332: selkeän hoitosopimuksen, jonka osalta on saatu         asianomaiselle ministeriölle. Valvonnan sisältö
3333: kokemuksia aikaisemmasta onnistuneesta avo-            koskee sosiaalipalvelujen laatua ja tasoa. Yksi-
3334: hoidosta ja jonka päihteiden käyttö ei ole niin va-    tyisiä sosiaalipalveluja tarjoavien yksiköiden tu-
3335: kavaa, että se sinänsä edellyttäisi laitoshoitoa.      lee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan
3336: Nuoren hoidon tulee olla intensiivistä, monipuo-       toimintaan sopivia. Valvonta kohdistuu myös
3337:  lista ja riittävän kauan kestävää, ja siinä tulisi    toimitiloihin, toimintavälineisiin sekä henkilös-
3338: pyrkiä yhteistyöhön nuoren perheen kanssa. Hoi-        tön määrään ja kelpoisuuteen. Sosiaali- ja ter-
3339:  don tulee sisältää myös seurantavaihe aktiivisen      veysministeriön asettama ns. Sospa-työryhmä on
3340:  hoidon päättymisen jälkeen.                           keväällä 1999 antanut suosituksiaja ohjeita val-
3341:     Valtioneuvoston hyväksymässä sosiaalihuol-         vontalain mukaisesta valvonnasta. Lisäksi par-
3342:  lon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille           haillaan ollaan asettamassa uutta työryhmää, jon-
3343: 2000-2003 on eräänä tavoitteena päihdeongel-           ka tehtävänä tulee olemaan laatia edelleen tar-
3344:  mien ehkäisy laajasti ymmärrettynä. Tavoitetta        kempia ohjeita ja selvittää mahdollisia säädöstar-
3345:  tukevissa toimenpidesuosituksissa lähdetään sii-      peita ensiksi lastensuojelua ja myöhemmin myös
3346:  tä, että kunnat tehostavat erityisesti 12-14-vuo-     muita sosiaalihuollon sektoreita varten.
3347: 
3348: 
3349: 
3350: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
3351: 
3352:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
3353: 
3354: 
3355: 
3356: 
3357:                                                                                                          3
3358: KK 834/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                Ministems svar
3359: 
3360: 
3361: 
3362: 
3363: Tili riksdagens talman
3364: 
3365: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         År 1998 fanns det enligt Stakes bamskydds-
3366: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      statistik i Finland sammanlagt 12 132 bam och
3367: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jaa-     unga som hade placerats i vård utom hemmet. Av
3368: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga        dessa var 46 % i familjevård, 43 % i anstaltsvård
3369: spörsmål SS 834/1999 rd:                             och 11 % placerade någon annanstans. Av dem
3370:                                                      som placerats i familjevård var största delen yng-
3371:       ir regeringen medveten om möjligheten          re än 14 år. Första gången placeras bamet eller
3372:       tili familjevård vid fortsatt rehabilite-      den unga oftare på anstalt än i någon familj. Den
3373:       ring av unga som använder rusmedel             traditionella familjevårdens andel har inte ökat
3374:       och                                            närnnvärt under de senaste åren. Inom anstalts-
3375:                                                      vården har det däremot skett förändringar när s.k.
3376:        ämnar man i fortsättningen satsa på ut-       tjänster av mellanformer har börjat tillhandahål-
3377:        bildning och yrkeskunskap för familje-        las även inom bamskyddet. Denna s.k. professio-
3378:        vårdare uttryckligen då det gäller rus-       nella familjevård har bl.a. i Stakes statistik hän-
3379:        medelsproblem samt                            förts till anstaltsvården, även om verksarnheten
3380:       finns det för närvarande någon övervak-        skiljer sig från traditionell anstaltsvård.
3381:        ning av att familjevården genomförs på           Ar 1998 hade som stödåtgärd inom den öppna
3382:                                                      vården placerats sammanlagt 3 534 bam, av vil-
3383:       ett behörigt sätt?
3384:                                                      ka 62% var i anstaltsvård, 32% i familjevård och
3385: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      6 % någon annanstans. Samma år var samman-
3386: föra följande:                                       lagt 1 706 bam eller unga placerade i eftervård
3387:                                                      och av dessa var 26 % i familjevård och 25 % i
3388: Enligt bamskyddslagen kan familjevård ordnas         anstaltsvård. Av dem som var i eftervård var
3389: både som stödåtgärd inom den öppna vården och        49 % placerade någon annanstans, såsom inter-
3390: som vård utom hemmet av bam som omhänderta-          nat, stödbostäder och anstalter för missbrukare.
3391: gits. Efter att vården utom hemmet upphört skall        Av de bam och unga som placerats i vård utom
3392: socialnärnnden alltid ordna eftervård för bamet      hemmet var inalles 23 % 15-17 år och 18 %
3393: och den unga genom att stöda den som har vår-        18-20 år. Vanligen uppstår lusten att använda
3394: dats utom hemmet och hans eller hennes föräld-       och pröva på rusmedel redan före 15 års ålder.
3395: rar och vårdare samt dem i vars vård bamet eller     Som marginaluppgift kan konstateras att i en del-
3396: den unga är och som uppfostrar honom eller hen-      rapport av den finländska undersökning som
3397: ne. Den unga kan fortsätta att bo i familjen eller   gällde unga som placerats i skolhem konstatera-
3398: på anstalten även efter att vården utom hemmet       des att 25 % av dessa unga var beroende av nar-
3399: har upphört. Härvid skall man komma överens          kotika eller missbrukare. Enligt rapporten är alla
3400: med den unga om de rättigheter och skyldigheter      former av rusmedelsmissbruk mycket vanliga
3401: som hänför sig till boendet. Familjevård kan ge-     bland ornhändertagna. Några exakta uppgifter
3402: nomföras även i fråga om andra klientgrupper,        om hur många bam eller unga som har tagits om-
3403: men i de flesta fall är det dock fråga om verksam-   hand främst eller delvis på grund av rusmedels-
3404: het som anges i bamskyddslagen.
3405: 
3406: 4
3407: Ministems svar                                         KK 834/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
3408: 
3409: 
3410: missbruk finns inte att tillgå utan särskild utred-    vänder droger. Som stöd för förebyggande rus-
3411: ning. Det är troligt att det finns unga med rus-       medelsarbete produceras utbildnings- och infor-
3412: medelsproblem både inom familjevården och an-          mationsmaterial enkom för unga i de lägre ton-
3413: staltsvården men särskilt inom anstaltsvården.         åren och för personai som arbetar med dem.
3414:    En svår fråga vid planeringen av vården är när      Dessutom är målet att förbättra personalens yr-
3415: en anstalt är en lämplig vårdplats för en ung per-     keskunskap genom att stöda fortbildningen av
3416: son och när det är bättre med öppen vård. An-          den. Under programperioden reserverar social-
3417: staltsvård kan rekommenderas unga som lider av         och hälsovårdsministeriet anslag för stödjande av
3418: rusmedelsproblem och för vilka den öppna vår-          fortbildningen bl.a. då det gäller vård som inrik-
3419: den inte har lyckats tidigare, som samtidigt har       tas på narkotikaberoende.
3420: ett svårt psykiskt problem eller som har ett själv-       Enligt lagen om tillsyn över privat socialservi-
3421: destruktivt eller annars akut farligt beteende, som    ce (603/1996) ankommer tillsynen över servicen
3422: använder narkotika intravenöst eller är beroende       på behörig länsstyrelse samt på den kommun där
3423: av narkotika eller som är i behov av avgiftning.       tjänstema tillhandahålls. Tillsynsmyndighet i
3424: Dessutom är anstaltsvård lämplig om den unga           kommunen är det organ som ansvarar för social-
3425: samtidigt har en allvarlig sjukdom eller om en         vården eller den tjänsteinnehavare som organet
3426: gravid ung kvinnas narkotikamissbruk hotar fost-       utsett. Den allmänna stymingen och övervak-
3427: rets hälsa. Den öppna vården passar unga som är        ningen av privat socialservice ankommer enligt
3428: redo att ingå vårdavtal, för vilka den öppna vår-      8 § på vederbörande ministerium. Tillsynens
3429: den tidigare har lyckats och vilkas rusmedels-         innehåll gäller socialservicens kvalitet och nivå.
3430: bruk inte är så allvarligt att det skulle förutsätta   En verksarnhetsenhet som tillhandahåller privat
3431: anstaltsvård. 1 dessa fall är familjevård lämplig      socialservice skall till sina sanitära och övriga
3432: som fortsatt rehabilitering av ungdomama. Vår-         förhållande vara lämplig. Tillsynen gäller också
3433: den av unga bör vara intensiv, mångsidig och           verksamhetslokalema, anordningama samt per-
3434: pågå tillräckligt länge och i vården bör man strä-     sonalens storlek och behörighet. Den av social-
3435: va efter samarbete med familjen. Vården skall          och hälsovårdsministeriet tillsatta s.k. Sospa-ar-
3436: också omfatta ett uppföljningsskede när den akti-      betsgruppen har våren 1999 gett rekommendatio-
3437: va vården har upphört.                                 ner och anvisningar i fråga om den tillsyn som
3438:    1 det mål- och verksarnhetsprogram för social-      avses i lagen om tillsyn över privat socialservice.
3439: och hälsovården 2000-2003 som godkänts av              Dessutom håller man på att tillsätta en ny arbets-
3440: statsrådet är ett av målen att förebygga missbru-      grupp som får i uppdrag att göra upp noggranna-
3441: karproblem i stor utsträckning. 1 de rekommen-         re anvisningar och utreda behovet av eventuella
3442: derade åtgärder som stöder målet utgår man från        författningar, först då det gäller bamskyddet och
3443: att kommunema går in för att förebygga att unga i      senare även för övriga sektorer inom socialvår-
3444: åldrama 12-14 år röker, dricker alkohoi och an-        den.
3445: 
3446: 
3447: Helsingfors den 17 december 1999
3448: 
3449:     Omsorgsminister Eva Biaudet
3450: 
3451: 
3452: 
3453: 
3454:                                                                                                         5
3455:                                                       KK 835/1999 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk
3456: 
3457: 
3458: 
3459: 
3460:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 835/1999 vp
3461: 
3462:                                              Erityislukioiden aseman turvaaminen
3463: 
3464: 
3465: 
3466: 
3467: Eduskunnan puhemiehelle
3468: 
3469: Opetusministeriön laatiman koulutuksen ja tutki-      minnan ylläpitämiseksi. Koulutuksen järjestäjän
3470: muksen kehittämissuunnitelmaehdotuksen seu-           tai muiden yhteistyötahojen resurssit eivät yksin
3471: rauksena on se, että valtakunnallisten, erityislu-    riitä ylläpitämään laadukasta toimintaa. Urheilu-
3472: kiotehtävän saaneiden lukioiden asema tulee           lukioissa otetaan huomioon nuorten kehitys ko-
3473: muuttumaan. Opetusministeriön myöntämän eri-          konaisuutena niin urheilulliselta kuin psyykki-
3474: tyislukiotehtävän myötä lukiot ovat saaneet oppi-     seltä ja tiedolliseltakin kannalta. Urheilulukiot
3475: lasmääräänsä sidotun erityisavustuksen. Mahdol-       ovat tällä hetkellä nykyisten ja tulevien huippu-
3476: lisuus tähän erityisavustukseen poistuu, jos kou-     urheilijoiden ainoa tie hankkia yleissivistävä
3477: lutuksen järjestäjät, eli pääsääntöisesti kunnat,     koulutus.
3478: tekevät tästä lähtien päätökset erityislukioista
3479: opetusministeriön sijasta.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3480:    Suomessa on tällä hetkellä noin 40 erityisen       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3481: tehtävän saanutta lukiota. Musiikkilukioiden          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3482: määrä, samoin kuin niiden saama valtion erityis-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3483: avustuskin, on suurin kaikista erityislukioista.
3484: Urheilulukioiden asema on vakinaistettu vuonna              Aikooko hallitus ja miksi se aikoo luo-
3485: 1994. Suomessa on erityisen tehtävän saaneita               pua erityislukioiden, kuten esimerkiksi
3486: urheilulukiaita 12, joissa opiskelee 1 600 nuorta.          Kuortaneen urheilulukion, erityisavus-
3487: Esimerkiksi Kuortaneen urheilulukion toiminta               tuksesta,
3488: Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää niin Kuorta-
3489: neen ja sen lähialueen kuin valtakunnankin tason            miten hallitus aikoo turvata urheilulli-
3490: kannalta. Urheilulukioiden saama keskimääräi-               sesti lahjakkaiden nuorten mahdollisuu-
3491: nen avustus on tällä hetkellä noin 0,5 miljoonaa            det ammatin hankkimiseksi sekä
3492: markkaa vuodessa koulua kohden, eli yhteensä                miten hallitus aikoo koulutuksessa tu-
3493: noin 6 miljoonaa markkaa. Tämä avustus on si-               kea musiikillista, taiteellista tai muuta
3494: dottu kunkin lukion oppilasmäärään.                         erityisosaamista omaavia nuoria?
3495:    Erityisen tehtävän mukanaan tuoma lisäre-
3496: surssi on ollut elintärkeä apu urheilulukiaiHe toi-
3497: 
3498: 
3499: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
3500: 
3501:     Anneli Jäätteenmäki /kesk
3502: 
3503: 
3504:                                                                                                Versio 2.0
3505: KK 835/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk                                        Ministerin vastaus
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510: Eduskunnan puhemiehelle
3511: 
3512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
3513: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
3514: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
3515: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli        Opetusministeriö on viime kuukausina valmistel-
3516: Jäätteenmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen ky-   lut valtioneuvoston käsiteltäväksi koulutuksen ja
3517: symyksen KK 835/1999 vp:                           tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille
3518:                                                    1999-2004. Tarkoituksena on, että kehittämis-
3519:       Aikooko hallitus ja miksi se aikoo luo-      suunnitelma sisältää kannanoton lähivuosien lu-
3520:       pua erityislukioiden, kuten esimerkiksi      kiopolitiikasta, johon kuuluu myös kysymys eri-
3521:       Kuortaneen urheilulukion, erityisavus-       tyisen tehtävän saaneiden lukioiden asemasta.
3522:       tuksista,                                       Koko kehittämissuunnitelmasta käytiin edus-
3523:                                                    kunnassa ajankohtaiskeskustelu 24.11.1999.
3524:       miten hallitus aikoo turvata urheilulli-     Tässä yhteydessä opetusministeriö toimitti edus-
3525:       sesti lahjakkaiden nuorten mahdollisuu-      tajien käyttöön sen hetkisen luonnoksen kehittä-
3526:       det ammatin hankkimiseksi sekä               missuunnitelmaksi. Suunnitelman viimeistelys-
3527:                                                    sä opetusministeriö ottaa huomioon sekä laajalla
3528:       miten hallitus aikoo koulutuksessa tu-       lausuntokierroksella että eduskuntakeskustelus-
3529:       kea musiikillista, taiteellista tai muuta    sa esille nousseita näkökohtia. Suunnitelma on
3530:       erityisosaamista omaavia nuoria?             eduskuntakeskustelun jälkeen käsitelty hallituk-
3531:                                                    sen asettamassa koulutuspoliittisessa ministeri-
3532:                                                    työryhmässä. Tarkoitus on, että valtioneuvosto
3533:                                                    päättää suunnitelmasta kuluvan joulukuun aika-
3534:                                                    na.
3535: 
3536: 
3537: 
3538: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
3539: 
3540:     Opetusministeri Maija Rask
3541: 
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 2
3546: Ministems svar                                     KK 835/1999 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk
3547: 
3548: 
3549: 
3550: 
3551: Tili riksdagens talman
3552: 
3553: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
3554: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
3555: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-
3556: neli Jäätteenmäki /cent undertecknade skriftliga   Undervisningsministeriet har under de senaste
3557: spörsmål SS 835/1999 rd:                           månadema berett en plan för utveckling av ut-
3558:                                                    bildningen och forskningen för 1999-2004. Pla-
3559:       Åmnar regeringen avstå från specialun-       nen skall föreläggas statsrådet. Avsikten är att ut-
3560:       derstöden till specialgymnasierna, så-       vecklingsplanen skall innehålla ett ställningsta-
3561:       som Kuortane idrottsgymnasium, och i         gande om de närmaste årens gymnasiepolitik.
3562:       så fall varför och                           Till detta hör också frågan om ställningen för de
3563:                                                    gymnasier som fått en särskild uppgift.
3564:       hur avser regeringen trygga möjlighe-           Hela utvecklingsplanen var föremål för en ak-
3565:       terna för idrottsligt begåvade ungdo-        tualitetsdebatt i riksdagen 24.11.1999. 1 detta
3566:       mar att skaffa sig ett yrke samt             sammanhang försåg undervisningsministeriet
3567:                                                    riksdagsmännen med det dågällande utkastet till
3568:       hur avser regeringen i utbildningen          utvecklingsplan. Vid finslipningen av planen tar
3569:       stödja ungdomar som uppvisar musika-         undervisningsministeriet hänsyn till de synpunk-
3570:       lisk eller konstnärlig begåvning eller be-   ter som kommit fram under den omfattande re-
3571:       sitter något annat specialkunnande?          missbehandlingen och under debatten i riksda-
3572:                                                    gen. Planen har efter debatten behandlats i den av
3573:                                                    regeringen tillsatta utbildningspolitiska minister-
3574:                                                    arbetsgruppen. Avsikten är att statsrådet skall
3575:                                                    fatta beslut om planen inom december.
3576: 
3577: 
3578: 
3579: Helsingfors den 17 december 1999
3580: 
3581:     Undervisningsminister Maija Rask
3582: 
3583: 
3584: 
3585: 
3586: 4 200696                                                                                             3
3587:                                                       KK 836/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
3588: 
3589: 
3590: 
3591: 
3592:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 836/1999 vp
3593: 
3594:                                              Maanrakennustoiminnan kilpailun selkiyttämi-
3595:                                              nen
3596: 
3597: 
3598: 
3599: 
3600: Eduskunnan puhemiehelle
3601: 
3602: Tielaitoksen organisaatio on viime vuosina ollut        näkyvyys ja selkeys. Yhteiskunnallinen tiestön
3603: jatkuvan muutoksen kohteena.                            hoidon palvelutehtävä ja toisaalta rakentamis-
3604:     Nykyinen malli, jossa toiminnot on järjestetty      hankkeiden kustannustehokkuus ovat keskeisiä
3605: tilaaja/tuottajamallin pohjalta, on osoittautunut       asioita. Alimitoitettujen tiehallinnon resurssien
3606: selkiytymättömäksi. Useat maanrakennusalan              aikana aidon ja terveen kilpailutilanteen aikaan-
3607: yritykset eri puolilta maata ovat kantaneet huolta      saaminen Tielaitoksen ja maarakennusyrittäjien
3608: Tielaitoksen toimintaperiaatteista ja kilpailuase-      kesken on myös yhteiskunnan edun mukaista.
3609: masta maanrakennusurakoista päätettäessä. Tie-
3610: laitoksella on useita tärkeitä yhteiskunnallisia        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3611: tehtäviä hoidettavana. Tiestön hyvä kunto ja lii-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
3612: kenteellisesti toimiva verkosto ovat myös alue-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3613: kehityksen kannalta perusasioita. Nyt, kun käy-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3614: tännössä sama organisaatio toimii eri urakoiden
3615: tilaajana ja vastaa myös useimmissa tapauksissa               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3616: niiden toteutuksesta, syntyy markkinoille helpos-             tyä selkiyttääkseen Tielaitoksen organi-
3617: ti epäilyjä kilpailun aitoudesta. Tämä ei ole                 soilumista tavoitteena aidon ja läpinä-
3618: myönteinen asia julkisen organisaation kannalta.              kyvän kilpailutilanteen aikaansaaminen
3619: Onkin tärkeää, että Tielaitoksen organisoituruis-             yksityisten maarakennusyrittäjien ja
3620:  ta kehitetään edelleen tavoitteena toiminnan läpi-           oman tuotantotoiminnan välillä?
3621: 
3622: 
3623: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1999
3624: 
3625:     Antti Rantakangas /kesk                                Osmo Puhakka /kesk
3626:     Mauri Salo /kesk                                       Pekka Vilkuna /kesk
3627: 
3628: 
3629: 
3630: 
3631:                                                                                                  Versio 2.0
3632: KK 836/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.                                          Ministerin vastaus
3633: 
3634: 
3635: 
3636: 
3637: Eduskunnan puhemiehelle
3638: 
3639: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Nykytilanne on ongelmallinen sekä maaraken-
3640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nusalalle että Tielaitoksen tuotannolle. Tuotan-
3641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       non ongelmana on sen virastomuoto ja asema tie-
3642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-       hallinnon eli tilaajaviranomaisen yhteydessä,
3643: takankaan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen         mikä vaikeuttaa tuotannon mahdollisuuksia osal-
3644: kysymyksen KK 836/1999 vp:                            listua kilpailuun ja hyödyntää osaamistaan. Sa-
3645:                                                       malla myös kilpailun avaaminen yleisten teiden
3646:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tienpidossa on hidasta. Tuotannon virastomuo-
3647:        tyä selkiyttääkseen Tielaitoksen organi-       dossa jatkaminen merkitsisikin yleisten teiden
3648:        soilumista tavoitteena aidon ja läpinä-        tienpidon sulkeutumista kilpailulta, mikä asettai-
3649:        kyvän kilpailutilanteen aikaansaaminen         si toimialan yritykset ja Tielaitoksen tuotannon
3650:        yksityisten maarakennusyrittäjien ja           erilaiseen asemaan ja vaikeuttaisi yleisemmin-
3651:        oman tuotantotoiminnan välillä?                kin alan kehitystä. Samalla tuotannon mahdolli-
3652:                                                       suudet osallistua kilpailutettuihin kuntien hank-
3653: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         keisiinja uusiin tiestön kehittämishankkeisiin es-
3654: ti seuraavaa:                                         tyisivät. Tällä hetkellä epäilyt Tielaitoksen tuo-
3655: Kysymyksessä esitettyihin näkökohtiin nykyi-          tannon kilpailuneutraliteetista ovat ymmärrettä-
3656: sen tilanteen selkiytymättömyydestä voidaan yh-       viä.
3657: tyä. Liikenneministeriö pitää Tielaitoksen orga-         Nykymallin ongelmiin on myös Kilpailuviras-
3658: nisaation uudistamista tärkeänä paitsi koko maa-      to ottanut kantaa. Kilpailuvirasto kannattaa suun-
3659: rakennusalan, myös Tielaitoksen kannalta. Lii-        nitelmaa perustaa erillinen tiehallintovirasto sekä
3660: kenneministeriö on marraskuussa asettanut neljä       tuotantoliikelaitos. Lisäksi Kilpailuvirasto pitää
3661: työryhmää valmistelemaan Tielaitoksen organi-         Tielaitoksen töiden avaamista kilpailulle erittäin
3662: saatiouudistusta ja maarakennusalan kehittämis-       tärkeänä koko maa- ja vesirakennusalan suoritus-
3663: tä.                                                   kyvylle.
3664:     Tielaitoksen nykyinen sisäisesti tilaajaviran-       Tiehallintoviraston ja tuotantoliikelaitoksen
3665: omaiseen ja tuotantoon jaettu organisaatiomalli       perustamista tukevat myös maarakennusalan yh-
3666: on tarkoitettu välivaiheeksi. Malli luotiin valmis-   dessä Teknologian kehittämiskeskuksen kanssa
3667: tautumiseksi erilliseen tilaajaviranomaiseen ja       valmisteleroa maarakennusalan visio ja kehitys-
3668: tuotantoliikelaitokseen.                              ehdotukset.
3669: 
3670: 
3671: 
3672: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
3673: 
3674:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3675: 
3676: 
3677: 
3678: 
3679: 2
3680: Ministems svar                                       KK 836/1999 vp -Antti Rantakangas /kesk ym.
3681: 
3682: 
3683: 
3684: 
3685: Tili riksdagens talman
3686: 
3687: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tionen är att dess verksamhet fungerar som ett
3688: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         ämbetsverk samt dess ställning i relation tili väg-
3689: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-        förvaltningen, dvs. den beställande myndighe-
3690: ti Rantakangas /cent m.fl. undertecknade skriftli-     ten, vilket försvårar produktionens förutsättning-
3691: ga spörsmål SS 836/1999 rd:                            ar att delta i konkurrensen och tillgodogöra sig
3692:                                                        sitt kunnande. Samtidigt är det också en långsam
3693:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           process att öppna konkurrensen när det gäller
3694:       för att skapa klarhet i Vägverkets orga-         väghållningen av de allmänna vägama. Om pro-
3695:       nisation så att en äkta och transparent          duktioneo fortsätter i ämbetsverksform innebär
3696:       konkurrenssituation kan åstadkommas              det också att väghållningen av de allmänna vä-
3697:       mellan de privata jordbyggnadsföreta-            gama stängs för konkurrens, vilket placerar bran-
3698:       garna och den egna produktionsverk-              schens företagare och Vägverkets produktion i
3699:       samheten?                                        olika positioner samt försvårar även allmänt ut-
3700:                                                        vecklingen inom branschen. Samtidigt försvåras
3701: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        i så fall produktionens förutsättningar att delta i
3702: föra följande:                                         kommunemas konkurrensutsatta projekt och i
3703: Man kan instämma i de synpunkter som har fram-         nya utvecklingsprojekt som gäller vägnätet. 1
3704: förts i spörsmålet om att den nuvarande situatio-      detta skede är tvivlen om konkurrensneutralitet
3705: nen är oklar. Enligt trafikministeriet är det vik-     när det gäller Vägverkets produktion förståeliga.
3706: tigt, med tanke på hela jordbyggnadsbranschen              Även Konkurrensverket har tagit ställning tili
3707: men också med tanke på Vägverket, att Vägver-          problemen med den nuvarande modellen. Kon-
3708: kets organisation ändras. Trafikministeriet har i      kurrensverket stöder den pian som går ut på att
3709: november tillsatt fyra arbetsgrupper för att bere-     inrätta en särskild vägförvaltningsmyndighet och
3710: da en omorganisering av Vägverket och en ut-           ett särskilt produktionsaffårsverk. Konkurrens-
3711: veckling av jordbyggnadsbranschen.                     verket anser vidare att det är mycket viktigt med
3712:    Vägverkets nuvarande organisationsmodell,           tanke på hela jord- och vattenbyggnadsbran-
3713: där organisationen intemt är indelad i en bestäl-      schens prestationsförmåga att öppna Vägverkets
3714: lande myndighet och i produktion, är avsedd att        arbeten för konkurrens.
3715: gälla under en övergångsperiod. Modellen skapa-            Inrättandet av ett vägförvaltningsämbetsverk
3716: des i syfte att förebereda indelningen i en sär-       och ett produktionsaffårsverk stöds också av
3717: skild beställande myndighet och i ett produk-          jordbyggnadsbranschens vision och utvecklings-
3718: tionsaffårsverk.                                       förslag, vilka har beretts av jordbyggnadsbran-
3719:    Den nuvarande situationen är problematisk           schen gemensamt med Teknologiska utveck-
3720: både med tanke på jordbyggnadsbranschen och            lingscentralen.
3721: Vägverkets produktion. Problemen med produk-
3722: 
3723: 
3724: 
3725: Helsingfors den 15 december 1999
3726: 
3727:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3728:                                                                                                          3
3729:                                                           KK 837/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
3730: 
3731: 
3732: 
3733: 
3734:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 837/1999 vp
3735: 
3736:                                             Näkövammaisten asema
3737: 
3738: 
3739: 
3740: 
3741: Eduskunnan puhemiehelle
3742: 
3743: Näkövamma voi olla synnynnäinen. Se voi olla         muutokset ovat vaikeuttamassa näkövammaisten
3744: myös seurausta sairaudesta tai tapaturmasta.         liikkumista. Myös pankkipalveluiden saavutetta-
3745: Myös ikääntyminen vaikuttaa näkökykyyn. Iän          vuus on vaikeutunut, sillä joootusautomatiikka
3746: myötä ihmisen näkö ja kyky havannoida vaaroja        on suunniteltu vain näkeviä varten.
3747: saattavat heikentyä olennaisesti.                       Yleinen kehitys, jossa kunnat ovat suunnan-
3748:    Väestöennusteet osoittavat, että toimintaky-      neet palveluitaan liikekeskuksiin, on em. seikko-
3749: vyltään rajoitteisten ihmisten määrä kasvaa voi-     jen lisäksi hankaloittamassa näkövammaisten
3750: makkaasti. Näkövammaisten määrää ei tosin täs-       mahdollisuuksia toimia ilman apua. Palveluiden
3751: mällisesti voida ennakoida, mutta jo tämän het-      luo lähteminen voi olla varsinkin ikääntyneelle
3752: ken näkövammaisten määrä edellyttää tukitoi-         näkövammaiselle jopa turvatonta.
3753: mia yhteiskunnalta.
3754:    Yhteiskunnan nopea tekninen kehitys on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3755: aiheuttanut ongelmia näkövammaisille. Kaupan         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3756: ja palveluiden markkinat on suunnattu näkeville.     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3757: Esimerkiksi asiakkaana näkövammaisia ei ole          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3758: otettu huomioon käytännöllisesti katsoen lain-
3759: kaan. Asiointi kaupoissa on vaikeaa, kun esimer-           Miten hallitus ottaa huomioon näkö-
3760: kiksi itsepalveluvaa'at on suunniteltu vain näke-          vammaisten mahdollisuudet ja oikeudet
3761: ville. Myös julkisen liikenteen tihentyvät reitti-         yhteiskunnallisten palveluiden käyttäji-
3762:                                                             "?
3763:                                                            na.
3764: 
3765: 
3766: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1999
3767: 
3768:     Antero Kekkonen /sd
3769: 
3770: 
3771: 
3772: 
3773:                                                                                               Versio 2.0
3774: KK 837/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                   Ministerin vastaus
3775: 
3776: 
3777: 
3778: 
3779: Eduskunnan puhemiehelle
3780: 
3781: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            keus edellyttää, että maan hallitus ryhtyy aktiivi-
3782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          siinja konkreettisiin toimiin yleisohjeissa määri-
3783: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teltyjen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vuonna
3784: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero             1995 Valtakunnallinen vammaisneuvosto laati
3785: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-           vammaispoliittisen ohjelman "Kohti yhteiskun-
3786: myksen KK 837/1999 vp:                                 taa kaikille". Ohjelman päämääränä on luoda
3787:                                                        edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistu-
3788:        Miten hallitus ottaa huomioon näkö-             miselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoit-
3789:        vammaisten mahdollisuudet ja oikeudet           teen saavuttamiseksi ohjelma asettaa päämääräk-
3790:        yhteiskunnallisten palveluiden käyttäji-        si vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhden-
3791:          .. ?
3792:        na.                                             vertaistamisen siten kuin YK:n yleisohjeissa
3793:                                                        edellytetään.
3794: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
3795: ti seuraavaa:                                          miskeskus Stakes on mukana useissa hankkeis-
3796: Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu          sa, joiden tavoitteena on tietoyhteiskunnan eri-
3797: pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun. Sen pe-          laisten palvelujen, samoin kuin elin- ja asuinym-
3798: ruspiirteitä ovat muun muassa yhteiset ja tasa-ar-     päristön esteettömyyden ja apuvälineiden kehit-
3799: voiset julkiset palvelut ja toimeentuloturvajärjes-    täminen niin, että mahdollisimman monet erilai-
3800: telmät, joilla pyritään luomaan eri väestöryh-         set käyttäjät, myös näkövammaiset henkilöt, voi-
3801: mien yhtäläiset toimintamahdollisuudet sekä so-        sivat suoriutua itsenäisesti arkipäivän erilaisissa
3802: siaaliturvan taso, joka on riittävä omatoimisuu-       tilanteissa. Monia projekteja on myös toteutettu
3803: den ylläpitämisen edistämisen kannalta.                ED-yhteistyönä. Näistä projekteista mainitta-
3804:    Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisen kohte-         koon muun muassa vammaisten ja vanhusten tie-
3805: lun kannalta keskeinen on laki vammaisuuden            donsiirto- ja telemaattisia palveluja kehittävä
3806: perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi-   projekti. Projektissa tutkitaan, miten uutta tek-
3807: mista (380/1987). Lain tarkoituksena on edistää        niikkaa voidaan kehittää vammaisten ja vanhus-
3808: vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toi-       ten palvelujen parantamiseksi; mitä esimerkiksi
3809: mia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskun-           vaaditaan uusilta päätelaitteilta ja käyttöliitty-
3810: nanjäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuu-        miltä, jotta esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset
3811: den aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain mukaan       henkilöt voisivat käyttää niitä. Erityisesti näkö-
3812: kunnan viranomaisten on myÖs seurattava vam-           vammaisille soveltuvaa turvakännykkää on niin
3813: maisten henkilöiden elinoloja ja pyrittävä poista-     ikään kehitetty ED-projektin puitteissa. Myös lii-
3814: maan haittoja, jotka rajoittavat heidän toiminta-      kenteen esteettömyyttä selvitetään, ja piakkoin
3815: mahdollisuuksiaan ja osallistumistaan.                 on valmistumassa joukkoliikenteen esteettö-
3816:    YK hyväksyi vuonna 1993 vammaisten henki-           myyttä ja helppokäyttöisyyttä kehittäneen työ-
3817: löiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista            ryhmän raportti.
3818: koskevat yleisohjeet Myös Suomi on sitoutunut             Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
3819: näiden ohjeiden toteuttamiseen. Suomen sitoutu-        mintaohjelma vuosille 2000-2003 sisältää
3820: misen perusteella vammaisilla henkilöillä on oi-       muun muassa toimenpidesuosituksia esteettö-
3821: 
3822: 2
3823: Ministerin vastaus                                         KK 837/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
3824: 
3825: 
3826: män ympäristön luomiseksi, sekä vammaisten ai-         taloudellisen tuen tarve tarkoituksenmukaisten
3827: kuisten itsenäisen asumisen ja siihen liittyvien       palvelujen aikaansaamiseksi erityisesti vaikea-
3828: palvelujen edistämiseksi sekä vammaisten henki-        tai monivammaisille henkilöille sekä mielenter-
3829: löiden työllistymisen esteiden purkamiseksi ja         veyspotilaille. Samassa yhteydessä tarkastellaan
3830: työllistymismahdollisuuksien luomiseksi. Lisäk-        myös kustannusten tasausjärjestelmiä. Selvitys-
3831: si tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysministe-   työssä otetaan huomioon erikoissairaanhoidon ja
3832: riö selvittää vuosina 2000-2001 erillisryhmien         lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjes-
3833: erityisen tuen tarpeen. Pikaisimmin selvitetään        telmien kokemukset.
3834: 
3835: 
3836: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
3837: 
3838:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
3839: 
3840: 
3841: 
3842: 
3843:                                                                                                       3
3844: KK 837/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                       Ministems svar
3845: 
3846: 
3847: 
3848: 
3849: Tili riksdagens talman
3850: 
3851: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       gande innebär att människor med handikapp har
3852: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       rätt att förutsätta att landets regering skrider till
3853: statsrådet översänt följande 1,1v riksdagsman An-     aktiva och konkreta åtgärder för att genomföra
3854: tero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga            riktlinjema i standardreglema. År 1995 utarbeta-
3855: spörsmål SS 83711999 rd:                              de Riksomfattande handikapprådet det handikap-
3856:                                                       politiska programmet "Ett samhälle för alla".
3857:        Hur beaktar regeringen synskadades             Syftet med programmet är att skapa förutsätt-
3858:        möjligheter och rättigheter när det gäl-       ningar för full självbestämmanderätt i det fin-
3859:        ler användningen av samhälleliga tjäns-        ländska samhället för människor med handi-
3860:        ter?                                           kapp. För att man skall nå detta mål är målsätt-
3861:                                                       ningen för programmet att människor med funk-
3862: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tionsnedsättning skall få jämlika möjligheter så-
3863: föra följande:                                        som FN:s standardregler förespråkar.
3864: Det finska systemet med socialskydd baserar sig          Forsknings- och utvecklingscentralen för soci-
3865: på det nordiska välfårdstänkandet. Centrala drag      al- och hälsovården (Stakes) deltar i många pro-
3866: är bland annat gemensamma och jämlika offent-         jekt med målsättning att utveckla informations-
3867: liga tjänster och system med utkomststöd, ge-         samhällets olika tjänster liksom även tillgänglig-
3868: nom vilka man strävar efter att skapa likadana        heten i livs- och boendemiljön och olika hjälpme-
3869: verksamhetsmöjligheter för alla befolknings-          del så att så många olika slags användare som
3870: grupper samt en nivå på socialskyddet som är till-    möjligt, även synskadade personer, skall kunna
3871: räcklig för att man skall kunna främja upprätthål-    klara sig självständigt i vardagens olika situatio-
3872: landet av ett självständigt liv.                      ner. Många projekt har också genomförts i sam-
3873:    Central med tanke på denjämlika behandling-        arbete med EU. Av dessa projekt kan närnnas
3874: en av handikappade personer är lagen om service       bland annat ett program för utveckling av data-
3875: och stöd på grund av handikapp (38011987). Syf-       överföringstjänster och telematiska tjänster för
3876: tet med lagen är att främja de handikappades för-     handikappade och äldre. 1 projektet undersöks
3877: utsättningar att leva och vara verksamma som          hur ny teknik kan utvecklas för förbättrande av
3878: jämbördiga medlemmar av samhället samt att fö-        tjänster för handikappade och äldre och vad som
3879: rebygga och undanröja olägenheter och hinder          krävs t.ex. av nya dataterminaler och användar-
3880: som handikappet medför. Enligt lagen skall kom-       gränssnitt för att t.ex. syn- och hörselskadade
3881: munens myndigheter följa de handikappades lev-        personer skall kunna använda dem. Också den
3882: nadsförhållanden samt sträva efter att undanröja      mobila trygghetstelefonen som lämpar sig speci-
3883: de olägenheter som begränsar de handikappades         ellt för synskadade har utvecklats inom ramen för
3884: möjligheter till verksamhet och engagemang.           ett EU-projekt. Också tillgängligheten i trafiken
3885:    FN godkände 1993 standardregler för att till-      utreds och rapporten från den arbetsgrupp som
3886: försäkra människor med funktionsnedsättning           arbetat med att utveckla kollektivtrafiken så att
3887: delaktighet ochjämlikhet. Också Finland har för-      den skall bli mera tillgänglig och lätt att använda
3888: bundit sig att tillämpa dessa regler. Finlands åta-   fårdigställs inom kort.
3889: 
3890: 
3891: 4
3892: Ministems svar                                          KK 837/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
3893: 
3894: 
3895:    1 mål- och verksamhetsprogrammet för soci-      riet under 2000-2001 utreder vissa gruppers
3896: al- och hälsovården för 2000-2003 har de han-      särskilda behov av stöd. Så snart som möjligt ut-
3897: dikappade beaktats också på många andra sätt.      reds behovet av ekonomiskt stöd för skapande av
3898: Programmet innehåller bland annat rekommen-        ändamålsenliga tjänster särskilt för gravt handi-
3899: dationer tili åtgärder för främjande av en till-   kappade eller multihandikappade personer samt
3900: gänglig miljö, för främjande av vuxna handikap-    mentalvårdspatienter. Samtidigt granskas även
3901: pades självständiga boende och därtill hörande     system för utjämning av kostnadema. 1 utred-
3902: tjänster samt för undanröjande av hindren för      ningsarbetet beaktas erfarenhetema av system
3903: sysselsättning för handikappade personer och       för utjämning av de stora kostnaderna för den
3904: skapande av sysselsättningsmöjligheter. Dess-      specialiserade sjukvården och barnskyddet.
3905: utom är målet att social- och hälsovårdsministe-
3906: 
3907: 
3908: Helsingfors den 17 december 1999
3909: 
3910:     Omsorgsminister Eva Biaudet
3911: 
3912: 
3913: 
3914: 
3915:                                                                                                   5
3916:                                                                 KK 838/1999 vp - Martti Tiuri /kok
3917: 
3918: 
3919: 
3920: 
3921:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 838/1999 vp
3922: 
3923:                                              Ruotsin ja Saksan ydinvoimaloiden sulkemisen
3924:                                              aiheuttamat terveyshaitat Suomessa
3925: 
3926: 
3927: 
3928: 
3929: Eduskunnan puhemiehelle
3930: 
3931: Ruotsin hallitus suunnittelee ydinvoimaloiden         den sähkösuodattimet eivät poista. Vasta kehitys-
3932: sulkemista ja niiden tuottaman sähkön aikaan-         vaiheessa oleva kaasutuspoltto vähentäisi niitä,
3933: saantia pääosin bioenergialla. Myös Saksassa          mutta silloinkin jäävät jäljelle nitraattipienhiuk-
3934: suunnitellaan ydinvoimaloiden sulkemista. Nii-        kaset.
3935: denkin sähkö pyritään ainakin osaksi korvaa-              WHO:n raportin mukaan pienhiukkaset voi-
3936: maan bioenergialla. Bioenergia ei aiheuta hiili-      vat kulkea ilmavirtojen mukana tuhansia kilo-
3937: dioksidipäästöjä, joten se ei vaikeuta Kioton il-     metrejä ja aikaansaavat laajoilla alueilla ilman-
3938: mastosopimuksen toteuttamista. Bioenergia tuot-       saasteen, joka on keskimäärin paljon tasaisempi
3939: taa kuitenkin päästöjä, jotka ovat vaaraksi ihmis-    kuin aikaisemmin on oletettu. Esimerkiksi kau-
3940: ten terveydelle.                                      punkialueilla pienhiukkaspitoisuus ylittää vain
3941:     Maailman terveysjärjestön Euroopan toimis-        viidesosalla maaseutualueiden pitoisuuden.
3942: ton (World Health Organization, Regional Offi-        Kaukoalueella pienhiukkasten valtaosa on peräi-
3943: ce for Europe) julkaiseman raportin "Overview         sin poHtovoimaloista sekä teollisuuden proses-
3944: of the Environment and the Health in Europe in        seista ja pienempi osa polttomoottoreista.
3945: the 1990s" (August 1999) mukaan polttamisesta             Euroopan unioni on hyväksynyt direktiivin,
3946: johtuvat pienhiukkaset (alle 2,5 tuhannesosa mil-     jolla pyritään pienhiukkaspitoisuuden merkittä-
3947: limetriä pienemmät hiukkaset) ovat syynä lukui-       vään vähentämiseen Euroopassa vuoteen 2010
3948: siin verenkierto- ja hengityselinsairauksiin sekä     mennessä. Direktiivin perusteluissa on arvioitu,
3949: syöpiin. Jatkuva altistuminen nykyisin yleisiin       että direktiivin toteutuessa Euroopassa säästyy
3950: keskimääräisiin vuotmsun pienhiukkaspitoi-            vuosittain 150-1 600 miljardia markkaa vähen-
3951: suuksiin aiheuttaa raportin mukaan joka vuosi         tyneiden sairaalassakäyntien ja kuolemien vuok-
3952: 102 000-368 000 yli 35-vuotiaan ihmisen               si. Suuri vaihteluväli johtuu siitä, ettei Euroopas-
3953: kuoleman läntisessä Euroopassa.                       sa vielä ole tarkkaa tietoa pienhiukkasten mää-
3954:     Amerikkalaisten tutkimusten mukaan myös           rästä.
3955: alle yksivuotiaiden lasten kuolleisuus kasvaa             Ruotsissa, mutta myös Saksassa, ydinsähkön
3956: suhteessa pienhiukkasten keskipitoisuuteen. Eri-      mahdollisesta     korvaamisesta        bioenergialla
3957: tyisesti lisääntyvät kätkytkuolemat.                  aiheutuva pienhiukkastuotannon kasvu lisää kes-
3958:    Pienhiukkasista osa on nokihiukkasia, joihin       kimääräistä vuotuista pienhiukkaspitoisuutta
3959: on tarttunut erilaisia myrkyllisiä palamisyhdis-      myös Suomessa. Seurauksena on lukuisia li-
3960: teitä. Osa on typpi- ja rikkipäästöistä ilmassa       säsairastumisia ja -kuolemia sekä lisäkus-
3961: syntyviä nitraatti- ja sulfaattipienhiukkasia. Bio-   tannuksia Suomelle ja suomalaisille. Y dinvoi-
3962: massan, esimerkiksi hakkeen, polttaminen tuot-        maloiden sulkeminen on eettinen kysymys.
3963: taa runsaasti nokipienhiukkasia, joita voimaloi-      Oikeuttaako jonkin maan kansalaisten perustee-
3964: 
3965:                                                                                                  Versio 2.0
3966: KK 838/1999 vp- Martti Tiuri /kok
3967: 
3968: 
3969: ton ydinvoiman pelko luopumaan ydinvoimasta          Onko hallitus tietoinen siitä, että ydin-
3970: ja tuottamaan terveyshaittoja ja lisäkustannuksia    sähkön mahdollinen korvaaminen bio-
3971: naapurimaille?                                       energialla tuotetulla sähköllä Ruotsissa
3972:                                                      ja Saksassa lisää keskimääräistä
3973: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   vuotuista pienhiukkaspitoisuutta Suo-
3974: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    messa aiheuttaen verenkierto- ja
3975: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         hengityselinsairauksia sekä syöpää ja
3976: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  lisäkuolemia ja
3977:                                                      mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
3978:                                                      asian johdosta?
3979: 
3980: 
3981: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
3982: 
3983:     Martti Tiuri /kok
3984: 
3985: 
3986: 
3987: 
3988: 2
3989: Ministerin vastaus                                              KK 838/1999 vp- Martti Tiuri /kok
3990: 
3991: 
3992: 
3993: 
3994: Eduskunnan puhemiehelle
3995: 
3996: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         tapahtuvista kuolemantapauksista. Arvio perus-
3997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tuu useaan tutkimukseen, joiden tulokset yhden-
3998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukaisesti viittaavat siihen, että hengitysilman
3999: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti            pienhiukkaset lisäävät sydän- ja verisuonitauti-
4000: Tiurin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kuolleisuutta. Pienhiukkasten vaikutusten suu-
4001: sen KK 83811999 vp:                                    ruudesta sydän- ja verisuonitauteja lisäävänä te-
4002:                                                        kijänä ei kuitenkaan vallitse tieteellistä yksimie-
4003:       Onko hallitus tietoinen siitä, että ydin-        lisyyttä. Johtopäätösten tekoa vaikeuttavat usei-
4004:       sähkön mahdollinen korvaaminen bio-              den muiden em. tauteihin vaikuttavien tekijöi-
4005:       energialla tuotetulla sähköllä Ruotsissa         den suuruus ja hiukkasten vaikutusmekanismien
4006:       ja Saksassa lisää keskimääräistä vuo-            toksikologian vähäinen tuntemus. Jos oletus
4007:       tuista pienhiukkaspitoisuutta Suomessa          pienhiukkasten 10 o/o:n osuudesta kuolemanta-
4008:       aiheuttaen verenkierto- ja hengityselin-        pauksista pitäisi paikkansa, tulisi sen näkyä kuo-
4009:       sairauksia sekä syöpää ja lisäkuolemia           linsyytilastoissa sydän- ja verisuonitautien huo-
4010:       ja                                              mattavana lisäyksenä. Pienhiukkasten koostu-
4011:                                                        mus huomioon ottaen hengityselinten harvinais-
4012:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä            ten syöpien ilmaantuvuuden lisääntyminen saat-
4013:        asian johdosta?                                taa olla todennäköistä.
4014: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Osa alan tutkijoista suhtautuu kuolevuutta
4015: ti seuraavaa:                                         huomattavasti lisäävään pienhiukkasten ominai-
4016:                                                       suuteen epäilevästi siksi, että aktiivisen tupa-
4017: Kansanedustaja Martti Tiuri on eduskunnan pu-         koinnin aiheuttama pienhiukkasaltistus johtaa
4018: hemiehelle osoittamassaan kirjallisessa kysy-         vain hieman suurempaan kuolemanriskin suh-
4019: myksessä viitannut Ruotsin ja Saksan suunnitel-       teelliseen lisäykseen verrattuna kaupunki-ilman
4020: miin lopettaa ydinvoiman käyttö sähköntuotan-         aiheuttamaan kuolevuuden lisäykseen. Tupa-
4021: nossa ja korvata puuttuva sähköenergia ainakin        koinnin aiheuttama pienhiukkasaltistus on kui-
4022: osittain bioenergialla. Kansanedustaja Tiurin kä-     tenkin satoja kertoja suurempi kuin kaupunki-il-
4023: sityksen mukaan bioenergian käytöstä aiheutuu         masta aiheutuva altistus. Kansainväliset ja koti-
4024: kuitenkin suuria pienhiukkaspäästöjä, jotka puo-      maiset sydäntautijärjestöt eivät ainakaan toistai-
4025: lestaan ovat syynä verenkierto- ja hengityselin-      seksi ole kannanotoissaan pitäneet pienhiukka-
4026: sairauksiin sekä syöpäsairauksiin. Suomen kan-        sia sydän- ja verisuonitautien erityisenä riski teki-
4027: nalta asialla on merkitystä siksi, että pienhiukka-   jänä.
4028: set voivat maailman terveysjärjestön raportin             Nykyisen ympäristölääketieteen tietämyksen
4029: mukaan kulkeutua ilmavirtojen mukana myös             perusteella ei voida varmasti väittää, että Ruot-
4030: Suomeen ja aiheuttaa täällä terveysvaikutuksia.       sin ja Saksan ydinvoimapoliittiset päätökset ai-
4031:    Kansanedustaja Tiurin esittämistä tiedoista        heuttaisivat lisääntyvän bioenergian käytön myö-
4032: voidaan päätellä, että pienhiukkaset aiheuttaisi-     tä kansanterveydellisiä haittoja Suomessa. Bio-
4033: vat jopa 10 % kaikista Euroopan unionin alueella      energian käytön lisääntyminen johtaa kuitenkin
4034: 
4035: 
4036:                                                                                                          3
4037: KK 838/1999 vp -     Martti Tiuri /kok                                           Ministerin vastaus
4038: 
4039: 
4040: todennäköisesti nykyistä hajautetumpaan ener-       2010 mennessä, on liikenteen ohella kiinnitettä-
4041: giantuotantoonja energiatuotantoyksikköjen pie-     vä huomiota myös pohtovoimaloiden ja teolli-
4042: nentymiseen, mikä puolestaan lisää pienhiukkas-     suuden prosessien pienhiukkasten tuottoon.
4043: päästöjä. Euroopan unionin hyväksyttyä direktii-    Pienhiukkasten terveysvaikutuksia tulee edel-
4044: vin, jolla pyritään pienhiukkaspitoisuuksien mer-   leen tutkia esimerkiksi Euroopan unionin tiede-
4045: kittävään vähentämiseen Euroopassa vuoteen          poliittisten ohjelmien puitteissa.
4046: 
4047: 
4048: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1999
4049: 
4050:     Peruspa1ve1uministeri Eva Biaudet
4051: 
4052: 
4053: 
4054: 
4055: 4
4056: Ministems svar                                                  KK 838/1999 vp- Martti Tiuri /kok
4057: 
4058: 
4059: 
4060: 
4061: Tili riksdagens talman
4062: 
4063: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        sökningar, vars resultat enhetligt tyder på att
4064: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        mikropartiklar i inandningsluften ökar dödlighe-
4065: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ten i hjärt- och kärlsjukdomar. Det råder dock
4066: Martti Tiuri /saml undertecknade skriftliga            ingen vetenskaplig enighet om hur mycket mik-
4067: spörsmål SS 838/1999 rd:                               ropartiklama inverkar på hjärt- och kärlsjukdo-
4068:                                                        mar. Storleken på flera andra faktorer som inver-
4069:        Å.r regeringen medveten om att ifall            kar på de ovan nämnda sjukdomarna gör det svårt
4070:        Sverige och Tyskland ersätter kärnkraf-         att dra några slutsatser, liksom det att man inte
4071:        ten med elektricitet producerad med bio-        har så bra toxikologisk kännedom om hur dessa
4072:        energi ökar den årliga genomsnittliga           partiklama verkar. Om antagandet om att mikro-
4073:        halten av mikropartiklar i Finland och          partiklama förorsakar 10 % av dödsfallen skulle
4074:        orsakar därmed sjukdomar i cirkula-             stämma, borde detta märkas i statistiken över
4075:        tions- och andningsorganen samt can-            dödsfallen som en betydande ökning beträffande
4076:        cer och dödsfall samt                           hjärt- och kärlsjukdomar. Med beaktande av mik-
4077:                                                        ropartiklamas sammansättning är det sannolikt
4078:        vilka åtgärder tänker regeringen vidta          att sällsynta former av cancer i andningsorganen
4079:        med anledning av detta?                         ökar.
4080: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           En del av forskama på ornrådet förhåller sig
4081: föra följande:                                        misstänksamt till att mikropartiklama avsevärt
4082:                                                       skulle öka dödligheten, eftersom den mikroparti-
4083: Riksdagsman Martti Tiuri har i sitt skriftliga        kelexponering som aktiv tobaksrökning förorsa-
4084: spörsmål hänvisat till Sveriges och Tysklands         kar leder till endast en aning större relativ ökning
4085: planer på att sluta använda kämkraft i elproduk-      av dödsriskenjämfört med den ökning av dödlig-
4086: tionen och ersätta den åtminstone delvis med bio-     heten som stadsluften förorsakar. Den mikropar-
4087: energi. Enligt riksdagsman Tiuris uppfattning         tikelexponering som tobaksrökningen förorsakar
4088: förorsakar dock användningen av bioenergi stora       är dock hundratals gånger större än den expone-
4089: mikropartikelutsläpp, som för sin del orsakar         ring som stadsluften förorsakar. Intemationella
4090: sjukdomar i cirkulations- och andningsorganen         och inhemska hjärtorganisationer har åtminstone
4091: samt cancer. För Finlands del har detta betydelse     ännu inte i sina ställningstaganden ansett att mik-
4092: eftersom mikropartiklar kan sprida sig enligt en      ropartiklama skulle utgöra en särskild riskfaktor
4093: rapport av världshälsoorganisationen med luft-        med tanke på hjärt- och kärlsjukdomar.
4094: strömmarna även till Finland och inverka på häl-          Utgående från den nuvarande kunskapen inom
4095: san här.                                              miljömedicin kan man inte entydigt påstå att Sve-
4096:    Utgående från de siffror riksdagsman Tiuri         riges och Tysklands kärnkraftpolitiska beslut
4097: presenterar kan man dra den slutsatsen att till och   skulle i och med en ökad bioenergianvändning
4098: med 10 % av alla dödsfall inom Europeiska             förorsaka folkhälsomässiga olägenheter i Fin-
4099: unionens ornråde kunde bero på dessa mikropar-        land. En ökad användning av bioenergi leder
4100: tiklar. Bedömningen grundar sig på flera under-       dock sannolikt till en mera decentraliserad ener-
4101: 
4102: 
4103:                                                                                                         5
4104: KK 838/1999 vp- Martti Tiuri /kok                                                  Ministems svar
4105: 
4106: 
4107: giproduktion och mindre energiproduktionsenhe-      märksamhet vid förbränningskraftverkens och
4108: ter, vilket för sin del ökar mikropartikelutsläp-   industrins produktionen av mikropartiklar. Hur
4109: pen. Efter att Europeiska unionen godkänt direk-    mikropartiklama inverkar på hälsan borde ännu
4110: tivet med vilket man strävar efter att avsevärt     undersökas t.ex. inom ramen för Europeiska
4111: minska mikropartikelutsläppen i Europa före         unionens vetenskapspolitiska program.
4112: 2010 borde man utöver trafiken även fåsta upp-
4113: 
4114: 
4115: Helsingfors den 20 december 1999
4116: 
4117:     Omsorgsminister Eva Biaudet
4118: 
4119: 
4120: 
4121: 
4122: 6
4123:                                                               KK 839/1999 vp -Risto Kuisma /rem
4124: 
4125: 
4126: 
4127: 
4128:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 839/1999 vp
4129: 
4130:                                              Opettajien eläkejärjestelmän valintaoikeuteen
4131:                                              liittyvä kohtuuton käytäntö
4132: 
4133: 
4134: 
4135: 
4136: Eduskunnan puhemiehelle
4137: 
4138: Peruskoululainsäädännön mukaan opettajilla on            Ruotsin valtion koululaitoksessa palvelleen
4139: oikeus eräin edellytyksin valita ennen 1.7.1989       opettajan sulkeminen vain tämän yhden seikan
4140: voimassa olleiden säädösten mukainen eläkeikä.        vuoksi pois valintaoikeuden piiristä on selvästi
4141: Yhtenä edellytyksenä on se, että henkilöllä on ol-    kohtuuton. Lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut sul-
4142: lut 30.6.1989-1.7.1989 voimassa vähintään             kea tällaisia opettajia pois lain soveltamispiiris-
4143: kuukauden yhtäjaksoinen valtion eläketurvan           tä. Lain taustalla oleva päämäärä ei myöskään
4144: piiriin kuuluva palvelussuhde.                        edellytä tällaista muodollista tulkintaa, joka joh-
4145:    Eräässä yksityistapauksessa henkilö on ollut       taa lain tarkoituksen vastaiseen tulokseen.
4146: kansakoulunopettajana        Suomessa       vuosina
4147: 1974-1978, sitten peruskoulunopettajana Ruot-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4148: sin valtion palveluksessa vuosina 1978-1989 ja        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4149: edelleen peruskoulunopettajana (vuodesta 1992         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4150: alkaen erityisluokanopettajana) vuodesta 1990         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4151: alkaen Suomessa. Nyt lainsäädäntöä on tulkittu
4152: siten, että tämä henkilö ei ole oikeutettu vakinai-         Mitä hallitus aikoo tehdä, että kohtuu-
4153: seen eläkkeeseen, koska hän oli Ruotsin valtion             ton peruskoululainsäädännön käytäntö
4154: palveluksessa juuri ko. ajankohtana. Mikäli hen-            opettajien eläkejärjestelmän valintaoi-
4155: kilö olisi palannut Ruotsin valtion palveluksesta           keudesta korjattaisiin oikeudenmukai-
4156: takaisin Suomen koululaitoksen palvelukseen                 seksi ja lainsäädännön tarkoitusta vas-
4157: muutamaa kuukautta aikaisemmin, hän olisi kiis-             taavaksi niiden opettajien kohdalla, jot-
4158: tatta eläkeoikeutettu oman valintansa mukaan.               ka ovat välillä olleet Ruotsin valtion
4159:                                                             palveluksessa?
4160: 
4161: 
4162: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
4163: 
4164:     Risto Kuisma /rem
4165: 
4166: 
4167: 
4168: 
4169:                                                                                                 Versio 2.0
4170: KK 839/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                    Ministerin vastaus
4171: 
4172: 
4173: 
4174: 
4175: Eduskunnan puhemiehelle
4176: 
4177: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     tiin julkisen hallinnon henkilöstöä edustavien
4178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      keskusjärjestöjen kanssa.
4179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Uudistuksen yhteydessä kumottiin valtion
4180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-   vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä, jossa
4181: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      eläkeikä määräytyi kaavamaisesti tietyn viran ni-
4182: KK 839/1999 vp:                                    mikkeen perusteella. Koska saavutettuun oikeu-
4183:                                                    teen ei haluttu puuttua, säädettiin voimaantulo-
4184:         Mitä hallitus aikoo tehdä, että kohtuu- säännöksessä, että ne henkilöt, jotka uudistuksen
4185:         ton peruskoululainsäädännön käytäntö voimaantulohetkellä 1.7.1989 olivat valtion elä-
4186:         opettajien eläkejärjestelmän valintaoi- kejärjestelmän piiriin kuuluvassa palveluksessa,
4187:         keudesta korjattaisiin oikeudenmukai- säilyttivät oikeuden valita vanha ammatillinen
4188:         seksi ja lainsäädännön tarkoitusta vas- eläkeikänsä. Oli luontevaa ja vakiintuneen käy-
4189:         taavaksi niiden opettajien kohdalla, jot- tännön mukaista, että valintaoikeus kytkettiin
4190:         ka ovat välillä olleet Ruotsin valtion uudistuksen voimaantulohetkellä palveluksessa
4191:         palveluksessa?                             oleviin. Siten valintaoikeus ei koskenut sellaisia
4192:                                                    henkilöitä, joiden palvelus oli päättynyt ennen
4193: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- uudistuksen voimaantuloa tai jotka tulivat palve-
4194: ti seuraavaa:                                      lukseen uudistuksen jälkeen.
4195: Julkishallinnon eläkeikäjärjestelmä uudistettiin       Kysymyksessä esitetyssä yksittäistapauksessa
4196: kokonaisuudessaan vuonna 1989 siirtymällä ns.      henkilö   on ollut valtion eläkejärjestelmän piiriin
4197: joustavaan eläkeikäjärjestelmään. Uudistuksen      kuuluvassa    peruskoulunopettajan palveluksessa
4198: perusteena oli luopua ammateittain porrastetusta   vuosina   1974-1978     ja uudestaan vuodesta 1990
4199: eläkeikäjärjestelmästä ja siirtää painopistettä    alkaen  ollen  välillä peruskoulunopettajana    Ruot-
4200: eläkkeenhakijoiden yksilölliset eroavuudet huo-    sin  valtion  palveluksessa.   Valitettavasti  hän  ei
4201: mioon ottavaan suuntaan. Perusteena oli myös       ole  ollut Suomen     valtion eläkejärjestelmän   pii-
4202: toteuttaa julkisissa eläkejärjestelmissä yhdenmu- riin kuuluvassa peruskoulunopettajan palveluk-
4203: kaiset eläkkeellesiirtymisperiaatteet yksityisen sessa em. eläkeikäuudistuksen voimaantullessa
4204: eläkejärjestelmän kanssa. Joustavan eläkeikäjär-   1. 7.1989, joten hänellä ei lain mukaan ole valin-
4205: jestelmän pääperiaatteita ovat yksilöllisten näkö- taoikeutta  peruskoulunopettajan 60 vuoden elä-
4206: kohtien huomioon ottaminen ja valinnanvapau-       keikään.   Hän   on kieltämättä eräänlainen väliin-
4207: den periaate. Joustavat eläkemuodot ovat osa-ai-   putoaja  ja on  ymmärrettävää,   jos hän pitää tilan-
4208: kaeläke, yksilöllinen varhaiseläke sekä varhen--   netta  omalta    kohdaltaan   kohtuuttomana.     Lain
4209: nettu vanhuuseläke. Ne antavat 56--64-vuotiail-    säännös   on kuitenkin  ehdoton  eikä sisällä harkin-
4210: le henkilöille erilaisia, kunkin yksilön omaan ti- taa. Lain korjaaminen takautuvasti olisi ongel-
4211: lanteeseen ja työkykyyn sopivia mahdollisuuk- mallista. Kysymys on tyypillisesti siitä, että kun
4212: sia siirtyä eläkkeelle. Uudistus perustui laajaan raja joudutaan asettamaan, aina joku tai jotkut
4213: komiteavalmisteluun ja sen toteuttamisesta sovit- jäävät sen ulkopuolelle.
4214: 
4215: 
4216: 
4217: 2
4218: Ministerin vastaus                                          KK 839/1999 vp - Risto Kuisma /rem
4219: 
4220: 
4221:    Vaikka puheena olevassa yksittäistapauksessa      vastuullisuuteen liittyviä perusteita soveltaen,
4222: henkilöllä ei olekaan valintaoikeutta entiseen pe-   samoin kuin osa-aikaeläke, jonka ikäraja tällä
4223: ruskouluopettajan eläkeikään, ovat toisaalta em.     hetkellä on 56 vuotta, ovat niitä mahdollisuuk-
4224: joustavat eläkeikämuodot hänen käytettävis-          sia, joissa opettajan työn raskaus ja vaativuus
4225: sään. Käsitykseni mukaan yksilöllinen varhais-       voidaan ottaa huomioon.
4226: eläke, opettajien kohdalla vielä erityisiä työn
4227: 
4228: 
4229: Helsingissä 20 päivänäjoulukuuta 1999
4230: 
4231:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
4232: 
4233: 
4234: 
4235: 
4236:                                                                                                    3
4237: KK 839/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                         Ministems svar
4238: 
4239: 
4240: 
4241: 
4242: Tili riksdagens talman
4243: 
4244: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       organisationer som representerar de anställda
4245: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       inom den offentliga förvaltningen.
4246: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ris-          1 reformen avskaffades statens gamla yrkesba-
4247: to Kuisma /ref undertecknade spörsmå1 SS              serade pensionssystem där pensionsåldem sche-
4248: 839/1999 rd:                                          matiskt bestämdes på grundval av en särskild
4249:                                                       tjänstebenämning. Eftersom man inte ville tum-
4250:        Vad ämnar regeringen göra för att den          ma på en uppnådd rättighet föreskrevs i ikraftträ-
4251:        oskäliga tillämpningen av grundskole-          delsebestämmelsen att de personer som vid refor-
4252:        lagstiftningen när det gäller lärarnas         mens ikraftträdande den 1 juli 1989 hade en så-
4253:        rätt att välja pensionssystem skall änd-       dan tjänst som hör tili statens pensionssystem be-
4254:        ras så att det blir rättvist och börjar        höll sin rätt att välja den gamla pensionsåldem
4255:        matsvara lagstiftningens syfte för de lä-      för sitt yrke. Det var naturligt och i enlighet med
4256:        rares vidkommande som en tid har tjä-          gängse praxis att rätten att välja skulle gälla dem
4257:        nat svenska staten?                            som var i tjänst vid reformens ikraftträdande. Så-
4258:                                                       ledes gällde rätten inte sådana personer vars an-
4259: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ställning hade tagit slut före reformens ikraftträ-
4260: föra följande:                                        dande eller som anställdes efter reformen.
4261: Pensionssystemet inom den offentliga förvalt-            1 det enskilda fall som refereras i spörsmålet
4262: ningen reformerades i sin helhet 1989 genom att       har personen under 1974-1978 och på nytt från
4263: man övergick tili ett pensionssystem med s.k.         och med 1990, med ett avbrott som grundskollä-
4264: flexibel pensionsålder. Reformen gick ut på att       rare i svenska statens tjänst, innehaft en grund-
4265: man avstod från det schematiska pensionssyste-        skollärartjänst, som omfattas av statens pen-
4266: met där pensionsåldem bestämdes enligt yrke           sionssystem. Tyvärr har personen inte innehaft
4267: och att man i alit högre grad införde ett system      en grundskollärartjänst som omfattas av statens
4268: som beaktar de pensionssökandes individuella          pensionssystem i Finland när ovan nämnda pen-
4269: skillnader. Tanken var också att i de offentliga      sionsåldersreform trädde i kraft den 1 juli 1989,
4270: pensionssystemen införa sådana principer för          och har därför enligt lagen inte rätt tili grundskol-
4271: pensionering som överensstämde med det priva-         läramas pensionsålder vid 60 år. Personen är
4272: ta pensionssystemet. Huvudprincipema i det            onekligen ett slags förlorare i det här systemet
4273: flexibla pensionssystemet är att individuella syn-    och det är förståeligt om situationen känns oskä-
4274: punkter beaktas och att det finns en valfrihet. Så-   lig. Lagens bestämmelse är emellertid absolut
4275: dana flexibla pensionsformer är deltidspension,       och inbegriper ingen prövning. Det skulle vara
4276: individuell förtidspension samt förtida ålders-       problematiskt att retroaktivt korrigera lagen.
4277: pension. De erbjuder personer i åldem 58-64           Detta är ett typiskt fall där man är tvungen att dra
4278: olika, uttryckligen för individens livssituation      en gräns och då är det alltid någon eller några
4279: och arbetsförmåga lämpade möjligheter att gå i        som får sitta emellan.
4280: pension. Reformen grundade sig på en omfattan-           Även om personen i det aktuella fallet inte har
4281: de kommitteberedning och man kom överens om           rätt tili den tidigare pensionsåldem för grund-
4282: dess genomförande tillsammans med de central-         skollärare så står å andra sidan ovan nämnda
4283: 
4284: 4
4285: Ministems svar                                              KK 839/1999 vp- Risto Kuisma /rem
4286: 
4287: 
4288: flexibla pensionsåldersformer till buds. Individu-   deltidspension, för viiken åldersgränsen för när-
4289: ell förtidspension - för läramas del ytterligare     varande är 56 år, erbjuder enligt min uppfattning
4290: med tillämpning av särskilda grunder i anslut-       sådana möjligheter där läramas tunga och krä-
4291: ning till arbetets ansvarsfullhet - liksom också     vande arbete kan beaktas.
4292: 
4293: 
4294: Helsingfors den 20 december 1999
4295: 
4296:     Minister Suvi-Anne Siimes
4297: 
4298: 
4299: 
4300: 
4301:                                                                                                     5
4302:                                                             KK 840/1999 vp -     Risto Kuisma /rem
4303: 
4304: 
4305: 
4306: 
4307:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 840/1999 vp
4308: 
4309:                                            Terveyskeskusmaksujen laiton perintä
4310: 
4311: 
4312: 
4313: 
4314: Eduskunnan puhemiehelle
4315: 
4316: Nummi-Pusulan kunta on järjestänyt terveyskes-         Viranomaisten selvitettävänä ollut asia on
4317: kuksen päivystysvastaanotat muina aikoina kuin      koskenut yhtä henkilöä Nummi-Pusulan kunnas-
4318: arkisin klo 8-16 naapurikuntien Lohjan, Vihdin      sa ja yhtä terveyskeskuskäyntiä Vihdin Numme-
4319: ja Karkkilan terveyskeskuksiin sekä Lohjan alue-    lan terveysasemalla, mutta ongelma koskee tu-
4320: sairaalaan. Nyt on ilmennyt, että jo kolmen vuo-    hansia ihmisiä ja useita kuntia.
4321: den ajan kuntalaisilta on peritty terveyskeskus-
4322: maksut kahteen kertaan. Naapurikuntien terveys-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4323: asemilla on vaadittujoko 100 markan vuosimak-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4324: sua tai 50 markan käyntimaksua, vaikka asian-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4325: omainen henkilö on jo maksanut 100 markan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4326: vuosimaksun omaan kotikuntaansa.
4327:    Vaikka viranomaisten toimesta maksun peri-             Mitä hallitus aikoo tehdä, että Nummi-
4328: minen on todettu asiakasmaksuista annetun ase-            Pusulan kunta ja muut kunnat luopuvat
4329: tuksen vastaiseksi, ei Nummi-Pusulan kunta ole            laittoman terveyskeskusmaksun perimi-
4330: korjannut asiaa eikä palauttanut takaisin laitto-         sestä ja palauttavat perusteettomasti ke-
4331: masti perimiään terveyskeskusmaksuja.                     rätyt kaksinkertaiset maksut takaisin
4332:                                                           kuntalaisille?
4333: 
4334: 
4335: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
4336: 
4337:     Risto Kuisma /rem
4338: 
4339: 
4340: 
4341: 
4342:                                                                                              Versio 2.0
4343: KK 840/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                     Ministerin vastaus
4344: 
4345: 
4346: 
4347: 
4348: Eduskunnan puhemiehelle
4349: 
4350: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tästä on kuitenkin tilanne, jossa terveyskeskus on
4351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         järjestänyt yö- ja viikonloppupäivystyksen yh-
4352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dessä sairaalan kanssa sairaalan tiloissa. Tällöin
4353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuis-      päivystyskäynneistä voidaan periä sairaalan poli-
4354: man /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         klinikkamaksu jokaiselta käynniltä. Poliklinik-
4355: KK 840/1999 vp:                                       kamaksu on tällä hetkellä 100 markkaa.
4356:                                                          Voimassa olevien säännösten mukaan Num-
4357:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että Nummi-         mi-Pusulan terveyskeskuksen maksukäytäntö on
4358:        Pusulan kunta ja muut kunnat luopuvat          terveyskeskuksesta saatujen tietojen perusteella
4359:        laittoman terveyskeskusmaksun perimi-          säännösten vastainen siltä osin kuin muiden ter-
4360:        sestä ja palauttavat perusteettomasti ke-      veyskeskusten kanssa järjestetyssä yhteispäivys-
4361:        rätyt kaksinkertaiset maksut takaisin          tyksessä potilaalta peritään 50 markan käynti-
4362:        kuntalaisille?                                 maksu, vaikka hän olisi maksanut vuosimaksun.
4363:                                                          Kuntien toiminnan lainmukaisuuden seuranta
4364: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ja valvonta määräytyy useiden eri lakien mu-
4365: ti seuraavaa:                                         kaan. Esimerkiksi kuntalaissa on säännökset sii-
4366: Kirjallisessa kysymyksessä kiinnitetään huomio-       tä, miten kuntalainen voi valittaa kunnan teke-
4367: ta Nummi-Pusulan terveyskeskuksen päivystys-          mästä lainvastaisesta päätöksestä. Kunnallisen
4368: aikaisiin asiakasmaksuihin ja niiden säännösten-      sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen valvonta
4369: vastaisuuteen. Nummi-Pusula on sopinut ter-           kuuluu lääninhallituksille. Jos lääninhallitus saa
4370: veyskeskuksen ilta-, yö- ja viikonloppupäivys-        tietoonsa, että kunnan sosiaali- ja terveydenhuol-
4371: tyksen järjestämisestä naapurikuntien terveys-        to on järjestetty säädösten vastaisesti, voi se ryh-
4372: keskusten ja Lohjan aluesairaalan kanssa. Ter-        tyä toimenpiteisiin. Lisäksi sosiaali- ja tervey-
4373: veyskeskuksesta saadun tiedon mukaan päivys-          denhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa on
4374: tyspotilaan käydessä Lohjan terveyskeskuksessa        säännökset maksuja koskevasta muutoksenhaus-
4375: ei häneltä peritä erillistä maksua, jos hän on mak-   ta. Sen sijaan kuntien toiminnan lainmukaisuu-
4376: sanut terveyskeskuksen vuosimaksun. Sen sijaan        den välitön valvonta ei kuulu maan hallitukselle
4377: Vihdin ja Karkkilan terveyskeskuksiin tehdyistä       eikä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
4378: käynneistä peritään 50 markkaa käynniltä, vaik-       osalta sosiaali- ja terveysministeriölle. Eräissä
4379: ka hän olisi suorittanut vuosimaksun. Lisäksi         tapauksissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimin-
4380: Lohjan sairaalassa järjestetyn päivystyksen yh-       nassa olevat puutteet voidaan kuitenkin saattaa
4381: teydessä peritään 100 markan käyntimaksu.             sosiaali- ja terveysministeriön alaisen perustur-
4382:    Terveyskeskusmaksuista säädetään sosiaali-         valautakunnan käsiteltäväksi.
4383: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun             Jos sosiaali- ja terveysministeriö saa tietoon-
4384: asetuksen 7 ja 8 §:ssä. Jos potilas on maksanut       sa, että jonkin kunnan epäillään toimivan sään-
4385: terveyskeskukselle vuosimaksun, ei häneltä saa        nösten vastaisesti, antaa se asian selvittämisen
4386: periä käyntimaksua vuosimaksun maksamista             yleensä lääninhallituksen tehtäväksi. Tekemänsä
4387: seuraavien 12 kuukauden aikana. Poikkeuksena          selvityksen perusteella lääninhallitus voi tarvit-
4388: 
4389: 
4390: 2
4391: Ministerin vastaus                                        KK 840/1999 vp- Risto Kuisma /rem
4392: 
4393: 
4394: taessa ryhtyä lain mahdollistamiin toimenpitei-    mahdollisesta säädösten vastaisuudesta on so-
4395: siin säädösten vastaisen asiantilan korjaamisek-   siaali- ja terveysministeriö pyytänyt Etelä-Suo-
4396: si. Saatuaan kirjallisen kysymyksen kautta tie-    men lääninhallitusta selvittämään asiaa ja ryhty-
4397: don Nummi-Pusulan terveyskeskusmaksujen            mään sen johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin.
4398: 
4399: 
4400: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
4401: 
4402:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
4403: 
4404: 
4405: 
4406: 
4407:                                                                                                   3
4408: KK 840/1999 vp- Risto Kuisma /rem                                                       Ministerns svar
4409: 
4410: 
4411: 
4412: 
4413: Till riksdagens talman
4414: 
4415: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      len ordnar gemensamt med ett sjukhus på sjukhu-
4416: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      set. Då kan sjukhusets poliklinikavgift uppbäras
4417: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-     för varje jourbesök. Poliklinikavgiften är för när-
4418: to Kuisma /ref undertecknade spörsmål SS             varande 100 mark.
4419: 840/ 1999 rd:                                            Enligt gällande bestämmelser är den praxis
4420:                                                      som hälsovårdscentralen i Nummi-Pusula tilläm-
4421:        Vad ämnar regeringen göraför att Num-         par, på basis av centralens egoa uppgifter, lagstri-
4422:        mi-Pusula kommun och andra kommu-             dig i fråga om den besöksavgift på 50 mk för be-
4423:        ner skall avstå från att uppbära olagli-      sök vid en jourmottagning som ordnats gemen-
4424:        ga hälsovårdscentralsavgifter och åter-       samt med andra hälsovårdscentraler och som
4425:        betala tili kommuninvånarna de dubbla         uppbärs av patienter som betalat årsavgift.
4426:        avgifter som uppburits utan grund?                Bestämmelser som gäller uppföljningen och
4427:                                                      tillsynen över att kommunernas verksamhet är
4428: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      lagenlig finns i flera olika lagar. Till exempel i
4429: föra följande:                                       kommunallagen finns bestämmelser om hur
4430: 1 det skriftliga spörsmålet fasts uppmärksamhet      kommuninvånare kan besvära sig över kommu-
4431: vid de avgifter som uppbärs vid Nummi-Pusula         nala beslut som strider mot lag. Tillsynen över
4432: hälsovårdscentrals jourmottagningar och deras        kommunernas social- och hälsovård hör tillläns-
4433: lagstridighet. Nummi-Pusula kommun har avta-         styrelserna. Om det kommer till länsstyrelsens
4434: lat med grannkommunernas hälsovårdscentraler         kännedom att social- och hälsovården i en kom-
4435: och kretssjukhuset i Lojo om ordnandet av hälso-     mun har ordnats på ett sätt som strider mot lag,
4436: vårdscentralens kvälls-, natt- och veckosluts-       kan den vidta åtgärder. 1 lagen om klientavgifter
4437: jour. Enligt uppgifter från hälsovårdscentralen      inom social- och hälsovården finns dessutom be-
4438: behöver en jourpatient som besöker hälsovårds-       stämmelser om sökande av ändring i ärenden som
4439: centralen i Lojo inte betala en särskild avgift om   gäller klientavgifterna. Däremot hör den direkta
4440: han har betalat hälsovårdscentralens årsavgift.      övervakningen av att kommunernas verksamhet
4441: Däremot uppbärs en avgift på 50 mark för besök       är lagenlig varken till regeringen eller, till exem-
4442: vid Vichtis och Högfors hälsovårdscentraler,         pel i fråga om social- och hälsovården, till soci-
4443: även om patienten har betalat årsavgiften. För be-   al- och hälsovårdsrninisteriet. 1 vissa fall kan
4444: sök på Lojo sjukhus jourmottagning uppbärs en        dock brister som förekommer i social- och hälso-
4445: avgift på 100 mark.                                  vården behandlas av grundskyddsnämnden, som
4446:    Om hälsovårdscentralavgifterna bestäms i 7        är underställd social- och hälsovårdsministeriet.
4447: och 8 § förordningen om klientavgifter inom so-         Om social- och hälsovårdsministeriet får kän-
4448: cial- och hälsovården. Om patienten har betalat      nedom om att det finns misstankar om att en
4449: årsavgift till hälsovårdscentralen, får centralen    kommuns verksamhet inte är lagenlig, ger den i
4450: inte uppbära besöksavgift av honom under de föl-     allmänhet länsstyrelsen i uppdrag att utreda frå-
4451: jande 12 månaderna. Ett undantag utgör dock          gan. På basis av den utförda utredningen kan
4452: natt- och veckoslutsjour som hälsovårdscentra-       länsstyrelsen vidta lagenliga åtgärder för att kor-
4453: 
4454: 
4455: 4
4456: Ministems svar                                                 KK 840/1999 vp -      Risto Kuisma /rem
4457: 
4458: 
4459: rigera den lagstridiga situationen.Efter att har fått   cia1- och hälsovårdsministeriet bett länsstyrelsen
4460: kännedom om att hälsovårdscentralavgiftema i            i Södra Finlands län utreda ärendet och vidta
4461: Nummi-Pusula eventuellt strider mot lag, har so-        nödvändiga åtgärder.
4462: 
4463: 
4464: Helsingfors den 17 december 1999
4465: 
4466:     Omsorgsminister Eva Biaudet
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471:                                                                                                         5
4472: 1
4473: 1
4474:  1
4475:  1
4476:   1
4477:   1
4478:    1
4479:    1
4480:     1
4481:     1
4482:      1
4483:      1
4484:       1
4485:       1
4486:        1
4487:        1
4488:         1
4489:         1
4490:          1
4491:          1
4492:           1
4493:           1
4494:            1
4495:            1
4496:             1
4497:             1
4498:              1
4499:              1
4500:               1
4501:                                                                  KK 84111999 vp- Kari Uotila /vas
4502: 
4503: 
4504: 
4505: 
4506:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 84111999 vp
4507: 
4508:                                              Ennakkoäänestys ulkomailla
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 
4513: Eduskunnan puhemiehelle
4514: 
4515: Suomen hallitusmuodossa sanotaan, että "jokai-        ennakkoäänestys suoritettiin laivoilla ja ulko-
4516: sella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt         mailla 2.-5.6.1999. Suomalaisten laiva lähti
4517: kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää val-       Tanskan Esbjerglistä 22.5. ja ankkuroitui 30.5.
4518: tiollisissa vaaleissa" ja "julkisen vallan tehtävä-   vajaaksi viikoksi Mauritaniaan, jossa ei ole Suo-
4519: nä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua      men edustustoa. Laiva palasi Suomeen 15.6. jäl-
4520: yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä      keen. "Siis vaaliliput Saharan hiekkaan", kuten
4521: itseään koskevaan päätöksentekoon".                   laivan henkilökunta on ilmaissut turhautumis-
4522:    Oikeusministeriö järjestää ennakkoäänestys-        taan.
4523: mahdollisuuden ulkomailla Suomen edustustois-            Suomalaisten äänestysaktiivisuus on tunnetus-
4524: sa, jolloin ulkomailla asuvat Suomen kansalai-        ti viime vuosina laskenut, mistä olisi syytä olla
4525: set, ulkomailla lomailevat tai satunnaisissa työ-     huolissaan kaikilla tasoilla. Mahdottomuus käyt-
4526: tehtävissä liikkuvat voivat käyttää heille kuulu-     tää äänioikeuttaan lisää kansalaisten kielteistä
4527: vaa oikeuttaan äänestää. Myös ulkomailla olevis-      suhtautumista poliittiseen järjestelmään ja vä-
4528: sa suomalaisissa laivoissa voi äänestää laivan        hentää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteis-
4529: henkilöstö.                                           kunnalliseen toimintaan.
4530:    Ennakkoäänestykseen ulkomailla on varattu
4531: neljä päivää. Useimmissa ulkomailla olevissa en-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4532: nakkoäänestyspaikoissa varattu aika on oikeus-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4533: ministeriön mukaan vieläkin lyhyempi. Vastaa-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4534: vasti kotimaassa ennakkoäänestys on kolme päi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4535: vää pidempi.
4536:    Ennakkoäänestysaikataulua muutettiin vuon-               Kuinka hallitus aikoo turvata kansalais-
4537: na 1994. Ennakkoäänestysaikaa oli sekä koti-                ten yhdenvertaiset mahdollisuudet käyt-
4538: maassa että ulkomailla kaksi viikkoa. Tämä muu-             tää äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa
4539: tos on aiheuttanut sen, että esim. kaikkien laivo-          ja
4540: jen henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta käyttää
4541: äänioikeuttaan, koska laiva saattaa olla merellä            aikooko hallitus pidentää ennakko-
4542: tai maassa, jossa ei ole Suomen edustustoa en-              äänestysaikaa tai joillain muilla kei-
4543: nakkoäänestyksen aikana. Viime eurovaaleissa                noin varmistaa kansalaisten mahdolli-
4544:                                                             suuden käyttää äänioikeuttaan?
4545: 
4546: 
4547: 
4548: 
4549:                                                                                                Versio 2.0
4550: KK 841/1999 vp- Kari Uotila /vas
4551: 
4552: 
4553: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
4554: 
4555:     Kari Uotila /vas
4556: 
4557: 
4558: 
4559: 
4560: 2
4561: Ministerin vastaus                                               KK 841/1999 vp- Kari Uotila /vas
4562: 
4563: 
4564: 
4565: 
4566: Eduskunnan puhemiehelle
4567: 
4568: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sivaiheiseen vaaliin, muutettiin samalla myös
4569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          presidentinvaalin ennakkoäänestyksen kestoksi
4570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kotimaassa yksi viikko ja ulkomailla neljä päi-
4571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Uoti-        vää, koska ensimmäisen ja toisen vaalin väliseen
4572: lan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          aikaan ei olisi mahtunut kahden viikon ennakko-
4573: KK 84111999 vp:                                        äänestystä. Kokemukset vuoden 1994 presiden-
4574:                                                        tinvaalista osoittivat, että ennakkoäänestysajan
4575:       Kuinka hallitus aikoo turvata kansalais-         lyhentämisellä ei ollut vaikutusta ennakkoäänes-
4576:       ten yhdenvertaiset mahdollisuudet käyt-          tysaktiisuuteen: 1. vaalissa äänesti ennakkoon
4577:       tää äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa           1 359 880 äänestäjää ja 2. vaalissa l 500 212 ää-
4578:       ja                                               nestäjää. Luvut ovat edelleen ennätyksiä: näin
4579:                                                        korkeita ennakkoäänestäjien määriä ei ole ollut
4580:        aikooko hallitus pidentää ennakko-              sitä ennen eikä sen jälkeen. Vertailun vuoksi to-
4581:        äänestysaikaa tai joillakin muilla kei-         dettakoon, että vuoden 1995 eduskuntavaaleissa
4582:        noin varmistaa kansalaisten mahdolli-          oli viimeisen kerran käytössä kahden viikon en-
4583:        suuden käyttää äänioikeuttaan?                 nakkoäänestysaika ja ennakkoon äänestäjiä oli
4584: Vastauksena kysymykseen esitän kunniottavasti          1 218 000.
4585: seuraavaa:                                                Vuoden 1996 alussa voimaan tulleella vaali-
4586:                                                       lainsäädännöllä muutettiin kotimaan ennakko-
4587: Oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa       äänestysaika yhdeksi viikoksi ja ulkomaan en-
4588: vaaleissa ja kansanäänestyksissä on perusoikeus.      nakkoäänestysaika neljäksi päiväksi myös edus-
4589: Hallitusmuodon 11 §:n 3 momentissa todetaan,          kuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja kun-
4590: että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön     nallisvaaleissa. Tähän vaikuttivat, paitsi edellä
4591: mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen         mainitut myönteiset kokemukset vuoden 1994
4592: toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan       presidentinvaalista sekä samana vuonna toimite-
4593: päätöksentekoon.                                      tusta ED-kansanäänestyksestä (jossa ennakkoää-
4594:    Vaalilain 4 §:n mukaan vaalit toimitetaanjär-      nestysaika oli myös yksi viikko kotimaassa ja
4595: jestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänes-      neljä päivää ulkomailla), myös se, että vaalien
4596: tys. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa seitse-        toimittamisen aikataulua haluttiin nopeuttaa,
4597: män päivää (keskiviikko-tiistai 11.- 5. päivä-        muun muassa hajotusvaalitilanteita silmällä pi-
4598: nä ennen vaalipäivää) ja ulkomailla neljä päivää      täen.
4599: (keskiviikko-lauantai 11.-8. päivänä ennen                Vaalilain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan
4600: vaalipäivää).                                         ennakkoäänestyspaikkoja ovat muun ohella suo-
4601:    Ennen vuoden 1994 presidentinvaalia ennak-         malaiset laivat, jotka ovat ulkomailla kun ennak-
4602: koäänestysaika oli kotimaassa kaksi viikkoa ja        koäänestys kotimaan yleisissä ennakoäänestys-
4603: ulkomailla viikon ja neljä päivää. Kun presiden-      paikoissa toimitetaan. Laivoissa saa äänestää
4604: tinvaalissa siirryttiin vuonna 1991 annetulla lain-   vain niiden henkilökunta. Laivan päällikön on
4605: muutoksella nykyiseen suoraan, tarvittaessa kak-      huolehdittava, että ennakkoäänestyksen lähete-
4606: 
4607: 
4608: 5 200696                                                                                             3
4609: KK 84111999 vp- Kari Uotila /vas                                                   Ministerin vastaus
4610: 
4611: 
4612: kuoret toimitetaan laivasta viipymättä ulko-         tää äänioikeuttaan vaalien aikaisesta työ- tai
4613: asiainministeriölle tai asianomaisessa maassa        oleskelupaikastaan riippumatta, on erittäin vai-
4614: olevalle Suomen edustustolle taikka lähimmälle       kea toteuttaa. Erityisesti tämä koskee ulkomailla
4615: Suomen edustustolle Uohon laiva ensiksi saa-         asuvia ja oleskelevia sekä ulkomailla olevien
4616: puu). Ulkoasiainministeriön Suomen varustamo-        suomalaisten laivojen henkilökuntaa. Suomen
4617: yhdistykselle antamien ohjeiden mukaan toimit-       vaalijärjestelmän keskeisiin periaatteisiin kuu-
4618: tamisen tulisi tapahtua mieluiten henkilökuriirit-   luu, että äänestäminen tapahtuu vaaliviranomai-
4619: se tai kansainvälistä kuriiripalvelua käyttäen,      sen edessä.
4620: paikallista postia ei tiukkojen määräaikojen            Oikeusministeriössä ei ole vireillä ennakko-
4621: vuoksi tulisi käyttää.                               äänestysajan muuttamista koskevia hankkeita
4622:    Laivoissa äänestäneiden lukumäärät ovat vii-      eikä muitakaan ennakkoäänestysmenettelyä kos-
4623: meisimmissä vaaleissa pysyneet jokseenkin sa-        kevia hankkeita. Oikeusministeriö ja ulkoasiain-
4624: moina: vuoden 1994 presidentinvaalissa heitä oli     ministeriö pyrkivät käytettävissä olevien resurs-
4625: 182, vuoden 1995 eduskuntavaaleissa 118, vuo-        sien rajoissa huolehtimaan siitä, että myös mah-
4626: den 1999 eduskuntavaaleissa 159 ja vuoden 1999       dollisimman usealla suomalaisen laivan henkilö-
4627: europarlamenttivaaleissa 152.                        kuntaan kuuluvalla äänioikeutetulla olisi mah-
4628:    Sellainen järjestely, jossa kaikki 4,2 miljoo-    dollisuus äänestää.
4629: naa äänioikeutettua voisivat vaivattomasti käyt-
4630: 
4631: 
4632: Helsingissä 22 päivänäjoulukuuta 1999
4633: 
4634:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
4635: 
4636: 
4637: 
4638: 
4639: 4
4640: Ministems svar                                                    KK 84111999 vp- Kari Uotila /vas
4641: 
4642: 
4643: 
4644: 
4645: Tili riksdagens talman
4646: 
4647: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ningen inte hade räckt till för en två veckors för-
4648: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av         handsröstning. Erfarenhetema av presidentvalet
4649: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari        1994 visade att den kortare förhandsröstningspe-
4650: Uotila /vänst undertecknade skriftliga spörsmål         rioden inte inverkade på röstningsaktiviteten. 1
4651: SS 84111999 rd:                                         den första omgången förhandsröstade 1 359 880
4652:                                                         personer och i den andra omgången 1 500 212
4653:        Hur ämnar regeringen se tili att med-           personer. Talen är fortsättningsvis rekordhöga,
4654:        borgarna har jämlika möjligheter att             så högt har antalet förhandsröstande varken varit
4655:        använda sin rösträtt i kommande vai och          före eller efter detta val. Som jämförelse kan
4656:                                                        konstateras att en två veckors förhandsröstnings-
4657:        ämnar regeringen förlänga förhands-             period användes för sista gången vid riksdagsva-
4658:        röstningsperioden eller på annat sätt sä-        let 1995 och att antalet förhandsröstande då var
4659:        kerställa att medborgarna har möjlig-            1 218 000.
4660:        het att använda sin rösträtt?                       Genom den vallagstiftning som trädde i kraft i
4661: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        början av år 1996 ändrades förhandsröstningspe-
4662: föra följande:                                         rioden i Finland till en vecka och förhandsröst-
4663:                                                        ningsperioden utomlands tili fyra dagar också i
4664: Rätten att rösta i statliga och kommunala val och      riksdagsval, Europaparlamentsval och kommu-
4665: i folkomröstningar är en grundläggande rättig-         nalval. Till denna ändring bidrog förutom ovan
4666: het. 1 11 § 3 mom. regeringsformen konstateras         nämnda positiva erfarenheter av presidentvalet
4667: att det allmänna skall främja den enskildes möj-        1994 och EU-folkomröstningen samma år (i vii-
4668: ligheter att ta del i samhällelig verksamhet och       ken förhandsröstningsperioden också var en
4669: påverka beslut som gäller honom själv.                 vecka i Finland och fyra dagar utomlands) också
4670:    Enligt 4 § vallagen förrättas val genom att det     det att man ville göra valtidtabellen snabbare
4671: ordnas förhandsröstning och röstning på valda-         bland annat med tanke på val efter riksdagsupp-
4672: gen. Förhandsröstningen här i Finland pågår i sju      lösning.
4673: dagar ( onsdag till tisdag, den elfte till den femte       Enligt 9 § 1 mom. 4 punkten vallagen är bland
4674: dagen före valdagen) och utomlands i fyra dagar        annat finska fartyg som befinner sig utomlands
4675: ( onsdag till lördag, den elfte till den åttonde da-   förhandsröstningsställen när förhandsröstning
4676: gen före valdagen).                                    verkställs på allmänna förhandsröstningsställen i
4677:    Före presidentvalet 1994 var förhandsröst-          hemlandet. På fartygen får endast personalen rös-
4678: ningsperioden här hemma två veckor och utom-           ta. Fartygens befålhavare skall se till kuverten
4679: lands en vecka och fyra dagar. När presidentva-        med alla handlingar från förhandsröstningen utan
4680: let genom en lagändring 1991 blev ett direkt val       dröjsmållevereras från fartygen till utrikesminis-
4681: som vid behov förrättas i två omgångar, ändra-         teriet eller den finska beskickningen i landet i
4682: des samtidigt tiden för förhandsröstning i hem-        fråga eller närmaste finska beskickning ( där far-
4683: landet till en vecka och i utlandet till fyra dagar    tyget först ankommer). Enligt de instruktioner
4684: eftersom tiden mellan den första och andra röst-       som utrikesministeriet gett Finlands Rederiför-
4685: 
4686: 
4687:                                                                                                         5
4688: KK 84111999 vp- Kari Uotila /vas                                                          Ministems svar
4689: 
4690: 
4691: ening skall leveransen av valhandlingama helst         svårt att genomföra. Särskilt gäller detta dem
4692: ske med kurir eller intemationell kurirtjänst. På      som bor eller befinner sig utomlands och perso-
4693: grund av den strikt fastställda tidtabellen skalllo-   nalen på finska fartyg. Till det finska valsyste-
4694: kala postförbindelser inte användas.                   mets viktigaste principer hör att röstningen sker i
4695:    Antalet röstande på fartygen har i alla val un-     närvaro av en valmyndighet.
4696: der den senaste tiden varit ungefår lika stort. Vid       Vid justitieministeriet är frågan om att företa
4697: presidentvalet 1994 röstade 182 personer om-           ändringar av förhandsröstningsperioden inte ak-
4698: bord på fartygen, vid riksdagsvalet 1995 var an-       tuell och detsamma gäller andra frågor i anslut-
4699: talet 118, vid riksdagsvalet 1999 var antalet 159      ning till förhandsröstningsförfarandet. Justitie-
4700: och vid Europaparlamentsvalet 1999 röstade 152         ministeriet och utrikesministeriet strävar efter att
4701: personer på fartygen.                                  inom ramen för de resurser som man förfogar
4702:    Ett sådant arrangemang att alla 4,2 miljoner        över se till att så många röstberättigade som möj-
4703: röstberättigade personer utan besvär skulle kun-       ligt av de anställda på de finska fartygen får
4704: na använda sin rösträtt oberoende av var de be-        chans att rösta.
4705: finner sig eller arbetar under valet är mycket
4706: 
4707: 
4708: Helsingfors den 22 december 1999
4709: 
4710:     Justitieminister Johannes Koskinen
4711: 
4712: 
4713: 
4714: 
4715: 6
4716:                                                            KK 842/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
4717: 
4718: 
4719: 
4720: 
4721:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 842/1999 vp
4722: 
4723:                                             Tielaitoksen päivystys
4724: 
4725: 
4726: 
4727: 
4728: Eduskunnan puhemiehelle
4729: 
4730: Viime aikoina on tullut esiin tapauksia, joissa      varmasti muissakin ruuhka-Suomen ulkopuoli-
4731: esimerkiksi äkillisesti vaikeutuneiden sääolojen     silla alueilla todella huolestuttava. Hengenvaa-
4732: vuoksi jonkin tieosuuden ajoturvallisuus on no-      rallisessa kunnossa oleva tie saa rauhassa aiheut-
4733: peasti huonontunut jopa liikenneturvallisuutta       taa kolarisuman ilman, että minkäänlaisia toimia
4734: vaarantavalle tasolle. Näin on käynyt mm. soh-       liikenneturvallisuuden palauttamiseksi olisi odo-
4735: joisen tien nopean jäätymisen takia. Eräänä käy-     tettavissa ennen seuraavaa normaalia työaikaa.
4736: tännön esimerkkinä voidaan mainita tieosuus          Tämä ei voi olla hyväksyttävä tilanne missään
4737: Tuurala-Vöyri Vaasan tiepiirissä, jossa yhden        päin maata, vaan liikenneturvallisuudesta on
4738: vuorokauden aikana tapahtui puolen kilometrin        huolehdittava kaikkialla ja kaikkina aikoina.
4739: matkalla neljä ojaanajo-onnettomuutta. Niistä
4740: vakavimmassa palokunta joutui leikkaamaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4741: kuljettajan autostaan katon kautta.                  sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4742:    Edellä mainitussa tapauksessa palokunta ja        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4743: poliisi yrittivät ottaa yhteyttä Tielaitokseen il-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4744: moittaakseen vaarallisesta tieosuudesta ja pikai-
4745: sesta hiekoituksen tms. tarpeesta lisäonnetto-             Onko hallitus tietoinen, että Tielaitok-
4746: muuksien välttämiseksi. Puhelut yhdistyivät kui-           sen päivystyspalvelut ainakin Vaasan
4747: tenkin Tampereella sijaitsevaan valvontakeskuk-            tiepiirin alueella ovat virka-ajan ulko-
4748: seen, josta annettiin heti ymmärtää, ettei ennen           puolella olemattomat eikä kunnostustoi-
4749: seuraavan arkipäivän virka-aikaa ole mitään toi-           miin saada ketään, vaikka jollain vaa-
4750: mia odotettavissa. Oman tiepiirin alueella ei ole          ralliseksi muuttuneella tieosuudella ta-
4751: edes puhelinta, johon viranomaiset tai tielläliik-         pahtuisi useita onnettomuuksia ja
4752: kujat voisivat vastaavissa vaaratilanteissa ottaa
4753: yhteyttä.
4754:                                                            mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tilan-
4755:     Tielaitoksen virka-ajan ulkopuolisen palvelun          teen parantamiseksi?
4756: tilanne on ainakin Vaasan tiepiirin alueella ja
4757: 
4758: 
4759: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
4760: 
4761:     Raimo Vistbacka /ps
4762: 
4763: 
4764: 
4765: 
4766:                                                                                               Versio 2.0
4767: KK 842/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministerin vastaus
4768: 
4769: 
4770: 
4771: 
4772: Eduskunnan puhemiehelle
4773: 
4774: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          kennekeskukset antavat erilaista informaatiota ja
4775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           jonne myös tietä koskevat valitukset ja tiedot lii-
4776: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kennehäiriöistä ilmoitetaan. Puhelu ohjautuu lä-
4777: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              himpään liikennekeskukseen. Vaasan tiepiirin
4778: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-          alueella puhelinpäivystyksen hoitaa Vaasan lii-
4779: myksen KK 842/1999 vp:                                  kennekeskus, joka toimii arkipäivinä klo 3.30-
4780:                                                          18.00. Muina aikoina puhelut ohjautuvat Tampe-
4781:        Onko hallitus tietoinen, että Tielaitok-         reelle, josta hälytykset menevät päivystävälle
4782:        sen päivystyspalvelut ainakin Vaasan             urakoinnin yksikölle. Viestien perillemeno ei siis
4783:        tiepiirin alueella ovat virka-ajan ulko-         ole riippuvainen valtion virastojen työajasta.
4784:        puolella olemattomat eikä kunnostustoi-             Edellä mainitun yleisölinjan lisäksi poliisilla
4785:        miin saada ketään, vaikka jollain vaa-           on käytössä onnettomuustapauksia varten erilli-
4786:        ralliseksi muuttuneella tieosuudella ta-         nen viranomaislinja. Siihen soitettaessa tieto toi-
4787:        pahtuisi useita onnettomuuksia ja                menpidetarpeesta menee virka-apupyyntönä suo-
4788:                                                         remmin perille.
4789:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tilan-          Kysymyksessä mainitussa tapauksessa Tam-
4790:        teen parantamiseksi?                             pereen liikennekeskus oli ilmoittanut tienkäyttä-
4791: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jien ja poliisin antamista tiedoista Vaasan keli-
4792: ti seuraavaa:                                           keskukselle, joka oli lähettänyt tarkastajan pai-
4793:                                                         kalle. Viranomaisiinjaa ei käytetty. Tarkastaja
4794: Tielaitoksessa on monin tavoin, mm. säätutkia           katsoi tien olevan vaadittavan laatutason mukai-
4795: hyödyntäen, tehostettu sääilmiöiden ennakointia         sessa kunnossa, eikä toimenpiteitä katsottu tar-
4796: ja tienpitotoimien optimaalista ajoitusta. Tosi-        peellisiksi. Kyseinen tie on vähäliikenteinen so-
4797: asiaksi silti jää, ettei kaikkia ilmiöitä voida enna-   ratie ja sen talvihoitoluokka on 3 eli alin Tielai-
4798: koida tarkasti ja ettei joka paikkaan ole mahdol-       toksen luokituksessa.
4799: lista ehtiä samanaikaisesti. Suhteellisen lyhyet           Tielaitos tekee parhaansa pitääkseen käytettä-
4800: toimenpideajat esimerkiksi lumisateen jälkeen           vissä olevien resurssien puitteissa myös vähälii-
4801: voidaan järjestää vain pääteille, kun taas muut         kenteiset tiet liikennöitävässä kunnossa. Sääolo-
4802: tiet joutuvat odottamaan jonkin aikaa vuoroaan.         jen nopeasti muuttuessa tienpitäjä ei pysty välit-
4803: Millään teillä ei voida päästä siitä, että huono        tömillä toimilla reagoimaan kelinmuutoksen ai-
4804: keli voi aina yllättää, ja kuljettajan on sovitetta-    heuttamaan turvallisuuden huononemiseen sa-
4805: va ajokäyttäytymisensä tilanteen mukaiseksi.            manaikaisesti koko tiestöllä. Talvihoito-ongel-
4806:    Yhteyden pitämiseksi Tielaitokseen on ylei-          mia helpottaisi myös, jos mm. teiden rakenteiden
4807: sön käytettävissä ympärivuorokautisesti toimiva         ja päällysteiden laatutaso voitaisiin vähäliiken-
4808: tienkäyttäjän linja 0200-2100, jonka kautta lii-        teisilläkin teillä nostaa paremmaksi.
4809: 
4810: 
4811: 
4812: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
4813: 
4814:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4815: 2
4816: Ministems svar                                                  KK 842/1999 vp -      Raimo Vistbacka /ps
4817: 
4818: 
4819: 
4820: 
4821: Tili riksdagens talman
4822: 
4823: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            klagomål om vägar och uppgifter om trafikstör-
4824: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av            ningar. Samtalen styrs till närmaste trafikcentral.
4825: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-           Inom Vasa vägdistrikts område sköts telefonjour-
4826: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                 en av Vasa trafikcentral, som är öppet vardagar
4827: spörsmål SS 842/1999 rd:                                   kl. 3.30-18.00. Andra tider styrs samtalen tili
4828:                                                            Tammerfors, och därifrån går larmen till den en-
4829:        ir regeringen medveten om att Vägver-               het som sköter dejoureringen på entreprenad. Det
4830:        kets jourservice åtminstone inom Vasa               att 1armen går fram är alltså inte beroende av de
4831:        vägdistrikts område är obefintlig utom              statliga myndighetemas tjänstetid.
4832:        tjänstetid och att det inte går att få tag             Utöver den nämnda linjen som står till allmän-
4833:        på någon för underhållsåtgärder även                hetens förfogande finns det också en särskild
4834:        om det på något vägavsnitt som blivit               myndighetslinje som polisen kan använda i hän-
4835:        farligt skulle inträffa flera olyckor, och          delse av olycksfall. Genom samtai till myndig-
4836:                                                            hetslinjen går ett meddelande om åtgärdsbehov
4837:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta               fram snabbare som begäran om handräckning.
4838:        för att situationen skall bli bättre?                  I det fall som nämns i spörsmålet hade Tam-
4839: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           merfors trafikcentral underrättat Vasa väglags-
4840: föra följande:                                             central om de uppgifter som trafikantema och po-
4841:                                                            lisen hade lämnat. Vasa vägcentral hade sänt en
4842: Inom Vägverket har man på många sätt, bl.a. ge-           inspektör till platsen. Myndighetslinjen hade inte
4843: nom utnyttjande av väderradar, effektiverat               utnyttjats. Inspektören hade ansett att den kvali-
4844: prognosema om meteorologiska fenomen och                  tativa nivån på vägen var i erforderligt skick och
4845: den optimala tidsanpassningen när det gäller väg-         några åtgärder ansågs inte vara nödvändiga. Vä-
4846: hållningsåtgärder. Det är dock ett faktum att man         gen i fråga är en grusväg som är litet trafikerad
4847: inte med säkerhet kan förutse alla meteorologis-          och vars vinterunderhållskategori är 3, dvs. den
4848: ka fenomen och att det inte är möjligt att hinna          lägsta kategorin i Vägverkets klassificering.
4849: till alla platser samtidigt. Efter ett snöfall t.ex. är       Vägverket gör sitt bästa för att inom ramen för
4850: åtgärdstidema relativt korta endast på huvudvä-           sina resurser hålla även sådana vägar i trafiker-
4851: gama, och de andra vägama måste vänta något på            bart skick som är litet trafikerade. I och med att
4852: sin tur. Inte på någon väg kommer man ifrån det           väderleksförhållandena snabbt förändras kan
4853: faktum att ett dåligt före alltid kan överraska och       väghållaren inte reagera genom omedelbara åt-
4854: att föraren måste anpassa sitt körbeteende efter          gärder samtidigt inom hela vägnätet på en sådan
4855: situationen.                                              försämring av säkerheten som orsakas av föränd-
4856:     För att kontakten till Vägverket skall kunna          ringar i väglaget. Problemen med väghållningen
4857: upprätthållas står Vägtrafikantlinjen 0200-2100           vintertid kunde vidare avhjälpas om bl.a. den
4858: till allmänhetens förfogande dygnet runt. På              kvalitativa nivån på vägamas konstruktion och
4859: Vägtrafikantlinjen ger trafikcentralema informa-          beläggning förbättrades också på vägar som är li-
4860: tion av olika slag och dit kan man även ringa in          tet trafikerade.
4861: 
4862: 
4863:                                                                                                            3
4864: KK 842/1999 vp -   Raimo Vistbacka /ps   Ministems svar
4865: 
4866: 
4867: Helsingfors den 16 december 1999
4868: 
4869:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4870: 
4871: 
4872: 
4873: 
4874: 4
4875:                                                               KK 843/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4876: 
4877: 
4878: 
4879: 
4880:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 843/1999 vp
4881: 
4882:                                                Metsäautoteiden perusparannustöihin myön-
4883:                                                nettävä metsänparannustuki
4884: 
4885: 
4886: 
4887: 
4888: Eduskunnan puhemiehelle
4889: 
4890: Metsäautoteiden rakentaminen metsänparannus-            oli ainakin Pohjanmaalla 50 % toteutuskustan-
4891: varoin aloitettiin Suomessa pääosin 1960-luvul-         nuksista, ja työnjohdon kulut luettiin valtion-
4892: la, ja tällä hetkellä maassamme on metsäautotei-        avun piiriin. Ero on huomattava, sillä esimerkik-
4893: tä kymmeniätuhansia kilometrejä. Nämä tiet ovat         si kuunostettaessa vanhan lain mukaan tietä
4894: turvanneet puunjalostusteollisuuden häiriöttö-          20 000 markalla kilometriltä tuli metsänomista-
4895: män raaka-aineen saannin ja toimineet samalla           jan kuluiksi 10 000 markkaa kilometriltä, kun ny-
4896: alueen asukkaiden vapaa-ajan harrastuksia ja li-        kyään vastaava työ maksaa metsänomistajalle 21
4897: säansioiden hankkimista (metsästys, kalastus,           000 markkaa kilometriltä (20 000 mk + työnjoh-
4898: marjastus, sienestys) helpottavina kulkuväylinä.        to- avustus 30 %). Tämä tilanne on johtanut sii-
4899: Myös monille kesämökkeilijöille tiet ovat tuiki         hen, että metsäautoteiden perusparannustyöt ovat
4900: tärkeitä.                                               lähes pysähdyksissä lukuun ottamatta niitä kun-
4901:     Metsäautotien liikennekelpoisuusiäksi arvioi-       tia, joissa kunta osallistuu kuluihin. Kuntien tiu-
4902: daan noin 30 vuotta, minkä jälkeen tie vaatii pe-       kan taloustilanteen tuntien tämä ei voi muodos-
4903: ruskorjauksen ollakseen kelvollinen varsinai-           tua kovinkaan yleiseksi käytännöksi, eikä se oli-
4904: seen tarkoitukseensa raskaiden puutavarakulje-          si oikeudenmukaistakaan.
4905: tusten väylänä. Puutavararekat ovat tulleet kulu-          Mikäli tilanteeseen ei saada korjausta lähitule-
4906: neina vuosikymmeninä pidemmiksi ja painavam-            vaisuudessa, muuttuu lähivuosina tuhansia kilo-
4907: miksi, jolloin ne asettavat teille ja niiden kääntö-    metrejä metsäautoteitä ajokelvottomiksi, ja teh-
4908: paikoille suurempia vaatimuksia. Perusparan-            dyt investoinnit eivät palvele enää ketään vaan
4909: nuksessa raivataan tienvarret, uusitaan rikkoutu-       menevät hukkaan. Teollisuuden puuhuolto vai-
4910: neet rummut, kaivetaan sivu- ja laskuojat auki          keutuu ja metsänomistajat eivät saa enää puuta-
4911:  sekä ajetaan tielle mursketta. Perusparannuksen        varaansa kaupaksi tai sen hinta romahtaa. Tar-
4912:  tarpeessa olevia metsäautoteitä tulee vuosittain       peeksi kauan pitkittyessään tien perusparannus
4913:  lisää tuhansia kilometrejä, sillä yli 20 vuotta sit-   tulee yhtä kalliiksi kuin uuden tien rakentami-
4914:  ten rakennettuja teitä lienee noin kolmannes kai-      nen. Tämän takia tulee pikaisesti tehdä joitain
4915:  kista teistä. Seuraavien kymmenen vuoden ku-           muutoksia valtion tukipolitiikkaan teiden perus-
4916:  luessa tulee toinen kolmannes vastaavaan tilan-        parannuksen osalta. Yksi varteenotettava mah-
4917:  teeseen.                                               dollisuus olisi nostaa metsäautoteiden peruspa-
4918:     Nykyisin metsäautoteiden perusparannukseen          rannusavustukset samalle tasolle kuin metsä-
4919:  voi saada parannustukea 30 % toteutuskustan-           ojien kunnostukseen myönnettävä tuki eli
4920:  nuksista, joihin sisältyvät myös työnjohtokulut        55 %:iin toteutuskustannuksista. Valtion menoi-
4921:  Vanhan metsänparannuslain mukaan tuen osuus            hin tämä ei toisi kohtuutonta lisäystä, mutta sen
4922: 
4923: 
4924:                                                                                                   Versio 2.0
4925: KK 843/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
4926: 
4927: 
4928: avulla saataisiin perusparannustyöt jälleen käyn-     Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä met-
4929: tiin ja vältyttäisiin kansantaloudellisesti tärkeän   säautoteiden perusparannukseen tarkoi-
4930: metsäautotieverkon rappeutumiselta.                   tettujen avustusten tason korottamiseksi
4931:                                                       samalle tasolle kuin metsäojien kunnos-
4932: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-    tuksessa eli 55 prosenttiin toteutuskus-
4933: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-     tannuksista?
4934: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4935: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4936: 
4937: 
4938: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
4939: 
4940:     Raimo Vistbacka /ps
4941: 
4942: 
4943: 
4944: 
4945: 2
4946: Ministerin vastaus                                         KK 843/1999 vp -      Raimo Vistbacka /ps
4947: 
4948: 
4949: 
4950: 
4951: Eduskunnan puhemiehelle
4952: 
4953: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rahoituslain 8 §:n 2 momentin mukaan voi-
4954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        daan valtion varoista useamman tilan yhteisinä
4955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toteutettaviin metsätiehankkeisiin osoittaa laina-
4956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           rahoitusta silloin kun maanomistajan rahoitus-
4957: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       osuus on vähintään 8 000 mk. Laina maksetaan
4958: myksen KK 843/1999 vp:                               takaisin 12 prosentin vuotuismaksuin, josta lai-
4959:                                                      nan korkoa on neljä prosenttia maksamattomalle
4960:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä met-       pääomalle. Takaisinmaksuajaksi muodostuu si-
4961:       säautoteiden perusparannukseen tarkoi-         ten noin 11 vuotta. Pienin yhdellä kertaa perittä-
4962:       tettujen avustusten tason korottamiseksi       vä vuotuismaksu on 400 markkaa.
4963:       samalle tasolle kuin metsäojien kunnos-           Metsänparannusvaroin rahoitetun metsätien
4964:       tuksessa eli 55 prosenttiin toteutuskus-       perusparannukseen voidaan osoittaa valtion va-
4965:       tannuksista?                                   roja sen jälkeen, kun metsätien rakentamisesta on
4966:                                                      kulunut vähintään 20 vuotta. Ajankohtaa voi-
4967: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        daan aikaistaa, jos kuljetusoloissa tai -kalustossa
4968: ti seuraavaa:                                        taikka alueen käytössä tapahtuu sellaisia muu-
4969: Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta            toksia, jotka vaativat tien perusparannusta.
4970: (1094/1996) (jäljempänä rahoituslaki) on ollut          Metsätiehankkeista on tällä hetkellä 60% sel-
4971: voimassa vuoden 1997 alusta lähtien. Puuntuo-        laisia, jotka koskevat joko vanhan tien peruspa-
4972: tannon kestävyyden turvaamiseksi voidaan ra-         rannusta tai vanhalle tieuralle rakennettavaa met-
4973: hoitusta myöntää mm. metsätien tekemiseen, jol-      sätietä. Kuluvaksi vuodeksi on metsäkeskuksille
4974: la tarkoitetaan yksityisistä teistä annetun lain     osoitettu valtion tukea metsätien tekemiseen 15 7
4975:                                                      miljoonaa markkaa ja valtion lainavaroja 6,2 mil-'
4976: (35811962) 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun tien
4977: tekemistä, metsänparannusvaroilla rahoitettuna       joonaa markkaa. Osoitetuista lainavaroista jää
4978: metsätienä rakennetun tien perusparannusta sekä      käyttämättä arviolta puolet, valtion tuki tullee
4979: näihin liittyvän erillisen varastoalueen tai pudo-   käytettyä sen sijaan kokonaan.
4980: tuspaikkaan vievän tien rakentamista tai peruspa-       Metsätien tekeminen on katsottu tarkoituksen-
4981: rannusta. Kestävän metsätalouden rahoituksesta       mukaisimmaksi käsittää yhdeksi työlajiksi, joka
4982: annetun asetuksen (1311/1996) 5 §:n tarkoitta-       sisältää sekä uuden tien rakentamista että vanhan
4983: malla tavalla metsätien tekemisen toteuttamis-       tien perusparannusta. Tämän vuoksi hallitus ei
4984: kustannuksiin myönnettävän tuen suuruus mää-         ole nähnyt tarpeelliseksi erottaa näitä kahta työ-
4985: räytyy sen mukaan, millä tukivyöhykkeellä tuet-      muotoa toisistaan myöskään rahoitusehtojen
4986: tava kohde sijaitsee. Tuen suuruus on ensimmäi-      osalta.
4987: sellä tukivyöhykkeellä 20 %, toisella tukivyö-          Tapauksissa, joissa tiehanke sisältää sekä van-
4988: hykkeellä 30 %ja kolmannella tukivyöhykkeellä        han tien perusparannusta että uuden tien rakenta-
4989: 40 %. Lisäksi metsätien suunnittelusta aiheutu-      mista, yhteneväiset rahoitusehdot mahdollista-
4990: vat kustannukset rahoitetaan valtion tuella maa-     vat tiehankkeen käsittelyn kokonaisuutena. Jos
4991: ja metsätalousministeriön määräämin perustein.       näillä työmuodoilla olisi toisistaan poikkeavat
4992: 
4993: 
4994:                                                                                                       3
4995: KK 843/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerin vastaus
4996: 
4997: 
4998: rahoitusehdot, hanke jouduttaisiinjakamaan kah-     on kahtena viime vuotena ollut riittävästi käytet-
4999: deksi eri hankkeeksi.                               tävissä puuntuotannon kestävyyden turvaamisek-
5000:    Metsäteiden vuosittaisella kunnossapidolla,      si tehtäviin töihin.
5001: joka on tieosakkaiden omalla vastuulla, voidaan        Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut
5002: osittain vaikuttaa siihen, että metsätie pysyy      vuodesta 1997 lähtien metsäntutkimuslaitoksella
5003: käyttökunnossa mahdollisimman pitkään ja näin       tehtävää tutkimusta "Metsän investointien julki-
5004: voidaan siirtää tien perusparannustarvetta. Kun     sen tuen tuloksellisuus". Tutkimuksen loppura-
5005: perusparannus tulee ajankohtaiseksi, maanomis-      portti valmistuu vuoden 2000 aikana. Tutkimus
5006: tajilla on mahdollisuus hakea metsäkeskukselta      tullee antamaan lisää tietoa valtion tukijärjestel-
5007: valtion tukea hankkeen suunnitteluun ja tukea tai   mien kannustavuudesta ja tuen riittävyydestä
5008: lainaa hankkeen toteuttamiseen. Valtion varoja      mm. metsätien tekemisen osalta.
5009: 
5010: 
5011: 
5012: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
5013: 
5014:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5015: 
5016: 
5017: 
5018: 
5019: 4
5020: Ministems svar                                              KK 843/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
5021: 
5022: 
5023: 
5024: 
5025: Tili riksdagens talman
5026: 
5027: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       på de grunder som jord- och skogsbruksministe-
5028: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       riet bestämmer.
5029: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-         Enligt 8 § 2 mom. i finansieringslagen kan för
5030: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            samfållda skogsvägsprojekt av statliga medel an-
5031: spörsmål SS 843/1999 rd:                              visas finansiering i form av lån då markägarens
5032:                                                       andel av finansieringen är minst 8 000 mk. Lånet
5033:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          återbetalas med 12 procents annuiteter, varav lå-
5034:       för att höja de stöd som är avsedda för         ~eräntan är 4 procent på det utestående kapitalet.
5035:       grundligförbättring av skogsbilvägar så         Aterbetalningstiden blir således ungefår 11 år.
5036:       att de ligger på samma nivå som stöden          Den minsta annuitet som uppbärs på en gång är
5037:       för iståndsättning av skogsdiken, dvs. 55       400 mk.
5038:       procent av verkställighetskostnaderna?             Statliga medel kan anvisas för grundlig för-
5039:                                                       bättring av en skogsväg som finansierats med
5040: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       skogsförbättringspengar då det har förflutit minst
5041: föra följande:                                        20 år sedan skogsvägen byggdes. Tidpunkten kan
5042: Lagen om finansiering av hållbart skogsbruk           tidigareläggas om det inträffar sådana föränd-
5043: (1094/1996), nedan finansieringslagen, har varit      ringar i transportförhållandena eller transportma-
5044: i kraft sedan ingången av 1997. För tryggande av      terielen eller i användningen av ornrådet som krä-
5045: virkesproduktionens uthållighet kan finansiering      ver en grundlig förbättring av vägen.
5046: bevi1jas bl.a. för byggande av skogsväg. Med             För närvarande gäller 60 procent av skogs-
5047: byggande av skogsväg avses byggande av en i           vägsprojekten antingen en grundlig förbättring
5048: 5 § 2 mom. lagen om enskilda vägar (358/1962)         av en gammal väg eller byggande av en skogsväg
5049: avsedd väg, grundlig förbättring av en väg som        på en gammal vägbotten. För innevarande år har
5050: byggts som skogsväg och finansierats med              skogscentralema anvisats 15,7 milj. mk i statligt
5051: skogsförbättringspengar samt byggande eller           stöd och 6,2 milj. mk i statliga lånemede1 för
5052: grundlig förbättring av en särskild upplagsplats      byggande av skogsvägar. Av de anvisade låne-
5053: som ansluter sig till en skogsväg och av en väg       medlen beräknas ungefår hälften förbli outnyttja-
5054: som för till ett utvältningsställe. På det sätt som   de medan det statliga stödet torde bli utnyttjat i
5055: avses i 5 § förordningen om finansiering av håll-     sin helhet.
5056: bart skogsbruk (1311/ 1996) fastställs storleken         Det har ansetts ändamålsenligast att betrakta
5057: av det stöd som beviljas för verkställighetskost-     byggande av skogsväg som ett arbetsslag som
5058: nadema för byggande av en skogsväg på basis av        omfattar både byggande av en ny skogsväg och
5059: den stödzon inom viiken det objekt som skall stö-     grundlig förbättring av en gammal väg. Av den-
5060: das är beläget. Storleken av stödet är inom den       na anledning har regeringen inte ansett det vara
5061: första stödzonen 20 procent, inom den andra           nödvändigt att i fråga om finansieringsvillkoren
5062: stödzonen 30 procent och inom den tredje stöd-        särskilja dessa två arbetsformer från varandra.
5063: zonen 40 procent. Även kostnader för planering-          1 sådana fall då vägprojektet omfattar både en
5064: en av en skogsväg finansieras genom statligt stöd     grundlig förbättring av en gammal väg och byg-
5065: 
5066: 
5067:                                                                                                       5
5068: KK 843/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministems svar
5069: 
5070: 
5071: gande av en ny väg gör enhetliga finansierings-      av projektet och stöd eller lån för genomförandet
5072: villkor det möjligt att behandla vägprojektet som    av projektet. De senaste två åren har det funnits
5073: en helhet. Om dessa arbetsformer skulle ha från      tillräckligt med statliga medel för arbeten som
5074: varandra avvikande finansieringsvillkor skulle       tryggar virkesproduktionens uthållighet.
5075: man bli tvungen att dela upp projektet i två olika       Jord- och skogsbruksministeriet har sedan
5076: projekt.                                             1997 finansierat en undersökning vid skogsforsk-
5077:    Genom årligt underhåll av skogsvägarna, vil-      ningsinstitutet om effekten hos det offentliga stö-
5078: ket ligger på vägdelägarnas eget ansvar, kan man     det för skogsinvesteringar. Undersökningens
5079: delvis medverka till att skogsvägen hålls i an-      slutrapport blir klar under 2000. Undersökning-
5080: vändbart skick så länge som möjligt och på detta     en kommer att ge ytterligare information om hur
5081: sätt skjuta fram behovet av en grundlig förbätt-     motiverande statens stödsystem är och om hur
5082: ring av vägen. När en grundlig förbättring blir      väl stödet räcker till bl.a. när det gäller byggande
5083: aktuell har markägarna möjlighet att av skogs-       av skogsvägar.
5084: centralen ansöka om statligt stöd för planeringen
5085: 
5086: 
5087: Helsingfors den 17 december 1999
5088: 
5089:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094: 6
5095:                                                                     KK 844/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5096: 
5097: 
5098: 
5099: 
5100:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 844/1999 vp
5101: 
5102:                                                Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiede-
5103:                                                kunnan siirtosuunnitelmat Kuopioon
5104: 
5105: 
5106: 
5107: 
5108: Eduskunnan puhemiehelle
5109: 
5110: Televisioviihteen saralla sorrutaan usein siihen           Toisaalta opetusministeri Rask lupaa, ettei
5111: virheeseen, että kun kerrankin on löytynyt toimi-       EKK:sta olla tekemässä aluepoliittista pelinap-
5112: va sketsiformaatti, sitä toistetaan aina vaan, vaik-    pulaa. Jos näin on, ei Eläinlääketieteellisellä kor-
5113: ka ketään ei enää naurata.                              keakoululla ole hätää. Jos aluepolitiikka jätetään
5114:    Hallitus on nyt mennyt samaan lankaan.               sinne, minne se tässä asiassa kuuluukin, eli kauas
5115: Vuonna 1992 esitetty farssi "Lammas hampaas-            terveen järjen ja tiedepolitiikan varjoon, mm
5116: ta" keräsi runsaan ja huvittuneen yleisön. Juoni        EKK jää Helsinkiin.
5117: oli absurdi ja nauratti siksi kovasti; hammaslää-          Nyt on aika antaa eläinlääketieteelle työ-
5118: kärien koulutus päätettiin lopettaa Kuopiossa, ja       rauha. Ketään ei naurata.
5119: lohdutukseksi täkäläiselle yliopistolle ajateltiin
5120: siirtää Eläinlääketieteellinen korkeakoulu Hä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5121: meentieltä Savon sydämeen. Lopussa kuitenkin            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5122: järki voitti.                                           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5123:    Nyt ne, jotka viimeksi edustivat järjen ääntä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5124: näytelmässä, ovat saaneet narrien roolit, mutta
5125: juoni on lähestulkoon sama. Taas ollaan siirtä-               Jos Eläinlääketieteellisen korkeakoulun
5126: mässä EKK:ta Kuopioon. Tällä kertaa siksi, että               siirtokaavailuissa ei ole kyse aluepolitii-
5127: kun EKK joka tapauksessa on muuttamassa                       kasta vaan tiedepolitiikasta, miten tie-
5128: uusiin tiloihin Viikkiin, niin voihan heidät sa-              depoliittiset puitteet ovat muuttuneet sit-
5129: maa vauhtia heivata Kuopioon saakka.                          ten vuoden 1992, jolloin hankkeesta vii-
5130:     Siitä huolimatta, ettei kukaan EKK:ssa halua              meksi luovuttiin, ja jos siirto toteute-
5131: Kuopioon ja siitä huolimatta, että EKK:n kaikki               taan,
5132: tärkeimmät yhteistyökumppanit sijaitsevat Hel-
5133: singissä, ja siitä huolimatta, että tällainen alitui-         miten hallitus aikoo turvata esimerkiksi
5134: nen vehkaaminen häiritsee vakavasti työrauhaa                 elintarviketurvallisuudelle välttämättö-
5135: EKK:ssa.                                                      män yhteistyön Helsingissä sijaitsevan
5136:    Ainoa kaavaillulle siirrolle esitetty perustelu            Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen
5137: on se, että jos EKK:lle rakennetaan tilat Kuopi-              (EELA) ja EKK:n välillä ja
5138: oon, hankkeeseen heruu enemmän EU-rahaa. Sa-                  mitkä ovat ne erityiset syyt ottaa hanke
5139: malla logiikalla voisi harkita eduskunnan mah-                esiin juuri nyt?
5140:  dollisen lisärakennuksen sijoituspaikaksi vaikka-
5141: pa Kuusamoa.
5142: 
5143: 
5144:                                                                                                    Versio 2.0
5145: KK 844/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5146: 
5147: 
5148: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
5149: 
5150:     Kirsi Piha /kok
5151: 
5152: 
5153: 
5154: 
5155: 2
5156: Ministerin vastaus                                              KK 844/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5157: 
5158: 
5159: 
5160: 
5161: Eduskunnan puhemiehelle
5162: 
5163: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
5164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ti seuraavaa:
5165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
5166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan    Eläinlääketieteellinen korkeakoulu liitettiin itse-
5167: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        näisenä tiedekuntana Helsingin yliopistoon
5168: 844/1999 vp:                                        vuonna 1995.
5169:                                                         Opetusministeriön ja Helsingin yliopiston vä-
5170:       Jos Eläinlääketieteellisen korkeakoulun       lisissä tulosneuvotteluissa sovittiin viime kevää-
5171:       siirtokaavailuissa ei ole kyse aluepolitii-   nä, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan mah-
5172:       kasta vaan tiedepolitiikasta, miten tie-      dollista siirtymistä Viikkiin selvitellään. Yliopis-
5173:       depoliittiset puitteet ovat muuttuneet sit-   to on toimittanut opetusministeriölle alustavat
5174:       ten vuoden 1992, jolloin hankkeesta vii-      suunnitelmansa hankkeesta.
5175:       meksi luovuttiin, ja jos siirto toteute-         Eläinlääketieteellisen sijaintipaikkaan liittyen
5176:       taan,                                         julkisuudessa on noussut esiin näkemys, että si-
5177:                                                     jaintikysymystä olisi tarkoituksenmukaista tar-
5178:       miten hallitus aikoo turvata esimerkiksi      kastella tässä yhteydessä laajemminkin. Myös
5179:       elintarviketeollisuudelle   välttämättö-      Kuopion yliopisto on toimittanut opetusministe-
5180:       män yhteistyön Helsingissä sijaitsevan        riölle suunnitelmansa eläinlääketieteellisen tie-
5181:       Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen        dekunnan siirtämisestä Kuopion yliopiston yh-
5182:       (EELA) ja EKK:n välillä ja                    teyteen.
5183:                                                        Opetusministeriö tekee vertailun esityksistä,
5184:        mitkä ovat ne erityiset syyt ottaa hanke     jonka jälkeen päätetään, miten asiassa edetään.
5185:        esiinjuuri nyt?                              Päätökset asiassa pyritään tekemään mahdolli-
5186:                                                     simman nopeasti.
5187: 
5188: 
5189: 
5190: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
5191: 
5192:     Opetusministeri Maija Rask
5193: 
5194: 
5195: 
5196: 
5197:                                                                                                       3
5198: KK 844/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                      Ministems svar
5199: 
5200: 
5201: 
5202: 
5203: Tili riksdagens talman
5204: 
5205: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
5206: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
5207: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-
5208: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål    Veterinärmedicinska högskolan anslöts till Hel-
5209: SS 844/1999 rd:                                    singfors universitet som en självständig fakultet
5210:                                                    år 1995.
5211:       Om det i den tilltänktajlyttningen av Ve-       I resultatförhandlingama mellan undervis-
5212:       terinärmedicinska högskolan inte är frå-     ningsministeriet och Helsingfors universitet kom
5213:       gan om regionalpolitik utan forsknings-      man senaste vår överens om att en eventuell flytt-
5214:       politik, så på vilket sätt har de forsk-     ning av veterinärmedicinska fakulteten tili Vik
5215:       ningspolitiska ramarna ändrats sedan         skall utredas. Universitet har sänt undervisnings-
5216:       1992, då man senast avstod från detta        ministeriet preliminära planer angående projek-
5217:       projekt, och om jlyttningen genomförs        tet.
5218:                                                        Placeringen av veterinärmedicinska fakulte-
5219:       hur tänker regeringen trygga tili exem-      ten har i offentligheten setts som en fråga som det
5220:       pel det för livsmedelsindustrin absolut      i detta sammanhang vore ändamålsenligt att
5221:       nödvändiga samarbetet mellan Anstal-         granska placeringsfrågan i ett bredare perspektiv
5222:       tenför veterinärmedicin och livsmedel i      lyfts fram. Även Kuopio universitet har nyligen
5223:       Helsingfors och Veterinärmedicinska          sänt undervisningsministeriet en flyttningsplan.
5224:       högskolan och                                Den går ut på att veterinärmedicinska fakulteten
5225:                                                    flyttas i anslutning till Kuopio universitet.
5226:       vilka är de särskilda anledningarna tili        Undervisningsministeriet gör enjämförelse av
5227:       att projektet tas upp just nu?               framställningama och därefter beslutar man om
5228:                                                    fortsättningen. Meningen är att besluten skall fat-
5229:                                                    tas så snabbt som möjligt.
5230: 
5231: 
5232: 
5233: Helsingforsden 13 december 1999
5234: 
5235:     Undervisningsminister Maija Rask
5236: 
5237: 
5238: 
5239: 
5240: 4
5241:                                                                    KK 845/1999 vp -Kirsi Piha /kok
5242: 
5243: 
5244: 
5245: 
5246:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 845/1999 vp
5247: 
5248:                                              Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapistei-
5249:                                              den toiminnan jatkuvuus
5250: 
5251: 
5252: 
5253: 
5254: Eduskunnan puhemiehelle
5255: 
5256: Suomen HIV-rintamalla on kaikki hyvin. Vai on-         den käyttäjien keskuudessa johtaa suurella to-
5257: ko? Jo joitakin vuosia on henkeä pidätellen odo-       dennäköisyydellä siihen, että 40-50 prosenttia
5258: tettu kauhistuttavan HIV/aids-epidemian puh-          käyttäjistä saa tartunnan muutaman vuoden sisäl-
5259: keamista maassamme - turhaan. Vuosittain to-           lä.
5260: dettavien uusien tartuntojen määrä on junnannut            Kenties vähemmän dramaattinen, mutta mää-
5261: ilahduttavasti paikallaan koko 1990-luvun. Erään      rällisesti mittavampi ongelma, on C-hepatiitti.
5262: väestöryhmän kohdalla aihetta huoleen alkaa           Arviolta 70-80 prosenttia ruiskuhuumeiden
5263: kuitenkin olla. Suoneosisäisesti huumeita käyttä-     käyttäjistä on C-hepatiittipositiivisia. Tämän
5264: vien keskuudessa on puhkeamassa HIV-epide-            kroonistuvan maksasairauden hoito tulee - oi-
5265: mia.                                                  reiden puhjetessa - maksamaan yhteiskunnalle
5266:     Tilanteen uhkaavuus korostuu, koska saman-        kymmeniä miljoonia markkoja vuodessa.
5267: aikaisesti ko. huumeita käyttää yhä kasvava mää-           Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat tul-
5268: rä ihmisiä. Vuosien 1995 ja 1997 välillä kovien       leet siihen johtopäätökseen, että huumeiden käyt-
5269: huumeiden (amfetamiinin ja opiaattien) käyttä-        täjien hoitostrategioita on muutettava. Perintei-
5270: jien määrän arvioidaan lisääntyneen 40 prosent-       set, päihteettömyyteen tähtäävät hoitomuodot ei-
5271: tia. Pääkaupunkiseudulla tilanne on kaikkein          vät tavoita kuin arviolta 10 % kovien huumeiden
5272: kurjin: tehdyn tilastoarvion pohjalta voidaan kar-    käyttäjistä. Kokemukset uusista, huumeidenkäy-
5273: keasti sanoa joka sadannen aikuisen käyttävän         tön haittojen vähentämiseen tähtäävistä kokei-
5274: amfetamiinia tai opiaatteja.                          luista sen sijaan ovat rohkaisevia.
5275:     Muualla maailmassa, missä suoneosisäisten              Helsingissä ja Tampereella toimivat terveys-
5276: huumeiden käyttäjien HIV-epidemiat ovat ehti-         neuvontapisteet, joissa päihdetyön ammattilaiset
5277: neet pidemmälle, on todettu muun muassa seu-          neuvovat huumeiden käyttäjiä terveyskysymyk-
5278: raavaa: epidemian laaja leviäminen on mahdol-         sissä, ohjaavat hoitoon, antavat B-hepatiittiroko-
5279: lista ehkäistä vielä silloin, kun HIV-infektion       tuksia ja- ennen kaikkea- vaihtavat käytetty-
5280: esiintyvyys on viisi prosenttia suoneosisäisesti      jä injektiovälineitä puhtaisiin. Turussa vastaa-
5281: huumeita käyttävien keskuudessa. Vuonna 1998          vanlainen piste avattaneen vuodenvaihteessa.
5282: tehtiin Helsingissä vapaaehtoisten narkomaa-          Helsingin ja Tampereen pisteissä kerättiin viime
5283: nien joukossa tutkimus, jossa todettiin HIV-tar-      vuonna talteen 140 000 ruiskua, jotka muussa ta-
5284: tunta kolmella prosentilla testatuista. Pieni otan-   pauksessa olisivat jääneet puistojen roska-astioi-
5285: ta (n = 135) lisää virhemarginaalia- kumpaan-         hin, pusikoihin ja hiekkalaatikoihin.
5286: kin suuntaan.                                              Tällä hetkellä pisteet ovat avoinna vain muu-
5287:     Matemaattisten mallien mukaan HIV -tartun-        tamana päivänä viikossa. Narkomaanien elä-
5288: nan yleistyminen 10 prosenttiin ruiskuhuumei-         mään eivät yleensä välipäivät kuulu, eikä kos-
5289: 
5290:                                                                                                   Versio 2.0
5291: KK 845/1999 vp -      Kirsi Piha /kok
5292: 
5293: 
5294: 
5295: kaan voi tietää, milloin auttajaa tarvitsee kaik-      käyttöä ei aloiteta suoneosisäisesti otettavilla ai-
5296: kein kipeimmin tai riittävätkö välineet seuraa-        neilla. Ja vaikka joku näin tekisikin, on epätoden-
5297: vaan käyntiin ... On totta, että välineiden ja tie-    näköistä, että neulojen ja ruiskujen saatavuus
5298: don jakaminen maksaa, mutta vielä enemmän              muodostuisi käytön aloittamisen pullonkaulaksi.
5299: maksaa aids- ja C-hepatiittipotilaan hoito.
5300:     Terveysneuvontapisteiden toimintaa on kriti-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5301: soitu siitä, että rikolliseen toimintaan jaetaan vä-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5302: lineitä yhteiskunnan siunauksella, ja siitä, että      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5303: neulojen ja ruiskujen helppo saanti houkuttelee        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5304: nuoria huumeiden käyttäjiksi.
5305:     Huumeiden käyttäjä on aina uhri, sanovat laki-           Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen
5306: pykälät mitä hyvänsä. On inhimillisen yhteiskun-             huumeiden käyttäjien terveysneuvonta-
5307: nan velvollisuus auttaa hätää kärsiviä, vaikka               pisteiden toiminnan jatkossakin kaikis-
5308: heidän kärsimyksensä olisivatkin ns. "itse aiheu-            sa kunnissa ja asianmukaisissa paikois-
5309: tettuja".                                                    sa ja
5310:     Pelko, että ilmaisten välineidenjako houkutte-
5311: lisi uusia nuoria huumeiden käyttäjiksi on kau-               onko pisteiden aukioloa mahdollista li-
5312: niistikin sanottuna kaukaa haettu. Huumeiden                  sätä ympärivuorokautiseksi?
5313: 
5314: 
5315: 
5316: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
5317: 
5318:     Kirsi Piha /kok
5319: 
5320: 
5321: 
5322: 
5323: 2
5324: Ministerin vastaus                                                KK 845/1999 vp -      Kirsi Piha /kok
5325: 
5326: 
5327: 
5328: 
5329: Eduskunnan puhemiehelle
5330: 
5331: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tunnan suonens1sa1sen huumeiden käytön seu-
5332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          rauksena. Kesällä 1998 havaittiin ensimmäiset
5333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        merkit HIV-epidemian käynnistymisestä suonen-
5334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan       sisäisesti huumeita käyttävillä henkilöillä pää-
5335: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           kaupunkiseudulla ja 24.11.99 mennessä tähän
5336: 84511999 vp:                                           epidemiaan liittyviä tapauksia on tartuntatautire-
5337:                                                        kisteriin ilmoitettu yhteensä 84, joista valtaosa
5338:        Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen          edelleen pääkaupunkiseudulta.
5339:        huumeiden käyttäjien terveysneuvonta-              Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti huu-
5340:        pisteiden toiminnan jatkossakin kaikis-         meiden käyttöön liittyvien infektioiden tehoste-
5341:        sa kunnissa ja asianmukaisissa paikois-         tun seurannan Kansanterveyslaitoksen kanssa
5342:        sa ja                                           1990-luvun puolivälissä. Tartuntatautiasetuksen
5343:                                                        muutoksella lisättiin hepatiitti C ilmoitettaviin
5344:        onko pisteiden aukioloa mahdollista li-         tartuntatauteihin, joka mahdollisti sen esiinty-
5345:        sätä ympärivuorokautiseksi?                     vyyden tarkemman kartoittamisen. Ensimmäise-
5346: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nä pääkaupunkiseudulla vaikeutunut ja maksatu-
5347: ti seuraavaa:                                         lehdusten ja HIV:n uhkaa lisännyt tilanne vaati
5348:                                                       kiireellisen suunnittelutyön käynnistämistä huu-
5349: Edustaja Piha on kiinnittänyt huomiota suoneosi-      meiden käyttäjien tartuntariskien tarkemmaksi
5350: säisesti huumeita käyttäville suunnattujen ter-       selvittämiseksi.
5351: veysneuvontapisteiden kattavuuteen, riittävyy-            Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansanter-
5352: teen ja aukioloaikoihin.                              veyslaitoksen aloitteesta A-klinikkasäätiö käyn-
5353:    Valtioneuvoston periaatepäätös huumausaine-        nisti vuonna 1996 infektioriskiprojektin. Hank-
5354: politiikasta määrittää keskeisiksi tavoitteiksi       keessa ryhdyttiin sekä tutkimaan että seuraa-
5355: huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäise-         maan ruiskuhuumeiden käyttäjien terveyskäyt-
5356: misen sekä huumausaineista ja niiden aiheutta-        täytymistä. Helsingissä todettiin vuonna 1996
5357: mista ehkäisy-, hoito- ja kontrollitoimista koitu-    tehdyn apteekkikartoituksen perusteella, että osa
5358: vien yksilöllisten ja taloudellisten haittojen jää-   apteekeista oli joutunut lopettamaan ilmennei-
5359: misen mahdollisimman pieniksi.                        den häiriöiden vuoksi ruiskujen ja neulojen
5360:    Ruiskuhuumeiden käytön välityksellä leviä-         myynnin huumeasiakkaille . Toiseksi ryhdyttiin
5361: vät virusmaksatulehdukset ovat alkaneet lisään-       valmistelemaan suomalaista mallia ruiskuhuu-
5362: tyä Suomessa 1990-luvun alkupuolelta lähtien.         meiden käyttäjien terveysneuvontapisteeksi.
5363: Vuonna 1999 tammikuun alusta marraskuun al-           Hankesuunnitelma oli valmiina syksyllä 1996,
5364: kuun raportoitiin Kansanterveyslaitoksen ylläpi-      mutta hanketta kohtaan tunnetun epäilyn ja vas-
5365: tämään valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin     tustuksen vuoksi kokeilutoiminta voitiin aloittaa
5366: 446 hepatiitti B- ja l 323 hepatiitti C-tapausta.     vasta huhtikuun alusta 1997. Ensimmäisen yh-
5367: Ensin mainituista n. 60 prosentin ja jälkimmäi-       deksän kuukauden aikana terveysneuvontapiste
5368: sistä n. 80-90 prosentin on arvioitu saaneen tar-     tavoitti 500 ruiskuhuumeen käyttäjää. Vuonna
5369: 
5370: 
5371:                                                                                                        3
5372: KK 845/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                       Ministerin vastaus
5373: 
5374: 
5375:  1998 kaksi neuvontapistettä Helsingissä tavoitti       toonohjausinformaatiota voitaisiin antaa mah-
5376:  1 700 asiakasta 8 600 kertaa. STM:n rahoitta-          dollisimman laajasti. On tärkeää, että hoitoon
5377: manajaA-klinikkasäätiön toteuttamana kehittä-          pääsee helposti ja joustavasti." Jatkossa sosiaali-
5378: mishankkeena käynnistynyt Helsingin terveys-           ja terveysministeriö tulee pitämään asiaa esillä
5379: neuvontapiste on tällä hetkellä vakiintunut Hel-        lääninhallitusten kanssa pidettävissä työkokouk-
5380: singin kaupungin ostopalvelusopimuksella osta-          sissa.
5381: maksi toiminnaksi. Tampereen neuvontapiste                 Neuvontapisteiden runsaat asiakasmäärät
5382: käynnistettiin 1998, toimintaa rahoittaa Tampe-        osoittavat, että neuvontatoiminnan käynnistämi-
5383: reen kaupunki. Toukokuun loppuun 1999 men-              sellä voidaan tavoittaa ruiskuhuumeiden käyttä-
5384: nessä piste on tavoittanut 229 eri asiakasta yh-       jiä, jotka ovat pääosin hoitopalvelujen tavoitta-
5385: teensä 2 500 kertaa. Vuoden 1999 aikana on             mattomissa. Neuvonnana voidaan kansainväli-
5386: useilla muillakin paikkakunnilla suunniteltu neu-       sen kokemuksen ja Suomessakin kahtena peräk-
5387: vontapisteiden avaamista Helsingin ja Tampe-           käisenä vuotena kerätyn haastatteluaineiston pe-
5388: reen myönteisten kokemusten kannustamana.              rusteella vaikuttaa riskikäyttäytymiseen siten,
5389: Hämeenlinnassa terveysneuvonta on kokeilu-             että yhteisten pistosvälineiden käyttö vähenee
5390: luontoisesti osana A-klinikan toimintaa.               neuvonnan kohteena olevien asiakkaiden kes-
5391:     Terveysneuvontapalvelun eräänä osana on            kuudessa. Asiakkaat ovat valmiita myös palaut-
5392: käytettyjen injektiovälineiden vaihto puhtaisiin.      tamaan lähes sataprosenttisesti käyttämänsä ruis-
5393: Muina palveluina tarjolla on terveysneuvontaa          kut ja neulat neuvontapisteisiin, kun sitä heiltä
5394: sekä suullisesti että kirjallisesti, B-hepatiittiro-   edellytetään.
5395: kotuksia, mahdollisuus joihinkin laboratorioko-            Neuvontapisteiden perustaminen ja aluee11i-
5396: keisiin, pienten haavojen hoitoa, tietoa hoitopal-     sen kattavan neuvontapisteverkoston kiireelli-
5397: veluista sekä hoitoonohjausta.                         nen rakentaminen on erityisen tärkeää pääkau-
5398:     Sosiaali- ja terveysministeriö kartoitti vuoden    punkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa,
5399: 1999 aikana lääninhallituksille suunnatun kyse-        joissa esiintyy useiden satojen ja tuhansien sään-
5400: lyn avulla maanlaajuista tilannetta koskien huu-       nöllisesti ruiskuhuumeita käyttävien ryhmiä.
5401: meiden käyttäjien neuvontaa ja injektiovälineitä.      Vastuu tartuntatautien vastustamistyön järjestä-
5402: Vastausten perusteella tilanne maassa on varsin        misestä on tartuntatautilain 7 §:n mukaan kunnil-
5403: kirjava. Jo mainittujen terveysneuvontapisteiden       la. Suurimpien kaupunkien ja asutuskeskusten
5404: lisäksi useissa kunnissa on järjestetty injektiovä-    viranomaisten tulisi ryhtyä perustamaan neuvon-
5405: lineiden vaihtopiste terveyskeskukseen. Useim-         tapisteitä yhteistyössä huumeriippuvuuden hoi-
5406: milla paikkakunnilla apteekit ovat tärkein injek-      toon perehtyneiden hoitoyksiköiden kanssa. Täl-
5407: tiovälineiden hankintakanava, mutta palautus-          lä mallilla on onnistuttu käynnistämään toiminta
5408: mahdollisuus ei vielä liity toimintaan läheskään       menestyksellisesti jo Helsingissä ja Tampereel-
5409: kaikissa       apteekeissa.     Lääninhallituksille    la, mutta alueellinen kattavuus ei näilläkään
5410: STM:stä lähetetyssä kirjeessä todettiin: "Tartun-      paikkakunnilla ole vielä riittävä.
5411: tojen estämistarkoituksessa tapahtuvasta puhtai-           Terveysneuvontapisteissä on toiminnan laa-
5412: den neulojen ja ruiskujen saatavuudesta, käytet-       jentuessa nähty yhä tärkeämpänä tarve lisätä ja
5413: tyjen välineiden keräämisestä sekä huumeiden           vahvistaa valmiuksia hoitoon ohjaamiseen sekä
5414: käyttäjien neuvonnasta voidaan huolehtia sopi-         tarttuvien tautien että huumeriippuvuuden vuok-
5415: maHa paikkakuntakohtaisesti yhteistyöstä ja            si. Erityisen vaikeassa asemassa näyttävät ole-
5416: työnjaosta apteekkien sekä sosiaali- ja tervey-        van kaikkein syrjäytyneimmät HIV-positiiviset
5417: denhuollon yksiköiden kesken. Sosiaali- ja ter-        asunnottomat hoitopalvelujen tavoittamattomis-
5418: veydenhuollon yksiköiden työssä terveysneu-            sa olevat huumeriippuvaiset Mm. Helsingin ter-
5419: vonnan ja hoitoonohjauksen rooli korostuu. Ter-        veysneuvontapiste Vinkissäja Auroran sairaalan
5420: veyskeskuksen tulisi informoida myös poliisia          poliklinikalla on todettu tämän asiakasryhmän
5421: paikallisista hoitomahdollisuuksista, jotta hoi-       hälyttävä kasvu. Tämän havainnon jälkeen on
5422: 
5423: 
5424: 4
5425: Ministerin vastaus                                                KK 845/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5426: 
5427: 
5428: käynnistetty syksyn 1999 aikana syrjäytyneiden         olivat mukana päättämässä myös sisäasiainmi-
5429: HIV-positiivisten ruiskuhuumeiden käyttäjien           nisteriö sekä Kuntaliitto.
5430: päiväkeskuspalvelujen suunnittelu Helsingin ja            Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannos-
5431: Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimesta. Osalle          taja tuella A-klinikkasäätiö on käynnistänyt val-
5432: tätä vaikeasti huumeongelmaisten kroonikoiden          takunnallisen koulutusohjelman terveysneuvon-
5433: ryhmää tultaneen tarvitsemaan ns. matalan kyn-        tatoimintavalmiuksien parantamiseksi sosiaali-
5434: nyksen metadoniohjelmaa keinona kiinnittyä            ja terveydenhuollon kaikilla tasoilla ja apteekeis-
5435: hoitoon ja kuntoutukseen. Jo aiemmin on sosiaa-       sa. Koulutustilaisuuksiin on kutsuttu myös polii-
5436: li- ja terveysministeriö tarjonnut Helsingin kau-     sin edustus. Tilaisuuksien sarja on alkanut syk-
5437: pungille yhteistyömahdollisuutta etsivän työn         syllä 1999 viidellä paikkakunnalla ja jatkuu vuo-
5438: suunnittelemiseksi ja käynnistämiseksi, ja nämä       den 2000 aikana käsittäen kaikki maan sairaan-
5439: neuvottelut ovat nyt käynnistymässä uudelleen.        hoitopiirit Kampanjan tarkoituksena on antaa
5440: Näillä kiireeilisessä suunnitteluvaiheessa olevil-    käytännön valmiuksia sekä neuvontapisteiden
5441: la uusilla toimenpiteillä on tarkoitus pureutua       perustamiseen että terveydenhuollon ja sosiaali-
5442: kaikkein suurimmassa HIV -epidemian levittä-          palvelujen osana annettavien neuvontakäytäntö-
5443: misriskissä olevien riskikäyttäytymiseen.             jen kehittämiseen.
5444:     Suurimpien kaupunkien neuvontapisteet eivät           Koska laajaan ruiskuhuumeiden käytön li-
5445: kuitenkaan tavoita kaikkia ruiskuhuumeiden            sääntymiseen liittyvä hepatiitti- ja HIV uhka on
5446: käyttäjiä. Apteekkikyselyjen mukaan erityisesti       uusi ilmiö Suomessa, jonka kohtaamiseen ja hal-
5447: vuosina 1997-1998 on tapahtunut voimakas              lintaan saattamiseen ei ole saatavissa valmista
5448: ruiskuhuumeiden käyttäjien lisääntyminen alle         mallia ulkomailta, on sosiaali- ja terveysministe-
5449: 50 000 asukkaan taajamissa ja maaseudulla.            riön toimesta ja rahoituksella käynnistetty infek-
5450: Ruiskuhuumeiden käytön tunnistaminen ja kroo-         tioriskiprojektin alkuvaiheesta lähtien toiminto-
5451: nistuneiden käyttäjien kiinnittäminen hoitopal-       jen arviointi- ja tutkimustoiminta. Tähän men-
5452: veluihin on tärkeää myös paikkakunnilla, joille ei    nessä hankkeen puitteissa on toteutettu kolme ap-
5453: voida perustaa erillisiä neuvontapisteitä. Neu-       teekkeihin suunnattua tutkimusta ja kaksi run-
5454: vontavalmiuksien aikaansaaminen on tärkeää            saan 100 neuvonta-asiakkaan haastattelututki-
5455:  erityisesti näillä paikkakunnilla terveyskeskuk-     musta helsinkiläisessä terveysneuvontapiste Vin-
5456:  sen ja mahdollisten päihdehuollon polikliinisten     kissä. Vuoden 2000 alusta käynnistetään kolmi-
5457:  yksiköiden yhteistoimintana. Ruiskujenja neulo-      vuotinen terveysneuvontapalveluiden seuranta-
5458: jen saatavuuden turvaaminen apteekkien kautta         tutkimus A-klinikkasäätiön, Kansanterveyslai-
5459:  on myös välttämätöntä. Sosiaali- ja terveysminis-    toksen ja Stakesin yhteishankkeena.
5460:  teriö, Lääkelaitos, Kansanterveyslaitos, Suomen          Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota neu-
5461:  Apteekkariliitto ja Yliopiston Apteekki ovat an-     vontapisteiden vähäisiin aukioloaikoihin. Pistei-
5462:  taneet suosituksen apteekeille ruiskujenja neulo-    den aukioloaikoja on syytä lisätä. Palvelujen saa-
5463: jen myynnistä keväällä 1999. Apteekeille annet-       tavuuden lisäämisessä kiireeliisin askel on pistei-
5464:  tu suositus liittyi neuvotteluihin toimenpiteistä,   den alueellistaminen ja tarpeen mukainen auki-
5465: joilla pyritään ehkäisemään tarttuvien tautien le-    oloaikojen lisääminen alueellisissa neuvontapis-
5466:  viämistä suonensisäisten huumeiden käyttäjien        teissä.
5467:  keskuudessa. Sovituista toimenpidelinjauksista
5468: 
5469: 
5470: 
5471: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
5472: 
5473:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
5474: 
5475: 
5476: 
5477:                                                                                                        5
5478: KK 845/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                            Ministerns svar
5479: 
5480: 
5481: 
5482: 
5483: Tili riksdagens talman
5484: 
5485: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           1999 sammanlagt 446 fall av hepatit B och 1 323
5486: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av          fall av hepatit C. Det beräknas att ca 60 % av fal-
5487: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-         len i fråga om den förstnämnda sjukdomen och ca
5488: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål          80-90 % av fallen i fråga om den sistnämnda
5489: SS 845/1999 rd:                                          sjukdomen är en följd av intravenöst narkotika-
5490:                                                          missbruk. I huvudstadsregionen lade man som-
5491:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            maren 1998 märke tili de första tecknen på en be-
5492:        för att även i fortsättningen trygga verk-        gynnande HIV -epidemi bland personer som
5493:        samheten vid hälsorådgivningsställen              missbrukar narkotika intravenöst och fram tili
5494:        för narkotikamissbrukare i alla kommu-            den 24 november 1999 har 84 fall med anknyt-
5495:        ner och på alla ändamålsenliga ställen            ning tili denna epidemi anmälts tili det riksomfat-
5496:        och                                               tande registret över smittsamma sjukdomar. Mer-
5497:                                                         parten av dessa fall finns fortfarande i huvud-
5498:        är det möjligt att utvidga rådgivningar-          stadsregionen.
5499:        nas öppettider så att de är öppna dygnet             Social- och hälsovårdsministeriet inledde i
5500:        runt?                                            mitten av 1990-talet i samarbete med Folkhälso-
5501: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          institutet en effektiviserad uppföljning av infek-
5502: föra följande:                                          tioner som har samband med narkotikamissbruk.
5503:                                                          Genom en ändring av förordningen om smittsam-
5504: Riksdagsman Piha har fåst uppmärksamhet vid             ma sjukdomar fogades hepatit C till förteckning-
5505: frågan om rådgivningen i hälsovårdsfrågor för           en över anmälningspliktiga smittsamma sjukdo-
5506: personer som missbrukar narkotika intravenöst är        mar, vilket möjliggör en noggrannare kartlägg-
5507: tillräckligt omfattande samt om antalet rådgiv-         ning av sjukdomens förekomst. Den i huvud-
5508: ningsställen är tillräckligt många och öppettider-      stadsregionen först förvärrade situationen, som
5509: na ändamålsenliga.                                      är förknippad med ökad risk för leverinflamma-
5510:     Enligt statsrådets principbeslut om narkotika-      tion och HIV, kräver att det snarast möjligt in-
5511: politiken är det huvudsakliga syftet med narkoti-       leds planering i syfte att närmare utreda smitto-
5512: kapolitiken att förebygga spridningen och bruket        riskerna för narkotikamissbrukare.
5513: av narkotika samt att se tili att de individuella och       På initiativ av social- och hälsovårdsministe-
5514: ekonomiska nackdelarna av narkotika och av de           riet och Folkhälsoinstitutet inledde A-klinikka-
5515: av narkotika orsakade preventions-, vård- och           säätiö 1996 ett infektionsriskprojekt. Inom ra-
5516: kontrollåtgärderna kan begränsas maximalt.              men för projektet började man både undersöka
5517:    Antalet virusbaserade leversjukdomar som             och följa upp sprutnarkomanernas hälsobeteen-
5518: sprider sig bland sprutnarkomaner började öka i         de. I Helsingfors konstaterades utgående från en
5519: Finland under den första hälften av 1990-talet.         apotekskartläggning 1996 att en del av apoteken
5520: Tili Folkhälsoinstitutets riksomfattande register       hade varit tvungna att sluta sälja sprutor och nå-
5521: över smittsamma sjukdomar rapporterades från            lar tili narkotikamissbrukare på grund av ord-
5522: ingången av januari tili ingången av november           ningsproblem. Vidare började man bereda en fin-
5523: 
5524: 
5525: 6
5526: Ministems svar                                                      KK 845/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5527: 
5528: 
5529: ländsk modell för rådgivningsställen för sprut-         jektionssprutor och insamlingen av använda in-
5530: narkomaner. Projektplanen var klar hösten 1996,         jektionsredskap samt genom rådgivning för nar-
5531: men på grund av de misstankar och det motstånd          kotikamissbrukare, allt i syfte att förebygga smit-
5532: som projektet blev föremål för kunde försöks-           torisken, särskilt för varje ort kan komma över-
5533: verksamheten inledas först från ingången av april       ens om samarbetet och arbetsfördelningen mel-
5534: 1997. Under de första nio månadema nådde nar-           lan apoteken och enhetema inom social- och häl-
5535: komanrådgivningen 500 sprutnarkomaner. År               sovården. Vidare framhölls att i det arbete som
5536: 1998 besöktes de två rådgivningsställena i Hel-         enhetema inom social- och hälsovården utför får
5537: singfors av 1 700 klienter 8 600 gånger. Narko-         rådgivningen i hälsofrågor och vårdhänvisning
5538: manrådgivningen i Helsingfors, ett utvecklings-         en allt större roll. Dessutom konstaterades att
5539: projekt som startade med finansiering från SHM          hälsovårdscentralema även bör informera poli-
5540: och som genomfördes av A-klinikkasäätiö, är för         sen om vilka vårdmöjligheter det finns på orten
5541: närvarande etablerad som verksamhet som Hel-            för att information om vårdhänvisning skall kun-
5542: singfors stad köper med stöd av ett köptjänstav-        na ges i så stor utsträckning som möjligt. 1 brevet
5543: tal. Narkomanrådgivningen i Tammerfors starta-          framhölls också vikten av att det skall vara lätt
5544: de 1998 och verksamheten finansieras av Tam-            och smidigt att söka vård. Social- och hälso-
5545: merfors stad. 1 slutet av maj 1999 hade rådgiv-         vårdsministeriet kommer i fortsättningen att
5546: ningen nått 229 olika klienter sammanlagt 2 500         framhålla dessa synpunkter vid sina arbetsmöten
5547: gånger. Under 1999 har även andra orter tack            med länsstyrelsema.
5548: vare de goda erfarenhetema i Helsingfors och               Den stora mängden klienter på rådgivningar-
5549: Tammerfors börjat planera narkomanrådgiv-               na visar att man genom att inleda rådgivnings-
5550: ning. 1 Tavastehus bedrivs narkomanrådgivning           verksamhet kan nå sådana sprutnarkomaner som
5551: på försök som en del av A-klinikens verksamhet.         mestadels inte nås av vårdtjänstema. På basis av
5552:     En del av verksamheten vid hälsorådgivnings-        intemationella erfarenheter och även det inter-
5553:  ställena går ut på att använda injektionssprutor       vjumaterial som samlats in i vårt land under två
5554:  byts ut mot rena. Andra tjänster som tillhanda-        på varandra följande år kan man med hjälp av
5555:  hålls är både muntlig och skriftlig rådgivning i       rådgivning påverka riskbeteende så att bruket av
5556:  hälsofrågor, vaccin mot hepatit B, möjlighet att       gemensamma injektionsredskap minskar bland
5557:  ta vissa laboratorieprov, behandling av mindre         de klienter som omfattas av rådgivningen. Klien-
5558:  sår, information om vårdservice samt vårdhän-          tema är också redo att tili inemot 100 % återläm-
5559:  visning.                                               na använda sprutor och nålar tili rådgivningsstäl-
5560:     Social- och hälsovårdsministeriet kartlade un-      lena om detta förutsätts av dem.
5561:  der 1999 med hjälp av en förfrågan tilllänsstyrel-        Särskilt i huvudstadsregionen och de största
5562:  sema det riksomfattande läget som gäller rådgiv-       städema, där flera hundra och flera tusen perso-
5563:  ningen för narkomaner samt narkomanemas in-            ner regelbundet injicerar narkotika, är det syn-
5564:  jektionsredskap. På basis av svaren är situatio-       nerligen viktigt att inrätta rådgivningsställen och
5565:  nen i landet mycket varierande. Utöver de redan        att i brådskande ordning bygga ett regionalt hel-
5566:  nämnda rådgivningama finns i flera kommuner i          täckande rådgivningsnätverk. Enligt 7 § lagen
5567:  anslutning till hälsovårdscentralema ett ställe där    om smittsamma sjukdomar ankommer ansvaret
5568:  man kan byta ut injektionssprutor mot nya. På de       för bekämpningen av smittsamma sjukdomar på
5569:  flesta ortema är apoteken det viktigaste stället för   kommunema. Myndighetema i de största städer-
5570:  anskaffning av sprutor, men inte ens närmelsevis       na och bosättningscentra borde i samarbete med
5571:  alla apotek har ännu möjlighet att ta emot använ-      sådana vårdenheter som har erfarenhet av vård av
5572:  da sprutor. 1 det brev som SHM sände tilllänssty-      narkotikaberoende klienter vidta åtgärder för att
5573:  relsema konstaterades att man genom att säker-         inrätta rådgivningsställen. Med denna modell har
5574:  ställa tillgången på rena injektionsnålar och in-      man på ett framgångsrikt sätt lyckats inleda verk-
5575: 
5576: 
5577: 
5578:                                                                                                          7
5579: KK 845/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                           Ministems svar
5580: 
5581: 
5582: samheten redan i Helsingfors och Tammerfors,           ket, Folkhälsoinstitutet, Finlands apotekareför-
5583: men regionalt är tjänstema inte heller på dessa        bund och Universitetsapoteket har våren 1999 ut-
5584: orter ännu heltäckande.                                fardat en rekommendation för apoteken om för-
5585:     På rådgivningsställena har man i och med att       säljningen av sprutor och nålar. Rekommendatio-
5586: verksamheten utvidgats ansett att det är allt vik-     nen utfårdades i anslutning till förhandlingar om
5587: tigare att öka och förstärka beredskapen för vård-     åtgärder som skall vidtas för att förebygga sprid-
5588: hänvisning på grund av både de smittsamma              ningen av smittsamma sjukdomar bland dem som
5589: sjukdomama och narkotikaberoendet. Situatio-           injicerar narkotika. Även inrikesministeriet och
5590: nen verkar vara särskilt svår för de allra mest ut-    Kommunförbundet medverkade i utarbetandet av
5591: slagna HIV-positiva bostadslösa narkotikamiss-         riktlinjer för åtgärdema.
5592: brukare som inte nås av vårdservicen. Det fak-             A-klinikkasäätiö har på uppdrag av och med
5593: tum att denna klientgrupp har vuxit alarmerande        bidrag från social- och hälsovårdsministeriet
5594: har kunnat konstateras bl.a. vid narkomanrådgiv-       startat ett riksomfattande utbildningsprogram i
5595: ningen Vinkki och polikliniken vid Aurora sjuk-        syfte att förbättra beredskapen för rådgivning i
5596: hus. Efter denna observation har man under hös-        hälsofrågor på alla nivåer inom social- och hälso-
5597: ten 1999 på initiativ av Helsingfors och Nylands       vården och på apoteken. Till utbildningen har
5598: sjukvårdsdistrikt börjat planera dagcentralservi-      också kallats representanter för polisen. Utbild-
5599: ce för utslagna HIV -positiva sprutnarkomaner. I       ningsserien inleddes hösten 1999 på fem orter
5600: fråga om en del av dessa gravt kroniska narkoti-       och fortsätter under 2000 i landets samtliga sjuk-
5601: kamissbrukare torde man komma att behöva ett           vårdsdisktrikt. Syftet med kampanjen är att till-
5602: s.k. lätt tillgängligt metadonprogram för att få       handahålla praktisk beredskap med tanke på både
5603: klientema att förbinda sig till vård och rehabili-     inrättandet av rådgivningsställen och utvecklan-
5604: tiering. Social- och hälsovårdsministeriet har re-     det av rådgivningspraxis som en del av hälso-
5605: dan tidigare föreslagit samarbete med Helsing-         vårds- och socialvårdstjänstema.
5606: fors stad när det gäller planering och inledande           Eftersom den risk för hepatit- och HIV-smitta
5607: av s.k. uppsökande arbete och förhandlingama           som hänför sig till det kraftigt ökade bruket av
5608: om detta samarbete håller nu på att komma i gång       narkotika som injiceras är ett nytt fenomen i Fin-
5609: på nytt. Syftet med dessa nya åtgärder, som ännu       land och det inte heller i utlandet finns några får-
5610: är i planeringsskedet, är att gå på djupet med risk-   diga mallar för hur fenomenet skall bemötas och
5611: beteendet hos dem som utgör den största smitto-        fås under kontroll, har man på initiativ av och
5612: risken i fråga om en HIV -epidemi.                     med finansiering från social- och hälsovårdsmi-
5613:     Rådgivningsställena i de största städema når       nisteriet från och med begynnelseskedet av in-
5614: dock inte alla sprutnarkomaner. På basis av apo-       fektionsriskprojektet börjat följa upp och under-
5615: teksförfrågningar har antalet sprutnarkomaner i        söka de åtgärder som vidtagits. Inom ramen för
5616: synnerhet åren 1997-1998 ökat kraftigt i tätor-        projektet har hittills utförts undersökningar vid
5617: ter med mindre än 50 000 invånare samt på              tre apotek och genomförts två intervjuundersök-
5618: landsbygden. Det är viktigt att också på orter där     ningar omfattande drygt 100 klienter per under-
5619: det inte kan inrättas separata rådgivningsställen      sökning vid narkomanrådgivningen Vinkki i Hel-
5620: känna igen bruket av narkotika som injiceras och       singfors. Från ingången av 2000 inleds som ett
5621: få kroniska missbrukare att bli delaktiga av vård-     gemensamt projekt mellan A-klinikkasäätiö,
5622: tjänstema. Det är också viktigt att särkilt på dessa   Folkhälsoinstitutet och Stakes en treårig uppfölj-
5623: orter få till stånd en rådgivningsberedskap som        ningsundersökning gällande rådgivningstjänster
5624: ett samarbete mellan hälsovårdscentralen och           i hälsofrågor.
5625: eventuella polikliniska enheter inom missbrukar-          I spörsmålet har fåsts uppmärksamhet vid råd-
5626: vården. Vidare är det nödvändigt att säkerställa       givningsställenas otillräckliga öppettider. Det är
5627: tillgången på sprutor och nålar via apoteken. So-      skäl att förlänga deras öppettider. När det gäller
5628: cial- och hälsovårdsministeriet, Läkemedelsver-        att öka tillgången på service utgörs de mest bråd-
5629: 
5630: 
5631: 8
5632: Ministerns svar                                                KK 845/1999 vp- Kirsi Piha /kok
5633: 
5634: 
5635: skande åtgärderna av en utvidgning av rådgiv-       längning av öppettiderna vid de regionala rådgiv-
5636: ningsställena på det regionala planet och en för-   ningsställena efter behov.
5637: 
5638: 
5639: Helsingfors den 21 december 1999
5640: 
5641:     Omsorgsminister Eva Biaudet
5642: 
5643: 
5644: 
5645: 
5646:                                                                                                    9
5647:                                                          KK 846/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
5648: 
5649: 
5650: 
5651: 
5652:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 846/1999 vp
5653: 
5654:                                             Euroopan Elintarvikevirasto Suomeen
5655: 
5656: 
5657: 
5658: 
5659: Eduskunnan puhemiehelle
5660: 
5661: Elintarvikevälitteiset sairaudet ja myrkytykset         Suomessa ei ole yhtään suurta EU:n virastoa,
5662: ovat Euroopan laajuisia ongelmia, joista 1990-lu-    ja Suomessa on hyvä asiantuntemus elintarvike-
5663: vulla ovat hyvinä esimerkkeinä olleet mm. hul-       valvonnan alalla.
5664: lun lehmän tauti Englannissa ja dioksiinimyrky-
5665: tys Belgiassa.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5666:    Euroopassa direktiivit ohjaavat elintarvikeval-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
5667: vontaa, mutta valvonta on kansallista. Yhdysval-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5668: loissa valvonnasta vastaa FDA. Samantyyppisen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5669: riippumattoman Euroopan Elintarvikeviraston
5670: perustamista piti tarpeellisena EU:n komission             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5671: puheenjohtaja Romano Prodi 21.7.1999 puhees-               tyä, jotta mahdollisesti perustettava Eu-
5672: saan Euroopan parlamentille. Samoin komissaari             roopan Elintarvikevirasto saataisiin
5673: Erkki Liikanen esitti tällaisen viraston perusta-          Suomeen?
5674: mista syyskuussa 1999 Helsingissä pidetyssä Eu-
5675: rooppalainen elintarvike 2000 -seminaarissa.
5676: 
5677: 
5678: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
5679: 
5680:    Tuija Nurmi /kok                                     Pauli Saapunki /kesk
5681:    Pentti Tiusanen /vas                                 Leena Luhtanen /sd
5682:    Esa Lahtela /sd                                      Esko Kurvinen /kok
5683:    Matti Väistö /kesk                                   Pertti Hemmilä /kok
5684:    Juha Karpio /kok                                     Tero Mölsä /kesk
5685:    Klaus Bremer /r                                      Harry Wallin /sd
5686:    Timo Ihamäki /kok                                    Reijo Kallio /sd
5687:    Kirsi Piha /kok                                      Hanna Markkula-Kivisilta /kok
5688:    Sakari Smeds /skl                                    Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
5689:    Kari Myllyniemi /kesk                                Tanja Karpela /kesk
5690:    Tapio Karjalainen /sd                                Jaakko Laakso /vas
5691:    Mikko Immonen /vas                                   Esko-Juhani Tennilä /vas
5692:    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                          Pekka Ravi /kok
5693:    Riitta Korhonen /kok                                 Mikko Kuoppa /vas
5694:    Marja-Leena Kemppainen /skl                          Jukka Gustafsson /sd
5695: 
5696:                                                                                               Versio 2.0
5697: KK 846/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
5698: 
5699: 
5700:     Kari Urpilainen /sd                Rainer Erlund /eri
5701:     Rakel Hiltunen /sd                 Susanna Rahkonen /sd
5702:     Matti Saarinen /sd                 Pirkko Peltomo /sd
5703:     Veijo Puhjo /vas                   Matti Kangas /vas
5704:     Jyri Häkämies /kok                 Matti Huntola /vas
5705:     Petri Salo /kok                    Kari Uotila /vas
5706:     Leena-Kaisa Harkimo /kok           Anne Huotari /vas
5707:     Esko Helle /vas                    Tarja Kautto /sd
5708:     Unto Valpas /vas                   Jussi Ranta /sd
5709:     Jyrki Katainen lkok                Antero Kekkonen /sd
5710:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok         Matti Vähänäkki /sd
5711:     Eero Akaan-Penttilä /kok           Mikko Elo /sd
5712:     Jouni Lehtimäki /kok               Jari Koskinen /kok
5713:     Olli Nepponen /kok                 Pekka Kuosmanen /kok
5714:     Pertti Mäki-Hakola /kok            Osmo Puhakka /kesk
5715:     Seppo Kanerva /kok                 Pekka Vilkuna /kesk
5716:     Paula Kokkonen /kok                Jari Leppä /kesk
5717:     Markku Markkula /kok               Ismo Seivästö /skl
5718:     Kari Kantalainen /kok              Pekka Nousiainen /kesk
5719:     Kaarina Dromberg /kok              Inkeri Kerola /kesk
5720:     Martti Tiuri /kok                  Niilo Keränen /kesk
5721:     Gunnar Jansson /r                  Hannu Aho /kesk
5722:     Margareta Pietikäinen /r           Mauri Salo /kesk
5723:     Raija Vahasalo /kok                Timo Kalli /kesk
5724:     Kalervo Kummola /kok               Olavi Ala-Nissilä /kesk
5725:     Lasse Viren /kok                   Maria Kaisa Aula /kesk
5726:     Timo Seppälä /kok                  Toimi Kankaanniemi /skl
5727:     Nils-Anders Granvik /r             Markku Laukkanen /kesk
5728:     Ola Rosendahl /r                   Jukka Vihriälä /kesk
5729: 
5730: 
5731: 
5732: 
5733: 2
5734: Ministerin vastaus                                         KK 846/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
5735: 
5736: 
5737: 
5738: 
5739: Eduskunnan puhemiehelle
5740: 
5741: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa ole vielä yhteisötason virastoja. Suo-
5742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          mi myös pystyisi tarjoamaan elintarvikealan kor-
5743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä hy-
5744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        vin toimivan kansallisen elintarvikevalvonnan
5745: men /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           antamat edellytykset viraston toiminnalle.
5746: myksen KK 846/1999 vp:                                    Hallituksen alustava kanta hankkeeseen halut-
5747:                                                        tiin linjata jo tässä vaiheessa, vaikka virallista
5748:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       ehdotusta ei vielä ole tehty, jotta viraston sijoit-
5749:        tyä, jotta mahdollisesti perustettava Eu-       tamista Suomeen voitaisiin ryhtyä tehokkaasti
5750:        roopan Elintarvikevirasto saataisiin            ajamaan heti hankkeen konkretisoiduttua.
5751:        Suomeen?                                           Viimeaikaiset elintarvikkeiden turvallisuu-
5752:                                                        teen liittyvät ongelmat käynnistivät laajan julki-
5753: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sen keskustelun, johon liittyen komission pu-
5754: ti seuraavaa:                                          heenjohtaja Prodi aloitti heinäkuussa 1999 kes-
5755: Viitaten edustaja Haataisen saman sisältöiseen         kustelun mahdollisen uuden elintarvikeviraston
5756: kirjalliseen kysymykseen KK 526/1999 vp, jo-           perustamisesta. Julkisesti asiasta keskusteltiin
5757: hon ministeri Hemilä vastasi 18.10.1999, on to-        myös Helsingissä järjestetyssä European Food
5758: dettava, ettei komissio ole edelleenkään julkista-     2000 -seminaarissa syyskuussa. Tilaisuudessa
5759: nut konkreettista ehdotustaan mahdollisen uuden        pitämässäni avauspuheenvuorossa totesin Suo-
5760: elintarvikeviraston toimenkuvasta tai tehtävistä.      men pitävän viraston perustamista tarpeellisena
5761: Komissio on nyt ilmoittanut esittelevänsä              ja olevan lisäksi kiinnostunut toimimaan viras-
5762: 12.1.2000 elintarvikelainsäädännön valkoisen           ton sijoituspaikkana. Komission järjestämässä
5763: kirjan, joka sisältää komission suunnitelmat lain-     jäsenvaltioiden virkamiehille tarkoitetussa ko-
5764: säädännön kehittämisestä ja uuden elintarvikevi-       kouksessa 22.11.1999 kuultiin jäsenvaltioiden
5765: raston perustamisesta. Virastoa koskeva osa tu-        näkemyksiä uuden viraston tarpeellisuudesta.
5766: lee tiettävästi jäsenvaltioille lausunnolle. Helsin-   Kaikki jäsenvaltiot olivat valmiita edistämään
5767: gin Eurooppa-neuvoston hyväksymissä päätei-            hanketta, joskin vain Ranska, Saksa ja Suomi
5768: missä mainitaan komission tuleva valkoinen kir-        esittivät kannanoton asiaan.
5769: ja ja siihen liittyvä ehdotus riippumattoman elin-        Tähän mennessä yksittäiset hallituksen jä-
5770: tarvikeviraston perustamisesta.                        senet ovat eri yhteyksissä tuoneet esille Suomen
5771:    Vaikka komission virallista ehdotusta ei vielä      kiinnostuksen toimia viraston sijoituspaikkana.
5772: ole, on hallitus ottanut alustavasti kantaa viras-     Kun komissiolta saadaan valmis ehdotus viras-
5773: ton perustamiseen 24.9.1999 ED-ministerivalio-         ton perustamisesta, hallitus tulee aktiivisesti toi-
5774: kunnan käsittelemässä muistiossa, joka toteaa          mimaan siten, että Suomen halukkuus ja edelly-
5775: Suomen kannattavan viraston perustamista ja            tykset viraston sijoituspaikkana tuodaan myön-
5776: olevan kiinnostunut toimimaan kyseisen viras-          teisesti esille kaikkien vaikuttavien tahojen tie-
5777: ton sijoituspaikkana. Perusteluna on se, ettei         toisuuteen.
5778: 
5779: 
5780: 
5781: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
5782: 
5783:     Ministeri Kimmo Sasi                                                                                 3
5784: KK 846/1999 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                                                        Ministerns svar
5785: 
5786: 
5787: 
5788: 
5789: Tili riksdagens talman
5790: 
5791: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        för detta. Det motiveras med att det tills vidare
5792: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         inte finns några gemenskapsorgan i Finland.
5793: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tui-        Dessutom kan Finland erbjuda utbildning och
5794: ja Nurmi /saml m.fl. undertecknade skriftliga           forskning av hög standard på livsmedelsområdet
5795: spörsmål SS 846/1999 rd:                                och en välfungerande nationell livsmedelskon-
5796:                                                         troll.
5797:        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för          Trots att något officiellt förslag ännu inte läm-
5798:        att ett eventuellt europeiskt livsmedelsor-      nats, ville man fastställa linjen för regeringens
5799:        gan skall kunna etableras i Finland?             preliminära ståndpunkt i frågan redan i detta ske-
5800:                                                         de för att göra det möjligt att effektivt börja driva
5801: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         frågan om en etablering i Finland genast då pla-
5802: föra följande:                                          nerna konkretiseras.
5803:                                                            Den senaste tidens problem som gäller livs-
5804: Med hänvisning till spörsmål KK 52611999 rd             medelssäkerheten har startat en bred offentlig de-
5805: med ett liknande innehåll, som riksdagsman Haa-         batt och i detta sammanhang inledde kommis-
5806: tainen har ställt och minister Hemilä besvarat          sionsordförande Prodi i juli 1999 samtai om att
5807: 18.10.1999, måste det påpekas att kommissionen          eventuellt inrätta ett nytt livsmedelsorgan. Frå-
5808: tills vidare inte har offentliggjort något konkret      gan debatterades offentligt bl.a. under seminariet
5809: förslag om uppgiftsbeskrivning eller uppgifter          European Food 2000 som hölls i Helsingfors i
5810: för ett eventuellt nytt livsmedelsorgan. Kommis-        september. I det öppningsanförande som jag då
5811: sionen har meddelat att den kommer att lägga            höll konstaterade jag att Finland anser att ett dy-
5812: fram en vitbok om livsmedelslagstiftningen              likt organ behövs och att Finland dessutom är in-
5813: 12.1.2000. Denna vitbok innehåller kommissio-           tresserat av att bli värdland för detta. Vid ett möte
5814: nens planer för utvecklandet av lagstiftningen          som kommissionen ordnade 22.11.1999 för tjäns-
5815: och inrättandet av ett nytt livsmedelsorgan. Den        temän från medlemsstaterna yttrade sig medlems-
5816: del som gäller organet kommer sannolikt att sän-        staterna om nödvändigheten av ett nytt organ.
5817: das på remiss till medlemsstaterna. I slutsatserna      Samtliga medlemsstater var beredda att främja
5818:                                                         planerna, men endast Frankrike, Tyskland och
5819: från Europeiska rådet i Helsingfors närnns ko-
5820:                                                         Finland lade fram en ståndpunkt i frågan.
5821: missionens vitbok och förslaget om att inrätta ett
5822:                                                            Hittills är det enskilda regeringsmedlemmar
5823: oberoende livsmedelsorgan.
5824:                                                         som i olika sammanhang har fört fram Finlands
5825:     Ä ven om det än så länge inte finns något offi-
5826:                                                         intr.esse att bli värdland för organet. När kommis-
5827: ciellt förslag från kommissionen, har regeringen
5828:                                                         sionen lägger ett fårdigt förslag om att inrätta or-
5829: tagit preliminär ställning till ett inrättande av or-
5830: ganet i en promemoria som EU-ministerutskottet          ganet, kommer regeringen att arbeta aktivt för att
5831: behandlade 24.9.1999. I promemorian konstate-           alla instanser med inflytande skall bli positivt in-
5832: ras att Finland understöder att ett organ inrättas      formerade och medvetna om Finlands vilja och
5833: och att Finland är intresserat av att få bli värdland   förutsättningar att ta emot organet.
5834: 
5835: 
5836: 
5837: Helsingfors den 22 december 1999
5838: 
5839:     Minister Kimmo Sasi
5840: 4
5841:                                                          KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok
5842: 
5843: 
5844: 
5845: 
5846:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 847/1999 vp
5847: 
5848:                                              Kaksoiskansalaisuuden käyttöönotto
5849: 
5850: 
5851: 
5852: 
5853: Eduskunnan puhemiehelle
5854: 
5855: Monet maailmalla asuvat suomalaiset kokevat            da kahden maan kansalaisuuden. Jos ulkomailla
5856: nykyisen kansalaisuuslainsäädännön ongelmalli-         syntynyt Suomen kansalainen haluaa säilyttää
5857: seksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan            Suomen kansalaisuutensa 22 ikävuoden jälkeen,
5858: pysyvästi ulkomailla asuva suomalainen menet-         hänen tulee todistaa yhteenkuluvuutta osoittavia
5859: tää automaattisesti Suomen kansalaisuuden, jos         siteitä Suomeen. Side Suomeen kyseenalaiste-
5860: hän ottaa uuden asuinmaansa kansalaisuuden.           taan, vaikka se vanhempien kautta on olemassa.
5861: Kaksoiskansalaisuus on ulkomailla asuvia ns. ul-          Kaksoiskansalaisuus hyväksytään nykyisin
5862: kosuomalaisia eniten askarruttava kysymys             muun muassa Australiassa, Belgiassa, Ranskas-
5863:     Kansainvälistymisen myötä ihmiset sitoutu-        sa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Sveitsissä ja
5864: vat useampaan kuin vain yhteen maahan. Kak-           Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Ruotsissa asuu py-
5865: soiskansalaisuus antaa nimenomaan mahdolli-           syvästi kymmeniätuhansia ulkomaalaisia, jotka
5866: suuden asua ja työskennellä kahdessa eri maas-        haluaisivat Ruotsin passin, elleivät he menettäisi
5867: sa. Kynnys Suomen kansalaisuudesta luopumi-           samalla entisen kotimaansa kansalaisuutta. Tämä
5868: seen on korkealla, vaikka kansalaisuuden vaihta-      koskee myös Ruotsin suomalaisia, joista lähes
5869: minen tekee käytännön elämän asuinmaassa huo-         puolet on yhä Suomen kansalaisia.
5870: mattavasti helpommaksi.                                   Suomen liityttyä Euroopan unioniin on lain-
5871:     Monille alkuperäisestä kansallisuudesta luo-      säädäntöämme muutettu suhteessa muihin EU:n
5872: puminen on raskas kokemus. Maailmalla asuvat          jäsenvaltioihin kansalaisuusperiaatteesta kohti
5873: suomalaiset haluavat säilyttää läheiset suhteet       asuinmaaperiaatetta. Esimerkiksi Suomen so-
5874: vanhaan kotimaahansa. Suomen nykyinen kansa-          siaaliturva on sidoksissa asuinpaikkaan, joten
5875: laisuuslainsäädäntö koskettaa ulkomailla asuvia       vain Suomessa vakituisesti asuva on sen piirissä.
5876: läheisesti, muttei ota riittävästi heidän elämänti-   Näillä kansalaisten liikkuvuutta edistävillä sään-
5877: lannettaan huomioon. Merkitseehän Suomen              nöksillä ei luonnollisestikaan ole vaikutusta
5878: kansalaisuudesta luopuminen osittain myös             EU:n ulkopuolella oleviin maihin.
5879: omasta syntyperästä, perinteistä ja identiteetistä        Kaksoiskansalaisuuden hyväksyvät maat ei-
5880: luopumista.                                           vät ole havainneet sen soveltamisessa merkittä-
5881:     Kaksoiskansalaisuus on mahdollinen vain           viä ongelmia. Kansainvälisessä kehityksessä ol-
5882: joissakin erityistapauksissa. Kaikkien suomalais-     laan yleisesti menossa kaksoiskansalaisuutta sal-
5883:  äitien synnyttämät lapset ovat saaneet Suomen        livaan suuntaan. Kaksoiskansalaisuuden käyt-
5884: kansalaisuuden vuodesta 1984 lähtien, vaikka he       töönotto on Suomen ja Suomen valtion etujen
5885:  olisivat isän puolelta jonkin muun maan kansa-       mukaista. Ulkomailla asuvat suomalaiset tekevät
5886:  laisia. Näin ulkomailla syntyneet lapset, joiden     maatamme ja suomalaisuutta tunnetuksi monin
5887:  vanhemmista toinen on suomalainen, voivat saa-       eri tavoin eri puolilla maailmaa.
5888: 
5889: 
5890: 6 200696                                                                                       Versio 2.0
5891: KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok
5892: 
5893: 
5894: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
5895: sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-    tyä mahdollistaakseen kaksoiskansalai-
5896: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         suuden käyttöönoton ja helpottaakseen
5897: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  siten ulkomailla asuvien kansalaisten
5898:                                                      asemaa       kansalaisuuslainsäädäntöä
5899:                                                      uudistettaessa?
5900: 
5901: 
5902: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
5903: 
5904:     Kalervo Kummola /kok
5905: 
5906: 
5907: 
5908: 
5909: 2
5910: Ministerin vastaus                                     KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok
5911: 
5912: 
5913: 
5914: 
5915: Eduskunnan puhemiehelle
5916: 
5917: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tyään, jos hän on syntynyt ulkomailla ja hänellä
5918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ei ole yhteenkuuluvuutta osoittavia siteitä Suo-
5919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       meen ja hän on myös vieraan valtion kansalai-
5920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalervo         nen. Säännöksellä on ollut tarkoitus estää suku-
5921: Kummolan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-        polvesta toiseen tapahtuva kansalaisuuden siirty-
5922: myksen KK 847/1999 vp:                               minen, kun henkilöllä ei enää ole mitään yhteen-
5923:                                                      kuuluvaisuutta osoittavia siteitä Suomeen.
5924:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Kansalaisuuslakien uudistamista valmistel-
5925:       tyä mahdollistaakseen kaksoiskansalai-         laan Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa.
5926:       suuden käyttöönoton ja helpottaakseen          Ruotsissa vuoden 1997 kansalaisuuskomitea an-
5927:       siten ulkomailla asuvien kansalaisten          toi Ruotsin kansalaisuutta koskevan mietintönsä
5928:       asemaa       kansalaisuuslainsäädäntöä         maaliskuussa 1999. Komitea päätyi muun muas-
5929:       uudistettaessa?                                sa ehdottamaan, että Ruotsissa nykyään noudate-
5930:                                                      tusta periaatteesta estää kaksoiskansalaisuuden
5931: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        syntyminen luovutaan ja että kaksoiskansalai-
5932: ti seuraavaa:                                        suus hyväksytään täysin. Samalla ehdotettiin,
5933: Suomen kansalaisuuslaki perustuu pohjoismai-         että Ruotsi tekee aloitteen, jonka mukaan poh-
5934: seen yhteistyöhön. Laki on siten sisällöltään lä-    joismaiden tulisi yhdessä harkita asiaa yhteis-
5935: hes samanlainen Ruotsin, Norjan ja Tanskan la-       pohjoismaisen kannan saavuttamiseksi. Myös
5936: kien kanssa. Pohjoismaiden välillä on lisäksi sol-   Norjassa on asetettu kansalaisuuslain uudista-
5937: mittu sopimus eräistä kansalaisuutta koskevista      mista selvittävä komitea.
5938: määräyksistä. Sopimus on uudistettu viimeksi             Koska edellä kerrotun mukaisesti pohjoismail-
5939: vuonna 1999, kun Islanti liittyi sopimukseen.        Ia on tiiviit yhteydet kansalaisuusasioissa, Suo-
5940:    Suomen, kuten myös muiden pohjoismaiden           messa seurataan tarkoin, mitä muissa pohjois-
5941: voimassa oleva kansalaisuuslainsäädäntö on suh-      maissa tapahtuu kansalaisuuslainsäädännön alal-
5942: tautunut kielteisesti varsinkin aikuisten moni-      la. Suomessa ei ole kuitenkaan vielä päätetty, tu-
5943: kansalaisuuteen. Suomen kansalainen menettää         lisiko suhtautumista monikansalaisuuteen muut-
5944: suoraan lain nojalla kansalaisuutensa saadessaan     taa, sillä asiaan liittyy monia vaikeita kysymyk-
5945: hakemuksesta tai siihen verrattavalla tavalla vie-   siä.
5946: raan valtion kansalaisuuden. Yhdenvertaisuus-           Vaikeuksia aiheuttaa mm. se, että usean maan
5947: syistä noudatetaan Suomen kansalaisuutta hake-       voimassa oleva laki edellyttää, että henkilö, joka
5948: viin ulkomaalaisiin samaa periaatetta. Noudate-      saa tämän maan kansalaisuuden, luopuu aiem-
5949: tun kansalaistamiskäytännön mukaan Suomen            masta kansalaisuudestaan, mikäli hän ei menetä
5950: kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen edellyte-       sitä automaattisesti uuden kansalaisuuden saa-
5951: tään yleensä luopuvan senhetkisestä kansalaisuu-     dessaan. Nämä tapaukset tulevat olemaan ongel-
5952: destaan ennen Suomen kansalaisuuden saamista.        mallisia, mikäli Suomen kansalainen ei suoraan
5953: Kansalaisuuslain 8 b §:n mukaan henkilö me-          lain nojalla menetä kansalaisuuttaan saadessaan
5954: nettää Suomen kansalaisuuden 22 vuotta täytet-       vieraan valtion kansalaisuuden.
5955: 
5956: 
5957:                                                                                                      3
5958: KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok                                               Ministerin vastaus
5959: 
5960: 
5961:    Jos monikansalaisuus sallitaan, harkittavaksi         Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on sidoksis-
5962: tulee myös kansalaisuuden palauttaminen niille,       sa Suomessa asumiseen eikä Suomen kansalai-
5963: jotka ovat sen menettäneet. Tämä aiheuttaa ehkä       suuteen. Näin ollen Suomessa pysyvästi asuva
5964: vaikeimmat ongelmat. Useiden maiden lait sisäl-       ulkomaalainen on laajemmin sen piirissä kuin ul-
5965: tävät säännöksen, jonka mukaan henkilö, joka          komailla asuva Suomen kansalainen. Entinen
5966: saa vieraan valtion kansalaisuuden, menettää ny-      Suomen kansalainen voi halutessaan muuttaa ta-
5967: kyisen kansalaisuutensa. Kansalaisuuden palaut-       kaisin Suomeen asumaan ja työskennellä täällä.
5968: tamisessa tulisi tällöin huolehtia siitä, että ku-    Kansalaisuuslain ja noudatetun käytännön mu-
5969: kaan ei ainakaan tahtomattaan menettäisi nykyis-      kaan entisen Suomen kansalaisen on lisäksi huo-
5970: tä kansalaisuuttaan.                                  mattavasti helpompi saada Suomen kansalaisuus
5971:    Monikansalaisuuteen kielteisen suhtautumi-         verrattuna muihin hakijoihin. Näin ollen moni-
5972: sen taustalla voidaan katsoa olevan myös valtion      kansalaisuusvaatimusten taustalla ovat usein
5973: turvallisuuteen liittyvät näkökohdat, jotka liitty-   enemmän tunne- kuin käytännön syyt.
5974: vät etenkin maassa asuvien ulkomaalaisten kan-           Monikansalaisuusasia on siis edelleen selvi-
5975: salaistamiseen. Ei ole pidetty suotavana, että        tettävänä ja pohjoismaat on kutsuttu yhteiseen
5976: maahan syntyy vähemmistöjä, joilla olisi sekä         kokoukseen tulevan vuoden tammikuussa. Tässä
5977: asuinmaan että jonkin vieraan valtion kansalai-       kokouksessa tullaan pohtimaan eri vaihtoehtoja
5978: suus. Tällainen tilanne saattaisi aiheuttaa paitsi    myös muiden asioiden kuin monikansalaisuuden
5979: lojaliteettiristiriitoja myös ulkopuolista pyrki-     osalta.
5980: mystä vaikuttaa maan asioihin vähemmistöjen
5981: kautta.
5982: 
5983: 
5984: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
5985: 
5986:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
5987: 
5988: 
5989: 
5990: 
5991: 4
5992: Ministerns svar                                           KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok
5993: 
5994: 
5995: 
5996: 
5997: Tili riksdagens talman
5998: 
5999: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        medborgarskap då han fyller 22 år, om han är
6000: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av         född utomlands och inte har sådana förhållanden
6001: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ka-         som skulle tyda på samhörighet med Finland och
6002: lervo Kummola /saml undertecknade skriftliga           om han även är medborgare i främmande stat.
6003: spörsmål SS 84 71 1999 rd:                              Syftet med bestämmelsen har varit att förhindra
6004:                                                         överföring av medborgarskap från generation till
6005:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           generation när personen i fråga inte längre har
6006:       för att möj liggöra ibruktagandet av dub-        några förhållanden som tyder på sarnhörighet
6007:       belt medborgarskap och för att därige-           med Finland.
6008:       nom, när medborgarskapslagstiftning-                En reform av medborgarskapslagen bereds
6009:       en revideras, underlätta de medborga-            förutom i Finland också i Sverige och Norge. 1
6010:       res ställning som bor i utlandet?                 Sverige gav 1997 -års medborgarskapskommitte
6011:                                                        sitt betänkande angående svenskt medborgar-
6012: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        skap i mars 1999. Kommitten föreslog bl.a. att
6013: föra följande:                                         man skulle avstå från den princip som hittills
6014: Finlands medborgarskapslag baserar sig på nor-         fötts i Sverige för att förhindra uppkomsten av
6015: diskt samarbete. Därför liknar lagen till innehål-     dubbelt medborgarskap, och att dubbelt medbor-
6016: let Sveriges, Norges och Danmarks respektive la-       garskap skulle godkännas fullständigt. Samtidigt
6017: gar. Dessutom har de nordiska länderna ingått          föreslogs det att Sverige skulle ta ett initiativ till
6018: avtal om vissa bestämmelser som angår medbor-          att överväga ärendet tillsammans med de andra
6019: garskap. Avtalet förnyades senast 1999, när Is-        nordiska länderna för att uppnå en samnordisk
6020: land anslöt sig till avtalet.                          ståndpunkt i frågan. Även Norge har tillsatt ett
6021:     Gällande medborgarskapslagstiftning i Fin-         kommitte för att utreda reformen av medborgar-
6022: land, lika väl som i de andra nordiska länderna        skapslagen.
6023: har hyst en negativ inställning till särskilt vuxn~       Eftersom de nordiska länderna enligt vad som
6024: personers flerfaldiga medborgarskap. En finsk          har anförts ovan har nära kontakter vad gäller
6025: medborgare förlorar direkt med stöd av lagen sitt      medborgarskapsärenden, följer man noga i Fin-
6026: medborgarskap när han på ansökan eller på mot-         land vad som händer i de andra nordiska länder-
6027: svarande sätt förvärvar medborgarskap i en främ-       na i medborgarskapslagstiftningens område. 1
6028: mande stat. Utgående från likställdhetskravet          Finland har man ändå inte beslutat än om inställ-
6029: tillämpas samma princip på utlänningar som an-         ningen till flerfaldigt medborgarskap skulle änd-
6030: söker om finskt medborgarskap. Enligt vederta-         ras, för många svåra frågor är förknippade med
6031: gen nationaliseringspraxis förutsätts det att en ut-   ärendet.
6032: länning som ansöker om finskt medborgarskap i             Svårigheter uppstår bl.a. därför att gällande
6033: regel avstår från sitt dåvarande medborgarskap         lag i flera Iänder förutsätter att den person som
6034: innan han förvärvar finskt medborgarskap. En-          förvärvar medborgarskap i landet i fråga avstår
6035: ligt 8 b § medborgarskapslagen förlorar en finsk       från sitt tidigare medborgarskap om han inte au-
6036: medborgare som är född utomlands sitt finska           tomatiskt förlorar detta när han förvärvar nytt
6037: 
6038: 
6039:                                                                                                           5
6040: KK 847/1999 vp- Kalervo Kummola /kok                                                      Ministems svar
6041: 
6042: 
6043: medborgarskap. Sådana fall kommer att vara pro-        i någon främmande stat. En sådan situation kun-
6044: blematiska, om en finsk medborgare inte direkt         de förorsaka lojalitetskonflikter och dessutom
6045: med stöd av lagen förlorar sitt medborgarskap          förleda utomstående personer att försöka påver-
6046: när han förvärvar medborgarskap i en främman-          ka landets ärenden via minoriteter.
6047: de stat.                                                  Finlands socialskyddssystem är bundet till bo-
6048:    Om flerfaldigt medborgarskap godkänns, blir         ende i Finland, inte till finskt medborgarskap.
6049: man också tvungen att överväga om de personer          DärfOr omfattas en utlänning som är fast bosatt i
6050: som har förlorat sitt medborgarskap skall återfå       Finland mer av detta än en finsk medborgare som
6051: detta. Detta vållar kanske de största problemen. 1     bor utomlands. En före detta finsk medborgare
6052: lagama i de flesta ländema ingår en bestämmelse        kan, om han vill, flytta tillbaka till Finland och
6053: enligt vilken en person som förvärvar medbor-          börja arbeta här. Enligt medborgarskapslagen
6054: garskap i en främmande stat förlorar sitt nuvaran-     och vedertagen praxis är det dessutom mycket
6055: de medborgarskap. Om dessa personer återfår sitt       lättare för en före detta finsk medborgare att för-
6056: medborgarskap skall man då se till att ingen i alla    värva finskt medborgarskap än för andra sökan-
6057: fall mot sin vilja förlorar sitt nuvarande medbor-     de. Sålunda är det hellre känslomässiga än prak-
6058: garskap.                                               tiska skäl som ligger till grund för kravet på fler-
6059:    Det kan anses att omständigheter som hänför         faldigt medborgarskap.
6060: sig till statens säkerhet och i synnerhet till natu-      Frågan om flerfaldigt medborgarskap utreds
6061: ralisation av utlänningar som bor i landet också       alltså fortfarande och de nordiska ländema är
6062: ligger bakom den negativa inställningen tili fler-     bjudna till ett gemensamt möte i januari nästa år.
6063: faldigt medborgarskap. Det har inte ansetts som        Vid detta möte skall man överväga olika altema-
6064: önskvärt att det uppstår minoriteter i landet som      tiv även vad gäller övriga ärenden än flerfaldigt
6065: har medborgarskap i både den stat där de bor och       medborgarskap.
6066: 
6067: 
6068: Helsingfors den 15 december 1999
6069: 
6070:     Inrikesminister Kari Häkämies
6071: 
6072: 
6073: 
6074: 
6075: 6
6076:                                                         KK 848/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6077: 
6078: 
6079: 
6080: 
6081:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 848/1999 vp
6082: 
6083:                                                Poikaluokkien ja -koulujen perustaminen
6084: 
6085: 
6086: 
6087: 
6088: Eduskunnan puhemiehelle
6089: 
6090: Opetusministeriön opetuksen ja tutkimuksen ke-          tuksesta käydyn keskustelun yhteydessä ja totesi
6091: hityssuunnitelmaehdotuksessa vuosille 1999-             olevansa huolissaan poikien syrjäytymisestä.
6092: 2004 tarkastellaan mm. koulutus- ja tutkimusjär-            Poikien ja tyttöjen oppimisvalmiuksien erilai-
6093: jestelmän kehittämistä. Kyseiselle saralle suun-        nen kehitys ei sinänsä ole uusi asia. Paine oppi-
6094: nitellaan opettajankoulutuksen uudistamista si-         laita kohtaan kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta
6095: ten, että parannetaan opettajan valmiuksia havai-       opettajien ja muiden oppilaitosten edustajien kil-
6096: ta oppilaan oppimisvaikeudet. Tällä pyritään sii-       paillessa keskenään oppilaidensa laudatureista ja
6097: hen, että vaikeuksiin voitaisiin puuttua aiempaa        eximioista. Tällaisessa tahdissa pojat - joiden
6098: varhaisemmassa vaiheessa. Kaikilla, myös lu-            keskittymiskyky murrosikäisenä on muutenkin
6099: kion opettajilla, tulee olla vähintäänkin perustie-     huono - putoavat kärryiltä useammin kuin tytöt
6100: dot ja -taidot oppimisvaikeuksien havaitsemisek-        ja saattavat em. tavalla syrjäytyä koulumaailmas-
6101: si. Suunta on oikea, joskaan pelkkä oppimisvai-         sa.
6102: keuksien tunnistaminen ei vielä poista ongelmaa.            Toisaalta myös tyttöjen oppiminen kärsii, jos
6103:     Ministeriön laatiman kehityssuunnitelman            heidän valmiutensa opiskeluun ovat paremmat
6104: mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän toimi-          kuin useilla heidän miespuolisilla ikätovereil-
6105:  vuutta arvioitaessa kriteerinä on pidettävä koulu-     laan. Näin eritoten silloin, kun opetuksessa jou-
6106:  tuksen tasa-arvon toteutumista. Tämä toteutuu          dutaan jatkuvasti ottamaan huomioon valmius-
6107:  kuitenkin harvoin. Pojat ja tytöt kehittyvät var-      erot.
6108:  sin eri tahtiin. Tyttöjen kehittyessä yläasteikäisi-       Mielestäni olisikin syytä ryhtyä selvittämään,
6109:  nä huimaa vauhtia kohti aikuisuutta pojat ovat         voitaisiinko tulevaisuudessa jossain määrin ottaa
6110:  vielä usein korkeintaan varhaismurrosikäisiä.          käyttöön poikaluokat tai jopa erilliset poikakou-
6111:  Lähes poikkeuksetta pojat saavuttavat saman ke-        lut Tämä takaisi sen, että molempien sukupuol-
6112:  hitysvaiheen vasta lukioikäisinä. Käytännössä          ten opetus voitaisiin mitoittaa valmiuksien mu-
6113:  tämä tarkoittaa sitä, että 10-16-vuotiaina tyttö-      kaan. Tällöin voitaisiin saada parannusta myös
6114:  jen ja poikien oppimisvalmiudet ja mahdollisuu-        ministeri Raskin esille tuomaan poikien syrjäyty-
6115:  det ovat varsin erilaiset. Suurissa ryhmissä, jois-    misongelmaan.
6116:  sa on tasaisesti sekä tyttöjä että poikia, vaikeudet
6117:  vain korostuvat.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäi väj ärj estyk-
6118:     Keskimäärin tytöt pärjäävät huomattavasti pa-       sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6119:  remmin koulumaailmassa kuin pojat. Asiasta pu-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6120:  hui myös opetusministeri Maija Rask eduskun-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6121:  nassa 24.11.1999 kehittämissuunnitelmaehdo-
6122: 
6123: 
6124: 
6125: 
6126:                                                                                                     Versio 2.0
6127: KK 848/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6128: 
6129: 
6130: 
6131:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poikien   kuinka se suhtautuu poikaluokkien tai
6132:       ja tyttöjen välisten oppimisvalmiuksien    -koulujen perustamiseen eräänä vaihto-
6133:       erilaisuudesta johtuvat ongelmat saa-      ehtona?
6134:       daan ratkaistuaja
6135: 
6136: 
6137: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1999
6138: 
6139:     Eero Akaan-Penttilä /kok
6140: 
6141: 
6142: 
6143: 
6144: 2
6145: Ministerin vastaus                                    KK 848/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6146: 
6147: 
6148: 
6149: 
6150: Eduskunnan puhemiehelle
6151: 
6152: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            takunnallisessa matematiikan kokeessa. Selvi-
6153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tyksen mukaan pojilla on tyttöjä vahvempi itse-
6154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        luottamus, mutta heidän kouluorientaationsa on
6155: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eero              ongelmallinen ja koulunkäyntimotivaationsa hei-
6156: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen         kompi kuin tyttöjen. Tyttöjen itsetunto on alhai-
6157: kysymyksen KK 848/1999 vp:                             sempi, ja vaikka he menestyvät esimerkiksi kiel-
6158:                                                       ten opinnoissa poikia paremmin, heidän itseluot-
6159:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta poikien        tamuksensa käyttää vierasta kieltä suulliseen
6160:        ja tyttöjen välisten oppimisvalmiuksien        kommunikaatioon on heikompi kuin poikien.
6161:        erilaisuudesta johtuvat ongelmat saa-              Sekä ulkomaisissa että kotimaisissa tutkimuk-
6162:        daan ratkaistuaja                              sissa on todettu, että koulumaailma suhtautuu eri
6163:                                                       lailla tyttöihin ja poikiin. Pojat saavat enemmän
6164:        kuinka se suhtautuu poikaluokkien tai          sekä myönteistä että kielteistä huomiota ja hei-
6165:        -koulujen perustamiseen eräänä vaihto-         dän mielipiteensä otetaan painokkaammin huo-
6166:        ehtona?                                        mioon. Poikiin liitettävät kielteiset määreet saa-
6167: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vat myös usein myönteisen sävyn ja niitä pyri-
6168: ti seuraavaa:                                         tään ymmärtämään. Tyttöihin taas liitetään omi-
6169:                                                       naisuuksia, joita koulussa oppilailta odotetaan,
6170: Koulutuksellinen tasa-arvo on ollut suomalaises-      mutta joita ei kuitenkaan pidetä arvokkaina
6171: sa koulutuspolitiikassa erityisesti viime vuosi-      (muun muassa kiltteys ja mukautuvaisuus).
6172: kymmenien aikana keskeisenä tavoitteena. Tasa-           Tyttöjen ja poikien erilainen kouluorientaatio
6173: arvona tarkoitetaan muun ohella alueellista, so-      ja se, miten koulu heihin suhtautuu, heijastaa ym-
6174: siaalista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Pyrki-   päröivää kulttuuria. Yhteiskunnassa vallitseva
6175: mys tasa-arvon edistämiseen on kirjattu myös          sukupuoliorientoitunut toimintakulttuuri välit-
6176: uuteen, tämän vuoden alussa, voimaan tullee-          tyy kouluun ja vaikeuttaa tasa-arvotavoitteiden
6177: seen koululainsäädäntöön.          Perusopetuslain    saavuttamista. Tilastot osoittavat, että keskimää-
6178: (628/1998) 2 §:n mukaan opetuksen tulee edis-         rin paremmasta koulumenestyksestä huolimatta
6179: tää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa     naisten on miehiä vaikeampi päästä opiskele-
6180: sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutuk-     maan haluamilleen aloille ammatillisissa oppilai-
6181: seenja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.      toksissa ja korkeakouluissa.
6182:    Opetushallitus julkaisi vuonna 1996 laajan            Jos tarkastellaan sukupuolten välisen tasa-ar-
6183: selvityksen Toteuttaako peruskoulu tasa-arvoa.        von toteutumista peruskoulussa, ei siis voida sa-
6184: Sen mukaan tyttöjen ja poikien väliset erot oppi-     noa, että pojat systemaattisesti menestyisivät tyt-
6185: mistuloksissa, kouluminäkuvassa, itseluottamuk-       töjä huonommin ja että koulun kulttuuri ja toi-
6186: sessa ja opiskeluorientaatiossa ovat merkittäviä      mintatavat suosisivat tyttöjä, vaan tilanne on mo-
6187: ja viestivät perinteisistä sukupuolisidonnaisuuk-     nisyisempi. On myös huomattava, että yksilöi-
6188: sista. Tytöt menestyvät kielten opinnoissa poikia     den väliset erot oppimisessa ja koulumenestyk-
6189: paremmin. Pojat taas menestyvät paremmin val-         sessä ovat huomattavasti suurempia kuin suku-
6190: 
6191: 
6192:                                                                                                        3
6193: KK 848/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                             Ministerin vastaus
6194: 
6195: 
6196: 
6197: puolten väliset erot. Koulumenestystä ajatellen       ten opiskeluun. Luonnontieteiden ja matematii-
6198: kyse on enemmänkin erilaisesta oppijasta- ty-         kan hanke puolestaan pyrkii muun muassa lisää-
6199: töstä tai pojasta- ja hänen edellytyksistään.         mään tyttöjen kiinnostusta erityisesti fysiikkaan,
6200:    Peruskoulua on viime vuosina pyritty kehittä-      kemiaan ja matematiikkaan. Muita hankkeita
6201: mään oppilaiden yksilöllisyys ja erilaiset oppi-      ovat Syrjäytymisen ehkäiseminen, Terve itsetun-
6202: misedellytykset - oli niiden syy mikä tahansa         to -hanke ja Erityisopetuksen laadullinen kehittä-
6203: - paremmin huomioon ottavaksi muun muassa             minen.
6204: lisäämällä tukitoimia oppimisvaikeuksissa ole-           Hallituksen mielestä perusopetuksessa ei ole
6205: ville ja tekemällä mahdolliseksi entistä yksilölli-   tarkoituksenmukaista eriyttää opetusta sukupuo-
6206: sempi eteneminen opinnoissa. Perusopetuslain          len mukaan esimerkiksi perustamalla poikaluok-
6207: 16 ja 17 §:n mukaan oppilaalla on subjektiivi-        kia tai -kouluja, vaan ottaa huomioon kunkin op-
6208: nen oikeus saada tarvittaessa tukiopetusta ja eri-    pijan yksilölliset tarpeet ja järjestää opetus sen
6209: tyisopetusta. Perusopetusasetuksen (852/1998)         mukaisesti. Tärkeää on myös kiinnittää huomio-
6210: II §:n mukaan koulun opetussuunnitelma voi-           ta koulun toimintakulttuuriin ja tapaan suhtautua
6211: daan laatia siten, että oppilas voi edetä opinnois-   tyttöihin ja poikiin. Usein asenteet vaikuttavat
6212: saan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta          tiedostamatta ja ylläpitävät stereotyyppisiä käsi-
6213: oman opinto-ohjelman mukaisesti omassa tahdis-        tyksiä. Koulun ilmapiirin tulee tukea tasa-arvoa
6214: saan. Näin voidaan entistä paremmin turvata kul-      ja arvostaa tyttöjen ja poikien ominaisuuksia yhtä
6215: lekin oppijalle hänen edellytystensä ja taipumus-     lailla. Hallitus pyrkii muun muassa edellä tode-
6216: teosa mukainen opetus.                                tuilla kehittämishankkeilla sekä yleisesti koulu-
6217:    Opetushallituksessa on käynnissä useita kou-       tuksella ja muulla ohjauksena vaikuttamaan op-
6218: lutukselliseen tasa-arvoon liittyviä hankkeita.       pimisvalmiuksien erilaisuudesta johtuvien on-
6219: Kielenopetuksen kehittämishankkeen yhtenä ta-         gelmien ratkaisemiseen.
6220: voitteena on innostaa nimenomaan poikia kiel-
6221: 
6222: 
6223: 
6224: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
6225: 
6226:     Opetusministeri Maija Rask
6227: 
6228: 
6229: 
6230: 
6231: 4
6232: Ministems svar                                        KK 848/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6233: 
6234: 
6235: 
6236: 
6237: Tili riksdagens talman
6238: 
6239: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sin tur klarar sig bättre i det riksomfattande ma-
6240: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       tematikprovet. Enligt utredningen har pojkar
6241: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero      bättre självförtroende än flickor, men däremot är
6242: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga         deras orientering om skolarbetet problematisk
6243: spörsmål SS 84811999 rd:                              och motivationen för skolgång sämre än i fråga
6244:                                                       om flickor. Flickor har sämre självförtroende och
6245:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          fastän de klarar sig bättre än pojkar t.ex. i språk,
6246:       för att lösa de problem som bottnar i           är deras självförtroende att använda främmande
6247:       skillnader i inlärningsförmågan mellan          språk i muntlig kommunikation sämre än hos
6248:       pojkar och jlickor och                          pojkar.
6249:                                                          Med stöd av både utländska och inhemska ut-
6250:       hur förhåller sig regeringen tili alterna-     redningar har man konstaterat att skolvärlden
6251:       tivet att inrätta pojkklasser eller             förhåller sig olika till flickor och pojkar. Pojkar-
6252:       pojkskolor?                                    na får mera både positiv och negativ uppmärk-
6253: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      samhet och deras åsikter beaktas i större utsträck-
6254: föra följande:                                       ning. De negativa kännetecken som förknippas
6255:                                                      med pojkar får ofta också en positiv klang och det
6256: Jämlikhet i utbildningshänseende har utgjort ett     finnsen vilja att förstå dem. Flickor i sin tur för-
6257: centralt mål för den finska utbildningspolitiken     knippas med sådana egenskaper som elever för-
6258: särskilt under de senaste årtiondena. Medjämlik-     väntas ha, men som ändå inte betraktas som vär-
6259: het avses bl.a. regional och social jämlikhet samt   defulla (bl.a. snällhet och flexibilitet).
6260: jämställdhet mellan kvinnor och män. Strävan att         Skillnadema mellan flickor och pojkar i fråga
6261: främja jämlikheten har också tagits in i den nya     om orientering om skolarbetet och i fråga om
6262: skollagstiftning som trädde i kraft vid ingången     skolans förhållningssätt återspeglar den omgi-
6263: av detta år. Enligt 2 § lagen om grundläggande       vande kulturen. Den könsorienterade verksam-
6264: utbildning (628/1998) skall utbildningen främja      hetskulturen som råder i samhället förmedlas till
6265: bildningen ochjämlikheten i samhället och elev-      skolan, varvid jämlikhetsmålen är svårare att
6266: emas förutsättningar att delta i utbildning och i    uppnå. Statistiken visar att det är svårare för
6267: övrigt utveckla sig själva under sin livstid.        kvinnor än män att få en studieplats i yrkesläro-
6268:    Utbildningsstyrelsen publicerade 1996 en om-      anstalter och högskolor inom önskad bransch,
6269: fattande utredning om aspekterna på hur jämlik-      trots att kvinnor i genomsnitt haft bättre skol-
6270: heten förverkligas i grundskolan (Toteuttaako        framgång.
6271: peruskoulu tasa-arvoa). Enligt utredningen är           Med beaktande av hur jämställdheten mellan
6272: skillnaderna mellan flickor och pojkar i fråga om    flickor och pojkar förverkligas i skoloma kan
6273: inlärningsresultat, jagföreställning i skolan,       man således inte påstå att pojkar systematiskt
6274: självförtroende och studieorientering betydande      klarar sig sämre än flickor eller att skolkulturen
6275: och signalerar traditionell könsbundenhet. Flick-    och skolans verksamhetssätt skulle gynna flick-
6276: or klarar sig bättre i språk än pojkar. Pojkarna i   or. Situationen är mer mångfasetterad än så. Det
6277: 
6278: 
6279:                                                                                                        5
6280: KK 848/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                                 Ministems svar
6281: 
6282: 
6283: 
6284: bör också beaktas att de individuella skillnader-     Inom ramen för projektet för utveckling av språk-
6285: na när det gäller inläming och skolframgång är        undervisningen försöker man uppmuntra speci-
6286: betydligt större än de könsbundna skillnadema.        elit pojkar att studera språk. Det projekt som hän-
6287: Med tanke på skolframgången är det snarare frå-       för sig tili naturvetenskaper och matematik har i
6288: ga om skillnader mellan dem som lär sig- flick-       sin tur som mål att öka flickors intresse för i syn-
6289: or eller pojkar- och deras förutsättningar.           nerhet fysik, kemi och matematik. Andra teman i
6290:    Under de senaste åren har man gått in för att      de pågående projekten är bl.a. förebyggandet av
6291: utveckla grundskolan i en riktning som allt bättre    utslagning, sunt självförtroende samt kvalitativ
6292: beaktar elevemas individuella egenskaper och          utveckling av specialundervisningen.
6293: skiftande inlämingsförutsättningar, oberoende            Regeringen anser inte att det är ändamålsen-
6294: av vad dessa beror på. 1 detta syfte har man bl.a.    ligt att i den grundläggande utbildningen spjälka
6295: ökat stödåtgärdema för elever med inlämings-          upp undervisningen enligt kön t.ex. genom att in-
6296: svårigheter och gett elevema möjlighet att fram-      rätta pojkklasser elier pojkskolor. Däremot gäl-
6297: skrida i sina studier i egen takt. Enligt 16 och      ler det att ta fasta på de individuelia behoven hos
6298: 17 § 1agen om grund1äggande utbildning har            varje elev och ordna undervisningen med beak-
6299: elevema subjektiv rätt att vid behov få stödun-       tande av detta. Det är också viktigt att fåsta upp-
6300: dervisning eller specialundervisning. Med stöd        märksarnhet vid skolans verksarnhetskultur och
6301: av II § förordningen om grundläggande utbild-         förhåliningssätt gentemot flickor och pojkar.
6302: ning (852/1998) kan skolans läroplan göras upp        Ofta är attitydema omedvetna och bidrar tili att
6303: så att eleven i egen takt kan gå vidare i studiema    upprätthålia stereotypa uppfattningar. Skolans
6304: enligt ett för honom eller henne uppgjort studie-     atmosfår skali stöda jämlikhet och värdesätta
6305: program i stället för enligt en i årskurser indelad   flickors och pojkars egenskaper enligt lika grun-
6306: lärokurs. Sålunda kan man allt bättre säkerstälia     der. Regeringen strävar efter att med hjälp av
6307: att varje enskild elev får sådan undervisning som     bl.a. de utvecklingsprojekt som nämns ovan samt
6308: stämmer överens med hans elier hennes individu-       undervisning och annan vägledning arbeta för att
6309: elia förutsättningar och egenskaper.                  lösa de problem som följer av olikheter i inlär-
6310:    Vid utbildningsstyrelsen pågår flera projekt       ningsförutsättningama.
6311: som hänför sig tili jämlikhet i utbildningsfrågor.
6312: 
6313: 
6314: 
6315: Helsingfors den 22 december 1999
6316: 
6317:     Undervisningsminister Maija Rask
6318: 
6319: 
6320: 
6321: 
6322: 6
6323:                                                         KK 849/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6324: 
6325: 
6326: 
6327: 
6328:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 849/1999 vp
6329: 
6330:                                               Viittomakielisten ja voimakkaasti huonokuu-
6331:                                               loisten henkilöiden perustuslaillisten oikeuk-
6332:                                               sien toteutuminen
6333: 
6334: 
6335: 
6336: 
6337: Eduskunnan puhemiehelle
6338: 
6339: Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin mukaan                män tuli myös selvittää Viittomakielisten asemaa
6340: "viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden           muihin kieliryhmiin nähden. Se keskittyi lähinnä
6341: vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien        Viittomakielisten koulutuksen kehittämiseen.
6342: oikeudet turvataan lailla". Tämä tarkoittaa käy-           ViiUomakieliset tarvitsevat tulkkipalveluja lä-
6343: tännössä sitä, että viittomakielisillä olisi mahdol-   hes joka kerta, kun he asioivat julkisissa viras-
6344: lisuus saada palvelua omalla äidinkielellään niin      toissa tai osallistuvat muuten yhteiskunnan toi-
6345: valtiollisissa kuin kunnallisissakin terveys- ja so-   mintoihin. Eniten tulkkipalveluja tarvitsevat ne
6346: siaalipalveluja tarjoavissa laitoksissa sekä muis-     500-700 viittomakielistä, jotka ovat mukana
6347: sa yhteiskunnallisissa virastoissa. Todellisuudes-     työelämässä. Laki takaa tulkkipalvelut viittoma-
6348: sa tilanne on kuitenkin varsin toisenlainen. Hy-       kielisille, mutta niitä saa vain 120 tuntia vuodes-
6349: vin harvoin ko. virastoissa palvelua voidaan tar-      sa. Eräiden laskelmien mukaan viittomakielinen
6350: jota viittomakielellä kuuroutuneille ja voimak-        tarvitsee jo pelkästään työssään moninkertaisesti
6351: kaasti huonokuuloisille.                               tuon tuntimäärän tulkkipalveluita vuodessa, pu-
6352:    Vammaispalvelulaissa (38011987) on pyritty          humattakaan asioinnista pankissa, sairaalassa tai
6353: parantamaan ja tarkentamaan perustuslain jättä-        virastoissa. Näin ollen 120 tai maksimissaan 240
6354: mää tulkinnanvaraisuutta. Laissa säädetään kun-        tuntia tulkkipalveluita kalenterivuotta kohden ei
6355: nille velvollisuus järjestää vaikeavammaisille         riitä kattamaan tarvetta.
6356: sellaisia palveluja, joiden avulla toiminta joka-          Huonokuuloisia arvioidaan olevan Suomessa
6357: päiväisissä elämän tilanteissa sujuisi mahdolli-       noin 500 000, joista 20 000 käyttää päivittäisissä
6358: simman ongelmattomasti. Laki on kuitenkin var-         toiminnoissaan apuna kuulokojetta. Tämä ryhmä
6359: sin yleisluontoinen ja sillä tarkoitetaan kaikkia      on otettu edelleen erittäin huonosti huomioon
6360: vaikeavammaisia, ei erikseen viittomakielisiä tai      kaikessa julkisen palvelun saamisessa. Induk-
6361: vaikeasti kuulovammaisia. Ainoa kunnille tässä         tiosilmukoita on asennettu aivan liian vähän. Tie-
6362: laissa sälytetty velvoite, joka koskee nimen-          toisuus kuulovamman aiheuttamista vaikeuksis-
6363: omaan viittomakielisiä, on tulkkipalvelujen jär-       ta asiakkaan kommunikaatiotaidossa on myös
6364: jestämistä koskeva velvoite. Tarkemmin tulkki-         vähäistä.
6365: palveluista säädetään asetuksessa (7 59/ 1987).            Tulkkipalvelujen niukkuudesta huolimatta
6366:    Muutama vuosi sitten sosiaali- ja terveysmi-        nämä kaikki ovat kuitenkin tapauksia, joihin viit-
6367: nisteriön peruspalvelulautakunta asetti työryh-        tomakielinen voi etukäteen varautua suunnitel-
6368: män(" 1996"), jonka tehtävänä oli kartoittaa osa-      lessaan tulkintatuntiensa käyttöä. Lainsäädän-
6369: alueita, joissa vaikeasti kuulovammaisille tarjot-     nössä täysin ratkaisematon suuri ongelma on se,
6370: tuja palveluja tuli erityisesti kehittää. Työryh-      kuinka viiUomakielinen saa yhteyden hätätilan-
6371: 
6372:                                                                                                  Versio 2.0
6373: KK 849/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6374: 
6375: 
6376: 
6377: teessa terveyskeskuksen päivystykseen tai kuin-       mainitusta perustuslain pykälästä huolimatta on
6378: ka kuuro äiti saa sairastuttuaan yhteyden esim.       tähän asti ollut varsin heikosti hoidettu.
6379: kotipalveluun. Lisäksi monelle kuurolle on epä-
6380: selvää, millä tavalla Viittomakielisten lasten neu-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6381: vola- tai mielenterveyspalvelujen saatavuus           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6382: (avohoito, sairaalahoito, terapiapalvelut, jne.) on   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6383: taattu. Edellä mainittu koskee soveltaen myös         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6384: voimakkaasti huonokuuloisia ihmisiä.
6385:    Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasva-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6386: tustyöryhmä on hiljattain muistiossaan esittänyt,           tyä, jotta Viittomakielisten perustuslais-
6387: että päivähoitolakiin lisättäisiin säännös kunnan           sa taatut oikeudet turvattaisiin jatkossa
6388: velvollisuudesta huolehtia siitä, että myös viitto-         paremmin ja jotta voimakkaasti huono-
6389: makielineo lapsi saisijatkossa päivähoitoa omal-            kuuloisten asema yhteiskunnan palve-
6390: la äidinkielellään. Esitys on oikeansuuntainen ja           luissa otettaisiin aiempaa tehokkaam-
6391: täyttäisi näin ollen yhden puutteen, joka edellä            min huomioon?
6392: 
6393: 
6394: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
6395: 
6396:     Eero Akaan-Penttilä /kok
6397: 
6398: 
6399: 
6400: 
6401: 2
6402: Ministerin vastaus                                    KK 849/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6403: 
6404: 
6405: 
6406: 
6407: Eduskunnan puhemiehelle
6408: 
6409: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Työryhmän kolme vuotta sitten tekemät ehdo-
6410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tukset ovat osin toteutuneet: Opetusta koskevan
6411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä 1998 viitto-
6412: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eero             makielinen opetus on sisällytetty perusopetusta,
6413: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen        lukio-opetusta ja ammatillista opetusta koske-
6414: kysymyksen KK 849/1999 vp:                            vaan lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministe-
6415:                                                       riössä ovat valmisteltavina varhaiskasvatustyö-
6416:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       ryhmän keväällä 1999 jättämien esitysten jatko-
6417:       tyä, jotta Viittomakielisten perustuslais-      toimet. Työryhmä esitti mm. päivähoitolain
6418:       sa taatut oikeudet turvattaisiin jatkossa        11 §:n 2 momenttiin lisättäväksi säännöksen
6419:       paremmin ja jotta voimakkaasti huono-           kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että päi-
6420:       kuuloisten asema yhteiskunnan palve-            vähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä ole-
6421:       luissa otettaisiin aiempaa tehokkaam-           van suomen-, ruotsin-, tai saamenkielen lisäksi
6422:       min huomioon?                                   myös viittomakielellä.
6423:                                                          Vammaispalvelulain (380/1987) mukaisesti
6424: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuntien on järjestettävä tulkkipalvelua vaikeasti
6425: ti seuraavaa:                                         kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja pu-
6426: Vuoden 1996 joulukuun 30 päivänä jätti mietin-        hevammaisille henkilöille. Vammaispalveluase-
6427: tönsä oikeusministeriön asettama työryhmä, jon-       tuksen (759/1987) mukainen tulkkipalvelu -
6428: ka tehtävänä oli eduskunnan vuonna 1995 esittä-       kuulonäkövammaisille vähintään 240 tuntia ja
6429: män lausuman mukaisesti selvittää, mitä toimen-       muille 120 tuntia vuodessa - on osoittautunut
6430: piteitä hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin sään-        aktiivisten kansalaisten kohdalla riittämättömäk-
6431: nös, jonka mukaan viittomakieltä käyttävien oi-       si. Vammaistyöryhmä 96 on esittänyt vuoden
6432: keudet turvataan lailla, edellyttää ja millä toi-     1997 keväällä jättämässään muistiossa viittoma-
6433: menpiteillä voidaan varmistaa, että viiUomakieli-     kielen tulkkipalvelujen kehittämistä siten, että
6434: set saavat turvatun ja tasavertaisen aseman mui-      vähimmäistuntimääriä korotetaan 240 tuntiin
6435: den kielivähemmistöjen kanssa. Työryhmässä oli        kaikille tulkkipalveluihin oikeutetuille ja työssä-
6436: oikeusministeriön lisäksi edustus opetusministe-      käyvien tulkkipalvelut turvattaisiin tämän lisäk-
6437: riöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Kuu-   si samaan tapaan kuin opiskelijoilla tarpeen mu-
6438: rojen Liitto ry:stä. Työryhmä totesi julkisen val-    kaan työssä selviytymiseksi.
6439: lan velvoitteeksi lainsäädännön kehittämisen si-         Hallituksen ohjelman sekä Sosiaali- ja tervey-
6440: ten, että viittomakieltä käyttävien oikeudet tosi-    denhuollon vuosien 2000-2003 tavoite- ja toi-
6441: asiallisesti toteutuvat. Työryhmä piti viiuoma-       mintaohjelman mukaisesti vammaispolitiikan
6442: kielisten oikeusaseman turvaamisen kannalta           voimavaroja suunnataan lähivuosina Vammais-
6443: keskeisinä painopistealueina varhaiskasvatusta,       työryhmä 96:n ehdotusten suuntaisesti ja tulkki-
6444: opetusta, viittomakielialan tutkimusta ja koulu-      palveluja kehitetään tässä yhteydessä. Samoin
6445: tusta, tulkkipalveluiden järjestämistä sekä tie-      hallitusohjelman sekä Sosiaali- ja terveydenhuol-
6446:                                                       lon tavoite- ja toimintaohjelman eräänä tavoittee-
6447: donsaantia.
6448: 
6449:                                                                                                        3
6450: KK 849/1999 vp -Eero Akaan-Penttilä /kok                                            Ministerin vastaus
6451: 
6452: 
6453: na on esteettömän ympäristön edistäminen. Tämä       puhevammaisten tulkkipalvelujen kehittämiseen
6454: koskee rakennetun ja liikenneympäristön paran-       kohdistuu viittomakielen tulkkipalveluja suu-
6455: tamista sekä kommunikaatiomahdollisuuksien           remmat haasteet. Toistaiseksi myös viittomakie-
6456: kehittämistä. Tulevina vuosina tarkoitus on eri-     len tulkkipalvelujen toteutumista vaikeuttaa, eri-
6457: tyisesti tehostaa kommunikaatiovammaisuuden          tyisesti opiskelutulkinnan osalta, tulkkien puute.
6458: havaitsemista päivähoitoiässä sekä tukea alueel-        Hallitus suhtautuu vakavasti Viittomakielisten
6459: listen tulkkipalvelukeskusten perustamista ja toi-   perustuslaissa taattujen oikeuksien toteutumi-
6460: mintaa.                                              seen sekä voimakkaasti huonokuuloisten kansa-
6461:     Sosiaali- ja terveyministeriö on palkannut       laisten yhteiskunnallisen aseman kehittämiseen.
6462: henkilön selvittämään omakielisten palvelujen        Lainsäädäntötyön lisäksi vammaisten kansalais-
6463: toimivuutta ruotsin- ja saamenkielen lisäksi viit-   ten aseman kehittämiseksi tarvitaan tutkimus- ja
6464: tomakielen osalta. Selvitysmiehen konkreettis-       kehittämistoimintaa mm. uuden tekniikan sovel-
6465: ten ehdotusten perusteella tehdään tarpeelliset      lutusten ja perinteisempienkin apuvälineiden
6466: muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite-     käyttöominaisuuksien parantamiseksi. Samoin
6467: ja toimintaohjelman mukaisesti omakielisten pal-     tarvitaan laajaa ymmärtämisen lisäämiseen täh-
6468: velujen kehittämiseksi vuonna 2000.                  täävää tiedotustoimintaa, jonka parhaita asian-
6469:     Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakesin tu-   tuntijoita ovat vammaiset henkilöt ja heidän jär-
6470: lossopimuksen mukaisesti Stakes on selvittänyt       jestönsä. Paras tulos saadaan aikaan kaikkien
6471: vuoden 1999 aikana tulkkipalvelujen saatavuutta      voimavarojen yhdistamisen sekä jatkuvan vuoro-
6472: ja ongelmakohtia. Alustavien tulosten mukaan         vaikutuksen keinoin.
6473: 
6474: 
6475: 
6476: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
6477: 
6478:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
6479: 
6480: 
6481: 
6482: 
6483: 4
6484: Ministerns svar                                        KK 849/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6485: 
6486: 
6487: 
6488: 
6489: Till riksdagens talman
6490: 
6491: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        samhet, undervisning, forskning och undervis-
6492: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ning i teckenspråk, ordnande av tolkservice samt
6493: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero       information.
6494: Akaan-Penttilä /saml undertecknade spörsmål SS            De förslag som arbetsgruppen lade fram för tre
6495: 849/1999 rd:                                           år sedan har delvis genomförts: 1 samband med
6496:                                                        reformen av undervisningslagstiftningen 1998
6497:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           infördes undervisning på teckenspråk i lagstift-
6498:       för att de rättigheter som i grundlagen          ningen om grundundervisningen, gymnasieun-
6499:       garanteras dem som använder tecken-              dervisningen och yrkesundervisningen. Vid soci-
6500:       språk ifortsättningen skall tryggas ännu         al- och hälsovårdsministeriet bereds för närva-
6501:       bättre och för att man inom samhällets           rande fortsatta åtgärder som baserar sig på för-
6502:       servicesektor skall beakta de svårt hör-         slag som framlades av arbetsgruppen för små-
6503:       selskadades ställning effektivare än tidi-       barnsfostran våren 1999. Arbetsgruppen före-
6504:       gare?                                            slog bl.a. att det till 11 § 2 mom. lagen om barn-
6505:                                                        dagvård fogas en bestämmelse om att kommu-
6506: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nen skall sörja för att dagvård står till buds på
6507: föra följande:                                         barnets modersmål också när detta, utöver fin-
6508: Den 30 december 1996 överlämnade en arbets-            ska, svenska och samiska, är teckenspråk.
6509: grupp som tillsatts av justitieministeriet sitt be-       Enligt lagen om service och stöd på grund av
6510: tänkande. Arbetsgruppen hade enligt ett riks-          handikapp (380/1987) skall kommunerna ordna
6511: dagsuttalande från 1995 till uppgift att utreda vil-   tolktjänst för svårt hörselskadade, hörsel- och
6512: ka åtgärder som förutsätts enligt bestämmelsen i       synskadade och personer med talskada. Den en-
6513: 14 § 3 mom. regeringsformen om att rättigheter-        ligt förordningen om service och stöd på grund
6514: na för dem som använder teckenspråk skall tryg-        av handikapp (759/1987) till buds stående tolk-
6515: gas i lag, och genom vilka åtgärder de som an-         tjänsten- 240 timmar i året för hörsel- och syn-
6516: vänder teckenspråk kan tillförsäkras en likadan        skadade och 120 timmar för andra- har visat sig
6517: tryggad ställning som de övriga språkminorite-         otillräcklig för aktiva medborgare. Handikappar-
6518: terna har. Arbetsgruppen bestod förutom av re-         betsgruppen 96 föreslog i en promemoria våren
6519: presentanter för justitieministeriet av represen-      1997 att teckenspråktolktjänsten skall utvecklas
6520: tanter för undervisningsministeriet, social- och       så att minimiantalet tolktimmar höjs till 240 tim-
6521: hälsovårdsministeriet och Dövas Förbund r.f. Ar-       mar för alla som är berättigade till tolktjänsten
6522: betsgruppen konstaterade att det är den offentli-      och att tolktjänsten för dem som är yrkesverk-
6523: ga maktens skyldighet att utveckla lagstiftningen      samma dessutom skall tryggas på samma sätt
6524: så att rättigheterna för dem som använder tecken-      som för studerande, dvs. efter behov så att de kla-
6525: språk faktiskt blir tillgodosedda. Arbetsgruppen       rar sig i sitt arbete.
6526: ansåg att de centrala prioriteringsområdena när           Enligt regeringsprogrammet och mål- och
6527: det gäller att trygga den rättsliga ställningen för    verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
6528: dem som använder teckenspråk var förskoleverk-         vården för 2000-2003 kommer handikappoliti-
6529: 
6530: 
6531:                                                                                                         5
6532: KK 849/1999 vp -      Eero Akaan-Penttilä lkok                                          Ministerns svar
6533: 
6534: 
6535: kens resurser under de närmaste åren att inriktas i   under 1999 gjort en utredning om tillgången på
6536: enlighet med de förslag som framställts av Han-       tolktjänster och vilka problem som förekommer.
6537: dikappsarbetsgruppen 96 och tolktjänsten kom-         Enligt de preliminära resultaten krävs det större
6538: mer att utvecklas i anslutning till detta. Ett av     insatser för utvecklandet av tolktjänster för per-
6539: målen i regeringsprogrammet och mål- och verk-        soner med talskador än för teckenspråkstolk-
6540: samhetsprogrammet för social- och hälsovården         tjänsterna. Tills vidare försvåras också genom-
6541: är också att skapa en miljö som är fri från hinder.   förandet av teckenspråkstolktjänsten, särskilt när
6542: Detta innebär att den byggda miljön och trafik-       den gäller tolkning av undervisning, av att det rå-
6543: miljön skall förbättras och kommunikationsmöj-        der brist på tolkar.
6544: ligheterna utvecklas. Under de kommande åren              Regeringen förhåller sig allvarligt till frågan
6545: är avsikten att framför allt effektivare försöka      om tillgodoseendet av de rättigheter som grund-
6546: upptäcka kommunikationshandikapp i förskole-          lagen garanterar dem som använder teckenspråk
6547: åldern samt stöda grundandet av och verksamhe-        samt till utvecklandet av de svårt hörselskadades
6548: ten vid regionala tolktjänstcentraler.                ställning i samhället. För att utveckla handikap-
6549:    Social- och hälsovårdsministeriet har anställt     pade medborgares ställning behövs det utöver
6550: en person för att utreda hur servicen på det egna     lagstiftningsarbete forskning och utveckling bl.a.
6551: språket fungerar, förutom på svenska och samis-       för att förbättra egenskaperna hos nya tekniska
6552: ka också när det gäller teckenspråket. På grund-      tillämpningar och också mer traditionella hjälp-
6553: val av utredningsmannens konkreta förslag kom-        medel. Likaså behövs det information som bred-
6554: mer nödvändiga ändringar att genomföras i en-         dar förståelsen för dessa frågor - de främsta ex-
6555: lighet med mål- och verksamhetsprogrammet för         perterna på detta är de handikappade själva och
6556: social- och hälsovården för att utveckla servicen     deras organisationer. Det bästa resultatet nås ge-
6557: på det egna språket 2000.                             nom att alla resurser förenas i en kontinuerlig
6558:    1 enlighet med resultatavtalet mellan social-      växelverkan.
6559: och hälsovårdsministeriet och Stakes har Stakes
6560: 
6561: 
6562: Helsingfors den 21 december 1999
6563: 
6564:     Omsorgsminister Eva Biaudet
6565: 
6566: 
6567: 
6568: 
6569: 6
6570:                                                        KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6571: 
6572: 
6573: 
6574: 
6575:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 850/1999 vp
6576: 
6577:                                              Kansalaisen subjektiivisten oikeuksien toteutu-
6578:                                              minen
6579: 
6580: 
6581: 
6582: 
6583: Eduskunnan puhemiehelle
6584: 
6585: Kansalaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia.        missa peruspalveluista säädetyissä laeissa (mm.
6586: Velvollisuuksien laiminlyönti johtaa johdonmu-        vammaispalvelulaki) on jätetty tarkemmin mää-
6587: kaisesti aina laissa rikkeestä säädettyyn rangais-    rittelemättä, mitkä ovat kansalaiselle nimen-
6588: tukseen. Kansalaisen oikeuksiin taas kuuluvat         omaisesti kyseisessä laissa taattavia subjektiivi-
6589: mm. laissa kuntien järjestettäväksi säädetyt pe-      sia oikeuksia. Jos kyse on esim. vammaisen ihmi-
6590: ruspalvelut. Tällaisia kansalaisen subjektiivisia     sen pikaisesta sairaalahoidon tarpeesta ja kunta
6591: oikeuksia ovat esimerkiksi erilaiset vammaispal-      ei suostu sitä syystä tai toisesta tarjoamaan, ei
6592: velut, lasten päivähoito sekä sairaala- ja tervey-    kyseisellä kansalaisella ole juurikaan keinoja
6593: denhoitopalvelut Nämä ovat peruspalveluita,           saada hoitoa välittömästi. Tällaisessa tapaukses-
6594: jotka on lailla säädetty kuntien hoidettavaksi,       sahan kunnallisvalitus tai oikeusprosessin käyn-
6595: eikä niiden puuttumista voida selittää edes ta-       nistäminen ei juurikaan asiaa auttaisi. Kansalai-
6596: lousarvioon varatun määrärahan pienuudella.           sen keinot vaikuttaa subjektiivisten oikeuksiensa
6597:     Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Riitta-        toteutumiseen näyttävät siis varsin huonoilta.
6598: Leena Paunion mukaan tilanne on elävässä elä-
6599: mässä kuitenkin varsin toinen. Kansalaisen sub-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6600: jektiiviset oikeudet täyttyvät verrattain huonosti.   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6601: Usein joudutaan jopa käymään läpi pitkä oikeu-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6602: dellinen prosessi, ennen kuin kunta saadaan täyt-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6603: tämään laissa säädetyt velvoitteensa. Käytännös-
6604: sä kunta selviää kuitenkin rankaisutta velvolli-            Miten hallitus aikoo turvata kansalai-
6605: suutensa täyttämättä jättämisestä. Lähtökohta ei            sen subjektiivisten oikeuksien toteutumi-
6606: voi muutenkaan olla se, että kansalaisen on yhä             sen tulevaisuudessa aiempaa paremmin-
6607: useammin tehtävä kunnallisvalitus tai vedottava             ja
6608: korkeimpaan hallinto-oikeuteen saadakseen kun-
6609: nan täyttämään kansalaisen subjektiivisen oikeu-            kuinka kunta saadaan jatkossa vastuu-
6610:  den.
6611:                                                             seen velvoitteidensa täyttämättä jättä-
6612:     Kunnat voivat kiertää vastuutaan lisäksi puut-          misestä aiempaa nopeammin?
6613:  teellisen lainsäädännön suomin keinoin. Muuta-
6614: 
6615: 
6616: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
6617: 
6618:     Eero Akaan-Penttilä /kok
6619:                                                                                                Versio 2.0
6620: KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                             Ministerin vastaus
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 
6625: Eduskunnan puhemiehelle
6626: 
6627: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        teen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
6628: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ja päivähoitopaikan osalta hallinto-oikeuteen.
6629: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Terveydenhuollon lainsäädäntöön ei sisälly
6630: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eero             nimenomaista subjektiivista oikeutta palveluihin
6631: Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen        koskevia säännöksiä. Potilaan asemasta ja oi-
6632: kysymyksen KK 850/1999 vp:                            keuksista annetun lain (7 85/1992, potilas laki)
6633:                                                       mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla
6634:       Miten hallitus aikoo turvata kansalai-          on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edel-
6635:       sen subjektiivisten oikeuksien toteutumi-       lyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon tervey-
6636:       sen tulevaisuudessa aiempaa paremmin            denhuollon kulloinkin käytettävissä olevien voi-
6637:       ja                                              mavarojen rajoissa. Potilaan asuinpaikasta riip-
6638:                                                       pumatta kunnan tulee kuitenkin ainajärjestää kii-
6639:        kuinka kunta saadaan jatkossa vastuu-          reellinen avosairaanhoito (kansanterveyslaki
6640:        seen velvoitteidensa täyttämättä jättä-        14 §kohta 10; 248/1997). Myös erikoissairaan-
6641:        misestä aiempaa paremmin?                      hoitolaki (1062/1989) velvoittaa aina järjestä-
6642: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mään kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleval-
6643: ti seuraavaa:                                         le henkilölle sairaanhoitoa (30 § 2 momentti).
6644:                                                       Tämä oikeus kiireelliseen hoitoon on yleisesti
6645: Kunnan velvollisuutena on sosiaali- ja terveys-       rinnastettu subjektiivisiin oikeuksiin.
6646: palvelujen järjestäminen asukkailleen. Pääosin           Potilaslain mukaan terveyden- ja sairaanhoi-
6647: sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on         toonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymät-
6648: väljää puitelainsäädäntöä, joka ei eräitä subjek-     tömällä on oikeus tehdä muistutus terveyden-
6649: tiivisia oikeuksia lukuun ottamatta sääntele yksi-   huollon toimintayksikössä terveydenhuollosta
6650: tyiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä tai    vastaavalle johtajalle. Menettelyllä on haluttu
6651: järjestämistapaa. Kuntatasolla palvelujen asian-     mahdollistaa mahdollisimman kevyin keinoin ja
6652: mukaisesta järjestämisestä tulisi huolehtia kun-     pikaisesti tapahtuva epätyydyttävään asiantilaan
6653: nallisen demokratian keinoin.                        puuttuminen. Muistutuksen tekeminen ei rajoita
6654:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä         potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon
6655: palveluista ja tukitoimista annetun lain             liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaan-
6656: (38011987, vammaispalvelulaki) eräät vaikea-         hoitoa valvoville viranomaisille. Terveydenhuol-
6657: vammaisten oikeudet ja lasten päivähoidosta an-      lon toimintayksikössä tulee lisäksi olla potilas-
6658: netun lain 11 a §:n 1 momentin (630/1991) tur-       asiamies, jonka tehtävänä on potilaan neuvonta
6659: vaama oikeus päivähoitopaikkaan ovat subjektii-      ja avustaminen sekä yleinen tiedottaminen lain
6660: visina oikeuksina poikkeuksia muussa sosiaali-       soveltamiseen liittyvissä asioissa.
6661: huollon lainsäädännössä säädetystä kunnan ylei-          Eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen
6662: sestä järjestämisvelvollisuudesta. Vammaispal-       esitys laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
6663: velulain mukaisista subjektiivisista oikeuksista     ja oikeuksista (HE 137/1999 vp) sisältää sosiaa-
6664: on muutoksenhakumahdollisuus hallinto-oikeu-         lihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluunja
6665: 
6666: 
6667: 2
6668: Ministerin vastaus                                      KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6669: 
6670: 
6671: oikeusturvaan liittyvät keskeiset periaatteet. Ta-       sistä ja niiden merkityksestä kuntien päätöksen-
6672: voitteena on asiakkaiden aseman ja itsemäärää-           teossa. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös lää-
6673: misoikeuden vahvistaminen. Kuntien tulee nime-           ninhallitusten ja ministeriön työkokouksissa sekä
6674: tä sosiaaliasiamies, jonka tehtävät olisivat poti-       ministeriön omissa koulutustilaisuuksissa.
6675: lasasiamiehen tavoin neuvoa-antavia ja tiedotta-            Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä
6676: via. Lisäksi mahdollistetaan kohtelua koskevan           täydentää vuoden 1995 elokuun alusta voimaan
6677: muistutuksen tekeminen. Samalla sosiaalihuolto-          tullut perusoikeusuudistus (laki Suomen hallitus-
6678: lakia muutettaisiin niin, että jokaisen kunnan           muodon muuttamisesta, 969/1995). Subjektiivis-
6679: käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön         ten oikeuksien osalta erityisen keskeinen on uusi
6680: osallistuvan viranhaltijan palveluja, että hänellä       sosiaalisia perusoikeuksia koskeva hallitusmuo-
6681: on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus.          don 15 a §.
6682:    Kuntalain (365/ 1995) mukaan lääninhallitus              Uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli laa-
6683: voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toimi-         jentaa ja vahvistaa yksilön oikeuksien perustus-
6684: nut voimassa olevien lakien mukaan. Kunnan vi-           laintasoista turvaa. Tavoitteena oli myös lisätä
6685: ranomaisten menettelystä voi lisäksi kannella           perusoikeuksien suoraa sovellettavuutta tuomio-
6686: ylimpinä lainvalvojina toimiville eduskunnan oi-         istuimissa ja muissa viranomaisissa. Tuomiois-
6687: keusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Lisäksi         tuin- ja hallintokäytännössä onkin alettu enene-
6688: terveydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa ja             vässä määrin perustella päätöksiä perusoikeus-
6689: valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä (la-           säännöksillä. Keskustelua on myös käyty ja tulta-
6690: ki      terveydenhuollon         ammattihenkilöistä     neenjatkossa enenevässä määrin käymään asiak-
6691: 559/1994, 24 §).Vaikka ko. valvontaelinten rat-         kaiden mahdollisuudesta oikeuksiensa turvaami-
6692: kaisut kohdistuvat pääosin menettelyyn ja kohte-        seksi suoraan ohi tavallisen lainsäädännön vedo-
6693: luun, ne ovat omiaan ainakin epäsuorasti lisää-         ta hallitusmuodon 15 a §:n subjektiivisen oi-
6694: mään kunnan tietoisuutta epäkohdista ja siten           keuden muotoon kirjoitettuun 1 momenttiin (oi-
6695: vaikuttamaan myös asiakkaiden oikeuksien to-            keus välttämättömään toimeentuloon ja huolen-
6696: teutumiseen.                                            pitoon).
6697:    Subjektiivisten oikeuksien toteutumiseksi te-            Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkuvasti eri
6698: hokkain oikeussuojakeino on muutoksenhaku-              yhteyksissä kiinnittänyt huomiota erityisesti hei-
6699: menettely tai vahingonkorvausoikeudenkäynti.            koimmassa asemassa olevien asiakasryhmien
6700: Näihin menettelyihin turvautumisen pitää kuiten-        aseman turvaamiseen. Sosiaali- ja terveyspalve-
6701: kin tulla kysymykseen vain äärimmäisissä ta-            lujen kehitystä on seurattu muun muassa läänin-
6702: pauksissa viimeisenä oikeusturvakeinona. Tämä           hallitusten toteuttamilla ajantasaseurannoilla ja
6703: käy myös yksiin sen suomalaiselle oikeusjärjes-         peruspalvelujen arviointimenettelyllä. Yksittäis-
6704: telmälle ominaisen ajattelun kanssa, että kunnat        ten kuntien palvelujärjestelmien asianmukaisuut-
6705: voidaan velvoittaa toimenpiteisiin vain asianmu-        ta on selvitetty perusturvalautakunnan mahdol-
6706: kaisen selvityksen perusteella.                         lista käsittelyä varten. Selvitysten myötä kunnat
6707:    Siviiliprosessin osalta todettakoon Helsingin        joutuvat aktiivisesti miettimään peruspalvelujen
6708: hovioikeuden tuomio 28.10.1999, jolla kunta             tilaa. Näin lisätään kuntien tietoisuutta vallitse-
6709: velvoitettiin korvaamaan valittajalle päivähoito-       vista epäkohdista. Lainsäädännön toimeen-
6710: paikkojen myöhästymisestä syntynyt vahinko.             panijoita on myös koulutettu alueellisesti yhteis-
6711: Tuomio on laatuaan ensimmäinen ja tullee myös           työssä lääninhallitusten kanssa käytettävissä ole-
6712:                                                           .           .
6713: entisestään tehostamaan kuntien päivähoitovel-          vm resurssem.
6714: voitteen toteuttamispyrkimyksiä. Vahingonkor-               Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ei
6715: vaustie on luonnollisesti selkeimmin käytettävis-       vain oikeuta vaan myös velvoittaa lääninhallituk-
6716: sä tarkkarajaisen, ei erityistä harkintaa tai tutkin-   sia valvomaan kuntien toimintaa. Kuntien val-
6717: taa vaativan subjektiivisen oikeuden kohdalla.          tionosuuslain (1147/1996) 24 §:n mukaan lää-
6718:    Lääninhallitukset ovat pyrkineet välittämään         ninhallitus voi asianomaista ministeriötä kuul-
6719: kunnille tietoa hallintotuomioistuinten päätök-         tuaan määrätä valtionavun saajalle uhkasakon,
6720: 
6721:                                                                                                           3
6722: KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                             Ministerin vastaus
6723: 
6724: 
6725: jos tämä on jättänyt noudattamatta laissa sääde-      lautakunnan sisällä sekä pyrkiä epäkohtien ilme-
6726: tyn velvoitteen. Lisäksi lääninhallituslain           tessä aikaisempaa välittömämpäänja tehokkaam-
6727: (22/ 1997) 8 §:ään sisältyy yleinen säännös lää-      paan yhteistyöhön asianomaisen kunnan kanssa.
6728: ninhallituksen käytettävissä olevista pakkokei-           Eri ohjauskeinojen vaikuttavuutta pyritäänjat-
6729: noista.                                               kuvasti tehostamaan ja myös lääninhallitusten
6730:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kuluvan vuo-     roolia ohjauksessa ja valvonnassa vahvistamaan.
6731: den aikana järjestänyt lääninhallitusten sosiaali-    Ministeriön näkemyksen mukaan sosiaalihuolto-
6732: ja terveysosastoille työkokouksia, joissa on käsi-    lain mukainen lääninhallitusten kuntiin kohdista-
6733: telty ohjaukseen liittyviä ongelmia ja pyritty löy-   ma ohjaus ja valvonta on ensivaiheessa edelleen
6734: tämään periaatteellisiin kysymyksiin, kuten esi-      tarkoituksenmukaisin toimintatapa kuntiin koh-
6735: merkiksi uhkasakon käyttöön liittyviä yhteisiä        distuvassa asiakkaiden oikeuksien toteutumista
6736: tulkintoja. Tätä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa      koskevassa valvonnassa. Lisäksi tulee panostaa
6737: ohjaus- ja valvontaroolin selkiyttämiseksi ja te-     eri toimijoiden välisen yhteistyön ja verkosto-
6738: hostamiseksi.                                         työn kehittämiseen.
6739:    Ministeriö on myös lääninhallitusten sosiaali-         Olennaista sosiaali- ja terveyspalvelujen to-
6740: ja terveysosastoille alkuvuodesta lähettämässään      teutumisessa on kuntien toimintaedellytysten tur-
6741: kirjeessä käsitellyt yleisellä tasolla mahdolli-      vaaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnilla on
6742: suutta valtionosuuslain 24 §:n tarkoittaman uh-       käytössään riittävästi ammattitaitoista ja moti-
6743: kasakon asettamiseen. Kirjeen toivottiin olevan       voitunutta henkilöstöä ja kuntien rahoituspohja
6744: avuksi lääninhallitusten joutuessa harkitsemaan       on riittävän vakaa. Valtioneuvosto on hyväksy-
6745: uhkasakon käyttömahdollisuutta ja tarvetta.           nyt vuosiksi 2000-2003 sosiaali- ja terveyden-
6746:    Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-    huollon tavoite- ja toimintaohjelman, jonka lu-
6747: mivan perusturvalautakunnan toimintaa on vuo-         kuisten sisällöllisten toimenpide-ehdotusten li-
6748: den 1999 alusta lukien pyritty kehittämään ta-        säksi panostetaan myös toiminnan perusedelly-
6749: voitteena mahdollisuuksien mukaan alentaa             tysten, henkilöstön ja taloudellisen pohjan kehit-
6750: asioiden vireilletulokynnystä, tehostaa yhteistoi-    tämiseen. Näin voidaan varmistaa myös subjek-
6751: mintaa ja yhteisen näkemyksen muodostamista           tiivisten oikeuksien toteutuminen.
6752: 
6753: 
6754: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
6755: 
6756:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
6757: 
6758: 
6759: 
6760: 
6761: 4
6762: Ministems svar                                       KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6763: 
6764: 
6765: 
6766: 
6767: Tili riksdagens talman
6768: 
6769: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      högsta förvaltningsdomstolen och då det gäller
6770: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       dagvårdsplats hos förvaltningsdomstolen.
6771: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero         Hälsovårdslagstiftningen innehåller inte någ-
6772: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga         ra uttryckliga bestämmelser om subjektiv rätt till
6773: spörsmål SS 850/1999 rd:                              service. Enligt lagen om patientens ställning och
6774:                                                       rättigheter (785/1992, nedan patientlagen) har
6775:        På vilket sätt ämnar regeringen trygga         var och en som varaktigt bor i Finland utan dis-
6776:        medborgarnas subjektiva rättigheter            kriminering och inom gränsema för de resurser
6777:        bättre i framtiden än hittills, och            som står till hälso- och sjukvårdens förfogande
6778:                                                       vid respektive tidpunkt rätt till sådan hälso- och
6779:        hur skall kommunerna e.ffektivare än           sjukvård som hans hälsotillstånd förutsätter. Det
6780:        hittills ställas tili svars för att de för-   åligger dock alltid kommunen att oberoende av
6781:        summat sina åligganden?                       patientens boningsort ordna brådskande öppen
6782: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sjukvård (14 § 10 punkten folkhälsolagen,
6783: föra följande:                                        24811997). Också lagen om specialiserad sjuk-
6784:                                                      vård (1062/1989) ålägger kommunen att alltid
6785: Det är kommunens skyldighet att anordna social-      bereda sjukvård för en person som är i brådskan-
6786: och hälsovårdsservice för sina invånare. Lagstift-   de behov av sjukvård (30 § 2 mom.). Denna rätt
6787: ningen om social- och hälsovård består till störs-   till brådskande vård har generellt jämställts med
6788: ta delen av öppna ramlagar som, med några få         de subjektiva rättighetema.
6789: subjektiva rättigheter undantagna, inte i detalj         Enligt patientlagen har den som är missnöjd
6790: reglerar verksamhetens omfattning och innehåll       med den hälso- och sjukvård han har fått eller be-
6791: samt hur den anordnas. Varochen åtnjuter dock        mötandet i samband med den rätt att framställa
6792: den grundläggande rättigheten att i kontakten        anmärkning till den chef som ansvarar för hälso-
6793: med myndigheter använda sitt eget språk, anting-     och sjukvården vid verksamhetsenheten i fråga.
6794: en finska eller svenska. På kommuna1 nivå skall      Genom detta förfarande har man velat göra det
6795: anordnandet av ändamålsenlig service skötas          möjligt att ingripa i otillfredsställande förhållan-
6796: med de medel som den kommunala demokratin            den med så lätta medel och så snabbt som möj-
6797: erbjuder.                                            ligt. Framställande av anmärkning begränsar inte
6798:    Vissa rättigheter för gravt handikappade en-      patientens rätt att anföra klagomål över vården
6799: ligt lagen om service och stöd på grund av handi-    eller bemötandet i samband med den hos de myn-
6800: kapp (380/ 1987, nedan handikappservicelagen)        digheter som övervakar hälso- och sjukvården.
6801: och den rätt till dagvårdsplats som tryggas i 11     Vid varje verksamhetsenhet för hälso- och sjuk-
6802: a § 1 mom. lagen om bamdagvård ( 630/1991) är        vård skall det dessutom finnas en patientombuds-
6803: lagstadgade subjektiva rättigheter som utgör un-     man med uppgift att ge patienterna råd och bi-
6804: dantag i lagstiftningen om kommunemas allmän-        stånd samt allmän information i frågor som an-
6805: na skyldighet att anordna socialvård. Då det gäl-    sluter sig till tillämpningen av lagen.
6806: ler de subjektiva rättighetema enligt handikapp-         Regeringens proposition med förslag till bl.a.
6807: servicelagen kan man söka ändring genom be-          lag om klientens ställning och rättigheter inom
6808: svär hos förvaltningsdomstolen och därefter hos      socialvården (RP 13 711999 rd) som är under be-
6809: 
6810:                                                                                                        5
6811: KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok                                                 Ministems svar
6812: 
6813: 
6814: 
6815: handling i riksdagen, innehåller de centrala prin-     fiera kommunemas strävanden att uppfylla sina
6816: ciper som gäller socialvårdsklientemas medbe-          åligganden då det gäller att tillhandahålla dag-
6817: stämmande inom socialvården, bemötandet av             vårdsplatser. Möjligheten att ansöka om skade-
6818: dem samt deras rättsskydd. Syftet är att stärka        stånd framstår naturligtvis som klarast i fråga om
6819: klientemas ställning och självbestämmanderätt.         subjektiva rättigheter som är klart avgränsade
6820: Kommunen skall utse en socialombudsman, vars           och inte underkastade prövning eller utredning.
6821: uppgifter i likhet med patientombudsmannens är            Länsstyrelsema har strävat efter att informera
6822: att ge råd och informera. Dessutom blir det möj-       kommunema om förvaltningsdomstolamas be-
6823: ligt för klienten att framställa en anmärkning         slut och deras betydelse för de beslut kommuner-
6824: med anledning av hur han bemötts. Samtidigt            na fattar. Saken har också lyfts fram vid länssty-
6825: ändras socialvårdslagen så att varje kommun till       relsemas och ministeriets arbetsmöten samt inom
6826: sitt förfogande har tjänster vilka tillhandahålls av   den utbildning som ordnats av ministeriet.
6827: en tjänsteinnehavare som deltar i klientarbetet           Social- och hälsovårdslagstiftningen komplet-
6828: och har yrkesmässig behörighet som socialarbe-         teras av den ändring av grundlagen som trädde i
6829: tare.                                                  kraft i augusti 1995 (lagen om ändring av Reger-
6830:     Enligt kommunallagen (36511995) kan läns-          ingsformen för Finland, 96911995). Då det gäller
6831: styrelsen med anledning av klagomål undersöka          subjektiva rättigheter intar regeringsformens nya
6832: om kommunen iakttar gällande lagar. Då det gäl-        15 a §, som gäller grundläggande sociala rättig-
6833: ler en kommunal myndighets förfarande kan kla-         heter, en central ställning.
6834: gomål dessutom anföras hos riksdagens justitie-           Det viktigaste syftet med ändringen vara att
6835: ombudsman eller justitiekanslem i deras egen-          utvidga och stärka skyddet för individens rättig-
6836: skap av de högsta myndigheter som övervakar att        heter på grundlagsnivå. Ett annat syfte var att öka
6837: lagstiftningen iakttas. Därutöver styr och överva-     de grundläggande rättighetemas direkta tillämp-
6838: kar rättsskyddscentralen för hälsovården yrkesut-      lighet i domstolar och andra myndigheter. Inom
6839: bildade personer inom hälso- och sjukvården            domstols- och förvaltningspraxis motiveras be-
6840: (24 § lagen om yrkesutbildade personer inom            sluten också i allt större utsträckning med be-
6841: hälso- och sjukvården, 559/1994). Även om till-        stämmelsema om de grundläggande rättigheter-
6842: synsorganens beslut i huvudsak gäller förfaran-        na. Diskussioner har också förts, och torde föras i
6843: den och hur klienter har bemötts är de ägnade att      större utsträckning i fortsättningen, om klienter-
6844: åtminstone indirekt öka kommunens medveten-            nas möjlighet att trygga sina rättigheter genom
6845: het om missförhållanden och därmed påverka             att förbigå den vanliga lagstiftningen och åbero-
6846: tillvaratagandet av klientemas rättigheter.            pa den subjektiva rättighet som inskrivits i
6847:     Det effektivaste rättsskyddsmedlet då det gäl-     15 a § 1 mom. regeringsformen (rätt till ound-
6848: ler att tilivarata subjektiva rättigheter är sökande   gänglig inkomst och omsorg).
6849: av ändring och skadeståndsprocesser. Tillgripan-          Social- och hälsovårdsministeriet har fortgå-
6850: det av sådana förfaranden skall dock komma i           ende och i olika sammanhang fåst uppmärksam-
6851: fråga endast i ytterlighetsfall som ett sista rätts-   het vid att i synnerhet de svagare klientgrupper-
6852: skyddsmedel. Detta stämmer också överens med           nas ställning måste tryggas. Social- och hälso-
6853: den för det finska rättssystemet betecknande           vårdsservicens utveckling har följts bl.a. genom
6854: principen att kommunema kan tvingas till åtgär-        länsstyrelsemas nulägesrapporter och utvärde-
6855: der endast på grundval av vederbörlig utredning.       ringar av basservicen. Ändamålsenligheten hos
6856:     I fråga om civilprocesser kan nämnas Helsing-      enskilda kommuners servicesystem har utretts
6857: fors hovrätts dom av den 28 oktober 1999, ge-          med tanke på eventuell behandling i grund-
6858: nom viiken kommunen ålades att ersätta änd-            skyddsnämnden. Tack vare utredningama tving-
6859: ringssökanden för den skada han åsarnkats av           as kommunema aktivt begrunda situationen då
6860: fördröjd tillgång till dagvårdsplatser. Domen var      det gäller basservicen. Därmed ökar kommuner-
6861: den första i sitt slag och torde komma att intensi-    nas medvetenhet om rådande missförhållanden.
6862: 
6863: 
6864: 6
6865: Ministems svar                                          KK 850/1999 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6866: 
6867: 
6868: De som verkställer lagstiftningen har också med         nisteriet, har alltsedan 1996 utvecklats i syfte att
6869: hjälp av tillgängliga resurser erhållit utbildning      sänka tröskeln för anhängiggörandet av ärenden,
6870: på regional nivå i samarbete med länsstyrelsema.        effektivisera samarbetet och antagandet av ge-
6871:     Social- och hälsovårdslagstiftningen ger inte       mensamma ståndpunkter inom nämnden samt
6872: bara länsstyrelserna rätt att övervaka kommuner-        uppnå ett mera direkt och effektivt samarbete
6873: nas verksamhet, utan också skyldighet tili detta.       med den berörda kommunen än tidigare när miss-
6874: Enligt 24 § lagen om statsandelar till kommu-           förhållanden kommer i dagen.
6875: nerna ( 11471 1996) kan länsstyre1sen, efter att ha        Effekten av olika styrmedel och länsstyrelser-
6876: hört vederbörande ministerium, vid vite å1ägga          nas roll när det gäller stymingen och övervak-
6877: statsbidragstagaren att uppfylla en lagstadgad          ningen stärks fortlöpande. Enligt ministeriets
6878: förpliktelse.     Också 8 § länsstyrelselagen           åsikt är en av länsstyrelsema utförd styming och
6879: (2211997) innehåller en allmän bestämmelse om           övervakning av kommunema i enlighet med soci-
6880: de tvångsmedel som står tilllänsstyrelsernas för-       alvårdslagen i första hand fortfarande den mest
6881: fogande.                                                ändamålsenliga verksarnhetsmodellen när det
6882:     Social- och hälsovårdsministeriet har under         gäller att utöva tillsyn över att kommuninvånar-
6883: innevarande år ordnat arbetsmöten för länsstyrel-       nas rättigheter tillgodoses. Den övervakning
6884: semas social- och hälsovårdsavdelningar under           länsstyrelsema på olika sätt utövar har t.ex. haft
6885: vilka man har behandlat problem i anslutning till       en betydande inverkan på kommunemas fullgö-
6886: styrningen och försökt firma gemensamma tolk-           rande av skyldigheten att tillhandahålla dag-
6887: ningar av principiella frågor, t.ex. frågor i anslut-   vårdsplatser. Dessutom måste man i fortsättning-
6888: ning till föreläggande av vite. Man har för avsikt      en satsa på samarbete och på att utveckla nätverk
6889: att fortsätta med detta samarbete i akt och me-         mellan de olika aktörema i större utsträckning än
6890: ning att göra stymingen och övervakningen kla-          tidigare.
6891: rare och effektivare. Hittills har länsstyrelsema          Det väsentliga när det gäller tillhandahållan-
6892: inte tillgripit vitesföreläggande. Föreläggande av      det av social- och hälsovårdsservice är att kom-
6893: vite betraktas enligt inlägg från länsstyrelsema        munemas verksarnhetsförutsättningar är trygga-
6894: som ett medel för styming och övervakning som           de. Detta innebär att kommunema till sitt förfo-
6895: tillgrips endast i sista hand.                          gande har en tillräckligt yrkeskunnig och motive-
6896:     Ministeri et har också i ett brev som skickats ut   rad personai och att kommunernas ekonomi vilar
6897: tilllänsstyrelsernas social- och hälsoavdelningar       på en tillräckligt stabil grund. Statsrådet har god-
6898: i början av året på allmän nivå tagit upp möjlig-       känt mål- och verksamhetsprogrammet för soci-
6899: heten till föreläggande av vite enligt 24 § lagen       al- och hälsovården för 2000-2003, i vilket man
6900: om statsandelar till kommunema. Brevet sändes           utöver de talrika innehållsmässiga åtgärdsförsla-
6901: ut i förhoppningen att det skulle vara länsstyrel-      gen inriktar sig på utvecklandet av de grund-
6902: sema till hjälp om de tvingades överväga använd-        läggande förutsättningama, personalen och de
6903: ningen och behovet av vitesföreläggande.                ekonomiska grundema för verksarnheten. På så
6904:     Verksamheten vid grundskyddsnärnnden, som           sätt kan det också säkerställas att de subjektiva
6905: verkar i anslutning till social- och hälsovårdsmi-      rättigheterna tillgodoses.
6906: 
6907: 
6908: 
6909: Helsingfors den 21 december 1999
6910: 
6911:     Omsorgsminister Eva Biaudet
6912: 
6913: 
6914: 
6915: 
6916:                                                                                                           7
6917:                                                        KK 851/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
6918: 
6919: 
6920: 
6921: 
6922:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 85111999 vp
6923: 
6924:                                              TV-ohjelmien näkyvyys Lapissa
6925: 
6926: 
6927: 
6928: 
6929: Eduskunnan puhemiehelle
6930: 
6931: Kaikki televisionkatsojat joutuvat maksamaan          pyynnöistä ja mm. Sodankylän kunnan vetoo-
6932: televisiolupamaksua, mutta eräillä alueilla tele-     muksista huolimatta suostunut. Ongelma on si-
6933: vision näkyvyys on edelleen puutteellinen. Niin-      tenjatkunut usean vuoden ajan. Toinen vaihtoeh-
6934: pä Sodankylän kunnan eräillä asuinalueilla ja ky-     to olisi lupamaksujen porrastus lähetysten laa-
6935: lissä, jotka periaatteessa ovat Pyhätunturin lähet-   dun ja katseltavissa olevien ohjelmien lukumää-
6936: timen näkyvyysalueella, lähetyksen laatu on           rän mukaan.
6937: heikko. Televisiolähetysten seuraamista haittaa-
6938: vat kanavilla näkyvät varjokuvat, joiden vuoksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6939: televisiokuva on ajoittain sekava ja levoton.         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6940: Myös tekstitys saattaa puuttua ja äänentoisto on      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6941: heikkolaatuinen. Ongelma koskettaa arviolta           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6942: noin 250 taloutta Sodankylän kunnan alueella.
6943:    Asukkaat kokevat epäoikeudenmukaiseksi                   Mitä hallitus aikoo omalta osaltaan teh-
6944: sen, että he joutuvat maksamaan täyden lupa-                dä, että televisio-ohjelmien näkyvyys ja
6945: maksun, vaikka lähetysten laatu on heikko ja                kuvan laatu olisivat kaikissa Lapin osis-
6946: vaikka Lapissa eivät näy Nelosen ohjelmat.                  sa normaalit ja että lähetysten seuraa-
6947:    Ongelmien poistaminen vaatisi vain yhden tai             mista haittaavat ongelmat mm. Sodan-
6948: mahdollisesti ueamman alilähettimen rakenta-                kylän kunnan alueelta saataisiin poiste-
6949: mista, mutta Yleisradio ei ole tähän lukuisista             tuiksi?
6950: 
6951: 
6952: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
6953: 
6954:     Esko-Juhani Tennilä /vas
6955: 
6956: 
6957: 
6958: 
6959:                                                                                                Versio 2.0
6960: KK 85111999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                           Ministerin vastaus
6961: 
6962: 
6963: 
6964: 
6965: Eduskunnan puhemiehelle
6966: 
6967: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nössä kuitenkin maasto-olosuhteista ja antennin
6968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       todellisesta korkeudesta johtuen näkyvyysolo-
6969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     suhteissa saattaa olla puutteita.
6970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-        Yleisradion televisio-ohjelmien lähettäminen
6971: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-    tapahtuu Digita Oy:n toimesta. Digita Oy ja sen
6972: myksen KK 85111999 vp:                              edeltäjä Yleisradion jakelutekniikka ovat tarkis-
6973:                                                     taneet Sodankylän kunnassa Pyhätunturin radio-
6974:       Mitä hallitus aikoo omalta osaltaan teh-      ja tv-aseman näkyvyysalueella kaikki huonoa te-
6975:       dä, että televisio-ohjelmien näkyvyys ja      levisiolähetysten vastaanottoa koskevat valituk-
6976:       kuvan laatu olisivat kaikissa Lapin osis-     set. Mittaukset ovat osoittaneet, että hyvän vas-
6977:       sa normaalit ja että lähetysten seuraa-       taanottoaotenoin välityksellä saadaan kunnolli-
6978:       mista haittaavat ongelmat mm. Sodan-          nen televisiokuva. Asukkaille on myös annettu
6979:       kylän kunnan alueelta saataisiin poiste-      yksityiskohtaiset ohjeet antenniratkaisuista, mi-
6980:       tuksi?                                        käli niissä on havaittu puutteita.
6981:                                                        Kirjallisessa kysymyksessä mainitut 250 ta-
6982: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       loutta sijaitsevat eri puolilla Sodankylän kuntaa.
6983: ti seuraavaa:                                       Jotta televisiolähetysten vastaanotto olisi mah-
6984: Liikenneministeriö on hankkinut asiasta Yleisra-    dollista normia pienemmällä antennilla, tarvittai-
6985: dio Oy:n lausunnon. Sen mukaan television nä-       siin näitä alueita kattamaan 3-5 alilähetintä.
6986: kyvyysolosuhteiden on täytettävä kansainväli-       Alilähettimen hinta paikasta riippuen on suu-
6987: nen ITU-R:n normi, jonka mukaan lähetysverk-        ruusluokaltaan 500 000 mk. Tästä johtuen kus-
6988: ko suunnitellaan niin, että vastaanottoon riittää   tannus ko. alueen koti taloutta kohden muodostui-
6989: 10 metrin korkeudessa oleva ulkoantenni. Tä-        si kovin suureksi ilman, että näkyvyysolosuhtei-
6990: män normin mukaisesti televisiokuvan laatu La-      siin saataisiin paljonkaan muutosta. Näkyvyyso-
6991: pissa on hyvä, mikäli kotitalouksien vastaanotto-   losuhteet alueella ovat vähintäänkin tyydyttävät.
6992: antenni on kunnossa ja oikein suunnattu. Käytän-
6993: 
6994: 
6995: 
6996: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
6997: 
6998:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6999: 
7000: 
7001: 
7002: 
7003: 2
7004: Ministems svar                                        KK 85111999 vp -     Esko-Juhani Tennilä /vas
7005: 
7006: 
7007: 
7008: 
7009: Tili riksdagens talman
7010: 
7011: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      dock finnas brister i sebarheten till följd av ter-
7012: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      rängen och antennens faktiska höjd.
7013: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Rundradions televisionsprogram sänds ge-
7014: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-     nom Digita Ab:s försorg. Digita Ab och dess fö-
7015: liga spörsmål SS 851/1999 rd:                        regångare Rundradions distributionsteknik har
7016:                                                      granskat alla klagomå1 om dålig mottagning när
7017:        Vad ämnar regeringen för sin del göra         det gäller televisionsutsändningama inom sebar-
7018:       för att sebarheten och bildkvaliteten när      hetsområdet för Pyhätunturis radio- och TV-sta-
7019:       det gäller TV-programmen skall vara            tion i Sodankylä kommun. Mätningama har visat
7020:       normal i alla delar av Lappland och för        att det är möjligt att få en oklanderlig TV-bild
7021:       att problemen med att följa sändningar-        med en bra mottagarantenn. Invånama har också
7022:       na bl.a. inom Sodankylä kommuns områ-          fått utförliga anvisningar om antennlösningar,
7023:       de skall kunna avhjälpas?                      om det har upptäckts brister i fråga om dem.
7024:                                                         De 250 hushåll som nämns i det skriftliga
7025: Som svar på dett.a spörsmål får jag vördsamt an-     spörsmålet finns på olika håll i Sodankylä koru-
7026: föra följande:                                       mun. För att det skall vara möjligt att ta emot te-
7027: Trafikministeriet har begärt ett utlåtande i ären-   levisionsutsändningar med en mindre antenn än
7028: det av Rundradion Ab. En1igt utlåtandet skall för-   normen anger skulle det behövas 3-5 slavsända-
7029: utsättningama för sebarheten uppfylla kraven i       re för att täcka dessa områden. Beroende på plat-
7030: den intemationella ITU-R-normen, enligt viiken       sen är priset för en slavsändare ungefår 500 000
7031: sändningsnätet skall planeras så att det med tan-    mk. Till följd av detta skulle kostnadema per
7032: ke på mottagandet är tillräckligt med en utom-       hushåll på området bli mycket stora utan att se-
7033: husantenn som är på 10 meters höjd. Enligt den-      barheten för den skull förbättrades nämnvärt.
7034: na norm är TV-hilden av god kvalitet i Lapp1and,     Förutsättningama för sebarheten på området är
7035: förutsatt att hushållenas mottagarantenn är i        minst sagt tillfredsställande.
7036: skick och riktad åt rätt håll. 1 praktiken kan det
7037: 
7038: 
7039: 
7040: Helsingfors den 22 december 1999
7041: 
7042:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
7043: 
7044: 
7045: 
7046: 
7047:                                                                                                       3
7048:                                                               KK 852/1999 vp- Martti Tiuri /kok
7049: 
7050: 
7051: 
7052: 
7053:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 852/1999 vp
7054: 
7055:                                             Puunpolton terveyshaittojen vähentäminen taa-
7056:                                             jama-alueilla
7057: 
7058: 
7059: 
7060: 
7061: Eduskunnan puhemiehelle
7062: 
7063: Viime vuosina on selvinnyt, että polttamisesta       Tyynellä, seisovalla ilmalla pitoisuus voi nousta
7064: peräisin olevat pienhiukkaset, eli alle 2,5 tuhan-   hyvinkin suureksi. Pienhiukkaset ovat niin pie-
7065: nesosamillimetrin kokoiset hiukkaset ovat ter-       niä, että ne pääsevät sisätiloihin aiheuttaen sa-
7066: veydelle erittäin vaarallisia. Ne pääsevät hengi-    maa luokkaa olevan pitoisuuden kuin ulkoilmas-
7067: tettäessä keuhkorakkuloihin aiheuttaen veren-        sa.
7068: kierto- ja hengityselinsairauksia sekä syöpää.           Useissa maissa on ryhdytty toimiin puun pien-
7069:     Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto      polton vaarojen vähentämiseksi. Puun poltta-
7070: arvioi raportissaan (Overview of the Environ-        miselle on laadittu ohjeet, joita noudattaen pien-
7071: ment and the Health in Europe in the 1990s), että    hiukkas- ja kaasupäästöjä voidaan huomattavasti
7072: läntisessä Euroopassa keskimäärin jopa seitse-       vähentää. Uuneilta ja lämmityskattiloilta vaadi-
7073: män prosenttia yli 35-vuotiaiden kuolemistajoh-      taan tyyppihyväksyntä, ja niille on asetettu nor-
7074: tuu pienhiukkassaasteista. Amerikkalaisten tut-      meja, jotka niiden tulee täyttää. Lisäksi puun
7075: kimusten mukaan myös alle vuoden ikäisten las-       polttaminen voidaan taajama-alueilla kieltää sää-
7076: ten kuolleisuus kasvaa verrannollisesti suhteessa    olosuhteiden vuoksi.
7077: ilman keskimääräiseen pienhiukkaspitoisuuteen.           Suomessa ei ole tyyppihyväksyntää eikä nor-
7078: Erityisesti lisääntyvät kätkytkuolemat.              meja uuneille ja pienkattiloille. Ympäristöminis-
7079:     Pienhiukkasia tuottavat pohtovoimalat ja poh-    teriö ei ole myöskään laatinut yleisiä ohjeita
7080: tomoottorit Myös puun pienpohto voi paikalli-        puunpoltolle. Epäedullisen säätilan esiintymises-
7081: sesti aiheuttaa merkittävän lisän pienhiukkasiin,    täkään ei varoiteta. Puunpolton ympäristö- ja ter-
7082: sillä varsinkin puun epätäydellinen palaminen ja     veyshaitat voivat siten taajama-alueilla olla hy-
7083: alhainen polttoainelämpötila aiheuttavat erittäin    vinkin suuret.
7084: runsaasti pienhiukkasia. Puun savu sisältää pien-
7085: hiukkasten lisäksi syöpää aiheuttavia polysykli-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7086: siä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja haihtuvia      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7087: orgaanisia yhdisteitä (VOC). Savussa on myös         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7088: häkää, joka vähentää veren hapensiirtokykyä.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7089:     Suomessa taajamissa huonot puukäyttöiset
7090: lämmityskattilat ja takat voivat aiheuttaa vaaral-         Onko hallitus tietoinen siitä, että puun-
7091:  lisen keskimääräisen pienhiukkaspitoisuuden.              poltto voi taajamissa aiheuttaa tervey-
7092:                                                            delle vaarallisen ilmansaasteen ja
7093: 
7094: 
7095: 
7096: 
7097:                                                                                               Versio 2.0
7098: KK 852/1999 vp- Martti Tiuri /kok
7099: 
7100: 
7101: 
7102:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin vaatiak-   seen ohjeet puunpoltolle poltosta aiheu-
7103:       seen tyyppihyväksynnän uuneilta ja pie-    tuvien pienhiukkasten ja muiden ilman
7104:       niltä lämmityskattilailta sekä laatiak-    saasteiden vähentämiseksi?
7105: 
7106: 
7107: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
7108: 
7109:     Martti Tiuri /kok
7110: 
7111: 
7112: 
7113: 
7114: 2
7115: Ministerin vastaus                                           KK 852/1999 vp- Martti Tiuri /kok
7116: 
7117: 
7118: 
7119: 
7120: Eduskunnan puhemiehelle
7121: 
7122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      aiheutuneet ulkoilman otsoni- ja pienhiukkaspi-
7123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       toisuuksista.
7124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Pienhiukkaset ovat peräisin suoraan polttopro-
7125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti Tiu-    sesseista tai ne muodostuvat vähitellen ilmake-
7126: rin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       hässä kaasumaisista yhdisteistä. Suomessa esiin-
7127: KK 852/1999 vp:                                     tyy ajoittain suhteellisen korkeita leijuvan pölyn
7128:                                                     pitoisuuksia. Nämä suurehkot hiukkaset ovat pe-
7129:       Onko hallitus tietoinen siitä, että puun-     räisin lähinnä liikenteen epäsuorista päästöistä.
7130:       poltto voi taajamissa aiheuttaa tervey-       Suoria hiukkaspäästöjä on Suomessa vähennetty
7131:       delle vaarallisen ilmansaasteen ja            melko tehokkaasti, samoin kuin niitä kaasumai-
7132:                                                     sia yhdisteitä, joista pienhiukkasia muodostuu.
7133:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin vaatiak-      Monissa Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen kau-
7134:       seen tyyppihyväksynnän uuneilta ja pie-      pungeissa pienhiukkaspitoisuudet ovat monin-
7135:       niltä lämmityskattiloilta sekä laatiak-       kertaisia verrattuna esimerkiksi Helsingissä
7136:       seen ohjeet puunpoltolle poltosta aiheu-      esiintyviin pitoisuuksiin. Tuore pääkaupunkiseu-
7137:       tuvien pienhiukkasten ja muiden ilman         dulla (YTV 1998) tehty laaja selvitys osoittaa,
7138:       saasteiden vähentämiseksi?                    että pienhiukkasten pitoisuus on Helsingin Valli-
7139: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lassa 11,3 mikrogrammaa kuutiometrissä ja Es-
7140: ti seuraavaa:                                      poon Luukissa ns. tausta-alueella 7,8 mikrogram-
7141:                                                    maa kuutiometrissä. Vallilassa paikallisten läh-
7142: Pienhiukkasten aiheuttamiin terveysvaikutuk-       teiden osuus pitoisuudesta on noin 40 prosenttia
7143: siin on kiinnitetty enenevää huomiota 1970-lu-     ja kaukokulkeuman osuus noin 60 prosenttia.
7144: vulta lähtien etenkin Yhdysvalloissa. Suomi on     Merkittävin oma lähde on liikenne, ja esimerkik-
7145: pyrkinyt edistämään pienhiukkasia koskevia il-     si paikallisen energiantuotannon merkitys on vä-
7146: mansuoje1umääräyksiä Euroopassa mm. toimies-       häinen. Luukissa kaukokulkeuman osuus on noin
7147: saan EU:n puheenjohtajana. EU:n neuvoston ym-      85-90 prosenttia. Osa jäljelle jäävästä 10-15
7148: päristöryhmässä on tänä syksynä käyty kertaal-     prosenttia aiheutunee mm. paikallisesta puunpol-
7149: leen läpi komission ehdotus päästökattodirektii-   tosta.
7150: viksi. Lisäksi Suomi myötävaikutti siihen, että        Puun pienpoltosta aiheutuu suhteellisen pal-
7151: Göteborgissa voitiin allekirjoittaa 1.12.1999      jon mm. hiukkas- ja myös erilaisia hiilivetypääs-
7152: kaukokulkeutumissopimuksen pöytäkirja happa-       töjä, koska palamisolosuhteet ovat harvoin opti-
7153: moitumisen, otsoninmuodostuksen ja rehevöity-      maaliset. Pienpolton päästöjä on toistaiseksi ra-
7154: misen rajoittamiseksi. Vaikka tämä pöytäkirja ei   joitettu liian vähän, ja jatkossa pienpolton pääs-
7155: ole kaikilta osin yhtä kunnianhimoinen kuin        töjä tuleekin säännellä tarkemmin. Suomessa
7156: päästökattodirektiiviehdotus, sillä arvioidaan     puun pienpolton päästöt ja niistä aiheutuvat suh-
7157: voitavan ehkäistä Euroopassa 47 500 ennenai-       teelliset pitoisuudet lienevät suurimpia haja-asu-
7158: kaista kuolemantapausta, jotka muutoin olisivat    tusalueilla, mutta tällöin absoluuttiset pitoisuu-
7159: 
7160: 
7161: 
7162: 7 200696                                                                                            3
7163: KK 852/1999 vp- Martti Tiuri /kok                                                    Ministerin vastaus
7164: 
7165: 
7166: 
7167: detovat kaupunkeja alhaisempia, ja myös altistu-       päästöjä koskevia vaatimuksia ottaen huomioon
7168: va väestö pienempi.                                    kansainväliset suositukset ja eurooppalainen ke-
7169:    Pientalojen uuneissa ja takoissa poltetusta         hitys. Tämä kuitenkin edellyttää, että soveltuvat
7170: puusta saadaan vuosittain noin 13 prosenttia kai-      testausmenetelmät ja testausvalmiudet ovat käy-
7171: kesta lämmitykseen käytetystä energiasta Suo-          tettävissä.
7172: messa. Kolme neljännestä kaikista pientaloista            Vuoden 1999 loppuun voimassa olevan raken-
7173: käyttää ainakin ajoittain puuta lämmönlähteenä.        nuslain (370/1958) ja 1 päivänä tammikuuta voi-
7174: Tulisijalaitteiden tuotekehitys on ollut vilkasta      maan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain
7175: Suomessa mm. TEKESin tuella. Myös kansain-             (13211999) nojalla ympäristöministeriö voi enna-
7176: välinen yhteistyö on vilkasta, mistä esimerkkinä       kolta hyväksyä rakennusalan tuotteen määräajak-
7177: voidaan mainita Koillis-Atlantin suojelusopi-          si, ts. antaa tyyppihyväksynnän. Tyyppihyväk-
7178: muksen hajakuormitustyöryhmän suositusehdo-            synnän tarkoituksena on rakennusvalvonnan yk-
7179: tus uusien tulisijojen PAH-päästöjen vähentämi-        sinkertaistaminenja yhtenäistäminen sekä raken-
7180: seksi. Eurooppalainen tulisijastandardi on val-        nustuotannon teollistumisen edistäminen. Tyyp-
7181: misteilla, ja se osaltaan vaatii lisäpanostusta vä-    pihyväksynnän hakeminen on vapaaehtoista.
7182: häpäästöisen tulisijapolton kehittämiseen. Lisäk-      Tämä tarkoittaa, että rakennusluvan myöntävä
7183: si ympäristöministeriön ja TEKESin yhteisesti          viranomainen ei voi vaatia tyyppihyväksytyn
7184: rahoittamassa selvityksessä on tutkittu tulisijo-      tuotteen käyttämistä. Tyyppihyväksyntä voidaan
7185: jen vaikutusta huoneen sisäilmastoon ja laadittu       myöntää joko kaikkia tai vain joitakin rakenta-
7186: käytännön ohjeita suunnittelijoille, rakentajille ja   mismääräyksissä vahvistettuja vaatimuksia kos-
7187: käyttäjille.                                           kevana. Ympäristöministeriöllä on lain mukaan
7188:    Suomi on mukana eurooppalaisessa ja poh-            mahdollisuus päättää, onko tyyppihyväksynnän
7189: joismaisessa yhteistyössä, jotka osaltaan tuovat       antaminen tarkoituksenmukaista. Jos tulisijoille
7190: lisätietoa viranomaismääräysten kehittymiseen.         asetetaan rakentamismääräyksissä päästöjä kos-
7191: Suomen rakentamismääräyskokoelman lämmi-               kevia vaatimuksia, on myös tulisijojen ottami-
7192: tyslaitteita koskevan osan D3 uusimistyö on            nen tyyppihyväksynnän piiriin mahdollista jos
7193: edelleen käynnissä. Ympäristöministeriön tavoit-       valmistajat tyyppihyväksyntää hakevat.
7194: teena on esittää määräyksissä myös tulisijojen
7195: 
7196: 
7197: 
7198: Helsingissä 22 päivänäjoulukuuta 1999
7199: 
7200:     Ympäristöministeri Satu Hassi
7201: 
7202: 
7203: 
7204: 
7205: 4
7206: Ministerns svar                                                 KK 852/1999 vp- Martti Tiuri /kok
7207: 
7208: 
7209: 
7210: 
7211: Tili riksdagens talman
7212: 
7213: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Dessa partiklar kommer direkt från förbrän-
7214: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       ningsprocesser eller bildas långsamt av de gas-
7215: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       formiga föreningarna i atmosfåren. 1 Finland fö-
7216: Martti Tiuri /saml undertecknade skriftliga           rekommer tidvis rätt höga halter av svävstoff,
7217: spörsmål SS 852/1999 rd:                              vars relativt stora partiklar huvudsakligen kom-
7218:                                                       mer från indirekta trafikutsläpp. De direkta parti-
7219:       År regeringen medveten om att brän-             kelutsläppen har i Finland minskats rätt effek-
7220:       nandet av trä i tätorter kan orsaka luft-       tivt, likaså utsläppen av de gasformiga förening-
7221:       föroreningar som är farliga för hälsan,         ar som bildar sådana. 1 många städer i Mellaneu-
7222:       och                                             ropa och Förenta Staterna är partikelhalterna
7223:                                                       mångdubbla jämfört med vad som förekommer
7224:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att         t.ex. i Helsingfors. En fårsk och omfattande un-
7225:       kräva typgodkännande för ugnar och              dersökning i huvudstadsregionen (SAD 1998) vi-
7226:       små värmepannor och Jör att lägga upp           sar att halten av inandningsbara partiklar i Vall-
7227:       anvisningar om minskning av små par-            gård i Helsingfors uppgår tili 11,3 mikrogram/
7228:        tik/ar och andra luftföroreningar från         kubikmeter och i Luki Esbo i det så kallade fond-
7229:       förbränning av trä?                             området tili 7,8 mikrogram/kubikmeter. 1 Vall-
7230: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       gård svarar lokala källor för ca 40 % av halterna,
7231: föra följande:                                        medan ca 60% är fjärrtransporterade. Den vikti-
7232:                                                       gaste källan hos oss är trafiken, medan t.ex. den
7233: Allt sedan 1970-talet har man särskilt i USA fåst     lokala energiproduktionen i det närmaste saknar
7234: allt mer uppmärksamhet vid de hälsoskador som         betydelse i sammanhanget. 1 Luk är den fjärr-
7235: inandningsbara partiklar orsakar. Finland har ar-     transporterade andelen ca 85-90 %. En del av de
7236: betat för luftvårdsbestämmelser som gäller dessa      resterande 10--15 % torde bl.a. härröra från lo-
7237: partiklar särskilt i arbetet som EU:s ordförande-     ka! vedeldning.
7238: land. 1 höst gick EU-rådets miljögrupp igenom            Förbränning av ved i liten skala orsakar rela-
7239: kommissionens förslag tili ett direktiv om ut-        tivt mycket utsläpp av bl.a. partiklar och olika
7240: släppstak. Finland bidrog dessutom tili att man i     slags kolväten, eftersom omständigheterna vid
7241: Göteborg 1.12.1999 kunde underteckna ett proto-       förbränningen sällan är optimala. Tills vidare har
7242: koll tili konventionen om gränsöverskridande          begränsningen av förbränning i liten skala varit
7243: luftföroreningar, som avser att begränsa försur-      alltför obetydlig, och framgent blir det nödvän-
7244: ningen, ozonbildningen och eutrofieringen. Ä ven      digt att reglera dem bättre. 1 Finland torde utsläp-
7245: om protokollet inte tili alla delar är lika ambiti-   pen från vedförbränning i liten skala och de rela-
7246: öst som direktivförslaget, räknar man med att det     tiva halter de orsakar vara störst i glesbygden,
7247: i Europa kan förebygga 4 7500 förtida dödsfall,       men också då är de absoluta haiteroa lägre än i
7248: som ozon i uteluft och halten av inandningsbara       städerna, likaså exponeras en mindre del av be-
7249: partiklar annars hade förorsakat.                     folkningen.
7250: 
7251: 
7252: 
7253:                                                                                                         5
7254: KK 852/1999 vp- Martti Tiuri /kok                                                        Ministems svar
7255: 
7256: 
7257:     Det trä som bränns i eldstäder och ugnar i små-    med beaktande av intemationella rekommenda-
7258: husen ger årligen ca 13 procent av all energi som      tioner och utvecklingen i Europa. Men detta för-
7259:  i Finland går åt till uppvärmning. Ved används        utsätter att vi kan ta fram lämpliga testmetoder
7260:  åtminstone tidvis som värmekälla i åtminstone         och testningskapacitet.
7261:  tre fjärdedelar av alla småhus. Vi har haft en liv-       Med stöd av byggnadslagen (370/1958), som
7262: lig produktutveckling av eldstäder och ugnar           är i kraft till årsskiftet, och markanvändnings-
7263: bl.a. med stöd från TEKES. Också det intematio-        och bygglagen (132/1999), som träder i kraft den
7264: nella samarbetet är livligt; som ett exempel kan       1 januari 2000, kan miljöministeriet på förhand
7265: vi nämna förslaget till rekommendation om              godkänna en produkt i byggbranschen för en be-
7266: minskning av PAH-utsläpp från nya eldstäder,           stämd tid, dvs. typgodkänna den. Avsikten med
7267: som utarbetats av arbetsgruppen för diffus belast-     typgodkännandet är att förenkla och förenhetliga
7268: ning inom konventionen för skydd av Nordostat-         byggnadstillsynen och att främja en industrialise-
7269: lanten. En europeisk eldstadsstandard är under         ring av byggproduktionen. Ansökan om typgod-
7270: arbete, och också detta kräver ökad satsning på        kännande är frivillig. Detta betyder att den myn-
7271: utveckling av en lågutsläppseldstad. En utred-         dighet som beviljar byggnadslov inte kan kräva
7272: ning som har samfinansierats av miljöministeriet       att man använder typgodkända produkter. Typ-
7273: och TEKES gäller verkningama av eldstäder på           godkännande kan beviljas så att det gäller anting-
7274: inneklimatet och ger praktiska anvisningar till        en samtliga eller bara somliga av de krav som
7275: dem som planerar, bygger och använder eldstä-          fastställs i byggbestämmelsema. Miljöministe-
7276: dema.                                                  riet har enligt lagen rätt att avgöra om det är än-
7277:     Finland är med i det europeiska och nordiska       damålsenligt att bevilja typgodkännande för en
7278: samarbetet, vilket tillför arbetet på myndighets-      produkt. Om man i byggbestämmelsema ställer
7279: bestämmelsema ytterligare information. Arbetet         krav på utsläppen från eldstäder, måste också
7280: på att fömya del D 3 av byggbestämmelsesam-            eldstädema föras inom ramen för typgodkännan-
7281: lingen, som gäller värmeanläggningar, pågår allt-      det, om tillverkama ansöker om typgodkännan-
7282: jämt. Miljöministeriet siktar på att också föreslå     de.
7283: bestämmelser om krav på utsläpp från eldstäder
7284: 
7285: 
7286: 
7287: Helsingfors den 22 december 1999
7288: 
7289:     Miljöminister Satu Hassi
7290: 
7291: 
7292: 
7293: 
7294: 6
7295:                                                           KK 853/1999 vp -     Seppo Kääriäinen /kesk
7296: 
7297: 
7298: 
7299: 
7300:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 853/1999 vp
7301: 
7302:                                               Kasvihuonetuotannon harjoittajien investoin-
7303:                                               tien yhdenvertainen tukeminen
7304: 
7305: 
7306: 
7307: 
7308: Eduskunnan puhemiehelle
7309: 
7310: Kasvihuonetuotantoa kohdellaan maatalouden              199 000 markkaa vuodessa. Myönnettäessä liit-
7311: C-tukialueella erityismaatalouden harjoittamise-       tymissopimuksen artiklan 141 mukaisia inves-
7312: na. Tämä merkitsee sitä, että kasvihuonetuotan-        tointitukia A- ja B-tukialueille vastaavanlaista
7313: non investointeja rahoitetaan C-tukialueella työ-      ehtoa ei sovelleta. Maatalouden C-tukialueilla
7314: voima- ja elinkeinokeskuksen maatalousosaston          tätä on pidetty epäkohtana, sillä kansallisen tuen
7315: kautta kokonaan kansallisella tuella. Maatalou-        piiriin kuuluvat kasvihuonetuotannon harjoitta-
7316: den A-ja B-tukialueilla vastaavan tuotantosuun-        jat tarvitsevat monesti myös maatilatalouden ul-
7317: nan investointituet saadaan Suomen ja EU:n liit-       kopuolelta hankittuja tuloja.
7318: tymissopimuksen 141 artiklan nojalla EU:n alue-
7319: ja rakennetuista.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7320:    Maatalouden C-tukialueella kokonaan kansal-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7321: lisesti rahoitettavien investointihankkeiden osal-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7322: ta viljelijälle on asetettu kansallisen tuen saantia   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7323: rajoittava tulotasoehto. C-alueilla viljelijällä ei
7324: saa olla maatilatalouden ulkopuolisia tuloja                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7325: enempää kuin 156 000 markkaa vuodessa. Avio-                 tyä, että kasvihuonetuotannon harjoit-
7326: puolisoiden osalta yhteenlasketut maatilatalou-              tajia kohdellaan yhdenvertaisesti in-
7327: den ulkopuolelta saadut tulot eivät saa ylittää              vestointien tukemisessa maatalouden
7328:                                                              A-, B- ja C -tukialueilla?
7329: 
7330: 
7331: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
7332: 
7333:     Seppo Kääriäinen /kesk
7334: 
7335: 
7336: 
7337: 
7338:                                                                                                 Versio 2.0
7339: KK 853/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                Ministerin vastaus
7340: 
7341: 
7342: 
7343: 
7344: Eduskunnan puhemiehelle
7345: 
7346: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vestointien määrälle ole asetettu ylärajaa, kuten
7347: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         C-tukialueella, eikä A- ja B-alueilla sovelleta
7348: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myöskään kysymyksessä mainittua maatalouden
7349: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-       ulkopuolisille tuloille asetettua ylärajaa.
7350: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Tulevien vuosien maatalouden investointitu-
7351: sen KK 853/1999 vp:                                   kia ohjaavana kansallisena säädöksenä on maa-
7352:                                                       seutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999), jonka
7353:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      voimaantulosta säädetään erikseen asetuksella.
7354:        tyä, että kasvihuonetuotannon harjoitta-       Lain 5 §:ssä mainitaan tuen saamisen yleisenä
7355:        jia kohdellaan yhdenvertaisesti inves-         edellytyksenä, että valtioneuvosto voi päättää,
7356:        tointien tukemisessa maatalouden A-, B-        että viljelijän muusta kuin tässä laissa tarkoite-
7357:        ja C-tukialueilla?                             tusta elinkeinotoiminnan harjoittamisesta saa-
7358:                                                       rnat tulot eivät saa olla valtioneuvoston päätök-
7359: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sellä vahvistettua määrää suuremmat.
7360: ti seuraavaa:                                             Tässä vaiheessa on tarkoituksena, että muusta
7361: Puutarhatalouden investointeja tuetaan koko           elinkeinotoiminnasta saatavat tulot eivät olisi es-
7362: Suomessa kansallisin varoin. Tukien myöntämi-         teenä tuotannollisten investointien tukemisessa
7363: nen tapahtuu kuitenkin eri tukialueilla jonkin        vaan kyseisiä rajoja sovelletaan lähinnä asunto~
7364: verran toisistaan poikkeavien säädösten nojalla.      rakentamista ja asuntotilan hankkimista tuettaes-
7365: Etelä-Suomessa, tukialueilla Aja B, investointe-      sa.
7366: ja tuetaan liittymissopimuksen 141-artiklan mu-           Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
7367: kaisesti maaseutuelinkeinolain (1295/1990,            ne verraten vähäiset erot, mitkä tällä hetkellä val-
7368: muut. 30.12.1996/1342) 15 a §:nnojallakorote-         litsevat kasvihuonetuotannon investointien tuke-
7369: tuilla tuilla. Keski- ja Pohjois-Suomessa, tuki-      misessa eri tukialueilla, tulevatjatkossa lähes ko-
7370: alueella C, investointeja tuetaan liittymissopi-      konaan poistumaan. Mikäli kasvihuonetuotan-
7371: muksen 140-artiklan mukaisesti maaseutuelin-          non investointeja voidaan jatkossakin tukea 141-
7372: keinolain 15 §:n sekä maaseutuelinkeinoasetuk-        artiklan mukaisesti, jää ainoaksi eroksi C-tuki-
7373: sen (248/1991, muut. 12.2.1996/94) 16 §:n no-         alueeseen nähden se, että viimemainitulla alueel-
7374: jalla siirtymäajan tuilla.                            la tuettaville investoinneille on asetettava enim-
7375:    Puutarhatalouden investointien tukemisessa         mäisraja. Euroopan yhteisön lainsäädäntöön kuu-
7376: noudatetaan koko maassa mahdollisimman yhte-          luva maaseudun kehittämisasetus (EY) N:o
7377: neväistä linjaa ja investointituen keskeisimmät       1257/99 edellyttää, että jäsenvaltioiden on ase-
7378: tekijät, tukimuoto ja tukitaso, ovat koko maassa      tettava kokonaan kansallisestikin tuettavia inves-
7379: täysin samat.                                         tointeja koskeva enimmäismäärä.
7380:    Säädöspohjan eroavuuksista johtuen eräät               Enimmäismäärää on asiaa koskevien suunni-
7381: tuen saantiin liittyvät edellytykset eivät kuiten-    telmien mukaan tarkoitus nostaa nykyistä
7382: kaan ole täysin yhteneviä. Oleellisimmat erot         180 000 euron (1 044 milj.rnk) rajaa huomatta-
7383: ovat siinä, että A- ja B-alueilla ei tuettavien in-   vasti korkeammaksi siten, että enimmäisraja ei
7384: 
7385: 
7386: 2
7387: Ministerin vastaus                                 KK 853/1999 vp -   Seppo Kääriäinen /kesk
7388: 
7389: 
7390: tavanomaisissa investointitilanteissa muodostui-
7391: si tuen myöntämisen esteeksi.
7392: 
7393: 
7394: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
7395: 
7396:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
7397: 
7398: 
7399: 
7400: 
7401:                                                                                           3
7402: KK 853/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                                   Ministerns svar
7403: 
7404: 
7405: 
7406: 
7407: Tili riksdagens talman
7408: 
7409: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       stödberättigande investeringarna för A- och B-
7410: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       områdenas del, såsom det har gjorts för C-stöd-
7411: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      områdets del, och att den i spörsmålet nämnda
7412: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga          övre gränsen för inkomster utanför jordbruket
7413: spörsmål SS 853/1999 rd:                              inte heller tillämpas inom A- och B-områdena.
7414:                                                           Den nationella författning som under de kom-
7415:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          mande åren styr investeringsstödet för jordbru-
7416:       för att de som idkar växthusproduktion          ket är lagen om finansiering av landsbygdsnä-
7417:       skall behandlas jämlikt när det gäller          ringar (329/1999). Om lagens ikraftträdande be-
7418:       stödandet av investeringar inom stöd-           stäms särskilt genom förordning. Enligt 5 §, som
7419:       områdena A, B och C för jordbruket?             anger de allmänna förutsättningarna för erhållan-
7420:                                                       de av stöd, kan statsrådet besluta att de inkom-
7421: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ster som en jordbrukare har av annat än av i la-
7422: föra följande:                                        gen avsedd näringsverksamhet inte får överstiga
7423: Investeringar i trädgårdsodling stöds med natio-      ett genom beslut av statsrådet fastställt belopp.
7424: nella medel i hela Finland. Emellertid beviljas           Avsikten är i detta skede att inkomster av an-
7425: stöden inom de olika stödområdena enligt be-          nan näringsverksamhet inte skall utgöra ett hin-
7426: stämmelser som skiljer sig något från varandra. I     der när det gäller stödande av investeringar som
7427: södra Finland, dvs. inom stödområdena A och B         hänför sig till produktion, utan gränserna tilläm-
7428: stöds investeringar i enlighet med artikel 141    i   pas i första hand när det gäller stödande av bo-
7429:                                                       stadsbyggande och bostadsanskaffningar.
7430: anslutningsfördraget med förhöjda stöd enligt
7431: 15 a § landsbygdsnäringslagen (1295/1990,                 Med stöd av det ovan anförda anser regering-
7432: ändr. 30.12.1996/1342). I mellersta och norra         en att de jämförelsevis små skillnader som för
7433: Finland, dvs. inom stödområde C, stöds investe-       närvarande råder vid stödande av investeringar i
7434: ringar i enlighet med artikel140 i anslutningsför-    växthusproduktion inom de olika stödområdena
7435: draget med stöd under övergångsperioden enligt        kommer att försvinna nästan helt i framtiden. Om
7436: 15 § landsbygdsnäringslagen och 16 § lands-           investeringar i växthusproduktion även i fortsätt-
7437: bygdsnäringsförordningen (248/1991, ändr.             ningen kan stödas i enlighet med artikel 141, blir
7438: 12.2.1996/94).                                        den enda skillnaden jämfört med stödområde C
7439:    Vad gäller stödande av investeringar i träd-       att ett högsta belopp bör fastställas för de stödbe-
7440: gårdsod1ing fö1js inom hela landet en så enhetlig     rättigande investeringarna inom det sistnämnda
7441: linje som möjligt och de centrala faktorerna, dvs.    området. F örordning (EG) nr 1257/99 om utveck-
7442: stödformen och stödnivån, är helt likadana för        ling av landsbygden, som hör till Europeiska ge-
7443: hela landet.                                          menskapens lagstiftning, förutsätter att med-
7444:    Eftersom det är olika bestämmelser som lig-        lemsstaterna fastställer ett högsta belopp även för
7445: ger till grund för stöden är vissa stödvillkor ändå   de investeringar för vilka beviljas enbart natio-
7446: inte helt enhetliga. De största skillnaderna ligger   nella stöd.
7447: i att ingen övre gräns har satts för beloppet av de
7448: 
7449: 4
7450: Ministerns svar                                       KK 853/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
7451: 
7452: 
7453:    Enligt planerna är det meningen att det högsta   sedvanliga investeringssituationer utgör ett hin-
7454: beloppet skall höjas betydligt från nuvarande       der för beviljande av stöd.
7455: 180 000 euro (1 044 milj. mk), så att det inte i
7456: 
7457: 
7458: 
7459: Helsingfors den 17 december 1999
7460: 
7461:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
7462: 
7463: 
7464: 
7465: 
7466:                                                                                                    5
7467:                                                       KK 854/1999 vp -     Markku Laukkanen /kesk
7468: 
7469: 
7470: 
7471: 
7472:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 854/1999 vp
7473: 
7474:                                              Iitin käräjäoikeuden toimintaedellytysten tur-
7475:                                              vaaminen
7476: 
7477: 
7478: 
7479: 
7480: Eduskunnan puhemiehelle
7481: 
7482: Iitin käräjäoikeus toimii Kausalan taajamassa         on toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaat
7483: noin 41 500 asukkaan väestöpohjalla. Käräjä-          ratkaisut yhdyskuntarakenteen kehittämisessä.
7484: oikeus on toiminnallisesti ja asiakaspalvelultaan     Lisäksi Kausalasta on valtion toiminnoista viime
7485: tehokas: sillä on maan 70 käräjäoikeuspiiristä        vuosien aikana jo lakkautettu Iitin nimismiespii-
7486: toiseksi lyhin juttujen käsittelyaika ja palvelujen   ri, Iitin verotoimisto sekä Iitin tiemestaripiiri.
7487: saavutettavuus on hyvä. Käsiteltävien asioiden            Toimintojen yhdistämisestä ei ole kyetty
7488: määrän arvioidaan ensi vuonna kasvavan, mutta         osoittamaan selviä toiminnallisia säästöjä.
7489: kustannusten kuitenkin laskevan. Atk-yhteydet
7490: mahdollistavat tehokkaan yhteistoiminnan syyt-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7491: täjä-, ulosotto-ja poliisiviranomaisten kanssa.       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7492:     Suunniteltu käräjäoikeuksien yhdistäminen         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7493: heikentää Kausalan palvelutasoa sekä käräjä-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7494: oikeuden palvelujen t01m1vuutta, pidentää
7495: asiointietäisyyksiä ja nostaa kustannuksia. Iitin           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7496: käräjäoikeuden lakkauttaminen ei palvele Kou-               tyä Iitin käräjäoikeuden toimintaedelly-
7497: volan seutustrategian linjausta, jonka tavoitteena          tysten turvaamiseksi ja alueen palvelu-
7498:                                                             tason säilyttämiseksi?
7499: 
7500: 
7501: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
7502: 
7503:     Markku Laukkanen /kesk
7504: 
7505: 
7506: 
7507: 
7508:                                                                                                Versio 2.0
7509: KK 854/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                  Ministerin vastaus
7510: 
7511: 
7512: 
7513: 
7514: Eduskunnan puhemiehelle
7515: 
7516: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          liahenkilökunnalle. Toimistohenkilöstö ratkai-
7517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           seekin suurimman osan näistä asioista omalla
7518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vastuullaan.
7519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku                Käräjäoikeuksiin saapuvien laajojen riita-
7520: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         asioiden sekä rikosasioiden kääntyminen las-
7521: myksen KK 854/1999 vp:                                 kuun vuoden 1995 jälkeen on vaikuttanut siten
7522:                                                         että tuomarityön osuus on entisestään vähenty~
7523:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       nyt joissakin käräjäoikeuksissa.
7524:        tyä Iitin käräjäoikeuden toimintaedelly-            Oikeusministeriön ja myös tuomioistuinten
7525:        tysten turvaamiseksi ja alueen palvelu-         kokemusten mukaan käräjäoikeuksien yksikkö-
7526:        tason säilyttämiseksi?                          koon suurentaminen on tarpeen laadullisesti kor-
7527:                                                        keatasoisen oikeusturvan takaamiseksi sekä tar-
7528: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          koituksenmukaisten työnjakojen toteuttamisek-
7529: ti seuraavaa:                                          si. Sen vuoksi käräjäoikeuksissa tulisi olla vähin-
7530: Maahamme perustettiin alioikeusuudistuksen yh-         tään 4-5 tuomaria ja väestöpohjan yli 50 000,
7531: teydessä 70 käräjäoikeutta. Alioikeusuudistuk-         kuitenkin mielekäs seutukuntajako huomioon ot-
7532: sen yhteydessä pyrittiin muodostamaan käräjäoi-        taen
7533: keuksia, joiden väestöpohja olisi noin 40 000              Iitin ja Kouvolan käräjäoikeuksien yhdistämi-
7534: asukasta ja käräjäoikeuksien piti työllistää vähin-    nen on tullut ajankohtaiseksi jo keväällä 1997
7535: tään kaksi vakinaista tuomaria. Uudistuksen jäl-       osaksi edellä luetelluista toiminnallisista syistä ja
7536: keen kaksi käräjäoikeutta on lakkautettu.              osaksi sen vuoksi, että ensin Kouvolan ja sitten
7537:     Riita- ja rikosasioiden oikeudenkäyntimenet-       Iitin käräjäoikeuden laamannin virat tulivat avoi-
7538: telyjen uudistamisesta saatujen kokemusten mu-         miksi. Lisäksi Kouvolaan ollaan rakentamassa
7539: kaan pienet ja pienehköt käräjäoikeudet ovat toi-      oikeus- ja poliisitaloa, johon on tarkoitus sijoit-
7540: minnallisesti varsin haavoittuvia. Kolmenkin           taa mm. Kouvolan käräjäoikeus, Kouvolan hal-
7541: tuomarin tuomioistuin toimii suuren osan vuo-          linto-oikeus sekä oikeusaputoimisto.
7542: desta yhden tai kahden tuomarin varassa vuosilo-           Yhdistetyn käräjäoikeuden väestöpohja olisi
7543: ma-, koulutus- ja muista syistä. Siten osittain täs-   noin 100 000 asukasta ja sen palveluksessa olisi
7544: tä syystä kolmen tuomarin kokoonpanon käyttö           yhteensä kahdeksan tuomaria sekä 33 muuta vir-
7545: riita-asioissa sekä vahvennetun kahden tuomarin        kamiestä. Tarkoituksena on, että yhdistetyn kärä-
7546: kokoonpano rikosasioiden istunnoissa on jäänyt         jäoikeuden sijaintipaikka on Kouvola. Iitin kärä-
7547: erittäin harvinaiseksi.                                jäoikeuden kanslia sijaitsee Kausalassa, josta on
7548:     Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyuudis-       matkaa Kouvolaan noin 25 km. Iitin käräjäoikeu-
7549: tuksen tavoitteena oli parantaa asioiden käsitte-      den tuomiopiiriin kuuluvien kuntien asukkaiden
7550: lyn tehokkuutta siten, että tuomarit voisivat kes-     enemmistöllä on lyhyempi matka Kouvolaan
7551: kittyä käsittelemään laajoja ja oikeudellisesti        kuin Kausalaan.
7552: vaativia riita- ja rikosasioita. Tätä varten tehtiin       Hankkeesta on pyydetty lausunnot, ja yhdistä-
7553: mahdolliseksi toimivallan siirtäminen eräissä          mistä puoltavat valtion aluejakoneuvottelukun-
7554: kiinteistö- ja velkomusasioissa tuomareilta kans-      ta, valtakunnansyyttäjänvirasto, Kouvolan hovi-
7555: 
7556: 2
7557: Ministerin vastaus                                    KK 854/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
7558: 
7559: 
7560: oikeus, Kouvolan kihlakunnanvirasto, Kouvolan         Uudistuksen toteuttamisella turvataan tuomiois-
7561: kaupunki ja Kuusankosken kaupunki. Yhdistä-           tuinpalveluiden saatavuus koko Kouvolan kihla-
7562: mistä vastustavat Kymenlaakson Liitto, litin ja       kunnan alueella myös vastaisuudessa. Käräjäoi-
7563: Elimäen kunnat, Anjalankosken kaupunki. Jaa-          keuksien yhdistämisen seurauksena useimpien
7564: lan ja Valkealan kunnat eivät puolla yhdistämis-      Iitin käräjäoikeuteen kuuluvien kuntien asukkai-
7565: tä.                                                   den asiointimatkat käräjäoikeuden kansliaan ly-
7566:     Iitin käräjäoikeus puolsi 30.5.1997 antamas-      henevät ( esim. Kuusankoskelta ja Korialta). Yh-
7567: saan lausunnossa yhdistämistä ja Kouvolan kärä-       distämisellä on saavutettavissa myös konkreetti-
7568: jäoikeus suhtautui yhdistämiseen varauksellises-      sia henkilöstösäästöjä. Kouvolan käräjäoikeu-
7569: ti silloisen vt. laamannin 12.6.1997 antamassa        dessa on ylimääräinen käräjätuomari ja Iitin kä-
7570: lausunnossa.                                          räjäoikeudessa ylimääräinen haastemies. Näitä
7571:     On erittäin poikkeuksellista, että saman kihla-   ylimääräisiä virkoja ei tarvita enää yhdistämisen
7572: kunnan alueella toimii lähekkäin kaksi käräjäoi-      jälkeen.
7573: keutta, kuten Kouvolan kihlakunnan alueella nyt.
7574: 
7575: 
7576: 
7577: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999
7578: 
7579:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
7580: 
7581: 
7582: 
7583: 
7584:                                                                                                      3
7585: KK 854/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                 Ministems svar
7586: 
7587: 
7588: 
7589: 
7590: Tili riksdagens talman
7591: 
7592: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Efter att anta1et omfattande tvistemål och an-
7593: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av      talet brottmå1 som inkommer till tingsrättema
7594: statsrådet översänt följande av riksdagsman          börjat minska efter 1995 har domamas andel av
7595: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-       arbetet minskat ytterligare vid en del tingsrätter.
7596: ga spörsmål SS 854/1999 rd:                             Enligt justitieministeriets och också domsto-
7597:                                                      lamas erfarenheter är det för att ett rättsskydd
7598:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         som kvalitetsmässigt står på en hög nivå skall
7599:       för att verksamhetsbetingelsernaför Itis       kunna garanteras och en ändamålsenlig arbets-
7600:       tingsrätt skall kunna tryggas och servi-       fördelning fås tili stånd nödvändigt att skapa
7601:       cenivån i området bibehållas?                  större enheter av tingsrättema. Därför bör vid
7602:                                                      tingsrättema finnas minst 4-5 domare, och be-
7603: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      folkningsunderlaget bör överstiga 50 000 invå-
7604: föra följande:                                       nare, dock så att en ändamålsenlig indelning i
7605: I samband med underrättsreformen inrättades 70       ekonomiska regioner beaktas.
7606: tingsrätter i vårt land. Vid reformen strävade man      Sammanslagningen av tingsrättema i Itis och
7607: efter att befo1kningsunderlaget för en tingsrätt     Kouvola blev aktueli redan våren 1997, dels av
7608: skulie vara ca 40 000 invånare, och en tingsrätt     de ovan nämnda orsakema som hänför sig till
7609: skulie sysselsätta minst två ordinarie domare. Ef-   verksamheten, dels för att lagmanstjänsten först
7610: ter reformen har två tingsrätter dragits in.         vid Kouvola och senare vid Itis tingsrätt blev va-
7611:    På basis av de erfarenheter man haft av refor-    kant. Dessutom håller man på och bygger ett
7612: men av rättegångsförfarandet i tvistemål och         tings- och polishus i Kouvola, där det är tänkt att
7613: brottmål är de små och relativt små tingsrätter-     bl.a. Kouvola tingsrätt, Kouvola förvaltnings-
7614: nas verksamhet mycket sårbar. T.o.m. en dom-         domstol och rättshjälpsbyrån skall inrymmas.
7615: stol med tre domare måste under en stor del av          Befolkningsunderlaget för tingsrätten skulie
7616: året klara sig med en elier två domare på grund av   efter sammanslagningen uppgå till ca 100 000 in-
7617: semestrar, utbildning och andra orsaker. Delvis      vånare, och vid tingsrätten skulle finnas sam-
7618: av denna anledning har således en sammansätt-        manlagt åtta domare och 33 andra tjänstemän.
7619: ning med tre domare i tvistemål och en förstärkt     Avsikten är att tingsrätten efter sammanslagning-
7620: sammansättning med två domare vid sammanträ-         en skali finnas i Kouvola. Itis tingsrätts kansli
7621: den i brottmål varit ytterst sälisynt.               finns i Kausala, därifrån avståndet tili Kouvola är
7622:    Ett av målen med reformen av rättegångsförfa-     ca 25 km. Majoriteten av invånama i de kommu-
7623: randet i tvistemål var att effektivera behandling-   ner som hör till Itis tingsrätts domkrets har kor-
7624: en av målen så att domama skulie kunna koncen-       tare väg till Kouvola än till Kausala.
7625: trera sig på att behandla omfattande ochjuridiskt       Utlåtanden om projektet har begärts, och sam-
7626: krävande tviste- och brottmål. Därför möjliggjor-    manslagningen förordas av statens regionindel-
7627: des överföring av befogenheter från domama tili      ningsdelegation, riksåklagarämbetet, Kouvola
7628: kanslipersonalen i vissa fastighets- och ford-       hovrätt, Kouvola häradsämbete, Kouvola stad
7629: ringsmål. Kontorspersonalen avgör således mer-       och Kuusankoski stad. Kymmenedalens för-
7630: parten av dessa mål på eget ansvar.                  bund, kommunema Itis och Elimäki samt Anja-
7631: 
7632: 4
7633: Ministems svar                                      KK 854/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
7634: 
7635: 
7636: lankoski stad motsätter sig sammanslagningen.       inom hela Kouvola härads område också i fram-
7637: Jaala och Valkeala kommuner förordar inte en        tiden. Till följd av sammanslagningen av tings-
7638: sammanslagning.                                     rättema blir resorna till tingsrättens kansli kor-
7639:    Itis tingsrätt förordade i sitt utlåtande av     tare för de flesta av invånama i de kommuner
7640: 30.5.1997 en sammanslagning, medan Kouvola          som hör till Itis tingsrätt (t.ex. Kuusankoski och
7641: tingsrätt enligt den dåvarande tf. lagmannens ut-   Koria). Också konkreta inbesparingar i personai
7642: låtande av 12.6.1997 förhöll sig avvaktande.        kan göras. Vid Kouvola tingsrätt finns en extra-
7643:    Det är mycket exceptionellt att det inom sam-    ordinarie tingsdomare och vid Itis tingsrätt en ex-
7644: ma härad nära varandra finns två tingsrätter, så-   traordinarie stämningsman. Dessa extraordinarie
7645: som för närvarande i Kouvola härad. Genom re-       tjänster behövs inte längre efter sammanslag-
7646: formen tryggas tillgången till domstolstjänster     ningen.
7647: 
7648: 
7649: 
7650: Helsingfors den 23 december 1999
7651: 
7652:     Justitieminister Johannes Koskinen
7653: 
7654: 
7655: 
7656: 
7657:                                                                                                      5
7658:                                                      KK 855/1999 vp - Markku Laukkanen /kesk
7659: 
7660: 
7661: 
7662: 
7663:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 855/1999 vp
7664: 
7665:                                             Koulukiusaamisen vähentämiseen liittyvät toi-
7666:                                             menpiteet
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 
7671: Eduskunnan puhemiehelle
7672: 
7673: Koulukiusaamisesta on annettu ensimmäinen kä-        istunto ja erottaminen, joskin erottaminen on
7674: räjäoikeuden päätös, jossa vastaaja tuomittiin       käytännössä nykyään melko vaikeaa. Koulujen
7675: maksamaan vahingonkorvauksia koulukiusatul-          oppilashuoltoon olisi saatava lisää varoja, jotta
7676: le. Päätöksen mukaan vuosikausia jatkuneeseen        esimerkiksi koulukuraattorit voitaisiin palauttaa
7677: kiusaamiseen ei puututtu riittävän aktiivisesti.     kouluihin, sillä kouluissa tarvitaan muitakin kas-
7678: Tehty päätös tullee vaikuttamaan tämän vuoden        vatusalan ammattilaisia kuin opettajia.
7679: alusta voimaan tulleen koululainsäädännön tul-          Valmiita ratkaisumalleja koulukiusaamisen
7680: kintaan. Lakihan selkiyttää koulutuksen järjestä-    kitkemiseen ei ole, sillä jokainen kiusaaminen on
7681: jän eli kunnan vastuuta kiusaamisesta, sillä lais-   oma tapauksensa. Kiusaamiseen on kuitenkin
7682: sa on mainittuna oppilaan oikeus turvalliseen        puututtava nopeasti ja kiusattuja on autettava
7683: ympäristöön.                                         aJOISSa.
7684:    Koulukiusaamisen puiminen oikeussalissa on
7685: äärimmäinen keino. Ongelmaan pitäisi puuttua jo      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7686: paljon varhaisemmassa vaiheessa. Oppilaan            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7687: oikeusturvaa varmistaessaan koulut kuitenkin         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7688: suojaavat nykyään enemmän kiusaajien kuin kiu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7689: sattujen oikeuksia. On unohdettu tavallisten op-
7690: pilaiden oikeusturva sekä oikeus rauhalliseen ja            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7691: häiriöttömään opiskeluun. Kiusaamisen kohde                 tyä koulukiusaamisen vähentämiseksi ja
7692: on yleensä se, joka joutuu vaihtamaan luokkaa tai
7693: koulua tai tenttimään oppisuoritukset kotoa kä-             aikooko hallitus antaa lisävaltuuksia
7694: sin, kun kiusaaja saa jatkaa koulunkäyntiään.               opettajille koulukiusaamisen ennalta
7695:    Kouluilla on melko vähän keinoja puuttua kiu-            ehkäisemiseksi?
7696: saamiseen. Vaihtoehtoina ovat muistutus, jälki-
7697: 
7698: 
7699: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
7700: 
7701:     Markku Laukkanen /kesk
7702: 
7703: 
7704: 
7705: 
7706:                                                                                               Versio 2.0
7707: KK 855/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                               Ministerin vastaus
7708: 
7709: 
7710: 
7711: 
7712: Eduskunnan puhemiehelle
7713: 
7714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nen. Lisäksi oppilas voidaan poistaa luokasta, ja
7715: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon. Säännök-
7716: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        set ovat vastaavanlaiset kuin aikaisemmassa lain-
7717: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            säädännössä.
7718: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Opetushallituksen vahvistamien opetussuun-
7719: myksen KK 855/1999 vp:                                 nitelman perusteiden mukaisesti perusopetuksen
7720:                                                       järjestäjien tulee ottaa tapakasvatus huomioon
7721:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       opetus- ja kasvatustyössä. Opetushallitus on laa-
7722:        tyä koulukiusaamisen vähentämiseksi ja         tinut myös toimenpideohjelman oppilaiden syr-
7723:                                                       jäytymisen ehkäisemiseksi ja tavoitteena on
7724:        aikooko hallitus antaa lisävaltuuksia          edelleen kehittää kodin ja koulun yhteistyötä
7725:        opettajille koulukiusaamisen ennalta            sekä edesauttaa samalla terveen itsetunnon tuke-
7726:        ehkäisemiseksi?                                mista ja koulukiusaamisen ehkäisyä.
7727: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Lastensuojelulaissa säädetään oppilaille an-
7728: ti seuraavaa:                                         nettavasta tuesta ja ohjauksesta sekä muista tar-
7729:                                                       peellisista toimista koulunkäyntiin ja oppilaiden
7730: Vuoden 1999 alussa voimaan tullut koulutusta          kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkis-
7731: koskeva lainsäädäntö on selkeyttänyt opetuksen        ten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun jako-
7732: järjestäjän sekä kouluyhteisön jäsenten oikeuk-       tien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä teh-
7733: sia, vastuita ja velvoitteita. Säännösten mukaan      tävää varten kunnassa voi olla koulupsykologin
7734: oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympä-       ja koulukuraattorin virkoja. Koulupsykologien ja
7735: ristöön ja opetuksen järjestäjän velvollisuutena      koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään
7736: on huolehtia koulun fyysisten tilojen turvallisuu-    paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla op-
7737: desta sekä siitä, etteivät oppilaat joudu väkival-    pilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin
7738: lan tai muun kiusaamisen kohteiksi koulun toi-        suhteutettuna. Toiminnan tulee tapahtua pääosin
7739: minnassa. Oppilaan tulee osallistua opetukseen,       koulussa.
7740: suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä          Viime vuosina on käynnistetty useita toimen-
7741: asiallisesti. Mainittuja velvollisuuksia voidaan      piteitä ja hankkeita, joiden tavoitteena on sekä
7742: täsmentää koulutuksen järjestäjän hyväksymissä        koulukiusaamisen ehkäiseminen varhaisessa vai-
7743: oppilaitoksen työskentelyä koskevissa järjestys-      heessa että kiusaamistapausten käsittelyn tehos-
7744: säännöissä.                                           taminen sekä kiusattujen että kiusaajien osalta.
7745:     Perusopetusta ja lukiota koskevassa lainsää-          Opetusministeriö asetti keväällä 1999 työryh-
7746: dännössä on myös säännökset kurinpidollisesta         män, jonka tavoitteena on laatia selvitys perus-
7747: rankaisemisesta ja ojentamiskeinoista. Oppilas-       opetusta saavien oppilaiden opiskelu- ja toimin-
7748: ta, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnois-     taympäristön turvallisuuteen vaikuttavista tilan-
7749: saan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallises-     teista ja laatia ehdotukset, miten voitaisiin vä-
7750: ti, voidaan rangaista. Rangaistuksia ovat kirjalli-   hentää koulussa tapahtuvaa henkistä ja fyysistä
7751: nen varoitus ja oppilaan määräaikainen erottami-      väkivaltaa sekä mahdollista rötöstelyä ja rikollis-
7752: 
7753: 
7754: 2
7755: Ministerin vastaus                                     KK 855/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
7756: 
7757: 
7758: ta toimintaa. Työryhmän tulee saada esityksensä        mien tehokasta ja luottamuksellista yhteistyötä.
7759: valmiiksi vuoden 2000 maaliskuussa.                    Opetusalan Ammattijärjestö tai Suomen kunta-
7760:     Opetusministeriö on myös valmistellut perus-       liitto eivätkä muutkaan opetusalan sidosryhmät
7761: ja lukio-opetusta sekä ammatillista koulutusta         ole esittäneet koulun kurinpitosäännösten koven-
7762: koskevien säännösten ja määräysten muuttamis-          tamista. Kiusaamisen poistaminen ei ole usein-
7763: ta siten, että terveyden edistämistä, sosiaalisia ja   kaan ratkaistavissa ainoastaan koulu- ja opettaja-
7764: yleisiä kansalaistaitoja sekä turvallisuustaitoja ja   kohtaisin keinoin.
7765: -valmiuksia voitaisiin koulutuksen keinoin enti-           Kuten edellä esitellyistä esimerkeistä käy il-
7766: sestään vahvistaa. Muutosten tarkoituksena on          mi, viime vuosina on opetusministeriön ja ope-
7767: kohentaa lasten ja nuorten elämänhallinnan taito-      tushallituksen toimenpitein edesautettu opetus-
7768: ja, ehkäistä syrjäytymistäja koota samalla ehjäk-      ja kasvatustyön onnistumista myös opetuksen
7769: si kokonaisuudeksi sellaisia elämässä selviämi-        turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Myön-
7770: sen ja yhteiskunnassa toimimisen valmiuksia,           teisiä toimintamalleja ja käytäntöjä on levitetty
7771: jotka ovat nykykoulussa aikaisempaa tarpeelli-         erilaisin kärkihankkein, pilottitoiminnoin ja -ver-
7772: sempia.                                                kostoin. Tämä työ on ollut varsin järjestelmällis-
7773:     Opetusministeriö on yhteistyössä opetushalli-      tä ja kattavaa ja se tulee jatkumaan ja syvene-
7774:  tuksen ja muiden sidosryhmien kanssa tehnyt lin-      mään edelleen. Tehty työ on jo johtanut eri puo-
7775: jauksia uuden ohjaustilanteen edellyttämistä           lella maata paikkakuntakohtaisiin projekteihin
7776:  strategioista koulun yhteisöllisten keinojen tuke-    koulun ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.
7777: miseksi ja kehittämiseksi. Tätä tarkoitusta varten         Edellä olevasta voi todeta, että nykyinen pe-
7778:  on toimeenpantu Terve itsetunto -projekti vuosil-     rus- ja lukio-opetusta koskeva lainsäädäntö sisäl-
7779:  le 1998-2001. Keväällä 1999 perustettiin ope-         tää säännökset oppilaiden kurinpidollisesta ran-
7780:  tushallituksen ja Stakesin neuvotteluryhmä, jon-      kaisemisesta ja ojentamiskeinoista. Lisäksi ope-
7781:  ka tavoitteena on mm. tukea koulujen kriisitoi-       tusministeriö on tehnyt tarpeelliset strategiset
7782:  mintaa.                                               linjaukset koulukiusaamiseen liittyvien ilmiöi-
7783:     1990-luvun loppupuolella käynnistyneet kan-        den hallitsemiseksi ja vähentämiseksi sekä en-
7784:  salliset ja kansainväliset koululaistutkimukset       nalta ehkäisevästi että ongelmatapauksien osal-
7785:  ovat antaneet koulukiusaamisesta arvokasta tie-       ta. Tämä toiminta etenee tarkoituksenmukaisesti
7786:  toa ja luotettavaa vertailuaineistoa Euroopan         ottaen huomioon myös säännösmuutosten val-
7787:  muista maista. Näihin nojautuen voidaan todeta,       mistelun terveyskasvatuksen ja siihen liittyvien
7788:  että kiusaaruisilmiö on Suomessa eurooppalaista       oppisisältöjen aseman selkiinnyttämiseksi ja
7789:  keskitasoa. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä kiu-       vahvistamiseksi perusopetuksessa ja toisen as-
7790:  saaruisilmiön vähättelyä.                             teen koulutuksessa. Opetusministeriö ei pidä pe-
7791:     Koulukiusaamisen ehkäisy ja erityisesti kiu-       rusteltuna koventaa oppilaiden kurinpitoon ja
7792:  saamiseen puuttuminen edellyttävät eri viran-         ojentamiseen liittyviä lainsäädännön normeja.
7793:  omaisten, kodin ja koulun sekä muiden sidosryh-
7794: 
7795: 
7796: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
7797: 
7798:     Opetusministeri Maija Rask
7799: 
7800: 
7801: 
7802: 
7803:                                                                                                         3
7804: KK 855/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                     Ministerns svar
7805: 
7806: 
7807: 
7808: 
7809: Till riksdagens talman
7810: 
7811: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ler få kvarsittning. Dessa bestämmelser motsva-
7812: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         rar bestämmelserna i den tidigare lagstiftningen.
7813: statsrådet översänt följande av riksdagsman                Enligt de av utbildningsstyrelsen fastställda
7814: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-         grunderna för läroplanen skali anordnarna av
7815: ga spörsmål SS 855/1999 rd:                            grundläggande undervisning beakta fostran tili
7816:                                                        goda seder i undervisnings- och fostringsarbetet.
7817:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta          Utbildningsstyreslen har också utarbetat ett åt-
7818:        för att få mobbningen att minska och            gärdsprogram för att förhindra utslagning bland
7819:                                                        eleverna och syftet är att ytterligare utveckla
7820:        avser regeringen ge lärarna större befo-        samarbetet mellan hem och skola samt samtidigt
7821:        genheter när det gäller att förebygga           stödja arbetet för en sund självkänsla och mot-
7822:        mobbning?                                       verka mobbning.
7823: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            1 barnskyddslagen bestäms om det stöd och
7824: föra följande:                                         den handledning som skali ges eleverna samt om
7825:                                                        andra behövliga åtgärder för att övervinna socia-
7826: Den lagstiftning om utbildning som trädde i kraft      la och psykiska svårigheter som hänför sig tili
7827: vid ingången av 1999 har klargjort rättigheterna,      skolgången och elevernas utveckling samt ut-
7828: ansvaret och skyldigheterna både för utbild-           veckla samarbetet mellan hem och skola. För
7829: ningsanordnarna och medlemmarna i skolsam-             denna uppgift kan kommunen ha skolpsykolog-
7830: fundet. Enligt bestämmelserna har eleven rätt tili     och skolkuratorstjänster. Skolpsykologernas och
7831: en trygg studiemiljö och utbildningsanordnaren         skolkuratorernas arbete skall i mån av möjlighet
7832: är skyldig att sörja för att skolans fysiska utrym-    ordnas på ett sätt som passar de lokala förhållan-
7833: men är trygga samt för att eleverna inte blir utsat-   dena samt i relation till elevantalet och de tjäns-
7834: ta för våld elier mobbning i skolarbetet. Eleven       ter som står till buds. Skolpsykologerna och skol-
7835: skall delta i undervisningen, utföra sina uppgif-      kuratorerna skall i huvudsak arbeta i skolan.
7836: ter omsorgsfulit och uppföra sig på lämpligt sätt.        Under de senaste åren har det vidtagits flera
7837: Nämnda skyldigheter kan preciseras i de ord-           åtgärder och startats flera projekt vars syfte är att
7838: ningsregler för läroanstaltens arbete som utbild-      sätta stopp för mobbningen i ett tidigt skede och
7839: ningsanordnaren godkänner.                             att effektivare ta itu med mobbningsfali både när
7840:    1 lagstiftningen om grundläggande utbildning        det gäller de som blir mobbade och de som mob-
7841: och gymnasiet ingår också bestämmelser om di-          bar.
7842: ciplinära straff och tilirättavisningar. En elev          Undervisningsministeriet tillsatte våren 1999
7843: som bryter mot ordningen, gör sig skyldig till         en arbetsgrupp som skali göra en utredning om
7844: fusk i studierna eller annars uppför sig olämpligt     faktorer som inverkar på studie- och verksam-
7845: kan bestraffas. Straffen är skriftlig varning och      hetsmiljöns säkerhet när det gäller elever i den
7846: avstängning av eleven för bestämd tid. Dessutom        grundläggande utbildningen och lägga fram för-
7847: kan eleven bli tillsagd att lämna klassrummet el-      slag tili hur man kunde minska det psykiska och
7848: 
7849: 
7850: 
7851: 4
7852: Ministems svar                                         KK 855/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
7853: 
7854: 
7855: 
7856: fysiska våldet i skolan samt även förbrytelser och     tema, hemmet och skolan och andra intressent-
7857: krimineli verksamhet. Arbetsgruppen skali ha sitt      grupper. Varken Undervisningssektoms Fackor-
7858: förslag klart före utgången av mars 2000.              ganisation elier Finlands kommunförbund elier
7859:     Undervisningsministeriet har också berett en       andra intressentgrupper inom undervisningssek-
7860: ändring av de bestämmelser och föreskrifter som        torn har föreslagit att de disciplinära bestämmel-
7861: gälier den grundläggande utbildningen och gym-         sema i skolan skali stramas åt. Mobbning kan säl-
7862: nasiutbildningen samt yrkesutbildningen så att         lan elimineras endast med åtgärder från skolans
7863: hälsosamma vanor, social kompetens och ali-            elier lärarens sida.
7864: männa medborgarfårdigheter samt säkerhets-                 Såsom framgår av exemplen ovan har åtgär-
7865: främjande kunskaper och fårdigheter ytterligare        der från undervisningsministeriet och utbild-
7866: kunde stärkas med utbildningens hjälp. Syftet          ningsstyrelsen under de senaste åren medverkat
7867: med ändringama är att förbättra bamens och ung-        tili att undervisnings- och fostringsarbetet faliit
7868: domamas förmåga att klara sig i olika situatio-        väl ut också i frågor som hänför sig tili trygghe-
7869: ner, förhindra utslagning och samtidigt skapa en       ten i undervisningen. Positiva modelier och prax-
7870: helhet bestående av sådana fårdigheter som be-         is har fått spridning genom olika spetsprojekt, pi-
7871: hövs för att klara sig i livet och i samhäliet och     lotfunktioner och -nät. Detta arbete har varit syn-
7872: som i dagens skola är nödvändigare än förr.            nerligen systematiskt och heltäckande. Det kom-
7873:     Undervisningsministeriet har i samarbete med       mer att fortsätta och ytterligare fördjupas. Det ar-
7874: utbildningsstyrelsen och andra intressentgrupper       bete som gjorts har redan på olika håll i landet
7875: dragit upp linjema för de strategier som behövs i      lett tililokala projekt för att lösa problemsituatio-
7876: den nya handledningssituationen i syfte att stöd-      ner i skolan.
7877: ja och utveckla skolans metoder för samverkan.             Av det ovanstående kan konstateras att den
7878: För detta ändamål har man startat ett projekt med      nuvarande lagstiftningen om grundläggande ut-
7879: namnet "Sund självkänsla" som pågår 1998-              bildning och gymnasieutbildning innehålier be-
7880: 2001. Våren 1999 inrättades en förhandlings-           stämmelser om disciplinär bestraffning av
7881: grupp gemensamt för utbildningsstyrelsen och           eleverna och sätt att tillrättavisa dem. Dessutom
7882:  Stakes, vars mål bl.a. är att stödja skolomas kris-   har undervisningsministeriet skisserat upp be-
7883: verksamhet.                                            hövliga strategiska linjer för att hantera och få
7884:      De nationelia och intemationelia elevunder-       bukt med mobbningen, både i förebyggande syf-
7885:  sökningar som inleddes i slutet av 1990-talet har     te och med tanke på problemfall. Detta arbete går
7886: givit värdefuli information om mobbning och            vidare på behörigt sätt. Härvid beaktas också den
7887:  tillförlitligt jämförelsematerial om andra euro-      beredning av bestämmelseändringar vars syfte är
7888:  peiska länder. Med utgångspunkt i dem kan man         att klarlägga och stärka ställningen för hälsofost-
7889:  konstatera att fenomenet mobbning i Finland           ran och därtill anknutet lärostoff inom den grund-
7890:  motsvarar europeisk medelnivå. Detta får dock         läggande utbildningen och utbildningen på andra
7891:  inte leda tili att vi underskattar fenomenet.         stadiet. Undervisningsministeriet finner det inte
7892:      För att kunna motverka mobbning och i syn-        motiverat att strama åt de normer i lagstiftningen
7893:  nerhet ingripa vid mobbning behövs ett effektivt      som hänför sig tili disicplinär bestraffning och
7894:  och förtroendefulit samarbete melian myndighe-        tilirättavisning av elevema.
7895: 
7896: 
7897: 
7898: Helsingforsden 21 december 1999
7899: 
7900:     Undervisningsminister Maija Rask
7901: 
7902: 
7903: 
7904: 
7905:                                                                                                           5
7906:                                                        KK 856/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
7907: 
7908: 
7909: 
7910: 
7911:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 856/1999 vp
7912: 
7913:                                               Rajavalvonnan tehostaminen huumausaine- ja
7914:                                               omaisuusrikollisuuden hillitsemiseksi
7915: 
7916: 
7917: 
7918: 
7919: Eduskunnan puhemiehelle
7920: 
7921: Huumeiden, pirtun ja muiden ulkomailta tuotu-          peammin pystyttäisiin paljastamaan niin Suo-
7922: jen väkevien alkoholijuomien katukauppa on vii-        mesta varastetun tavaran maastavienti kuin huu-
7923: me vuosien aikana huolestuttavasti kasvanut.           meiden ja pirtun maahantuontikin. Osana valvon-
7924: Huumeiden hintojen lasku ja lisääntynyt tarjonta       nan tehostamista raja-asemille tulisi perustaa tul-
7925: ovat tehneet niiden saatavuuden todella helpoksi       li- ja rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyötä teke-
7926: kaikkialla maassamme. Esimerkiksi Kouvolan             vät huumausainekaupan ja omaisuusrikostutkin-
7927: alueella tilastoitiin vuoden 1998 aikana 121 huu-      taan erikoistuvat, riittävän vahvat poliisiyksiköt
7928: merikosta, ja kuluvan vuoden elokuun loppuun           Nykyinen yhdyshenkilöjärjestelmä ja raja-ase-
7929: mennessä rikosten määrä oli jo 155. Huumaus-           mista yleensä kaukana olevat yleispoliisimiehil-
7930: ainerikollisuuteen liittyy aina myös omaisuusri-       lä miehitetyt poliisilaitokset eivät ole riittävä
7931: kollisuus, sillä päivittäiseen annokseen on han-       vastaus yhä kasvavaan ongelmaan.
7932: kittava rahat keinolla millä hyvänsä. Kohteiksi
7933: kelpaavat asunnot, loma-asunnot, autot ja niiden       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7934: varusteet sekä arvokkaammat polkupyörät                sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
7935:     Huumausaine- ja omaisuusrikollisuus ovat           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7936: suuressa määrin kansainvälistä rikollisuutta.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7937: Vaikka rajavartiolaitos, tulli ja poliisi kukin ta-
7938: hollaan tekevät parhaansa, eivät voimavarat                  Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7939: muuttuneissa olosuhteissa riitä. Rajavalvonta tu-            tyä rajavalvonnan tehostamiseksi kas-
7940:  lisi järjestää siten, että nykyistä paremmin ja no-         vavan huumausaine- ja omaisuusrikolli-
7941:                                                              suuden hillitsemiseksi?
7942: 
7943: 
7944: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
7945: 
7946:     Markku Laukkanen /kesk
7947: 
7948: 
7949: 
7950: 
7951:                                                                                                  Versio 2.0
7952: KK 856/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                               Ministerin vastaus
7953: 
7954: 
7955: 
7956: 
7957: Eduskunnan puhemiehelle
7958: 
7959: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           det yhteistoimintamääräykset tulevat voimaan.
7960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Määräykset ovat parhaillaan valmisteltavina.
7961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Lainsäädännöllä on jo nyt luotu edellytykset
7962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           joustavaan yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon
7963: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       PTR-viranomaisten välillä. Suomen viranomai-
7964: myksen KK 856/1999 vp:                                set tekevät myös jatkuvaa yhteistyötä Venäjän ja
7965:                                                       Baltian maiden viranomaisten kanssa, jotta edus-
7966:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      taja Laukkasen kysymyksessä tarkoitettua rikol-
7967:        tyä rajavalvonnan tehostamiseksi kas-          lisuutta voitaisiin Suomessa paremmin ehkäistä
7968:        vavan huumausaine- ja omaisuusrikolli-         ja selvittää.
7969:        suuden hillitsemiseksi?                           Hallitus katsoo kuitenkin, ettei ole tarkoituk-
7970:                                                       senmukaista suunnata poliisiviranomaisten hy-
7971: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vin rajallisia henkilöresursseja rajavalvontaan.
7972: ti seuraavaa:                                         Rajoilla tapahtuvan henkilö- ja tavaraliikenteen
7973: Hallitus pitää edustaja Laukkasen esitystä raja-      valvonta on erityisesti säädetty tulli- ja rajavar-
7974: valvonnan tehostamisesta huumausaine- ja omai-        tioviranomaisten tehtäväksi. Tämän tehtävän
7975: suusrikollisuuden hillitsemiseksi tavoitteeltaan      suorittamiseksi eduskunta on antanut kyseisille
7976: oikeana ja tarpeellisena. Viranomaisten yhteis-       viranomaistahoille asianmukaiset toimivaltuu-
7977: toimintaa tulee tehostaa huumausaine- ja omai-        det Hallitus toteaa edelleen, että valtioneuvos-
7978: suusrikollisuuden hillitsemiseksi. Valtakunnan        ton huumausainepolitiikkaa koskevan periaate-
7979: rajoilla toteutettava tullivalvonta on huumausai-     päätöksen mukaisesti tullilaitoksen henkilöstö-
7980: neiden tarjonnan vähentämisen kannalta huomat-        voimavaroja kehitetään ja kohdeunetaan erityi-
7981: tavasti halvempi ja tehokkaampi keino kuin pien-      sesti valtakunnan rajoilla ja tavarakuljetusten
7982: ten huumausaine-erien ottaminen pois käyttäjil-       lastaus- ja purkupaikoilla tapahtuvaan huumaus-
7983: tä. Suomessa on jo ryhdytty toimenpiteisiin polii-    ainevalvontaan sekä rikostiedusteluun kansallis-
7984: si-, tulli- ja rajavartioviranomaisten (PTR-viran-    ten ja kansainvälisten velvoitteiden edellyttämäl-
7985: omaiset) yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä          lä tavalla. Toimintaa tehostetaan myös hankki-
7986: valtakunnallisella että alueellisella tasolla. PTR-   malla tullilaitokselle lisää teknistä tarkastus- ja
7987: viranomaisten välinen toiminta tulee vielä tule-      tarkkail uvälineistöä.
7988: vaisuudessa tehostumaan, kun niitä koskevat uu-
7989: 
7990: 
7991: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
7992: 
7993:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
7994: 
7995: 
7996: 
7997: 
7998: 2
7999: Ministems svar                                         KK 856/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
8000: 
8001: 
8002: 
8003: 
8004: Tili riksdagens talman
8005: 
8006: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        samarbetsskyldigheten som gäller dessa myndig-
8007: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         heter träder i kraft. Bestämmelsema är som bäst
8008: statsrådet översänt följande av riksdagsman            under beredning. Med hjälp av lagstiftningen har
8009: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-         redan nu skapats förutsättningar för ett flexibelt
8010: ga spörsmål SS 856/1999 rd:                            samarbete och informationsutbyte mellan PTG-
8011:                                                        myndighetema. De finska myndighetema samar-
8012:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           betar även fortgående med myndighetema Ryss-
8013:       för att effektivisera övervakningen av           land och ländema i Baltikum för att man bättre
8014:       Finlands gränser och därigenom stävja            skall kunna förebygga och utreda den brottslig-
8015:       den ökande narkotika- och egendoms-              het som avses i riksdagsman Laukkanens spörs-
8016:       brottsligheten?                                  mål.
8017:                                                           Regeringen anser ändå att det inte är ända-
8018: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        målsenligt att styra polismyndighetemas mycket
8019: föra följande:                                         begränsade personalresurser till gränsbevakning-
8020: Regeringen anser att riksdagsman Laukkanens            en. Den bevakning av person- och godstrafik som
8021: förslag att dämpa narkotika- och egendoms-             sker vid gränsema är enligt bestämmelsema sär-
8022: brottsligheten genom en effektivisering av över-       skilt tull- och gränsbevakningsmyndighetemas
8023: vakningen av gränsema är välgrundat och moti-          uppgift. För skötseln av denna uppgift har riksda-
8024: verat. Samarbetet mellan olika myndigheter bör         gen gett ifrågavarande myndigheter ändamålsen-
8025: effektiviseras för att narkotika- och egendoms-        liga befogenheter. Regeringen konstaterar vidare
8026: brottsligheten skall kunna stävjas. När syftet är      att tullverkets personelia resurser utvecklas och
8027: att minska utbudet av narkotika är den tullöver-       förläggs främst till narkotikakontrollen vid ri-
8028: vakning som sker vid rikets gränser betydligt för-     kets gränser samt vid lastnings- och lossnings-
8029: månligare och effektivare än det att man beslag-       ställena för varutransporter samt till spanings-
8030: tar små mängder narkotika hos användama. 1 Fin-        verksamheten i samband med brott på ett sätt som
8031: land har åtgärder redan vidtagits för att effektivi-   de nationella och intemationella förpliktelsema
8032: sera samarbetet mellan polis-, tull- och gränsbe-      förutsätter, i enlighet med statsrådets narkotika-
8033: vakningsmyndighetema (PTG-myndighetema)                politiska principbeslut. Verksamheten effektivi-
8034: både på nationell och regional nivå. PTG-myn-          seras också genom att ytterligare teknisk utrust-
8035: dighetemas samarbete kommer att bli ännu ef-           ning för inspektion och kontroll anskaffas till
8036: fektivare i framtiden när de bestämmelser om           tullverket.
8037: 
8038: 
8039: 
8040: Helsingfors den 22 december 1999
8041: 
8042:     Inrikesminister Kari Häkämies
8043: 
8044: 
8045: 
8046:                                                                                                        3
8047:                                                               KK 857/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
8048: 
8049: 
8050: 
8051: 
8052:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 857/1999 vp
8053: 
8054:                                               Hyvinkää-Hanko-radan                 henkilöliikenteen
8055:                                               aloittaminen uudelleen
8056: 
8057: 
8058: 
8059: 
8060: Eduskunnan puhemiehelle
8061: 
8062: Hyvinkään ja Hangon välisen rataosuuden henki-            Henkilöliikenneyhteys Hangon ja Hyvinkään
8063: löliikenne lakkautettiin parikymmentä vuotta sit-      rataosuudella lyhentäisi myös työmatkaan kulu-
8064: ten. Rautatietä mm. työmatkoillaan käyttäneet          vaa aikaa ja tekisi samalla koko alueesta työssä-
8065: joutuivat turvautumaan busseihin ja yksityisau-        käynnin ja asumisen osalta nykyistä houkuttele-
8066: toihin.                                                vamman.
8067:    Henkilöliikenteen uudelleen aloittamiselle -
8068: varsinkin senjälkeen kun, tavaraliikenne on rata-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8069: osuudella huomattavasti supistunut - on paina-         sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8070: via perusteita, joista vähäisimpiä ei ole ns. kestä-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8071: vän kehityksen periaate liikenteessä. Muun             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8072: muassa Uudenmaan liitto on korostanut ohjel-
8073: missaan tätä periaatetta.                                    Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
8074:    Käytännössä henkilöliikenteen uudelleen                   Hangon ja Hyvinkään rataosuudella
8075: aloittaminen vähentäisi yksityisautoilua. Tämä               parikymmentä vuotta sitten lakkautetun
8076: olisi kansantaloudellisesti edullista mm. siksi,             henkilöliikenteen aloittamiseksi uudel-
8077: että rataosuuden perusparannustyöt eivät vaadi               leen?
8078: uusia investointeja.
8079: 
8080: 
8081: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
8082: 
8083:     Jaakko Laakso /vas
8084: 
8085: 
8086: 
8087: 
8088:                                                                                                 Versio 2.0
8089: KK 857/1999 vp- Jaakko Laakso /vas                                                     Ministerin vastaus
8090: 
8091: 
8092: 
8093: 
8094: Eduskunnan puhemiehelle
8095: 
8096: Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n       momentissa        Karjaa-Lohja tarjontaa on vielä runsaasti. Mut-
8097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ta välillä Lohja-Rajamäki ei ole ollut kysyntää
8098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ja liikenne on vuosien kuluessa jouduttu lakkaut-
8099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko            tamaan kannattamattomana. Päämatkustajavirrat
8100: Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        alueilta kulkevat läheisiin kuntakeskuksiin ja
8101: sen KK 85711999 vp:                                    Helsinkiin, joten poikittaisliikennevirrat ovat ol-
8102:                                                        leet vähäisiä. Näin ollen lääninhallitus kyseen-
8103:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin         alaistaa junaliikenteen uudelleen aloittamisen.
8104:        Hangon ja Hyvinkään rataosuudella                   Myös VR:n arvion mukaan Karjaan ja Hyvin-
8105:        parikymmentä vuotta sitten lakkautetun          kään välisen henkilöjunaliikenteen aloittamisel-
8106:        henkilöliikenteen aloittamiseksi uudel-         le ei ole riittäviä matkustajamääriä poikittaisliik-
8107:        leen?                                           kumistarpeen vähäisyyden takia. Kaukoliiken-
8108:                                                        teeseen liittyvää liityntäliikennettä voisi tosin
8109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          syntyä Hyvinkäälle, jossa olisi vaihto lähiju-
8110: ti seuraavaa:                                          naan, ja toinen vaihto olisi Riihimäellä. Karjaal-
8111: Hangosta on tällä hetkellä liikenneministeriön os-     la puolestaan syntyisi yhteys Turun suuntaan.
8112: tamaa henkilöjunaliikennettä Karjaalle asti. Kar-      Matkustajia ei kuitenkaanVR:nmukaan toden-
8113: jaan ja Hyvinkään välistä henkilöjunaliikennettä       näköisesti olisi kovin monta päivittäin.
8114: ryhdyttiin supistamaan vähäisen matkustajamää-             Tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon
8115: rän johdosta 1970- ja 1980-luvun vaihteessa.           myös, että Karjaan ja Hyvinkään välinen rataosa
8116: Aluksi 1980-luvun alussa osa junavuoroista kor-        on yksiraiteista rataa, jossa kohtauspaikkoja on
8117: vattiin kahdella linja-autolla ajettavalla vuoropa-    harvassa. Rataosalla kulkee VR:n mukaan neljä
8118: rilla ja myöhemmin junavuorojen lakattua vuon-         tavarajunaparia päivittäin, ja ilman suurehkoja
8119: na 1983 kokonaan liikennettä hoidettiin neljällä       turvalaitemuutoksia ei rataosalle ole mahdollista
8120: vuoroparilla viitenä päivänä viikossa. Liikennet-      lisätä liikennettä kovinkaan tiheäksi. Lisäksi ny-
8121: tä hoidettiin kyseisellä tavalla muutaman vuoden       kyiset radan varrella olevat seisakkeet eivät ole
8122: ajan ja matkustajamäärien pienennyttyä 1990-lu-        Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan sijoittu-
8123: vun alkuun mennessä jäljellä oli enää kaksi linja-     neet Nummelaa lukuun ottamatta erityisen hyvin
8124: autolla ajettavaa vuoroparia. Näin ollen kysymys       henkilöliikenteen kannalta.
8125: tiivistyy Karjaanja Hyvinkään välisen henkilöju-           Edellä mainitun perusteella liikenneministe-
8126: naliikenteen uudelleen aloittamiseen.                  riön näkemys on, että Karjaan ja Hyvinkään vä-
8127:     Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan Kar-
8128:                                                        lillä ei ole edellytyksiä henkilöjunaliikenteen
8129: jaan ja Hyvinkään välisen linja-autoliikenteen
8130:                                                        uudelleen aloittamiselle. Alueen matkustustar-
8131: kysyntä on ollut niin heikkoa, että jäljellä on enää
8132:                                                        peet pystytään tarkoituksenmukaisimmin tyydyt-
8133: Karjaa-Siippoo-vuoropari, jota ajetaan koulu-
8134:                                                        tämään nykyisillä linja-autoyhteyksillä sekä nii-
8135: päivinä. Hyvinkääitä Rajamäelle linja-autolii-
8136:                                                        tä kehittämällä.
8137: kennettä on runsaasti ja samoin välillä Hanko-
8138: 
8139: 
8140: 
8141: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
8142: 
8143:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
8144: 2
8145: Ministerns svar                                             KK 857/1999 vp- Jaakko Laakso /vas
8146: 
8147: 
8148: 
8149: 
8150: Tili riksdagens talman
8151: 
8152: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      der årens lopp har man varit tvungen att lägga
8153: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      ned trafiken för att den varit olönsam. De huvud-
8154: statsrådet översänt följande av riksdagsman          sakliga passagerarströmmama från nämnda om-
8155: Jaakko Laakso /vänst undertecknade skriftliga        råden riktar sig till de närmaste kommuncentra
8156: spörsmål SS 857/1999 rd:                             och Helsingfors, varvid den tvärsgående trafiken
8157:                                                      har varit liten. Sålunda ifrågasätter länsstyrelsen
8158:       Å'mnar regeringen vidta åtgärder för att       en återupptagning av tågtrafiken.
8159:       på nytt inleda den persontrafik på ban-           Också enligt VR:s bedömning är passagerar-
8160:       avsnittet Hangö-Hyvinge som lades              underlaget för litet för persontågstrafik på sträck-
8161:       ned för ett tjugotal år sedan?                 an Karis-Hyvinge på grund av det ringa beho-
8162:                                                      vet av tvärsgående trafik. Däremot kunde det vis-
8163: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      serligen uppstå förbindelsetrafik tili Hyvinge i
8164: föra följande:                                       anslutning tili fjärrtrafiken. Detta skulle innebä-
8165: Från Hangö finns det för närvarande persontågs-      ra tågbyte tili lokaltåg i Hyvinge och ett andra
8166: trafik, som trafikministeriet har köpt, ända fram    tågbyte i Riihimäki. Karisi sin tur har förbindel-
8167: till Karis. Vid övergången mellan 1970- och          se åt Åbo-hållet. Enligt VR skulle antalet passa-
8168: 1980-talet började man skära ned persontågstra-      gerare troligtvis inte vara särskilt många per dag.
8169: fiken på banavsnittet mellan Karis och Hyvinge          1 detta sammanhang är det också skäl att beak-
8170: på grund av det låga antalet passagerare. 1 början   ta att banavsnittet mellan Karis och Hyvinge be-
8171: av 1980-talet ersattes en del av tågturema först     står av en enkelspårig tågbana och att de ställen
8172: med två bussturer i vardera riktningen. Senare       där tågen kan mötas är få. Banavsnittet trafikeras
8173: när tågturerna 1983 helt drogs in sköttes trafiken   enligt VR dagligen av fyra godstågspar och utan
8174: med fyra bussturer i vardera riktningen fem da-      relativt omfattande ändringar av säkerhetsanord-
8175: gar i veckan. Trafiken sköttes på detta sätt i ett   ningarna är det inte möjligt att öka trafiken i nå-
8176: par års tid och när passagerarmängden ytterliga-     gon större utsträckning. Enligt länsstyrelsen i
8177: re minskat vid ingången av 1990-talet minskades      Södra Finlands Iän är de nuvarande hållplatsema
8178: antalet bussturer tili två per dag. Sålunda skärps   längs hanan dessutom inte speciellt väl placera-
8179: frågan om huruvida persontågstrafiken mellan         de med tanke på persontrafiken, med undantag
8180: Karis och Hyvinge skall återupptas.                  för Nummela.
8181:     Enligt länsstyrelsen i Södra Finlands Iän har       Med stöd av vad som anförts ovan är trafikmi-
8182: efterfrågan på trafik på sträckan Karis-Hy-          nisteriet av den åsikten att det inte finns förutsätt-
8183: vinge varit så liten att numera återstår endast      ningar att på nytt inleda persontågstrafik på ban-
8184: bussturen Karis-Siippoo, som körs skoldagar.         avsnittet Karis-Hyvinge. Resebehoven på om-
8185: Busstrafiken mellan Hyvinge och Rajamäki är          rådet kan på ett mer ändamålsenligt sätt tillgodo-
8186: livlig och på sträckan Hangö-Karis-Lojo är           ses med nuvarande bussförbindelser och genom
8187: utbudet också ännu stort. På sträckan Lojo-Ra-       utveckling av dessa.
8188: jamäki har efterfrågan däremot varit liten och un-
8189: 
8190: 
8191: Helsingfors den 21 december 1999
8192: 
8193:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen                                                                   3
8194:                                                                   KK 858/1999 vp -      Pia Viitanen /sd
8195: 
8196: 
8197: 
8198: 
8199:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 858/1999 vp
8200: 
8201:                                               Virheeliisin perustein maksetun etuuden takai-
8202:                                               sinperintä
8203: 
8204: 
8205: 
8206: 
8207: Eduskunnan puhemiehelle
8208: 
8209: Jokin aika sitten Kelan ilmoitus useille eläkkeen-     perusteltua, että linja olisi nimenomaan päinvas-
8210: saajille liikaa maksetuista eläkkeistä aiheutti laa-   tainen: kohtuullistamiseen tähtäävä.
8211: jalti keskustelua. Sen seurauksena uusittiin Ke-          Tämän vuoksi olisi perusteltua tarkentaa lain-
8212: lan lähettämien kirjeiden malli, ja lisäksi valtuu-    säädäntöä niin, että se nykyistä paremmin vastai-
8213: tetut patistivat Kansaneläkelaitosta suorittamaan      si ns. aiheuttamisperiaatteen mukaista käytän-
8214: maksettujen etuuksien oikeellisuustarkistusta          töä. Tällöin ihmiset voisivat olla varmoja siitä,
8215: niin reaaliaikaisena kuin suinkin mahdollista.         että mikäli virhe olisi selkeästi viranomaisen, se
8216: Näin mahdollista liikamaksua ja siten myös ta-         myös vastaisi siitä. Jos virhe olisi Kansaneläke-
8217: kaisinperintää ei kertyisi kohtuuttomasti.             laitoksen, niin vastuu seuraamuksista kuuluisi
8218:     Kansaneläkelain mukaan, mikäli lain mukais-        selkeästi sille. Jos virhe olisi Kelan maksaman
8219: ta etuutta on maksettu aiheetta tai liian suuri        etuuden suuruuteen vaikuttavan, lakisääteistä va-
8220: määrä, liikaa maksettu etuus on perittävä takai-       kuutusta hoitavan muun laitoksen, se olisi vas-
8221: sin. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko ko-        tuuvelvollinen. Jos taas virhe olisi vakuutetun tai
8222: konaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulli-     edunsaajan, hän olisi korvausvelvollinen.
8223:  seksi, eikä aiheeton maksaminen ole johtunut
8224:  etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8225:  menettelystä, tai jos aiheettomasti maksettu mää-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8226:  rä on vähäinen.                                       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8227:     Kansaneläkelaitos on ohjeistanut paikallistoi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8228:  mistojaan niin, että niiden ratkaisukäytännöt oli-
8229:  sivat mahdollisimman yhtenäisiä. Käytäntö näyt-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8230:  tää usein olevan kuitenkin sellainen, että vaikka           tyä kansaneläkelainsäädännön muutta-
8231:  kysymyksessä olisi selvä Kelan virhe, niin takai-           miseksi siten, että virheeliisin perustein
8232:  sinperinnästä ei luovuta. Kohtuullistamisessakin            maksettujen etuuksien mahdollinen ta-
8233:  noudatetaan varsin tiukkaa linjaa, vaikka olisi             kaisinperintä kohdentuu aiheuttajaperi-
8234:                                                              aatteen mukaisesti?
8235: 
8236: 
8237: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
8238: 
8239:     Pia Viitanen /sd
8240: 
8241: 
8242: 
8243:                                                                                                  Versio 2.0
8244: KK 858/1999 vp- Pia Viitanen /sd                                                        Ministerin vastaus
8245: 
8246: 
8247: 
8248: 
8249: Eduskunnan puhemiehelle
8250: 
8251: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             ma-, liikenne- ja tapaturmaeläkkeitä) koskevia
8252: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           eri eläkelaitosten tietokantoja. Vertailussa tutkit-
8253: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tiin noin 700 000 eläkkeensaajan tiedot. Selvi-
8254: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-         tyksen perusteella tulisi alustavien tulosten mu-
8255: sen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         kaan noin 7 000 eläkkeensaajan kansaneläkettä
8256: 858/1999 vp:                                            joko pienentää tai suurentaa. Virheellisten pää-
8257:                                                         tösten osuus on siten vain prosentti tutkituista
8258:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        eläkepäätöksistä.
8259:        tyä kansaneläkelainsäädännön muutta-                 Kansaneläkelain 32 a §:n 1 momentin mu-
8260:        miseksi siten, että virheeliisin perustein       kaan kansaneläkkeen määrää on tarkistettava, jos
8261:        maksettujen etuuksien mahdollinen ta-            kansaneläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on ta-
8262:        kaisinperintä kohdentuu aiheuttajaperi-          pahtunut muutos. Tämän mukaisesti Kansanelä-
8263:        aatteen mukaisesti?                              kelaitos on velvollinen tarkistamaan maksussa
8264:                                                         olevan eläkkeen määrän.
8265: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
8266: ti seuraavaa:                                           mukaan tapauksissa, joissa eläkettä on maksettu
8267: Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos,         liikaa, laitos oikaisee virheellisen eläkepäätök-
8268: joka myöntää ja maksaa muun muassa kansan-              sen, jos eläkkeensaaja antaa oikaisun tekemiseen
8269: eläkkeet. Laitoksen velvollisuutena on jatkuvas-        suostumuksensa. Ellei suostumusta päätöksen oi-
8270: ti seurata eläkepäätösten oikeellisuutta ja yhden-      kaisuun saada, Kansaneläkelaitos hakee vakuu-
8271: mukaisuutta. Kansaneläkelaitoksen toimintaa             tusoikeudelta virheellisen päätöksen poistamis-
8272: valvovat kansanedustajien keskuudesta valitut           ta. Poistohakemuksen käsittelyajaksi Kansanelä-
8273: valtuutetut. Kansaneläkelaitoksella on johtajis-        kelaitos antaa uuden väliaikaisen eläkepäätök-
8274: tosta muodostettu sisäinen hallitus, jonka toimia       sen, jotta liikamaksua ei kertyisi enempää.
8275: valtuutetut valvovat. Valvonta on niin sanottua             Sen jälkeen kun eläkkeen pienentämistä kos-
8276: jälkikäteisvalvontaa. Valtuutetut valitsevat myös       keva päätös on tullut lainvoimaiseksi, Kansan-
8277: Kansaneläkelaitoksen tilintarkastajat.                  eläkelaitos tekee liikaa maksetun eläkkeen takai-
8278:     Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee val-     sinperintää koskevan päätöksen. Kansaneläkelai-
8279: tioneuvostolle lait, joiden perusteella Kansanelä-      toksen etuuksien takaisinperintäsäännökset yh-
8280: kelaitos maksaa eläke- ja muita etuuksia. Minis-        denmukaistettiin 1.5.1997 voimaan tulleella lain-
8281: terillä tai ministeriöllä ei sen sijaan ole toimival-   muutoksella. Kansaneläkkeiden takaisinperin-
8282: taa puuttua Kansaneläkelaitoksen toimintatapoi-         nässä sovelletaan kansaneläkelain 88 a §:ää.
8283: hin tai hallintoon.                                     Lain lähtökohtana on, että liikaa maksettu eläke
8284:    Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun kan-           on perittävä takaisin.
8285: saneläkkeiden takaisinperintään, Kansaneläke-              Takaisinperinnästä        voidaan      ma1mtun
8286: laitos on tehnyt kuluvana syksynä selvityksen,          88 a §:n 2 momentin mukaan luopua joko koko-
8287: jossa verrattiin kansaneläkkeitä, työeläkkeitä ja       naan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuullisek-
8288: niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä (sotilasvam-            si eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuu-
8289: 
8290: 
8291: 2
8292: Ministerin vastaus                                              KK 858/1999 vp- Pia Viitanen /sd
8293: 
8294: 
8295: den saajantai hänen edustajansa vilpillisestä me-    saneläkelaitoksen maksamia etuuksia, esimer-
8296: nettelystä. Kansaneläkelain 88 a §:ää koskevan       kiksi asumistukea, opintotukea, työttömyystur-
8297: hallituksen esityksen (HE 7/1997 vp) perustelu-      vaa, sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa.
8298: jen mukaan kohtuullisuutta harkittaessa otetaan          Eduskunnan valitsemat valtuutetut ovat ky-
8299: huomioon muun muassa eläkkeensaajan sosiaali-        seessä olevassa takaisinperintäasiassa todenneet,
8300: nen tilanne ja taloudellinen asema. Lähtökohta-      että eläkkeensaajien päätösten muuttamiseen
8301: na on etuuden saajan kokonaistilanteen selvittä-     sekä takaisinperintämenettelyyn liittyvä lainsää-
8302: minen. Kenenkään toimeentulo ei saa vaarantua        däntö on ajanmukainen ja mahdollistaa yksilöl-
8303: takaisinperinnän vuoksi.                             listen olosuhteiden huomioon ottamisen.
8304:     Hallintomenettelylain periaatteiden mukaan           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa eläkkei-
8305: Kansaneläkelaitos on velvollinen kuulemaan           den takaisinperintää koskevaa tilannetta. Sen li-
8306: eläkkeensaajaa ennen kuin takaisinperintää kos-      säksi eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
8307: keva päätös tehdään. Eläkkeensaaja voi valittaa      (HE 163/1999 vp), jolla Kansaneläkelaitoksen
8308: takaisinperintäpäätöksestä ensin tarkastuslauta-     takautumisoikeutta laajennettaisiin työ- ja tapa-
8309: kuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen. Jos päätök-     turmaeläkkeisiin. Tämä uudistus tulee jatkossa
8310: sestä valitetaan, perintätoimenpiteisiin ei ryhdy-   jossain määrin vähentämään tämänkin kaltaisten
8311: tä ennen kuin valitusasteen päätös on tullut lain-   eläkkeiden takaisinperintätilanteiden syntymistä.
8312: voimaiseksi.                                            Virheellisten eläkepäätösten ja niistä aiheutu-
8313:     Edellä kerrotun mukaisesti takaisinperinnästä    vien takaisinperintätilanteiden ennalta estämi-
8314:  on mahdollista luopua osittain tai kokonaan,        seksi sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeä-
8315: mutta se edellyttää aina yksilökohtaista harkin-     nä, että eläkejärjestelmien välistä tietojen siirtoa
8316:  taa ja päätöksentekoa. Näin ollen periaatepäätös,   ja yhteydenpitoa edelleen kehitetään. Kehittä-
8317: jolla luovuttaisiin kaikista takaisinperinnöistä     mishanke on esillä myös julkisuus- ja tietosuoja-
8318:  esimerkiksi silloin, kun takaisinperintä johtuu     lainsäädännön uudistamiseen liittyvien lainmuu-
8319:  Kansaneläkelaitoksen virkailijan tekemästä vir-     tosten valmistelun yhteydessä. Lisäksi ministe-
8320:  heestä, vaatisi lainmuutoksen. Yhdenvertaisuus-     riö tulee kiinnittämään koko sosiaalivakuutuk-
8321:  periaatteen mukaisesti tällaisen lainmuutoksen      sen osalta huomiota eläkepäätösten ymmärrettä-
8322:  tulisi koskea vastaavalla tavalla myös muita Kan-   vyyden parantamiseen.
8323: 
8324: 
8325: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
8326: 
8327:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
8328: 
8329: 
8330: 
8331: 
8332: 8 200696                                                                                               3
8333: KK 858/1999 vp- Pia Viitanen /sd                                                          Ministems svar
8334: 
8335: 
8336: 
8337: 
8338: Tili riksdagens talman
8339: 
8340: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      olycksfallsförsäkringen). Vid jämförelsen kon-
8341: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      trollerades ca 700 000 pensionstagares uppgif-
8342: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pia      ter. Enligt de preliminära resultaten av utredning-
8343: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål       en borde ca 7 000 pensionstagares folkpension
8344: SS 858/1999 rd:                                      antingen sänkas eller höjas. Således är andelen
8345:                                                      felaktiga beslut av de kontrollerade pensionsbe-
8346:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         sluten bara en procent.
8347:       för att ändra folkpensionslagstiftningen           Enligt 32 a § 1 mom. folkpensionslagen
8348:       så att ett eventuellt återkrav av förmå-       skall folkpensionen rättas till sitt belopp, om det
8349:       ner som betalats på felaktiga grunder          skett en ändring i de inkomster som inverkar på
8350:       inriktas enligt orsaksprincipen?               folkpensionen. 1 enlighet med det är Folkpen-
8351:                                                      sionsanstalten skyldig att kontrollera de pensio-
8352: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ner som betalas.
8353: föra följande:                                           Av Folkpensionsanstaltens utredning framgår
8354: Folkpensionsanstalten, som är underställd riks-      att anstalten, när det gäller fall där pension har
8355: dagen, beviljar och betalar bl.a. folkpensionerna.   betalats till ett för stort belopp, rättar det felakti-
8356: Det är anstaltens skyldighet att hela tiden ge akt   ga pensionsbeslutet om pensionstagaren ger sitt
8357: på att pensionsbesluten fattas på ett riktigt och    samtycke till rättelsen. lfall pensionstagaren inte
8358: enhetligt sätt. Folkpensionsanstaltens verksam-      ger sitt samtycke till att beslutet rättas, ansöker
8359: het övervakas av fullmäktige, som valts bland        Folkpensionsanstalten om undanröjande av det
8360: riksdagsledamöterna. Folkpensionsanstalten har       felaktiga beslutet hos försäkringsdomstolen. För
8361: en av ledningens medlemmar bestående intern          den tid under vilken ansökan behandlas fattar
8362: styrelse, vars verksamhet övervakas av fullmäk-      Folkpensionsanstalten ett nytt, interimistiskt
8363: tige. Övervakningen består av s.k. efterhands-       pensionsbeslut så att förmånen inte längre skall
8364: kontroller. Fullmäktige väljer även Folkpen-         betalas till ett för stort belopp.
8365: sionsanstaltens revisorer.                               Efter att beslutet om att pensionen minskas har
8366:    För statsrådets del bereder social- och hälso-    vunnit laga kraft fattar Folkpensionsanstalten ett
8367: vårdsministeriet de lagar enligt vilka Folkpen-      beslut som gäller återkrav av den pension som
8368: sionsanstalten betalar pensioner och andra för-      betalats till ett för stort belopp. Bestämmelsema
8369: måner. Ministern eller ministeriet har däremot       om återkrav av Folkpensionsanstaltens förmåner
8370: inte befogenhet att ingripa i Folkpensionsansta1-    förenhetligades genom en lagändring som trädde
8371: tens verksamhet eller förvaltning.                   i kraft den 1 maj 1997. Vid återkrav av folkpen-
8372:    Vad gäller återkrav av folkpensioner, vilket      sion tillämpas 88 a § folkpensionslagen. Ut-
8373: avses i spörsmålet, har Folkpensionsanstalten un-    gångspunkten i lagen är att pension som betalats
8374: der hösten gjort en utredning där man jämfört de     till ett för stort belopp skall återkrävas.
8375: databaser hos olika pensionsanstalter som inne-          Enligt 88 a § 2 mom. kan återkravet från-
8376: håller uppgifter om folkpensionerna, arbetspen-      gås helt eller delvis, om detta anses skäligt och
8377: sionerna och de s.k. SOLITA-pensionerna (pen-        det att förmånen betalades utan grund inte berod-
8378: sioner som betalas på grundval av skador som         de på svikligt förfarande från förmånstagarens el-
8379: ådragits i militärtjänst, trafikförsäkringen och     ler hans företrädares sida. Enligt motiveringen
8380: 
8381: 4
8382: Ministems svar                                                       KK 858/1999 vp- Pia Viitanen /sd
8383: 
8384: 
8385: till den regeringsproposition som gäller ändring             Fullmäktige, som valts av riksdagen, har i den
8386: av 88 a § folkpensionslagen (RP 7/1997 rd)                aktuella återkravsfrågan konstaterat att den lag-
8387: skall vid skälighetsprövningen bl.a. beaktas pen-         stiftning som gäller ändring av pensionstagamas
8388: sionstagarens sociala situation och ekonomiska            beslut samt återkravsförfarandet är tidsenlig och
8389: ställning. Utgångspunkten är att förmånstaga-             ger rum för beaktande av individuella omständig-
8390: rens totala situation utreds. Utkomsten får inte          heter.
8391: äventyras tili följd av återkrav.                            Social- och hälsovårdsministeriet följer med
8392:     Enligt principema i lagen om förvaltningsför-         återkravet av pensionema. Dessutom har reger-
8393: farande måste Folkpensionsanstalten höra pen-             ingen avlåtit en proposition tili riksdagen (RP
8394: sionstagaren innan beslutet om återkrav fattas.           163/1999 rd), genom viiken Folkpensionsanstal-
8395: Pensionstagaren kan överklaga beslutet först hos          tens regressrätt utvidgas tili att omfatta arbets-
8396: prövningsnämnden och sedan hos försäkrings-               och olycksfallspensioner. Denna reform kommer
8397: domstolen. Om beslutet överklagas, vidtas inga            i fortsättningen att i någon mån förhindra att dy-
8398: åtgärder för återkrav förrän besvärsinstansens            lika situationer med återkrav av pensioner upp-
8399: beslut vunnit laga kraft.                                 står.
8400:     Enligt det ovan nämnda är det möjligt att helt           För att förebygga felaktiga pensionsbeslut och
8401: eller delvis frångå återkravet, men det förutsätter       därpå följande återkrav anser social- och hälso-
8402: alltid att fallet prövas särskilt och att beslutet fat-   vårdsministeriet att det är viktigt att dataöverfö-
8403: tas särskilt. Ett principbeslut, genom vilket alla        ringen och kontakten mellan pensionssystemen
8404: återkrav frångås t.ex. då återkravet beror på ett         vidareutvecklas. Ett utvecklingsprojekt är aktu-
8405:  fel av Folkpensionsanstaltens tjänsteman, kräver         ellt också i samband med beredningen av de lag-
8406:  således en lagändring. I enlighet med likställig-        ändringar som hänför sig tili revideringen av
8407:  hetsprincipen borde en sådan lagändring också            offentlighets- och datasekretesslagstiftningen.
8408:  gälla Folkpensionsanstaltens övriga förmåner på          Vidare kommer ministeriet att för hela socialför-
8409:  motsvarande sätt, t.ex. bostadsbidraget, studie-         säkringens del fåsta uppmärksamhet vid att pen-
8410:  stödet, utkomstskyddet för arbetslösa, sjukdag-          sionsbesluten skall bli begripligare.
8411:  penningen och rehabiliteringspenningen.
8412: 
8413: 
8414: 
8415: Helsingfors den 17 december 1999
8416: 
8417:      Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
8418: 
8419: 
8420: 
8421: 
8422:                                                                                                            5
8423:                                                             KK 859/1999 vp- Esko Kurvinen /kok
8424: 
8425: 
8426: 
8427: 
8428:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 859/1999 vp
8429: 
8430:                                             Rintamaveteraanien kuntootus
8431: 
8432: 
8433: 
8434: 
8435: Eduskunnan puhemiehelle
8436: 
8437: Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa säätele-       tö on herättänyt veteraanien keskuudessa ihmet-
8438: vän lain sekä siitä annetun asetuksen mukaan val-    telyä, varsinkin kun laitokset tiettävästi laskutta-
8439: tio jakaa kunnille veteraanikuntoutukseen vara-      vat täyden maksun myös niiltä päiviltä, jolloin
8440: tut määrärahat suhteessa kunnissa asuvien vete-      kuntoutusta ei anneta.
8441: raanien määrään. Kunnat päättävät sosiaali- ja
8442: terveysministeriön ohjeiden mukaan kuntoutuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8443: sen järjestämisestä. Näin kunnilla on keskeinen      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8444: asema kuntoutuksen käytännön toteutuksessa           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8445: valtion toimiessa pääasiallisena rahoittajana.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8446: Myös rintamaveteraanit haluavat, että valtion va-
8447: roja käytetään tehokkaasti siten, että mahdolli-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8448: simman moni veteraani pääsisi riittävän usein              tyä, että rintamaveteraanien kuntoutuk-
8449: kuntoutukseen. Veteraanit ovat kiinnittäneet               seen varatut valtion varat käytetään
8450: huomiota siihen, että kuntoutusta antavien laitos-         mahdollisimman tehokkaasti siten, että
8451: ten käytäntö on, etteivät ne anna hoitotoimenpi-           mahdollisimman moni veteraani pääsee
8452: teitä viikonloppuisin, vaan kuntoutettavat joko            riittävän usein kuntoutukseen eikä hoi-
8453: odottavat hoitolaitoksessa maanantaita tai mat-            dattomista viikonlopuista aiheudu yli-
8454: kustavat viikonlopuksi kotiin. Tällainen käytän-           määräisiä kustannuksia kuntoutettavil-
8455:                                                            le eikä valtiolle?
8456: 
8457: 
8458: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
8459: 
8460:     Esko Kurvinen /kok
8461: 
8462: 
8463: 
8464: 
8465:                                                                                                Versio 2.0
8466: KK 859/1999 vp- Esko Kurvinen /kok                                                      Ministerin vastaus
8467: 
8468: 
8469: 
8470: 
8471: Eduskunnan puhemiehelle
8472: 
8473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             teydessä toimivissa kuntoutuslaitoksissa ja vain
8474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           vähäisessä määrin kunnallisena toimintana tai
8475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         veteraani- tai muidenjärjestöjen omistamissa yk-
8476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kur-          siköissä. Kylpylät ja kuntoutuslaitokset ym. or-
8477: visen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ganisaatiot myyvät vain osan kuntoutuspalve-
8478: KK 859/1999 vp:                                         luistaan kunnille veteraanikuntoutukseen. Kun-
8479:                                                         toutuslaitokset ovat yrityksiä ja liiketaloudelliset
8480:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        toimintaperiaatteet vaikuttavat mm. siihen, ettei
8481:        tyä, että rintamaveteraanien kuntoutuk-          varsinaisia yksilöllisiä hoitoja anneta viikonlop-
8482:        seen varatut valtion varat käytetään             puna, vaan ammattihenkilökunnalla on viikkova-
8483:        mahdollisimman tehokkaasti siten, että           paansa.
8484:        mahdollisimman moni veteraani pääsee                Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa Rinta-
8485:        riittävän usein kuntoutukseen eikä hoi-          maveteraanien tutkimus ja hoito (määräysko-
8486:        dattomista viikantopuista aiheudu yli-           koelma 1994:44) edellytetään, että kuntoutuslai-
8487:        määräisiä kustannuksia kuntoutettaval-           tosten tulee huolehtia siitä, että niissä järjeste-
8488:        le eikä valtiolle?                               tään myös viikonloppuisin ja muuna vapaa-aika-
8489:                                                         na veteraanin kuntoutustavoitteita palvelevaa
8490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           toimintaa. Nämä toiminnat, vaikka eivät ole var-
8491: ti seuraavaa:                                           sinaisia kuntoutukseen kuuluvia toimenpiteitä tai
8492: Veteraanikuntoutuksesta          annetun        lain   hoitoja, tukevat veteraanin itsehoidon oppimista.
8493: (1184/1988) mukaan kunnilla on tärkeä asema            Valtiokonttori on myös ottanut huomioon viikon-
8494: alueellaan asuvien veteraanien kuntoutuksen to-        lopun erilaisen hinnan kilpailuttaessaan vete-
8495: teuttamisessa. Lain mukaan veteraanikuntoutuk-         raanikuntoutusyksiköiden hinta- ja laatusuhdet-
8496: sen määrärahat jaetaan kunnille tasapuolisesti         ta.
8497: veteraanien määrän perusteella. Kuntoutukseen              Veteraaniväestön ikääntyminen on antanut ai-
8498: otettavat hyväksyy anomuksesta asuinkunnan             hetta tarkastella laajemminkin veteraanikuntou-
8499: terveyslautakunta tai monijäseninen toimielin,         tuksessa tarvittavia sisältö- ja painotusmuutok-
8500: esim. perusturvalautakunta tai sen määräämä vi-        sia. Puutteena on nähty kuntoutuksen tavoittei-
8501: ranhaltija, laissa mainittujen perusteiden ja lauta-   den, sisällön ja keinojen painottuminen lähinnä
8502: kunnan hyväksymien ohjeiden mukaisesti.                työikäisen veteraanin tukemiseen fyysisen kun-
8503:    Rintamaveteraanin kuntoutukseen valinnan            touttamisen keinoin. Kuntoutus ei ole myöskään
8504: kriteerit ovat kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys.    tukenut riittävästi ikääntyvän veteraanin itsehoi-
8505: Veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa        toa. Omaehtoisen jatkuvan kuntoutuksen puut-
8506: toimintakyvyn häiriöitä, tulee olla mahdollisuus       tuessa menetetään usein liian nopeasti kuntoutus-
8507: päästä kuntoutukseen.                                  jakson aikana saavutetut tulokset.
8508:    Veteraanikuntoutusta on toteutettu tähän saak-          Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, Ve-
8509: ka pääosin laitoskuntoutuksena, jota on annettu        teraaniprojekti -97, esitti aikaansaatavaksi vete-
8510: eri puolilla maata sijaitsevissa kylpylaitosten yh-    raanikuntoutuksen sisällön muutoksia erillisten
8511: 
8512: 
8513: 2
8514: Ministerin vastaus                                            KK 859/1999 vp- Esko Kurvinen /kok
8515: 
8516: 
8517: Ikääntyvä veteraani- itsenäinen selviytyminen           tapahtuviin kuntoutusjaksoihin. Kuntoutusmene-
8518: -projektien avulla. Projektityö on toteutettu osa-      telmät vaihtelevat veteraanille tehdyn yksilölli-
8519: na kuntoutuspalveluja tarjoavien toimintayksi-          sen kuntoutussuunnitelman mukaisesti ja kun-
8520: köiden ja niiden sidosryhmien toimintaa yhteis-         toutus nivelletäänja sitä seurataan osana veteraa-
8521: työssä sotainvalidi- ja veteraanijärjestöjen kans-      nin elämäntilannetta ja mahdollista palvelutar-
8522: sa. Projektien tuottamia toimintamalleja ollaan         vetta. Näissä kunnissa ovat myös veteraanit itse
8523: parhaillaan kokoamassa ja niiden tuloksia hyö-          olleet tyytyväisiä järjestelyyn.
8524: dynnetään ikääntyneiden veteraanien kuntoutuk-             Kunnat ovat myös koko maassa lisänneet
8525: sen järjestämisessä.                                    omiin talousarvioihinsa veteraanimäärärahoj a,
8526:    Veteraanikuntoutuksen kehittämiseen on               jotka olivat vuonna 1999 yhteensä hieman yli 37
8527: myös kunnissa ollut aloitteellisuutta. Veteraani-       milj. markkaa.
8528: kuntoutus on tunnistettu tärkeäksi osaksi vanhus-          Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
8529: väestön tarvitsemaa kuntoutusta, joten veteraani-       uudistamassa ohjettaan veteraanikuntoutuksesta
8530: kuntoutuksen kehittämillä malleilla pyritään van-       ja uudistustyössä otetaan huomioon mahdolli-
8531: husten toimintakyvyn ja kotikuntoisuuden ylläpi-        simman laajasti veteraaneilta saatu palaute sekä
8532: tämiseen tukemalla erityisesti itsehoitoa ja omaa       veteraanien keski-iän ja sairastavuuden esille
8533: oivaltamista.                                           tuomat geriatrisen kuntoutuksen tarpeet.
8534:    Kunnallisen veteraanikuntoutuksen kehi ttämi-           Edellä esitettyyn viitaten totean, että kysy-
8535:  sen mallit, joita on toteutettu jo useissa kunnissa,   myksessä esitetyt ongelmat on tiedostettu ja ve-
8536: perustuvat toistuviin avokuntoutuksena annetta-         teraanikuntoutuksen sisällön ja järjestelyjen ke-
8537: viin ja mahdollisimman lähellä veteraanin kotia         hittämistyö on meneillään.
8538: 
8539: 
8540: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
8541: 
8542:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
8543: 
8544: 
8545: 
8546: 
8547:                                                                                                         3
8548: KK 859/1999 vp- Esko Kurvinen /kok                                                       Ministerns svar
8549: 
8550: 
8551: 
8552: 
8553: Tili riksdagens talman
8554: 
8555: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Hittills har rehabiliteringen av veteraner i hu-
8556: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       vudsak ordnats som anstaltsrehabilitering, som
8557: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esko      har getts på rehabiliteringsanstalter vid badinrätt-
8558: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs-        ningar i olika delar av landet, och endast i ringa
8559: mål SS 859/1999 rd:                                   grad som kommunal verksamhet eller i enheter
8560:                                                       som ägs av veteranorganisationer eller andra or-
8561:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ganisationer. Badinrättningarna, rehabiliterings-
8562:       för att de statliga medel som har reser-        anstalterna och de andra organisationerna säljer
8563:       verats för rehabilitering av frontvetera-       endast en del av sina rehabiliteringstjänster till
8564:       ner används på möjligast effektiva sätt         kommunerna med tanke på veteranrehabilite-
8565:       så att så många veteraner som möjligt           ring. Rehabiliteringsanstalterna är företag och de
8566:       får rehabilitering tillräckligt ofta och så     företagsekonomiska          verksamhetsprinciperna
8567:       att de veckoslut då vård inte ges inte or-      medför bl.a. att egentlig individuell vård inte ges
8568:       sakar rehabiliteringsklienten eller sta-        på veckosluten då rehabiliteringspersonalen har
8569:       ten extra kostnader?                            sin veckoledighet.
8570:                                                           1 social- och hälsovårdsministeriets anvisning
8571: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Undersökning och vård som hör tili rehabilite-
8572: föra följande:                                        ringen av frontveteraner (föreskriftssamlingen
8573: Enligt lagen om rehabilitering av frontveteraner      1994:44) förutsätts att rehabiliteringsanstalterna
8574: (1184/1988) innehar kommunen en viktig posi-          också på veckosluten och annan fritid ordnar
8575: tion när det gäller att ordna rehabilitering för de   verksamhet som stöder målen för veteranrehabi-
8576: veteraner som är bosatta i kommunen. Enligt la-       literingen. Fastän denna verksamhet inte består
8577: gen fördelas anslagen för veteranrehabilitering       av åtgärder eller behandlingar som hör tili den
8578: jämnt mellan kommunerna på basis av antalet ve-       egentliga rehabiliteringen, bidrar den tili att lära
8579: teraner. En veteran godkänns på ansökan till re-      veteranerna egenvård. Vid konkurrensutsätt-
8580: habilitering av hälsovårdsnämnden i den kom-          ningen har statskontoret förutom förhållandet
8581: mun där han är bosatt eller av ett kollegialt or-     mellan pris och kvalitet även beaktat om rehabi-
8582: gan, t.ex. grundskyddsnämnden, eller av en av         literingsenheterna tar ett annat pris för veckoslut.
8583: nämnden förordnad tjänsteinnehavare enligt de             Veteranernas stigande medelålder har gett an-
8584: grunder som anges i lagen och de anvisningar          ledning tili att i större utsträckning se över vilka
8585: som nämnden har godkänt.                              ändringar som behövs när det gäller veteranreha-
8586:    Kriterierna då frontveteraner utses för rehabi-    biliteringens innehåll och tyngdpunkt. Det har
8587: litering är behovet av rehabilitering och den         ansetts vara en nackdel att rehabiliteringens mål,
8588: skyndsamhet som krävs. Veteraner som har en           innehåll och metoder i första hand är inriktade på
8589: skada eller sjukdom som orsakar störning i funk-      fysisk rehabilitering av veteraner i arbetsför ål-
8590: tionsförmågan skall ha möjlighet att få rehabili-     der. Rehabiliteringen har inte heller i tillräcklig
8591: tering.                                               grad understött äldre veteraners egenvård. Utan
8592: 
8593: 
8594: 
8595: 4
8596: Ministems svar                                              KK 859/1999 vp- Esko Kurvinen /kok
8597: 
8598: 
8599: frivillig kontinuerlig rehabilitering går de resul-      De modeller för utveckling av den kommuna-
8600: tat som uppnåtts under rehabiliteringsperioden        la veteranrehabiliteringen som redan har införts i
8601: ofta alltför snabbt förlorade.                        flera kommuner bygger på regelbundet återkom-
8602:    Social- och hälsovårdsministeriets arbets-         mande rehabiliteringsperioder i form av öppen
8603: grupp, Veteranprojekt -97, har föreslagit att änd-    rehabilitering som ges så nära hemmet som möj-
8604: ringama av veteranrehabiliteringens innehåll          ligt. Rehabiliteringsmetodema varierar beroende
8605: skall genomföras genom ett separat projekt med        på den individuella rehabiliteringsplanen och re-
8606: namnet lkääntyvä veteraani - itsenäinen sel-          habiliteringen införlivas med och följs upp som
8607: viytyminen (Den åldrande veteranen- att klara         en del av veteranens livssituation och eventuella
8608: sig självständigt). Projektet har genomförts som      behov av service. 1 dessa kommuner har vetera-
8609: en del av rehabiliteringsproducentemas och de-        nerna också varit nöjda med arrangemangen.
8610: ras intressegruppers verksamhet i samarbete med          Alla kommuner har i sina budgeter också höjt
8611: krigsinvalidemas och veteranemas organisatio-         de anslag som är avsedda för veteraner och 1999
8612: ner. De verksamhetsmodeller som uppstått ur           var de sammanlagt något över 37 milj. mk.
8613: projekten sammanställs som bäst och resultaten           Social- och hälsovårdsministeriet ser som bäst
8614: kommer att utnyttjas i rehabiliteringen av äldre      över sin anvisning för rehabilitering av vetera-
8615: veteraner.                                            ner. 1 revideringsarbetet beaktas i så stor ut-
8616:    Också kommunema har tagit initiativ till ut-       sträckning som möjligt den respons som vetera-
8617: veckling av veteranrehabiliteringen. Veteranre-       nerna gett samt de behov av geriatrisk rehabilite-
8618: habiliteringen är en viktig del av den rehabilite-    ring som veteranernas medelålder och sjukfrek-
8619: ring som den äldre befolkningen behöver, och          vens ger upphov till.
8620: därför är syftet med de modeller som utvecklats          Med hänvisning till det ovan anförda konstate-
8621: inom veteranrehabiliteringen att upprätthålla de      rar jag att man är medveten om de problem som
8622: äldres funktionsförmåga och förmåga att klara         tas upp i spörsmålet och att man som bäst arbetar
8623: sig i det egna hemmet genom att särskilt stöda        med att utveckla veteranrehabiliteringens inne-
8624: egenvård och egen aktivitet.                          håll och arrangemang.
8625: 
8626: 
8627: Helsingfors den 22 december 1999
8628: 
8629:     Omsorgsminister Eva Biaudet
8630: 
8631: 
8632: 
8633: 
8634:                                                                                                       5
8635:                                                                   KK 860/1999 vp- Reijo Kallio /sd
8636: 
8637: 
8638: 
8639: 
8640:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 860/1999 vp
8641: 
8642:                                              Yritystukien myöntämisen turvaaminen
8643: 
8644: 
8645: 
8646: 
8647: Eduskunnan puhemiehelle
8648: 
8649: Erityisesti maamme EU:n tavoite 2 -alueilla uh-       symistä. Tämä estäisi kohtuuttoman tilanteen
8650: kaa vuoden 2000 alkupuoliskolla tulla katkos yri-     syntymisen yrityskentällä. EU:n kannalta tämä
8651: tystukien myöntämiseen. Tämä aiheutuu ensin-          myöntämiskäytäntö olisi mahdollista, koska
8652: näkin siitä, että EU:n komissio hyväksynee ta-        myönnetyt tuet voidaan laskea EU-tuen piiriin
8653: voite 2 -ohjelmat vasta maalis-toukokuussa            sen jälkeen, kun ohjelma on jätetty komissioon.
8654: 2000. Toiseksi hallituksen esitys laista yritystoi-   Teoreettinen riski sisältyy ainoastaan siihen, jos
8655: minnan tukemiseksi on notifioitava komissiossa,       ohjelmaa ei hyväksyttäisi jonkin tuettavan toi-
8656: ennen kuin sitä voidaan soveltaa. Kolmantena          minnan osalta. Yritystukien osalta tämä ei kui-
8657: asiaan vaikuttavana seikkana on se, että ohjel-       tenkaan liene todennäköistä.
8658: man hyväksymisen jälkeen Euroopan aluekehi-               Jotta ensi vuoden alkupuoliskolla ei tule koh-
8659: tysrahaston varojen irrottaminen ensin sisä-          tuutonta katkosta yritystukien myöntämiseen, tu-
8660: asiainministeriöitä kauppa- ja teollisuusministe-     lisi tavoitteiden 1- ja 2-ohjelmissa aloittaa ohjel-
8661: riölle ja edelleen työvoima- ja elinkeinokeskuk-      mien mukainen yrityspäätösten tekeminen ns.
8662: sille vie mahdollisesti kuukauden päivät. Lisäksi     kansallisella riskillä.
8663: päätöksenteko työvoima- ja elinkeinokeskuksis-
8664: sa edellyttää myös hankepäätösten valmistelu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8665: aikaa. Todettakoon, että tämä viivästyminen           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8666: saattaa koskea myös tavoite l -alueita riippuen       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8667: siitä, miten tavoite l -ohjelmat saadaan hyväksy-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8668: tyiksi.
8669:     Yritystukien myöntämisen katkos voidaan es-             Millä tavalla hallitus aikoo huolehtia
8670: tää, jos Suomi aloittaa yritystukien myöntämisen            siitä, että tavoite 1- ja 2-alueilla turva-
8671: ns. kansallisella riskillä ennen ohjelmien hyväk-           taan yrityslukien myöntäminen ilman
8672:                                                             katkoksia vuoden 2000 alkupuoliskolla?
8673: 
8674: 
8675: Helsingissä l päivänä joulukuuta 1999
8676: 
8677:     Reijo Kallio /sd
8678: 
8679: 
8680: 
8681: 
8682:                                                                                                  Versio 2.0
8683: KK 860/1999 vp- Reijo Kallio /sd                                                     Ministerin vastaus
8684: 
8685: 
8686: 
8687: 
8688: Eduskunnan puhemiehelle
8689: 
8690: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       mien mukaisten hankkeiden päätöstenteon aloit-
8691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tamiseen kansallisella riskillä liittyy myös mm.
8692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      täydennysosien hyväksyttämiseen, seurantako-
8693: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo           miteoiden asettamiseen ja maakunnan yhteistyö-
8694: Kallion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ryhmien asettamiseen liittyvät valmistelut. Sisä-
8695: sen KK 86011999 vp:                                  asiainministeriö pyrkii omalta osaltaan valmiste-
8696:                                                      lemaan asioita siten, että päätöksenteko voitai-
8697:        Millä tavalla hallitus aikoo huolehtia        siin aloittaa mahdollisimman pian vuoden alussa
8698:        siitä, että tavoite 1- ja 2-alueilla turva-   kansallisella riskillä.
8699:        taan yrityslukien myöntäminen ilman              Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-
8700:        katkoksia vuoden 2000 alkupuoliskolla?        teltu nykyisen yritystukilain uudistamista, ja hal-
8701:                                                      lituksen esitys eduskunnalle on annettu
8702: Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittavasti         12.11.1999, jonka jälkeen esitys on notifioitu
8703: seuraavaa:                                           myös komissiolle. Komission alustavan ilmoi-
8704:  ED:n tavoite 1 -ohjelma tultaneen tämänhetkisen     tuksen mukaisesti komission hyväksyntä lakiesi-
8705:  tiedon mukaan hyväksymään vuoden 2000 maa-          tykseen saadaan aikaisintaan tammikuun loppu-
8706:  liskuussa ja tavoite 2 -ohjelma saman vuoden        puolella. Komission kanssa käydyissä neuvotte-
8707: huhti-toukokuussa. Ohjelmiin liittyviä kustan-       luissa on sovittu, että nykyistä lainsäädäntöä voi-
8708: nuksia voidaan kuitenkin hyväksyä vuoden 2000        daan soveltaa siihen saakka, kun uusi lakiehdo-
8709: alusta lähtien.                                      tus on komissiossa hyväksytty, kunhan lain so-
8710:     Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoitukse-    veltaminen sopeutetaan uusiin komission alueel-
8711: na on käynnistää ohjelmien toteutus yritystukien     lisia valtiontukia koskeviin sääntöihin. Tätä kos-
8712: osalta kansallisella riskillä välittömästi. ED-oh-   kevia neuvotteluja käydään parhaillaan komis-
8713: jelmien kansallista hallinnointia koskeva laki hy-   sion kanssa tavoitteena, että sopeuttaminen on
8714: väksyttiin eduskunnassa 10.12.1999. Laki on tar-     valmis vuoden 2000 alussa, jolloin olisi käytettä-
8715: koitus tulla voimaan vuoden 2000 alusta. Tätä        vissä yritystukilain mukaiset tuet, mikäli muut
8716: koskeva asetus on myös tarkoitus tulla voimaan       edellä mainitut tavoiteohjelmien 1 ja 2 hallin-
8717: vuoden 2000 alusta. Laissa ja asetuksessa on         nointiin liittyvät asiat ovat ratkaistu ja ED-ohjel-
8718: määritelty mm. ED-ohjelmia koskevien varojen         mien mukaiset määrärahat on irrotettu kauppa- ja
8719: jakomenettely sekä ohjelmien hallinnointiin ja       teollisuusministeriölle.
8720: hankkeiden valintaan liittyvät menettelyt. Ohjel-
8721: 
8722: 
8723: 
8724: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
8725: 
8726:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
8727: 
8728: 
8729: 
8730: 2
8731: Ministems svar                                                   KK 860/1999 vp- Reijo Kallio /sd
8732: 
8733: 
8734: 
8735: 
8736: Till riksdagens talman
8737: 
8738: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      med programmen, med en nationell risk samman-
8739: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      hänger också förberedelser som anknyter tili bl.a.
8740: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman          godkännandet av komp1etterande delar, upprät-
8741: Reijo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörs-     tandet av uppföljningskommitteer och tilisättan-
8742: må1 SS 860/1999 rd:                                  det av samarbetsgrupper i landskapet. Imikesmi-
8743:                                                      nisteriet eftersträvar för sin del att bereda ärende-
8744:       På vilket sätt har regeringen för avsikt       na så att beslutsfattandet med nationell risk skall
8745:       att sörja för att beviljandet av företags-     kunna in1edas så snabbt som möj1igt vid början
8746:       stöd utan avbrott på mål 1- och mål 2-         av året.
8747:       områden kan tryggas under första hälf-             Vid handels- och industriministeriet har en re-
8748:       ten av 2000?                                   videring av den nuvarande företagsstöds1agen
8749:                                                      beretts och en regeringsproposition i saken gavs
8750: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      till riksdagen den 12 november 1999, varefter
8751: föra fö1jande:                                       kommissionen också har informerats om propo-
8752: EU:s program för må1 1 kommer man, en1igt de         sitionen. Enligt ett pre1iminärt meddelande från
8753: uppgifter som föreligger just nu, att godkänna i     kommissionen erhålls kommissionens godkän-
8754: mars 2000 och programmet för må1 2 i apri1-maj       nande på 1agpropositionen tidigast vid s1utet av
8755: samma år. De kostnader som anknyter tili pro-        januari. Vid förhand1ingar med kommissionen
8756: grammen kan dock godkännas från ingången av          har det överenskommits att den nuvarande lag-
8757: 2000.                                                stiftningen kan tillämpas tili dess det nya lagför-
8758:    Hande1s- och industriministeriet har för avsikt   slaget har godkänts i kommissionen, ifali tili-
8759: att omede1bart med nationell risk in1eda genom-      lämpningen av lagen bara anpassas till de nya
8760: förandet av programmen i fråga om företagsstöd.      regler som kommissionen har gett om regionalt
8761: Den lag som gäller den nationelia administre-        statsstöd. Förhandlingar om detta pågår som bäst
8762: ringen av EU-programmen godkändes i riksda-          med kommissionen, och målet är att anpassning-
8763: gen den 10 december 1999. Syftet är att lagen        en skall vara klar vid ingången av 2000, varvid
8764: skall träda i kraft vid ingången av 2000. En för-    stöd som stämmer överens med företagsstödsla-
8765: ordning om detta avses också träda i kraft vid in-   gen kommer att stå tili buds, ifali övriga frågor
8766: gången av 2000. I 1agen och förordningen defi-       som nämns ovan och som anknyter tili adminis-
8767: nieras bl.a. förfarandet vid fördelningen av de      treringen av målprogrammen 1 och 2 har fått sin
8768: medel som gäller EU-programmen samt förfaran-        lösning och de anslag som behövs för EU-pro-
8769: den med anknytning tili administreringen av pro-     grammen har lösgjorts och ställts till handels-
8770: gram och valet av projekt. Med inledandet av be-     och industriministeriets förfogande.
8771: slutsfattandet om projekt, som stämmer överens
8772: 
8773: 
8774: 
8775: Helsingfors den 17 december 1999
8776: 
8777:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
8778: 
8779:                                                                                                         3
8780:                                                                  KK 861/1999 vp- Reijo Kallio /sd
8781: 
8782: 
8783: 
8784: 
8785:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 861/1999 vp
8786: 
8787:                                             Työttömälle osuuskuntaan liittymisestä aiheu-
8788:                                             tuvat haitat
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793: Eduskunnan puhemiehelle
8794: 
8795: Hallituksen ohjelmassa yrittäjyyden edistäminen         Vaikka työtön selvittelyn jälkeen saakin työt-
8796: on varsin keskeisesti esillä. Erityistä huomiota     tömyyspäivärahat takautuvasti, niin käytännössä
8797: saa yrittäjyyden esteiden poistaminen.               monelle työttömyyspäivärahalla elävälle päivä-
8798:    Viime vuosina uusosuustoiminnasta on tullut       rahojen menetysriskistä -ja joka tapauksessa
8799: monelle työttömälle mahdollisuus aloittaa yrittä-    ainakin viivästymisestä -         muodostuu este
8800: minen ja täten työllistää itsensä ja mahdollisesti   osuuskuntaan liittymiselle.
8801: muitakin. Osuuskuntien määrä onkin kasvanut             Mielestäni tässä asiassa pitäisikin soveltaa
8802: voimakkaasti.                                        vanhaa kansanviisauttamme siitä, että "ensin tut-
8803:    Yritysmuotona osuuskunnan vahvuus on sii-         kitaan ja vasta sitten hutkitaan". Omistusosuu-
8804: nä, että se madaltaa kynnystä lähteä yrittäjäksi.    den todistamiseksi pitäisi riittää osuuskunnan an-
8805: Siinä voi kokeilla omien siipiensä kantavuutta ja    tama todistus jäsenmäärästä. Näin menettely yk-
8806: tutustua mahdolliseen asiakaskuntaan. Myös ra-       sinkertaistuisija olisi omiaan kannustamaan ja li-
8807: hallisesti liittyminen on monesti helpompaa kuin     säämään osuuskuntamuotoista yrittämistä.
8808: muissa yritysmuodoissa.
8809:    Eräs käytännön ongelma, joka nostaa kynnys-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8810: tä osuuskuntaan liittymiseksi, on se, että työttö-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8811: män liittyessä osuuskunnanjäseneksi ainakinjot-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8812: kut työvoimatoimistot katkaisevat työttömyys-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8813: päivärahan saannin. Tämä tehdään siksi, että työ-
8814: voimatoimikunta tutkii ensin, säilyykö henkilö             Onko hallitus tietoinen edellä kuvatus-
8815: työntekijän asemassa vai tulkitaanko hänet pää-            ta, työttömien osuuskunnan jäseneksi
8816: toimiseksi yrittäjäksi. Ratkaisu määräytyy osuus-          hakeutumiseen liittyvästä ongelmasta ja
8817: kunnan jäsenmäärän mukaan, eli jos jäsenen
8818: omistusosuus on yli 15 %, jäsen luetaan yrittä-            mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ky-
8819: jäksi.                                                     seisessä asiassa ryhtyä?
8820: 
8821: 
8822: 
8823: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
8824: 
8825:     Reijo Kallio /sd
8826: 
8827: 
8828: 
8829: 
8830:                                                                                               Versio 2.0
8831: KK 86111999 vp- Reijo Kallio /sd                                                    Ministerin vastaus
8832: 
8833: 
8834: 
8835: 
8836: Eduskunnan puhemiehelle
8837: 
8838: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          harjoittavana henkilönä. Tällöin jäsen voi yksit-
8839: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        täisen, osuuskunnan lukuun tekemänsä toimeksi-
8840: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      annon jälkeen palata työttömyysturvajärjestel-
8841: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-      män piiriin.
8842: lion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen
8843: KK 86111999 vp:                                     mukaan työvoimatoimikunta antaa työttömyys-
8844:                                                     kassaa tai kansaneläkelaitoksen toimistoa sito-
8845:        Onko hallitus tietoinen edellä kuvatus-      van työvoimapoliittisen lausunnon työttömyys-
8846:        ta, työttömien osuuskunnan jäseneksi         turvan saamisedellytysten täyttymisestä mm. sil-
8847:        hakeutumiseen liittyvästä ongelmasta ja      loin, kun kyse mahdollisesta työllistymisestä
8848:                                                     yritystoiminnassa. Takaisinperintöjen välttämi-
8849:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ky-     seksi työttömyyspäivärahan maksatus tavallises-
8850:        seisessä asiassa ryhtyä?                     ti katkaistaan kunnes toimikunta on käsitellyt
8851: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       asian.
8852: ti seuraavaa:                                           Jos työnhakija liittyy osuuskuntaan, jossa hä-
8853:                                                     nellä ei osuuskunnan jäsenmäärän johdosta sel-
8854: Uusosuuskuntatoiminta on viime vuosien aikana       västikään ole edellä manittua 15 prosentin mää-
8855: noussut merkittäväksi työllistäjäksi. Osuuskun-     räysvaltaa, asiaa ei työministeriön näkemyksen
8856: tamuotoinen toiminta mahdollistaa lähellä yritys-   mukaan ole tarpeellista saattaa työvoimatoimi-
8857: toimintaa olevan toiminnan harjoittamisen ilman     kunnan käsiteltäväksi. Kyseessä on varsin kaava-
8858: perinteistä yritysriskiä.                           maisen lainkohdan soveltaminen, jonka voi teh-
8859:    Työttömyysturvajärjestelmässä osuuskunta-        dä työvoimatoimiston virkailija. Tällöin ei ole
8860: toimintaan sovelletaan samoja säädöksiä kuin        tarvetta myöskään päivärahaoikeuden katkaise-
8861: muuhunkin yritystoimintaan. Työttömyysturva-        miseen.
8862: lain mukaan päätoiminen yritystoiminta estää            Työministeriön tietoon ei ole tullut, että edel-
8863: työttömyysturvan maksamisen, kun taas sivutoi-      lä mainitun kaltaisia yksittäistapauksia vietäisiin
8864: minen yritystoiminta on mahdollista työttömyys-     yleisesti työvoimatoimikuntien käsiteltäviksi.
8865: etuuskaudellakin.                                   Yhtenäisen ja tarkoituksenmukaisen menettely-
8866:    Se, pidetäänkö osuuskuntaan liittyvää henki-     tapakäytännön edistämiseksi työministeriö tulee
8867: löä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä vai     kuitenkin muistuttamaan työvoimatoimistoja ja
8868: ei, riippuu osuuskunnan jäsenmäärästä. Jos jä-      -toimikuntia sekä työnhakijan että työvoimavi-
8869: senmäärän perusteellajokaisen jäsenen määräys-      ranomaisen kannalta suositeltavasta menettelyta-
8870: valta osuuskunnassa jää alle 15 prosentin, ketään   vasta.
8871: osuuskunnan jäsenistä ei pidetä yritystoimintaa
8872: 
8873: 
8874: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1999
8875: 
8876:     Työministeri Sinikka Mönkäre
8877: 2
8878: Ministems svar                                                     KK 86111999 vp- Reijo Kallio /sd
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 
8883: Tili riksdagens talman
8884: 
8885: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        medlemmar som personer som bedriver företags-
8886: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        verksamhet. Härvid kan medlemmen efter ett en-
8887: statsrådet översänt följande av riksdagsman             skilt uppdrag som gjorts för andelslagets räkning
8888: Reijo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörs-       återgå till systemet med utkomstskydd för arbets-
8889: mål SS 861/1999 rd:                                    lösa.
8890:                                                            Enligt förordningen om arbetskraftskommis-
8891:        Å.r regeringen medveten om det beskriv-         sioner ger arbetskraftskommissionen ett arbets-
8892:        na problemet som hänför sig tili ansö-          kraftspolitiskt utlåtande om förutsättningama för
8893:        kan om medlemskap i de arbetslösas an-          mottagande av utkomstskydd för arbetslösa bl.a.
8894:        delslag och                                     i de fali då det är fråga om eventueli anstälining i
8895:                                                        foretagsverksamhet. Utlåtandet är bindande för
8896:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i          arbetslöshetskassan elier folkpensionsanstaltens
8897:       frågan?                                          byrå. För att undvika återkrav avbryts utbetal-
8898: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ningen av arbetslöshetsdagpenning vanligtvis
8899: föra följande:                                         tills kommissionen behandlat saken.
8900:                                                            Ifali arbetssökanden ansluter sig till ett an-
8901: Nyandelslagsverksamheten har under de senaste          delslag där han elier hon på grund av andelsla-
8902: åren blivit en betydande sysselsättare. Denna          gets medlemsantal helt tydligt inte har 15 pro-
8903: verksamhet som är i form av andelslag gör det          cents bestämmanderätt, är det enligt arbetsminis-
8904: möjligt att bedriva en verksamhet som ligger nära      teriets åsikt inte nödvändigt att bringa ärendet till
8905: företagsverksamhet men som är utan den tradi-          behandling av arbetskraftskommissionen. Det är
8906: tionelia företagsrisken.                               fråga om tillämpning av ett mycket formelit lag-
8907:     1 systemet med utkomstskydd för arbetslösa         rum, som kan utföras av en tjänsteman vid arbets-
8908: tiliämpar man på andelslagsverksamhet samma            kraftsbyrån. Härvid föreligger helier inget behov
8909: författningar som på övrig företagsverksamhet.         att avbryta rätten tili dagpenning.
8910: Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa hin-           Det har inte kommit tili arbetsministeriets
8911: drar företagsverksamhet på heltid utbetalning av       kännedom om att enskilda fali såsom det ovan
8912: arbetslöshetsskydd, medan företagsverksamhet           nämnda skulie bringas tili behandling av arbets-
8913: på deltid är möjlig även under en period då man        kraftskommissionema. För att främja en enhetlig
8914: lyfter arbetslöshetsförmån.                            och ändamålsenlig procedurpraxis kommer ar-
8915:     Huruvida en person som ansluter sig till ett an-   betsministeriet emeliertid att påminna arbets-
8916: delslag anses som en person som bedriver före-         kraftsbyråema och arbetskraftskommissionema
8917: tagsverksamhet elier inte beror på andelslagets        om en procedur som är att rekommendera både
8918: medlemsantal. Ifali varje medlems bestämman-           med tanke på arbetssökanden och arbetskrafts-
8919: derätt på basis av medlemsantalet stannar vid          myndigheten.
8920: mindre än 15 procent, anses inga av andelslagets
8921: 
8922: 
8923: 
8924: Helsingfors den 20 december 1999
8925: 
8926:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
8927:                                                                                                          3
8928:                                                                 KK 862/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
8929: 
8930: 
8931: 
8932: 
8933:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 862/1999 vp
8934: 
8935:                                                Äitiysavustusmäärärahoj en korottaminen
8936: 
8937: 
8938: 
8939: 
8940: Eduskunnan puhemiehelle
8941: 
8942: Suomalaista äitiyshuoltoa pidetään korkeatasoi-         le asetettuja vaatimuksia (sisällön kehittäminen
8943: sena ja ainutlaatuisena koko maailmassa. Yhtenä         ja laadun säilyttäminen), Kelan painotusta perhe-
8944: keskeisenä tekijänä äitien ja lasten terveyden ja       poliittisten etuuksien ja sosiaaliturvan osalta että
8945: hyvinvoinnin edistämisessä on ollut äitiysavus-         yleistä valtakunnallista, tavoite- ja toimintaohjel-
8946: tuksen antaminen tasapuolisesti kaikille Suomes-        massa esitettyä perheiden ja vanhemmuuden tu-
8947: sa asuville odottaville äideille. Äiti voi valita äi-   kemisen tavoitetta. Äitiysavustukseen suunnattu-
8948: tiysavustuksen joko rahana tai pakkauksena,             jen määrärahojen jälkeenjääneisyyden ja kehittä-
8949: mutta äitiyspakkaus on ollut äitiysrahaa suosi-         mistarpeiden vuoksi tuleeko. määrärahoja pikai-
8950: tumpi, sillä 76 prosenttia odottavista äideistä va-     sesti korottaa asianmukaiselle tasolle.
8951: litsee nykyisin pakkauksen.                                Valtioneuvoston 28.11.1999 hyväksymässä
8952:     Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti vuonna       sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-
8953: 1993 äitiysavustuslakia uudistaessaan äitiys-           taohjelmassa vuosille 2000-2003 lasten ja nuor-
8954: avustuspakkauksen merkitystä ja sen sisällön ke-        ten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on yh-
8955: hittämisen tärkeyttä. Kansaneläkelaitoksen alai-        tenä painopistealueena. Tavoitteeseen pääsemi-
8956: suudessa toimii asiantuntijaorganisaationa äi-          seksi on esitetty erilaisia toimenpiteitä vanhem-
8957: tiysavustusraati, jonka tehtävänä on kehittää äi-       muuden tukemisessa. Toimenpide-esitykset pe-
8958: tiysavustuspakkauksen sisältöä äidin ja vastasyn-       rustuvat pääministeri Paavo Lipposen II hallituk-
8959: tyneen lapsen tarpeita vastaavaksi. Kelan syksyl-       sen ohjelmaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
8960: lä 1999 suorittaman kyselyn mukaan äitiyspak-           toimivuuden seurannassa esille tulleisiin kehittä-
8961: kaus on vielä nykyäänkin arvostettu, ja vanhem-         mistarpeisiin. Vastasyntyneen perheille suunnat-
8962: mat ovat siihen yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lap-      tu avustus on merkittävää ennalta ehkäisevää tu-
8963:  siperheiden tarpeet kuitenkin muuttuvat ajan           kea, ja tulokset näkyvät äidin ja lapsen sekä koko
8964:  myötä, ja näihin tarpeisiin tulisi kyetä vastaa-       perheen terveydessä ja hyvinvoinnissa.
8965:  maan myös pakkauksen sisältöä kehittämällä.
8966:     Ongelmana on tällä hetkellä äitiysavustuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8967:  seen suunnattujen määrärahojen jälkeenjäänei-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8968:  syys. Äitiysavustus on määrältään 760 markkaa.         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8969:  Sitä ei ole korotettu kertaakaan vuoden 1993 jäl-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8970:  keen. Elinkustannusindeksillä mitattuna jälkeen-
8971: jääneisyys on 6,5 prosenttia (49 markkaa). Tämä                Miten hallitus aikoo toimia varmistaak-
8972:  merkitsee sitä, että äitiysavustukseen varatut                seen äitiysavustuslain tarkoituksen to-
8973:  määrärahat ovat käytännössä pienentyneet. Tämä                teutumisen ja turvatakseen riittävät
8974:  on vastoin sekä äitiysavustuspakkauksen sisällöl-             määrärahat äitiysavustuspakkauksen yl-
8975:                                                                läpitämiseen ja sisällön kehittämiseen?
8976: 
8977:                                                                                                    Versio 2.0
8978: KK 862/1999 vp -   Timo Ihamäki /kok
8979: 
8980: 
8981: 
8982: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1999
8983: 
8984:     Timo Ihamäki /kok
8985: 
8986: 
8987: 
8988: 
8989: 2
8990: Ministerin vastaus                                           KK 862/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
8991: 
8992: 
8993: 
8994: 
8995: Eduskunnan puhemiehelle
8996: 
8997: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        äitiysavustuksen osalta on syntynyt vuodesta
8998: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         1993 vuoteen 1999 saakka elinkustannusindek-
8999: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sillä mitattuna 6,5 prosentin jälkeenjääneisyys.
9000: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        Jälkeenjääneisyys vuonna 2001 arvioidulla elin-
9001: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kustannusindeksillä mitattuna olisi jo 10% eli 76
9002: KK 862/1999 vp:                                       markkaa. Äitiysavustusraadin mielestä korotus-
9003:                                                       tarpeita lisäävät myös pakkauksen sisältämien
9004:        Miten hallitus aikoo toimia varmistaak-        tuotteiden laadun säilyttäminen korkeatasoisena,
9005:        seen äitiysavustuslain tarkoituksen to-        eräiden perheiden toivomien uusien tuotteiden li-
9006:        teutumisen ja turvatakseen riittävät           sääminen sekä äitiyspakkauksen muut kehittä-
9007:        määrärahat äitiysavustuspakkauksen yl-         mistarpeet.
9008:        läpitämiseen ja sisällön kehittämiseen?           Kelan esityksen mukaan äitiysavustuksen ko-
9009:                                                       rotustarve olisi 80 markkaa eli 760 markasta 840
9010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         markkaan 1.3.2001 alkaen. Tällöin vuoden 2001
9011: ti seuraavaa:                                         menot olisivat 58,2 milj. markkaa, kun nykyistä
9012: Äitiysavustuslain (477/1993) 4 §:ssä on sen toi-      äitiysavustuksen tasoa vastaava meno olisi 54
9013: meenpanoa edellyttävät tehtävät annettu Kansan-       milj. markkaa.
9014: eläkelaitoksen hoidettavaksi. Sosiaali- ja ter-          Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tarkoitus
9015: veysministeriö on 11.11.1999 tiedustellut Kelal-      sisällyttää äitiysavustuksen korottaminen Kelan
9016: ta perusteltuja ehdotuksia äitiyspakkauksen si-       äitiysavustusraadin esittämällä tavalla 1.3.2001
9017: sällön kehittämiseksi ja sitä kautta äitiysavustuk-   lukien toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Esityk-
9018: sen tasokorotuksen aikaansaamiseksi.                  sen toteutuminen varmistuu vuoden 2001 talous-
9019:    Kelan äitiysavustusraati on käsitellyt asiaa ko-   arvioesityksen laatimisen yhteydessä.
9020: kouksessaan ja todennut saman kuin kysyjä, että
9021: 
9022: 
9023: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
9024: 
9025:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9026: 
9027: 
9028: 
9029: 
9030:                                                                                                      3
9031: KK 862/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                   Ministems svar
9032: 
9033: 
9034: 
9035: 
9036: Tili riksdagens talman
9037: 
9038: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    om moderskapsunderstödet har uppkommit en
9039: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    eftersläpning om 6,5% från 1993 tilll999 beräk-
9040: statsrådet översänt följande av riksdagsman        nat enligt levnadskostnadsindex. Eftersläpning-
9041: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga        en kommer att vara 10 %, dvs. 76 mk, beräknat
9042: spörsmål SS 86211999 rd:                           enligt ett uppskattat levnadskostnadsindex för
9043:                                                    2001. Enligt arbetsgruppen ökar behovet att höja
9044:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       moderskapsunderstödet även för att man skall
9045:       för att garantera att S}ftet med lagen om    kunna bevara en hög kvalitet på de produkter som
9046:       moderskapsunderstöd uppnås, för att          ingår i förpackningen och komplettera den med
9047:       trygga tillräckliga anslag för moder-        vissa nya produkter som familjema har önskat
9048:       skapsförpackningens fortbestånd och          samt på grund av övriga behov vad gäller utveck-
9049:       för att utveckla dess innehåll?              landet av moderskapsförpackningen.
9050:                                                       Enligt FP A: s förslag finns det ett behov att
9051: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    höj a moderskapsunderstödet med 80 mk, dvs.
9052: föra följande:                                     från 760 mk till 840 mk, från den 1 mars 2001.
9053: Av 4 § lagen om moderskapsunderstöd                Härvid kommer utgifterna att uppgå till 58,2
9054: (477/1993) framgår att de uppgifter som verk-      milj. mk år 2001, då motsvarande utgifter för mo-
9055: ställigheten av lagen förutsätter sköts av Folk-   derskapsunderstödet enligt nuvarande nivå vore
9056: pensionsanstalten. Den 11 november 1999 bad        54 milj. mk.
9057: social- och hälsovårdsministeriet FP A om moti-       Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
9058: verade förslag till hur innehållet i moderskaps-   sikt att låta en höjning av moderskapsunderstö-
9059: förpackningen kunde utvecklas och nivån på mo-     det från den 1 mars 2001 ingå i verksamhets- och
9060: derskapsunderstödet därigenom höjas.               ekonomiplanen enligt FPA:s arbetsgrupps för-
9061:    FPA:s arbetsgrupp för moderskapsunderstöd       slag. Genomförandet av förslaget säkerställs i
9062: tog upp ärendet vid sitt möte och konstaterade     samband med beredningen av budgetpropositio-
9063: detsamma som spörsmålsställaren att det i fråga    nen för 2001.
9064: 
9065: 
9066: 
9067: Helsingfors den 22 december 1999
9068: 
9069:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9070: 
9071: 
9072: 
9073: 
9074: 4
9075:                                                              KK 863/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
9076: 
9077: 
9078: 
9079: 
9080:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 863/1999 vp
9081: 
9082:                                              Ravintolatyöntekijöiden ja muiden alojen työn-
9083:                                              tekijöiden altistuminen tupakansavulle
9084: 
9085: 
9086: 
9087: 
9088: Eduskunnan puhemiehelle
9089: 
9090: Tupakkalain mukaan ympäristön tupakansavu on          vat työskentelemään tupakoivien henkilöiden ko-
9091: 1.7.2000 alkaen syöpävaarallinen aine, jolle al-      deissa.
9092: tistumiselta työntekijät on suojattava työssä si-
9093: ten kuin työsuojelusäännöksissä määrätään. So-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9094: siaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9095: on valmistellut ehdotuksensa valtioneuvoston          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9096: päätökseksi työsuojelun järjestämisestä. Ehdo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9097: tus on valmisteltu pelkästään ravintolanäkökul-
9098: masta niin, että työntekijöiden sallitaan altistua          Aikooko hallitus työsuojelun alem-
9099: tupakansavulle ravintolatyössä, mutta altistumi-            manasteisin säännöksin sallia ravinto-
9100: nen pyritään minimoimaan.                                   latyöntekijöiden altistumisen ympäris-
9101:     Ehdotusta on perusteltu sillä, että tupakkalaki         tön tupakansavulle työssään, vaikka ky-
9102: sallii tupakoinnin ravintoloiden tupakkatiloissa            seessä on yksi pahimmista mahdollisis-
9103: ja hotellin majoitushuoneissa. Kuitenkin tarjoilu           ta syöpävaarallisista aineista ja vaikka
9104: tupakointitiloihin on mahdollista järjestää muun            tarjoilu ravintoloiden tupakointitiloihin
9105: muassa itsepalvelumenetelmällä niin, etteivät               on mahdollista järjestää niin, etteivät
9106: työntekijät altistu ympäristön tupakansavulle               työntekijät alfistu ympäristön tupakan-
9107: työssään. Varmasti tiedetään, että ympäristön tu-           savulle työssään ja
9108: pakansavu on pahimpiin työturvallisuusriskeihin
9109: verrattava työturvallisuusriski. Ehdotus ei ratkai-          aikooko hallitus unohtaa muiden ympä-
9110: se ongelmaa tupakkatiloja siivoavienja niiden il-            ristön tupakansavun altistumisvaarassa
9111: mastointilaitteita huoltavien työntekijöiden osal-           työskentelevien henkilöiden työsuojelun
9112: ta, koska ehdotuksessa ei puhuta mitään suojavä-            järjestämisen, kuten sosiaali- ja terveys-
9113: lineiden käytöstä ja muista suojatoimenpiteistä             ministeriön valtioneuvoston päätöstä
9114: näissä töissä.                                              valmisteleva ryhmä on ehdotusta val-
9115:     Työryhmä on unohtanut myös ne kotisairaan-              mistellessaan unohtanut?
9116: hoidon ja kodinhoidon työntekijät, jotka joutu-
9117: 
9118: 
9119: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
9120: 
9121:     Timo Ihamäki /kok
9122: 
9123: 
9124:                                                                                                Versio 2.0
9125: KK 863/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                  Ministerin vastaus
9126: 
9127: 
9128: 
9129: 
9130: Eduskunnan puhemiehelle
9131: 
9132: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      suunnittelusta.      Sen     viimetsm      muutos
9133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       (1001/1999), joka koskee myös työolosuhteiden
9134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kehittämisperiaatteita, tulee voimaan 1. päivänä
9135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      tammikuuta 2000.
9136: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Työturvallisuuslain 47 §:n nojalla valtioneu-
9137: KK 86311999 vp:                                     vosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä
9138:                                                     lain täytäntöönpanosta ja vaatimustenmukaisuu-
9139:       Aikooko hallitus työsuojelun alemman-         den toteamisesta. Ottaen huomioon sen, mitä tu-
9140:       asteisin säännöksin sallia ravintola-         pakkalaista johtuu, valtioneuvosto on 8. päivänä
9141:       työntekijöiden altistumisen ympäristön        joulukuuta 1999 antanut työturvallisuuslain no-
9142:       tupakansavulle työssään, vaikka kysees-       jalla päätöksen ympäristön tupakansavusta ja sii-
9143:       sä on yksi pahimmista mahdollisista           hen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä. Sen
9144:       syöpävaarallisista aineista ja vaikka         soveltamisala määräytyy työturvallisuuslain so-
9145:       tarjoilu ravintoloiden tupakointitiloihin     veltamisalan mukaisesti, eikä se siten rajoitu esi-
9146:       on mahdollista järjestää niin, etteivät       merkiksi ravintolatyöhön. Tupakkalain säännök-
9147:       työntekijät alfistu ympäristön tupakan-       sistä johtuen sillä on kuitenkin suurin käytännöl-
9148:       savulle työssään ja                           linen vaikutus ravintolatyössä.
9149:                                                        Päätös perustuu sosiaali- ja terveysministe-
9150:       aikooko hallitus unohtaa muiden ympä-         riön asettaman tupakkalain muutoksen edellyttä-
9151:       ristön tupakansavun altistumisvaarassa        miä säännösmuutosehdotuksia selvittäneen työ-
9152:       työskentelevien henkilöiden työsuojelun       ryhmän muistiossaan (sosiaali- ja terveysminis-
9153:       järjestämisen, kuten sosiaali- ja terveys-    teriön työryhmämuistiaita 1999: 15) tekemään
9154:        ministeriön valtioneuvoston päätöstä         ehdotukseen. Työryhmässä olivat edustettuina
9155:       valmisteleva ryhmä on ehdotusta val-          alan viranomaiset ja työmarkkinajärjestöt. Se
9156:       mistellessaan unohtanut?                      kuuli asiantuntijoina sekä lääketieteen että tek-
9157: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       niikan asiantuntijoita. Työryhmän käytössä oli
9158: ti seuraavaa:                                       myös kemiallisten aineiden terveysvaaran ar-
9159:                                                     viointineuvoston lausunto. Ehdotuksensa työryh-
9160: Tupakkalain 1. päivä heinäkuuta 2000 voimaan-       mä hyväksyi yksimielisesti.
9161: tulevan 11 a §:n mukaan ympäristön tupakansa-          Sosiaali- ja terveysministeriö on 28. päivänä
9162: vu on syöpävaarallinen aine, jolta suojaamiseen     lokakuuta 1999 pyytänyt kemiallisten aineiden
9163: työssä noudatetaan työturvallisuuslakia ja sen      terveysvaaraan arviointineuvostoa antamaan
9164: nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä, jollei   kuuden kuukauden kuluessa lausunnon ympäris-
9165: tupakkalaista muuta johdu. Tupakkalaki sallii tu-   tön tupakansavun aiheuttamista terveysvaikutuk-
9166: pakoinnin laissa säädetyin edellytyksin.            sista ja terveysriskin suuruudesta ympäristön tu-
9167:    Työturvallisuuslaissa on muun ohella säädet-     pakansavun aiheuttamilla eri altistustasoilla.
9168: ty työnantajan ja työntekijän yleisistä velvolli-   Lausunnossa pyydetään myös käsittelemään ym-
9169: suuksista samoin kuin työympäristön ja työn         päristön tupakansavun aiheuttaman syöpäriskin
9170: 
9171: 
9172: 2
9173: Ministerin vastaus                                        KK 863/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
9174: 
9175: 
9176: suuruutta verrattuna muiden yleisten altisteiden    ympäristön tupakansavun aiheuttamia muita ter-
9177: aiheuttamaan syöpäriskiin. Paitsi syöpäriskiä ar-   veysvaikutuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö
9178: viointineuvostoa pyydetään tarkastelemaan myös      päättää jatkotoimista lausunnon saatuaan.
9179: 
9180: 
9181: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
9182: 
9183:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9184: 
9185: 
9186: 
9187: 
9188:                                                                                                  3
9189: KK 863/1999 vp- Timo Ihamäki /kok                                                      Ministems svar
9190: 
9191: 
9192: 
9193: 
9194: Tili riksdagens talman
9195: 
9196: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      betsmiljön och arbetet. Den senaste lagändring-
9197: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      en (1001/1999), som även gäller principer för ut-
9198: statsrådet översänt följande av riksdagsman          vecklande av arbetsförhållandena, träder i kraft
9199: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga          den 1 januari 2000.
9200: spörsmål SS 863/1999 rd:                                Med stöd av 4 7 § lagen om skydd i arbete
9201:                                                      meddelar statsrådet vid behov närmare föreskrif-
9202:       Har regeringen för avsikt att genom be-        ter om verkställigheten av lagen samt om konsta-
9203:       stämmelser på lägre nivå inom arbetar-         terande av om kraven uppfylls. Med beaktande
9204:       skyddet tillåta att restaurangpersonal i       av vad som följer av tobakslagen har statsrådet
9205:       sitt arbete utsätts för tobaksrök i omgiv-     den 8 december 1999 med stöd av lagen om
9206:       ningen, trots att det är fråga om ett av de    skydd i arbete utfårdat ett beslut om tobaksrök i
9207:       mest karcinogena ämnena och trots att          omgivningen och avvärjande av cancerrisk i sam-
9208:       det är möjligt att ordna serveringen i de      band därmed i arbete. Dess tillämpningsområde
9209:       lokaliteter där rökning är tillåten så att     bestäms enligt tillämpningsområdet för lagen om
9210:       arbetstagarna i sitt arbete inte utsätts       skydd i arbete, och begränsar sig således inte
9211:       för tobaksrök i omgivningen och                t.ex. till restaurangarbete. På grund av bestäm-
9212:                                                      melsema i tobakslagen inverkar det dock i prak-
9213:       har regeringen för avsikt att glömma att       tiken mest på restaurangarbetet.
9214:       ordna arbetarskyddet för andra perso-             Beslutet baserar sig på det förslag som lades
9215:       ner som i sitt arbete utsätts för tobaks-      fram i promemorian (social- och hälsovårdsmi-
9216:       rök i omgivningen, såsom den av social-        nisteriets arbetsgrupps-PM 1999: 15) för den av
9217:       och hälsovårdsministeriet tillsatta grup-      social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbets-
9218:       pen som bereder statsrådets beslut har         grupp som utrett de ändringsförslag till bestäm-
9219:       gjort vid beredningen?                         melser som föranleds av ändringen av tobaksla-
9220: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      gen. 1 arbetsgruppen fanns representanter för
9221: föra följande:                                       myndighetema i branschen samt arbetsmark-
9222:                                                      nadsorganisationema. Som experter hörde ar-
9223: Enligt 11 a § tobakslagen som träder i kraft den     betsgruppen sakkunniga inom såväl medicin som
9224: 1 juli 2000 är tobaksrök i omgivningen ett karci-    teknik. Till sitt förfogande hade arbetsgruppen
9225: nogen. För skydd mot tobaksrök i arbete gäller       också ett utlåtande av rådet för bedömning av
9226: vad som bestäms i lagen om skydd i arbete och i      hälsorisken hos kemiska ämnen. Förslaget god-
9227: författningar och bestämmelser som utfårdats         kändes enhälligt av arbetsgruppen.
9228: med stöd av den, om ingenting annat följer av to-       Social- och hälsovårdsministeriet begärde den
9229: bakslagen. Tobakslagen tillåter rökning enligt       28 oktober 1999 inom sex månader ett utlåtande
9230: grunder som bestäms i lag.                           om effektema på hälsan av tobaksrök i omgiv-
9231:    1 lagen om skydd i arbete finns bland annat be-   ningen och hälsoriskemas omfattning på de olika
9232: stämmelser om arbetsgivares och arbetstagares        nivåema av exponering för tobaksrök i omgiv-
9233: allmänna förpliktelser, samt om planering av ar-     ningen av rådet för bedömning av hälsorisken
9234: 
9235: 
9236: 4
9237: Ministems svar                                            KK 863/1999 vp- Timo Ihamäki /kok
9238: 
9239: 
9240: hos kemiska ämnen. Rådet ombeds också i sitt ut-   granska även andra effekter på hälsan av tobaks-
9241: låtande behandla omfattningen av den cancerrisk    rök i omgivningen. Social- och hälsovårdsmini-
9242: som tobaksrök i omgivningen medför jämfört         steriet fattar beslut om fortsatta åtgärder efter att
9243: med den cancerrisk som orsakas av andra vanli-     det fått utlåtandet.
9244: ga agenser. Förutom cancerrisken ombeds rådet
9245: 
9246: 
9247: Helsingfors den 21 december 1999
9248: 
9249:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9250: 
9251: 
9252: 
9253: 
9254:                                                                                                      5
9255:                                                                   KK 864/1999 vp- Esa Lahtela /sd
9256: 
9257: 
9258: 
9259: 
9260:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 864/1999 vp
9261: 
9262:                                              Lähihoitajakoulutuksen koulutusvajaus
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267: Eduskunnan puhemiehelle
9268: 
9269: Maamme kokeneimmat ja taitavimmat kipsaajat           työelämässä oleville ja johtaisi tutkintonimik-
9270: löytyvät lääkintävahtimestareiden ammattikun-         keeseen.
9271: nan joukosta. Lääkintävahtimestari-sairaankul-
9272: jettajakoulutus on kuitenkin loppunut ja sen tilal-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9273: le on tullut lähihoitajakoulutus, jonka suuntautu-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9274: misvaihtoehtona on ensihoito. Lähihoitajakoulu-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9275: tus ei ole toistaiseksi pystynyt vastaamaan tämän     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9276: koulutusosion käden taitoja vaativaan tarpee-
9277: seen. On syntynyt ongelmia mm. taitavan kipsi-              Onko hallitus tietoinen lähihoitajakou-
9278: mestarin sijaisuuksien hoidossa.                            lutuksen immobilisaatiotekniikan koulu-
9279:    Siitä syystä maamme immobilisaatiotekniik-               tusvajauksesta ja
9280: kakoulutuksen sisältöä on syytä uudelleen arvioi-
9281: da. Esimerkkinä voisi pitää mm. Hollannissa                 aikooko hallitus jatkossa ryhtyä toi-
9282: käytössä olevaa koulutusmallia ja muokata sitä              miin, joilla ensihoitajakoulutuksen ar-
9283: maamme tarpeita vastaavaksi. Aiheellista olisi              vostusta nostetaan ja kehitetään siten,
9284: saada Suomeenkin riittävän laaja ja näyttöön pe-            että Suomessakin otetaan käyttöön riit-
9285: rustuva koulutus, joka olisi aluksi mahdollista             tävän laaja näyttöön perustuva tutkinto?
9286: 
9287: 
9288: 
9289: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
9290: 
9291:     Esa Lahtela /sd
9292: 
9293: 
9294: 
9295: 
9296:                                                                                                Versio 2.0
9297: KK 864/1999 vp -     Esa Lahtela /sd                                                  Ministerin vastaus
9298: 
9299: 
9300: 
9301: 
9302: Eduskunnan puhemiehelle
9303: 
9304: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Elokuusta 1999 alkaen lähihoitajan perustut-
9305: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kinnon kokonaislaajuus on opetusministeriön
9306: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päätöksen (212/430/98) 23.6.1998 mukaan kol-
9307: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      me vuotta. Ensihoitotyöhön eriyttäviä opintoja
9308: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         on viimeinen vuosi. Ministeriön päätöksen mu-
9309: KK 864/1999 vp:                                      kaan tutkintoon liitetään näyttöön perustuva
9310:                                                      osoitus opintojen tavoitteiden saavuttamisesta.
9311:        Onko hallitus tietoinen lähihoitajakou-       Lähihoitajan perustutkinnon voi suorittaa myös
9312:        lutuksen immobilisaatiotekniikan koulu-       aikuisten näyttötutkintona (OPM:n päätös
9313:        tusvajauksesta ja                             5/011199, 31.3.1999).
9314:                                                         Potilaan immobilisointiosaamisen perustana
9315:        aikooko hallitus jatkossa ryhtyä toi-         ovat mm. perusteelliset tiedot ortopediasta, haa-
9316:        miin, joilla ensihoitajakoulutuksen ar-       vanhoidosta, ihonhoidosta ja yleensä potilaan
9317:        vostusta nostetaan ja kehitetään siten,       hoidosta ja ohjauksesta. Immobilisaatiohoito on
9318:        että Suomessakin otetaan käyttöön riit-       voimakkaasti kehittyvä hoitomuoto, jossa perin-
9319:        tävän laaja näyttöön perustuva tutkinto?      teisen kipsauksen rinnalle kehitetään jatkuvasti
9320: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        uudenlaisia materiaaleja ja tekniikoita. Lähihoi-
9321: ti seuraavaa:                                        tajan kolmivuotisen tutkinnon ensihoidon koulu-
9322:                                                      tusohjelman suorittaminen antaa potilasturvalli-
9323: Lääkintävahtimestarin     immobilisaatiotekniik-     suuden kannalta immobilisointityöhön tarvitta-
9324: kaan liittyvät taidot ovat perustuneet lääkintä-     vat valmiudet. Lähihoitajan koulukohtaisia ope-
9325: vahtimestari-sairaankuljettajan koulutuksen puo-     tussuunnitelmia laadittaessa opintoja voidaan
9326: lentoista vuoden mittaisiin ammattiopintoihin ja     vielä erityisesti tarkistaa tältä osin. Erillinen kip-
9327: työelämän työpaikkakoulutukseen. Sosiaali- ja        simestarin ammattitutkinto ei mahdollista riittä-
9328: terveysalan toisen asteen ammatillista koulutus-     vän laaja-alaiseen tieto- ja taitopohjaan perustu-
9329: ta uudistettaessa vuonna 1993 alalle muodostet-      vaa osaamista.
9330: tiin yksi laaja-alaiseen osaamiseen perustuva           Lähihoitajan tutkintonimike on kattava nimi-
9331: 2,5-vuotinen lähihoitajakoulutus. Lääkintävahti-     ke kaikille alan toisen asteen ammatillisen tut-
9332: mestarin opintoja vastaavat opinnot sisällytettiin   kinnon suorittaneille. Suuntautuminen ensihoi-
9333: lähihoitajan tutkinnon perusopintoihin ja ensi-      toon ilmenee tutkintotodistuksesta.
9334: hoitotyön suuntautumisopintoihin. Tämän jäl-            Lääkintävahtimestarikoulutuksen päättymi-
9335: keen lähihoitajan koulutusta on uudistettu kah-      sen jälkeen immobilisaatiotehtäviin on palkattu
9336: desti vuosina 1995 ja 1999.                          ensihoitotyöhön suuntautuneita lähihoitajia. Kol-
9337:    Vuoden 1995 uudistuksen yhteydessä lähihoi-       mivuotinen tutkinto antaa tehtävään aiempaa pa-
9338: tajan perustutkinnon opintoja muutettiin ja tar-     remmat valmiudet.
9339: kistettiin mm. työelämän tarpeiden perusteella.         Ensihaitajalta vaadittava hoitotasoinen osaa-
9340: Koulutuksen laajuus oli 2,5 vuotta.                  minen edellyttää korkeakoulutasoisia opintoja.
9341:                                                      Opetusministeriö on käynnistänyt ensihoitajien
9342: 
9343: 
9344: 2
9345: Ministerin vastaus                                           KK 864/1999 vp- Esa Lahtela /sd
9346: 
9347: 
9348: koulutuksen ammattikorkeakouluissa vuonna          telmiä, joiden avulla valmistuvien ammattitaito
9349: 1998. Koulutusta järjestävät ammattikorkeakou-     tullaan varmistamaan ennen tutkintotodistuksen
9350: lut ovat parhaillaan kehittämässä arviointimene-   saamista.
9351: 
9352: 
9353: Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1999
9354: 
9355:     Opetusministeri Maija Rask
9356: 
9357: 
9358: 
9359: 
9360:                                                                                                 3
9361: KK 864/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                             Ministems svar
9362: 
9363: 
9364: 
9365: 
9366: Tili riksdagens talman
9367: 
9368: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Serlan augusti 1999 är den totala omfattning-
9369: har Ni, Fru talman, tili vederbörande med1em av          en av grundexamen för närvårdare tre år enligt
9370: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa          undervisningsministeriets beslut ( 212/4 30/9 8)
9371: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmå1            23.6.1998. Studiema med särskilt inriktning på
9372: SS 864/1999 rd:                                          akutvårdsarbete infaller det sista året. Enligt be-
9373:                                                          s1utet hör det till examen ett prov på att målen för
9374:        År regeringen medveten om utbildnings-            de yrkesinriktade studiema har uppnåtts, vilket
9375:        underskottet i immobiliseringsteknik              visas i ett yrkesprov. Grundexamen för närvårda-
9376:        inom närvårdarutbildningen och                    re kan avläggas också som fristående examen för
9377:                                                          vuxna (UVM:s beslut 5/011/99, 31.3.1999).
9378:        avser regeringen i fortsättningen vidta              Grunden för kompetens i immobilisering av
9379:        åtgärder med vars hjälp akutvårdarut-            patienten är bl.a. ingående kunskaper i ortopedi,
9380:        bildningens status höjs och utvecklas så          sårvård, hudvård och patientvård och handled-
9381:        att man också i Finland inför en tillräck-       ning i allmänhet. lmmobilisering är en vårdform
9382:        ligt omfattande examen baserad på upp-           som utvecklas kraftigt och där man vid sidan av
9383:        visad yrkesfärdighet?                            traditionell gipsning ständigt utvecklar nya mate-
9384: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ria! och tekniker. Har man genomfört utbild-
9385: föra följande:                                          ningsprogrammet för akutvård inom den treåriga
9386:                                                         närvårdarexamen, ger det med tanke på patient-
9387:  Medikalvaktmästamas immobi1iseringstekniska            säkerheten de fårdigheter som behövs för immo-
9388:  fårdigheter har grundat sig på ett och ett halvt års   biliseringsarbetet. När läroanstaltemas egna lä-
9389: yrkesstudier inom utbildningen av medikalvakt-          roplaner för närvårdare utarbetas kan studiema
9390: mästare-ambulansförare och på utbildning på en          ytterligare särskilt justeras tili denna del. En fri-
9391: arbetsplats ute i arbetslivet. När yrkesutbildning-     stående yrkesexamen fÖr gipsmästare möjliggör
9392: en på andra stadiet inom social- och hälsovårds-        inte kompetens som grundar sig på en tillräckligt
9393: branschen reformerades 1993 utformades på om-           bred kunskaps- och fårdighetsbas.
9394: rådet en två och ett halvt års närvårdarutbildning          Examensbenämningen närvårdare är en täck-
9395: som bygger på ett brett kunnande. Studier mot-          ande benämning på alla som avlagt yrkesinriktad
9396: svarande medikalvaktmästarstudiema togs in i de         examen på andra stadiet inom branschen. lnrikt-
9397: grundläggande studiema för närvårdarexamen              ning på akutvård framgår av examensbetyget.
9398: och i studiema för inriktning mot akutvårdsarbe-            Efter att medikalvaktmästarutbildningen upp-
9399: te. Efter detta har närvårdarutbildningen för-          hörde har närvårdare som inriktat sig på akut-
9400: nyats två gånger, 1995 och 1999.                        vårdsarbete anställts för immobiliseringsuppgif-
9401:     1 samband med omläggningen 1995 ändrades            ter. Den treåriga examen ger bättre fårdigheter
9402: studiema för grundexamen för närvårdare och             för uppgiften.
9403: justerades bl.a. utifrån arbetslivets behov. Om-            Den sjukvårdskompetens som krävs av en när-
9404: fattningen på utbildningen var två och ett halvt        vårdare förutsätter studier på högskolenivå. Un-
9405: år.                                                     dervisningsministeriet har startat närvårdarut-
9406: 
9407: 
9408: 4
9409: Ministems svar                                             KK 864/1999 vp- Esa Lahtela /sd
9410: 
9411: 
9412: bildning i yrkeshögskoloma 1998. De yrkeshög-    hjälp de blivande vårdamas yrkesskicklighet
9413: skolor som ordnar utbildningen håller som bäst   kommer att säkras innan de får sitt examensbe-
9414: på att utveckla bedömningsmetoder med vars       tyg.
9415: 
9416: 
9417: Helsingfors den 21 december 1999
9418: 
9419:    Undervisningsminister Maija Rask
9420: 
9421: 
9422: 
9423: 
9424: 9 200696                                                                                     5
9425:                                                         KK 865/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
9426: 
9427: 
9428: 
9429: 
9430:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 865/1999 vp
9431: 
9432:                                                Reseptilääkkeiden katukauppa
9433: 
9434: 
9435: 
9436: 
9437: Eduskunnan puhemiehelle
9438: 
9439: Ostettaessa lääkettä apteekista osa lääkkeistä on       esim. päihtymystilan aiheuttavia lääkkeitä toi-
9440: potilaalle ylivoimaisen kalliita, osa taas niin         mittaa apteekista vain, jos ostajalla on mukana
9441: edullisia, ettei Kelan korvausperiaatteen alaraja,      oma kelakorttinsa ja jos alle 50 markan ostokset
9442: 50 markkaa, täyty.                                      näiden lääkkeiden osalta rekisteröityisivät aina.
9443:    Erityinen ongelma ei ole sinänsä lääkkeen hal-       Kela tarkkailee asiakkaiden lääkeostoja ja huo-
9444: puus. Omavastuurajan ylittyminen tarkoittaa             mauttaa tarvittaessa niin asiakasta kuin reseptin
9445: aina sitä, että ostosta välittyy tieto Kelaan aptee-    kirjoittanutta lääkäriäkin.
9446: kin välityksellä.                                          Tiedot kertyvät edellä mainittua huomautta-
9447:     Monet lääkkeiden väärinkäyttäjät tietävät sen,      mista varten vain, jos lääkkeen omavastuuosuus,
9448: ettei alle 50 mk:n erissä ostetuista lääkkeistä         50 mk, on ylittynyt.
9449: mene tietoa käytännössä minnekään. Esimerkik-
9450: si diatsepaamivalmisteet ovat huomattavan hal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9451: poja, ja niiden ostaminen eri lääkäreiltä hanki-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9452: tuilla resepteillä eri apteekeista voi jatkua pit-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9453: kään, ennen kuin kukaan kiinnittää asiaan huo-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9454: miota. Lääkettä itse väärinkäyttävät ovat oma on-
9455: gelmaryhmänsä. Vielä vakavampi asia on lääk-                  Onko hallituksen asianomainen ministe-
9456: keiden hankkiminen katukauppaan.                              ri tietoinen tavoista, joilla reseptilääk-
9457:     Katukauppaan päätyy merkittävä määrä resep-               keet päätyvät katukauppaan,
9458: tilääkkeitä. Tämän asian taakse kätkeytyy jopa
9459: ammattimaista rikollisuutta.                                  kiinnitetäänkö huomiota lääkkeiden toi-
9460:     Vaikka päihtymystilan aiheuttavat lääkkeet                mittamiseen liittyviin ongelmakohtiin,
9461: ovat merkittävä ongelma esim. nuorten kohdal-                 kuten henkilöllisyyden varmentamiseen
9462: la, ei lääkkeiden katukauppaan ja sen taustoihin              ja kelakortin käyttöön sekä
9463: ole juurikaan puututtu.                                       aiotaanko ryhtyä toimenpiteisiin, joilla
9464:     Kontrollijärjestelmä olisi helposti luotavissa,           varmistetaan      päihtymistarkoitukseen
9465: jos se katsottaisiin tarpeelliseksi. Jos haluttaisiin         mahdollisesti käytettävien lääkkeiden
9466: saada ongelma edes osittain järjestykseen, pitäisi            ostotietojen välittyminen esim. Kelaan?
9467: 
9468: 
9469: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
9470: 
9471:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
9472: 
9473:                                                                                                  Versio 2.0
9474: KK 865/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                           Ministerin vastaus
9475: 
9476: 
9477: 
9478: 
9479: Eduskunnan puhemiehelle
9480: 
9481: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavana. Molemmat uudet määräykset tulevat voi-
9482: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      maan vuoden 2000 alussa.
9483: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Uudistuksia on valmisteltu yhteistyössä eri ta-
9484: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-    hojen kanssa. Uusia määräyksiä valmisteltaessa
9485: Monosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-      on ollut tiedossa kirjallisessa kysymyksessä to-
9486: myksen KK 865/1999 vp:                             dettu ongelma. Sen vuoksi uusissa määräyksissä
9487:                                                    on pyritty aikaisempaa selkeämmin tuomaan
9488:       Onko hallituksen asianomainen ministe-       esille tarve varmistua lääkehoidon asianmukai-
9489:       ri tietoinen tavoista, joilla reseptilääk-   suudesta. Lääkkeen määräämisestä todetaan
9490:       keet päätyvät katukauppaan,                  muun muassa, että lääkäri ja hammaslääkäri saa
9491:                                                    määrätä lääkkeitä vain henkilölle, jonka lääki-
9492:       kiinnitetäänkö huomiota lääkkeiden toi-      tyksen tarpeesta hän on varmistunut omalla tutki-
9493:       mittamiseen liittyviin ongelmakohtiin,       muksellaan tai muulla luotettavana tavalla.
9494:       kuten henkilöllisyyden varmentamiseen            Sosiaali- ja terveysministeriön saaman selvi-
9495:       ja kelakortin käyttöön sekä                  tyksen mukaan lääkkeen toimittamista koskevaa
9496:       aiotaanko ryhtyä toimenpiteisiin, joilla     Lääkelaitoksen määräystä tullaan uudistamaan
9497:       varmistetaan      päihtymistarkoitukseen     siten, että lääkemääräyksen oikeellisuuden ja
9498:       mahdollisesti käytettävien lääkkeiden        asianmukaisuuden varmistaminen on todettu ai-
9499:       ostotietojen välittyminen esim. Kelaan?      kaisempaa selvemmin. Valmisteilla olevassa
9500:                                                    määräyksessä todetaan muun muassa, että mikäli
9501: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lääkemääräystä epäillään väärennetyksi, lääkä-
9502: ti seuraavaa:                                      riä harhaanjohdetuksi lääkettä määrättäessä tai,
9503:                                                    jos on epäiltävissä, että lääkettä käytetään vää-
9504: Reseptilääkkeiden saatavuuden kannalta keskei-     rin, lääkemääräystä ei saa toimittaa, ennen kuin
9505: siä tekijöitä ovat lääkärin tekemä lääkemääräys    asia on selvitetty lääkkeen määrääjän kanssa.
9506: sekä lääkkeen toimittaminen apteekista. Sosiaa-    Lääkkeen määrääjän ilmoittaessa, ettei lääke-
9507: li- ja terveysministeriö on antanut määräyksen     määräystä saa toimittaa tai, jos lääkemääräys to-
9508: lääkkeen määräämisestä ja Lääkelaitos vastaa-      detaan väärennökseksi tai sen oikeellisuutta ei
9509: vasti lääkkeen toimittamisesta. Määräyksissä on    ole voitu tarkistaa, lääkemääräykseen on tehtävä
9510: kiinnitetty huomiota oikein perustein tapahtu-     tästä merkintä. Mikäli lääkkeen määrääjää ei ta-
9511: vaan lääkkeen määräämiseenja toisaalta sen var-    voiteta, apteekki voi toimittaa lääkkeen välttä-
9512: mistamiseen, että epäiltäessä lääkemääräyksen      mättömiksi katsomissaan tapauksissa siksi ajak-
9513: asianmukaisuutta apteekin on varmistettava asia    si, kunnes asia voidaan tarkistaa lääkkeen mää-
9514: lääkkeen määrääjältä.                              rääjältä.
9515:    Sosiaali- ja terveysministeriön määräys lääk-      Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on puo-
9516: keen määräämisestä on juuri uudistettu (STM:n      lestaan yhteistyössä Lääkelaitoksen ja apteek-
9517: päätös 30.11.1999, määräyskokoelma 1999:50).       kien kanssa selvittänyt sairausvakuutuskorvaus-
9518: Lääkelaitoksen määräys on parhaillaan uudistet-    ten ulkopuolelle jäävien, pääasiassa keskusher-
9519: 
9520: 
9521: 2
9522: Ministerin vastaus                                  KK 865/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
9523: 
9524: 
9525: mostoon vaikuttavien lääkkeiden myyntiä. Ter-          Edellä olevan perusteella voitaneen todeta,
9526: veydenhuollon oikeusturvakeskuksessa on loka-       että kirjallisessa kysymyksessä todettu ongelma
9527: kuussa 1999 pidetty neuvottelu, jossa käsiteltiin   on tiedossa ja siihen on pyritty vaikuttamaan uu-
9528: pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääk-      distamalla lääkkeen määräämistä ja lääkkeen toi-
9529: keiden muuhun kuin lääketieteelliseen käyttöön      mittamista koskevia sosiaali- ja terveysminis-
9530: liittyviä ongelmia. Neuvottelussa oli mukana        riön ja Lääkelaitoksen määräyksiä siten, että lää-
9531: myös Kansaneläkelaitoksen edustaja.                 kehoidon tarpeeseen ja lääkemääräyksen asian-
9532:                                                     mukaisuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota.
9533: 
9534: 
9535: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
9536: 
9537:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
9538: 
9539: 
9540: 
9541: 
9542:                                                                                                     3
9543: KK 865/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                Ministems svar
9544: 
9545: 
9546: 
9547: 
9548: Tili riksdagens talman
9549: 
9550: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      (SHM:s beslut 30.11.1999, föreskriftssamling
9551: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       1999:50). Läkemedelsverkets föreskrift håller
9552: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jaa-     som bäst på att förnyas. De båda nya föreskrifter-
9553: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga        na träder i kraft vid ingången av 2000.
9554: spörsmål SS 865/l999 rd:                                 Ändringarna har beretts i samarbete med olika
9555:                                                      instanser. När de nya föreskriftema bereddes var
9556:        Ar den behöriga ministern i regeringen        det problem som påtalas i det skriftliga spörsmå-
9557:        medveten om de sätt på vilka receptbe-        let känt. Därför har man i de nya föreskriftema
9558:        lagda läkemedel hamnar i gatuhandeln,         försökt att tydligare än tidigare poängtera beho-
9559:                                                      vet av att säkerställa att läkemedelsbehandlingen
9560:       fästs uppmärksamhet vid de problem             är ändamålsenlig. 1 fråga om ordination av läke-
9561:       som är förknippade med expedieringen           medel konstateras bl.a. att läkare eller tandläkare
9562:       av läkemedel, t.ex. vid kontrollen av en       får ordinera läkemedel endast för en person, vars
9563:       persons identitet och användningen av          behov av medicinering de själva konstaterat ge-
9564:       FPA-kortet samt                                nom egna undersökningar eller på något annat
9565:       ämnar regeringen vidta åtgärder som            tillförlitligt sätt.
9566:       gör det möjligt att uppgifterna om köp             Enligt en utredning som har tillställts social-
9567:                                                      och hälsovårdsministeriet kommer Läkemedels-
9568:       av läkemedel som eventuellt används i
9569:        berusningsframkallande syfte vidarebe-        verkets föreskrift om expediering av läkemedel
9570:       fordras tili t.ex. FPA?                        att fömyas så att säkerställandet av ordinatio-
9571:                                                      nens riktighet och ändamålsenlighet har framhål-
9572: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      lits tydligare än tidigare. 1 den föreskrift som är
9573: föra följande:                                       under beredning konstateras bl.a. att ifall ordina-
9574:                                                      tionen misstänks vara förfalskad, att läkaren har
9575: Faktorer som är viktiga med tanke på tillgången      vilseletts när han ordinerade läkemedlet eller om
9576: tili receptbelagda läkemedel är en läkarordina-      det finns misstankar om att läkemedlet missbru-
9577: tion samt expedieringen av läkemedlet från apo-      kas, får receptet inte expedieras förrän saken har
9578: teket. Social- och hälsovårdsministeriet har med-    utretts tillsammans med den som har ordinerat lä-
9579: delat en föreskrift om ordination av läkemedel       kemedlet. Om den som har ordinerat läkemedlet
9580: och Läkemedelsverket har på motsvarande sätt         uppger att ordinationen inte får expedieras eller,
9581: meddelat en föreskrift om expediering av läke-       om ordinationen konstateras vara en förfalsk-
9582: medel. 1 föreskrifterna har uppmärksamhet fåsts      ning eller om dess riktighet inte har kunnat kon-
9583: vid det faktum att 1äkemedel ordineras på riktiga    trolleras, skall en anteckning om detta göras i or-
9584: grunder och å andra sidan vid det faktum att ifall   dinationen. Om den som har ordinerat läkemed-
9585: det föreligger misstankar om ordinationens ända-     let inte kan nås, kan apoteket expediera läkemed-
9586: målsenlighet skall apoteket kontrollera saken        let i sådana fall som apoteket anser vara nödvän-
9587: med den som har ordinerat läkemedlet.                diga tills saken kan kontrolleras med den som har
9588:     Social- och hälsovårdsministeriets föreskrift    ordinerat läkemedlet.
9589: om ordination av läkemedel har nyligen förnyats
9590: 
9591: 4
9592: Ministems svar                                      KK 865/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen lkesk
9593: 
9594: 
9595:    Rättsskyddscentralen för hälsovården har för     förhandlingama deltog även en företrädare för
9596: sin del i samarbete med Läkemedelsverket och        folkpensionsanstalten.
9597: apoteken utrett försäljningen av sådana läkeme-        På grundval av det ovan anförda torde man
9598: del som inte omfattas av sjukförsäkringsersätt-     kunna konstatera att det problem som tagits upp i
9599: ningar, dvs. läkemedel som huvudsakligen inver-     det skriftliga spörsmålet är bekant och att man
9600: kar på centrala nervsystemet. 1 Rättsskyddscen-     har strävat efter att påverka det genom att ändra
9601: tralen för hälsovården fördes i oktober 1999 för-   social- och hälsovårdsministeriets och Läkeme-
9602: handlingar som behandlade problem som ankny-        delsverkets bestämmelser om ordination och ex-
9603: ter till annan än medicinsk användning av läke-     pediering av läkemedel så att tillräcklig upp-
9604: medel för i huvudsak centrala nervsystemet. 1       märksamhet fåsts vid behovet av läkemedelsbe-
9605:                                                     handling och ordinationens ändamålsenlighet.
9606: 
9607: 
9608: Helsingfors den 22 december 1999
9609: 
9610:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615:                                                                                                    5
9616:                                                       KK 866/1999 vp -Hannes Manninen /kesk
9617: 
9618: 
9619: 
9620: 
9621:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 866/1999 vp
9622: 
9623:                                            Sairaankuljetuksen sairausvakuutuslain mu-
9624:                                            kaiset korvausperusteet
9625: 
9626: 
9627: 
9628: 
9629: Eduskunnan puhemiehelle
9630: 
9631: Inarin kunta on joutunut lakkauttamaan terveys-     kaan julkisen terveydenhuollon kustannusvastuu
9632: keskuksensa synnytysosaston taloudellisista ja      koskee vain lääkärin määräämää terveyskeskuk-
9633: turvallisuussyistä. Utsjoen ja Inarin kunnan         sen tai sairaalan sairaansijalle sisäänkirjoitetun
9634: asukkaat joutuvat nyt synnyttämään Rovaniemel-      potilaan kuljetusta toiseen hoitopaikkaan tai ko-
9635: lä Lapin keskussairaalassa. Se merkitsee käytän-    tihoitoon. Muut kuljetukset ovat avohoidon kul-
9636: nössä 300-500 kilometrin matkoja ambulans-          jetuksia, joista on oikeus saada sairausvakuutus-
9637: sissa. Se on sama kuin helsinkiläiset kävisivät     korvausta.
9638: synnyttämässä Vaasassa.                                Asiakasmaksulain 5 §:n 8 kohtaa selvennet-
9639:    Inarin kunnassa on terveyskeskuksen ja yksi-     tiin lainmuutoksella 899/1996, jonka perusteluis-
9640: tyisen sairaankuljettajan välinen sopimus, jonka    sa (HE 28/1996 vp) todetaan, että koska asiakas-
9641: mukaan sairaankuljettajalla on kaksi EU-direktii-   maksulain ja -asetuksen sanamuotojen erilaisuus
9642: vin mukaisesti varustettua hoitoautoa, ns. ykkös-   on aiheuttanut tulkintaongelmia, niin niiden vält-
9643: ja kakkosauto. Näistä ykkösautossa on aina kak-     tämiseksi lainkohtaa ehdotetaan täsmennettäväk-
9644: si sairaankuljettajaa ja vara-autona toimivassa     si siten, että siinä mainitaan nimenomaisesti si-
9645: kakkosautossa (15 minuutin hälytysvalmius)          säänkirjoitetun potilaan siirto sairaansijalta toi-
9646: yksi sairaankuljettaja, jolloin tunteja kestävien   seen hoitolaitokseen maksuttomaksi. Se on pe-
9647: matkojen ajaksi tulee tavallisesti terveyskeskuk-   rustelujen mukaan ollut tarkoitus asiakasmaksu-
9648: sesta sopimuksen mukaisesti saattaja.               lain valmistelun kaikissa vaiheissa.
9649:    Kansaneläkelaitoksen Inarin toimisto on otta-       Avohoidon kuljetuksetjäivät perustelujen mu-
9650: nut uuden tulkinnan, jonka mukaan sairausva-        kaan maksullisiksi, ja niiden kuljetuksiin osallis-
9651: kuutuskorvausta Ivalon terveyskeskuksesta Ro-       tuu sairausvakuutus, joka korvaa omavastuu-
9652: vaniemen keskussairaalaan ei makseta, koska         osuuden yli menevän osan. Tietääkseni myös
9653: kakkosautossa on ollut saattajana terveyskeskuk-    Kansaneläkelaitos muutti ohjeitaan lainmuutok-
9654: sen kätilö synnytyskuljetuksen vuoksi. Saattajan    sen mukaiseksi.
9655: vuoksi Kansaneläkelaitos on katsonut kustannus-        Nyt otettu uusi tulkinta on mielivaltainen ja
9656: vastuun kuuluvan julkiselle terveydenhuollolle.     vastoin lainsäätäjän tarkoitusta. Se asettaa Inarin
9657: Ilmeisesti syynä on vain kustannusvastuun vält-     kunnan ja kuntalaiset eriarvoiseen asemaan mui-
9658: täminen kustannusten kalleuden vuoksi (3 954        hin kuntiin ja niiden asukkaisiin verrattuna. Ina-
9659: mk/matka).                                          rin kunnan terveydenhuolto toimii jo muutenkin
9660:    Kansanterveyslain ( 66/1972) 17 §:n ja asia-     vaikeissa olosuhteissa, minkä vuoksi on kohtuu-
9661: kasmaksulain (734/1992) 5 §:n 1 momentin 8          tonta vielä rangaista pitkistä etäisyyksistä. Jos
9662: kohdan mukaan, sellaisena kuin se on muutettu       matka olisi tavanomainen, sairausvakuutuskor-
9663: lailla (899/1996), sekä 10 §:n 2 momentin mu-       vaus maksettaisiin automaattisesti.
9664: 
9665:                                                                                               Versio 2.0
9666: KK 866/1999 vp -     Hannes Manninen /kesk
9667: 
9668: 
9669: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9670: sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-    tyä, että Kansaneläkelaitos noudattaa
9671: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         lainsäätäjän tahtoa ja tarkoitusta sai-
9672: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  raankuljetusten korvaamisesta eikä ase-
9673:                                                      ta kuntia ja niiden asukkaita eriarvoi-
9674:                                                      seen asemaan asuinpaikan mukaan?
9675: 
9676: 
9677: Helsingissä l päivänä joulukuuta 1999
9678: 
9679:     Hannes Manninen /kesk
9680: 
9681: 
9682: 
9683: 
9684: 2
9685: Ministerin vastaus                                   KK 866/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
9686: 
9687: 
9688: 
9689: 
9690: Eduskunnan puhemiehelle
9691: 
9692: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tään vahvistetun taksan mukaiseen maaraan
9693: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       saakka. Tämä koskee myös lääkärin, hammaslää-
9694: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kärin tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-
9695: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes         neen henkilön potilaan luokse tehdyistä matkois-
9696: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     ta johtuneiden matkakustannusten korvaamista.
9697: myksen KK 866/1999 vp:                             Mikäli vakuutetun sairausvakuutuslain mukaan
9698:                                                    maksettavaksi jäävät, enintään taksan mukaiset
9699:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    kustannukset saman kalenterivuoden aikana ylit-
9700:       tyä, että Kansaneläkelaitos noudattaa        tävät vuotuisen omavastuuosuuden, 900 mark-
9701:       lainsäätäjän tahtoa ja tarkoitusta sai-      kaa, tämän määrän ylittävä osa matkakustannuk-
9702:       raankuljetusten korvaamisesta eikä ase-       sista korvataan kokonaan.
9703:       ta kuntia ja niiden asukkaita eriarvoi-          Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 3 koh-
9704:       seen asemaan asuinpaikan mukaan?             dan mukaan kunnan tehtävänä on huolehtia sai-
9705:                                                    raankuljetuksen järjestämisestä alueellansa. Sai-
9706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      rausvakuutuslain 11 a §:n 3 momentin perus-
9707: ti seuraavaa:                                      teella vakuutetulle korvataan kuitenkin kunnan
9708: Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan-     järjestäruisvelvollisuudeksi säädetyn sairaankul-
9709: hoitona vakuutetulle korvataan lääkärin, asian-    jetuksen aiheuttamat tarpeelliset matkakustan-
9710: mukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön       nukset Tämä on selkeä poikkeus sairausvakuu-
9711: tai vakuutetun sairausvakuutuslain mukaan kor-     tusjärjestelmän ja julkisen terveydenhuollon kes-
9712: vattavan sairauden johdosta suorittamat matka-     kinäisessä tehtävänjaossa.
9713: kustannukset. Korvausta maksetaan siltä osin,          Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
9714: minkä matka tarpeettomia kustannuksia välttäen     valtionosuudesta annetun lain mukaan kunta voi
9715: vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta-     järjestää terveydenhuollon alaan kuuluvia tehtä-
9716: matta olisi tullut vakuutetulle maksamaan. Kan-    viä hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kun-
9717: saneläkelaitoksen antamien ohjeiden mukaan oi-     nalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai yk-
9718: keus korvaukseen on olosuhteet huomioon ot-        sityiseltä palvelujen tuottajalta. Kansaneläkelai-
9719: taen tarkoituksenmukaisella tavalla edullisinta    toksen ohjeiden mukaan oman sairaanhoitopiirin
9720: matkustustapaa käyttäen lähimpään tarpeellista     alueelta tai erityisvastuualueelta hankittuun tut-
9721: hoitoa antavaan laitokseen tehdyn matkan kus-      kimukseen tai hoitoon vakuutetun kotoaan teke-
9722: tannuksista.                                       mä matka korvataan sinne, mihin kunta tai kun-
9723:    Sairausvakuutuslain 10 §:n mukaan vakuute-      tayhtymä on henkilön ohjannut. Muualta kuin va-
9724: tulle korvataan lääkäriin, hammaslääkäriin, sai-   kuutetun asuinkunnan sairaanhoitopiirin alueelta
9725: raanhoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlai-    tai erityisvastuualueen yliopistollisesta sairaalas-
9726: tokseen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen       ta hankittuun hoitoon tehty matka korvataan
9727: saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista joh-   vain, jos hoitopaikka on lähempänä kuin vakuu-
9728: tuvat matkakustannukset kokonaan siltä osin        tetun oman sairaanhoitopiirin vastaavaa hoitoa
9729: kuin ne yhdensuuntaise1ta matkalta ylittävät       antava toimintayksikkö.
9730: omavastuuosuuden 45 markkaa, kuitenkin enin-
9731: 
9732:                                                                                                      3
9733: KK 866/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                 Ministerin vastaus
9734: 
9735: 
9736:    Potilaan sairauden sitä vaatiessa on sairaan-          Kun sairausvakuutuslainsäädännössä sääde-
9737: hoitopiirin kuntainliiton huolehdittava erikois-       tään muusta julkisesta terveydenhuollosta poike-
9738: sairaanhoitolain 36 §:n mukaan toimintayksik-          ten siten, että vakuutetulle korvataan kunnan jär-
9739: könsä potilaan siirtokuljetuksesta toiseen toimin-     jestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia tarpeelli-
9740: tayksikköön siellä annettavaa hoitoa tai suoritet-     sia matkakustannuksia, tällä on haluttu tasoittaa
9741: tavia hoitotoimenpiteitä varten. Lääkärin mää-         sitä eriarvoisuutta, mikä matkakustannuksissa on
9742: räämä, sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuva si-        saattanut syntyä vakuutettujen asuinpaikkakun-
9743: säänkirjoitetun potilaan kuljetus sairaalan tai ter-   nan vuoksi. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan ol-
9744: veyskeskuksen sairaansijalta toiseen hoitolaitok-      lut korvata sellaisia ylimääräisiä matkakustan-
9745: seen tai kotihoitoon kuuluu julkisen terveyden-        nuksia, jotka syntyvät kunnan toteuttaessa muita
9746: huollon kustannusvastuulle, ja kuljetus on voi-        järjestämisvelvollisuutensa piiriin kuuluvia ter-
9747: massa olevan asiakasmaksulainsäädännön perus-          veydenhuollon toimenpiteitä. Siten Kansanelä-
9748: teella maksuton potilaalle. Siten sairausvakuu-        kelaitoksen matkakustannusten korvaamiseen
9749: tuksesta ei korvata julkisessa hoitolaitoksessa        vahvistettujen ohjeiden pitää koskea yhdenmu-
9750: sairaansijalla olevan potilaan siirtämistä toiseen     kaisesti eri puolella Suomea asuvia henkilöitä.
9751: sosiaali- ja terveydenhuollon laitokseen. Kansan-         Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusasiois-
9752: eläkelaitoksen antamien ohjeiden mukaan sai-           sa antamista ratkaisuista vakuutetulla on aina oi-
9753: rausvakuutuskorvaus suoritetaan jatkokuljetuk-         keus valittaa laissa säädetyille muutoksenhakuvi-
9754: sesta aiheutuneista matkakustannuksista silloin,       ranomaisille eli sosiaalivakuutuslautakunnalle ja
9755: jos vakuutettua ei ole sisäänkirjoitettu ensimmäi-     tarvittaessa edelleen tarkastuslautakunnalle.
9756: sen tai päivystävän terveydenhuollon yksikön           Kansaneläkelaitoksen yksittäisistä etuusasioista
9757: sairaansijalle.                                        antamien ratkaisujen lainmukaisuuden arvioimi-
9758:    Kysymyksessä esille otetussa Inarin kuntaa          nen kuuluu lain mukaan mainituille muutoksen-
9759: koskevassa tapauksessa ei Kansaneläkelaitos ole        hakuviranomaisille. Näin pyritään varmista-
9760: ilmoittamansa mukaan muuttanut matkakustan-            maan, että sairausvakuutusjärjestelmä kohtelee
9761: nuskorvauksissa noudattamaansa tulkintalinjaa.         kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti ja tasapuoli-
9762: Sairaankuljetuksesta aiheutuneita matkakustan-         sesti.
9763: nuksia ei ole korvattu sairausvakuutuksesta, jos          Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
9764: potilaskuljetukseen on osallistunut terveyskes-        Pohjois-Suomen sosiaalivakuutuslautakunnassa
9765: kuksen lääkäri tai kätilö taikka muu kunnan pal-       on parhaillaan vireillä neljä vastaavanlaista mat-
9766: veluksessa oleva terveydenhuollon ammattihen-          kakustannuskorvauspäätöstä kuin kysymyksessä
9767: kilö. Pohjois-Suomen vakuutusaluetta lukuun ot-        on esitetty, joissa Kansaneläkelaitoksen Inarin
9768: tamatta muilla vakuutusalueilla ei Kansaneläke-        toimisto on hylännyt matkakustannusten korvaa-
9769: laitokselta saadun tiedon mukaan noudateta poti-       mista koskevan hakemuksen. Lautakunta käsitte-
9770: laskuljetuksissa vastaavanlaisia järjestelyjä.         lee ilmoituksensa mukaan asiat vielä kuluvan
9771: Kansaneläkelaitos on todennut, että ambulanssil-       vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö
9772: la suoritettuja synnytysmatkoja on saatettu kor-       seuraa Kansaneläkelaitoksen matkakustannusten
9773: vata sairausvakuutuksesta, jos korvaushakemuk-         korvauskäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toimen-
9774: sista ei ole ilmennyt kätilön olleen virkansa puo-     piteisiin matkakustannusten korvausperusteiden
9775: lesta mukana kuljetuksessa.                            selkiyttämiseksi.
9776: 
9777: 
9778: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
9779: 
9780:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
9781: 
9782: 
9783: 
9784: 4
9785: Ministems svar                                           KK 866/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
9786: 
9787: 
9788: 
9789: 
9790: Tili riksdagens talman
9791: 
9792: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       da taxan. Detsamma gäller också ersättning for
9793: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        resekostnader som beror på patientbesök av en
9794: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-       läkare eller tandläkare eller någon som har behö-
9795: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga            rig yrkesutbildning. Om de resekostnader som
9796: spörsmål SS 866/1999 rd:                               den försäkrade själv skall betala enligt sjukför-
9797:                                                        säkringslagen under ett och samma kalenderår
9798:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           överstiger den årliga självriskandelen på 900 mk
9799:       för att F olkpensionsanstalten skall följa       skall den överskjutande delen helt och hållet er-
9800:        lagstiftarens vilja och syfte i fråga om        sättas, dock högst tili ett belopp enligt den fast-
9801:        ersättning för sjuktransporter och inte         ställda taxan.
9802:       försätta kommuner och kommuninvåna-                 Enligt 14 § 1 mom. 3 punkten folkhälsolagen
9803:        re i en ojämlik situation beroende på bo-       åligger det kommunen att ordna sjuktransport
9804:       ningsort?                                        inom kommunen. Enligt 11 a § 3 mom. sjukför-
9805:                                                        säkringslagen får den försäkrade dock ersättning
9806: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        för nödvändiga kostnader för sjuktransport som
9807: föra följande:                                         enligt lag åligger kommunen. Detta är ett klart
9808: Med stöd av 5 § sjukförsäkringslagen ersätts av        undantag från uppgiftsfördelningen mellan sjuk-
9809: läkare, person med behörig yrkesutbildning eller       försäkringssystemet och den offentliga hälso-
9810: försäkrad erlagda resekostnader som föranletts         och sjukvården.
9811: av en sjukdom för viiken ersättning utgår enligt          En1igt lagen om planering av och statsandel
9812: sjukförsäkringslagen. Ersättning betalas till den      för social- och hälsovården kan en kommun ord-
9813: del som resan, med undvikande av onödiga kost-         na de uppgifter som hör till hälsovården genom
9814: nader och utan äventyrande av den försäkrades          att anskaffa service från staten, en annan kom-
9815: hälsotillstånd, skulle ha kostat den försäkrade.       mun, ett kommunalförbund eller någon annan of-
9816: Enligt Folkpensionsanstaltens anvisningar gäller       fentlig eller privat serviceproducent. Enligt Folk-
9817: rätten tili ersättning, med beaktande av omstän-       pensionsanstaltens anvisningar ersätts den för-
9818: dighetema, kostnadema för en resa med biliigas-        säkrades resa från hemmet tili en undersökning
9819: te ändamålsenliga fårdmedel tili den närmast be-       eller behandling som ordnats inom det egna sjuk-
9820: lägna anstalt som ger den vård som klienten be-        vårdsområdet eller specialansvarsområdet till det
9821: höver.                                                 ställe dit kommunen eller kommunalförbundet
9822:    Enligt 10 § sjukförsäkringslagen skall den          har hänvisat den försäkrade. En resa till en be-
9823: försäkrade få ersättning för resekostnader som         handling som anskaffats från en annan plats än
9824: beror på besök hos läkare, tandläkare, sjukvårds-      det sjukvårdsdistrikt som den försäkrades hem-
9825: anstalt, laboratorium, röntgeninstitut eller hos       kommun hör till eller från specialansvarsområ-
9826: någon annan som har behörig yrkesutbildning.           dets universitetssjukhus ersätts endast om vård-
9827: Full ersättning betalas tili den del kostnadema för    platsen ligger närmare än en verksamhetsenhet
9828: en enkel resa överstiger självriskandelen på 45        som ger motsvarande behandling inom den för-
9829: mk, dock högst tili ett belopp enligt den fastställ-   säkrades eget sjukvårdsdistrikt.
9830: 
9831: 
9832:                                                                                                         5
9833: KK 866/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                    Ministems svar
9834: 
9835: 
9836:     När patientens sjukdom kräver det skall kom-       hälsovården bestäms att den försäkrade får ersätt-
9837: munalförbundet för sjukhusdistriktet enligt 36 §       ning för nödvändiga resekostnader för transpor-
9838: lagen om specialiserad sjukvård sköta transpor-        ter som det hör tili kommunens skyldighet att
9839: ten av en i dess verksamhetsenhet intagen patient      ordna, har man på detta sätt velat utjämna den
9840: tili någon annan verksamhetsenhet för vård eller       ojämlikhet som kunnat uppstå tili följd av de för-
9841: åtgärder. Transport av en intagen patient från en      säkrades boningsort. Avsikten har dock inte varit
9842: bäddplats på ett sjukhus eller en hälsovårdscen-       att ersätta sådana extra resekostnader som upp-
9843: tral tili en annan vårdanstalt eller hemvård som       står när kommunen fullgör andra sådana uppgif-
9844: sker på läkarens order hör tili den offentliga häl-    ter inom hälso- och sjukvården som kommunen
9845: sovårdens kostnadsansvar och transporten är en-        är skyldig att ordna. Sålunda bör Folkpensions-
9846: ligt gällande klientavgiftslagstiftning avgiftsfri     anstaltens fastställda anvisningar om ersättning
9847: för patienten. Det betyder att transporten av en       för resekostnader på samma vilikor gälla perso-
9848: intagen patient från en bäddplats på en offentlig      ner bosatta i olika delar av landet.
9849: vårdanstalt tili en annan anstalt inom sjuk- och          Den försäkrade har alltid rätt att överklaga
9850: hälsovården inte ersätts från sjukförsäkringen.        Folkpensionsanstaltens avgöranden i sjukförsäk-
9851: Enligt Folkpensionsanstaltens föreskrifter beta-       ringsfrågor hos den besvärsinstans som anges i
9852: las ersättning från sjukförsäkringen för resekost-     lag, dvs. socialförsäkringsnämnden, och vid be-
9853: nader som föranleds av vidaretransport av en för-      hov föra ärendet vidare tili prövningsnämnden.
9854: säkrad som inte är inskriven på en bäddplats på        Bedömningen av lagenligheten beträffande de
9855: den första sjukvårdsenheten eller jourhavande          avgöranden som Folkpensionsanstalten medde-
9856: sjukvårdsenhet.                                        lar i enskilda förmånsärenden hör enligt lag tili
9857:     1 det fall i Enare kommun som tas upp i spörs-     de nämnda besvärsinstansema. Avsikten med
9858: målet har Folkpensionsanstalten inte enligt egen       förfarandet är att säkerställa att sjukförsäkrings-
9859: uppgift ändrat på den linje som anstalten följer       systemet behandlar alla medborgare jämlikt och
9860: vid tolkningen av resekostnadsersättningsfrågor.       rättvist.
9861: Resekostnader som föranleds av sjuktransporter            Enligt uppgift från Folkpensionsanstaltens är
9862: har inte ersätts från sjukförsäkringen om en läka-     för närvarande fyra reseersättningsbeslut som på-
9863: re eller barnmorska eller en annan yrkesutbildad       minner om dem som avses i spörsmålet anhängi-
9864: person från hälsovårdscentralen har deltagit i         ga i Norra Finlands socialförsäkringsnämnd, dvs.
9865: transporten. Med undantag för Norra Finlands           fall där Folkpensionsanstaltens byrå i Enare har
9866: försäkringsområde tillämpas enligt uppgift från        gett avslag på ansökan om ersättning för rese-
9867: Folkpensionsanstalten motsvarande arrange-             kostnader. Nämnden har meddelat att den kom-
9868: mang inte i andra försäkringsområden. Folkpen-         mer att behandla ärendena under innevarande år.
9869: sionsanstalten har konstaterat att förlossningsre-     Social- och hälsovårdsministeriet ger akt på
9870: sor som gjorts med ambulans kan ha ersatts från        Folkpensionsanstaltens praxis beträffande ersätt-
9871: sjukförsäkringen, om det inte av ersättningsansö-      ning för resekostnader och vidtar vid behov åt-
9872: kan framgått att barnmorskan på tjänstens väg-         gärder för att göra grundema för ersättning för
9873: nar har deltagit i transporten.                        resekostnader klarare.
9874:     1 och med att det i sjukförsäkringslagstiftning-
9875: en avvikande från den övriga offentliga sjuk- och
9876: 
9877: 
9878: Helsingfors den 22 december 1999
9879: 
9880:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
9881: 
9882: 
9883: 
9884: 6
9885:                                                                KK 867/1999 vp- Hannu Aho /kesk
9886: 
9887: 
9888: 
9889: 
9890:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 867/1999 vp
9891: 
9892:                                             Roikolan-Krekilän paikallistien 18073 kun-
9893:                                             nostaminen
9894: 
9895: 
9896: 
9897: 
9898: Eduskunnan puhemiehelle
9899: 
9900: Roikolan-Krekilän paikallistie 18073 on erit-           Tiellä on vartioitu tasoristeys, joka yhdistyy
9901: täin huonossa kunnossa. Tietä on osittain kun-       Pohjanmaan rataan. Tasoristeys on selvä liiken-
9902: nostettu, mutta tien loppuosan huono kunto vai-      neturvallisuusongelma, sillä näkyvyys radalle on
9903: keuttaa sen varrella asuvien ihmisten ja muiden      huono. Myös raskaat sorakuljetukset, huono nä-
9904: tietä käyttävien jokapäiväistä elämää. Tie pystyy    kyvyys ja tien heikko kunto lisäävät risteyksen
9905: sorapintaisena, mutkaisena, kapeana ja melkein       vaarallisuutta.
9906: penkattomana täyttämään nykyisellään vain vält-         Tien vaikutusalueella väestökehitys on ollut jo
9907: tävästi vaikutusalueensa väestön ja elinkeinotoi-    vuosien ajan positiivinen, ja tietä käyttävät myös
9908: minnan tarpeet.                                      Roikolan koulun ala-asteen oppilaat. Pientareen
9909:    Kyseinen tie on liikennemääriltään ylivoimai-     leventäminen sekä tien valaisu Jylhään asti pa-
9910: sesti vilkkain soratie Kannuksessa. Tiellä kulkee    rantaisivat tien turvallisuutta ja lisäisivät asumis-
9911: jopa 240 ajoneuvoa/vuorokausi. Erityisesti vii-      viihtyvyyttä, ja myös kevyen ja raskaan liiken-
9912: me vuosina tie on ollut erittäin huonokuntoinen,     teen kohtaaminen olisi riskittömämpää. Vaiku-
9913: kuoppainen ja routiva.                               tusalueella asuvat ja muut tien käyttäjät vaativat
9914:    Tien vaikutusalueella on voimakasta maata-        tien pikaista kunnostamista.
9915: loutta sekä muuta elinkeinotoimintaa. Kannuk-
9916: sen kaupungissa vilkastuneen rakennustoimin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9917: nan vaatimat maa-aineskuljetukset ovat merkittä-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9918: viä rasitustekijöitä kyseisellä tiellä. Samalla ne   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9919: alentavat muiden liikkujien tienkäyttömukavuu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9920: den osittain alle minimivaatimusten. Alueella
9921: toimii ratsutalli, tavarajakeluliikenneyritys sekä          Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-
9922: Hauhtosen Kauppapuutarha. Yksistään näiden                  lulla hallitus aikoo ryhtyä, jotta paikal-
9923: vaikutus on reilut 100 autoa/vuorokausi. Tien               listie 18073 välillä Roikola-Krekilä
9924: epätasaisuus heikentää tuotteiden laatua, joka              voidaan peruskmjata, sen liikennetur-
9925: voidaan turvata ainoastaan kuljettamalla ne Kan-            vallisuus voidaan taata sekä elinkeino-
9926: nuksen kautta. Lisämatkaa kertyy 14 km/suunta.              elämän kehittymisen mahdollisuudet
9927: Tietä käytetään läpi vuoden puutavaraliikentee-             voidaan turvata?
9928: seen.
9929: 
9930: 
9931: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1999
9932: 
9933:     Hannu Aho /kesk
9934:                                                                                                 Versio 2.0
9935: KK 867/1999 vp- Hannu Aho /kesk                                                     Ministerin vastaus
9936: 
9937: 
9938: 
9939: 
9940: Eduskunnan puhemiehelle
9941: 
9942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tie. Sillä on liikennettä keskimäärin 175 autoa
9943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vuorokaudessa, joista raskaita autoja 26. Tiellä
9944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on 80 km/h perusnopeusrajoitus, ja se on mäki-
9945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           nenja mutkainen. Siihen nähden, että tie on sora-
9946: Ahon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        päällysteinen, sen kunto on keskimääräinen, eikä
9947: sen KK 867/1999 vp:                                  tielle ole viime vuosina asetettu painorajoitusta.
9948:                                                      Tien päällystämistarpeen kriteerinä käytetään
9949:       Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-        tällä hetkellä yli 300 auton vuorokausiliikennet-
9950:       lulla hallitus aikoo ryhtyä, jotta paikal-     tä. Tielaitos pitää tien liikennekelpoisessa kun-
9951:       listie 18073 välillä Roikola-Krekilä           nossa kunnossapitotoimin, esim. tänä vuonna on
9952:       voidaan peruskorjata, sen liikennetur-         korjattu runkokelirikkoisia tienkohtia.
9953:       vallisuus voidaan taata sekä elinkeino-            Roikolan tasoristeyksessä on viiden viimeksi
9954:       elämän kehittymisen mahdollisuudet             kuluneen vuoden aikana sattunut vain kaksi taso-
9955:       voidaan turvata?                               risteyspuomiin törmäämistä. Juna ei ole ollut
9956:                                                      osallisena onnettomuuksissa. Tasoristeyksen
9957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        poistamisen tarpeellisuus otetaan esille lähivuo-
9958: ti seuraavaa:                                        sina Ratahallintokeskuksen ja Tielaitoksen käsi-
9959: Roikolan-Krekilän paikallistie on noin 8 km          tellessä tasoristeysten poistamistarvetta koko ra-
9960: pitkä ja vajaa 6 metriä leveä sorapintainen yhdys-   taosuudella Seinäjoki-Oulu.
9961: 
9962: 
9963: 
9964: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
9965: 
9966:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
9967: 
9968: 
9969: 
9970: 
9971: 2
9972: Ministems svar                                              KK 867/1999 vp- Hannu Aho /kesk
9973: 
9974: 
9975: 
9976: 
9977: Tili riksdagens talman
9978: 
9979: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger   på vägen är 80 km/h och vägen är backig och kro-
9980: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    kig. Som grusväg är vägen i medelmåttigt skick
9981: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-   och under de senaste åren har det inte satts några
9982: nu Aho /cent undertecknade skriftliga spörsmål     viktbegränsningar på den. Det kriterium som för
9983: SS 867/1999 rd:                                    närvarande används för behovet att belägga vä-
9984:                                                    gen är ett trafikflöde som övergår 300 bilar per
9985:        Vilka åtgärder och inom viiken tidtabell    dygn. Vägverket håller vägen i trafikerbart skick
9986:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att      genom underhållsåtgärder, i år t.ex. har de av-
9987:       bygdeväg 18073 mellan Roikola och            snitt av vägstommen som är tjälskadade repare-
9988:       Krekilä skall kunna förbättras grund-        rats.
9989:       ligt, trafiksäkerheten garanteras och           I Roikolas plankorsning har det under det se-
9990:       förutsättningarna för en utveckling av       nast gångna året inträffat endast två sammanstöt-
9991:       näringslivet tryggas?                        ningar med plankorsningsbommen. Tågen har
9992:                                                    inte haft någon del i olyckoma. Under de när-
9993: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    mast kommande åren kommer nödvändigheten
9994: föra följande:                                     av att avlägsna plankorsningen att redas ut i sam-
9995: Bygdevägen mellan Roikola och Krekilä är en ca     band med Banförvaltningscentralens och Väg-
9996: 8 km lång och knappt 6 meter bred förbindelse-     verkets behandling av behovet att avlägsna plan-
9997: väg med grusyta. Trafiken på vägen uppgår till i   korsningar på hela banavsnittet Seinäjoki-Uleå-
9998: genomsnitt 175 fordon per dygn, av vilka antalet   borg.
9999: tunga fordon är 26. Bashastighetsbegränsningen
10000: 
10001: 
10002: 
10003: Helsingfors den 17 december 1999
10004: 
10005:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
10006: 
10007: 
10008: 
10009: 
10010:                                                                                                    3
10011:                                                        KK 868/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
10012: 
10013: 
10014: 
10015: 
10016:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 868/1999 vp
10017: 
10018:                                            Kansaneläkkeen vaikutus eläkkeenhakijoiden
10019:                                            kokonaiseläkkeeseen
10020: 
10021: 
10022: 
10023: 
10024: Eduskunnan puhemiehelle
10025: 
10026: Olen esittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyk-   kansaneläke kattaisi tuon 60 %:n pienennyksen.
10027: sen (KK 449/1999 vp): Eläkkeenhakijoiden koh-       Luopumiseläkkeeseen eivät muut eläkkeet vaiku-
10028: telun erilaisuus kansallisen lainsäädännön ja ED-   ta. Jos ED-asetus 1408 mahdollistaisi eläkkeen
10029: lainsäädännön välillä.                              hakemisen vain eläkkeenhakijan haluamista lai-
10030:    Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho on     toksista, tähän tilanteeseen ei törmättäisi.
10031: vastannut kyseiseen kysymykseen. Vastaukses-
10032: saan ministeri toteaa, että kansaneläkkeen hake-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10033: minen ei johda eläkkeenhakijan kokonaiseläk-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10034: keen pienenemiseen. Käytännössä asia on kuiten-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10035: kin toisin. Esimerkiksi luopumiseläkkeellä ole-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10036: van eläkkeenhakijan luopumiseläke pienenee
10037: 40 %:iin alkuperäisestä määrästä, kun hän ottaa           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10038: kansaneläkkeen. Mitään taetta ei ole siitä, että          tyä saattaakseen kaikki eläkkeenhakijat
10039:                                                           tasavertaiseen asemaan?
10040: 
10041: 
10042: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
10043: 
10044:     Pekka Nousiainen /kesk
10045: 
10046: 
10047: 
10048: 
10049:                                                                                              Versio 2.0
10050: KK 868/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                              Ministerin vastaus
10051: 
10052: 
10053: 
10054: 
10055: Eduskunnan puhemiehelle
10056: 
10057: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nee 40 prosenttiin alkuperäisestä määrästä, kun
10058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        hänelle myönnetään kansaneläke.
10059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Luopumiseläkejärjestelmän, samoin kuin mui-
10060: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-      denkin luopumisetuusjärjestelmien, luopurois-
10061: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     tuen ja maatalouden lopettamistuen, yhteisenä
10062: sen KK 868/1999 vp:                                  tavoitteena on maatalouden rakenteen parantami-
10063:                                                      nen. Luopumiseläkelain ( 16/1974) mukaisia
10064:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     eläkkeitä ei enää ole myönnetty vuoden 1992 jäl-
10065:        tyä saattaakseen kaikki eläkkeenhakijat       keen. Aikaisemmin myönnettyä luopumiseläket-
10066:        tasavertaiseen asemaan?                       tä maksetaan kuitenkin niin pitkään kuin eläk-
10067:                                                      keen maksamisen edellytykset ovat olemassa.
10068: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Luopumiseläke ei nimestään huolimatta ole elä-
10069: ti seuraavaa:                                        ke samassa mielessä kuin kansaneläke tai työelä-
10070: Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on viitattu     ke. Eläkkeen määrä ei perustu vakuutusaikaan tai
10071: kirjallisen kysymyksen (KK 449/1999 vp) joh-         ansiotyöhön vaan peltopinta-alaan. Luopumis-
10072: dosta annettuun vastaukseen, jossa on todettu,       eläkejärjestelmä on myös hallinnollisesti kuulu-
10073: että kansaneläkkeen hakeminen ei asetuksen           nut maa- ja metsätalousministeriön toimialaan
10074: 1408/71 soveltamistilanteessa johda sosiaali- ja     eikä sosiaali- ja terveysministeriölle. Koska luo-
10075: terveysministeriön käsityksen mukaan eläkkeen-       pumiseläkettä ei lueta sosiaaliturvaan, se ei
10076: hakijan kokonaiseläkkeen pienenemiseen. Vas-         myöskään kuulu asetuksen 1408/71 soveltamis-
10077: tauksessa on kuvattu Neuvoston (ETY) asetuk-         alaan.
10078: sen 1408/71 säännöksiä työkyvyttömyys- ja van-          Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopu-
10079: huuseläkkeen myöntämisestä ja laskemisesta ta-       miseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä.
10080: pauksissa, joissa eläkettä on karttunut useam-       Vähennettyä eläkettä suoritetaan luopujalle, joka
10081: massa jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa. Eläketa-     on täyttänyt 65 vuotta tai joka saa kansaneläke-
10082: pahtuman sattuessa eläke lasketaan ja myönne-        lain (34 711956) mukaista työttömyyseläkettä,
10083: tään kaikissa kysymykseen tulevissa valtioissa       yksilöllistä varhaiseläkettä tai vähintään kuudek-
10084: täyttyneiden työskentely- tai vakuutuskausien        si kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyselä-
10085: perusteella. Yhdessä jäsenvaltiossa tehty eläke-     kettä tai varhennettua vanhuuseläkettä. Täysi
10086: hakemus tulee samanaikaisesti vireille kaikissa      luopumiseläke muutetaan vähennetyksi eläk-
10087: niissä valtioissa, joissa eläkettä on voinut kart-   keeksi, jos eläkkeensaajalle myönnetään kansan-
10088: tua. Näin nopeutetaan oikean suuruisen koko-         eläke.
10089: naiseläkkeen myöntämistä ja varmistetaan sa-            Näin ollen luopumiseläkkeen saaja on voinut
10090: malla, että kunkin jäsenvaltion vastuu eläketur-     saada täyttä luopumiseläkettä 65 vuoden ikään
10091: vasta on oikeassa suhteessa sen järjestelmässä       saakka jättämällä hakematta kansaneläkettä.
10092: täyttyneeseen vakuutusaikaan.                        Tämä on toki edullinen vaihtoehto niille eläk-
10093:    Nyt vastattavana oleva kirjallinen kysymys        keensaajille, joilla on niin suuri työeläke, että
10094: koskee asetuksen soveltamista luopumiseläkettä       kansaneläke ei tästä syystä kata luopumiseläk-
10095: saavaan henkilöön, jonka luopumiseläke piene-        keeseen tehtävää vähennystä.
10096: 
10097: 2
10098: Ministerin vastaus                                     KK 868/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
10099: 
10100: 
10101:    Luopumiseläkettä saavalla henkilöllä, jolle tu-      Kuten sosiaali- ja terveysministeriö on aikai-
10102: lee myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke sekä          semmin todennut, asetus 1408/71 on yhteisön
10103: työeläke- että kansaneläkejärjestelmästä asetuk-     lainsäädäntöä, jota sellaisenaan on sovellettava
10104: sen 1408/71 mukaisesti, ei tällaista vaihtoehtoa     jäsenvaltioissa. Asetuksen muuttaminen edellyt-
10105: ole. Näin ollen luopumiseläkettä maksetaan vä-       tää jäsenvaltioilta yksimielistä päätöstä. Komis-
10106: hennettynä luopumiseläkejärjestelmän mukai-          sio on antanut Euroopan unionin neuvostolle eh-
10107: sesti. Henkilön kokonaiseläketurvaan tällä ei so-    dotuksen asetuksen 1408/71 kokonaisuudistuk-
10108: siaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan      seksi. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii luon-
10109: kuitenkaan ole vaikutusta, koska työeläke kattaa     nollisesti puuttumaan kaikkiin niihin epäkohtiin,
10110: yksin tai yhdessä kansaneläkkeen kanssa luopu-       jotka ovat tulleet esille asetuksen soveltamisti-
10111: miseläkkeeseen tehtävän vähennyksen.                 lanteessa.
10112: 
10113: 
10114: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
10115: 
10116:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10117: 
10118: 
10119: 
10120: 
10121:                                                                                                      3
10122:  KK 868/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                    Ministems svar
10123: 
10124: 
10125: 
10126: 
10127:   Tili riksdagens talman
10128: 
10129:  1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Den gemensamma målsättningen för systemet
10130:  har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        med avträdelsepension, liksom även för andra
10131:  statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-        system gällande avträdelseförmåner, såsom av-
10132:  ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga            trädelsestöd och stöd för nedläggning av jord-
10133:  spörsmål SS 868/1999 rd:                               bruksproduktion, är att förbättra jordbrukets
10134:                                                          struktur. Pensioner enligt lagen om avträdelse-
10135:          Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          pension ( 16/197 4) har inte längre bevilj ats efter
10136:         för att alla personer som ansöker om             1992. Sådan avträdelsepension som har beviljats
10137:         pension skall behandlas jämlikt?                tidigare betalas likväl så länge som det finns för-
10138:                                                         utsättningar för utbetalning av pensionen. Avträ-
10139:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        delsepensionen är trots sitt namn inte någon pen-
10140:  föra följande:                                         sion i samma bemärkelse som folkpensionen el-
10141:   1 motiveringen till det skriftliga spörsmålet hän-    ler arbetspensionen. Pensionsbeloppet grundar
10142:   visas till svaret på ett annat skriftligt spörsmål    sig inte på försäkringstid eller på förvärvsarbete
10143:   (SS 449/1999 rd), i vilket konstateras att en ansö-   utan på åkerarealen. Systemet med avträdelse-
10144:   kan om folkpension i en situation då förordning       pension har också administrativt sett hänförts till
10145:    1408171 tillämpas enligt social- och hälsovårds-     jord- och skogsbruksministeriets förvaltnings-
10146:   ministeriets uppfattning inte leder till en minsk-    område och inte till social- och hälsovårdsminis-
10147:   ning av pensionssökandens totala pension. 1 sva-      teriets. Eftersom avträdelsepensionen inte hän-
10148:   ret beskrivs bestämme1sema i rådets (EEG) för-        förs till socialskyddet omfattas den inte heller av
10149:   ordning 1408171 om beviljande och beräknande          tillämpningsområdet för förordning 1408171.
10150:   av invalid- och ålderspension i sådana fall, när          1 avträdelsepension betalas full avträdelsepen-
10151: . pension har intjänats i flera medlemsstater eller     sion eller minskad avträdelsepension. Minskad
10152:   EES-stater. Vid pensionsfall beräknas och bevil-      avträdelsepension betalas tili avträdare som har
10153:   jas pensionen i alla dessa medlemsstater enligt       fyllt 65 år eller som får arbetslöshetspension, in-
10154:   fullgjorda anställnings- och försäkringsperioder.     dividuell förtidspension, för minst sex månader
10155:   En pensionsansökan som gjorts i en medlemsstat        beviljad invaliditetspension eller förtida ålder-
10156:   anhängiggörs samtidigt i alla de stater där pen-      domspension          enligt      folkpensionslagen
10157:   sion har kunnat intjänas. På detta sätt beviljas en   (34 71 1956). Full avträdelsepension ändras till
10158:   rätt dimensionerad helhetspension snabbare och        minskad pension om pensionstagaren bevi1jas
10159:   samtidigt säkerställs det att varje medlemsstats      folkpension.
10160:   ansvar för pensionsskyddet står i rätt förhållande        En person som erhåller avträdelsepension har
10161:   till den försäkringstid som fullgjorts inom ramen     sålunda genom att låta bli att ansöka om folkpen-
10162:   för medlemsstatens pensionssystem.                    sion kunnat få full avträdelsepension ända tili 65
10163:       Det skriftliga spörsmål som nu skall besvaras     års ålder. Detta är ett fördelaktigt altemativ för
10164:   gäller tillämpningen av förordningen i fråga på       de pensionstagare som har en så stor arbetspen-
10165:   personer som får avträdelsepension, viiken mins-      sion att folkpensionen inte av den anledningen
10166:   kar till 40 % av det ursprungliga beloppet när        täcker det avdrag som görs i avträdelsepensio-
10167:   folkpension beviljas.                                 nen.
10168: 
10169:  4
10170: Ministems svar                                        KK 868/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
10171: 
10172: 
10173:    En person som får avträde1sepension och som          Såsom socia1- och hä1sovårdsministeriet tidi-
10174: skall bevi1jas inva1iditetspension såvä1 från ar-   gare har konstaterat är förordning 1408/71 ge-
10175: betspensions- som från fo1kpensionssystemet i       menskapens lagstiftning, viiken som sådan skall
10176: en1ighet med förordning 1408/71 har inte detta      tillämpas i med1emsstatema. En ändring av för-
10177: altemativ. Därför beta1as avträde1sepensionen       ordningen förutsätter ett enhälligt bes1ut av med-
10178: som minskad avträde1sepension i en1ighet med        lemsstatema. Kommissionen har lämnat Europe-
10179: systemet med avträde1sepension. Detta inverkar      iska unionens råd ett förs1ag till totalrevidering
10180: emellertid inte en1igt socia1- och hä1sovårdsmi-    av förordning 1408/71. Social- och hälsovårds-
10181: nisteriets uppfattning på personens tota1a pen-     ministeriet strävar naturligtvis efter att ingripa i
10182: sionsskydd, eftersom arbetspensionen ensam e1-      alla de missförhållanden som har kommit fram
10183: ler tillsammans med folkpensionen täcker det av-    vid tillämpningen av förordningen.
10184: drag som görs i avträdelsepensionen.
10185: 
10186: 
10187: 
10188: Helsingfors den 22 december 1999
10189: 
10190:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
10191: 
10192: 
10193: 
10194: 
10195:                                                                                                       5
10196:                                                               KK 869/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
10197: 
10198: 
10199: 
10200: 
10201:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 869/1999 vp
10202: 
10203:                                               Ammattikorkeakouluopiskelijan oikeus valita
10204:                                               opiskelupaikkansa
10205: 
10206: 
10207: 
10208: 
10209: Eduskunnan puhemiehelle
10210: 
10211: Kiristyvässä kilpailussa opiskelupaikoista opis-       sairaus. Kyseistä menettelyä parantamalla sääs-
10212: kelijalta vaaditaan yhä suurempaa panostusta           tettäisiin koulutusresursseja, sillä opiskelijoiden
10213: opintotavoitteidensa saavuttamiseksi. Alkuvai-         sijoittuessa mahdollisimman mielekkäisiin oppi-
10214: heessa useimpien opiskelijoiden tulevaisuuden-         laitoksiin koulutuksesta saatavat tulokset olisi-
10215: näkymät ovat vielä hyvin epäselviä. Voimassa           vat motivoitumisen myötä aiempaa parempia.
10216: olevan lainsäädännön mukaan opiskelijan saatua
10217: paikan ammattikorkeakoulusta mahdollisuudet            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10218: opiskelupaikan vaihtamiseen ennen opintojen            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10219: aloittamista ovat olemattomat. Elämäntilantees-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10220: ta johtuvan epävarmuuden vuoksi opiskelija jou-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10221: tuu hyvin usein hakemaan moneen eri koulutuk-
10222: seen. Näkymien selkiinnyttyä ensisijaista opiske-            Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä
10223: lupaikkaa ei aina koeta mielekkääksi, jolloin                toimiin sellaisen opiskelijan oikeuksien
10224: opiskelija tahtoisi ottaa vastaan toissijaisen opis-         turvaamiseksi, jolle on ammattikorkea-
10225: kelupaikan, johon hänet on hyväksytty. Tarpeen               kouluun valituksi tulemisen jälkeen il-
10226: opiskelupaikan vaihtamiseen voi aiheuttaa myös               mennyt pätevä SY.Jl vaihtaa oppilaitos ta?
10227: 
10228: 
10229: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
10230: 
10231:     Inkeri Kerola /kesk
10232: 
10233: 
10234: 
10235: 
10236:                                                                                                 Versio 2.0
10237: KK 869/1999 vp -      Inkeri Kerola /kesk                                            Ministerin vastaus
10238: 
10239: 
10240: 
10241: 
10242: Eduskunnan puhemiehelle
10243: 
10244: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        tulla hyväksytyksi usetsun opiskelupaikkoihin
10245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Am-
10246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mattikorkeakouluissa on käytössä yhteishakujär-
10247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke-       jestelmä, jossa hakijat etukäteen ilmoittavat, mi-
10248: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        hin opiskelupaikkaan he mieluiten hakevat. Enti-
10249: sen KK 869/1999 vp:                                   sistä toimintatavoista poiketen hakijat sen sijaan
10250:                                                       ilmoittavat opiskelupaikan vastaanottamisesta si-
10251:        Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä          tovasti kirjallisella ilmoituksella. Opiskelijava-
10252:        toimiin sellaisen opiskelijan oikeuksien       linnan tulostenjulkistamisenjälkeen hakijalla on
10253:        turvaamiseksi, jolle on ammattikorkea-         ennen ilmoituksen tekemistä mahdollisuus mää-
10254:        kouluun valituksi tulemisen jälkeen il-        räajassa harkita mieluisinta opiskelupaikkaa tai
10255:        mennyt pätevä syy vaihtaa oppilaitos ta?       jäädä jonottamaan varasijalta mieluisampaa opis-
10256:                                                       kelupaikkaa. Tämän ilmoituksen perusteella ha-
10257: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kijan mahdolliset muut paikat vapautetaan vielä
10258: ti seuraavaa:                                         ilman paikkaa oleville hakijoille. Uuden järjes-
10259: Kasvava kilpailu korkeakoulupaikoista on edel-        telmän avulla on opiskelupaikan korkeakoulussa
10260: lyttänyt valtakunnallisia toimenpiteitä, jotta kor-   voinut saada arviolta 1 000 nuorta enemmän kuin
10261: keakoulupaikkoja olisi mahdollista tarjota entis-     aikaisemmassa järjestelmässä.
10262: tä useammille ja taata samalla opiskelupaikkojen         Annettujen määräaikojen rajoissa opiskelupai-
10263: tehokas käyttö. Tämän tavoitteen saavuttamisek-       kan vastaanottanut henkilö ei näin ollen voi sa-
10264: si vuoden 1998 elokuun alusta voimaan tulleessa       mana lukuvuonna ottaa vastaan toista paikkaa,
10265: yliopistolaissa ja ammattikorkeakouluopinnoista       vaikka hän luopuisikin aiemmin vastaanottamas-
10266: annetussa laissa säädetään, että opiskelija voi ot-   taan opiskelupaikasta. Opetusministeriö tai kor-
10267: taa samana lukuvuonna vastaan vain yhden kor-         keakoulut eivät voi myöntää poikkeuksia lain
10268: keakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.           säännöksestä. Opiskelupaikan vastaanottamis-
10269: Uutta säännöstä on sovellettu ensimmäisen ker-        menettelyssä tapahtuneet viranomaisten virheet
10270: ran lukuvuotta 1999-2000 koskevissa opiskeli-         korjataan, joten nämä virheet eivät koidu hakijan
10271: javalinnoissa.                                        haitaksi. Seuraavana lukuvuonna hakija voi luon-
10272:    Uusi järjestelmä ei ole olennaisesti muuttanut     nollisesti halutessaan siirtyä toiseen korkeakou-
10273: opiskelijavalintoihin liittyviä toimintatapoja. En-   luun, mikäli korkeakoulu hyväksyy sen.
10274: tisen käytännön mukaisesti hakija voi hakea ja
10275: 
10276: 
10277: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
10278: 
10279:     Opetusministeri Maija Rask
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 2
10284: Ministems svar                                                 KK 869/1999 vp- Inkeri Kerola /kesk
10285: 
10286: 
10287: 
10288: 
10289: Tili riksdagens talman
10290: 
10291: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         yrkeshögskola och ett universitet. Vid yrkeshög-
10292: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         skoloma används ett gemensamt antagningssys-
10293: statsrådet översänt följande av riksdagsman In-         tem där de sökande på förhand uppger viiken stu-
10294: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs-       dieplats de helst söker. Med avvikelse från tidi-
10295: mål SS 86911999 rd:                                     gare handlingssätt skall de sökande däremot ge-
10296:                                                         nom en bindande anmälan skriftligen meddela att
10297:        Avser den berörda ministern vidta åt-            de tar emot en studieplats. Efter att resultaten av
10298:        gärder för att trygga rättigheterna hos          antagningen har offentliggjorts har de sökande
10299:        en studerande som efter att ha antagits          inom en utsatt tid möjlighet att före sin anmälan
10300:        tili en yrkeshögskola har fått giltig or-        överväga viiken studieplats som är attraktivast
10301:        sak att byta läroanstalt?                        eller ställa sig på väntelistan för en mer attraktiv
10302:                                                         studieplats. På basis av denna anmälan blir sö-
10303: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         kandens eventuella andra studieplatser lediga för
10304: föra följande:                                          sökande som ännu är utan plats. Med hjälp av det
10305: Den tilltagande konkurrensen om högskoleplat-           nya systemet har uppskattningsvis 1 000 fler
10306: sema har förutsatt riksomfattande åtgärder för att      unga än i det tidigare systemet kunnat få studie-
10307: det skall vara möjligt att erbjuda högskoleplatser      plats i en högskola.
10308: åt fler studerande och samtidigt garantera att stu-        Inom de utsatta tidsgränsema kan en person
10309: dieplatsema utnyttjas effektivt. 1 syfte att nå det-    som tagit emot en studieplats således inte samma
10310: ta mål bestäms det i universitetslagen och lagen        läsår ta emot en annan plats, trots att han eller
10311: om yrkeshögskolestudier som trädde i kraft vid          hon skulle avstå från den tidigare mottagna plat-
10312: ingången av augusti 1998 att en studerande sam-         sen. Varken undervisningsministeriet eller hög-
10313: ma läsår kan ta emot endast en studieplats som le-      skoloma kan bevilja undantag från bestämmel-
10314: der tili högskoleexamen. Den nya bestämmelsen           sen i lagen. Fel som myndighetema har begått vid
10315: tillämpades första gången i antagningen av stude-       mottagandet av studieplatser rättas, så den sökan-
10316: rande för läsåret 1999-2000.                            de blir inte lidande av dessa fel. Nästa läsår kan
10317:     Det nya systemet har inte väsentligt ändrat         sökanden självfallet om han eller hon så önskar
10318: handlingssätten i samband med antagningen av            flytta tili en annan högskola om högskolan god-
10319: studerande. Enligt tidigare praxis kan en sökan-        känner detta.
10320: de söka och bli antagen tili flera studieplatser i en
10321: 
10322: 
10323: 
10324: Helsingfors den 21 december 1999
10325: 
10326:     Undervisningsminister Maija Rask
10327: 
10328: 
10329: 
10330: 
10331:                                                                                                           3
10332:                                                          KK 870/1999 vp -      Antero Kekkonen /sd
10333: 
10334: 
10335: 
10336: 
10337:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 870/1999 vp
10338: 
10339:                                            UudisrakennusteD rakenne- ja kosteusongelmat
10340: 
10341: 
10342: 
10343: 
10344: Eduskunnan puhemiehelle
10345: 
10346: Rakennusten home- ja kosteusvaurioista on tul-      yksityinen tai yhteisö - ei löydä vastuunkanta-
10347: lut koko maata kattava ongelma. Home- ja kos-       jaa.
10348: teusongelmat ovat jossakin mielessä ymmärrettä-        Uusien rakennusten home- ja kosteusongel-
10349: vissä silloin, kun on kyse vanhoista ja aikoinaan   missa on terveydellisten näkökohtien lisäksi kyse
10350: ehkä puutteellisestikin rakennetuista tai korja-    suurista summista. Vastavalmistuneiden raken-
10351: tuista taloista. Näitä ongelmia on viime aikoina    nusten korjaaminen käy kalliiksi. Kunnostami-
10352: kuitenkin enenevässä määrin ilmennyt myös uu-       seen käytettävät varat ovat poissa muusta raken-
10353: sissa rakennuksissa.                                tamisesta. Kansantaloudellisestikaan toiminta ei
10354:    Rakentaminen on laman taituttua lisääntynyt      ole järkevää.
10355: nopeasti. Valvontaviranomaisille tällainen tilan-
10356: ne on epäilemättä vaikea, eivätkä kiireessä teh-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10357: dyt tarkastukset ilmeisestikään riitä eliminoi-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10358: maan home- ja kosteusongelmien syntymistä.          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10359: Kun ongelmat vastarakennetuissa taloissa sitten     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10360: tulevat esiin, asunnon hankkijan on mahdotonta
10361: tietää, johtuvatko ongelmat rakennesuunnittelus-          Onko hallitus tietoinen uusien rakennus-
10362: ta, rakennusmateriaaleista, materiaalien yhteen-          ten rakenne- ja kosteusongelmista ja
10363: sopimattomuudesta, valvonnan puutteesta jo ra-
10364: kennusvaiheessa, vai mistä. Asunnon omistaja-             mitä se aikoo tehdä erityisesti uudisra-
10365:                                                           kentamisen eri vaiheiden rakennusval-
10366:                                                           vonnan tehostamiseksi?
10367: 
10368: 
10369: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
10370: 
10371:     Antero Kekkonen /sd
10372: 
10373: 
10374: 
10375: 
10376:                                                                                              Versio 2.0
10377: KK 870/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                 Ministerin vastaus
10378: 
10379: 
10380: 
10381: 
10382: Eduskunnan puhemiehelle
10383: 
10384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          (132/1999) on lukuisia hyvään ja kestävään ra-
10385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kentamiseen tähtääviä uusia menettelytapoja ja
10386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      velvoitteita, kuten rakennushankkeeseen ryhty-
10387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          vän huolehtimisvelvollisuus, rakennustyön aloi-
10388: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tuskokous, tehtävien vaativuus ja rakennushank-
10389: myksen KK 870/1999 vp:                               keessa toimivien kelpoisuus, työmaan tarkastus-
10390:                                                      asiakirja sekä selvitys rakennustyön laadun var-
10391:        Onko hallitus tietoinen uusien rakennus-      mistamisesta. Uuden lainsäädännön tarkoitukse-
10392:        ten rakenne- ja kosteusongelmista ja          na on vähentää rakentamisen huonosta laadusta
10393:                                                      ja puutteellisesta valvonnasta aiheutuvia ongel-
10394:        mitä se aikoo tehdä erityisesti uudisra-      mia.
10395:        kentamisen eri vaiheiden rakennusval-            Erityisesti kosteusvaurioiden välttämiseen py-
10396:        vonnan tehostamiseksi?                        ritään Suomen rakentamismääräyskokoelmassa
10397: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vuonna 1998 annetuilla, kosteutta koskevilla uu-
10398: ti seuraavaa:                                        silla rakentamismääräyksillä (C2 Kosteus, mää-
10399:                                                      räykset ja ohjeet), jotka ovat sisällöltään aikai-
10400: Hallitus on hyvin tietoinen uudisrakentamiseen       sempia yksityiskohtaisemmat. Määräysten sovel-
10401: liittyvistä erilaisista ongelmista, jotka johtuvat   tamisesta on valmisteltu myös opasjulkaisu
10402: esimerkiksi rakennuksen huonosta suunnittelus-       "Kosteus rakentamisessa". Pientalojen kosteus-
10403: ta, rakennushankkeeseen ryhtyvän suorittamasta       vaurioiden ehkäisemiseksi on laadittu julkaisu
10404: puutteellisesta valvonnasta sekä rakentamiseen       "Pientalotyömaan valvonta". Vastaava julkaisu
10405: käytettävien tuotteiden sopimattomuudesta käyt-      kerrostaloja varten on valmistunut vuonna 1998.
10406: tökohteeseensa. Yhtenä pääsyynä erilaisten on-       Maankäyttö-ja rakennuslain mukaan julkaisuis-
10407: gelmien syntymiseen on pyrkimys suunnittelun         sa esitetyt tarkastusmenettelyt ovat säännönmu-
10408: ja rakentamisen kustannusten minimointiin sekä       kaisia ja niiden käytön seuraaminen kuuluu ra-
10409: erityisesti rakentamisen aikataulun lyhentämi-       kennusvalvonnan tehtäviin.
10410: seen.                                                   Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
10411:     Rakentamisen laadusta ja rakentamiselle ase-     rakennusten rakenne- ja kosteusongelmien vält-
10412: tetuista vaatimuksista on säännöksiä rakennus-       tämiseksi ja rakennustyön valvonnan tehostami-
10413: laissa ja -asetuksessa. Yksityiskohtaisempia tek-    seksi on viimeisten vuosien aikana tehty monia
10414: nisiä määräyksiä annetaan Suomen rakentamis-         eri toimenpiteitä. Niiden vaikutus käytännön ra-
10415: määräyskokoelmassa. Vuoden vaihteessa voi-           kentamisessa näkyy lähivuosien aikana.
10416: maan tulevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa
10417: 
10418: 
10419: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
10420: 
10421:     Ympäristöministeri Satu Hassi
10422: 
10423: 2
10424: Ministerns svar                                           KK 870/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
10425: 
10426: 
10427: 
10428: 
10429: Tili riksdagens talman
10430: 
10431: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     t.ex. att den som startar ett byggprojekt är skyl-
10432: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av      dig att övervaka det, det skall hållas ett inledan-
10433: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      de möte innan byggandet börjar, bestämmelser
10434: Antero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga         om hur krävande olika uppgifter är och viiken be-
10435: spörsmål SS 870/1999 rd:                            hörighet de som arbetar med byggnadsprojektet
10436:                                                      skall ha, att det skall finnas ett inspektionsproto-
10437:       Å.r regeringen medveten om struktur-          koll för byggarbetsp1atser och en utredning om
10438:       och fuktproblemen i nya byggnader, och        hur kvaliteten på byggarbetet säkras. Den nya
10439:                                                     lagstiftningen syftar till att avhjälpa de problem
10440:       vad avser den att göraför att e.ffektivera    som dålig byggkvalitet och bristfållig övervak-
10441:       särskilt byggnadstillsynen i olika ske-       nin~ orsakar.
10442:       den av nybyggnad?                                 Ar 1998 publicerades i Finlands byggbestäm-
10443: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     melsesamling nya byggbestämmelser särskilt i
10444: föra följande:                                      syfte att undvika fuktskador, och de är mer detal-
10445:                                                     jerade än de tidigare (C2 Fukt, föreskrifter och
10446: Regeringen är mycket medveten om de olika pro-      anvisningar). Det finns också en handledning,
10447: blem i samband med nybyggande som exempel-          "Fukt i byggnadsverksamhet", om hur bestäm-
10448: vis har att göra med dålig byggnadsplanering, att   melserna skall tillämpas. Publikationen "Över-
10449: den som inleder byggnadsprojektet övervakar det     vakning av småhusbyggen" syftar att förebygga
10450: bristfålligt samt med att de produkter som an-      fuktskador i småhus. En motsvarande publika-
10451: vänds i byggandet inte lämpar sig för den avsed-    tion för flervåningshus gavs ut år 1998. Enligt
10452: da användningen. En huvudorsak till att proble-     markanvändnings- och bygglagen är de inspek-
10453: men uppstår är strävan att minimera kostnaderna     tionsförfaranden som presenteras i publikationer-
10454: för projektering och byggande och särskilt att      na regelmässiga, och det ankommer på bygg-
10455: förkorta tidtabellen för byggandet.                 nadsinspektionen att se till att de tillämpas.
10456:    Byggnadslagen och -förordningen innehåller           På basis av ovanstående kan vi konstatera att
10457: bestämmelser om byggandets kvalitet och om          många åtgärder under de senaste åren har vidta-
10458: kraven på byggande. Mer detaljerade tekniska fö-    gits för att avhjälpa fukt- och strukturproblem i
10459: reskrifter ingår i Finlands byggbestämmelsesam-     byggnader och för att effektivera övervakningen
10460: 1ing. 1 årsskiftet träder den nya markanvänd-       av byggnadsarbeten. lnverkan av dessa på hur
10461: nings- och bygglagen (132/1999) i kraft, och den    man i praktiken bygger kommer till synes under
10462: innehåller många nya förfaranden och förpliktel-    de närmaste åren.
10463: ser som tar sikte på bra och hållbart byggande,
10464: 
10465: 
10466: 
10467: Helsingfors den 16 december 1999
10468: 
10469:     Miljöminister Satu Hassi
10470: 
10471:                                                                                                       3
10472:                                                                 KK 871/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
10473: 
10474: 
10475: 
10476: 
10477:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 87111999 vp
10478: 
10479:                                              Köyhtyneiden ja ylivelkaantuneiden perustur-
10480:                                              van riittävyys
10481: 
10482: 
10483: 
10484: 
10485: Eduskunnan puhemiehelle
10486: 
10487: Nopea talouskasvu näyttää kasvattavan hyvin-          esim. takaajina, yrittäjinä tai asunnonvaihtajina
10488: vointivaltiomme tuloeroja pahemmin kuin 1990-         jäivät velkaloukkuun. Näiden tavallisten suoma-
10489: luvun alussa koettu lama, joka köyhdytti kaikkia      laisten ja monien yrittäjähenkisten ihmisten on-
10490: väestöryhmiä. Kun valtion verotulot alenivat ja       gelmat tulevat kansantaloudellemme kalliiksi -
10491: valtion velan nousua pyrittiin pysäyttämään, se       maassa, jossa tutkimusten mukaan yrittäjiksi ha-
10492: tehtiin julkisia menoja, kuten sosiaaliturvaa leik-   luavia on vähän. Jos tuki tulee vasta ruokajonos-
10493: kaamalla. Sosiaaliturvasta riippuvaisten toi-         sa, niin se tulee liian myöhään, sillä ihmisen tah-
10494: meentulo heikkenee edelleen, kuitenkin esim.          to on silloin jo nujerrettu. Auttavaa kättä ei sil-
10495: terveydenhuollon palvelumaksut nousevat jäl-          loinkaan ojenna hyvinvointiyhteiskuntamme,
10496: leen.                                                 vaan ns. vapaaehtoinen kolmas sektori.
10497:    Leipäjonojen aika ei valitettavasti vieläkään
10498: ole ohi, vaan epävirallisiksi tarkoitetut ruokapan-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10499: kit ovat vakiintuneet tukiverkoksi köyhtyneille       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10500: ihmisille, joita lasketaan nykyään olevan noin        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10501: puoli miljoonaa. Huolestuttavinta on se, että         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10502: joukko ilman ammattikoulutusta olevia nuoria
10503: siirtyy koulusta suoraan sosiaaliavun varaan.               Mitä hallitus aikoo tehdä näiden köyhty-
10504: Useimmiten heidän vanhempansa ovat pitkäai-                 neiden ihmisten perusturvan riittävyy-
10505: kaistyöttömiä, ja on pelättävissä, että tästä muo-          den takaamiseksi ja
10506: dostuu sukupolvien kierre ja yhteiskunnalle aika-
10507: pommi.                                                      mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä la-
10508:    Laman seurauksena syntyi ylivelkaantunei-                man vuosina ylivelkaantuneiden autta-
10509: den joukko, joista monet ilman omaa syytään                 miseksi?
10510: 
10511: 
10512: 
10513: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
10514: 
10515:      Tero Mölsä /kesk
10516: 
10517: 
10518: 
10519: 
10520: 10   200696                                                                                     Versio 2.0
10521: KK 87111999 vp- Tero Mölsä /kesk                                                      Ministerin vastaus
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526: Eduskunnan puhemiehelle
10527: 
10528: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            vun aikana työllisyyden parantuessa. Vuonna
10529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           1996 noin 350 000 kotitalouttasai toimeentulo-
10530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tukea. Henkilöitä niissä oli runsaat 600 000.
10531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Möl-         Vuonna 1999 vastaavat luvut ovat selvästi pie-
10532: sän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nemmät, noin 290 000 kotitaloutta ja 490 000
10533: KK 871/1999 vp:                                        henkilöä.
10534:                                                            Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan läh-
10535:        Mitä hallitus aikoo tehdä näiden köyhty-        tökohtina ovat pohjoismaiseen tapaan koko väes-
10536:        neiden ihmisten perusturvan riittävyy-          töä koskevat kattavat toimeentulo- ja palvelujär-
10537:        den takaamiseksi ja                            jestelmät On voitu selvästi osoittaa, että tulon-
10538:                                                        siirtojen ja erityisesti hyvinvointipalvelujen taso
10539:        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä la-      ja peittävyys ovat tärkeitä. Ne ovat olleet keskei-
10540:        man vuosina ylivelkaantuneiden autta-           nen keino vähentää eri väestöryhmien köyhyyt-
10541:        miseksi?                                        tä. Kansainvälisissä vertailuissa on voitu todeta,
10542: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          että tasainen tulonjako ja alhainen köyhyysaste
10543: ti seuraavaa:                                          ovat sidoksissa toisiinsa. Lamankin vuosina kan-
10544:                                                       salaisten luottamus ja tuki julkisiin palveluihin ja
10545:  Suomalaisen köyhyys- ja syrjäytymiskehityksen        turvaverkkoihin on säilynyt vahvana.
10546: taustalla on 1990-luvun alun vaikea talouslama ja         Ohjelmansa mukaisesti hallitus painottaa toi-
10547: siihen liittynyt joukkotyöttömyys sekä kotita-        menpiteitä, joilla vahvistetaan oikeudenmukai-
10548:  louksien ylivelkaantuminen. Laman seurausvai-        suutta ja sosiaalista eheyttä.
10549: kutukset tulevat olemaan esillä vielä pitkään.            Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal-
10550:     Työttömyys supisti lähes miljoonan kotitalou-     la on käynnistetty useita toimenpiteitä, joilla
10551: den tuloja hetkellisesti tai pysyvästi. Monien        köyhyys- ja syrjäytymiskehitystä voidaan kat-
10552: omaisuus hävisi ylivelkaantumisen, takausvas-         kaista. Ministeriö on laatinut viimeksi keväällä
10553: tuiden, asunnon arvon laskun tai yrityksen kon-        1999 julkaistun raportin, johon on koottu hallin-
10554: kurssin myötä. Toimeentulo-ongelmien lisäksi          nonalan toimenpidekokonaisuus syrjäytymisen
10555: laman ja työttömyyden seuraukset ovat heijastu-       estämiseksi (STM Monisteita 1999:4). Sosiaali-
10556: neet työkyvyn menetyksenä, sairastavuutena tai        ja terveysministeriö asetti 4.10.1999 hallinnon-
10557: mielenterveysongelmina.                               alojen välistä yhteistyötä kehittävän syrjäytymis-
10558:     Lamavuosina sosiaaliturva toimi suunnitellus-     työryhmän. Siinä on mukana syrjäytymiskehi-
10559: ti: se pehmensi kotitalouksien palkka- ja yritystu-   tyksen torjumiseksi keskeisiä ministeriöitä. Työ-
10560: lojen pudotusta, kun kotitalouksille suunnatut        ryhmän tehtävänä on saada aikaan tehokkaita toi-
10561: julkiset tulonsiirrot kasvoivat. Tulonjako säilyi     menpiteitä syrjäytymisen torjumiseksi. Sosiaali-
10562: laman syvimmässä vaiheessa ennallaan, sillä           ja terveysministeriön hallinnonalalla työskente-
10563: lama kohteli suunnilleen samalla tavoin eri tulo-     lee tällä hetkellä myös Aktiivisen sosiaalipolitii-
10564: tasoilla olevia kotitalouksia. Kotitalouksien va-     kan työryhmä, jonka tehtävänä on etsiä keinoja
10565: rallisuuserot ovat kuitenkin kasvaneet 1990-lu-       mm. vaikeasti työllistettävien henkilöiden akti-
10566: 
10567: 
10568: 2
10569: Ministerin vastaus                                                KK 87111999 vp- Tero Mölsä /kesk
10570: 
10571: 
10572: 
10573: voimiseksi ja työllistämiseksi. Sosiaali- ja työ-        ollut tärkeää, jotta velkaongelmien syntyä voi-
10574: hallinnon yhteistyöryhmä selvittää puolestaan            daan ehkäistä ennakolta. Lainsäädännön vanhen-
10575: pitkäaikaisasiakkaiden aktivointia ja palvelujen         tuneisuus on nimittäin ollut yksi osasyy takauk-
10576: kehittämistä. Molempien työryhmien määräaika             sista aiheutuneisiin ongelmiin.
10577: päättyy 31.12.1999.                                         Velkaneuvonta perustuu tällä hetkellä vapaa-
10578:     Viimesijainen perusturvan muoto on toimeen-          ehtoisuuteen, eikä sitä ole organisoitu yhtenäi-
10579: tulotuki. Toimeentulotukea ja siihen läheisesti          sesti. Kun velkaneuvonta perustuu vapaaehtoi-
10580: liittyviä ns. ensisijaisia etuusmuotoja, kuten työt-     suuteen, palvelun saatavuus vaihtelee eri alueilla
10581: tömyysturvaa ja asumistukea, koskeva uudel-              huomattavasti. Tämä saattaa johtaa velkaongel-
10582: leenjärjestely toteutettiin vuoden 1998 aikana.          mista kärsivien henkilöiden alueelliseen eriar-
10583: Tavoitteena oli siirtää perusturvan painopistettä        voisuuteen. Näistä syistä hallitusohjelmassa on
10584: valtion rahoitusvastuulla olevien ensisijaisten          lausuma, jonka mukaan velkaneuvonnan alueel-
10585: etuusjärjestelmien suuntaan. Tässä myös onnis-           lisesta saatavuudesta huolehditaan. Oikeusminis-
10586: tuttiin suunnitellulla tavalla, kuten edellä esitetyt    teriössä on laadittu lakiehdotus velkaneuvonnan
10587: toimeentulotuen käytön vähenemistä koskevat              lakisääteistämisestä. Tavoitteena on, että lakiesi-
10588: tiedot kertovat.                                         tys annettaisiin eduskunnalle alkuvuodesta 2000.
10589:      Toimeentulotuen riittävyyttä niiden menojen            Oikeusministeriössä on juuri asetettu toimi-
10590: osalta, joita se on säännösten mukaisesti tarkoi-        kunta, jonka tehtävänä on velan vanhentumista
10591: tettu kattamaan, on selvitetty eräissä Stakesin          koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tämän
10592: tutkimushankkeissa. Näiden pohjalta voidaan              uudistustyön yhteydessä tulee pohdittavaksi se,
10593: tehdä se johtopäätös, että kaavamaisen toimeen-          mitä oikeuspoliittisia tavoitteita vanhentumisel-
10594: tulotuen määrä on suhteellisen riittävä eri perhe-       la yleensä ajetaan. Keskeinen selvitettävä kysy-
10595:  tyypeille. Sen sijaan tarveharkintaisen tuen käyt-      mys on se, voidaanko ja onko hyväksyttävää
10596:  töä kunnissa tulisi lisätä erityisesti pitkäaikaises-   käyttää velan vanhentumista keinona lopettaa
10597:  ti tuen piirissä olevien osalta. Tähän seikkaan so-     elinikäinen velkavastuu. Lisäksi oikeusministe-
10598:  siaali- ja terveysministeriöllä on tarkoitus kiin-      riössä on valmisteilla ulosottolain muuttamista
10599:  nittää huomiota parhaillaan uudistustyön alla           koskeva ehdotus, jossa selvitetään mahdollisuut-
10600:  olevassa oppaassa toimeentulotuesta, joka pyri-         ta määrätä ulosotolle enimmäiskesto siten, että
10601:  tään lähettämään kuntiin vuodenvaihteen jäl-            tuomiolle tai muulle ulosottoperusteelle säädet-
10602:  keen.                                                   täisiin voimassaoloaika. Ulosoton keston rajoit-
10603:      Ylivelkaantuminen on ollut tälle vuosikym-          tamista koskevan ehdotuksen pitäisi valmistua
10604:  menelle leimaa antava ongelma. Lainsäädännön            vuoden 2000 alkupuolella. Hanke liittyy hallitus-
10605:  uudistuksista velkajärjestelylainsäädännön ai-          ohjelmaan kirjattuun lausumaan, jonka mukaan
10606:  kaansaaminen on ollut ylivelkaantuneille olen-          ulosoton pitkäkestoisuuden haittoja vähennetään
10607:  naisen tärkeää. Velkajärjestelyä on hakenut jo yli      kaventamalla ulosoton ja yksityishenkilöiden
10608:  60 000 henkilöä. Velkajärjestelyssä vahvistetun         velkajärjestelyn eroja. Järjestelmät lähenevät toi-
10609:  maksuohjelman tunnollisella noudattamisella             siaan, jos ulosoton kestoa rajoitetaan. Tällaista
10610:  heillä on mahdollisuus vapautua ylivoimaisesta          lähentymistä tapahtui jo siinä vaiheessa, kun
10611:  velkamäärästään. Osalle näin on jo tapahtunut.          ulosottovelallisten aseman parantamiseksi yli
10612:      Takauslainsäädäntö on kuluvan lokakuun              kaksi vuotta sitten uudistettiin ulosmittausta kos-
10613:   alusta uudistettu kokonaisuudessaan. Tämä on           kevia säännöksiä.
10614: 
10615: 
10616: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
10617: 
10618:      Peruspalveluministeri Eva Biaudet
10619: 
10620: 
10621:                                                                                                           3
10622: KK 87111999 vp- Tero Mölsä /kesk                                                        Ministerns svar
10623: 
10624: 
10625: 
10626: 
10627: Tili riksdagens talman
10628: 
10629: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bade hushållen i de olika inkomstnivåerna unge-
10630: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       får lika. Skillnaderna i hushållens förmögenhet
10631: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Tero      har dock ökat under 1990-talet i och med det för-
10632: Mölsä /cent undertecknade skriftliga spörsmål         bättrade sysselsättningsläget. År 1996 fick cirka
10633: SS 871/1999 rd:                                       350 000 hushåll utkomststöd. Dessa hushåll be-
10634:                                                       stod av drygt 600 000 personer. År 1999 var mot-
10635:        Vad ämnar regeringen göra för att ga-          svarande siffror klart mindre, cirka 290 000 hus-
10636:        rantera att dessa människor som drab-          håll och 490 000 personer.
10637:        bats av fattigdom får ett tillräckligt            Utgångspunkten för den finländska social- och
10638:        grundskydd och                                 hälsovårdspolitiken är typiskt nordisk: ett hel-
10639:                                                       täckande utkomst- och servicesystem för hela be-
10640:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           folkningen. Man har tydligt kunnat påvisa att ni-
10641:       för att hjälpa dem som blivit överskuld-        vån på inkomstöverföringar och särskilt på väl-
10642:       satta under depressionsåren?                    fårdstjänster samt frågan om hur väl de täcker be-
10643: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hovet är viktiga faktorer. De har utgjort viktiga
10644: föra följande:                                        medel för att minska fattigdomen bland olika be-
10645:                                                       folkningsgrupper. 1 internationella jämförelser
10646: Bakom den finländska fattigdoms- och utslag-          har man kunnat konstatera att en jämn inkomst-
10647: ningsutvecklingen ligger den svåra ekonomiska         fördelning och låg fattigdomsnivå är bundna till
10648: lågkonjunkturen i början av 1990-talet samt           varandra. Ä ven under lågkonjunkturen har med-
10649: massarbetslösheten och hushållens överskuld-          borgarnas förtroende och stöd för den offentliga
10650: sättning i anslutning till den. Följderna av de-      servicen och stödnätverken bibehållits.
10651: pressionen kommer att vara aktuella ännu länge.          Regeringen betonar i enlighet med sitt pro-
10652:    Arbetslösheten ledde till att inkomsterna för      gram åtgärder med vilka man stärker rättvisa och
10653: nästan en miljon hushåll minskade tillfålligt eller   social enhetlighet.
10654: permanent. Många miste sin egendom på grund              lnom social- och hälsovårdsministeriets för-
10655: av överskuldsättning eller borgensansvar eller då     valtningsområde har man vidtagit flera åtgärder
10656: bostadens värde sjönk eller företaget gick i kon-     med vilka fattigdoms- och utslagningsutveck-
10657: kurs. Utöver utkomstproblem har följderna av          lingen kan brytas. Ministeriet har sammanställt
10658: lågkonjunkturen och arbetslösheten avspeglat sig      en rapport som publicerades senast våren 1999
10659: i form av förlorad arbetsförmåga, sjukdom eller       och som innehåller en åtgärdshelhet för förvalt-
10660: psykiska problem.                                     ningsområdet för att förebygga utslagning (Soci-
10661:    Under lågkonjunkturen fungerade den sociala        al- och hälsovårdsministeriet, stencilserie
10662: tryggheten enligt planerna: den dämpade ned-          1999:4). Social- och hälsovårdsministeriet till-
10663: gången i hushållens löne- och företagsinkoms-         satte 4.10.1999 en arbetsgrupp för att utveckla
10664: ter, då de offentliga inkomstöverföringarna som       samarbetet inom förvaltningsornrådet med tanke
10665: riktade sig till hushållen ökade. lnkomstfördel-      på utslagning. 1 arbetsgruppen ingår de centrala
10666: ningen förblev oförändrad under lågkonjunktu-         ministerierna då det gäller att bekämpa utslag-
10667: rens svåraste fas eftersom lågkonjunkturen drab-      ningsutvecklingen. Arbetsgruppen har till upp-
10668: 
10669: 4
10670: Ministerns svar                                                   KK 871/1999 vp- Tero Mölsä /kesk
10671: 
10672: 
10673: 
10674: gift att få till stånd effektiva åtgärder för att av-       Borgenslagstiftningen har reviderats i sin hel-
10675: värja utslagning. Inom social- och hälsovårdsmi-        het från ingången av oktober i år. Detta var vik-
10676: nisteriets förvaltningsområde arbetar även för          tigt för att man skall kunna förebygga uppkom-
10677: närvarande en arbetsgrupp för aktiv socialpoli-         sten av skuldproblem. Den föråldrade lagstift-
10678: tik, vars uppgift bl.a. är att finna metoder för att    ningen har nämligen varit en delorsak till de pro-
10679: sysselsätta personer som är svåra att sysselsätta.      blem som uppkommit i samband med borgen.
10680: Samarbetsgruppen för social- och arbetsförvalt-             Skuldrådgivningen fungerar i dag på frivillig
10681: ningen utreder för sin del möjligheter att aktive-      basis och är inte enhetligt organiserad. Eftersom
10682: ra långtidsklienter och att utveckla servicen.          skuldrådgivningen är frivillig, växlar tillgången
10683: Dessa båda arbetsgrupper skall ha sitt arbete klart     tili servicen mycket regionalt. Detta kan leda till
10684: senast 31.12.1999.                                      att personer som har problem med skulder be-
10685:     Utkomststödet är det stöd som beviljas i sista      handlas olikvärdigt regionalt. Därför finns i re-
10686: hand. År 1998 omorganiserades utkomststödet             geringsprogrammet ett uttalande om att tillgäng-
10687: och primära stödformer som är nära förknippade          ligheten i fråga om regional skuldrådgivning om-
10688: med det, t.ex. utkomstskyddet för arbetslösa och        besörjs. Vid justitieministeriet har beretts ett lag-
10689: bostadsbidraget. Målet var att inom grundskyd-          förslag om att skuldrådgivningen skall bli lag-
10690: det flytta tyngdpunkten närmare de primära stöd-        stadgad. Strävan är att lagförslaget skall över-
10691: system som staten bär finansieringsansvaret för.        lämnas till riksdagen i början av 2000.
10692: Omorganiseringen gick enligt pianeroa och detta             Vid justitieministeriet har nyligen tillsatts en
10693: märks i ovan anförda uppgifter som visar att an-        kommission som har till uppgift att bereda en re-
10694: vändningen av utkomststöd har minskat.                  form av lagstiftningen om preskription av skuld.
10695:     Stakes har undersökt hur utkomststödet räcker       1 samband med detta reformarbete kommer de
10696: till för sådana utgifter som det enligt bestämmel-      rättspolitiska målen med preskription i allmän-
10697: seroa skall täcka. På basis av dessa undersök-          het att övervägas. En viktig sak att reda ut är frå-
10698: ningar kan man dra den slutsatsen att det scha-         gan om huruvida det går och är acceptabelt att an-
10699: blonmässiga utkomstskyddet i stort sett är till-        vända preskription av skuld som ett ruedel för att
10700: räckligt för olika typer av familjer. Däremot bor-      avsluta ett livslångt skuldansvar. Dessutom be-
10701: de användningen av behovsprövat stöd i korumu-          reds i justitieministeriet ett förslag till revidering
10702: neroa ökas särskilt för deras del som länge omfat-      av utsökningslagen och i samband med detta ar-
10703: tas av stödet. Social- och hälsovårdsministeriet        bete utreds möjligheten att fastställa en maximi-
10704: har för avsikt att fåsta uppmärksarnhet vid detta i     tid för utsökning så att domar eller andra utsök-
10705: den handbok om utkomststödet som föroyas som            ningsgrunder får en bestämd giltighetstid. För-
10706: bäst och som skall sändas till korumuneroa efter        slaget om begränsning av utsökningstiden torde
10707: årsskiftet.                                             bli klart i början av år 2000. Projektet anknyter
10708:     Överskuldsättningen har varit ett typiskt pro-      till ett uttalande i regeringsprogrammet, enligt
10709: blem för detta årtionde. När det gäller lagstift-       vilket olägenheteroa i samband med utsökning
10710: ningsreformer har det varit särskilt viktigt för de     som pågår under lång tid reduceras genom att
10711: överskuldsatta att skuldsaneringslagstiftningen         skillnaderoa mellan sådan utsökning och privat-
10712: har kommit till. Mer än 60 000 personer har re-         personers skuldsanering minskas. Systemen när-
10713: dan ansökt om skuldsanering. Om dessa nog-              mar sig varandra om utsökningstiden begränsas.
10714: grant följer det betalningsprogram som fast-            Dessa två närmade sig varandra redan när utsök-
10715: ställts i skuldsaneringen har de en möjlighet att       ningsgäldenäreroas ställning förbättrades genom
10716: bli fria från sin övermäktiga skuld. En del har re-     att bestämmelseroa om utmätning förnyades för
10717: dan blivit fria.                                        mer än två år sedan.
10718: 
10719: 
10720: 
10721: Helsingfors den 22 december 1999
10722: 
10723:     Omsorgsminister Eva Biaudet                                                                             5
10724:                                                              KK 872/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
10725: 
10726: 
10727: 
10728: 
10729:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 872/1999 vp
10730: 
10731:                                              Kaukolämpöverkkoon liittyminen
10732: 
10733: 
10734: 
10735: 
10736: Eduskunnan puhemiehelle
10737: 
10738: Kaukolämmitys on kiinteistökohtaista erillisläm-      tyjien kustannukset nousevat tai koko lämpöver-
10739: mitystä ystävällisempi lämmitysmuoto. Kauko-          koston rakentaminen estyy.
10740: lämmityksessä polttoaineesta saadaan enemmän             Tontinluovutusehdosta on olemassa kaksi vi-
10741: irti: hyötysuhteet ovat yleisesti korkeammat kuin     ranomaisten ristikkäistä päätöstä:
10742: erillislämmityksessä. Uunilämmityksessä saate-           - Itä-Suomen hovioikeus pitää kaukoläm-
10743: taan polttoaineesta saada energiaa vain puolet ja     pöverkkoon liittymispakkoa hyväksyttävänä
10744: sähkölämmityksessä vain kolmannes kaukoläm-           (Suomen kaukolämpö ry:n tiedote 24/97)
10745: mitykseen verrattuna. Päästöt erillislämmityk-           - Kilpailuvirasto sen kieltää (Suomen kau-
10746: sessä ovat suurempia kuin kaukolämmityksessä.         kolämpö ry:n tiedote 30/98).
10747: Erittäin vahingolliset hiukkaspäästöt ovat erillis-   Ympäristöministeriön tulisi pikaisesti saada
10748: lämmityksessä puuta, turvetta tai hiiltä käytet-      kaikki viranomaiset- siis myös Kilpailuvirasto
10749: täessä 20-kertaiset lämpölaitoksen päästöihin         - tukemaan kestävää kehitystä energianhuolto-
10750: verrattuna (mg/MJ). Mitä isompi kattila, sitä pie-    ratkaisuissa.
10751: nemmät ovat hiukkaspäästöt.                              Kaukolämmitys tulisi aina rakentaa, kun sii-
10752:     Suomessa tulisi rakentaa kaukolämpö ympä-         hen on taloudelliset perusteet ja mahdollisuudet.
10753: ristösyistä aina, kun siihen on vain olemassa ta-     Päällekkäisten energiaverkkojen (sähkö- ja öljy-
10754: loudelliset edellytykset. Erityisen järkevää kau-     lämmitys) rakentaminen on aina kalliimpi vaih-
10755: kolämmitys on silloin, kun lämpö tuotetaan yh-        toehto, ja kulut näistä tulevat aina alueen asuk-
10756: distetyssä sähkön- ja kaukolämpötuotannossa ja        kaiden maksettaviksi. Kaukolämpö on myös
10757: uusiutuvista energianlähteistä. Monet kunnat          polttoaineiden suhteen erillislämmitystä jousta-
10758: ovat rakennustontteja luovuttaessaan liittäneet       vampi.
10759: luovutussopimukseen ehdon, että rakennettavan
10760: kiinteistön on liityttävä kaukolämpöverkkoon,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10761: jos sellainen alueelle rakennetaan.                   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10762:     Kilpailuvirasto vaikeuttaa kuitenkin ympäris-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10763: töystävällisten lämmitysratkaisujen toteuttamis-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10764: ta, kun se kieltää tällaisen ehdon asettamisen. Li-
10765: säksi tästä saattaa olla seurauksena myös se, että          Onko hallitus tietoinen edellä kerrotus-
10766: mikäli joku kiinteistö ei liity kaukolämpöön, liit-         ta kaukolämpöön liittyvästä tilanteesta
10767:                                                             ja
10768: 
10769: 
10770: 
10771: 
10772:                                                                                                Versio 2.0
10773: KK 872/1999 vp -    Raimo Mähönen /sd
10774: 
10775: 
10776: 
10777:       aikooko se puuttua asiaan ja saada vi-
10778:       ranomaistulkinnat yhdenmukaisiksi ja
10779:       ympäristömyönteisiksi?
10780: 
10781: 
10782: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
10783: 
10784:     Raimo Mähönen /sd
10785: 
10786: 
10787: 
10788: 
10789: 2
10790: Ministerin vastaus                                            KK 872/1999 vp- Raimo Mähönen /sd
10791: 
10792: 
10793: 
10794: 
10795: Eduskunnan puhemiehelle
10796: 
10797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             teistuotannossa on tärkeä strateginen vaatimus
10798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           Suomen pyrkiessä vastaamaan ilmastonmuutok-
10799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen torjuntaan liittyvistä velvoitteistaan. Kauko-
10800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Mä-          lämmön tuotanto voi tulevaisuudessa olla myös
10801: hösen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          entistä merkittävämpi osa jätehuoltoratkaisuja
10802: KK 872/1999 vp:                                        pyrittäessä ottamaan talteen eri jätejakeiden
10803:                                                        energiasisältöä.
10804:       Onko hallitus tietoinen edellä kerrotus-             Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota siihen,
10805:       ta kaukolämpöön liittyvästä tilanteesta          että erilaiset yhteiskunnalliset tavoitteet, kilpai-
10806:       ja                                               lun edellytysten turvaaminen ja energiantuotan-
10807:                                                        non ympäristövaikutusten vähentäminen, ovat
10808:        aikooko se puuttua asiaan ja saada vi-          osin ristiriitaisia. Tällainen ristiriita syntyy, jos
10809:        ranomaistulkinnat yhdenmukaisiksi ja            painotetaan vain yhtä tavoitetta. Kuntien kiin-
10810:        ympäristömyönteisiksi?                          teistön luovutusehtojen kaukolämpöverkkoa kos-
10811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          keva liittymisvelvoite voi eräissä yksittäisissä ta-
10812: ti seuraavaa:                                          pauksissa olla kilpailun rajoittamista suppeassa
10813:                                                        merkityksessä. Toisaalta liittymisehto on usein
10814: Kysymyksessä on viitattu Kilpailuviraston kan-         perusteltu pelkästään yhdyskuntarakenteen
10815: taan, jonka mukaan kuntien kiinteistöjen luovu-        vuoksi tai talokohtaisen lämmityksen ympäristö-
10816: tusehdoissa oleva kaukolämpöverkkoon liitty-           vaikutusten vuoksi pientalovaltaisilla alueilla.
10817: mistä koskeva ehto olisi kielletty kilpailun rajoit-   Kilpailunäkökohtia ei voine myöskään liittyä sel-
10818: tamisena.                                              laisiin kiinteistön luovutuksiin, jotka perustuvat
10819:    Suomessa tuotettiin kaukolämpöä viime vuon-         sosiaalisiin tai maapoliittisiin lähtökohtiin.
10820: na 31 020 GWh. Tästä 23 320 GWh tuotetaan                  Kysymyksessä tarkoitettu Kilpailuviraston
10821: sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Kaukoläm-           kielteinen kanta liittymisehdoista on lähtökohdil-
10822: mön ja yhteistuotannon määrä on lisääntynyt jat-       taan suppea, eikä sitä tule pitää yleisesti kaikkiin
10823: kuvasti. Vuosille 1999-2000 on aloitettu tai           luovutusehtoihin soveltuvana. On selvää, että eri
10824: päätetty aloittaa noin 72 MW:n tuotannon lisäyk-       tahojen kannat eivät saisi silti olla ristiriitaisia
10825: sestä.                                                 tällaisessa kysymyksessä. Tarkoituksena on, että
10826:    Energiapoliittisissa strategioissa on jo vuosia     kysymyksessä tarkoitettua Kilpailuviraston kan-
10827: pyritty edistämään kaukolämmön tuotantoa, ja           taa käsitellään ympäristöministeriön ja kilpailu-
10828: eri lakien tavoitteet liittyvät kestävän kehityksen    viraston kanssa järjestetyissä tapaamisissa mui-
10829: osalta myös kaukolämmön käyttöönoton edistä-           den ajankohtaisten kysymysten ohella.
10830: miseen. Kaukolämmön tuotanto erityisesti yh-
10831: 
10832: 
10833: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
10834: 
10835:     Ympäristöministeri Satu Hassi
10836: 
10837: 
10838:                                                                                                           3
10839: KK 872/1999 vp- Raimo Mähönen /sd                                                        Ministems svar
10840: 
10841: 
10842: 
10843: 
10844: Tili riksdagens talman
10845: 
10846: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        skyldigheter i samband med bekämpningen av
10847: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        klimatförändringen. Produktionen av fjärrvärme
10848: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot        kan i framtiden spela en alit viktigare roli inom
10849: Raimo Mähönen /sd undertecknade skriftliga             avfalishanteringen, då man går in för att ta tili
10850: spörsmå1 SS 872/1999 rd:                               vara energiinnehållet i olika avfalissegment.
10851:                                                           1 spörsmålet uppmärksammas det faktum att
10852:        Å.r regeringen medveten om den ovan re-         de samhälleliga må1 som går ut på att säkra förut-
10853:         laterade situationen i anslutning tili         sättningama för konkurrens och på att minska
10854:        jjärrvärme, och                                miljöverkningarna av energiproduktionen tili
10855:                                                       vissa delar strider mot varandra. En sådan kon-
10856:        avser den att ingripa i ärendet och göra       flikt uppstår, om man enbart framhåller ett mål.
10857:        myndigheternas tolkningar enhetliga            1 över1åtelsevillkoren för kommunala fastigheter
10858:        och miljötillvända?                            kan skyldigheten att ans1uta sig tili fjärrvärmenä-
10859: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       tet i vissa enskilda fali i snäv bemärkelse innebä-
10860: föra följande:                                        ra att konkurrensen begränsas. Å andra sidan är
10861:                                                       anslutningsvillkoret ofta motiverat redan på
10862: 1 spörsmålet finns en hänvisning tili konkurrens-     grund av samhällsstrukturen eller på grund av
10863: verkets ståndpunkt, enligt vilket det villkor i       mi1jöverkningama av individueli uppvärmning
10864: överlåte1sevillkoren för kommunala fastigheter        av husen i småhusdominerade områden. Man tor-
10865: som gäller anslutning tili fjärrvärmenätet är för-    de inte helier kunna anlägga konkurrenssynpunk-
10866: bjudet, eftersom det begränsar konkurrensen.          ter på sådana överlåtelser av fastigheter som byg-
10867:    1 Finland producerades i fjol 31 020 GWh           ger på sociala eller markpolitiska utgångspunk-
10868: fjärrvärme, av vilket 23 320 Gwh var kombipro-        ter.
10869: duktion av el och värme. Mängden fjärrvärme               Den i spörsmålet avsedda negativa instälining
10870: och kombiproduktion har kontinuerligt ökat. För       som Konkurrensverket har tili ans1utningsvillko-
10871:  1999-2000 har man startat elier beslutat starta      ren utgår från en snäv infalisvinke1, och den bör
10872: en produktionsökning på ca 72 MW.                     inte allmänt anses lämpad för samtliga överlåtel-
10873:    De energipolitiska strategiema har redan länge     sevillkor. Det är klart att ståndpunktema i olika
10874: gått ut på att främja produktionen av fjärrvärme,     instanser oavsett detta inte får strida mot varan-
10875: och målen för olika lagar anknyter i fråga om         dra i en fråga av detta slag. Avsikten är att den i
10876: hålibar utveckling också tili att öka ibruktagan-     spörsmålet avsedda ståndpunkt som Konkurrens-
10877: det av fjärrvärme. 1 synnerhet i kombiproduktio-      verket intagit skall diskuteras tillsammans med
10878: nen är produktionen av fjärrvärme ett viktigt stra-   andra aktuelia frågor vid ett sammanträffande
10879: tegiskt krav då Finland går in för att axla sina      mellan miljöministeriet och konkurrensverket.
10880: 
10881: 
10882: 
10883: Helsingfors den 22 december 1999
10884: 
10885:     Miljöminister Satu Hassi
10886: 
10887: 
10888: 4
10889:                                                                    KK 873/1999 vp- Tero Rönni /sd
10890: 
10891: 
10892: 
10893: 
10894:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 873/1999 vp
10895: 
10896:                                               Joukkoliikenteen tarkastusmaksut pääkaupun-
10897:                                               kiseudun ulkopuolella
10898: 
10899: 
10900: 
10901: 
10902: Eduskunnan puhemiehelle
10903: 
10904: Nykyisen lain mukaan oikeus tarkastusmaksun            Jostain syystä tarkastusmaksukäytäntöä ei ole
10905: perimiseen ilman asianmukaista matkalippua             saatu laajennetuksi muualle maahamme, ensisi-
10906: matkustavalta henkilöltä voidaan myöntää raide-        jaisesti muihin suurehkoihin kaupunkeihin, ku-
10907: liikennettä harjoittavalle julkisyhteisölle sen har-   ten Tampereelle ja Turkuun. Toiveita siitä on ai-
10908: joittamaa joukkoliikennettä varten, Pääkaupun-         nakin molempien kaupunkien taholta esitetty.
10909: kiseudun yhteistyövaltuuskunnalle sen toimi-
10910: alueen seudullista linja-autoliikennettä sekä Es-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10911: poon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sisäis-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10912: tä linja-autoliikennettä varten sekä Ratahallinto-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10913: keskukselle rautateidenjoukkoliikennettä varten.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10914:    Pääkaupunkiseudulla voidaan katsoa joukko-
10915: liikenteen kehittyneen myönteiseen suuntaan.                 Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
10916: Tässä yhtenä merkittävänä tekijänä on varmasti               nyt tai aikoo ryhtyä tarkastusmaksukäy-
10917: ollut tarkastusmaksukäytännön olemassaolo.                   tännön laajentamiseksi muuallekin kuin
10918:                                                              pääkaupunkiseudulle?
10919: 
10920: 
10921: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
10922: 
10923:     Tero Rönni /sd
10924: 
10925: 
10926: 
10927: 
10928:                                                                                                 Versio 2.0
10929: KK 873/1999 vp- Tero Rönni /sd                                                        Ministerin vastaus
10930: 
10931: 
10932: 
10933: 
10934: Eduskunnan puhemiehelle
10935: 
10936: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       tiontalouden tarkastusvirastokin on kiinnittänyt
10937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          huomiota        kirjeessään     oikeusministeriölle
10938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        3.3.1997. Tämä epäselvyys ei vaikuta kansalais-
10939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rön-         ten asemaan tai toimintaan, vaan kyse on VR- Yh-
10940: nin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        tymän ja Ratahallintokeskuksen välisestä tulojen
10941: 873/1999 vp:                                           ja kustannusten jakautumisesta.
10942:                                                            Tarvittaviin lainmuutoksiin liittyy eräitä tek-
10943:        Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-        nisiä ja periaatteellisia ongelmia, minkä vuoksi
10944:        nyt tai aikoo ryhtyä tarkastusmaksukäy-         lainmuutosten valmisteleminen ei ole aivan yk-
10945:        tännön laajentamiseksi muuallekin kuin          sinkertaista. Tarkastusmaksulaki kuuluu oikeus-
10946:        pääkaupunkiseudulle?                            ministeriön vastuualueeseen, mutta sen sisällön
10947:                                                        paras asiantuntemus on monilta osin liikennemi-
10948: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nisteriössä. Ministeriöiden välisessä yhteistyös-
10949: ti seuraavaa:                                          sä onkin liikenneministeriön piirissä istunut työ-
10950: Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa           ryhmä, joka hahmotteli tarkastusmaksulain muu-
10951: laissa on useita muutostarpeita. Merkittävin näis-     tostarpeita ja mahdollisia lakiteknisiä ratkaisuja.
10952: tä liittyy toiveisiin tarkastusmaksulain sovelta-      Työryhmän jo vuonna 1992 valmistunut mietin-
10953: misalan laajentamisesta. Nythän lakia sovelle-         tö on edelleen hyvä pohja jatkotyölle, mutta hal-
10954: taan vain kaukojunaliikenteessä ja pääkaupunki-        lituksen esityksen laatiminen sen pohjalta vaatii
10955: seudun paikallisliikenteessä. Turun ja Tampe-          vielä lisävalmistelua. Kiireellisemmät lainuudis-
10956: reen kaupunkien ohella myös Paikallisliikenne-         tushankkeet ovat kummassakin ministeriössä va-
10957: liitto on ehdottanut, että lain soveltaminen tehtäi-   litettavasti ajaneet tarkastusmaksulain korjaami-
10958: siin mahdolliseksi paikallisliikenteessä myös          sen ohi.
10959: pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskustelua                Sekä oikeus- että liikenneministeriön käsityk-
10960: on käyty myös tarkastusmaksun tarpeellisuudes-         sen mukaan tarkastusmaksulain muuttaminen
10961: ta linja-autojen kaukoliikenteessä.                    muun muassa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla
10962:     Myöskään tarkastustoiminnan maksumenette-          on perusteltua ja tarpeellista.
10963: lyä koskeva lainsäädäntö ei ole selvä, mihin Vai-
10964: 
10965: 
10966: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999
10967: 
10968:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
10969: 
10970: 
10971: 
10972: 
10973: 2
10974: Ministeros svar                                                   KK 873/1999 vp- Tero Rönni /sd
10975: 
10976: 
10977: 
10978: 
10979: Tili riksdagens talman
10980: 
10981: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sionsverk fåst uppmärksamhet vid i sitt brev till
10982: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       justitieministeriet 3.3.1997. Denna oklarhet in-
10983: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tero      verkar inte på medborgaroas ställning eller verk-
10984: Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        samhet, utan det är fråga om fördelningen av in-
10985: 873/1999 rd:                                          komster och kostnader mellan VR-Group och
10986:                                                       Banförvaltningscentra1en.
10987:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit             De lagändringar som behövs är förenade med
10988:       eller har regeringen för avsikt att vidta       en del tekniska och principiella problem, varför
10989:       för att utsträcka praxis med kontrollav-        beredningen av dem inte är alldeles enkel. Lagen
10990:       gifter också tili områden utanför huvud-        om kontrollavgift i kollektivtrafik hör till justi-
10991:       stadsregionen?                                  tieministeriets ansvarsområde, men den bästa
10992:                                                       sakkunskapen när det gäller lagens innehåll finns
10993: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       till stora delar vid trafikministeriet. lnom ramen
10994: föra följande:                                        för samarbetet mellan ministerieroa har också en
10995: Ett flerta1 ändringar behöver göras i 1agen om        arbetsgrupp som suttit vid trafikministeriet gjort
10996: kontrollavgift i kollektivtrafik. Det största beho-   upp ett utkast till de nödvändiga ändringaroa i la-
10997: vet hänför sig till önskemålen om att lagens till-    gen och till tänkbara lagtekniska lösningar. Ar-
10998: lämpningsområde skall utvidgas. 1 dag tillämpas       betsgruppens betänkande, som blev klart redan
10999: lagen som bekant endast i fjärrtågstrafiken och i     1992, utgör fortfarande ett gott underlag för det
11000: huvudstadsregionens lokaltrafik. Förutom stä-         fortsatta arbetet, men ytterligare beredning krävs
11001: deroa Åbo och Tammerfors har även Lokaltrafik-        ännu innan en regeringsproposition kan utarbe-
11002: förbundet föreslagit att det skall bli möjligt att    tas på basis av det. Mera brådskande lagreformer
11003: tillämpa lagen också i lokaltrafiken utanför hu-      har i bägge ministerieroa tyvärr gått före ändring-
11004: vudstadsregionen. Diskussioner har också förts        en av lagen om kontrollavgift i kollektivtrafik.
11005: om det är nödvändigt att införa en kontrollavgift i       En1igt såvä1 justitie- som trafikministeriets
11006: fjärrtrafiken med bussar.                             uppfattning är det både motiverat och nödvän-
11007:     lnte heller den lagstiftning som gäller förfa-    digt att ändra lagen bl.a. på det sätt som avses i
11008: randet vid uppbörden av avgifter i kontrollverk-      spörsmålet.
11009: samheten är entydig, vi1ket också Statens revi-
11010: 
11011: 
11012: 
11013: Helsingfors den 23 december 1999
11014: 
11015:     Justitieminister Johannes Koskinen
11016: 
11017: 
11018: 
11019: 
11020:                                                                                                        3
11021:                                                        KK 874/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
11022: 
11023: 
11024: 
11025: 
11026:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 874/1999 vp
11027: 
11028:                                              Ympäristöterveysvalvonnan taloudelliset voi-
11029:                                              mavarat
11030: 
11031: 
11032: 
11033: 
11034: Eduskunnan puhemiehelle
11035: 
11036: Kuntien tulee lain mukaan vastata ja huolehtia        kärit suunnittelivat omatoimisesti. Toinen tärkeä
11037: monista ympäristöterveyteen liittyvistä asioista,     asia olisi valvonnan laatujärjestelmämallin kehit-
11038: joihin kuuluvat elintarvikevalvonta, kemikaali-       täminen sekä viranhaltijoiden erikoistuminen.
11039: valvonta, yleinen terveysvalvonta, eläinlääkintä-     Kolmas ja hyvin keskeinen asia on taloudellisten
11040: huolto sekä tuotteiden ja kuluttajapalveluksien       voimavarojen riittävyys. Tässä tulisi ottaa huo-
11041: valvonta. Kunnallisen ympäristöterveysvalvon-         mioon nykyistä paremmin kuntien erilaistumi-
11042: nan voimavarat ovat kuntien taloudellisen tilan-      nen ja erilaiset taloudelliset mahdollisuudet laki-
11043: teen heikentyessä vähentyneet voimakkaasti            sääteisen ympäristövalvonnan toteuttamiseen.
11044: koko 1990-luvun ja samaan aikaan tehtävät ovat
11045: lisääntyneet. Tämä ei ole voinut olla vaikutta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11046: matta valvonnan tasoon. Esimerkiksi toimiva           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11047: elintarvikevalvonta takaa elintarvikkeiden tur-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11048: vallisuuden. Eduskunta on yksimielisesti kanta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11049: nut huolta turvallisten elintarvikkeiden saatavuu-
11050: desta mm. ajankohtaiskeskustelussa tänä syksy-              Onko hallitus tietoinen ympäristöter-
11051: nä. Valvonnan heikentyessä kuluttajien mahdol-              veysvalvonnan merkityksestä turvallis-
11052: lisuus sairastua mm. elintarvike- ja vesiperäisiin          ten elintarvikkeiden saannin varmista-
11053: ruokamyrkytyksiin lisääntyy.                                misessa kuluttajille ja
11054:     Paikallisilla terveystarkastajilla on hyvin
11055: merkittävä tehtävä ulkomaisten tuontielintarvik-             mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
11056:  keiden valvonnassa. Ministeriöiden tulisikin                riittävien taloudellisten voimavarojen
11057: edistää ja eri tavoin kannustaa kuntien välistä yh-         järjestämiseksi kunnille tämän lakisää-
11058:  teistyötä ympäristöterveysvalvonnassa. Yhteis-              teisen tehtävän hoitamiseksi sekä
11059:  työn esimerkkinä voisi olla Oulun läänin etelä-            millä keinoin kuntien välistä yhteistyötä
11060:  osan ympäristöterveysvalvonnan kehittämispro-              aiotaan edistää?
11061: jekti, jonka alueen terveystarkastajat ja eläinlää-
11062: 
11063: 
11064: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
11065: 
11066:     Antti Rantakangas /kesk
11067: 
11068: 
11069: 
11070:                                                                                                 Versio 2.0
11071: KK 874/1999 vp- Antti Rantakangas !kesk                                              Ministerin vastaus
11072: 
11073: 
11074: 
11075: 
11076: Eduskunnan puhemiehelle
11077: 
11078: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       varat 1996, STM, selvityksiä 1999:7) terveystar-
11079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kastajien määrä on todellakin vähentynyt 1990-
11080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luvulla noin 30 %. Suomen liityttyä EU:n jäse-
11081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-      neksi eräät, erityisesti talousveden ja elintarvike-
11082: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-      valvonnan, tehtävät ovat huomattavasti lisäänty-
11083: myksen KK 874/1999 vp:                               neet kunnissa. Asuntojen home- ja kosteusvau-
11084:                                                      riotutkimukset kuormittavat terveysvalvontaa
11085:        Onko hallitus tietoinen ympäristöter-         jatkuvasti suuressa määrin.
11086:        veysvalvonnan merkityksestä turvallis-           Sosiaali- ja terveysministeriö osallistui ns.
11087:        ten elintarvikkeiden saannin varmista-        Yterva-projektin (Oulun läänin eteläosan ympä-
11088:        misessa kuluttajille ja                       ristöterveysvalvonnan kehittämisprojekti) rahoi-
11089:                                                      tukseen ja seurantaan. Projektin tavoitteena oli
11090:       mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä          tutkia mahdollisuuksia kehittää kuntien yhteis-
11091:       riittävien taloudellisten voimavarojen         työtä ympäristöterveysvalvonnassa ja laatia mal-
11092:       järjestämiseksi kunnille tämän lakisää-        leja valvonnassa käytettäviksi laatuasiakirjoiksi.
11093:        teisen tehtävän hoitamiseksi sekä             Valtioneuvoston lokakuussa 1999 hyväksymäs-
11094:        millä keinoin kuntien välistä yhteistyötä     sä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
11095:        aiotaan edistää?                              mintaohjelmassa vuosille 2000-2003 pidetään
11096:                                                      tärkeänä lisätä kuntien välistä yhteistyötä paikal-
11097: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lisesti sopimalla. Valvonnan tarvitsemien voima-
11098: ti seuraavaa:                                        varojen turvaamiseksi valvontamaksujen käyt-
11099:                                                      töönottoa tehostetaan.
11100: Kansanedustaja Antti Rantakangas toteaa kun-            Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen ym-
11101: nallisen ympäristöterveysvalvonnan, jolle kuu-       päristöterveysvalvonnan merkityksestä kansa-
11102: luu muun muassa sekä kotimaisten että ulkomais-      laisten terveyden ja turvallisuuden varmistami-
11103: ten tuontielintarvikkeiden valvonta, voimavaro-      seksi. Edellä mainittujen projektin ehdotusten ja
11104: jen vähentyneen voimakkaasti 1990-luvulla. Sa-       toimintaohjelman toteuttamiseksi ministeriö yh-
11105: manaikaisesti tehtävät ovat kuitenkin lisäänty-      dessä muiden ympäristöterveydenhuollon vas-
11106: neet, minkä vuoksi erityisesti kuntien yhteistyö-    tuuministeriöiden (MMM, KTM) ja Suomen
11107: tä sekä valvonnan laatujärjestelmiä tulisi kehit-    Kuntaliiton kanssa laatii vuonna 2000 ehdotuk-
11108: tää. Kuntien erilaiset taloudelliset mahdollisuu-    set mahdollisesti tarvittaviksi ympäristötervey-
11109: det lakisääteisen valvonnan kehittämisessä tulisi    denhuoltoa koskeviksi lakimuutoksiksi. Myös
11110: ottaa nykyistä paremmin huomioon.                    muita toimenpiteitä, kuten laatujärjestelmiä ja
11111:    Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä läänin-   valvontamaksuja, tultaneen esittämään kuntien
11112: hallitusten ja kuntien kanssa tekemän selvityk-      terveysvalvonnan toiminnan turvaamiseksi.
11113: sen mukaan (Ympäristöterveydenhuollon voima-
11114: 
11115: 
11116: 
11117: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1999
11118: 
11119:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11120: 2
11121: Ministems svar                                      KK 874/1999 vp- Antti Rantakangas /kesk
11122: 
11123: 
11124: 
11125: 
11126: Tili riksdagens talman
11127: 
11128: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    kat med 30 % på 1990-talet. 1 och med att Fin-
11129: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    land blev medlem i EU har vissa uppgifter, sär-
11130: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-   skilt kontrollen av hushållsvatten och livsmedel,
11131: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga      ökat betydligt i kommunema. Undersökningama
11132: spörsmål SS 874/1999 rd:                           för fastställande av mögel- och fuktskador i bo-
11133:                                                    städer utgör ständigt en stor belastning inom mil-
11134:       ir regeringen medveten om betydelsen         jöhälsoövervakningen.
11135:       av miljöhälsoövervakning för att till-           Social- och hälsovårdsministeriet deltog i fi-
11136:       gången på ofarliga livsmedel skall kun-      nansieringen och uppföljningen av det s.k. Yter-
11137:       na säkerställas för konsumenterna och        va-projektet (ett utvecklingsprojekt angående
11138:                                                    miljöhälsoövervakning i den södra delen av
11139:       vilka åtgärder ämnar den vidta för att       Uleåborgs län). Syftet med projektet var att un-
11140:       ordna tillräckliga ekonomiska resurser       dersöka möjlighetema att utveckla det kommu-
11141:       tili kommunerna så att de kan sköta den-     nala samarbetet inom ramen för miljöhälsoöver-
11142:       na lagstadgade uppgift samt                  vakningen och utarbeta modeller till kvalitetsdo-
11143:       på vilket sätt kommer samarbetet mel-        kument som kunde användas i övervakningen. 1
11144:       lan kommunerna att främjas?                  det mål- och verksamhetsprogram för social- och
11145:                                                    hälsovården för 2000-2003 som statsrådet god-
11146: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    kände i oktober 1999 anses det viktigt att satsa på
11147: föra följande:                                     samarbete mellan kommunema genom lokala av-
11148:                                                    tai. För att trygga resursema för övervakningen
11149: Riksdagsledamot Antti Rantakangas konstaterar      kan fler övervakningsavgifter införas.
11150: att resursema för den kommunala miljöhälso-           Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
11151: övervakningen, som bl.a. inbegriper tillsyn över   medveten om den betydelse miljöhälsoövervak-
11152: såväl inhemska livsmedel som utländska impor-      ningen har för att medborgamas hälsa och trygg-
11153: terade livsmedel, har minskat kraftigt under       het skall kunna säkras. För att förslagen från
11154: 1990-talet. Samtidigt har ändå uppgiftema ökat     ovan nämnda projekt samt verksamhetsprogram-
11155: varför i synnerhet samarbetet kommunema emel-      met skall genomföras kommer ministeriet till-
11156: lan samt kvalitetssystemen för övervakningen       sammans med övriga for miljöhälsovården an-
11157: borde utvecklas. Skillnadema i kommunemas          svariga ministerier (JSM, HIM) och Finlands
11158: ekonomiska möjligheter att utveckla den lagstad-   Kommunförbund år 2000 att utarbeta förslag till
11159: gade övervakningen borde beaktas bättre än i       de lagändringar angående miljöhälsovården som
11160: dag.                                               eventuellt blir nödvändiga. Också andra åtgär-
11161:    Enligt den utredning som social- och hälso-     der, såsom kvalitetssystem och övervakningsav-
11162: vårdsministeriet gjort tillsammans med länssty-    gifter, kommer troligen att föreslås för att kom-
11163: relsema och kommunema om resursema för mil-        munemas miljöhälsoövervakning skall kunna
11164: jöhälsovården 1996 (SHM, utredningar 1999:7)       tryggas.
11165: har antalet hälsovårdsinspektörer faktiskt mins-
11166: 
11167: 
11168: 
11169: Helsingfors den 27 december 1999
11170: 
11171:                                                                                                     3
11172:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11173:                                                        KK 875/1999 vp -     Pekka Nousiainen /kesk
11174: 
11175: 
11176: 
11177: 
11178:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 875/1999 vp
11179: 
11180:                                            Ympäristöministeriön toimet Natura-valitus-
11181:                                            ten käsittelyssä
11182: 
11183: 
11184: 
11185: 
11186: Eduskunnan puhemiehelle
11187: 
11188: Ympäristöministeriön valmistelemasta ja val-        kuukausia. Valitusten käsittelyn viivästyminen
11189: tioneuvoston päättämästä Suomen Natura 2000         loukkaa maanomistajien ja valittajien oikeustur-
11190: -verkostosta tuli yli 1 200 valitusta KHO:een.      vaa.
11191: Ympäristöministeriön tuli antaa vastineet
11192: KHO:lle tehtyihin valituksiin tämän vuoden hel-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11193: mikuun loppuun mennessä. Vastineita ei ole kui-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11194: tenkaan annettu kehotuksista huolimatta. Nyt        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11195: KHO on joutunut kirjelmöimään asiasta valtio-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11196: neuvostolle. Natura-asiat muodostavat KHO:ssa
11197: vireillä olevista asioista noin kolmasosan. On            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11198: myös otettava huomioon, että maanomistajat sai-           tyä nopeuttaakseen Natura-valitusten
11199: vat vain 14 vuorokautta aikaa laatia vastineensa,         lausuntojen antaa ympäristöministe-
11200: kun ympäristöministeriöllä on ollut aikaa useita          riössä ja turvatakseen valittajien ja
11201:                                                           maanomistajien oikeusturvan?
11202: 
11203: 
11204: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
11205: 
11206:     Pekka Nousiainen /kesk
11207: 
11208: 
11209: 
11210: 
11211:                                                                                              Versio 2.0
11212: KK 875/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                             Ministerin vastaus
11213: 
11214: 
11215: 
11216: 
11217: Eduskunnan puhemiehelle
11218: 
11219: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    annettujen lausuntojen yhteinen sivumäärä on
11220: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       noin 2500. Vaikka kaikkia lausuntoja ei ole vielä
11221: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     saatu valmiiksi, päätöksentekoon tähtäävä val-
11222: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-     misteluprosessi on muiden kohteiden osalta koko
11223: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    ajan käynnissä.
11224: sen KK 875/1999 vp:                                    Kuten kysymyksessäkin on todettu, kyseessä
11225:                                                     on poikkeuksellisen suuri asiakokonaisuus, joka
11226:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     muodostaa noin kolmasosan KHO:ssakin vireil-
11227:       tyä nopeuttaakseen Natura-valitusten          lä olevista asioista. Valituksissa on vaadittu Na-
11228:       lausuntojen antoa ympäristöministe-           tura 2000 -alueiden sekä supistamista että laajen-
11229:       riössä ja turvatakseen valittajien ja         tamista. Jo oikeusturvasyistäkin ympäristöminis-
11230:       maanomistajien oikeusturvan?                  teriön tulee voida esittää lausunnoissaan tarkoin
11231:                                                     ne perusteet, joilla valituksenalaisen valtioneu-
11232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voston päätöksen mukaisiin aluevalintoihin ja ra-
11233: ti seuraavaa:                                       jauksiin on päädytty. Tämä edellyttää muun mu-
11234: Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätettyjen vali-   assa alueiden tilakohtaista tarkastelua. Lisäksi
11235: tusten määrä Natura 2000 -verkoston Suomen eh-      ympäristöministeriön tulee käydä huolellisesti
11236: dotuksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä        läpi jokainen valitus ja arvioida niissä esitettyjä
11237: on KHO:n diaarinumeroiden mukaan laskettuna         näkökohtia päätöksen laillisuuden harkinnan
11238: 1245. Valituskirjelmissä on valittajina yli 5000    kannalta. Kaikki asiaan liittyvät seikat on siten
11239: yksittäistä henkilöä tai muuta tahoa.               valitusten suuresta lukumäärästä huolimatta pe-
11240:    Ympäristöministeriö on toimittanut korkeim-      rusteellisesti selvitettävä.
11241: malle hallinto-oikeudelle lausuntonsa kaikista         Jäljellä olevat lausunnot valituksista valmis-
11242: Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Poh-         tellaan niin nopeasti kuin ympäristöministeriön
11243: jois-Karjalan sekä Kainuun ympäristökeskusten       ja alueellisten ympäristökeskusten käytettävissä
11244: alueita koskevista valituksista, lähes kaikista     olevat asiantuntevat voimavarat sen sallivat.
11245: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen aluet-        Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyn-
11246: ta koskevista valituksista sekä osan Lounais-       nöissä on ollut maininta, että ministeriön lausun-
11247: Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen,           not pyydettiin toimittamaan korkeimmalle hal-
11248: Länsi-Suomen ja Lapin ympäristökeskusten            linto-oikeudelle, mikäli mahdollista, KHO:n kir-
11249: alueita koskevista valituksista. Tähän mennessä     jeessä mainittuun päivämäärään mennessä.
11250: 
11251: 
11252: 
11253: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
11254: 
11255:     Ympäristöministeri Satu Hassi
11256: 
11257: 
11258: 
11259: 2
11260: Ministems svar                                         KK 875/1999 vp- Pekka Nousiainen /kesk
11261: 
11262: 
11263: 
11264: 
11265: Tili riksdagens talman
11266: 
11267: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      da antalet sidor i de utlåtanden som hittills getts
11268: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      är ca 2500. Även om alla utlåtanden ännu inte är
11269: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      helt fårdiga, pågår beredningsprocessen för be-
11270: Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga      slut om de övriga ornrådena hela tiden.
11271: spörsmål SS 875/1999 rd:                                 Så som också konstateras i spörsmålet är det
11272:                                                      fråga om en exceptionellt omfattande helhet, som
11273:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         faktiskt utgör ungefår en tredjedel av de ärenden
11274:       för att skynda på miljöministeriets utlå-      som är anhängiga vid HFD. I besvären krävs både
11275:       tanden om Naturabesvären och för att           att Naturaornrådena skall minskas och att de skall
11276:       säkra de ändringssökandes och mark-            utvidgas. Redan av rättssäkerhetsskäl bör miljö-
11277:       ägarnas rättsskydd?                            ministeriet i sina utlåtanden noggrant kunna ange
11278:                                                      de grunder enligt vilka man har kommit fram till
11279: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      valet av ornråden och avgränsningen av dem en-
11280: föra följande:                                       ligt det överklagade statsrådsbeslutet. Detta för-
11281: Antalet besvärsskrivelser till högsta förvalt-       utsätter bl.a. att områdena granskas för en fastig-
11282: ningsdomstolen med anledning av beslutet att         het i sänder. Dessutom bör miljöministeriet om-
11283: godkänna Finlands förslag tili nätverket Natura      sorgsfullt gå igenom samtliga besvär och sedan
11284: 2000 är en1igt HFD:s diarienummer 1245. Be-          överväga de synpunkter som an1äggs i dem med
11285: svärsskrivelsema representerar över 5000 privat-     tanke på prövningen av lagligheten. Alla fakto-
11286: personer eller andra instanser som ändringssö-       rer som inverkar på ärendena måste alltså utre-
11287: kande.                                               das i grunden oavsett det stora antalet besvärs-
11288:    Miljöministeriet har tillställt högsta förvalt-   skrivelser.
11289: ningsdomstolen sina utlåtanden om samtliga be-          De resterande utlåtandena om besvären be-
11290: svär som gäller Nylands, Södra Savolax, Norra        reds i så snabb takt som de sakkunniga resurser-
11291: Savolax, Norra Karelens samt Kajanalands mil-        na vid miljöministeriet och de regionala miljö-
11292: jöcentralers områden, om så gott som alla som        centralema medger. Högsta förvaltningsdomsto-
11293: gäller Norra Österbottens miljöcentrals ornråde      lens remisskrivelser har innehållit ett omnäm-
11294: samt om en del av dem som gäller Sydvästra Fin-      nande om att ministeriets utlåtanden såvitt möj-
11295: lands miljöcentra1s, Tavastlands, Birkalands,        ligt bör tillställas HFD före den tidpunkt som
11296: Mellersta Finlands, Västra Finlands och Lapp-        nämns i ifrågavarande begäran om utlåtande.
11297: lands miljöcentralers områden. Det sammanlag-
11298: 
11299: 
11300: 
11301: Helsingfors den 22 december 1999
11302: 
11303:     Miljöminister Satu Hassi
11304: 
11305: 
11306: 
11307:                                                                                                       3
11308:                                                               KK 876/1999 vp- Marja Tiura /kok
11309: 
11310: 
11311: 
11312: 
11313:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 876/1999 vp
11314: 
11315:                                             Vanhusten kotihoitoon liittyvien oikeuksien ja
11316:                                             velvollisuuksien selventäminen
11317: 
11318: 
11319: 
11320: 
11321: Eduskunnan puhemiehelle
11322: 
11323: Vanhusten kotihoidon yhteydessä eli asiakaspal-      tä kotikuntoinen? Lisäksi omaiset ihmettelevät,
11324: velutilanteessa kotihoitajajoutuu usein moraalis-    miksi vanhusta ei ole toimitettu laitoshoitoon.
11325: ten päätösten eteen, joiden ratkaisemiseen ei ole
11326: olemassa lainsäädäntöä tai muitakaan ohjeita.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11327: Vanhusten kotihoidossa tulee vastaan tilanteita,     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11328: joissa työntekijän näkemys hoidosta eroaa asiak-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11329: kaan ja/tai omaisen vaatimuksista. Erityisesti       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11330: vastausta vailla ovat tilanteet, jotka liittyvät
11331: työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin: esi-           Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vanhus-
11332: merkiksi mitä tulisi tehdä, mikäli asiakas ei ha-          ten kotihoitoon liittyvät oikeudet ja vel-
11333: lua laitoshoitoon mutta ei ole työntekijän mieles-         vollisuudet ovat selviä käytännön koti-
11334:                                                            hoidon työssä?
11335: 
11336: 
11337: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
11338: 
11339:     Marja Tiura /kok
11340: 
11341: 
11342: 
11343: 
11344:                                                                                               Versio 2.0
11345: KK 876/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                      Ministerin vastaus
11346: 
11347: 
11348: 
11349: 
11350: Eduskunnan puhemiehelle
11351: 
11352: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan
11353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         palvelujen tarpeen muuttuessa. Tarkistaminen on
11354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syytä tehdä esimerkiksi silloin, kun vanhuksen
11355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            kunto heikkenee niin, että aikaisemman suunni-
11356: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        telman mukaiset palvelut eivät enää vastaa hä-
11357: sen KK 876/1999 vp:                                   nen palvelujen tarvettaan. Vanhus itse, hänen
11358:                                                       omaisensa sekä suunnitelman laatimiseen osal-
11359:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vanhus-       listuvat vanhustenhuollon työntekijät ja asian-
11360:        ten kotihoitoon liittyvät oikeudet ja vel-     tuntijat saattavat kuitenkin päätyä toisistaan
11361:        vollisuudet ovat selviä käytännön koti-        poikkeaviin näkemyksiin siitä, miten vanhuksen
11362:        hoidon työssä?                                 hoito tulisi järjestää. Tällä hetkellä sosiaalihuol-
11363:                                                       lon lainsäädäntö ei anna riittäviä oikeusohjeita
11364: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ongelman ratkaisemiseksi, mutta toteutuessaan
11365: ti seuraavaa:                                         laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista selkeyttäi-
11366: Kysymyksen perusteluista käy ilmi, että kysyjä        si tilannetta olennaisesti.
11367: kantaa huolta erityisesti siitä, miten määrittyy          Jos harkitaan asiakkaan tahdon vastaista hoi-
11368: käytännön kotipalvelutyötä tekevän työntekijän        tojärjestelyä, on otettava huomioon, että henkilö-
11369: oikeus tai velvollisuus toimittaa asiakkaana ole-     kohtainen vapaus on turvattu perusoikeutena hal-
11370: va vanhus laitoshoitoon tämän omasta tahdosta         litusmuodon 6 §:n mukaan. Perusoikeusuudis-
11371: riippumatta.                                          tusta koskevan hallituksen esityksen (HE
11372:     Hyvänä tukena käytännön vanhustenhuolto-          309/1993 vp) perusteluissa todetaan, että henki-
11373: työssä on palvelu- ja hoitosuunnitelma, joka jo       lökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoi-
11374: voimassa olevan lainsäädännön mukaan on laa-          keus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden
11375: dittava yhdessä palvelun käyttäjän kanssa esi-        ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemää-
11376: merkiksi silloin, kun asiakkaalle annetaan jatku-     räämisoikeuttaan. Hallitusmuodon 6 §:n 3 mo-
11377: via ja säännöllisiä kotipalveluja.                    mentin mukaan henkilökohtaiseen koskematto-
11378:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-       muuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mie-
11379: lituksen esitys laiksi sosiaalihuollon asiakkaan      livaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustet-
11380: asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain       ta.
11381: muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi       Lain tasoisia erityissäännöksiä, joiden nojalla
11382: (HE 137/1999 vp). Tässä hallituksen esityksessä       täysi-ikäinen henkilö voidaan ottaa hoitoon so-
11383: laajennetaan ja tehostetaan sosiaalihuollon hen-      siaali- tai terveydenhuollon laitokseen vastoin
11384: kilöstön velvollisuutta huolehtia palvelu- ja hoi-    tahtoaan, sisältyy tällä hetkellä ainoastaan kehi-
11385: tosuunnitelman laatimisesta. Esityksen mukaan         tysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin
11386: suunnitelma on laadittava, mikäli mahdollista,        (519/1977), päihdehuoltolakiin (41/1986), mie-
11387: yhteisymmärryksessä asiakkaan sekä eräissä ta-        lenterveyslakiin (1116/1990) ja tartuntatautila-
11388: pauksissa hänen laillisen edustajansa (edunval-       kiin (583/1986). Vanhustenhuollosta ei ole ole-
11389: vojansa), omaisensa tai muun läheisensä kanssa.       massa vastaavaa erityislainsäädäntöä. Sosiaali-
11390: 
11391: 
11392: 2
11393: Ministerin vastaus                                             KK 876/1999 vp- Marja Tiura /kok
11394: 
11395: 
11396: tai terveydenhuollon yleislakeihin ei liioin sisäl-   asia on ratkaistava siten, että ensisijaisesti ote-
11397: ly säännöksiä, joiden nojalla vanhus voitaisiin ot-   taan huomioon asiakkaan etu. Ehdotettu säännös
11398: taa laitoshoitoon vastoin nimenomaista ja vakaa-      mahdollistaisi vanhuksen siirtämisen laitoshoi-
11399: seen harkintaan perustuvaa tahtoaan.                  toon, jos se katsotaan hänen etunsa mukaiseksi.
11400:    Asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskeva laki            Kun kotipalvelun työntekijä omaa riittävän
11401: selkeyttäisi vanhuksen hoitoa koskevien ratkai-       ammattitaidon ja toimii ajan tasalla olevan palve-
11402: sujen tekoa. Lakiehdotuksessa korostetaan asiak-      lu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti sekä esimie-
11403: kaan itsemääräämisoikeutta. Ehdotuksen 8 §:n          heltään saamiensa ohjeiden tukemana, työ suju-
11404: mukaan "sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisi-     nee yleensä suuremmitta ongelmitta. Käytännön
11405: jaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomuk-        vanhustenhuoltotyössä tilanteet saattavat tosin
11406: set ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hä-     vaihdella nopeastikin. Jos kotipalvelun työnteki-
11407: nen itsemääräämisoikeuttaan". Asiakkaan tahto         jä havaitsee vanhuksen toimintakyvyn heikeu-
11408: on ehdotuksen 9 §:n mukaan pyrittävä selvittä-        neen niin, etteivät palvelu- ja hoitosuunnitel-
11409: mään myös siinä tapauksessa, että hän ei itse pys-    maan kirjatut palvelut enää sellaisenaan riitä, hä-
11410: ty sitä muodostamaan tai ilmaisemaan esimerkik-       nen tulee ilmaista asia esimiehelleen, jonka teh-
11411: si sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuu-         tävänä on arvioida palvelu- ja hoitosuunnitelman
11412: den tai muun vastaavan syyn vuoksi. Tällöin oli-      tarkistamistarve. Jos vanhus joutuu kiireellisen
11413: si kuultava asiakkaan laillista edustajaa, omaista    sairaanhoidon tarpeeseen, työntekijän on luon-
11414: tai muuta läheistä asiakkaan tahdon selvittämi-       nollisesti hälytettävä apua viipymättä.
11415: seksi. Jos asiakkaan tahtoa ei saada selvitetyksi,
11416: 
11417: 
11418: 
11419: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1999
11420: 
11421:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11422: 
11423: 
11424: 
11425: 
11426:                                                                                                        3
11427: KK 876/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                        Ministerns svar
11428: 
11429: 
11430: 
11431: 
11432: Tili riksdagens talman
11433: 
11434: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       en anhörig tili klienten eller någon annan klien-
11435: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       ten närstående.
11436: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-         Service- och vårdplanen ses över när behovet
11437: ja Tiura /sam1 undertecknade skriftliga spörsmål      av service förändras. Det är skäl att företa en
11438: SS 876/1999 rd:                                       översyn t.ex. när en åldrings kondition försärnras
11439:                                                       så att de tjänster som ingår i den tidigare planen
11440:        Vad ämnar regeringen göra för att de           inte längre motsvarar behovet av service. Åld-
11441:        rättigheter och skyldigheter som hänför        ringen själv, de anhöriga och de anställda samt de
11442:        sig tili vården av åldringar i hemmet          sakkunniga inom åldringsvården som är med om
11443:        skall vara entydiga i det praktiska hem-       att göra upp planen kan dock ha divergerande
11444:        vårdsarbetet?                                  åsikter om hur vården bör ordnas. För tilifållet är
11445:                                                       socialvårdslagstiftningens rättsnormer inte till-
11446: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       räckliga för att problemet skall kunna lösas, men
11447: föra följande:                                        ifalllagen om klientens ställning och rättigheter
11448: Av spörsmålsmotiveringen framgår att spörs-           inom socialvården antas klarnar situationen avse-
11449: målsställarens omsorg i synnerhet gäller faststäl-    värt.
11450: landet av rätten eller skyldigheten för dem som          Om man överväger vårdarrangemang som inte
11451: utför praktiskt hemservicearbete att se till att en   är förenliga med klientens vilja gäller det att be-
11452: åldrig klient får anstaltsvård oberoende av klien-    akta att den personliga friheten är en av de grund-
11453: tens egen vilja.                                      läggande fri- och rättigheter som tryggas genom
11454:    Ett gott stöd inom den praktiska åldringsvår-      6 § regeringsformen. 1 motiveringen tili reger-
11455: den är en service- och vårdplan som redan enligt      ingens proposition med förslag tili ändring av
11456: gällande lagstiftning skall uppgöras tillsammans      grundlagarnas bestämmelser om de grundläggan-
11457: med den som anlitar tjänsten, t.ex. när klienten      de fri- och rättigheterna (RP 309/1993 rd) kon-
11458: kontinuerligt och regelbundet är delaktig av hem-     stateras att den personliga friheten har karaktä-
11459: service.                                              ren av en allmän grundläggande fri- och rättig-
11460:    Riksdagen behandlar som bäst regeringens           het, som inte bara skyddar människans fysiska
11461: proposition med förslag tili lagar om klientens       frihet utan också hennes viljas frihet och självbe-
11462: ställning och rättigheter inom socialvården samt      stämmanderätt. Enligt 6 § 3 mom. regeringsfor-
11463: om ändring av socialvårdslagen och av vissa la-       men får den personliga integriteten inte kränkas
11464: gar som har samband med dem (RP 13 711999 rd).        och ingen får berövas sin frihet godtyckligt och
11465: 1 denna proposition utvidgas och skärps social-       utan laglig grund.
11466: vårdspersonalens skyldighet att se tili att en ser-      Sådana särskilda bestämmelser på lagnivå
11467: vice- och vårdplan utarbetas. Enligt propositio-      med stöd av vi1ka en vuxen kan 1äggas in för vård
11468: nen skall planen i mån av möjlighet göras upp i       på en socia1- eller hälsovårdsanstalt mot sin vilja
11469: samförstånd med klienten samt i vissa fall med        ingår för närvarande bara i lagen angående speci-
11470: klientens lagliga företrädare (intressebevakare),     a1omsorger om utveck1ingsstörda (519/1977), la-
11471:                                                       gen om missbrukarvård (4111986), menta1vårds-
11472: 
11473: 
11474: 4
11475: Ministerns svar                                                  KK 876/1999 vp- Marja Tiura /kok
11476: 
11477: 
11478: 
11479: lagen (1116/1990) och lagen om smittsamma               annan närstående höras för att klientens vilja
11480: sjukdomar (583/1986). Det finns ingen motsva-           skall kunna utrönas. Om klientens vilja inte kan
11481: rande speciallagstiftning om åldringsvård. 1 de         utrönas, skall frågan avgöras så att klientens för-
11482: allmänna lagarna om social- eller hälsovård in-         del beaktas i första hand. Den föreslagna bestäm-
11483: går inte heller sådana bestämmelser med stöd av         melsen gör det möjligt att ge en åldring anstalts-
11484: vilka en åldring kan ges anstaltsvård i strid med       vård, om det anses vara i enlighet med åldring-
11485: sin uttryckliga och på noggrant övervägande ba-         ens fördel.
11486: serade vilja.                                              När de anställda inom hemservicen är tillräck-
11487:    Lagen om klientens ställning och rättigheter         ligt yrkesskickliga och handlar i enlighet med en
11488: inom socialvården skulle klargöra de avgöran-           aktuell service- och vårdplan samt följer de an-
11489: den som gäller vården av åldringar. 1 lagförsla-        visningar som en överordnad har gett löper arbe-
11490: get betonas klientens självbestämmanderätt. En-         tet i allmänhet sannolikt utan större problem. 1
11491: ligt den föreslagna 8 § skall i första hand klien-      den praktiska åldringsvården kan situationema
11492: tens önskemål och åsikt beaktas när socialvård          visserligen växla snabbt. Om en anställd inom
11493: lämnas, och klientens självbestämmanderätt              hemservicen lägger märke till att en åldrings
11494: skall respekteras även i övrigt. Enligt 9 § skall       funktionsförmåga har försvagats så mycket att de
11495: en klients vilja om möjligt utrönas även i det fall     tjänster som skrivits in i service- och vårdplanen
11496: att klienten inte själv kan bilda sig en uppfatt-       inte längre räcker till, bör den anställda berätta
11497: ning eller uttrycka sin vilja t.ex. på grund av sjuk-   detta för en överordnad, som bedömer behovet av
11498: dom eller nedsatt psykisk funktionsförmåga eller        att se över service- och vårdplanen. Om en åld-
11499: av någon motsvarande orsak. Då skall klientens          ring behöver brådskande sjukvård skall en an-
11500: lagliga företrädare eller en anhörig eller någon        ställd givetvis skaffa hjälp utan dröjsmål.
11501: 
11502: 
11503: 
11504: Helsingfors den 27 december 1999
11505: 
11506:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11507: 
11508: 
11509: 
11510: 
11511:                                                                                                         5
11512:                                                                KK 877/1999 vp- Marja Tiura /kok
11513: 
11514: 
11515: 
11516: 
11517:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 877/1999 vp
11518: 
11519:                                              Kangasalan ammattioppilaitoksen tulevaisuus
11520: 
11521: 
11522: 
11523: 
11524: Eduskunnan puhemiehelle
11525: 
11526: Opetusministeriö uusi ammatillisten oppilaitos-       tarkoittaa lisääntyvää oppilaitokseen hakijoiden
11527: ten toimiluvat viime vuoden aikana. Uusimisti-        määrää ja koulutustarvetta. Tämän lisäksi oppi-
11528: lanteessa Kangasalan ammattioppilaitos sai ai-        laitokseen hakeutuu esimerkiksi tamperelaisia
11529: noastaan 300 opiskelijapaikkaa. Ensi vuoden           opiskelijoita.
11530: syksystä alkaen kaikki KAOL:in 10 opintolinjaa           Kangasalan ammattioppilaitos kiinnittää eri-
11531: muuttuvat kolmivuotisiksi. Opiskelijaryhmän ta-       tyistä huomiota opetuksen tasoon ja koko oppi-
11532: voitekoko on 16 opiskelijaa. Tällöin opintolinjaa     laitoksen toiminnan laadun kehittämiseen. Oppi-
11533: kohden tulee 3 x 16 eli 48 opiskelijaa, ja koko op-   laitos hoitaa toimintansa taloudellisesti. Koko
11534: pilaitoksen oppilasmääräksi saadaan tällöin 480       oppilaitoksen toiminta hoidetaan yksikköhintaan
11535: opiskelijaa. KAOL anoi 348 oppilaspaikkaaja oli       perustuvalla rahoituksella. Lisäksi oppilaitokses-
11536: valmis lopettamaan kaksi opintolinjaa tai yhdis-      sa on tarkoitus aloittaa "matkailulukion" opetus
11537: tämään lähekkäin olevia linjoja samaksi kokonai-      syksyllä 2000.
11538: suudeksi.
11539:    Kangasalan ammattioppilaitoksen rooli am-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11540: matillisen peruskoulutuksen järjestäjänä on kun-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11541: tayhtymän alueella tärkeä. Kuntayhtymän alueen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11542: yläasteilta hakeudutaan lukion lisäksi ensisijai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11543: sesti Kangasalan ammattioppilaitokseen. Oppi-
11544: laitos järjestää myös oppisopimuskoulutusta ja              Miten hallitus aikoo turvata Kangas-
11545: kurssitoimintaa.                                            alan ammattioppilaitoksen oppilasmää-
11546:    Lisäksi kuntayhtymän kaikki jäsenkunnat ovat             rän, jotta se voisi jatkaa riittävällä laa-
11547: olleet viime aikoina muuttovoittokuntia, mikä               juudella laadukasta toimintaansa myös
11548:                                                             ensi vuonna?
11549: 
11550: 
11551: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
11552: 
11553:     Marja Tiura /kok
11554: 
11555: 
11556: 
11557: 
11558:                                                                                                Versio 2.0
11559: KK 877/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                       Ministerin vastaus
11560: 
11561: 
11562: 
11563: 
11564: Eduskunnan puhemiehelle
11565: 
11566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viimeiset tutkinnot uudistetaan vielä tämän vuo-
11567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         den aikana tehtävällä opetusministeriön päätök-
11568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sellä 1.8.2001 lukien. Tutkintojen uudistamiseen
11569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            asteittain vaikuttivat muun ohella taloudelliset
11570: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        näkökohdat. Lähtökohtana oli, että uudistus to-
11571: sen KK 877/1999 vp:                                   teutetaan pääasiassa toisen asteen ammatillisen
11572:                                                       koulutuksen nykyisin voimavaroin ja eräiltä osin
11573:        Miten hallitus aikoo turvata Kangasa-          väistyvän opistoasteen voimavaroin.
11574:         lan ammattioppilaitoksen oppilasmää-              Koulutuksen järjestäjille lähetettiin syksyllä
11575:        rän, jotta se voisi jatkaa riittävällä laa-     1998 kirje, jossa tuotiin esille edellä esitetyt nä-
11576:        juudella laadukasta toimintaansa myös          kökohdat ja todettiin, että opiskelijamääriä ei ol-
11577:        ensi vuonna?                                   lut mahdollista lupia uusittaessa juurikaan nos-
11578:                                                       taa. Koulutuksen järjestäjät, myös Kangasalan
11579: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ammattioppilaitoksen kuntayhtymä, esittivät kui-
11580: ti seuraavaa:                                         tenkin olennaisia lisäyksiä opiskelijamääriin.
11581: Opetusministeriö uudisti, koulutuksen lainsää-        Kangasalan ammattioppilaitoksen kuntayhtymä
11582: dännön kokonaisuudistukseen liittyen, koulutuk-       perusteli esitystään sillä, että kaikki oppilaitok-
11583: sen järjestämisluvat ja niihin sisältyvät koulutus-   sessa järjestettävä koulutus muuttuu kolmivuoti-
11584: tehtävät 1.1.1999 lukien. Luvissa määrätään kou-      seksi 1.8.2000 mennessä sekä yhteistyöllä Kan-
11585: lutuksen järjestämistä koskevat yleiset puitteet,     gasalan lukion kanssa matkailualan koulutuksen
11586: muun ohella enimmäisopiskelijamäärä, koulu-           järjestämisessä. Oppilaitoksessa edustettuna ole-
11587: tusalat sekä tutkinnot ja kunnat, joissa koulutus-    villa aloilla koulutusaikojen pidentyminen ai-
11588: ta voidaan järjestää. Koulutuksen järjestäjä mi-      heuttaa kuitenkin opiskelijamäärän lisäystarvet-
11589: toittaa omalla päätöksellään kulloisenkin koulu-      ta pääasiallisesti vasta vuodesta 2002 alkaen
11590: tustarjontapsa järjestämisluvassa päätettyjen         (tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravit-
11591: koulutusalojen ja kokonaisopiske1ijamäärän            semis- ja talousala).
11592: puitteissa.                                               Kangasalan ammattioppilaitoksen toisen as-
11593:    Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen           teen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuiseksi
11594: ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen         opiskelijamääräksi vahvistettiin 30.12.1998 teh-
11595: kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000           dyssä järjestämisluvassa 300 opiskelijaa ja työl-
11596: asetettiin tavoitteeksi uudistaa toisen asteen am-    lisyysohjelman mukaiseksi tilapäiseksi lisäkapa-
11597: matilliset tutkinnot vuoteen 2000 mennessä. Tut-      siteetiksi vuonna 1998 enintään 50 opiskelijaa.
11598: kintojen tavoitepituudeksi asetettiin kolme vuot-     Opiskelijamäärä vahvistettiin samaksi kuin edel-
11599: ta. Opetusministeriö teki 23.6.1998 päätöksen         lisessä, opetushallituksen esityksen perusteella
11600: (212/430) tutkintojen kehittämisestä. Päätökses-      30.5.1997 tehdyssä koulutustehtäväpäätöksessä.
11601: sä on linjattu tutkintojen uudistamisen periaat-      Syksyn 1998 valtionosuustilastojen mukaan
11602: teet ja aikataulu. Valtaosa tutkinnoista on uudis-    Kangasalan ammattioppilaitoksen opiskelija-
11603: tettu 1.8.2000 alkavasta koulutuksesta lukien.        määrä oli 342 opiskelijaa. Järjestäjän oman il-
11604: 
11605: 
11606: 2
11607: Ministerin vastaus                                              KK 877/1999 vp- Marja Tiura /kok
11608: 
11609: 
11610: moituksen mukaan oppilaitoksessa oli vuonna            vittää mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden
11611: 1998 keskimäärin (perus- ja tilapäinen lisäkapa-       alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kans-
11612: siteetti yhteensä) 312 opiskelijaa, mikä ei myös-      sa.
11613: kään puoltanut opiskelijamäärän nostamista                 Opetusministeriössä on ollut valmisteltavana
11614: tuossa vaiheessa.                                      koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-
11615:     Kangasalan ammattioppilaitoksen keskimää-          ma vuosille 1999-2004. Valmistelussa on läh-
11616: räinen opiskelijamäärä on vuoden 1999 valtion-         detty siitä, että toisen asteen koulutustarjonta mi-
11617: osuustilastojen mukaan 326 opiskelijaa, mikä           toitetaan siten, että nuorisoikäluokalle on riittä-
11618: mahtuu koulutustehtävän mukaiseen opiskelija-          västi koulutustarjontaa ja samalla huolehditaan
11619: määrään peruskapasiteetti ja tilapäinen lisäkapa-      koko väestön osaamis- ja sivistystarpeista. Valta-
11620: siteetti huomioon ottaen. Koulutuksen järjestä-        kunnallisesti koulutustarjonta pyritään säilyttä-
11621: jän laskelman mukaan koulutustehtävän mukai-           mään nykytasolla mitoitusikäluokkaan suhteutet-
11622: nen opiskelijamäärä tulisi ylittymään noin 30          tuna, jotta työvoiman kysyntään pystyttäisiin
11623: opiskelijana vuonna 2000, mikäli tarjonta säily-       vastaamaan lähivuosina, kun koulutusaikojen pi-
11624: tetään vuoden 1999 tasolla. Opetusministeriössä        dentyminen aiheuttaa tilapäistä vajetta tutkinto-
11625: on vireillä useampia vuoden 2000 opiskelijamää-        jen määriin. Tarkoituksena on lisäksi kohdentaa
11626: riin liittyviä muutoshakemuksia, jotka käsitel-        uudelleen tarjontaa erityisesti kansantaloudelli-
11627: lään kokonaisuutena tämän vuoden aikana. Ope-          sesti merkittäville ja työvoimapulasta kärsiville
11628:  tusministeriö on 16.12.1999 tekemällään päätök-       aloille. Uuteen kehittämissuunnitelmaan sisälty-
11629: sellä lisännyt Kangasalan ammattioppilaitoksen         vät koulutustarjontaa koskevat linjaukset tulevat
11630:  toisen asteen peruskoulutuksen vuotuista opiske-      olennaisesti vaikuttamaan siihen, missä määrin
11631:  lijamäärää 300:sta 350 opiskelijaan. Pitemmällä       järjestämislupia saatetaanjoutua tarkistamaan lä-
11632:  aikavälillä oppilaitoksen olisi kuitenkin hyvä sel-   hivuosina.
11633: 
11634: 
11635: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
11636: 
11637:     Opetusministeri Maija Rask
11638: 
11639: 
11640: 
11641: 
11642:                                                                                                          3
11643: KK 877/1999 vp- Marja Tiura /kok                                                       Ministerns svar
11644: 
11645: 
11646: 
11647: 
11648: Tili riksdagens talman
11649: 
11650: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      förnyats från och med den utbi1dning som inleds
11651: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av      den 1 augusti 2000. De sista examina förnyas
11652: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mar-     från den 1 augusti 2001 genom ett beslut av un-
11653: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål     dervisningsministeriet som skall fattas före ut-
11654: SS 877/1999 rd:                                      gången av detta år. Att reformen av examina sker
11655:                                                      stegvis har påverkats bl.a. av ekonomiska aspek-
11656:        Hur avser regeringen trygga antalet           ter. Utgångspunkten var att reformen i huvudsak
11657:        elevplatser i Kangasalan ammattioppi-         skulle genomföras med nuvarande resurser för
11658:        laitos så att yrkesskolan kan fortsätta       yrkesutbildningen på andra stadiet och till vissa
11659:        sin högklassiga verksamhet i tillräcklig      delar med resurser för institutnivån som håller på
11660:        omfattning också nästa år?                    att försvinna.
11661:                                                         Utbildningsanordnarna tillsändes hösten 1998
11662: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ett brev där man förde fram de ovan angivna syn-
11663: föra följande:                                       punkterna och konstaterade att det inte just var
11664: Undervisningsministeriet förnyade i samband          möjligt att öka antalet studerande då ett tillstånd
11665: med totalrevideringen av utbildningslagstiftning-    förnyas. Utbildningsanordnarna, även samkom-
11666: en tillstånden att ordna utbildning och utbild-      munen för Kangasala ammattioppilaitos, gjorde
11667: ningsuppgifterna som ingår i dem från den 1 ja-      likväl framställningar om väsentliga utökningar
11668: nuari 1999. 1 tillstånden anges de allmänna ra-      av studerandeantalen. Samkommunen för Kanga-
11669: marna för hur utbildningen får ordnas, bl.a. det     sala ammattioppilaitos motiverade sin framstäl-
11670: maximala antalet studerande, utbildningsområ-        lan med att all utbildning som ordnas i läroanstal-
11671: dena, examina och de kommuner i vilka utbild-        ten blir treårig senast den 1 augusti 2000 samt
11672: ningen kan ordnas. Utbildningsanordnaren beslu-      med samarbetet med gymnasiet Kangasala lukio
11673: tar själv om dimensioneringen av sitt respektive     inom utbildningen för turismbranschen. De läng-
11674: utbildningsutbud inom ramarna för de utbild-         re utbildningstiderna inom de områden som är fö-
11675: ningsområden och totalantal studerande som har       reträdda i läroanstalten föranleder dock behov av
11676: fastställts i tillståndet.                           att höja studerandeantalet huvudsakligen först
11677:    1 den av statsrådet godkända planen för ut-       från och med 2002 (teknik och kommunikation
11678: veck1ing av utbildningen och av forskningen vid      samt turism-, kosthålls- och ekonomibranschen).
11679: högskolorna för åren 1995-2000 var en målsätt-          Antalet studerande per år i den grundläggande
11680: ning att reformera de yrkesinriktade examina på      yrkesutbildningen på andra stadiet vid Kangasa-
11681: andra stadiet före utgången av 2000. Normen för      la ammattioppilaitos fastställdes i tillståndet att
11682: hur länge det skall ta att avlägga en examen an-     ordna utbildning den 30 december 1998 till 300
11683: gavs till tre år. Undervisningsministeriet fattade   studerande och som en extra kapacitet enligt sys-
11684: den 23 juni 1998 ett beslut (212/430) om utveck-     selsättningsprogrammet högst 50 studerande år
11685: lingen av examina. 1 beslutet anges de principiel-   1998. Det fastställda studerandeantalet är det-
11686: la riktlinjerna och tidtabellerna för examensre-     samma som i det föregående beslutet om utbild-
11687: formen. Största delen av examina kommer att ha       ningsuppgift, som fattades den 30 maj 1997 på
11688: 
11689: 
11690: 4
11691: Ministems svar                                                 KK 877/1999 vp- Marja Tiura /kok
11692: 
11693: 
11694: basis av utbildningsstyrelsens framställan. En-       till 350 studerande. På sikt vore det dock skäl för
11695: ligt statsandelsstatistiken från hösten 1998 var      läroanstalten att utreda möjlighetema till samar-
11696: antalet studerande i läroanstalten 342. Enligt ut-    bete med andra utbildningsanordnare i regionen.
11697: bildningsanordnarens egen anmälan hade läroan-            Undervisningsministeriet har gjort upp en plan
11698: stalten 1998 i genomsnitt (baskapacitet och extra     för utveckling av utbildningen och forskningen
11699: kapacitet sammanlagt) 312 studerande, vilket          för 1999-2004. Man har i beredningsarbetet ut-
11700: inte heller talade för en höjning av antalet stude-   gått från att utbildningsutbudet på andra stadiet
11701: rande i det skedet.                                   skall dimensioneras så att det finns ett tillräck-
11702:     Det genomsnittliga antalet studerande i           ligt utbud av utbildning för ungdomsåldersklas-
11703: Kangasala ammattioppilaitos är enligt 1999 års        sen och samtidigt skall hela befolkningens kom-
11704: statsandelsstatistik 326 studerande, vilket mot-      petens- och bildningsbehov ses till. På riksnivå
11705: svarar studerandeantalet enligt utbildningsupp-       försöker man bevara utbildningsutbudet på den
11706: giften med beaktande av baskapaciteten och den        nuvarande nivån i relation till dimensioneringsål-
11707: extra kapaciteten. Enligt utbildningsanordnarens      dersklassen, så att man kan svara mot efterfrågan
11708: kalkyl kommer studerandeantalet enligt utbild-        på arbetskraft de närmaste åren när de förlängda
11709: ningsuppgiften att överskridas med ca 30 stude-       utbildningstidema föranleder ett tillfållig under-
11710: rande 2000, om utbudet hålls vid samma nivå           skott i examensmängden. Avsikten är dessutom
11711: som 1999. Undervisningsministeriet har motta-         att rikta om utbudet särskilt på branscher som är
11712: git flera ansökningar om ändringar som rör stude-     nationalekonomiskt betydelsefulla och som lider
11713: randeantalen 2000 och som behandlas som en            brist på arbetskraft. Riktlinjema för utbildnings-
11714: helhet före årets slut. Undervisningsministeriet      utbudet i den nya utvecklingsplanen kommer i
11715: har genom ett beslut 16.12.1999 ökat det årliga       väsentlig grad att inverka på i vilken mån tillstån-
11716: antalet studerande i grundutbildningen på andra       den att ordna utbildning eventuellt behöver juste-
11717:  stadi et vid Kangasala ammattioppilaitos från 300    ras de närmaste åren.
11718: 
11719: 
11720: Helsingfors den 21 december 1999
11721: 
11722:      Undervisningsminister Maija Rask
11723: 
11724: 
11725: 
11726: 
11727: 11   200696                                                                                             5
11728:                                                          KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
11729: 
11730: 
11731: 
11732: 
11733:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 878/1999 vp
11734: 
11735:                                             Lasten päivähoidon kehittämishankkeet
11736: 
11737: 
11738: 
11739: 
11740: Eduskunnan puhemiehelle
11741: 
11742: Espoolaisessa päiväkodissa on toteutettu Auta        si näkyä nykyistä voimakkaampana panostukse-
11743: lasta kasvamaan -projekti, jonka tavoitteena on      na päivähoidon vaihtoehtoihin, esimerkiksi koti-
11744: ollut lisätä päivähoidon tai päiväkotihenkilöstön    hoidon tukemiseen ja perhepäivähoitajien koulu-
11745: edellytyksiä vastata hoidossa olevien lasten tar-    tukseen.
11746: peisiin mm. kehittämällä työtapoja, jotka vähen-        Mielenterveyden keskusliiton mukaan lasten
11747: tävät päivähoitoon liittyvää stressiä ja täten sen   psykiatrineo hoito on pahoissa vaikeuksissa. Sta-
11748: mahdollisia haittavaikutuksia. Kolmivuotinen         kesin suunnitelmissa on laajentaa Varhaisen vuo-
11749: kokeilu on koettu tuloksiltaan erittäin hyödylli-    rovaikutuksen tukeminen-projektiaan myös päi-
11750: seksi sekä päivähoitolasten, heidän vanhempien-      vähoitoon. Tämän lisäksi olisi kokeiltava ja laa-
11751: sa että hoitohenkilökunnan kannalta.                 jennettava muita hyviä hankkeita, joilla tuetaan
11752:    Toiminta on laajentunut yksityiseen päiväko-      lasten tasapainoista kasvua.
11753: tiin Espoossa ja yhteen kunnalliseen päiväkotiin
11754: Helsingissä. Myös näissä toiminnan suurimpana        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11755: esteenä on ollut rahoituksen järjestäminen. Käy-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11756: tännössä hankkeet ovat edenneet avainhenkilöi-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11757: den harrastuksen ja innostuksen varassa. Kuiten-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11758: kin juuri tämäntyyppisistä hankkeista saatavat
11759: kokemukset sekä tiedot lapsen kehitystarpeista ja           Ovatko edellä kuvatun kaltaiset lasten
11760: edellytyksistä tulisi ottaa selkeämmin lähtökoh-           päivähoidon hankkeet saaneet rahoitus-
11761: daksi päivähoidon sisältöä uudistettaessa.                 ta julkisista varoista viime vuosina ja
11762:    Laissa todetaan: "Päivähoidon tavoitteena on            jos ovat, niin kuinka paljon
11763: tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden
11764: kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa                miten STM ja Stakes aikovat jatkossa
11765: edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista             suhtautua sellaisiin hankkeisiin kuin
11766: kehitystä". Todellisuus on kuitenkin aivan muu-            Auta lasta kasvamaan -projekti on ollut
11767: ta, ja kasvatusvastuu lapsesta jää liian usein yk-         ja
11768: sin päiväkodille.                                          aiotaanko niihin suunnata huomiota ja
11769:    Jos lapsen tarpeita pidettäisiin ensisijaisina          voimavaroja sekä
11770: alle kolmivuotiaiden päivähoidossa, niin sen tuli-
11771: 
11772: 
11773: 
11774: 
11775:                                                                                               Versio 2.0
11776: KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
11777: 
11778: 
11779:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   si sekä aikavien psyykkisten ongelmien
11780:       tyä päivähoidossa olevien lasten ter-       toteamiseksi ja ratkaisemiseksi?
11781:       veen psyykkisen kehityksen turvaamisek-
11782: 
11783: 
11784: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
11785: 
11786:     Mirja Ryynänen /kesk
11787: 
11788: 
11789: 
11790: 
11791: 2
11792: Ministerin vastaus                                        KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
11793: 
11794: 
11795: 
11796: 
11797: Eduskunnan puhemiehelle
11798: 
11799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         ensimmäinen vaihe ns. perustamishankejärjestel-
11800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          män uudistamisesta siten, että valtion tuen paino-
11801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        piste siirtyisi rakentamisen tukemisesta toimin-
11802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mirja Ryy-        nallisen kehittämisen tukemiseen. Tämä valtion-
11803: näsen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         osuusjärjestelmän muutos mahdollistaa myös yk-
11804: sen KK 878/1999 vp:                                    sittäisten kuntien kehittämishankkeiden tukemi-
11805:                                                        sen mukaan lukien päivähoidon hankkeet.
11806:       Ovatko edellä kuvatun kaltaiset lasten               Stakes on kerännyt vuodesta 1992 lähtien tie-
11807:       päivähoidon hankkeet saaneet rahoitus-           tovarantoja suomalaisista varhaiskasvatuksen ja
11808:       ta julkisista varoista viime vuosina ja          esiopetuksen tutkimus- ja kehittämishankkeista.
11809:       jos ovat, niin kuinka paljon                     Viimeisimmässä vuonna 1999 ilmestyneessä ra-
11810:                                                       portissa on tiedot noin tuhannesta hankkeesta.
11811:       miten STM ja Stakes aikovat jatkossa             Tiedot on saatu 250 kunnasta sekä yliopistoista ja
11812:       suhtautua sellaisiin hankkeisiin kuin           tutkimuslaitoksista. Stakes kehittää ensi vuonna
11813:       Auta lasta kasvamaan -projekti on ollut         järjestelmän Intemet-pohjaiseksi, mikä mahdol-
11814:       ja                                               listaa keskustelu- ja konsultaatiomahdollisuuden
11815:        aiotaanko niihin suunnata huomiota ja           sekä vertaisryhmien että asiaintuntijoiden välillä.
11816:        voimavaroja sekä                                    Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes ovat
11817:                                                       käynnistäneet ja tukeneet sekä asiantuntijapa-
11818:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      noksella että erillisrahoituksella valtakunnallisia
11819:        tyä päivähoidossa olevien lasten ter-          tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kysymykses-
11820:        veen psyykkisen kehityksen turvaamisek-        sä esitettyihin ongelmakohtiin kohdistuva kulu-
11821:        si sekä aikavien psyykkisten ongelmien         van vuoden aikana sosiaali- ja terveysministe-
11822:        toteamiseksi ja ratkaisemiseksi?               riön käynnistämä kolmivuotinen valtakunnalli-
11823:                                                       nen tuke-hanke on erityispäivähoidon kehittä-
11824: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mishanke ERIKA, jolla on tavoitteena muuttaa
11825: ti seuraavaa:                                         varhaiskasvatuksen toimintatapoja ja käytäntöjä
11826:                                                       vastaamaan entistä paremmin erityistä hoitoa ja
11827: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan sosiaa-
11828:                                                       kasvatusta tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja
11829: li- ja terveydenhuollon toteuttaminen mukaan lu-
11830:                                                       kuntoutuksellisiin tarpeisiin.
11831: kien tutkimus- ja kehittämistoiminta on kuntien
11832:                                                           Lasten kehitykseen ja käyttäytymiseen liitty-
11833: vastuulla. Toimintaansa kunnat saavat laskennal-
11834:                                                       vien ongelmien mahdollisimman varhainen to-
11835: lista valtionosuutta. Erillistä valtionosuutta esi-
11836:                                                       teaminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymi-
11837: merkiksi lasten päivähoidon tutkimus- ja kehittä-
11838:                                                       nen on keskeisenä näkökulmana valtioneuvoston
11839: mistoiminnan tukemiseen ei nykyiseen valtion-
11840:                                                       lokakuussa vahvistamassa sosiaali- ja terveyden-
11841: osuusjärjestelmään sisälly. Tasavallan President-
11842:                                                       huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa. Yksi oh-
11843: ti on vahvistanut 23.12.1999lain sosiaali- ja ter-
11844:                                                       jelmassa määritellystä painoalueesta on "Estä on-
11845: veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudes-
11846:                                                       gelmat ajoissa", joka sisältää useita tavoitteita ja
11847: ta annetun lain muuttamisesta, jolla toteutetaan
11848: 
11849:                                                                                                         3
11850: KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                  Ministerin vastaus
11851: 
11852: 
11853: toimenpiteitä lasten ja nuorten terveyden ja hy-       veydenhuollon sekä muun lasten ja nuorten pa-
11854: vinvoinnin turvaamiseksi. Toimenpiteiden käyn-         rissa työskentelevän henkilöstön valmiuksia ja
11855: nistymisestä ja toteutumisen seurannasta huoleh-       tarvittavia työtapoja puuttua havaitsemiinsa on-
11856: tii erikseen nimetty työryhmä.                         gelmiin ja tarjota oikea-aikaista apua. Ammatti-
11857:     Sosiaali- ja terveysministeriö on myös yhdes-      henkilöstön lisäksi tarkoituksena on lisätä lasten
11858: sä Stakesin ja eräiden keskeisten järjestöjen          vanhempien ja myös kaikkien aikuisten valmiut-
11859: kanssa käynnistämässä "Varhaisen puuttumisen"          ta ottaa nykyistä enemmän vastuuta jokaisen lap-
11860: -hanketta, johon sisältyvän toimenpidekokonai-         sen ja nuoren elämästä ja kasvun tukemisesta.
11861: suuden avulla on tarkoitus edistää sosiaali- ja ter-
11862: 
11863: 
11864: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1999
11865: 
11866:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11867: 
11868: 
11869: 
11870: 
11871: 4
11872: Ministems svar                                           KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk
11873: 
11874: 
11875: 
11876: 
11877: Tili riksdagens talman
11878: 
11879: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       revidering av det s.k. anläggningsprojektsyste-
11880: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       met så, att tyngdpunkten i statliga understöd för-
11881: statsrådet översänt följande av riksdagsman           skjuts från understöd för byggnadsverksamheten
11882: Mirja Ryynänen /cent undertecknade skrift1iga         till understöd för den funktionella utvecklingen.
11883: spörsmål SS 878/1999 rd:                              Med denna ändring av statsandelssystemet blir
11884:                                                       det möjligt att understöda också enskilda kom-
11885:       Har barndagvårdsprojekt av den typ             muners utvecklingsprojekt, inklusive dagvårds-
11886:       som beskrivs ovan finansierats med of-         projekt.
11887:       fentliga medel under de senaste åren                Stakes har sedan 1992 samlat in data om forsk-
11888:       och, i så fall, i viiken utsträckning,         nings- och utvecklingsprojekt inom förskolepe-
11889:                                                      dagogiken och förskoleundervisningen. 1 den se-
11890:       hur ämnar SHM och Stakes i fortsätt-           naste rapporten, som har utkommit i år, ingår
11891:       ningen förhålla sig tili projekt av det        uppgifter om ca tusen projekt. Man har fått in
11892:       slag som projektet ''Auta lasta kasva-         uppgifter från 250 kommuner samt universitet
11893:       maan" representerar och                        och forskningsanstalter. Stakes utvecklar nästa år
11894:        ämnar man ge dem uppmärksamhet och            systemet så att det blir lnternetbaserat, vilket
11895:        resurser, samt                                möjliggör diskussioner och konsultationer mel-
11896:                                                      lan såväl grupper av likställda som mellan exper-
11897:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ter.
11898:       för att trygga en sund psykisk utveckling           Social- och hälsovårdsministeriet och Stakes
11899:       hos barn som får dagvård samt för att          har inlett riksomfattande forsknings- och utveck-
11900:       konstatera och avhjälpa begynnande             lingsprojekt och understött dem med såväl
11901:       psykiska problem?                              expertinsatser som specialfinansiering. Ett pro-
11902:                                                      jekt som inriktar sig på de problemområden som
11903: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      framförs i spörsmålet och som social- och hälso-
11904: föra följande:                                       vårdsministeriet inlett i år är det treåriga, riksom-
11905:                                                      fattande forsknings- och utvecklingsprojektet för
11906: Enligt gällande lagstiftning bär kommunerna an-
11907:                                                      utveckling av specialdagvården, ERIKA, som
11908: svaret för anordnandet av social- och hälsovård,
11909:                                                      har som mål att ändra förskolepedagogikens
11910: ink1usive forsknings- och utvecklingsverksamhe-
11911:                                                      verksamhetssätt och praxis så att dessa bättre än
11912: ten. Kommunerna får kalkylerad statsandel för
11913:                                                      hittills svarar mot de pedagogiska och rehabilite-
11914: denna verksamhet. 1 det nuvarande statsandels-
11915:                                                      ringsmässiga behoven hos barn som behöver sär-
11916: systemet ingår inte någon särskild del för att un-
11917:                                                      skild vård och fostran.
11918: derstöda t.ex. forsknings- och utvecklingsverk-
11919:                                                          Att konstatera problem i anslutning till barns
11920: samhet som gäller barndagvården. Republikens
11921:                                                      utveckling och uppförande samt sätta in åtgärder
11922: President har stadfåst lagen om ändring av lagen
11923:                                                      i ett så tidigt skede som möjligt är ett av de cen-
11924: om planering av och statsandel för social- och
11925:                                                      trala greppen i det mål- och verksamhetsprogram
11926: hälsovården 23.12.1999 i riksdagen. Syftet med
11927:                                                      för social- och hälsovården som statsrådet fast-
11928: denna lag är att genomföra det första skedet av en
11929: 
11930:                                                                                                         5
11931: KK 878/1999 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                        Ministems svar
11932: 
11933: 
11934: ställde i oktober. Ett av tyngdpunktsområdena i         tillsammans utgör detta projekt skall främja be-
11935: programmet är "Att förebygga problem i tid", vil-       redskap och lämpliga arbetssätt hos social- och
11936: ket i sin tur omfattar flera mål och åtgärder för att   hälsovårdspersonal och annan personai som ar-
11937: trygga hälsa och välbefinnande hos bam och              betar bland bam och ungdomar då det gäller att ta
11938: unga. En särskild arbetsgrupp ser tili att åtgärder     itu med observerade problem och erbjuda hjälp i
11939: vidtas och att genomförandet av dessa följs upp.        tid. Utöver beredskapen hos den yrkesarbetande
11940:     Social- och hälsovårdsministeriet har också         personalen har man för avsikt att utöka även för-
11941: tillsammans med Stakes samt vissa andra centra-         äldramas samt andra vuxnas allmänna beredskap
11942: la organisationer inlett ett projekt som kallas "Ti-    att ta ett större ansvar då det gäller att understöda
11943: diga åtgärder" och avsikten är att de åtgärder som      alla bams och ungas liv och utveckling.
11944: 
11945: 
11946: 
11947: Helsingfors den 27 december 1999
11948: 
11949:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11950: 
11951: 
11952: 
11953: 
11954: 6
11955:                                                            KK 879/1999 vp -     Kirsi Piha /kok ym.
11956: 
11957: 
11958: 
11959: 
11960:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 879/1999 vp
11961: 
11962:                                            Sähköpostiviestien salaisuus ja tietosuojalain-
11963:                                            säädäntö
11964: 
11965: 
11966: 
11967: 
11968: Eduskunnan puhemiehelle
11969: 
11970: Viime päivinä on julkisuuteen tullut ennakko-       sia. Mitä monipuolisempia tiedonvaihtojärjestel-
11971: tapaus sähköpostisalaisuuden ja siihen liittyvän    miä kehitetään, sitä tulkinnanvaraisernmaksi
11972: lainsäädännön osalta. Ristiriitoja herättänyt ky-   käytännön osalta tunnutaan menevän. On edelly-
11973: symys kuuluu: saako työnantaja lukea työnteki-      tettävä, että lainsäädäntö vastaisi aikaansa.
11974: jöidensä sähköposteja ja millä perusteilla? En-
11975: nakkotapauksessa työnantaja ja työntekijä tulkit-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11976: sevat asiaa toisistaan poiketen.                    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11977:    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnit-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11978: tänyt myös huomiota lain tulkinnanvaraisuuteen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11979: esim. sähköpostiviestien osalta sekä esittänyt
11980: valtioneuvostolle, että se ryhtyisi valmistele-           Milloin hallitus aikoo tuoda eduskun-
11981: maan asiasta lain tasoisia säännöksiä. Työminis-          nan käsittelyyn tietosuojalainsäädän-
11982: teriössä on parhaillaan työryhmä, jonka tehtävä-          nön osalta selventävää lainsäädäntöä,
11983: nä on valmistella työelämän tietosuojalainsää-            jossa mm. säädetään selkeästi sähkö-
11984: däntöä; tuloksia ei ole vielä määräaikaan men-            postiviestien salaisuus lähettäjän ja vas-
11985: nessä kuulunut.                                           taanottajan väliseksi asiaksi?
11986:    Ongelma lain tulkinnanvaraisuudesta sähkö-
11987: postisalaisuuden osalta on ollut tiedossa jo vuo-
11988: 
11989: 
11990: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
11991: 
11992:     Kirsi Piha /kok                                    Esko Kurvinen /kok
11993:     Jari Vilen /kok                                    Jari Koskinen /kok
11994:     Sari Sarkomaa /kok                                 Pekka Ravi /kok
11995:     Riitta Korhonen /kok                               Tuija Nurmi /kok
11996:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                         Marja Tiura /kok
11997:     Jouni Lehtimäki /kok
11998: 
11999: 
12000: 
12001: 
12002:                                                                                              Versio 2.0
12003: KK 879/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.                                                    Ministerin vastaus
12004: 
12005: 
12006: 
12007: 
12008: Eduskunnan puhemiehelle
12009: 
12010: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            (HE 85/1998 vp, s. 19) mukaan säännös tarkoit-
12011: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          taa sitä, että muut kuin televiestinnän osapuolet
12012: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        eivät saa oikeudettomasti kuunnella, salakuun-
12013: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan       nella, tallentaa tai muulla tavalla siepata tai val-
12014: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          voa välitettävää televiestiä. Muun ohella sähkö-
12015: KK 879/1999 vp:                                        posti on säännöksessä tarkoitettua luottamuksel-
12016:                                                        lista televiestintää. Televiestinnän luottamuksel-
12017:        Milloin hallitus aikoo tuoda eduskun-           lisuutta arvioitaessa keskeistä on säännöksen
12018:         nan käsittelyyn tietosuojalainsäädän-          mukaan viestin lähettäjän tarkoitus. Jos lähettäjä
12019:        nön osalta selventävää lainsäädäntöä,           ei ole tarkoittanut viestiä yleisesti vastaanotetta-
12020:        jossa mm. säädetään selkeästi sähkö-            vaksi, sen oletetaan olevan luottamuksellista.
12021:        postiviestien salaisuus lähettäjän ja vas-         Edellä mainitun lain 4 §:n 2 momentissa sää-
12022:        taanottajan väliseksi asiaksi?                  detään muulle kuin luottamuksellisen televiestin
12023:                                                        vastaanottajaksi tarkoitetulle kielto oikeudetto-
12024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          masti ilmaista tietoa viestin sisällöstä tai käyttää
12025: ti seuraavaa:                                          hyväksi tietoa viestin sisällöstä tai sen olemassa-
12026: Luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaa-         olosta. Säännös koskee tilannetta, jossa tieto
12027: mattomuus on turvattu perusoikeutena hallitus-         luottamuksellisesta televiestistä tai sen sisällöstä
12028: muodon 8 §:ssä (969/1995). Säännöksen esitöis-         on saatu erehdyksessä tai muuta tavoittelevan
12029: tä (HE 309/1993 vp, s. 53) ilmenee, että säännök-      toiminnan ohessa. Säännös säätää vaitiolovelvol-
12030: sessä turvataan yleisesti luottamuksellisen vies-      lisuuden sille, joka on tällä tavoin saanut tiedon
12031: tin salaisuutta. Säännös on välineneutraali ja on      viestistä tai sen sisällöstä. Tämä säännös on sen
12032: siten sovellettavissa myös sähköpostiviestiin.         perustelujen mukaan (HE 85/1998 vp, s. 20) so-
12033: Säännös suojaa sekä viestin lähettäjää että vas-       vellettavissa myös silloin, jos työnantaja edellä
12034: taanottajaa. Hallitusmuodon 16 a §:n (969/1995)        mainitussa tilanteessa lukee työntekijänsä sähkö-
12035: edellyttämiä edellä mainitun perusoikeuden to-         postiviestejä ja saa tietoonsa myös muita kuin
12036: teutumista turvaaviasäännöksiä sisältyy yksityi-       työasioihin liittyviä luottamuksellisia viestejä.
12037: syyden suojasta televiestinnässä ja teletoimin-        Siitä, jos joku tarkoituksella hankkii oikeudetto-
12038: nan tietoturvasta annettuun lakiin (565/1999) ja       masti tiedon luottamuksellisesta televiestistä tai
12039: rikoslakiin, jonka 38 luvun 3 §:ssä (578/1995)         sen sisällöstä, säädetään rikoslain 38 luvun
12040: säädetään rangaistus viestintäsalaisuuden louk-        3 §:ssä.
12041: kauksesta.                                                Hallitusmuodon 8 §:ssä säädetyn luottamuk-
12042:    Yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja te-      sellisen viestin suojan toteutuminen on lainsää-
12043: letoiminnan tietoturvasta annetun lain 4 §:ssä         dännöllisesti turvattu edellä mainituissa sään-
12044: säädetään televiestinnän luottamuksellisuudesta.       nöksissä siten kuin hallitusmuodon 16 a § edel-
12045: Televiestintä on pykälän 1 momentin mukaan             lyttää. Asiassa tarvittavat yksityiskohtaisemmat
12046: luottamuksellista, jollei sitä ole tarkoitettu ylei-   käytännön menettelytavat voidaan luoda tämän
12047: sesti    vastaanotettavaksi.     Lain     esitöiden    lainsäädännön puitteissa.
12048: 
12049: 
12050: 2
12051: Ministerin vastaus                                       KK 879/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
12052: 
12053: 
12054:   Kysymyksessä viitattu tarve säännellä tarkem-    män tietosuojaa koskevassa säädösvalmistelussa
12055: min luottamuksellisen viestin suojaa työnantajan   työministeriössä.
12056: sähköpostia käytettäessä noussee esille työelä-
12057: 
12058: 
12059: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
12060: 
12061:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
12062: 
12063: 
12064: 
12065: 
12066:                                                                                                3
12067: KK 879/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.                                                    Ministerns svar
12068: 
12069: 
12070: 
12071: 
12072: Tili riksdagens talman
12073: 
12074: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      lekommunikationen konfidentiell om den inte är
12075: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      avsedd för allmän mottagning. Enligt förarbete-
12076: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-     na tilllagen (RP 85/1998 rd, s. 19) innebär be-
12077: si Piha /saml m.fl. undertecknade skriftliga         stämmelsen att andra än de telekommunicerande
12078: spörsmål SS 879/1999 rd:                             parterna inte obehörigen får komma åt att höra,
12079:                                                      avlyssna, lagra eller på något annat sätt fånga upp
12080:       När ämnar regeringen lämna riksdagen           eller övervaka det telemeddelande som förmed-
12081:       förslag till lagstiftning som klargör da-      las. Bland annat elektronisk post är i bestämmel-
12082:       taskyddslagstiftningen och i viiken man        sen avsedd konfidentiell telekommunikation. Vid
12083:       bland annat uttryckligen anger att hem-        bedörnningen av telekommunikationens konfi-
12084:       ligheten i fråga om meddelanden som            dentialitet det avgörande enligt bestämme1sen
12085:       sänds med elektronisk post är en fråga         viiken avsikt meddelandets avsändare har. Om
12086:       mellan sändare och mottagare?                  sändaren inte har avsett meddelandet för allmän
12087:                                                      mottagning, så antas meddelandet vara konfiden-
12088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tiellt.
12089: föra följande:                                          1 ovan närnnda lags 4 § 2 mom. föreskrivs att
12090: Okränkbarheten av hemligheten i fråga om för-        den som tagit emot ett konfidentiellt telemedde-
12091: troliga meddelanden tryggas som en grund-            lande som inte är avsett för honom inte orättmä-
12092: läggande rättighet i 8 § regeringsformen             tigt får lämna uppgifter om meddelandets inne-
12093: (969/1995). Av förarbetena tili bestämmelsen         håll eller utnyttja uppgifter om innehållet i med-
12094: (RP 309/1993 rd, s. 53) framgår att hemligheten      delandet eller om dess existens. Bestämmelsen
12095: av förtroliga meddelanden i allmänhet tryggas i      gäller situationer när uppgifter om ett konfidenti-
12096: bestämmelsen. Bestämmelsen är neutral i fråga        ellt telemeddelande eller dess innehåll erhållits
12097: om instrument och kan därför tillämpas också på      av misstag eller i anslutning tili verksamhet med
12098: meddelanden som sänds med elektronisk post.          annat syfte. Bestämmelsen förskriver tystnads-
12099: Bestämmelsen skyddar både medde1andets av-           plikt för den som på avsett sätt erhållit uppgifter
12100: sändare och mottagare. 1 16 a § regeringsformen      om ett meddelande eller dess innehåll. Denna be-
12101: (969/l995) avsedda bestämmelser för att trygga       stämmelse skall enligt motiveringen (RP 85/1998
12102: ovan närnnda grundläggande rättighet ingår i la-     rd, s. 20) tillämpas också när en arbetsgivare
12103: gen om integritetsskydd vid telekommunikation        i ovan närnnda situation läser en arbetstagares
12104: och dataskydd inom televerksamhet (565/1999)         e-post och får uppgifter också om andra konfi-
12105: och i strafflagen vars 38 kap. 3 § (578/1995)        dentiella meddelanden än sådana som ansluter
12106: innehåller en straffbestämmelse avseende kränk-      sig tili frågor i arbetet. Strafflagens 38 kap. 3 §
12107: ning av kommunikationshemlighet.                     gäller orättmätigt och avsiktligt anskaffande av
12108:    1 4 § lagen om integritetsskydd vid telekom-      uppgifter om ett konfidentiellt meddelande eller
12109: munikation och dataskydd inom televerksamhet         dess innehåll.
12110: finns en bestämmelse om telekommunikationens            Det i 8 § regeringsformen avsedda skyddet av
12111: konfidentialitet. Enligt paragrafens 1 mom. är te-   förtroliga meddelanden är tryggat i ovan närnnda
12112: 
12113: 
12114: 4
12115: Ministerns svar                                           KK 879/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
12116: 
12117: 
12118: lagbestämmelser på det sätt som 16 a § reger-       meddelanden vid användningen av arbetsgiva-
12119: ingsformen avser. Behövlig praxis i fråga om för-   rens elektroniska post torde komma upp vid den
12120: faringssätt i frågan kan utformas inom ramen för    beredning av lagstiftning om datasekretess i ar-
12121: denna lagstiftning.                                 betslivet som är aktuell vid arbetsministeriet.
12122:    Det i spörsmålet avsedda behovet av närmare
12123: bestämmelser om skyddet för konfidentiella
12124: 
12125: 
12126: 
12127: Helsingfors den 22 december 1999
12128: 
12129:     Justitieminister Johannes Koskinen
12130: 
12131: 
12132: 
12133: 
12134:                                                                                                   5
12135:                                                                    KK 880/1999 vp -     Kirsi Piha /kok
12136: 
12137: 
12138: 
12139: 
12140:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 880/1999 vp
12141: 
12142:                                               Reseptivapaiden lääkkeiden myynnin vapautta-
12143:                                               minen
12144: 
12145: 
12146: 
12147: 
12148: Eduskunnan puhemiehelle
12149: 
12150: Reseptivapaiden lääkkeiden, kuten mm. erilais-         poista voisi muiden ostosten yhteydessä ostaa
12151: ten päänsärkylääkkeiden tms., myynti on perin-         päänsärkylääkkeen. Tämä onkin perusteltua.
12152: teisesti Suomessa tapahtunut monopolin asemaa
12153: ylläpitävän yliopiston apteekin kautta. On joil-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12154: tain osin perusteltua, että apteekeissa myydään        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12155: niitä lääkkeitä, joihin tarvitaan edelleen lääkärin    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12156: resepti ja jotka voivat vaatia konsultaatiota asian-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12157: tuntijan kanssa. Sen sijaan reseptivapaiden lääk-
12158: keiden myyntimonopoli alkaa tänä päivänä olla                Aikooko hallitus, ja jos aikoo niin mil-
12159: jo vanhentunutta lainsäädäntöä. Mm. Kilpailuvi-              loin, tuoda eduskunnalle esityksen siitä,
12160: rasto on ehdottanut reseptivapaiden lääkkeiden               että reseptivapaiden lääkkeiden myynti
12161: myynnin vapauttamista niin, että elintarvikekau-             vapautetaan päivittäistavarakauppaan
12162:                                                              apteekin monopolin asemesta?
12163: 
12164: 
12165: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
12166: 
12167:     Kirsi Piha /kok
12168: 
12169: 
12170: 
12171: 
12172:                                                                                                 Versio 2.0
12173: KK 880/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                      Ministerin vastaus
12174: 
12175: 
12176: 
12177: 
12178: Eduskunnan puhemiehelle
12179: 
12180: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           noin 580. Lisäksi yksityisillä apteekeilla on noin
12181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          190 sivuapteekkia. Yksityisten apteekkien lisäk-
12182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       si Helsingin ja Kuopion yliopistoilla on oikeus
12183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan      pitää apteekkia. Helsingin yliopistolla on myös
12184: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          oikeus pitää 16 sivuapteekkia. Lääkkeiden myyn-
12185: 880/1999 vp:                                          ti ei siten ole yhden tahon monopoli.
12186:                                                           Suomen lääkehuollon tavoitteena on varmis-
12187:        Aikooko hallitus, ja jos aikoo niin mil-       taa, että väestön saatavilla on tehokkaita, turval-
12188:        loin, tuoda eduskunnalle esityksen siitä,      lisia ja kohtuuhintaisia lääkkeitä. Lääkkeiden vä-
12189:        että reseptivapaiden lääkkeiden myynti         hittäisjakelua järjestettäessä lähtökohtana on ol-
12190:        vapautetaan päivittäistavarakauppaan           lut terveyspoliittinen näkökulma, eikä sitä ole ha-
12191:        apteekin monopolin asemesta?                   luttu järjestää markkinoiden ja kilpailun ehdoilla
12192:                                                       toimivaksi.
12193: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Ostaessaan lääkkeitä apteekista asiakas on
12194: ti seuraavaa:                                         aina tekemisissä lääkealan korkeakoulututkin-
12195: Kirjallisessa kysymyksessä käsitellään lääkkei-       non suorittaneen henkilökunnan kanssa, jonka
12196: den myyntiä ja erityisesti ilman reseptiä myytä-      velvollisuus on huolehtia siitä, että asiakas on
12197: vien lääkkeiden myyntipaikkaa. Olen käsitellyt        selvillä lääkkeen oikeasta käytöstä. Farmaseutti-
12198: samaa kysymystä aiemmin tänä vuonna kirjalli-         sen tutkinnon suorittaneella on muun muassa am-
12199: seen kysymykseen KK 535/1999 vp antamassani           matillinen valmius ohjata ilman reseptiä myytä-
12200: vastauksessa.                                         viä lääkkeitä ostamaan tullut asiakas tarvittaessa
12201:    Kysymyksen perustelujen mukaan reseptiva-          lääkärin vastaanotolle. Apteekkien farmaseutti-
12202: paiden lääkkeiden myyntimonopoli alkaa tänä           sella henkilöstöllä on ammatillinen suhtautumi-
12203: päivänä olla jo vanhentunutta lainsäädäntöä.          nen lääkkeiden myyntiin, ja he kuuluvat tervey-
12204: Mm. Kilpailuvirasto on ehdottanut reseptivapai-       denhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsää-
12205: den lääkkeiden myynnin vapauttamista niin, että       dännön piiriin. Apteekit toimivat myös täyden
12206: elintarvikekaupoista voisi muiden ostosten yh-        palvelun periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että
12207: teydessä ostaa päänsärkylääkkeen. Kysymyksen          apteekeista saa kattavasti kaikkia Suomessa
12208: mukaan tämä on perusteltua.                           myynnissä olevia lääkevalmisteita.
12209:    Kysymyksessä esitettyjen näkemysten vuoksi            Reseptittömien lääkkeiden siirtäminen päivit-
12210: haluan ensinnäkin todeta, että yliopiston aptee-      täistavarakauppoihin muuttaisi tilanteen täysin.
12211: killa ei ole monopolia lääkkeiden myynnissä.          Tarpeelliseksi koettu lääkeneuvonta jäisi näiden
12212: Lääkkeiden myynti tapahtuu lääkelain mukaan           lääkkeiden osalta pois. Kaupat tuskin olisivat ha-
12213: apteekeista. Apteekin pitäminen edellyttää Lää-       lukkaita ottamaan myyntiin kaikkia markkinoilla
12214: kelaitoksen lupaa, ja sellaisen voi saada vain pro-   olevia reseptittömiä lääkkeitä, vaan ne keskittyi-
12215: viisorin tutkinnon suorittanut henkilö. Valtaosa      sivät mitä ilmeisimmin parhaiten kaupaksi mene-
12216: apteekeista on siten apteekkarin ylläpitämiä yksi-    viin lääkkeisiin. Mikäli reseptittömien lääkkei-
12217: tyisyrityksiä. Tällaisia yksityisiä apteekkeja on     den myynti siirtyisi päivittäistavarakauppoihin,
12218: 
12219: 
12220: 2
12221: Ministerin vastaus                                             KK 880/1999 vp- Kirsi Piha /kok
12222: 
12223: 
12224: olisi samalla ilmeistä, että niiden myynnissä py-   lääkkeet ja vähän myytävät reseptittömät lääk-
12225: rittäisiin kilpailuperiaatteen mukaisesti myynnin   keet jouduttaisiin ostamaan harvemmista ja usein
12226: määrälliseen maksimointiin. Tämä ei olisi ter-      nykyistä etäämpänä olevista apteekeista.
12227: veyspoliittisesti mitenkään perusteltua.               Vielä voi todeta, että Suomen apteekkiverkko
12228:     Eniten myytyjen reseptittömien lääkkeiden       on Pohjoismaiden tihein ja käsittää noin 800 toi-
12229: myynnin siirtäminen johtaisi myös apteekkien        mipistettä. Apteekkitoimipisteitä onkin maas-
12230: kannattavuuden heikkenemiseen ja tätä kautta        samme enemmän kuin esimerkiksi R-kioskeja.
12231: apteekkiverkon harvenemiseen. Tällöin resepti-
12232: 
12233: 
12234: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
12235: 
12236:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
12237: 
12238: 
12239: 
12240: 
12241:                                                                                                    3
12242: KK 880/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                           Ministems svar
12243: 
12244: 
12245: 
12246: 
12247: Tili riksdagens talman
12248: 
12249: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        sådant tillstånd. De flesta apotek är således pri-
12250: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       vatföretag som upprätthålls av en apotekare. Det
12251: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-       finns ca 580 sådana privata apotek. Därtili har de
12252: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål       privata apoteken ca 190 filialapotek. Utöver de
12253: SS 880/1999 rd:                                       privata apoteken har universiteten i Helsingfors
12254:                                                        och Kuopio rätt att bedriva apoteksrörelse. Hel-
12255:        imnar regeringen avlåta en proposi-            singfors universitet har också rätt att ha 16 filial-
12256:        tion till riksdagen om det faktum att för-     apotek. En enda instans har således inte monopol
12257:        säljningen av receptfria läkemedel skul-       på försäljningen av läkemedel.
12258:        le avregleras och överföras till daglig-           Målet för den finländska läkemedelsförsörj-
12259:        varuaffärerna i stället för att vara un-       ningen är att säkerställa att befolkningen har tili-
12260:        derkastad apoteksmonopolet, och om re-         gång tili effektiva och säkra läkemedel tili ett
12261:        geringen ämnar göra detta, när sker det        rimligt pris. Utgångspunkten för organiseringen
12262:        i såfall?                                      av minutdistributionen av läkemedel har varit
12263:                                                       hälso- och sjukvårdspolitisk, och inte att distri-
12264: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       butionen skall fungera på marknadens och kon-
12265: föra följande:                                        kurrensens villkor.
12266: Det skriftliga spörsmålet behandlar försäljning-          När kunden köper läkemedel på apoteket, be-
12267: en av läkemedel och, särskilt när det gäller re-      tjänas han alltid av personai som avlagt högsko-
12268: ceptfria läkemedel, försäljningsstället. Jag har      leexamen inom läkemedelsbranschen och som är
12269: behandlat samma fråga tidigare i år i mitt svar på    skyldig att se tili att kunden vet hur läkemedlet
12270: det skriftliga spörsmålet SS 535/1999 rd.             används på rätt sätt. En person som avlagt farma-
12271:    Enligt motiveringen tili spörsmålet börjar mo-     ceutexamen har bl.a. professionell beredskap att
12272: nopolet i fråga om försäljning av receptfria läke-    vid behov dirigera en kund som kommit för att
12273: medel i dag redan vara föråldrad lagstiftning.        köpa receptfria läkemedel tili läkare. Apotekens
12274: Bl.a. Konkurrensverket har föreslagit att försälj-    farmaceutiska personai har en professionell in-
12275: ningen av receptfria läkemedel skall avregleras       ställning till försäljningen av läkemedel och de
12276: så att man kunde köpa huvudvärksmedicin i sam-        omfattas av lagstiftningen om yrkesutbildade
12277: band med andra inköp i livsmedelsaffårema. En-        personer inom hälso- och sjukvården. Apoteken
12278: ligt spörsmålet är detta motiverat.                   verkar också enligt principen om full service, vil-
12279:    Med anledning av de åsikter som framförts i        ket innebär att apoteken tillhandahåller ett hel-
12280: spörsmålet vill jag först och främst framhålla att    täckande urval av alla läkemedelspreparat som
12281: universitetets apotek inte har monopol på försälj-    finns i Finland.
12282: ningen av läkemedel. Försäljningen av läkeme-             Om försäljningen av receptfria läkemedel
12283: del sker i enlighet med läkemedelslagen på apo-       skulle överföras tili dagligvaruaffårer skulle
12284: tek. För att apoteksrörelse skall få bedrivas krävs   situationen förändras totalt. Läkemedelsrådgiv-
12285: Läkemedelsverkets tillstånd och endast en per-        ningen, som anses vara nödvändig, skulle förvin-
12286: son som har avlagt provisorsexamen kan få ett         na när det gäller dessa läkemedel. Affårema skul-
12287: 
12288: 
12289: 4
12290: Ministerns svar                                                 KK 880/1999 vp- Kirsi Piha /kok
12291: 
12292: 
12293: Ie knappast vara intresserade av att saluföra alla   samhet försämras och därigenom tili att nätet av
12294: receptfria läkemedel som finns på marknaden,         apotek blir glesare. Då skulle man bli tvungen att
12295: utan de skulle sannolikt koncentrera sig på de lä-   köpa receptbelagda läkemedel och receptfria lä-
12296: kemedel som har den bästa åtgången. Om försälj-      kemedel med mindre åtgång från fårre apotek
12297: ningen av receptfria läkemedel överförs tili dag-    som skulle ligga längre ifrån varandra än för när-
12298: ligvaruaffårer, är det också sannolikt att försäl-   varande.
12299: jarna i enlighet med konkurrensprincipen skulle         Det kan ytterligare konstateras att apoteksnä-
12300: eftersträva en kvantitativ maximering av försälj-    tet i Finland är det tätaste i Norden och det om-
12301: ningen. En sådan situation är på intet sätt hälso-   fattar ca 800 försäljningsställen. Det finns t.ex.
12302: politiskt motiverad.                                 fler apotek än R-kiosker i vårt land.
12303:    En överföring av de mest sålda receptfria läke-
12304: medlen skulle också leda tili att apotekens lön-
12305: 
12306: 
12307: 
12308: Helsingfors den 22 december 1999
12309: 
12310:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
12311: 
12312: 
12313: 
12314: 
12315:                                                                                                      5
12316:                                                                   KK 88111999 vp- Kirsi Piha /kok
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 88111999 vp
12322: 
12323:                                              EU :n maataloustukien väärinkäytöt
12324: 
12325: 
12326: 
12327: 
12328: Eduskunnan puhemiehelle
12329: 
12330: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12331: kertomus on taas surullista luettavaa. Neljättä       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12332: vuotta peräjälkeen komissiolle ei anneta puhtaita     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12333: papereita, ja väärinkäytöstenja suorastaan petos-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12334: ten tutkinta jatkuu vielä pitkään.
12335:     EU:n rahankäytöstä suurinta osaa, noin                  Kuinka Suomi toimii ministerineuvos-
12336: 90 prosenttia, edustavat maatalouteen ja aluepo-            tossa ja varsinkin puheenjohtajamaana,
12337: litiikkaan suuntautuvat tuet. Näiden tukien kont-           jotta maatalouteen liittyvien tukien
12338: rollissa ja seuraamisessa merkittävin ja oleellisin         kontrolli pelaisi paremmin ja
12339: osapuoli ovat jäsenvaltiot itse. Tilintarkastustuo-
12340: mioistuimen mukaan suurimmat erehdykset                     kuinka Suomen oma kontrolli on järjes-
12341: ovatkin tapahtuneet kansallisvaltioiden tasolla.            tetty sekä
12342:     Maatalouden tukia on myönnetty väärin perus-            kuinka laajalti Suomessa on havaittu
12343: tein noin viiden miljardin Suomen markan arvos-             asiaankuulumattomien tukien maksatus-
12344: ta. Hyvin pieni osa saadaan koskaan perittyä ta-            ta ja paljonko niistä on saatu perittyä ta-
12345: kaisin. Kyse on siis varojen väärinkäytöstä.                kaisin?
12346: 
12347: 
12348: 
12349: 
12350: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
12351: 
12352:     Kirsi Piha /kok
12353: 
12354: 
12355: 
12356: 
12357:                                                                                                Versio 2.0
12358: KK 88111999 vp- Kirsi Piha /kok                                                     Ministerin vastaus
12359: 
12360: 
12361: 
12362: 
12363: Eduskunnan puhemiehelle
12364: 
12365: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat tuensaajien lisäksi toimeenpanevat viran-
12366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       omaiset.
12367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suomi on toiminut ministerineuvostossa en-
12368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan    nen puheenjohtajuutta ja puheenjohtajamaana
12369: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        kaikissa yhteyksissä sen suuntaisesti, että sääntö-
12370: 881/1999 vp:                                        jenvastaisuuksia tulee aktiivisesti ennaltaehkäis-
12371:                                                     tä ja torjua sekä saattaa erityisesti petolliset me-
12372:       Kuinka Suomi toimii ministerineuvos-          nettelyt seuraamusten kohteeksi sekä periä takai-
12373:        tossa ja varsinkin puheenjohtajamaana,       sin perusteetta maksetut varat. Suomi on korosta-
12374:       jotta maatalouteen liittyvien tukien          nut edelleen sitä, että seuraamusten tulee olla oi-
12375:       kontrolli pelaisi paremmin ja                 keassa suhteessa tuenhakijan tekemään virhee-
12376:                                                     seen.
12377:       kuinka Suomen oma kontrolli on järjes-           Maatalouteen liittyvien tukien kontrollin osal-
12378:       tetty sekä                                    ta Suomi pyrkii yhtenäistämään maatalouden tu-
12379:       kuinka laajalti Suomessa on havaittu          kien kontrollia, mikä tarkoittaa sitä, että samalla
12380:       asiaankuulumattomien tukien maksatus-         tilakäynnillä tarkastetaan, mikäli se on mahdol-
12381:       ta ja paljonko niistä on saatu perittyä ta-   lista, kaikkien haettujen tukien tukiedellytysten
12382:       kaisin?                                       täyttyminen. Tarkastuksia pyritään suorittamaan
12383:                                                     entistä enemmän ja keskitetymmin käytössä ole-
12384: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vien atk-tietokantojen avulla.
12385: ti seuraavaa:                                          Maatalouden tukien valvonta on järjestetty
12386:                                                     Suomessa siten kuin EY:n asianomaiset asetuk-
12387: Euroopan yhteisön varoja maksetaan unionissa        set edellyttävät.
12388: väärin perustein useasta syystä. Tämä voi tueu-        Yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestel-
12389: saajan toiminnan ohella joskus johtua viranomai-    mästä (IACS) säädetään neuvoston asetuksessa
12390: sen erheellisestä säädöstulkinnasta. Varsinaises-   (ETY) N:o 3508/92 ja komission asetuksessa
12391: ta yhteisölainsäädännössä määritellystä väärin-     (ETY) N:o 3887/92. Asetuksessa (ETY) N:o
12392: käytöksestä eli sääntöjenvastaisuudesta on kyse,    3887/92 säädetään, että hallinnolliset ja paikan
12393: kun vaara yhteisövarojen oikeudettomasta mak-       päällä suoritettavat tarkastukset on suoritettava
12394: samisesta aiheutuu tueusaajan erehdyksestä,         siten, että varmistetaan tukien ja palkkioiden
12395: huolimattomuudesta tai tahallisuudesta johtuvas-    myöntämistä koskevien edellytysten noudattami-
12396: ta menettelystä. Euroopan yhteisön maataloustu-     nen. Edelleen asetuksessa määrätään, että hallin-
12397: kia koskeva yhteisölainsäädäntö sisältää katta-     nollinen valvonta muodostuu erityisesti ilmoitet-
12398: van ja erittäin yksityiskohtaisen Euroopan yhtei-   tuja lohkoja ja eläimiä koskevista ristiintarkas-
12399: sön taloudellisten etujen suojaamiseen tähtäävän    tuksista, jotta vältettäisiin perusteeton tukien
12400: sääntelyn, jonka yhtenä tärkeänä instrumenttina     myöntäminen kahteen kertaan saman kalenteri-
12401: on tukien maksamiseen ja tukiehtojen noudatta-      vuoden aikana. Lisäksi asetuksessa määrätään,
12402: miseen liittyvä valvonta. Valvonnan kohteina        että pinta-alatukihakemuksista on valvottava
12403: 
12404: 
12405: 2
12406: Ministerin vastaus                                                   KK 881/1999 vp- Kirsi Piha /kok
12407: 
12408: 
12409: 5 prosenttia ja eläintukihakemuksista 10 prosent-       litaan joukko tuensaajia maksatuksen jälkeen ta-
12410: tia. Sekä paikan päällä tehtävät tarkastukset että      pahtuvaan tarkastukseen.
12411: hallinnolliset ristiintarkastukset on tehtävä en-          Maatalouden rakennepoliittisten toimenpitei-
12412: nen maksatusten aloittamista. Jos valvonta on           den osalta valvontaa suoritetaan hallinnollisena
12413: yksittäisen tilan osalta kesken maksatusten käyn-       valvontana tukipäätöksen ja maksatuspäätöksen
12414: nistysvaiheessa, tila merkitään tilapäiseen mak-        käsittelyn yhteydessä. Tuki maksetaan yleensä
12415: sukieltoon.                                             enintään kolmessa erässä. Kunkin erän osalta
12416:     Valvontaan tilat valitaan pääsääntöisesti riski-    varmistetaan esitettyjen asiakirjojen, todistusten
12417: analyysin perusteella. Valvontaa kohdistuu siis         ja eri rekisterien tietojen avulla, että tuki voidaan
12418: täsmävalvontana tiloille, joissa osataan epäillä        maksaa. Tämänjälkeen osa tuensaajista tarkaste-
12419: olevan puutteita aiempien vuosien tietojen perus-       taan paikalla. Tarkastettavat valitaan riskiana-
12420: teella, hakemuksen perusteella tai muista rekiste-      lyysiin pohjautuvalla satunnaisotannalla. Otan-
12421: reistä ja lähteistä saatavien tietojen perusteella.     nat tehdään siten, että tarkastus käsittää tukimuo-
12422:     Valvontojen avulla voidaan varmistaa, ettei         don toteuttamisaikana vähintään yhteisölainsää-
12423: tukia myönnetä väärin perustein ja se, että vilje-      dännössä edellytetyn määrän (pääsääntöisesti 5
12424: lijät saavat heille kuuluvat tuet.                      % ) tukeen oikeuttavista kustannuksista.
12425:     Jos valvontatulos poikkeaa viljelijän ilmoitta-        Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahas-
12426: masta, aiheutuu tästä komission asetuksen (ETY)         ton (EMOTR) tukiosastosta rahoitettavat maata-
12427: N:o 3887/92 mukaisesti tukileikkaus tai sanktio.        loustuet valvotaan pääsääntöisesti ennen niiden
12428: Valvontatuloksia tarkasteltaessa voidaan yksise-        maksatusta, jolloin virheellisesti haettuun tu-
12429: litteisesti todeta, että tukileikkausten ja sanktioi-   keen kohdistuvat tuen vähentämiset ja sanktiot
12430: den syynä ovat olleet inhimilliset erehdykset, tie-     voidaan toteuttaa rahoittajan kannalta ilman ris-
12431: tämättömyys ja huolimattomuus.                          kiä siitä, ettei varoja saataisi perittyä takaisin. Li-
12432:     Virheiden laatu kuvaa hyvin EU:n yhteisen           säksi Euroopan yhteisön maataloustukia koske-
12433: maatalouspolitiikan käytännön toteutuksen mo-           va lainsäädäntö edellyttää nimenomaisesti, että
12434: nimutkaisuutta.                                         jäsenvaltiot perivät tuensaajilta tehokkaasti ta-
12435:     Vilpillisesti täytettyjä tukihakemuksia on to-      kaisin virheellisin perustein maksetuiksi todetut
12436: dettu erittäin harvoin. Petoksen tyyppiseksi voi-       erät. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden on pyrittävä
12437: taneen katsoa tilanne, jossa viljelijä asetetaan ko-    ehkäisemään yhteisön varoihin kohdistuvia sään-
12438:  mission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 määritte-          töjenvastaisuuksia ja rikoksia.
12439:  lemään karenssiin eli tukijärjestelmän ulkopuo-           Euroopan yhteisön asianomaisen lainsäädän-
12440:  lelle yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi valvonnassa        nön nojalla Suomi antaa neljännesvuosittain Eu-
12441:  todetun tilanteen mukaan. Perusteena karenssille       roopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) selvi-
12442:  asetus määrittelee vakavan laiminlyönnin ja ta-        tykset todetuista sääntöjenvastaisuuksista eli
12443:  hallisuuden. Tällaisiksi tapauksiksi on Suomessa       tueusaajan virheen, huolimattomuuden tai tahal-
12444:  luokiteltu viime vuosina 1-2 tapausta vuodessa.        lisuuden vuoksi virheellisin perustein haetuiksi
12445:     Vientitukien ja interventiotoiminnan valvon-        tai maksetuiksi todetuista maataloustuista tai
12446:  taa säännellään niin ikään erittäin yksityiskohtai-    maaseudun rakennetuista, mikäli tapaukseen liit-
12447:  sella yhteisölainsäädännöllä, jota jäsenvaltio on      tyvien Euroopan yhteisön varojen määrä ylittää
12448:  velvollinen noudattamaan sellaisenaan. Tämä            4 000 euroa. Selvityksessä on ilmoitettava mm.
12449:  sääntely velvoittaa suorittamaan ennen maksa-          määrät, jotka on ehditty maksaa ko. tuensaajalle
12450:  tusta sekä erilaisia asiakirjatarkastuksia että mm.    väärin perustein ja määrät, jotka olisi ilman vir-
12451:  paikalla tapahtuvin näytteenotoin ja laboratorio-      heellisyyden tai viipillisyyden havaitsemista
12452:  analyysein toteutettavia fyysisiä tarkastuksia.        maksettu, ja vielä kussakin tapauksessa sekä ta-
12453:  Kyseisten tarkastusten läpäiseminen on tuen-           kaisinperityt että vielä perimättä olevat yhteisö-
12454:  saannin edellytys. Näiden tarkastusten lisäksi ris-    varojen määrät.
12455:  kianalyysiin pohjautuvan otannan perusteella va-
12456: 
12457: 
12458:                                                                                                              3
12459: KK 88111999 vp- Kirsi Piha /kok                                                 Ministerin vastaus
12460: 
12461: 
12462:    Maa- ja metsätalousministeriö on Suomen Eu-     yhteensä noin 2 Mmk. Näistä on perimättä takai-
12463: roopan unionin jäsenyyden kuluessa raportoinut     sin noin 0,14 Mmk, joista noin 0,09 Mmk:n osal-
12464: tähän mennessä yhteensä 36 tällaista sääntöjen-    ta perintä on takaisinperintäpäätöksestä tehdyn
12465: vastaisuustapausta. Kyseisten tapausten vuoksi     valituksen vuoksi keskeytyneenä.
12466: on maksettu yhteisövaroja virheeliisin perustein
12467: 
12468: 
12469: 
12470: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
12471: 
12472:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12473: 
12474: 
12475: 
12476: 
12477: 4
12478: Ministems svar                                                    KK 88111999 vp -       Kirsi Piha /kok
12479: 
12480: 
12481: 
12482: 
12483: Tili riksdagens talman
12484: 
12485: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ningen gäller både stödtagama och de verkstäl-
12486: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       lande myndighetema.
12487: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-         Före ordförandeskapet och i egenskap av ord-
12488: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål       förandeland har Finland i alla sammanhang imi-
12489: SS 881/1999 rd:                                      nisterrådet arbetat för att regelstridigheter aktivt
12490:                                                      skall förebyggas och förhindras, för att i synner-
12491:        Vad gör Finland i ministerrådet och i         het svekfullt förfarande skall leda till påföljder
12492:       synnerhet i egenskap av ordförandeland          och för att medel som utbetalats utan grund skall
12493:       för att kontrollen av jordbruksstöden           återindrivas. Finland har vidare betonat att på-
12494:       skall fungera bättre och                        följdema skall stå i rätt proportion till det fel som
12495:                                                      stödtagaren begått.
12496:       hur har Finlands egna kontroll ordnats             När det gäller kontrollen av stöd till jordbru-
12497:       samt                                           ket strävar Finland efter att förenhetliga kontrol-
12498:       i viiken omfattning har det uppdagats ut-       len av jordbruksstöd, vilket innebär att det vid ett
12499:       betalning av obefogade stöd i Finland          och samma besök på gården om möjligt skall
12500:       och i viiken mån har dessa stöd kunnat         kontrolleras att stödvillkoren för alla ansökta
12501:       återindrivas?                                  stöd uppfylls. Man försöker att i allt högre grad
12502:                                                      och mera centraliserat utföra kontrollema med
12503: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      hjälp av olika databaser.
12504: föra följande:                                           Övervakningen av jordbruksstöd har i Finland
12505:                                                      ordnats på det sätt som respektive EG-förord-
12506: Europeiska gemenskapens medel utbetalas på           ningar förutsätter.
12507: felaktiga grunder inom unionen av flera olika or-        Bestämmelser om det integrerade administra-
12508: saker. Vid sidan om stödtagarens agerande kan        tions- och kontrollsystemet (IACS) ingår i rådets
12509: detta ibland bero på myndighetens felaktiga tolk-    direktiv (EEG) nr 3508/92 och i kommissionens
12510: ning av rättsaktema. Det är fråga om sådant          förordning (EEG) nr 3887/92. 1 förordning
12511: egentligt missbruk, dvs. en regelstridighet, som     (EEG) nr 3887/92 bestäms att administrativa
12512: avses i gemenskapslagstiftningen då risken för       kontroller och kontroller på platsen skall genom-
12513: att gemenskapens medel utbetalats utan grund         föras så att det säkerställs att villkoren för bevil-
12514: föranleds av ett förfarande som beror på stödta-     jande av stöd och bidrag uppfylls. Vidare be-
12515: garens misstag, slarv eller uppsåt. Gemenska-        stäms det i förordningen att den administrativa
12516: pens lagstiftning om Europeiska gemenskapens         kontrollen, för undvikande av att oberättigade
12517: jordbruksstöd innehåller en täckande och myck-       stöd beviljas två gånger under ett och samma ka-
12518: et detaljerad reglering som syftar till att skydda   lenderår, särskilt skall inbegripa dubbelkontrol-
12519: Europeiska gemenskapens ekonomiska intres-           ler av anmälda skiften och djur. 1 förordningen
12520: sen. Ett viktigt instrument i denna reglering är     bestäms också att 5 % av ansökningama om
12521: den övervakning som gäller utbetalningen av          arealstöd och 10 % av ansökningama om djurbi-
12522: stöd och iakttagandet av stödvillkoren. Övervak-     drag skall kontrolleras. Både de kontroller som
12523: 
12524: 
12525:                                                                                                          5
12526: KK 881/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                             Ministems svar
12527: 
12528: 
12529:  utförs på platsen och de administrativa dubbel-          ning för att stöd skall kunna erhållas är godkän-
12530:  kontrollema skall utföras innan utbetalningama           nande vid kontrollema. Utöver dessa kontroller
12531:  inleds. Om kontrollen på någon enskild gård inte         utväljs på basis av ett urval på grundval av en
12532:  är slutförd i det skede när utbetalningama skall         riskanalys ett antal stödtagare som kontrolleras
12533:  inledas utfårdas ett tilifålligt betalningsförbud        efter utbetalningen.
12534:  för gården.                                                 När det gäller strukturpolitiska åtgärder inom
12535:     De lägenheter som skall övervakas väljs i re-        jordbruket utförs övervakningen som administra-
12536:  gel på grundval av en riskanalys. Övervakningen          tiv övervakning i samband med behandlingen av
12537:  gäller alltså speciellt gårdar på vilka det finns fog   stödbeslutet och beslutet om utbetalning. Stödet
12538: att misstänka att det finns brister, antingen på ba-     betalas i allmänhet i högst tre rater. För varje rat
12539: sis av uppgifter från tidigare år eller på basis av      säkerställs på basis av handlingar, intyg och upp-
12540: ansökan eller uppgifter som erhållits ur andra re-       gifter i olika register att stödet kan betalas. Där-
12541: gister och källor.                                       efter kontrolleras en del av stödtagama på plat-
12542:     Med hjälp av övervakningama kan man säker-           sen. Vilka stödtagare som skall kontrolleras be-
12543: ställa att stöden inte beviljas på felaktiga grunder     stäms på basis av ett slumpmässigt urval på
12544: och att jordbrukama får de stöd som tilikommer           grundval av en riskanalys. Urvalet sker så att
12545: dem.                                                     kontrollen under den tid stödformen tillämpas
12546:     Om resultatet av övervakningen avviker från          omfattar minst den andel som förutsätts i gemen-
12547: det som jordbrukaren uppgivit leder detta enligt         skapslagstiftningen (i regel5 %) av de kostnader
12548: kommissionens förordning (EEG) nr 3887/92 tili           som berättigar tili stöd.
12549: nedskämingar i stödet eller sanktioner. Vid en               Jordbruksstöd som finansieras av garantisek-
12550: granskning av övervakningsresultaten kan man             tionen vid Europeiska utvecklings- och garanti-
12551: entydigt konstatera att orsaken tili nedskäming-         fonden för jordbruket (EUGFJ) övervakas i regel
12552: ama i stöden och sanktionema har varit mänskli-          innan de betalas ut, varvid sänkningar och sank-
12553: ga misstag, okunskap och slarv.                          tioner som gäller felaktigt ansökta stöd kan ge-
12554:     Typen av fel beskriver väl hur invecklat det         nomföras utan att det för finansiären uppkommer
12555: praktiska genomförandet av EU:s gemensamma               någon risk för att medlen inte kan återindrivas.
12556: jordbrukspolitik är.                                     Dessutom forutsätter lagstiftningen om Euro-
12557:     Synnerligen sällan har det förekommit stödan-        peiska gemenskapens jordbruksstöd uttryckligen
12558: sökningar som ifyllts oärligt. Som bedrägeri tor-        att medlemsstatema hos stödtagama effektivt
12559: de man kunna betrakta situationer där jordbruka-         driver in rater som konstateras ha blivit utbetalda
12560: ren på det sätt som avses i kommissionens för-           på felaktiga grunder. Därtili skall medlemsstater-
12561: ordning (EEG) nr 3887/92 sätts i karens, dvs.            na försöka förebygga regelstridigheter och brott
12562: ställs utanför stödsystemet i ett eller två år bero-     som gäller gemenskapens medel.
12563: ende på den situation som uppdagats vid över-                Med stöd av Europeiska gemenskapens lag-
12564: vakningen. Som grund för karensen anger förord-          stiftning tillställer Finland varje kvartal Euro-
12565: ningen grov oaktsarnhet och uppsåt. 1 Finland har        peiska byrån för bedrägeribekämpning (OLAF)
12566: under de senaste åren 1-2 fall per år klassifice-        en utredning om konstaterade regelstridigheter,
12567: rats som dylika fall.                                    dvs. jordbruksstöd eller strukturstöd för lands-
12568:     Övervakningen av exportstöd och interven-            bygden som sökts eller betalats ut på felaktiga
12569: tionsverksarnhet regleras likaså synnerligen de-         grunder på grund av stödtagarens fel, slarv eller
12570: taljerat i gemenskapens lagstiftning, viiken med-        uppsåt, förutsatt att Europeiska gemenskapens
12571: lemsstatema är skyldiga att iaktta som sådan. En-        medel överstiger 4 000 euro i fallet i fråga. 1 ut-
12572: ligt denna reglering skall före utbetalningen            redningen skall bl.a. anges de belopp som man på
12573: verkställas dels olika kontroller av dokumenten,         felaktiga grunder har hunnit betala ut tili stödta-
12574: dels fysiska kontroller bl.a. genom provtagning          garen i fråga och de belopp som skulle ha beta-
12575: och laboratorieanalyser på platsen. En förutsätt-        lats ut om inte felaktigheten eller oärligheten
12576: 
12577: 
12578: 6
12579: Ministems svar                                                 KK 88111999 vp- Kirsi Piha /kok
12580: 
12581: 
12582: 
12583: hade upptäckts och dessutom i varje enskilt fall    regelstridighet. På grund av dessa fall har cirka
12584: både beloppen av de gemenskapsmedel som åter-       2 milj. mk i gemenskapsmedel utbetalats på fel-
12585: indrivits och av de gemenskapsmedel som ännu        aktiga grunder. Av dessa medel är 0,14 milj. mk
12586: inte indrivits.                                     oindrivna, varav ca 0,09 milj. mk inte har återin-
12587:     Jord- och skogsbruksministeriet har under       drivits eftersom åter-indrivningen avbrutits till
12588: Finlands medlemskap i Europeiska unionen hit-       följd av besvär över återindrivningsbeslutet.
12589: tills rapporterat om sammanlagt 36 dylika fall av
12590: 
12591: 
12592: 
12593: Helsingfors den 28 december 1999
12594: 
12595:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12596: 
12597: 
12598: 
12599: 
12600:                                                                                                     7
12601:                                                           KK 882/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
12602: 
12603: 
12604: 
12605: 
12606:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 882/1999 vp
12607: 
12608:                                             Ajokilometrimäärän merkitseminen katsastuk-
12609:                                             sessa
12610: 
12611: 
12612: 
12613: 
12614: Eduskunnan puhemiehelle
12615: 
12616: Auton matkamittarin osoittaman kokonaiskilo-         tapa hillitä väärennyksiä. Sillä olisi useimmissa
12617: metrimäärän väärentäminen on petos, joka kui-        tapauksissa mahdollista osoittaa myös ajoneu-
12618: tenkin on arkipäivää autokaupassa. Ostajan oi-       von suuruusluokaltaan todennäköisin ajokilo-
12619: keusturva on sen osalta käytännössä olematon         metrimäärä.
12620: petoksen näyttöön liittyvien monitahoisten vai-         Edellä mainituista syistä onkin hyvin monessa
12621: keuksien vuoksi. Matkamittarilukema on käyte-        maassa voimassa määräys, että matkamittarilu-
12622: tyn ajoneuvon kuntoarvion lähtökohta. Vastaa-        kema on merkittävä katsastusasiakirjoihin.
12623: vasti on selvää, että todellista pienemmäksi kään-
12624: netty kokonaiskilometrimäärä kostautuu ostajal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12625: le erittäin kalliisti auton arvioitua huonomman      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
12626: kunnon ja sen vaatimien odottamattomien kor-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12627: jauskulujen muodossa. Ei ole epätavallista, että     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12628: kokonaiskilometrimäärä on väännetty jopa sato-
12629: jatuhansia kilometrejä todellista pienemmäksi.             Onko matkamittarilukeman merkitsemi-
12630:    Kokonaiskilometrimäärän           merkitseminen         selle muistiin ajoneuvon katsastuskirjoi-
12631: muistiin katsastusmiehen asiakirjoihin sääntö-             hin periaatteellisia esteitä Suomessa ja
12632: määräisen ajoneuvokatsastuksen yhteydessä oli-
12633: si hyvin yksinkertainen ja huomattavan tehokas             mitä hallitus tekee sen toteuttamiseksi
12634:                                                            myös Suomessa?
12635: 
12636: 
12637: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
12638: 
12639:     Jari Leppä /kesk
12640:     Klaus Bremer /r
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645:                                                                                               Versio 2.0
12646: KK 882/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.                                                  Ministerin vastaus
12647: 
12648: 
12649: 
12650: 
12651: Eduskunnan puhemiehelle
12652: 
12653: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           seen. Hankkeen tavoiteaikataulu on asetettu vuo-
12654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         den 2003 loppuun.
12655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Katsastustoimi avattiin asteittain kilpailulle
12656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän 1     vuoden 1994 alusta. Täten nykyisin katsastus-
12657: kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tointa hoitavat useat yrittäjät toimiluvan nojalla.
12658: KK 882/1999 vp:                                       Matkamittarin lukeman talteenotto vuosikatsas-
12659:                                                       tuksissa edellyttäisi toimintamuutoksia myös
12660:        Onko matkamittarilukeman merkitsemi-           näissä useissa toimipisteissä. Suomen laajin kat-
12661:        selle muistiin ajoneuvon katsastuskirjoi-      sastusyritys Suomen Autokatsastus Oy on vapaa-
12662:        hin periaatteellisia esteitä Suomessa ja       ehtoisesti jo vuodesta 1994 lähtien kerännyt tie-
12663:                                                       tokantaansa matkamittarilukemia sen toimipai-
12664:        mitä hallitus tekee sen toteuttamiseksi        koissa katsastettavista autoista, jolloin näistä au-
12665:        myös Suomessa?                                 toista kilometritietoja voi jo joissain tapauksissa
12666: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         seurata. Kuitenkaan heidän tietopankistaan ei
12667: ti seuraavaa:                                         löydy kaikkien autojen matkamittaritietoja, sillä
12668:                                                       tietopankissa on pääsääntöisesti vain heillä tar-
12669: Matkamittarilukeman merkitsemiselle muistiin          kastettujen autojen tiedot.
12670: ajoneuvon katsastuskirjoihin ei ole periaatteellis-      Matkamittaritietojen seuraaminen keskitetys-
12671: ta estettä, mutta Ajoneuvohallintokeskuksen pi-       ti vuosikatsastusten yhteydessä on omiaan vä-
12672: tämästä tieliikenteen tietojärjestelmästä puuttu-     hentämään räikeimpiä matkamittarilukeman vää-
12673: vat nykyisin teknilliset ja ohjelmalliset valmiu-     rennyksiä, mutta valitettavasti seurantajärjestel-
12674: det tällaisten tietojen tallentamiseksi. Ajoneuvo-    mä ei kuitenkaan pystyisi estämään kaikkia vää-
12675: hallintokeskuksen pitämän tietojärjestelmän           rennyksiä. Parhaiten järjestelmä estäisi suurien
12676: muutostarve on laajemminkin tiedostettu. Täten        kilometrimäärien vähentämiset autoissa, joissa
12677: Ajoneuvohallintokeskuksessa on käynnistetty           on miljoonat kilometritkin näyttävä matkamitta-
12678: sen palvelujen kokonaisuudistushanke (P AL-           n.
12679: KO), jonka yhteydessä uudistetaan myös tielii-           Katsastuksessa tietoon merkittävän kilometri-
12680: kenteen tietojärjestelmä.                             määrän oikeellisuudesta ei kuitenkaan olisi var-
12681:    Tämän kokonaisuudistuksen yhteydessä tieto-        muutta, sillä kyseessä olisi vain matkamittarin
12682: järjestelmää on mahdollista täydentää niin, että      määrän talteenkirjaus. Tuossa yhteydessä ei voi-
12683: järjestelmään lisättäisiin valmiudet matkamitta-      da varmistua siitä, onko matkamittariin tehty
12684: rilukeman merkitsemiseen ja tämän autokohtai-         edellisen vuosikatsastuksen jälkeen kilometrilu-
12685: sen tiedon ylläpitämiseen. Koska Ajoneuvohal-         kujen vähäistä väärennystä. Ainoastaan tapauk-
12686: lintokeskuksen tietojärjestelmän kokonaisuudis-       set, joissa matkamittarin lukema on edellisestä
12687: tus osana PALKO-hanketta on jo käynnissä, on          vuosikatsastuksesta muuttunut pienemmäksi,
12688: tarkoituksenmukaista yhdistää matkamittarin lu-       ovat selviä väärennystapauksia. Vain lisävaati-
12689: keman mahdollisen talteenoton ja seurannan            muksena matkamittarin laitteiden sinetöinnistä
12690: edellyttämät muutokset tähän uudistushankkee-         erikseen voitaisiin varmistua vuosikatsastukses-
12691: 
12692: 
12693: 2
12694: Ministerin vastaus                                         KK 882/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
12695: 
12696: 
12697: sa matkamittarin lukeman oikeellisuudesta. Suo-       että matkamittaritietojen merkitseminen valta-
12698: mi on EU:n jäsenenä kuitenkin sidottu noudatta-       kunnalliseen, kattavaan rekisteriin olisi perustel-
12699: maan ajoneuvojen EY-direktiivejä, eivätkä di-         tua ja omalta osaltaan vähentäisi matkamittarei-
12700: rektiivit pidä sisällään vaatimusta matkamittari-     den ajokilometrien väärentämistä. Ajoneuvohal-
12701: laitteiston sinetöinnistä. Täten kansallista vaati-   lintokeskuksen tietojärjestelmään tarvittavat
12702: musta matkamittareiden sinetöimiseksi pidettäi-       muutokset matkamittarilukeman merkitsemisek-
12703: siin helposti kaupan teknillisenä esteenä, joten      si katsastuskirjoihin on tarkoitus yksilöidä Ajo-
12704: mahdollisuutta tällaisen kansallisen vaatimuk-        neuvohallintokeskuksen tietojärjestelmän me-
12705: sen käyttöönottoon ei ole.                            neillään olevan uudistushankkeen yhteydessä ja
12706:    Vaikkakaan matkamittaritietojen seuraami-          selvittää samalla mahdollisuudet toteuttaa mat-
12707: nen vuosikatsastusten yhteydessä ei täysin pysty      kamittarilukeman merkitseminen autokohtaises-
12708: poistamaan matkamittareiden ajokilometrien vä-        ti katsastuskirjoihin.
12709: hentämisväärennyksiä, hallitus kuitenkin katsoo,
12710: 
12711: 
12712: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
12713: 
12714:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
12715: 
12716: 
12717: 
12718: 
12719:                                                                                                        3
12720: KK 882/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.                                                       Ministerns svar
12721: 
12722: 
12723: 
12724: 
12725: Tili riksdagens talman
12726: 
12727: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ligt de mål som uppställts för projektet skall det
12728: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         vara slutfört vid utgången av 2003.
12729: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari           Bilbesiktningen öppnades stegvis för konkur-
12730: Leppä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      rens från och med början av 1994. Det innebär att
12731: mål SS 882/1999 rd:                                    besiktningen numera sköts av flera olika företa-
12732:                                                         gare som beviljats tillstånd. Registreringen av
12733:        Finns det principiella hinder i Finland         vägmätarens mätarställning i samband med den
12734:        för antecknandet av vägmätarens mätar-          årliga besiktningen förutsätter att det görs änd-
12735:        ställning i bilens besiktningsinstrument        ringar också på besiktningsställena. Det besikt-
12736:        och                                             ningsföretag som har flest besiktningsställen i
12737:                                                        Finland, Finlands Bilbesiktning Ab, har frivilligt
12738:        vad ämnar regeringen göra för att det           ända sedan 1994 isin databas registrerat vägmä-
12739:        skall bli möjligt också i Finland?              tarens mätarställning i de bilar som besiktigats av
12740: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        företaget, vilket innebär att uppgifterna om kör-
12741: föra följande:                                         kilometrar i vissa fall kan följas när det gäller
12742:                                                        dessa bilar. 1 denna databas finns dock inte alla
12743:  Det finns inget principiellt hinder för anteckan-     bilars mätarställning, eftersom databasen i hu-
12744:  det av vägmätarens mätarställning i bilens besikt-    vudsak endast innehåller uppgifter om de bilar
12745:  ningsinstrument, men datasystemet för vägtrafi-       som Finlands Bilbesiktning Ab har besiktigat.
12746:  ken som upprätthålls av Fordonsförvaltningscen-           En centraliserad uppföljning av mätarställ-
12747:  tralen, saknar för närvarande de tekniska egen-       ningen i samband med den årliga besiktningen
12748: skaper och tillämpningar som krävs för att regi-       minskar de grövsta försöken till förfalskning av
12749:  strera sådana uppgifter. Behovet av att förnya        mätarställningen, men ett uppföljningssystem
12750: Fordonsförvaltningscentralens datasystem är all-       kan tyvärr inte förhindra alla förfalskningar. Sys-
12751: mänt erkänt. Därför har också ett totalreformpro-      temet är bäst ägnat att hindra sådana fall där ett
12752: jekt (PALKO) som gäller hela tjänsteproduktio-         betydande antal kilometrar avlägsnas från bilar
12753: nen inletts vid Fordonsförvaltningscentralen. 1        vars mätare visar även miljoner kilometer.
12754: samband med detta projekt förnyas också data-              Det är emellertid inte säkert att den mätarställ-
12755: systemet för vägtrafiken.                              ning som antecknas vid besiktningen är riktig, ef-
12756:     1 anslutning till reformprojektet är det möjligt   tersom det endast är fråga om att det antal kilo-
12757: att komplettera datasystemet så att vägmätarens        meter som vägmätaren visar antecknas. Det inte
12758: mätarställning kan registreras och denna for-          möjligt att samtidigt försäkra sig om att det inte
12759: donsbestämda uppgift kan upprätthållas. Efter-         gjorts någon mindre ändring av antalet kilometer
12760: som totalreformen av datasystemet ingår i pro-         på mätaren sedan föregående besiktning. Endast
12761: jektet PALKO och redan pågår, är det ändamåls-         sådana fall där vägmätaren visar ett mindre antal
12762: enligt att förena de förändringar som en eventu-       kilometrar än föregående år är klara förfalskning-
12763: ell registrering och uppföljning av mätarställ-        ar. Endast genom att som ett ytterligare krav för-
12764: ningen förutsätter med detta reformprojekt. En-        utsätta att vägmätaren är plomberad kan man för-
12765: 
12766: 
12767: 4
12768: Ministerns svar                                             KK 882/1999 vp- Jari Leppä /kesk ym.
12769: 
12770: 
12771: säkra sig om att mätarställningen är riktig. Fin-      ser regeringen att det vore motiverat att registre-
12772: land har dock som medlem i EU förbundit sig att        ra mätarställningen i ett riksomfattande, heltäck-
12773: följa EG-direktiven om fordon, och dessa direk-        ande register, och att detta för sin del skulle
12774: tiv innehåller ingen bestämmelse om att vägmä-         minska förfalskningen av vägmätarnas körkilo-
12775: taren måste vara plomberad. Därför skulle ett na-      metrar. Avsikten är att närmare definiera de änd-
12776: tionellt krav på plombering av vägmätare lätt          ringar som måste göras i Fordonsförvaltnings-
12777: uppfattas som ett tekniskt hinder för handeln,         centralens datasystem för att det skall bli möjligt
12778: varför det inte är möjligt att införa ett sådant na-   att anteckna vägmätarens mätarställning i besikt-
12779: tionellt krav.                                         ningsinstrumenten i samband med det pågående
12780:    Även om uppföljningen av vägmätarens mä-            reformprojektet gällande Fordonsförvaltnings-
12781: tarställning i samband med den årliga besiktning-      centralens datasystem och samtidigt utreda möj-
12782: en inte helt kan eliminera fallen där man minskar      ligheterna att genomföra antecknandet av mätar-
12783: det antal körkilometer som vägmätaren visar, an-       ställningen i varje bils besiktningsinstrument.
12784: 
12785: 
12786: 
12787: Helsingfors den 22 december 1999
12788: 
12789:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
12790: 
12791: 
12792: 
12793: 
12794: 12 200696                                                                                               5
12795:                                                                  KK 883/1999 vp- Saara Karhu /sd
12796: 
12797: 
12798: 
12799: 
12800:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 883/1999 vp
12801: 
12802:                                               Valtatien 3 liikenneturvallisuuden parantami-
12803:                                               nen
12804: 
12805: 
12806: 
12807: 
12808: Eduskunnan puhemiehelle
12809: 
12810: Valtatien 3 tiejakso Hämeenkyrö-Vaasan tiepii-         kustannukset. Tien parantamiseen tähtäävät toi-
12811: rin raja on osa valtakunnallisesti merkittävää val-    menpiteet on koottu 21 hankekokonaisuudeksi,
12812: tatieyhteyttä Helsinki-Tampere-Vaasa. Vaik-            jotka esitetään toteutettavan kahdessa vaiheessa.
12813: ka liikenteen kasvu on 1990-luvulla ollut selväs-      Hankkeiden toteutus voidaan suorittaa yhdellä
12814: ti keskimääräistä suurempaa, on valtatiellä huo-       kertaa keskeytyksettä kehittämishankkeena tai
12815: mattavia puutteita. Niistä merkittävimpiä ovat         hanke kerrallaan tiepiirin perustienpidon rahoi-
12816: tien kapeus, ohitusmahdollisuuksien vähäisyys          tuksella. Jälkimmäisen toteuttamistavan huono
12817: sekä puutteelliset liittymä- ja yksityistiejärjeste-   puoli on rakennustöiden sijoittuminen pitkälle ai-
12818: lyt Myös tien geometria on paikoin nykyaikai-          kavälille, jolloin rakentamisen aikaiset haitat
12819: selle valtatielle riittämätön.                         ovat huomattavat.
12820:     Vuosina 1993-1997 kyseisellä tiejaksolla ta-
12821: pahtui noin 300 poliisin tietoon tullutta onnetto-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12822: muutta, joista 82 johti henkilövahinkoihin. On-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12823: nettomuuksissa kuoli kuusi henkilöä. Riski jou-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12824: tua onnettomuuteen onkin tiejaksolla selvästi          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12825: korkealuokkaista valtatietä suurempi.
12826:     Hämeen tiepiiri on tehnyt tarveselvityksen               Onko valtatien 3 liikenneturvallisuuden
12827: valtatien 3 kehittämisestä. Tarveselvityksessä on            parantamiseksi saatavissa rahoitusta ja
12828: kartoitettu tien muutostarpeet ja niihin liittyvät           kuinka pian?
12829: 
12830: 
12831: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
12832: 
12833:     Saara Karhu /sd
12834: 
12835: 
12836: 
12837: 
12838:                                                                                                 Versio 2.0
12839: KK 883/1999 vp- Saara Karhu /sd                                                      Ministerin vastaus
12840: 
12841: 
12842: 
12843: 
12844: Eduskunnan puhemiehelle
12845: 
12846: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ensimmäiseen toteutusvaiheeseen on kaavailtu
12847: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tien leventämistä, ohituskaistojen rakentamista,
12848: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tien linjauksen parantamista, rinnakkaisteiden ra-
12849: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar-       kentamista, kevyen liikenteen väylien ja alikul-
12850: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kujen rakentamista sekä liittymäjärjestelyjä. Toi-
12851: KK 88311999 vp:                                       menpiteiden kustannusarvio on noin 125 milj.
12852:                                                       markkaa.
12853:       Onko valtatien 3 liikenneturvallisuuden            Hankkeen yhtenäinen toteutus edellyttäisi sen
12854:       parantamiseksi saatavissa rahoitusta ja         saamista nimettynä kohteena valtion talousar-
12855:       kuinka pian?                                    vioon, mikä näyttää erittäin epätodennäköiseltä
12856:                                                       seuraavalla, vuoteen 2004 ulottuvalla toiminta-
12857: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ja taloussuunnittelukaudella. Tielaitoksen Hä-
12858: ti seuraavaa:                                         meen tiepiiri pyrkii kuitenkin toteuttamaan eräi-
12859: Valtatie 3 välillä Hämeenkyrö-Vaasan tiepiirin        tä erillistoteutukseen soveltuvia osia vuosina
12860: raja vaatii kysymyksessä mainitun tarveselvityk-      2000-2001 noin 10 milj. markalla. Nämä perus-
12861: sen mukaisesti laajaa uudistamista. Tarveselvi-       tienpidon määrärahalla toteutettavat kohteet oli-
12862: tys on vielä lausuntokierroksella, joten lopullisia   sivat Parkanoo pohjoispuoliset ohituskaistat sekä
12863: päätöksiä tehtävistä toimenpiteistä ei vielä ole.     Ikaalisten eteläpuoliset ohituskaistat.
12864: 
12865: 
12866: 
12867: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
12868: 
12869:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
12870: 
12871: 
12872: 
12873: 
12874: 2
12875: Ministerns svar                                                  KK 883/1999 vp- Saara Karhu /sd
12876: 
12877: 
12878: 
12879: 
12880: Tili riksdagens talman
12881: 
12882: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        första skedet av genomförandet omfattar planer
12883: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        på att bredda vägen, bygga omkömingsfiler, för-
12884: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Saa-       bättra vägens linjeföring, bygga parallellvägar,
12885: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmå1         bygga leder och underfarter för den lätta trafiken
12886: SS 883/1999 rd:                                        samt anslutningsarrangemang. Kostnadsberäk-
12887:                                                        ningen för åtgärdema är ca 125 milj. mark.
12888:       Finns det finansiering att tillgå för en            Ett enhetligt genomförande av projektet skul-
12889:       förbättring av trafiksäkerheten på riks-         le kräva att projektet upptogs i statsbudgeten som
12890:       väg 3 och hur snart?                             ett angivet projekt, vilket verkar vara mycket
12891:                                                        orealistiskt under följande verksamhets- och eko-
12892: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        nomiplaneringsperiod som gäller till 2004. Väg-
12893: föra fö1jande:                                         verkets vägdistrikt i Tavastland strävar dock ef-
12894: Enligt den behovsutredning som nämns i spörs-          ter att 2000-2001 tili ett belopp av ca 10 milj.
12895: målet krävs det en omfattande förbättring av riks-     mark förverkliga vissa delar som lämpar sig för
12896: väg 3 mellan Tavastkyro och Vasa vägdistrikts          särskilt genomförande. Dessa projekt som skall
12897: gräns. Behovsutredningen är fortfarande på re-         genomföras med basväghållningens anslag är
12898: miss, och därför har det inte fattats några slutgil-   omkömingsfiler på norra sidan av Parkano samt
12899: tiga beslut om de åtgärder som skall vidtas. Det       omkörningsfiler på södra sidan av lkalis.
12900: 
12901: 
12902: 
12903: Helsingfors den 17 december 1999
12904: 
12905:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
12906: 
12907: 
12908: 
12909: 
12910:                                                                                                        3
12911:                                                       KK 884/1999 vp -Pekka Kuosmanen /kok ym.
12912: 
12913: 
12914: 
12915: 
12916:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 884/1999 vp
12917: 
12918:                                              Nestemäisten         polttoaineiden        valmisteveron
12919:                                              alentaminen
12920: 
12921: 
12922: 
12923: 
12924: Eduskunnan puhemiehelle
12925: 
12926: Suomen kaltaisessa harvaan asutussa, mutta pin-        dessa yhden kuukauden nettopalkka pelkästään
12927: ta-alaltaan laajassa maassa auton käyttö on vält-      bensiiniverojen maksuun.
12928: tämätöntä, sillä läheskään kaikkialla ei pystytä          Liikenteen verorasitus on kasvanut viime vuo-
12929: käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Nykyaikai-           sina olennaisesti. Liikenteen osuus valtion vero-
12930: nen yhteiskunta ei toimisi ilman liikennettä, sillä    tuloista on noin 17 prosenttia, kun se vuosina
12931: lähes jokainen käyttää liikenteen palveluita päi-      1970-1990 oli keskimäärin 10 prosenttia ja
12932: vittäin. Liikenne palvelee paitsi työssäkäyntiä ja     muualla Euroopassa 6-8 prosenttia. Verotuk-
12933: vapaa-aikaa, myös merkittävää osaa talous- ja          sen kasvu on suuntautunut erityisesti bensiinin
12934: tuotantoelärnää. Tilastojen mukaan maamme ko-          valmisteveroon, joka on yli kolminkertaistunut
12935: titalouksista noin 85 %:lla ja lapsiperheistä          vuodesta 1989 vuoteen 1996, yhteensä yli 2 mar-
12936: 95 %:lla on käytössään auto.                           kalla/litra. Dieselöljyn valmisteveron kehitys on
12937:    Myönteistä ympäristökehitystä ja liikenteen         ollut maltillisempaa, poikkeuksena vuonna 1994
12938: turvallisuutta voidaan edistää auto- ja polttoaine-    tehty korotus ED-minimin yläpuolelle. Bensii-
12939: verotusta keventämällä. Bensiinin verotusta on         nin valmistevero on Suomessa ED-maiden kärki-
12940: kiristetty Suomessa 1990-luvulla selvästi enem-        päässä.
12941: män kuin muualla Euroopassa. Polttoaineverotus            Bensiinin verotus tulee saattaa eurooppalaisel-
12942: kiristyi vuoden 1998 alussa. Bensiinin valmiste-       le keskitasolle. Ei ole perusteltua, että Suomes-
12943: veroa korotettiin 20 pennillä litralta ja dieselöl-    sa, jossa ollaan pitkien etäisyyksien, harvan asu-
12944: jyn 15 penniä litralta. Vertailujen mukaan suo-        tuksen ja hajautuneen yhdyskunta- ja tuotantora-
12945: malaiset maksavat bensiinin hinnassa veroa -           kenteen takia poikkeuksellisen riippuvaisia lii-
12946: arvonlisäveroineen- noin 60-70 penniä litral-          kenteestä, on muuta Eurooppaa korkeampi ben-
12947: ta enemmän kuin ED-kansalaiset keskimäärin.            siinin verotus. Dieselöljyn verotus tulee säilyttää
12948: Autoilevien kansalaisten käsitys kohtuullisesta        ED:n salliman alarajan tuntumassa. Tällä pyri-
12949: verotustasosta poikkeaa radikaalisti nykyisestä        tään turvaamaan suomalaisen tuotantotoiminnan
12950: tieliikenteen verotustasosta.                          kilpailukyky.
12951:     Erityisen epäoikeudenmukaisena koetaan se,            Auto on myös merkittävä työllistäjä ja tulon-
12952: että Suomessa, jonka oloissa auto on erityisen         lähde tiemakentamiselle, suomalaiselle polttoai-
12953: välttämätön, auton hankkimista ja käyttöä vero-        neteollisuudelle, huoltamo- ja korjaamotoimin-
12954: tetaan enemmän kuin muissa maissa. Korkea              nalle, tienvarsipalveluille, autokaupalle ja mat-
12955: polttoaineverotus kohdistuu erityisesti niihin         kailupalveluille. Tieliikenne tuo veroina noin 34
12956: ryhmiin, jotka joutuvat eniten käyttämään autoa,       miljardia markkaa vuosittain ja on näin yksi mer-
12957: eli lapsiperheisiin ja maaseudulla asuviin. Keski-     kittävimmistä valtion tulonlähteistä.
12958: paikkaiselta suomalaiselta autoilijalta kuluu vuo-
12959: 
12960:                                                                                                  Versio 2.0
12961: KK 884/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.
12962: 
12963: 
12964: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
12965: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-       tyä laskeakseen nestemäisten polttoai-
12966: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-      neiden valmisteveroa siten, että kaikille
12967: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              kansalaisille taataan tulojen suuruudes-
12968:                                                      ta riippumatta mahdollisuus käyttää au-
12969:                                                      toa?
12970: 
12971: 
12972: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999
12973: 
12974:     Pekka Kuosmanen /kok
12975:     Riitta Korhonen /kok
12976: 
12977: 
12978: 
12979: 
12980: 2
12981: Ministerin vastaus                                   KK 884/1999 vp -    Pekka Kuosmanen /kok ym.
12982: 
12983: 
12984: 
12985: 
12986: Eduskunnan puhemiehelle
12987: 
12988: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Suomessa on viimeksi korotettu moottoriben-
12989: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          siinin ja dieselöljyn valmisteveroa 1 päivänä
12990: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        syyskuuta 1998. Tämänjälkeen tapahtuneet polt-
12991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka             toaineen hinnan muutokset ovat johtuneet muis-
12992: Kuosmasen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen           ta tekijöistä kuin veroperusteiden muutoksista.
12993: kysymyksen KK 88411999 vp:                            Valtio ei ole saamassa näiden lähinnä öljytuottei-
12994:                                                        den kansainvälisestä hintamuutoksista johtuen
12995:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      ylimääräiseksi katsottavia verotuloja, koska polt-
12996:        tyä laskeakseen nestemäisten polttoai-         toainevero on kiinteä, markkamääräisenä tila-
12997:        neiden valmisteveroa siten, että kaikille      vuusyksiköitä laskettava vero. Polttoaineiden
12998:        kansalaisille taataan tulojen suuruudes-       hintoihin sisältyvä arvonlisävero kyllä lasketaan
12999:        ta riippumatta mahdollisuus käyttää au-        kohonneista hinnoista, mutta vaikka polttoaineis-
13000:        toa?                                           ta näin kertyisikin enemmän arvolisäveroa kuin
13001:                                                       hintojen ollessa matalammalla tasolla, arvonlisä-
13002: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         veron tuoton ei voida laskea kuitenkaan kasva-
13003: ti seuraavaa:                                         van, koska pohtoaineisiin käytettävä lisäraha on
13004: Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, hen-         pääasiallisesti poissa muusta arvonlisäveron alai-
13005: kilöauto on Suomessa hyvin yleisesti käytetty ja      sesta kulutuskysynnästä.
13006: monille välttämätönkin liikenneväline. Sitäkään           Lyijyttömän reformuloidun bensiinin polttoai-
13007: ei käy kiistäminen, että tieliikenteen verotus on     neveroa on nostettu vuodesta 1995 yhteensä 60
13008: korkeaa ja että se on vieläpä noussut erityisesti     p/1 ja rikittömän dieselöljyn veroa vastaavana
13009: polttoaineveron korotusten johdosta 1990-luvun        ajanjaksona 15 p/1. Kokonaisuutena tarkastellen
13010: aikana. Mutta- kuten kysymyksen perusteluis-          eri liikennepolttoaineiden veronkorotukset ovat
13011: sa myös todetaan - tieliikenteen verotus on yksi      olleet maltillisia ja noudatelleet myös toisten
13012: valtion merkittävimmistä tulonlähteistä.              EU-jäsenvaltioiden valitsemaa linjaa. Verrat-
13013:    Tämä tarkoittaa sitä, että polttoaineiden hin-     taessa veron osuutta bensiinin kokonaishinnasta
13014: nan nousuista huolimatta budjetoidut verotulot        Suomen lisäksi kahdeksassa muussa EU-maassa
13015: on tältäkin alueelta kerättävä. Muita, korvaavia      veron osuuden voidaan todeta olevan yli 70 %.
13016: verotulojen lähteitä ei ole käytettävissä, eikä       Dieselöljyn kokonaishinta Suomessa on euroop-
13017: myöskään ole helppo osoittaa niin huomattavia         palaista keskiarvoa alhaisempi. Lisäksi voi tode-
13018: valtion menojen säästökohteita kuin mitä kysy-        ta, että muutettaessa bensiinin hinta kiinteäksi
13019: myksessä toivottu polttoaineveron alentaminen         kuluttajahintaindeksin mukaan, bensiinin reaali-
13020: moottoribensiinin kohdalla eurooppalaiselle kes-      nen hinta vuoden 1999 marraskuun lopussa on
13021: kitasolle ja dieselöljyn kohdalla EU:n polttoaine-    edelleen lähellä vuoden 1980 hintatasoa.
13022: veron alarajan tuntumaan tarkoittaisi. Tällaisen          Hallitus ei katso olevan mahdollisuuksia sii-
13023: ohjelman hinta olisi runsaat kaksi miljardia          hen, että polttoaineiden hintojen nousun aiheu-
13024: markkaa.                                              tuessa esimerkiksi maailmanmarkkinahintojen
13025: 
13026: 
13027: 
13028:                                                                                                       3
13029: KK 884/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.                                              Ministerin vastaus
13030: 
13031: 
13032: muutoksista tätä vaikutusta kompensoitaisiin ku-       käytettävissä olevin keinoin pyritään siihen, että
13033: luttajille veronalennuksin. Hallitus on ohjelmas-      kansalaisten taloudellinen asema ja kulutusmah-
13034: saan varautunut keventämään tuloveroja ja so-          dollisuudet kohenisivat parantuvien työ- ja an-
13035: siaalivakuutusmaksuja 10-11 miljardilla mar-           siomahdollisuuksien kautta. Kun tämä linja on
13036: kalla hallituskauden aikana. Tarkoitus on, että        valittu, ei kulutuskysynnästä voida ajatella huo-
13037: osa veronalennuksista rahoitetaan nostamalla           lehdittavan välillisiä veroja alentamalla. Ei siis
13038: pääomatulo- ja yhteisöverokantaa sekä kiristä-         ole mahdollista, että ainakaan tieliikenteeseen
13039: mällä energia- ja ympäristöveroja. Tämä ei jätä        kohdistuvia välillisiä veroja alentamalla kaikille
13040: tilaa sen suuntaisille odotuksille, että juuri näitä   kansalaisille voitaisiin tulojen suuruudesta riip-
13041: veroja nyt alennettaisiin.                             pumatta taata mahdollisuus käyttää autoa. Poltto-
13042:     Hallitusohjelman mukaisen talous- ja veropo-       aineveron alennuksia ei ole tällä erää suunnitteil-
13043: litiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että        la.
13044: 
13045: 
13046: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
13047: 
13048:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053: 4
13054: Ministerns svar                                         KK 884/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.
13055: 
13056: 
13057: 
13058: 
13059: Tili riksdagens talman
13060: 
13061: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          har berott på andra omständigheter än ändringar
13062: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           av skattegrunderna. Dessa skatteintäkter, som
13063: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-          snarast bör betraktas som extra intäkter som föl-
13064: ka Kuosmanen /saml m.fl. undertecknade spörs-            jer av internationella förändringar av priset på ol-
13065: mål SS 884/1999 rd:                                      jeprodukter, kommer inte att tillfalla staten efter-
13066:                                                           som bränsleaccisen är en fast skatt som beräknas
13067:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            i markbelopp per volymenhet. Den mervärdes-
13068:        för att sänka accisen på flytande bräns-           skatt som ingår i bränslepriserna räknas visserli-
13069:        len så att alla medborgare, oberoende             gen ut på basis av de höjda priserna, men även
13070:        av hurudana inkomster de har, garante-            om det belopp som inflyter i mervärdesskatt för
13071:        ras möjlighet att använda bil?                    bränsle skulle öka jämfört med det belopp som
13072:                                                          erhålls då priserna är lägre, kan intäkterna av
13073: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          mervärdesskatten ändå inte beräknas stiga efter-
13074: föra följande:                                           som de extra medel som används för bränslet i
13075: Såsom det konstateras i motiveringen till spörs-         huvudsak inte finns med i annan konsumtionsef-
13076: målet är personbilen ett mycket allmänt använt           terfrågan som omfattas av mervärdesskatt.
13077: fordon i Finland och för mången också ett nöd-              Efter 1995 har bränsleaccisen på oblyad refor-
13078: vändigt trafikmedel. Det kan inte heller förnekas        mulerad bensin höjts med sammanlagt 60 p/1 och
13079: att beskattningen av vägtrafiken är hög och att          bränsleaccisen på svavelfri dieselolja med 15 p/1
13080: den därtill har stigit under 1990-talet särskilt till    under motsvarande tid. På det hela taget har ac-
13081: följd av höjningarna av bränsleaccisen. Men-             cishöjningarna på olika drivmedel varit rimliga
13082: såsom det också konstateras i spörsmålsmotive-           och också följt samma linje som de andra EU-
13083: ringen - är beskattningen av vägtrafiken en av           medlemsstaterna har valt. Enjämförelse av acci-
13084: statens viktigaste inkomstkällor.                        sens andel av totalpriset på bensin i Finland och i
13085:    Detta betyder att de budgeterade skatteintäk-         åtta andra EU-länder ger vid handen att accisen
13086: terna trots höjda bränslepriser måste uppbäras           utgör mer än 70 %. Totalpriset på dieselolja är
13087: även inom denna sektor. Andra ersättande skatte-         lägre i Finland än i genomsnitt i Europa. Noteras
13088: intäktskällor finns inte att tillgå, och det är inte     kan också att om bensinpriset omvandlas till ett
13089: heller lätt att utse så betydande sparmål i statens      fast pris med hjälp av konsumentprisindex, lig-
13090: utgifter att spörsmålsställarens önskemål om en          ger det faktiska bensinpriset i slutet av november
13091: sänkning av bränsleaccisen på motorbensin till           1999 fortfarande nära prisnivån 1980.
13092: europeisk medelnivå och på dieselolja till den              Regeringen anser att då bränslepriserna stiger
13093: nedre gränsen för EU:s bränsleaccis skulle upp-          t.ex. till följd av förändrade världsmarknadspri-
13094: fyllas. Utgifterna för ett sådant program skulle         ser, är det inte möjligt att kompensera detta med
13095: uppgå till drygt två miljarder mark.                     skattelättnader för konsumenterna. Regeringen
13096:    I Finland höjdes accisen på motorbensin och           har i sitt program berett sig på att göra inkomst-
13097: dieselolja senast den 1 september 1998. De för-          beskattningen lindrigare och skära ned socialför-
13098: ändringar som därefter har skett i bränslepriset         säkringsavgifterna med 10-11 mrd. mark under
13099: 
13100: 
13101:                                                                                                            5
13102: KK 884/1999 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.                                               Ministems svar
13103: 
13104: 
13105: regeringsperioden. Avsikten är att en del av skat-   ställning och konsumtionsmöjligheter blir bättre
13106: telättnadema finansieras genom en höjning av         med hjälp av förbättrade möjligheter till arbete
13107: kapitalinkomst- och samfundsskattesatsen samt        och inkomst. Då man har valt att följa denna linje
13108: genom en åtstramning av energi- och miljöskat-       är det otänkbart att konsumtionsefterfrågan skul-
13109: tema. Detta lämnar inte rum för några förhopp-       le tillgodoses genom en sänkning av de indirekta
13110: ningar om att just dessa skatter nu skulle kunna     skattema. Det är således inte möjligt att genom
13111: sänkas.                                              en sänkning av i synnerhet de indirekta skatter
13112:    Ett av de centrala målen för den ekonomiska       som hänför sig till vägtrafiken garantera alla
13113: politiken och skattepolitiken enligt regeringspro-   medborgare möjlighet att använda bil oberoende
13114: grammet är att man med till buds stående medel       av hurudana inkomster de har. För närvarande
13115: försöker se till att medborgamas ekonomiska          finns det inga planer på att sänka bränsleaccisen.
13116: 
13117: 
13118: 
13119: Helsingfors den 30 december 1999
13120: 
13121:     Minister Suvi-Anne Siimes
13122: 
13123: 
13124: 
13125: 
13126: 6
13127:                                                        KK 885/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
13128: 
13129: 
13130: 
13131: 
13132:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 885/1999 vp
13133: 
13134:                                              EU-rahoitteisen hanketoiminnan ns. siltarahoi-
13135:                                              tuksen hoitaminen
13136: 
13137: 
13138: 
13139: 
13140: Eduskunnan puhemiehelle
13141: 
13142: Uusi rakennerahastokausi merkitsee alueelliseen       töntä löytää välirahoitus, ns. siltarahoitusmuoto,
13143: kehittämistyöhön liittyvän hanketoiminnan li-         jotta voidaan varmistaa projektien loppurahoitus
13144: sääntymistä. Kehittämishankkeiden kokonaisra-         ennen varsinaista loppumaksatusta.
13145: hoituksen turvaaminen on ajankohtainen kysy-
13146: mys. Keskeiseksi pullonkaulaksi on jo nyt muo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13147: dostunut hankkeiden asianmukainen loppuun             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13148: vieminen. ED-projektien loppumaksatus suorite-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13149: taan vasta maksettuja laskuja vastaan. Projektien     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13150: hallinnoinnista vastaavilla tahoilla ei ole välttä-
13151: mättä käytössään projektitoimintaan riittävää               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13152: käyttöpääomarahoitusta syntyviä kustannuksia                tyä poistaakseen hanketoimintaa vai-
13153: varten. Nykykäytännöt ovat merkinneet palkka-               keuttavan ns. siltarahoitusongelman?
13154: viiveitä ja rahoitusvaikeuksia erityisesti projek-
13155: tin päätösvaiheessa. Tämän vuoksi on väittämä-
13156: 
13157: 
13158: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
13159: 
13160:     Kyösti Karjula /kesk
13161:     Ossi Korteniemi /kesk
13162:     Hannu Aho /kesk
13163: 
13164: 
13165: 
13166: 
13167:                                                                                                Versio 2.0
13168: KK 885/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.                                             Ministerin vastaus
13169: 
13170: 
13171: 
13172: 
13173: Eduskunnan puhemiehelle
13174: 
13175: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ke n:o 4 sisältää yleissäännön, jonka mukaan "to-
13176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          siasiallisesti aiheutuneiden menojen" on vastatta-
13177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       :a lopullisten tuensaajien suorittamia maksuja,
13178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Kar-      Jotka on todennettu maksettujen laskujen taivas-
13179: julan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       taavien luotettavien kirjanpitotositteiden avulla.
13180: myksen KK 885/1999 vp:                                Ollakseen tukikelpoisia menojen on siis oltava
13181:                                                       todellisia ja maksettuja.
13182:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Useissa tapauksissa loppumaksu suoritetaan
13183:        tyä poistaakseen hanketoimintaa vai-           vasta, kun hanke on kokonaisuudessaan toteutet-
13184:        keuttavan ns. siltarahoitusongelman?           tu. Tätä puoltavat erityisesti valvonnalliset syyt;
13185:                                                       tukea maksava viranomainen on velvollinen val-
13186: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vomaan, että hanke toteutetaan suunnitelman ja
13187: ti seuraavaa:                                         päätöksen mukaisesti ja että myönnetyt rahat
13188: ED-rahoitus ja valtion kansallinen vastinrahoi-       käytetään asianmukaisesti hankkeen toteuttami-
13189: tus on valtion talousarviossa budjetoitu menomo-      seen. Myös muiden rahoittajien rahoitusosuuk-
13190: menteille siten, että varojen käyttö ei ole riippu-   sien toteutuminen on todettava ja valvottava, että
13191: vainen komission maksueristä. Varat ovat siten        hankkeen mahdolliset tulot otetaan huomioon.
13192: tukia maksavien viranomaisten käytössä, vaikka        Mikälijälkikäteen käy ilmi, että hankkeen toteut-
13193: kaikkia maksueriä komissiosta ei ole vielä saatu-     tamisessa on ollut puutteita, saattaa kyseeseen
13194: kaan.                                                 tulla varojen takaisinperintä. Valvonnan toteutta-
13195:    Yksittäisten hankkeiden kohdalla maksatus-         miseksi ja takaisinperintöj en välttämiseksi on pe-
13196: menettely on ED-hankkeissa samanlainen kuin           rusteltua maksaa viimeinen erä vasta, kun voi-
13197: täysin kansallisesti rahoitetuissa kehittämishank-    daan todeta hankkeen tulleen asianmukaisesti
13198: keissa. Tuen myöntämisen ehdot ja maksatusme-         loppuunsuoritetuksi.
13199: nettelyt on määritelty eri hallinnonalojen tuki-          Lisäksi usein on vaikea etukäteen arvioida to-
13200: muotoja koskevissa kansallisissa säädöksissä.         teutuuko hanke täsmälleen suunnitelman mukai-
13201: Joustomahdollisuus tuen maksuajankohtien ja           sesti. Todellisten kustannusten määrähän selviää
13202: -tiheyden määrittelemisessä sekä ennakoiden           vasta, kun hanke on viety loppuun asti. Mikäli
13203: maksamisessa ja loppumaksun suuruudessa on            tuki maksettaisiin etukäteen, jouduttaisiin tuen
13204: riippuvainen kansallisesta lainsäädännöstä ja tu-     määrää kuitenkin tarkistamaan toteutuman pe-
13205: kimuotoa koskevan säädöksen niin salliessa ra-        rusteella ja palauttamaan mahdollisesti liikaa
13206: hoittavan viranomaisen tapauskohtaisesta har-         maksettu osa maksavalle viranomaiselle. Tästä
13207: kinnasta päätöksenteon ja maksatuksen yhtey-          aiheutuisi ylimääräistä hallinnollista työtä.
13208: dessä.                                                    Maksatus ta koskevat menettelyt ja ehdot sisäl-
13209:    EU:n rakennerahastoista rahoitusta saavien         tyvät rahoittavan viranomaisen tekemään tuki-
13210: hankkeiden osalta on lisäksi huomattava komis-        päätökseen, joten ne ovat tuensaajan tiedossa jo
13211: sion päätös n:o 97/330/EY, joka koskee menojen        hanketta aloitettaessa, ja tueosaajalla on mahdol-
13212: tukikelpoisuutta. Mainitun päätöksen liiteloma-       lisuus varautua loppumaksun ehtojen täyttämi-
13213: 
13214: 
13215: 2
13216: Ministerin vastaus                                 KK 885/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
13217: 
13218: 
13219: seen. Jos hankkeen toteutuksen aikana syntyy on-   Tuen maksuaikataulut sekä loppumaksatuksen
13220: gelmia, joita ei ole voitu ottaa huomioon tukea    ajoitus ja suuruus määritellään hankekohtaisesti
13221: haettaessa tai päätöstä tehtäessä, tueusaajan on   ottaen huomioon ko. tukimuotoa koskeva kansal-
13222: syytä neuvotella päätöksen tehneen viranomai-      linen lainsäädäntö ja sen rahoittavalle viranomai-
13223: sen kanssa maksatusaikataulun tarkistamisesta.     selle myöntämä harkintavalta. Edellä mainituista
13224:    Hanketoiminnassa ja sen rahoituksessa on ta-    syistä hallituksella ei ole suunnitelmia muuttaa
13225: sapainoteltava hankkeen rahoituksen sujuvuu-       nykyisiä säädöksiä tältä osin.
13226: denja valvonnan asettamien vaatimusten välillä.
13227: 
13228: 
13229: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
13230: 
13231:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
13232: 
13233: 
13234: 
13235: 
13236:                                                                                                    3
13237: KK 885/1999 vp -Kyösti Karjula /kesk ym.                                                  Ministerns svar
13238: 
13239: 
13240: 
13241: 
13242: Tili riksdagens talman
13243: 
13244: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           1 fråga om projekt som finansieras av EU:s
13245: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        strukturfonder gäller det dessutom att beakta
13246: statsrådet översänt följande av riksdagsman           kommissionens beslut nr 97/330/EG, som gäller
13247: Kyösti Karjula /cent m.fl. undertecknade skriftli-     stödberättigande utgifter. Blankett nr 4 som ut-
13248: ga spörsmål SS 885/1999 rd:                            gör en bilaga tili beslutet innehåller den allmän-
13249:                                                       na regeln att "faktiskt uppkomna kostnader" skall
13250:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          motsvara de utbetalningar som görs av den slutli-
13251:       för att avhjälpa det s.k. brofinansie-          ga stödmottagaren och styrkas av betalda faktu-
13252:       ringsproblem som försvårar projekt-             ror eller bokföringsunderlag med motsvarande
13253:       verksamheten?                                   tiliförlitlighet. För att utgifter skall vara stödbe-
13254:                                                       rättigande skall de alltså vara faktiska och betal-
13255: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       da.
13256: föra följande:                                            1 många fall erläggs den slutliga betalningen
13257: EU-finansieringen och statens nationella medfi-       först när ett projekt har genomförts i sin helhet.
13258: nansiering har i statsbudgeten budgeterats under      För detta talar i synnerhet övervakningsskäl: den
13259: utgiftsmomenten så att användningen av medel          myndighet som betalar stödet är skyldig att över-
13260: inte är beroende av delbetalningarna från kom-        vaka att projektet genomförs i enlighet med pla-
13261: missionens håll. Medlen står alltså tili de stödbe-   nen och beslutet och att de beviljade pengarna
13262: talande myndigheternas förfogande, fastän inte        används som sig bör tili genomförandet av pro-
13263: alla delbetalningar ännu inkommit från kommis-        jektet. Också utfallet av andra finansiärers med-
13264: stonen.                                               finansiering måste kontrolleras, och det måste
13265:    Utbetalningsförfarandet i samband med en-          ses tili att eventuella inkomster som projektet har
13266: skilda projekt är likadant för EU-projekt som för     beaktas. Om det efteråt visar sig att projektutfö-
13267: sådana utvecklingsprojekt där hela finansiering-      randet har varit bristfålligt kan det bli aktuellt att
13268: en är nationell. Villkoren för beviljande av stöd     återkräva medel. För att övervakningen skall
13269: och utbetalningsförfarandena definieras i de na-      kunna genomföras och återkrav undvikas är det
13270: tionella författningarna om stödformer inom de        befogat att betala den sista posten först när det
13271: olika förvaltningsområdena. Möjligheten att vara      kan konstateras att projektet har slutförts på be-
13272: flexibe1 vid fastställandet av utbetalningstid-       hörigt sätt.
13273: punkterna och utbetalningsfrekvensen samt vid             Dessutom är det ofta svårt att bedöma i förväg
13274: betalningen av förskott och beträffande beloppet      om ett projekt kommer att utfalla helt planenligt.
13275: av den slutliga betalningen är beroende av den        Beloppet av faktiska kostnader framgår ju först
13276: nationella lagstiftningen och, om den författning     när projektet har slutförts. Om stödet betalades i
13277: som gäller stödformen tillåter det, av vad den        förväg skulle det ändå bli nödvändigt att justera
13278: myndighet som finansierar projektet kommer            stödbeloppet i enlighet med utfallet, och då skul-
13279: fram tili i varje enskilt fall i samband med be-      le det bli nödvändigt att tili den utbetalande myn-
13280: slutsfattandet och utbetalningen.                     digheten återbetala den eventuellt överskjutande
13281: 
13282: 
13283: 
13284: 4
13285: Ministerns svar                                       KK 885/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
13286: 
13287: 
13288: delen. Detta skulle föranleda extra arbete för för-      1 projektverksamheten och vid finansieringen
13289: valtningen.                                           av den är det nödvändigt med en balansgång: dels
13290:    De förfaranden och villkor som gäller utbetal-     bör projektfinansieringen löpa smidigt, dels bör
13291: ningen ingår i det stödbeslut som den myndighet       de krav som ställs med tanke på övervakningen
13292: som finansierar projektet fattar, så stödmottaga-     uppfyllas. Utbetalningstidtabellen samt valet av
13293: ren känner till dem redan när projektet inleds och    tidpunkt för den slutliga betalningen och dess
13294: har möjlighet att förbereda sig inför uppfyllandet    storlek bestäms projekt för projekt med beaktan-
13295: av villkoren för den slutliga betalningen. Om så-     de av den nationella lagstiftningen om stödfor-
13296: dana problem som inte har kunnat beaktas när          men i fråga och den rätt till överväganden som
13297: stödet söktes eller beslutet fattades uppstår med-    denna lagstiftning ger den myndighet som står
13298: an projektet utförs, är det skäl för stödmottaga-     som finansiär. Av de skäl som nämns ovan har re-
13299: ren att förhandla om en revidering av utbetal-        geringen inga planer på att ändra de nuvarande
13300: ningstidtabellen med den myndighet som har fat-       författningarna till denna del.
13301: tat beslutet.
13302: 
13303: 
13304: Helsingfors den 22 december 1999
13305: 
13306:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
13307: 
13308: 
13309: 
13310: 
13311:                                                                                                     5
13312:                                                        KK 886/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
13313: 
13314: 
13315: 
13316: 
13317:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 886/1999 vp
13318: 
13319:                                               Asevelvollisuudesta kokonaan               kieltäytyvien
13320:                                               rangaistuksen kertautuminen
13321: 
13322: 
13323: 
13324: 
13325: Eduskunnan puhemiehelle
13326: 
13327: Vuonna 1994 eduskunta hyväksyi lakiesityksen           Koska näitä henkilöitä ei voida tuomita suoraan
13328: asevelvollisuuslain 39 §:n muuttamisesta. Halli-       asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, seuraukse-
13329: tuksen esityksessä (HE 302/1993 vp) todetaan,          na on kutsunta- ja sakkokierre: henkilö määrä-
13330: että uusilla säännöksillä estetään asevelvolli-        tään menemään kutsuntoihin, hän jättää mene-
13331: suuslaissa säädetystä palveluksesta ja sitä kor-       mättä, hänet etsintäkuulutetaan, hänelle anne-
13332: vaavasta siviilipalveluslaissa säädetystä palve-       taan sakkoja ja annetaan uusi määräys saapua
13333: luksesta kokonaan kieltäytyville asevelvollisille      kutsuntoihin. Tämä kierre voi jatkua useita vuo-
13334: tuomittavien rangaistusten kertautuminen. Laki-        sia ja tuottaa jopa kaksinumeroisen määrän sak-
13335: uudistuksen jälkeen on kuitenkin edelleen jatku-       korangaistuksia. Mikäli sakkoja ei makseta, ne
13336: nut käytäntö, jossa asevelvollisuudesta koko-          voidaan muuttaa ehdottomaksi vankeudeksi. Täl-
13337: naan kieltäytyviä, eli ns. totaalikieltäytyjiä, on     lä hetkellä tässä sakkokierteessä on ainakin kak-
13338: tuomittu useampikertaisiin rangaistuksiin.             si suomalaista totaalikieltäytyjää.
13339:    Hallituksen esityksen HE 302/1993 vp perus-            Toinen ongelmia kohtaava ryhmä ovat totaali-
13340: teluissa todetaan myös, että yhdenvertaisuuden         kieltäytyjät, jotka käyvät kutsunnoissa ja saavat
13341: saavuttamiseksi kieltäytymisestä tulisi säätää         palvelukseenastumismääräyksen, mahdollisesti
13342: sama seuraamus siitä riippumatta, minkä järjes-        vielä ilmoittavat kieltäytymisestään heille palve-
13343: telmän piirissä kieltäytyminen tapahtuu. Nyky-         luspaikaksi määrättyyn joukko-osastoon, mutta
13344: käytännössä kuitenkin ne henkilöt, jotka kieltäy-      eivät saavu sinne palvelukseenastumispäivänä.
13345: tyvät osallistumasta edes kutsuntoihin, sekä ne,       Tuomioistuinten omaksuman laintulkinnan mu-
13346: jotka käyvät kutsunnoissa ja ilmoittautuvat totaa-     kaan tällaisille henkilöille langetetaan tuomio
13347: likieltäytyjiksi, on usein tuomittu lisärangaistuk-    asevelvollisuudesta kieltäytymisen lisäksi myös
13348: siin. Sen sijaan ensin siviilipalvelukseen hakeu-      karkaamisesta (rikoslain 45 luvun mukaan). Ran-
13349: tuvat ja siitä kieltäytyvät totaalikieltäytyjät saa-   gaistuksena karkaamisesta tuomitaan yleensä
13350: vat tuomion vain siviilipalvelusrikoksesta. Nämä       sakkoja, joskus myös ehdollista vankeutta.
13351: kaksi totaalikieltäytyjäryhmää ovat siis tuomio-          Nykyistä tilannetta, jossa kaksi totaalikieltäy-
13352: istuinten päätöksissä joutuneet epätasa-arvoi-         tyjäryhmää ovat hallituksen esityksen perustelu-
13353: seen asemaan keskenään.                                jen vastaisesti keskenään epätasa-arvoisessa ase-
13354:    Osa totaalikieltäytyjistä ei halua osallistua       massa, voitaisiin korjata esimerkiksi siten, että
13355: edes kutsuntoihin, sillä aseistakieltäytymis-          kutsuntakirjeen saavuttua henkilöllä olisi mah-
13356: oikeus on Suomen lainsäädännössä tunnustettu           dollisuus esimerkiksi kirjallisesti ilmoittaa ole-
13357: vain rauhan aikana, ja kutsunnoissa aseistakiel-       vansa totaalikieltäytyjä. Näin asevelvollisuudes-
13358: täytyjien palveluskelpoisuus määritettäisiin mah-      ta kokonaan kieltäytyvät olisivat keskenään yh-
13359: dollisia sodan ajan sotilaallisia tehtäviä varten.     denvertaisessa asemassa, ja heidät tuomittaisiin
13360: 
13361:                                                                                                  Versio 2.0
13362: KK 886/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
13363: 
13364: 
13365: vain asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, eikä        Mitä hallitus aikoo tehdä vallitsevalle
13366: osa ryhmästä saisi ylimääräisiä sakko- tai van-        tilanteelle, jossa asevelvollisuuslain
13367: keustuomioita.                                         tarkoitus ei toteudu, vaan tuomioistui-
13368:                                                        met tuomitsevat asevelvollisuudesta
13369: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     kieltäytyville totaalikieltäytyjille useam-
13370: sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-         pikertaisia rangaistuksia?
13371: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13372: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13373: 
13374: 
13375: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
13376: 
13377:     Anni Sinnemäki /vihr                             Annika Lapintie /vas
13378:     Ulla Anttila /vihr                               Kimmo Kiljunen /sd
13379:     Jaakko Laakso /vas
13380: 
13381: 
13382: 
13383: 
13384: 2
13385: Ministerin vastaus                                    KK 886/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
13386: 
13387: 
13388: 
13389: 
13390: Eduskunnan puhemiehelle
13391: 
13392: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Siviilipalveluslain 6 §:n 1 momentin mukaan
13393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         siviilipalvelushakemusta ei saa tehdä ennen kut-
13394: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suntoja. Asevelvollisuuslain 24 §:n 1 momentin
13395: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anni Sin-        mukaan jokaisen kutsunnanalaisen pitää määrät-
13396: nemäen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      tynä aikana henkilökohtaisesti saapua kutsunta-
13397: myksen KK 88611999 vp:                                paikkaan.
13398:                                                           Asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun
13399:       Mitä hallitus aikoo tehdä vallitsevalle         asetuksen 28 §:n 1 momentin mukaan kutsunta-
13400:       tilanteelle, jossa asevelvollisuuslain          lautakunnan on erikseen jokaisen kutsunnanalai-
13401:       tarkoitus ei toteudu, vaan tuomioistui-         sen osalta päätettävä asianomaisen palveluskel-
13402:       met tuomitsevat asevelvollisuudesta             poisuudesta sekä aseelliseen tai aseettomaan pal-
13403:       kieltäytyville totaalikieltäytyjille useam-     velukseen määräämisestä, siviilipalvelukseen
13404:       pikertaisia rangaistuksia?                      hyväksymisestä, palveluksesta vapauttamisesta
13405:                                                       taikka lykkäyksen myöntämisestä. Mikäli kut-
13406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sunnanalainen ei ole palveluskelpoinen, hänet on
13407: ti seuraavaa:                                         vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan ai-
13408: Hallitusmuodon 75 §:n 1 momentin säännöksen           kana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittami-
13409: mukaanjokainen Suomen kansalainen on velvol-          sesta taikka määrättävä uudelleen tarkastettavak-
13410: linen olemaan osallisena isänmaan puolustukses-       si.
13411: sa tai sitä avustamaan, niin kuin siitä laissa sää-       Asevelvollisuuslain 40 §:n 1 momentissa on
13412: detään. Asevelvollisuuslain 1 §:n mukaan jokai-       rangaistussäännös poissaolosta kutsunnassa.
13413: nen Suomen mies on isänmaan ja laillisen yhteis-      Kutsunnasta kieltäytyjä määrätään uudelleen
13414: kuntajärjestyksen puolustukseksi asevelvolli-         saapumaan kutsuntaan. Poissaolorikos ja seuraa-
13415: nen. Tämä velvollisuus voidaan täyttää palvele-       mus voivat toistua, ellei asianomainen noudata
13416: maHa asevelvollisuuslain mukaisesti aseellises-       uutta määräystä.
13417: sa tai aseettomassa palveluksessa tai siviilipalve-       Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan toisena
13418: luslain mukaisessa siviilipalveluksessa. Asevel-      ongelmia kohtaavana ryhmänä ne totaalikieltäy-
13419: vollisuuden suorittamisesta voi vapautua vain         tyjät, jotka eivät saavu palvelukseenastumispäi-
13420: laissa erikseen säädetystä syystä.                    vänä heille palveluspaikaksi määrättyyn joukko-
13421:    Kirjallisessa kysymyksessä on kiinnitetty huo-     osastoon. Tuomioistuinten omaksuman laintul-
13422: miota kahdentyyppisiin tilanteisiin. Ensinnäkin       kinnan mukaan tällaisille henkilöille langet~"han
13423: osa niin sanotuista totaalikieltäytyjistä ei halua    tuomio asevelvollisuudesta kieltäytymi ' ·. iist:\-
13424: osallistua edes kutsuntoihin. Tästä syystä he voi-    si myös karkaamisesta.
13425: vat saada useitakin sakkorangaistuksia, jotka             Sen, joka haluaa täyttää asevelvollisuutensa
13426: voidaan muuntaa vankeudeksi.                          muulla tavoin kuin aseellisessa palveluksessa, on
13427:    Rangaistuksen määräytymisen peruste sinän-         haettava sitä asevelvollisuuslaissa, siviilipalve-
13428: sä on näissä tapauksissa voimassa olevan lainsää-     luslaissa tai Jehovan todistajien vapauttamisesta
13429: dännön mukaan selkeä.                                 asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauk-
13430: 
13431: 
13432:                                                                                                        3
13433: KK 886/1999 vp -Anni Sinnemäki /vihr ym.                                             Ministerin vastaus
13434: 
13435: 
13436: sissa annetussa laissa säädetyin tavoin. Asevel-         Asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomit-
13437: volliselle, jota ei ole hakemuksestaan vapautettu     tavan rangaistuksen määrääminen poikkeaa sii-
13438: aseellisesta palveluksesta, annetaan asevelvolli-     tä, miten rangaistus rikoksista yleensä määrä-
13439: suuslain 27 §:n 1 momentin mukaan palveluk-           tään. Rangaistuslajina tulee kysymykseen vain
13440: seenastumismääräys hyvissä ajoin ennen palve-         ehdoton vankeus. Kieltäytymisestä tuomittu pää-
13441: lukseenastumispäivää. Tätä määräystä asevelvol-       see ehdonalaiseen vapauteen vain, jos hän hakee
13442: linen on velvollinen noudattamaan.                    siviilipalvelukseen. Myöskään rangaistuksen pi-
13443:    Rikoslain 45 luvun 4 §:ssä säädetään luvatto-      tuutta tuomioistuin ei voi harkita, vaan sen pituu-
13444: masta poissaolosta ja karkaamisesta. Säännök-         den määrää aika, joka olisi määrätty kieltäytyjän
13445: sen tavoitteena on muun muassa se, että asevel-       siviilipalvelusajaksi, jos hänet olisi hakemukses-
13446: vollisuuslain 27 §:n mukaisesti palvelukseen          taan hyväksytty siviilipalvelukseen kotiuttamis-
13447: määrätty asevelvollinen noudattaa hänelle toimi-      päivänään. Rangaistuksen määräämisessä nouda-
13448: tettua palvelukseenastumismääräystä.                  tettavat poikkeukselliset periaatteet johtuvat ta-
13449:    Rangaistusten kertautumisen estämiseksi ko-        voitteesta määrätä seuraamus, jonka ankaruus
13450: konaiskieltäytymistapauksissa lisättiin asevel-       olisi oikeassa suhteessa kieltäytymisellä vältettä-
13451: vollisuuslakiin vuonna 1994 asevelvollisuudesta       vään velvollisuuteen (siviilipalveluslakia koske-
13452: kieltäytymisen rankaisemista koskeva 39 §. Ai-        va HE 149/1991 vp).
13453: kaisemman lain aikana palveluksesta kieltäyty-           Oikeusministeriö on puolustusministeriölle
13454: neelle palvelusrikoksesta rikoslain 45 luvun          kirjallisesta kysymyksestä antamassaan lausun-
13455: säännösten mukaan tuomitun vankeusrangaistuk-         nossa todennut, että sen mielestä asevelvollisuu-
13456: sen suorittaminen ei vähentänyt palvelusvelvolli-     desta kieltäytymistä koskeva rangaistussäännös
13457: suutta, ja uudelleen palvelukseen määrättynä sii-     estää suurimmat rangaistuksen kertautumista ai-
13458: tä kieltäytynyt asevelvollinen voitiin tuomita        heuttavat epäkohdat. Se ei kuitenkaan estä
13459: toistuvasti uudelleen samanlaisesta palvelusri-       useampikertaisia rangaistuksia tilanteissa, joissa
13460: koksesta.                                             henkilön kielteisen suhtautumisen asevelvolli-
13461:    Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten               suuteen on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän
13462: 1997:42 ja 1997:43 mukaan palveluspaikkaansa          useamman rikoksen tunnusmerkistön. Nämä ti-
13463: saapumatta jääneet totaalikieltäytyjät tuomittiin     lanteet eivät oikeusministeriön mukaan silti edel-
13464: rangaistukseen asevelvollisuudesta kieltäytymi-       lytä esimerkiksi lainsäädännön erillisuudistuk-
13465: sen lisäksi karkaamisesta. Korkein oikeus katsoi,     sta.
13466: että rikokset toteutuvat eri tekoina ja niiden ran-      Puolustusministeriön käsityksen mukaan ko-
13467: kaiseminen erikseen ei johda sellaiseen rangais-      konaiskieltäytymiseen liittyviä rangaistussään-
13468: tuksen kertautumiseen, jonka estämiseksi ran-         nöksiä voitaisiin tarkastella samassa yhteydessä,
13469: gaistussäännös asevelvollisuudesta kieltäytymi-       kun siviilipalvelusjärjestelmän mahdollisia uu-
13470: sestä vuonna 1994 säädettiin. Asevelvollisuus-        distustarpeita muutenkin arvioidaan kokonaisuu-
13471: lain 39 §:n säätämisellä ei tarkoitettu muuttaa       tena.
13472: palvelukseenastumismääräyksen saaneen asevel-
13473: vollisen toimimisvelvollisuutta.
13474: 
13475: 
13476: 
13477: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
13478: 
13479:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
13480: 
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 4
13485: Ministems svar                                         KK 886/1999 vp -       Anni Sinnemäki /vihr ym.
13486: 
13487: 
13488: 
13489: 
13490: Tili riksdagens talman
13491: 
13492: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Enligt 28 § 1 mom. förordningen angående
13493: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        tiliämpning av vämpliktslagen skall uppbåds-
13494: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anni       nämnden särskilt för varje uppbådspliktig beslu-
13495: Sinnemäki /gröna m.fl. undertecknade skriftliga        ta om hans duglighet för tjänst och om förordnan-
13496: spörsmål SS 886/1999 rd:                               de tili vapentjänst eller vapenfri tjänst, godkän-
13497:                                                        nande för civiltjänst, befrielse från tjänstgöring
13498:        Hur ämnar regeringen åtgärda den för-           eller beviljande av uppskov. Om den uppbåds-
13499:        härskande situationen, där värnpliktsla-        pliktige inte är duglig tili tjänst, skall han befrias
13500:        gens syfte inte uppnås, utan där domsto-        från tjänstgöring under fredstid eller helt och hål-
13501:        larna ådömer totalvägrare som vägrar            let från fullgörande av vämplikten eller också
13502:        att fullgöra värnplikt upprepade straff?        förordnas att infinna sig tili ny besiktning.
13503:                                                            1 40 § 1 mom. vämpliktslagen ingår en straff-
13504: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bestämmelse om uteblivande från uppbådet. Den
13505: föra följande:                                         som vägrar infinna sig tili uppbådet förordnas att
13506: Bestämmelsen i 75 § 1 mom. regeringsformen             på nytt infinna sig tili uppbåd. Utevarobrottet och
13507: anger att varje finsk medborgare är skyldig att        påföljden kan upprepas, om personen i fråga inte
13508: deltaga i fådemeslandets försvar eller att härvid      iakttar det nya förordnandet.
13509: biträda, på sätt därom i lag stadgas. Enligt 1 §           Den andra i spörsmålet nämnda grupp som rå-
13510: vämpliktslagen är varje finsk man vämpliktig för       kar ut för problem är de totalvägrare som inte på
13511: fådemeslandets och den lagliga samhällsord-            dagen för inträde i tjänst infinner sig vid det
13512: ningens försvar. Denna skyldighet kan uppfyllas        truppförband vilket enligt vad som fastställts är
13513: genom tjänstgöring i vapentjänst eller vapenfri        deras tjänstgöringsplats. Enligt den tolkning av
13514: tjänst enligt vämpliktslagen eller i civiltjänst en-   lagen som domstolama har omfattat döms dessa
13515: ligt civiltjänstlagen. Befrielse från fullgörande av   personer förutom för vägran att fullgöra väm-
13516: vämplikt kan beviljas endast av orsaker som sär-       plikt också för rymning.
13517: skilt anges i lagen.                                      Den som önskar fullgöra sin vämplikt på an-
13518:    1 spörsmålet uppmärksammas två olika typer          nat sätt än i vapentjänst måste ansöka därom så
13519: av situationer. För det första villen del av de s.k.   som anges i vämpliktslagen, civiltjänstlagen el-
13520: totalvägrama inte del ta ens i uppbådet. Av denna      ler lagen om befrielse för Jehovas vittnen från
13521: orsak kan de få t.o.m. flere bötesstraff, vilka kan    fullgörande av vämplikt i vissa fall. En vämplik-
13522: förvandlas tili fångelse.                              tig som inte på ansökan har befriats från vapen-
13523:    Grunden för fastställandet av straffet är i dessa   tjänst ges enligt 27 § 1 mom. vämpliktslagen
13524: fall som sådan klar på grundval av gällande lag.       förordnande att träda i tjänst i god tid före dagen
13525:    Enligt 6 § 1 mom. civiltjänstlagen får ansö-        för inträde i tjänstgöring. Detta förordnande är
13526: kan om civiltjänst inte göras före uppbådet. En-       den vämpliktige skyldig att iaktta.
13527: ligt 24 § 1 mom. vämpliktslagen skall var och en          1 45 kap. 4 § strafflagen föreskrivs om olov-
13528: som är underkastad uppbåd på utsatt tid personli-      lig frånvaro och rymning. Syftet med bestämmel-
13529: gen infinna sig på uppbådsplatsen.                     sen är bl.a. att en vämpliktig som förordnats tili
13530: 
13531: 
13532:                                                                                                            5
13533: KK 886/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                                   Ministerns svar
13534: 
13535: 
13536: 
13537: tjänstgöring enligt 27 § värnpliktslagen skall         på vilket straff för brott i allmänhet fastställs.
13538: iaktta det förordnande att träda i tjänst som till-    Som straffart kommer endast ovillkorligt fångel-
13539: ställts honom.                                         se i fråga. Den som dömts för vägran kan friges
13540:    1 syfte att förhindra att straffen upprepas i de    villkorligt endast om han ansöker om civiltjänst.
13541: fall som gäller totalvägrare infördes i värn-          Domstolen kan inte heller pröva straffets längd,
13542: pliktslagen 1994 en 39 § som gäller straff för         utan längden bestäms enligt den tid som skulle ha
13543: vägran att fullgöra värnplikt. Under den tidigare      fastställts som den ifrågavarande personens civil-
13544: lagens giltighetstid minskade ett avtjänat fångel-     tjänstgöringstid, om han på ansökan hade god-
13545: sestraff när det gällde en person som vägrade          känts för civiltjänst den dag han hemförlovas. De
13546: fullgöra värnplikt och som dömts för tjänstgö-         avvikande principer som iakttas när straffet be-
13547: ringsbrott enligt 45 kap. strafflagen inte tjänstgö-   stäms beror på målsättningen att bestämma en
13548: ringsskyldigheten för personen i fråga, och en         påföljd, vars stränghet står i rätt proportion till
13549: värnpliktig som när han på nytt förordnades till       den skyldighet som den värnpliktige undandrar
13550: tjänstgöring alltjämt vägrade kunde återkom-           sig genom att vägra värnplikt (RP med förslag tili
13551: mande på nytt dömas för samma slag av tjänstgö-        civiltjänstlag 149/1991 rd).
13552: ringsbrott.                                                Justitieministeriet har i sitt utlåtande till för-
13553:    Enligt högsta domstolens prejudikat 1997:42         svarsministeriet beträffande spörsmålet konstate-
13554: och 1997:43 dömdes de totalvägrare som under-          rat att straffbestämmelsen om vägran att fullgöra
13555: lät att inställa sig på sin tjänstgöringsplats för-    värnplikt enligt dess åsikt förhindrar de största
13556: utom till straff för vägran att fullgöra värnplikt     olägenheterna vilka föranleds av att straffet upp-
13557: också för ryrnning. Högsta domstolen ansåg att         repas. Den förhindrar dock inte upprepade straff i
13558: brotten verkställts som olika handlingar och att       situationer, där en persons negativa inställning
13559: bestraffningen av dem var för sig inte leder till en   till värnplikten i rättspraxis har ansetts uppfylla
13560: sådan upprepning av straffen som den 1994 in-          rekvisitet för flera brott. Dessa situationer förut-
13561: förda straffbestämmelsen om vägran att fullgöra        sätter dock inte enligt justitieministeriet t.ex. sär-
13562: värnplikt var avsedd att förhindra. När 39 §           skild revidering av lagstiftningen.
13563: värnpliktslagen infördes var avsikten inte att             Enligt försvarsministeriets åsikt kunde straff-
13564: ändra handlingsplikten när det gäller värnplikti-      bestämmelserna om totalvägrarna granskas i
13565: ga som givits förordnande att träda i tjänst.          samma sammanhang som en helhetsbedörnning
13566:    Fastställandet av straffet för den som döms för     av de eventuella behoven att revidera civiltjänst-
13567: vägran att fullgöra värnplikt avviker från det sätt    göringssystemet också annars görs.
13568: 
13569: 
13570: 
13571: Helsingfors den 22 december 1999
13572: 
13573:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
13574: 
13575: 
13576: 
13577: 
13578: 6
13579:                                                          KK 887/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 
13584:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 887/1999 vp
13585: 
13586:                                                 Lapuan asetehtaan patruunoiden löytyminen
13587:                                                 Itä- Timorin pääkaupungista
13588: 
13589: 
13590: 
13591: 
13592: Eduskunnan puhemiehelle
13593: 
13594: Heinäkuussa 1999 Amnesty Intemational julkis-            valmistuslisenssit, sekä erityisesti Lapuan pat-
13595: ti löytäneensä kaksi Lapuan patruunatehtaan hyl-         ruunatehtaalle (Patria Lapua Oy:lle ja/tai Nam-
13596: syä Itä-Timorin pääkaupungista Dilistä. Hylsyt           mo Lapualle) myönnetyt lisenssit tai luvat val-
13597: löytyivät samana päivänä, kun puolisotilaalliset         mistuksesta toisessa maassa. Amnesty on pyytä-
13598: joukot olivat järjestäneet mielenosoituksen, joka        nyt hallitusta selvittämään ja julkistamaan, ke-
13599: päättyi 12 ihmisen surmaamiseen.                         nelle patruunoita ja lisenssejä myytiin, mitä kont-
13600:     Asevientipäätöksiä on puolustettu niihin sisäl-      rollimekanismeja loppukäyttäjästä oli olemassa
13601: tyvillä loppukäyttäjätodistuksilla. On vakuutet-         ja mihin sotatarvikkeet itse asiassa ovat pääty-
13602: tu, että myytäviä sotatarvikkeita ei käytetä maan        neet. Sadankomitea on pyytänyt samoihin asioi-
13603: sisäiseen sortoon tai ihmisoikeusloukkauksiin.           hin selvitystä puolustusministeri Enestamilta.
13604: Dilistä löydetyt hylsyt viittaavat siihen, etteivät          Aseviennissä on aina kyse poliittisista päätök-
13605: loppukäyttäjätodistukset ole taanneet, että sota-        sistä. Hallituksen on ehdottomasti kannettava
13606: tarvikkeet eivät olisi joutuneet muun kuin sovi-         vastuu siitä, että jos asevientilupia myönnetään,
13607: tun tahon käsiin tai ettei tuotetta olisi käytetty ih-   huolehditaan myös sitä, että sotatarvikkeet pää-
13608: misoikeusloukkauksiin. Ilmeisesti loppukäyttä-           tyvät loppukäyttäjätodistuksen mukaiseen tar-
13609: jätodistukset eivät ole myöskään auttaneet selvit-       koitukseen. Indonesiaan suuntautuvaa asevientiä
13610: tämään, miten Lapuan asetehtaan patruunat ovat           kohtaan esitettiin aikoinaan runsaasti kritiikkiä
13611: joutuneet puolisotilaallisten joukkojen käsiin.          mm. edellä mainittujen järjestöjen taholta. Kri-
13612:     Amnesty Intemationalin Suomen osasto sekä            tiikki pohjautui juuri Indonesian epävakaaseen
13613: Sadankomitea ovat tiedustelleet Suomen halli-            poliittiseen tilanteeseen ja maassa tapahtuviin ih-
13614: tukselta, miten suomalaiset patruunat ovat pääty-        misoikeusloukkauksiin. Nyt olisi äärimmäisen
13615: neet Itä-Timorin puolisotilaallisille joukoille.         tärkeää selvittää, mihin Suomesta viedyt sotatar-
13616: Järjestöille on vastattu, että asiaa ei kyetä selvit-    vikkeet ovat joutuneet ja mihin tarkoituksiin nii-
13617: tämään. Amnestyn tietojen mukaan hallitus ei ole         tä on käytetty. EU:n puheenjohtajamaalta tuleva
13618: ollut asiassa yhteydessä Indonesian viranomai-           kysely puolisotilaallisten joukkojen käyttämistä
13619: siin.                                                    patruunoista johtaisi varmasti toimiin myös In-
13620:     Amnesty Intemationalin Suomen osaston hei-           donesian pääkaupungissa.
13621: näkuussa lähettämissä kirjeissä ulkoasiainminis-
13622: teri Tarja Haloselle ja kauppa- ja teollisuusminis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13623: teri Erkki Tuomiojalie pyydetään hallitusta jul-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13624: kistamaan yksityiskohtaisesti kaikki viime vuo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13625:  sina Indonesiaan myönnetyt asevientiluvat ja            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13626: 
13627: 
13628:                                                                                                    Versio2.0
13629: KK 887/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
13630: 
13631: 
13632:       Aikooko hallitus olla yhteydessä Indone-     aikooko hallitus toimia sen eteen, että
13633:       sian viranomaisiin ja selvittää, miten       loppukäyttäjätodistuksia alettaisiin to-
13634:       Suomesta myydyt patruunat ovat pääty-        della pitää juridisesti sitovina asiakir-
13635:       neet puolisotilaallisille joukoille ja       joina, joiden rikkominen olisi perusteltu
13636:                                                    SY.Y purkaa sotatarvikkeita koskeva
13637:                                                    kauppa?
13638: 
13639: 
13640: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
13641: 
13642:     Anni Sinnemäki /vihr                         Pentti Tiusanen /vas
13643:     Ulla Anttila /vihr                           Riitta Prusti /sd
13644:     Kirsi Piha /kok                              Kimmo Kiljunen /sd
13645:     Kari Uotila /vas
13646: 
13647: 
13648: 
13649: 
13650: 2
13651: Ministerin vastaus                                  KK 887/1999 vp -      Anni Sinnemäki /vihr ym.
13652: 
13653: 
13654: 
13655: 
13656: Eduskunnan puhemiehelle
13657: 
13658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          7,62 x 39 patruunan urheilu- ja metsästyspatruu-
13659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        naversioita viedään maasta runsaasti. On kuiten-
13660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kin syytä huomata, että urheilu- ja metsästyspat-
13661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anni Sin-       ruunat eivät toimi sotilasaseissaja vastaavasti so-
13662: nemäen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     tilaspatruunoita ei voi käyttää urheilu- ja metsäs-
13663: myksen KK 887/1999 vp:                               tysammunnassa erilaisten energia- ja kiihty-
13664:                                                      vyysominaisuuksien vuoksi. Hylsy molemmissa
13665:       Aikooko hallitus olla yhteydessä Indone-       patruunoissa on samanlainen. Nammo Lapua Oy
13666:       sian viranomaisiin ja selvittää, miten         ei ole vienyt ko. patruunan sotilasversiota usei-
13667:       Suomesta myydyt patruunat ovat pääty-          siin vuosiin ulkomaille.
13668:       neet puolisotilaallisille joukoille ja            Urheilu- ja metsästyspatruunoiden vientiin an-
13669:                                                      taa luvan sisäasiainministeriö ampuma-aselain
13670:       aikooko hallitus toimia sen eteen, että        nojalla, ja vientien ulko- ja turvallisuuspoliitti-
13671:       loppukäyttäjätodistuksia alettaisiin to-       sesta hyväksyttävyydestä antaa ulkoasiainminis-
13672:       della pitää juridisesti sitovina asiakir-      teriö lausuntonsa kuten puolustusmateriaalinkin
13673:       joina, joiden rikkominen olisi perusteltu     kyseessä ollen. Siten myös siviilipatruunoiden
13674:       SY.Y purkaa sotatarvikkeita koskeva            vienti on täysin kontrolloitua ja luvanvaraista.
13675:       kauppa?                                       Kokonaan toinen kysymys on kuitenkin siviili-
13676: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       patruunoiden saatavuus. Suomessa jokainen, jol-
13677: ti seuraavaa:                                       la on lupa pitää hallussaan asetta, saa myös ostaa
13678:                                                     siihen patruunoita. Tämä koskee myös 7,62 x 39
13679: Hallitus pitää äärimmäisen valitettavana, jos       kaliiberin urheilu- ja metsästysaseita sekä pat-
13680: kaksi Lapua merkinnöin varustettua hylsyä on        ruunoita. Samoin asia on muissakin maissa, ja ur-
13681: löytynyt Itä-Timorin pääkaupungista Dilistä, ku-    heilu- ja metsästyspatruunoita saattaa alan har-
13682: ten Amnesty International on ilmoittanut.           rastajien mukana kulkeutua luvatta maasta toi-
13683:    Sitä, miten hylsyt ovat sinne mahdollisesti      seen, vaikka niiden maastavienti onkin luvanva-
13684: joutuneet, ei kuitenkaan kyetä selvittämään. Puo-   raista ja säänneltyä. Myöskään muihin rikollisiin
13685: lustusministeriön luvalla on sotilaspatruunoita     patruunoiden maasta toiseen tapahtuviin siirtoi-
13686: viety Indonesiaan 1980-luvun alkupuolella 5 mil-    hin ei voida vaikuttaa kansallisella toiminnalla,
13687: joonaa kappaletta, mikä vastaa Suomessa noin        vaikka kansallinen lainsäädäntö ja kansainväli-
13688: puolen vuoden koulutustarvetta. Indonesian ko-      set varmistusmekanismit olisivat korkealla tasol-
13689: koisen maan kyseessä ollessa ko. määrä vastan-      la. Mitään rikollista asiaan viittaavaa ei kuiten-
13690: nee vain muutaman viikon tarvetta. Luonnolli-       kaan Suomen viranomaisten tiedossa ole, eikä
13691: sesti Suomesta vietyä patruunaerää saattaa vielä    muutoinkaan ole selvitettävissä, miten hylsyt oli-
13692: olla jäljellä, mutta se vaikuttaa hyvin epätoden-   sivat Indonesiaan joutuneet, elleivät ne ole hyvin
13693: näköiseltä.                                         vanhaa erää 1980-luvun alusta.
13694:    Nammo Lapua Oy on yksi johtavia urheilu- ja          Suomesta ei ole viety Indonesiaan eikä muual-
13695: metsästyspatruunoiden valmistajia maailmassa ja     lekaan patruunoiden valmistukseen tarvittavaa
13696: 
13697: 
13698:                                                                                                       3
13699: KK 887/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                              Ministerin vastaus
13700: 
13701: 
13702: taitotietoa tai koneita ja laitteita. Myös patruu-    tökohtaisesti voida luottaa, ellei muuta ole esitet-
13703: noiden erillisten komponenttien (hylsyt, luodit,      ty. Maastavientilupia ei myönnetä ilman loppu-
13704: nallit ym.) maastavienti vaatii puolustustarvik-      käyttäjätodistusta. Mikäli käy ilmi, että loppu-
13705: keiden maastavientiluvan, mutta näitäkään ei ole      käyttäjätodistus ja todellinen tilanne eivät vastaa
13706: viety Indonesiaan.                                    toisiaan, voidaan vientilupa peruuttaa puolustus-
13707:    Allekirjoittanut on vastannut Suomen Sadan-        tarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuk-
13708: komitealiiton 2.8.1999 päivättyyn hylsyjen löy-       sesta annetun lain 6 §:n mukaisesti. Näin myös
13709: tymistä Itä-Timorista koskeneeseen selvitys-          käytännössä ilman muuta tehtäisiin. Käytännös-
13710: pyyntöön 5.8.1999.                                    sä loppukäyttäjätodistusten oikeellisuus epäsel-
13711:    Suomessa kaikki puolustusmateriaalin vienti-       vissä tapauksissa varmistetaan Suomen suurlähe-
13712: päätökset ovat julkisia, ja Suomen puolustustar-      tystöjen toimesta paikan päällä. Puolustusminis-
13713: vikevientijärjestelmää pidetään länsimaiden           teriön tiedossa ei ole, että vastoin loppukäyttäjä-
13714: avoimimpana. Tähän lopputulokseen tuli mm.            todistusten sanamuotoa tai väärennettyjen loppu-
13715: rauhanjärjestö Svenska Freds viime vuonna jul-        käyttäjätodistusten vuoksi puolustustarvikkeita
13716: kistamassa tutkimuksessaan, jossa he suositteli-      olisi kulkeutunut muualle kuin ne oli alun perin-
13717: vat muille ED-maille Suomen mallin käyttöönot-        kin tarkoitettu.
13718: toa avoimuuden osalta. Siten ei ole tarvetta eri-         Kahden hylsyn väitettyyn löytymiseen liitty-
13719: tyisesti julkistaa viime vuosina myönnettyjä ase-     vät olosuhteet ovat epäselvät. Hylsyt kerrotaan
13720: vientilupia, koska kuka tahansa voi vapaasti tu-      löydetyn Dilistä samana päivänä kuin siellä oli
13721: tustua niihin.                                        ollut mielenosoituksia, joissa oli kuollut 12 hen-
13722:    Suomi noudattaa puolustustarvikkeiden vien-        keä. Kaksi hylsyä voivat olla peräisin mistä ta-
13723: nissään EU:n hyväksymiä aseiden vientiä koske-        hansa, eikä tiettävästi kukaan ole esittänyt, että
13724: via käytännesääntöjä. Tällöin keskeiseksi teki-       ne olisivat peräisin puolisotilaallisten joukkojen
13725: jäksi nousee mm. vietävän tuotteen merkitys vas-      käyttämistä aseista. Myöskään niiden väitetyn
13726: taanottajamaan sisäisessä tilanteessa. Indonesian     löytöpaikan, mielenosoitusten tai kuolemanta-
13727: kaltaisen maan kyseessä ollen on patruunoiden ja      pausten välillä ei ole edes esitetty olevan mitään
13728: käsiaseiden vientiin suhtauduttu erityisen pidät-     yhteistä tekijää. Siten on selvää, ettei ainoastaan
13729: tyvästi, eikä vientilupia ole myönnetty.              väitetyn löydön perusteella ole asianmukaisia ja
13730:    Loppukäyttäjätodistukset ovat toisen valtion       riittäviä perusteita keskustella asiasta Indone-
13731: antamia veivoittavia todistuksia, joihin tulee läh-   sian viranomaisten kanssa.
13732: 
13733: 
13734: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
13735: 
13736:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
13737: 
13738: 
13739: 
13740: 
13741: 4
13742: Ministems svar                                        KK 887/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
13743: 
13744: 
13745: 
13746: 
13747: Tili riksdagens talman
13748: 
13749: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        av patronen 7,62 x 39 exporteras från landet. Det
13750: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        är dock skäl att framhålla att sport- ochjaktpatro-
13751: statsrådet översänt följande av riksdagsman Anni       ner inte fungerar i militärvapen, och på motsva-
13752: Sinnemäki /gröna m.fl. undertecknade skriftliga        rande sätt kan militärpatroner inte användas vid
13753: spörsmål SS 887/1999 rd:                               sport- och jaktskytte på grund av olika energi-
13754:                                                        och accelerationsegenskaper. Hylsan är av sam-
13755:        Å'mnar regeringen stå i kontakt med de          ma slag för bägge patronerna. Nammo Lapua Oy
13756:        indonesiska myndigheterna och reda ut           har inte på många år exporterat militärversionen
13757:        hur patroner som sålts från Finland             av patronen i fråga utomlands.
13758:        hamnat hos paramilitära trupper, och               Tillstånd att föra ut sport- och jaktpatroner
13759:                                                        från Finland meddelas av inrikesministeriet med
13760:        ämnar regeringen verka för att slutan-          stöd av skjutvapenlagen och utlåtande om utför-
13761:        vändarintygen faktiskt börjar betraktas         selns utrikes- och säkerhetspolitiska godtagbar-
13762:        som juridiskt bindande dokument, och            het ges av utrikesministeriet så som även i fråga
13763:        att brott mot dem anses vara motiverad          om försvarsmateriel. Sålunda är utförseln också
13764:        anledning till att annullera handeln med        av civilpatroner fullständigt kontrollerad och till-
13765:        militärmateriel?                               ståndspliktig. En helt annan fråga är dock till-
13766: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       gången till civilpatroner. 1 Finland får envar som
13767: föra följande:                                        har tillstånd att inneha ett skjutvapen också köpa
13768:                                                       patroner tili vapnet. Detta gäller även sport- och
13769: Regeringen anser det vara ytterligt beklagligt om     jaktvapen samt patroner med kalibern 7,62 x 39.
13770: två med Lapuas beteckning försedda hylsor har         Förhållandet är det samma också i andra Iänder
13771: upphittats i Öst-Timors huvudstad Dili, så som        och amatörer med skytte som fritidsintresse kan
13772: Amnesty International har uppgett.                    tänkas olovligen föra med sig sport- och jaktpa-
13773:    Hur hylsorna eventuellt har hamnat där kan         troner från ett land tili ett annat, trots att utför-
13774: dock inte redas ut. Med försvarsministeriets till-    seln är beroende av tillstånd och reglerad. Inte
13775: stånd har 5 miljoner militärpatroner under förra      heller när det gäller andra illegala överföringar
13776: hälften av 1980-talet exporterats till Indonesien,    av patroner från ett land tili ett annat är det möj-
13777: vilket i Finland motsvarar utbildningsbehovet för     ligt att inverka genom nationella åtgärder, även
13778: ca ett halvt år. När det rör sig om ett land av In-   om den nationella lagstiftningen och de intema-
13779: donesiens storlek torde mängden i fråga motsva-       tionella säkringsmekanismerna befinner sig på
13780: ra endast några veckors behov. Naturligtvis kan       hög nivå. De finländska myndighetema har dock
13781: det tänkas att ett parti patroner som exporterats     inte kännedom om något som skulle tyda på
13782: från Finland alltjämt finns kvar, men detta före-     brottslighet i samband med saken, och det är inte
13783: faller synnerligen osannolikt.                        heller annars möjligt att ta reda på hur hylsorna
13784:    Nammo Lapua Oy är en av de ledande tillver-        hamnat i Indonesien, om de inte hör till något
13785: karna av sport- ochjaktpatroner i världen och en      mycket gammalt parti från början av 1980-talet.
13786: stor mängd av sport- och jaktpatronversionerna
13787: 
13788: 
13789:                                                                                                         5
13790: KK 887/1999 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                                   Ministerns svar
13791: 
13792: 
13793:     Från Finland har inte vare sig till Indonesien         Slutanvändarintygen är förpliktande intyg som
13794: eller någon annanstans exporterats sådant kun-         lämnas av en annan stat och i fråga om vilka ut-
13795: nande som behövs för tillverkning av patroner          gångspunkten är att de bör vara tillförlitliga, om
13796: och inte heller maskiner eller anordningar. Ock-       inte något annat har förts fram. Exporttillstånd
13797: så utförseln av patronernas enskilda komponen-         beviljas inte utan s1utanvändarintyg. Om det vi-
13798: ter (hylsor, skott, tändhattar o.dyl.) kräver till-    sar sig att slutanvändarintyget och den faktiska
13799: stånd för export av försvarsmateriel, men inte         situationen inte motsvarar varandra kan export-
13800: heller sådana komponenter har exporterats till ln-     tillståndet enligt 6 § lagen om export och transi-
13801: donesien.                                              tering av försvarsmateriel återkallas. Förfarings-
13802:     Undertecknad har den 5.8.1999 besvarat den         sättet skulle också utan vidare i praktiken vara
13803: anhållan om utredning daterad 2.8.1999 som De          detta. 1 praktiken säkerställs slutanvändarinty-
13804: hundras kommitte gjorde beträffande de upphit-         gets riktighet i oklara fall på åtgärd av Finlands
13805: tade hylsorna i Öst-Timor.                             beskickning på platsen. Försvarsministeriet kän-
13806:    1 Finland är alla beslut om export av försvars-     ner inte tili att försvarsmateriel i strid mot formu-
13807: materiel offentliga och Finlands försvarsmateri-       leringen i slutanvändarintyget eller på grund av
13808: e1exportsystem anses vara västländernas öppnas-        förfalskade slutanvändarintyg skulle ha hamnat
13809: te. Tili detta slutresultat kom bl.a. fredsorganisa-   på andra platser än vad som ursprungligen av-
13810: tionen Svenska Freds i sin senaste år publicerade      setts.
13811: undersökning, där övriga EU-länder rekommen-               Förhållandena i samband med det föregivna
13812: deras att ta den finländska modellen i bruk vad        fyndet av två hylsor är oklara. Enligt vad som be-
13813: öppenheten beträffar. Sålunda föreligger inte be-      rättas upphittades hylsorna i Dili samma dag som
13814: hov att separat publicera de vapenexporttillstånd      demonstrationer vid vilka 12 personer miste li-
13815: som beviljats under de senaste åren, eftersom          vet hade förekommit där. De två hylsorna kan
13816: vem som helst fritt kan bekanta sig med dem.           komma varifrån som helst, och veterligen har
13817:    När det gäller exporten av försvarsmateriel         ingen framfört att de skulle härstamma från va-
13818: iakttar Finland de av EU godkända etiska regler-       pen som använts av pararnilitära trupper. lnte
13819: na för vapenexport. En central faktor blir härvid      heller har någon gemensam faktor ens uppgetts
13820: betydelsen av den produkt som skall exporteras         existera när det gäller den påstådda fyndplatsen,
13821: för det interna läget i mottagarlandet. När det gäl-   demonstrationerna eller dödsfallen. Sålunda är
13822: ler ett land av den typ som lndonesien represen-       det klart att befogade och tillräckliga grunder för
13823: terar har förhållningssättet till exporten av patro-   diskussion av saken med de indonesiska myndig-
13824: ner och handeldvapen varit synnerligen återhåll-       heterna inte föreligger enbart på grundval av det
13825: samt, och exporttillstånd har inte beviljats.          påstådda fyndet.
13826: 
13827: 
13828: 
13829: Helsingfors den 17 december 1999
13830: 
13831:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
13832: 
13833: 
13834: 
13835: 
13836: 6
13837:                                                             KK 888/1999 vp -Jouni Lehtimäki /kok
13838: 
13839: 
13840: 
13841: 
13842:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 888/1999 vp
13843: 
13844:                                               Yksityisen kotihoitopalvelun valvonta
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 
13849: Eduskunnan puhemiehelle
13850: 
13851: Suomessa on useita yksityisiä kotihoitopalvelui-       distys ei voi tutkia asiaa, koska toiminta olikin
13852: ta tarjoavia yhteisöjä, mm. säätiöitä, joista Porin    kunnan sosiaalitoimen alaista kotipalvelua
13853: Diakonialaitoksen säätiö on yksi. Porin Diako-         (PO 98/365/48).
13854: nialaitoksen säätiö toteaa toimintakertomukses-            Porin Diakonialaitoksen säätiön päärahoitta-
13855: saan, että säätiön kotihoitopalvelu aloitti toimin-    ja, Raha-automaattiyhdistys, ilmoittaa tässä
13856: tansa Porissa 1.9.1988 ja Raumalla 1.6.1994 ja         asiassa kirjallisesti (7.5.1998), että "yksityisen
13857: että kotihoitopalvelu antaa sosiaali- ja terveys-      palvelujen tuottajan on saatava lääninhallituksen
13858: palveluja vanhuksille, vammaisille ja pitkä-           lupa ennen toiminnan aloittamista ja/tai olennais-
13859: aikaissairaille heidän kodissaan toteuttaen mah-       ta muuttamista" ja että "lääninhallituksen on suo-
13860: dollisimman laajaa ja kokonaisvaltaista, kaikki-       ritettava tarkastus ympärivuorokautista palvelu-
13861: na vuorokauden aikoina tapahtuvaa ihmisen aut-         toimintaa harjoittavassa yksityisessä toimintayk-
13862: tamista ottaen huomioon asiakkaan tarpeet. Vie-        sikössä".
13863: lä toimintakertomuksessa todetaan, että henkilö-          Länsi-Suomen lääninhallitus taas ilmoittaa
13864: kunta on moniammatillista sekä saanut sosiaali-        kirjallisesti (1766/4/98), että "lääninhallituksella
13865: ja terveydenhuollon koulutuksen.                       ei ole toimivaltaa eikä valvontavelvollisuutta Po-
13866:    Tammikuussa 1998- edelläkerrotusta huoli-           rin Diakonialaitoksen kotihoitopalvelun Rau-
13867: matta - yhtä Porin Diakonialaitoksen säätiön           man toimintayksikön mahdollisesti ottarniin vas-
13868: asiakasta oli aamutoimissa lähetetty avustamaan        tuuvakuutuksiin".
13869: ns. työharjoittelija, joka ei koskaan ollut avusta-
13870: nut tätä asiakasta vaativissa pyörätuoliin siirtä-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13871: misissä. Niinpä siirron yhteydessä asiakkaan jal-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13872: ka vääntyi ja murtui.                                  tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13873:    Asiakkaan sukulaiset olivat varmoja, että           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13874: vamma menisi ns. potilasvahingon piiriin. Suku-
13875: laisten yllätykseksi Porin Diakonialaitoksen sää-             Onko hallitus tietoinen, että yksityisten
13876: tiö kiisti asian, ja ilmeni, että Potilasvakuutusyh-          kotihoitopalveluja tarjoavien yhteisöjen
13877:                                                               valvonnassa on selviä puutteita ja
13878: 
13879: 
13880: 
13881: 
13882:                                                                                                   Versio 2.0
13883: KK 888/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
13884: 
13885: 
13886:       mitä hallitus aikoo tehdä, että tässäkin   miten hallitus aikoo varmistaa sen, että
13887:       kirjallisessa kysymyksessä kerrotun ta-    yksityisten kotihoitopalveluja tarjoavan
13888:       pauksen kaltaisia uusia tapauksia ei       yhteisön asiakkaalla/asiakkaan sukulai-
13889:       pääsisi syntymään sekä                     sella on tieto siitä, millainen oikeustur-
13890:                                                  va asiakkaalla on kyseisessä hoitolai-
13891:                                                  toksessa?
13892: 
13893: 
13894: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
13895: 
13896:     Jouni Lehtimäki /kok
13897: 
13898: 
13899: 
13900: 
13901: 2
13902: Ministerin vastaus                                        KK 888/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
13903: 
13904: 
13905: 
13906: 
13907: Eduskunnan puhemiehelle
13908: 
13909: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sektorin yhteistoiminnalla voidaan entisestään
13910: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tehostaa maamme toimivaa sosiaali- ja tervey-
13911: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      denhuoltojärjestelmää.
13912: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouni Leh-          Sosiaalihuollon palveluista etenkin kotipalve-
13913: timäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       luihin on tullut enenevässä määrin yksityisiä pal-
13914: sen KK 888/1999 vp:                                  veluja. Palvelujen laadun ja asiakkaiden oikeus-
13915:                                                      turvan parantamiseksi säädettiin laki yksityisten
13916:       Onko hallitus tietoinen, että yksityisten      sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996), jäl-
13917:       kotihoitopalveluja tarjoavien yhteisöjen       jempana valvontalaki. Laki tuli voimaan
13918:       valvonnassa on selviä puutteita ja              1.1.1997. Valvontaviranomaisina toimivat lää-
13919:                                                      ninhallitukset sekä kunnan sosiaalihuollosta vas-
13920:       mitä hallitus aikoo tehdä, että tässäkin       taava toimielin tai sen määräämä viranhaltija.
13921:       kirjallisessa kysymyksessä kerrotun ta-        Yksityisten sosiaalipalvelujen yleinen valvonta-
13922:       pauksen kaltaisia uusia tapauksia ei           lakiin perustuvan toiminnan ohjaus ja valvonta
13923:       pääsisi syntymään sekä                         kuuluvat asianomaiselle ministeriölle.
13924:       miten hallitus aikoo varmistaa sen, että           Valvontalaissa asetetaan yksityisille sosiaali-
13925:       yksityisten kotihoitopalveluja tarjoavan       palveluille yleiset vaatimukset, jotka koskevat
13926:       vhteisön asiakkaalla/asiakkaan sukulai-        muun muassa toiminnan asianmukaisuutta, hen-
13927:       ~ella on tieto siitä, millainen oikeustur-     kilökunnan määrää ja koulutustasoa sekä toimiti-
13928:       va asiakkaalla on kyseisessä hoitolai-         loja. Myös asiakkaan kotona annettaviin palve-
13929:       toksessa?                                      luihin sovelletaan laissa mainittuja yleisiä toi-
13930:                                                      mintaedellytyksiä siltä osin kuin on kyse henki-
13931: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        löstön kelpoisuuksista ja lukumäärästä. Valvon-
13932: ti seuraavaa:                                        taviranomaisella on muun muassa tehtävänsä
13933:                                                      suorittamista varten tarpeellinen tiedonsaantioi-
13934: Julkisen sektorin sääntelemä ja pääosin julkisel-    keus ja tarkastusoikeus. Lääninhallituksella on
13935: la rahoituksella ylläpidettävä palvelurakenne ja     myös valtuudet antaa määräys ja asettaa uhka-
13936: -tuotanto ovat suomalaisen hyvinvointipolitii-       sakko toiminnassa ilmenevien puutteiden korjaa-
13937: kan perusta. Velvollisuus sosiaalihuollon palve-     miseksi. Lääninhallitus voi niin ikään kieltää
13938: lujen järjestämiseen kuuluu kunnalle. Kunnan         lainvastaiseksi havaitsemansa toiminnan osittain
13939: järjestämien palvelujen ohella sosiaalihuollon       tai kokonaan sekä peruuttaa myöntämänsä toimi-
13940: palveluja järjestävät monet yksityiset palvelun      luvan. Saamaansa palveluun tyytymätön asiakas
13941: tuottajat. Yksityisten palvelujen tuottajien koko-   voi kannella asiasta lääninhallitukselle. Nyt ky-
13942: naisuus sosiaalisektorilla on kirjava. Kansalais-    seessä olevan asian johdosta sosiaali- ja terveys-
13943: järjestöjen ja niin sanottujen yleishyödyllisten     ministeriöstä on oltu yhteydessä Länsi-Suomen
13944: yhteisöjen osuus korvausta vastaan järjestettä-      lääninhalli tukseen.
13945: vässä palvelutuotannossa on merkittävä. Lisäksi         Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
13946: palveluja tuottavat yksityiset perheet, yhtiöt tai   ryhmä valmisteli vuonna 1998 valvontaviran-
13947: osuuskunnat sekä säätiöt. Julkisen ja yksityisen     omaisille suositukset valvontalain mukaisten toi-
13948: 
13949: 13 200696                                                                                             3
13950: KK 888/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok                                                 Ministerin vastaus
13951: 
13952: 
13953: mintaedellytysten käytännön arvioimiseksi. Tar-        kuuluva kotipalvelutoiminta, ei korvaus potilas-
13954: koitus on seuraavassa vaiheessa jatkaa työtä laa-      vahinkolain mukaan voi tulla kyseeseen.
13955: timalla tarkempia kriteereitä yksityisille sosiaali-      Hallitus on 29.10.1999 antanut eduskunnalle
13956: palvelujen tuottajille lastensuojelun toimintasek-     esityksen laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ase-
13957: torilla.                                               masta ja oikeuksista. Toteutuessaan laki antaisi
13958:    Yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiak-       kohteluunsa tyytymättömälle sosiaalihuollon
13959: kaan oikeusturvaan vaikuttavat valvontalain li-        asiakkaalle jo nykyisin käytettävissä olevien oi-
13960: säksi myös yksityisoikeudelliset sopimus-, va-         keussuojakeinojen lisäksi mahdollisuuden tehdä
13961: hingonkorvaus- ja kuluttajansuojaoikeuden peri-        muistutuksen sosiaalihuollon toimintayksikön
13962: aatteet. Mikäli asiakas ei saa sopimuksen mu-          vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle
13963: kaista palvelua, on hänen käytettävissään mah-         viranhaltijalle. Lisäksi sosiaalihuollon asiak-
13964: dollisuudet hakea vahingonkorvausta palvelun-          kaan oikeusturvan edistämiseksi ehdotetaan kun-
13965: tuottajalta. Lisäksi hän voi valittaa asiasta          tiin nimettäväksi sosiaaliasiamies, jonka tehtä-
13966: kuluttajavalituslautakunnalle. Potilasvahinko-         viin kuuluisi muun muassa yleinen tiedottami-
13967: lain (585/1986) 1 §:n mukaan lain soveltamisala        nen ja neuvonta asiakkaan oikeuksista ja sosiaa-
13968: kattaa Suomessa annetun terveyden- ja sairaan-         lihuollon palveluista ja etuuksista. Näin asiak-
13969: hoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneet henki-        kaalla olisi mahdollisuus tarvittaessa kääntyä
13970: lövahingot Koska kysymyksessä esitetyssä ta-           häntä oikeusturvakysymyksissä neuvovan puo-
13971: pauksessa kyse oli sosiaalihuollon sektorille          lueettoman henkilön puoleen.
13972: 
13973: 
13974: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1999
13975: 
13976:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13977: 
13978: 
13979: 
13980: 
13981: 4
13982: Ministems svar                                            KK 888/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok
13983: 
13984: 
13985: 
13986: 
13987: Tili riksdagens talman
13988: 
13989: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      nom samarbete mellan den offentliga och den
13990: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      privata sektom är det möjligt att effektivera vårt
13991: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-     fungerande social- och hälsovårdssystem ytterli-
13992: ni Lehtimäki /saml undertecknade skriftliga          gare.
13993: spörsmål SS 888/1999 rd:                                 När man ser tili socialvårdsservicen har utbu-
13994:                                                      det av privata tjänster ökat allt mer, särskilt inom
13995:       ri'r regeringen medveten om att uppen-         hemservicen. I syfte att förbättra tjänstemas kva-
13996:       bara brister förekommer i tillsynen över       litet och klientemas rättsskydd stiftades lagen om
13997:       privata sammanslutningar som tillhan-          tillsyn över privat socialservice (603/1996),
13998:       dahåller hemvårdstjänster och                  nedan tillsynslagen. Lagen trädde i kraft den 1
13999:                                                      januari 1997. Tillsynsmyndigheter är länsstyrel-
14000:       vad ämnar regeringen göra för att nya          sema samt det organ som ansvarar för socialvår-
14001:       fall som påminner om det som relateras i       den i kommunen eller den tjänsteinnehavare som
14002:       detta skr!ftliga spörsmål inte skall upp-      organet utsett. Den allmänna stymingen och
14003:       komma samt                                     övervakningen av privat socialserviceverksam-
14004:       hur ämnar regeringen säkerställa att           het som baserar sig på tillsynslagen ankommer på
14005:                                                      vederbörande ministerium.
14006:       klienter som anlitar sådana hemvårds-
14007:       tjänster som tillhandahålls av privata             I tillsynslagen ställs sådana allmänna krav på
14008:       sammanslutningar/klienternas släkting-         privat socialservice som gäller bl.a. verksamhe-
14009:       ar har kännedom om klienternas rätts-          tens lämplighet, personalens tillräcklighet och
14010:       skydd vid vårdinrättningen ifråga?             utbildningsnivå samt lokalema. Också på servi-
14011:                                                      ce som ges hemma hos klienten tillämpas de all-
14012: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      männa verksamhetsbetingelser som nämns i la-
14013: föra följande:                                       gen tili den del det är fråga om personalens behö-
14014:                                                      righet och personalstyrkan. Tillsynsmyndighe-
14015: Grunden för välfårdspolitiken i Finland är den       tema har bl.a. inspektionsrätt och rätt att få de
14016: servicestruktur och serviceproduktion som den        upplysningar som den behöver för att kunna full-
14017: offentliga sektom reglerar och som huvudsakli-       göra sina uppgifter.
14018: gen upprätthålls genom offentlig finansiering.           Länsstyrelsen har också befogenheter att med-
14019: Kommunema är skyldiga att ordna socialvårds-         dela föreskrifter och förelägga vite för att brist-
14020: service. Vid sidan om den kommunalt ordnade          fålligheter i verksamheten skall avhjälpas. Läns-
14021: servicen ordnar många privata serviceproducen-       styrelsen kan likaså helt eller delvis förbjuda
14022: ter socialvårdsservice. De privata serviceprodu-     verksamhet som den har befunnit lagstridig samt
14023: centema inom den sociala sektom utgör en bro-        återkalla tillstånd att tillhandahålla socialservi-
14024: kig skara. Medborgarorganisationer och s.k. all-     ce. En klient som är missnöjd med den service
14025: männyttiga samfund står för en betydande del av      som getts kan anföra klagomål hos länsstyrelsen.
14026: den serviceproduktion som ordnas mot ersätt-         I den aktuella frågan har social- och hälsovårds-
14027: ning. Dessutom produceras tjänster av privata fa-    ministeriet varit i kontakt med länsstyrelsen i
14028: miljer, bolag eller andelslag samt stiftelser. Ge-   Västra Finlands Iän.
14029: 
14030:                                                                                                        5
14031: KK 888/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok                                                     Ministerns svar
14032: 
14033: 
14034: 
14035:     En arbetsgrupp som social- och hälsovårdsmi-       socialvårdssektorn kan ersättning enligt patient-
14036: nisteriet tillsatt beredde 1998 rekommendationer       skadelagen inte komma i fråga.
14037: för tillsynsmyndigheterna om den praktiska be-             Regeringen har den 29 oktober 1999 förelagt
14038: dömningen av verksamhetsbetingelser som anges          riksdagen en proposition med förslag till lag om
14039: i tillsynslagen. Meningen är att arbetet skall fort-   klientens ställning och rättigheter inom social-
14040: gå och att nästa etapp skall resultera i noggranna-    vården. Om lagen antas ger den socialvårdsklien-
14041: re kriterier för dem som producerar privat social-     ter som är missnöjda med bemötandet en möjlig-
14042: service inom barnskyddssektorn.                        het att, utöver de rättsskyddsmedel som redan nu
14043:     Rättsskyddet för klienter som anlitar privat so-   står till buds, framställa anmärkning till den som
14044: cialservice påverkas inte bara av tillsynslagen        ansvarar för en verksamhetsenhet inom social-
14045: utan också av privaträttsliga principer inom av-       vården eller till en ledande tjänsteinnehavare
14046: talsrättens, skadeståndsrättens och konsument-         inom socialvården. I syfte att främja socialvårds-
14047: skyddets område. Om en klient inte får avtalsen-       klienternas rättsskydd föreslås dessutom att kom-
14048: lig service har han möjlighet att kräva skade-         munerna skall utse socialombudsmän som får i
14049: stånd av serviceproducenten. Dessutom kan han          uppdrag att bl.a. informera allmänt om klientens
14050: vända sig till konsumentklagonärnnden. Enligt          rättigheter och om socialvårdsservicen och soci-
14051: 1 § patientskadelagen (585/1986) omfattar la-          alvårdsförmånerna samt att ge råd som gäller det-
14052: gens tillämpningsområde personskada som orsa-          ta. På så sätt skulle klienten vid behov kunna vän-
14053: kats en patient i samband med hälso- och sjuk-         da sig till en opartisk person som ger råd i rätts-
14054: vård i Finland. Eftersom det fall som relateras i      skyddsfrågor.
14055: spörsmålet gällde hemserviceverksamhet inom
14056: 
14057: 
14058: 
14059: Helsingfors den 27 december 1999
14060: 
14061:     Omsorgsminister Eva Biaudet
14062: 
14063: 
14064: 
14065: 
14066: 6
14067:                                                              KK 889/1999 vp -     Liisa Hyssälä /kesk
14068: 
14069: 
14070: 
14071: 
14072:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 889/1999 vp
14073: 
14074:                                             Arvonlisäveron porrastus ympäristövaikutus-
14075:                                             ten mukaan
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080: Eduskunnan puhemiehelle
14081: 
14082: Veropolitiikalla voidaan monin tavoin vaikuttaa      hyödykkeiden osalta. Niiden hinta muodostuu
14083: kuluttajien käyttäytymiseen. Haittaverojen lisäk-    usein kuluttajalle esteeksi, ja kuluttajan hankin-
14084: si voitaisiin ajatella porkkanaa eli veronalennus-   nat suuntautuvat ympäristön kannalta vähem-
14085: ta niille tuotteille, jotka ovat omiaan paranta-     män kehittyneisiin laitteisiin ja toimintatapoihin.
14086: maan ympäristön tilaa. Kotitalouksia tulisi aina-
14087: kin rivi- ja omakotitaloissa kannustaa talokohtai-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14088: seen kompostointiin. Se on ympäristöystävälli-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14089: sempää kuin kompostoitavien jätteiden kuljetta-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14090: minen kunnan kompostointipisteisiin, joista puo-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14091: lestaan kuljetetaan maatunut aines takaisin talo-
14092: jen pihoille maanparannusaineksiksi.                       Aikooko hallitus ohjata kulutusta ympä-
14093:    Kompostorien vapauttaminen arvonlisäveros-              ristöä säästävään suuntaan ainoastaan
14094: ta on ainoastaan yksi esimerkki tuotteesta, joka           haittaveroin, vai onko mahdollista, että
14095: voisi saada verotuksessa positiivisen erityiskoh-          kuluttajien ostopäätöksiin pyrittäisiin
14096: telun, kun tavoitteena ovat myönteiset ja kestä-           vaikuttamaan myös alentamalla ympä-
14097: vät ympäristövaikutukset Tuotekehittely etenee             ristöä säästävien tuotteiden arvonlisä-
14098: koko ajan ympäristöystävällisten kestokulutus-             veroa?
14099: 
14100: 
14101: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1999
14102: 
14103:     Liisa Hyssälä /kesk
14104: 
14105: 
14106: 
14107: 
14108:                                                                                                Versio 2.0
14109: KK 889/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                   Ministerin vastaus
14110: 
14111: 
14112: 
14113: 
14114: Eduskunnan puhemiehelle
14115: 
14116: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          rittelyä nykyisen yhteisölainsäädännön puitteis-
14117: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sa ei voida kansallisesti toteuttaa siten, että se
14118: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         edistäisi tehokkaasti ja tasapuolisesti ympäris-
14119: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         töystävällisempää kulutusta.
14120: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              On myös huomattava, että eri hyödykkeiden
14121: sen KK 889/1999 vp:                                     arvonlisäverokohtelun eriyttäminen ympäristö-
14122:                                                         perusteisesti on järjestelmän hallinnoitavuuden
14123:        Aikooko hallitus ohjata kulutusta ympä-          sekä kilpailuneutraalisuuden kannalta ongelmal-
14124:        ristöä säästävään suuntaan ainoastaan            lista. Ympäristöä säästävien tuotteiden erottele-
14125:        haittaveroin, vai onko mahdollista, että         minen muista hyödykkeistä olisi käytännössä
14126:        kuluttajien ostopäätöksiin pyrittäisiin          vaikeaa ja lisäisi rajanvetotilanteita heikentäen
14127:        vaikuttamaan myös alentamalla ympä-             järjestelmän hallinnoitavuutta.Yhtenäisten pe-
14128:        ristöä säästävien tuotteiden arvonlisä-          rusteiden löytäminen sille, millä edellytyksillä
14129:        veroa?                                           tietyn tuotteen katsottaisiin omaavan ympäristön
14130:                                                         kannalta riittäviä positiivisia vaikutuksia, saat-
14131: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           taisi olla käytännössä vaikeaa. Tiettyjen hyödyk-
14132: ti seuraavaa:                                           keiden verosta vapauttaminen tai säätäminen
14133: Suomessa sovellettavan arvonlisäverojärjestel-          alennetun verokannan alaiseksi ympäristöperus-
14134: män veropohja sekä verokantarakenne ja -taso on         teisesti synnyttäisi kilpailuneutraalisuusongel-
14135: määritelty Suomea sitovasti neuvoston kuuden-          man paitsi suhteessa muihin kulutustavaroihin
14136: nessa arvonlisäverodirektiivissä (77 /388/ETY).        myös toisiaan vastaavien positiivisia ympäristö-
14137: Suomi voi siten kansallisilla päätöksillä alentaa      vaikutuksia omaavien tuotteiden kesken. Vero-
14138: tiettyjen hyödykkeiden arvonlisäverorasitusta ai-      kohtelun sitominen esimerkiksi tuotteelle myön-
14139: noastaan direktiivin asettamissa puitteissa.           nettävään ympäristömerkkiin aiheuttaisi helposti
14140:     Kuudes arvonlisäverodirektiivi ei mahdollista      kilpailuvääristymiä etenkin eri jäsenvaltioiden
14141: kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen kotita-      välillä, jos merkkien myöntämisperusteita ei yh-
14142: louksien käyttöön suunniteltujen kompostorien          tenäistettäisi.
14143: vapauttamista arvonlisäverosta. Direktiiviin ei            Arvonlisäverotuksen lieventäminen ei myös-
14144: myöskään sisälly muita sellaisia verovapaus-           kään ole tae sille, että tuotteen hinta muodostuu
14145: säännöksiä, joiden perusteella ympäristöä säästä-      kuluttajille edullisemmaksi. Hintavaikutuksen
14146: vät tuotteet voitaisiin vapauttaa arvonlisä verosta.   syntyminen edellyttää, että myyjä vyöryttää ve-
14147:     Kuudennen arvonlisäverodirektiivin mukaan          roedun edelleen kuluttajahintoihin. Taloudelli-
14148: jäsenvaltio voi soveltaa alennettua verokantaa         sen ohjauksen keinoista esimerkiksi suorat tuki-
14149: tiettyihin direktiivissä ja sen liitteessä H mainit-   muodot soveltuvat arvonlisäverojärjestelmää pa-
14150: tuihin hyödykkeisiin. Direktiiviä säädettäessä         remmin ympäristöä säästävien tuotteiden tuke-
14151: alennetun verokannan soveltamisalaan ei kuiten-        miseen, koska suoran tuen vaikutusta tuotteen
14152: kaan sisällytetty hyödykkeitä ympäristönsuoje-         hintaan on helpompi seurata.
14153: lullisilla perusteilla, vaan pääasiassa sosiaalipo-        Verotuksellisin keinoin kulutusta voidaan oh-
14154: liittisista syistä. Muun muassa tämän vuoksi           jata ympäristöhaittoja ehkäisevään suuntaan par-
14155: alennettujen verokantojen soveltamisalan mää-          haiten valmisteverojärjestelmän kautta kohdista-
14156: 
14157: 2
14158: Ministerin vastaus                                          KK 889/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
14159: 
14160: 
14161: malla verotus ympäristöä kuormittaviin tuottei-      -maksujen käyttöä lisätään kotimaisin tmmm
14162: siin tai tuotantotapoihin taikka porrastamaHa        sekä kansainvälisellä yhteistyöllä, kansainväli-
14163: vero siten, että tällaisiin tuotteisiin kohdistuu    nen kilpailukyky huomioon ottaen. Tässä tarkoi-
14164: suurempi verorasitus.                                tuksessa hallitus toimii aktiivisesti EU:ssa mini-
14165:    Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,   miverodirektiivin aikaansaamiseksi sekä selvit-
14166: että ei ole perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin ym-   tää ympäristöverojen tasoa, kohdistamistaja vai-
14167: päristöä säästävien tuotteiden arvonlisäveron        kutuksia. Viimeksi mainitun selvitystyön halli-
14168: alentamiseksi.                                       tus on jo käynnistänyt. Hallitusohjelman mukaan
14169:    Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-      myös autokannan uusiutumista on tarkoitus no-
14170: koituksena on tulevaisuudessa ohjata kulutusta       peuttaa liikenneverotuksen rakennetta muutta-
14171: ympäristöhaittoja ehkäisevään suuntaan lisää-        malla ottaen nykyistä paremmin huomioon ym-
14172: mällä energia- ja ympäristöverojen maaraa.           päristövaikutukset, erityisesti polttoaineen kulu-
14173: Taloudellisen ohjauksen, ympäristöverojen ja         tus ja liikenneturvallisuus.
14174: 
14175: 
14176: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
14177: 
14178:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14179: 
14180: 
14181: 
14182: 
14183:                                                                                                      3
14184: KK 889/1999 vp -       Liisa Hyssälä /kesk                                                 Ministerns svar
14185: 
14186: 
14187: 
14188: 
14189: Tili riksdagens talman
14190: 
14191: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        rande gemenskapslagstiftningen inte fastställas
14192: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         nationellt så att det på ett effektivt och jämlikt
14193: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-        sätt främjar en mer miljöinriktad konsumtion.
14194: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-           Det bör också beaktas att det med tanke på ad-
14195: mål SS 889/1999 rd:                                     ministrationen av systemet och konkurrensneu-
14196:                                                         traliteten är problematiskt att differentiera mer-
14197:        Å.mnar regeringen styra komsumtionen i           värdesskattebehandlingen avolika nyttigheter ut-
14198:        en miljövänlig riktning endast med hjälp         gående från miljövårdsgrunder. Det är svårt att i
14199:        av miljöskatter eller är det möjligt att         praktiken skilja åt miljövänliga produkter från
14200:        man går inför att påverka konsumenter-           andra nyttigheter. Samtidigt skulle gränsdrag-
14201:        nas köpbeslut även genom en sänkning             ningssituationerna öka och administrationen av
14202:        av mervärdesskatten på miljövänliga              systemet därigenom försvagas. Fastställandet av
14203:        produkter?                                       enhetliga grunder för de förutsättningar enligt
14204:                                                         vilka en viss produkt anses ha tillräckligt positi-
14205: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         va verkningar med tanke på miljön kan i prakti-
14206: föra följande:                                          ken vara svårt. Om vissa nyttigheter befrias från
14207: Skattebasen för det mervärdesskattesystem som           skatt eller medges en sänkt skattesats på miljö-
14208: tillämpas i Finland samt skattesatsstrukturen och       vårdsgrunder skulle det föranleda ett konkurrens-
14209: -nivån är bindande för Finland enligt rådets sjät-      neutralitetsproblem inte enbart i förhållande tili
14210: te mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG). Sålun-         andra komsumtionsvaror utan också med tanke
14211: da kan Finland endast inom ramen för direktivets        på andra motsvarande produkter med positiva
14212: bestämmelser sänka mervärdesskattebördan för            miljökonsekvenser. Om skattebehandlingen
14213: vissa nyttigheter genom nationella beslut.              binds t.ex. vid att produkten beviljas ett miljö-
14214:     Sjätte mervärdesskattedirektivet möjliggör          märke uppstår det lätt konkurrenssnedvridningar
14215: inte att sådana för hushåll avsedda kompostorer         i synnerhet medlemsstaterna emellan, ifall inte
14216: som avses i spörsmålet undantas från mervärdes-         grunderna för beviljande av märkena förenhetli-
14217: skatt. Direktivet upptar inte heller några andra        gas.
14218: bestämmelser om undantag från skatteplikt med              En lindring av mervärdesbeskattningen är hel-
14219: stöd av vilka miljövänliga produkter kunde befri-       ler ingen garanti för att produktens pris blir för-
14220: as från mervärdesskatt.                                 månligare för konsumenterna. För att priseffek-
14221:     Enligt sjätte mervärdesskattedirektivet får         ten skall uppstå krävs att försäljaren överför skat-
14222: medlemsstaterna tillämpa en reducerad skatte-           teförmånen till konsumentpriserna. Av medlen
14223: sats på vissa nyttigheter som anges i direktivet el-    för den ekonomiska styrningen lämpar sig t.ex.
14224: ler i bilaga H tili direktivet. När direktivet utfår-   direkta stödformer bättre än mervärdesskattesys-
14225: dades omfattade tillämpningsområdet för den re-         temet för stödjandet av miljövänliga produkter,
14226: ducerade skattesatsen dock inga nyttigheter med         eftersom det är lättare att följa viiken verkan det
14227: sänkt skattesats på miljövårdsgrunder, utan den-        direkta stödet har på produktens pris.
14228: na beviljades huvudsakligen på socialpolitiska             När det gäller de beskattningsmässiga medlen
14229: grunder. Bl.a. därför kan tillämpningsområdet           kan konsumtionen styras i en riktning som före-
14230: för sänkta skattesatser inom ramen för den nuva-        bygger miljöskador bäst med hjälp av accissyste-
14231: 
14232: 4
14233: Ministems svar                                              KK 889/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
14234: 
14235: 
14236: met så att beskattningen inriktas på produkter el-   inhemska åtgärder samt intemationellt samarbe-
14237: ler produktionssätt som belastar miljön eller ge-    te, varvid den intemationella konkurrenskraften
14238: nom en sådan differentiering av skatten att dyli-    beaktas. 1 detta avseende agerar regeringen ak-
14239: ka produkter utsätts för en större skattebörda.      tivt för att ett minimiskattedirektiv skall fås tili
14240:    Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-     stånd inom EU samt för att utreda nivån på mil-
14241: ingen att det inte är motiverat att vidta åtgärder   jöskattema, inriktningen av dem och deras verk-
14242: för att sänka mervärdesskatten för miljövänliga      ningar. Regeringen har redan inlett det sistnämn-
14243: produkter.                                           da utredningsarbetet. Enligt regeringsprogram-
14244:    1 enlighet med regeringsprogrammet har re-        met är avsikten att också påskynda fömyelsen av
14245: geringen för avsikt att i framtiden styra konsum-    bilbeståndet genom en ändring av trafikbeskatt-
14246: tionen i en riktning som förebygger uppkomsten       ningens struktur så att miljökonsekvensema, i
14247: av miljöskador genom att höja energi- och miljö-     synnerhet bränsleförbrukningen och trafiksäker-
14248: skatterna. Användningen av ekonomisk styr-           hetsfaktorema, beaktas i större utsträckning än
14249: ning, miljöskatter och miljöavgifter ökas genom      tidigare.
14250: 
14251: 
14252: Helsingfors den 28 december 1999
14253: 
14254:     Minister Suvi-Anne Siimes
14255: 
14256: 
14257: 
14258: 
14259:                                                                                                        5
14260:                                                                 KK 890/1999 vp -      Esa Lahtela /sd
14261: 
14262: 
14263: 
14264: 
14265:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 890/1999 vp
14266: 
14267:                                             Työluvan hakijalta perittävän maksun palautus
14268: 
14269: 
14270: 
14271: 
14272: Eduskunnan puhemiehelle
14273: 
14274: Jo useamman vuoden ajan on ulkomaalaisilta pe-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14275: ritty 800 markan maksu heidän anoessaan työlu-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14276: paa Suomeen. Eräässä esimerkkitapauksessa            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14277: suomalainen huoltamonpitäjä olisi halunnut ot-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14278: taa tällaisen ulkomaalaisen puolen vuoden ajaksi
14279: töihin, koska hänellä oli liiketoiminnassaan tar-          Onko hallitus tietoinen siitä, ettei konsu-
14280: vetta kielitaitoisesta henkilöstä. Huoltamonpitä-          laatille ennakkoon maksettua 800 mar-
14281: jä maksoi 800 markan työlupamaksun konsulaat-              kan työlupamaksua palauteta, vaikka lu-
14282: tiin. Ulkomaalaiselle ei myönnetty työ- ja oleske-         paa ei myönnettäisikään ja
14283: lulupaa, mutta huoltamonpitäjälle ei myöskään
14284: palautettu tätä 800 markan työlupamaksua. Me-               mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
14285: nettely tuntuu kohtuuttomalta: eikö tämän mak-              miseksi siten, että niissä tapauksissa,
14286: sun tule olla lupamaksu, eli jos lupa myönne-              joissa lupaa ei myönnetä, maksu palau-
14287: tään, niin silloin maksu jää sisään, mutta muussa          tettaisiin?
14288: tapauksessa maksu tulee palauttaa?
14289: 
14290: 
14291: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1999
14292: 
14293:     Esa Lahtela /sd
14294: 
14295: 
14296: 
14297: 
14298:                                                                                               Versio 2.0
14299: KK 890/1999 vp -     Esa Lahtela /sd                                               Ministerin vastaus
14300: 
14301: 
14302: 
14303: 
14304: Eduskunnan puhemiehelle
14305: 
14306: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa        Oleskeluluvan edustusto voi myöntää, jos ul-
14307: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       komaalaislain 8 ja 18 §:ssä säädetyt maahantu-
14308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lon ja oleskeluluvan myöntämisen edellytykset
14309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     täyttyvät. Mikäli laissa mainitut edellytykset ei-
14310: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     vät täyty, edustusto voi tehdä kielteisen oleskelu-
14311: 890/1999 vp:                                        lupapäätöksen riippumatta siitä, että edustusto
14312:                                                     olisi voinut myöntää hakijalle työluvan työviran-
14313:       Onko hallitus tietoinen siitä, ettei konsu-   omaisen myönteisen lausunnon perusteella.
14314:       laatille ennakkoon maksettua 800 mar-             Valtion maksuperustelain muuttamisesta an-
14315:       kan työlupamaksua palauteta, vaikka lu-       netun lain (150/1992) 8 §:n nojalla ulkoasiainmi-
14316:       paa ei myönnettäisikään ja                    nisteriö päättää hallinnonalansa suoritteiden hin-
14317:                                                     noittelusta maksuperustelain puitteissa. Maini-
14318:        mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-      tun lain 4 §:n mukaisesti päätösten, jotka on teh-
14319:       miseksi siten, että niissä tapauksissa,       ty hakemuksesta, tulee olla maksullisia.
14320:       joissa lupaa ei myönnetä, maksu palau-            Ulkoasiainministeriön 14.12.1998 tehdyn ja
14321:        tettaisiin?                                  1.1.1999 voimaan tulleen maksupäätöksen 6 §:n
14322: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mukaisesti oleskeluluvasta ja työluvasta peritään
14323: ti seuraavaa:                                       kummastakin erikseeen 400 markkaa käsittely-
14324:                                                     maksuna. Maksu peritään myös kielteisestä pää-
14325: Ulkomaalaisella, joka aikoo ryhtyä Suomessa an-     töksestä.
14326: siotyöhön, on oltava sekä työ- että oleskelulupa,       Siten ulkomaalainen maksaa työ- ja oleskelu-
14327: ellei ulkomaalaislaista muuta johdu. Lupia on       lupahakemuksensa vireille pannessaan käsittely-
14328: lähtökohtaisesti haettava ennen maahantuloa         maksuna kummastakin 400 markkaa, yhteensä
14329: Suomen diplomaattisesta edustustosta tai konsu-     800 markkaa, Suomen edustustolle tai konsulin
14330: lin virastosta.                                     virastolle ulkoasiainministeriön ulkoasiainhal-
14331:    Näiden lupien saaminen perustuu Suomessa         linnon suoritteiden maksuista 14.12.1998 teke-
14332: kahden eri viranomaisen antamiin lausuntoihin.      män päätöksen 6 §:n mukaisesti. Maksun voi ha-
14333:    Työluvan saamiseksi hakijan mahdollisen          kijan puolesta suorittaa muu henkilö, esimerkik-
14334: työnantajan on ulkomaalaislain 26 §:n mukaises-     si työnantaja.
14335: ti hankittava työviranomaisen työvoimapoliitti-        Maksuja ei palauteta, koska maksuperusteena
14336: nen lausunto työluvan myöntämisen edellytyk-        ovat hakemukseen liittyvät käsittelykulut, ei lu-
14337: sistä ottaen huomioon työvoiman tarve paikka-       pamaksu.
14338: kunnalla. Edustusto myöntää työluvan työviran-
14339: omaisen lausunnon perusteella.
14340: 
14341: 
14342: 
14343: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
14344: 
14345:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
14346: 
14347: 
14348: 2
14349: Ministems svar                                                     KK 890/1999 vp- Esa Lahtela /sd
14350: 
14351: 
14352: 
14353: 
14354: Till riksdagens talman
14355: 
14356: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          En beskickningen kan bevilja ett uppehållstill-
14357: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        stånd om de i 8 och 18 § utlänningslagen före-
14358: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa        skrivna förutsättningama för inresa och beviljan-
14359: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       de av uppehållstillstånd är uppfyllda. Om de vill-
14360: 890/1999 rd:                                           kor som lagen föreskriver inte är uppfyllda, kan
14361:                                                        beskickningen fatta ett negativt beslut angående
14362:       Å.r regeringen medveten om att den för-          uppehållstillståndet även om sökanden kunde ha
14363:       skottsavgift om 800 mark som skall bela-         beviljats ett arbetstillstånd på basis av positivt ut-
14364:       las på konsulatet för arbetstillstånd inte       låtande från arbetsmyndigheten.
14365:       återbetalas fastän tillståndet inte bevil-          Med stöd av 8 § lagen om grundema för avgif-
14366:       jas och                                          ter till staten (150/1992) beslutar utrikesministe-
14367:                                                        riet om avgiftema på de prestationer som hör till
14368:        vad tänker regeringen göra för att rätta        ministeriets förvaltningsområde, inom ramen för
14369:        tili situationen så att summan betalas          nämnda lag. Med stöd av lagens 4 § skall beslut
14370:        tilihaka när tillstånd inte beviljas?           som fattas med anledning av en ansökan vara be-
14371: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        lagda med avgift.
14372:                                                           Enligt       6 §    utrikesministeriets     beslut
14373: föra följande:
14374:                                                        14.12.1998 om avgifter för utrikesförvaltningens
14375: En utlänning som avser att börja förvärvsarbeta i      prestationer, vilket trädde i kraft 1.1.1999, upp-
14376: Finland skall ha såväl arbets- som uppehållstill-      bärs 400 mark i handläggningsavgift såväl för up-
14377: stånd om inte något annat följer av utlänningsla-      pehållstillstånd som för arbetstillstånd. A vgiften
14378: gen. 1 princip skall tillstånden sökas på en finsk     uppbärs även i det fall att beslutet är negativt.
14379: diplomatisk beskickning eller på ett finskt konsu-        Detta betyder att en utlänning skall betala 400
14380: lat före inresan i Finland.                            mark såväl för arbetstillståndet som för uppe-
14381:    Beviljandet av dessa tillstånd beror i Finland      hållstillståndet, sammanlagt alltså 800 mark, då
14382: på utlåtanden från två olika myndigheter.              han eller hon lämnar in sin ansökan på en finsk
14383:    1 syfte att erhålla ett arbetstillstånd skall en-   beskickning eller ett finskt konsulat i enlighet
14384: ligt 26 § utlänningslagen tillståndssökandens po-      med 6 § i utrikesministeriets beslut 14.12.1998
14385: tentiella arbetsgivare hos arbetsmyndigheten           om avgifter för utrikesförvaltningens prestatio-
14386: skaffa ett arbetspolitiskt utlåtande om förutsätt-     ner. Avgiften kan för den sökandes räkning beta-
14387: ningama för beviljandet med hänsyn till ortens         las av någon annan, t.ex. av arbetsgivaren.
14388: behov av arbetskraft. Beskickningen beviljar ar-          Avgiften återbetalas inte eftersom avgiften av-
14389: betstillståndet på basis av arbetsmyndighetens         ser handläggningskostnaderna och inte är en av-
14390:                                                        gift för tillståndet.
14391: utlåtande.
14392: 
14393: 
14394: 
14395: Helsingfors den 21 december 1999
14396: 
14397:     Utrikesminister Tarja Halonen
14398: 
14399: 
14400:                                                                                                            3
14401:                                                                      KK 891/1999 vp- Esa Lahtela /sd
14402: 
14403: 
14404: 
14405: 
14406:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 891/1999 vp
14407: 
14408:                                                 ED-ajokortin pätemättömyys muissa unionin
14409:                                                 maissa
14410: 
14411: 
14412: 
14413: 
14414: Eduskunnan puhemiehelle
14415: 
14416: Suomalainen nuorimies oli työskentelemässä                  Nyt kun ED:n alueella työvoiman liikkuvuus
14417: saksalaisessa tehtaassa. Hänen työtehtäviinsä            on vapaata, tämäntyyppiset esimerkit tulevat li-
14418: kuului puutavaransiirto traktorilla tehdasalueelta       sääntymään, ellei Suomesta annettavan ED-ajo-
14419: toiselle. Yleisellä tieosuudella saksalainen polii-      kortin oikeuksia yhdenmukaisteta muiden ED-
14420: si tarkisti miehen ajokortin. Hänellä oli Suomes-        maiden kanssa.
14421: ta annettu ED-ajokortti, jossa ajoneuvojen kuva-
14422: symbolien perään oli kirjattu oikeus kuljettaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14423: moottoripyörää ja henkilöautoa, mutta trakto-            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14424: risymbolin kohdalla (T) kortissa ei ollut mitään         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14425: mainintaa. Mies sai poliisilta 150 Saksan markan         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14426: sakon siitä, ettei hänellä ollut oikeutta kuljettaa
14427: ajokortin mukaan traktoria.                                    Onko hallitus tietoinen siitä, ettei nykyi-
14428:     Suomalaisen käytännön mukaan asiassa ei oli-               sin Suomesta saatavalla EU-ajokortilla
14429: si mitään epäselvyyttä, koska meillä saa kuljet-               ole oikeutta ajaa traktoria esim. Saksas-
14430: taa aina alemman luokan ajoneuvoa ilman eri                    sa, vaikka kortin omistajalla olisikin oi-
14431: mainintaa, mutta se ei näköjään olekaan itses-                 keus kuljettaa Suomessa esim. rekkaa ja
14432: täänselvyys Keski-Euroopan maissa. Em. esi-
14433: merkki osoittaa sen, että Suomessa annettu ED-                 mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomes-
14434: ajokortti on seuraavilta osin vajanainen: jos trak-            sa annetun EU-ajokortin merkinnät saa-
14435: torisymbolin kohdalla olisi ollut merkintä, että               tettaisiin sellaisiksi, että ne oikeuttaisi-
14436: kortilla saa ajaa myös traktoria, sakkoa ei olisi              vat ajo-oikeuteen koko EU:n alueella
14437: tullut tai jos kortissa ei olisi ollut traktorin kuvaa         siinä laajuudessa kuin ne on tarkoitettu-
14438: ollenkaan, mahdollisesti silloinkaan em. henkilö               kin?
14439: ei olisi saanut sakkoa luvatta ajosta.
14440: 
14441: 
14442: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1999
14443: 
14444:     Esa Lahtela /sd
14445: 
14446: 
14447: 
14448: 
14449:                                                                                                   Versio 2.0
14450: KK 891/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministerin vastaus
14451: 
14452: 
14453: 
14454: 
14455: Eduskunnan puhemiehelle
14456: 
14457: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Muut ajokorttiluokat kuuluvat kansallisen lain-
14458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           säädännön piiriin. Koska traktorin kuljettamista
14459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koskevat säännökset eivät sisälly direktiiviin, di-
14460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        rektiivillä ei ole tarkoitettu säätää muille jäsen-
14461: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           valtioille velvoitetta tällaisen ajoneuvon kulje-
14462: KK 891/1999 vp:                                        tusoikeuden tunnustamiseen. Muiden jäsenval-
14463:                                                        tioiden ei siten tarvitse tätä kelpoisuutta tunnus-
14464:        Onko hallitus tietoinen siitä, ettei nykyi-     taa olipa se korttiin merkitty tai ei.
14465:        sin Suomessa saatavalla EU-ajokortilla              Suomessa vakiintuneen käytännön mukaan
14466:        ole oikeutta ajaa traktoria esim. Saksas-       T-luokan ajo-oikeutta koskevaa tunnusta ei mer-
14467:        sa, vaikka kortin omistajalla olisikin oi-      kitä ajokorttiin, jos ajokortin haltijalla on jonkin
14468:        keus kuljettaa Suomessa esim. rekkaa ja         toisen ajoneuvoluokan ajo-oikeus. Tämä johtuu
14469:                                                        siitä, että oikeus T-luokan ajoneuvon kuljettami-
14470:        mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomes-         seen sisältyy muihin ajokorttiluokkiin. Nykyises-
14471:        sa annetun EU-ajokortin merkinnät saa-          sä, direktiivin mallin mukaisessa ajokortissa tie-
14472:        tettaisiin sellaisiksi, että ne oikeuttaisi-    to T-luokan ajo-oikeudesta, sen alkamispäivästä
14473:        vat ajo-oikeuteen koko EU:n alueella            ja voimassaolon päättymispäivästä näkyy kuiten-
14474:        siinä laajuudessa kuin ne on tarkoitettu-       kin ajokortin kääntöpuolella, jos T-luokan tut-
14475:        kin.                                            kinto on suoritettu. Muussa tapauksessa kysy-
14476: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          myksessä on kansalliseen lainsäädäntöön poh-
14477: ti seuraavaa:                                          jautuva käytäntö sallia T-luokan ajoneuvon kul-
14478:                                                        jettaminen muun ajoneuvoluokan ajo-oikeuden
14479: Euroopan yhteisöjen neuvoston ajokorteista an-         perusteella.
14480: tamaan direktiiviin 91/439/ETY sisältyvät har-            Edellä olevan perusteella liikenneministeriö
14481: monisoituja ajokorttiluokkia koskevat säännök-         toteaa, että koska traktorin kuljettamisen edelly-
14482: set. Direktiivistä löytyvät moottoripyörien, auto-     tyksistä ei ole yhteisön lainsäädännössä säädet-
14483: jen ja autovetoisten ajoneuvoyhdistelmien ajo-         ty, kunkin toisen jäsenvaltion kansallisesta lain-
14484: korttivaatimukset Traktoreiden kuljettamista           säädännöstä riippuu se, hyväksytäänkö ajokortti
14485: koskevia säännöksiä ei direktiiviin sisälly.           traktorin ajamiseen oikeuttavaksi vai ei. Harmo-
14486:     Mainittu direktiivi sisältää myös säännökset       nisoituja ajokorttiluokkia koskevat merkinnät on
14487: ajokorttilomakkeista ja niihin tehtävistä merkin-      Suomessa toteutettu direktiivin edellyttämällä ta-
14488: nöistä. Suomessa käytössä oleva ajokorttiloma-         valla ajokortissa. Sen lisäksi, mitä edellä on yh-
14489: ke vastaa direktiivin liitteen 1 a mukaista ajokort-   teisön lainsäädännön osalta todettu, ministeriö
14490: tilomaketta.                                           huomauttaa, että traktorin kuljettamisen edelly-
14491:     Direktiivin mukaanjäsenvaltioiden on hyväk-        tyksiä koskevia säännöksiä ei sisälly myöskään
14492: syttävä toisessa jäsenvaltiossa annetut ajokortit      Geneven tai Wienin kansainvälisiin tieliikenne-
14493: Tämä vaatimus koskee niitä ajokorttiluokkia, joi-      sopimuksiin, joihin Suomi on liittynyt.
14494: ta koskevat säännökset sisältyvät direktiiviin.
14495: 
14496: 
14497: 2
14498: Ministerin vastaus                          KK 89111999 vp- Esa Lahtela /sd
14499: 
14500: 
14501: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
14502: 
14503:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
14504: 
14505: 
14506: 
14507: 
14508:                                                                          3
14509: KK 891/1999 vp -     Esa Lahtela /sd                                                     Ministerns svar
14510: 
14511: 
14512: 
14513: 
14514: Tili riksdagens talman
14515: 
14516: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      rektivet. De övriga körkortsklasserna omfattas av
14517: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      den nationella lagstiftningen. Eftersom bestäm-
14518: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      melserna om framförandet av traktorer inte ingår
14519: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål        i direktivet, är syftet med direktivet inte att påfö-
14520: SS 89111999 rd:                                      ra andra medlemsstater en skyldighet att erkänna
14521:                                                      rätten att föra ett sådant fordon. De andra med-
14522:       Ar regeringen medveten om att det EU-          lemsstaterna behöver således inte erkänna denna
14523:       körkort som för närvarande fås i Fin-          behörighet, vare sig den har antecknats på kortet
14524:       land inte berättigar tili att köra traktor i   eller inte.
14525:       t.ex. Tyskland, även om kortets ägare             Enligt gängse praxis i Finland antecknas i kör-
14526:       skulle ha rätt att köra t.ex. långtradare i    kortet inte beteckningen för körrätt för klass T,
14527:       Finland, och                                   om innehavaren av körkortet har körrätt för nå-
14528:                                                      gon annan fordonsklass. Detta beror på att rätten
14529:        vad ämnar regeringen göra för att de          att föra fordon av klass T ingår i de andra kör-
14530:        anteckningar på ett EU-körkort som har        kortsklasserna. 1 det nuvarande körkortet enligt
14531:        utfärdats i Finland skall vara sådana att     modellen i direktivet framgår på körkortets bak-
14532:        de berättigar tili körrätt inom hela EU-      sida dock uppgifterna om körrätt för klass T, det
14533:        området i den orrifattning som de också       datum då körrätten började och det datum då kör-
14534:        är ämnade att vara?                           rätten upphör att gälla, om personen i fråga har
14535: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      avlagt examen för fordon av klass T. 1 annat fall
14536: föra följande:                                       är det fråga om praxis som grundar sig på den na-
14537:                                                      tionella lagstiftningen och som tillåter framfö-
14538: EG-rådets direktiv om körkort 911439/EEG inne-       randet av fordon av klass T på basis av körrätt för
14539: håller harmoniserade bestämmelser om körkorts-       någon annan klass.
14540: klasser. 1 direktivet ingår körkortskraven när det      Tili följd av det som framförts ovan konstate-
14541: gäller motorcyklar, bilar och fordonskombinatio-     rar trafikministeriet att eftersom gemenskapens
14542: ner dragna av bilar. Direktivet innehåller inte      lagstiftning inte innehåller några bestämmelser
14543: några bestämmelser om framförandet av trakto-        om förutsättningarna för framförandet av trakto-
14544: rer.                                                 rer, beror det medlemsstatemas nationella lag-
14545:    Direktivet innehåller också bestämmelser om       stiftning om körkortet skall anses berättiga tili
14546: körkortsblanketter och de anteckningar som skall     framförandet av traktorer eller inte. Anteckning-
14547: göras i dem. Den körkortsblankett som används i      ama om harmoniserade körkortsklasser har i Fin-
14548: Finland motsvarar körkortsblanketten enligt bila-    land gjorts på körkorten på det sätt som förut-
14549: ga 1 a till direktivet.                              sätts i direktivet. Utöver vad som ovan har kon-
14550:    Enligt direktivet skall medlemsstaterna god-      staterats om gemenskapens lagstiftning betonar
14551: känna körkort som har utfårdats i andra med-         ministeriet dessutom att inte heller de internatio-
14552: lemsstater. Detta krav gäller de körkortsklasser     nella vägtrafikavtal som har ingåtts i Geneve och
14553: om vilka det finns bestämmelser i det nämnda di-     Wien och tili vilka Finland har anslutit sig omfat-
14554: 
14555: 
14556: 4
14557: Ministerns svar                                  KK 891/1999 vp- Esa Lahtela /sd
14558: 
14559: 
14560: tar några bestämmelser om förutsättningama för
14561: framförandet av traktorer.
14562: 
14563: 
14564: Helsingfors den 22 december 1999
14565: 
14566:    Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
14567: 
14568: 
14569: 
14570: 
14571:                                                                               5
14572:                                                          KK 892/1999 vp -      Erkki Pulliainen /vihr
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 
14577:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 892/1999 vp
14578: 
14579:                                             Lahden uuden moottoritien todellinen hinta
14580: 
14581: 
14582: 
14583: 
14584: Eduskunnan puhemiehelle
14585: 
14586: Tielaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jaakko        hes kaikkiin liikenneministeriön hallinnonalan
14587: Ihamuotila on lehdistölle antamissaan haastatte-     kehittämishankkeisiin. Tämän vuoksi on erittäin
14588: lulausunnoissa ylistänyt Lahden moottoritiehan-      tarpeellista tietää, millaiseksi lopullinen hinta
14589: ketta esimerkkinä tavasta, kuinka hanke pitää        jälkirahoitusmallissa todellisuudessa voi muo-
14590: hoitaa.                                              dostua. Lahden moottoritie on tässä suhteessa
14591:    Totta on, että työ valmistui nopeasti. Mitalin    tärkeä esimerkkitapaus.
14592: toisella puolella on kuitenkin tarkasteltava sitä,
14593: mitä tämä moottoritie tulee valtiolle maksa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14594: maan. Alan asiantuntijat ovat antaneet ymmär-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14595: tää, että hankkeen kokonaiskustannukset raken-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14596: tajalle olivat noin 600 milj. markkaa. Valtio jou-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14597: tuu kuitenkin maksamaan samojen lähteiden mu-
14598: kaan tiestä noin 1 500 milj. markkaa. Marginaali           Mikä on todellinen loppuhinta, jonka
14599: on todella huikea, jos se pitää paikkansa. Oikeak-         valtio tilaajana joutuu maksamaan äs-
14600: si osoittautuneena se muuttaa hankkeen edulli-             kettäin valmistuneesta Lahden mottori-
14601: suusihannointia aivan ratkaisevasti.                       tiestä?
14602:    Lahden mootroritien valmistumisen jälkeen
14603: jälkirahoitusmallia on lobbauksessa tarjottu lä-
14604: 
14605: 
14606: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
14607: 
14608:     Erkki Pulliainen /vihr
14609: 
14610: 
14611: 
14612: 
14613:                                                                                               Versio 2.0
14614: KK 892/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                Ministerin vastaus
14615: 
14616: 
14617: 
14618: 
14619: Eduskunnan puhemiehelle
14620: 
14621: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             liikennemäärästä näiden 15 vuoden aikana. Sopi-
14622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          muksessa on palvelumaksuille kuitenkin asetettu
14623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        katto, joka rajoittaa hankkeesta aiheutuvat mak-
14624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        sut enimmillään 1,34 miljardiin markkaan. Tämä
14625: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       summa sisältää myös työyhteenliittymälle mak-
14626: sen KK 892/1999 vp:                                    setun noin 50 miljoonan markan korvauksen tien
14627:                                                        sovittua nopeammasta valmistumisesta.
14628:        Mikä on todellinen loppuhinta, jonka                Hankkeen toteuttaneen työyhteenliittymän so-
14629:        valtio tilaajana joutuu maksamaan äs-           pimuksessa ei erotella hankkeen eri osa-alueiden
14630:        kettäin valmistuneesta Lahden moottori-         kustannuksia, vaan siinä todetaan ainoastaan sen
14631:        tiestä?                                         vuotuisen maksun perusteet, joka kattaa sopi-
14632:                                                        muksen kaikki osa-alueet. Toteutustapaa valmis-
14633: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          teltaessa päädyttiin kuitenkin laskelmaan, jossa
14634: ti seuraavaa:                                          kokonaisuus olisi tullut valtion tekemänä työnä
14635: Tielaitos on vuonna 1996 arvioinut tiesuunnitel-        100-200 miljoonaa markkaa tehtyä sopimusta
14636: mien perusteella Järvenpään-Lahden moottori-           kalliimmaksi, kun kaikki valtion kulut, mukaan
14637: tien toisen ajoradan pelkiksi rakennuskustannuk-       luettuina siis valtion rahoituksen korkokulut ja
14638: siksi perinteisenä talousarviohankkeena toteutet-      tien 15 vuoden ylläpito, otettiin valtion kustan-
14639: taessa noin 600 miljoonaa markkaa. Jälkirahoi-         nuksissa huomioon. Merkittävä budjetoinnin si-
14640: tuksessa on kuitenkin kysymys moottoritietasoi-        säinen ero on, että perinteisellä tavalla toimit-
14641: sen tienpitopalvelun tuottamisesta Järvenpään ja       taessa rahoituskulut "hukkuvat" valtion varain-
14642: Lahden välillä. Palveluun sisältyy toisen ajora-       hankinnan kustannuksiin, kun ne nyt ovat osa so-
14643: dan rakentamisen lisäksi myös rakennussuunni-          pimusta, suuruusluokaltaan noin 400-500 mil-
14644: telmien laadinta, hankkeen rahoituksen hankinta        joonaa markkaa.
14645: sekä molempien ajoratojen hoito ja ylläpito vuo-           Epävirallinen jälkiarvio on, että investointi
14646: teen 2012 asti. Kyseessä on siis huomattavasti         maksoi tieyhtiölle 500 miljoonaa markkaa, kun-
14647: pelkkää rakentamista laajempi kokonaisuus.             nossapito tulee maksamaan noin 240 miljoonaa
14648:    Hankkeesta järjestetyn tarjouskilpailun voitta-     markkaa sekä rahoitus ja hallinto noin 470 mil-
14649: jan tuli itse hankkia hankkeen rahoitus yksityisil-    joonaa markkaa. Perinteisellä talousarviomenet-
14650: tä rahoitusmarkkinoilta ja vastata siten myös ra-      telyllä tätä kustannuskokonaisuutta ei arvioiden
14651: hoituksen korkokuluista. Vuodesta 1998 alkaen          mukaan olisi alitettu.
14652: on hankkeesta kirjattu talousarvioon seuraavaa:            Sopimuksen kokonaishinta ei ole ainoa kritee-
14653: "Valtion maksut on sidottu liikennesuoritteeseen       ri, jolla Lahdentie-hankkeen toteutustavan etuja
14654: ja tienkäyttäjille tarjottavaan palvelu- ja hoitota-   on arvioitava. Yksityisellä rahoituksella hanke
14655: soon. Sopimuksesta on arvioitu aiheutuvan val-         saatiin liikkeelle useita vuosia aikaisemmin kuin
14656: tiolle runsaan 1,2 miljardin markan menot koko         sille olisi ollut tilaa talousarviokehyksissä. Itse
14657: sopimuskaudella 1997-2012." Valtion menojen            rakennustyö sujui lisäksi kaksi-kolme vuotta
14658: lopullinen suuruus riippuu lähinnä tien tulevasta      nopeammin, kuin olisi ollut budjettirahoituksen
14659: 
14660: 
14661: 2
14662: Ministerin vastaus                                      KK 892/1999 vp -     Erkki Pulliainen /vihr
14663: 
14664: 
14665: vuosimäärärahoin muiden hankkeiden tapaan to-       jä. Nopeatahtinen rahoitus ei kuitenkaan välttä-
14666: dennäköistä. Laskennallinen hyöty vähintään vii-    mättä edellytä yksityisrahoitusta, vaan se on niin
14667: si vuotta aikaisemmasta liikenteelle avaamisen      päätettäessä mahdollista myös valtion budjetoin-
14668: ajankohdasta on usean sadan miljoonan markan        nissa. Osittain Lahdentien kokemusten ansioista
14669: luokkaa, koostuen lähinnä tienkäyttäjien aika-      on vastaavan tyyppinen hanke (ilman ylläpito-
14670: säästöistä ja onnettomuuskustannus säästöistä.      urakkaa) Porvoon ja Koskenkylän välillä päätet-
14671:    Hankkeen toteutus yhtenä kokonaisuutena          ty toteuttaa kokonaisvastuu-urakointina suoralla
14672: vuosirahoituksen rajoittamatta on säästänyt hal-    talousarviorahoituksella. Hankkeen kilpailutus ja
14673: lintokustannuksissa sekä mahdollistanut laajan      taloudellisen rakentamisen mahdollistava rahoi-
14674: sarjatuotannon käytön ja hankintojen tekemisen      tus onkin johtanut tässäkin hankkeessa edellä
14675: suurissa erissä, jolloin investoinnissa on saavu-   mainittua suuruusluokkaa olevaan kustannus-
14676: tettu luokkaa 10-15 %olevia kustannussäästö-        säästöön.
14677: 
14678: 
14679: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
14680: 
14681:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
14682: 
14683: 
14684: 
14685: 
14686:                                                                                                     3
14687: KK 892/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                     Ministems svar
14688: 
14689: 
14690: 
14691: 
14692: Tili riksdagens talman
14693: 
14694: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        statens utgifter beror närmast på hur stor trafik-
14695: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       volymen kommer att bli under dessa 15 år. I av-
14696: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-      talet ingår likväl en övre gräns för serviceavgif-
14697: ki Pulliainen 1gröna undertecknade skriftliga         tema som begränsar utgiftema för projektet till
14698: spörsmål SS 892/1999 rd:                              högst 1,34 mrd. mark. Denna summa inbegriper
14699:                                                       också den ersättning på ca 50 milj. mark som be-
14700:        Hur högt är det faktiska slutpriset som        talats tili konsortiet för att vägen blev fårdig
14701:        staten i egenskap av beställare måste          snabbare än vad som överenskommits.
14702:        betala för Lahtis motorväg, som ny/igen            1 avtalet med det konsortium som genomförde
14703:        blev färdig?                                   projektet specificeras inte kostnadema för pro-
14704:                                                       jektets olika delområden, utan där fastslås endast
14705: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       grundema för den årliga avgift som täcker avta-
14706: föra följande:                                        lets alla delområden. Vid beredningen av genom-
14707: Vägverket uppskattade 1996 utgående från väg-         föringssättet kom man likväl fram tili en kalkyl
14708: planema att enbart byggnadskostnadema för den         där hela projektet, om arbetet skulle ha utförts av
14709: andra körbanan på motorvägen mellan Träskän-          staten, hade blivit 100-200 milj. mark dyrare än
14710: da och Lahtis skulle uppgå till ca 600 milj. mk,      det ingångna avtalet när alla statens utgifter, allt-
14711: om arbetet genomförs som ett traditionellt bud-       så inklusive ränteutgiftema för statens finansie-
14712: getprojekt. I efterfinansieringen är det emellertid   ring och 15 års underhåll av vägen, beaktades i
14713: fråga om att producera väghållningstjänster av        statens kostnader. En betydande intem skillnad i
14714: motorvägsstandard mellan Träskända och Lah-           budgeteringen är att finansieringsutgiftema vid
14715: tis. I tjänstema ingår förutom byggande av den        ett traditionellt förfarande "drunknar" bland kost-
14716: andra körbanan också uppgörande av byggnads-          nadema för statens medelsanskaffning, medan de
14717: planer, anskaffning av finansiering för projektet     nu utgör en del av avtalet och är i en storleks-
14718: samt skötsel och underhåll av båda körbanoma          klass av ca 400-500 milj. mark.
14719: fram tili 2012. Det är alltså inte enbart fråga om        Inofficiellt uppskattar man nu i efterskott att
14720: byggande utan om en betydligt större helhet.          investeringen kostade vägbolaget 500 milj. mk,
14721:     Vinnaren i den anbudstävling som ordnades         underhållet kommer att kosta ca 240 milj. mk och
14722: med anledning av projektet skulle själv skaffa fi-    finansieringen samt förvaltningen ca 470 milj.
14723: nansiering för projektet på den privata finans-       mk. Enligt bedömningama skulle denna kost-
14724: marknaden och således också svara för ränteut-        nadshelhet inte ha underskridits genom ett tradi-
14725: giftema för finansieringen. Alitsedan 1998 står       tionellt budgetförfarande.
14726: det i budgeten följande om projektet: "Statens be-        Det totala priset för avtalet är inte det enda kri-
14727: talningar är bundna till trafikarbetet och den ser-   teriet med vilket fördelama i sättet att genomföra
14728: vice- och underhållsnivå som erbjuds vägtrafi-        byggandet av Lahtisvägen skall bedömas. Tack
14729: kantema. Avtalet har beräknats orsaka staten ut-      vare privata finansiärer kunde projektet starta
14730: gifter om drygt 1,2 mrd. mk under hela avtalspe-      flera år tidigare än om man hade väntat på att det
14731: rioden 1997-2012." Den slutliga summan av             skulle få plats inom budgetramama. Själva bygg-
14732: 
14733: 
14734: 4
14735: Ministems svar                                          KK 892/1999 vp -     Erkki Pulliainen /vihr
14736: 
14737: 
14738: nadsarbetet förlöpte dessutom två-tre år snab-      10-15 %. En finansiering i snabb takt förutsät-
14739: bare än vad som sannolikt hade varit fallet med     ter ändå inte nödvändigtvis privat finansiering
14740: de årsanslag som tilldelas andra liknande projekt   utan också statens budgetering ger sådana möj-
14741: i budgeten. Den kalkylerade nyttan av att vägen     ligheter om man bara beslutar sig för det. Delvis
14742: kunde öppnas för trafik minst fem år tidigare       tack vare de erfarenheter som man fått av Lahtis-
14743: uppgår till flera hundra miljoner mark, om man      vägen har man beslutat sig för att genomföra ett
14744: räknar med tidsbesparingar för vägtrafikantema      liknande projekt (utan underhållsentreprenad)
14745: och minskade kostnader för olyckor.                 mellan Borgå och Forsby i form av en entrepre-
14746:    Det faktum att projektet genomfördes som en      nad med helhetsansvar genom direkt budgetfi-
14747: helhet utan en årlig finansierings begränsande      nansiering; konkurrensutsättning och en finan-
14748: verkan har medfört lägre förvaltningskostnader      siering som möjliggör ett ekonomiskt byggande
14749: samt möjliggjort utnyttjande av en bred serie-      har också i fråga om detta projekt lett till kost-
14750: produktion och köp av stora partier, varvid man     nadbesparingar i ovan nämnda storleksklass.
14751: har lyckats sänka investeringskostnadema med
14752: 
14753: 
14754: 
14755: Helsingfors den 16 december 1999
14756: 
14757:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
14758: 
14759: 
14760: 
14761: 
14762:                                                                                                     5
14763:                                                              KK 893/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk
14764: 
14765: 
14766: 
14767: 
14768:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 893/1999 vp
14769: 
14770:                                               Luhangan kunnan Onkisalon saaren tieyhteys
14771: 
14772: 
14773: 
14774: 
14775: Eduskunnan puhemiehelle
14776: 
14777: Valtioneuvosto antoi 19.6.1996 luvan Luhangan          joita valtakunnan tieverkosto kansalaisille antaa.
14778: kunnan Onkisalon saaressa olevaan Kiviniemen           Onkisalon asukkailta tämä on estetty tietoisesti
14779: tilaan RN: o 1: 13 7 kuuluvan määräalan ja yksi-       vaarantamalla heidän henkensä ja tuottamalla
14780: tyistietoimituksessa N:o 118965-8 perustetun tie-      heille mittaamattomia kärsimyksiä, joita ihmi-
14781: oikeuden lunastamiseksi valtiolle luonnonsuoje-        nenjoutuu pakostakin kokemaan eläessään tieyh-
14782: lutarkoituksiin, vaikka Pohjois-Suomen maa-            teyttä vailla olevalla, kelirikon useiksi viikoiksi
14783: oikeus oli 31.8.1994 antamanaan tuomiolla tä-          ja myrskyjen usein eristämällä saarella.
14784: män tieoikeuden vahvistanut ja korkein oikeus              Tieyhteys Onkisalon saareen on yleisen edun
14785: sen 6.3.1996 autamaliaan tuomiolla pitänyt voi-        vaatima. Tämän on todennut Luhangan kunta ja
14786: massa.                                                 se on tosiasia, jota ei kukaan pysty kieltämään.
14787:     Tämä tieoikeuteen kohdistuva pakkolunastus-        Näin ollen lain mukaan ei ole edes edellytyksiä
14788: lupa, jolla estettiin tieyhteyden rakentaminen tie-    pakkolunastaa tätä tieoikeutta, jota todistaa se-
14789: yhteyttä vailla olevalta saarelta mantereelle,         kin, ettei pakkolunastustoimitus tieoikeuden
14790: koettiin aivan yleisesti kansalaisten keskuudessa      osalta ole edistynyt vähääkään puoleentoista
14791: suureksi vääryydeksi ja ihmisoikeuksien louk-          vuoteen, mutta Onkisalon asukkaisiin kohdistu-
14792: kaukseksi Onkisalon vakinaisia asukkaita koh-          nut perus- ja ihmisoikeuksien loukkaus on jatku-
14793: taan. Tämän seurauksena yli 450 saaren asukkai-        nut koko ajan.
14794: den vaikean aseman hyvin tuntevaa kansalaista              Onkisalon asukkaat ovat pyytäneet hallitusta
14795: allekirjoitti vetoomuksen asukkaiden tieoikeuk-        ilmoittamaan lainkohdan, joka oikeuttaa suojele-
14796: sien puolesta. Tämä vetoomus on lähetetty Eu-          maan luontoa heidän henkensä ja heille aiheutet-
14797: roopan ihmisoikeustoimikunnalle. Vetoomuksen           tujen mittaamattomien kärsimysten kustannuk-
14798: allekirjoittajat katsoivat, että tieoikeuteen koh-     sella. Tätä lainkohtaa heille ei ole ilmoitettu sen
14799: distuva lunastuslupa, jolla estettiin asukkaiden       enempää kuin sitäkään, mitä hyötyä on saavutet-
14800: kannalta välttämätön tieyhteys mantereelle,            tavissa heille aiheutettujen perus- ja ihmis-
14801: loukkasi Onkisalon asukkaiden ihmisoikeuksia           oikeuksien loukkausten kustannuksella. Näyttää
14802: ja yhdenvertaisuutta maan muihin kansalaisiin          siis aivan ilmeiseltä, että Onkisalon asukkaat
14803: nähden. Myös Ihmisoikeusliitto on kiinnittänyt         ovatjoutuneet myös mielivallan uhreiksi, mikä ei
14804: huomiota tähän ihmisoikeusloukkaukseen.                oikeusvaltiona itseään pitävässä valtiossa salSl
14805:     Mikäli tämä kaikkien asiaa käsitelleiden           tulla kysymykseen.
14806:  oikeusasteiden lainvoimaisilla päätöksillä ja tuo-
14807: mioilla vahvistettu tie olisi saatu rakentaa, olisi-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14808: vat Onkisalon asukkaat olleet jo vuosikausia tie-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14809: yhteydessä mantereelle ja saaneet nauttia kaikis-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14810:  ta niistä oikeuksista, eduista ja turvallisuudesta,   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14811: 
14812:                                                                                                  Versio 2.0
14813: KK 893/1999 vp -    Lauri Oinonen /kesk
14814: 
14815: 
14816: 
14817:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   saavat kansalaisille perus- ja ihmisoike-
14818:       tyä, että Onkisalon saaren vakinaisiin      uksien mukaan kuuluvan turvan kaikki-
14819:       asukkaisiin kohdistuneet perus- ja ih-      na vuoden- ja vuorokauden aikoina niin
14820:       misoikeuksien loukkaukset heti lopete-      kauan kuin valtiovalta estää heiltä tie-
14821:       taanja                                      yhteyden mantereella olevaan yleiseen
14822:                                                   tieverkostoon?
14823:       miten hallitus aikoo varmistaa sen, että
14824:       Onkisalon saaren vakinaiset asukkaat
14825: 
14826: 
14827: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
14828: 
14829:     Lauri Oinonen /kesk
14830: 
14831: 
14832: 
14833: 
14834: 2
14835: Ministerin vastaus                                      KK 893/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 
14840: Eduskunnan puhemiehelle
14841: 
14842: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dat liittyvät kiinteän tieyhteyden saamiseen On-
14843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      kisalon saareen. Valtioneuvoston lainvoimainen
14844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    lunastuslupa koskee uhanalaisen valkoselkäti-
14845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-   kan reviiriä Onkisalon Kiviniemen alueella ja
14846: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     sitä kautta perustetun tieyhteyden lunastamista
14847: KK 893/1999 vp:                                    luonnonsuojelutarkoituksiin. Tieyhteys Onkisa-
14848:                                                    loon onkin mahdollista suunnitella linjattavaksi
14849:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    muualta kuin Kiviniemen kautta. Valtio on myös
14850:       tyä, että Onkisalon saaren vakinaisiin       aikanaan ollut valmis korvaamaan tien rakenta-
14851:       asukkaisiin kohdistuneet perus- ja ih-       misesta aiheutuvat lisäkustannukset.
14852:       misoikeuksien loukkaukset heti lopete-          Yksityisen tien rakentaminen edellyttää sitä
14853:       taanja                                       koskevan toimituksen vireille panemista. Tässä
14854:                                                    tapauksessa toimituksen vireille panemisen tuli-
14855:       miten hallitus aikoo varmistaa sen, että     si tapahtua Onkisalon tiekunnan toimesta. Tie-
14856:       Onkisalon saaren vakinaiset asukkaat         kunta on kuitenkin ilmeisesti edelleen katsonut,
14857:       saavat kansalaisille perus- ja ihmisoi-      että tieyhteys tulisi rakentaa vain ja ainoastaan
14858:       keuksien mukaan kuuluvan turvan kaik-        Kiviniemen kautta kulkevaksi. Tästä johtuen tie-
14859:       kina vuoden- ja vuorokauden aikoina          kunta ei ole hakenut tietoimitusta vaihtoehtoisen
14860:       niin kauan kuin valtiovalta estää heiltä     linjauksen määrittämiseksi. Valtiovallan puolel-
14861:       tieyhteyden mantereella olevaan ylei-        ta ei ole estettä pysyvän tieyhteyden aikaan saa-
14862:       seen tieverkostoon?                          miseksi Onkisalosta mantereelle jostain muualta
14863: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kuin Kiviniemen kautta kulkevana.
14864: ti seuraavaa:
14865: 
14866: Kysymyksessä tarkoitetut, väitetyt perus- ja ih-
14867: misoikeuksien loukkauksia koskevat näkökoh-
14868: 
14869: 
14870: 
14871: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
14872: 
14873:     Ympäristöministeri Satu Hassi
14874: 
14875: 
14876: 
14877: 
14878:                                                                                                   3
14879: KK 893/1999 vp -    Lauri Oinonen /kesk                                              Ministerns svar
14880: 
14881: 
14882: 
14883: 
14884: Tili riksdagens talman
14885: 
14886: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger   de fri- och rättigheterna och de mänskliga rättig-
14887: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    heterna hänför sig till möjligheten att få en fast
14888: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-   vägförbindelse till ön Onkisalo. Statsrådets laga
14889: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-   kraft vunna inlösningstillstånd gäller den utrot-
14890: mål SS 893/1999 rd:                                ningshotade vitryggiga hackspettens revir i om-
14891:                                                    rådet Kiviniemi på Onkisalo och inlösen av den
14892:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       vägförbindelse som anlagts via det för natur-
14893:       för att de kränkningar av de grundläg-       skyddsändamål. Det är också möjligt att planera
14894:       gande fri- och rättigheterna och av de       att vägförbindelsen till Onkisalo dras någon an-
14895:       mänskliga rättigheterna som riktat sig       nanstans och inte via Kiviniemi. Staten har också
14896:       mot den bofasta befolkningen på ön On-       en gång i tiden varit beredd att ersätta de extra
14897:       kisalo upphör genast, och                    kostnader som byggandet av vägen föranleder.
14898:                                                       Byggandet av en enskild väg förutsätter att en
14899:       hur ämnar regeringen säkerställa att         förrättning som gäller den anhängiggörs. 1 detta
14900:       den bofasta befolkningen på ön Onkisa-       fall bör förrättningen anhängiggöras av Onkisalo
14901:       lo får den trygghet som enligt de grund-     väglag. Emellertid anser väglaget uppenbarligen
14902:       läggande fri- och rättigheterna och de       fortsättningsvis att vägförbindelsen bör byggas
14903:       mänskliga rättigheterna tillkommer           endast och enbart så att den går via Kiviniemi.
14904:       medborgarna under alla tider på året         Därför har väglaget inte ansökt om vägförrätt-
14905:       och dygnet, så länge statsmakten hind-       ning för fastställande av en alternativ 1injedrag-
14906:       rar att de får en vägförbindelse till det    ning. Från statsmaktens sida finns det ingenting
14907:       allmänna vägnätet påfastlandet?              som hindrar att en fast vägförbindelse från Onki-
14908: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    salo till fastlandet åstadkoms så att vägen går nå-
14909: föra följande:                                     gon annanstans än via Kiviniemi.
14910: 
14911: De synpunkter som avses i spörsmålet och som
14912: gäller påstådda kränkningar av de grundläggan-
14913: 
14914: 
14915: 
14916: Helsingfors den 5 januari 2000
14917: 
14918:     Miljöminister Satu Hassi
14919: 
14920: 
14921: 
14922: 
14923: 4
14924:                                                                   KK 894/1999 vp -     Esa Lahtela /sd
14925: 
14926: 
14927: 
14928: 
14929:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 894/1999 vp
14930: 
14931:                                              Televisiolupamaksujen porrastaminen kana-
14932:                                              vien näkyvyyden mukaan
14933: 
14934: 
14935: 
14936: 
14937: Eduskunnan puhemiehelle
14938: 
14939: Nykyisen lain mukaan televisiolupamaksu ei ota        kan aikakautena. Siksi valtiovallan toimin onkin
14940: huomioon saatavan palvelun laajuutta, vaan se on      jo nyt valmisteluvaiheessa huolehdittava siitä,
14941: samansuuruinen koko maassa. Vaikka linkki- ja         että kaikki toimenpiteet Suomessa ovat kansa-
14942: lähetinverkko kattaakin koko maan, siitä huoli-       laisten yhdenvertaisuutta lisääviä.
14943: matta esim. Pohjois-Karjalassa on vielä katve-
14944: alueita, joissa 3-kanavan näkyminen on heikoh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14945: ko eikä neloskanava näy ollenkaan. Edellä mai-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14946: nittujen seikkojen vuoksi samansuuruinen lupa-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14947: maksu tuntuukin epäoikeudenmukaiselta ja aset-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14948: taa alueellisen palvelun puuttuessa kansalaiset
14949: eriarvoiseen asemaan eikä siten sovi yleisen                 Onko hallitus tietoinen siitä, että Suo-
14950: oikeustajun normeihin. Jos maksu on samansuu-               men laita-alueilla on seutuja, joilla tv-
14951: ruinen, palvelunkin tulee olla samantasoinen.               kanavien näkyminen on rajallisempaa
14952: Koska palvelun parantamiseen ei tiettävästi ole             kuin ruuhkaseuduilla huolimatta siitä,
14953: tulossa nopeita toimenpiteitä, maksu tulee por-             että siellä maksetaan samat lupamaksut
14954: rastaa näkyvyyden mukaan.                                   ja
14955:    Suomeen ollaan myös suunnittelemassa uuden
14956: sukupolven televisiotekniikan käyttöönottoa,                mikä on hallituksen näkemys siitä, että
14957: digi-teeveetä kaikkine uusine järjestelmineen.              tv-lupamaksut porrastettaisiin palvelui-
14958: Tässä järjestelmässä kanavien määrä tulee ole-              den saatavuuden mukaan sekä
14959: maan lähes rajaton. Syrjäseutujen ihmisten mie-             kuinka hallitus aikoo turvata suunnitel-
14960: lessä onkin herännyt toive ja myös huoli siitä, pa-         lun digitaalitekniikan käyttöönoton yh-
14961: ranevatko heidän saamansa palvelut uuden jär-               teydessä kansalaisten yhdenvertaisuu-
14962: jestelmän myötä vai saavatko markkinavoimat                 den samantasaisina palveluina koko
14963: sanella yhä enemmän ehtoja, jolloin eriarvoisuus            Suomen alueella?
14964: säilyy tai saattaa jopa lisääntyä digitaaliteknii-
14965: 
14966: 
14967: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
14968: 
14969:     Esa Lahtela /sd
14970: 
14971: 
14972: 
14973:                                                                                                Versio 2.1
14974: KK 894/1999 vp -      Esa Lahtela /sd                                                 Ministerin vastaus
14975: 
14976: 
14977: 
14978: 
14979: Eduskunnan puhemiehelle
14980: 
14981: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           maila ja uudelleen suuntaamisella. Kaikki vali-
14982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tukset käsitellään ja kullekin kuluttajalle pyri-
14983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tään löytämään ratkaisu. Mahdollisten lisälähet-
14984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       timien asennuksessa on otettava huomioon käy-
14985: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       tettävissä olevat taajuudet, soveltavien kotita-
14986: 89411999 vp:                                          louksien lukumäärä ja maasto-olosuhteet. Yksit-
14987:                                                       täisiä talouksia ei voida kustannustehokkaasti
14988:        Onko hallitus tietoinen siitä, että Suo-       palvella lisälähettimien avulla.
14989:        men laita-alueilla on seutuja, joilla tv-         Vaikka koko Suomi on katettu maanpäällisin
14990:        kanavien nakyminen on rajallisempaa            televisiolähettimin, maassa on maastoesteistä,
14991:        kuin ruuhkaseuduilla huolimatta siitä,         rakentamisesta tai muista syistä johtuen alueita,
14992:        että siellä maksetaan samat lupaksut ja        joilla televisiokuvan näkyvyys ei aina ole paras
14993:                                                       mahdollinen. Näitä ns. katvealueita pyritään ta-
14994:        mikä on hallituksen näkemys siitä, että        loudellisten voimavarojen mukaisesti koko ajan
14995:        tv-lupamaksut porrastettaisiin palvelui-       vähentämään mm. uusien alilähettimien avulla.
14996:        den saatavuuden mukaan sekä                    Näin ollen televisiolupamaksujen porrastamista
14997:                                                       tällä perusteella ei pidetä mahdollisena.
14998:        kuinka hallitus aikoo turvata suunnitel-
14999:                                                          Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että televisio-
15000:        lun digitaalitekniikan käyttöönoton yh-
15001:        teydessä kansalaisten yhdenvertaisuu-          ohjelmistotja myös digitaalitelevisio tulevat ole-
15002:                                                       maanjokaisen suomalaisen ulottuvilla. Digitaali-
15003:        den samantasaisina palveluina koko
15004:                                                       verkko onkin tarkoitus rakentaa koko maan kat-
15005:        Suomen alueella?
15006:                                                       tavaksi niin nopeasti kuin mahdollista. Digitaali-
15007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         set toimiluvat edellyttävät, että lähetykset voi-
15008: ti seuraavaa:                                         daan vastaanottaa viimeistään 31.12.2001 men-
15009:                                                       nessä alueella, jolla asuu vähintään 70% väestös-
15010: Liikenneministeriö on hankkinut asiasta Yleisra-      tä ja koko maassa 31.12.2006 mennessä. MTV
15011: dio Oy:n lausunnon. Sen mukaan Pohjois-Karja-         Oy on velvoitettu lähettämään myös analogisesti
15012: lassa on Yleisradio Oy:n ja sen televisio-ohjel-      ohjelmistonsa koko maahan. Oy Ruutunelonen
15013: mien jakelusta vastaavan Digita Oy:n tutkimus-        Ab:lle myönnetyn analogisen toimiluvan mu-
15014: ten mukaan muutamia kymmeniä kotitalouksia,           kaan toimiluvanhaltijan on huolehdittava siitä,
15015: joissa MTV 3:n ja paikoitellen myös TV 2:n lä-        että lähetykset voidaan vastaanottaa alueella, jol-
15016: hetysten vastaanotossa on ongelmia. Televisio-        la asuu vähintään 85 % väestöstä. Tämä siksi,
15017: kuvassa esiintyvät häiriöt johtuvat pääosin alu-      että toimiluvanhaltija on harjoittanut toimintaan-
15018: eelle tyypillisestä vaaramaastosta ja sen aiheutta-   sa vasta lyhyehkön ajan ja sen toimilupakausi
15019: mista katvealueista.                                  päättyy 31.12.2006, jolloin digitaalisen toimin-
15020:    Katseluolosuhteita on joissakin tapauksissa        nan arvioidaan olevan jo käynnissä.
15021: mahdollista parantaa antennilaitteistoja paranta-
15022: 
15023: 
15024: 
15025: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
15026: 
15027:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
15028: 2
15029: Ministems svar                                                      KK 894/1999 vp- Esa Lahtela /sd
15030: 
15031: 
15032: 
15033: 
15034: Tili riksdagens talman
15035: 
15036: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        hos antennapparaturen. Alla besvär kommer
15037: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         dock att behandlas så att man finner lösningar
15038: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         som passar den enskilda konsumenten. 1 och med
15039: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        installationen av eventuella tilläggssändare mås-
15040: 894/1999 rd:                                            te terrängförhållandena och de frekvenser som
15041:                                                         står till buds samt antalet hushåll som berörs tas i
15042:        ir regeringen medveten om att det finns          beaktande. Enskilda hushåll kan däremot inte be-
15043:        områden i Finlands glesbygder där tv-            tjänas kostnadseffektivt med tilläggssändare.
15044:        kanalerna syns i mer begränsad omfatt-              Fastän hela Finland täcks av markbundna tv-
15045:        ning än i tätorterna, fastän tv-licenser-        sändare så finns det ändå ornråden där tv-bilden
15046:        na är de samma och                               inte syns väl p.g.a. hinder i terrängen, byggen el-
15047:                                                         ler en mängd andra orsaker. Man strävar dock att
15048:        viiken är då regeringens uppfattning om          minska dessa s.k. skuggområden i mån av ekono-
15049:        iden att gradera tv-licensavgifterna an          miska tillgångar med hjälp av bl.a. nya tilläggs-
15050:        efter tillgången på tjänsterna och               sändare. Mot bakgrunden av detta finns det inget
15051:                                                         skäl att gradera tv-licensavgiftema.
15052:        hur kommer regeringen att säkra sam-
15053:                                                            Regeringen anser det viktigt att alla finlända-
15054:        ma servicenivå för alla medborgare då
15055:                                                         re har tillgång till programutbudet i sin helhet
15056:        den planerade digital tekniken tas i
15057:                                                         och även digital tv. Det är också meningen att det
15058:        bruk?
15059:                                                         digitala nätet byggs ut så att hela landet täcks så
15060: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         fort som möjligt. De digitala koncessionema för-
15061: föra följande:                                          utsätter att mottagandet av sändningama kan på-
15062:                                                         börjas senast den 31.12.2001 på ett ornråde med
15063: Trafikministeriet har skaffat ett utlåtande från        minst 70 % av befolkningen för att sedan omfatta
15064: Rundradion i samband med ärendet. Enligt det            hela landet senast den 31.12.2006. MTV Oy är
15065: utlåtande och den undersökning som Digita Oy            också förpliktigad att sända sitt analoga program-
15066: gjorde i egenskap av instansen som ansvarar för         utbud i hela landet. Enligt den analoga konces-
15067: distributionen av Rundradions tv-program så             sionen som beviljats till Oy Ruutunelonen AB
15068: finns det ett tiotal hushåll i Norra Karelen som        däremot, så bör koncessionsinnehavaren ombe-
15069: har problem med mottagandet av MTV 3:ans och            sörja att sändningama kan inledas på ett ornråde
15070: även ställvis TV 2:ans sändningar. De stömingar         med minst 85 % av hela befolkningen. Skälet till
15071: som uppträder i tv-bilden beror på den ojärnna          undantaget är den korta tid som koncessionsinne-
15072: terrängen som är typiskt för ornrådet och därige-       havaren utövat sin verksamhet och att koncessio-
15073: nom också orsaken för de s.k. skuggområdena.            nen upphör den 31.12.2006, då den digitala verk-
15074:    1 vissa fall är det möjligt att förbättra sebarhe-   samhet beräknas vara igång.
15075: ten genom att uppgradera och ändra riktningen
15076: 
15077: 
15078: 
15079: Helsingfors den 22 december 1999
15080: 
15081:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
15082: 
15083: 14 200696                                                                                                 3
15084:                                                                 KK 895/1999 vp - Pehr Löv /r ym.
15085: 
15086: 
15087: 
15088: 
15089:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 895/1999 rd
15090: 
15091:                                             Behandlingen av frikyrkliga organisationers
15092:                                             fördelningen av statsanslag
15093: 
15094: 
15095: 
15096: 
15097: Tili riksdagens talman
15098: 
15099: Årligen de1ar staten ut understöd för vissa med-     het från re1igion är jämbördiga. Mot den bak-
15100: borgarorganisationers verksamhet. Senaste år         grunden infinner sig frågan varför riksdagen årli-
15101: fick varken Frikyrklig Samverkan FS eller mot-       gen beviljar anslag i statsförslaget för ateistemas
15102: svarande finska organisation något understöd.        ideella verksamhet, medan exempelvis den be-
15103: Den finska föreningen, som året innan fått ett li-   tydligt större gruppen, eller de frikyrkliga, inte
15104: tet understöd, fick också nu nej.                    får något motsvarande understöd.
15105:    Under moment 29.90.50 finns ett anslag om
15106: 395 000 mark som enligt uppgift 1999 delades         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
15107: mellan Ihmisoikeusliitto och Vapaa-ajattelijain      ning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskriver
15108: Liitto. Anslaget finns årligen med i statsförsla-    tili vederbörande medlem av statsrådet ställa fö1-
15109: get.                                                 jande spörsmål:
15110:    Vi unnar gäma dessa organisationer sitt stöd,
15111: men eftersöker även ett motsvarande stöd tili de           Hur motiverar regeringen den ojämlika
15112: religionssamfund och kyrkor som inget under-               behandlingen av olika organisationer,
15113: stöd får. Regeringen kan ju knappast ha för av-            och
15114: sikt att stöda den ena åsiktsriktningen och inte
15115: den andra.                                                 vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
15116:    Det sägs allmänt att religionsfrihetslagen är           för att de frikyrkliga organisationerna
15117: neutral. Härmed avses att religionsfrihet och fri-         skall åtnjuta samma anslag som övriga
15118:                                                            organisationer?
15119: 
15120: 
15121: Helsingfors den 7 december 1999
15122: 
15123:     Pehr Löv /sv
15124:     Nils-Anders Granvik /sv
15125: 
15126: 
15127: 
15128: 
15129:                                                                                                Versio 2.0
15130: Suomennos                                                        KK 895/1999 vp- Pehr Löv /r ym.
15131: 
15132: 
15133: 
15134: 
15135:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 895/1999 vp
15136: 
15137:                                              Vapaakirkollisten järjestöjen kohtelu määrä-
15138:                                              rahojen jaossa
15139: 
15140: 
15141: 
15142: 
15143: Eduskunnan puhemiehelle
15144: 
15145: Valtio jakaa vuosittain avustuksia eräiden kansa-     nonvapaus ja uskonnottomuus ovat yhdenvertai-
15146: laisjärjestöjen toimintaan. Viime vuonna Fri-         set. Tätä taustaa vasten joutuukin kysymään,
15147: kyrklig Samverkan FS tai vastaava suomenkieli-        miksi eduskunta vuosittain myöntää määrära-
15148: nen järjestö ei saanut minkäänlaista tukea. Suo-      hoja valtion talousarviossa ateistien aatteelliseen
15149: menkielinen yhdistys, joka edellisenä vuonna sai      toimintaan, kun taas esim. huomattavasti suu-
15150: pienen tuen, jäi myös nyt ilman.                      rempi ryhmä eli vapaakirkolliset ei saa vastaa-
15151:    Momentilla 29.90.50 on 395 000 markan mää-         vaa tukea.
15152: räraha, joka jaettiin tietojen mukaan vuonna
15153: 1999 Ihmisoikeusliiton ja Vapaa-ajattelijain Lii-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15154: ton kesken. Tämä määräraha sisältyy vuosittain        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15155: talousarvioon.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15156:    Suomme mielellämme näille järjestöille niille      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15157: kuuluvan tuen, mutta edellytämme myös vastaa-
15158: vaa tukea uskonnollisille yhdyskunnille ja kir-             Miten hallitus perustelee järjestöjen eri-
15159: koille, jotka eivät saa minkäänlaista tukea. Halli-         arvoisen kohtelun ja
15160: tuksen tarkoituksena on tuskin ollut tukea yhtä
15161: mielipidesuuntausta ja olla tukematta toista.               mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15162:    Yleisesti uskonnonvapauslain sanotaan ole-                tyä, jotta vapaakirkolliset järjestöt sai-
15163: van tasapuolinen. Tällä tarkoitetaan, että uskon-           sivat saman määrärahan kuin muut jär-
15164:                                                             jestöt?
15165: 
15166: 
15167: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1999
15168: 
15169:     Pehr Löv /r
15170:     Nils-Anders Granvik /r
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 
15175: 2
15176: Ministerin vastaus                                             KK 895/1999 vp -     Pehr Löv /r ym.
15177: 
15178: 
15179: 
15180: 
15181: Eduskunnan puhemiehelle
15182: 
15183: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          konnollisten yhdyskuntien tai uskonnollistenjär-
15184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       jestöjen tarpeisiin.
15185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Uskonnolliset yhteisöt ovat hakijoina tasaver-
15186: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr           taisessa asemassa muiden rekisteröityjen yhtei-
15187: Lövin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      söjen kanssa hakiessaan toimintansa luonteeseen
15188: sen KK 895/1999 vp:                                  soveltuvia määrärahoja. Eräitä uskonnollisia yh-
15189:                                                     dyskuntia ja niiden lähellä olevia yhteisöjä on
15190:       Miten hallitus perustelee järjestöjen eri-    valtion taholta avustettu muun muassa nuorison
15191:       arvoisen kohtelun ja                          kansalaistoiminnan ja kulttuurilehtien tukemi-
15192:                                                     seen valtion talousarviossa varatuista kulttuuri-
15193:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     määrärahoista. Uskonnollisten yhteisöjen toi-
15194:       tyä, jotta vapaakirkolliset järjestöt sai-    minnasta aiheutuvat menot katetaan käytännössä
15195:       sivat saman määrärahan kuin muut jär-         lähes kokonaan jäsenmaksuilla tai muilla mak-
15196:       jestöt?                                       suilla sekä mahdollisesti saatavilla lahjoituksil-
15197: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       la. Lisäksi julkinen valta tukee lainsäädännön no-
15198: ti seuraavaa:                                       jalla eri uskontokuntien uskonnonopetusta perus-
15199:                                                     kouluissa ja lukioissa.
15200: Voimassa oleva lainsäädäntö ei sisällä säännök-         Valtioneuvosto asetti 1.10.1998 komitean,
15201: siä rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien     jonka tulee tehdä ehdotus uudeksi uskonnonva-
15202: tai uskonnollisten järjestöjen tukemisesta julki-   pauslainsäädännöksi 30.9.2000 mennessä. Us-
15203: sin varoin. Periaatteessa mainituille yhteisöille   konnonvapauskomitea tulee toimeksiautoonsa
15204: voitaisiin myöntää harkinnanvaraista valtion-       liittyen selvittämään myös verotuskysymyksiä ja
15205: avustusta valtion talousarvioon otettavasta mää-    rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien ta-
15206: rärahasta, kuten muuhunkin kulttuuri- ja kansa-     loutta. Komitea tulee tässä yhteydessä pohti-
15207: laistoimintaan. Talousarvioon ei kuitenkaan ole     maan uskonnollisten yhdyskuntien kohtelua
15208: varattu erillistä määrärahaa rekisteröityjen us-    myös tasapuolisuusnäkökulmasta.
15209: 
15210: 
15211: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
15212: 
15213:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
15214: 
15215: 
15216: 
15217: 
15218:                                                                                                     3
15219: KK 895/1999 vp- Pehr Löv /r ym.                                                          Ministems svar
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 
15224: Tili riksdagens talman
15225: 
15226: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       särskilt anslag för de registrerade religiösa sam-
15227: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       fundens eller religiösa organisationemas behov.
15228: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr         Religiösa sammanslutningar är som sökande
15229: Löv /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål       jämlika med andra registrerade föreningar när de
15230: SS 895/1999 rd:                                       söker anslag som är lämpliga med tanke på verk-
15231:                                                       samhetens karaktär. Av kulturanslaget i statsbud-
15232:        Hur motiverar regeringen den ojämlika          geten har vissa religiösa samfund och dem när-
15233:        behandlingen av olika organisationer,          stående sammanslutningar beviljats understöd
15234:        och                                            från statens sida till stöd bl.a. för medborgarverk-
15235:                                                       samhet bland unga och kulturtidningar. Utgifter-
15236:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           na för de religiösa sammanslutningamas verk-
15237:       för att de frikyrkliga organisationerna         samhet täcks i praktiken nästan helt med med-
15238:       skall åtnjuta samma anslag som övriga           lemsavgifter eller andra avgifter samt eventuella
15239:       organisationer?                                 donationer. Med stöd av lagstiftningen understö-
15240: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       der det allmänna dessutom religionsundervis-
15241: föra följande:                                        ning av olika religionssamfund i grundskolor och
15242:                                                       gyrnnasier.
15243: Gällande lagstiftning innehåller inga bestämmel-         Statsrådet tillsatte den 1 oktober 1998 en kom-
15244: ser om att registrerade religiösa samfund eller re-   mitte som skall komma med ett förslag till ny re-
15245: ligiösa organisationer skall stödjas med allmän-      ligionsfrihetslagstiftning senast den 30 septem-
15246: na medel. 1 princip kunde de närnnda samman-          ber 2000. Med anknytning till uppdraget kom-
15247: slutningama beviljas statsunderstöd enligt pröv-      mer religionsfrihetskommitten också att utreda
15248: ning av medel som upptas i statsbudgeten, lik-        beskattningsfrågor och ekonomin i registrerade
15249: som annan kultur- och medborgarverksamhet.            religiösa samfund. Kommitten kommer i detta
15250: Det har dock inte i budgeten reserverats något        sammanhang att fundera över behandlingen av
15251:                                                       religiösa samfund även i jämlikhetsperspektiv.
15252: 
15253: 
15254: 
15255: Helsingfors den 29 december 1999
15256: 
15257:     Kulturminister Suvi Linden
15258: 
15259: 
15260: 
15261: 
15262: 4
15263:                                                             KK 896/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15264: 
15265: 
15266: 
15267: 
15268:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 896/1999 vp
15269: 
15270:                                              Rautatieliikenteen tärinähaitat
15271: 
15272: 
15273: 
15274: 
15275: Eduskunnan puhemiehelle
15276: 
15277: Tutkimuksissa on todettu asumista häiritsevän,        luvattua asukkaiden kuulemista ole pidetty. Tä-
15278: rautatieliikenteestä johtuvan tärinän lisäänty-       män takia tulisikin pikaisesti puuttua Ratahallin-
15279: neen viime vuosina raskaan liikenteen kasvun          tokeskuksen toimiin ko. asiassa niin, että tutki-
15280: seurauksena. Ratahallintokeskus ja Valtionrauta-      muksia tärinähaitoista lisättäisiin ja asukkaille
15281: tiet ovat saaneet tästä lukuisia valituksia mm. Sa-   kerrottaisiin niiden etenemisestä ja tuloksista
15282: vonja Pohjanmaan ratojen varrelta. Ratahallinto-      riittävästi. Lisäksi tulisi saada aikaan suomalai-
15283: keskus on teettänyt asiasta tutkimuksia VTT:llä       nen mittausmenetelmästandardi tärinähaittojen
15284: ja Geomatti Oy:llä, mutta tuloksia ei ole toistai-    ja vaurioitumisherkkyyden mittaamiselle, jol-
15285: seksi lupauksista huolimatta julkistettu. Tutki-      loin tulokset olisivat vertailukelpoisia ja voitai-
15286: musryhmien mukaan mittauksissa on kuitenkin           siin määritellä sallitut raja-arvot näille haittateki-
15287: todettu varsin korkeita tärinäarvoja.                 jöille.
15288:    Ratahallintokeskuksen ja Muhoksen kunnan
15289: yhteisesti teettämässä, Muhoksen taajaman             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15290: alueelle sijoittuneessa tutkimuksessa 84 % kyse-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15291: lyyn vastanneista alueen asukkaista totesi täri-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15292: nän häiritsevän ja 58% vastaajista totesi vaurioi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15293: ta rakennuksissaan. Tuolloin kävi myös selville,
15294: että tärinää aiheuttavat raskaat malminkuljetus-             Onko hallitus tietoinen, että raskas rau-
15295: junat, kun taas henkilöjunat eivät aiheuta tärinä-           tatieliikenne aiheuttaa vakavia tärinä-
15296: haittoja tai -vaurioita. Samansuuntaisiin tulok-             haittoja radan välittömässä läheisyy-
15297: siin on päätynyt myös VTT omissa tutkimuksis-                dessä asuville ja saa aikaan jopa raken-
15298: saan. Ongelmana on se, ettei Suomessa ole vielä              nusvaurioita, mutta tästä huolimatta
15299: yleisesti hyväksyttyä standardimenetelmää ja oh-             Ratahallintokeskus ei ole ryhtynyt riittä-
15300: jetta tärinän ja vaurioitumisherkkyyden mittaa-              vän tehokkaisiin toimiin haittojen selvit-
15301: miseksi.                                                     tämiseksi ja vähentämiseksi ja
15302:    Ratahallintokeskus on ainakin Muhoksen ta-
15303: pauksessa ilmoittanut ryhtyvänsä liikennejärjes-             onko hallitus tietoinen, ettei Suomessa
15304: telyihin tärinähaittojen vähentämiseksi ja luvan-            ole hyväksytty yhtenäistä mittausstan-
15305: nut järjestää aiheesta alueen asukkaille yleisöti-           dardia tärinähaitoille ja niiden raken-
15306: laisuuden, mutta mitään selvitystä liikennejärjes-           nuksille aiheuttamalle vaurioitumis-
15307: telyjen laadusta ja määrästä ei ole annettu, eikä            herkkyydelle sekä
15308: 
15309: 
15310: 
15311: 
15312:                                                                                                   Versio 2.0
15313: KK 89611999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15314: 
15315: 
15316: 
15317:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
15318:       asiaintilan parantamiseksi?
15319: 
15320: 
15321: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
15322: 
15323:     Raimo Vistbacka /ps
15324: 
15325: 
15326: 
15327: 
15328: 2
15329: Ministerin vastaus                                       KK 896/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15330: 
15331: 
15332: 
15333: 
15334: Eduskunnan puhemiehelle
15335: 
15336: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      töjen vertailuraportti. Ratahallintokeskus on laa-
15337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       tinut tärinänmittausohjeen, joka on ollut koekäy-
15338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tössä vuodesta 1998.
15339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Junatärinästä on valitettu 23 kohteesta. Idän
15340: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      liikenteen kannalta merkittävät rataosuudet Vai-
15341: myksen KK 896/1999 vp:                              nikkala-Sköldvik ja Vartius-Raahe ovat tässä
15342:                                                     suhteessa pahimmat. Kyseisiltä rataosilta vali-
15343:       Onko hallitus tietoinen, että raskas rau-     tuksia on tullut 15 kohteesta. Radan varrella ole-
15344:       tatieliikenne aiheuttaa vakavia tärinä-       via asukkaita häiritsevät erityisesti tavarajunat
15345:       haittoja radan välittömässä läheisyy-             Ratahallintokeskus on tehnyt tilannekartoituk-
15346:       dessä asuville ja saa aikaan jopa raken-      sia viiden kunnan alueella. Tilannekartoitus on
15347:       nusvaurioita, mutta tästä huolimatta          tekeillä kolmessa kunnassa. Lisäksi junatärinän
15348:       Ratahallintokeskus ei ole ryhtynyt riittä-    mittauksia on tehty kahdeksan kunnan alueella.
15349:       vän tehokkaisiin toimiin haittojen selvit-    Tärinän takia Ratahallintokeskus on asettanut lii-
15350:       tämiseksi ja vähentämiseksi ja                kennerajoituksen viiteen kohteeseen.
15351:                                                         Ratahallintokeskuksen tarkoituksena on ym-
15352:       onko hallitus tietoinen, ettei Suomessa       päristöohjelmansa vuosien 1999-2001 toimin-
15353:       ole hyväksytty yhtenäistä mittausstan-        tasuunnitelman mukaisesti seuraavaksi kartoit-
15354:       dardia tärinähaitoille ja niiden raken-       taa loput rataverkolla esiintyvät tärinäalueet,
15355:       nuksille aiheuttamalle vaurioitusmis-         vahvistaa raideliikenteen tärinäarvot ja junatäri-
15356:       herkkyydelle sekä                             nän mittausohje sekä vähentää junatärinää radan
15357:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä           parantamishankkeiden yhteydessä ja osallistua
15358:       asiaintilan parantamiseksi?                   edelleen yhteispohjoismaiseen tärinätutkimuk-
15359:                                                     se en.
15360: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Muhoksen kunnassa on tehty sekä tilannekar-
15361: ti seuraavaa:                                       toitus että tärinämittauksia. Tilannekartoitus on
15362:                                                     tehty yhteistyössä kunnan kanssa. Tilannekartoi-
15363: Ratahallintokeskukselta saadun selonteon mu-        tuksen osana alueen asukkaille on järjestetty asu-
15364: kaan tärinäongelman poistamista on selvitetty       kaskysely ja yleisötilaisuus. Tilannekartoituksen
15365: yhteistyössä pohjoismaisten rautatieviranomais-     tulos on sekä kunnan että Ratahallintokeskuksen
15366: ten kanssa. Edullisia ratkaisuja ongelman koko-     käytettävissä.
15367: naan poistamiseksi ei ole. Tutkimuksia ja selvi-        Tilannekartoituksen johdosta Ratahallintokes-
15368: tyksiä on tehty ja tehdään edelleen. Kotimaisia     kus on asettanut liikennerajoituksen Muhoksel-
15369: yhteistyötahoja ovat olleet ja ovat jatkossakin     la. Rajoitus koskee raskasta venäläisen standar-
15370: mm. Helsingin teknillinen Korkeakoulu, Tampe-       din mukaista kalustoa, jonka nopeus on rajoitettu
15371: reen teknillinen korkeakoulu, VTT ja Lappeen-       40 kilometriin tunnissa. Mahdollisesti liikenne-
15372: rannan teknillinen oppilaitos. Yhteistyön tulok-    rajoitus ei ole ollut riittävä, minkä vuoksi Rata-
15373: sena on syntynyt tärinää koskeva kirjallisuustut-   hallintokeskus on jo sopinut pidettäväksi neuvot-
15374: kimus ja ja pohjoismaisten tärinämittauskäytän-
15375: 
15376:                                                                                                     3
15377: KK 896/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerin vastaus
15378: 
15379: 
15380: telun Muhoksen kunnan kanssa 27.12.1999, jol-       käynnissä. Toimenpideohjelma sisältää yksittäis-
15381: loin on tarkoitus käynnistää uudet mittaukset.      tapauksesta riippuen erilaisia toimenpiteitä, jol-
15382: Mittaustuloksiin perustuen asetetaan tarvittaessa   loin vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan myös ra-
15383: lisärajoituksia.                                    dan perusrakenteiden uusimista. Ministeriö seu-
15384:    Liikenneministeriö toteaa, että junaliikenteen   raa edelleen asian edistymistä.
15385: tärinähaittojen selvittäminen on melko laajasti
15386: 
15387: 
15388: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
15389: 
15390:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
15391: 
15392: 
15393: 
15394: 
15395: 4
15396: Ministerns svar                                             KK 896/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
15397: 
15398: 
15399: 
15400: 
15401: Tili riksdagens talman
15402: 
15403: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        hetet har åstadkommits en undersökning som ha-
15404: har Ni, Fru talman, till vederhörande medlem av        serar sig på litteratur som gäller vihrationsfrågor
15405: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-       och en jämförande rapport av vihrationsmät-
15406: mo Visthacka /saf undertecknade skriftliga             ningspraxis i Norden. Banförvaltningscentralen
15407: spörsmål SS 896/1999 rd:                               har gjort upp en vihrationsmätningsanvisning
15408:                                                        som har varit i provanvändning sedan 1998.
15409:       ir regeringen medveten om att den                   Klagomål om tågvihrationer har inkommit he-
15410:       tunga järnvägstrafiken åsamkar bety-             träffande 23 hanavsnittsställen. Banavsnitten
15411:       dande olägenheter på grund av vibratio-          Vainikkala-Sköldvik och Vartius-Brahestad,
15412:       ner för dem som bor i omedelbar närhet           vilka är hetydande med tanke på trafiken till och
15413:       av hanan och åstadkommer t.o.m. ska-             från öst, är de värst drahhade i detta hänseende.
15414:       dor på byggnader, men trots detta har            Det har inkommit klagomål rörande 15 ställen på
15415:       Banförvaltningscentralen inte vidtagit           nämnda hanavsnitt. lnvånarna längs hanan störs
15416:       tillräckligt effektiva åtgärder för att ut-      särskilt av godstågen.
15417:       reda och minska olägenheterna och                   Banförvaltningscentralen har kartlagt läget på
15418:                                                        fem kommuners områden. 1 tre kommuner är
15419:        är regeringen medveten om att det i Fin-        kartläggningen under arhete. Därtill har man ut-
15420:        land inte har antagits några enhetliga          fört mätning av tågvihrationer i åtta kommuner.
15421:        mätningsstandarder för vibrationsolä-           På grund av vihrationerna har Banförvaltnings-
15422:        genheter eller de risker för skador som         centralen utfårdat trafikhegränsningar på fem
15423:        byggnader utsätts för på grund av vibra-        ställen.
15424:        tionerna samt                                      Banförvaltningscentralen har för avsikt att i
15425:                                                        enlighet med verksamhetsplanerna för 1999-
15426:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
15427:       för att förbättra dessa omständigheter?          2001 i sitt miljöprogram kartlägga den resteran-
15428:                                                        de del en av vihrationsområdena på hannätet, fast-
15429: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ställa vihrationsvärden för spårtrafiken och mät-
15430: föra följande:                                         ningsanvisningar för tågvihrationer, minska tåg-
15431:                                                        vihrationerna i samhand med projekt för förhätt-
15432: Enligt Banförvaltningscentralens redogörelse har       ring av hanan samt även i fortsättningen delta i
15433: avlägsnandet av vihrationsprohlemet utretts i          den samnordiska vihrationsforskningen.
15434: samarhete mellan de nordiska järnvägsmyndig-              1 Muhos har utförts håde en kartläggning av lä-
15435: heterna. Några förmånliga lösningar för att helt       get och vihrationsmätningar. Kartläggningen av
15436: avhjälpa missförhållandena finns inte att tillgå.      läget har gjorts i samarhete med kommunen. Som
15437: Undersökningar och utredningar har genomförts          en del av lägeskartläggningen har det ordnats en
15438: och genomförs fortfarande. Samarhetsinstanser-         invånarenkät för kommunens invånare och ett
15439: na i vårt land har varit och är även i fortsättning-   möte för allmänheten. Resultatet av kartlägg-
15440: en hl.a. Helsingforstekniska högskola, Tammer-         ningen av läget är tillgängligt håde för kommu-
15441: fors tekniska högskola, VTT och Lappeenrannan          nen och Banförvaltningscentralen.
15442: teknillinen oppilaitos. Som ett resultat av samar-
15443: 
15444:                                                                                                         5
15445: KK 896/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministems svar
15446: 
15447: 
15448:    På grund av lägeskartläggningen har Banför-       taten utfårdas vid behov ytterligare begränsning-
15449: valtningscentralen utfårdat en trafikbegränsning     ar.
15450: i Muhos. Begränsningen gäller tung materiel en-          Trafikministeriet konstaterar att utredandet av
15451: ligt rysk standard och hastigheten för sådan ma-     vibrationsolägenhetema på grund av tågtrafiken
15452: teriel har begränsats till 40 km/h. Trafikbegräns-   pågår i relativt stor utsträckning. Åtgärdspro-
15453: ningen är nödvändigtvis inte tillräcklig och där-    grammet innehåller olika slags åtgärder med tan-
15454: för har Banförvaltningscentralen redan kommit        ke på enskilda fall, varvid det i de svåraste fallen
15455: överens om förhandlingar med Muhos kommun            krävs att även banans grundstruktur fömyas. Mi-
15456: den 27 december 1999, då det är meningen att         nisteriet följer med hur ärendet framskrider.
15457: nya mätningar inleds. På basis av mätningsresul-
15458: 
15459: 
15460: Helsingfors den 22 december 1999
15461: 
15462:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
15463: 
15464: 
15465: 
15466: 
15467: 6
15468:                                                            KK 897/1999 vp -Lauri Oinonen /kesk
15469: 
15470: 
15471: 
15472: 
15473:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 897/1999 vp
15474: 
15475:                                             Polttoaineveron huoltovarmuusmaksun ja ar-
15476:                                             vonlisäveron poistaminen linja-autoliikennöit-
15477:                                             sijöiltä
15478: 
15479: 
15480: 
15481: 
15482: Eduskunnan puhemiehelle
15483: 
15484: Linja-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet          Verovapauden myöntäminen linja-autoliiken-
15485: hyvin jyrkästi raakaöljyn maailmanmarkkinahin-       teelle vähentäisi valtion verotuloja Linja-autolii-
15486: nanja sitä seuraavan prosentuaalisen verotuksen      ton tekemän laskelman mukaan 273 miljoonaa
15487: vuoksi. Dieselpolttoaineen hinta oli 15.11.1999      markkaa. Yhteiskunnalle veromenetyksistä pa-
15488: 4,35 markkaa, kun se vuotta aikaisemmin oli 3,20     lautuisi säästöinä noin 60 prosenttia. Joukkolii-
15489: markkaa. Verojen osuus dieselpolttoaineen hin-       kenteen menot alenisivat 45 miljoonaa markkaa,
15490: nasta on 60 prosenttia eli 2,59 markkaa. Polttoai-   matkakustannusten korvaukset alenisivat 65 mil-
15491: neen hinnannousu luo paineita matkalippujen          joonaa markkaa ja matkakuluvähennysten vero-
15492: hinnan korottamiseen, sillä poltto- ja voiteluai-    vaikutus olisi 37 miljoonaa markkaa. Säästöjä tu-
15493: neiden osuus liikennöitsijöiden kustannuksista       lisi yhteensä 147 miljoonaa markkaa.
15494: on 10,5-15,1 prosenttia.
15495:    Liikennöintikustannusten nousu vaarantaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15496: harvaan asuttujen maaseutualueiden liikennereit-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15497: tien säilymisen ja lisää kuntien kustannuksia        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15498: esim. koulukuljetusten hinnannousun myötä.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15499:    Mikäli linja-autoliikennöitsijät saisivat käyt-
15500: tää verotonta polttoainetta, niin liikennöitsijöi-         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15501: den kustannukset alenisivat arviolta 6 prosenttia.         tyä matkakustannuksiin ja haja-asutus-
15502: Linja-autolippujen hintaa voitaisiin alentaa ja            alueiden julkisen liikenteen pysyvyyteen
15503: yhteiskunnan maksamat linjaliikenteen tuet voi-            välittömästi vaikuttavan linja-autolii-
15504: si lopettaa.                                               kenteen käyttämän dieselpolttoaineen
15505:                                                            verojen ja maksujen poistamiseksi?
15506: 
15507: 
15508: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
15509: 
15510:     Lauri Oinonen /kesk
15511: 
15512: 
15513: 
15514: 
15515:                                                                                                Versio 2.0
15516: KK 897/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                   Ministerin vastaus
15517: 
15518: 
15519: 
15520: 
15521: Eduskunnan puhemiehelle
15522: 
15523: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       ta polttoainetta, niin liikennöitsijöiden kustan-
15524: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nukset alenisivat arviolta 6 prosentilla, jolloin
15525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lippujen hintoja voitaisiin laskea ja yhteiskun-
15526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-      nan maksamat linja-liikenteen tuet voisi lopettaa.
15527: nen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Linja-autoliikennettä ei kuitenkaan voida kä-
15528: KK 89711999 vp:                                       sitellä edellä sanotulla tavalla yhtenä kokonai-
15529:                                                       suutena, vaan siinä voidaan erottaa toisistaan hy-
15530:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      vinkin poikkeavia osa-alueita. Linja-autoliiken-
15531:        tyä matkakustannuksiin ja haja-asutus-         teen voitaneen katsoa yhteiskunnan tuen kannal-
15532:        alueiden julkisen liikenteen pysyvyyteen       ta jakautuvan ainakin kolmeen pääryhmään: on
15533:        välittömästi vaikuttavan linja-autolii-        olemassa lipputuloihin perustuvaa itsekannatta-
15534:        kenteen käyttämän dieselpolttoaineen           vaa liikennöintiä, esimerkiksi kunnallisverotu-
15535:        verojen ja maksujen poistamiseksi?             loin tuettua linja-autoliikennettä ja liikennettä,
15536:                                                       jota yhteiskunta pitää yllä ostamalla muutoin
15537: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kannattamattomia, mutta kuitenkin peruspalvelu-
15538: ti seuraavaa:                                         na tarpeellisia linjoja. Näiden eri osa-alueiden tä-
15539: Kysymyksen lienee katsottava tarkoittavan kaik-       mänhetkinen tuki, tuen tarve ja myös tulevaisuu-
15540: kia dieselöljystä kannettavia veroja ja maksuja,      dessa esiintyvä tuen tarve ovat kovin erilaisia.
15541: eli polttoaineveroa ja arvonlisäveroa. Lähes rikit-      Esimerkiksi viisi suurinta kaupunkiamme vas-
15542: tömän dieselöljynpolttoainevero on 1,785 mark-        taavat itse joukkoliikenteen järjestämisestä ja tu-
15543: kaa litralta, huoltovarmuusmaksu 2, 1 penniä lit-     kevat sitä periaatteessa kunnallisveroina saamis-
15544: ralta ja arvonlisävero 15 päivältä marraskuuta        taan tuloista. Tämän liikenteen osuus koko jouk-
15545:  1999 olevan dieselöljyn keskimääräisen hinnan        koliikenteen matkustajamääristä on suunnilleen
15546: mukaan laskien noin 0,78 markkaa litralta. Kun        60 prosenttia. Tähän käytettynä polttoainevero-
15547: dieselöljyn hinta siis oli tuona ajankohtana 4,35     tuki olisi luonteeltaan hyvin erilainen verrattuna
15548: markkaa litralta, siinä oli eri veroja ja maksuja     vaikkapa jonkin harvaan asutulla maaseudulla
15549: yhteensä noin 2,59 markkaa litralta.                  toimivaan linjaan, kun otetaan huomioon, että
15550:    Edellä mainituista veroista polttoaineen hin-      esimerkiksi pelkästään YTV-alueella joukkolii-
15551: taan sisältyvä arvonlisävero on ammattimaista         kenteen julkisista varoista maksettava tuki on
15552: linja-autoliikennettä harjoittavalle arvonlisäve-     vuositasolla suuruusluokkaa 500-600 miljoo-
15553: rotuksessa vähennyskelpoinen, joten tämän ve-         naa markkaa. Tämän tuen lopettamisesta tuskin
15554: ron poistamisella ei olisi linja-autoliikenteen       voisi olla kysymys, vaikka YTV:n toimialueella
15555: kustannustason kannalta merkitystä. Sitä paitsi       linja-autot siirtyisivät verottomaan polttoainee-
15556: polttoaineen myyminen kuljetusyrityksille ilman       seen. Sen sijaan saattaa olla, että verottoman
15557: arvonlisäveron osuutta olisi yhteisön arvonlisä-      polttoaineen käyttö lähinnä keventäisi tässä lii-
15558: verojärjestelmän lähtökohtien vastaista, joten        kenteessä esimerkiksi kunnallisverotuksen kaut-
15559: tätä veroa ei tässä yhteydessä ole tarpeen enem-      ta rahoitettavaa joukkoliikenteen tukea.
15560: mälti käsitellä.                                         Pitkään ja kattavasti noudatettuna sääntönä
15561:    Kysymyksen perusteluissa on esitetty, että jos     on, että tieliikenteeseen tarkoitetuissa, diesel-
15562: linja-autoliikennöitsijät saisivat käyttää veroton-   moottorilla varustetuissa moottoriajoneuvoissa
15563: 
15564: 
15565: 2
15566: Ministerin vastaus                                          KK 897/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
15567: 
15568: 
15569: käytetään polttoaineena dieselöljyä. Valtiova-         keuttavat dieselöljyn veron alentamisen vähim-
15570: rainministeriö on katsonut, että tätä selkeää sään-    mäisveron tasalle. Uudempi käytäntö ei siis ole
15571: töä on syytä noudattaa myös linja-autojen koh-         enää tarkoittanut täydellistä vapautusta dieselöl-
15572: dalla. Kuitenkin siitä lähtien, kun säännöllisen      jyn vähimmäisverosta, vaan ainoastaan osittaista
15573: aikataulun mukaisesti ajetun linja-autoliikenteen      veronalennusta. Esimerkiksi Suomen kohdalla
15574: laskennallisesta polttoaineveron palautuksesta         tämä tarkoittaisi mahdollisuutta alentaa dieselöl-
15575: luovuttiin ja tämä tukimuoto korvattiin siten, että   jyn veroa linja-autoille runsaalla 32 pennillä lit-
15576: yhteiskunta ryhtyi ostamaan muutoin kannatta-          ralta eikä suinkaan noin 1,8 markkaa litralta ole-
15577: maUomia linja-autovuoroja, on jatkuvasti esitet-       valla kokonaismäärällä.
15578: ty, että mainitusta pääsäännöstä tulisi luopua ja         Todettakoon lisäksi, että mainitun direktiivin
15579: linja-autoliikenteelle sallia joko kevyen polttoöl-    tarkoittamat poikkeusluvat on tarkastettava mää-
15580: jyn käyttö lisäverotta tai järjestää jokin muu        räajoin. Juuri tehdyllä tarkistuskierroksella luvat
15581: mahdollisuus verottoman polttoaineen käyttöön.        uusittiin vain vuoden 2000 loppuun asti voimas-
15582: Valtiovarainministeriön vastustava kanta on pe-       sa olevina. Ei voitane pitää tyydyttävänä, että
15583: rustunut muun muassa siihen, että edellä jo tode-     niinkin pitkäjänteistä suunnittelua kuin joukko-
15584: tulla tavoin ei voida olla varmoja tällaisen yleis-   liikenteen rahoitusta koskevat järjestelyt kiinni-
15585: tuen tarkoituksenmukaisuudesta.                       tettäisiin kovin lyhyen aikavälin voimassa ole-
15586:     Verottomaan pohtoaineeseen ei kuitenkaan          vaan komission poikkeuslupaan.
15587: enää voida siirtyä vain kansallisesti tehtävillä          Yhtenä näkökohtana ovat myös vaikutukset
15588: päätöksillä. Euroopan yhteisössä sovelletaan di-      eri liikennemuotojen välillä. Linja-autoliikenne
15589: rektiiviä kivennäisöljyjen valmisteverojen raken-     on monessa kohden kilpailuasemassa esimerkik-
15590: teiden yhdenmukaistamisesta (92/81/ETY). Sii-         si taksiliikenteen kanssa. Ei kuitenkaan olisi
15591: nä edellytetään, että tieliikenteessä käytettävien    mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ulottaa
15592: ajoneuvojen dieselmoottoreissa, siis myös linja-      polttoaineverotusetua taksiliikenteeseen.
15593: autoissa käytetään polttoaineena dieselöljyä.             Julkisen liikenteen ja myös tavarankuljetustoi-
15594: Dieselöljyn verotasolle on asetettu tietty minimi-    minnan kilpailukykyyn on kiinnitetty erityistä
15595: taso, joka saadaan maakohtaisesti ylittää. Ilman      huomiota silloin, kun on päätetty eri liikenne-
15596: komission myöntämää poikkeuslupaa ei minimi-          polttoaineiden veroperusteista. Suomessa on py-
15597: tason yläpuolellakaan saa soveltaa useampaa           ritty pitämään dieselöljyn verotaso niin lähellä
15598: kuin yhtä verokantaa. Tästä voidaan poiketa ai-       EU:n polttoaineveron vähimmäistasoa kuin val-
15599: noastaan komission määräajaksi mainitun direk-        tiontaloudellinen tilanne on sallinut. Välttämät-
15600: tiivin 8 artiklan 4 kohdan nojalla myöntämällä        tömät verotuotot onkin polttoaineverotuksessa
15601: poikkeusluvalla. Neuvosto voi yksimielisesti ko-      kerätty enemmänkin moottoribensiinin kuin die-
15602: mission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan       selöljyn kautta. Yhtenä tavoitteena tässä politii-
15603: ottaa käyttöön täydentäviä verovapautuksia tai        kassa on ollut joukkoliikenteen kilpailukyvystä
15604: veronalennuksia erityisistä poliittisista syistä.     huolehtiminen.
15605: Useat maat ovat saaneet tällaisia poikkeuslupia,          Hallituksen tarkoituksena ei ole jatkossakaan
15606: mutta ainoastaan paikallista julkista liikennettä     huolehtia sinänsä tärkeänä pidettävästä joukko-
15607: varten. Aikaisempi käytäntö on monissa tapauk-        liikenteen toimintaedellytyksistä siten, että linja-
15608:  sissa tarkoittanut täyttä verovapautta, mutta vii-   autoliikenteen käyttämäitä dieselöljyitä poistet-
15609: me aikoina komissio on pyrkinyt rajoittamaan lii-     taisiin verot ja maksut.
15610: kennettä koskevia poikkeuslupia siten, että ne oi-
15611: 
15612: 
15613: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
15614: 
15615:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
15616: 
15617:                                                                                                         3
15618: KK 897/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                        Ministerns svar
15619: 
15620: 
15621: 
15622: 
15623: Tili riksdagens talman
15624: 
15625: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       skulie bolagens kostnader sjunka med uppskatt-
15626: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        ningsvis 6 % och då kunde biljettpriserna sänkas
15627: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           och sarnhällets stöd till busstrafiken avskaffas.
15628: Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga              Busstrafiken kan likväl inte behandlas på ovan
15629: spörsmål SS 897/1999 rd:                              relaterade sätt som en helhet, utan flera delområ-
15630:                                                       den som t.o.m. i hög grad avviker från varandra
15631:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          kan särskiljas. Med avseende på samhäliets stöd
15632:       för att ifråga om dieselbränsle, soman-         kan busstrafiken indelas åtminstone i tre huvud-
15633:       vänds i busstrajiken, avskaffa skatterna        grupper: det finns livsduglig trafik som klarar sig
15634:       och avgifterna, vilka har en direkt inver-      på biljettintäkterna, busstrafik som stödjes med
15635:       kan på resekostnader och en fortsatt kol-       t.ex. kommunalskatteintäkter och trafik som
15636:       lektivtrajik i glesbygden?                      sarnhället upprätthåller genom att köpa linjer
15637:                                                       som för övrigt är olönsamma men som dock är
15638: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       nödvändiga som basservice. Det nuvarande stö-
15639: föra följande:                                        det, behovet av stöd och också det stöd som kom-
15640: 1 spörsmålet torde avses alla de skatter och avgif-   mer att behövas i framtiden varierar mycket i frå-
15641: ter som uppbärs för dieselolja, dvs. bräns1eaccis     ga om de olika delområdena.
15642: och mervärdesskatt. Bränsleaccisen på så gott             T.ex. fem av våra största städer ordnar själva
15643: som svavelfri dieselolja är 1, 785 mark per liter,    sin koliektivtrafik och stödjer den i princip ge-
15644: försörjningsberedskapsavgiften 2, 1 penni per li-     nom de inkomster som inflyter i form av kommu-
15645: ter och mervärdesskatten ca 0, 78 mark per liter      na1skatt. Denna trafik utgör ungefår 60 % av pas-
15646: räknat enligt medelpriset på dieselolja den 15 no-    sagerarvolymen inom hela kollektivtrafiken. An-
15647: vember 1999. När priset på dieselolja vid den tid-    vänt tili detta skulle bränsleaccisstödet tili sin ka-
15648: punkten således var 4,35 mark per liter ingick i      raktär vara mycket annorlunda jämfört t.ex. med
15649: priset skatter och avgifter tili ett sammanlagt be-   någon linje som trafikeras någonstans i glesbyg-
15650: lopp av ca 2,59 mark per liter.                       den, när man beaktar att det stöd för kollektivtra-
15651:    Av ovan närnnda skatter är den mervärdes-          fiken som betalas av offentliga medel t.ex. en-
15652: skatt som ingår i bränslepriset avdragsgill i mer-    bart inom SAD:s ornråde på årsnivå uppgår tili
15653: värdesbeskattningen för dem som idkar busstra-        500-600 milj. mk. Det kan knappast bli fråga
15654: fik yrkesmässigt, så slopandet av denna skatt         om att avskaffa detta stöd, även om bussarna
15655: skulle inte ha någon betydelse för kostnadsnivån      inom SAD:s verksamhetsornråde skulle övergå
15656: inom busstrafiken. Dessutom skulle försäljning-       tili skattefritt bränsle. Däremot kan det hända att
15657: en av mervärdesskattefritt bränsle till transport-    användningen av skattefritt bränsle snarast skul-
15658: företag strida mot utgångspunkterna i gemenska-       le minska på det stöd för koliektivtrafik som i
15659: pens mervärdesskattesystem, så det finns ingen        denna trafik t.ex. finansieras via kommunalbe-
15660: anledning att behandla denna skatt mera utförligt     skattningen.
15661: i detta sammanhang.                                       Den regel som tillämpats länge och tili alla de-
15662:    1 motiveringen till spörsmålet framförs att om     lar är att dieselolja skall användas i sådana med
15663: bussbolagen fick använda skattefritt bränsle så       dieselmotor försedda motorfordon som är avsed-
15664: 
15665: 4
15666: Ministems svar                                              KK 897/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
15667: 
15668: 
15669: da för vägtrafik. Finansministeriet har ansett att    skatten på dieselolja till minimiskattenivå. Nya-
15670: det är skäl att tillämpa denna klara regel också      re praxis har således inte längre betytt fullstän-
15671: när det gäller bussar. Ändå har det med järnna        dig befrielse från minimiskatten på dieselolja
15672: mellanrum, alltsedan man avstod från den kalky-       utan endast en delvis skattesänkning. T.ex. för
15673: lerade återbäringen av bränsleaccisen inom buss-      Finlands del skulle detta innebära en möjlighet
15674: trafik som körs enligt regelbunden tidtabell och      att sänka skatten på dieselolja för bussar med
15675: denna stödform ersattes med att samhället börja-      drygt 32 penni per liter och ingalunda med det to-
15676: de köpa upp i övrigt olönsamma bussturer, före-       tala beloppet av ca 1,8 mk per liter.
15677: slagits att man borde frångå den närnnda huvud-           Det kan dessutom konstateras att de dispenser
15678: regeln och i fråga om busstrafiken antingen tillå-    som avses i närnnda direktiv måste ses över med
15679: ta användning av lätt brännolja utan tilläggsaccis    bestämda mellanrum. Under den kontrollom-
15680: eller ordna någon annan möjlighet till använd-        gång som nyligen ägde rum fömyades tillstån-
15681: ning av skattefritt bränsle. Finansministeriets ne-   den endast till utgången av 2000. Det kan inte be-
15682: gativa hållning har bl.a berott på att man, såsom     traktas som tillfredsställande att en så långsiktig
15683: ovan redan har konstaterats, inte kan vara säker      planering som arrangemangen i fråga om finan-
15684: på ändamålsenligheten i ett sådant allmänt stöd.      sieringen av kollektivtrafiken skulle bindas till
15685:    Det är ändå inte längre möjligt att övergå ti111   en dispens av kommissionen som gäller för en
15686: skattefria bränslen endast genom nationella be-       mycket kort tid.
15687: slut. 1 Europeiska gemenskapen tillämpas direk-           En synpunkt att beakta är också verkningama
15688: tivet om harmonisering av strukturema för             mellan de olika trafikformema. Busstrafiken
15689: punktskatter på mineraloljor (92/81/EEG). Di-         konkurrerar i många avseenden t.ex med taxitra-
15690: rektivet förutsätter att dieselmotorer i fordon som   fiken. Det skulle ändå inte vara möjligt eller än-
15691: används i vägtrafik, dvs. också i bussar, skall an-   damålsenligt att utsträcka bränsleaccisförmånen
15692: vända dieselolja som bränsle. Det finns en sär-       till att gälla taxi trafik.
15693: skild miniminivå på skattenivån för dieselolja            Särskild vikt har fåsts vid konkurrenskraften
15694: som får överskridas i de enskilda ländema. Utan       hos kollektivtrafiken liksom också hos godstrafi-
15695: dispens som beviljas av kommissionen får inte         ken när beslut har fattats om beskattningsgrun-
15696: mer än en skattesats tillämpas ens ovanför mini-      derna för olika trafikbränslen. 1 Finland har man
15697: minivån. Avvikelse från dettakan ske endast med       försökt hålla skattenivån för dieselolja så nära
15698: en sådan dispens som kommissionen för en viss         miniminivån för bränsleaccis inom EU som sta-
15699: tid beviljar med stöd av artikel 8.4 i närnnda di-    tens ekonomi har tillåtit. De behövliga skattein-
15700: rektiv. Rådet kan enhälligt på förslag av kommis-     täkterna har därför inom bränslebeskattningen
15701: sionen ge medlemsstatema tillstånd att ta i bruk      inkasserats snarare via motorbensinen än via die-
15702: kompletterande skattebefrielser eller skattelätt-     selolja. Ett mål i denna politik har varit att sörja
15703: nader av särskilda politiska skäl. Flera Iänder har   för konkurrenskraften inom kollektivtrafiken.
15704: fått dylika dispenser, men endast för den lokala          Regeringen har inte heller i fortsättningen nå-
15705: kollektivtrafiken. Tidigare praxis innebar i          gon avsikt att sörja för verksamhetsbetingelserna
15706: många fall fullständig skattebefrielse, men under     för den i sig viktiga kollektivtrafiken genom att
15707:  senare tid har kommissionen försökt begränsa         avskaffa skatter och avgifter för dieselolja som
15708: dispenserna för trafik så att de ger rätt att sänka   används inom busstrafiken.
15709: 
15710: 
15711: 
15712: Helsingfors den 30 december 1999
15713: 
15714:     Minister Suvi-Anne Siimes
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 
15719:                                                                                                         5
15720:                                                           KK 898/1999 vp - Hannes Manninen /kesk
15721: 
15722: 
15723: 
15724: 
15725:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 898/1999 vp
15726: 
15727:                                                Alkoholipitoisuuden määritys liikennejuopu-
15728:                                                mustapauksissa
15729: 
15730: 
15731: 
15732: 
15733: Eduskunnan puhemiehelle
15734: 
15735: Liikennejuopumusta koskevia säännöksiä muu-                 Vähintään puolen promillen tapausten osuus
15736: tettiin lailla ( 65511994) niin, että veren alkoholi-    liikennevirrassa ei ole viime vuosina muuttunut.
15737: pitoisuuksien rinnalle rikoksen tunnusmerkeiksi          Alle puolen promillen tapausten osuus sen sijaan
15738: tuli alkoholin määrä litrassa uloshengitysilmaa.         on jyrkästi noussut. Vuonna 1998 valtakunnalli-
15739: Nämä rajat ovat 0,25 milligrammaa (rattijuopu-           sessa tutkimuksessa tutkittiin yli 80 000 kuljetta-
15740: mus, RL 23:3) ja 0,60 milligrammaa (törkeä rat-         jaa. Heistä 0,88 prosenttia ajoi alle puolen pro-
15741: tijuopumus, RL 23:4).                                   millen humalatilassa. Osuus on liki kaksinkertai-
15742:     Sittemmin on käynyt ilmi, että monissa ta-          nen vuoden 1994lukuun (0,48 prosenttia) verrat-
15743: pauksissa rattijuopumuksesta syytetyksija tuo-          tuna.
15744: mituksi joutuminen riippuu siitä, onko oikeudel-            Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kuljetta-
15745: lisen arvioinnin perusteena hengitysilmasta tark-       jan onnettomuusriski alkaa nousta jyrkästi, kun
15746: kuusalkometrillä saatu luku vai verinäytteestä          veren alkoholipitoisuus ylittää puoli promillea.
15747: tehty määritys.                                         Selvän kuljettajan riskiin verrattuna onnetto-
15748:     Käytännössä kuljettajan veren alkoholipitoi-        muustodennäköisyys on 0,7 promillen tasossa
15749: suus on 0,65-0,70 promillea, kun hänen hengi-           noin kaksinkertainen.
15750: tysilmastaan mitattu alkoholimäärä on 0,25 mil-             Edellä kuvattu problematiikka voi myös käy-
15751: ligrammaa litraa kohti. Kun kolmessa tapaukses-         tännössä johtaa erikoisiin tilanteisiin. Kuljetta-
15752: sa viidestä, eli noin 13 000 tapausta/vuosi, alko-      jan hengitysilman alkoholipitoisuudeksi tode-
15753: holimääritystä ei tehdä verestä vaan kuljettajan        taan tarkkuusalkometrillä 0,23 milligrammaa/lit-
15754: uloshengitysilmasta, niin eri arvioiden mukaan          ra. Koska rangaistavuuden edellytys ei täyty, kul-
15755: vuosittain useita satoja, jopa toistatuhatta tapaus-    jettaja saa jatkaa matkaansa. Hetken kuluttua hän
15756: ta jää sikseen, vaikka todellisuudessa kuljettaja       joutuu ratsiaan. Puhalluskoe osoittaa 0,6 promil-
15757: on syyllistynyt rattijuopumukseen. Vastaava             lea. Kuljettaja viedään jatkotutkimukseen. Veri-
15758: koskee törkeitä tapauksia, jotka ovat rajan tuntu-      näytteestä tehty analyysi osoittaa alkoholipitoi-
15759: massa (1,2 promillea vs. 0,60 milligrammaa/lit-         suudeksi 0,67 promillea. Kuljettaja tuomitaan
15760: ra). Vuosittain tämä merkitsee sitä, että sadoissa      rattijuopumuksesta, vaikka hänet hetkei:i ·,: '1-
15761: rajatapauksissa tuomio tulee hengitysilmasta teh-       min vapautettiin toisella menetelmät t~:'>' 1 n
15762:  dyn määrityksen perusteella rattijuopumuksesta,        mittauksen perusteella.
15763: vaikka kuljettajan veren alkoholipitoisuus -jos
15764:  sitä käytettäisiin oikeudellisen arvioinnin perus-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15765:  tana- ylittää selvästi 1,2 promillea. Tällöin kul-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15766: jettaja olisi tuomittava törkeästä rattijuopumuk-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15767:  sesta.                                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15768: 
15769:                                                                                                    Versio 2.0
15770: KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
15771: 
15772: 
15773:       Onko oikeusturvan kannalta perustel-      kannalta asianmukaista, että lukuisissa
15774:       tua soveltaa nykyisenlaisia turvamargi-   tapauksissa syyllisyyden tai syyttömyy-
15775:       naaleja määritettäessä alkoholipitoi-     den ratkaisee se, tehdäänkö alkoholi-
15776:       suus hengitysilmasta tai verestä ja       määritys epäillyn hengitysilmasta vai
15777:                                                 verestä?
15778:       onko kansalaisten yhdenvertaisuuden ja
15779:       oikeudenmukaisuuden       toteutumisen
15780: 
15781: 
15782: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
15783: 
15784:     Hannes Manninen /kesk
15785: 
15786: 
15787: 
15788: 
15789: 2
15790: Ministerin vastaus                                      KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
15791: 
15792: 
15793: 
15794: 
15795: Eduskunnan puhemiehelle
15796: 
15797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Poliisille on hankittu tarkkuusalkometrijärjes-
15798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          telmä, jota valvotaan keskitetysti. Se otettiin
15799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        käyttöön vuoden 1998 heinäkuun alussa koko
15800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            maan alueella. Tarkkuusalkometrijärjestelmän
15801: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         käyttöönotolla on pyritty sekä poliisin että ter-
15802: myksen KK 898/1999 vp:                                 veydenhoitohenkilöstön työaikasäästöihin ja
15803:                                                        syylliseksi epäillyn henkilön oikeusturvan paran-
15804:        Onko oikeusturvan kannalta perustel-            tamiseen mm. vähentämällä aiheettomaksi osoit-
15805:        tua soveltaa nykyisenlaisia turvamargi-         tautuvia ajokieltoja rajatapauksissa. Tavoitteena
15806:        naaleja määriteltäessä alkoholipitoi-          on se, että 60-80 prosenttia epäillyistä rattijuo-
15807:        suus hengitysilmasta tai verestä ja            pumustapauksista voitaisiin tulevaisuudessa kä-
15808:                                                        sitellä siten, että epäilty puhallutetaan tark-
15809:        onko kansalaisten yhdenvertaisuuden ja          kuusalkometrillä.
15810:        oikeudenmukaisuuden        toteutumisen            Sisäasiainministeriö on antanut poliisille oh-
15811:        kannalta asianmukaista, että lukuisissa        jeet tarkkuusalkometrillä tehtäville hengitysil-
15812:        tapauksissa syyllisyyden tai syyttömyy-        man alkoholimittauksille. Ohjeiden mukaan hu-
15813:        den ratkaisee se, tehdäänkö alkoholi-          malatilan toteamiseen tulee ensisijaisesti käyttää
15814:        määritys hengitysilmasta vai verestä?          tarkkuusalkometrijärjestelmää. Henkilö viedään
15815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuitenkin verikokeeseen mm. siinä tapauksessa,
15816: ti seuraavaa:                                         ettei hän halua tai hän ei pysty puhaltamaan alko-
15817:                                                       metriin, hänen epäillään olevan alkoholin lisäksi
15818: Rattijuopumuksesta säädetään rikoslain 23 lu-         muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena,
15819: vun 3 §:ssä. Henkilö on tuomittava rattijuopu-        humalatilan määrittämiseksi on tarpeellista suo-
15820: muksesta, jos hän kuljettaa moottorikäyttöistä        rittaa takaisinlaskenta tai jos verikokeeseen vie-
15821: ajoneuvoa niin, että hänen verensä alkoholipitoi-     minen on muuten, esimerkiksi kuljetusolosuh-
15822: suus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5     teet huomioon ottaen, poliisitoiminnan kannalta
15823: promillea tai että hänellä on tällöin vähintään       mielekästä. Mainittakoon, että vuoden 1999 aika-
15824: 0,25 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengi-       na tavatuista rattijuopumuksesta epäillyistä hen-
15825: tysilmaa. Rikoslain 23 luvussa säädetään vastaa-      kilöistä noin joka toisen humalatila määriteltiin
15826: vasti mm. törkeästä rattijuopumuksesta. Suomes-       tarkkuusalkometrillä.
15827: sa on edellä lausutun perusteella käytössä kaksi          Rattijuopumuksen syylliseksi langettava raja
15828: erilaista tapaa määritellä rattijuoppoudesta epäil-   on eri maissa yleisimmin 0,5 promillea. Ruotsis-
15829: lyn henkilön humalatila. Aikaisemmin, ennen 15        sa raja tosin on 0,2 promillea alkoholia veressä
15830: päivänä heinäkuuta 1994 voimaan tullutta rikos-       tai 0,10 mg alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.
15831: lain muutosta, alkoholipitoisuus määriteltiin yk-     Puolen promillen rajaa on perusteltu sillä, että
15832: sinomaan verikokeen avulla. Todettakoon, että         kuljettajan virhetoiminnot (kolaririski) alkavat
15833: humalatilan määritteleminen kuljettajan hengi-        merkittävästi lisääntyä humalatilan ylittäessä
15834: tysilmasta on otettu käyttöön jo ennen Suomea         puoli promillea. Hyväksyttäessä rikoslakiin hen-
15835: mm. Ruotsissa ja Norjassa.                            gitysilman syylliseksi langettava raja (0,25 mg)
15836: 
15837:                                                                                                        3
15838: KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                Ministerin vastaus
15839: 
15840: 
15841: lienee ollut tarkoitus, että se keskimäärin vastai-   yksi tuhannesta hengitysilmamittauksesta voisi
15842: si 0,5 promillen verenalkoholipitoisuutta. Perus-     antaa korkeamman alkoholimäärän kuin sitä vas-
15843: lähtökohtana pidettiin kuitenkin sitä, ettei ketään   taava verenalkoholimittaus, edustaisi vieläkin
15844: tulisi tuomita rattijuopumuksesta hengitysilman       varsin suurta varmuutta. Sisäasiainministeriössä
15845: perusteella, jos hänen verenalkoholipitoisuuten-      on jo käynnistetty toimenpiteet varmuusvähen-
15846: sa olisi samanaikaisesti alle 0,5 promillea.          nyksen pienentämiseksi. Muuttaminen on mah-
15847:    Verenalkoholin ja hengitysilman alkoholin          dollista sisäasiainministeriön hallinnollisella
15848: suhde vaihtelee eri henkilöillä. Suomen tark-         päätöksellä. Kansalaisten yhdenvertaisuus eri
15849: kuusalkometrijärjestelmässä käytetään sellaista       järjestelmiä käytettäessä on pyritty takaamaan
15850: suhdelukua ja laitehajonnasta johtuvaa varmuus-       ohjeistamalla poliisin kenttätoimintaa siten, että
15851: vähennystä (yhteensä noin 24 prosenttia), että        järjestelmä valitaan kaikkien kohdalla samoilla
15852: keskimäärin yksi miljoonasta puhallustuloksesta       perusteilla. On kuitenkin selvää, että henkilö,
15853: voi olla liian korkea. Kun otetaan huomioon tällä     joka esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi ei
15854: hetkellä keskimääräinen noin 30 minuutin viive        pysty puhaltamaan, on tässä suhteessa eriarvoi-
15855: ajotapahtuman ja tarkkuusalkometripuhalluksen         sessa asemassa.
15856: välillä, laitehajonnasta johtuva varmuusvähen-           Liikenneturvallisuuden kannalta ei voida pi-
15857: nys sekä verenalkoholin ja hengitysilman alko-        tää hyväksyttävänä, että rattijuoppouden kiinni-
15858: holin määrittelyssä käytetty suhdeluku, edellyt-      jäämisraja nousee. Vaikka Ruotsissa on käytössä
15859: tää syylliseksi langettavan 0,25 mg:n rajan ylittä-   vastaava järjestelmä, ei rajan liukumisella ylös-
15860: vän tuloksen puhaltaminen keskimäärin 0,69-           päin ole alhaisemmista verenalkoholin ja hengi-
15861: 0,74 promillen luokkaa olevaa verenalkoholin          tysilman rangaistusrajoista johtuen samaa merki-
15862: määrää.                                               tystä. Todellinen kiinnijoutumisraja lienee Ruot-
15863:    Tarkkuusalkometrijärjestelmästä on nyt yli         sissa siellä käytössä oleva (yksi tuhannesta) vir-
15864: vuoden kokemus, ja sillä käsitelty tapausmäärä        heriskivähennys huomioon ottaen noin 0,42 pro-
15865: onkin jo riittävä varmuusvähennysten uuteen tar-      millea.
15866: kasteluun. Järjestelmän muuttaminen siten, että
15867: 
15868: 
15869: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
15870: 
15871:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
15872: 
15873: 
15874: 
15875: 
15876: 4
15877: Ministems svar                                           KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk
15878: 
15879: 
15880: 
15881: 
15882: Tili riksdagens talman
15883: 
15884: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Systemet togs i bruk i hela landet i början av juli
15885: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av         1998. Genom ibruktagandet av systemet med
15886: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-        precisionsalkometrar har man strävat efter att
15887: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga             spara in både polisens och hälsovårdspersona-
15888: spörsmål SS 898/1999 rd:                                lens arbetstid och efter att förbättra rättsskyddet
15889:                                                         för den misstänkte bl.a. genom att i gränsfall
15890:        Ar det med tanke på rättssäkerheten mo-          minska körförbud som visar sig vara onödiga.
15891:        tiverat att tillämpa de nuvarande säker-        Målet är att 60-80 % av alla misstänkta fall av
15892:        hetsmarginalerna vid bestämmande av             rattfylleri i framtiden skall kunna behandlas så att
15893:        alkoholhalten i utandningsluften eller          den misstänkte blåser i en precisionsalkometer.
15894:        blodet och                                          lnrikesministeriet har meddelat anvisningar
15895:                                                        till polisen om hur alkoholhalten i utandningsluf-
15896:        är det med tanke på medborgarnas lik-           ten skall mätas med precisionsalkometer. Enligt
15897:        ställighet och en rättvis behandling av         anvisningama skall berusningstillståndet i första
15898:        medborgarna lämpligt att en persons             hand konstateras med hjälp av systemet med pre-
15899:        skuld eller oskuld i åtskilligafall blir be-    cisionsalkometrar. Av en misstänkt person tas
15900:        roende av om alkoholhalten bestäms i            dock blodprov bl.a. i det fall att han inte vill eller
15901:        utandningsluften eller i blodet?                inte kan blåsa i en alkometer, att han misstänks
15902: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        vara påverkad av även andra rusmedel än alko-
15903: föra följande:                                         hoi, att det för bestämmande av berusningstill-
15904:                                                        ståndet är nödvändigt att göras en s.k. tillba-
15905: Om rattfylleri bestäms i 23 kap. 3 § strafflagen.      karäkning eller då det annars, t.ex. med beaktan-
15906: En person skall dömas för rattfylleri om han kör       de av transportförhållandena, ur polisens synvin-
15907: ett motordrivet fordon så att alkoholhalten under      kel är ändamålsenligt att låta ta blodprov. Det
15908: eller efter fården är minst 0,5 promille i hans blod   kan nämnas att berusningstillståndet hos cirka
15909: eller minst 0,25 milligram per liter i hans utand-     hälften av de personer som misstänktes för ratt-
15910: ningsluft. På motsvarande sätt bestäms i 23 kap.       fylleri under 1999 bestämdes med hjälp av en
15911: strafflagen bl.a. om grovt rattfylleri. Enligt det     precisionsalkometer.
15912: ovan sagda tillämpas i Finland två olika sätt att         Gränsen för straff för rattfylleri i olika Iänder
15913: bestämma berusningstillståndet hos en person           är i allmänhet 0,5 promille. 1 Sverige är gränsen
15914: som misstänks för rattfylleri. Tidigare, innan en      dock 0,2 promille alkohoi i blodet eller 0,10 mg
15915: ändring av strafflagen trädde i kraft den 15 juli      alkohoi per liter i utandningsluften. Gränsen på
15916: 1994, bestämdes alkoholhalten enbart på basis av       0,5 promille har motiverats med att en förares
15917: blodprov. Det bör konstateras att bestämmandet         felmanövrar (risken för kollision) börjar öka på
15918: av en förares berusningstillstånd enligt alkohol-      ett avgörande sätt då berusningstillståndet över-
15919: halten i utandningsluften har införts bl.a. i          stiger en halv promille. Då rattfyllerigränsen på
15920: Sverige och Norge före Finland.                        0,25 mg alkohoi i utandningsluften godkändes i
15921:    Vid polisen har tagits i bruk ett system med        strafflagen torde avsikten ha varit att denna alko-
15922: precisionsalkometrar som övervakas centralt.           holhalt i genomsnitt motsvarar en alkohoihait på
15923: 
15924:                                                                                                           5
15925: KK 898/1999 vp- Hannes Manninen /kesk                                                  Ministerns svar
15926: 
15927: 
15928: 0,5 promille i blodet. Den grundläggande ut-         många för att säkerhetsavdraget skall kunna ses
15929: gångspunkten var dock att ingen skulle dömas för     över. En ändring av systemet så att ett utand-
15930: rattfylleri på basis av utandningsluften om hans     ningsresultat av tusen kan ge en högre alkohol-
15931: alkoholhalt i blodet samtidigt underskred 0,5        halt än motsvarande blodprov innebär fortfaran-
15932: promille.                                            de att systemet är synnerligen säkert. Vid inrikes-
15933:    Förhållandet mellan alkoholhalten i blodet och    ministeriet har redan vidtagits åtgärder för att
15934: i utandningsluften varierar hos olika personer.      minska säkerhetsavdraget. En ändring är möjlig
15935: Inom systemet med precisionsalkometrar i Fin-        genom inrikesministeriets administrativa beslut.
15936: land används ett sådant jämförelsetal och ett så-    Man har strävat efter att garantera medborgarnas
15937: dant s.k. säkerhetsavdrag som beror på avvikel-      likställighet då olika system används genom att
15938: ser mellan olika apparater (sammanlagt ca 24 %)      reglera polisens verksamhet på fåltet så att syste-
15939: att i medeltal ett utandningsresultat av en miljon   met väljs på samma grunder för alla. Det är dock
15940: kan vara för högt. Med beaktande av att dröjsmå-     klart att en person som t.ex. på grund av sjukdom
15941: let mellan körhändelsen och blåsningen i preci-      eller skada inte kan blåsa är i en ojämlik ställ-
15942: sionsalkometer för närvarande är i genomsnitt 30     ning i detta hänseende.
15943: minuter förutsätter det säkerhetsavdrag som be-          Med tanke på trafiksäkerheten kan det inte an-
15944: ror på avvikelser mellan olika apparater, samt det   ses godtagbart att gränsen för rattfylleri stiger.
15945: jämförelsetal som används vid bestärnning av al-     Trots att motsvarande system tillämpas i Sverige
15946: koholhalten i blodet och i utandningsluften, att     har en förskjutning av gränsen uppåt inte samma
15947: den misstänkte då hans utandningsresultat över-      betydelse på grund av att gränserna för straff
15948: skrider den gräns på 0,25 mg som förutsätts för      både då det gäller alkoholhalten i blodet och i ut-
15949: att han skall dömas, har en alkoholhalt på i ge-     andningsluften är lägre. 1 Sverige torde den verk-
15950: nomsnitt 0,69-0,74 promille i blodet.                liga gränsen för att bli fast för rattfylleri, med
15951:    Man har nu över ett års erfarenhet av systemet    hänsyn till det säkerhetsavdrag ( ett på tusen) som
15952: med precisionsalkometrar och de fall som be-         tillämpas, vara ca 0,42 promille.
15953: handlats under den tiden är redan tillräckligt
15954: 
15955: 
15956: 
15957: Helsingforsden 4 januari 2000
15958: 
15959:     Inrikesminister Kari Häkämies
15960: 
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 6
15965:                                                              KK 899/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
15966: 
15967: 
15968: 
15969: 
15970:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 899/1999 vp
15971: 
15972:                                             Anestesia- ja tehohoidon erikoissairaanhoita-
15973:                                             jien koulutus
15974: 
15975: 
15976: 
15977: 
15978: Eduskunnan puhemiehelle
15979: 
15980: Anestesia- ja tehosairaanhoitajien ammattitaito-     työn tason ja potilasturvallisuuden heikkenemi-
15981: vaatimukset ovat viime vuosien aikana jatkuvas-      nen. Koulutuksen muutoksesta on jo ollut seu-
15982: ti kasvaneet ja monipuolistuneet. Väestön ikään-     rauksena se, että Suomessa ammattikorkeakoulu-
15983: tymisen sekä hoitomenetelmien ja teknologian         tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat eivät ole
15984: kehittymisen vuoksi yhä vaikeammin sairaita po-      kelpoisia työskentelemään anestesiahoitajina
15985: tilaita voidaan hoitaa yhä vaativampien hoitome-     muissa Euroopan maissa tai edes Pohjoismaissa.
15986: netelmien avulla.
15987:     Anestesia- ja tehohoitotyön lisääntyneistä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15988: vaatimuksista huolimatta alan koulutusmahdolli-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15989: suudet ovat heikentyneet maassamme koko              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15990: 1990-luvun ajan. Erikoissairaanhoitajakoulutus       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15991: on loppunut ja aikaisempaan koulutukseen ver-
15992: rattuna anestesiahoitotyön opetuksen määrää on             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15993: vähennetty sairaanhoitajien ammattikorkeakou-              tyä, että anestesia- ja tehohoitotyön taso
15994: lutuksessa.                                                ja potilasturvallisuuden heikkeneminen
15995:     Maamme koulujärjestelmä ei tällä hetkellä tar-         eivät enää jatkuisi ja että Suomessa tut-
15996: joa minkäänlaisia mahdollisuuksia alan työelä-             kinnon suorittaneet sairaanhoitajat oli-
15997: män vaatimuksiin kattavasti vastaavan lisäkoulu-           sivat kelpoisia työskentelemään aneste-
15998: tuksen hankkimiseen. Tämä on johtanut tilantee-            siahoitajina muissa Euroopan maissa ja
15999: seen, jossa vaarana on anestesia- ja tehohoito-            Pohjoismaissa?
16000: 
16001: 
16002: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
16003: 
16004:     Liisa Hyssälä /kesk
16005: 
16006: 
16007: 
16008: 
16009:                                                                                               Versio 2.0
16010: KK 899/1999 vp -      Liisa Hyssälä /kesk                                            Ministerin vastaus
16011: 
16012: 
16013: 
16014: 
16015: Eduskunnan puhemiehelle
16016: 
16017: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        opetusministeriön toimesta yhdessä työelämän
16018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kanssa laaditut vaatimustasokuvaussuositukset ja
16019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koulutusta koskevien erityisdirektiivien noudat-
16020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-       tamisvelvoite. Tarkoituksena on ollut, että am-
16021: säiän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot an-
16022: sen KK 899/1999 vp:                                   tavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatil-
16023:                                                       lisissa asiantuntijatehtävissä toimimiseen.
16024:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Ammattikorkeakouluopinnoista annetun ase-
16025:       tyä, että anestesia- ja tehohoitotyön taso      tuksen (256/1995) ja korkeakoulututkintojenjär-
16026:       ja potilasturvallisuuden heikkeneminen          jestämisestä annetun asetuksen (464/1998) mu-
16027:       eivät enää jatkuisi ja että Suomessa tut-       kaan erikoistumisopinnot ovat ammattikorkea-
16028:       kinnon suorittaneet sairaanhoitajat oli-        koulututkintoon pohjautuvia ammatillisiinjatko-
16029:       sivat kelpoisia työskentelemään aneste-         tutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestel-
16030:       siahoitajina muissa Euroopan maissa ja          mää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edis-
16031:       Pohjoismaissa?                                  täviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Annet-
16032:                                                       tujen säännösten mukaan vakinaiset ammattikor-
16033: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         keakoulut voivat järjestää ammatillisia erikoistu-
16034: ti seuraavaa:                                         misopintoja. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut
16035: Anestesia- ja tehohoitotyö edellyttää vankkaa         on vakinaistettu vuonna 1996. Erikoistumisopin-
16036: ammattitaitoa. Keskiasteen koulutuksen yhtey-         not ovat vähitellen käynnistymässä.
16037: dessä aiemmin sairaanhoitajakoulutuksen jäl-             Erikoissairaanhoidon opinnot kuuluvat EY :n
16038: keen erikoistumiskoulutuksena järjestetty koulu-      yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelyn piirin.
16039: tus sisällytettiin sairaanhoitajan tutkintoon. Tut-   Vastaanottava maa suorittaa muualla suoritetun
16040: kinnon laajuus oli kolme ja puoli vuotta. Suomen      tutkinnon vertaamisen oman maansa vaatimuk-
16041: liityttyä Euroopan talousalueeseen ja myöhem-         siin ja voi asettaa lisävaatimukseksi kelpoisuus-
16042: min Euroopan unioniin muutettiin sairaanhoita-        kokeen tai sopeutumisajan. Erikoissairaanhoito-
16043: jan tutkinto vastaamaan sairaanhoitajan koulu-        tasoisista tutkinnoista ei ole tehty Pohjoismaiden
16044: tusta koskevien erityisdirektiivien määräyksiä        kesken erillisiä sopimuksia tutkintojen vastavuo-
16045: kolmivuotisesta yleissairaanhoidollisesta koulu-      roisesta tunnustamisesta.
16046: tuksesta. Tutkinnon kokonaislaajuus säilytettiin         Ammattikorkeakoulun perustutkinnon jälkei-
16047: edelleen kolmen ja puolen vuoden pituisena. Tut-      nen kehittäminen sisältyy opetusministeriön kou-
16048: kinnon tavoitteista ja sisällöistä määrättiin ope-    lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnite1-
16049: tussuunnitelman valtakunnallisilla perusteilla.       maan vuosille 1999-2004. Opetusministeriön
16050:     Sairaanhoitajakoulutuksen siirryttyä asteit-      näkemyksen mukaan terveysalan koulutuksen tu-
16051: tain vuodesta 1992 ammattikorkeakouluun ope-          lee täyttää potilasturvallisuuden ja työelämän
16052: tussuunnitelmien laadinta on siirtynyt ammatti-       vaatimukset. Ministeriön tarkoituksena on vuo-
16053: korkeakoulujen vastuulle kuitenkin siten, että        den 2000 aikana selvittää yhteistyössä työelä-
16054: koulutuksen järjestämisen perustana ovat olleet       män ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa ter-
16055: 
16056: 
16057: 2
16058: Ministerin vastaus                                     KK 899/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
16059: 
16060: 
16061: veysalan ammattikorkeakoulun koulutukselliset    tyjen linjausten ja ammattikorkeakoulutuksesta
16062: vaatimukset kehittämissuunnitelmassa hyväksyt-   annettujen säädösten mukaisesti.
16063: 
16064: 
16065: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
16066: 
16067:     Opetusministerin sijainen
16068:     Ministeri Erkki Tuomioja
16069: 
16070: 
16071: 
16072: 
16073:                                                                                              3
16074: KK 899/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                       Ministems svar
16075: 
16076: 
16077: 
16078: 
16079: Tili riksdagens talman
16080: 
16081: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        visningsministeriets initiativ utarbetas tillsam-
16082: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        mans med arbetslivet och skyldigheten att iaktta
16083: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lii-       specialdirektiven om utbildning. Avsikten har
16084: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-       varit att de studier som leder tili en yrkeshögsko-
16085: mål SS 899/1999 rd:                                    leexamen skall ge de teoretiska och praktiska får-
16086:                                                        dighetema att arbeta i yrkesinriktade sakkunnig-
16087:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta så        uppgifter.
16088:        att nivån på anestesi- och intensivvårds-          Enligt förordningen om yrkeshögskolestudier
16089:        arbetet och patientsäkerheten inte fort-        (256/1995) och förordningen om högskolomas
16090:        sätter att försämras och att sjukskötare        examenssystem (464/1998) är specialiseringsstu-
16091:        som avlagt examen i Finland blir behö-          diema fortbildningsprogram som grundar sig på
16092:        riga att arbeta som anestesiskötare i an-       yrkeshögskoleexamen och leder tili yrkesinrikta-
16093:        dra europeiska och nordiska länder?             de påbyggnadsexamina eller andra omfattande
16094:                                                        fortbildningsprogram som kompletterar exa-
16095: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        menssystemet och främjar utvecklingen i yrket.
16096: föra följande:                                         Enligt gällande bestämmelser kan ordinarie yr-
16097: Anestesi- och intensivvårdsarbetet förutsätter ge-     keshögskolor ordna yrkesinriktade specialise-
16098: digen yrkesfårdighet. Den utbildning som tidiga-       ringsstudier. De första yrkeshögskoloma blev
16099: re ordnades i form av specialiseringsutbildning        ordinarie 1996. Specialiseringsstudiema håller
16100: efter sjukskötarutbildningen i samband med ut-         småningom på att starta.
16101: bildningen på mellanstadiet har tagits in i sjuk-         Specialiseringsstudiema i sjukvård hör tili
16102: skötarexamen. Omfattningen på examen är tre            EG:s allmänna system för erkännande av exami-
16103: och ett halvt år. Efter att Finland anslöt sig tili    na. Det mottagande landet jämför en annanstans
16104: Europeiska ekonomiska samarbetsområdet och             avlagd examen med landets fordringar och kan
16105: senare tili Europeiska unionen ändrades sjukskö-       som tilläggskrav fordra behörighetsprov eller an-
16106: tarexamen så att den motsvarade bestämmelser-          passningstid. Beträffande examina på special-
16107: na om treårig utbildning i allmän sjukvård i de        vårdsnivå har det inte mellan de nordiska länder-
16108: specialdirektiv som gäller sjukskötarutbildning-       na träffats något särskilt avtal om inbördes erkän-
16109: en. Totalomfattningen på examen förblev vid tre        nande.
16110: och ett halvt år. Målen och innehållet beträffan-         Utvecklingen efter grundexamen vid en yrkes-
16111: de examen fastställdes i de riksomfattande grun-       högskola ingår i undervisningsministeriets ut-
16112: dema för läroplanen.                                   vecklingsplan för utbildning och forskning
16113:    Efter att sjukvårdarutbildningen sedan 1992         1999-2004. Enligt undervisningsministeriets
16114: stegvis har flyttat över tili yrkeshögskolan har ar-   åsikt skall utbildningen inom hälsovårdssektom
16115: betet med att utforma läroplanema övergått på          fylla de krav som patientsäkerheten och arbetsli-
16116: yrkeshögskolomas ansvar, likväl så att grunden         vet ställer. Ministeriet har för avsikt att under år
16117: för att ordna utbildning har varit de rekommenda-      2000 i sarnråd med arbetslivet och sakkunniga
16118: tioner om kravnivåbeskrivningar som på under-          inom utbildningen utreda de utbildningsmässiga
16119: 
16120: 
16121: 4
16122: Ministems svar                                        KK 899/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
16123: 
16124: 
16125: fordringama för yrkeshögskoloma inom hälso-     riktlinjema och de bestämmelser som utfårdats
16126: vården enligt de i utvecklingsplanen godkända   om yrkeshögskoleutbildningen.
16127: 
16128: 
16129: Helsingfors den 4 januari 2000
16130: 
16131:    Undervisningsministems ställföreträdare
16132:    Minister Erkki Tuomioja
16133: 
16134: 
16135: 
16136: 
16137:                                                                                            5
16138:                                                             KK 900/1999 vp -Matti Saarinen /sd
16139: 
16140: 
16141: 
16142: 
16143:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 900/1999 vp
16144: 
16145:                                            Työssäoloehdon täyttyminen yhdistelmätuen ai-
16146:                                            kana
16147: 
16148: 
16149: 
16150: 
16151: Eduskunnan puhemiehelle
16152: 
16153: Yhdistelmätuella työllistäminen on asettanut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16154: työntekijät työttömyysturvalain osalta vakavasti    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16155: eriarvoiseen asemaan työssäoloehdon osittaisen      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16156: kertymän vuoksi. Työssäoloehto karttuu yhdis-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16157: telmätuella tehtävässä työssä vain l/3:n suhtees-
16158: sa työsuhteen kestoon. Työttömyysturvalain hen-           Onko hallitus tietoinen, että yhdistelmä-
16159: gen mukaista ei ole myöskään se, että heikom-             tuella työllistettyjen työssäoloehdon
16160: man osapuolen turvaksi säädettyä lakia on halli-          kertymä erim-voistaa erityisesti pitkäai-
16161: tuksen toimesta muutettu huonompaan suuntaan              kaistyöttömiä ja
16162: nimenomaan pitkäaikaistyöttömien osalta.
16163:    Tuntuisi oikeudenmukaiselta, että yhdistelmä-          mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16164: tuella tehtävästä työsuhteesta karttuisi työttö-          tyä asiantilan korjaamiseksi?
16165: myysturvalain mukaista työssäoloehtoa täysi-
16166: määräisesti koko työsuhteen keston ajalta.
16167: 
16168: 
16169: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
16170: 
16171:     Matti Saarinen /sd
16172: 
16173: 
16174: 
16175: 
16176:                                                                                              Versio 2.0
16177: KK 900/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                    Ministerin vastaus
16178: 
16179: 
16180: 
16181: 
16182: Eduskunnan puhemiehelle
16183: 
16184: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           esitettyihin näkemyksiin ja katsoi, että työssä-
16185: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          oloehdon täyttyminen myös työmarkkinatuella
16186: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tai yhdistelmätuella tuetuissa työ- tai oppisopi-
16187: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-       mussuhteissa edistää pitkäaikaistyöttömien työl-
16188: risen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        listymistä. Tämän perusteella lakiehdotusta muu-
16189: KK 900/1999 vp:                                       tettiin siten, että työssäoloehtoon voitiin lukea
16190:                                                       kolmannes yhdistelmätukityöstä, kuitenkin enin-
16191:        Onko hallitus tietoinen, että yhdistelmä-      tään 16 kalenteriviikkoa. Valiokunta kuitenkin
16192:        tuella työllistettyjen työssäoloehdon          painotti järjestelyn työvoimapoliittisia näkökoh-
16193:        kertymä eriarvoistaa erityisesti pitkäai-      tia. Yhdistelmätuki on ensisijaisesti kohdistetta-
16194:        kaistyöttömiä ja                               va niihin yli 500 päivää työttömänä olleisiin, joil-
16195:                                                       la on vain vähän työhistoriaa. Tuki on tarkoitettu
16196:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      työmarkkinoille paluun edistämiseksi, eikä sitä
16197:        tyä asiantilan korjaamiseksi?                  valiokunnan mukaan tule käyttää vain työttö-
16198: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         myyspäivärahan uusimiseen tai lyhytkestoisen
16199: ti seuraavaa:                                         muun tukityöllistämisen jatkeena ansiopäivära-
16200:                                                       han uusimistarkoituksessa.
16201: Kysymys siitä, kerryttääkö yhdistelmätuella teh-         Työvoimapoliittisen uudistuksen yksi keskei-
16202: tävä työ työttömyyspäivärahan saamisen edelly-        simmistä tavoitteista on työnhakijoiden syrjäyty-
16203: tyksenä olevaa työssäoloehtoa, oli keskeisesti        miskehityksen estäminen. Yhdistelmätuen käyt-
16204: esillä työvoimapoliittista uudistusta koskevassa      tö vuoden 1998 alusta on melko hitaan käyntiin
16205: eduskuntakäsittelyssä. Kysymyksessä tarkoite-         lähdön jälkeen lisääntynyt siten, että vuonna
16206: tusta yhdenvertaisuusnäkökulmasta asiaa tarkas-       1999 tultaneen saavuttamaan tavoite, jonka mu-
16207: teli perustuslakivaliokunta, joka totesi lausun-     kaan yhdistelmätuella työllistettäisiin 10 000
16208: nossaan, että etenkin siltä osin kuin työmarkkina-   henkilöä vuodessa. Vuonna 1999 tammi-loka-
16209: tuella taikka yhdistelmätuella työ- tai oppisopi-    kuussa yhdistelmätuen avulla työllistettyjä on ol-
16210: mussuhteeseen palkatun henkilön työ on erityis-      lut keskimäärin 9 600 henkilöä. Vuoden 2000
16211: luonteensa vuoksi rinnastettavissa esimerkiksi       yhdistelmätuen työllistämistavoitteeksi on ase-
16212: työhön perehdyttämiseen, työharjoitteluun tai        tettu keskimäärin 12 000 henkilön työllistämi-
16213: työvoimapoliittiseen koulutukseen, erilaiseen        nen.
16214: kohteluun työssäoloehtoon nähden on riittävinä           Järjestelmä, jossa tukityöllistämistä käytetään
16215: pidettäviä valtiosääntöoikeudellisia perusteita.     lähinnä päivärahaetuuden uudistamiseen siten,
16216: Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ko-         että tukityö- ja työttömyysjaksot vuorottelevat,
16217: konaisuutena ehdotuksessa on kysymys uudesta         saattaa tosiasiallisesti lisätä syrjäytymistä avoi-
16218: työllistämiskeinosta, jollaisten luomista on jo      milta työmarkkinoilta. Myöskään yhdistelmä-
16219: hallitusmuodon 15 §:n 2 momentin perusteella         tuen myöntämisen tarkoituksena ei ole työssä-
16220: pidettävä tärkeänä yhteiskunnallisena tehtävänä.     oloehdon täyttäminen ja työttömyyspäivärahaoi-
16221:    Työasiainvaliokunta viittasi omassa mietin-       keuden uudistaminen, vaan työttömän työnhaki-
16222: nössään perustuslakivaliokunnan lausunnossa          jan työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja pi-
16223: 
16224: 2
16225: Ministerin vastaus                                            KK 900/1999 vp- Matti Saarinen /sd
16226: 
16227: 
16228: demmällä tähtäyksellä avoimille työmarkkinoil-        ovat myös aktiivisesti hakeutuneet yhdistelmätu-
16229: le työllistymisen edistäminen. Työministeriön         kityöpaikkoihin ja järjestelmä toimii siten väylä-
16230: alue- ja paikallishallinnolta saatujen tietojen mu-   nä avoimille työmarkkinoille.
16231: kaan yhdistelmätuen piiriin kuuluvat työnhakijat
16232: 
16233: 
16234: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
16235: 
16236:      Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
16237: 
16238: 
16239: 
16240: 
16241: 15   200696                                                                                           3
16242: KK 900/1999 vp -       Matti Saarinen /sd                                                  Ministems svar
16243: 
16244: 
16245: 
16246: 
16247: Tili riksdagens talman
16248: 
16249: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tets utlåtande samt ansåg att uppfyllandet av ar-
16250: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         betsvillkoret också i arbets- eller 1äroavta1sför-
16251: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mat-        hållanden som stöds genom arbetsmarknadsstöd
16252: ti Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmå1       eller sammansatt stöd är ägnat att främja sysse1-
16253: SS 900/1999 rd:                                         sättningen i fråga om 1ångtidsarbets1ösa. Mot
16254:                                                         bakgrunden härav ändrades 1agförs1aget så att i
16255:        Å.r regeringen medveten om att uppfyl-           arbetsvillkoret kan beaktas en tredjede1 av arbete
16256:        landet av arbetsvillkoret i fråga om dem         inom ramen för sammansatt stöd, dock högst 16
16257:        som är sysselsatta med hjälp samman-             ka1enderveckor. Utskottet betonade dock de ar-
16258:        satt stöd försätter framför allt de lång-        betskraftspo1itiska aspektema i arrangemanget.
16259:        tidsarbetslösa i en ojämlik situation och        Det sammansatta stödet skall i första hand riktas
16260:                                                         in på personer som varit arbets1ösa 1ängre tid än
16261:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            500 dagar och som har kort arbetshistoria bakom
16262:        för att avhjälpa situationen?                    sig. Stödet är avsett att främja återinträdet på ar-
16263: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        betsmarknaden och det skall, en1igt utskottet,
16264: föra fö1jande:                                          inte användas endast för ett fömyande av arbets-
16265:                                                        1öshetsdagpenningen eller som en förlängning på
16266: Frågan huruvida arbete som utförs på basis av          en kortvarig annan stödsysse1sättning i syfte att
16267: sammansatt stöd uppfyller det arbetsvillkor som        fömya en inkomstre1aterad dagpenning.
16268: är en förutsättning för arbets1öshetsdagpenning            Ett av de centra1a må1en i den arbetskraftspo-
16269: behand1ades ingående när riksdagen dryftade den        1itiska reformen är att förhindra uts1agningen av
16270: arbetskraftspo1itiska reformen. Grund1agsutskot-       de arbetssökande. Användningen av det samman-
16271: tet granskade ärendet utifrån den jämlikhetsas-        satta stödet in1eddes vid ingången av 1998 och
16272: pekt som avses i spörsmå1et. 1 sitt ut1åtande kon-     har efter enjämförelsevis 1ångsam start småning-
16273: staterade grund1agsutskottet att i synnerhet då        om ökat så att man 1999 antag1igen kommer att
16274: någon, som är anställd i ett arbets- eller 1äroav-     uppnå ett må1 en1igt vi1ket 10 000 personer årli-
16275: ta1sförhållande med hjä1p av arbetsmarknadsstöd        gen sysse1sätts med hjä1p av sammansatt stöd. 1
16276: eller sammansatt stöd, utför ett arbete av så spe-     januari-oktober 1999 har i genomsnitt 9 600
16277: ciellt s1ag att det kan jämställas med till exempe1    personer sysse1satts genom denna stödform. Må-
16278: insko1ning, arbetspraktik eller arbetskraftspo1i-      1et är att i genomsnitt 12 000 personer år 2000
16279: tisk utbi1dning måste författningsrätts1iga grun-      skall sysse1sättas med hjä1p av sammansatt stöd.
16280: der anses tillräck1iga för särbehand1ing i fråga           Ett system som innebär att stödsysselsättande
16281: om arbetsvillkoret. En1igt grund1agsutskottets ut-     används närmast för ett fömyande av dagpen-
16282: 1åtande är det allt som allt i förs1aget fråga om en   ningförmånen så att stödarbets- och arbets1ös-
16283: ny sysselsättningsmetod. Att skapa sådana måste        hetsperiodema altemerar kan de facto 1eda till
16284: redan utifrån 15 § 2 mom. regeringsformen utan         ökad uts1agning från den öppna arbetsmarkna-
16285: tvekan anses 1igga i samhällets intresse.              den. Avsikten med bevi1jande av sammansatt
16286:    Arbetspo1itiska utskottet hänvisade i sitt eget     stöd är inte heller att arbetsvillkoret uppfylls och
16287: betänkande till synpunktema i grund1agsutskot-         att rätten till arbets1öshetsdagpenning fömyas,
16288: 
16289: 4
16290: Ministems svar                                               KK 900/1999 vp- Matti Saarinen /sd
16291: 
16292: 
16293: utan att en arbetslös arbetssökandes beredskap på     också de arbetssökande som omfattas av det sam-
16294: arbetsmarknaden förbättras och, på längre sikt,       mansatta stödet aktivt sökt sig till arbetsplatser
16295: att sysselsättandet på den öppna arbetsmarkna-        inom ramen för det sammansatta stödet, vilket vi-
16296: den främjas. Enligt uppgifter som arbetsministe-      sar att systemet fungerar som en kanal till den
16297: riet fått från regional- och lokalförvaltningen har   öppna arbetsmarknaden.
16298: 
16299: 
16300: Helsingfors den 29 december 1999
16301: 
16302:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
16303: 
16304: 
16305: 
16306: 
16307:                                                                                                       5
16308:                                                            KK 901/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
16309: 
16310: 
16311: 
16312: 
16313:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 901/1999 vp
16314: 
16315:                                              Maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperei-
16316:                                              den luovutusvoiton verottaminen
16317: 
16318: 
16319: 
16320: 
16321: Eduskunnan puhemiehelle
16322: 
16323: Maatalouden varoihin kuuluu usein maatalouden         saadun voiton määrittämiseen ja verottamiseen.
16324: tuotteita, kuten sokerijuurikasta, jalostavien yh-    Nyt kun hankintameno-olettamaa ei voida käyt-
16325: tiöiden osakkeita. Kun maatalouden harjoittaja        tää, on vaarana, että verovelvollisia hankintahin-
16326: luovuttaa tällaisia osakkeita, sovelletaan niiden     nan selvittämisvaikeuksien takia verotetaan to-
16327: luovutuksesta saadun voiton verottamiseen maa-        dellista suuremmista luovutusvoitoista.
16328: tilatalouden tuloverolakia yleisen tuloverolain si-
16329: jasta. Koska maatilatalouden tuloverolaissa ei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16330: ole säännöksiä voiton määrittämisessä käytettä-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16331: västä hankintameno-olettamasta tuloverolain ta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16332: paan, voidaan osakkeiden luovutushinnasta vä-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16333: hentää vain todellinen osakkeiden hankintameno.
16334:     Hankintameno-olettamaa koskevat säännök-                Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös
16335: set on otettu tuloverolakiin kauan omistettujen             maatalouden varoihin kuuluvien arvo-
16336: hyödykkeiden alkuperäisen hankintahinnan sel-               papereiden luovutuksesta saadun voi-
16337: vittämisvaikeuksien takia. Siksi olisi kohtuullis-          ton määrittämisessä ja verottamisessa
16338: ta, että niitä voitaisiin soveltaa myös maatalou-           voitaisiin soveltaa tuloverolain mukais-
16339: teen kuuluvien arvopapereiden luovutuksesta                 ta hankintameno-otettamaa?
16340: 
16341: 
16342: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
16343: 
16344:     Mauri Salo /kesk
16345:     Timo Kalli /kesk
16346: 
16347: 
16348: 
16349: 
16350:                                                                                                Versio 2.0
16351: KK 901/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                   Ministerin vastaus
16352: 
16353: 
16354: 
16355: 
16356: Eduskunnan puhemiehelle
16357: 
16358: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            den mahdollinen luovutusvoitto kuuluu jaetta-
16359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vaan maatalouden yritystuloon. Osakkeet ja
16360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        osuudet kuuluvat maatalouden varoihin, jos ne
16361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri Sa-         liittyvät maatalouden harjoittamiseen. Sokeri-
16362: lon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       teollisuuden osakkeiden omistus ja juurikkaan
16363: sen KK 90111999 vp:                                    viljely liittyvät kiinteästi toisiinsa. Juurikassoke-
16364:                                                        rituotannossa on noudatettu Euroopan yhteisön
16365:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös           sokerisäännöstöä, jonka mukaan teollisuuden ja
16366:        maatalouden varoihin kuuluvien arvo-            viljelijäjärjestöjen kesken tehdään toimialasopi-
16367:        papereiden luovutuksesta saadun voi-            mus. Toimialasopimuksen mukaan sokerikiintiö
16368:        ton määrittämisessä ja verottamisessa          jaetaan sokerijuurikkaan viljelijöille toimitusoi-
16369:        voitaisiin soveltaa tuloverolain mukais-        keuksina. Osakesidonnaisuutta on pidetty sokeri-
16370:        ta hankintameno-olettamaa?                     juurikkaan viljelyn ehtona. Juurikasyhtiön osak-
16371:                                                        keiden omistus antaa mahdollisuuden ensisijai-
16372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          seen sopimusoikeuteen ja oikeuden vedota tuot-
16373: ti seuraavaa:                                          tajajärjestöjen sopimiin ehtoihin.
16374: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen tuloverouu-             Maatilatalouden tuloverolain 21 §:n mukaan
16375: distuksen keskeinen piirre oli tulojen jakaminen       maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut voitot
16376: ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Lähtökohtana          on verotettava tuloverolaissa säädetyllä tavalla.
16377: oli, että ensisijaisesti määritetään suhteellisen      Maatalouden varoihin kuuluvat arvopaperit eivät
16378: verotuksen piiriin kuuluvat pääomatulot. Tulon         ole maatilan osa eikä niiden luovutukseen sovel-
16379: jakaminen pääomatuloon ja ansiotuloon on vai-          leta tuloverolain säännöksiä. Jos osakkeiden
16380: keasti ratkaistava kysymys erityisesti yrittäjien      omistus on selvää sijoitustoimintaa, osakkeita ei
16381: verotuksessa. Verojärjestelmää luotaessa jako to-      lueta maatalouden varoihin. Tällöin luovutus-
16382: teutettiin siten, että pääomatuloksi katsotaan yri-   voitto verotetaan tuloverolain mukaan, ja luovu-
16383: tykseen sijoitetun pääoman laskennallinen tuotto      tusvoittoa laskettaessa sovelletaan hankintame-
16384: loppuosan jäädessä ansiotuloksi. Maatalouden          no-olettamaa.
16385: tulo jaetaan pääomatuloksi siten, että tulosta las-       Jos maataloustoiminta lopetetaan, osakkeet ja
16386: ketaan ensin pääomatulo-osuus maatalouteen            osuudet siirretään yksityistalouteen, jollei niitä
16387: kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Maata-       realisoida lopettamisen yhteydessä. Jos osakkeet
16388: louden varoihin kuuluvien arvopapereiden luo-         maatalouden lopettamisen jälkeen myöhemmin
16389: vutusvoittojen osuus on kokonaan pääomatuloa          myydään, myyntiin sovelletaan tuloverolain luo-
16390: nettovarallisuuden tuotosta riippumatta.              vutusvoittoverotusta ja siten myös hankintame-
16391:    Maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momen-        no-olettamaa.
16392: tin 14 kohdan mukaan maatalouteen kuuluvan                Kuten edellä on todettu, jako pääomatuloon ja
16393: omaisuuden tuottamat osingot ja korot yhtiöve-        ansiotuloon on keskeinen osa nykyistä verojär-
16394: ron hyvitys mukaan lukien ovat maatalouden ve-        jestelmää. Jakotapa vastaa parhaiten sitä verojär-
16395: ronalaista tuloa. Näin myös maatalousosakkei-         jestelmän lähtökohtaa, jonka mukaan pääomatu-
16396: 
16397: 
16398: 2
16399: Ministerin vastaus                                        KK 901/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
16400: 
16401: 
16402: lon luonteiset erät kuuluvat suhteellisen verotuk-   taisiin pääomatulon ja ansiotulon määrittelyä
16403: sen piiriin. Maatalouden varoihin kuuluvat osak-     koskevia säännöksiä tarkistamaan ja koko vero-
16404: keet lisäävät maatalouden pääomatulo-osuutta.        järjestelmän keskeisiä perusajatuksia harkitse-
16405: Jos myös maatalouden varoihin selvästi katsotta-     maan uudelleen. Hallitus ei näe syytä näiden ve-
16406: vien arvopapereiden luovutusvoittoja laskettaes-     rojärjestelmän keskeisten periaatteiden tarkista-
16407: sa käytettäisiin hankintameno-olettamaa, joudut-     miseen.
16408: 
16409: 
16410: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999
16411: 
16412:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
16413: 
16414: 
16415: 
16416: 
16417:                                                                                                     3
16418: KK 901/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                       Ministerns svar
16419: 
16420: 
16421: 
16422: 
16423: Tili riksdagens talman
16424: 
16425: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Enligt 5 § 1 mom. 14 punkten inkomstskatte-
16426: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        lagen för gårdsbruk är dividender och räntor av
16427: statsrådet översänt följande riksdagsman Mauri         egendom som hör tili gårdsbruket, medräknat
16428: Salo /cent m.fl. undertecknade spörsmål SS             gottgörelse för bolagsskatt, skattepliktiga inkom-
16429: 90111999 rd:                                           ster av jordbruket. Det innebär att också eventu-
16430:                                                        eli överlåtelsevinst av jordbruksaktier hör tili
16431:        Vad ämnar regeringen göra för att det           jordbrukets företagsinkomst som skali fördelas.
16432:        också vid fastställande och beskattning         Aktier och andelar hör tili jordbrukets tiligångar
16433:        av vinsten av överlåtelse av värdepap-          om de ansluter sig tili idkandet av jordbruk. lnne-
16434:        per som hör tili ett jordbruks tillgångar       hav av aktier i sockerindustrin och sockerbetsod-
16435:        skall vara möjligt att tillämpa den an-         ling är nära förenade med varandra. 1 fråga om
16436:        skaffningsutgiftspresumtion som avses i         betsockerproduktionen har man följt Europeiska
16437:        inkomstskattelagen?                             gemenskapens regelverk i fråga om produktion
16438:                                                        av socker, enligt vilket industrin och odlarnas or-
16439: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ganisationer skali ingå branschavtal. Enligt
16440: föra följande:                                         branschavtalet fördelas sockerkvoten melian
16441: Ett centralt drag i den inkomstskattereform som        sockerbetsodlarna i form av rättigheter att levere-
16442: trädde i kraft vid ingången av 1993 var indelning-     ra betor. Bindningen tili aktieinnehav har betrak-
16443: en av inkomst i förvärvsinkomster och kapitalin-       tats som ett vilikor för sockerbetsodlingen. lnne-
16444: komster. Utgångspunkten var att i första hand de-      havet av aktier i betsockerföretaget möjliggör
16445: finiera sådana kapitalinkomster som omfattas av        primär avtalsrätt och rätt att åberopa de vilikor
16446: proportioneli beskattning. lndelningen i kapital-      som avtalats av producentorganisationerna.
16447: inkomst och förvärvsinkomst är en fråga som är             Enligt 21 § inkomstskattelagen för gårdsbruk
16448: svår att avgöra särskilt när det gälier beskattning-   skali vinst som erhålis vid överlåtelse av en
16449: en av företagare. 1 samband med inkomstskatte-         gårdsbruksenhet elier en del därav beskattas en-
16450: reformen genomfördes indelningen så att den be-        ligt inkomstskattelagen. Värdepapper som hör
16451: räknade avkastningen på kapital som investerats i      tili jordbrukets tiligångar utgör inte en del av
16452: företaget betraktas som kapitalinkomst, medan          gårdsbruksenheten och bestämmelserna i in-
16453: återstoden betraktas som förvärvsinkomst. ln-          komstskattelagen tiliämpas inte vid överlåtelse
16454: komsten av jordbruk fördelas som kapitalin-            av dessa. Om aktieinnehavet klart kan definieras
16455: komst genom att man först utgående från inkom-         som placeringsverksamhet, räknas aktierna inte
16456: sten räknar ut kapitalinkomstandelen enligt den        tilijordbrukets tiligångar. 1 så fali beskattas över-
16457: nettoförmögenhet som hör tili jordbruket. Ande-        låtelsevinsten enligt inkomstskattelagen, och an-
16458: len överlåtelsevinster av värdepapper som hör tili     skaffningsutgiftspresumtionen tillämpas när
16459: jordbrukets tiligångar är i sin helhet kapitalin-      överlåtelsevinsten räknas ut.
16460: komst oberoende av avkastningen på nettoförmö-             När jordbruksverksamheten upphör överförs
16461: genheten.                                              aktier och andelar tili det privata hushåliet, om de
16462:                                                        inte realiseras i samband med nedläggningen.
16463: 
16464: 
16465: 4
16466: Ministems svar                                           KK 901/1999 vp- Mauri Salo /kesk ym.
16467: 
16468: 
16469: Om aktiema säljs senare, efter det att jordbruks-   Aktier som ingår i ett jordbruks tillgångar ökar
16470: verksamheten upphört, tillämpas inkomstskatte-      jordbrukets kapitalinkomstandel. Om anskaff-
16471: lagens beskattning av överlåtelsevinsten på för-    ningsutgiftspresumtionen skulle tillämpas också
16472: säljningen och sålunda även anskaffningsutgifts-    vid beräkningen av överlåtelsevinsten för värde-
16473: presumtionen.                                       papper som klart hör till jordbrukets tillgångar,
16474:    Såsom ovan konsaterades indelningen i kapi-      skulle man vara tvungen att se över bestämmel-
16475: talinkomst och förvärvsinkomst central för det      sema om definition av kapitalinkomst och för-
16476: nuvarande skattesystemet. Indelningen motsva-       värvsinkomst och på nytt överväga de centrala
16477: rar bäst den utgångspunkt för skattesystemet en-    grundtankar som hela skattesystemet baserar sig
16478: ligt viiken poster som har karaktären av kapital-   på. Regeringen ser ingen anledning till att ändra
16479: inkomst omfattas av proportionell beskattning.      dessa centrala principer i skattesystemet.
16480: 
16481: 
16482: 
16483: Helsingfors den 31 december 1999
16484: 
16485:     Minister Suvi-Anne Siimes
16486: 
16487: 
16488: 
16489: 
16490:                                                                                                    5
16491:                                                            KK 902/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
16492: 
16493: 
16494: 
16495: 
16496:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 902/1999 vp
16497: 
16498:                                               Palveluiden       markkinointi mielenterveystyön
16499:                                               kentällä
16500: 
16501: 
16502: 
16503: 
16504: Eduskunnan puhemiehelle
16505: 
16506: Mielenterveystyön kentällä on hyvin kirjava                Palvelujen käyttäjät eivät välttämättä aina tie-
16507: joukko palveluiden tarjoajia. Muut kuin tervey-        dä, että asialla eivät ole alan ammattilaiset. Ter-
16508: denhuollon ammattihenkilöt markkinoivat erilai-        veydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki
16509: sia terapioita, hoitoja, kaukoparannusta, kädestä      (559/1994) valvoo koulutettujen ammatinharjoit-
16510: ennustamista, älykkyystason kohottamista, hyp-         tajien toimintaa, jolloin asiakkaalla on mahdolli-
16511: noositekniikoita ja niin edelleen, joilla luvataan     suus valittaa saamastaan palvelusta. Lisäksi ase-
16512: parantaa sairauksia ja ihmisten muita ongelmia.        tuksella on säännelty psykoterapeuttien kelpoi-
16513: Myös työelämäkonsultointia tarjoavien yritysten        suus. Sen sijaan mikään taho ei valvo edellä mai-
16514: kirjo on laaja.                                        nitun lain ulkopuolella toimivien palvelujen tar-
16515:     Esimerkiksi scientologit harjoittavat erilais-     joajien ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta
16516: ten yhtiöiden välityksellä muun muassa persoo-         eikä tarjottujen palvelujen laatua ja tehoa.
16517: nallisuustestausta ja henkilöstövalintaa, jotka ei-       Lääkelaki (39511987) taas sääntelee, mitä
16518: vät psykologien mukaan täytä näille toiminnoille       tuotteelta voidaan edellyttää, jotta se olisi lääke.
16519: asetettavia vaatimuksia. Erilaiset yhteisöt ovat       Sen sijaan kuluttaja ei tiedä, mitä mielenterveys-
16520: pyrkineet myös kouluihin tarjoamaan omaa huu-          työn kentällä tarjottavilta kursseilta, hoidoilta ja
16521: me- tai seksuaalivalistusta, keränneet oppilaiden      terapioilta olisi edellytettävä, jotta hän saisi vas-
16522: yhteystietoja ja markkinoineet samalla palvelui-       tineen rahoilleen.
16523: taan.
16524:     Kyseessä on suuri bisnes, jossa rahastetaan ih-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16525: misten mielenterveyden kustannuksella. Usein           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16526: palveluita ostavat henkilöt, joilla on psyykkisiä      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16527: ongelmia tai vaikea elämäntilanne. Apua he ei-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16528:  vät ongelmiinsa useinkaan saa. Päinvastoin,
16529:  moni käyttää tehottomiin hoitoihin ja kurssituk-            Mitä työministeriö aikoo tehdä, jotta
16530:  siin rahaa sellaisia summia, että taloudellinen ti-         henkilöstöarviointeja suorittavien yri-
16531:  lanne heikkenee ja ongelmat vain pahenevat.                 tysten toiminnan asianmukaisuutta sekä
16532:  Huolestuttavinta on, jos alaikäiset lapset joutu-           palvelujen laatua ja tehoa voitaisiin
16533:  vat psyykkisen manipuloinnin kohteeksi.                     säännellä ja valvoa nykyistä paremmin?
16534: 
16535: 
16536: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
16537: 
16538:     Susanna Rahkonen /sd
16539:                                                                                                    Versio 2.0
16540: KK 902/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                Ministerin vastaus
16541: 
16542: 
16543: 
16544: 
16545: Eduskunnan puhemiehelle
16546: 
16547: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         Henkilötietolain säännöksiä ei kuitenkaan pi-
16548: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        detä työelämän kannalta riittävinä. Hallitusohjel-
16549: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      man pohjalta työministeriö asetti 26.7.1999 työ-
16550: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna         elämän tietosuojaa valmistelevan työryhmän,
16551: Rahkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      jonka tehtävänä on valmistella ehdotus työelä-
16552: sen KK 902/1999 vp:                                  män yksityisyyden suojaa koskevaksi lainsää-
16553:                                                      dännöksi. Työryhmän on määrä saada työnsä val-
16554:       Mitä työministeriö aikoo tehdä, jotta          miiksi 29.2.2000 mennessä.
16555:       henkilöarviointeja suorittavien yritys-           Valmisteilla oleva erillislaki täydentäisi voi-
16556:       ten toiminnan asianmukaisuutta sekä            massa olevan henkilötietolain säännöksiä ja tur-
16557:       palvelujen laaatua ja tehoa voitaisiin         vaisi entistä kattavammin työntekijöiden ja työn-
16558:       säännellä ja valvoa nykyistä tehokkaa-         hakijoiden yksityisyyden suojaa työelämän eri ti-
16559:       ammin?                                         lanteissa. Tarkoituksena on täsmentää säännök-
16560:                                                      siä työpaikkatasolle soveltuviksi ja säätää lain
16561: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        valvonta työsuojeluviranomaisten tehtäväksi.
16562: ti seuraavaa:                                        Valmistelutyössä kiinnitetään erityistä huomiota
16563: Uusi henkilötietolaki (523/1999) tuli voimaan 1      muun muassa työelämässä tapahtuvien henki-
16564: päivänä kesäkuuta 1999. Lakia sovelletaan hen-       löstöarviointien sääntelyyn siten, että henkilöstö-
16565: kilötietojen automaattiseen käsittelyyn sekä         arviointeja voitaisiin tehdä vain luotettavilla me-
16566: muuhun henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun      netelmillä ja vain silloin kun ne työtehtävien kan-
16567: henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoi-      nalta ovat tarpeellisia.
16568: tus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa. Hen-        Tavoitteena on, että yksityisyyden suojaa työ-
16569: kilötietolaki on yleislaki, joka tulee sovelletta-   elämässä koskeva hallituksen esitys voitaisiin
16570: vaksi myös työnantajien käsittelemiin henkilötie-    antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2000.
16571: toihin.
16572: 
16573: 
16574: 
16575: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999
16576: 
16577:     Työministeri Sinikka Mönkäre
16578: 
16579: 
16580: 
16581: 
16582: 2
16583: Ministems svar                                           KK 902/1999 vp -       Susanna Rahkonen /sd
16584: 
16585: 
16586: 
16587: 
16588: Tili riksdagens talman
16589: 
16590: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       vet. Utgående från regeringsprogrammet tillsatte
16591: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       arbetsministeriet 26.7.1999 en arbetsgrupp som
16592: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-       bereder datasekretess inom arbetslivet. Arbets-
16593: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga           gruppen har tili uppgift att bereda ett förslag tili
16594: spörsmå1 SS 902/1999 rd:                              1agstiftning om intimitetsskydd inom arbets1ivet.
16595:                                                       Meningen är att arbetsgruppen skall få sitt arbete
16596:       Vad ämnar arbetsministeriet göra för            fårdigt före 29.2.2000.
16597:       att ändamålsenligheten i den verksam-               Den separata lagen som är under beredning
16598:       het som bedrivs av företag som utför            skulle komplettera bestämmelsema i den gällan-
16599:       personbedömningar och kvaliteten och            de personuppgiftslagen och på ett mera omfattan-
16600:       effekten hos deras service skall kunna          de sätt trygga arbetstagamas och arbetssökande-
16601:       regleras och övervakas effektivare än           nas intimitetsskydd i de olika situationema inom
16602:       hittills?                                       arbetslivet. Avsikten är att precisera bestämmel-
16603:                                                       sema så att de lämpar sig på arbetsplatsnivå och
16604: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       bestämma övervakningen av lagen så att denna
16605: föra följande:                                        b1ir arbetarskyddsmyndighetemas uppgift. 1 be-
16606: En ny personuppgiftslag (523/1999) trädde i           redningsarbetet fåsts speciell uppmärksamhet
16607: kraft den 1 juni 1999. Lagen tillämpas på auto-       bl.a. på regleringen av de personalbedömningar
16608: matisk behandling av personuppgifter och på an-       som sker inom arbetslivet så att det skulle vara
16609: nan behand1ing av personuppgifter då person-          möjligt att utföra personalbedömningar endast
16610: uppgiftema utgör eller är avsedda att utgöra ett      med tillförlitliga metoder och endast i de fall då
16611: personregister eller en del av ett sådant. Person-    de är nödvändiga med tanke på arbetsuppgifter-
16612: uppgiftslagen är en allmän lag, som också kom-        na.
16613: mer att tillämpas på personuppgifter som be-              Syftet är att regeringens proposition om inti-
16614: handlas av arbetsgivare.                              mitetsskydd inom arbets1ivet skall kunna över-
16615:    Bestämmelsema i personuppgiftslagen anses          lämnas tili riksdagen under vårsessionen 2000.
16616: emellertid inte tillräckliga med tanke på arbetsli-
16617: 
16618: 
16619: Helsingfors den 21 december 1999
16620: 
16621:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626:                                                                                                         3
16627:                                                             KK 903/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 903/1999 vp
16633: 
16634:                                                Palveluiden      markkinointi         mielenterveystyön
16635:                                                kentällä
16636: 
16637: 
16638: 
16639: 
16640: Eduskunnan puhemiehelle
16641: 
16642: Mielenterveystyön kentällä on hyvin kirjava             veydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki
16643: joukko palveluiden tarjoajia. Muut kuin tervey-         (55911994) valvoo koulutettujen ammatinharjoit-
16644: denhuollon ammattihenkilöt markkinoivat erilai-         tajien toimintaa, jolloin asiakkaalla on mahdolli-
16645: sia terapioita, hoitoja, kaukoparannusta, kädestä       suus valittaa saamastaan palvelusta. Lisäksi ase-
16646: ennustamista, älykkyystason kohottamista, hyp-          tuksella on säännelty psykoterapeuttien kelpoi-
16647: noositekniikoita ja niin edelleen, joilla luvataan      suus. Sen sijaan mikään taho ei valvo edellä mai-
16648: parantaa sairauksia ja ihmisten muita ongelmia.         nitun lain ulkopuolella toimivien palvelujen tar-
16649: Myös työelämäkonsultointia tarjoavien yritysten         joajien ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta
16650: kirjo on laaja.                                         eikä tarjottujen palvelujen laatua ja tehoa.
16651:     Esimerkiksi scientologit harjoittavat erilaisten       Lääkelaki (395/1987) taas sääntelee, mitä
16652: yhtiöiden välityksellä muun muassa persoonalli-         tuotteelta voidaan edellyttää, jotta se olisi lääke.
16653: suustestausta ja henkilöstövalintaa, jotka eivät        Sen sijaan kuluttaja ei tiedä, mitä mielenterveys-
16654: psykologien mukaan täytä näille toiminnoille ase-       työn kentällä tarjottavilta kursseilta, hoidoilta ja
16655:  tettavia vaatimuksia. Erilaiset yhteisöt ovat pyrki-   terapioilta olisi edellytettävä, jotta hän saisi vas-
16656: neet myös kouluihin tarjoamaan omaa huume- tai          tineen rahoilleen.
16657:  seksuaalivalistusta, keränneet oppilaiden yhteys-
16658:  tietoja ja markkinoineet samalla palveluitaan.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16659:     Kyseessä on suuri bisnes, jossa rahastetaan ih-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16660:  misten mielenterveyden kustannuksella. Usein           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16661:  palveluita ostavat henkilöt, joilla on psyykkisiä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16662:  ongelmia tai vaikea elämäntilanne. Apua he ei-
16663:  vät ongelmiinsa useinkaan saa. Päinvastoin,                   Mitä sosiaali- ja terveysministeriö aikoo
16664:  moni käyttää tehoUomiin hoitoihin ja kurssituk-               tehdä, jotta mielenterveystyön kentällä
16665:  siin rahaa sellaisia summia, että taloudellinen ti-           muiden kuin terveydenhuollon ammatti-
16666:  lanne heikkenee ja ongelmat vain pahenevat.                   henkilöiden       ammatinharjoittamisen
16667:  Huolestuttavinta on, jos alaikäiset lapset joutu-             asianmukaisuutta sekä palvelujen laa-
16668:  vat psyykkisen manipuloinnin kohteeksi.                       tua ja tehoa voitaisiin valvoa nykyistä
16669:      Palvelujen käyttäjät eivät välttämättä aina tie-          paremmin?
16670:  dä, että asialla eivät ole alan ammattilaiset. Ter-
16671: 
16672: 
16673: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
16674: 
16675:      Susanna Rahkonen /sd
16676:                                                                                                     Versio 2.0
16677: KK 903/1999 vp -     Susanna Rahkonen /sd                                            Ministerin vastaus
16678: 
16679: 
16680: 
16681: 
16682: Eduskunnan puhemiehelle
16683: 
16684: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      sairaanhoitopalvelujen antaja sitä tosiasiallisesti
16685: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        olematta, tulisi lääninhallituksen selvittää asiaa
16686: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
16687: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna             Hyödykkeiden ammattimaiseen markkinoin-
16688: Rahkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tiin voidaan soveltaa kuluttajansuojalakia. Sopi-
16689: sen KK 903/1999 vp:                                  maton tai harhaanjohtava markkinointi voidaan
16690:                                                      kieltää, varsinkin silloin kun markkinoinnin koh-
16691:        Mitä sosiaali- ja terveysministeriö ai-       teena olevat edustavat haavoittuvia ryhmiä. Ku-
16692:        koo tehdä, jotta mielenterveystyön ken-       luttaja-asiamies ja -viranomaiset toimivat val-
16693:        tällä muiden kuin terveydenhuollon am-        vontaviranomaisena. Kuluttajansuojalakia voi-
16694:        mattihenkilöiden ammatinharjoittami-          taisiin mahdollisesti soveltaa joihinkin kysyjän
16695:        sen asianmukaisuutta sekä palvelujen          mainitsemiin palveluihin.
16696:        laatua ja tehoa voitaisiin valvoa nykyis-         Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo kuiten-
16697:        tä paremmin?                                  kin, että puheena olevassa asiassa voidaan par-
16698:                                                      haiten auttaa kansalaisia valistuksen kautta. Ter-
16699: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        veydenhuollon oikeusturvakeskuksen terveyden-
16700: ti seuraavaa:                                        huollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä
16701: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen          saa tietoja siitä, onko tietty henkilö merkitty re-
16702: ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.     kisteriin. Oikeusturvakeskuksessa on vuodesta
16703: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtä-          1993 lähtien toiminut sosiaali- ja terveysministe-
16704: vä on ohjata ja valvoa terveydenhuollon ammat-       riön kehotuksesta asetettu virallisen ja vaihtoeh-
16705: tihenkilöitä. Tämän lisäksi lääninhallituksilla on   toisen terveydenhoidon työryhmä, jonka pää-
16706: vastaava ohjaus- ja valvontatehtävä omalla           asiallisena tehtävänä on ollut kummankin em.
16707: alueellaan. Kysyjän mainitsemissa tapauksissa        alueen välisen vuoropuhelun edistäminen sekä
16708: kyse ei ole terveydenhuollon ammattihenkilön         terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja kansa-
16709: tuottamista terveyspalveluista, vaan virallisen      laisten informoiminen ns. vaihtoehtolääkinnän
16710: terveydenhuollon ulkopuolella toimivista henki-      mahdollisuuksista ja rajoista.
16711: löistä, joilla ei ole asianomaista edellä mainit-       Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
16712: tuun viranomaisvalvonnan piiriin kuuluvaa kou-       kaan tulisi jatkossakin panostaa kansalaisten tie-
16713: lutusta.                                             tämyksen lisäämiseen kirjallisessa kysymykses-
16714:    Lääninhallituksilla on alueellaan yleinen so-     sä mainituista ilmiöistä ja niiden mahdollisista
16715: siaali- ja terveydenhuollon valvontavelvolli-        haitoista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii lä-
16716: suus. Jos esimerkiksijoku henkilö ilmoittelee tie-   hiaikoina saamaan täsmällisemmän kuvan il-
16717: dotusvälineissä antamistaan palveluista siten,       miön laadusta ja määrästä ja suunnittelee sen pe-
16718: että hän antaa ymmärtää olevansa terveyden- tai      rusteella tarvittavia toimenpiteitä.
16719: 
16720: 
16721: 
16722: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
16723: 
16724:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
16725: 
16726: 2
16727: Ministems svar                                             KK 903/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
16728: 
16729: 
16730: 
16731: 
16732: Tili riksdagens talman
16733: 
16734: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        tjänster utan att i själva verket göra det, skall
16735: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         länsstyrelsen utreda saken och vidta nödvändiga
16736: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-         åtgärder.
16737: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga                På den yrkesmässiga marknadsföringen av
16738: spörsmå1 SS 903/1999 rd:                                nyttigheter kan konsumentskyddslagen tilläm-
16739:                                                         pas. Otillbörlig eller vilseledande marknadsfö-
16740:        Vad har social- och hälsovårdsministe-           ring kan förbjudas, i synnerhet då föremålen för
16741:        riet för avsikt att göra för att man bättre      marknadsföringen representerar utsatta grupper.
16742:        än tidigare skall kunna övervaka behö-           Konsumentombudsmannen och konsumentmyn-
16743:        righeten av den yrkesverksamhet som              dighetema är tillsynsmyndighet. Konsument-
16744:        andra än yrkesutbildade personer inom            skyddslagen kunde eventuellt tillämpas på vissa
16745:        hälso- och sjukvården utövar inom men-           av de tjänster som spörsmålsställaren nämner.
16746:        talvårdsarbetet, samt tjänsternas kvali-            Social- och hälsovårdsministeriet anser dock
16747:        tet och effekt?                                  att medborgarna bäst kan hjälpas i denna fråga
16748:                                                         genom upplysning. 1 det centralregister som
16749: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         rättsskyddscentralen för hälsovården upprätthål-
16750: föra följande:                                          ler över yrkesutbildade personer inom hälso- och
16751: Den allmänna styrningen av yrkesutbildade per-          sjukvården finns uppgifter om huruvida en viss
16752: soner inom hälso- och sjukvården ankommer på            person finns antecknad i registret. Vid rätts-
16753: social- och hälsovårdsministeriet. Rättsskydds-         skyddscentralen har sedan 1993 funnits en ar-
16754: centralen för hälsovården har till uppgift att styra    betsgrupp för officiell och altemativ hälsovård
16755: och övervaka de yrkesutbi1dade personeroa inom          som tillsattes på uppmaning av social- och hälso-
16756: hälso- och sjukvården. Dessutom har länsstyrel-         vårdsministeriet. Arbetsgruppens huvudsakliga
16757: serna motsvarande stymings- och övervaknings-           uppgift har varit att främja dialogen mellan de två
16758: uppgift på sitt eget område. 1 de fall som spörs-       ovan nämnda områdena, samt att informera yr-
16759: målsställaren nämner är det inte fråga om hälso-        kesutbildade personer inom hälso- och sjukvår-
16760: vårdstjänster som produceras av yrkesutbildade          den och medborgama om den s.k. altemativa
16761: personer inom hälso- och sjukvården, utan om            medicinens möjligheter och begränsningar.
16762: personer som arbetar utanför den officiella häl-           Enligt social- och hälsovårdsministeriet skall
16763: so- och sjukvården och som inte har behörig ut-         man också i fortsättningen satsa på att öka med-
16764: bildning som omfattas av den myndighetstillsyn          borgarnas kunskap om de fenomen som närnns i
16765: som nämns ovan.                                         det skriftliga spörsmålet samt om de eventuella
16766:     Länsstyrelsema har på sitt område en allmän         skador de kan ge upphov tili. Social- och hälso-
16767: tillsynsplikt när det gäller social- och hälsovår-      vårdsministeriet strävar inom den närmaste fram-
16768: den. Om t.ex. någon annonserar i medierna om            tiden efter att få en mer precis bild av fenome-
16769: sina tjänster på ett sätt som låter förstå att perso-   nets art och omfattning och planerar utgående
16770: neo i fråga tillhandahåller hälso- eller sjukvårds-     från dessa nödvändiga åtgärder.
16771: 
16772: 
16773: 
16774: Helsingfors den 30 december 1999
16775: 
16776:     Omsorgsminister Eva Biaudet                                                                          3
16777:                                                            KK 904/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
16778: 
16779: 
16780: 
16781: 
16782:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 904/1999 vp
16783: 
16784:                                               Palveluiden markkinointi mielenterveystyön
16785:                                               kentällä
16786: 
16787: 
16788: 
16789: 
16790: Eduskunnan puhemiehelle
16791: 
16792: Mielenterveystyön kentällä on hyvin kirjava            veydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki
16793: joukko palveluiden tarjoajia. Muut kuin tervey-        (559/1994) valvoo koulutettujen ammatinharjoit-
16794: denhuollon ammattihenkilöt markkinoivat erilai-        tajien toimintaa, jolloin asiakkaalla on mahdolli-
16795: sia terapioita, hoitoja, kaukoparannusta, kädestä      suus valittaa saamastaan palvelusta. Lisäksi ase-
16796: ennustamista, älykkyystason kohottamista, hyp-         tuksella on säännelty psykoterapeuttien kelpoi-
16797: noositekniikoita ja niin edelleen, joilla luvataan     suus. Sen sijaan mikään taho ei valvo edellä mai-
16798: parantaa sairauksia ja ihmisten muita ongelmia.        nitun lain ulkopuolella toimivien palvelujen tar-
16799: Myös työelämäkonsultointia tarjoavien yritysten        joajien ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta
16800: kirjo on laaja.                                        eikä tarjottujen palvelujen laatua ja tehoa.
16801:    Esimerkiksi scientologit harjoittavat erilaisten       Lääkelaki (395/ 1987) taas sääntelee, mitä
16802: yhtiöiden välityksellä muun muassa persoonalli-        tuotteelta voidaan edellyttää, jotta se olisi lääke.
16803: suustestausta ja henkilöstövalintaa, jotka eivät       Sen sijaan kuluttaja ei tiedä, mitä mielenterveys-
16804: psykologien mukaan täytä näille toiminnoille ase-      työn kentällä tarjottavilta kursseilta, hoidoilta ja
16805: tettavia vaatimuksia. Erilaiset yhteisöt ovat pyrki-   terapioilta olisi edellytettävä, jotta hän saisi vas-
16806: neet myös kouluihin tarjoamaan omaa huume- tai         tineen rahoilleen.
16807: seksuaalivalistusta, keränneet oppilaiden yhteys-
16808: tietoja ja markkinoineet samalla palveluitaan.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16809:    Kyseessä on suuri bisnes, jossa rahastetaan ih-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16810: misten mielenterveyden kustannuksella. Usein           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16811: palveluita ostavat henkilöt, joilla on psyykkisiä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16812: ongelmia tai vaikea elämäntilanne. Apua he ei-
16813: vät ongelmiinsa useinkaan saa. Päinvastoin,                   Mitä kauppa- ja teollisuusministeriö
16814: moni käyttää tehottomiin hoitoihin ja kurssituk-              aikoo tehdä, jotta mielenterveystyön
16815: siin rahaa sellaisia summia, että taloudellinen ti-           kentällä muiden kuin terveydenhuollon
16816: lanne heikkenee ja ongelmat vain pahenevat.                   ammattihenkilöiden tarjoamien palve-
16817: Huolestuttavinta on, jos alaikäiset lapset joutu-             luiden markkinointi sekä tarjottujen pal-
16818: vat psyykkisen manipuloinnin kohteeksi.                       velujen laatu saataisiin kuluttajia pa-
16819:    Palvelujen käyttäjät eivät välttämättä aina tie-           remmin tyydyttävälle tasolle?
16820: dä, että asialla eivät ole alan ammattilaiset. Ter-
16821: 
16822: 
16823: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
16824: 
16825:     Susanna Rahkonen /sd
16826:                                                                                                   Versio 2.0
16827: KK 904/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                   Ministerin vastaus
16828: 
16829: 
16830: 
16831: 
16832: Eduskunnan puhemiehelle
16833: 
16834: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          veydenhuollon ammattihenkilöiden tarjoamien
16835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           mielenterveyspalveluiden ja niitä muistuttavien
16836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muiden palvelusten kirjo on laaja. Kysymyksen
16837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna           perustelujen mukaan palvelut saattavat olla va-
16838: Rahkosen /sd kirjallisen kysymyksen KK                 hingollisia kuluttajille. Palveluista aiheutuvien
16839: 904/1999 vp:                                           tuntuvien kustannusten lisäksi saattaa kysymyk-
16840:                                                        sen mukaan käydä niin, että henkilöiden ongel-
16841:        Mitä kauppa- ja teollisuusministeriö ai-        mat vain pahenevat, kun he käyttävät näitä palve-
16842:        koo tehdä, jotta mielenterveystyön ken-         luita.
16843:        tällä muiden kuin terveydenhuollon am-             Kuluttajansuojalain säännösten tarkoituksena
16844:        mattihenkilöiden tarjoamien palvelui-           on muun ohella turvata se, että kuluttajat voivat
16845:        den markkinointi sekä tarjottujen palve-        saada käyttöönsä riittävää tietoa kulutuspäätös-
16846:        lujen laatu saataisiin tyydyttävälle ta-        ten tekemistä varten. Kuluttajansuojalain 2 lu-
16847:        solle?                                          vun 1 §:n 2 momentissa säädetään nimenomai-
16848:                                                        sesti, että markkinointia, joka ei sisällä kulutta-
16849: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          jan terveyden tai taloudellisen turvallisuuden
16850: ti seuraavaa:                                          kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä so-
16851: Kuluttajansuojalaki (3811978) koskee kulutus-          pimattomana.
16852:  hyödykkeen tarjontaa, myyntiä ja muuta markki-           Terveyspalveluilla ja niiden markkinoinnissa
16853: nointia elinkeinonharjoittajalta kuluttajalle. Ku-     annetuilla tiedoilla on korostuneen suuri merki-
16854: lutushyödyke-käsitteen piiriin kuuluvat tavarat ja     tys kuluttajalle. Mielenterveyspalveluihin saat-
16855: palvelukset sekä muut hyödykkeet ja etuudet,           taa liittyä tavanomaista suurempi riski taloudelli-
16856: joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita   sen turvallisuuden vaarantumisesta, koska mie-
16857: nämä hankkivat olennaisessa määrin yksityistä          lenterveyspalveluiden tarvitsijaon usein heikom-
16858: talouttaan varten. Elinkeinonharjoittajalla tarkoi-    massa asemassa kuin kuluttajat yleensä.
16859: tetaan kuluttajansuojalaissa tahoa, joka taloudel-        Kuluttajansuojalain markkinointia koskevissa
16860: lista hyötyä saadakseen ammattimaisesti tarjoaa        säännöksissä on keskeisessä asemassa lain 2 lu-
16861: kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan.                 vun 1 §:n 1 momentin yleislauseke, jonka mu-
16862:    Kuluttajansuojalaki koskee siten myös sellai-       kaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan
16863: sia terveyspalveluita, joita elinkeinonharjoittajat    vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopi-
16864: tarjoavat kuluttajille vastiketta vastaan taloudel-    matonta menettelyä.
16865: lisen hyötymisen tarkoituksessa.                          Silloin, kun kulutushyödykkeistä on annettu
16866:    Kuluttajansuojalain markkinoinnin valvontaa         omaa erityislainsäädäntöään, jossa asetetaan si-
16867: ja sopimusehtojen sääntelyä koskevat 2 ja 3 luku-      sällöllisiä vaatimuksia hyödykkeen laadulle ja
16868: jen säännökset soveltuvat myös kaupallisten mie-       sitä koskevalle informaatiolla, on helpompaa
16869: lenterveyspalveluiden tarjontaan.                      määrittää markkinoinnin sopimattomuus myös
16870:    Kirjallisen kysymyksen mukaan on ongelmia           kuluttajansuojalain kannalta. Tällaista erityis-
16871: aiheutunut erityisesti siitä, että muiden kuin ter-    lainsäädäntöä on esimerkiksi elintarvikkeista ja
16872: 
16873: 
16874: 2
16875: Ministerin vastaus                                       KK 904/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
16876: 
16877: 
16878: lääkkeistä. Jos jokin markkinointitoimi ei ole eri-   le. Muutamia tätä aluetta koskevia ilmoituksia on
16879: tyislainsäädännön markkinointia koskevien vaa-        kuluttaja-asiamiehelle tullut.
16880: timusten mukainen, on se myös kuluttajansuoja-            Kaupallisten mielenterveyspalvelujen markki-
16881: lain markkinointisäännösten vastainen.                nointia kuluttajille voidaan tarvittaessa säännel-
16882:    Markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajan-          lä erityislainsäädännössä samaan tapaan kuin
16883: suojan kannalta valvoo kuluttaja-asiamies. Ku-        lääkkeiden markkinointia kuluttajille. Tällaisen
16884: luttajavirastosta saadun tiedon mukaan kuluttaja-     erityissääntelyn tarpeellisuuden ja tarkoituksen-
16885: asiamiehen valvontatyössä eivät mielenterveys-        mukaisuuden harkinta kuuluu ensisijaisesti ter-
16886: palveluiden markkinointiin liittyvät ongelmat ole     veydenhuollon sektorille.
16887: tähän mennessä tulleet kovinkaan näkyvästi esil-
16888: 
16889: 
16890: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999
16891: 
16892:     Ministeri Kimmo Sasi
16893: 
16894: 
16895: 
16896: 
16897:                                                                                                       3
16898: KK 904/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                        Ministems svar
16899: 
16900: 
16901: 
16902: 
16903: Tili riksdagens talman
16904: 
16905: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           också på marknadsföringen av kommersiella
16906: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av          mentalvårdstjänster.
16907: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-              Enligt det aktuella skriftliga spörsmålet har
16908: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga              problem medförts särskilt av att mångfalden av
16909: spörsmål SS 904/1999 rd:                                 mentalvårds- och andra liknande tjänster som
16910:                                                          bjuds ut av andra än den yrkesutbildade hälso-
16911:        Vad tänker handels- och industriminis-            vårdspersonalen är så brokig. Enligt motivering-
16912:        teriet göra för att marknadsföringens             en till spörsmålet kan dylika tjänster vara skadli-
16913:        nivå och kvaliteten i fråga om de tjäns-          ga för konsumentema. Förutom att de medför
16914:        ter som på den psykiska hälsovårdens              stora kostnader för konsumentema kan resultatet
16915:        område bjuds ut av andra än den yrkes-            enligt spörsmålet bli att konsumentemas pro-
16916:        utbildade hälsovårdspersonalen skulle             blem bara förvärras när de anlitar dylika tjänster.
16917:        kunna höjas så att den är tillfredsstäl-              Syftet med bestämmelsema i konsument-
16918:        lande?                                            skyddslagen är bl.a. att säkerställa att konsumen-
16919:                                                          tema kan få tillräckligt med upplysningar för att
16920: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          de skall kunna fatta konsumtionsbeslut. 1 2 kap.
16921: föra följande:                                            1 § 2 mom. konsumentskyddslagen sägs det ut-
16922: Konsumentskyddslagen (38/1978) gäller utbud,             tryckligen att marknadsföring, vari ej ingår upp-
16923: försäljning och annan marknadsföring av kon-             gifter som är av behovet påkallade med hänsyn
16924: sumtionsnyttigheter från näringsidkare tili kon-         tili konsumentemas hälsa eller ekonomiska
16925: sumenter. Med konsumtionsnyttighet avses va-             trygghet, skall alltid anses otillbörlig.
16926: ror och tjänster samt andra nyttigheter och för-             Hälsovårdstjänstema och de uppgifter som
16927: måner som utbjuds tili fysiska personer eller som        lärnnas vid marknadsföringen av dem får en ac-
16928: fysiska personer i väsentlig omfattning skaffar          centuerad betydelse för konsumenten. Mental-
16929: för sitt privata hushåll. Med näringsidkare avses i      vårdstjänstema kan vara förenade med en ovan-
16930: konsumentskyddslagen en fysisk person eller en           ligt stor risk för att den ekonomiska tryggheten
16931: privat eller offentlig juridisk person som i syfte       äventyras, eftersom den som är i behov av men-
16932: att få inkomst eller annan ekonomisk nytta yrkes-        talvårdstjänster ofta befinner sig i en svagare
16933: mässigt håller tili salu, säljer eller i övrigt bjuder   ställning än konsumentema i allmänhet.
16934: ut konsumtionsnyttigheter för anskaffning mot                Generalklausulen i 2 kap. 1 § 1 mom. konsu-
16935: vederlag.                                                mentskyddslagen, där det sägs att i marknadsfö-
16936:    Konsumentskyddslagen täcker sålunda också             ring icke får användas förfarande, som strider
16937: sådana hälsovårdstjänster som näringsidkama              mot god sed eller eljest är otillbörligt mot konsu-
16938: bjuder ut åt konsumentema mot vederlag i syfte           mentema, har en central roll bland konsument-
16939: att få ekonomisk nytta.                                  skyddslagens bestämmelser om marknadsföring.
16940:    Bestämmelsema i 2 och 3 kap. konsument-                   1 de fall där det finns egen speciallagstiftning
16941: skyddslagen om reglering av marknadsföringen             om konsumtionsnyttigheter, viiken ställer kvali-
16942: och reglering av avtalsvillkor äger tillämpning          tativa krav på nyttighetens innehåll och de upp-
16943: 
16944: 
16945: 4
16946: Ministerns svar                                          KK 904/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
16947: 
16948: 
16949: gifter som lämnas därom, är det lättare att bedö-     tjänster inte haft någon framträdande roll i kon-
16950: ma huruvida marknadsföringen kan anses otill-         sumentombudsmannens tillsynsverksamhet en-
16951: börlig också ur konsumentskyddslagens synvin-         ligt de uppgifter som erhållits av Konsumentver-
16952: kel. Dylik speciallagstiftning finns bl.a. om livs-   ket. Konsumentombudsmannen har fått endast
16953: medel och läkemedel. Om någon marknadsfö-             några anmälningar om detta.
16954: ringsåtgärd inte motsvarar speciallagstiftningens        Marknadsföringen av kommersiella mental-
16955: krav rörande marknadsföringen, strider åtgärden       vårdstjänster för konsumenterna kan vid behov
16956: i fråga också mot konsumentskyddslagens be-           regleras genom speciallagstiftning på samma sätt
16957: stämmelser om marknadsföring.                         som saluföringen av läkemedel tili konsumenter-
16958:     Det är konsumentombudsmannen som utövar           na. Det ankommer i första hand på hälsovårds-
16959: tillsyn över marknadsföringens lagenlighet ur         sektorn att bedöma behovet av dylik specialreg-
16960: konsumentskyddets synvinkel. Hittills har pro-        lering och dess ändamålsenlighet.
16961: blemen med marknadsföringen av mentalvårds-
16962: 
16963: 
16964: Helsingfors den 23 december 1999
16965: 
16966:     Minister Kimmo Sasi
16967: 
16968: 
16969: 
16970: 
16971:                                                                                                      5
16972:                                                             KK 905/1999 vp -     Raimo Vistbacka /ps
16973: 
16974: 
16975: 
16976: 
16977:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 905/1999 vp
16978: 
16979:                                              Asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnet-
16980:                                              tävien avustusten myöntämisehdot
16981: 
16982: 
16983: 
16984: 
16985: Eduskunnan puhemiehelle
16986: 
16987: Valtion asuntorahasto jakaa vuosittain kunnille       hetkellä olevaa, tai sitten kotona asuva "vanha-
16988: asuinrakennusten korjaustoimintaan tarkoitetut        poika" kuluttaa enemmän ruokakunnan tuloja
16989: määrärahat kunnille jaettavaksi edelleen haki-        kuin tuo sinne. Tällöin hänen tulonsa estävät van-
16990: joille. Avustusten eräs saantiedellytys on hakijan    huksen/vanhuksien korjausavustuksen samalla,
16991: varallisuus, josta hänen täytyy esittää selvitys      kun hän "syö taloudesta" niin paljon, ettei kor-
16992: valvovalle viranomaiselle eli kunnan rakennus-        jauksia pystytä tekemään omalla rahoituksella.
16993: tarkastajalle. Varallisuuteen lasketaan mukaan
16994: sekä säästöt että realisoitavissa oleva verotettava   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16995: varallisuus. Mikäli taloudessa asuu muita täysi-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16996: ikäisiä henkilöitä, lasketaan myös heidän tulonsa     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16997: mukaan arvioitavaan ruokakunnan varallisuu-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16998: teen.
16999:     Ongelmaksi on muodostunut, että hakijat, jot-           Onko hallitus tietoinen, että nykyiset
17000: ka monesti ovat vanhuksia, eivät ymmärrä il-                asuinrakennusten      korjaustoimintaan
17001: moittaa esimerkiksi muutaman tuhannen markan                tarkoitettujen avustusten myöntämiseh-
17002: säästöjään ja menettävät tämän takia oikeutetun             dot ovat osin epäoikeudenmukaiset ja
17003: korjausavustuksen. Toinen epäkohta on em. mui-              kohtuuttomat mm. ruokakuntaan kuulu-
17004: den taloudessa elävien tulojen huomioon ottami-             vien aikuisten lasten tulojen huomioon
17005: nen. Puolison tulojen lisäksi lasketaan mukaan              ottamisen osalta ja
17006: myös esimerkiksi aikuisten kotona asuvien las-
17007: ten tulot. Tämä on monesti epäoikeudenmukais-               aikooko hallitus ryhtyä toimiin ehtojen
17008: ta, sillä asuminen voi olla tilapäistä, juuri haku-         kohtuullistamiseksi?
17009: 
17010: 
17011: 
17012: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
17013: 
17014:     Raimo Vistbacka /ps
17015: 
17016: 
17017: 
17018: 
17019:                                                                                                Versio 2.0
17020: KK 905/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
17021: 
17022: 
17023: 
17024: 
17025: Eduskunnan puhemiehelle
17026: 
17027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vä-
17028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         häinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan
17029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista
17030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hank-
17031: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kimiseksi. Valtion asuntorahaston vuoden 1999
17032: myksen KK 905/1999 vp:                                korjausavustusten haku- ja myöntämismenette-
17033:                                                       lystä antamien ohjeiden (helmikuu 1999) mu-
17034:        Onko hallitus tietoinen, että nykyiset         kaan avustuksen myöntävän kunnan tulee aina
17035:        asuinrakennusten      korjaustoimintaan        vaatia selvitys ruokakunnan nettovarallisuudes-
17036:        tarkoitettujen avustusten myöntämiseh-         ta. Kunnan on selvitettävä hakijaruokakunnan
17037:        dot ovat osin epäoikeudenmukaiset ja           verotettavan realisoitavan varallisuuden arvo eli
17038:        kohtuuttomat mm. ruokakuntaan kuulu-           omaisuuden myöntöhetkellä saatava mahdolli-
17039:        vien aikuisten lasten tulojen huomioon         nen myyntitulo. Kunnan on lisäksi selvitettävä
17040:        ottamisen osalta ja                            hakijaruokakunnan muu omaisuus eli esim. mah-
17041:                                                       dolliset pankkitalletukset Tämän selvittämisek-
17042:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin ehtojen        si kunnan tulee huolehtia, että kaikki hakemuslo-
17043:        kohtuullistamiseksi?                           makkeen varallisuutta koskevat kohdat on täytet-
17044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ty. Kun hakijana ovat iäkkäät henkilöt, tämä kun-
17045: ti seuraavaa:                                         nan neuvonta- ja huolehtimisvelvollisuus on tie-
17046:                                                       tysti hoidettava tavallista huolellisemmin.
17047: Asuntojen korjausavustuksista annetun lain               Kysymyksen mukaan toisena epäkohtana on
17048: (1031/1998) 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mu-             se, että kotona asuvien lasten tulot otetaan tuloja
17049: kaan korjausavustuksia voidaan myöntää erityis-       arvioitaessa huomioon. Tämä on kysyjän mu-
17050: ten väestöryhmien asuntojen korjaamiseen so-          kaan epäoikeudenmukaista, koska asuminen voi
17051: siaalisin perustein. Pykälän 2 momentin mukaan        olla tilapäistä. Ruokakunnan jäseniksi katsotaan
17052: valtioneuvosto päättää tarkemmin avustusten           kuitenkin vain pysyvästi ruokakunnassa olevat
17053: käyttötarkoituksista, avustusten enimmäismää-         henkilöt, joten tilapäisesti oleskelevien henkilöi-
17054: ristä ja muista myöntämisperusteista. Asuntojen       den tuloja ei oteta huomioon. Kunta hakemuksen
17055: korjausavustusten jakoperusteista annetun val-        käsittelijänä ratkaisee sen, milloin ruokakunnan
17056: tioneuvoston päätöksen (15811999) 2 luvussa           jäsenyys katsotaan pysyväksi. Sitä, miten kukin
17057: säädetään vanhusväestön ja vammaisten asunto-         ruokakunnan jäsen osallistuu yhteisen talouden
17058: jen avustuksista. Pykälissä 3 ja 4 säädetään enim-    tulojen hankintaan ja kuluttamiseen, ei voida
17059: mäistulorajoista ja 5 §:ssä varallisuuden huo-        asuntopoliittisia tukia myönnettäessä ottaa huo-
17060: mioon ottamisesta avustuksia myönnettäessä.           mioon vaan ruokakuntaa käsitellään yhtenäisenä
17061:    Tuen myöntämisen estää hakijaruokakunnan           yksikkönä.
17062: varallisuus silloin, jos asunto kyetään varallisuu-      Edelliseen viitaten todetaan, että hallitus ei
17063: den avulla korjaamaan ilman avustusta. Varalli-       näe kysymyksessä esitettyjen seikkojen johdosta
17064: suutena otetaan huomioon hakijaruokakunnan            syytä ryhtyä toimenpiteisiin.
17065: 
17066: 
17067: 2
17068: Ministerin vastaus                       KK 905/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
17069: 
17070: 
17071: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
17072: 
17073:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
17074: 
17075: 
17076: 
17077: 
17078:                                                                          3
17079: KK 905/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministems svar
17080: 
17081: 
17082: 
17083: 
17084: Tili riksdagens talman
17085: 
17086: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      beaktas härvid det ansökande hushållets sam-
17087: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      manlagda förmögenhet, om inte förmögenhetens
17088: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     värde är obetyd1igt eller förmögenheten är nöd-
17089: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           vändig för att hushållets med1emmar genom nä-
17090: spörsmål SS 905/1999 rd:                             rings- eller yrkesutövning skall kunna skaffa sig
17091:                                                      en skälig utkomst. En1igt statens bostadsfonds
17092:       ir regeringen medveten om att de nuva-         anvisningar för ansökan om och bevi1jande av re-
17093:        rande villkoren för beviljande av under-      parationsunderstöd för 1999 (februari 1999) skall
17094:       stöd för reparation av bostäder delvis är      den kommun som beviljar understödet alltid krä-
17095:        orättvisa och oskäliga bl.a. när det gäl-     va en utredning om hushållets nettoförmögenhet.
17096:        ler beaktandet av tili hushållet hörande      Kommunen bör dessutom utreda värdet för hus-
17097:       fullvuxna barns inkomster och                  hållets beskattningsbara och realiserbara förmö-
17098:                                                      genhet, dvs. den eventuella inkomst som vid be-
17099:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att        villningstidpunkten kan erhållas för den förmö-
17100:       ändra dessa villkor så att de blir skäli-      genhet som kan säljas. Kommunen skall dess-
17101:       gare?                                          utom utreda det sökande hushållets övriga till-
17102: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      gångar, t.ex. eventuella bankdepositioner. Här-
17103: föra följande:                                       vid skall kommunen se till att vederbörande
17104:                                                      punkter i ansökningsblanketten har ifyllts om-
17105: Enligt 2 § 1 mom. 1 punkten lagen om under-          sorgsfullt. När sökandena är åldringar skall kom-
17106: stöd för reparation av bostäder (1031/1998) kan      munens skyldighet att ge råd och se till å1dring-
17107: reparationsunderstöd bevi1jas för reparation av      amas bästa naturligtvis skötas omsorgsfullare än
17108: bostäder för särski1da befo1kningsgrupper på so-     vanligt.
17109: cia1a grunder. Enligt paragrafens 2 mom. beslu-          Enligt spörsmålet är den andra olägenheten
17110: tar statsrådet närmare om syftet med understö-       den att hemmaboende bams inkomster beaktas
17111: den, understödens maximibelopp och andra be-         när hushållets inkomster bedöms. Spörsmålsstäl-
17112: villningsgrunder. I 2 kap. statsrådets beslut om     laren anser detta vara orättvist, eftersom boendet
17113: fördelningsgrundema för understöd för repara-        kan vara tillfålligt. Som medlemmar i hushållet
17114: tion av bostäder (158/1999) bestäms om under-        betraktas dock enbart personer som permanent
17115: stöd för reparation av å1dringars och handikappa-    hör till hushållet, och därför beaktas inte inkom-
17116: des bostäder. I paragrafema 3 och 4 fastställs       stema för personer som tillfålligt vistas i hushål-
17117: maximibeloppen för inkomstema och i 5 § be-          let. Kommunen avgör i egenskap av den instans
17118: stäms på vilket sätt förmögenheten skall beaktas     som behandlar ansökan när medlemskapet i hus-
17119: när understöd beviljas.                              hållet betraktas som permanent. Det faktum på
17120:    Understöd kan inte beviljas om det hushåll        vilket sätt var och en medlem i hushållet bidrar
17121: som ansöker om understöd har förmögenhet i så-       till anskaffningen och konsumtionen av det ge-
17122: dan utsträckning att det har möjlighet att repare-   mensamma hushållets inkomster kan inte beak-
17123: ra sin bostad utan understöd. Som förmögenhet
17124: 
17125: 
17126: 4
17127: Ministems svar                                           KK 905/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
17128: 
17129: 
17130: tas när bostadspolitiska understöd beviljas, utan   anförda omständigheterna inte anser det vara mo-
17131: hushållet behandlas som en enhetlig enhet.          tiverat att vidta några åtgärder.
17132:    Hänvisande till det ovan anförda konstateras
17133: att regeringen med anledning av de i spörsmålet
17134: 
17135: 
17136: Helsingfors den 28 december 1999
17137: 
17138:     Minister Suvi-Anne Siimes
17139: 
17140: 
17141: 
17142: 
17143:                                                                                                   5
17144:                                                               KK 906/1999 vp- Tarja Kautto /sd
17145: 
17146: 
17147: 
17148: 
17149:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 906/1999 vp
17150: 
17151:                                            Osaomistusasuntojen asumiskustannukset
17152: 
17153: 
17154: 
17155: 
17156: Eduskunnan puhemiehelle
17157: 
17158: Valtion tuella rakennettujen asuntojen on tarkoi-   jautuvat rakennuttajalle, ei asukkaille. Valtion
17159: tus mahdollistaa kohtuuhintainen asuminen ih-       tuella ei ole vaikutuksia asukkaiden asumiskus-
17160: misille, joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia      tannuksiin, vaikka kyseessä on yksi sosiaalisen
17161: asuntoa vapailta markkinoilta. Valtion tuella ra-   asumistuotannon muoto ja tuella tulisi siis mah-
17162: kennetuissa vuokra-asunnoissa on vuokrien mää-      dollistaa kohtuuhintainen asuminen.
17163: rä ja korotukset säädelty. Näin vuokra-asunnois-
17164: sa valtion tuki heijastuu asukkaiden asumiskus-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17165: tannuksiin.                                         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17166:    Osaomistusasunnoissa tilanne on toinen. Osa-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17167: omistusasunnoissa ei ole vuokrasääntelyä, jol-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17168: loin asukkaat maksavat käytännössä markkina-
17169: vuokria joiHain paikkakunnilla. Tämä merkitsee            Mitä hallitus aikoo tehdä, että valtion
17170: sitä, että valtion korkotuki ja sen muutokset oh-         tuki heijastuisi myös osaomistusasunto-
17171:                                                           jen asumiskustannuksiin?
17172: 
17173: 
17174: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
17175: 
17176:     Tarja Kautto /sd
17177: 
17178: 
17179: 
17180: 
17181:                                                                                              Versio 2.0
17182: KK 906/1999 vp- Tarja Kautto /sd                                                   Ministerin vastaus
17183: 
17184: 
17185: 
17186: 
17187: Eduskunnan puhemiehelle
17188: 
17189: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     kuussa normaalikohteissa pääkaupunkiseudulla
17190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        keskimäärin 56,06 mklm2 /kk ja muualla maassa
17191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      47,10 mklm 2/kk. Korkotukivuokra-asuntojen
17192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kau-      vuokrat ovat aravavuokria korkeammat. Ero vas-
17193: ton /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      taaviin aravavuokriin oli pääkaupunkiseudulla
17194: 906/1999 vp:                                         keskimäärin 6,50 mklm2 /kk ja muualla maassa
17195:                                                      5,50 mklm2/kk. Vuokrien ero johtuu pääosin eri-
17196:       Mitä hallitus aikoo tehdä, että valtion        laisista pääomarakenteista.
17197:       tuki heijastuisi myös osaomistusasunto-            Kuten edellä on todettu korkotukiasuntojen
17198:       jen asumiskustannuksiin?                       vuokra määräytyy vapaasti toisin kuin arava-
17199:                                                      vuokra, joka perustuu omakustannusperiaattee-
17200: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        seen. Valtion tuen tarkoituksena on alentaa vuok-
17201: ti seuraavaa:                                        ria. Nykyisessä korkotukijärjestelmässä ei ole
17202: Vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain            varmistettu sitä, että tuki ohjautuu asukkaille.
17203: (867/1980) nojalla on lainoitettu sekä lyhyt- että   Korkotukijärjestelmä ei olekaan aina johtanut
17204: pitkäaikaisella korkotuella rahoitettuja vuokra-     kohtuulliseen vuokratasoon siitä huolimatta, että
17205: asuntoja mukaanlukien osaomistusasuntoja. Ny-        valtion tuki on nykyisin aravajärjestelmää suu-
17206: kyisin ei myönnetä muuta kuin pitkäaikaista kor-     rempi.
17207: kotukea. Osaomistusasuntojärjestelmään sovel-            Valtion vuoden 1999 talousarviossa edellyte-
17208: letaan em. korkotukilain säännöksiä. Asunnon         tään selvitettäväksi, miten korkotukilainoitettu-
17209: osaomistaminen ja sen lunastaminen perustuvat        jen vuokra-asuntojen tuki voidaan kohdistaa suo-
17210: lisäksi sopijaosapuolien välisiin sopimuksiin.       raan ja täysimääräisesti vuokran alennukseksi.
17211:    Pitkäaikaisella korkotukilainalla lainoitettua    Hallitusohjelman ja vuoden 2000 talousarvioesi-
17212: asuntoa on käytettävä vuokra-asuntona 20 vuot-       tyksen mukaan vuokra-asuntojen korkotukijär-
17213: ta. Asukasvalinnassa käytetään ns. ylempiä tulo-     jestelmää kehitetään asuntopoliittisesti tehok-
17214: rajoja, muutoin asukasvalintaperusteet ovat sa-      kaammaksi. Vuoden 2000 talousarvioesityksen
17215: mat kuin aravavuokra-asunnoissa. Vuokranmää-         mukaan korkotukijärjestelmää kehitetään lisäksi
17216: rityksestä ei ole korkotukilaissa säännöksiä.        valtiontaloudellisesti nykyistä tehokkaammaksi
17217: Vuokriin sovelletaan asuinhuoneiston vuokrauk-       ja asuntopoliittisesti toimivammaksi muun muas-
17218: sesta annetun lain (48111995) säännöksiä samoin      sa vuokranmäärityksen osalta.
17219: kuin vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Siten         Hallitus on keskustellut marraskuussa korko-
17220: korkotukivuokra-asuntojen vuokriin, siitä riippu-    tukijärjestelmän kehittämisestä jatkaessaan ny-
17221: matta ovatko ne vuokra- vai osaomistusasuntoja,      kyisten korkotukiehtojen voimassaoloa. Ympä-
17222: ei ole velvollisuutta soveltaa omakustannusperi-     ristöministeriössä on parhaillaan valmisteltava-
17223: aatetta.                                             na korkotukijärjestelmän kehittäminen edellä
17224:    Valtion asuntorahaston kokoamien tietojen         mainittujen hallituksen kannanottojen mukaises-
17225: mukaan korkotukivuokra-asuntojen laskennalli-        ti. Järjestelmän kehittämisen lähtökohtana on
17226: set alkuvuokrat olivat vuoden 1999 tammi-loka-       että korkotuki kohdentuu asukkaille täysimääräi~
17227: 
17228: 
17229: 2
17230: Ministerin vastaus                                       KK 906/1999 vp- Tarja Kautto /sd
17231: 
17232: 
17233: senä. Tämä edellyttää, että korkotukivuokra-    järjestelmää muutettava sellaiseksi, että pääoma-
17234: asuntojen, mukaanlukien osaomistusasuntojen,    menojen kehittyminen on nykyistä tasaisempaa
17235: vuokrat määräytyisivät omakustannusperiaat-     ja hallittavampaa.
17236: teen mukaan. Jotta omakustannusperiaate voi-       Hallituksen on tarkoitus antaa esitys uudeksi
17237: daan ottaa käyttöön uusien korkotukivuokra-     korkotukilaiksi eduskunnalle kevätistuntokau-
17238: asuntojen vuokranmäärityksessä, on korkotuki-   della.
17239: 
17240: 
17241: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
17242: 
17243:      Ministeri Suvi-Anne Siimes
17244: 
17245: 
17246: 
17247: 
17248: 16   200696                                                                                    3
17249: KK 906/1999 vp- Tarja Kautto /sd                                                        Ministems svar
17250: 
17251: 
17252: 
17253: 
17254: Tili riksdagens talman
17255: 
17256: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       med räntestöd i normala objekt i huvudstadsre-
17257: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       gionen i medeltal 56,06 mk/m 2/mån och i övriga
17258: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tar-     delar av landet 47,10 mk/m2 /mån i januari-ok-
17259: ja Kautto /sd undertecknade skriftliga spörsmål      tober 1999. Hyroma för hyresbostäder med rän-
17260: SS 906/1999 rd:                                       testöd är högre än aravahyroma. Skillnaden jäm-
17261:                                                      fört med motsvarande aravahyror var i huvud-
17262:        Vad har regeringen för avsikt att göra        stadsregionen i medelta1 6,50 mk/m 2/mån och i
17263:       för att statsstödet ska/1 svnas också i bo-    övriga delar av landet 5,50 mk/m2/mån. Skillna-
17264:       endekostnaderna i delägda bostäder?            derna i hyrorna beror till största delen på olika
17265:                                                      kapitalstrukturer.
17266: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Som det konstaterats ovan bestäms hyran för
17267: föra följande:                                       räntestödsbostäder fritt till skillnad från aravahy-
17268: Med stöd av lagen om räntestöd för anskaffande       rorna, som baserar sig på självkostnadsprinci-
17269: av bostäder (867/1980) har lån beviljats för hy-     pen. Syftet med statsstödet är att sänka hyrorna. 1
17270: resbostäder, inklusive de1ägda bostäder, som fi-     det nuvarande systemet med räntestöd säker-
17271: nansierats med såvä1 kort- som långfristigt ränte-   ställs inte att stödet kommer invånarna till del.
17272: stöd. Numera bevi1jas endast långfristigt ränte-     Systemet med räntestöd har inte heller alltid lett
17273: stöd. På systemet med delägda bostäder tilläm-       till en rimlig hyresnivå trots att statsstödet för
17274: pas bestämmelsema i den ovan nämnda ränte-           närvarande är större än i aravasystemet.
17275: stödslagen. Delägande och inlösning av bosta-            1 statsbudgeten för 1999 förutsätts att det ut-
17276: den baserar sig dessutom på avtal mellan de oli-     reds hur stödet för hyresbostäder med räntestöds-
17277: ka partema.                                          lån direkt och i sin helhet kan användas för ned-
17278:     En bostad som finansierats med ett långfris-     sättning av hyra. Enligt regeringsprogrammet
17279: tigt räntestödslån skall användas som hyresbo-       och budgetpropositionen för 2000 utvecklas sys-
17280: stad i 20 år. Vid valet av invånare används s.k.     temet med räntestöd för hyresbostäder så att det
17281: övre inkomstgränser, men i övrigt är grundema        bostadspolitiskt blir mera effektivt. Enligt bud-
17282: för valet av invånare desamma som för aravahy-       getpropositionen för 2000 utvecklas räntestöds-
17283: resbostäder. Om hyresbestämningen finns inga         systemet dessutom så att det blir statsekono-
17284: bestämmelser i räntestödslagen. På hyroma till-      miskt effektivare och bostadspo1itiskt mer funk-
17285: lämpas bestämmelsema i lagen om hyra av bo-          tionellt bl.a. då det gäller hyresbestämningen.
17286: stadslägenhet (48111995) på samma sätt som på            Regeringen diskuterade i november utveck-
17287: fritt finansierade hyresbostäder. Någon skyldig-     landet av systemet med räntestöd i samband med
17288: het att tillämpa sjä1vkostnadsprincipen på hyror-    att de nuvarande räntestödsvillkorens giltighet
17289: na för hyresbostäder med räntestöd, oberoende        förlängdes. Miljöministeriet bereder som bäst ut-
17290: av om de är hyresbostäder eller delägda bostä-       vecklandet av systemet med räntestöd i enlighet
17291: der, finns således inte.                             med regeringens ovan nämnda ställningstagan-
17292:    En1igt uppgifter från Statens bostadsfond var     den. Utgångspunkten för utveck1andet av syste-
17293: de kalkylerade utgångshyroma för hyresbostäder       met är att räntestödet i sin helhet kommer invå-
17294: 
17295: 
17296: 4
17297: Ministems svar                                                  KK 906/1999 vp - Tarja Kautto /sd
17298: 
17299: 
17300: nama till del. Detta förutsätter att hyroma för hy-   testöd ändras så att utvecklingen av kapitalutgif-
17301: resbostäder med räntestöd, inklusive delägda bo-      tema blir järnnare och lättare att kontrollera än
17302: städer, bestäms enligt självkostnadsprincipen.        för närvarande.
17303: För att självkostnadsprincipen skall kunna tas i         Regeringen har för avsikt att under vårsessio-
17304: bruk vid bestämningen av hyroma för nya hyres-        nen avlåta en proposition till riksdagen med för-
17305: bostäder med räntestöd, måste systemet med rän-       slag till en ny räntestödslag.
17306: 
17307: 
17308: 
17309: Helsingfors den 28 december 1999
17310: 
17311:     Minister Suvi-Anne Siimes
17312: 
17313: 
17314: 
17315: 
17316:                                                                                                       5
17317:                                                                   KK 907/1999 vp- Kirsi Piha /kok
17318: 
17319: 
17320: 
17321: 
17322:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 907/1999 vp
17323: 
17324:                                              Rasistiset asenteet viranomaisten taholta
17325: 
17326: 
17327: 
17328: 
17329: Eduskunnan puhemiehelle
17330: 
17331: Rasismi on viime aikoina ollut kovin trendikäs-       on oire hyvin epäterveestä suuntauksesta yhteis-
17332: tä. Kuten puoli vuosisataa sitten, puhuvat rasistit   kunnassamme.
17333: nyt kovaan ääneen uhkasta, jonka iholtaan eri ta-
17334: valla pigmentoituneet ihmiset muodostavat meil-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17335: le, joilla pigmentin muodostus on vaillinaista.       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17336: Ennakkoluulot ja aggressioiden suuntaaminen           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17337: maahanmuuttajiin ovat selvästi kasvamaan päin         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17338: myös Suomessa. Virallisesti tätä tietysti pahek-
17339: sutaan sekä (useimmissa) tiedotusvälineissä että            Onko hallitus teettänyt vastaavia
17340: viranomaisten taholta.                                       tutkimuksia kuin Neon ry virkakoneis-
17341:    Kuitenkin äskettäin valmistunut kansalaisjär-            ton asenteista tai onko se tutustunut va-
17342: jestö Neon ry:n tekemä tutkimus rasismin esiin-             kavasti edellä mainittuun tutkimukseen
17343: tyvyydestä Suomessa kertoo, että maahanmuut-                ja onko se siitä tietoinen,
17344: tajat kokevat syrjintää erityisesti viranomaisten
17345: kanssa asioidessaan. Jos rasistiset asenteet ovat           mitä hallitus aikoo tehdä, jotta olemas-
17346: pesiytyneet jo kunnan ja valtion virastoihin, mi-           sa oleva rasismi saataisiin kitkettyä pois
17347: ten voidaan olettaa asennekasvatuksen onnistu-              virkakoneistosta ja
17348: van muuallakaan? Vaikka virkamiehet eivät mi-               minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus ai-
17349: tään roolimalleja kansalaisille olekaan, on hei-            koo ryhtyä asennekasvatuksen tehosta-
17350: dän taholtaan kaikilla oikeus odottaa reilua koh-           miseksi, jotta rasismin yleistymiseltä
17351: telua ihonväriin katsomatta. Siksi rasististen              vältyttäisiin?
17352: asenteiden ilmitulo viranomaisten toiminnassa
17353: 
17354: 
17355: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
17356: 
17357:     Kirsi Piha /kok
17358: 
17359: 
17360: 
17361: 
17362:                                                                                                Versio 2.0
17363: KK 90711999 vp- Kirsi Piha /kok                                                     Ministerin vastaus
17364: 
17365: 
17366: 
17367: 
17368: Eduskunnan puhemiehelle
17369: 
17370: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kohtaavat työssään maahanmuuttajia, etuisiä vä-
17371: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       hemmistöjä ja maahan pyrkiviä.
17372: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kokemukset maahanmuuttajista asiakkaina
17373: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi          vaihtelevat eri ammattiryhmissä. Opettajien, so-
17374: Pihan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       siaalityöntekijöiden ja työviranomaisten koke-
17375: sen KK 907/1999 vp:                                 mukset ovat voittopuolisesti myönteisiä. Kieltei-
17376:                                                     simmin maahanmuuttajiin ja ulkomaalaistaustai-
17377:        Onko hallitus teettänyt vastaavia tutki-     siin suhtautuivat tutkituista viranomaisista raja-
17378:        muksia kuin Neon ry virkakoneiston           vartijat ja poliisit, mikä selittyy ainakin osin po-
17379:        asenteista tai onko se tutustunut vaka-      liisien kohdalla sillä, että maahanmuuttajien ja
17380:        vasti edellä mainittuun tutkimukseen ja      ulkomaalaisten kohtaaminen painottuu pääsään-
17381:        onko se siitä tietoinen,                     töisesti ongelma- ja konfliktitilanteisiin. Kaik-
17382:                                                     kein myönteisimmin maahanmuuttajiin suhtau-
17383:       mitä hallitus aikoo tehdä, jotta olemas-      tuivat ruotsinkieliset opettajat.
17384:       sa oleva rasismi saataisiin kitkettyä pois       Etnisistä suhteista vastaavat ministeriöt ovat
17385:       virkakoneistosta ja                           tutustuneet Neon ry:n laatimaan raporttiin. Ra-
17386:        minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus ai-    portti ei käsittele viranomaisten asenteita, vaan
17387:        koo ryhtyä asennekasvatuksen tehosta-        siihen on koottu tietoja maahanmuuttajien Neon
17388:        miseksi, jotta rasismin yleistymiseltä       ry:lle ilmoittamista tapauksista, joissa he ovat
17389:        vältyttäisiin?                               käsityksensä mukaan kokeneet rasismia tai etnis-
17390:                                                     tä syrjintää elämänsä eri osa-alueilla.
17391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Hallituksen käsityksen mukaan viranomaisten
17392: ti seuraavaa:                                       toiminta täyttää pääsääntöisesti hyvän hallinnon
17393:                                                     tunnusmerkit, joihin kuuluvat henkilöiden tasa-
17394: Valtioneuvosto seuraa huolellisesti paitsi koko     puolinen kohtelu, syrjimättömyys, riittävä neu-
17395: väestön asenteita maahanmuuttajia kohtaan niin      vonta ja asiakaslähtöisyys. Mikäli etnistä syrjin-
17396: myös erityisesti viranomaisten asenteita. Koko      tää yksittäistapauksissa käy ilmi, kiinnitetään
17397: väestön asenteita on tutkittu Suomessa kattavasti   asiaan tarvittavaa huomiota.
17398: kolmeen eri otteeseen, vuosina 1987, 1993 ja           Valtion harjoittaman ja tukeman opetuksen,
17399:  1998. Vuoden 1999 helmikuussajulkaistiin ope-      kulttuuripolitiikan, nuorisotyön sekä muun
17400: tusministeriön, sisäasiainministeriön ja työmi-     muassa liikuntapolitiikan yhtenä tavoitteena on
17401: nisteriön rahoittama laaja viranomaisten asentei-   hyvien etnisten suhteiden ja suvaitsevaisuuden
17402: ta selvittänyt tutkimus. Vieraiden kulttuurien      lisääminen. Viranomaisten asenteisiin vaikute-
17403: kohtaaminen viranomaistyössä -tutkimus kattaa       taan muun muassa siten, että jo monissa tapauk-
17404: huomattavan osan niistä viranomaisista, jotka       sissa korostetaan etuisiä kysymyksiä ja ihmisoi-
17405:                                                     keuksia osana viranomaisten koulutusta.
17406: 
17407: 
17408: 
17409: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
17410: 
17411:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
17412: 2
17413: Ministems svar                                                    KK 907/1999 vp- Kirsi Piha /kok
17414: 
17415: 
17416: 
17417: 
17418: Tili riksdagens talman
17419: 
17420: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Erfarenheterna av invandrare som kunder va-
17421: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       rierar mellan olika yrkeskategorier. Erfarenheter-
17422: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-      na bland lärare, socialarbetare och arbetskrafts-
17423: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål       myndigheter är övervägande positiva. Den nega-
17424: SS 907/1999 rd:                                       tivaste inställningen till invandrare och folk med
17425:                                                       utländsk bakgrund fanns bland de undersökta
17426:       Har regeringen låtit göra motsvarande           myndighetema hos gränsbevakare och poliser,
17427:       undersökningar som Neon ry om attity-           vilket för polisens del åtminstone delvis förkla-
17428:       derna i tjänstemaskineriet eller har den        ras av att deras möten med invandrare och utlän-
17429:       på allvar bekantat sig med denna under-         ningar i regel gäller problem- och konfliktsitua-
17430:       sökning och är den medveten om den,             tioner. Den positivaste inställningen till invand-
17431:                                                       rare har svenskspråkiga lärare.
17432:        vad avser regeringen göra för att den              De ministerier som ansvarar för etniska rela-
17433:        existerande rasismen skall fås bort från       tioner har bekantat sig med Neon ry:s rapport.
17434:        tjänstemaskineriet och                         Rapporten behandlar inte myndigheternas attity-
17435:       vilka åtgärder avser regeringen vidta           der, utan den innehåller uppgifter om en samling
17436:       för att effektivisera attitydfostran så att     fall som olika invandrare har rapporterat till
17437:        man undviker att rasismen blir vanliga-        Neon ry och där de enligt egen uppfattning har
17438:                                                       upplevt rasism eller etnisk diskriminering inom
17439:       re?
17440:                                                       olika livsområden.
17441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Enligt regeringens uppfattning fyller myndig-
17442: föra följande:                                        hetemas verksarnhet i regel kriteriema på god
17443:                                                       förvaltning, till vilka hör att människor skall be-
17444: Statsrådet följer noga inte bara hela befolkning-     handlas objektivt, inte diskrimineras, få tillräck-
17445: ens attityder mot invandrare utan också i synner-     lig rådgivning och kundcentrerat bemötande. Om
17446: het myndighetemas attityder. Hela befolkning-         det i enskilda fall kommer fram etnisk diskrimi-
17447: ens attityder har undersökts täckande i Finland i     nering, fåsts nödvändig uppmärksarnhet vid sa-
17448: tre olika repriser, 1987, 1993 och 1998. 1 februa-    ken.
17449: ri 1999 offentliggjordes en av undervisningsmi-          Ett av målen med undervisningen, kulturpoli-
17450: nisteriet, inrikesministeriet och arbetsministeriet   tiken och ungdomsarbetet samt bland annat
17451: finansierad omfattande undersökning av myndig-        idrottspolitiken som staten bedriver och under-
17452: hetemas attityder. Undersökningen om möten            stöder är ökade goda etniska relationer och ökad
17453: med främmande kulturer i myndighetsarbetet            tolerans. Myndighetemas attityder påverkas bl.a.
17454: täcker en betydande del av de myndigheter som i       genom att man redan i många fall betonar de et-
17455: sitt arbete möter invandrare, etniska minoriteter     niska frågorna och mänskliga rättighetema som
17456: och människor som försöker komma in i landet.         ett led i utbildningen för myndigheter.
17457: 
17458: 
17459: 
17460: Helsingfors den 29 december 1999
17461: 
17462:     Kulturminister Suvi Linden
17463:                                                                                                        3
17464:                                                                  KK 908/1999 vp- Kirsi Piha /kok
17465: 
17466: 
17467: 
17468: 
17469:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 908/1999 vp
17470: 
17471:                                             Tshernobylin ydinvoimalan käynnistäminen ja
17472:                                             Suomen ja Ukrainan välinen tiedonvälitys
17473: 
17474: 
17475: 
17476: 
17477: Eduskunnan puhemiehelle
17478: 
17479: Tshernobylin ydinvoimalan viimeinen "toiminta-       me aikoina vähentynyt, joten näkymät eivät ole
17480: kykyinen" reaktori suljettiin heinäkuussajäähdy-     sulkemisen kannalta kovin valoisat.
17481: tysjärjestelmässä ilmeuneen vian vuoksi. Kol-           Tshernobylin ydinvoimalan toiminta tarkoit-
17482: masreaktori käynnistettiin taas 26. marraskuuta      taa hyviä uutisia hyisen talven keskellä eläville
17483: ja suljettiin 2. joulukuuta. Tarkoitus on käynnis-   ukrainalaisille, mutta huonoja uutisia koko muul-
17484: tää kolmasyksikkö taas 9. joulukuuta, jahka vuo-     le maailmalle. Jos ongelmia tulee, on ensiarvoi-
17485: to jäähdytysjärjestelmässä on saatu tukittua. Nyt    sen tärkeää, että niistä tiedottaminen tapahtuu
17486: ilmennyt vika on samankaltainen kuin se, jonka       nopeasti ja asiallisesti.
17487: takia reaktori suljettiin heinäkuun alussa. Nelos-      Entisen Neuvostoliiton alueen tiedotustoimin-
17488: reaktori- se, joka lensi taivaan tuuliin vuonna      ta ei vielä ole saavuttanut huippukuntoa vuosi-
17489:  1986 - lepää halkeilevassa sarkofagissaan lo-       kymmenien hyssyttelyn jälkeen, joten onnetto-
17490: pullista ja kenties kestävää peittämistä odottele-   muuden sattuessa nopean tiedonkulun turvaami-
17491: massa. Kakkosreaktori on ollut suljettuna tuli-      nen on yhtä paljon lähialueiden kuin Ukrainan-
17492: palon jäljiltä vuodesta 1991, ja ykkönen lopetti     kin vastuulla.
17493: toimintansa vuonna 1996.
17494:    Silti raportit Ukrainan ydinvoimaloiden tilas-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17495: ta kertovat, ettei tekniikka suinkaan ole suurin     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17496: ongelma, vaan ns. inhimillinen tekijä. Palkan-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17497: maksu takkuaa eikä työmoraali ole korkealla. Al-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17498: koholismi henkilökunnan keskuudessa on tun-
17499: nustettu ongelma, eikä puutteita ammattitaidossa           Kuinka Suomessa on reagoitu Tsherno-
17500: ole vieläkään saatu paistettua.                            bylin ydinvoimalan käynnistämiseen ja
17501:    Yhdistelmänä heikosti motivoitunut ja puut-             kuinka toimii yhteistyö maamme ja Uk-
17502: teellisesti koulutettu henkilökunta ja epästabiili         rainan välillä koskien tiedonkulkua on-
17503: ydinreaktori eivät herätä luottamusta. G7-maatja           gelmatilanteessa ja
17504: Ukraina ovat allekirjoittaneet ns. yhteisymmär-
17505: ryspöytäkirjan, jossa sovitaan Tshernobylin                kuinka etenee suunnitelma Tshernoby-
17506: ydinvoimalan sulkemisesta vuoteen 2000 men-                lin ydinvoimalan lopullisesta sulkemi-
17507: nessä. Ukraina saa kuitenkin 44 % sähköstään               sesta ja kuinka Suomi, osana EU:ta,
17508: ydinvoimasta ja energian tuonti Venäjältä on vii-          osallistuu siihen?
17509: 
17510: 
17511: 
17512: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
17513: 
17514:     Kirsi Piha /kok                                                                           Versio 2.0
17515: KK 908/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                     Ministerin vastaus
17516: 
17517: 
17518: 
17519: 
17520: Eduskunnan puhemiehelle
17521: 
17522: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        mista. Niistä on ilmoitettava viipymättä, jos ta-
17523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         pahtuma kuuluu INES-luokituksen mukaiseen
17524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vakavuusluokkaan 3 tai sitä korkeampaan luok-
17525: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi            kaan. Vakavuusasteikko on 7-portainen siten,
17526: Pihan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         että luokat 1-3 ovat "tapahtumia" ja luokat 4-7
17527: sen KK 908/1999 vp:                                   ovat "onnettomuuksia".
17528:                                                          Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin
17529:        Kuinka Suomessa on reagoitu Tsherno-           (EBRD) ja Ukrainan hallituksen kesken tehty so-
17530:        bylin ydinvoimalan käynnistämiseen ja          pimus sisältää muun muassa periaatteellisen yh-
17531:        kuinka toimii yhteistyö maamme ja Uk-          teisymmärryksen Tshernobylin voimalan sulke-
17532:        rainan välillä koskien tiedonkulkua on-        misesta vuoteen 2000 mennessä. Suomesta, ja
17533:        gelmatilanteessa ja                            myös Säteilyturvakeskuksesta, on osallistuttu
17534:                                                       kansainvälisiin kokouksiin, joissa on käsitelty
17535:        kuinka etenee suunnitelma Tshernoby-           suunnitelmia ja hankkeita Ukrainan ydinturvalli-
17536:        lin ydinvoimalan lopullisesta sulkemi-         suustilanteen parantamiseksi. Suomi osallistuu
17537:        sesta ja kuinka Suomi, osana EU:ta,            näiden hankkeiden rahoittamiseen EBRD:n kaut-
17538:        osallistuu siihen?                             ta. Lisäksi Suomi on mukana monikansallisissa
17539: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         hankkeissa yhtenä EU:n jäsenmaana. Säteilytur-
17540: ti seuraavaa:                                         vakeskuksen edustaja on mukana mm. Euroopan
17541:                                                       Jälleenrakennuspankin rahoittamissa "Intematio-
17542: Suomen tasavallan ja Ukrainan hallituksen välil-      nal Consultative Committee of Regulatory Bo-
17543: lä on 8.2.1996 tehty sopimus ydinonnettomuuk-         dies for the Shelter Implementation Pian" ja "In-
17544: sia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä        temational Advisory Group/Chemobyl Shelter
17545: ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua kos-   Fund" -työryhmissä. Yleisen kansainvälisen käy-
17546: kevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta. Sopi-       tännön mukaisesti vastuu ydinturvallisuudesta
17547: mus on tullut voimaan 7.9.1997. Sopimuksen en-        kuuluu kuitenkin kunkin maan kansallisille vi-
17548: sisijainen tarkoitus on varmistaa nopea tiedon-       ranomaisille.
17549: kulku sellaisen onnettomuuden sattuessa tai uha-         Ulkoasiainministeriön rahoittaman ja Säteily-
17550: tessa, jonka seuraukset saattavat ulottua myös        turvakeskuksen koordinoiman ydinenergia-alan
17551: toisten valtioiden alueelle.                          lähialueyhteistyön pääpaino on maamme rajojen
17552:    Suomessa sopimuksen mukaisen ilmoitus- ja          lähellä olevien ydinvoimalaitosten (Leningradin
17553: tiedonvaihtojärjestelyn kansalliseksi toimeenpa-      ja Kuolan laitokset) turvallisuuden parantamises-
17554: noviranomaiseksi on määrätty Säteilyturvakes-         sa. Ulkoasiainministeriön rahoituksella on kui-
17555: kus. Sopimus edellyttää Ukrainan toimeenpano-         tenkin tuettu myös Ukrainan ydinmateriaalival-
17556: viranomaisen välitöntä ilmoitusta onnettomuu-         vonnan kehittämistä. Lisäksi Säteilyturvakeskus
17557: desta Säteilyturvakeskukselle, jos Ukrainassa ta-     osallistuu eräisiin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
17558: pahtuisi ydinonnettomuus. Sopimukseen sisäl-          ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan
17559: tyy myös ilmoitusvelvollisuus ydinlaitostapahtu-      parantamiseksi kuten "Transfer ofWestem Euro-
17560: 
17561: 
17562: 2
17563: Ministerin vastaus                                            KK 908/1999 vp- Kirsi Piha /kok
17564: 
17565: 
17566: pean Regulatory Methodology and Practices to       tyvät kansainväliset vaatimukset ja Ukrainan
17567: the Nuclear Safety Authorities of Ukraine" ja      kansallinen energiantarve ovat vaikeasti ratkais-
17568: "Providing Effective Assistance in Counterac-      tavia kysymyksiä. Tshernobylin alueen väestön
17569: ting against Non-authorised Transfer of Nuclear    ja voimalaitoksen henkilöstön taloudelliset sel-
17570: Material".                                         viytymisedellytykset huomioon ottava laitoksen
17571:    Tshernobylin laitoksen sulkemiseen liittyen     sulkemista koskevaa suunnitelmaa rahoitusmah-
17572: Ukrainan viranomaiset ovat esittäneet, että ra-    dollisuuksineen ei ole olemassa. Tulevaisuutta
17573: kenteilla olevien Khmelnitsky 2 ja Rovno 4-lai-    koskevasta epävarmuudesta johtuen laitoksen
17574: tosyksiköiden rakentamisen loppuun saattami-       kunnossapitoon ei sijoiteta riittävästi voimavaro-
17575: nen on sulkemisen edellytys. Tämä edellyttää       ja, mikä puolestaan aiheuttaa laitoksen turvalli-
17576: huomattavaa kansainvälistä rahoitusta, eikä lai-   suuden heikkenemistä. Tämä epäkohta on ollut
17577: tosyksiköitä voida saada käyttöön ainakaan en-     havaittavissa yhä enenevässä määrin viime vuo-
17578: nen vuotta 2002. Tshernobylin sulkemiseen liit-    sina.
17579: 
17580: 
17581: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
17582: 
17583:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 
17588:                                                                                                    3
17589: KK 908/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                             Ministems svar
17590: 
17591: 
17592: 
17593: 
17594: Tili riksdagens talman
17595: 
17596: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen anger          ifall incidenten hör tili allvarsklass 3 eller högre
17597: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av          av INES (lntemational Nuclear Event Scale)
17598: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-         klassifikationen. Skalan är 7-gradig, klassema
17599: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål          l-3 är "incidenter" och klassema 4-7 är
17600: SS 908/1999 rd:                                          "olyckor".
17601:                                                             1 avtalet mellan Europeiska återuppbyggnads-
17602:        Hur har man i Finland reagerat på att             och utvecklingsbanken (EBRD) och Ukrainas re-
17603:        kraftverket i Tjernobyl sätts igång samt          gering ingår bland annat det principiella samför-
17604:        hur fungerar samarbetet mellan vårt               ståndet om stängandet av kraftverket i Tjemobyl
17605:        land och Ukraina vad beträffar informa-           före 2000. Representanter från Finland och Strål-
17606:        tionsjlödet i problemsituationer och              säkerhetscentralen har deltagit i intemationella
17607:                                                          möten där man behandlat planer och projekt för
17608:        hur framskrider planen om att slut-               att förbättra kämsäkerhetssituationen i Ukraina.
17609:        giltigt stänga kraftverket i Tjernobyl            Finland deltar i finansieringen av dessa projekt
17610:        samt hur deltar Finland, som en del av            genom EBRD. Dessutom är Finland, som med-
17611:        EU, i detta?                                      lemsland av EU, aktiv i mångnationella projekt.
17612: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Strålsäkerhetscentralens representant är bl.a.
17613: föra följande:                                           med i arbetsgruppema "lntemational Consultati-
17614:                                                          ve Committee ofRegulatory Bodies for the Shel-
17615: Mellan Republiken Finlands och Ukrainas reger-           ter lmplementation Plan" och "lntemational Ad-
17616: ingar slöts 8.2.1996 ett avtal om snabb informa-         visory Group/Chemobyl Shelter Fund", vilka
17617: tion om kämolyckor samt utbyte av information            båda finansieras av EBRD. Enligt den allmänna
17618: och erfarenheter i fråga om kämteknisk säkerhet          intemationella praxisen hör ansvaret för kämsä-
17619: och strålningsskydd. Avtalet trädde i kraft              kerheten ändå tili varje lands nationella myndig-
17620: 7.9.1997. Avtalets främsta betydelse har varit att       heters behörighet.
17621: försäkra ett snabbt informationsflöde då en så-             Huvudvikten i kärnkraftsektoms närområ-
17622: dan olycka inträffar, eller hotar inträffa, vars följ-   dessamarbete, vilket finansieras av utrikesminis-
17623: der skulle kunna sträcka sig också över gränser-         teriet och koordineras av Strålskyddscentralen,
17624: na till andra stater.                                    är att förbättra säkerheten i kärnkraftverk nära
17625:    1 Finland är Strålsäkerhetscentralen enligt av-       vårt lands gränser (kraftverken i Leningrad och
17626: tai den nationella verkställande myndigheten för         Kola). Med hjälp av finansiering från utrikesmi-
17627: anmälan och arrangemang beträffande utbytet av           nisteriet har man också understött utvecklingen
17628: information. Avtalet förutsätter att Ukrainas            av Ukrainas kämmaterialsövervakning. Dess-
17629: verkställande myndighet omgående informerar              utom deltar Strålsäkerhetscentralen i olika EU-fi-
17630: Strålsäkerhetscentralen ifall en kämolycka skul-         nansierade projekt som t.ex. "Transfer of Wes-
17631: le inträffa i Ukraina. 1 avtalet ingår också skyl-       tem European Regulatory Methodology and
17632: digheten att anmäla om incidenter i kämkraft-            Practices to the Nuclear Safety Authorities of
17633: verk. Omgående anmälan om dessa måste göras,             Ukraine" och "Providing Effective Assistance in
17634: 
17635: 
17636: 4
17637: Ministems svar                                                 KK 908/1999 vp -      Kirsi Piha /kok
17638: 
17639: 
17640: 
17641: Counteracting against Non-authorised Transfer      nas nationella energibehov i samband med att
17642: of Nuclear Materia!", vilka har som målsättning    kraftverket i Tjemobyl stängs, är svår att lösa.
17643: att förbättra kämsäkerheten och kämmaterialsö-     Det finns ingen pian, inklusive finansieringsmöj-
17644: vervakningen.                                      ligheter, för stängandet av kraftverket som skul-
17645:    Som en förutsättning för stängandet av kraft-   le ta i beaktande Tjemobylområdets befolknings
17646: verket i Tjemobyl har Ukrainas myndigheter         och kraftverkspersonalens ekonomiska förutsätt-
17647: framfört att man först måste slutföra byggandet    ningar för att klara sig. På grund av osäkerheten i
17648: av kraftverksenhetema Khmelnitsky 2 och Rov-       fråga om framtiden investeras inte tillräckligt
17649: no 4, som nu håller på att byggas. Detta kräver    med resurser för underhållet av kraftverket, vil-
17650: ansenlig intemationell finansiering, och kraft-    ket i sin tur orsakar att kraftverkets säkerhet för-
17651: verksenhetema kan inte tas i bruk förrän 2002.     svagas. Detta missförhållande har varit märkbart
17652: Frågan om de intemationella kraven och Ukrai-      i allt större grad under de senaste åren.
17653: 
17654: 
17655: 
17656: Helsingfors den 30 december 1999
17657: 
17658:    Omsorgsminister Eva Biaudet
17659: 
17660: 
17661: 
17662: 
17663:                                                                                                      5
17664:                                                             KK 909/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
17665: 
17666: 
17667: 
17668: 
17669:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 909/1999 vp
17670: 
17671:                                               Vanhojen metsänuudistamisrästien hävittämi-
17672:                                               nen
17673: 
17674: 
17675: 
17676: 
17677: Eduskunnan puhemiehelle
17678: 
17679: Vuonna 1996 oli metsänuudistamisrästejä kaik-          töntä, että nämä muodolliset esteet poistetaan
17680: kiaan noin 220 000 hehtaaria, joista yksityismet-      ensi tilassa. Rahaa ei sinänsä tarvita lisää, sillä
17681: sissä noin 130 000 hehtaaria. Jälkimmäiset ja-         nuoren metsän hoitoon tarkoitettuja varoja jää
17682: kaantuivat niin, että luontaisen uudistamisen          muutoin käyttämättä sekä vuonna 1999 · että
17683: aloilla oli hieman yli puolet ja keinollisen uudis-    vuonna 2000.
17684: tamisen aloilla vajaa puolet. Mainitulla 220 000
17685: hehtaarin alalla on jo vajaatuottoisiksi luokitelta-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17686: via aloja. Vajaatuottoisuus on ylipäätään kasvus-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17687: sa. Taimikoiden hoitorästejä oli vuonna 1996           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17688: noin 460 000 hehtaaria.                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17689:    Valtakunnan kokonaisetu vaatii ja metsälaki
17690: velvoittaa hävittämään nämä rästit eli korjaa-               Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
17691: maan metsänhoidon tilan asiaan kuuluvalle tasol-             miin metsätalouden rahoituksesta anne-
17692: le. Vanhoja uudistamisrästejä ei saa olla enää               tun lainsäädännön muuttamiseksi niin,
17693: muutaman vuoden jälkeen tästä lukien. Tähän                  että sen perusteella myönnetyn valtion
17694: pääsemiseksi on voitava käyttää nykyisen rahoi-              tuen turvin voidaan hävittää ne metsän-
17695: tuslain mukaista tukea. Tämä edellyttänee kui-               uudistamisrästit, jotka olivat todettavis-
17696: tenkin lainsäädännön muuttamista. On väittämä-               sa jo vuonna 1996?
17697: 
17698: 
17699: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
17700: 
17701:     Erkki Pulliainen /vihr
17702: 
17703: 
17704: 
17705: 
17706:                                                                                                 Versio 2.0
17707: KK 909/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                               Ministerin vastaus
17708: 
17709: 
17710: 
17711: 
17712: Eduskunnan puhemiehelle
17713: 
17714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     kukset selvittävät aikaisempaa yksityiskohtai-
17715: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        semmin tilanteen alueillaan.
17716: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Koska yleisesti on todettu metsänuudistamis-
17717: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      ta koskevan seurantatiedon puute ja koska selvi-
17718: liaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     tykset ovat viitanneet uudistamisen puutteiden li-
17719: sen KK 909/1999 vp:                                  sääntymiseen, Metsäntutkimuslaitos ministeriön
17720:                                                      ohjaamana laati esiselvityksen kattavaksi ja ope-
17721:        Aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toi-       ratiivisessa toiminnassa käyttökelpoiseksi seu-
17722:        miin metsätalouden rahoituksesta anne-        rantajärjestelmäksi. Esiselvityksen pohjalta Met-
17723:        tun lainsäädännön muuttamiseksi niin,         sätalouden kehittämiskeskus Tapion tehtävänä
17724:        että sen perusteella myönnetyn valtion        on valmistella toimiva metsänuudistamisen seu-
17725:        tuen turvin voidaan hävittää ne metsän-       rantajärjestelmä vuoden 2001 aikana.
17726:        uudistamisrästit, jotka olivat todettavis-       Hakkuun jälkeisen metsänuudistamisen var-
17727:        sa jo vuonna 1996?                            mistaminen on kestävän metsätalouden perus-
17728:                                                      edellytys ja on ollut aiemmin yksityismetsälain
17729: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        (412/ 1967) ja on nykyisen metsälain ( 1093/ 1996)
17730: ti seuraavaa:                                        ehkä keskeisin periaate. Metsälain mukaan vel-
17731: Kysymystä ns. uudistamisrästeistä on viime ai-       vollisuus huolehtia uuden puuston aikaansaami-
17732: koina selvitetty useasta suunnasta. Tällöin on       sesta kuuluu maanomistajalle. Kestävän metsäta-
17733: myös otettu huomioon käsitteen "uudistamisräs-       louden      rahoituksesta      annetussa      laissa
17734: ti" täsmennys; tarkoitetaanko rästillä metsälain     ( 1094/ 1996) on säädetty siitä, mihin kohteisiin
17735: vastaista tilannetta vaiko hyvän metsänhoidon ta-    voidaan valtion tukea osoittaa. Valtion laajamit-
17736: voitteesta poikkeamista. Valtakunnan metsien         tainen ja säännönmukainen osallistuminen ns.
17737: inventointituloksista, Metsätalouden kehittämis-     uudistamisrästien kuntoon saattamiseen johtaisi
17738: keskus Tapion vuonna 1998 tekemästä selvityk-        helposti siihen, että metsälain 8 ja 9 §:ssä tarkoi-
17739: sestä ja metsäkeskusten yksityiskohtaisista selvi-   tettua uudistamisvelvoitetta tietoisesti kierrettäi-
17740: tyksistä saatavat tiedot ovat osin poikkeavia. Me-   siin. Hallitus katsookin, että valtion osallistumi-
17741: nemättä tässä yhteydessä tarkempaan analyysiin,      nen metsänuudistamisesta aiheutuviin kustan-
17742: voidaan kuitenkin todeta todellisen, lainvastai-     nuksiin on nähtävä vastaisuudessakin poikkeuk-
17743: seen tilaanjääneiden alueiden määrän olevan sel-     sellisena.
17744: västi pahimpia ennakkoarvioita pienemmän. Tätä          Metsäasetuksen ( 1200/ 1996) siirtymäsään-
17745: käsitystä tukee Lapin metsäkeskuksen vuonna          nöksen mukaan yksityismetsälaissa säädetty vel-
17746: 1999 tekemä selvitys.                                voite metsänuudistamiseen hakkuun jälkeen rau-
17747:    Maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu uu-       keaa, jos metsäkeskus ei viimeistään 31.12.2001
17748: distamiskysymykseen vakavasti. Metsäkeskus-          ole tehnyt metsälaissa tarkoitettua sopimusta
17749: ten tulossopimuksissa on metsänuudistamisen          korjaavista toimenpiteistä tai muuten käynnistä-
17750: valvonta jatkuvasti asetettu ensisijaiseksi viran-   nyt metsälain mukaista uudistamiseen johtavaa
17751: omaistehtäväksi. Vuoden 2000 aikana metsäkes-        menettelyä. Mikäli käy ilmi, että edellä tarkoitet-
17752: 
17753: 
17754: 2
17755: Ministerin vastaus                                        KK 909/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
17756: 
17757: 
17758: tuja hakkuualoja uhkaa jäädä merkittävästi räs-       tietojärjestelmän käyttöönotosta metsäkeskuk-
17759: teiksi, maa- ja metsätalousministeriö harkitsee       sissa. Vuonna 2000 nuoren metsän hoitotöihin
17760: mainitun uudistamisvelvoitteen raukeamisen ta-        varattu rahoitus tulee kulumaan kokonaan nuo-
17761: karajan jatkamista.                                   ren metsän hoito -kampanjan ansiosta herännee-
17762:    Mitä tulee valtion varojen säästymiseen nuo-       seen kiinnostukseen metsänhoitotöihin. Lisäksi
17763: ren metsän hoitoon tarkoitettujen varojen osalta,     uusi 1.12.1999 voimaan tullut tukimuoto ener-
17764: viittaavat metsäkeskusten vuoden 1999 toteutu-        giapuun haketukseen tulee vuonna 2000 vaati-
17765: ma-arviot siihen, että varat tulevat käytettyä,       maan oman osuutensa nuoren metsän hoitotöihin
17766: mutta varojen tilityksissä saattaa syntyä viivästy-   varatuista varoista.
17767: mistä. Mahdollinen viivästyminen johtuu uuden
17768: 
17769: 
17770: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
17771: 
17772:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17773: 
17774: 
17775: 
17776: 
17777:                                                                                                   3
17778: KK 909/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr                                                   Ministerns svar
17779: 
17780: 
17781: 
17782: 
17783: Tili riksdagens talman
17784: 
17785: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      uppgiften. Under 2000 kommer skogscentraler-
17786: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      na att göra en utförligare utredning än tidigare av
17787: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-     läget inom sina respektive ornråden.
17788: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga            Eftersom det allmänt har noterats råda brist på
17789: spörsmål SS 909/1999 rd:                             kontrolluppgifter om skogsförnyelse och efter-
17790:                                                      som utredningar har visat att bristema blir fler
17791:       imnar regeringen med det snaraste vid-         när det gäller denna förnyelse, gjorde Skogs-
17792:       ta åtgärder för att ändra lagstiftningen       forskningsinstitutet under ministeriets ledning en
17793:       om skogsbruksfinansiering så att man           förundersökning, som skall leda till ett heltäck-
17794:       med hjälp av statligt stöd som beviljas        ande uppföljningssystem som kan utnyttjas inom
17795:       utifrån denna lagstiftning skall kunna         den operativa verksamheten. Skogsbrukets ut-
17796:       åtgärda den eftersläpning beträffande          vecklingscentral Tapio skall sedan under 2001
17797:       skogsförnyelse som kunde noteras re-           utgående från förundersökningen bereda ett
17798:       dan 1996?                                      fungerande system för uppföljning av skogsför-
17799:                                                      nyelsen.
17800: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Säkerställandet av skogsförnyelse efter av-
17801: föra följande:                                       verkning är en grundläggande förutsättning för
17802: Frågan om den s.k. eftersläpningen inom skogs-       hållbart skogsbruk och har varit den kanske mest
17803: förnyelsen har utretts på flera olika håll under     centrala principen för den tidigare lagen om en-
17804: den senaste tiden. Härvid har också en precise-      skilda skogar (412/1967) och den nuvarande
17805: ring av begreppet beaktats, dvs. om det med ef-      skogslagen ( 1093/ 1996). Enligt skogslagen skall
17806: tersläpning avses ett tillstånd som strider mot      markägaren fullgöra skyldigheten att se till att
17807: skogslagen eller avvikelser från principerna för     återväxt åstadkoms. 1 lagen om finansiering av
17808: god skogsvård. Resultatet från inventeringen av      hållbart skogsbruk (1094/1996) bestäms för hur-
17809: landets skogar, Skogsbrukets utvecklingscentral      dana objekt statligt stöd kan anvisas. Om staten
17810: Tapios utredning från 1998 och skogscentraler-       normalt i stor skala går med och rättar till s.k. ef-
17811: nas detaljerade utredningar avviker delvis från      tersläpningar i skogsförnyelsen kan det lätt leda
17812: varandra. Utan att någon närmare analys görs i       till att förnyelseskyldigheten enligt 8 och 9 §
17813: detta sammanhang kan det ändå konstateras att        skogslagen börjar kringgås med avsikt. Reger-
17814: det faktiska antalet ornråden som befinner sig i     ingen anser därför att staten också i fortsättning-
17815: ett lagstridigt tillstånd är avsevärt mycket min-    en bara i undantagsfall skall delta i kostnaderna
17816: dre än de dystraste förhandskalkylerna gett vid      för skogsförnyelse.
17817: handen. Denna uppfattning stöds av Lapplands             Enligt övergångsbestämmelsen i skogsförord-
17818: skogscentrals utredning från 1999.                   ningen (1200/1996) förfaller den sky1dighet att
17819:    Jord- och skogsbruksministeriet förhåller sig     förnya skogen efter avverkning som bestäms i la-
17820: allvarligt till förnyelsefrågan. 1 skogscentraler-   gen om enskilda skogar, om skogscentralen inte
17821: nas resultatavtal har tillsynen över skogsförnyel-   senast den 31 december 2001 har ingått en över-
17822: sen hela tiden satts som den primära myndighets-     enskommelse enligt skogslagen om korrigerande
17823: 
17824: 
17825: 4
17826: Ministems svar                                          KK 909/1999 vp- Erkki Pulliainen /vihr
17827: 
17828: 
17829: åtgärder eller i övrigt inlett fömyelseåtgärder i   i redovisningen. Det eventuella dröjsmålet beror
17830: enlighet med skogslagen. Framgår det att en av-     på att skogscentralema har tagit i bruk ett nytt da-
17831: sevärd eftersläpning hotar på ovan avsedda av-      tasystem. De pengar som har reserverats för vård
17832: verkningsområden, skall jord- och skogsbruks-       av ungskog 2000 kommer att gå åt helt och hållet
17833: ministeriet överväga att förlänga tidsfristen för   på grund av det intresse för skogsvårdsarbete
17834: när den nämnda fömyelseskyldigheten förfaller.      som har vaknat tack vare kampanjen för vård av
17835:    När det gäller statliga medel som avsetts för    ungskog. Dessutom kommer den nya stödform
17836: vård av ungskog och som blivit över pekar skogs-    för flisning av energivirke som togs i bruk den 1
17837: centralemas bedömningar av utfallet 1999 på att     december 1999 att 2000 kräva sin egen andel av
17838: medlen blir använda men att dröjsmål kan uppstå     de medel som reserverats för vård av ungskog.
17839: 
17840: 
17841: Helsingfors den 29 december 1999
17842: 
17843:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17844: 
17845: 
17846: 
17847: 
17848:                                                                                                       5
17849:                                                                  KK 910/1999 vp- Esa Lahtela /sd
17850: 
17851: 
17852: 
17853: 
17854:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 910/1999 vp
17855: 
17856:                                             Muurahaisten munien keräilyn rinnastaminen
17857:                                             verotuksessa marjoihin ja sieniin
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862: Eduskunnan puhemiehelle
17863: 
17864: Muurahaisten munien keräily ei ole kovinkaan         sienten keruuseen. Syy lienee yksinkertaisesti
17865: julkisesti tunnettua. Sitä kuitenkin harrastetaan    siinä, etteivät verolakien laatijat ole tienneet edes
17866: vielä jossain mitassa yhä edelleen maaseudulla       sellaista toimintaa olevankaan. Muurahaisten
17867: lisätienestin saamiseksi. Keräilyajanjakso on        munat ovat kuitenkin nimenomaan keräilytuote,
17868: keskikesällä noin kuukauden pituinen. Muura-         joten myös verotuksessa niiden keruu tulisi rin-
17869: haisten munia käytetään lähinnä häkkilintujen        nastaa sienten ja marjojen keruuseen.
17870: ruokana ja luontaistuotteiden sekä lääketeolli-
17871: suuden raaka-aineena. Keruu on suhteellisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17872: rankkaa työtä, ja viime vuosina munista saatava      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17873: hinta on ollut alhainen, joten siitä saatavaa hyö-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17874: tyä ei voi verrata kullan vuolemiseen, eikä vai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17875: tionkaan osalta ole kyse Nokian veroisesta bis-
17876: neksestä. Kuitenkin niille ihmisille, jotka keruu-          Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja muut-
17877: ta jaksavat tehdä, nekin markat menevät tarpee-             taa verolakeja siten, että muurahaisen
17878: seen.                                                       munien keruun verotuskohtelu rinnaste-
17879:    Verotuksen osalta muurahaisen munien keruu-              taan sienten ja marjojen keruuseen?
17880: ta ei jostain syystä ole rinnastettu marjojen ja
17881: 
17882: 
17883: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999
17884: 
17885:     Esa Lahtela /sd
17886: 
17887: 
17888: 
17889: 
17890:                                                                                                 Versio 2.0
17891: KK 910/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                    Ministerin vastaus
17892: 
17893: 
17894: 
17895: 
17896: Eduskunnan puhemiehelle
17897: 
17898: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa   loudessamme. Käytännön merkitystä on lähinnä
17899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      marjojen ja sienien poimintatuloilla. Niiden ve-
17900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    rovapautta puoltaa sekin, että jokamiehenoikeu-
17901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    den piiriin kuuluvina kenellä tahansa on periaat-
17902: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK    teessa mahdollisuus tällaisten verottomien tulo-
17903: 91011999 vp:                                       jen hankkimiseen, joten kansalaisten tasavertai-
17904:                                                    suuttakaan verovapaudella ei loukata.
17905:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja muut-        Luonnontuotetulojen verovapaus on poikkeus
17906:       taa verolakeja siten, että muurahaisen       verotuksen laajasta tulokäsitteestä eikä sen pii-
17907:       munien keruun verotuskohtelu rinnaste-       riin kuuluvien tuotteiden alaa ole ilman painavia
17908:       taan sienten ja marjojen keruuseen?          perusteita syytä nykyisestään laajentaa. Muura-
17909:                                                    haisten munien todennäköisesti vähäisen keruu-
17910: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      toiminnan vapauttamiseksi verotuksesta tällaisia
17911: ti seuraavaa:                                      perusteita ei ole esitetty. Tämän vuoksi hallitus ei
17912: Luonnontuotetulojen verovapauden taustalla on      harkitse näiden keruutulojen vapauttamista vero-
17913: tarve varmistaa arvokkaiden luonnontuotteiden      tuksesta.
17914: mahdollisimman laaja hyödyntäminen kansanta-
17915: 
17916: 
17917: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
17918: 
17919:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
17920: 
17921: 
17922: 
17923: 
17924: 2
17925: Ministerns svar                                                  KK 910/1999 vp- Esa Lahtela /sd
17926: 
17927: 
17928: 
17929: 
17930: Tili riksdagens talman
17931: 
17932: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      största betydelsen i praktiken har närmast inkom-
17933: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      stema av insamlingen av bär och svamp. Skatte-
17934: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      friheten för dessa produkter kan även motiveras
17935: Lahtela /sd undertecknade spörsmål SS 910/1999       med att de hör till allemansrätten och att vem som
17936: rd:                                                  helst därför i princip har rätt till sådana skattefria
17937:                                                      inkomster, vi1ket innebär att skattefriheten inte
17938:       A'mnar regeringen vidta åtgärder för att       kränker medborgarnas jäm1ikhet.
17939:       ändra skattelagarna så att den skatte-            Skattefriheten för naturprodukter utgör ett un-
17940:       mässiga behandlingen av insamling av           dantag från det vida inkomstbegreppet vid be-
17941:       myrägg jämställs med insamling av              skattningen och det finns inte heller någon orsak
17942:       svamp och bär?                                 att utan tungt vägande skäl utvidga ornrådet för
17943:                                                      de produkter som omfattas av skattefriheten. Det
17944: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      har inte framförts några sådana skäl för att insam-
17945: föra fö1jande:                                       ling av myrägg, som sannolikt sker i liten skala,
17946: Det bakomliggande syftet med skattefrihet för        skulle befrias från skatt. På grund härav övervä-
17947: naturprodukter är att säkerställa att våra värde-    ger regeringen inte att befria dessa inkomster
17948: fulla naturprodukter utnyttjas i så stor utsträck-   från skatt.
17949: ning som möj1igt i sammhällsekonomin. Den
17950: 
17951: 
17952: 
17953: Helsingfors den 30 december 1999
17954: 
17955:     Minister Suvi-Anne Siimes
17956: 
17957: 
17958: 
17959: 
17960:                                                                                                          3
17961:                                                            KK 911/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
17962: 
17963: 
17964: 
17965: 
17966:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 91111999 vp
17967: 
17968:                                             Arsenalin perittävän velkakannan vaihtoehtoi-
17969:                                             nen hoitaminen
17970: 
17971: 
17972: 
17973: 
17974: Eduskunnan puhemiehelle
17975: 
17976: Hallituksen, eduskunnan ja eri oikeusasteiden            Sundqvistin kohdalla noudatettu käytäntö so-
17977: toimesta on hyväksytty ja siunattu pääministeri      pisi myös muiden Arsenalin perinnässä olevien
17978: Lipposen ja entisen ministeri Arja Alhon ex-pan-     saatavien hoitomuodoksi. Valtio yhdessä Arse-
17979: kinjohtaja-puoluejohtaja Ulf Sundqvistin Arse-       nalin kanssa voisi neuvotella velallisten kanssa
17980: nalille olleen velan kohtuullistaminen murto-        samanlaisen kohtuullistamissopimuksen, jossa
17981: osaan alkuperäisestä määrästään. Tätä perustel-      velallinen voisi lopullisesti vapautua veloistaan
17982: tiin niin hallituksessa kuin Arsenalinkin taholta    maksamalla tai sitoutumalla tietyllä aikataululla
17983: "yhteiskunnan kannalta parhaana ratkaisuna",         maksamaan noin 10-20 prosenttia perinnässä
17984: jolla saatiin ulosotossa varattomaksi todetulta      olevasta velkapääomastaan. Näin valtio saisi Ar-
17985: Sundqvistilta perityksi "edes jotain". Asiasta on    senalin velkakannasta tuloja vähintäänkin saman
17986: siis näin ennakkotapaus, joka on oikeudessa vah-     verran kuin myymällä ne perintäyhtiölle, ja ve-
17987: vistettu huolimatta epäilyistä velkojaa vahingoit-   lallisista merkittävä osa pääsisi pois velkavan-
17988: taneista "tilikikkailuista".                         keudestaan, johon liittyy sosiaaliturvan tai muun
17989:    Hallitus on nyt, kun Arsenalia ollaan !opetta-    yhteiskunnan kustantaman tuen varassa elämi-
17990: massa, päättämässä sen perittävien saatavien         nen.
17991: myynnistä jollekin ulkomaiselle tai kotimaiselle
17992: perintäyhtiölle. Näin menetellen hallitus odottaa    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17993: ilmeisesti saavansa kokonaisuudessaan noin           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17994: 12 miljardin markan saatavista myyntihintana ar-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17995: violta 600-700 miljoonaa markkaa. Velalliset,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17996: joista useimmat ovat maksaneet velkojaan, nii-
17997: den korkoja ja muita kuluja jo lähes kymmenen              Aikooko hallitus harkita Arsenalin saa-
17998: vuotta- pääoman useimmiten vain kasvaessa-                 tavien perintäyhtiölle myymisen vaihto-
17999: ovat puolestaanjoutumassa uuden, saatavat osta-            ehtona ratkaisua, jolla kohtuullistettai-
18000: van yrityksen elinikäisiksi velkavangeiksi ilman           siin saatavat Sundqvistin tapauksen esi-
18001: toivoakaan "normaaliin elämään" takaisin pää-              merkin mukaisesti ja maksamisen ra-
18002: systä, jota olisi esimerkiksi uuden yrityksen pe-          hoittamiseksi käytettäisiin ääritapauk-
18003: rustaminen.                                                sessa valtion takaamia pitkäaikaisia
18004:                                                            luottoja?
18005: 
18006: 
18007: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
18008: 
18009:     Raimo Vistbacka /ps
18010:                                                                                               Versio 2.0
18011: KK 911/1999 vp -    Raimo Vistbacka /ps                                           Ministerin vastaus
18012: 
18013: 
18014: 
18015: 
18016: Eduskunnan puhemiehelle
18017: 
18018: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     harjoittavalle osakeyhtiölle 670 miljoonan mar-
18019: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      kan kauppahinnasta. Valtioneuvoston talouspo-
18020: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    liittisen ministerivaliokunnan puoltama ratkaisu
18021: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         julkistettiin 9.12.1999 eli päivää ennen nyt vas-
18022: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-     tattavana olevan kirjallisen kysymyksen jättä-
18023: myksen KK 911/1999 vp:                             mistä.
18024:                                                        Hallituksen ministerivaliokunta piti asiaa kä-
18025:       Aikooko hallitus harkita Arsenalin saa-      sitellessään ensiarvoisen tärkeänä sitä, että Arse-
18026:       tavien perintäyhtiölle myymisen vaihto-      nalin saatavakanta myydään taholle, jolla on
18027:       ehtona ratkaisua, jolla kohtuullistettai-    hyvä maine sellaisen perintätoiminnan harjoitta-
18028:       siin saatavat Sundqvistin tapauksen esi-     misessa, joka ottaa huomioon päävelallisen ja
18029:       merkin mukaisesti ja maksamisen ra-          mahdollisten kanssavelallisten olosuhteissa ta-
18030:       hoittamiseksi käytettäisiin ääritapauk-      pahtuneet ja/tai tapahtuvat muutokset. Ostaja on
18031:       sessa valtion takaamia pitkäaikaisia         sitoutunut noudattamaan hyvän perintätavan li-
18032:       luottoja?                                    säksi Suomessa kulloinkin voimassa olevaa lain-
18033:                                                    säädäntöä. Pelkästään Arsenalin asiakkaille
18034: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      suunnattua erityiskohtelua ei kansalaisten tasa-
18035: ti seuraavaa:                                      vertaisesta asemasta poiketen ole voitu harkita.
18036: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n hallitus        Kirjallisessa kysymyksessä viitattu tapaus koski
18037: hyväksyi 8.12.1999 neuvotteluratkaisun, jolla      vahingonkorvausta, jota ei voida suoraan verrata
18038: Arsenalin perittävien ja jälkiperittävien saata-   normaaleihin laina-asiakkuuksiin perustuviin ve-
18039: vien kanta myytiin Aktiv Kapitalin ja Cargill      lallisiin.
18040: Inc'n omistamalle, Suomessa perintätoimintaa
18041: 
18042: 
18043: 
18044: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999
18045: 
18046:     Valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes
18047: 
18048: 
18049: 
18050: 
18051: 2
18052: Ministems svar                                             KK 911/1999 vp -      Raimo Vistbacka /ps
18053: 
18054: 
18055: 
18056: 
18057: Tili riksdagens talman
18058: 
18059: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       gill Inc ägda aktiebolag som bedriver inkasso-
18060: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       verksamhet i Finland. Statsrådets finanspolitiska
18061: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      ministerutskott förordade lösningen, som offent-
18062: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            liggjordes 9.12.1999, dvs. en dag innan detta
18063: spörsmål SS 911/1999 rd:                              skriftliga spörsmål lämnades in.
18064:                                                          Vid behandlingen av frågan fann regeringens
18065:       Amnar regeringen i stället för att sälja        ministerutskott det synnerligen viktigt att bestån-
18066:       Arsenals fordringar tili ett inkassobo-         det av Arsenals fordringar säljs tili någon med
18067:        lag överväga en lösning där fordringar-        gott rykte inom sådan inkassoverksamhet som
18068:        na jämkas enligt exempelfallet Sund-           beaktar ändringar som sker och/eller har skett i
18069:       qvist och betalningen i ytterlighetsfall        huvudgäldenärens och eventuella medgäldenä-
18070:       finansieras med statsgaranterade lång-          rers förhållanden. Köparen har förbundit sig att
18071:       fristiga krediter?                              följa god indrivningssed och dessutom gällande
18072:                                                       finländsk lagstiftning. Någon särbehandling som
18073: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       riktar sig enbart tili Arsenals kunder och avviker
18074: föra följande:                                        från principen om medborgamas jämbördiga
18075: Styrelsen för Egendomsförvaltningsbolaget Ar-         ställning har inte kunnat komma i fråga. Det fall
18076: senal Abp godkände 8.12.1999 en förhandlings-         som det hänvisas till i spörsmålet gällde ett ska-
18077: lösning enligt viiken beståndet av Arsenals ford-     destånd som inte direkt kanjämföras med norma-
18078: ringar som skall indrivas och efterindrivas såldes    la gäldenärer vars kundförhållande hänger sam-
18079: för 670 milj. mk till det av Aktiv Kapital och Car-   manmed lån.
18080: 
18081: 
18082: 
18083: Helsingfors den 31 december 1999
18084: 
18085:     Finansminister Suvi-Anne Siimes
18086: 
18087: 
18088: 
18089: 
18090:                                                                                                        3
18091:                                                              KK 912/1999 vp -       Lauri Oinonen /kesk
18092: 
18093: 
18094: 
18095: 
18096:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 912/1999 vp
18097: 
18098:                                               Palo- ja pelastustoimen turvaaminen Luhan-
18099:                                               gan kunnan Onkisalon saaren asukkaille
18100: 
18101: 
18102: 
18103: 
18104: Eduskunnan puhemiehelle
18105: 
18106: Tieyhteys Luhangan kunnan Onkisalon saaren ja          sammutuskalustoa oli mahdotonta siirtää tieyh-
18107: mantereen välille vahvistettiin aikanaan vesi-         teyttä vailla olevalle saarelle.
18108: oikeuden, vesiylioikeuden, maaoikeuden ja vii-             Joulupäivänä vuonna 1998 sairasautoa ei saa-
18109: meksi korkeimman oikeuden 6.3.1996 antamalla           tu kuljettamaan vakavasti sairastunutta, hengen-
18110: tuomiolla. Tieyhteyttä ryhdyttiin rakentamaan          vaarassa olevaa saaren asukasta sairaalahoitoon.
18111: Pohjois-Suomen maaoikeuden 31.8.1994 anta-             Tuolloin paikallinen taksiautoilija joutui pakko-
18112: man, heti täytäntöönpanokelpoisen tuomion poh-         tilanteessa lainaamaan kevyimmän saatavissa
18113: jalta. Ympäristöviranomaiset hakivat toimenpi-         olevan henkilöauton, jolla hän nouti heikon jään
18114: dekiellon maaoikeuden tuomiolla vahvistetulla          saartamaita saarelta potilaan mantereelle ja kul-
18115: tielinjalla aloitetulle rakennustyölle ja estivät      jetti hänet sitten taksiautollaan sairaalahoitoon.
18116: näin tietoisesti ja tahallisesti ihmishenkiä vaaran-   Mikäli molemmat olisivat hukkuneet Päijänteen
18117: taen tieyhteyden Onkisalosta mantereelle. Sa-          heikkoihin jäihin, olisi Onkisalon palo- ja pelas-
18118: malla ympäristöviranomaiset estivät mahdolli-          tustoimi ilmeisesti tänä päivänä asianmukaisesti
18119: suuden saada Onkisalo ja sen asukkaat palo- ja         hoidettuna.
18120: pelastustoimen piiriin.                                   Paikallinen terveyskeskuslääkäri Liisa Koi-
18121:     Onkisalo ja sen asukkaat olisivat olleet var-      visto on viranomaisille antamassaan lausunnossa
18122: muudella jo vuodesta 1995 lähtien tieyhteyden          todennut, että Onkisalon asukkaille on kelirikon
18123:  sekä palo- ja pelastustoimen piirissä, mikäli ym-     ja myrskyjen aikana aivan mahdotonta saada lää-
18124: päristöviranomaiset olisivat sallineet tämän tien      kärin apua ja lääkkeitä. Voidaan pitää vain ih-
18125: rakentamisen.                                          meenä ja hyvänä onnena, ettei useammalle ihmi-
18126:     Palo- ja pelastustoimi olisi Onkisalon osalta      selle ole käynyt samoin, kuin Onkisalon postin-
18127: järjestettävä kiireellisesti niin, että se täyttää     kantajalle, joka tehtäväänsä suorittaessaan huk-
18128:  asianmukaisesti sille asetettavat vaatimukset,        kui Päijänteeseen, sekä pienen lapsen isälle, jon-
18129:  eikä taas vasta sen jälkeen, kun onnettomuus on       ka oli pakko lähteä kelirikon saartamaita saarelta
18130:  siellä tapahtunut. Tähän mennessä sattuneet ta-       noutamaan lapselleen lääkkeitä ja ruokaa ja joka
18131:  paukset osoittavat selvästi, että Onkisalon palo-     vajosi Päijänteen heikkoihin jäihin. Näiltäkin uh-
18132: ja pelastustoimi on etenkin viikkokausiksi veny-       reilta olisi vältytty, jos Onkisalo olisi ollut tieyh-
18133:  neinä kelirikkokausina täysin mahdotonta hoi-         teydessä mantereeseen. Valmiiden suunnitel-
18134:  taa, koska tieyhteys mantereelta saarelle puuttuu.    mien pohjalta tieyhteys mantereeseen on saavu-
18135:     Osoituksena tästä on, että joitakin vuosia sit-    tettavissa 3-4 kuukauden kuluessa, jos vain ym-
18136:  ten palokunta joutui katselemaan vastakkaiselta       päristöministeriö poistaa tien rakentamiselle
18137:  rannalta, kun salaman sytyttämä Hakolahden ti-        asettamaosa esteet, joille tuskin laissa on löydet-
18138:  lan navetta paloi perustuksiaan myöten, koska         tävissä mitään perustetta.
18139: 
18140:                                                                                                    Versio 2.0
18141: KK 912/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18142: 
18143: 
18144:    Lopuksi on vielä huomautettava, että ympäris-      Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
18145: töministeriö on pitänyt voimassa tähän tärkeään,       tyä, että palo- ja pelastustoimi tieyhteyt-
18146: yleisen edun vaatimaan tiehen ja tieoikeuteen          tä vailla olevalle Onkisalon saarelle jär-
18147: kohdistuvaa lunastuslupaa lähes kaksi vuotta ja       jestetään kiireellisesti niin, että palo- ja
18148: viivyttänyt näin tieyhteyden rakentamista, vaik-      pelastustoimen voidaan katsoa täyttä-
18149: ka kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien       vän näille toimille valtakunnassa ylei-
18150: lunastuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin no-       sesti asetettavat vaatimukset ja
18151: jalla ei ole edellytyksiä tämän tieoikeuden lunas-
18152: tamiselle; valkoselkätikan suojelu ei ole nimit-      miten hallitus aikoo turvata tieyhteyttä
18153: täin sellainen etu, jota olisi suojeltava ihmishen-   vailla olevan Onkisalon saaren asuk-
18154: kien, turvallisuuden ja ihmisten kärsimysten kus-     kaille lääkäri-, apteekki-, sairaanhoito-
18155: tannuksella.                                          ym. palvelut kaikkina vuoden- ja vuoro-
18156:                                                       kauden aikoina samoin kuin ne on tur-
18157: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-    vattu kaikille muillekin tieyhteyden pii-
18158: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-     rissä eläville kansalaisille?
18159: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18160: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18161: 
18162: 
18163: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
18164: 
18165:     Lauri Oinonen /kesk
18166: 
18167: 
18168: 
18169: 
18170: 2
18171: Ministerin vastaus                                         KK 912/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
18172: 
18173: 
18174: 
18175: 
18176: Eduskunnan puhemiehelle
18177: 
18178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n     momentissa             Pelastustoimen palvelutason tulee uuden pe-
18179: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         lastustoimilain mukaan vastata kunnassa esiinty-
18180: olette toimittanut valtioneuvoston asianmukai-        viä onnettomuusuhkia. Laki edellyttää, että kun-
18181: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri        nat tekevät 1.9.2000 mennessä päätökset pelas-
18182: Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tustoimen palvelutasosta. Tällöin myös Luhan-
18183: myksen KK 912/1999 vp:                                gan kunnan on otettava kantaa pelastustoimen
18184:                                                       palveluihin Onkisalon saaressa. Palvelutasopää-
18185:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       töstä varten tulee selvittää ja arvioida kunnan
18186:       tyä, että palo- ja pelastustoimi tieyhteyt-     alueella esiintyvät uhat sekä määritellä se henki-
18187:       tä vailla olevalle Onkisalon saarelle jär-      löstö, kalusto ja toimintavalmiusaika, mikä palo-
18188:       jestetään kiireellisesti niin, että palo- ja    kunnalla tulee olla tehtävien suorittamiseksi vii-
18189:       pelastustoimen voidaan katsoa täyttä-           vytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimen voima-
18190:       vän näille toimille valtakunnassa ylei-         varat ja niiden käyttö suunnitellaan keskeisiin
18191:       sesti asetettavat vaatimukset ja                riskeihin painottuen siten, että hyöty kokonai-
18192:                                                       suutta tarkastellen on suurin. Ihmishengen pelas-
18193:       miten hallitus aikoo turvata tieyhteyttä        taminen on kaikissa tapauksissa keskeinen tavoi-
18194:       vailla olevan Onkisalon saaren asuk-            te. Lääninhallitus valvoo, että kunnan palveluta-
18195:       kaille lääkäri-, apteekki-, sairaanhoito-       so on säädösten ja määräysten mukainen.
18196:       ym. palvelut kaikkina vuoden- ja vuoro-            Sisäasiainministeriön on antanut ohjeen kun-
18197:       kauden aikoina samoin kuin ne on tur-           nallisten palokuntien toimintavalmiudesta. Sen
18198:       vattu kaikille muillekin tieyhteyden pii-      mukaan kunta jaetaan neljään riskialueeseen.
18199:       rissä eläville kansalaisille?                  Kolmannella riskialueella (yksittäisiä asumuksia
18200: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           laajempia kylätaajamia tai asutuskokonaisuuk-
18201: seuraavaa:                                            sia) pelastustoimien tulisi käynnistyä 20 minuu-
18202:                                                      tin kuluttua hälytyksestä mutta neljännellä riski-
18203: Koska kysymys koskee sekä sisäasiainministe-         alueella (alueet, joilla on yksittäisiä asumuksia
18204: riön että sosiaali- ja terveysministeriön toimi-     harvassa) aika voi olla pitempi. Onkisalon saari
18205: alaa, on vastaus valmisteltu yhteistoiminnassa.      alle kymmenine asukkaineen sijoittunee neljän-
18206:    Pelastustoimilain mukaan kuntien tulee huo-       teen riskialueeseen. Luhangan palopäällikkö on
18207: lehtia pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.     tiedostanut kelirikkaaluksen tarpeen. Alus voisi
18208: Tätä varten kunnalla tulee olla palokunta ja pää-    olla usean kunnan yhteinen. Mainittu sisäasiain-
18209: toiminen palopäällikkö. Kunnat voivat hoitaa         ministeriön ohje on suunniteltu korvattavaksi
18210: näitä tehtäviä myös yhteistoiminnassa keske-         vuoden 2000 alussa uuden pelastustoimilain no-
18211: nään. Sisäasiainministeriö huolehtii pelastustoi-    jalla annettavana sisäasiainministeriön määräyk-
18212: men valtakunnallisista valmisteluista ja järjeste-   sellä.
18213: lyistä sekä eri ministeriöiden toimialaan kuulu-         Valtio voi osallistua valmiuden ylläpitämi-
18214: vien tehtävien yhteensovittamisesta. Useat muut      seen hankkimalla erityiskalustoa tai rahoittamal-
18215: viranomaiset ovat velvollisia osallistumaan pe-      ta toimintaa, kun se on erityisestä syystä tarkoi-
18216: lastustoimintaan tai antamaan virka-apua siten,      tuksenmukaista. Tämä koskee mm. yhtä kunta
18217: kuin niiden tehtävistä säädetään.                    laajempia alueita. Jyväskylän lentokentällä on si-
18218: 
18219:                                                                                                       3
18220: KK 912/1999 vp -Lauri Oinonen /kesk                                                   Ministerin vastaus
18221: 
18222: 
18223: säasiainrninisteriön toimeksiannosta ympärivuo-        vastaavanlaisten erityiskulkuneuvojen hankintaa
18224: tisessa ja-Vuorokautisessa valmiudessa pelastus-       ja ylläpitoa. Rajavartiolaitos voi suorittaa val-
18225: helikopteri, joka voi kriittisessä tilanteessa osal-   vonta-alueellaan kiireellisiä sairaankuljetuksia,
18226: listua pelastustoimintaan. Luhangan kunnan lähi-       joita sairaankuljetuksesta muutoin huolehtivat
18227: alueella on lisäksi käytettävissä Varkauteen sijoi-    viranomaiset tai elinkeinonharjoittajat eivät
18228: tettu, pääasiassa julkisin varoin ylläpidetty heli-    asianmukaisen kaluston puuttumisen vuoksi voi
18229: kopteri, joka tehtävät ovat ensisijaisesti lääkin-     toteuttaa. Luhangan kunta ei kuitenkaan kuulu
18230: nällisiä. Puolustusvoimat on velvollinen osallis-      valvonta-alueeseen. Kuten edellä on todettu, voi-
18231: tumaan pelastustoimintaan erityisissä tilanteis-       daan tällöin kiireellisimmissä tapauksissa käyt-
18232: sa, jotka voivat olla suuronnettomuuksia, kuten        tää tarpeen mukaan yksityistä pelastushelikopte-
18233: metsäpalon sammuttaminen, kadonneiden etsin-           ria välttämättömän avun toimittamisessa. Yksi-
18234: tä tai pelastusyksiköiden tai evakuoitavien siirto.    tyisen helikopterin kustannukset korvaa vakuute-
18235:    Kysymyksessä todettujen terveyspalvelujen           tulle Kansaneläkelaitos vahvistetun taksan mu-
18236: järjestäminen kuuluu kansanterveyslain ja eri-         kaan, jos se on sairauden tai liikenneolosuhtei-
18237: koissairaanhoitolain mukaan kunnalle. Kunnan           den vuoksi perusteltua. Varkaudessa toimivalle
18238: tulee tämän mukaisesti järjestää asukkailleen tar-     yksityiselle helikopterille on Raha-automaattiyh-
18239: peelliset palvelut ja myös tarpeellinen sairaan-       distys suorittanut avustusta eräitä lähinnä lääkin-
18240: kuljetus. Järjestämisvelvollisuus ei kuitenkaan        nällisiä tehtäviä varten, jotka eivät kuulu min-
18241: edellytä ilma-alusten eikä kelirikkokelpoisten ja      kään viranomaisen vastuulle.
18242: 
18243: 
18244: 
18245: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
18246: 
18247:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
18248: 
18249: 
18250: 
18251: 
18252: 4
18253: Ministems svar                                             KK 912/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
18254: 
18255: 
18256: 
18257: 
18258: Tili riksdagens talman
18259: 
18260: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      olika ministeriers förvaltningsområden. Många
18261: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av      andra myndigheter är skyldiga att delta i rädd-
18262: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-     ningsverksamheten eller ge handräckning enligt
18263: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-     vad som bestäms om deras uppgifter.
18264: mål SS 91211999 rd:                                     Räddningsväsendets servicenivå skall enligt
18265:                                                      lagen om räddningsväsendet motsvara olycksris-
18266:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        kema på kommunens område. Lagen förutsätter
18267:        för att brand- och räddningsverksamhet        att kommunema före 1.9.2000 fattar beslut om
18268:        snabbt skall ordnas för ön Onkisalo,          räddningsväsendets servicenivå. Då måste även
18269:        som inte har vägförbindelse, så att           Luhanka kommun ta ställning tili räddningsvä-
18270:        brand- och räddningsväsendet kan an-          sendets service för ön Onkisalos del. För service-
18271:        ses fylla de krav som i Finland allmänt       nivåbeslutet skall olycksriskema inom kommu-
18272:        ställs på denna verksamhet, och               nens område redas ut och utvärderas samt den
18273:                                                      personal, materiel och utryckningstid definieras
18274:         hur ämnar regeringen säkerställa att in-     som brandkåren behöver för att kunna utföra sina
18275:         vånarna på ön Onkisalo, som inte har         uppgifter utan dröjsmål och effektivt. Rädd-
18276:         vägförbindelse, skall få tillgång tili lä-   ningsväsendets resurser och användningen av
18277:         kar-, apoteks-, sjukvårds- och andra         dem planeras med tyngdpunkt på att nyttao blir
18278:         tjänster året om och dygnet runt på sam-     störst när man iakttar helheten. Att rädda männis-
18279:         ma sätt som dessa tjänster säkerställts      koliv är det centrala målet i samtliga fall. Läns-
18280:        för alla andra medborgare som har väg-        styrelsen ser tili att kommunens räddningsväsen-
18281:        förbindelse?                                  de motsvarar i gällande lagstiftning och andra be-
18282: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      stämmelser föreskriven servicenivå.
18283: föra följande:                                          Inrikesministeriet har meddelat anvisningar
18284:                                                      om kommunala brandkårers aktionsberedskap.
18285: Eftersom spörsmålet tangerar både inrikesminis-      Enligt anvisningama delas kommunema in i fyra
18286: teriets och social- och hälsovårdsministeriets       riskområdesklasser. Ioom det tredje riskområdet
18287: verksamhetsområde har svaret beretts i samarbe-      (bytätorter med mera än enstaka hus eller bosätt-
18288: te mellan ministeriema.                              ningshelheter) skall räddningsverksamheten
18289:    Enligt lagen om räddningsväsendet skall kom-      komma i gång 20 minuter efter larmet men inom
18290: munema sörja för de uppgifter som hör tili rädd-     det fj ärde riskområdet (områden med enstaka
18291: ningsverksamheten. För detta ändamål skall           glest placerade bostäder) kan tiden vara längre.
18292: kommunen ha en brandkår och en heltidsanställd       Ön Onkisalo med sina knappa 10 invånare torde
18293: brandchef. Kommunema kan samarbeta för sköt-         placeras i det fjärde riskområdet. Brandchefen i
18294: seln av dessa uppgifter. Inrikesministeriet sköter   Luhanka är medveten om att en menföresfarkost
18295: räddningsväsendets riksomfattande förberedel-        behövs. Flera kommuner kunde samsas om far-
18296: ser och organisering samt samordnar sådana upp-      kosten. De nämnda anvisningama från inrikesmi-
18297: gifter inom räddningsverksamheten som hör tili       nisteriet skall enligt planema ersättas med inri-
18298: 
18299: 
18300: 17   200696                                                                                          5
18301: KK 91211999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                      Ministerns svar
18302: 
18303: 
18304: kesministeriets föreskrifter som skall meddelas i      Kommunen skall enligt dessa ordna behövliga
18305: början av 2000 med stöd av den nya lagen om            tjänster och behövlig sjuktransport för sina invå-
18306: räddningsväsendet.                                     nare. Skyldigheten att anordna tjänster förutsät-
18307:    Staten kan delta i upprätthållandet av rädd-        ter dock inte anskaffning och underhåll av luft-
18308: ningsväsendets beredskap genom att skaffa spe-         fartyg eller menföres- och andra motsvarande
18309: cialmateriel eller finansiera verksamhet om det        speciella fortskaffningsmedel. Gränsbevaknings-
18310: av någon särskild anledning är ändamålsenligt.         väsendet kan inom sitt bevakningsområde sköta
18311: Detta gäller bl.a. områden som omfattar mera än        brådskande sjuktransporter vilka de myndigheter
18312: en kommun. På uppdrag av inrikesministeriet            eller näringsidkare som i övrigt sköter sjuk-
18313: finns på flygfåltet i Jyväskylä en räddningsheli-      transporter inte kan sköta på grund av brist på än-
18314: kopter som är i beredskap året om och dygnet           damålsenlig materiel. Luhanka kommun hör
18315: runt. Helikoptern kan i kritiska situationer delta i   dock inte till bevakningsområdet. Som det har
18316: räddningsverksamheten. 1 Varkaus i närheten av         framhållits ovan kan då i de mest brådskande fal-
18317: Luhanka kommun finns dessutom en helikopter            len enligt behov användas en privat räddningshe-
18318: som i huvudsak har finansierats med offentliga         likopter för att nödvändig hjälp skall fås fram.
18319: medel och vars uppgifter i första hand är medi-        Folkpensionsanstalten ersätter den försäkrade
18320: cinska. Försvarsmakten är skyldig att delta i          kostnaderna för användningen av en privat rädd-
18321: räddningsverksamheten i särskilda situationer.         ningshelikopter enligt en fastställd taxa om an-
18322: Dylika situationer kan vara storolyckor såsom          vändningen är motiverad på grund av sjukdomen
18323: släckning av skogsbrand, spaning efter försvun-        eller trafikförhållandena. Penningautomatför-
18324: na eller flyttning av räddningsenheter eller män-      eningen har understött den privata helikoptern i
18325: niskor som skall evakueras.                            Varkaus som är avsedd för vissa närmast medi-
18326:    Ordnandet av hälsovårdstjänster, som nämns i        cinska uppgifter. Myndigheterna har inte ansvar
18327: spörsmålet, är enligt folkhälsolagen och lagen         för dessa uppgifter.
18328: om specialiserad sjukvård kommunens uppgift.
18329: 
18330: 
18331: Helsingfors den 28 december 1999
18332: 
18333:     Inrikesminister Kari Häkämies
18334: 
18335: 
18336: 
18337: 
18338: 6
18339:                                                          KK 913/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
18340: 
18341: 
18342: 
18343: 
18344:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 91311999 vp
18345: 
18346:                                             Alle 15-vuotiaan seksuaalisen hyväksikäytön
18347:                                             uhrin kuuleminen rikosprosessissa
18348: 
18349: 
18350: 
18351: 
18352: Eduskunnan puhemiehelle
18353: 
18354: Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi j outuneel-     alle 15-vuotiaiden kuulemisen rikosprosessissa
18355: le lapselle oikeussaliin joutuminen on traumaat-     tulisi tapahtua, ja siksi käytäntö on ollut kirjavaa.
18356: tinen kokemus. On kuitenkin tapauksia, joissa
18357: alle 15-vuotias lapsi on haastettu oikeuden istun-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18358: toon kuultavaksi hyväksikäytöstään. Lapsi on         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18359: joutunut oikeussalissa kohtaamaan hyväksikäyt-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18360: täjänsä ja vastaamaan vieraiden läsnäollessa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18361: usein vaikeasti ymmärrettäviin kysymyksiin.
18362:    Oikeussalissa henkilökohtaisesti kuultavana             Aikooko oikeusministeriö puuttua alle
18363: oleminen voi vahingoittaa lapsen toipumista sek-           15-vuotiaiden seksuaalisen hyväksikäy-
18364: suaalisesta hyväksikäytöstä. Käytännössä lapsen            tön kohteeksi joutuneiden kuulemiseen
18365: kuuleminen voidaan hoitaa taltioimalla hänen               rikosprosessissa siten, ettei heitä pää-
18366: kertomuksensa esitutkinnassa videolle ja näyttä-           säännön mukaan haastettaisi henkilö-
18367: mällä video oikeudenkäyntivaiheessa. Lainsää-              kohtaisesti kuultavaksi oikeuden istun-
18368: dännössämme ei ole kuitenkaan säännelty, miten             toon?
18369: 
18370: 
18371: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
18372: 
18373:     Susanna Rahkonen /sd
18374: 
18375: 
18376: 
18377: 
18378:                                                                                                 Versio 2.0
18379: KK 913/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                    Ministerin vastaus
18380: 
18381: 
18382: 
18383: 
18384: Eduskunnan puhemiehelle
18385: 
18386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        kilökohtaisesti oikeudessa, jos tämä on painavis-
18387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ta syistä välttämätöntä, lapsi suostuu kuulemi-
18388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen ja on ilmeistä, että kuulemisesta ei saata ai-
18389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna           heutua lapselle haittaa. Jos lasta kuullaan henki-
18390: Rahkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lökohtaisesti, päätöksessä on mainittava ne sei-
18391: sen KK 913/1999 vp:                                    kat, joiden johdosta lasta on kuultu. Lastensuoje-
18392:                                                        lulaissa on määräys 12 vuotta täyttäneen lapsen
18393:        Aikooko oikeusministeriö puuttua alle           kuulemisesta häntä koskevassa lastensuojelu-
18394:        15-vuotiaiden seksuaalisen hyväksikäy-           asiassa.
18395:        tön kohteeksi joutuneiden kuulemiseen               Esitutkinnan osalta on säädetty, että alle 15-
18396:        rikosprosessissa siten, ettei heitä pää-        vuotiasta kuulusteltaessa on eräin poikkeuksin
18397:        säännön mukaan haastettaisi henkilö-            lapsen huoltajalle varattava tilaisuus olla kuulus-
18398:        kohtaisesti kuultavaksi oikeuden istun-         telussa läsnä. Lasta on kohdeltava esitutkinnassa
18399:        toon?                                           hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä ta-
18400:                                                        valla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lap-
18401: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          selle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa,
18402: ti seuraavaa:                                          työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympä-
18403: Lasten ja nuorten henkilöiden osallistuminen oi-       ristössä. Lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpi-
18404: keusprosessiin on ajankohtainen kysymys. Ala-          teet on mahdollisuuksien mukaan annettava tä-
18405: ikäistä voidaan joutua kuulemaan tuomiois-             hän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisi-
18406: tuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa erilaisis-     miesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen
18407: sa asian selvittelytarkoituksissa. Lasta pitää kui-    on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun
18408: tenkin voida suojata haitallisilta kokemuksilta.       asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen
18409:    Lasten kuulemisesta on lainsäädännössä vain         kohdistaa tutkintatoimenpiteitä.
18410: vähän säännöksiä. Lapsen iästä, kehitystasosta ja          Oikeudenkäynnin osalta on myös voimassa
18411: tilanteesta riippuen lapsia voidaan kuulla tuo-        erilaisia menettelyä koskevia sääntelyitä, jotka
18412: mioistuimen pääkäsittelyssä. Ikärajaa tai muita        perustuvat ajatukseen siitä, että todistajan tulee
18413: edellytyksiä lapsen kuulemiselle ei ole kategori-      voida kertoa tietämänsä turvassa. Oikeudenkäy-
18414: sesti säännelty. Oikeudenkäymiskaaressa sääde-         miskaaren mukaan todistajaa voidaan kuulla
18415: tään, että jos todistajaksi nimetty henkilö ei ole     yleisön läsnä olematta, siten kuin oikeudenkäyn-
18416: täyttänyt viittätoista vuotta, harkitkoon oikeus,      nin julkisuudesta annetussa laissa on säädetty.
18417: ottaen huomioon esiintyneet asianhaarat, voi-          Saman lainkohdan mukaan, jos oikeus harkitsee,
18418: daanko häntä kuulustella todistajana. Oikeuden-        että todistaja asianosaisen läsnä ollessa pelosta
18419: käynnin julkisuudesta annetun lain mukaan alle         tai muuta syystä on ilmaisematta, mitä asiasta
18420: 15-vuotias ei saa olla läsnä suullisessa käsittelys-   tietää, tahi jos asianosainen häiritsee tai koettaa
18421: sä, jos tuomioistuin katsoo siitä voivan olla hä-      eksyttää todistajaa hänen puhuessaan, kuulustel-
18422: nelle haittaa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta      takoon todistajaa asianosaisen saapuvilla olemat-
18423: koskevan lain mukaan lasta voidaan kuulla hen-         ta. Sitten luettakoon todistajan kertomus asian-
18424: 
18425: 
18426: 2
18427: Ministerin vastaus                                         KK 913/1999 vp -       Susanna Rahkonen /sd
18428: 
18429: 
18430: osaiselle, ja olkoon tällä oikeus tehdä todistajalle   pitää tuomita ja syyttömät vapauttaa. Joskus to-
18431: kysymyksiä.                                             tuuden selvittäminen on helppoa, mutta useissa
18432:     Nykyisessä laissa ei sen sijaan ole nimenomai-      tapauksissa tuomioistuimen käyttämiin tietoläh-
18433: sesti säännelty esimerkiksi mahdollisesta audio-        teisiin liittyy paljon epävarmuutta ja virhelähtei-
18434: visuaalisten laitteiden käytöstä todistelussa. Näi-     tä. Lapsen kuuleminen voi hänen kehitystasos-
18435: den käyttö voisi olla tarpeen erikoistilanteissa,      taankin riippuen joskus ratkaisevalla tavalla vai-
18436: joissa esimerkiksi pieni lapsi on asianomistaja        kuttaa asian ratkaisemiseen puoleen tai toiseen.
18437: vakavassa seksuaalirikoksessa. Oikeusministe-              Silloin kun lapsen osallistuminen siihen tulee
18438: riössä aiotaan lähitulevaisuudessa selvittää, voi-     välttämättä ajankohtaiseksi, oikeudenkäyntitilai-
18439: daanko lapsen kuuleminen ihmisoikeussopimuk-            suus tulee luonnollisesti järjestää siten, että se on
18440: sen säännökset huomioon ottaen järjestää jolla-        mahdollisimman vähän traumaattinen tapahtuma
18441: kin muulla tavalla kuin tuomioistuimen edessä          lapselle. Nykyaikaiseen oikeudenkäyntiin ei
18442: esimerkiksi esitutkintaa ja videotekniikkaa hy-        kuulukaan auktoritatiivinen tuomarin tai syyttä-
18443: väksikäyttämällä. Tällaisten vaihtoehtoisten           jän johdolla tapahtuva asioiden inkvisitorinen
18444: kuulemistapojen tarpeellisuudesta on keskustel-        selvittäminen, vaan totuutta pyritään etsimään
18445: tu myös valmisteltaessa kansallista lasten kau-        lähtökohtaisesti tasaveroisten asianosaisten ja
18446: pallisen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyoh-         tuomarin välisellä keskustelulla ja vuoropuhelul-
18447: jelmaa.                                                la. Oikeudenkäynnissä on usein parhaat edelly-
18448:     Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutu-        tykset ottaa samanaikaisesti huomioon sekä lap-
18449:  neelle lapselle on koko asian selvittely ylipää-      sen etu että asianosaisten oikeusturva. Tämän
18450:  tään usein traumaattinen kokemus. Oikeuden-           johdosta ei ole harvinaista, että asianosaiset vas-
18451:  käynti on vain yksi osa tätä koko tapahtumasar-       ta oikeudenkäyntitilaisuudessa vapautuvat ja ker-
18452: jan selvittelyä. Rikosoikeudenkäynnin tavoittee-       tovat asioiden oikeasta laidasta ilman ennakko-
18453:  na oikeusvaltiossa on kuitenkin selvittää totuus.     luuloja ja pelkoja.
18454:  Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että syylliset
18455: 
18456: 
18457: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999
18458: 
18459:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
18460: 
18461: 
18462: 
18463: 
18464:                                                                                                            3
18465: KK 913/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd                                                       Ministerns svar
18466: 
18467: 
18468: 
18469: 
18470: Tili riksdagens talman
18471: 
18472: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        bart att det inte kan skada bamet. Om ett bam
18473: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        hörs person1igen, skall de omständigheter på
18474: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Su-         grund av vilka bamet har hörts närnnas i beslutet.
18475: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga            1 bamskyddslagen finns en bestämmelse om att
18476: spörsmå1 SS 913/1999 rd:                                ett bam som har fyllt 12 år skall ges tillfålle att
18477:                                                        b1i hört i ett bamskyddsärende.
18478:        Har justitieministeriet för avsikt att vid-         Beträffande förundersökningen bestäms att
18479:        ta åtgärder beträffande hörandet vid            om den som förhörs inte har fyllt 15 år, skall bar-
18480:        straffprocesser så att barn under 15 år         nets vårdnadshavare med vissa undantag ges till-
18481:        som utnyttjats sexuellt inte som regel           fålle att vara närvarande vid förhöret. Bam skall
18482:        skall instämmas för att personligen hö-         vid förundersökning bemötas på det sätt som de-
18483:        ras vid rättens sammanträde?                    ras ålder och utvecklingsnivå förutsätter. Det
18484:                                                        skall särskilt tillses att bamet inte i onödan föror-
18485: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        sakas olägenheter i sko1an, på arbetsp1atsen eller
18486: föra fö1jande:                                         i någon annan för barnet viktig omgivning. Un-
18487: Bams och unga personers deltagande i rättspro-         dersökningsåtgärder som berör barn skall i mån
18488: cesser är en aktuell fråga. 1 ett ärende som be-       av möjlighet utföras av polismän som är vä1 för-
18489: hand1as i domsto1 kan man b1i tvungen att höra en      trogna med denna uppgift. Förundersöknings-
18490: minderårig av o1ika skä1 som hänför sig till utred-    myndigheten skall vid behov rådfråga en 1äkare
18491: ningen av saken. Barn måste dock kunna skyd-           eller någon annan sakkunnig om barnet kan utsät-
18492: das mot skadliga upp1evelser.                          tas för undersökningsåtgärder.
18493:     1 lagstiftningen finns endast ett fåta1 bestäm-        När det gäller rättegångama finns det också
18494: melser om hörande av bam. Ett barn kan beroen-         o1ika procedurreg1er som grundar sig på den tan-
18495: de på dess ålder, utvecklingsnivå och den aktuel-      ken att ett vittne tryggt måste kunna berätta det
18496: 1a situationen höras vid huvudförhandlingen. Det       han eller hon vet. Enligt rättegångsba1ken kan ett
18497: bestäms inte kategoriskt om någon åldersgräns          vittne höras utan att allmänheten är närvarande
18498: eller andra förutsättningar för hörandet av bam. 1     med iakttagande av vad som bestäms i lagen o~
18499: rättegångsbalken sägs att om den som åberopas          offentlighet vid rättegång. Om rätten prövar att
18500: tili vittne inte har fyllt 15 år, skall rätten med     ett vittne i en parts närvaro av fruktan eller av nå-
18501: hänsyn tili omständighetema pröva om personen          gon annan orsak inte ger till känna vad vittnet vet
18502: kan höras som vittne. En1igt lagen om offentlig-       i saken, eller om en part stör vittnet i dess berät-
18503: het vid rättegång får den som är under 15 år inte      te1se eller försöker förvilia honom eller henne
18504: närvara vid muntlig förhand1ing, om domstolen          skall en1igt samma lagrum vittnet höras utan at~
18505: anser att det kan skada personen i fråga. En1igt 1a-   parten är närvarande. Sedan skall vittnets berät-
18506: gen angående vårdnad om barn och umgänges-             te1se 1äsas upp för parten, och denna har rätt att
18507: rätt kan ett barn höras person1igen i domstolen,       ställa frågor tili vittnet.
18508: om det av vägande skäl är nödvändigt och om                1 den gällande 1agen finns däremot inte ut-
18509: barnet ger sitt samtycke därtili och det är uppen-     tryckliga bestämmelser om t.ex. eventuell an-
18510: 
18511: 
18512: 4
18513: Ministems svar                                           KK 913/1999 vp- Susanna Rahkonen /sd
18514: 
18515: 
18516: vändning av audiovisuella apparater vid bevis-        de informationskällor som domstolen använder
18517: ningen. Användningen av sådana apparater kun-         mycket osäkra och innehåller många felkällor.
18518: de vara nödvändig i särskilda situationer, t.ex.      Hörandet av ett bam kan, också beroende på dess
18519: när ett litet bam är målsägande i ett allvarligt      utvecklingsnivå, ibland på ett väsentligt sätt in-
18520: sexualbrott. Vid justitieministeriet kommer man       verka på avgörandet av saken åt ett eller annat
18521: inom den närmaste framtiden att utreda om hö-         håll.
18522: randet av bam, med beaktande av bestämmelser-            I sådana fall när det är nödvändigt att ett bam
18523: na i konventionen om de mänskliga rättigheter-        deltar i en rättegångsförhandling skall denna gi-
18524: na, kunde ordnas på något annat sätt än i dom-        vetvis ordnas så att den i den mån det kan undvi-
18525: stol, t.ex. genom att utnyttja förundersökning och    kas inte blir en traumatisk upplevelse för barnet.
18526: videoteknik. Behovet av sådana altemativa sätt        Tili en modem rättegång hör inte heller att doma-
18527: att ordna hörandet har diskuterats också vid be-      ren eller åklagaren leder rättegången på ett inkvi-
18528: redningen av det nationella programmet för före-      sitoriskt sätt, utan utgångspunkten är att man för-
18529: byggande av att bam utnyttjas sexuellt i kommer-      söker få fram sanningen genom diskussioner och
18530: siellt syfte.                                         en dialog som förs mellan partema och domaren
18531:    För ett barn som har utnyttjats sexuellt är hela   på jämlika grunder. Vid en rättegång har man
18532: utredningen av saken i sig ofta en traumatisk         ofta de bästa förutsättningarna för att samtidigt
18533: upplevelse. Rättegången utgör endast en del av        beakta såväl bamets intresse som partemas rätts-
18534: utredningen av hela händelseförloppet. Syftet         skydd. Därför är det inte sällsynt att parterna
18535: med straffprocessen i en rättsstat är dock att få     först vid själva rättegångsförhandlingen känner
18536: fram sanningen. Detta betyder bl.a. att skyldiga      sig fria att berätta om hur det verkligen förhåller
18537: skall dömas och oskyldiga frikännas. Ibland är        sig, utan några fördomar eller rädslor.
18538: det lätt att få fram sanningen, men i många fall är
18539: 
18540: 
18541: 
18542: Helsingfors den 22 december 1999
18543: 
18544:     Justitieminister Johannes Koskinen
18545: 
18546: 
18547: 
18548: 
18549:                                                                                                        5
18550:                                                                   KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd
18551: 
18552: 
18553: 
18554: 
18555:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 914/1999 vp
18556: 
18557:                                              Ensihoidon erikoisammattitutkinto
18558: 
18559: 
18560: 
18561: 
18562: Eduskunnan puhemiehelle
18563: 
18564: Hoitotason sairaankuljettaja -nimike tulee vuo-       tuntijana. Tehtäväkenttänä tulee olemaan sai-
18565: den 1994 sairaankuljetusasetuksesta. Sosiaali- ja     raankuljetusasetuksen, sosiaali- ja terveysminis-
18566: terveysministeriön ensihoitotyöryhmän vuonna          teriön ensihoitotyöryhmän sekä sairaanhoitopii-
18567: 1997 antamassa raportissa ko. määritelmä on en-       rien määrittelemä hoitotasoinen sairaankuljetus
18568: sihoitotaso. Näissä määritellyt hoito- ja ensihoi-    kaupungeissa ja maaseudulla. Keskeistä on toi-
18569: totason toiminnan sisällöt ovat laajoja määritel-     minnan itsenäisyys potilaiden tilannearviota teh-
18570: miä, mutta ne antavat jo sinällään tiedon siitä,      täessä ja hoidon toteuttamisessa.
18571: että mikään perustutkinto, lääketieteen lisensiaa-        Hoitotason toimintaan pystyviä ensihoitoyksi-
18572: tin tutkintoa lukuun ottamatta, ei anna suoraan       köitä on maassamme muutamia. Näiden yksiköi-
18573: valmiuksia tuottaa näissä määriteltyjä hoidolli-      den henkilökunnan tutkintotausta on varsin kirja-
18574: sia palveluja. Keskeisin ongelma on tuottaa itse-     va. Käytännössä henkilökunta on saanut toimi-
18575: näiseen tilannearvioon ja hoitoon pystyviä am-        paikoillaan valvotuissa olosuhteissa lisäkoulu-
18576: mattilaisia varsin pitkälle menevien, akuuttihoi-     tuksen tähän tehtävään. Kuitenkin koko maata
18577: dossa tehtävien toimenpiteiden ja hoitojen koh-       ajatellen hoitotasoisten palvelutuottajien tarve on
18578: dalla. Nykyiset perustutkinnot eivät ole antaneet     suuri. Tarvetta on sekä kaupungeissa että maa-
18579: valmiuksia nimenomaan tähän itsenäiseen työ-          seudulla.
18580: hön. Ammattikorkeakoulujen ensihoitajakoulu-              Päivystyspisteiden väheneminen luo tarpeen
18581: tus ei tuo ratkaisua tähän ongelmaan. Tutkinnon       entistä korketasoisemman hoidon toteuttamisel-
18582: yhteydessä ei ole mm. mahdollista toteuttaa riit-     le jo tapahtumapaikalla. Keskeistä on myös se,
18583: tävää ja vastuullista toimintaa työelämässä.          että tehokas ja korkeatasoinen hoito on välttämä-
18584:     Sairaankuljetusasetus määrittelee myös perus-     töntä lääketieteen kehittyessä ja mahdollistaessa
18585: tasoisen sairaankuljetuksen ja laajalti perustasoi-   yhä vaikeammin sairastuneen tai vammautuneen
18586: sen ensihoidon sisällön. Nämä perusvalmiudet          hoidon. Tässä mielessä ensihoito ei saisi olla pul-
18587: ovat suppeamat, ja ne voidaan saavuttaa lyhyem-       lonkaula muuten hyvän hoitoketjun toiminnassa.
18588: mällä koulutuksella. Tähän perustasoiseen val-        Yhdeksi keskeiseksi terveydenhuollon ongel-
18589: miuteen tähtäävät pelastajatutkinto sekä lähihoi-     maksi on noussut potilaiden oikea ohjailu erilais-
18590: tajatutkinnon ensihoitoon suuntaavat opinnot.         ten hoitomahdollisuuksien piiriin. Hoitotasois-
18591: Perustutkintojen päälle tarvitaan kuitenkin työ-      ten valmiuksien myötä pystytään käyttämään
18592: kokemusta, joka tähtäisi perustutkinnon jälkeen       olemassa olevia resursseja tehokkaasti ja ohjaa-
18593: hoitotasoisen valmiuden tuottamiseen jo perus-        maan potilaita tarveharkintaisesti eri palvelutuot-
18594:  tutkinnon omaaville ja työkokemusta hankkineil-      tajien luo. Tällä on suuri merkitys myös ta-
18595:  le ammattilaisille.                                  loudellisesti.
18596:     Hoitotason sairaankuljettaja tulee toimimaan         Keskeinen tarve on kouluttaa myös työelämäs-
18597:  hoitolaitosten ulkopuolisen hoidon erityisasian-     sä jo mukana olevia, perustutkinnon omaavia
18598: 
18599:                                                                                                 Versio 2.0
18600: KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd
18601: 
18602: 
18603: ammattilaisia. Koulutuksen ohella tulee huoleh-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18604: tia hoitotason sairaankuljettajien osalta myös        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18605: laadunvalvonnasta. Työskentely itsenäisenä hoi-
18606: totasoisen hoidon tuottajana ei ole mahdollista il-        Onko hallitus tietoinen niistä puutteista
18607: man tiukasti vaadittavaa tiettyjen osa-alueiden            ja tasoeroista, jotka vallitsevat ensihoi-
18608: hyvää hallintaa tilannearviossa ja hoidon toteut-          tajakoulutuksessa ja
18609: tamisessa. Erikoisammattitutkinto mahdollistai-
18610: si myös ammatissa kehittymisen ja etenemisen               aikooko hallitus ryhtyä toimiin siten,
18611: yhteistyössä työelämän kanssa.                             että alalle rakennettaisiin erikoisam-
18612:                                                            mattitutkinnon mukainen näyttökoe,
18613: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-         joka mahdollistaisi siten myös ammatis-
18614: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-          sa kehittymisen ja etenemisen työelä-
18615:                                                            mässä?
18616: 
18617: 
18618: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
18619: 
18620:     Esa Lahtela /sd
18621: 
18622: 
18623: 
18624: 
18625: 2
18626: Ministerin vastaus                                                KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd
18627: 
18628: 
18629: 
18630: 
18631: Eduskunnan puhemiehelle
18632: 
18633: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annetta-
18634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vaa ensihoitoa,jokajohtuu sairaudesta, vammau-
18635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tumisesta tai muusta hätätilanteesta.
18636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-           Perustason sairaankuljetus on hoitoa ja kulje-
18637: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        tusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huo-
18638: 914/1999 vp:                                           lehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kulje-
18639:                                                        tuksen aikana odottamatta huonone, ja jossa on
18640:       Onko hallitus tietoinen niistä puutteista        mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä
18641:       ja tasoeroista, jotka vallitsevat ensihoi-       pelastavat toimenpiteet. Hoitotason sairaankulje-
18642:       tajakoulutuksessa ja                             tus edellyttää valmiutta aloittaa potilaan hoito te-
18643:                                                        hostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus si-
18644:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin siten,           ten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata.
18645:       että alalle rakennettaisiin erikoisam-              Opetusministeriö on neuvotellut sosiaali- ja
18646:        mattitutkinnon mukainen näyttökoe,              terveysministeriön kanssa päätettäessä alan tut-
18647:       joka mahdollistaisi siten myös ammatis-         kintorakenteista ja koulutuksellisista vaatimusta-
18648:       sa kehittymisen ja etenemisen työelä-           soista. Työelämän edellyttämän tarpeen mukaan
18649:        mässä?                                          ensihoidon ja sairaankuljetuksen koulutusta jär-
18650: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         jestetään toisen asteen ammatillisena peruskou-
18651: ti seuraavaa:                                         lutuksena (lähihoitaja) ja korkea-asteen koulu-
18652:                                                       tuksena ammattikorkeakoulussa (ensihoitaja,
18653: Sairaanku1jetusasetuksessa (565/ 1994) määritel-      AMK -tutkinto). Valmisteilla on työelämässä toi-
18654: lään sairaankuljetuksen perustason ja hoitotason      miville, vailla tutkintoa oleville sairaankuljetta-
18655: sekä ensihoidon toiminnallinen sisältö. Asetuk-       jille tarkoitettu aikuisten näyttötutkintona suori-
18656: sessa ei ole määräystä käytettävistä ammattini-       tettava sairaankuljettajan ammattitutkinto.
18657: mikkeistä. Asetuksessa ensihoidolla tarkoitetaan          Elokuusta 1999 alkaen lähihoitajan perustut-
18658: asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön te-        kinnon laajuus on opetusministeriön päätöksen
18659: kemää tilanteen arviointia ja välittömästi anta-      (212/430/98) 23.6.1998 mukaan laajennettu kol-
18660: maa hoitoa, jolla sairastuneen tai vammautuneen       mivuotiseksi. Ensihoitotyöhön eriyttäviä opinto-
18661: potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään,        ja on viimeinen vuosi. Lähihoitajakoulutuksen
18662: ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa         ensihoidon koulutusohjelman keskeinen sisältö
18663: pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä      on perustason ensihoito ja sairaankuljetus. Mi-
18664: taikka muilla hoitotoimenpiteillä. Ensihoidon         nisteriön päätöksen mukaan tutkintoon liitetään
18665: määrittely ei kuvaa toiminnan lääke- tai hoitotie-    näyttöön perustuva osoitus opintojen tavoittei-
18666: teellistä tasoa.                                      den saavuttamisesta. Lähihoitajan perustutkin-
18667:    Asetuksessa sairaankulj etuksella tarkoitetaan     non voi suorittaa myös aikuisten näyttötutkinto-
18668: ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saa-          na (OPM:n päätös 5/011/99, 31.3.1999).
18669: neen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajo-           Ensihaitajalta vaadittava hoitotasoinen osaa-
18670: neuvolla, vesi- tai ilma-aluksella sekä muulla eri-   minen edellyttää korkeakoulutasoisia opintoja.
18671: tyisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja       Opetusministeriö on käynnistänyt ensihoitajien
18672: 
18673:                                                                                                          3
18674: KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                    Ministerin vastaus
18675: 
18676: 
18677: koulutuksen ammattikorkeakouluissa vuonna           kinnon kautta uutta hoitotasoiseen osaamiseen
18678: 1998. Koulutusta järjestävät ammattikorkeakou-      johtavaa koulutusväylää ammattikorkeakoulutut-
18679: lut ovat parhaillaan kehittämässä arviointimene-    kinnon rinnalle. Ensihoitotyöhön ja sairaankulje-
18680: telmiä, joiden avulla valmistuvien ammatillinen     tukseen tarvittavaa osaamista ja koulutusta ar-
18681: osaaminen tullaan varmistamaan ennen tutkinto-      vioidaan ja kehitetään edelleen yhdessä työelä-
18682: todistuksen saamista.                               män kanssa. Lisäkoulutustarpeita voidaan arvioi-
18683:    Opetusministeriön näkemyksen mukaan ensi-        da ja niitä voidaan muuttaa, kun uudistetusta lä-
18684: hoitoon ja sairaankuljetukseen käynnistettyjen      hihoitajatutkinnosta ja viime vuonna alkaneesta
18685: uusien tutkintojen lisäksi ei tässä vaiheessa ole   ensihoitajatutkinnosta on saatu palautetta työelä-
18686: tarkoituksenmukaista lisätä erikoisammattitut-      mältä.
18687: 
18688: 
18689: 
18690: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
18691: 
18692:     Opetusministerin sijainen
18693:     Ministeri Erkki Tuomioja
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 
18698: 4
18699: Ministerns svar                                                     KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd
18700: 
18701: 
18702: 
18703: 
18704: Tili riksdagens talman
18705: 
18706: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Sjuktransport på basnivå är vård och transport
18707: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          med tillräck1ig beredskap att övervaka och ta
18708: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         hand om patienten så att hans tillstånd under
18709: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        transporten inte oväntat försämras, och med möj-
18710: 914/1999 rd:                                            ligheter att påbörja enkla åtgärder som räddar li-
18711:                                                         vet. Sjuktransport på vårdnivå förutsätter bered-
18712:        Å.r regeringen medveten om de brister            skap att påbörja avancerad vård av patienten och
18713:        och nivåskillnader som råder inom akut-          genomföra transporten på ett sådant sätt att pa-
18714:        vårdarutbildningen och                           tientens livsfunktioner kan tryggas.
18715:                                                             Undervisningsministeriet har konfererat med
18716:        avser regeringen vidta åtgärder så att           social- och hälsovårdsministeriet vid besluten
18717:        det inom branschen ordnas ett sådant             om examensstrukturen och de utbildningsmässi-
18718:        fristående prov enligt specialyrkesexa-          ga kravnivåerna i branschen. Utbildning i akut-
18719:        men som också på det sättet gör det möj-         vård och sjuktransport ordnas enligt det behov
18720:         ligt att utvecklas i arbetet och avancera i     som arbetslivet förutsätter som grundläggande
18721:        arbetslivet?                                     yrkesutbildning på andra stadiet (närvårdare) och
18722: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         som utbildning på högre nivå i yrkesskolor (akut-
18723: föra följande:                                          vårdare, YH-examen). För ambulansförare ute i
18724:                                                         arbetslivet som saknar examen håller en yrkes-
18725: 1 förordningen om sjuktransport (565/1994) defi-        examen för ambulansförare på att utvecklas som
18726: nieras vilka åtgärder som ingår i sjuktransport på      en fristående examen för vuxna.
18727: basnivå respektive vårdnivå samt i akutvård. För-          1 augusti 1999 förlängdes grundexamen för
18728: ordningen anger inte vilka yrkesbenämningar             närvårdare tili tre år enligt undervisningsministe-
18729: som skall användas. Med akutvård avses i förord-        riets beslut (212/430/98) 23.6.1998. Studierna
18730: ningen att en på behörigt sätt utbildad person be-      med särskilt inriktning på akutvårdsarbete infal-
18731: dömer situationen och ger omedelbar vård som            ler det sista året. Det centrala innehållet i utbild-
18732: syftar till att sätta i gång, upprätthålla och trygga   ningsprogrammet för akutvård i närskötarutbild-
18733: den sjuka eller skadade patientens livsfunktioner       ningen är akutvård och sjuktransport på basnivå.
18734: eller förbättra hans tillstånd med basutrustning,       Enligt ministeriets beslut hör det till examen ett
18735: 1äkemedel eller andra vårdåtgärder. Definitionen        prov på att målen för de yrkesinriktade studierna
18736: beskriver inte åtgärdernas medicinska eller vård-       har uppnåtts, vilket visas i ett yrkesprov. Grund-
18737: vetenskapliga nivå.                                     examen för närvårdare kan avläggas också som
18738:    Med sjuktransport avses i förordningen yrkes-        fristående examen för vuxna (UVM:s beslut
18739: mässig persontransport som sker med sjuk-               5/011199, 31.3.1999).
18740: transportfordon, vatten- eller luftfarkost eller nå-       Den kompetens på vårdnivå som krävs av en
18741: got annat specialfordon och som utförs av perso-        akutvårdare förutsätter studier på högskolenivå.
18742: nai som utbildats på behörigt sätt samt akutvård        Undervisningsministeriet införde utbildning av
18743: som ges före eller under transporten på grund av        akutvårdare i yrkeshögskolorna 1998. De yrkes-
18744: sjukdom, skada eller någon annan nödsituation.          högskolor som ordnar utbildningen håller som
18745: 
18746:                                                                                                            5
18747: KK 914/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministerns svar
18748: 
18749: 
18750: bäst på att utveckla bedömningsmetoder med            yrkesexamen ger kompetens på vårdnivå. Den
18751: vars hjälp de blivande vårdarnas yrkeskunnande        kompetens och utbildning som behövs för akut-
18752: kommer att säkras innan de får sitt examensbe-        vårdsarbete och sjuktransporter bedöms och ut-
18753: tyg.                                                  vecklas ytterligare tillsammans med arbetslivet.
18754:    Enligt undervisningsministeriets uppfattning       Behoven av påbyggnadsutbildning kan bedömas
18755: är det inte i detta skede ändamålsenligt att utöver   och ändras när man har fått arbetslivets reaktio-
18756: de nya examina som har inletts för akutvård och       ner på den förnyade närvårdarexamen och den
18757: sjuktransport införa en nya utbildningsväg vid si-    akutvårdarexamen som inleddes i fjol.
18758: dan av yrkeshögskoleexamen som via en special-
18759: 
18760: 
18761: Helsingforsden 4 januari 2000
18762: 
18763:     Undervisningsministerns ställföreträdare
18764:     Minister Erkki Tuomioja
18765: 
18766: 
18767: 
18768: 
18769: 6
18770:                                                              KK 915/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18771: 
18772: 
18773: 
18774: 
18775:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 915/1999 vp
18776: 
18777:                                              Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksen
18778:                                              toiminnan mahdolliset epäselvyydet
18779: 
18780: 
18781: 
18782: 
18783: Eduskunnan puhemiehelle
18784: 
18785: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ministe-    Olen siis ollut perusteellisesti oikeassa, kun olen
18786: ri Biaudetin allekirjoittaman vastauksen kirjalli-    jättänyt asiassa samanaikaisesti tutkintapyynnön
18787: seen kysymykseeni . Kysely koski edellä otsikos-      asiakirjoineen valtioneuvoston oikeuskansleril-
18788: sa mainittua asiaa, eli Lahdessa sijaitsevan Inva-    le. Syyksi olen maininnut suunnilleen sen, että en
18789: lidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksen toi-          luota ministeriön tekemiin tutkimuksiin.
18790: minnan mahdollisia epäselvyyksiä. Kyselyni pe-
18791: rustui asiasta saamaani kirjeeseen sekä sen mu-       Ministeri Biaudetin kanssa käymääni keskuste-
18792: kana olleeseen, 5.10.1999 allekirjoitettuun tilin-    luun viitaten annan ministeriölle vielä mahdolli-
18793: tarkastajien tarkastusraporttiin, josta mainitsin     suuden paikata maineensa ja kysyn valtiopäivä-
18794: kyselyssäni.                                          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten seuraa-
18795:     Annetussa vastauksessa on laajasti selvitetty     van kysymyksen:
18796: mainitunlaisten sosiaalipalvelujen valvontaa, ja
18797: siinä todetaan, että "vuosittain huhtikuun lop-             Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt
18798: puun mennessä avustuksia saaneet organisaatiot              valmistellessaan vastausta allekit:Joitta-
18799: toimittavat selvityksen varojen käytöstä". Kirjal-          neen kysymykseen, joka koski Invalidi-
18800: liseen kysymykseen annettu vastaus huipentuu                liiton Lahden sopeutumisvalmennuskes-
18801: viimeiseen lauseeseen: "toistaiseksi näissä selvi-          kuksen toiminnassa mahdollisesti esiin-
18802: tyksissä ei ole tullut esiin mitään sellaista, mikä         tyneitä epäselvyyksiä ja
18803: olisi antanut aihetta jatkotoimenpiteisiin".
18804:     Voi surkeuksien surkeus. Teksti osoittaa, ettei         aikooko hallitus vielä mahdollisesti sy-
18805: ministeriö ole tehnyt mitään asian selvittämisek-           ventää asiaan liittyviä selvityksiä erityi-
18806: si. Ei edes vaivautunut pyytämään minulta mai-              sesti myös siitä syystä, että mahdolliset
18807: nittua kirjettä ja erityisesti tarkastusraporttia.          perättömät epäilyt kyseisen laitoksen
18808:                                                             kohdalla saataisiin hälvenemään?
18809: 
18810: 
18811: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
18812: 
18813:     Sulo Aittoniemi /alk
18814: 
18815: 
18816: 
18817: 
18818:                                                                                                 versio 2.0
18819: KK 915/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministerin vastaus
18820: 
18821: 
18822: 
18823: 
18824: Eduskunnan puhemiehelle
18825: 
18826: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Sosiaali- ja terveysministeriö on oikeuskans-
18827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           lerinvirastosta saanut jäljennöksen sopeutumis-
18828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         valmennuskeskuksen 21.9.1999 päivätystä tar-
18829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-        kastusraportista sekä sopeutumisvalmennuskes-
18830: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          kuksen työntekijöiden laatimasta, päiväämättö-
18831: sen KK 915/1999 vp:                                    mästä ja allekirjoittamattomasta kirjeestä, joka
18832:                                                         oli osoitettu kansanedustaja Sulo Aittoniemelle.
18833:        Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt           Koska yhdistykset toimivat itsehallinnollisesti,
18834:        valmistellessaan vastausta allekirjoitta-        ei hallituksella ole oikeudellisia edellytyksiä ryh-
18835:        neen kysymykseen, joka koski Invalidi-           tyä toimenpiteisiin puheena olevien asiakirjojen
18836:        liiton Lahden sopeutumisvalmennuskes-           johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on kui-
18837:        kuksen toiminnassa mahdollisesti esiin-         tenkin toimittanut molemmat asiakirjat Raha-
18838:        tyneitä epäselvyyksiä ja                         automaattiyhdistykselle, joka muutoinkin val-
18839:                                                        voo sen avustuksia saaneiden järjestöjen varain-
18840:        aikooko hallitus vielä mahdollisesti sy-        käyttöä.
18841:        ventää asiaan liittyviä selvityksiä erityi-         Sosiaali- ja terveysministeriöstä on oltu myös
18842:        sesti myös siitä syystä, että mahdolliset       yhteydessä Invalidiliiton tilintarkastajiin Johan-
18843:        perättömät epäilyt kyseisen laitoksen           na Perälään ja Soila Rantalaan, jotka antoivat In-
18844:        kohdalla saataisiin hälvenemään?                validiliiton luvalla 21.12.1999 seuraavan lausun-
18845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          non:
18846: ti seuraavaa:                                              "Olemme raportoineet syyskuussa suoritta-
18847:                                                        mastamme Invalidiliiton Sopeutumisvalmennus-
18848: Kirjallisen kysymyksen KK 783/1999 vp vas-             keskuksen tilintarkastuksesta liiton toimitusjoh-
18849: tauksen laatimiseen osallistuivat useat esittelijät    tajalle, talousjohtajalle ja Sopeutumisvalmen-
18850: sosiaali- ja terveysministeriön eri osastoilta. Li-    nuskeskuksen johtajalle. Raportissamme esitim-
18851: säksi asiasta keskusteltiin oikeuskanslerinviras-      me eräitä talouden hoitoon ja talouden seuran-
18852: ton ja Raha-automaattiyhdistyksen edustajien           taan liittyviä havaintojamme. Raportti oli tarkoi-
18853: kanssa.                                                tettu liiton sisäiseen käyttöön. Olemme keskus-
18854:     Koska Invalidiliitto on yksityinen järjestö, sen   telleet vastuuhenkilöiden kanssa raportoiduista
18855: samoin kuin sopeutumisvalmennuskeskuksen               asioista ja saaneet asianmukaiset selvitykset. Ra-
18856: toimintaa, varainkäyttöä, kirjanpitoa, tilinpäätös-    portin valmistumisen jälkeen on sopeutumisval-
18857: tä ja hallintoa valvovat yhdistyslain perusteella      mennuskeskukseen muun muassa päätetty palka-
18858: liiton valitsemat tilintarkastajat. Yhdistyksen        ta talouspäällikkö.
18859: hallitus allekirjoittaessaan tilinpäätöksen ottaa          Olemme myös saaneet Sopeutumisvalmennus-
18860: samalla vastuun varainkäytöstä. Yhdistyksen            keskusta koskevan nimettömän kirjeen, jossa esi-
18861: säännöistä riippuen joko yhdistyksen vuosiko-          tettiin väitteitä Sopeutumisvalmennuskeskuksen
18862: kous tai valtuusto voi esittää, ettei hallitukselle    johtajan väärinkäytöksistä. Olemme tarkastaneet
18863: myönnetä vastuuvapautta.                               väitteiden todenperäisyyttä ja raportoineet niistä
18864: 
18865: 
18866: 2
18867: Ministerin vastaus                                          KK 915/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18868: 
18869: 
18870: joulukuussa 1999. Tarkastuksessamme emme              teen vaikeuttaa työtämme. Yhdistyksen jäsenille
18871: löytäneet todisteita väärinkäytöksistä.               annamme kultakin tilikaudelta tilintarkastusker-
18872:     Tapanamme on raportoida tarkastuksemme tu-        tomuksen, jossa esitämme tilintarkastuslain edel-
18873: lokset tarkastuskohteesta vastuussa oleville hen-     lyttämät lausunnot tilinpäätöksestä ja vastuuva-
18874: kilöille. Tarkastuksen jälkeen asiat selvitetään ja   paudesta. Tilintarkastuskertomus sisältää myös
18875: mahdolliset virheet tai epäkohdat korjataan. Tili-    mahdolliset muistutukset. Tähän mennessä suori-
18876: kauden aikana tekemistämme raporteista teem-          tetussa tilintarkastuksessa emme ole todenneet
18877: me l-2 kertaa vuodessa yhteenvedon liiton hal-        seikkoja, joista saattaisi seurata muistutus tilin-
18878: litukselle. Yhteenvedossa raportoimme myös lii-       tarkastuskertomukseen."
18879: ton suorittamat toimenpiteet tarkastuksemme jäl-         Katsomme näiden tietojen perusteella toimi-
18880: keen. Raporttimme on tarkoitettu vain liiton si-      neemme riittävän perusteellisesti.
18881: säiseen käyttöön ja niiden joutuminen julkisuu-
18882: 
18883: 
18884: Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1999
18885: 
18886:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
18887: 
18888: 
18889: 
18890: 
18891:                                                                                                        3
18892: KK 915/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                      Ministems svar
18893: 
18894: 
18895: 
18896: 
18897: Tili riksdagens talman
18898: 
18899: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Social- och hälsovårdsministeriet har av justi-
18900: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         tiekanslersämbetet fått en kopia av Anpass-
18901: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        ningsträningscentrets revisionsrapport av den 21
18902: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         september 1999 samt av det odaterade och oun-
18903: mål SS 915/1999 rd:                                     dertecknade brev som skrivits av arbetstagare vid
18904:                                                         Anpassningsträningscentret och adresserats tili
18905:         Vilka åtgärder har regeringen vidtagit          riksdagsledamot Sulo Aittoniemi. Eftersom för-
18906:         vid beredningen av svaret på underteck-         eningama är autonoma har regeringen inte juri-
18907:        nads spörsmål som gällde eventuella              diska förutsättningar att vidta åtgärder på grund
18908:        oklarheter i verksamheten vid Invalid-           av de nämnda handlingama. Social- och hälso-
18909:        förbundets anpassningsträningscenter i           vårdsministeriet har likväl sänt båda handlingar-
18910:        Lahtis och                                       na tili Penningautomatföreningen, som också i
18911:                                                         övrigt övervakar medelsanvändningen vid de or-
18912:        ämnar regeringen möj ligen ännu fördju-          ganisationer som fått understöd av föreningen.
18913:        pa utredningarna i denna fråga i syn-               Från social- och hälsovårdsministeriets sida
18914:        nerhet för att skingra de eventuellt             har man också varit i kontakt med Invalidförbun-
18915:        grundlösa misstankar som riktas mot in-          dets revisorer Johanna Perälä och Soila Rantala,
18916:        stitutionen i fråga?                             som med lnvalidförbundets tilistånd gav följan-
18917: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         de utlåtande den 21 december 1999:
18918: föra följande:                                             "Vi har sänt en rapport om den i september ut-
18919:                                                         förda revisionen vid Invalidförbundets Anpass-
18920: Flera föredragande från olika avdelningar vid so-       ningsträningscenter tili förbundets verkställande
18921: cial- och hälsovårdsministeriet deltog i utform-        direktör och ekonomidirektör samt förestånda-
18922: ningen av svaret tili det skriftliga spörsmålet SS      ren för Anpassningsträningscentret. 1 vår rapport
18923: 783/1999 rd. Dessutom diskuterades frågan med           framförde vi vissa iakttagelser angående sköt-
18924: representanter för justitiekanslersämbetet och          seln och övervakningen av ekonomin. Rapporten
18925: Penningautomatföreningen.                               var avsedd för intemt bruk inom förbundet. Vi
18926:    Eftersom Invalidförbundet är en privat organi-       har diskuterat med de ansvariga personeroa om
18927: sation övervakas dess liksom också Anpass-              de frågor som behandlas i rapporten och fått be-
18928: ningsträningscentrets verksamhet, medelsan-             hövliga utredningar. Efter det att rapporten blev
18929: vändning, bokföring, bokslut och förvaltning            fårdig har man bl.a. fattat beslut om att anställa
18930: med stöd av föreningslagen av revisorer som ut-         en ekonomichef vid Anpassningsträningscentret.
18931: setts av förbundet. När föreningens styrelse un-           Vi har också fått ett anonymt brev angående
18932: dertecknar bokslutet tar den samtidigt ansvar för       Anpassningsträningscentret där det framförs på-
18933: medelsanvändningen. Beroende på föreningens             ståenden om att centrets chef skulle ha missbru-
18934: stadgar kan föreningens årsmöte elier fullmäkti-        kat sin ställning. Vi har undersökt sanningsenlig-
18935: ge föreslå att styrelsen inte skall beviljas ansvars-   heten i påståendena och rapporterat om dem i de-
18936: frihet.
18937: 
18938: 
18939: 4
18940: Ministerns svar                                             KK 915/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
18941: 
18942: 
18943: cember 1999. Vi fann inga bevis på missbruk i         dast för internt bruk inom förbundet och det för-
18944: vår revision.                                         svårar vårt arbete om de kommer ut i offentlighe-
18945:    Vi har för vana att rapportera om resultaten av    ten. Föreningens medlemmar får för varje räken-
18946: vår revision till de ansvariga personerna vid den     skapsperiod en revisionsberättelse där vi framför
18947: institution som varit föremål för granskning. Ef-     de utlåtanden om bokslut och ansvarsfrihet som
18948: ter revisionen utreds frågorna och eventuella fel     förutsätts i revisionslagen. Revisionsberättelsen
18949: eller missförhållanden rättas till. Av alla de rap-   innehåller också eventuella anmärkningar. Hit-
18950: porter som vi skriver under en räkenskapsperiod       tills har det i revisionen inte framkommit något
18951: ger vi 1-2 gånger om året ett sammandrag till         sådant som kunde föranleda en anmärkning i re-
18952: förbundets styrelse. I sammandraget redogör vi        visionsberättelsen."
18953: också för de åtgärder som förbundet vidtagit ef-          Vi anser, på basis av denna information, att vi
18954: ter vår revision. Våra rapporter är avsedda en-       handlat tillräckligt grundligt.
18955: 
18956: 
18957: 
18958: Helsingfors den 30 december 1999
18959: 
18960:     Omsorgsminister Eva Biaudet
18961: 
18962: 
18963: 
18964: 
18965:                                                                                                        5
18966:                                                            KK 916/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
18967: 
18968: 
18969: 
18970: 
18971:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 916/1999 vp
18972: 
18973:                                             Kalatalouden edistämiseen vuodelle 2000 osoi-
18974:                                             tetut varat
18975: 
18976: 
18977: 
18978: 
18979: Eduskunnan puhemiehelle
18980: 
18981: Viehekalastuksen vapauttaminen kalastusluvas-        lisi jollain toimilla turvata kalatalouden edistä-
18982: ta aiheutti sen, että kalastuksenhoitomaksujen       mismäärärahojen tason säilyminen kuluvan vuo-
18983: kertymä pieneni noin 10 prosentilla. Tämän seu-      den tasolla myös vuonna 2000.
18984: rauksena hallitus vähensi ensi vuodelle kalata-
18985: louden edistämiseen tarkoitettuja määrärahoja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18986: vastaavalla määrällä eli 5 milj. markalla. Näin      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18987: siitä huolimatta, että eduskunta edellytti kalas-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18988: tuslain muutosta hyväksyessään päinvastaista         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18989: menettelyä. Eduskuntakaan ei ole näillä näky-
18990: min lisäämässä momentille lisää rahaa, vaan esit-          Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
18991: tää ainoastaan selvitystä varojen jakosuhteista.           pystytään säilyttämään kalatalouden
18992: Kun asia on kuitenkin kalastuskunnille ja kalata-          edistämismäärärahat kuluvan vuoden
18993: loudelle yleensäkin erittäin merkityksellinen, tu-         tasolla myös vuonna 2000?
18994: 
18995: 
18996: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
18997: 
18998:     Raimo Vistbacka /ps
18999: 
19000: 
19001: 
19002: 
19003:                                                                                               Versio 2.0
19004: KK 916/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                 Ministerin vastaus
19005: 
19006: 
19007: 
19008: 
19009: Eduskunnan puhemiehelle
19010: 
19011: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousar-
19012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vioon otetaan kalatalouden valtakunnalliseen ja
19013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      alueelliseen edistämiseen vuosittain määräraha,
19014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen
19015: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
19016: myksen KK 91611999 vp:                               sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
19017:                                                      lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksui-
19018:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,       na kertyisi.
19019:       joilla pystytään säilyttämään kalatalou-           Käytännössä momentille 30.41.45 vuosittain
19020:       den edistämismäärärahat kuluvan vuo-           myönnetty kalatalouden edistämiseen tarkoitettu
19021:       den tasolla myös vuonna 2000?                  määräraha on ollut kalastuslain 90 §:n mukaises-
19022:                                                      ti laskettu vähimmäissumma. Siihen on tosin li-
19023: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sätty vuoden 2000 talousarviossa kalastuksen-
19024: ti seuraavaa:                                        hoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien meno-
19025: Kalastuksenhoitomaksujen suoritusmäärät ja           jen maksamiseen 100 000 markkaa.
19026: vastaavasti myös maksukertymät ovat vähenty-             Kysymyksessä mainittu kalatalouden edistä-
19027: neet 1990-luvun alkupuolelta lähtien tuntuvasti.     mismäärärahan tason säilyttäminen vuonna 2000
19028: Tämä on johtunut lähinnä vuosina 1994, 1997          vuoden 1999 tasolla on nähtävä osana laajempaa
19029: sekä 1998 toimeenpannuista merkittävistä kalas-      pyrkimystä kalastuksenhoitomaksusuoritusten li-
19030: tuslain muutoksista. Maksuvelvollisten määrä on      säämiseksi vastaisuudessa ja sitä kautta kalata-
19031: vähentynyt lakimuutosten seurauksena tuntuvas-       louden edistämiseen osoitettavien varojen korot-
19032: ti. Tilannetta on yritetty korjata mm. korottamal-   tamiseksi. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on
19033: la kalastuksenhoitomaksua. Maksukertymän vä-         aloitettu mm. maksujärjestelmien ja kalastuskor-
19034: heneminen ja kalatalouden edistämiseen budje-        tin kehittäminen, kalastuksenhoitomaksurekiste-
19035: toitavan määrärahan aleneminen on saatu tällä ta-    rin viimeistely ja hyväksikäytön tehostaminen
19036: valla tilapäisesti pysähtymään, mutta hinnanko-      sekä tiedotustoiminnan monipuolistaminen ja
19037: rotuksilla tilannetta ei voida korjata, eikä pitää   selkeyttäminen.
19038: edes nykyisellään vastaisuudessa. Maksun suu-           Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
19039: ruus karsii maksajia jo nyt.                         mys ei edellytä hallituksen taholta, ainakaan täs-
19040:                                                      sä vaiheessa, toimenpiteitä.
19041: 
19042: 
19043: 
19044: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
19045: 
19046:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19047: 
19048: 
19049: 
19050: 
19051: 2
19052: Ministems svar                                             KK 916/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
19053: 
19054: 
19055: 
19056: 
19057: Till riksdagens talman
19058: 
19059: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Enligt 90 § lagen om fiske skall i statsförsla-
19060: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       get årligen för främjande av fiskerihushållningen
19061: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     på riksnivå och regional nivå tas upp ett anslag
19062: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            som motsvarar minst det belopp som, beräknat
19063: spörsmål SS 916/1999 rd:                              enligt medelantalet personer som under de tre
19064:                                                       närmast föregående åren betalt fiskevårdsavgift,
19065:       Amnar regeringen vidta åtgärder med             skulle inflyta i form av fiskevårdsavgifter.
19066:       hjälp av vilka anslagenför främjande av            I praktiken har det anslag under moment
19067:       fiskerihushållningen även 2000 kan bi-          30.41.45 som årligen beviljas för främjande av
19068:        behållas på innevarande års nivå?              fiskerihushållningen motsvarat den minimisum-
19069:                                                      ma som beräknas enligt 90 § lagen om fiske. Tili
19070: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      det har visserligen i budgeten för 2000 lagts
19071: föra följande:                                        100 000 mk för utgifter som förorsakas av föran-
19072: De betalda fiskevårdsavgiftema och därmed ock-        det av fiskerivårdsavgiftsregistret.
19073: så de influtna avgiftema har minskat avsevärt            Enligt spörsmålet bör anslaget för främjande
19074: från början av 1990-talet. Detta beror närmast på    av fiskerihushållningen 2000 hållas på samrna
19075: de stora ändringar som företagits i lagen om fis-    nivå som 1999. Detta bör ses som en del av en
19076: ke 1994, 1997 och 1998. Antalet avgiftsskyldiga      mera omfattande strävan att mera pengar skall in-
19077: har minskat avsevärt som en följd av lagändring-     flyta i form av fiskerivårdsavgifter i framtiden
19078: ama. Man har försökt avhjälpa situationen bl.a.      och på därmed öka de medel som anvisas för
19079: genom att höja fiskevårdsavgiften. Minskningen       främjande av fiskerihushållningen. För att detta
19080: i influtna avgifter och av det anslag som budge-     mål skall nås har arbete påbörjats bl.a. för att ut-
19081: teras för främjande av fiskerihushållningen har      veckla betalningssystemen och fiskekorten, för
19082: på detta sätt kunnat hejdas tillfålligt, men pris-   att fårdigställa fiskevårdsavgiftsregistret och ut-
19083: höjningama förbättrar inte situationen och i         nyttja det effektivare samt för att göra informa-
19084: framtiden kommer den t.o.m. att försämras. Den       tionsverksamheten mångsidigare och tydligare.
19085: höga avgiften har redan orsakat att fårre avgifter       Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
19086: betalts.                                             jag att spörsmålet åtminstone inte i detta skede
19087:                                                      föranleder några åtgärder från regeringens sida.
19088: 
19089: 
19090: 
19091: Helsingfors den 29 december 1999
19092: 
19093:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19094: 
19095: 
19096: 
19097: 
19098:                                                                                                        3
19099:                                                   KK 917/1999 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 917/1999 vp
19105: 
19106:                                               Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työky-
19107:                                               vyttömyyskorvauksen taso verrattuna liikenne-
19108:                                               tapaturmakorvaukseen
19109: 
19110: 
19111: 
19112: 
19113: Eduskunnan puhemiehelle
19114: 
19115: Kun työntekijä vammautuu työtapaturmassa, hä-          työntekijä, joka menettää tällöin mahdollisuuten-
19116: nelle maksetaan 100-prosenttista ansionmenetys-        sa edetä elämässä. Jos tapaturma sattuu vielä esi-
19117: korvausta eli päivärahaa vuoden ajan tapaturmas-       merkiksi matalapaikkaisessa työssä, esimerkiksi
19118: ta lukien. Mikäli tapaturma aiheuttaa vielä vuo-       kesätyössä, joka ei edusta nuoren tulevaa ammat-
19119: denkin jälkeen työkyvyttömyyttä, ansionmene-           tialaa, ei tapaturmaeläkkeen taso yllä liikenneva-
19120: tys korvataan tapaturmaeläkkeellä, joka on 85 %        kuutuskorvauksen tasoon. Liikenneonnettomuu-
19121: siitä ansiotasosta, joka työntekijällä oli ennen ta-   dessa vammautuneen tulotaso on siis paljon pa-
19122: paturmaa. Tapaturmaeläkkeeseen lisätään tämän          remmin turvattu kuin työtapaturmassa vammau-
19123: jälkeen vain vuosittaiset indeksikorotukset            tuneen.
19124:    Liikennevakuutuslain mukainen korvaus on               Tapaturmavakuutuslain mukaisen tapaturma-
19125: 65 vuoden eläkeikään saakka täysimääräinen eli         eläkkeen tulisikin paremmin ottaa huomioon ta-
19126: 100-prosenttinen. Korvauksessa otetaan huo-            paturmahetken tilanne, henkilön ikä sekä mah-
19127: mioon myös henkilön oletettu ansiotason nousu          dollinen tuleva ansiokehitys.
19128: sen mukaisesti, että hän olisi pystynyt jatkamaan
19129: työelämässä. Urakehityksen ottaminen huo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19130: mioon korvausta laskettaessa vaikuttaa paljon          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
19131: etenkin silloin, kun kyseessä on nuori ihminen.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19132: Korvauksen tasohan nousee vuosien mittaan sa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19133: maan tahtiin kuin vastaavassa ammatissa työs-
19134: kentelevien henkilöiden ansiotaso.                           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
19135:    Työtapaturmassa vammautuneita kohdellaan                  ta tapaturmavakuutuslain mukainen ta-
19136: tällä hetkellä epäoikeudenmukaisesti verrattuna              paturmaeläkkeen taso vastaisi parem-
19137: liikenneonnettomuudessa         vammautuneisiin.             min liikennevakuutuksen vammautumis-
19138: Työturvallisuutta ja turvamääräyksiä on lisätty              turvaa ja ottaisi huomioon myös tapa-
19139: kiitettävästi, mutta tapaturmia sattuu silti aina.           turmahetkellä ansiotuloihin vaikutta-
19140: Valitettavasti uhri on usein nuori, kokematon                neet olosuhteet?
19141: 
19142: 
19143: 
19144: 
19145:                                                                                                 Versio 2.0
19146: KK 917/1999 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
19147: 
19148: 
19149: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
19150: 
19151:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                   Irja Tulonen /kok
19152:     Paula Kokkonen /kok                          Olli Nepponen /kok
19153:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
19154: 
19155: 
19156: 
19157: 
19158: 2
19159: Ministerin vastaus                               KK 917/1999 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
19160: 
19161: 
19162: 
19163: 
19164: Eduskunnan puhemiehelle
19165: 
19166: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Tapaturmavakuutuksen       ansionmenetyskor-
19167: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vaus maksetaan tapaturmaa seuraavan vuoden
19168: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ajan päivärahana ja sen jälkeen tapaturmaeläk-
19169: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riitta     keenä. Vuositasolla päivärahan enimmäismäärä
19170: Antvuoren /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-      on 100% ja tapaturmaeläkkeen 85% vuosityöan-
19171: symyksen KK 917/1999 vp:                              siosta. Henkilön täyttäessä 65 vuotta eläkkeen
19172:                                                       enimmäistaso laskee 70 prosenttiin. Mikäli tapa-
19173:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-       turman tai ammattitaudin aiheuttama työkyvyttö-
19174:       ta tapaturmavakuutuslain mukainen ta-           myys on vain osittaista, ansionmenetyskorvauk-
19175:       paturmaeläkkeen taso vastaisi parem-            sen suuruus on työkyvyn alentuman osoittama
19176:       min liikennevakuutuksen vammautumis-            osuus täyden eläkkeen määrästä. Maksettavaa ta-
19177:       turvaa ja ottaisi huomioon myös tapa-           paturmaeläkettä korotetaan vuosittain työnteki-
19178:       turmahetkellä ansiotuloihin vaikutta-           jäin eläkelain (39511961) 9 §:n mukaisen työelä-
19179:       neet olosuhteet?                                keindeksin mukaan. Korvaustaso seuraa siten
19180:                                                       yleistä ansiokehitystä.
19181: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Eri lakisääteisten vakuutusjärjestelmien anta-
19182: ti seuraavaa:                                         mat etuudet ja niiden tasot poikkeavat toisistaan.
19183: Työtapaturmavakuutuksen           ansiomenetyskor-    Tapaturmavakuutuksen ansionmenetystä katta-
19184: vauksen perusteena on työntekijän tapaturman          vien etuuksien taso on työeläke- ja kansaneläke-
19185: sattumishetken tai ammattitaudin ilmenemishet-        järjestelmää korkeampi. Toisaalta suhteessa 1ii-
19186: ken vuosityöansio sekä tapaturmasta tai ammatti-      kennevakuutukseen tapaturmavakuutusetuudet
19187: taudista johtuva työkyvyn alentuma. Vuosityöan-       ovat osin hieman alhaisemmat ja osin taas kor-
19188: sio tulee määrätä siten, että se vastaa työntekijän   keammat. Erot johtuvat muun muassa järjestel-
19189: tapaturmahetken tietojen perusteella arvioitua        mien toisistaan poikkeavasta luonteesta, niiden
19190: vakiintunutta ansiotasoa. Opiskelijan ja harjoit-     kattamien riskien laadusta ja osin myös järjestel-
19191: telijan, joka ei ole vielä siirtynyt pysyvästi työ-   mien erilaisista rahoitusperiaatteista.
19192: elämään, vuosityöansioita ei kuitenkaan määrätä          Työtapaturmavakuutus on osa lakisääteistä so-
19193: hänen omien, usein hyvinkin alhaisten työansioi-      siaaliturvaa. Se rahoitetaan työnantajien ottamal-
19194: den perusteella. Sen sijaan vuosityöansiona käy-      la pakollisella vakuutuksella. Järjestelmän tar-
19195: tetään sitä yleistä ansiota, jonka tällainen henki-   koituksena on antaa työnantajan mahdollisesta
19196: lö olisi todennäköisesti saanut koulutustaan vas-     vahingonkorvausvelvollisuudesta         riippumatta
19197: taavassa työssä muutaman vuoden työkokemuk-           työntekijälle kaikissa tilanteissa kohtuullinen
19198: sen jälkeen. Samaa periaatetta sovelletaan vielä      turva työtapaturman tai ammattitaudin varalta.
19199: kohtuullisen ajan opiskelun tai harjoittelun pää-     Työtapaturmavakuutuksen sosiaalivakuutuksel-
19200: tyttyäkin, mikäli henkilö ei työllisty koulutuk-      lista luonnetta osoittaa muun muassa sen sisältä-
19201: sensa mukaiseen työhön. Muun nuoren henkilön          mä vähimmäisansionmenetyskorvaus. Liikenne-
19202: vuosityöansio määrätään vastaavin periaattein         vakuutusjärjestelmää voidaan sen sijaan luon-
19203: hänen tapaturman sattuessa tekemänsä työn ylei-       nehtia vahingonkorvausoikeudelliseksi järjestel-
19204: sen ansiotason mukaan.                                mäksi.
19205: 
19206:                                                                                                        3
19207: KK 917/1999 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.                                       Ministerin vastaus
19208: 
19209: 
19210:     Työtapaturmavakuutusta kehitettäessä on py-       maan tulleiden lainsäädäntömuutosten yhteydes-
19211: ritty luomaan järjestelmä, joka antaa kohtuulli-      sä. Tuolloin tapaturmavakuutuksen ansionmene-
19212: sen tasoisen ja yhdenvertaisin perustein määräy-      tyskorvaus saatettiin paremmin vastaamaan tapa-
19213: tyvän turvan tapaturman tai ammattitaudin ai-         turmasta tai ammattitaudista johtuvaa todellista
19214: heuttaman menetyksen varalta. Nykyistä tapatur-       menetystä. Tällöin laskettiin muun muassa ylei-
19215: maeläkkeen tasoa on pidetty järjestelmän tavoit-      sen vanhuuseläkeiän täyttäneiden tapaturmaeläk-
19216: teisiin nähden kohtuullisena ottaen huomioon          keen enimmäistaso 70 prosenttiin. Koska tapa-
19217: myös sen, että eläkkeelle siirryttäessä henkilön      turmavakuutus on osa työmarkkinoiden rahoitta-
19218: menot yleensä jossain määrin pienenevät työssä-       maa sosiaaliturvaa, sitä kehitetään yhdessä työ-
19219: käyntiin liittyvien kustannusten jäätyä pois. Riit-   markkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinatahot
19220: tävänä on pidetty myös tapaturmahetken olosuh-        eivät ole mainitun uudistuksen jälkeen tuoneet
19221: teiden perusteella määräytyvän korvauksen sito-       esiin tarvetta eläketason nostamiseen tai sen
19222: mista yleiseen ansiokehitykseen ilman, että kor-      määräytymisperiaatteiden muuttamiseen. Myös-
19223: vaus perustuisi palkkausjärjestelmissä tapahtu-       kään ministeriö ei näe muutoksiin tässä vaihees-
19224: vien muutosten vuoksi vaikeasti arvioitavaan yk-      sa erityistä tarvetta. Ministeriö on kuitenkin val-
19225: silölliseen tulokehitykseen.                          mis selvittämään asiaa, mikäli työmarkkinaosa-
19226:    Ansionmenetyskorvauksen tasoon liittyvät           puolet pitävät sitä tarpeellisena.
19227: seikat olivat viimeksi esillä vuonna 1993 voi-
19228: 
19229: 
19230: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
19231: 
19232:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
19233: 
19234: 
19235: 
19236: 
19237: 4
19238: Ministems svar                                    KK 917/1999 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
19239: 
19240: 
19241: 
19242: 
19243: Tili riksdagens talman
19244: 
19245: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       bildning. För andra unga personer bestäms årsar-
19246: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        betsinkomsten med tillämpning av motsvarande
19247: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pir-       principer på basis av den allmänna inkomstnivå
19248: jo-Riitta Antvuori /saml m.fl. undertecknade           som gäller i fråga om det arbete som de unga ut-
19249: skriftliga spörsmål SS 91711999 rd:                    förde när olycksfallet inträffade.
19250:                                                           Den ersättning för inkomstbortfall som beta-
19251:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           las från o1ycksfallsförsäkringen beta1as under det
19252:       för att nivån på olycksfallspension en-          år som följer efter olycksfallet i form av dagpen-
19253:       ligt lagen om olycksfallsförsäkring bätt-        ning och därefter i form av olycksfallspension.
19254:       re skall matsvara trafiliförsäkringens in-       På årsnivå är dagpenningens maximibelopp 100
19255:       validitetskydd och beakta även de om-            % av årsarbetsinkomsten och olycksfallspensio-
19256:       ständigheter som påverkade förvärvsin-           nens maximibelopp 85 % av årsarbetsinkomsten.
19257:       komsten vid tidpunkten för olycksfallet?         När personen i fråga fyller 65 år sjunker pensio-
19258:                                                        nens maximinivå till 70 %. Om den arbetsoför-
19259: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        måga som olycksfallet eller yrkessjukdomen or-
19260: föra följande:                                         sakar är endast partiell, uträknas på basis av det
19261: Grunden för den ersättning för inkomstbortfall         fulla pensionsbeloppet storleken av inkomstbort-
19262: som betalas från försäkring för olycksfall i arbe-     fallsersättningen i proportion till den andel som
19263: te är den årsarbetsinkomst som en arbetstagare         svarar mot nedgången i arbetsförmågan. Olycks-
19264: har vid den tidpunkt då olycksfallet inträffar el-     fallspensionen höjs årligen med det arbetspen-
19265: ler yrkessjukdomen yppar sig samt den nedgång i        sionsindex som anges i 9 § lagen om pension för
19266: arbetsförmågan som är en följd av olycksfallet         arbetstagare (395/1961 ). Ersättningsnivån följer
19267: eller yrkessjukdomen. årsarbetsinkomsten skall         sålunda den allmänna inkomstutvecklingen.
19268: bestämmas så att den motsvarar den stabiliserade          Förmånerna och förmånsnivåerna är inte de-
19269: inkomstnivå som arbetstagaren bedöms ha på ba-         samma inom alla lagstadgade försäkringssystem.
19270: sis av de uppgifter som gäller vid tidpunkten för      Nivån på de förmåner som inom olycksfallsför-
19271: olycksfallet. 1 fråga om studerande och prakti-        säkringen täcker inkomstbortfall är högre än den
19272: kanter, som ännu inte etablerat sig permanent i        nivå som gäller inom arbetspensions- och folk-
19273: arbetslivet, bestäms årsarbetsinkomsten dock           pensionssystemet. å andra sidan är olycksfalls-
19274: inte på basis av deras egna och i många fall ex-       försäkringsförmånerna i förhållande till trafik-
19275: tremt låga arbetsinkomster. För dessa personers        försäkringen till vissa delar något lägre och till
19276: del betraktas såsom årsarbetsinkomst däremot           vissa delar högre. Skillnaderna beror bl.a. på att
19277: den allmänna inkomst som personen i fråga efter        de olika systemen är av olika karaktär, att de ris-
19278: några års arbetserfarenhet sannolikt hade fått i ett   ker som täcks är av olika art och delvis också på
19279: arbete motsvarande hans eller hennes utbildning.       att de olika systemen finansieras enligt olika
19280: Samma princip tillämpas likaså under en rimlig         principer.
19281: tid efter det att studiema eller praktiktiden avslu-      Försäkringen för olycksfall i arbete är ett ele-
19282: tats, ifall personen i fråga inte kan sysselsättas i   ment i det lagstadgade socialskyddet. Den finan-
19283: ett arbete som motsvarar hans eller hennes ut-         sieras genom en för arbetsgivarna obligatorisk
19284: 
19285:                                                                                                         5
19286: KK 917/1999 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.                                              Ministems svar
19287: 
19288: 
19289: försäkring. Avsikten med systemet är att arbets-        att definiera ersättningen i relation tili den indivi-
19290: tagama, oberoende av arbetsgivamas eventuella           duella inkomstutvecklingen skulle vara mindre
19291: skadeståndsskyldighet, i alla situationer skall ha      lyckat, eftersom lönesystemen ständigt föränd-
19292: rätt tili en skälig trygghet för den händelse att ar-   ras.
19293: betstagama drabbas av ett olycksfall i arbetet el-         De omständigheter som hänför sig tili nivån på
19294: ler en yrkessjukdom. Att försäkringen för olycks-       ersättningen för inkomstbortfall dryftades senast
19295: fall i arbete har karaktären av socialförsäkring        i samband med de ändringar i lagstiftningen som
19296: framgår bl.a. av att denna försäkringsform inne-        trädde i kraft 1993. 1 det skedet ändrades ersätt-
19297: fattar en minimiersättning i samband med in-            ningen för inkomstbortfall inom olycksfallsför-
19298: komstbortfall. Trafikförsäkringssystemet kan            säkringen så att ersättningen bättre än tidigare
19299: däremot betecknas som ett skadeståndsrättsligt          skulle motsvara det faktiska bortfall som olycks-
19300: system.                                                 fallet eller yrkessjukdomen hade orsakat. Härvid
19301:     Vid utvecklandet av försäkringen för olycks-        gick man bl.a. in för att sänka maximinivån för
19302: fall i arbete har man försökt skapa ett system som      olycksfallspensionen tili 70% i fråga om de per-
19303: i samband med förluster tili följd av olycksfall el-    soner som uppnått den allmänna pensionsåldem.
19304: ler yrkessjukdomar ger ett skydd som befinner           Eftersom olycksfallsförsäkringen är en del av det
19305: sig på en rimlig nivå och som bestäms på jämlika        socialskydd som arbetsmarknaden finansierar,
19306: grunder. Nivån på den nuvarande olycksfallspen-         utvecklas denna försäkring i samråd med arbets-
19307: sionen har mot bakgrunden av systemets målsätt-         marknadspartema. Dessa parter har inte efter
19308: ning ansetts rimlig, i all synnerhet om man beak-       ovan nämnda reform framfört behov av att pen-
19309: tar att pensioneringen i regel innebär att de per-      sionsnivån höjs eller att principema för faststäl-
19310: sonliga utgiftema minskar något i och med att de        landet av pensionen ändras. Ministeriet ser inte
19311: tili förvärvsarbetet relaterade kostnadema faller       heller i detta skede något särskilt behov av änd-
19312: bort. Det har likaså ansetts vara tillräckligt att      ringar på denna punkt. Ministeriet är dock berett
19313: den ersättning som bestäms på basis av omstän-          att reda ut ärendet om arbetsmarknadspartema
19314: dighetema vid tidpunkten för olycksfallet grun-         anser det vara nödvändigt.
19315: dar sig på den allmänna inkomstutvecklingen -
19316: 
19317: 
19318: Helsingfors den 30 december 1999
19319: 
19320:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
19321: 
19322: 
19323: 
19324: 
19325: 6
19326:                                                               KK 918/1999 vp- Anne Huotari /vas
19327: 
19328: 
19329: 
19330: 
19331:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 918/1999 vp
19332: 
19333:                                             Omaishoitajien eläkeoikeus ja eläkemaksut
19334: 
19335: 
19336: 
19337: 
19338: Eduskunnan puhemiehelle
19339: 
19340: Sosiaalihuoltolain (SHL) mukaan omaishoidon              Nykyinen lainsäädäntö ja kunnallisen eläke-
19341: tukijärjestelmässä omaishoitajina sopimuksen         laitoksen eläkesääntö johtavat ikääntyneiden
19342: tehneet eivät ole työsopimuslain tarkoittamassa      omaishoitajien kannalta varsin kohtuuttomalta
19343: työsuhteessa (27 b §). Näin ollen heillä ei muun      tuntuviin lopputuloksiin sekä heidän omaishoita-
19344: muassa ole täysimääräistä oikeutta vuosilomaan.      jaroolissaan että myöhemmin heidän siirtyes-
19345: Aiemmissa kirjallisissa kysymyksissä on viitattu     sään eläkkeelle.
19346: muun muassa siihen, että omaishoitajien lakisää-         Sosiaalihuoltolakiin lisättiin vuonna 1992
19347: teisten vapaapäivien osalta käytäntö on kirjava.     säännökset omaishoidon tuesta ja säännökset
19348: Osassa kunnista vapaapäiviä järjestetään, mutta      muun muassa omaishoitajien eläketurvasta. Lain
19349: useimmissa näin ei tapahdu (KK 790/1999 vp).         mukaan omaishoidon tuesta sopimuksen tehneen
19350:     Eläkejärjestelmissä heitä kuitenkin kohdel-      hoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisten vi-
19351: laan kuin työsuhteessa olevia. Omaishoidon tuki-     ranhaltijain     ja    työntekijäin    eläkelaissa
19352: järjestelmässä omaishoitajina toimivat ovat elä-     (202/1964) ja hänen tapaturmavakuutuksestaan
19353: kevakuutettuja kunnallisten viranhaltijain ja        tapaturmavakuutuslaissa       (608/1948)     (SHL
19354: työntekijäin eläkelain (202/1964) mukaan. Tä-        27 c §).
19355: män ja eläkelakien yhteensovitussäännösten               Samalla kunnallisten viranhaltijoiden ja työn-
19356: vuoksi työskentely omaishoitajana yhtäjaksoi-        tekijäin     eläkelakiin   lisättiin   säännökset
19357: sesti yli kuuden kuukauden ajan johtaa pääsään-      omaishoitajien kuulumisesta peruseläketurvan
19358: töisesti ns. tulevan ajan oikeuden menetykseen       osalta kunnalliseen eläkejärjestelmään. Tuon lain
19359: edellisen työ- tai virkasuhteen kerryttämästä elä-   mukaan kunnan tai kuntainliiton kanssa perhe-
19360: keoikeudesta, jos tällainen oikeus oli olemassa      hoitajalain (312/1992) 1 §:ssä tarkoitetun toi-
19361: henkilön ryhtyessä omaishoitajaksi.                  meksiantosopimuksen tehneellä perhehoitajalla
19362:     Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntö sisäl-    ja kunnan kanssa sosiaalihuoltolain (71 0/82) 27 b
19363: tää poikkeuksellisesti ei-lakitasoisen normiston,    §:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneellä hoitajalla
19364: joka määrittää vanhuuden turvaa koskevan pe-         on oikeus eläkkeeseen niin kuin kunnallisten vi-
19365: rusoikeuden suojan kunnallisella sektorilla ja       ranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkelaissa sää-
19366: asettaa oikeuden toteutumiselle keskeisiä ehtoja.    detään (KunnEläkeL 1 §:n 6 mom., 1366/1992).
19367: Näissä säännöksissä ja niiden tulkinnassa on läh-       Lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen
19368:  detty siitä, että eläkemaksuja peritään omaishoi-   perusteluissa korostettiin sitä, että omaishoita-
19369:  tajan palkkioista myös silloin, kun omaishoitaja-   jien sosiaaliturvaa on tarkoitus parantaa järjestä-
19370:  sopimus jatkuu keskeytyksettä 65 ikävuoden          mällä heidän eläketurvansa soveltuvin osin sa-
19371:  täyttämisen jälkeen.                                malla tavoin kuin kunnan viranhaltijoiden ja
19372: 
19373: 
19374: 
19375: 
19376:                                                                                                Versio 2.0
19377: KK 918/1999 vp- Anne Huotari /vas
19378: 
19379: 
19380: työntekijöiden eläketurva ja että ehdotus on yhte-         Nykyinen lainsäädäntö saattaa johtaa pahim-
19381: nevä perhehoitajien eläketurvaa koskevan sään-          millaan omaishoitajan oman eläketurvan pie-
19382: telyn kanssa (HE 174/1992 vp).                          nenemiseen täysin kohtuuttomista syistä esimer-
19383:    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan           kiksi tilanteessa, jossa henkilöllä on ollut tule-
19384: mietinnössä omaishoitajien asemaan kiinnitet-           van ajan eläkeoikeus useiden tuhansien markko-
19385: tiin erityistä huomiota (StVM 39/1992 vp). Va-          jen kuukausituloisesta työsuhteesta ennen
19386: liokunta korosti, että se pitää tärkeänä selvittää,     omaishoitajasopimusta, mutta jonka hän menet-
19387: mitä mahdollisuuksia on parantaa ennen lain voi-        tää- kenties tietämättä järjestelmän epäkohdas-
19388: maantuloa pitkään omaishoitajina toimineiden            ta - ryhtyessään omaishoitajaksi, jossa eläke-
19389: henkilöiden sekä eläkkeellä olevien omaishoita-         palkka lasketaan minimissään 1 135 markan kuu-
19390: jien asemaa. Ilmeisesti valiokunnan kantaa on ai-       kausiansion pohjalta.
19391: heellista tulkita niin, että valiokunnan vaatimus
19392: koskee myös lain voimaantulon jälkeen sopi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19393: muksen tehneitä, 65 vuotta täyttäneitä omaishoi-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19394: tajia. Valiokunta totesi nimittäin, että omaishoi-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19395: tajauudistuksen laajuuden ja merkityksen huomi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19396: oon ottaen valiokunta pitää tärkeänä, että uudis-
19397: tuksen toimeenpanoa ja onnistumista seurataan ja              Onko hallitus tietoinen omaishoidon tu-
19398: ryhdytään tarvittaessa ripeisiin toimenpiteisiin              kijärjestelmässä toimivien ikääntynei-
19399: lainsäädännön muuttamiseksi ja uudistamiseksi,                den omaishoitajien eläkeoikeuteen ja
19400: jos havaitaan epäkohtia.                                      eläkemaksuihin liittyvistä epäkohdista
19401:    Näyttää siltä, että liitettäessä omaishoidon tu-           ja
19402: kijärjestelmää eläkesäännöksiin omaishoitajien
19403: osalta olisi pitänyt kirjoittaa erilliset säännökset,          millaisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin
19404: joilla olisi voitu muun muassa estää ns. tulevan               hallitus aikoo ryhtyä näiden epäkohtien
19405: ajan oikeuden menettäminen edellisen työ- tai                  korjaamiseksi?
19406: virkasuhteen perusteella tulevasta eläkkeestä.
19407: 
19408: 
19409: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1999
19410: 
19411:     Anne Huotari /vas
19412: 
19413: 
19414: 
19415: 
19416: 2
19417: Ministerin vastaus                                             KK 918/1999 vp- Anne Huotari /vas
19418: 
19419: 
19420: 
19421: 
19422: Eduskunnan puhemiehelle
19423: 
19424: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        eläkesäännön nykyisessä 12 c §:ssä. Sen mu-
19425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kaan perhe- ja omaishoitosopimuksiin ja perhe-
19426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja omaishoitajiin sovelletaan, mitä eläkesäännös-
19427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne Huo-         sä määrätään kunnallisesta palvelussuhteesta ja
19428: tarin /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kunnallisesta viranhaltijasta ja työntekijästä.
19429: KK 918/1999 vp:                                        Poikkeuksen muodostavat vain kunnallisen vir-
19430:                                                        ka- tai työsuhteen kanssa rinnakkain tai peräk-
19431:       Onko hallitus tietoinen omaishoidon tu-          käin samaan jäsenyhteisöön olevat toimeksianto-
19432:       kijärjestelmässä toimivien ikääntynei-           sopimukset. Koska toimeksiantosuhde ei ole vir-
19433:       den omaishoitajien eläkeoikeuteen ja             ka- eikä työsuhde, sitä ei liitetä rinnakkaisiin tai
19434:       eläkemaksuihin liittyvistä epäkohdista           välittömästi edeltäviin tai seuraaviin virka- tai
19435:       ja                                               työsuhteisiin, vaan siitä määrätään aina erillinen
19436:                                                       eläke.
19437:        millaisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin             Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-
19438:        hallitus aikoo ryhtyä näiden epäkohtien        kelain 6 §:n 1 momentin mukaan lain sovelta-
19439:        korjaamiseksi?                                 misalaan kuuluvat henkilöt ovat velvollisia osal-
19440: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         listumaan eläkelaitoksen menojen kattamiseen
19441: ti seuraavaa:                                         siten, kuin 6 c §:ssä säädetään. Työntekijäin elä-
19442:                                                       kemaksu peritään kaikilta lain piiriin kuuluvilta,
19443: Omaishoitajien eläketurvaa koskeva säännös on         täten myös omaishoitosopimuksen tehneiltä hoi-
19444: lisätty kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin   tajilta. Kunnallista eläketurvaa karttuu nykyisin
19445: eläkelakiin lailla 1366/1992, joka tuli voimaan 1     ansioista tai palvelussuhteen kestosta riippumat-
19446: päivänä heinäkuuta 1993. Perhehoitajan toimek-        ta kaikille, jotka ovat virka- tai työsuhteessa elä-
19447: siantosopimuksen perusteella tulevasta eläketur-      kelaitoksen jäsenyhteisöön sekä erityissäännök-
19448: vasta oli säädetty lailla 31311992.                   sen perusteella myös omaishoitajien toimeksian-
19449:    Kunnan tai kuntayhtymän kanssa perhehoito-         tosopimuksen perusteella. Kunnallista eläketur-
19450: lain (312/1992) 1 §:ssä tarkoitetun toimeksian-       vaa karttuu niin kauan kuin palvelusuhde jatkuu,
19451: tosopimuksen tehneellä perhehoitajalla ja kun-        vaikka se jatkuisi yli vanhuuseläkeiän toisin kuin
19452: nan kanssa sosiaalihuoltolain (71 0/1982)             yksityisellä sektorilla, jossa karttuma päättyy 65
19453: 27 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneellä           vuoden iän täyttymiseen. Vanhuuseläkeoikeus
19454: hoitajalla on oikeus eläkkeeseen niin kuin kun-       alkaa vasta sen jälkeen, kun kunnallinen palve-
19455: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelais-   lussuhde päättyy. Täten on myös luonnollista,
19456: sa säädetään. Lain 2 §:n 4 momentin perusteella       että yli eläkeiän jatkuneista palvelussuhteista pe-
19457: eläketurva määräytyy perusturvan tasoisena.           ritään eläkemaksu. Jos palvelussuhde sen sijaan
19458:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-   alkaa vasta sen jälkeen, kun henkilö on täyttänyt
19459: kelain muutosten yhteydessä kunnallisen eläke-        65 vuotta, ei eläkettä kartu eikä eläkemaksua
19460: laitoksen eläkesääntöön on lisätty perhe- ja          myöskään peritä. Tämä käytäntö koskee kaikkia
19461: omaishoitajia koskevat määräykset. Määräys on         kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvia.
19462: 
19463: 
19464: 18 200696                                                                                               3
19465: KK 918/1999 vp -      Anne Huotari /vas                                               Ministerin vastaus
19466: 
19467: 
19468:     Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa tu-   oikeutta niitä edeltävistä varsinaisista työ- tai
19469: levan ajan eläkeosan liittäminen perhe- tai            virkasuhteista, joissa ansiotaso on ollut korkeam-
19470: omaishoitosopimuksen nojalla syntyneeseen pal-         pi. Perhe- ja omaishoidosta määräytyvä eläke-
19471: velussuhteeseen on heikentänyt henkilön eläke-         palkka on pääsääntöisesti pienempi kuin työ- ja
19472: turvaa. Vaikka tulevan ajan oikeus olisi vielä elä-    virkasuhteista määräytyvä eläkepalkka. Muutos-
19473: ketapahtumahetkellä jäljellä työ- tai virkasuh-        ta sovelletaan eläkkeisiin, jotka alkavat 1 päivä-
19474: teesta tai yrittäjätoiminnasta, mutta henkilöllä on    nä joulukuuta 1999 tai sen jälkeen.
19475: ollut viimeksi ennen eläketapahtumaa vähintään            Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännöllä ei
19476: kuusi kuukautta jatkunut sopimus perhe- tai            voida määrätä, että perhe- ja omaishoitosopimus
19477: omaishoidosta, tulevan ajan oikeus on liitetty         jatkaisi tulevan ajan oikeutta muun työeläkelain-
19478: perhe- tai omaishoitosopimussuhteeseen. Näistä         säädännön alaisuuteen kuuluvista palvelussuh-
19479: sopimussuhteista maksetun palkkion perusteella         teista. Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut
19480: laskettava eläkepalkka on useimmiten hyvin pie-        vireillä muutosesitys, jonka perusteella työnteki-
19481: ni.                                                    jäin eläkelakia ja muita eläkelakeja on harkittu
19482:     Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntöä on         muutettavaksi niin, että omaishoitosopimus jat-
19483: muutettu siten, että tulevan ajan oikeus liitetään     kaisi tulevan ajan 360 päivän jälkikarenssiaikaa.
19484: näissä tilanteissa perhe- tai omaishoitosopimuk-       Tällöin siis eläketapahtuman olisi oltava 360 päi-
19485: sen perusteella syntyneeseen palvelussuhteeseen        vän kuluessa palvelussuhteen päättymisestä, jot-
19486: vain, jos eläkepalkka näissä palvelussuhteissa on      ta oikeus tulevaan aikaan säilyy.
19487: suurempi kuin edeltävän tai rinnakkaisen työ- tai         Edellä olevan perusteella katson, että kysy-
19488: virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan eläkepalk-       myksessä tarkoitettuun ongelmaan on kiinnitetty
19489: ka. Määräyksen tarkoitus on, että perhe- ja            huomiota ja ryhdytty toimenpiteisiin ongelman
19490: omaishoitosopimukset eivät veisi tulevan ajan          poistamiseksi.
19491: 
19492: 
19493: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
19494: 
19495:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
19496: 
19497: 
19498: 
19499: 
19500: 4
19501: Ministems svar                                                 KK 918/1999 vp- Anne Huotari /vas
19502: 
19503: 
19504: 
19505: 
19506: Till riksdagens talman
19507: 
19508: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        staltens pensionsstadga. Bestämmelsen ingår i
19509: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        pensionsstadgans nuvarande 12 c §. Enligt den-
19510: statsrådet översänt följande av riksdagsman            na bestämmelse tiliämpas på avtal om familje-
19511: Anne Huotari /vänst undertecknade skriftliga           och närståendevård och familje- och närstående-
19512: spörsmål SS 918/l999 rd:                               vårdare vad som i pensionsstadgan bestäms om
19513:                                                        kommunal anstälining och kommunala tjänstein-
19514:       .lr regeringen medveten om missförhål-           nehavare och arbetstagare. Undantag utgör en-
19515:       landena gällande pensionsrätten och              dast sådana uppdragsavtal hos samma medlems-
19516:       pensionsavgifterna för äldre närståen-           samfund som är i kraft samtidigt som elier vilka
19517:       devårdare inom stödsystemetför närstå-           omedelbart föregått elier omedelbart följt på ett
19518:       endevård och                                     kommunalt tjänste- elier arbetsförhåliande. Ef-
19519:                                                        tersom uppdragsförhållandet inte är ett tjänste-
19520:       vilka lagstiftningsåtgärder har reger-           eller arbetsförhållande kopplas det inte samman
19521:       ingen för avsikt att vidta för att rätta tili    med tjänste- elier arbetsförhålianden som är i
19522:       dessa missförhållanden?                          kraft samtidigt som elier vilka omedelbart före-
19523: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        gått elier omedelbart följt på uppdragsarbetet,
19524: föra följande:                                         utan en separat pension fastställs alltid.
19525:                                                           Enligt 6 § 1 mom. lagen om pension för koru-
19526: En bestämmelse om närståendevårdamas pen-             munala tjänsteinnehavare och arbetstagare är
19527: sionsskydd har fogats tili lagen om pension för       personer som omfattas av denna lag skyldiga att
19528: korumunala tjänsteinnehavare och arbetstagare         bidra tili täckandet av pensionsanstaltens utgif-
19529: genom lag 1366/l992, som trädde i kraft den 1         ter så som bestäms i 6 c §. Arbetstagares pen-
19530: juli 1993. Om pensionsskyddet för en familjevår-      sionsavgift uppbärs av alla som omfattas av la-
19531: dare som har ingått uppdragsavtal bestämdes ge-       gen, således också av vårdare som ingått avtal om
19532: nom lag 313/l992.                                     närståendevård. Kommunalt pensionsskydd tjä-
19533:     En familjevårdare som har ingått uppdragsav-      nas numera in oberoende av inkomster eller an-
19534: tal enligt 1 § familjevårdarlagen (312/92) med        stäliningens längd för alla som är i tjänste- eller
19535: en kommun elier ett kommunalförbund, och en           arbetsförhållande hos ett av pensionsanstaltens
19536: vårdare som ingått ett i 27 b § socialvårdslagen      medlemssamfund samt med stöd av en särskild
19537: (710/l982) avsett avtal med kommunen har rätt         bestämmelse även på basis av uppdragsavtal för
19538: tili pension enligt vad som bestäms i lagen om        närståendevårdare. Kommunalt pensionsskydd
19539: pension för korumunala tjänsteinnehavare och ar-      tjänas in så länge anstäliningen fortgår också om
19540: betstagare. Enligt lagens 2 § 4 mom. bestäms          anställningen fortsätter utöver åldem för ålders-
19541: pensionsskyddet enligt grundpensionsskyddet.          pension, tili skilinad från vad som är fallet inom
19542:     1 samband med ändringar i lagen om pension        den privata sektom, där pensionsskydd inte läng-
19543: för korumunala tjänsteinnehavare och arbetstaga-      re tjänas in efter fylida 65 år. Rätten tili ålders-
19544: re har bestämmelser om familje- och närstående-       pension börjar först efter att den korumunala an-
19545: vårdare fogats tili den korumunala pensionsan-        ställningen upphör. Således är det också natur-
19546: 
19547: 
19548:                                                                                                        5
19549: KK 918/1999 vp- Anne Huotari /vas                                                            Ministerns svar
19550: 
19551: 
19552: 1igt att pensionsavgift uppbärs för anstäliningar        tidigare eller parallelit arbets- elier tjänsteförhå1-
19553: som fortsätter utöver pensionså1dern. Om anstäli-        1ande elier för tidigare elier paraliell företags-
19554: ningen däremot börjar först efter att personen           verksamhet. Syftet med bestämmelsen är att av-
19555: fylit 65 år intjänas ingen pension och ingen pen-        tai om fami1je- och närståendevård inte skall
19556: sionsavgift uppbärs helier. Denna praxis gälier          frånta den pensionsberättigade rätten tili återstå-
19557: alla som omfattas av lagen om kommunal pensi-            ende tid för tidigare ordinarie arbets- eller tjäns-
19558: on.                                                      teförhållanden, där inkomstnivån varit högre.
19559:     1 praktiken har det förekommit situationer där       Den pension som räknas på grundval av fami1je-
19560: den pensionsande1 som beta1as på grundva1 av             och närståendevård är i regel mindre än den pen-
19561: återstående tid har hänförts tili det tjänsteförhå1-     sion som räknas på grundval av arbets- och tjäns-
19562: lande som uppstått med stöd av ett avta1 om fa-          teförhållanden. Ändringen tillämpas på pensio-
19563: mi1je- eller närståendevård, och personens pen-          ner som börjar den 1 december 1999 elier däref-
19564: sionsskydd därmed har försämrats. Trots att den          ter.
19565: pensionsberättigade vid pensioneringstidpunk-               Det är inte möjligt att genom den kommuna1a
19566: ten fortfarande har rätt tili återstående tid på         pensionsanstaltens pensionsstadga bestämma att
19567: grundva1 av ett arbets- eller tjänsteförhållande el-     avtal om familje- och närståendevård skall för-
19568: 1er på grundva1 av företagsverksamhet, har rätten        länga rätten tili återstående tid för anställningar
19569: till återstående tid då personen omede1bart före         som lyder under annan arbetspensionslagstift-
19570: pensionsfallet har haft ett avtal om familje- eller      ning. Vid social- och hälsovårdsministeriet har
19571: närståendevård som fortgått i minst sex måna-            ett förslag tili ändring varit aktuelit, enligt vi1ket
19572: der, hänförts tili det förhållande som uppstått ge-      man överväger en ändring av lagen om pension
19573: nom avtalet om familje- elier närståendevård.            för arbetstagare och andra pensionslagar så att
19574: Den pensionslön som beräknas utgående från               avtal om närståendevård förlänger efterkarensti-
19575: arvodena för avtalsförhållanden av detta slag är         den på 360 dagar för återstående tid. Pensionsfal-
19576: vanligen mycket liten.                                   1et skali då alitså ske inom 360 dagar efter att
19577:     Den kommunala pensionsanstaltens pensions-           tjänsteförhållandet upphört, så att rätten tili åter-
19578: stadga har ändrats så, att rätten tili återstående tid   stående tid bibehålls.
19579: i dessa fall hänförs tili det tjänsteförhållande som        Med stöd av vad som anförts ovan anser jag att
19580: uppstått genom avta1 om familje- elier närståen-         det problem som avses i spörsmålet har noterats
19581: devård endast om pensionslönen för dessa tjäns-          och att åtgärder för att avlägsna missförhållandet
19582: teförhållanden är större än pensionslönen för ett        har vidtagits.
19583: 
19584: 
19585: 
19586: Helsingfors den 29 december 1999
19587: 
19588:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
19589: 
19590: 
19591: 
19592: 
19593: 6
19594:                                                         KK 919/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19595: 
19596: 
19597: 
19598: 
19599:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 919/1999 vp
19600: 
19601:                                                Tavallisilla puhelinnumeroilla toimivat aikuis-
19602:                                                viihdelinjat
19603: 
19604: 
19605: 
19606: 
19607: Eduskunnan puhemiehelle
19608: 
19609: Puhelimitse tarjottuja aikuisviihdepalveluita vä-       gelma onkin siinä, ettei näihin numeroihin pysty
19610: litetään perinteisesti 0700-alkuisilla numeroilla.      tekemään yleistä palvelunumeronestoa. Palvelu-
19611: Näiden lisäksi aikuisviihdepalvelujen tarjoajat         kohtaisesti estojen tekeminen koituisi liittymän-
19612: käyttävät yhä lisääntyvässä määrin tavallisia pu-       omistajalle kohtuuttoman työlääksi. Soittajan nu-
19613: helinnumeroita. Erityisesti tavallisilla puhelinnu-     meronäytön esto ei kuluttaja-asiamiehen mu-
19614: meroilla toimivien aikuisviihdepalvelujen lasku-        kaan helpota tilannetta, sillä palvelun tarjoaja ky-
19615: tustavassa on ilmennyt ongelmia. Normaalin pu-          syy tässä tilanteessa puhelun alkaessa, mistä nu-
19616: helinlaskun lisäksi aikuisviihdepalvelun tarjoaja       merosta soittaja soittaa.
19617: lähettää liittymänhaltijalle erillisen laskun. Pal-
19618: velun tarjoaja saa tiedot liittymänhaltijasta sel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19619: ville sen numeron perusteella, mistä puhelu soi-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19620: tetaan.                                                 tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19621:     Palvelun tarjoajat voivat periä lähes 100 mar-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19622: kan minilaskutuksia yhdestä puhelusta. Lasku-
19623: tukseen liittyviä ongelmia on ilmennyt erityises-             Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä mak-
19624: ti niissä tapauksissa, joissa puhelun hintatietoja            sullisten aikuisviihdepalvelujen toimin-
19625: ei ole selvästi esitetty tai liittymänhaltija itse ei         nan luvanvaraistamiseksi tai tavallisil-
19626: ole soittanut puheluita.                                      la numeroilla toimivien ko. palveluiden
19627:     Tavallisilla numeroilla toimivat aikuisviihde-            Iaskutlamiseen liittyvien ongelmien rat-
19628: linjat ovat lainsäädännön mukaan laillisia. On-               kaisemiseksi?
19629: 
19630: 
19631: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
19632: 
19633:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
19634: 
19635: 
19636: 
19637: 
19638:                                                                                                    Versio 2.0
19639: KK 919/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                             Ministerin vastaus
19640: 
19641: 
19642: 
19643: 
19644: Eduskunnan puhemiehelle
19645: 
19646: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         teosta. Tämän itsesääntelyorganisaation, jonka
19647: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         piiriin kuuluvat Telehallintokeskukselta saata-
19648: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vissa palvelunumeroissa palveluita tarjoavat yri-
19649: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kai-       tykset, toimintaa tukien eräät sanomalehdet ovat
19650: sa Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-      päättäneet vuoden 1999 alusta alkaen antaa mai-
19651: myksen KK 919/1999 vp:                                nostilaansa ainoastaan mainitun itsesääntelyn
19652:                                                       piiriin kuuluville puhelinpalveluille. Eräät sano-
19653:        Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä mak-           malehdet ovat kokonaan kieltäytyneet mainosta-
19654:        sullisten aikuisviihdepalvelujen toimin-       masta aikuisviihdepalveluita.
19655:        nan luvanvaraistamiseksi tai tavallisil-           Kysymyksessä esitettyä maksullisen aikuis-
19656:        la numeroilla toimivien ko. palveluiden        viihdepalvelutoiminnan luvanvaraistamista on
19657:        Iaskutlamiseen liittyvien ongelmien rat-       tutkittu liikenneministeriössä useaan otteeseen.
19658:        kaisemiseksi?                                  Kansainvälistä kehitystä seurataan lisäksi eu-
19659:                                                       rooppalaisten telehallintojen kansainvälisessä
19660: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         yhteistyöryhmässä, jossa kehitetään televerkko-
19661: ti seuraavaa:                                         jen kautta tarjottavien lisäarvopalveluiden sisäl-
19662: Suomessa puhelimen avulla tapahtuva palvelu-          töä koskevia säännöstöjä. Ryhmä kokoontuu
19663: tarjonta on vapaata elinkeinotoimintaa. Telehal-      säännöllisesti keskustellakseen eurooppalaisten
19664: lintokeskukselta voi saada erityisestä numerosar-     puhelinpalvelumarkkinoiden kehitysnäkymistä
19665: jasta palvelunumeroita, joissa puhelinpalveluita      ja ongelmista. Ryhmän tarkoituksena on edistää
19666: voidaan tarjota. Lisäarvopalvelut luokitellaan        kansainvälistä tietämystä maksullisten puhelin-
19667: Telehallintokeskuksen nelijaon pohjalta yleis-        palveluiden tuottamisesta sekä saada välitettyä
19668: hyödyllisiin, asiointi-, ajanviete-ja aikuisviihde-   käytännön kokemuksia sääntelyn eri vaiheista ja
19669: palveluihin. Näiden palveluiden estäminen             keinoista eri maissa. Keskusteluun osallistuvien
19670: omasta teleliittymästä tapahtuu liittymän halti-      useiden maiden käytännön kokemus on osoitta-
19671: jan ja teleyrityksen välisellä ilmaisella telelain-   nut, että ongelmia ei ole pystytty estämään kiel-
19672: säädäntöön perustuvalla sopimuksella, jonka           tämällä tai luvanvaraistamaHa aikuisviihdepalve-
19673: asianomainen voi tehdä hankkiessaan uuden liit-       luiden tarjonta, vaan tämä on johtanut laajamit-
19674: tymän tai halutessaan estopalvelun milloin ta-        taiseen palveluiden siirtymiseen ulkomaille ta-
19675: hansa jo olemassa olevaan liittymäänsä. Estopal-      vallisiin ulkomaannumeroihin, kokonaan kansal-
19676: velu koskee myös mainituissa palvelunumerois-         lisen sääntelyn ja valvonnan ulottumattomiin.
19677: sa tarjottavia maksullisia aikuisviihdepalveluita.    Tämän vuoksi ja ottaen huomioon edellä maini-
19678:    Maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lau-      tun kansallisen itsesääntelytoiminnan aikuisviih-
19679: takunta ja puhelinpalveluasiamies ovat toimi-         depalveluiden luvanvaraiseksi tekemistä ei ole
19680: neet puhelinpalvelualan itsesääntelyorganisaa-        pidetty tarkoituksenmukaisena keinona ratkaista
19681: tiona kesästä 1998 lähtien. Ne ovat laatineet nou-    mahdollisia ongelmia.
19682: datettavaksi normiston puhelinpalveluiden tuot-          Kysymyksessä esitetty normaaleista tilaajanu-
19683: tamisesta, markkinoinnista ja reklamaatioiden         meroista tapahtuva palvelutarjonta on vapaata
19684: 
19685: 
19686: 2
19687: Ministerin vastaus                                      KK 919/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19688: 
19689: 
19690: elinkeinotoimintaa. Koska palveluita tarjotaan          käyttänyt palveluja tai muutoin sitoutunut niitä
19691: tavallisista yksittäisistä tilaajanumeroista, ei tek-   maksamaan,
19692: nisistä syistä ole mahdollista liittää niitä edellä         - markkinoimasta aikuisviihdepalvelujaan ku-
19693: mainittuun luokitus- tai estosopimusjärjestel-          luttajille, ellei yhtiö ilmoita palveluista perittä-
19694: mään. Tällaisen palvelun markkinointiin, mak-           vää minimiveloitusta selkeästi ja yhtä havaitta-
19695: suihin ja laskutukseen sovelletaan muun yleisen         valla tavalla kuin sitä puhelinnumeroa, josta pal-
19696: elinkeinotoiminnan tavoin yleistä lainsäädäntöä,        velua tarjotaan taikka muulla tavoin ilmoita pal-
19697: kuten rikos- ja kuluttajalainsäädäntöä.                 velusta perittäviä hintoja selkeällä ja yksiselittei-
19698:     Tilaajanumeroissa tarjottaviin palveluihin on-      sellä sekä kuluttajan kannalta helposti ymmärret-
19699: kin sovellettu mainittuja yleisiä säännöksiä. Ku-       tävällä ja havaittavalla tavalla ja
19700: luttajavalituslautakunta on ottanut kantaa aikuis-         - ylläpitämästä kuluttajille suunnatuissa ai-
19701: viihdepalvelujen laskutukseen. Markkinatuomio-          kuisviihdepalvelunumeroissaan markkinointi-
19702: istuin antoi elokuussa 1999 päätöksen erään pal-        käytäntöä, jossa toimintaa koskevat sopimuseh-
19703: veluntarjoajan asiassa. Kyseessä olivat juuri           dot jätetään kertomatta kuluttajille ennen sopi-
19704: nämä tavallisessa puhelinnumerossa tarjolla ole-        muksen päättämistä.
19705: vat aikuisviihdepalvelut. Päätöksessä kiellettiin          Hallitus pitää toistaiseksi yleisen lainsäädän-
19706: palveluntarjoajaa kuluttajansuojalain 2luvun 1 ja       nön soveltamista riittävänä tavallisista tilaajanu-
19707: 7 §:n nojalla kuudensadantuhannen (600 000)             meroista tarjottavien palveluiden osalta. Liiken-
19708: markan sakon uhalla                                     neministeriö seuraa edelleen yleisissä tilaajanu-
19709:     -markkinoimasta aikuisviihdepalvelujaan ku-         meroissa tapahtuvaa palvelutarjontaa sekä yleis-
19710: luttajille siten, että markkinointi palvelun poik-      ten elinkeinotoimintaa koskevien säännösten so-
19711: keuksellisuutta koskevien tietojen puuttumisen          veltuvuutta ja toimivuutta näiden palveluiden
19712: vuoksi johtaa palvelujen laskuttamiseen puhelin-        tarjonnassa ja käytössä mahdollisesti ilmenevien
19713: liittymän haltijalta riippumatta siitä, onko tämä       ongelmien ratkaisemisessa.
19714: 
19715: 
19716: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
19717: 
19718:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
19719: 
19720: 
19721: 
19722: 
19723:                                                                                                            3
19724: KK 919/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                                    Ministerns svar
19725: 
19726: 
19727: 
19728: 
19729: Tili riksdagens talman
19730: 
19731: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       tion och marknadsföring av teletjänster samt sät-
19732: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       tet att reklamera. För att ge sitt stöd tili denna
19733: statsrådet översänt följande av riksdagsman           självregleringsorganisation, som omfattar före-
19734: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade               tag som tillhandahåller tjänster på sådana servi-
19735: skriftliga spörsmål SS 919/1999 rd:                   cenummer som fås från Teleförvaltningscentra-
19736:                                                       len, har vissa dagstidningar beslutat att från och
19737:        Vad ämnar statsrådet göraför att beläg-        med 1999 upplåta reklamutrymme endast för te-
19738:        ga med licenstvång de avgiftsbelagda           lefontjänster som omfattas av självregleringen.
19739:        vuxenunderhållningstjänsterna eller för        Vissa tidningar vägrar helt och hållet att göra re-
19740:        att lösa problemen medfaktureringen av         klam för vuxenunderhållningstjänster.
19741:        tjänsterna i fråga som fungerar på van-            Frågan om huruvida de avgiftsbelagda vux-
19742:        liga nummer?                                   enunderhållningstjänsterna skall beläggas med
19743:                                                       licenstvång har tagits upp vid trafikministeriet ett
19744: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       flertal gånger. Den internationella utvecklingen
19745: föra följande:                                        följs dessutom av en internationell samarbets-
19746: 1 Finland är sådant serviceutbud som sker per te-     grupp som består av de europeiska teleförvalt-
19747: lefon fri näringsverksamhet. Teleförvaltnings-        ningarna och som utvecklar regler för innehållet i
19748: centralen kan från en särskild nummerserie ge         de mervärdestjänster som erbjuds via telenäten.
19749: servicenummer på vilka det är möjligt att erbju-      Gruppen möts regelbundet för att diskutera om
19750: da telefontjänster. Mervärdestjänsterna delas en-     den europeiska telefonservicemarknadens ut-
19751: ligt Teleförvaltningscentralens klassificering in i   vecklingsaspekter och problem. Syftet är att
19752: fyra grupper: allmännyttiga tjänster, kundbetjä-      främja den internationella medvetenheten om
19753: nings-, underhållnings- och vuxenunderhåll-           produktionen av avgiftsbelagda telefontjänster
19754: ningstjänster. Att spärra dessa tjänster från den     och förmedla de olika ländernas praktiska erfa-
19755: egna teleanslutningen sker genom ett avtal som        renheter av regleringens olika skeden och meto-
19756: ingås gratis mellan anslutningens innehavare och      der. De praktiska erfarenheterna från flera av de
19757: teleföretaget och som grundar sig på telelagstift-    Iänder som deltar i diskussionen har visat att man
19758: ningen. Kunden kan ingå avtalet när han skaffar       inte har lyckats förhindra problemen genom att
19759: en ny anslutning eller när helst han önskar spärr-    förbjuda vuxenunderhållningstjänsterna eller be-
19760: service tili en redan existerande anslutning.         lägga dem med licenstvång, utan detta har i stäl-
19761: Spärrservicen gäller även de avgiftsbelagda vux-      let lett tili att tjänsterna i stor omfattning har flyt-
19762: enunderhållningstjänster som erbjuds på de            tats tili utlandet för att där tillhandahållas på van-
19763: nämnda servicenumren.                                 liga utlandsnummer, helt och hållet utom räck-
19764:    Sedan sommaren 1998 har en etisk nämnd för         håll för den nationella regleringen och övervak-
19765: avgiftsbelagda telefontjänster och en telefonser-     ningen. Tili följd av detta och med beaktande av
19766: viceombudsman fungerat som självregleringsor-         den nämnda nationella självregleringsverksam-
19767: ganisation inom telefonservicebranschen. De har       heten har metoden att belägga vuxenunderhåll-
19768: utarbetat normer som skall iakttas om produk-         ningstjänsterna med licenstvång inte ansetts vara
19769: 
19770: 
19771: 4
19772: Ministems svar                                       KK 919/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19773: 
19774: 
19775: något ändamålsenligt sätt att lösa eventuella pro-   upplysningar om servicens exceptionella karak-
19776: blem.                                                tär leder till att en telefonabonnent debiteras för
19777:    Det i spörsmålet nämnda serviceutbudet på         tjänster oberoende av om han nyttjat tjänsterna
19778: normala abonnentnummer är fri näringsverksam-        eller inte eller annars förbundit sig att betala för
19779: het. Eftersom tjänstema tillhandahålls på vanliga    dem,
19780: enskilda telefonnummer är det av tekniska skäl          -att marknadsföra sina vuxenunderhållnings-
19781: inte möjligt att ansluta dem till det nämnda klas-   tjänster till konsumentema, om inte bolaget upp-
19782: sificerings- eller spärravtalssystemet. 1 likhet     ger minimidebiteringen för tjänstema klart och
19783: med annan allmän näringsverksamhet tillämpas i       lika åskådligt som det telefonnummer som tjäns-
19784: fråga om den här typen av service den allmänna       terna erbjuds på, eller på annat sätt uppger priser-
19785: lagstiftningen på marknadsföringen, avgiftema        na på servicen på ett klart och entydigt sätt som
19786: och faktureringen, t.ex. straff- och konsument-      konsumenten lätt kan förstå och se, och
19787: lagstiftningen.                                         -att i sina vuxenunderhållningsnummer som är
19788:    På de tjänster som tillhandahålls på abonnent-    avsedda för konsumentema iaktta en sådan mark-
19789: nummer har man de facto tillämpat de nämnda          nadsföringspraxis att det underlåter att omtala de
19790: allmänna bestämmelserna. Konsumentklago-             villkor som gäller verksamheten för konsumen-
19791: nämnden har tagit ställning till faktureringen av    terna förrän avtal har ingåtts.
19792: vuxenunderhållningstjänsterna. 1 augusti 1999           Regeringen anser att tillämpningen av den all-
19793: meddelade marknadsdomstolen ett beslut i en          männa lagstiftningen tills vidare är tillräcklig när
19794: viss serviceproducents ärende. Ärendet gällde        det gäller tjänster som erbjuds på vanliga telefon-
19795: just dessa vuxenunderhållningstjänster som er-       nummer. Trafikministeriet följer även i fortsätt-
19796: bjuds på vanliga telefonnummer. 1 beslutet för-      ningen utbudet av tjänster på allmänna abonnent-
19797: bjöds serviceproducenten med stöd av 2 kap. l        nummer samt hur de allmänna bestämmelserna
19798: och 7 § konsumentskyddslagen och vid vite av         om näringsverksamhet lämpar sig och hur de
19799: sexhundratusen (600 000) mark                        fungerar när det gäller lösandet av eventuella
19800:    -att marknadsföra sina vuxenunderhållnings-       problem som uppstår när dessa tjänster tillhanda-
19801: tjänster till konsumenterna på ett sådant sätt att   hålls och används.
19802: marknadsföringen på grund av avsaknaden av
19803: 
19804: 
19805: 
19806: Helsingforsden 4 januari 2000
19807: 
19808:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
19809: 
19810: 
19811: 
19812: 
19813:                                                                                                        5
19814:                                                        KK 920/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19815: 
19816: 
19817: 
19818: 
19819:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 920/1999 vp
19820: 
19821:                                               Liikunnan aineenopettajankoulutuksen riittä-
19822:                                               vyys
19823: 
19824: 
19825: 
19826: 
19827: Eduskunnan puhemiehelle
19828: 
19829: Koulutuksen suunnittelulla ja toteutuksella on            Suomessa annetaan opettajankoulutusta seit-
19830: ennakoitava tulevaisuutta, mikäli koulutuksen          semässä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkie-
19831: halutaan vastaavan mahdollisimman hyvin sille          lisessä yliopistossa. Monilla opettajankoulutus-
19832: asetettuihin haasteisiin. Koulutukseen liittyviin      yksiköillä on tällä hetkellä fyysiset ja asiantunte-
19833: määrällisiin ennakointeihin perustuen arvioi-          mukselliset puitteet tarjota liikunnan aineenopet-
19834: daan, että pätevistä aineenopettajista tulee ole-      tajan pätevyyden tuottavia sivuaineopintoja
19835: maan pulaa seuraavan kymmenen vuoden aika-             (väh. 35 ov).
19836: na. Tämäjohtuu ainakin osaksi suuria ikäluokkia
19837: edustavien opettajien eläkkeelle siirtymisestä.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19838: Erityisesti pula tulee koskemaan matemaattis-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19839: luonnontieteellisiä aineita ja kieliä, mutta opetta-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19840: japula uhkaa ankarasti myös liikunnanopetusta.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19841:    Liikunnan aineenopettajia koulutetaan tällä
19842: hetkellä ainoastaan Jyväskylän yliopistossa. Yli-            Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä tur-
19843: opistoissa annettavan opettajankoulutuksen ar-               vatakseen liikunnanopettajan koulutuk-
19844: viointiraportissa mainitaan, että "etenkin liikun-           sen riittävyyden?
19845: nanopettajan koulutusta olisi voitava järjestää
19846: nykyistä useammassa yksikössä".
19847: 
19848: 
19849: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
19850: 
19851:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
19852: 
19853: 
19854: 
19855: 
19856:                                                                                                   Versio 2.0
19857: KK 920/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                             Ministerin vastaus
19858: 
19859: 
19860: 
19861: 
19862: Eduskunnan puhemiehelle
19863: 
19864: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       suuksissa. Yliopistot tekevät ministeriölle täs-
19865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        mennetyt esityksensä 18.2.2000 mennessä.
19866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Liikunnan opettajien osalta kasvava koulutus-
19867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kai-      tarve aiheutuu sekä eläkkeelle jäävien opettajien
19868: sa Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-     että epäpätevien opettajien runsaasta määrästä.
19869: myksen KK 920/1999 vp:                               Ratkaisuina tarvitaan koulutettavien määrän li-
19870:                                                      säämistä mutta myös joustavia koulutusjärjeste-
19871:       Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä turva-         lyjä, jotka mahdollistavat sen, että epäpätevät lii-
19872:       takseen liikunnanopettajan koulutuksen         kunnan opettajat voivat saattaa loppuun opettaja-
19873:       riittävyyden?                                  kelpoisuuden tuottavat opinnot työn ohessa opis-
19874:                                                      kellen. Yliopistojen alustavat suunnitelmat opet-
19875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tajankoulutuksen laajentamiseksi osoittavat, että
19876: ti seuraavaa:                                        liikunnan opettajien ikärakenne- ja kelpoisuus-
19877: Osana opetusministeriön ja yliopistojen kesken       kysymykset on otettu valmistelutyössä huo-
19878: käytävien tulossopimusneuvottelujen valmiste-        mioon. Niistä ilmenee myös valmius liikunnan
19879: luja ministeriö pyysi 14.6.1999 yliopistoja val-     opettajien koulutuksen järjestämiseen yliopisto-
19880: mistelemaan suunnitelmansa opettajankoulutuk-        jen koulutusverkostoyhteistyönä. Näin voidaan
19881: sen laajentamista varten. Alustavat suunnitelmat     joustavoittaa koulutusjärjestelyjä ja parantaa
19882: huhtikuussa vuonna 2000 käytäviä tulosneuvot-        koulutuksen alueellista saavutettavuutta. Koulu-
19883: teluja varten on toimitettu ministeriölle            tuksen laajentamista koskevat päätökset seuraa-
19884: 20.9.1999 mennessä. Suunnitelmia on tämänjäl-        vaa tulossopimuskautta v. 2001-2003 varten
19885: keen käsitelty ministeriön järjestämissä dekaani-    tehdään huhtikuussa vuonna 2000 pidettävissä
19886: kokouksissa ja useissa yliopistokohtaisissa tilai-   tulosneuvotteluissa.
19887: 
19888: 
19889: 
19890: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
19891: 
19892:     Opetusministerin sijainen
19893:     Ministeri Erkki Tuomioja
19894: 
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 2
19899: Ministerns svar                                       KK 920/1999 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19900: 
19901: 
19902: 
19903: 
19904: Tili riksdagens talman
19905: 
19906: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       fram preciserade framställningar för ministeriet
19907: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       före 18.2.2000.
19908: statsrådet översänt följande av riksdagsman              Det växande utbildningsbehovet i fråga om
19909: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade               gymnastiklärarna beror på att antalet lärare som
19910: skriftliga spörsmål SS 920/1999 rd:                   går i pension och antalet lärare som saknar behö-
19911:                                                       righet är stort. För att lösa problemet behövs ut-
19912:        Vad avser regeringen göra för att säker-       över fler studerande också smidiga utbildnings-
19913:        ställa en tillräcklig gymnastiklärarut-        arrangemang som gör det möjligt för obehöriga
19914:        bildning?                                      gymnastiklärare att vid sidan av arbetet slutföra
19915:                                                       de studier som ger lärarbehörighet. Universite-
19916: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tens pre1iminära p1aner för utvidgning av 1ärarut-
19917: föra fö1jande:                                        bildningen visar att frågor som gäller gymnastik-
19918: Som ett led i beredningen av de resultatavtalsdis-    läramas ålderstruktur och behörighet har beak-
19919: kussioner som förs mellan undervisningsministe-       tats i beredningsarbetet. Av p1anerna framgår
19920: riet och universiteten bad ministeriet 14.6.1999      också att det finns beredskap att ordna gymnas-
19921: universiteten förbereda en pian för utvidgningen      tiklärarutbildning i utbildningsnätverk genom
19922: av lärarutbildningen. Preliminära planer inför de     samarbete mellan universiteten. På så sätt kan
19923: resultatdiskussioner som förs i apri12000 har till-   man göra utbildningsarrangemangen smidigare
19924: ställts ministeriet före 20.9.1999. Pianeroa har      och förbättra den regionala tillgången till utbild-
19925: därefter behandlats vid av ministeriet ordnade        ning. De beslut för nästa resultatavta1speriod
19926: möten för dekanerna och vid flera möten i de oli-     2001-2003 som gäller utvidningen av utbild-
19927: ka universiteten. Universiteten kommer att lägga      ningen fattas vid resultatavtalsdiskussionerna i
19928:                                                       april2000.
19929: 
19930: 
19931: Helsingfors den 4 januari 2000
19932: 
19933:     Undervisningsministerns ställföreträdare
19934:     Minister Erkki Tuomioja
19935: 
19936: 
19937: 
19938: 
19939:                                                                                                        3
19940:                                                           KK 92111999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
19941: 
19942: 
19943: 
19944: 
19945:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 92111999 vp
19946: 
19947:                                             Ratsastusterapiaa koskeva aikaraja
19948: 
19949: 
19950: 
19951: 
19952: Eduskunnan puhemiehelle
19953: 
19954: Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja hevo-     avulla ylläpidetään tiettyjä taitoja. Jo tätä voi-
19955: sen avulla toteutettua kokonaisvaltaista kuntou-     daan pitää eräissä sairauksissa saavutuksena.
19956: tusta, joka kehittää monipuolisesti kaikkia moto-    Siirtyminen vammaisratsastukseen ei kaikissa
19957: riikan osa-alueita. Liikuntavammaisille ratsas-      vammaisryhmissä onnistu, koska vammaisratsas-
19958: tusterapian tavoitteena on usein kävelyn edellyt-    tuksessa henkilöllä tulee olla kyky käsitellä he-
19959: tämien taitojen harjoittaminen. Psyykkisistä ja      vosta. Näin ollen ratsastusterapian jatkaminen
19960: sosiaalisista ongelmista kärsiville vammaisille      näillä henkilöillä on erittäin perusteltua, koska
19961: ratsastusterapiassa korostuvat vuorovaikutuksel-     vammaisratsastus ei tule kyseeseen.
19962: liset tavoitteet. Terapian tavoitteet ovat kuiten-      Kansaneläkelaitoksen kolmen vuoden aika-
19963: kin aina yksilöllisiä.                               raja ratsastusterapialle on erittäin keinotekoinen
19964:    Kansaneläkelaitos on eräissä tapauksissa kiel-    ja saattaa vinouttaa terapeuttisia tavoitteita ja
19965: täytynyt myöntämästä jatkoa ratsastusterapia-        myös terapian myöntämisperusteita.
19966: päätöksille. Nämä päätökset ovat perustuneet
19967: uuteen ohjeeseen, jonka mukaan ratsastustera-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19968: piaa ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa yli kol-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
19969: mea vuotta. Tämän jälkeen ratsastus voi jatkua       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19970: harrastuksena. Poikkeuksena mainitaan nimeltä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19971: vain Spielmayer-Sjögrenin tautia sairastavat,
19972: joilla ratsastusterapia voi korvata muun toimin-           Pitääkö hallitus Kansaneläkelaitoksen
19973: nallisen terapian ja jatkua siten pitempään. Kui-          antamaa kolmen vuoden määräaikaa
19974: tenkin monissa muissakin vammaisryhmissä rat-              ratsastusterapian myöntämiselle perus-
19975: sastusterapiaa on erittäin perusteltua jatkaa pi-          teltuna, ja mikäli määräaikaa pidetään
19976: tempään kuin kolme vuotta. Kolmen vuoden ai-               perusteltuna,
19977: kana saavutetaan terapeuttisesti merkittäviä tu-
19978: loksia. Kyseessä voi myös olla se, että terapian           mitkä nämä perustelut ovat?
19979: 
19980: 
19981: 
19982: Helsingissä 13 päivänäjoulukuuta 1999
19983: 
19984:     Ulla Anttila /vihr                                  Leea Hiltunen /skl
19985:     Bjarne Kallis /skl                                  Leena Rauhala /skl
19986:     Erkki Pulliainen /vihr                              Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
19987:     Mari Kiviniemi /kesk                                Merikukka Forsius /vihr
19988:     Janina Andersson /vihr                              Anni Sinnemäki /vihr
19989:     Eero Akaan-Penttilä /kok
19990:                                                                                               Versio 2.0
19991: KK 921/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                Ministerin vastaus
19992: 
19993: 
19994: 
19995: 
19996: Eduskunnan puhemiehelle
19997: 
19998: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       tarkoituksena on ollut tukea fysio- ja toimintate-
19999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          rapian toteuttamista ja sitä on käytetty useimmi-
20000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten kuntoutujan motivointikeinona muihin tera-
20001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      pioihin. Osana fysio- ja toimintaterapiaa ratsas-
20002: lan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tusterapiaa on käytetty kuntoutujan motorisissa
20003: sen KK 92111999 vp:                                   ongelmissa kuten poikkeavan jänteyden, asento-
20004:                                                       ja tasapainoreaktioiden puutteellisuuden ja varta-
20005:        Pitääkö hallitus Kansaneläkelaitoksen           lon puutteellisen hallinnan kyseessä ollessa sekä
20006:        antamaa kolmen vuoden määräaikaa               virheasentojen ehkäisemisessä tai niiden lievittä-
20007:        ratsastusterapian myöntämiselle perus-         misessä.
20008:        teltuna, ja mikäli määräaikaa pidetään             Ratsastusterapiaa on käytetty myös kun kysy-
20009:        perusteltuna,                                  myksessä on kehitysvammaisuus tai autismi
20010:                                                       edellyttäen, että ratsastusterapialla voidaan tu-
20011:        mitkä nämä perustelut ovat?                    kea oma-aloitteisuutta ja jäsentynyttä toiminta-
20012: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kykyä sekä aistitiedon tarkoituksenmukaista hy-
20013: ti seuraavaa:                                         väksikäyttöä.
20014:                                                           Tämän lisäksi ratsastusterapiaa on käytetty
20015: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk-         motivointikeinona muihin lääkinnällisen kuntou-
20016: sesta annetun lain (610/1991) 3 §:n mukaan kan-       tuksen terapiamuotoihin.
20017: saneläkelaitoksen on järjestettävä muussa kuin            Kuntoutuksena annetun ratsastusterapian to-
20018: julkisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammai-      teuttajan pätevyysvaatimuksena on ollut fysio-
20019: selle henkilölle, joka lisäksi saa keskimmäistä tai   tai toimintaterapeuttikoulutuksen saanut henki-
20020: korkeinta lapsen hoitotukea, vastaavaa vammais-       lö, joka on suorittanut Suomen Kuntoutusliiton
20021: tukea tai työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi kes-         ratsastusterapiajaoksen järjestämän tai hyväksy-
20022: kimmäistä tai ylintä eläkkeen saajien hoitotukea,     män ratsastusterapeuttikoulutuksen. Kansanelä-
20023: sellaiset pitkäaikaiset tai vaativat muut kuin sai-   kelaitos on edellyttänyt, että ratsastusterapian
20024: raanhoitoon välittömästi liittyvät kuntoutusjak-      tarve, tavoite, toteuttaja, yhteistyöjärjestämista-
20025: sot laitos- tai avohoidossa, jotka ovat tarpeen hä-   pa, tiheys ja kesto on tullut esittää terveyden-
20026: nen työ- tai toimintakykynsä turvaamiseksi tai        huollon laatimassa kuntoutussuunnitelmassa.
20027: parantamiseksi.                                           Selvityksen mukaan pitkäaikainen ratsastuste-
20028:    Kansaneläkelaitos voi korvata ja järjestää         rapia on voinut toteutua perustellusta erityisestä
20029: myös muuta kuin edellä mainittua lääkinnällistä       syystä, jonka on tullut käydä ilmi kuntoutussuun-
20030: kuntoutusta tähän tarkoitukseen eduskunnan            nitelmasta. Ratsastusterapiaa ei ole katsottu ole-
20031: myöntämän rahamäärän puitteissa.                      van tarkoituksenmukaistajatkaa yli kolmea vuot-
20032:    Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan rat-       ta, koska ratsastusterapialta puuttuu vaikutta-
20033: sastusterapiaa järjestetään lääkinnällisenä kun-      vuusnäyttö. Kansaneläkelaitoksen mukaan tie-
20034: toutuksena osana fysio- tai toimintaterapiaa. Rat-    teellisessä kirjallisuudessa ei ole tällä hetkellä
20035: sastusterapia toimii välivaiheen terapiana, ja sen    yhtään kontrolloitua, satunnaistettua vaikutta-
20036: 
20037: 
20038: 2
20039: Ministerin vastaus                                         KK 92111999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
20040: 
20041: 
20042: vuustutkimusta ratsastusterapian tuloksellisuu-       rapian käyttöaiheita. Asiantuntijakokouksessa ei
20043: desta. Ratsastusterapian käyttö on perustunut yk-     katsottu aiheelliseksi laajentaa käyttöaiheita tai
20044: sinomaan kokemusperäisiin tietoihin. Kansan-          pidentää ratsastusterapian käytön enimmäisai-
20045: eläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosas-      kaa. Erityiskäyttöaiheena ollut Spielmayer-Sjö-
20046: ton kuntoutuslinjalla on seurattu tiiviisti ratsas-   grenin tauti katsottiin aiheelliseksi poistaa käyt-
20047: tusterapiaa koskevaa tieteellistä kirjallisuutta,     töaiheluettelosta.
20048: vuonna 1998 on pyydetty myös Suomen Kuntou-              Hyvän hoito- ja kuntoutuskäytännön mukai-
20049: tusliitolta ratsastusterapiaa koskevia tutkimuksia    sesti hoidon ja kuntoutuksen tulee perustua tie-
20050: ja viimeksi syyskuussa 1999 yksittäisiltä ratsas-     teellisissä tutkimuksissa osoitettuun vaikutta-
20051: tusterapeuteilta on pyydetty tieteellisiä tutkimuk-   vuusnäyttöön. Asia tuli esille myös vuonna 1998
20052: sia ratsastusterapian vaikutuksista. Edellä maini-    kuntoutusselonteossa ja eduskunnan hallituksel-
20053: tuilta tahoilta on saatu ainoastaan tapausselostus-   le antamassa vastauksessa. Vaikuttavuusnäytön
20054: tyyppisiä raportteja. Kansaneläkelaitoksen kun-       puuttuessa Kansaneläkelaitos on käyttänyt rat-
20055: toutuslinjalla on järjestetty 8.12.1999 yliopisto-    sastusterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena
20056: sairaaloiden lastenneurologian ylilääkäreiden         vain tietyissä käyttöaiheissa välivaiheen terapia-
20057: kanssa terapiamuotoja koskeva asiantuntijako-         na eikä ratsastusterapian käyttöaikaa ole katsottu
20058: kous, jossa muun muassa on käsitelty ratsastuste-     aiheelliseksi jatkaa yli kolmea vuotta.
20059: 
20060: 
20061: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
20062: 
20063:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20064: 
20065: 
20066: 
20067: 
20068:                                                                                                        3
20069: KK 921/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                      Ministerns svar
20070: 
20071: 
20072: 
20073: 
20074: Tili riksdagens talman
20075: 
20076: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ett medel för att motivera rehabiliteringsklienten
20077: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         för andra terapiformer. Som en del av fysio- och
20078: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla        ergoterapin har ridterapin använts som behand-
20079: Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftliga           ling för rehabiliteringsklientens motoriska pro-
20080: spörsmål SS 921/1999 rd:                                blem som t.ex. avvikande tonus, bristfålliga lä-
20081:                                                         ges- eller balansreaktioner och bristfållig be-
20082:        Anser regeringen att det är motiverat att        härskning av kroppen samt för förebyggande av
20083:        Folkpensionsanstalten begränsar ridte-           felaktiga ställningar eller för att lindra sådana.
20084:        rapin tili en period på tre år och om så            Ridterapi har även använts för habilitering av
20085:        är fallet,                                       utvecklingshämmade och autister, förutsatt att
20086:                                                         ridterapin kan stöda initiativförmågan och den
20087:        viiken är motiveringen?                          strukturerade funktionsförmågan samt det ända-
20088: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         målsenliga utnyttjandet av sinnesfömimmelser-
20089: föra följande:                                         na.
20090:                                                            Dessutom har ridterapi använts som medel för
20091: Enligt 3 § lagen om rehabilitering som ordnas av        att motivera rehabiliteringsklienten för andra for-
20092: folkpensionsanstalten (610/1991) skall folkpen-        mer av medicinsk rehabilitering.
20093: sionsanstalten för en gravt handikappad, som ges           Behörighetskraven för den som ger rehabilite-
20094: annan vård än offentlig anstaltsvård och som           ring i form av ridterapi har varit en fysio- eller er-
20095: dessutom får det mellersta eller högsta vårdbidra-     goterapeututbildning och dessutom en ridtera-
20096: get för barn, motsvarande handikappbidrag eller        peututbildning som ordnats eller godkänts av av-
20097: förutom invalidpension det mellersta eller hög-        delningen för ridterapi vid Finlands Rehabilite-
20098: sta vårdbidraget för pensionstagare, ordna såda-       ringsförbund. Folkpensionsanstalten har krävt att
20099: na långvariga eller krävande, icke direkt till sjuk-   man i hälsovårdens rehabiliteringsplan skall ta
20100: vård anslutna rehabiliteringsperioder i form av        upp behovet av ridterapi samt målet, utföraren,
20101: anstaltsvård eller öppen vård, vilka behövs för att    organiseringen av samarbetet, intervallerna och
20102: bevara eller förbättra hans arbets- eller funk-        varaktigheten.
20103: tionsförmåga.                                              Enligt utredningen har långvarig ridterapi
20104:    Folkpensionsanstalten kan ersätta och ordna         kunnat förverkligas om den kunnat motiveras
20105: även annan medicinsk rehabilitering än den ovan        med en särskild orsak. Denna orsak skall framgå
20106: nämnda inom ramen för det anslag som riksda-           av rehabiliteringsplanen. Det har inte ansetts vara
20107: gen beviljat för ändamålet.                            motiverat att fortsätta med ridterapi i mer än tre
20108:    Enligt folkpensionsanstaltens utredning ord-        år, eftersom ridterapins effekter inte har kunnat
20109: nas medicinsk rehabilitering i form av ridterapi       påvisas. Enligt folkpensionsanstalten finns det
20110: som en del av fysio- eller ergoterapin. Ridterapin     inte för tillfållet en enda kontrollerad, randomi-
20111: fungerar som terapi i ett övergångsskede och av-       serad undersökning av effekterna av ridterapin i
20112: sikten med denna terapi har varit att stöda fysio-     den vetenskapliga litteraturen. Användningen av
20113: och ergoterapin och den har oftast använts som         ridterapi har enbart baserat sig på empiriska upp-
20114: 
20115: 
20116: 4
20117: Ministems svar                                           KK 92111999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
20118: 
20119: 
20120: 
20121: gifter. På rehabiliteringslinjen vid folkpensions-   länga maximitiden. En särskild indikation för vii-
20122: anstaltens avdelning för hälsovård och utkomst-      ken ridterapi använts har varit Spielmayer-Sjö-
20123: skydd har man noga följt med den vetenskapliga       grens sjukdom, men man ansåg att det fanns an-
20124: litteraturen om ridterapi. År 1998 begärdes un-      ledning att slopa den från listan över indikatio-
20125: dersökningar om ridterapi av Finlands Rehabili-      ner.
20126: teringsförbund och senast i september 1998 be-           Enligt god vård- och rehabiliteringssed skall
20127: gärdes av ridterapeutema vetenskapliga under-        vården och rehabiliteringen basera sig på veten-
20128: sökningar om ridterapins effekter. Av dessa har      skapligt bevisade effekter. Frågan togs upp även
20129: man endast fått rapporter av fallbeskrivningstyp.    år 1998 i rehabiliteringsredogörelsen och i det
20130: F olkpensionsanstaltens rehabiliteringslinje ord-    svar som riksdagen gav tili regeringen. Eftersom
20131: nade 8.12.1999 tillsammans med universitets-         effekten inte kan påvisas har folkpensionsanstal-
20132: sjukhusens överläkare i bamneurologi ett expert-     ten använt ridterapin som medicinsk rehabilite-
20133: möte där man behandlade bl.a. de indikationer        ring endast för vissa indikationer som terapi un-
20134: som ridterapin används för. Under expertmötet        der ett övergångsskede och det har inte ansetts
20135: ansågs det inte finnas orsak att öka antalet indi-   motiverat att fortsätta med ridterapi i mer än tre
20136: kationer som ridterapi används för eller att för-    år.
20137: 
20138: 
20139: 
20140: Helsingfors den 30 december 1999
20141: 
20142:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20143: 
20144: 
20145: 
20146: 
20147:                                                                                                      5
20148:                                                              KK 922/1999 vp - Pentti Tiusanen /vas
20149: 
20150: 
20151: 
20152: 
20153:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 922/1999 vp
20154: 
20155:                                               Interferoni alfan korvattavuus keuhkopussin
20156:                                               pahanlaatuisen kasvaimen hoidossa
20157: 
20158: 
20159: 
20160: 
20161: Eduskunnan puhemiehelle
20162: 
20163: Keuhkopussin pahanlaatuisen kasvaimen, meso-           enää korvata potilaalle. Täten valmisteen hinnan
20164: thelioman, hoitoon on käytetty interferoni alfaa.      vuoksi interferoni alfan käyttö on potilaille mah-
20165: Menestyksellisestä hoidosta on raportoitu mm.          dotonta.
20166: Kymenlaakson keskussairaalan onkologian osas-
20167: tolta.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20168:    Keuhkopussin mesethelioman diagnoosiin              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20169: pääsy on vaikeaa, ja kasvain on saattanut edetä        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20170: keuhkojen välisen mediastinumin (välikarsinan)         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20171: suurten verisuoni en ja ruokatorven alueelle.
20172:    Tällaisessa tilanteessa solusalpaushoito ja sii-          Onko hallitus tietoinen, että kansanelä-
20173: hen liitetty alfa interferoni -hoito saattavat poti-         kelaitoksen korvauskäytännön muutta-
20174: laan ennusteen kannalta olla erityisen merkittä-             minen on johtanut keuhkopussin meso-
20175: viä.                                                         thelioman hoidon vaikeutumiseen?
20176:    Kansaneläkelaitoksen muutettua korvauskäy-
20177: täntöään ei interferoni alfan käyttökustannuksia
20178: 
20179: 
20180: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
20181: 
20182:     Pentti Tiusanen /vas
20183: 
20184: 
20185: 
20186: 
20187:                                                                                                 Versio 2.0
20188: KK 922/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                  Ministerin vastaus
20189: 
20190: 
20191: 
20192: 
20193: Eduskunnan puhemiehelle
20194: 
20195: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa           Valtioneuvosto on 8.10.1998 sairausvakuutus-
20196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          lain 9 §:n 4 momentin nojalla päättänyt, että in-
20197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        terferoni alfasta suoritetaan peruskorvaus eräissä
20198: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       kasvainsairauksissa ja virusmaksatulehduksen
20199: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        muodoissa erityisin käyttöaihein. Päätöksen
20200: KK 922/1999 vp:                                        2 §:n mukaan kansaneläkelaitos päättää, mitkä
20201:                                                        ovat ne erityiset käyttöaiheet, joilla korvattavuus
20202:        Onko hallitus tietoinen, että kansanelä-        on lääketieteellisesti perusteltu ottaen huomioon
20203:        kelaitoksen korvauskäytännön muutta-            lääkkeen hoidollisen arvon.
20204:        minen on johtanut keuhkopussin meso-                Kansaneläkelaitos on 17.11.1998 päättänyt
20205:        thelioman hoidon vaikeutumiseen?                VNp 73511998:n nojalla, että kasvainsairauksia,
20206:                                                        joissa interferoni alfa on erityiskorvattavien kas-
20207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vainsairauksien lisäksi peruskorvattavaa, ovat
20208: ti seuraavaa:                                          metastasoinut karsinoidituumori ja juveniili la-
20209: Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden perus-           rynxin papillomatoosi. Nämä kasvainsairaudet
20210: korvaus on 50 % 50 markkaa ylittävästä määräs-         sisältyvät myös Lääkelaitoksen hyväksymiin in-
20211: tä kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on          terferoni alfan käyttöaiheisiin.
20212: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tar-           Kansaneläkelaitoksen päätöstä on kesäkuussa
20213: vittava välttämätön lääke ja 100 %, kun kysy-          1999 täydennetty koskemaan myös eräitä muita
20214: myksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden         harvinaisia kasvainsairauksia edellytyksellä, että
20215: hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava         interferoni alfan käyttö on niiden hoidossa asian-
20216: tai korjaava välttämätön lääke. Kerralla korva-        mukaisen hyvän hoitokäytännön mukaista. Kan-
20217: taan yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa          saneläkelaitos katsoi täydennyksen tarpeellisek-
20218: vastaava määrä samaa lääkettä.                         si, koska oli käynyt ilmi, että vakuutetut käyttä-
20219:    Vuoden 1999 alusta sairausvakuutuslakia täy-        vät tavallisimmin yliopistollisten keskussairaa-
20220: dennettiin myös siten, että valtioneuvosto päät-       loiden erikoisyksiköiden aloittamana interferoni
20221: tää myös sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät       alfa -lääkitystä tutkimustiedon nojalla lääketie-
20222: lääkkeet, joiden korvaaminen peruskorvattuna           teellisesti perustellusti myös eräissä muissa har-
20223: edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää   vinaisissa kasvainsairauksissa, vaikka nämä kas-
20224: hoidollista perustetta.                                vainsairaudet eivät sisälly Lääkelaitoksen hyväk-
20225:    Hallituksen esityksessä (HE 175/1997 vp) läh-       symiin interferoni alfan käyttöaiheisiin. Esi-
20226: dettiin siitä, että kalliiden lääkehoitojen korvauk-   merkkeinä tällaisista kasvainsairauksista muis-
20227: set tulee kohdentaa ja käyttö rajata vain potilai-     tiossa mainittiin eräät harvinaiset etäpesäkkeitä
20228: siin, jotka käytettävissä olevan tiedon ja lääke-      lähettäneet hormoneita tuottavat kasvaimet ja
20229: valmisteesta saadun näytön perusteella hyötyvät        vastasyntyneiden henkeä uhkaavat verisuonikas-
20230: hoidosta eniten.                                       vaimet. Näissä harvinaisissa kasvainsairauksissa
20231: 
20232: 
20233: 
20234: 2
20235: Ministerin vastaus                                         KK 922/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20236: 
20237: 
20238: aluekeskusten tulee pyytää interferoni alfan pe-     liooman hoidossa kokeiluasteella. Terveys- ja
20239: ruskorvattavuudesta kansaneläkelaitoksen ter-        toimeentuloturvaosaston tietoon ei ole tullut, että
20240: veys- ja toimeentuloturvaosaston kannanotto          muualla Suomessa kuin Kymenlaakson keskus-
20241: niiltä osin kuin asia ei aiempien kannanottojen      sairaalassa olisi suositeltu mesoteliooman avo-
20242: perusteella ole arvioitavissa.                       hoitolääkkeeksi interferoni alfaa. Osaston asian-
20243:    Kansaneläkelaitoksen 17.11.1998 päätös ja         tuntijoiden kuulemat syöpätautien asiantuntijat
20244: kesäkuussa 1999 tehdyn päätöksen täydennys pe-       eivät ole katsoneet, että interferoni alfan käyttö
20245: rustuivat sosiaalilääketieteellisen neuvottelukun-   olisi mesoteliooman hoidossa asianmukaisen hy-
20246: nan lääkejaoston käsittelyyn.                        vän hoitokäytännön mukaista. Näistä syistä kan-
20247:    Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan sen       saneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturva-
20248: terveys- ja toimeentuloturvaosaston käytettävis-     osastolla ei kysyttäessä ole voitu ottaa interfero-
20249: sä olevan tiedon perusteella solunsalpaajahoito      ni alfan peruskorvattavuutta puoltavaa kannan-
20250: yhdessä interferoni alfan kanssa on mesote-          ottoa.
20251: 
20252: 
20253: 
20254: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
20255: 
20256:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
20257: 
20258: 
20259: 
20260: 
20261:                                                                                                       3
20262: KK 922/1999 vp -      Pentti Tiusanen /vas                                              Ministerns svar
20263: 
20264: 
20265: 
20266: 
20267: Tili riksdagens talman
20268: 
20269: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Statsrådet har den 8 oktober 1998 med stöd av
20270: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       9 § 4 mom. sjukförsäkrings1agen bes1utat att för
20271: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           a1fainterferon skall beta1as grundersättning vid
20272: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga       behand1ing av vissa tumörer och vissa former av
20273: spörsmå1 SS 922/1999 rd:                              virusbetingad 1everinflammation med särski1d
20274:                                                       indikation. En1igt 2 § i bes1utet fattar fo1kpen-
20275:        ir regeringen medveten om att folkpen-         sionsanstalten bes1ut om de särski1da indikatio-
20276:        sionsanstaltens ändrade ersättnings-           ner med vi1ka ersättningen för 1äkemede1 är
20277:        praxis har lett tili att behandlingen av       medicinskt motiverad med beaktande av 1äke-
20278:        mesoteliom i lungsäcken försvårats?            med1ets terapeutiska värde.
20279:                                                          Fo1kpensionsanstalten har den 17 november
20280: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        1998 med stöd av Srb 73511998 bes1utat att me-
20281: föra fö1jande:                                        tastaserande karcinoidtumör och juveni1 1arynx
20282: En1igt sjukförsäkrings1agen är grundersättning-       papillomatos är tumörer vid behand1ingen av vi1-
20283: en för 1äkemede1 50% av det be1opp som översti-       ka för a1fainterferon utöver specia1ersättning
20284: ger 50 mk vid varje inköpstillfålle, då det är frå-   även beta1as grundersättning. Dessa tumörer in-
20285: ga om nödvändiga 1äkemede1 som används vid            går också i de indikationer för a1fainterferon som
20286: behand1ingen av svåra och 1ångvariga sjukdomar        godkänts av Läkemede1sverket.
20287: och 100 % då det är fråga om ett nödvändigt 1ä-          Fo1kpensionsanstaltens bes1ut har i juni 1999
20288: kemede1 med ersättande eller korrigerande ver-        komp1etterats så att det även gäller vissa andra
20289: kan som används vid behand1ingen av svåra och         sällsynta tumörer, förutsatt att bruket av a1fain-
20290: 1ångvariga sjukdomar. På en gång ersätts i all-       terferon vid behand1ingen av tumörema är fören-
20291: mänhet högst den mängd av ett och samma 1äke-         1igt med god vårdpraxis. Fo1kpensionsanstalten
20292: mede1 som behövs för en behand1ingstid om tre         ansåg komp1etteringen vara nödvändig eftersom
20293: månader.                                              det hade framgått att de försäkrade, oftast på ini-
20294:     Från ingången av 1999 komp1etterades sjuk-        tiativ av någon specia1enhet vid universitetscen-
20295: försäkrings1agen dessutom så, att genom bes1ut        tra1sjukhusen, använder a1fainterferonbehand-
20296: av statsrådet bestäms även de sjukdomar och 1ä-       1ing med stöd av forskningsrön på medicinska
20297: kemede1 för vi1ka grundersättning kan beta1as         grunder även i fråga om vissa andra sällsynta tu-
20298: först sedan det genom en särski1d utredning vi-       mörer, fastän dessa tumörer inte ingår i de indi-
20299: sats att tillräck1iga terapeutiska grunder före1ig-   kationer för a1fainterferon som godkänts av Lä-
20300: ger.                                                  kemede1sverket. Som exempe1 på sådana tumö-
20301:     I regeringens proposition (RP 175/1997 rd)        rer nämndes i promemorian vissa sällsynta hor-
20302: förutsattes att 1äkemede1sersättningarna för dyr      monframkallande metastaserande tumörer samt
20303: 1äkemede1sbehand1ing skall inriktas och använd-       1ivshotande b1odkärlstumörer hos nyfödda. 1 frå-
20304: ningen begränsas bara tili de patienter som en1igt    ga om dy1ika sällsynta tumörer skall kretscentra-
20305: tillgäng1ig information och påvisbara resultat av     1ema av fo1kpensionsanstaltens avde1ning för
20306: 1äkemede1spreparatet drar den största nyttan av       hä1sovård och utkomstskydd inbegära ett ställ-
20307: behandlingen.                                         ningstagande om bevi1jande av grundersättning
20308: 
20309: 4
20310: Ministerns svar                                              KK 922/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20311: 
20312: 
20313: för alfainterferon tili den del saken inte kan bedö-   kännedom om att det någon annanstans i vårt
20314: mas på basis av tidigare ställningstaganden.           land än vid Kymmenedalens centralsjukhus skul-
20315:    Folkpensionsanstaltens beslut av den 17 no-         le ha rekommenderats att alfainterferon används i
20316: vember 1998 och kompletteringen av beslutet i          öppenvården vid behandlingen av mesoteliom.
20317: juni 1999 grundade sig på behandlingen i social-       De experter på cancersjukdomar som avdelning-
20318: medicinska delegationens läkemedelssektion.            ens sakkunniga har hört i frågan har inte ansett att
20319:    Enligt folkpensionsanstaltens utredning fram-       bruket av alfainterferon vid behandlingen av me-
20320: går det av de uppgifter som avdelningen för häl-       soteliom är förenligt med god vårdpraxis. På
20321: sovård och utkomstskydd vid anstalten förfogar         grund av detta har avdelningen för hälsovård och
20322: över att bruket av cytotoxiska medel tillsammans       utkomstskydd i sitt svar på förfrågan inte kunnat
20323: med alfainterferon vid behandlingen av mesoteli-       ge sitt bifall tili att alfainterferon skulle fogas tili
20324: om ännu är på försöksstadiet. Vid avdelningen          de läkemedel för vilka betalas grundersättning.
20325: för hälsovård och utkomstskydd har man inte
20326: 
20327: 
20328: Helsingfors den 30 december 1999
20329: 
20330:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
20331: 
20332: 
20333: 
20334: 
20335:                                                                                                              5
20336:                                                             KK 923/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
20337: 
20338: 
20339: 
20340: 
20341:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 923/1999 vp
20342: 
20343:                                              Luhangan kunnan Onkisalon saaren tieyhteys
20344: 
20345: 
20346: 
20347: 
20348: Eduskunnan puhemiehelle
20349: 
20350: Valtioneuvosto antoi 19.6.1996 lunastusluvan          masti matmta tällaiseen toimintaan oikeuttava
20351: Luhangan kunnan Onkisalon saaressa sijaitse-          lainkohta, sillä muutoin syntyy käsitys - kuten
20352: vaan Kiviniemen tilalle kuuluvaan tieoikeuteen,       nyt on kansalaisten keskuudessa syntynytkin-
20353: jonka Pohjois-Suomen maaoikeus ja viimeksi            että Onkisalon asukkaat ovat joutuneet mielival-
20354: korkein oikeus olivat vahvistaneet. Tämä valtio-      lan uhreiksi.
20355: neuvoston päätös loukkasi siinä määrin kansa-             Onkisalon asukkaiden tieoikeus ja tieyhteys
20356: laisten oikeustajua, että yli 450 kansalaista alle-   mantereelle on kaikkien oikeusasteiden lainvoi-
20357: kirjoitti vetoomuksen Onkisalon asukkaiden tie-       maisilla päätöksillä ja tuomioilla ratkaistu- vii-
20358: oikeuden puolesta. Vetoomuksessa he katsoivat         meksi 6.3.1996 korkeimman oikeuden tuomiolla
20359: lunastuslupapäätöksen, jolla estettiin valmiiksi      - mikä on herättänyt kansalaisten keskuudessa
20360: suunnitellun ja aloitetun tien rakentamisen vaa-      suurta hämmästystä ja ihmetystä. On ihmetelty,
20361: rantavan ihmishenkiä ja Ioukkaavan törkeästi          miten oikeusvaltiona itseään pitävä valtio voi
20362: saarella asuvien ihmisten perus- ja ihmisoikeuk-      kohdella kansalaisiaan siten kuin Onkisalon
20363: sia. Tämä vetoomus on lähetetty Euroopan Ih-          asukkaiden kohdalla on tapahtunut. Tämä on
20364: misoikeustoimikunnall e Strasbourgiin.                omiaan murentamaan kansalaisten yleisesti naut-
20365:     Valtioneuvoston tieoikeuteen kohdistuva lu-       timaa kunnioitusta, arvonantoa ja luottamusta la-
20366:  nastuslupa annettiin ilmeisesti puutteellisen val-   kia ja oikeutta soveltaviin viranomaisiin. Valta-
20367: mistelun tai tietoisen harhaanjohtamisen tulokse-     kunnan yleinen etu ja lain kunnioitus vaatii eh-
20368: na, koska neljän kansanedustajan kirjalliseen ky-     dottomasti, että Onkisalon asukkaita kohdannee-
20369:  symykseen annetussa vastauksessa ympäristömi-        seen vääryyteen puututaan ankaralla kädellä.
20370:  nisteri Pekka Haavisto ilmoitti: "Tietoimitus On-        On syytä vielä tuoda esiin, että nyt kyseessä
20371:  kisaloon haettiin perusteella rakentaa alueelle      olevaa tieoikeutta ei ole edes mahdollista lunas-
20372:  metsätie. Muita perusteita tiehankkeelle ei ol-      taa voimassa olevan kiinteän omaisuuden ja eri-
20373:  lut". Myöskään allekirjoittaneen kirjalliseen ky-    tyisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain
20374:  symykseen antamassaan vastauksessa ympäristö-        4 §:n 1 momentin nojalla, koska lunastusluvan
20375:  ministeri Satu Hassi ei ilmoittanut selvää lain-     perusteena oleva valkoselkätikan suojelutarve ja
20376:  säännöstä, mihin tämä ihmishenkiä vaarantava ja      siis lunastuksen tarkoitus on jo saavutettu Kivi-
20377:  heidän perusoikeuksiaan loukkaava, tieoikeu-         niemen maa-alueen lunastuksella ilman tätä ylei-
20378:  teen kohdistuva lunastuslupa perustui. Se tosi-      sen edun kannalta tärkeän tieoikeuden lunastus-
20379:  asia, että kaksi ihmishenkeä oli siihen mennessä     ta. Tästä huolimatta lunastuslupa on pidetty voi-
20380:  menetetty nimenomaan Onkisalon saarelta man-         massa ja estetty näin valmiiden suunnitelmien
20381:  tereelle puuttuvan tieyhteyden vuoksi, oli minis-    pohjalle ja lainvoimaisiin tuomioihin perustuvan
20382:  terin tiedossa. Kun näin tärkeisiin kansalaisille    tieyhteyden rakentaminen. Rakentamistyö vaati-
20383:  kuuluviin oikeuksiin puututaan, pitäisi ehdotto-     si vain korkeintaan 3--4 kuukauden ajan heti,
20384: 
20385:                                                                                                Versio 2.0
20386: KK 923/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
20387: 
20388: 
20389: kun tämä aiheeton ja tässä tapauksessa lakiin pe-    Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20390: rustumaton lunastuslupa tieoikeuden osalta pois-     tyä, että Onkisalon asukkaisiin kohdis-
20391: tetaan.                                              tunut, ilmeisesti lakiin perustumaton ja
20392:                                                      heidän henkensä vaaranlava perus- ja
20393: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   ihmisoikeuksien loukkaus heti lopete-
20394: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    taan ja heille turvataan kaikille Suomen
20395: tavasti valtioneuvoston oikeusministerin vastat-     kansalaisille yleisen tieverkoston tar-
20396: tavaksi seuraavan kysymyksen:                        joamat oikeudet ja edut?
20397: 
20398: 
20399: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
20400: 
20401:     Lauri Oinonen /kesk
20402: 
20403: 
20404: 
20405: 
20406: 2
20407: Ministerin vastaus                                      KK 923/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
20408: 
20409: 
20410: 
20411: 
20412: Eduskunnan puhemiehelle
20413: 
20414: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tieyhteyden lunastamista luonnonsuojelutarkoi-
20415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      tuksiin, koskee yhtä suhteellisen pienialaista
20416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kohtaa Onkisalon saaressa. Tieyhteys Onkisa-
20417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-   loon onkin periaatteessa mahdollista suunnitella
20418: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     linjattavaksi muualta kuin Kiviniemen kautta.
20419: KK 923/1999 vp:                                    Valtio on myös aikanaan ollut valmis korvaa-
20420:                                                    maan tien rakentamisesta aiheutuvat lisäkustan-
20421:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    nukset.
20422:       tyä, että Onkisalon asukkaisiin kohdis-         Yksityisen tien rakentaminen edellyttää sitä
20423:       tunut, ilmeisesti lakiin perustumaton ja     koskevan toimituksen vireille panemista. Tässä
20424:       heidän henkensä vaaranlava perus- ja         tapauksessa toimituksen vireillepanon tulisi ta-
20425:       ihmisoikeuksien loukkaus heti lopete-        pahtua Onkisalon tiekunnan toimesta. Tiekunta
20426:       taan ja heille turvataan kaikille Suomen     on kuitenkin ilmeisesti edelleen katsonut, että
20427:       kansalaisille yleisen tieverkoston tar-      tieyhteys tulisi rakentaa vain ja ainoastaan Kivi-
20428:       joamat oikeudet ja edut?                     niemen kautta kulkevaksi. Tämän johdosta tie-
20429:                                                    kunta ei ole hakenut tietoimitusta vaihtoehtoisen
20430: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      linjauksen määrittämiseksi. Osa Onkisalon
20431: ti seuraavaa:                                      maanomistajista on kuitenkin katsonut, että kiin-
20432: Kysymyksessä tarkoitetut, perus- ja ihmisoi-       teä tieyhteys saareen ei olisi lainkaan tarpeelli-
20433: keuksien loukkauksia koskevat näkökohdat liit-     nen. Valtiovalta ei kuitenkaan ole aikeissa, jos
20434: tyvät kiinteän tieyhteyden saamiseen Onkisalon     tiekunta tekee tätä koskevan toimitushakemuk-
20435: saareen. Valtioneuvoston lainvoimainenja lailli-   sen, estää pysyvän tieyhteyden aikaansaamista
20436: seksi todettu lunastuslupa, joka koskee Onkisa-    Onkisalosta mantereelle, mikäli tie rakennetaan
20437: lon Kiviniemen alueen ja sitä kautta perustetun    muualta kuin Kiviniemen alueen kautta.
20438: 
20439: 
20440: 
20441: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
20442: 
20443:     Ympäristöministeri Satu Hassi
20444: 
20445: 
20446: 
20447: 
20448:                                                                                                    3
20449: KK 923/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                   Ministems svar
20450: 
20451: 
20452: 
20453: 
20454: Tili riksdagens talman
20455: 
20456: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    sta förvaltningsdomstolen har konstaterat vara
20457: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     lagligt, gäller den utrotningshotade vitryggiga
20458: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-    hackspettens revir i området Kiviniemi på Onki-
20459: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-    salo och inlösen av den vägförbindelse som an-
20460: mål SS 923/1999 rd:                                 lagts via det för naturskyddsändamål. Det är ock-
20461:                                                     så möjligt att planera att vägförbindelsen till On-
20462:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        kisalo dras någon annanstans och inte via Kivi-
20463:       för att den kränkning av de grundläg-         niemi. Staten har också en gång i tiden varit be-
20464:       gande fri- och rättigheterna och av de        redd att ersätta de extra kostnader som byggan-
20465:        mänskliga rättigheterna som riktat sig       det av vägen föranleder.
20466:       mot invånarna på ön Onkisalo och som             Byggandet av en enskild väg förutsätter att en
20467:        uppenbarligen inte grundar sig på lag        förrättning som gäller den anhängiggörs. 1 detta
20468:       men äventyrar deras Iiv upphör genast         fall bör förrättningen anhängiggöras av Onkisalo
20469:        och för att de rättigheter och fördelar      väglag. Emellertid anser väglaget uppenbarligen
20470:       som det allmänna vägnätet erbjuder alla       fortsättningsvis att vägförbindelsen bör byggas
20471:       jinska medborgare tryggas för dem?            endast och enbart så att den går via Kiviniemi.
20472:                                                     Därför har väglaget inte ansökt om vägförrätt-
20473: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ning för fastställande av en altemativ linjedrag-
20474: föra följande:                                      ning. En del av markägama på Onkisalo anser
20475: De synpunkter som avses i spörsmålet och som        emellertid att en fast vägförbindelse till ön inte
20476: gäller påstådda kränkningar av de grundläggan-      alls är nödvändig. Statsmakten har dock inte för
20477: de fri- och rättighetema och de mänskliga rättig-   avsikt att hindra att en fast vägförbindelse från
20478: hetema hänför sig tili möjligheten att få en fast   Onkisalo till fastlandet åstadkoms, om väglaget
20479: vägförbindelse till ön Onkisalo. Statsrådets laga   ansöker om en förrättning som gäller den och vä-
20480: kraft vunna inlösningstillstånd, som också Hög-     gen byggs någon annanstans än via Kiviniemi.
20481: 
20482: 
20483: 
20484: Helsingfors den 5 januari 2000
20485: 
20486:     Miljöminister Satu Hassi
20487: 
20488: 
20489: 
20490: 
20491: 4
20492:                                                               KK 924/1999 vp -Riitta Prusti /sd ym.
20493: 
20494: 
20495: 
20496: 
20497:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 924/1999 vp
20498: 
20499:                                               EU:n asevientisäännöstöä ja -raporttia vastaan
20500:                                               esitetty arvostelu
20501: 
20502: 
20503: 
20504: 
20505: Eduskunnan puhemiehelle
20506: 
20507: Euroopan unioni hyväksyi vuonna 1998 yhteiset          tävää käyttötarkoitusta. Tällaisia tarvikkeita ovat
20508: menettelytapasäännöt sotatarvikeviennille, ns.         ainoastaan kidutukseen tai muuhun epäinhimilli-
20509: Code of conduct on arms trade. Säännöstön hy-          seen kohteluun tarkoitetut esineet, esimerkiksi
20510: väksymisen jälkeen EU-maat ovat yhdessä ar-            jalkaraudat ja sähköshokkivyöt
20511: vioineet säännöstön toimivuutta. Kunkin jäsen-            Asevientiraportin osalta ongelmaksi on puo-
20512: maan raportoimasta aseviennistä on myös koottu         lestaan koettu se, ettei siitä käy selkeästi ilmi,
20513: yhteinen EU:n sotatarvikevientiä koskeva raport-       mitä tuotteita on viety mihinkin maahan, kuinka
20514: ti.                                                    suuria määriä ja minkä yrityksen toimesta. Lisäk-
20515:     Euroopan unionin asevientiä koskevat menet-        si raportin osalta on kaivattu tarkempaa tietoa
20516: telytapasäännöt ja julkinen raportointi viennistä      myönnetyistä ja evätyistä luvista niin, että ase-
20517: ovat merkittäviä askelia kohden restriktiivisem-       vientiä seuraavat tutkijat, kansalaisjärjestöt, ta-
20518: pää ja mm. ihmisoikeuskysymykset paremmin              valliset kansalaiset ja parlamentaarikot niin kan-
20519: huomioon ottavaa sotatarvikevientipolitiikkaa.         sallisissa parlamenteissa kuin Euroopan parla-
20520: Asian merkitystä lisää se, että Euroopan unionin       mentissakin saisivat todellisen kuvan siitä, mil-
20521: jäsenvaltiot yhteensä ovat maailman toiseksi           laisia tuotteita on viety, millaisiin maihin, mitä
20522: suurin sotatarvikeviejä.                               tuotteita jäsenmaat eivät halua vietävän mihin-
20523:     Ulkoasiainministeri Halosen ihmisoikeuspo-         kin maihin ja miten tuotteiden loppukäyttöä seu-
20524: liittisessa selonteossa viime vuoden marraskuul-       rataan.
20525: ta todettiin Suomen kannattaneen EU:n asevien-
20526: tisuuntaviivojen laajaa uudistusta ja todettiin,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20527: että "Suomi olisi mm. tietojenvaihdossa ollut val-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
20528: mis menemään pidemmällekin". Kansalaisjärjes-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20529: töt ja alaa seuraavat asiantuntijat ovat kuitenkin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20530: kritisoineet Code of conductin uudistustyötä ja
20531: tehtyä asevientiraporttia.                                   Onko hallitus tietoinen EU:n asevien-
20532:     Code of conductin osalta ongelmaksi on koet-             tisääntöjä ja -raporttia vastaan kohdis-
20533: tu ensinnäkin se, ettei siinä puututa asevälittäjien         tetusta arvostelusta ja
20534: toimintaan. Viimeksi asevälittäjiä koskevaa asiaa
20535: käsiteltiin EU:ssa virkamiestasolla torstaina                aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
20536: 25.11.1999 COARM:n kokouksessa. Asevien-                     EU:n asevientisääntöjen ulottamiseksi
20537: tiohjeistuksen osalta on myös esitetty toiveita sii-         koskemaan myös asevälittäjiä ja ase-
20538: tä, että kiellettäisiin kokonaan sellaisten tarvik-          vientisääntöjen muuttamiseksi siten,
20539: keiden vienti, joilla ei voi olla mitään hyväksyt-           että yksinomaan epäinhimilliseen kohte-
20540: 
20541:                                                                                                  Versio 2.0
20542: KK 924/1999 vp- Riitta Prusti /sd ym.
20543: 
20544: 
20545:       luun tarkoitettujen välineiden vienti        palvelemaan paremmin aseviennin riip-
20546:       kiellettäisiin kokonaan, sekä asevienti-     pumatonta kansalaisvalvontaa?
20547:       raportin tietosisällön muuttamiseksi
20548: 
20549: 
20550: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
20551: 
20552:     Riitta Prusti /sd                            Anni Sinnemäki /vihr
20553:     Pentti Tiusanen /vas                         Erkki Kanerva /sd
20554:     Kirsi Piha /kok                              Kimmo Kiljunen /sd
20555:     Tuija Brax /vihr                             Susanna Huovinen /sd
20556:     Ulla Anttila /vihr                           Paula Kokkonen /kok
20557:     Janina Andersson /vihr
20558: 
20559: 
20560: 
20561: 
20562: 2
20563: Ministerin vastaus                                           KK 924/1999 vp- Riitta Prusti /sd ym.
20564: 
20565: 
20566: 
20567: 
20568: Eduskunnan puhemiehelle
20569: 
20570: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         pan rajoittamiseen ja poliisi- ja tulliviranomais-
20571: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          ten yhteistyöhön liittyvät näkökohdat.
20572: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tehokkaan valvontajärjestelmän luominen
20573: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Pros-      edellyttää mahdollisimman laajaa kansainvälistä
20574: tin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         yhteistyötä. Aseiden välitystoiminta on tällä het-
20575: sen KK 924/1999 vp:                                    kellä EU:n tavanomaisten aseiden vientiä käsitte-
20576:                                                        levän työryhmän (COARM) asialistalla. Suomen
20577:        Onko hallitus tietoinen EU:n asevien-           tavoitteena on, että EU-maat voisivat muodostaa
20578:        tisääntöjä ja -raporttia vastaan kohdis-        yhteisen kannan siitä, että aseidenvälitys saatet-
20579:        tetusta arvostelusta ja                         taisiin luvanvaraiseksi. Suomi toimii aktiivisesti
20580:                                                        myös muilla kansainvälisillä foorumeilla (YK,
20581:       aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin          ETYJ, Wassenaarin järjestely), jossa asia on täl-
20582:       EU:n asevientisääntöjen ulottamiseksi            lä hetkellä esillä. YK:n 2001 pienasekonferens-
20583:       koskemaan myös asevälittäjiä ja ase-             sin pääkysymyksiä tulee olemaan yhteisten peri-
20584:       vientisääntöjen muuttamiseksi siten,            aatteiden sopiminen koskien asevälitystoimin-
20585:       että yksinomaan epäinhimilliseen kohte-         taa. Ulkoasiainministeriö on osallistunut asian-
20586:       luun tarkoitettujen välineiden vienti           tuntijatasolla asiaa valmisteleviin kokouksiin
20587:       kiellettäisiin kokonaan, sekä asevienti-        Oslossa ja Genevessä.
20588:       raportin tietosisällön muuttamiseksi                COARM-työryhmässä neuvotellaan parhail-
20589:       palvelemaan paremmin aseviennin riip-           laan EU:n yhteisen aselistan sisällöstä. Neuvotel-
20590:       pumatonta kansalaisvalvontaa?                   taviin tuotteisiin kuuluu myös sellaisia välineitä,
20591: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         joita voidaan käyttää esimerkiksi kidutukseen tai
20592: ti seuraavaa:                                         sisäiseen sortotoimintaan. Suomi kannattaa näi-
20593:                                                       den sisällyttämistä EU:n aselistalle.
20594: Kansalaisjärjestöt ja asiaa seuraavat kotimaiset ja       EU:n asevientiraportin tarkoituksena on ku-
20595: kansainväliset asiantuntijat ovat antaneet run-       vailla EU:n käytännesääntöjen toimintaa ja nii-
20596: saasti palautetta koskien EU:n aseviennin käy-        den kehittämiseen liittyvää työtä. Yksittäiset
20597: tännesääntöjä ja Suomen EU:n puheenjohtaja-           vientipäätökset kuuluvat kansalliseen toimival-
20598: kaudella tehtyä ensimmäistä vuosiraporttia. Pää-      taan. Eräät EU-maat suhtautuvat varauksellisesti
20599: osin tämä palaute on ollut myönteistä.                kielteisten vientilupapäätösten tarkempaan yksi-
20600:    Aseiden välitystoiminnan asettaminen luvan-        löintiin julkisesti, sillä tämä saattaisi johtaa tilan-
20601: varaiseksi on erittäin laaja kysymys. EU:n sisäl-     teeseen, jossa sellaiset maat joita käytännesään-
20602: lä asia sisältää kaikkien kolmen pilarin toimival-    nöt eivät sido käyttäisivät tietoja kaupallisesti
20603: taan kuuluvia kysymyksiä. Tästä syystä sitä ei        hyväkseen. Tällä olisi käytännesääntöjen tavoit-
20604: voida tarkastella yksinomaan asevientisäännös-        teiden kannalta täysin vastakkaiset seuraukset.
20605: tön alaisena (ulko- ja turvallisuuspoliittinen nä-        Yksittäisten lupapäätösten yksilöimineo vuo-
20606: kökulma) vaan tarkastelun tulee olla laajempi,        siraportissa on mahdotonta myös siitä syystä, että
20607: joka huomioi myös esimerkiksi palvelujen kau-         suurimmilla viejämailla on tuhansia vientilupa-
20608: 
20609: 
20610: 19 200696                                                                                                 3
20611: KK 924/1999 vp- Riitta Prusti /sd ym.                                             Ministerin vastaus
20612: 
20613: 
20614: päätöksiä vuosittain. Useat jäsenmaat ovat kui-      yksittäisiä vientitapauksia. Suomessa valtioneu-
20615: tenkin laatineet kansallisen raportin, jossa käsi-   voston tekemät vientilupapäätökset ovat julkisia
20616: tellään laajemmin maan vientipolitiikkaa sekä        asiakirjoja.
20617: 
20618: 
20619: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999
20620: 
20621:     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
20622: 
20623: 
20624: 
20625: 
20626: 4
20627: Ministems svar                                              KK 924/1999 vp- Riitta Prusti /sd ym.
20628: 
20629: 
20630: 
20631: 
20632: Tili riksdagens talman
20633: 
20634: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Skapandet av ett effektivt kontrolisystem för-
20635: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       utsätter ett så brett internationelit samarbete som
20636: statsrådet översänt följande av riksdagsman           möjligt. Förmedlingen av vapen finns för närva-
20637: Riitta Prusti /sd m.fl. undertecknade skriftliga      rande upptagen på dagordningen för EU-arbets-
20638: spörsmål SS 924/1999 rd:                              gruppen för export av konventionelia vapen
20639:                                                       (COARM). Finlands mål är att EU-länderna skali
20640:       Å.r regeringen medveten om den kritik           kunna forrnulera en gemensam ståndpunkt om att
20641:       som riktats mot EU-koden för vapenex-           licensbelägga förrnedlingen av vapen. Finland
20642:       port och motsvarande EU-rapport och             arbetar dessutom aktivt även på andra internatio-
20643:                                                       nelia forum (FN, OSSE, Wassenar-arrangemang-
20644:       tänker regeringen vidta åtgärder för att        et) som för närvarande har frågan på sin dagord-
20645:       koden skall utsträckas tili att gälla ock-      ning. En av huvudfrågorna vid FN:s handeldva-
20646:       så vapenförmedlare och ändras så att           penkonferens 2001 kommer att gälia gemensam-
20647:       utrustning som är avsedd uteslutande            ma principer för förrnedlingen av vapen. Utrikes-
20648:       för omänsklig behandling förbjuds helt         ministeriet har deltagit med experter i förbere-
20649:       samt för att sakinnehållet i vapenexport-      dande möten i Oslo och Geneve.
20650:       rapporten skall ändras så att det bättre           1 COARM diskuterar man för närvarande
20651:       betjänar en oberoende medborgarkon-            innehåliet i EU:s gemensamma vapenförteck-
20652:       troll av vapenexporten?                        ning. Överläggningarna avser också sådan utrust-
20653: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ning som kan användas t.ex. för tortyr elier in-
20654: föra följande:                                       temt förtryck. Finland understöder synsättet att
20655:                                                      dessa skali upptas på EU-förteckningen.
20656: Medborgarorganisationema och i saken engage-             Avsikten med EU:s vapenexportrapport är att
20657: rade inhemska och utländska experter har kom-        beskriva hur EU:s uppförandekod har fungerat
20658: mit med en mängd kommentarer angående upp-           och det arbete som avser att utveckla den. De en-
20659: förandekoden för EU:s vapenexport och den för-       skilda exportbesluten hör tili respektive nationel-
20660: sta årsrapporten, som fårdigstälides under Fin-      la behörighet. Vissa EU-länder förhålier sig re-
20661: lands period som EU-ordförande. Denna feed-          serverat tili en noggrannare offentlig specifice-
20662: back har i huvudsak varit positiv.                   ring av de negativa besluten om exportlicenser,
20663:    Att göra vapenförrnedlingen beroende av li-       eftersom detta kunde leda tili en situation där
20664: cens är en synnerligen stor fråga. lnom EU be-       uppgiftema utnyttjades kommersielit av Iänder
20665: rörs samtliga tre pelare av detta. Därför kan sa-    som inte är bundna av koden. Med tanke på upp-
20666: ken inte betraktas enbart som en fråga under ko-     förandekodens syfte blir effekten då den totalt
20667: den för vapenexport ( det utrikes- och säkerhets-    motsatta.
20668: politiska perspektivet) utan den bör få en bredare       Att i årsrapporten specificera enskilda licens-
20669: granskning som också tar hänsyn tili t.ex. aspek-    beslut är omöjligt också av den anledningen att
20670: ter som gälier restriktioner inom handeln med        tusentals licensbeslut fattas årligen i de största
20671: tjänster och samarbetet melian polis- och tuli-      exportländerna. Flera medlemsländer har dock
20672: myndighetema.                                        utarbetat en nationeli rapport med en bredare be-
20673: 
20674:                                                                                                        5
20675: KK 924/1999 vp- Riitta Prusti /sd ym.                Ministems svar
20676: 
20677: 
20678: skrivning av landets exportpolitik och enskilda
20679: exportfall. I Finland är statsrådets beslut om ex-
20680: portlicenser offentliga handlingar.
20681: 
20682: 
20683: Helsingfors den 23 december 1999
20684: 
20685:     Utrikesminister Tarja Halonen
20686: 
20687: 
20688: 
20689: 
20690: 6
20691:                                                          KK 925/1999 vp -      Mikko Immonen /vas
20692: 
20693: 
20694: 
20695: 
20696:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 925/1999 vp
20697: 
20698:                                            Naantalilaisen paikallisradion toiminnan jatka-
20699:                                            misen edellytykset
20700: 
20701: 
20702: 
20703: 
20704: Eduskunnan puhemiehelle
20705: 
20706: Naantalilainen Meriradio on suosittu asema          asiaohjelmia ja arvausleikkejä. Tämä radio ohjel-
20707: omalla kuuntelualueellaan ja on tehnyt tärkeää      mineen on ollut lähellä kuuntelijoitaanjaheidän
20708: paikallisradiotyötä jo useita vuosia. Nyt kuiten-   arkeaan.
20709: kin toiminta on jouduttu lopettamaan asian-
20710: omaisten lupien tultua evätyiksi liikenneministe-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20711: riön taholta. Meriradion toiminnan lopettaminen     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20712: on aiheuttanut kuuntelijoissa voimakasta petty-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20713: mystä ja liikehdintää radioaseman paluun puoles-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20714: ta. Meriradio on tarjonnut haja-asutusalueen
20715: asukkaille tärkeää sosiaalista kanssakäymistä             Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
20716: useissa eri muodoissa kaikki nämä vuodet. Tar-            selvittääkseen naantalilaisen paikallis-
20717: jolla on ollut kotimaista musiikkia, kirpputoria,         radio Meriradion toiminnan jatkamisen
20718:                                                           mahdollisuudet?
20719: 
20720: 
20721: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
20722: 
20723:     Mikko Immonen /vas
20724: 
20725: 
20726: 
20727: 
20728:                                                                                              Versio 2.0
20729: KK 925/1999 vp- Mikko Immonen /vas                                                   Ministerin vastaus
20730: 
20731: 
20732: 
20733: 
20734: Eduskunnan puhemiehelle
20735: 
20736: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       mukana neljässä niin sanotussa erikoisradioket-
20737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jussa. Uusien toimilupien myötä Turun seudulle
20738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on muodostunut tai muodostumassa hyvin moni-
20739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im-       puolinen radio-ohjelmien tarjonta. Kaikki toimi-
20740: mosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        luvan saaneet yhtiöt eivät tiettävästi ole vielä
20741: sen KK 925/1999 vp:                                  käynnistäneet toimintaansa.
20742:                                                          Turun seudulle haki toimilupaa myös Lounais-
20743:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        Suomen Meriradio Oy,jonka hakemuksen valtio-
20744:       selvittääkseen naantalilaisen paikallis-       neuvosto joutui kuitenkin hylkäämään, koska ha-
20745:       radio Meriradion toiminnan jatkamisen          kija ei kehotuksesta huolimatta täydentänyt ha-
20746:       mahdollisuudet?                                kemustansa. Lounais-Suomen Meriradio Oy va-
20747:                                                      litti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeu-
20748: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teen, joka kuitenkin hylkäsi yhtiön valituksen
20749: ti seuraavaa:                                        30.6.1999 antamanaan päätöksellä.
20750: Valtioneuvosto julisti 16.12.1999 haettavaksi            Paikallisradioiden toimilupaprosessista sääde-
20751: toimiluvat analogista radiotoimintaa varten. Ha-     tään laissa televisio- ja radiotoiminnasta
20752: kuprosessin aikana hakijoiden tiedossa oli Tele-     (744/1998). Radiotoiminnasta kiinnostuneiden
20753: hallintokeskuksen laatima, valtioneuvoston sit-      eri tahojen tasapuolisen tiedonsaannin turvaami-
20754: temmin 18.2.1999 vahvistama taajuussuunnitel-        seksi lain 9 § edellyttää, että toimiluvat on julis-
20755: ma, josta ilmeni, mitä taajuuksia milläkin paikka-   tettava ennen myöntämistä julkisesti haettaviksi.
20756: kunnalla radiotoimintaa varten on käytettävissä.     Valtioneuvoston tarkoituksena ei ole lähiaikoina
20757: Valtioneuvosto teki asiasta päätöksen 11.3.1999.     käynnistää laajaa yleistä toimilupakierrosta. Lii-
20758: Turun seudulla tapahtuvaan toimintaan saivat         kenneministeriö ei pidä mahdollisena sitä, että
20759: toimiluvan paikallisradiotoimintaa varten Pro        kysymyksessä tarkoitettu yhtiö asetettaisiin jol-
20760: Radio Oy, Radio Kantri Oy, Turun Lähiradioyh-        lain tavoin erityisasemaan muihin radiotoimin-
20761: distys r.y., Turun Paikallisradio Oy (kaksi toimi-   nasta kiinnostuneisiin tahoihin nähden.
20762: lupaa) ja NRJ Finland Oy. Lisäksi Turun seutu on
20763: 
20764: 
20765: 
20766: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
20767: 
20768:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773: 2
20774: Ministems svar                                              KK 925/1999 vp- Mikko Immonen /vas
20775: 
20776: 
20777: 
20778: 
20779: Tili riksdagens talman
20780: 
20781: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       med de nya koncessionema har det skapats eller
20782: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        håller det på att skapas ett mycket mångsidigt ut-
20783: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-       bud på radioprogram inom Åboregionen. Ännu
20784: ko Immonen /vänst undertecknade skriftliga             har veterligen inte alla de bolag som beviljats
20785: spörsmål SS 925/1999 rd:                               koncession inlett sin verksamhet.
20786:                                                            Även Lounais-Suomen Meriradio Oy ansökte
20787:       A'mnar regeringen vidta åtgärder för att         om koncession för Åboregionen .. Statsrådet mås-
20788:       utreda en fortsättning på verksamheten           te dock avslå bo1agets ansökan eftersom sökan-
20789:       för lokalradiostationen Meriradio i Nå-          den trots uppmaning inte kompletterade sin ansö-
20790:       dendal?                                          kan. Lounais-Suomen Meriradio Oy överklaga-
20791:                                                        de bes1utet hos högsta förvaltningsdomstolen,
20792: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        som dock förkastade bolagets besvär genom ett
20793: föra följande:                                         beslut av den 30 juni 1999.
20794: Statsrådet ledigförklarade den 16 december 1999            I lagen om televisions- och radioverksamhet
20795: koncessioner för analog radioverksamhet. Under         (744/1998) bestäms om processen för beviljande
20796: ansökningsprocessen hade sökandena tillgång tili       av koncessioner tilllokalradiostationema. För att
20797: en frekvensplan som gjorts upp av Teleförvalt-         säkerställa att alla instanser med intresse för ra-
20798: ningscentralen och som statsrådet fastställde se-      dioverksamheten har lika tillgång tili informa-
20799: nare den 18 februari 1999. Av planen framgick          tion förutsätts i lagens 9 § att koncessionema
20800: vilka frekvenser som finns att tillgå när det gäller   skallledigförklaras offentligen före beviljandet.
20801: radioverksamheten på de olika ortema. Statsrå-         Statsrådet har inte för avsikt att inom den när-
20802: det fattade ett bes1ut i ärendet den 11 mars 1999.     maste tiden inleda någon omfattande allmän kon-
20803: För verksamhet inom Åboregionen bevi1jades             cessionsrunda. Enligt trafikministeriet är det inte
20804: Pro Radio Oy, Radio Kantri Oy, Turun Lähira-           möjligt att det bolag som avses i spörsmålet i nå-
20805: dioyhdistys ry, Turun Paikallisradio Oy (två kon-      got hänseende skall ges en särställning i relation
20806: cessioner) och NRJ Finland Oy Ab koncessioner          tili de andra instansema med intresse för radio-
20807: för lokalradioverksamhet. Dessutom är Åbore-           verksamhet.
20808: gionen med i fyra s.k. specia1radiokedjor. 1 och
20809: 
20810: 
20811: 
20812: Helsingfors den 5 januari 2000
20813: 
20814:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
20815: 
20816: 
20817: 
20818: 
20819:                                                                                                         3
20820:                                                             KK 926/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20821: 
20822: 
20823: 
20824: 
20825:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 926/1999 vp
20826: 
20827:                                              Valtioneuvoston Vuosaari-päätös ja Natura-
20828:                                              alueiden tulevaisuus
20829: 
20830: 
20831: 
20832: 
20833: Eduskunnan puhemiehelle
20834: 
20835: Valtioneuvoston päätöksellä Vuosaaren satama-         laitokselta ovat lausuneet Vuosaaren satama-
20836: rakentamisella ei katsota olevan Mustavuoren-         hankkeesta olevan merkittävää haittaa Musta-
20837: Östersundomin Natura-alueelle merkittävää hait-       vuoren-Östersundomin Natura-alueelle.
20838: taa. Päätös tehtiin siitä huolimatta, että Musta-
20839: vuoren-Östersundomin Natura-aluetta koske-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20840: van valituksen käsittely alueen rajauksesta on        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20841: kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20842:     On epäiltävissä, että valtioneuvosto on politi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20843: soinut luonnontieteellisen harkinnan arvioides-
20844: saan 2. joulukuuta Mustavuoren-Östersundo-                  Onko valtioneuvosto päätöksessään 2.
20845: min Natura-alueen Porvarinlahden ja satamara-               joulukuuta politisoinut luonnontieteelli-
20846: kentamisen suhdetta. Luonnontieteellisen har-               seen harkintaan pohjautuvan Natura-
20847: kinnan merkitys ja asema todetaan varsin yksise-            käsittelyn tehdessään päätöksensä kor-
20848: litteisesti Euroopan unionin direktiivissä.                 keimmassa hallinto-oikeudessa kesken-
20849:     Arviota päätöksenteon politisoimisesta tukee            eräisenä olevasta asiasta ja sivuuttaes-
20850: se, että Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan                  saan Suomen ympäristökeskuksen ja
20851: ympäristökeskus ja asiantuntijalausunnossaan tri            Uudenmaan ympäristökeskuksen lau-
20852: Heikki Hirvonen Helsingin yliopiston ekologian              sunnot?
20853: 
20854: 
20855: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
20856: 
20857:     Pentti Tiusanen /vas
20858: 
20859: 
20860: 
20861: 
20862:                                                                                                Versio 2.0
20863: KK 926/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                Ministerin vastaus
20864: 
20865: 
20866: 
20867: 
20868: Eduskunnan puhemiehelle
20869: 
20870: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      nä vaikutusten merkittävyys, ennen kuin luon-
20871: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        nonsuojelulain 66 §:n mukaista päätöstä voitai-
20872: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siin ryhtyä valmistelemaan.
20873: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         Oikeuskansleri antoi valtioneuvostossa lau-
20874: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sunnon, jossa käsiteltiin päätöksen suhdetta kor-
20875: KK 926/1999 vp:                                      keimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevaan
20876:                                                      muutoksenhakumenettelyyn.          Oikeuskanslerin
20877:        Onko valtioneuvosto päätöksessään 2.          lausunnon mukaan voitiin valtioneuvostossa kä-
20878:       joulukuuta politisoinut luonnontieteelli-       sitellä luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentissa
20879:       seen harkintaan pohjautuvan Naiura-            tarkoitettu kysymys siitä, heikentääkö satama-
20880:       käsittelyn tehdessään päätöksensä kor-         hanke merkittävästi Natura 2000 -verkostoon eh-
20881:       keimmassa hallinto-oikeudessa kesken-          dotetun alueen suojeltaviksi aiottuja luonnonar-
20882:       eräisenä olevasta asiasta ja sivuuttaes-       voja. Oikeuskanslerin käsityksen mukaan pää-
20883:       saan Suomen ympäristökeskuksen ja              töksentekomenettely ei vielä vaikuta korkeim-
20884:        Uudenmaan ympäristökeskuksen lau-             massa hallinto-oikeudessa tutkittavana olevan
20885:       sunnot?                                        valituksen käsittelyyn eikä tehtäviin ratkaisuihin.
20886:                                                          Asian selvittämiseksi ympäristöministeriö
20887: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pyysi kolme asiantuntijalausuntoa. Lausunnot
20888: ti seuraavaa:                                        pyydettiin henkilökohtaisesti, joten kysymykses-
20889: Uudenmaan liitto pyysi 26.4.1999 päivätyllä ha-      sä esitetty viittaus Suomen ympäristökeskuksen
20890: kemuksellaan valtioneuvostolta luonnonsuojelu-       lausuntoon on virheellinen.
20891: lain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä,          Asiantuntijalausuntojen pohjalta esittelevä
20892: jotta se voisi hyväksyä Vuosaaren satamaa ja sen     ministeri esitti, että suunnitellun sataman ja sen
20893: liikenneyhteyksiä koskevan seutukaavaehdotuk-        liikenneyhteyksien vaikutuksista tehdyt arviot
20894: senja ehdotuksen seutukaavan muutokseksi. Ha-        osoittavat hankkeen heikentävän merkittävästi
20895: kemuksessaan Uudenmaan liitto viittasi Uuden-        niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi
20896: maan ympäristökeskuksen asiasta antamaan lau-        Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet
20897: suntoon, jossa Uudenmaan liitto katsoi suunnitel-    -niminen kohde on sisällytetty Suomen Natura
20898: man heikentävän merkittävästi Mustavuoren leh-       2000 -verkostoon.
20899: to ja Östersundomin lintuvedet -alueella osaa            Ympäristöministerin päätösesityksestä äänes-
20900: niistä luontoarvoista, joiden perusteella alue on    tettiin valtioneuvostossa. Valtioneuvoston enem-
20901: otettu Natura 2000 -verkostoon. Uudenmaan liit-      mistön mielestä satama ei merkittävästi haittaa
20902: to ei pitänyt hakemuksessaan selvänä, että luon-     Natura-aluetta. Äänestyksessä voittanut kanta on
20903: nonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja         perusteltu kunkin suunnitelman vaikutusten koh-
20904: lausuntomenettely osoittaisi Natura 2000 -alueel-    teena olevan luontotyypin ja lajin osalta. Peruste-
20905: le kohdistuvien vaikutusten heikentävän merkit-      lut ovat julkisia ja pohjautuvat asianmukaisiin
20906: tävästi alueen luonnonarvoja. Tässä tilanteessa      selvityksiin. Vaikutusten merkittävyys on selvi-
20907: osoittautui tarpeelliseksi ratkaista esikysymykse-   tettävä usean arviointikriteerin pohjalta eikä ole
20908: 
20909: 
20910: 2
20911: Ministerin vastaus                                           KK 926/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20912: 
20913: 
20914: mahdollista täysin sulkea pois, että sekä asiasta      tusten merkittävyyden osalta. Ympäristöministe-
20915: lausunnon antavat tahot että valtioneuvosto teke-      riö ohjaa alueellisia ympäristökeskuksia menet-
20916: vät jossain määrin arvoväritteisiä valintoja sanan     telyn kehittämiseksi vastedes siten, että siitä saa-
20917: merkittävyystulkinnassa. Viime kädessä tämän           tava päätöksentekoaineisto on yksiselitteistä eikä
20918: käsitteen samoin kuin moniin muihinkin lakei-          syntyisi tilannetta, jossa hankkeesta tai suunni-
20919: hin kirjattujen sisällöllisten määräysten osalta       telmasta vastaava ikään kuin varmuuden vuoksi
20920: tulkinta määrittyy vähitellen oikeustapausten          saattaa puheena olevan harkinnan valtioneuvos-
20921: kautta.                                                ton ratkaistavaksi. Koska kuitenkin luonnonsuo-
20922:    On syytä välttää sen toistumista, että luonnon-     jelulaissa on säädetty, että luonnonsuojelulain
20923: suojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausun-      66 §:n mukaisen päätöksen tekee valtioneuvos-
20924: tomenettely ei tuota riittävän selkeää tulosta, jot-   to yleisistunnossaan, ei tässä tapauksessa katsot-
20925: ta laissa säädetty menettely voidaan toteuttaa il-     tu voitavan ratkaista kysymystä muulla tavoin.
20926: man tässä tapauksessa tehtyä esivaihetta vaiku-
20927: 
20928: 
20929: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2000
20930: 
20931:     Ympäristöministeri Satu Hassi
20932: 
20933: 
20934: 
20935: 
20936:                                                                                                          3
20937: KK 926/1999 vp- Pentti Tinsanen /vas                                                     Ministems svar
20938: 
20939: 
20940: 
20941: 
20942: Tili riksdagens talman
20943: 
20944: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Justitiekanslem gav i statsrådet ett utlåtande
20945: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        där han behandlade förhåliandet mellan beslutet
20946: statsrådet översänt följande av riksdags1edamot        och det besvärsförfarande som är anhängigt i
20947: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga        högsta förvaltningsdomstolen. Enligt justitie-
20948: spörsmål SS 926/1999 rd:                               kanslems utlåtande kunde statsrådet behandla
20949:                                                        den i 66 § 1 mom. naturvårdslagen avsedda frå-
20950:        Har statsrådet i sitt beslut av den 2 de-       gan, nämligen om hamnprojektet betydligt för-
20951:        cember politiserat behandlingen av Na-          sämrar de naturvärden som avsikten varit att
20952:        tura, som stöder sig på naturvetenskap-         skydda i det område som föreslagits ingå i nät-
20953:        lig bedömning, när man fattade beslut           verket Natura 2000. Enligt justitiekanslerns upp-
20954:        om en sak som ännu inte är avgjord i            fattning påverkar beslutsprocessen inte behand-
20955:        högsta förvaltningsdomstolen och läm-           lingen av de besvär som är under prövning i hög-
20956:        nade Finlands miljöcentrals och Ny-             sta förvaltningsdomstolen, inte heller de avgö-
20957:        lands miljöcentrals utlåtanden utan be-         randen som kommer att träffas.
20958:        aktande?                                           För att klarlägga saken begärde miljöministe-
20959:                                                        riet tre sakkunnigutlåtanden. Utlåtandena var
20960: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        personliga, så spörsmålets hänvisning till Fin-
20961: föra följande:                                         lands miljöcentrals utlåtande är felaktig.
20962: Genom en ansökan daterad 26.4.1999 begärde                På basis av sakkunnigutlåtandena föreslog den
20963: Nylands förbund ett i 66 § 2 mom. naturvårdsla-        föredragande ministern att de utredningar som
20964: gen avsett beslut av statsrådet, så att förbundet      gjorts om verkningarna av den planerade ham-
20965: skulle kunna godkänna regionplaneförslaget som         nen och dess trafikförbindelser visade att projek-
20966: gälier hamnen i Nordsjö och dess trafikförbindel-      tet betydligt försvagade de naturvärden för vars
20967: ser och förslaget tili regionplaneändring. 1 sin an-   skydd området Svarta haeken- fågelområdena i
20968: sökan hänvisade Nylands förbund tili Nylands           Östersundom införlivats i Finlands nätverk Natu-
20969: miljöcentrals utlåtande om saken, där miljöcen-        ra 2000.
20970: tralen ansåg att planen betydligt försvagar en del        Statsrådet röstade om miljöministerns besluts-
20971: av de naturvärden på Svarta backen och fågelom-        förslag. Enligt majoriteten i statsrådet försvagar
20972: rådena i Östersundom som ligger till grund för att     hamnen inte betydligt Naturaområdet. Den åsikt
20973: området införlivats i nätverket Natura 2000. Ny-       som blev gäliande motiveras i fråga om varje na-
20974: lands förbund ansåg i sin ansökan att det inte är      turtyp och art som påverkas av planen. Motive-
20975: klart att bedömnings- och utlåtandeförfarandet         ringarna är offentliga och baserar sig på veder-
20976: enligt 65 § naturvårdslagen skulle visa att verk-      börliga utredningar. Verkningarnas betydelse
20977: ningama på Natura 2000-området betydligt för-          måste utredas med hjälp av flera olika kriterier,
20978: svagar områdets naturväärden. 1 denna situation        och det går inte att helt utesluta möjligheten att
20979: visade det sig vara nödvändigt att som första frå-     såväl remissinstanserna som statsrådet träffar vai
20980: ga avgöra verkningamas betydelse innan man             som är i någon mån värdeladdade i sin tolkning
20981: kunde börja bereda ett beslut enligt 66 § natur-       av ordet "betydligt". 1 sista hand avgörs tolkning-
20982: vårdslagen.                                            en av detta begrepp, liksom av de innehålismäs-
20983: 
20984: 4
20985: Ministems svar                                             KK 926/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas
20986: 
20987: 
20988: siga bestämmelser som skrivits in i många andra      veckla förfarandet så att det ger ett entydigt be-
20989: lagar, så småningom genom olika rättsfall.           slutsunderlag och så att det inte uppstår en situa-
20990:    Det är skäl att undvika upprepningar av ensi-     tion där den som ansvarar för projektet eller pla-
20991: tuation där bedömnings- och utlåtandeförfaran-       nen för säkerhets skull hänskjuter den nu aktuel-
20992: det enligt 65 § naturvårdslagen inte ger ett till-   la prövningen tili statsrådet. Eftersom det i natur-
20993: räckligt klart resultat, så att det förfarande som   vårdslagen bestäms att beslut enligt 66 § natur-
20994: lagen föreskriver kan genomföras utan det första-    vårdslagen fattas vid statsrådets allmänna sam-
20995: dium som förekommit i detta fall i fråga om verk-    manträde har man ansett att frågan i detta fall inte
20996: ningamas betydelse. Miljöministeriet styr de re-     kunde avgörs på något annat sätt.
20997: gionala miljöcentralema i syfte att framöver ut-
20998: 
20999: 
21000: 
21001: Helsingforsden 12 januari 2000
21002: 
21003:     Miljöminister Satu Hassi
21004: 
21005: 
21006: 
21007: 
21008:                                                                                                        5
21009:                                                               KK 927/1999 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
21010: 
21011: 
21012: 
21013: 
21014:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 927/1999 vp
21015: 
21016:                                               Erään verisuonitulehduksen hoitoon tarkoite-
21017:                                               tun lääkkeen korvattavuus
21018: 
21019: 
21020: 
21021: 
21022: Eduskunnan puhemiehelle
21023: 
21024: Verisuonitulehduksen hoitaminen on lääketie-           keistään maksamaan, ja verisuonitulehduksen
21025: teessä varsin vaikea tehtävä. Sitä hoidetaan eri-      hoitoa ei ole voitu jatkaa muiden lääkkeiden ai-
21026: laisilla lääkkeillä, mutta valtaosa niistä aiheuttaa   heuttamien vaikeiden sivuvaikutusten vuoksi.
21027: sivuvaikutuksenaan jonkin muun sairauden, ku-
21028: ten diabeteksen sekä eräitä muita tulehdussai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21029: rauksia.                                               sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21030:    Erään sotaveteraanin verisuonitulehduksen           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21031: hoitoon käytettiin menestyksellisesti CellCept-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21032: nimistä lääkettä. Tulokset olivat hyviä, eikä mi-
21033: tään sivuvaikutuksia ilmaantunut. Sittemmin                  Mikä neuvoksi pienituloiselle vete-
21034: Kela kuitenkin luopui korvaamasta lääkettä. Kun              raanille, joka välttämättä tarvitsee
21035: muuta tehokasta lääkettä ei ollut, kyseinen henki-           Cel!Cept-lääkitystä verisuonitulehduk-
21036: lö maksoi kerran itse kahden kuukauden lääkean-              sensa hoitoon mutta ei kykene lääkkeitä
21037: noksen, joka maksoi 8 649 markkaa. Toista an-                lunastamaan, koska Kela on poistanut
21038: nosta veteraani ei enää pystynyt pienistä eläk-              lääkkeen Kela-korvattavien lääkkeiden
21039:                                                              listalta?
21040: 
21041: 
21042: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1999
21043: 
21044:     Sulo Aittaniemi /alk
21045: 
21046: 
21047: 
21048: 
21049:                                                                                                 Versio 2.0
21050: KK 927/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
21051: 
21052: 
21053: 
21054: 
21055: Eduskunnan puhemiehelle
21056: 
21057: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         lääkevalmisteesta saadun näytön perusteella hyö-
21058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tyvät hoidosta eniten.
21059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kansaneläkelaitoksessa ja sen yhteydessä toi-
21060: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       mivan lakisääteisen sosiaalilääketieteellisen neu-
21061: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vottelukunnan lääkejaostossa oli valmisteltu eh-
21062: sen KK 927/1999 vp:                                    dotus merkittävistä ja kalliista 1ääkeistä ja sai-
21063:                                                        rauksista, joiden hoidossa niitä korvataan.
21064:        Mikä neuvoksi pienituloiselle veteraa-             Tällöin arvioitiin, mitkä lääkkeet jatkuvasti
21065:        nille, joka välttämättä tarvitsee               käytettyinä voivat aiheuttaa vuodessa vähintään
21066:        Cel!Cept-lääkitystä verisuonitulehduk-          noin 10 000 markan potilaskohtaiset kustannuk-
21067:        sensa hoitoon mutta ei kykene lääkkeitä         set, ja mitä näistä kalliista lääkkeistä voitaisiin
21068:        lunastamaan, koska Kela on poistanut            käyttää muihinkin kuin lääketieteellisesti, ter-
21069:        lääkkeen Kela-korvattavien lääkkeiden           veydellisesti ja taloudellisesti perusteltaviin tar-
21070:        listalta?                                       koituksiin tai mitä niistä voitaisiin käyttää an-
21071:                                                        noksin, jotka eivät ole terveydellisesti ja talou-
21072: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          dellisesti perusteltuja.
21073: ti seuraavaa:                                             Lääkelaitoksen hyväksymien CellCept-lääke-
21074:                                                        valmisteen käyttöaiheiden mukaan CellCept on
21075: Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden perus-           indisoitu akuutin hylkimisreaktion estoon poti-
21076: korvaus on 50 % 50 markkaa ylittävästä määräs-         laille, joille on suoritettu allogeeninen munuai-
21077: tä kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on          sen- tai sydämensiirto.
21078: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tar-          Valtioneuvosto on 8.10.1998 sairausvakuutus-
21079: vittava välttämätön lääke ja 100% kun kysymyk-
21080:                                                        lain 9 §:n 4 momentin nojalla päättänyt
21081: sessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi-
21082:                                                        (735/1998), että mykofenolihaposta suoritetaan
21083: dossa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava tai
21084:                                                        peruskorvaus vain elimensiirron jälkitilassa suu-
21085: korjaava välttämätön lääke. Kerralla korvataan
21086: yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa vas-          ren riskin potilailla ja erityisin käyttöaihein.
21087: taava määrä samaa lääkettä.                               Kirjallisen kysymyksen mukaan CellCept-lää-
21088:    Vuoden 1999 alusta sairausvakuutuslakia täy-        kevalmistetta olisi kysyjän kuvaamassa tapauk-
21089: dennettiin myös siten, että valtioneuvosto päät-       sessa käytetty muuhun kuin edellä mainitun pää-
21090: tää myös sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät       töksen mukaiseen käyttötarkoitukseen, joten sii-
21091: lääkkeet, joiden korvaaminen peruskorvattuna           tä ei sairausvakuutuslain mukaan voida maksaa
21092: edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää   sairausvakuutuskorvausta.
21093: hoidollista perustetta.                                   Lääkekorvausjärjestelmä noudattaa pääsään-
21094:    Hallituksen esityksessä (HE 175/1997 vp) läh-       töisesti lääkelaitoksen hyväksymiä käyttöaiheita
21095: dettiin siitä, että kalliiden lääkehoitojen korvauk-   korvattavuuden perustana. Tällöin hoidon vai-
21096: set tulee kohdentaa ja niiden käyttö rajata vain       kuttavuudesta on saatu tieteellinen näyttö.
21097: potilaisiin, jotka käytettävissä olevan tiedon ja
21098: 
21099: 
21100: 
21101: Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1999
21102: 
21103:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
21104: 2
21105: Ministerns svar                                             KK 927/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
21106: 
21107: 
21108: 
21109: 
21110: Tili riksdagens talman
21111: 
21112: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ningen begränsas bara till de patienter som enligt
21113: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       tillgänglig information och påvisbara resultat av
21114: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       läkemedelspreparatet drar den största nyttan av
21115: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-       behandlingen.
21116: mål SS 927/1999 rd:                                       Vid folkpensionsanstalten och läkemedelssek-
21117:                                                       tionen vid den lagstadgade socialmedicinska de-
21118:       Vilka råd kan regeringen ge veteraner           legationen, som arbetar i samband med anstal-
21119:       med små inkomster som nödvändigtvis             ten, hade beretts ett förslag om vilka läkemedel
21120:       behöver Cel!Cept-medicinering vid be-           som skall klassficeras som betydande och dyra
21121:       handlingen av blodkärlsinjlammationer           och om de sjukdomar vid behandlingen av vilka
21122:       men som inte kan lösa ut läkemedlen på          sådana läkemedel ersätts.
21123:       grund av att FPA har strukit läkemedlet             Då uppskattades vilka läkemedel som vid
21124:       i förteckningen över läkemedel som er-          långvarigt bruk under ett år kan föranleda kostna-
21125:       sätts av FPA?                                   der om mer än ca 10 000 mk per patient och vil-
21126:                                                       ka av dessa dyra läkemedel som även kan använ-
21127: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       das för andra ändamål än sådana som kan moti-
21128: föra följande:                                        veras på medicinska, hälsomässiga eller ekono-
21129: Enligt sjukförsäkringslagen är grundersättning-       miska grunder eller vilka av dem som kan använ-
21130: en för läkemedelSO% av det belopp som översti-        das i doser som inte är vare sig hälsomässigt eller
21131: ger 50 mk vid varje inköpstillfålle, då det är frå-   ekonomiskt motiverade.
21132: ga om nödvändiga läkemedel som används vid                Enligt de indikationer som Läkemede1sverket
21133: behandlingen av svåra och 1ångvariga sjukdomar        godkänt för Ce11Cept-1äkemedelspreparatet an-
21134: och 100 % då det är fråga om ett nödvändigt lä-       vänds CellCept för förhindrande av akuta avstöt-
21135: kemedel med ersättande eller korrigerande ver-        ningsrektioner hos patienter som genomgått en
21136: kan som används vid behandlingen av svåra och         allogen njur- eller hjärttransplantation.
21137: långvariga sjukdomar. På en gång ersätts i all-           Statsrådet har den 8 oktober 1998 med stöd av
21138: mänhet högst den mängd av ett och samma läke-         9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen beslutat
21139: medel som behövs för en behandlingstid om tre         (735/1998) att för mykofenolsyra skall betalas
21140: månader.                                              grundersättning endast efter en organtransplanta-
21141:     Från ingången av 1999 kompletterades sjuk-        tion i fråga om patienter med stor risk för kom-
21142: försäkringslagen dessutom så att genom beslut av      plikationer samt vid särskilda indikationer.
21143: statsrådet bestäms även de sjukdomar och läke-           Enligt spörsmålet skulle CellCept-läkeme-
21144: medel för vilka grundersättning kan betalas först     delspreparatet i det fall som spörsmålsställaren
21145: sedan det genom en särskild utredning visats att      beskrivit ha använts för andra ändamål än det
21146: tillräckliga terapeutiska grunder föreligger.         bruksändamål som anges i det ovan nämnda be-
21147:     1 regeringens proposition (RP 17511997 rd)        slutet. För läkemedelspreparatet kan således inte
21148: förutsattes att läkemedelsersättningarna för dyr      betalas sjukförsäkringsersättning enligt sjukför-
21149: 1äkemedelsbehandling skall inriktas och använd-       säkringslagen.
21150: 
21151: 
21152:                                                                                                        3
21153: KK 927/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerns svar
21154: 
21155: 
21156: 
21157:    Systemet med läkemedelsersättning följer i re-     det vetenskapliga bevis på effekterna av behand-
21158: gel de indikationer som Läkemedelsverket god-         lingen.
21159: känt som grund för ersättningen. 1 dessa fall finns
21160: 
21161: 
21162: 
21163: Helsingfors den 30 december 1999
21164: 
21165:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
21166: 
21167: 
21168: 
21169: 
21170: 4
21171:                                                              KK 928/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21172: 
21173: 
21174: 
21175: 
21176:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 928/1999 vp
21177: 
21178:                                               Alkoholin mainonta ja tarjoilu urheilu- ja lii-
21179:                                               kuntatapahtumien yhteydessä
21180: 
21181: 
21182: 
21183: 
21184: Eduskunnan puhemiehelle
21185: 
21186: Suomen alkoholijärjestelmä väljeni merkittäväs-        ovat yksi keino tuoda esiin uusia tuotteita ja näin
21187: ti vuoden 1995 alussa. Se johtui pitkälle maam-        ainakin välillisesti pyrkiä lisäämään niiden me-
21188: me liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi.           nekkiä.
21189:     Uuden 1.1.1995 voimaan tulleen alkoholilain            Etenkin oluiden markkinointi on saavuttanut
21190: mukaan alkoholijuomien mainonta ja muu myyn-           huolestuttavat mittasuhteet sekä talviurheilussa
21191: ninedistämistoiminta on säännelty varsin tarkoin       että koti- ja ulkomaisissa joukkuelajeissa. Muka-
21192: alkoholilain 33 §:ssä.                                 na on sekä kotimaisia tuottajia että ulkomaisten
21193:     Todellisuudessa alkoholijuomien mainonta           suurpanimaiden ykköstuotteita. Näkyvimmin
21194: laajeni uuden alkoholilain myötä selvästi. Tark-       ovat esillä Warstainer, Krombacher ja Carlsberg.
21195: koja tietoja mainontaan ja markkinointiin käytet-      Suomessa Koff- ja Karjala-oluiden mainonta
21196: tävistä varoista ei ole olemassa. Eri arvioiden        etenkin jääkiekkoilun yhteydessä on ollut mitta-
21197: mukaan vuosittain käytettävä summa on nyt noin         vaa.
21198: kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen ennen              Mainonnan ja markkinoinnin vaikutusta alko-
21199: vuotta 1995.                                           holijuomien kulutukseen ja eri tuotteiden mark-
21200:     Alkoholilain 33 §:n mukaan "miedon alkoho-         kinaosuoksiin on vaikea pitävästi osoittaa. On
21201: lijuoman tai vähintään 1,2-tilavuusprosenttia          kuitenkin harhaanjohtavaa lähteä siitä, että alko-
21202: etyylialkoholia sisältävänjuoman mainonta, epä-        holijuomien kokonaiskäyttö olisi täsmälleen
21203: suora mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu           sama kuinjos mainontaa ei lainkaan olisi. Kansa-
21204: myynninedistämistoiminta sekä sen liittäminen          laiset katsovat mainonnalla olevan vaikutusta.
21205: muun tuotteen tai palvelun mainontaan ja myyn-         Vuonna 1990 tehdyssä mielipidetutkimuksessa
21206: ninedistämistoimintaan on kielletty, jos:              neljä viidestä katsoi, että mainonnalla on vaiku-
21207:     1) se kohdistuu alaikäisiin tai muihin henkilöi-   tusta alkoholijuomien kulutustottumuksiin.
21208: hin,joille alkoholijuomaa ei (alkoholi)lain 16 §:n         Vaikka kysymys on mietojen alkoholijuomien
21209: mukaan saa myydä, taikka siinä kuvataan tällai-        mainonnasta, se soveltuu huonosti urheilun ja lii-
21210: sia henkilöitä."                                       kunnan yhteyteen. Liikunta- ja urheilujärjestö-
21211:     Mainontaa sääntelevä pykälä on sisällöltään        jen yksi keskeinen tavoitehan on terveiden, päih-
21212:  lähes sama kuin alkoholijuomien mainontaa kos-        teettömien elämäntapojen edistäminen erityises-
21213: kevat EU:n periaatteet. Niissä todetaan mm., että      ti nuorten keskuudessa.
21214: mainonnan ei pidä yhdistää alkoholin käyttöä lii-
21215: kuntaan.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21216:     Urheilu- ja liikuntatapahtumat tavoittavat suu-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21217:  ria yleisöjä. Siksi alkoholijuomien mainonta ja       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21218:  tarjoilu niiden yhteydessä on yleistynyt. Nämä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21219: 
21220:                                                                                                  Versio 2.0
21221: KK 928/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21222: 
21223: 
21224: 
21225:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   olisiko julkista tukea myönnettäessä pe-
21226:       tyä alkoholijuomien laajaksi paisuneen      rusteltua antaa erityistukea niille urhei-
21227:       mainonnan ja tarjoilun vähentämiseksi       lu- ja liikuntajärjestöille, jotka pyrkivät
21228:       urheilu- ja liikuntatapahtumien yhtey-      edistämään tervettä, päihteetöntä elä-
21229:       dessäja                                     mäntapaa eivätkä salli alkoholijuomien
21230:                                                   tarjoilua tai mainontaa järjestämissään
21231:                                                   tilaisuuksissa?
21232: 
21233: 
21234: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
21235: 
21236:     Lauri Oinonen /kesk
21237: 
21238: 
21239: 
21240: 
21241: 2
21242: Ministerin vastaus                                          KK 928/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
21243: 
21244: 
21245: 
21246: 
21247: Eduskunnan puhemiehelle
21248: 
21249: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       tajärjestöjen valtionapujen valmistelua. Liikun-
21250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ta-asetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan valtion-
21251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       avustuksen määrää harkittaessa otetaan huo-
21252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-      mioon se, miten järjestö toimii liikuntalain
21253: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1 §:ssä säädetyn lain tarkoituksen toteuttamisek-
21254: KK 928/1999 vp:                                       si. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan
21255:                                                       tulosperusteisesti huomioon järjestön toiminnan
21256:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       laatu ja laajuus. Lisäksi otetaan huomioon toi-
21257:       tyä alkoholijuomien laajaksi paisuneen          minnan yhteiskunnallinen merkitys sekä hakijan
21258:       mainonnan ja tarjoilun vähentämiseksi           avustuksen tarve. Ministeriö voi vahvistaa tar-
21259:       urheilu- ja liikuntatapahtumien yhtey-          kemmin käytettävät arviointiperusteet
21260:       dessä ja                                            Liikuntalain perusteluissa koskien lain tarkoi-
21261:                                                       tusta todetaan, että valtion tukeman liikunnan ja
21262:        olisiko julkista tukea myönnettäessä pe-       siihen liittyvän kansalaistoiminnan tulee olla eet-
21263:        rusteltua antaa erityistukea niille urhei-     tisesti perusteltua. Opetusministeriö on myös ol-
21264:        lu- ja liikuntajärjestöille, jotka pyrkivät    lut mukana valmistelemassa Suomen Liikunta ja
21265:        edistämään tervettä, päihteetöntä elä-         Urheilu ry:n Eettisiä suosituksia, joissa koroste-
21266:        mäntapaa eivätkä salli alkoholijuomien         taan urheilijoiden esimerkkiroolia sekä urheili-
21267:        tarjoilua tai mainontaa järjestämissään        joiden taustajoukkojen toimimista urheilun eet-
21268:        tilaisuuksissa?                                tisten periaatteiden mukaisesti.
21269: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Liikuntajärjestöjen valtionapukäytäntöä ja sii-
21270: ti seuraavaa:                                         hen liittyvä tulosohjausta kehitetään liikuntajär-
21271:                                                       jestöjen ja opetusministeriön yhteistyönä. Ope-
21272: Alkoholijuomien mainontaan ja tarjoiluun liitty-      tusministeriö on tätä tarkoitusta varten perusta-
21273: vistä hallintotoimista vastaa sosiaali- ja terveys-   nut työryhmän, jonka määräaika on 30.04.1999.
21274: ministeriö sekä sen alainen tuotevalvontakeskus.      Työryhmä tulee käsittelemään myös yhteiskun-
21275:     Liikuntalaki ( 1054/ 1998) ja liikunta-asetus     nallisten kriteereiden kehittämistä.
21276: ( 1055/1998) säätelevät valtakunnallisten liikun-
21277: 
21278: 
21279: 
21280: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
21281: 
21282:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
21283: 
21284: 
21285: 
21286: 
21287:                                                                                                        3
21288: KK 928/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                     Ministems svar
21289: 
21290: 
21291: 
21292: 
21293: Tili riksdagens talman
21294: 
21295: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      En1igt 2 § 2 mom. i idrottsförordningen skall
21296: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      man vid prövningen av storleken på ett statsbi-
21297: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-     drag beakta hur organisationen arbetar för att fyl-
21298: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-     1a syftet med 1agen, vi1ket anges i 1 § i idrottsla-
21299: mål SS 928/1999 rd:                                  gen. När de sökande jämförs sinsemellan beaktas
21300:                                                      kva1iteten och omfattningen på organisationer-
21301:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta         nas verksarnhet utgående från resultaten. Också
21302:       för att minska den utbredda alkohol-           verksamhetens samhälleliga betydelse liksom sö-
21303:       drycksreklamen och -serveringen i sam-         kandens behov av understöd beaktas. Ministeriet
21304:       band med idrottsevenemang och                  kan fastställa närmare bedömningsgrunder. När
21305:                                                      det gäller lagens syfte konstateras det i motive-
21306:        vore det motiverat då man beviljar of-        ringen till idrottslagen att den idrott och därtill
21307:       fentligt stöd att ge specialstöd tili de       anknutna medborgarverksarnhet som understöds
21308:        idrottsorganisationer som försöker            av staten skall vara etiskt grundad.
21309:       främja en sund livsstil utan rusmedel             Undervisningsministeriet har också medver-
21310:        och inte tillåter att det görs reklam Jör     kat i beredningen av Finlands Idrotts Etiska re-
21311:       och serveras alkoholdrycker på sina till-      kommendationer, där man understryker idrotts-
21312:       ställningar?                                   männens roll som exempel för andra samt att
21313: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      stödtruppema skall arbeta enligt idrottens etiska
21314: föra följande:                                       principer.
21315:                                                         Praxis när det gäller idrottsorganisationemas
21316: Det är social- och hälsovårdsministeriet och pro-    statsbidrag och därtill hörande resultatstyming
21317: dukttillsynscentralen inom denna sektor som an-      utvecklas i samråd mellan idrottsorganisationer-
21318: svarar för förvaltningsåtgärdema i samband med       na och undervisningsministeriet. Undervisnings-
21319: reklam för och servering av alkoholdrycker.          ministeriet har för detta ändamål tillsatt en ar-
21320:    Idrottslagen (1054/1998) och idrottsförord-       betsgrupp med mandat till den 30 april2000. Ar-
21321: ningen (1055/1998) reg1erar beredningen av           betsgruppen kommer också att ta upp utveckling-
21322: statsbidrag till riksorganisationer inom idrotten.   en av de samhälleliga kriteriema.
21323: 
21324: 
21325: 
21326: Helsingfors den 29 december 1999
21327: 
21328:     Ku1turminister Suvi Linden
21329: 
21330: 
21331: 
21332: 
21333: 4
21334:                                                                      KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r
21335: 
21336: 
21337: 
21338: 
21339:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 929/1999 rd
21340: 
21341:                                              Förenhetligande av tolkningen av lagen om ser-
21342:                                              vice och stöd på grund av handikapp
21343: 
21344: 
21345: 
21346: 
21347: Till riksdagens talman
21348: 
21349: De handikappades rättigheter i vårt sarnhälle till-   med hänvisning till social vårdslagen nekats rätt
21350: godoses bl.a. genom lagen (380/1987) och för-         tili assistentservice enligt handikapplagen. Dess-
21351: ordningen (759/1987) om service och stöd på           utom är socialvårdsservicen kostnadsbelagd så
21352: grund av handikapp.                                   att alla familjemedlemmars inkomster beaktas
21353:    1 4 § lagen om service och stöd på grund av        vid bestämmandet av avgiftema. På detta sätt har
21354: handikapp bestäms att service och stöd enligt         kommunema kunnat fakturera tjänster som an-
21355: nämnda lag skall ordnas, om en handikappad inte       nars med stöd av handikapplagen inte kunde fak-
21356: enligt någon annan lag får sådan service eller så-    tureras av familjen. Detta försätter familjer med
21357: dana förmåner som är tillräckliga och lämpliga        handikappade bam och ungdomar i en mycket
21358: för honom.                                            svår situation, eftersom avgiftema lätt uppgår tili
21359:    Lagen är alltså subsidiär, vilket utnyttjas av     mycket höga belopp.
21360: kommunema på nedan nämnt sätt.                            Det har också förekommit att kommunemas
21361:    Den service som ges enligt ovan nämnda lag         tjänsteinnehavare med hänvisning till kommu-
21362: bestäms i lagens 8 § och specificeras i förord-       nemas bristande anslag har nekat handikappade
21363: ningen. Enligt förordningens 16 § kan kostnader-      ersättning till hjälpmedel som avses i förordning-
21364: na för avlönande av en personlig hjälpare ersät-      ens 17 §. Särskilt varierande har praxisen varit i
21365: tas för en handikappad som i stor utsträckning        fråga om familjemas möjligheter att få bidrag för
21366: behöver en annan person hemma i ärenden som           anskaffning av en handikappanpassad bil samt
21367: hör till det dagliga livet eller utanför hemmet för   rullstolsfastsättningsanordningar och rullstols-
21368: uträttande av ärenden, studier, fritidsaktiviteter,   hiss för bilen. Detta leder till ojämlikhet mellan
21369: arbete och samhällsverksarnhet i allmänhet. 1 la-     medborgama, trots att handikapplagens syfte är
21370: gen föreskrivs inte att den handikappade måste        att trygga jämlikhet för de handikappade. Ett
21371: uppnå någon bestämd ålder för att ha rätt till den-   fårskt rättsfall, HFD 2307/1999, behandlar den-
21372: na hjälp.                                             na fråga.
21373:    Problem har dock visat sig i kommunemas till-          Forsknings- och utvecklingscentralen för so-
21374: lämpning av handikapplagen, bl.a. när det har         cial- och hälsovården (Stakes) ger anvisningar
21375: gällt bam eller ungdomar under 18 år. Fami1jer        om tillämpningen av lagen, men dessa skulle vara
21376: med handikappade bam har med hänvisning till          i behov av ett förtydligande.
21377: handikapplagens subsidiära natur ansetts få till-
21378: räcklig service t.ex. genom kommuna1 hemservi-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21379: ce (hemvårdartjänster) som ges med stöd av soci-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21380: alvårdslagen. Även svårt handikappade ungdo-          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21381: mar, vilkas vård kräver specialkunnande, har          följande spörsmål:
21382: 
21383:                                                                                                 Versio 2.0
21384: KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r
21385: 
21386: 
21387:        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta   om tolkningen av lagen och förordning-
21388:       för att avhjälpa ovan nämnda missför-     en av lagen om service och stöd på
21389:       hållanden i kommunerna samt för att       grund av handikapp så att lagens i 1 §
21390:       förtydliga de anvisningar som meddelas    avsedda syfte uppnås?
21391: 
21392: 
21393: Helsingfors den 14 december 1999
21394: 
21395:     Pehr Löv /sv
21396: 
21397: 
21398: 
21399: 
21400: 2
21401: Suomennos                                                            KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 929/1999 vp
21407: 
21408:                                              Vammaisuuden perusteella järjestettävistä pal-
21409:                                              veluista ja tukitoimista annetun lain tulkinnan
21410:                                              yhtenäistäminen
21411: 
21412: 
21413: 
21414: 
21415: Eduskunnan puhemiehelle
21416: 
21417: Vammaisten oikeuksista huolehditaan yhteiskun-        avustajapalveluun. Lisäksi sosiaalihuoltopalve-
21418: nassamme mm. vammaisuuden perusteella jär-            luista peritään kustannukset siten, että kaikkien
21419: jestettävistä palveluista ja tukitoimista annetulla   perheenjäsenten tulot otetaan huomioon maksuja
21420: lailla (380/1987) ja asetuksella (759/1987).          määrättäessä. Tällä tavoin kunnat ovat voineet
21421:     Lain 4 §:ssä säädetään, että tämän lain mukai-    laskuttaa palveluista, joista ei muutoin vammais-
21422: sia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin,     palvelulain nojalla voisi laskuttaa perhettä. Tämä
21423: kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle     asettaa perheet, joissa on vammaisia lapsia ja
21424: sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla.     nuoria, hyvin vaikeaan asemaan, koska maksut
21425:     Laki on siis toissijainen, mitä kunnat hyödyn-    muodostuvat helposti hyvin korkeiksi.
21426: tävät seuraavalla tavalla.                               Myös kuntien viranhaltijat ovat kuntien puut-
21427:     Edellä mainitun lain mukaisista palveluista       teellisiin määrärahoihin viitaten evänneet vam-
21428: säädetään lain 8 §:ssä, ja niitä täsmennetään ase-    maisilta korvauksen asetuksen 17 §:ssä tarkoitet-
21429: tuksessa. Asetuksen 16 §:n mukaan kustannuk-          tuihin apuvälineisiin. Erityisen vaihteleva käy-
21430: set henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta         täntö on ollut sen suhteen, onko perheillä mah-
21431: voidaan korvata sellaiselle vammaiselle henki-        dollisuutta saada avustusta vammaiselle sopivan
21432: lölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön       auton hankintaan sekä rullatuolin kiinnityslaittei-
21433: apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä        ta ja rullatuolihissiä autoa varten. Tämä johtaa
21434: asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitami-     kansalaisten eriarvoisuuteen siitä huolimatta,
21435: sessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja         että vammaispalvelulain tarkoituksena on turva-
21436: yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa.         ta vammaisten yhdenvertaisuus. Tätä asiaa käsi-
21437: Laissa ei säädetä, että vammaisen on saavutetta-      tellään tuoreessa oikeustapauksessa KHO
21438: va tietty ikä ollakseen oikeutettu tähän apuun.       2307/1999.
21439:     Ongelmia on kuitenkin esiintynyt kuntien so-         Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja ke-
21440: veltaessa vammaispalvelulakia mm. lapsiin tai         hittämiskeskus (Stakes) antaa ohjeita lain sovel-
21441:  alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Viittaamalla vam-       tamisesta. Soveltamisohjeisiin tarvittaisiinkin
21442:  maispalvelulain toissijaisuuteen perheiden on        selvennyksiä.
21443:  katsottu saavan riittävät palvelut esim. kunnalli-
21444:  sen kotipalvelun (kodinhoitajan palvelut) kautta,    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21445: jota annetaan sosiaalihoitolain nojalla. Myös vai-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21446:  keasti vammaisilta nuorilta, joiden hoito vaatii     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21447:  erityisosaamista, on sosiaalihuoltolain nojalla      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21448:  kielletty oikeus vammaispalvelulain mukaiseen
21449: 
21450:                                                                                                        3
21451: KK 92911999 vp- Pehr Löv /r
21452: 
21453: 
21454:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   tettävistä palveluista annetun lain ja
21455:       tyä puuttuakseen edellä mainittuihin        asetuksen tulkintaohjeita siten, että lain
21456:       epäkohtiin kunnissa sekä selventääk-        1 §:n tarkoitus täyttyy?
21457:       seen vammaisuuden perusteella järjes-
21458: 
21459: 
21460: Helsingissä 14 päivänäjoulukuuta 1999
21461: 
21462:     Pehr Löv /r
21463: 
21464: 
21465: 
21466: 
21467: 4
21468: Ministerin vastaus                                                     KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r
21469: 
21470: 
21471: 
21472: 
21473: Eduskunnan puhemiehelle
21474: 
21475: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            jeita lain soveltamisesta. Valtion ohjauskeinona
21476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           taloudellisen ja normiohjauksen sijaan on tullut
21477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lääninhallitusten kuntiin kohdistama valvonta,
21478: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr               ohjaus ja seuranta. Sosiaali- ja terveydenhuollon
21479: Lövin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           lainsäädäntö ei pelkästään oikeuta, vaan myös
21480: KK 929/1999 vp:                                         velvoittaa lääninhallituksia valvomaan kuntien
21481:                                                        toiminnan lainmukaisuutta. Lääninhallitukset
21482:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        seuraavat kuntien vammaispalveluja ja ohjaavat
21483:        tyä puuttuakseen edellä mainittuihin            kuntia kehittämään havaittuja epäkohtia. Läänin-
21484:        epäkohtiin kunnissa sekä selventääk-            hallituksella on mahdollisuus määrätä valtion-
21485:        seen vammaisuuden perusteella järjes-           avun saajalle uhkasakko, jos tämä on jättänyt
21486:        tettävistä palveluista annetun lain ja          noudattamatta laissa säädetyn velvoitteen.
21487:        asetuksen tulkintaohjeita siten, että lain          Lääninhallitukset ovat tulossopimuksiin liit-
21488:        1 §:n tarkoitus täyttyy?                        tyen arvioineet peruspalveluiden toteutumista
21489:                                                        kunnissa. Vammaispalveluiden osalta on todetta-
21490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vissa, että vammaispalvelujen saatavuus koko
21491: ti seuraavaa:                                          maassa on yleisesti ottaen hyvä. Vammaispalve-
21492: Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen        lulain mukaiset subjektiivisten oikeuksien piiris-
21493: järjestämisestä on kunnilla. Palveluja koskeva         sä olevat vaikeavammaisten palvelut ja tukitoi-
21494: lainsäädäntö on valtaosin väljähköä puitelainsää-      met ovat toteutuneet pääsääntöisesti lain edellyt-
21495: däntöä, joten kunnilla on laaja itsenäinen harkin-     tämällä tavalla. Sen sijaan määrärahasidonnais-
21496: tavalta palvelujen järjestämisessä. Valtio ei enää     ten palvelujen ja tukitoimien kohdalla osa kun-
21497: vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen jälkeen            nista vähensi ja jopa jätti varaamatta määräraho-
21498: ohjaa resursseja tiettyihin tehtäviin tai virkoihin.   ja tähän tarkoitukseen taloudellisten laman vuo-
21499: Kunnat saavat laskennallisen valtionosuuden,           sina.
21500: jonka määräytymistekijöitä sekä valtion ja kun-            Henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta
21501: tien välistä kustannusten jakautumista seurataan       samoin kuin päivittäisistä toiminnoista suoriutu-
21502: jatkuvasti. Tavoitteena on kuntien tasapuolinen        misessa tarvittavien välineiden, koneiden ja lait-
21503: kohtelu. Keskushallinnon ohjauksen vähentämi-          teiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten
21504: sellä 1980-luvun puolivälistä alkaen on haluttu        korvaaminen kuuluu kunnan määrärahasidonnai-
21505: lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia        siin palveluihin. Täten kunnilla on niiden myön-
21506: ja kuntien mahdollisuuksia järjestää palvelut pai-     tämiseen lain suoma väljempi liikkumavara,
21507: kalliset olosuhteet ja väestön tarpeet huomioon        mikä merkitsee erilaisia ratkaisuja eri kunnissa.
21508: ottaen siten, että päätöksenteko tapahtuisi lähel-     Informaatio-ohjauksessaan sosiaali- ja terveys-
21509: lä itse toimintaa.                                     ministeriö painottaa kansalaisten oikeutta saada
21510:    Valtion viranomaiset, sosiaali- ja terveysmi-       tarvitsemiaan palveluja ja tukitoimia.
21511: nisteriö sen enempää kuin sosiaali- ja terveyden-          Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuol-
21512: huollon tutkimus- ja kehittämiskeskuskaan (Sta-        lon ohjausväline on valtioneuvoston 28.10.1999
21513: kes), eivät voi antaa kuntia sitovia tarkempia oh-     hyväksymä Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoi-
21514: 
21515:                                                                                                        5
21516: KK 929/1999 vp -Pehr Löv /r                                                          Ministerin vastaus
21517: 
21518: 
21519: te- ja toimintaohjelma vuosille 2000-2003. Toi-          Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismah-
21520: mintaohjelman mukaisesti tavoitteena on koh-          dollisuuksia lisää eduskunnassa käsiteltävänä
21521: dentaa vammaispolitiikan voimavaroja Vam-             oleva hallituksen esitys laiksi sosiaalihuollon
21522: maistyöryhmä 96:n esitysten mukaisesti välilli-       asiakkaan asemasta ja oikeuksista (HE 137/1999
21523: sen verotuen sijasta suoraksi tueksi ja palveluik-    vp ). Lakiesitys sisältää asiakkaan osallistumi-
21524: si. Tässä yhteydessä Vammaispalvelulain mukai-        seen, kohteluunja oikeusturvaan liittyvät keskei-
21525: sia tulkki- ja kuljetuspalveluja, palveluasumista     set periaatteet. Asiakkaiden tiedonsaamisen kan-
21526: sekä henkilökohtaista avustajajärjestelmää on         nalta on merkittävää se, että kuntien tulee nimetä
21527: tarkoitus parantaa.                                   sosiaaliasiamies, jonka tehtäviin kuuluu tiedotta-
21528:     Informaatio-ohjauksen lisäksi sosiaali- ja ter-   minen ja neuvonta. Samalla sosiaalihuollon
21529: veysministeriön eräs ohjauskeino ovat kehittä-        asiakkaat saavat mahdollisuuden kohtelua koske-
21530: mishankkeet. Kaksi vuotta jatkunut verkostoitu-       van muistutuksen jättämiseen. Asiakkaiden am-
21531: vat erityispalvelut -projekti on vahvistanut kun-     mattitaitoisen palvelun varmistamiseksi sosiaali-
21532: tien keskinäistä sekä kuntien, järjestöjen ja oppi-   huoltolakia on tarkoitus muuttaa samassa yhtey-
21533: laitosten yhteistyötä erityisosaamisen ja erityis-    dessä siten, että jokaisen kunnan käytettävissä tu-
21534: palvelujen, mm. vammaispalvelujen turvaami-           lee olla asiakastyöhön osallistuva viranhaltija,
21535: seksi maan eri osissa. Yhteistyön kiinteytyminen      jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen koulu-
21536: ja erityisosaamisen jakaminen jatkuu myös tule-       tus.
21537: vina vuosina.
21538: 
21539: 
21540: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
21541: 
21542:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
21543: 
21544: 
21545: 
21546: 
21547: 6
21548: Ministems svar                                                         KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r
21549: 
21550: 
21551: 
21552: 
21553: Tili riksdagens talman
21554: 
21555: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        vecklingscentralen för social- och hälsovården
21556: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        (Stakes), kan inte meddela sådana närmare anvis-
21557: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr       ningar om tillämpning av lag som skulle vara
21558: Löv /sv undertecknade spörsmål SS 929/1999 rd:         bindande för kommunema. 1 stället för ekono-
21559:                                                        misk styming och normstyrning är statens styr-
21560:        Vilka åtgärder tänker regeringen vidta          medel numera länsstyrelsemas övervakning,
21561:       för att avhjälpa ovan nämnda missför-            styrning och uppföljning av kommunerna. Soci-
21562:       hållanden i kommunerna samt för att              al- och hälsovårdslagstiftningen inte bara berätti-
21563:       förtydliga de anvisningar som meddelas           gar, utan förpliktigar länsstyrelsema att överva-
21564:        om tolkningen av lagen och förordning-          ka att kommunernas verksamhet är lagenlig.
21565:       en av lagen om service och stöd på               Länsstyrelsema följer kommunemas handikapp-
21566:       grund av handikapp så att lagens i 1 §           service och meddelar kommunerna anvisningar
21567:       avsedda syfte uppnås?                            för utvecklandet servicen när brister uppdagas.
21568:                                                        Länsstyrelsen kan förelägga mottagaren av stats-
21569: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bidrag vite, om denna har underlåtit att iaktta en i
21570: föra följande:                                         lag fastlagd förpliktelse.
21571: Ansvaret för ordnandet av social- och hälso-              Länsstyrelsema har i anslutning till resultatav-
21572: vårdstjänster är kommunemas. Lagstiftningen i          talen gjort en bedömning av hur basservicen ge-
21573: fråga om tjänstema består till största del av löst     nomförts i kommunema. 1 fråga om handikapp-
21574: formulerad ramlagstiftning, vilket innebär att         servicen kan det konstateras att tillgången på
21575: kommunema har en omfattande självständig               handikappservice allmänt taget är god i hela lan-
21576: prövningsrätt när det gäller ordnandet av tjäns-       det. De tjänster och stödåtgärder för gravt handi-
21577: ter. Sedan 1993 års statsandelsreform anvisar sta-     kappade som omfattas av s.k. subjektiva rättighe-
21578: ten inte längre resurser till bestämda uppgifter el-   ter och som faställs i lagen om service och stöd
21579: ler tjänster. Kommunema får en kalkylerad stats-       på grund av handikapp har i regel genomförts på
21580: andel och de faktorer som inverkar på dess stor-       de sätt som lagen avser. Däremot har en del av
21581: lek samt fördelningen av kostnadema mellan sta-        kommunema minskat anslagen och rentav låtit
21582: ten och kommunema omfattas av kontinuerlig             bli att reservera anslag för anslagsbundna tjäns-
21583: uppföljning. Målet är att kommunema skall be-          ter och stödåtgärder under den ekonomiska de-
21584: handlas jämbördigt. Genom att minska central-          pressionen.
21585: förvaltningens styming fr.o.m. mitten av 1980-            Ersättandet av kostnadema för avlönande av
21586: talet har man velat öka kommuninvånamas möj-           en personlig hjälpare liksom också för anskaff-
21587: ligheter att medverka och kommunemas möjlig-           ning av hjälpmedel, maskiner och anordningar
21588: heter att ordna tjänsterna med beaktande av loka-      som behövs för att den handikappade skall klara
21589: la förhållanden och befolkningens behov så att         de dagliga syssloma hör till kommunemas an-
21590: beslutsfattandet sker nära själva verksamheten.        slagsbunda service. Sålunda har kommunema
21591:     De statliga myndigheterna, dvs. social- och        med stöd av lagen en större rörelsefrihet i fråga
21592: hälsovårdsministeriet eller forsknings- och ut-        om beviljandet av dessa tjänster, vilket innebär
21593: 
21594: 
21595:                                                                                                          7
21596: KK 929/1999 vp- Pehr Löv /r                                                              Ministems svar
21597: 
21598: 
21599: att olika kommuner löser dessa frågor på olika         skild service, bl.a. handikappservice, i olika de-
21600: sätt. I sin informationsstyming betonar social-        1ar av landet. Effektiveringen av samarbetet och
21601: och hälsovårdsministeriet medborgamas rätt att         fördelningen av Specialkunnandet kommer att
21602: erhålla den service och de stödåtgärder som de         fortsätta också under kommande år.
21603: behöver.                                                  Medborgamas möjligheter att medverka och
21604:     Det riksomfattande stymingsmedlet för soci-        påverka kommer att utvidgas en1igt regeringens
21605: al- och hälsovården är det mål- och verksarnhets-      proposition med förslag till lag om klientens
21606: program för social- och hälsovården 2000-2003          ställning och rättigheter inom socialvården (RP
21607: som godkändes av statsrådet 28.10.1999. Målet          13 711999 rd) som för närvarande behandlas i
21608: är enligt verksamhetsprogrammet att, i en1ighet        riksdagen. Propositionen omfattar centrala prin-
21609: med de förs1ag som gjordes av Handikapparbets-         ciper i anslutning till klientens medverkan, be-
21610: gruppen 96, dirigera handikappo1itikens resurser       mötandet av klienten och k1ientens rättsskydd.
21611: till direkta stödåtgärder och tjänster i stället för   Med tanke på klientens tillgång till information
21612: att använda resursema till indirekt skattestöd.        är det viktigt att kommunema enligt propositio-
21613: Avsikten är att i samband med detta förbättra de       nen skall utse en socialombudsman, till vars upp-
21614: to1k- och fårdtjänster, det serviceboende och det      gift hör information och rådgivning. Samtidigt
21615: system med person1iga hjälpare som avses i 1a-         får socialvårdens klienter möjlighet att framstäl-
21616: gen om service och stöd på grund av handikapp.         la anmärkning beträffande bemötandet. För att
21617:     Utöver informationsstymingen är utvecklings-       säkerställa att klientema får professionell servi-
21618: projekten ett av social- och hälsovårdsministeri-      ce skall socialvårdslagen samtidigt ändras så att
21619: ets styrmedel. Det projekt som gäller specialser-      varje korumun till sitt förfogande skall ha tjäns-
21620: vice som bildar nätverk och som pågått i två år        ter vi1ka tillhandahålls av en tjänsteinnehavare
21621: har stärkt samarbetet mellan kommunema samt            som deltar i klientarbetet och har yrkesmässig
21622: mellan kommuner, organisationer och läroanstal-        behörighet som socialarbetare.
21623: ter i fråga om att trygga specialkunnande och sär-
21624: 
21625: 
21626: 
21627: Helsingfors den 30 december 1999
21628: 
21629:     Omsorgsminister Eva Biaudet
21630: 
21631: 
21632: 
21633: 
21634: 8
21635:                                                       KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.
21636: 
21637: 
21638: 
21639: 
21640:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 930/1999 vp
21641: 
21642:                                              Työntekijöiden altistuminen tupakansavulle
21643: 
21644: 
21645: 
21646: 
21647: Eduskunnan puhemiehelle
21648: 
21649: Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on tänä       se aiheuttaa työntekijäkohtaisesti mitaten kah-
21650: vuonna valmisteltu erillinen valtioneuvoston           deksan tunnin altistumisaikana ylimääräisen
21651: päätös tupakan aiheuttaman syöpävaarallisuu-           keuhkosyöpäriskin, jonka suuruus on 111000.
21652: den torjunnasta työssä. Valmisteltuun päätök-          Kyseessä olevassa tutkimuksessa todetaan myös,
21653: seen sisältyy kuitenkin vielä työntekijän tupakal-     että tupakansavun luonteeltaan pitkäaikaiselle al-
21654: le altistumisen kannalta muutamia ongelmakoh-          tistumiselle ja sen karsinogeeniselle vaikutuksel-
21655: tia.                                                   le ei ole nykyisen tietämyksen perusteella ole-
21656:      Erillisessä valtioneuvoston päätöksessä vuo-      massa turvallista kynnysarvoa, jonka alapuolella
21657: sialtistus on määritelty siten, että ASA-rekiste-      syöpäriskiä lisäävää vaikutusta ei ilmenisi.
21658: riin merkitään altistuneiksi sellaiset työntekijät,       Yhdysvaltain työsuojeluvirasto OSHA on
21659: jotka ovat altistuneet ympäristön tupakansavulle      määrittänyt toimenpiderajaksi haitallisten ainei-
21660: kyseessä olevana vuonna merkittävän osan työ-          den aiheuttaman syöpäriskin osalta 1/1000. Suo-
21661: ajastaan, vähintään 40 työpäivää. Yleisessä työ-       messa tehdyssä päätöksessä, joka sisältyy täy-
21662: hön liittyvän syöpävaaran torjuntaa koskevassa         dennyksenä STM:n terveydensuojelulain 32 §:n
21663: valtioneuvoston päätöksessä on rekisteriin mer-       nojalla antamaan sisäilmaohjeeseen, on asetettu
21664: kitsemisen edellytyksenä 20 työpäivää. Säätä-         yksi ainoa raja-arvo, joka koskee ravintolatilojen
21665: mällä erilaisia työssäoloehtoja tupakansavulle al-    rakentamissuunnittelua. Tämä raja-arvo koskee
21666: tistumisen ja syöpävaaraa aiheuttavien aineiden       siis ainoastaan uusia, tulevaisuudessa rakennetta-
21667: osalta luodaan helposti liian monimutkainen jär-      via tai peruskorjattavia ravintolatiloja ja velvoit-
21668: jestelmä. Erityisesti ravintola-alalla työskentele-   taa näin ollen lähinnä insinööritoimistoja. Pää-
21669: vien työntekijöiden myös voisi olla vaikeaa saa-      tökseen ei sisälly erillisiä raja-arvoja savuttomal-
21670: vuttaa 40 työpäivän ehtoa yhden työnantajan pal-      le ja/tai savulliselle puolelle ravintolatiloissa,
21671: veluksessa, koska niin sanotut epätyypilliset työ-    eikä myöskään työntekijäkohtaista raja-arvoa
21672: suhteet ovat ravintola-alalla tyypillisiä.            esimerkiksi kahdeksan tunnin työajalle asetettu-
21673:     Työnantajan vaihtuessa eivät työnantajat vaih-    na. Päätökseen ei myöskään sisälly virtsasta mi-
21674: da keskenään tietoja työntekijän työskentelystä       tattavan nikotiinin raja-arvoa, jonka mittaus olisi
21675: toisen työnantajan palveluksessa. Tämä saattaa        luontevinta yhdistää työterveyshuollon suoritta-
21676: aiheuttaa sen, ettei ASA-rekisterin työssä-           mien terveystarkastusten yhteyteen.
21677: oloedellytys koskaan täyty ja työntekijä jää ko-          Asiantuntijaselvityksen mukaan tupakansa-
21678: konaan merkitsemättä kyseiseen rekisteriin.           vun tunnistamisen raja-arvo on noin 0,3-0,5
21679:      Päätökseen liittyy myös ongelmia raja-arvo-      mikrogrammaa/m3 nikotiinissa mitaten. Jotta
21680: jen asettamisesta. Yhdysvaltalainen tutkimus on       voitaisiin taata ravintolatilojen savuttomuus
21681:  osoittanut, että jos ympäristöllisen tupakansavun    yleisten aistihavaintojen perusteella, tulisi ra-
21682: nikotiinipitoisuus on 6,7 mikrogrammaa/m3 , niin      ja-arvoksi savuttornissa tiloissa määrätä tunnista-
21683: 
21684:                                                                                                  Versio 2.0
21685: KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.
21686: 
21687: 
21688: misraja-arvoa lähellä oleva määrä nikotiinia il-       päriskin suuruudesta eri altistustasoilla kuuden
21689: makuutiossa. Päätöksen uskottavuuden kannalta          kuukauden kuluessa. Samana aikana STMja työ-
21690: nimenomaan asiakkaiden näkökulmasta on oleel-          markkinajärjestöt yhdessä selvittävät mahdollis-
21691: lista, että heille markkinoidut "savuttomat tilat"     ten raja-arvojen asettamisen teknisiä ja taloudel-
21692: ovat myös tosiasiallisesti tupakansavusta vapai-       lisia vaikutuksia". Sosiaali- ja terveysministeri
21693: ta. Tämän varmistamiseksi on välttämätöntä             on vahvistanut toimeksiannon ja antanut työhön
21694: asettaa raja-arvo myös ravintolatilojen savutto-       määrärahan.
21695: malle puolelle.
21696:     Savulliselle puolelle raja-arvo on tarpeen, kos-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21697: ka työntekijät joutuvat työtehtäviensä yhteydes-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21698: sä työskentelemään ko. puolella säännöllisesti         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21699: esimerkiksi tarjoilutoimintaa suorittaessaan.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21700: Myös yleinen asiakasviihtyvyys edellyttää ra-
21701: ja-arvon asettamista savulliselle puolelle. Edel-            Miten hallitus aikoo puuttua erillisessä
21702: leen tulisi tarkastella mahdollisuutta ja tarvetta           valtioneuvoston päätöksessä tupakan
21703: asettaa virtsasta mitattavalle nikotiinipitoisuu-            aiheuttaman syöpävaarallisuuden tor-
21704: delle raja-arvo, jotta voidaan varmistua lääketie-           junnasta työssä ilmeneviin puutteisiin,
21705: teellisin perustein työntekijöiden tupakansavulle            jotka koskevat työntekijöiden altistumis-
21706: altistumisen tasosta.                                        aikoja ja raja-arvoja ja
21707:    Tupakkalain muutoksen edellyttämiä sääntö-
21708: muutoksia selvittävän työryhmän muistiossa                   mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21709: (1995: 15) on kiinnitetty huomiota raja-arvojen              tyä kemiallisten aineiden terveysvaaran
21710: määritykseen seuraavasti: "työryhmä ehdottaa,                arviointineuvoston selvitystyössä, joka
21711: että STM teettää kemiallisten aineiden terveys-              koskee ympäristön aiheuttaman syöpä-
21712: vaaran arviointineuvostolla perinpohjaisen selvi-            riskin suuruutta eri altistustasoilla, jot-
21713: tyksen käytettävissä olevasta tieteellisestä tie-            ta tupakkalain muutosten toimivuus voi-
21714: dosta ympäristön tupakansavun aiheuttaman syö-               daan taata myös käytännössä?
21715: 
21716: 
21717: 
21718: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
21719: 
21720:     Susanna Huovinen /sd                                  Marjatta Vehkaoja /sd
21721:     Jouko Skinnari /sd                                    Pertti Turtiainen /vas
21722:     Erkki Kanerva /sd                                     Jussi Ranta /sd
21723:     Jukka Gustafsson /sd                                  Jari Koskinen /kok
21724:     Matti Kangas /vas                                     Riitta Prusti /sd
21725:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                           Leena Rauhala /skl
21726:     Pia Viitanen /sd                                      Lauri Kähkönen /sd
21727:     Aulis Ranta-Muotio /kesk
21728: 
21729: 
21730: 
21731: 
21732: 2
21733: Ministerin vastaus                                  KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.
21734: 
21735: 
21736: 
21737: 
21738: Eduskunnan puhemiehelle
21739: 
21740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       hen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä
21741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        (1153/1999).
21742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Päätös perustuu sosiaali- ja terveysministe-
21743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Susanna         riön asettaman tupakkalain muutoksen edellyttä-
21744: Huovisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     miä säännösmuutosehdotuksia selvittäneen työ-
21745: myksen KK 930/1999 vp:                               ryhmän muistiossaan (sosiaali- ja terveysminis-
21746:                                                      teriön työryhmämuistiaita 1999: 15) tekemään
21747:       Miten hallitus aikoo puuttua erillisessä       ehdotukseen. Työryhmässä olivat edustettuina
21748:       valtioneuvoston päätöksessä tupakan            alan viranomaiset ja työmarkkinajärjestöt. Se
21749:       aiheuttaman syöpävaarallisuuden tor-           kuuli asiantuntijoina sekä lääketieteen että tek-
21750:       junnasta työssä ilmeneviin puutteisiin,        niikan asiantuntijoita. Työryhmän käytössä oli
21751:       jotka koskevat työntekijöiden altistumis-      myös kemiallisten aineiden terveysvaaran ar-
21752:       aikoja ja raja-arvoja ja                       viointineuvoston lausunto. Työryhmä hyväksyi
21753:                                                      yksimielisesti ehdotuksensa, joita tehdessään se
21754:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      harkitsi myös säännösten käytännön toimivuu-
21755:       tyä kemiallisten aineiden terveysvaaran        teen liittyviä, usein vaikeasti yhteensovitettavia
21756:       arviointineuvoston selvitystyössä, joka       ja osin ristiriitaisiakin näkökohtia.
21757:       koskee ympäristön aiheuttaman syöpä-              Käytettävissä olevan tiedon perusteella työ-
21758:       riskin suuruuteen eri altistustasoi/la,       ryhmä ei katsonut voivansa ehdottaa ympäristön
21759:       jotta tupakkalain muutosten toimivuus         tupakansavulle altistumista koskevia raja-arvo-
21760:       voidaan taata myös käytännössä?               ja, vaan teki ehdotuksen, että sosiaali- ja terveys-
21761: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ministeriö teettää kemiallisten aineiden terveys-
21762: ti seuraavaa:                                       vaaran arviointineuvostolla perinpohjaisen selvi-
21763:                                                     tyksen ympäristön tupakansavun aiheuttaman
21764: Tupakkalain 1 päivänä heinäkuuta 2000 voi-          syöpäriskin suuruudesta eri altistustasoilla, ja
21765: maan tulevan 11 a §:n mukaan ympäristön tupa-       että samanaikaisesti ministeriö ja työmarkkina-
21766: kansavu on syöpävaarallinen aine, jolta suojaa-     järjestöt yhdessä selvittävät mahdollisten raja-ar-
21767: miseen työssä noudatetaan työturvallisuuslakia      vojen asettamisen teknisiä ja taloudellisia vaiku-
21768: ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä,   tuksia.
21769: jollei tupakkalaista muuta johdu. Tupakkalaki           Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveysministe-
21770: sallii tupakoinnin laissa säädetyin edellytyksin.   riö onkin 28 päivänä lokakuuta 1999 pyytänyt
21771:    Työturvallisuuslain 47 §:n nojalla valtioneu-    kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointi-
21772: vosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä       neuvostoa antamaan kuuden kuukauden kulues-
21773: lain täytäntöönpanosta ja vaatimustenmukaisuu-      sa lausunnon ympäristön tupakansavun aiheutta-
21774: den toteamisesta. Ottaen huomioon sen, mitä tu-     mista terveysvaikutuksista ja terveysriskin suu-
21775: pakkalaista johtuu, valtioneuvosto on 8 päivänä     ruudesta ympäristön tupakansavun aiheuttamilla
21776: joulukuuta 1999 antanut työturvallisuuslain no-     eri altistustasoilla. Lausunnossa pyydetään myös
21777: jalla päätöksen ympäristön tupakansavusta ja sii-   käsittelemään ympäristön tupakansavun aiheut-
21778: 
21779: 20 200696                                                                                            3
21780: KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.                                           Ministerin vastaus
21781: 
21782: 
21783: taman syöpäriskin suuruutta verrattuna muiden       syöpävaarallisuutta ennakoivien lyhytaikaisko-
21784: yleisten altisteiden aiheuttamaan syöpäriskiin.     keiden asiantuntemus. Syöpäsairauden vaaraa
21785: Paitsi syöpäriskiä arviointineuvostoa pyydetään     koskevassa lausunnossaan neuvoston on esitettä-
21786: tarkastelemaan myös ympäristön tupakansavun         vä käsityksensä siitä, onko näyttö aineen syöpä-
21787: aiheuttamia muita terveysvaikutuksia.               vaarallisuudesta riittävä ja luotettava, sekä lau-
21788:    Kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointi-   sunnon perustelut lyhyen yhteenvedon muodos-
21789: neuvostosta on säädetty valtioneuvoston päätök-     sa. Lisäksi neuvoston on liitettävä lausuntoonsa
21790: sellä 584/1985. Päätöksen mukaan syöpävaaralli-     luettelo niistä tutkimuksista, joihin lausunto pe-
21791: suutta koskevan lausunnon valmistelussa on olta-    rustuu.
21792: va edustettuna epidemiologian, kokeellisen syö-        Sosiaali- ja terveysministeriö päättää jatkotoi-
21793: pätutkimuksen, syöpävaarallisten aineiden ke-       mista saatuaan kemiallisten aineiden terveysvaa-
21794: mian ja niitä koskevan aineenvaihdunnan sekä        ran arviointineuvoston lausunnon.
21795: 
21796: 
21797: Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1999
21798: 
21799:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
21800: 
21801: 
21802: 
21803: 
21804: 4
21805: Ministems svar                                      KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.
21806: 
21807: 
21808: 
21809: 
21810: Tili riksdagens talman
21811: 
21812: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     av vad som fö1jer av tobakslagen har statsrådet
21813: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      den 8 december 1999 med stöd av lagen om
21814: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-      skydd i arbete utfårdat ett beslut om tobaksrök i
21815: sanna Huovinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-     omgivningen och avvärjande av cancerrisk i sam-
21816: ga spörsmål SS 930/1999 rd:                          band därmed i arbete (1153/1999).
21817:                                                         Bes1utet baserar sig på det förs1ag som 1ades
21818:       Hur ämnar regeringen ingripa i de bris-        fram i promemorian (social- och hä1sovårdsmi-
21819:       ter i fråga om exponeringstider och            nisteriets arbetsgrupps-PM 1999: 15) för den av
21820:       gränsvärden för arbetstagarna som fö-          social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbets-
21821:       rekommer i statsrådets beslut om to-           grupp som utrett de ändringsförslag till bestäm-
21822:       baksrök i omgivningen och avvärjande           melser som föranleds av ändringen av tobaksla-
21823:       av cancerrisk i samband därmed i arbe-         gen. 1 arbetsgruppen fanns representanter för
21824:       te och                                         myndighetema i branschen samt arbetsmark-
21825:                                                      nadsorganisationema. Som experter hörde ar-
21826:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         betsgruppen sakkunniga inom såväl medicin som
21827:       när det gäller det utredningsarbete som       teknik. Till sitt förfogande hade arbetsgruppen
21828:       rådet för bedömning av hälsorisken hos        också ett utlåtande av rådet för bedömning av
21829:       kemiska ämnen gör beträffande onifatt-        hälsorisken hos kemiska ämnen. Arbetsgruppen
21830:       ningen av den cancerrisk som tobaksrök        godkände enhälligt sina förslag. Vid utarbetan-
21831:       i omgivningen medför på olika expone-         det av förslagen övervägde arbetsgruppen också
21832:       ringsnivåer, så att man kan garantera         synpunkter i anslutning till hur bestämmelsema
21833:       att ändringarna i tobakslagen fungerar        fungerar i praktiken. Dessa synpunkter var ofta
21834:       också i praktiken?                            svåra att passa ihop och delvis också motsägelse-
21835: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     fulla.
21836: föra följande:                                          Utgående från den information som fanns att
21837:                                                     tillgå ansåg arbetsgruppen sig inte kunna föreslå
21838: Enligt 11 a § tobakslagen som träder i kraft den    gränsvärden gällande exponering för tobaksrök i
21839: 1 juli 2000 är tobaksrök i omgivningen ett karci-   omgivningen, utan föreslog att social- och hälso-
21840: nogen. För skydd mot tobaksrök i arbete gäller      vårdsministeriet skulle låta rådet för bedömning
21841: vad som bestäms i lagen om skydd i arbete och i     av hälsorisken hos kemiska ämnen göra en
21842: författningar och bestämmelser som utfårdats        grundlig utredning av omfattningen av den can-
21843: med stöd av den, om ingenting annat följer av to-   cerrisk som orsakas av tobaksrök i omgivningen
21844: bakslagen. Tobakslagen tillåter rökning enligt      på olika nivåer av exponering, och att ministeri et
21845: grunder som bestäms i lag.                          och arbetsmarknadsorganisationema samtidigt
21846:    Med stöd av 4 7 § lagen om skydd i arbete        tillsammans skulle utreda de tekniska och ekono-
21847: meddelar statsrådet vid behov närmare föreskrif-    miska verkningama av eventuella gränsvärden.
21848: ter om verkställigheten av lagen samt om konsta-        1 enlighet med detta begärde social- och hälso-
21849: terande av om kraven uppfylls. Med beaktande        vårdsministeriet också den 28 oktober 1999 inom
21850: 
21851: 
21852:                                                                                                      5
21853: KK 930/1999 vp- Susanna Huovinen /sd ym.                                              Ministems svar
21854: 
21855: 
21856: sex månader ett utlåtande om effektema på häl-      dana ämnen samt sakkunskap beträffande kortva-
21857: san av tobaksrök i omgivningen och hälsorisker-     riga försök som ger en prognos för hur stor can-
21858: nas omfattning på de olika nivåema av expone-       cerrisk ett ämne medför vara företrädd vid bered-
21859: ring för tobaksrök i omgivningen av rådet för be-   ningen av utlåtanden om den eventuella cancer-
21860: dömning av hälsorisken hos kemiska ämnen. Rå-       risk som ett kemiskt ämne medför. I utlåtanden
21861: det ombeds också i sitt utlåtande behandla om-      gällande den risk för cancersjukdom som ett ke-
21862: fattningen av den cancerrisk som tobaksrök i om-    miskt ämne medför, skall rådet framföra sin upp-
21863: givningen medför jämfört med den cancerrisk         fattning om huruvida utredningen om att ämnet
21864: som orsakas av andra vanliga agenser. Förutom       medför cancerrisk är tillräcklig och tillförlitlig,
21865: cancerrisken ombeds rådet granska även andra        samt en motivering tili utlåtandet i form av en
21866: effekter på hälsan av tobaksrök i omgivningen.      kort sammanfattning. Dessutom skall rådet tili
21867:    Om rådet för bedömning av hälsorisken hos        utlåtandet foga en förteckning över de undersök-
21868: kemiska ämnen bestäms i statsrådets beslut          ningar på vilka utlåtandet baseras.
21869: 584/1985. Enligt beslutet skall sakkunskap be-         Social- och hälsovårdsministeriet fattar beslut
21870: träffande epidemiologi, experimentell cancer-       om fortsatta åtgärder efter att det fått utlåtandet
21871: forskning, sådana ämnens kemi som medför can-       från rådet för bedömning av hälsorisken hos ke-
21872: cerrisk, och ämnesomsättningen beträffande så-      miska ämnen.
21873: 
21874: 
21875: Helsingfors den 30 december 1999
21876: 
21877:     Omsorgsminister Eva Biaudet
21878: 
21879: 
21880: 
21881: 
21882: 6
21883:                                                          KK 93111999 vp- Esko Kurvinen /kok ym.
21884: 
21885: 
21886: 
21887: 
21888:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 93111999 vp
21889: 
21890:                                               Talviajan nopeusrajoitusten kehittäminen
21891: 
21892: 
21893: 
21894: 
21895: Eduskunnan puhemiehelle
21896: 
21897: Valtioneuvosto teki 1980-1uvun lopulla päätök-            Nykyinen käytäntö ei motivoi autoilijoita
21898: sen kokeilla valtakunnan tieverkossa talviajan         omaehtoiseen turvallisuusajatteluun rajoitusten
21899: alempia nopeusrajoituksia. Järjestelmä otettiin        hyväksymisen kautta, eikä lisää poliisin mahdol-
21900: alussa käyttöön koko valtakunnassa, ja samalla         lisuuksia valvoa tehokkaasti ja tarkoituksenmu-
21901: määrättiin, että keskimäärin 15 prosenttia kesä-       kaisesti liikennettä.
21902: ajan 100 krn/h nopeusrajoitusalueista saa olla tal-
21903: vikautena ennallaan. Liikenneministeriö antoi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21904: kirjeellään vuonna 1995 Oulun ja Lapin tiepii-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21905: rien alueella luvan poiketa tuosta 15 prosentista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21906: enintään 22 prosenttiin, minkä seurauksena kes-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21907: kimäärin 18 prosenttia kesäajan 100 km/h no-
21908: peuksista saa jättää voimaan talviaikana. Nykyi-             Aikooko hallitus uudistaa talviajan no-
21909: sellään Tielaitos päättää yksin, millä tavalla tal-          peusrajoitusjärjestelmää siten, että tal-
21910: viajan 100 krn/h nopeusrajoitukset jakautuvat                vinopeusrajoituksia ei sidottaisi etukä-
21911: tiepiirien alueilla. Näin ollen rajoituksista nykyi-         teen määrättyyn, tiettyyn prosenttilu-
21912: sellään päätettäessä ei hyödynnetä liikenteen                kuun tiestöstä, vaan todellinen tarve
21913: kaikkien asiantuntijoiden kokemusta, eikä oteta              määriteltäisiin ottaen huomioon aluei-
21914: huomioon paikallisia olosuhteita riittävän laajas-           den omat erityispiirteet, kuten tiestön
21915: ti.                                                          laatu, kunnossapidon aste, liikennemää-
21916:     Nykyinen järjestelmä on saanut aikaan sen,               rät jne., ja siten, että Tielaitos voisi
21917: että talvinopeusrajoitusten asettelu ei vakuuta              päättää tiepiireittäin talvinopeusrajoi-
21918: edes liikennettä valvovaa poliisia, saati normaa-            tuksista kuultuaan läänin johtavia lii-
21919: lia autoilijaa. Tieolosuhteet ja liikenneympäristö           kenneturvallisuusasiantuntijoita, kuten
21920: pysyvät aivan ennallaan, mutta nopeusrajoitus                läänin po/iisijohtoa, liikkuvan poliisin
21921: muuttuu, puhumattakaan siitä, että 80 krn/h rajoi-           alueellista johtoa ja eri liikenneturvalli-
21922: tus asetetaan koko tiealueelle, jonne turvallisuus-          suusjärjestöjä sekä muita asiantuntija-
21923: ajattelunkin mukaan kuuluisi nopeusrajoitus                  tahoja riittävän laajasti?
21924: 100 krn/h.
21925: 
21926: 
21927: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
21928: 
21929:     Esko Kurvinen /kok                                    Jyri Häkämies /kok
21930:     Jari Vilen /kok                                       Petri Salo /kok
21931: 
21932:                                                                                                 Versio 2.0
21933: KK 931/1999 vp- Esko Kurvinen /kok ym.                                                  Ministerin vastaus
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 
21938: Eduskunnan puhemiehelle
21939: 
21940: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         kenteisiäja ne sijaitsevat ensisijaisesti maan poh-
21941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          joisosissa. Lisäksi näillä teillä tuli olla hyvä lii-
21942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kenneturvallisuus. Näiden teiden määrä sai olla
21943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kur-         korkeintaan 10 % näiden rajoitusten kesäaikai-
21944: visen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         sesta kokonaispituudesta. Edellä mainittu l 0 %
21945: myksen KK 93111999 vp:                                 on myöhemmin muutettu 18 prosentiksi. Prosent-
21946:                                                        tiluku ei ole koko maassa sama, vaan Tielaitok-
21947:        Aikooko hallitus uudistaa talviajan no-         sen keskushallinnon asiana on tiepiirien esityk-
21948:        peusrajoitusjärjestelmää siten, että tal-       sestä sovittaa 100 km/h nopeusrajoitukset eri tie-
21949:        vinopeusrajoituksia ei sidottaisi etukä-        piireihin siten, että koko maan osalta pysytään
21950:        teen määrättyyn, tiettyyn prosenttilu-          edellä mainitussa 18 prosentissa.
21951:        kuun tiestöstä, vaan todellinen tarve              Tieliikennelain 25 §:n mukaisesti liikennemi-
21952:        määriteltäisiin ottaen huomioon aluei-          nisteriön asiana on antaa yleiset ohjeet tiekohtai-
21953:        den omat erityispiirteet, kuten tiestön         sista ja paikallisista nopeusrajoituksista. Liiken-
21954:        laatu, kunnossapidon aste, liikennemää-         neministeriö katsoo, että talviajan nopeusrajoi-
21955:        rät jne., ja siten, että Tielaitos voisi        tukset on eräs valtakunnallisesti tärkeä liikenne-
21956:        päättää tiepiireittäin talvinopeusrajoi-        turvallisuuden parantamiskeino. Päätösvallan
21957:        tuksista kuultuaan läänin johtavia lii-         säilyttäminen talviajan nopeusrajoitusten laajuu-
21958:        kenneturvallisuusasiantuntijoita, kuten         desta ja tasosta tulee jatkossakin säilyttää liiken-
21959:        läänin poliisijohtoa, liikkuvan poliisin        neministeriöllä. Niistä päättämistä ei voida il-
21960:        alueellista johtoa ja eri liikenneturvalli-     man reunaehtoja kokonaan siirtää tiepiireille,
21961:        suusjärjestöjä sekä muita asiantuntija-         koska myös nopeusrajoitusten yhdenmukaisuus
21962:        tahoja riittävän laajasti?                      on tärkeä niiden turvallisuusvaikutusta tehostava
21963:                                                        tekijä. Ei siis voida ajatella, että talviajan no-
21964: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          peusrajoitus toteutettaisiin eri tavalla tai erilaa-
21965: ti seuraavaa:                                          juisesti eri tiepiireissä paikallisesti saatujen lau-
21966: Liikenneministeriön neuvoa antavana elimenä            suntojen ja ehdotusten pohjalta.
21967: toimiva liikenneturvallisuusasiain neuvottelu-            Talviajan nopeusrajoitusjärjestelmää luotaes-
21968: kunta esitti vuonna 1991, että talviaikana tulisi      sa on kuultu kaikkia tärkeimpiä liikenneturvalli-
21969: kaikki 120 km/h rajoitukset alentaa arvoon 100         suudesta vastaavia tahoja. Nopeusrajoitusten
21970: km/h ja vastaavasti kaikki 100 km/h rajoitukset        suunnittelussa tiepiirit kuulevat yleensä paikal-
21971: arvoon 80 km/h kuuden kuukauden ajaksi.                listen tahojen mielipiteitä. Suuri osa vuosittaises-
21972:    Liikenneministeriö päätti kuitenkin, että edel-     ta yli 300 nopeusrajoitustarkistuksesta perustuu
21973: lä mainittu kuuden kuukauden aika on liian kaa-        tienkäyttäjiltä ja viranomaisilta saatuihin aloit-
21974: vamainen ja siihen tulee saada joustoa. Lisäksi        teisiin. Eri tahoilla tehdyt kyselyt osoittavat, että
21975: osa 100 km/h rajoituksista tuli jättää käyttöön        talviajan nopeusrajoitusten merkitys ymmärre-
21976: myös talviaikana. Kriteerinä oli, että näillä teillä   tään ja pääosa tienkäyttäjistä pitää niitä tarpeelli-
21977: on pitkämatkaista liikennettä, tiet ovat vähälii-      sina.
21978: 
21979: 
21980: 2
21981: Ministerin vastaus                                 KK 931/1999 vp- Esko Kurvinen /kok ym.
21982: 
21983: 
21984:    Liikenneministeriö seuraa nykyisen talviajan
21985: nopeusrajoitusjärjestelmän toimivuutta ja ryhtyy
21986: tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin.
21987: 
21988: 
21989: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
21990: 
21991:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
21992: 
21993: 
21994: 
21995: 
21996:                                                                                        3
21997: KK 931/1999 vp- Esko Kurvinen /kok ym.                                                    Ministems svar
21998: 
21999: 
22000: 
22001: 
22002: Tili riksdagens talman
22003: 
22004: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        distanskömingar, trafikvolymema på vägama är
22005: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        små och vägama finns i första hand i den norra
22006: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esko      delen av landet. Dessutom skulle dessa vägar ha
22007: Kurvinen /saml m.fl. undertecknade skriftliga         en god trafiksäkerhet. Dessa vägar fick utgöra
22008: spörsmål SS 931/1999 rd:                              högst 10 % den totala längden av dessa begräns-
22009:                                                       ningar sommartid. Den nämnda andelen på 10 %
22010:       imnar regeringen förnya systemet för            har senare höjts tili 18 %. Procentsatsen är inte li-
22011:        hastighetsbegränsningarna under vin-           kadan i hela landet, utan Vägverkets centralför-
22012:        tern så att de inte binds tili en på för-      valtning har i uppgift att enligt vägdistriktens
22013:        hand definierad, viss procentandel av          förslag passa in begränsningama på 100 km/t på
22014:        vägnätet, utan att det verkliga behovet        olika vägdistrikt så att man i hela landet håller sig
22015:        definieras med beaktande av område-            på den nämnda nivån på 18 %.
22016:        nas egna särdrag, såsom vägnätets                  Enligt 25 § vägtrafiklagen är det trafikministe-
22017:        skick, underhållets nivå, trafikvolymen        riets uppgift att utfårda bestämmelser om vägbe-
22018:        osv., och så att Vägverket kan bestäm-         stämda eller lokala hastighetsbegränsningar. Tra-
22019:        ma om hastighetsbegränsningarna un-            fikministeriet anser att hastighetsbegränsningar-
22020:        der vintern skilt för varje vägdistrikt ef-    na under vintem är ett på riksplanet viktigt sätt
22021:        ter att i tillräcklig utsträckning ha hört     att förbättra trafiksäkerheten. Trafikministeriet
22022:        länets ledande experter på trafiksäker-        bör även i fortsättningen ha beslutanderätten i
22023:        het, såsom polisledningen, rörliga poli-       fråga om hastighetsbegränsningama under vin-
22024:        sens regionala ledning och olika trafik-       tem och i fråga om deras omfattning och nivå.
22025:       säkerhetsorganisationer samt experter           Beslutanderätten som gäller dessa kan inte utan
22026:       från andra områden?                             förbehåll helt överföras tili vägdistrikten, efter-
22027:                                                       som även hastighetsbegränsningamas enhetlig-
22028: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       het är en viktig faktor som framhäver säkerhets-
22029: föra följande:                                        verkningama. Det är alltså inte tänkbart att has-
22030: År 1991 föreslog kommitten för trafiksäkerhets-       tighetsbegränsningama under vintem genomförs
22031: ärenden, som fungerar som rådgivande organ för        på olika sätt och med olika omfattning inom oli-
22032: trafikministeriet att alla hastighetsbegränsningar    ka vägdistrikt på basis av lokala utlåtanden och
22033: på 120 km/t sänks tili 100 km/t och att hastighets-   förslag.
22034: begränsningama på 100 km/t sänks på motsva-              När systemet med hastighetsbegränsningar
22035: rande sätt tili 80 km/t för sex månader på vintem.    under vintem skapades har de viktigaste instan-
22036:    Trafikministeriet beslöt ändå att den nämnda       sema som svarar för trafiksäkerheten hörts. När
22037: tiden på sex månader är för schablonmässig och        hastighetsbegränsningama planeras hör vägdi-
22038: att systemet bör göras mera flexibelt. Därtili        strikten oftast lokala instansers åsikter. Årligen
22039: skulle en del av begränsningama på 100 km/t hål-      utförs fler än 300 granskningar av hastighetsbe-
22040: las i kraft även under vintermånadema. Kriterier-     gränsningama, varav de flesta baserar sig på ini-
22041: na var att trafiken på dessa vägar består av lång-    tiativ från väganvändare och myndigheter. De
22042: 
22043: 
22044: 4
22045: Ministems svar                                         KK 931/1999 vp- Esko Kurvinen /kok ym.
22046: 
22047: 
22048: förfrågningar som gjorts hos olika instanser vi-        Trafikministeriet följer hur det nuvarande sys-
22049: sar att betydelsen av hastighetsbegränsningama        temet med hastighetsbegränsningar under vin-
22050: under vintern förstås och att största delen av väg-   tem fungerar och vidtar vid behov de åtgärder
22051: användama anser att begränsningama är nödvän-         som ärendet förutsätter.
22052: diga.
22053: 
22054: 
22055: Helsingforsden 5 januari 2000
22056: 
22057:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22058: 
22059: 
22060: 
22061: 
22062:                                                                                                      5
22063:                                                             KK 932/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
22064: 
22065: 
22066: 
22067: 
22068:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 932/1999 vp
22069: 
22070:                                             Asiamiespostien palvelukyky
22071: 
22072: 
22073: 
22074: 
22075: Eduskunnan puhemiehelle
22076: 
22077: Viime viikolla eduskunnalle annetussa ja liiken-     na työmäärään sekä riskiin, ja toiminta tuntuu
22078: neministeri Heinosen esittämässä pääministerin       jopa talkootyöltä.
22079: ilmoituksessa annettiin ymmärtää, että laaduk-
22080: kaat postipalvelut voidaan tasapuolisesti turvata    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22081: koko maassa mm. asiamiespostien kautta.              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22082:    Näihin päiviin saakka maatalousyrittäjät ja       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22083: muut maaseudun ihmiset ovat esimerkiksi voi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22084: neet hoitaa dieselveron päivämaksun suorittami-
22085: sen normaalien postiasioiden lomassa. Nyt kui-             Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy asia-
22086: tenkin kiinteitä postikonttoreita on suljettu run-         miespostien palvelutason ja -laadun säi-
22087: saasti kautta maan, eivätkä niiden tilalle synty-          lyttämiseksi samantasaisena kuin kiin-
22088: neet asiamiespostit voi suorittaa edellä mainittua         teissä postikonttoreissa, jotta kaikilla
22089: dieselveron palautusta tyydyttävästi, vaikka asia-         suomalaisilla asuinpaikasta riippumat-
22090: miespostien väitetäänkin olevan yhtä tasokkaita            ta olisi saatavilla samanlaiset palvelut,
22091: kuin kiinteiden postikonttoreiden.                         esimerkkinä mainittakoon dieselveron
22092:    Asianomaisille päivämaksun suorittajille täs-           päivämaksun suorittaminen, jota asia-
22093: tä aiheutuu kohtuutonta haittaa, kun maksun suo-           miespostit eivät voi hoitaa ja
22094: ritusta varten on lähdettävä varta vasten pit-
22095: kienkin matkojen päästä suurempiin kiinteisiin             miten asiamiespostien ylläpidosta ja
22096: postikonttoreihin.                                         hoitamisesta aiheutuva työmäärä ja ris-
22097:    Asiamiespostien pitäjien saama palkkio toi-             kit tullaan tulevaisuudessa ottamaan
22098: minnan ylläpidosta on sekin nimellinen verrattu-           huomioon korvauksen suuruutta määri-
22099:                                                            tettäessä?
22100: 
22101: 
22102: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
22103: 
22104:     Seppo Lahtela /kesk
22105: 
22106: 
22107: 
22108: 
22109:                                                                                               Versio 2.0
22110: KK 932/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                 Ministerin vastaus
22111: 
22112: 
22113: 
22114: 
22115: Eduskunnan puhemiehelle
22116: 
22117: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       voi suorittaa asiamiespostin välityksellä. Asia-
22118: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        miesposti antaa maksun suorittajalle päivämäärä-
22119: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      leimalla varustetun väliaikaisen kuitin maksun
22120: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-      vastaanottamisesta. Asiamiesposti lähettää peri-
22121: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       mänsä päivämaksutilityksen muiden tilityslo-
22122: sen KK 93211999 vp:                                  makkeiden mukana päivittäin postin Kuopion
22123:                                                      tallennuspisteeseen, jossa maksu tuloutetaan
22124:       Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy asia-       Ajoneuvohallintokeskuksen tilille. Kuopion tal-
22125:       miespostien palvelutason ja -laadun säi-       lennuspiste lähettää kirjeitse lopullisen kirjanpi-
22126:       lyttämiseksi samantasaisena kuin kiin-         tokuitin maatalousyrittäjälle.
22127:       teissä postikonttoreissa, jotta kaikilla          Maatalousyrittäjän asiamiespostista saama vä-
22128:       suomalaisilla asuinpaikasta riippumat-         liaikainen kuitti maksun suorittamisesta on päte-
22129:       ta olisi saatavilla samanlaiset palvelut,      vä mahdollisessa tarkastustilanteessa. Asiamies-
22130:       esimerkkinä mainittakoon dieselveron           postin avoinna ollessa maksun voi suorittaa myös
22131:       päivämaksun suorittaminen, jota asia-          iltaisin ja viikonloppuisin, mikä ei postin omissa
22132:       miespostit eivät voi hoitaa ja                 konttoreissa ole mahdollista.
22133:                                                         Asiamiespostien saarnat palkkiot muodostu-
22134:        miten asiamiespostien ylläpidosta ja          vat postin asiamiehille aiheuttaman työmäärän
22135:        hoitamisesta aiheutuva työmäärä ja ris-       perusteella. Postisuoritteiden määrät ja niiden
22136:        kit tullaan tulevaisuudessa ottamaan          vaikutukset palkkiomääriin tarkistetaan vuosit-
22137:        huomioon korvauksen suuruutta määri-          tain. Noin 900 manuaalisesti toimivassa asia-
22138:        tettäessä?                                    miespostissa palkkion kiinteä osuus on noin 70%
22139: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ja 30 % muodostuu suoraan myyntiprovisioista.
22140:                                                      Noin 100 suurimmassa postin päätejärjestelmäl-
22141: ti seuraavaa:
22142:                                                      lä varustetussa asiamiehen hoitamassa postissa
22143: Dieselveron päivämaksun voi maksaa kaikissa          on palkkiosta kiinteä osuus noin 30 % ja 70 %
22144: pankkien konttoreissa. Niillä paikkakunnilla,        muodostuu suoraan provisioista ja päivittäin ker-
22145: joissa ei ole minkään pankin konttoria mutta jois-   tyvistä suoritemääristä.
22146: sa on asiamiesposti, dieselveron päivämaksun
22147: 
22148: 
22149: 
22150: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
22151: 
22152:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
22153: 
22154: 
22155: 
22156: 
22157: 2
22158: Ministems svar                                             KK 932/1999 vp- Seppo Lahtela /kesk
22159: 
22160: 
22161: 
22162: 
22163: Tili riksdagens talman
22164: 
22165: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      talar avgiften ett tillfålligt datumstämplat kvitto
22166: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      på att avgiften har mottagits. Postombudet skick-
22167: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-     ar dagligen, tillsammans med andra redovis-
22168: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-     ningsblanketter, redovisningen över de uppbur-
22169: mål SS 932/1999 rd:                                  na dagsavgiftema till postens lagringsställe i
22170:                                                      Kuopio, där avgiften bokförs som inkomst på
22171:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         Fordonsförvaltningscentralens konto. Lagrings-
22172:       för att nivån och kvaliteten på postom-        stället i Kuopio sänder skriftligen det slutgiltiga
22173:       budens service skall bevaras på samma          bokföringskvittot till jordbruksföretagaren.
22174:       nivå som vid de fasta postkontoren så att         Det tillfålliga kvitto på att avgiften har betalts
22175:       alla finländare oberoende av hemort            som jordbruksföretagaren får från postombudet
22176:       skall ha tillgång till likadana tjänster,      är giltigt vid en eventuell inspektion. När om-
22177:       som exempel kan nämnas betalandet av           budskontoret är öppet kan avgiften betalas även
22178:       dieselskattens dagsavgift, vilket postom-      under kvällar och veckoslut om detta inte är möj-
22179:       buden inte kan sköta och                       ligt på postens egna kontor.
22180:                                                         De arvoden som postombuden får fastställs på
22181:       på vilket sätt kommer den arbetsmängd          basis av den arbetsmängd som medförs för pos-
22182:       och de risker som föranleds av postom-         tens ombud. Postprestationernas mängder och
22183:       budens underhåll och skötsel att beak-         deras verkningar på arvodesbeloppen justeras år-
22184:       tas i framtiden när storleken på ersätt-       ligen. Vid ca 900 manuellt fungerande postom-
22185:       ningen fastställs?                             bud utgör den fasta andelen av arvodet ca 70 %,
22186: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      och 30 % utgörs direkt av försäljnings- provisio-
22187: föra följande:                                       nerna. Vid ca 100 av de största postkontoren som
22188:                                                      har utrustats med postens terminalsystem och
22189: Dieselskattens dagsavgift kan betalas på alla ban-   som sköts av ombud utgör den fasta andelen av
22190: kers kontor. På de orter där det inte finns något    arvodet ca 30 %, och 70 % utgörs direkt av pro-
22191: bankkontor men där det finns ett postombud kan       visioner och prestationsbelopp som inflyter dag-
22192: dieselskattens dagsavgift betalas genom postom-      ligen.
22193: budets förmedling. Postombudet ger den som be-
22194: 
22195: 
22196: 
22197: Helsingfors den 5 januari 2000
22198: 
22199:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22200: 
22201: 
22202: 
22203: 
22204:                                                                                                         3
22205:                                             KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
22206: 
22207: 
22208: 
22209: 
22210:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 933/1999 vp
22211: 
22212:                                                Kuvajournalistikoulutuksen perustaminen
22213:                                                Suomeen
22214: 
22215: 
22216: 
22217: 
22218: Eduskunnan puhemiehelle
22219: 
22220: Suomessa toimii tällä hetkellä noin 400 ammatti-        uusmediatuotantoon tähtäävää koulutuskokonai-
22221: maista lehtikuvaajaa. Heillä on hyvin kirjava           suutta, joka on toki myös tärkeää. Tutkimukset
22222: tausta ja moni on päätynyt työhönsä sattumalta.         kuitenkin osoittavat, että painetun lehden keskei-
22223: Yhteistä on kuitenkin se, ettei kukaan ole voinut       nen asema ihmisten mediatottumuksissa ei tule
22224: varsinaisesti kouluttautua lehtikuvaamisen am-          lähiaikoina täysin katoamaan.
22225: mattilaiseksi journalistisessa mielessä. Siinä on          Painettujen lehtien tarpeisiin koulutettavien
22226: selkeä ero kirjoittaviin toimittajiin, joiden koulu-    kuvaajien opetuksen pääsisällön tulee olla jour-
22227: tusta on Suomessa ansiokkaasti kehitetty vuosi-         nalistisissa arvioissa. Toimittajan tutkinnon rin-
22228: kymmeniä.                                               nalle olisi luotava kuvajournalistin tutkinto. Jär-
22229:    Maassamme on oppilaitoksia, joissa voi val-          kevää olisi, että tätä tutkintoa voisi suorittaa sa-
22230: mistua taiteelliseksi kameran käyttäjäksi, mutta        massa paikassa kuin toimittajantutkintoa.
22231: journalistiset opinnot jäävät vaatimattomiksi. Li-         Opetusministeriön alaisuuteen tulisikin kii-
22232: säksi on oppilaitoksia, joissa voi opiskella kir-       reesti perustaa sanoma- ja aikakauslehtien tar-
22233: joittavaksi journalistiksi, mutta niissä puolestaan     peet huomioon ottava työryhmä pohtimaan lehti-
22234: valokuvausta ei juurikaan opeteta. Tämä epäkoh-         kuvaajien koulutuksen sisältöä ja ohjelmaa.
22235: ta on tiedostettu jo kauan ja sitä yritettiin poistaa
22236: muun muassa vuonna 1995 lehtikuvaajien omas-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22237: ta aloitteesta. Silloin opetusministeriön asettama      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22238: työryhmä laati raportin ja koulutussuunnitelman         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22239: tätä varten. Lopputulos oli, että Tampereen yli-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22240: opistoon saatiin kaksivuotinen elektronisen ku-
22241: vajournalismin maisterinohjelma. Sen sisältö ei                Mitä hallitus aikoo tehdä korkeakoulu-
22242: kuitenkaan vastaa ammattimaisen lehtikuvauk-                   tasoisen, journalismipainotteisen lehti-
22243: sen tarpeita. Opinnot eivät ole journalistilähtöis-            kuvaajatutkinnon saamiseksi maaham-
22244: tä käyttökuvakoulutusta, vaan enemmänkin osa                   me?
22245: 
22246: 
22247: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
22248: 
22249:     Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk                          Klaus Bremer /r
22250:     Anu Vehviläinen /kesk                                   Hanna Markkula-Kivisilta /kok
22251:     Jari Leppä /kesk                                        Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
22252: 
22253: 
22254:                                                                                                    Versio 2.0
22255: KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
22256: 
22257: 
22258:     Inkeri Kerola /kesk                      Kimmo Kiljunen /sd
22259:     Merikukka Forsius /vihr                  Juha Korkeaoja /kesk
22260:     Markku Laukkanen /kesk                   Mirja Ryynänen /kesk
22261:     Kari Myllyniemi /kesk
22262: 
22263: 
22264: 
22265: 
22266: 2
22267: Ministerin vastaus                       KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
22268: 
22269: 
22270: 
22271: 
22272: Eduskunnan puhemiehelle
22273: 
22274: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kuvajournalismin koulutuksen kehittämisek-
22275: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         si perustettiin elektronisen kuvajournalismin
22276: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maisteriohjelma vuonna 1997, jossa ensimmäi-
22277: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-       set opiskelijat aloittivat saman vuoden syksyllä
22278: hookana-Asunmaan /kesk ym. näin kuuluvan kir-         ja jota koordinoi Tampereen yliopisto. Maiste-
22279: jallisen kysymyksen KK 933/1999 vp:                   riohjelmaa kehitetään ja toteutetaan kolmen yli-
22280:                                                       opiston yhteistyönä. Mukana ovat Tampereen ja
22281:        Mitä hallitus aikoo tehdä korkeakoulu-         Jyväskylän yliopistot, joiden viestintäalan koulu-
22282:        tasoisen, journalismipainotteisen lehti-       tustarjonnassa journalistiikalla on keskeinen ase-
22283:        kuvaajatutkinnon saamiseksi maaham-            ma ja joissa journalistiikka tai tiedotusoppi pää-
22284:        me?                                            aineena suoritettavat maisterintutkinnot edusta-
22285:                                                       vat varsinaista journalistikoulutusta. Kolmas mu-
22286: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kana oleva yliopisto on Taideteollinen korkea-
22287: ti seuraavaa:                                         koulu, joka painottaa valokuvausta kuvataiteen ja
22288: Perinteinen lehtikuvaamisen ammattialue on osa        kuvallisen viestinnän itsenäisenä osana ja jossa
22289: laajaa ja monimuotoista viestintäalaa. Viestintä-     valokuvataide kattaa myös osaltaan uuden me-
22290: alan koulutuksen kehittämistarpeet ovat kaikki-       dian aluetta. Maisteriohjelmaan voi hakea myös
22291: neen olleet ajankohtaisia opetusministeriön hal-      ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta ja ohjel-
22292: linnonalalle kuuluvan koulutuksen tavoitteiden        massa suoritetaan täydentävät opinnot siten, että
22293: asettelussa ja toimenpiteissä 1990-luvun jälki-       yliopistot voivat katsoa koulutuksen lähtötason
22294: puoliskolla. Lehtikuvaajien koulutuksen kehittä-      vastaavan alemman korkeakoulututkinnon tasoa.
22295: mistä on selvitetty ja kehitetty osana muuta vies-       Viestintäalojen osaamistarpeisiin ja työelä-
22296: tintäalan koulutusta vuodesta 1997. Koulutustar-      män rakenteisiin on vaikuttanut voimakkaasti no-
22297: jontaa on ja kehitetään edelleen sekä ammattikor-     peasti kehittyvä viestintäteknologia. Ammattiku-
22298: keakouluissa että yliopistoissa.                      vien ja työurien muutos muuttaa myös koulutus-
22299:     Lähtökohtana laadullisessa kehittämistyössä       ta. Viestinnän teknologisessa jaottelussa painet-
22300: on ollut alalle hakeutuvien vankan tietopohjan ja     tuun ja sähköiseen viestintään ollaan siirtymässä
22301: osaamisen perustan turvaaminen ja henkilökoh-         vaiheeseen, jossa tämäntyyppiset rakenteet ovat
22302: taisen työuran kehittymisen tukeminen työelä-         hämärtymässä. Tiedämme, että digitaalitekniik-
22303: män muutoksen ja elinikäisen oppimisen näkö-          ka sähköisen viestinnän puolella tekee mahdolli-
22304: kulmista. Valokuvaajan tehtäviin valmentavaa          seksi yhdistää jakeluteiden perinteisesti eriyttä-
22305: kuvallisen viestinnän koulutusta on haluttu laaja-    mät mediat. Edellä mainitun maisteriohjelman
22306: alaistaa vahvistaen erityisesti journalistiikan       kehittämistä toteutetaaukio siten, että kuvallisen
22307: opintoja osana koulutusta. Alan koulutustasoa on      viestinnän osaaminen kattaa sekä painetun että
22308: haluttu myös nostaa. Koulutuksen relevanssiin         sähköisen viestinnän. Ohjelmaan on tavoitteena
22309: kiinnitetään erityistä huomiota tiiviillä vuorovai-   kehittää riittävästi valinnaisuutta siten, että opis-
22310: kutuksella työelämän toimijoihin. Opintoihin          kelijat voivat suunnata tutkintonsa painotusta ha-
22311: liittyvän harjoittelun merkitys alalla on tärkeä.     luamallaan tavalla. Myös journalistiikan ja jouk-
22312: 
22313: 
22314:                                                                                                          3
22315: KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.                                     Ministerin vastaus
22316: 
22317: 
22318: koviestinnän tietopohjaa vahvistavissa ohjelman        osoittaa. Juuri nyt on ajankohtaista ammattikor-
22319: opinnoissa on tarpeen vielä lisätä erilaisia paino-    keakoulujen koulutusohjelmien uudistaminen.
22320: tuksia sisältäviä opintokokonaisuuksia.                Koulutusohjelmarakennetta ja tutkintonimik-
22321:    Kuvajournalismin koulutuksen kehittäminen           keistöä selkeytetään ja ammattikorkeakoulut
22322: yliopistosektorilla jatkuu monitieteisen maiste-       päättävät koulutusohjelmiin sisältyvistä suuntau-
22323: riohjelman pohjalta sitä mukaa kuin resursseja         tumisvaihtoehdoista.      Ammattikorkeakoulujen
22324: uuden koulutuksen kehittämiseen voidaan osoit-         kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon me-
22325: taa. Kehittämistä on hidastanut yliopistojen toi-      dianomin(AMK) -nimikkeellä johtaisivat tule-
22326: mintamenojen tunnetusti niukka liikkumavara,           vaisuudessa median koulutusohjelmassa suoritet-
22327: joka on vaikeuttanut hankerahoituksen kohdenta-        tavat opinnot. Nykyisten 16 koulutusohjelmani-
22328: mista uuteen toimintaan. Maisteriohjelman ke-          mikkeen sijaan tulee lisäksi kolme muuta koulu-
22329: hittämiselle antaa lisämahdollisuuksia myös            tusohjelmaa, jotka ovat kuvataiteen, muotoilun ja
22330: viestintätieteiden yliopistoverkoston syntymi-         musiikin koulutusohjelmat. Myös ammattikor-
22331: nen vuonna 1998. Verkosto keskittyy yhteistyös-        keakouluopintojen kehittämistä toteutetaan laa-
22332: sä humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle alal-   ja-alaisena eri aineita yhdistävänä koulutuksena
22333: le sijoittuvien viestintätieteiden ja Taideteollisen   välttäen liian kapea-alaisten tutkintojen synty-
22334: korkeakoulun ja Lapin yliopiston taidealojen yli-      mistä.
22335: opistollisen koulutuksen kehittämiseen ja tarjoaa          Journalistinen näkökulma erilaisissa toimitta-
22336: jo nyt verkko-opetuksena monipuolisen valikoi-         jan tehtävissä on tärkeä. Tietoyhteiskuntakehi-
22337: man viestinnän eri oppiaineiden tutkintovaati-         tykseen liittyvä sirpalemainen ja yhä kapea-alai-
22338: muksiin kuuluvia opintoja.                             sempi viestintä on herättänyt huolta ja on epäilty
22339:    Journalistin ja toimittajan tehtäviin soveltuva     ihmisten joutuvan muodostamaan maailmanku-
22340: koulutus voidaan hankkia nykyään alan varsinai-        vansa liian pirstaleisen tiedon varassa. Varoitta-
22341: sen koulutuksen ohella myös toista tietä. Toisen       via arvioita on myös liitetty yhteiskunnallisen
22342: merkittävän koulutuksen kentän muodostavat             identiteetin häviämistä edistävään vaikutukseen.
22343: muiden alojen opintoihin yhdistetyt viestinnän         Journalismin tehtävää tietoyhteiskunnassa olen-
22344: opintokokonaisuudet ja laaja sivuaineopiskelu.         naisen tiedon suodattajana informaatiovirrasta ja
22345: Hyvä esimerkki tällaisesta koulutusvalinnasta on       tiedon saattamista ihmisten ulottuville mahdolli-
22346: vaikkapa talouskysymyksiin erikoistuvaksi jour-        simman tarkoituksenmukaisella tavalla onkin
22347: nalistiksi valmentautuminen. Myöskään kuva-            tärkeää vahvistaa. Journalismilla on tietoyhteis-
22348: journalismin koulutustarpeisiin vastaamiseksi          kunnassa keskeisiä demokraattisiin prosesseihin
22349: opetusministeriö ei pidä koulutuspoliittisesti jär-    liittyviä tehtäviä. Se ei ainoastaan saata tietoa
22350: kevänä perustaa erillistä kapea-alaista lehtiku-       kansalaisten ulottuville, vaan pyrkii myös saa-
22351: vaajien ammattialueelle soveltuvaa koulutusoh-         maan ihmiset keskustelemaan ja toimimaan
22352: jelmaa tai omaa tutkintoa, vaan alan ammattihen-       omissa asioissaan. Kuvajournalismin koulutuk-
22353: kilöstön osaamistarpeisiin tulee voida vastata ny-     sen kehittämiseksi yliopistojen ja ammattikor-
22354: kyistä laaja-alaista koulutustarjontaa kehittämäl-     keakoulujen yhteistyötä voidaan kehittää mm. si-
22355: lä. Peruskoulutuksen laaja-alaisuudesta ei tule        ten, että yliopistojenjournalistiikan opintoja voi-
22356: tarpeettomasti tinkiä ja viestinnän nopeasti muut-     daan tarjota soveltuvin osin ammattikorkeakou-
22357: tuvalla sektorilla on erityisen perusteltua pyrkiä     lujen koulutusohjelmiin sisällytettäviksi.
22358: tarjoamaan uusille ikäluokille mahdollisimman              Jo ammatissa toimivien lehtikuvaajien osin
22359: laaja -alainen koulutuksellinen perusta.               kirjava ja puutteellinen koulutustausta ja alaa lei-
22360:    Lehtikuvaajan tehtävään valmentavan koulu-          maava nopea muutos ovat nostaneet esiin myös
22361: tuksen kehittäminen soveltuu erityisen hyvin am-       systemaattisemman täydennyskoulutuksen tar-
22362: mattikorkeakoulujen ammatillisuutta painotta-          peen. Suomen korkeakoululaitoksessa onkin
22363: vaan koulutustehtävään, kuten Lahden ammatti-          hyvä kapasiteetti koulutustarjonnan tuottami-
22364: korkeakoulun perinteinen alan koulutusrooli            seen. Kouluttautumismahdollisuuksia lisäävät
22365: 
22366: 
22367: 4
22368: Ministerin vastaus                     KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
22369: 
22370: 
22371: varsin tehokkaasti myös aikuiskoulutuksen tut-     dollisuutta alan koulutukseen. Ne ovat myös tär-
22372: kintotavoitteiset opinnot avoimessa yliopistossa   keitä sivuaineopintojen saatavuuden lisääjiä.
22373: aikuisväestölle, jolla ei muutoin ole ollut mah-
22374: 
22375: 
22376: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2000
22377: 
22378:     Opetusministeri Maija Rask
22379: 
22380: 
22381: 
22382: 
22383:                                                                                                  5
22384: KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.                                     Ministems svar
22385: 
22386: 
22387: 
22388: 
22389: Tili riksdagens talman
22390: 
22391: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ken i samband med studiema har stor betydelse
22392: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      inom branschen.
22393: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tyt-         I syfte att utveckla utbildningen i bildjourna-
22394: ti Isohookana-Asunmaa /cent m.fl. underteckna-       lism inrättades 1997 ett magisterprogram i elek-
22395: de skriftliga spörsmål SS 933/1999 rd:               tronisk bildjoumalism. De första studerandena
22396:                                                      inledde studiema samma år på hösten. Program-
22397:       Vad avser regeringen göra för att vårt         met koordineras av Tammerfors universitet. Ma-
22398:       land skall få en på journalism inriktad        gisterprogrammet utvecklas och genomförs ge-
22399:       pressfotografexamen på högs kolenivå?          nom samarbete mellan tre universitet. De invol-
22400:                                                      verade är Tammerfors och Jyväskylä universitet
22401: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      där journalistiken spelar en framträdande roll när
22402: föra följande:                                       det gäller utbudet av utbildning i kommunikation
22403: Inom den traditionella pressfotograferingen ut-      och där magisterexamina med joumalistik eller
22404: gör yrkesområdet en del av den omfattande och        informationslära som huvudämne representerar
22405: mångfacetterade kommunikationsbranschen. Be-         den egentliga joumalistutbildningen. Det tredje
22406: hoven att utveckla utbildningen inom kommuni-        universitetet är Konstindustriella högskolan, som
22407: kation har under senare delen av 1990-talet varit    satsar på fotografering som en självständig del av
22408: aktuella både vid målsättningen och i åtgärdema      bildkonst och visuell kommunikation och där fo-
22409: när det gäller den utbildning som hör till under-    tografikonsten också täcker området nya medier.
22410: visningsministeriets förvaltningsområde. Ut-         Det är också möjligt att söka till magisterpro-
22411: vecklingen av pressfotografutbildningen har ut-      grammet med yrkeshögskoleexamen som bas och
22412: retts som en del av den övriga utbildningen i        inom programmet genomförs kompletterande
22413: kommunikation alltsedan 1997. Utbildningsut-         studier så att universiteten kan betrakta utbild-
22414: budet har utvecklats och utvecklas alltjämt både i   ningens utgångsnivå som lägre högskoleexamen.
22415: yrkeshögskoloma och i universiteten.                    Den snabbt utveklade kommunikationstekno-
22416:    Utgångspunkten för det kvalitativa utveck-        login har kraftigt inverkat på behovet av kompe-
22417: lingsarbetet har varit att trygga en god kunskaps-   tens inom kommunikationsbranschema och på
22418: bas och ett gediget kunnande hos dem som söker       arbetslivsstrukturema. Förändringar i arbetsbe-
22419: sig till branschen och att stöjda deras personliga   skrivningen och yrkesbanan medför också för-
22420: karriärutveckling utifrån förändringama i arbets-    ändringar i utbildningen. När det gäller den tek-
22421: livet och livslångt lärande. Man har velat bredda    nologiska indelningen av kommunikation i tryckt
22422: den utbildning i visuell kommunikation som för-      och elektronisk kommunikation håller man på att
22423: bereder för pressfotografens uppgifter och då sär-   gå in i en fas där strukturer av denna typ suddas
22424: skilt stärka studiema i joumalistik i utbildning-    ut. Vi vet att digitaltekniken inom den elektronis-
22425: en. Man har också velat höja utbildningsnivån        ka kommunikationen gör det möjligt att förena
22426: inom branschen. Särskild uppmärksamhet ägnas         medier som av tradition haft skilda distributions-
22427: utbildningens relevans. Detta sker genom inten-      vägar. Utvecklingen av nämnda magisterpro-
22428: siv växelverkan med arbetslivets aktörer. Prakti-    gram sker så att kunnandet i visuell kommunika-
22429: 
22430: 
22431: 6
22432: Ministems svar                           KK 933/1999 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
22433: 
22434: 
22435: tion täcker både tryckt och elektronisk kommuni-       ningens bredd och inom den snabbt föränderliga
22436: kation. Målet är att i programmet utveckla en till-    kommunikationssektom är det speciellt motive-
22437: räcklig valfrihet så att de studerande kan ge sin      rat att försöka erbjuda nya åldersklasser en så
22438: examen den inriktning de önskar. Också de stu-        bred utbildningsgrund som möjligt.
22439: dier i programmet som stärker kunskapsbasen i             Utvecklande av utbildning som förbereder för
22440: joumalistik och massmedier måste utökas ytterli-      en pressfotografs uppgifter lämpar sig synnerli-
22441: gare med studiehelheter som innehåller olika fo-      gen väl för den yrkesinriktade utbildningsupp-
22442: kuseringar.                                           gift som yrkeshögskoloma har, vilket Lahtis yr-
22443:    Arbetet med att utveckla utbildningen i bild-      keshögskolas traditionella utbildningsroll inom
22444: joumalism fortsätter inom universitetssektom ut-      branschen visar. Just nu är det aktuellt att revide-
22445: gående från det mångvetenskapliga magisterpro-        ra yrkeshögskolomas utbildningsprogram. Ut-
22446: grammet i den mån resurser kan anvisas för ut-        bildningsprogrammens uppbyggnad och exa-
22447: veckling av ny utbildning. Utvecklingsarbetet         mensbenämningama görs klarare och yrkeshög-
22448: har fördröjts av att universitetens spelrum i fråga   skoloma beslutar om de inriktningsaltemativ
22449: om omkostnadema som känt är litet, vilket har         som ingår i utbildningsprogrammen. 1 framtiden
22450: försvårat möjlighetema att rikta projektfinansie-     kommer studier inom utbildningsprogrammet för
22451: ring till ny verksamhet. Också det universitets-      medier att leda till yrkeshögskoleexamen i kultur
22452: nätverk i kommunikationsvetenskaper som upp-          under benärnningen medianom (YH) . Utöver de
22453: kom 1998 erbjuder fler möjligheter att utveckla       nuvarande 16 namnen på utbildningsprogram in-
22454: magisterprogrammet. Nätverket koncentrerar sig        förs tre andra utbildningsprogram. De är utbild-
22455: genom samarbete på utvecklandet av kommuni-           ningprogrammen för bildkonst, formgivning och
22456: kationsvetenskapema, som återfinns inom det           musik. Utvecklingen av yrkeshögskolestudiema
22457: humanistiska och samhällsvetenskapliga områ-          genomförs på bred bas i form av utbildning som
22458: det, och universitetsutbildningen i konst vid         förenar olika ämnen. På så sätt uppkommer inte
22459: Konstindustriella högskolan och Lapplands uni-        alltför snäva examina.
22460: versitet och erbjuder redan nu i form av nätunder-        Det är viktigt med ett joumalistiskt synsätt i
22461: visning ett mångsidigt sortiment av studier som       olika redaktörsuppgifter. Den allt mer splittrade
22462: ingår i examensfordringama i olika ärnnen.            och snävare kommunikation som hänger sam-
22463:    Utbildning som lämpar sig för en joumalists        man med utvecklingen i informationssamhället
22464: eller redaktörs uppgifter kan för närvarande skaf-    har väckt oro och man har befarat att människor
22465: fas på annat sätt än via den egentliga utbildning-    blir tvungna att forma sin världsbild utgående
22466: en. Ett annat betydande utbildningsfålt bildar de     från alltför splittrad information. Det har också
22467: studiehelheter i kommunikation som är kombine-        vamats för att utvecklingen kan leda till en för-
22468: rade med studier på andra ornråden och omfattan-      svagad samhällsidentitet. Det är viktigt att stärka
22469: de biämnesstudier. Ett gott exempel på ett sådant     joumalismens uppgift i informationssamhället,
22470: utbildningsval är studier till joumalist med          dvs. att ta fram väsentlig information ur informa-
22471: specialisering på ekonomiska frågor. Undervis-        tionsflödet och presentera den för människor på
22472: ningsministeriet finner det inte utbildningspoli-     ett så ändamålsenligt sätt som möjligt. 1 informa-
22473: tiskt fömuftigt att i syfte att svara på behoven av   tionssamhället har joumalismen centrala uppgif-
22474: utbildning i bildjoumalism inrätta ett smalt ut-      ter som hänför sig till de demokratiska processer-
22475: bildningsprogram eller en egen examen som läm-        na. Den skall inte enbart göra informationen till-
22476: par sig för pressfotografemas yrkesområde, utan       gänglig för medborgama, utan också försöka få
22477: behovet av kunnande hos de professionella inom        människor att diskutera och agera i egen sak. 1
22478: branschen måste kunna tillgodoses genom att           syfte att utveckla utbildningen i bildjoumalism
22479: man utvecklar ett bredare utbildningsutbud än         kan samarbetet mellan universiteten och yrkes-
22480: förut. Man bör inte onödigt pruta på grundutbild-     högskoloma utvecklas bl.a. så att universitetens
22481: 
22482: 
22483: 
22484:                                                                                                         7
22485: KK 933/1999 vp- Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.                                       Ministems svar
22486: 
22487: 
22488: studier i joumalistik i tillämpliga delar kan erbju-   utbildningsutbud. Möjlighetema att skaffa sig ut-
22489: das yrkeshögskoloma för att inkluderas i deras         bildning utökas på ett synnerligen effektivt sätt
22490: utbildningsprogram.                                    också av vuxenutbildningens examensinriktade
22491:    Den delvis brokiga och bristfålliga utbildning-     studier vid öppet universitet. Dessa studier är av-
22492: en hos pressfotografer som redan är yrkesverk-         sedda för vuxna som annars inte har haft möjlig-
22493: samma och den snabba förändring som känne-             het till utbildning inom branschen. De är viktiga
22494: tecknar branschen har också lyft fram behovet av       också med tanke på förbättrad tillgång till biäm-
22495: mer systematisk fortbildning. Högskoleväsendet         nesstudier.
22496: i vårt land har god kapacitet att tillhandahålla ett
22497: 
22498: 
22499: Helsingfors den 10 januari 2000
22500: 
22501:     Undervisningsminister Maija Rask
22502: 
22503: 
22504: 
22505: 
22506: 8
22507:                                                               KK 934/1999 vp- Matti Saarinen /sd
22508: 
22509: 
22510: 
22511: 
22512:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 934/1999 vp
22513: 
22514:                                              Koikkalan mutkan oikaiseminen valtatiellä 1
22515: 
22516: 
22517: 
22518: 
22519: Eduskunnan puhemiehelle
22520: 
22521: Kantatien 53 länsipuolella valtatiellä 1 sijaitseva   la tullaan seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa li-
22522: ns. Koikkalan mutka on tunnetusti liikennetur-        säämään varoitus- ja hoitotoimenpiteiden tehok-
22523: vallisuuden kannalta ongelmallinen tieosuus,jol-      kuutta. Liikenneministeriö katsoo, että jos tästä
22524: la on tapahtunut useita kuolemaan johtaneita lii-     huolimatta liikenneturvallisuus Koikkalan koh-
22525: kenneonnettomuuksia. Tieosuuden vaarallisuus          dalla tulevaisuudessa huononee, Tielaitoksen tu-
22526: johtuu tien muodosta. Tie muodostaa mutkan,           lee ottaa edellä mainittu valtatien 1 parantami-
22527: joka sijaitsee lisäksi syvänteessä, johon kosteus     nen kyseisellä kohdalla uudelleen harkittavaksi.
22528: laskeutuu molemmin puolin olevilta mailta.
22529: Koikkalan mutkassa on etenkin keväisin ja syk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22530: syisin usein mustaa jäätä, joka heikentää liiken-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22531: neturvallisuutta.                                     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22532:    Toistaiseksi viimeisin ja todella vaarallinen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22533: onnettomuus sattui 11.12.1999, kun ojaan suistu-
22534: nut kemikaalirekka aiheutti räjähdysherkän las-              Onko hallitus tietoinen Koikkalan mut-
22535: tinsa vuoksi suuronnettomuuden vaaran.                       kan vaarallisuudesta ja
22536:    Vastauksessaan 5.10.1995 edelliseen, tätä sa-
22537: maa asiaa koskevaan kysymykseen ministeri                   mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22538: Linnainmaa vastasi mm., että Koikkalan kohdal-              tyä kyseisen tieosuuden liikenneturvalli-
22539:                                                             suuden parantamiseksi?
22540: 
22541: 
22542: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
22543: 
22544:     Matti Saarinen /sd
22545: 
22546: 
22547: 
22548: 
22549:                                                                                                  Versio 2.0
22550: KK 934/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                   Ministerin vastaus
22551: 
22552: 
22553: 
22554: 
22555: Eduskunnan puhemiehelle
22556: 
22557: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Talvihoidon tehokkuutta on koko El8-tiellä
22558: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         parannettu. Liukkauden torjunnassa ja lumen
22559: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       poistossa yleisten laatuvaatimusten toimenpide-
22560: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-       aika on puolitettu kahdesta yhteen tuntiin: kun
22561: risen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        liukkauden tai lumen määrän laatuvaatimusrajat
22562: KK 934/1999 vp:                                       ylittyvät, tulee tie saattaa laatuvaatimusten mu-
22563:                                                       kaiselle tasolle tunnin kuluessa.
22564:        Onko hallitus tietoinen Koikkalan mut-             Poliisin ilmoittamia henkilövahinkoihinjohta-
22565:        kan vaarallisuudestaja                         neita liikenneonnettomuuksia on tapahtunut tie-
22566:                                                       osalla Lohjanharju-Hiidenvesi vuosina 1995-
22567:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       1998 keskimäärin 3,3 vuodessa, kun niitä tapah-
22568:        tyä kyseisen tieosuuden liikenneturvalli-      tui vuosina 1990-1994 keskimäärin 5,2 vuodes-
22569:        suuden parantamiseksi?                         sa. Koikkalan lähialueella viime vuosina on ta-
22570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         pahtunut keskimäärin 0,75 vakavaa onnetto-
22571: ti seuraavaa:                                         muutta vuodessa, kun niitä tapahtui kaudella
22572:                                                        1990-1994 keskimäärin 1,2 vuodessa. Tilasto-
22573: Kansanedustaja Saarinen ym. on tehnyt myös            jen perusteella liikenneturvallisuus valtatiellä 1
22574: vuonna 1995 kirjallisen kysymyksen saman tien-        Lohjanharjun ja Hiidenveden välillä on siis pa-
22575: kohdan oikaisusta valtatiellä 1. Liikenneministe-     rantunut Koikkalan kohta mukaan lukien. Jyr-
22576: ri Linnainmaa on 5.10.1995 vastannut mm., että        kimmän mutkan kelivaroitusmerkkien vaikutus-
22577: tilannetta Koikkalan mutkan kohdalla seurataan        alueella on em. nelivuotiskautena tapahtunut
22578: ja tarvittaessa lisätään varoitus- ja hoitotoimen-    vain yksi, yhden henkilön loukkaantumiseenjoh-
22579: piteiden tehokkuutta. Vastauksessa ilmoitettiin       tanut onnettomuus.
22580: myös, että liikenneministeriö katsoo, että jos toi-      Venäläisen kemikaalirekan kaatumisonnetto-
22581: menpiteiden tehostamisesta huolimatta liikenne-       muus ei tapahtunut varsinaisen Koikkalan mut-
22582: turvallisuus Koikkalan kohdalla tulevaisuudessa       kan kohdalla, jossa tien oikealla puolella on
22583: huononee, Tielaitoksen tulee ottaa kyseisen koh-      Lauklampi, vaan lähes kilometrin ennen sitä So-
22584: dan parantaminen uudelleen harkittavaksi.             kialammen kohdalla. Tien geometria onnetto-
22585:    Tielaitos on tehostanut vuodesta 1994 alkaen       muuskohdalla ei poikkea koko Lohjanharjun-
22586: liikenneturvallisuuden kehittymisen seurantaa,        Salon tiejakson yleisestä tasosta. Liikenneminis-
22587: liikennetiedotusta, sään ja kelin seurantaa sekä      teriön saamien tietojen mukaan onnettomuuden
22588: tien hoitotoimenpiteitä valtatiellä 1 Lohjanhar-      välitön syy oli rekan lukkojarrutus, ja tapaus oli-
22589: jun ja Salon välillä. Automaattisten tiesääase-       si voinut sattua tie- ja keliolosuhteiden puolesta
22590: mien määrää on lisätty. Ongelmalliseksi koetun        tiejakson Lohjanharju-Sato millä hyvänsä koh-
22591: Koikkalan mutkan kohdalla on tiesääasema, jos-        dalla.
22592: ta saadaan 15 minuutin välein tieto tiepiirin lii-       Ainakin lyhytaikaisen seurannan perusteella
22593: kennekeskukseen tienpinnan tilasta, sateista ja       näyttää siltä, että tehostetut turvallisuuteen vai-
22594: sumusta. Käytännössä reaaliaikainen tieto voi-        kuttavat toimet ovat vähentäneet onnettomuuk-
22595: daan näin välittää sekä tienvarren informaatio-       sia. Valtatiellä 1 Lohjanharjun ja Salon välillä
22596: tauluihin että hoitopäivystykseen.                    seurataan onnettomuustilanteen kehitystä edel-
22597: 
22598: 2
22599: Ministerin vastaus                                 KK 934/1999 vp- Matti Saarinen /sd
22600: 
22601: 
22602: leen ja tehdään tilanteen edellyttämät toimenpi-
22603: teet.
22604: 
22605: 
22606: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
22607: 
22608:    Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
22609: 
22610: 
22611: 
22612: 
22613:                                                                                    3
22614: KK 934/1999 vp- Matti Saarinen /sd                                                     Ministems svar
22615: 
22616: 
22617: 
22618: 
22619: Tili riksdagens talman
22620: 
22621: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Vinterväghållningen har effektiverats på hela
22622: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       E18. När det gäller ha1kbekämpningen och snö-
22623: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mat-      röjningen har åtgärdstiden i fråga om de allmän-
22624: ti Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmå1    na kvalitetskraven halverats från två timmar tili
22625: SS 93411999 rd:                                       en timme: när gränsema för de kvalitetskrav som
22626:                                                       gäller ha1ka eller snömängder överskrids skall
22627:        Å.r regeringen medveten om hur farlig         vägen inom en timme fås att motsvara nivån i en-
22628:        kurvan vid Koikkala är och                     lighet med kvalitetskraven.
22629:                                                          På vägavsnittet Lojoåsen-Hiidenvesi har an-
22630:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          talet personskadeolyckor som polisen rapporte-
22631:       för att förbättra trafiksäkerheten på          rat varit i genomsnitt 3,3 per år under perioden
22632:       vägavsnittet i fråga?                           1995-1998, medan deras antal under perioden
22633: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       1990-1994 varit i genomsnitt 5,2 per år. Under
22634: föra fö1jande:                                       de senaste åren har i Koikkalas närområde inträf-
22635:                                                      fat i genomsnitt 0,75 allvarliga o1yckor, medan
22636: Riksdagsman Saarinen m.fl. har också 1995 in-        deras antal under perioden 1990-1994 varit i
22637: 1ärnnat ett skriftligt spörsmå1 om en uträtning av   genomsnitt 1,2 per år. Enligt statistiken har tra-
22638: samma vägavsnitt på riksväg 1. Trafikminister        fiksäkerheten alltså förbättrats på riksväg 1 me1-
22639: Linnainmaa har den 5 oktober 1995 svarat bl.a.       lan Lojoåsen och Hiiden- vesi, kurvan vid Koik-
22640: att man skall fö1ja situationen vid kurvan vid       kala inberäknad. Under den närnnda fyraårspe-
22641: Koikka1a och vid behov effektivera vamings-          rioden har det inom verkningsområdet för de var-
22642: och underhållsåtgärdema. 1 svaret konstaterades      ningsmärken för väglag som finns vid den allra
22643: också att trafikministeriet anser att om trafiksä-   tväraste kurvan skett endast en olycka då en per-
22644: kerheten i framtiden trots detta försämras skall     son skadades.
22645: Vägverket på nytt bedöma behovet att förbättra           Den olycka när en rysk kemikalielångtradare
22646: vägavsnittet i fråga.                                väite inträffade inte vid den egentliga Koikkala-
22647:    Vägverket har sedan 1994 effektiverat upp-        kurvan, där Lauklampi finns på vägens högra si-
22648: följningen av trafiksäkerhetens utveckling, tra-     da, utan en knapp kilometer före det vid Sokia-
22649: fikinformationen, uppföljningen av väderlek och      lampi. Vid olycksplatsen avviker vägens geo-
22650: väglag samt vägserviceåtgärdema på riksväg 1         metri inte från den allmänna nivån för hela väg-
22651: mellan Lojoåsen och Salo. Anta1et automatiska        avsnittet Lojoåsen-Salo. Enligt uppgifter som
22652: vägväderstationer har utökats. Vid kurvan vid        trafikministeriet har fått var den direkta orsaken
22653: Koikkala, som anses vara problematisk, finns en      tili olyckan långtradarens låsande bromsar, och
22654: vägväderstation som med 15 minuters mellan-          olyckan kunde med avseende på vägförhållande-
22655: rum förmedlar uppgifter om vägytan, regn och         na och väglaget ha skett var som helst på vägav-
22656: dimma till vägdistriktets trafikcentral. 1 prakti-   snittet Lojoåsen-Salo.
22657: ken kan uppgifter i realtid således sätt förmedlas       Åtminstone på basis av en kortvarig uppfölj-
22658: både tili de informationstavlor som finns vid väg-   ning ser det ut som att de effektiverade åtgärder-
22659: kantema och till servicejouren.                      na för en förbättring av trafiksäkerheten har lett
22660: 
22661: 
22662: 
22663: 4
22664: Ministems svar                                            KK 934/1999 vp- Matti Saarinen /sd
22665: 
22666: 
22667: tili att olyckoma minskat i antal. På riksväg 1    och vidtar de åtgärder som situationen förutsät-
22668: mellan Lojoåsen och Salo följer man även i fort-   ter.
22669: sättningen utvecklingen när det gäller olyckor
22670: 
22671: 
22672: Helsingforsden 4 januari 2000
22673: 
22674:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22675: 
22676: 
22677: 
22678: 
22679:                                                                                                  5
22680:                                                                KK 935/1999 vp- Jari Leppä /kesk
22681: 
22682: 
22683: 
22684: 
22685:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 935/1999 vp
22686: 
22687:                                             Eläinten lääkkeet
22688: 
22689: 
22690: 
22691: 
22692: Eduskunnan puhemiehelle
22693: 
22694: Suomen eläinlääkäriliitto ja maataloustuottajat      eläinten kivun lääkitseminen muodostuu kalliim-
22695: ovat huolestuneita eläinten lääkintään käytettä-     maksi eikä kivun hoitoon ole tarpeeksi vaihtoeh-
22696: vien lääkkeiden saatavuudesta ja markkinoilla        toja. Tilanne on kestämätön eläinsuojelun ja
22697: olevien tuotteiden vähenemisestä Suomessa.           eläinlääkinnän kannalta.
22698:    ED-säännösten myötä osa eläinlääkintään              Eläinten lääkehoito on paitsi sairauksien hoi-
22699: käytetyistä lääkkeistä on poistunut käytöstä tai     toa, myös eläinten kaikkinaisesta hyvinvoinnista
22700: kielletty tai tuotteen valmistus on lopetettu.       huolehtimista. Tämä ei ole mahdollista, mikäli
22701: Eläinten lääkitykseen käytettävien, markkinoilla     käytössä on liian suppea valikoima eläinten lääk-
22702: olevien lääkkeiden määrä on käyttötarpeeseen         keitä.
22703: nähden liian alhainen ja valikoima käyttäjän ja
22704: eläinten kannalta on liian suppea. Tämä koskee       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22705: niin hevosia kuin tuotanto- ja lemmikkieläimiä-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22706: kin.                                                 tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22707:    Tuotantoeläinten kannalta on vaikeaa, mikäli      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22708: markkinoilta poistuu vielä eläinten lääkkeitä eikä
22709: korvaavia uusia valmisteita tule. Lääkeaineiden            Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta eläinten
22710: poistuminen ja tiettyjen lääkkeiden käytön kiel-           lääkkeiden saatavuuteen ja käyttöön
22711: täminen tuotantoeläinlääkinnässä merkitsee, että           liittyvät ongelmat voidaan ratkaista?
22712: 
22713: 
22714: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
22715: 
22716:     Jari Leppä /kesk
22717: 
22718: 
22719: 
22720: 
22721:                                                                                               Versio 2.0
22722: KK 935/1999 vp- Jari Leppä /kesk                                                       Ministerin vastaus
22723: 
22724: 
22725: 
22726: 
22727: Eduskunnan puhemiehelle
22728: 
22729: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa             Edellä mainitun asetuksen takia useita lääkeai-
22730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          neita on jo poistunut tuotantoeläinkäytöstä. Osa
22731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        näistä lääkeaineista on todettu j äämäarvioinnissa
22732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän        myrkyllisiksi. Toisena syynä käytöstä poistumi-
22733: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK           seen on se, että lääkeyhtiöt eivät ole hakeneet ai-
22734: 935/1999 vp:                                           neille jäämäarviointia lainkaan tai yhtiöt eivät
22735:                                                        ole toimittaneet pyydettyjä arvioinnissa tarvitta-
22736:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta eläinten       via lisäaineistoja. Lääkeyhtiöiden haluttomuus
22737:        lääkkeiden saatavuuteen ja käyttöön             johtuu usein siitä, että lääkkeen markkinat ovat
22738:        liittyvät ongelmat voidaan ratkaista?           niin pienet, että jäämäarviointiin tarvittavien tut-
22739:                                                        kimusten teettäminen katsotaan suhteessa liian
22740: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kalliiksi. Tärkeimpiä jo tuotantoeläinkäytöstä
22741: ti seuraavaa:                                          poistuneita tai vuoden 2000 aikana poistuvia lää-
22742: Eläinlääkkeitä on Suomessa viime aikoina pois-         keaineita ovat eräät kipulääkeaineet, rauhoitus-
22743: tunut käytöstä Euroopan yhteisöjen (EY) säädös-        ja nukutusaineet, sydänlääkkeet sekä eräät anti-
22744: ten vaikutusten johdosta ja osin myös taloudelli-      biootit. Osalle näistä lääkeaineista löytyy sopiva
22745: sista syistä. Merkittävin syy lääkkeiden saata-        korvaava markkinoilla oleva aine. Kaikille näis-
22746: vuudessa esiintyviin ongelmiin on tuotantoeläi-        tä lääkeaineista ei kuitenkaan ole saatavilla täy-
22747: mille tarkoitetuilta lääkkeiltä vaadittavat jäämä-     sin sitä korvaavaa lääkeainetta tai olemassa ole-
22748: arvioinnit                                             va korvaava lääkeaine on merkittävästi kalliimpi.
22749:     Euroopan unionin neuvoston asetuksen Nro              Lääkepuutokset aiheuttavat eniten ongelmia
22750: 23 77/90 mukaan tuotantoeläimille saa käyttää          hevosten lääkinnälle. Hevoset luetaan myös tuo-
22751: vain sellaisia lääkeaineita, jotka eivät aiheuta ku-   tantoeläimiin, mutta hevosille tarvitaan niiden
22752: luttajalle vaarallisia jäämiä elintarvikkeisiin.       urheilu- ja harrastekäyttöluonteen vuoksi laajem-
22753: Käytännössä tällaisille turvallisiksi todetuille       paa lääkevalikoimaa kuin muille tuotantoelämil-
22754: lääkeaineille on joko annettu jäämien sallittu         le. EY:n pysyvä eläinlääkintäkomitea hyväksyi
22755: enimmäismäärä elintarvikkeissa (JEM) tai lääke-        joulukuussa 1999 päätöksen, jonka mukaan he-
22756: aineet on arvioinnissa todettu niin vaarattamiksi      vosille voidaan käyttää myös lääkeaineita, joille
22757: että niille ei tarvitse antaa JEM:tä lainkaan. Kai~    ei ole tehty jäämäarviointia. Tällaisen käytön eh-
22758: kille vanhoille, jo käytössä oleville lääkeaineille    tona on se, että lääkitys merkitään hevosta seu-
22759: j äämäarviointi oli tehtävä vuoden 1999 loppuun        raavaan tunnistusasiakirjaan ja että lääkkeelle
22760: mennessä. Eräille vaarallisiksi epäillyille lääke-     käytetään 6 kuukauden varoaikaa, jona aikana
22761: aineille arvio oli kuitenkin tehtävä jo ennen vuo-     hevosta ei saa teurastaa elintarvikkeena käytettä-
22762: den 1997 loppua. Jäämäarvioinnit suorittavat           väksi. Tämä päätös ratkaisee pääosin hevosten
22763: käytännössä Euroopan lääkearviointiviraston            lääkinnässä olevat ongelmat. Suomen on tarkoi-
22764: (EMEA) asiantuntijaryhmät, joissa kaikki jäsen-        tus saattaa tätä järjestelyä koskevat kansalliset
22765: valtiot ovat edustettuina.                             säädökset voimaan ja luoda tarvittava hevosten
22766: 
22767: 
22768: 
22769: 2
22770: Ministerin vastaus                                              KK 935/1999 vp- Jari Leppä /kesk
22771: 
22772: 
22773: rekisteröinti- ja tunnistusasiakirjajärjestelmä       kieliolle annettiin vuonna 1998 puolen vuoden
22774: 1. 7.2000 mennessä.                                   siirtymäaika ja eräiden nukutusaineiden käytön
22775:     Myös muita yhteisötason ratkaisuja, kuten vä-     kieltoa on siirretty siihen asti, kunnes korvaavia
22776: hän käytetyille lääkeaineille annettavaa taloudel-    lääkeaineita pystytään käyttämään. Lisäksi Suo-
22777: lista tukea jäämäarviointeihin, valmistellaan par-    mi sallii edelleen kaikille tuotantoeläimille tar-
22778: haillaan EY: ssä.                                     peellisten silmälääkkeiden käytön, vaikka niiden
22779:     Lisäksi lääketeollisuus ja eläinlääkkeiden tuo-   sisältämille lääkeaineille ei ole tehty jäämäar-
22780: jat ovat Suomessa ilmeisesti taloudellista syistä     viointia. Suomi soveltaa lisäksi muuhun käyttö-
22781: vetäneet markkinoilta sellaisia eläinlääkevalmis-     tarkoitukseen hyväksyttyjen lääkkeiden käyttöä
22782: teita, joiden kulutus on ollut pientä tai joiden      koskevaa EY:n säädöstä siten, että muille eläin-
22783: käyttö on vähentynyt esimerkiksi hoitokäytäntö-       lajeille ja ihmiselle hyväksyttyjä lääkkeitä voi-
22784: jen muuttumisen takia. Myyntilupien haltijoilla       daan suhteellisen joustavasti käyttää tuotanto-
22785: on sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen          eläimille. Tämän lisäksi Lääkelaitoksen antamil-
22786: (709/1999) nojalla mahdollisuus hakea vapautus-       la eläinlääkkeiden käyttöä koskevilla erityislu-
22787: ta myyntilupamaksuista, silloin kun kyseessä          villa ja määräaikaisilla kulutukseen luovuttamis-
22788: oleva lääkevalmiste on vähän käytetty mutta tar-      ta koskevilla luvilla on pystytty pääosin korvaa-
22789: peellinen. Eläinlääkemyyntilupien haltijat ovat-      maan markkinoilta poistuneet eläinlääkevalmis-
22790: kin hyödyntäneet tätä mahdollisuutta varsin ak-       teet
22791: tiivisesti viimeisen vuoden aikana.                      Maa- ja metsätalousministeriö järjestää vuo-
22792:     Maa- ja metsätalousministeriö ja Lääkelaitos      den 2000 alussa kuulemistilaisuuden, jossa on
22793: ovat yhdessä pyrkineet hakemaan lääkkeiden            tarkoitus kartoittaa eläinlääkkeiden saatavuudes-
22794: saatavuudessa menettelytapoja, jotka mahdolli-        sa esiintyviä puutteita ja pohtia ratkaisuja ongel-
22795: simman vähän vaikeuttaisivat eläinten lääkintää.      miin.
22796: Muun muassa eräiden kipulääkkeiden käytön
22797: 
22798: 
22799: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2000
22800: 
22801:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22802: 
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                                                                                                        3
22807: KK 935/1999 vp- Jari Leppä /kesk                                                         Ministems svar
22808: 
22809: 
22810: 
22811: 
22812: Tili riksdagens talman
22813: 
22814: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ka läkemedelsmyndighetens (EMEA) expert-
22815: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       grupper, i vilka alla medlemsstatema är represen-
22816: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari      terade.
22817: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål            På grund av nämnda förordning har flera läke-
22818: SS 935/1999 rd:                                       medelssubstanser redan fallit ur bruk när det gäl-
22819:                                                       ler animalieproduktionsdjur. En del av dessa lä-
22820:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         kemedelssubstanser har i bedömningen av rest-
22821:        för att problemen i fråga om tillgången        mängdema konstaterats vara giftiga. En annan
22822:        tili och användningen av läkemedel för         orsak till att de har fallit ur bruk är att läkeme-
22823:        djur skalllösas?                               delsbolagen inte alls har ansökt om bedömning
22824:                                                       av restmängdema för läkemedelssubstansen el-
22825: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ler att bolagen inte har lagt fram det tilläggsma-
22826: föra följande:                                        terial som behövs för bedömningen. Läkemedels-
22827: Veterinärläkemedel har under den senaste tiden        bolagens ovillighet beror ofta på att läkemedlet
22828: fallit ur bruk i Finland dels på grund av verkning-   har en så liten marknad att de anser att undersök-
22829: ama av Europeiska gemenskapemas (EG) regel-           ningama som behövs för bedömning av rest-
22830: verk, dels av ekonomiska skäl. Den mest bety-         mängdema blir för dyra. De viktigaste av de lä-
22831: dande orsaken till problemen i fråga om tillgång-     kemedelssubstanser vars användning när det gäl-
22832: en tillläkemedel är de bedömningar av restmäng-       ler animalieproduktionsdjur redan har upphört
22833: dema som krävs av läkemedel som är avsedda för        eller kommer att upphöra 2000 är vissa smärtstil-
22834: animalieproduktionsdjur.                              lande läkemedelssubstanser, lugnande medel och
22835:    En1igt Europeiska unionens råds förordning nr      anestesimedel, hjärtmediciner samt vissa antibio-
22836: 2377/90 får för animalieproduktionsdjur använ-        tika. För en del av dessa läkemedelssubstanser
22837: das endast sådana läkemedel som i livsmedel inte      finns lämpliga ersättande substanser på markna-
22838: orsakar restmängder som är skadliga för konsu-        den. För alla dessa finns dock inte läkemedels-
22839: menten. 1 praktiken har för sådana läkemedel          substanser tillgängliga som helt ersätter den slo-
22840: som konstaterats vara trygga antingen redan fast-     pade eller så är den ersättande läkemedelssub-
22841: ställts ett gränsvärde för högsta tillåtna rest-      stansen betydligt dyrare.
22842: mängd i livsmedel eller så har läkemedlen i be-          Bristen på läkemedel orsakar mest problem
22843: dömningen konstaterats vara så ofarliga att nå-       vid medicineringen av hästar. Hästama räknas
22844: got gränsvärde för högsta tillåtna restmängd inte     även till animalieproduktionsdjuren, men för
22845: alls behöver fastställas. Tidsfristen för bedöm-      hästar behövs ett bredare sortiment av läkemedel
22846: ningen av restmängdema för alla de läkemedel          än för andra animalieproduktionsdjur på grund
22847: som redan är i bruk gick ut vid utgången av 1999.     av att hästar också används för sport och hobby.
22848: För vissa sådana läkemedels del som befarades         EG:s ständiga kommitte för veterinärmedicinska
22849: vara farliga skulle bedömningen emellertid gö-        läkemedel godkände i december 1999 ett beslut
22850: ras redan före utgången av 1997. Bedömningen          enligt vilket för hästar kan användas även läke~
22851: av restmängdema utförs i praktiken av Europeis-       medelssubstanser vilkas restmängder inte har be-
22852: 
22853: 
22854: 4
22855: Ministems svar                                                   KK 935/1999 vp- Jari Leppä lkesk
22856: 
22857: 
22858: dömts. Villkoret för sådan användning är att               När det gäller tillgången tili läkemedel har
22859: medicineringen noteras i den identifikation som        jord- och skogsbruksministeriet tillsammans med
22860: följer med hästen och att för läkemedlet tilläm-        Läkemedelsverket försökt hitta förfaringssätt
22861: pas en karenstid på 6 månader, under viiken häs-        som så lite som möjligt försvårar medicineringen
22862: ten inte får slaktas för livsmedelsbruk. Detta be-     av djur. Bland annat förbudet mot användningen
22863: slut löser största delen av de problem som gäller      av vissa smärtstillande läkemedel fick 1998 en
22864: medicinering av hästar. Finland har som avsikt         övergångstid på ett halvt år och förbudet mot an-
22865: att sätta i kraft nationella bestämmelser om detta     vändningen av vissa anestesimedel har skjutits
22866: arrangemang och att skapa ett system för regi-          fram tills ersättande läkemedelssubstanser kan
22867: strering och identifiering av hästar före den 1 ju1i   användas. Dessutom tillåter Finland fortfarande
22868: 2000.                                                  användningen av de ögonläkemedel som är nöd-
22869:    Även andra lösningar på gemenskapsnivå be-          vändiga för animalieproduktionsdjur, även om de
22870: reds som bäst i EG, som t.ex. att bedömningen av       läkemedelssubstanser som de innehåller inte har
22871: restmängdema i läkemedelssubstanser som an-            genomgått en bedömning av restmängdema. Fin-
22872: vänds i 1iten grad skall stödas ekonomiskt.            land tillämpar därtill EG:s bestämmelser om lä-
22873:    Dessutom har läkemedelsindustrin och impor-         kemedel som godkänts för annat bruk så att läke-
22874: törema av veterinärläkemede1 i Finland tydligen        medel som är godkända för andra djurarter och
22875: av ekonomiska skäl dragit tilihaka sådana veteri-      människor relativt flexibelt kan användas för ani-
22876: närmedicinska läkemedelspreparat från markna-          malieproduktionsdjur. Dessutom har man med
22877: den som har använts i liten utsträckning eller vil-    vissa specialtillstånd för användning av veteri-
22878: kas användning har minskat t.ex. på grund av att       närmediciner som läkemedelsverket beviljat och
22879: vårdpraxis har ändrats. Innehavama av försälj-         genom tidsbundna tillstånd som gäller överlåtel-
22880: ningstillstånd har enligt ett beslut av social- och    se för användning i huvudsak kunnat ersätta de
22881: hälsovårdsministeriet (709/1999) möjlighet att         läkemedelspreparat som försvunnit från markna-
22882: ansöka om befrielse från avgiftema för försälj-        den.
22883: ningstillståndet när det ifrågavarande läkeme-             Jord- och skogsbruksministeriet ordnar i bör-
22884: delspreparatet har liten åtgång men är nödvän-         jan av 2000 ett diskussionsmöte, vars syfte är att
22885: digt. Innehavama av försäljningstillstånd för ve-      kartlägga brister som förekommer i tillgången till
22886: terinärläkemedel har utnyttjat denna möjlighet         veterinärläkemedel och att överväga lösningar på
22887: ganska aktivt under de senaste åren.                   dessa problem.
22888: 
22889: 
22890: 
22891: Helsingfors den 10 januari 2000
22892: 
22893:      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22894: 
22895: 
22896: 
22897: 
22898: 21   200696                                                                                            5
22899:                                                              KK 936/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
22900: 
22901: 
22902: 
22903: 
22904:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 936/1999 vp
22905: 
22906:                                             Palveluasunnoissa asuvien eläkeläisten asumi-
22907:                                             sen tuki
22908: 
22909: 
22910: 
22911: 
22912: Eduskunnan puhemiehelle
22913: 
22914: Palveluasuminen on viime vuosina yleistynyt          ruistuen saajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli
22915: voimakkaasti. Maassamme on esimerkiksi jo            yhdeksän kuukautta... Laitoshoidolla tarkoite-
22916: noin tuhat yksityisten sosiaalipalvelujen tuotta-    taan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää
22917: jien ylläpitämää palveluasumiskohdetta.              toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muus-
22918:    Kansaneläkelaitos on asumistukietuuksia           sa vastaavassa toimintayksikössä ... "
22919: määritellessään varsin monissa tapauksissa kat-
22920: sonut tämän palvelumuodon laitoshoitoon rin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22921: nastettavaksi jo pelkästään sen takia, että palve-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22922: lutalossa on öisin läsnä yövalvontaa suorittavaa     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22923: henkilöstöä. Mitään muita laitoshoitoon rinnas-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22924: tettavia palveluja ei ko. tapauksissa ole toimin-
22925: tayksiköissä ollut tarjolla. Kansaneläkelaitoksen          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22926: tulkinta ei ole ollut yhtenäinen koko maassa.              tyä eläkkeensaajien asumistukilain
22927: Kielteiset asumistukipäätökset voivat pahimmil-            (59111978) 7 §:n muuttamiseksi tai mai-
22928: laanjohtaa Maaningan palvelutalon onnettomuu-              nitun lain täydentämiseksi siten, että
22929: den kaltaisiin tapahtumiin, kun palvelutalossa ei          palveluasunnoissa asuvat vanhukset,
22930: ole paikalla öisin valvovaa henkilökuntaa.                 vammaiset ja muut säännöllistä ympäri-
22931:    Eläkkeensaajien asumistukilaissa (591/ 1978)            vuorokautista valvontaa tarvitsevat
22932: todetaan mm. seuraavaa: "Asumistukea ei mak-               eläkkeensaajat eivät menettäisi oikeut-
22933: seta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä         taan asumistukeen pelkästään yövalvon-
22934: vastaavassa hoidossa (laitoshoito) olevalle asu-           tahenkilöstön paikallaolon takia?
22935: 
22936: 
22937: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
22938: 
22939:     Liisa Hyssälä /kesk
22940: 
22941: 
22942: 
22943: 
22944:                                                                                                  Versio 2.0
22945: KK 936/1999 vp -      Liisa Hyssälä /kesk                                             Ministerin vastaus
22946: 
22947: 
22948: 
22949: 
22950: Eduskunnan puhemiehelle
22951: 
22952: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         avo- ja laitoshoidon määrittelemiseksi". Mää-
22953: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          räyksellä annetaan arviointi- ja menettelyohjeet
22954: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hoitoon sijoitettujen henkilöiden etuuksia ja asia-
22955: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       kasmaksuja harkittaessa. Sillä ei puututa hoidon
22956: sälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sisältöön, vaan henkilön hoidon tarve määräytyy
22957: sen KK 936/1999 vp:                                    edelleenkin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestel-
22958:                                                       män tavoitteiden mukaisesti.
22959:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Määräyksen mukaan avohoidossa korostuu
22960:        tyä eläkkeensaajien asumistukilain              henkilön omaehtoinen vaikutusmahdollisuus pal-
22961:        (59111978) 7 §:n muuttamiseksi tai mai-        velujen ja asumisen järjestämiseksi. Tilanteissa,
22962:        nitun lain täydentämiseksi siten, että         joissa ei pystytä välittömästi toteamaan toimin-
22963:        palveluasunnoissa asuvat vanhukset,            nan luonnetta, asia ratkaistaan yksikön koko toi-
22964:        vammaiset ja muut säännöllistä ympäri-         minnan sisällön ja siellä olevien henkilöiden saa-
22965:        vuorokautista valvontaa tarvitsevat            man hoidon ja huolenpidon arvioinnin perustel-
22966:        eläkkeensaajat eivät menettäisi oikeut-         la. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun
22967:        taan asumistukeen pelkästään yövalvon-         muassa toimintayksikön tilajärjestelyihin, toi-
22968:        tahenkilöstön paikallaolon takia?              mintayksikön antamien palvelujen laatuun ja
22969:                                                       määrään, yksikön kokoon sekä siellä työskente-
22970: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          levien henkilöiden määrään, koulutukseen ja työ-
22971: ti seuraavaa:                                          aikoihin.
22972: Eläkkeensaajien asumistuella pyritään kohtuul-            Käytännössä laitoshoidon ja avohoidon väli-
22973: listuttamaan asumiskustannuksia, jotta eläkkeen-      nen rajanveto ei ole aina ongelmatonta. Palvelu-
22974: saaja voisi taloudellisten seikkojen estämättä        asuntojen nimellä toimiva asumispalveluyksik-
22975: mahdollisimman pitkään asua itsenäisesti omas-        kö on voitu sijoittaa esimerkiksi kunnan vanhain-
22976: sa tai vuokra-asunnossa tahi erityisessä palvelu-     kodin välittömään yhteyteen, jolloin voidaan
22977: asunnossa. Asumistuki maksetaan eläkkeensa-           käyttää hyväksi yhteistä henkilökuntaa.
22978: jien asumistukilain (59111978) säännösten perus-          Eri yksiköissä edellä mainitut avo- ja laitos-
22979: teella. Lain 7 §:n mukaan asumistukea ei makse-       hoidon piirteet korostuvat eri tavalla. Ratkaisu
22980: ta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä      siitä, katsotaanko yksikön antama hoito avohoi-
22981: vastaavassa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle        doksi vai laitoshoidoksi tehdään ottamalla huo-
22982: siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuu-    mioon yksikön toiminta kokonaisuudessaan. Si-
22983: kautta.                                               ten yleensä vain yksi tekijä ei ole määräävänä rat-
22984:     Sosiaali- ja terveysministeriö määrää maini-      kaistaessa, onko hoito yksikössä katsottava avo-
22985: tun lain 7 §:n perusteella tarkemmin perusteet        vai laitoshoidoksi. Esimerkiksi yövalvonnan jär-
22986: siitä, milloin hoito on katsottava laitoshoidoksi     jestäminen ei sinänsä merkitse sitä, että kyseinen
22987: sekä milloin hoito on katsottava jatkuvaksi ja jul-   yksikkö katsottaisiin laitokseksi. Näin ei välttä-
22988: kiseksi. Säännökset tästä sisältyvät sosiaali- ja     mättä katsota silloinkaan, vaikka valvonta on jär-
22989: terveysministeriön määräykseen "perusteista           jestetty koulutetun hoitohenkilökunnan toimesta.
22990: 
22991: 
22992: 2
22993: Ministerin vastaus                                           KK 936/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
22994: 
22995: 
22996:    Sosiaali- ja terveysministeriön antama mää-        asumistukeen. Voimassa olevien kansaneläkettä,
22997: räys sitoo sekä Kansaneläkelaitosta että kuntia.      eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukea, sai-
22998: Nämä voivat neuvotella keskenään yksikön toi-         rausvakuutuskorvauksia ja -päivärahaa sekä kun-
22999: minnan sisällöstä ja tarvittaessa pyytää sosiaali-    toutusta koskevien säännösten mukaan julkinen
23000: ja terveysministeriön lausunnon asiasta. Käytän-      laitoshoito voi osittain tai kokonaan estää maini-
23001: nössä näitä lausuntoja on pyydetty juuri sellaisis-   tun etuuden maksamisen.
23002: sa tilanteissa, joissa avo- ja laitoshoidon välisen      Ongelmia, jotka liittyvät avo- ja laitoshoidon
23003: rajan vetäminen on ollut vaikeaa. Keskeisenä pe-      rajanvetoon sekä sosiaalivakuutusetuuksien
23004: riaatteena useissa sosiaali- ja tyveysministeriön     maksamiseen avo- tai laitoshoidossa olevalle, on
23005: antamissa lausunnoissa on pidetty sitä, mitä pal-     tarkoitus kartoittaa toimikunnassa, jonka tehtä-
23006: veluja yksikössä annetaan ja tapaa, jolla palvelut    vänä on myös yleisemmin selvittää sosiaalitur-
23007: on järjestetty.                                       van rahoitusta. Toimikunta on tarkoitus asettaa
23008:    Avo- ja laitoshoitoa koskevalla rajanvedolla       vuoden 2000 alussa ja sen tulisi saada selvitys-
23009: on merkitystä myös muihin Kansaneläkelaitok-          työnsä valmiiksi vuoden 200 1 aikana.
23010: sen maksamiin etuuksiin kuin eläkkeensaajien
23011: 
23012: 
23013: Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1999
23014: 
23015:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
23016: 
23017: 
23018: 
23019: 
23020:                                                                                                       3
23021: KK 936/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                       Ministems svar
23022: 
23023: 
23024: 
23025: 
23026: Tili riksdagens talman
23027: 
23028: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ningar om bedömning och förfaringssätt när det
23029: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       gäller att fastställa förmåner och klientavgifter
23030: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Lii-      för dem som får vård. Föreskriften tar inte ställ-
23031: sa Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörs-      ning tili vårdens innehåll, utan behovet av vård
23032: mål SS 936/1999 rd:                                   för en person fastställs fortfarande i enlighet med
23033:                                                      målen för social- och hälsovårdssystemet.
23034:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta             Enligt föreskriften framhäver öppenvården
23035:       för att ändra 7 § lagen om bostadsbi-           personens egna möjligheter att påverka arrange-
23036:       drag för pensionstagare (591/1978) el-          mangen kring servicen och boendet. 1 situationer
23037:        ler komplettera nämnda lag så att såda-        där det inte omedelbart går att fastställa verksam-
23038:       na åldringar, handikappade och andra           hetens beskaffenhet avgörs saken på basis av en
23039:       pensionstagare som bor i servicebostä-          utvärdering av innehållet i enhetens hela verk-
23040:       der och behöver tillsyn dygnet runt inte        sarnhet och den vård och omsorg som de perso-
23041:       förlorar sin rätt till bostadsbidrag en-       ner som finns vid enheten får. Vid utvärderingen
23042:       bart på grund av att det finns nattperso-       fåster man uppmärksarnhet bl.a. vid hur verksam-
23043:       nal på plats?                                   hetsenheten disponerar sina utrymmen, kvalite-
23044:                                                       ten och mängden av den service som tillhanda-
23045: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hålls vid verksamhetsenheten, enhetens storlek
23046: föra följande:                                        och antalet anställda samt personalens utbild-
23047: Syftet med bostadsbidraget för pensionstagare är      ning och arbetstider.
23048: att göra boendekostnadema rimliga så att pen-            1 praktiken är gränsdragningen mellan an-
23049: sionstagama utan hinder av ekonomiska omstän-        staltsvård och öppenvård inte alltid problemfri.
23050: digheter så länge som möj1igt skall kunna bo         En boendeserviceenhet som går under namnet
23051: självständigt i en egen bostad, en hyresbostad el-   servicebostad har kunnat placeras t.ex. i omedel-
23052: ler en särskild servicebostad. Bostadsbidrag be-     bar anslutning tili kommunens ålderdomshem,
23053: talas med stöd av bestämmelsema i lagen om bo-       vilket betyder att man kan anlita gemensam per-
23054: stadsbidrag för pensionstagare (59111978). En-       sonal.
23055: ligt lagens 7 § betalas bostadsbidrag inte tili en       De ovan nämnda egenskaperna i fråga om öp-
23056: pensionstagare som får fortgående offentlig an-      pen- och anstaltsvården tar sig olika uttryck i oli-
23057: staltsvård eller motsvarande vård för den tid vår-   ka enheter. Frågan huruvida vård som tillhanda-
23058: den varar över nio månader.                          hålls vid en enhet skall betraktas som öppenvård
23059:    Social- och hälsovårdsministeriet meddelar        eller anstaltsvård avgörs genom att enhetens
23060: med stöd av 7 § i nämnda lag närmare föreskrif-      verksamhet beaktas i sin helhet. Därmed är det i
23061: ter om när vård är anstaltsvård samt när vården är   allmänhet inte endast en faktor som avgör om
23062: fortgående och offentlig. Bestämmelser om detta      vården vid en enhet skall betraktas som öppen-
23063: ingår i social- och hälsovårdsministeriets före-     vård eller anstaltsvård. T.ex. ordnandet av natt-
23064: skrift om grunderna för fastställande av öppen-      jour innebär inte i sig att enheten betraktas som
23065: och anstaltsvård. Föreskriften innehåller anvis-     en anstalt. lnte ens det att tillsynen sköts av utbil-
23066: 
23067: 
23068: 4
23069: Ministems svar                                               KK 936/1999 vp- Liisa Hyssälä /kesk
23070: 
23071: 
23072: dad vårdpersonal innebär nödvändigtvis att enhe-      las av Folkpensionsanstalten än bostadsbidraget
23073: ten betraktas som en anstalt.                         för pensionstagare. Enligt de gällande bestäm-
23074:    Social- och hälsovårdsministeriets föreskrift      melsema om folkpension, vårdbidrag för pen-
23075: är bindande för både Folkpensionsanstalten och        sionstagare, handikappbidrag, sjukförskringser-
23076: kommunema. Dessa kan sinsemellan förhandla            sättning, sjukförsäkringsdagpenning och rehabi-
23077: om innehållet i verksamheten vid en enhet och         litering kan offentlig anstaltsvård delvis eller helt
23078: vid behov inbegära ett utlåtande om saken av so-      förhindra utbetalningen av närnnda förmån.
23079: cial- och hälsovårdsministeriet. I praktiken har          Avsikten är att problem som hänför sig till
23080: dylika utlåtanden inbegärts just i sådana situatio-   gränsdragningen mellan öppen- och anstaltsvår-
23081: ner där det har varit svårt att dra en gräns mellan   den samt till utbetalningen av socialförsäkrings-
23082: öppenvård och anstaltsvård. Den centrala princi-      förmåner till personer i öppen- eller anstaltsvård
23083: pen i många av de utlåtanden som social- och häl-     skall kartläggas i den kommission som har till
23084: sovårdsministeriet avgett har varit frågan om hu-     uppgift att även på ett mer allmänt plan klarlägga
23085: rudan service enheten i fråga tillhandahåller och     finansieringen av socialskyddet. Avsikten är att
23086: på vilket sätt servicen har ordnats.                  kommissionen tillsätts i början av 2000 och den
23087:    Gränsdragningen mellan öppen- och anstalts-        väntas slutföra sin utredning under loppet av
23088: vården påverkar också andra förmåner som beta-        2001.
23089: 
23090: 
23091: 
23092: Helsingfors den 30 december 1999
23093: 
23094:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
23095: 
23096: 
23097: 
23098: 
23099:                                                                                                          5
23100:                                                            KK 937/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
23101: 
23102: 
23103: 
23104: 
23105:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 937/1999 rd
23106: 
23107:                                              Stöd för närståendevård
23108: 
23109: 
23110: 
23111: 
23112: Tili riksdagens talman
23113: 
23114: En allt viktigare länk i den öppna vården är de an-   tillkommer med närståendevårdsstödet. 1 och
23115: hörigas vård som sker i det egna hemmet. Denna        med att stödet är beskattningsbart blir när-
23116: vårdform kommer att få en allt mer ökad betydel-      ståendevårdsstödet därmed j ämförbart med löne-
23117: se i takt med att åldringamas antal ökar. Vården      och pensionsinkomster. Logiskt vore att arvodet i
23118: av en nära anhörig i hemmet är ofta tung och bin-     stället jämställdes med t.ex. vårdbidraget för
23119: der i många fall vårdaren dygnet runt.                bam.
23120:    1 socialvårdslagens 27 b § garanteras vårdaren
23121: ett arvode för vården av en nära anhörig. 1 förord-   Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
23122: ningen om stöd för närståendevård graderas            ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23123: vårdarvodets storlek i förhållande till den ut-       ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
23124: sträckning vårdaren binds vid vårdtagarens vård-      följande spörsmål:
23125: behov. Det lägsta vårdarvodet uppgår till
23126: 1 135,14 mark per månad.                                    Har regeringen för avsikt att lätta på be-
23127:    Det stöd som ges som ersättning för vård står            skattningen för närståendevårdsstödet
23128: många gånger inte i proportion till arbetsinsatsen          eller helt befria stödet från beskattning
23129: och vidare kan det konstateras att arvodet för när-         och därmed jämställa närståendevård-
23130: ståendevård är beskattningsbart. 1 många fall be-           systemet med t. ex. vårdbidraget för barn
23131: skattas arvodet med över 50 procent p.g.a. vårda-           eller barnbidraget och
23132: rens pensionsinkomster. Därutöver drabbas ofta
23133: vårdaren och 1yftaren av stödet av kvarskatt som            har regeringen för avsikt att generellt
23134: oftast visar sig bero på den extra inkomst som              förbättra villkoren för de som vårdar en
23135:                                                             nära anhörig i det egna hemmet?
23136: 
23137: 
23138: Helsingfors den 15 december 1999
23139: 
23140:     Ulla-Maj Wideroos /sv
23141: 
23142: 
23143: 
23144: 
23145:                                                                                               Versio 2.0
23146: Suomennos                                                  KK 937/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
23147: 
23148: 
23149: 
23150: 
23151:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 937/1999 vp
23152: 
23153:                                              Omaishoidon tuki
23154: 
23155: 
23156: 
23157: 
23158: Eduskunnan puhemiehelle
23159: 
23160: Yhä tärkeämpi linkki avohoidossa on omaisten          ten johtuvan omaishoidon tuesta koituvasta yli-
23161: hoitaminen omassa kodissaan. Tämän hoitomuo-          määräisestä tulosta. Koska tuki on verotettavaa
23162: don merkitys kasvaa sitä mukaa kuin vanhusten         tuloa, omaishoidon tukea voidaan verrata palk-
23163: määrä kasvaa. Lähiomaisen hoitaminen kotona           ka- ja eläketuloihin. Palkkion rinnastaminen sen
23164: on usein raskasta, ja se sitoo hoitajan monissa ta-   sijaan esim. lapsen hoitotukeen olisi loogista.
23165: pauksissa ympäri vuorokauden.
23166:    Sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä taataan hoitajal-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23167: le palkkio lähiomaisen hoidosta. Omaishoidon          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23168: tuesta annetussa asetuksessa hoitopalkkion suu-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23169: ruus porrastetaan sen mukaan, missä määrin hoi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23170: totarpeet sitovat hoitajaa. Pienin hoitopalkkio on
23171: 1 135,14 markkaa kuukaudessa.                               Aikooko hallitus helpottaa omaishoidon
23172:    Hoidosta korvauksena annettava tuki ei ole               tuen verotusta tai vapauttaa tuen koko-
23173: monestikaan suhteessa työpanokseen. Lisäksi                 naan verosta ja rinnastaa siten
23174: voidaan todeta, että omaishoidon palkkio on ve-             omaishoitotukijärjestelmän esim. lap-
23175: ronalaista tuloa. Monissa tapauksissa palkkiota             sen hoitotukeen tai lapsi/isään ja
23176: verotetaan yli 50 prosenttia hoitajan eläketulojen
23177: vuoksi. Tämän lisäksi hoitajaan ja tuen saajaan             aikooko hallitus yleisesti parantaa lä-
23178: kohdistuu useinjälkivero, joka näyttää useimmi-             hiomaista kotona haitavien asemaa?
23179: 
23180: 
23181: 
23182: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1999
23183: 
23184:     Ulla-Maj Wideroos lr
23185: 
23186: 
23187: 
23188: 
23189: 2
23190: Ministerin vastaus                                      KK 937/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
23191: 
23192: 
23193: 
23194: 
23195: Eduskunnan puhemiehelle
23196: 
23197: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     tuen kohdalla pääperiaatteesta on lähinnä histo-
23198: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      riallisista syistä poikettu. Uudemmissa tukimuo-
23199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    doissa verollisuus on johdonmukaisesti toteutet-
23200: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj      tu.
23201: Wideroosin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-          Jos omaishoidon tuki säädettäisiin verova-
23202: myksen KK 937/1999 vp:                             paaksi, syntyisi paineita sen pienentämiseen val-
23203:                                                    tion ja kuntien menettäessä verotulojaan, joten
23204:       Aikooko hallitus helpottaa omaishoidon       lopputulos ei välttämättä olisi omaishoitajien
23205:       tuen verotusta tai vapauttaa tuen koko-      kannalta myönteinen. Totta on, että varsinkin
23206:       naan verosta ja rinnastaa siten              pienituloisilla      eläkkeensaajilla,      jollaisia
23207:       omaishoitotukijärjestelmän esim. lap-        omaishoitajat usein ovat, marginaaliverotus voi
23208:       sen hoitotukeen tai lapsi!isään ja           lisätulon aiheuttaman eläketulovähennyksen pie-
23209:                                                    nenemisen vuoksi olla melko ankaraa. Veron
23210:       aikooko hallitus yleisesti parantaa lä-      korkeus olisi yksinkertaisinta ottaa huomioon
23211:       hiomaista kotona haitavien asemaa?           omaishoidon tuen mitoituksessa. Verotuksessa
23212: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      keinona olisi puuttuminen kaikkia eläkkeensaa-
23213: ti seuraavaa:                                      jia koskevaan eläketulovähennykseen. Sen tulo-
23214:                                                    vähenteisyyden hidastaminen olisi kuitenkin jul-
23215: Omaishoidon tuen veronalaisuus perustuu meillä     kistaloudellisesti erittäin kallis ratkaisu omais-
23216: omaksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan an-       hoidon tuen vero-ongelman hoitamiseksi.
23217: siotulojen sijaan maksettavien sosiaalietuuksien       Edellä esitetyn perusteella hallitus ei harkitse
23218: tulee olla veronalaista tuloa. Eräiden pitkään     omaishoidon tuen vapauttamista verotuksessa.
23219: käytössä olleiden etuuksien kuten lasten hoito-
23220: 
23221: 
23222: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
23223: 
23224:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
23225: 
23226: 
23227: 
23228: 
23229:                                                                                                       3
23230: KK 937/1999 vp- Ulla-Maj Wideroos /r                                                     Ministerns svar
23231: 
23232: 
23233: 
23234: 
23235: Tili riksdagens talman
23236: 
23237: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        som funnits länge, t.ex. vårdbidraget för barn.
23238: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        När det gäller nyare stödformer har skattepliktig-
23239: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ulla-      heten genomförts konsekvent.
23240: Maj Wideroos /sv undertecknade skriftliga spörs-          Om beskattningen av stödet för närstående-
23241: må1 SS 937/1999 rd:                                    vård slopades, skulle det uppstå ett tryck på en
23242:                                                        sänkning av stödet eftersom statens och kommu-
23243:        Har regeringenför avsikt att /ätta på be-       nernas skatteinkomster minskade. Slutresultatet
23244:        skattningen för närståendevårdsstödet           skulle alltså inte nödvändigtvis bli positivt för
23245:        e/ler helt befria stödet från beskattning       närståendevårdarna. Det är sant att särskilt för
23246:        och därmed jämställa närståendevård-            pensionstagare med små inkomster, som närstå-
23247:        systemet med t.ex. vårdbidragetför barn         endevårdarna ofta är, kan marginalbeskattningen
23248:        eller barnbidraget och                          bli ganska sträng på grund av att tilläggsinkoms-
23249:                                                        terna har en minskande effekt på pensionsin-
23250:        har regeringen för avsikt att generellt         komstavdraget. Det vore enklast att beakta skat-
23251:       förbättra villkoren för de som vårdar en         tens storlek vid dimensioneringen av stödet för
23252:       nära anhörig i det egna hemmet?                  närståendevård. Med skattemässiga metoder
23253: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        skulle man kunna justera pensionsinkomstavdra-
23254: föra följande:                                         get som gäller alla pensionstagare. En uppbroms-
23255:                                                        ning av avdragets effekt vore emellertid för den
23256: Beskattningen av stödet för närståendevård base-       offentliga ekonomin en synnerligen dyr lösning
23257: rar sig på en hos oss vedertagen princip enligt vii-   på problemet med beskattningen av stödet för
23258: ken sådana sociala förmåner som betalas i stället      närståendevård.
23259: för förvärvsinkomster är skattepliktig inkomst.           Med anledning av det ovan sagda överväger
23260: Närmast av historiska skäl har man avvikit från        regeringen inte att slopa beskattningen av stödet
23261: denna huvudprincip i fråga om vissa förmåner           för närståendevård.
23262: 
23263: 
23264: 
23265: Helsingforsden 5 januari 2000
23266: 
23267:     Finansminister Sauli Niinistö
23268: 
23269: 
23270: 
23271: 
23272: 4
23273:                                                               KK 938/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
23274: 
23275: 
23276: 
23277: 
23278:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 938/1999 vp
23279: 
23280:                                                Korkeimpien oikeuksien jäsenten palkkauksen
23281:                                                jälkeenjääneisyys
23282: 
23283: 
23284: 
23285: 
23286: Eduskunnan puhemiehelle
23287: 
23288: Hallitus on antanut ministeri Suvi-Anne Siimek-         pia oikeuksia koskevan palkkalain voimaantul-
23289: sen allekirjoittaman vastauksen kirjalliseen ky-        lessa vuonna 1991. Tämän korkeimpien oikeuk-
23290: symykseen KK 638/1999 vp. Alla olevan jäljen-           sien asemaa Ioukkaavan tilanteen, joka lukemat-
23291: netyn kirjeen mukaan vastaus on tosiasioita kier-       tomia kertoja vuosien varrella on luvattu korjata,
23292: televä, eikä anna todellista vastausta asiaan liitty-   korjaamista eduskunta edellytti hyväksyessään
23293: viin ongelmiin.                                         yksimielisesti HaVM 22/1998 vp mukaisen lau-
23294:    "Arvoisa kansanedustaja                              suman 22.1.1999. Lausumaa olivat muiden mu-
23295:    Olette esittänyt valtioneuvoston asianomaisen        kana hyväksymässä kahta poissaollutta lukuun
23296: jäsenen vastattavaksi korkeimpien oikeuksien            ottamatta myös nykyisen hallituksen kansan-
23297: tuomareiden palkkausta koskevan kirjallisen ky-         edustajina silloin toimineet jäsenet.
23298: symyksen.                                                  Siimeksen ala-arvoinen vastaus on kansan-
23299:    Vastaukseksi ministeri Siimes on allekirjoitta-      edustajaa ja eduskunnan arvoa loukkaava. Olisi-
23300: nut paperin, jossa kysymyksenne kiertäen jäte-          ko aiheellista vielä harkita pyytää suoraan kysy-
23301: tään siihen vastaamatta. Sen sijaan selitellään         mykseen rehellinen ja kiertelemätön vastaus?"
23302: asioita, joilla ei ole mitään tekemistä nyt esittä-
23303: männe kysymyksen kanssa.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23304:    Niin kuin Korkeimpien oikeuksien tuomarien           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23305: yhdistyksen valtioneuvostolle 4.11.1999 lähettä-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23306: mästä kirjeestä käy selville, korkeimpien oikeuk-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23307: sien tuomarien palkkausta siihenastisessa suh-
23308: teessa valtion ylimpien virkamiesten palkkauk-                Olisiko hallituksella edellä olevan teks-
23309: seen alennettiin vastoin sitä, mitä oli edellytetty,          tin pohjalta jotakin lisättävää kysymyk-
23310: varsin kyseenalaisin menettelytavoin korkeim-                 seen korkeimpien oikeuksien jäsenten
23311:                                                               palkkauksenjälkeenjääneisyydestä?
23312: 
23313: 
23314: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
23315: 
23316:     Sulo Aittaniemi /alk
23317: 
23318: 
23319: 
23320: 
23321:                                                                                                  Versio 2.0
23322: KK 938/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                   Ministerin vastaus
23323: 
23324: 
23325: 
23326: 
23327: Eduskunnan puhemiehelle
23328: 
23329: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           massa kirjeessä viitataan Korkeimpien oikeuk-
23330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sien tuomarien yhdistyksen valtioneuvostolle
23331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       4.11.1999 lähettämään kirjeeseen. Siinä yhdistys
23332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      esitti, että valtioneuvosto kiireellisesti tavalla tai
23333: niemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        toisella huolehtisi korkeimpien oikeuksien presi-
23334: sen KK 938/1999 vp:                                   denttien ja jäsenten palkkausten korjaamisesta
23335:                                                       eduskunnan edellyttämällä tavalla. Jollei kor-
23336:        Olisiko hallituksella edellä olevan teks-      jausta vieläkään välittömästi toteuteta, yhdistys
23337:        tin pohjalta jotakin lisättävää kysymyk-       pyysi ilmoittamaan syyn siihen. Valtioneuvosto
23338:        seen korkeimpien oikeuksien jäsenten           on       vastauksessaan      (17 .12.1999,       VM
23339:        palkkauksen jälkeenjääneisyydestä?             123/00/1999) yhdistyksen kirjeeseen todennut
23340:                                                       ensinnäkin, että esitetty palkkausten tason korot-
23341: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         taminen olisi mahdollista vain säätämällä siitä
23342: ti seuraavaa:                                         lailla. Lisäksi hallitus on todennut, ettei se kui-
23343: Hallituksella ei ole lisättävää aikaisempaan kir-     tenkaan katso tässä vaiheessa voivansa antaa täl-
23344: jalliseen kysymykseen (KK 638/1999 vp) anta-          laista lakiesitystä, koska kyseessä oleva palkan-
23345: maansa vastaukseen.                                   tarkistus ei sovellu hallituksen noudattamaan
23346:    Nyt vastattavaan kirjalliseen kysymykseen on       maltilliseen tulopoliittiseen linjaan. Tarkistuk-
23347: jäljennetty kansanedustajalle osoitettu kirje, jos-   sen aiheuttama lisäkustannus ei myöskään olisi
23348: sa arvioidaan edellä mainittuun aikaisempaan          yhteensopiva hallituksen talouspoliittisen linjan
23349: kirjalliseen kysymykseen annettua vastausta. Sa-      kanssa.
23350: 
23351: 
23352: 
23353: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
23354: 
23355:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
23356: 
23357: 
23358: 
23359: 
23360: 2
23361: Ministems svar                                                 KK 938/1999 vp- Sulo Aittoniemi /alk
23362: 
23363: 
23364: 
23365: 
23366: Tili riksdagens talman
23367: 
23368: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         lama, Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdis-
23369: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         tys, sände till statsrådet 4.11.1999. 1 brevet begär
23370: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        föreningen att statsrådet i brådskande ordning på
23371: Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-         ett eller annat sätt skall se till att lönerna för pre-
23372: mål SS 93811999 rd:                                     sidenterna och ledamöterna i de högsta domsto-
23373:                                                         larna korrigeras på det sätt som riksdagen har för-
23374:        Har regeringen på basis av ovanståen-            utsatt. Om korrigeringen trots detta inte genom-
23375:        de text något att tillägga tili spörsmålet       förs omedelbart, ber föreningen att få veta orsa-
23376:        om eftersläpningen i lönerna för leda-           ken härtill. Statsrådet har i sitt svar ( 17.12.1999,
23377:        möterna i de högsta domstolarna?                 VM 123/0011999) på föreningens brev först och
23378:                                                         främst framhållit att en förhöjning av lönenivån
23379: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         på det sätt som begärts vore möjlig endast genom
23380: föra följande:                                          att därom bestäms i lag. Vidare har regeringen
23381: Regeringen har inte något att tillägga till sitt svar   framhållit att den dock inte anser sig kunna avlå-
23382: på ett tidigare skriftligt spörsmål (SS 638/1999        ta en proposition om en sådan lag i detta skede,
23383: rd).                                                    eftersom en lönejustering av ifrågavarande slag
23384:    1 det skriftliga spörsmål som nu besvaras cite-      inte följer den moderata inkomstpolitiska linje
23385: ras ett till riksdagsmännen riktat brev i vilket sva-   som regeringen iakttar. Den kostnadsökning en
23386: ret på det ovan nämnda tidigare skriftliga spörs-       sådan justering medför skulle inte heller stå i
23387: målet kritiseras. 1 samma brev hänvisas till det        samklang med regeringens ekonomisk-politiska
23388: brev föreningen för domama i de högsta domsto-          linje.
23389: 
23390: 
23391: 
23392: Helsingfors den 29 december 1999
23393: 
23394:     Minister Suvi-Anne Siimes
23395: 
23396: 
23397: 
23398: 
23399:                                                                                                              3
23400:                                                                   KK 939/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23401: 
23402: 
23403: 
23404: 
23405:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 939/1999 vp
23406: 
23407:                                              Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtosuun-
23408:                                              nitelmat Kuopioon
23409: 
23410: 
23411: 
23412: 
23413: Eduskunnan puhemiehelle
23414: 
23415: Tuntuu siltä, kun lukee ministerin vastausta kir-     ole asialle eduksi, että yleisesti pidetään ministe-
23416: jalliseen kysymykseeni KK 844/1999 vp, että mi-       rin ja ministeriön valmistelua salailevana.
23417: nisteri ei ole eläinlääketieteellisen tiedekunnan        Erityisesti olisin toivonut ministeriitä syvälli-
23418: siirtohuumassaan ehtinyt lukea koko kysymystä.        sempää vastausta elintarviketurvallisuuden tule-
23419: Olisi miellyttävää, että valtioneuvostossa suhtau-    vaisuudesta. Eduskunta on kiinnittänyt asiaan
23420: duttaisiin vakavasti edustajien esittämiin perus-     useasti huomiota, ja viimeaikaiset uutiset maail-
23421: teltuihin kysymyksiin. Vastauksen laatu on tie-       malta ja meiltä eivät ole kuluttajan kannalta roh-
23422: tysti subjektiivinen käsite, mutta ei liene kohtuu-   kaisevia. Koska eläinlääketieteellisellä tiedekun-
23423: tonta odottaa, että saisi edes vastauksen esitet-     nalla ja sen kontakteillaja toiminnalla on merkit-
23424: tyyn kysymykseen.                                     tävä osuus elintarviketurvallisuuden edistamises-
23425:    Opetusministeri toteaa vastauksessaan kysy-        sä, olisi toivottavaa, että ministerillä siirtosuun-
23426: mykseen KK 844/1999 vp, että julkisuudessa on         nitelmien ohessa olisi tästä näkemys. Edellä mai-
23427: noussut esiin näkemys, jonka mukaan eläinlääke-       nituista syistä joudun toistamaan kysymykseni
23428: tieteellisen tiedekunnan siirtokysymystä olisi tar-   opetusministerille.
23429: koituksenmukaista tarkastella laajemmin kuin
23430: vain Viikin osalta. Tämä on hyvin epätarkka lau-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23431: suma. Julkisuudessa opetusministeri itse on otta-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23432: nut asian pääministerin kanssa esille. Asia ei ole    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23433: noussut itsestään, vaan opetusministeri on ollut      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23434: aktiivinen eläinlääketieteellisen tiedekunnan
23435: siirtämisessä Helsingistä Kuopioon.                         Jos eläinlääketieteellisen tiedekunnan
23436:    Opetusministeri aikoo viime tietojen mukaan              siirtokaavailuissa Helsingistä Kuo-
23437: tuoda esityksen asiasta hallituksen iltakouluun jo          pioon ei ole kyse aluepolitiikasta, vaan
23438: 22.12.1999. Selvitykset ovat olemassa, ja minis-            tiedepolitiikasta, miten tiedepoliittiset
23439: teri itse toteaa vastauksessaan haluavansa pää-             puitteet ovat muuttuneet sitten vuoden
23440: töksen mahdollisimman nopeasti. Olisi siis toi-             1992, jolloin hankkeesta viimeksi luo-
23441: vottavaa, että koska päätöksen perustelut ovat jo           vuttiin, ja jos siirto toteutetaan
23442: valmiina, ne tuotaisiin esiin myös vastauksessa
23443: kirjalliseen kysymykseen, koska edustaja on                 miten hallitus aikoo turvata esimerkiksi
23444: asiaa ministeriitä kysynyt. Muutoin tulee tunne,            elintarviketeollisuudelle ja elintarvike-
23445: että hanketta pyritään tarkoituksella pitämään sa-          turvallisuudelle välttämättömän yhteis-
23446: lassa viimeiseen päätöksenteon hetkeen asti. Ei             työn Helsingissä sijaitsevan Eläinlää-
23447: 
23448: 
23449: 
23450:                                                                                                  Versio 2.0
23451: KK 939/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23452: 
23453: 
23454: 
23455:       kintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) ja   mitkä ovat ne erityiset syyt, jotka puolta-
23456:       tiedekunnan välillä ja                     vat ministerin asian esille ottamista juu-
23457:                                                  ri nyt, eli mikä on muuttunut viime pää-
23458:                                                  töksestä?
23459: 
23460: 
23461: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
23462: 
23463:     Kirsi Piha /kok
23464: 
23465: 
23466: 
23467: 
23468: 2
23469: Ministerin vastaus                                                KK 93911999 vp- Kirsi Piha /kok
23470: 
23471: 
23472: 
23473: 
23474: Eduskunnan puhemiehelle
23475: 
23476: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Ratkaisun lähtökohtana oli tällöin, että eläin-
23477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         lääketieteellinen koulutus ja tutkimus jatkaa toi-
23478: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mintaansa Hämeentien tiloissa. Tehdyissä selvi-
23479: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi            tyksissä Helsingin tarjoamat synergiaedut eläin-
23480: Pihan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lääketieteen koulutukselle ja tutkimukselle näh-
23481: sen KK 939/1999 vp:                                   tiin myös jonkin verran Kuopiota paremmiksi.
23482:                                                       Työryhmän esittämää 120 milj. markan perus-
23483:       Jos eläinlääketieteellisen tiedekunnan          korjausarviota pidettiin julkisuudessa tarkoitus-
23484:       siirtokaavailuissa Helsingistä Kuo-             hakuisena. Oikeampana pidettiin Eläinlääketie-
23485:       pioon ei ole kyse aluepolitiikasta vaan         teellisen korkeakoulun konsulttiselvityksenä
23486:       tiedepolitiikasta, miten tiedepoliittiset       tuottamaa 40-50 milj. markan peruskorjausar-
23487:       puitteet ovat muuttuneet sitten vuoden          viota.
23488:       1992, jolloin hankkeesta viimeksi luo-             Tässä suhteessa onkin yllättävää, että eläinlää-
23489:       vuttiin, ja jos siirto toteutetaan              ketieteellisen tiedekunnan sijaintikysymys nou-
23490:                                                       see jo runsaan viiden vuoden kuluttua uudelleen
23491:        miten hallitus aikoo turvata esimerkiksi       esiin. Helsingin yliopisto haluaa rakentaa tiede-
23492:        elintarviketeollisuudelle ja elintarvike-      kunnalle uudet tilat Viikkiin, koska nykyisten ti-
23493:        turvallisuudelle välttämättömän yhteis-        lojen peruskorjaus maksaisi runsaat 120 milj.
23494:        työn Helsingissä sijaitsevan Eläinlää-         markkaa.
23495:        kintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) ja          Valtioneuvoston joulukuussa vahvistamassa
23496:        tiedekunnan välillä ja                         vuosien 1999-2004 koulutuksen ja tutkimuk-
23497:        mitkä ovat ne erityiset syyt, jotka puolta-    sen kehittämissuunnitelmassa yliopistojen raken-
23498:        vat ministerin asian esille ottamistajuu-      teellista kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on,
23499:        ri nyt, eli mikä on muuttunut viime pää-       että yliopistoverkon rakenteellisella kehittämi-
23500:        töksestä?                                      sellä vahvistetaan yliopistoverkon toimivuutta ja
23501:                                                       lisätään mahdollisuuksia suunnata voimavaroja
23502: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         strategisille kasvualueille ja uusien nousevien
23503: ti seuraavaa:                                         alojen tukemiseen. Eläinlääketieteellisen tiede-
23504:                                                       kunnan siirtäminen Viikkiin on valtion näkökul-
23505: Kun eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtoky-      masta varsin laaja, noin 170 milj. markan inves-
23506: symystä edellisen kerran käsiteltiin 1990-luvun       tointi. Tällaisessa yhteydessä on aina tarkoituk-
23507: alkupuolella, niin asiasta tehtiin laaja työryhmä-    senmukaista arvioida asiaa myös rakenteellisen
23508: selvitys. Selvitystyön jälkeen valtioneuvosto         kehittämisen näkökulmasta.
23509: päätti vuonna 1993 vahvistaessaan yliopistolai-          Luontevimman vaihtoehdon eläinlääketieteel-
23510: toksen rakenteellisen kehittämisen toimenpide-        liselle tiedekunnalle tarjoaa tässä yhteydessä
23511: ohjelman vuosille 1993-1996, että Eläinlääke-         Kuopion yliopisto. Olihan se ollut sijoitusvaihto-
23512: tieteellinen korkeakoulu liitetään itsenäisenä tie-   ehtona runsaat viisi vuotta aikaisemmin. Kuo-
23513: dekuntana Helsingin yliopistoon. Liittäminen to-      pion yliopisto tarjosi jo silloin merkittäviä syner-
23514: teutettiin 1.8.1995.
23515: 
23516:                                                                                                         3
23517: KK 939/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                      Ministerin vastaus
23518: 
23519: 
23520: giaetuja eläinlääketieteen koulutukselle ja tutki-    tä yhteistyötä ja tiedepohjan laajentamista. Myös
23521: mukselle. 1990-luvun loppupuolella yliopisto on       tiedekunnan asema Kuopiossa olisi suhteellisesti
23522: tehnyt merkittäviä panostuksia bioteknologian         vahvempi.
23523: alueella. Osin tämä johtui 1990-luvun loppupuo-          Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteyksiä
23524: lella toteutetusta valtakunnallisesta bioteknolo-     EELA:an kehitetään sen ratkaisun mukaisesti mi-
23525: gian kehittämisohjelmasta ja osin siitä voimava-      hin arviointien pohjalta päädytään. Eläinlääkin-
23526: rapanostuksesta, jonka yliopisto sai hammaslää-       töhuollon hallinnon tarvitsema asiantuntija-apu
23527: ketieteen koulutuksen lakkauttamisen yhteydes-        ja -palvelut pystytään antamaan myös Kuopiosta
23528: sä ja kohdensi pääosin A. 1. Virtanen -instituutin    etäisyyden edellyttämiä uusia toimintamuotoja
23529: toimintaan.                                           kehittämällä. EELA:n Kuopion aluelaboratorion
23530:    Opetusministeriössä on Helsingin ja Kuopion        kehittäminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia,
23531: yliopistojen esitysten pohjalta arvioitu vaihto-eh-   mikäli yhteistyötahot näkevät toiminnalliset hyö-
23532: toratkaisuja. Voidaan sanoa, että synergiaedut        dyt riittävän suuriksi.
23533: Helsingissä ovat edelleen jonkin verran Kuopio-          Investointina voidaan Viikin vaihtoehtoa pi-
23534: ta suurempia. Tämä aiheutuu lähinnä siitä, että       tää noin 20 milj. markkaa Kuopiota halvempana.
23535: keskeiset yhteistyötahot EELA ja maatalousope-        Jos otetaan huomioon kuntarahoitus, ED-rahoi-
23536: tus sijaitsevat tiedekunnan välittömässä lähei-       tus ja hankkeeseen sitoutuva muu pääoma, niin
23537: syydessä. Toiminnan laatua arvioitaessa on            Kuopion vaihtoehto on valtiontalouden kannalta
23538: muistettava, että vuonna 1999 suoritetussa kan-       40 milj. markkaa edullisempi. Laskelman lähtö-
23539: sainvälisessä Helsingin yliopiston tiedekuntien       kohtana on, että Hämeentien tontin arvo voidaan
23540: tutkimuksen laatua koskevassa arvioinnissa            hyödyntää samansuuruisena molemmissa vaihto-
23541: eläinlääketieteellinen tiedekunta sai heikoim-        ehdoissa.
23542: man arvosanan. Ravitsemus- ja elintarviketietei-         Siirtokysymystä harkittaessa on myös muistet-
23543: den osaaminen oli huipputasoa.                        tava hallituksen 27.2.1997 tekemä periaatepää-
23544:    Kuopion yliopistossa biotieteiden osaaminen        tös Itä-Suomen kehittämisen periaatteista. Pää-
23545: painottuu nimenomaan eläinbiotekniikkaan. Jul-        töksen mukaan Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-
23546: kisessa keskustelussa unohtuu usein se tosiasia,      Karjalan ja Kainuun maakuntien taloutta ja työl-
23547: että koulutus- ja tiedepoliittista arviointia on      lisyyttä edistetään erityistoimenpitein. Voidaan
23548: myös se, miten eläinlääketieteen opetus ja tutki-     olettaa, että tässä suhteessa eläinlääketieteelli-
23549: mus vahvistaa Kuopion yliopiston tiedepohjaa.         sen koulutuksen ja tutkimuksen vaikutukset
23550: Kuopionyliopistossahanon vahva bio-, ympäris-         alueen elinkeinoelämään ja työllisyyteen tulisi-
23551: tö- ja terveystieteiden osaaminen, joka tarjoaa       vat olemaan merkittäviä.
23552: toimintojen integrointimahdollisuuksia ja myös           Valtioneuvosto ottaa lähiaikoina kantaa eläin-
23553: yhtenäisen kampusalueen. Eläinlääketieteellinen       lääketieteellisen siirtokysymykseen. Ratkaisua
23554: koulutus ja tutkimus sopisi Kuopion yliopiston        tehtäessä tullaan painottamaan koulutus- ja tiede-
23555: alakokonaisuuteen hyvin tukien poikkitieteellis-      poliittisia perusteita.
23556: 
23557: 
23558: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 2000
23559: 
23560:     Opetusministeri Maija Rask
23561: 
23562: 
23563: 
23564: 
23565: 4
23566: Ministems svar                                                    KK 939/1999 vp- Kirsi Piha /kok
23567: 
23568: 
23569: 
23570: 
23571: Tili riksdagens talman
23572: 
23573: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Utgångspunkten för denna lösning var då att
23574: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       den veterinärmedicinska utbildningen och forsk-
23575: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-      ningen fortsätter sin verksarnhet i lokalerna på
23576: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål       Tavastvägen. 1 de utredningar som gjordes an-
23577: SS 939/1999 rd:                                       sågs Helsingfors erbjuda något bättre synergiför-
23578:                                                       delar för den veterinärmedicinska utbildningen
23579:       Om det i den tilltänktajlyttningen av Ve-       och forskningen än Kuopio. Arbetsgruppens om-
23580:       terinärmedicinska högskolan inte är frå-        byggnadskalkyl på 120 milj. mk ansågs i offent-
23581:       gan om regionalpolitik utan forsknings-         ligheten tendentiös. Som en riktigare kalkyl an-
23582:       politik, så på vilket sätt har de forsk-        sågs den ombyggnad för 40-50 milj. mk som
23583:       ningspolitiska ramarna ändrats sedan            räknats ut i en konsultutredning vid Veterinärme-
23584:       1992, då man senast avstod från detta           dicinska högskolan.
23585:       projekt, och om jlyttningen genomförs               Med hänsyn tili detta är det överraskande att
23586:                                                       frågan om veterinärmedicinska fakultetens pla-
23587:       hur tänker regeringen trygga tili exem-         cering dyker upp på nytt redan efter drygt fem år.
23588:       pel det för livsmedelsindustrin och livs-       Helsingfors universitet vill bygga nya lokaler för
23589:       medelssäkerheten absolut nödvändiga             fakulteten i Vik eftersom en sanering av de nuva-
23590:       samarbetet mellan Anstalten för veteri-         rande lokalema skulle kosta drygt 120 milj. mk.
23591:       närmedicin och livsmedel i Helsingfors              1 utvecklingsprogrammet för utbildning och
23592:       och veterinärmedicinska fakulteten och          forskning 1999-2004, som statsrådet fast-
23593:        vilka är de särskilda skäl som talar för       ställde i december, förs den strukturella utveck-
23594:        att ministern tar upp frågan just nu, dvs.     lingen av universiteten vidare. Målet är att man
23595:        vad har ändrats sedan det förra beslu-         genom en strukturell utveckling av universitets-
23596:                                                       nätet stärker dess funktionsduglighet och ökar
23597:        tet?
23598:                                                       möjligheterna att inrikta resurser på strategiska
23599: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tillväxtornråden och på stöd tili nya framväxande
23600: föra följande:                                        områden. En flyttning av veterinärmedicinska
23601:                                                       fakulteten tili Vik är ur statlig synvinkel en syn-
23602: Då frågan om en flyttning av veterinärmedicin-        nerligen stor investering, cirka 170 milj. mark.
23603: ska fakulteten senaste gång behandlades i början      1 ett dylikt sammanhang är det alltid ändamålsen-
23604: på 1990-talet utreddes ärendet ingående av en ar-     ligt att bedöma frågan också i ett strukturellt ut-
23605: betsgrupp. Efter utredningsarbetet beslöt statsrå-    vecklingsperspekti v.
23606: det då åtgärdsprogrammet för en strukturell ut-           Det naturligaste alternativet för veterinärme-
23607: veckling av universitetsväsendet fastställdes för     dicinska fakulteten erbjuder i detta sammanhang
23608: 1993-1996 att Veterinärmedicinska högskolan           Kuopio universitet. Det var ju ett placeringsalter-
23609: skulle anslutas tili Helsingfors universitet som en   nativ drygt fem år tidigare. Kuopio universitet er-
23610: självständig fakultet. Anslutningen genomfördes       bjöd redan då betydande synergifördelar för den
23611: den 1 augusti 1995.                                   veterinärmedicinska utbildningen och forskning-
23612: 
23613: 
23614:                                                                                                        5
23615: KK 939/1999 vp- Kirsi Piha /kok                                                         Ministems svar
23616: 
23617: 
23618: en. På slutet av 1990-talet har universitetet gjort   ga grunden. Också fakultetens stälining skulie re-
23619: betydande satsningar på bioteknikens område.          lativt sett vara starkare i Kuopio.
23620: Dels har detta berott på det riksomfattande ut-           Veterinärmedicinska fakultetens kontakter tili
23621: vecklingsprogrammet för bioteknologi som ge-          Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel ut-
23622: nomfördes i slutet av 1990-talet och dels på den      vecklas enligt den lösning man utgående från de
23623: resurssatsning som universitetet fick ta emot i       olika bedörnningama stannar inför. Den sakkun-
23624: samband med indragningen av den odontologis-          nighjälp och sakkunningsservice som förvalt-
23625: ka utbildningen och i huvudsak tilldelade verk-       ningen av veterinärvården behöver kan ges även i
23626: samheten vid A. 1. Virtanen -institutet.              Kuopio genom att sådana nya verksamhetsfor-
23627:    Vid undervisningsministeriet har man utgåen-       mer som avståndet kräver utvecklas. En utveck-
23628: de från Helsingfors och Kuopio universitets           ling av regionaliaboratoriet vid Anstalten för ve-
23629: framstäliningar bedömt olika altemativa lösning-      terinärmedicin och livsmedel i Kuopio, erbjuder
23630: ar. Det kan sägas att synergifördelama i Helsing-     möjligheter till samverkan, såvitt samarbetspar-
23631: fors fortfarande är något större än i Kuopio. Det     terna ser att nyttan av verksamheten är tiliräck-
23632: beror närmast på att de viktigaste samarbetspar-      ligt stor.
23633: tema Anstalten för veterinärmedicin och livs-             Som investering kan alternativet i Vik anses
23634: medel samt lantbruksundervisningen finns i fa-        cirka 20 milj. mk billigare än Kuopio. Om man
23635: kultetens omedelbara närhet. Då man utvärderar        beaktar den kommunala finansieringen, EU-fi-
23636: verksamhetens kvalitet skali man komma ihåg att       nansieringen och det kapital som binds i projek-
23637: veterinärmedicinska fakulteten i en intematio-        tet, är alternativet i Kuopio med tanke på stats-
23638: neli utvärdering av forskningens kvalitet vid fa-     ekonomin 40 milj. mk fördelaktigare. Kalkylen
23639: kultetema i Helsingfors universitet 1999 fick det     utgår från att värdet på tomten vid Tavastvägen
23640: sämsta vitsordet. Kunnandet i näringslära och         kan utnyttjas tili samma belopp i båda altemati-
23641: livsmedelsvetenskaper var av högsta klass.            ven.
23642:    I Kuopio universitet är det biovetenskapliga          Då man överväger flyttningsfrågan måste man
23643: kunnandet uttryckligen fokuserat på zoologisk         också komma i håg regeringens principbeslut
23644: pioteknik. I den alimänna debatten glömmer man        från 27.2.1997 om principema för utvecklingen
23645: ofta bort det faktum att den utbildnings- och         av Östra Finland. Enligt beslutet skali ekonomin
23646: forskningspolitiska utvärderingen också omfat-        och sysselsättningen i landskapen Södra och
23647: tar frågan om hur den veterinärmedicinska un-         Norra Savolax, Norra Karelen och Kajanaland
23648: dervisningen och forskningen stärker den veten-       främjas genom särskilda åtgärder. Man kan anta
23649: skapliga grunden i Kuopio universitet. Kuopio         att inverkningarna av den veterinärmedicinska
23650: universitet harju ett starkt kunnande i bio-, mil-    utbildningen och forskningen i detta hänseende
23651: jö- och hälsovetenskaper, som erbjuder möjlig-        skulle vara betydande för områdets näringsliv
23652: heter till integrering avolika funktioner, och ock-   och sysselsättning.
23653: så ett enhetligt campusornråde. Den veterinärme-         Statsrådet tar i en nära framtid stälining tili
23654: dicinska utbildningen och forskningen passar          frågan om en flyttning av veterinärmedicinska
23655: mycket bra in i områdeshelheten vid Kuopio uni-       fakulteten. Vid avgörandet prioriteras de utbild-
23656: versitet genom att stödja det tvärvetenskapliga       nings- och forskningspolitiska grunderna.
23657: samarbetet och breddningen av den vetenskapli-
23658: 
23659: 
23660: Helsingfors den 7 januari 2000
23661: 
23662:     Undervisningsminister Maija Rask
23663: 
23664: 
23665: 
23666: 6
23667:                                                          KK 940/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
23668: 
23669: 
23670: 
23671: 
23672:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 940/1999 vp
23673: 
23674:                                                 Metsähallituksen         periaatteet      maa-alueiden
23675:                                                 hankinnassa
23676: 
23677: 
23678: 
23679: 
23680: Eduskunnan puhemiehelle
23681: 
23682: Metsähallitus on hyvin ajan hengessä mukana.                 Metsähallituksen tarjous on jäänyt hämmentä-
23683: Kestävä kehitys ja ekologiset arvot ovat kunnias-        mään monien paikallisten asukkaiden mieltä.
23684: sa. Matkailulliset näkökohdat on otettu huo-             Tietooni tulleessa tapauksessa ei maa-alue ole
23685: mioon kiitettävästi. Metsähallituksen toiminta on        liittynyt ostajan muihin maa-alueisiin mitenkään.
23686: pääosin myönteistä, ja sen toiminnan merkitys on
23687: tiedostettu.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23688:    Kuitenkin eräs seikka, maa-alueiden osto, on          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23689: tullut esiin yllättäen. Tietooni on tullut tilanteita,   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23690: joissa Metsähallituksen puolelta on tarjouksen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23691: yhteydessä ilmoitettu maa-alueesta tarvittaessa
23692: maksettavan niin paljon kuin tarvitaan, tarkoit-               Millaisia periaatteita Metsähallitus
23693: taen siis paikoin selvää ylihintaa.                            noudattaa metsämaata ostaessaan ja
23694:    Tällaisissa tilanteissa esim. myytävänä olevan
23695: maa-alueen naapurustossa olevien maanomista-                   valvotaanko metsämaahan liittyvää kau-
23696: jien ei ole ollut mahdollista kilpailla tarjouksil-            pankäyntiä riittävällä tavalla sekä
23697: laan.                                                          katsotaanko ylihinnan maksaminen
23698:                                                                kauppaa tehtäessä asialliseksi?
23699: 
23700: 
23701: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
23702: 
23703:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
23704: 
23705: 
23706: 
23707: 
23708:                                                                                                   Versio 2.0
23709: KK 940/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                             Ministerin vastaus
23710: 
23711: 
23712: 
23713: 
23714: Eduskunnan puhemiehelle
23715: 
23716: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           alueet kytkeytyvät kuitenkin luonnonsuojeluoh-
23717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jelmien rahoitusohjelmaan sitä kautta, että niillä
23718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     pyritään korvaamaan luonnonsuojelualuevaih-
23719: le jäsenelle kansanedustaja Jaana Ylä-Monosen         doissa ja maanmyyntitulojen hankinnassa talous-
23720: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        käytöstä poistuvia metsätalousalueita.
23721: 940/1999 vp:                                             Metsämaan ostotoiminnan keskeiset periaat-
23722:                                                       teet liittyvät metsämaan sijaintiin ja hinnoitte-
23723:        Millaisia periaatteita Metsähallitus          luun. Luonnonsuojelualueiden hankinnassa osto-
23724:        noudattaa metsämaata ostaessaan ja            kohteet valitaan ympäristöministeriön ohjauk-
23725:                                                      sessa alueellisten ympäristökeskusten kanssa so-
23726:       valvotaanko metsämaahan liittyvää kau-         pien. Myös luonnonsuojeluvaihtoihin ostetta-
23727:       pankäyntiä riittävällä tavalla sekä            vien alueiden valintaa ohjaavat luonnonsuojelul-
23728:        katsotaanko ylihinnan maksaminen              liset tavoitteet. Talouskäyttöön ostettavan metsä-
23729:        kauppaa tehtäessä asialliseksi?               maan ensisijainen hankintakriteeri on toiminnal-
23730:                                                      linen soveltuvuus. Ensisijaisena ovat valtion
23731: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          maihin rajoittuvat alueet, mutta kohteen sijainti
23732: seuraavaa:                                           alueellisen metsätiimin toimintakentässä saattaa
23733:                                                      olla myös riittävä hankintaperuste.
23734: Metsähallitus ostaa metsämaata pääasiassa kah-           Sekä luonnonsuojelukäyttöön että metsäta-
23735: teen päätarkoitukseen. Nämä ovat luonnonsuoje-       louskäyttöön hankittavien metsämaiden hinnoit-
23736: lu ja metsätalouden harjoittaminen.                  teluperusteet ovat samat. Hinnoittelussa käyte-
23737:     Kesäkuussa 1996 hallitus teki poliittisen pää-   tään summa-arvomenetelmän sovellutusta, min-
23738: töksen vahvistettujen luonnonsuojeluohjelmien        kä lopputulosta arvioidaan tarvittaessa rinnak-
23739: totetuksen rahoituksesta. Tässä päätöksessä Met-     kaisilla tuottoarvolaskelmilla. Tavoitteena hin-
23740: sähallitus velvoitettiin hankkimaan valtiolle vah-   noittelussa on aina käypä arvo, jota verrataan
23741: vistettuihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia        Maanmittauslaitoksen ajantasaiseen kauppahin-
23742: alueita vuosina 1996-2007 yhteensä 1,1 miljar-       tatilastoon. Metsämaan ostoissa selvitetään myös
23743: din markan arvosta. Rahoitusohjelman mukaises-       mahdolliset erityisarvot, jotka saattavat vaikut-
23744: ti eduskunta on valtion talousarvion hyväksymi-      taa merkittävästi kokonaishintaan.
23745: sen yhteydessä päättänyt Metsähallituksen vuo-           Ympäristöministeriö valvoo Metsähallituksen
23746: sittaisista markkamääräisistä hankintatavoitteis-    metsämaiden hankintaa luonnonsuojelutarkoi-
23747: ta. Eduskunnan hyväksymien tavoitteiden puit-        tuksiin niin kohteiden kuin hintatasonkin osalta.
23748: teissa ympäristöministeriön, maa- ja metsäta-        Liiketoiminnan osalta tulosalueilla on oma laatu-
23749: lousministeriön ja Metsähallituksen välisissä        kontrolli. Metsähallituksen sisäinen tarkastus ja
23750: neuvotteluissa on sovittu alueellisten ympäristö-    tilintarkastajat seuraavat ja valvovat myös toi-
23751: keskusten ja Metsähallituksen välisestä työnjaos-    minnan oikeellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta
23752: ta luonnonsuojelualueiden hankinnassa.               ja tuloksellisuutta.
23753:    Metsätalouden harjoittamista varten tehtäviä          Metsäntutkimuslaitoksen vielä kesken olevan
23754: metsämaahankintoja ohjaavat liiketaloudelliset       selvityksen ennakkotulokset osoittavat, että Met-
23755: periaatteet. Metsätalouskäyttöön hankittavat         sähallituksen tekemien toteutuneiden metsämaa-
23756: 
23757: 2
23758: Ministerin vastaus                                   KK 940/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
23759: 
23760: 
23761: kauppojen hinnoittelu ei poikkea hintatasoltaan      kinnassa luonnonsuojelu- tai talouskäyttöön ei
23762: muista toteutuneista metsämaakaupoista.              ole Metsähallitukselle asetettujen tavoitteiden
23763:    Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että   mukaista.
23764: ylihinnan maksaminen valtion metsämaiden han-
23765: 
23766: 
23767: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2000
23768: 
23769:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23770: 
23771: 
23772: 
23773: 
23774:                                                                                                   3
23775: KK 940/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                 Ministerns svar
23776: 
23777: 
23778: 
23779: 
23780: Tili riksdagens talman
23781: 
23782: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       värvas för bedrivande av skogsbruk ansluter sig
23783: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       emellertid till finansieringsprogrammet för na-
23784: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jaa-      turskyddsprogrammen därigenom att man med
23785: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga         dem försöker ersätta skogsbruksarealer som fal-
23786: spörsmål SS 940/1999 rd:                              ler bort ur ekonomiskt bruk vid ägobyten som
23787:                                                       gäller naturskyddsområden och när inkomster
23788:        Vilka principer följer Forststyrelsen vid      skaffas genom markförsäljning.
23789:        köp av skogsmark och                              De centrala principerna då det gäller inköp av
23790:                                                       skogsmark ansluter sig till var marken är belägen
23791:        övervakas handeln med skogsmark till-          och dess pris. Vid anskaffning av mark för natur-
23792:        räckligt, samt                                 skyddsområden väljs marken ut under ledning av
23793:        betraktas det som korrekt att betala           miljöministeriet enligt överenskommelse med de
23794:        överpris vid köp av skogsmark?                 regionala miljöcentralerna. Även valet av områ-
23795:                                                       den som köps in som utbytesmark för anskaff-
23796: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ning av naturskyddsområden styrs av målen för
23797: föra följande:                                        naturskyddet. Vid anskaffning av skogsmark som
23798:                                                       skall användas för bedrivande av skogsbruk är
23799: Forststyrelsen köper in skogsmark för i huvud-        det primära anskaffningskriteriet markens prak-
23800:  sak två ändamål. Dessa är naturvård och bedri-       tiska användbarhet. Områden som gränsar till
23801: vande av skogsbruk.                                   statens marker prioriteras, men om objektet be-
23802:    I juni 1996 fattade regeringen ett politiskt be-   finner sig inom verksamhetsfåltet för Forststyrel-
23803: slut om finansieringen av fullföljandet av de fast-   sens regionala förvaltning kan också denna om-
23804: ställda naturskyddsprogrammen. I detta beslut         ständighet utgöra ett tillräckligt anskaffningskri-
23805: ålades Forststyrelsen att för statens räkning för-    terium.
23806: värva områden som skall ingå i de fastställda na-        Grunderna för prissättning av skogsmark är
23807: turskyddsprogrammen för sammanlagt 1, 1 mrd.          desamma vare sig marken skaffas för natur-
23808: mk under 1996-2007. I enlighet med finansie-          skyddsändamål eller för bedrivande av skogs-
23809: ringsprogrammet har riksdagen i samband med           bruk. Vid prissättningen begagnar man sig av en
23810: godkännandet av statsbudgeten beslutat om             variant av summaruetoden vars slutresultat vid
23811: F orststyrelsens årliga anskaffningsmål i markbe-     behov bedöms parallellt med hjälp av beräkning
23812: lopp. Inom ramen för de må1 som riksdagen god-        av avkastningsvärdet. Syftet med prissättningen
23813: känt har miljöministeriet, jord- och skogsbruks-      är alltid att få fram ett gängse värde, somjämförs
23814: ministeriet och Forststyrelsen vid gemensamma         med Lantmäteriverkets aktuella prisstatistik. Vid
23815: förhandlingar kommit överens om vilken arbets-        inköp av skogsmark utreds också eventuella spe-
23816: fördelningen skall vara mellan de regionala mil-      cialvärden som kan vara av betydelse för det to-
23817: jöcentralerna och Forststyrelsen vid anskaffning-     tala priset.
23818: en av naturskyddsområden.                                Miljöministeriet övervakar Forststyrelsens
23819:    De förvärv av skogsmark som Forststyrelsen         förvärv av skogsmark för naturskyddsändamål då
23820: gör för bedrivande av skogsbruk styrs av före-        det gäller såväl objekten som prisnivån. I fråga
23821: tagsekonomiska principer. De områden som för-         om företagsverksamheten har resultatområdet sin
23822: 
23823: 4
23824: Ministems svar                                       KK 940/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
23825: 
23826: 
23827: egen kvalitetskontroll. Forststyrelsens intema re-   från prisnivån i fråga om andra köp av skogs-
23828: vision och revisorer följer och övervakar även       mark.
23829: verksamhetens lagenlighet, ändamålsenlighet             Med hänvisning tili vad som anförs ovan kan
23830: och resultat.                                        man konstatera det inte vara förenligt med de mål
23831:    Förhandsresultaten av den utredning som           som ställts upp för Forststyrelsen att betala över-
23832: Skogsforskningsinstitutet håller på att genomfö-     pris för skogsmark som köps in tili staten att an-
23833: ra visar att prissättningen i fråga om de köp av     vändas för naturvård eller bedrivande av skogs-
23834: skogsmark som Forststyrelsen gjort inte avviker      bruk.
23835: 
23836: 
23837: Helsingforsden 10 januari 2000
23838: 
23839:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23840: 
23841: 
23842: 
23843: 
23844:                                                                                                      5
23845:                                                         KK 941/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r
23846: 
23847: 
23848: 
23849: 
23850:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 94111999 rd
23851: 
23852:                                             Bostadslån från Gårdsbrukets utvecklingsfond
23853: 
23854: 
23855: 
23856: 
23857: Tili riksdagens talman
23858: 
23859: Enligt jord- och skogsbruksministeriets informa-     vecklingsfond tili banklån med lägre ränta. Det
23860: tionstjänst finns det i dag 1 251 bostadslån, som    bör även noteras att regeringen genom en förord-
23861: är beviljade under tidsperioden 1985-1991 ur         ning i november sänkte räntan för beviljade ara-
23862: Gårdsbrukets utvecklingsfond.                        valån. Räntan för aravalån varierar givetvis men
23863:    Dessa ovan nämnda lån har en ränta på 9,25        rör sig i dethela mellan 5,5 och 6 procent.
23864: och 9,5 procent. 1 dagens läge är vanliga bostads-
23865: lån som beviljas från bankema bundna tili12 må-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
23866: naders Euribor-ränta. För närvarande ligger Euri-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23867: bor-räntan på 3,797. Bankernas egen marginal         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
23868: som läggs tili Euribor-räntan rör sig mellan 1,2-    följande spörsmål:
23869: 2 procent. Med andra ord är räntan för vanliga
23870: bostadslån kring 5-5,5 procent eller hela fyra              Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
23871: procentenheter lägre än lånen från Gårdsbrukets            för att rätta tili de oskäliga räntorna för
23872: utvecklingsfond.                                           lånen från Gårdsbrukets utvecklings-
23873:    Bland de beviljade lånen från Gårdsbrukets ut-          fond och
23874: vecklingsfond finns med all sannolikhet jord-
23875: bruksföretagare som inte har en tiliräcklig säker-         ämnar regeringen jämställa dessa lån
23876: het för att förvandla lånen från Gårdsbrukets ut-          med aravalån och därmed sänka räntor-
23877:                                                            na?
23878: 
23879: 
23880: Helsingfors den 16 december 1999
23881: 
23882:     Nils-Anders Granvik /sv
23883: 
23884: 
23885: 
23886: 
23887:                                                                                              Versio 2.0
23888: Suomennos                                               KK 94111999 vp- Nils-Anders Granvik /r
23889: 
23890: 
23891: 
23892: 
23893:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 941/1999 vp
23894: 
23895:                                             Maatilatalouden kehittämisrahaston asuntolai-
23896:                                             nat
23897: 
23898: 
23899: 
23900: 
23901: Eduskunnan puhemiehelle
23902: 
23903: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelun         koisiksi pankkilainoiksi. On myös syytä huoma-
23904: mukaan tällä hetkellä on 1 251 asuntolainaa, jot-    ta, että hallitus laski marraskuussa antamanaan
23905: ka on myönnetty ajanjaksolla 1985-1991 Maa-          asetuksella myönnettyjen aravalainojen korkoa.
23906: tilatalouden kehittämisrahastosta.                   Aravalainojen korko vaihtelee tietysti, mutta
23907:     Näiden edellä mainittujen lainojen korko on      liikkuu kokonaisuudessaan 5,5 ja 6 prosentin vä-
23908: 9,25 ja 9,5 %. Nykyisin tavalliset pankkien          lillä.
23909: myöntämät asuntolainat on sidottu 12 kuukau-
23910: den euribor-korkoon. Tällä hetkellä euribor-kor-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23911: ko on 3,797 %. Euribor-korkoon lisättävä pank-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23912: kien oma marginaali on 1,2-2 %. Toisin sanoen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23913: tavallisten asuntolainojen korko on 5-5,5 %eli       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23914: jopa neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin Maa-
23915: tilatalouden kehittämisrahaston myöntämien lai-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
23916: nojen korko.                                               tyä korjatakseen Maatilatalouden kehit-
23917:     Maatilatalouden kehittämisrahastosta myön-             tämisrahaston myöntämien lainojen
23918: nettyjen lainojen saajien joukossa on kaikella to-         korkojen kohtuuttomuuden ja
23919: dennäköisyydellä maatalousyrittäjiä, joilla ei ole
23920: riittäviä vakuuksia Maatilatalouden kehittämis-            aikooko hallitus rinnastaa nämä lainat
23921: rahaston lainojen muuttamiseksi pienempikor-               aravalainoihin ja alentaa siten niiden
23922:                                                            korkoja?
23923: 
23924: 
23925: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
23926: 
23927:     Nils-Anders Granvik /r
23928: 
23929: 
23930: 
23931: 
23932: 2
23933: Ministerin vastaus                                        KK 941/1999 vp- Nils-Anders Granvik /r
23934: 
23935: 
23936: 
23937: 
23938: Eduskunnan puhemiehelle
23939: 
23940: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa           Maatilatalouden kehittämisrahastosta vuosina
23941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           1985-1991 myönnetyt asuntolainat olivat viisi
23942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ensimmäistä vuotta lyhennyksistä vapaita. Lai-
23943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nils-An-           nojen lyhennykset painottuvat voimakkaasti lai-
23944: ders Granvikin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-       na-ajan viimeisiin vuosiin. Esimerkiksi vuonna
23945: myksen KK 941/1999 vp:                                  1990 nostetun asuntolainan lainapääomaa on 10
23946:                                                        vuoden kuluttua lainan nostamisesta lyhennetty
23947:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       vasta 15 %. Myös lainankorko on ollut ensim-
23948:        tyä korjatakseen Maatilatalouden kehit-         mäisenä vuonna nolla ja noussut vähitellen laina-
23949:        tämisrahaston myöntämien lainojen               ajan myötä.
23950:        korkojen kohtuuttomuuden ja                        Maksuaikataulun vuoksi kyseisten asuntolai-
23951:                                                        nojen kohdalla lainansaajien taloudellista tilan-
23952:        aikooko hallitus rinnastaa nämä lainat          netta ei pystytä oleellisesti helpottamaan pelkäs-
23953:        aravalainoihin ja alentaa siten niiden          tään korkoa alentamalla. Lainapääoman lyhen-
23954:        korkoja?                                        nyserien painottuminen laina-ajan loppuvuosiin
23955: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          aiheuttaa lainansaajalle suurempia taloudellisia
23956: ti seuraavaa:                                          rasitteita kuin lainan korkokustannukset Lainan-
23957:                                                        saajien kannattaakin, mikäli mahdollista, muut-
23958: Kysymyksessä viitataan Maatilatalouden kehittä-        taa Maatilatalouden kehittämisrahastosta saa-
23959: misrahastosta vuosina 1985-1991 myönnetty-             miaan asuntolainoja normaaliehtoisiksi pankki-
23960: jen asuntolainojen korkotasoon.                        lainoiksi, jolloin maksuohjelma ja korko voi-
23961:    Maatilatalouden kehittämisrahastosta myön-          daan sopia asiakkaalle nykyistä edullisemmaksi.
23962: nettyjen asuntolainojen jäljellä oleva lainapää-          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
23963: oma on tällä hetkellä noin 160 milj. markkaa, jos-     ei ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa ryh-
23964: ta yli 6 %:n korolla olevia lainoja on noin 93 milj.   tyä toimenpiteisiin mainittujen Maatilatalouden
23965: markkaa. Maksamatta oleva asuntolainojen lai-          kehittämisrahastosta myönnettyjen asuntolaino-
23966: napääoma on voimakkaassa laskussa, sillä vielä         jen koron alentamiseksi.
23967: vuoden 1997lopussa lainapääoma oli 473,1 milj.
23968: markkaa.
23969: 
23970: 
23971: 
23972: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
23973: 
23974:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23975: 
23976: 
23977: 
23978: 
23979:                                                                                                          3
23980: KK 94111999 vp- Nils-Anders Granvik /r                                                 Ministerns svar
23981: 
23982: 
23983: 
23984: 
23985: Tili riksdagens talman
23986: 
23987: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        De bostadslån som 1985-1991 beviljades ur
23988: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     Gårdsbrukets utvecklingsfond var amorterings-
23989: statsrådet översänt följande av riksdagsman Nils-   fria under de fem första åren. Tyngdpunkten för
23990: Anders Granvik /sv undertecknade skriftliga         låneamorteringarna har i hög grad förlagts till de
23991: spörsmål SS 941 11999 rd:                           sista åren av lånetiden. Exempelvis kapitalet på
23992:                                                     ett bostadslån som lyfts 1990 har efter 10 år
23993:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        amorterats tili endast 15 %. Även lånets räntepro-
23994:       för att rätta tili de oskäliga räntornaför    cent har under det första året varit noll och sedan
23995:        /ånen från Gårdsbrukets utvecklings-         successivt stigit under lånetiden.
23996:       fond och                                         På grund av återbetalningstidtabellen kan lån-
23997:                                                     tagarnas ekonomiska situation beträffande ifrå-
23998:       ämnar regeringen jämställa dessa /ån          gavarande bostadslån inte nämnvärt underlättas
23999:       med aravaiän och därmed sänka räntor-         endast genom en räntesänkning. Det faktum att
24000:       na?                                           tyngdpunkten för amorteringarna på lånekapita-
24001: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     let ligger vid slutet av lånetiden förorsakar lånta-
24002: föra följande:                                      garen större ekonomisk belastning än vad ränte-
24003:                                                     kostnaderna gör. Det lönar sig därför för låntaga-
24004: 1 spörsmålet hänvisas tili räntenivån för sådana    ren att i mån av möjlighet överflytta sina bostads-
24005: bostadslån som 1985-1991 beviljades ur Gårds-       lån från Gårdsbrukets utvecklingsfond till bank-
24006: brukets utvecklingsfond.                            lån med normala vilikor, varvid återbetalnings-
24007:    Det återstående lånekapitalet för bostadslån     planen och räntan kan överenskommas på ett sätt
24008: som beviljats ur Gårdsbrukets utvecklingsfond är    som mer än för närvarande gynnar kunden.
24009: för närvarande ca 160 milj. mk, av vilket ca 93        På basis av ovanstående anser regeringen att
24010: milj. mk utgörs av lån med en ränta som översti-    det inte i detta skede är ändamålsenligt att vidta
24011: ger 6 %. Det obetalda lånekapitalet för bostads-    åtgärder för att sänka räntorna på nämnda bo-
24012: lån sjunker kraftigt- ännu i slutet av 1997 upp-    stadslån som beviljats ur Gårdsbrukets utveck-
24013: gick lånekapitalet till473, l milj. mk.             lingsfond.
24014: 
24015: 
24016: 
24017: Helsingfors den 4 januari 2000
24018: 
24019:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24020: 
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 4
24025:                                                                  KK 942/1999 vp- Tero Rönni /sd
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 
24030:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 942/1999 vp
24031: 
24032:                                             Uppopuiden poistaminen Näsijärven vesistössä
24033: 
24034: 
24035: 
24036: 
24037: Eduskunnan puhemiehelle
24038: 
24039: Viime kesä oli poikkeuksellisen kuiva aiheut-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24040: taen sen, että järvien vedet olivat poikkeukselli-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24041: sen alhaalla Näsijärven vesistössä varsinaisen       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24042: Näsijärven yläpuolisissa järvissä. Kuivan kesän      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24043: ongelmat kertaantuivat, kun Näsijärven vesistön
24044: yläosan eli Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun rei-          Kenen viranomaisen tehtäväksi on mää-
24045: teiltä ei valunut vettä normaaliin tapaan. Tämä            rätty uppopuiden kerääminen ja vastuu
24046: johtui siitä, että yläpuolisten vesien säännöstel-         siitä, että ajopuista ei aiheudu vaaraa
24047: lyt altaat olijoko kokonaan suljettu taijuoksutus-         vesilläliikkujille ja
24048: ta oli vain hyvin vähän. Vedenkorkeuden nopea
24049: nousu ennätysmäisen alhaalta normaalitilaan                minkä viranomaisen vastuulla on nm-
24050: syksyn alussa sai entisten puutavaran laskupaik-           den asioiden valvonta koko JVäsijärven
24051: kojen, kanavien ja salmien lähistöillä pitkään ve-         vesistössä sekä
24052: dessä lojuneita uppopuita liikkeelle siinä määrin,         miten voidaan varmistaa, että uppo- ja
24053: että niistä oli kuluneena kesänä ja on jatkossakin         ajopuuongelman poistamiseen myös
24054: vaaraa vesilläliikkuj ille.                                käytännössä ryhdytään?
24055: 
24056: 
24057: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
24058: 
24059:      Tero Rönni /sd
24060: 
24061: 
24062: 
24063: 
24064: 22   200696                                                                                   Versio 2.0
24065: KK 942/1999 vp- Tero Rönni /sd                                                      Ministerin vastaus
24066: 
24067: 
24068: 
24069: 
24070: Eduskunnan puhemiehelle
24071: 
24072: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhdistystä ole, toissijaisesti myös alueellinen
24073: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ympäristökeskus voi poistaa vesistöstä vaaraa tai
24074: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     haittaa aiheuttavat uppopuut ja muut uittojätteet
24075: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rön-      tarkoitukseen valtion talousarviossa käytettävis-
24076: nin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sä olevien määrärahojen puitteissa (vesilain 5 lu-
24077: KK 942/1999 vp:                                     vun 99 a §). Kysymyksessä tarkoitetussa vesis-
24078:                                                     tössä on kuitenkin voimassa uittosäännöt, joiden
24079:        Kenen viranomaisen tehtäväksi on mää-        mukaisesti vastuu väylien kunnossapidosta ja
24080:        rätty uppopuiden kerääminen ja vastuu        myös uppopuiden poistamisesta määräytyy.
24081:        siitä, että ajopuista ei aiheudu vaaraa          Alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat
24082:        vesilläliikkujille ja                        kukin toimialueellaan vesilain ja sen nojalla an-
24083:                                                     nettujen säännösten ja määräysten noudattami-
24084:        minkä viranomaisen vastuulla on näi-         sen yleisestä valvonnasta. Pirkanmaan ympäris-
24085:        den asioiden valvonta koko Näsijärven        tökeskus on valvontakirjeessään 20.12.1999 kat-
24086:        vesistössä sekä                              sonut em. uittosääntöihin ja vesilakiin viitaten,
24087:        miten voidaan varmistaa, että uppo- ja       että Metsähallitus valtiota edustavana uittoviran-
24088:        ajopuuongelman poistamiseen myös             omaisena on Näsijärven reitin uittosäännön
24089:        käytännössä ryhdytään?                       alueella ja Metsä Serla Oyj Keuruun reitin laut-
24090:                                                     taussäännön alueella sekä Vilppulankosken pu-
24091: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       dotuspaikalla vastuussa tarvittavista uppopuiden
24092: ti seuraavaa:                                       ja uittotarvikkeiden poistotoimista. Ympäristö-
24093:                                                     keskus on edellyttänyt, että vastuullisten on ryh-
24094: Näsijärveltä Toisvedelle ja Vilppulankoskeen        dyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin jo ensi
24095: saakka on voimassa Länsi-Suomen vesioikeuden        veneliikennekaudella.
24096: vuonna 1989 antamalla päätöksellä uusittu Näsi-        Pirkanmaan ympäristökeskus ja muut kysy-
24097: järven reitin uittosääntö. Se määrää väylästön      myksessä tarkoitetulla alueella toimivat ympäris-
24098: kunnossapitäjäksi valtion lukuun ottamatta Vilp-    tökeskukset neuvottelevat tarvittaessa edellä
24099: pulankosken pudotuspaikkaa, jossa kunnossapi-       mainittujen vastuullisten ja vesistössä viimeksi
24100: täjä on Metsä-Serla Oyj. Vilppulankosken ylä-       uittoa toimittaneiden kanssa vaaraa tai haittaa ai-
24101: puolisessa vesistössä Keurusselällä ja Kuoreve-     heuttavien uppopuiden ja muiden uittojätteiden
24102: dellä on edelleen voimassa Hämeen lääninhalli-      poistamisen vaatimista käytännön toimenpiteis-
24103: tuksen vuonna 1940 vahvistama Keuruun reitin        tä. Tarpeen vaatiessa ao. alueellinen ympäristö-
24104: lauttaussääntö, jossa kunnossapitäjäksi on mää-     keskus valvontaviranomaisena tai haittaa kärsi-
24105: rätty uittoyhdistys.                                vä voi myös saattaa asian hakemuksella vesioi-
24106:    Vitosta jääneiden, haittaa aiheuttavien uppo-    keuden käsiteltäväksi velvoitteiden määräämi-
24107: puiden ja uittotarvikkeiden poistamisesta vastaa    seksi.
24108: ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti       Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
24109: vesistön kunnossapitäjä tai vesistössä viimeksi     kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enem-
24110: uittoa toimittanut (vesilain 5 luvun 99 §). Kun     piin toimenpiteisiin.
24111: uitto vesistössä on lakannut eikä toimivaa uitto-
24112: 
24113: 2
24114: Ministerin vastaus                               KK 942/1999 vp- Tero Rönni /sd
24115: 
24116: 
24117: Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999
24118: 
24119:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24120: 
24121: 
24122: 
24123: 
24124:                                                                              3
24125: KK 942/1999 vp- Tero Rönni /sd                                                          Ministerns svar
24126: 
24127: 
24128: 
24129: 
24130: Tili riksdagens talman
24131: 
24132: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      medför o1ägenheter rensas bort (5 kap. 99 § vat-
24133: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       ten1agen). Har flottningen i vattendraget upphört
24134: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Tero      och saknas en verksam flottningsförening, kan i
24135: Rönni /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        andra hand också den regionala miljöcentralen
24136: 94 2/ 1999 rd:                                        inom ramen för de anslag som i statsbudgeten
24137:                                                       finns för detta ändamål rensa vattendraget från
24138:        Viiken myndighet har fått i uppgift att        sjunkvirke och andra flottningsrester som med-
24139:       samla in sjunkvirke och ansvara för att         för skada eller men (5 kap. 99 a § vattenlagen).
24140:       drivved inte medför fara för dem som            För det vattendrag som avses i detta spörsmål
24141:       färdas i vattnen, och                           finns 1ikväl gällande flottningsstadgor, och an-
24142:                                                       svaret för underhållet av far1ederna 1iksom också
24143:       viiken myndighet ansvarar för tillsynen         för avlägsnandet av sjunkvirke bestäms enligt
24144:       över dessa frågor i vattnen kring Näsi-         dessa stadgor.
24145:       järvi, samt                                         De regionala miljöcentralerna sköter på sina
24146:        hur kan det garanteras att åtgärder fak-       respektive verksamhetsområden den allmänna
24147:        tiskt vidtas för att åtgärda problemet         tillsynen över att vattenlagen och bestämmelser
24148:        med sjunkvirke och drivved?                    som meddelas med stöd av den följs. Birkalands
24149:                                                       miljöcentra1 har i ett tillsynsbrev av den 20 de-
24150: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       cember 1999 med hänvisning till de nämnda
24151: föra följande:                                        flottningsstadgorna och till vattenlagen ansett att
24152:                                                       de ansvariga för att sjunkvirke och flottningsför-
24153: Från Näsijärvi till Toisvesi och Vilppulankoski       nödenheter vid behov avlägsnas på området för
24154: gäller den flottningsstadga för Näsijärvistråten      flottningsstadgan för Näsijärvistråten är Forst-
24155: som förnyades 1989 genom ett beslut av Västra         styrelsen i sin egenskap av myndighet som på
24156: Finlands vattendomstol. En1igt denna stadga är        statens vägnar ansvarar för flottningsärenden
24157: det staten som skall underhålla farlederna, med       samt på området för flottningsstadgan för
24158: undantag för utvältningsstället i Vilppulankoski,     Keurustråten och vid utvältningsstället i Vilppu-
24159: där det är Metsä-Serla Oyj som står för underhål-     lankoski Metsä-Serla Oyj. Miljöcentralen har
24160: 1et. 1 vattendraget ovanför Vi1ppulankoski i          förutsatt att de ansvariga redan nästa båtsäsong
24161: Keurusse1kä och Kuorevesi gäller fortfarande          vidtar lämpliga åtgärder.
24162: den flottningsstadga för Keurustråten som läns-           Birkalands miljöcentral och de övriga miljö-
24163: styrelsen i Tavastehus län fastställde 1940 och       centra1er som verkar på det område som avses i
24164: som anger att underhållet skall skötas av en flott-   spörsmålet förhandlar vid behov med de ovan
24165: ningsförening.                                        nämnda ansvariga instanserna och med dem som
24166:    En1igt upphovsprincipen är det i första hand       senast bedrivit flottning i vattendraget om de
24167: den som underhåller vattendraget eller den som        praktiska åtgärder som krävs för avlägsnandet av
24168: senast bedrivit flottning i vattendraget som an-      sjunkvirke och andra flottningsrester som med-
24169: svarar för att sjunkvirke och flottningsförnöden-     för skada eller men. Vid behov kan den regionala
24170: heter som blivit kvar efter flottningen och som       miljöcentralen i egenskap av tillsynsmyndighet
24171: 
24172: 4
24173: Ministems svar                                                  KK 942/1999 vp- Tero Rönni /sd
24174: 
24175: 
24176: eller den som lider men på grund av omständig-          Med stöd av det ovan anförda finner regering-
24177: hetema genom ansökan föra saken till vatten-         en att spörsmålet för närvarande inte ger anled-
24178: domstolen för att få ett beslut om förpliktelsema.   ning tili några ytterligare åtgärder.
24179: 
24180: 
24181: 
24182: Helsingfors den 29 december 1999
24183: 
24184:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24185: 
24186: 
24187: 
24188: 
24189:                                                                                                    5
24190:                                                                 KK 943/1999 vp- Tero Rönni /sd
24191: 
24192: 
24193: 
24194: 
24195:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 943/1999 vp
24196: 
24197:                                            Rantaosayleiskaavoj en pitkät käsittelyajat
24198: 
24199: 
24200: 
24201: 
24202: Eduskunnan puhemiehelle
24203: 
24204: Maamme rantojen kaavoitus on hyvä asia, ja se       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24205: on saanut kunnat innostumaan kestävästä kehi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24206: tyksestä. Kunnat laativat kalliita rantaosayleis-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24207: kaavoja, mutta niiden voimaantulon käsittely        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24208: kestää kohtuuttoman kauan, jopa neljäkin vuot-
24209: ta. Tänä aikana joutuvat kaikki ehdotetulle kaa-          Onko hallitus tietoinen rantaosayleis-
24210: va-alueelle lupaa hakevat turvautumaan poik-              kaavojen pitkistä käsittelyajoista ja
24211: keuslupahakemuksiin, mikä vaikeuttaa entises-
24212: tään asioiden käsittelyä. Myöskään kunta ei voi           mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen kor-
24213: suunnitella aivan lopullista muotoa rannoilleen           jaamiseksi?
24214: ennen vahvistusta.
24215: 
24216: 
24217: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
24218: 
24219:     Tero Rönni /sd
24220: 
24221: 
24222: 
24223: 
24224:                                                                                              Versio 2.0
24225: KK 943/1999 vp- Tero Rönni /sd                                                        Ministerin vastaus
24226: 
24227: 
24228: 
24229: 
24230: Eduskunnan puhemiehelle
24231: 
24232: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       tayleiskaavan ratkaisu on tutkittava tarkoin sekä
24233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          luonnonarvojen että maanomistajien tasapuoli-
24234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen kohtelun näkökulmasta.
24235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rön-            Tällä hetkellä ympäristöministeriössä ja ym-
24236: nin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       päristökeskuksissa on vireillä yhteensä 56 ran-
24237: 943/1999 vp:                                          tayleiskaavaa. Näistä varsin pitkään, jo yli 2
24238:                                                       vuotta, on käsittelyssä ollut 14 kaavaa. Eniten
24239:        Onko hallitus tietoinen rantaosayleis-         pitkään käsittelyssä olleita on Pirkanmaan ympä-
24240:        kaavojen pitkistä käsittelyajoista ja          ristökeskuksessa, jossa resurssit kaavoitustehtä-
24241:                                                       vissä ovat olleet asioiden määrään nähden liian
24242:        mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen kor-       vähäiset. Viime vuonna Pirkanmaan keskuksen
24243:        jaamiseksi?                                    resursseja on kuitenkin jo vahvistettu.
24244: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Niin ministeriössä kuin ympäristökeskuksissa
24245: ti seuraavaa:                                         kaavoituksen kiireellisimpiä hankkeita ovat vii-
24246:                                                       me vuosina olleet yhdyskuntarakentamisen,
24247:  Rantojen yleiskaavoitus on viime vuosikymme-         muun muassa asumisen, tarpeet. Tällöin loma-
24248:  nellä lisääntynyt niin, että nyt rannoilla on voi-   asuntokaavojen käsittelyajat ovat toisaalta veny-
24249: massa vahvistettuja yleiskaavoja jo yli kaksisa-      neet.
24250: taa, kun sitä ennen niitä oli vain muutamia kym-          Tämän vuoden alusta on tullut voimaan uusi
24251: meniä. Yleiskaavat sisältävät useimmiten kym-         maankäyttö-ja rakennus laki, joka merkitsee sitä,
24252: meniä kilometrejä rantaa ja satoja uusia raken-       ettei kuntien kaavoja, ei myöskään rantaosa yleis-
24253: nuspaikkoja entisten, jo rakennettujen rakennus-      kaavoja, enää alisteta valtion viranomaisen vah-
24254: paikkojen lisäksi. Ympäristöministeriö on omas-       vistettavaksi. Vielä vireillä olevat kaavat käsitel-
24255: ta puolestaan pyrkinyt edistämään rantojen suun-      lään aikaisemman rakennuslain mukaisesti lop-
24256: nittelua ja tukenut taloudellisesti kuntien yleis-    puun asti. Vähitellen poistuviin tehtäviin ei ole
24257: kaavoitusta erityisesti luonnonsuojelun kannalta      mahdollista lisätä resursseja nykyisten määrära-
24258: tärkeillä alueilla.                                   hojen puitteissa ja toisaalta uuden lain edellyttä-
24259:    Rantayleiskaavat tarkoittavat rakentamisen         mät resurssitarpeet kohdistuvat samoihin henki-
24260: määrän ja sijainnin ratkaisemista laajemmalla         löresursseihin.
24261: vesistöalueella niin, että samalla otetaan huo-           Poikkeuslupamenettely, johon kysymyksessä
24262: mioon luonnonsuojelun, virkistyksen ja maise-         viitataan, on voinut ja voi edelleenkin uuden lain
24263: mansuojelun tavoitteet. Lähes kaikissa kaavois-       tilanteessa mahdollistaa tänä aikana välttämättö-
24264: sa sellaisia asianosaisia, joiden maita ja raken-     miä rakennushankkeita. Käsiteltävänä oleva
24265: nusoikeuksia käsitellään, on useita satoja. Tästä     yleiskaava toimii tällöin perusteena poikkeuslu-
24266: johtuen rantayleiskaavoihin liittyy lähes poik-       ville, joskaan poikkeusluvilla ei voida ratkaista
24267: keuksetta valituksia. Valitusten johdosta ran-        riidanalaisia kohteita.
24268: 
24269: 
24270: 
24271: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2000
24272: 
24273:     Ympäristöministeri Satu Hassi
24274: 2
24275: Ministerns svar                                                      KK 943/1999 vp- Tero Rönni /sd
24276: 
24277: 
24278: 
24279: 
24280: Tili riksdagens talman
24281: 
24282: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          och med tanke på att markägarna skall behandlas
24283: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          opartiskt.
24284: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot             1 detta nu är sammanlagt 56 strandgeneralpla-
24285: Tero Rönni /sd undertecknade skriftliga spörs-           ner anhängiga vid miljöministeriet och miljöcen-
24286: mål SS 943/1999 rd:                                      tralerna. Av dem har 14 planer redan varit under
24287:                                                          behandling mycket länge, i över två års tid. Det
24288:        ir regeringen medveten om de långa be-            största antalet planer under behandling finns vid
24289:        handlingstiderna för stranddelgeneral-            Birkalands miljöcentral, där resurserna för plan-
24290:        planer, och                                       läggningsuppgifter har varit alltför knappa med
24291:                                                          tanke på antalet ärenden. Men redan i fjol utöka-
24292:        vad avser regeringen göraför att tillrät-         des resurserna vid Birkalands miljöcentral.
24293:        talägga situationen?                                 Såväl vid ministeriet som vid miljöcentraler-
24294: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          na har de mest brådskande planläggningsprojek-
24295: föra följande:                                           ten under de senaste åren svarat mot behoven
24296:                                                          inom samhällsbyggandet, bland annat boendet.
24297: Under detsenaste decenniet har generalplanlägg-         Detta har lett till att behandlingstiderna för pla-
24298: ningen av stränderna ökat till den grad att vi re-      ner som gäller fritidsbebyggelse har förlängts.
24299: dan har över två hundra gällande fastställda ge-            1 början av året trädde den nya markanvänd-
24300: neralplaner för strandområden, medan det tidiga-        nings- och bygglagen i kraft, vilket betyder att
24301: re bara fanns något tiotal sådana. 1 generalpianer-     kommunernas planer inte längre underställs en
24302: oa ingår oftast tiotals kilometer strand och hund-      statlig myndighet för fastställelse, alltså inte hel-
24303: ratals nya byggnadsplatser, utöver de befintliga,       ler stranddelgeneralplanerna. Sådana planer som
24304: redan nyttjade byggnadsplatserna. Miljöministe-         alltjämt är anhängiga slutbehandlas enligt den ti-
24305: riet har gått in för att främja planeringen av strän-   digare byggnadslalgen. Det är inte möjligt att
24306: derna och gett ekonomiskt stöd till generalplan-        inom ramen för de nuvarande anslagen öka resur-
24307: läggningen i kommunerna särskilt för områden            sema för uppgifter som sedermera kommer att
24308: som är viktiga med tanke på naturvården.                försvinna, och å andra sidan gäller behovet av re-
24309:    Genom strandgeneralplanerna avgörs hur               surser under den nya lagen samma persanella re-
24310: mycket och var man får bygga i vidsträckta om-          surser.
24311: råden med sjöar och vattendrag på så sätt att må-           Undantagslovsförfarandet, som spörsmålet
24312: len för naturvården, rekreationen och landskaps-        hänvisar till, har kunnat och kan också framgent
24313: skyddet samtidigt tas i beaktande. Så gott som          enligt den nya lagen nyttjas för att nödvändiga
24314: samtliga planer berör flera hundratal sådana äga-       byggnadsprojekt skall kunna genomföras under
24315: re vars marker och byggnadsrätter kommer un-            denna tid. Den generalpian som är under behand-
24316: der behandling. Av denna anledning är strandge-         ling fungerar då som grund för respektive undan-
24317: neralplanerna så gott som utan undantag för-            tagslov, även om sådana punkter om vilka det rå-
24318: bundna med besvär. Med anledning av besvären            der meningsskiljaktighet inte kan avgöras ge-
24319: måste avgörandena i strandgeneralplanen under-          nom undantagslov.
24320: sökas noggrant både med tanke på naturvärdena
24321: 
24322: 
24323:                                                                                                            3
24324: KK 943/1999 vp- Tero Rönni /sd    Ministems svar
24325: 
24326: 
24327: Helsingfors den 12 januari 2000
24328: 
24329:     Miljöminister Satu Hassi
24330: 
24331: 
24332: 
24333: 
24334: 4
24335:                                                                  KK 944/1999 vp- Ulla Juurola /sd
24336: 
24337: 
24338: 
24339: 
24340:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 944/1999 vp
24341: 
24342:                                              Kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvähennyk-
24343:                                              sen poistaminen
24344: 
24345: 
24346: 
24347: 
24348: Eduskunnan puhemiehelle
24349: 
24350: Niiden henkilöiden määrä, joilta kansaneläkkeen       hallitus tekee ratkaisuja ensi vuonna. Kaksinker-
24351: pohjaosa on leikattu kahteen kertaan, on 123 000.     taisen pohjaosan leikkaamisen lopettaminen
24352: Kyseiset henkilöt olivat julkisen sektorin ansio-     maksaisi eräiden arvioiden mukaan noin 500 mil-
24353: eläkejärjestelmän piirissä. Koko pohjaosan suu-       joonaa markkaa vuodessa.
24354: ruisena leikkaus kosketti noin kolmasosaa edellä
24355: mainituista eläkeläisistä. Suurimmat ammatti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24356: ryhmät olivat opettajat, terveydenhuollon henki-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24357: löstö, siivoustyötä tekevät henkilöt, liikenneväli-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24358: neiden kuljettajat sekä eräät sotilas- ja toimisto-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24359: työtä tekevät ryhmät.
24360:    Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnös-             Millaisia ratkaisuja hallitus suunnitte-
24361: sään StVM 22/1999 vp todennut, että kaksinker-              lee kansaneläkkeen pohjaosan kaksois-
24362: tainen pohjaosan leikkaus ei ole hyväksyttävää.             vähennyksen poistamiseksi ja
24363: Ministeri Maija Perho on hallituksen suullisella
24364: kyselytunnilla 9.12.1999 vastannut, että eläkkei-           milloin tämä eläkkeensaajia koskeva
24365: tä koskevien asioiden selvittely on kesken ja että          epäoikeudenmukaisuus korjataan?
24366: 
24367: 
24368: 
24369: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
24370: 
24371:     Ulla Juurola /sd
24372: 
24373: 
24374: 
24375: 
24376:                                                                                                Versio 2.0
24377: KK 944/1999 vp- Ulla Juurola /sd                                                       Ministerin vastaus
24378: 
24379: 
24380: 
24381: 
24382: Eduskunnan puhemiehelle
24383: 
24384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina
24385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-
24386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keen entistä pohjaosaa alennettiin 17,3 prosent-
24387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juuro-       tia. Entinen pohjaosa poistuu viimeistään vuo-
24388: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        den 2002 alussa.
24389: 944/1999 vp:                                               Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
24390:                                                        että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
24391:        Millaisia ratkaisuja hallitus suunnitte-        linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pie-
24392:        lee kansaneläkkeen pohjaosan kaksois-           nentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta
24393:        vähennyksen poistamiseksi ja                    lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-
24394:                                                        laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
24395:        milloin tämä eläkkeensaajia koskeva                Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
24396:        epäoikeudenmukaisuus korjataan?                 yhteensovitus, joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
24397: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
24398: ti seuraavaa:                                          la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
24399:                                                        enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
24400: Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hyväk-           naispalkasta.
24401: symässä hallituksen esityksessä laiksi kansanelä-         Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovi-
24402: kelain muuttamiseksi (HE 11911995 vp; laki             tus perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoi-
24403:  1491/1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin         naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ai-
24404: eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansan-          nakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada
24405: eläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen           eläkettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteisel-
24406: yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta         le eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
24407: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin        toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
24408: kansaneläkkeeksi.                                      detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
24409:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen työ-           senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka muo-
24410: eläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden           dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
24411: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-       ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin ta-
24412: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri      soa työntekijän kaikista palkoista, piti työeläket-
24413: osien roolia. Uusille eläkkeen hakijoille, joiden     tä vastaavasti alentaa.
24414: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 541 tai 4 732       Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
24415: markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä henkilöllä        kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
24416: 5 155 tai 5 380 markkaa kuukaudessa kuntaryh-         eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
24417: mästä riippuen, ei myönnetä kansaneläkettä enää       ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
24418: lainkaan (markkamäärät vuoden 1999 tasossa).          mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,
24419:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin      joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen poh-
24420: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa           jaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta eläkettä
24421: kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke          oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava mää-
24422: maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna            rä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen kan-
24423: 1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä            saneläkkeen alkamiseen saakka.
24424: 
24425: 
24426: 2
24427: Ministerin vastaus                                                KK 944/1999 vp -       Ulla Juurola /sd
24428: 
24429: 
24430:    Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin               valtion eläkemenojen kasvua eli todellisuudessa
24431: otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen            kansaneläkemenot olisivat tulleet maksuun eri
24432: yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt             nimellä julkisista varoista.
24433: 14 348 markkaa kuukaudessa. Tä'löin kokonais-              Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
24434: eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Pohja-        pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
24435: osa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kansan-       alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
24436: eläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle           van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
24437: 7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole             löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
24438: otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja         pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
24439: se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.          että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen
24440: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-         salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
24441: rajan työeläkettä vähentävänä on otettu huo-            keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
24442: mioon 6 prosenttia ylitteestä.                             Eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja
24443:    Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden               terveysministeriö on teettänyt selvityksen niiden
24444: 1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,         henkilöiden lukumäärästä, joiden työeläkettä on
24445: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta         vähennetty kansaneläkkeen entisen pohjaosan
24446: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus-           määrällä. Selvityksen teki työryhmä, jossa oli
24447: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus-         mukana edustajat Eläketurvakeskuksesta, Kun-
24448: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut työ-      tien eläkevakuutuksesta ja Valtiokonttorista. Sel-
24449: eläkkeen yhteensovitusrajaan.                           vitys valmistui marraskuun alussa 1999.
24450:    Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan vä-             Selvityksen mukaan henkilöitä, joiden eläk-
24451: henemisen julkisen sektorin työeläkkeissä huo-         keeseen pohjaosan leikkaaminen on vaikuttanut,
24452: mioon siten, että se lievensi valtion eläkelain täy-    oli vuonna 1998 kaikkiaan noin 122 700. Henki-
24453: dennysosan poistumaa. Täydennysosa poistuu              löiden lukumäärä on vähentynyt muun muassa
24454: asteittain samalla tavoin kuin pohjaosa.               eläkkeiden uudelleenyhteensovitusten vuoksi
24455:    On myös muistettava, että julkisella sektorilla     vuosittain noin 500:lla.
24456: uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien              Työryhmän selvityksen mukaan työeläke on
24457: eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi      vähentynyt täyden pohjaosan suuruisella määräl-
24458: 1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin       lä 34 prosentissa tapauksista. Muilla alennusvai-
24459: työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen        kutus on ollut täyden pohjaosan määrää pienem-
24460: sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-        pi. Pohjaosan leikkaus pienentää selvityksen mu-
24461: senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet            kaan työeläkejärjestelmän kustannuksia vuonna
24462: muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-        1999 noin 500 miljoonalla markalla. Kustannus-
24463: tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden         säästö on suurin kunnallisessa ja valtion eläkejär-
24464: tasoa. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista            jestelmässä, yhteensä noin 420 miljoonaa mark-
24465: työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole tälläkään        kaa vuonna 1999.
24466: perusteella pidettävä kohtuuttomana.                       Selvityksen arviointi on sosiaali- ja terveysmi-
24467:    Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista koske-         nisteriössä kesken. Tarkoituksena on, että yhdes-
24468: vassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkeme-          sä Eläketurvakeskuksen kanssa kartoitetaan vuo-
24469: nojen pienentämisestä valtiontaloudellisista syis-     den 2001 talousarvioesityksen valmistelua var-
24470: tä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta.        ten selvityksessä esiin tuotujen näkökohtien poh-
24471: Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi       jalta työeläkejärjestelmässä olevat muutostar-
24472: annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva         peet
24473: korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa kuntien ja
24474: 
24475: 
24476: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
24477: 
24478:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho                                                             3
24479: KK 944/1999 vp- Ulla Juurola /sd                                                        Ministems svar
24480: 
24481: 
24482: 
24483: 
24484: Tili riksdagens talman
24485: 
24486: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     1998. Vid ingången av 1999 minskades folkpen-
24487: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      sionens tidigare basdel med 17,3 %. Den tidigare
24488: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla     basdelen försvinner senast vid ingången av 2002.
24489: Juurola /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        Enligt nämnda regeringsproposition har bas-
24490: 944/1999 rd:                                         delens proportionella andel av totalpensionen
24491:                                                      ständigt minskat för pensionstagama. För dem
24492:        Hurudana lösningar planerar regering-         som inte har rätt till tilläggsdel har basdelens be-
24493:        en i s;fte att avlägsna den dubbla sänk-     1opp också när det var som högst utgjort endast ca
24494:        ningen av folkpensionens basdel och           11 % av totalpensionen.
24495:                                                         De olika pensionssystemen koordineras ge-
24496:        när skall denna orättvisa i fråga om pen-    nom en s.k. samordning, som sätter en högsta
24497:        sionstagarna korrigeras?                     gräns för det totala beloppet av arbetspensioner-
24498: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     na. Genom samordning av pensionema har man
24499: föra följande:                                      säkerställt att totalpensionen kan vara högst 60-
24500:                                                     66 % av arbetstagarens totala lön.
24501: 1 den regeringsproposition med förslag till lag-        Samordningen av arbetspensionen och folk-
24502: stiftning om revidering av folkpensionssystemet     pensionen baserade sig på att man i tiden beslöt
24503: (RP 119/1995 rd) som riksdagen godkände den         att betala åtminstone folkpensionens basdel till
24504:  18 december 1995 (1491/1995) blev folkpensio-      alla pensionstagare. Eftersom en person kan få
24505: nens basdel pensionsavhängig. Enligt detta in-      pension från flera system, har det inte satts något
24506: verkade folkpensionens basdel inte heller längre    högsta markbelopp för den lagstadgade pensio-
24507: på arbetspensionen vid samordning med arbets-       nen, utan den högsta nivån fastställdes i fråga om
24508: pensionen. Från ingången av 1997 slogs folkpen-     arbetspensionen till 60 % av lönen och i fråga om
24509: sionens basdel och tilläggsdel ihop till folkpen-   den offentliga sektoms pensioner till 66 % av lö-
24510: swn.                                                nen. För att inte totalpensionen, som bestod av
24511:    Ändringen av folkpensionens basdel så att den    både folkpension och arbetspension skulle över-
24512: blev arbetspensionsavhängig baserade sig på be-     stiga nämnda nivå på 60-66% av en arbetstaga-
24513: hovet av inbesparingar inom statsekonomin samt      res samtliga löner måste arbetspensionen i mot-
24514: det oundvikliga behovet att göra de olika delar-    svarande mån sänkas.
24515: nas roll inom pensionssystemet tydligare. Nya           Då det gäller pensioner enligt lagen om sta-
24516: pensionssökande, vilkas arbetspensionsinkoms-       tens pensioner har pension kunnat betalas redan
24517: ter i fråga om makar överstiger 4 541 eller 4 732   från det att pensionstagaren har fyllt 63 år, dvs.
24518: mk i månaden och i fråga om ensamstående per-       före de 65 år som anges i folkpensionslagen. 1 så-
24519: soner 5 155 eller 5 380 mk i månaden beroende       dana fall har tili den pension som betalas enligt
24520: på kommungrupp, beviljas inte längre någon          lagen om statens pensioner lagts en komplette-
24521: folkpension (beloppen på 1999 års nivå).            ringsdel, som på sätt och vis har matsvarat folk-
24522:    Även folkpensioner som utbetalades ändrades      pensionens basdel. Om pensionen måste minskas
24523: så att pensionen för dem som fick endast den ti-    på grund av samordningen betalades som kom-
24524: digare basdelen av folkpensionen minskades med      pletteringsdel till pensionen ett belopp som mot-
24525: 60 mk per månad 1996. Efter det har folkpensio-     svarade minskningen till dess att folkpensionen
24526: nens tidigare basdel minskats med 20 % 1997 och     började.
24527: 
24528: 4
24529: Ministems svar                                                    KK 944/1999 vp- Ulla Juurola /sd
24530: 
24531: 
24532: 
24533:     Fo1kpensionens basde1 har tidigare beaktats        nen skulle det närmast ha inneburit en ökning av
24534: till fullt be1opp vid samordning med arbetspen-         statens pensionsutgifter, dvs. i verkligheten skul-
24535: sionen, då 1önen har överstigit 14 348 mk i må-        le folkpensionsutgiftema har betalats från offent-
24536: naden. Härvid minskades tota1pensionen med             liga medel under ett annat narnn.
24537: basde1ens be1opp. Basde1en beta1ades dock sär-             Då riksdagen godkände den lag genom viiken
24538: skilt från fo1kpensionssystemet. Om 1önen var          minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
24539: mindre än 7 065 mk i månaden, beaktades inte            lades till ingången av 1999 förutsatte den att re-
24540: basde1en alls vid samordningen, och den har så-        geringen ser till att det med det snaraste utreds
24541: 1edes inte minskat arbetspensionens belopp. Då         hur många personer som fått sin arbetspension
24542: lönen överskred ovan nämnda lägre inkomst-             minskad med ett belopp som motsvarar basde-
24543: gräns, har arbetspensionen minskats med 6 % av         len. Dessutom förutsatte riksdagen att regering-
24544: den överskridande delen.                               en lägger fram en lagändring om stopp för ned-
24545:     Då folkpensionens basde1 från och med 1996         skämingar i folkpensionens basdel så snart det fi-
24546: inte 1ängre har bevi1jats alla, föreskrev riksdagen    nansiella läget tillåter det.
24547: om ändring av samordningsbestämmelsen i fråga              I enlighet med riksdagens uttalande har soci-
24548: om arbetspensionen och folkpensionen för nya           al- och hälsovårdsministeriet låtit göra en utred-
24549: pensionstagare. Således har fo1kpensionen från         ning om antalet personer som fått sin arbetspen-
24550: och med ingången av 1996 inte längre inverkat på       sion minskad med ett belopp som motsvarar den
24551: gränsen för samordning med arbetspensionen.            förra basdelen. Utredningen gjordes av en arbets-
24552:     Riksdagen beaktade minskningen av folkpen-         grupp som bestod av företrädare för Pensions-
24553: sionens basdel då det gällde arbetspensionema          skyddscentralen, Kommunemas pensionsförsäk-
24554:  inom den offentliga sektom så att den lindrade        ring och Statskontoret. Utredningen blev klar i
24555: slopandet av den kompletteringsdel som avses i         början av november 1999.
24556: lagen om statens pensioner. Kompletteringsde-              Enligt utredningen fanns det 1998 samman-
24557:  len försvinner gradvis på samma sätt som folk-        lagt ca 122 700 personer vars pensioner påver-
24558: pensionens basdel.                                     kats av nedskämingen av basdelen. Detta antal
24559:     Man bör också komma ihåg att den nivå som          har årligen minskat med ca 500 personer bl.a. på
24560:  sattes som mål för de pensioner som beviljas på       grund av den nya samordningen av pensionema.
24561: basis av nya arbetsförhållanden inom den offent-           Enligt arbetsgruppens utredning har arbets-
24562:  liga sektom sänktes tili 60 % räknat från             pensionen i 34 % av fallen minskat med ett be-
24563:  1.1.1993, vilket motsvarar den målsatta nivån för     lopp som motsvarar den fulla basdelen. I fråga
24564:  arbetspensionema inom den privata sektom. Före        om de övriga pensionstagama har verkningama
24565:  det var maximinivån för arbetspensionema inom         på grund av minskningen varit mindre än det be-
24566:  den offentliga sektom 66 %. De ändringar som          lopp som motsvarar den tulla basdelen. Enligt ut-
24567:  trädde i kraft vid ingången av 1996, i fråga om       redningen minskar nedskämingen av folkpensio-
24568:  s.k. återstående tid och räknesättet för pensions-    nens basdel kostnadema för arbetspensionssyste-
24569:  lönen, sänker nivån för alla nya arbetspensioner.     met med ca 500 milj. mk 1999. Inbesparingen är
24570:  Man kan inte heller av denna orsak anse s1opan-       störst i de kommunala och statliga pensionssyste-
24571:  det av folkpensionens basdel vid samordning           men, sammanlagt ca 420 milj. mk 1999.
24572:  med arbetspensionen oskä1igt.                             Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår en
24573:     I den lagändring som gällde slopandet av folk-     utvärdering av utredningen. Avsikten är att med
24574:  pensionens basdel var det fråga om att minska         tanke på beredningen av budgetpropositionen för
24575:  folkpensionsutgiftema av statsekonomiska orsa-        2001 och utgående från de synpunkter som fram-
24576:  ker och inte att sänka den målsatta nivån för ar-     kommit inom ramen för utredningen tillsam-
24577:  betspensioner. Om de som gick i arbetspension         mans med Pensionsskyddscentralen kartlägga
24578:  före den 1 januari 1996 skulle ha beviljats en för-   behovet av ändringar i arbetspensionssystemet.
24579:  höjning på grund av minskningen av folkpensio-
24580: 
24581: 
24582:                                                                                                          5
24583: KK 944/1999 vp- Ulla Juurola /sd                 Ministems svar
24584: 
24585: 
24586: Helsingfors den 30 december 1999
24587: 
24588:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
24589: 
24590: 
24591: 
24592: 
24593: 6
24594:                                                        KK 945/1999 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk
24595: 
24596: 
24597: 
24598: 
24599:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 945/1999 vp
24600: 
24601:                                             Alueellinen kuljetustuki
24602: 
24603: 
24604: 
24605: 
24606: Eduskunnan puhemiehelle
24607: 
24608: Eduskunta päätti jatkaa kuljetusten alueellisesta    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24609: tukemisesta annetun lain voimassaoloaikaa yh-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24610: dellä vuodella.                                      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24611:    Vuonna 1999 kuljetustuen piiriin ovat kuulu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24612: neet kuljetusten alueellisesta tukemisesta anne-
24613: tun lain mukaisesti 6-tukialueella sijainneet kun-         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
24614: nat. EU:n tukialueiden määrittelyt ja lukumäärät           tyä eduskunnan kannanoton toteuttami-
24615: muuttuvat vuoden 2000 alusta lukien.                       seksi siten, että kaikki tavoite 1 -ohjel-
24616:    Eduskunnan kannanoton mukaan kuljetusten                ma-alueen kunnat kuuluvat kuljetustuen
24617: alueellisesta tukemisesta annetun lain piiriin             piiriin?
24618: kuuluvat alueet tulisi määritellä Agenda 2000:n
24619: uuden tavoite 1 -ohjelma-alueiden jaon mukai-
24620: sesti.
24621: 
24622: 
24623: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1999
24624: 
24625:     Seppo Kääriäinen /kesk
24626: 
24627: 
24628: 
24629: 
24630:                                                                                               Versio 2.0
24631: KK 945/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk                                              Ministerin vastaus
24632: 
24633: 
24634: 
24635: 
24636: Eduskunnan puhemiehelle
24637: 
24638: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     hittämistä. Samassa yhteydessä selvitetään myös
24639: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jo olemassa olevien tukijärjestelmien soveltu-
24640: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuus kyseisen toiminnan rahoittamiseen.
24641: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-         Kuljetustukijärjestelmäämme ovat merkittä-
24642: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     västi vaikuttaneet EU:n valtiontukisäännökset,
24643: sen KK 945/1999 vp:                                  joiden mukaan kuljetustukea on mahdollista so-
24644:                                                      veltaa EU:n jäsenmaissa vain rajoitetussa mää-
24645:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      rin. Neuvoteltaessa Suomen liittymisestä EU:n
24646:       tyä eduskunnan kannanoton toteuttami-          jäseneksi eräänä neuvottelujen kohteena oli myös
24647:       seksi siten, että kaikki tavoite 1 -ohjel-     kuljetustuen maksamisenjatkuminen Suomenjä-
24648:       ma-alueen kunnat kuuluvat kuljetustuen         senyyden aikana. Perusteluina kuljetustuen jat-
24649:       piiriin?                                       kamiselle olivat mm. Suomen pitkät välimatkat
24650:                                                      ja harvaanasuttu alue. Neuvotteluissa sovittiin,
24651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          että kuljetustukea voidaan maksaa määrätyin
24652: seuraavaa:                                           edellytyksin, jotka perustuvat komission vuonna
24653: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettua la-    1994 tekemään päätökseen (EYVL N:o C 364,
24654: kia muutettiin 1.1.1997 lukien siten, että valtio-   20.12.1994), jossa määritellään ehdot kuljetus-
24655: neuvoston päätöksellä määritellään ne alueet,        tuen maksamiselle EU:n alueella.
24656: jotka oikeuttavat alueelliseen kuljetustukeen.          Edellä mainitun komission päätöksen eräänä
24657: Asiaa     koskeva      valtioneuvoston      päätös   edellytyksenä on, että kuljetustukea sovelletaan
24658: ( 1144/1996) astui voimaan 1.1.1997 lukien, ja       sellaisilla NUTS III -alueilla, joiden asukasti-
24659: sen mukaan kuljetustukeen oikeuttavat Lapin,         heys on enintään 12,5 asukasta neliökilometrillä.
24660: Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karja-          Suomen NUTS III -määritelmän mukaista aluet-
24661: lan ja Etelä-Savon maakunnista lähtevät kulje-       ta vastaavat maakunnat, joista vain Lapin, Poh-
24662: tukset.                                              jois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja
24663:    Hallitus antoi syksyllä 1999 eduskunnalle esi-    Etelä-Savon maakuntien asukastiheys on alle
24664: tyksen kuljetusten alueellisesta tukemisesta an-      12,5 asukasta neliökilometrillä.
24665: netun lain muuttamisesta. Muutosesitys sisälsi          Edellä esitetyn perusteella on todettava, ettei
24666: kuljetustukilain voimassaolaajan jatkamisen yh-      kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain
24667: dellä vuodella vuoden 2000 loppuun. Lakiesityk-      soveltamisalueen laajentaminen kysymyksessä
24668: sen perusteluissa todetaan, että vuoden 2000 ai-     esitetyllä tavalla ole mahdollista. Asiakokonai-
24669: kana selvitetään, miten pienten ja keskisuurten      suutta voidaan vielä tarkastella em. logistiikka-
24670: yritysten kuljetuskustannuksia voidaan alentaa       tuen kehittämisselvittelyn yhteydessä.
24671: edistämällä yritysten logististenjärjestelmien ke-
24672: 
24673: 
24674: 
24675: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
24676: 
24677:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
24678: 2
24679: Ministems svar                                           KK 945/1999 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
24680: 
24681: 
24682: 
24683: 
24684: Till riksdagens talman
24685: 
24686: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        stödsystem 1ämpar sig för finansieringen av ifrå-
24687: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av         gavarande verksamhet.
24688: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Sep-           Vårt transportstödssystem har i betydande
24689: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga            grad påverkats av EU:s reg1er om statsstöd, en-
24690: spörsmå1 SS 945/1999 rd:                                ligt vilka det endast i begränsad mån är möj1igt
24691:                                                         att tiliämpa transportstöd i EU:s medlems1änder.
24692:       Vilka åtgärder har regeringen för avsikt         Vid förhandlingama om Fin1ands anslutning tili
24693:       att vidta för att genomföra riksdagens            EU var möjlighetema att fortsätta att betala ut
24694:       ställningstagande så att alla kommuner           transportstöd sedan Finland blivit medlem ett av
24695:       som omfattas av programmet för mål 1              föremålen för förhandlingama. Som motivering
24696:       -regionerna kan bli delaktiga av trans-           för att transportstödet bör fortgå anfördes bl.a. de
24697:       portstöd?                                         långa avstånden i Finland och att området är glest
24698:                                                        befolkat. Vid förhandlingama kom man överens
24699: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        om att transportstöd kan betalas ut under vissa
24700: föra följande:                                          förutsättningar. De grundar sig på det av kom-
24701: Lagen om regionalt stödjande av transporter änd-       missionen 1994 fattade beslutet (EGT Nr C 364,
24702: rades den 1 januari 1997 så att genom ett beslut       20.12.1994), i vilket vilikoren för utbetalning av
24703: av statsrådet faststälis de områden som berätti-       transportstöd inom EU:s område faststälis.
24704: gar tili regionalt transportstöd. Statsrådets beslut       En förutsättning enligt kommissionens beslut,
24705: om detta (1144/1996) trädde i kraft den 1 januari      som nämns ovan, är att transportstödet tiliämpas
24706: 1997, och enligt beslutet kan transportstöd beta-      på sådana NUTS III -områden där invånartäthe-
24707: las för transporte~ som börjar inom landskapen         ten är högst 12,5 invånare per kvadratkilometer. 1
24708: Lappland, Norra Osterbotten, Kajanaland, Norra         Finland motsvarar landskapen det område som
24709: Karelen och Södra Savolax.                             avses i definitionen på NUTS III, och av landska-
24710:    Regeringen gav hösten 1999 riksdagen en pro-        pen är det bara Lappland, Norra Österbotten, Ka-
24711: position med förslag tililag om ändring av lagen       janaland, Norra Karelen och Södra Savolax som
24712: om regionalt stödjande av transporter. Proposi-        har en invånartäthet på mindre än 12,5 invånare
24713: tionen inbegrep en förlängning av giltighetstiden      per kvadratkilometer.
24714: för transportstöds1agen med ett år fram tili               Utgående från vad som sägs ovan måste det
24715: utgången av 2000. 1 motiveringama tililagförsla-       konstateras att det inte är möjligt att bredda tili-
24716: get konstateras att det under 2000 kommer att ut-      lämpningsområdet för lagen om regionalt stöd-
24717: redas hur små och medelstora företags transport-       jande av transporter på det sätt som föreslås i
24718: kostnader kan sänkas genom att utvecklandet av         spörsmålet. Sakhelheten kan ännu granskas i
24719: företagens 1ogistiska system främjas. 1 samband        samband med den utredning av möjlighetema att
24720: med detta utreds också hur vä1 redan existerande       utveckla ett logistikstöd som nämns ovan.
24721: 
24722: 
24723: 
24724: Helsingfors den 5 januari 2000
24725: 
24726:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
24727:                                                                                                           3
24728:                                                                     KK 946/1999 vp -      Esa Lahtela /sd
24729: 
24730: 
24731: 
24732: 
24733:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 946/1999 vp
24734: 
24735:                                                Ruotsista eläkettä saavien eläkkeensaajien mat-
24736:                                                kalippujen eläkeläisalennukset
24737: 
24738: 
24739: 
24740: 
24741: Eduskunnan puhemiehelle
24742: 
24743: Aikoinaan 1960-luvulla suomalaiset muuttivat            tuukin kohtuuttomalta tulkinnalta. Henkilö on
24744: Ruotsiin työn perässä huomattavassa määrin. Nyt         kuitenkin Suomen kansalainen, hän on eläkkeel-
24745: monet heistä ovat jo tulleet siihen ikään, että ovat    lä ja säästää vielä Kelan varoja, kun ei halua anoa
24746: siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Hyvin mo-        eläkettä Suomesta.
24747: net näyttävät palaavan viettämään eläkepäiviään             Ihmetyttääkin, miksi henkilölle ei voisi myön-
24748: takaisin synnyinsijoilleen Suomeen. Suomessa            tää eläkeläisalennusta. Jos järjestelmä on nyky-
24749: heitä ei kuitenkaan kohdella joissakin asioissa         käytännön mukaan riippuvainen Kelan eläkeläis-
24750: yhdenvertaisesti Suomesta eläkettä saavien kans-        kortista, niin sitä tulee muuttaa siten, että kortti
24751: sa.                                                     annetaan, vaikka henkilö ei otakaan vastaan elä-
24752:     Esimerkkitapauksessa henkilö on paluumuut-          kettä, jos muut edellytykset täyttyvät. Toinen
24753: taja ja asuu nyt Suomessa, mutta hänen koko elä-        tapa on luoda muu tunnistejärjestelmä, jolla elä-
24754: ketulonsa maksetaan Ruotsista. Hän oli Suo-             keläisten tasavertainen kohtelu turvataan.
24755: meen muuttaessaan käynyt Kelalla arvioitutta-
24756: massa, mikä olisi hänen kansaneläkkeensä. Tuol-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24757: loin laskelmassa oli päädytty noin 300 markkaan         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24758: kuukaudessa. Kuitenkin arvioitaessa sitten ns.          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24759: kaksoisverotuksen vaikutusta henkilö oli pääty-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24760: nyt siihen, ettei hän anokaan suomalaista kansan-
24761: eläkettä, koska sillä ei juurikaan olisi ollut vaiku-         Onko hallitus tietoinen siitä, ettei Suo-
24762: tusta hänen käteen jäävän eläkkeensä määrään.                 men kansalaisella, joka asuu Suomessa
24763:     Kun näin on, kuten edellä kuvasin, hänellä ei             mutta saa eläketulonsa kokonaan Ruot-
24764: Valtionrautateillä eikä Finnairin lentokoneissa               sista, ole nykyisen käytännön mukaan
24765: matkustaessaan ole nykyisten säännösten mu-                   oikeutta eläkeläisalennukseen matkus-
24766: kaan oikeutta eläkeläisalennukseen. Tämä tun-                 taessaan Valtionrautateillä tai Finnai-
24767:                                                               rin lentokoneilla ja
24768: 
24769: 
24770: 
24771: 
24772:                                                                                                    Versio 2.0
24773: KK 946/1999 vp- Esa Lahtela /sd
24774: 
24775: 
24776:       mitä hallitus aikoo tehdä, että myös täl-   läisalennukset kuin suomalaistakin elä-
24777:       laisille henkilöille taataan heidän mat-    kettä saaville?
24778:       kustaessaan      samantasoiset     eläke-
24779: 
24780: 
24781: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1999
24782: 
24783:     Esa Lahtela /sd
24784: 
24785: 
24786: 
24787: 
24788: 2
24789: Ministerin vastaus                                                 KK 946/1999 vp- Esa Lahtela /sd
24790: 
24791: 
24792: 
24793: 
24794: Eduskunnan puhemiehelle
24795: 
24796: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       tettava henkilöllisyystodistuksella, suomalaisel-
24797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          la eläkepäätöksellä, työeläkelaitosten eläkekor-
24798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tilla tai kuvallisella Finnairin logolla varustetul-
24799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        la Kela-kortilla tai invaliditeettitapauksissa lää-
24800: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        kärintodistuksella.
24801: 946/1999 vp:                                               VR Osakeyhtiö myöntää eläkeläisalennuksen
24802:                                                       käytännössä samoin perustein kuin Finnairkin.
24803:       Onko hallitus tietoinen siitä, ettei Suo-        Rautatieliikenteessä oikeus eläkeläisalennuk-
24804:       men kansalaisella, joka asuu Suomessa            seen on todistettava henkilöllisyystodistuksella,
24805:       mutta saa eläketulonsa kokonaan Ruot-           passilla, kuvallisella pankkikortilla, VR:n eläke-
24806:       sista, ole nykyisen käytännön mukaan             läiskortilla tai kuvallisella Kela-kortilla, jossa on
24807:       oikeutta eläkeläisalennukseen matkus-           VR:n logo.
24808:       taessaan Valtionrautateillä tai Finnai-              Kansaneläkelaitoksen antamien tietojen mu-
24809:       rin lentokoneilla ja                            kaan sairausvakuutuskortti (Kela-kortti) voidaan
24810:                                                       antaa vain henkilölle, joka sosiaaliturvalainsää-
24811:       mitä hallitus aikoo tehdä, että myös täl-       dännön perusteella voidaan katsoa Suomessa
24812:       laisille henkilöille taataan heidän mat-        asuvaksi. Korttiin voidaan sairausvakuutusase-
24813:       kustaessaan samantasoiset eläkeläis-            tuksen 13 §:n mukaisesti merkitä eläkkeensaa-
24814:       alennukset kuin suomalaistakin eläkettä         jaa koskevia lisätietoja asiakkaan suostumuksel-
24815:       saaville?                                       la.
24816: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Eläkkeensaajatietoja on merkitty niille eläk-
24817: ti seuraavaa:                                         keensaajille, jotka saavat Kansaneläkelaitokselta
24818:                                                       tai suomalaisen työeläkejärjestelmän kautta eläk-
24819: Koska liikenteenharjoittajat päättävät itsenäises-    keitä. Kansaneläkelaitoksen mukaan Kela-kortti
24820: ti liiketaloudellisin perustein matkalippujen hin-    ei ole ainoa tunnistusväline, jolla oikeuden alen-
24821: noista ja niille myönnettävistä alennuksista, on      nuksiin voi todistaa. Liikenteenharjoittajat voi-
24822: liikenneministeriö tiedustellut kirjallisessa kysy-   vat päättää itse alennuseduistaan samoin kuin sii-
24823: myksessä mainituilta liikenteenharjoittajilta suo-    tä, miten oikeus etuun kulloinkin pitää todistaa.
24824: raan eläkeläisalennuksen myöntämisperusteista.            Liikenneministeriön käsityksen mukaan kai-
24825:     Finnair myöntää eläkeläisalennuksen lentoli-      killa Suomessa vakituisesti asuvilla tulee olla sa-
24826: puista pääsääntöisesti matkustajan ikään perus-       mat oikeudet yleisiin eläkeläisalennuksiin, jos he
24827: tuen. Myöntämisperusteena on vähintään 65 vuo-        täyttävät sairausvakuutuskortin myöntämisen
24828: den ikä, ei minkään maan kansalaisuus. Oikeus         edellytyksenä olevat ehdot.
24829: eläkeläisalennukseen on Finnairin mukaan todis-
24830: 
24831: 
24832: 
24833: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
24834: 
24835:     Ministeri Kimmo Sasi
24836:                                                                                                          3
24837: KK 946/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                          Ministems svar
24838: 
24839: 
24840: 
24841: 
24842: Tili riksdagens talman
24843: 
24844: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       slut, arbetspensionsanstaltemas pensionskort el-
24845: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ler genom ett FPA-kort som är försett med foto-
24846: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       grafi och Finnairs logo, eller vid invaliditet ge-
24847: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      nom ett läkarintyg.
24848: 946/ 1999 rd:                                            VR Aktiebolag beviljar pensionärsrabatten i
24849:                                                       praktiken på samma grunder som Finnair. Inom
24850:       Å·r regeringen medveten om att en finsk         jämvägstrafiken skall rätten till pensionärsrabatt
24851:       medborgare som bor i Finland men som            bevisas genom ett identitetsbevis, ett pass, ett fo-
24852:       får sin pensionsinkomst i sin helhet från       tografiförsett bankkort, VR:s pensionärskort el-
24853:        Sverige inte har någon rätt enligt nuva-       ler ett FP A-kort som är försett med fotografi och
24854:       rande praxis tili pensionärsrabatt vid          VR:s logo.
24855:       resor med Statsjärnvägarna eller Finn-             Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten kan
24856:       airs flyg och                                   ett sjukförsäkringskort (FPA-kort) ges bara till
24857:                                                       en sådan person som på basis av socialskyddslag-
24858:        vad ämnar regeringen göra för att ock-         stiftningen kan anses vara bosatt i Finland. En-
24859:        så dessa personer skall garanteras sam-        ligt 13 § sjukförsäkringsförordningen kan till-
24860:        ma pensionärsrabatter på resor som de          läggsuppgifter om pensionstagaren antecknas på
24861:        som får finsk pension?                         kortet med klientens medgivande.
24862: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Pensionstagaruppgifter har antecknats i fråga
24863: föra följande:                                        om de pensionstagare som får pension genom
24864:                                                       Folkpensionsanstalten eller det finska arbetspen-
24865: Eftersom trafikföretagen själva på trafikekono-       sionssystemet. Enligt Folkpensionsanstalten är
24866: miska grunder beslutar om resebiljettemas priser      FPA-kortet inte det enda identifikationsmedel
24867: och de rabatter som beviljas i fråga om dem, har      genom vilket rättten till rabatt kan bevisas. Tra-
24868: trafikministeriet kontaktat de trafikföretag direkt   fikföretagen kan själva besluta om villkoren för
24869: som nämns i det skriftliga spörsmålet och frågat      sina rabatter liksom om sättet på vilket rätten till
24870: dem om grundema för beviljandet av pensionärs-        förmånen skall bevisas i respektive fall.
24871: rabatten.                                                Enligt trafikministeriets uppfattning skall alla
24872:    Finnair beviljar pensionärsrabatt på flygbiljet-   som är permanent bosatta i Finland ha samma
24873: tema i huvudsak på basis av passagerarens ålder.      rättigheter till de allmänna pensionärsrabattema
24874: Grunden för beviljandet är minst 65 års ålder,        om personeroa i fråga uppfyller de villkor som är
24875: inte medborgarskap i något visst land. Rätten till    förutsättningen för sjukförsäkringskortets bevil-
24876: pensionärsrabatten skall enligt Finnair bevisas       jande.
24877: genom ett identitetsbevis, ett finskt pensionsbe-
24878: 
24879: 
24880: 
24881: Helsingforsden 11 januari 2000
24882: 
24883:     Minister Kimmo Sasi
24884: 4
24885:                                                            KK 947/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
24886: 
24887: 
24888: 
24889: 
24890:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 947/1999 vp
24891: 
24892:                                              Finanssipolitiikan        harjoittaminen        EMU-olo-
24893:                                              suhteissa
24894: 
24895: 
24896: 
24897: 
24898: Eduskunnan puhemiehelle
24899: 
24900: Suomen liityttyä EMUn jäseneksi on maamme             märajat täyttyvät, niin millä tavalla tällaisessa ti-
24901: talouspoliittinen toimintaympäristö muuttunut         lanteessa kysyntää elvyttävää politiikkaa harjoi-
24902: olennaisesti. Rahapoliittinen päätösvalta on siir-    tetaan? Vai onko niin, että sellaisessa tilanteessa
24903: tynyt Euroopan keskuspankille. Tulopolitiikalla       ryhdyttäisiin vain leikkaamaan menoja tai annet-
24904: voidaan vaikuttaa palkkatasoon, mikä vaikuttaa        taisiin tilanteen korjautua itsestään? Jonkin ver-
24905: työttömyysasteeseen pitkällä aikavälillä. Käy-        ran liikkumavaraa toki antavat työttömyysturva-
24906: tännössä vain finanssipolitiikalla voidaan vaikut-    rahastoon kerätyt runsaat 3 miljardia markkaa,
24907: taa talouteen. Samaan aikaan EMU-maita sitovat        mutta niiden varaan ei juurikaan voida laskea.
24908: tiukat budjettialijäämää sekä velkaantumista sää-     Sitä paitsi ei vielä ole yleisempää tietoa siitä, mi-
24909: televät rajoitukset.                                  ten rahaston ylijäämät ylipäätään purkautuvat ja
24910:    Juuri nyt taloustilanne on Suomessa kohtuulli-     mihin niitä käytetään.
24911: sen hyvä. Julkinen talous on ensi vuonna ylijää-
24912: mäinen, ja velkaa lyhennetään talousarvion mu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24913: kaan noin kuusi miljardia markkaa. Todennäköi-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24914: sesti ylijäämä ja nettovelan lyhennys muodostu-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24915: vat vielä suuremmiksi.                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24916:    Ennemmin tai myöhemmin kasvu hidastuu ja
24917: saattaa jopa kääntyä laskuun. Siinä tilanteessa fi-          Miten hallitus aikoo harjoittaa elvyttä-
24918: nanssipolitiikassa tulisi olla varaa harjoittaa ky-          vää finanssipolitiikkaa tilanteessa, jos-
24919: syntää elvyttävää politiikkaa. Jos kuitenkin kas-            sa velka- ja budjettirajoitteet ovat täyt-
24920: vu hidastuu nopeasti ja julkisen talouden alijää-            tymässä?
24921: 
24922: 
24923: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
24924: 
24925:     Antero Kekkonen /sd
24926: 
24927: 
24928: 
24929: 
24930:                                                                                                   Versio 2.0
24931: KK 947/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                     Ministerin vastaus
24932: 
24933: 
24934: 
24935: 
24936: Eduskunnan puhemiehelle
24937: 
24938: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             essa julkista taloutta on vahvistettava, jotta
24939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           voimme varautua tuleviin haasteisiin.
24940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Näitä haasteita on useita. Ensinnäkin meidän
24941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero             on valmistauduttava tulevaan laskusuhdantee-
24942: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-           seen. Suhdanteiden vaihtelut ja ulkoiset häiriöt
24943: myksen KK 947/1999 vp:                                  ovat kohdistuneet Suomeen voimakkaina. Toi-
24944:                                                         seksi meidän tulee kohentaa työllisyyttä ja saada
24945:        Miten hallitus aikoo harjoittaa elvyttä-        erityisesti pitkäaikaistyöttömät takaisin työelä-
24946:        vää finanssipolitiikkaa tilanteessa, jos-       mään. Verotus on työllisyyden kannalta keskei-
24947:        sa velka- ja budjettirajoitteet ovat täyt-      nen väline. Jotta sitä voitaisiin käyttää, tarvitaan
24948:        tymässä?                                        julkisessa taloudessa - erityisesti korkeasuh-
24949:                                                        danteen jatkuessa - suurta pidättyväisyyttä.
24950: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Sama koskee myös työmarkkinoita. Kolmas
24951: ti seuraavaa:                                          haaste koskee ikääntymisen mukanaan tuomaa
24952: Kysymys liittyy laajempaan ongelmaan siitä, mi-        ongelmaa. Jos valtiontalouden hoidossa ei varau-
24953: ten talous- ja rahaliitto vaikuttaa talouspolitiikan   duta nyt- hyvän sään aikana- niihin rasituk-
24954: mahdollisuuksiin, erityisesti eri suhdannevai-         siin, joita väestön ikääntyminen aikaa myöten
24955: heissa. Kuinka tulisi varautua talouden vaihtelui-     kansantaloudelle aiheuttaa, voimme menettää ai-
24956: hin tilanteessa, jossa rahapolitiikan päätösvalta      nutkertaisen mahdollisuuden saattaa asiamme
24957: on siirtynyt Euroopan keskuspankille?                  pysyvällä tavalla kuntoon.
24958:    Julkisen vallan tehtävä on luoda edellytyksiä          Tulevan laskukauden finanssipolitiikan mah-
24959: vakaalle talouskasvulle ja tukea korkean työlli-       dollisuudet luodaan nyt. Suomella ei ole varaa
24960: syyden saavuttamista. Yleisesti hyväksytty peri-       päästää tilannetta siihen, että talous- ja rahaliiton
24961: aate on, että nopean talouskasvun aikana julki-        julkisen talouden tasapainoa koskevat kriteerit
24962: sen talouden tulisi hillitä suhdannekehitystä ja       muodostuisivat finanssipolitiikan rajoitteeksi.
24963: antaa tilaa yksityisen sektorin toimille, jotka kas-   Tästä syystä on talouden uudistamista ja julkisen
24964: vattavat tuotantokapasiteettia ja lisäävät työpaik-    talouden tervehdyttämistä jatkettava. Samalla on
24965: koja. Tämä edellyttää kireää finanssipolitiikkaa       selvittävä meneillään olevan korkeasuhdanteen
24966: nousukauden aikana. Vain jos tässä onnistutaan,        aikaansaamasta haasteesta. Ei ole uusi ajatus,
24967: on julkisella taloudella liikkumavaraa laskusuh-       että Suomen taloudelle useinjuuri hyvät ajat ovat
24968: danteessa.                                             kohtalokkaita. Voimme hyvin nopeasti tuhota
24969:    Elimme pitkään murrosvaihetta, jonka kulues-        sen, mitä olemme saavuttaneet.
24970: sa julkista taloutta normalisoitiin pitkän lama-          Kysymys ei ole vain finanssipolitiikasta, jon-
24971: kauden jäljiltä. Talous- ja rahaliiton julkista ta-    ka vaikutusmahdollisuudet ovat joka tapaukses-
24972: loutta koskevat kriteerit eivät koskaan olleet         sa rajalliset. Kaikkein tärkein puskuri tulevassa
24973: Suomen kannalta riittäviä. Oma tavoitteenasette-       laskusuhdanteessa on se, että yrityssektori, eri-
24974: lumme on lähtenyt siitä, että nousukauden jatku-       tyisesti vientiteollisuus, on kilpailukykyinen ja
24975:                                                        rahoitusrakenteensa puolesta entistä terveempi.
24976: 
24977: 
24978: 2
24979: Ministerin vastaus                                       KK 947/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
24980: 
24981: 
24982: Suomen talouden rakenne ja tmmmta-tapa on           rantaa ja siten lisätä sen kriisinsietokykyä. Fi-
24983: tuntuvasti muuttunut, joten mahdollisuutemme        nanssipolitiikka, jonka tehokkuus on osin EMUn
24984: selviytyä tulevasta laskukaudesta ovat parantu-     myötä lisääntynyt ja jonka mahdollisuuksia voi-
24985: neet. Julkisen vallan toimenpitein voidaan talou-   daan parantaa käynnissä olevan korkeasuhdan-
24986: den rakenteita - kuten julkisen talouden kestä-     teen aikana toteutettavilla ratkaisuilla, on osa tätä
24987: vyyttä ja markkinoiden toimivuutta edelleen pa-     kokonaisuutta.
24988: 
24989: 
24990: 
24991: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
24992: 
24993:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
24994: 
24995: 
24996: 
24997: 
24998:                                                                                                        3
24999: KK 947/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                        Ministerns svar
25000: 
25001: 
25002: 
25003: 
25004: Tili riksdagens talman
25005: 
25006: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        uppställt mål har vi utgått från att den offentliga
25007: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av        ekonomin bör stärkas medan högkonjunkturen
25008: statsrådet översänt följande av riksdagsman            fortgår så att vi kan förbereda oss inför framtida
25009: Antero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga           utmaningar.
25010: spörsmål SS 94 71 1999 rd:                                 Det finns flera sådana utmaningar. För det för-
25011:                                                        sta måste vi förbereda oss på en framtida lågkon-
25012:        Hur ämnar regeringen bedriva en stimu-          junktur. Konjunkturväxlingarna och störningar-
25013:        lerande finanspolitik i en situation där        na utifrån har drabbat Finland med kraft. För det
25014:        skuld- och budgetgränserna håller på            andra måste vi förbättra sysselsättningen och
25015:        att nås?                                        återföra i synnerhet långtidsarbetslösa till arbets-
25016:                                                        1ivet. Beskattningen är ett viktigt instrument med
25017: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tanke på sysselsättningen. För att instrumentet
25018: föra följande:                                         skall kunna användas behövs det ett stort mått av
25019:  Spörsmålet hänför sig till ett mera vidsträckt pro-   återhållsarnhet inom den offentliga ekonomin -
25020: blem som gäller den ekonomiska och monetära            i synnerhet medan högkonjunkturen fortgår. Det-
25021:  unionens verkningar på möjlighetema för den           samma gäller arbetsmarknaden. Den tredje utma-
25022:  ekonomiska politiken, i synnerhet i olika kon-        ningen hänför sig till de problem som åldrandet
25023: junkturlägen. Hur bör man förbereda sig på eko-        för med sig. Om man inte inom statshushållning-
25024: nomiska fluktuationer i en situation där beslutan-     en nu - medan det finns en chans - förbereder
25025: derätten inom penningpolitiken har överförts till      sig på de påfrestningar som den åldrande befolk-
25026: Europeiska centralbanken?                              ningen med tiden medför för samhällsekonomin
25027:     Det hör till det allmänna att skapa betingelser    kan vi gå miste om ett unikt tillfålle att på ett be~
25028:  för en stabil ekonomisk tillväxt och stödja uppnå-    stående sätt ordna upp saker och ting.
25029: endet av hög sysselsättning. Det är en allmänt ac-        Det är nu man skapar möjlighetema för finans-
25030: cepterad princip att under snabb ekonomisk till-       politiken under en framtida konjunkturnedgång.
25031: växt skall den offentliga ekonomin dämpa kon-          Finland har inte råd att låta situationen utvecklas
25032: junkturutvecklingen och bereda den privata sek-        så att kriterierna för en balanserad offentlig eko-
25033: torn rum att vidta åtgärder som höjer produk-          nomi inom den ekonomiska och monetära unio-
25034: tionskapaciteten och ökar antalet arbetsplatser.       nen blir finanspolitiska restriktioner. Därför gäl-
25035: Detta förutsätter en stram finanspolitik under         ler det att fortsätta den ekonomiska reformen och
25036: högkonjunkturen. Endast om man lyckas med              konsolideringen av den offentliga ekonomin.
25037: detta finns det spelrum för den offentliga ekono-      Samtidigt gäller det att klara av den utmaning
25038: min under en lågkonjunktur.                            som den pågående högkonjunkturen föranlett.
25039:     Vi 1evde 1änge i ett brytningsskede då den of-     Det är ingen ny tanke att det ofta är just goda ti-
25040: fentliga ekonomin normaliserades efter lågkon-         der som är ödesdigra för Finlands ekonomi. Vi
25041: junkturen. Kriterierna för den offentliga ekono-       kan mycket snabbt förstöra det vi uppnått.
25042: min inom den ekonomiska och monetära unio-                Det är inte bara fråga om finanspolitik, vars
25043: nen var aldrig tillräckliga för Finland. När vi har    möjligheter att påverka i vilket fall som helst är
25044: 
25045: 
25046: 4
25047: Ministems svar                                             KK 947/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
25048: 
25049: 
25050: begränsade. Den allra viktigaste bufferten under      ytterligare förbättra de ekonomiska strukturema,
25051: en framtida lågkonjunktur är att företagssektom,      t.ex. hållbarheten inom den offentliga ekonomin
25052: i synnerhet exportindustrin, är konkurrenskraftig     och marknadens funktionsduglighet, och därmed
25053: och har en allt sundare finansiell struktur. Efter-   höja ekonomins förmåga att tåla kriser. 1 denna
25054: som strukturen och verksamhetssättet för Fin-         helhet ingår finanspolitiken, vars effektivitet del-
25055: lands ekonomi har förändrats betydligt, har vi        vis höjts tack vare EMU och vars möjligheter kan
25056: bättre möjligheter att klara en framtida lågkon-      förbättras genom lösningar under den pågående
25057: junktur. Det allmänna kan vidta åtgärder för att      högkonjunkturen.
25058: 
25059: 
25060: 
25061: Helsingfors den 11 januari 2000
25062: 
25063:     Finansminister Sauli Niinistö
25064: 
25065: 
25066: 
25067: 
25068:                                                                                                         5
25069:                                                               KK 948/1999 vp- Saara Karhu /sd
25070: 
25071: 
25072: 
25073: 
25074:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 948/1999 vp
25075: 
25076:                                            Perhepäivähoitajien kulukorvaus
25077: 
25078: 
25079: 
25080: 
25081: Eduskunnan puhemiehelle
25082: 
25083: Perhepäivähoitajat saavat palkan lisäksi myös       ennalta tiedetyn summan, josta heidän on ennak-
25084: kulukorvausta, joka lasketaan veronalaiseksi tu-    koperinnässä tarvinnut maksaa vero.
25085: loksi. Lopullisessa verotuksessa perhepäivähoi-       Kulukorvausten veronalaisuus heikentää siis
25086: tajat saavat vähentää kulukorvauksia vastaavan      perhepäivähoitajien sosiaaliturvaa.
25087: summan tulonhankkimisesta aiheutuneena kulu-
25088: na.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25089:    Kulukorvausten ongelma on siinä, että ne nos-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25090: tavat perhepäivähoitajien kuukausittaisia brutto-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25091: tuloja, mikä saattaa vaikuttaa muihin sosiaali-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25092: etuihin, esim. asumistukeen. Kulukorvauksista ei
25093: kerry myöskään eläkettä. Järjestelmä on myös              Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
25094: byrokraattisesti raskas; lopullisessa verotukses-         ta perhepäivähoitajien kulukorvaus saa-
25095: sa perhepäivähoitajat saavat verovähennyksinä             daan verottomaksi?
25096: 
25097: 
25098: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
25099: 
25100:     Saara Karhu /sd
25101: 
25102: 
25103: 
25104: 
25105:                                                                                              Versio 2.0
25106: KK 948/1999 vp- Saara Karhu /sd                                                     Ministerin vastaus
25107: 
25108: 
25109: 
25110: 
25111: Eduskunnan puhemiehelle
25112: 
25113: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         byrokraattiselta ja verotusta turhaan monimut-
25114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kaistavalta. Tosiasiassa käytäntö turvaa verovel-
25115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vollisten tasapuolisen kohtelun. Tämä johtuu tu-
25116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar-     lonhankkimisvähennyksestä, joka myönnetään
25117: hun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kaikille palkkatuloa saaville automaattisesti mut-
25118: KK 948/1999 vp:                                     ta jonka tarkoituksena on kattaa vähennyksen
25119:                                                     enimmäismäärään eli 2 100 markkaan saakka tu-
25120:       Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-     lon hankkimisesta aiheutuneita menoja. Jos kulu-
25121:       ta perhepäivähoitajien kulukorvaus saa-       korvaukset eivät olisi mukana veronalaisessa
25122:       daan verottomaksi?                            bruttotulossa, tulonhankkimisvähennyksen tar-
25123:                                                     koitus ei tällaisten korvausten saajilla toteutuisi,
25124: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vaan se myönnettäisiin tavallaan turhaan. Tämä
25125: ti seuraavaa:                                       merkitsisi sitä, että kulukorvausten saajat olisi-
25126: Perhepäivähoitajien kulukorvausten verokohte-       vat paremmassa asemassa kuin sellaiset palkan-
25127: lussa on jo 1980-luvun alussa omaksuttu käytän-     saajat, jotka vastaavat tulonhankkimiskuluista
25128: tö, jossa kulukorvaukset ovat palkan tavoin ve-     itse ja vähentävät ne vasta lopullisessa verotuk-
25129: ronalaisia mutta lopullisessa verotuksessa tulon-   sessa. Tämän vuoksi hallituksen tarkoituksena ei
25130: hankkimismenoina vähennettävissä. Käytäntö          ole ryhtyä toimiin sovelletun käytännön muutta-
25131: saattaa pinnalta katsoen vaikuttaa tarpeettoman     miseksi.
25132: 
25133: 
25134: 
25135: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2000
25136: 
25137:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
25138: 
25139: 
25140: 
25141: 
25142: 2
25143: Ministerns svar                                                KK 948/1999 vp -      Saara Karhu /sd
25144: 
25145: 
25146: 
25147: 
25148: Tili riksdagens talman
25149: 
25150: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     förfarande som i onödan gör beskattningen mera
25151: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     invecklad. 1 själva verket säkerställer praxisen
25152: statsrådet översänt följande av riksdagsman Saa-    dock en jämlik behandling av de skattskyldiga.
25153: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål      Detta beror på det avdrag för inkomstens förvär-
25154: SS 948/1999 rd:                                     vande som automatiskt beviljas alla med lönein-
25155:                                                     komster och som syftar till att täcka utgifter för
25156:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        inkomstens förvärvande upp tili avdragets maxi-
25157:       för att familjedagvårdarnas kostnadser-       mibelopp, dvs. 2 100 mk. Om kostnadsersätt-
25158:       sättningar skall bli skattefria?              ningama inte tas med i den skattepliktiga brutto-
25159:                                                     inkomsten skulle avsikten med avdraget för in-
25160: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     komstens förvärvande inte uppnås när det gäller
25161: föra följande:                                      sådana som får dylika ersättningar, utan det sku1-
25162: När det gäller den skattemässiga behandlingen av    le på sätt och vis beviljas i onödan. Detta skulle
25163: familjedagvårdamas kostnadsersättningar an-         innebära att de som får kostnadsersättningar
25164: togs redan i början av 1980-talet en praxis som     skulle befinna sig i en bättre ställning än sådana
25165: innebär att kostnadsersättningar på samma sätt      löntagare som själva svarar för kostnadema för
25166: som 1ön är skattepliktiga inkomster, men att de i   inkomstens förvärvande och drar av dem först i
25167: den slutliga beskattningen kan dras av som utgif-   den slutliga beskattningen. Av denna orsak har
25168: ter för inkomstens förvärvande. Denna praxis kan    regeringen inte för avsikt att vidta åtgärder för att
25169: på ytan verka onödigt byråkratisk och som ett       ändra den tillämpade praxisen.
25170: 
25171: 
25172: 
25173: Helsingforsden 12 januari 2000
25174: 
25175:     Minister Suvi-Anne Siimes
25176: 
25177: 
25178: 
25179: 
25180: 23 200696                                                                                              3
25181:                                                               KK 949/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
25182: 
25183: 
25184: 
25185: 
25186:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 949/1999 vp
25187: 
25188:                                               Yhdistelmätuella        työllistettävien     työttömien
25189:                                               työssäoloehto
25190: 
25191: 
25192: 
25193: 
25194: Eduskunnan puhemiehelle
25195: 
25196: Yhdistelmätuella voidaan työllistää työmarkki-            Pitkäaikaistyöttömien toimeentulon kannalta
25197: natuesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoi-       katsoen ansiosidonnaisuus on tärkeää, sillä se
25198: tettuja henkilöitä. Vuoden 1998 alusta esimerkik-      kannustaa tekemään työtä ja maksamaan verot ja
25199: si yhdistyksillä on ollut mahdollisuus työllistää      maksut. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen
25200: pitkään työttömänä olleita henkilöitä uuden yh-        taso on 121 mk päivässä. Kaikkiin päivärahoihin
25201: distelmätuen avulla. Käytännössä ei yhdistelmä-        maksetaan lapsikorotuksia alle 18-vuotiaista lap-
25202: tuelle pääse, ellei ennen sitä ole ollut kahta vuot-   sista. Kassojen maksama keskimääräinen päivä-
25203: ta työttömänä.                                         raha vuonna 1998 oli 217 mk eli 4 500 mk kuu-
25204:    Yhdistelmätuki on tarkoitettu niiden työmark-       kaudessa bruttona.
25205: kinatukea saavien henkilöiden työllistämiseen,            Siis työttömyysturvan ansiosidonnaisuus on
25206: jotka ovat jo saaneet työmarkkinatukea 500 päi-        lievää. Valtaosa päivärahansaajista on pienipalk-
25207: vää ja jotka ovat tänä aikana olleet vain lyhytai-     kaisia, eikä päivärahojen taso suuremmillakaan
25208: kaisesti töissä. Tätä tukea voidaan myöntää hen-       tuloilla nouse korkeaksi.
25209: kilölle jopa 12 kuukauden ajan. Päivärahakau-             Pitkäaikaistyöttömille yhdistelmätuesta on
25210: den kesto on 500 päivää. Ja 500 päivän uusi mak-       toimeentulon kannalta tullut varsinainen loukku.
25211: sukausi alkaa alusta aina, kun päivärahan maksu-       Yhdistelmätuella kerran työllistetty ei ehdi kerä-
25212: kauden alkamisen jälkeen 43 viikkoa työssä-            tä työssäoloehtoansa täyteen, sillä harvemmin
25213: oloehtoa täyttyy 24 kuukauden aikana.                  uutta tukityöpestiä löytyy tarpeeksi nopeasti. Nyt
25214:    Työntekijän ollessa normaalissa työsuhteessa        kun työttömyysmenot kevenevät kaiken aikaa,
25215: työssäoloehto karttuu joka kuukaudelta. Kuiten-        olisi aika korjata kyseinen epäkohta.
25216: kin edellinen hallitus muutti työssäoloehtoa niin,
25217: että yhdistelmätuella tehtävä työ kartuttaa sitä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25218: vain yhteensä neljä kuukautta. Näin ollen, jos         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25219: työsuhde kestää vuoden, työssäoloehto karttuu          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25220: vain neljältä kuukaudelta. Ja jotta työtön pääsisi     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25221: pienemmältä päivärahalta takaisin ansiosidon-
25222: naisen työttömyysturvan piiriin, kahden vuoden               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25223: aikana tulee olla työssä 10 kuukautta.                       tyä, että yhdistelmätuella työllistettä-
25224: 
25225: 
25226: 
25227: 
25228:                                                                                                 Versio 2.0
25229: KK 949/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
25230: 
25231: 
25232:       vien työttömien työssäoloehtoon liittyvä   aikana työssäoloehto karttuisi jokaisel-
25233:       epäkohta korjataan niin, että työssäolo-   ta kuukaudelta?
25234: 
25235: 
25236: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
25237: 
25238:     Kari Urpilainen /sd
25239: 
25240: 
25241: 
25242: 
25243: 2
25244: Ministerin vastaus                                             KK 949/1999 vp -      Kari Urpilainen /sd
25245: 
25246: 
25247: 
25248: 
25249: Eduskunnan puhemiehelle
25250: 
25251: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             hallitusmuodon 15 §:n 2 momentin perusteella
25252: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           pidettävä tärkeänä yhteiskunnallisena tehtävänä.
25253: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Työasiainvaliokunta viittasi omassa mietin-
25254: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-         nössään perustuslakivaliokunnan lausunnossa
25255: laisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         esitettyihin näkemyksiin ja katsoi, että työssä-
25256: KK 949/1999 vp:                                         oloehdon täyttyminen myös työmarkkinatuella
25257:                                                         tai yhdistelmätuella tuetuissa työ- tai oppisopi-
25258:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        mussuhteissa edistää pitkäaikaistyöttömien työl-
25259:        tvä, että yhdistelmätuella työllistettä-         listymistä. Tämän perusteella lakiehdotusta muu-
25260:        vien työttömien työssäoloehtoon liittyvä         tettiin siten, että työssäoloehtoon voitiin lukea
25261:        epäkohta korjataan niin, että työssäolo-         kolmannes yhdistelmätukityöstä, kuitenkin enin-
25262:        aikana työssäoloehto karttuisi jokaisel-         tään 16 kalenteriviikkoa. Valiokunta kuitenkin
25263:        ta kuukaudella?                                  painotti järjestelyn työvoimapoliittisia näkökoh-
25264:                                                         tia. Yhdistelmätuki on ensisijaisesti kohdistetta-
25265: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           va niihin yli 500 päivää työttömänä olleisiin, joil-
25266: ti seuraavaa:                                           la on vain vähän työhistoriaa. Tuki on tarkoitettu
25267: Työssäoloehdon kertyminen yhdistelmätuella              työmarkkinoille paluun edistämiseksi, eikä sitä
25268: tehtävästä työstä on vastikään ollut esillä kirjalli-   valiokunnan mukaan tule käyttää vain työttö-
25269: seen kysymykseen KK 900/1999 vp annetussa               myyspäivärahan uusimiseen tai lyhytkestoisen
25270: vastauksessa.                                           muun tukityöllistämisen jatkeena ansiopäivära-
25271:    Kysymys siitä, kerryttääkö yhdistelmätuella          han uusimistarkoituksessa.
25272: tehtävä työ työttömyyspäivärahan saamisen edel-            Työvoimapoliittisen uudistuksen yksi keskei-
25273: lytyksenä olevaa työssäoloehtoa, oli keskeisesti        simmistä tavoitteista on työnhakijoiden syrjäyty-
25274: esillä työvoimapoliittista uudistusta koskevassa        miskehityksen estäminen. Yhdistelmätuen käyt-
25275: eduskuntakäsittelyssä. Työttömien työnhakijoi-          tö vuoden 1998 alusta on melko hitaan käyntiin
25276: den yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta asiaa          lähdön jälkeen lisääntynyt siten, että vuonna
25277: tarkasteli perustuslakivaliokunta. Se totesi lau-       1999 tultaneen saavuttamaan tavoite, jonka mu-
25278: sunnossaan, että etenkin siltä osin kuin työmark-       kaan yhdistelmätuella työllistettäisiin 10 000
25279: kinatuella taikka yhdistelmätuella työ- tai oppi-       henkilöä vuodessa. Vuonna 1999 tammi-loka-
25280: sopimussuhteeseen palkatun henkilön työ on eri-         kuussa yhdistelmätuen avulla työllistettyjä on ol-
25281: tyisluonteensa vuoksi rinnastettavissa esimerkik-       lut keskimäärin 9 600 henkilöä. Vuoden 2000 yh-
25282: si työhön perehdyttämiseen, työharjoitteluun tai        distelmätuen työllistämistavoitteeksi on asetettu
25283: työvoimapoliittiseen koulutukseen, on erilaiseen        keskimäärin 12 000 henkilön työllistäminen.
25284: kohteluun työssäoloehtoon nähden riittävinä pi-            Järjestelmä, jossa tukityc.llistämistä käytetään
25285: dettäviä valtiosääntöoikeudellisia perusteita. Pe-      lähinnä päivärahaetuuden uudistamiseen siten
25286: rustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan koko-            että tukityö- ja työttömyysjaksot vuorottelevat:
25287: naisuutena ehdotuksessa on kysymys uusista              saattaa tosiasiallisesti lisätä syrjäytymistä avoi-
25288: työllistämiskeinoista, jollaisten luomista on jo        milta työmarkkinoilta. Myöskään yhdistelmä-
25289: 
25290: 
25291:                                                                                                           3
25292: KK 949/1999 vp- Kari Urpilainen /sd                                                  Ministerin vastaus
25293: 
25294: 
25295: tuen myöntämisen tarkoituksena ei ole työssä-         pääsisi pienemmältä päivärahalta takaisin ansio-
25296: oloehdon täyttäminen ja työttömyyspäivärahaoi-        sidonnaisen työttömyysturvan piiriin, kahden
25297: keuden uudistaminen, vaan työttömän työnhaki-         vuoden aikana tulee olla työssä 10 kuukautta.
25298: jan työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja pi-        Tämä kahden vuoden tarkastelujakso kuitenkin
25299: demmällä tähtäyksellä avoimille työmarkkinoil-        pitenee siltä osin kuin henkilö ei ole voinut lukea
25300: le työllistymisen edistäminen. Työministeriön         yhdistelmätuella tekemäänsä työtä työssäoloeh-
25301: alue- ja paikallishallinnolta saatujen tietojen mu-   toon. Työvoimapoliittista uudistusta koskevan
25302: kaan yhdistelmätuen piiriin kuuluvat työnhakijat      hallituksen esityksen yksityiskohtaisten peruste-
25303: ovat myös aktiivisesti hakeutuneet yhdistelmätu-      lujen ja sosiaali- ja terveysministeriön antamien
25304: kityöpaikkoihin, ja järjestelmä toimii siten väylä-   työttömyysturvan soveltamisohj eiden mukaan
25305: nä avoimille työmarkkinoille.                         tämä aika katsotaan työttömyysturvalain 16 §:n
25306:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että pit-       4 momentissa tarkoitetuksi hyväksyttäväksi
25307: käaikaistyöttömille yhdistelmätuesta on toi-          syyksi, joka työttömyysturvalain 16 §:n 5 mo-
25308: meentulon kannalta tullut loukku: jotta työtön        mentin mukaisesti pidentää tarkastelujaksoa.
25309: 
25310: 
25311: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
25312: 
25313:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
25314: 
25315: 
25316: 
25317: 
25318: 4
25319: Ministerns svar                                               KK 949/1999 vp- Kari Urpilainen /sd
25320: 
25321: 
25322: 
25323: 
25324: Tili riksdagens talman
25325: 
25326: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Att skapa sådana måste redan utifrån 15 § 2
25327: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         mom. regeringsformen utan tvekan anses ligga i
25328: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari        samhällets intresse.
25329: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål           Arbetspolitiska utskottet hänvisade i sitt eget
25330: SS 949/1999 rd:                                         betänkande tili synpunkterna i grundlagsutskot-
25331:                                                         tets utlåtande samt ansåg att uppfyllandet av ar-
25332:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           betsvillkoret också i arbets- eller 1äroavta1sför-
25333:       för att det missförhållande som är för-           hållanden som stöds genom arbetsmarknadsstöd
25334:       knippat med arbetsvillkoret i fråga om            eller sammansatt stöd är ägnat att främja syssel-
25335:       dem som är sysselsatta med hjälp av               sättningen i fråga om långtidsarbets1ösa. Mot
25336:       sammansatt stöd skall korrigeras så att          bakgrunden härav ändrades lagförslaget så att i
25337:       arbetsvillkoret uppfylls för varje månad          arbetsvillkoret kan beaktas en tredjedel av arbete
25338:       då en anställningfortgår?                         inom ramen för sammansatt stöd, dock högst 16
25339:                                                         kalenderveckor. Utskottet betonade dock de ar-
25340: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        betskraftspolitiska aspekterna i arrangemanget.
25341: föra följande:                                         Det sammansatta stödet skall i första hand riktas
25342: Frågan om hur arbetsvillkoret uppfylls i arbete        in på personer som varit arbetslösa längre tid än
25343: som utförs på basis av sammansatt stöd har nyli-       500 dagar och som har kort arbetshistoria bakom
25344: gen behandlats i svaret på det skriftliga spörsmå-     sig. Stödet är avsett att främja återinträdet på ar-
25345: 1et SS 900/1999 rd.                                    betsmarknaden och det skall, en1igt utskottet,
25346:    Frågan huruvida arbete som utförs på basis av       inte användas endast för ett förnyande av arbets-
25347: sammansatt stöd uppfyller det arbetsvillkor som        löshetsdagpenningen eller som en förlängning på
25348: är en förutsättning för arbets1öshetsdagpenning        en kortvarig annan stödsysse1sättning i syfte att
25349: behand1ades ingående när riksdagen dryftade den        förnya en inkomstrelaterad dagpenning.
25350: arbetskraftspo1itiska reformen. Grundlagsutskot-           Ett av de centra1a må1en i den arbetskraftspo-
25351: tet granskade ärendet med utgångspunkt i ett           litiska reformen är att förhindra utslagningen av
25352: jämlikt bemötande av arbets1ösa arbetssökande. 1       de arbetssökande. Användningen av det samman-
25353: sitt utlåtande konstaterade grundlagsutskottet att     satta stödet inleddes vid ingången av 1998 och
25354: i synnerhet då någon, som är anställd i ett arbets-    har efter enjämföre1sevis långsam start srnåning-
25355: eller läroavta1sförhållande med hjälp av arbets-       om ökat så, att man 1999 antagligen kommer att
25356: marknadsstöd eller sammansatt stöd, utför ett ar-      uppnå ett må1 en1igt vilket 10 000 personer årli-
25357: bete av så speciellt slag att det kan jämställas       gen sysse1sätts med hjälp av sammansatt stöd. 1
25358: med till exempel inskolning, arbetspraktik eller       januari-oktober 1999 har i genomsnitt 9 600
25359: arbetskraftspolitisk utbi1dning måste författ-         personer sysselsatts genom denna stödform. Må-
25360: ningsrätts1iga grunder anses tillräckliga för sär-     let är att i genomsnitt 12 000 personer 2000 skall
25361: behandling i fråga om arbetsvillkoret. Enligt          sysselsättas med hjä1p av sammansatt stöd.
25362: grundlagsutskottets utlåtande är det allt som allt i       Ett system som innebär att stödsysselsättande
25363: förslaget fråga om en ny sysselsättningsmetod.         används närmast för ett förnyande av dagpen-
25364: 
25365: 
25366:                                                                                                          5
25367: KK 949/1999 vp- Kari Urpilainen /sd                                                      Ministerns svar
25368: 
25369: 
25370: 
25371: ningförmånen så att stödarbetes- och arbetslös-        gälier de långtidsarbetslösas utkomst: för att en
25372: hetsperioderna alternerar kan de facto leda tili       arbetslös skali komma ifrån den lägre dagpen-
25373: ökad utslagning från den öppna arbetsmarkna-           ningen och tilihaka tili det inkomstrelaterade ut-
25374: den. Avsikten med beviljande av sammansatt             komstskyddet för arbetslösa skali han eller hon
25375: stöd är inte helier att arbetsvilikoret uppfylis och   under två år arbeta 10 månader. Denna gransk-
25376: att rätten tili arbetslöshetsdagpenning förnyas,       ningsperiod på två år förlängs dock tili den del
25377: utan att en arbetslös arbetssökandes beredskap på      som personen i fråga inte i arbetsvillkoret har
25378: arbetsmarknaden förbättras och, på längre sikt,        kunnat beakta arbete som utförts med hjälp av
25379: att sysselsättandet på den öppna arbetsmarkna-         sammansatt stöd. Enligt detaljmotiveringen i re-
25380: den främjas. Enligt uppgifter som arbetsministe-       geringens proposition om en revidering av det ar-
25381: riet fått från regional- och lokalförvaltningen har    betskraftspolitiska systemet och enligt social-
25382: också de arbetssökande som omfattas av det sam-        och hälsovårdsministeriets anvisningar om till-
25383: mansatta stödet aktivt sökt sig tili arbetsplatser     lämpning av utkomstskyddet för arbetslösa be-
25384: inom ramen för det sammansatta stödet, vilket vi-      traktas denna tid som sådant i 16 § 4 mom. lagen
25385: sar att systemet fungerar som en kanal tili den        om utkomstskydd för arbetslösa avsett godtag-
25386: öppna arbetsmarknaden.                                 bart skäl som i enlighet med 16 § 5 mom.
25387:    I motiveringen tili spörsmålet konstateras att      nämnda lag förlänger granskningsperioden.
25388: det sammansatta stödet har blivit en fålia när det
25389: 
25390: 
25391: 
25392: Helsingfors den 11 januari 2000
25393: 
25394:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
25395: 
25396: 
25397: 
25398: 
25399: 6
25400:                                                             KK 950/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
25401: 
25402: 
25403: 
25404: 
25405:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 950/1999 vp
25406: 
25407:                                              Neurologisesti vammaisten erityisoppilaiden
25408:                                              tarpeiden huomioon ottaminen koulussa ja
25409:                                              opettajakoulutuksessa
25410: 
25411: 
25412: 
25413: 
25414: Eduskunnan puhemiehelle
25415: 
25416: Neurologisesti vammaisten lasten (esim. dysfaat-      jo ennalta, kun tulee tieto neurologisesti vammai-
25417: tisten lasten) ja nuorten opetus on usein muiden      sen lapsen sijoittamisesta hänen luokalleen. Kou-
25418: vammaisryhmien tapaan integroitu tavalliseen          lu voisi tehdä myös enemmän yhteistyötä van-
25419: kouluun. Näiden erityisoppilaiden asioiden hoito      hempien, erityisopettajan ja luokanopettajan
25420: ja sujuminen ovat tällä hetkellä melkein koko-        kanssa.
25421: naan vanhempien aktiivisuuden varassa. Kaikki
25422: erityisoppilaat eivät ole tarpeesta huolimatta saa-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25423: neet koulunkäyntiavustajaa tai henkilökohtaista       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25424: avustajaa. Yli 25 oppilaan suuruiset luokat vai-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25425: keuttavat erityisoppilaan oppimista ja koulutyö-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25426: hön keskittymistä.
25427:     Erityisoppilas luokassa on suuri haaste opetta-         Mitä hallitus aikoo tehdä neurologisesti
25428: jalle. Opettajalla pitäisi olla valmiuksia kanssa-          vammaisten lasten ja nuorten koulun-
25429: käymiseen erityisoppilaan kanssa. Toisaalta pi-             käynnin edistämiseksi ja erityisoppilai-
25430: täisi edellyttää, että yleisopetuksen opettaja pe-          den erityistarpeiden huomioon ottami-
25431: rehtyisi erityisoppilaan sairauteen tai vammaan             seksi opettajakoulutuksessa?
25432: 
25433: 
25434: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
25435: 
25436:     Tuula Haatainen /sd
25437: 
25438: 
25439: 
25440: 
25441:                                                                                                Versio 2.0
25442: KK 950/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                   Ministerin vastaus
25443: 
25444: 
25445: 
25446: 
25447: Eduskunnan puhemiehelle
25448: 
25449: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             avustajapalvelut sekä muut opetus- ja oppilas-
25450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           huoltopalvelut Opetuksessa voi olla käytössä
25451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         opettajien lisäksi koulunkäyntiavustajia. Avusta-
25452: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-        jien työn täysipainoinen onnistuminen edellyttää
25453: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         varsin monipuolista osaamista, opettajan vank-
25454: KK 950/1999 vp:                                        kaa ohjausta sekä opettajan ja avustajan tiivistä
25455:                                                        yhteistyötä.
25456:        Mitä hallitus aikoo tehdä neurologisesti            Säännösten mukaan erityisopetusta saavalle
25457:        vammaisten lasten ja nuorten koulun-            oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuk-
25458:        käynnin edistämiseksi ja erityisoppilai-        senjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
25459:        den erityistarpeiden huomioon ottami-            Suunnitelmaa laadittaessa tulee kuulla myös op-
25460:        seksi opettajakoulutuksessa?                    pilaan kuntoutuksesta vastaavia tahoja sekä oppi-
25461:                                                        laan huoltajaa. HOJKS:n laatimisen tarkoitukse-
25462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          na on taata oppilaan ikäkauden ja edellytysten
25463: ti seuraavaa:                                          mukainen opetus ja kuntoutus. Tarkoituksena on,
25464: Vuoden 1999 alussa voimaan tullut koulutusta           että HOJKS sisältäisi muun muassa tarvittavat
25465: koskeva lainsäädäntö on selkeyttänyt opetuksen         tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja
25466: järjestäjän sekä kouluyhteisön jäsenten oikeuk-        oppilashuoltopalvelut, tiedot oppilaan opetuksen
25467: sia, vastuitaja velvoitteita sekä opettajien kelpoi-   järjestämisestä yleisopetuksen ja/tai erityisope-
25468: suuttaja koulutusta koskevia vaatimuksia. Perus-       tuksen ryhmässä sekä seurannan järjestämisen ja
25469: opetuslain 3 §:n säännöksen velvoite järjestää         oppilaan arvioinnin. Opetushallituksessa valmis-
25470: opetus oppilaiden ikä ja edellytykset huomioon         tellaan parhaillaan suunnitelman laadintaaja si-
25471: ottaen on pohjana kaikelle opetuksen ja opetuk-        sältöä koskevaa ohjeistoa ja norminantoa.
25472: seen liittyvien järjestelyjen ja tukitoimenpitei-          Käytännössä erityisopetus on nykyisin moni-
25473: den suunnittelulle ja toteuttamiselle. Saman lain      muotoisempaa kuin aiemmin mm. siksi, että
25474: 17 §:ssä todetaan, että oppilas, jolle ei vammai-      kaikki lapset, syvästi kehitysvammaiset mukaan
25475: suuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen,         lukien, ovat oppivelvollisuuden piirissä, ja hei-
25476: tunne-elämän häiriön tai muun niihin verratta-         dän opetuksensa järjestetään opetustoimen puo-
25477: van syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tu-       lella.
25478: lee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisope-       Erityisopetuksen opetusryhmät saavat olla pe-
25479: tuksen järjestäminen erityiskoulussa tai -luokas-      rusopetusasetuksen 2 §:n mukaan enintään 10
25480: sa on toissijainen vaihtoehto. Sen käyttö on mah-      oppilaan suuruisia. Ryhmän koko on pidennetyn
25481: dollista sen jälkeen, kun on ensin tutkittu, onko      oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille an-
25482: lapsen kannalta mahdollista ja hyödyllistä käyt-       nettavassa opetuksessa enintään 8 ja vaikeimmin
25483: tää muita erityisiä toimenpiteitä yleisopetuksen       kehitysvammaisten kohdalla enintään 6 oppilas-
25484: ryhmässä.                                              ta. Opetusryhmien enimmäissäännökset ovat vel-
25485:    Perusopetuslain 31 §:n mukaan vammaisella           voittavia, ja poikkeusmahdollisuus on ainoas-
25486: tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla    taan 10 oppilaan enimmäiskoosta, jos se on oppi-
25487: on oikeus saada maksutta muun muassa opetuk-           laiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän
25488: seen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja       työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjeste-
25489: 
25490: 
25491: 2
25492: Ministerin vastaus                                            KK 950/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
25493: 
25494: 
25495: ly vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamis-          nille sekä opettajien opetus- ja kasvatustyön on-
25496: ta.                                                      nistumiselle.
25497:     Myös lukiota sekä ammatillista koulutusta               Kansainvälisten selvitysten ja tutkimusten
25498: koskevassa lainsäädännössä on erityisopetusta            mukaan oppivelvollisten määrästä n. 20 % tarvit-
25499: koskevia erillissäännöksiä.                              see erityisopetuksen apua jonkin verran jossain
25500:     Erityisopetusta autavien opettajien kelpoisuu-       vaiheessa koulunkäyntiään. OECD:n raportoin-
25501: desta ja koulutuksesta on säädetty asetuksessa           oin mukaan Suomi ja Australia ovat koonneet
25502: (A 986/1998) opetustoimen henkilöstön kelpoi-            erityisopetusta koskevat tilastot niin tarkasti
25503: suusvaatimuksista. Kelpoisuusvaatimukset vas-            myös lievien oppimisvaikeuksien osalta, että se
25504: taavat pääosin aikaisemmin voimassaolleita vaa-          mahdollistaa erityisen tuen kohdentamisen kai-
25505: timuksia. Joiltakin osin tutkinnon tasoa koskevia        kille sitä tarvitseville oppilaille.
25506: vaatimuksia on nostettu. Säännösten mukaan                  Opetushallituksen parhaillaan käynnissä ole-
25507: muodollisen kelpoisuuden kannalta ei ole merki-         vassa erityisopetuksen laadullisen kehittämisen
25508: tystä sillä, millä erityisopetuksen osa-alueella         hankkeessa tavoitteena on yhdessä yliopistojen,
25509: erityisopettajan opinnot on suoritettu. Kuitenkin       järjestöjen, hankekuntien ja koulujen kanssa luo-
25510: henkilöstön tehtäviä määrättäessä opetuksen j är-        da perus- ja toiselle asteelle malleja kaikille yh-
25511: jestäjällä on vastuu huolehtia siitä, että opettajal-   teisestä koulusta. Hankkeen tavoitteena on tukea
25512: la on valmiudet hoitaa opetusta asianmukaisella          integraation toteutumista siten, että opettajan-
25513: tavalla oppilaiden ikä ja edellytykset huomioon         koulutuksen ja erilaisten hanketoimintojen ja
25514: ottaen. Opetuksen järjestäjällä on lisäksi velvol-      mallintamisen avulla parannetaan etenkin yleis-
25515: lisuus kouluttaa henkilöstöään.                          opetuksen opettajien asiantuntemusta ja kykyä
25516:     Opetushallitus selvittää parhaillaan peruskou-      tunnistaa oppimisvaikeuksia ja järjestää opetus-
25517: lujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten         ja tukipalvelut mahdollisimman suuressa määrin
25518: opettajia koskevan tiedonkeruun avulla opetta-          yleisten koulutuspalvelujen yhteydessä. Erityi-
25519: jien kelpoisuutta ja lukumääriä. Kerättyä tietoa         sesti luokan- ja aineenopettajat tarvitsevat ny-
25520: voidaan käyttää opettajien perus-, jatko- ja täy-       kyistä syvällisempää erityispedagogiikan tietä-
25521:  dennyskoulutuksen suunnittelun ja toteuttami-          mystä. Lisäksi tarvitaan runsaasti opetus-, so-
25522: sen pohjana sekä ottaa huomioon myös opetta-            siaali- ja terveystoimen henkilöstön yhteistyötä
25523: jien koulutustarpeen lisääntyminen ja eläkkeelle        ja yhteisiä kouluttautumismahdollisuuksia.
25524: jäävien opettajien suuri määrä ensi vuosikymme-             Edellä olevasta on käynyt ilmi, että erityisope-
25525: nellä.                                                  tusta koskevia säännöksiä on selkeytetty ja tar-
25526:     Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun eri-            kistettu. Mahdollisuudet ottaa oppilaiden edelly-
25527:  tyisopetuksessa olevien oppilaiden määrä luku-         tykset sekä koulun olosuhteet erityisin opetusjär-
25528:  vuonna 1998-1999 oli 17,6 % oppilasmäärästä.           jestelyin huomioon, poistaa oppimisen esteitä ja
25529: Näistä lähinnä aistivammaisten, (neurologisesti         tukea oppilaiden yksilöllistä kehitystä ovat mo-
25530:  tai muuten), vammautuneiden ja dysfaattisten           nensuuntaisia ja kohdistuvat myös neurologises-
25531:  opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oppilai-         ti vammaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin
25532:  ta oli vajaat 2 800, joista yleisopetuksen ryhmis-     edistämiseen. Opetusministeriö pitää erityisen
25533:  sä oli runsaat 200 oppilasta. Opetushallituksen        tärkeänä kehittää opettajakoulutusta ja muuta toi-
25534:  käsityksen mukaan mm. dysfaattisten ja autistis-       mintaa siihen suuntaan, että kaikilla opettajilla
25535:  ten lasten määrä näyttää diagnosoinnin tarkentu-       on aikaisempaa paremmat perustiedot ja -taidot
25536:  misen myötä lisääntyneen. Tämä asettaa kasva-          erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukses-
25537:  via vaatimuksia koulun kyvylle vastata oppilai-        ta ja kuntoutuksesta.
25538:  den yksilölliseen tarpeeseen, koulun organisoin-
25539: 
25540: 
25541: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
25542: 
25543:     Opetusministeri Maija Rask
25544:                                                                                                           3
25545: KK 950/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                         Ministems svar
25546: 
25547: 
25548: 
25549: 
25550: Tili riksdagens talman
25551: 
25552: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Enligt 31 § i lagen om grundläggande utbild-
25553: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ning har handikappade elever och andra elever i
25554: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tuu-        behov av särskilt stöd rätt att avgiftsfritt få bl.a.
25555: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs-        sådana tolknings- och biträdestjänster samt övri-
25556: mål SS 950/1999 rd:                                     ga undervisnings- och elevvårdstjänster som är
25557:                                                         en förutsättning för att de skall kunna delta i un-
25558:         Vad avser regeringen göraför attfräm-           dervisningen. Skolgångsbiträden kan anlitas i un-
25559:        ja de neurologiskt handikappade bar-             dervisningen vid sidan av lärama. För att assis-
25560:        nens och ungdomarnas skolgång och för            tentemas arbete skall lyckas till fullo krävs ett
25561:        att specialelevernas särskilda behov             mycket mångsidigt kunnande, fast handledning
25562:        skall beaktas i lärarutbildningen?               av läraren samt intimt samarbete mellan läraren
25563:                                                         och assistenten.
25564: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Enligt bestämmelsema skall det för elever som
25565: föra följande:                                          får specialundervisning göras upp en individuell
25566: Utbildningslagstiftningen som trädde i kraft vid        plan för hur undervisningen skall ordnas. När
25567: ingången av 1999 har skapat klarhet vad gäller de       planen görs upp skall också de som ansvarar för
25568: rättigheter, det ansvar och de skyldigheter som         elevens rehabilitering och vårdnadshavaren hö-
25569: undervisningsanordnaren och medlemmama i                ras. Meningen med dessa planer är att garantera
25570: skolsamfundet har samt läramas behörighet och           eleveroa undervisning och rehabilitering enligt
25571: kraven på utbildningen. Skyldigheten enligt 3 § i       ålder och förutsättningar. Det är meningen att en
25572: lagen om grundläggande utbildning att ordna un-         individuell plan skall uppta bl.a. behövliga tolk-
25573: dervisningen så att elevemas ålder och förutsätt-       nings- och biträdestjänster, övriga undervis-
25574: ningar beaktas utgör alltid grunden för planering       nings- och elevvårdstjänster, uppgifter om huru-
25575: och genomförande av undervisning samt                   vida undervisningen av eleven skall ordnas i en
25576: arrangemang och stödåtgärder som anknyter till          grupp inom den allmänna undervisningen och!el-
25577: undervisningen. 1 lagens 17 § konstateras att           ler specialundervisningen samt uppföljningssys-
25578: elever som till följd av handikapp, sjukdom, för-       temet och bedömningen av eleven. Vid utbild-
25579: senad utveckling, stömingar i känslolivet eller av      ningsstyrelsen förbereds som bäst anvisningar
25580: någon annan därmed jämförbar orsak annars inte          och en normgivning som gäller utformandet av
25581: kan undervisas, skall intas eller överföras till spe-   planen och dess innehåll.
25582: cialundervisning. Att ordna med specialunder-              1 praktiken är specialundervisningen numera
25583: visning i en specialskala eller specialklass är ett     mångsidigare än tidigare bl.a. därför att alla bam
25584: altemativ som kommer i andra hand. Det kan till-        inklusive de gravt utvecklingsstörda omfattas av
25585: gripas efter att man först har undersökt om det         läroplikten och undervisningen av dem ordnas
25586: med tanke på bamet är möjligt och till nytta att        inom undervisningsväsendet.
25587: vidta andra särskilda åtgärder i en grupp inom             Undervisningsgruppema inom specialunder-
25588: den allmänna undervisningen.                            visningen får enligt 2 § i förordningen om
25589:                                                         grundläggande utbildning omfatta högst 10 ele-
25590: 
25591: 
25592: 4
25593: Ministems svar                                                 KK 950/1999 vp- Tuula Haataiuen /sd
25594: 
25595: 
25596: ver. Gruppstorleken i undervisning som ges ele-           den allmänna undervisningen. Enligt utbild-
25597: ver som omfattas av förlängd läroplikt är högst 8        ningsstyrelsens uppfattning verkar bl.a. antalet
25598: och när det gäller de mycket gravt utvecklings-          barn med dysfasi och autism öka i och med att di-
25599: störda högst 6 elever. Bestämmelsema om maxi-            agnostiseringen blir exaktare. Detta ställer ökade
25600: mal gruppstorlek är förpliktande och undantag är          krav på skolans förmåga att tillgodose elevemas
25601: möjliga endast vid maximistorleken 10 elever,            individuella behov, på skolans organisation och
25602: ifall det är befogat på grund av elevemas förut-         på läramas förmåga att lyckas i undervisnings-
25603: sättningar eller det arbetssätt som används i un-        och fostringsarbetet.
25604: dervisningen och arrangemanget inte äventyrar                Intemationella utredningar och undersökning-
25605: uppnåelsen av undervisningsmålen.                        ar visar att ca 20 % av alla läropliktiga i högre el-
25606:    Också i lagstiftningen om gymnasiet och yr-           ler lägre grad behöver hjälp i form av av specia1-
25607: kesutbildningen finns särskilda bestämme1ser om          undervisning i något skede av sin skolgång. En-
25608: special undervisning.                                    ligt OECDs rapportering har Finland och Austra-
25609:    Bestämmelser om behörigheten och utbild-              lien sammanställt statistik om specialundervis-
25610: ningen för lärare som ger specialundervisning            ningen så noggrant också vad gäller lindriga in-
25611: finns i förordningen om behörighetsvillkoren för         lämingssvårigheter att detta gör det möjligt att
25612: personai        inom         undervisningsväsendet       rikta speciellt stöd till alla elever som är i behov
25613: (986/1998). Behörighetskraven motsvarar i hu-            av det.
25614: vudsak tidigare gällande krav. På några punkter             Målet för det projekt som pågår vid utbild-
25615: har kraven i fråga om examensnivån höjts. Enligt         ningsstyrelsen för att utveckla kvaliteten på spe-
25616: bestämmelserna har det med tanke på den formel-          cialundervisningen är att tillsammans med uni-
25617: la behörigheten ingen betydelse inom vilket del-         versitet, organisationer, medverkande kommu-
25618: område av specialundervisningen studierna för            ner och skolor skapa modeller för en skola som är
25619: speciallärare har genomförts. Dock ansvarar ut-          gemensam för alla på det grundläggande och det
25620: bildningsanordnaren när personalens uppgifter            andra stadiet. Meningen med projektet är att
25621: bestäms för att det ses till att en 1ärare har fårdig-   stödja genomförandet av integreringen så att man
25622: heter att sköta undervisningen på tillbörligt sätt       med hjälp av lärarutbildningen och olika projekt-
25623: så att elevernas ålder och förutsättningar beak-         åtgärder och modellutformningar förbättrar i
25624: tas. Utbildningsanordnaren är dessutom sky1dig           synnerhet sakkunskapen och förmågan bland 1ä-
25625: att utbilda sin personal.                                rarna i den allmänna undervisningen att känna
25626:    Utbildningsstyrelsen utreder som bäst lärar-          igen inlämingssvårigheter och i så hög grad som
25627: nas behörighet och antal med hjälp av en datain-         möjligt ordna undervisnings- och stödtjänstema i
25628: samling som gäller lärarna vid grundskolorna,            anslutning tili de allmänna utbildningstjänster-
25629: gymnasiema och yrkesläroanstaltema. Uppgif-              na. I synnerhet klass- och ämnes1ärarna behöver
25630: tema kan användas som grund för planeringen              djupare insikter i specialpedagogik. Dessutom
25631: och genomförandet av grund- och påbyggnadsut-            behövs mycket samarbete mellan personai inom
25632: bildning samt fortbildning av lärare. Också det          undervisnings-, social- och hälsovårdsväsendet
25633: ökade behovet av att utbilda lärare och det stora        och gemensamma möjligheter att utbilda sig.
25634: antalet lärare som pensioneras nästa årtionde bör           Det har av ovanstående framgått att bestäm-
25635: beaktas.                                                 melsema om specialundervisningen har förtydli-
25636:    Statistikcentralen uppger att anta1et elever i        gats och justerats. Möjlighetema att ta elevemas
25637: specialundervisning läsåret 1998-1999 var                förutsättningar och skolans förhållanden i beak-
25638: 17,6 % av elevantaiet. Av dem uppgick antalet            tande genom speciella undervisningsarrange-
25639: elever som studerande enligt en läroplan närmast         mang, undanröja hinder för inlärning och stödja
25640: för syn- eller hörselskadade (neurologiskt eller         elevemas individuella utveckling är mångsidiga
25641: annars), handikappade och elever med dysfasi tili        och gäller också främjandet av skolgången för
25642: knappt 2 800, av den drygt 200 i grupper inom            barn och ungdomar med neurologiska handi-
25643: 
25644: 
25645:                                                                                                             5
25646: KK 950/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                  Ministems svar
25647: 
25648: 
25649: kapp. Undervisningsministeriet anser det synner-     har bättre baskunskaper och -fårdigheter än förr
25650: ligen viktigt att utveckla lärarutbildning och an-   beträffande undervisningen och rehabiliteringen
25651: nan verksamhet i en sådan riktning att alla lärare   av elever som behöver särskilt stöd.
25652: 
25653: 
25654: Helsingfors den 11 januari 2000
25655: 
25656:     Undervisningsminister Maija Rask
25657: 
25658: 
25659: 
25660: 
25661: 6
25662:                                                             KK 95111999 vp- Tuula Haatainen /sd
25663: 
25664: 
25665: 
25666: 
25667:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 95111999 vp
25668: 
25669:                                              Videoinnin käyttö lapseen kohdistuneen sek-
25670:                                              suaalirikoksen oikeuskäsittelyssä
25671: 
25672: 
25673: 
25674: 
25675: Eduskunnan puhemiehelle
25676: 
25677: Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen oikeus-        määräiset säännökset mahdollistavat kyllä vi-
25678: käsittelyssä kuullaan joskus rikoksen kohteeksi       deoinnin, mutta kun asiasta ei ole olemassa yhte-
25679: joutunutta lasta. Seksuaalisesti hyväksikäytetyl-     näisiä säädöksiä, videoinnin käyttö jää poliisin
25680: lä lapsella on yleensä psyykkisiä vaikeuksia. Jo      tai oikeusistuimen harkintaan. Meiltä puuttuu
25681: oikeussaliin joutuminen on lapselle traumaatti-       myös selkeitä säädöksiä videonauhan käyttämi-
25682: nen kokemus puhumattakaan siitä, että lapsi jou-      sestä myöhemmin esitutkinnassa, syyteharkin-
25683: tuu oikeussalissa vastakkain rikoksentekijän          nassa ja tuomioistuimessa.
25684: kanssa. Lapsi saattaa pahimmassa tapauksessa             Videoinnilla on useita etuja: lapsen ei tarvitse
25685: joutua kertaamaan häntä järkyttäneen tapahtu-         kertoa moneen kertaan traumaattisesta kokemuk-
25686: man yksityiskohdat rikoksesta epäillyn henkilön       sesta. Voidaan myös olettaa, että näyttö paranee,
25687:  edessä. Rikoksentekijä voi olla hänelle läheinen     kun tapahtunutta ei tarvitse kerrata moneen ker-
25688: henkilö. Kun lapsi joutuu syyttämään vaikkapa         taan. Useinhan pitkä prosessi saattaa vaikuttaa
25689: omia vanhempiaan vieraiden ihmisten edessä, se        lapsen kertomukseen.
25690: voi johtaa lapsen mielenterveyden pettämiseen.
25691:     Seksuaalirikoksen oikeuskäsittelyssä lasta pi-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25692: täisi suojella mahdollisimman pitkälle. Yksi          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25693: mahdollisuus lapsen kuulemiseksi oikeudessa           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25694: olisi videon käyttö. Videointi voitaisiin toteuttaa   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25695: jo seksuaalirikoksen esitutkinnassa, kun lasta en-
25696:  simmäisen kerran kuullaan.                                 Mitä hallitus aikoo tehdä videoinnin
25697:     Videon käyttömahdollisuus lapseen kohdistu-             käyttöä koskevien säädösten aikaansaa-
25698:  vissa seksuaalirikoksissa pitäisi kirjata lakiin.          miseksi lapseen kohdistuneen seksuaali-
25699: Nykykäytännön ongelmana on, että väljät ja epä-             rikoksen oikeuskäsittelyssä?
25700: 
25701: 
25702: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
25703: 
25704:     Tuula Haatainen /sd
25705: 
25706: 
25707: 
25708: 
25709:                                                                                                 Versio 2.0
25710: KK 951/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                     Ministerin vastaus
25711: 
25712: 
25713: 
25714: 
25715: Eduskunnan puhemiehelle
25716: 
25717: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             kilökohtaisesti oikeudessa, jos tämä on painavis-
25718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           ta syistä välttämätöntä, lapsi suostuu kuulemi-
25719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen ja on ilmeistä, että kuulemisesta ei saata ai-
25720: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-         heutua lapselle haittaa. Jos lasta kuullaan henki-
25721: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lökohtaisesti, päätöksessä on mainittava ne sei-
25722: KK 951/1999 vp:                                         kat, joiden johdosta lasta on kuultu. Lastensuoje-
25723:                                                         lulaissa on määräys 12 vuotta täyttäneen lapsen
25724:        Mitä hallitus aikoo tehdä videoinnin            kuulemisesta häntä koskevassa lastensuojelu-
25725:        käyttöä koskevien säädösten aikaansaa-           asiassa.
25726:        miseksi lapseen kohdistuneen seksuaali-             Esitutkinnan osalta on säädetty, että alle 15-
25727:        rikoksen oikeuskäsittelyssä?                    vuotiasta kuulusteltaessa on eräin poikkeuksin
25728:                                                         lapsen huoltajalle varattava tilaisuus olla kuulus-
25729: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           telussa läsnä. Lasta on kohdeltava esitutkinnassa
25730: ti seuraavaa:                                          hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä ta-
25731: Lasten ja nuorten henkilöiden osallistuminen oi-       valla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lap-
25732: keusprosessiin on ajankohtainen kysymys. Ala-           selle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa
25733: ikäistä voidaan joutua kuulemaan tuomiois-             työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympä~
25734: tuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa erilaisis-     ristössä. Lapsiin kohdistuvat tutkiotatoimenpi-
25735: sa asian selvittelytarkoituksissa. Lasta on kuiten-    teet on mahdollisuuksien mukaan annettava tä-
25736: kin voitava suojata haitallisilta kokemuksilta.        hän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisi-
25737: Eräänä mahdollisuutena tämän toteuttamiselle on        miesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen
25738: teknisten apuvälineiden tarkoituksenmukainen           on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun
25739: käyttö.                                                asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen
25740:     Lasten kuulemisesta on lainsäädännössä vain        kohdistaa tutkintatoimenpiteitä.
25741: vähän säännöksiä. Lapsen iästä, kehitystasosta ja          Oikeudenkäynnin osalta on myös voimassa
25742: tilanteesta riippuen lapsia voidaan kuulla tuo-        erilaisia menettelyä koskevia sääntelyitä, jotka
25743: mioistuimen pääkäsittelyssä. Ikärajaa tai muita        perustuvat ajatukseen siitä, että todistajan tulee
25744: edellytyksiä lapsen kuulemiselle ei ole kategori-      voida kertoa tietämänsä turvassa. Oikeudenkäy-
25745: sesti säännelty. Oikeudenkäymiskaaressa sääde-         miskaaren mukaan todistajaa voidaan kuulla
25746: tään, että jos todistajaksi nimetty henkilö ei ole     yleisön läsnä olematta siten kuin oikeudenkäyn-
25747: täyttänyt viittätoista vuotta, harkitkoon oikeus,      nin julkisuudesta annetussa laissa on säädetty.
25748: ottaen huomioon esiintyneet asianhaarat, voi-          Saman lainkohdan mukaan, jos oikeus harkitsee,
25749: daanko häntä kuulustella todistajana. Oikeuden-        että todistaja asianosaisen läsnä ollessa pelosta
25750: käynnin julkisuudesta annetun lain mukaan alle         tai muuta syystä on ilmaisematta, mitä asiasta
25751: 15-vuotias ei saa olla läsnä suullisessa käsittelys-   tietää, tahi jos asianosainen häiritsee tai koettaa
25752: sä, jos tuomioistuin katsoo siitä voivan olla hä-      eksyttää todistajaa hänen puhuessaan, kuulustel-
25753: nelle haittaa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta      takoon todistajaa asianosaisen saapuvilla olemat-
25754: koskevan lain mukaan lasta voidaan kuulla hen-         ta. Sitten luettakoon todistajan kertomus asian-
25755: 
25756: 
25757: 2
25758: Ministerin vastaus                                           KK 951/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
25759: 
25760: 
25761: osaiselle, ja olkoon tällä oikeus tehdä todistajalle   sen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyohjel-
25762: kysymyksiä.                                            maa.
25763:    Nykyisessä laissa ei sen sijaan ole nimenomai-         Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutu-
25764: sesti säännelty esimerkiksi mahdollisesta audio-       neelle lapselle on koko asian selvittely ylipää-
25765: visuaalisten laitteiden, kuten videon käytöstä to-     tään usein traumaattinen kokemus. Oikeuden-
25766: distelussa. Näiden käyttö voisi olla tarpeen eri-      käynti on vain yksi osa tätä koko tapahtumasar-
25767: koistilanteissa, joissa esimerkiksi pieni lapsi on     jan selvittelyä. Rikosoikeudenkäynnin tavoittee-
25768: asianomistaja vakavassa seksuaalirikoksessa. Oi-       na oikeusvaltiossa on kuitenkin selvittää totuus.
25769: keusministeriössä aiotaan lähitulevaisuudessa          Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että syylliset
25770: selvittää, voidaanko lapsen kuuleminen ihmisoi-        pitää tuomita ja syyttömät vapauttaa. Joskus to-
25771: keussopimuksen säännökset huomioon ottaen              tuuden selvittäminen on helppoa, mutta useissa
25772: järjestää jollakin muulla tavalla kuin tuomiois-       tapauksissa tuomioistuimen käyttämiin tietoläh-
25773: tuimen edessä esimerkiksi käyttämällä hyväksi          teisiin liittyy paljon epävarmuutta ja virhelähtei-
25774: esitutkintaa ja videotekniikkaa. Videon käytössä       tä. Lapsen kuuleminen voi hänen kehitystasos-
25775: on ongelmallista se, miten syytetyn ihmisoikeus-       taaukio riippuen joskus ratkaisevalla tavalla vai-
25776: sopimuksissa edellytetty kyselyoikeus turva-           kuttaa asian ratkaisemiseen puoleen tai toiseen.
25777: taan. Näytön arvioinnin kannalta hyvin keskei-            Silloin kun lapsen osallistuminen oikeuden-
25778: nen kysymys on tuomareiden mahdollisuus esit-          käyntiin tulee välttämättä ajankohtaiseksi, oikeu-
25779: tää kysymyksiä asian selvittämiseksi.                  denkäyntitilaisuus tulee luonnollisesti järjestää
25780:    Esitutkinta- ja pakkokeinolakityöryhmä on           siten, että se on mahdollisimman vähän traumaat-
25781: 30.9.1999 luovuttamassaan mietinnössä esittä-          tinen tapahtuma lapselle. Nykyaikaiseen oikeu-
25782: nyt esitutkintalakiin nimenomaista säännöstä sii-      denkäyntiin ei kuulukaan auktoritatiivinen tuo-
25783: tä, että sisäasiainministeriön tarkempien mää-         marin tai syyttäjän johdolla tapahtuva asioiden
25784: räysten mukaan kuulusteltavan kertomus voitai-         inkvisitorinen selvittäminen, vaan totuutta pyri-
25785: siin ottaa ääni- tai kuvatallenteeseen pöytäkirjaa-    tään etsimään lähtökohtaisesti tasaveroisten
25786: misen lisäksi tai sijasta. Mietintöön perustuva        asianosaisten ja tuomarin välisellä keskustelulla
25787: hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnal-      ja vuoropuhelulla. Oikeudenkäynnissä on usein
25788: le vuonna 2000. Tällaisten vaihtoehtoisten kuule-      parhaat edellytykset ottaa samanaikaisesti huo-
25789: mistapojen tarpeellisuudesta on keskusteltu            mioon sekä lapsen etu että asianosaisten oikeus-
25790: myös valmisteltaessa kansallista, lasten kaupalli-     turva.
25791: 
25792: 
25793: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2000
25794: 
25795:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
25796: 
25797: 
25798: 
25799: 
25800:                                                                                                         3
25801: KK 951/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                        Ministems svar
25802: 
25803: 
25804: 
25805: 
25806: Tili riksdagens talman
25807: 
25808: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        bart att det inte kan skada barnet. Om ett barn
25809: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        hörs person1igen, skall de omständigheter på
25810: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tuu-       grund av vi1ka barnet har hörts nämnas i bes1utet.
25811: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs-       1 barnskydds1agen finns en bestämmelse om att
25812: mål SS 95111999 rd:                                    ett barn som har fyllt 12 år skall ges tillfålle att
25813:                                                        b1i hört i ett barnskyddsärende.
25814:        Vad ämnar regeringen göra för att få tili           Beträffande förundersökningen bestäms att
25815:        stånd lagstiftning om användning av vi-         om den som förhörs inte har fyllt 15 år, skall bar-
25816:        deo vid den rättsliga behandlingen av           nets vårdnadshavare med vissa undantag ges till-
25817:        sexualbrott som riktat sig mot barn?            fålle att vara närvarande vid förhöret. Barn skall
25818:                                                        vid förundersökning bemötas på det sätt som de-
25819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ras å1der och utvecklingsnivå förutsätter. Det
25820: föra följande:                                         skall särskilt tillses att barnet inte i onödan föror-
25821: Bams och unga personers deltagande i rättspro-         sakas o1ägenheter i sko1an, på arbetsp1atsen eller
25822: cesser är en aktuell fråga. 1 ett ärende som be-       i någon annan för barnet viktig omgivning. Un-
25823: hand1as i domsto1 kan man bli tvungen att höra en      dersökningsåtgärder som berör barn skall i mån
25824: minderårig avolika skäl som hänför sig till utred-     av möjlighet utföras av po1ismän som är vä1 för-
25825: ningen av saken. Barn måste dock kunna skyd-           trogna med denna uppgift. Förundersöknings-
25826: das mot skadliga upplevelser. För att möjliggöra       myndigheten skall vid behov rådfråga en läkare
25827: detta kan man bl.a. utnyttja tekniska hjälpmedel       eller någon annan sakkunnig om barnet kan utsät-
25828: på ett ändamålsenligt sätt.                            tas för undersökningsåtgärder.
25829:     1 lagstiftningen finns endast ett fåtal bestäm-       När det gäller rättegångarna finns det också
25830: me1ser om hörande av barn. Ett barn kan beroen-        o1ika procedurreg1er som grundar sig på den tan-
25831: de på dess ålder, utveck1ingsnivå och den aktue1-      ken att ett vittne tryggt måste kunna berätta det
25832: 1a situationen höras vid huvudförhand1ingen. Det       han eller hon vet. En1igt rättegångsba1ken kan ett
25833: bestäms inte kategoriskt om någon åldersgräns          vittne höras utan att allmänheten är närvarande
25834: eller andra förutsättningar för hörandet av barn. 1    med iakttagande av vad som bestäms i 1agen o~
25835: rättegångsba1ken sägs att om den som åberopas          offentlighet vid rättegång. Om rätten prövar att
25836: till vittne inte har fyllt 15 år, skall rätten med     ett vittne i en parts närvaro av fruktan eller av nå-
25837: hänsyn till omständigheterna pröva om personen         gon annan orsak inte ger till känna vad vittnet vet
25838: kan höras som vittne. En1igt lagen om offentlig-       i saken, eller om en part stör vittnet i dess berät-
25839: het vid rättegång får den som är under 15 år inte      te1se eller försöker förvilla honom eller henne
25840: närvara vid muntlig förhandling, om domsto1en          skall en1igt samma lagrum vittnet höras utan at~
25841: anser att det kan skada personen i fråga. En1igt 1a-   parten är närvarande. Sedan skall vittnets berät-
25842: gen angående vårdnad om barn och umgänges-             te1se 1äsas upp för parten, och denna har rätt att
25843: rätt kan ett barn höras person1igen i domsto1en,       ställa frågor till vittnet.
25844: om det av vägande skä1 är nödvändigt och om               1 den gällande lagen finns däremot inte ut-
25845: barnet ger sitt samtycke därtill och det är uppen-     tryck1iga bestämme1ser om t.ex. eventuell an-
25846: 
25847: 
25848: 4
25849: Ministems svar                                                KK 95111999 vp- Tuula Haatainen /sd
25850: 
25851: 
25852: 
25853: vändning av audiovisuella apparater såsom vi-           met för förebyggande av att bam utnyttjas sexu-
25854: deo vid bevisningen. Användningen av sådana             ellt i kommersiellt syfte.
25855: apparater kunde vara nödvändig i särskilda situa-          För ett barn som har utnyttjats sexuellt är hela
25856: tioner, t.ex. när ett litet bam är målsägande i ett     utredningen av saken i sig ofta en traumatisk
25857: allvarligt sexualbrott. Vid justitieministeriet         upplevelse. Rättegången utgör endast en del av
25858: kommer man inom den närmaste framtiden att ut-          utredningen av hela händelseförloppet. Syftet
25859: reda om hörandet av bam, med beaktande av be-           med straffprocessen i en rättsstat är dock att få
25860: stämmelsema i konventionen om de mänskliga              fram sanningen. Detta betyder bl.a. att skyldiga
25861: rättighetema, kunde ordnas på något annat sätt än       skall dömas och oskyldiga frikännas. lbland är
25862: i domstol, t.ex. genom att utnyttja förundersök-        det lätt att få fram sanningen, men i många fall är
25863: ning och videoteknik. Ett problem när det gäller        de informationskällor som domstolen använder
25864: användningen av video är hur man skall trygga           mycket osäkra och innehåller många felkällor.
25865: den i konventionema om de mänskliga rättighe-           Hörandet av ett barn kan, också beroende på dess
25866: tema förutsatta frågerätten för åtalade. Med tan-       utvecklingsnivå, ibland på ett väsentligt sätt in-
25867: ke på bevisprövningen är domamas möjlighet att          verka på avgörandet av saken åt ett eller annat
25868: ställa frågor för att utreda ett ärende en mycket       håll.
25869: central fråga.                                             1 sådana fall när det är nödvändigt att ett barn
25870:     Förundersöknings- och tvångsmedelslagsar-           deltar i en rättegångsförhandling skall denna gi-
25871: betsgruppen föreslår i det betänkande som ar-           vetvis ordnas så att den i den mån det kan undvi-
25872: betsgruppen överlämnade 30.9.1999 en uttryck-           kas inte blir en traumatisk upplevelse för bamet.
25873: lig bestämmelse i förundersökningslagen om att          Tili en modern rättegång hör inte heller att doma-
25874: den förhördes berättelse, enligt vad inrikesminis-      ren eller åklagaren leder rättegången på ett inkvi-
25875: teriet närmare bestämmer, förutom eller i stället       sitoriskt sätt, utan utgångspunkten är att man för-
25876:  för att protokollföras kan spelas in på en ljud- el-   söker få fram sanningen genom diskussioner och
25877:  ler bildupptagning. Avsikten är att en regerings-      en dialog som förs mellan parterna och domaren
25878: proposition som grundar sig på betänkandet skall        på jämlika grunder. Vid en rättegång har man
25879: avlåtas till riksdagen 2000. Behovet av sådana al-      ofta de bästa förutsättningarna för att samtidigt
25880: temativa sätt att ordna hörandet har diskuterats        beakta såväl barnets intresse som parternas rätts-
25881: också vid beredningen av det nationella program-        skydd.
25882: 
25883: 
25884: Helsingforsden 10 januari 2000
25885: 
25886:     Justitieminister Johannes Koskinen
25887: 
25888: 
25889: 
25890: 
25891:                                                                                                          5
25892:                                                                     KK 952/1999 vp -      Pia Viitanen /sd
25893: 
25894: 
25895: 
25896: 
25897:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 952/1999 vp
25898: 
25899:                                                Monimuotokoulutuksen koulumatkatuki
25900: 
25901: 
25902: 
25903: 
25904: Eduskunnan puhemiehelle
25905: 
25906: Asetuksen (84111998) mukaan ammatillisten op-           tua tosiasialliseksi esteeksi sille, että työtön ih-
25907: pilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuki myön-         minen hakeutuisi omaehtoisesti häntä kiinnosta-
25908: netään täysien opiskelukuukausien mukaan enin-          vaan ja motivoivaan koulutukseen. Tämä puoles-
25909: tään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa opin-          taan on ristiriidassa vallitsevan yhteiskuntapoli-
25910: tojen alkamispäivästä lukien. Opiskelukuukausi          tiikan kanssa, jolla päin vastoin pyritään kannus-
25911: oikeuttaa koulumatkatukeen, jos siinä on luku-          tamaan työttömän työnhakijan aktiivisia toimia
25912: vuoteen sisältyviä päiviä vähintään 18.                 työn tai opiskelupaikan löytämiseksi.
25913:     Vaikka ko. säännöstä parannettiin kuluvan               Olemassa olevien järjestelmien on oltava sel-
25914: vuoden alusta, sen soveltamisalan ulkopuolelle          laisia, että ne kannustavat ihmisiä kouluttautu-
25915: jää silti väliinputoajia, erityisesti aikuiskoulutus-   maan, eivät estä sitä. Tämän vuoksi on varsin pe-
25916: puolella monimuotokoulutuksessa olevia ihmi-            rusteltua tarvittaessa muokata tukijärjestelmiä eri
25917: siä. Tällöin monessa tapauksessa opintopäiviä           tilanteisiin sopivaksi niin, ettei väliinputoajia
25918: oppilaitoksessa tulee alle 18 kalenterikuukaudes-       synny. Tässä tapauksessa monimuoto-opiskeli-
25919: sa.                                                     jalle, joka opiskelee oppilaitoksessa esim. kaksi
25920:     Esimerkinomaisesti voi kuvata tapausta, jossa       päivää viikossa, voitaisiin maksaa matkakor-
25921: työtön työnhakija lähtee oma-aloitteisesti opis-        vauksia juuri niiltä päiviltä.
25922: kelemaan aikuisopiskelijaksi kotikunnastaan
25923: etäämmällä sijaitsevaan oppilaitokseen. Opiske-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25924: lu on tutkintoon johtavaa monimuotokoulutusta.          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25925: Opintopäiviä on kuitenkin alle 18 kuukaudessa,          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25926: joten henkilö on opintotuen piirissä, mutta koulu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25927: matkatuki puuttuu. Henkilö ei myöskään saa työ-
25928: voimatoimiston koulutustukea, sillä kyseessä ei                Aikooko hallitus muuttaa koulumatka-
25929: ole työvoimakoulutus.                                          tukijärjestelmää niin, ettei se tosiasias-
25930:     Kun kustannukset kotipaikkakunnalta opin-                  sa estä ihmisiä hakeutumasta monimuo-
25931: ahjoon ovat huomattavat, ne saattavat muodos-                  tokoulutukseen?
25932: 
25933: 
25934: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
25935: 
25936:     Pia Viitanen /sd
25937: 
25938: 
25939: 
25940: 
25941:                                                                                                    Versio 2.0
25942: KK 952/1999 vp- Pia Viitanen /sd                                                    Ministerin vastaus
25943: 
25944: 
25945: 
25946: 
25947: Eduskunnan puhemiehelle
25948: 
25949: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, näyttötut-
25950: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kintona suoritettavaan ammatilliseen perustut-
25951: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkin-
25952: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-      toon valmistavassa koulutuksessa tai paikallises-
25953: sen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa työharjoittelussa olevat opiskelijat.
25954: KK 952/1999 vp:                                          Opintojen päätoimisuudesta säädetään opinto-
25955:                                                      tukiasetuksessa, jonka mukaan ammatilliset
25956:       Aikooko hallitus muuttaa koulumatkatu-         opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen
25957:       kijärjestelmää niin, ettei se tosiasiassa      laajuus on keskimäärin vähintään kolme opinto-
25958:       estä ihmisiä hakeutumasta monimuoto-           viikkoa opiskelukuukautta kohti. Opintoja ei kui-
25959:       koulutukseen?                                  tenkaan katsota päätoimisiksi, jos opinnot suori-
25960:                                                      tetaan etä- tai monimuoto-opiskeluna siten, että
25961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        säännöllistä kontaktiohjausta tai -opetusta on vä-
25962: ti seuraavaa:                                        hemmän kuin yksi yhdenjaksoineo viikko kalen-
25963: Koulumatkatukea on myönnetty ammatillisen            terikuukaudessa.
25964: koulutuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijoille          Koulumatkatukea myönnetään opiskelijalle,
25965: syyslukukaudesta 1997 lähtien. Koulumatkatuki        jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähin-
25966: on tarkoitettu päivittäisistä koulumatkoista ai-     tään 10 kilometriä ja koulumatkakustannukset
25967: heutuvien matkakustannusten kattamiseen. Kou-        kuukaudessa ylittävät 300 markkaa. Lisäksi edel-
25968: lumatkatukeen oikeuttavan koulutuksen määrit-        lytyksenä on, että opiskelija käyttää koulumat-
25969: telyä uudistettiin koulutuslainsäädännön uudis-      koihinsa julkista liikennettä aina, kun se on mah-
25970: tuksen yhteydessä. Vuoden 1999 alusta lähtien        dollista ja ostaa halvimman lipputuotteen kuu-
25971: koulumatkatukeen ovat oikeutettuja päätoimises-      kautta vastaavalle ajalle.
25972: ti opiskelevat, lukiolaissa säädetyn lukiokoulu-        Koulumatkatuki voidaan myöntää myös moni-
25973: tuksen tai ammatillisesta koulutuksesta annetus-     muotokoulutuksen lähijaksojen ajaksi samoin
25974: sa laissa säädetyn ammatillisen peruskoulutuk-       perustein kuin muuhunkin koulutukseen.
25975: sen opiskelijat. Päätoimisuudesta on voimassa,          Hallitus arvioi, että koulumatkatuen vaikutus
25976: mitä opintotukilain nojalla säädetään.               opiskelupaikan valinnassa ei ole erityisen mer-
25977:    Koulumatkatukeen eivät kuitenkaan ole oi-         kittävä. Varsinaisten opintojen rahoitusmuoto-
25978: keutettuja etä- tai yksityisopetuksessa, maksulli-   jen vaikutus on huomattavasti keskeisempi.
25979: sena palvelutoimintana järjestettävässä koulu-
25980: 
25981: 
25982: 
25983: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2000
25984: 
25985:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
25986: 
25987: 
25988: 
25989: 2
25990: Ministerns svar                                                  KK 952/1999 vp -Pia Viitanen /sd
25991: 
25992: 
25993: 
25994: 
25995: Tili riksdagens talman
25996: 
25997: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       belagd verksamhet, läroavtalsutbildning, förbe-
25998: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       redande utbildning för en yrkesinriktad grund-
25999: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pia       examen eller yrkes- eller specialyrkesexamen
26000: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål        som avläggs såsom fristående examen eller stu-
26001: SS 95211999 rd:                                       derande i avlönad arbetspraktik.
26002:                                                          Frågan om heltidsstudier regleras i förord-
26003:       Avser regeringen ändra stödsystemetför          ningen om studiestöd. Enligt förordningen anses
26004:       skolresor så att det inte de Jaeta hindrar      yrkesinriktade studier som heltidsstudier när om-
26005:       folk från att söka tili jlerformsutbild-        fattningen på studierna är i genomsnitt minst tre
26006:       ning?                                           studieveckor per studiemånad. Studierna anses
26007:                                                       dock inte som he1tidsstudier om de bedrivs i form
26008: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       av distans- eller flerformsstudier så att den regel-
26009: föra följande:                                        bundna direkthandledningen eller direktunder-
26010: Studerande inom yrkesutbildningen och gymna-          visningen är mindre än en vecka i följd per kalen-
26011: sieutbildningen har beviljats stöd för skolresor      dermånad.
26012: sedan höstterminen 1997. Stödet är avsett att            Stöd för skolresor beviljas en studerande vars
26013: täcka resekostnader för dagliga skolresor. Defi-      skolväg i ena riktningen är minst 10 kilometer
26014: nitionen på utbildning som berättigar tili stöd för   och de månatliga kostnaderna överstiger 300
26015: skolresor ändrades i samband med revideringen         mark. Ett villkor är också att studeranden alltid
26016: av utbildningslagstiftningen. Berättigade till stöd   då det är möjligt anlitar kollektivtrafik för sina
26017: för skolresor är sedan ingången av år 1999 stude-     skolresor och köper den billigaste biljettproduk-
26018: rande som bedriver heltidsstudier inom gymna-         ten för en månads tid.
26019: sieutbildning enligt gymnasielagen eller grund-          Stöd för skolresor kan beviljas också för pe-
26020: läggande yrkesutbildning enligt lagen om yrkes-       rioder med närundervisning inom flerformsun-
26021: utbildning. Frågan om heltidsstudier avgörs en-       dervisningen på samma grunder som för annan
26022: ligt vad som bestäms med stöd av lagen om stu-        utbildning.
26023: diestöd.                                                 Regeringens bedömning är att stödets inver-
26024:    Stöd för skolresor tillkommer dock inte de stu-    kan på valet av studieplats inte är särskilt bety-
26025: derande som deltar i distans- eller privatunder-      dande. De egentliga studiefinansieringsformerna
26026: visning, utbildning som ordnas i form av avgifts-     är av markant större betydelse.
26027: 
26028: 
26029: 
26030: Helsingfors den 10 januari 2000
26031: 
26032:     Kulturminister Suvi Linden
26033: 
26034: 
26035: 
26036: 
26037:                                                                                                         3
26038:                                           KK 953/1999 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26039: 
26040: 
26041: 
26042: 
26043:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 953/1999 vp
26044: 
26045:                                              Päätösten oikeellisuuden ja kohtuuden toteutu-
26046:                                              minen työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa
26047: 
26048: 
26049: 
26050: 
26051: Eduskunnan puhemiehelle
26052: 
26053: Kielteisten työkyvyttömyyseläkeratkaisujen le-        luilla voidaan varmistua päätösten oikeellisuu-
26054: gitimiteettiongelma on ilmeinen. Kansalaiset ei-      desta ja kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.
26055: vät pidä ratkaisuja uskottavina. Ratkaisuihin si-        Eläkeasioiden käsittelyajat ovat hakijoiden
26056: sältyvät suurimmat ongelmat ovat seuraavat: 1.        kannalta kohtuuttoman pitkät. Vakuutusoikeu-
26057: asiantuntijalääkäri tekee hoitavan lääkärin kan-      dessa käsittelyaika on tällä hetkellä 10-12 kuu-
26058: nasta huolimatta kielteisen päätöksen hakijaa nä-     kautta. Tähän on vielä lisättävä vakuutuslaitok-
26059: kemättä; 2. hakija ei saa nähtäväkseen asiantun-      sen lausunnon antamiseen kuluva parin kuukau-
26060: tijalääkärin lausuntoa; 3. kielteiset ratkaisut ei-   den aika ennen valituksen siirtämistä vakuutusoi-
26061: vät sisällä perusteluita siihen, miksi päätös on      keuteen, jos oikaisumahdollisuutta ei ole.
26062: kielteinen; 4. ratkaisujen käsittelyajat ovat koh-       Vakuutusoikeus, kuten muutkin muutoksen-
26063: tuuttoman pitkiä.                                     hakuelimet, kertovat ongelmien johtuvan ensisi-
26064:     Eduskunnan apulaisoikeusasiamies tutki elä-       jaisesti voimavarojen puutteesta. Työkyvyttö-
26065: kelaitosten ja muutoksenhakuelimien perustelu-        myyseläkeratkaisun perusteleminenonkin vaati-
26066: käytäntöjä. Tutkimuksessa ilmeni, että päätökset      vaa ja aikaa vievää työtä. Sitä oikeusjärjestyk-
26067: ovat suppeita, kaavamaisia ja- mikä olennaista        semme kuitenkin edellyttää. Päätöksiä antavilla
26068: - niistä puuttuvat yksilölliset perustelut. Apu-      muutoksenhakuelimillä tulee olla riittävät voi-
26069: laisoikeusasiamies saattoi havaintonsa valtioneu-     mavarat sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti pe-
26070: voston tietoon ja kiinnitti huomiota siihen, että     rustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa
26071: päätöksiä antavilla muutoksenhakuasteilla tulee       ajassa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuo-
26072: olla riittävät voimavarat, jotta yksilöllisesti pe-   mioistuimen tulkintakäytännön mukaan resurssi-
26073: rustellut päätökset voidaan antaa kohtuullisessa      pulasta aiheutuvat viivästykset eivät poista val-
26074: ajassa. Vastauksissaan apulaisoikeusasiamiehel-       tion vastuuta oikeudenmukaisen oikeudenkäyn-
26075: le oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, valtio-    nin toteutumisesta.
26076: varainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
26077: ilmoittivat kiinnittäneensä ja kiinnittävänsä jat-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26078: kossakin huomiota päätösten perustelemisen tär-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26079: keyteen. Voimavarojen lisäystä esitys ei kuiten-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26080: kaan ole aikaansaanut                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26081:     Päätösten perusteluja edellyttävät niin halli-
26082: tusmuoto kuin muukin lainsäädäntö sekä näiden               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26083: ratkaisujen laatu. Ainoastaan ratkaisujen riittä-           tyä sellaisten voimavarojen turvaami-
26084: vän yksityiskohtaisilla ja yksilöllisillä peruste-          seksi vakuutusoikeudelle, että eläkepää-
26085:                                                             töksiin voidaan sisällyttää riittävän yk-
26086: 
26087:                                                                                                Versio 2.0
26088: KK 953/1999 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26089: 
26090: 
26091:       sityiskohtaiset ja yksilölliset perustelut,   laisten usko eläkepäätösten oikeellisuu-
26092:       että päätökset voidaan antaa kohtuulli-       teen vahvistuu?
26093:       sessa ajassa ja että sitä kautta kansa-
26094: 
26095: 
26096: Helsingissä 17 päivänäjoulukuuta 1999
26097: 
26098:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
26099:     Mikko Kuoppa /vas
26100: 
26101: 
26102: 
26103: 
26104: 2
26105: Ministerin vastaus                       KK 953/1999 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
26106: 
26107: 
26108: 
26109: 
26110: Eduskunnan puhemiehelle
26111: 
26112: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       kä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkai-
26113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         suunja millä oikeudellisella perusteella siihen on
26114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päädytty. Kysymyksessä viitattuja epäkohtia va-
26115: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        kuutusoikeuden ratkaisuissa varmaankin vielä
26116: Stenius-Kaukosen /vas ym. näin kuuluvan kirjal-      esiintyy. Vakuutusoikeus, kuten kaikki muutkin
26117: lisen kysymyksen KK 953/1999 vp:                     tuomioistuimet, on lainkäyttötoiminnassaan kui-
26118:                                                      tenkin riippumaton eivätkä muut viranomaiset
26119:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      voi puuttua sen ratkaisutoimintaan.
26120:       tyä sellaisten voimavarojen turvaami-              Vakuutusoikeuden kanssa käydyissä vuotta
26121:       seksi vakuutusoikeudelle, että eläkepää-       2000 koskevissa tulosneuvotteluissa on vakuu-
26122:       töksiin voidaan sisällyttää riittävän yk-      tusoikeuden voimavaroja lisätty. Vakuutusoikeu-
26123:       sityiskohtaiset ja yksilölliset perustelut,    teen saapuvien asioiden määrä on runsaat 11 000
26124:       että päätökset voidaan antaa kohtuulli-        asiaa, ja se kykenee nykyisillä voimavaroilla rat-
26125:       sessa ajassa ja että sitä kautta kansa-        kaisemaan saman määrän. Tämänhetkinen käsit-
26126:       laisten usko eläkepäätösten oikeellisuu-       telyaika on alle yhdeksän kuukautta. Vakuutusoi-
26127:       teen vahvistuu?                                keus on vuoden 1999 aikana kiinnittänyt erityis-
26128:                                                      tä huomiota päätöstensä perustelemiseen ja aset-
26129: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tanut seuraavalle vuodelle laatutavoitteeksi pää-
26130: ti seuraavaa:                                        tösten perustelemisen edelleen parantamisen.
26131: Vuoden 1999 huhtikuun alusta lukien on asian             Sosiaalivakuutusasioiden muutoksenhakujär-
26132: käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovellettu hal-      jestelmän uudistamistarpeita on tarkoitus lähem-
26133: lintolainkäyttölakia. Laki edellyttää, että päätös   min selvittää lähiaikoina asetettavassa komiteas-
26134: on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mit-    sa.
26135: 
26136: 
26137: 
26138: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
26139: 
26140:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
26141: 
26142: 
26143: 
26144: 
26145:                                                                                                       3
26146: KK 953/1999 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                    Ministems svar
26147: 
26148: 
26149: 
26150: 
26151: Tili riksdagens talman
26152: 
26153: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     liga grunder beslutet fattats. I spörsmålet påtala-
26154: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     de missförhållanden kan säkert ännu förekomma
26155: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-    i försäkringsdomstolens beslut, men försäkrings-
26156: jatta Stenius-Kaukonen /vänst m.fl. underteckna-    domstolen är liksom alla andra domstolar obero-
26157: de skriftliga spörsmål SS 953/1999 rd:              ende vilket innebär att inga andra myndigheter
26158:                                                     kan ingripa i dess beslutsfattande.
26159:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           I resultatförhandlingama med försäkrings-
26160:       för att säkerställa att Jörsäkringsdom-       domstolen angående år 2000 har domstolens re-
26161:       stolen har sådana resurser att pensions-      surser ökats. Antalet ärenden som kommer till
26162:       besluten kan motiveras på ett tillräck-       försäkringsdomstolen för avgörande är dryggt
26163:        ligt detaljerat och individuellt sätt och    11 000, och försäkringsdomstolen kan med nuva-
26164:       ges inom en skälig tid och genom detta        rande kapacitet avgöra samma antal. Handlägg-
26165:       förstärka medborgarnas förtroende för         ningstiden är för närvarande kortare än nio måna-
26166:       att pensionsbesluten är riktiga?              der. Under 1999 har försäkringsdomstolen fast
26167:                                                     särskild uppmärksamhet vid motiveringen av
26168: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     sina beslut och ställt upp som ett kvalitativt mål
26169: föra följande:                                      att fortsättningsvis förbättra motiveringen av
26170: Sedan början av april 1999 har förvaltningspro-     besluten.
26171: cesslagen tillämpats vid handläggning av ären-         Avsikten är att inom en snar framtid tillsätta
26172: den i försäkringsdomstolen. Lagen förutsätter att   en kommitte för att närmare utreda reformbeho-
26173: beslut skall motiveras. Av motiveringen skall       vet när det gäller systemet för ändringssökande i
26174: framgå vilka omständigheter och utredningar         socialförsäkringsärenden.
26175: som påverkat beslutsfattandet och på vilka rätts-
26176: 
26177: 
26178: 
26179: Helsingforsden 11 januari 2000
26180: 
26181:     Justitieminister Johannes Koskinen
26182: 
26183: 
26184: 
26185: 
26186: 4
26187:                                                                    KK 954/1999 vp -      Esa Lahtela /sd
26188: 
26189: 
26190: 
26191: 
26192:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 954/1999 vp
26193: 
26194:                                               Outokummun kaivosteatterin toiminnan tur-
26195:                                               vaaminen
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 
26200: Eduskunnan puhemiehelle
26201: 
26202: Outokummun kaivosteatteri on anonut opetusmi-          deinstituution, korkeatasoista ammattiteatteria
26203: nisteriöltä valtionavustusta 150 000 mk toimin-        tekevän ja kulttuurimatkailijoita Pohjois-Karja-
26204: tansa jatkumisen turvaamiseksi. Kokonaiskus-           laan tuovan kaivosteatterin syntyminen.
26205: tannusarvio kesälle 2000 on 350 000 mk. Tiettä-            Kaivosteatteri on näyttönsä antanut. Se on
26206: västi asian käsittely opetusministeriössä on par-      tuottanut Vanhalle Kaivokselle viitenä kesänä
26207: haillaan ajankohtainen.                                hyvät arvostelut saaneita, loppuunmyytyjä kanta-
26208:    Ensi kesänä on tarkoitus esittää uusintana Lee-     esityksiä, jotka kaikki ovat aihepiireiltään aidos-
26209: na Landerin kaivosdraama "Tulkoon myrsky"              ti soveltuneet kaivosmiljööseen.
26210: sen saaman loistavan yleisö- ja arvostelumenes-            Kaivosteatteritoiminnan jatkuminen ED-ke-
26211: tyksen vuoksi.                                         hittämisprojektin jälkeen on mahdollista ainoas-
26212:    Outokummun Vanhalle Kaivokselle, Suomen             taan, mikäli se hyväksytään opetusministeriön
26213: nykyaikaisen kaivosteollisuuden syntysijoille,         rahoituksen piiriin. Siinä työssä tarvitaan kaikki
26214: on viisi vuotta ( 1994-1999) kestäneen ED-pro-         maakunnan yhteistyövoimat ja -kyvyt, jotta uusi,
26215: jektin avulla kehitetty valtakunnallista kulttuuri-,   tasokas matkailullinen tapahtuma voidaan maa-
26216: museo- ja tapahtumakeskusta. Rahoitus on tullut        kunnassa säilyttää.
26217: pääosin EAKR:ltä, Pohjois-Karjalan liitolta, Ou-
26218: tokummun kaivosmuseosäätiöltä sekä lukuisilta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26219: sponsoreilta ja rahastoilta. Outokummun kau-           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26220: punki on valtion tukemana kunnostanut Vanhan           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26221: Kaivoksen rakennuksia ja aluetta noin 8 miljoo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26222: nalla markalla. Myös opetusministeriö on ollut
26223: edesauttamassa kehittämistyötä vuosina 1995 ja               Onko hallitus ollut tietoinen siitä, miten
26224:  1999. Kyseessä on ollut pioneerihanke kulttuu-              paljon Outokummussa on tehty työtä
26225: rin ja elinkeinoelämän yhdistämiseksi toimivak-              Vanhan Kaivoksen muuttamiseksi mat-
26226: si, molempia hyödyttäväksi matkailulliseksi ja               kailulliseksi ja kulttuurilliseksi kokonai-
26227: kulttuurilliseksi kokonaisuudeksi.                           suudeksi ja kuinka mahtavan vastaan-
26228:    Vanha Kaivos -projektin näkyvin tulos on ol-              oton kaivosteatteri toiminta-aikanaan
26229: lut uuden ja omaleimaisen valtakunnallisen tai-              on katsojilta saanut ja
26230: 
26231: 
26232: 
26233: 
26234:                                                                                                  Versio 2.0
26235: KK 954/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26236: 
26237: 
26238:       näkeekö hallitus, että tulevan kesän toi-   myönnettäisiin sen anoma 150 000 mar-
26239:       minnan turvaamiseen kaivosteatterille       kan valtionavustus?
26240: 
26241: 
26242: Helsingissä 17 päivänäjoulukuuta 1999
26243: 
26244:     Esa Lahtela /sd
26245: 
26246: 
26247: 
26248: 
26249: 2
26250: Ministerin vastaus                                              KK 954/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26251: 
26252: 
26253: 
26254: 
26255: Eduskunnan puhemiehelle
26256: 
26257: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     sen teatteri on saanut positiivisen vastaanoton;
26258: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        näytännöt ovat myyneet hyvin ja arvostelut ovat
26259: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      olleet erinomaiset. Ainoa tapa jatkaa toimintaa
26260: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      EU-rahoitteisen kehittämisprojektin jälkeen ei
26261: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      kuitenkaan voi olla teatterin hyväksyminen ope-
26262: 95411999 vp:                                         tusministeriönjatkuvan rahoituksen piiriin. Ope-
26263:                                                      tusministeriön teattereille vuosittain myöntämä
26264:       Onko hallitus ollut tietoinen siitä, miten     opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
26265:       paljon Outokummussa on tehty työtä             lain sekä teatteri- ja orkesterilain mukainen val-
26266:       Vanhan Kaivoksen muuttamiseksi mat-            tionosuus, jolla turvataan teattereiden toiminnan
26267:       kailu/liseksi ja kulttuuri/liseksi kokonai-   jatkuvuus, edellyttää mm. pitkäaikaista ja ympä-
26268:       suudeksi ja kuinka mahtavan vastaan-           rivuotista ammattimaista teatteritoimintaa sekä
26269:       oton kaivosteatteri toiminta-aikanaan          vakinaista palkattua henkilöstöä. Kesäteatteritoi-
26270:       on katsojilta saanut ja                        minta yleensä eikä Outokummun Vanhan Kai-
26271:                                                      voksen teatteri ei täytä edellä mainittuja kritee-
26272:       näkeekö hallitus, että tulevan kesän toi-      reitä. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että eräs
26273:       minnan turvaamiseen kaivosteatterille          keskeisimmistä ED-rahoituksen kriteereistä on
26274:       myönnettäisiin sen anoma 150 000 mar-          toiminnan kehittäminen projektin aikana sellai-
26275:       kan valtionavustus?                            seksi, että sitä kyetäänjatkamaan myös rahoituk-
26276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sen loputtua. Tämän johdosta olisikin Outokum-
26277: ti seuraavaa:                                       mun Vanhan Kaivoksen teatterin hyvin alkuun
26278:                                                     päässeen toiminnan turvaamiseksi pyrittävä li-
26279: Yhä useammin vahva alueellinen ja paikallinen       säämään paikallisen yrityselämän panosta, jotta
26280: kulttuuri liitetään menestyvän, itsestään tietoi-   yhteydet elinkeinoelämään kehittyisivät entises-
26281: sen ja kansainvälisyyteen kykenevän alueen tun-     tään.
26282: nusmerkistöön. Monimuotoisen kulttuuriyrittä-           Opetusministeriöllä ei ole käytettävissä mää-
26283: jyyden tukeminen on kaikkia maakuntia koskeva       rärahaa erityisesti kesäteatteritoiminnan tukemi-
26284: haaste. Kulttuurin ja perinteen arvostaminen ja     seen. Sen sijaan valtakunnallisten kulttuuritapah-
26285: kytkeminen kehittämistoimintaan on mahdolli-        tumien tukemiseen osoitetusta määrärahasta on
26286: suus. Outokummun Vanhalle Kaivokselle, Suo-         tapauskohtaisesti voitu myöntää avustusta eräi-
26287: men nykyaikaisen kaivosteollisuuden syntysi-        siin teatteri- ja musiikkiprojekteihin, kuten Kivi-
26288: joille, noussut kulttuuri- ja tapahtumakeskus on    juhlien teatteriesityksiin Nurmijärvellä ja Velho-
26289: erinomainen esimerkki kulttuurin ja elinkeino-      oopperan esittämiseen Äkäslompolossa. Valtion
26290: elämän yhdistämisestä molempia hyödyttäväksi        näyttämötaidetoimikunta on myöntänyt vuonna
26291: matkailulliseksi ja kulttuuriseksi kokonaisuudek-    1999 Vanhan Kaivoksen Tulkoon myrsky -pro-
26292: Sl.                                                 duktion tukemiseen 40 000 markkaa lyhytaikai-
26293:   Vuodesta 1995 kesäisin toiminut ja kolme pro-     sia ammattiteatterikokeiluja varten varatusta
26294: duktiota tuottanut Outokummun Vanhan Kaivok-        määrärahasta. Vuonna 2000 toteutettavan kai-
26295: 
26296: 
26297:                                                                                                      3
26298: KK 954/1999 vp -    Esa Lahtela /sd                                            Ministerin vastaus
26299: 
26300: 
26301: vosdraaman uusintaan on haettu opetusministe-      tumien tukemiseen 16 000 000 markan suurui-
26302: riöltä 150 000 markan avustusta. Hakemus käsi-     nen määräraha. Koska määräraha on pysynyt sa-
26303: tellään kulttuuritapahtumien määrärahan jaon       mansuuruisena kuin edellisenä vuonna, saattaa
26304: yhteydessä. Opetusministeriö päättää avustuksis-   liikkumavara mahdollisten uusien tuen piiriin
26305: ta saatuaan asiasta taiteen keskustoimikunnan      otettavien tapahtumien osalta muodostua ongel-
26306: lausunnon. Valtion talousarviossa on vuonna        malliseksi.
26307: 2000 osoitettu valtakunnallisten kulttuuritapah-
26308: 
26309: 
26310: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
26311: 
26312:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
26313: 
26314: 
26315: 
26316: 
26317: 4
26318: Ministerns svar                                                    KK 954/1999 vp- Esa Lahtela /sd
26319: 
26320: 
26321: 
26322: 
26323: Tili riksdagens talman
26324: 
26325: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ställningama har sålt bra och kritiken har varit
26326: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         välvillig. Det enda sättet att fortsätta verksamhe-
26327: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         ten efter det EU-finansierade utvecklingsprojek-
26328: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        tet kan dock inte vara att godkänna teatem för
26329: 954/1999 rd:                                            fortlöpande finansiering från undervisningsmi-
26330:                                                         nisteriets sida. Den statsandel som undervis-
26331:        A"r regeringen medveten om hur mycket            ningsministeriet årligen beviljar teatrama med
26332:        man i Outokumpu arbetat för att ändra            stöd av lagen om finansiering av undervisnings-
26333:        den gamla gruvan till en för turisterna          och kulturverksamhet samt teater- och orkester-
26334:        attraktiv kulturell helhet och vilket fan-       lagen, med viiken kontinuiteten i teatramas verk-
26335:        tastiskt mottagande teatern i gruvan har         samhet säkerställs, förutsätter bl.a. långvarig och
26336:        fått av puhtiken under den tid den varit        professionell teaterverksamhet året om samt en
26337:        verksam och                                      fast anställd personal. 1 allmänhet fyller inte
26338:                                                         sommarteaterverksamheten, och inte heller tea-
26339:        anser regeringen att gruvteatern skall           tem vid Outokumpu gamla gruva, ovan nämnda
26340:        beviljas det statsunderstöd på 150 000          kriterier. Dessutom är det skäl att minnas att ett
26341:        mark som den ansökt om för att trygga           av de viktigaste kriteriema för EU-finansiering
26342:        verksamheten inkommande sommar?                 är att verksamheten under projektet utvecklas i
26343: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        en sådan riktning att den kan fortsätta även efter
26344: föra följande:                                         det att finansieringen upphört. 1 syfte att trygga
26345:                                                        verksamheten vid Outokumpu gruvteater, som
26346: En stark regional och loka! kultur anses allt ofta-    fått en bra start, borde man därför försöka utöka
26347: re utgöra kännetecknen på ett framgångsrikt, in-       satsningen från de lokala företagamas sida för att
26348: temationellt inriktat område som är medvetet om        utveckla kontaktema tili näringslivet ytterligare.
26349: sitt eget värde. Det är en utmaning för alla lan-          Undervisningsministeriet förfogar inte över
26350: skap att understödja kulturellt entreprenörskap i      anslag som är avsedda särskilt för stödjande av
26351: många olika former. Att värdesätta kulturen och        sommarteaterverksamhet. Det anslag som anvi-
26352: traditionema och koppla samman dem med ut-             sats för stödjande av riksomfattande kulturevene-
26353: vecklingsverksamhet innebär en möjlighet. Det          mang har dock från fall tili fall kunnat användas
26354: kultur- och evenemangcenter som uppstått vid           för understöd tili vissa teater- och musikprojekt,
26355: den gamla gruvan i Outokumpu, den plats där den        såsom för teaterföreställningar under Kivi-fest-
26356: modema gruvindustrin i Finland en gång föddes,         lighetema i Nurmijärvi och för uppförande av
26357: utgör ett utmärkt exempel på en förening av kul-       Velho-operan i Äkäslompolo. Statens dramatis-
26358: turen och näringslivet tili en för bägge parter nyt-   ka kommission beviljade 1999 den gamla gruvan
26359: tig turist- och kulturhelhet.                          i Outokumpu 40 000 mark för produktionen
26360:    Gruvteatem i Outokumpu, som varit verksam           "Tulkoon myrsky" av det anslag som reserverats
26361: sedan 1995 och redan givit upphov tili tre pro-        för kortvariga försök vid professionella teatrar.
26362: duktioner, har fått ett positivt mottagande; före-     Ett understöd på 150 000 mark har sökts hos un-
26363: 
26364: 
26365: 24 200696                                                                                               5
26366: KK 954/1999 vp- Esa Lahtela /sd                                                        Ministerns svar
26367: 
26368: 
26369: dervisningsministeriet för att dramat skall kunna    ten för 2000 finns ett anslag om 16 000 000 mark
26370: uppföras på nytt 2000. Ansökan prövas i sam-         för stödjande av riksomfattande kulturevene-
26371: band med fördelningen av anslaget för kultureve-     mang. Eftersom anslaget är lika stort som före-
26372: nemang. Undervisningsministeriet fattar beslut       gående år, kan det vara svårt att ta in eventuella
26373: om understöden sedan centralkommissionen för         nya evenemang bland dem som får understöd.
26374: konst givit ett utlåtande i ärendet. 1 statsbudge-
26375: 
26376: 
26377: Helsingforsden 11 januari 2000
26378: 
26379:     Kulturminister Suvi Linden
26380: 
26381: 
26382: 
26383: 
26384: 6
26385:                                                       KK 955/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
26386: 
26387: 
26388: 
26389: 
26390:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 955/1999 vp
26391: 
26392:                                              Näsijärven yläpuolisten vesien vedenkorkeu-
26393:                                              den seuranta ja säännöstely
26394: 
26395: 
26396: 
26397: 
26398: Eduskunnan puhemiehelle
26399: 
26400: Kesä 1999 oli ennätyksellisen kuiva. Vedenpin-        rännyt myös kysymys, ollaanko Toisveden tilas-
26401: ta Pirkanmaalla erityisesti Näsijärven yläpuoli-      ta kiinnostuneita ympäristökeskuksessa.
26402: sissa vesissä laski alemmaksi kuin koskaan toi-           Vesiluvan mukaisesti juoksutusta Ähtärin rei-
26403: sen maailmansodan jälkeen.                            tillä ei tule koskaan pysäyttää. Viranomaisten
26404:    Vedenpinnan laskeminen poikkeuksellisen            tehtävänä on valvoa, että toimitaan vesiluvan
26405: alas vaikeutti niin maanviljelyä, kalastusta, vesi-   mukaisesti. Onko viime kesänä sitten toimittu
26406: liikennettä kuin ranta-asutustakin. Hämmennys-        vesiluvan mukaisesti, on oma kysymyksensä.
26407: tä herätti se, että esim. Toisveden yläpuolella ve-       Muroleen kanavan yläpuoliset vedet ovat osa
26408: denkorkeus oli koko kesän lähes normaaleissa lu-      sitä vetovoimaa, jonka varaan alueen matkailua
26409: kemissa. Sademäärissä ei ole voinut olla näin         ja vapaa-ajan asumista rakennetaan. Siksi kat-
26410: suuria eroja.                                         son, että säännöstelyasiaan on suhtauduttava va-
26411:     Pirkanmaan ympäristökeskus on käynnistä-          kavasti.
26412: mässä Pirkanmaan keskeisten vesien säännöste-
26413: lyn kehittämisselvitystä. Näsijärven yläpuolisia      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26414: vesiä ei ole otettu mukaan. Perusteena on ollut se,   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26415: ettei näitä ylävesiä säännöstellä.                    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26416:     Kuitenkin niin Keuruun reittiä kuin Ähtärin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26417: reittiäkin tosiasiassa säännöstellään. Esimerkik-
26418: si Muroleen kanavan yläpuolella Tarjanne, Vas-              Onko hallitus kiinnittänyt huomiota vi-
26419: kivesija Toisvesi toimivat tahtomattaan eräänlai-           ranomaisten väliseen yhteistyöhön ja
26420: sina tasausvesinä. Kukaan ei seuraa erityisesti             sen riittävyyteen Näsijärven yläpuolis-
26421: näiden järvien säännöstelyä. Ähtärin reitin ve-             ten vesien säännöstelyssä ja
26422: det on säännöstelty viidellä padolla: Virroilla
26423: Soininkoskella ja Killinkoskella, joissa myös on            onko viime kesänä Å.htärin reitinjuoksu-
26424: voimalaitokset, sekä padoilla Ähtärissä Väärä-              tuksissa toimittu vesiluvan mukaisesti
26425: koskella, Ryötössä ja Inhassa.                              sekä
26426:     Viime kesän tilanne selittynee osittain sillä,          onko edellä mainitun reitistön osan vi-
26427: että vastuu jakautuu useammalle viranomaiselle              ranomaisvalvonta ollut riittävää?
26428: ja ylittää myös ympäristökeskuksen rajan. On he-
26429: 
26430: 
26431: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
26432: 
26433:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
26434:                                                                                                Versio 2.0
26435: KK 955/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                             Ministerin vastaus
26436: 
26437: 
26438: 
26439: 
26440: Eduskunnan puhemiehelle
26441: 
26442: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Ähtärinjärveä säännöstellään lupamääräyksis-
26443: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sä annettujen vedenkorkeuksien mukaan niin,
26444: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       että juoksutuksen on oltava aina vähintään 1 kuu-
26445: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-       tiometri sekunnissa. Käytännössä järven veden
26446: Monosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         pintaa pyritään pitämään kesällä mahdollisim-
26447: myksen KK 955/1999 vp:                                man tasaisena. Vuosijaksolla 1983-1995 esi-
26448:                                                       merkiksi elokuun alimman ja ylimmän vedenkor-
26449:        Onko hallitus kiinnittänyt huomiota vi-        keuden ero on ollut vain 31 cm. Säännöstelylupa
26450:        ranomaisten väliseen yhteistyöhön ja           mahdollistaisi suuremmat juoksutukset, mutta
26451:        sen riittävyyteen Näsijärven yläpuolis-       järven virkistyskäytön turvaamiseksi kesäisin
26452:        ten vesien säännöstelyssäja                   vettä ei ole laskettu. Ähtärinjärven vedenpinta
26453:                                                      pystyttiin pitämään myös viime kesänä keski-
26454:        onko viime kesänä Å'htärin reitinjuoksu-       määräisessä korkeudessa. Laskemalla Ähtärin-
26455:        tuksissa toimittu vesiluvan mukaisesti        järvestä lisävettä Toisveteen ja Iso-Tarjanneve-
26456:        sekä                                          teen olisi näiden pintaa voitu nostaa vain muuta-
26457:        onko edellä mainittu reitistön osan vi-       man senttimetrin. Toisvesi ja Iso-Tarjannevesi
26458:        ranomaisvalvonta ollut riittävää?             ovat yhteensä noin neljä kertaa suurempia kuin
26459:                                                      Ähtärinjärvi, ja ne olisivat purkaneet säännöste-
26460: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lemättömistä koskista lisävedet Näsijärveen.
26461: ti seuraavaa:                                            Ähtärinjärven säännöstely hoidettiin lupaeh-
26462:                                                      tojen mukaisesti kesällä 1999. Syyskuussa keski-
26463: Näsijärven yläpuoliset vedet muodostuvat mo-         määräinen juoksutus alitti luparajan noin puolet
26464: nista järvistä ja koskista. Säännösteltyjen vesien   ajasta. Luparaja on 1 kuutiometriä sekunnissa ja
26465: juoksutusta hoidetaan eri aikoina annettujen lu-     syyskuussa toteutunut keskimääräinen juoksutus
26466: pien mukaisesti. Suurin järvi on Iso-Tarjanneve-     oli 0,85 kuutiometriä sekunnissa. Ähtärinjärven
26467: si, jota ei säännöstellä. Tämän yläpuolella on ky-   säännöstely hoidetaan Rankaveden luusuassa
26468: syjän mainitsema Toisvesi, jota ei myös säännös-     olevan käsikäyttöisen settipadon avulla. Länsi-
26469: tellä. Näiden järvien vedenpinta oli viime kesänä    Suomen ympäristökeskuksen pyydettyä selvitys-
26470: alhaalla. Kesän 1999 poikkeuksellinen kuivuus        tä asiaan Killin Voima Oy ilmoitti padon virtapi-
26471: aiheutti veden pinnan laskun näissä järvissä sa-     lareiden korjaustyön aiheuttaneen syyskuun
26472: moin kuin monissa muissakin järvissä.                juoksutusrikkomukset. Korjaustyö oli patotur-
26473:     Iso-Tarjanneveden ja Toisveden yläpuolella       vallisuustarkastuksessa määrätty tehtäväksi.
26474: olevista säännöstellyistä järvistä merkittävimpiä        Ähtärin reitin vedet laskevat Virroilla Killin-
26475: ovat Keurusselkä ja Ähtärinjärvi. Keurusselän        kosken ja Soiuinkosken kautta Toisveteen. Kil-
26476: säännöstely on sidottu lupamääräyksillä alapuo-      linkoskessa ja Soininkoskessa säännösteltävät
26477: lisen Kuoreveden korkeuteen. Säännöstely hoi-        yläpuoliset järvet ovat niin pieniä, että niistä ei
26478: dettiin viime kesänä lupaehtojen mukaisesti. Näi-    ole saatavilla lisävettä Toisveteen ja Iso-Tarjan-
26479: denkin altaiden veden pinta oli viime kesän kui-     neveteen. Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna
26480: vuuden vuoksi myös alhaalla.
26481: 
26482: 2
26483: Ministerin vastaus                                    KK 955/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
26484: 
26485: 
26486: 1978 antamia säännöstelylupia noudatettiin näis-      janneveden vapaan purkautumisen eduista ja hai-
26487: sä säännöstelyissä viime kesänä.                      toista.
26488:    Valmisteilla olevan Euroopan yhteisön direk-          Valtioneuvoston käsityksen mukaan viran-
26489: tiivi vesipolitiikan puitteista tulee edellyttämään   omaisten välinen yhteistyö ja valvonta Näsijär-
26490: vesistöjen tarkastelua kokonaisuutena. Direktii-      ven yläpuolisten vesien säännöstelyssä on ollut
26491: vin mukaisesti Kokemäenjoen vesistöstä tullaan        asianmukaista. Kysymyksessä tarkoitetut veden-
26492: tekemään hoitosuunnitelma, jossa tavoitteena on       korkeusongelmat eivät ole johtuneet yhteistyön
26493: kaikkien vesistön osien ekologinen hyvä tila.         tai valvonnan puutteesta. Iso-Tarjanneveden ve-
26494: Hoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä alueen          denkorkeusongelmia ei voida hoitaa säännöstele-
26495: kuntien, yhteisöjen ja yritysten kanssa ja siitä      mällä Näsijärven reitin yläosan järviä, jotka ovat
26496: kuullaan alueen asukkaita. Tässä yhteydessä voi-      suhteessa paljon pienempiä.
26497: taneen myös keskustella Toisveden ja Iso-Tar-
26498: 
26499: 
26500: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2000
26501: 
26502:     Ympäristöministeri Satu Hassi
26503: 
26504: 
26505: 
26506: 
26507:                                                                                                       3
26508: KK 955/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk                                                  Ministems svar
26509: 
26510: 
26511: 
26512: 
26513: Tili riksdagens talman
26514: 
26515: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Etseri sjö regleras enligt de vattennivåer som
26516: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      anges i tillståndsbestämmelsema så att avtapp-
26517: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      ningen alltid skall vara minst 1 kubikmeter i se-
26518: Jaana Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftli-      kuuden. I praktiken går man in för att under som-
26519: ga spörsmål SS 955/1999 rd:                          maren hålla vattennivån så järnn som möjligt.
26520:                                                      Under perioden 1983-1995 har skillnaden mel-
26521:        Har regeringenfäst uppmärksamhet vid          lan det högsta och det lägsta vattenståndet till ex-
26522:        myndigheternas inbördes samarbete och         empel i augusti varit bara 31 cm. Regleringstill-
26523:        om det är tillräckligt i regleringen av       ståndet gör större avtappningar möjliga, men för
26524:        vattnen ovanför Näsijärvi och                 att säkra rekreationen i och vid sjön har vatten
26525:                                                      inte tappats av under somrama. Också i somras
26526:        har avtappningarna i Etseristråten            lyckades man hålla vattenytan i Etseri sjö på den
26527:        somras följt vattentillståndet samt           genomsnittliga nivån. Genom avtappning av ex-
26528:                                                      tra vatten från Etseri sjö till Toisvesi och Iso-Tar-
26529:        har myndigheternas övervakning av den
26530:        ovan nämnda delen av vattendraget va-         jannevesi hade man bara kunnat höja vattenni-
26531:                                                      vån i de sistnämnda med någon centimeter. Tois-
26532:        rit tillräcklig?
26533:                                                      vesi och Iso-Tarjannevesi är sammanlagt unge-
26534: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      får fyra gånger så stora som Etseri sjö, och det
26535: föra följande:                                       extra vattnet skulle genom icke reglerade forsar
26536:                                                      ha strömmat ut i Näsijärvi.
26537: Vattnen ovanför Näsijärvi omfattar ett otal sjöar       Regleringen av Etseri sjö sköttes sommaren
26538: och forsar. Avtappningen av de reglerade vatt-       1999 enligt tillståndsvillkoren. Den genomsnitt-
26539: nen sker i enlighet med tillstånd som beviljats      liga avtappningen i september låg ungefår halva
26540: olika tider. Den största sjön är Iso-Tarjannevesi,   tiden under tillståndsgränsen. Tillståndsgränsen
26541: men den regleras inte. Ovanom denna sjö ligger       är 1 kubikmeter per sekund, och den genomsnitt-
26542: Toisvesi, som nämns i spörsmålet, och den regle-     liga avtappningen i september låg på 0,85 kubik-
26543: ras inte heller. Vattenståndet i dessa sjöar var i   meter i sekunden. Regleringen av Etseri sjö sköts
26544: somras lågt. Den exceptionella torkan sommaren       med tillhjälp av en handreglerad damm i Ranka-
26545: 1999 gjorde att vattennivån sjönk i dessa sjöar,     vesi utlopp. Efter att Västra Finlands miljöcen-
26546: på samma sätt som i många andra.                     tral bett om en utredning i ärendet meddelade
26547:     De viktigaste av de reglerade sjöama ovanför     Killin Voima Oy att reparationsarbeten på ström-
26548: Iso-Tarjannevesi och Toisvesi är Keurusselkä         pelama i dammen orsakat avtappningsbrotten i
26549: och Ähtärinjärvi (Etseri sjö). Regleringen av        september. Reparationsarbetena hade beordrats i
26550: Keurusselkä har i tillståndsbestämmelsema bun-       samband med en dammsäkerhetsinspektion.
26551: dits till vattennivån i den nedanför liggande sjön      Vattnen från Etseristråten går i Virdois genom
26552: Kuorevesi. Regleringen sköttes i somras enligt       Killinkoski och Soiuinkoski till Toisvesi. De
26553: tillståndsvillkoren. Vattennivån i bägge dessa       ovanliggande sjöar som regleras genom Killin-
26554: sjöar var som en följd av torkan också låg.          koski och Soiuinkoski är så små att de inte kan
26555: 
26556: 
26557: 4
26558: Ministems svar                                           KK 955/1999 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
26559: 
26560: 
26561: förse Toisvesi och Iso-Tarjannevesi med till-            om planen. I detta sammanhang bör man också
26562: läggsvatten. Förra sommaren följde regleringen           kunna diskutera för- och nackdelama av en fri
26563: de regleringstillstånd som Västra Finlands vat-          avtappning av Toisvesi och Iso-Tarjannevesi.
26564: tendomstol gett 1978.                                       Enligt statsrådets uppfattning har samarbetet
26565:    Europeiska gemenskapens ramdirektiv för               mellan myndighetema och myndighetsövervak-
26566: vattenpolitiken, vilket nu är under beredning,           ningen av regleringen av vattnen ovanför Näsi-
26567: kommer att kräva en övergripande behandling av           järvi skötts på vederbörligt sätt. De problem med
26568: vattensystemen. I enlighet med direktivet skall          vattenhöjden som spörsmålet gäller orsakades
26569: en vårdplan utarbetas för Kumo älvs vattensys-           inte av brist på samarbete eller övervakning. Vat-
26570: tem, där målsättningen går ut på att det ekologis-       tenståndsproblemen i Iso-Tarjannevesi kan inte
26571: ka tillståndet skall vara gott i alla delar av vatten-   åtgärdas genom reglering av sjöarna i övre lop-
26572: systemet. Vårdplanen läggs upp i samråd med              pet av Näsijärvistråten, vilka proportionellt sett
26573: kommunema, samfunden och företagen i områ-               är mycket mindre.
26574: det, och de som bor i området kommer att höras
26575: 
26576: 
26577: 
26578: Helsingfors den 12 januari 2000
26579: 
26580:     Miljöminister Satu Hassi
26581: 
26582: 
26583: 
26584: 
26585:                                                                                                          5
26586:                                                             KK 956/1999 vp -Ulla Anttila /vihr ym.
26587: 
26588: 
26589: 
26590: 
26591:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 956/1999 vp
26592: 
26593:                                               Koululakien ja kouluintegraation seurantatut-
26594:                                               kimus
26595: 
26596: 
26597: 
26598: 
26599: Eduskunnan puhemiehelle
26600: 
26601: Eduskunta hyväksyi uuden koululainsäädännön            ko-opintojen edellyttämät perusvalmiudet. Ope-
26602: kesäkuussa 1998. Vammaisiin ja oppimisvai-             tuksessa on myös turvattava puhetta tukevat ja
26603: keuksista kärsiviin lapsiin liittyen koululainsää-     korvaavat kommunikaatiomenetelmät, jotta esi-
26604: dännön kantava teema on integraatio. Integraa-         merkiksi autististen lasten opetus yleisopetukses-
26605: tiolla tarkoitetaan erilaisten oppijoiden opetusta     sa onnistuu.
26606: kiinteästi yleisopetuksen yhteydessä aina, kun se         Seurantatutkimus koululakien toteutumisesta
26607: on mahdollista. Integraatio merkitsee myös sitä,       ja integraatiokysymyksistä on välttämättömyys.
26608: ettei erityisopetusta pitäisi eristää muusta koulu-    Sen avulla voitaisiin tosiasioihin perustuen seu-
26609: työstä. Integraatiota voidaan edistää myös osas-       rata, edistääkö uusi koululainsäädäntö kouluin-
26610: sa oppiaineista.                                       tegraatiota.
26611:    Jokaisella oppilaalla on oltava yhtäläinen
26612: mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tar-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26613: peidensa mukaisesti muutakin kuin perusopetus-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26614: ta. Erityisesti peruskoulun on kyettävä innosta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26615: maan lapsia uuden oppimiseen ja täydentämään           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26616: lapsen jo oppimia asioita sekä koulussa että koto-
26617: na. Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten ope-                 Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
26618: tuksen tavoitteet ja sisällöt voivat näin poiketa            ta erilaisten oppijoiden kouluintegraa-
26619: merkittävästi yleisistä tavoitteista ja sisällöistä.         tion etenemisestä uuden koululainsää-
26620: Opetuksen on turvattava jokaiselle oppilaalle jat-           dännön myötä saataisiin selkeä ja tutki-
26621:                                                              mustietoon perustuva käsitys?
26622: 
26623: 
26624: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1999
26625: 
26626:     Ulla Anttila /vihr                                    Irina Krohn /vihr
26627:     Erkki Pulliainen /vihr                                Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
26628:     Mari Kiviniemi /kesk                                  Merikukka Forsius /vihr
26629:     Janina Andersson /vihr                                Kirsi Ojansuu /vihr
26630:     Osmo Soininvaara /vihr
26631: 
26632: 
26633: 
26634: 
26635:                                                                                                 Versio 2.0
26636: KK 956/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                  Ministerin vastaus
26637: 
26638: 
26639: 
26640: 
26641: Eduskunnan puhemiehelle
26642: 
26643: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  Opetushallitus julkaisi vuonna 1996 opetusmi-
26644: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            nisteriön ja opetushallituksen tulossopimukseen
26645: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          perustuvan raportin erityisopetuksen tilasta. Sen
26646: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-         pohjalta laadittiin valtakunnalliset suunnitelmat
26647: lan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ja toimenpiteet erityisopetuksen laadullisen ke-
26648: sen KK 95611999 vp:                                      hittämisen hanketta varten vuosiksi 1997-2001.
26649:                                                              Hanketta toteutetaan yhteistyössä Helsin~in,
26650:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-         Joensuun, Jyväskylän ja Vaasan Yliopiston, Abo
26651:        ta erilaisten oppijoiden kouluintegraa-           Akademin, 28 kunnan koulujen ja oppilaitosten
26652:        tion etenemisestä uuden koululainsää-             sekä järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kans-
26653:        dännön myötä saataisiin selkeä ja tutki-          sa.
26654:        mustietoon perustuva käsitys?                         Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymän
26655:                                                          vuosien 1999-2004 koulutuksen ja tutkimuk-
26656: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            sen kehittämissuunnitelman mukaisesti edellä
26657: ti seuraavaa:                                            mainittua erityisopetuksen kehittämisprojektia
26658: Koulutusjärjestelmän keskeisiä tavoitteita on tur-      jatketaan. Sen avulla etsitään ratkaisuja erityis-
26659: vata oppilaiden tasavertainen kohtelu sekä tun-          opetuksen käytännön ongelmiin ja kehitetään uu-
26660: nistaa ja tunnustaa kaikkien oppilaiden kyvyt ja         dentyyppisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevi-
26661: mahdollisuudet. Uusi koululainsäädäntö ja sen            en lasten opetukseen. Oppimisvaikeuksien mah-
26662: erityisopetusta koskevat säännökset tukevat tätä         dollisimman varhaiseksi havaitsemiseksi uudis-
26663: linjaa.                                                  tetaan opettajankoulutusta siten, että kaikilla
26664:    Perusopetuslain mukaan opetus on järjestettä-         opettajilla on perustiedot ja -taidot erityistä tu-
26665: vä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukai-           kea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta ja kun-
26666: sesti. Tämä koskee sekä yleisopetuksen ryhmis-          toutuksesta.
26667: sä että erityisopetuksen ryhmissä järjestettävää             Yhdessä yliopistojen, järjestöjen, hankekun-
26668: kasvatusta ja opetusta. Erityisopetuksen järjestä-      tienja koulujen kanssa luodaan perus- ja toiselle
26669: mistä oppilaalle harkittaessa ensisijainen vaihto-      asteelle malleja kaikille yhteisestä koulusta. Ta-
26670: ehto on opetuksen järjestäminen yleisopetuksen          voitteena on integraation toteutumisen tukemi-
26671: yhteydessä.                                             nen siten, että opettajankoulutuksen ja erilaisten
26672:    Valinta integroidun opetuksen ja erityisope-         hanketoimintojen ja mallintamisen avulla paran-
26673: tuksen välillä on aina pyrittävä tekemään yhteis-       netaan opettajien asiantuntemusta ja kykyä tun-
26674: ymmärryksessä oppilaan, hänen huoltajansa ja            nistaa oppimisvaikeuksia ja järjestää opetus- ja
26675: opetushenkilöstön välillä.        Erityisopetuksen      tukipalvelut mahdollisimman suuressa määrin
26676: asianmukainen järjestäminen edellyttää opetuk-          yleisten koulutuspalvelujen yhteydessä. Hank-
26677: sen ja siihen liittyvien tukitoimenpiteiden yksi-       keen väliraportit ilmestyvät opetushallituksesta
26678: löllistä suunnittelua. Sen vuoksi uudessa perus-        saatujen tietojen mukaan kuluvan vuoden alku-
26679: opetuslaissa edellytetään, että jokaiselle tällaisel-   puolella. Alustavien tietojen mukaan niistä käy
26680: le oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen ope-        ilmi, että muutosta integratiiviseen opetuksen
26681: tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.               järjestämiseen hankekunnissa on tapahtumassa.
26682: 
26683: 
26684: 2
26685: Ministerin vastaus                                           KK 956/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
26686: 
26687: 
26688:     Tilastokeskuksen vuonna 1998 tekemän selvi-         tarpeisiin sekä koulun kulttuurin ja toimintamal-
26689: tyksen mukaan erityisopetusta sai yhteensä              lien kehittämiseen.
26690: 103 892 peruskoulun oppilasta (17 ,6 % ). Näistä            Opetusministeriön ja opetushallituksen väli-
26691: luokkamuotoiseen erityisopetukseen otettuja ja          sen tulossopimuksen yhtenä keskeisenä osana on
26692: siirrettyjä oli 21 485 oppilasta ja osa-aikaista eri-   erityisopetuksen      kehittämishanke.     Koulu-
26693: tyisopetusta saavia 82 407 oppilasta. Yleisope-         integraation seurantaan liittyviä selvityksiä ja
26694: tukseen integroituja erityisopetuksen oppilaita         tutkimuksia voidaan pitää luontevana osana tä-
26695: oli 2 990.                                              män hankkeen toteutusta. Esimerkiksi yleissivis-
26696:     Integraation eteneminen on suuresti riippuvai-      tävän koulutuksen osalta opetusministeriö osoit-
26697: nen siitä, minkälaisiksi opetuksen käytännön j är-      taa kuluvana vuonna 6,3 milj. markkaa kehittä-
26698: jestelyistä vastaavat henkilöt ja erityisesti opetta-   mismäärärahaa opetushallituksen toimintameno-
26699: jat kokevat mahdollisuutensa integraation toteut-       jen lisäksi tulossopimuksessa tarkoitettujen
26700: tamiseen. Tätä varten tarvitaan edelleen tietoa         hankkeiden toteuttamiseen.
26701: kuntien päättäjille integraation toteuttamisen kei-         Opetusministeriö tulee tarkoin seuraamaan
26702: noista ja muodoista, opettajankoulutusta ja eri         koululainsäädännön ja koulutuksen ja tutkimuk-
26703: hallinnonalojen sekä kotien tiivistä yhteistyötä.       sen kehittämissuunnitelmassa tarkoitettujen eri-
26704:     Opettajat joutuvat käytännössä kokemaan ne          tyisopetuksen tavoitteiden toteutumista. Alaan
26705: vaikeudet, joita integraation toteuttamiseen voi        liittyvää seurantaa ja tutkimusta edistetään käy-
26706: sisältyä. Jokainen oppilas on ainutkertainen yksi-      tettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
26707:  lö. Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä on sik-            Eduskunnalle annetaan arvioinnin toimivuut-
26708: si myös tarkoin kuultava ja pyrittävä antamaan          ta koskeva selvitys kahden vuoden ja koulutus-
26709: heidän työlleen kaikki mahdollinen tuki.                poliittinen selonteko kolmen vuoden kuluessa
26710:     Integraation edistäminen edellyttää pitkäjän-       uuden koululainsäädännön voimaantulosta. Kou-
26711:  teistä ja määrätietoista työtä eikä siinä ole help-    lutuspoliittisessa selonteossa tullaan arvioimaan
26712:  poja ratkaisuja tarjolla. Tulevaisuudessa joudu-       uudistuksen vaikutuksia ja laeissa asetettujen ta-
26713:  taan entistäkin enemmän kiinnittämään huomio-          voitteiden toteuttamista.
26714:  ta koulun kykyyn vastata oppilaiden yksilöllisiin
26715: 
26716: 
26717: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2000
26718: 
26719:     Opetusministeri Maija Rask
26720: 
26721: 
26722: 
26723: 
26724:                                                                                                         3
26725: KK 956/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.                                                    Ministems svar
26726: 
26727: 
26728: 
26729: 
26730: Tili riksdagens talman
26731: 
26732: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         den nya lagen om grundläggande utbildning att
26733: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         det för sådana elever skall göras upp för en indi-
26734: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla        viduell pian för hur undervisningen skall ordnas.
26735: Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftliga              Utbildningsstyrelsen publicerade 1996 enligt
26736: spörsmål SS 956/1999 rd:                                resultatavtalet mellan undervisningsministeriet
26737:                                                        och utbildningsstyrelsen en rapport om situatio-
26738:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta så       nen i specialundervisningen. Utgående från rap-
26739:        att man utgående från forskningsdata            porten utarbetades riksomfattande projektplaner
26740:        får en klar uppfattning om hur integre-         och åtgärder för en kvalitativ utveckling av spe-
26741:        ringen av elever med särskilda behov            cialundervisningen 1997-2001. Projektet ge-
26742:        framskrider i skolan i och med den nya          nomförs i samverkan med Helsingfors, Joensuu,
26743:        skollagstiftningen?                             Jyväskylä och Vasa universitet, Åbo akademi,
26744:                                                        skolor och läroanstalter i 28 kommuner samt or-
26745: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ganisationer och andra samarbetsparter.
26746: föra följande:                                             1 enlighet med utvecklingsplanen för utbild-
26747: Ett av de viktigaste målen i utbildningssystemet       ning och forskning 1999-2004, som statsrådet
26748: är att säkra en jämlik behandling av elevema           godkände 29.12.1999, fortsätts projektet för att
26749: samt att känna igen och erkänna förmågan och           utveckla specialundervisningen. Med hjälp av
26750: möjlighetema hos alla elever. Den nya skollag-         projektet skall man hitta lösningar på praktiska
26751: stiftningen och dess bestämmelser om specialun-        problem i specialundervisningen och utveckla
26752: dervisningen stöder denna linje.                       nya lösningar i undervisningen av bam i behov
26753:    Enligt lagen om grundläggande utbildning            av särskilt stöd. För att inlämingssvårigheter
26754: skall undervisningen ordnas så att elevemas ål-        skall kunna upptäckas så tidigt som möjligt för-
26755: der och förutsättningar beaktas. Detta gäller fost-    nyas lärarutbildningen så att alla lärare har bas-
26756: ran och undervisning såväl i grupper inom all-         kunskaper och -fårdigheter i undervisning och
26757: mänundervisningen som inom specialundervis-            habilitering av elever i behov av särskilt stöd.
26758: ningen. Då man överväger att ordna specialun-             Tillsammans med universitet, organisationer,
26759: dervisning för en elev är det första altemativet att   medverkande kommuner och skolor skapas mo-
26760: undervisningen ordnas i samband med den all-           deller för en skola som är gemensam för alla på
26761: männa undervisningen.                                  det grundläggande och det andra stadiet. Mening-
26762:    Valet mellan integrerad undervisning och spe-       en med projektet är att stödja genomförandet av
26763: cialundervisning bör alltid göras i samförstånd        integreringen så att man med hjälp av lärarutbild-
26764: mellan eleven, vårdnadshavaren och undervis-           ningen och olika projektåtgärder och modellut-
26765: ningspersonalen. Rätt ordnad specialundervis-          formningar förbättrar läramas sakkunskap och
26766: ning kräver individuell planering av undervis-         förmåga att känna igen inlämingssvårigheter och
26767: ningen och stödåtgärdema. Därför förutsätts det i      i så hög grad som möjligt ordna undervisnings-
26768: 
26769: 
26770: 
26771: 4
26772: Ministems svar                                             KK 956/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
26773: 
26774: 
26775: och stödtjänstema i samband med den alimänna             Arbetet med att främja integreringen förutsät-
26776: undervisningen. Meliamapporter om projektet           ter långsiktighet och målmedvetenhet och där
26777: utkommer enligt uppgift av utbildningsstyrelsen       finns inga enkla lösningar. 1 framtiden blir man
26778: under förra hälften av detta år. Enligt preliminä-    tvungen att fåsta än större vikt vid skolans förmå-
26779: ra uppgifter kommer det av dem att framgå att en      ga att tiligodose elevemas individuelia behov
26780: förändring mot integrerad undervisning håller på      samt vid utvecklingen av skolans kultur och
26781: att ske i de medverkande projektkommunema.            verksamhetsmodelier.
26782:     Enligt en utredning som Statistikcentralen           1 resultatavtalet melian undervisningsministe-
26783: gjorde 1998 fick sammanlagt 103 892 elever i          riet och utbildningsstyrelsen utgör projektet för
26784: grundskolan specialundervisning ( 17,6 % ). Av        att utveckla specialundervisningen en viktig del.
26785: dem uppgick antalet elever som tagits in elier        Utredningar och undersökningar i samband med
26786: förts över tili klassbunden specialundervisning       uppföljningen av integreringen kan ses som ett
26787: tili 21 485 och de elever som delvis fick special-    naturligt led i genomförandet av detta projekt.
26788: undervisning tili 82 407. lntegrerade i den all-      Tili exempel för den allmänbildande utbildning-
26789: männa undervisningen var 2 990 elever från spe-       ens del anvisar undervisningsministeriet i år 6,3
26790: cialundervisningen.                                   milj. mk i utvecklingsanslag för genomförandet
26791:     Hur integreringen framskrider är i hög grad       av de projekt som avses i resultatavtalet utöver
26792: beroende av hur de personer som svarar för de         utbildningsstyrelsens omkostnader.
26793: praktiska undervisningsarrangemangen och i               Undervisningsministeriet kommer noga att
26794: synnerhet lärama upplever sin möjlighet att ge-       följa hur skollagstiftningens syften och de i ut-
26795: nomföra integreringen. För detta behövs ytterli-      vecklingsplanen för utbildningen och forskning-
26796: gare information för kommunemas beslutsfatta-         en angivna målen uppnås. Uppföljning och forsk-
26797: re om sätten och formema för hur integreringen        ning som anknyter tili området främjas inom ra-
26798: kan genomföras och om lärarutbildningen samt          mama för tili buds stående anslag.
26799: intimt samarbete melian olika sektorer av förvalt-       Riksdagen kommer att ges en utredning om
26800: ningen och hemmen.                                    hur utvärderingen fungerar inom två år och en ut-
26801:     Det är lärama som i praktiken råkar ut för de     bildningspolitisk redogörelse inom tre år efter att
26802: svårigheter som integreringen kan medföra. Var-       den nya skollagstiftningen trädde i kraft. 1 den ut-
26803: je elev är unik. Man bör därför noga lyssna tilllä-   bildningspolitiska redogörelsen kommer man att
26804: ramas erfarenheter och synpunkter och försöka         bedöma reformens verkningar och uppnåelsen av
26805: ge deras arbete allt tänkbart stöd.                   de målsättningar som anges i lagama.
26806: 
26807: 
26808: Helsingfors den 12 januari 2000
26809: 
26810:     Undervisningsminister Maija Rask
26811: 
26812: 
26813: 
26814: 
26815:                                                                                                         5
26816:                                                                KK 957/1999 vp- Leena Rauhala /skl
26817: 
26818: 
26819: 
26820: 
26821:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 957/1999 vp
26822: 
26823:                                               Pienten lasten päivähoidon laadun turvaaminen
26824: 
26825: 
26826: 
26827: 
26828: Eduskunnan puhemiehelle
26829: 
26830: Lasten päivähoidon subjektiivinen oikeus on mo-           Nyt kuitenkin on tosiasia, että kunnissa ei
26831: nella tavalla hyvä asia. Kuitenkin siinä on myös       säästösyistä esimerkiksi palkata sijaista, jos joku
26832: puutteita, jotka kohdistuvat lähinnä alle kolmi-       hoitohenkilökunnasta on sairaana. Henkilökun-
26833: vuotiaiden lasten päivähoitoon. Näin pienten las-      nan työssä uupuminen vaikuttaa osaltaan myös
26834: ten kohdalla on tilanteita, joissa lapsi jää suurten   hoidon tasoon.
26835: ryhmien ja henkilökunnan työmäärän takia liian            Hoitohenkilökunnan riittävä määrä ja koulu-
26836: vähälle aikuisen läsnäololle. Lapsi tarvitsee ai-      tus sekä päivähoidon laadun kehittäminen tulisi
26837: kuista lähelleen. Lapsen henkinen kehitys perus-       turvata siten, että kyettäisiin nykyistä paremmin
26838: tuu riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tasa-     ennalta ehkäisevään työhön lasten psyykkisten
26839: painoon. Psyyken ongelmista kärsivien lasten           ongelmien vähentämiseksi.
26840: pulmien taustalla on yhdistävänä tekijänä aikui-
26841: suuden riittämättömyys.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26842:    Pienten lasten psyyken ongelmat kyetään tun-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26843: nistamaan jo neuvoloissa, ja mitä nopeammin            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26844: lapsi saadaan hoitoon, sitä parempi on tulos. Päi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26845: vähoidossa hoitohenkilökunnan riittävällä mää-
26846: rällä ja hoidon laadulla tulisi kyetä turvaamaan             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26847: erityisesti pienten lasten terve kehitys, ja mikäli          tyä erityisesti pienten, alle kolmivuotiai-
26848: psyykkisiä ongelmia ilmenee, tulisi mahdollistaa             den lasten päivähoidon laadun turvaa-
26849: niiden todentaminen ja hoitoonohjaus.                        miseksi?
26850: 
26851: 
26852: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1999
26853: 
26854:     Leena Rauhala /skl
26855: 
26856: 
26857: 
26858: 
26859:                                                                                                  Versio 2.0
26860: KK 957/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                     Ministerin vastaus
26861: 
26862: 
26863: 
26864: 
26865: Eduskunnan puhemiehelle
26866: 
26867: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen
26868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen
26869: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          (804/1992) 4 tai 5 §:ssä säädetty ammatillinen
26870: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-          kelpoisuus. Edellä mainitun kelpoisuusasetuk-
26871: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sen 4 §:ssä edellytetään vähintään opistoasteista
26872: KK 957/1999 vp:                                         ja 5 §:ssä vähintään kouluasteista ammatillista
26873:                                                          tutkintoa. Yli kolmivuotiaiden lasten kohdalla
26874:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-         yhtä hoito- ja kasvatushenkilöä kohti voi olla
26875:        tyä erityisesti pienten, alle kolmivuotiai-      enintään seitsemän lasta. Päivähoitoasetuksen
26876:        den lasten päivähoidon laadun turvaa-            6 § mahdollistaa kuitenkin suhdeluvuista poik-
26877:        miseksi?                                         keamisen, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät
26878:                                                         ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin
26879: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            toimintapäivät
26880: ti seuraavaa:                                               Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasva-
26881: Lapsen subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivä-        tustyöryhmä (STM 1999:4) päätyi esittämään
26882: hoitoon tai sen vaihtoehtona kotihoidon tai yksi-       muutosta pienimpien päivähoidossa olevien las-
26883: tyisen hoidon tukeen määräytyy lapsen iän perus-        ten ryhmäkokoon. Esityksen mukaan alle 18 kuu-
26884: teella. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on van-   kauden ikäiset lapset tulee ottaa lapsiryhmän mi-
26885: hempainrahakauden päättymisen jälkeen lasten            toituksessa kokoa vähentävästi huomioon sekä
26886: päivähoidosta annetun lain 11 a §:n (630/1991)          päiväkoti- että mahdollisuuksien mukaan myös
26887: mukaan oikeus kunnan järjestämään päivähoito-           perhepäivähoidossa. Näiden lasten kohdalla yhtä
26888: paikkaan tai vanhempien valinnan mukaan sen             hoito- ja kasvatushenkilöä kohden voisi olla vain
26889: sijaan lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoi-      kaksi lasta. Samoin työryhmä esitti kaikkien las-
26890: don tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen           ten kohdalla lapsiryhmän koolle säädettävää ylä-
26891: tukeen.                                                 rajaa sekä edellä mainitun päivähoitoasetuksen
26892:    Päivähoidon laadun turvaamiseksi lasten päi-         6 §:n poikkeussäännön kumoamista.
26893: vähoidosta annettuun lakiin (36/1973) ja asetuk-            Lasten päivähoidon laadullisuus on useam-
26894: seen (239/1973) on sisällytetty määräyksiä mm.          man muuttujan yhteissumma. Keskeisinä laa-
26895: päivähoidon kasvatustavoitteista, päiväkodin            tuun vaikuttavina tekijöinä toimivat edelleen
26896: olosuhteista ja toiminnasta, hoidon aikana tarjot-      edellä mainitut päivähoitolainsäädäntöön sisälty-
26897: tavasta ravinnosta, erityistä hoitoa ja kasvatusta      vät normit. Toinen olennainen laatuun vaikutta-
26898: tarvitsevien lasten asemasta, lasten ja henkilös-       va tekijä on päivähoidon sisällön muotoutumi-
26899: tön määrien suhteesta sekä henkilöstön kelpoi-          nen osaavan henkilöstön toimesta yhteistyössä
26900: suuksista. Samoin laissa säädetään päivähoidon          lapsen ja vanhempien kanssa lapsen edun näkö-
26901: valvonnasta.                                            kulmasta. Tällöin laatua lähestytään "pehmei-
26902:    Päivähoitoasetuksessa on ikäryhmittäin erilli-       den", usein ei-mitattavissa olevien tunnusmerk-
26903: set säädökset lasten määrästä suhteessa hoito- ja       kien kautta.
26904: kasvatushenkilöstön määrään. Asetuksen 6 §:n                Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittamassa
26905: mukaan enintään neljää alle kolmevuotiasta lasta        yhteistyössä Stakesin kanssa laajan valtakunnal-
26906: kohden tulee päiväkodissa olla vähintään yksi           lisen varhaiskasvatuksen laadunhallinnan oh-
26907: 
26908: 
26909: 2
26910: Ministerin vastaus                                          KK 957/1999 vp- Leena Rauhala /skl
26911: 
26912: 
26913: jaushankkeen. Hankkeen tavoitteena on paikalli-      käytäntöjä vastaamaan entistä paremmin erityis-
26914: sen, alueellisen ja valtakunnallisen ohjausjärjes-   tä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kasva-
26915: telmän kehittäminen osana varhaiskasvatuksen         tuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin.
26916: laadunhallintaa ja samalla varhaiskasvatuksen ja        Sosiaali- ja terveysministeriö tulee arvioi-
26917: sen osana esiopetuksen sisällön ja laadunhallin-     maan Varhaiskasvatustyöryhmän esittämien
26918: nan kehittäminen sekä ohjauksen arviointi.           muutosehdotusten sekä edellä mainituissa kehit-
26919:    Laadun turvaamiseksi erityistä hoitoa ja kas-     tämishankkeissa syntyvän tiedon pohjalta tar-
26920: vatusta tarvitsevien lasten kohdalla sosiaali- ja    peellisia toimenpiteitä, joihin on perusteltua ryh-
26921: terveysministeriö on käynnistänyt kolmivuoti-        tyä lasten päivähoidon turvaamiseksi kaikkien
26922: sen valtakunnallisen erityispäivähoidon kehittä-     lapsiryhmien osalta. Tässä yhteydessä arvioi-
26923: mishankkeen- ERIKA. Hankeen tavoitteena on           daan myös mahdollisten säädösmuutosten tarve.
26924: muuttaa varhaiskasvatuksen toimintatapoja ja
26925: 
26926: 
26927: Helsingissä l 0 päivänä tammikuuta 2000
26928: 
26929:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
26930: 
26931: 
26932: 
26933: 
26934:                                                                                                       3
26935: KK 957/1999 vp- Leena Rauhala /skl                                                         Ministerns svar
26936: 
26937: 
26938: 
26939: 
26940: Tili riksdagens talman
26941: 
26942: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         kesmässig behörighet som avses i 4 eller 5 § för-
26943: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          ordningen om behörighetsvillkoren för yrkesut-
26944: statsrådet översänt följande av riksdagsman             bildad personai inom socialvården (804/1992)
26945: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga              för varje grupp om högst fyra barn under tre år.
26946: spörsmål SS 957/1999 rd:                                 Enligt 4 § i den förordning om behörighet som
26947:                                                         närnns ovan krävs yrkesexamen minst på institut-
26948:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           nivå och en1igt 5 § yrkesexamen minst på skol-
26949:        för att trygga kvaliteten på dagvården,          nivå. Då det gäller barn äldre än tre år får en per-
26950:        särskilt för småbarn yngre än tre år?            son med behörighet i vård- och uppfostringsupp-
26951:                                                         gifter ansvara för en grupp om högst sju barn.
26952: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Förordningens 6 § medger dock undantag då det
26953: föra följande:                                          gäller re1ationsanta1en om de genomsnittliga
26954: Ett barns subjektiva rätt till kommunal dagvård,        vårddagarna för barnen fortlöpande är betydligt
26955: alternativt stöd för hemvård eller stöd för privat      farre än verksamhetsdagarna.
26956: dagvård, bestäms på basis av barnets ålder. Alla            Den av social- och hä1sovårdsministeriet till-
26957: barn under skolåldern har enligt 11 a § lagen om        satta arbetsgruppen för förskolepedagogik
26958: barndagvård ( 630/1991) efter utgången av den           (SHM, promemoria 1999:4) beslöt föreslå en
26959: tid för viiken föräldrapenning utbetalas rätt till av   ändring av gruppstorleken i fråga om de minsta
26960: kommunen anordnad dagvårdsp1ats eller alterna-          barnen i dagvård. Enligt förs1aget skall gruppens
26961: tivt, enligt föräldrarnas val, till stöd enligt lagen   storlek minska både inom daghemsvården och, i
26962: om stöd för hemvård och privat vård av barn             mån av möjlighet, inom fami1jedagvården om i
26963: (1128/1996).                                            den ingår barn yngre än 18 månader. Då det gäl-
26964:    För tryggande av dagvårdens kvalitet ingår i         ler så här små barn får gruppen omfatta endast två
26965: lagen (36/1973) och förordningen (239/1973) om          barn per person med behörighet i vård- och upp-
26966: barndagvård bestämmelser om bl.a. mål för fost-         fostringsuppgifter. På motsvarande sätt föreslog
26967: ran av dagvårdsbarn, förhållandena och verksam-         arbetsgruppen att en övre gräns för gruppstorle-
26968: heten vid daghemmen, den kost som barnen får            ken skall föreskrivas i fråga om alla barn samt att
26969: på vårdplatsen, viiken ställning barn som är i be-      undantagsbestämmelsen i 6 § förordningen om
26970: hov av särskild vård eller fostran intar, relatio-      barndagvård skall upphävas.
26971: nen mellan antalet barn och antalet anställda i             Barndagvårdens kvalitet är summan av ett
26972: daghemmen samt personalens behörighet. Be-              flertal faktorer. De normer i barndagvårdslag-
26973: stämmelser om tillsynen över dagvården ingår li-        stiftningen som närnns ovan är fortfarande fakto-
26974: kaså i lag.                                             rer av central betydelse för denna kvalitet. En an-
26975:    1 förordningen om barndagvård ingår bestäm-          nan viktig faktor är den utformning av dagvår-
26976: melser utgående från barnets ålder om antalet           dens innehåll som görs av kunnig personai i sam-
26977: barn i re1ation till antalet anställda i vård- och      verkan med barn och föräldrar och med barnens
26978: uppfostringsuppgifter. Enligt 6 § i förordningen        bästa för ögonen. Härvid närmar man sig kvalite-
26979: skall det finnas minst en person med stadgad yr-        ten via "mjuka", ofta icke mätbara kriterier.
26980: 
26981: 
26982: 4
26983: Ministems svar                                             KK 957/1999 vp- Leena Rauhala /skl
26984: 
26985: 
26986:    Social- och hälsovårdsministeriet kommer till-   veckling av specialdagvården - ERIKA. Syftet
26987: sammans med Stakes att inleda ett omfattande        med projektet är att ändra förskolepedagogikens
26988: projekt på riksnivå för styming och kvalitetsled-   verksamhetssätt och praxis så att dessa bättre än
26989: ning inom förskolepedagogiken. Syftet med pro-      hittills svarar mot de pedagogiska och rehabilite-
26990: jektet är att utveckla det lokala, regionala och    ringsmässiga behoven hos barn som behöver sär-
26991: riksomfattande systemet för styming som en del      skild vård och fostran.
26992: av kvalitetsledningen inom förskolepedagogiken         Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
26993: och samtidigt utveckla förskolepedagogikens         överväga vilka åtgärder det är befogat att vidta
26994: och den däri ingående förskoleundervisningens       för att säkra dagvårdens kvalitet för alla grupper
26995: innehåll och kvalitetsledning samt utvärdera        av barn på basis av de förslag till ändringar som
26996: stymingen.                                          har framlagts av arbetsgruppen för förskolepeda-
26997:    För att trygga kvaliteten på vården och upp-     gogik och den information som framkommer ge-
26998: fostran för bam som kräver särskild vård och        nom de ovan nämnda utvecklingsprojekten. 1 an-
26999: fostran har social- och hälsovårdsministeriet in-   slutning härtill bedöms också behovet av eventu-
27000: lett ett treårigt, riksomfattande projekt för ut-   ella lagstiftningsändringar.
27001: 
27002: 
27003: 
27004: Helsingfors den 10 januari 2000
27005: 
27006:     Omsorgsminister Eva Biaudet
27007: 
27008: 
27009: 
27010: 
27011:                                                                                                     5
27012:                                                             KK 958/1999 vp- Håkan Nordman /r
27013: 
27014: 
27015: 
27016: 
27017:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 958/1999 rd
27018: 
27019:                                             Ersättning IOr medicin för patienter med Wil-
27020:                                             sons sjukdom
27021: 
27022: 
27023: 
27024: 
27025: Tili riksdagens talman
27026: 
27027: 1 Finland lider ett tiotal personer av Wilsons          Denna situation, där en livsviktig medicin inte
27028: sjukdom, som är en ärftlig sjukdom. Sjukdomen        ersätts, kan inte anses vara riktig.
27029: innebär att koppar lagras i kroppens organ, speci-
27030: ellt i levem och hjärnan. Utsikterna för en person   Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
27031: med Wilsons sjukdom är dåliga. Men om vård in-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27032: leds i tid kan sjukdomsförloppet påverkas. Livs-     ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
27033: viktiga mediciner är Penicillamin och Reumacil-      följande spörsmål:
27034: lin. Medicinen är dyr, omkring 7 000 mk i året.
27035: Hittills har medicineringen ersatts av sjukförsäk-         Å.r regeringen medveten om den försäm-
27036: ringen. Men fr.o.m. 1.10.1999 har Reumacillin              rade situationen som patienter med Wil-
27037: avförts ur de ersättningsbara medicinemas regis-           sons sjukdom hamnat i, och
27038: ter. För att få ersättning för penicillamin krävs
27039: B-läkarintyg av behandlande läkare.                        är regeringen beredd att bidra till att
27040:                                                            Reumacillin återinförs i registret för er-
27041:                                                            sättningsbara mediciner?
27042: 
27043: 
27044: Helsingfors den 17 december 1999
27045: 
27046:     Håkan Nordman /sv
27047: 
27048: 
27049: 
27050: 
27051:                                                                                               Versio 2.0
27052: Suomennos                                                      KK 958/1999 vp -     Håkan Nordman /r
27053: 
27054: 
27055: 
27056: 
27057:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 958/1999 vp
27058: 
27059:                                               Wilsonin tautia sairastavien potilaiden lääkkei-
27060:                                               den korvattavuus
27061: 
27062: 
27063: 
27064: 
27065: Eduskunnan puhemiehelle
27066: 
27067: Suomessa kymmenkunta ihmistä sairastaa Wil-              Tätä tilannetta, jossa elintärkeää lääkettä ei
27068: sonin tautia, joka on perinnöllinen sairaus. Sai-      korvata, ei voida pitää oikeana.
27069: raudessa kuparia varastoituu elimiin, erityisesti
27070: maksaan ja aivoihin. Wilsonin tautia sairastavan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27071: henkilön ennuste on huono. Jos hoito kuitenkin         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27072: aloitetaan ajoissa, taudin kulkuun voidaan vai-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27073: kuttaa. Penisillamiini ja Reumacillin ovat poti-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27074: laalle elintärkeitä lääkkeitä. Lääkkeet ovat kallii-
27075: ta, noin 7 000 markkaa vuodessa. Tähän saakka                Onko hallitus tietoinen Wilsonin tautia
27076: sairausvakuutus on korvannut lääkityksen. Reu-               sairastavien potilaiden tilanteen heikke-
27077: macillin on kuitenkin poistettu korvattavien lääk-           nemisestä ja
27078: keiden luettelosta 1.10.1999 lähtien. Korvauk-
27079: sen saamiseksi penisillamiinille vaaditaan hoita-            onko hallitus valmis myötävaikutta-
27080: van lääkärin B-lausunto.                                     maan siihen, että Reumacillin otettai-
27081:                                                              siin uudelleen korvatravien lääkkeiden
27082:                                                              luetteloon?
27083: 
27084: 
27085: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1999
27086: 
27087:     Håkan Nordman /r
27088: 
27089: 
27090: 
27091: 
27092: 2
27093: Ministerin vastaus                                           KK 958/1999 vp- Håkan Nordman /r
27094: 
27095: 
27096: 
27097: 
27098: Eduskunnan puhemiehelle
27099: 
27100: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tä saadaan liika kupari poistetuksi, jolloin uusien
27101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        taudin ilmentymien synty estyy ja osa jo kehitty-
27102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neistä ilmentymistä paranee. Lääkehoitoa tarvi-
27103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan           taan pysyvästi. Sen keskeyttäminen voi johtaa
27104: Nordmanin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-         hengenvaaralliseen maksavaurioon 1-2 vuodes-
27105: myksen KK 958/1999 vp:                               sa.
27106:                                                          Valtioneuvosto on 13.l.l994 antanut päätök-
27107:       Onko hallitus tietoinen Wilsonin tautia        sen vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja nii-
27108:       sairastavien potilaiden tilanteen heikke-      den hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sai-
27109:       nemisestä ja                                   rausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75
27110:                                                      prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittä-
27111:       onko hallitus valmis myötävaikutta-            vältä osalta (34/1994). Päätöksen mukaan syn-
27112:       maan siihen, että Reumacillin otettai-         nynnäisten aineenvaihduntahäiriöiden, joihin
27113:       siin uudelleen korvattavien lääkkeiden         Wilsonin tauti kuuluu, hoidossa korvataan peni-
27114:       luetteloon?                                    sillamiini ja sinkki 100 prosenttisesti kiinteän
27115: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        omavastuun ylittävältä osalta.
27116: ti seuraavaa:                                           Suomessa on myynnissä kaksi penisillamiini-
27117:                                                      lääkevalmistetta, Penicillamin ja Reumacillin.
27118: Wilsonin tauti on harvinainen perinnöllinen ai-      Reumacillin-lääkevalmisteen on sen myyntilu-
27119: neenvaihduntasairaus, jossa kuparin erittyminen      van haltijana oleva lääketehdas irtisanonut kor-
27120: sappeenja poistuminen elimistöstä ovat vajavai-      vausjärjestelmästä 1.1 0.1999, josta lähtien sitä ei
27121: sia, jolloin maksaan ja aivoihin kertyvä kupari      ole enää voitu korvata sairausvakuutuksesta. Pe-
27122: voivat aiheuttaa aivo-oireita ja pahimmassa ta-      nicillamin-lääkevalmiste on sen sijaan edelleen
27123: pauksessa kuolemaan johtavan maksakirroosin.         sairausvakuutuksesta korvattava Wilsonin tautia
27124: Suun kautta nautittavan penisillamiinilääkityk-      sairastaville 100 prosentin korvausryhmän mu-
27125: sen avulla Wilsonin tautia sairastavien elimistös-   kaan.
27126: 
27127: 
27128: 
27129: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
27130: 
27131:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27132: 
27133: 
27134: 
27135: 
27136:                                                                                                        3
27137: KK 958/1999 vp- Håkan Nordman /r                                                       Ministerns svar
27138: 
27139: 
27140: 
27141: 
27142: Tili riksdagens talman
27143: 
27144: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      och en del av de symptom som redan utvecklats
27145: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      blir bättre. Medicineringen måste vara perma-
27146: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Hå-      nent. Om medicineringen avbryts kan det leda till
27147: kan Nordman /sv undertecknade skriftliga spörs-      en livsfarlig leverskada inom 1-2 år.
27148: må1 SS 958/1999 rd:                                     Statsrådet har den 13 januari 1994 utfårdat ett
27149:                                                      beslut om svåra och långvariga sjukdomar samt
27150:       Å.r regeringen medveten om den försäm-         om läkemedel som används vid behandling av
27151:       rade situationen som patienter med Wil-        dessa och enligt sjukförsäkringslagen ersätts med
27152:       sons sjukdom hamnat i, och                     100 eller 75 procent av det belopp som översti-
27153:                                                      ger den föreskrivna fasta självriskandelen
27154:       är regeringen beredd att bidra till att        (34/1994). Enligt beslutet ersätts vid vården av
27155:       Reumacillin återinförs i registret för er-     kongenitala rubbningar i ämnesomsättningen, till
27156:       sättningsbara mediciner?                       vilka Wilsons sjukdom hör, penicillamin och
27157: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      zink med 100 procent av det belopp som översti-
27158: föra fö1jande:                                       ger den bestämda fasta självriskandelen.
27159:                                                         1 Finland säljs två läkemedelspreparat med pe-
27160: Wi1sons sjukdom är en sällsynt ärftlig ämnesom-      nicillamin, Penicillamin och Reumacillin. Läke-
27161: sättningssjukdom, där utsöndringen av koppar         medelspreparatet Reumacillin har av den läke-
27162: till gallan och därmed ur organismen är störd,       medelsfabrik som innehar försäljningstillståndet
27163: varvid den koppar som 1agras i levern och hjär-      tagits ur ersättningssystemet den 1 oktober 1999,
27164: nan kan orsaka symptom i hjärnan och i värsta        och har därefter inte kunnat ersättas från sjukför-
27165: falllevercirros som leder till döden. Med hjälp av   säkringen. Läkemedelspreparatet Penicillamin
27166: medicinering med penicillamin som intas oralt        däremot ersätts fortfarande till 100 procent från
27167: kan överflödig koppar avlägsnas ur organismen,       sjukförsäkringen för personer som lider av Wil-
27168: varvid nya symptom av sjukdomen förhindras           sons sjukdom.
27169: 
27170: 
27171: 
27172: Helsingfors den 11 januari 2000
27173: 
27174:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27175: 
27176: 
27177: 
27178: 
27179: 4
27180:                                                          KK 959/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
27181: 
27182: 
27183: 
27184: 
27185:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 959/1999 vp
27186: 
27187:                                            Alkoholiveron alennuksen taloudelliset ja kan-
27188:                                            santerveydelliset seurausvaikutukset
27189: 
27190: 
27191: 
27192: 
27193: Eduskunnan puhemiehelle
27194: 
27195: Pitkällä aikavälillä alkoholin kulutus on Suomes-      EU:n sisämarkkinaohjelman edellyttämän val-
27196: sa kasvanut voimakkaasti. Tässä kehityksessä        misteverojen alennuksen painopiste on vuoden
27197: huolestuttavinta on ollut alkoholinkäytön lisään-   2003 lopussa. Sama ajatus on sisällytetty myös
27198: tyminen yhä nuorempien ikäluokkien keskuudes-       nykyisen hallituksen ohjelmaan.
27199: sa. Lehtiotsikot vuoden 1999 lopulta jopa kerto-       Alkoholin tuottamat verot vähenevät, mutta
27200: vat, että vanhemmat ostavat alkoholia alaikäisil-   alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja sitä kautta
27201: le lapsilleen. Monen muun odotettavissa olevan      julkiset menot lisääntyvät.
27202: ongelman lisäksi tämä kehitys tulee väistämättä
27203: näkymään myös Suomen sairaaloissa. Jo nyt           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27204: päihtymystilan ja sen seurausten takia hoitojak-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27205: sojen määrä sairaaloiden vuodeosastoilla on kas-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27206: vanut.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27207:    EU:njäsenyyden myötä verovapaan alkoholin
27208: tuonti, rajakaupan kasvu ja kilpailun kiristymi-          Onko hallitus ottanut huomioon alkoho-
27209: nen aiheuttavat paineita alentaa alkoholiveroa.           liveron alennuksen lähivuosina aiheut-
27210: Talouden elpyminen, mahdolliset veronalennuk-             tamat taloudelliset ja kansanterveydelli-
27211: set sekä saatavuuden helpottuminen aiheuttavat            set seurausvaikutukset, ja jos on, niin
27212: kulutukseen kasvupaineita. Kulutuksen nousu
27213: merkitsee sekä akuuttien että kroonisten alkoho-          miten niihin on valmistauduttu vastaa-
27214: lihaittojen lisääntymistä.                                maan?
27215: 
27216: 
27217: 
27218: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1999
27219: 
27220:    Antero Kekkonen /sd
27221: 
27222: 
27223: 
27224: 
27225:                                                                                              Versio 2.0
27226: KK 959/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                    Ministerin vastaus
27227: 
27228: 
27229: 
27230: 
27231: Eduskunnan puhemiehelle
27232: 
27233: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa              Valmistautuminen muutoksiin aloitettiin vä-
27234: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           littömästi direktiivin voimaantulon jälkeen, kun
27235: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         eri ministeriöt eli sosiaali- ja terveysministeriö,
27236: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero             valtiovarainministeriö, liikenneministeriö, kaup-
27237: Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysy-            pa- ja teollisuusministeriö ja sisäasiainministe-
27238: myksen KK 959/1999 vp:                                  riö teetättivät tutkimuksen aiheesta "Alkoholi-
27239:                                                        juomien hintatason alenemisen yhteiskunnalliset
27240:        Onko hallitus ottanut huomioon alkoho-          vaikutukset" (STM:n julkaisuja 1998:8). Tutki-
27241:        liveron alennuksen lähivuosina aiheut-          muksen tekivät yhteistyössä sosiaali- ja terveys-
27242:        tamat taloudelliset ja kansanterveydelli-        alan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Liiketalous-
27243:        set seurausvaikutukset, ja jos on, niin          tieteellinen Tutkimuslaitos sekä Valtion talou-
27244:                                                         dellinen tutkimuskeskus, ja se julkaistiin touko-
27245:        miten niihin on valmistauduttu vastaa-          kuussa 1998. Tutkimuksessa esitetään neljän
27246:        maan?                                           vaihtoehdon pohjalta arvioita siitä, miten alkoho-
27247: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          lijuomia koskevat erilaiset veroratkaisut vaikut-
27248: ti seuraavaa:                                          tavat yhteiskuntaelämän eri aloihin, kuten esi-
27249:                                                        merkiksi kansanterveyteen, sosiaalipolitiikkaan,
27250:  Suomen liittyminen Euroopan unioniin on mo-           valtiontalouteen tai elinkeinoelämään.
27251:  nella tavoin vaikuttanut maamme alkoholipoli-              Tutkimuksessa on kolme eri valmisteverojen
27252:  tiikkaan. Suomi on pystynyt myös unionin jäse-        alentamisvaihtoehtoa sekä neljäntenä vaihtoeh-
27253:  nenä pitämään kiinni alkoholipolitiikkansa pe-        tona niin sanottu peruslaskelma, jossa alkoholi-
27254:  rusperiaatteista eli alkoholin yksilölle ja yhteis-   juomien valmisteverojen oletetaan pysyvän reaa-
27255: kunnalle aiheuttamien haittojen ja vaurioiden mi-      lisesti nykytasolla vuoteen 2004. Niin kutsutussa
27256: nimoimisesta. Päämäärään pyritään muun muas-           pienessä vaihtoehdossa kaikkien alkoholijuomi-
27257: sa korkeilla alkoholijuomien veroilla ja hinnoil-      en vähittäismyyntihintojen oletetaan alenevan
27258:  la. Kuten kysymyksessäkin mainitaan, unionin          valmisteverojen alenemisen seurauksena 15 %.
27259: jäsenyys aiheuttaa paineita näiden verojen alen-       Suuressa vaihtoehdossa väkevien alkoholijuo-
27260: tamiseen. Hallitus on eri tavoin valmistautunut        mien ja oluiden vähittäismyyntihintojen olete-
27261: vastaamaan näihin paineisiin.                          taan alenevan 40% ja viinien ja välituotteiden 20
27262:     Liittymissopimuksessaan Suomi sai oikeuden         %. Eurooppa-vaihtoehdossa väkevien alkoholi-
27263: rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta saapuvan matkus-     juomien hintojen oletetaan alenevan 45 %, vii-
27264: tajan mukanaan tuomien verottomien alkoholi-           nien ja välituotteiden 35 %ja oluiden 55 %.
27265: juomien määriä erityisesti terveydellisistä ja so-         Sisämarkkinoita koskevien poikkeusten lisäk-
27266: siaalisista syistä. Poikkeus päättyi vuoden 1996       si hallitus on eri toimenpitein vaikuttanut niihin
27267: lopussa. Poikkeusta jatkettiin kuitenkin vuoden        paineisiin, jotka ovat johtuneet matkustajien kol-
27268: 2003 loppuun saakka joulukuussa 1996 neuvos-           mansista maista mukanaan tuomista alkoholijuo-
27269: ton hyväksyttyä asiaa koskevan direktiivin             mista. Vuoden 1995 alussa EU:hun liittymisen
27270: 96/99/EY. Samalla edellytettiin, että poikkeuk-        takia poistetut, näitä tuomisia koskevat aikarajat
27271: set poistetaan asteittain.                             palautettiin vuoden 1996 toukokuussa. Toimen-
27272: 
27273: 2
27274: Ministerin vastaus                                           KK 959/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
27275: 
27276: 
27277: 
27278: pide rauhoitti itä- ja etelärajallamme riehuneen        massa direktiiviehdotusta, jonka mukaan Suomi
27279: niin sanotun viinarallin. EY:n tuomioistuin hy-         voisi soveltaa sisämarkkinoista riippumatonta,
27280: väksyi toimenpiteen toukokuussa 1999 antamal-           erillistä määrärajoitusta kolmansista maista tuo-
27281: Iaan tuomiolla asiassa C-394/97. Sanottu aikara-        taviin oluisiin. Tarkoitus on, että poikkeusta voi-
27282: joitus ei ole määräaikaan sidottu.                      taisiin soveltaa kaksi vuotta sisämarkkinasopeu-
27283:     Aikarajojen säätämisen jälkeen hallitus pyysi       tuksen jälkeen.
27284: kesällä 1996 komissiolle lähettämässään kirjel-            Matkustajatuomisia koskevissa verottornissa
27285: mässä, että Suomi voisi soveltaa kolmansista            tuontimäärissä joudutaan edellä kerrotun mukai-
27286: maista saapuvien matkustajien verottorniin olut-        sesti tekemään laajennuksia. Suomalaisia alko-
27287: tuomisiin määrällisiä rajoituksia. Yhteisön sää-        holijuomaveroja joudutaan samalla alentamaan.
27288: döksissä on määrälliset rajoitukset väkevien al-        Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että paineet
27289: koholijuomien ja viinien verottorniin tuomisiin         alkoholijuomien kulutuksen ja tätä kautta alko-
27290: kolmansista maista, mutta vastaavia määrärajoi-         holihaittojen kasvuun ovat suuret. Edellä kerrot-
27291: tuksia ei ole oluen tuonnille. Oluen tuontia rajoi-     tujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on esimer-
27292:  tetaan ainoastaan yleisellä 175 euron arvorajalla.     kiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
27293:     Liittymissopimuksen mukaisesti Suomi ei saa         mintaohjelmassaan kiinnittänyt erityistä huomio-
27294:  asettaa kolmansista maista tuotua olutta edulli-       ta päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn. Erilaisia
27295:  sempaan asemaan toisesta jäsenvaltiosta tuotuun        toimenpiteitä suunnataan 12-14-vuotiaisiin
27296:  olueen nähden. Kun toisesta jäsenvaltiosta sano-       nuoriin, vanhempaa väestöä unohtamatta. Vuon-
27297:  tun liittymissopimuksen mukaan saa verotta tuo-        na 1997 valmistui päihde- ja raittiusasiainneu-
27298:  da olutta 15 litraa, samaa määrällistä rajoitusta      vottelukunnan sosiaali- ja terveysministeriön toi-
27299:  on sovellettava myös kolmannesta maasta tuota-         meksiannosta tekemä alkoholipoliittinen ohjel-
27300:  vaan olueen. Sisämarkkinoilta tuotavan oluen ve-       ma "Onks tietoo", jossa korostetaan ihmisen
27301:  rottoman määrän nostaminen heijastuu myös heti         omaa ja hänen lähiyhteisönsä vastuuta alkoholin-
27302:  kolmansista maista tuotavan verottoman oluen           käytössä ja alkoholiongelmien ehkäisyssä. Halli-
27303:  määrään. Ellei Suomi saisi erillistä rajoitusta kol-   tus seuraa tiiviisti tilannetta jatkuvasti, jotta al-
27304:  mansista maista tapahtuvan oluen tuonnille, olut-      koholituomisten sisämarkkinasopeutus toteutui-
27305:  tuomisiin jouduttaisiin sisämarkkinasopeutuk-          si mahdollisimman hyvin. Alkoholin kulutukses-
27306:  sen myötä soveltamaan yleistä 175 euron arvora-        ta aiheutuvat sosiaaliset, terveydelliset, valtion-
27307:  jaa 1.1.2004 alkaen. Asiaa koskevat neuvottelut        taloudelliset ynnä muut seikat otetaan huomioon
27308:  on saatu päätökseen, ja komissio on valmistele-        hallituksen toiminnassa.
27309: 
27310: 
27311: 
27312: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
27313: 
27314:      Peruspalveluministeri Eva Biaudet
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319:                                                                                                            3
27320: KK 959/1999 vp- Antero Kekkonen /sd                                                     Ministerns svar
27321: 
27322: 
27323: 
27324: 
27325: Tili riksdagens talman
27326: 
27327: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Förberedelserna inför ändringarna inleddes
27328: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       omedeibart efter det att direktivet trädde i kraft
27329: statsrådet översänt följande av riksdagsman           då några ministerier, social- och hälsovårdsmi-
27330: Antero Kekkonen /sd undertecknade skriftliga          nisteriet, finansministeriet, trafikministeriet,
27331: spörsmål SS 959/1999 rd:                             handels- och industriministeriet och inrikesmi-
27332:                                                       nisteriet, lät utföra en undersökning om vilka
27333:       Har regeringen beaktat de ekonomiska            samhälieliga verkningar nedsatta aikohoipriser
27334:       följdverkningar och följdverkningar för        kommer att medföra (Alkoholijuomien hintata-
27335:       folkhälsosituationen som en nedsatt ac-         son alenemisen yhteiskunnalliset vaikutukset,
27336:       cis på alkohoi kommer att orsaka under         STM:n julkaisut 1998: 8). Undersökningen utför-
27337:       de närmaste åren, och om så är fallet,         des som ett samarbete mellan forsknings- och ut-
27338:                                                      vecklingscentralen för social- och hälsovården,
27339:        vilka förberedelser har gjorts för att        F öretagsekonomiska F orskningsinstitutet och
27340:        motverka dem?                                  Statens ekonomiska forskningscentral och den
27341: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      publicerades i maj 1998. Undersökningen pre-
27342: föra följande:                                       senterar utgående från fyra alternativ bedöm-
27343:                                                      ningar av hur olika lösningar beträffande accisen
27344: Finlands anslutning till Europeiska unionen har      på alkoholdrycker påverkar områden i samhälls-
27345: på många sätt påverkat alkoholpolitiken i vårt       Iivet såsom folkhälsan, socialpolitiken, statseko-
27346: land. Finland har också som medlem i unionen         nomin och näringslivet.
27347: lyckats hålia fast vid grundprinciperna för den          I undersökningen ingår tre olika aiternativ för
27348: nationelia alkoholpolitiken, dvs. minimering av      hur accisen kunde sänkas och som ett fjärde alter-
27349: de olägenheter och skador som alkoholen orsa-        nativ en så kallad grundkalkyl, där man antar att
27350: kar individen och samhället. Målet försöker man      accisen på alkohoi reellt hålls på den nuvarande
27351: uppnå bl.a. med hjälp av hög accis och höga pri-     nivån ända till2004. I det så kallade mindre aiter-
27352: ser på alkoholdrycker. Såsom det nämns i spörs-      nativet antas minutförsäljningspriserna på alla al-
27353: målet innebär medlemskapet att det finns ett         kohoidrycker sjunka med 15 % som en föijd av
27354: tryck på att accisen skali sänkas. Regeringen har    att accisen sjunker. I det större alternativet antas
27355: på olika sätt förberett sig för att motverka detta   minutförsäljningspriserna på starka alkohol-
27356: tryck.                                               drycker och öi sjunka med 40 % och på viner och
27357:    I anslutningsfördraget fick Finland rätt att på   mellanprodukter med 20 %. I Europaalternativet
27358: grund av hälsoskäl och sociaia skäl undantagsvis     antas priserna på starka alkoholdrycker sjunka
27359: begränsa mängden skattefria alkoholdrycker som       med 45 %, på viner och mellanprodukter med
27360: en resande från en annan medlemsstat får medfö-      35 % och på öl med 55 %.
27361: ra. Undantaget skulle upphöra vid utgången av           Förutom undantagen som gäller den inre
27362: 1996, men förlängdes i december 1996 tili slutet     marknaden har regeringen genom oiika åtgärder
27363: av 2003 i och med att rådet godkände ett direktiv    påverkat inverkan av aikohoidrycker som resenä-
27364: om detta (96/99/EG). Samtidigt förutsattes att       rer från tredje Iänder för in i landet. De tidsgrän-
27365: alla undantag skall avskaffas stegvis.               ser för denna typ av införsel som avskaffades i
27366: 
27367: 4
27368: Ministems svar                                                KK 959/1999 vp- Antero Kekkonen /sd
27369: 
27370: 
27371: början av 1995 i samband med att Finland anslöt          detta har slutförts, och kommissionen bereder för
27372: sig tili EU, återinfördes i maj 1996. Åtgärden           närvarande ett förslag tili direktiv, enligt vilket
27373: lugnade ner det s.k. spritraliyt vid syd- och öst-       Finland på öl som förs in från tredje land skall
27374: gränsen. Europeiska gemenskapemas domstol                kunna tillämpa en separat mängdbegränsning
27375: godkände åtgärden genom en dom (C-394/97)                som är oberoende av den inre marknaden. Avsik-
27376: som meddelades i juni 1999. Dessa tidsgränser är         ten är att undantagsregeln skall tillämpas i två år
27377: inte bundna till någon tidsfrist.                        efter anpassningen tili den inre marknaden.
27378:    Efter det att tidsgränsema faststälits bad reger-         Mängdbegränsningarna för införsel av skatte-
27379: ingen i en skrivelse tili kommissionen att Fin-          fria alkoholdrycker måste ändras på ovan närnn-
27380: land skulie få tiliåtelse att tiliämpa mängdbe-          da sätt. Samtidigt måste den finländska accisen
27381: gränsningar för skattefritt öl som resenärer från        på alkoholdrycker sänkas. Detta betyder bland
27382: tredje land för in i landet. Gemenskapens regel-         annat att trycket på att alkoholkonsumtionen, och
27383: verk innehålier mändgbegränsningar för införsel          via den även alkoholskadorna, ökar är stort. Ut-
27384: av skattefria starka alkoholdrycker och vin från         över de ovan nämnda åtgärdema har regeringen
27385: tredje länder, men inte motsvarande begräns-             tili exempel i sitt mål- och verksamhetsprogram
27386: ningar för öl. Införsel av öl begränsas endast av        för social- och hälsovården fåst särskild upp-
27387: den alimänna gräns som gälier värdet, dvs. 175           märksamhet vid förebyggandet av alkoholska-
27388: euro.                                                    dor. Olika slag av åtgärder riktas tili unga i åld-
27389:    Enligt anslutningsfördraget får Finland inte          rarna 12-14 år, utan att dock glömma den äldre
27390: försätta införsel av öl från tredje land i en för-       befolkningen. År 1997 blev det alkoholpolitiska
27391: månligare situation än införsel av öl från en an-        programmet "Onks tietoo" (Visste du om det här)
27392: nan medlemsstat. Då det från en annan medlems-           fårdigt. Programmet utarbetades av delegationen
27393: stat enligt anslutningsfördraget är tillåtet att skat-   för rusmedels- och nykterhetsärenden på upp-
27394: tefritt föra in 15 liter öl, måste samma mängdbe-        drag av social- och hälsovårdsministeriet och i
27395: gränsning också tiliämpas på införsel av öl från         det betonas människans eget samt närsamhällets
27396: ett tredje land. En höjning av mängden skattefritt       ansvar då det gälier alkoholbruk och förebyggan-
27397: öl som kan föras in från Iänder inom den inre            de av alkoholproblem. Regeringen följer noga
27398: marknaden avspeglar sig också direkt i mängden           med situationen för att anpassningen av inför-
27399: skattefritt öl som kan föras in från ett tredje land.    seln av alkoholdrycker till den inre marknaden
27400: Om inte Finland får tillämpa en särskild begräns-        skall förverkligas så bra som möjligt. Regering-
27401: ning för öl som förs in från ett tredje land, blir       en kommer i sin verksamhet att beakta de följd-
27402: man tvungen att i överensstämmelse med anpass-           verkningar alkoholkonsumtionen har på sociala
27403: ningen till den inre marknaden tillämpa den all-         förhållanden, hälsa, statsekonomi och andra fak-
27404: männa gränsen för värdet, 175 euro, på ölinför-          torer.
27405: seln från och med 1.1.2004. Förhandlingama om
27406: 
27407: 
27408: Helsingfors den 11 januari 2000
27409: 
27410:     Omsorgsminister Eva Biaudet
27411: 
27412: 
27413: 
27414: 
27415:                                                                                                           5
27416:                                                        KK 960/1999 vp -     Pentti Tiusanen /vas ym.
27417: 
27418: 
27419: 
27420: 
27421:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 960/1999 vp
27422: 
27423:                                             Valtioneuvoston Vuosaari-päätös ja Natura-
27424:                                             alueiden tulevaisuus
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 
27429: Eduskunnan puhemiehelle
27430: 
27431: Valtioneuvoston päätöksellä Vuosaaren satama-           Samoin hakijan itsensä Biota BD Oy:llä teet-
27432: rakentamisella ei katsota olevan Mustavuori-         tämä Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten
27433: Östersundomin Natura-alueelle merkittävää hait-      arviointi osoittaa Vuosaaren satamahankkeella
27434: taa. Päätös tehtiin huolimatta siitä, että Musta-    olevan merkittävää haittaa Mustavuori-Öster-
27435: vuori-Östersundomin Natura-aluetta koskevan          sundomin Natura-alueelle.
27436: valituksen käsittely alueen rajauksesta on kesken
27437: korkeimmassa hallinto-oikeudessa.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27438:    On epäiltävissä, että valtioneuvosto on politi-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
27439: soinut luonnontieteellisen harkinnan arvioides-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27440: saan 2. joulukuuta Mustavuori-Östersundomin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27441: Natura-alueen Porvarinlahden ja satama-
27442: rakentamisen suhdetta. Luonnontieteellisen har-             Onko valtioneuvosto päätöksessään 2.
27443: kinnan merkitys ja asema todetaan varsin yksi-             joulukuuta politisoinut luonnontieteelli-
27444: selitteisesti Euroopan unionin direktiivissä.              seen harkintaan pohjautuvan Natura-
27445:    Arviota päätöksenteon politisoimisesta tukee            käsittelyn tehdessään päätöksensä kor-
27446: se, että Uudenmaan ympäristökeskuksen asian-               keimmassa hallinto-oikeudessa kesken-
27447: tuntijat, tutkija FM Markku Mikkola-Roos Suo-              eräisenä olevasta asiasta ja
27448: men ympäristökeskuksesta ja tri Heikki Hirvo-
27449: nen Helsingin yliopiston ekologian laitokselta             mihin luonnontieteelliseen tietämyk-
27450: ovat lausuneet Vuosaaren satamahankkeesta ole-             seen valtioneuvosto nojautui sivuuttaes-
27451: van merkittävää haittaa Mustavuori-Östersun-               saan Uudenmaan ympäristökeskuksen ja
27452: domin Natura-alueelle.                                     Biota BD Oy:n Helsingin kaupungille
27453:                                                            antamat asiantuntijalausunnot?
27454: 
27455: 
27456: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1999
27457: 
27458:     Pentti Tiusanen /vas                                Klaus Bremer /r
27459:     Irina Krohn /vihr                                   Marjaana Koskinen /sd
27460:     Erkki Pulliainen /vihr                              Sakari Smeds /skl
27461:     Annika Lapintie /vas                                Ismo Seivästö /skl
27462:     Kirsi Ojansuu /vihr                                 Osmo Puhakka /kesk
27463:     Heli Paasio /sd                                     Sirpa Pietikäinen /kok
27464: 
27465:                                                                                               Versio 2.0
27466: KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
27467: 
27468: 
27469:     Mikko Elo /sd                          Esa Lahtela /sd
27470:     Veijo Puhjo /vas                       Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
27471:     Katja Syvärinen /vas                   Mikko Kuoppa /vas
27472:     Janina Andersson /vihr                 Leea Hiltunen /skl
27473:     Matti Vähänäkki /sd                    Jyri Häkämies /kok
27474:     Seppo Lahtela /kesk                    Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
27475:     Seppo Kanerva /kok                     Esko-Juhani Tennilä /vas
27476: 
27477: 
27478: 
27479: 
27480: 2
27481: Ministerin vastaus                                      KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
27482: 
27483: 
27484: 
27485: 
27486: Eduskunnan puhemiehelle
27487: 
27488: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         den luontotyyppien ja lajien kannalta, joiden
27489: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vuoksi alue on otettu Natura 2000 -verkostoon.
27490: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Suojelutoimenpiteet rajoittavat siten vain sellai-
27491: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       sia hankkeita, jotka heikentäisivät alueella ole-
27492: sasen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        via yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä tai
27493: myksen KK 96011999 vp:                                 lajieri elinympäristöjä. Näin ollen Natura -aluei-
27494:                                                        den suojelutavoitteiden saavuttaminen ei aina
27495:         Onko valtioneuvosto päätöksessään 2.          edellytä luonnonsuojelualueen perustamista eikä
27496:         joulukuuta politisoinut luonnontieteelli-     muutoinkaan koko aluetta koskevaa suojelua ... ".
27497:         seen harkintaan pohjautuvan Natura-               Valtioneuvoston päätöksessä Euroopan yhtei-
27498:         käsittelyn tehdessään päätöksensä kor-        sön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen
27499:         keimmassa hallinto-oikeudessa kesken-         hyväksymisestä todetaan verkoston toteuttami-
27500:         eräisenä olevasta asiasta ja                  sesta seuraavaa: "Natura 2000 -verkostoon sisäl-
27501:                                                       lytetyillä alueilla on luonnonsuojelulain 68 §:n
27502:         mihin luonnontieteelliseen tietämyk-          mukaisesti toteutettava kunkin alueen suojeluta-
27503:         seen valtioneuvosto nojautui sivuuttaes-      voitteita vastaava suojelu. Suojelua toteutettaes-
27504:         saan Uudenmaan ympäristökeskuksen ja          sa huolehditaan siitä, että niiden arvojen säilymi-
27505:         Biota BD Oy:n Helsingin kaupungille           nen, joiden perusteella alue on verkostoon otet-
27506:         antamat asiantuntijalausunnot?                tu, tulee turvatuksi. Tämä tapahtuu luonnonsuo-
27507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         jelulain 65 ja 66 §:n mukaisessa järjestyksessä
27508: ti seuraavaa:                                           "
27509:                                                           Valtioneuvosto on 2.12.1999 tekemänsä pää-
27510: Valtioneuvosto toteaa 2.12.1999 tekemänsä pää-        töksen liitteenä olevassa muistiossa todennut,
27511: töksen perusteluissa, että luonnonsuojelulain         että Natura 2000 -alueen luontotyyppien ja lajien
27512: 65 §:n mukaisessa arviointi- ja lausuntomenette-      suotuisaan suojelun tasoon vaikuttavista tekijöis-
27513: lyssä ei ole tarkasteltu seutukaavan aluevaraus-      tä on säädetty sen lisäksi, mitä luonnonsuojelu-
27514: ten toteuttamisen vaikutuksia sillä tavoin kuin       lain 65 ja 66 §:ssä säädetään, luonnonsuojelu-
27515: luontodirektiivin 1, 3 ja 6 artiklan ja luonnonsuo-   lain 5 §:n säännöksessä suotuisasta suojelun ta-
27516: jelulain 5, 65 ja 66 § edellyttävät.                  sosta sekä luontodirektiivin 1 artik1an kohdissa
27517:    Valtioneuvoston päätöksessä Euroopan yhtei-        e ja i määritelmissä suotuisasta suojelun tasosta,
27518: sön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen          3 artiklaoja liitteen III säännöksissä Natura 2000
27519: hyväksymisestä (20.8.1998) todetaan verkoston         -verkoston tavoitteesta ja alueiden valintakritee-
27520: oikeusvaikutuksista seuraavaa: " .... Viranomai-      reistä, ja 6 artiklan säännöksessä vaikutusten ar-
27521: nen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunni-        vioinnista, sekä lintudirektiivin 4 artiklan sään-
27522: telmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntome-     nöksessä alueiden valintakriteereistä. Valtioneu-
27523: nettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma        voston päätöksen liitteenä olevassa muistiossa
27524: merkityksellisesti heikentää Natura-alueen luon-      esitetään ne kriteerit, joiden perusteella on har-
27525: nonarvoja (LSL 66 §). Tarkastelu tehdään nii-         kittu vaikutusten merkittävyyttä. Tämän jälkeen
27526: 
27527: 
27528: 25   200696                                                                                            3
27529: KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.                                             Ministerin vastaus
27530: 
27531: 
27532:  muistiossa on tarkasteltu kaavaehdotuksen vai-       Ympäristöministeriö on pyytänyt Uudenmaan lii-
27533:  kutuksia Mustavuoren lehto ja Östersundomin          ton hakemuksen johdosta kolme asiantuntijalau-
27534:  lintuvedet nimiselle Natura 2000 -alueelle. Val-     suntoa:
27535:  tioneuvosto toteaa, että arvioinnissa vaikutuksia       - Lausunto 17.8.1999: Lasse J. Laine, Por-
27536:  on tarkasteltava suhteessa niihin luontodirektii-    varinlahden rautatiesillan vaikutus kirjokertun ja
27537:  vin mukaisiin luontotyyppeihin ja luonto- ja         pikkulepinkäisen pesimiseen alueella.
27538:  lintudirektiivin mukaisten lajien elinympäristöi-       - Lausunto 27.10.1999: Markku Mikkola-
27539:  hin, jotka on ilmoitettu Natura 2000 -ilmoituslo-    Roos, asiantuntijalausunto Vuosaaren seutukaa-
27540:  makkeella Mustavuoren lehto ja Östersundomin         valuonnoksen satamalle ja sen maaliikenneyh-
27541:  lintuvedet -alueen suojelutavoitteeksi. Ilmoitus-    teyksille osoitettujen aluevarausten toteuttami-
27542:  lomakkeen       tiedot    ovat    valtioneuvoston    sen vaikutuksista niille luonnonarvoille, joiden
27543:  20.8.1998 tekemän Natura 2000 -verkostoehdo-         suojelemiseksi Mustavuoren lehto ja Östersun-
27544:  tusta koskevan hyväksymispäätöksen perustana.        domin lintuvedet -niminen alue on otettu Natura
27545:      Valtioneuvoston Vuosaaren sataman ja sen lii-    2000 -verkostoon.
27546:  kenneyhteyksien Natura-a1ueelle kohdistuvien            - Lausunto 28.10.1999: Heikki Hirvonen,
27547: vaikutusten tarkastelu perustuu seuraaviin asia-      asiantuntijalausunto Uudenmaan liiton valtio-
27548: kirjoihin:                                            neuvostolle toimittamasta Vuosaaren seutukaa-
27549:     - Uudenmaan         liiton    valtioneuvostolle   vaa koskevasta hakemuksesta, erityisesti seutu-
27550:  26.4.1999 osoittama hakemus                          kaavaluonnoksessa satamalle ja sen maaliiken-
27551:     - Uudenmaan liitto: Seutukaavaehdotus ja          neyhteyksille osoitettujen aluevarausten toteutta-
27552:  ehdotus seutukaavan muutokseksi; Vuosaaren           misen vaikutuksista niille luonnonarvoille, joi-
27553:  satama ja sen liikenneyhteydet, 25.1.1999            den suojelemiseksi Mustavuoren lehto ja Öster-
27554:     - Uudenmaan ympäristökeskuksen luon-              sundomin lintuvedet -niminen alue on otettuNa-
27555: nonsuojelulain 65 §:n mukainen Uudenmaan lii-         tura 2000 -verkostoon.
27556: ton pyytämä lausunto 19.3.1999                        Pyydettyjen asiantuntijalausuntojen osalta kysy-
27557:     - Biota BD OY: Mustavuoren lehto ja Ös-           myksessä on harhaanjohtavasti todettu, että Uu-
27558: tersundomin lintuvedet; Vuosaaren satamahank-         denmaan ympäristökeskus olisi käyttänyt
27559: keen vaikutukset Natura 2000 -alueeseen,              asiantuntijainaan tutkija FM Markku Mikkola-
27560:  15.4.1998 (Helsingin kaupungin teettämä selvi-       Roosia ja tohtori Heikki Hirvosta. Uudenmaan
27561: tys jo aikaisemmin tehtyjen vaikutusselvitysten       ympäristökeskus ei katsonut tarpeelliseksi pyy-
27562: perusteella)                                          tää asiantuntijalausuntoja valmistellessaan luon-
27563:     - Arto Kurtto ja Leena Helynranta: Boreaa-        nonsuojelulain 65 §:n mukaista pyydettyä lau-
27564: liset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuoren      suntoa. Edellä mainitut lausunnot on pyydetty
27565: -Porvarinlahden-Labbackan-Kasabergetin                syyskuussa 1999 asiaa ympäristöministeriössä
27566: alueella, lausunto ja siihen liittyvä kartta          valmisteltaessa. Lisäksi kysymystä hieman tar-
27567:  10.10.1997, jotka Helsingin kaupungin ympäris-       kentaen on todettava, että ympäristöministeriön
27568: tökeskus on julkaissut sarjassaan syksyllä 1999       tai valtioneuvoston tiedossa ei ole, että Uuden-
27569:     - Valtioneuvoston päätös Euroopan yhtei-          maan ympäristökeskus tai Biota BD Oy:n olisi-
27570: sön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen          vat antaneet Helsingin kaupungille Natura -ar-
27571: hyväksymisestä 20.8.1998 asiakirjoineen               viointia koskevia asiantuntijalausuntoja. Sen si-
27572:     - Muistio 5.9.1997: Ympäristöministeriö,          jaan kuten edellä on mainittu Biota BD Oy on
27573: alueiden käytön osasto, FI0100065 Mustavuo-           tehnyt selvityksen jo aikaisemmin tehtyjen selvi-
27574: ri-Östersundom                                        tysten perusteella sataman ja sen liikenneyhteyk-
27575:     - Ympäristövaikutusten arviointiselostus,         sien vaikutuksista Natura -luonnonarvoihin.
27576: saapunut yhteysviranomaiselle 30.11.1995              Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausun-
27577:     - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausun-            non luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti
27578: to arviointiselostuksesta, 13.3 .1996.                Uudenmaan liitolle, ei Helsingin kaupungille.
27579: 
27580: 4
27581: Ministerin vastaus                                     KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
27582: 
27583: 
27584:     Siltä osin kuin kysymys koskee valtioneuvos-       kohteena olevan luontotyypin ja lajin osalta. Pe-
27585: ton päätöksen sijoittumista aikaan, jolloin valtio-    rustelut ovat julkisia ja pohjautuvat asianmukai-
27586: neuvoston 20.8.1998 tekemästä Suomen Natura            siin selvityksiin. Vaikutusten merkittävyys on
27587: 2000 -verkostoon ehdotettuja alueita koskevasta        selvitettävä usean arviointikriteerin pohjalta eikä
27588: päätöksestä on vireillä valitusmenettely korkeim-      ole mahdollista täysin sulkea pois sitä, että sekä
27589: massa hallinto-oikeudessa, viittaan siihen, mitä       asiasta lausunnon antavat tahot että valtioneu-
27590: oikeuskansleri on lausunnossaan 23.11.1999 sa-        vosto tekevät jossain määrin arvoväritteisiä va-
27591: nonut. Oikeuskanslerin mukaan valtioneuvostos-         lintoja sanan merkittävyys tulkinnassa. Viime
27592: sa voitiin käsitellä luonnonsuojelulain 66 §:n        kädessä tämän käsitteen samoin kuin moniin
27593:  1 momentissa tarkoitettu kysymys siitä, hei-         muihinkin lakeihin kirjattujen sisällöllisten mää-
27594: kentääkö satamahanke merkittävästi Natura 2000        räysten osalta tulkinta määrittyy vähitellen oi-
27595: -verkostoon ehdotetun alueen suojeltaviksi aiot-      keustapausten kautta.
27596: tuja 1uonnonarvoja. Oikeuskanslerin käsityksen            On syytä välttää sen toistumista, että luonnon-
27597: mukaan päätöksentekomenettely ei vielä vaikuta         suojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausun-
27598: korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavana         tomenettely ei tuota riittävän selkeää tulosta, jot-
27599: olevan valituksen käsittelyyn sekä tehtäviin rat-     ta laissa säädetty menettely voidaan toteuttaa il-
27600: kaisuihin.                                            man tässä tapauksessa tehtyä esivaihetta vaiku-
27601:     Siltä osin kuin kansanedustaja Tiusasen ym.       tusten merkittävyyden osalta. Ympäristöministe-
27602: kysymys koskee sitä, mihin luonnontieteelliseen       riö ohjaa alueellisia ympäristökeskuksia menet-
27603: tietämykseen valtioneuvosto nojautui sivuuttaes-      telyn kehittämiseksi vastedes siten, että siitä saa-
27604: saan Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Biota            tava päätöksentekoaineisto on yksiselitteistä eikä
27605: BD Oy:n Helsingin kaupungille antamat asian-          syntyisi tilannetta, jossa hankkeesta tai suunni-
27606: tuntijalausunnot, viittaan edellä esitettyyn sekä     telmasta vastaava ikään kuin varmuuden vuoksi
27607: valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevaan           saattaa puheena olevan harkinnan valtioneuvos-
27608: muistioon. Sekä äänestyksessä hävinnyt ympä-          ton ratkaistavaksi. Koska kuitenkin luonnonsuo-
27609: ristöministeriön esitys että voittanut valtioneu-     jelulaissa on säädetty, että luonnonsuojelulain
27610: voston päätös sisältävät yksityiskohtaiset perus-     66 §:n mukaisen päätöksen tekee valtioneuvos-
27611: telut. Valtioneuvoston päätös on perusteltu yksi-     to yleisistunnossaan, ei tässä tapauksessa katsot-
27612:  tyiskohtaisesti kunkin suunnitelman vaikutusten      tu voitavan ratkaista kysymystä muulla tavoin.
27613: 
27614: 
27615: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2000
27616: 
27617:     Ympäristöministeri Satu Hassi
27618: 
27619: 
27620: 
27621: 
27622:                                                                                                         5
27623: KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.                                                  Ministerns svar
27624: 
27625: 
27626: 
27627: 
27628: Tili riksdagens talman
27629: 
27630: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        rådet har införlivats i nätverket Natura 2000.
27631: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        Skyddsåtgärderna begränsar alltså bara sådana
27632: statsrådet översänt följande av riksdagsiedamot        projekt som försvagar naturtyper eller arters 1ivs-
27633: Pentti Tiusanen /vänst m.fl. undertecknade             mi1jöer av gemenskapsintresse. Detta innebär att
27634: skriftliga spörsmåi SS 96011999 rd:                    uppnåendet av skyddsmåien för Naturaområdena
27635:                                                        inte alltid förutsätter att man inrättar ett skydds-
27636:        Har statsrådet i sitt beslut av den 2 de-       område, inte heller att skyddet täcker området i
27637:        cember politiserat behandlingen av Na-          dess heihet ... ".
27638:        tura, som stöder sig på naturvetenskap-            I statsrådets besiut om godkännande av Fin-
27639:        lig bedömning, när man fattade beslut           Iands försiag tili Europeiska gemenskapens nät-
27640:        om en sak som ännu inte är avgjord i            verk Natura 2000 konstateras föijande om inrät-
27641:        högsta förvaltningsdomstolen, och               tandet av nätverket: "I de områden som införli-
27642:                                                        vas i nätverket Natura 2000 skall ett skydd som
27643:        på viiken naturvetenskaplig sakkunskap          motsvarar måien för skyddet av vart område för-
27644:        stödde sig statsrådet när man förbigick         verkiigas eniigt 68 § naturvårdsiagen. Då skyd-
27645:        de sakkunnigutlåtanden som Nylands              det förverkiigas, ser man samtidigt till att säker-
27646:        miljöcentral och Biota BD Oy gett Hel-          ställa att de värden bevaras på basis av viika om-
27647:        singfors stad?                                  rådet har inkiuderats i nätverket. Detta sker i den
27648: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-        ordning som 65 och 66 § naturvårdsiagen anger
27649: föra föijande:                                           "
27650:                                                           Statsrådet har i den promemoria som utgjorde
27651: Statsrådet konstaterar i motiveringen tili sitt be-    biiaga tili besiutet 2.12.1999 konstaterat att be-
27652: siut 2.12.1999 att man i bedömnings- och utlåtan-      stämmeiser om de faktorer som inverkar på na-
27653: deförfarandet en1igt 65 § naturvårds1agen inte         turtyperna och en gynnsam bevarandestatus för
27654: har undersökt verkningarna av att områdesreser-        arterna i Natura 2000-områden utöver bestäm-
27655: veringarna i regionp1anen förverk1igas på det sätt     meiserna i 65 och 66 § naturvårdsiagen också
27656: som art. 1, 3 och 6 i habitatdirektivet och 5, 65      omfattar 5 § naturvårds1agen i fråga om en gynn-
27657: och 66 § naturvårds1agen förutsätter.                  sam skyddsnivå samt habitatdirektivets art. l.e
27658:    I statsrådets bes1ut om godkännande av Fin-         och 1.i med definitioner av gynnsam bevaran-
27659: 1ands förs1ag tili Europeiska gemenskapens nät-        destatus och dess art. 3, vidare bestämmelserna i
27660: verk Natura 2000 (20.8.1998) konstateras föijan-       biiaga III om må1en för nätverket Natura 2000
27661: de om nätverkets rättsverkningar: "En myndig-          och kriterierna för vai av områden samt bestäm-
27662: het får inte beviija ett tillstånd eller godkänna en   meisen i art. 6 om bedömning av verkningarna
27663: pian, om proceduren med bedömning av verk-             samt fågeidirektivets art. 4 om kriterierna för vai
27664: ningarna och utiåtanden om dem visar att projek-       av områden. I den promemoria som utgjorde bi-
27665: tet eller pianen avsevärt försvagar naturvärdena i     Iaga tili statsrådets bes1ut anförs de kriterier på
27666: ett naturaområde (66 § NvL). Granskningen gäi-         basis av viika betydeisen av verkningarna har
27667: Ier de naturtyper och arter på grund av vilka om-      övervägts. Därefter granskas i promemorian
27668: 
27669: 
27670: 6
27671: Ministerns svar                                          KK 960/1999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
27672: 
27673: 
27674: verkningarna av planeförslaget på Natura 2~~0-            - Redogörelse för bedörnning av miljökon-
27675: området Svarta backen och fågelområdena i Ost-         sekvenser, inkommen till kontaktmyndigheten
27676: ersundom. Statsrådet konstaterar att man vid be-       30.11.1995,
27677: dömningen bör se verkningama i relation till de          - Nylands miljöcentrals utlåtande om be-
27678: naturtyper enligt habitatdirektivet och livsmiljö-     dömningsredogörelsen 13 .3.1996.
27679: ema för de arter enligt habitat- och fågeldirekti-     Miljöministeriet har med anledning av Nylands
27680: ven som på Natura 2000-anmälningsblanketten            förbunds ansökan begärt tre sakkunnigutlåtan-
27681: har anmälts som mål för skyddet av Svarta back-        den:
27682: en och fågelområdena i Östersundom.Uppgifter-             - Ett utlåtande 17.8.2999 av Lasse J. Laine
27683: na på anmälningsblanketten utgör grunden för           om hur en jämvägsbro över Borgarstrandsviken
27684: statsrådets beslut 20.8.1998 att godkänna försla-      skulle inverka på hur höksångaren och törnska-
27685: get till nätverket Natura 2000.                        tan häckar i området,
27686:    Statsrådets granskning av verkningarna av              - ett utlåtande 27.10.1999 av Markku Mik-
27687: Nordsjö harnn och dess trafikförbindelser på Na-       kola-Roos, sakkunnigutlåtande om verkningama
27688: turaområdet bygger på följande handlingar:             av att områdesreserveringama för harnnen i
27689:    - Nylands förbunds ansökan till statsrådet          Nordsjö och för landtrafikförbindelsema enligt
27690: 26.4.1999,                                             regionplanen inverkar på de naturvärden på vars
27691:    - Nylands förbunds förslag till regionplan          grund Svarta backen och fågelområdena i
27692: och förslag till ändring av regionplanen; Nordsjö      Östersundom har införlivats i nätverket Natura
27693: hamn och dess trafikförbindelser, 25.1.1999,           2000,
27694:    - Nylands miljöcentrals utlåtande enligt               - ett utlåtande 28.10.1999 av Heikki Hirvo-
27695: 65 § naturvårdslagen, som Nylands förbund be-          nen, sakkunnigutlåtande om den ansökan beträf-
27696: gärde 19.3.1999,                                ..     fande regionplanen för Nordsjö som Nylands för-
27697:    - Biota BD Oy: Mustavuoren lehto ja Os-             bund tillställt statsrådet, särskilt om hur förverk-
27698: tersundomin lintuvedet; Vuosaaren satamahank-          ligandet av områdesreserveringarna för harnnen
27699: keen vaikutukset Natura 2000 -alueeseen,               och dess landtrafikförbindelser enligt utkastet till
27700: 15.4.1998 (Svarta backen och fågelområdena i           regionplan inverkar på de naturvärden på vars
27701: Östersundom; verkningama av hamnprojektet i            grund Svarta haeken och fågelområdena i
27702: Nordsjö på Natura 2000-området, en utredning           Östersundom har införlivats i nätverket Natura
27703: som Helsingfors stad låtit utföra på basis av de ti-   2000.
27704: digare utredningama om verkningama),
27705:    - Arto Kurtto och Leena Helynranta: Bore-           1 fråga om de sakkunnigutlåtanden som begärts
27706: aaliset metsäluhdat ja puustoiset suot Mustavuo-       konstateras i spörsmålet på ett vilseledande sätt
27707: ren-Porvarinlahden-Labbackan-Kasaberge-                att Nylands miljöcentral skulle ha anlitat forska-
27708: tin alueella (Boreala skogsdungar och trädbevux-       ren, fil.mag. Markku Mikkola-Roos och doktor
27709: na myrar på Svarta backen-Borgarstrandsvi-             Heikki Hirvonen som sina sakkunniga. Nylands
27710: ken-Labbacka-Kasaberget), utlåtande och                miljöcentral ansåg det vid beredningen av sina
27711: därtill fogad karta 10.10.1997, som Helsingfors        sakkunnigutlåtanden inte nödvändigt att inbegä-
27712: stads miljöcentral publicerat i sin serie hösten       ra det utlåtande som avses i 65 § naturvårdsla-
27713:                                                        gen. Dessutom bör det som precisering till riks-
27714: 1999,
27715:    - Statsrådets beslut om godkännande av              dagsledamot Tiusanens spörsmål konstateras att
27716: Finlands förslag till Europeiska gemenskapens          varken miljöministeriet eller statsrådet är medve-
27717: nätverk Natura 2000 20.8.1998 jämte bak-               tet om att Nylands miljöcentral eller Biota BD
27718: grundshandlingar,                                      Oy skulle ha gett Helsingfors stad sakkunnigutlå-
27719:    - Promemoria 5. 9.1997: Milj öministeriet,          tanden om Naturabedörnningen. Däremot har, så
27720: markanvändningsavdelningen, FIO 100065 Svar-           som ovan anförs, Biota BD Oy gett en redogörel-
27721: ta backen-Östersundom,                                 se på basis av de tidigare utredningama om hur
27722:                                                        hamnen och dess trafikförbindelser inverkar på
27723: 
27724:                                                                                                          7
27725: KK 96011999 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.                                                  Ministerns svar
27726: 
27727: 
27728: Natura-naturvärdena. Nylands miljöcentral har          planen. Motiveringarna är offentliga och bygger
27729: enligt 65 § naturvårdslagen gett ett utlåtande till    på vederbörliga utredningar. Verkningarnas be-
27730: Nylands förbund, inte till Helsingfors stad.           tydelse måste undersökas på basis av olika be-
27731:    Till den del som spörsmålet gäller tidlägg-         dörnningskriterier, och det går inte att helt och
27732: ningen av statsrådets beslut till en tidpunkt då be-   hållet utesluta möjligheten att både de instanser
27733: svär över statsrådets beslut av 20.8.1998 om Fin-      som yttrar sig i ärendet och statsrådet ger i viss
27734: lands förslag till nätverket Natura 2000 var an-       mån fårgade tolkningar av vad uttrycket betyd-
27735: hängiga i högsta förvaltningsdomstolen hänvisar        ligt eller avsevärt innebär. 1 sista hand avgörs
27736: jag till vad justitiekansler anför i sitt utlåtande    tolkningen av detta begrepp, på samma sätt som
27737: 23.11.1999. Enligt justitiekansler kunde statsrå-      de bestämmelser som gäller innehållet i många
27738: det behandla den i 66 § 1 mom. naturvårdslagen         andra lagar, så småningom genom olika rättsfall.
27739: avsedda frågan om huruvida harnnprojektet be-             Det är skäl att undvika en upprepning av att re-
27740: tydligt försvagar de naturvärden som avsågs bli        sultatet av bedömnings- och utlåtandeförfaran-
27741: skyddade i det område som föreslagits för nätver-      det enligt 65 § naturvårdslagen inte ger ett till-
27742: ket Natura 2000. Enligt justitiekanslers uppfatt-      räckligt klart resultat för att det förfarande som
27743: ning påverkar beslutsförfarandet inte handlägg-        lagen stadgar om skall kunna genomföras utan
27744: ningen av de besvär som fortfarande undersöks i        det föregående skede som i detta fall genomgåtts
27745: högsta förvaltningsdomstolen, inte heller de av-       beträffande verkningarnas betydelse. Miljömi-
27746: göranden som träffas.                                  nisteriet kommer framgent att ge de regionala
27747:    Till de delar som riksdagsledamot Tiusanens         miljöcentralerna handledning så att förfarandet
27748: m.fl. spörsmål gäller den naturvetenskapliga sak-      kan utvecklas i den riktningen att det underlags-
27749: kunskap som statsrådet stödde sig på då det            material för beslut som det resulterar i blir enty-
27750: förbigick de sakkunnigutlåtanden som Nylands           digt och att det inte uppstår en situation där den
27751: miljöcentral och Biota BD Oy gett Helsingfors          projekt- eller planansvarige på sätt och vis för sä-
27752: stad hänvisar jag till vad som ovan anförs och till    kerhets skull för över den aktuella prövningen till
27753: den promemoria som utgör bi1aga till statsrådets       statsrådet för avgörande. Eftersom naturvårdsla-
27754: beslut. Både miljöministerns förslag, som förlo-       gen i alla fall stadgar om att beslut enligt 66 §
27755: rade vid omröstningen, och det beslut som stats-       naturvårdslagen fattas vid statsrådets allmänna
27756: rådet omfattade innehåller detaljerade motive-         sammanträde, ansågs i detta fall att frågan inte
27757: ringar. Statsrådets beslut har motiverats i detalj i   kunde lösas på något annat sätt.
27758: fråga om varje naturtyp och art som påverkas av
27759: 
27760: 
27761: 
27762: Helsingforsden 12 januari 2000
27763: 
27764:     Miljöminister Satu Hassi
27765: 
27766: 
27767: 
27768: 
27769: 8
27770:                                                               KK 961/1999 vp- Katri Komi /kesk
27771: 
27772: 
27773: 
27774: 
27775:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 96111999 vp
27776: 
27777:                                             Harkinnanvarainen kuntoutus alle 16-vuotiaille
27778: 
27779: 
27780: 
27781: 
27782: Eduskunnan puhemiehelle
27783: 
27784: Talousarviossa vuodelle 2000 korotettiin 20 mil-     loudellinen tilanne sekä lasten ja nuorten psy-
27785: joonaa markkaa Kansaneläkelaitoksen harkin-          kiatrian pitkät jonot huomioon ottaen tähän ei
27786: nanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin Osoitet-      voida luottaa uudesta momentista 33.32.37 huo-
27787: tavia määrärahoja, ja samalla todettiin, että tämä   limatta.
27788: määräraha osoitetaan erityisesti lasten ja nuorten
27789: psykiatrisen kuntoutuksen järjestämiseen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27790:    Harkinnanvaraista kuntoutusta käytetään lie-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27791: vähköissä mielenterveyden häiriötiloissa. Vai-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27792: keavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta anne-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27793: taan todella vaikeiksi päässeissä tapauksissa, ja
27794: niissä voidaan myöntää tukea lapsillekin psyko-             Onko talousarvion pääluokan 33 mo-
27795: terapiaan.                                                 mentilla 18.60 oleva määrärahalisäys
27796:    Kelan etuusohjeiden mukaan psykoterapiaa                20 miljoonaa markkaa suunnattu har-
27797: tuetaan kuntoutuksena kuntoutujille, joiden työ-           kinnanvaraiseen kuntoutukseen lapsille
27798: tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön                ja nuorille, vaikka tiedetään, ettei psy-
27799: vuoksi vaarassa. Tarkoituksena on parantaa työ-            koterapiaa tällä hetkellä myönnetä alle
27800: tai opiskelukykyä tai palauttaa se. Kelan etuus-            16-vuotiaille Kelan etuusohjeiden mu-
27801: ohjeessa harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta ja             kaan tai
27802: sen kohdassa lääkinnällinen kuntoutus todetaan,
27803: ettei psykoterapiaa myönnetä KKL:n 4 §:n mu-               aiotaanko ohjeistusta muuttaa vuoden
27804: kaan alle 16-vuotiaille. He saavat ohjeen mu-              2000 alusta vai mihin harkinnanvarai-
27805: kaan tarvitsemansa psykoterapian julkisen ter-             sen kuntoutuksen osa-alueeseen lisä-
27806: veydenhuollon palveluina. Kuitenkin kuntien ta-            määräraha on tarkoitus suunnata?
27807: 
27808: 
27809: 
27810: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1999
27811: 
27812:     Katri Komi /kesk
27813: 
27814: 
27815: 
27816: 
27817:                                                                                               Versio 2.0
27818: KK 96111999 vp- Katri Komi /kesk                                                     Ministerin vastaus
27819: 
27820: 
27821: 
27822: 
27823: Eduskunnan puhemiehelle
27824: 
27825: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        mistä, noin 15 prosentilla on varsinaisia psyykki-
27826: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         siä häiriöitä ja 3-4 prosenttia lapsista kärsii va-
27827: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kavista mielenterveyden häiriöistä. Lasten ja
27828: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Ko-        nuorten psykiatrineo kuntoutus on ongelman va-
27829: min /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kavuuden takia tärkeä kohdealue, jossa eri toimi-
27830: KK 961/1999 vp:                                       alojen yhteistyö on tärkeää. Lasten ja nuorten tar-
27831:                                                       vitsemat psykoterapiapalvelut on perinteisesti
27832:        Onko talousarvion pääluokan 33 mo-            järjestetty ja tuotettu kunnan terveydenhuollos-
27833:        mentilla 18. 60 oleva määrärahalisäys          sa, jossa psykoterapian peruspalvelut yleensäkin
27834:        20 miljoonaa markkaa suunnattu har-           tulee ensisijaisesti järjestää. Kunnallisten psyko-
27835:        kinnanvaraiseen kuntoutukseen lapsille        terapiapalvelujen tuotantovastuu perustuu ter-
27836:        ja nuorille, vaikka tiedetään, ettei psy-     veydenhuollon palvelujärjestelmää koskevaan
27837:        koterapiaa tällä hetkellä myönnetä alle       lainsäädäntöön. Kansaneläkelaitoksen järjestä-
27838:         16-vuotiaille Kelan etuusohjeiden mu-        mä kuntoutus on tarkoituksenmukaista toteuttaa
27839:        kaan tai                                      yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuol-
27840:                                                      lon kanssa (integroitu palveluketju), jotta lasten
27841:        aiotaanko ohjeistusta muuttaa vuoden          ja nuorten psykiatrineo hoito ja kuntoutus olisi
27842:        2000 alusta vai mihin harkinnanvarai-         tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Kokonais-
27843:        sen kuntoutuksen osa-alueeseen lisä-          vastuu lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja
27844:        määräraha on tarkoitus suunnata?              kuntoutuksesta tulee edelleenkin olla kunnan so-
27845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        siaali- ja terveydenhuollossa.
27846: ti seuraavaa:                                            Kansaneläkelaitoksen alustavan selvityksen
27847:                                                      mukaan lasten ja nuorten psykiatrisessa kuntou-
27848: Eduskunta lisäsi vuoden 2000 talousarvion mo-        tuksessa ei ole järkevää keskittyä yksinomaan
27849: mentille 33.18.60 ehdotettua määrärahaa 20 mil-      psykoterapiaan, vaan myös muita kuntoutusmuo-
27850: joonalla markalla. Eduskunnan valtiovarainva-        toja ja toiminnallisia terapioita tulee käyttää ot-
27851: liokunnan mietinnön (VaVM 33/1999 vp) mu-            taen huomioon kunkin lapsen tai nuoren ja hänen
27852: kaan määräraha käytetään kansaneläkelaitoksen        perheensä tarpeet. Lasten ja nuorten kuntoutuk-
27853: harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin,        sessa tulee keskittyä lapsen tai nuoren ohella hä-
27854: erityisesti lasten ja nuorten psykiatrisen kuntou-   nen perheeseen, ja toimia suunnitelmallisessa yh-
27855: tuksenjärjestämiseen. Lasten ja nuorten psykiat-     teistyössä esimerkiksi lasten päivähoidon, kasva-
27856: risen hoidon turvaamiseksi eduskunta osoitti         tus- ja perheneuvolan sekä koulun oppilashuol-
27857: myös kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuk-      lon kanssa.
27858: sella 70 miljoonan markan määrärahan.                    Kansaneläkelaitoksessa ei vielä ole vahvistet-
27859:    Saatujen selvitysten mukaan koko maan katta-      tu suunnitelmaa siitä, miten vuoden 2000 talous-
27860: vasta lastenpsykiatrisesta epidemiologisesta tut-    arvion tarkoittama lasten ja nuorten harkinnanva-
27861: kimuksesta ilmenee, että Suomessa noin viiden-       rainen psykiatrineo kuntoutus järjestetään. Asiaa
27862: neksellä lapsista ja nuorista on häiriökäyttäyty-    suunnitellaan yhdessä kansaneläkelaitoksen ter-
27863: 
27864: 
27865: 2
27866: Ministerin vastaus                                            KK 96111999 vp- Katri Komi /kesk
27867: 
27868: 
27869: veys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutuslin-          Selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos tulee
27870: jan ja yliopistollisten keskussairaaloiden lasten    muuttamaan ohjeistustaan edellä selostettujen
27871: ja nuorten psykiatrian asiantuntijoiden kanssa.      suuntaviivojen mukaisesti siten, että alle 16-vuo-
27872: Suunnitelma tulee vielä sosiaali- ja terveysminis-   tiaille on mahdollista myöntää harkinnanvaraista
27873: teriöön lausuntoa varten.                            kuntoutusta eduskunnan päätöksen mukaisesti ja
27874:                                                      annetun määrärahan puitteissa.
27875: 
27876: 
27877: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
27878: 
27879:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27880: 
27881: 
27882: 
27883: 
27884:                                                                                                      3
27885: KK 961/1999 vp- Katri Komi /kesk                                                        Ministerns svar
27886: 
27887: 
27888: 
27889: 
27890: Tili riksdagens talman
27891: 
27892: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      egentliga psykiska störningar och att 3--4 % av
27893: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       barnen lider av allvarliga menta1a störningar.
27894: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kat-      Den psykiatriska rehabiliteringen av barn och
27895: ri Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål       unga är ett allvarligt problem och därför ett vik-
27896: SS 96111999 rd:                                       tigt målområde, där samarbetet mellan olika
27897:                                                       verksamhetsområden är viktigt. De psykoterapi-
27898:        ir det tillägg på 20 milj. mk i anslaget       tjänster som barn och unga behöver har traditio-
27899:        under moment 18. 60, huvudtitel 33, rik-       nellt ordnats och producerats av kommunernas
27900:        tat till behovsprövad rehabilitering för       hälso- och sjukvård, där de psykoterapeutiska
27901:        barn och unga, fastän det är ett faktum        bastjänsterna i allmänhet i första hand skall ord-
27902:        att psykoterapi enligt FPA:s förmånsan-        nas. Ansvaret att ordna korumunala psykoterapi-
27903:        visningar inte i nuläget beviljas för per-     tjänster baserar sig på lagstiftningen om hälso-
27904:        soner under 16 år, eller                       och sjukvårdens servicesystem. Det är ändamåls-
27905:                                                       enligt att den rehabilitering som folkpensionsan-
27906:        ämnar man ändra anvisningarna från             stalten ordnar förverkligas i samarbete med kom-
27907:        ingången av 2000 eller till vilket delom-      munens social- och hälsovård (en integrerad ser-
27908:        råde av den behovsprövade rehabilite-          vicekedja), för att barnens och de ungas psykia-
27909:        ringen kommer tilläggsanslaget att rik-        triska vård och rehabilitering skall ge goda resul-
27910:        tas?                                           tat och vara ändamålsenlig. Kommunens social-
27911: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       och hälsovård skall fortsättningsvis ha helhetsan-
27912: föra följande:                                        svaret för barnens och de ungas psykiatriska vård
27913:                                                       och rehabilitering.
27914: Riksdagen ökade anslaget under moment                    Enligt folkpensionsanstaltens preliminära ut-
27915: 33.18.60 i budgeten med 20 milj. mk. Enligt ett       redning är det inte ändamålsenligt att i den psy-
27916: betänkande från riksdagens statsutskott (StaUB        kiatriska rehabiliteringen av barn och unga kon-
27917: 33/1999 rd) används anslaget till kostnaderna för     centrera sig enbart på psykoterapi, utan även an-
27918: folkpensionsanstaltens behovsprövade rehabili-        dra rehabiliteringsformer och funktionella tera-
27919: tering, speciellt för ordnande av psykiatrisk reha-   pier skall användas med beaktande av de indivi-
27920: bilitering för barn och unga. För att säkerställa     duella behoven hos klienten och klientens familj.
27921: den psykiatriska vården för barn och unga anvi-       1 rehabiliteringen av barn och unga skall man inte
27922: sade riksdagen även till kommunerna och sam-          koncentrera sig enbart på barnet eller den unga,
27923: kommunerna ett anslag på 70 milj. mk i statsun-       utan även på hans eller hennes familj och samar-
27924: derstöd.                                              beta systematiskt med t.ex. barndagvården, råd-
27925:    Enligt utredningarna framgår det av en riks-       givningen i uppfostrings- och fami1jefrågor samt
27926: omfattande barnpsykiatrisk epidemiologisk un-         skolans elevvård.
27927: dersökning att det hos cirka en femtedel av bar-         Folkpensionsanstalten har ännu inte fastställt
27928: nen och ungdomarna i Finland förekommer stö-          planen för hur den behovsprövade psykiatriska
27929: rande beteende, att ca 15 % av dessa 1ider av         rehabiliteringen av barn och unga som avses i
27930: 
27931: 
27932: 4
27933: Ministems svar                                               KK 961/1999 vp- Katri Komi /kesk
27934: 
27935: 
27936: budgeten för 2000 skall ordnas. Frågan planeras i      Enligt utredningen kommer folkpensionsan-
27937: samarbete med rehabiliteringslinjen vid folkpen-    stalten att ändra sina regler enligt de ovan relate-
27938: sionsanstaltens avdelning för hälsovård och ut-     rade riktlinjema så att personer under 16 år kan få
27939: komstskydd och universitetscentralsjukhusens        behovsprövad rehabilitering enligt riksdagens
27940: experter inom bam- och ungdomspsykiatri. Pla-       beslut och inom ramen för anslaget.
27941: nen kommer att sändas till social- och hälso-
27942: vårdsministeriet för utlåtande.
27943: 
27944: 
27945: 
27946: Helsingforsden 11 januari 2000
27947: 
27948:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27949: 
27950: 
27951: 
27952: 
27953:                                                                                                       5
27954:                                                              KK 962/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk
27955: 
27956: 
27957: 
27958: 
27959:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 962/1999 vp
27960: 
27961:                                               Arsenalin vanhojen velallisten inhimillinen
27962:                                               kohtelu
27963: 
27964: 
27965: 
27966: 
27967: Eduskunnan puhemiehelle
27968: 
27969: Norjalainen Aktiv Kapital ASA ja tanskalainen          taista anteeksiautoratkaisua velallisille. Jos tässä
27970: Cargill Scandinavia A/S allekirjoittivat pari viik-    olisi onnistuttu ja saatu takaisin esimerkiksi 10
27971: koa sitten sopimuksen Omaisuudenhoitoyhtiö             prosenttia 12 miljardin markan velkojen pääoma-
27972: Arsenal Oyj:n, Arsenal-SSP Oy:nja Arsenal-Sil-         arvosta, olisi valtio saanut 1,2 miljardia markkaa
27973: ta Oy:n kanssa saatavasalkkujen ostamisesta.           eli lähes tuplaten ko. kauppahinnan.
27974:    Saatavat ovat pääoma-arvoltaan noin 12 mil-            Monissa tapauksissa vanhojen velkojen perin-
27975: jardia markkaa ja kohdistuvat peräti noin 56 000       nästä luopuminen olisi mitä ilmeisimmin ollut
27976: velalliseen. Kauppaan kuuluvat lisäksi kertyneet       kansantalouden kannalta viisasta, koska tällöin
27977: ja maksamatta olevat korot. Kauppahinta oli 670        perinnän kohteena olevat ihmiset pääsisivät
27978: miljoonaa markkaa eli siis reilut viisi prosenttia     uudelleen mukaan yhteiskunnan normaaliin tuo-
27979: saatavien kokonaismäärästä ilman korkoja.              tanto- ja kulutuskiertoon sekä veronmaksajiksi.
27980:    Pääosa perinnän kohteena olevista noin 56 000
27981: velallisesta on rehellisiä työtätekeviä suomalai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27982: sia, jotka 1990-luvun alkuvuosina ajautuivat la-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27983: man, pankkikriisin, devalvaatioidenja omaisuus-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27984: arvojen romahduksen seurauksena taloudelli-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27985: seen umpikujaan. Monet heistä ovat menettäneet
27986: kaiken omaisuutensa ja eläneet vuosia niin talou-            Harkittiinko hallituksessa toimenpitei-
27987: dellisesti kuin henkisestikin erittäin raskasta ai-          tä, joilla kysymyksessä esitetyn kaupan
27988: kaa.                                                         sijasta olisi haettu huomattavia velko-
27989:    Nyt Arsenalin velkojen myynnin tultua julki-              jen sovittelu- ja anteeksiantoratkaisuja
27990: suuteen monet velalliset ovat entisestään huoles-            sekä
27991: tuneet omasta tulevaisuudestaan. On pelätty, että
27992: uusi ulkomaalaisomisteinen velkojataho pyrkii                miten h"allitus nyt tehdyn kaupan jäl-
27993: maksimoimaan voittonsa harjoittamalla Suomen                 keen turvaa ulkomaalaisomisteiselle yh-
27994: olosuhteisiin sopimattomia perintätapoja.                    tiölle myytyjen velkojen ja Arsenalin
27995:    Arsenalin vanhojen velkojen myynnistä saa-                vanhojen velallisten oikeudenmukaisen
27996: tiin vajaat 700 miljoonaa markkaa. Yksi vaihto-              ja inhimillisen kohtelun velkojen takai-
27997: ehto myynnille olisi ollut hakea sovittelu- ja osit-         sinperinnässä?
27998: 
27999: 
28000: 
28001: Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1999
28002: 
28003:     Jukka Vihriälä /kesk
28004:                                                                                                   Versio 2.0
28005: KK 962/1999 vp- Jukka Vihriälä /kesk                                              Ministerin vastaus
28006: 
28007: 
28008: 
28009: 
28010: Eduskunnan puhemiehelle
28011: 
28012: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa    tamalle perintäyhtiölle. Tästä vaihtoehdosta luo-
28013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      vuttiin, koska valtion omistaman yhtiön toiminta
28014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    olisi helposti samaistettu Arsenaliin, se ei olisi
28015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-    kuitenkaan voinut velallisten tasapuolisen kohte-
28016: riälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    lun vuoksi toimia erilaisin periaattein kuin muut
28017: sen KK 962/1999 vp:                                perintätoimistot eikä Arsenalissa ollut sellaista
28018:                                                    ammattitaitoa eikä tietojärjestelmiä, joita erityi-
28019:       Harkittiinko hallituksessa toimenpitei-      sesti ns. jälkiperittävienjoustava hoitaminen oli-
28020:       tä, joilla kysymyksessä esitetyn kaupan      si edellyttänyt.
28021:       sijasta olisi haettu huomattavia velko-         Myyjä asetti velallisten oikeudenmukaisen
28022:       jen sovittelu- ja anteeksiantoratkaisuja     kohtelun turvaamiseksi kaupalle useita ehtoja.
28023:       sekä                                         Näiden mukaan perintätoimintaa harjoittavan yh-
28024:                                                    tiön on oltava suomalainen ja sen on noudatetta-
28025:       miten hallitus nyt tehdyn kaupan jäl-        va Suomen perintälakia ja hyvää perintätapaa.
28026:       keen turvaa ulkomaalaisomisteiselle yh-      Saamisia ei saa jatkossakaan myydä eikä luovut-
28027:       tiölle myytyjen velkojen ja Arsenalin        taa kolmannelle osapuolelle, jollei se täytä osta-
28028:       vanhojen velallisten oikeudenmukaisen        jalle asetettuja ehtoja. Lisäksi kaikki Arsenalin
28029:       ja inhimillisen kohtelun velkojen takai-     sopimat velkajärjestelyt ovat edelleen voimassa.
28030:       sinperinnässä?                                  Arsenal on velkojana ollut sidottu verrattain
28031: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti     kaavamaiseen toimintatapaan. Uusi yhtiö sitä
28032: seuraavaa:                                         vastoin pyrkinee yksilöllisiin ratkaisuihin velal-
28033:                                                    listen kanssa siten, että velallisen velanhoitoky-
28034: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n saatava-        ky ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan huo-
28035: salkkujen myynti perustui sekä talouspoliittisen   mioon. Käytännössä tämä johtaa joustavampiin
28036: ministerivaliokunnan 26.1.1999 tekemään pää-       velkojen sovittelu- ja anteeksiautoratkaisuihin
28037: tökseen Arsenalin toimintojen alasajon nopeutta-   kuin mihin Arsenalilla oli mahdollisuuksia. Mo-
28038: misesta että Arsenalin tarkastusvaliokunnan suo-   nelle Arsenalin velalliselle saamisten myynti
28039: situksiin. Yhtenä vaihtoehtona harkittiin myös     saattaakin antaa siten mahdollisuuden päästä
28040: saatavien myyntiä valtion perustarnalle ja omis-   vanhoista veloistaan lopullisesti eroon.
28041: 
28042: 
28043: 
28044: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
28045: 
28046:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
28047: 
28048: 
28049: 
28050: 
28051: 2
28052: Ministems svar                                              KK 962/1999 vp -Jukka Vihriälä /kesk
28053: 
28054: 
28055: 
28056: 
28057: Tili riksdagens talman
28058: 
28059: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       statsbolags verksarnhet lätt skulle ha kopplats till
28060: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        Arsenal och bolaget på grund av lika behandling
28061: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-       av gäldenärerna inte skulle ha kunnat sköta verk-
28062: ka Vihriälä /cent undertecknade skriftliga spörs-      samheten enligt några andra principer än övriga
28063: mål SS 962/1999 rd:                                    inkassobolag och Arsenal inte hade sådan know-
28064:                                                        how eller sådana datasystem som en flexibel
28065:        Övervägde regeringen att vidta åtgär-           skötsel särskilt av s.k. efterindrivna skulder skul-
28066:        der så att man i stället för den försälj-       le ha förutsatt.
28067:        ning som nämns i spörsmålet skulle ha              För tryggande av en rättvis behandling av gäl-
28068:        sökt betydande lösningar för jämkning           denärerna ställde försäljaren flera villkor för kö-
28069:        och efterskänkning av skulderna, samt           pet. Enligt dessa bör bör det bolag som sköter in-
28070:                                                        drivningen vara finskt och iaktta Finlands lagar
28071:       hur tänker regeringen efter den aktuella         gällande indrivning samt god indrivningssed.
28072:       försäljningen trygga en rättvis och hu-          Fordringama får inte heller i fortsättningen säl-
28073:        man behandling då de skulder som sålts          jas eller överlåtas till en tredje part, om inte den-
28074:        tili det utländska bolaget och Arsenals         na uppfyller de villkor som gäller köparen. Dess-
28075:       gamla gäldenärers skulder indrivs?               utom är alla skuldsaneringar som Arsenal kom-
28076: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        mit överens om fortfarande i kraft.
28077:                                                           Arsenal har som borgenär varit bunden till ett
28078: föra följande:
28079:                                                        rätt formellt verksamhetssätt. Det nya bolaget
28080: Försäljningen av Egendomsförvaltningsbolaget           torde däremot eftersträva individuella lösningar
28081: Arsenal Abp:s fordringsportföljer baserade sig         med gäldenärerna så att gäldenärernas förmåga
28082: både på finanspolitiska ministerutskottets beslut      att sköta skulderna och de förändringar som sker
28083: av den 26 januari 1999 om att påskynda nedkör-         i detta hänseende beaktas. 1 praktiken kommer
28084: ningen av Arsenals verksamhet och på Arsenals          det att leda till flexiblare lösningar för jämkning
28085: granskningsutskotts rekommendationer. Som ett          och efterskänkning av skulderna än vad vore
28086: alternativ övervägdes även försäljning av ford-        möjligt för Arsenal. F ör många gäldenärer kan
28087: ringarna till ett av staten grundat och ägt inkasso-   alltså försäljningen av fordringarna innebära en
28088: bolag. Detta altemativ slopades dock eftersom ett      möjlighet att slutligen slippa skulderna.
28089: 
28090: 
28091: 
28092: Helsingfors den 11 januari 2000
28093: 
28094:     Minister Suvi-Anne Siimes
28095: 
28096: 
28097: 
28098: 
28099:                                                                                                           3
28100:                                                                  KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r
28101: 
28102: 
28103: 
28104: 
28105:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 963/1999 vp
28106: 
28107:                                               Valtion hankintatoimen uudistaminen
28108: 
28109: 
28110: 
28111: 
28112: Eduskunnan puhemiehelle
28113: 
28114: Valtio on viimeksi kuluneen vuosikymmenen ai-          voin sen lähtökohdaksi tuli liiketaloudellisen tu-
28115: kana voimakkaasti ja päämäärätietoisesti uudis-        loksen aikaansaaminen.
28116: tanut hallintonsa rakennetta ja toimintaa. Edus-           Nykymuotoisen Kauppatalo Hansel Oy:n toi-
28117: kunnan talousarvion piirissä olleita virastoja on      miala on julkisen sektorin hankintatoiminta ja
28118: muutettu liiketaloudellisin perustein toimiviksi       konsultointi. Näillä aloilla on normaaleissa kil-
28119: laitoksiksi, ja liikelaitoksia on muutettu markki-     pailusuhteissa toimivia yrityksiä, eikä Kauppata-
28120: noilla toimiviksi osakeyhtiöiksi. Muutosten ta-        lo Hansel Oy:n voi katsoa korjaavan markkina-
28121: voitteena on ollut valtionhallinnon ja talouden-       puutteita tai parantavan epätäydellisesti toimi-
28122: hoidon tehostaminen ulottamalla julkisen sekto-        vien markkinoiden toimintaa. Samanaikaisesti
28123: rin toimintaan markkinoiden toimintamalleja: tu-       sillä on valtion hankintatoimeen nähden eräillä
28124: losvastuullisuutta ja taloudellisten kannusteiden      hallinnonaloilla määräävä, käytännössä monopo-
28125: sekä ohjauskeinojen käyttöä. Valtioyhteisön or-        liin rinnastettava markkina-asema ja tämän pe-
28126: ganisaatiomuutosten ohella on tehokkuutta tavoi-       rusteella tehtävänä valvoa julkista etua hankinto-
28127: teltu kilpailua lisäämällä: aiemmin monopoleille       jen kilpailuttajana. Kahden erilaisen lähtökoh-
28128: annettuja tai voimakkaasti säädeltyjä toimialoja,      dan yhdistäminen tuo väistämättä mukanaan on-
28129: kuten energiahuoltoa ja tietoliikennettä, on avat-     gelmia: vaikeasti valvottavaa ristiinsubventoin-
28130: tu yksityisille yrityksille.                           tia ja kilpailun vääristymistä. Taloudellisen tar-
28131:     Valtion hankinta- ja materiaalitointa hoiti        koituksenmukaisuuden ohella vaarantuvat myös
28132: vuoden 1994 loppuun asti liikelaitoksena toimi-        keskeiset hallinto-oikeudelliset periaatteet, ku-
28133: nut Valtion hankintakeskus. Valtion hankinta-          ten yhdenvertaisuus ja hallinnon tarkoitussidon-
28134: keskus pyrki toiminnassaan noudattamaan ylei-          naisuuden periaate.
28135: siä taloudellisuusperiaatteita ja aikaansaamaan           Julkisen sektorin hankinta- ja materiaalitoi-
28136: kustannussäästöjä julkisen sektorin hankinnois-        men keskittyminen Kauppatalo Hansel Oy:lle
28137: sa. Valtion hankintakeskuksen muuttaminen              merkitsee myös yleisen hallinnon hajauttamispe-
28138:  1.1.1995 alkaen Kauppatalo Hansel Oy:ksi muut-        riaatteen syrjäyttämistä. Maakunnallisten ja pai-
28139: ti julkisen sektorin hankintatoimen organisaatio-      kallisten tasojen päätöksentekoa kootaan keskus-
28140: ta. Kauppatalo Hansel Oy jatkoi valtion virasto-       hallinnon tasolla toimivaan yksikköön.
28141: jen ja laitosten yhteishankintayksikkönä. Samal-          Julkisen sektorin hankintatoimen kokonais-
28142: la se kuitenkin sai luvan laajentaa toimintaansa       volyymi on huomattava. Sen taloudellinen hoita-
28143: kuntasektorille ja julkista sektoria lähellä oleviin   minen mahdollistaa säästöt, jotka ovat merkittä-
28144: laitoksiin. Liikelaitosmuotoisen hankintakeskuk-       viä koko julkisen talouden mittakaavassa. Han-
28145: sen muuttaminen yhtiömuotoiseksi organisaa-            kintatoimen keskittäminen yhdelle organisaatiol-
28146:  tioksi merkitsi myös laitoksen tulosvastuun uu-       le ei kuitenkaan lähtökohtaisesti merkitse talou-
28147: denlaista määrittelyä: normaalin osakeyhtiön ta-       dellisesti mahdollisimman tehokasta toimintaa.
28148: 
28149:                                                                                                 Versio 2.0
28150: KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r
28151: 
28152: 
28153: Kilpailuttamisella aikaan saadut tehokkuusedut        sessä kaupankäynnissä kilpailuttaminen on aiem-
28154: voivat helposti ylittää keskittämisen mukanaan        paa helpompaa, sillä tarjousten reaaliaikainen
28155: tuomat mittakaavaedut Näiden eri suuntaan vai-        vertaileminen on mahdollista tehdä lähes mak-
28156: kuttavien tekijöiden keskinäistä suhdetta ei ole      suttomasti.
28157: luotettavasti ja puolueettomasti selvitetty. Julki-
28158: sen vallan päätettyä muissa toiminnoissaan suo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28159: sia kilpailua julkisten monopolien sijaan on syy-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28160: tä lähtökohtaisesti olettaa saatujen kokemusten       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28161: perusteella valtion suosivan hajautettua järjestel-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28162: mää keskitetyn sijaan.
28163:    Lähitulevaisuudessa voimakkaasti yleistyvä               Millä perusteella hallitus katsoo tar-
28164: sähköinen kaupankäynti lisää pienten organisaa-             peelliseksi edelleen keskittää valtion
28165: tioiden mahdollisuuksia tarjota palveluita talou-           hankintatointa ja materiaalihallintoa
28166: dellisesti, sillä sähköisessä kaupankäynnissä on            yhteen organisaatioon ja
28167: helppo luoda laaja ja tehokkaasti toimiva markki-
28168: napaikka vähäisin kustannuksin. Lisäksi sähköi-             millä tavoin hallitus aikoo kehittää jul-
28169:                                                             kisen sektorin hankintatointa?
28170: 
28171: 
28172: Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1999
28173: 
28174:     Klaus Bremer /r
28175: 
28176: 
28177: 
28178: 
28179: 2
28180: Ministerin vastaus                                            KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r
28181: 
28182: 
28183: 
28184: 
28185: Eduskunnan puhemiehelle
28186: 
28187: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       hyväkseen suoraan ilman uuden tarjouskilpailun
28188: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       järjestämistä. Hansel ei toimi yhteishankintayk-
28189: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sikkönä kuntasektorin asiakkaille, vaan tarjoaa
28190: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      tuotteitaan ja palvelujaan kunnille vain niiden
28191: merin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       järjestämien tarjouskilpailujen perusteella.
28192: KK 963/1999 vp:                                         Valtion hankintatoimen keskittämisellä ja säh-
28193:                                                      köisten toimintajärjestelmien käyttämisellä ta-
28194:       Millä perusteella hallitus katsoo tar-         voitellaan ja on saavutettu huomattavia kustan-
28195:       peelliseksi edelleen keskittää valtion         nussäästöjä. Hankinta- ja materiaalitoimen kus-
28196:       hankintatointa ja materiaalihallintoa          tannukset koostuvat paitsi varsinaisesta tavaran
28197:       yhteen organisaatioon ja                       tai palvelun hankintahinnasta, myös hankinnan
28198:                                                      toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, kuten
28199:       millä tavoin hallitus aikoo kehittää jul-      tarjouskilpailun järjestämiseen, tilaus- ja sopi-
28200:       kisen sektorin hankintatointa?                 musmenettelyyn ja laskujen käsittelyyn liittyvis-
28201: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tä kustannuksista sekä varastoihin sidotun pää-
28202: ti seuraavaa:                                        oman arvosta aiheutuvista kustannuksista. Han-
28203:                                                     kinnan toteuttamiseen liittyvien kustannusten
28204: Kauppatalo Hansel Oy perustettiin 1.1.1995          osuus on valtionhallinnossa ollut huomattava.
28205: muodostamaila Valtion hankintakeskuksesta val-      Julkisista hankinnoista valtaosa (80 %) koostuu
28206: tion omistama osakeyhtiö. Yhtiö perustettiin jul-   alle tuhannen markan kertaostoista, joissa pro-
28207: kishallinnon tarpeisiin erikoistuneeksi hankinta-   sessi- ja sivukustannukset ylittävät hankinnan ar-
28208: ja jakeluorganisaatioksi, materiaalihallinnon       von. Valtion tavarahankintojen osalta näiden
28209: asiantuntijayksiköksi sekä muuta näihin toimin-     kustannusten on arveltu olevan noin 25 prosent-
28210: toihin liittyvää toimintaa varten. Yhtiön toimin-   tia hankintojen kokonaisarvosta, mikä tavarahan-
28211: ta-ajatuksena on mahdollistaa julkisen sektorin     kinnoissa merkitsee noin 1,2 miljardia markkaa.
28212: toiminnan tehostuminen tarjoamalla asiakkaille      Valtion hankinta- ja materiaalitoimintoja tehos-
28213: kannattava vaihtoehto hankinta- ja materiaalitoi-   tamalla on arvioitu saavutettavan jopa 600 mil-
28214: mintojen ratkaisuksi. Tilikaudella 1998-1999        joonan markan vuosittaiset säästöt.
28215: Hanselin liikevaihto oli 694 miljoonaa markkaa.         Hankintatoimen keskittämisellä on voitu alen-
28216: Hanselin osuus valtiosektorin tavaravirrasta on     taa myös tavaroiden ja palvelujen hankintahinto-
28217: noin 10 prosenttia.                                 ja. Tehokkaammalla kilpailuttamisella, hankinta-
28218:    Kauppatalo Hansel Oy toimii julkisia hankin-     volyymeja yhteen kokoamalla sekä hankittavia
28219: toja koskevan lainsäädännön mukaisena yhteis-       tavaroita ja palveluja yhtenäistämällä on saavu-
28220: hankintayksikkönä valtion virastojen ja laitosten   tettu välittömiä säästöjä. Säästöjen lisäksi han-
28221: osalta. Tämä edellyttää, että yhtiö kilpailuttaa    kintatoimen keskittäminen on mahdollistanut
28222: hankintansa ja ilmoittaa niistä hankintalainsää-    hankintatoimeen eri virastoissa ja laitoksissa
28223: däntömme mukaisesti. Valtion virastot ja laitok-    osallistuneiden henkilöiden resurssien käyttämi-
28224: set voivat halutessaan käyttää Hanselin palveluja   sen muihin tarkoituksiin. Keskittyminen ydinteh-
28225: 
28226: 
28227:                                                                                                     3
28228: KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                        Ministerin vastaus
28229: 
28230: 
28231: täviin nähdään valtionhallinnossa erityisen tär-       toimia valtionhallinnon hankintojen ja materiaa-
28232: keänä. Julkisten hankintojen kilpailuttamiseen         lihallinnon välineenä on viime vuosina järjestel-
28233: liittyvän EY -lainsäädännön monimutkaisuuden           mällisesti vahvistettu.
28234: vuoksi on lisäksi tarkoituksenmukaista käyttää            Hallituksen vuosien 1999-2003 hankesalk-
28235: Hanselin kaltaiseen yksikköön keskitettyä tietä-       kuun on otettu hankinta- ja materiaalitoiminto-
28236: mystä oikeiden menettelytapojen noudattamisen          jen kehittämishanke. Valtion hankintatoimen ke-
28237: varmistamiseksi.                                       hittämistä on pohtinut myös Valtion hankintatoi-
28238:     Kauppatalo Hansel Oy:n palvelujen käyttämi-        mityöryhmä, joka sai työnsä päätökseen vuoden
28239: nen valtion tavara- ja palveluhankinnoissa ei kui-      1998 lopussa. Työryhmä ehdotti loppuraportis-
28240: tenkaan merkitse kilpailuttamisen vähentymistä.        saan valtion hankinta- ja materiaalitoimenjärjes-
28241: Hansel kilpailuttaa kaikki hankintansa hankinta-       tämistä niin, että valtiolla on entistä aktiivisempi
28242: lainsäädännön mukaisesti, mikä tarjoaa yrityksil-      julkishallinnon tarpeista lähtevä ohjausote han-
28243: le jopa entistä paremmat mahdollisuudet saada          kintatoimintaansa. Hankintatoimen ohjauksen
28244: tietoa hankinnoista sekä tarjota tavaroitaan ja        tulisi olla osa tulosohjausta ja se tulisi kytkeä
28245: palvelujaan julkiselle sektorille. Hanselin palve-     osaksi talous- ja toimintasuunnittelua. Hankinta-
28246: lujen käyttö on julkiselle sektorille vapaaehtois-     toimen yleinen ohjaus- ja koordinointivastuu on
28247: ta. Yhteishankintayksikköinä voivat hankinta-          tarkoitus keskittää valtiovarainministeriöön, jon-
28248: lainsäädännön puitteissa toimia muutkin tahot,         ka avuksi on jo perustettu ministeriöiden hallin-
28249: kuten hankintarenkaat tai yksityiset yritykset.        nonalojen edustajista koostuva työryhmä. Työ-
28250: Koulutus- ja konsulttipalveluja julkinen sektori       ryhmän tavoitteena on kuluvan kevään aikana
28251: ostaa myös monilta muilta tahoilta kuin Kauppa-        määritellä valtion hankintatoimen tavoitteet ja
28252: talo Hansel Oy:ltä.                                    strategia.
28253:     Yritysmaailmassa tavara- ja palveluhankinto-          Valtion hankinta- ja materiaalitoimintoja te-
28254: jen tehostaminen on viime vuosina noussut kes-         hostamalla aikaansaatavaa säästöpotentiaalia on
28255: keiseksi kehittämiskohteeksi. Nimenomaan suur-         tarkoitus hyödyntää entistä paremmin. Tämä
28256: yritysten piirissä ns. materiaalilogistiikka on kat-   merkitsee päällekkäisten toimintojen karsimista,
28257: sottu lohkoksi, jolla kustannuksia voidaan tuntu-      volyymietujen hyväksikäyttöä sekä prosessikus-
28258: vasti alentaa. Sähköisen liiketoiminnan tar-           tannusten pienentämistä hankintatoimessa. Te-
28259: joamat uudet kaupantekomuodot antavat mah-             hokkaampaan ja ta1oudellisempaan hankinta- ja
28260: dollisuuksia tehostaa tavaravirtojen kulkua ja         materiaalitoimeen pyritään myös muun muassa
28261: toimintaprosesseja. Julkisten menojen vähentä-         lisäämällä tietojärjestelmien yhteensopivuutta,
28262: miseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota sii-       logistiikkayhteistyötä sekä hyödyntämällä entis-
28263: hen, että myös julkishallinnon toimintaprosessit       tä enemmän sähköisen kaupankäynnin mahdolli-
28264: ja materiaalilogistiikka ovat tehokkaita ja että ne    suuksia. Tässä kehittämistyössä on tarkoitus hyö-
28265: toimivat vähintään yhtä hyvin kuin yksityissek-        dyntää myös Kauppatalo Hansel Oy:n palveluja.
28266: torin. Myös tässä tarkoituksessa Hanselin kykyä
28267: 
28268: 
28269: 
28270: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2000
28271: 
28272:     Ministeri Kimmo Sasi
28273: 
28274: 
28275: 
28276: 
28277: 4
28278: Ministems svar                                                 KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r
28279: 
28280: 
28281: 
28282: 
28283: Tili riksdagens talman
28284: 
28285: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      sin upphandling och annonserar om detta i enlig-
28286: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av      het med vår upphandlingslagstiftning. Statens
28287: statsrådet översänt följande av riksdagsman          ämbetsverk och inrättningar kan, om de så öns-
28288: Klaus Bremer /sv undertecknade skriftliga spörs-     kar, använda sig av Hansels tjänster direkt utan
28289: mål SS 963/1999 rd:                                  att arrangera någon ny anbudstävling. Hansel är
28290:                                                      inte verksamt som en enhet för kollektiv upp-
28291:       På vilka grunder anser regeringen det          handling i fråga om sina kunder inom kommun-
28292:       nödvändigt att fortsättningsvis koncen-        sektorn, utan bjuder ut sina produkter och tjäns-
28293:       trera statens upphandlingsväsen och            ter tili kommunerna utgående från anbudstäv-
28294:       materialförvaltning tili en organisation      1ingar som dessa arrangerar.
28295:       och                                               Genom koncentrering av statens upphand-
28296:                                                      lingsväsen och användning av elektroniska verk-
28297:       på vilket sätt har regeringen för avsikt       samhetssystem, eftersträvas betydande kostnads-
28298:       att utveckla den offentliga sektorns upp-      inbesparingar, något som också har uppnåtts.
28299:       handlingsväsen?                                Kostnaderna för upphandlings- och materialvä-
28300: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sendet består förutom av det egentliga upphand-
28301: föra fö1jande:                                       lingspriset för en vara eller tjänst också av kost-
28302:                                                      nader som anknyter tili genomförandet av upp-
28303: Handelshuset Hansel Ab grundades den 1 janua-       handlingen, såsom kostnader som föranleds av
28304: ri 1995 genom att Statens upphandlingscentral       arrangerandet av en anbudstävling, bestälinings-
28305: ombildades tili ett aktiebolag som ägs av staten.   och kontraktsförfarandet och behandlingen av
28306: Bo1aget grundades som en upphandlings- och          fakturor samt kostnader som förorsakas av vär-
28307: distributionsorganisation som har specialiserat     det av det kapital som är bundet vid 1agren. Den
28308: sig på den offentliga förvaltningens behov, som     kostnadsandel som anknyter till genomförandet
28309: en sakkunnigenhet för materialförvaltningen         av en upphandling har varit ansenlig inom stats-
28310: samt för annan verksamhet som anknyter tili         förvaltningen. Största delen av den offentliga
28311: dessa funktioner. Bo1agets verksamhetside är att    upphand1ingen (80 %) består av engångsinköp på
28312: möjliggöra att den offentliga sektoms verksam-      under tusen mark, där process- och bikostnader-
28313: het kan bli effektivare genom att erbjuda kunder-   na överstiger värdet av upphandlingen. I fråga
28314: na ett lönsamt altemativ för en lösning på upp-     om statens varuupphandling har dessa kostnader
28315: handlings- och materialfunktionema. Under rä-       uppskattats tili ca 25 procent av totalvärdet av
28316: kenskapsperioden 1998-1999 uppgick Hansels          upphandlingen, vilket i fråga om varuupphand-
28317: omsättning tili 694 miljoner mark. Hanselsandel     ling innebär ca 1,2 mi1jarder mark. Det har upp-
28318: av den statliga sektorns varuflöde är ca tio pro-   skattats att genom att effektivera statens upp-
28319: cent.                                               handlings- och materialväsen kan man spara in
28320:    Handelshuset Hansel Ab är verksamt som en        t.o.m. 600 miljoner mark per år.
28321: enhet för kollektiv upphandling i enlighet med          Genom en koncentrering av upphandlingsvä-
28322: lagstiftningen om offentlig upphandling för de      sendet har också upphandlingspriserna på varor
28323: statliga ämbetsverkens och inrättningamas del.      och tjänster kunnat sänkas. Genom en effektiva-
28324: Detta förutsätter att bolaget konkurrensutsätter    re konkurrensutsättning, samordnande av upp-
28325: 
28326: 
28327:                                                                                                       5
28328: KK 963/1999 vp- Klaus Bremer /r                                                            Ministerns svar
28329: 
28330: 
28331: handlingsvolymerna samt genom likriktande av            teriallogistik är effektiva och att de fungerar
28332: de varor och tjänster som skall upphandlas har di-      minst lika bra som på den privata sektorn. Också
28333: rekta inbesparingar kunnat uppnås. Utöver inbe-         i detta syfte har Hansels förmåga att vara verk-
28334: sparingarna har koncentreringen av upphand-             samt som instrument för statsförvaltningens upp-
28335: lingsväsendet gjort det möjligt att för andra ända-     handling och materialförvaltning systematiskt
28336: mål använda de personalresurser som har delta-          förstärkts under de senaste åren.
28337: git i upphandlingsväsendet vid de olika ämbets-             I regeringens projektportfölj för 1999-2003
28338: verken och inrättningarna. Koncentreringen på           har ett sådant projekt tagits med som gäller ut-
28339: kärnuppgifter ses som särskilt viktig inom stats-       vecklande av upphandlings- och materialfunktio-
28340: förvaltningen. Till följd av att den EG-lagstift-       nerna. Hur statens upphandlingsväsen kunde ut-
28341: ning som anknyter till konkurrensutsättandet av         vecklas har också dryftats av en arbetsgrupp för
28342: den offentliga upphandlingen är så komplicerad          statens upphandlingsväsen, som fick sitt arbete
28343: är det dessutom ändamålsenligt att använda den          slutfört vid utgången av 1998. Arbetsgruppen fö-
28344: kunskap som har koncentrerats hos en enhet av           reslog i sin slutrapport att statens upphandlings-
28345: Hansels typ för att säkerställa att riktiga förfa-      och materialväsen skall arrangeras på så sätt att
28346: ringssätt följs.                                        staten i sin upphandlingsverksamhet har ett akti-
28347:    Om Handelshuset Hansel Ab:s tjänster an-             vare styrgrepp än tidigare utgående från den of-
28348: vänds inom statens varu- och tjänsteupphandling         fentliga förvaltningens behov. Styrningen av
28349: innebär detta dock inte att konkurrensutsättning-       upphandlingsväsendet bör vara en del av resultat-
28350: en minskar. Hansel konkurrensutsätter all sin           styrningen och den bör kopplas till ekonomi- och
28351: upphandling i enlighet med upphandlingslagstift-        verksamhetsplaneringen. Avsikten är att det all-
28352: ningen, vilket ger företagen t.o.m. bättre möjlig-      männa ansvaret för styrningen och koordi-
28353: heter än tidigare att få kännedom om en upphand-        neringen av upphandlingsväsendet skall koncen-
28354: ling samt att bjuda ut sina varor och tjänster till     treras till finansministeriet, och en arbetsgrupp
28355: den offentliga sektorn. Bruket av Hansels tjäns-        som består av representanter för de olika ministe-
28356: ter är frivilligt på den offentliga sektorn. Inom ra-   riernas förvaltningsområden har redan tillsatts
28357: men för upphandlingslagstiftningen kan också            för att bistå ministeriet. Arbetsgruppen har som
28358: andra parter, såsom upphandlingsringar eller en-        mål att under den kommande våren fastställa mål
28359: skilda företag, vara enheter för kollektiv upp-         och en strategi för statens upphandlingsväsen.
28360: handling. Utbildnings- och konsulttjänster köper           Avsikten är att den inbesparingspotential som
28361: den offentliga sektorn också av många andra par-        åstadkoms när statens upphandlings- och materi-
28362: ter än Handelshuset Hansel Ab.                          alfunktioner effektiviseras skall utnyttjas bättre
28363:    Inom företagsvärlden har effektiveringen av          än tidigare. Detta innebär att överlappande funk-
28364: varu- och tjänsteupphandlingen under de senaste         tioner gallras, volymfördelar utnyttjas samt att
28365: åren blivit ett centralt utvecklingsobjekt. Ut-         processkostnaderna blir mindre inom upphand-
28366: tryckligen bland storföretagen har s.k. material-       lingsväsendet. Ett effektivare och lönsammare
28367: logistik ansetts som en nisch, där kostnaderna          upphandlings- och materialväsen eftersträvas
28368: kännbart kan sänkas. De nya handelsformer som           också bl.a. genom att datasystemens kompatibili-
28369: den elektroniska affårsverksarnheten erbjuder           tet ökas, genom logistiksamarbete samt genom
28370: ger möjligheter att effektivera varuflödets gång        att de möjligheter som den elektroniska handeln
28371: och verksamhetsprocesserna. För att de offentli-        erbjuder utnyttjas i högre grad än tidigare. I detta
28372: ga utgifterna skall kunna minskas skall särskild        utvecklingsarbete är syftet att också utnyttja
28373: uppmärksamhet fåstas vid att också den offentli-        Handelshuset Hansel Ab:s tjänster.
28374: ga förvaltningens verksamhetsprocesser och ma-
28375: 
28376: 
28377: Helsingfors den 11 januari 2000
28378: 
28379:     Minister Kimmo Sasi
28380: 6
28381:                                                               KK 964/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
28382: 
28383: 
28384: 
28385: 
28386:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 964/1999 vp
28387: 
28388:                                                Euroopan unionin päätös maatalouden 141-
28389:                                                ratkaisussa
28390: 
28391: 
28392: 
28393: 
28394: Eduskunnan puhemiehelle
28395: 
28396: Äskettäin julki tullut Euroopan unionin komis-          poliittisia ongelmia ja heikentävät olemassa ole-
28397: sion päätös 141-ratkaisusta alentaa eteläisen           vien aluepoliittisten ohjelmien vaikutuksia.
28398: Suomen kotieläin- ja puutarhatuotannolle mak-
28399: settavaa 141-tukea keskimäärin noin neljä pro-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28400: senttia vuodessa. Tämän lisäksi 1-2 prosentin           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28401: kustannusten nousu vuosittain alentaa maatalou-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28402: den tuloja.                                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28403:    Tällä ratkaisulla on pelättävissä, että kotimai-
28404: nen elintarviketuotanto ja puutarhatuotanto vä-               Täyttääkö Euroopan unionin komission
28405: henevät ja kansallemme tärkeä omavaraisuusas-                 tekemä maatalouden 141 -ratkaisu ne
28406: te alenee. Edellä kerrotun seurausvaikutukset                 sopimukset, joita tehtiin Suomen liit-
28407: heikentävät maaseudun elinvoimaisuutta ja vä-                 tyessä Euroopan unianiin ja
28408: hentävät työpaikkoja koko elintarvikeketjussa.
28409: Tällä hetkellähän on huoli kotimaisen elintarvi-              mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-
28410: keteollisuuden työpaikoista varsin aiheellinen.               vatakseen eteläisen ja samalla muunkin
28411: Samoin on pelättävissä, että nuoret eivät rohkeni-            Suomen maatalouden ja puutarhatalou-
28412: si ryhtyä viljelijä- tai puutarhayrittäjiksi elintar-         den elintarviketuotannon jatkumisen
28413: viketuotantoon.                                               sekä
28414:    Lisäksi seurausvaikutuksena on pelättävissä                onko aihetta ryhtyä 141-ratkaisun vuok-
28415: eteläisen Suomen maataloustuotannon kielteisen                si erityisiin vero- ja sosiaalipoliittisiin
28416: kehityksen heijastuvan ongelmallisesti koko                   toimenpiteisiin syntyvien ongelmien ta-
28417: maahan.                                                       kia?
28418:    Maaseudun peruselinkeinon, maatalouden,
28419: kielteiset kehitysnäkymät synnyttävät myös alue-
28420: 
28421: 
28422: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
28423: 
28424:     Lauri Oinonen /kesk
28425: 
28426: 
28427: 
28428: 
28429:                                                                                                  Versio 2.0
28430: KK 964/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk                                            Ministerin vastaus
28431: 
28432: 
28433: 
28434: 
28435: Eduskunnan puhemiehelle
28436: 
28437: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      saatiin sisällytettyä Suomen erityisolosuhteita
28438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        huomioivia tukimuotoja, kuten mahdollisuus
28439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maksaa peltokasvien tukea säilörehunurmelle
28440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-     sekä viljojen ja öljykasvien lisätuki. Maatalou-
28441: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       den toimintaedellytysten turvaamisen kannalta
28442: KK 96411999 vp:                                      komission käsittelyssä olevat luonnonhaitta
28443:                                                      (LF A)- ja ympäristötukiohjelmat ovat keskeisiä.
28444:        Täyttääkö Euroopan unionin komission          Suomen tavoitteena on saada koko maa luonnon-
28445:        tekemä maatalouden 141 -ratkaisu ne           haittakorvaukseen oikeuttavaksi alueeksi. Sen
28446:        sopimukset, joita tehtiin Suomen liit-        jälkeen, kun komissio on hyväksynyt nämä esi-
28447:        tyessä Euroopan unianiin ja                   tykset, Suomi on unionissa tunnustettu luonnon-
28448:                                                      olosuhteidensa puolesta heikoksi tuotantoalueek-
28449:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-      si, joka tarvitsee erityisjärjestelyitä.
28450:        vatakseen eteläisen ja samalla muunkin            EU:n komissio teki 22.12.1999 päätöksen Ete-
28451:        Suomen maatalouden ja puutarhatalou-          lä-Suomen (tukialueetAja B) kotieläintiloille ja
28452:        den elintarviketuotannon jatkumisen           puutarhatuotantoon tarkoitetusta ns. vakavien
28453:        sekä                                          vaikeuksien tuesta liittymissopimuksen 141 ar-
28454:                                                      tiklan perusteella. Päätös on nelivuotinen. Sen
28455:        onko aihetta ryhtyä 141-ratkaisun vuok-
28456:        si erityisiin vero- ja sosiaalipoliittisiin   perusteella Suomi voi myöntää asteittain alene-
28457:                                                      via kansallisia suoria tukia kotieläintaloudelle ja
28458:        toimenpiteisiin syntyvien ongelmien ta-
28459:                                                      puutarhatuotannolle sekä korotettua investointi-
28460:        kia?
28461:                                                      tukea vuoden 2003 loppuun saakka. Kasvinvilje-
28462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lyn kansallinen tuki ja tuki laatujärjestelmien
28463: ti seuraavaa:                                        luomiseksi jatkuvat vuonna 1996 sovitun mukai-
28464:                                                      sesti. Suomen esityksen mukaisesti joitakin van-
28465: Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muo-        hoja tukijärjestelmiä ei enää jatketa. Näitä tukia
28466: dostuu EU:n kokonaan rahoittamista tulotuistaja      ovat väliaikainen tulotuki tuotantosuunnan vaih-
28467: osarahoitteisesta luonnonhaittakorvauksesta ja       don yhteydessä, tuki tuotantotoiminnan moni-
28468: ympäristötuesta sekä näitä järjestelmiä täydentä-    puolistamiseksi, maataloustuotannon lopettamis-
28469: vistä kansallisista tuista. Suomi on maatalouspo-    tuki sekä nuorten viljelijöiden korotettu käynnis-
28470: litiikan uudistuksen (Agenda 2000) yhteydessä        tystuki. Lopetettavat tukijärjestelmät ovat sellai-
28471: johdonmukaisesti korostanut maataloustuotan-         sia, jotka korvautuvat tulevalla rahastokaudella
28472: non edellytysten säilyttämisen tärkeyttä koko        muilla tukijärjestelmillä tai ovat sellaisia, jotka
28473: unionin alueella, myös jäsenmaissa, joissa luon-     ovat jääneet merkitykseltään vähäisiksi. Keski-
28474: nonolot ovat maataloustuotannolle epäedulliset.      ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueet) on voimassa
28475: Ensisijaisesti tämän tulisi tapahtua yhteisen maa-   vanhojen päätösten nojalla kasvintuotannon ja
28476: talouspolitiikan keinoin. Agenda 2000 -ratkai-       kotieläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoi-
28477: sun yhteydessä yhteiseen maatalouspolitiikkaan       sen tuen järjestelmä.
28478: 
28479: 
28480: 2
28481: Ministerin vastaus                                         KK 964/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
28482: 
28483: 
28484:    Etelä-Suomen kotieläintalouden ja puutarha-        että komissio hyväksyi liittymissopimuksen 141
28485: tuotannon tukijärjestelmiä tarkastellaan uudel-       artiklan perusteeksi maksaa viljelijöille suoria
28486: leen Suomen komissiolle ennen 30.6.2003 toi-          tukia. Aiemmin komission tulkinnan mukaan
28487: mittamien tietojen perusteella. Tuolloin selvite-     vain rakenteelliset toimet olisivat sallittuja 141
28488: tään, miltä osin liittymisestä aiheutuvat vakavat     artiklan alla. Nyt komissio katsoi, että rakenteen
28489: vaikeudet ovat sen luonteisia, että niihin on löy-    parantamiseen tähtäävät toimenpiteet edellyttä-
28490: dyttävä pysyvä ratkaisu yhteisen maatalouspoli-       vät myös samanaikaisesti myönnettäviä suoria
28491: tiikan tukijärjestelyjen piiristä. Tämä vastaa Suo-   tukia.
28492: men tavoitetta saada tarvittavat erityisjärjestelyt      Agenda 2000 -ratkaisut ja komission päätök-
28493: yhteisen maatalouspolitiikan osaksi.                  set kansallisen tuen käytöstä antavat Suomen
28494:    Etelä-Suomen kansallista tukea koskevan pää-       maataloudelle hyvät tuotanto- ja kilpailuedelly-
28495: töksen perusteluissa komissio toteaa, että tuen       tykset myös pitkällä aikavälillä. Hallitus pyrkii
28496: maksaminen on taloudellisesti perusteltua. Mikä-      saamaan komission hyväksymisen esittämilleen
28497: li tuen myöntämistä ei sallittaisi, Etelä-Suomen      maaseutuasetuksen mukaisille toimenpiteille.
28498: kotieläintalouden ja puutarhatalouden kannatta-       Viipymättä aloitetaan valmistautuminen myös
28499: vuus romahtaisi sekä rakennekehitys pysähtyisi.       vuonna 2003 käytäviin kansallista tukea koske-
28500: Lisäksi tuen myöntämisperusteina komissio viit-       viin neuvotteluihin. Muilta osin hallitus toteut-
28501: taa Etelä-Suomessa vallitseviin ilmastollisiin        taa maatalous- ja maaseutupoliittista ohjelmaan-
28502: olosuhteisiin, tilojen pieneen kokoon ja kiintei-     sa. Hyvän 141-ratkaisun vuoksi ei ole aihetta
28503: den kustannusten korkeaan tasoon. Päätöksessä         ryhtyä erityisiin vero- ja sosiaalipoliittisiin toi-
28504: on huomattava periaatteellinen merkitys sillä,        menpiteisiin.
28505: 
28506: 
28507: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2000
28508: 
28509:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28510: 
28511: 
28512: 
28513: 
28514:                                                                                                         3
28515: KK 964/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                     Ministems svar
28516: 
28517: 
28518: 
28519: 
28520: Tili riksdagens talman
28521: 
28522: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ligheten att betala stöd för jordbruksgrödor för
28523: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     ensilagevall samt ett tilläggsstöd för spannmål
28524: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-    och oljeväxter. När avsikten är att trygga jord-
28525: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-    brukets verksarnhetsbetingelser är programmen
28526: mål SS 964/1999 rd:                                 för kompensationsbidrag (LF A) och miljöstöd
28527:                                                     som behandlas i kommissionen centrala. Fin-
28528:       Motsvarar Europeiska kommissionens            lands mål är att hela landet skall definieras som
28529:       s.k. 141-lösning som gäller jordbruket        ett område som berättigar till kompensationsbi-
28530:       de avtal som ingicks när Finland blev         drag. Efter att kommissionen har godkänt dessa
28531:       medlem i Europeiska unionen och               förslag har Finland, med tanke på naturförhållan-
28532:                                                     dena, i unionen godkänts som ett svagt produk-
28533:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         tionsområde som kräver särskilda arrangemang.
28534:       för att trygga en fortsatt livsmedels pro-        EU-kommissionen fattade den 22 december
28535:       duktion inom jordbruket och trädgårds-         1999 ett beslut om ett s.k. stöd för allvarliga svå-
28536:       odlingen i södra Finland och samtidigt i      righeter på basis av artikel 141 i anslutningsför-
28537:       det övriga Finland samt                       draget. Detta stöd är avsett för husdjurs-håll-
28538:       finns det anledning att på basis av 141-      ningsenheter och trädgårdsproduktion i Södra
28539:        lösningen vidta särskilda skatte- och so-    Finland (stödområden A och B). Beslutet gäller i
28540:       cialpolitiska åtgärder på grund av de         fyra år. På basis av beslutet kan Finland bevilja
28541:       problem som uppkommer?                        gradvis minskande nationella direkta stöd till
28542:                                                     husdjurshushållningen och trädgårdsproduktio-
28543: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     nen och höjt investeringsstöd fram till utgången
28544: föra följande:                                      av 2003. Det nationella stödet för växtodlingen
28545:                                                     och stödet för skapande av kvalitetssystem får
28546: Stödsystemet för jordbruket och trädgårdsodling-    fortfarande användas enligt vad man kom över-
28547: en består av inkomststöd, som helt finansieras av   ens om 1996. Enligt Finlands förslag upphör en
28548: EU, av delfinansierade kompensationsbidrag och      del gamla stödsystem. Sådana stöd är det tillfal-
28549: miljöstöd för jordbruket samt av nationella stöd    liga inkomststödet vid omställning av produktio-
28550: som kompletterar dessa. Finland har i samband       nen, stödet för diversifiering av produktionen,
28551: med fömyandet av jordbrukspolitiken (Agenda         stödet för nedläggning av jordbruksproduktio-
28552: 2000) konsekvent betonat vikten av att bibehålla    nen samt det förhöjda startstödet för unga jord-
28553: förutsätt-ningama för jordbruksproduktionen i       brukare. De stödsystem som upphör är sådana
28554: hela unionen, även i medlemsstater där de natur-    som under den kommande fondperioden ersätts
28555: liga förhållandena är ogynnsamma för j ordbruks-    med andra system eller sådana som har varit av
28556: produktionen. 1 första hand borde detta ske med     liten betydelse. 1 Mellersta och Norra Finland (C-
28557: hjälp av en gemensam jordbrukspolitik. 1 sam-       stödområden) gäller på basis av de gamla beslu-
28558: band med Agenda 2000 började den gemensam-          ten ett heltäckande system för långvarigt nord-
28559: ma jordbrukspolitiken omfatta stödformer som        ligt stöd för växtproduktionen och husdjurshus-
28560: beaktar Finlands särförhållanden, som t.ex. möj-    hållningen.
28561: 
28562: 4
28563: Ministems svar                                               KK 964/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk
28564: 
28565: 
28566:    Stödsystemet för husdjurshushåliningen och          piell betydelse att kommissionen godkände arti-
28567: trädgårdsproduktionen i Södra Finland granskas         kel 141 i anslutningsfördraget som en grund för
28568: på nytt på basis av de uppgifter som Finland sän-      betalning av direkta stöd tili odlama. Tidigare
28569: der tili kommissionen före den 30 juni 2003. Då        har enligt kommissionens tolkning endast struk-
28570: utreds i viiken mån de alivarliga svårigheter som      turella åtgärder varit tillåtna under artikel 141.
28571: hänför sig tili medlemskapet är av sådan natur att     Nu ansåg kommissionen att åtgärder, vilkas syf-
28572: man måste hitta en permanent lösning på dem            te är att förbättra strukturen, även förutsätter di-
28573: inom den gemensamma jordbrukspolitikens stöd-          rekta stöd som beviljas samtidigt.
28574: system. Detta motsvarar Finlands mål att göra de          Agenda 2000 och kommissionens beslut om
28575: nödvändiga specialarrangemangen tili en del av         användningen av nationellt stöd ger även på lång
28576: den gemensamma jordbrukspolitiken.                     sikt jordbruket i Finland goda förutsättningar i
28577:    1 motiveringen tili det beslut som gälier Södra     fråga om produktion och konkurrens. Regering-
28578: Finlands nationelia stöd konstaterar kommissio-        en strävar efter att få kommissionen att godkän-
28579: nen att det är ekonomiskt motiverat att betala stö-    na de åtgärder regeringen föreslagit i enlighet
28580: det. lfali man inte skulie tiliåta beviljandet av      med landsbygdsförordningen. Utan dröjsmål på-
28581: stödet, skulie lönsamheten hos södra Finlands          börjas även förberedelsema inför de förhandling-
28582: husdjurshushålining och trädgårdsodling sjunka         ar om det nationella stödet som kommer att föras
28583: avsevärt och strukturutvecklingen stanna upp.          2003. 1 övrigt följer regeringen sitt jordbruks-
28584: Som grunder för beviljande av stödet hänvisar          och landsbygdspolitiska program. På grund av
28585: kommissionen dessutom tili de klimatologiska           den goda 141-lösningen finns ingen anledning att
28586: förhålianden som råder i Södra Finland, tili att lä-   vidta särskilda skatte- och socialpolitiska åtgär-
28587: genhetema är små och tili att de fasta utgiftema       der.
28588: är höga. 1 beslutet har det faktum en stor princi-
28589: 
28590: 
28591: 
28592: Helsingforsden 19 januari 2000
28593: 
28594:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28595: 
28596: 
28597: 
28598: 
28599:                                                                                                          5
28600:                                                             KK 965/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
28601: 
28602: 
28603: 
28604: 
28605:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 965/1999 vp
28606: 
28607:                                              Rautatieasemien yleisönpalvelu Haapamäki-
28608:                                              Seinäjoki-rataosalla
28609: 
28610: 
28611: 
28612: 
28613: Eduskunnan puhemiehelle
28614: 
28615: Perinteisesti ns. vanhalla Pohjanmaan radalla         tuksella ja lämpimillä odotussaleilla suuri merki-
28616: Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle on           tys.
28617: ollut suhteellisen hyvä palvelutaso radan keskei-        On olemassa vaara, että junamatkustus menet-
28618: simmillä liikenneasemilla. Nyt saatujen tietojen      tää asiakkaitaan asemien sulkeutuessa ja samalla
28619: mukaan välillä Haapamäki-Seinäjoki suljetaan          asemamiljööt rapistuvat henkilökunnan lähdet-
28620: yleisönpalvelujen osalta heti vuoden 2000 al-         tyä. Lisäksi saattaa muu liikennetoiminta, kuten
28621: kaessa Alavuden asema ja myöhemmin Ähtärin            puutavaran lastausjärjestelyt asemilla, vaikeu-
28622: asema. Yleisönpalvelua tähän asti hoitanut hen-       tua, jos henkilökunta joudutaan kutakin tilannet-
28623: kilökunta on samalla vastannut rautateiden muis-      ta varten tuomaan muualta.
28624: ta liikenteellisistä tehtävistä ja nämä yhdessä
28625: ovat muodostaneet kokonaisuuden.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28626:    On totta, että konduktöörit voivat hoitaa lipun-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28627: myynninjunissa ja olennaisinta on matkustajalii-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28628: kenteen säilyminen edes nykyisellä tasolla, mut-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28629: ta junamatkaan on matkustava yleisö liittänyt
28630: olennaisesti tärkeäksi osatekijäksi myös asemien            Onko mahdollista jatkaa tai palauttaa
28631: henkilökohtaiset palvelut. Tämä koskee infor-               liikenneasemien yleisöpalvelut takaisin
28632: maatiopalveluja, neuvontaa erikoislipuista ja               Åhtärin ja Alavuden asemille, joilta ne
28633: yleistä matkustusviihtyisyyttä ja turvallisuutta            ovat nyt poistumassa, ja
28634: asemien ollessa miehitettyjä. Esimerkiksi junien
28635: mahdollisesti myöhästyessä eri syistä on tiedo-             onko mahdollista saada niitä takaisin
28636:                                                             eräille muillekin kyseisen radan liiken-
28637:                                                             nepaikoille?
28638: 
28639: 
28640: Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1999
28641: 
28642:     Lauri Oinonen /kesk
28643: 
28644: 
28645: 
28646: 
28647:                                                                                                Versio 2.0
28648: KK 965/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                 Ministerin vastaus
28649: 
28650: 
28651: 
28652: 
28653: Eduskunnan puhemiehelle
28654: 
28655: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      massa liikenteenhoitotehtäviä päätehtävänään
28656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        hoitavan henkilökunnan tarve liikenteen kauko-
28657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ohjaukseen siirtymisen vuoksi. Kyseiset henki-
28658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-     löt ovat muun työn ohessa myyneet myös vähäi-
28659: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       siä määriä matkalippuja. Jatkossa lippuja saa
28660: KK 965/1999 vp:                                      konduktööriitä tai molemmilla paikkakunnilla
28661:                                                      toimiviita VR:n jälleenmyyjiltä.
28662:       Onko mahdollista jatkaa tai palauttaa             Asemien lipunmyynnin ja lämpimän odotusti-
28663:       liikenneasemien yleisöpalvelut takaisin        lan poistuminen tietysti heikentää palvelutasoa,
28664:       Å'htärin ja Alavuden asemille, joilta ne       mutta VR:n mukaan sillä ei ole laajan asemaver-
28665:       ovat nyt poistumassa, ja                       kon miehittämiseen taloudellisia edellytyksiä.
28666:                                                      Matkustajien kannalta tärkeintä lienee kuitenkin
28667:       onko mahdollista saada niitä takaisin          se, että rataosan henkilöliikenne on voitu edel-
28668:       eräille muillekin kyseisen radan liiken-       leen turvata ja että junat edelleen pysähtyvät Äh-
28669:       nepaikoille?                                   tärissä ja Alavudella.
28670: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Yleisesti ottaen voidaan todeta, että asemien
28671: ti seuraavaa:                                        aukipitämisen edellytykset paranevat, jos ase-
28672:                                                      mien palveluja monipuolistetaan. Tällöin sama
28673: Olosuhteet, joita varten tiheä junaliikenteen ase-   henkilöstö voisi esimerkiksi myydä eri kulku-
28674: maverkko alun perin rakennettiin, olivat täysin      muotojen lippuja ja hoitaa niihin liittyviä palve-
28675: toiset kuin nykyisin. Aiemmin tarvittiin junalii-    luja sekä kahvila- tai kioski toimintaa. Esimerkik-
28676: kenteen ohjaamiseksi h)'vin tiheä jatkuva miehi-     si Suonenjoella rautatie- ja linja-autoasemien yh-
28677: tys pitkin rataverkkoa. Nykyään suuria alueita ra-   distäminen ja aseman palvelujen monipuolista-
28678: taverkon liikenteestä hoidetaan kauko-ohjauksel-     minen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi rauta-
28679: la.                                                  tieaseman yleisöpalvelun säilyttämiseksi ja pa-
28680:     Kysymyksen tarkoittamilta asemilta on VR:ltä     rantamiseksi.
28681: saadun vastineen mukaan poistunut tai poistu-
28682: 
28683: 
28684: 
28685: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2000
28686: 
28687:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
28688: 
28689: 
28690: 
28691: 
28692: 2
28693: Ministems svar                                              KK 965/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
28694: 
28695: 
28696: 
28697: 
28698: Tili riksdagens talman
28699: 
28700: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ra tili följd av en övergång tili fjärrmanövrering
28701: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       av trafiken. Personeroa i fråga har vid sidan av
28702: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-      annat arbete även sålt resebiljetter i mindre
28703: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-      mängder. I fortsättningen fås biljettema av kon-
28704: mål SS 965/1999 rd:                                   duktörema eller av de VR:s återförsäljare som är
28705:                                                       verksamma på båda ortema.
28706:        Ar det möjligt attfortsätta eller återinfö-        När biljettförsäljningen och de varma väntesa-
28707:        ra trafikstationernas kundservice tili         lama vid stationema tas bort försvagas givetvis
28708:        stationerna Etseri och Alavus, där den         servicenivån, men enligt VR har bolaget inte
28709:        nu håller på att avvecklas och                 ekonomiska förutsättningar att bernanna ett om-
28710:                                                       fattande stationsnätverk. Ur passageramas syn-
28711:        är det möjligt att återfå den också tili       vinkel torde det viktigaste ändå vara att passage-
28712:        vissa andra trajikplatser på hanan i frå-      rartrafiken på banavsnittet har kunnat tryggas
28713:        ga?                                            fortsättningsvis och att tågen fortsättningsvis
28714: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stannar i Etseri och Alavus.
28715: föra följande:                                            Allmänt kan man konstatera att förutsättning-
28716:                                                       ama för att hålla stationema öppna förbättras om
28717: De förhållanden för vilka det täta stationsnätet      servicen vid dem blir mångsidigare. Då kunde
28718: för tågtrafik ursprungligen byggdes var helt an-      samma personer t.ex. sälja biljetter tili de olika
28719: norlunda än de nuvarande förhållandena. För tåg-      fårdmedlena och sköta servicen i anslutning tili
28720: trafikregleringen behövdes tidigare kontinuerlig      dem samt bedriva kafe- eller kioskverksamhet. I
28721: och mycket tät bemanning längs bannätet. Nume-        Suonenjoki t.ex. har kombinerandet av jämvägs-
28722: ra sköts stora områden av trafiken på bannätet ge-    stationen och busstationen samt ett mångsidigare
28723: nom fjärrmanövrering.                                 serviceutbud vid stationen visat sig vara en bra
28724:    Enligt ett bemötande från VR har behovet av        lösning när det gäller att upprätthålla och förbätt-
28725: sådan personai vars huvudsakliga uppgift är sköt-     ra järnvägsstationens kundservice.
28726: seln av trafiken upphört eller håller på att upphö-
28727: 
28728: 
28729: Helsingfors den 20 januari 2000
28730: 
28731:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
28732: 
28733: 
28734: 
28735: 
28736:                                                                                                         3
28737:                                                               KK 966/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
28738: 
28739: 
28740: 
28741: 
28742:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 966/1999 vp
28743: 
28744:                                                Ilotulitteiden käyttöä koskevien turvallisuus-
28745:                                                määräysten laatiminen
28746: 
28747: 
28748: 
28749: 
28750: Eduskunnan puhemiehelle
28751: 
28752: Juuri vietetty uudenvuodenpäivä millennium-             muuksia ja ns. läheltä piti -tilanteita pääsee ta-
28753: juhlintoineen osoittijälleen ne monet myös sivul-       pahtumaan.
28754: lisille ja ympäristölle aiheutuvat vaaratekijät, joi-
28755: ta liittyy ilotulitteisiin ja niiden käyttöön. Aina-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28756: kin yhden merkittävän teollisuuslaitoksen tiede-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28757: tään kokeneen hyvin huomattavia vahinkoja ilo-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28758: tulitteiden sytyttämän tulipalon seurauksena. Sa-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28759: moin lehtitietojen mukaan - mm. Helsingin Sa-
28760: nomat 2.1.2000 - on sivullisille ihmisille tullut             Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ilo-
28761: silmävammoja kaduilla ja väkijoukoissa uuden-                 tulitteista aiheutuvien onnettomuuksien
28762: vuodenyönä varomattomasti käsiteltyjen ilotulit-              vähentämiseksi nykyisestään ja
28763: teiden seurauksena.
28764:     Vaikka ilotulitteille on olemassa varomää-                onko tarkoitus antaa erilliset viran-
28765: räyksensä, niin ne joko eivät ole riittäviä tai niitä         omaisten luvat niiden käyttöön, kuten on
28766: ei noudateta tarpeeksi, koska erilaisia onnetto-              nykyisin käytäntö mm. aseiden osalta?
28767: 
28768: 
28769: 
28770: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2000
28771: 
28772:      Lauri Oinonen /kesk
28773: 
28774: 
28775: 
28776: 
28777: 26   200696                                                                                      Versio 2.0
28778: KK 966/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                   Ministerin vastaus
28779: 
28780: 
28781: 
28782: 
28783: Eduskunnan puhemiehelle
28784: 
28785: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        seen kauppaan, myynnistä, käytöstä, varastoin-
28786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nista, maahantuonnista ja hävittämisestä sekä
28787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ilotulitusnäytösten järjestämisestä. Vuonna 1995
28788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-       annetulla asetusmuutoksella ( 1172/1995) toteu-
28789: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tettiin muun muassa ns. paukkukielto, kiellettiin
28790: KK 966/1999 vp:                                       ennen joulua tapahtuva ilotulitteiden vähittäis-
28791:                                                       myynti sekä rajoitettiin alle 18-vuotiaalle sallit-
28792:        Mihin toimiin hallitus aikoo 1yhtyä ilo-       tujen ilotulitteiden määrää. Näillä muutoksilla oli
28793:        tulitteista aiheutuvien onnettomuuksien        suuri vaikutus ilotulitteiden käytöstä aiheutunei-
28794:        vähentämiseksi nykyisestään ja                 den henkilövahinkojen ja melu- ym. häiriöiden
28795:                                                       vähenemiseen.
28796:        onko tarkoitus antaa erilliset viran-              Räjähdeasetuksessa on myös säädetty ilotulit-
28797:        omaisten luvat niiden käyttöön, kuten on       teiden valvonnasta. Ilotulitteiden yleinen valvon-
28798:        nykyisin käytäntö mm. aseiden osalta?          ta kuuluu turvatekniikan keskukselle. Paloviran-
28799: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         omaiset valvovat ilotulitteiden myyntiä. Poliisin
28800: ti seuraavaa:                                         tehtävänä on ilotulitteiden käytön valvonta. Val-
28801:                                                       vontaviranomaiset ovat valvontatoiminnassaan
28802: Vuodenvaihteessa sattui ilotulitteiden varomat-       toimineet yhteistyössä.
28803:  toman käytön seurauksena onnettomuuksia ja va-           Turvatekniikan keskus on vuosittain toteutta-
28804: hinkoja, joissa aiheutui henkilöille mm. silmä-       nut vuodenvaihteessa merkittävän tiedotuskam-
28805: vammoja. Ilotulitteista epäillään aiheutuneen         panjan, jossa on varoitettu ilotulitteiden käyt-
28806: myös merkittävä teollisuuslaitoksen tulipalo.         töön liittyvistä vaaroista sekä opastettu ilotulit-
28807: Saatujen ennakkotietojen perusteella henkilöva-       teiden käyttäjiä toimimaan käyttöohjeiden mu-
28808: hinkojen määrä ei kuitenkaan näytä kasvaneen          kaisesti. Ilotulitteiden hyväksymisen yhteydessä
28809: edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna, vaikka       on kiinnitetty huomiota mm. ilotulitteiden käyt-
28810: ilotulitteiden käyttömäärä oli tavanomaista vuo-      töohjeiden asianmukaisuuteen.
28811: denvaihdetta merkittävästi suurempi.                      Valvontaviranomaiset ovat korostaneet ilotu-
28812:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Sil-     litteiden käytössä käyttäjien vastuuta. Eräät kun-
28813: mä-korvasairaalasta saatujen tietojen mukaan          nat ovat räjähdeasetuksen perusteella kieltäneet
28814: ilotulitevammoista johtuvien päivystyskäyntien        ilotulitteiden käytön sellaisissa paikoissa, esim.
28815: kokonaismäärä vuodenvaihteessa oli siellä 15,         toreilla, joissa käytön voidaan katsoa aiheutta-
28816: joka on tavanomainen määrä edellisiin vuoden-         van vaaraa ja joissa suuri joukko ihmisiä kokoon-
28817: vaihteisiin verrattuna. Myönteinen seikka Hel-        tuu vuodenvaihteessa. Tällaisen kiellon noudat-
28818: singin tiedoissa oli lasten osuuden pieneneminen.     tamisen valvonta on kuitenkin ongelmallista.
28819:    Ilotulitteita koskevat säädökset sisältyvät pää-       Ilotulitteita voidaan räjähdeasetuksen mukaan
28820: osin räjähdeasetukseen (473/1993). Asetuksessa        käyttääjoulukuun 31 päivän kello 18:nja tammi-
28821: on varsin yksityiskohtaiset säännökset ilotulittei-   kuun 1 päivän kello 6:n välisenä aikana. Muuna
28822: den valmistuksesta, niiden hyväksymisestä ylei-       aikana ilotulitteita käytettäessä siitä edellytetään
28823: 
28824: 
28825: 2
28826: Ministerin vastaus                                          KK 966/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk
28827: 
28828: 
28829: 
28830: ilmoitusta kunnan palopäällikölle ja hänen hy-        sä myös selvitetään, voidaanko räjähdeasetusta
28831: väksymistään. Ilotulitteita edellytetään aina käy-    muuttaa siten, että myös vaarallisuudeltaan vä-
28832: tettäväksi käyttöohjeiden mukaisesti ja siten, et-    häisiä ilotulitteita voi luovuttaa vain täysi-ikäi-
28833: tei siitä aiheudu henkilövahinkojen tai tulipalo-     selle henkilölle.
28834: jen vaaraa.                                              Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa yhdes-
28835:     Kysymyksessä esitetyn erillisen luvan myön-       sä muiden viranomaisten kanssa ilotulitteista ai-
28836: täminen ilotulitteiden käyttöön vuodenvaihtees-       heutuvien onnettomuuksien ja vahinkojen mää-
28837: sa ei ole tarkoituksenmukaista eikä käytännössä       rää ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Ilotulit-
28838: mahdollista. Se merkitsisi noin miljoonan luvan       teiden käytöstä aiheutuvia onnettomuuksia ja va-
28839: myöntämistä ilotulitteiden käyttöön. Näin ollen       hinkoja pyritään edelleen vähentämään tiedotta-
28840: ilotulitteiden käytön valvontaa on tehostettava       malla ilotulitteiden käyttöön liittyvistä vaaroista
28841: muilla tavoin. Lisäksi on myös kiinnitettävä huo-     ja opastarualla käyttäjiä toimimaan käyttöohjei-
28842: miota ilotulitteiden asiattomaan markkinointiin.      den mukaisesti.
28843:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-        Ilotulitteiden käytön valvonnan merkitystä ko-
28844: teilla räjähdeasetuksen muutos, jolla on tarkoitus    rostetaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö selvit-
28845:  tarkentaa ilotulitealalla toimivien yritysten toi-   tää yhdessä muiden viranomaisten kanssa kei-
28846:  mintaedellytyksiä ja ilotulitusnäytösten järjestä-   noja ilotulitteiden käytön valvonnan tehostami-
28847:  mistä koskevia vaatimuksia. Samassa yhteydes-        seen erityisesti kaupunkien keskus toissa.
28848: 
28849: 
28850: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2000
28851: 
28852:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
28853: 
28854: 
28855: 
28856: 
28857:                                                                                                          3
28858: KK 966/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                     Ministems svar
28859: 
28860: 
28861: 
28862: 
28863: Tili riksdagens talman
28864: 
28865: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      verkeripjäser, godkännandet av dem för allmän
28866: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      handel, om försäljning, bruk, lagring, import och
28867: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-      förstörelse samt om ordnande av fyrverkerier.
28868: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-     Genom en ändring av förordningen 1995
28869: mål SS 966/1999 rd:                                  (1172/ 1995) genomfördes bl.a. ett s.k. smällar-
28870:                                                       förbud, förbjöds minutförsäljningen av fyrverke-
28871:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt      ripjäser före julen samt begränsades antalet fyr-
28872:        att vidta för att minska antalet olyckor      verkeripjäser som är tillåtna för personer under
28873:        som förorsakas av fyrverkeripjäser och         18 år. Dessa ändringar minskade i hög grad per-
28874:                                                      sonskador och buller m.fl. stömingar förorsaka-
28875:        har man för avsikt att meddela separata       de av bruket av fyrverkeripjäser.
28876:        myndighetstillstånd Jör användning av             1 förordningen om explosiva varor bestäms
28877:        dessa pjäser, såsom praxis är för närva-      också om övervakningen av fyrverkeripjäser.
28878:        rande ifråga om bl.a. vapen?                  Den allmänna övervakningen av fyrverkeripjä-
28879: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ser ankommer på säkerhetsteknikcentralen.
28880: föra följande:                                       Brandmyndighetema övervakar försäljningen av
28881:                                                      fyrverkeripjäser. Polisen har till uppgift att över-
28882: Vid årsskiftet skedde olyckor och skador som en      vaka bruket av fyrverkeripjäser. Övervaknings-
28883: följd av ovarsam hantering av fyrverkeripjäser,      myndighetema har samverkat i sin övervaknings-
28884: och dessa ledde till bl.a. ögonskador. Fyrverkeri-   funktion.
28885: pjäser misstänks också ha orsakat en större brand        Säkerhetsteknikcentralen har årligen vid års-
28886: i en industriinrättning. Utgående från förhands-     skiftet genomfört en betydande informations-
28887: uppgiftema verkar antalet personolyckor dock         kampanj. 1 den har man vamat för de faror som
28888: inte ha ökat jämfört med föregående årsskifte,       sammanhänger med bruket av fyrverkeripjäser
28889: fastän ett betydligt större antal fyrverkeripjäser   och handlett dem som hanterar fyrverkeripjäser
28890: hanterades än vid ett vanligt årsskifte.             att göra detta i enlighet med bruksanvisningama.
28891:    Enligt uppgifter från Ögon-öronsjukhuset vid      1 samband med godkännandet av fyrverkeripjä-
28892: Helsingfors universitetscentralsjukhus var det to-   ser har uppmärksarnhet fåsts bl.a. vid att bruks-
28893: tala antalet jourbesök där på grund av skador or-    anvisningama är korrekta.
28894: sakade av fyrverkeripjäser under årsskiftet 15,         Övervakningsmyndighetema har betonat an-
28895: vilket är ett normalt antal besök jämfört med de     vändamas ansvar vid bruket av fyrverkeripjäser.
28896: föregående årsskiftena. En positiv faktor är att     Vissa kommuner har, utgående från förordning-
28897: enligt uppgiftema från Helsingfors hade bamens       en om explosiva varor, förbjudit bruket av fyr-
28898: andel minskat.                                       verkeripjäser på sådana ställen, t.ex. på torg, där
28899:    Bestämmelsema om fyrverkeripjäser ingår hu-       bruket kan anses förorsaka fara och där en stor
28900: vudsakligen i förordningen om explosiva varor        folkmassa samlas vid årsskiftet. Det är emeller-
28901: (473/1993). 1 förordningen finns synnerligen de-     tid problematiskt att övervaka att ett sådant för-
28902: taljerade bestämmelser om tillverkningen av fyr-     bud följs.
28903: 
28904: 
28905: 4
28906: Ministems svar                                               KK 966/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
28907: 
28908: 
28909:     Fyrverkeripjäser får, enligt förordningen om        retagen inom fyrverkeribranschen och arrange-
28910: explosiva varor, skjutas under tiden mellan             randet av fyrverkerier. 1 samband med detta skall
28911: kloekan 18 den 31 deeember oeh kloekan 6 den 1          det oekså utredas om förordningen om explosiva
28912: januari. Under andra tider förutsätts att bruket av     varor kan ändras så att oekså sådana fyrverkeri-
28913: fyrverkeripjäser anmäls till kommunens brand-           pjäser som endast i ringa mån är farliga skall
28914: ehef oeh att ett godkännande av honom erhålls.          kunna överlåtas endast till fullvuxna personer.
28915: Det förutsätts att fyrverkeripjäser alltid hanteras i      Handels- och industriministeriet följer till-
28916: enlighet med bruksanvisningama oeh på så sätt           sammans med övriga myndigheter med antalet
28917: att fara för personskador eller brand inte förorsa-     olyckor oeh skador förorsakade av fyrverkeripjä-
28918: kas av detta.                                           ser oeh vidtar åtgärder om det behövs. De olyek-
28919:     Beviljandet av ett separat tillstånd för bruket     or och skador som förorsakas av bruket av fyr-
28920:  av fyrverkeripjäser vid årsskiftet, så som det fö-     verkeripjäser försöker man fortsättningsvis mins-
28921:  reslås i spörsmålet, är varken ändamålsenligt el-      ka genom att informera om de faror som sam-
28922:  ler i praktiken möjligt. Det skulle innebära att un-   manhänger med bruket av fyrverkeripjäser oeh
28923:  gefår en miljon tillstånd borde beviljas för bru-      genom att handleda användama så att de hante-
28924:  ket av fyrverkeripjäser. Följaktligen måste över-      rar fyrverkeripjäsema i enlighet med bruksanvis-
28925:  vakningen av bruket av fyrverkeripjäser effekti-       ningama.
28926:  veras på andra sätt. Dessutom måste uppmärk-              Betydelsen av att bruket av fyrverkeripjäser
28927:  samhet oekså fåstas vid obehörig marknadsfö-           övervakas betonas. Handels- oeh industriminis-
28928:  ring av fyrverkeripjäser.                              teriet utreder tillsammans med övriga myndighe-
28929:     Vid handels- oeh industriministeriet bereds         ter metoder för att effektivera övervakningen av
28930:  som bäst en ändring av förordningen om explosi-        bruket av fyrverkeripjäser särskilt i eentrum av
28931:  va varor, genom viiken syftet är att preeisera de      städema.
28932:  krav som gäller verksamhetsbetingelsema för fö-
28933: 
28934: 
28935: 
28936: Helsingfors den 20 januari 2000
28937: 
28938:      Handels- oeh industriminister Erkki Tuomioja
28939: 
28940: 
28941: 
28942: 
28943:                                                                                                        5
28944:                                                             KK 967/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
28945: 
28946: 
28947: 
28948: 
28949:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 967/1999 vp
28950: 
28951:                                              Polttoaineiden myynti maanpäällisistä säiliöistä
28952: 
28953: 
28954: 
28955: 
28956: Eduskunnan puhemiehelle
28957: 
28958: Maaseudulla on monen kyläkaupan yhteydessä            voi saada polttoaineita nyt omalta kylältään. Sa-
28959: suoritettu polttoaineiden myyntiä maanpäällisis-      malla on ongelmallista kuljettaa polttoaineita
28960: tä säiliöistä, samoin näin on tapahtunut jossain      esim. julkisissa kulkuvälineissä vaikkapa ko.
28961: määrin myös huoltoasemilla. Tämä on ollut toi-        pienkoneita varten.
28962: mivaa asiakaspalvelua, josta ei ole tiedossa mi-
28963: tään kielteisiä ympäristöhavaintoja. Monelle ky-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28964: läkaupalle eri polttonesteiden myynti on ollut        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28965: tarpeellinen lisä suoraan ja välillisesti kaupan-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28966: käynnille ja kyläkaupan säilymiselle.                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28967:    Nyt on ympäristösyihin vedoten annettu mää-
28968: räyksiä ja viety lupia maanpäällisten säiliöiden            Onko tarpeen lopettaa polttonesteiden
28969: osalta, minkä seurauksena kyläkaupat ovat !opet-            myynti maanpäällisistä säiliöistä ympä-
28970: tamassa polttonesteiden myyntiä. Koska myynti-              ristösyihin vedoten, kun juuri näistä ei
28971: määrät ovat vähäiset, eivät kyläkauppiaat eivät-            tiedetä syntyneen ongelmia ja
28972: kä eräät pienemmät huoltoasemayrittäjätkään ole
28973: olleet valmiita kalliisiin investointeihin maan-            millä tavalla edullisin ratkaisuin maan-
28974: alaisten polttoainesäiliöiden hankkimiseksi.                päällisten säiliöiden käyttöturvallisuut-
28975:    Ongelmia koituu ennen muuta maaseudun                    ta voitaisiin parantaa entisen kaltaisen
28976: pohtonesteitä tarvitseville asiakkaille. Maaseu-            kaupankäynnin jatkumiseksi sekä
28977: dulla joudutaan ajamaan pitempiä matkoja polt-              millä tavoin aiotaan poistaa niitä ongel-
28978: tonesteiden hankkimiseksi, mikä taas lisää tar-             mia, joita syntyy polttonesteiden myyn-
28979: peettomasti liikennettä ja myös luontoon tulevia            nistä maaseudun kyliltä liian tiukkojen
28980: päästöjä. Erityisen ongelmallinen tilanne on                ja yrittäjille taloudellista kannatta-
28981: autoa vailla oleville, erilaisia pienkoneita (moot-         mattomuutta aiheuttavien ympäristö-
28982: torisahat, ruohonleikkurit, veneet, aggregaatit,            määräysten vuoksi?
28983: mopot jne.) käyttäville kansalaisille, jotka eivät
28984: 
28985: 
28986: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2000
28987: 
28988:     Lauri Oinonen /kesk
28989: 
28990: 
28991: 
28992: 
28993:                                                                                                Versio 2.0
28994: KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                 Ministerin vastaus
28995: 
28996: 
28997: 
28998: 
28999: Eduskunnan puhemiehelle
29000: 
29001: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      edustettuina valvontaviranomainen, ympäristö-
29002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ala ja öljyala. Työryhmän ehdotuksesta saatujen
29003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lausuntojen perusteella keskeisiksi asioiksi lop-
29004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-     puvaiheessa nousivat ns. kyläkauppojen bensii-
29005: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nikauppa ja päätöksen siirtymäsäännökset
29006: KK 967/1999 vp:                                         Voimassa olevassa kauppa- ja teollisuusminis-
29007:                                                      teriön päätöksessä on yhteensovitettu eri osa-
29008:        Onko tarpeen lopettaa polttonesteiden         puolten näkemyksiä. Kyläkauppojen toiminnas-
29009:        myynti maanpäällisistä säiliöistä ympä-       sa olevilta myyntipisteittä edellytetään ( 42 §:n
29010:        ristösyihin vedoten, kun juuri näistä ei      5 momentti) vain säiliöiden tarkastusta. Lisäksi
29011:        tiedetä syntyneen ongelmia ja                 tärkeillä pohjavesialueilla maanpäälliset säiliöt
29012:                                                      tulee sijoittaa suoja-altaaseen. Nämä toimenpi-
29013:       millä tavalla edullisin ratkaisuin maan-       teet katsottiin riittäviksi takaamaan pienten jake-
29014:       päällisten säiliöiden käyttöturvallisuut-      lupisteiden toiminnan turvallisuuden. Vaatimus
29015:       ta voitaisiin parantaa entisen kaltaisen       myös yhtenäistää käytäntöä, sillä useat paikalli-
29016:       kaupankäynnin jatkumiseksi sekä                set paloviranomaiset ovat jo aiemmin näin mene-
29017:       millä tavoin aiotaan poistaa niitä ongel-      telleet. Nämä kyläkauppojen myyntipisteille ase-
29018:       mia, joita syntyy polttonesteiden myyn-        tetut vaatimukset tulee säiliöiden tarkastusten
29019:       nistä maaseudun kyliltä liian tiukkojen        osalta täyttää viimeistään 1.7.2001 ja suoja-al-
29020:       ja yrittäjille taloudellista kannattamat-      taan osalta viimeistään vuoden 2002 lopussa.
29021:       tomuutta aiheuttavien ympäristömää-               Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston
29022:       räysten vuoksi?                                direktiivillä 94/63/EY säännellään bensiinin va-
29023:                                                      rastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien
29024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamises-
29025: ti seuraavaa:                                        ta (VOC-direktiivi). Direktiivi on saatettu voi-
29026:                                                      maan ympäristöministeriön, liikenneministeriön
29027: Jakeluasemien polttonesteiden varastoinnin tur-      sekä kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta.
29028: vallisuusvaatimukset sisältyvät vaarallisten ke-     Valtioneuvoston päätöksen (468/1996) 6 ja
29029: mikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakelu-     7 §:ssä ovat jakeluasemien säiliöiden täyttämi-
29030: asemilla annettuun kauppa- ja teollisuusministe-     sestä aiheutuvien bensiinihöyryjen talteenottoa
29031: riön päätökseen (415/ 1998). Päätöksessä sääde-      koskevat säädökset. Mainitun 6 §:n 2 momentti
29032: tään mm. jakeluaseman ja sen säiliöiden sijoituk-    kuitenkin rajaa soveltamisalan ulkopuolelle jake-
29033: sesta. Päätöksen mukaan bensiiniä sisältävät säi-    luasemat, joiden bensiinin vuotuinen läpivirtaus
29034: liöt on pieniä jakelupisteitä lukuun ottamatta si-   on alle 100 m3 • Lähes kaikki kyläkauppojen
29035: joitettava maan alle. Sen sijaan dieselöljyä ja      myyntipisteet jäävät jo tällä rajauksella sovelta-
29036: polttoöljyä sisältävät säiliöt saa sijoittaa myös    misalan ulkopuolelle. Jakeluaseman sijainnin pe-
29037: maan päälle.                                         rusteella rajaa voidaan alueellisen ympäristökes-
29038:    Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen        kuksen hyväksynnällä nostaa arvoon alle 500 m 3 •
29039: valmistelutyöryhmässä olivat ministeriön lisäksi
29040: 
29041: 2
29042: Ministerin vastaus                                      KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
29043: 
29044: 
29045:    Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että    bensiinin myynnin lopettamista kyläkauppojen
29046: ministeriön päätöksen 42 §:n 5 momentti antaa      maanpäällisistä säiliöistä, vaan entisen kaltainen
29047: vastauksen tehtyyn kysymykseen. Kauppa- ja         kaupankäynti voi jatkua edellä esitetyin edelly-
29048: teollisuusministeriö ei sääntelyllään edellytä     tyksin.
29049: 
29050: 
29051: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2000
29052: 
29053:    Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
29054: 
29055: 
29056: 
29057: 
29058:                                                                                                    3
29059: KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                    Ministerns svar
29060: 
29061: 
29062: 
29063: 
29064: Tili riksdagens talman
29065: 
29066: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         1 den arbetsgrupp som beredde handels- och
29067: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      industriministeriets beslut var utöver ministeriet
29068: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Lau-     också tillsynsmyndigheten, miljöbranschen och
29069: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-     oljebranschen representerade. Utgående från de
29070: må1 SS 96711999 rd:                                  utlåtanden som erhölls om arbetsgruppens för-
29071:                                                      slag var hande1n med bensin vid s.k. bybutiker
29072:       Ar det nödvändigt att upphöra med för-         och övergångsbestämmelserna för beslutet vikti-
29073:       säljningen av flytande bränsle från cis-       ga frågor i slutskedet av beredningen.
29074:       terner ovanjord med hänvisning tili mil-          1 hande1s- och industriministeriets gällande
29075:       jöskäl, när man inte känner tili att just      beslut har de olika parternas synpunkter sam-
29076:       dessa skulle ha förorsakat några pro-          manjämkats. Av försäljningsenheter som drivs av
29077:       blem, och                                      bybutiker förutsätts (42 § 5 mom.) endast att cis-
29078:                                                      ternerna besiktas. Dessutom skall cisterner ovan
29079:       på vilket sätt kan driftssäkerheten vid        jord på viktiga grundvattenområden placeras i en
29080:        cisterner ovan jord förbättras genom          skyddsbassäng. Dessa åtgärder ansågs tillräckli-
29081:       förmånliga lösningar så att handeln kan        ga för att garantera säkerheten i verksamheten
29082:       fortgå som hittills samt                       vid små distributionsenheter. Kravet förenhetli-
29083:       på vilket sätt har man för avsikt att un-      gar också praxis, eftersom flera lokala brand-
29084:        danröja de problem som uppkommer vid          myndigheter redan tidigare har förfarit på detta
29085:       försäljningen av flytande bränslen i by-       sätt. Dessa krav som har ställts på bybutikernas
29086:       arna på landsbygden på grund av för            försäljningsenheter bör vad gäller besiktning av
29087:       stränga miljöbestämmelser som medför           cisternerna uppfyllas senast den 1 juli 2001 och
29088:       att företagarnas verksamhet blir ekano-        vad gäller skyddsbassäng inom utgången av
29089:                                                      2002.
29090:       miski olönsam?
29091:                                                         Dessutom reglerar Europaparlamentets och rå-
29092: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      dets direktiv 94/63/EG begränsningen av utsläpp
29093: föra fö1jande:                                       av flyktiga organiska föreningar vid upplagring
29094:                                                      och distribution av bensin (VOC-direktivet). Di-
29095: De säkerhetskrav som gäller för upplagringen av      rektivet har trätt i kraft genom åtgärder av miljö-
29096: flytande bräns1e på distributionsstationer ingår i   ministeriet, trafikrninisteriet samt handels- och
29097: hande1s- och industriministeriets bes1ut om han-     industriministeriet. 1 6 och 7 § statsrådets beslut
29098: tering och upplagring av farliga kemikalier på       (468/ 1996) ingår de bestämmelser som gäller
29099: distributionsstation (415/ 1998). 1 beslutet be-     återvinning av bensinångor vid påfyllning av
29100: stäms bl.a. om förläggningen av en distributions-    distributionsstationernas cisterner. Dock ställer
29101: station och dess cisterner. Enligt beslutet skall    2 mom. i den nämnda 6 § sådana distributionssta-
29102: cisterner som innehåller bensin placeras under       tioner utanför tillämpningsområdet vilkas årliga
29103: jord, med undantag av små distributionsenheter.      vo1ymomsättning bensin är mindre än 100m3 • Så
29104: Däremot får cisterner som innehåller dieselolja      gott som alla försäljningsenheter vid bybutiker
29105: och brännolja också placeras ovan jord.
29106: 
29107: 4
29108: Ministems svar                                          KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
29109: 
29110: 
29111: står redan genom denna avgränsning utanför till-   spörsmålet. Handels- och industriministeriet för-
29112: lämpningsområdet. Utgående från distributions-     utsätter inte genom sin normering att försäljning-
29113: stationens läge kan gränsen, med den regionala     en av bensin från bybutikemas cistemer ovan
29114: miljöcentralens godkännande, höjas till värdet     jord skall upphöra, utan handeln kan fortgå som
29115: mindre än 500m3 •                                  hittills under de förutsättningar som anförs ovan.
29116:     Handels- och industriministeriet anser att
29117: 42 § 5 mom. i ministeriets beslut ger svar på
29118: 
29119: 
29120: 
29121: Helsingfors den 19 januari 2000
29122: 
29123:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
29124: 
29125: 
29126: 
29127: 
29128:                                                                                                    5
29129:                                                             KK 968/1999 vp -     Lauri Oinonen /kesk
29130: 
29131: 
29132: 
29133: 
29134:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 968/1999 vp
29135: 
29136:                                              Liikenneturvallisuuden varmistaminen liuk-
29137:                                              kaissa kelioloissa
29138: 
29139: 
29140: 
29141: 
29142: Eduskunnan puhemiehelle
29143: 
29144: Viime vuosina on ennen muuta ympäristösyiden          riittämättömyyden vuoksi ei kovin paljon voisi
29145: vuoksi vähennetty maanteiden suolausta kaik-          ainakaan kaikkialla kehottaa kansalaisia joukko-
29146: kialla maassa. Poikkeuksena tästä ovat vilkkaas-      liikenteen käyttöön. Sinällään joukkoliikenne
29147: ti liikennöidyt tai muutoin vaaralliset tieosuudet    voisi vähentää maantieliikenteen määriä, mikäli
29148: ja risteykset. Jos maantien suolauksella on ongel-    joukkoliikenteen tarjontaa olisi enemmän ja
29149: mansa, aiheutuu ongelmia myös suolaamatto-            käyttäjilleen sopivalla tavalla. Joka tapauksessa
29150: muuden tuomasta liukkaudesta. Erityisesti viime       maantieliikennettä tulee olemaan aina. Se on
29151: joulun paluuliikenteessä tapahtui runsaasti kola-     välttämätöntä ja jokapäiväistä yhä enemmän, ja
29152: reita, joissa menetettiin myös ihmishenkiä. Tuol-     siksi kansalaisten turvallisuus on voitava taata
29153: loin monien kansalaisten välitön mielipide vaati      myös maantieliikenteessä kaikissa olosuhteissa.
29154: tiesuolauksen lisäämistä myös suolaamattomille
29155: maanteille eri puolilla maata. Omalta kotiseudul-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29156: tani tuotiin esille valtatien 23 suolaamattomuus      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29157: Petäjävedeltä länteen, kuten Keuruulie ja Haapa-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29158: mäelle.                                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29159:     Tiedän tienpidosta vastaavilla olevan talviolo-
29160: suhteissa erilaisia keinoja liikenneturvallisuuden          Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
29161: parantamiseksi, kuten mm. hiekoitus ja alemmat              tieliikenneturvallisuuden takaamiseksi
29162: nopeusrajoitukset Joukkoliikenteen palvelujen               myös liukkaissa talviolosuhteissa?
29163: 
29164: 
29165: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2000
29166: 
29167:     Lauri Oinonen /kesk
29168: 
29169: 
29170: 
29171: 
29172:                                                                                                Versio 2.0
29173: KK 968/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                   Ministerin vastaus
29174: 
29175: 
29176: 
29177: 
29178: Eduskunnan puhemiehelle
29179: 
29180: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nettomuuksissa liukkaudella ja tien pinnan kun-
29181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          nolla voi olla merkittävä rooli. Useimmiten on-
29182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nettomuudet ovat seurausta useasta eri osateki-
29183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-       jästä, ja ajoneuvon kuljettaja joutuu viime kädes-
29184: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sä arvioimaan mm. tie- ja liikenneolosuhteet,
29185: KK 968/1999 vp:                                        renkaiden ja ajoneuvon kunnon, oman ajotaiton-
29186:                                                        sa jne. sekä esimerkiksi harkitsemaan, mikä on
29187:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä             turvallinen ajonopeus kussakin tilanteessa.
29188:        tieliikenneturvallisuuden takaamiseksi             Myös tieliikennelaissa on edellä mainittu peri-
29189:        myös liukkaissa talviolosuhteissa?              aate. Lain 23 §:n mukaan ajoneuvon nopeus on
29190:                                                        sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus
29191: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien
29192: ti seuraavaa:                                          kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus
29193: Teiden talvihoidolla on suuri merkitys koko tie-       ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. No-
29194: liikennejärjestelmän toimivuuteen muuttuvissa          peus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säi-
29195: talviolosuhteissa. Erityisesti juuri liukkaus vai-     lyttää ajoneuvon hallinnan.
29196: kuttaa liikenneturvallisuuteen, liikenteen toimin-        Edellä mainittujen onnettomuuksien ehkäise-
29197: tavarmuuteen, mutta myös yksittäisen tienkäyttä-       miseksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Liikenne-
29198: jän mahdollisesti kokemaan turvattomuuteen ja          onnettomuuksien tutkijalautakunnat tekevät ar-
29199: mahdollisuuteen toteuttaa välttämättömiä mat-          vokasta työtä myös näiden onnettomuuksien syi-
29200: koja. Joukkoliikenteen palvelutaso ei aina riitä       den selvittämiseksi.
29201: päivittäiseen asiointiin. Myös joukkoliikenteen           Kuten kysyjä toteaa, suolan käyttöä liukkau-
29202: kannalta talvikunnossapito on avainasemassa.           dentorjunnassa on vähennetty sen aikaansaa-
29203: Teiden talvihoito onkin edellä esitetyin perus-        mien ympäristö- ja korroosio-ongelmien vuoksi.
29204: tein arvioitu koko tienpidon kentässä eri toimen-      Myös merkittävä osa autoilijoista vastustaa sitä,
29205: piteiden kärkeen.                                      joskin usein muista kuin ympäristösyistä. Halu-
29206:    Tiedossa kuitenkin on, ettei talviaika sitten-      taan ajaa myös talvikeleillä, ja suolauksen ai-
29207: kään voimakkaasti korostu koko vuoden onnetto-         kaansaama lyhytaikainenkin kosteus koetaan aja-
29208: muusmäärissä varsinkaan seurauksiltaan vaka-           misen kannalta ikäväksi, jopa turvallisuutta hei-
29209: vien onnettomuuksien osalta. Onnettomuuksiin           kentäväksi.
29210: vaikuttavat tekijät ovat moninaiset. Talvelle tyy-        Suolaa voidaan käyttää vain tietyissä sääolo-
29211: pillisiä onnettomuuksia ovat seurauksiltaan va-        suhteissa, ja tien liikennemäärän on oltava riittä-
29212: kavat kohtaamisonnettomuudet, jotka usein ai-          vän suuri, jotta suolaus olisi toimiva ratkaisu ja
29213: heutuvat ajoneuvon ajautumisesta vastaantule-          sen käyttö hyödyllistä. Tämän vuoksi suolausta
29214: van liikenteen kaistalle. Näitä valitettavia onnet-    käytetään vain vilkkaimmilla teillä. Suolan käyt-
29215: tomuuksia on ollut poikkeuksellisen paljon kulu-       töä on vähennetty kysyjän mainitseman esimer-
29216: neen joulukuun ja tammikuun aikana. On luon-           kin mukaisilla vähemmän vilkkailla valta- ja
29217: nollista, että tällaisissa talvella tapahtuvissa on-   kantateillä, erityisesti sisämaassa. On katsottu
29218: 
29219: 
29220: 2
29221: Ministerin vastaus                                         KK 968/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
29222: 
29223: 
29224: paremmaksi pitää tällaiset tiet ns. talvipintaisi-   minen kaikissa tilanteissa ja samanaikaisesti
29225: na, kun päällysteen pinnan kitkan hakeminen          koko tieverkolta ei ole mahdollista. Kullekin hoi-
29226: suolauksella näissä oloissa edellyttäisi kohtuut-    toluokalle on määritelty tätä varten sallitut koh-
29227: tomia suolamääriä eikä tie ehtisi riittävän no-      tuulliset toimenpideajat Ongelmatilanteissa ties-
29228: peasti kuivua suolauksen jälkeen.                    töllä aina esiintyy kelejä, jotka voivat olla liiken-
29229:    Kysyjän mainitsemaila valtatiellä 23 liikenne-    teelle vaarallisia.
29230: määrät laskevat Petäjäveden jälkeen huomatta-           Liikenneministeriö on antanut Tielaitokselle
29231: vasti siirryttäessä Keuruulie ja Haapamäelle. Tuo    ohjeet, joiden mukaan moottoriteillä ja suurim-
29232: väli on katsottu tarkoituksenmukaiseksi hoitaa       malla osalla päätieverkkoa nopeusrajoitukset
29233: talvihoitoluokan Ib mukaisesti, jolloin suolaa       alennetaan talven ajaksi. Jäisellä tienpinnalla ris-
29234: liukkaudentorjuntaan käytetään vain syysliuk-        kit ovat kuitenkin niin suuret, etteivät alennetut
29235: kauden kaltaisissa ongelmatilanteissa. Muutoin       nopeudetkaan aina takaa turvallista liikkumista.
29236: liukkaudentorjunta hoidetaan pääosin hiekoitta-      Tämän vuoksi liikenneministeriö pitää tärkeänä
29237: malla.                                               keleistä tiedottamista ja tienkäyttäjien valista-
29238:    Tielaitos katsoo, että teiden talviturvallisuu-   mista oikeaan ajokäyttäytymiseen talven muuttu-
29239: den varmistaminen on keskeinen tehtävä, eikä         vissa olosuhteissa.
29240: siitä tule tinkiä. Kuitenkaan liukkauden poista-
29241: 
29242: 
29243: Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2000
29244: 
29245:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
29246: 
29247: 
29248: 
29249: 
29250:                                                                                                         3
29251: KK 968/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                       Ministerns svar
29252: 
29253: 
29254: 
29255: 
29256: Tili riksdagens talman
29257: 
29258: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        de flesta fali är olyckorna en följd av ett flertal
29259: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        olika bidragande faktorer, och fordonets förare
29260: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-       måste i sista hand bedöma bl.a. väg- och trafik-
29261: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-       förhåliandena, däckenas och fordonets skick sin
29262: mål SS 968/1999 rd:                                    egen körskicklighet osv. samt uppskatta e:em-
29263:                                                        pelvis viiken körhastighet som är säker vid varje
29264:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          tilifålie.
29265:        för att säkerheten inom vägtrafiken ska/1           Även vägtrafiklagen närnner denna princip.
29266:        garanteras även under hala vinteiför-           Enligt lagens 23 § skali fordonets hastighet an-
29267:        hållanden?                                      passas tili vad trafiksäkerheten kräver med beak-
29268:                                                        tande bland annat av vägens skick, vädret, föret,
29269: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sikten, fordonets belastning och lasteos art samt
29270: föra följande:                                         trafikförhåliandena. Hastigheten skali vara så-
29271: Väghåliningen vintertid är av stor betydelse för       dan att föraren behålier herraväldet över fordo-
29272: att hela vägtrafiksystemet skali fungera i varie-      net.
29273: rande vinterförhålianden. I synnerhet halka in-            För att det skali vara möjligt att förhindra att
29274: verkar på trafiksäkerheten, trafikens funktionssä-     ovan nämnda olyckor sker behövs mer undersökt
29275: kerhet, men även på den otrygghet som enskilda         material. De närnnder som har tili uppgift att un-
29276: vägtrafikanter eventuelit upplever samt deras          dersöka trafikolyckor gör ett värdefulit arbete när
29277: möjligheter att göra nödvändiga resor. Koliektiv-      det gälier att utreda orsakerna även tili dessa
29278: trafikens servicenivå är inte alitid tiliräcklig för   olyckor.
29279: det dagliga uträttandet av ärenden. Även när det           Så som spörsmålsstäliaren konstaterar har an-
29280: gälier koliektivtrafiken innehar vinterväghåli-        vändningen av salt reducerats i halkbekämpning-
29281: ningen en nyckelposition. På de nämnda grunder-        en tili följd av de miljö- och korrosionsproblem
29282: na har väghåliningen vintertid därför bedömts          som medförs av detta. Även en betydande del av
29283: vara den viktigaste åtgärden när det gälier hela       bilisterna motsätter sig saltanvändningen även
29284: väghåliningen.                                         om det ofta är av andra skäl än miljöskäl. Man
29285:    Det är dock känt att vintertiden trots alit inte    vili köra även i vinterföre, och den kortvariga
29286: accentueras i antalet olyckor under hela året, i       fuktighet som åstadkoms genom saltning upp-
29287: synnerhet inte när det gälier olyckor med alivar-      levs besvära körandet, t.o.m. försämra säkerhe-
29288: liga följder. De faktorer som inverkar på olyckor-     ten.
29289: na är mångahanda. Typiska olyckor på vintern är            Salt kan användas bara under vissa väderleks-
29290: sådana möteskoliisioner med alivarliga följder         förhålianden, och trafikmängden på vägen måste
29291: som ofta orsakas av att ett fordon harnnar i den       vara tiliräckligt stor för att saltningen skali vara
29292: mötande trafikens fil. I december och januari har      en fungerande lösning som är tili någon nytta.
29293: det skett ovanligt många av dessa beklagliga           Därför saltas endast de mest trafikerade vägarna.
29294: olyckor. Halka och vägytans skick kan givetvis         Saltandet av mindre trafikerade riks- och stamvä-
29295: ha en avgörande roli i dylika olyckor vintertid. I     gar, i likhet med det exempel som spörsmålsstäl-
29296: 
29297: 
29298: 4
29299: Ministems svar                                              KK 968/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
29300: 
29301: 
29302: laren nämner, har minskats i synnerhet i de inre          Vägverket anser att det är en viktig uppgift att
29303: delama av landet. Det har ansetts vara en bättre       trygga vägamas säkerhet på vintem och att man
29304: lösning att låta dessa vägar ha s.k. vinterbelägg-     inte bör pruta på detta. Det är dock inte möjligt
29305: ning eftersom det skulle kräva orimligt stora salt-    att i alla förhållanden och samtidigt inom hela
29306: mängder att genom saltning få till stånd friktion      vägnätet motverka halka. Varje underhållsklass
29307: på beläggningens yta under dessa förhållanden          har för detta ändamål fastställts tillåtna skäliga
29308: och eftersom vägama inte tillräckligt snabbt           åtgärdstider. 1 problematiska förhållanden kom-
29309: skulle hinna torka upp efter att de har saltats.       mer det alltid att förekomma sådana väglag inom
29310:    På riksväg 23, som spörsmålsställaren näm-          vägnätet som kan orsaka fara för trafiken.
29311: ner, minskar trafikmängden betydligt efter Pe-            Trafikministeriet har gett Vägverket direktiv
29312: täjävesi i riktning mot Keuru och Haapamäki.           enligt vilka hastighetsbegränsningama på motor-
29313: Man har ansett det vara ändamålsenligt att sköta       vägama och på största delen av huvudvägnätet
29314: denna sträcka i enlighet med vinterunderhållska-       sänks på vintem. På isiga vägytor är riskema
29315: tegori lb, vilket innebär att salt används för halk-   dock så stora att inte ens sänkta hastigheter alltid
29316: bekämpning endast i problemsituationer i likhet        kan garantera körsäkerheten. Därför är det enligt
29317: med t.ex. hösthalka. 1 övriga fall sköts halkbe-       trafikministeriet viktigt att informera vägtrafi-
29318: kämpningen i huvudsak genom sandning.                  kantema om väglaget och upplysa dem om ett rätt
29319:                                                        körbeteende vintertid när förhållandena varierar.
29320: 
29321: 
29322: 
29323: Helsingforsden 26 januari 2000
29324: 
29325:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
29326: 
29327: 
29328: 
29329: 
29330:                                                                                                          5
29331:                                                                   KK 969/1999 vp- Esko Helle /vas
29332: 
29333: 
29334: 
29335: 
29336:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 969/1999 vp
29337: 
29338:                                              Valtion palkkapolitiikan linjaukset
29339: 
29340: 
29341: 
29342: 
29343: Eduskunnan puhemiehelle
29344: 
29345: Uudenjulkisuuslain myötä mm. valtion korkeim-         ylimmän virkapalkkaluokan mukainen palkka oli
29346: pien virkamiesten palkkatiedot ovat tulleet joulu-    mm. ministereillä, puolustusvoimain komentajal-
29347: kuun alusta lukien julkisiksi.                        la, korkeimpien oikeuksien presidenteillä jne.
29348:     Joulukuisten lehtitietojen mukaan mm. valtio-     Niinpä oudolta näyttää se, että lähes kaikki mi-
29349: varainministeriön valtiosihteeri kaipaili valtion     nisteriöiden kansliapäälliköt ovat paikoissa ohit-
29350: parhaiten palkatuille korotuksia. Sen kanssa          taneet sekä omat ministerinsä että mm. korkeim-
29351: näyttää olevan linjassa se, että valtiovarainminis-   pien oikeuksien presidentit, jotka ovat jääneet
29352: teriön virkamiehet loistivat palkkatilastojen ylä-    kyseisen palkkaluokan tasoon.
29353: päässä. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri-
29354: kin on ottanut selvän eron muiden ministeriöiden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29355: vastaaviin virkamiehiin nähden. Verotustiedot         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29356: osoittavat lisäksi, että varsinaisen palkan lisäksi   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29357: heistä useimmilla on tavallisen kansalaisen vuo-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29358: situloa vastaavat sivutulot
29359:     Viime päivinä samainen valtiosihteeri on sen            Onko valtion korkeimpien palkkojen kil-
29360: sijaan jyrkästi paheksunut mahdollisia muuta-               pailukyky heikentynyt,
29361: man prosentin palkankorotuksia alempipalkkai-
29362: sille.                                                      aiotaanko korkeimpia palkkoja korot-
29363:     Aikoinaan valtion palkat olivat tiukasti palk-          taa ja samalla jatkaa valtion palkkatau-
29364: kaluokkiin sidottuja. Ne olivat tuolloin myös jul-          lukkoaja
29365: kisia. Sittemmin yksityisyyttä ruvettiin tulkitse-          miten suhtaudutaan salailun vuosina
29366: maan siten, että myös yhteiskunnan maksamat                 syntyneisiin vinoutumiin korkeimpien
29367: palkat salattiin. Noina salailun vuosina ns. sopi-          virkojen palkkoihin sekä
29368: muspalkat ovat liu'uttaneet ja eriyttäneet ylim-
29369: piä palkkoja.                                               tuoko julkisuus valtion palkkapolitiik-
29370:     Valtion ylin virkapalkkaluokka (A 34) on noin           kaan muulla tavoin uusia tuulia?
29371: 40 000 markkaa kuukaudessa. Aikoinaan tuon
29372: 
29373: 
29374: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2000
29375: 
29376:     Esko Helle /vas
29377: 
29378: 
29379: 
29380:                                                                                                Versio 2.0
29381: KK 969/1999 vp- Esko Helle /vas                                                       Ministerin vastaus
29382: 
29383: 
29384: 
29385: 
29386: Eduskunnan puhemiehelle
29387: 
29388: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         päälliköiden osalta. Ennen sopimuksen tekemis-
29389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tä esitys palkkauksesta on kuitenkin käsiteltävä
29390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa ja en-
29391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-         nen sitä hankittava asiasta valtiovarainministe-
29392: teen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         riön lausunto. Ennen valtiovarainministeriön lau-
29393: KK 969/1999 vp:                                        sunnon antamista palkkausasia käsitellään val-
29394:                                                        tion työmarkkinajohtajan johdolla työryhmässä,
29395:        Onko valtion korkeimpien palkkojen kil-         jonka jäsenet edustavat ministeriöitä (kanslia-
29396:        pailukyky heikentynyt,                          päällikkötaso) ja virastoja (pääjohtajataso) sekä
29397:                                                        valtion työmarkkinalaitosta.
29398:        aiotaanko korkeimpia palkkoja korot-                Valtionhallinnon ylimmän virkamiesjohdon
29399:        taa ja samalla jatkaa valtion palkkatau-        tehtävien vaativuudet on arvioitu Hay-vaativuu-
29400:        lukkoaja                                        denarviointijärjestelmällä. Järjestelmän päävaa-
29401:        miten suhtaudutaan salailun vuosina             tivuustekijät ovat tietotaito, ongelmanratkaisu ja
29402:        syntyneisiin vinoutumiin korkeimpien            vastuu aikaansaannoksista. Tietotaitoa arvioi-
29403:        virkojen palkkoihin sekä                        daan tietotaidon laajuuden ja syvyyden, jobta-
29404:                                                        ruistehtävän moninaisuuden ja vuorovaikutustai-
29405:        tuoko julkisuus valtion palkkapolitiik-         tojen tärkeyden avulla. Ongelmanratkaisua ar-
29406:        kaan muulla tavalla uusia tuulia ?              vioidaan ongelmanratkaisun vapauden ja vaati-
29407:                                                        vuuden avulla. Arvioitaessa vastuuta aikaansaan-
29408: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          noksista käytetään vaativuustekijöinä toimintara-
29409: ti seuraavaa:                                          joja, vaikuttamisen suuruusluokkaa sekä roolia ja
29410:                                                        vaikuttamista aikaansaannoksiin.
29411: Ylintä virkamiesjohtoa on valtion virkamieslain
29412:                                                            Sopimuspalkat perustuvat mm. näin todettuun
29413: 26 §:n mukaan oikeuskansleri ja apulaisoikeus-
29414:                                                        tehtävien vaativuustasoon sekä valtion ylimmän
29415: kansleri, puolustusvoimien komentaja, ministe-
29416:                                                        virkamiesjohdon palkkauksissa noudatettuun
29417: riön kansliapäällikkö, valtiosihteeri, alivaltiosih-
29418:                                                        palkkakäytäntöön. Lisäksi palkat vaihtelevat
29419: teeri ja osastopäällikkö sekä näitä virka-asemal-
29420:                                                        mm. virkamiehen ominaisuuksien ja rekrytointi-
29421: taan vastaavat ministeriön virkamiehet sekä vä-
29422:                                                        tilanteen mukaan. Myös palkkavertailuja eri alo-
29423: littömästi ministeriön alaisen viraston päällikkö,
29424:                                                        jen välillä tehdään.
29425: jonka virka eritellään valtion talousarviossa. Yh-
29426:                                                           Ylimmän virkamiesjohdon palkkauksen mää-
29427: teensä näitä virkamiehiä on noin 200.
29428:                                                        rä tulee näin asianmukaisesti ja monipuolisesti
29429:     Kyseisillä viroilla on pääsääntöisesti A-palk-
29430:                                                        arvioitua ennen palkkaussopimuksen tekemistä.
29431: kausluokat, mutta heistä noin 100 henkilön kans-
29432:                                                        Myös menettely, jolla yksilöllinen palkka määri-
29433: sa on sovittu yksilöllisestä sopimuspalkasta. So-
29434:                                                        tellään, on tarkoituksenmukainen ja asiallinen.
29435: pimuksen palkkauksesta virkamieslain 26 §:n
29436:                                                           Lailla nimikirjalain muuttamisesta (627/1999)
29437: piiriin kuuluvien virkamiesten kanssa tekee val-
29438:                                                        valtion henkilöstön palkkaukset tulivat julkisiksi
29439: tioneuvosto, jota edustaa kukin ministeriö oman
29440:                                                        1.12.1999 lukien. Sitä ennen virkojen palkkaus-
29441: virkamiesjohtonsa sekä alaistensa virastojen
29442: 
29443: 2
29444: Ministerin vastaus                                                KK 969/1999 vp -       Esko Helle /vas
29445: 
29446: 
29447: luokat olivat julkisia, mutta henkilökohtaista        muiden OECD- ja EU-maiden valtiosektoreiden
29448: palkkausta koskevat tiedot eivät olleet julkisia.     kanssa.
29449:    Joulukuussa 1999 valmistui laaja selvitys val-         Yhteisenä piirteenä sekä valtiolla että yleisillä
29450: tion palkkapolitiikan arvioimiseksi. Valtion          työmarkkinoilla voidaan havaita, että ylemmillä
29451: palkkakehityksen seurantaryhmän Valppaan sel-         koulutusasteilla ansiokehitys on ollut hitaampaa
29452: vityksen tulosten mukaan valtion palkkauksen          kuin alemmilla koulutusasteilla. Esimerkiksi val-
29453: perusteet poikkeavat yleisten työmarkkinoiden         tiolla perustason koulutuksen saaneiden säännöl-
29454: palkkauksen perusteista. Yhteen lukuun perustu-       lisen työajan ansiot ovat nousseet 1990-1997
29455: vaa arvioita valtion palkkatasosta yleisiin työ-      noin kaksi kertaa nopeammin kuin korkeakoulu-
29456: markkinoihin ei voida käyttää, koska palkkata-        tason tutkinnon suorittaneiden ansiot. Osa tästä
29457: sot vaihtelevat huomattavasti tehtävä- ja henkilö-    selittyy luonnollisesti 1990-luvun palkkaratkai-
29458: ryhmittäin. Tasot vaihtelevat myös ikäryhmit-         sujen muodolla, jotka ovat suosineet alemman tu-
29459: täinja sukupuolen mukaan. Ansiotaso on valtiol-       lotason tehtäviä.
29460: la lähellä yleisiä työmarkkinoita tai osin myös           Erityisesti teollisuudessa ovat kovaa vahtia
29461: korkeampi alemmilla koulutusasteilla, kun taas        kasvaneet tulokseen ja suoritukseen sidotut palk-
29462: ylemmillä koulutusasteilla ja nuoremmissa ikä-        kaerät Niiden merkitys valtiolla on vähäisempi.
29463: luokissa tilanne on päinvastoin.                      Esimerkiksi tulospalkkioita saaneiden osuus val-
29464:    Palkkatasovertailujen lisäksi on kuitenkin         tiolla oli vuonna 1998 12 prosenttia, kun se teol-
29465: otettava huomioon myös palvelussuhteen ehto-          lisuudessa oli kolminkertainen eli 36 prosenttia.
29466: jen kokonaisuus ja niissä olevat erot. Valtion elä-   Yrityksissä on myös alettu soveltaa erilaisia op-
29467: kejärjestelmää on 1990-luvulla muutettu pääosin       tiojärjestelyjä, joiden realisoituminen tähän men-
29468: vastaamaan yleistä lakiin perustuvaa eläketur-        nessä on ollut kansantalouden tulonmuodostuk-
29469: vaa. Valtion lakimääräisen eläketurvan parem-         sessa varsin vähäinen eli 0, l prosenttia kansantu-
29470: muus koskee kuitenkin edelleen suurta osaa val-       losta.
29471: tion palveluksessa olevia. Valtion keskimääräi-          Palkan määräytymisperusteet valtiolla ovat
29472: nen työaika on edelleen lyhyempi kuin yleisillä       kuitenkin muuttumassa uusien palkkausjärjestel-
29473: työmarkkinoilla erityisesti vuosilomaetuuksien        mien käyttöönoton laajentuessa. Palkkauksessa
29474: johdosta. Työaika on keskimääräisesti lyhyempi        sovelletaan aikaisempaa yleisemmin työn vaati-
29475: huolimatta kesätyöajan poistamisesta vuonna           vuuteen, työsuoritukseen ja osaamiseen sekä tu-
29476:  1994. Voidaan myös sanoa, että käytännössä val-      lokseen perustuvaa palkkausta. Tällä hetkellä
29477: tion palvelusuhdeturva on parempi kuin yleisillä      uusia palkkausjärjestelmiä sovelletaan valtiolla
29478: työmarkkinoilla. Kaikissa näissä palvelussuh-         17 virastossa ja niiden piirissä on vajaat ll 000
29479: teen ehdoissa on huomattavaa vaihtelua eri hen-       palkansaajaa. Valtion henkilöstöpäälliköt ovat
29480: kilöstöryhmien välillä.                               arvioineet, että uusien palkkausjärjestelmien
29481:    Valtion palkkakehitys on 1990-luvulla vastan-      käyttöönotto hidastuu, koska myös henkilökoh-
29482: nut tulopoliittisia tavoitteita sekä tämän ajanjak-   taisen työsuorituksen arviointi tuli palkan mää-
29483: son taloudellisen kehityksen ja valtiontalouden       rän kautta julkiseksi 1.12.1999. Se ei tue henki-
29484: suomia mahdollisuuksia. Lama ja talouden ra-          lökohtaisen työsuorituksen arviointia.
29485: kennemuutos vaikeuttavat ajassa tapahtuvaa ver-          Siltä osin kuin kysymys liittyy korkeimpien
29486: tailua. Selvityksen tulosten mukaan yleiset työ-      oikeuksien presidenttien ja jäsenten palkkauk-
29487: markkinat näyttävät kohentaneen hieman kilpai-        siin, olen vastannut asiaan kirjallisissa kysymyk-
29488: luasemaansa valtioon nähden. Suomen valtion           sissä KK 767/1999 vp ja KK 938/1999 vp.
29489: palkkataso ja -kehitys on yleisesti ottaen linjassa
29490: 
29491: 
29492: 
29493: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2000
29494: 
29495:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
29496:                                                                                                          3
29497: KK 969/1999 vp- Esko Helle /vas                                                        Ministerns svar
29498: 
29499: 
29500: 
29501: 
29502: Tili riksdagens talman
29503: 
29504: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      26 § statstjänstemannalagen ingås av statsrådet,
29505: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      som företräds av respektive ministerium i fråga
29506: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esko     om den egna tjänstemannaledningen samt chefer-
29507: Helle /vänst undertecknade skriftliga spörsmål       na för de ämbetsverk som lyder under ministe-
29508: SS 96911999 rd:                                      riet. Innan avtalet ingås skalllöneförslaget dock
29509:                                                      behandlas i statsrådets finansutskott och före det
29510:       Har konkurrenskraften hos de högsta lö-        skall finansministeriets utlåtande om saken in-
29511:       nerna inom den statliga sektorn försäm-        hämtas. Innan finansministeriet avger sitt utlå-
29512:       rats,                                          tande behandlas lönefrågan i en arbetsgrupp un-
29513:                                                      der ledning av statens arbetsmarknadsdirektör.
29514:       är avsikten att höja de högsta lönerna         Arbetsgruppens medlemmar företräder ministeri-
29515:       och samtidigt skarva i statens löneta-         erna (kanslichefsnivå) och ämbetsverken (gene-
29516:       bell och                                       raldirektörsnivå) samt statens arbetsmarknads-
29517:       viiken är inställningen tili de snedvrid-      verk.
29518:       ningar som uppstått i lönerna för de              Svårighetsgraden hos den högsta tjänsteman-
29519:       högsta tjänsterna under åren av hemlig-        naledningens uppgifter inom statsförvaltningen
29520:       hetsmakeri samt                                har värderats med hjälp av Hay-systemet. Syste-
29521:                                                      mets huvudsakliga svårighetsfaktorer är kunska-
29522:       medför offentligheten några andra nya          per och fårdigheter, problemlösning samt ansvar
29523:       vindar i statens lönepolitik?                  för prestationerna. Kunskaper och fårdigheter
29524:                                                      värderas med hjälp av kunskapernas och fårdig-
29525: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      heternas vidd och djup, ledningsuppgifternas
29526: föra följande:                                       mångsidighet och vikten av växelverkan. Pro-
29527:                                                      blemlösning värderas med hjälp av friheten som
29528: Den högsta tjänstemannaledningen är enligt 26 §
29529:                                                      hänför sig till problemlösning och kraven som
29530: statstjänstemannalagen justitiekanslern och justi-
29531:                                                      hänför sig till problemlösning. När ansvaret för
29532: tiekanslersadjointen, kommendören för försvars-
29533:                                                      prestationerna utvärderas används faktorerna
29534: makten, kanslichef, statssekreterare, understats-
29535:                                                      verksamhetsgränser, omfattningen av påverkan
29536: sekreterare och avdelningschef vid ett ministeri-
29537:                                                      samt roll och inverkan på prestationerna.
29538: um samt sådana tjänstemän vid ett ministerium
29539:                                                         Avtalslönerna baserar sig på bl.a. uppgifter-
29540: som tili tjänsteställningen motsvarar dessa samt
29541:                                                      nas svårighetsgrad, som fastställts på ovan nämnt
29542: sådana chefer för under ett ministerium direkt ly-
29543:                                                      sätt, samt den lönepraxis som iakttagits i fråga
29544: dande ämbetsverk vilkas tjänster specificeras i
29545:                                                      om den högsta tjänstemannaledningens löner.
29546: statsbudgeten. Sammanlagt finns det ungefår 200
29547:                                                      Dessutom varierar lönerna enligt bl.a. tjänste-
29548: sådana tjänstemän.
29549:                                                      mannens egenskaper och rekryteringssituatio-
29550:    Dessa tjänster är i regel inplacerade i A-löne-
29551:                                                      nen. Man jämför också lönerna i olika branscher.
29552: klasser, men med ungefår 100 personer har man
29553:                                                         Den högsta tjänstemannaledningens löner be-
29554: kommit överens om en individuell avtalslön. Av-
29555:                                                      döms alltså sakligt och mångsidigt innan löneav-
29556: tai om lönen med de tjänstemän som omfattas av
29557: 
29558: 4
29559: Ministems svar                                                      KK 969/1999 vp- Esko Helle /vas
29560: 
29561: 
29562: talet ingås. Ä ven det förfarande som används för       möjligheter som den ekonomiska utvecklingen
29563: att fastställa den individuella lönen är ändamåls-      och statsfinanserna erbjudit under denna tidspe-
29564: enlig och korrekt.                                      riod. Depressionen och den ekonomiska struktur-
29565:     Genom lagen om ändring av matrikellagen             förändringen försvårar en jämförelse över tiden.
29566: ( 627 /1999) blev de statsanställdas löner offentli-    Enligt utredningen verkar den allmänna arbets-
29567: ga från och med 1.12.1999. Före det var uppgif-         marknaden ha förbättrat sin konkurrensposition
29568: tema om vilka löneklasser tjänsterna var placera-       något i förhållande tili staten. Lönenivån och lö-
29569: de i offentliga, medan uppgifterna om den per-          neutvecklingen hos finska staten ligger allmänt
29570: sonliga lönen inte var offentliga.                      taget i linje med den statliga sektorn i andra
29571:     1 december 1999 fårdigställdes en omfattande        OECD- och EU-länder.
29572: utredning som innehöll en bedömning av statens              Ett gemensamt drag hos både staten och den
29573: lönepolitik. Enligt resultaten av Valpas - upp-         allmänna arbetsmarknaden är att förtjänstutveck-
29574: följningsgruppen för löneutvecklingen hos sta-          ligen har varit långsammare när det gäller de
29575: ten- utredning avviker grunderna för lönerna            högre utbildningsstadierna än i fråga om de lägre
29576: hos staten från grunderna för lönerna på den all-       utbildningsstadierna. Exempelvis hos staten har
29577: männa arbetsmarknaden. Man kan inte använda             inkomsten under ordinarie arbetstid för dem som
29578: bedömningar som baserar sig på någon enstaka            har grundutbildning stigit ungefår dubbelt snab-
29579: siffra om lönenivån hos staten i förhållande tili       bare 1990-1997 än inkomsten för dem som av-
29580: den allmänna arbetsmarknaden, eftersom löneni-          lagt högskoleexamen. Delvis kan detta naturligt-
29581: våerna varierar avsevärt beroende på uppgifts-          vis förklaras med löneuppgörelserna på 1990-ta-
29582:  och personkategori. Nivåerna varierar också be-        let, som har gynnat uppgifter där inkomstnivån är
29583:  roende på åldersgrupp och kön. Förtjänstnivån          lägre.
29584:  hos staten ligger nära den allmänna arbetsmark-           1 synnerhet inom industrin har de delar av lö-
29585:  naden eller delvis också högre i fråga om de läg-      nen som är bundna tili resultat och prestation
29586:  re utbildningsstadierna medan situationen är den       ökat i snabb takt. Hos staten är deras betydelse
29587:  motsatta i fråga om de högre utbildningsstadier-       mindre. Så var t.ex. andelen anställda med resul-
29588:  na och i de yngre åldersklassema.                      tatlön 12 % hos staten 1998, medan den inom in-
29589:     Utöver jämförelserna mellan lönenivåer mås-         dustrin var tre gånger större, dvs. 36 %. lnom fö-
29590:  te man emellertid också beakta anställningsvill-       retagen har man också börjat tillämpa olika slags
29591:  koren som helhet och skillnaderna mellan dem.          optionsarrangemang, vilkas realisering hittills
29592:  Statens pensionssystem har ändrats på 1990-talet       har stått för en mycket ringa del av den sarnhälls-
29593:  så att det i huvudsak motsvarar det allmänna lag-      ekonomiska inkomstbildningen, dvs. 0,1 % av
29594:  stadgade pensionsskyddet. Statens lagstadgade          nationalinkomsten.
29595:  pensionsskydd är emellertid fortfarande bättre            Grunderna för bestämmandet av lönen hos sta-
29596:  för en stor del av de statsanställda. Den genom-       ten håller dock på att förändras i och med att de
29597:  snittliga arbetstiden hos staten är fortfarande kor-   nya lönesystemen tas i bruk i större omfattning.
29598:  tare än på den allmänna arbetsmarknaden, vilket i      När det gäller avlöningen blir det allt vanligare
29599:  synnerhet beror på semesterförmånerna. Arbets-         att tillämpa lön som baserar sig på arbetets svå-
29600:  tiden är kortare än genomsnittet trots att sommar-     righetsgrad, arbetsprestationen och kunnandet.
29601:  arbetstiden slopades 1994. Man kan också säga          För närvarande tillämpas nya lönesystem vid 17
29602:  att i praktiken är anställningstryggheten hos sta-     statliga ämbetsverk och de berör knappt 11 000
29603:  ten bättre än på den allmänna arbetsmarknaden. 1       löntagare. Statens personalchefer har uppskattat
29604:  fråga om alla dessa anställningsvillkor förekom-       att införandet av de nya lönesystemen fördröjs
29605:  mer det avsevärda skillnader mellan olika perso-       eftersom även värderingen av den personliga ar-
29606:  nalgrupper.                                            betsprestationen blev offentlig 1.12.1999 via lö-
29607:      Löneutvecklingen hos staten har på 1990-talet      nebeloppet. Detta stöder inte värderingen av den
29608:   matsvarat de inkomstpolitiska målen samt de           personliga arbetsprestationen.
29609: 
29610: 
29611:                                                                                                          5
29612: KK 969/1999 vp- Esko Helle /vas                                                  Ministems svar
29613: 
29614: 
29615:    Till den del spörsmålet gäller lönema för pre-   skriftliga spörsmålen SS 767/1999 rd och SS
29616: sidentema och ledamötema i de högsta domsto-        938/1999 rd.
29617: lama har jag behandlat saken i svaren på de
29618: 
29619: 
29620: 
29621: Helsingforsden 27 januari 2000
29622: 
29623:     Minister Suvi-Anne Siimes
29624: 
29625: 
29626: 
29627: 
29628: 6
29629:                                                               KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
29630: 
29631: 
29632: 
29633: 
29634:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 970/1999 vp
29635: 
29636:                                               Suomenlahden ekologisen tilan parantaminen
29637: 
29638: 
29639: 
29640: 
29641: Eduskunnan puhemiehelle
29642: 
29643: Itäisellä Suomenlahdella vesien saastuminen ja         seen verrattuna. Suomalaistenjätevesien fosfori-
29644: siitä aiheutuva sinilevien leviäminen ovat joka-       päästöistä 20-40 % on leville käyttökelpoista
29645: kesäinen ongelma alueen asukkaille ja kesänviet-       lannoitetta, kun Pietarin jätevesien fosforista
29646: täjille. Levät lisääntyvät erityisesti vesistöjä re-   jopa 100 % on levien hyödynnettävissä. On myös
29647: hevöittävien fosfori- ja typpipäästöjen takia. Re-     huomattava, että talvella jääpeitteen aikaan Pie-
29648: hevöitymisen vaikutuksesta merenpohja muut-            tarista peräisin olevat ravinteet voivat nostaa
29649: tuu hapettomaksi, mikä puolestaan jopa kym-            Suomenlahden rannikon ravinnepitoisuuksia
29650: menkertaistaa rannikkovesien sisäisen kuormi-          jopa Helsingin länsipuolisilla alueilla.
29651: tuksen. Noidankehä on näin ollen päättymätön.             Rannikkovesiemme tilaan voidaan vaikuttaa
29652:    Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut laatimaan       myös suomalaisia päästöjä rajoittamalla. Vesien-
29653: ohjelman, jolla pyritään palauttamaan Itämeren         suojelun tavoiteohjelman tarkoituksena onkin
29654: ekologinen tasapaino ja vähentämään Itämeren           pudottaa kotimaiset typpi- ja fosforipäästöt puo-
29655: sekä Suomenlahden rehevöitymistä. Työryhmää            leen 1990-luvun alun tasosta vuoteen 2005 men-
29656: ollaan asettamassa. Myös lähialueyhteistyötä on        nessä. Keinoina tähän on mm. ehdotettu pääkau-
29657: sitouduttu tehostamaan. Edelleen Itämeren suo-         punkiseudun typenpoiston tehostamista, maata-
29658: jelulla on keskeinen sija EU:n pohjoisen ulottu-       louden päästöjen vähentämistä sekä haja-asutuk-
29659: vuuden kehittämisessä sekä Suomen ja Venäjän           sen kuormituksen vähentämistä. Kotimaisten toi-
29660: lähialueyhteistyössä.                                  menpiteiden vaikutusten on ennustettu näkyvän
29661:    Useassa tutkimuksessa on jo kuitenkin todet-        erityisesti Kotkan, Haminan ja Helsingin välisel-
29662: tu, että tehokkain tapa parantaa Suomenlahden          lä rannikkovyöhykkeellä.
29663: ekologista tasapainoa on pyrkiä nimenomaan
29664: vaikuttamaan Pietarin jätevesipäästöjen fosfori-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29665: pitoisuuksiin. WWF:n mukaan Pietarin ravinne-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29666: kuormitusta pystytään vähentämään kaksin- tai          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29667: jopa kolminkertaisesti koko Suomen kuormituk-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29668: 
29669: 
29670: 
29671: 
29672:                                                                                                 Versio 2.0
29673: KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
29674: 
29675: 
29676:       Kuinka paljon hallitus aikoo kohdentaa      aiheuttamaa rehevöitymistä kaikkine
29677:       varoja ja hyödyntää EU-rahoitusmah-         seurannaisvaikutuksineen saataisiin hil-
29678:       dollisuuksia Suomenlahden suojelemi-        littyä sekä
29679:       seen kotimaassa ja lähialueillamme
29680:       niin, että erityisesti fosfori- ja typpi-   mihin käytännön toimenpiteisiin tämä
29681:       päästöjen määrä vähenisi ja niiden          johtaa?
29682: 
29683: 
29684: 
29685: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
29686: 
29687:     Jyri Häkämies /kok
29688: 
29689: 
29690: 
29691: 
29692: 2
29693: Ministerin vastaus                                        KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
29694: 
29695: 
29696: 
29697: 
29698: Eduskunnan puhemiehelle
29699: 
29700: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      tona on tiettyjen ympäristönsuojelutoimien to-
29701: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       teuttaminen tilalla. Näillä ympäristönsuojelutoi-
29702: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    milla pyritään muun muassa vähentämään maa-
29703: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyri Häkä-    aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöi-
29704: miehen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      hin. Maatalouden ympäristötuki jakautuu perus-
29705: sen KK 970/1999 vp:                                toimenpiteisiin ja lisätoimenpiteisiin sekä eri-
29706:                                                    tyistukisopimuksiin. Viljelijä sitoutuu näihin pe-
29707:       Kuinka paljon hallitus aikoo kohdentaa       rus- ja lisätoimenpiteisiin viideksi vuodeksi. Eri-
29708:       varoja ja hyödyntää EU-rahoitusmah-          tyistukisopimuksista tehdään viisi tai kymmenen
29709:       dollisuuksia Suomenlahden suojelemi-         vuotta kestäviä sopimuksia. Perustoimenpiteet
29710:       seen kotimaassa ja lähialueillamme           ovat pääosin sellaisia, että niitä toteutetaan pelto-
29711:       niin, että erityisesti fosfori- ja typpi-    viljelyssä ja puutarhaviljelyssä. Lisäksi koti-
29712:       päästöjen määrä vähenisi ja niiden ai-       eläintiloille on oma perustoimenpiteensä, johon
29713:       heuttamaa rehevöitymistä kaikkine seu-       liittyy oma tukitaso.
29714:       rannaisvaikutuksineen saataisiin hillit-         Maaseudun kehittämissuunnitelmien koko-
29715:       tyä sekä                                     naisbudjetti ohjelmakaudella 2000-2006 on
29716:                                                    32 miljardia markkaa, josta EU:n osuus on run-
29717:       mihin käytännön toimenpiteisiin tämä         saat 12 miljardia markkaa. Noin 20 miljardin
29718:       johtaa?                                      markan kansallisen osuuden rahoitukseen osal-
29719: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      listuvat maa- ja metsätalousministeriön hallin-
29720: ti seuraavaa:                                      nonala, kauppa- ja teollisousministeriön hallin-
29721:                                                   nonala, Ahvenanmaan maakunta ja kunnat. Maa-
29722: Suomenlahti on yksi Itämeren pahimmin saastu-      talouden ympäristötuen osuus vuonna 2000 on
29723: neista kohteista. Suurin osa, noin 70 % Suomen-   noin 1,4 miljardia markkaa, josta Suomenlahden
29724: lahden ravinnekuormituksesta tulee Venäjältä,     valuma-alueelle kohdistuu karkeasti arvioiden
29725: erityisesti Pietarin alueelta. Suomen maatalou-    500 miljoonaa markkaa.
29726: den osuus koko Suomenlahden ravinnekuormi-             EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamisek-
29727: tuksesta on muutama prosentti. Sen sijaan Suo-    si Suomessa on nykyään tavoite 1 ja 2 -alueet,
29728: menlahden rannikkovesissä maatalouden osuus       joille laaditaan omat tavoiteohjelmat Uusi ohjel-
29729: on huomattava: fosforikuormituksesta noin puo-    makausi on alkamassa ja se kestää vuoteen 2006
29730: let ja typpikuormituksesta noin neljännes.        saakka. Osa Suomenlahden rannikkokunnista ja
29731:    Maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vä-      saaristoalueista kuuluu Suomen tavoite 2 -ohjel-
29732: hentämiseen käytetään kansallista rahoitusta ja   ma-alueisiin. Tavoite 2 -ohjelmarahoitus tarjoaa
29733: ED-rahoitusta. Vesiensuojelu on ollut painopis-   mahdollisuuden toteuttaa hankkeita, joilla vaiku-
29734: teenä vuosina 1995-1999 toteutetulla ensim-       tetaan myönteisesti ympäristön tilaan. Ohjelmal-
29735: mäisellä ympäristötukikaudella. Horisontaalisen   la voidaan rahoittaa esimerkiksi jätevesien puh-
29736: maaseudun kehittämissuunnitelman osana on         distushankkeita ja vesiensuojelutoimenpiteitä tai
29737: maatalouden ympäristötuki, jonka saamisen eh-     toteuttaa hankkeita, joilla vaikutetaan välillisesti
29738: 
29739: 
29740:                                                                                                      3
29741: KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies !kok                                                    Ministerin vastaus
29742: 
29743: 
29744: päästöjen syntymiseen. Kestävä kehitys on yksi         hyväksyttiin uusi asetus vuoden 1999 lopulla.
29745: ohjelman toteuttamisen pääperiaatteista. Tavoite       Uuden asetuksen mukaan alueellista yhteistyötä,
29746: 2 -ohjelmien ED-rahoitus on yhteensä noin kol-         erityisesti pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvää, tu-
29747: me miljardia markkaa. Ohjelmien toteuttaminen          lee kannustaa, Keski- ja Itä-Euroopan avustami-
29748: tapahtuu ohjelma-alueilla. Alueellisten toimijoi-      sessa tulee ympäristöasioiden olla keskeisiä sekä
29749: den, muun muassa maakuntien, aktiivisuudesta           varoja tulee suunnata investointeihin, muun
29750: riippuu, millaisia hankkeita alueella käynnistyy.      muassa ympäristön infrastruktuuriin. Erityistä
29751:     Ympäristöministeriön tavoitteena on kuiten-        huomiota tulee kiinnittää muun muassa ympäris-
29752: kin saada mahdollisimman paljon EU:n rakenne-          tön riskien ja saastumisen vähentämiseen, mu-
29753: rahastojen rahoitusta Suomenlahden suojelua            kaan lukien rajan yli kulkeutuva saastuminen,
29754: edistäviin hankkeisiin, mikä on rakennerahasto-        sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Ohjel-
29755: uudistuksen päätösten mukaista. Ohjelman rahoi-        man toteuttamiseksi on ajanjaksolle 2000-2006
29756: tuksesta vain osa kohdistuu Suomenlahden ran-          varattu rahaa yhteensä 3, 1 miljardia euroa.
29757: nikkoalueille ja vain murto-osa hankkeisiin, joil-        Ympäristöministeriö on suunnannut vuonna
29758: la on suoria ympäristövaikutuksia.                      1991 käynnistetyssä lähialueohjelmassaan suu-
29759:     EU:n Interreg IIIA -yhteisöaloitteella voidaan     rimman osan määrärahoista Suomenlahden jäte-
29760: tukea valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, lähin-   vesikuormituksen alentamiseen. Kaikkiaan on
29761: nä kahdenvälisiä projekteja. Interreg IIIA -ohjel-     käytetty noin 500 miljoonaa koko ohjelmassa,
29762: malla voidaan tukea rannikkoalueilla esimerkik-        josta Suomenlahden osuus on Virossa ja Venäjäl-
29763: si jätevedenpuhdistuksen kehittämistä. Ohjelmat        lä yhteensä yli 270 miljoonaa markkaa. Venäjäl-
29764: laaditaan aluetasolla, joten varsinaiset päätökset     lä ympäristöministeriö on osallistunut lainaval-
29765: hankkeiden rahoituksesta tehdään maakunnissa           misteluihin mm. Euroopan jälleenrakennus- ja
29766: ja kunnissa. Interreg IIIB -yhteisöaloitteen ta-       kehityspankin (EBRD), Pohjoismaiden ympäris-
29767: voitteena on puolestaan edistää Itämeren alueen        törahoitusyhtiön (NEFCO) ja Pohjoismaiden In-
29768: kestävää ja tasapainoista kehitystä monikansalli-      vestointipankin (NIB) kanssa tavoitteena kehit-
29769: silla projekteilla. Esimerkiksi kestävän kehityk-      tää Pietarin viemäri- ja vesilaitoksen toimintaa
29770: sen mukaisen liikennejärjestelmän suunnittelua         pitkällä tähtäimellä. Lainoja ei ole vielä saatu
29771: voitaisiin rahoittaa ja näin välillisesti vaikuttaa    käyttöön. Tästä syystä ympäristöministeriö on
29772: muun muassa typpipäästöihin. Nämäkin ohjel-            edistänyt yhteistyötä yhdessä Ruotsin, Tanskan
29773: mat edellyttävät käytännössä maakuntien aktii-         ja Englannin sekä TACIS-ohjelman kanssa konk-
29774: vista osallistumista ja yhteistyötä kahden tai kol-    reettisten hankkeiden toteuttamiseksi.
29775: men Itämeren maan kanssa. Suomella on käytet-             Lisäksi lainojen viivästyessä Suomi on suun-
29776: tävissään rahaa Interreg-ohjelmiin vuosina             nannut myös suoraa investointitukea pumppaa-
29777: 2000-2006 yhteensä noin 1,5 miljardia Suomen           mojen uusimiseen, ilmastuslinjojen parantami-
29778: markkaa kansallinen osuus mukaan lukien. Suu-          seen jätevedenpuhdistamoilla, viemäriverkon
29779: rena ongelmana edelleen on saada EU :n ulkopuo-        kunnostamiseen ja viemärien kaukovalvonnan
29780: listen maiden Phare- ja TACIS-rahoitusta kytke-        kehittämiseen. Näillä toimilla lähestytään jo Itä-
29781: tyksi yhteisiin projekteihin Interreg-ohjelman         meren suojelukomission (HELCOM) suosituk-
29782: kanssa. Suomenlahden suojelemiseen käytetyn            sen mukaisia puhdistustuloksia typen ja fosforin
29783: rahoituksen osuus riippuu siitä, miten rahat jae-      puhdistuksessa nyt käytössä olevilla jäteveden-
29784: taan Suomen eri alueiden kesken ja millaisia oh-       puhdistamoilla.
29785: jelmia alueilla tehdään. Myös kansainvälisen yh-          Jäljellä oleva suurin ongelma Pietarissa on
29786: teistyön onnistuminen on ratkaisevan tärkeää.          kuitenkin vuonna 1993 keskenjääneen lounaisen
29787:    Suomenlahtea eniten kuormittavien päästöläh-        puhdistamon rakennushanke. Puolentoista mil-
29788: teiden kunnostamiseen on EU kohdistanut varoja         joonan asukkaan jätevedet päästetään tällä het-
29789: eri rahoitusohjelmista. Näitä ohjelmia ovat olleet     kellä puhdistamattomina Itämereen. Ympäristö-
29790: mm. T ACIS, Phare ja Life. TACIS-ohjelmalle            ministeriön ponnisteluin hanke on saatu sekä Ve-
29791: 
29792: 
29793: 4
29794: Ministerin vastaus                                           KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
29795: 
29796: 
29797: näjän Federaation että EU:n asialistoille. EU:n       selvittää, miten vesiensuojeluun käytettävissä
29798: T ACIS-ohjelma rahoittaa parhaillaan etukäteis-       olevat rajalliset resurssit voidaan kohdentaa
29799: arviota hankkeen jatkamisesta. Loppuunsaatta-         mahdollisimman kustannustehokkaasti Suomen-
29800: misen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa eu-        lahden tilan parantamiseen. Hankkeen tuloksena
29801: roa, jonka kattamiseksi on käyty neuvotteluja         on muun muussa ehdotettu fosforinpoiston tehos-
29802: T ACIS-ohjelman, NIB:n, Ruotsin ja Suomen             tamista Pietarin nykyisillä jätevedenpuhdista-
29803: kesken Pietarin kaupungin oman rahoituksen li-        moilla.
29804: säksi. Tavoitteena on, että TACIS rahoittaisi            Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämis-
29805: suunnittelukustannusten lisäksi myös huomatta-        rahoja tai vesiensuojelumaksuvaroja on vuosit-
29806: van osan rakennuskustannuksista.                      tain suunnattu Itämerta, erityisesti Suomenlah-
29807:    Myös yhteistyö Leningradin alueella tähtää         tea koskeviin tutkimushankkeisiin. Vuoden 1999
29808: Suomenlahteen kohdistuvan jätevesikuormituk-          valtion tulo- ja menoarviossa on ollut osoitettuna
29809: sen alentamiseen kansainvälisenä yhteistyönä.         kuusi miljoonaa markkaa erityisesti Itämeren
29810: Suomen hallituksen toiminta on ollut aktiivista ja    suojelua edistäviin kokeilu- ja kehittämishank-
29811: keskeistä kansainvälisen yhteistyön ja rahoituk-      keisiin. Tästä kaksivuotisesta määrärahasta on
29812: sen kehittämisessä. Lisätavoitteeksi on asetettu      vuoden 2000 alkuun mennessä myönnetty jo noin
29813: EU:n toiminnan tehostaminen Itämeren alueella         neljä miljoonaa markkaa.
29814: ympäristön tilan parantamiseksi, koska Suomen            Hallitusohjelmaan sisältyvän Itämeri-ohjel-
29815: omin resurssein ei tuloksia voida saavuttaa riittä-   man valmisteluun ollaan ryhtymässä. Itämeri-oh-
29816: vän nopeassa tahdissa.                                jelman tavoitteena on pyrkiä palauttamaan Itä-
29817:    Ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjel-       meren ekologinen tasapaino ja vähentää Itäme-
29818: maan on sisältynyt Suomen ympäristökeskuk-            ren sekä erityisesti Suomenlahden ja sisävesien
29819: sen, Suomen YVA Oy:nja Merentutkimuslaitok-           rehevöitymistä sekä ympäristömyrkkyjen ke-
29820: sen yhdessä vuosina 1998-2000 toteuttama han-         rääntymistä ravintoketjuihin. Lisäksi on tarkoi-
29821: ke "Rehevöitymisen ja haitallisten leväkukinto-       tus kartoittaa ja koordinoida kaikki kansalliset
29822: jen torjunta: Suomenlahden ravinnekuormituk-          Itämeren suojeluun tähtäävät hankkeet ja ohjel-
29823: sen ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudelli-      mat.
29824: nen optimointi". Hankkeen tavoitteena on ollut
29825: 
29826: 
29827: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2000
29828: 
29829:     Ympäristöministeri Satu Hassi
29830: 
29831: 
29832: 
29833: 
29834:                                                                                                       5
29835: KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                                                      Ministems svar
29836: 
29837: 
29838: 
29839: 
29840: Tili riksdagens talman
29841: 
29842: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      på sin lägenhet. Genom dessa miljövårdsåtgär-
29843: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       der går man bl.a. in för att minska utlakningen av
29844: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       marksubstanser och närsalter tili vattnen. Jord-
29845: Jyri Häkämies /saml undertecknade skriftliga          brukets miljöstöd är uppdelat på basåtgärder och
29846: spörsmål SS 970/1999 rd:                              tilläggsåtgärder samt specialstödsavtal. Odlaren
29847:                                                       förbinder sig till bas- och tilläggsåtgärder under
29848:       Hur mycket medel avser regeringen att           en femårdsperiod. Specialstödsavtalen löper un-
29849:       kanalisera och hur att nyttja möjlighe-         der fem elier tio år. Basåtgärdema är huvudsakli-
29850:        terna till EU-finansiering till att skydda     gen sådana som genomförs i åkerodling och träd-
29851:       Finska viken i Finland och i våra när-          gårdsskötsel, Dessutom finns det särskilda basåt-
29852:       områden så att särskilt mängden av fos-         gärder för kreatursgårdar med en egen stödnivå.
29853:       for- och kväveutsläpp minskar och den               Den totala budgeten för landsbygdens utveck-
29854:       av dem orsakade eutrofieringen jämte            lingsplaner under programperioden 2000-2006
29855:       alla följdverkningar därav kan stävjas          uppgår tili32 miljarder mark, av vilket EU-ande-
29856:       samt                                            len är drygt 12 miljarder mark. Finansieringen av
29857:                                                       den nationelia andelen på ca 20 miljarder mark
29858:        vilka praktiska åtgärder leder detta till?     falier inom förvaltningsområdena för jord- och
29859: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       skogsbruksministeriet och handels- och industri-
29860: föra följande:                                        ministeriet samt landskapet Åland och kommu-
29861:                                                       nema. Jordbrukets miljöstöd har år 2000 en an-
29862: Finska viken hör tili de mest förorenade område-      del på ca 1,4 miljarder, av vilket grovt räknat 500
29863: na i Östersjön. Största delen, ca 70% av närsalts-    miljoner mark gälier Finska vikens tillrinnings-
29864: belastningen på Östersjön, kommer från Ryss-          område.
29865: land, särskilt från S:t Petersburgsområdet. Fin-          För att genomföra EU:s region- och struktur-
29866: lands andel av hela närsaltsbelastningen på Fin-      politik har Finland numera mål 1- och mål 2-om-
29867: ska viken uppgår till några procent. Däremot är       råden, för vilka egna handlingsprogram läggs
29868: jordbrukets andel i Finska vikens kustvatten be-      upp. En ny programperiod inlelds som bäst, och
29869: aktansvärd: omkring hälften av fosforbelastning-      den pågår tili år 2006. En del av kommunema vid
29870: en och ungefår en fjärdedel av kvävebelastning-       Finska vikens kust och av skärgårdsområdena
29871: en.                                                   hör tili Finlands mål 2-områden. Programfinan-
29872:    Nationeli finansiering och EU-finansiering         sieringen för mål 2- områdena ger möjlighet att
29873: nyttjas för att minska belastningen från jordbru-     genomföra projekt som har en positiv inverkan
29874: ket. Skyddet av vattnen har varit ett prioritetsom-   på miljöns tillstånd. Över programmet kan man
29875: råde under den första miljöstödsperioden 1995-        t.ex. finansiera projekt som går ut på rening av
29876: 1999. Miljöstödet till jordbruket är en del av den    avloppsvattnen och skydd av vattnen, elier ge-
29877: horisontala planen för utveckling av landsbyg-        nomföra projekt som indirekt påverkar uppkom-
29878: den, och ett villkor för att få sådant stöd är att    sten av utsläpp. Hålibar utveckling är en av hu-
29879: vederbörande vidtar vissa miljöskyddsåtgärder         vudprincipema då programmet genomförs. EU-
29880: 
29881: 
29882: 6
29883: Ministems svar                                               KK 970/1999 vp - Jyri Häkämies /kok
29884: 
29885: 
29886: finansieringen tili programmen inom mål 2 upp-         Enligt den nya förordningen bör man stimulera
29887: går sammanlagt tili ca tre miljarder mark. Ge-         regionalt samarbete, i synnerhet i anknytning till
29888: nomförandet sker i programområdena. De regio-         den nordliga dimensionen. 1 biståndet tili meller-
29889: nala aktöremas, bl.a. landskapsförbundens, akti-      sta och östra Europa bör miljöfrågoma vara cen-
29890: vitet avgör vilket slags projekt som kommer till      trala, och medel bör kanaliseras till investering-
29891: stånd i regionen.                                     ar, bl.a. infrastruktur i miljön. Särskild uppmärk-
29892:     Miljöministeriets mål är i alla fall att få så    samhet bör ägnas bland annat minskningen av
29893: mycket stöd som möjligt över strukturfondema          miljörisker och av miljöföroreningen, inklusive
29894: till projekt som främjar skyddet av Finska viken,     gränsöverskridande förorening, samt hållbart
29895: vilket ligger i linje med de beslut som gäller för-   nyttj ande av naturtillgångama. Inalles 3, 1 mil-
29896: nyelsen av strukturfondema. Av programfinan-          jarder euro har reserverats för detta program un-
29897: sieringen gäller bara en del Finska vikens kust-      der perioden 2000-2006.
29898: områden och bara en bråkkdel sådana projekt               Miljöministeriet har i sitt närområdespro-
29899: som har direkta miljöverkningar.                      gram, som inleddes 1991, kanaliserat största de-
29900:     Över EU:s gemenskapsinitiativ Interreg IIIA       len av anslagen till att minska belastningen på
29901: kan gränsöverskridande samarbete stödjas, hu-         Finska viken med avloppsvatten. Allt som allt
29902: vudsakligen bilaterala projekt. Över programmet       har ca 500 miljoner använts för hela program-
29903: Interreg IIIA kan man i kustområdena stödja           met, varav Finska vikens andel i Estland och
29904: t. ex. utveckling av reningen av avloppsvattnen.      Ryssland sammanlagt uppgår till över 270 miljo-
29905: Programmen läggs upp på den regionala nivån,          ner mark. 1 Ryssland har miljöministeriet delta-
29906: vilket innebär att de egentliga besluten om pro-      git i låneförberedelser med bl.a. Europeiska åter-
29907: jektfinansiering fattas i landskapen och kommu-       uppbyggnads- och utvecklingsbanken (EBRD),
29908: nema. Målet för gemenskapsinitiativet Interreg        Nordiska miljöfinansieringsbolaget (NEFCO)
29909: IIIB är att främja en hållbar och balanserad ut-      och Nordiska investeringsbanken (NIB) i syfte
29910: veckling av Östersjöområdet genom multinatio-         att på sikt utveckla avlopps- och vattenverket i
29911: nella projekt. T.ex. planeringen av ett trafiksys-    S:t Petersburg. Lånen har ännu inte tagits i bruk.
29912: tem som ligger i linje med hållbar utveckling         Av denna anledning har miljöministeriet arbetat
29913: kunde finansieras, eftersom det indirekt bl.a. på-    för att främja samarbetet i samråd med Sverige,
29914: verkar utsläppen av kväve. Också dessa program        Danmark och Englar:d samt TACIS-programmet
29915: förutsätter i praktiken att landskapen aktivt del-    för att genomföra konkreta projekt.
29916: tar och att två eller flera Östersjöländer samarbe-       Dessutom har Finland, då långivningen för-
29917: tar. Finland förfogar 2000-2006 över samman-          dröjts, också kanaliserat direkt investeringsstöd
29918: lagt ca 1,5 milj arder mark för Interregprogram-      tili fömyelse av pumpverk, förbättring av luft-
29919: men, vilket inkluderar den nationella andelen. Ett    ningslinjer i avloppsreningsverken, iståndsätt-
29920: stort problem är alltjämt att koppla in Phare- och    ning av avloppsnätet och utveckling av fjärrkon-
29921: TACIS-finansiering från EU-extema länder tili         trollen av avloppsledningama. Genom dessa åt-
29922:  samma projekt som ingår i Interregprogrammet.        gärder närmar sig de avloppsverk som nu är i
29923: Den finansieringsandel som går åt tili att skydda     bruk redan de reningsresultat som kommissionen
29924: Finska viken baor på hur medlen fördelas mellan       för skydd av Östersjöområdets marina miljö
29925: olika regioner i Finland och vilket slags program     (HELCOM) rekommenderat för fosfor- och kvä-
29926:  som genomförs. Likaså är det avgörande hur det       verenmg.
29927:  intemationella samarbetet lyckas.                        Det resterande stora problemet i S:t Peters-
29928:     EU har kanaliserat medel över olika finansie-     burg är dock byggandet av det sydvästra renings-
29929: ringsprogram till de utsläppskällor som mest be-      verket, som avbröts 1993. Avloppsvattnen från
29930:  lastar Finska viken. Tili dessa program hör bl.a.    en och en halv miljon personer släpps i detta nu
29931: T ACIS, Phare och Life. En ny förordning om           ut i Östersjön i helt orenat tilistånd. Detta projekt
29932:  TACIS-programmet godkändes i slutet av 1999.         som miljöministeriet arbetat så hårt för har nu ta-
29933: 
29934: 
29935:                                                                                                          7
29936: KK 970/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                                                       Ministerns svar
29937: 
29938: 
29939: gits upp på agendan både inom Ryska federatio-        saltsbelastningen på Finska viken. Detta projekt
29940: nen och i EU. Över EU:s program TACIS finan-          syftade till att undersöka på vilket sätt de begrän-
29941: sieras som bäst en förhandsbedömning av hur           sade resurserna för skydd av vattnen så kostnads-
29942: projektet kunde fortsätta. Kostnadskalkylen för       effektivt som möjligt kunde användas till att för-
29943: slutförandet går på ca 100 miljoner euro, och för     bättra Finska vikens tillstånd. Som ett resultat av
29944: att täcka finansieringen pågår underhandlingar        projektet har man bland annat föreslagit effekti-
29945: med programmet T ACIS, NIB, Sverige och Fin-          visering av fosforreningen vid de nuvarande av-
29946: land, utöver självfinansieringen från staden S:t      loppsreningsverken i S:t Petersburg.
29947: Petersburg. Målet är att TACIS utöver plane-             Miljöministeriets forsknings- och utveck-
29948: ringskostnaderna också skulle finansiera en bety-     lingsanslag samt vattenskyddsavgifter har årli-
29949: dande del av anläggningskostnaderna.                  gen kanaliserats till forskningsprojekt som gäller
29950:    Också samarbetet inom Leningradområdet tar         Östersjön och särskilt Finska viken. 1 statsbudge-
29951: sikte på att i internationellt samarbete minska av-   ten för 1999 anvisas sex miljoner mark särskilt
29952: loppsvattenbelastningsn på Finska viken. Fin-         för försöks- och utvecklingsprojekt som främjar
29953: lands regering har arbetat aktivt och spelat en       skyddet av Östersjön. Av detta tvååriga anslag
29954: viktig roll i utvecklingen av det internationella     har redan ca fyra miljoner beviljats före ingång-
29955: samarbetet och finansieringen. Ett ytterligare        en av 2000.
29956: mål är att effektivera EU-aktiviteterna i Östersjö-      Beredningen av det Östersjöprogram som in-
29957: området för att förbättra miljöns tillstånd, efter-   går i regeringsprogrammet håller på att starta.
29958: som Finlands egna resurser inte förslår till att nå   Östersjöprogrammet syftar till att återställa
29959: resultat tillräckligt snabbt.                         Östersjöns ekologiska balans och att minska
29960:    Miljöministeriets miljöklusterprogram inne-        eutrofieringen i Östersjön och särskilt i Finska
29961: håller ett projekt som Finlands miljöcentral, Suo-    viken och insjövattnen samt att minska ackumu-
29962: men YVA Oy och Havsforskningsinstitutet ge-           leringen av miljögifter i näringskedjorna. Vidare
29963: mensamt har utfört åren 1998-2000 och som             är syftet att inventera och koordinera alla natio-
29964: gäller bekämpning av eutrofieringen och de            nella projekt och program som avser att skydda
29965: skadliga algblomningarna genom en ekologisk,          Östersjön.
29966: samhällelig och ekonomisk optimering av när-
29967: 
29968: 
29969: 
29970: Helsingfors den 31 januari 2000
29971: 
29972:     Miljöminister Satu Hassi
29973: 
29974: 
29975: 
29976: 
29977: 8
29978:                                                               KK 97111999 vp -Paula Kokkonen /kok
29979: 
29980: 
29981: 
29982: 
29983:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 97111999 vp
29984: 
29985:                                                 Hammasproteeseissa käytettävien aineitten tur-
29986:                                                 vallisuus
29987: 
29988: 
29989: 
29990: 
29991: Eduskunnan puhemiehelle
29992: 
29993: Tietooni on tullut, että Suomesta lähetetään ham-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29994: masteknisiä töitä Saksassa, Lyypekissä sijaitse-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29995: vaan ns. keräilytoimistoon, josta työt lähetetään        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29996: edelleen Kaukoitään. Siellä hammasproteeseja ja          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29997: muita hammasteknisiä töitä tekevät pääosin alal-
29998: le kouluttamattomat ihmiset käyttäen raaka-                    Onko hallitus tietoinen edellä kuvatun
29999: aineita, joista ei ole saatavissa luotettavia tietoja.         kaltaisesta kansalaistemme terveydellä
30000: On perusteltua syytä epäillä, että osa raaka-                  keinottelusta ja heidän terveytensä vaa-
30001: aineista on sellaisia, joita ei saa käyttää hammas-            rantamisesta ja
30002: teknisiin tarkoituksiin Euroopan unionissa.
30003:    Asiakkaalle annetaan kuva siitä, että proteesit             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30004: ym. tehdään kokonaan Saksassa. Asiakkaalle esi-                tyä taatakseen sen, että terveydenhuol-
30005: tettävä lasku on luonnollisesti myös omiaan vah-               lon ammatinharjoittajat valmistavat, so-
30006: vistamaan kuvaa siitä, että työ on tehty Saksassa.             vittava! ja luovuttavat potilaille ainoas-
30007:    Osa potilaista on saanut allergisia reaktioita              taan sellaisia hammasproteeseja, joissa
30008: tällaisista proteeseista.                                      on käytetty turvalliseksi todettuja ja Eu-
30009:                                                                roopan unionissa hammasteknisiin tar-
30010:                                                                koituksiin käytettyjä raaka-aineita?
30011: 
30012: 
30013: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
30014: 
30015:     Paula Kokkonen /kok
30016: 
30017: 
30018: 
30019: 
30020: 27 200696                                                                                         Versio 2.0
30021: KK 971/1999 vp- Paula Kokkonen /kok                                                       Ministerin vastaus
30022: 
30023: 
30024: 
30025: 
30026: Eduskunnan puhemiehelle
30027: 
30028: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                säädökset koskevat myös hammasproteeseja ja
30029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,              muita yksilölliseen käyttöön valmistettuja ham-
30030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            masteknisiä laitteita.
30031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-               Ennen hammasteknisten laitteiden suunnitte-
30032: kosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              lua, valmistusta ja merkitsemistä koskevien har-
30033: sen KK 971/1999 vp:                                        monisoitujen säädösten voimaantuloa 1.1.1995
30034:                                                            Suomessa ei ollut alan kansallista lainsäädäntöä.
30035:        Onko hallitus tietoinen edellä kuvatun              Yleisesti käytettiin NIOMin hyväksymiä ham-
30036:        kaltaisesta kansalaistemme terveydellä              masteknisiä materiaaleja, mutta tapauksissa,
30037:        keinottelusta ja heidän terveytensä vaa-           joissa hammastekninen työ teetätettiin Suomen
30038:        rantamisesta ja                                     ulkopuolella, viranomaisilla ei ollut käytännössä
30039:                                                            mahdollisuuksia        edellyttää    materiaaleilta
30040:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          NIOMin hyväksyntää.
30041:        tyä taatakseen sen, että terveydenhuol-                Harmonisoitujen säädösten piiriin kuuluvissa
30042:        lon ammatinharjoittajat valmistavat, so-            terveydenhuollon laitteissa ja tarvikkeissa on ol-
30043:        vittavat ja luovuttavat potilaille ainoas-         tava CE-merkintä, kun ne tulevat markkinoille
30044:        taan sellaisia hammasproteeseja, joissa             Euroopan talousalueella. Merkintävaatimukset
30045:        on käytetty turvalliseksi todettuja ja Eu-         koskevat myös yksilölliseen käyttöön valmistet-
30046:        roopan unionissa hammasteknisiin tar-              tavien hammasteknisten laitteiden raaka-aineita.
30047:        koituksiin käytettyjä raaka-aineita?               Tällöin raaka-aineen valmistaja vastaa siitä, että
30048: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             raaka-aine soveltuu valmistajan määrittämän
30049: ti seuraavaa:                                             hammasteknisen laitteen raaka-aineeksi ja on po-
30050:                                                           tilaalle ja käyttäjälle turvallinen, kun sitä käyte-
30051: Suomesta on jo 1980-luvulta alkaen lähetetty              tään valmistajan antaman ohjeen mukaisesti.
30052: hammasteknisiä töitä valmistettavaksi maissa,                 Hammasteknisten töiden valmistaja vastaa sii-
30053: joissa valmistuskustannukset ovat olleet mata-            tä, että laitteet ja tarvikkeet täyttävät Euroopan
30054: lampia kuin Suomessa.                                     unionissa edellytetyt laitteiden ja tarvikkeiden
30055:     Euroopan unionin alueella lääkinnällisiä lait-        turvallisuutta ja suorituskykyä koskevat vaati-
30056: teita koskee direktiivi 93/42/ETY, joka sääntelee         mukset. Mikäli valmistaja sijaitsee muualla kuin
30057: terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden suun-         Euroopan talousalueella, valmistajalla tulee olla
30058: nittelua ja valmistusta, tällaisilta laitteilta edelly-   Euroopassa talousalueella valtuutettu edustaja,
30059: tettäviä olennaisia vaatimuksia sekä vaatimus-            jonka velvollisuuksiin kuuluu säilyttää tarvitta-
30060: tenmukaisuuden arviointimenettelyjä. Suomen               vat valmistusta ja vaatimustenmukaisuuden var-
30061: liityttyä Euroopanunioniin saatettiin mainittu di-        mentamista koskevat asiakirjat. Valtuutetun
30062: rektiivi voimaan terveydenhuollon laitteista ja           edustajan on ilmoitettava toiminnasta sijainti-
30063: tarvikkeista annetulla lailla (1505/1994) ja ase-         maansa valvontaviranomaiselle.
30064: tuksella (1506/1994) sekä sosiaali- ja terveysmi-             Harmonisoitujen säädösten tavoitteena on ol-
30065: nisteriön antamalla päätöksellä 66:1994 tervey-           lut mahdollistaa osana palvelujen ja tavaroiden
30066: denhuollon laitteista ja tarvikkeista. Mainitut           vapaata liikkuvuutta myös hammasteknisten töi-
30067: 
30068: 2
30069: Ministerin vastaus                                             KK 971/1999 vp- Paula Kokkonen /kok
30070: 
30071: 
30072: den teettäminen koko Euroopan talousalueella.              teista. Hammashuoltohenkilöstölle on tiedotettu
30073: Säädöksillä ja viranomaisvalvonnalla on pyritty            siitä, että myös hammasmateriaalien aiheuttamat
30074: turvaamaan terveydenhuollon laitteilta ja tarvik-          allergiset reaktiot on syytä saattaa valvontaviran-
30075: keilta edellytettävän korkean turvallisuustason            omaisen tietoon.
30076: säilyminen ja edelleen kehittyminen.                           Mikäli viranomaisten tietoon saatetaan konk-
30077:    Suomessa ei saa luovuttaa potilaalle yksilölli-         reettisia epäkohtia tai säännösten ja määräysten
30078: seen käyttöön valmistettua hammasteknistä lai-             laiminlyöntejä, ne tutkitaan asianmukaisesti.
30079: tetta, joka ei täytä tällaiselta laitteelta edellytetty-   Lääkelaitoksen tietoon ei ole tullut, että potilail-
30080: jä harmonisoituja vaatimuksia. Lääkelaitoksen              la olisi todettu ulkomailla valmistettujen ham-
30081: tehtävänä on ohjata ja valvoa terveydenhuollon             masproteesien aiheuttamia allergisia reaktioita.
30082: laitteiden ja tarvikkeiden, myös hammasteknis-             Myöskään Terveydenhuollon oikeusturvakes-
30083: ten laitteiden, valmistusta sekä ammattimaista             kuksen suorittaman terveydenhuollon ammatin-
30084: käyttöä. Tehtävää toteutetaan ohjaamalla ham-              harjoittajien valvonnan yhteydessä ei ole tullut
30085: maslääkäreitä, hammaslaboratorioita sekä eri-              tietoon, että ammatinharjoittajat olisivat toimi-
30086: koishammasteknikoita ottamaan toiminnassaan                neet kirjallisessa kysymyksessä esitetyllä tavalla
30087: huomioon hammasteknisiä laitteita koskevat har-            virheellisesti.
30088: monisoidut vaatimukset, tiedottamalla tervey-                  Vaikka viranomaisvalvonnan yhteydessä ei
30089: denhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevista vaa-        olekaan tullut tietoon virheellisiä menettelyjä, ei
30090: timuksista, käsittelemällä potilasvalituksia, teke-        tämä välttämättä merkitse sitä, että virheitä ei
30091: mällä säännöllisesti tarkastuskäyntejä hammas-             milloinkaan esiintyisi. Käytännössä kaikkien yk-
30092: teknisiin laboratorioihin sekä osallistumalla eu-          sittäisten hammasteknisten laitteiden, olivatpa ne
30093: rooppalaisten valvontaviranomaisten yhteistyö-             kotimaassa tai ulkomailla valmistettuja, asian-
30094: hön.                                                       mukaisuutta ei pystytä valvomaan. Tämän vuok-
30095:     Lääkelaitos on antanut sekä ammattimaisille            si mahdollisia laiminlyöntejä tai väärinkäytöksiä
30096: käyttäjille että terveydenhuollon laitteiden ja tar-       epäiltäessä potilaiden tulisi olla yhteydessä val-
30097: vikkeiden valmistajille ohjeen siitä, miten Lää-           voviin viranomaisiin, jotka voivat selvittää ovat-
30098: kelaitokselle tehdään ilmoitus terveydenhuollon            ko esimerkiksi hammastekniset laitteet säädös-
30099: laitteen ja tarvikkeen aiheuttamista vaaratilan-           ten mukaisia ja käyttäjälle turvallisia.
30100: 
30101: 
30102: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2000
30103: 
30104:      Peruspalveluministeri Eva Biaudet
30105: 
30106: 
30107: 
30108: 
30109:                                                                                                              3
30110: KK 971/1999 vp- Paula Kokkonen /kok                                                     Ministerns svar
30111: 
30112: 
30113: 
30114: 
30115: Tili riksdagens talman
30116: 
30117: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       om produkter och utrustning för hälso- och sjuk-
30118: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        vård. Dessa författningar gäller också tandprote-
30119: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ser och andra specialanpassade tandtekniska pro-
30120: Paula Kokkonen /saml undertecknade skriftliga          dukter.
30121: spörsmål SS 971/1999 rd:                                  1 Finland fanns det ingen nationell lagstift-
30122:                                                       ning på området förrän de harmoniserade författ-
30123:        Ar regeringen medveten om att våra             ningarna som gäller planering, konstruktion och
30124:        medborgares hälsa sätts på spel och            märkning av tandtekniska produkter trädde i
30125:        äventyras på det sätt som beskrivs ovan,       kraft den 1 januari 1995. 1 allmänhet användes
30126:        och                                            sådana tandtekniska materia! som godkänts av
30127:                                                       NIOM, men i de fall där det tandtekniska arbetet
30128:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           utfördes utanför Finland hade myndigheterna i
30129:       för att säkerställa att yrkesutövarna           praktiken ingen möjlighet att kräva att materia-
30130:       inom hälso- och sjukvården tillverkar,          len skulle vara godkända av NIOM.
30131:       provar ut och till patienterna överläm-             De produkter och den utrustning för hälso- och
30132:       nar endast sådana tandproteser som är           sjukvård som omfattas av de harmoniserade för-
30133:       gjorda av råvaror som befunnits vara            fattningarna skall ha CE-märkning innan de
30134:       säkra och som inom Europeiska unio-             släpps ut på marknaden inom Europeiska ekono-
30135:       nen används för tandtekniska ändamål?           miska samarbetsområdet. Märkningskraven gäl-
30136: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ler också de råvaror som specialanpassade tand-
30137: föra följande:                                        tekniska produkter tillverkas av. Då ansvarar den
30138:                                                       som tillverkar råvaran för att den är lämplig som
30139: Redan från och med 1980-talet har man låtit utfö-     råvara när det gäller den tandtekniska produkt
30140: ra tandtekniska arbeten i Iänder där tillverknings-   som produkttillverkaren anger, och att den är sä-
30141: kostnaderna är lägre än i Finland.                    ker för patienten och användaren då den används
30142:    Inom Europeiska unionen omfattas medicin-          enligt tillverkarens anvisningar.
30143: tekniska produkter av direktiv 93/42/EEG, som             uen som utför de tandtekniska arbetena ansva-
30144: innehåller bestämmelser om planering och kon-         rar för att produkterna och utrustningen uppfyl-
30145: struktion av produkter och utrustning för hälso-      ler de krav på säkerhet och prestanda som inom
30146: och sjukvård, om de väsentliga krav som ställs på     Europeiska unionen krävs av produkter och ut-
30147: produkter och utrustning och om förfarandena          rustning. Om tillverkaren är registrerad utanför
30148: för bedörnning av överensstämmelse. Efter att         Europeiska ekonomiska samarbetsområdet, skall
30149: Finland blev medlem i Europeiska unionen sat-         tillverkaren inom Europeiska ekonomiska samar-
30150: tes direktivet i kraft genom lagen ( 1505/1994)       betsområdet ha en befullmäktigad representant
30151: och förordningen (1506/1994) om produkter och         som är skyldig att förvara de nödvändiga hand-
30152: utrustning för hälso- och sjukvård samt genom         lingarna gällande tillverkning och certifiering av
30153: social- och hälsovårdsministeriets beslut 66:1994     överensstämmelse. Den befullmäktigade repre-
30154: 
30155: 
30156: 
30157: 4
30158: Ministerns svar                                              KK 97111999 vp- Paula Kokkonen /kok
30159: 
30160: 
30161: sentanten skall underrätta tillsynsmyndigheterna        ter och utrustning för hälso- och sjukvård avsed-
30162: i det land där han eller hon är registrerad om          da anvisningar om hur risksituationer som föror-
30163: verksamheten.                                           sakats av en produkt eller utrustning för hälso-
30164:    Syftet med de harmoniserade författningarna          och sjukvård skall anmälas tili Läkemedelsver-
30165: har varit att som en del av den fria rörligheten för    ket. Tandvårdspersonalen har informerats om att
30166: tjänster och varor göra det möjligt för yrkesut-        det är skäl att också anmäla allergiska reaktioner
30167: övare att låta utföra tandtekniska arbeten inom         som förorsakats av tandmaterial till tillsynsmyn-
30168: hela Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.            digheten.
30169: Strävan har varit att med hjälp av författningar            Ifall myndigheterna får kännedom om konkre-
30170: och tillsyn från myndigheternas sida säkerställa        ta missförhållanden eller fall där bestämmelser
30171: att den höga säkerhetsnivå som krävs av produk-         och föreskrifter nonchalerats, utreds dessa på be-
30172: ter och utrustning för hälso- och sjukvård bibe-        hörigt sätt. Tili Läkemedelsverket har inte in-
30173: hålls och vidareutvecklas.                              kommit några uppgifter om att patienter skulle ha
30174:    I Finland är det inte tillåtet att till en patient   fått allergiska reaktioner av tandproteser som till-
30175: överlämna en specialanpassad tandteknisk pro-           verkats utomlands. Inte heller i samband med den
30176: dukt som inte uppfyller de harmoniserade krav           tillsyn som Rättsskyddscentralen för hälsovår-
30177: som ställs på en sådan produkt. Läkemedelsver-          den utövar över yrkesutövare inom hälso- och
30178: ket skall sköta övervakningen och handledning-          sjukvården har det framkommit att yrkesutövar-
30179: en med avseende på tillverkning och yrkesmäs-           na skulle handla felaktigt på det sätt som anges i
30180: sig användning av produkter och utrustning för          det skriftliga spörsmålet.
30181: hälso- och sjukvård, även tandtekniska produk-              Ä ven om det i samband med den tillsyn som
30182: ter. Uppgiften fullgörs genom handledning av            myndigheterna utövar inte har framkommit någ-
30183: tandläkare, tandlaboratorier och specialtandtek-        ra uppgifter om felaktiga förfaranden betyder det
30184: niker så att de i sin verksamhet beaktar de harmo-      inte nödvändigtvis att fel aldrig förekommer. I
30185: niserade kraven på tandtekniska produkter, infor-       praktiken kan man inte kontrollera alla enskilda
30186: mering om kraven på produkter och utrustning            tandtekniska produkter, oavsett om de är tillver-
30187: för hälso- och sjukvård, behandling av klagomål         kade i hemlandet eller utomlands. Därför borde
30188: av patienter, regelbundna kontrollbesök i tand-         patienterna, om de misstänker underlåtenhet el-
30189: tekniska laboratorier samt deltagande i samarbe-        ler missbruk, kontakta tillsynsmyndigheterna,
30190: tet mellan tillsynsmyndigheterna i Europa.              som t.ex. kan utreda om de tandtekniska produk-
30191:    Läkemedelsverket har meddelat för både yr-           terna uppfyller kraven i författningarna och är
30192: kesmässiga användare och tillverkare av produk-         säkra för användaren.
30193: 
30194: 
30195: 
30196: Helsingfors den 27 januari 2000
30197: 
30198:     Omsorgsminister Eva Biaudet
30199: 
30200: 
30201: 
30202: 
30203:                                                                                                           5
30204:                                                           KK 972/1999 vp- Paula Kokkonen /kok
30205: 
30206: 
30207: 
30208: 
30209:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 972/1999 vp
30210: 
30211:                                             Hälytysajoneuvoille asetetut ajorajoitukset
30212: 
30213: 
30214: 
30215: 
30216: Eduskunnan puhemiehelle
30217: 
30218: Joulukuussa 1999 Helsingissä järjestetyn EU:n        hälytysajoneuvoille olisi annettu niille kansalais-
30219: huippukokouksen aikana oli Helsingissä ilmoi-        ten mielestä kuuluva etusija, olihanjokaisella lii-
30220: tettu ambulanssien ja paloautojen kuljettajille,     kennettä valvovalla poliisilla havantojeni mu-
30221: että hälytysajoneuvojen oli annettava ns. VIP-       kaan radiopuhelin käytössään.
30222: kuljetuksille ehdoton etusija. Tämän seuraukse-
30223: na olivat ambulanssi ja paloauto kumpikin aina-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30224: kin kerran joutuneet odottamaan poliisin ohjaa-      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30225: massa risteyksessä useita minuutteja, ainakin vii-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30226: si minuuttia, risteävästä suunnasta saapuvaksi       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30227: odotettavaa ns. VIP-kuljetusta. Tiedossani ei ole,
30228: kuinka vakaviin seurauksiin useiden minuuttien             Onko hallitus tietoinen siitä, että Hel-
30229: viive em. tapauksissa on johtanut.                         singissä olisi hälytysajoneuvoille annet-
30230:    Käsitykseni mukaan myös korkeassa yhteis-               tu edellä kerrotun kaltainen määräys ja
30231: kunnallisessa asemassa olevat ihmiset, muualla-            pitääkö hallitus sitä asianmukaisena ja
30232: kin Euroopassa kuin Suomessa, asettavat ihmis-
30233: hengen ja -terveyden sangen korkealle etusijalle           ellei hallitus pidä em. toimintamallia
30234: ja pyrkivät kaikin keinoin edesauttamaan pelas-            asianmukaisena, mihin toimenpiteisiin
30235: tustehtävissä toimivien henkilöiden työtä. Lii-            hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen häly-
30236: kenteen turvallisesta ohjaamisesta risteyksen yli          tysajoneuvoille mahdollisimman jousta-
30237: olisi varsin hyvin pystytty huolehtimaan, vaikka           van liikkumisen myös VIP-henkilöiden
30238:                                                            ollessa Helsingissä vierailulla?
30239: 
30240: 
30241: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
30242: 
30243:     Paula Kokkonen /kok
30244: 
30245: 
30246: 
30247: 
30248:                                                                                                Versio 2.0
30249: KK 972/1999 vp- Paula Kokkonen /kok                                                   Ministerin vastaus
30250: 
30251: 
30252: 
30253: 
30254: Eduskunnan puhemiehelle
30255: 
30256: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       desta-toimia siten, että kansalaisten oikeuksil-
30257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        le ja toimintamahdollisuuksille aiheutuisi polii-
30258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sin tehtävien asianmukaisesta suorittamisesta
30259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-      mahdollisimman vähän haittaa. Valtiovierailuis-
30260: kosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ta aiheutuva mahdollinen haitta konkretisoituu
30261: sen KK 972/1999 vp:                                  yleensä liikenneympäristössä.
30262:                                                         Vuoden 1999 lopulla Helsingissä järjestettyä
30263:       Onko hallitus tietoinen siitä, että Hel-       huippukokousta varten poliisi koulutti omaa hen-
30264:       singissä olisi hälytysajoneuvoille annet-      kilöstöään muun muassa liikenteenohjaustehtä-
30265:       tu edellä kerrotun kaltainen määräys ja        viin. Ohjeeksi samanaikaisesti eri suunnista ris-
30266:       pitääkö hallitus sitä asianmukaisena ja        teykseen hälytysajoa ajaville ajoneuvoille annet-
30267:                                                      tiin se, että saattuereittiä ajavat ajoneuvot ylittä-
30268:       ellei hallitus pidä em. toimintamallia         vät risteyksen ensin ja sivusta tulevat vasta sen
30269:       asianmukaisena, mihin toimenpiteisiin          jälkeen. On huomattava, että samanaikaisuudella
30270:       hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen häly-       tarkoitetaan tässä konkreettista samanaikaisuut-
30271:       tysajoneuvoille mahdollisimman jousta-         ta eikä sitä, että saattuetta vasta odotettaisiin tu-
30272:       van liikkumisen myös VIP-henkilöiden           levaksi.
30273:       ollessa Helsingissä vierailulla?                  Lisäksi on todettava, että saattueen esteetön
30274: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          eteneminen risteyksestä, jossa poliisimies oli lii-
30275: seuraavaa:                                           kennettä ohjaamassa, saattoi kestää enintään vain
30276:                                                      joitakin sekunteja. Helsingin pelastuslaitoksen ja
30277: Poliisin tehtävistä ja niiden suorittamisvelvolli-   Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen tietojen
30278: suudesta säädetään poliisilaissa ja eräissä muissa   mukaan ohjetta, jossa saattueet olisi asetettu
30279: laeissa. Keskeisimpiä poliisin tehtävistä ovat       edustaja Kokkosen kysymyksessään kuvaamalla
30280: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon    tavalla ehdottomalle etusijalle, ei ole annettu.
30281: sekä rikosten ennalta estämiseen liittyvät tehtä-       Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen, Hel-
30282: vät. Valtiovierailuiden ja vastaavien tilaisuuk-     singin pelastuslaitoksen tai hätäkeskuksen tie-
30283: sien osalta poliisilla on velvollisuus edellä lau-   dossa ei ole sellaista tilannetta, että kiireellisessä
30284: suttu huomioon ottaen - paitsi vastata vierailu-     hälytystehtävässä olleen ajoneuvon ja sen mie-
30285: delegaation turvallisuudesta ja kansainvälisen oi-   histön pelastustehtävä olisi keskeytynyt kysy-
30286: keuden sääntöjen mukaisesta koskemattomuu-           myksessä esitetyllä tavalla.
30287: 
30288: 
30289: 
30290: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2000
30291: 
30292:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
30293: 
30294: 
30295: 
30296: 2
30297: Ministerns svar                                          KK 972/1999 vp- Paula Kokkonen !kok
30298: 
30299: 
30300: 
30301: 
30302: Tili riksdagens talman
30303: 
30304: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     rättens regler - att agera så att medborgarnas
30305: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     rättigheter och möjligheter tili verksamhet lider
30306: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-    så lite som möjligt av att polisen sköter sina upp-
30307: la Kokkonen /saml undertecknade skriftliga          gifter på behörigt sätt. De eventuella nackdelar
30308: spörsmål SS 972/1999 rd:                            som statsbesök orsakar konkretiseras oftast i tra-
30309:                                                     fiken.
30310:       ir regeringen medveten om att det för            lnför toppmötet som hölls i Helsingfors i s1u-
30311:       utryckningsfordon i Helsingfors skulle        tet av 1999 utbildade polisen sin personai bl.a. i
30312:       ha utfärdats en bestämmelse av nämnt          trafikledningsuppgifter. Som anvisning för for-
30313:       slag och anser regeringen att den är än-      don under utryckning som samtidigt närmar sig
30314:       damålsenlig och                               ett korsningsområde från o1ika håll gavs att de
30315:                                                     fordon som kör i samma riktning som följet kör
30316:       om regeringen inte anser att nämnda           igenom korsningen först, och de som närmar sig
30317:       verksamhetsmodell är ändamålsenlig,           längs en tvärgata först efter det. Det bör beaktas
30318:       vilka åtgärder ämnar regeringen då vid-       att samtidigt här betyder en konkret samtidighet
30319:       ta för att säkerställa att utryckningsfor-    och inte att man ännu väntar på följet.
30320:       donen skall kunna röra sig så smidigt            Därtill bör konstateras att följets obehindrade
30321:       som möjligt i Helsingfors även när VIP-       framfart i korsningar, där polisen stod och dirige-
30322:       personer besöker staden?                      rade trafiken, räckte högst några sekunder. En-
30323: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ligt informationen från Helsingfors räddnings-
30324: föra följande:                                      verk och polisinrättningen i Helsingfors härad
30325:                                                     har inga sådana anvisningar getts att följena skul-
30326: Om polisens uppgifter och skyldigheten att utfö-    le ha haft ovilikorlig förhörsrätt på det sätt som
30327: ra dem bestäms i polislagen och i vissa andra la-   Kokkonen beskriver i sitt spörsmål.
30328: gar. De viktigaste av polisens uppgifter är att        Varken på polisinrättningen i Helsingfors hä-
30329: upprätthålla allmän ordning och säkerhet samt att   rad, Helsingfors räddningsverk eller nödcentra-
30330: förebygga brott. 1 samband med statsbesök och       len känner man tili att det skulle ha hänt att ett
30331: motsvarande tillställningar är polisen med beak-    fordon på brådskade utryckningsuppdrag och
30332: tande av det nämnda skyldig- förutom att svara      dess besättnings räddningsuppgift skulle ha hin-
30333: för den besökande delegationens säkerhet och        drats på det sätt som framförs i spörsmålet.
30334: immunitet i enlighet med den internationella
30335: 
30336: 
30337: 
30338: Helsingfors den 27 januari 2000
30339: 
30340:     lnrikesminister Kari Häkämies
30341: 
30342: 
30343: 
30344: 
30345:                                                                                                      3
30346:                                                            KK 973/1999 vp -      Riitta Korhonen /kok
30347: 
30348: 
30349: 
30350: 
30351:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 973/1999 vp
30352: 
30353:                                              Tonttikaupan vapauttaminen varainsiirtove-
30354:                                              rosta syrjäseuduilla
30355: 
30356: 
30357: 
30358: 
30359: Eduskunnan puhemiehelle
30360: 
30361: Varallisuusverolain 42 §:n mukaan maksettu va-        kaantuvat koko valtion alueelle, ei synny ongel-
30362: rainsiirtovero palautetaan tilanteessa, jossa luo-    mia siitä, että jossain asunnot jäävät tyhjilleen ja
30363: vutetaan kehitysalueella sijaitseva kiinteistö, kun   jollain toisella paikkakunnalla asuntojen hinnat
30364: luovutus on tapahtunut vuosina 1994-1997 ja           karkaavat käsistä. Syrjäseudulle muuttamista oli-
30365: kiinteistö on luovutettu tuotantolaitosta tai mat-    si mahdollista helpottaa samalla konstilla kuin
30366: kailuyritystä varten. Tällainen kiinteistön luovu-    lamakautena uuden yrityksen perustamista. Mi-
30367: tus on siten käytännössä vapaa varainsiirtoveros-     käli syrjäseudulla tapahtuvasta tonttikaupasta ei
30368: ta. Pykälän tarkoituksena lienee ollut helpottaa      tarvitsisi maksaa varainsiirtoveroa, olisi oma-
30369: elinkeinon aloittamista tai laajentamista pahim-      kotitontti kannattavampaa ostaa syrjäkylältä kuin
30370: pana lamakautena syrjäseudulla.                       suuren kasvukeskuksen liepeiltä ja kyseinen kylä
30371:    Maaseutu autioituu jatkuvasti kiihtyvää vauh-      saisi silloin kipeästi kaipaamiaan veronmaksajia.
30372: tia, kun ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin pa-
30373: rempien työpaikkojen ja palveluiden perässä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30374: Syrjäkylällä asuminen aiheuttaa ihmisille suu-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30375: rempia kuluja kasvukeskuksissa asuviin verrattu-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30376: na esim. bensan hinnan kautta. Elintarvikkeet on      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30377: saatava jostakin, lasten on päästävä kouluun ja
30378: vanhempien töihin jne. Kun kulut kasvavat liian             Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vapaut-
30379: suuriksi, perhe muuttaa lähemmäs palveluja.                 taakseen syrjäseudulla tapahtuvan tont-
30380:     Suomen edun mukaista on pitää koko maa                  tikaupan varainsiirtoverosta?
30381: asuttuna. Kun ihmiset, työpaikat ja asunnot ja-
30382: 
30383: 
30384: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2000
30385: 
30386:     Riitta Korhonen /kok
30387: 
30388: 
30389: 
30390: 
30391:                                                                                                  Versio 2.0
30392: KK 973/1999 vp- Riitta Korhonen /kok                                                 Ministerin vastaus
30393: 
30394: 
30395: 
30396: 
30397: Eduskunnan puhemiehelle
30398: 
30399: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            Osana kehitysalueille tehtävien investointien
30400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         verotukia on kehitysalueiden veronhuojennuk-
30401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen piiriin tuloverotuksessa kuuluvan kiinteistön
30402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Kor-      hankinta vapautettu varainsiirtoverosta, ja ennen
30403: hosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         varainsiirtoverolain voimaantuloa vastaavasti
30404: sen KK 973/1999 vp:                                   leimaverosta. Varainsiirtoverovapautta ei sovel-
30405:                                                       leta vuoden 1997 jälkeen tapahtuviin luovutuk-
30406:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vapaut-        siin.
30407:        taakseen syrjäseudulla tapahtuvan tont-            Puheena oleva varainsiirtoverohuojennus on
30408:        tikaupan varainsiirtoverosta?                  ollut osa kehitysalueiden veronhuojennuslain-
30409:                                                       säädäntöä, jonka taloudellinen merkitys on liitty-
30410: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nyt keskeisesti tuloverotuksen kautta myönnettä-
30411: ti seuraavaa:                                         vään verotukeen. Varainsiirtoverohuojennuksen
30412: Kysymyksessä tarkoitettu varainsiirtoverolain         itsenäinen merkitys on ollut sangen vähäinen,
30413: 42 §:n mukainen huojennus liittyy kehitys-            erityisesti sen jälkeen, kun verokanta kiinteistön
30414: alueelle tehtävien investointien korotetuista         luovutuksesta varainsiirtoverouudistuksen yh-
30415: poistoista annettuun lakiin, jolla edistetään kehi-   teydessä alennettiin 4 %:iin leimaverolain mu-
30416: tysalueiden tuotantotoimintaa ja matkailuyritys-      kaisesta 4-6 %:sta.
30417: toimintaa. Tuollaista toimintaa harjoittava voi          Varainsiirtoverohuojennuksen käytöllä ei hal-
30418: tehdä tuloverotuksessa tietyistä käyttöomaisuus-      lituksen käsityksen mukaan voitaisi juurikaan
30419: hankinnoista elinkeinotulon verottamisesta anne-      edistää syrjäseutujen asuttamista erityisesti, kun
30420: tussa laissa säädetyn poiston 50 prosentilla koro-    on kyse tontin hankkimisesta uudisrakentami-
30421: tettuna. Lakia sovelletaan vuosina 1994-1997          seen. Varainsiirtoveron osuus kokonaiskustan-
30422: tehtyihin investointeihin ja eräin tarkistuksin       nuksista on tällöin prosentin murto-osia. Verrat-
30423: myös vuosina 1998-2000 tehtäviin investointei-        tomasti suurempana kannustimena on pidettävä
30424: hin. Lailla jatkettiin osittain supistettuna aiem-    syrjäseutujen alhaisempia tonttihintoja sinänsä.
30425: paa kehitysalueiden veronhuojennuslainsäädän-            Hallitus ei edellä esitetyistä syistä aio ryhtyä
30426: töä.                                                  kysymyksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
30427: 
30428: 
30429: 
30430: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000
30431: 
30432:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
30433: 
30434: 
30435: 
30436: 
30437: 2
30438: Ministems svar                                            KK 973/1999 vp- Riitta Korhonen /kok
30439: 
30440: 
30441: 
30442: 
30443: Tili riksdagens talman
30444: 
30445: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Som en del av skattestöden för investeringar i
30446: anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med-     utvecklingsområden har anskaffning av fastighe-
30447: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ter som vid inkomstbeskattningen omfattas av
30448: man Riitta Korhonen /saml undertecknade spörs-       skattelättnadema för utvecklingsområden befri-
30449: mål SS 973/1999 rd:                                  ats från över1åtelseskatt och, innan lagen om
30450:                                                      överlåtelseskatt trädde i kraft, på motsvarande
30451:        Ainnar regeringen vidta åtgärder för att      sätt från stämpelskatt. Befrielsen från överlåtel-
30452:        befria tomthandeln i glesbygderna från        seskatt tillämpas inte på överlåtelser som skett
30453:        överlåtelseskatt?                             efter 1997.
30454:                                                         Den aktuella överlåtelseskatte1ättnaden har ut-
30455: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      gjort en del av lagstiftningen om skattelättnader
30456: föra följande:                                       för utvecklingsområden, vars ekonomiska bety-
30457: Den skattelättnad enligt 42 § lagen om överlåtel-    delse centralt har hänfört sig till det skattestöd
30458: seskatt som avses i spörsmålet hänför sig till la-   som beviljas via inkomstbeskattningen. Överlå-
30459: gen om höjda avskrivningar på investeringar          telseskattelättnaden i sig har haft en väldigt liten
30460: inom utvecklingsområdet, vars syfte är att främ-     betydelse, i synnerhet efter det att skattesatsen
30461: ja produktioneo och turistföretagsverksamheten i     för fastighetsöverlåtelse i samband med överlå-
30462: utvecklingsområdena. Den som bedriver sådan          telseskattereformen sänktes till 4 % från 4-6 %
30463: verksamhet kan i sin inkomstbeskattning från         enligt lagen angående stämpelskatt.
30464: vissa anskaffningar av anläggningstillgångar            Enligt regeringens uppfattning skulle befol-
30465: göra en i lagen om beskattning av inkomst av nä-     kandet av glesbygderna inte nämnvärt kunna
30466: ringsverksamhet avsedd avskrivning höjd med          främjas med hjälp av överlåtelseskattelättnader,
30467: 50 %. Lagen tillämpas på investeringar som           särskilt då det är fråga om anskaffning av tomter
30468: gjorts under 1994-1997 och med vissa juste-          för nybyggande. Av de totala kostnadema utgör
30469: ringar även på investeringar under 1998-2000.        överlåtelseskatten då endast några bråkdelar av
30470: Lagen innebar, med vissa inskränkningar, en          en procent. Glesbygdens lägre tomtpriser i sig
30471: fortsättning på den tidigare lagstiftningen om       bör anses vara en betydligt viktigare sporre.
30472: skattelättnader för utvecklingsområden.                 Ovan nämnda skäl ämnar regeringen inte vid-
30473:                                                      ta sådana åtgärder som avses i spörsmålet.
30474: 
30475: 
30476: 
30477: Helsingforsden 28 januari 2000
30478: 
30479:     Minister Suvi-Anne Siimes
30480: 
30481: 
30482: 
30483: 
30484:                                                                                                        3
30485:                                                                         KK 974/1999 vp- Pehr Löv /r
30486: 
30487: 
30488: 
30489: 
30490:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 974/1999 rd
30491: 
30492:                                                Bankernas rättighet att kräva borgensmannen
30493:                                                på medel
30494: 
30495: 
30496: 
30497: 
30498: Tili riksdagens talman
30499: 
30500: 1 ett rättsfall i Idensalmi dömdes en 13-årig flicka    från bankens sida speciell förmögenhet. 1 fallet
30501: att ge banken sitt barndomshem som varit pant           ovan hade dessutom gäldenären medel och ban-
30502: för hennes myndige halvbrors lån.                       ken tydligen gjort ringa försök att få skulden be-
30503:    Flickans egnahemshus, som hon ärvt efter sin         tald av gäldenären. Borgensmannen ska inte be-
30504: far, var pant för ett lån som hennes halvbror hade      höva betala förrän det är klart att gäldenären sak-
30505: tagit för sin bilaffar. Med en omsättning på tjugo      nar medel.
30506: miljoner mark gick det ganska bra för bilaffåren.
30507: Trots det klarade han inte av att betala tillbaka lå-   Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30508: net och banken vände sig till flickan och tog           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30509: ärendet tili domstol när ca 312 000 mk återstod         ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
30510: av skulden. Banken hade fått sammanlagt 36 000          följande spörsmål:
30511: mk av gäldenären. Flickan försökte få rätten att
30512: förkasta talan med motiveringen att banken re-                 Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
30513: dan då lånet togs var medveten om att gäldenä-                för att skydda minderåriga borgens-
30514: ren inte kommer att klara av ansvaret att återbe-             mäns egendom och
30515: tala lånet. Banken hade inte krävt in medel av
30516: flickans andre avlidne halvbrors barn.                        har regeringen för avsikt att granska
30517:    Att ta pant på en minderårig för en annan per-              bankernas skyldighet att driva in medel i
30518: sons skuld kräver särskilda omständigheter och                första hand av gäldenären innan man
30519:                                                               vänder sig tili borgensman?
30520: 
30521: 
30522: Helsingforsden 10 januari 2000
30523: 
30524:     Pehr Löv /sv
30525: 
30526: 
30527: 
30528: 
30529:                                                                                                   Versio 2.0
30530: Suomennos                                                               KK 974/1999 vp- Pehr Löv /r
30531: 
30532: 
30533: 
30534: 
30535:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 974/1999 vp
30536: 
30537:                                                Pankkien oikeus periä takaajalta varoja
30538: 
30539: 
30540: 
30541: 
30542: Eduskunnan puhemiehelle
30543: 
30544: 13-vuotias tyttö tuomittiin Iisalmessa menettä-         tyistä varallisuutta. Tässä tapauksessa velallisel-
30545: mään hänen täysi-ikäisen velipuolensa lainan            la oli sitä paitsi varoja, eikä pankki ollut erityi-
30546: panttina olleen lapsuudenkotinsa pankille.              sen pontevasti yrittänyt saada velallista maksa-
30547:    Tytön omakotitalo, jonka hän oli perinyt isäl-       maan velkaansa. Takaajan ei tarvitse maksaa, en-
30548: tään, oli hänen velipuolensa autoliikettään var-        nen kuin on selvää, että velallinen on varaton.
30549: ten ottaman lainan panttina. Autoliikkeellä oli 20
30550: miljoonan markan liikevaihto ja sillä meni aika         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30551: hyvin. Tästä huolimatta velipuoli ei kyennyt            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30552: maksamaan takaisin lainaansa, jolloin pankki            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30553: kääntyi tytön puoleen ja vei asian oikeuteen, kun       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30554: velasta olijäljellä noin 312 000 markkaa. Pankki
30555: oli saanut kaiken kaikkiaan 36 000 markkaa ve-                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30556: lalliselta. Tyttö yritti saada oikeuden hylkää-                tyä suojatakseen alaikäisten takaajien
30557: mään kanteen sillä perusteella, että pankki oli jo             omaisuutta ja
30558: lainaa myönnettäessä ollut tietoinen siitä, että ve-
30559: lallinen ei tule selviämään lainan takaisinmaksu-              onko hallituksella tarkoitus ottaa tutkit-
30560: vastuusta. Pankki ei ollut perinyt varoja tytön toi-           tavaksi pankkien velvollisuus periä va-
30561: sen, edesmenneen velipuolen lapsilta.                          roja ensi sijassa velalliselta ennen ta-
30562:    Pantin ottaminen alaikäiseltä toisen henkilön               kaajan puoleen kääntymistä?
30563: velasta vaatii erityisiä syitä ja pankin taholta eri-
30564: 
30565: 
30566: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2000
30567: 
30568:     Pehr Löv /r
30569: 
30570: 
30571: 
30572: 
30573: 2
30574: Ministerin vastaus                                                      KK 974/1999 vp- Pehr Löv /r
30575: 
30576: 
30577: 
30578: 
30579: Eduskunnan puhemiehelle
30580: 
30581: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          siirtyy. Panttivastuun säilymiseen ei olisi edes
30582: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tarvittu uutta panttaussitoumusta. Tapauksessa
30583: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         on kuitenkin otettu uusi panttaussitoumus ala-
30584: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr               ikäiseltä, koska panttivastuun rahamäärää on sa-
30585: Lövin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           malla alennettu. Koska nämä toimet ovat koitu-
30586: KK 974/1999 vp:                                         neet alaikäisen eduksi, ovat siihen niin uskottu
30587:                                                         mies kuin holhousviranomainenkin suostuneet.
30588:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-           Takausta koskeva lainsäädäntö on aivan äsket-
30589:        tyä suojatakseen alaikäisten takaajien           täin kokonaan uudistettu takauksesta ja vieras-
30590:        omaisuutta ja                                    velkapanttauksesta annetulla lailla (361/1999).
30591:                                                         Laissa on useita yksityistakaajia suojaavia sään-
30592:        onko hallituksella tarkoitus ottaa tutkit-       nöksiä. Luotonantajan on ennen takaussitoumuk-
30593:        tavaksi pankkien velvollisuus periä va-          sen tekemistä annettava takaajalle tietoja takauk-
30594:        roja ensi sijassa velalliselta ennen ta-         seen liittyvistä riskeistä ja velallisen taloudelli-
30595:        kaajan puoleen kääntymistä?                      sesta tilasta. Laissa on myös säännöksiä, joilla
30596: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           pyritään vaikuttamaan takausvelan perintään.
30597: ti seuraavaa:                                           Asuntoluotosta annettu takaus on täytetakaus,
30598:                                                        jolloin takaaja vastaa vain siitä osasta velkaa,
30599: Alaikäisten varallisuutta suojataan holhouslain-       jota ei saada perittyä velan vakuudeksi annetusta
30600: säädännössä niin, etteivät alaikäiset voi ottaa vel-    asunnosta. Luotonantajan velvollisuutena on täl-
30601: kaa eivätkä sitoutua vastuuseen toisen velasta il-      löin ensi sijassa yrittää periä velkaa velalliselle
30602: man alaikäisen etua valvovan holhousviranomai-         kuuluvasta omaisuudesta. Lisäksi yksityistakaa-
30603: sen suostumusta. Tämä sääntö on ollut voimassa         ja voi saada maksuaikaa takausvelan maksuun,
30604: jo vuonna 1898 säädetyssä holhouslaissa ja on          vaikka velka olisi irtisanottu velalliseen nähden.
30605: voimassa myös uudessa holhoustoimesta anne-            Takaaja voi maksaa takaamansa velan sen alku-
30606: tussa laissa (442/1999). Takaus- tai panttaussi-       peräisessä aikataulussa ja ilman viivästysseuraa-
30607: toumuksen antaminen toisen velasta on vain             muksia, jos hän asettaa vakuuden velan jäljellä
30608: poikkeuksellisesti alaikäisen edun mukaista. Ta-       olevasta pääomasta. Nämä säännökset ovat yksi-
30609: paukset, joissa holhousviranomainen on tällai-         tyistakaajan eduksi pakottavia eikä niitä voida
30610: sen suostumuksen antanut, ovat erittäin harvinai-      sopimusehdoin syrjäyttää.
30611: sta.                                                       Lain mukaan takaus on toissijainen takaus,
30612:    Myös kirjallisessa kysymyksessä viitatussa          jollei muuta ole sovittu. Toissijaisessa takaukses-
30613: yksittäistapauksessa panttaustilanne on ollut eri-     sa velkojan on ulosotto- tai konkurssimenettelys-
30614: tyislaatuinen. Siinä alaikäinen on perinyt isäl-       sä osoitettava velallinen maksukyvyttömäksi en-
30615: tään tämän aikaisemmin panttaaman kiinteistön.         nen kuin velkaa voidaan periä takaajalta. Sään-
30616: On selvää, että velkojan oikeus periä velkansa         nös on kuitenkin tahdonvaltainen eli siitä saa-
30617: pantatusta kiinteistöstä säilyy ennallaan siitä        daan sopimuksella poiketa. Pankkitoiminnassa
30618: riippumatta, kenelle kiinteistö perinnönjaossa         käytetäänkin omaveikaista takausta, jossa velko-
30619: 
30620: 
30621:                                                                                                           3
30622: KK 974/1999 vp- Pehr Löv /r                                                          Ministerin vastaus
30623: 
30624: 
30625: ja voi vaatia erääntyneen velan maksua takaajal-      viivästyskorkoja sekä perintäkustannuksia, jotka
30626: ta ilman, että velallisen maksukyvyttömyys on         jäisivät takaajan vastattaviksi. Näiden syiden
30627: ensin todettu.                                        vuoksi katsottiinkin yksimielisesti, ettei ole tar-
30628:    Lakia valmisteltaessa oli esillä se, voitaisiin-   koituksenmukaista ottaa lakiin pakottavaa sään-
30629: ko toissijainen takaus säätää yksityistakauksissa     nöstä takauksen toissijaisuudesta, vaan että ta-
30630: ainoaksi sallituksi takauksen muodoksi. Takauk-       kauksen ankaruutta pyritään lieventämään edellä
30631: sen toissijaisuus merkitsisi velkojan maksun-         selostetuilla tavoilla.
30632: saantioikeuden pitkittymistä oikeudenkäynti- ja          Oikeusministeriön käsityksen mukaan nykyi-
30633: ulosottomenettelyn ajaksi. Tämä puolestaan vä-        nen holhousta koskeva lainsäädäntö suojaa ala-
30634: hentäisi merkittävästi takauksen arvoa vakuute-       ikäisten varallisuutta tehokkaasti. Lähtökohtana
30635: na. Niiden yksityishenkilöiden ja pienyritysten,      on kielto antaa takaus- tai panttaussitoumusta,
30636: joilla ei ole riittävästi pantiksi kelpaavaa omai-    mutta laki mahdollistaa kiellosta poikkeamisen,
30637: suutta, luotonsaantimahdollisuudet ja luottoeh-       kun se erityisistä syistä on vajaavaltaisen oman
30638: dot heikkenisivät. Jos velallinen on maksukyvy-       edun mukaista. Myöskään takauslainsäädännön
30639: tön, turhista perintäyrityksistä aiheutuisi lisäksi   uudelleen arviointiin ei nyt ole aihetta.
30640: 
30641: 
30642: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2000
30643: 
30644:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
30645: 
30646: 
30647: 
30648: 
30649: 4
30650: Ministems svar                                                         KK 974/1999 vp- Pehr Löv /r
30651: 
30652: 
30653: 
30654: 
30655: Tili riksdagens talman
30656: 
30657: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       varit nödvändigt att ingå en ny pantförbindelse. I
30658: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        det avsedda fallet begärdes dock en ny pantför-
30659: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pehr       bindelse av den minderåriga av den anledningen
30660: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS           att penningbeloppet av pantansvaret samtidigt
30661: 97 4/1999 rd:                                          minskades. Eftersom dessa åtgärder vidtogs tili
30662:                                                         förmån för den minderåriga samtyckte både go-
30663:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           demannen och förmyndarmyndigheten tili dem.
30664:       för att skydda minderåriga borgens-                  Lagstiftningen om borgen har alideles nyligen
30665:       mäns egendom och                                 reformerats genom lagen om borgen och tredje-
30666:                                                        manspant (361/1999). 1 lagen ingår flera bestäm-
30667:       har regeringen för avsikt att granska            melser som skyddar enskilda borgensmän. Innan
30668:        bankernas skyldighet att driva in medel i       borgen ställs skall kreditgivaren lämna borgens-
30669:       första hand av gäldenären innan man              mannen en redogörelse för de risker som anslu-
30670:        vänder sig tili borgensman?                     ter sig tili borgen och för gäldenärens ekonomis-
30671: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ka stälining. 1 lagen ingår också bestämmelser
30672: föra följande:                                         genom vilka man strävar efter att påverka indriv-
30673:                                                        ningen av borgensskuld. Den borgen som stälis
30674: Minderårigas förmögenhet skyddas i förmynder-          för bostadskrediter är fyllnadsborgen varvid bor-
30675: skapslagstiftningen så att en minderårig inte kan      gensmannen svarar endast för den del av skulden
30676: skuldsätta sig och inte förbinda sig till ansvar för   som inte kan indrivas ur den bostad som stälits
30677: någon annans skuld utan samtycke av den för-           som pant för skulden. Kreditgivarens skyldighet
30678: myndarmyndighet som bevakar den minderåri-             är härvid att i första hand försöka indriva skul-
30679: ges intresse. Denna regel gälide redan i förmyn-       den ur den egendom som tillhör gäldenären.
30680: derskapslagen som stiftades 1898 och gälier ock-       Dessutom kan en enskild borgensman beviljas
30681: så i den nya lagen om förmyndarverksamhet              betalningstid för betalning av borgensskulden
30682: (442/1999). Att ingå en borgens- elier pantför-        fastän huvudförpliktelsen har sagts upp i förhål-
30683: bindelse för någon annans skuld ligger bara i un-      lande tili gäldenären. Borgensmannen kan betala
30684: dantagsfali i en minderårigs intresse. Det är          den skuld han gått i borgen för enligt dess ur-
30685: mycket ovanligt att förmyndarmyndigheten ger           sprungliga tidtabeli och utan dröjsmålspåföljder
30686: sitt samtycke tili sådana förbindelser.                om han stälier säkerhet för det kapital som åter-
30687:    Också i det enskilda fali som avses i det skrift-   står av skulden. Dessa bestämmelser är tvingan-
30688: liga spörsmålet var pantsituationen specieli. 1        de tili förmån för enskilda borgensmän och kan
30689: närnnda fall hade flickan av sin far ärvt en fastig-   alitså inte åsidosättas genom avtal.
30690: het som fadern pantsatt. Det är klart att gäldenä-        Enligt lagen anses en borgensutfåstelse vara
30691: rens rätt att driva in sin skuld ur den pantsatta      enkel borgen om inte något annat har överens-
30692: fastigheten kvarstår oförändrad oberoende av           kommits. När det gäller enkel borgen skall bor-
30693: vem som övertar fastigheten vid ett arvskifte. För     genären vid utsökning eller konkurs visa att gäl-
30694: att pantansvaret skulle kvarstå hade det inte ens      denären är insolvent innan skulden kan indrivas
30695: 
30696: 
30697:                                                                                                        5
30698: KK 974/1999 vp- Pehr Löv /r                                                            Ministems svar
30699: 
30700: 
30701: av borgensmannen. Bestämmelsen är emellertid         gäldenären saknar betalningsförmåga, skulle
30702: dispositiv, dvs. man kan avvika från den genom       onödiga indrivningsförsök förorsaka både dröjs-
30703: avtal. 1 bankverksamheten används propriebor-        målsräntor och indrivningskostnader som bor-
30704: gen enligt viiken borgenären kan kräva att bor-      gensmannen svarar för. Av dessa skäl var man
30705: gensmannen betalar en tili betalning förfallen       ense om att det inte vore ändamålsenligt att i la-
30706: skuld utan att gäldenärens insolvens först har       gen ta in en indispositiv bestämmelse om enkel
30707: konstaterats.                                        borgen. 1 stället strävar man efter att lindra de
30708:    När lagen utarbetades övervägde man huruvi-       stränga verkningama av borgen på ovan beskri-
30709: da enkel borgen kunde vara den enda tillåtna for-    vet sätt.
30710: men av borgen när det gäller enskilda borgens-          Enligt justitieministeriets uppfattning skyd-
30711: män. Den omständigheten att enkel borgen är en       dar den nuvarande lagstiftningen om förmyndar-
30712: sekundär borgen skulle innebära att borgenärens      skap de minderårigas egendom på ett effektivt
30713: rätt till betalning uppskjuts så länge rättegångs-   sätt. Utgångspunkten är förbudet att ställa bor-
30714: och utsökningsförfarandet pågår. Detta skulle i      gen eller pant, men lagen gör det möjligt att av-
30715: sin tur avsevärt minska det värde borgen har som     vika från förbudet när det av särskilda skälligger
30716: säkerhet. De privatpersoner och små företag som      i den omyndiges eget intresse. För tillfållet finns
30717: inte har tillräckligt med egendom att använda        det inte heller någon anledning att ta upp bor-
30718: som säkerhet skulle ha det svårare att få krediter   genslagstiftningen till ny granskning.
30719: och kreditvillkoren för dem kunde bli sämre. Om
30720: 
30721: 
30722: Helsingfors den 1 februari 2000
30723: 
30724:     Justitieminister Johannes Koskinen
30725: 
30726: 
30727: 
30728: 
30729: 6
30730:                                                       KK 975/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
30731: 
30732: 
30733: 
30734: 
30735:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 975/1999 vp
30736: 
30737:                                             Talouskouluissa opiskelevien opiskelija-alen-
30738:                                             nus rautateillä
30739: 
30740: 
30741: 
30742: 
30743: Eduskunnan puhemiehelle
30744: 
30745: Kotitalousoppilaitoksissa opiskelevien talous-       ovat voineet saada myös Kelan myöntämää opin-
30746: koululaisten     opiskelija-aseman tulkinnassa       totukea opintoihinsa. Kotitalousoppilaitoksissa
30747: VR Osakeyhtiöllä on erilainen käytäntö kuin          olevat opiskelijat nauttivat samoja opintososiaa-
30748: Kansaneläkelaitoksella ja Matkahuollolla. Vii-       lisia etuja kuin ammatillisessa toisen asteen kou-
30749: meksi mainitut tahot ovat katsoneet, että talous-    lutuksessa opiskelevat.
30750: koulua käyville opiskelijoille kuuluvat samat
30751: edut kuin muillekin ammatillisessa koulutukses-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30752: sa oleville. Junissa he eivät saa opiskelija-alen-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30753: nusta, vaan joutuvat maksamaan täyden hinnan.        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30754:    Kotitalousopetus on osa opetushallinnon           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30755: alaista ammatillista koulutusta. Opetussuunnitel-
30756: mien valtakunnalliset perusteet ovat yhtenäiset.           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30757: Koulutuksen kesto on 20 opintoviikkoa, mikä                tyä saattaakseen talouskouluissa opis-
30758: edellyttää viiden kuukauden päätoimista opiske-            kelevien opiskelijoiden matka-alennuk-
30759: lua. Vuosittain kotitalousoppilaitoksissa opiske-          set rautateillä tasavertaisiksi muiden
30760: lee noin 3 000 nuorta. Kotitaloutta opiskelevat            ammatillisessa koulutuksessa olevien
30761:                                                            opiskelijoiden kanssa?
30762: 
30763: 
30764: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2000
30765: 
30766:     Aulis Ranta-Muotia /kesk
30767: 
30768: 
30769: 
30770: 
30771:                                                                                               Versio 2.0
30772: KK 975/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk                                               Ministerin vastaus
30773: 
30774: 
30775: 
30776: 
30777: Eduskunnan puhemiehelle
30778: 
30779: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          den 1993 alusta valtion budjetista poistettiin ko-
30780: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           konaan VR:lle maksettu korvaus, joka kohdentui
30781: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         opiskelijoiden ja sosiaalisesti heikommassa ase-
30782: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-         massa olevien alle 65-vuotiaiden työkyvyttö-
30783: ta-Muotion /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        mien saamiin lippualennuksiin. VR säilytti aikai-
30784: myksen KK 975/1999 vp:                                  semmin myönnetyt alennukset muuttumattomi-
30785:                                                         na, vaikka niiden rahoitus jäi täysinVR:nomalle
30786:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        vastuulle. Samalla alennusperusteista päättämi-
30787:        tyä saattaakseen talouskouluissa opis-           nen siirtyi VR:lle.
30788:        kelevien opiskelijoiden matka-alennuk-              Opiskeluajan vähimmäiskestoksi on nykyään
30789:        set rautateillä tasavertaisiksi muiden           määritelty 8 kuukautta, koska alennus on tarkoi-
30790:        ammatillisessa koulutuksessa olevien             tettu lähinnä tutkintoon tähtäävien opiskelujen
30791:        opiskelijoiden kanssa?                           suorittajille. Vastaavalla tavalla ovat pääkaupun-
30792:                                                         kiseudun kuntien myöntämiin alennuslippuihin
30793: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           oikeutettuja ne opiskelijat, joiden opiskelu kes-
30794: ti seuraavaa:                                           tää vähintään yhden lukuvuoden (9 kk) ja opiske-
30795: Koska liikenteenharjoittajat päättävät itsenäises-      lun tulee normaalisti jatkuessaan johtaa tutkin-
30796: ti liiketaloudellisin perustein matkalippujen hin-      toon. Nykyään erilaisten kurssimuotoisten alle
30797: noista ja niille myönnettävistä alennuksista, on        8 kk kestävien opiskelujen määrä on merkittä-
30798: liikenneministeriö tiedustellut VR Osakeyhtiöltä        västi lisääntynyt. Tämän vuoksi Opiskeluajan vä-
30799: suoraan opiskelija-alennusten myöntämisperus-           himmäiskeston lyhentäminen lisäisi huomatta-
30800: teita.                                                  vasti opiskelija-alennukseen oikeutettujen luku-
30801:     VR Osakeyhtiön mukaan opiskelija-alennuk-           määrää.
30802: sen myöntäminen perustui alkuaan asetukseen ja             VR Osakeyhtiö on katsonut, ettei yhtiöllä ole
30803: siihen, että valtio korvaa budjettivaroista tästä ai-   taloudellisia edellytyksiä laajentaa opiskelija-
30804: heutuvan tulonmenetyksen. Tätä budjettikor-             alennuksia koskemaan alle 8 kk kestävää opiske-
30805: vausta alettiin pienentää jo 1980-luvulla. Vuo-         lua.
30806: 
30807: 
30808: 
30809: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2000
30810: 
30811:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30812: 
30813: 
30814: 
30815: 
30816: 2
30817: Ministems svar                                      KK 975/1999 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
30818: 
30819: 
30820: 
30821: 
30822: Tili riksdagens talman
30823: 
30824: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    slopades ur statsbudgeten helt den kompensation
30825: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     som betalades tili VR, och som gällde de biljett-
30826: statsrådet översänt följande av riksdagsman Au-     rabatter som beviljades studerande och arbetso-
30827: lis Ranta-Muotio /cent undertecknade skriftliga     förmögna personer under 65 som har det sämre
30828: spörsmål SS 975/1999 rd:                            ställt socialt. De tidigare beviljade rabatterna bi-
30829:                                                     behölls oförändrade, trots att finansieringen nu
30830:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        helt föll på VR:s eget ansvar. Samtidigt överför-
30831:       för att tågreserabatten för studerande        des rätten att besluta om grunderna för rabatter
30832:       vid skolor i huslig ekonomi skall vara på     tili VR.
30833:       samma nivå som rabatten för studeran-             Minimistudietiden har för närvarande fast-
30834:       de vid andra yrkesläroanstalter?              ställts till 8 månader, eftersom rabatten främst är
30835:                                                     avsedd för studerande i utbildningar som leder
30836: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     till examen. På motsvarande sätt beviljar kom-
30837: föra följande:                                      munerna i huvudstadsregionen de studerande vil-
30838: Eftersom trafikidkama självständigt på affårs-      kas studier räcker minst ett läsår (9 månader) ra-
30839: ekonomiska grunder beslutar om biljettpriserna      battbiljetter. Studierna skall normalt leda tili ex-
30840: och de rabatter som beviljas, har trafikministe-    amen. Nuförtiden har olika slags studier i kurs-
30841: riet gjort en direkt förfrågan hos VR Aktiebolag    form under 8 månader blivit vanligare. Därför
30842: om grunderna för beviljandet av studierabatter.     skulle en förkortning av minimistudietiden leda
30843:    Enligt VR Aktiebolag baserade sig beviljan-      tili att avsevärt fler studerande blir berättigade
30844: det av studierabatt ursprungligen på en förord-     tili studeranderabatt.
30845: ning och på att staten från budgetmedel kompen-         VR Aktiebolag anser att bolaget inte har eko-
30846: serade det inkomstbortfall som därav följer. Den-   nomiska förutsättningar att utvidga studierabat-
30847: na budgetkompensation började minskas redan         terna tili att gälla studier under 8 månader.
30848: på 1980-talet. Från och med ingången av 1993
30849: 
30850: 
30851: 
30852: Helsingfors den 8 februari 2000
30853: 
30854:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30855: 
30856: 
30857: 
30858: 
30859:                                                                                                       3
30860:                                                                  KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
30861: 
30862: 
30863: 
30864: 
30865:                                                SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 976/1999 rd
30866: 
30867:                                                Fastställande av bilskatt vid import av nya bilar
30868: 
30869: 
30870: 
30871: 
30872: Tili riksdagens talman
30873: 
30874: Tullmyndighetens fastställande av cif-värdet vid        jare av närnnda Mercedes Benz-bilar och cif-vär-
30875: importen av nya bilar har väckt stor förvåning          det då importören är en enskild medborgare är så
30876: bland enskilda medborgare. Den allmänna upp-            stor att den inte kan motiveras med att dessa im-
30877: fattningen är med rätta den att cif-värdet på en till   portörer betalar ett olika stort pris för de impor-
30878: landet införd vara skall fastställas enligt enahan-     terade bilama.
30879: da grunder.
30880:    Enligt uppgift från tullmyndigheten tillämpas        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
30881: vid fastställandet av bilskatten på nya bilar olika     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30882: cif-värde beroende av vem som är importör. Ex-          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
30883: empelvis för återförsäljaren av Mercedes Benz-          följande spörsmål:
30884: bilar fastställs bilskatten enligt ett cif-värde som
30885: är betydligt lägre än det värde som tillämpas då              År regeringen medveten om detta miss-
30886: importören är en enskild medborgare. För den en-              förhållande, som är ägnat att bland en-
30887: skilda medborgaren är detta förfarande obegrip-               skilda medborgare skapa känslan av en
30888: ligt och speciellt med beaktande av att cif-värdet             orättvis behandling och
30889: som vid förtullningen tillämpas klart överskrider
30890: det verkliga cif-värdet eller bilens köpesumma                 ämnar regeringen vidta åtgärder som
30891: ökade med de transport- och övriga kostnader                   leder tili att enhetliga regler tillämpas
30892: som uppstått i samband med importen.                           vid fastställandet av bilskatten i sam-
30893:    Det må ännu nämnas att skillnaden mellan cif-               band med importen av nya bilar?
30894: värdet som tillämpas då importören är återförsäl-
30895: 
30896: 
30897: Helsingforsden 17 januari 2000
30898: 
30899:     Bjarne Kallis /fkf
30900: 
30901: 
30902: 
30903: 
30904:                                                                                                   Versio 2.0
30905: Suomennos                                                       KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
30906: 
30907: 
30908: 
30909: 
30910:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 976/1999 vp
30911: 
30912:                                               Autoveron määrääminen uusien autojen tuon-
30913:                                               nissa
30914: 
30915: 
30916: 
30917: 
30918: Eduskunnan puhemiehelle
30919: 
30920: Tulliviranomaisen määräämä cif-arvo uusien au-         mainittujen Mercedes Benz -autojen jälleenmyy-
30921: tojen tuonnissa on herättänyt suurta hämmästys-        jä tai yksityinen kansalainen, että eroa ei voida
30922: tä yksittäisten kansalaisten joukossa. Yleinen kä-     perustella sillä, että nämä maahantuojat maksa-
30923: sitys on oikeutetusti se, että cif-arvo maahantuo-     vat eri hinnan tuomistaan autoista.
30924: dusta tavarasta määrätään yhdenmukaisin perus-
30925: tein.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30926:    Tulliviranomaiselta saadun tiedon mukaan            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30927: uusien autojen autoveroa määrättäessä sovelle-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30928: taan erilaisia cif-arvoja tuojan mukaan. Esimer-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30929: kiksi Mercedes Benz -autojen jälleenmyyjän au-
30930: tovero määrätään cif-arvon mukaan, joka on huo-              Onko hallitus tietoinen tästä epäkohdas-
30931: mattavasti alhaisempi kuin arvo, jota sovelletaan            ta, joka on omiaan luomaan yksittäises-
30932: maahantuojan ollessa yksityinen henkilö. Yksi-               sä kansalaisessa tunteen epäoikeuden-
30933: tyisen kansalaisen kannalta tämä menettely on                mukaisesta kohtelustaja
30934: käsittämätöntä, varsinkin kun otetaan huomioon,
30935: että tullauksessa sovellettava cif-arvo ylittää sel-         aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
30936: västi todellisen cif-arvon tai auton kauppahinnan            jotka johtaisivat yhtenäisten säännös-
30937: lisättynä maahantuonnin yhteydessä syntyneillä               ten soveltamiseen autoveron määräämi-
30938: kuljetus- ja muilla kustannuksilla.                          sessä uusien autojen tuonnin yhteydes-
30939:                                                                ..?
30940:    On vielä syytä mainita, että sovellettavan cif-           sa.
30941: arvon ero on niin suuri maahantuojan ollessa
30942: 
30943: 
30944: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2000
30945: 
30946:     Bjarne Kallis /skl
30947: 
30948: 
30949: 
30950: 
30951: 2
30952: Ministerin vastaus                                             KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
30953: 
30954: 
30955: 
30956: 
30957: Eduskunnan puhemiehelle
30958: 
30959: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       sen (ETY) N:o 2913/92 artiklat 28-36 sekä nii-
30960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tä täydentävät tullikoodeksin soveltamisesta an-
30961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       netun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93
30962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kal-      artiklat 141-181 a.
30963: liksen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Edellä mainitut verotusarvoa koskevat sään-
30964: KK 976/1999 vp:                                       nökset merkitsevät käytännössä sitä, että autove-
30965:                                                       rotuksessa sovellettava verotusarvo määräytyy
30966:        Onko hallitus tietoinen tästä epäkohdas-       tullausarvon tavoin tavaran hankintaan liittyvien
30967:        ta, joka on omiaan luomaan yksittäises-        kaupallisten realiteettien mukaan. Arvonmääri-
30968:        sä kansalaisessa tunteen epäoikeuden-          tyksen keskeisenä lähtökohtana on, että sillä kau-
30969:        mukaisesta kohtelusta ja                       pan portaalla, jolla tavaran hankinta tapahtuu, sa-
30970:                                                       moin kuin kulloinkin tehdyn kaupan paljoudella,
30971:       aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,        on olennainen vaikutus hankintakustannusten
30972:       jotka johtaisivat yhtenäisten säännös-          suuruuteen ja sitä kautta verotusarvon määrään.
30973:       ten soveltamiseen autoveron määräämi-           Kaupallisten tosiasioiden valossa on varsin sel-
30974:       sessä uusien autojen tuonnin yhteydes-          vää, että tukkuportaalla toimivan tuojan hankin-
30975:         ''?
30976:       sa.                                             ta-arvo poikkeaa merkittävästikin kuluttajan ase-
30977: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         massa olevaan tuojaan verrattuna. Keskenään sa-
30978: ti seuraavaa:                                         malla kaupan portaalla toimivien tuojien hankin-
30979:                                                       ta-arvoissa voi niin ikään olla eroja. Seuraukse-
30980: Autoveroa kannetaan auton arvon perusteella.          na onkin, että autoverotuksessamme esiintyy eri-
30981: Autoverolain 11 §:n mukaan maahantuodun ajo-          suuruisia verotusarvoja periaatteessa jopa mer-
30982: neuvon verotusarvo on ajoneuvon hankinta-ar-          kiltäänja malliltaan samanlaisille uusille ajoneu-
30983: vo, johon sisällytetään periaatteessa kaikki auton    voille riippuen ajoneuvoa koskevista kauppata-
30984: hankinnasta verovelvolliselle aiheutuneet kus-       pahtumista. Suomen autoverotuksessa ei näin ol-
30985: tannukset. Hankintakustannusten määrittelemi-        len sovelleta verotusarvoa, joka olisi kaikille ve-
30986: seksi autoverolain 11 §:ssä säädetään, että muu-     rovelvollisille saman suuruinen. Kuluttajan ase-
30987: na kuin yhteisötavarana tuodun ajoneuvon han-        massa olevalla yksittäisellä autoverovelvollisel-
30988: kinta-arvona pidetään ajoneuvon tullausarvoa,        la ei siten ole mahdollisuutta omassa verotukses-
30989: joka määräytyy yhteisön tullilainsäädännössä         saan käyttää hyväkseen esimerkiksi maahan-
30990: säädetyllä tavalla. Sellaisen ajoneuvon hankinta-    tuojana toimivan tukkuliikkeen alempaa vero-
30991: arvo, joka tulee Suomeen verotettavaksi toisesta     tusarvoa.
30992: EU:n jäsenvaltiosta, määritellään puolestaan             Vaikkakin autoverotuksessa sovellettavat ar-
30993: noudattaen soveltuvin osin mainittuja tullausar-     vonrnääritysmenetelmät merkitsevät sitä, että eri
30994: voa koskevia säännöksiä. Käytännössä vero-           autotuojien verotuksessa esiintyy eri suuruisia
30995: tusarvoa määrättäessä tulevat sovellettaviksi tul-   verotusarvoja, tämä ei kuitenkaan tarkoita kysy-
30996: lausarvon määrittämismenettelyä koskevat yhtei-      jän tarkoittamalla tavalla sitä, että verotusarvo
30997: sön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuk-       määrättäisiin eri tuojien osalta erilaisin perus-
30998: 
30999: 
31000:                                                                                                       3
31001: KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl                                                  Ministerin vastaus
31002: 
31003: 
31004: tein. Hankinta-arvo verotusarvon perusteena on       sellaisenaan kiistetty. Autoverolain verotusarvo-
31005: yhdenmukainen peruste kaikille verovelvollisil-      säännöksistä on kuitenkin vireillä useitakin vali-
31006: le, joskin edellä sanotuista kaupallisista syistä    tuksia hallinnollisissa tuomioistuimissamme.
31007: väistämättä seuraa hankinta-arvojen eroja. Nämä      Vaikka useimmat näistä koskevatkin verotusar-
31008: eroavaisuudet seuraavat suoraan siitä, että arvoa    vosäännösten soveltamista käytettyjen autojen
31009: määrättäessä sovelletaan tullausarvosäännöstöä,      verotuksessa erityisesti ED-oikeudellisesta näkö-
31010: jonka sisältämät periaatteet on laajalti maailman-   kulmasta, saattaa näihin valituksiin annettavilla
31011: kaupassa hyväksytty. Tullausarvosäännöstön hy-       päätöksillä olla vaikutusta verotusarvosäännös-
31012: väksikäyttöä on pidetty tarkoituksenmukaisena        ten käyttökelpoisuuteen yleisemminkin. Hallitus
31013: myös sen kattavuuden ja varsin vakiintuneen so-      seuraa vireillä olevia oikeustapauksia, ja, jos ai-
31014: veltamiskäytännön vuoksi.                            hetta on, ryhtyy asiassa tarvittaviin toimenpitei-
31015:    Oikeutta käyttää hyväksi tullausarvosäännök-      siin.
31016: siä osana arvoperusteista autoveroamme ei ole
31017: 
31018: 
31019: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
31020: 
31021:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
31022: 
31023: 
31024: 
31025: 
31026: 4
31027: Ministerns svar                                               KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl
31028: 
31029: 
31030: 
31031: 
31032: Tili riksdagens talman
31033: 
31034: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     lämpningsföreskrifter för tullkodexen, som kom-
31035: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      pletterar de förstnämnda artiklarna.
31036: statsrådet översänt följande av riksdagsman Bjar-        De ovan närnnda bestämmelserna om beskatt-
31037: ne Kallis /fkf undertecknade skriftliga spörsmål     ningsvärde innebär i praktiken att det beskatt-
31038: SS 976/1999 rd:                                      ningsvärde som tillämpas inom bilbeskattningen
31039:                                                      i likhet med tullvärdet bestäms enligt de kom-
31040:       A"r regeringen medveten om detta miss-         mersiella realiteter som är förknippade med an-
31041:       förhållande, som är ägnat att bland en-        skaffning av varor. Den centrala utgångspunkten
31042:       skilda medborgare skapa känslan av en          för bestämmande av värdet är att det led inom
31043:        orättvis behandling och                       handeln där en vara anskaffas liksom även om-
31044:                                                      fattningen av den affår som slås fast i väsentlig
31045:        ämnar regeringen vidta åtgärder som           grad påverkar storleken av anskaffningskostna-
31046:        leder till att enhetliga regler tillämpas     derna och därigenom även beloppet av beskatt-
31047:        vid fastställandet av bilskatten i sam-       ningsvärdet. I ljuset av kommersiella fakta är det
31048:        band med importen av nya bilar?               uppenbart att anskaffningsvärdet för en importör
31049: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      i grossistledet avsevärt avviker från anskaff-
31050: föra fö1jande:                                       ningsvärdet för en importör i konsumentställ-
31051:                                                      ning. Likaså kan det förekomma skillnader i an-
31052: Bilskatt uppbärs på grundval av bilens värde. En-    skaffningsvärdet för importörer som är verksam-
31053: 1igt 11 § bilskatte1agen utgörs beskattningsvär-     ma i samma led inom handeln. Följden av detta är
31054: det för ett importerat fordon av fordonets an-       således att det inom ramen för vår bilbeskattning
31055: skaffningsvärde, vi1ket i princip inbegriper alla    i princip tillämpas olika stora beskattningsvär-
31056: kostnader som anskaffningen av bilen har orsa-       den t.o.m. i fråga om nya fordon av samma mär-
31057: kat den skattskyldige. I 11 § bilskattelagen före-   ke och modell, allt beroende på de affårstransak-
31058: skrivs i fråga om bestämmandet av anskaffnings-      tioner som hänför sig tili fordonet. Inom den fin-
31059: kostnaderna att anskaffningsvärdet för ett fordon    ska bilbeskattningen tillämpar man sålunda inte
31060: som importeras såsom icke-gemenskapsvara är          ett beskattningsvärde som är lika stort för alla
31061: fordonets tullvärde, som fastställs i enlighet med   skattskyldiga. En enskild bilskatteskyldig i kon-
31062: vad som anges i gemenskapens tullagstiftning.        sumentställning kan sålunda inte i sin egen be-
31063: Anskaffningsvärdet för ett fordon som kommer         skattning tillgodogöra sig det lägre beskattnings-
31064: från en annan EU-medlemsstat och beskattas i         värde som gäller t.ex. partiaffårer som importe-
31065: Finland bestäms däremot i tillämpliga delar med      rar fordon.
31066: iakttagande av de nämnda bestämmelserna om              Trots att de metoder för fastställande av be-
31067: tullvärde. Vid fastställande av beskattningsvär-     skattningsvärdet som tillämpas inom bilbeskatt-
31068: det tillämpas i praktiken artiklarna 28-36 i rå-     ningen innebär att det tillämpas olika beskatt-
31069: dets förordning (EEG) nr 2913/92 om gemenska-        ningsvärden i beskattningen av olika bilimportö-
31070: pens tullkodex samt artiklarna 141-181 a i kom-      rer, betyder detta ändå inte, så som spörsmåls-
31071: missionens förordning (EEG) nr 2454/93 om tili-      ställaren har uppfattat saken, att beskattningsvär-
31072: 
31073: 
31074:                                                                                                       5
31075: KK 976/1999 vp- Bjarne Kallis /skl                                                       Ministems svar
31076: 
31077: 
31078: det skulle fastställas enligt olika grunder för oli-      Mot rätten att använda bestämmelsema om
31079: ka importörer. Tillämpandet av anskaffningsvär-        tullvärde som en del av vår värdebaserade bil-
31080: det som grund för beskattningsvärdet utgör en          skatt har i sig inte gjorts några invändningar. Vid
31081: enhetlig grund för samtliga skattskyldiga, även        våra förvaltningsdomstolar har dock anhängig-
31082: om de kommersiella faktorer som avses ovan             gjorts flera besvär gällande bestämmelsema om
31083: onekligen föranleder skillnader i anskaffnings-        beskattningsvärde i bilskattelagen. Även om de
31084: värdet. Dessa olikheter är en direkt följd av att      flesta av besvären gäller tillämpningen av be-
31085: man vid faställande av värdet tillämpar bestäm-        stämmelsema om beskattningsvärde i fråga om
31086: melsema om tullvärde, vars principer i stor om-        begagnade bilar i synnerhet ur EU-rättslig syn-
31087: fattning har godkänts inom världshandeln. An-          vinkel, kan besluten i fråga om dessa besvär på-
31088: vändningen av bestämmelsema om tullvärde har           verka tillämpligheten av bestämmelsema om be-
31089: ansetts vara ändamålsenligt också på grund av          skattningsvärde även på ett mer allmänt plan. Re-
31090: deras omfattning och väl etablerade tillämp-           geringen följer de anhängiga rättsfallen och vid-
31091: ningspraxis.                                           tar vid behov av saken påkallade åtgärder.
31092: 
31093: 
31094: Helsingfors den 9 februari 2000
31095: 
31096:     Minister Suvi-Anne Siimes
31097: 
31098: 
31099: 
31100: 
31101: 6
31102:                                                       KK 977/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31103: 
31104: 
31105: 
31106: 
31107:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 977/1999 vp
31108: 
31109:                                             Opiskelijoiden oleskeluluvat ja pohjoinen ulot-
31110:                                             tuvuus
31111: 
31112: 
31113: 
31114: 
31115: Eduskunnan puhemiehelle
31116: 
31117: Lokakuussa 1999 Rovaniemen poliisilaitos pe-         tuvuutta koskevissa aloitteissa on korostettu mm.
31118: ruutti erään Murmanskista kotoisin olevan venä-      opiskelija- ja nuorisovaihdon kehittämistä. Poh-
31119: läisen opiskelijan oleskeluluvan vedoten siihen,     joista ulottuvuutta käsitelleen ulkoministeriko-
31120: että tämä oli muuttanut alkuperäistä opiskeluoh-     kouksen päätelmissä mainitaan tavoitteina nuor-
31121: jelmaansa. Hän oli saanut oleskeluluvan metsä-       ten ja nuorten ammatinharjoittajien vaihto-ohjel-
31122: koneasentajan ammattitutkinnon suorittamiseen.       mien laajentaminen sekä yhteistyön kehittämi-
31123: Hänet hyväksyttiin kuitenkin myös Rovaniemen         nen koulutuksessa. Tämän perusteella odottaisi,
31124: ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutus-         että Suomi suhtautuisi myötämielisesti mm. Ve-
31125: ohjelmaan. Metsäkoneasentajan koulutusohjel-         näjän pohjoisosista tuleviin opiskelijoihin.
31126: maa ei aloitettu opiskelijapulan vuoksi.
31127:    Myöskään Suomen konsulaatti ei myöntänyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31128: myöhemmin oleskelulupaa ulkomaalaisviraston          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31129: lausuntoa noudattaen.                                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31130:    Tämä menettely on herättänyt kummastusta          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31131: mm. ko. opiskelijan suomalaisten ystävien kes-
31132: kuudessa, sillä opiskelijan toiminnassa ei ole             Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen
31133: osoitettu olevan mitään negatiivista. Ulkomaa-             oleskelulupakäytäntö Venäjän pohjois-
31134: laislaissa tällaiseen menettelyyn viittaavaa pykä-         osista tulevia opiskelijoita kohtaan on
31135: lää ei ole. Päätöstä on perusteltu mm. sisäasiain-         sopusoinnussa EU:n pohjoista ulottu-
31136: ministeriön omilla ohjeilla. Päätökset synnyttä-           vuutta koskevien ohjelmien ja tavoittei-
31137: vät vaikutelman kasvottomasta byrokratiasta.               den kanssa?
31138:    Suomi on ollut aloitteellinen EU:n pohjoista
31139: ulottuvuutta koskevassa asiassa. Pohjoista ulot-
31140: 
31141: 
31142: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2000
31143: 
31144:     Esko-Juhani Tennilä /vas
31145: 
31146: 
31147: 
31148: 
31149:                                                                                               Versio 2.0
31150: KK 977/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                              Ministerin vastaus
31151: 
31152: 
31153: 
31154: 
31155: Eduskunnan puhemiehelle
31156: 
31157: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            toon. Oleskeluluvan voimassaolo on sidoksissa
31158: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          opintoihin. Opintojen päättyessä tai oppiaineen
31159: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaihtuessa oleskelun peruste muuttuu, mikä on
31160: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-        otettava huomioon oleskeluluvan myöntämistä,
31161: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jatkamista tai peruuttamista harkittaessa.
31162: myksen KK 977/1999 vp:                                     Ulkomaalaisvirasto ja paikallispoliisi joutu-
31163:                                                        vat oleskelulupapäätöksissään ottamaan huo-
31164:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen          mioon myös mahdolliset maahanmuuttosäännös-
31165:        oleskelulupakäytäntö Venäjän pohjois-           ten kiertämisyritykset. Mikäli tällaisesta menet-
31166:        osista tulevia opiskelijoita kohtaan on         telystä on kysymys, ei oleskelulupaa myönnetä
31167:        sopusoinnussa EU:n pohjoista ulottu-            tai se peruutetaan. Ulkomaalaisten opiskelijoi-
31168:        vuutta koskevien ohjelmien ja tavoittei-        den suuresta määrästäjohtuen näitä tapauksia tu-
31169:        den kanssa?                                     lee joka vuosi silloin tällöin esiin. Lupaviran-
31170:                                                        omaiset joutuvat tekemään näissä tilanteissa hy-
31171: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vin tapauskohtaisen harkinnan, jossa tulee ottaa
31172: ti seuraavaa:                                          huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olo-
31173: Ulkomaalaislain 18 §:n mukaan ulkomaalaiselle          suhteet kokonaisuudessaan. Oleskeluluvan pe-
31174: voidaan myöntää määräaikainen oleskelulupa,            ruuttamisesta voi valittaa hallinto-oikeuteen.
31175: jos hän tulee opiskelemaan Suomessa olevaan                Euroopan unionissa hyväksytty pohjoisen
31176: oppilaitokseen ja hänen toimeentulonsa on tur-         ulottuvuuden politiikka ei välittömästi vaikuta
31177: vattu. Tällä perusteella Suomen edustustot             unionissa hyväksyttyjen, opiskelijoiden maahan-
31178: myöntävät vuosittain huomattavan määrän oles-          tuloa koskevien normien soveltamiseen, eikä näi-
31179: kelulupia EU:n ulkopuolisten valtioiden kansa-         den kahden asian välillä voida nähdä mitään ris-
31180: laisille opiskelua varten. Oleskelulupia myönne-       tiriitaa. Pohjoinen ulottuvuus sinänsä on Suomel-
31181: tään paljon erityisesti lähialueilta tuleville opis-   le tärkeä asia, joka omaa merkitystä monilla eri
31182: kelijoille.                                            toiminta-alueilla. Myös ulkomaalaisasioissa
31183:    Ulkomaalaislainsäädäntö ja Euroopan unio-           Suomen lähialueet ja erityisesti Venäjä ovat tär-
31184: nissa hyväksytyt periaatteet lähtevät siitä, että      keässä asemassa. Tämä koskee myös opiskelijoi-
31185: opintojen päätyttyä ulkomaalainen palaa koti-          den maahantuloa. Esimerkiksi juuri virallisten
31186: maahansa hyödyntämään taitojaan. Opiskelua             vaihto-ohjelmien kautta voidaan lähialueilta tu-
31187: varten annettu oleskelulupa on luonteeltaan tila-      levien opiskelijoiden tilannetta edelleen kehittää.
31188: päinen eikä voi johtaa pysyvään maahanmuut-
31189: 
31190: 
31191: 
31192: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
31193: 
31194:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
31195: 
31196: 
31197: 2
31198: Ministems svar                                         KK 977/1999 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
31199: 
31200: 
31201: 
31202: 
31203: Tili riksdagens talman
31204: 
31205: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       den för vistelsen, vilket man skall beakta när man
31206: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        överväger om man skall bevilja, förlänga eller
31207: statsrådet översänt följande av riksdagsman            återkalla ett uppehållstilistånd.
31208: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-          1 sina beslut om uppehållstillstånd blir utlän-
31209: liga spörsmål SS 9771 1999 rd:                         ningsverket och den lokala polisen också tvung-
31210:                                                        na att ta hänsyn tili eventuella försök att kringgå
31211:        Vad ämnar regeringen göraför att göra           bestämmelser om immigration. Om det är fråga
31212:        Finlands uppehållstillståndspraxis ifrå-        om ett sådant förfarande beviljas utlänningen inte
31213:        ga om studerande som kommer från                uppehållstilistånd eller hans tilistånd återkallas.
31214:        Rysslands norra delar förenlig med              Eftersom antalet utländska studerande är så stort
31215:        EU·s program och mål angående den               dyker några sådana fall upp varje år. 1 dessa fall
31216:        nordliga dimensionen?                           skall tillståndsmyndighetema pröva ärendena
31217:                                                        från fall tili fall och ta hänsyn tili alla omständig-
31218: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        heter och förhållanden i sin helhet som inverkar
31219: föra följande:                                         på saken. Om uppehållstillstånd återkallas får be-
31220: Enligt 18 § utlänningslagen får tidsbegränsat up-      slutet överklagas hos förvaltningsdomstolen ge-
31221: pehållstillstånd beviljas, om utlänningen kom-         nom besvär.
31222: mer att studera vid en 1äroinrättning i Finland och       Den nordiska dimensionens politik som god-
31223: hans försörjning är tryggad. På denna grund be-        känts i Europeiska unionen kommer inte omedel-
31224: viljas medborgare i icke-EU-stater ett betydande       bart att påverka tillämpningen av de normer som
31225: antal uppehållstillstånd för studier varje år. Sär-    gäller invandring av studerande och som god-
31226: skilt studerande som kommer från närornrådena          känts i Europeiska unionen, och man kan inte se
31227: beviljas uppehållstillstånd i stor skala.              någon motstridighet mellan dessa två ärenden.
31228:    Utlänningslagstiftningen och de principer som       För Finland är den nordiska dimensionen i och
31229: godkänts av Europeiska unionen utgår från att ut-      för sig en bra sak som är av betydelse på många
31230: länningen efter avslutade studier återvänder till      olika verksamhetsområden. Också i utlännings-
31231: sitt hemland för att utnyttja sina kunskaper där.      frågor spelar Finlands närområden och särskilt
31232: Ett uppehållstillstånd som beviljas för studier är     Ryssland en viktig roll. Detta gäller även invand-
31233: provisoriskt och det kan inte leda till invandring i   ring av studerande. Situationen för de studerande
31234: permanent syfte. Uppehållstillståndets giltighets-     som kommer från närornrådena kan förbättras till
31235: tid är bunden vid studier. När den studerande av-      exempel just genom officiella utbytesprogram.
31236: slutar studier eller byter ämne, förändras grun-
31237: 
31238: 
31239: 
31240: Helsingfors den 10 februari 2000
31241: 
31242:     lnrikesminister Kari Häkämies
31243: 
31244: 
31245: 28 200696                                                                                                  3
31246: 1
31247: 1
31248: 1
31249:     1
31250:     1
31251:     1
31252:         1
31253:         1
31254:         1
31255:             1
31256:             1
31257:             1
31258:                 1
31259:                 1
31260:                 1
31261:                 1
31262:                     1
31263:                     1
31264:                                                             KK 978/1999 vp -Lauri Oinonen /kesk
31265: 
31266: 
31267: 
31268: 
31269:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 978/1999 vp
31270: 
31271:                                              Polttoaineverohelpotuksen myöntäminen kuor-
31272:                                              ma-autoliikenteelle
31273: 
31274: 
31275: 
31276: 
31277: Eduskunnan puhemiehelle
31278: 
31279: Kuljetusyritysten dieselpolttoaineesta maksama           Suomen tavaratonneista kuljetetaan kuorma-
31280: hinta on vuoden 1999 aikana noussut noin 35 %.        autoilla 90 prosenttia. Kuljetusyrityksillä on
31281: Pahimmillaan polttoaineen hinnankorotukset            maassamme keskimäärin runsaat kaksi autoa, ja
31282: ovat merkinneet raskaan ajoneuvoyhdistelmän           kahdeksan yrittäjää kymmenestä ajaa itse autoa.
31283: osalta vuositasolla laskien jopa 100 000 markan          Kuorma-autoliikenteen häiriötön toiminta on
31284: kustannusten nousua. Polttoainekustannusten           ehdoton edellytys mm. koko maamme puunjalos-
31285: osuus kuljetusliikkeen kustannuksista vaihtelee       tusteollisuudelle, jolla ei nykyisin ole raaka-aine-
31286: kuljetustehtävästä ja ajoneuvotyypistä riippuen       varastoja, vaan toiminta perustuu nopeaan kier-
31287: l 0 prosentista 30 prosenttiin. Kuljetusmaksujen      toon.
31288: korotustarve on siten 6-12 prosenttia.
31289:     Valtaosa kuljetusliikkeistä ei ole saanut siir-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31290: rettyä kustannustason nousua kuljetusmaksui-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31291: hin. Kuljetusyritykset ovatkin joutumassa tap-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31292: piolliseen toimintaan. Liikennöitsijöiden koko-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31293: naistappioksi vuodelle 1999 arvioidaan tulevan
31294: 700 milj. markkaa. Tappiollinen toiminta tulee              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31295: auttamattomasti aiheuttamaan liikennettä harjoit-           tyä estääkseen kuorma-autoliikenteen
31296: tavien yritysten konkursseja ja muita toiminnan             polttoainekustannusten noususta aiheu-
31297: lopettamisia. Toimintaansa jatkavilla yrityksillä           tuvan toiminnan kannattavuuden heik-
31298: ei myöskään ole mahdollisuuksia investoida ka-              kenemisen ja
31299: lustoon järkevällä tavalla. Liikenteessä käyte-
31300: tään huonompaa kalustoa, joka vaarantaa liiken-             onko hallituksella suunnitelmat poltto-
31301: neturvallisuutta ja kuljetusten toimitusvarmuut-            nesteiden verotuksen lieventämiseksi tai
31302: ta.                                                         polttoaineveron palauttamiseksi kuor-
31303:                                                             ma-autoliikenteelle?
31304: 
31305: 
31306: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2000
31307: 
31308:     Lauri Oinonen /kesk
31309: 
31310: 
31311: 
31312: 
31313:                                                                                                  Versio 2.0
31314: KK 978/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                    Ministerin vastaus
31315: 
31316: 
31317: 
31318: 
31319: Eduskunnan puhemiehelle
31320: 
31321: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kuin dieselöljyn veronalennuksella. Kuorma-au-
31322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           toliikenteen tuottavuutta on luonnollisesti pyrit-
31323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tävä kehittämään kaikin käytettävissä olevin kei-
31324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-       noin, mutta valtion asiana ei ole pääsääntöisesti
31325: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         huolehtia kuorma-autoyritysten kannattavuudes-
31326: KK 978/1999 vp:                                         ta. Valtio voi omalta taholtaan vaikuttaa alan ke-
31327:                                                        hitykseen muun muassa panostamalla logistii-
31328:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kan, erilaisten tietojärjestelmien ja liikennetele-
31329:        tyä estääkseen kuorma-autoliikenteen            matiikan kehittämiseen.
31330:        polttoainekustannusten noususta aiheu-              Kysymyksessä esitettyä kaluston heikkene-
31331:        tuvan toiminnan kannattavuuden heik-            mistä ja siitä johtuvaa liikenneturvallisuuden tai
31332:        kenemisen ja                                    toimitusvarmuuden heikkenemistä ei ole havait-
31333:                                                        tu. Päinvastoin nykyisessä tilanteessa, jossa kul-
31334:        onko hallituksella suunnitelmat poltto-         jetuspalveluista on ylitarjontaa, näitä palveluita
31335:        nesteiden verotuksen lieventämiseksi tai        on hyvin saatavissa, ne ovat tasokkaita, moni-
31336:        polttoaineveron palauttamiseksi kuor-           puolisia ja edullisia. Minkään teollisuudenalan
31337:        ma-autoliikenteelle?                            tai seudun kuljetuksien ei pitäisi tässä tilanteessa
31338: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          olla uhattuna.
31339: ti seuraavaa:                                              Pohtonesteen hinta koostuu muun muassa raa-
31340:                                                        ka-aineen maailmanmarkkinahinnasta, jalostus-
31341: Kuljetusalan kustannukset muodostuvat useista          ja jakeluketjun erilaista kustannuksista ja katteis-
31342: eri osatekijöistä, joista erilaiset verot ovat vain    ta sekä veroista. Dieselöljyn valmistevero kuu-
31343: yksi osa. Verojen osuus kuorma-autoalan kustan-        luu EU:ssa harmonoituihin veroihin, joille on
31344: nustason viimeaikaisesta noususta on käytännös-        asetettu minimiverotaso, jota jäsenvaltiot eivät
31345: sä vähäinen. Verojen vaikutus kuljetuskustannuk-       saa alittaa. Suomessa dieselöljyn vero ylittää mi-
31346: siin on ollut luotettavastija helposti ennakoitavis-   nimiverotason 32 penniä litralta. Dieselöljyn
31347: sa - kaikista kustannuseristä varmimmin. Se on         polttoaineveroa on nostettu vuoden 1995 alun
31348: lisäksi kaikille kilpailijoille sama. Eräs merkittä-   jälkeen vain 15 penniä litralta. Viimeksi näin teh-
31349: vä syy kuljetusalan ongelmiin tällä hetkellä on se,    tiin syyskuussa 1998, jonka jälkeen tapahtuneet
31350: että Suomessa on kuljetuspalveluista ylitarjon-        polttoaineen hinnan suuret vaihtelut ovat johtu-
31351: taa. Tähän ylikapasiteettiin ei voida vaikuttaa ve-
31352:                                                        neet muista tekijöistä kuin verotuksen muutok-
31353: ronalennuksilla. Ylitarjonta purkautuu alalta
31354:                                                        sista. Kokonaisuutena tarkastellen eri liikenne-
31355: poistumisena, joka on osa sopeutumisprosessia
31356: uuteen markkinatilanteeseen. Tällaiseen muutos-        polttoaineiden veronkorotukset ovat olleet var-
31357: prosessiin valtiovallan ei pitäisi puuttua tukitoi-    sin maltillisia ja noudatelleet myös toisten EU-
31358: min.                                                   jäsenvaltioiden valitsemaa linjaa. Sen sijaan die-
31359:    Mikäli alan kannattavuutta halutaan parantaa,       selöljyn veroton hinta on Suomessa 36 penniä lit-
31360: niin muissa kustannustekijöissä on mahdollisuus        ralta korkeampi kuin ED-keskiarvo ja se on sa-
31361: huomattavasti suurempiin kustannussäästöihin           malla korkein veroton hinta yhteisössä.
31362: 
31363: 
31364: 
31365: 2
31366: Ministerin vastaus                                          KK 978/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
31367: 
31368: 
31369:     Suuri osa dieselöljystä kulutetaan hyötyliiken- vain yksi verotaso. Jos sen lisäksi haluttaisiin
31370: teessä. Dieselöljyn polttoaineveron taso on tie- muita verotasoja tai veronalennuksia jollekin
31371: toisesti pidetty alhaisella tasolla, sillä näin on ha- sektorille tai käyttökohteelle, se olisi mahdollis-
31372: luttu varmistaa tavaraliikenteen ja julkisen hen- ta vain neuvoston yksimielisyyttä edellyttävällä
31373: kilöliikenteen kustannuksien pysyminen kilpai- päätöksellä. Yhteisöoikeuden kannalta tulisi li-
31374: lukykyisinä erityisesti ottaen huomioon se, että säksi ratkaistavaksi kysymys, olisiko veronpa-
31375: kuljetuskustannukset ovat korkeat pitkisen väli- lautus valtion tukea, jonka käyttöön ottaminen
31376: matkojen vuoksi. Yleensäkin kuorma-autoliiken- edellyttäisi komission myöntämää lupaa.
31377: teen verotuksessa on kokonaisuudessaan nouda-             Käytännössä veronpalautusjärjestelmän to-
31378: tettu varovaista linjaa. Valtion tehtävänä ei ole teuttamiseen liittyisi edellä mainittujen yhteisö-
31379: muutenkaan puuttua vapaasti ja tehokkaasti toi- oikeudellisten kysymysten lisäksi muita ongel-
31380: mivien polttoainemarkkinoiden toimintaan vero- mia. Yhdenvertaisuuden vuoksi veronpalautusta
31381: tasoa muuttamalla.                                     ei voitaisi kohdistaa pelkästään kuljetusliikkei-
31382:     Veron alentamisella olisi huomattavia valtion- siin, vaan tuki tulisi myöntää myös muille tahoil-
31383: taloudellisia vaikutuksia, sillä esimerkiksi die- le, kuten esimerkiksi teollisuusyrityksille, jotka
31384: selöljyn veron alentaminen 32 penniä litralta vä- itse kuljettavat omia tuotteitaan. Vastaavasti syr-
31385: hentäisi valtion polttoaineverotuottoja noin 640 jimättömyysperiaate edellyttäisi tuen myöntä-
31386: miljoonalla markalla. Dieselöljyn edellä maini- mistä myös niille ulkomailla rekisteröidyille ajo-
31387: tun suuruinen veronalennus yhdessä kantamatta neuvoille, jotka harjoittavat liikennettä Suomes-
31388: jäävän arvonlisäveron kanssa aiheuttaisi budjet- sa. Kyseisille ajoneuvoille myönnettävään tu-
31389: tiin lähes 780 miljoonan markan aukon. Alen- keen liittyy myös palautuksen kannalta vaikea
31390: nuksen vaikutus kuluttajahintaan saattaisi olla · valvontaongelma, sillä ulkomailta saapuva kuor-
31391: käytännössä varsin vähäinen, erityisesti jos alen- ma-auto voi tuoda tankissaan polttoainetta, jota
31392: nus ei kohdistuisi täysimääräisenä kuluttajahin- ei veroteta sen saapuessa Suomeen. Ääritapauk-
31393: taan. Vähäisenkin polttoaineveron alennuksen sissa voisi syntyä tilanne, jossa verottamattomal-
31394: verotuottojen supistumisen korvaaminen olisi la polttoaineena ajava kuorma-auto saisi myös
31395: sitä vastoin erittäin hankalaa tilanteessa, jossa sa- veronpalautusta. Lisäksi palautusjärjestelmä on
31396: manaikaisesti muihinkin veroihin kohdistuu hallinnollisesti erittäin raskas menettely sekä pa-
31397: alentamispaineita. Käytännössä tämä tarkoittaisi lautuksen maksavalle viranomaiselle että palau-
31398: joko muiden verojen nostamista tai valtion me- tuksen hakijalle, koska se edellyttää hallinnollis-
31399: nojen alentamista.                                     ta työtä molemmille osapuolille. Hakijan pitäisi
31400:     Jos dieselöljyn veroa alennettaisiin, se kohdis- selvittää muun muassa Suomessa kuljetustoimin-
31401: tuisi myös yksityisiin dieselhenkilöauton käyttä- nassa ajetut kilometrit ja dieselöljyn hankinnat.
31402: jiin. Tämä ei olisi tasapuolista bensiinihenkilöau- Vastaavasti viranomaisten olisi tarkastettava ja
31403: tojen käyttäjiä kohtaan. Sanotunlainen ve- valvottava näiden tietojen oikeellisuutta hake-
31404: ronalennus ei olisi hallituksen ympäristötavoit- muskäsittelyn yhteydessä. Tämä vaatisi henkilö-
31405: teiden mukaista. Palauttamalla vero ainoastaan resursseja erityisesti viranomaistaholle.
31406: liikennöitsijöille tuki voitaisiin kohdistaa parem-       Hallituksella ei ole suunnitelmia puuttua polt-
31407: min halutulle taholle. Veronpalautusjärjestel- toaineiden hinnanmuodostukseen polttoaineve-
31408: män käyttöön ottamiseen liittyy kuitenkin useita roa alentamalla tai ottamalla käyttöön polttoai-
31409: vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä. Yhteisöoikeu- neiden veronpalautusjärjestelmää.
31410: den mukaisesti kullakin polttoaineena saa olla
31411: 
31412: 
31413: 
31414: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
31415: 
31416:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
31417: 
31418:                                                                                                         3
31419: KK 978/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                          Ministems svar
31420: 
31421: 
31422: 
31423: 
31424: Tili riksdagens talman
31425: 
31426: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ligt större när det gäller andra kostnadsfaktorer
31427: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          än skattelättnader för dieselolja. Man skall natur-
31428: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-         ligtvis sträva efter att utveckla produktiviteten i
31429: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-         lastbilstrafiken på alla sätt, men det är i regel inte
31430: mål SS 978/1999 rd:                                      statens sak att ombesörja lastbilsföretagens lön-
31431:                                                          samhet. Staten kan för egen del påverka utveck-
31432:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt          lingen i branschen bl.a. genom att satsa på ut-
31433:        att vidta för att förhindra den försäm-           veckling av logistik, olika slags informationssys-
31434:        ring av Iänsamhelen som förorsakas                tem och trafiktelematik.
31435:        lastbilstrafiken av de höjda bränslekost-            Någon försämring av lastbilsparken och där-
31436:        naderna och                                      med av trafiksäkerheten eller leveranssäkerheten
31437:                                                         har tili skillnad från vad som framförs i spörsmå-
31438:        har regeringen planer på lättnader i be-          let inte observerats. Tvärtom finns i nuläget, då
31439:        skattningen av flytande bränslen eller           det råder överutbud på transporttjänster, ett gott
31440:        på återbäring av bränsleaccisen vad              utbud av högklassiga, mångsidiga och förmånli-
31441:        gäller lastbilstrafiken?                         ga tjänster. Inga transporter i någon industri-
31442: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         bransch eller på någon ort borde i detta läge vara
31443: föra följande:                                          hotade.
31444:                                                             Priset på flytande bränslen består bl.a. av
31445: Kostnadema i transportbranschen består av               världsmarknadspriset på råvara, av olika kostna-
31446: många olika delfaktorer av vilka olika slags skat-      der och täckningar i förädlings- och distribu-
31447: ter endast är en. Skattemas andel av den höjda          tionskedjan samt av skatter. Accisen på dieselol-
31448: kostnadsnivån i lastbilsbranschen på sista tiden        ja hör tili de harmoniserade skattema inom EU
31449: är i praktiken liten. Skattemas inverkan på trans-      med en minimiskattenivå som medlemsstatema
31450: portkostnadema har tillförlitligt och lätt kunnat       inte får underskrida. 1 Finland överskrider skat-
31451: förutses- säkraste av alla utgiftsposter. Skatter-      ten på dieselolja minimiskattenivån med 32 pen-
31452: nas inverkan är dessutom lika stor för alla kon-        ni per liter. Bränsleaccisen på dieselolja har se-
31453: kurrenter. En viktig orsak tili problemen i trans-      dan ingången av 1995 höjts med endast 15 penni
31454: portbranschen för tillfållet är att det råder överut-   per liter. Senast höjdes accisen i september 1998,
31455: bud på transporttjänster i Finland. Denna överka-       varefter de stora svängningarna i priset på bräns-
31456: pacitet kan inte påverkas genom skattelättnader.        le har berott på andra faktorer än ändringar i be-
31457: Överutbudet minskar genom avgång i branschen,           skattningen. Vid en övergripande granskning har
31458: vilket är en del av anpassningsprocessen tili det       höjningarna av skatterna på drivmedel varit yt-
31459: nya marknadsläget. 1 en förändringsprocess av           terst måttfulla och följt den linje som även andra
31460: detta slag skall statsmakten inte ingripa med           medlemsstater i EU har valt. Däremot är det skat-
31461: hjälp av stödåtgärder.                                  tefria priset på dieselolja i Finland 36 penni
31462:    Om man vill förbättra lönsamheten i bran-            högre per liter än genomsnittet inom EU, och är
31463: schen är möjlighetema till inbesparingar betyd-
31464: 
31465: 
31466: 4
31467: Ministems svar                                                  KK 978/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk
31468: 
31469: 
31470: 
31471: samtidigt det högsta skattefria priset i gemenska-         vå för varje bränsle. Om man utöver denna skat-
31472: pen.                                                       tenivå önskar andra skattenivåer eller skattelätt-
31473:    En stor del av dieseloljan förbrukas i nyttotra-        nader för en viss sektor eller ett visst objekt, är
31474: fik. Nivån på bränsleaccisen på dieselolja har             detta möjligt endast genom rådets enhälliga be-
31475: medvetet hållits på en låg nivå, eftersom man på           slut. Med tanke på gemenskapsrätten måste man i
31476: detta sätt har velat säkerställa att kostnaderna för       detta fall också lösa frågan om skatteåterbäring-
31477: varutransport och offentlig persontrafik skall             en är en form av statsstöd som förutsätter till-
31478: vara konkurrenskraftiga, särskilt med tanke på att         stånd av kommissionen.
31479: transportkostnaderna är höga p.g.a. de långa av-              1 praktiken är genomförandet av ett system
31480: stånden. Överlag har man i beskattningen av last-         med skatteåterbäring förknippat med andra pro-
31481: bilstrafik iakttagit en försiktig linje. Statens upp-     blem utöver de ovan närnnda gemenskapsrättsli-
31482: gift är inte heller i övrigt att ingripa i den fria och    ga frågorna. På grund av jämlikhetsaspekten kan
31483: effektiva bränslemarknaden genom att ändra på              skatteåterbäringen inte gälla endast transportfö-
31484: skattenivån.                                              retag, utan stödet måste beviljas också andra
31485:    En sänkning av skatten har betydande statse-            grupper, t.ex. industriföretag som själva trans-
31486: konomiska effekter, eftersom t.ex. en sänkning            porterar sina egna produkter. På motsvarande sätt
31487: av skatten på dieselolja med 32 penni per liter            förutsätter principen om icke-diskriminering att
31488: minskar statens inkomster av bränsleaccisen med           stöd beviljas också de fordon som registrerats
31489: ca 640 milj. mk. En dylik sänkning av skatten i           utomlands och som idkar trafik i Finland. Stöd
31490: kombination med den mervärdesskatt som samti-             som beviljas dessa fordon är i fråga om återbä-
31491: digt bortfaller medför ett bortfall på närmare 780        ring också förknippat med ett svårt problem när
31492: milj. mk i budgeten. Effekten på konsumentpri-            det gäller kontroll, eftersom en lastbil som kom-
31493: set kan i praktiken vara ytterst liten, särskilt om       mer från utlandet kan föra med sig bränsle som
31494: sänkningen inte i sin helhet syns i konsumentpri-         inte beskattas i Finland. 1 extrema fall kan det
31495: set. Att kompensera för de minskade skatteintäk-          uppstå situationer där också lastbilar som använ-
31496: terna också av en mindre sänkning av bränsleac-           der obeskattat bränsle får återbäring. Systemet
31497: cisen är däremot ytterst svårt i en situation där         med återbäring är dessutom ytterst tungrott ur
31498: trycket på lättnader är stort också när det gäller        förvaltningssynpunkt, både för den myndighet
31499: andra skatter. 1 praktiken innebär detta en höj-          som betalar återbäringen och för den som ansö-
31500: ning av andra skatter eller en minskning av sta-          ker om återbäring, eftersom det förutsätter admi-
31501: tens utgifter.                                            nistrativt arbete av båda parter. Den sökande
31502:     En sänkning av accisen på dieselolja gäller           måste bl.a. utreda antalet kilometer som körts i
31503: också privatpersoner som använder dieseldrivna            Finland i transportverksamhet och anskaffning-
31504: personbilar. Detta är inte jämlikt med tanke på           en av dieselolja. På motsvarande sätt skall myn-
31505: användarna av bensindrivna personbilar. En dy-            digheterna i samband med ansökningsförfaran-
31506: lik sänkning av skatten överensstämmer inte med           det kontrollera och övervaka att dessa uppgifter
31507: regeringens miljömål. Genom en återbäring av              är korrekta. Detta kräver personalresurser fram-
31508: skatten endast till trafikföretag kunde stödet bätt-      för allt av myndigheterna.
31509: re riktas till önskade målgrupper. Att ta i bruk ett          Regeringen har inga planer på att ingripa i
31510: system med skatteåterbäring är dock förknippat            prisbildningen för bränslen genom att sänka
31511: med flera frågor som är svåra att lösa. Enligt ge-        bränsleaccisen eller genom att ta i bruk ett sys-
31512: menskapsrätten får det finnas endast en skatteni-         tem med återbäring i fråga om bränslen.
31513: 
31514: 
31515: Helsingfors den 11 februari 2000
31516: 
31517:     Finansminister Sauli Niinistö
31518: 
31519:                                                                                                             5
31520:                                                      KK 979/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
31521: 
31522: 
31523: 
31524: 
31525:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 979/1999 vp
31526: 
31527:                                             Polttonesteiden hinnannousun vaikutukset kul-
31528:                                             jetusalan kannattavuuteen
31529: 
31530: 
31531: 
31532: 
31533: Eduskunnan puhemiehelle
31534: 
31535: Polttoaineiden hinnankorotukset ovat vaikutta-       siirtymistä suomalaisilta venäläisyrityksille, jot-
31536: neet kielteisesti kuljetusalan kannattavuuteen.      ka pystyvät liikennöimään maittemme välisessä
31537: Esimerkiksi kuorma-autoliikenteen käyttämän          tavaraliikenteessä suomalaisyrityksiin nähden
31538: dieselöljyn hinta on kallistunut vuodessa noin       merkittävästi edullisemmin polttoainekustannuk-
31539: 40 prosenttia, jota yrittäjät eivät kuitenkaan ole   sin.
31540: voineet siirtää asiakkailta perittäviin hintoihin.
31541: Kuljetusala on pienyrittäjävaltaista, jolloin sen    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31542: neuvotteluvoima kuljetusmaksujen nostamiseksi        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31543: on osoittautunut heikoksi.                           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31544:    Pääosa kohonneista kustannuksista on jäänyt       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31545: kuljetusyrittäjien itsensä maksettavaksi, mikä on
31546: merkinnyt yritysten maksuvalmiuden ja kuljetus-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31547: alan kannattavuuden heikkenemistä. Tilanne on-             tyä alentaakseen kuljetusalan poltto-
31548: kin johtamassa kuljetusalan elinkelpoisuuden ja            aineiden verotusta ja turvatakseen suo-
31549: palvelutason heikkenemiseen.                               malaisen kuljetusalan kannattavuuden?
31550:    Kaakkois-Suomessa kielteisenä seuraamukse-
31551: na on jo nyt nähtävissä itäliikenteen kuljetusten
31552: 
31553: 
31554: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2000
31555: 
31556:     Markku Laukkanen /kesk
31557: 
31558: 
31559: 
31560: 
31561:                                                                                                Versio 2.0
31562: KK 979/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                   Ministerin vastaus
31563: 
31564: 
31565: 
31566: 
31567: Eduskunnan puhemiehelle
31568: 
31569: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               toimintaedellytyksiä ja tuottavuutta pyritään
31570: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             edistämään eri tavoilla, mutta valtion tehtävänä
31571: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           ei ole pääsääntöisesti huolehtia kuorma-autoyri-
31572: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku               tysten kannattavuudesta.
31573: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Itäliikenteen kuljetusten siirtymistä suo-
31574: myksen KK 979/1999 vp:                                    malaisyrityksiltä venäläisyrityksille on ollut ha-
31575:                                                           vaittavissa jonkin verran. Tätä siirtymää venä-
31576:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          läisyrityksille on tapahtunut kahdella eri tavalla.
31577:        tyä alentaakseen kuljetusalan polttoai-            Kuljetuksista osa on siirtynyt venäläisessä omis-
31578:        neiden verotusta ja turvatakseen suoma-            tuksessa oleville kuljetusliikkeille, mutta myös
31579:        laisen kuljetusalan kannattavuuden?                suomalaisten kuljetusliikkeiden omistuksessa
31580:                                                           oleville Venäjältä toimintaa harjoittaville kulje-
31581: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             tusliikkeille. Syynä kuljetustoiminnan siirtymi-
31582: ti seuraavaa:                                             seen Venäjällä toimiviin yrityksiin on se, että
31583: Useat aikaisemmat kirjalliset kysymykset ovat             kuljetusliikkeiden työvoima-, kalusto- ja muut
31584: käsitelleet mahdollisuuksia vaikuttaa polttoai-           käyttökustannukset ovat kokonaisuudessaan Ve-
31585: neen - erityisesti hyötyliikenteen kuluttaman             näjällä edullisemmat kuin Suomessa. Kustannuk-
31586: dieselöljyn- vähittäismyyntihintaan polttoaine-           sista vain yksi osa on polttoaineen hinta. On
31587: verotusta alentamalla. Kysymyksen painopiste              myös todettava, että suomalaiset ulkomaanlii-
31588: on tällä kertaa kansainvälistä liikennettä harjoit-       kenteenharjoittajat käyttävät ajoneuvoissaan Ve-
31589: tavien suomalaisten kuljetusliikkeiden kannatta-          näjältä ostamaansa edullista dieselöljyä.
31590: vuudessa ja kilpailukyvyssä erityisesti itäliiken-           Dieselöljyn polttoainevero on tietoisesti pidet-
31591: teessä.                                                   ty alhaisena, sillä näin on haluttu varmistaa hyö-
31592:    Kuljetusalan kustannukset muodostuvat useis-           tyliikenteen kustannuksien pysyminen kilpailu-
31593: ta eri osa tekijöistä, joista erilaiset verot ovat vain   kykyisinä erityisesti ottaen huomioon se, että
31594: yksi osa. Verojen osuus kuorma-autoalan kustan-           kuljetuskustannukset ovat korkeat pitkien väli-
31595: nustason viimeaikaisesta noususta on käytännös-           matkojen vuoksi. Dieselöljyn polttoaineveroa on
31596: sä vähäinen. Eräs keskeinen syy kuljetusliikkei-          nostettu vuoden 1995 alun jälkeen vain 15 pen-
31597: den tämänhetkiseen heikkoon kannattavuuteen               niä litralta. Viimeksi näin tehtiin syyskuussa
31598: on ylitarjonnasta johtuva ankara hintakilpailu.           1998, jonka jälkeen tapahtuneet polttoaineen hin-
31599: Ylitarjonnan vähenemiseen ei voida vaikuttaa              nan suuret muutokset ovat johtuneet muista teki-
31600: veronalennuksella. Kokonaisuutena valtion tuki-           jöistä kuin verotuksen muutoksista. Kokonaisuu-
31601: toimet vain pitkittäisivät tasapainon saavuttamis-        tena tarkastellen eri liikennepolttoaineiden ja
31602: ta kuljetusalalla. Alan kustannusrakennetta tar-          kuorma-autoliikenteen verotuksessa on noudatet-
31603: kasteltaessa havaitaan, että muissa kustannuste-          tu varovaista linjaa.
31604: kijöissä on mahdollisuus huomattavasti suurem-               Dieselöljyn valmistevero kuuluu EU:ssa har-
31605: piin kustannussäästöihin kuin esimerkiksi diesel-         monoituihin veroihin, joille on asetettu minimi-
31606: öljyn veronalennuksella. Kuorma-autoliikenteen            verotaso, jota jäsenvaltiot eivät saa alittaa. Suo-
31607: 
31608: 
31609: 2
31610: Ministerin vastaus                                    KK 979/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
31611: 
31612: 
31613: messa dieselöljyn vero ylittää minimitason 32         sesti erittäin raskaita sekä viranomaiselle että
31614: penniä litralta. Yhteisöoikeuden mukaisesti kul-      etuuden saajalle, koska tuen käytännön toteutta-
31615: lakin polttoaineelia saa olla vain yksi verotaso.     minen edellyttää erilaisia selvityksiä ja valvonta-
31616: Jos jonkin käyttäjäryhmän kuluttamalle polttoai-      toimenpiteitä. Lisäksi on huomattava, että enin-
31617: neelle haluttaisiin alempi verotaso, se olisi mah-    tään 32 pennin veronalennuksella Suomessa oli-
31618: dollista vain neuvoston yksimielisyyttä edellyttä-    si vähäinen merkitys niille ulkomaanliikenteen-
31619: vällä päätöksellä. Yhteisöoikeuden kannalta tuli-     harjoittajille, joilla on mahdollisuus hankkia Ve-
31620: si lisäksi ratkaistavaksi kysymys, olisiko ve-        näjältä dieselöljyä, jonka hankintahinta siellä on
31621: ronalennus valtion tukea, jonka käyttöön ottami-      yli kolme markkaa edullisempi kuin Suomessa.
31622: nen edellyttäisi komission myöntämää lupaa. Ve-           Käytännössä polttoaineiden valmisteveron
31623: ronalennuksen toteuttamiseen liittyisi myös mui-      alentaminen on erittäin hankala kysymys budjet-
31624: ta ongelmia. Yhdenvertaisuuden vuoksi tukea ei        titasapainon kannalta, sillä esimerkiksi dieselöl-
31625: voitaisi kohdistaa pelkästään kuljetusliikkeisiin,    jyn valmisteveron alentaminen 32 penniä litralta
31626: vaan se tulisi myöntää myös niille, jotka itse kul-   vähentäisi valtion verotuottoja yhdessä kanta-
31627: jettavat omia tuotteitaan. Vastaavasti syrjimättö-    matta jäävän arvonlisäveron kanssa vajaat 800
31628: myysperiaate edellyttäisi tuen myöntämistä            miljoonaa markkaa.
31629: myös niille ulkomailla rekisteröidyille ajoneu-           Hallitus ei suunnittele toimenpiteitä tavaran-
31630: voille, jotka harjoittavat liikennettä Suomessa.      kuljetuksissa kulutetun polttoaineen polttoaine-
31631: Erilaiset tukijärjestelmät ovat myös hallinnolli-     veron alentamiseksi.
31632: 
31633: 
31634: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
31635: 
31636:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
31637: 
31638: 
31639: 
31640: 
31641:                                                                                                        3
31642: KK 979/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                      Ministems svar
31643: 
31644: 
31645: 
31646: 
31647: Tili riksdagens talman
31648: 
31649: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ten i 1astbi1strafiken främjas på o1ika sätt, men
31650: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av         det är i rege1 inte statens sak att ombesörja 1ast-
31651: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman             bi1sföretagens 1önsamhet.
31652: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-              1 trafiken österut har en överflyttning av trans-
31653: ga spörsmål SS 979/1999 rd:                             porter från finska företag tili ryska företag i viss
31654:                                                         mån kunnat märkas. Denna överflyttning tili rys-
31655:         Vilka åtgärder har regeringen för avsikt        ka företag har skett på två sätt. Transporter har
31656:        att vidta för att sänka beskattningen av         flyttats över tili transportföretag i rysk ägo, men
31657:        bränsle inom transportbranschen och              också tili transportföretag som utövar verksam-
31658:        för att trygga lönsamheten inom bran-            het i Ryss1and och som ägs av finska transportfö-
31659:        schen i Finland?                                 retag. Orsaken tili att transportverksamhet flyt-
31660:                                                         tats över tili företag med verksamhet i Ryss1and
31661: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         är att transportföretagens kostnader för arbets-
31662: föra fö1jande:                                          kraft, materie1 och andra driftkostnader överlag
31663: Flera tidigare skriftliga spörsmå1 har behandlat        är mindre i Ryss1and än i Finland. Priset på
31664: möjlighetema att påverka priset på bränsle -            bränsle är endast en del av kostnadema. Det bör
31665:  specielit dieselolja i nyttotrafik - i detaljhan-      också konstateras att finska trafikföretag i ut-
31666: deln genom sänkningar av bränsleaccisen.                landstrafik i sina fordon använder dieselolja som
31667: Tyngdpunkten i spörsmå1et 1igger denna gång på          de köpt förmånligt i Ryssland.
31668: 1önsamheten hos fin1ändska transportföretag i in-           Bränsleaccisen på dieselolja har medvetet hå1-
31669: temationeli trafik och på konkurrensförmågan            lits på en låg nivå, eftersom man på detta sätt har
31670:  framför alit i trafiken österut.                       velat säkerstälia att kostnadema för nyttotrafik
31671:     Kostnadema i transportbranschen består av           skali vara konkurrenskraftiga, särskilt med tanke
31672: många o1ika de1faktorer av vi1ka skatter av o1ika       på att transportkostnadema är höga p.g.a. de
31673: s1ag endast är en. Skattemas ande1 av den höjda         1ånga avstånden. Bräns1eaccisen på dieselo1ja har
31674: kostnadsnivån i 1astbi1sbranschen på sista tiden        sedan ingången av 1995 höjts med endast 15 pen-
31675: är i praktiken 1iten. En viktig orsak tili den då1iga   ni per liter. Senast höjdes accisen i september
31676: 1önsamheten hos transportföretagen för tilifåliet       1998, varefter de stora svängningama i priset på
31677: är den hårda priskonkurrensen som beror på att          bränsle har bero!t på andra faktorer än ändringar i
31678: det råder överutbud på tjänster. Detta överutbud        beskattningen. Overlag har man i beskattningen
31679: kan inte påverkas genom skattelättnader. Över-          av olika drivmedel och av lastbilstrafiken iaktta-
31680: lag skulie statliga stödåtgärder endast göra att det    git en försiktig linje.
31681: tar längre tid att uppnå en balans i transportbran-         Accisen på dieselolja hör tili de harmonisera-
31682: schen. Vid en granskning av kostnadsstrukturen i        de skattema inom EU med en minimiskattenivå
31683: branschen framgår det att möj1ighetema tili inbe-       som medlemsstaterna inte får underskrida. 1 Fin-
31684: sparingar är betyd1igt större när det gälier andra      land överskrider skatten på dieselo1ja minimi-
31685: kostnadsfaktorer än skattelättnader för diese1o1-       skattenivån med 32 penni per liter. En1igt gemen-
31686: ja. Verksamhetsbetinge1sema och produktivite-           skapsrätten får det finnas endast en skattenivå för
31687: 
31688: 
31689: 4
31690: Ministerns svar                                      KK 979/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
31691: 
31692: 
31693: varje bränsle. Om man för en viss målgrupp vill      utredningar och tillsynsåtgärder. Det bör dessut-
31694: haen lägre skattenivå, är detta möjligt endast ge-   om noteras att en sänkning av skatten med högst
31695: nom rådets enhälliga beslut. Med tanke på ge-        32 penni i Finland har en obetydlig inverkan på
31696: menskapsrätten måste man i detta fall också lösa     de trafikföretag som idkar utlandstrafik och som
31697: frågan om skatteåterbäringen är en form av stats-    har möjlighet att skaffa dieselolja i Ryssland, där
31698: stöd som förutsätter tillstånd av kommissionen.      anskaffningspriset är mer än tre mark förmånli-
31699: Genomförandet av skattelättnader är också för-       gare än i Finland.
31700: knippat med andra problem. På grund av jämlik-          I praktiken är frågan om sänkning av bränsle-
31701: hetsaspekten kan stödet inte gälla endast trans-     accisen ytterst problematisk med tanke på bud-
31702: portföretag, utan det måste beviljas också dem       getbalansen, eftersom t.ex. en sänkning av skat-
31703: som själva transporterar sina egna produkter. På     ten på dieselolja med 32 penni per liter i kombi-
31704: motsvarande sätt förutsätter principen om icke-      nation med den mervärdesskatt som samtidigt
31705: diskriminering att stöd beviljas också de fordon     bortfaller skulle minska statens skatteintäkter
31706: som registrerats utomlands och som idkar trafik i    med knappt 800 milj. mk.
31707: Finland. Olika slags stödsystem är dessutom ur          Regeringen planerar inga åtgärder för att sän-
31708: förvaltningssynpunkt ytterst tungrodda både för      ka bränsleaccisen på bränsle som används vid va-
31709: myndigheten och förmånstagaren, eftersom det         rutransporter.
31710: praktiska genomförandet förutsätter olika slags
31711: 
31712: 
31713: 
31714: Helsingforsden 15 februari 2000
31715: 
31716:     Finansminister Sauli Niinistö
31717: 
31718: 
31719: 
31720: 
31721:                                                                                                       5
31722:                                                               KK 980/1999 vp- Reijo Kallio /sd
31723: 
31724: 
31725: 
31726: 
31727:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 980/1999 vp
31728: 
31729:                                           Suomen merenkulun toimintaedellytysten pa-
31730:                                           rantaminen
31731: 
31732: 
31733: 
31734: 
31735: Eduskunnan puhemiehelle
31736: 
31737: Merenkulun välttämättömyys on Suomessa tun-         mattitaitoisen ja pätevän miehistön kouluttami-
31738: nustettu tosiasia. Viennistämme yli 90 prosenttia   nen vastaamaan suomalaisten varustamoiden
31739: hoidetaan merikuljetuksin. Suomalaisten meren-      työvoiman tarvetta. Koulutuksessa turvallisuus-
31740: kulkijoiden ammattitaito on aina ollut arvostet-    näkökohdat ovat varsin keskeisesti esillä. Suo-
31741: tua. Turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin suh-     malaiset merimiehet ovatkin arvostettuja myös
31742: taudutaan suomalaisissa laivoissa hyvin vakavas-    ulkomailla.
31743: ti. Myös Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat           Voikin vain arvailla, mitä epäselvä tilanne
31744: esimerkiksi talvimerenkululle ainutlaatuisia vaa-   suomalaisen merenkulun tulevaisuudesta vaikut-
31745: timuksia, joiden hallinta on parhaimmillaan suo-    taa esimerkiksi parhaillaan koulutuksessa ole-
31746: malaisten käsissä.                                  vien motivaatioon. Voidaan myös perustellusti
31747:     Kilpailu merikuljetuksista on kovaa niin        kysyä, säilyykö koulutus nykyisellä korkealla ta-
31748: Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin, ja va-      solla, jos kauppalaivasto Suomesta häviää.
31749: rustamoiden toimintaedellytykset määräytyvät           Tilanne lieneekin se, että jos Suomessa ei ote-
31750: pitkälti taloudellisten näkökohtien perusteella.    ta Saksan ja eräiden muiden ED-maiden mukais-
31751:     Suomalaiset varustamot ovat ryhtyneet viime     ta mallia käyttöön tai merenkulun nykyistä mitta-
31752: aikoina enenevässä määrin toimenpiteisiin suo-      vampia tukitoimia ei muutoin käynnistetä, niin
31753: malaisten rahtilaivojen siirtämiseksi muiden ED-    edessä on kansallisen merenkulkumme vähittäi-
31754: maiden lipun alle.                                  nen alasajo. Tällöin kysymys on suuresta työ-
31755:     Syyksi varustamot ovat ilmoittaneet sen, että   paikkamäärästä sekä mittavista verotuloista.
31756: Suomessa ei muiden ED-maiden tapaan ole
31757: aikaansaatu sellaista merenkulun toimintaedelly-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31758: tyksiä turvaavaa kansallista lainsäädäntöä, joka    sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31759: antaisi tasavertaiset mahdollisuudet kansainväli-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31760: seen kilpailuun Suomen lippua käyttäen.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31761:     Suomalaisvarustamot ovat halunneet Suomen
31762: siirtyvän yhtiöverotuksesta tonnistoveroon. Täs-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31763: tä ei - lähinnä valtiovarainministeriön vastus-           tyä turvatakseen suomalaisen merenku-
31764: tuksen vuoksi - ole kuitenkaan löydetty riittä-           lun kilpailukykyiset toimintaedellytyk-
31765: vää poliittista yksimielisyyttä.                          set?
31766:     Suomessa merenkulkualan koulutus on kor-
31767: keatasoista. Koulutuksen lähtökohtana on am-
31768: 
31769: 
31770: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2000
31771: 
31772:     Reijo Kallio /sd                                                                         Versio 2.0
31773: KK 980/1999 vp -      Reijo Kallio /sd                                                Ministerin vastaus
31774: 
31775: 
31776: 
31777: 
31778: Eduskunnan puhemiehelle
31779: 
31780: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kenteessä olevien lastialusten toimintaa on tuet-
31781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tu siten, että varustamotyönantajana olevalle
31782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aluksen omistajalle on jälkikäteen valtion varois-
31783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-        ta maksettu summa, joka vastaa merimiesten pal-
31784: lion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          koista pidätettyjä veroennakoita sekä työnanta-
31785: KK 980/1999 vp:                                       jan maksamaa sosiaaliturvamaksua. Liikennemi-
31786:                                                        nisteriön selvitysten mukaan tuen osuus on ollut
31787:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       alustyypistä riippuen noin 20-24 % työvoima-
31788:        tyä turvatakseen suomalaisen merenku-           kustannuksista laivoilla. Vuoden 1999 päättyes-
31789:        lun kilpailukykyiset toimintaedellytyk-         sä tukijärjestelmän piirissä oli yhteensä 107 alus-
31790:        set?                                            ta, ja vuodelta 1999 maksettavan tuen kokonais-
31791:                                                        määräksi tulee noin 145 milj. markkaa. Aluskoh-
31792: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          taisen tuen suuruus on siten keskimäärin noin
31793: ti seuraavaa:                                          1,36 milj. markkaa vuodessa. Lisäksi alusluette-
31794:  Liikenneministeriö esitti kahteen otteeseen, loka-    lotukea on vuoden 2000 osalta lisätty 20 milj.
31795: kuussa 1998 ja uudestaan kesäkuussa 1999, että        markalla laajentamalla tuki kattamaan 40 pro-
31796:  Suomen kauppalaivaston kansainvälisen kilpai-        senttia työnantajan merimieseläkekassamaksuis-
31797:  lukyvyn parantamiseksi Suomessa otettaisiin           ta.
31798: käyttöön vastaavia toimenpiteitä, kuin mitä                Kauppa-alustuki on vastannut sille asetettuja
31799: eräissä muissa Euroopan maissa on toteutettu.         tavoitteita, sillä Suomen lipun alla purjehtiva
31800: Esityksen keskeiset kohdat olivat varustamoiden       kauppalaivasto kehittyi myönteisesti aina vuo-
31801: yhtiöverotuksen korvaaminen niin sanotulla ton-       teen 1998 asti. Viimeksi kuluneen vuoden aikana
31802: nistoverona sekä suomalaisille varustamoille          kehitys on kuitenkin kääntynyt epäsuotuisaan
31803: valtion varoista maksettavan miehityskustannuk-       suuntaan, sillä vuoden 1998 lokakuun jälkeen
31804: sia alentavan tuen laajentaminen kattamaan eri-       Suomesta on myyty pois viisi alusta samalla kun
31805: laiset lakisääteiset sosiaalikustannukset. Liiken-    ulkomaille on rekisteröity viisi suomalaisten va-
31806: neministeriön esitykset olivat hallituksen talous-    rustamoiden tilaamaa uutta alusta. Samanaikai-
31807: poliittisen ministerivaliokunnan käsiteltävänä,       sesti Suomen lipun alle on tullut neljä uutta alus-
31808: mutta kummallakaan kerralla ne eivät saaneet          ta. Suomen alusrekisteriin merkityn kauppalai-
31809: riittävää kannatusta osakseen. Tonnistoverojär-       vaston vähennys on siten yksi alus, ja kun ote-
31810: jestelmä on voimassa neljässä ETA-alueen maas-        taan huomioon ulkomaille rekisteröidyt viisi uut-
31811: sa (Kreikka, Norja, Alankomaat ja Saksa) sekä         ta alusta, nettovähennys on kuusi alusta. Tämä
31812: tulossa lähiaikoina voimaan Iso-Britanniassa.         merkitsee noin 100 työpaikan menetystä, sillä
31813:     Laivojen ulosliputuksen pysäyttämiseksi Suo-      eräillä ulkomaan lipun alla olevilla laivoilla käy-
31814: mi otti käyttöön tukitoimenpiteet jo 1980-luvun       tetään myös suomalaisia työntekijöitä. Tällä het-
31815: lopulla. Vuoden 1992 alusta lukien voimassa ol-       kellä varustamoilla on tilauksessa kolme alusta
31816: leen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta        joiden tulevasta rekisteröintimaasta ei ole tietoa:
31817: annetun lain nojalla suomalaisten ulkomaanlii-
31818: 
31819: 2
31820: Ministerin vastaus                                                 KK 980/1999 vp- Reijo Kallio /sd
31821: 
31822: 
31823:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan         Saksa ja Tanska. Tämän ohella on muistettava,
31824: Finnlines on päättänyt siirtää 11 alustaan Saksan      että toisin kuin Suomessa, kilpailijamaiden lai-
31825: rekisteriin. Yhtiön ilmoituksen mukaan tämä            voilla käytetään yleisesti halvempaa EU:n ulko-
31826: koskee noin 325 suomalaista työpaikkaa.                puolelta tulevaa työvoimaa. Suomessa hallituk-
31827:    Myös Fortum harkitsee seitsemän aluksen siir-       sen tavoitteena on turvata suomalaisten meren-
31828: tämistä ulkomaan rekisteriin alusten rahtaussopi-      kulkijoiden työpaikat. Hallitus kuitenkin katsoo,
31829: musten ollessa päättymässä. Tällä hetkellä yhtiö       että myös merenkulkualan työmarkkinajärjestö-
31830: harkitsee erilaisia vaihtoehtoja. Mainittujen alus-    jen tulisi omilla toimenpiteillään parantaa kaup-
31831: ten työllisyysvaikutus on noin 250 miestyövuot-        palaivaston kilpailukykyä. Tässä suhteessa kulu-
31832: ta. Myös sellainen ratkaisu saattaisi tulla kysy-      van talven työmarkkinaratkaisut ovat tietysti tär-
31833: mykseen, että aluksilla edelleen käytetään suo-        keitä.
31834: malaista henkilökuntaa. Tällöin kuitenkin on               Hallitus pitää tärkeänä, että varustamotoimin-
31835: mahdollista, että miehistön verotus ja eläkemak-       taa voidaan jatkossakin harjoittaa Suomen lipun
31836: sut siirtyvät pois Suomesta.                           alla. Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii kan-
31837:    Muiden varustamoiden osalta ei ole käytettä-        sallisen merenkulun ja huoltovarmuuden turvaa-
31838: vissä virallisia tietoja, mutta ainakin Rettig-yhty-   miseksi kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä pa-
31839: män Bore-varustamossa on alustavasti harkittu          rantavan ohjelman. Hallitus seuraa tilanteen ke-
31840: ulosliputuksia. Myös matkustaja-alusliikennettä        hittymistä sekä työmarkkinatilanteen että ulosli-
31841: harjoittava Viking Line on ilmoittanut selvittä-       putusten osalta. Mikäli olosuhteissa tapahtuisi
31842: vänsä ulosliputusmahdollisuuksia.                      olennaisia ja nopeita muutoksia huonompaan
31843:    Tärkeimpänä syynä nyt alkaneeseen kehityk-          suuntaan ja esimerkiksi huoltovarmuudelle ase-
31844: seen ja Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn           tetuista tavoitteista jouduttaisiin tinkimään, hal-
31845: heikkenemiseen voidaan pitää monissa kilpailija-       litus on valmis uudelleen arvioimaan tuen tarvet-
31846: maissa käyttöön otettuja varustamojen verotuk-         ta ja laajuutta. Varustamoiden viimeaikaiset il-
31847: seen liittyviä ja muita toimenpiteitä, jotka osal-     moitukset siitä, että tonnistoa aletaan siirtää mui-
31848: taan vinouttavat myös kilpailutilannetta. Tällai-      den ED-maiden rekistereihin, saattavat antaa ai-
31849: sia maita ovat erityisesti Alankomaat, Norja,          hetta tähän.
31850: 
31851: 
31852: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
31853: 
31854:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
31855: 
31856: 
31857: 
31858: 
31859:                                                                                                          3
31860: KK 980/1999 vp- Reijo Kallio /sd                                                         Ministems svar
31861: 
31862: 
31863: 
31864: 
31865: Tili riksdagens talman
31866: 
31867: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ägare, i egenskap av rederiarbetsgivare, i efter-
31868: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       skott av statens medel har betalts en summa som
31869: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-      motsvarar de förskottsskatter som uppburits på
31870: jo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål       sjömännens löner samt den socialskyddsavgift
31871: SS 980/1999 rd:                                       som arbetsgivaren betalt. Enligt trafikministeri-
31872:                                                       ets utredningar har stödets andel beroende på far-
31873:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          tygstyp varit ca 20-24 % av arbetskraftskostna-
31874:       för att säkerställa den jinska sjöfarten        dema på fartygen. Vid utgången av 1999 omfat-
31875:       konkurrenskraftiga verksamhetsförut-            tade stödsystemet sammanlagt 107 fartyg, och
31876:       sättningar?                                     den totala summan av det stöd som betalas för
31877:                                                        1999 uppgår tili ca 145 milj. mk. Stödets storlek
31878: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       per fartyg är således i genomsnitt ca 1,36 milj.
31879: föra följande:                                        mk per år. Dessutom har stödet tili fartyg vilka
31880: Trafikministeriet har vid två tillfallen, i oktober   antecknats i förteckningen ökats med 20 milj. mk
31881:  1998 och på nytt i juni 1999, föreslagit att man i   för år 2000 genom att stödet har utvidgats tili att
31882: syfte att förbättra den finska handelsflottans in-    täcka 40 % av arbetsgivarens sjömanspensions-
31883: temationella konkurrenskraft i Finland skall vid-     kasseavgifter.
31884: ta motsvarande åtgärder som har genomförts i              Handelsfartygsstödet har motsvarat de mål
31885: vissa andra europeiska länder. De centrala punk-      man satt upp för det, handelsflottan under finsk
31886: tema i förslaget var att rederiemas bolagsbeskatt-    flagg utvecklades nämligen positivt ända fram
31887: ning skall ersättas med en s.k. tonnageskatt samt     ti111998. Under det gångna året har utvecklingen
31888: att det stöd som av statens medel betalas tili fin-   dock tagit en ogynnsam vändning. Serlan okto-
31889: ska rederier och som sänker bemanningskostna-         ber 1998 har fem fartyg sålts från Finland samti-
31890: dema skall utvidgas så att det täcker olika socia-    digt som fem nya fartyg vilka bestälits av finska
31891: la kostnader enligt lag. Trafikministeriets för-      rederier har registrerats i utlandet. Under samma
31892: slag behandlades av statrådets finanspolitiska        tid har fyra nya fartyg kommit in under finsk
31893: ministerutskott, men fick inte tillräckligt med un-   flagg. Den minskning av handelsflottan som an-
31894: derstöd vid någotdera tillfallet. Systemet med        tecknats i Finlands fartygsregister är således ett
31895: tonnageskatt är i kraft i fyra EES-länder (Grek-      fartyg, och när man beaktar de fem nya fartyg
31896: land, Norge, Nederländema och Tyskland) samt          som har registrerats i utlandet är nettominskning-
31897: kommer inom kort att träda i kraft i Storbritan-      en sex fartyg. Detta innebär en förlust på ca 100
31898: nien.                                                 arbetsplatser, eftersom även finsk personai an-
31899:    För att stoppa utflaggningen av fartyg införde     vänds på vissa fartyg som går under utländsk
31900: Finland stödåtgärder redan i slutet av 1980-talet.    flagg. För närvarande har rederieroa bestälining-
31901: Med stöd av den lag om en förteckning över han-       ar på tre fartyg, men det finns inte några uppgif-
31902: delsfartyg i utrikesfart som varit i kraft sedan      ter om vilket registreringslandet kommer att va-
31903: början av 1992 har verksamheten för finska last-      ra.
31904: fartyg i utrikesfart understötts så att fartygets         Enligt uppgifter som förekommit i offentlig-
31905:                                                       heten har Finnlines beslutat överföra 11 fartyg
31906: 
31907: 4
31908: Ministems svar                                                     KK 980/1999 vp- Reijo Kallio /sd
31909: 
31910: 
31911: till register i Tyskland. Enligt ett meddelande        ihåg att man på de konkurrerande ländemas far-
31912: från bolaget berörs ca 325 arbetsplatser i Finland.    tyg, i motsats tili i Finland, i regel använder bil-
31913:     Även Fortum överväger en överföring av sju         ligare arbetskraft från Iänder utanför EU. I Fin-
31914: fartyg tili register utomlands i samband med att       land är regeringens mål att trygga arbetsplatser-
31915: fartygens fraktkontrakt håller på att gå ut. I detta   na för finska sjöfarare. Regeringen anser dock att
31916: skede överväger bolaget olika altemativ. De            även sjöfartsbranschens arbetsmarknadsorgani-
31917: nämnda fartygens sysselsättande verkan är ca           sationer bör öka handelsflottans konkurrenskraft
31918: 250 årsverken. Även en sådan lösning kan kom-          genom egna åtgärder. I detta avseende är vin-
31919: ma i fråga att man fortsätter att använda finsk        tems arbetsmarknadslösningar givetvis betydel-
31920: personai på fartygen. I så fall är det dock möjligt    sefulla.
31921: att besättningens beskattning och pensionsavgif-           Enligt regeringen är det viktigt att rederiverk-
31922: ter överförs från Finland.                             samheten även i fortsättningen kan bedrivas un-
31923:     Det finns inga officiella uppgifter när det gäl-   der finsk flagg. Enligt regeringsprogrammet skall
31924: ler de andra rederiema, men åtminstone inom Bo-        regeringen i syfte att trygga den nationella sjöfar-
31925: rerederiet inom Rettigsammanslutningen har             ten och underhållssäkerheten utarbeta ett pro-
31926: man preliminärt övervägt utflaggningar. Även           gram som förbättrar handelsflottans konkurrens-
31927: Viking Line, som idkar passagerarfartygstrafik,        förutsättningar. Regeringen följer hur situatio-
31928: har meddelat att man utreder utflaggningsmöjlig-       nen utvecklas såväl när det gäller läget på arbets-
31929: hetema.                                                marknaden som utflaggningen. Om förhållande-
31930:     Det viktigaste skälet tili den utveckling som      na förändras väsentligt och snabbt i en sämre
31931: nu har inletts och tili försämringen av den finska     riktning och om man t.ex. blir tvungen att pruta
31932: handelsflottans konkurrenskraft kan anses vara         på de mål som satts upp för underhållssäkerhe-
31933: de beskattnings- och andra åtgärder som gäller         ten, är regeringen beredd att på nytt utvärdera be-
31934: rederieroa och som har införts i många av de kon-      hovet och omfattningen av stödet. Rederiernas
31935: kurrerande länderna. Åtgärdema medverkar ock-          tillkännagivanden på senare tid om att man äm-
31936: så tili att snedvrida konkurrensläget. Sådana Iän-     nar flytta tonnaget tili register i andra EU-länder
31937: der är i synnerhet Nederländerna, Norge, Tysk-         kan ge anledning tili detta.
31938: land och Danmark. Man bör dessutom komma
31939: 
31940: 
31941: 
31942: Helsingfors den 11 februari 2000
31943: 
31944:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
31945: 
31946: 
31947: 
31948: 
31949:                                                                                                          5
31950:                                                            KK 98111999 vp - Lauri Oinonen /kesk
31951: 
31952: 
31953: 
31954: 
31955:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 981/1999 vp
31956: 
31957:                                             Maatilojen rahoitustukilain soveltaminen maa-
31958:                                             seudun elinkeinorakenteen uusiutuessa
31959: 
31960: 
31961: 
31962: 
31963: Eduskunnan puhemiehelle
31964: 
31965: Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta on käsi-     alussa mainittujen, hyvää tarkoittavien rahoitus-
31966: telty eduskunnassa. Laki maatilojen rahoitus-        ja tukilakien ulkopuolelle, mikäli puhtaan pelto-
31967: tuesta, joka sisältää myös tilanpidon aloittajan     viljelyn tai karjataloustuotannon verotettava
31968: avustuksen, on päätetty eduskunnassa. Tiukka         tulo-osuus katsotaan välttämättömäksi edellytyk-
31969: päätoimisuusvaatimus on poistunut, ja jäljempä-      seksi em. rahoitus- ja tukitoimille. Koska esim.
31970: nä määriteltäneen tarkemmat yksityiskohtaiset        Keski-Suomessa peltoviljelyn verotettava tulo-
31971: säännökset.                                          osuus maaseudun uusiin ja liitännäiselinkeinoi-
31972:     Maaseudun asuttuna pitämiseksi ja olemassa       hin suuntautuneilla tiloilla voi olla kovin vähäi-
31973: olevien maatilojen tulevaisuuden puolustamisek-      nen, niin esim. peltoviljelytulojen 25 prosentin
31974: si on jo pitkään voimakkaasti haluttu synnyttää ja   osuus tilan kokonaistuloista voi olla liian suuri
31975: kehittää maaseudun liitännäis- ja uuselinkeinoja.    vaatimus rahoitus- ja tukiehtojen täyttymiselle,
31976: Tässä toiminnassa on myös saavutettu lupaavia        mistä aiheutuu ongelmia mm. sukupolvenvaih-
31977: tuloksia. Esimerkiksi maaseutumatkailu on jo tä-     dostilanteiden rahoituksessa ja eläkejärjestelyis-
31978: hän mennessä kehittynyttä ja on uuden tulevai-       sä.
31979: suutensa edessä ennusmerkkien mukaan. Sa-                Oikean suuntainen lakien laadinta tulisi saada
31980: moin siellä, missä perheviljelmiin on liittynyt      käytännössäkin toimivaksi soveltuvin asetuksin
31981: metsää, kuten mm. Keski-Suomessa, on aloitettu       ja säännöksin.
31982: jopa metsätalouteen perustuvien metsätilojen
31983: synnyttäminen, ja maatalouteen liittyvä puunjat-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31984: kojalostus eriasteisiksi tuotteiksi on viriämässä    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31985: lupaavasti maatiloilla.                              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31986:     Edellä kerrottua maaseudun kehittämistä on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31987: haluttu edistää mm. neuvontatoiminnalla ja yrit-
31988: täjyyskoulutuksella. Kyse on luonnonvarojen ja             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31989: tässä tapauksessa ennen muuta uusiutuvien luon-            tyä, jotta maatalouden rahoitus- ja tuki-
31990: nonvarojen hyväksikäytöstä ja jatkojalostukses-            toimien käytännön soveltaminen palve-
31991: ta.                                                        lee myös maaseudun liitännäis- ja
31992:     Ilmeinen ongelma on siinä, että tämä uusiutu-          uuselinkeinoista sekä metsätaloudesta
31993: nut maaseudun yrittäjyys on vaarassa pudota                tulonsa saavia maatilayrittäjiä?
31994: 
31995: 
31996: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2000
31997: 
31998:     Lauri Oinonen /kesk
31999:                                                                                               Versio 2.0
32000: KK 981/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                  Ministerin vastaus
32001: 
32002: 
32003: 
32004: 
32005: Eduskunnan puhemiehelle
32006: 
32007: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      edellytykset ja, jotta yhteisöjen komissio hyväk-
32008: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        syisi tukijärjestelmän, asianomaista tukea koske-
32009: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     vien komission valtiontukisuuntaviivojen edelly-
32010: le jäsenelle kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk      tykset. Maataloudessa ja maaseutuyritysten tuki-
32011: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              järjestelmien osalta nämä periaatteet sisältyvät
32012: 981/1999 vp:                                         lähinnä komission juuri antamiin yhteisön suun-
32013:                                                      taviivoihin maatalousalan valtiontuesta sekä
32014:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     pienten ja keskisuurten yritysten valtion tukia
32015:        tyä, jotta maatalouden rahoitus- ja tuki-     koskeviin yhteisön suuntaviivoihin (96/C
32016:        toimien käytännön soveltaminen palve-         213/04).
32017:        lee myös maaseudun liitännäis- ja                 Sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o
32018:        uuselinkeinoista sekä metsätaloudesta         125711999 että maatalousalan valtiontukia kos-
32019:        tulonsa saavia maatilayrittäjiä?              kevien suuntaviivojen mukaan maatilojen inves-
32020:                                                      tointitukea voidaan myöntää ainoastaan tiloille,
32021: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          joiden taloudellinen elinkelpoisuus voidaan
32022: seuraavaa:                                           osoittaa. Asetuksessa tai valtiontukisuuntavii-
32023: Valtioneuvosto on raha-asiainvaliokunnassa kä-       voissa ei määritellä tarkemmin, mitä taloudelli-
32024: sitellyt 30.12.1999 luonnoksen valtioneuvoston       sella elinkelpoisuudella tarkoitetaan. Säädök-
32025: päätökseksi maaseudun kehittämisestä. Sillä on       seen tai suuntaviivoihin ei myöskään sisälly ai-
32026: tarkoitus säätää yksityiskohtaisesti maaseutu-       kaisemman yhteisölainsäädännön sisältämää
32027: elinkeinojen rahoituslain (329/1999, muut.           tuen myöntämisen edellytystä, jonka mukaan ko-
32028: 44/2000) soveltamisesta toimenpiteisiin, joilla      konaistuloista vähintään 25 prosenttia tuli olla
32029: parannetaan maatilatalouden rakennetta ja edis-      peräisin maataloudesta ja vähintään 50 prosent-
32030: tetään maaseutuyritysten ja niihin rionastetta-      tia maatilalta saatavista tuloista.
32031: vien yritysten toimintaedellytyksiä. Samoin pää-        Jotta myönnettävällä tuella voitaisiin todella
32032: töstä on tarkoitus soveltaa kehittämishankkeiden     vaikuttaa elinkeinotoimintaa edistävästi, on tär-
32033: tukemiseen.                                          keää kohdentaa tuki sellaisille hakijoille, jotka
32034:    Maaseutuelinkeinojen rahoituslailla ja sen no-    ensinnäkin harjoittavat erityisesti maatiloilla ja
32035: jalla annettavilla alemmanasteisilla säädöksillä     maatalouteen läheisesti liittyvää muuta yritystoi-
32036: toimeenpannaan neuvoston asetuksen (EY) N:o          mintaa ja toisaalta harjoittavat toimintaa siten,
32037: 1257/1999 mukaisia tukijärjestelmiä, sellaisina      että sillä on vaikutusta heidän toimeentu1oonsa.
32038: kuin ne ovat täsmennettyinä komission asetuk-           Edellä esitetyn vuoksi valtioneuvoston pää-
32039: sella (EY) N:o 1750/1999. Siten tukijärjestel-       töksellä on tarkoitus säätää tuen myöntämisen
32040: mien, joita toimeenpannaan yhteisön osarahoitta-     edellytykseksi tuettavan toiminnan harjoittami-
32041: mina, on täytettävä sanottujen asetusten mukai-      nen siten, että sillä on olennaista merkitystä yrit-
32042: set edellytykset. Toisaalta pelkästään kansallisin   täjän toimeentulolle. Poiketen siitä, mitä rahoi-
32043: varoin toteutettavien toimenpiteiden on täytettä-    tuslain 5 §:n 4 momentissa säädetään, muusta
32044: vä yhteisölainsäädännön valtiontukea koskevat        kuin rahoituslain mukaisesta elinkeinotoimin-
32045: 
32046: 
32047: 2
32048: Ministerin vastaus                                           KK 981/1999 vp -      Lauri Oinonen /kesk
32049: 
32050: 
32051: nasta saatujen tulojen määrä ei yksin estäisi tuen      kehittämistukia on tarkoitus myöntää tavoite 1
32052: myöntämistä. Siinä tapauksessa, että hakija saa         -alueilla osana tavoite 1 -ohjelmia yhteisön osa-
32053: pääasiallisen toimeentulonsa maatilataloudesta,         rahoittamina ja muualla maassa yhteisön osara-
32054: tuettavan muun yritystoiminnan osuus toimeen-           hoittamina muilta kuin maatalouden investoin-
32055: tulosta voisi olla vähäisempi, jos sen avulla maa-      tien osalta. Maataloutta koskevat investoinnit on
32056: tilatalouden jatkaminen on mahdollista.                 tarkoitus toteuttaa kansallisin varoin.
32057:     Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioimisessa            Maatilalla toteutettavat toiminnan monipuo-
32058: edellytettäisiin, että siinä erityisesti otetaan huo-   listamista koskevat investoinnit voivat koskea
32059: mioon tuettavan toiminnan kannattavuus ja jat-          sekä maataloustuotteiden jalostusta ja kaupanpi-
32060: kuvuus, yrityksen taloudellinen asema ja maksu-         tämistä että kokonaan muuta yritystoimintaa, jota
32061: valmius sekä tuotteiden ja palvelujen markki-           harjoitetaan maatilatalouden ohella. Muualla
32062: nointimahdollisuudet Tämän osoittamiseksi               kuin maatilalla toimivalle yritykselle, joka maa-
32063: tuen hakijan olisi esitettävä laskelma edellä tar-      taloutta lukuun ottamatta harjoittaa elinkeinoa
32064: koitetuista seikoista ja yrityksen maksuvalmiu-         samoilla toimialoilla kuin maatila, voidaan
32065: desta sekä kuvaus tuettavasta toiminnasta, tuki-        myöntää tukea edellyttäen, että yritys toimii osa-
32066: kohteesta ja tuen vaikutuksesta toimintaan.             na yritysketjua, jossa enemmistö on kuitenkin
32067:     Maaseutuelinkeinojen rahoituslain avulla on         maatilakytkentäisiä maaseutuyrityksiä. Poik-
32068: tarkoitus erityisesti kehittää sekä maatiloilla toi-    keustapauksissa, toteutettaessa LEADER + -yh-
32069: mivia että muita maatalouteen liittyviä yrityksiä,      teisöaloitetta, maatilakytkentää ei edellytetä. Tu-
32070: jotka täyttävät maaseutuelinkeinojen rahoitus-          ki tasot vaihtelevat jonkin verran riippuen siitä,
32071:  lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momen-           minkä suuruisesta hankkeesta on kysymys ja mil-
32072:  tissa tarkoitettujen yritysten määritelmät. Tarkoi-    lä tuotantosektorilla yritys toimii. Eroavuudet
32073:  tus on, että myös kokonaan metsätaloutta harjoit-      johtuvat osin edellä mainitusta neuvoston asetuk-
32074:  tavat tilat voisivat päästä rakennetuista osallisik-   sesta (EY) N:o 125711999 ja komission valtion-
32075:  si, edellyttäen, että yksinomaan metsätaloutta         tukisuuntaviivoista.
32076:  harjoittavalla tilalla metsän kestävä hakkuumää-           Koska tukijärjestelmät on osittain sisällytetty
32077:  rä on vähintään 300 kuutiometriä vuodessa, yrit-       sekä tavoite 1 -aluetta koskeviin suunnitelmiin
32078:  täjä osallistuu itse puunkorjuutyöhön ja metsäta-      että muuta maata koskevaan alueelliseen maa-
32079:  louden tulot muodostavat vähintään puolet yrittä-      seutusuunnitelmaan ja toisaalta ovat perustamis-
32080: jän tai yhtiömuotoisessa yrityksessä yrittäjiksi        sopimuksen 87 ja 88 artiklassa tarkoitettuja val-
32081:  katsottavien osakkaiden vuotuisista kokonaistu-        tiontukia, tukijärjestelmien ehtoihin saattaa tulla
32082:  loista.                                                vielä muutoksia siinä yhteydessä, kun komissio
32083:      Maatilojen, muiden maaseutuyritysten ja nii-       käsittelee sekä ohjelmia koskevat suunnitelmat
32084:  hin rionastettavien yritysten investointitukia, yri-   että valtiontuki-ilmoitukset.
32085:  tystoiminnan käynnistystukia ja yritystoiminnan
32086: 
32087: 
32088: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
32089: 
32090:      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095:                                                                                                          3
32096: KK 981/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                     Ministerns svar
32097: 
32098: 
32099: 
32100: 
32101: Tili riksdagens talman
32102: 
32103: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ligt stöd och, för att gemenskapernas kommis-
32104: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      sion skall godkänna stödsystemet, villkoren i
32105: statsrådet översänt följande av riksdagsman          kommissionens riktlinjer som gäller stödet i frå-
32106: Lauri Oinonen /cent undertecknade spörsmål SS        ga. Beträffande jordbruket och stödsystemen för
32107: 98111999 rd:                                         landsbygdsföretag ingår dessa principer närmast
32108:                                                      i gemenskapens riktlinjer för statligt stöd inom
32109:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         jordbrukssektorn som kommissionen nyligen an-
32110:       för att den praktiska tillämpningen av fi-     tagit samt i gemenskapens riktlinjer för statligt
32111:       nansierings- och stödårgärder för jord-        stöd till små och medelstora företag (96/C
32112:       bruket även betjänar de gårdsbruksföre-        213/04).
32113:       tagare somfår sina inkomster av bi- och           Enligt både rådets förordning (EG) nr
32114:       nynäringar på landsbygden samt av              125711999 och riktlinjerna för statligt stöd inom
32115:       skogsbruket?                                   jordbrukssektorn kan investeringsstöd för gårds-
32116:                                                      bruksenheter endast beviljas lägenheter vars eko-
32117: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      nomiska livsduglighet kan visas. 1 förordningen
32118: föra följande:                                       eller riktlinjerna för statligt stöd definieras inte
32119: Statsrådets har i finansutskottet 30.12.1999 be-     närmare vad som avses med ekonomisk livsdug-
32120: handlat ett utkast till statsrådets beslut om ut-    lighet. 1 förordningen eller riktlinjerna ingår inte
32121: vecklande av landsbygden. A vsikten är att detta     heller den förutsättning för beviljande av stöd
32122: statsrådets beslut skall innefatta detaljerade be-   som tidigare ingick i gemenskapslagstiftningen
32123: stämmelser om tillämpande av i lagen om finan-       och enligt viiken minst 25 procent av totalinkom-
32124: siering av landsbygdsnäringar (329/1999, ändr.       sterna skulle härröra från jordbruket och minst
32125: 44/2000) avsedda åtgärder i syfte att förbättra      50% från gårdsbruksenhetens inkomster.
32126: gårdsbrukets struktur och främja landsbygdsföre-        För att beviljat stöd verkligen skall kunna
32127: tagens och därmedjämförbara företags verksam-        främja näringsverksamheten är det viktigt att ge
32128: hetsbetingelser. A vsikten är också att beslutet     stödet till sådana sökande som särskilt på gårds-
32129: tillämpas på stöd för utvecklingsprojekt.            bruksenheterna bedriver annan företagsverksam-
32130:     Genom lagen om finansiering av lands-            het med en nära anknytning till gårdsbruk och
32131: bygdsnäringar och genom normer på lägre nivå         som bedriver verksamheten så att det har betydel-
32132: som ges med stöd av den verkställs stödsystem        se för deras utkomst.
32133: enligt rådets förordning (EG) nr 1257/1999, så-         Med stöd av det ovan anförda är syftet med
32134: dana dessa är preciserade genom kommissionens        statsrådets beslut att bestämma att en förutsätt-
32135: förordning (EG) nr 1750/1999. Stödsystem som         ning för att stöd skall kunna beviljas är att den
32136: verkställs med gemenskapens delfinansiering          understödda verksamheten bedrivs så att den är
32137: skall således uppfylla villkoren i sagda förord-     av väsentlig betydelse för företagarens utkomst.
32138: ningar. Å andra sidan skall åtgärder som enbart      Med avvikelse från bestämmelserna i 5 § 4 mom.
32139: genomförs med nationella medel uppfylla de vill-     finansieringslagen hindrar beloppet av de
32140: kor i gemenskapslagstiftningen som gäller stat-      inkomster som erhålls av annan näringsverksam-
32141: 
32142: 
32143: 4
32144: Ministems svar                                             KK 981/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk
32145: 
32146: 
32147: het än sådan som avses i finansierings1agen inte      med jämförbara företag, startstöd för företags-
32148: ensamt bevi1jande av stöd. 1 det fall att sökanden    verksamhet och utvecklingsstöd för företags-
32149: får sin huvudsak1iga utkomst av gårdsbruk, kan        verksamhet beviljas delfinansierade av gemen-
32150: den övriga understödda företagsverksamhetens          skapen i mål 1-regionema som en del av må1 1-
32151: ande1 av utkomsten vara mindre, om det gör det        programmen och på andra håll i landet de1finan-
32152: möj1igt att fortsätta med gårdsbruket.                sierade av gemenskapen för andra investeringar
32153:    Vid bedömning av den ekonomiska 1ivsdug-           än för jordbruk. Avsikten är att investeringama i
32154: 1igheten förutsätts att särski1d vikt fåsts vid den   jordbruk finansieras med nationella medel.
32155: understödda verksamhetens 1önsamhet och konti-           lnvesteringama på gårdsbruksenheter i syfte
32156: nuitet, företagets ekonomiska ställning och 1ikvi-    att öka mångsidigheten i landsbygdsföretagens
32157: ditet samt möj1ighetema att marknadsföra pro-         verksamhet kan gälla både förädling och salufö-
32158: dukter och tjänster. För detta skall den som ansö-    ring av jordbruksprodukter och helt annan före-
32159: ker om stöd fram1ägga en kalkyl avseende ovan         tagsverksamhet som bedrivs vid sidan av gårds-
32160: nämnda omständigheter och företagets likviditet       bruk. Företag som inte är verksamma på gårds-
32161: samt en beskrivning av den verksamhet som skall       bruksenheter och som med undantag av jordbruk
32162: stödas, stödobjekt och stödets inverkan på verk-      idkar näring inom samma branscher som gårds-
32163: samheten.                                             bruksenheter kan stöd beviljas förutsatt att före-
32164:     Syftet med lagen om finansiering av lands-        taget är en del av en företagskedja där majorite-
32165: bygdsnäringar är att i synnerhet utveckla både fö-    ten dock utgörs av landsbygdsföretag med an-
32166: retag på gårdsbruksenheter och andra företag i        knytning till gårdsbruk. 1 undantagsfall, vid ge-
32167: anslutning till jordbruket som motsvarar defi-        nomförande av LEADER + -gemenskapsinitiativ
32168: nitionema för företag som avses i 3 § 1 mom.          förutsätts ingen anknytning till gårdsbruk. Stöd-
32169:  1 punkten och 2 mom. lagen om finansiering av        nivåema varierar något beroende på projektens
32170: landsbygdsnäringar. Avsikten är att även lägen-       storlek och företagens bransch. Skiljaktigheter-
32171: heter som enbart idkar skogsbruk kan bli delakti-     na beror delvis på ovan nämnda förordning (EG)
32172: ga av strukturstöd, förutsatt att skogens uthålliga   nr 1257/1999 och komissionens riktlinjer för
32173: avverkningsmängd på lägenheter som enbart id-         statligt stöd.
32174: kar skogsbruk är minst 300 kubikmeter per år, att        Eftersom stödsystemen delvis ingår både i pla-
32175: företagaren själv deltar i drivningsarbetet och att   nerna för mål 1-regionen och i den regionala
32176: inkomstema av skogsbruket utgör minst hälften         landsbygdsplanen som gäller det övriga landet
32177: av företagarens eller, i fråga om företag som be-     och är å andra sidan sådana statliga stöd som av-
32178: drivs i bolagsform, sådana delägares årliga total-    ses i artiklarna 87 och 88 i Romfördraget, kan
32179:  inkomster som kan anses vara företagare.             villkoren i stödsystemen ändras ännu i det skede
32180:     Avsikten är att investeringsstöd för gårds-       då kommissionen behand1ar p1anema som gäller
32181: bruksenheter, övriga landsbygdsföretag och där-       program och anmälningama om statliga stöd.
32182: 
32183: 
32184: Helsingfors den 10 februari 2000
32185: 
32186:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32187: 
32188: 
32189: 
32190: 
32191:                                                                                                       5
32192:                                                             KK 982/1999 vp - Jyri Häkämies /kok
32193: 
32194: 
32195: 
32196: 
32197:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 982/1999 vp
32198: 
32199:                                             Ahtaustyötä hankaloittavien nostovöitä koske-
32200:                                             vien tulkintojen yhdenmukaistaminen
32201: 
32202: 
32203: 
32204: 
32205: Eduskunnan puhemiehelle
32206: 
32207: Viranomaisen suhtautuminen satamissa käytettä-       dennettyä vetolujuuden ja -kestävyyden siitä kär-
32208: viin paikattuihin nostovöihin vaihtelee maassam-     simättä.
32209: me paljon. Koska jokainen työsuojelupiiri antaa          Myös työn arvonlisäverotus on asia, jota so-
32210: itsenäisenä viranomaisena soveltamisohjeet voi-      ve11etaan eri tavoin nostovöiden kohdalla paikas-
32211: massa olevien säädösten pohjalta, ollaan ajaudut-    ta riippuen. Nostovyöt on tarkastettava jokaisen
32212: tu tilanteeseen, jossa länsisuomalaisissa satamis-   käyttökerran jälkeen. Vöiden tarkastaruistyö on
32213: sa ei paikattuja nostovöitä suvaita ollenkaan.       eri satamissa luokiteltu joko arvonlisäveronisek-
32214: Itäisissä satamissa niitä voidaan kuitenkin käyt-    si tai -verottomaksi työksi. Joissakin satamissa
32215: tää asianmukaisin merkinnöin varustettuina.          riippuu työn suorittajasta ja suorituspaikasta, las-
32216:    Itäisissä satamissa käytetään uusien nostovöi-    ketaanko työ kuuluvan arvonlisäverotuksen pii-
32217: den ohella myös paikattuja nostovöitä, joihin        riin. Työ voidaan tehdä esimerkiksi laivassa, lai-
32218: paikkauksen suorittaja on merkinnyt vaadittavat      turilla tai toimenpiteeseen varatussa ha11issa.
32219: tiedot mm. vöiden varmuuskertoimista. Sosiaali-      Näin ollen arvonlisäverotuksen soveltaminen
32220: ja terveysministeriön työsuojeluosasto on otta-      nostovöiden tarkastustyöhön kaipaa myös yksi-
32221: nut periaatteessa kielteisen kannan paikattuihin     selitteisempiä ohjeita.
32222: vöihin. Selkeiden ohjeiden puuttuessa kirjava
32223: käytäntö hankaloittaa lastaamista, sillä esimer-     Ede1lä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjestyk-
32224: kiksi laivan mukana kulkevien vöiden joukossa        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32225: saattaa olla myös paikattuja vöitä, joita paikasta   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32226: riippuen voi tai ei voi käyttää.                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32227:    Mikäli käytettyjen nostovöiden käyttö kielle-
32228: tään, korostuu erityisesti nyt jo ongelmaksi koet-         Aikooko hallitus selvittää käyttökelvot-
32229: tu rikkoutuneiden, hylättyjen ja paikattujen, mut-         tomien nostovöiden kohtuuhintaiset hä-
32230: ta käyttökelpoisten vöiden hävittäminen kohtuu-            vittämismahdollisuudet ja samalla yh-
32231: kustannuksin. Vyöt eivät sovellu kierrätykseen,            denmukaistaa erilaisia käytäntöjä suh-
32232: niitä ei voi viedä kaatopaikalle eikä polttaa. Yh-         tautumisessa paikatluihin nostovöihin
32233: teiskunta ei ole järjestänyt vöille minkäänlaista          kansallisella tasolla sekä selkeyttää nii-
32234: jatkokäsittelyä. Sallimalla pienien vikojen paik-          den tarkastamistyön arvonlisäverotus-
32235: kaaminen saataisiin nostovöiden käyttöikää pi-             ta, jotta sama käytäntö saadaan koko
32236:                                                            maan kattavaksi?
32237: 
32238: 
32239: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2000
32240: 
32241:     Jyri Häkämies /kok                                                                         Versio 2.0
32242: KK 982/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                                                  Ministerin vastaus
32243: 
32244: 
32245: 
32246: 
32247: Eduskunnan puhemiehelle
32248: 
32249: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       mitä korjattu vyö itse asiassa kestää. Työsuojelu-
32250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        osasto ei pidä vöiden korjaamista yleensä suota-
32251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vana. Jos sitä tehdään, käytöstä vaurioiden takia
32252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyri Häkä-      poistetun vyönkorjaajanon otettava konepäätök-
32253: miehen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sen ( 1314/94) mukainen valmistajan vastuu
32254: sen KK 982/1999 vp:                                  uudelleen käyttöön luovuttamastaan vyöstä ja
32255:                                                      hoidettava valmistajalta edellytettävät toimenpi-
32256:        Aikooko hallitus selvittää käyttökelvot-      teet."
32257:        tomien nostovöiden kohtuuhintaiset hä-           Ministeriön työsuojeluosasto on siis katsonut,
32258:        vittämismahdollisuudet ja samalla yh-         että vaurioituneita nostovöitä ei yleensä tulisi
32259:        denmukaistaa erilaisia käytäntöjä suh-        paikata tai korjata eikä paikattuja tai korjattuja
32260:        tautumisessa paikattuihin nostovöihin         nostovöitä tulisi käyttää. Nostovöiden normaali
32261:        kansallisella tasolla sekä selkeyttää nii-    käyttötapa on, että nostovöille tehdään käytönai-
32262:        den tarkastamistyön arvonlisäverotus-         kaiset tarkastukset säädösten ja valmistajan oh-
32263:        ta, jotta sama käytäntö saadaan koko          jeiden mukaisesti, ja kun valmistajan ohjeiden tai
32264:        maan kattavaksi?                              standardien mukaiset nostovöiden hylkääruispe-
32265:                                                      rusteet täyttyvät, vyöt hylätään ja poistetaan käy-
32266: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        töstä. Paikkaamisen sijasta vaurioitunut nosto-
32267: ti seuraavaa:                                        vyö korvataan uudella vyöllä.
32268: Vaurioituneiden nostovöiden paikkaaminen tai            Jotta vaurioituneita nostovöitä voitaisiin pai-
32269: korjaaminen ja niiden edelleen käyttäminen on        kata siten, että paikattujen vöiden käytön turval-
32270: aiheuttanut aika ajoin kysymyksiä valvontaviran-     lisuuteen voitaisiin luottaa, paikkaamisesta pitäi-
32271: omaisille. Viranomaiset ovat pyrkineet vastaa-       si esimerkiksi olla nostovyön valmistajan ohjeet,
32272: maan esitettyihin tulkintapyyntöihin olemassa        joita noudattaen paikkaus pitäisi tehdä, paik-
32273: olevan tiedon perusteella antamalla ohjeita sää-     kauksen laadunvarmistuksen olisi oltava kunnos-
32274: dösten soveltamisesta. Ahtaustyössä käytettäviä      sa, paikkaajan olisi annettava paikatuista vöistä
32275: nostovöitä koskevat useat työturvallisuuslain no-    luotettava dokumentti ja tehtävä paikkauksesta
32276: jalla annetut säädökset.                             asianmukaiset merkinnät vyöhön. Esimerkiksi
32277:    Työministeriön työsuojeluosasto (nykyään so-      laadunvarmistuksen ongelmana on se, ettei otan-
32278: siaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto) on   taan perustuva vetomurtolujuuden määrittämi-
32279: turvallisuuden edistämiseksi ja käytännön yh-        nen vetämällä otosvyöt poikki ole mahdollista,
32280: denmukaistamiseksi       työsuojeluviranomaisena     koska vaurioituneet ja paikatut nostovyöt eivät
32281: ottanut asiaan kantaa kirjeessään työsuojelupii-     ole keskenään samanlaisia, vaan paikattujen vöi-
32282: reille      ja    alan     työmarkkinaosapuolille    den erä on epähomogeeninen.
32283: 1576/541/96TM, 10.6.1996, "Ahtaustyössä käy-            Edustaja Jyri Häkämiehen kirjallisen kysy-
32284: tettävät nostovyöt" seuraavasti:                     myksen mukaan itäsuomalaisissa satamissa voi-
32285:    "Vioittuneiden nostovöiden korjaamiseen si-       daan paikattuja nostovöitä käyttää, jos ne on va-
32286: sältyy epävarmuustekijöitä, eikä voida tietää,       rustettu asianmukaisin merkinnöin, ja käytetään
32287: 
32288: 
32289: 2
32290: Ministerin vastaus                                           KK 982/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
32291: 
32292: 
32293: paikattuja nostovöitä, joihin paikkauksen suorit-      tä poistetut nostovyöt voidaan polttaa asianmu-
32294: taja on merkinnyt vaadittavat tiedot mm. vöiden        kaisissa polttolaitoksissa. Myös niiden sijoitta-
32295: varmuuskertoimista. Tällaisin merkinnöin varus-       minen kaatopaikalle on tietyin edellytyksin mah-
32296: tettuja paikattuja nostovöitä työsuojeluviran-         dollista, jos muuta käsittelyvaihtoehtoa ei ole
32297: omaisten edustajat eivät kuitenkaan ole tavan-        käytettävissä. Vöiden pilkkominen ennen jatko-
32298: neet itäsuomalaisissakaan satamissa.                  käsittelyä helpottaa niiden jatkokäsittelyä tai on
32299:     Paikkaaminen on ongelmallista myös nosto-         välttämätöntä sen toteuttamiseksi. Siirtyminen
32300: vyötä käyttävän työnantajan, esimerkiksi ahtaus-      enenevässä määrin polypropeenipohjaisiin nos-
32301: liikkeen tai varustamon, kannalta. Työnantaja on      tovöihin ilmeisesti edistäisi ja helpottaisi käytös-
32302: vastuussa siitä, että hankittava ja työntekijän       tä poistettujen nostovöiden jätehuollon järjestä-
32303: käyttöön luovutettava työväline on sitä koske-        mistä.
32304: vien vaatimusten mukainen ja käytössä turvalli-           Nyt puheena olevien jätteiden jätehuollon jär-
32305: nen. Tämän arvioiminen on työnantajalle vai-          jestämisessä on siten useita vaihtoehtoja. Niiden
32306: keaa, kun paikkaajakaan ei luotettavasti ja tar-      selvittäminen samoin kuin kyseisten jätteiden
32307: kasti tiedä vaurioituneen ja paikatun nostovyön       toimittaminen hyödynnettäviksi tai käsiteltävik-
32308: käytön turvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuk-        si on säädetty jätteen haltijan tehtäväksi. Mah-
32309: sia, erityisesti lujuusominaisuuksia.                 dollisista käytännön ongelmista jätteen haltijan
32310:     Työsuojelupiirien vaatimusten ja ahtausliik-      on syytä neuvotella kunnan, muiden jätehuolto-
32311: keiden käytäntöjen riittävä valtakunnallinen yh-      yritysten samoin kuin nostovöitä valmistavien
32312: denmukaisuus eri satamissa on tärkeä ja tavoitel-     yritysten kanssa.
32313: tava asia. Tähän pyrittiin myös ministeriön ja            Ongelmia saattaa syntyä siitä, ettei nostovöi-
32314: työsuojelupiirien valvontahankkeella, joka koh-       den tarkastaja voi ilman vöiden haltijan lupaa hä-
32315: distui nostoapuvälineisiin eri satamissa vuosina      vittää tarkastuksessa hylättyjä vöitä. Työsuojelu-
32316:  1997-1999. Työsuojeluhallinto haluaa toimia          piirien valvonnassa on tullut esiin tapauksia,
32317: siten, että nostovöiden käyttäjien turvallisuus on    joissa terminaalihalleihin tai aluksiin palautettu-
32318: varmistettu ja säädösten soveltaminen on mah-         ja hylättyjä vöitä on tarjottu ahtaajien käyttöön.
32319: dollisimman selkeää ja yhdenmukaista.                     Arvonlisäverolain mukaan irtaimeen tavaraan
32320:     Jätelain (1072/1993) mukaan kunnan on jär-        kohdistuvat työsuoritukset ovat lähtökohtaisesti
32321: jestettävä asumisessa syntyneen ja siihen rinnas-     arvonlisäverollisia. Arvonlisäverolain 71 §:n 3
32322: tettavan jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Jät-    kohdan mukaan verotonta on kuitenkin työsuori-
32323: teen haltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kun-     tuksen myynti ammattimaisessa kansainvälises-
32324: ta voi järjestää muunkin jätteen hyödyntämisen        sä liikenteessä olevan vesialuksen tai sen lastin
32325: tai käsittelyn. Kunta ei siten ole velvollinen huo-   välittömiä tarpeita varten.
32326: lehtimaan satamissa jätteinä hylättävistä nosto-          Verotuskäytännössä nostovöiden tarkastus-
32327: vöistä, vaan niiden jätehuollon järjestäminen         työn verokohtelu ei ole ollut laajemmin esillä.
32328: kuuluujätteen haltijalle. Kuten muissa vastaavis-     Edellä mainitun verottomuussäännöksen on kat-
32329:  sa tapauksissa, jätteen haltija vastaa myös jäte-    sottu soveltuvan alusten mukana kulkevien nos-
32330: huollosta aiheutuvista kustannuksista.                tovöiden tarkastustyöhön, mutta ei enää satamas-
32331:     Nostovöitä valmistetaan yleensä polypropee-       sa olevan nosturin nostovöiden tarkastustyöhön.
32332: nista tai polystyreenistä ja vähäisessä määrin po-    Nostovöiden tarkastustyön verotuksesta ei kui-
32333:  lyamidista. Ainakin ensin mainitusta materiaalis-    tenkaan ole pyydetty ennakkoratkaisuja eikä sii-
32334:  ta valmistetut käytöstä poistetut nostovyöt voi-     tä ole oikeuskäytäntöä. Verohallituksen tarkoi-
32335:  daan teknisesti hyödyntää kierrättämällä. Kaikis-    tuksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa mainit-
32336:  ta mainituista materiaaleista valmistetut käytös-    tujen palvelujen arvonlisäverokohtelua.
32337: 
32338: 
32339: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
32340: 
32341:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet                                                                   3
32342: KK 982/1999 vp- Jyri Häkämies /kok                                                         Ministems svar
32343: 
32344: 
32345: 
32346: 
32347: Tili riksdagens talman
32348: 
32349: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gade sling är. Avdelningen för arbetarskydd an-
32350: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        ser det överlag inte önskvärt att sling lagas. Om
32351: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Jyri       lagning sker skali den som lagat sling som tagits
32352: Häkämies /sam1 undertecknade skriftliga spörs-         ur bruk på grund av skador i fråga om sling som
32353: må1 SS 98211999 rd:                                    på nytt överlåts för användning ta det ansvar som
32354:                                                        enligt beslutet om säkerhetsföreskrifter för ma-
32355:        Har regeringen för avsikt att utreda            skiner ( 1314/1994) ankommer på tillverkaren
32356:        möj ligheterna att förstöra oanvändbara         och vidta de åtgärder som förutsätts av tillverka-
32357:        sling till rimligt pris, och samtidigt för-     ren."
32358:        enhetliga olika förhållningssätt till la-          Avdelningen för arbetarskydd vid ministeriet
32359:        gade sling på nationell nivå samt klar-         har alitså ansett att trasiga sling i allmänhet inte
32360:        göra mervärdesbeskattningen av kon-             skalllagas eller repareras, och att lagade eller re-
32361:        trollen av dem, så att samma praxis gäl-        parerade sling inte skall användas. Det normala
32362:        ler i hela landet?                              för sling är att de kontrolleras under användning i
32363:                                                        enlighet med författningar och tillverkarens an-
32364: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        visningar, och då de enligt tillverkarens anvis-
32365: föra följande:                                         ningar eller andra standarder uppfyller kriterier-
32366: Lagning elier reparering av trasiga sling och fort-    na för att bli underkända, underkänns de och tas
32367: satt användning av dem har tidvis gett upphov tili     ur bruk. 1 stället för att laga trasiga sling ersätter
32368: frågor tili tilisynsmyndighetema. Myndigheter-         man dem med nya.
32369: na har försökt svara på de tolkningsförfrågningar         För att man skall kunna laga trasiga sling så att
32370: som inkommit med hjälp av tillbudsstående in-          man kunde Iita på deras säkerhet vid använd-
32371: formation genom att ge anvisningar om hur för-         ning, måste man ha t.ex. anvisningar av tillverka-
32372: ordningama skali tillämpas. Bestämmelser om            ren vilka iakttas vid lagningen, kvalitetskontrol-
32373: sling som används vid stuveriarbete finns i flera      len av lagningen måste vara i sin ordning, den
32374: författningar som getts med stöd av lagen om           som utför lagningen måste ge ett tillförlitligt do-
32375: skydd i arbete.                                        kument över slingen och förse dem med behöri-
32376:    Avdelningen för arbetarskydd vid arbetsmi-          ga anteckningar om lagningen. Problemet vid
32377: nisteriet (numera vid social- och hälsovårdsmi-        t.ex. kvalitetskontrollen är att dragbrotthållfast-
32378: nisteriet) har i egenskap av arbetarskyddsmyn-         heten inte kan fastställas utgående från ett sam-
32379: dighet för främjande av säkerheten och förenhet-       pel genom att slingen i samplet slits av, eftersom
32380: ligande av praxis tagit ställning tili frågan i sitt   trasiga och lagade sling inte sinsemellan är lika-
32381: brev tili arbetarskyddsdistrikten och arbetsmark-      dana utan utgör ett heterogent parti.
32382: nadspartema i branschen 1576/541196TM,                    Enligt riksdagsman Jyri Häkämies skriftliga
32383: 10.6.1996, "Sling som används vid stuveriarbe-         spörsmål kan lagade sling användas i hamnar i
32384: te" som följer:                                        Östra Finland, om de är försedda med behöriga
32385:    "1 lagning av trasiga sling ingår osäkerhetsfak-    anteckningar. Lagade sling där den som utfört
32386: torer och det är omöjligt att veta hur hålibara la-    lagningen har antecknat nödvändiga uppgifter
32387: 
32388: 
32389: 4
32390: Ministerns svar                                                KK 982/1999 vp- Jyri Häkämies /kok
32391: 
32392: 
32393: om bl.a. slingens säkerhetskoefficient används.         vissa förutsättningar tas till avstjälpningsplatser
32394: Representanterna för arbetarskyddsmyndigheter-          om något annat hanteringsalternativ inte finns att
32395: na har dock inte påträffat dylika lagade sling som      tillgå. Att spjälka upp slingen underlättar eller är
32396: försetts med nödvändiga anteckningar ens i ham-         nödvändigt för den fortsatta hanteringen. En
32397: nar i östra Finland.                                    övergång till sling som tillverkats av polypropen
32398:     Lagning är problematiskt också med tanke på         skulle uppenbarligen främja och underlätta ord-
32399: den arbetsgivare, t.ex. en stuverifirma eller ett re-   nandet av avfallshanteringen av sling som tagits
32400: deri, som använder slinget. Arbetsgivaren ansva-        ur bruk.
32401: rar för att de arbetsredskap som införskaffas och           Det finns således flera altemativa sätt att ord-
32402: som arbetstagarna använder uppfyller kraven och         na avfallshanteringen av de sling som avses. Att
32403: är säkra att använda. Att avgöra detta är svårt för     utreda dessa alternativ liksom också att se till att
32404: arbetsgivaren då inte heller den som utför lag-         återvinna eller behandla avfallet i fråga är enligt
32405: ningen på ett tillförlitligt och exakt sätt kan kän-    bestämmelsema avfallsinnehavarens uppgift.
32406: na till de egenskaper, särskilt hållfasthet, som in-    Om eventuella praktiska problem skall innehava-
32407: verkar på hur säkert det är att använda ett trasigt     ren av avfallet förhandla med kommunen, andra
32408: sling som lagats.                                       avfallshanteringsföretag och fOretag som tillver-
32409:     En tillräcklig riksomfattande enhetlighet i ar-     kar sling.
32410: betarskyddsdistriktens krav och stuveriföreta-              Problem kan uppstå av att den som kontrolle-
32411: gens praxis i olika hamnar är viktig och eftersträ-     rar slingen inte utan innehavarens tillstånd kan
32412: vansvärd. Detta var syftet också med ministe-           förstöra sling som underkänts vid kontrollen. 1
32413: riets och arbetarskyddsdistriktens projekt för          tillsynen över arbetarskyddsdistrikten har det
32414: kontroll av de lyftredskap som användes i olika         kommit fram fall där sling som återlämnats till
32415: hamnar 1997-1999. Arbetarskydds förval tning-           terminalhallar eller fartyg har erbjudits åt stuva-
32416: en vill garantera säkerheten för dem som använ-         re.
32417: der sling och säkerställa att tillämpningen av för-         Enligt mervärdesskattelagen är utgångspunk-
32418: fattningar är så klar och enhetlig som möjligt.         ten att arbetsprestationer som hänför sig till lös
32419:     Enligt avfallslagen (1072/1993) skall kommu-        egendom mervärdesbeskattas. Enligt 71 § 3
32420: nen ordna återvinning eller behandling av avfall        punkten är dock försäljning av arbetsprestationer
32421: från bosättning samt av annat jämförbart avfall.        som tillgodoser ett direkt behov i samband med
32422: Genom ett avtal med avfallsinnehavaren kan              fartyg i yrkesmässig internationell trafik eller i
32423: kommunen även ordna återvinning eller behand-           samband med dess last skattefri.
32424: ling av annat avfall. Kommunen är således inte              Behandlingen av kontroll av sling i beskatt-
32425: skyldig att ta hand om de sling som lämnas som          ningen har inte i någon större utsträckning tagits
32426: avfall i hamnarna, utan avfallshanteringen skall        upp i beskattningsförfarandet. Den ovan nämnda
32427: ordnas av innehavaren av avfallet. Liksom i an-         bestämmelsen om skattefrihet har ansetts kunna
32428: dra motsvarande fall skall innehavaren av avfal-        tillämpas på kontroll av sling som följer med far-
32429:  let också svara för kostnaderna för avfallshante-      tygen, men inte på kontroll av sling som används
32430:  ringen.                                                i lyftkranar i hamnama. lngen begäran om preju-
32431:     Sling tillverkas vanligen av polypropen eller       dikat i fråga om beskattningen av kontroll av
32432:  polystyren och i viss mån av polyamid. Åtmin-          sling har dock gjorts och det finns ingen rätts-
32433:  stone de sling som tillverkats av polypropen och       praxis i frågan. Skattestyrelsen har för avsikt att
32434:  som tagits ur bruk kan tekniskt återvinnas. Sling      klargöra och förenhetliga behandlingen av tjäns-
32435:  av samtliga material kan brännas i behöriga an-        tema i fråga i mervärdesbeskattningen.
32436:  läggningar för förbränning. De kan också under
32437: 
32438: 
32439: 
32440: Helsingfors den l 0 februari 2000
32441: 
32442:      Omsorgsminister Eva Biaudet                                                                          5
32443:                                                            KK 983/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps
32444: 
32445: 
32446: 
32447: 
32448:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 983/1999 vp
32449: 
32450:                                             Ympäristölupaviraston vesilain mukaisten vesi-
32451:                                             talousasioiden maksullisten suoritteiden hinta-
32452:                                             taso
32453: 
32454: 
32455: 
32456: 
32457: Eduskunnan puhemiehelle
32458: 
32459: Eduskunta hyväksyi viime vuonna hallituksen          maksua vain yhden, esimerkiksi päätöksen kal-
32460: esityksen (HE 84/1999 vp) pohjalta uuden vesi-       leimman toimenpiteen perusteella. Merkittävä
32461: lain. Esityksen perusteluissa todetaan, että vesi-   periaatteellinen ongelma on niin ikään se, että
32462: oikeuksilta ympäristölupavirastojen ja alueellis-    uusi maksutaulukko koskee myös ympäristökes-
32463: ten ympäristökeskusten hoidettaviksi siirtyvien      kuksen sellaisten hakemusten korkeita maksuja,
32464: asioiden käsittelymaksun perusteet muuttuvat,        joissa valtio on toiminut aikoinaan luvanhakija-
32465: minkä seurauksena vesitalousasioiden käsittely-      na ja joiden hankkeiden tarkoituksena on olemas-
32466: maksuissa tapahtuu jonkinasteista nousua. Tä-        sa olevien, koettujen haittojen vähentäminen tai
32467: män hinnannousun taloudellista vaikutusta pyri-      poistaminen yleisen edun valvonnan nimissä.
32468: tään kuitenkin vähättelemäänja korostamaan ko-       Koska valtion maksuperustelaki antaa mahdolli-
32469: konaistaloudellista painotusta.                      suuden maksujen kohtuullistamiseen tai koko-
32470:     Luotettavien tietojen mukaan ympäristöminis-     naan perimättä jättämiseen mm. oikeudenhoito-
32471: teriö on suunnittelemassa maksutaulukkoa ympä-       ja ympäristönsuojelutapauksissa, tulisi tätä mah-
32472: ristölupaviraston suoritteille mm. vesitalous-       dollisuutta käyttää ainakin valtion, kuntien, hai-
32473: asioissa. Sen perusteella ovat useat maksut nou-     tankärsijöiden tai heidän muodostamiensa järjes-
32474: semassa jopa 250-kertaisiksi verrattuna käytössä     tely-yhtiöiden, kalastuskuntien, kyläyhdistysten
32475: olleisiin maksuihin. Esimerkkinä voidaan maini-      ja muiden yhteisöjen tulva-, maisema-, virkistys-
32476: ta pohjapato, jonka lupamaksua esitettäneen nos-     käyttö-, kalatalous- tai muuta tämänkaltaista
32477: tettavaksi peräti 20 000 markaksi, jolloin se tu-    haittaa poistavien hankkeiden kohdalla.
32478: lee tasoltaan jopa moninkertaiseksi verrattuna
32479: itse padon rakennuskustannuksiin halvimmil-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32480:  laan. Suhteellisuus työn ja luvan kustannusten      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32481: väliltä puuttuu siis täysin.                         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32482:     Toinen epäkohta uudessa, suunnitellussa mak-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32483: sutaulukossa ja sen käyttöönottosuunnitelmissa
32484:  on maksujen määräytymisen yleislinjaus, joka on           Onko hallitus tietoinen, että ympäristö-
32485:  muuttumassa entisestä 20 prosentista 50 prosent-          ministeriö kaavailee uuden ympäristön-
32486:  tiin omakustannusarvosta. Vaarana on myös                 ja vesiensuojelulainsäädännön nojalla
32487:  maksun kumulatiivisuus, mikäli samalla päätök-            ympäristöviraston maksullisten suorit-
32488:  sellä annetaan lupa useampiin toimenpiteisiin.            teiden hintoihin jopa 250-kertaisia ko-
32489:  Tässä tapauksessa olisi ehdottomasti perittävä            rotuksia ja
32490: 
32491: 
32492: 29   200696                                                                                   Versio 2.0
32493: KK 983/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
32494: 
32495: 
32496:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin maksu-    mismahdollisuutta ainakin valtion, kun-
32497:       jen kohtuuttomuuksien estämiseksi esi-    tienja erilaisten yhteisöjen yleisen edun
32498:       merkiksi kohtuullistamalla niitä sekä     nimissä parantamis- tai valvomismieles-
32499:       käyttämällä lain suomaa perimättäjättä-   sä toteuttamissa hankkeissa?
32500: 
32501: 
32502: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2000
32503: 
32504:     Raimo Vistbacka /ps
32505: 
32506: 
32507: 
32508: 
32509: 2
32510: Ministerin vastaus                                         KK 983/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
32511: 
32512: 
32513: 
32514: 
32515: Eduskunnan puhemiehelle
32516: 
32517: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        asetuksessa säädetään. Jos maksuista säädetään
32518: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ennen 1.3.2000, tarvittavat säännökset annetaan
32519: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ministeriön päätöksellä.
32520: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Sekä ympäristölupaviraston että alueellisen
32521: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ympäristökeskuksen maksupäätöksiä on valmis-
32522: myksen KK 983/1999 vp:                                teltu ympäristöministeriön asettamassa työryh-
32523:                                                      mässä, jossa on ympäristöhallinnon lisäksi ollut
32524:       Onko hallitus tietoinen, että ympäristö-       maa- ja metsätalousministeriön sekä vesioikeuk-
32525:       ministeriö kaavailee uuden ympäristön-         sien edustus. Työryhmän ehdotuksesta uusiksi
32526:       ja vesiensuojelulainsäädännön nojalla          maksupäätöksiksi on pyydetty keskeisten viran-
32527:       ympäristöviraston maksullisten suorit-          omaisten ja etujärjestöjen lausunnot. Päätösten
32528:       teiden hintoihin jopa 250-kertaisia ko-        valmistelu on vielä kesken, mutta lausuntokier-
32529:       rotuksia ja                                    roksen palautteen valossa näyttää ilmeiseltä, että
32530:                                                      eräisiin maksutaulukon mukaisiin maksuihin tul-
32531:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin maksu-         laan tekemään sellaisia tarkistuksia, joihin mak-
32532:       jen kohtuuttomuuksien estämiseksi esi-         suja koskeva lainsäädäntö antaa mahdollisuu-
32533:       merkiksi kohtuullistamalla niitä sekä          den. Hallinnollisilla maksuilla ei luonnollisesti
32534:       käyttämällä lain suomaa perimättäjättä-        pidä vaikeuttaa minkään elinkeinon harjoittami-
32535:       mismahdollisuutta ainakin valtion, kun-        sen edellytyksiä eikä estää yleisen edun kannalta
32536:       tien ja erilaisten yhteisöjen yleisen edun     hyödyllisten vesitaloushankkeiden toteutumista.
32537:       nimissä parantamis- tai valvomismieles-            Vesilain mukaisia vesitalousasioita koskevien
32538:       sä toteuttamissa hankkeissa?                   päätösten hinnoitteluperusteiden muuttuminen
32539: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          on seurausta siitä, että uuden lainsäädännön mu-
32540: seuraavaa:                                           kaan asiat käsitellään tuomioistuimen eli vesioi-
32541:                                                      keuden sijasta hallintoviranomaisessa eli ympä-
32542: Eduskunta hyväksyi 10.12.1999 osana laajaa ym-       ristölupavirastossa. Suoritemaksujen perinnässä
32543: päristönsuojelulainsäädännön uudistusta muun         on tällöin noudatettava valtion maksuperustela-
32544: muassa lain vesilain muuttamisesta. Tasavallan       kia tuomioistuinten maksuihin sovelletun erityis-
32545: presidentti vahvisti lain 4.2.2000 ja määräsi sen    lain sijasta. Tämä merkitsee automaattisesti mak-
32546: tulemaan voimaan 1.3.2000. Uudistuksen myötä         sujen yleisen tason nousemista, koska maksujen
32547: vesioikeudet lakkautetaan ja niiden tehtävät siir-   on lähtökohtaisesti vastattava suoritteiden tuotta-
32548: retään pääosin uusille ympäristölupavirastoille,     misesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannus-
32549: jotka ovat hallintoviranomaisia. Vesilain 21 lu-     ten määrää eli ns. omakustannusarvoa. Omakus-
32550: vun 9 §:n mukaan tämän lain mukaisen asian kä-       tannusarvon määräämisessä on keskeistä suorit-
32551: sittelystä ympäristölupavirastossa voidaan periä     teen tuottamiseen tarvittavan työmäärän arvioin-
32552: maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudate-         ti.
32553: taan, mitä valtion maksuperustelaissa ( 150/ 1992)       Vesitalousasioiden maksujen kohtuuttoman
32554: ja sen nojalla annettavassa ympäristöministeriön     nousun välttämiseksi täyteen omakustannusar-
32555: 
32556: 
32557:                                                                                                       3
32558: KK 983/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                   Ministerin vastaus
32559: 
32560: 
32561: voon perustuvaan hinnoitteluun ei pyritä, vaan         dettyä laillisuuden tai yleisen edun valvontateh-
32562: maksujen taso tullee vastaamaan keskimäärin            tävää. Muissa, käytännössä harvoissa tapauksis-
32563: noin 25:tä prosenttia omakustannusarvosta. Esi-        sa, joissa valtio tai muu julkisyhteisö toimii muu-
32564: merkiksi pohjapadon lupamaksu tulisi olemaan           hun luvanhakijaan rinnastettavana hakijana, ei
32565: huomattavasti kysymyksessä mainittua 20 000            olisi perusteita asettaa julkisyhteisöjä maksujen
32566: markkaa alhaisempi. Muidenkin aikaisemmin ve-          perinnän suhteen eri asemaan muiden luvanhaki-
32567: sioikeudessa käsiteltyjen asioiden maksujen            joiden kanssa. Tämä vastaa myös nykyistä tilan-
32568: määräämisessä pyritään välttämään kohtuutto-           netta.
32569: mia korotuksia verrattuna vesioikeuden perimiin           Kohtuusajattelu on tarkoitus ottaa ympäristö-
32570: maksuihin. Maksut eivät myöskään kumuloidu,            lupaviraston maksupäätöksessä huomioon lisäk-
32571: vaikka samalla päätöksellä annettaisiin lupa usei-     si siten, että haitan kärsijän vireille panemasta
32572: siin toimenpiteisiin. Tällaisissa tilanteissa perit-   korvausasian käsittelystä ei perittäisi lainkaan
32573: täisiin koko asian käsittelystä vain yksi maksu,       maksua. Lisäksi vähäisestä ja pelkästään yksi-
32574: joka vastaisi suuruudeltaan korkeimpaan maksu-         tyistä tarvetta varten vireille pannun asian käsit-
32575: luokkaan kuuluvan asian käsittelymaksua                telystä perittäisiin vain 1 000 markan suuruinen
32576:    Valtion ja kunnan viranomaisilta ei perittäisi      maksu.
32577: maksua silloin, kun ne suorittavat vesilaissa sää-
32578: 
32579: 
32580: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2000
32581: 
32582:     Ympäristöministeri Satu Hassi
32583: 
32584: 
32585: 
32586: 
32587: 4
32588: Ministems svar                                             KK 983/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
32589: 
32590: 
32591: 
32592: 
32593: Tili riksdagens talman
32594: 
32595: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      (150/1992) och den med stöd därav utfårdade
32596: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      förordningen av miljöministeriet föreskriver. Om
32597: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     avgiftema bestäms före 1.3.2000, utfårdas be-
32598: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           hövliga bestämmelser i ett beslut av ministeriet.
32599: spörsmål SS 98311999 rd:                                Besluten om avgifter för såväl miljötilistånds-
32600:                                                      verkens som de regionala miljöcentralemas av-
32601:       Ar regeringen medveten om att miljömi-         giftsbelagda prestationer har beretts i en av mil-
32602:       nisteriet med stöd av den nya miljö- och       jöministeriet tilisatt arbetsgrupp där det utöver
32603:       vattenskyddslagstiftningen planerar att        representanter för miljöförvaltningen ingår re-
32604:       höja priserna på miljöverkets avgiftsbe-       presentanter för jord- och skogsbruksministeriet
32605:       lagda prestationer rentav 250-faldigt,         och vattendomstolama. Utlåtanden om arbets-
32606:       och                                            gruppens förslag tili nya beslut om avgifter har
32607:                                                      begärts av de viktigaste myndigheterna och in-
32608:       avser regeringen att vidta åtgärder för        tresseorganisationema. Beredningen av besluten
32609:       att hindra att avgifterna blir oskäliga tili   pågår alltjämt, men i ljuset av remissrundan ver-
32610:       exempel genom att göra dem skäliga och         kar det uppenbart att vissa avgifter i avgiftstabel-
32611:       genom att använda den möjlighet som            len kommer att revideras så som lagstiftningen
32612:       lagen erbjuder att inte indriva avgifter-      om avgifter gör det möjligt. Administrativa av-
32613:       na åtminstone i fråga om förbättrings-         gifter bör naturligtvis inte försvåra förutsättning-
32614:       eller övervakningsprojekt som staten,          ama att idka viiken som helst näring, inte heller
32615:       kommunen och olika sammanslutningar            förhindra att vattenhushållningsprojekt som lig-
32616:       i det allmännas intresse genomför?             ger i det allmänna intresset genomförs.
32617: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Att grundema för prissättningen på beslut som
32618: föra följande:                                       gäller vattenhushållningsärenden enligt vattenla-
32619:                                                      gen ändras är en följd av att ärendena enligt den
32620: Riksdagen antog 10.12.1999 i samband med en          nya lagstiftningen inte behandlas vid domstolar,
32621: omfattande reformering av miljöskyddslagstift-       dvs. i stället för vid vattendomstolama behand-
32622: ningen bland annat en lag om ändring av vatten-      las de vid förvaltningsmyndigheter, nämligen i
32623: lagen. Republikens president stadfåste lagen         miljötillståndsverken. Vid uppbörden av avgifter
32624: 4.2.2000 och förordnade att den träder i kraft       för prestationen måste lagen om grundema för
32625: 1.3.2000. Genom denna reform slopas vatten-          avgifter tili staten därför följas, i stället för den
32626: domstolama, och deras uppgifter överförs hu-         speciallag som gällde domstolamas avgifter.
32627: vudsakligen tili de nya miljötiliståndsverken,       Detta innebär automatiskt att den allmänna nivån
32628: som är förvaltningsmyndigheter. Enligt 21 kap.       på avgiftema stiger, eftersom utgångspunkten är
32629: 9 § vattenlagen kan miljötillståndsverket för be-    den att avgiftema ska!J motsvara de totala kost-
32630: handlingen av ett ärende enligt vattenlagen bära     nader som staten orsakas av prestationema, allt-
32631: upp en avgift vars belopp bestäms enligt vad la-     så det så kallade självkostnadsvärdet. Då själv-
32632: gen om grundema för avgifter tili staten             kostnadsvärdet bestäms är det viktigt att man kan
32633: 
32634: 
32635:                                                                                                         5
32636: KK 983/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministerns svar
32637: 
32638: 
32639: bedöma den arbetsmängd som ifrågavarande pre-             Av statliga och kommuna1a myndigheter av-
32640: station kräver.                                        ses ingen avgift bli uppburen då de utför sådan
32641:    För att undvika att avgifterna för vattenhus-       övervakning eller bevakning av 1agligheten eller
32642: hållningsärenden stiger på ett oskäligt sätt strä-     det allmänna intresset om viiken vattenlagen
32643: var man inte efter en prissättning som ger full        stadgar. I andra fall, som i praktiken är sällsynta,
32644: täckning av sjä1vkostnaderna, utan nivån på av-        där staten eller något annat offentligt samfund
32645: gifterna torde i genomsnitt komma att 1igga på ca      fungerar som en sökande som kanjämställas med
32646: 25 procent av självkostnadsvärdet. T.ex. till-         andra sökande, finns det ingen grund att ställa of-
32647: ståndsavgiften för en bottendamm b1ir då avse-         fentliga samfund i en annan position i fråga om
32648: värt lägre än de 20 000 mark som nämns i spörs-        uppbörden av avgifter än andra som söker till-
32649: målet. Vid bestämningen av avgifterna för andra        stånd. Detta motsvarar också den nuvarande situ-
32650: ärenden som tidigare handlades vid vattendom-          ationen.
32651: stolarna strävar man likaså efter att undvika             Avsikten är att i mi1jötillståndsverkens beslut
32652: oskäliga förhöjningar i relation till de avgifter      om avgifter också beakta skäligheten på så sätt
32653: som vattendomstolarna debiterat. Avgifterna ku-        att handläggningen av ett ersättningsärende som
32654: muleras inte heller, även om samma bes1ut inne-        anhängiggjorts av den skadelidande inte orsakar
32655: håller tillstånd till flera o1ika åtgärder. I sådana   någon avgift. Dessutom skulle bara en avgift på
32656: fall uppbärs bara en avgift för handläggningen av      1 000 mark bäras upp för behandlingen av ett
32657: ärendet isin helhet, och avgiftsbeloppet motsva-       ärende som är ringa och enbart gäller privata be-
32658: rar till sin storlek handläggningsavgiften för ett     hov.
32659: ärende i högsta avgiftsklassen.
32660: 
32661: 
32662: Helsingfors den 14 februari 2000
32663: 
32664:     Mi1jöminister Satu Hassi
32665: 
32666: 
32667: 
32668: 
32669: 6
32670:                                                           KK 984/1999 vp -      Säde Tahvanainen /sd
32671: 
32672: 
32673: 
32674: 
32675:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 984/1999 vp
32676: 
32677:                                              Ilotulitteiden ympäristövaikutukset
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682: Eduskunnan puhemiehelle
32683: 
32684: Ilotulitteet aiheuttavat erityisesti vuodenvaih-      hentämismahdollisuuksia ja raJOittaa vakavien
32685: teen tienoilla valtavasti erilaisia ongelmia koko     myrkkyjen pääsyä ympäristöön. Ilotulitteiden
32686: maassa. Vakavimpia haittoja ovat luonnollisesti       raskasmetallijäämien määrää tulisi vähentää ja
32687: terveyshaitat ja vammat, jotka vaikuttavat mo-        tulitteiden käyttöä entisestään rajoittaa, mikäli
32688: nen elämään koko loppuiän ajan.                       ympäristön myrkkykuormitusta ei muuten kyetä
32689:    Toinen ilotulitteiden tuoma haitta ovat ympä-      vähentämään.
32690: ristön saaste- ym. ongelmat. Arvioiden mukaan
32691: ilotulitteiden sisältämät raskasmetallit aiheutta-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32692: vat ympäristölle suuremman kuormituksen kuin          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32693: koko lentoliikenne vuoden aikana. Lentoliiken-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32694: teen päästöjä on perinteisesti pidetty vakavana       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32695: ympäristöongelmana.
32696:    Viranomaisten tulisi selvittää ilotulitteiden ja         Millä keinoin ilotulitteiden ja vastaa-
32697: vastaavien tarvikkeiden tuottamien päästöjen vä-            vien tarvikkeiden ympäristöpäästöjä
32698:                                                             aiotaan vähentää?
32699: 
32700: 
32701: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2000
32702: 
32703:     Säde Tahvanainen /sd
32704: 
32705: 
32706: 
32707: 
32708:                                                                                                Versio 2.0
32709: KK 984/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                   Ministerin vastaus
32710: 
32711: 
32712: 
32713: 
32714: Eduskunnan puhemiehelle
32715: 
32716: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sa ei pitäisi olla ympäristön kannalta hankalim-
32717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         pia raskasmetalleja. Pääosa ilotulitteiden pyro-
32718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teknistä massaa on mustaa ruutia (kaliurnnitraat-
32719: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        ti, rikki, hiili). Käytännössä ilotulitteiden kaikki
32720: vanaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ajopanokset, heittopanokset ja levittämispanok-
32721: sen KK 984/1999 vp:                                   set ovat mustaa ruutia. Jossain määrin käytetään
32722:                                                       levittämispanoksiin myös kaliumperkloraatin ja
32723:        Millä keinoin ilotulitteiden ja vastaa-        alumiinin seosta (ns. paukkumassaa). Varsinai-
32724:        vien tarvikkeiden ympäristöpäästöjä            set paukut (maassa tai ilmassa toimivat paukku-
32725:        aiotaan vähentää?                              pommit) ovat Suomessa olleet kiellettyjä jo muu-
32726:                                                       taman vuoden. Ilotulitteiden efektiosiin, joita on
32727: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           määrällisesti paljon vähemmän kuin mustaa ruu-
32728: seuraavaa:                                            tia, käytetään useimmiten strontium-, barium-,
32729: Kysymyksen perusteluissa tuodaan esille, että         natrium-, kalium-, kupari- ja alumiiniyhdisteitä.
32730: vakavimpia ilotulitteiden aiheuttamista haitoista         Ilotulitteiden käyttö aiheuttaa myös monilla
32731:  ovat luonnollisesti terveyshaitat ja vammat. Niis-   paikoilla alueiden roskaantumista ja sitä kautta
32732: sä todetaan myös ilotulitteiden sisältämien ras-      siivouskustannuksia. Näitä aiheutuisi joka ta-
32733: kasmetallien aiheuttama ympäristökuormitus.           pauksessa jossain määrin vuodenvaihteen juhlin-
32734:     Ilotulitteita valvoo Suomessa ensisijaisesti      nan yhteydessä, vaikkei tulitteita käytettäi-
32735: kauppa- ja teollisuusministeriön alainen turva-       sikään. Lyhytaikaisesti tulitteiden käyttö aiheut-
32736: tekniikan keskus, TUKES. Ilotulitteiden ja mui-       taa vuodenvaihteessa ilmaan pöly- ja savupitoi-
32737: den räjähteiden markkinoille hyväksynnästä, val-      suuksia, jotka saattavat aiheuttaa oireita herkisty-
32738: mistamisesta, maahantuonnista ja käytöstä sää-        neille ihmisille. Tilanne ei kuitenkaan kestä kuin
32739: detään räjähdysvaarallisista aineista annetun ase-    muutaman tunnin. Vakavia seurauksia ei näissä-
32740: tuksen nojalla annetussa räjähdeasetuksessa           kään asioissa ole tiedossa.
32741: (473/1993).                                               Ilotulitteiden koostumusta voidaan merkittä-
32742:    Ilotulitteiden käytöstä aiheutuvien henkilö- ja    vien ympäristöhaittojen estämiseksi tarvittaessa
32743: omaisuusvahinkojen sääntelyn osalta viittaan mi-      säädellä kemikaalilain (744/1989) 43 §:n nojal-
32744: nisteri Erkki Tuomiojan 20.1.2000 antamaan            la annettavana valtioneuvoston päätöksellä. Pää-
32745: vastaukseen kansanedustaja Lauri Oinosen kir-         töksellä voitaisiin kieltää tarvittaessa raskasme-
32746: jalliseen kysymykseen KK 966/1999 vp.                 tallien käyttö ilotulitteissa. Tällainen rajoitus- ja
32747:    Julkisuudessa on esitetty tietoja ilotulitteiden   kieltopäätös pitäisi ilmoittaa ennen sen tekemis-
32748: sisältämistä raskasmetalleista, kuten lyijystä ja     tä sekä maailman kauppajärjestölle WTO:lle ja
32749: elohopeasta ja niistä aiheutuvista ympäristöpääs-     EY:n komissiolle. Mahdollinen kielto ja siihen
32750: töistä ja -kuormituksesta. Tällaisia väitteitä on     liittyvät kansainväliset notifioinnit edellyttäisi-
32751: esitetty viime vuosina myös Norjassa ja Ruotsis-      vät ilotulitteiden käytöstä aiheutuvien raskasme-
32752: sa. Turvatekniikan keskuksen antaman selvityk-        tallipäästöjen selvittämistä ja luotettavaa riskin-
32753: sen mukaan Suomessa hyväksytyissä ilotulitteis-       arviota haitoista. Kieltojen antamiseen ei kuiten-
32754: 
32755: 
32756: 2
32757: Ministerin vastaus                                        KK 984/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
32758: 
32759: 
32760: kaan näytä olevan tällä hetkellä tarvetta ja perus-   kin seurata tilannetta seuraavan vuodenvaihteen
32761: teita, koska Suomessa käytettävissä ilotulitteissa    ilotulitemarkkinoilla selvittämällä entistä tar-
32762: ei Turvatekniikan keskukselta saatujen tietojen       kemmin markkinoille tulevien ilotulitteiden
32763: mukaan ole todettu ympäristön kannalta hanka-         koostumusta.
32764: limpia raskasmetalleja. Tarkoituksena on kuiten-
32765: 
32766: 
32767: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2000
32768: 
32769:     Ympäristöministeri Satu Hassi
32770: 
32771: 
32772: 
32773: 
32774:                                                                                                     3
32775: KK 984/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd                                                    Ministerns svar
32776: 
32777: 
32778: 
32779: 
32780: Tili riksdagens talman
32781: 
32782: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      miljöskadliga tungmetaller i de fyrverkeripjäser
32783: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      som godkänns i Finland. Största delen av den py-
32784: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      rotekniska massan består av svartkrut (kaliumni-
32785: Säde Tahvanainen /sd undertecknade skriftliga        trat, svavel, koi). I praktiken är drivsatserna till
32786: spörsmål SS 984/1999 rd:                             samtliga fyrverkeripjäser svartkrut, likaså de
32787:                                                      sprängsatser som används för utkast och sprid-
32788:       På vilka sätt avses miljöutsläppen från        ning. I viss utsträckning används också en bland-
32789:       fyrverkeripjäser och motsvarande artik-        ning av kaliumperklorat och aluminium i sprid-
32790:        lar minskas?                                  ningssatserna (så kallad sprängmassa). De egent-
32791:                                                      liga smällarna (bomber som smäller på marken
32792: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      eller i luften) har redan i några års tid varit för-
32793: föra följande:                                       bjudna i Finland. I effektdelarna till fyrverkeri-
32794: I motiveringen till spörsmålet anförs att de all-    pjäserna, som till volymen är betydligt mindre än
32795: varligaste olägenheterna som fyrverkeripjäserna      svartkrutet, används oftast föreningar av stronti-
32796: orsakar naturligtvis är hälsoolägenheter och per-    um, barium, natrium, kalium, koppar och alumi-
32797: sonskador. Där talas också om den miljöbelast-       nium.
32798: ning som tungmetallerna i fyrverkeripjäserna ut-        Användningen av fyrverkeripjäser leder ock-
32799: gör.                                                 så mångenstädes till nedskräpning och till följd
32800:    Fyrverkeripjäserna övervakas i Finland i för-     därav kostnader för uppsnyggning. Men sådana
32801: sta hand av Säkerhetsteknikcentralen TUKES           kostnader uppstår i alla fall i samband med fes-
32802: som är underställd handels- och industriministe~     terna under årsskiftet, även om inga fyrverkeri-
32803: riet. Bestämmelser om godkännandet, tillverk-        pjäser används. Vid årsskiftet orsakar fyrverkeri-
32804: ningen, importen och användningen av fyrverke-       pjäserna kortvarigt höga halter av damm och rök,
32805: ripjäser och andra explosiva varor ingår i förord-   vilket kan åsamka exponerade personer symtom.
32806: ningen om explosiva varor (473/1993).                Denna situation varar dock bara några timmar.
32807:    I fråga om regleringen av person- och egen-       Man känner inte till att detta skulle ha några all-
32808: domsskador som användningen av fyrverkeri-           varligare följder.
32809: pjäser orsakar hänvisar jag till det svar minister      Sammansättningen av fyrverkeripjäserna kan
32810: Erkki Tuomioja 20.1.2000 gav på riksdagsleda-        i ~yfte att förebygga mer betydande miljöskador:
32811: mot Lauri Oinonens skriftliga spörsmål SS            v1d behov regleras genom ett statsrådsbeslut med
32812: 966/1999 rd.                                         stöd av 43 § kemikalielagen (744/1989). Genom
32813:    I offentligheten har det förekommit uppgifter     ett sådant beslut kan användningen av tungmetal-
32814: om de tungmetaller som ingår i fyrverkeripjäser-     ler i fyrverkeripjäser vid behov förbjudas. Innan
32815: na såsom bly och kvicksilver samt om miljöut-        ett sådant beslut fattas borde både världshandels-
32816: släppen och -belastningen från dem. Sådana på-       organisationen WTO och EU-kommissionen i
32817: ståenden har under de senaste åren också fram-       förväg underrättas om inskränkningarna och för-
32818: förts i Norge och Sverige. Enligt ett utlåtande av   buden. Ett eventuellt förbud och de därmed sam-
32819: Säkerhetsteknikcentralen borde det inte finnas       manhängande internationella notifieringarna för-
32820: 
32821: 
32822: 4
32823: Ministems svar                                          KK 984/1999 vp- Säde Tahvanainen /sd
32824: 
32825: 
32826: utsätter en utredning om de tungmetallutsläpp       träffat de ur miljösynpunkt besvärligaste tung-
32827: som orsakas av fyrverkeripjäsema samt en till-      metallema. Avsikten är dock att följa med situa-
32828: förlitlig riskvärdering av olägenhetema. Men i      tionen på marknaden för fyrverkeripjäser för näs-
32829: detta nu verkar det inte finnas något behov eller   ta årsskifte genom mer ingående undersökning av
32830: några grunder för förbud, eftersom man i de fyr-    sammansättningen av de fyrverkeripjäser som
32831: verkeripjäser som används i Finland enligt vad      släpps ut på marknaden.
32832: Säkerhetsteknikcentralen meddelat inte har på-
32833: 
32834: 
32835: Helsingforsden 14 februari 2000
32836: 
32837:     Miljöminister Satu Hassi
32838: 
32839: 
32840: 
32841: 
32842:                                                                                                    5
32843:                                                              KK 985/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
32844: 
32845: 
32846: 
32847: 
32848:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 985/1999 vp
32849: 
32850:                                               Työministeriön työssäkäyntialueita koskevien
32851:                                               määräysten soveltaminen
32852: 
32853: 
32854: 
32855: 
32856: Eduskunnan puhemiehelle
32857: 
32858: Työministeriö on laatinut uudet määräykset ns.         jä myöhästyy töistä joka päivä 10-15 minuut-
32859: työssäkäyntialueista, joihin työhön osoitetun          tia, mikä ei taas työpaikan päivärutiinin (esim.
32860: työttömän on suostuttava työpaikalleen matkus-         ruoan valmistumisaikataulun) takia ole sallitta-
32861: tamaan. Käytännössä uudet määräykset laajenta-         Vlssa.
32862: vat merkittävästi sitä maantieteellistä aluetta,           Tällöin henkilö on "kahden tulen välissä":
32863: jonne työpaikka kotikunnan ulkopuolelle voi-           joko ottaa potkut jatkuvasta myöhästelystä tai
32864: daan osoittaa ja jonne työhön menosta kieltäyty-       joutua karenssiin työstä kieltäytymisestä. Totuus
32865: minen johtaa karenssiin ja työttömyysetuuksien         on myös se, ettei kenelläkään ole varaa vuokrata
32866: keskeyttämiseen.                                       ns. kakkosasuntoa jonkin 3 000-4 000 markan
32867:     Työvoiman liikkuminen on luonnollisesti pe-        (50% 7 000-8 000 markasta) bruttotulon takia.
32868: riaatteessa myönteinen ajatus, jos sen avulla voi-     Sama pätee myös auton hankintaa. Kärsijäksi
32869: daan saada työttömille lisää tarjolla olevia työ-      koko asiassa jää työtön, jolle väkisin hankitaan
32870: paikkoja. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinker-       karenssi, sillä työvoimatoimistot ovat monissa
32871: tainen; siinä on nähtävissä myös mitalin toinen        tietoon tulleissa tapauksissa vetäneet täysin j ous-
32872: puoli. Uudet, laajat työssäkäyntialueet johtavat       tamatonta linjaa ko. tapauksissa.
32873: kohtuuttomuuksiin lähinnä kahden työnhakija-               Toinenkin ryhmä on ongelmiltaan pitkälti sa-
32874: ryhmän kohdalla: osa-aikatyöhön osoitettavat ja        manlainen. Syrjäkylältä on mahdoton ehtiä tai
32875: haja-asutusalueella asuvat tai harvemmin sinne         jopa päästä työhön keskustaan vaadittuun aikaan
32876: työhön osoitetut. Jo määräysten lyhyen voimas-         mennessä ilman omaa autoa, mikäli ei löydy hen-
32877:  saolon aikana- toki joskus ennen sitäkin- on          kilöä, joka maksaa auton oston ja ehkä tarvitta-
32878:  tullut esiin tapauksia, joissa työttömälle on osoi-   van ajokortin. Ongelma voi kohdata myös taaja-
32879: tettu osapäiväinen toimi esimerkiksi kunnan jos-       massa asuvaa työtöntä, jos hänet osoitetaan töi-
32880:  sain koulussa tai hoitolaitoksessa. Niissä maini-     hin jonnekin syrjäkylälle tai kaukaiselle pikku-
32881:  tut työtehtävät sijoittuvat valtaosaltaan keittiöön   paikkakunnalle. Julkisia kulkuneuvoja ei ole tai
32882:  tai siivoustoimeen, ja niissä työaika alkaa poik-     niiden aikataulut eivät lainkaan sovi työssäkäyn-
32883:  keuksetta aamulla klo 7.00-8.00. Nykyisen,            tiin. Esimerkkinä tästä voidaan mainita pääkau-
32884:  monin paikoin hyvin harvan tai jopa olematto-         punkiseudulla asuva työtön, joka uuden työssä-
32885:  man julkisen liikenneverkon avulla työhön pää-        käyntialueen nojalla voidaan osoittaa työhön
32886:  sy edes klo 8.00:aan mennessä joitain 15-25 ki-       esim. Artjärvelle. Sinne lähtee arkisin ensimmäi-
32887:  lometrin päässä olevalta sivukylältä on käytän-       nen bussivuoro klo 9.30, ja se on perillä Artjär-
32888:  nössä mahdotonta. Ainoa linja-autovuoro on            vellä klo 11.50. Monikohan työpaikka suostuisi
32889:  koululaisbussi, joka yleensä on perillä keskustas-    moiseen työhöntuloaikaan? Tuntuu siltä, ettei
32890:  sa aikaisintaan klo 8.00. Tällöin nopeakin käveli-    uusia työssäkäyntialueita ole loppuun asti harkit-
32891: 
32892:                                                                                                   Versio 2.0
32893: KK 985/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
32894: 
32895: 
32896: tu tai sitten työvoimatoimistoille on annettava      Onko hallitus tietoinen siitä, että uudet
32897: ehdoton määräys olla antamatta karenssia henki-      työssäkäyntialueet johtavat lisääntyväs-
32898: lölle, jolla ei ole omaa autoa tai varaa sellaista   sä määrin kohtuuttomiin tai ylitsepääse-
32899: hankkia mainitun työssäkäynnin toteutumiseksi        mättömUn ongelmiin ja karenssiin niillä
32900: ja jonka ei myöskään kannata vuokrata toista         työhön osoitetuilla työnhakijoilla, jotka
32901: asuntoa työssäkäyntipäivien ajaksi. Saman tulee      asuvat huonojen yleisten liikenneväli-
32902: koskea myös niitä, joiden asuinpaikasta ei kulje     neyhteyksien päässä ja joilla ei ole va-
32903: yleisiä liikennevuoroja säännöllisesti, jotta työ-   rattomuuden tai pienen, esimerkiksi
32904: paikalle ehtisi ajoissa.                             työn osa-aikaisuudesta johtuvan palkan
32905:                                                      takia mahdollisuutta oman auton han-
32906: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   kintaanja
32907: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32908: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
32909: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  ongelmien poistamiseksi, esimerkiksi si-
32910:                                                      tovien kohtuullistamissäännösten anta-
32911:                                                      miseksi karenssiin määräämisessä ko.
32912:                                                      seikkojen vuoksi?
32913: 
32914: 
32915: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2000
32916: 
32917:     Raimo Vistbacka /ps
32918: 
32919: 
32920: 
32921: 
32922: 2
32923: Ministerin vastaus                                       KK 985/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
32924: 
32925: 
32926: 
32927: 
32928: Eduskunnan puhemiehelle
32929: 
32930: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      säkäynti on vastaavassa ajassa ja vastaavin kus-
32931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       tannuksin mahdollista.
32932: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Paikallisen asiantuntemuksen saamiseksi työ-
32933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          ministeriö on ennen määräyksen vahvistamista
32934: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kuullut kaikkia työvoimatoimikuntia sekä työ-
32935: myksen KK 985/1999 vp:                              voima- ja elinkeinokeskuksia. Saadut lausunnot
32936:                                                     on mahdollisuuksien mukaan otettu määräykses-
32937:       Onko hallitus tietoinen siitä, että uudet     sä huomioon. Samoin määräyksessä on otettu
32938:       työssäkäyntialueet johtavat lisääntyväs-      huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnankin
32939:       sä määrin kohtuuttomiin ja ylitsepääse-       mietinnössään korostama johdonmukaisuus: jos
32940:       mättömiin ongelmiin ja karenssiin niillä      kunta kuuluu toisen kunnan työssäkäyntialuee-
32941:       työhön osoitetuilla työnhakijoilla, jotka     seen, tämän toisen kunnan tulee kuulua edellisen
32942:       asuvat huonojen yleisten liikenneväli-        työssäkäyntialueeseen. Esimerkiksi Helsinki on
32943:       neyhteyksien päässä ja joilla ei ole va-      aiemminkin kuulunut edustaja Vistbackan kysy-
32944:       rattomuuden tai pienen, esimerkiksi           myksessä esimerkkinä mainitun Artjärven työs-
32945:       työn osa-aikaisuudesta johtuvan palkan        säkäyntialueeseen, silloin työvoimatoimikunnan
32946:       takia mahdollisuutta oman auton han-          päätöksen mukaisesti. Tämän vuoden alusta hel-
32947:       kintaanja                                     sinkiläisten edellytetään vastaavasti ottavan työ-
32948:                                                     tä vastaan Artjärveltä, jos sitä on siellä tarjolla.
32949:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä on-          Työministeriön antamassa määräyksessä on
32950:       gelmien poistamiseksi, esimerkiksi sito-      pyritty siihen, että työssäkäyntialueet eri puolilla
32951:       vien kohtuullistamissäännösten antami-        maata olisivat mahdollisimman yhtenäiset, ku-
32952:       seksi karenssiin määräämisessä ko.            ten hallituksen esityksen perusteluissa edellyte-
32953:       seikkojen vuoksi?                             tään. Niin kuin sosiaali- ja terveysvaliokunta on
32954: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mietinnössään huomauttanut, laissa ei rinnasteta
32955: ti seuraavaa:                                       työssäkäyntialuetta ja asuinkuntaa. Lainmuutok-
32956:                                                     sella ei hallituksen esityksen mukaan myöskään
32957: Työministeriö on antanut kysymyksessä tarkoite-     ole tarkoitettu muuttaa periaatetta, jonka mu-
32958: tun määräyksen vuonna 2000 sovellettavista          kaan työnhakijalta edellytetään päivittäisen työs-
32959: työssäkäyntialueista tämän vuoden alusta voi-       säkäynnin järjestämistä samassa laajuudessa
32960: maan tulleen työttömyysturvalain muutoksen no-      kuin hänen kotipaikkakuntansa työssäkäyviltä.
32961: jalla. Lain sanamuodon mukaan työssäkäynti-            Työttömyysturvan saajan tulee olla työmark-
32962: alueena pidetään, jollei erityisistä syistä muuta   kinoiden käytettävissä. Julkisen liikenteen puut-
32963: johdu, henkilön asuinpaikkakuntaa sekä paikka-      tumisen hyväksyminen perusteeksi sille, ettei
32964: kuntia, joilla henkilön asuinpaikkakunnalta ylei-   tarjottua työtä tarvitse ottaa vastaan, olisi sen
32965: sesti käydään työssä, tai joissa henkilön asuin-    myöntämistä, että esimerkiksi monet syrjäkylillä
32966: paikkakunnalta tavanomainen päivittäinen työs-      asuvat työttömät voisivat jatkuvasti nostaa työt-
32967: 
32968: 
32969: 
32970:                                                                                                       3
32971: KK 985/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
32972: 
32973: 
32974: tömyysetuuksia ilman, että mitään olisi tehtävis-     man lähiliikkuvuuden edistäminen on yhteiskun-
32975: sä heidän työllistymisekseen.                         nan kannalta suotuisaa, koska se ei aiheuta infra-
32976:    Kysymyksen mukaan uudet työssäkäynti-              struktuuri-investointien tarvetta samassa mitassa
32977: alueet voivat olla kohtuuttomia osa-aikatyöhön        kuin alueellinen muuttoliike.
32978: osoitettaville. Mitään muutosta huonompaan ei             Työssäkäyntialueista annetun määräyksen tul-
32979: tässä suhteessa kuitenkaan ole tapahtunut, sillä      kinta ei saa yksittäistapauksissa johtaa kohtuut-
32980: työttömyysturvalain mukaan henkilöllä on edel-        tomuuksiin työnhakijan kannalta. Työministeriö
32981: leenkin pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta        aikookin seurata määräyksen vaikutusta työvoi-
32982: hänelle tarjottua osa-aikatyötä silloin, kun työstä   matoimikuntien ratkaisuihin, esimerkiksi sitä, li-
32983: maksettava palkka ja hänelle mahdollisesti mak-       sääntyvätkö työstä kieltäytymisestä annetut ka-
32984: settava työttömyyspäiväraha työmatka- ja mui-         renssit. Työvoimatoimikunnilta on myös pyydet-
32985: den työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kus-        ty jatkuvaa palautetta määräyksen toimivuudes-
32986: tannusten jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle        ta. Koska määräys on voimassa vain vuoden ker-
32987: maksettava työttömyyspäiväraha.                       rallaan, saatu palaute ja työmarkkinoilla tapahtu-
32988:    Äskettäin julkaistujen tutkimustulosten mu-        vat muutokset voidaan ottaa määräystä uusittaes-
32989: kaan ihmiset käyvät nykyään työssä yhä kauem-         sa joustavasti huomioon. Tarvittaessa määräystä
32990: pana kotoaan. Työministeriön määräys työssä-          voidaan muuttaa jo ennen sen voimassaolon päät-
32991: käyntialueista on tämän kehityksen mukainen.          tymistä
32992: Työministeriön käsityksen mukaan juuri työvoi-
32993: 
32994: 
32995: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
32996: 
32997:     Työministeri Sinikka Mönkäre
32998: 
32999: 
33000: 
33001: 
33002: 4
33003: Ministems svar                                             KK 985/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps
33004: 
33005: 
33006: 
33007: 
33008: Tili riksdagens talman
33009: 
33010: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         För att få kännedom om lokala förhålianden
33011: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      har arbetsministeriet innan det faststälide före-
33012: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-     skriftema hört samtliga arbetskraftskommissio-
33013: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga           ner och arbetskrafts- och näringscentraler. Deras
33014: spörsmål SS 985/1999 rd:                             utlåtanden har i mån av möjlighet beaktats i före-
33015:                                                      skriftema. Likaså har man beaktat den konse-
33016:       Å.r regeringen medveten om att de nya          kvensaspekt som social- och hälsovårdsutskottet
33017:       pendlingsregionerna i stigande grad ger        poängterat i sitt betänkande: om en kommun hör
33018:       upphov tili oskäliga och oöverstigliga         till en annan kommuns pendingsregion, skall
33019:       problem och karens för de arbetssökan-         denna andra kommun anses höra till den förra
33020:       de som anvisats arbete, men som bor på         kommunens pendlingsregion. Till exempel hör-
33021:       orter med dåliga allmänna kommunika-           de Helsingfors tidigare, detta enligt arbetskrafts-
33022:       tioner och som på grund av sin medel-          kommissionens beslut, till pendlingsregionen för
33023:       löshet eller för att lönen, t.ex. beroende     Artsjö som riksdagsman Vistbacka anger som
33024:       på deltidsarbete är liten, inte har råd att    exempel i sitt spörsmål. Från och med början av
33025:       skaffa sig egen bil och                        detta år förutsätts helsingforsboma på motsva-
33026:                                                      rande sätt ta emot arbete i Artsjö, om där finns ar-
33027:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          bete tillgängligt.
33028:       för att undanröja problemet, t.ex. ge-             1 arbetsministeriets föreskrift eftersträvas så-
33029:       nom att ge bindande skälighetsbestäm-          dan möjligast stor enhetlighet i fråga om pend-
33030:       melser när det gäller att fastställa ka-       lingsregionema i landets olika delar, som förut-
33031:       rens på grund av ovan nämnda omstän-           sätts i motiveringen till regeringspropositionen.
33032:       digheter?                                      Såsom social- och hälsovårdsutskottet i sitt be-
33033: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tänkande har påpekat, jämställer lagen inte en
33034:                                                      pendlingsregion med en boningsort. Enligt reger-
33035: föra följande:
33036:                                                      ingspropositionen syftar lagändringen ej helier
33037: Arbetsministeriet har med stöd av en ändring i la-   till att ändra principen enligt viiken det av arbets-
33038: gen om utkomstskydd för arbetslösa som trädde i      sökande förutsätts lika omfattande arrangemang
33039: kraft i början av detta år gett i spörsmålet av-     för att dagligen kunna ta sig till arbete som av
33040: sedda föreskrifter om pendlingsregioner som till-    förvärvsarbetande i deras hemkommun.
33041: lämpas under år 2000. Det heter i lagen att man          Mottagaren av utkomstskydd för arbetslösa
33042: såsom pendlingsregion betraktar, om inte något       skali stå tili arbetsmarknadens förfogande. Om
33043: annat följer av särskilda skäl, en persons bo-       avsaknaden av alimänna kommunikationer god-
33044: ningsort samt de orter där personer från bonings-    tas som en grund för att en person inte behöver ta
33045: orten alimänt har sina arbetsplatser elier där det   emot erbjudet arbete erkänner man samtidigt tili
33046: med motsvarande tidsåtgång och tili motsvaran-       exempel att många arbetslösa som bor i avlägsna
33047: de kostnader är möjligt att ha sin dagliga arbets-   byar fortsättningsvis skulle få lyfta arbetslöshets-
33048: plats.
33049: 
33050: 
33051:                                                                                                         5
33052: KK 985/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministerns svar
33053: 
33054: 
33055: förmåner utan att man kan göra någonting för att      het ur samhällets synpunkt är gynnsamt, efter-
33056: sysselsätta dem.                                      som det inte medför lika stort behov av investe-
33057:    Enligt spörsmålet kan de nya pendlingsregio-       ringar i infrastrukturen som den regionala flyttrö-
33058: nerna vara orimliga med tanke på personer som         relsen skulle göra.
33059: anvisas deltidsarbete. Någon ändring tili det säm-       Tolkningen av föreskrifterna om pendlingsre-
33060: re har dock inte inträffat här, för enligt lagen om   gioner får inte leda tili orimligheter med tanke på
33061: utkomstskydd för arbetslösa har en person fortfa-     enskilda arbetssökande. Arbetsministeriet kom-
33062: rande giltigt skäl att vägra ta emot erbjudet del-    mer att följa föreskrifternas inverkan på arbets-
33063: tidsarbete då lönen för arbetet och den arbetslös-    kraftskommissionernas avgöranden, tili exempel
33064: hetsdagpenning som eventuellt betalas tili ho-        om de leder tili ökat antal karenser som ges på
33065: nom, efter avdrag av kostnaderna för arbetsresor      grund av vägran att ta emot arbete. Arbetskrafts-
33066: och övriga kostnader som beror på att han tar         kommissionerna har också betts komma med
33067: emot arbetet, blir mindre än den arbetslöshets-       fortlöpande feedback på hur föreskrifterna fung-
33068: dagpenning som betalas tili honom.                    erar. Eftersom föreskrifterna endast gälier ett år
33069:    Forskningsresultat som getts ut nyligen ger        åt gången kan feedbacken och de förändringar
33070: vid handen att folk numera allt oftare har en lång    som skett på arbetsmarknaden beaktas när före-
33071: väg från sitt hem tili arbetsplatsen. Arbetsmini-     skrifterna förnyas. Vid behov kan man göra änd-
33072: steriets föreskrift om pendlingsregioner går i lin-   ringar i föreskrifterna redan innan giltighetstiden
33073: je med denna utveckling. Arbetsministeriet an-        har gått ut.
33074: ser att just främjande av arbetskraftens närrörlig-
33075: 
33076: 
33077: 
33078: Helsingfors den II februari 2000
33079: 
33080:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
33081: 
33082: 
33083: 
33084: 
33085: 6
33086:                                                                     KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r
33087: 
33088: 
33089: 
33090: 
33091:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 986/1999 rd
33092: 
33093:                                               Enhetliga posttjänster och lika behandling av
33094:                                               de båda språkgrupperna
33095: 
33096: 
33097: 
33098: 
33099: Tili riksdagens talman
33100: 
33101: Post- och televerket fick stälining som statligt af-   rade utvecklingschefMaija Eskola att det för tili-
33102: fårsverk 1990. Fyra år senare ombildades verket        fållet inte går att ändra språket på kvittona, "men
33103: tili ett statligt aktiebolag. År 1998 delades bola-    kanske senare". Folktinget har vidare uppmärk-
33104: get upp i två separata koncemer, en post- och en       sammats på att Posten i sin fasadskyltning använ-
33105: telekoncern. Postkoncernen ägs i sin helhet av         der det finska namnet före det svenska, Posti-
33106: finska staten.                                         Pasten, också på många orter där majoritetens
33107:     Eftersom Posten är statsägd, har den ett enty-     språk är svenska. Däremot används koncemens
33108: digt ansvar för att tiligodose den finsk- och          namn endast i finsk version på bl.a. offentliga
33109: svenskspråkiga befolkningens samhälieliga              meddelanden som sänds ut tili befolkningen samt
33110: grundbehov enligt lika vilikor. Detta ansvar ut-       på Postens bilar. Ytterligare har Folktinget fått
33111: går från grundlagen och definieras närmare i           vetskap om att Postens huvudtelefonväxel svarar
33112: språklagen (17 b §) och i postlagen (5 §).De stat-     enspråkigt och att Postens telefontjänst för
33113: liga bolagens ansvar för den språkliga servicen        svenskspråkiga kunder inte alitid har beredskap
33114: lyftes fram av statsminister Paavo Lipponen i det      att betjäna kunderna på svenska.
33115: brev han riktade tili ministerieroa (28.1.1997)           Skali Finland leva upp tili sin grundlagsfåsta
33116: angående användningen av finska och svenska            tvåspråkighet är det viktigt, dels att de båda
33117: vid myndighetema.                                      språkgruppema kan betjänas av de statliga och
33118:     Svenska Finlands folkting, som arbetar för en      kommunala inrättningarna, dels att dessa också
33119: språklig jämstälidhet melian den finsk- och            utåt visar upp sig på de båda språken. De språkli-
33120: svenskspråkiga befolkningen, har upprepade             ga symbolerna har en viktig funktion vid upprätt-
33121: gånger kontaktats när det gälier Postens betjä-        hållandet av landets tvåspråkighet och identitet.
33122: ning på svenska. 1 februari 1999 vände sig Folk-       Det är inte bara den svenskspråkiga befolkning-
33123: tinget i ett brev tili Postens systemchef Jukka        en i vårt land som önskar och vili hävda sin rätt
33124: Kiviniemi med anledning av Postens franke-             att erkännas som en oskiljaktig del av ett tvåsprå-
33125: ringsetiketter och kvitton. På vissa tvåspråkiga       kigt Finland.
33126: områden använder postkontoren frankeringseti-
33127: ketter där ortens namn anges enbart på finska.         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
33128: Därtili är de kvitton postkontoren ger kunderna        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33129: enspråkigt finska. 1 maj 1999 kontaktade Folk-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
33130: tinget ännu generaldirektör Asko Saviaho på            följande spörsmål:
33131:  grund av Postens enspråkiga kvitton. 1 en insän-
33132:  dare i tidningen Västra Nyland (23.1 0.1999) sva-           Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att
33133:                                                              den statsägda Pasten skall vara konse-
33134: 
33135:                                                                                                  Versio 2.0
33136: KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r
33137: 
33138: 
33139:       kvent och behandla de båda språkgrup-
33140:       perna lika?
33141: 
33142: 
33143: Helsingforsden 24 januari 2000
33144: 
33145:     Henrik Lax /sv
33146: 
33147: 
33148: 
33149: 
33150: 2
33151: Suomennos                                                            KK 986/1999 vp -      Henrik Lax /r
33152: 
33153: 
33154: 
33155: 
33156:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 986/1999 vp
33157: 
33158:                                               Postin palveluiden johdonmukaisuus ja kum-
33159:                                               mankin kieliryhmän tasavertainen kohtelu
33160: 
33161: 
33162: 
33163: 
33164: Eduskunnan puhemiehelle
33165: 
33166: Posti- ja telelaitos sai valtion liikelaitoksen ase-   päällikkö Maija Eskola vastasi yleisönosasto-
33167: man vuonna 1990. Neljä vuotta myöhemmin lai-           kirjoituksessaan Västra Nyland -lehdessä
33168: tos muutettiin valtion osakeyhtiöksi. Vuonna           (23.10.1999), että kuittien kieltä ei juuri nyt ole
33169: 1998 yhtiö jaettiin kahteen erilliseen konserniin,     mahdollista muuttaa, "mutta ehkä myöhemmin".
33170: posti- ja telekonserniin. Suomen valtio omistaa        Kansankäräjille on myös tehty tiettäväksi, että
33171: kokonaisuudessaan Posti-konsernin.                     Posti käyttää julkisivukylteissään suomenkielis-
33172:    Koska Posti on valtion omistama, sillä on yk-       tä nimeä ruotsinkielisen nimen edellä, Posti-
33173: siselitteinen vastuu huolehtia suomen-ja ruotsin-      Posten myös monilla niillä paikkakunnilla, jois-
33174: kielisen väestön yhteiskunnallisista perustarpeis-     sa enemmistön kieli on ruotsi. Sen sijaan konser-
33175: ta samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä vas-          nin nimi on ainoastaan suomeksi muun muassa
33176: tuu lähtee perustuslaista, ja se määritellään tar-     väestölle lähetettävissä tiedoksiannoissa sekä
33177: kemmin kielilaissa ( 17 b §) ja postitoimintalais-     Postin autoissa. Kansankäräjät on myös saanut
33178: sa (5 §). Pääministeri Paavo Lipponen nosti val-       tietoa siitä, että Postin pääpuhelinvaihde vastaa
33179: tionyhtiöiden vastuun kielellisistä palveluista        yksikielisesti ja että Postin ruotsinkielisille
33180: esille ministeriöille osoittamassaan kirjeessä         asiakkaille tarkoitetulla puhelinpalvelulla ei aina
33181: (28.l.l997) suomen ja ruotsin käytöstä viran-          ole valmiutta palvella asiakkaita ruotsiksi.
33182: omaisasiassa.                                              Suomen perustuslakiin perustuvan kaksikieli-
33183:    Suomenruotsalaisiin kansankäräjiin, joka            syyden toteutumisen kannalta on tärkeää, että
33184: työskentelee suomenkielisen ja ruotsinkielisen         valtiolliset ja kunnalliset laitokset kykenevät pal-
33185: väestön kielellisen tasa-arvon puolesta, on toistu-    velemaan kumpaakin kieliryhmää ja että laitok-
33186: vasti oltu yhteydessä Postin ruotsinkielisten pal-     set näyttäytyvät myös ulospäin kummallakin kie-
33187: veluiden vuoksi. Helmikuussa 1999 Kansankärä-          lellä. Kielellisillä symboleilla on tärkeä tehtävä
33188: jät kääntyi kirjeitse Postin järjestelmäpäällikkö      maan kaksikielisyyden ja identiteetin ylläpitämi-
33189: Jukka Kiviniemen puoleen koskien Postin fran-          sessä. Maamme ruotsinkielisen väestön tavoin
33190: keerausleimojaja kuitteja. Joillakin kaksikielisil-    myös muut toivovat ja haluavat korostaa ruotsin-
33191: lä alueilla postikonttorit käyttävät frankeeraus-      kielisten oikeutta tulla tunnustetuksi erottamatto-
33192: leimoja, joissa paikkakunnan nimi ilmoitetaan          maksi osaksi kaksikielistä Suomea.
33193: vain suomeksi. Tämän lisäksi postikonttorien
33194: asiakkaille antamat kuitit ovat pelkästään suo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33195: men kielellä. Toukokuussa 1999 Kansankäräjät           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33196: otti yhteyttä vielä pääjohtaja Asko Saviahoon          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33197: Postin yksikielisten kuittien tiimoilta. Kehitys-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33198: 
33199: 
33200:                                                                                                          3
33201: KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r
33202: 
33203: 
33204: 
33205:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,   donmukainen ja kohtelisi kumpaakin
33206:       jotta valtion omistama Posti olisi joh-    kieliryhmää tasavertaisesti?
33207: 
33208: 
33209: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2000
33210: 
33211:     Henrik Lax /r
33212: 
33213: 
33214: 
33215: 
33216: 4
33217: Ministerin vastaus                                                 KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r
33218: 
33219: 
33220: 
33221: 
33222: Eduskunnan puhemiehelle
33223: 
33224: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tuotteiden esilläpitämistä ja saatavuutta. Käytän-
33225: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nössä ei valitettavasti ole aina mahdollista pitää
33226: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaikkia suomenkielisiäkään versioita esillä kos-
33227: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik           ka monia harvoin tarvittavia lomakkeita on ~aata­
33228: Laxin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vissa vain pyynnöstä. Posti korostaa kuitenkin
33229: KK 986/1999 vp:                                       tulevaisuudessakin sitä, että varsinkin kaksikieli-
33230:                                                       sillä paikkakunnilla keskeisten postipalveluihin
33231:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,        liittyvien painotuotteiden on oltava tasapuolises-
33232:       jotta valtion omistama Posti olisi joh-         ti esillä ja saatavilla.
33233:       donmukainen ja kohtelisi kumpaakin                  Postitoimipaikkojen niin sanotuissa infohyl-
33234:       kieliryhmää tasavertaisesti?                    lyissä olevat muut kuin Postin mainokset ja lo-
33235:                                                       makkeet ovat esillä siten ja sen kielisinä kuin
33236: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         esilläpitopalvelun ostanut yritys tai viranomai-
33237: ti seuraavaa:                                         nen on palvelun ostanut.
33238: Postitoimintalain (907/1993) 5 §:n 2 momentin             Postin toimipaikkojen ulkoseinissä valomai-
33239: mukaan postilaitoksen on toiminnassaan soveltu-       noksia käytetään paikkakunnan kielisuhteiden
33240: vin osin noudatettava kielilain ( 148/1922) sään-     mukaan. Kaksikielisillä paikkakunnilla ovat käy-
33241: nöksiä. Postilaitoksen on muutoinkin huolehdit-       tössä myös ruotsinkieliset valomainokset Posti
33242: tava siitä, että suomen-, ruotsin- ja saamenkieli-    (logo) Posten-tyyppiä käytetään aina silloin, kun
33243: sen väestön tarpeet otetaan postilaitoksen toimin-    halutaan käyttää kaksikielistä valomainosta.
33244: nassa huomioon samanlaisten perusteiden mu-           Enemmistöltään ruotsinkielisillä paikkakunnilla
33245: kaan. Tätä velvollisuutta on edelleen korostettu      ja muulloinkin, kun seinätilaa on tarpeeksi, on
33246: lisäämällä laissa mainittu velvollisuus myös Suo-     käytetty erillistä ruotsinkielistä valomainosta
33247: men Posti Oy:n toimilupaan.                           koska kaksikielistä valomainosta valmistetaa~
33248:    Kielilakiin vuonna 1995 lisätyn 17 b §:n mu-       vain edellä mainitun laisena.
33249: kaan muun muassa sellaisen palveluja tuottavan            Postin lomakkeissa, mainoksissa ja autoissa
33250: yhtiön, jossa valtiolla on määräämisvalta, on pal-    käytetään yhtenäisen visuaalisen ilmeen luomi-
33251: veltava yleisöä ja tiedotettava yleisölle suomeksi    seksi vain Postin virallista yritystunnusta (merk-
33252: ja ruotsiksi, jollei se ole tarpeetonta tai yhtiön    ki, jonka oikealla puolella nimilogo Posti). Yhte-
33253: kannalta kokonaisuudessaan arvioituna kohtuu-         näisen ilmeen luominen aloitettiin keväällä 1997
33254:                                                       Postin autoista.
33255: tonta.
33256:    Posti on tarjonnut suomen-, ruotsin- ja saa-           Postissa vuonna 1999 käyttöön otettu kassa-
33257: menkielistä palvelua parhaiten välittömässä asia-     päätejärjestelmä (KOTA), joka on suunniteltu
33258: kaspalvelussa ja kirjeenvaihdossa. Postin palve-      varsin keskeisesti pankkipalveluiden tarpeiden
33259: luehdot, -hinnastot , -esitteet ja lomakkeet paine-   mukaan, on vain suomenkielinen. Kaksikieli-
33260: taan myös suomeksi ja ruotsiksi mutta ei saamek-      syys on otettu huomioon uudemmissa sovelluk-
33261:                                                       sissa (Onni). Posti joutuu Leonian pankkipalve-
33262: Sl.
33263:   Posti painottaa jatkuvasti sekä suomen- että        luiden poistumisen takia uusimaan koko kassa-
33264: ruotsinkielisten lomakkeiden ja muiden paino-         päätejärjestelmänsä, ja ruotsin kieli otetaan huo-
33265: 
33266:                                                                                                        5
33267: KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r                                                        Ministerin vastaus
33268: 
33269: 
33270: mioon, kun Posti piakkoin alkaa suunnitella uut-      Suomen Posti Oy ei ole aina palvellut ruotsinkie-
33271: ta postipalveluiden tarpeisiin tarkoitettua kassa-    listä asiakaskuntaansa tyydyttävällä tavalla.
33272: järjestelmää.                                            Saatujen tulosten seurauksena Telehallinto-
33273:    Postin käyttämissä postimaksukoneissa on           keskus ja Suomen Posti Oy ovat sopineet toimis-
33274: kaksikielinen leima aina silloin, kun postimaksu-     ta, joilla ruotsinkielisen asiakaspalvelun tasoa
33275: kone on käytössä kaksikielisellä paikkakunnalla.      nostettaisiin.
33276: Myös lämpökirjoittimien postimaksuleimat ovat            Suomen Posti Oy parantaa kaksikielisillä
33277: kaksikielisillä paikkakunnilla kahdella kielellä.     paikkakunnilla mahdollisuuksiensa mukaan ruot-
33278: Kirjoitintyypeittäin vaihteleva tekstikentän pi-      sinkielisen asiakaspalvelun tasoa. Posti onkin
33279: tuus rajoittaa kuitenkin pitkien nimien kirjoitta-    tässä asiassa lähettänyt toimipaikkojen esimie-
33280: misen kahdella kielellä. Jos tarraan mahtuu teks-     hille kirjeen, jossa korostetaan tärkeimmän pe-
33281: tiä vain yhdellä kielellä, siihen tulee paikkakun-    ruslomakkeiston saatavuutta ja sen ylläpitoa. Eri-
33282: nan nimi, joka määräytyy enemmistönä olevan           tyistä huomiota kiinnitetään ruotsinkielisen lo-
33283: väestön mukaan.                                       makkeiston saatavuuteen. Asiakaspalveluhenki-
33284:    Postin puhelinvaihde vastaa suomeksi, koska        löstön ruotsin kielen taidon vähimmäistavoittee-
33285: kyseessä on Postin valtakunnallinen puhelinvaih-      na pidetään sitä, että asiakas tulee ymmärretyksi
33286: de. Ruotsia puhuvaa palveliaan luonnollisesti         ja saa asiansa hoidetuksi omalla äidinkielellään.
33287: ruotsiksi. Postin valtakunnallisen puhelinpalve-      Toimipaikkojen henkilöstön koulutuksesta vas-
33288: lun puheluista ruotsinkielisiä puheluita on enin-     taaville korostetaan ruotsinkielisen asiakaspalve-
33289: tään kaksi prosenttia. Normaalina työaikana pu-       lun tärkeyttä ja kehotetaan edistämään henkilös-
33290: helinvaihteessa on riittävästi ruotsia osaavaa        tön ruotsin kielen taitoa.
33291: henkilökuntaa. Ainoastaan iltaisin ja lauantaisin        Telehallintokeskus pyytää Postilta vuodesta
33292: saattaa joskus olla pulaa ruotsin kieltä taitavasta   2000 lähtien vuosittaisen postitoiminnan valvon-
33293: henkilökunnasta.                                      nan yhteydessä myös tiedot kielellisten oikeuk-
33294:    Osana postitoiminnan yleistä ohjausta ja val-      sien turvaamisesta. Postin on selvityksessä il-
33295: vontaa liikenneministeriö on vuoden 1998 alussa       moitettava, miten palvelujen tarjonnan järjeste-
33296: pyytänyt Telehallintokeskusta, jonka tehtävänä        lyt on toteutettu ruotsin- ja saamenkielisille ryh-
33297: on valvoa postitoimintalain noudattamista, sel-       mille. Lisäksi Telehallintokeskus tekee vähin-
33298: vittämään pääkaupunkiseudun postitoimipaikko-         tään kerran vuodessa pistetarkastuksia Suomen
33299: jen ruotsinkielisen palvelun saatavuutta ja tasoa.    Posti Oy:n konttoreihin tarkkaillakseen palvelu-
33300: Sekä Telehallintokeskuksen selvityksessä että         tason kehittymistä.
33301: Suomen Posti Oy:n lausunnoista ilmeni, että
33302: 
33303: 
33304: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
33305: 
33306:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
33307: 
33308: 
33309: 
33310: 
33311: 6
33312: Ministerns svar                                                    KK 986/1999 vp -      Henrik Lax /r
33313: 
33314: 
33315: 
33316: 
33317: Tili riksdagens talman
33318: 
33319: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       möjligt att hålla framme ens alla finskspråkiga
33320: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       versioner, eftersom många sådana blanketter som
33321: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hen-      sällan behövs kan fås endast på begäran. Ä ven
33322: rik Lax /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS      med tanke på framtiden framhåller Posten dock
33323: 986/1999 rd:                                          att tryckalster i anslutning tili de centrala post-
33324:                                                       tjänsterna skall finnas framlagda och tillgängliga
33325:       imnar regeringen vidta åtgärder för att         på lika vilikor, i synnerhet på tvåspråkiga orter.
33326:       den statsägda Pasten skall vara konse-              På postkontorens s.k. infohyllor är andra än
33327:       kvent och behandla de båda språkgrup-           Postens reklambroschyrer och blanketter fram-
33328:       perna lika?                                     satta på det språk och så som överenskommits
33329:                                                       med det företag eller den myndighet som köpt
33330: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       servicen.
33331: föra följande:                                           På postkontorens ytterväggar används ljusre-
33332: Enligt 5 § 2 mom. postlagen (90711993) skall          klam i enlighet med språkförhållandet på orten.
33333: postverken i sin verksamhet i tillämp1iga delar       På tvåspråkiga orter används också svensksprå-
33334: iaktta språklagen (14811922). Postverken skall        kig ljusreklam. Alternativet Posti (logo) Posten
33335: även annars sörja för att den finsk-, svensk- och     används alltid när man vill använda tvåspråkig
33336: samiskspråkiga befolkningens behov tillgodoses        ljusreklam. På orter där majoritetens språk är
33337: på enahanda grunder i deras verksamhet. Denna         svenska och även annars när det finns tillräckligt
33338: skyldighet enligt lagen har ytterligare framhål-      med utrymme på väggen, använder man en sär-
33339: lits genom att den har upptagits också i Posten       skild svenskspråkig ljusreklam eftersom den två-
33340: Finland Ab:s koncession.                              språkiga reklamen tillverkas endast enligt exem-
33341:     Med stöd av 17 b §, som fogades tili språkla-     plet ovan.
33342: gen 1995, skall bl.a. sådana tjänsteproducerande         1 syfte att skapa en enhetlig visuell framtoning
33343: bolag där staten har bestämmanderätt betjäna och      används enbart Postens officiella företagssig-
33344: informera allmänheten på finska och svenska, om       num ( ett märke på vars högra sida finns namnlo-
33345: det inte är obehövligt eller som helhet bedömt        gon Posti) på Postens blanketter samt i reklam
33346: oskäligt för bo1aget.                                 och på bilar. Projektet med att skapa en enhetlig
33347:     Postens utbud på finsk-, svensk- och samisk-      framtoning började våren 1997 med Postens bi-
33348: språkig service har varit bäst i den direkta kund-    lar.
33349: betjäningen och korresponden. Även Postens ser-          Det kassaterminalsystem (KOTA) som Posten
33350: vicevillkor, serviceprislistor och servicebroschy-    tog i bruk 1999 och som har planerats tärnligen
33351: rer samt blanketter trycks på både finska och         centrerat utgående från behoven i anslutning till
33352: svenska, men inte på samiska.                         banktjänsterna är endast finskspråkigt. Tvåsprå-
33353:     Posten fåster kontinuerligt uppmärksamhet         kigheten har beaktats i de nyare tillämpningarna
33354: vid att både finsk- och svenskspråkiga blanketter     (Onni). Tili följd av avvecklandet av Leonias
33355: och andra tryckalster skall finnas framlagda och      banktjänster blir Posten tvungen att ändra hela
33356: tiligängliga. 1 praktiken är det tyvärr inte alltid   kassaterminalsystemet, och det svenska språket
33357: 
33358: 
33359:                                                                                                        7
33360: KK 986/1999 vp- Henrik Lax /r                                                          Ministerns svar
33361: 
33362: 
33363: tas i beaktande när Posten inom en snar framtid      Ab inte alltid har betjänat sin svenskspråkiga
33364: börjar planera ett nytt kassasystem som är avsett    klientel på ett tillfredsställande sätt.
33365: för behoven i anslutning till posttjänsterna.           Som en följd av resultaten har Teleförvalt-
33366:     1 Postens frankeringsmaskiner används alltid     ningscentralen och Posten Finland Ab kommit
33367: en tvåspråkig stämpel på orter som är tvåspråki-     överens om åtgärder genom vilka den svensk-
33368: ga. Även värmeskrivarnas frankostämpel är på         språkiga kundbetjäningens nivå skall höjas.
33369: bägge språken på sådana orter. Då textfåltets           Posten Finland Ab kommer enligt sina möjlig-
33370: längd varierar beroende på typen av skrivare be-     heter att förbättra den svenskspråkiga kundbetjä-
33371: gränsar detta möjligheten att skriva långa namn      ningen på tvåspråkiga orter. Posten har därför
33372: på två språk. Om det ryms text endast på ett språk   sänt ett brev om detta till postkontorens förmän i
33373: på etiketten, skrivs där ortens namn som bestäms     vilket man fåster uppmärksamhet vid tillgången
33374: enligt majoritetens språk.                           på och upprätthållandet av de centralaste blanket-
33375:     Postens telefonväxel svarar på finska efter-     terna. Särskilt prioriteras tillgången på svensk-
33376: som det är fråga om Postens riksomfattande tele-     språkiga blanketter. Minimikravet när det gäller
33377: fonväxel. Svenskspråkiga betjänas givetvis på        kundbetjäningspersonalens kunskaper i svenska
33378: svenska. Av samtalen till Postens riksomfattan-      är att kunden skall bli förstådd och kunna uträtta
33379: de telefontjänst är andelen svenskspråkiga sam-      sina ärenden på det egna modersmålet. För dem
33380: tai högst 2 %. Under normal arbetstid har telefon-   som ansvarar för utbildningen av postkontorens
33381: växeln tillräckligt med personai som kan sven-       personai betonar man vikten av svenskspråkig
33382: ska. Det är endast kvällar och lördagar som det      kundbetjäning och uppmanar de ansvariga att
33383: ibland kan vara brist på personai som behärskar      främja personalens kunskaper i det svenska språ-
33384: svenska.                                             ket.
33385:     Som en del av den allmänna styrningen av och        1 samband med den årliga tillsynen över post-
33386: tillsynen över postförmedlingen begärde trafik-      förmedlingen kommer Teleförvaltningscentra-
33387: ministeriet i början av 1998 en utredning av Te-     len från och med 2000 att be Posten om uppgifter
33388: leförvaltningscentralen, som skall övervaka att      också om tryggandet av de språkliga rättigheter-
33389: postlagen iakttas, om tillgången på och nivån för    na. Posten skall i sin utredning uppge på vilket
33390: den svenskspråkiga servicen vid huvudstads-          sätt utbudet på tjänster har ordnats för de svensk-
33391: regionens postkontor. Det framgick såväl av Te-      och samiskspråkiga grupperna. Dessutom gör
33392: leförvaltningscentralens utredning som av Pos-       Teleförvaltningscentralen åtminstone en gång
33393: ten Finland Ab:s utlåtanden att Posten Finland       per år stickprov på Posten Finland Ab:s kontor
33394:                                                      för att kontrollera hur servicenivån utvecklas.
33395: 
33396: 
33397: 
33398: Helsingfors den 24 februari 2000
33399: 
33400:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
33401: 
33402: 
33403: 
33404: 
33405: 8
33406:                                                        KK 987/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33407: 
33408: 
33409: 
33410: 
33411:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 987/1999 vp
33412: 
33413:                                               Multimediapalvelujen ja -sisältöjen tilausval-
33414:                                               tuuksien lisääminen kouluille
33415: 
33416: 
33417: 
33418: 
33419: Eduskunnan puhemiehelle
33420: 
33421: Tietoyhteiskunta kansallisena, strategisena va-           Valtiovalta voisi ottaa aktiivisemman roolin
33422: lintana on oikeaan osunut linjaus, joka kantaa         markkinatoimijana, esim. julkisen sektorin säh-
33423: pitkälle tulevaisuuteen. Myös hallitusohjelmassa       köisten palvelujen tilaajana opetussektorilla ja
33424: on kirjattu tavoitteita, joilla edistetään Suomen      sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Esim. Portu-
33425: aktiivista siirtymistä tietoyhteiskuntaan. Suomi       galissa maan hallitus on toiminut oppimisympä-
33426: on Internet-käytön edelläkävijämaa, ja kansalai-       ristöön tarkoitettujen multimediapalvelujen ti-
33427: silla on sekä valmiuksia että halukkuutta ottaa        laajana ja edistänyt voimakkaasti maan sisältö-
33428: käyttöön uutta tekniikkaa. Suomella on siis poik-      teollisuuden kehittymistä.
33429: keuksellisen hyvät lähtökohdat Internet-aikakau-          Lipposen 2. hallituksen ohjelmassa on kirjattu
33430: den hyödyntämiseen varsinkin ns. uuden talou-          sisältöteollisuuden edistämishanke, jonka toteu-
33431: den lohkoilla, joiden tärkeimmät kasvualat ovat        tumisesta ei ohjelman kirjoittamisen jälkeen ole
33432: tietoteollisuustoimialalla.                            kuulunut mitään.
33433:     Tietoyhteiskuntalinjauksista huolimatta Suo-
33434: meen ei ole muodostunut kattavaa ja kohtuuhin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33435: taista tietoverkkojen sisältö- ja palvelutarjontaa.    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33436: Tilanne on kehittymässä nopeasti epätyydyttä-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33437: väksi ja hidastaa esim. yritysten hakeutumista         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33438: sähköisen asioinnin piiriin. Syinä tähän voidaan
33439: nähdä muun muassa verkkokilpailun puuttumi-                  Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lisä-
33440: nen paikallistasolla, valtiovallan riittämätön pa-           täkseen julkisen sektorin sähköisen
33441: nos toimivan markkinadynamiikan luomisessa                   asioinnin sisältöjenja palvelujen tilaus-
33442: sekä julkisen sektorin vähäinen rooli aktiivisena            kantaa ja edistääkseen suomalaisen si-
33443: tietoverkkopalveluiden ostajana.                             sältö- ja palveluteollisuuden kehittymis-
33444:     Tietoyhteiskuntatavoitteiden toteutumiseksi              tä ja kilpailukykyä EU:n komission aset-
33445: on eri keinoin edistettävä alan palvelujen kysyn-            tamien tavoitteiden mukaisella tavalla?
33446:  tää, tuettava tarjontaa ja luotava edellytyksiä in-
33447:  vestoinneille.
33448: 
33449: 
33450: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2000
33451: 
33452:     Markku Laukkanen /kesk
33453: 
33454: 
33455:                                                                                                 Versio 2.0
33456: KK 987/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                Ministerin vastaus
33457: 
33458: 
33459: 
33460: 
33461: Eduskunnan puhemiehelle
33462: 
33463: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        keskeisesti multimediapalvelujen ja sisältöjen
33464: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kehittäminen.
33465: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Erityisesti kouluille tarkoitettuja multimedia-
33466: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           palveluita ja -sisältöjä on kehitettymuun muassa
33467: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tukemalla multimedian ja tietoverkkoihin laitet-
33468: myksen KK 987/1999 vp:                                tavien aineistojen tuottamista. Vuodesta 1996
33469:                                                       lähtien on tuotantoa tuettu noin 16 miljoonalla
33470:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lisä-      markalla. Tänä vuonna tarkoitukseen osoitetaan
33471:        täkseen julkisen sektorin sähköisen            4 miljoonaa markkaa. Valmiina on yli 40 CD-
33472:        asioinnin sisältöjen ja palvelujen tilaus-     ROM-tuotetta ja työn alla noin 30 tilausta. Tieto-
33473:        kantaa ja edistääkseen suomalaisen si-         verkkoihin on valmistunut tai valmistumassa
33474:        sältö- ja palveluteollisuuden kehittymis-      noin 20 tuotetta.
33475:        tä ja kilpailukykyä EU·n komission aset-          Tämän lisäksi on Etälukiohankkeessa tuotettu
33476:        tamien tavoitteiden mukaisella tavalla?        tietoverkkopohjaista aineistoa lähes kaikkiin lu-
33477:                                                       kion kursseihin. Tutkintotavoitteisen aikuisten
33478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ammatillisen koulutuksen tarpeisiin on aineistoa
33479: ti seuraavaa:                                         tuotettu kymmeniin ammattitutkintoihin. Näihin
33480: Hallitusohjelman ja hallituksen hankesalkun mu-       on vuosina 1996-1999 käytetty yhteensä noin
33481: kaisesti tietoyhteiskuntaan keskeisesti kuuluvien     8 miljoonaa markkaa. Vakiintuneen käytännön
33482: sisällöllisten sovellusten ja palvelujen kehittä-     mukaisesti saadaan pohjoismaisen opetusohjel-
33483: mistä ja tuotantoa edistetään määrätietoisesti.       mien vaihdon kautta koulujen käyttöön vuosit-
33484: Tehtävät jakautuvat monen ministeriön vastuul-        tain 16 ohjelmaa, joiden sopeuttaminen oloihim-
33485: le.                                                   me hoidetaan Suomessa.
33486:     Hallinnonalojen välistä sisältötuotantohanket-       Kirjastojen, museoiden ja muiden kulttuurin
33487: ta koordinoi opetusministeriö, joka tämän lisäksi     sektoreiden edellytyksiä tuottaa monipuolisia
33488: vastaa tieto- ja kulttuurisisällöistä, koulutukses-   tieto- ja kulttuurisisältöjä ja kehittää niiden saa-
33489: ta, tutkimuksesta ja tekijänoikeuskysymyksistä.       tavuutta verkkoympäristössä edistetään voimak-
33490: Parhaillaan laaditaan muun muassa digitaalisen        kaasti. Käynnissä on lukuisia hankkeita: esi-
33491: tietohuollon, digitaalisten oppimateriaalien, digi-   merkkeinä Kansallinen elektroninen kirjasto,
33492: taalisen sisältötuotannon ja kulttuuriperinnön di-    elektroninen tieteellinen julkaiseminen ja ennen
33493: gitomnin kehittämiseksi toimenpideohjelmia            julkaisemaUoman kulttuuriaineiston tallentami-
33494: asiantuntijoista koostuvissa työryhmissä.             nen digitaalisessa muodossa.
33495:     Hyvä perusta opetusministeriön hallinnonalan         Kauppa- ja teollisuusministeriön Sisältötuo-
33496: toimille on vuonna 1995 aloitettu ja vuonna 1999      tantoprojekti muodostaa hyvän perustan alan yri-
33497: päivitetty tietoyhteiskunta-ohjelma, jolla ediste-    tysten toimintaedellytysten varmistamiseksi in-
33498: täänja tuetaan Koulutuksen ja tutkimuksen tieto-      focom-klusterissa, johon kuuluvat informaatio-
33499: strategian ja Kulttuuriteollisuuden kehittäminen      teknologia, viestintäinfrastruktuuri ja sisältötuo-
33500: Suomessa -asiakirjan tavoitteita. Näihin sisältyy     tanto.
33501: 
33502: 
33503: 2
33504: Ministerin vastaus                                 KK 987/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33505: 
33506: 
33507:    Alueellisten sisältötuotantohankkeiden suun-    haillaan on kaikkiaan 61 tehostamishanketta
33508: nittelussa on käytetty sisältötuotantoprojektin    käynnissä 31 virastolla. Mittavin hanke on so-
33509: asiantuntemusta. Näistä esimerkkeinä mainitta-     siaali- ja terveysministeriön Markopilottihanke,
33510: koon Oulun Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus       jossa asiakaspalvelun lisäksi kehitetään toiminta-
33511: POEM, Media-Turku ja Pohjois-Savon Taidetoi-       prosesseja.
33512: mikunnan Kulttuuriteollisuuden tuotantokeskus.        EU:n komission asettamia tavoitteita Suomi
33513: Sisältötuotantoprojektin osaamista käyttävät       toteuttaa paitsi kansallisilla ohjelmilla myös tii-
33514: maan 15 TE-keskusta tehdessään alan yrityksiä      viissä yhteistyössä muiden jäsenmaiden kanssa
33515: koskevia rahoituspäätöksiä.                        erityisesti EU:n eri ohjelmien puitteissa. Näistä
33516:     Valtioneuvoston      periaatepäätös    (Vnp    esimerkkeinä mainittakoon tutkimuksen 5. puite-
33517: 5 .2.1998) sähköisestä asioinnista, palveluiden    ohjelmaan kuuluvan Käyttäjäystävällinen tieto-
33518: kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä      yhteiskunta (IST), INF02000 ja Media II -ohjel-
33519: on johtanut lukuisiin toimiin sähköisen asiakas-   mien puitteissa toteutettavat hankkeet sähköis-
33520: palvelun kehittämiseksi valtionhallinnossa. Par-   ten sisältöjen ja palveluiden kehittämiseksi.
33521: 
33522: 
33523: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
33524: 
33525:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
33526: 
33527: 
33528: 
33529: 
33530:                                                                                                     3
33531: KK 987/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                   Ministems svar
33532: 
33533: 
33534: 
33535: 
33536: Tili riksdagens talman
33537: 
33538: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        uppdaterades 1999. Genom programmet främjas
33539: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        och understöds de mål som anges i dokumenten
33540: statsrådet översänt följande av riksdagsman            Kunskapsstrategi för utbildning och forskning
33541: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-         samt Kulturindustrins utveckling i Finland. Ett
33542: ga spörsmål SS 98711999 rd:                            centralt tema i dem är utvecklingen av multime-
33543:                                                        dietjänster och innehåll.
33544:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta               1 synnerhet de multimedietjänster och -inne-
33545:       för att öka orderstocken i fråga om inne-        håll som är avsedda för skoloma har utvecklats
33546:        håll och tjänster som omfattas av den of-       bl.a. genom stöd för produktion av multimedia
33547:       fentliga sektorns elektroniska kommuni-          och material att sätta in på datanät. Sedan 1996
33548:        kation och för att främja utvecklingen          har produktionen understötts med cirka 16 miljo-
33549:        och konkurrenskraften beträffande den           ner mark. 1 år har 4 miljoner mark anvisats för än-
33550:       finländska innehålls- och serviceindu-           damålet. Färdiga är redan över 40 cd-rom-pro-
33551:        strin på ett sätt som motsvarar de mål          dukter och under arbete är cirka 30 beställningar.
33552:       som europeiska kommissionen ställt               För datanäten är cirka 20 produkter klara eller
33553:        upp?                                            nästan klara.
33554:                                                            Ytterligare har det inom Distansgymnasiepro-
33555: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        jektet producerats nätbaserat material för nästan
33556: föra följande:                                         alla gymnasiekurser. För behov inom den exa-
33557: Enligt regeringsprogrammet och regeringens s.k.        mensinriktade yrkesutbildningen för vuxna har
33558: projektportfölj främjas utvecklingen och produk-       material för tio olika yrkesexamina producerats.
33559: tionen av de innehållsliga tillämpningar och           Satsningen på dessa proj ekt uppgår 1996-1999
33560: tjänster som är centrala för informationssamhäl-       tili samman1agt ca 8 miljoner mark. Enligt in-
33561: let på ett målmedvetet sätt. Ansvaret för uppgif-      körd praxis får skoloma årligen via det nordiska
33562: tema delas mellan många ministerier.                   programutbytet 16 utbildningsprogram till sitt
33563:    Det tväradministrativa innehållsproduktions-        förfogande. Anpassningen av programmen till
33564: projektet samordnas av undervisningsministe-           finländska förhållanden sköts här i landet.
33565: riet, som dessutom svarar för informations- och            Bibliotekens, museemas och andra kulturella
33566: kulturinnehåll, utbildning, forskning och upp-         sektorers förutsättningar att producera mångsidi-
33567: hovsrättsliga frågor. För tillfållet utarbetas bland   ga informations- och kulturinnehåll och att ut-
33568: annat handlingsprogram i syfte att utveckla den        veckla tillgången på dem i nätmiljö främjas kraf-
33569: digitala informationsförsörjningen, de digitala        tigt. Ett flertal projekt pågår: exempelvis Natio-
33570: läromedlen, den digitala innehållsproduktionen         nella elektroniska biblioteket, elektronisk veten-
33571: och digitaliseringen av kulturarvet. Arbetet sker i    skaplig publicering samt lagring av tidigare
33572: arbetsgrupper som består av olika sakkunniga.          opublicerat kulturmaterial i digital form.
33573:    En god grund för åtgärdema på undervisnings-            Handels- och industriministeriets lnnehålls-
33574: ministeriets förvaltningsområde är programmet          produktionsprojekt bildar en god grund för att
33575: för informationssamhället som inleddes 1995 och        säkra verksamhetsbetingelsema för branschens
33576: 
33577: 
33578: 4
33579: Ministerns svar                                     KK 987/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33580: 
33581: 
33582: företag inom infocom-kluster som omfattar in-       och minskad datainsamling har lett till ett flertal
33583: formationsteknologi, kommunikationsinfrastruk-      åtgärder för att utveckla den elektroniska kom-
33584: tur och innehållsproduktion.                        munikationen inom statsförvaltningen. För till-
33585:    1 planeringen av de regionala innehållsproduk-   fållet pågår totalt 61 utvecklingsprojekt hos 31
33586: tionsprojekten har man anlitat sakkunskapen i re-   myndigheter. Det mest omfattande projektet är
33587: geringens innehållsproduktionsprojekt. Som ex-      social- och hälsovårdsministeriets pilotprojekt
33588: empel på regionala projekt kan nämnas det nord-     för utveckling av kundservicen och också av
33589: liga film- och mediecentret Pohjoinen elokuva-      verksamhetsprocesserna.
33590: ja mediakeskus POEM i Uleåborg, Media-Turku            De mål som europeiska kommissionen har
33591: i Åbo och konstkommissionens kulturindustriel-      ställt upp genomförs i Finland förutom genom de
33592: la produktionscenter Kulttuuriteollisuuden tuo-     nationella programmen också i nära samarbete
33593: tantokeskus i Norra Savolax. Den kompetens          med de andra medlemsländerna, i synnerhet när
33594: som finns i innehållsproduktionsprojektet anlitas   det gäller olika EU-program. Som exempel på
33595: också av landets 15 arbetskrafts- och näringscen-   dessa kan nämnas projekten för utveckling av
33596: traler då de fattar finansieringsbeslut som berör   elektroniska innehåll och tjänster inom program-
33597: företag inom branschen.                             men Det användarvänliga informationssamhället
33598:    Statsrådets principbeslut (Srb 5.2.1998) om      (1ST) inom det 5:e ramprogrammet för forsk-
33599: elektronisk kommunikation, utvecklad service        ning, INF02000 och Media II.
33600: 
33601: 
33602: Helsingfors den 15 februari 2000
33603: 
33604:     Kulturminister Suvi Linden
33605: 
33606: 
33607: 
33608: 
33609:                                                                                                      5
33610:                                                       KK 988/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33611: 
33612: 
33613: 
33614: 
33615:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 988/1999 vp
33616: 
33617:                                              Verovähennysoikeuden           ulottaminen       etätyön
33618:                                              kustannuksiin
33619: 
33620: 
33621: 
33622: 
33623: Eduskunnan puhemiehelle
33624: 
33625: Maamme kolmen viimeisen hallituksen aikana            mm. työvoiman liikkuvuutta. Tietoyhteiskunnas-
33626: on tietoyhteiskuntapolitiikka ollut keskeinen         sa tähän rinnasteinen tuki tulisi suunnata etätyö-
33627: kansallinen, strateginen linjaus, joka on tuotta-     tä tekevien työntekijöiden tietoliikennekustan-
33628: nut Suomessa hyviä tuloksia erityisesti tieto-        nuksiin. Etätyötä tekevän työntekijän tietokone-,
33629: intensiivisillä kasvualoilla. Myös Lipposen 2.        ohjelmisto-, tietoliikenne- ja liittymäkustannuk-
33630: hallituksen hallitusohjelmassa on kirjattu tavoit-    set ovat vuositasolla merkittäviä ja usein esteenä
33631: teita, joilla edistetään Suomen aktiivista siirty-    etätyön aloittamiselle, ellei työnantaja ole val-
33632: mistä tietoyhteiskuntaan. Suomi on Internet-käy-      mis niitä korvaamaan.
33633: tön edelläkävijämaa, ja kansalaisilla on sekä val-       Etätyön edistämisen myönteisinä puolina voi-
33634: miuksia että halukkuutta ottaa käyttöön uutta tek-    daan mainita myös työmahdollisuuksien hajaut-
33635: niikkaa. Suomella on poikkeuksellisen hyvät läh-      taminen eri paikkoihin ja työmatkaliikenteen vä-
33636: tökohdat Internet-aikakauden hyödyntämiseen           heneminen.
33637: varsinkin ns. uuden talouden kasvualoilla. Tieto-
33638: teollisuustoimialan merkitys on nopeasti kasva-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33639: massa myös työllistäjänä, syntyyhän joka toinen       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33640: uusi työpaikka mainitulle toimialalle.                tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33641:    Tehtyjen arvioiden mukaan maassamme työs-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33642: kentelee jo yli 300 000 ihmistä ns. etätyön piiris-
33643: sä. Etätyöllä tässä tarkoitetetaan työtä, jota teh-         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33644: dään perinteisen kiinteään paikkaan sidotun työn            tyä laajentaakseen verovähennysoikeu-
33645: sijaan kotona, etä-toimistossa tai muussa vastaa-           den koskemaan elätyötä tekevien yksi-
33646: vassa paikassa. Kiinnostus etätyöhön ja oman                tyishenkilöiden tietokone-, ohjelmisto-,
33647: työpanoksen tarjoamiseen verkotettuun alihan-               tietoliikenne- ja liittymäkustannuksia ja
33648: kintaan on nopeasti kasvamassa erityisesti nuor-            edistääkseen näin elätyön tekemisen
33649: ten työntekijöiden keskuudessa.                             mahdollisuuksia maassamme?
33650:     Yhteiskunta on katsonut oikeaksi tukea työ-
33651: matkoista aiheutuvia kustannuksia edistääkseen
33652: 
33653: 
33654: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2000
33655: 
33656:      Markku Laukkanen /kesk
33657: 
33658: 
33659: 30   200696                                                                                    Versio 2.0
33660: KK 988/1999 vp -     Markku Laukkanen /kesk                                        Ministerin vastaus
33661: 
33662: 
33663: 
33664: 
33665: Eduskunnan puhemiehelle
33666: 
33667: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      tulonhankkimiskuluja. Tyypillisiä tällaisia me-
33668: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       noja ovat työhuoneen järjestämisestä aiheutu-
33669: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     neet menot. Asianmukaiset ATK-laitteet ovat
33670: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         etätyön tekijälle yleensä välttämättömät ja myös
33671: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     niistä aiheutuneet kustannukset ovat vähennettä-
33672: myksen KK 988/1999 vp:                              vissä, jos työnantaja ei näistä menoista huolehdi.
33673:                                                         Erillinen etätyövähennys olisi ainoastaan uusi
33674:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     julkisen tuen muoto, joka ohjattaisiin verojärjes-
33675:       tyä laajentaakseen verovähennysoikeu-         telmän kautta. Kysyä sopii, olisiko vähennyksen
33676:       den koskemaan etätyötä tekevien yksi-         myöntäminen juuri työntekijälle edes paikallaan,
33677:       tyishenkilöiden tietokone-, ohjelmisto-,      sillä työsuhteessa työnantaja viime kädessä päät-
33678:       tietoliikenne- ja liittymäkustannuksia ja     tää, voiko työntekijä tehdä työnsä kokonaan tai
33679:       edistääkseen näin etätyön tekemisen           osittain etätyönä.
33680:       mahdollisuuksia maassamme?                        Etätyön edistämiseksi tuskin tarvitaan vero-
33681:                                                     tai muutakaan julkista tukea. Kysymys on pitkäl-
33682: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ti asenteista ja uuden ajattelutavan omaksumises-
33683: ti seuraavaa:                                       ta. On kutakuinkin varmaa, että etätyö tulee tie-
33684: Etätyön edistäminen on tärkeää ja kannatettavaa.    toyhteiskunnan kehityksen myötä lisääntymään,
33685: Erityisen etätyövähennyksen käyttöönottoon ei       saavutetaanhan sillä paitsi säästöjä toimitilame-
33686: kuitenkaan ole erityistä tarvetta. Kaikki ne etä-   noissa ja työmatkakuluissa myös työelämässä
33687: työstä aiheutuvat kustannukset, joita työnantaja    kaivattua joustoa.
33688: ei korvaa, ovat työntekijälle vähennyskelpoisia
33689: 
33690: 
33691: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
33692: 
33693:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
33694: 
33695: 
33696: 
33697: 
33698: 2
33699: Ministerns svar                                       KK 988/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33700: 
33701: 
33702: 
33703: 
33704: Tili riksdagens talman
33705: 
33706: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      utgifter av detta slag är utgifterna för arbetsrum.
33707: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       Ändamålsenlig ADB-utrustning är i allmänhet
33708: statsrådet översänt följande av riksdagsman           nödvändig för distansarbetare och också dessa
33709: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-        kostnader kan dras av om arbetsgivaren inte står
33710: ga spörsmål SS 98811999 rd:                           för dem.
33711:                                                           Ett särskilt avdrag för distansarbete vore en-
33712:       Vilka åtgärder har regeringen för avsikt        dast en ny form av offentligt stöd som admini-
33713:       att vidta för att utvidga rätten tili skatte-   streras via skattesystemet. Man kan fråga sig om
33714:       avdrag tili att gälla distansarbetande          det ens vore befogat att bevilja just arbetstagaren
33715:       privatpersoners kostnader för datorer,          stödet, eftersom det i ett arbetsförhållande i sista
33716:       program, datakommunikation och an-              hand är arbetsgivaren som beslutar om arbetsgi-
33717:       slutningar och för att på så sätt främja        varen helt eller delvis kan arbeta på distans.
33718:       möjligheten tili distansarbete i vårt               Det behövs knappast något skattestöd eller nå-
33719:       land?                                           got annat offentligt stöd för främjande av distans-
33720:                                                       arbete. Det är i stor utsträckning fråga om attity-
33721: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       der och om att tillägna sig ett nytt tänkesätt. Det
33722: föra följande:                                        är något så när säkert att distansarbete i och med
33723: Att främja distansarbete är viktigt och skall un-     informationssamhällets utveckling kommer att
33724: derstödas. Något särskilt behov av att tai bruk ett   bli vanligare, eftersom det förutom att det leder
33725: särskilt avdrag för distansarbete finns dock inte.    till inbesparingar när det gäller arbetslokaler och
33726: Alla de kostnader för distansarbete som arbetsgi-     arbetsresor också tillför arbetslivet en välkom-
33727: varen inte ersätter kan arbetstagaren dra av i form   men flexibilitet.
33728: av utgifter för inkomstens förvärvande. Typiska
33729: 
33730: 
33731: 
33732: Helsingforsden 21 februari 2000
33733: 
33734:     Minister Suvi-Anne Siimes
33735: 
33736: 
33737: 
33738: 
33739:                                                                                                         3
33740:                                                        KK 989/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33741: 
33742: 
33743: 
33744: 
33745:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 989/1999 vp
33746: 
33747:                                               Nopeiden Internet-yhteyksien rakentaminen
33748: 
33749: 
33750: 
33751: 
33752: Eduskunnan puhemiehelle
33753: 
33754: Tietoyhteiskunta kansallisena, strategisena va-        jossa elektroninen verkkopohjainen asiointi on
33755: lintana on oikeaan osunut linjaus, joka kantaa         jokapäiväistä ja sisäistettyä. Nykyisillä modee-
33756: pitkälle tulevaisuuteen. Myös hallitusohjelmassa       miperusteisilla soittolinjoilla ei tähän ylletä.
33757: on kirjattu tavoitteita, joilla edistetään Suomen         Lisäksi nopeiden Internet-yhteyksien laaja-
33758: aktiivista siirtymistä tietoyhteiskuntaan. Suomi       alainen hyödyntäminen mahdollistaa asumisen ja
33759: on Internetin käytön edelläkävijämaa, ja kansa-        toimimisen alueellisesti riippumattomasti. Laaja-
33760: laisilla on sekä valmiuksia että halukkuutta ottaa     kaistaisten, nopeiden Internet-yhteyksien raken-
33761: käyttöön uutta tekniikkaa. Suomella on siis poik-      tamisella Suomi voisi edistää merkittävällä taval-
33762: keuksellisen hyvät lähtökohdat Internet-aikakau-       la kansalaisten ja yritysten siirtymistä sähköisen
33763: den hyödyntämiseen varsinkin ns. uuden talou-          asioinnin laajamittaiseen käyttöön.
33764: den lohkoilla.
33765:    Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa se,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33766: että seuraavan kehitysvaiheen nopeiden Internet-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33767: yhteyksien toteuttaminen on viivästynyt, vaikka        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33768: käyttäjillä olisi tarvetta "aina päällä" oleviin In-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33769: ternet-yhteyksiin.
33770:    Vasta nopeiden Internet-yhteyksien, matka-                Mitä hallitus aikoo tehdä laajakaistais-
33771: viestimien ja digitaalisen television muodostama             ten, nopeiden Internet-yhteyksien luomi-
33772: monikanavaisuus muodostaa toimivan kokonai-                  seksi maahamme ja verkkokilpailun li-
33773: suuden.                                                      säämiseksi paikallistasolla turvatak-
33774:    Tavoitteeksi on asetettava moderni tietoyh-               seen yritysten ja yksityisten sähköisen
33775: teiskunta, jossa muun muassa toimivat etätyön ja             asioinnin kehittymisen Suomen tietoyh-
33776: verkkopohjaisen koulutuksen ratkaisut ovat                   teiskuntapolitiikalle asetettujen tavoit-
33777: luontevasti ja laadukkaasti kaikkien saatavilla ja           teiden mukaisella tavalla?
33778: 
33779: 
33780: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2000
33781: 
33782:     Markku Laukkanen /kesk
33783: 
33784: 
33785: 
33786: 
33787:                                                                                                 Versio 2.0
33788: KK 989/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk                                               Ministerin vastaus
33789: 
33790: 
33791: 
33792: 
33793: Eduskunnan puhemiehelle
33794: 
33795: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       joka antoi teleyritykselle oikeuden vuokrata
33796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        käyttäjän tilaajajohto toiselta teleyritykseltä hin-
33797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nalla, joka on kohtuullisessa suhteessa tilaajayh-
33798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          teyden rakentamiskustannuksiin. Niin pitkälle
33799: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-      menevä luovutusvelvollisuus on toteutettu vain
33800: myksen KK 989/1999 vp:                               viidessä muussa Euroopan maassa.
33801:                                                         Nyt valmisteltavalla hallituksen esityksellä
33802:        Mitä hallitus aikoo tehdä laajakaistais-      edistetään nimenomaan nopeiden tiedonsiirtoyh-
33803:        ten, nopeiden Internet-yhteyksien luomi-      teyksien leviämistä ja tietoyhteiskuntapalvelui-
33804:        seksi maahamme ja verkkokilpailun li-         den kehitystä. Esityksen mukaan teleyrityksille
33805:        säämiseksi paikallistasolla turvatak-         säädettäisiin velvollisuus vuokrata tilaajayhtey-
33806:        seen yritysten ja yksityisten sähköisen       den vapaata välityskykyä myös kilpailijoille toi-
33807:        asioinnin kehittymisen Suomen tietoyh-        sen rinnakkaisen palvelun mahdollistamiseksi.
33808:        teiskuntapolitiikalle asetettujen tavoit-     Tällöin samaa tilaajajohtoa voidaan käyttää sa-
33809:        teiden mukaisella tavalla?                    manaikaisesti sekä normaaliin puhepalveluun
33810:                                                      että koko ajan päällä olevaan Internet-yhteyteen.
33811: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Nykytekniikalla normaalille tilaajajohdolle voi-
33812: ti seuraavaa:                                        daan asentaa 2 Mbit/s:n rinnakkainen Internet-
33813: Suomessa on tietoyhteiskunnan kehittäminen ta-       yhteys. Siten esitys avaa mahdollisuuden edulli-
33814: pahtunut edistämällä teleyritysten keskinäistä       siin kiinteisiin Internet-yhteyksiin. Käyttäjä
33815: verkkokilpailua. Tässä meillä on onnistuttu var-     maksaisi yhteydestä vain kiinteän kuukausimak-
33816: sin hyvin. Kaikissa telepalveluissa maamme hin-      sun. Hallituksen tavoitteena on tuoda lakiesitys
33817: tataso on OECD-maiden keskitason alapuolella.        eduskuntaan tänä keväänä.
33818: Monissa telepalveluissa olemme jopa edullisim-          Edellä mainittu hallituksen esitys edistää no-
33819: pia maita, vaikka meillä asukastiheys huomioon       peiden, laajakaistaisten palveluiden tarjontaa
33820: ottaen televerkon rakentaminen on kalliimpaa         kiinteässä televerkossa. Myös matkaviestinver-
33821: kuin useimmissa vertailumaissa.                      koissa tiedon siirtokapasiteetti ja siten myös In-
33822:    Jo tällä hetkellä useat teleyritykset tarjoavat   ternet-palvelut parantuvat koko ajan ja Suomes-
33823: laajakaistaisia, nopeita Internet-yhteyksiä. Kil-    sa nopeammin kuin useimmissa muissa maissa.
33824: pailun lisääntyminen on myös laskemassa näi-         Suomi on vieläkin ainoa maa, joka on myöntänyt
33825: den palveluiden hintoja. Jotta tämä myönteinen       toimiluvat ns. kolmannen sukupolven matkavies-
33826: kehitys jatkuisi, liikeministeriössä on valmistel-   tinverkkojen rakentamista varten. Näissä entistä
33827: tavana hallituksen esitys, jolla muutetaan tele-     selvästi suuremman kapasiteetin matkaviestin-
33828: markkinalakia siten, että muuan muassa Internet-     verkoissa aloitetaan telepalveluiden tarjonta vii-
33829: palveluiden käyttäjillä olisi saatavissa entistä     meistään ensi vuoden lopussa. Matkaviestinverk-
33830: monipuolisempia televerkkoyhteyksiä. Telekil-        kojen Internet-palvelut parantuvat jo ennen tätä,
33831: pailua on paikallistasolla edistetty jo vuonna       kun GSM-verkon tiedonsiirtokapasiteettia lisä-
33832: 1997 tapahtuneella lainsäädäntömuutoksella,          tään ns. GPRS-tekniikalla (125 Kbits/s, General
33833: 
33834: 
33835: 2
33836: Ministerin vastaus                                  KK 989/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33837: 
33838: 
33839: Packet Radio Services). Tätä tekniikkaa otetaan        Hallitus katsoo, että Suomessa on toimiva te-
33840: käyttöön jo kuluvan vuoden aikana.                  lekilpailu sekä hyvä ja kilpailukykyinen nopei-
33841:    Televerkkojen ohella Internet-palveluiden tar-   den Internet-yhteyksien tarjonta. Lisäksi tele-
33842: jonta lisääntyy kaapelitelevisioverkkojen kautta.   alan lainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti, jotta te-
33843: Myös maanpäällisiä digitaalisia televisioverkko-    lepalveluiden laatu ja hintataso kehittyvät myön-
33844: ja voidaan käyttää tv-ohjelmien jakelun lisäksi     teisesti. Kansainväliset vertailut osoittavat, että
33845: ns. datapalveluiden kuten Internet-palveluiden      Suomi on tässä kehitystyössä onnistunut hyvin.
33846: välittämiseen.
33847: 
33848: 
33849: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
33850: 
33851:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
33852: 
33853: 
33854: 
33855: 
33856:                                                                                                      3
33857: KK 989/1999 vp -      Markku Laukkanen /kesk                                              Ministems svar
33858: 
33859: 
33860: 
33861: 
33862: Tili riksdagens talman
33863: 
33864: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ring av lagstiftningen 1997, som gav ett teleföre-
33865: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         tag rätt att av ett annat teleföretag hyra använda-
33866: statsrådet översänt följande av riksdagsman            rens abonnentledning till ett pris som är skäligt i
33867: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-          relation till kostnadema för byggandet av en
33868: ga spörsmål SS 989/1999 rd:                             abonnentförbindelse. Endast i fem andra Iänder i
33869:                                                         Europa har man infört en så långt gående överlå-
33870:         Vad ämnar regeringen göra för att ska-         telseskyldighet.
33871:        pa bredbandiga, snabba Internetförbin-              Genom den regeringsproposition som nu be-
33872:        de/ser i vårt land ochför att öka nätkon-       reds främjas uttryckligen utbredningen av snab-
33873:        kurrensen på loka/ nivå så att utveck-          ba dataöverföringsförbindelser och utvecklingen
33874:        lingen av företagens och privatperso-           av informationssamhällstjänster. Enligt proposi-
33875:        nernas elektroniska kommunikation               tionen skall teleföretagen i lag påföras en skyl-
33876:        tryggas i enlighet med de mål som satts         dighet att hyra ut ledig förmedlingskapacitet i
33877:        för Finlands informationssamhällspoli-          abonnentförbindelsen också till konkurrenter för
33878:        tik?                                            att möjliggöra en parallell tjänst. Sålunda kan
33879:                                                        samma abonnentledning användas samtidigt
33880: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        både för normal telefonitjänst och för en Intemet-
33881: föra följande:                                         förbindelse som hela tiden är påkopplad. Med nu-
33882: 1 Finland har informationssamhället utvecklats         varande teknik kan man installera en parallell In-
33883: genom att nätkonkurrensen mellan teleföretagen         temetförbindelse på 2 Mbit/s till en normal abon-
33884: har främjats. 1 detta har vi lyckats tämligen väl.     nentledning. Propositionen möjliggör alltså för-
33885: Prisnivån för alla teletjänster i vårt land är under   månliga fasta Intemetförbindelser. Det är me-
33886: den genomsnittliga prisnivån i OECD-ländema.           ningen att användaren skall betala endast en fast
33887: När det gäller många teletjänster är vårt land         månadsavgift för förbindelsen. Regeringens av-
33888: t.o.m. ett av de förmånligaste ländema, även om        sikt är att avlåta propositionen till riksdagen i
33889: det med beaktande av befolkningstätheten är dy-        vår.
33890: rare hos oss än i de flesta andra Iänder som man           Den ovan nämna regeringspropositionen
33891: jämför med att bygga telenät.                          främjar utbudet på snabba bredbandiga tjänster i
33892:    Redan nu erbjuder flera teleföretag bredbandi-      det fasta telenätet. Även i mobiltelenäten förbätt-
33893: ga snabba Intemetförbindelser. 1 och med att           ras hela tiden informationsöverföringskapacite-
33894: konkurrensen ökar sjunker också prisema på             ten och således även Intemettjänstema. Detta
33895: dessa tjänster. För att denna positiva utveckling      sker snabbare i Finland än i de flesta andra Iän-
33896: skall fortsätta bereds vid trafikministeriet en re-    der. Finland är fortfarande det enda land som har
33897: geringsproposition genom vilken telemarknads-          beviljat koncessioner för byggandet av s.k. tred-
33898: lagen ändras, så att bl.a. Intemettjänstemas an-       je generationens mobiltelenät. 1 dessa mobiltele-
33899: vändare skall ha tillgång till mångsidigare tele-      nät, som har betydligt större kapacitet än tidiga-
33900: nätförbindelser än tidigare. Telekonkurrensen          re, börjar man senast i slutet av nästa år tillhan-
33901: har på lokal nivå redan främjats genom en änd-         dahålla teletjänster. Mobiltelenätens Internet-
33902: 
33903: 
33904: 4
33905: Ministerns svar                                      KK 989/1999 vp- Markku Laukkanen /kesk
33906: 
33907: 
33908: tjänster förbättras redan innan detta när GSM-nä-       Enligt regeringen har Finland en fungerande
33909: tets dataöverföringskapacitet utökas genom s.k.      telekonkurrens samt ett bra och konkurrenskraf-
33910: GPRS-teknik (125 Kbit/s, General Packet Radio        tigt utbud på snabba Internetförbindelser. Dess-
33911: Services). Denna teknik tas i bruk redan inneva-     utom utvecklas telebranschens lagstiftning på
33912: rande år.                                            kontinuerlig basis så att teletjänsternas kvalitet
33913:    Utöver telenäten ökar utbudet på Internettjäns-   och prisnivå skall utvecklas i en positiv riktning.
33914: ter genom kabeltelevisionsnäten. Ävenjordbund-       Internationella jämförelser visar att Finland har
33915: na digitala televisionsnät kan förutom för distri-   lyckats väl i detta utvecklingsarbete.
33916: butionen av tv-program användas också för för-
33917: medlandet av datatjänster, t.ex. Internettjänster.
33918: 
33919: 
33920: Helsingfors den 24 februari 2000
33921: 
33922:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
33923: 
33924: 
33925: 
33926: 
33927:                                                                                                       5
33928:                                                               KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
33929: 
33930: 
33931: 
33932: 
33933:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 990/1999 vp
33934: 
33935:                                                Vanhusten perusoikeuksien sekä hyvän ja tasa-
33936:                                                arvoisen hoidon turvaaminen
33937: 
33938: 
33939: 
33940: 
33941: Eduskunnan puhemiehelle
33942: 
33943: Kuntien tarjoamissa vanhusten palveluissa, laa-         saatavilla, tai sitten palvelutaloksi nimitetään
33944: dussa ja määrässä on suuria eroja. Yhteistä näyt-       pelkkiä vanhusten asuintaloja.
33945: tää olevan, että suomalaiset vanhukset jäävät              Vaikka laitospaikkoja on vähennetty, kotipal-
33946: tänä päivänä huonolle hoidolle, asuivatpahe ko-         velujen lisääminen on ollut hidasta. Kotipalvelu-
33947: tonaan, vanhusten asuintalossa, palvelutalossa,         ja saaneiden määrä on vähentynyt monessa kun-
33948: vanhainkodissa tai terveyskeskuksen vuodeosas-          nassa, vaikka avohoidon myötä avun tarpeessa
33949: tolla.                                                  olevien määrä on kasvanut.
33950:     Yhdeksän kymmenestä yli 75-vuotiaasta van-              Valtionosuusuudistuksen myötä kuntia sito-
33951: huksesta asuu elämänsä loppuun kotona. Nykyi-           via normeja purettiin. Vastuu kuntalaisten tarvit-
33952: sen vanhustenhuollon mitoituksen mukaan 75              semien palvelujen tuottamisesta on säädetty kun-
33953: vuotta täyttäneistä vain 10 prosenttia pääsee van-      nille. Sosiaalihuoltolaissa on määritelty, mistä
33954: hainkotiin. Vanhusten laitospaikkoja on vähen-          palveluista kunta voi periä maksua. Asetuksessa
33955: netty nopeasti. Vaikka avun tarpeessa olevat van-       maksuille asetettiin ala- ja ylärajat.
33956: hukset joutuvat monessa kunnassa jonottamaan               Vanhusten laitoshoidosta- ts. vanhainkodin
33957: hoitoon pääsyä, hoitopaikkoja ollaan edelleen           ja terveyskeskuksen vuodeosaston hoidosta -
33958: vähentämässä.                                           kunta voi periä maksun. Sen taso riippuu siitä,
33959:     Vanhusten hoitopalvelujen määrää tai laatua         onko kysymys lyhytaikaisesta tai pitkäaikaisesta
33960: ei ole normitettu samalla tavalla kuin lasten päi-      hoidosta. Laitoshoidossa olevalle vanhukselle on
33961: vähoitoa. Laitoshoitoon hakeutuvat vanhukset            hoitomaksun jälkeen jätettävä käteisvaroja vä-
33962:  ovat nykyisin huonokuntoisempia kuin aikaisem-         hintään kansaneläkkeen pohjaosan täysi määrä.
33963:  min. Monessa kunnassa hoitohenkilökunnan mi-           Vaikka vanhuksella olisi pieni eläke, hän saa lai-
33964:  toitukset on asetettu alakanttiin. Näitäkin niuk-      toshoidossa täyden ylläpidon lääkkeistä ruokaan
33965:  koja mitoituksia on alitettu. Hoitohenkilökuntaa       ja puhtaanapitoon asti.
33966:  on liian vähän esimerkiksi siitä syystä, että hoita-      Vanhusten laitoshoitoa vähentäessään kunnat
33967: jien työllistämiseen ei ole budjetoitu tarpeeksi ra-    ovat vedonneet siihen, että mieluiten vanha ihmi-
33968:  haa. Vanhukset jäävät huonolle hoidolle, ja hoi-       nen asuu omassa kodissaan - selvisi hän siellä
33969:  tajat uupuvat ja palavat loppuun työmäärän alla.       tai ei - tai sitten palvelutalossa. Onko kysymys
33970:     Vanhainkotihoitoa on vähennetty mm. muut-           pelkästä vanhusten omasta halusta?
33971:  tamalla entisiä vanhainkoteja ns. palvelutaloiksi.        Kunnille kysymys on rahasta: Avohoitoa ja
33972:  Palvelutaloja on erilaisia: on sellaisia palvelu-      palvelutaloja laitoshoidosta annetut säädökset ei-
33973:  taloja, joissa asukkaan saatavilla on ympärivuo-       vät koske. Kun palvelutalossa ei ole ympärivuo-
33974:  rokautista apua, mutta myös palvelutaloja, joissa      rokautista henkilökuntaa, hoitomitoituksista ei
33975:  palveluja on hyvin vähän ja vain virka-aikaan          tarvitse välittää lainkaan. Palvelutalojen rakenta-
33976: 
33977:                                                                                                   Versio 2.0
33978: KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
33979: 
33980: 
33981: minen on halvempaa kuin vanhainkodin, koska        löytynyt ratkaisua, vaikka sosiaali- ja terveysmi-
33982: esimerkiksi paloturvallisuussäädökset ovat pal-    nisteriön työryhmä oli selvittämässä asiaa.
33983: velutalossa keveämmät. Jos hoidettavalla on pie-
33984: ni eläke, Kansaneläkelaitos maksaa palvelutalon    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33985: vuokraan eläkkeensaajan asumis tukea. Kotona ja    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33986: palvelutalossa asuvat vanhukset maksavat itse      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33987: lääke- ja terveydenhoitomenot Palvelutalossa       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33988: asuvalta vanhukselta voidaan periä asunnon
33989: vuokran lisäksi eri maksu joka palvelusta. Monet         Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä edellä
33990: vanhukset ovat jääneet laitoksessa asuvia van-           esitettyjen ongelmien ja puutteiden kor-
33991: huksia heikompaan asemaan, kun heille ei palve-          jaamiseksi ja sen turvaamiseksi, että
33992: lutalossa ole kaikkien hoivamaksujen jälkeen             vanhusten perusoikeudet toteutuvat ja
33993: jäänyt lainkaan käteisvaroja. Ongelma on tiedos-         että he saavat hyvän hoidon ja tasa-
33994: tettu jo 1990-luvun lopulla, mutta siihen ei ole         arvoisen kohtelun kaikissa maamme
33995:                                                          kunnissa?
33996: 
33997: 
33998: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000
33999: 
34000:     Tuula Haatainen /sd
34001: 
34002: 
34003: 
34004: 
34005: 2
34006: Ministerin vastaus                                        KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
34007: 
34008: 
34009: 
34010: 
34011: Eduskunnan puhemiehelle
34012: 
34013: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        Asiakkaiden hoidon ja huolenpidon turvaami-
34014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       sen kannalta on olennaista henkilökunnan määrä
34015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ja ammatillinen osaaminen suhteessa hoidetta-
34016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-     vien henkilöiden hoidon tarpeeseen. Tällä het-
34017: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     kellä ei ole olemassa virallisia suosituksia henki-
34018: KK 99011999 vp:                                     lökuntamitoituksista. Kun hoitoyksikön nimi ei
34019:                                                     yksiselitteisesti kuvaa, kuinka paljon apua tarvit-
34020:       Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä edellä        sevia asiakkaat ovat, mitoitusnormin antaminen
34021:        esitettyjen ongelmien ja puutteiden kor-     ei ole helppoa, koska tarvittavan henkilökunnan
34022:       jaamiseksi ja sen turvaamiseksi, että         määrä on sidoksissa ensisijaisesti hoidettavien
34023:       vanhusten perusoikeudet toteutuvat ja         hoidon tarpeeseen ja toisaalta käytettävissä ole-
34024:       että he saavat hyvän hoidon ja tasa-ar-       viin tiloihin. Verrattuna lasten päivähoitoon
34025:        voisen kohtelun kaikissa maamme kun-         määrittelyongelma on moniulotteisempi, koska
34026:        nissa?                                       päivähoidossa hoidetaan pääsääntöisesti terveitä
34027:                                                     lapsia ja kohdejoukko on täten huomattavasti ho-
34028: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mogeenisempi kuin paljon hoitoa tarvitsevat van-
34029: ti seuraavaa:                                       hukset.
34030: Vanhustenhuollon palvelujen järjestäminen pe-          Nykylainsäädännön mukaan vanhustenhuol-
34031: rustuu sekä sosiaalihuoltolakiin (71 0/1982) että   lon palvelujen kustannusten jako vaihtelee sen
34032: kansanterveyslakiin ( 66/1972). Eduskunnassa        mukaan, onko kysymys avo- vai laitoshoidosta.
34033: käsiteltävänä oleva laki (HE 137/1999 vp) so-       Avohuollon, esim. asumispalveluiden, kustan-
34034: siaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista     nuksetjakautuvat kunnan, valtion, Kansaneläke-
34035: tulee parantamaan asiakkaan asemaa.                 laitoksen ja asiakkaan kesken, kun laitoshoidon
34036:    Vanhustenhuollon palvelujärjestelmän kehit-      kustannukset jakautuvat kunnan, valtion ja asiak-
34037: tämisen keskeinen tavoite on avohuollon palve-      kaan kesken. Vallitseva tilanne on keinotekoi-
34038: lujen ensisijaistaminen, koska kotona tai kodin-    nen, sillä vanhustenhuollon palvelujärjestelmä
34039: omaisissa olosuhteissa asuminen mahdollistaa        on kehittynytjatkumoksi, jossa avo- ja laitoshoi-
34040: laitoshoitoa yksilöllisemmän elämäntavan. Suo-      don raja on hämärtynyt. Avo- ja laitoshoidon sel-
34041: malaisen vanhuksen näkökulmasta on kiitettä-        keää rajaa tarvitaan kuitenkin niin kauan, kun osa
34042: vää, jos yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus, va-    sosiaalivakuutusetuuksista, mm. asumistuki
34043: linnanvapaus ja moniarvoisuus voidaan ottaa         määräytyvät asumismuodon perusteella.
34044: huomioon silloinkin, kun hoidon tarve on suuri.        Asiakkaiden maksama osuus palvelujen kus-
34045: Stakesin hiljattain julkaiseman selvityksen mu-     tannuksista on noussut 1990-luvulla, mikä on
34046: kaan vanhukset ovat omaisten arvioiden mukaan       seurausta kunnallisen maksupolitiikan vapautta-
34047: keskimäärin elämäänsä tyytyväisempiä ja koke-       misesta ja kuntatalouden rahoitusongelmista.
34048: vat elämän laadun paremmaksi palvelutaloissa           Valtioneuvosto vahvisti lokakuun lopulla so-
34049: kuin laitoshoidon yksiköissä.                       siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta-
34050:                                                     ohjelman vuosille 2000-2003. Ohjelma on laa-
34051: 
34052: 
34053:                                                                                                      3
34054: KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                              Ministerin vastaus
34055: 
34056: 
34057: ja ja moniulotteinen ja pyrkii vastaamaan tämän     ja tuetaan dementiakoulutusta. Tässä yhteydessä
34058: ja huomisen päivän sosiaali- ja terveyspoliitti-    on erityistä syytä nostaa esille seuraavat hank-
34059: siin haasteisiin.                                   keet:
34060:     Vanhustenhuollon näkökulmasta ohjelma on           1) Kevään 2000 aikana valmistellaan ja käyn-
34061: merkittävä, koska se sisältää kaikkiaan 41 toi-     nistetään palvelutarvearvioinnin ja laatukritee-
34062: menpidekohtaa, joilla on merkitystä vanhusten-      reiden kehittäminen asiantuntijatyönä tavoittee-
34063: huollon kannalta. Ohjelma sisältää kymmenen         na suosituksen antaminen vuonna 2001 palvelun-
34064: erilaista henkilöstön riittävyyteen, jaksamiseen    tarvearviointikriteeristöstä sekä mahdollisista
34065: ja ammatilliseen osaamiseen liittyvää toimenpi-     henkilöstömitoituksista.
34066: dettä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on tur-       2) Kevään 2000 aikana asetetaan työryhmä
34067: vata vanhustenhuollon henkilöstön riittävä mää-     ratkaisemaan avo-laitoshoitoproblematiikka.
34068: rä ja ammattitaito, jotta kyetään turvaamaan hyvä      Erityisesti palveluntarvearvioinnin yhtenäis-
34069: ja ihmisarvoinen vanhuus kaikille. Suunnitelma-     täminen vahvistaa vanhuksen asemaa asiakkaa-
34070: kauden aikana käynnistetään myös laaja-alaiset      na ja parantaa vanhusten oikeuksia palvelujen
34071: laitoshoidon sekä avohoidon kehittämishankkeet      käyttäjinä.
34072: 
34073: 
34074: 
34075: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
34076: 
34077:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
34078: 
34079: 
34080: 
34081: 
34082: 4
34083: Ministems svar                                              KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd
34084: 
34085: 
34086: 
34087: 
34088: Tili riksdagens talman
34089: 
34090: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Med tanke på tryggandet av vården och om-
34091: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       sorgen är det av största vikt att personalen är till-
34092: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tuu-      räcklig och yrkesmässigt kompetent i förhållan-
34093: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs-      de till antalet vårdbehövande. För närvarande
34094: mål SS 990/1999 rd:                                   finns det inte några officiella rekommendationer
34095:                                                       då det gäller personalens omfattning. Då vården-
34096:        Vad ämnar statsrådet göra för att av-          hetens namn inte entydigt anger hur mycket hjälp
34097:       hjälpa de ovan nämnda problemen och             dess klienter är i behov av, är det inte lätt att ange
34098:       bristerna och för att säkerställa att de        några normer, eftersom den behövliga personal-
34099:       gamlas grundläggande rättigheter re-            styrkan är beroende av i första hand vårdbehovet
34100:       spekteras och att de får god vård och           och i andra hand de lokaliteter som står till buds.
34101:       jämlik behandling i alla kommuner i             Inom åldringsvården är definitionsproblemet
34102:       vårt land?                                      mera mångfasetterat än t.ex. inom bamdagvår-
34103:                                                       den, eftersom man inom bamdagvården sköter
34104: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       huvudsakligen friska bam och målgruppen då är
34105: föra följande:                                        betydligt mera homogen än åldringama, som be-
34106: Tillhandahållandet av tjänster inom åldringsvår-      höver mycket omvårdnad.
34107: den grundar sig på både socialvårdslagen                 Enligt den gällande lagstiftningen varierar
34108: (710/1982) och folkhälsolagen (66/1972). Det          kostnadsfördelningen då det gäller servicen inom
34109: förslag tili 1ag om klientens ställning och rättig-   åldringsvården utgående ifrån om det är fråga om
34110: heter inom socialvården (RP 137/1999 rd) som är       öppen vård eller anstaltsvård. lnom den öppna
34111: under behandling i riksdagen kommer att förbätt-      vården fördelar sig kostnadema för t.ex. boende-
34112: ra klientens ställning.                               service på kommunen, staten, Folkpensions-
34113:    Det centrala målet i utvecklingen av service-      anstalten och klienten, medan kostnadema för
34114: systemet för åldringsvården är att prioritera         anstaltsvården fördelar sig på kommunen, staten
34115: tjänster inom den öppna vården, eftersom att bo       och klienten. Den rådande situationen är konst-
34116: hemma eller i hemliknande förhållanden möjlig-        lad, eftersom åldringsvårdens servicesystem har
34117: gör ett mera individuellt levnadssätt än institu-     utvecklats till ett kontinuum där gränsema mel-
34118: tionsvården. Från de åldrande finländamas syn-        lan den öppna vården och anstaltsvården har
34119: punkt sett är det lovvärt om individualism, själv-    suddats ut. En tydlig gräns mellan den öppna vår-
34120: bestämmanderätt, valfrihet och värdepluralism         den och anstaltsvården behövs emellertid så
34121: kan beaktas också i situationer där behovet av        länge som en del av socialförsäkringsförrnåner-
34122: vård är stort. Enligt en nyligen publicerad utred-    na, bl.a. bostadsbidraget, bestäms utgående från
34123: ning som gjorts av forsknings- och utvecklings-       formen för boendet.
34124: centralen för social- och hälsovården (Stakes) är        Den andel av kostnadema som betalas av kli-
34125: åldringama enligt de anhörigas bedömning i ge-        entema har stigit under 1990-talet, vilket är en
34126: nomsnitt nöjda med sitt Iiv och upplever att livs-    följd av att den kommunala avgiftspolitiken av-
34127: kvaliteten är högre i servicehemmen än i olika        reglerats och av de finansiella problemen inom
34128: enheter inom anstaltsvården.                          den kommunala ekonomin.
34129: 
34130:                                                                                                           5
34131: KK 990/1999 vp- Tuula Haatainen /sd                                                      Ministerns svar
34132: 
34133: 
34134:     Statsrådet fastställde i slutet av oktober mål-    leda omfattande utvecklingsprojekt inom såväl
34135: och verksamhetsprogrammet för social- och häl-         anstaltsvården som den öppna vården samt stöda
34136: sovården för åren 2000-2003. Programmet är             demensutbildningen. 1 detta sammanhang är det
34137: omfattande och flerdimensionellt och syftar till       skäl att särskilt lyfta fram följande projekt:
34138: att svara på dagens och morgondagens social-              1) Under våren 2000 skall sakkunniga förbere-
34139: och hälsovårdspolitiska utmaningar.                    da och starta vidareutvecklingen av kvalitets-
34140:     Ur åldringsvårdens synvinkel är programmet         kriterierna och metoderna för bedömning av ser-
34141: betydelsefullt, eftersom det innehåller samman-        vicebehovet med målet att 2001 ge en rekom-
34142: lagt 41 åtgärdspunkter som är viktiga med tanke        mendation om kriterierna för bedömningen av
34143: på åldringsvården. Programmet innehåller tio åt-       servicebehovet samt om eventuella persona1di-
34144: gärder som tar fasta på att det skall finnas till-     mens10nenngar.
34145: räckligt med personai och att de anställda skall          2) Under våren 2000 skall en arbetsgrupp till-
34146: orka med sitt arbete och ha tillräcklig yrkeskom-      sättas för att lösa problematiken kring öppen vård
34147: petens. Syftet med dessa åtgärder är att se till att   kontra anstaltsvård.
34148: personalen inom åldringsvården är tillräcklig och         1 synnerhet ett enhetligare sätt att bedöma ser-
34149: tillräckligt kvalificerad för att alla skall kunna     vicebehovet stärker åldringarnas ställning som
34150: tillförsäkras en god och människovärdig ålder-         klienter och utökar åldringarnas rättigheter som
34151: dom. Under programperioden skall man också in-         serviceanvändare.
34152: 
34153: 
34154: 
34155: Helsingfors den 21 februari 2000
34156: 
34157:     Omsorgsminister Eva Biaudet
34158: 
34159: 
34160: 
34161: 
34162: 6
34163:                                                             KK 99111999 vp -      Katri Komi /kesk
34164: 
34165: 
34166: 
34167: 
34168:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 991/1999 vp
34169: 
34170:                                           Pienten kuntien paloturvallisuuden takaaminen
34171: 
34172: 
34173: 
34174: 
34175: Eduskunnan puhemiehelle
34176: 
34177: Kansaneläkelaitos on kohdistanut perintätoimia         Lähin palokunta SlJattsee naapurikunnassa
34178: muutamien (4-5) työttömien Savonrannan             Enonkoskella, mutta tieyhteyksiä vaikeuttaa los-
34179: VPK:n sammutusmiesten hälytys-, sammutus-          si. Savonrannalla onkin pääasiassa tehty yhteis-
34180: ym. palkkioihin. Perinnän kohteena ovat sammu-     työtä toisen naapurikunnan, Heinäveden, palolai-
34181: tusmiesten aikaisemmin saarnat etuudet, kuten      toksen kanssa, mutta matkaa näiden välille ker-
34182: soviteltu päiväraha.                               tyy yli 50 km vaikeakulkuisilla tieosuuksilla. Pa-
34183:    Savonrannan kunnanhallitus on huolissaan        lontorjunnan ja pelastustöiden onnistumisessa
34184: kunnan palontorjuntavalmiudesta. Kansaneläke-      aika on ehdottoman ratkaiseva tekijä.
34185: laitoksen toimien lainmukaisuutta ei epäillä sen
34186: enempää Savonrannan kunnanhallituksessa kuin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34187: Savonrannan VPK:ssakaan, mutta pienten palk-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34188: kioiden takaisinperiminen työttömiltä sammutus-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34189: miehiltä asettaa kunnan paloturvallisuuden vaka-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34190: vaan vaaraan. Tässä tilanteessa osa työttömistä
34191: sammutusmiehistä jättäytynee pois hälytysvah-            Miten paloturvallisuus aiotaan turvata
34192: vuudesta.                                                Savonrannan kaltaisissa pienissä kun-
34193:    Savonrannan VPK on kunnan sopimuspalo-                nissa, joiden ainoa palontorjuntayksik-
34194: kuntana kunnan ainoa palontorjuntayksikkö.               kö on yhdistyspohjainen, sopimuksenva-
34195: Kunta vastaa VPK:n puolesta kalustosta ja sen            rainen VPK ja joissa on heikot edelly-
34196: huollosta sekä sammutusmiesten palkkioista,              tykset saada tarpeeksi nopeasti apua
34197: VPK itse henkilöresursseista ja koulutuksesta.           lähialueiden palontorjuntayksiköiltä?
34198: VPK:n kalustoa huolletaan kuitenkin osaksi sam-
34199: mutusmiesten talkootyönä.
34200: 
34201: 
34202: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000
34203: 
34204:    Katri Komi /kesk
34205: 
34206: 
34207: 
34208: 
34209:                                                                                             Versio 2.1
34210: KK 991/1999 vp- Katri Komi /kesk                                                     Ministerin vastaus
34211: 
34212: 
34213: 
34214: 
34215: Eduskunnan puhemiehelle
34216: 
34217: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           viä onnettomuusuhkia. Laki edellyttää, että kun-
34218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nat tekevät 1.9.2000 mennessä päätökset pelas-
34219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tustoimen palvelutasosta. Palvelutasopäätöstä
34220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri Ko-        varten tulee selvittää ja arvioida kunnan alueella
34221: min /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        esiintyvät uhat sekä määritellä se henkilöstö, ka-
34222: KK 991/1999 vp:                                       lusto ja toimintavalmiusaika, mikä palokunnalla
34223:                                                       tulee olla tehtävien suorittamiseksi viivytyksettä
34224:        Miten paloturvallisuus aiotaan turvata         ja tehokkaasti. Pelastustoimen voimavarat ja nii-
34225:        Savonrannan kaltaisissa pienissä kun-          den käyttö suunnitellaan keskeisiin riskeihin pai-
34226:        nissa, joiden ainoa palontorjuntayksik-        nottuen siten, että hyöty kokonaisuutta tarkastel-
34227:        kö on yhdistyspohjainen, sopimuksenva-         len on suurin. Lääninhallitus valvoo, että kunnan
34228:        rainen VPK ja joissa on heikot edelly-         palvelutaso on säädösten ja määräysten mukai-
34229:        tykset saada tarpeeksi nopeasti apua           nen.
34230:        lähialueiden palontorjuntayksiköiltä?             Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen kun-
34231:                                                       nallisten palokuntien toimintavalmiudesta. Sen
34232: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           mukaan palvelutaso määrätään neljän riskialue-
34233: seuraavaa:                                            tyypin perusteella. Riskialueiden määrittely pe-
34234: Pelastustoimilain mukaan kuntien tulee huoleh-        rustuu asumistiheyteen, liikenteeseen, tuotanto-
34235: tia pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Tätä    laitosten sijoittumiseen ja vastaavia onnetto-
34236: varten kunnalla tulee olla palokunta ja päätoimi-     muusuhkia merkitseviin tekijöihin. Mainittu si-
34237: nen palopäällikkö. Pelastustehtävien suorittami-      säasiainministeriön ohje on suunniteltu korvatta-
34238: seksi kunnalla voi olla koko- tai osapäiväisesti      vaksi lähiaikoina uuden pelastustoimilain nojal-
34239: palkattua henkilökuntaa tai sillä voi olla sopimus    la annettavalla sisäasiainministeriön asetuksella.
34240: vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvan            Kuntien tulee huolehtia pelastustoimen palve-
34241: VPK:n kanssa. Kunnat voivat hoitaa näitä tehtä-       luista ja palokuntien ylläpitämisestä niissä olo-
34242: viä myös yhteistoiminnassa keskenään.                 suhteissa, jotka yhteiskunnassa säädösten nojal-
34243:    Sisäasiainministeriö huolehtii pelastustoimen      la vallitsevat. Palokuntatyöstä maksettavien kor-
34244: valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä   vausten vaikutusta työttömyyspäivärahaan ei yh-
34245: sekä eri ministeriöiden toimialaan kuuluvien teh-     denvertaisuussyistä ole tarkoituksenmukaista
34246: tävien yhteensovittamisesta. Kunnallisen pelas-       saattaa eri asemaan muista työtehtävistä saata-
34247: tustoimen laskennallinen osuus sisältyy kuntien       vien verotettavien tulojen kanssa. Ellei kunnassa
34248: yleiseen valtionosuuteen. Valtio voi osallistua       toimi sellaista vapaaehtoista palokuntaa, joka so-
34249: valmiuden ylläpitämiseen hankkimalla erityiska-       pimuksen nojalla voi huolehtia edellytettävää
34250: lustoa tai rahoittamana toimintaa, kun se on eri-     palvelutasoa vastaavasta pelastustoiminnasta, tu-
34251: tyisestä syystä tarkoituksenmukaista. Tämä kos-       lee kunnan huolehtia siitä osa- tai täysaikaista
34252: kee mm. yhtä kuntaa laajempia alueita.                palkattua henkilökuntaa käyttämällä. Kunta voi
34253:    Pelastustoimen palvelutason tulee uuden pe-        kuitenkin aktivoida VPK-toimintaa muillakin ta-
34254: lastustoimilain mukaan vastata kunnassa esiinty-      voilla kuin sammutuspalkkioita maksamalla, esi-
34255: 
34256: 
34257: 2
34258: Ministerin vastaus                                KK 991/1999 vp- Katri Komi /kesk
34259: 
34260: 
34261: merkiksi tukemalla vapaaehtoistoimintaa ylei-
34262: sesti ja huolehtimalla palokunnan kalustosta ja
34263: muista toimintaedellytyksistä.
34264: 
34265: 
34266: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
34267: 
34268:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
34269: 
34270: 
34271: 
34272: 
34273:                                                                                 3
34274: KK 991/1999 vp- Katri Komi /kesk                                                       Ministems svar
34275: 
34276: 
34277: 
34278: 
34279: Tili riksdagens talman
34280: 
34281: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      anledning är ändamålsenligt. Detta gäller bl.a.
34282: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      områden som omfattar mera än en kommun.
34283: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kat-        Räddningsväsendets servicenivå skall enligt
34284: ri Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål      lagen om räddningsväsendet motsvara olycksris-
34285: SS 991/1999 rd:                                      kerna på kommunens område. Lagen förutsätter
34286:                                                      att kommunerna före 1.9.2000 fattar beslut om
34287:       Hur ämnar man trygga brandsäkerhe-             räddningsväsendets servicenivå. För servicenivå-
34288:       ten i små kommuner, såsom Savonranta,          beslutet skall olycksriskerna inom kommunens
34289:       vilkas enda enhet för brandskydd är en         område redas ut och utvärderas samt den perso-
34290:       på föreningsbasis fungerande frivillig         nai, materiel och utryckningstid definieras som
34291:       avtalsenlig brandkår och som har dåli-         brandkåren behöver för att kunna utföra sina upp-
34292:       ga förutsättningar att tillräckligt fort få    gifter utan dröjsmål och effektivt. Räddningsvä-
34293:       hjälp av närområdenas brandskyddsen-           sendets resurser och användningen av dem plane-
34294:       heter?                                         ras med tyngdpunkt på att nyttan blir störst när
34295:                                                      man iakttar helheten. Länsstyrelsen ser till att
34296: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kommunens räddningsväsende motsvarar i gäl-
34297: föra följande:                                       lande lagstiftning och andra bestämmelser före-
34298: Enligt lagen om räddningsväsendet skall kom-         skriven servicenivå.
34299: munema sörja för de uppgifter som hör till rädd-        Inrikesministeriet har meddelat anvisningar
34300: ningsverksamheten. För detta ändamål skall           om kommunala brandkårers aktionsberedskap.
34301: kommunen ha en brandkår och en heltidsanställd       Enligt dem bestäms servicenivån enligt fyra ty-
34302: brandchef. För skötsel av räddningsuppgiftema        per av riskområden. Riskområdena definieras på
34303: kan kommunen ha antingen heltidsanställd eller       basis av boendetätheten, trafiken, produktionsan-
34304: deltidsanställd personal, eller så kan den ha ett    läggningarnas placering och andra motsvarande
34305: avtal med en frivillig brandkår som baserar sig på   faktorer som medför risk för olyckor. De närnn-
34306: frivillig sarnhällsaktivitet. Kommunema kan          da anvisningarna från inrikesministeriet skall en-
34307: samarbeta för skötseln av dessa uppgifter.           ligt planema ersättas med en forordning som in-
34308:    Inrikesministeriet sköter räddningsväsendets      rikesministeriet inom en snar framtid utfårdar
34309: riksomfattande förberedelser och organisering        med stöd av den nya lagen om räddningsväsen-
34310: samt samordnar sådana uppgifter inom rädd-           det.
34311: ningsverksamheten som hör till olika ministeri-         Kommunerna skall sörja för räddningsväsen-
34312: ers förvaltningsområden. Det korumunala rädd-        dets service och för brandkåremas drift i de för-
34313: ningsväsendets kalkylerade andel ingår i den all-    hållanden som råder i samhället på basis av för-
34314: männa statsandelen till kommunema. Staten kan        fattningama. Av likställighetsskäl är det inte än-
34315: delta i upprätthållandet av räddningsväsendets       damålsenligt att behandla de ersättningar som be-
34316: beredskap genom att skaffa specialmateriel eller     talas för utfört brandkårsarbete annorlunda än be-
34317: finansiera verksamhet om det av någon särskild       skattningsbara inkomster för andra arbetsuppgif-
34318:                                                      ter när det gäller dessa ersättningars inverkan på
34319: 
34320: 
34321: 4
34322: Ministems svar                                               KK 991/1999 vp- Katri Komi /kesk
34323: 
34324: 
34325: arbetslöshetsdagpenningen. Om det i kommunen        brandkårsverksamheten på andra sätt än genom
34326: inte finnsen sådan frivillig brandkår som på ba-    att betala släckningsarvoden, exempelvis genom
34327: sis av avtal kan sörja för en räddningsverksam-     att allmänt stöda den frivilliga verksamheten och
34328: het som motsvarar den servicenivå som krävs,        genom att se till att brandkåren har den materiel
34329: skall kommunen sörja för verksamheten genom         den behöver och andra förutsättningar för att dri-
34330: att använda deltids- eller heltidsanställd perso-   va verksamheten.
34331: nai. Kommunen kan dock aktivera den frivilliga
34332: 
34333: 
34334: 
34335: Helsingfors den 18 februari 2000
34336: 
34337:     Inrikesminister Kari Häkämies
34338: 
34339: 
34340: 
34341: 
34342:                                                                                                     5
34343:                                                                    KK 992/1999 vp- Jari Vilen /kok
34344: 
34345: 
34346: 
34347: 
34348:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 992/1999 vp
34349: 
34350:                                              Kuljetustukijärjestelmän korvaaminen logis-
34351:                                              tiikkatuella
34352: 
34353: 
34354: 
34355: 
34356: Eduskunnan puhemiehelle
34357: 
34358: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki    mien soveltuvuus kyseisen toiminnan rahoittami-
34359: tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982. Laki          seen.
34360: on määräaikainen ja se koski aluksi kuljetuksia          Esimerkkinä todettakoon, että 1990-luvun
34361: vuosina 1982-1989. Nyt annettu hallituksen            alussa toiminut aluepoliittinen selvitysmies teki
34362: esitys HE 162/1999 vp, jonka eduskunta hyväk-         ehdotuksen alueellisen kuljetustuen korvaami-
34363: syi laiksi joulukuussa 1999, jatkaa kuljetustukea     sesta kehitysalueiden yhteiskustannustuella, joka
34364: vuoden 2000 loppuun asti.                             koostuisi kahdesta osasta: 1) kehitysalueiden yh-
34365:    Kuljetustuen soveltamisalueeksi on EU:n ko-        teiskustannustuesta, joka myönnetään kehitys-
34366: missio määritellyt NUTS III -alueet, joiden asu-      alueille ja kehitysalueisiin rinnastettaville saaris-
34367: kastiheys on enintään 12,5 asukasta neliökilo-        toalueille yritysten yhteiskustannusten alentami-
34368: metrillä. Suomessa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan,         seksi sekä 2) kehitysalueiden investointiavustuk-
34369: Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maa-         sesta ja pk-yritysten kehittämisavustuksesta, joil-
34370: kunnat täyttävät tämän ehdon.                         la tuetaan yritysten ja yritysryhmien logistiikan
34371:    Meillä Suomessa kuljetustuki on tarkoitettu        kehittämishankkeita. Samassa tarkoituksessa
34372: pienille ja keskisuurille yrityksille toisin kuin     käynnistetään myös alueellisia logistiikan kehit-
34373: Ruotsissa ja Norjassa, joissa tuki on mahdollinen     tämisprojekteja.
34374: myös suurille yrityksille. Tuen suuruus on myös
34375: riippuvainen kuljetun matkan pituudesta. Tukea        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34376: maksetaan vain kuljetuksille, joiden pituus on        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34377: vähintään 266 km. Tuen suuruus on matkan pi-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34378: tuudesta riippuen 7-29% maksetuista kuljetus-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34379: kustannuksista. Korkeimpaan tukiprosenttiin oi-
34380: keuttavat kuljetukset, joiden pituus on yli tuhat            Millaisia toimia hallitus suunnittelee
34381: kilometriä.                                                  yritysten kuljetuskustannusten alentami-
34382:    Uuden kuljetustukilain perusteluosan mukaan               seksija
34383: vuoden 2000 aikana selvitetään, miten pienten ja
34384: keskisuurten yritysten kuljetuskustannuksia voi-             miten näissä toimissa otetaan huomioon
34385: daan alentaa edistämällä yritysten logististen jär-          uuden EU-ohjelmakauden sekä uuden
34386: jestelmien kehittämistä. Tässä yhteydessä selvi-             yritystukilakiesityksen tuomat mahdolli-
34387: tetään myös jo olemassa olevien tukijärjestel-               suudet?
34388: 
34389: 
34390: 
34391: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2000
34392: 
34393:     Jari Vilen /kok                                                                              Versio 2.0
34394: KK 992/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                        Ministerin vastaus
34395: 
34396: 
34397: 
34398: 
34399: Eduskunnan puhemiehelle
34400: 
34401: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            suuksia siirtyä kuljetusten tukemisesta logistii-
34402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kan kehittämiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa
34403: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        selvitetään kuljetustuen ja vastaavien järjestel-
34404: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vile-        mien tilanne, toimintaperiaatteet ja tulevaisuu-
34405: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          den näkymät Euroopan unionissa.
34406: KK 992/1999 vp:                                           Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuonna
34407:                                                        1991 yhteyskustannustukityöryhmän, jonka teh-
34408:        Millaisia toimia hallitus suunnittelee          tävänä oli selvittää kuljetusten alueellisesta tuke-
34409:        yritysten kuljetuskustannusten alentami-        misesta annetun lain uudistamista sekä yritysten
34410:        seksija                                         muiden yhteyskustannusten osalta aluetuen tar-
34411:                                                        vetta. Selvitystyön pohjana olivat aluepoliittisen
34412:        miten näissä toimissa otetaan huomioon          selvitysmiehen raportissa esitetyt uudistustoi-
34413:        uuden EU-ohjelmakauden sekä uuden               menpiteet kuljetustuen osalta.
34414:        yritystukilakiesityksen tuomat mahdolli-           Yritysten yhteyskustannusten tukemista pohti-
34415:        suudet?                                         nut työryhmä päätyi vuonna 1992 antamassaan
34416: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          raportissa muun muassa siihen, että yritysten lo-
34417: ti seuraavaa:                                          gistiikan kehittämistä voitaisiin edistää kehittä-
34418:                                                        mis- ja investointiavustuksilla sekä projekti-,
34419: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettua la-    koulutus- ja neuvontatoiminnalla.
34420: kia (954/1981 muut.) muutettiin vuoden 2000               Uudistettavan yritystukilain perusteella inves-
34421: alusta lukien siten, että lain voimassaoloaikaa       tointitukea voidaan myöntää yritysten käyttö-
34422: jatkettiin vuodella. Lain perusteluissa todetaan,     omaisuusinvestointeihin, pk-yritysten kehittä-
34423: että vuoden 2000 aikana selvitetään, miten pien-      mistukea yritysten kehittämisinvestointeihin ja
34424: ten ja keskisuurten yritysten kuljetuskustannuk-      toimintaympäristötukea pk-yritysten toimin-
34425: sia voidaan alentaa edistämällä yritysten logistis-   taympäristöä ja palveluiden saatavuutta paranta-
34426: ten järjestelmien kehittämistä. Samassa yhtey-        viin investointeihin, joiden toteuttajina olisivat
34427: dessä selvitetään myös jo olemassa olevien tuki-      ensisijaisesti muut kuin yritykset. Näiden tuki-
34428: järjestelmien soveltuvuus kyseisen toiminnan ra-      muotojen perusteella voidaan tukea myöntää
34429: hoittamiseen.                                         myös sellaisiin logistiikkahankkeisiin, joiden ta-
34430:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistä-      voitteena on yritysten kuljetuskustannusten alen-
34431: nyt edellä mainitun perusteella "Kuljetustuesta       taminen. Kaikki nämä tukimuodot ovat EU-osa-
34432: logistiikan kehittämiseen" -tutkimuksen. Selvi-       rahoitteisia ja niiden avulla edistetään merkittä-
34433: tystyö alkoi 28.1. ja työn on määrä olla valmis       vässä määrin uuden EU-ohjelmakauden tavoittei-
34434: 31.5.2000. Väliraportti työstä saadaan helmi-         ta.
34435: kuun lopussa. Selvityksessä tutkitaan mahdolli-
34436: 
34437: 
34438: 
34439: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
34440: 
34441:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
34442: 2
34443: Ministems svar                                                     KK 992/1999 vp- Jari Vilen /kok
34444: 
34445: 
34446: 
34447: 
34448: Tili riksdagens talman
34449: 
34450: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        veckla logistiken. Utöver detta utreds i undersök-
34451: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av        ningen situationen i fråga om transportstödet och
34452: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari       motsvarande system, verksamhetsprincipema
34453: Vilen /saml undertecknade spörsmål SS                  och de framtida utsiktema i Europeiska unionen.
34454: 992/1999 rd:                                              Handels- och industriministeriet tilisatte 1991
34455:                                                        en arbetsgrupp för förbindelsekostnadsstöd, som
34456:       Hurdana åtgärder planerar regeringen             fick tili uppgift att reda ut behovet att revidera la-
34457:       för att sänka företagens transportkost-          gen om regionalt stödjande av transporter samt
34458:       nader och                                        behovet av regionalt stöd för företagens övriga
34459:                                                        förbindelsekostnader. Grund för utredningsarbe-
34460:        hur beaktas i dessa åtgärder de möjlig-         tet var de revideringsåtgärder som för transport-
34461:        heter som den nya EU-programperio-              stödets del hade föres1agits i en rapport av en re-
34462:        den samt propositionen med förslag tili         gionalpolitisk utredningsman.
34463:        ny lag omföretagsstöd medför?                      Den arbetsgrupp som dryftade möjlighetema
34464: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        att stödja företagens förbindelsekostnader drog i
34465: föra följande:                                         sin rapport från år 1992 bl.a. slutsatsema att ut-
34466:                                                        vecklandet av företagens logistik kunde främjas
34467: Lagen om regionalt stödjande av transporter            med utvecklings- och investeringsunderstöd
34468: (954/1981, ändr.) ändrades från ingången av år         samt med projekt-, utbildnings- och rådgivnings-
34469: 2000 på så sätt att lagens giltighetstid förlängdes   verksamhet.
34470: med ett år. 1 motiveringama tili lagen konstate-          Utgående från lagen om foretagsstöd, som
34471: ras att under år 2000 utreds, hur de små och med-     skali revideras, kan investeringsstöd beviljas fö-
34472: elstora företagens transportkostnader kan sänkas      retag för investeringar i anläggningstillgångar,
34473: genom att utvecklandet av företagens logistiska       utvecklingsstöd för små och medelstora företag
34474: system främjas. 1 samma sammanhang utreds             för företagens utvecklingsinvesteringar och verk-
34475: också hur lämpliga de redan existerande stödsy-       samhetsmiljöstöd för investeringar som förbätt-
34476: stemen är för finansiering av verksamheten i frå-     rar verksamhetsmiljön och tillgången på tjänster
34477: ga.                                                   för små och medelstora företag, när de som ge-
34478:    Handels- och industriministeriet har utgående      nomför investeringama i första hand är andra än
34479: från det som nämns ovan inlett en undersökning        företagen själva. Utgående från dessa stödformer
34480: med namnet Från transportstöd tili utvecklande        kan stöd också beviljas för sådana logistikpro-
34481: av logistik. Utredningsarbetet började 28.1 och       jekt där syftet är att sänka företagens transport-
34482: det är meningen att arbetet skali vara klart          kostnader. Alla dessa stödformer får medfinan-
34483: 31.5.2000. En melianrapport kommer i slutet av        siering från EU och med hjälp av dem främjas i
34484: februari. 1 utredningen undersöks möjlighetema        betydande omfattning målen under den nya EU-
34485: att övergå från att stödja transporter tili att ut-   programperioden.
34486: 
34487: 
34488: 
34489: Helsingfors den 17 februari 2000
34490: 
34491:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
34492:                                                                                                            3
34493:                                                                   KK 993/1999 vp- Jari Vilen /kok
34494: 
34495: 
34496: 
34497: 
34498:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 993/1999 vp
34499: 
34500:                                              Yliopistojen rekrytointipalvelujen turvaaminen
34501: 
34502: 
34503: 
34504: 
34505: Eduskunnan puhemiehelle
34506: 
34507: Koulutuksen työelämäkytkentöjä kehittämään            myöskään antanut muita vaihtoehtoja palvelujen
34508: tarkoitettu rekrytointitoiminta on yliopistoissa      jatkamiselle. Tällainen toiminta vaikuttaakin ly-
34509: organisoitu pääosin ns. rekrytointipalveluyksi-       hytkatseiselta näin keskeisessä koulutus- ja työ-
34510: köiksi. Niiden toiminta alkoi vuonna 1994, ja         voimapoliittisessa kysymyksessä.
34511: vuosina 1995-1999 rekrytointi on toimeenpan-             Kokemukset rekrytointipalveluista ovat olleet
34512: tu erillisenä työvoimapoliittisena projektina.        pääosin positiivisia, ja rekrytointipalveluja pide-
34513:    Opetusministeriön vuoden 1994 ensimmäises-         tään tärkeänä osana yliopistojen toimintaa. Rek-
34514: sä määrärahapäätöksessä asetettiin toiminnan          rytointitoiminta on ollut ansiokasta ja ehdotto-
34515: tarkoitukseksi luoda korkeakouluihin uudenlai-        man tarpeellista. Monilta osin yliopistojen ja työ-
34516: nen palveluverkosto edistämään vastavalmistu-         elämän vuorovaikutuksen kehittäminen on kui-
34517: neiden ja valmistumassa olevien korkeakoulu-          tenkin vielä kesken. Alasajon sijaan työelämä-
34518: opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Tavoittee-     kytkentöjen kehittämistyö tarvitseekin lisää pa-
34519: na oli opiskelijoiden ja elinkeinoelämän kohtaus-     nostusta ja tukea yliopistoissa.
34520: paikkana toimiva korkeakoulukohtainen koko-              Selvää on, että rekrytointitoiminnan rahoitta-
34521: naisuus, mutta laajempana tavoitteena oli myös        minen yliopistojen omista varoista on pois jos-
34522: palveluiden verkostoituminen korkeakoulujen           tain muusta toiminnosta ja/tai jää vaillinaiseksi.
34523: väliseksi yhteistyöksi.                               Toiminnan volyymi tulee vääjäämättä laske-
34524:     Rekrytointipalvelut ovat toiminnallaan lisän-     maan merkittävästi, jos rahoitusta ei järjesty. Il-
34525: neet yliopistojen ja opiskelijoiden tietoutta työ-    man rekrytointipalveluja työelämäyhteyksien
34526: elämän vaatimuksista sekä eri työnantajien tie-       hoitaminen, johon liittyvät myös innovaatiot ja
34527: toutta yliopistosta valmistuneiden valmiuksista.      keksinnöt, on huomattavan paljon vaikeampaa.
34528: Rekrytointipalvelujen avulla yliopistot ovatkin
34529: voineet tarjota opiskelijoille entistä paremmat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34530: valmiudet työelämään, ja opiskelijat ovat olleet      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
34531: palveluihin tyytyväisiä.                              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34532:     Suunnitelmien mukaan erillisrahoitusta aio-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34533: taan nyt kuitenkin leikata lähes 40 prosenttia ja
34534:  lopettaa se kokonaan vuonna 2001. Opetusminis-             Miten opetusministeriö aikoo turvata
34535: teriö ei ole siirtänyt vastuun ja tehtävän mukaista         yliopistojen rekrytointipalvelut tulevai-
34536: rahoitusta yliopistojen perusrahoitukseen eikä              suudessa?
34537: 
34538: 
34539: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2000
34540: 
34541:     Jari Vilen /kok
34542:                                                                                                 Versio 2.0
34543: KK 993/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                       Ministerin vastaus
34544: 
34545: 
34546: 
34547: 
34548: Eduskunnan puhemiehelle
34549: 
34550: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         säisissä tulosneuvotteluprosesseissa rekrytointi-
34551: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          palvelut ovat jääneet ulkopuolisiksi ja toiminta
34552: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saanut väliaikaisen luonteen. Työllistymisen
34553: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vile-        edistäminen vaatii kuitenkin yliopistoissa kiin-
34554: nin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          teää, aktiivista ja pitkäjänteistä yhteyttä oppiai-
34555: KK 993/1999 vp:                                        neiden ja ainelaitosten opetuksen kehittämistyö-
34556:                                                        hön. Erillisprojektina rahoitetut rekrytointipalve-
34557:        Miten opetusministeriö aikoo turvata            lut ovat kyenneet tähän vain poikkeustapauksis-
34558:        yliopistojen rekrytointipalveluiden toi-        sa.
34559:        minnan jatkumisen?                                  Opetusministeriön tavoitteena tulossopimus-
34560:                                                        kaudella 2001-2003 on vahvistaa erityisesti
34561: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          työelämätietouden välittymistä yliopistojen pe-
34562: ti seuraavaa:                                          rusopintojen "arkipäivään". Nyt toiminta on
34563: Vuonna 1994 alkanut ja vuosina 1995-1999 ke-           useimmiten kohdistunut aktiivisiin, jotka ovat
34564: hittämisprojektina läpiviety rekrytointipalvelui-      hakeutuneet erillisten palveluiden luokse. Perus-
34565: den verkoston pystyttäminen Suomen yliopistoi-         tietämyksen työelämästä, työnhakutaitojen ja
34566: hin on tehty opetusministeriön erillisrahoituksel-     välttämättömien työelämävalmiuksien tulisi kui-
34567: la vuosittaisin päätöksin ja työministeriön kans-      tenkin olla luonnollinen osa kaikkien yliopistois-
34568: sa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Opetusminis-          ta valmistuvien osaamista riippumatta siitä, ovat-
34569: teriö on osoittanut toimintaan yhteensä 167            ko he osanneet näitä taitoja itsenäisesti tavoitel-
34570: Mmk. Määrärahat ovat olleet osa hallituksen            la. Tässä tarkoituksessa opetusministeriö on
34571: työllisyyden hoitoon liittyviä ohjelmia.               käynnistänyt yhdessä Helsingin yliopiston huma-
34572:     Yliopistokohtaiset rekrytointipalvelut ovat        nistisen tiedekunnan kanssa laajan työllistymistä
34573: vuodesta 2001 lähtien yliopistojen normaalia toi-      edistävän opetuksen kehittämisprojektin. Sen
34574: mintaa ja rahoitetaan toimintamenoilla. Vuosi          kohderyhmänä ovat kaikki tiedekunnassa perus-
34575: 2000 on siirtymävaihe, jota varten opetusminis-        apintoja suorittavat. Projektin tavoitteena onpa-
34576: teriö osoitti yliopistoille osarahoituksen. Saman-     rantaa humanistien sijoittumista hyviin, koulu-
34577: aikaisesti yliopistojen tulossopimuksissa aikai-       tusta vastaaviin työsuhteisiin, erityisesti tieto-
34578: semmin korkeakoulututkinnon suorittaneiden             teollisuusaloille, kuten uusmedian ja digitaalisen
34579: työttömien koulutukseen "korvamerkityistä" toi-        viestinnän tehtäviin. Tarkoituksena on laajentaa
34580: mintamenoista sulautetaan perusrahoitukseen            tätä toimintaa myös muille vaikeasti työllistävil-
34581: 15 Mmk sekä vuonna 2000 että 2001. Tämän               le koulutusaloille. Opetuksen kehittämistyö ei
34582: osuuden kohdentamisesta yliopistot päättävät it-       poista rekrytointipalvelupisteen merkitystä työ-
34583: se.                                                    elämäosaamisen "front officena" niin yliopiston
34584:     Uuden toiminnan pystyttäminen erillisprojek-       ulko- kuin sisäpuolella.
34585: tina oli perusteltua. Rahoitustavasta on seuran-          Akateemiset työmarkkinat ovat pääosin valta-
34586: nut kuitenkin myös ongelmia. Sekä yliopistojen         kunnalliset ja kasvavassa määrin myös kansain-
34587: ja opetusministeriön välisissä että yliopistojen si-   väliset. Samoin yliopistojen rekrytointipalvelui-
34588: 
34589: 
34590: 2
34591: Ministerin vastaus                                                KK 993/1999 vp- Jari Vilen /kok
34592: 
34593: 
34594: den toiminnassa on useita yhteisiä elementtejä,       samalla tasavertaisen mahdollisuuden palvelui-
34595: joista parhaiden sovellusten tuominen kaikkien        den käyttöön kaikille ura- ja rekrytointipalvelui-
34596: yliopistoissa opiskelevien ja niistä valmistuvien     ta tarvitseville akateemisille, myös yliopisto-
34597: käyttöön on pelkästään taloudellisista syistä pe-     paikkakuntien ulkopuolella ja ulkomailla.
34598: rusteltua. Opetusministeriön tavoitteena on ke-          Työllistymistä yliopistojen tuloksellisuuden
34599: hittää ura- ja rekrytointipalveluiden yhteiseksi      mittarina vahvistetaan tulossopimuskaudella
34600: resurssiksi valtakunnallinen Internet-palvelu yli-    2001-2003, ja samalla valmistellaan seuraavaa
34601: opistojen yhteistyönä ja osana virtuaaliyliopisto-    sopimuskautta varten menetelmiä, joilla yliopis-
34602: hanketta. Palvelusivusta tulee tarjoamaan yli-        tojen aktiivinen toiminta työllistymisen edistä-
34603: opistojen yhtenäistetyn näkyvyyden työnantajil-       misessä voitaisiin nykyistä paremmin mitata ja
34604: le sekä harjoitus- ja projektitöiden tarjoajille ja   ottaa huomioon tuloksellisuutta arvioitaessa.
34605: 
34606: 
34607: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
34608: 
34609:     Opetusministeri Maija Rask
34610: 
34611: 
34612: 
34613: 
34614:                                                                                                       3
34615: KK 993/1999 vp- Jari Vilen /kok                                                        Ministems svar
34616: 
34617: 
34618: 
34619: 
34620: Tili riksdagens talman
34621: 
34622: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     universiteten har rekryteringstjänstema stått ut-
34623: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      anför och verksarnheten har fått en temporär prä-
34624: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari     gel. För att sysselsättningen skall främjas krävs
34625: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS     det likväl att universiteten har en fast, aktiv och
34626: 993/1999 rd:                                         långsiktig kontakt tili det arbete som görs för att
34627:                                                      utveckla läroämnena och undervisningen i äm-
34628:        Hur avser undervisningsministeriet            nesinstitutionema. När rekryteringstjänstema har
34629:        trygga den fortsatta verksamheten vid         finansierats som fristående projekt har de bara i
34630:        universitetens rekryteringstjänst?            undantagsfall uppfyllt detta krav.
34631:                                                          Undervisningsministeriets mål under resultat-
34632: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      avtalsperioden 2001-2003 är att särskilt arbets-
34633: föra följande:                                       livskunskap i högre grad skall vara ett normalt in-
34634: Ett nät av rekryteringstjänster började 1994 imät-   slag i universitetens grundstudier. Nu har verk-
34635: tas vid de finländska universiteten. Fortsättning-   samheten oftast riktat sig tili aktiva personer som
34636: en skedde i form av utvecklingsprojekt 1995-         har sökt upp de fristående tjänstema. Baskänne-
34637:  1999 med hjälp av särfinansiering från undervis-    dom om arbetslivet, fårdigheter att söka arbete
34638: ningsministeriet genom årliga beslut och enligt      och nödvändiga arbetslivsfårdigheter bör likväl
34639: ett avtal med arbetsministeriet. Undervisnings-      vara en naturlig del av kunnandet hos alla som ut-
34640: ministeriet har anvisat sammanlagt 167 mmk för       examineras från ett universitet oberoende av om
34641: verksamheten. Anslagen har varit ett led i reger-    de på egen hand har kunnat få tag på dessa fårdig-
34642: ingens olika program för skötseln av sysselsätt-     heter. Undervisningsministeriet har i detta syfte
34643: ningsfrågan.                                         tillsammans med humanistiska fakulteten vid
34644:    Rekryteringstjänstema skall i de enskilda uni-    Helsingfors universitet inlett ett omfattande sys-
34645: versiteten från och med 2001 höra tili den ordina-   selsättningsfrämjande projekt för att utveckla un-
34646: rie verksamheten och finansieras som omkostna-       dervisningen. Målgruppen omfattar alla som del-
34647: der. Året 2000 är en övergångsperiod som under-      tar i grundstudiema i fakulteten. A vsikten med
34648: visningsministeriet anvisar universiteten partiell   projektet är att ge humanisterna bättre möjlighe-
34649: finansiering för. Samtidigt inlemmas 15 mmk av       ter att placera sig i bra anställningsförhållanden
34650: de omkostnader som i universitetens resultatav-      som motsvarar deras utbildning, i synnerhet inom
34651: tal har varit öronmärkta för utbildning av arbets-   informationsindustrisektorn och uppgifter som
34652: lösa akademiker i basfinansieringen både år 2000     gäller nya medier och digital kommunikation.
34653: och 2001. Hur denna andel skall fördelas beslu-      Det är meningen att bredda verksamheten till an-
34654: tar universiteten själva.                            dra utbildningsområden där sysselsättningsläget
34655:    Det var motiverat att införa den nya verksam-     är svårt. Arbetet med att utveckla undervisning-
34656: heten som ett fristående projekt. Finansierings-     en fråntar inte rekryteringstjänsten dess betydel-
34657: sättet har emellertid också medfört problem. 1 re-   se som "front office" för universitetet såväl in-
34658: sultatförhandlingsprocessema både mellan uni-        temt som externt.
34659: versiteten och undervisningsministeriet och inom
34660: 
34661: 4
34662: Ministems svar                                                   KK 993/1999 vp- Jari Vilen /kok
34663: 
34664: 
34665: 
34666:    Den akademiska arbetsmarknaden är i huvud-        andra som kan tillhandahålla praktik- och pro-
34667: sak riksomfattande och i stigande grad också in-     jektarbeten en översikt där alla universitet är på
34668: temationell. Likaså finns det inom universitetens    samma sätt synliga. Sidoma ger samtidigt alla
34669: rekryteringstjänster många gemensamma ele-           akademiker i behov av karriär- och rekryterings-
34670: ment, av vilka de bästa tillämpningama enbart av     tjänster en jämlik användningsmöjlighet, också
34671: ekonomiska skäl borde komma alla som studerar        utanför universitetsortema och utomlands.
34672: vid universiteten eller utexamineras från dem till      Sysselsättning kommer att fastställas som ett
34673: del. Det är undervisningsministeriets avsikt att i   mått på hur resultatrika universiteten har varit
34674: samarbete med universiteten och som ett led i det    under resultatavtalsperioden 200 l-2003 och
34675: virtuella universitetsprojektet utveckla en riks-    samtidigt förbereds sådana metoder för nästa av-
34676: omfattande Intemettjänst som en gemensam re-         talsperiod med vilka universitetens aktiva syssel-
34677: surs för karriär- och rekryteringstjänstema. Ser-    sättningsfrämjande verksamhet bättre än nu kan
34678: vicesidoma kommer att erbjuda arbetsgivare och       mätas och beaktas i bedömningen av resultaten.
34679: 
34680: 
34681: Helsingforsden 15 februari 2000
34682: 
34683:     Undervisningsminister Maija Rask
34684: 
34685: 
34686: 
34687: 
34688:                                                                                                      5
34689:                                                             KA 111999 vp- Kari Uotila /vas ym.
34690: 
34691: 
34692: 
34693: 
34694:                                           KESKUSTELUALOITE 111999 vp
34695: 
34696:                                           Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen
34697: 
34698: 
34699: 
34700: 
34701: Eduskunnan puhemiehelle
34702: 
34703: Syvä taloudellinen lama 1990-luvulla suisti Suo-   vakavaa huomiota köyhyys- ja syrjäytymisongel-
34704: men joukkotyöttömyyteen, väistämättömiin           man pahenemiseen. On välttämätöntä, että uusi
34705: säästötoimenpiteisiin ja niiden seurauksena kan-   eduskunta tarttuu tähän ongelmakokonaisuuteen
34706: salaisten tulojen vähenemiseen sekä tuloerojen     heti vaalikauden alussa. Tarvitaan keskustelua ja
34707: kasvuun. Työttömyyden ohella yksi keskeinen        pohjaa päätöksille, joilla pystytään parantamaan
34708: köyhyyden, syrjäytymisen ja suoranaisen nälän-     vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta. Tar-
34709: kin aiheuttaja on kansalaisten velkaantumison-     vitaan myös keinoja, joilla uutta ylivelkaantu-
34710: gelma. Ylivelkaantuminen konkurssien, takaus-      misongelmaa ei syntyisi. Varsinkin nuorten koh-
34711: velvoitteiden, maksuhäiriöiden ja kohtuuttomien    dalla on näkyvissä uusia ylivelkaantumis- ja
34712: ulosmittausten seurauksena on ajanut satojatu-     maksuhäiriöongelmia.
34713: hansia kansalaisia tilanteeseen, jossa he eivät
34714: pysty selviytymään edes korkojen maksusta. Pa-     Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
34715: hin tilanne on velkasaneerauksen ulkopuolelle      vasti,
34716: jääneillä, työelämästä syrjäytyneillä. Toivotto-
34717: muus ja syrjäytyminen ovat vaarassa periytyä             että eduskunnassa järjestettäisiin mah-
34718: ylivelkaantuneiden ohella myös heidän lapsil-             dollisimman pian ajankohtaiskeskuste-
34719: leen.                                                     lu ylivelkaantuneiden köyhyys- ja syr-
34720:    Eduskuntavaalien alla monet tahot, mm. piis-          jäytymisongelmista.
34721: pa Eero Huovisen johtama Nälkäryhmä, kiinnitti
34722: 
34723: 
34724: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1999
34725: 
34726:      Kari Uotila /vas                                 Reijo Kallio /sd
34727:      Janina Andersson /vihr                           Reijo Laitinen /sd
34728:      Kari Kantalainen /kok                            Toimi Kankaanniemi /skl
34729:      Hannu Takkula /kesk                              Anu Vehviläinen /kesk
34730:      Pertti Turtiainen /vas                           Gunnar Jansson /r
34731:      Matti Huutola /vas                               Erkki Pulliainen /vihr
34732:      Jorma Vokkolainen /vas                           Olavi Ala-Nissilä /kesk
34733:      Mikko Elo /sd
34734: 
34735: 
34736: 
34737: Ajankohtaiskeskustelu 5.5.1999
34738: 31   200696                                                                                Versio 2.0
34739:                                                         KA 2/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
34740: 
34741: 
34742: 
34743: 
34744:                                              KESKUSTELUALOITE 2/1999 vp
34745: 
34746:                                              Asuntopolitiikan lähiajan haasteet
34747: 
34748: 
34749: 
34750: 
34751: Eduskunnalle
34752: 
34753: Viimeaikainen yhteiskuntakehitys on jakanut            1998 noin 50 000 hakijaa. Asuntotilannetta vai-
34754: Suomea sosiaalisesti ja alueellisesti. Tämän ke-      keuttaa lisäksi valtion tukeman vuokra-asunto-
34755: hityksen tuloksena maassamme on syntynyt              tuotannon vähäisyys. Esimerkiksi kuluvan vuo-
34756: muuttoliike, joka kohdistuu muutamiin suuriin         den talousarvion mukaan valtion asuntolainojen
34757: keskuksiin. Muuttoaalto on muuttumassa sosiaa-        ja korkotukilainojen valtuuksiin on varattu vain
34758: liseksi ja taloudelliseksi uhaksi niin muuttovoit-    6,9 miljardia markkaa, kun vuonna 1997 valtuuk-
34759: to- kuin muuttotappiokunnissakin.                     sia voitiin käyttää 11 miljardia markkaa.
34760:    Asunto-ongelmat ovat muuttoliikkeen seu-              Esitetyillä varoilla rakennettavien uusien
34761: rauksena kärjistymässä erityisesti pääkau-            asuntojen määräksi on arvioitu 10 000 uutta
34762: punkiseudulla, jossa yhä useammat joutuvat            asuntoa, kun vuonna 1997 valtion tuella raken-
34763: odottamaan asuntoa useiden kuukausien ajan. Li-       nettiin yli 20 000 asuntoa. Peruskorjauksen osal-
34764: säksi vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nopealla       ta on käymässä vieläkin huonommin. Kun vuon-
34765: tahdilla viime vuosina nousseet. Esimerkiksi          na 1997 valtion tuella peruskorjattiin 20 000
34766: vanhojen asuntojen hinnat olivat vuoden 1998          asuntoa, ollaan peruskorjauksessa tänä vuonna
34767: loppupuolella koko maassa 40% ja pääkaupunki-         jäämässä alle 6 000 asunnon.
34768: seudulla 53 % korkeammat kuin vuoden 1996                Hometalot ja lähiörakentamisen ongelmat
34769: alussa.                                               ovat viestejä siitä, että rakentamisen laadun ja
34770:    Samalla kun kasvukeskuksissa Suomeajoudu-          asumisviihtyvyyden lisäämiseen on kiinnitettävä
34771: taan rakentamaan toiseen kertaan, niin väestöä        kasvavaa huomiota. Jos monen ihmisen tavoite
34772: menettävillä alueilla valmiiksi rakennetut asun-      on pienomistukseen perustuva rivitalo- tai oma-
34773: not, muu infrastruktuuri ja palvelut jäävät käyttä-   kotitaloasuminen, niin miksi pyrkiä väkisin esi-
34774: mättä. Yhdeksi ongelmaksi ovat nousseet tyhjil-       merkiksi lähiörakentamisessa toteuttamaan kaa-
34775: leen jääneet aravavuokra-asunnot Näitä vähin-         vamaisia kerrostaloratkaisuja?
34776: tään kuusi kuukautta tyhjinä olleita aravavuokra-        Asuntotilanteen huolestuttavista näkymistä
34777: asuntoja oli vuoden 1997 lopussa lähes 3 000.         ovat esittäneet huolensa niin asuntojanoissa ole-
34778:    Erityisesti suurissa kaupungeissa asuntotilan-     vat, rakennusalan työntekijät ja rakennuttajat
34779: ne on kireä ja pienasunnoista on huutava pula. Ti-    kuin myös parlamentaarinen valtion asuntoneu-
34780: lannetta vaikeuttaa osaltaan asuntokaupan vil-        vosto. Asuntopolitiikkaan olisi saatava uusi ote,
34781: kastumisesta johtuva vapaiden vuokramarkkinoi-        jotta edes kohtuullisella tavalla voidaan vastata
34782: den vähentynyt tarjonta. Koko maassa arava-           erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntojen ky-
34783: vuokra-asuntojonossa vuoden 1998 lopulla oli yli      syntään.
34784: 100 000 hakijaa ja asumisoikeusjonossa syksyllä
34785: 
34786: 
34787: 
34788: 
34789:                                                                                               Versio 2.0
34790:                                                   KA 2/1999 vp- Matti Vanhanen /kesk ym.
34791: 
34792: 
34793: 
34794: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-      että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
34795: vasti,                                               kustelun asuntopolitiikan nykytilasta
34796:                                                      sekä lähitulevaisuuden haasteistaja toi-
34797:                                                      menpiteistä.
34798: 
34799: 
34800: Helsingissä ll päivänä toukokuuta 1999
34801: 
34802:     Matti Vanhanen /kesk                           Hannes Manninen /kesk
34803:     Pekka Nousiainen /kesk                         Markku Laukkanen /kesk
34804:     Antti Rantakangas /kesk                        Ossi Korteniemi /kesk
34805:     Petri Neittaanmäki /kesk                       Johannes Leppänen /kesk
34806:     Jari Koskinen /kok                             Juha Rehula /kesk
34807:     Seppo Lahtela /kesk                            Hannu Aho /kesk
34808:     Niilo Keränen /kesk                            Inkeri Kerola /kesk
34809:     Maria Kaisa Aula /kesk                         Mika Lintilä /kesk
34810:     Tanja Karpela /kesk                            Paula Lehtomäki /kesk
34811:     Liisa Hyssälä /kesk                            Mauri Salo /kesk
34812:     Anu Vehviläinen /kesk                          Riitta Korhonen /kok
34813:     Osmo Puhakka /kesk                             Annika Lapintie /vas
34814:     Jukka Vihriälä /kesk                           Erkki Pulliainen /vihr
34815:     Jorma Huuhtanen /kesk                          Jouko Jääskeläinen /skl
34816:     Pauli Saapunki /kesk                           Rainer Erlund /r
34817:     Seppo Kääriäinen /kesk                         Marjatta Vehkaoja /sd
34818:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                        Hanna Markkula-Kivisilta /kok
34819:     Aulis Ranta-Muotia /kesk                       Mauri Pekkarinen /kesk
34820: 
34821: 
34822: 
34823: Ajankohtaiskeskustelu 9.6.1999
34824: 
34825: 
34826: 
34827: 
34828:                                                                                            2
34829:                                                           KA 3/1999 vp- Päivi Räsänen /skl ym.
34830: 
34831: 
34832: 
34833: 
34834:                                            KESKUSTELUALOITE 3/1999 vp
34835: 
34836:                                            Huumausaineiden käyttöön liittyvien ongel-
34837:                                            mien vähentäminen
34838: 
34839: 
34840: 
34841: 
34842: Eduskunnan puhemiehelle
34843: 
34844: Huumeongelma on kasvanut hallitsemattomasti         tyneet verrattuna tarpeeseen. Muihin Euroopan
34845: tällä vuosikymmenellä. Huumeiden salakuljetuk-      maihin verrattuna suomalainen narkomaani, jopa
34846: sen räjähdysmäisestä lisääntymisestä on seuran-     alaikäinen, joutuu jonottamaan kohtuuttoman
34847: nut nuorten huumausaineiden käytön ennennäke-       kauan hoitoon pääsyä.
34848: mätön aalto. Käyttäjäkunta on 1990-luvulla nuo-        Kasvava joukko huumeita käyttäviä nuoria jää
34849: rentunut.                                           vaille tarvitsemaansa hoitoa ja kuntoutusta sekä
34850:    Huumeiden takia annettu sairaalahoito on kol-    puutteellisten resurssien että puutteellisen lain-
34851: minkertaistunut 1990-luvulla. Silti vain 10-        säädännön vuoksi. Maamme lainsäädäntö ei
34852: 15% huumeidenkäyttäjistä arvioidaan olevan te-      mahdollista riittävää alaikäisten tahdosta riippu-
34853: kemisissä terveydenhoidon kanssa. Huumeisiin        matonta vieroitushoitoa. Eri viranomaisten ja
34854: kuolleiden määrä on viimeisten kymmenen vuo-        vanhempien yhteistyötä vaikeuttavat myös tiu-
34855: den aikana nelinkertaistunut. Huumerikosten         kat salassapitomääräykset
34856: määrä on lisääntynyt vuosittain tuhannella kas-        Huumenuorten vanhemmat keräsivät viime
34857: vaen viime vuonna 17 % edelliseen vuoteen ver-      vuonna 130 000 nimeä kansalaisadressiin, jossa
34858: rattuna.                                            vedottiin hallitukseen riittävän pitkän tahdosta
34859:    Euroopan unionin tuoreessa huumeraportissa       riippumattoman huumevieroitushoidon järjestä-
34860: todettiin Suomesta kehittyneen amfetamiinin         miseksi alaikäisille samaan tapaan kuin muissa
34861: sekä muiden kemiallisten huumeiden läpikulku-       Pohjoismaissa. Viime kaudella käsitellyssä halli-
34862: maa etenkin Virosta Euroopan unionin muihin         tuksen lapsipoliittisessa selonteossa kiinnitettiin
34863: maihin.                                             huomiota samaan ongelmaan ja todettiin, että
34864:    Poliisien resurssipula on vakava este kasva-     lastensuojelulakiin olisi tarpeen luoda samanlai-
34865: neen rikollisuuden torjumisessa. Huumepoliisi       set menettelysäännökset kuin on mielenterveys-
34866: on jo pitkään vaatinut valtuuksiensa laajenta-      lain mukaisessa tahdosta riippumattomassa hoi-
34867: mista muiden Pohjoismaiden tapaan. Mahdolli-        dossa.
34868: suus valeostoihin ja soluttautumiseen nopeuttai-       Huumausaineiden käytöstä lankeaa yhteiskun-
34869: si merkittävästi todisteiden saamista huumeiden     nalle iso lasku hoito- ja kuntoutuskuluina, sosiaa-
34870: välityksestä. Käännetty todistustaakka helpottai-   lisina tukina ja rikollisuutena. Vuotuiset koko-
34871: si huumerikoksilla saadun rikoshyödyn selvittä-     naiskustannukset huumeista ovat 2-3,5 miljar-
34872: mistä.                                              dia markkaa.
34873:    Huumausaineista riippuvaisten vieroitushoi-
34874: don resurssit ovat Suomessa suhteellisesti vähen-
34875: 
34876: 
34877: 
34878:                                                                                               Versio 2.0
34879:                                                     KA 3/1999 vp- Päivi Räsänen /skl ym.
34880: 
34881: 
34882: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-     lu huumausaineiden kysynnän ja tarjon-
34883: vasti,                                              nan sekä niihin liittyvien haittojen vä-
34884:                                                     hentämisestä.
34885:       että eduskunnassa järjestettäisiin mah-
34886:       dollisimman pian ajankohtaiskeskuste-
34887: 
34888: 
34889: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999
34890: 
34891:    Päivi Räsänen /skl                             Kari Kärkkäinen /skl
34892:    Leea Hiltunen /skl                             Leena Rauhala 1skl
34893:    Jouko Jääskeläinen /skl                        Marja-Leena Kemppainen /skl
34894:    Ismo Seivästö /skl                             Bjarne Kallis /skl
34895:    Sakari Smeds /skl                              Toimi Kankaanniemi /skl
34896: 
34897: 
34898: 
34899: Rauennut
34900: 
34901: 
34902: 
34903: 
34904:                                                                                           2
34905:                                                      KA 4/1999 vp- Mauri Pekkarinen /kesk ym.
34906: 
34907: 
34908: 
34909: 
34910:                                             KESKUSTELUALOITE 4/1999 vp
34911: 
34912:                                             Turvallisen ruoan saatavuuden varmistaminen
34913: 
34914: 
34915: 
34916: 
34917: Eduskunnan puhemiehelle
34918: 
34919: Viime päivien uudet dioksiinipaljastukset Bel-          Samaan aikaan kun puhtaan tuontiruoan saata-
34920: giasta osoittavat, että Euroopan unioni on ajautu-   vuus on vaarantunut, myös Suomen kotimaisen
34921: massa toistuvasti suuriin vaikeuksiin turvatak-      ruoantuotannon tulevaisuudessa on huolestutta-
34922: seen kansalaisilleen puhdasta ruokaa. Euroopan       via piirteitä, mm. sukupolvenvaihdosten pieni
34923: unioni on epäonnistunut pahasti yhdessä tärkeim-     määrä.
34924: mistä tehtävistään, ruokaturvallisuuden varmis-
34925: tamisessa.                                           Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokunta eh-
34926:    Ruoan alkuperämerkinnät ja niiden valvonta        dottaa kunnioittavasti,
34927: eivät ole myöskään kunnossa. Suomalainen ku-
34928: luttaja ei voi olla nykyään varma elintarvikkei-           että eduskunta kävisi puhtaan ruoan tur-
34929: den alkuperästä eikä kotimaisuudesta. Myös täs-            vaamiseen liittyvistä ongelmista ensi ti-
34930: sä asiassa Suomen hallituksen tulee toimia EU:n            lassa ajankohtaiskeskustelun.
34931: puitteissa voimakkaasti ja huolehtia kotimaassa
34932: merkintöjen saamisesta ajan tasalle.
34933: 
34934: 
34935: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1999
34936: 
34937:     Mauri Pekkarinen /kesk                              Mauri Salo /kesk
34938:     Pekka Vilkuna /kesk                                 Liisa Hyssälä /kesk
34939:     Juha Rehula /kesk                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk
34940: 
34941: 
34942: 
34943: Ajankohtaiskeskustelu 29.9.1999
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:                                                                                             Versio 2.0
34949:                                                             KA 5/1999 vp- Kirsi Piha /kok ym.
34950: 
34951: 
34952: 
34953: 
34954:                                           KESKUSTELUALOITE 5/1999 vp
34955: 
34956:                                           Suomen ihmisoikeuspolitiikan linjaukset
34957: 
34958: 
34959: 
34960: 
34961: Eduskunnan puhemiehelle
34962: 
34963: Suomen EU-puheenjohtajakaudella yksi helposti      evästämään valtioneuvostoa ja ulkopoliittisia
34964: jalkoihin jäävä politiikan osa-alue eli ihmis-     päätöksentekijöitä toiveistaan.
34965: oikeuspolitiikka tulee entistä ajankohtaisemmak-      Aktiivinen rooli ihmisoikeusasioissa Suomen
34966: si. EU:n ensimmäisen ihmisoikeusraportin lop-      puheenjohtajakaudella saisi mielestämme arvok-
34967: puunsaattaminen ajoittuu Suomen puheenjohta-       kaan lisän eduskunnan ajankohtaiskeskustelun
34968: jakaudelle. Samoin Wienissä 10.12.1998 julis-      järjestämisestä Suomen ihmisoikeuspolitiikasta.
34969: tuksessa mainittu EU:n keskustelufoorumi ih-
34970: misoikeuksista ajoittuu Suomen järjestettäväksi.   Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
34971:    Suomen eduskunta käsittelee usein muiden        vasti,
34972: asioiden yhteydessä ihmisoikeuspolitiikkaa,
34973: mutta keskittyy harvoin todella keskustelemaan           että syksyn aikana eduskunnassa järjes-
34974: Suomen ihmisoikeuspolitiikan linjoista ja näin           tettäisiin ajankohtaiskeskustelu Suomen
34975:                                                          ihmisoikeuspolitiikasta.
34976: 
34977: 
34978: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1999
34979: 
34980:     Kirsi Piha /kok                                   Tuija Brax /vihr
34981:     Jari Vilen /kok                                   Irina Krohn /vihr
34982:     Paula Kokkonen /kok                               Heli Paasio /sd
34983:     Mari Kiviniemi /kesk                              Pentti Tiusanen /vas
34984:     Riitta Prusti /sd                                 Veijo Puhjo /vas
34985:     Sari Sarkomaa /kok                                Kari Uotila /vas
34986:     Margareta Pietikäinen /r                          Hannu Takkula /kesk
34987:     Esko Kurvinen /kok                                Leena-Kaisa Harkimo /kok
34988:     Jouni Lehtimäki /kok                              Toimi Kankaanniemi /skl
34989:     Jyrki Katainen /kok .                             Olavi Ala-Nissilä /kesk
34990:     Marja Tiura /kok
34991: 
34992: 
34993: 
34994: Rauennut
34995: 
34996: 
34997: 
34998:                                                                                           Versio 2.0
34999:                                                            KA 6/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
35000: 
35001: 
35002: 
35003: 
35004:                                               KESKUSTELUALOITE 6/1999 vp
35005: 
35006:                                               Suomen työllisyyspolitiikan suuntaviivat
35007: 
35008: 
35009: 
35010: 
35011: Eduskunnan puhemiehelle
35012: 
35013: Suomessa työttömien määrä ei ole alentunut toi-        voista, joiden perusteella laaditaan kansalliset
35014: votussa tahdissa. Kokonaistyöttömyyden puoli-          työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmat
35015: vuotistilasto osoittaa todellisen työttömyyden            Komission mielestä ED:n työllisyystilanne on
35016: olevan edelleen korkealla- puoli miljoonaa ih-         kohentunut liian hitaasti. Keskustelu ED:n työlli-
35017: mistä joko työttömyyskorvauksen ja työvoima-           syysstrategiasta huipentuu Suomen puheenjohta-
35018: poliittisen koulutuksen piirissä tai eri toimenpi-     jakaudella Tampereella pidettävään huippu-
35019: tein työllistettynä tai työttömyyseläkkeellä.          kokoukseen, jossa hyväksytään ED:n yhteiset
35020:    Suomeen on asteittain muodostunut noin              työllisyyden suuntaviivat.
35021: 170 000 hengen ryhmä, jonka työllistäminen on              Suomen kansallisen työllisyyspolitiikan toi-
35022: poikkeuksellisen vaikeaa. Työttömyyden alueel-         mintalinjojen määrittely tapahtuu nykyisellään
35023: liset erot ovat kasvaneet ja uhkaavat kasvaa edel-     virkamiesvalmistelun kautta. Tämän vuoden
35024: leen. Naisten työttömyys on ylittämässä miesten        työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma valmis-
35025: työttömyyden. Suomen nuorisotyöttömyys on              tui työministeriössä toukokuussa, jonka jälkeen
35026: 11,2 prosenttia, joka on ED:n korkeimpia lukuja.       ED-ministerivaliokunta on sen hyväksynyt.
35027: Suomen erityisongelmana on, että työvoimaval-          Eduskunnan suuri valiokunta lähetti viime ke-
35028: taisten pienyritysten määrä on Euroopan toiseksi       väänä toimintasuunnitelman työasiain-, sivistys-
35029: alhaisin, ja näin ollen pienet yritykset eivät työl-   ja valtiovarainvaliokuntaan. Eduskunnan valio-
35030: listä siinä määrin kuin muissa ED-maissa. Suo-         kunnilla ei käytännössä ollut mahdollisuuksia
35031: men tulisi varautua jo seuraavaan työmarkkinoi-        vaikuttaa asiaan keväällä, koska käsittelyaikaa
35032: den suureen murrokseen, kun suuret ikäluokat           oli vain yksi viikko. Näin eduskunta on tällä het-
35033: siirtyvät työelämän ulkopuolelle.                      kellä täysin ulkopuolinen Suomen työllisyyspoli-
35034:    Työllisyyden parantaminen ja massatyöttö-           tiikan kehittämisessä. Esimerkiksi Hollannissa
35035: myyden saattaminen kuriin ovat suomalaisen yh-         kansallinen parlamentti käsittelee toimintasuun-
35036: teiskuntapolitiikan suurimpia ja vaikeimpia ky-        nitelman hallituksen tiedonantonaja Luxembur-
35037: symyksiä, joista tulee käydä keskustelua ja etsiä      gissa toimintasuunnitelma on hyväksytty lain
35038: ratkaisuja nykyistä perusteellisemmin ja laaja-        muodossa.
35039: pohjaisemmin.                                             Erityisesti Suomen asema ED-puheenjohtaja-
35040:    Työllisyyspolitiikka on saanut myös ED:n ta-        maana velvoittaa Suomenkin parlamenttia toimi-
35041: solla entistä tärkeämmän aseman. Amsterdamin           maan aktiivisesti työllisyyspolitiikassa. Tästä
35042: sopimuksen mukaan jäsenvaltiot pyrkivät kehit-         syystä pidämme tärkeänä, että eduskunta vielä
35043: tämään yhteistä työllisyysstrategiaa. ED:ssa so-       tänä syksynä käy laajan ajankohtaiskeskustelun
35044: vitaan vuosittain työllisyyspolitiikan suuntavii-      työllisyyspolitiikasta.
35045: 
35046: 
35047: 
35048: 
35049:                                                                                                 Versio 2.0
35050:                                                   KA 6/1999 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
35051: 
35052: 
35053: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit-     viivoista ja kansallisen työllisyyspolitii-
35054: tavasti,                                            kan tavoitteista antaen samalla oman
35055:                                                     panoksensa koko EU·n työllisyyspolitii-
35056:       että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-       kan strategiaan.
35057:       lun Suomen työllisyyspolitiikan suunta-
35058: 
35059: 
35060: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1999
35061: 
35062:    Kyösti Karjula /kesk                           Jukka Vihriälä /kesk
35063:    Pekka Vilkuna /kesk                            Aulis Ranta-Muotio /kesk
35064:    Pekka Nousiainen /kesk                         Ismo Seivästö /skl
35065:    Lauri Oinonen /kesk                            Eero Lämsä /kesk
35066:    Leea Hiltunen /skl                             Kari Kantalainen /kok
35067:    Jaana Ylä-Mononen /kesk                        Sirkka-Liisa Anttila /kesk
35068:    Toimi Kankaanniemi /skl                        Jorma Huuhtanen /kesk
35069:    Matti Vanhanen /kesk                           Risto Kuisma /rem
35070:    Tero Mölsä /kesk                               Pauli Saapunki /kesk
35071:    Ossi Korteniemi /kesk                          Paula Lehtomäki /kesk
35072:    Bjarne Kallis /skl                             Mauri Pekkarinen /kesk
35073:    Päivi Räsänen /skl                             Anu Vehviläinen /kesk
35074:    Hannes Manninen /kesk                          Johannes Leppänen /kesk
35075:    Esko Kurvinen /kok                             Jouni Lehtimäki /kok
35076:    Antti Rantakangas /kesk                        Pekka Kuosmanen /kok
35077:    Osmo Puhakka /kesk                             Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
35078:    Tanja Karpela /kesk                            Anni Sinnemäki /vihr
35079:    Inkeri Kerola /kesk
35080: 
35081: 
35082: 
35083: Rauennut
35084: 
35085: 
35086: 
35087: 
35088:                                                                                              2
35089:                                                         KA 7/1999 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
35090: 
35091: 
35092: 
35093: 
35094:                                               KESKUSTELUALOITE 7/1999 vp
35095: 
35096:                                               Sairausvakuutuksen tila ja kehittämistarpeet
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 
35101: Eduskunnalle
35102: 
35103: Sairausvakuutuksen kehittämistä käsitellään            laajemmin. Ajankohtaisen aiheen keskustelulle
35104: eduskunnassa yleensä ainoastaan suppeita aihei-        tarjoaa se, että kunnallisiin maksuihin on tulossa
35105: ta koskevien hallituksen esitysten pohjalta tai sii-   korotuksia ja oma maksukatto, jos hallituksen
35106: tä syystä, että etuuksiin tehdään vuosittaisia tar-    esitykset toteutuvat.
35107: kistuksia. Alan lainsäädäntö on vaikeaselkoista,
35108: minkä vuoksi esille tulee jatkuvasti väliinputoa-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35109: misia, joille ei löydy moraalisia perusteita.          vasti,
35110:    Sairausvakuutuksen kehittämistarpeita ja suh-
35111: detta terveydenhuollon kokonaisuuteen ja muu-                että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
35112: hun toimeentuloon tulisi arvioida eduskunnassa               lun sairausvakuutuksen tilasta ja kehit-
35113:                                                              tämistarpeista.
35114: 
35115: 
35116: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1999
35117: 
35118:     Marjatta Vehkaoja /sd                                  Päivi Räsänen /skl
35119:     Marjaana Koskinen /sd                                  Sari Sarkomaa /kok
35120:     Valto Koski /sd                                        Raija Vahasalo /kok
35121:     Tuula Haatainen /sd                                    Timo Seppälä /kok
35122:     Saara Karhu /sd                                        Håkan Nordman /r
35123:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                         Juha Rehula /kesk
35124:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                                Inkeri Kerola /kesk
35125:     Niilo Keränen /kesk
35126: 
35127: 
35128: 
35129: Rauennut
35130: 
35131: 
35132: 
35133: 
35134:                                                                                                 Versio 2.0
35135:                                                             KA 8/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
35136: 
35137: 
35138: 
35139: 
35140:                                            KESKUSTELUALOITE 8/1999 vp
35141: 
35142:                                            Maailman kauppajärjestön WTO:n uusi neu-
35143:                                            vottelukierros
35144: 
35145: 
35146: 
35147: 
35148: Eduskunnan puhemiehelle
35149: 
35150: Maailman kauppajärjestön WTO:n Seattlen neu-        voinnin suojelu, vastuu maailman köyhimmistä
35151: vottelukierros on yksi tärkeimmistä kestävään       maista ja työelämän normit asetetaan etusijalle,
35152: kehitykseen vaikuttavista asioista. Se vaikuttaa    silloin kun ne ovat ristiriidassa vapaan kaupan
35153: ratkaisevasti sekä Suomen että koko maailman        kanssa. Neuvotteluissa pitää käsitellä myös risti-
35154: kauppapolitiikkaan. Jos WTO:n sopimuspaketti        riitoja, joita on jo ilmennyt WTO:n toiminnan ja
35155: laajenee uusille alueille ilman nykyisten ongel-    kansainvälisten työelämä- ja ympäristösopimus-
35156: mien korjausta, se voi vaarantaa ihmisten, ympä-    ten välillä.
35157: ristön ja eläinten suojelemiseksi laadittuja ole-       Eduskunnan suuri valiokunta ja erikoisvalio-
35158: massa olevia säädöksiä ja käytäntöjä. Ratkaise-     kunnat ovat antaneet tulevista WTO-neuvotte-
35159: vaa on neuvottelujen käynnistyminen ja neuvot-      luista lausunnot, jotka pitkälti edellyttävät Suo-
35160: telutavoitteiden määrittely tämän vuoden lopulla    men tukevan vain sellaista WTO-sopimuspaket-
35161: Seattlessa. Suomen eduskunnalla tulee olla mah-     tia, joka perustuu kestävään kehitykseen. WTO:n
35162: dollisuus jo varhaisessa Seattlen kierroksen val-   vaikutuksia ei kuitenkaan voida arvioida vain
35163: misteluvaiheessa ottaa kantaa neuvotteluihin. On    sektorikohtaisesti, vaan on tarpeen, että eduskun-
35164: myös välttämätöntä, että eduskunta seuraa aktii-    ta voi käydä asiasta laajan ja perusteellisen yleis-
35165: visesti neuvottelujen edistymistä seuraavien kol-   keskustelun.
35166: men vuoden aikana. Muotoutuvat kompromissit
35167: voivat olla hyvinkin kaukana alkuperäisistä ta-     Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35168: voitteista.                                         vasti,
35169:    WTO:n seuraavalla neuvottelukierroksella on
35170: käsiteltävänä lukuisia laajoja ja vaikeita kysy-          että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
35171: myksiä. Keskeistä on se, syntyykö sopimuspa-              lun Suomen tavoitteista WTO:n tulevis-
35172: ketti, jossa ympäristönsuojelu, oikeudenmukai-            sa neuvotteluissa sekä WTO:n uuden so-
35173: suus, ihmisten tai eläinten terveyden tai hyvin-          pimuspaketin vaikutuksista ja mahdolli-
35174:                                                           sesta laajentumisesta uusille alueille.
35175: 
35176: 
35177: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1999
35178: 
35179:     Ulla Anttila /vihr                                  Pirkko Peltomo /sd
35180:     Outi Ojala /vas                                     Mika Lintilä /kesk
35181:     Seppo Kääriäinen /kesk                              Jukka Gustafsson /sd
35182:     Harry Wallin /sd                                    Anni Sinnemäki /vihr
35183: 
35184:                                                                                                Versio 2.0
35185: KA 8/1999 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
35186: 
35187: 
35188:     Matti Väistö /kesk                 Merikukka Forsius /vihr
35189:     Jaakko Laakso /vas                 Hannu Takkula /kesk
35190:     Sakari Smeds /skl                  Säde Tahvanainen /sd
35191:     Timo Ihamäki /kok                  Janina Andersson /vihr
35192:     Ola Rosendahl /r                   Kirsi Ojansuu /vihr
35193:     Jukka Vihriälä /kesk               Irina Krohn /vihr
35194:     Matti Saarinen /sd                 Tuija Brax /vihr
35195:     Jorma Vokkolainen /vas             Osmo Soininvaara /vihr
35196: 
35197: 
35198: 
35199: Rauennut
35200: 
35201: 
35202: 
35203: 
35204: 2
35205:                                                             KA 9/1999 vp - Ismo Seivästö /skl ym.
35206: 
35207: 
35208: 
35209: 
35210:                                             KESKUSTELUALOITE 9/1999 vp
35211: 
35212:                                             Pankki- ja postipalveluiden saatavuuden tur-
35213:                                             vaaminen
35214: 
35215: 
35216: 
35217: 
35218: Eduskunnan puhemiehelle
35219: 
35220: Maamme hallitus valmistelee Leonian myyntiä.             Samaan aikaan on meneillään myös Arsenalin
35221: Tällä pankilla on noin 60 konttoria, ja noin 480     alasajo, ja osia siitä ollaan tarjoamassa ulkomai-
35222: postissa tarjotaan niiden lisäksi pankkipalveluja.   sille ostajille.
35223: Leoniaja sen yhteistyökumppanina toimiva Suo-
35224: men posti tarjoavat siten yhdessä kattavan palve-    Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35225: luverkoston pitäen samalla yllä aitoa kilpailu-      vasti,
35226: tilannetta monella paikkakunnalla.
35227:     Hallitus on myös päättänyt alentaa valtion             että eduskunta käy pankki- ja postipal-
35228: osuutta Sonerassa merkittävästi, mikä tuottaa              veluiden saatavuuden sekä aidon kilpai-
35229: ehkä 20 miljardin markan myyntitulot                       lutilanteen turvaamisesta ensi tilassa
35230:                                                            ajankohtaiskeskustelun.
35231: 
35232: 
35233: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1999
35234: 
35235:     Ismo Seivästö /skl                                  Mikko Immonen /vas
35236:     Heli Paasio /sd                                     Leea Hiltunen /skl
35237:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                             Kari Kärkkäinen /skl
35238:     Pertti Hemmilä /kok                                 Toimi Kankaanniemi /skl
35239:     Jouko Jääskeläinen /skl                             Päivi Räsänen /skl
35240:     Bjarne Kallis /skl                                  Leena Rauhala /skl
35241: 
35242: 
35243: 
35244: Rauennut
35245: 
35246: 
35247: 
35248: 
35249:                                                                                               Versio 2.0
35250:                                                          KA 10/1999 vp- Jouni Lehtimäki /kok ym.
35251: 
35252: 
35253: 
35254: 
35255:                                                KESKUSTELUALOITE 10/1999 vp
35256: 
35257:                                                Nuorisorikollisuus
35258: 
35259: 
35260: 
35261: 
35262: Eduskunnan puhemiehelle
35263: 
35264: Saamme lähes päivittäin lukea lehdistä otsikoita,       vin rikollisuuden "muoto" ja tekijä, joka aiheut-
35265: joiden mukaan nuoret ovat syyllistyneet pahoin-         taa ihmisille eniten turvattomuutta oman itsensä
35266: pitelyihin ja omaisuusrikoksiin. Huolestuttavin-        ja omaisuutensa kannalta. Onko esimerkiksi po-
35267: ta on, että tekijöiden ikä alittaa tällä hetkellä hy-   liisilain muutosesityksessä (HE 34/1999 vp) kir-
35268: vin usein säädetyn rikosvastuun rajan, - 15             jalliseen muotoon puettu ns. lähipoliisitoiminta
35269: vuotta -jolloin joudumme mm. miettimään las-            ( 1:2 §) ratkaisu nuorisorikollisuuteen?
35270: tensuojelulain toimenpiteiden ja rikoslain mu-              Nuorisorikollisuuden vähentymisessä on kyse
35271: kaisten seuraamusten välistä suhdetta ja toimi-         ihmisten turvallisuudesta.
35272: vuutta. Mikä on esimerkiksi oikea ikä tai tapa
35273: määritellä rikosvastuun alkaminen?                      Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35274:    Nuorisorikollisuuden vähentymiseen vaikut-           vasti,
35275: tavien toimenpiteiden löytäminen on tärkeää
35276: myös siksi, että nuorisorikollisuus on ehkä näky-             että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
35277:                                                               lun nuorisorikollisuudesta.
35278: 
35279: 
35280: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1999
35281: 
35282:     Jouni Lehtimäki /kok                                    Esko Kurvinen /kok
35283:     Risto Kuisma /rem                                       Leena-Kaisa Harkimo /kok
35284:     Leea Hiltunen 1skl                                      Jyri Häkämies /kok
35285:     Kyösti Karjula /kesk                                    Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
35286:     Lauri Oinonen /kesk                                     Jari Vilen /kok
35287:     Pekka Vilkuna /kesk                                     Pertti Mäki-Hakola /kok
35288:     Kari Kantalainen /kok                                   Petri Salo /kok
35289:     Raija Vahasalo /kok                                     Timo Seppälä /kok
35290:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                                 Tuija Nurmi /kok
35291: 
35292: 
35293: 
35294: Rauennut
35295: 
35296: 
35297: 
35298: 
35299:                                                                                                 Versio 2.0
35300:                                                     KA 11/1999 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
35301: 
35302: 
35303: 
35304: 
35305:                                            KESKUSTELUALOITE 1111999 vp
35306: 
35307:                                            Koulutuksen ja tutkimuksen lähivuosien suun-
35308:                                            taviivat
35309: 
35310: 
35311: 
35312: 
35313: Eduskunnan puhemiehelle
35314: 
35315: Opetusministeriössä viimeistellään parhaillaan          Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-
35316: koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 1999-2004        nitelma ohjaa yhdessä koululakien kanssa lähi-
35317: kehittämissuunnitelmaa. Tarkoitus on, että val-     vuosien koulutuspolitiikkaa käytännön tasolla.
35318: tioneuvosto hyväksyy suunnitelman ennen vuo-        Tämän vuoksi olisi tärkeää, että myös eduskunta
35319: denvaihdetta.                                       pääsisi ilmaisemaan käsityksensä lähiaikojen
35320:    Kehittämissuunnitelma sisältää merkittäviä si-   koulutuspolitiikan linjasta. Kansanedustajat ovat
35321: sällöllisiä ja määrällisiä kannanottoja koulutuk-   myös osoittaneet useilla kyselytunneilla kiinnos-
35322: sen ja tutkimuksen tavoitteista lähivuosina.        tuksensa kehittämissuunnitelman yksityiskoh-
35323: Muun muassa ylioppilastutkinnon uudistaminen,       tiin.
35324: lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen
35325: yhteistyö, ammattikorkeakoulujen jatkotutkin-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35326: not ja tutkimustehtävä sekä korkeakouluasteella     vasti,
35327: opiskelevien määrälliset tavoitteet ovat keskei-
35328: siä kysymyksiä tulevaisuuden koulutuksen ja               että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
35329: työelämän kannalta.                                       lun koulutuksen ja tutkimuksen lähivuo-
35330:                                                           sien suuntaviivoista.
35331: 
35332: 
35333: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1999
35334: 
35335:    Anu Vehviläinen /kesk                               Irja Tulonen /kok
35336:    Maria Kaisa Aula /kesk                              Virpa Puisto /sd
35337:    Hannu Takkula /kesk                                 Säde Tahvanainen /sd
35338:    Matti Väistö /kesk                                  Susanna Huovinen /sd
35339:    Mika Lintilä /kesk                                  Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35340:    Juha Korkeaoja /kesk                                Sari Sarkomaa /kok
35341:    Olavi Ala-Nissilä /kesk                             Leena Luhtanen /sd
35342:    Liisa Hyssälä /kesk                                 Marjaana Koskinen /sd
35343:    Pirjo-Riitta Antvuori /kok                          Irina Krohn /vihr
35344:    Pirkko Peltomo /sd                                  Margareta Pietikäinen /r
35345:    Erkki Kanerva /sd                                   Marjatta Vehkaoja /sd
35346:    Jorma Huuhtanen /kesk                               Pia Viitanen /sd
35347: 
35348: 
35349:                                                                                             Versio 2.0
35350: KA 1111999 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
35351: 
35352: 
35353:     Pekka Ravi /kok                        Matti Huutola /vas
35354:     Tuija Nurmi /kok                       Katja Syvärinen /vas
35355:     Markku Markkula /kok                   Pentti Tiusanen /vas
35356:     Paula Kokkonen /kok                    Veijo Puhjo /vas
35357:     Riitta Korhonen /kok                   Tarja Filatov /sd
35358:     Bjarne Kallis /skl                     Kirsi Piha /kok
35359:     Päivi Räsänen /skl                     Mirja Ryynänen /kesk
35360:     Kimmo Kiljunen /sd                     Matti Vähänäkki /sd
35361:     Heli Paasio /sd                        Tanja Karpela /kesk
35362:     Jari Leppä /kesk                       Inkeri Kerola /kesk
35363:     Anni Sinnemäki /vihr                   Niilo Keränen /kesk
35364:     Jyrki Katainen /kok                    Risto Kuisma /rem
35365:     Ulla Anttila /vihr                     Raija Vahasalo /kok
35366: 
35367: 
35368: 
35369: Ajankohtaiskeskustelu 24.11.1999
35370: 
35371: 
35372: 
35373: 
35374: 2
35375:                                         KA 12/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
35376: 
35377: 
35378: 
35379: 
35380:                                           KESKUSTELUALOITE 12/1999 vp
35381: 
35382:                                           Huumausaineiden käytön räjähdysmäisen kas-
35383:                                           vun pysäyttäminen
35384: 
35385: 
35386: 
35387: 
35388: Eduskunnan puhemiehelle
35389: 
35390: Suomessa oli vuonna 1995 rekisteröityjä puhtai-    sallinen huumausaineiden torjuntastrategia ja py-
35391: ta heroiinikuolemia vain yksi. Vuonna 1997 he-     säytettävä huumausaineiden käytön raju kasvu!
35392: roiinikuolemia oli 15. Tänä vuonna huumeisiin
35393: on kuollut koko maassa jo noin 80 nuorta ja suo-   Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35394: neosisäisten huumeiden käyttäjiä arvioidaan ole-   vasti,
35395: van 20 000--40 000. Schengenin sopimus tulee
35396: osaltaan avaamaan entistä vapaamman liikkumi-            että eduskunta käy ajakohtaiskeskuste-
35397: sen myös huumausaineille. Nyt on luotava kan-            lun huumausaineiden käytön räjähdys-
35398:                                                          mäisen kasvun pysäyttämisestä.
35399: 
35400: 
35401: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1999
35402: 
35403:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                   Hannu Aho /kesk
35404:     Kalervo Kummola /kok                              Pentti Tiusanen /vas
35405:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                          Seppo Kanerva /kok
35406:     Marja Tiura /kok                                  Ismo Seivästö /skl
35407:     Petri Salo /kok                                   Leea Hiltunen /skl
35408:     Pertti Hemmilä /kok                               Katri Komi /kesk
35409:     Sari Sarkomaa /kok                                Seppo Lahtela /kesk
35410:     Timo Seppälä /kok                                 Mauri Pekkarinen /kesk
35411:     Jyrki Katainen /kok                               Timo Ihamäki /kok
35412:     Olli Nepponen /kok                                Niilo Keränen /kesk
35413:     Juhani Sjöblom /kok                               Gunnar Jansson /r
35414:     Markku Laukkanen /kesk                            Jari Vilen /kok
35415:     Matti Vanhanen /kesk                              Pekka Kuosmanen /kok
35416:     Toimi Kankaanniemi /skl                           Ilkka Kanerva /kok
35417:     Eero Lämsä /kesk                                  Margareta Pietikäinen /r
35418:     Ville Itälä /kok                                  Pauli Saapunki /kesk
35419:     Lasse Viren /kok                                  Hanna Markkula-Kivisilta /kok
35420:     Ola Rosendahl /r                                  Mari Kiviniemi /kesk
35421:     Klaus Bremer /r                                   Pekka Nousiainen /kesk
35422: 
35423: 
35424:                                                                                            Versio 2.0
35425: KA 12/1999 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio lkok ym.
35426: 
35427: 
35428:     Susanna Huovinen /sd                     Jaakko Laakso /vas
35429:     Pia Viitanen /sd                         Aulis Ranta-Muotio /kesk
35430:     Susanna Rahkonen /sd                     Sulo Aittaniemi /alk
35431:     Ulla Anttila /vihr                       Esko Kurvinen /kok
35432:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr              Mauri Salo /kesk
35433:     Matti Kangas /vas                        Erkki Kanerva /sd
35434:     Mikko Immonen /vas                       Saara Karhu /sd
35435:     Rainer Erlund /erl                       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35436:     Kirsi Ojansuu /vihr                      Pirkko Peltomo /sd
35437:     Heli Paasio /sd                          Riitta Prusti /sd
35438:     Marjatta Vehkaoja /sd                    Jukka Gustafsson /sd
35439:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok               Unto Valpas /vas
35440:     Eero Akaan-Penttilä /kok                 Jouni Backman /sd
35441:     Irina Krohn /vihr                        Antero Kekkonen /sd
35442:     Mika Lintilä /kesk                       Janina Andersson /vihr
35443:     Kyösti Karjula /kesk                     Katja Syvärinen /vas
35444:     Hannes Manninen /kesk                    Matti Vähänäkki /sd
35445:     Arto Seppälä /sd                         Jouni Lehtimäki /kok
35446:     Anne Huotari /vas                        Jyri Häkämies /kok
35447:     Kari Rajamäki /sd                        Pekka Ravi /kok
35448:     Ben Zyskowicz /kok                       Jari Koskinen /kok
35449:     Ulla Juurola /sd                         Liisa Hyssälä /kesk
35450:     Harry Wallin /sd                         Pertti Turtiainen /vas
35451:     Tuija Nurmi /kok                         Kimmo Kiljunen /sd
35452:     Bjarne Kallis /skl                       Annika Lapintie /vas
35453:     Hannu Takkula /kesk                      Raija Vahasalo /kok
35454:     Paula Lehtomäki /kesk                    Kirsi Piha /kok
35455:     Petri Neittaanmäki /kesk                 Kaarina Dromberg /kok
35456:     Tero Mölsä /kesk                         Tarja Kautto /sd
35457:     Erkki Pulliainen /vihr                   Marjaana Koskinen /sd
35458:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas           Leena Rauhala /skl
35459:     Veijo Puhjo /vas                         Juha Rehula /kesk
35460: 
35461: 
35462: 
35463: Rauennut
35464: 
35465: 
35466: 
35467: 
35468: 2
35469:                                                             KA 13/1999 vp -Raimo Vistbacka /ps ym.
35470: 
35471: 
35472: 
35473: 
35474:                                                 KESKUSTELUALOITE 13/1999 vp
35475: 
35476:                                                 Kansaneläkelaitoksen toiminta
35477: 
35478: 
35479: 
35480: 
35481: Eduskunnan puhemiehelle
35482: 
35483: Valtiopäiväjärjestyksen 83 a §:n mukaan edus-            käyttötietoja salataan; atk-hankinnoista vastaa-
35484: kunta asettaa kansaneläkelaitoksen hallintoa ja          van johtajan yhtä laitetoimittajaa suosineen ja
35485: toimintaa valvomaan kaksitoista valtuutettua ja          kilpailuasiamiehen vaatimuksesta muutetun han-
35486: vahvistaa heille johtosäännön. Valtuutetut vali-         kintapäätöksen aiheuttamia noin 75 000 markan
35487: taan vaalien jälkeen aikavilla ensimmäisillä var-        oikeudenkäyntikuluja ei ole edes esitetty perittä-
35488: sinaisilla valtiopäivillä seuraavien eduskunta-          väksi takaisin virkavirheen tehneeltä johtajalta;
35489: vaalien jälkeisiin ensimmäisiin valtiopäiviin            johtajien lain mukaan julkisia matkalaskuja ja
35490: saakka. Vaalin toimittaa eduskunta.                      kertomuksia salataan; laitoksen alaisen Kiipula-
35491:    Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johto-            säätiön entisenjohtajan noin 80 000 markan suu-
35492: säännössä, joka on hyväksytty 11 päivänä helmi-          ruisia taksilaskuja ei ole yritettykään periä takai-
35493: kuuta 1938, todetaan valtuutettujen tehtävänä            sin; laitoksen johtajille myydään talon jopa vain
35494: olevan valvoa kansaneläkelaitoksen toimintaa,            muutaman kuukauden ikäisiä virka-autoja olen-
35495: kuten siitä on kansaneläkelaissa säädetty ja po.         naisesti markkina-arvoa alhaisemmilla hinnoil-
35496: johtosäännössä määrätty. Kansaneläkelain mää-            la; sekä että Kansaneläkelaitoksen eläkevastuu-
35497: räämien tehtävien lisäksi määrättyjä tehtäviä val-       rahastoa hoidetaan johtokunnan toimesta niin
35498: tuutetuilla on mm. tarkastuttaa määräämillään            huonosti, että se tuotti esimerkiksi viime vuonna
35499: valtuutetuilla tai tilintarkastaj illa kansaneläkelai-   tappiota noin 18 miljoonaa markkaa, vaikka
35500: toksen taloutta ja toimintaa, vaatia kansaneläke-        osakkeiden tuotto Suomessa oli ennätystasolla ja
35501: laitoksen hallitukselta tai lisätyltä hallitukselta      vastaava kunnallisen eläkevastuurahaston tuotto
35502: selvitys tilintarkastajain ehkä tekemien muistu-         oli peräti 14,1 %.
35503: tusten johdosta sekä muistakin seikoista, joista            Julkisuudessa on myös viime viikkoina laajas-
35504: selvitys voi olla tarpeen, sekä ryhtyä tarpeellisiin     ti käsitelty tuhansien pieneläkeläisten Kansan-
35505: toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi, jos halli-        eläkelaitokselta saamia kirjeitä, joissa heitä uha-
35506: tuksen tai lisätyn hallituksenjäsen on syypää vir-       taan eläkkeen maksamisen keskeytyksellä tai
35507: kavirheeseen.                                            eläkkeen harkinnanvaraisella alentamisella, mi-
35508:    Yleisradion TV 1:n MOT -ohjelmassa käsitel-           käli he eivät suostu eläkkeensä oikaisuun laitok-
35509: tiin 8.11.1999 laajasti ja yksityiskohtaisesti Kan-      sen itsensä tekemän virheen korjaamiseksi, ja sa-
35510: saneläkelaitoksen johdon ja valtuutettujen toi-          malla heiltä ilmoitetaan vaadittavan takaisin lii-
35511: mia. Ohjelmassa kerrottiin mm., että Kansanelä-          kaa maksettuja eläkkeitäjopa viiden vuoden ajal-
35512: kelaitos kustansi Kelan erään johtajan syntymä-          ta taannehtivasti. On tiedossa, että useat po. kir-
35513: päiväjuhlaillalliset Suomen kalleimmassa hotel-          jeen saaneet vanhukset ovat saaneet sairauskoh-
35514: lissa Kämpissä, ja näihin juhliin osallistuivat joh-     tauksia ja tiedossa on ainakin yksi kuolemanta-
35515: tajat puolisoineen; laitoksen Luostolla sijaitse-        paus. Korostettakoon vielä, että koko operaatio
35516: van, johdon käytössä olevan edustushuvilan               on aiheutunut pääosin Kansaneläkelaitoksen it-
35517: 
35518:                                                                                                     Versio 2.0
35519: KA 13/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps ym.
35520: 
35521: 
35522: sensä tekemästä virheestä tai laiminlyönnistä,            Koska edellä esille otetut seikat mahdollisista
35523: eikä eläkkeensaajilla ole ollut mitään osuutta vir-    väärinkäytöksistä ja laiminlyönneistä ovat var-
35524: heiden eli väärän eläkepäätöksen syntyyn. Linja        sin vakavia ja koska toisaalta laitoksen lähettä-
35525: on omituinen, kun sitä verrataan siihen leväperäi-     mät kirjeet liikaa ilman omaa syytään eläkettä
35526: syyteen ja välinpitämättömyyteen, jolla laitok-        saaneille ovat olleet hyvin hyökkääviä ja on syy-
35527: sen johdon omiin etuisuuksiin ja virkavirheiden        tä epäillä kansalaisten perustuslaissa turvatun ta-
35528: aiheuttamiin menoihin on valtuutettujen toimes-        savertaisuuden vaarantuneen, tulee eduskunnan
35529: ta suhtauduttu.                                        saada mahdollisimman pian keskustella Kansan-
35530:    Kansaneläkelaitoksen hallitus koostuu muista        eläkelaitoksen tilasta, sen valvonnasta ja hallin-
35531: valtion laitoksista tai valtioenemmistöisistä yri-     non uudistamisesta.
35532: tyksistä poiketen vain kuudesta sen omasta johta-
35533: jasta, ja heidän toimiansa valvoo eduskunnan ni-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35534: mittämät kaksitoista valtuutettua. On luonnollis-      vasti,
35535: ta, ettei eduskunta voi Kansaneläkelaitoksen
35536: vuosittaista kertomusta käsitellessään puuttua               että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
35537: esille otetun kaltaisiin yksityiskohtiin varsin-             lun Kansaneläkelaitoksen johdon toi-
35538: kaan, kun laitos vastoin lakia salaa julkisia tieto-         mista, eläkkeiden takaisinperinnästä ja
35539: ja tileistään ja johtajiensa toimista.                       Kansaneläkelaitoksen hallinnon uudis-
35540:                                                              tamisesta.
35541: 
35542: 
35543: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1999
35544: 
35545:     Raimo Vistbacka /ps                                    Seppo Lahtela /kesk
35546:     Tapio Karjalainen /sd                                  Marja-Leena Kemppainen /skl
35547:     Esa Lahtela /sd
35548: 
35549: 
35550: 
35551: Rauennut
35552: 
35553: 
35554: 
35555: 
35556: 2
35557:                                                          KA 14/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
35558: 
35559: 
35560: 
35561: 
35562:                                            KESKUSTELUALOITE 14/1999 vp
35563: 
35564:                                            Nuorison syrjäytymisen ehkäiseminen
35565: 
35566: 
35567: 
35568: 
35569: Eduskunnan puhemiehelle
35570: 
35571: Valtioneuvosto on hyväksynyt sosiaali- ja ter-         Yleinen turvattomuuden tunne, laajeneva ja
35572: veysministeriön esittelystä Helsingissä 28 päivä-   kansainvälistyvä huumausainerikollisuus sekä
35573: nä lokakuuta 1999 annetun sosiaali- ja tervey-      nuorison syrjäytyminen ovat nousseet vahvasti
35574: denhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuosille    esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eri ta-
35575: 2000---2003. Ohjelma koostuu 21 eri tavoittees-     hot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin omien voima-
35576: ta, joista tavoite 5 "päihdeongelmien ehkäisy"      varojensa mukaan, mutta mielestämme olisi kor-
35577: kaipaa mielestämme laajempaa keskustelua. Ta-       kea aika ja ehdoton tarve käydä laaja-alainen
35578: voitteen mukaan "Erityisesti nuorten tupakan, al-   keskustelu niistä toimenpiteistä, joita aiotaan
35579: koholin ja huumeiden käyttöä ehkäistään. ...        tehdä nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
35580: Kunnallisen ehkäisevän päihdetyön toteuttami-
35581: sessa noudatetaan valtioneuvoston aikaisempien      Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioitta-
35582: huumausaine- ja alkoholipolitiikkaa koskevien       vasti,
35583: periaatepäätösten laaja-alaista lähtökohtaa tar-
35584: jonnan, kysynnän ja haittojen välisestä yhteydes-         että eduskunta käy ajankohtaiskeskuste-
35585: tä."                                                      lun nuorison syrjäytymisen ehkäisemi-
35586:                                                           sestä.
35587: 
35588: 
35589: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1999
35590: 
35591:     Marja Tiura /kok                                   Jyri Häkämies /kok
35592:     Timo Ihamäki /kok                                  Päivi Räsänen /skl
35593:     Leena Rauhala /skl                                 Marja-Leena Kemppainen /skl
35594:     Irja Tulonen /kok                                  Lauri Oinonen /kesk
35595:     Kaarina Dromberg /kok                              Antti Rantakangas /kesk
35596:     Ilkka Kanerva /kok                                 Pekka Vilkuna /kesk
35597:     Jouni Lehtimäki /kok                               Jaana Ylä-Mononen /kesk
35598:     Kimmo Kiljunen /sd                                 Sulo Aittaniemi /alk
35599:     Toimi Kankaanniemi /skl                            Jari Vilen /kok
35600:     Petri Neittaanmäki /kesk                           Leea Hiltunen /skl
35601:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                           Ismo Seivästö /skl
35602:     Kari Myllyniemi /kesk                              Katri Komi /kesk
35603:     Seppo Lahtela /kesk                                Mauri Salo /kesk
35604:     Kari Kantalainen /kok                              Hannu Aho /kesk
35605: 
35606:                                                                                            Versio 2.0
35607: KA 14/1999 vp- Marja Tiura /kok ym.
35608: 
35609: 
35610:     Pia Viitanen /sd                  Rainer Erlund /erl
35611:     Susanna Huovinen /sd              Petri Salo /kok
35612:     Heli Paasio /sd                   Raija Vahasalo /kok
35613:     Jukka Gustafsson /sd              Klaus Bremer /r
35614:     Esko-Juhani Tennilä /vas          Risto Kuisma /rem
35615:     Pertti Turtiainen /vas            Tuija Nurmi /kok
35616:     Kafi Uotila /vas                  Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
35617:     Veijo Puhjo /vas                  Jyrki Katainen /kok
35618:     Tarja Filatov /sd                 Juhani Sjöblom /kok
35619:     Kyösti Karjula /kesk              Sari Sarkomaa /kok
35620:     Markku Markkula /kok              Kirsi Piha /kok
35621: 
35622: 
35623: 
35624: Rauennut
35625: 
35626: 
35627: 
35628: 
35629: 2
35630:                             j
35631:                             j
35632:                         j
35633:                         j
35634:                     j
35635:                     j
35636:                 j
35637:                 j
35638:             j
35639:             j
35640:         j
35641:         j
35642:     j
35643:     j
35644: j
35645: j
35646: